Yrittäjäinfo 6/2011

6 2011 Tässä numerossa mm.

▪▪ Vakaat kotimaan markkinat ▪▪ Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikana ▪▪ Työsopimuslakiin säännöksiä vuokratyöstä ▪▪ Erehdyttävä kirje ja törkeä petos ▪▪ Myyjän ja ostajan vastuut käytetyn auton kaupassa ▪▪ Kuluttajaturvallisuuslaki voimaan vuoden alussa ▪▪ Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ▪▪ Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia

2012 2012 Suomen Yrittäjät 2012 kouluttaa 2012 2012 Tule mukaan!

2012 Seminaarit 2012 Laki- ja työsuhdepäivät

Johda ja markkinoi -seminaari

18. – 20.4.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki

25. – 27.9.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki

▪ ▪ ▪

Ajankohtaiset lakiuudistukset Konkreettista työsuhdetietoa Käytännön kokemuksia ja esimerkkejä

▪

▪ ▪

Arvonlisäveropäivä 8.5.2012 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki ▪ ▪

Ajankohtaiset arvonlisäveroasiat Havainnollisia esimerkkejä

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä 22.5.2012 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki ▪

▪

Ajankohtaiset kansainvälisten toimintojen alv-muutokset Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä muita alv-kysymyksiä

Ajankohtaisveropäivä 18. 10.2012 Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa ▪ ▪ ▪ ▪

5. – 6.6.2012 Tallinna ▪

▪

▪ ▪

Miten sukupolvenvaihdos ja yrityskauppa hoidetaan hallitusti?

Henkinen valmistautuminen ja käytännön toimet Yrityksen omistuksen järjestelyt Verosuunnittelu

Tilinpäätös 2012 Yritysverotus Arvonlisäverotus Ennakkoperintä

Yrittäjän veroseminaari 15.– 17.11.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki ▪ ▪

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari

Asiakashankinnan ja markkinoinnin kehittäminen Työyhteisön motivoiva johtaminen Liiketoiminnan ja talouden johtaminen

▪

Tilinpäätös ja tilintarkastus Uudet lait ja lakimuutokset Käytännön esimerkkejä

n enyrityste s jä u t e n Jäse 0 – 40 % 3 n o e ll ji edusta istamme. o n in h li a norma

Seminaarien lisäksi järjestämme lukuisia lyhyempiä koulutustilaisuuksia mm. markkinoinnin, myynnin, yritysjuridiikan ja johtamisen aihepiireistä.

Lisätietoa koulutuksistamme ja ilmoittautumiset www.yrittajat.fi/koulutus tai p.09 229 229 94

Yrittäjä

INFO 6 • 2011

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee, p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, veroasiantuntija Laura Kurki, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, lakineuvoja Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies Lauri Rautio, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

ISSN 1239-4637

1. VEROT JA RAHAT. ................................................................................................4 Vakaat kotimaan markkinat . ..................................................................................4 Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikana............................................................. 5 Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus.........................................6 KHO:n päätös edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta......6 Verottaja neuvoo ja ohjaa yrittäjiä..........................................................................7 Muistathan antaa työnantajan vuosi-ilmoituksen vuodelta 2011 oikealla tiedonantotavalla.......................................................................................7 Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia..........................................................7

2. TYÖNANTAJAN ABC............................................................................................8 Työsopimuslakiin vuokratyötä koskevia uusia säännöksiä......................................8 Lakineuvoja vastaa.................................................................................................9 Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti ........................................10 Vuonna 2012 voimaan tulleita lakimuutoksia.......................................................10

3. YRITYSTOIMINNAN ABC..................................................................................11 Erehdyttävä kirje ja törkeä petos............................................................................11 Lakineuvoja vastaa............................................................................................... 12 Kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan 1.1.2012................................................... 13 Verkkotunnuksia kaupitellaan aktiivisesti............................................................. 13 Tupakkalaki tiukentuu 1.1.2012.............................................................................. 13 Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta ....................... 14 Maksutonta energiatehokkuusasiantuntijan koulutusta....................................... 14 Tuoretta tietoa Venäjän-markkinoista....................................................................15 Yritys-Suomi-verkkopalvelu kehittyy.......................................................................15 Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia.........................................................15

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ......................................................................................... 17 Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia........................................................ 17 Yrittäjien oma viiri ja paljon muuta!...................................................................... 18

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012 Numero

www.yrittajat.fi, kirjaudu jäsennumerolla

1/2012

13.1.

2/2012

9.3.

3/2012

30.4.

4/2012

13.8.

5/2012

8.10.

6/2012

3.12.

1. Verot ja rahat 6 • 2011

Vakaat kotimaan markkinat Suomen talouden kotimarkkinat pysyneet kohtuullisessa kasvussa, vaikka Euroopan vaikeutuvasta velkakriisistä on uutisoitu koko syksyn ajan.

Kuluttajat eivät ole pelästyneet kansainvälisen talouden huonojen uutisten tulvaa, jota talousmedia on pitänyt esillä hyvin näyttävästi. Rahankäyttö on jatkunut kohtuullisena, ja sitä on edistänyt olosuhteisiin nähden hyvä työllisyys.

Kauppa käy Näinä kuukausina eletään talouden käännettä, jossa tuoreimmatkin numerotiedot tuntuvat valitettavan vanhoilta. On jatkuva huoli siitä, kuinka suuri ero taloudessa on parin kuukauden takaisen tilanteen ja edessä olevien lähikuukausien välillä. Tähän asti kokonaisuus on pysynyt raiteillaan hyvin.

Kuluttajien rahankäytön kokonaisuutta peilaa hyvin vähittäiskaupan myynti.

Tuorein tieto on syyskuulta, jolloin myynnin arvo oli lähes kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tällaista kasvua on näissä oloissa pidettävä varsin tyydyttävänä. Päivittäistavarakaupassa, joka on vähittäiskaupan suuri alaerä, vastaava syyskuun kasvuprosentti oli kymmenen.

Työpaikat ovat säilyneet Työmarkkinoilta uutisiin nousevat suuret yksittäiset irtisanomiset ja yt-neuvottelut.

Niiden syinä ovat heikentynyt suhdannetilanne ja toisaalta teollisen tuotannon ja työn väheneminen Suomessa, joka on edennyt suhdannevaihtelusta riippumatta.

Koko talouden tasolla työmarkkinoiden tila on kuitenkin pysynyt kohtuullisen hyvänä. Lokakuun työttömyysaste oli tasan seitsemän prosenttia eli neljä kymmenystä alempi kuin vuotta aiemmin. Selvimmin työmarkkinoiden vakautta osoittaa työllisten lukumäärä: lokakuussa työllisiä oli noin 8 000 enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Myös työttömien määrässä muutos oli oikean suuntainen: työttömiä oli 9 000 vähemmän.

Ensi vuoden puolella työllisyysnumerot ovat tähänastisia heikompia. Suhdanteen lisäksi työmarkkinoita tulee heikentämään olosuhteisiin nähden kallis palkkaratkaisu.

Kuluttajien ja yrittäjien suurelle enemmistölle talouden tila on silti parempi kuin muutamien makronumeroiden perusteella

4

Suomen Yrittäjät, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm p. 09 2292 2856 timo.lindholm@yrittajat.fi

voisi tulkita. Heikko suhdannetila koskee eri toimialoja kovin valikoivasti, ja erot yritysten välillä pysyvät suurina.

Raha on halpaa Euroopan velkakriisin positiivisin seuraus on korkojen mataluus. Vuoden euriborkorko on painunut kohti kahden prosentin rajaa, ja lyhyemmät euriborit ovat selvästi sen alapuolella. Mitään merkkejä tai perusteita lyhyiden korkojen nousulle ei lähitulevaisuudessa ole. Euroopan keskuspankin on pakko pitää ohjauskorkonsa erittäin matalana tai jopa alentaa sitä vielä nykyisestäkin.

Uusissa yritysluotoissa marginaalien haarukka on varsin leveä. Erot yritysten luottokelpoisuudessa ovat suuret, ja ne näkyvät lainarahan kokonaiskorossa. Silti rahoituskustannukset ovat melko alhaiset – kunhan rahan saatavuus pysyisi kohtuullisena.

6 • 2011

1. Verot ja rahat

Veronumero käyttöön vuoden 2012 aikana Veronumeromenettelyyn siirtyminen vuoden 2012 aikana on osa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuja harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä. Harmaan talouden torjuntaa valmistelemaan on myös asetettu kaksi työryhmää.

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. 09 2292 2928, laura.kurki@yrittajat.fi

Työryhmien taustalla on maaliskuussa 2011 julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmämietintö ”Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennussekä majoitus- ja ravitsemisalalla”. Toinen TEM:n asettamista työtyhmistä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy 31.12.2011.

Veronumeroon ja rakennusalan veronumerorekisteriin liittyvät uudistukset otetaan käyttöön neljässä vaiheessa.

1. vaihe (15.12.2011 alkaen) Ensimmäisessä vaiheessa joulukuussa 2011 – tammikuussa 2012 Verohallinto toimittaa veronumerot tiedoksi kaikille ansiotuloa saaville työntekijöille verokortin yhteydessä. Veronumeroa tarvitsevat 2. vaihe (arviolta 1.6.2012 alkaen) kuitenkin vain rakennustyömaalla työsToisessa vaiheessa Verohallinto alkaa kirkentelevät työntekijät, joiden on työssään jata tilapäisesti Suomeen töihin tulevia pidettävä esillä kuvallista tunnistekorttia. ulkomaalaisia työntekijöitä väestötietojärTällaisten työntekijöiden on toimitettava jestelmään. Näin ulkomaiset työntekijät, verokortissaan oleva veronumero työnjoita ei aiemmin ole rekisteröity Suomessa, antajalleen. Veronumerosta ei voi päätellä saavat Verohallinnon henkilön syntymäaikaa, kautta henkilötunnukhenkilötunnusta eikä Veronumeroa tarvitsevat sen. Henkilötunnuksen sukupuolta.

Rakennusalan työn- rakennustyömaalla työskentelevät saaminen edellyttää työntekijät, joiden on työssään ulkomaalaisen työnteantaja voi myös pyytää pidettävä esillä kuvallista kijän henkilökohtaista työntekijöidensä veroasiointia Verohallinnumerot järjestelmiintunnistekorttia. nossa. Asiointikäynnin sä suorasiirron yhteyhteydessä Verohallinto kerää verotuksessa ydessä. Verohallinto suositteleekin, että tarpeellisia tietoja ja antaa rakennusalan rakennusalan yritykset hakevat ennakonpiulkomaalaiselle työntekijälle kuvallisessa dätystietojen suorasiirtojen yhteydessä vetunnistekortissa tarvittavan veronumeron. ronumerot työntekijöilleen. Jos työnantaja pyytää veronumeron, rakennusalan työntekijä merkitään automaattisesti kesällä 2012 3. vaihe (arviolta 1.8.2012 alkaen) perustettavaan julkiseen veronumeroreKolmannessa vaiheessa avataan julkinen kisteriin. Jos yritys ei pyydä veronumeroa rakennusalan veronumerorekisteri, jonne suorasiirron yhteydessä vuodenvaihteessa kerätään kaikki Verohallinnon asiakastie2011–2012, työntekijän tai työnantajan on kesällä 2012 pyydettävä erikseen rakentokannassa olevat tiedot rakennusalan nustyömaalla työskentelevän työntekijän työntekijöistä. Tietoja rekisteriin voidaan merkitsemistä veronumerorekisteriin. merkitä työntekijän, tämän työnantajan Työnantajan tulee pyytää veronumeroa ja työmaan päätoteuttajan pyynnöstä sekä vain niille työntekijöilleen, jotka työskenteVerohallinnon omasta aloitteesta. levät rakennustyömaalla. Esimerkiksi rakennusliikkeen konttorissa työskenteleville työntekijöille veronumeroa ei pyydetä. Suorasiirtopyyntö Verohallinnolle on tehtävä viimeistään 31.1.2012.

5

4. vaihe (arviolta 1.9.2012) Neljännessä vaiheessa tulee voimaan työturvallisuuslain muutos, joka velvoittaa pitämään työmaalla henkilötunnistetta, johon on merkitty myös veronumero. Ennen työturvallisuuslain muutoksen voimaantuloa aloitetuilla työmailla on kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa veronumeron sisältävä henkilötunniste voidaan ottaa käyttöön. Muutoksen voimaantulon jälkeen aloitettavilla työmailla veronumero tulee olla merkittynä henkilötunnisteeseen heti työmaan alkaessa.

Lainmuutoksella kuvallisen tunnistekortin käytön valvontavastuuta myös laajennetaan koskemaan rakennuttajan lisäksi päätoteuttajaa ja omien työntekijöidensä osalta työnantajaa.

Uudistuksen myötä riski jäädä kiinni pimeän työvoiman käytöstä kasvaa. Menettely mahdollistaa myös epävirallisen ”vertaisvalvonnan” työmailla.

Lisätietoja: www.vero.fi > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet (mm. 18.10.2011 ja 22.11.2011)

1. Verot ja rahat 6 • 2011

Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus Verohallinto on julkaissut ohjeen työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta (21.11.2011, Dnro 555/32/2011).

Verohallinnon ohjeessa käsitellään niitä edellytyksiä, joiden perusteella vakuutus voi olla verovapaa etu. Ohjeessa käsitellään myös edun arvon määrittämistä tilanteissa, joissa vakuutus on veronalainen etu.

Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden 23.3.2011 antamaan sairaanhoitovakuutusta käsittelevään ratkaisuun. Ratkaisun perustella sairaanhoitovakuutus voi olla tietyin edellytyksin verovapaa henkilökuntaetu, jos vakuutuksesta saatava etu on tavanomainen ja kohtuullinen ja koko henkilökunnan käytössä.

Ohjetta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen verovuoden 2012 ennakkoperinnässä ja kyseiseltä vuodelta toimitettavassa verotuksessa. Siltä osin kuin ohjeessa otettu kanta muuttaa verotuskäytäntöä verovelvolliselle edullisemmaksi, ohjetta voidaan verovelvollisen vaatimuksesta soveltaa myös aikaisemman verovuoden verotuksessa.

Sairaanhoitovakuutuksen verovapauden edellytykset Työnantajan ottamasta sairaanhoitovakuutuksesta saatu etu voi olla työntekijälle tietyin edellytyksin verovapaa. Sairaanhoi-

tovakuutuksen verotuksesta ei ole tuloverolaissa erityissäännöksiä, toisin kuin esimerkiksi henki- ja eläkevakuutusten verotuksesta. Tämän vuoksi edun veronalaisuus ratkaistaan tuloverolain 29 §:ssä tarkoitetun laajan tulokäsitteen ja tuloverolain 69 §:n verovapaita henkilökuntaetuja koskevien säännösten sekä oikeus- ja verotuskäytännön perusteella.

Jos sairaanhoitovakuutus ei täytä tavanomaisuuden ja kohtuullisuuden edellytyksiä, etu on veronalainen. Tällöin vakuutusmaksu on palkkaa, jos etu on saatu työsuhteen perusteella. Työterveyshuoltoa koskevan oikeuskäytännön perusteella veronalaista tuloa on koko vakuutusmaksun määrä (näin esim. KHO 1988 B 584 ja KHO 1991 B 558).

Sairaanhoitovakuutuksen verovapaudelta edellytetään, että vakuutusturva on tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen.

Vakuutusturvan kattavuutta arvioidaan sekä vakuutuksen korvattavuuden piiriin kuuluvien etujen laadun että vakuutuksesta

KHO:n päätös edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta Verohallinto on julkaissut ohjeen edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta (11.11.2011, Dnro A26/00 00 00/2011). Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO 2011:75 yhdistyksestä, jonka tarkoituksena oli sen jäsenten yleisten etujen ajaminen.

Ratkaisun mukaan yhdistyksen perimiä jäsenmaksuja ei voitu käsitellä arvonlisäverollisina, koska yhdistyksen toiminnan luonteen vuoksi jäsenten maksamaa jäsenmaksua ei voitu kohdistaa mihinkään tiettyyn yhdistyksen tuottamaan palveluun eikä yhdistyksen toiminnan ja sen yksittäiselle jäsenelle koituvan hyödyn välillä ollut välitöntä yhteyttä. Yhdistys ei siten harjoittanut toimintaansa kokonaisuudessaan arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa, eikä näin ollen voinut hakeutua ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta kokonaisuudessaan arvonlisäverovelvolliseksi eikä vähentää kustannuksiinsa sisältyvää arvonlisäveroa kokonaisuudessaan.

Osa edunvalvontaa harjoittavista yleishyödyllisistä yhdistyksistä on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverorekisteriin, jolloin yhdistykset ovat suorittaneet arvonlisäveroa kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta ja tähän saakka myös jäsenmaksuistaan. Verohallinnon ohjeen mukaan yhdistysten tulee jatkossa käsitellä toimintansa arvonlisäverottomana, jos ne harjoittavat edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa kuvatun laista edunvalvontatoimintaa vastaavanlaisissa olosuhteissa ja joiden perimillä jäsenmaksuilla ei ole suoraa ja välitöntä yhteyttä jäsenille luovutettuihin tavaroihin ja palveluihin.

Huomionarvoista on, että yhdistyksellä

6

maksettavan enimmäiskorvauksen euromäärän perusteella. Olennaista on, mitä vakuutuksesta voidaan korvata ja kuinka suuri korvaus yksittäisestä sairaustapauksesta tai tapaturmasta voidaan enimmillään maksaa. Sillä, toteutuuko vakuutustapahtuma ja korvataanko vakuutuksesta todellisuudessa koskaan mitään, ei ole merkitystä. Verohallinnon ohjeen mukaan vakuutusta ei ole pidettävä veronalaisena etuna, jos vakuutuksen perusteella maksettava enimmäiskorvaus on enintään 10 000 euroa.

Lisäksi sairaanhoitovakuutuksen verovapauden yhtenä edellytyksenä on, että vakuutusmaksu on määrältään kohtuullinen. Verohallinto katsoo, että vakuutus voi olla verovapaa etu, kun vakuutusmaksu on enintään 400 euroa. Pelkästään se seikka, että vakuutusmaksu on enintään 400 euroa, ei automaattisesti johda siihen, että vakuutus olisi verovapaa etu. Vakuutus on vakuutusmaksun suuruudesta riippumatta veronalainen etu, jos vakuutusturva ei ole tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen.

Sen sijaan se seikka, että vakuutusmaksu on huomattavasti suurempi kuin 400 euroa, voi yksinäänkin johtaa siihen, että vakuutus on veronalainen etu.

Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoitteessa: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 > Työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verotus

saattaa olla arvonlisäverottomana käsiteltävän edunvalvontatoiminnan lisäksi myös sellaista liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa, josta hakeutumismahdollisuus edelleen on olemassa. Tältä osin yhdistys voi edelleen jatkaa toimintaansa arvonlisäverollisena.

Yhdistyksen perimillä jäsenmaksuilla voi edelleen joissakin muissa tilanteissa olla suora ja välitön yhteys luovutettuihin tavaroihin tai palveluihin. Tällöin jäsenmaksuja voidaan pitää vastikkeena luovutetuista tavaroista ja palveluista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei aiheuta muutoksia tällaisen yhdistyksen toimintaan.

Verohallinnon ohjeen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista ilmeneviä periaatteita tulee noudattaa 1.1.2012 alkaen.

Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoitteessa: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 > KHO:n päätös 8.9.2011 KHO:2011:75 edunvalvontaa harjoittavan yhdistyksen arvonlisäverotuksesta

6 • 2011

1. Verot ja rahat

Verottaja neuvoo ja ohjaa yrittäjiä Uudenmaan verovirasto jalkautuu yrittäjien keskuuteen 1.12.2011 tekemällä valvontakäyntejä.

Valvontakäynnit ovat osa asiakaskohtaista verovalvontaa. Tarkoituksena on auttaa verotukseen liittyvien asioiden hoitami-

sessa yrittäjiä, joilla on havaittu ohjauksen tarvetta. Käynneillä selvitetään asiakkaan verotuksellista asemaa sekä yritystoimin-

nan laajuutta ja luonnetta. Verottaja haluaa osaltaan neuvoa ja ohjata yrittäjiä toimimaan oikein.

Muistathan antaa työnantajan vuosi-ilmoituksen vuodelta 2011 oikealla tiedonantotavalla Työnantajalla, jolla on verovuonna 2011 ollut palveluksessaan yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot vuodelta 2011 sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Vuonna 2010 vastaava raja oli

yli 40 työntekijää. Sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä ovat Ilmoitin.fi-palvelu, Tyvipalvelut ja Verohallinnon verkkolomakkeet (Suomi.fi). Myös Palkka.fi-palvelu välittää vuosi-ilmoitukset sähköisesti.

Jos vuosi-ilmoitus annetaan väärällä tiedonantotavalla, seurauksena voi olla sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu (laki verotusmenettelystä 22 a §).

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia Henkilöstörahastolaki uudistui kokonaan

Uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja. Henkilöstörahastolaki uudistettiin kokonaan, ja uusi laki tuli voimaan 1.1.2011. Uudistuksen tavoitteena on lisätä henkilöstörahastojen suosiota saattamalla laki joustavammaksi siten, että henkilöstörahastot olisivat koko henkilöstön palkitsemiskeinoina nykyistä houkuttelevampia ja kannustavampia.

Henkilöstörahastolain yleisenä tavoitteena on palkita henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta, parantaa yrityksen ja viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista.

Avopuolisoiden yhteistalouden purkamista koskeva laki tuli voimaan 1.4.2011. Lain tarkoituksena on antaa avopuolisoille suojaa avoliiton päättyessä. Laki soveltuu sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuvat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Laki soveltuu myös sellaisiin avoliittoihin, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa. Lakia ei sovelleta sellaisiin avoliittoihin, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa.

Uuden lain mukaan avopuolisoilla on oikeus hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla on myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta. Avopuolison oikeudet eivät uudistuksen jälkeenkään rinnastu aviopuolison oikeuksiin.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta, 09 229 221, www.yrittajat.fi

7

2. Työnantajan ABC 6 • 2011

Työsopimuslakiin vuokratyötä koskevia uusia säännöksiä Uusilla säännöksillä selkiytetään vuokratyöntekijän ja lähetetyn työntekijän asemaa. Täsmennyksillä halutaan varmistaa, että vuokratyöntekijöiden työehdot ovat vähintään samat kuin varsinaisilla työntekijöillä.

Vuokratyöntekijän työehtojen nykysääntely Työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentissa on säännös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavasta työehtosopimuksesta. Säännöksen mukaan siinä tapauksessa, että työntekijän vuokrannut työnantaja ei ole sidottu minkään työehtosopimuksen noudattamiseen, vuokratyöntekijän työsuhteessa on sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan normaalitai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimus on normaalisitova esimerkiksi silloin, kun työnantajayritys kuuluu työnantajaliittoon, joka on solminut kyseisen työehtosopimuksen. Yleissitovana työehtosopimus velvoittaa niitäkin työnantajia, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Työsopimuslain mukaan sellainen työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Päätöksen työehtosopimuksen yleissitovuudesta tekee tiettyjen kriteerien pohjalta sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva vahvistamislautakunta.

Mikäli edellä mainittuja työehtosopimuksia ei ole, yleissääntönä on, että työntekijälle on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Työehtojen määräytymistä täsmennetään Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 104/2011), jolla pannaan täytäntöön vuokratyödirektiivi.

Työsopimuslakiin ehdotetaan otettavaksi nimenomainen säännös vuokratyöntekijöiden työehtojen määräytymisestä niissä tilanteissa, joissa ei ole joko työvoiman vuokrausyritystä tai käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät. Säännös

lisätään työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 2 momentiksi, ja se kuuluu ehdotuksen mukaan seuraavasti: ”Jos vuokratun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään 1 momentissa tarkoitettua työehtosopimusta, vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen mukaiset.”

Yksiselitteistä vastausta siihen, milloin kyse on käyttäjäyritystä sitovista ja kyseisessä yrityksessä yleisesti sovellettavista sopimuksista ja käytännöistä, ei ole mahdollista antaa. Myös lakiehdotuksen perustelut jättävät tilaa yksittäistapauksittain tehtävällä arvioinnille. Perusteluissa todetaan ainoastaan, että käyttäjäyritystä sitovia ja yleisesti sovellettavia sääntöjä voivat olla esimerkiksi yritystä sitovat yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät tai myös yrityksessä yleisesti sovellettava vakiintunut käytäntö.

Oleellista on joka tapauksessa se, että kyse on yritystä sitovasta ja myös yleisesti sovellettavasta järjestelmästä.

Käyttäjäyrityksille uusia velvoitteita Lakimuutosten myötä vuokratyöntekijöitä käyttäville yrityksille tulee velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen. Sääntelyn tarkoituksena on parantaa vuokratyöntekijän työllistymismahdollisuuksia käyttäjäyrityksessä.

Yritys ratkaisee jatkossakin itse tavat, joilla se tiedottaa avoinna olevista työpaikoista.

Sääntely kuitenkin edellyttää, että myös vuokratyöntekijöillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada kyseiset tiedot.

Käyttäjäyrityksen on jatkossa tarjottava myös vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Säännöksen tarkoituksena on edistää vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua nimenomaan työpaikalla käytössä olevien yhteisten tilojen ja järjestelyjen suhteen ja siten edistää

8

Suomen Yrittäjät, lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi

työpaikan sosiaalisia suhteita käyttäjäyrityksen omien ja vuokratyöntekijöiden välillä.

Ehdotettu uusi työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 3 momentiksi lisättävä säännös kuuluu seuraavasti: ”Käyttäjäyritys on velvollinen tarjoamaan vuokratuille työntekijöille mahdollisuuden käyttää sen tarjoamia sellaisia muita kuin työsuhde-eduiksi katsottavia palveluja ja järjestelyjä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen, jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä.”

Säännöksessä mainituilla järjestelyillä ja palveluilla tarkoitetaan käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamia, lähinnä pysyvämpiä tai pidempiaikaisia järjestelyjä tai etuja, joita työntekijöillä on mahdollisuus halutessaan käyttää yrityksen yleisesti soveltaman käytännön ja periaatteiden mukaisesti. Mahdollisuus käyttää työpaikan harrastetiloja tai vastaavia järjestelyjä voi olla tyypillinen tällainen säännöksessä tarkoitettu etuus tai järjestely.

On huomattava, että säännös ei kuitenkaan kata esimerkiksi käyttäjäyrityksen tarjoamaa työterveyshuoltoa, koska työterveyshuollon järjestämisvelvoite kuuluu vuokratyöntekijän omalle työnantajalle eli työvoiman vuokrausyritykselle.

Säännöksen velvoitteesta on mahdollisuus poiketa objektiivisista syistä. Yleistä vastausta siihen, milloin vuokratyöntekijöiden erilainen kohtelu on mahdollista, on vaikea antaa, mutta perusteena ei voi olla yksin se, että kyse on vuokratyöntekijästä.

Myös lähetettyjä työntekijöitä koskevaan lakiin muutoksia Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi.

Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on, että Suomeen lähetetyillä vuokratyöntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla vuokratyöntekijöillä.

6 • 2011

2. Työnantajan ABC

Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys: Yrityksessämme on määräaikaisia työntekijöitä. Heikon taloustilanteen vuoksi joudumme todennäköisesti turvautumaan lähiaikoina lomautuksiin tai irtisanomisiin. Voimmeko lomauttaa tai irtisanoa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin vedoten?

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Albert Mäkelä, p. 09 229 221, albert.makela@yrittajat.fi

Vastaus: Pääsääntönä on, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa. Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työtekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos määräajan perusteena on jokin muu kuin sijaisuus, ei määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ole mahdollista.

Lomautusoikeuden rajoittaminen johtuu työsopimuslain perustelujen mukaan määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvistä erityispiirteistä. Kun työsopimus tehdään määräaikaisena, osapuolet sitoutuvat täyttämään työsopimuksesta johtuvat velvoitteensa koko sovitun määräajan. Samasta syystä myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen on hyvin rajoitettua.

Irtisanominen mahdollista vain, jos siitä on sovittu Työsopimuslain 6 luvun 1 §:n mukaan määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Muuten määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen ilman irtisanomisehtoa on mahdollista vain joissakin erityistilanteissa (esimerkiksi yrityksen konkurssi tai yksityisliikkeen omistajan kuolema).

Niin sanottu ”sekamuotoinen sopimus” Tapauksessa rakennusliike oli palkanon kuitenkin mahdollinen, eli määräaikainut kirvesmiehen tietyn rakennuskohteen seen työsopimukseen voidaan ottaa ehto, valmistuessa päättyvään määräaikaiseen jonka mukaan sopimus on irtisanottavissa työsuhteeseen. Rakennusliikkeen ja rakuten toistaiseksi voimassa oleva työsopikennuttajan välinen urakkasopimus oli mus. Tällöin myös määkuitenkin ennen rakenräaikainen työsopimus nuskohteen valmistuMääräaikaisen työntekijän voidaan irtisanoa, jos mista purettu asiassa sille on tuotannolliset lomauttaminen on mahdollista vain selvittämättä jääneen tai taloudelliset perus- tämän ollessa vakituisen työntekijän syyn vuoksi. Korkein sijaisena. Tuotannollisilla ja teet. Tällainen irtisanooikeus katsoi, ettei rataloudellisilla perusteilla voi misehto ei kuitenkaan kennusliikkeellä ollut mahdollista määrä- irtisanoa vain, jos työsopimuksessa urakkasopimuksen aikaisen työntekijän purkamisen perusteella on irtisanomisehto. lomauttamista työn oikeutta kirvesmiehen tilapäisen vähentymisen perusteella. työsopimuksen purkamiseen sovitusta Muuten kuin edellä mainituissa tilantyökaudesta huolimatta. teissa määräaikainen työsopimus voidaan Määräaikainen työsopimus voidaan päättää vain purkamalla tai sopimalla. Purkuitenkin päättää, jos osapuolet ovat siitä kaminen edellyttää aina työsopimuslain yksimielisiä. Tällöin työsuhteen päättämi8 luvun 1 §:n mukaista erittäin painavaa sestä voidaan sopia. Sopimus on syytä syytä, jotka liittyvät aina työsuhteessa tatehdä aina kirjallisesti. pahtuneisiin seikkoihin tai laiminlyönteiMikäli määräaikainen työsuhde kuitenhin. Määräaikainen työsopimus voidaan kin päätetään ilman lain mukaista peruskuitenkin purkaa koeaikaan vedoten, jos tetta ennen määräajan päättymistä, syntyy osapuolet ovat sopineet koeaikaehdosta. päättävälle osapuolelle vahingonkorvaKoeaika saa olla enintään neljän kuukauusvelvollisuus. Työnantajan päättäessä den mittainen, mutta kahdeksaa kuukautta työsuhteen ennenaikaisesti hän joutuu lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessuorittamaan työntekijälle vahingonkorsa koeaika saa olla enintään puolet työsovauksena sopimuksen mukaisen täyden pimuksen kestoajasta. palkan lomakorvauksineen määräajan jälMääräaikaisen työsuhteen purkaminen jellä olevalta ajalta. Vastaavasti työntekijä tuotannollisin ja taloudellisin perustein on pääsääntöisesti velvollinen suorittaei ole mahdollista. Tämä on vahvistettu maan työnantajalle vahingonkorvausta, korkeimman oikeuden ratkaisussa 1988:9. mikäli työntekijä päättää työsuhteen ennen sovittua aikaa.

9

2. Työnantajan ABC 6 • 2011

Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti Jokaisella rakennusliikkeessä työskentelevällä työntekijällä on oltava henkilökohtainen työterveyskortti. Kortti on ollut käytössä jo neljä vuotta, mutta se tunnetaan vielä huonosti sekä työterveyshuolloissa, että rakennusalan yrityksissä.

Rakennusalan työterveyskortti vaaditaan rakennusliikkeiden työntekijöiltä. Kortti ei ole pakollinen esimerkiksi rakennusalan toimihenkilöille, kunnan rakennustyöntekijöille, yksinyrittäjille eikä muun kuin rakennusliikkeen palveluksessa työskenteleville.

Kortista tulee ilmetä työntekijän henkilötiedot, jokaisen terveystarkastuksen ajankohta, seuraavan tarkastuksen ajankohta sekä työterveysyksikön ja tarkastajan nimi.

Työntekijä ja työnantajat hyötyvät kortista Työnantajan on huolehdittava siitä, että rakennustyötä tekevällä työntekijällä on henkilökohtainen työterveyskortti. Työntekijän taas on pidettävä kortti mukanaan rakennustyömaalla.

Kortista työnantaja voi seurata, onko uuden työntekijän terveystarkastukset hoi-

dettu ja milloin on seuraavan tarkastuksen aika. Kortista näkee myös edellisen työterveyspalvelun tarjoajan, mikä helpottaa työterveystietojen löytämistä ja siirtoa.

Lisää työterveyskortista Työterveyslaitoksen sivuilta: www.ttl.fi > Toimialat > rakennusala > Työterveyshuolto

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia Työsopimuslain määräaikaisia työsopimuksia koskevia säännöksiä tarkennettiin Vuoden 2011 alusta muutettiin työsopimuslain 1 luvun 3 §:n määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksiä koskevaa säännöstä. Säännös jaettiin kahteen momenttiin siten, että määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksenä olevasta perustellusta syystä säädetään omassa momentissaan ja toistuvien määräaikaisten sopimusten käytön rajoituksista sen jälkeen omassa momentissaan.

Uuden sääntelyn mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi.

Uudella sääntelyllä ei muutettu kunkin määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksenä olevaa perustellun syyn sisältöä.

10

Työsopimuslain perhevapaita koskevaan sääntelyyn uudistuksia Työsopimuslain perhevapaita koskevaan 4 lukuun otettiin uusi 7a §, jossa säädetään työntekijän poissaolosta perheenjäsenen tai muun työntekijälle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Sääntely tuli voimaan 1.4.2011 alkaen.

Uuden säännöksen mukaan jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Säännöksessä läheisellä tarkoitetaan henkilöä, johon työntekijällä on erityinen henkilökohtainen sukulaisuuteen tai ystävyyteen perustuva kiinteä suhde ja jonka hoitoon ja huolenpitoon työntekijä osallistuu.

Järjestely perustuu työnantajan ja työntekijän keskinäiseen sopimukseen. Poissaolon ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

3. Yritystoiminnan ABC 6 • 2011

Erehdyttävä kirje ja törkeä petos Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 2011:84) laskua muistuttavasta kirjeestä ja kirjeen suunnitelleen toimitusjohtajan vastuusta.

Tapauksessa itävaltalainen yhtiö Trademark Publisher GmbH oli lähettänyt lukuisille suomalaisille tavaramerkin haltijoille laskua muistuttavan kirjeen, jonka otsikossa oli viitattu kirjeen vastaanottajan tavaramerkin rekisteröintiin. Kirjeessä oli kuvattu vastaanottajan tavaramerkki ja sen rekisteröintitiedot. Siinä oli myös esitetty vastaanottajan maksettavaksi maksua, jonka maksamiseksi kirjeeseen oli liitetty myös esitäytetty tilisiirtolomake eräpäivämerkinnöin. Kirjeen kääntöpuolella oli lisäksi pientä, kirjeen sisältöä tarkentavaa tekstiä otsikon ”tietokantapalvelujen yleiset liiketavat” alla.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko vastaanottajia erehdytetty maksamaan maksu siinä käsityksessä, että maksu liittyi heidän tavaramerkkinsä ylläpitoon, vaikka se tosiasiassa koski tavaramerkin julkaisemista itävaltalaisyhtiön verkkosivuilla, sekä siitä, oliko kirjeen suunnittelusta ja lähettämisestä vastuussa ollut yhtiön toimitusjohtaja syyllistynyt petokseen.

Kirjeen sisältö Tavaranmerkin haltijoiden saama kirje (esimerkki kirjeestä nähtävissä osoitteessa www.kko.fi/uploads/8s7vzdz83brn.pdf) on ollut seuraavan kaltainen: kirjeen vasemmassa yläkulmassa on tummalla, isolla kirjasintyypillä painettu otsikko ”tavaramerkki/varumärke”. Otsikon alapuolella

on tummalla pohjalla vaalea teksti ”tavaramerkkinne rekisteröinti”, jonka jälkeen vaalealla pohjalla isolla tummalla kirjasintyypillä teksti ”kausi 2004–2007”. Tämän tekstin yläpuolella on pienellä vaalealla tekstillä ilmaisut ”tarjous – julkaisu” ja ”sopimuksen hyväksyminen”. Näiden tekstien jälkeen seuraa suurikokoinen vastaanottajan tavaramerkin kuva sekä tavaramerkin rekisteröimistiedot.

Tavaramerkin kuvan alla on pienellä ja vaalealla kirjasintyypillä teksti ”pyydämme maksamaan summan ennen 15.5.2004, mikäli hyväksytte tämän julkaisun kaudelle 2004–2007”, josta päivämäärät ja vuosiluvut on esitetty suuremmalla ja tummemmalla kirjasintyypillä. Tämän perässä on niin ikään pienellä ja vaalealla kirjasintyypillä teksti ”tietoja tästä tarjouksesta; katso kääntöpuoli”, sekä maininta ”tämä julkaisu ei korvaa virallista tavaramerkin suojarekisteröintiä”. Lisäksi kirjeessä on tummalla, isolla tekstillä ja kehystettynä rahamäärä 587 euroa.

Maksuvaatimuksen yläpuolella lukee pienellä vaalealla tekstillä ”maksu/tarjous rekisteröinnin julkaisemisesta”. Kirjeen alaosan puolestaan muodostaa esitäytetty tilisiirtolomake, jonka oikeassa ylälaidassa on tummalla pohjalla erottuva teksti ”maksettava/betalas” ja jossa maksun aiheelle varatussa tietokentässä on yksilöintinä esitetty teksti ”asianumero/referensnummer” sekä sen alle painettu numero- ja kirjainsarja. Kirjeen kääntöpuolella on lisäksi pientä tekstiä otsikon ”tietokantapalvelujen yleiset liiketavat” alla.

Korkeimman oikeuden ratkaisu Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisun lähtökohtana oli sen selvittäminen, oliko kirjeen saaneita asianomistajia erehdytetty kirjeillä maksusuoritukseen. Muuta yhteydenpitoa asianosaisten välillä ei ennen kirjeiden lähettämistä eikä myöskään ennen maksujen suorittamista ollut. Asiassa ei lisäksi väitettykään, että kirjeissä olisi esitetty suoranaisesti vääriä tietoja. Kysymys olikin siitä, oliko kirje tästä huolimatta sisältönsä ja ulkoasunsa vuoksi sillä tavoin harhaanjohtava, että vastaanottajat ovat erehtyneet suorittamaan kirjeessä ilmoitetun maksun.

KKO katsoi, että kirje on sisällöltään ja ulkoasultaan laadittu tavalla, joka on ollut omiaan antamaan vastaanottajalle

11

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Lauri Rautio p. 09 2292 2871 lauri.rautio@yrittajat.fi

harhaanjohtavan käsityksen siitä, että kysymys on ollut hänen tavaramerkkinsä rekisteröintiin perustuneen tai tavaramerkin voimassa pysymiseen liittyneen maksun perimisestä. KKO katsoi, ettei yhtiön tarjoamalla rekisteröidyn tavaramerkin julkaisupalvelulla ole ollut sellaista sisältöä ja merkitystä, että asianomistajat olisivat maksaneet yhtiön kirjeen mukaisen maksun sen vuoksi, että he olisivat katsoneet tarvitsevansa julkaisupalvelua tai pitäneet sitä yrityksensä kannalta hyödyllisenä. Lisäksi KKO korosti, että ratkaisevaa ei ole, mitä kirjeessä on kaikkiaan sanatarkasti luettuna kerrottu, vaan nimenomaan se käsitys, joka vastaanottajille on kirjeen sisällön ja ulkoasun perusteella luotu ottaen huomioon annetun informaation sisältö, asettelu ja painotukset kokonaisuutena.

Ratkaisun perusteella yrityksen edustajilla on aina tietynlainen selonottovelvollisuus niistä seikoista, joiden pohjalta he tekevät yrityksen puolesta päätöksiä.

Selonottovelvollisuuden laajuus riippuu muun muassa siitä, missä asemassa henkilö päätöksiä tekee, kuinka merkittävästä asiasta on kysymys sekä asian olosuhteista ja toisen osapuolen menettelystä. KKO kuitenkin korosti, ettei yritysten toiminnassa voida perustellusti edellyttää, että laskujen tarkastuksessa noudatettavat rutiinit olisivat samanlaisia tai tarkkuudeltaan vastaavia kuin ne menettelytavat, joita noudatetaan harkittaessa tarjousten hyväksymistä ja velvoitteisiin sitoutumista.

Ratkaisun mukaan tarjoukseksi tarkoitetun asiakirjan laatiminen erehdyttävästi laskua muistuttavaksi ei olekaan sellainen toimintatapa, jota edes elinkeinoelämän piirissä olisi syytä suojata.

Korkein oikeus katsoikin toimitusjohtajan syyllistyneen asiassa törkeään petokseen sekä olevan velvollinen suorittamaan asianomistajille asiassa vahingonkorvauksia. KKO ei ollut ratkaisussaan yksimielinen, vaan kahden oikeusneuvoksen mielestä syytettynä ollut toimitusjohtaja ei ollut syyllistynyt törkeään petokseen eikä näin ollen ollut myöskään vahingonkorvausvelvollinen.

Esimerkki tavaramerkin haltijoille lähetetystä kirjeestä nähtävissä osoitteessa www.kko.fi/uploads/8s7vzdz83brn.pdf.

3. Yritystoiminnan ABC

6 • 2011

Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys: Olen ostamassa yritykselle autoa. Ajattelin ostaa auton käytettynä, mutta onko minulla silloin mitään oikeuksia, jos auto ei olekaan siinä kunnossa kuin piti ja menee esimerkiksi muutaman viikon kuluttua kaupasta epäkuntoon?

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, p. 09 229 221, tuukka.hamalainen@yrittajat.fi

Vastaus: Kun yritys ostaa toiselta yritykseltä irtainta omaisuutta, esimerkiksi auton, sovelletaan kauppalakia (KL), jos osapuolten välisestä sopimuksesta, käytännöstä, kauppatavasta tai muusta osapuolia sitovasta tavasta ei muuta johdu. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että jos ostaa auton ennestään tuntemattomalta myyjältä tekemättä kirjallista sopimusta, sovelletaan virhevastuun osalta kauppalakia. Kuitenkin autoliikkeillä on yleensä käytössä yleiset sopimusehdot, joissa voi olla myös virhetilanteita koskevia ehtoja. Pääsääntöisesti tällöin noudatetaan mainittuja sopimusehtoja eikä kauppalain säännöksiä.

Myyjän virhevastuu autokaupassa

Myyjä siis vastaa virheestä, joka (1) autossa on ollut luovutushetkellä, (2) auton ”huononemisesta” luovutuksen jälkeen, jos se johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta ja (3) takuun tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Takuu ei näissä tilanteissa perustu mihinkään lakiin, vaan takuun mukainen vastuu syntyy vain, mikäli siitä sovitaan myyjän ja ostajan kesken.

Myyjän sopimusrikkomuksella tarkoitetaan sitä, että auto ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä voidaan katsoa sovitun.

Jos muuta ei voida katsoa sovitun, ostetun auton tulee KL 17 §:n mukaan soveltua Virheellisyyden määräävä ajankohta sen normaaliin tarkoitukseen tai siihen erityiseen tarkoitukseen, josta myyjä on Myyjän virhevastuun kannalta keskeinen ollut tietoinen. Jos auto poikkeaa näistä säännös on kauppalain 21 §, jonka mukaan ominaisuuksista tai siitä mitä on sovittu, tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen pesiinä on virhe. rusteella, millainen tavara on ominaisuukAutossa on virhe myös silloin, kun siltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on antanut sen ominaisuuksista ennen kauollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmepantekoa, ja näiden tietojen voidaan oletnisi vasta myöhemmin. taa vaikuttaneen kauppaan. Sama koskee Vaaranvastuulla tarkoitetaan sitä, kemyös tietoja, joita joku muu kuin myyjä on nellä on riski tavaran vahingoittumisesantanut auton ominaisuuksista, jos myyjä ta. Tämä riski siirtyy on ollut tietoinen anneostajalle, kun hän saa tuista tiedoista. Tämä Mitä lähempänä noutokaupassa taon laissa muotoiltu ”ei luovutusajankohtaa autoon on varan haltuunsa (KL ollut eikä hänen olisi pi13§). Vaaranvastuun tullut ongelmia, sitä helpommin tänytkään olla selvillä siirtymisen jälkeen ta- niiden katsotaan olleen olemassa jo näistä tiedoista”. kaupantekohetkellä. pahtuvilla muutoksilla Ostaja ei kuitentavaran ominaisuuksiskaan saa virheenä vesa (esim. autoon tulee naarmu sen osuesdota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa sa toiseen autoon) ei ole merkitystä myyjän tienneen kauppaa tehtäessä. Jos myyjä virhevastuun kannalta, jos virhe ei ole ollut siis kehottaa ostajaa tarkastamaan auton, olemassa kaupantekohetkellä. eikä ostaja ole sitä tehnyt tai jos ostaja on Jos tavara huononee vaaranvastuun tarkastanut auton, ei ostaja voi vedota siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan kuiseikkaan, joka olisi pitänyt tarkastuksessa tenkin olevan virhe, jos huononeminen havaita. Ostajan täytyy myös tarkastaa tajohtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. vara luovutuksen jälkeen ”niin pian kuin Sama koskee tilannetta, jossa myyjä on olosuhteet sen sallivat”. takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen antamalla ottanut vastatakseen tavaran Ostajan oikeudet virheen johdosta käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan ja huononemiOstajan oikeuksista virheen johdosta säänen koskee sitoumuksen piiriin kuuluvaa detään kauppalain 30 §:ssä. Jos tavarassa ominaisuutta. on virhe eikä se johdu ostajasta tai ostajan

12

puolella olevasta seikasta, ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Ostaja saa myös 42 §:n mukaisesti pidättyä kauppahinnan maksamisesta. Käytännössä virheen korjaaminen ja hinnanalennus ovat keskeisimmät oikeussuojakeinot. Kaupan purkaminen tulee kyseeseen vain olennaisen virheen johdosta.

Kauppalain 32 §:n mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Ostajan on siis reklamoitava kohtuullisessa ajassa, eli käytännössä noin viikon kuluessa virheen havaitsemisesta.

Käytännön vinkkejä Käytetyn auton kaupassa ongelmat johtuvat usein siitä, että autossa on paljon piilossa olevia liikkuvia osia, joiden kunnosta ei luonnollisesti voida nimenomaisesti sopia. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä lähempänä luovutusajankohtaa autoon on tullut ongelmia, sitä helpommin niiden katsotaan olleen olemassa jo kaupantekohetkellä. Toki virheen laadulla on tässä olennainen merkitys. Jos esimerkiksi tuulilasissa kaupantekohetkellä ollut halkeama on laajentunut, ei mahdollisuutta vaatimuksen esittämiseen välttämättä ole. Jos taas mäntä tulee konepellin läpi viikon päästä kaupanteosta, on vaatimuksen esittämiseen myyjää kohtaan paljon selkeämmät perusteet.

Käytetyn auton kaupassa kannattaa joka tapauksessa tehdä perusteellinen tarkastus ja koeajaa auto ennen sen ostoa. Myös vioista kysyminen on tärkeää. Myyjä vastaa antamistaan tiedoista myös tilanteessa, jossa hän on antanut väärää tietoa auton ominaisuuksista. Viime kädessä on kysymys siitä, pystyykö ostaja näyttämään, että virhe oli olemassa kaupantekohetkellä.

3. Yritystoiminnan ABC 6 • 2011

Kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan 1.1.2012 Uudessa kuluttajaturvallisuuslaissa on kysymys yleisen kuluttaja­ turvallisuussääntelyn päivittämisestä, yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä.

Lainsäädännön yleisiin periaatteisiin ja lähtökohtiin ei tule muutoksia. Lailla kumotaan nykyinen vuodelta 2004 oleva laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta.

Lainmuutos koskee erityisesti sellaisia palveluita, joihin saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Tällaisten kuluttajapalvelujen tarjoajan tulee tehdä toiminnan aloittamisesta etukäteen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle sekä laatia turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja. Laissa tarkoitettuja palveluja ovat esimerkiksi huvipuistot, kuntosalit, leikkikentät, seikkailu- ja elämyspalvelut, kiipeilykeskukset, uimarannat sekä turvapuhelinpalvelut.

Ilmoitusvelvollisuus koskee vain uusia, lain voimaantulon jälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia. Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus sen sijaan koskee siirtymäajan jälkeen myös lain voimaan tullessa jo tarjottavia palveluita. Siirtymäaika on kuusi kuukautta.

Palveluntarjoajien, jotka tarjoavat edellä mainittuja palveluita lain voimaan tullessa, tulee siten laatia turvallisuusasiakirja viimeistään 1.7.2012.

Turvallisuusasiakirjaa koskeva muistio ja lisätietoa on osoitteessa http://www. tem.fi/files/31140/MUISTIO_turvallisuusasiakirjasta_17102011_2.pdf

Verkkotunnuksia kaupitellaan aktiivisesti Suomen Yrittäjiin on viime aikoina tullut useita yhteydenottoja liittyen verkkotunnusten eli ns. domainien kauppaan.

Esimerkiksi com-, net- ja eu-loppuisia verkkotunnuksia on markkinoitu yrityksille, joilla jo on olemassa olevilla kotisivuillaan käytössä fi-loppuinen verkkotunnus. Markkinoinnissa on usein kerrottu, että jokin muu toimija on juuri aikeissa rekisteröidä yrityksen toiminimen sisältävän, muun kuin fi-loppuisen verkkotunnuksen. Monia yrittäjiä on myös peloteltu verkkotunnusten rekisteröimättä jättämisen seurauksilla ja korostettu asian hoitamisella olevaa kiirettä.

Suomen Yrittäjät, lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi

Viestintävirasto hallinnoi viranomaistahona ainoastaan fi-maatunnusta ja myös valvoo sitä koskevaa verkkotunnuslakia.

Vaikka yrityksellä olisikin hallussaan yrityksen toiminimeen liittyvä fi-verkkotunnus, voi muu yritys tai yksityishenkilö pyrkiä rekisteröimään yrityksen toiminimen sisältäviä, muita kuin fi-loppuisia verkkotunnuksia.

Verkkotunnusten rekisteröimistä harkitessa yrittäjän on kuitenkin syytä pitää

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Lauri Rautio p. 09 2292 2871 lauri.rautio@yrittajat.fi

mielessä, että rekisteröimistä tarjoavia palveluntarjoajia on useita, ja että tyypillinen hinta esimerkiksi net-loppuisen verkkotunnuksen rekisteröimisestä vaikuttaa tyypillisesti olevan korkeintaan muutamia kymmeniä euroja. Suomen Yrittäjiin tulleiden yhteydenottojen perusteella on lisäksi syytä epäillä, että suurta osaa verkkotunnuksista ei varoituksista huolimatta rekisteröidä, vaikka markkinoinnin vastaanottaja ei saamaansa tarjousta hyväksyisikään.

Tupakkalaki tiukentuu 1.1.2012 Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien pitäminen esillä vähittäismyyntipaikassa on 1.1.2012 alkaen kiellettyä.

Asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus tutustua myyntipisteessä tupakkatuotteiden kuvastoon ja saada mukaansa tupakkatuotteista ja niiden hinnoista painettu luettelo.

Esilläpitokiellosta on kaksi poikkeusta: Kielto ei koske sellaista erillisellä sisäänkäynnillä varustettua, pääosin tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä myyvää myyntipaikkaa, jossa myytäviä tupakkatuotteita

ei voida nähdä myyntipaikan ulkopuolelta.

Esilläpitokielto ei myöskään koske kansainvälisessä meriliikenteessä käytettävällä aluksella tapahtuvaa tupakkatuotteiden myyntiä.

Toinen 1.1.2012 voimaan tuleva tupakkalain muutos liittyy tupakointiin hotelleiden tai muiden majoitusliikkeiden huoneissa.

Tupakointi voidaan 1.1.2012 alkaen sallia enintään yhdessä kymmenestä hotellin tai

13

muun majoitusliikkeen asiakkaiden majoitushuoneesta. Huoneiden lukumäärästä riippumatta tupakointi voidaan kuitenkin jatkossakin aina sallia kolmessa majoitushuoneessa. Tällaisissa tapauksissa on lain mukaan huolehdittava, etteivät työntekijät joudu näissä huoneissa työskennellessään altistumaan tupakansavulle.

3. Yritystoiminnan ABC

6 • 2011

Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta Olipa yritys vaateliike, rautakauppa, rakennusliike, kukkakauppa tai sähköliike, kuljetusajoneuvoa käyttävien henkilöiden koulutuspakko koskettaa jokaista toimialaa. Merkitystä ei myöskään ole sillä, tarvitseeko yritys liikennelupaa.

kerran kuukaudessa hakea tai viedä yrityksen tavaraa raskaalla pakettiautolla tai kuorma-autolla, on hänen käytävä kuljettajan ammattipätevyyskoulutus. Vapautukset koulutuksesta ovat erittäin marginaaliset.

Ajoneuvon luovuttaminen henkilölle, jolla ei ole voimassa olevaa ammattipätevyyttä, on kielletty. Sakot saa myös ajoneuvon luovuttaja. Vastuu pätevyydestä koskee myös työnantajaa, jonka on seurattava myös kuljettajan ammattipätevyyden voimassaolon säilymistä.

Viisi seitsemän tunnin koulutuspäivää Ammattipätevyys vaatii viisi seitsemän tunnin koulutusjaksoa, joita voi käydä yhden kerrallaan. Vain ennakoivan ja ympäristöystävällisen ajon koulutusjakso on pakollinen, muut kurssit voi valita yrityksen ja työntekijän tarpeiden mukaan. Kursseja voi myös räätälöidä yrityksen tarpeisiin, kunhan sisältö vastaa direktiivin vaatimuksia.

Yrittäjä ja kaikki työntekijät, jotka ajavat yrityksen, kaupungin, kunnan tai vaikka urheiluseuran ajoja, joihin tarvitaan C1, C, D, tai D1 -luokan korttia, kuuluvat todennäköisesti uuden koulutusasetuksen piiriin.

Kuljettajien on suoritettava jatkokoulutus viiden vuoden aikana eli henkilölii-

kenteessä 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014 mennessä. Ammattipätevyys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen koulutuksia on käytävä uudelleen.

Ajon määrä ei vaikuta pätevyysvaatimuksiin. Vaikka työntekijän tarvitsisi vain

Lisätietoja ja esimerkkejä ammattipätevyyttä edellyttävistä työtehtävistä sekä em. koulutusta tarjoavista yrityksistä voi lukea Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sivuilta osoitteesta www.ake.fi/AKE/Ammattiliikenne/Ammattipätevyys/

Maksutonta energiatehokkuusasiantuntijan koulutusta Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) järjestävät opetusja kulttuuriministeriön rahoituksen avulla energiatehokkuusasiantuntijan koulutusohjelman.

Koulutusohjelman tavoitteena on energiatehokkuussuunnittelun erityisosaamisen kehittäminen teollisuuden, kuntasektorin sekä näitä palvelevien suunnittelu- ja konsulttitoimistojen tarpeisiin.

Koulutus sopii esimerkiksi sähkö-, prosessi-, rakennus-, LVI- tai voimalaitostekniikan alojen sekä arkkitehtuurin korkeakoulututkinnon suorittaneille. Koulutukseen voi hakea myös esimerkiksi opistotason

insinööri, jolla on soveltuva pitkä tai laaja työkokemus kiinteistö- tai energiatekniikan alalta.

Koulutus kestää 19.1.–12.12.2012.

Opintojen laajuus on 30 opintopistettä.

Hakuaika päättyy 19.12.2011 ja valintapäätökset tehdään 23.12.2011 mennessä. Koulutukseen voi osallistua useampi henkilö samasta organisaatiosta. Paikkoja on 30 molemmissa yliopistoissa.

14

Lisätiedot: TTY Edutech Karri Inkinen 040 849 0482, karri.inkinen@tut.fi www.tut.fi/edutech

Aalto PRO Terhi Wermundsen 050 300 7872, terhi.wermundsen@aalto.fi www.aaltopro.fi/energia/energiatehokkuus

3. Yritystoiminnan ABC 6 • 2011

Tuoretta tietoa Venäjän-markkinoista Haluaisitko päästä Venäjän markkinoille, mutta et tiedä miten? Osallistu Venäjä nyt! Mahdollisuuksien markkinat -seminaariin.

Seminaarissa Venäjällä jo toimineet kertovat muun muassa Pietarin alueen mahdollisuuksista, miten Venäjältä löytää yhteistyökumppaneita, millaiset sopimuskäytännöt Venäjällä on ja miten venäläiset kokevat Suomen-kaupan. Lisäksi kuullaan suomalaisyrittäjien käytännön kokemuksia Venäjältä.

Seminaari järjestetään Helsingissä Ravintola Pääpostin neuvottelutiloissa osoitteessa Mannerheiminaukio 1 B keskiviikko-

na 18.1.2012 kello 9–13. Osallistumismaksu on 100 euroa. Se sisältää lounaan ja Matti Honkasen uutuuskirjan Onnistu Venäjällä.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen 13.1.2011 mennessä osoitteesta www.yrittajat.fi/ venajanyt tai puhelimitse Susanna Tuomiselle numeroon 09 2292 2971.

Peruutuksista 13.1. jälkeen peritään puolet osallistumismaksusta. Jos jättää ilmoittamatta, että ei tule paikalle, peritään koko osallistumismaksu.

Lisätietoja: Thomas Palmgren, puh. 050 500 3384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

www.yrittajat.fi/venajanyt

Yritys-Suomi-verkkopalvelu kehittyy Yritys-Suomi-verkkopalvelu eheyttää pirstaleiseksi koettua yrityspalvelutarjontaa yhden luukun periaatteella toimivaksi.

Yritys-Suomi-verkkopalveluun on koottu julkisten yrityspalveluorganisaatioiden palvelut, runsaasti opastavaa tietoa yritystoiminnan eri tilanteisiin sekä tietoa palveluista vastaavista yhteishenkilöstä.

Jatkossa Yritys-Suomi-verkkopalvelu on myös kanava jatkuvasti laajenevaan sähköiseen viranomaisasiointiin.

Valtiovarainministeriön vetämä Sähköisen asioinnin ja demokratian SADe-

ohjelma on linjannut www.yrityssuomi.fiverkkopalvelun yrityspalvelujen ja yritysasiointien keskeiseksi palvelukanavaksi.

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia Suomi liittyi Lontoon sopimukseen

Kuluttajansuojalakiin muutoksia

Suomi on liittynyt eurooppapatentteja koskevaan Lontoon sopimukseen. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1.11.2011. Lontoon sopimuksen tavoitteena on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännöskustannuksia. Sopimusvaltiot luopuvat vaatimasta eurooppapatenteista käännöksiä virallisille kielilleen joko kokonaan tai osittain eurooppapatentin kansallisen voimaansaattamisen vaiheessa.

Lakimuutoksen jälkeen eurooppapatentin voimaansaattaminen Suomessa edellyttää patenttivaatimusten toimittamista suomeksi tai hakijan oman kielen ollessa ruotsi, ruotsiksi. Patentin selitysosa voi olla englanninkielinen.

Lontoon sopimukseen liittymien yhteydessä muutettiin kansallisen patentin hakemusmenettelyä niin, että halutessaan patentinhakija voi saada englanninkielistä patenttihakemusta koskevat viranomaisen päätökset englanniksi. Muutokset tulivat voimaan 1.11.2011.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 14 §:n markkinointiarpajaisten vastikkeettomuutta koskeva säännös kumottiin 15.6.2011 alkaen.

Kumoamisesta seuraa, että arpajaisiin osallistuminen voidaan aiemmasta poiketen rajoittaa markkinoidun hyödykkeen ostajiin. Arpajaislain soveltamisalaa tarkistettiin samalla siten, että laki ei koske sellaisia markkinointiarpajaisia, joissa ei edellytetä muuta vastiketta kuin hyödykkeen ostamista tai ostotarjouksen tekemistä.

Edellä mainitun lainmuutoksen yhteydessä aikaosuusasuntojen eli niin sanottujen loma- tai viikko-osakkeiden markkinointia ja kauppaa koskeva kuluttajansuojalain luku uudistettiin. Uudet säännökset vastaavat pitkälti aiemmin voimassa olleita säännöksiä, mutta sääntelyn soveltamisala laajeni koskemaan useampia sopimustyyppejä. Asuntojen lisäksi säännökset koskevat siten esimerkiksi huvialuksessa tai matkailuvaunussa sijaitsevia aikaosuuksien perusteella käytettäviä majoitustiloja.

15

3. Yritystoiminnan ABC Soveltamisala laajeni koskemaan myös uudentyyppisiä pitkäkestoisia lomatuotteita, niin sanottuja alennuslomaklubeja, sekä aikaosuuksien ja pitkäkestoisten lomatuotteiden välityssopimuksia ja aikaosuuksien vaihtosopimuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin muutoksia Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjausta koskevien säännösten osalta.

Lakimuutos tuli voimaan 15.4.2011. Uudistuksen tavoitteina oli muun muassa tukea keskusta-alueiden asemaa kaupan sijaintipaikkana, säilyttää olemassa olevan lähikauppaverkon toimintaedellytykset sekä turvata palvelujen saavutettavuus tulevaisuudessa.

Kaupan ohjauksen selkeyttämiseksi vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu laissa omaan lukuun. Lakiuudistuksella maakunta- ja yleiskaavoille asetettiin erityiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat sisältövaatimukset. Lisäksi maakuntakaavoissa on esitettävä kaupan enimmäismitoitus ja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön mitoituksen alaraja. Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää muutettiin siten, että siihen sisältyy myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa.

Uusi pelastuslaki toi helpotuksia väestönsuojien rakentamisvelvollisuuksiin Uusi pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011.

Pelastuslaissa säännellään muun muassa väestönsuojien rakentamisvelvollisuuksista. Suomen Yrittäjät ajoi lakivalmistelun yhteydessä voimakkaasti näkemystä, jonka mukaan yksittäisten yrittäjien ei verojen maksamisen lisäksi tule vastata yritystoiminnan harjoittamiseen kuulumattomista kustannuksista. Heinäkuussa voimaantulleessa pelastuslaissa luovuttiinkin uuden väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä.

Lisäksi väestönsuojien rakentamisvelvollisuuden alarajaa nostettiin merkittävästi uudisrakentamisen osalta.

Vanhan pelastuslain mukaan väestönsuoja tuli rakentaa kaikkiin yli 600 neliömetriä suurempiin rakennuksiin käyttötarkoituksesta riippumatta. Uuden lain mukaan uusiin rakennuksiin on rakennettava väestönsuojat, mikäli kerrosala on yli 1200 neliötä. Teollisuus- tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin väestönsuoja

6 • 2011

kuitenkin vaaditaan vasta, jos kerrosalaa on yli 1500 neliömetriä. Lain esitöissä mainitun arvion mukaan muutos vähentää mainittuihin rakennustyyppeihin rakennettavien suojien määrää 65 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Muihin rakennuksiin rakennettavien suojien määrän odotetaan vähentyvän noin 45 prosentilla.

Julkisiin hankintoihin liittyvä laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä Marraskuun 10. päivänä 2011 voimaan tulleen lain tarkoituksena on edistää sähköisten menettelytapojen käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan hankinnan toistuvaa kilpailutusmenettelyä, jonka kuluessa tarjoaja voi esittää uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tekijöitä sähköisesti. Menettely toteutetaan sen jälkeen, kun hankintalain mukainen tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen. Sähköinen huutokauppamenettely mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisen arviointimenetelmän pohjalta.

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä kilpailutusmenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille.

Hankintamenettely on rajoitetun kestonsa ajan avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen alustavan tarjouksen. Toimittaja voi esittää alustavaa tarjousta paremman tarjouksen missä tahansa vaiheessa, jos tarjous on vähimmäisvaatimusten mukainen. Dynaamisen hankintajärjestelmän kesto ei saa ylittää neljää vuotta, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja erityistapauksia.

Sähköisen huutokaupan käytöstä ja dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta on ilmoitettava siten kuin hankintalainsäädännössä säädetään. Tarjouksen valinnasta ja hankintapäätöksestä sekä muutoksenhausta päätökseen säädetään hankintalaissa sekä eritysalojen hankintalaissa.

Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat Maaliskuussa uudistettiin ympäristönsuojelulakia ja ns. hajajätevesiasetusta vastaamaan paremmin tarvittavien jätevesijärjestelmien investointien kohtuullisuutta.

Samalla lievennettiin niitä edellytyksiä,

16

joiden täyttyessä iäkkäillä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevilla henkilöillä on mahdollisuus saada vapautus jätevesijärjestelmiä koskevista vaatimuksista. Myös lain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella eli maaliskuuhun 2016 saakka.

Uudessa hajajätevesiasetuksessa jätevesien käsittelyvaatimuksia lievennettiin niin, että talousjätevesivesien puhdistukselle on määritelty vähimmäisvaatimustaso. Kunnat voivat halutessaan soveltaa minimitasoa ankarampiakin puhdistusvaatimuksia, jos kysymyksessä on herkästi pilaantuva alue. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueet.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos • kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon • kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä kiinteistöllä ole vesikäymälää • kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa • kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske vapaa-ajan asuntoja.

• kunta on myöntänyt lykkäystä vaatimusten noudattamisesta vaikean elämäntilanteen vuoksi.

Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa ovat esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat.

Vapautusta haetaan kunnalta, ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Uusi kilpailulaki voimaan 1.11.2011 Keskeisimmät kilpailulain uudistukset liittyvät kilpailunrajoitusten seuraamusjärjestelmään, yrityskauppavalvontaan sekä vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Lain soveltamisalan määritelmää on selkeytetty siten, että elinkeinonharjoittajaksi katsotaan taloudellista toimintaa harjoittava luonnollinen henkilö tai yksityinen tai julkinen oikeushenkilö. Aiempi määritelmä oli jonkin verran suppeampi.

Uutta laissa on, että vahingonkorvaukseen oikeutettuja tahoja on enemmän. Lain voimaantulon jälkeen jokainen kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsinyt voi vaatia lain rikkojalta korvausta. vahingonkorvauksen vanhentumisajan alkaminen ja päättyminen on määritelty uudella tavalla.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta, 09 229 221, www.yrittajat.fi

4. Yrittäjä ihmisenä 6 • 2011

Vuonna 2011 voimaan tulleita lakimuutoksia Laki takuueläkkeestä tuli voimaan Uusi laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011. Takuueläke on taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentulo, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon.

Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai etuutta maatalousyrittäjien luopumisjärjestelmästä, ja että hänen eläkkeensä yhteenlaskettuna jäävät alle takuueläkkeeksi määritellyn tason.

Täysimääräinen takuueläke on vuoden 2010 tasossa 685 euroa. Takuueläke on veronalainen etuus, ja sen määrä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Takuueläkkeen maksaa Kansaneläkelaitos.

Sairausvakuutusmaksun maksuvelvollisuuteen muutoksia Sairausvakuutuslakia ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettua lakia koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2011.

Sairausvakuutusmaksun maksuvelvollisuus koskee muutoksen jälkeen vain niitä vakuutettuja, joilla on oikeus sairauspäivärahaan. Myös työnantajan velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua vastaa nyt ajallisesti vakuutetun päivärahaoikeutta. Maksuja ei enää määrätä alla 16-vuotiaille eikä 68 vuotta täyttäneille eikä heidän työnantajilleen.

Työterveyshuollon ennalta ehkäisevän toiminnan korvaustason ehdot muuttuivat Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uusituksen myötä Kansaneläkelaitos korvaa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kuluista 60 prosenttia vain, jos työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana.

Muutoksen tavoitteena on parantaa työkyvyn hallinnan ja edistämisen toteutumista työpaikoilla.

Mikäli em. asioista ei ole sovittu, on ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaustaso 50 prosenttia eli samansuuruinen kuin korvaus sairaanhoidosta ja muun terveydenhuollon kustannuksista.

YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäivärahaan parannus Vuoden 2011 alussa voimaan tullut muutos paransi sekä yrittäjän eläkelain että maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutetun yrittäjän ns. omavastuuajan sairauspäivärahaa. Em. yrittäjät ovat aiemmin saaneet sairauspäivärahan omavastuuajan sairauspäiviltä 4–9 maksettavaa päivärahaa ainoastaan Mela-päivärahana.

Muutoksen myötä mainittujen kahden vakuutuksen yrittäjät ovat oikeutettuja saamaan omavastuuajan päivärahaa myös YEL-vakuutuksen perusteella samanaikaisesti Mela-päivärahan kanssa.

Sairauspäivärahalle jatkoaikaa Sairauspäivärahaa voidaan jatkossa maksaa sairauspäivärahan enimmäisajan (300 arkipäivää) täyttymisestä huolimatta, jos henkilö palaa työhön ja hänen aikaisempi sairautensa uusiutuu aiheuttaen työkyvyttömyyttä. Edellytyksenä maksamisen lisäpäiville on, että sairaus uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää. Tällöin sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä enintään 50 arkipäivältä. Työssäololla tarkoitetaan sekä palkkatyötä että yrittäjätoimintaa.

Uusia säännöksiä sovelletaan työkyvyttömyyksiin, jotka alkavat 1.7.2011 (jolloin laki on tullut voimaan) tai sen jälkeen.

Työaikaa lyhentämällä lomautettuja koskevaa väliaikaista lakia jatkettiin Työntekijöille on maksettu työttömyysetuutta lomautuspäiviltä, jos heidän työaikaansa on lyhennetty lomautuksen vuoksi yhdellä tai useammalla päivällä viikossa.

Menettelyä jatkettiin lomautuksiin, jotka toteutetaan 4.1.2010–1.1.2012.

Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ansaittaviin työtuloihin korotus Maaliskuun alussa 2011 voimaan tulleen muutoksen myötä täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava saa ansaita eläkkeen rinnalla 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta, aina kuitenkin vähintään 687,74 euroa kuukaudessa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö puolestaan saa ansaita 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansiosta, aina kuitenkin vähintään 687,74 euroa kuukaudessa.

Uusi ansaintaraja on maaliskuun 2011 alusta maksuun tulleen takuueläkkeen suuruinen ja on sen tavoin sidottu kansaneläkeindeksiin. Näin ollen ansaintaraja tulee

17

jatkossakin seuraamaan takuueläkkeen tasoa. Laki on määräaikainen ja voimassa vuoden 2013 loppuun.

Kotoutumista edistävät toimenpiteet laajenivat koskemaan kaikkia maahanmuuttajia Lakiin kotoutumisen edistämisestä syyskuun 2011 alussa voimaan tulleiden muutosten myötä myös työperäiset maahanmuuttajat pääsevät jatkossa viranomaisten järjestämien kotoutumista edistävien toimenpiteiden (mm. kieliopinnot) piiriin.

Yrittäjän määritelmä laajeni eläkelainsäädännössä Laajennuksen myötä yrittäjänä ja siten YEL-vakuutusvelvollisena pidetään osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista tai jolla on yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Lisäksi yrittäjänä pidetään muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, jos hänellä yksin on edellä tarkoitettua vastaava määräämisvalta yhteisössä. Myös maatalousyrittäjän eläkelakiin tehtiin vastaava laajennus.

Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2011, mutta lain voimaan tullessa työntekijän eläkelain mukaan vakuutetut henkilöt, joiden sama työskentely edelleen jatkuu ja joiden status muutoksen myötä vaihtuu yrittäjäksi, ovat velvollisia ottamaan YELtai MYEL-vakuutuksen. Vakuutuksen tulee alkaa viimeistään 1.1.2014, mikäli vakuuttamisvelvollisuuden edellytykset edelleen täyttyvät. Sen sijaan henkilöillä, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet minkään työeläkelain soveltamisen piiriin, pitäisi YEL-vakuutus olla jo voimassa.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta, 09 229 221, www.yrittajat.fi

4. Yrittäjä ihmisenä 6 • 2011

Yrittäjien oma viiri ja paljon muuta!

Tiesitkö, että yrittäjäjärjestöllä on tarjolla paljon mielenkiintoisia yrittäjäaiheisia tuotteita ja lahjoja?

Etelä-Karjalan Yrittäjien lahjaluettelossa on tarjolla esimerkiksi kyniä, mikrokuituliinoja, karkkilaatikoita sekä huopia. Lisätietoja saa Marja Kaipialta (marja.kaipia@yrittajat.fi).

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yrittäjälahjakaupasta voit tilata muun muassa koruja, vöitä, shaaleja sekä kylpy- ja saunatuotteita.

Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa yrittajalahjat.net.

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät on teettänyt oman viirin, jota voi tilata RannikkoPohjanmaan Yrittäjien toimistosta osoitteesta info@rp-yrittajat.fi Älä unohda myöskään Suomen Yrittäjien palkitsemistuotteita, jotka ovat hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Lisätietoa osoitteessa www.yrittajat.fi/palkitsemistuotteet.

Täyttä asiaa yrittäjyydestä!

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lukupaketti jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja yritysmaailman ilmiöistä.

I

UR LYNIM U PÖ KUULUUKSIA SEEN U RHEE N SALAIS PE iä IN LA O RCK siist I BJÖ UOTISEL A I TOM en on KOKK 25 JORM amin ěŬ LKKIS 10 JU ũ ĝŬ n pela ä k t

lä 12Ŭ sa

HK:s 48 E

Ishoissiuiuvnu o

SET ITOK IKELA S IEN LI KUNT KIMUUTO Y. KUN Y 11 A. LA ÄST VÄT, 20 LL 1 SI 5/ IIV JI R V JÄ PA TÄ YRITTÄUT 26-3 T KÄ LA A TÄJÄ MISES MOIL SIV YRIT T SA YHTIÖITTÄ RIVÄ HÄÄ ITOSTEN KELA

Tilaukset www.yrittajat.fi/tilaa tai soita 09 2292 2946 18

Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus.

Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia.

Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: www.fennia. fi/suomenyrittajat tai p. 010 802 290.

Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenille –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut www.elisa. fi/yedut. Lisätietoja: p.010 191 319 (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: www.elisa.fi/ ajanvaraus tai p. 0800 96900.

Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p. 020 692 999.

IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0 tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätietoja: www.spotti.fi tai p. 010 300 300.

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta 240 € + alv (norm. 480 €).

Alennuskoodi ”SYuranus2012”, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. www.uranus.fi. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi.

Jäsenyritys saa –5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: www.skapatenergia.fi tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p. 020 741 4110.

Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista.

Lisätietoja: www.helmisimpukka.fi.

Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Yrityskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: annemaria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimusintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä 1 000 litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p. 0800 183 301 tai tilauskeskus@teboil.fi.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil -asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä.

Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti.

Lisätietoja: p. 010 458 8480, www.neste.fi.

Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin ja huoltoleasingpalvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan.

Autovalikoima www.laakkonen.fi. Lisätietoja: p.

09 5407 4414 tai suomenyrittajat@laakkonen.fi.

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fisivustolla ilmoitetuista hinnoista. Alennus koskee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja.

Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p. 010 804 123 tai www.tallinksilja.com, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero 38754.

Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätietoja: www.vikingline.fi. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero 330147.

Jäsenille –20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin.

Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern. fi tai p. 0800 12010, käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia 0135 9030.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista 10–40 %:n alennus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p. 03 06 8600, www.holidayclub.fi.

Cumulus: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.cumulus.fi.

Holiday Inn: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jopa –35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.finland.holidayinn.com.

Rantasipi: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p. 020 055 055, www.rantasipi.fi.

Crowne Plaza: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Yrittajat.fijäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Martina- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Innja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki.

MM-KOTIKISAT 2012 – VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA 4.–20.5.2012 MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryh-

mille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3.2012 mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun.

Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040 tai www.iihfworlds2012.com.

Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Julkaisija:

Suomen Yritt채j채t PL 999 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 faksi 09 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi