For those about to start up!
>> EXITENTER VOL2
Yrittäjät valtasivat sairaalan Bloggaajasta Vuoden nuoreksi yrittäjäksi s. 6
Mikä innostaa nuoria yrittämään? s. 10–11
Pakohuoneesta yrittäjyyden mestaruuskisoihin s. 12–13
s. 20–23
Näin aloitat yrityksen jo opiskelijana s. 16–17
mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?
Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija liity osoitteessa yrittajat.fi/liity
For those about to start up!
Nuorten palo yrittäjyyteen tarjoaa sytykettä koko Suomelle Milleniaalit palavat yrittää enemmän kuin kenties mikään muu lähihistoriamme sukupolvi. Tuoreen GEM-yrittäjyystutkimuksen mukaan peräti 20 prosenttia 18–24-vuotiaista suomalaisista harkitsee perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden kuluessa. 2000-luvun alussa näin ajatteli vain pari prosenttia ikäryhmästä. Trendin poikkeuksellisuutta korostaa se, että koko työikäisen väestön paikallaan polkenut kiinnostus on jäänyt nuorten taakse jo vuosikymmenen taitteessa. Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä, jotka ovat valmiit työllistämään paitsi itsensä myös muita – sekä täyttämään eläköityvän yrittäjäpolven markkinoille jättämän aukon ja mahdollisuuksien mukaan myös jatkamaan näiden elinkelpoista liiketoimintaa. Nuorimpien kansalaistemme halu yrittää on tässä suhteessa suuri mahdollisuus. Pelkkä innostus ei kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitaan määrätietoista tukevaa toimintaa, jotta yhä useampi nuori siirtyy puheista tekoihin perustaen uuden yrityksen tai hypäten vanhan puikkoihin. Oppilaitokset ovat tässä keskeisessä roolissa. Kaikilla koulutusasteillamme tulisi olla tarjolla mahdollisuuksia yritystoiminnan tai yrittäjämäisen työnteon harjoittelemiseen käytännössä, joko yksin tai ryhmässä. Nämä koulupolulta kertyneet kokemukset madaltavat merkittävällä tavalla kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen. Yrittäjyyttä harkitsevat nuoret etsivät päätökselleen vahvistusta verkostoista, joissa toimii vastaavan hypyn jo tehneitä tai sitä pohtivia. Suo, kuokka ja Jussi -asetelma ei kaikessa romanttisuudessaan ole enää tätä päivää. Ilolla onkin tervehdittävä korkeakoulukampuksille järjestäytyneitä opiskelijavetoisia yrittäjyysyhteisöjä tai vaikkapa nuorisotakuun piiristä käynnistyneitä nuorten yrittäjyyspajoja. Suomen Yrittäjät on yrittäjien oma järjestö. Pyrimme rakentamaan Suomesta maailman parasta maata yrittää. Tarjoamme 115 000 jäsenyrityksen, 400 paikallisyhdistyksen sekä Nuorten Yrittäjien toiminnan kautta nuorelle ainutlaatuisen yrittäjien verkoston, joka tukee,
palvelee ja innostaa. Työllemme on kasvava tilaus, ja se jos jokin motivoi. Käsillä oleva julkaisu on tarkoitettu sytykkeeksi kaikille tulevaisuuttaan pohtiville nuorille. Valotamme nuorten yrittäjien sielunmaisemaa, tuomme esiin hyviä tapoja kokeilla yrittäjyyttä sekä nostamme esiin startup-näkökulman lisäksi myös restartupeli omistajanvaihdosvaihtoehdon. Kipinöiviä lukuhetkiä! Joonas Mikkilä Kirjoittaja on Enter-osan päätoimittaja ja Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö, joka vastaa järjestön Nuorten Yrittäjien toiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista ja jonka tavoittaa Twitteristä @JoonasMikkila.
3
ENTERSISÄLTÖ
6 10 13 14 16 20
Nuoret ja palkitut Vuoden nuori yrittäjä -kilpailussa menestyneet yrittäjät antavat vinkkejä aloittaville yrittäjille.
Viisi syytä yrittää Nuorten yrittäjäinto on kasvussa. Etsimme ilmiölle selityksiä. Palkittu kummisetä Vuoden YES Kummiksi valittu Ville Mattila kertoo, miksi haluaa auttaa nuoria yrittäjiä eteenpäin. Suomen nuorin yrittäjä Ikä ei ole este, eikä edes hidaste Arvi Martikaiselle. Yritä jo opiskelijana Yrittämisen voi aloittaa jo koululaisena ja opiskelijana. Sairaalan uusi elämä Tutustuimme yrittäjä Jaakko Männistön kanssa Marian sairaalaan, jossa syntyy vauvojen sijaan kasvuyrityksiä.
EXITENTERVOL2 Tämä osa on omistettu yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille ja opiskelijoille. Millaisin eväin yrittäjäksi voi ja kannattaa startata? Voiko yrittäjämäistä toimintaa harjoitella tai harjoittaa jo opiskeluaikana? Mitä on otettava huomioon yritystä perustettaessa? Näihin ja muihin kysymyksiin löydät vastauksia seuraavilta sivuilta.
Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, PL 999, 00101 Helsinki Päätoimittajat Joonas Mikkilä ja Mika Haavisto Toimituspäällikkö Josi Tikkanen Toimitus Mika Haavisto, Joonas Mikkilä ja Josi Tikkanen Graafinen suunnittelu Maarit Kattilakoski Kannen kuva Aleksi Poutanen Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Paino Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä 200 000. Julkaisu jaetaan kaikille yrittäjäjärjestön jäsenille, korkeakouluihin, yrittäjyyttä painottaviin toisen asteen oppilaitoksiin, opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöihin ja yrittäjyyskasvatusta tekeviin yhdistyksiin.
4
”Digitaalinen maailma tarjoaa nykyisin erinomaisen keinon kustannustehokkaaseen tunnettuuden kasvattamiseen.”
Brändi kasvuhakuisen, yrittäjävetoisen yrityksen keskiössä Yrittäjyys on siitä jännää puuhaa, että yrittäjä on oman onnensa seppä. Yritystoimintaa rakentaessaan hän voi itse päättää, mihin liiketoimintansa osa-alueisiin hän panostaa eniten: tuotekehitykseen, prosesseihin, talouteen vai markkinointiin. Valitettavan moni ei tajua heti alusta asti lähteä panostamaan markkinointiin, vaikka panostus siihen on elinehto yrityksen kasvulle. Markkinoimalla luodaan kysyntää ja tarvetta tuotteelle tai palvelulle. Jos ei markkinoida, olla äänessä ja esillä, ei voi tulla tunnetuksi, huomatuksi ja valituksi. Mielestäni markkinoinnin ja brändin on oltava yritystoiminnan kehittämisen ytimessä, mutta taustani onkin kaupallinen. Toisella yrittäjällä, vaikka insinöörillä, tekemisen ytimessä voi olla tuotekehittely, kun taas toisella prosessien hiominen kustannustehokkaiksi. Brändäyksen kannattaa olla yritystoiminnan kehittämisen ytimessä, koska tällöin voidaan nostaa
asiakkaiden tuotteesta tai palvelusta kokemaa lisäarvoa. Tällöin on varaa nostaa hintaa, ja yritystoiminnasta tulee kannattavampaa. Toki markkinointilupaukset täytyy myös aina pystyä lunastamaan. Isommissa yrityksissä markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset eivät aina osaa perustella rooliaan johtoryhmässä. Mukana johtoryhmissä ovat silti henkilöstöstä, taloudesta ja liiketoiminnoista vastaavat henkilöt. Pienissä, kasvuhakuisissa yrityksissä pitää uskaltaa panostaa brändiin, tunnettuuteen ja digitaalisen jalanjäljen kehittämiseen. Yrittäjän on isoa korporaatiota helpompi toimia ketterän kehityksen periaatteella ja ottaa brändin pitkäjänteinen rakentaminen toimintansa ytimeen. Olen itse viestintäalan yrittäjä, joten olen täysin luonnostaan rakentanut yrityksen toiminnan vahvasti niin, että brändi ja sen kehittäminen ovat yritystoiminnan keskiössä. Toki olemme
miettineet ja kehittäneet myös prosesseja, pitäneet talouden vakaana ja panostaneet henkilöstöön ja osaamiseen, mutta ytimessä on ollut panostaminen tunnettuuteen, jotta olemme voineet luoda palvelullemme kysyntää. Digitaalinen maailma tarjoaa nykyisin erinomaisen keinon kustannustehokkaaseen tunnettuuden kasvattamiseen. Hetkessä kysyntää ei kuitenkaan luoda ja hokkuspokkustemput harvemmin kannattavat. Sen sijaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä: keskusteluja, aktiivisuutta, bloggaamista, esilläoloa. Näillä keinoin voidaan luoda uskottavuutta, tunnettuutta ja sitoutumista - yrityksen brändiä.
Minna Valtari Kirjoittaja on markkinointitoimisto Somecon toimitusjohtaja ja Nuorten Yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja.
5
Sosiaalinen media siivitti kuositaikurin menestykseen Vuoden nuori yrittäjä 2016 Anniina Isokangas, 35, aloitti PaaPii Designin keittiön pöytänsä ääressä. Nyt yritys suunnittelee ja valmistaa kankaita ja vaatteita, joista yli puolet myydään ulkomaille. Ihmiset ympäri maailmaa löysivät PaaPiin tuotteet sosiaalisesta mediasta. Teksti Enni Sahlman Kuva Ulla Nikula
Mistä liikeideasi syntyi? Olen koulutukseltani keramiikka- ja lasialan muotoilija. Jo kouluaikana oli selvää, että luovaa työtä tehdäkseen on itse luotava työpaikkansa. Olin pitänyt jo pitkään käsityöblogia ja sieltä sain nopeasti tiedon leviämään tuotteistani. Yhtäkkiä huomasin, että luomuksillani on kysyntää ja asiakkaat levittävät oma-aloitteisesti kuvia kankaistamme sosiaalisessa mediassa.
Miten sait bisneksen lentoon? Ensimmäiset asiakkaat tulivat blogistani. Minulla oli jo hyvin kehittynyt lukijakunta, joten oli luonnollista, että ensimmäiset jälleenmyyntikyselyni tulivat sieltä. Sain ihan yritykseni alkuvaiheessa yhteydenoton isosta australialaisesta tukkuliikkeestä, joka halusi ottaa pehmolelujani myyntiin. He olivat todennäköisesti bonganneet
niitä kuvienjakopalvelu Pinterestistä. Eivät he siellä tienneet, että niitä valmistin silloin vain minä keittiönpöytäni ääressä. Jouduin kieltäytymään, mutta yhteydenotto oli minulle herätys siihen, mitä kaikkea voisin tehdä.
vaatteita. Se tuntui hienolta. Wau-hetkiä olen kokenut myös silloin, kun olen nähnyt tuotteeni lehdessä tai nähnyt Instagramista, kuinka australialainen lapsi viipottaa menemään meidän kankaista tehdyissä vaatteissa.
Millainen askel yrittäjyyteen oli?
Mikä yrittämisessä on ollut vaikeaa?
Taistelin pitkään itseni kanssa, sillä yrittäjyys tuntui pelottavalta hypyltä turvaverkkojen ulkopuolelle. Vuosien aikana olen oppinut luottamaan siihen, että myyntiä on ensi kuussakin. Nyt palkkatyön teko tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
Viennin aloitus oli iso pala purtavaksi. Siitä ei oikein kukaan osannut antaa tietoa. Sain lopulta viennin rullaamaan niin, että otin yhteyttä Kokkolan seudun paikalliseen kehitysyhtiö Kosekiin. Minusta oli hienoa, että he ottivat minut tosissaan ja auttoivat alkuun.
Mikä on ollut paras hetki yrittäjänä?
Vinkkisi aloittelevalle yrittäjälle
Aluksi haaveeni eivät olleet kovin isoja. En osannut kuvitella, mitä kaikkea yritykseni voisi poikia. Muistan, kuinka ensimmäisillä messuillani näin ihmisiä, jotka olivat ommelleet kankaistani
Pitää luottaa itseensä, jos oma intuitio sanoo, että näin pitää nyt tehdä. Kaikki pienetkin yksityiskohdat pitää tehdä huolella ja huolehtia, että kaikki markkinoinnista lähtien on viimeisteltyä.
MITÄ? PaaPii Design Oy Perustettu: 2011 Toimipaikka: Kokkola Työllistää: kolme henkeä Vuoden 2015 liikevaihto: 1 000 000 euroa
6
Kattoyrittäjän ammattitaito nosti liikevaihdon korkeuksiin
Urheiluvaateyritys ponnisti autotallista huippubrändiksi
Teksti Enni Sahlman Vuoden nuori yrittäjä 2016 -kilpailun toiseksi sijoittunut Sami Takkula, 26, kiipesi katolle isänsä jalanjäljissä. Nuoren rakennusosaajan ammattitaito ei poikinut töitä, joten hän päätti perustaa oman yrityksen. Nyt hän työllistää isänsä lisäksi kymmeniä osaajia Suomen Saneerauspalvelussa.
Vuoden nuori yrittäjä 2016 -kilpailun kolmanneksi sijoittunut Elina Loueranta, 33, aloitti luistelijoiden esiintymisasujen suunnittelun jo kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt hänen yrityksenä Biancaneve valmistaa ylellisiä urheiluvaatteita ja yksilöllisiä esiintymisasuja taitoluistelijoille ja fitness-urheilijoille maailman huipulla.
Vinkkisi aloittelevalle yrittäjälle
Vinkkisi aloittelevalle yrittäjälle
Aluksi kannattaa lähteä rauhassa liikkeelle ja kehittää omaa toimintaa. Täytyy miettiä, missä on parempi kuin muut ja kehittää sitä. Mikä on se vetonaula, joka tuo asiakkaan juuri sinun yritykseesi?
Jos jokin vaikuttaa siltä, että se on liian hyvää ollakseen totta, se todennäköisesti on sitä. On hyvä olla hieman kriittinen, mutta älä heittäydy kyyniseksi. Luota intuitioosi ja uskalla tarttua tilaisuuksiin.
Teksti Sara Sandström
MIKÄ? Mikä kilpailu? Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun. Kuka tahansa voi ilmiantaa osaavan alle 35-vuotiaan, vähintään kolme vuotta toimineen yrittäjän mukaan kisaan. Lue lisää: www.vuodennuoriyrittaja.fi
Hyvät nimet ja Verkkotunnukset
tunnukset ovat brändisi perusta.
Tavaramerkit
Parhaat onnistumisen reseptit kannattaa
Yritysnimet
suojata kilpailijoilta. Rekisteröimällä
hyvää yrityksen
nimipäivää
www.yrityksennimipaiva.fi
varmistat, että teillä on juhlimisen aihetta jatkossakin.
Advertorial
”SPECSAVERS-YRITTÄJYYS ON TODELLA MOTIVOIVAA” Riku Rajala on toiminut liikkeen omistajana nyt vuoden verran kaukana pohjoisessa, Rovaniemellä. Hän aloitti työskentelyn Specsaversilla vuonna 2007, ja alkuun hän suhtautui konseptiin hieman epäillen: ”Ajattelin aina, että näin edulliset tuotteet eivät voi olla laadukkaita.” Oman liikkeen menestys Rovanniemellä yhdeksän muun kilpailevan optikkoliikkeen joukossa todistaa hänen kuitenkin olleen väärässä.
Periaatteet Nykyään Riku suhtautuu aiemmin epäilemäänsä konseptiin hyvin innokkaasti: ”Luotan Specsaverskonseptiin ja tuen yritystä, joka pitää kiinni konseptistaan ja visiostaan. Tässä perheomisteisessa ketjussa voit tuntea uskollisuutta ihmisiä kohtaan. Specsavers on yksityinen yritys eikä se raportoi sidosryhmille tai tee lyhyen tähtäimen päätöksiä osakkeenomistajien vuoksi. Specsavers voi näin ollen keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin, jotka hyödyttävät sekä liiketoimintaa että työntekijöitä.”
”KORKEASTI KOULUTETTUJEN AMMATTILAISTEN MUODOSTAMASSA TIIMISSÄ ON MUKAVA TYÖSKENNELLÄ.”
”Valitsin yrittäjyyden, sillä halusin olla oma pomoni”, toteaa Riku Rajala. ”Yrittäjänä toimiminen on myös kiehtovaa ja erittäin kannustavaa. Tämä yritys sopii minulle kuin valettu: Specsaversilla on erinomainen hinta-laatusuhde ja sen toiminta on hyvin asiakaslähtöistä – myös työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Panostamme vahvasti koulutukseen. Korkeasti koulutettujen ammattilaisten muodostamassa tiimissä on mukava työskennellä.” Vaikutusvalta Riku pyörittää liikettä yhdessä toisen optikon kanssa. Tämän ansiosta Riku voi keskittyä paremmin liiketoiminnan myyntipuoleen, josta hän on kiinnostunut taloustieteiden opintojensa vuoksi. ”Specsavers-yrittäjänä voit oikeasti vaikuttaa siihen, miten asiat hoidetaan liikkeessäsi. Minulle tämä piirre on tärkeä työssä kuin työssä.”
Tuki Rikun mukaan näinkin suuressa kansainvälisessä yhtiössä työskentelyssä on vain hyviä puolia: ”Yrittäjyyden riskit vähenevät ja elämäni on paljon helpompaa pääkonttorin kollegoilta saamani tuen ansiosta. He vastaavat monista asioista, kuten markkinointiosaston kampanjoista, jolloin meillä jää aikaa uusista tuotteista ja laitteista huolehtimiseen. Voin tukeutua täysin minulle tarjottuihin työkaluihin ja ohjeisiin. Näin voin keskittyä liikkeeni pyörittämiseen sekä tiimini tukemiseen ja kannustamiseen.”
Jos Rikun tarina herätti kiinnostuksesi, ja haluat kuulla lisää Specsaversista, ota yhteyttä Jariin, tai käy nettisivuillamme. Toivottavasti kuulemme sinusta pian! Jari Hänninen Head of Partner Recruitment 040 0164337 jari.hanninen@specsavers.com tyopaikat.specsavers.fi
Advertorial
Laatua ja vastinetta rahalle: mahdollinen yhdistelmä Optikkoalan vähittäismyyntiketju antaa epäilijöille tiukan vastuksen Päivittäin kasvava asiakasjoukko puhuu puolestaan. Specsaversilla on kuitenkin huomattu myös, että ihmiset usein kyseenalaistavat, onko mahdollista yhdistää laaja valikoima edullisia kehyksiä, korkealaatuiset tuotteet ja ammattimainen näönhuolto. Ihmiset tuntuvat ihmettelevän, voivatko edulliset silmälasit olla laadukkaita. Kansainvälinen vähittäismyyjä on asian suhteen avoin. Mukavasti hinnoiteltujen tuotteiden myynti tulee ilmi jo brändin nimestä, mutta mielikuvaan yrityksestä sisältyy paljon muutakin kuin vain silmälasien myynti.
Määrä vastaan laatu ”Me myymme edullisia tuotteita ja se on osa geeniperimäämme, joten en pidä kummallisena sitä, että ihmiset kutsuvat meitä halpaketjuksi. Haluamme tarjota aina parasta vastinetta rahoille, kaikissa tuotekategorioissa perustuotteista huipputeknologiaan”, sanoo Specsaversin maajohtaja Erkki Tala. ”Sen sijaan olen huolissani näkemyksistä, joiden mukaan edulliset silmälasit tarkoittavat huonoa laatua ja palvelua.” Asetamme aina etusijalle laadukkaan tuotteen ja ammattimaisen palvelun. Edullisten hintojen syynä on ainoastaan yrityksen mittakaava: Specsaversilla on ympäri maailmaa lähes 1 800 liikettä, joten se pystyy
ostamaan suuria määriä silmälaseja ja piilolinssejä hyvin edullisesti, ja alennukset siirretään kuluttajahintoihin. Suomessakin Specsaversin liikkeet ovat alan ylivoimaisesti vilkkaimpia yksiköitä. Neljännes Suomen silmälaseista ostetaan 47 Specsavers-liikkeestä! Kaikkiin kehyksiin asennetaan linssit uusinta teknologiaa hyödyntäen yrityksen omistamissa linssitystehtaissa. Specsavers noudattaa tiukkaa laadunvalvontaa ja palvelutakuuta ja vaatii toimittajiltaan erittäin paljon.
Innovatiivinen näönhuolto Optikkoalan vähittäismyyntiketju pyrkii jatkuvasti kehittämään näönhuoltoa. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi 3D-kokemus: he saavat liikkeessä virtuaalista linssi- ja kehysneuvontaa älykkään ohjelmiston avulla. Myyntitiimi käyttää iPadeja, jotta asiakkaan on helppo ja nopea valita mieleisensä erilaisista linsseistä ja vaihtoehdoista. Laajan näöntutkimuksen lisäksi optikko ottaa silmänpohjasta digitaalisen valokuvan, jonka avulla voidaan havaita silmäsairauksia ja näkökykyyn liittyviä sairauksia, kuten varhaisen vaiheen diabetes. Ammattimainen tiimi Specsavers on erittäin kokenut optikkoketju. Sen optikoilla on valtava määrä kliinistä asiantuntemusta, koska he tapaavat päivittäin paljon asiakkaita. Specsavers kouluttaa optikkoja järjestämällä vuosittain ammattilaisille tarkoitetun kliinisen konferenssin.”Etsimme aina keinoja kehittää yritystämme. Voit aina kertoa toimittavasi laatua, mutta jos tuotteesi eivät ole hyviä, et voi menestyä. Siksi annamme silmälasiemme ja piilolinssiemme puhua puolestamme,” Tala kertoo.
Lisätietoja: www.spectrum-blog.eu
Milleniaalit palavat yrittää – mikä heidät sytyttää? Milleniaalit eli vuosituhannen vaihteessa tai sitä hieman ennen syntyneet ovat lähihistoriamme kenties yrittäjähenkisin ikäluokka. Mikä ihme yrittäjyydessä nuoria sytyttää? Keräsimme yhteen tuoreimpia tutkimustuloksia ja pohdintaa yrittäjyysboomin syistä.
21%
25% 18%
Korkeakouluopiskelijoista joka viides pitää yrittäjyyttä todennäköisenä – opiskeluaikaiset kokemukset kannustavat jatkamaan yrittäjänä Korkeakoulussa opiskelevien kiinnostus yrittäjyyteen on varsin hyvällä tasolla: 21 prosenttia pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä uravaihtoehtona. Opiskeluaikaiset kokemukset kannustavat jatkamaan yrittäjänä: opiskelijayrittäjistä peräti 82 prosenttia pitää yrittäjyyttä todennäköisenä. (Lähde: Suomen Yrittäjät 2015.)
Ammattiin opiskelevista joka neljäs haluaisi toimia yrittäjänä – lukiolaisista neljä viidestä voisi harkita 26 prosenttia ammattiin opiskelevista haluaisi toimia yrittäjänä. Yrittäjyyttä pitää todennäköisenä 19 prosenttia (lähde: Amisbarometri 2015). Lukiolaisista 81 prosenttia voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi tai pitää sitä ensisijaisena uravaihtoehtonaan (Lähde: Suomen Lukiolaisten Liitto 2011).
18–24 vuotiaat
2003 10
2004
18–64 vuotiaat
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Yrittäjyysintoa selittäviä tekijöitä Arvot ja asenteet Yhä useampi nuori toivoo työltä vakaan toimeentulon lisäksi enemmän kiinnostavaa sisältöä, innostavaa työyhteisöä ja vahvaa arvopohjaa. Yrittäjyyden vapaus mahdollistaa merkityksellisen työelämän tavoittelun ja tekee yrittäjän urasta houkuttelevan.
yrittämisen kynnystä. Monilla toimialoilla yrityksen starttaaminen ei enää edellytä isoja kiinteitä satsauksia. Markkinoille pääsy on verkon myötä käynyt vaivattomammaksi. Diginatiiveille yrittäjyyden uudet välineet ja alustat ovat tuttuja ja houkuttelevia.
polven suhtautumista yrittämiseen. Yhteisöllisyys on yrittäjyyttä ruokkiva voimavara. Opiskelijavetoiset yrittäjyysyhteisöt ovat nostaneet päätään korkeakoulujen kampuksilla, ja yrittäjäjärjestön piirissä toimii aktiivinen Nuoret Yrittäjät -verkosto.
Rakenteet Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatukseen on panostettu vuosituhanteen vaihteesta lähtien kouluissa yhä enemmän. Myönteiset ja käytännönläheiset kokemukset yrittämisestä, esimerkiksi harjoitusyritykset tai yritysvierailut, tekevät yrittäjän urasta varteenotettavamman vaihtoehdon.
Pää- tai sivutoiminen yrittäjyys on uusi normaali yhä useammalla alalla. Pelkästään yksinyrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 40 000:lla ja heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on jo 65 prosenttia. Realistinen urasuunnittelija huomioi yrittäjyyden yhtenä tapana työllistää itsensä.
Muutos lähtee rohkeudesta yrittää
Yhteisöllisyys Teknologia Teknologian kehitys on madaltanut
Suo, kuokka ja Jussi -mentaliteetti kuvaa yhä huonommin nuoremman
Joka viides nuori suuntamassa yrittäjäksi – aikomukset kymmenkertaistuneet reilussa 10 vuodessa 20 prosenttia 18–24-vuotiaista aikoo perustan yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Näin ajatteli vuosituhannen alussa vain pari prosenttia ikäluokasta. Kaikkien työikäisten piirissä vastaavaa kiinnostuksen kasvua ei ole tapahtunut. (Lähde: Global Entrepreneurship Monitor 2003-2015.)
20%
15%
10%
5%
Nuorten palo yrittämiseen tulisi kääntää aidoksi yhteiskunnalliseksi muutosvoimaksi. Pelkkä kiinnostus ei vielä yksin riitä. Todellinen muutos syntyy vasta, kun yhä useampi rohkaistuu yrittäjäksi, joko uuden yrityksen perustamalla (startup) tai olemassa olevaa jatkamalla (restartup). Rohkeus on yksilöllistä, mutta sitä voidaan yhteiskunnan toimesta ruokkia oikeanlaisella polttoaineella. Tehtävää riittää. Ryhtiliikettä kaipaavat esimerkiksi korkeakoulut: tuoreen selvityksen mukaan vain 13 prosenttia yliopistosta valmistuneista koki opintojensa tukevan yrittäjäksi ryhtymistä. Tilaisuus on historiallisen hyvä. Nyt on aika myös tehdä historiaa ja rakentaa Suomesta nuorten avulla yrittäjyyden esimerkkiyhteiskunta. Joonas Mikkilä järjestöpäällikkö Suomen Yrittäjät
2011
2012
2013
2014
2015
0 11
Yrittäjäksi koulun penkiltä Kun The Great Escape -yrityksen perustajat ilmoittautuivat Nuori Yrittäjyys Start Up -kurssille talvella 2016, kukaan ei arvannut, että kesällä porukka olisi jo kisaamassa nuorten yritysten Euroopan mestaruudesta Romaniassa. Teksti Reetta Mikkola Kuva Miska Puumala
– Ajattelimme, että tekisimme opiskelujen ohella rahaa tuottamalla uuden palvelun. Kilpailu tuli siinä ohessa, kertoo Olli Kähkönen, yksi yrityksen neljästä perustajasta. The Great Escape tuo laajaan suosioon nousseen pakohuonepelin Kajaaniin. Vaihtuvateemaisissa pakohuonepeleissä 2-6 hengen tiimit ratkovat yhteistyötä ja älyä vaativia arvoituksia suljetussa
huoneessa. Tavoitteena on päästä huoneesta ulos tietyn ajan sisällä. Ideoita teemoihin nuoret yrittäjät hakevat esimerkiksi elokuvista. Teemaan sopivan sisustuksen lisäksi taustalla on kuvia ja ääntä luomassa tunnelmaa. – Huoneen suunnittelu on aika pitkä prosessi ja mielikuvitusta saa käyttää. Mutta se palkitsee, kun saa huoneen valmiiksi, Kähkönen kertoo.
Olli Kähkönen The Great Escapen pakohuoneessa Kajaanissa.
12
Rohkeus kannattaa Yrittäjäksi ryhtyminen on vaatinut ennakkoluulotonta asennetta. Kurssilla yrityksen perustamiseen annettiin aikaa vain muutama kuukausi, eivätkä
The Great Escape Mikä: Mysteerihuonepalvelu Kajaanista Perustettu: Maaliskuussa 2016 Mitä seuraavaksi: Popup-huoneita tarjotaan entistä enemmän sesongin mukaan myös muualle Suomeen
eri aloilta tulevat opiskelijat tunteneet toisiaan ennestään. Osalla liiketalouden ja matkailun opintoja oli takana vasta joitakin kuukausia. – Nuori Yrittäjyys -kurssi oli pehmeä lasku. Ei varmaan muuten olisi tullut lähdettyä koulun ohella täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Tämä on ollut tosi hyvä opintopolku, Kähkönen kertoo. Nopea toiminta kannatti. Reilun puolen vuoden jälkeen The Great Escape pyörii jo mukavasti ja työllistää kaikki neljä perustajaansa täysipäiväisesti. Kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjänä toimimisesta, mutta työn oppii tekemällä.
Kajaanista maailmalle Paikallinen yhteisö Kajaanissa oli alusta asti tärkeä verkosto aloittelevalle yritykselle. Tilat löytyivät paikallisen leipomon kiinteistöstä. Paikallinen rautakauppa on tarjonnut rakennusmateriaaleja. Uusien teemojen testaamiseen nuoret ovat värvänneet kavereita ja tuttavia. 40 000 asukkaan Kajaanissa The Great Escape on otettu vastaan innostuneesti. Yritys on kovaa vauhtia laajentamassa toimintaansa Kainuun ulkopuolelle. Palvelu pyörii englanniksi ja venäjäksi. Suunnitelmissa siintävät Lapin matkailukeskukset. Kesällä 2016 The Great Escape lähti tien päälle, kun vieraileva mysteerihuone vietiin esimerkiksi yrityksiin. Nuoret pakkasivat tavarat autoon ja rakensivat pakohuonepelin paikan päälle. Kähkösen mukaan The Great Escape on yksi harvoista yrityksistä, joka tarjoaa kiinteän huoneen lisäksi myös vierailevaa palvelua. – Se on meille tapa erottua. Toivottavasti tulevaisuudessa olemme valikoimaltamme kattavin pakohuonepalvelu. Kähkönen haluaisi purkaa yrittäjyyteen liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja. Kun yritykseen sijoittaa vähän rahaa, riskit eivät ole suuria. – Ei siinä loppupeleissä ole ihan kauheasti riskejä. Jos on hyvä idea, niin tuumasta toimeen vaan.
YES Kummit tuovat yrittäjyyden kouluihin Vuoden 2015 YES Kummi Ville Mattila kannustaa kouluja ja yrittäjiä yhteistyöhön. Teksti Iina Ala-Kurikka YES Kummien verkosto yhdistää yrittäjät ja työelämän edustajat oppilaitosten ja koulujen kanssa. YES-verkoston kautta yrittäjät voivat antaa omaa tietotaitoaan koulujen käyttöön yrittäjyyskasvatukseen. – Yrittäjyyskasvatus on yksi uuden opetussuunnitelman kulmakivistä, joten kummitoiminta varmasti lisääntyy, kertoo vuoden 2015 YES Kummiksi valittu Ville Mattila. Mattilan mukaan nuoret pitävät yrittäjyyttä varteenotettavana uravaihtoehtona. Yrittäjyyttä ei pelätä, vaan se nähdään yhtenä työnteon muotona muiden joukossa. 31-vuotias Mattila on toiminut yrittäjänä yläasteikäisestä saakka. Hänen nykyinen yrityksensä Eventio Oy myy tapahtumatuottajille lipunmyyntijärjestelmiä. YES Kummina Mattila on vieraillut kouluissa kertomassa yrittäjyydestä ja järjestänyt tapahtumaa, jossa nuoret tutustuvat paikallisiin yrittäjiin leikkimielisen kilpailun muodossa. Motivoivinta kummitoiminnassa on Mattilan mukaan nähdä nuorten orastava kiinnostus työelämään ja yrittäjyyteen. Myös yrittäjä hyötyy keskusteluista nuorten ja lasten kanssa. Työtai vapaa-ajasta irroitettu tunti antaa moninkertaisesti takaisin. – Nuorilta saa hyviä ideoita. Fakta on se, että kymmenen vuoden päästä nykyiset 16-vuotiaat ovat monien yritysten työntekijöitä ja asiakkaita. Mattila kannustaa kouluja ja yrittäjiä olemaan aktiivisesti yhteydessä toisiinsa. Yhteistyössä koulujen ja yritysten välillä voi olla kyse vaikka vain yhdestä oppitunnista. – Esimerkiksi matematiikan tunnin prosenttilaskut voisi järjestää tilitoimiston palkka-, eläke- ja veroprosenttien parissa.
YES Kummit YES Kummien verkosto on linkki koulun ja yrittäjien välillä. Rekisteröityneitä YES Kummeja on yhteensä 314 eri puolilla Suomea. YES Kummiksi voi rekisteröityä kuka tahansa, jolla on kokemusta työelämästä ja halu tukea lapsia ja nuoria työelämään liittyvissä asioissa. Yeskummit.fi-portaalissa opettaja voi ottaa yhteyttä lähialueen yrittäjiin. Sen kautta myös nuoret yrittäjät voivat pyytää YES Kummia mentoriksi.
13
Korumies, hevosmies ja bisnesmies samassa paketissa KoruMies Arvi aloitti kolaamalla lunta ja leikkaamalla naapureiden nurmea. Nyt ilmiöksi noussut koruyrittäjä on päässyt kertomaan yrittäjyydestä hallituksen strategiaistuntoon saakka. Teksti Enni Sahlman Kuva Aleksi Poutanen
Arvi Martikainen on ihan tavallinen yrittäjä. Hän valmistaa koruja, myy niitä Facebook-sivuillaan ja tapahtumissa ja maksaa tienesteistään verot elinkeinoharjoittajan verokortilla. Poikkeavaa on, että Arvi 11-vuotias. Hän täyttää 12 vuotta kesällä 2017. Ongelmatilanteissa häntä auttavat kirjanpitäjä ja äiti. – Innostuin korujen tekemisestä, kun äiti ja sisko väkersivät keittiönpöydällä koruja Pariisista tuomistaan korun osista. Pyysin äitiä opettamaan minuakin ja se oli sairaan hauskaa, Martikainen kertoo.
Alaikäinenkin voi olla yrittäjä Kipinä yrittäjyyteen on tarttunut yrittäjä-äidiltä. Korujen tekemisestä innostuttuaan Martikainen alkoi heti miettiä, voisiko niitä myydä. Tavoitteena on alusta asti ollut tienata rahat uuteen omaan hevoseen, sillä Martikainen on innokas ratsastaja. Matkalla päämääräänsä hän noudattaa mottoa ratsastuksessa ja elämässä esteet on tehty ylitettäviksi. Yhden valtavan esteen yli hän on jo loikannut. – Alkuvuodesta 2016 äiti ja kirjanpitäjä laskivat, että tienestini olivat kohonneet niin korkeiksi, että oman yrityksen perustaminen olisi järkevää. Patentti- ja rekisterihallitus ei kuitenkaan suostunut myöntämään minulle Y-tunnusta, koska olen alle kaksitoista.
14
Määrätietoinen Korumies ei päätöksestä lannistunut, vaan soitti “verotädille”. Sieltä selvisi, että hän voi perustaa toiminimen ja nyt KoruMies Arvi Tmi:llä on oma Y-tunnus. Yrityksen pyörittämiseen Martikaisella menee 7–10 tuntia viikossa.
Hevonen lähes tienattuna Tienestinsä Martikainen laskee hevosen osissa. Facebook-sivuillaan hän esimerkiksi kiittää tätiä, joka osti hevosmessuilla koruja hevosen hampaan edestä. Vajaa vuosi yrityksen perustamisesta on Martikaisella kasassa rahat lähes koko hevoseen. Vain muutama häntäjouhi puuttuu. – Olen jopa joutunut hieman rajoittamaan tämän vuoden myyntiä, ettei kymmenentuhannen euron arvonlisäveroraja ylittyisi, Suomen nuorin yrittäjä kertoo. Martikaisella on jo suunnitelma, mihin hän tienestinsä aikoo käyttää, kun uusi hevonen on ostettu. – Haluan maksaa itse ratsastustuntejani, sillä ratsastaminen on kallista. Lisäksi aion säästää eläinlääkäriopintoja ja hevosklinikkaa varten, määrätietoinen nuori mies luettelee.
Faneja ja kumppaneita Yrittäjyyden myötä Martikaisen ratsastusharrastus on noussut uudelle tasolle. Hänen maineensa on kiirinyt
sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa ja huippuratsastajat, ja -valmentajat ovat olleet häneen yhteydessä. Paraolympiaedustaja, ratsastaja Jaana Kivimäki, on esimerkiksi kutsunut Korumiehen harjoittelemaan ja hyppäämään esteitä olympiahevosellaan. Martikainen on myös antanut lukuisia haastatteluita ja esiintynyt Arto Nybergin keskusteluohjelmassa. Vaikuttavinta on, että 11-vuotias yrittäjä on päässyt pitämään puheenvuoron koko Sipilän hallitukselle heidän strategiaistuntoonsa. – Silloisen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän avustaja osti messuilla korujani ja tutustutti minut myöhemmin Mäntylään. Mäntylä puolestaan kertoi minusta muille ministereille ja sitä kautta pääsin strategiaistuntoon kertomaan nuorten työllistymisestä, Martikainen kertoo. Hallitus ei ole ainoa, joka on vaikuttunut Martikaisen työstä. KoruMies Arvin Facebook-sivulla on lähes viisitoista tuhatta seuraajaa, ja ensimmäiset yhteistyökuviot on lyöty lukkoon. Pian lanseerataan Korumiehen ensimmäinen jalometallinen mallisto. Korusarja kantaa nimeä Horseman and proud of it – Hevosmies ja ylpeä siitä. Koruissa yhdistyy Martikaisen kaksi intohimoa, korut ja hevosharrastus. Mikä olisikaan sen parempaa liiketoimintaa.
KoruMies Arvi Tmi Mitä: Valmistaa ja myy koruja Kuka: Arvi Martikainen, 11 Perustettu: 2016 Kotipaikka: Pukkila Vinkki nuorelle yrittäjälle: “Taskurahaa voi tienata jo nuorena, vaikkei perustaisikaan heti yritystä. Jos esimerkiksi haluaa tehdä naapureille vähän lumitöitä korvausta vastaan, tarvitaan siihen vain ruutuvihko, kynä ja päättäväisyyttä. Kirjaa tienestisi ylös ja tee vuoden lopussa kaikista tuloista veroilmoitus, niin toiminta on ihan laillista.” facebook.com/korumiesarvi
Startups! Miten huolehdit tulevaisuutesi turvasta?
Ready Perustamassa yritystä, eikä hajuakaan miten hoidat eläkeasiasi?
Set Valitse työeläkeyhtiösi ja ota pakollinen yrittäjän eläkevakuutus. Se turvaa yrittäjän polkuasi.
GO! Arvi Martikainen on päässyt pitämään puheenvuoron Sipilän hallitukselle.
Hei, homma kunnossa! Ahkeroi töitä ja nauti kirsikoista eläkkeellä.
Työeläke.fi Yksinkertaisesti YEL:stä
Yrittäminen kannattaa myös opiskelijana Yrittäjyys on opiskelijalle lisäansioiden hankkimisen lisäksi erinomainen tapa kartuttaa arvokasta kokemusta, josta on hyötyä suuntasi sitten palkkatöihin tai yrittäjäksi. Yrittämistä voi nykyään kokeilla entistä helpommin jo opintojen ohessa. Kokosimme seuraavaan parhaat tavat lähteä liikkeelle.
Perusta 4H-yritys Perusta NY-yritys NY Vuosi yrittäjänä (9-luokkalaiset / toinen aste) ja NY Start Up -ohjelmat (korkeakoulut) antavat nuorelle tilaisuuden perustaa oma NY-yritys lukukauden tai kalenterivuoden ajaksi osana koulun opetusta ja kokeilla yrittäjyyttä käytännön kokemusten kautta. Ohjelman käytännön toiminnasta vastaa aina oppilaitoksen opettaja. NY-yritys toimii oikealla rahalla ja myy tuotteitaan tai palveluitaan asiakkaille. Toiminnasta saatu voitto on veronalaista tuloa, mutta toiminnan liikevaihdon jäädessä alle 10 000 euron eivät NY-yrittäjät ole arvonlisäverovelvollisia. Verotuksessa toiminta rinnastetaan itsenäiseen tulonhankkimistoimintaan.
Lue lisää: www.nuoriyrittajyys.fi
TV
Nuoretyrittäjät.tv Nuoretyrittäjät.tv tarjoaa hyödyllistä informaatiota yrittäjyyttä harkitseville ja yritystoimintaa käynnistäville ymmärrettävässä ja napakassa videomuodossa.
www.nuoretyrittajat.tv
16
4H-yritys on alle 29-vuotiaiden nuorten pienimuotoista yrittäjyyttä varten. Tärkeät rajat on mietitty valmiiksi, jotta nuori voi keskittyä oman ideansa toteuttamiseen. 4H-yrityksen liikevaihto on enintään 7 000 euroa vuodessa. Kyseessä on sivutoiminen yrittäjyys, ei elinkeino. 4H-yritys voi toimia lyhimmillään yhden päivän, se voi olla kesätyö tai se voi olla jatkuvasti toimiva. 4H-yritys on hyvä tapa tienata rahaa opiskelujen ohella, kerryttää arvokasta työkokemusta tai kokeilla omaa liikeideaa. Monet 4H-yrittäjät perustavat yrityksensä opiskelemaansa alaan tai omiin harrastuksiin liittyen. 4H-yritys on osa 4H-liiton harrastustoimintaa, joten 4H-yrittäjä on aina 4H-yhdistyksen jäsen.
Lue lisää: www.4h.fi/yritys
Perusta varsinainen yritys Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta NY- tai 4H-yritykseen, voit tietenkin aina perustaa myös varsinaisen yrityksen vielä opiskellessasi. Listasimme neljä keskeistä askelmerkkiä.
1. Muotoile idea Kun olet päättänyt ryhtyä yrittäjäksi, on syytä määritellä yrityksesi liikeidea. Liikeidea kertoo, ketkä ovat asiakkaat, miten heidät tavoittaa, mitä yritys myy ja millä markkinoilla yritys toimii. Tärkeintä on, että riittävän moni asiakas on valmis maksamaan tuotteestasi tai palvelustasi hinnan, joka takaa yrityksesi kannattavuuden.
2. Laadi suunnitelma
HEI! Tervetuloa Nuorten Yrittäjien yhteisöön
Liikeidean kirkastuttua kannattaa laatia liiketoimintasuunnitelma, joka kuvaa, miten lähdet liikeideaa käytännössä toteuttamaan tuotteen tai palvelun tarjonnan ja markkinoinnin näkökulmista. Suunnitelmaan kannattaa sisällyttää lisäksi arvio toimintasi tuloista ja menoista.
3. Valitse yritysmuoto Suunnitelman jälkeen on aika valita yrityksesi toimintamuoto. Vaihtoehtoja ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Sopivan yritysmuodon valinnassa sinua auttavat maksutta alueesi Uusyrityskeskuksen yritysneuvojat.
4. Jätä perustamisilmoitus Opiskelijana olet tervetullut Suomen Yrittäjien piirissä toimivaan Nuorten Yrittäjien valtakunnalliseen yhteisöön, joka tarjoaa sinulle tukea, apua ja oikeat verkostot yrittäjyyteen. Mukaan pääset liittymällä Suomen Yrittäjien opiskelijajäseneksi. Jäseneksi voit liittyä, vaikka et vielä olisi perustanutkaan omaa yritystä, pelkkä kiinnostus yrittämiseen riittää.
Tutustu ja lähde mukaan: www.nuoretyrittajat.fi/ liity
Lue myös YES Kummi Ville Mattilasta tämän liitteen sivulta 13.
Yrityksen perustaminen edellyttää perustamisilmoituksen tekemistä viralliseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmään. Ilmoittautuessasi saat yrityksellesi yritystunnuksen (Y-tunnus).
Lue lisää: www.yrittajat.fi/minustakoyrittaja www.yrityssuomi.fi www.uusyrityskeskus.fi www.perustayritys.fi www.ytj.fi
Hanki mentoriksi YES Kummi Kun olet perustanut NY-, 4H- tai varsinaisen yrityksen ja tahdot vinkkejä ja kehitysehdotuksia, kannattaa harkita YES Kummin hankkimista mentoriksi eli neuvonantajaksi. YES Kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. Kummit tuovat kouluille tietoa yrittäjyydestä ja työelämästä sekä toimivat esikuvina työntekijöinä ja oman alansa ammattilaisina. Etenkin yrityksen ideointivaiheessa on hyvä keskustella ulkopuolisten kanssa. Neuvonantaja voi esimerkiksi auttaa yritystäsi eteenpäin tuotteen valmistukseen tai hankintaan liittyvissä asioissa, antaa vinkkejä myyntiin, markkinointiin ja esiintymiseen sekä auttaa sinua verkostoitumaan.
Lue lisää: www.yeskummit.fi
17
Nuorten yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisö Nuoret Yrittäjät on nuorten yrittäjien ja opiskelijoiden valtakunnallinen yhteisö. Järjestämme tapahtumia, joista tunnetuimpana jokavuotinen Nuorten Yrittäjien valtakunnallinen Get Together. Organisoimme arvostettua Vuoden nuori yrittäjä -kilpailua ja teemme yrittäjyyttä tutuksi oppilaitoksille, nuorisojärjestöille ja tulevaisuuden päättäjille.
Yrittäjissä äänemme kuuluu Nuorten Yrittäjien valiokunnan välityksellä.
jo Suomen Yrittäjien jäsen, ei sinun tarvitse liittyä uudestaan päästäksesi mukaan Nuorten Yrittäjien toimintaan.
Osa yrittäjien järjestöä Olemme osa yrittäjäliikettä ja toimimme maan suurimman yrittäjäjärjestön Suomen Yrittäjien piirissä. Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Alle 35-vuotiaita jäsenkunnastamme on jo liki 10 000.
#Nuoretyrittäjät löydät
Tule sellaisena kuin olet
#Yrittäjät löydät
Olet tervetullut mukaan olitpa sitten nuori yrittäjä, yrittäjäksi suuntaava tai yrittäjyydestä kiinnostunut. Täyden hyödyn toiminnastamme saat liittymällä Suomen Yrittäjien jäseneksi joko yrittäjänä tai opiskelijana. Jos olet
www.yrittajat.fi Suomen Yrittäjät @suomenyrittajat @suomenyrittajat Suomen Yrittäjät
www.nuoretyrittajat.fi Nuoret Yrittäjät @nyrittajat @suomenyrittajat @nuoretyrittajat Nuoret Yrittäjät
Verkostoja ja vaikuttavuutta Kauttamme pääset verkostoitumaan muiden nuorten yrittäjien kanssa, hyödyntämään liiketoimintaasi edistäviä työkaluja ja etuja sekä vaikuttamaan yrittäjien asemaan ja toimintaympäristöön. Nuorten Yrittäjien verkostojamme löytyy eri puolelta maata. Suomen
Tampere 12.–13.5.2017 LUE LISÄÄ: www.gettogether.fi 18
Taatusti toisenlainen lahja.
Lahjoita opiskelijalle starttipaketti yrittäjyyteen. Lahjoittamalla yrittäjähenkiselle nuorelle Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyyden (20 €) olet tukemassa uuden yrittäjäpolven kasvua. nuoretyrittajat.fi/opiskelijat
Startup-yritysten olympiajoukkue kokoontuu Marian sairaalassa Yli satavuotiaaseen Marian sairaalan rakennukseen perustettiin kesällä 2016 startup-keskus Maria 0-1. Nyt sairaalahuoneissa toimii kymmeniä yrityksiä. Selvitimme, mitä hyötyä Marian kaltaisesta yhteisöstä on aloittaville yrittäjille. Teksti Iina Ala-Kurikka Kuvat Aleksi Poutanen
Vanhat sairaalakyltit ovat edelleen paikoillaan Marian sairaalan odo-
Tulevaisuus on kasvuyrityksissä
tusaulassa. Aula on täynnä eriparisia huonekaluja, ja oven takaa löytyy kasa lääkärintakkeja. Helsingin Kampissa sijaitsevaa rakennusta uudistetaan pala palalta sen historiaa kunnioittaen. Maria 0-1 on Helsingin kaupungin tukema tilaprojekti, joka puhalsi tyhjillään olleen Marian sairaalan muutamassa kuukaudessa täyteen elämää. Rakennuksessa toimii nyt 61 yritystä ja työskentelee neljä sijoittajaa, ja tilat aiotaan tulevaisuudessa kaksinkertaistaa. Nykyisiin yrityksiin on sijoitettu yhteensä 26 miljoonaa euroa. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jaakko Männistö istahtaa aulan sohvalle ja tervehtii ohikulkevia startup-yrittäjiä. Hän uskoo, että Suomen Yrittäjien ja Marian kaltaisten verkostojen jäsenet voivat oppia paljon toisiltaan. Yrittäjien tiivis yhteisö tukee ongelmien edessä. – Epävirallinen kanssakäyminen luo uusia ideoita. En tiedä yhtäkään startupia, joka olisi syntynyt yksin tyhjästä.
Maria 0-1 perustettiin tukemaan aloittelevia yrittäjiä. Juuri heistä toivotaan Suomen talouden pelastajia. Mariasta tulee Helsingin kaupungin käyntikortti ja yrittäjien portti ulkomaille. – Kun ulkomainen sijoittaja haluaa tutustua Suomen elinkeinoelämään, hän voi ottaa taksin yhteen osoitteeseen, toimitusjohtaja Voitto Kangas sanoo. Suomen yrityskanta ei ole kokenut merkittäviä uudistuksia kymmeniin vuosiin, eikä perinteisille teollisuusvetoisille aloille odoteta kasvua. Nuoret kasvuyritykset eli startupit suuntautuvat aloille, joista maailmalla ennustetaan seuraavia innovaatioita. – Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 2 370 startup-yritystä. Pienellä joukolla on suuri merkitys maamme kasvulle ja taloudelle, Kangas kertoo. Jaakko Männistöstä on tärkeää kaventaa yrittäjiin ja startup-yrittäjiin liittyvien mielikuvien välistä rakoa. Kaikki
20
yrittäjät kohtaavat samoja pulmia. Männistö on itsekin startup-yrittäjä. Hänen yrityksensä Feedbackly haluaa tehdä asiakaskokemuksen mittaamisesta helppoa. Männistön mukaan yksi yrittäjän suurimmista haasteista on liikeidean rajaus. – Se ratkaisee, miten liiketoiminnalle käy, ja kuinka hyvin liiketoiminta on skaalattavissa, Männistö kertoo. Myös rekrytointi tuottaa usein päänvaivaa. Voitto Kankaan mukaan puolet startupeista epäonnistuvat, koska tiimin kokoonpano ei toimi. Kasvuyritykset etsivät lähes jatkuvasti uusia työntekijöitä. Yrityksiin halutaan hyviä tyyppejä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä.
Timman avulla kampaajat saavat tyhjät ajat täyteen ja kuluttajat nopeasti aikoja hyville kampaajille. Kuvassa Lauri Orkoneva (vas.) ja Heikki Korhonen.
21
Voitto Kangas vertaa Maria 0-1:tä yrittäjien olympiajoukkueeseen.
Jaakko Männistö on startup-yritys Feedbacklyn toimitusjohtaja ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja.
– Yhdellä ihmisellä on pienessä yrityksessä valtava painoarvo, ja työntekijän vaihtaminen on kallista, Kangas kertoo.
Yrittäjyys on luovaa yhdessäoloa Timman toimitusjohtaja Lari Mykrä ottaa meidät vastaan Marian toisessa kerroksessa. Yritys digitalisoi kampaamo- ja kauneuspalveluita. Timman mobiili- ja nettisivusovellus kertoo asiakkaalle lähialueen vapaat palveluajat ja tuo digitaaliset ajanvaraus- ja kassapalvelut yrittäjän käyttöön. Timman porukka viettää paljon aikaa yhdessä. Ennen Mariaa yritys sijaitsi 34-neliöisessä toimistossa, jossa työskenteli enimmillään kahdeksan ihmistä. Uusissa tiloissa on helpompi hengittää, mutta Mykrän mukaan tiimi haluaa silti työskennellä yhdessä huoneessa. Sähköisiä oppimateriaaleja ja teknologiaa kehittävä Tabletkoulu on muuttanut Mariaan yrityskiihdyttämö Pivot
22
Industryhackin toimitusjohtaja Petri Vilén ja viestintäjohtaja Pauliina Solanne kertovat, että yksi asiakas on saatu Marian käytävällä käydyn keskustelun kautta.
5:n mukana. Kehitysjohtaja Miikka Salavuon työhuoneessa istui ennen ylikirurgin sihteeri, ja vanhat sairaalalaitteet olivat edelleen paikoillaan, kun Tabletkoulu muutti Marian tiloihin. Salavuon mukaan on ollut motivoivaa huomata, kuinka nopeasti yritys on saanut jalansijaa alalla, jossa suurilla kustantamoilla on sadan vuoden perinteet. Yksitoistahenkinen yritys on suomalainen edelläkävijä digitaalisissa oppimateriaaleissa. Tabletkoulun materiaaleja ja oppimista tukevaa järjestelmää käytetään sadoissa peruskouluissa ja lukioissa Suomessa. Industryhack tuo pieniä innovatiivisia startupeja ja ohjelmistoyrittäjiä perinteisten yritysten avuksi kehittämään digitaalisia tuotteita ja palveluita. Toimitusjohtaja Petri Vilénille yrittäminen on luovuutta. – Yrittäjyys on tapa vaikuttaa ja saada aikaan muutosta. Industryhack
syntyi, koska mielestämme digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta sen eteen ei tehdä juuri mitään.
Yrittäjä nojaa yhteisöön Voitto Kangas vertaa Maria 0-1:tä startupien olympiajoukkueeseen. Vaikka jokainen yritys harjoittaa omaa urheilulajiaan, he kohtaavat samanlaisia esteitä. Yhteisellä treenikämpällä he jakavat tietoa, osaamista, käytännön apua ja kokemuksia. – Mariassa ovat lisäksi sijoittajat ja yleisö, joka tulee paikalle rekrytoitavaksi, tapahtumiin tai ravintolaan syömään. Kaikki tämä auttaa joukkuetta selviytymään. Tabletkoulun Miikka Salavuo kertoo olevansa Mariassa kuin kotonaan ja kaltaistensa ympäröimänä. – Kasvuyrittäjät hyötyvät verkostoista ja mahdollisuuksista, joita ne voivat tarjota. Aina ei tarvitse palkata lisää henkilöstöä, kun työt voi tehdä
KEITÄ? Marian hoivissa Muun muassa nämä yritykset majailevat Maria 0-1:n tiloissa. Bitbar automatisoi mobiilisovellusten kehittämistä ja testaamista. Bitbarin asiakkaat voivat keskittyä toimittamaan laadukkaampia tuotteita asiakkailleen käyttämällä Bitbarin kehittämää automaatiota. Yrityksellä on 55 työntekijää USA:ssa, Suomessa ja Puolassa. Jevelo kehittää mobiilissa ja verkossa toimivaa palvelua, jonka avulla asiakas voi suunnitella ja valmistuttaa itselleen uniikkeja koruja. Palvelu yhdistää modernin teknologian perinteiseen kultasepän työhön. Jevelon koruja on myyty 20 eri maahan, ja käyttäjiä palvelulla on noin 35 000.
Miikka Salavuon Tabletkoulu kehittää digitaalista oppimista tukevaa järjestelmää.
yhteistyössä muiden yritysten kanssa, hän kertoo. Industryhackin viestintäjohtaja Pauliina Solanteen mukaan Marian asukkailla on yhteinen intohimo tehdä ja saada muutosta aikaan. Toimitusjohtaja Petri Vilén kertoo, että yritys on saanut jo yhden uuden asiakkaan käytävällä käydyn keskustelun kautta. Marian toimitusjohtaja Voitto Kangas astuu keskeneräisellä käytävällä rakennustarvikkeiden yli. Hän kuvailee, millaista paikassa on remontin valmistuttua. Rakennuksessa on tilavia parvekkeita ja terasseja, joissa voi pian järjestää tapahtumia. Henkilökunnan pukuhuoneista tehdään suomalaiseen startup-kulttuuriin sopiva sauna. – Marian sairaalan tiiviit osastot ja historialliset rakennukset loivat tänne hengen, josta sairaanhoitajat puhuvat edelleen. Vaikka täältä puuttuvat nyt hoitajat, lääkärit ja potilaat, aiomme pitää hengen yllä uusin tavoin.
Logentia on kuljetusten hallinnan ohjelmisto- ja asiantuntijayritys, jonka kehittämä tiedonkeruu- ja analyysimenetelmä auttaa asiakkaita säästämään kuljetuskustannuksissa. Logentian tavoite on tarjota asiakkailleen maailman edistyksellisimmät kuljetusten hintatietopalvelut. Lucify auttaa organisaatioita visualisoimaan, ymmärtämään ja viestimään tärkeää dataa. Yritys tekee asiakkailleen vuorovaikutteisia visualisaatioita ja kehittää niihin liittyviä työkaluja. Meru Health kehittää digitaalista masennuksen hoidon ratkaisua. Nelihenkisen yrityksen tavoitteena on tehdä terveydenhuollosta tehokkaampaa ja helpommin saatavilla olevaa. OneMind Dogs tarjoaa koirankoulutuspalveluja verkkopalvelussa ja ympäri maailmaa järjestettävissä tapahtumissa. OneMind Dogs työllistää kymmeniä henkilöitä eri puolilla maailmaa. Tagfulo auttaa lisäämään asiakkaidensa tehokkuutta ja liiketoiminnan tulosta viestinnän keinoin. Yritys auttaa asiakkaitaan digitaalisessa viestinnässä ja tukee merkityksellisten sisältöjen tuottamisessa. TwoDads kehittää, valmistuttaa ja myy terveellisiä peruselintarvikkeita tarhaikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Yrityksen tavoite on edistää lasten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. TwoDads toimii tuotekehitysyhteistyössä tutkijoiden ja lääkäreiden kanssa.
23
24
100 vuotta, neljä sukupolvea, yksi yritys
18
Suomen ikäisiä, eli vuonna 1917 perustettuja, yrityksiä on tällä hetkellä PRH:n rekisterissä 18 kappaletta. Yksi niistä on Alestalon mattokutomo. Lähde: PRH
25
Vielä vuonna 2015 Joona Alestalo oli töissä kasvavassa digitoimistossa pääkaupunkiseudulla. Mielessä pyöri kuitenkin ajatus perheyrityksen jatkamisesta. Lopulta Alestalo päätti irtisanoutua ja astua uusiin saappaisiin lahtelaisen Alestalon mattokutomon toimitusjohtajana. – Muutamat tutut ihmettelivät, miksi vaihdoin digitaalisen markkinoinnin räsymattoihin. Seikkailunhalu, velvollisuudentunne ja lahtelainen periksiantamattomuus toivat minut takaisin kotikonnuille, Alestalo kertoo. Todellisuudessa Alestalon mattokutomo ei enää ole mattokutomo. Yritys valmisti viimeiset mattonsa 1960-luvun lopulla ja on sen jälkeen keskittynyt räsymattojen raaka-ainekauppaan. Alestalon mattokutomo ostaa kangastuotannossa syntyviä ylijäämäpaloja ja myy ne räsymattojen raakaaineeksi. Käytettyjen mattojen materiaalia voidaan jatkossa hyödyntää uuden kankaan tuotannossa. Toimintamalli on ollut olemassa jo vuosisatoja. Vasta viime vuosina siitä on alettu käyttää trendisanaa kiertotalous. Mattokutomon harhaanjohtava nimi on yritetty vaihtaa, mutta hallinnollinen
Eine Alestalo perusti mattokutomon Orimattilan Virenojalle jo sata vuotta sitten. Ensimmäinen sukupolvenvaihdos Alestalon historiassa koettiin sotien jälkeen, kun pienpuotina toimineesta yrityksestä tehtiin osakeyhtiö. Einen poika Tauno Alestalo siirtyi luotsaamaan yritystä 1940-luvulla. Taunolla oli vakava astma, joka vaikeutti työntekoa. Hänen poikansa, Esa Alestalo, koulittiin nuorella iällä perheyrityksen johtoon vuonna 1972. Esa jatkoi yrityksen kansainvälistämistä, joka oltiin aloitettu jo edellisellä vuosikymmenellä. Yritys vei mattoja ensin Eurooppaan ja matonkuteita lopulta myös sen ulkopuolelle. Viimeisin sukupolvenvaihdos ei ollut aikaisempien tavoin valmiiksi pedattu, vaan into perheyrityksen jatkamiseen lähti perijöistä itsestään. Sekä Joona Alestalo että hänen siskonsa Annika Alestalo opiskelivat Helsingin kauppakorkeakoulussa ja olivat kiinnostuneita jatkamaan mattokutomon tarinaa.
Yrittäjiä neljässä sukupolvessa
muutos on osoittautunut liiketoiminnan muutosta hankalammaksi.
Tekst Esa Tiusanen Kuva Aleksi Poutanen
Alestalon mattokutomon toimintaa ja sukupolvenvaihdoksia yhdistää tasapainottelu uuden ja vanhan välillä. Sadan vuoden ajan yritys on pitänyt kiinni osaamisestaan, mutta ollut aina valmis uudistamaan toimintaansa. Sukupolvenvaihdoksissa on annettu tilaa uusille ajatuksille, mutta vaalittu aikaisemmin kertyneitä taitoja. – Olin onnekas, kun sain 1970-luvulla tehdä edes muutaman vuoden töitä yhdessä isäni kanssa, Esa Alestalo kertoo. Myös Joona Alestalo arvostaa mahdollisuutta tehdä töitä yhdessä neuvonantajaksi siirtyneen isänsä kanssa. – Omistajanvaihdoksen aikana huomasimme, miten paljon hiljaista tietoa isälle on kertynyt vuosien varrella. Tällainen tieto välittyy parhaiten käytännön työssä. On yritykselle suuri etu, että entisen omistajan kokemus siirtyy uudelle johdolle, Joona Alestalo sanoo.
Tasapainottelua uuden ja vanhan välillä
Harkinnan jälkeen Annika päätti jatkaa työssään yrityskonsulttina, ja Alestalon mattokutomo siirtyi Joonalle.
Alestalon mattokutomo täyttää Suomen tavoin vuonna 2017 sata vuotta. Lahtelainen yritys on sadassa vuodessa kokenut kolme sukupolvenvaihdosta, kolme lamaa ja ison muutoksen liiketoiminnassaan. 1917 Eine Vähätalo avioituu Toivo Alestalon kanssa. Alestalon kaupparakennukseen perustetaan kutomo. 1929 Maailmantalouden lama koettelee yrityksen kannattavuutta. Yritys ajautuu 1930-luvun alussa vararikkoon. 1936 Tekstiilituotannosta mattojen tuotantoon siirtynyt Alestalo jatkaa toimintaansa. Uudet trikooneuloksista kudotut räsymatot saavuttavat merkittävän suosion. 1939 Mattokutomon tehdasrakennus tuhoutuu talvisodan pommituksissa. Tuotantoa jatketaan, mutta raaka-ainepula pakottaa paperimattojen valmistamiseen jatkosodan aikana. 1946 Toivon ja Einen poika Tauno siirtyy yrityksen johtoon. Alestalon mattokutomosta tehdään osakeyhtiö. 1953-58 Kansainvälinen kauppa tuo Suomeen ulkomaisia tuotteita, ja kutomolla on vaikeuksia selvitä kilpailussa. Toiminta keskittyy vähittäiskauppaan, ja tuotanto erikoistuu tilaustoimituksiin. 1972 Tauno Alestalo kuolee astmaan, ja hänen poikansa Esa jatkaa yritystoimintaa. 1975 Yritys siirtää toimintansa painopisteen matonkuteiden raaka-aineiden toimitukseen. 1980-luku IKEA:n maailmanlaajuinen kasvu luo buumin suomalaisten räsymattojen myynnille. Alestalo toimittaa raaka-aineita kymmenille kutomoille erityisesti Pohjanmaalla. 1990 Lama iskee mattokutomoiden toimintaan rajusti. Monet Alestalon suomalaisista ostajista lopettavat toimintansa. Alestalo selviää lamasta suuntaamalla myyntinsä ensin Portugaliin ja myöhemmin Intiaan. 2008 Taantuma on Alestalolle jo kolmas globaali suhdanneshokki. Intian valtion toimet rajaavat suhdannevaihtelun vaikutusta maan talouteen ja auttavat pitämään myös Alestalon liiketoiminnan kannattavana. 2016 Joona Alestalo aloittaa yrityksen toimitusjohtajana.