YrittäjäInfo 5/2011

5 2011 Tässä numerossa mm.

▪▪ Euroopan velkakriisin hoidossa edistyttävä ▪▪ Budjetin veroesitykset ▪▪ Sosiaalihuoltopalvelujen alv ▪▪ Viime hetken SEPA-vinkit ▪▪ Työterveyshuollon korvausperusteet ▪▪ Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet ▪▪ Julkiset hankinnat –opas päivitetty ▪▪ Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva

Yrittäjä

INFO 5 • 2011

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. 09 2292 2952, raija-liisa.konkola@yrittajat.fi Viestintäassistentti Anna Lantee, p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, veroasiantuntija Laura Kurki, koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu, lakineuvoja Tuomas Liinamaa, asiamies Max Lindholm, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, johtaja Anna Lundén, lakineuvoja Albert Mäkelä ja lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

1. VEROT JA RAHAT. ................................................................................................4 Euroopan velkakriisin hoidossa on edistyttävä.......................................................4 Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli käyttöön vuoden 2012 alusta.............4 Budjetin veroesitykset 2012 ................................................................................... 5 Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus.............................................................6 Viime hetken SEPA-vinkit.......................................................................................7

2. TYÖNANTAJAN ABC............................................................................................8 Työsopimuksen päättämismenettely henkilöperusteisessa irtisanomistilanteessa............................................................................................8 Lakineuvoja vastaa.................................................................................................9 Työkyvyn seurannan mallit kuntoon työpaikalla – työterveyshuollon korvausperusteet muuttuivat................................................................................10

3. YRITYSTOIMINNAN ABC..................................................................................11 Lakineuvoja vastaa................................................................................................11 Muutoksia jätehuollon vastuisiin ja jätteenkuljetusjärjestelmiin.......................... 12 SOLVIT – eurooppalaisten yritysten ilmaista ongelmanratkaisua......................... 13 Kylmäalan siirtymäkauden rekisterin voimassaoloaika päättyy............................. 13 EEMontti-kilpailu energiaremonttien tarjoajille.................................................... 14 Julkiset hankinnat –opas yrittäjille päivitetty........................................................ 14 Uudesta tekijänoikeusoppaasta ohjeet selviytymiseen......................................... 14

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ..........................................................................................15 Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta........................................................15 Oppisopimuskoulutuksella kilpailukykyä! . .......................................................... 16 Hyödynnä monipuoliset jäsenpalvelut.................................................................. 17

ISSN 1239-4637

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011 Numero

www.yrittajat.fi, kirjaudu jäsennumerolla

1/2011

14.1.

2/2011

11.3.

3/2011

6.5.

4/2011

19.8.

5/2011

7.10.

6/2011

9.12.

1. Verot ja rahat 5 • 2011

Euroopan velkakriisin hoidossa on edistyttävä Monien EU-maiden raskas julkisen talouden velkaantuneisuus jarruttaa eurooppalaista talouskehitystä vielä pitkään. Suomalaisten pk-yritysten toimintaa tämä velkaantuneisuus uhkaa eniten ja nopeimmin vaikeuttaa rahoitusmarkkinoiden kautta. Ellei velkakriisin hoidossa edistytä nopeasti ja hallitusti, voivat rahoitusmarkkinat halvaantua syksyn 2008 tapaan.

Ulkomaankauppa ja investoinnit vähenisivät ja rahoituksen saatavuus heikkenisi Suomessakin.

Kreikan tilanteesta on uutisoitu yötä päivää jo parin kuukauden ajan. Jos Kreikka olisi ainoa yli varojensa elänyt EU-maa, ei suurta ongelmaa olisi. Markkinoiden mielenkiinto on kuitenkin Kreikassa, koska sen asema on heikoin ja koko velkakriisin hoidon on siksi lähdettävä tämän maan tilanteen korjaamisesta.

Jälkiviisaasti on helppo todeta, että Kreikka oli ylivelkaantunut jo 10 vuotta sitten, jolloin maan julkisen talouden velan suhde BKT:n arvoon 120 prosentin luokkaa. Poliittiset syyt velkaantumiseen voi jotenkin ymmärtää: ulkomaista laina- ja tukirahaa otettiin vastaan niin pitkään kuin sitä edullisesti tai ilmaiseksi sai. Vaikeampi on mieltää, mikseivät erilaisia riskejä joka päivä hinnoittelevat rahoitusmarkkinat nähneet Kreikan umpikujaa jo vuosia sitten. Umpikujan tunnistaminen ajoissa olisi nostanut Kreikan valtion lainojen korot pilviin ja katkaissut velan lisäämisen.

EKP joutuu joustamaan Rahoitusmarkkinat ovat yksiselitteisesti luokitelleet Kreikan maksukyvyttömäksi.

Maalla ei ole realistisia mahdollisuuksia

selviytyä veloistaan. Tästä syystä kansainvälisen rahoituksen välittäminen Kreikalle on perusteltua vain siksi, että saadaan aikaa koko Euroopan velkakriisin patoamiseen.

On vältettävä tilanne, jossa esimerkiksi Italia tai Espanja – tai molemmat – menet-

Suomen Yrittäjät, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, p. 09 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

täisivät rahoitusmarkkinoiden luottamuksen ja samalla lainarahan välttämättömän saannin markkinoilta.

Rahoituksen välittäjän rooli jäänee entistä suuremmalta osin Euroopan keskuspankille, vaikka tällainen rahoitus ei kuulukaan normaaliin keskuspankkitoimintaan.

EKP voi paisuttaa tasettaan ja se voi tehdä sen nopeasti ja itsenäisesti ilman loputtomia poliittisia kompromisseja.

Rahoituksen jatkaminen ei silti ratkaise kriisiä. Tarvitaan tuntuva velkasaneeraus ja suurten eurooppalaisten pankkien vakauttaminen. Kreikan velat on vähintään puolitettava ja saksalaiset ja ranskalaiset pankit pääomitettava – mieluummin Saksan ja Ranskan omin voimin.

Näiden toimien jälkeen seuraa ratkaisevin vaihe: kriisin kärjistymisen estäminen Italian ja Espanjan kohdalla. Siihen tarvitaan keskuspankin joustavaa ja riittävää rahoitusta sekä uskottavaa kansallista talouspolitiikkaa monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Talouden epävarmuuden aika ei saisi enää pitkittyä. Kriisiin täysin sivullisten osapuolten kuten suomalaisten yrittäjien pitäisi jo päästä rakentamaan lähitulevaisuuttaan vakaammissa oloissa.

Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli käyttöön vuoden 2012 alusta Suomalaisten vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi Suomessa otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli. Siinä Suomen Vientiluotto Oy hoitaa luotonannon ja luottoihin liittyvän korontasauksen ja Finnvera Oyj varainhankinnan ja likviditeetin hallinnan.

Rahoitus olisi OECD-ehtoista, ja siihen liittyvät luottoriskit katettaisiin Finnveran vientitakuilla. Luottomuotoisen vienninrahoituksen yhteenlaskettu luottokanta voisi olla enintään kolme miljardia euroa.

Suomen nykyinen vienninrahoitusmalli ei ole kilpailukykyinen keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Suomen vientitakuisiin ja korontasaukseen perustuvan mallin ongelmana on liikepankkien vaikeutunut

tilanne muun muassa lähivuosina voimaan tulevan Basel-3 -sääntelyn takia, joka vaikuttaa jo nyt pankkien kykyyn myöntää pääomatavaroiden viennin edellyttämää pitkäaikaista vienninrahoitusta.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös perustuu työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Vienninrahoitus 2011 -työryhmän yksimieliseen esitykseen. Uuden mallin jatkovalmistelussa on tärkeä var-

4

mistaa, että Finnveran valtion takauksiin perustuva varainhankinta mahdollistaa riittävän edullisen rahoituksen saamisen pääomamarkkinoilta.

Myös Finnvera Oyj:n suhdannerahoitusjärjestelmää jatketaan vuoden 2012 loppuun saakka.

Samoin TESIn vakautusrahoitusohjelman toimeenpano saa jatkoa vuoden 2012 loppuun. www.finnvera.fi

5 • 2011

1. Verot ja rahat

Budjetin veroesitykset 2012 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus antoi 5.10.2011 eduskunnalle vuoden 2012 budjettiesityksen. Se noudattaa varsin tarkkaan hallitusohjelmaa, jonka tavoitteena on painopisteen siirtäminen työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Verotusta kiristävät mm. kotitalousvähennyksen leikkaaminen sekä valmisteverojen ja liikenteen polttoaineverojen korottaminen. Myönteisiä asioita ovat osinkoveroratkaisu ja yhteisöveron alentaminen.

Yhteisö- ja pääomaverokannat • Yhteisövero laskee 26 %:sta 25 %:iin vuoden 2012 alusta.

• Pääomaverokanta nousee 28 %:sta 30 %:iin ja yli 50 000 euron osalta 32 %:iin.

• Yhteismetsille säädetään uusi 28 %:n verokanta.

Osinkoverotus • Osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään ja listaamattoman osakeyhtiön osingon yhteen kertaan verotettu määrä säilyy 9 %:ssa nettovaroista.

• Koska myös yhteen kertaan verotetun osingon vero laskee yhteisöveron laskiessa 26 %:sta 25 %:iin, ratkaisu merkitsee osakeyhtiömuotoisten pk-yrittäjien enemmistön verotuksen keventymistä.

• Yhteen kertaan verotetun osingon enimmäismäärä alenee kuitenkin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Tämän ylittävästä osingosta 70 % on omistajan pääomatuloa, josta uusi pääomavero on 30 % (kokonaisvero yhtiö + osakas 40,7 %) ja yli 50 000 euron osalta 32 % (kokonaisvero yhtiö + osakas 41,8 %).

• Jos osinko ylittää 9 % yrityksen nettovaroista, 70 % ylittävästä osasta on saajan ansiotuloa, joka verotetaan progressiivisen ansioverokannan mukaan.

• Myös pörssiosingoista 70 % on edelleen saajan pääomatuloa.

Ansiotulot • Ansiotuloveroperusteisiin tehdään 3,3 %:n tarkistus. Pienten ansiotulojen verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Myös kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan.

• Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 000 euroon (nyk. 3 000 euroa) ja työkorvauksesta on jatkossa vähennyskelpoista 45 % (nyk. 60 %).

• Asuntovelkojen koron vähennysoikeus alenee asteittain niin, että vähennyskelpoista on 85 % vuonna 2012, 80 % vuonna 2013 ja 75 % vuonna 2014.

• Maltillisten palkkaratkaisujen yhteydessä hallitus on valmis harkitsemaan toimia, joilla tuetaan talouskasvua, kotitalouksien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän kehitystä sekä yritysten kilpailukykyä.

Perintö- ja lahjaverotus • Perintö- ja lahjaverotus kiristyy 200 000 euroa ylittävissä siirroissa 16 %:iin (nyk.

13 %) lähisukulaisten välisissä luovutuksissa.

Arvonlisäverotus • Yleistä arvonlisäverokantojen korotusta ei toteuteta.

• Työvaltaisten palvelualojen kuten parturi- ja kampaamopalveluiden ja eräiden käsityövaltaisten alojen alv-kokeilu päättyy vuoden 2011 lopussa. Näihin sovellettu 9 %:n vero nousee 23 %:iin vuoden 2012 alusta.

• Arvonlisävero laajennetaan sanoma- ja aikakausilehtiin, jotka siirtyvät 9 %:n alv-kantaan.

Valmisteverot ja muut välilliset verot • Makeis- ja virvoitusjuomaveroa sekä alkoholi- ja tupakkaveroa korotetaan.

Makeisten ja jäätelön valmistevero nousee 75 sentistä 95 senttiin kiloa kohti, virvoitusjuomien 7,5 sentistä 11 senttiin litralta. Hintavaikutukseksi arvioidaan makeisten osalta alle 2 %, jäätelön osalta 3,5 % ja virvoitusjuomien 2,5 %.

Mietojen alkoholijuomien valmistevero nousee noin 15 % ja väkevämpien noin 10 %. Alkoholijuomien hintavaikutus olisi keskimäärin 4,5 prosenttia. Vuoden 2012 aikana selvitetään, tulisiko vuoden 2013 alusta lukien ottaa käyttöön erillinen sokerivero.

5

Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p. 09 2292 2937 anna.lunden@yrittajat.fi

• Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kaksivaiheisesti. Vuoden 2012 alusta korotettaisiin moottoribensiinin veroa noin 2,3 senttiä litralta ja dieselöljyn noin 2,6 senttiä litralta.

Lisäksi edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nousee 7,9 senttiä litralta vuoden 2012 alusta lukien ja henkilö- ja kuorma-autoista kannettava ajoneuvoveron käyttövoimavero alenee. Korotukset painottuvat dieseliin hieman enemmän kuin bensiinin. Myös ajoneuvoveroa korotetaan ja autoveroasteikkoa tarkistetaan siten, että vähäpäästöisimpien autojen verotus kevenee.

• Energiaintensiivisten yritysten energiaverotusta kevennetään korjaamalla ns. energiaveroleikkuria vuoden 2013 alusta. Samassa aikataulussa etsitään windfall-veron toteutukselle toimiva malli.

Rakennusalan veronumeromenettely • Veronumeron käyttöönottamiseksi rakennusalalla säädetään uusi laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä, jota Verohallinto ylläpitäisi. Rekisteristä jokainen voisi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yksilöimä henkilö ja veronumero sinne merkitty.

Yritysverotusta koskevat selvitykset • Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella selvitetään lisäksi eräitä elinkeinoverotuksen muutoksia. Näitä ovat tappiontasausjärjestelmän laajentaminen, mahdollisuus tulolähdejaon poistamiseen, tuotannollisten investointien korotettujen poistojen jatkotarve, konserniverojärjestelmän uudistaminen ja korkojen vähennyskelpoisuuden käsittely.

• Myös T&K-verovähennyksen toteuttamismahdollisuudet selvitetään.

• Sijoitetun vapaan oman rahastosta nostettavien pääoman palautusten.

1. Verot ja rahat 5 • 2011

Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus Verohallinto on päivittänyt ohjettaan sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta. Päivitetyssä Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus -ohjeessa (14.9.2011, Dnro: 604/40/2011) tarkoitettuja edellytyksiä sosiaalipalvelujen arvonlisäverottomuudelle sovelletaan 1.10.2011 alkaen.

Yksityisten perhepäivähoitajien ja ns. kotipalvelujen tukipalvelujen tarjoajien rekisteröityminen valvontaviranomaisen rekisteriin ei ole enää edellytys sosiaalipalvelun myynnin arvonlisäverottomuudelle, vaan valvonta on järjestetty muulla tavoin.

Lisäksi ohjeella on muutettu näyttövaatimuksia, joiden perusteella alihankkijoiden myymät palvelut ovat arvonlisäverottomia.

Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverottomuuden edellytykset Yksityiset sosiaalipalvelut ovat arvonlisäverottomia seuraavilla edellytyksillä: 1) Palveluntuottaja on rekisteröity yksityisten palvelujen tarjoajien rekisteriin tai tämä on tehnyt toiminnastaan ilmoituksen siihen kuntaan, jonka alueella palveluja tuotetaan. Sen kunnan, jonka alueella palveluja tuotetaan, sosiaalihuollosta vastaava toimielin valvoo toimintaa sekä antaa tietoja ilmoituksenantovelvollisuuden täyttämisestä.

2) Sosiaalihuolto perustuu joko viranomaisen päätökseen tai palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen.

3) Palveluntuottajalla on asiakkaan kanssa yhteistyössä tehty palvelu- tai muu vastaava suunnitelma.

4) Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, jonka toteutumista palveluntuottaja seuraa.

Alihankkijat Yksinomaan se, että palvelut kuuluvat rekisteriin merkityn tai ilmoituksen tehneen palveluntuottajan asiakkaalleen tarjoamaan kokonaisuuteen, ei vapauta alihankkijaa arvonlisäverovelvollisuudesta.

Alihankkijan tarjoamien palvelujen arvonlisäverottomuuden edellytyksenä on, että myös alihankkijan myymät palvelut täyttävät ohjeen kohdissa 4.2 – 4.5 esitetyt vaatimukset. Alihankkijan ei kuitenkaan tarvitse tehdä palvelusuunnitelmaa sosiaalipalvelun saajan kanssa, vaan riittää, että kokonaispalvelun tarjoaja on tehnyt asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman.

Palvelusuunnitelmassa tulee mainita alihankintana hankittavat palvelut ja niiden tarve.

Kunnan, kuntayhtymän tai yksityisten palveluntuottajien toisilta yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat sosiaalihuoltopalvelut, jotka luovutetaan edelleen asiakkaalle, ovat verottomia, mikäli ohjeen kohdissa 4.2 – 4.5 esitetyt verottomuuden edellytykset täyttyvät. Myös kunnan tai kuntayhtymän toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle alihankintana myymät sosiaalihuollon palvelut, kotipalvelujen tukipalvelut mukaan lukien, ovat verottomia.

Esimerkki 1: Yksityinen palveluntuottaja ylläpitää yksikköä, jossa on palvelutalo ja päiväkoti. Palveluntuottaja ostaa päiväkotipalvelut toiselta palvelutuottajalta.

Päiväkotipalveluja myyvän palveluntuottajan myynti toimintayksikön pitäjälle on verotonta.

6

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. 09 2292 2928, laura.kurki@yrittajat.fi

Esimerkki 2: Yksityinen palveluntuottaja myy kotipalveluja asiakkaille. Kunta maksaa osan asiakkaiden kustannuksista. Kotipalveluja tuottava yritys ostaa ateriapalvelut yritykseltä, joka on tehnyt ilmoituksen kunnalle ja täyttää muutoinkin verottomuuden edellytykset. Ateriapalvelujen myynti on verotonta.

Riittävänä näyttönä siitä, että toiselle palveluntuottajalle myyty palvelu luovutetaan edelleen asiakkaalle, voidaan pitää palveluntuottajan antamaa kirjallista vakuutusta. Vakuutuksesta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: palveluntuottajan nimi, osoite ja mahdollinen Y-tunnus, alihankkijan nimi, osoite ja mahdollinen Y-tunnus, viittaus palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen (asiakkaan nimi ja osoite sekä sopimuksen päiväys ja mahdollinen numero), alihankkijan luovuttaman palvelun luonne ja sen tarve sekä palvelun suorittamisen aloittamispäivä. Vakuutus tulee lisäksi päivätä ja allekirjoittaa. Jos kunta osallistuu asiakkaalle luovutetun palvelun maksamiseen, riittävänä näyttönä voidaan pitää kopiota tositteesta, josta osallistuminen ilmenee.

Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoitteessa: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 >Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus

5 • 2011

1. Verot ja rahat

Viime hetken SEPA-vinkit Maksamisen siirtymäaika SEPAan päättyy lokakuun lopussa. Marraskuun 2011 alusta alkaen pankit eivät enää vastaanota kotimaisessa muodossa olevia yritysten maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita.

Alla on luettelo asioista, jotka yrityksellä tulee olla käytössä 1.11.2011 alkaen, jotta yrityksen maksut kulkevat ilman katkoksia ja aikaa vievää käsityötä.

1) Pankkiyhteysohjelmista on oltava käytössä SEPA-kelpoiset versiot a) Pankkiyhteys- ja taloushallinnon ohjelmistojen SEPA-päivitysten tulee olla asennettuina ja käytössä. Jotkut pankkiyhteysohjelmistojen toimittajat tarjoavat myös konversiopalveluita vanhojen ja uuden standardin välillä. Jos ohjelmistojen asennukset viivästyvät lokakuun lopun määräpäivästä, yritys voi turvautua verkkopankkiin maksujen lähettämisessä. b) Jos yritys käyttää yrityksen verkkopankkia, pankki on tehnyt siihen tarvittavat muutokset SEPA-maksujen maksamista varten. c) Jos yritys on ulkoistanut maksuliiken-

teensä hoitamisen tilitoimistolle tai muulle asiainhoitajalle, yrityksen tulee varmistaa, että tilitoimisto on huolehtinut SEPA-muutoksista pankkien kanssa.

2) Yhteystapa ja turvajärjestelyt pankin ja yrityksen välillä pitää tarkistaa SEPA-maksujen käyttöönotosta on sovittava oman pankin kanssa. Osa pankeista on luopunut tiedonsiirrossa PATU-avaimen käytöstä ja siirtynyt nykyaikaisempaan Web Service -kanavaan, joka edellyttää uusia sopimuksia pankin kanssa.

3) Tilinumerot laskuilla IBAN-muotoon Yrityksen laskulomakkeilla tulee olla IBAN- ja BIC-muotoiset tilinumerot.

Yritys voi käyttää tilisiirtolomaketta, jossa saajan pankkiyhteystietoina on pelkästään IBAN-muotoinen tilinumero

7

ja pankinBIC-koodi. Siirtymäajan tilisiirtolomaketta, jossa saajan tilinumerot esitetään sekä kotimaisessa että kansainvälisessä IBAN-muodossa, voi käyttää 31.12.2012 saakka. Suositus kuitenkin on, että kotimaista tilinumeroa ei tulosteta siirtymäajan lomakkeelle.

Myös verkkolaskulla tilinumeron tulee olla IBAN-muotoinen 4) IBAN-tilinumero pankkiviivakoodiin Jos yrityksen laskuilla tai tilisiirtolomakkeilla on ollut pankkiviivakoodi, uusi IBANin sisältävä pankkiviivakoodiversio on oltava käytössä viimeistään 1.11.2011 alkaen erääntyvillä laskuilla.

Lisätietoja SEPAan siirtymisestä saat omasta pankistasi, tilitoimistosta ja ohjelmistotalosta.

Lähde: Finanssialan Keskusliitto, www.fkl.fi

2. Työnantajan ABC 5 • 2011

Työsopimuksen päättämismenettely henkilöperusteisessa irtisanomistilanteessa Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Työsopimuksen päättäminen voi tulla kyseeseen myös henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella, joita voivat olla esimerkiksi velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Kun kyseessä on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, sellaisena voidaan työsopimuslain mukaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Laissa on myös lueteltu tilanteet, jolloin asiallista ja painavaa syytä ei ainakaan pääsääntöisesti katsota olevan. Näitä ovat esimerkiksi sairaus, vamma tai tapaturma, osallistuminen lailliseen tai työntekijäyhdistyksen järjestämään työtaistelutoimenpiteeseen, työntekijän poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide tai hänen osallistumisensa yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan, tai turvautuminen oikeusturvakeinoihin.

Työsopimuslain sääntely niistä menettelytavoista, joita tulee noudattaa henkilöperusteisessa irtisanomistilanteessa, tähtää siihen, että mahdollisen irtisanomisen perusteet, syyt ja vaihtoehdot käsitellään vielä työsuhteen kestäessä tavalla, joka minimoi riskin siitä, että työntekijän työsopimus päätetään perusteettomasti.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen ilmoittaminen Työnantajan on ensinnäkin saatuaan tiedon sellaisesta työntekijän henkilöön liittyvästä seikasta, tai käyttäytymisestä, joka voi oikeuttaa työsuhteen irtisanomiseen, noudatettava lain 9. luvun 1. pykälässä mainittua määräaikaa. Säännöksen mukaan työnantajan tulee toimittaa irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta.

Kohtuullista aikaa arvioitaessa työnantajalle on varattava vähintään viikkojen aika selvittää tapauksen tosiseikat sen arvioimi-

seksi, onko syytä päättää työsuhde. Säännöksen sanamuodon ja vakiintuneen tulkinnan mukaan aika alkaa kulua siitä, kun työnantaja saa tiedon henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Näin ollen esimerkiksi työnantajan ollessa lomalla alkaa aika kulua vasta hänen lomansa päätyttyä, jos hän vasta silloin saa tiedon esimerkiksi työntekijän varkauksista työpaikalla.

Jos työntekijän menettely on ollut niin räikeää, että työnantajalla olisi ollut oikeus purkaa työsopimus, mutta purkua ei ole tehty laissa säädetyn 14 vuorokauden määräajassa, vanhentuneeseen purkuperusteeseen voidaan tietenkin vedota, kun työnantaja irtisanoo työntekijän työsopimuksen kohtuullisen ajan, mutta 14 vuorokautta tapahtumien jälkeen.

Suomen Yrittäjät, asiamies Max Lindholm, p. 09 2292 2853, max.lindholm@yrittajat.fi

Työntekijän ei ole kuitenkaan pakko osallistua kuulemiseen, eli työnantajan velvollisuuden täyttää menettely, jossa työnantaja varaa työntekijälle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Jos työntekijän kuuleminen ei ole mahdollista hänestä johtuvasta syystä (esimerkiksi poissaolo), ei työnantajan katsota laiminlyöneen kuulemisvelvoitettaan.

Sijoittaminen muihin työtehtäviin

Osana työsuhteen päättämismenettelyä työnantajan on selvitettävä mahdollisuus välttää työsopimuksen irtisanominen sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Säännös perustuu aikaisempaan oikeuskäytäntöön, jossa on käsitelty lähinnä työkyvyttömyystapauksia, joissa on katsottu työnantajalla olevan velvollisuus pyrkiä Työntekijän kuuleminen välttämään irtisanomista, jos se vain on Työnantajalla on velvollisuus kuulla työnmahdollista, siirtämällä työntekijä muuhun tekijää ennen työsuhteen irtisanomista. työhön (esimerkiksi vaativasta varastotyösKuulemisvelvoitteen toteuttaminen muotä vastaanottopuolelle). dostaa elimellisen osan irtisanomisen lailTyönantajan uudelleensijoitusvelvollilisuusarviointia. Työnsuus koskee nykyään antajan tulee siis varata kaikkia henkilöperus”Työnantajan työntekijälle mahdolliteisia irtisanomistilansuus tulla kuulluksi uudelleensijoitusvelvollisuus koskee teita. Työntekijälle tulee nykyään kaikkia henkilöperusteisia tarjota sellaista muuta henkilöperusteisesta irtisanomistilanteita.” irtisanomisesta. Kuutyötä, jota hän voi hoilemiselle ei ole varattu taa ammattitaitonsa, erillistä määräaikaa, mutta sen on toki kokemuksensa sekä työntekoonsa liittyvät tapahduttava ennen irtisanomista. ominaisuutensa huomioon ottaen ja joka Työntekijällä on lain mukaan oikeus on työnantajan työnjärjestelyt huomioikäyttää avustajaa silloin, kun häntä kuulden tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. laan henkilöperusteisesta irtisanomisesta.

Perusedellytyksenä on tietenkin, että työtä Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnanylipäätänsä on tarjolla. tajan on kerrottava työntekijälle etukäteen, Tämä perusvaatimus johtanee siihen, tarpeeksi ajoissa, siitä, että häntä aiotaan että harvassa pk-yrityksessä syntyy kuvakuulla työsuhteen irtisanomisperusteesta. tunlaista velvollisuutta uudelleensijoittaAjan tulee olla riittävän pitkä, jotta työntekimiseen. Uudelleensijoitusvelvollisuutta jällä on aito mahdollisuus hankkia itselleen ei myöskään ole silloin, kun työntekijä avustaja. Avustaja voi olla esimerkiksi luoton syyllistynyt sellaiseen vakavaan rikkotamusmies, työsuojeluvaltuutettu, ammatmukseen tai laiminlyöntiin, joka horjuttiliiton asiamies, lakimies tai joku työtoveri. taa osapuolten välistä luottamusta niin Kuulemistilaisuudessa työntekijän olennaisesti, että työnantajalta ei voida kanssa keskustellaan vasta mahdollisen kohtuudella vaatia työsuhteen jatkamista. irtisanomisen perusteesta tai perusteista ja hänelle annetaan mahdollisuus kertoa Irtisanomisen muodot asiasta oma näkemyksensä. Tarkoituksena on nimenomaan turhien, perusteettomien Irtisanominen voidaan toteuttaa henkilöirtisanomisten välttäminen. kohtaisella ilmoituksella tai, jos se ei ole

8

5 • 2011

mahdollista, lähettämällä kirjattu kirje tai sähköinen viesti. Työntekijän katsotaan saaneen tiedon irtisanomisesta seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Jos työntekijä kuitenkin on vuosilomalla tai työajan tasoitusvapaalla, joka kestää vähintään kaksi viikkoa, katsotaan työsuhteen päättäminen toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

Työsuhde päättyy irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomisajan kesto on työsopimuslain mukainen, ellei työehtosopimus muuta edellytä. Työnantaja voi edellyttää, että työntekijä tekee työnsä täysipainoisesti koko työsuhteen irtisanomisajan. Jos osapuolet niin sopivat, voidaan työntekijä

vapauttaa työntekovelvollisuudesta osittain tai kokonaan irtisanomisaikana, jolloin työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee vastaavalla tavalla.

Vuosilomia voidaan pitää normaalisti, jos niistä on työntekijälle ilmoitettu.

Työnantaja määrää loman ajankohdan.

Työntekijää on kuultava ennen loman määräämistä, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alkamista. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista, ellei asiasta sovita (mieluiten kirjallisesti) toisin.

Lomakausi on 2.5.–30.9. ja talvilomakausi on 1.10–30.4. Jos halutaan, että työntekijä

2. Työnantajan ABC käyttää pitämättömät vuosilomapäivänsä irtisanomisaikanaan, on asiasta syytä tehdä erillinen kirjallinen sopimus.

Jos työntekijä vaatii työnantajaa ilmaisemaan kirjallisesti irtisanomisen syyt työnantajan tulee viipymättä kirjallisesti ilmoittaa työsopimuksen päättymispäivämäärä ja työsopimuksen päättämisen perusteet (esimerkiksi x, y tai z).

Työsuhteen päättämiseen liittyvät lomakepohjat löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta osiosta ”Työnantajan ABC”.

Lomakkeiden käyttäminen edellyttää jäsensivuille kirjautumista jäsennumerolla.

Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa –palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Albert Mäkelä, p. 09 229 221, albert.makela@yrittajat.fi

Kysymys: Yrityksen toiminta on hiljentynyt ja työntekijöiden lomauttaminen on tarpeen. Miten ilmoitan lomautuksista työntekijöille oikein?

Vastaus: Lomauttaminen edellyttää aina työsopimuslain mukaista perustetta. Työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä toistaiseksi, jos työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen, taikka määräajaksi, jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen Kun lomautusten tarve havaitaan yrityksessä, työnantajan on ensimmäisenä esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksesta. Työsopimuslain mukaan työnantajan on esitettävä ennakkoselvitys käytettävissään olevien tietojen perusteella viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Ennakkoselvityksessä on ilmoitettava lomautuksen perusteet sekä sen arvioitu laajuus, toteuttamistapa, alkamisajankohta ja kesto.

Lomautuksen laajuudella tarkoitetaan mm. sitä, kuinka montaa työntekijää lomautus koskee. Toteuttamistapa puolestaan tarkoittaa mm. sitä, keskeytetäänkö työnteko kokonaan vai toteutetaanko lomautus työajan lyhentämisellä tai muilla järjestelyillä.

Ennakkoselvitys voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Kirjallinen muoto on kuitenkin suositeltavampi. Ennakkoselvitys on annettava työtekijälle henkilökohtaisesti, paitsi jos lomautus kohdistuu useampaan työntekijään. Tällöin se voidaan antaa tiedoksi työtekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti.

Työnantajan on myös varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Kuulemisen tarkoituksena on antaa työtekijöille mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitellusta lomautuksesta. Kuuleminen tulee toteuttaa ennakkoselvityksen antamisen jälkeen, mutta ennen lomautusilmoituksen antamista siten, että työnantaja voi huomioida työntekijöiden näkemykset ennen lopullista lomautuspäätöstä.

Ennakkoselvityksen antamisen ja työntekijän kuulemisen laiminlyönti ei kuitenkaan vaikuta lomauttamisen laillisuuteen, jos lomautukselle on olemassa työsopimuslain mukainen peruste.

Jos yrityksessä on vähintään 20 työntekijää, työnantajan tulee soveltaa YT-lain mukaisia menettely- ja määräaikoja koskevia neuvottelusääntöjä. Työnantajalla ei tällöin ole työsopimuslain mukaista ennakkoselvitys- ja kuulemisvelvollisuutta.

Lomautusilmoitus Työsopimuslain mukaan työntekijälle on ilmoitettava henkilökohtaisesti lomautuk-

9

sesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautusilmoitus on syytä antaa kirjallisesti. Siinä on mainittava lomautuksen peruste, alkamisajankohta sekä kesto tai arvioitu kesto. Määräaikaisen lomautuksen kesto on ilmoitettava täsmällisesti, mutta toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta riittää, että ilmoitetaan sen arvioitu kesto.

Lomautusilmoitusaika on työntekijän normaalia työaikaa, jolta hänellä on myös oikeus saada työsopimuksen mukainen palkkansa. Lomautusilmoitusaika lasketaan sen antamista seuraavasta päivästä alkaen. Jos siis lomautusilmoitus annetaan esimerkiksi kuukauden 1. päivä, viimeinen työpäivä ennen lomautuksen alkua on kuukauden 15. päivä.

Poikkeustapauksissa velvollisuutta lomautusilmoituksen antamiseen ei ole. Jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi, ei lomautusilmoitusta tarvitse antaa. Tällainen tilanne voi liittyä esimerkiksi opintovapaaseen tai vuorotteluvapaaseen.

Sekä lomautuksen ennakkoselvitystä että lomautusilmoitusta varten on saatavilla lomakepohja osoitteesta www.yrittajat.fi.

Epäselvissä tapauksissa neuvoa kannattaa kysyä myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta.

2. Työnantajan ABC 5 • 2011

Työkyvyn seurannan mallit kuntoon työpaikalla – työterveyshuollon korvausperusteet muuttuivat Vuoden 2011 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos korostaa työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Lainmuutoksen myötä Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus ennaltaehkäisevän työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista on 60 prosenttia, jos työpaikalla on sovittu työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen malleista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Jos malleista ei ole sovittu, on korvaus 50 huolto kuin ennaltaehkäiseväkin toiminta. prosenttia. Vapaaehtoisen sairaanhoidon Korvauksen määrä on molemmissa korkorvaustaso on edelleen 50 prosenttia. vausluokissa 50 prosenttia työnantajalle Uudistus koskee ensimmäisen kerran aiheutuneista hyväksyttävistä työterveystyönantajan tilikauden 2011 kustannuksia huollon kustannuksista. ja yrittäjän kustannuksia 1.1.2012 alkaen.

Sairausvakuutuslain muutoksen johJos siis työnantaja haluaa säilyttää 60 prodosta korvausluokassa I on nyt kuitensentin korvaustason ennalta ehkäiseväskin kaksi korvaustasoa. Korkeamman 60 tä työterveyshuollosta, tulee mallit laatia prosentin korvauksen edellytyksenä on, ennen kuluvan vuoden että työnantaja, työnloppua. Hallintamallitekijät ja työterveysen laatimiseksi tulee ”Päävastuu työkyvyn edistämisestä huolto yhteistyössä työnantajan ottaa yhtesopivat työpaikalla ja on jatkossakin työnantajalla.” ys työterveyshuoltoon. työterveyshuollossa Sairausvakuutuslain noudatettavista käytänmuutoksen keskeinen tarkoitus on kannusnöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa taa työpaikkoja toteuttamaan työterveysyhja varhaista tukea tulee toteuttaa työpaikan teistyötä työkyvyn edistämiseksi ja työkyja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. vyttömyyden ehkäisemiseksi. Toimivalla Käytännöt on dokumentoitava kirjallityöterveyshuollolla on monia myönteisiä sesti sekä työpaikan että työterveyshuollon vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin asiakirjoihin. Käytäntöjen tulee sisältää toija sairauspoissaolojen vähentymiseen. menpiteet varhaisen tuen tarpeen tunnisHyvinvointia edistävillä tekijöillä on tuttamiseksi ja tuen antamiseksi sekä sairakitusti merkitystä yrityksen toiminnalle ja uspoissaolojen seuraamiseksi yhteistyössä taloudelle. Päävastuu työkyvyn edistämityöterveyshuollon kanssa. sestä on jatkossakin työnantajalla. TyöToimintakäytännöissä sovitaan myös terveyshuollon tehtävänä on puolestaan työnantajan velvollisuudesta toimittaa toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa sairaus- ja poissaolotiedot kattavasti työtietoja, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työterveyshuollolle, ellei työntekijä ole erikkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen seen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai tuen järjestämiseksi. lausunnon luovuttamista. Lisäksi toimintakäytännöissä sovitaan työkykyseurannan toteutuksen ja raportoinnin esittämisestä Työkyvyn hallinta, seuranta ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmasvarhainen tuki korvausperusteeksi sa, työkykyseurannan tietojen ja varhaisen Työnantajalla on oikeus saada pakollisen tuen toteutumisen analysoimisesta työpaiennaltaehkäisevän työterveyshuollon järkalla säännöllisesti yhdessä sovitun käyjestämisestä aiheutuvista tarpeellisista ja tännön mukaisesti sekä työterveyshuollon kohtuullisista kustannuksista korvausta velvollisuudesta raportoida vuosittain työ(korvausluokka I). Työnantajalla on myös kykyseurannasta yli 20 hengen työpaikoilla. oikeus saada korvausta vapaaehtoisesti Yli 20 työntekijän työpaikalla toiminjärjestämästään sairaanhoidosta ja muustatavan tulisi olla työpaikan ja työterveysta terveydenhuollosta (korvausluokka II). huollon yhteisesti sopima ja kirjallisesti Sairaanhoidon korvaamisen edellytyksenä laatima. Pienillä alle 20 hengen työpaikoilla on, että sen toteuttaa sama työterveysei edellytetä erillisen kirjallisen toimintata-

10

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

van kuvausta. Näillä työpaikoilla varhaisen tuen toimintatavoista voidaan sopia työpaikkaselvityskäynnin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen ja vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä niin, että työpaikalla toteutettavat käytännöt ja yhteistyö työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi kirjataan työpaikkaselvitysraporttiin sekä työterveyshuoltoyksikön toimenpiteet työkyvyn tuen antamisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Myös pientyöpaikkojen velvollisuutena on huolehtia työkyky- ja sairauspoissaoloseurannasta ja ongelmien esiintyessä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa yrittäjälle noudatetaan soveltuvien osin työnantajille ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaamiseen asetettuja edellytyksiä. Vastaavasti, kuten pienten työpaikkojen osalta, yrittäjältä ei edellytetä erillistä kirjallisen toimintatavan kuvausta, vaan yrittäjän tulee sopia työterveyshuollon kanssa, miten hänen osaltaan voidaan tukea työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Yhteistyössä sovittu menettely kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työnantajayrittäjään voidaan soveltaa yrityksessä sovittuja käytäntöjä, jos työnantajayrittäjä toteuttaa omat palvelunsa osana yrityksen toimintaa ja hakee myös kustannuksistaan korvauksen yrityksen hakemuksessa.

Työpaikalla tulee olla edellä mainituin tavoin kirjallisesti kuvattuna ja käytettävissä työpaikan ja työterveyshuollon yhteisesti sopimat työkyvyn hallinnan toimintatavat viimeistään 31.12.2011. Jos työkyvyn hallinnan käytännöistä ei ole sovittu, on korvaus 50 prosenttia.

3. Yritystoiminnan ABC 5 • 2011

Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa –palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys: Mitä oikeuksia minulla on muun kuin vuokranantajan tehdessä vuokraamassani liikehuoneistossa korjaustöitä? Onko minulla oikeutta vuokranalennukseen esimerkiksi taloyhtiön teettämän putki- tai julkisivuremontin johdosta?

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, p. 09 229 221, tuukka.hamalainen@yrittajat.fi

Vastaus: Liikehuoneiston vuokraukseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (LHVL). LHVL 19 §:ssä säädetään vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksista ja velvollisuuksista korjaus- ja muutostöiden sekä hoitotoimenpiteiden suorittamisen yhteydessä. LHVL 19 § ei kuitenkaan koske vuokrasopimukseen nähden ulkopuolisten tahojen eli käytännössä kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön teettämiä korjaustöitä silloin kun nämä eivät ole vuokranantajana.

Tällaisiin vuokrasopimuksiin nähden ulkopuolisen tahon suorittamiin korjaustöihin ei siis sovelleta LHVL 19 §:n mukaisia ilmoitusaikoja.

Vuokralaisella on LHVL 21 § 2 momentin perusteella oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa.

Lisäedellytyksenä on, että puutteellinen kunto ei ole johtunut vuokralaisen laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Vuokralaisen oikeus vuokranalennukseen alkaa siitä hetkestä, kun vuokranantaja saa tiedon huoneiston puutteellisesta kunnosta.

Vuokralaisen oikeus saada vuokranalennusta ei riipu vuokranantajan tuottamuk-

sesta (eli siitä onko hän toiminut huolellisesti vai ei), joten vuokranalennusoikeus on olemassa siitä huolimatta, että vuokranantaja ei ole itse myötävaikuttanut tehtävään korjaus- tai muutostyöhön millään tavalla. Jos huoneisto tulee puutteelliseen kuntoon taloyhtiön teettämän putki- tai julkisivuremontin vuoksi, on vuokralaisella oikeus vuokranalennukseen sanotun pykälän mukaisesti. Puutteellinen kunto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa liikehuoneistosta on pois käytöstä remontin aikana. LHVL 21 §:n 2 momentti ei ole pakottavaa oikeutta, joten osapuolet voivat vuokrasopimuksessa tai muuten sopia, että oikeutta vuokranalennukseen ei lainkaan ole.

Vuokranalennuksesta on erotettava remontin perusteella vaadittava vahingonkorvaus (esimerkiksi alentuneet tuotot remontin ajalta). Vahingonkorvauksen saamisen edellytyksenä on, että vuokranantaja on aiheuttanut vahingon huolimattomuudellaan (ns. tuottamusperusteinen vahingonkorvausvastuu). Vuokranantaja ei siis ole vastuussa taloyhtiön suorittaman remontin vuokralaiselle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, jos vahingon ei voida katsoa aiheutuneen vuokranantajan viaksi jäävästä menettelystä. Oikeus vahin-

11

gonkorvaukseen olisi olemassa esimerkiksi silloin, kun vuokralainen on ilmoittanut huoneiston kunnon puutteellisuudesta vuokranantajalle ja tämä on viivytellyt hänen vastuulleen kuuluvan vian korjaamisessa ja tästä on aiheutunut vuokralaiselle vahinkoa. Taloyhtiön teettäessä remonttia vuokranantajan tuottamusperusteinen vahingonkorvausvastuu on siten rajoitetumpaa, mutta ei kuitenkaan poissuljettua.

Oikeuskäytännössä vahingonkorvausvaatimukset menestyvät huomattavasti vuokranalennusvaatimuksia harvemmin juuri siksi, että vahingonkorvauksen edellytyksenä on vuokranantajan tuottamus.

LHVL 14 §:ssä säädetään siitä, mitkä pykälät ovat vuokralaisen suojaksi pakottavaa oikeutta, eli mistä ei voida sopimuksella sopia vuokralaisen vahingoksi. Vuokralaisen oikeus vahingonkorvaukseen on pakottavaa oikeutta, joten tätä oikeutta ei voida sopimuksin etukäteen rajoittaa.

Tällainen ehto on mitätön. Vuokralaisen oikeus vuokranalennukseen taas ei ole yllä esitetyin tavoin pakottavaa oikeutta, joten siitä voidaan vapaasti sopia.

3. Yritystoiminnan ABC

5 • 2011

Muutoksia jätehuollon vastuisiin ja jätteenkuljetusjärjestelmiin

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. 09 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

Uusi jätelaki tulee voimaan 1.5.2012. Uudistuksen taustalla ovat muun muassa EU-lainsäädännön asettamat uudet vaatimukset jätehuollon toimialalle.

Suomen Yrittäjien yksi tärkeimmistä tavoitteista lainvalmisteluprosessissa on ollut sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän säilyttäminen. Tässä Kuljetusjärjestelmästä päättää tavoitteessa on pääosin onnistuttu. kunnan jätehuoltoviranomainen Uusi jätelaki antaa mahdollisuuden kuljettaa kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte kiinteistöiltä joko kunnan järjestämänä tai markkinalähtöisesti niin, että kiinteistön haltija sopii kuljetuksesta suoraan kuljetusyrityksen kanssa. Jälkimmäinen kuljetusmalli vastaa nykyistä sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää. Kunnat voivat jatkossakin päättää alueellaan noudatettavasta jätteenkuljetusjärjestelmästä sekä varsin pitkälti myös siitä, miten yhteistyö yksityisen sektorin toimijoiden kanssa rakennetaan ja miten paljon toimintamahdollisuuksia yrityksille halutaan antaa. Uusi laki asettaa päätöksenteolle kuitenkin uusia rajoitteita ja reunaehtoja.

Uusi päätös sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta

Uusi jätelaki edellyttää, että niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti, tulee tehdä kuljetusjärjestelmää koskeva uusi päätös 1.5.2013 mennessä.

Sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on käytössä noin puolessa Suomen kunnista. Useissa kunnissamme ovat jo käynnistyneet tai tulevat lähiaikoina käynnistymään kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksenteon valmistelut. Uutta kuljetusmallia koskevaa päätöstä ei ole kuitenkaan syytä tehdä ennen uuden lain voimaantuloa.

Toimivin ratkaisu kunnan, kuntalaisten Kunnan oikeus yritysten jätteisiin ja yrittäjien kannalta on sopimusperusteilaajentuu nen malli, jossa asukkaat voivat itse valita mieleisensä yrityksen kuljettamaan jätteiYritykset huolehtivat pääsääntöisesti ittään. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus se elinkeinotoiminnassa syntyvästä jäton myös kunnan talouden kannalta hyvä teestään. Tämä tarkoittaa muun muassa vaihtoehto, koska se vaatii kunnalta vain sitä, että elinkeinojätteiden mahdollinen vähän omaa panosrahallinen arvo koituu tusta. Kunnan malli yritysten itsensä hyväkToimivin ratkaisu kunnan, suosii isoja yrityksiä si. Uuden jätelain mukaan kunnan oikeus yri- kuntalaisten ja yrittäjien kannalta ja vähentää pienten on sopimusperusteinen malli, yritysten määrää. Jos tyksen jätteisiin on kuijossa asukkaat voivat itse valita kunnassa kuitenkin tenkin laajentumassa.

Yksityisissä terveys- ja mieleisensä yrityksen kuljettamaan päätetään siirtyä kunnan järjestämään jätsosiaalipalveluissa sejätteitään. teenkuljetukseen, tulee kä koulutustoiminnassa järjestelmän vaihtamiselle asettaa 3–5 vuosyntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon den siirtymäjakso. Siirtymäjakson aikana järjestäminen siirtyy kuntien vastattavakkunnassa on voimassa sopimusperusteisi siirtymäjakson jälkeen 1.6.2014. Jos nen kuljetusjärjestelmä. Jätteenkuljetusyrijätemäärät ovat vähäisiä, yritys voi anoa tysten suojaamiseksi on suositeltavaa, että kunnalta vapautusta jätteen luovuttamissiirtymäjakso olisi mahdollisimman pitkä. velvollisuudesta.

Uusi jätelaki asettaa sopimusperusteiUudessa jätelaissa on toinenkin uusi selle jätteenkuljetukselle tiettyjä edellytyksäännös, joka antaa kunnille tietyissä tasiä. Jätehuoltoviranomainen voi päätökpauksissa oikeuden yritysjätteisiin. Edelsellään jatkaa jo alueellaan noudatettavaa lytyksenä on, että yritys nimenomaisesti sopimusperusteista jätteenkuljetustapaa pyytää kunnalta jätehuollon palvelujen tai siirtyä kunnan mallista sopimusperusjärjestämistä sen vuoksi, ettei markkinoilteiseen malliin, jos kaikki laissa säädetyt la ole saatavilla kohtuullisesti yksityistä kriteerit täyttyvät. Kriteerit liittyvät muun jätehuoltopalvelua. Jos kysymyksessä on muassa kuntalaisten oikeuteen saada kuljatkuvaluonteinen palvelu, kunta voi tehdä jetuspalvelua syrjimättömin ehdoin sekä sopimuksen palveluntuottamisesta yritykkuljetusmallin yhteensopivuuteen jätehuolsen kanssa enintään kolmeksi vuodeksi lon alueellisten kehittämissuunnitelmien kerrallaan. Muuten kunta vastaa edelleen kanssa. Laki edellyttää, että jätteenkuljejulkisessa toiminnassa sekä asumisessa tusta koskevat kysymykset on käsiteltävä syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kunnissa tarvittaessa uudelleen. kuin ongelmajätteen jätehuollosta.

12

Uudessa laissa määritellään, että kunnan jätehuoltoviranomainen päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä. Muita jätehuoltoon liittyviä viranomaistehtäviä ovat esimerkiksi jätehuoltomääräysten ja jätetaksan hyväksyminen. Jätehuoltoviranomaiselle kuuluvat tehtävät ovat luonteeltaan julkisen vallan käyttöä, minkä vuoksi näitä tehtäviä ei voida siirtää yksityiselle toimijalle, kuten kuntien jäteyhtiöille. Viranomaistehtäviä voidaan jatkossakin hoitaa kunnan määräämässä toimielimessä tai jätehuoltotehtäviä hoitavassa kuntayhtymässä.

Uusi jätelaki kuitenkin edellyttää, että jos jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät hoidetaan kuntien yhteistoimintana kuntien yhteisesti omistamassa jäteyhtiössä, jätehuollon viranomaistehtävät on siirrettävä kuntien yhteiselle toimielimelle.

Tällainen toimielin voi olla esimerkiksi yhden kunnan alueelle perustettava jätelautakunta.

Säännös on pakottava. On ensiarvoisen tärkeää, että lautakunnan jäsenet olisivat riippumattomia jäteyhtiön toiminnasta.

Jäteyhtiöiden intressinä on usein kunnan mallin mukainen kuljetusjärjestelmä.

Nykyisen jätelain mukaan kuljetusjärjestelmiä koskevat päätökset voidaan tehdä jokaisessa jätehuoltoyhtiön osakkaana olevassa kunnassa itsenäisesti. Jos kunta haluaa säilyttää jätehuoltoon liittyvän päätöksenteko-oikeuden jatkossakin itsellään, on kunnan hoidettava jätehuollon palvelutehtävänsä ilman yhteistyötä toisten kuntien kanssa. Jätehuoltoon liittyviä palvelutehtäviä ovat esimerkiksi jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Kunta voi ulkoistaa useita tehtäviä myös yksityisten yritysten hoidettavaksi.

Mikäli asia on tulossa ajankohtaiseksi kunnassasi tai haluat saada asiasta lisätietoja, ota yhteys lainopilliseen asiamieheen Tiina Toivoseen, p. 09 2292 2917, tiina. toivonen@yrittajat.fi.

Kunnan vastuulle kuuluvien yhdyskuntajätteiden kuljetus voidaan järjestää kunnan jätehuoltoviranomaisen tekemän päätöksen mukaisesti joko kunnan järjestämänä, jossa kunta päättää, kuka tai ketkä sen alueella huolehtivat jätekuljetuksista tai ns. sopimusperusteisesti, jolloin kiinteistön haltijat päättävät, keneltä tilaavat jätekuljetuksen ja tekevät sopimuksen valitsemansa yrityksen kanssa.

3. Yritystoiminnan ABC 5 • 2011

SOLVIT – eurooppalaisten yritysten ilmaista ongelmanratkaisua Suomalaisyritys kohtaa ongelmia saattaessaan CE-merkittyä tuotetta jostain EU-maasta Slovakian markkinoille. Suomalaisyrityksen arvonlisäveropalautus on viivästynyt. Suomen kansalaisella on ongelmia tuontiautonsa rekisteröinnissä, siirtokilvissä tai CE-hyväksytyissä lisävarusteissa. Nämä ovat tyypillisiä tilanteita, joissa SOLVIT-palvelu voi auttaa.

Nämä ovat tyypillisiä tilanteita, joissa EU:n epävirallinen SOLVIT-palvelu on auttanut suomalaisia yrityksiä eurooppalaisen byrokratian ja lainsäädännön kanssa. Vastaavia tilanteita voi syntyä hyvin erilaisissa tilanteissa. Kyse voi olla ongelmista esimerkiksi ajoneuvon rekisteröinnin, tutkinnon tunnustamisen, yrityksen perustamisen tai tavaroiden tullauksen yhteydessä.

SOLVIT tarjoaa apua yrityksille ja kansalaisille konkreettisissa ongelmatilanteissa, joita syntyy toisessa EU:n jäsenvaltiossa viranomaisten rajoittaessa yrityksen tai kansalaisen toimintaa vastoin sisämarkkinasääntöjä. Ongelmia ratkova verkosto koostuu jäsenmaiden viranomaisista, ja se palvelee ilman muodollisia tai aikaa vieviä muutoksenhaku- ja tuomioistuinmenettelyjä. Suomessa SOLVIT toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Miten SOLVIT käytännössä toimii?

Yritys voi olla yhteydessä SOLVITiin verkkosivujen välityksellä tai puhelimitse. SOLVIT auttaa, jos ongelmassa katsotaan loukatun yrityksen sisämarkkinaoikeuksia. Ongelman arviointiin ja tapauksen käsittelyyn

osallistuvat SOLVIT-keskusten lisäksi ne toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, joiden alaan ongelma kuuluu. Yrityksen tietoja ei kuitenkaan välitetä eteenpäin, vaan tapaus analysoidaan anonyymisti.

SOLVIT-palvelu on maksuton. Toiminnalle on asetettu tiettyjä laatustandardeja, kuten kymmenen viikon määräaika, jonka puitteissa esitettyyn ongelmaan tulisi löytyä ratkaisu. Useimmissa tapauksissa ongelma kyetään kuitenkin ratkaisemaan alle tavoiteajassa.

SOLVIT-menettely ei tule kyseeseen, jos ongelma on kahden yrityksen tai kuluttajan ja yrityksen välinen asia. Se ei myöskään epävirallisen luonteensa vuoksi korvaa virallisia muutoksenhakumenettelyjä, eikä SOLVIT voi auttaa, jos asiassa on jo käynnistetty oikeuskäsittely.

Koska SOLVIT-menettely perustuu jäsenvaltioiden epäviralliseen yhteistyöhön, on lähtökohtana ratkaisun löytämiselle viranomaisten omatoiminen halu tehdä yhteistyötä ja tarkastella avoimesti omia toimintatapoja sekä niiden myötä tehtyjä ratkaisuja. Joissakin tapauksissa ongelmana ei ole ainoastaan säännön soveltaminen vaan sääntö itse.

Kylmäalan siirtymäkauden rekisterin voimassaoloaika päättyy Kylmäalan pätevyysasetuksen (452/2009) siirtymäaika päättyi 4.7.2011.

Siirtymäkauden rekisteri poistetaan Tukesin verkkosivuilta syyskuun aikana. Jos yritystäsi ei ole vielä rekisteröity pätevyysasetuksen mukaiseen kylmälaiteliikerekisteriin, voit hakea määräaikaista kylmälaiteliiketodistusta tietyin edellytyksin.

Menettelyn avulla yrityksesi toimintaedellytykset säilyvät siihen saakka, kun olet päivittänyt kylmäalan pätevyytesi asetuksen vaatimukset täyttäväksi.

Määräaikainen todistus myönnetään ainoastaan toiminnanharjoittajille, joilla on kumotun pätevyysasetuksen (1187/2001) mukainen kylmälaiteliiketodistus (ovat siirtymäkauden rekisterissä).

Toiminnanharjoittajan on oltava kylmäalan koulutuksessa pätevyyden täydentämi-

seksi. Oppilaitos kirjoittaa todistuksen koulutuksessa olemisesta, mikä perustuu yksilöllisesti suunniteltujen opintojen kestoon.

Määräaikainen todistus voidaan myöntää ainoastaan yhden kerran. Kylmälaiteliikkeen määräaikaisuus näkyy kylmälaiteliikerekisterissä. Ellei toiminnanharjoittaja hae pätevyyksiä ennen määräajan päättymistä, yritys poistetaan kylmälaiteliikerekisteristä.

Keskeiset asiat määräaikaisen kylmälaiteliiketodistuksen saamiseksi:

13

Epävirallisesta luonteestaan huolimatta SOLVIT-menetelmä on joissain tilanteissa johtanut siihen, että jäsenvaltio on oma-aloitteisesti muuttanut kansallista säädöstään, mikäli sen on katsottu olevan ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.

Suomalainen yritys on osa eurooppalaisia sisämarkkinoita Euroopan unionin sisämarkkinoilla tarkoitetaan henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta unionin sisällä. Suomalainen yritys on osa sisämarkkinoita tehdessään esimerkiksi kauppaa toisessa EU-maassa. Puolen miljardin EU-kansalaisen unioni ja maailman laajin talousalue edellyttää markkinoiden mutkatonta toimintaa ja siten myös yhteisten sääntöjen noudattamista.

Vaikka EU:n sisämarkkinat toimivat yleisesti ottaen hyvin, on väistämätöntä, että tämänkokoisessa järjestelmässä syntyy virheitä tai vähintäänkin näkemyseroja siitä, miten yhteistä lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan käytännössä. SOLVIT-verkostosta onkin apua silloin, kun sisämarkkinaoikeudet ovat hyvin tiedossa, mutta niiden hyödyntäminen toisessa jäsenvaltiossa ei ota onnistuakseen.

Älä jää pienenkään ongelmasi kanssa yksin!

Lisätietoja: SOLVIT verkossa: www.solvit.eu, solvit@tem.fi, ylitarkastajat Akseli Koskela, p. 010 606 4928 ja Eila Vilhunen, p. 010 606 4686

• Toiminnanharjoittajalla on oltava kumotun pätevyysasetuksen (1187/2001) aikana myönnetty kylmälaiteliiketodistus (=siirtymäkauden rekisterissä).

• Opintojen kesto määräytyy suoritettavan koulutuksen mukaan.

• Koulutuksessa olevia henkilöitä ei rekisteröidä kylmäalan pätevyysrekisteriin.

• Määräaikainen todistus myönnetään ainoastaan yhden kerran.

Kylmälaiteliike poistetaan rekisteristä, ellei se hae määräaikaan mennessä uusia todistuksia.

Lähetä Tukesiin toimintailmoitus, jonka liitteenä on oppilaitokselta saatu todistus koulutuksessa olemisesta. Tutkinnon tai tutkinnon osan valmistuttua lähetä Tukesille pätevyyshakemus sekä toimintailmoitus. www.tukes.fi

3. Yritystoiminnan ABC

5 • 2011

EEMontti-kilpailu energiaremonttien tarjoajille EEMontti – Lämmityskulut puoleen on energiaremonttien tarjoajille suunnattu kilpailu, jossa etsitään innovatiivisia ratkaisuja pientalojen energiatehokkuuden parantamiseksi kohtuukustannuksin.

Green Net Finland ry:n järjestämän kilpailun päärahoittajana toimii Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Nimi EEMontti tulee sanasta EnergiarEMontti.

EEMontti-kilpailu on avoin kaikille suomalaisille energiaremontteja tarjoaville yrityksille. Kilpailu on osa kehityshanketta, jonka tavoitteena on kerätä hyviä teknisiä esimerkkiratkaisuja pientalojen energiaremontteihin. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä pelkästään asuintalojen

lämmittämiseen uppoaa lähes viidennes kaikesta energian loppukäytöstä Suomessa.

Kilpailun päätavoitteena on puolittaa neljän kohdekiinteistön lämmitysjärjestelmän ostoenergian kulutus, johon luetaan mukaan tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmityksen vaatima energia.

Eri aikakausina rakennetut kohdekiinteistöt edustavat kaikkiaan noin 500 000:ta suomalaista pientaloa, joissa ei ole ve-

sikiertoista lämmitysjärjestelmää. Juuri tämäntyyppisiä taloja on pidetty vaikeasti remontoitavina.

Asiantuntijaraati valitsee jätettyjen tarjousten joukosta kullekin talolle voittajaratkaisun, joka toteutetaan tammikuun alussa 2012.

Kilpailu parhaasta kokonaisratkaisusta päättyy 21.10.2011.

Lisätietoja: www.eemontti.fi

Julkiset hankinnat –opas yrittäjille päivitetty Opas tarjoaa yrityksille tietoa hankintamenettelyyn osallistumisen perusedellytyksistä sekä tietoa esimerkiksi virheellisten hankintapäätösten muutoksenhausta.

Uudistettuun oppaaseen on päivitetty kynnysarvot, joiden ylittävät hankinnat hankintalaki velvoittaa hankintayksikön kilpailuttamaan. Oppaassa selostetaan han-

kintamenettelyitä, joihin on otettu uusina mukaan dynaaminen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa. Tärkeätä on myös tietää, miten hankintaviranomaisen

päätöksen voi hakea muutosta. Hankintaoikaisu on uusi muutoksenhakumenettely.

Opas sisältää useita hyödyllisiä linkkejä.

Löydät oppaan yrittajat.fi-sivuilta.

Uudesta tekijänoikeusoppaasta ohjeet selviytymiseen Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä puuttuu tietoa tekijänoikeuksista ja niiden soveltamisesta käytännössä, vaikka tekijänoikeuksien ja muiden aineettomien oikeuksien suojaamisesta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Tietoaukkoa paikkaamaan elinkeinoelämän etujärjestöt ovat julkistaneet uuden tekijänoikeusoppaan, joka tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja pk-yritysten tarpeisiin.

Tekijänoikeuksista sopiminen ja oikeuksien puolustaminen korostuvat tämän päivän digitaalisessa toimintaympäristössä.

Etenkin pk-yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti se, miten tehokkaasti ja ennustettavasti ne pystyvät turvaamaan immateriaalisia oikeuksiaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien toimittamassa oppaassa neuvotaan muun muassa, miten tekijänoikeuksista voidaan sopia selkeästi työsuhteessa ja yrityksen muissa sopimussuhteissa. Tavoitteena on auttaa yrityksiä oivaltamaan tekijänoikeuk-

sien suuri merkitys liiketoiminnalle sekä lisätä yleistä tietämystä ja osaamista.

Työoikeudessa on luonnollisena perusperiaatteena, että työntekijä saa työstään palkan ja työn tulokset kuuluvat työnantajalle. Monelle työnantajalle voi kuitenkin olla yllätys, että tekijänoikeuslain mukaan teoksen tekijänoikeus kuuluu teoksen luoneelle henkilölle, toimipa tämä työsuhteessa tai ei.

Tämän vuoksi elinkeinoelämä peräänkuuluttaa tekijänoikeuslain muuttamista siten, että työsuhteessa syntyvät tekijänoikeudet kuuluisivat aina työnantajalle.

14

Muutos olisi tarpeellinen erityisesti pkyrityksille. Uudessa oppaassa järjestöt suosittelevat työnantajille työsopimuksiin mallilauseketta, joka siirtää työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet työnantajalle.

Oppaan on kirjoittanut alan pitkäaikainen vaikuttaja, Viestinnän keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. Hanke on osa Suomen kansallisen IPR-strategian täytäntöönpanoa.

Löydät oppaan yrittajat.fi-sivuilta.

4. Yrittäjä ihmisenä 5 • 2011

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä vailla olevalla ja sitä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työttömänä pidetään lähtökohtaisesti henkilöä, joka ei ole työsuhteessa tai päätoimisesti työllisty yrittäjänä. Yrittäjän perheenjäsen saattaa palkkatyöstä työttömäksi jäädessään menettää oikeuden työttömyysetuuteen perheessä harjoitetun yritystoiminnan ja siihen osallistumisen vuoksi. Pelkkä yrityksen omistaminen, yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuminen tai perhesuhde yrityksen omistajan kanssa ei kuitenkaan tee henkilöstä yrittäjää.

Yrittäjän työllistäessä samassa taloudessa asuvan perheenjäsenensä on hyvä olla perillä työllistämisen vaikutuksesta perheenjäsenen työttömyysturvaan.

Milloin perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa?

Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvassa henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Lisäksi yrittäjäksi katsotaan yrityksen osaomistaja. Osaomistajan määritelmän kautta myös yrittäjän perheenjäsen saatetaan katsoa yrittäjäksi työttömyysturvassa, vaikkei hän omistaisi yrityksestä mitään.

Tällöin hänen työttömyysetuushakemuksensa ratkaistaan yrittäjiä koskevien sääntöjen pohjalta.

Osaomistajana pidetään ensinnäkin henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä perheenjäsentensä kanssa yhdessä on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikka muutoin vastaava määräämisvalta.

Lisäksi osaomistajana pidetään henkilöä, joka ilman johtavaa asemaa työskentelee yrityksessä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräysvalta.

Edelleen, jos yritystoimintaa ei harjoiteta osakeyhtiön nimissä, osaomistajaksi katsominen edellyttää, että henkilö työskentelee yrityksessä t. yhteisössä (esim. ay, ky, osuuskunta), jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on edellisiä kahta kohtaa vastaava määräysvalta.

Johtavassa asemassa olevaksi henkilöksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen tai vastaavassa asemassa oleva henkilö. Hallituksen varajäsenen ei yleensä katsota olevan johtavassa asemassa, ellei hän tosiasiallisesti osallistu hallitustyöskentelyyn. Perheenjäseniksi

puolestaan katsotaan varsinaisen yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso, lapset ja lapsenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.

Mikäli henkilö edellä mainituin perustein katsotaan yrityksen osaomistajaksi, pidetään häntä työttömyysturvassa yrittäjänä riippumatta siitä, missä asemassa hän on työtä yrityksessä tehnyt. Yrittäjäksi katsominen edellyttää kuitenkin, että henkilö työskentelee yrityksessä. Pelkkä yrityksen omistaminen, yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuminen tai perhesuhde yrityksen omistajan kanssa ei kuitenkaan tee henkilöstä yrittäjää.

Yrittäjästatus voi myös muuttua työttömyysturvassa henkilön omistuksesta tai johtavasta asemasta yrityksessä luopumisen, avioeron sekä varsinaisen yrittäjän kanssa samasta taloudesta pois muuttamisen johdosta.

Osaomistaja-yrittäjän oikeus työttömyysturvaan Yrittäjällä on oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todisteellisesti lopettanut yritystoimintansa tai yritystoiminta on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Osaomistajayrittäjän osalta lähtökohta on sama kuin varsinaisella yrittäjällä eli työttömyysturvan saamiseksi tulisi koko yritystoiminta lopettaa tai keskeyttää neljäksi kuukaudeksi.

Yritystoiminnan lopettamista tai vähintään neljän kuukauden keskeytystä ei osaomistajayrittäjän osalta kuitenkaan edellytetä, jos hänen päätoiminen työllistymisensä yritystoiminnassa on ollut satunnaista, hänen työnsä yrityksessä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta tai hänen työnsä yrityksessä on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseessä on yrittäjän perheenjäsen, jolla itsellään ei ole eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut vähintään 15:tä prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta eikä muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä.

15

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

Satunnaisesta päätoimisesta työllistymisestä yritystoiminnassa on kyse silloin, kun henkilö on työllistynyt yrityksessä päätoimisesti yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Jotta kuuden kuukauden raja ylittyy, edellytetään työllistymisjaksoilla olevan ajallinen yhteys. Tämä perheenjäseniä koskeva poikkeus arviodaan aina jälkikäteen.

Työ loppumiseen tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta rinnastetaan esim. koko yrityksen tuotantosuunnan tai toiminnan vaihtaminen sekä tietyn toiminnan lopettaminen tai ulkoistaminen. Työn päättymisen tulee olla ulkopuolisen selkeästi havaittavissa ja luotettavasti osoitettavissa; pelkkä työn vähäisyydestä johtuva työn loppuminen ei siten oikeuta työttömyysturvaan tällä perusteella.

Jotta yrittäjän perheenjäsen voisi päästä työttömyysetuuksien piiriin kolmannen poikkeuksen perusteella, eli työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta, on hänen osoitettava, että yritystoiminnan tulo jää siinä työskentelevää perheenjäsentä kohti laskettuna alle määrän, joka osoittaa yritystoiminnan olennaisuutta (alle 710 €/ kk YEL-vakuutetulla). Yrityksessä ei tässä tilanteessa myöskään voi enää työskennellä muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Työttömyysetuudet Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen tulee myös osaomistajayrittäjän liittyä yrittäjäkassan jäseneksi. Ansiopäivärahaan oikeuttava jäsenyysaika yrittäjäkassassa on vähintään 18 kuukautta.

Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyvä osaomistajayrittäjä voi kuitenkin saada palkansaajasäännösten mukaista päivärahaa, jos yritystoiminta lakkaa yritystoiminnan ensimmäisten 18 kuukauden aikana.

Edellä mainitun niin sanotun jälkisuojaajan säilyminen edellyttää, että palkansaajakassasta eroaminen ja yrittäjäkassaan liittyminen tapahtuu kuukauden sisällä.

Jälkisuoja-ajan jälkeen osaomistajayrittäjällä on oikeus yrittäjiä koskevien säännösten

4. Yrittäjä ihmisenä 5 • 2011

mukaiseen ansiopäivärahaan aikaisintaan kerrytettyään 18 kuukauden jäsenyysajan yrittäjäkassassa. Mikäli palkansaajastatukselta yrittäjästatukseen siirtyvä henkilö vaihtaa välittömästi palkansaajakassasta yrittäjäkassaan, ei hänelle tule katkoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä.

Mikäli henkilö ei täytä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksiä eli yleensä ei ole työttömyyskassan

jäsen, voi hän saada Kansaneläkelaitoksen maksamia peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on yrittäjän työssäoloehdon täyttäminen, eli työskenteleminen edellisten 48 kuukauden aikana vähintään 18 kuukauden ajan yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista (YEL-vakuutuksen vuositulon tai TyEL-palkan on oltava vähintään 8520 e/vuosi). Peruspäivärahaa maksetaan myös enintään 500 päivältä.

Työmarkkinatukea maksetaan ensi kertaa työmarkkinoille tulevalle sekä työttömälle, joka ei täytä työssäoloehtoa. Lisäksi sitä maksetaan työttömälle, joka ei voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Tuen suuruuteen vaikuttavat omien tulojen lisäksi myös puolison tulot. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu.

Oppisopimuskoulutuksella kilpailukykyä!

Oppisopimus on hieno mahdollisuus vahvistaa omaa ja henkilöstösi osaamista!

Suomen Yrittäjät ja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät toteuttavat jo kolmannen kerran yrittäjien ja pienyritysten henkilöstön osaamistarpeisiin suunnatun oppisopimus- koulutuskampanjan.

Tänä vuonna koulutuksen painopisteinä ovat liiketoimintasuunnitelman päivitys, asiakaspalvelu, myynti, tuotekehitys ja verkkomarkkinointi uusien asiakkaiden hankinnassa.

Koulutus toteutetaan lyhytkestoisena koulutuksena, jonka ei välttämättä tarvitse johtaa tutkintoon. Koulutus voi kuitenkin tarvittaessa olla myös tutkintotavoitteista, jolloin oppisopimus kestää pidempään.

Yrittäjälle itselleen suunnattuja tutkintoja ovat muun muassa yrittäjän ammattitut-

kinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto.

Koulutustarve määritellään ja koulutus suunnitellaan yhdessä yrittäjän ja oppisopimustoimiston kanssa. Toteutuksesta tehdään suunnitelma, joka toteutetaan oppisopimusrahoituksen puitteissa. Koulutus on yrittäjälle edullista.

Ota ensisijaisesti yhteys alueesi oppisopimustoimistoon marraskuun loppuun mennessä ja varmista alueellinen

16

Suomen Yrittäjät, koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu, p. 09 2292 veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

OPPISOPIMUS ON

www.hyvadiili.fi saatavuus. Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti!

Oman alueesi oppisopimustoimiston löydät osoitteesta www.hyvadiili.fi.

4. Yrittäjä ihmisenä 5 • 2011

Hyödynnä monipuoliset jäsenpalvelut Suomen Yrittäjät tarjoaa maksutonta neuvontaa ja tietoa puhelimitse ja yrittajat.fi-sivuilla jäsenyrittäjille. Näistä palveluista hyötyy niin työllistävä yritys kuin yksinyrittäjäkin. Neuvontaan saat yhteyden soittamalla numeroon 09 229 221 ja nettisivuilta saat täyden hyödyn kirjautumalla jäsennumerolla.

Työsuhdeneuvontaa puhelimitse Selvyyttä työehtosopimuksiin, apua lomien laskentaan ja tarkistuksia työsopimuksiin.

Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta auttaa jäsenyrittäjiä työsuhdekysymyksissä joka arkipäivä klo 9–16 numerossa 09 229 221. Varaudu kertomaan jäsennumero!

Elinkeinonharjoittajan matkakorvausohjeet Elinkeinonharjoittajan matkakorvaukset poikkeavat osakeyhtiöstä tai henkilöyhtiöstä palkkaa nostavien yrittäjien verovapaista matkakorvauksista. Ohjeistuksen matkakorvauksiin löydät Suomen Yrittäjien sivuilta osoitteesta www.yrittajat.fi/verotjarahat kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Työsuhdelomakkeet netissä Kirjallinen työsopimus turvaa niin työnantajan kuin työntekijänkin arjen. Lomautuksissa ja irtisanomistilanteissa oikein toimiminen on erityisen tärkeää. Suomen Yrittäjien jäsenillä on käytössään laaja kattaus työsuhdelomakkeita tarkkuutta vaativiin työsuhdetoimiin. Lomakkeet saat käyttöön osoitteesta www.yrittajat.fi/tyonantajanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Laaja verotili-tietopaketti netissä Miten palautukset menevät verotilillä, kuinka virheistä ilmoitetaan, miten arvonlisävero kohdistetaan ja mistä saa verotilin tunnukset? Kysymyksiin löytyy vastaus Suomen Yrittäjien laajasta Verotili-paketista, jonka löydät osoitteesta www.yrittajat.fi/ verotjarahat kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Yrityspörssi Kanava yrityksen myyntiin ja ostoon. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat Yrityspörssin ilmoituspaketista huikean 37,5 %:n alennuksen – ilmoituspaketilla saa näkyvyyttä netin lisäksi YrittäjäSanomissa ja Kauppalehdessä. Löydät palvelun osoitteessa www.yritysporssi.fi

Puhelinneuvontaa yrittäjän sosiaaliturvasta Yrittäjällä on suuri vastuu omasta eläkkeestään, terveydestään ja työttömyysturvastaan. Apua yrittäjän sosiaaliturvan kiemuroihin saat Suomen Yrittäjien maksuttomasta puhelinpalvelusta joka arkipäivä klo 9–16 numerossa 09 229 221. Varaudu kertomaan jäsennumero!

Yrityshaku Löydä ajantasaisesti yli 80 000 luotettavaa, palveluhalukasta ja -kykyistä suomalaista yritystä elinkeinoelämän kaikilta toimialoilta, maamme jokaisesta kunnasta, Suomen kaikilta talousalueilta. Mukaan yrityshakuun pääset liittymällä Suomen Yrittäjien jäseneksi. www.yrittajat.fi/yrityshaku.

Yrittäjien kuntolomat Suomen Yrittäjät ry toteuttaa yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Vuoden 2011 aikana RAY:n tuki mahdollistaa noin 7500 henkilön ja noin 1200 yrittäjän ja yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman. Lue lisää osoitteesta http://www.yrittajat.fi/suomenyrittajat/kuntolomat/

Yt-lakiopas Yhteistoimintalaki koskee kaikkia vähintään 20 henkeä säännöllisesti työllistäviä yrityksiä. Suomen Yrittäjien jäsenillä on käytössään käytännönläheinen yt-lakiopas, joka helpottaa lakiin paneutumista ja sen käytännön soveltamista. Yt-lakioppaan saat käyttöösi osoitteesta www.yrittajat. fi/tyonantajanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Palkkataulukot netissä Mikä on kohtuullinen palkkapyyntö ja mikä on yleissitovissa sopimuksissa määritelty palkka? Apua palkkojen määrittelyyn löytyy alakohtaisista palkkataulukoista, jotka löydät osoitteesta www.yrittajat.fi/ tyonantajanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Verotusneuvontaa puhelimitse Verotilin kommervenkit, arvonlisäveron käyttäytyminen kotimaankaupassa ja ulkomaankaupassa, verotus sukupolvenvaihdoksessa – apua polttaviin verokysymyksiin saat Suomen Yrittäjien maksuttomasta puhelinneuvonnasta työsuhdekysymyksissä joka arkipäivä klo 9–16 numerossa 09 229 221. Varaudu kertomaan jäsennumero!

Tietopaketti käännetystä arvonlisäverosta rakennusalalle Koskeeko käännetty arvonlisävero yritystäni ja miten se käytännössä toimii? Suomen Yrittäjien jäsenille on koottu tietopaketti rakennusalan käännetystä arvonlisäverosta, löydät paketin osoitteesta www.yrittajat.fi/ verotjarahat kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Energiatietoutta Tiivistä faktaa energiakriittisille yrityksille niin energiaverotuksesta, uusiutuvat energian tuista, Suomen ja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta kuin sähkön kilpailuttamisestakin. Tutustu osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystoiminnanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Hankintalakiopas jäsenille Osallistutko kuntien tai valtion kilpailutuksiin? Ota hankintalaki haltuun yrittäjille kirjoitetun hankintalakioppaan avulla. Lataa opas itsellesi osoitteesta www.yrittajat.fi/ yritystoiminnanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

17

Apua epäasiallisen puhelinmarkkinoinnin estämiseen Epäasiallinen puhelinmarkkinointi on kasvava ilmiö. Lue Suomen Yrittäjien ohjeet tilanteeseen, jossa saat laskun, vaikka et ole mielestäsi tehnyt suullista sopimusta puhelimessa. Ohjeita osoitteesta www.yrittajat.fi/yritystoiminnanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Yrittäjän veroseminaari Veroseminaari tarjoaa yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa.

Asiantuntijoiden johdolla luodaan kattava katsaus verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Seuraava veroseminaari järjestetään 15.–17.11.2011. Jäsenyrityksille vähintään 30 prosentin etu normaalihinnoista! Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri.

4. Yrittäjä ihmisenä 5 • 2011

Laki- ja työsuhdepäivät Seminaarissa käsitellään yritys- ja työlainsäädännön asioita konkreettisesti pk-yrityksen näkökulmasta kokeneiden asiantuntijoiden johdolla. Seuraavat laki- ja työsuhdepäivät järjestetään 18.–20.4.2012.

Jäsenyrityksille vähintään 30 %:n etu normaalihinnoista! Tutustu kaikkiin koulutuksiimme osoitteessa www.yrittajat.fi/ koulutuskalenteri.

YrittäjäSanomat YrittäjäSanomista luet ajankohtaiset yrittäjäuutiset, päättäjien haastattelut sekä suositun lakipalstan kysymykset ja vastaukset.

YrittäjäSanomat lähetetään maksutta 10 kertaa vuodessa jäsenyrittäjille.

Yrittäjä-lehti Yrittäjä on yrittäjyyden lifestyle-lehti jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä. Löydä mielenkiintoiset yrittäjätarinat ja uudet ideat maailmalta. Tilaa Yrittäjä-lehti jäsenetuhintaan 34 €/vuosi, tilaus käy helposti netissä http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/tiedotustoiminta/yrittajalehti/ YrittäjäINFO Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Yrittäjäinfo on tiedote ajankohtaisista yrityksen toimintaan ja johtamiseen liittyvistä asioista. Lue mm. tuoreista lakimuutoksista ja yritystoiminnan tärkeistä päivämääristä www.yrittajat.fi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

18

yrittajahuoltamo.fi Yrittäjähuoltamolla voit arvioida huoltotarpeesi, päivittää tietosi yrittäjän sosiaaliturva-asioissa sekä inspiroitua Hyvinvoivayrittäjä-blogin kirjoituksista. Suomen Yrittäjien ja Fennian yhteinen palvelu löytyy osoitteesta www.yrittajahuoltamo.fi

Yrittäjän veroseminaari

15.–17.11.2011 Viking Linen m/s Mariella välillä Helsinki –Tukholma – Helsinki Yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa!

Asiantuntijoiden johdolla luodaan kattava katsaus verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin.

Tervetuloa mukaan!

Seminaarin puheenjohtajana toimii KLT, KHT Seppo Laine

Tiistai 15.11.

Keskiviikko 16.11.

11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka 11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus Johtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät 12.20 Ajankohtaista verotuksesta, mihin yrittäjän verotus on menossa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 12.40 Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia 13.00 Mitä odotettavissa olevat veromuutokset merkitsevät yrittäjälle, miten muutoksiin voi varautua, tarjoutuuko verosuunnittelun mahdollisuuksia?

KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy 13.45 Buffetlounas Hytteihin majoittautuminen 14.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab 15.45

Uuden hallituksen veropolitiikka yrittäjän kannalta Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät

16.15

Tauko

16.30 Pk-yrityksen verosudenkuopat ja vero-ongelmista selviytyminen Veroasiantuntija Satu Grekin, Ernst & Young (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 17.30 Vakuutuskorvaukset ja verotus: Henki- ja eläkevakuuttaminen Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

7.00

Aamiainen

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

13.30 Kahvi ja välipala 14.00 Sukupolvenvaihdos, verotus ja verosuunnittelu KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy 15.00 Kirjanpidon uutta oikeuskäytäntöä ja säädöshankkeita Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori, KHT Markku Koskela, Helsingin Yliopisto 16.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 16.30 Yrittäjä syytettynä: mitä tapahtuu, miten toimii puolustus Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy (16.45 laiva lähtee Helsinkiin) 17.15

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail 20.00 Buffetillallinen

Torstai 17.11.

8.00

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

HUOM! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa!

Vahinkovakuuttaminen Asiantuntijapalveluiden päällikkö Pia-Maria Pesonen, Vahinko-Fennia

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2011

18.00 Tauko 18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

19.15

Tauko

21.00 Ala carte illallinen Kylmäsavustettua pallasta, dijon-sinappi, perunasalaatti ja maalaisleipää Chateubriand Bearnaise ja perunagratiini Vadelmapiirakka ja suklaamoussea

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

osoitteessa www.yrittajat.fi/vero2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Osallistumismaksu Jäsenhinta 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 450 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 470 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta 580 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 610 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 630 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – koulutus@yrittajat.fi

Julkaisija:

Suomen Yritt채j채t PL 999 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 faksi 09 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi