Yrittäjäsanomat 3/2017 by Suomen Yrittäjät

M i l l o i n y r i t tä jä jä ä e l ä k k e e l l e ? Milloin ja miten yrittäjät jäävät eläkkeelle? Jyväskylän yliopisto tutkii asiaa ja pyytää yrittäjien apua.

U m p i t u n n e l i Oy ja K i m p p u K i va a Listasimme hauskat firmojen nimet kuten Siivouspalvelu Hölynpöly ja louhintayritys Pöljän Pommi ja Pamaus Oy.

Näin teet mo b i i l i ko n t t o r i n Modernin liikkuvan konttorin ansiosta työnteko on kivaa vaikka autossa tai kahvilan nurkassa.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

03 2017 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Liina-Lyydia & muut yrittäjävaltuutetut 19-vuotias Liina-Lyydia Jämsä ja 2 063 muuta yrittäjää valittiin valtuustoihin kuntavaaleissa. Tiedätkö, missä kunnassa on eniten yrittäjiä valtuustossa?

Perunalastuja Kiinaan

Sivu 8

Vientiä tekeviä pkyrityksiä on jo yli 30 000, enemmän kuin koskaan aiemmin. Pyhäntäläinen Real Snacks Oy vie tuotteitaan Kiinaan ja lukuisiin muihin maihin. Sivut 4–7

Näyttelijästä tuli yrittäjä Näyttelijä Jarmo Mäkinen on tuttu elokuvista ja mainoksista. Moni ei tiedä, että hän on myös yrittäjä ja osakkaana monissa firmoissa. - Liikemiesminäni on kamalan utelias. Päässäni kihisee koko ajan ja mieleni tekee keksiä uutta.

24–26

www.volkswagen-hyotyautot.fi

2017

Täysin uusi Volkswagen Crafter. Vuoden Pakettiauto 2017.

Laajin voimalinjavalikoima ja innovatiivisimmat kuljettajaa avustavat järjestelmät tekevät Crafterista parhaan työpaikan kuljettajalle. Uusi Crafter. Nyt jälleenmyyjillä. Vuoden Pakettiautossa 2017 on huomioitu erityisesti ammattilaisten tarpeet. Crafter on ensimmäinen pakettiauto, jossa on 8-vaihteinen automaattivaihteisto kaikille vetotavoille: etu- ja takavedolle sekä 4MOTION-nelivedolle. Uusi Crafter vastaa kaikkiin kuljettajan toiveisiin. Crafteriin on saatavilla jopa 15 kuljettajaa avustavaa järjestelmää, esimerkiksi perävaunuavustin Trailer Assist. Tutustu osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi.

Paras kuljettaa varmasti. Crafter-umpipakettiautomallisto alk. 36 193 € CO2-päästöllä 193 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 7,4–7,6 l/100 km, CO₂-päästöt 193–199 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.3.2017, sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Yrittäjäsanomat

03/17 huhtikuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Irtisanomisiin halutaan helpotuksia

Omavastuu yhteen päivään

Pk-yrityksistä 37 prosenttia olisi valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät esittää maan hallitukselle, että yrittäjän omavastuuaika sairauspäivärahassa lyhennetään neljästä päivästä yhteen eli sairastumispäivään. yrittajat.fi

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Maksupäätehuijaus

Taitavat huijarit onnistuivat manipuloimaan maksupäätettä. http://bit.ly/ maksupaatehuijaus Puhelinhuijari

Yrittäjiä varoitetaan huijareista, jotka nauhoittavat puhelimessa kyllä-vastauksen. bit.ly/puhelinhuijaus Avi pompottaa

Nuorten yrittäjien tapahtuma n:o 1! Mitä nuori yrittäjä haluaa tehdä seuraavan kuuden päivän, kuuden kuukauden tai kuuden vuoden aikana yritystoiminnassaan? Vastauksia löytää Nuorten Yrittäjien vuotuisesta Get Together -päätapahtumasta, joka tarjoaa verkostoja ja viihdettä sekä mahdollisuuden tehdä bisnestä. Tapahtuma järjestetään Tampereella 12.–13.toukokuuta.

Ravintolayrittäjä tuskastui aluehallintoviraston kymmeniin kysymyksiin. bit.ly/avipompottaa

vinkit kunnallisjohdolle seminaari

Suomen Yrittäjien 25. Kunnallisjohdon seminaari järjestetään 7.—8. kesäkuuta Oulussa. Tapahtuma kokoaa yhteen noin 900 kunnanjohtajaa, elinkeinojohtajaa, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajaa, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajaa sekä kunta-alan asiantuntijoita yrityksistä, järjestöistä, maakunnista ja valtionhallinnosta.

Posti bensabongariksi

Posti alkaa kerätä bensan hintoja nurmikonleikkuun ohella. bit.ly/bensabongari

Eläköityvä yrittäjä, apuasi tarvitaan Minkä ikäisenä yrittäjät jäävät eläkkeelle? Jyväskylän yliopisto käynnistää monivuotisen tutkimushankkeen yrittäjien eläkkeelle jäämisestä. Tutkimushankkeen vetäjä, dosentti Monika von Bonsdorff etsii nyt eläköitymisen kynnyksellä olevia yrittäjiä mukaan haastattelututkimukseen. Sivu 10

Yrittäjävaltuutetut

Teimme karttagrafiikan, josta selviää kunkin kunnan yrittäjävaltuutettujen määrä. bit.ly/yrittajavaltuutetut

lue l i sää

Yrittäjä

Hyväntekijä ja bisnesnainen

-l ehd estä !

Jenni Lähteenmäki hyppäsi tv-pomon paikalta yrittäjäksi. Nyt häntä työllistävät kehitysyhteistyöjärjestöjen viestintä ja varanhankinta, sekä Entertainment Business Areena, joka kokoaa yhteen muun muassa peli- ja levy-yhtiöiden, tv:n ja radion sekä muun suomalaisen viihdebisneksen ammattilaiset. Sivu 12

Suomalainen supermaali Hokkasen keksimä maali on paloturvallinen ja täyttää uuden direktiivin tiukat vaatimukset. Ari Hokkanen visioi maalilleen maailmanmarkkinoita – jollei jokin suuri alan toimija keksi samaa ja ehdi ensin. Sivu 18

Tv:stä tuttu terapeutti teki liikaa töitä

Kesätyöntekijät tulevat – viisi vinkkiä työnantajalle

to imi tu s

Kun psykoterapeutti Maaret Kallio aloitti yrittäjänä, hän otti liikaa töitä vastaan ja oli läkähdyksissä. Hän kehottaa muitakin yrittäjiä olemaan armollisia itselleen.

taru jussila

päätoimittaja 0400 510 853

Kesätyöntekijä ansaitsee saman kohtelun kuin muutkin työntekijät. Hänet pitää perehdyttää työhön ja hänelle pitää antaa sopivia ja mielekkäitä töitä. Palkkaakin pitää maksaa kohtuullisesti ja laillisesti. Yrittäjän kannaltakin on tärkeää, että työsopimus on kirjallinen. Sivu 22

jari lammassaari toimituspäällikkö 050 569 7010

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

juhani ojalehto

toimittaja 050 436 0370

pauli reinikainen

toimittaja 040 746 6176

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Rohkea brändäys puree

EnEmmän kuin koskaan aiEmmin Vientiä harjoittavien pk-yritysten määrä on ylittänyt 30 000 kappaletta. Suomi on saanut tuhansia uusia vientiin tähtääviä pk-yrityksiä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Ulkomaankaupan tavaravienti notkahti kriisin seurauksena reilusti. Osa perinteisistä vientialoista ei ole palautunut vanhoihin uomiinsa, mutta palveluviennin odotetaan kasvavan. Elintarviketeollisuuden edunvalvoja uskoo, että viennin kehitysluvut kääntyvät plussalle tänä vuonna.

Sipsien valmistajalla on Kiinan kaupasta hyvät kokemukset. Kiinassa on oltava paikallinen kumppani, jonka kanssa markkinoille mennään. teksti riikka koskenranta grafiikka maarit kattilakoski kuva jaani föhr

Venäjän tulleen mukaan kuvioihin vuoden 2010 paikkeilla. Viennissä tapahtui pieni harppaus vuosina 2014–2015. – Viennin osuus liikevaihdosta nousi useammalla prosentilla. Siihen vaikutti Kiinan viennin alkaminen ja myös Ruotsi kasvoi silloin voimakkaasti, aloimme valmistaa private label -tuotteita kaikkiin keskusliikkeisiin, Tahkola muistelee. Yritys valmistaa perunalastuja, maissinaksuja ja kaurasipsejä. 65 prosenttia myynnistä tulee private label -puolelta, eli sopimusvalmistuksesta, esimerkiksi kaupan keskusliikkeille. Vientiin menee 20 prosenttia liikevaihdosta.

Suomen tavaravienti vuonna 2016 oli arvoltaan

51,8 miljardia euroa Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo on noin

78 miljardia euroa

gallup X 3

Miten vientimarkkinat aukenivat yrityksellenne?

Leo Tolonen, Kuusikkoaho Oy Senioriasumisen Virkkulankylä-konseptissa ovat mukana rakentamisratkaisut. Pisimmällä kontaktoinnit ovat Puolan suuntaan, minkä toteutuksesta päätökset syntyvät kesällä. Olemme menossa käymään myös Moskovassa ja Pohjois-Norjassa, Ruotsiakin kartoitetaan. Koska emme itse tuota hoivapalveluita, olemme kiinnostuneita suomalaisten hoiva-alan yritysten kansainvälistymishankkeista. Niko Karsikas, Cajo Technologies Oy Valmistamme lasermerkintäjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Lähdimme vuonna 2014 lähestymään isoja kansainvälisiä asiakkaitamme tuotemyynnillä. Viime vuonna rupesimme etsimään hyviä jakelukanavia siihen rinnalle, eli partneruuksia. Suurin vientiponnistus oli myyntipisteiden perustaminen New Orleansiin ja Piilaaksoon helmikuussa 2016. Viime vuonna 30 prosenttia liikevaihdosta tuli viennistä.

u otsi

h Dysval t la

Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjät ry Palveluvienti tilastoidaan huonosti. Pienten yritysten ei tarvitse ilmoittaa palveluviennistään tilastoviranomaisille. Positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että palveluvienti on suurempaa kuin mitä tilastot kertovat. Vuoden 2018 alusta Tekes ja Finpro yhdistyvät Business Finlandiksi. Yhdistymisen tavoite on ennakoivasti etsiä yrityksiä, jotka hyötyvät julkisista palveluista. Uudistuksessa resurssien painopiste siirtyy ulkomaanverkostoon.

→

Pk-yritysten viennin arvo oli 16 prosenttia viennin kokonaisarvosta vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Saksa oli suurin vientimaamme, toisena tulee Ruotsi ja kolmannella sijalla on Yhdysvallat.

– Olimme tammikuussa makeisten ja välipalatuotteiden ISM-messuilla Saksassa, ja kontakteja tuli valtavasti.

”Kauralla on kova noste”

1. s

yhännällä ison tuotekehityspanostuksen seurauksena syntyi ja lanseerattiin huhtikuussa Oatis- kaurasnacksit, joiden kysyntä on ollut vilkasta. Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen myhäilee tyytyväisenä kertoessaan, että kaurasnacksit ovat born global -tuote, joka on viety ulkomaille ennen Suomen markkinoita. Alun perin Pyhännän Einestuotannon nimellä vuonna 1979 aloittanut yritys siirtyi helmikuun lopussa tuotannossa kahteen vuoroon kaurasnacks- ja maissinaksu-tuotelinjoilla. Yritys on ryhtynyt hakemaan kasvua viennistä jo vuonna 2008, jolloin maissinaksujen vienti Ruotsiin alkoi. Yrityksen pääomistaja vuodesta 2001 ja hallituksen jäsen Mikko Tahkola kertoo Hollannin ja

Puolet viennin arvosta on viime vuosina muodostunut ainoastaan reilun 30 suurimman vientiyrityksen viennistä. Vuonna 2015 yksityisten kotimaisten yritysten viennin arvo oli 56 prosenttia viennistä. Loput ovat valtio-omisteisten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten vientiä. Tutustu: Finpron marketopportunities.fi esittelee markkina-avauksia Lähde: Tullin ulkomaankauppatilasto, vientiliitot tiedote 04/2017

Yrittäjäsanomat

ely-avustukset kansainvälistymiseen

tavaravienti vs. palveluvienti

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin miljardia euroa, käyvin hinnoin

Kehittämisavustuksista kv-hankkeisiin myönnettiin: 2016: noin 18,5 miljoonaa 2015: noin 20,5 miljoonaa

tavaravienti

Kyseinen tuki on suoraa tukea yrityksille. Vastaavaa erittelyä ei ole saatavissa aiemmilta vuosilta. Vuodesta 2016 lähtien kyseiset päätökset on tehty Tekesissä. Avustukset yritysten yhteishankkeisiin, eli lähinnä vientirenkaisiin ja messuosallistumisiin, on jo lopetettu hallituksen päätöksellä.

14 12 10

palveluvienti

8 6 4 2

Team Finland Explorer on uusi kansainvälistymisen palveluseteli. Rahoitusta haetaan Tekesin asiointipalvelussa.

0 2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

elintarvikeviennin kehitys, sisältää jalostetut elintarvikkeet ja maataloustuotteet

1 623

1 631

milj.euroa

1 597 milj.euroa

1 475 milj.euroa

1 466 milj.euroa

1 368 milj.euroa

2010

2012

2013

2014

2015

2016

Yrittäjäsanomat

Päätimme, että olemme riittävän pieniä ja hulluja voidaksemme tuoda lakritsisipsit markkinoille. Nyt tuote on viennissä saanut tuulta alleen.

Real Snacks Oy neuvottelee parhaillaan kauratuotteiden kanssa maahantuontisopimusta Saksaan, Japaniin sekä keskustelut viennistä on aloitettu Kuwaitiin, Ranskaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Kaurasnacksia on jo viety Viroon ja Etelä-Koreaan, tilaus Malesiaan odottaa toimitusta. – Muita tuotteitamme viemme Viroon, Hollantiin, Venäjälle, Pohjoismaihin ja Kreikkaan. Nyt viimeisimmät tilaukset ovat tulleet Malesiasta ja Etelä-Koreasta. Kastarinen palkattiin yritykseen toimitusjohtajaksi huhtikuussa 2015. Elintarvikeyritys tavoittelee tälle vuodelle vähintään kymmenen prosentin kasvua. Alkuvuonna tämä tahti on jo ylitetty, viennin avulla. – Tälle vuodelle on suunnitteilla laiteinvestointi. Nyt ei kannata jarruttaa. Kauralla on tällä hetkellä kova noste.

Kiina ja brändäys – Kovasti kilpaillulla ja aika kypsällä markkinalla pienen toimijan pitää erottua joko erilaisella tuotteella tai maulla. Pakkauksella ei hirveästi pysty kuluttajaa houkuttelemaan. Kastarinen maistoi Shanghain messuilla honeybutter-, eli hunaja-voin makuyhdistelmää. – Se tuntui hyvältä. Tuotekehitys- ja laatupäällikkömme kehitti meille siitä sipsimaun. Kaurasnacksien kanssa käytimme myös kaura-asiantuntijoiden apua kehitystyössä. Pandan lakutehtaalla aiempaa uraa tehnyt Kastarinen oli aiemmin heitellyt ilmoille ajatusta lakritsisipseistä. – Päätimme, että olemme riittävän pieniä ja hulluja voidaksemme tuoda lakritsisipsit markkinoille. Nyt se on viennissä saanut tuulta alleen. Uudet makumaailmat saivat oman brändinsä, Chipventures. Jäljitettävyys ja kotimaisuus ovat elintarvikealalla Suomessa perusasiaa. Real Snacksin perunalastupusseissa kerrotaan kaikissa viljelijätieto. Viljelijätieto pussin kyljessä on Kiinassa kovaa valuuttaa. Se on herättänyt positiivisia kysymyksiä siitä, miten jäljittäminen on mahdollista. Nyt huhti–toukokuussa sipsien valmistaja pyrkii ryminällä kuluttajien tietoisuuteen: yrityksen brändit näkyvät elokuvakankailla ja somessa.

Ole kärsivällinen Kiinan vienti alkoi heinäkuussa 2015 kahden vuoden mittaisten markkinoiden tavoitteluiden ja keskustelujen kautta. – Kumppanimme on maahan-

– Vienti on erittäin hyvä tapa saada pienelle yritykselle kysyntää. Suomessa vähittäiskaupassa on vain 3-4 ihmistä, jotka päättävät, mitkä snackstuotteet päätyvät kaupan hyllyyn, Arja Kastarinen toteaa.

tuonti- ja jakeluyritys Nordic Food & Beverage. Se on suomalaistaustainen yritys, jossa myös kiinankielisiä työntekijöitä. Kumppaniyritys jakelee Real Snacksin tuotteita ympäri Kiinaa. Sipsitehdas on ollut muutamassa kansainvälistymispalveluja tarjoavan Finpron projektissa mukana. Helmikuussa Team Finlandilla oli yhteisosasto Dubaissa, ja siellä oli myös Arja Kastarinen. Mutta omat resurssit ovat rajalliset, kaikkeen kiinnostavaan ei ole paukkuja. Kastarisen mukaan pääsääntöisesti kaupat onkin solmittu omien ponnistelujen ja kontaktien kautta. Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen kertoo, että Finpron kasvuohjelmien rahoitus on vahvistettu vuoden 2018 loppuun asti, vaikka Tekes ja Finpro yhdistyvät ensi vuoden alusta Business Finlandiksi. Vuohelainen pitää todennäköisenä, että kasvuohjelmien toiminta jatkuu jossain muodossa senkin jälkeen. – Kasvuohjelmien pääsyvaatimuksena on halu kasvattaa kansainvälistä vientiä sekä halu tehdä asioita eri tavalla. Jos yritys ei löydä sopivaa kasvuoh-

jelmaa, Finpro auttaa myös yksittäisiä yrityksiä. – Lisäksi teemme aktiivista vientitoimintaa, jossa viemme 15–20 saman tarjoaman yritystä esimerkiksi Kiinaan tapaamaan mahdollisia ostajia. Järjestämme matchmakingtilaisuuden, jossa kohdataan ostajia, Vuohelainen kertoo. Tekesin viime vuoden lopulla käyttöön ottama innovaatioseteli saa kiitosta Pyhännällä. – Selvitimme sen avulla kuluttajien kiinnostusta kaurasnacksiin. Suosittelen elintarvikeyritykselle kuluttajatutkimuksen teettämistä. Sitä kautta pääsee tekemään tarvittaessa korjausliikettä. Tutkimus antaa myös faktaa kaupan kanssa käytäviin neuvotteluihin. – Kiinassa neuvottelukulttuuri on hyvä tuntea. Täytyy muistaa, ettei aiheuta tilannetta, jossa vastapuoli menettää kasvonsa. Maahantuontiin liittyvissä säädöksissä menee aikaa: muun muassa pakkausten on oltava Kiinan lainsäädännön mukaisia. Työntekijöitä on 18 kokoaikaista ja puolenkymmentä TTT-sopimuksella olevaa ihmistä.

1,5

ELINTARVIKKEITA miljardilla viedään vuosittain suomalaisia elintarvikkeita.

25 FOOD FROM FINLAND

Nyt Suomen elintarvikealan pkyrityksistä vain noin 13–14 prosenttia tekee vientiä. Food from Finland -kasvuohjelman tavoite on nostaa määrä 25 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

KOTIMARKKINAT

prosenttia Elintarviketeollisuuden tuotteista myydään kotimaassa.

SUORAA VIENTIÄ prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa suoraa vientiä. Tämä on 30–35 000 yritystä.

Yrittäjäsanomat

kuva pixhill

Messujen merkitys on vähentynyt Kiina oli koko kauppavaihdolla mitattuna Suomen viidenneksi suurin kauppakumppani tammi-kesäkuussa 2016. Vientimaista Kiina oli kuudenneksi tärkein. Kiinan markkinat ovat vaikeutuneet huomattavasti kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. – Rima Kiinan markkinoille on nyt noussut huimasti. Kiinalla on paljon omaa tuotantoa, ja monesti parempiakin tuotteita kuin mitä täällä tehdään, Fintrade Mercerin perustaja Jari Vepsäläinen kertoo. Pienten yritysten kansainvälistymisrahoitus on kiristynyt ja sitä on ohjattu uudelleen. – TEM:in vientirahoituksen väheneminen hankaloittaa tilannetta todella paljon. Ei se lähteminen ole yrityksillä yleensä rahasta kiinni, mutta TEM:in mukanaolo tuo henkistä tukea. Vepsäläisen mukaan Kiinan markkinoille meneminen vaatii minimissään 2–3 vuoden kovan pyrkimyksen. Onnenkantamoisia ei ole. Hänellä on reilun 30 vuoden kokemus Kiinasta ja yritysten viemisestä Kiinaan.

Oikeiden ihmisten pakeille Mihin pk-yritysten Kiinan-vientipyrkimykset tavallisesti kaatuvat? – Puutteellinen brändäys ja liian

vaatimaton esitystapa ovat ensimmäiset kompastuskivet. Lisäksi pitää myös olla erittäin hyvät paikalliset kumppanit. Kaupallisten messujen merkitys on vähentynyt paljon, hän jatkaa. – Tärkeämpää on päästä piireihin, esimerkiksi messujen yhteydessä järjestettäviin konferensseihin. Sun pitäisi päästä sellaisiin pöytiin, missä leipää jaetaan, eikä seisoskella osastoilla. Konferensseissa tutustuu ihmisiin ja saa ohjeita. Idän suurvallan markkinoilla rahoituskuvio on a ja o. – Silloin pitää olla hyvät kumppanit, jotka ovat valmiita panostamaan eteenpäin menoon. Liiketoimintaa ei tehdä pelkästään kiinalaisten kumppanien kanssa Kiinassa, vaan heidän kanssaan myös muualla maailmassa. Globaalit allianssit kiinalaisten kanssa ovat nykyaikaa. Kiinan hallinto on taipunut myöntämään ympäristön huonon tilan. Kiinassa on kysyntää suomalaiselle cleantechosaamiselle. – Olisi markkinoita, mutta firmat ovat liian pieniä. Siksi pitää olla alliansseja ja strategiset kumppanit. Teollisoikeudet pitää suojata ennen kuin on edes miettinyt Kiinaan menoa. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Tilaa Kuntalehti Kunta-alan ykkösmedia pureutuu vuonna 2017 soteja maakuntauutisten lisäksi talouteen, koulutukseen sekä muihin kuntia koskettaviin ajankohtaisiin ilmiöihin, ihmisiin ja päätöksentekoon. Tilaamalla Kuntalehden varmistat, että olet tiedon ytimessä. Lehti ilmestyy 13 kertaa vuodessa.

kommentti

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Jo 30 000 viejää Vientiä harjoittavien pk-yritysten määrä on ylittänyt 30 000 kappaletta. Pk-yritykset vievät enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, mukaan uudet viejät ovat yhä useammin palvelualan mikroyrityksiä. Uusista viejistä jopa 70 prosenttia edustaa palvelusektoria. Kiinan kaupan asiantuntija Jari Vepsäläinen huomauttaa ensimmäisten kompastuskivien Kiinan viennissä tyypillisesti olevan puutteellinen brändäys ja liian vaatimaton esitystapa. Rohkeutta ja kasvunälkää kuitenkin löytyy esimerkiksi Pyhännällä;

Real Snacksin vienti on saanut uusia kierroksia. Heidän uusin tuotteensa kaurasnacksit ovat born global -tuote, joka on viety ulkomaille ennen Suomen markkinoita. Palveluviennissä yksi kiinnostava piirre on, että se on vahvasti Helsingin seudun harteilla. Alueen osuus koko Suomen palveluviennistä on 55–60 prosenttia, mikä vastasi viime vuonna 9–10 miljardin euron vientituloa. Nyt odotukset kohdistuvat ensi vuonna aloittavaan Business Finlandiin. Pk-yrityksissä kun on valtavasti vientipotentiaalia.

Kuntalehti – media päättäjille

Tilaukset: kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@jaicom.com Kestotilaus 74 euroa + alv / vuosi Digilehti 59 euroa + alv / vuosi

Yrittäjäsanomat

kuva sari gustafsson

Uutiset Yrittäjä Liina-Lyydia, 19, on nyt myös valtuutettu Liina-Lyydia Jämsä ryhtyi yrittäjäksi 16-vuotiaana. Kuntavaaleissa hänestä tuli nyt 19-vuotiaana myös Järvenpään kaupunginvaltuutettu. – Tämä on ollut upea päivä, ystävät ovat lähettäneet onnitteluja ja puhelin on soinut. Läpimenoni tuli täytenä yllätyksenä, en uskaltanut haaveilla tällaisesta äänimäärästä, iloitsee Liina-Lyydia Jämsä. Järvenpään kokoomuksen ehdokkaana ollut nuori yrittäjänainen sai 166 ääntä. Hän on jollei nuorin niin ainakin yksi nuorimmista yrittäjävaltuutetuista. Liina-Lyydia Jämsä aloitti yrittäjänä kesällä 2014, kun hän oli vasta 16-vuotias. Liina-Lyydia pystytti kioskin Järvenpäähän Haarajoen juna-asemalle. Kioskivaunu, reipas yrittäjä ja herkulliset leivonnaiset valloittivat aseman kautta kulkevien sydämet puolelleen. Seuraavana kesänä LiinaLyydia palkkasi kioskille töihin myös isosiskonsa. Viime keväänä Liina-Lyydia

kirjoitti ylioppilaaksi ja lokakuussa hän avasi MiniKiskan Järvenpäässä Pajalan Kirppiksen yhteydessä. MiniKiska on yhdistelmä kioskia ja kahvilaa.

Kampanjakiireitä –Kovin paljon en ehtinyt kampanjoimaan teltassa torilla, koska olin täällä kioskissa töissä. Lauantaina laitoin sitten kioskin kiinni. Olen kampanjoinut somessa, facebook on ollut hyvä väline minulle, LiinaLyydia kertoo. Hän kiittää yrittäjävanhempiaan tuesta sekä myös valtuustokonkareita kannustuksesta ja rohkaisusta. –Ilman heitä en olisi uskaltanut lähteä mukaan. Hänen vaaliteemansa oli, että nuorten ääni pitää saada kuuluville, myös elinkeinotoiminnassa. Hän rohkaisee muitakin nuoria yrittäjiksi.

Kovin paljon en ehtinyt kampanjoimaan teltassa torilla, koska olin täällä kioskissa töissä.

Liina-Lyydia Jämsä Pitkiä työpäiviä Liina-Lyydia ja hänen MiniKiskansa esiteltiin muutama viikko sitten Uudenmaan Yrittäjien sivuilla. – Ei tässä kovin paljon vapaaaikaa jää. Toivon kovasti, että voisin jossakin vaiheessa palkata apua kiskalleni, mutta ihan vielä se ei ole mahdollista, Liina-Lyydia kertoi tuolloin haastattelussa. Kioski on avoinna tiistaista sunnuntaihin kirppiksen aukioloaikojen mukaisesti. Liina-Lyydia aloittaa työpäivänsä viimeistään yhdeksältä. Ensimmäiset asi-

akkaat tulevat kymmeneltä ja heitä riittää kello 18:aan asti. Sen jälkeen Liina-Lyydian pitää vielä siivota, käydä kaupassa ja leipoa seuraavan päivän tarjottavia. Nuori nainen on hakenut opiskelupaikkaa, mutta hänellä ei ole kiire koulunpenkille. – Näillä näkymin jatkan vielä yrittäjänä, ens vuosi menee kioskin kanssa. Haluan jatkaa yrittäjänä läpi elämän tavalla tai toisella, Linda-Lyydia sanoo.

l 19-vuotias ylioppilas ja yrittäjä l kotipaikka Järvenpää l Sai kuntavaaleissa 166 ääntä kokoomuksen listoilla l Perusti kioskivaunun kesällä 2016, nyt yrittäjänä MiniKiskassa Järvenpään Pajalan kirpputorilla

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Yrittäjävaltuutettujen määrä kasvoi Kuntavaaleissa 2017 valittiin 2064 yrittäjää valtuutetuiksi. Määrä kasvoi hieman vuoden 2012 vaaleista, jolloin valittiin 2020 yrittäjävaltuutettua. Vuonna 2017 yrittäjävaltuutettujen osuus kaikista valtuutetuista (joita on 8999) on 23 prosenttia. Vuoden 2012 vaaleissa yrittäjävaltuutettujen osuus oli 21 prosenttia Kaikkiaan 5912 yrittäjää oli ehdokkaana. Yrittäjäehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista (joita oli 34063 kpl) oli 17 prosenttia. Vuonna 2012 ehdokkaita oli kaikkiaan 37124, eli silloin yrittäjäehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli 5733/37124 eli 15,4 prosenttia. Suhteellisesti eniten yrittäjiä on valtuutettuina Kustavissa. Yrittäjiä on valtuutetuista 67 prosenttia, 10 yrittäjää 15 valtuutetusta. Vähiten yrittäjiä on valtuutettuina Karkkilassa ja Merijärvellä - missä ei ole yhtään yrittäjävaltuutettua. Suomesta löytyy kolme kuntaa, joissa kaikki kuntavaaleissa ehdolla olleet yrittäjät valittiin valtuustoon. Nämä ovat Etelä-Pohjanmaan Isojoki sekä Pohjois-Pohjanmaalla

sijaitsevat Pyhäntä ja Siikalatva. Eniten yrittäjävaltuutettuja (910) on keskustalla, toiseksi eniten kokoomuksella (556). Keskustan yrittäjävaltuutettujen määrä kasvoi huomattavasti vuoden 2012 kuntavaaleista (772), mutta kannattaa huomioida, että nyt yrittäjäehdokkaisiin on huomioitu vuoden 2012 vaaleja laajemmin maatalousyrittäjät. Kokoomuksen yrittäjävaltuutettujen määrä laski. Viime kuntavaaleissa kokoomuslaisia yrittäjävaltuutettuja oli 629.

Kuntavaalit 2017 Puolueiden ääniosuudet olivat seuraavat: KOK 20,7% (-1,2), SDP 19,4% (-0,2), KESK 17,5% (-1,1), VIHR 12,4% (+3,9), PS 8,8% (-3,5), VAS 8,8% (+0,8), RKP 4,9% (+0,2), KD 4,1% (+0,4), MUUT 2,1% (+0,4).

Yrittäjäsanomat

Huonot tarjoukset riesana kunta Kuntien heikko hankintaosaaminen haittaa maarakennusalan pk-yrityksiä. Asiasta kertoo Koneyrittäjien liitto. Liiton mukaan hankintoja mutkistavat digitalisaatio ja hankinnoista vastaavien henkilöiden puutteet työnsä hallinnassa. – Yhä useammin kunnista tulee tarjouspyyntöjä, joissa ei ole muuta kuin suunnitelmakuvat, jos niitäkään. Tarjouspyynnöissä ei ole edes urakkaohjelmaa tai muita oleellisia urakka-asiakirjoja, moittii Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Markku Suominen. Osaamisen heikkenemisen taustalla on järjestön mukaan se, että yhä useampi tarjouskilpailu on muuttunut sähköiseksi, ja tilauksista vastaa yleishankintaorganisaatio. Koneyrittäjät ovat havainneet sähköisten kilpailutusten tarjouspyynnöissä mutkikkuutta ja epäselvyyksiä. Osassa kyse on ollut kilpailutuksessa käytetyn järjestelmän jäykkyydestä. Suomen Yrittäjien aluejärjestöissä toimii hankintaneuvonta, joka pyrkii helpottamaan pk-yritysten pääsyä kilpailutuksiin. Neuvonnan saaminen ei edellytä SY:n jäsenyyttä.

Sote-yhtiö rakentuu kuukausissa sote Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa koittava julkisten palveluiden yhtiöittäminen hoituu alle vuodessa. Asian ovat selvityttäneet Suomen Yrittäjät ja kaksi muuta järjestöä. Oppositio on epäillyt, ettei yhtiöittäminen onnistu alle kahdessa vuodessa. Yhtiöittäminen tarvitaan valinnanvapauslain saattamiseksi voimaan. – Selvitys osoittaa, että maakunnat ehtivät yhtiöittää tarvittavat sote-keskukset annetussa ajassa. Kyse on enemmän halusta tarttua toimeen, kommentoi SY:n elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama. Kallaman mukaan julkisen sektorin työterveyspalvelujen tarjoajat ovat jo monen vuoden ajan voineet yhtiöittää toimintansa, kuten laki edellyttää, mutta näin ei ole kaikkien osalta vieläkään tapahtunut. Selvityksen mukaan organisaatiomuutos veisi aikaa kahdeksan kuukautta. Hallitus porrastaa sotelakiin sisältyvän valinnanvapauden voimaantulon kuudella kuukaudella sekä ennen että jälkeen vuodenvaihteen 2019. Nopeimmille maakunnille on luvassa pilottirahaa.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Tutkimus: Palkitut menestyvät vuosikymmeniä SY:n vuosittaiset yrittäjäpalkinnot menevät oikeisiin osoitteisiin, kertoo Taloustutkimus Oy. – Yritykset ovat olleet hyviä paitsi palkinnon saami-

sen hetkellä, mutta ne ovat olleet hyviä myös 10–20 vuotta sen jälkeenkin, kertoo tutkimusjohtaja Pasi Holm.

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat

kuva tommi anttonen

SUOMi 100

Lama ja Lapuan liike eivät lannistaneet Pien- ja käsiteollisuus selvisi melko vähällä 1920-luvun lopun talouslamasta. Oikeistoradikaalinen Lapuan liike oli voimissaan vuonna 1930, mutta se menetti vähitellen kannatustaan. Pien- ja käsityöteollisuuden yrittäjille ei äärioikeistolaisesta liikahteluista ollut harmia. Liikkeen voima kuitenkin heijastui kokouspaikalle, kun Suomen Käsityö- ja Teollisuusliiton ensimmäinen kokous pidettiin Tampereella heinäkuussa 1930 keskellä poliittisesti kiihkeätä kesää. Tavanmukaisten presidentille ja kauppa- ja teollisuusministerille lähetettyjen sähkösanomien lisäksi sähkösanoman kokouspaikalta sai myös liikkeen keskeinen johtaja, lapualainen maanviljelijä Vihtori Kosola, ”mikä mainittakoon kokousvuoden merkittävän ajan tapahtuman, Lapualla alkaneen kansannousun mieliinpalautuksena”. Sen jälkeen Suomessa alkoi poliittisesti ja taloudellisesti tasaisen kehityksen kausi, joka päättyi talvisodan syttymiseen marraskuun lopussa 1939.

Suomen 100-vuotiisjuhlan kunniaksi Yrittäjäsanomat julkaisee koko vuoden ajan tarinan yrittäjäliikkeen historiasta Suomen itsenäisyyden ajalta. Tarinat ovat Timo Mikkilän kirjasta Työn Tekijät – Suomen Yrittäjät ja sen edeltäjät 1898–2016.

Eläkkeelle siirtyvä yrittäjä, osallistu tutkimukseen Jyväskylän yliopistolla työskentelevä akatemiatutkija Monika von Bonsdorff tarvitsee yrittäjien apua.

Yrittäjien eläkkeelle siirtyminen on teema, jota ei ole tutkittu erityisen paljoa edes ulkomailla. Tutkija Monika von Bonsdorff päätti vastata tähän tarpeeseen. Hän on käynnistänyt Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen yrittäjien eläkeprosessista. Tavoitteena on saada osallistujiksi kevään ja kesän aikana vähintään 400 eläkkeelle siirtyvää yrittäjää. Suora yhteys yrittäjiin on tutkimuksen ydin, sillä he ovat oman eläkeprosessinsa asiantuntijoita. – Yrittäjien kohdalla on mielenkiintoinen tilanne, sillä heillä ei ole määrättyä eläkeikää. Emme voi ottaa Eläketurvakeskuksen rekistereistä tietynikäisistä poimintaa. Lähtökohtaisesti yrittäjät ovat itse parhaita sanomaan, kuka oikeasti on yrittäjä ja kuka jää yrittäjän uralta eläkkeelle. Osallistujiksi sopivat sellaiset henkilöt, jotka ovat toimineet päätoimisesti yrittäjänä vähintään viiden vuoden ajan, suunnittelevat siirtyvänsä eläkkeelle noin vuoden kuluessa ja työllistävät ainakin yhden henkilön. Tutkimuksessa heitä seurataan neljän vuoden ajan. Ensimmäiseksi haastattelija käy heidän kanssaan puhelimessa läpi yrittäjän nykyistä ja tulevaa yritystilannetta, eläkesuunnitelmia sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tämän jälkeen yrittäjien tilannetta seurataan kerran vuodessa kyselylomakkeella. Lopputuloksena on tutkimus, joka syväluotaa yrittäjyyden loppumetrejä. – Tutkijana minua huolettaa se, että meillä on paljon huonossa kunnossa olevia yrittäjiä. He joutuvat olemaan töissä, vaikka heidän terveytensä olisi huono.

Tutkimuksesta Yrittäjien eläkeprosessi: suunnittelu, päätöksenteko, siirtyminen ja sopeutuminen eläkkeellä oloaikaan -hanke on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, joka toteutetaan Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa.

Yrittäjien nykyistä asemaa voisi verrata von Bonsdorffin mukaan amerikkalaisiin työntekijöihin, joilla on suuri vastuu omasta eläketurvastaan. Hän arvioikin, että on paljon yrittäjiä, jotka tarvitsisivat lisää tukea eläkeprosessissa. Tutkimuksen onkin tarkoitus auttaa luomaan uusia käytäntöjä. – Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä tietoutta ja tehdä yrittäjyydestä houkuttelevampaa myös nuorille siten, että asiat ovat hoidossa myös uran loppupuolella.

Osallistuminen kannattaa von Bonsdorffin mukaan myös siksi, että se voi auttaa yrittäjää jäsentämään omaa eläköitymisprosessia. – Kysely saattaa herätellä yrittäjiä miettimään niitä asioita ja tekee eläkkeelle siirtymisprosessista konkreettisemman. Se, miksi olisi tärkeää osallistua, on se, ettemme tiedä paljoa yrittäjien eläkeasioista. Tarkemmat osallistumisohjeet löytyvät verkkosivulta www.yrittajat.fi/elaketutkimus.

Silja Eisto

Posti keräämään myös bensan hintoja Postinjakajien työhön kuuluu jatkossa myös huoltoasemien hintatietojen kerääminen nurmikonleikkuun ohella. Posti julkisti perjantaina 21. huhtikuuta tehneensä sopimuksen ABC-ketjun kanssa. Yrittäjäsanomat sai pääsiäisen alla haltuunsa Postin sisäiset ohjeet Bensabongari-operaatioon, joiden mukaan päivittäin ABC-ketjulle kerätään jopa 800:n sen kanssa kilpailevan bensa-aseman hinnat. ”Asiakkaamme hyötyy merkittävästi, kun voivat hinnoitella etänä asemansa tietäen kilpailijoidensa hinnat. Tankkaamisen ”ruuhka-ajat” (ennen klo 9 ja klo 15 jälkeen) ovat heille tärkeimmät”, Postin ohjeistuksessa lukee. Yrittäjäsanomien kysyessä Bensabongarioperaatiosta pääsiäisen alla Postin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Anttila

suostui vastaamaan vain: – Emme tee nyt tiedonkeruuta. Olemme kyllä kokeiluluontoisesti tehneet ja mikäpä ettei ettemmekö voisi tehdä sitä tulevaisuudessa, koska meillä on valtakunnallinen verkosto. Pyrimme kehittämään uusia liiketoiminnan muotoja Postille. Posti on viime aikoina ilmoittanut laajentavansa toimintaansa nurmikonleikkuuseen, vanhustenhoitoon sekä oluen kuljettamiseen kauppoihin ja jopa niiden hyllyttämiseen siellä. Yrittäjäsanomien haltuunsa saamassa Postin Bensabongari-ohjeistuksessa kerrotaan, että hintoja kerätään 600–800 asemalta 1–2 kertaa päivässä. Muutamalta kymmeneltä asemalta tietoja kerätään useita kertoja päivässä. Lauantaisin hintatietoja kerättäisiin 230 asemalta, sunnuntaisin

joiltakin asemilta. S-ryhmän ABC-ketjujohtaja Antti Heikkinen myönsi Yrittäjäsanomille pääsiäisen aikaan, että Postin kanssa on käyty neuvotteluja, mutta sanoi, että sopimuksia ei ole olemassa. Muualla medioissa hän antoi ymmärtää Yrittäjäsanomien uutisen olleen väärässä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää Postin uutta aluevaltausta ”erikoisena touhuna”: – Olisi suotavaa, että Posti keskittyisi ydintoimintaansa hoitamaan jakelua, jossa on riittämiin ongelmia, eikä ryhdy ison kauppaketjun hinta-agentiksi, Pentikäinen jyrähtää. – Postin pitäisi olla osa kansallista jakeluinfraa, joka auttaa yrittäjiä, eikä kansallista tiedusteluinfraa, joka suosii suuria

toimijoita ja johtaa kilpailun ja yrittäjyyden vähentymiseen, Pentikäinen sanoo. – Suutari pysyköön lestissään, kommentoi Postin uutta aluevaltausta Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen liitto SBL:n puheenjohtaja Juha Yli-Kesäniemi. – Polttoaine on sisäänvetotuote monissa paikoissa missä S-marketin pihassa on ABC, kuvailee SBL:n Yli-Kesäniemi. – Tämä on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Pitemmän päälle on kestämätön tilanne varsinkin pienemmille toimijoille, että polttoaineita myydään alle ostohintojen, bensiinikauppiaiden puheenjohtaja Juha Yli-Kesäniemi toteaa.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

kuva pixhill

A n a ly y s i

Yrittäjille vahva luottamus Nyt tarvitaan tekoja Nyt tarvitaan yritysmyönteisiä tekoja kunnissa. Pelkkä tavoite kuntastrategiassa ei riitä. Viisas kunta on aidosti kiinnostunut yrittäjien arjesta, tietää yritysten tarpeet ja reagoi niihin. Alkavalla valtuustokaudella kunnissa tarvitaan myös samaa vahvaa uskoa tulevaan kuin yrittämisessä. Tätä eteenpäin katsovaa otetta päätöksentekoon 2100 yrittäjävaltuutettua tuovat mukanaan. Kunnan tehtävät muuttuvat historiallisen soteja maakuntauudistuksen myötä alkavalla valtuustokaudella. Samalla kuntien tilanteet jatkavat eriytymistä. Toisaalla painiskellaan asukasmäärän kasvun kanssa ja toisaalla sen vähenemisen myötä syntyvien haasteiden kanssa. Erilaisia kuntia yhdistää kuitenkin sama asia. Elinvoimaan satsaaminen on kuntien todellinen ja ainoa elämänlanka. Onkin jokaisen kunnan etu, että elinvoiman todelliset synnyttäjät – yrittäjät – ovat mukana päätöksenteossa eivätkä seuraamassa sivussa. Mari Kokko Kenttäjohtaja, Suomen Yrittäjät @KokkoMari

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Pidät huolta koko kunnasta, kun pidät huolta yrittämisen edellytyksistä. Kevään kuntavaalien ympärillä käyty keskustelu osoitti, ettei tämä kunnan elinvoiman resepti ole kaikille vielä täysin kirkas. Paljon oli puhetta ja vaalilupauksia siitä, mihin kunnissa olisi menoja lisättävä. Sen sijaan vähemmän oli puhetta mistä tulot tulevat ja kuinka niitä voitaisiin kasvattaa. Kuntavaalitulos sen sijaan näyttää lupaavalta. Vaaleissa valittiin ennätysmäärä yrittäjiä päätöksentekijöiksi. Yrittäjäehdokkaiden osaamiseen ja kokemukseen luotettiin. Kunnan tulovirtojen kasvattamisessa yritykset ja niiden työntekijät ovat avainasemassa. Sieltä tulevat verotulot antavat kunnalle mahdollisuuden hoitaa tehtävänsä ja edistää asukkaidensa hyvinvointia. Vaalitulos velvoittaa jokaisessa Suomen kunnassa toimivaa yrittäjäjärjestöä ja valittuja yrittäjävaltuutettuja. Päätöksenteon paikat onkin käytettävä viisaasti. Kunnassa tehtävillä päätöksillä on mahdollisuus vahvistaa elinvoimaa ja elinkeinopolitiikkaa. Elinvoima syntyy yrittämisestä. Yrittäjä työllistää itsensä ja tarjoaa usein työtä myös muille.

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Fennia on jo viidettä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2016). Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin. Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä Soita, p. 010 503 8818 ma—pe klo 8—17. Tutustu myös www.fennia.fi/suomenyrittajat.

Yrittäjäsanomat

kuva meeri utti

Hyväntekijä ja tv:n ammattilainen Tv-ammattilainen Jenni Lähteenmäki irtisanoutui palkkatyöstään ja ryhtyi yrittäjäksi. Nyt hän tuottaa sisältöjä kehitysyhteistyöjärjestöjen viestintään ja varanhankintaan, mutta kokoaa myös suomalaisen viihdebisneksen ammattilaiset Entertainment Business Arenaan. Jenni Lähteenmäki sanoo kasvaneensa Pöllölaaksossa eli Helsingin Pasilassa MTV:llä, missä hänen äitinsä ja isänsä tekivät töitä. Jennin isä Ilkka Lähteenmäki on takavuosien supersuositun ja tv:stä tutun Kivikasvot-laulu- ja viihderyhmän perustajajäsen. Ei siis ihme, että Jenni Lähteenmäestä tuli tv-alan ammattilainen. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän oli viimeksi reilut seitsemän vuotta vastaavana tuottajana sekä myynti- ja kehitysjohtajana Fremantlemedia Finlandissa. Kansainvälinen yhtiö tuottaa televisioon muun muassa Salatut elämät -sarjaa, Idolsia ja Maajussille morsian -ohjelmaa. – Ennen Fremantlea olin perustamassa Suomen Filmiteollisuus SF Oy:tä ja asuin Kontiolahdella PohjoisKarjalassa, Jenni Lähteenmäki kertoo. Hän oli 2005–2009 vastaavana tuottajana tuossa yhtiössä, joka tuotti Karjalan kunnailla -sarjaa Ylelle. Markku Pölösen ohjaamaa sarjaa varten rakennettiin kokonainen kylä Kontiolahdelle.

EBArena-tapahtuma muuta kuin tv:n tekemistä: ensin Helsingin yliopistossa kehitysmaantiedettä ja sitten Itä-Suomen yliopistossa taiteensosiologiaa. Viime keväänä hän irtisanoutui tv-työstään ja perusti yhden naisen konsulttiyhtiön JL Jenni Lähteenmäki Oy:n. Ensimmäisen yrittäjävuoden aikana häntä ovat työllistäneet mm. projektit kansainvälisellä kehitysyhteistyökentällä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Vastikään Lähteenmäki palasi työmatkalta Nepalista.

Viihdebisnes koolle Jenni Lähteenmäki perusti tammikuussa 2017 myös viihdeteollisuuden tapahtumayhtiön EBArena Oy:n yhdessä ystävänsä, promootioammat-

Yrittäjäksi ja Nepaliin Jenni Lähteenmäki on opiskellut ihan

Millaista tukea sait yrityksesi käynnistämiseen? – Starttiraha oli ainoa asia, jota pyysin ja sain. Sitä saa vähän alle 700 euroa kuussa 12 kuukauden ajan. Starttirahaa haetaan jälkikäteen ja jatkohakemukseen on liitettävä selvitys taloustiedoista.

yrittäjät.fi

Toiko yrittäjyys mukanaan yllätyksiä? – Kaikki pitää tosiaan tehdä itse, nettisivuista lähtien. Myyntiä saa tehdä tosi paljon, sitä se alku on. Se ei kuitenkaan ole hankalaa, sillä tykkään siitä. Työtilojen puuttuminen aiheutti vähän hankaluuksia. Aloitin kotitoimistosta, mutta kun on ollut haastatteluja, tarvitsin työtilat. Löysin Helsingin kaupungin Varaamon, josta saa varata tiloja ilmaiseksi. Myös Eteran työtiloja olen käyttänyt. – Mukavaa on ollut se, että ihmisten

mieli yrittäjyyttä kohtaan on ollut niin myönteinen. Asiakashankinnassa ei tullut yhtään tylyä vastausta. He toivottivat onnea, vaikkeivät sillä kertaa palveluani ostaneetkaan. Kuinka sait ensimmäiset asiakkaasi? – Ensimmäiset asiakkaat olivat vanhoja tuttuja, joten se kävi helposti. Olin tehnyt aikaisemmin heille rekrytointia, ja he tiesivät sen menneen hyvin, joten asiakkuus syntyi vanhalla suosituksella. Uusien asiakkaiden hankkiminen on huomattavasti vaikeampaa. Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä? – Sinnikkyys tulee ensimmäisenä mieleen. Jos yhtenä päivänä tulee ongelmia, niin uskon, että seuraavana päivänä onnistun. Minulla on myös 10 vuoden kokemus useammasta yrityksestä HR-tehtävissä. Mitä vinkkejä antaisit aloitteleville yrittäjille? – Verkostoituminen on se juttu, sekä tiedottaminen omasta toiminnasta. Hyviä kanavia ovat esimerkiksi Uusyrityskeskus ja verkossa LinkedIn. Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Lisätietoa: entertainmentbusinessarena.fi

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Kykyjen metsästäjä Kuinka tulit perustaneeksi yrityksen, Reija Laurell? – Olen yrittäjäperheestä kotoisin, niin se on aina ollut vaihtoehtona. Tilanne avautui äitiyslomalla, kun ei ollut työpaikkaa, johon palata. Siinä oli sitten sopiva hetki miettiä yrittäjyyttä. Vuoden ensin totuttelin ajatukseen ja seuraavana vuonna aloin jo olla varma siitä.

Entertainment Business Arena (EBA) järjestetään Helsingissä hotelli Crowne Plazassa 4.–5. toukokuuta. Tapahtuma kokoaa yhteen viihdeteollisuuden yrityksiä ja yhteisöjä musiikkialalta, pelifirmoista, elokuvasta, tv:stä, radiosta, suoratoisto- ja viihdepalveluista. Mukana on alan kattojärjestöjä ja rahoittajia. Tarjolla on puheenvuorojen ja paneelien lisäksi case-esittelyitä sekä verkostoitumista.

kuva sari hakala

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

tilainen Taija Holmin kanssa. Holm hoitaa muun muassa Eppu Normaalin, Yö-yhtyeen ja Popedan promootioita omassa yrityksessään. Toukokuun alussa naiset järjestävät Entertainment Business Arenan Helsingissä. Ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen kotimaisen viihdeteollisuuden yrityksiä ja yhteisöjä. – Tapahtuma edistää kotimaisten toimijoiden yhteistyötä ja edesauttaa näin myös uusien, kansainvälisesti kiinnostavien tuotteiden ja palvelujen syntymistä, Jenni Lähteenmäki kuvailee.

HR with you Oy Itsensä työllistävä Reija Laurell on käynnistänyt rekrytointi- ja kykyjenetsintäyrityksensä kuluvan vuoden alussa. Helsingissä toimiva HR with you etsii ja haastattelee yritysasiakkailleen työvoimaa. HR-palveluja Laurell tarjoaa yrityksille, joilla ei ole organisaatiossaan henkilöstöresursseihin keskittyvää ihmistä.

Yrittäjäsanomat

Yhteisövero 18 prosenttiin? raha Suomi voisi laskea yhteisöveroaan kaksi prosenttiyksikköä 18 prosenttiin ilman verotulojen menetystä, väittää Aaltoyliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala. Viitala kirjoitti asiasta hiljattain julkaistussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn analyysissä. Viitalan mukaan verotulojen menetys vältettäisiin veropohjaa tiivistämällä, tehottomista verovähennyksistä luopumalla ja verosuunnittelua estämällä. Hän kokee yhteisöveron alentamiselle olevan painetta, koska samaan suuntaan ovat menossa Britannia, Puola, Viro ja Yhdysvallat. Viitala laskisi myös osinkoverotusta. – Veropohjaa laajentamalla nykyiset kansainvälisesti verrattain korkeat pääomatuloverokannat voitaisiin kääntää laskuun. Silloin pääomatuloverotuksella saataisiin lisäverotuottoja jotka eivät haittaisi yritysten kasvua, hän sanoo. EVA on elinkeinoelämän ajatuspaja, joka kertoo tavoitteekseen suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestymisen.

Yrittäjä, lähde koulujen työelämäyhteistyöhön yrittäjyys Oletko kotoisin Kanta-Hämeestä, Etelä-Karjalasta, Kainuusta, Lapista tai Ahvenanmaalta? Etenkin näiltä alueilta yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto YES etsii yrittäjistä kummeja kouluille. YES Kummiksi voi ryhtyä kuka tahansa työelämässä toimiva henkilö, joka tahtoo antaa aikaansa lapsille ja nuorille.

Kummiksi voi rekisteröityä osoitteessa yeskummit.fi. Kummiportaali laajentui kattamaan koko Suomen tänä vuonna. – YES-verkosto haastaa kaikki suomalaiset auttamaan lapsia ja nuoria tutustumaan työelämään, yrittäjyyteen ja työelämässä tarvittaviin taitoihin. Meillä työelämässä olevilla on jo työkokemusta erilai-

sista työtehtävistä tai yrittäjyydestä, joten jaetaan osaamistamme ja tarinoitamme, rohkaisee YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen. YES Kummit voivat esimerkiksi kutsua oppilaita yritysvierailuille, kertoa oman uratarinansa koululla tai antaa nuorille vinkkejä työnhakuun. YES Kummi voi osallistua paitsi yhteisiin teemapäiviin ja

erilaisiin tapahtumiin, myös ihan tavalliselle oppitunnille. – Koulujen pitää avautua yhteiskuntaan ja valmistaa nuoria työelämään, ja siinä YES Kummit ovat opettajille korvaamaton apu, Lehtonen sanoo. Tällä hetkellä YES Kummeja on rekisteröityneenä reilut 300, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla.

Hae yritysluottoa nopeasti verkosta– saat lainapäätöksen samana päivänä

Liikevaihdot kasvoivat tuntuvasti kasvu Pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto jatkaa erinomaista kasvuaan. Asiasta kertoo tilitoimisto Talenom Oyj:n barometri. Barometrin mukaan pkyritysten liikevaihto nosti kurssiaan helmikuussa 7,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla viime joulu–helmikuussa kasvua tuli 6,8 prosenttia. Helmikuussa liikevaihdollisesti parhaiten pärjäsi rakennus- ja palveluala, jotka kumpikin nousivat yli 11 prosenttia. Teollisuuden lukemat olivat keskiarvossa eli 7,3 prosenttia. Kaupan ala jäi ainoana toimialana pakkaselle liikevaihdon supistuessa 2,9 prosenttia. Alueellisesti kasvun veturina helmikuussa toimivat Pohjois-Pohjanmaa (7,7 prosenttia), Pirkanmaa (6,6 prosenttia) ja Uusimaa (6,1 prosenttia). – Helmikuun yli 7 prosentin kasvu heti tammikuisten huippulukemien perään on viesti sen puolesta, että vuosi 2017 tulee olemaan suhdanteiden osalta käänteentekevä. Starttia voi nyt hyvinkin kuvailla erinomaiseksi, analysoi Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

Nyt jopa 100 000€, 1–12kk

• Tarjoamme rahoitusta kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille 3 000–100 000€ • Lainapalvelu sopii erinomaisesti yrityksille, jotka painivat yllättävissä taloudenpidon haasteissa • Hae vaivattomasti verkossa ilman paperitöitä ja tilinpäätösdokumentaatiota • Yritysluoton hinnoittelu on selkeää, eikä siinä ole mitään piilokuluja • Takaisinmaksu tapahtuu kuukausittain tasaerissä • Voit valita yrityksellesi sopivan takaisinmaksuajan 1–12kk

Henkilökohtaista palvelua arkisin 9–17 Puh. 020 741 2032 asiakaspalvelu@yritysluotto.fi

Hae lainaa osoitteessa yritysluotto.fi

Yrittäjäsanomat

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

kuva pixhill

tuomio

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman pk-yrityksiä Yrittäjän digikoulut kiertävät tämän vuoden aikana ympäri Suomen. Ideana on, että digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo käytännönläheisesti. – Tänä vuonna 20 prosenttia kaikista maailman markkinajohtajista menettää ykköstilansa yrityksille, jotka on perustettu vuoden 2000 jälkeen, totesi Innokampuksen toimitusjohtaja ja kouluttaja Rami Saarniaho Mikkelin Yrittäjän digikoulussa. Digitalisaation myötä pienestä voi hetkessä tulla suurta. Myös suuri voi entistä nopeammin menettää asemiaan, jollei ole hereillä. Yrittäjän digikoulun mahdollistavat Reboot Finland -hanke ja Suomen Yrittäjät. Nuorten ajatushautomo Innokampus organisoi koulut eri paikkakunnille. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, jonka tarkoitus on uudistaa Suomi digiaikaan.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että eri kokoisten yritysten digitietous kasvaa. Digitalisaatio on mahdollisuus parantaa tuottavuutta ja talouskasvua. Digitalisaatio kiinnostaa kyselytutkimusten mukaan kasvuhakuisia yrityksiä. Myös Suomi tarvitsee kasvuhakuisia yrityksiä Esimerkiksi verkkokaupassa suomalaiset yritykset ovat jäämässä jälkeen. Huhtikuun alussa julkaistussa Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa todetaan, että verkossa myyvien suomalaisten pk-yritysten osuus on Suomessa yli 40 prosenttia pienempi kuin Ruotsissa. Suomen kannattaa olla digitalisaation edelläkävijä. Suomi pitää uudistaa ja siirtää digiaikaan. Tämä projekti ei onnistu ilman pk-yrityksiä.

Epäreilua yrittäjiä kohtaan Kun yrittäjä sairastuu, hänellä on omavastuuna neljä palkatonta päivää. Siksi moni yrittäjä tekee töitä sairaana. Epäreiluun tilanteeseen on saatava muutos, vaatii Suomen Yrittäjät terveisissään hallitukselle.

Yritystuet ja työttömät Työministeri Jari Lindström väläytti yritystukien karsimista. Turhia tukia voi ja pitää karsia. Mutta eduskuntakeskustelussa ikävää oli se, että työttömät ja yrittäjät asetettiin vastakkain, ihan tarpeettomasti.

Postilla perustehtävä Posti aikoo tehdä nyt nurmikonleikkuun ja vanhustenhoidon ohella myös bensanhintojen bongausta. Postin kannattaa keskittyä perustehtäväänsä, eikä hankaloittaa pk-yritysten toimintaa. Postin ja kirjeiden kulku tökkii ihan liikaa.

yrittajat.fi/digikoulu

t weetit kolumni

Meppibongareita ja vakavasti otettavia lobbareita

Antti Neimala antti.neimala@ yrittajat.fi Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

Olin puhumassa Euroopan Parlamentin Suomen yksikön tilaisuudessa. Aiheena oli lobbaus. Olen ollut tilaisuuksissa aiemminkin, ja aina ne ovat olleet hyviä. Lobbauksen ammattilaisen on todella terveellistä kuulla, miten kohteet kokevat edunvalvojien toiminnan. Tämänkertaisessa tilaisuudessa meppejä edusti Nils Torvalds. Hän tyypitteli hienosti, millaisia ovat hyvät lobbarit ja millaisia huonot. Parhaita ovat ne, jotka pystyvät aidosti auttamaan meppejä usein vaikeiden ja monimutkaisten asioiden hahmottamisessa. Erityisesti mieleeni jäi Nilsin puuskahdus, että ”meppibongareille” hän näyttää heti ovea. Meppibongari tarkoittaa ammattilobbaria, jolle maksetaan palkkiota sen mukaan, kuinka monta meppiä hän tapaa. Ei ihme, että mepit – ainakin fiksut ja vastuulliset – hermostuvat tällaisesta. Omassa puheenvuorossani kerroin avoimesti, kuinka me vaikutamme EU-päätöksentekoon. Toimimme suoraan komission, neuvostojen ja parlamentin suuntaan. Toinen tärkeä vaikuttamisväylämme on osallistuminen eurooppalaisen pk-yritysjärjestön UEAPME:n toimintaan. Roolinamme on kertoa EU-päätöksentekijöille, mitä mieltä olemme EU:n kehittämistarpeista ja yksittäisistä hankkeista. Tuomme keskusteluun yli 100 000 suomalaisen yrittäjän äänen. Kun onnistumme saamaan äänemme kuuluviin UEAPME:ssa, saamme samalla taaksemme järjestön yhteensä 12 miljoonan pk-jäsenyrityksen voiman. Kutsun kaltaistemme etujärjestöjen työskentelyä empimättä vakavasti otettavaksi lobbaukseksi. Toiminnastamme on selvää hyötyä päätöksentekijöille. Näin he meitä myös yleensä arvioivat. Nils Torvalds kertoi kuitenkin opettavaisen esimerkin tökeröstä lobbauksesta. Eräs kansalaisjärjestö oli osallistunut EU-kuulemiseen masinoimalla 100 000 identtistä EI-vastausta yhteen ainoaan kuulemisen monista kysymyksistä. Tapaus pani miettimään lobbauksen ydintä. Se on lisäarvo päätöksentekijöille. Lisäarvo ei synny manipuloinnista eikä vääristelystä. Lisäarvo syntyy rehellisestä, avoimesta ja luotettavasta toiminnasta jäsenyrittäjien eduksi.

Riina Laaksonen @riinalaaksonen vilpitön auttamisenhalu & yrittäjän ymmärtäminen saa aina melkeen silmät kyyneliin. #yrittäjyys Nina Ranimaa @NRanimaa IMO julkisen sektorin roolia pitäisi nimen omaan vähentää ja antaa yrittäjille enemmän vapautta. #yrittäjyys #norminpurku #vapausyrittää Harri Hakala @HHKala Yrittäjiä tarvitaan aina ja heidän panostaan kasvattaa uusia yrittäjiä. Hienoja voittajatarinoita löytyy ympäri maan! #yrittäjyys #Suomi100 Netta Soininen @nettasoininen_ Halaus myyntitapaamisen päätteeksi on ilmeisesti hyvä asia? #myynti #asiakaspalvelu #yrittäjyys YES-verkosto @YESverkosto Anna nuorille tietoa #työelämä ja #yrittäjyys, ryhdy YES Kummiksi!

TKA ! A M Ö Y T PARAS ja N E D O U rkossa V e v A n A a a VAR n. ohjelm u t s mukaa u i t t e Tu h taudu ilmoit

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Oulu 7.–8.6.2017 Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat kuntapäättäjää ja yli 20 puhujaa. Seminaarin teemana on Yhdessä. Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa.

Jyrki Mäkynen

Anu Vehviläinen

Päivi Laajala

Sote- ja maakuntauudistus, haaste vai helpotus?

Kunta & maakunta, näin elinvoima rakentuu

Anne Korkiakoski

Jari Gustafsson

Markkinoinnilla voimaa elinkeinopolitiikkaan

Maakuntien kasvupalvelut

Ville Tolvanen Mitä hyötyä digistä oikein on?

Torstaina ohjelmassa myös huippusuositut teemaseminaarit:

ϐ ϐ ϐ ϐ ϐ

Restartupeilla kasvua ja elinvoimaa Yritykset ja elinvoima – kunnan vetovoimatekijät yrityksille Hyvää koulutusta – monin tavoin Tulevaisuuden sote Uusi hankintalaki toteutetaan kunnissa

Ookkonää ikinä käyny Oulusa? Nyt nää pääsisit . TUUPPA KÄYMÄ ÄN !

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja varaa paikkasi nyt. www.kunnallisjohto.fi Yhteistyössä:

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä.

Yrittäjäsanomat

fakta

17 Par as toim iala

Hauska yritysnimi painuu muistiin Sähköpalvelu Kipinä, kampaamo Päämuuntamo, liikennepalvelu Hinaus ja tuuppaus... Jotkut yritykset ovat höystäneet nimeään ironialla. Tämä kannattaa, sillä myönteiset mielikuvat näkyvät euroissa, sanoo tuotteistaja Jari Parantainen.

Suomen parhaat yritySnimet Hinau

liikennepa

Yrittäjäsanomat etsi lukijakilpailulla Suomen parasta yritysnimeä. Lukijoiden lähettämistä ehdotuksista toimitus seuloi jatkoon vajaat parikymmentä, ja toimitti ne edelleen um tuomarina toimineelle tuotteistaja rav Jari Parantaiselle. Parantainen antoi kymmenelle yritysnimelle pisteitä yhdestä kolmeen kolmella kriteerillä: kuinka hyvin nimi jää mieleen kuinka helppo se on kirjoittaa oikein ja miten nopeasti se on löydettävissä internetin hakukoneella. Tulokset näet alta.

teksti juhani ojalehto grafiikka maarit kattilakoski

kkihoppu! Siinä on firman nimi. Kun kolarilainen Sakari Lipponen perusti sairaankuljetusyrityksensä vuonna 1989, hän pohti sopivaa nimeä kaksi viikkoa. – Aattele nyt, jos solis ”Kolarin sairaankuljetus”, ni eihä solis mithään, Lipponen perustelee nimivalintaa vahvalla peräpohjalaisella murteellaan. – Met mietimä, saunothii ja hundeerathiin pari viikkoa. Ensin soli Hoppu, koska se viittaa kiihreeseen. Sitte tuli Ylläshoppu, mutta ko täälä on jo kaikkea Ylläs- ja Pallas-sitä-ja-tätä. Soli yks aamu ko tuli kaveri ja sano, että son poka Äkkihoppu!

Nimi ja tuote tukevat toisiaan Lipposen mukaan Äkkihoppu-nimi sopii sekä alalle, imagolle että toimialueelle erittäin hyvin. – Kun ihmiset soittavat ambulanssia paikalle, he sanovat, että tulkaa äkkiä. Matkalla he voivat soittaa vielä uudelleen, että ”hopusti, hopusti!” Äkkihopun taustalla oleva filosofia toistuu yrityksen mainoksissa ja nettisivuilla. Sivut on kirjoitettu kokonaan peräpohjolaksi eli meän kielelle. – Ihmiset nauravat niille jutuille, ja joskus kysy-

vät suomennosta. Paikallislehdessä meillä on ollut tällaisia mainoksia: ”Soita Äkkihoppu, niin ei tuu äkkiloppu”. Palvelu noudattaa samaa hyväksi havaittua linjaa. – Olemme ihmiselle ihmisiä. Emme ole mikään byrokratia. Käyttäydymme ihmisiksi, mutta se laukaisee jännitystä, kun juttelee mukavia. Hätää ei saa vähätellä.

Haussa Suomen hauskin nimi Äkkihoppu oli yksi yritysnimistä, jotka löytyivät Yrittäjäsanomien lukijakilpailun avulla. Etsimme verkkolehdessä Suomen hauskinta yrityksen nimeä, ja ehdotuksia ilmestyi toimitukseen iso nippu. Toimituksen esikarsinnasta selvinneet nimet pääsivät oheiseen kuvaan. Parhaan nimen valitsemisesta valtuudet sai myynnin ympärille keskittyvän Pölli tästä -blogin pitäjä Jari Parantainen, joka on myös diplomiinsinööri ja yrittäjä tuotteistamista harjoittavassa Noste Oy:ssä.

käyttönimi

mieleenPainuvuus

kirjoitusasun toimivuus

umPitunneli

Putkiaivot

HölynPöly

Päämuuntamo

äkkiHoPPu

kultaPojat

kimPPu kivaa

kiPinä

oviPumPPu

maiskis

Umpitunneli Oy valikoitui parhaaksi Parantainen kertoo valinnan olleen kiperä tehtävä,

M i t e n y r i t y k s e n n e h a u s k a n i m i o t e ta a n va s ta a n ?

Ari Roivainen, Pöljän Pommi ja Pamaus Oy, Pöljä, Siilinjärvi, louhinta

Siru Hyväri, Siivouspalvelu Hölynpöly, Siikajoki

Noora Palander, Parturi-kampaamo Lovi&Laikku, Korpilahti

Että mitä ja mistä? Näin ihmiset monesti vastaavat, kun heille soittaa ensimmäistä kertaa. Otimme Pöljän Pommi ja Pamaus Oy -nimen käyttöön vuonna 2009. Nimi oli keksitty jo kymmenisen vuotta aiemmin, kun aloittelin näitä hommia. Poikien kanssa saunoimme ja mietimme nimeä, ja siellä lauteilla se sitten syntyi. Kyllähän se pientä hilpeyttä herätti. Palaute on ollut pelkästään positiivista. Ihmiset sanovat, että olette keksineet fiksun nimen, se jää mieleen ja erottuu muista louhintaliikkeistä. Olemme yleisestikin huumorimiehiä tässä yrityksessä, pientä positiivista naljailua ja huulenheittoa saa osakseen niin johtoporras kuin työväki.

Yleensä tyypit sanovat, että tosi hyvä nimi yritykselläsi, varmaan on joku mainostoimisto keksinyt sen. Totuus on se, että keksin sen ihan itse muutamassa minuutissa, enkä sen kummemmin miettinyt. En ole kriittinen luonne. Kun perustin yrityksen kohta yhdeksän vuotta sitten, oli Yrityspalveluissa setä, joka sanoi, että firmalla pitäisi olla nimi. Hänenkin mielestään keksintöni oli hyvä. Koska valtaosa asiakkaistani on vanhuksia, esittelen itseni heille siivooja-Siruna, enkä opeta heille Hölynpölyä. Jos tästä tulisi isompi ja hienompi, tuhannen työntekijän konserni, voisin ehkä vaihtaakin nimeä.

Moni sanoo tulleensa asiakkaaksi siksi, että nimi on niin kiinnostava. Tosin nimi kuullaan ja kirjoitetaan joskus väärin. Teosto lähetti pitkään laskun nimellä Lovie & Laikka, ja yksi lähetti myös nimellä Lori ja Laikka. Joillekin kirkastuu vasta jakkaralla, että nimi ei äännykään ”Loviet”, vaan Lovi. Siinä vaiheessa peli on jo pelattu. Nimi syntyi opiskeluaikana ystävien naljailusta, että montako lovea ja laikkua kampaaja tekee. En yleensä elämässä mihinkään asiaan kovin vakavasti suhtaudu, ja niin kampaamoa perustaessani otin naljailusta nimen ja ajattelin, että tämä se on, meni syteen tai saveen. 13 vuotta tuo ovi on käynyt!

Yrittäjäsanomat

sta ni me

lkv köy Hä&Poik kiin a teistönvä

litys

y Pamaus o a j i m m o Pöljän P

u oy äkkiHoPPairaankuljetus

louhinta

ja s ensihoito-

us ja tuuPPaus

kukkakauppa

alvelut

mo kampaamo a t n u u m ä Pä

skis tilateurastamo mai

lovi&laikku

mPitunneli oy

vintola

kampaamo

ajokoul utta-jan ne

ajo-opetus

kultaPoj at oy

toimitilavä

Yrityksen nimen voi muuttaa

kimPPu kivaa

litys, sijoit

usyhtiö

viPumPPu o a v a l u a l mainostoim

löydettävyys Hakukoneella

yHteensä

isto

suoli ja elin oy teurastamo

siivousliike HölynP öly

Putkiaivot oy putkirakennekalusteet

säHköPalv elu kiPinä

sähköasenn

eisseli mela & muoltamo to vene- ja au

mutta voittaja löytyi hänen mukaansa puolitieteellisen karsintaprosessin tuloksena. – Ensin pohdin, mikä on yrityksen todellinen käyttönimi. Jos virallinen nimi on liian pitkä tai koukeroinen, asiakkaat keksivät sille lyhyemmän käyttönimen. Siksi yritin arvata ensiksi, mitä ne olisivat, hän taustoittaa. – Seuraavaksi mietin, tarttuuko nimi muistiin, onko oikea kirjoitusasu hahmotettavissa kuuleman perusteella ja sijoittuuko nimi Google-haussa ensimmäiselle sivulle. – Vaikka olen absolutisti, en voinut antaa sen sumentaa arvostelukykyäni: Umpitunneli Oy voitti kisan, Parantainen kehuu Torniossa toimivaa ravintolaa.

Putkiaivot Oy. Napakka ja itseironinen Putkiaivot oli näistä kahdesta lähempänä voittoa. – Hölynpöly putoaa siitä tylsän epäisänmaallisesta syystä, että nimessä on ö-kirjaimia, sanoo Parantainen ja viittaa verkkomaailmaan, joka ei tue ääkkösiä. – Umpitunneli voittaa kisan näistä kahdesta siksi, että siihen on sisäänrakennettuna myös asiakaslupaus. Kokonaisuutena Parantainen näkee ehdokasjoukon erittäin tasokkaana. Hän pitää siitä, että yrittäjiltä löytyy itseironiaa. – On niin uskomattoman hyviä nimiä, että sai raapia päätään toisenkin kerran.

Palkintopallille Hölynpöly ja Putkiaivot

Mielikuvat mitataan euroina

Finaaliin selvisi kaksi muuta tasavahvaa yritystä: Siivousliike Hölynpöly Siikajoelta ja putkirakennekalusteita valmistava salolainen

Parantaisen mielestä hyvä nimi on tärkeämpi kuin moni luulee. – Nimen luomat myönteiset mielikuvat ovat

usein mitattavissa suoraan euroina, Parantainen sanoo kirjoittamassaan Tuotteistajan nimioppaassa (2015). Nimet luovat mielikuvia, ja Parantaisen mukaan jokainen osaa luetella esimerkiksi etunimiä, joita ei kelpuuttaisi lapselleen. – Niistä kun tulisi aina mieleen anoppisi tai jokin muu ikävä mielleyhtymä. Patentti- ja rekisterihallituksella on neljä kriteeriä yrityksen nimeksi. Parantainen on löytänyt niitä kaikkiaan 19, joista osa on mainittu oheisessa kuvaajassa. Hän kuitenkin myöntää, että täydellisen löytäminen on liioiteltu tavoite. Niminikkari onkin jo melkein valmis vaihtamaan kisan voittajan: – Jos olisi pitänyt valita ehdokkaista yksi välittämättä mistään arjen rajoitteista, se olisi ollut Pöljän pommi ja pamaus Oy. Sehän on aivan mainio, kuin suoraan Aku Ankasta, Parantainen huudahtaa.

Halutessaan yrityksen nimen voi muuttaa, ja se on ilmoitettava kaupparekisteriin. Ennen uuden nimen käyttöönottoa kannattaa odottaa hyväksyntä, sillä se ei välttämättä mene läpi pelkkänä ilmoitusasiana. Nimen muuttamisen käsittelymaksut vaihtelevat yhtiömuodoittain 65 eurosta 380 euroon. Oli yritys uusi tai vanha, sen nimeämisessä on neljä kriteeriä. Nimen on yksilöitävä haltijansa. Nimen on tärkeää erottua joukosta. Nimen pitää olla sellainen, ettei se sekoitu toiseen yritykseen tai tavaramerkkiin. Jos yrityksen nimi viittaa toimialaan tai tuotteeseen, sen pitää olla samalla alalla kuin yrityskin eli se ei saa olla harhaanjohtava. On helpompi luonnehtia, millainen yrityksen nimi ei voi olla. Toiminnan kuvaus ei yksistään riitä nimeksi, esimerkiksi Rakennusliike Oy. Pelkkä yleisesti tunnettu henkilön- tai paikannimi kuten Oy Helsinki Ab tuo myös hylätyn vastauksen, samoin kuin pelkkä kirjainyhdistelmäkin lentää Patentti- ja rekisterihallituksessa roskakoriin. Kiellettyjen listalla ovat vielä pelkät adjektiivit, verbit, sanonnat ja lausahdukset. Apua yrityksen nimeämiseen saa sivustolta prh.fi, kohdasta yrityksen nimipalvelu. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

– On niin uskomattoman hyviä nimiä, että sai raapia päätään toisenkin kerran.

Yrittäjäsanomat

kuva outi järvinen / kl

Juniin tiukempi palodirektiivi

Ari Hokkanen käy neuvotteluita eri puolille maailmaa keksimästään paloturvallisesta maalista.

Supermaalin keksijä uskoo jalkatyöhön

Huhtikuun 2016 alusta on tullut voimaan uusi EU-standardi, joka tiukentaa matkustajavaunujen ulkopintojen ja matkustamon pintojen paloturvavaatimuksia. Paloturvastandardi on osa laajempaa Euroopan raideliikennettä harmonisoivaa direktiiviä. Sen siirtymäaika jatkuu vuoden 2017 loppuun. Vuoden 2018 lähtien uuden paloturvastandardin noudattaminen on pakollista. Henkilöraideliikennettä koskevan Suomen kansallisen standardin voimassaolo päättyi maaliskuun 2016 lopussa.

”Parin tunnin googlaus ja paikan päälle itse meneminen on tehokkaampaa kuin markkinatutkimuksen teettäminen”, uskoo teollisuuden supermaalia maailmalle myyvä yrittäjä-kemisti Ari Hokkanen. Ari Hokkasen vuonna 2007 aloittanut perheyritys Finnester Coatings on kehittänyt Lahdessa ainutlaatuisen, paloturvallisen teollisuusmaalin, joka on tarkoitettu junien, metrojen ja laivojen maalaukseen. Maali on läpäissyt VTT:n tiukat testit ja se on saanut sertifioinnin, joka täyttää EU:n uuden junien paloturvallisuusdirektiivin vaatimukset. Jos oikein hienosti käy, lahtelaisyrityksen tuotteilla saatetaan pian maalata kaikki Euroopan junavaunut. Ari Hokkasen maali on erikoistuote ja EU:n junien lisäksi markkinat ovat ympäri maailmaa. Tuotteidensa kansainvälisessä myynnissä hän luottaa täsmämarkkinointiin, omaan ahkeraan jalkatyöhön ja suoriin kontakteihin. Pienellä uudehkolla yrityksellä

ei usein ole aikaa ja resursseja tehdä kymmenien tuhansien eurojen markkinointi- ja muita suunnitelmia. Pitää saada nopeasti myyntiä ja laskutettavaa. – Pienen yrityksen paras ase on erikoistuminen. Tiukka fokus tiettyyn markkinaan ja sitten mennään. Pitää uskaltaa tehdä päätöksiä ja kokeilla asioita. Liiketoimintasuunnitelmakin on dynaaminen, ei vuosiksi kiveen kirjoitettu, Ari Hokkanen kuvailee. – Parasta faktaa saa kysymällä asiakkaalta, Hokkanen sanoo. 650–700 tuhannen euron liikevaihtoa pyörittävä yrittäjätoimitusjohtaja-diplomi-insinöörikemisti Hokkanen on tehnyt kirjaimellisesti jalkatyötä. Hän on muun muassa marssinut alan kansainvälisille messuille. –Messuillekin menen mieluummin pelkästään vieraan statuksella

ja käyn osastoilla ja nykäisen ihmisiä hihasta. Se on edullisempi ja tehokkaampi tapa kartoittaa asiakkaan tarpeita, Ari Hokkanen kuvailee.

Apua INS:ltä Oman jalkatyön lisäksi Ari Hokkasen yritys on saanut konkreettista apua täsmämarkkinointiin kotimaiselta Industrial News Service – INS Oy:ltä. Yritys tekee kansainvälisiä lehdistötiedotteita räätälöidyllä mediavalinnalla ja täsmäjakelulla. –Teimme viime keväänä Finnester Coatings kannalta tärkeimpiin kansainvälisiin alan medioihin lehdistötiedotteet ja saimme paljon näkyvyyttä, INS Oy:n konsultti Henrik Hultin kertoo. Englanniksi, saksaksi ja ranskaksi käännetyt lehdistötiedotteet menivät ammattilehtiin muun

muassa Englannissa, USA:ssa, Intiassa, Saksassa, Ranskassa ja Kanadassa. Muutaman viikon kuluessa tiedotteen pohjalta tehtiin juttuja 16 mediassa ja ammattilaislukijoita oli 226 000. – Yhteydenottoja tuli niin paljon, että hyvä kun ehdimme edes hoitaa niitä, yrittäjä Ari Hokkanen iloitsee.

Neuvotteluja USA:ssa, Intiassa… Viime aikoina Hokkanen on käynyt neuvotteluja sopimuksista ja tuotteidensa myynnistä Itävaltaan, Sveitsiin, Tsekkiin, Turkkiin, Australiaan, Saksaan, Intiaan, Etelä-Afrikkaan ja USA:han. – Suomella on hyvä maine maailmalla, joka auttaa neuvotteluissa, mutta tuotteen ainutlaatuisuus ja hyvyys eivät takaa myyntiä. Itse tuote on 20% ja 80% on myyntiä

ja markkinointia, Ari Hokkanen kuvailee. Hokkasen visiona on palosuojata kaikki Euroopan tulevat uudet junat lähitulevaisuudessa. Pelkona on tietysti se, että joku suurista kilpailijoista ehtii kehittää oman paloturvallisen maalin, joka täyttää uuden direktiivin vaatimukset. Kansainvälistä patenttia hän ei ole supermaalilleen hakenut. Se tulisi ensinnäkin kalliiksi ja toisaalta googleaikakaudella on mahdotonta kontrolloida, etteikö joku patentin julkistamisen jälkeen kopioisi tuotteen jossakin päin maailmaa. Hokkasen supermaalin koostumus säilyy siis salaisena kuin Coca-Colan resepti.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

ari hokkasen vinkit kasvuun ja kansainvälistymiseen

Erikoistu Pienen yrityksen pitää erikoistua tiettyyn tuotteeseen tai palveluun ja markkinaan ja olla siinä hyvä. Muuten ei suuria kilpailijoita vastaan pärjää.

Uskalla Pitää uskaltaa kokeilla ja kyseenalaistaa omat tekemisensä. Liiketoimintasuunnitelmakaan ei saa olla kiveen hakattu.

Googleta Uudella yrittäjällä on alussa harvoin mahdollisuutta ulkopuolisten tekemiin perusteellisiin markkinointisuunnitelmiin. Ahkeralla googlettamisella ja yhteydenotoilla voi päästä pitkälle.

Jalkaudu Kun menet esimerkiksi kansainvälisille messuille, ei välttämättä kannata ostaa kymppitonnin ständipaikkaa. Mene vieraan statuksella ja käy osastoilla, tartu ihmisiä hihasta.

Pyydä apua Ihan kaikkea ei pysty itse tekemään ja silloin kannattaa käyttää ulkopuolista apua, esim. INS Oy:n tarjoamaa palvelua, joka on osa omaa markkinointisuunnitelmaa.

Yrittäjäsanomat

Kevytyrittäjille uusi laskutuspalvelu

k u u k a u d e n k a u p pa

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

yrittäjyys Finanssialan

Pariutuminen poiki ison lapsettomuusklinikan tyshoitojen tarjoaja Väestöliiton Klinikat Oy siirtyy osakekaupalla osaksi lääkäritalo Mehiläinen Oy:tä. Kaupalla Mehiläisen lapsettomuusklinikka Felicitas kaksinkertaistaa liikevaihtonsa 10 miljoonaan euroon ja lähes tuplaa työntekijämääräänsä 88:aan. Samalla sen toiminnot laajenevat

kahteen uuteen kaupunkiin, Turkuun ja Ouluun, joissa Väestöliiton Klinikat työllisti Helsingin lisäksi 49 ammattilaista. Jatkossa Väestöliitto keskittyy yritystoiminnassaan terapia- ja kotipalveluiden kehittämiseen. – Mehiläinen oli Väestöliitolle hyvä ostajaehdokas. Väestöliitto ja Mehiläinen ovat molemmat olleet

lapsettomuushoitojen uranuurtajia Suomessa. Osaamisten yhdistäminen tarjoaa potilaille monipuolisen ja laadukkaan hoidon, toteaa tiedotteessa Väestöliiton puheenjohtaja Maria Kaisa Aula. – Väestöliiton strateginen valinta on keskittyä uudistamaan ja monipuolistamaan yhtiömuotoisten terapia – ja kotipalveluiden tarjontaa. Näillä aloilla Väestöliiton ihmissuhdeosaamisella sekä järjestömuotoisesti omistetulla yritystoiminnalla on sote-ratkaisujen valossa enemmän uutta tarjottavaa asiakkaille, kuin erikoissairaanhoidon alaan kuuluvissa lapsettomuushoidoissa, Aula sanoo. Väestöliiton lapsettomuusklinikoiden kaupalla ei ole vaikutusta henkilökunnan työsuhteiden ehtoihin. Asiakaspalvelu ja hoidot jatkuvat klinikoilla entiseen tapaan. Mehiläinen on terveyspalveluiden suuryritys, jolla on noin 450 miljoonan euron liikevaihto ja 9 300 työntekijän henkilökunta. Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi

kuva pixhill

kasvu Suomen vanhin hedelmöi-

kotimainen suuruus OP-ryhmä tuo kevytyrittäjien markkinoille uuden laskutusosuuskunta-tyyppisen palvelun. Alle 30 000 euroa vuodessa tienaaville yrittäjille suunnattu OP Kevytyrittäjä hoitaa laskutuksen ja veronmaksun digitaalisesti. Palvelu perustaa y-tunnuksen, tarjoaa laskutusalustan ja hoitaa kirjanpidon. Välistä palvelu vie viiden prosentin palvelumaksun. Arvonlisäverot sekä käyttäjän veroprosentin mukaiset ennakkoverot ohjelma tilittää automaattisesti Verohallinnolle. Loput rahat siirtyvät käyttäjän tilille. Kun käyttäjän työtulo ylittää lakisääteisen rajan, 7 645 euroa, palvelu hoitaa yrittäjän puolesta myös yrittäjän eläkevakuutuksen. OP lupaa, että OP Kevytyrittäjällä yrittäjälle jää laskuttamastaan työstä enemmän rahaa käteen kuin palkansaajana laskuttaessa. Laskutusosuuskunnalla tarkoitetaan toimijaa, joka hoitaa laskutuksen asiakkaidensa puolesta ja auttaa näin ihmisiä työllistymään yrittäjämäisesti alallaan ilman omaa juridista yhtiötä. Laskutusosuuskuntia ovat muun muassa eezy.fi ja ukko.fi.

Vaihda stressivapaaseen verkkokauppaohjelmaan osoitteessa

www.mycashflow.fi ILMAINEN 14 PÄIVÄN KOKEILU!

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma.

Yrittäjäsanomat

Muista nämä Kun mobiilivälineet ovat kunnossa, toimisto kulkee kainalossa ja työnteko on mukavaa missä vain.

REITITIN Kannattaa hankkia akkukäyttöinen mobiilireititin omalla sim-kortilla, vaikka voisitkin liittää läppärin kännykän laajakaistaan.

Näin rakennat liikkuvan konttorin Digitalisaation aikakaudella toimisto liikkuu siellä missä yrittäjäkin. Kun laitteet ja palvelut valitsee sopivasti, kaikki tarvittava toimii tien päällä. Mobiilireititin kannattaa Mobiilitoimiston kulmakiviä ovat liikkuva nettiyhteys ja kannettava tietokone. Laajakaistayhteyden saa jaettua puhelimelta, mutta monesti järkevämpää on hankkia akkukäyttöinen mobiilireititin omalla sim-kortillaan huolehtimaan kaikkien laitteiden yhteydestä ja tarvittaessa luomaan lähiverkon paikan päälle. Näin puhelimen akku säästyy ja yhteyden saa optimoitua viemällä mobiilireitittimen mahdollisimman lähelle ikkunaa. Dokumentit pilveen Paperittomuus onnistuu siirtämällä kaikki dokumentit suoraan pilveen. Suuret pilvipalvelut, kuten Dropbox, Google Drive ja Microsoftin OneDrive toimivat kannettavien ohella tableteissa ja puheli-

missa. Pilveen saa talteen kaikki laskut, esitykset, kuvat ja videot varsin maltilliseen hintaan. Teran tallennustila maksaa tyypillisesti kymmenen euroa kuussa. Tämän ohella tiedostoista kannattaa pitää paikallinen varmuuskopio. Näppärät tulostimet Liikkuvaa toimistoa voi täydentää mobiilitulostimella, jolla tarvittaessa saa paperilaskun tai esitteen A4-sivulle. Akkukäyttöisiä, pienikokoisia mustesuihkutulostimia löytyy ainakin Epsonin ja HP:n valikoimasta. Vielä kompaktimpi vaihtoehto on lämpöpaperia käyttävä tulostin, joka mahtuu vaikka laukun sivutaskuun. Esitykset tien päällä Esitysten pito tien päällä on aina

pieni haaste, mutta sopivalla varustuksella onnistuu luotettavammin. Uusista kannettavista on usein karsittu näyttöliitäntöjä, joiden kautta ne voisi kytkeä videoprojektoriin. Ongelma ratkeaa sovittimilla, joilla minidisplayport muuntuu hdmi-liitännäksi tai vga-liitännäksi. Pilvessä olevia esityksiä voi pitää myös iPadilla, johon voi hankkia niin hdmi- kuin vga-sovittimenkin. Esitysten pitoon voi hankkia pienen videoprojektorin, jolla kuvan saa aina seinälle. Pienten projektorien valoteho on kuitenkin lähes poikkeuksetta valitettavan heikko, mikä ei ole hyvä lähtökohta esitykselle. Parempaan kuvaan kannattaa käyttää tilan omaa projektoria ja valkokangasta, jos vain mahdollista.

Sulje melu pois Työn tekeminen julkisissa ja meluisissa tiloissa on haaste, mihin on ajoittain keksittävä ratkaisu. Kuulokkeet ja musiikki tuovat apua, mutta perinteisten lankakuulokkeiden käyttö on hankalaa. Parempi ratkaisu on langattomat vastamelukuulokkeet. Ne toistavat musiikin laadukkaasti ja poistavat aktiivisesti taustalta kuuluvaa melua hämmästyttävän hyvin. Vastamelun ansiosta musiikkia ei tarvitse kuunnella yhtä kovaa kuin perinteisillä kuulokkeilla, mikä on hyväksi sekä korville että työrauhalle. Vastamelukuulokkeet toimivat erinomaisesti myös lentokoneissa. Erinomaisia malleja löytyy Sonyn ja Bosen valikoimista.

MINIPRINTTERI Näppärän kokoisia akkukäyttöisiä tulostimia löytyy jo useilta valmistajilta, pienimmät mahtuvat laukun sivutaskuun.

VIDEOTYKKI Nykyään saa minikokoisia videotykkejä, joilla voi heijastaa esityksen seinälle.

Osku Kannisto toimitus@yrittajat.fi

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2017 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

Nyt on hyvä aika täydentää varastoja

Kevät on täydellistä aikaa toimiston inventaariolle. Autamme ja postitustöissä Se helpottaa paperiloppuvuoden hankintojen suunnittelua ja varmistaa, etteivät perustarvikkeet lopu kesken.

Cep Happy -minilaatikosto Iloisenvärinen Happy-laatikosto työpisteen pientavaroille. Pinottava. Kierrätettävää polystyreenia. 75874

Post-It SuperSticky -viestilaput

Staplessäilytyslaatikot

SuperSticky-viestilapuissa on supervahva liimaraita. 5 nidettä / pkt.

Kannelliset säilytyslaatikot läpinäkyvää PP-muovia. Lukittuva kansi, isompien kokojen taitettava kansi voidaan avata molemmista päistä erikseen.

54549 76x76 mm

Paljon kokoja. Esim. 70945 0,4 litraa

90 /kpl

Norm. 12,80

Norm. 39,90

Rapid 5025e -sähkönitoja

Rapid Duax -voimanitoja

Laadukas Rapid-sähkönitoja usein toistuvaan käyttöön. Kapasiteetti 25 arkkia. Litteä nidonta. Tuotteen mukana yksi nitomakasetti. Kuluvat osat vaihtuvat kasetin vaihdon yhteydessä.

Voimanitoja, johon tarvitaan yksi ainoa nitomanastakoko (50769). Kapasiteetti 2-170 arkkia. Nitomasyvyys 65 mm, paino 2,5 kg. Sisältää 400 niittiä. 5 vuoden takuu.

65210 valkoinen 65211 sininen

68931 50 litraa

/pkt

175 1112 Osta nitoja ja Saat Ikea lahjakortin!

50768

+ +

€ 100,-

50 €

25 €

119,-

-30%

Norm. 169,90

100 €

Käyttäjäystävälliset tuotteet, jotka auttavat vaativimmissakin paperitöissä!

229,-

www.rapid.com

Norm. 330,60

Rekisteröi ostoksesi: office.rapid.com/fi-fi

22534_direct_mail_rapid_promo_Ikea_130x105mm_FIN_final.indd 1

Tarjoukset voimassa myymälöissä 5.5.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sisältävät alv 24%

Yrittäjä, tiesitkö, että kantaasiakkaana saat alennusta myös normaalihintaisista tuotteista?

HELSINKI, RUOHOLAHTI Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki

TURKU Hovioikeudenkatu 2, 20500 Turku

HELSINKI, SÖRNÄINEN Vanha Talvitie 8 (Tukkutori), 00580 Helsinki

LAHTI Linjakatu 4, 15100 Lahti

JYVÄSKYLÄ Seppälänkankaan Liikekeskus Sorastajantie 1, 40320 Jyväskylä

TAMPERE Kuokkamaantie 4 A, 33800 Tampere

KUOPIO Puijonkatu 45, 70300 Kuopio

Lisää tarjouksia: www.facebook.com/ StaplesFinland

29.03.17 14:03

Staples-myymälät palvelevat ma–pe klo 8–17. www.StaplesAdvantage.fi asiakaspalvelu@staples.fi

Yrittäjäsanomat

kuva pixhill

VINKKiä

Kesätyönantaja on käyntikortti työelämään Kesätyö on monelle ensimmäinen kerta työsuhteessa. Kesätyöntekijää tulee kohdella kuten muitakin työntekijöitä, sanoo Suomen Yrittäjien lakimies Atte Rytkönen. Työnantajilla on iso vastuu siinä, millaisen kuvan he antavat nuorille suomalaisesta työelämästä ja -kulttuurista, sanoo Timo Ritakallio, Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja. Ritakallio on myös suojelija Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, johon Suomen Yrittäjien järjestö on sitoutunut. SY:n lakimies Atte Rytkönen linjaa, että kesätyöntekijä ansaitsee tasapuolisen kohtelun yrityksen muiden työntekijöiden kanssa. Hän huomauttaa, että työehtosopimus voi erikseen sisältää esimerkiksi nuoriin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.

Työelämästä täysin kokematon Varsinkin nuoren tulokkaan kanssa on hyvä käydä tarkasti läpi työhön ja palkkaan liittyvät velvol-

lisuudet ja ohjeet. – Näin varsinkin, jos palkattavalla nuorella ei ole vielä aikaisempaa kokemusta työelämästä, Rytkönen sanoo. – Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Sopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste.

Onko työntekijä yrityksen asiakas? Perehdytys tulee antaa yhtä huolellisesti kuin muillekin työntekijöille, vaikka kesäläinen on töissä vain määräaikaisesti. – Mieti, miten kesätyöntekijä saadaan helposti sopeutumaan firmaan ja miten häntä voidaan auttaa tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, Rytkönen haastaa.

Vastuullinen kesäduuni -kampanja vinkkaa, että johdon on hyvä tulla puhumaan suoraan nuorille, jotta isot nimet saavat kasvot. Jos kesätyöntekijä on yrityksen mahdollinen asiakas tai kohderyhmän jäsen, hänen näkemyksilleen kannattaa olla avoin, ja kannustaa antamaan palautetta. – Kannusta ja treenaa yhdessä nuoren kanssa. 95 prosenttia nuorista pitää tärkeänä että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.

Mitä palkkalaskelma sisältää? Palkanmaksu ei eroa kesätyöntekijän tapauksessa normaalista palkanmaksusta, sanoo Rytkönen. – Palkanmaksun yhteydessä tulee myös kesätyöntekijälle antaa palkkalaskelma. Kaikki samat erät ja asiat pitää ottaa huomioon. Tilinauhassa saattaa kokematto-

malle tulla yllätyksiä. – Palkkalaskelma kannattaa käydä läpi yhdessä, koska usein kesätyö on ensimmäisiä työpaikkoja ja työntekijä ei välttämättä tiedä, mitä kaikkea palkkalaskelma sisältää ja miksi. Kesätyösuhteet ovat lähtökohtaisesti määräaikaisia työsuhteita. – Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus. Viimeisen palkan yhteydessä maksetaan palkan lisäksi kertyneet lomapäivät, mahdollisen TES:n mukaiset lomarahat ja mahdolliset vielä maksamattomat päivärahat sekä muut korvaukset, Rytkönen muistuttaa.

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi

TYÖnantajalle Mielekkyys Anna tehtäviä, jotka vastaavat taitoja ja ovat sopivan haasteellisia. Määrittele vastuut, valtuudet ja odotukset. Perehdytys Nimeä perehdytykseen ja ohjaukseen vastuuhenkilö. Selvitä pelisäännöt ja käytöstavat. Anna työstä palautetta. Tasapuolisuus Ota kesätyöntekijä heti työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Tarjoa samanlaiset työympäristö ja -kalut kuin muillekin. Palkkaus Maksa palkka työn vaatimusten ja kokemuksen nähden kohtuullisesti. Paperityöt Tee kirjallinen työsopimus. Anna myös työtodistus, vaikka sitä ei pyydettäisi. Käy myös palautekeskustelu.

Lähde: kesäduuni.org

JURINET

Arvoa omalle ajalle.

Uutta Kauppalehdessä! Tiistain uudet Sijoittajasisällöt keskittyvät rahastoihin ja asuntoihin: mihin laittaa ylimääräinen tonni tai kaksi? Oma yritys laajenee ja uusi sisältö fokusoi käänneyhtiöihin: kuinka selvitä yrittäjänä vaikeasta tilanteesta ja menestyä. Keskiviikon Työelämä ja johtaminen monipuolistuu: miten kehittyä johtajana ja oppia tuntemaan työelämän pelisääntöjä sekä uusia virtauksia. Perjantain uusi Kaksintaistelu haastaa poliittisesti kiinnostavia henkilöitä väittelemään ajankohtaisista teemoista. Kolmossivulta ideat täydelliseen vapaa-aikaan pitkin viikkoa. Kauppalehden vahvistunut uutissisältö löytyy myös diginä osoitteesta kauppalehti.fi

Yrittäjäsanomat

Taiteilija & liikemies

Näyttelijä ja yrittäjä Jarmo Mäkinen luovii sujuvasti sekä taiteen että liikemaailman parissa. Viime aikoina häntä on pitänyt kiireisenä niin musiikkirooli Herodeksena kuin osakkuudet hyvinvointialan yrityksissä. teksti leila itkonen kuvat kari pekonen

uutarin ei tarvitse pysyä aina lestissään eikä näyttelijän työskennellä vain näyttämöllä tai kameran edessä, uskoo Jarmo Mäkinen. Mäkinen voisi kirjoittaa käyntikorttiinsa näyttelijän lisäksi useita titteleitä: liikemies, senior adviser, partner. Kaisaniemen metroasemalla Mäkinen tapaa Riku Kekkosen, joka on hänen Fitness Village -yhteistyökumppaninsa. – Toukokuussa täällä metrotasanteella seisoo pahvinen minä ohjaamassa kävijöitä ensimmäiselle konseptin mukaiselle kuntosalille, Mäkinen kertoo. Kun hän ja Kekkonen siirtyvät remontoitavaan tilaan, rakennusmiehet ovat juuri poistumassa. – Työt aloitettiin lattian suoristamisella, miehet kertovat. Koska Mäkinen on lähes urheiluhullu, hänestä tuntui luontevalta lähteä mukaan juuri liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvään yritystoimintaan.

Sitkeyttä teatterikoulusta Mäkisen toivotaan tuovan tunnettavuutta konseptille, johon kuuluu verkkokauppa, Fitness Village -peli ja tulevaisuudessa toivottavasti myös kuntosalien ketju. Mobiilipeliä Mäkinen kertoo pelanneensa sen verran, että hän tietää, että pelatessa tulee ”varmasti hiki”. Innoissaan hän on myös Kaisaniemen kuntosalille tulevista laitteista. – Missään muualla Suomessa ei ole vielä esimerkiksi Ikarosta. Siihen mennään periaatteessa makuulle, laitetaan 3D-lasit päähän – ja lennetään. Keskivartalo tekee kovasti töitä, Mäkinen kehuu. Kovakuntoista miestä ei uskoisi lähes kuusikymppiseksi. – Täytän kuusikymmentä reilun vuoden kuluttua, mutta olemme päättäneet samalla viikolla kuusikymppisiään viettävän kaverini

kanssa, että näytämme synttäreillämme paremmilta kuin kaksikymppisinä. Sitkeyttä ja periksi antamattomuutta Mäkinen oppi Teatterikorkeakoulussa. – Jouko Turkka korosti aina sitä, että itseään ei pidä päästää liian helpolla. Viime syksynä Mäkinen ei ollut tyytyväinen peilikuvaansa, joten hän tarttui härkää sarvista. – Koolla on merkitystä esimerkiksi siihen, millaisiin rooleihin näyttelijää pyydetään. Omasta dieetistään Mäkinen päätti hyötyä tuotteistamalla sen. – Aloitin Cambridge-ohjelman mainoskasvona, parikymmentä kiloa keventynyt mies sanoo.

Kirkosta kuntosalille Mäkinen on kuulunut aina siihen näyttelijöiden koulukuntaan, jonka mielestä taiteilijuus ja kaupallisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. – En ole yhtään huonompi näyttelijä, vaikka esiinnyn mainoksissa. Tällä hetkellä Mäkiseen voi törmätä niin Autotalo Laakkosen mainoksissa kuin Elisa Viihteessä ladattavissa olevissa Downshiftaajat-sarjan kakkoskauden jaksoissa. – Minulle riittää, että teen taiteilijan töitä silloin tällöin. Kaisaniemeen rakenteilla olevalle kuntosalille Mäkinen on tullut lähes suoraan yöjunalta. Haastattelua edeltävänä iltana hän esiintyi Herodeksena Johannes Kastaja -oratoriossa Oulun tuomiokirkossa. – Olen tehnyt pitkään yhteistyötä säveltäjä Heikki Sarmannon kanssa, mutta ihan koelaulujen perusteella hän valitsi minut oratorioonsa, ammattilaulajien joukkoon.

Yrittäjänä kekseliäs Mäkisen Teatterikorkeakouluaikana yrittäjyydestä ei juuri puhuttu eikä siihen kannustettu. – Olen kokenut ajat, jolloin näyttelijät olivat

→

Yrittäjäsanomat

25 Tänään Jarmo Mäkinen tutkii rakennuspiirroksia yrittäjänä, eilen hän lauloi kirkossa Herodeksena. – Mielestäni minulla on hyvä stressinsietokyky, rooliaan nopeasti vaihtamaan tottunut mies sanoo.

Yrittäjäsanomat

”En ole yhtään huonompi näyttelijä, vaikka esiinnyn mainoksissa.”

vasemmistofundamentaalisuuden marinoimaa porukkaa. Jos joku Kyllikki Forssell kertoi olevansa kokoomuslainen, sille nyrpisteltiin nenää. Mäkinen kiittää näyttelijäkollegaansa Juha Hyppöstä siitä, että tämä neuvoi Mäkistä suuntautumaan taiteen tekemisen lisäksi yritysmaailmaan. Yrittäjä-äidin poika kokee sopivansa luonteeltaan juuri yrittäjäksi. – En koe edes tekeväni töitä yrittäjänä. Liikemiesminäni on kamalan utelias. Mielessäni kihisee koko ajan, ja mieleni tekee keksiä uutta, mutta niin, että arvot ovat mukana. Koska Mäkinen tunnetaan näyttelijänä laajalti myös Ruotsissa, hänen on ollut helppo edistää suomalais- ja ruotsalaisyritysten yhteistyötä. – Olen pystynyt toimimaan monien ovien avaajana tuttavuuksieni takia. Ruotsissa Mäkinen laskeskelee työskennelleensä kaikkiaan noin viidessäkymmenessä produktiossa, tv-sarjoista elokuviin. Ruotsissa työskennellessään Mäkinen kertoo oppineensa suvaitsevaisuutta. – Siellä ei ajatella Suomen tavoin yhtä paljon sitä, mitä muut mahtavat ajatella, ja toisten ihmisten vikojen sietokyky on parempi. Näyttelijänä hänen on kannattanut työskennellä naapurimaassa myös palkkioiden takia. Mäkisen mukaan Ruotsissa maksetaan elokuvanäyttelijöille vähintään tuplasti Suomeen verrattuna. – Itse olen vasta iän myötä oppinut ajattelemaan rahaa ja pistämään nollia perään. Koska kuka tietää, maksetaanko meille tulevaisuudessa enää edes eläkkeitä?

SeniorSomessa omat perheet testaajina

Freelancenäyttelijänä Jarmo Mäkisellä on aina ollut aikoja, jolloin töitä ei ole ollut säännöllisesti. – Olen kompensoinut urheilemalla ja treenaamalla sitä, että ei ole ollut kauheasti töitä, tällä hetkellä myös hyvinvointibisneksessä vaikuttava mies kertoo.

Jarmo Mäkinen on myös osakkaana yrityksissä,

Taide vs. kaupallisuus Taiteilijuus ja kaupallisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä.

esimerkiksi SeniorSome Finland Oy:ssä. Mäkinen ja toimitusjohtaja Rauno Saarnio istuvat melkein valmiiseen pöytään SE Innovations Oy:n Espoossa sijaitsevissa toimitiloissa. Saarnio on tullut juuri Dubaissa järjestetyiltä messuilta, missä hän on esitellyt yrityksen lippulaivatuotetta. – Suuret ohjelmointifirmat, kuten Microsoft, Google ja Apple, ovat meitä jäljessä mitä kehittämäämme ja valmiiksi saamaamme ikäihmisten kommunikointi-, tuki – turvajärjestelmään tulee, Saarnio sanoo. Suomalainen SeniorSome pitää sisällään niin puhelimen, tietokoneen kuin televisionkin. Tablettitietokoneelta ulkoisesti näyttävä palvelu toimii kosketusnäytössä ilman, että ikäihmisen tarvitsee tehdä itse välttämättä yhtään mitään. Sisällöltään SeniorSome kuulostaa lähes loputtomalta runsaudensarvelta: se käsittää toimintoja aina käyttäjän mukaan räätälöitävistä ruokailuja lääkkeidenottomuistutuksista videopuheluihin sekä unen laadun ja kodin turvallisuuden seurantaan.

Töitä Ruotsissa Ruotsissa ei ajatella ensimmäiseksi, että mitähän tuo minusta ajattelee.

Jarmo Mäkinen Ikä: 58 Koulutus: Näyttelijä (Teatterikorkeakoulu) Ura: Läpimurto Turkan Seitsemässä veljeksessä, esiintynyt tv-sarjoissa, elokuvissa,opereteissa, musikaaleissa, tehnyt dubbaustöitä sekä juontanut tv-sarjoja. Näytellyt paljon Ruotsissa. Perhe: Vaimo Milla Vehviläinen, kaksi kouluikäistä ja kaksi jo aikuistunutta lasta

Ole utelias En koe edes tekeväni töitä yrittäjänä. Liikemiesminäni on kamalan utelias.

Ranneke, joka sisältää paikantimen, turvaa erityisesti muistisairaita käyttäjiä ja näiden omaisia. Rauno Saarnio kertoo, että SE Innovations Oy yhteistyökumppaneineen on kehitellyt palvelua jo kuusi vuotta. SeniorSomea on sovittu testattavaksi EUhankkeena seitsemässä eri Euroopan maassa ja yli kuudellatuhannella käyttäjällä. – Olemme ylpeitä muun muassa siitä, että rannekkeiden lähettämän terveysdatan ansiosta hoitava lääkäri voi tarvittaessa vaihdella ikäihmisen lääkitystä vaikka päivittäin, Saarnio kertoo yhdestä sovelluksen tarjoamasta mahdollisuudesta. Mäkinen tuli osakkaaksi matkan varrella. – Yhteiset ystävät esittelivät meidät toisillemme, ja Jarmo ja Jarmon veli Vesa alkoivat tuottaa palveluun viihde-elementtejä, kuten kuunnelmia, musiikkia ja tietovisoja. Sisällöntuottamisen lisäksi Jarmo Mäkisen tehtäviin kuuluu pr-työ ja yritysyhteistyö Ruotsin tytäryhtiön kanssa. – Jarmolla on mahtavat kontaktit ja paljon bisnesälyä, Saarnio kehuu.

”sitä jos liikaa yrittää, tulee hiki ja paha mieli.” - Keijo Jaatinen, valmentaja

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

Yrittäjäsanomat

Kunnon rääkin viehätys

Riina Hellström

People Geeks Ltd Oy:n toinen perustaja Riina Hellström löysi potkunyrkkeilyn neljä vuotta sitten ja jäi siihen koukkuun. hyvinvointi Riina Hellström löysi harrastuksen ja Helsingin itsepuolustuskoulu Hipkon, kun koulu avasi toimipisteen 300 metrin päähän perheen kodista. – Rankat lajit sopivat mulle hyvin. Pidän joukkueurheilusta ja olen entinen käsipallon pelaaja. Mutta perheellisenä se ei enää ole mahdollista. Nyrkkeilyssä tehdään yhdessä, sparrataan yhdessä ja se on sosiaalista. Harrastuksessa helsinkiläistä Hellströmiä viehättää ammattitaitoisten valmentajien vetämä kunnon rääkki. – Joka kerta voi olla varma, että on saanut hyvää koko kehon treeniä. Myös se, että siellä tehdään sellaisia asioita, joita normi 40-vuotias ei hirveästi tee, kuperkeikoista ja käsillään kävelystä lähtien. Riina käy 1–2 kertaa viikossa treeneissä. Myös lapset tietävät, että äiti menee aina keskiviikkoi-

sin treenaamaan. Alle kouluikäiset pojat tulevat mukaan tarvittaessa. Yhdelle treeni tarjoaa nollausta työpäivästä, mutta Hellström ei kaipaa nollausta – yrittäjän työ on kivaa. Mielellään hän treenaisi joka päivä, jos siihen olisi mahdollisuus. Sen sijaan tasapainoa ja fyysistä tekemistä hän kaipaa, sillä työ tapahtuu korvien välissä. – Musta tuntuu, että mikä tahansa laji, jossa tehdään tuollaisella intensiteetillä, on mulle mindfullnessia, Silloin eivät muut ajatukset tule mieleeni. Millaisia onnistumisen kokemuksia nyrkkeily tuo? – Yhtenä kautena kävin kolme kertaa viikossa, silloin huomasin, että jaksan punnertaa vaikka kuinka paljon. Oli hienoa huomata, että tässäkin iässä keho kehittyy.

Rankkaa, mutta ei sairastuvan vaaraa Riina Hellström harrasti nuo-

Hellström on ollut yrittäjänä kuusi vuotta. Viimeisin yritys on HR-konsultointia ja digitaalisia ratkaisuja tarjoava People Geeks Ltd Oy, jonka toinen omistaja hän on. Palveluihin kuuluu myös yritysten johtamisen ja HR-johtamisen modernisointi. Toiminta on kansainvälistä.

rempana käsipalloa. Siinä tiimellyksessä hän joutui seitsemään leikkaukseen plus kuntoutukset päälle. – Potkunyrkkeilyssä on mennyt nilkka kerran. Se vaati neljän kuukauden levon. Onneksi peruskunto oli niin kovana, että sain aika nopeasti kunnon ylös. – Kuntoboxing-tunti on riittävän turvallinen, en yrittäjänä ottaisi sellaista riskiä, että olisin sairastuvalla silloin tällöin. Potkunyrkkeilyssä riittää käsisiteet, nyrkkeilyhanskat ja juomapullo – ja muuta ei tarvitse. – Hipko on hieno paikka, kun siellä on kaikenikäisille jotain. Omat lapseni ovat käyneet siellä myös.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

TAMPERE 12.–13.5.2017

#Seuraavat6

Mitä sinä haluat tehdä seuraavan 6 päivän, 6 kuukauden tai 6 vuoden aikana? Ilmoittaudu nyt: www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

kuva riikka koskenranta

MITEN NOLLAAn?

Yrittäjäsanomat

kuva studio lindell

T yö k a l u n i

Jakoavain johti avioliittoon Työkaluja myyvä Mikko Venäläinen tapasi tulevan vaimonsa jakoavaimen ansiosta. Porvoolaisen yrittäjän Mikko Venäläisen ei tarvitse miettiä hetkeäkään, että mikä on hänelle tärkein ja rakkain työkalu: se on ilman muuta jakoavain. Vanha kunnon jakari oli ensinnäkin hänen edesmenneelle yrittäjäisälleen yksi tärkeimmistä työkaluista. – Isä sanoi aina, että työkaluja pitää rakastaa, Mikko Venäläinen muistelee. Hänen isänsä Pekka perusti yrityksen 80-luvun alussa ja myi sen 2002. Mikko perusti oman yrityksensä 2006 ja isä tuli hänelle töihin 2008. Jakoavain johti Mikko ja Hanna Venäläisen rakkauteen ja avioliittoon. – Keväällä 2014 Hanna tuli ostamaan jakoavainta meiltä. Hän tarvitsi sen pyykinpesukoneen kiinnittämistä varten. En silloin vielä tiennyt, että siinä on tuleva puolisoni. – Menimme viime kesänä naimisiin ja se jakoavain on nyt lasivitriinissä tallessa, Mikko

Venäläinen kertoo. Mikon isän äkillisen kuoleman jälkeen Hanna tuli Mikon kumppaniksi myös töihin Porvoon Työkalu ja Tarvikkeeseen. Mikko käyttää jakoavainta arkisissa nikkaroinneissa, ja hänen yrityksessään jakoavaimia menee asiakkaille tasaiseen tahtiin, myydyin on 8-tuumainen jakari 25 millin leukavälillä. Venäläisen firmassa on myynnissä tuhansia nimikkeitä, muun muassa työkaluja, työvaatteita ja hitsauskoneita. Eniten myyty työkalu on puukko. Ruuvimeisseleitä ja hylsyjä menee myös paljon. –Hyvä työkalu on semmoinen, että se tyydyttää tietyn tarpeen, on kestävä ja laadukas ja säilyttää arvonsa, Mikko Venäläinen kuvailee.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa käynnistyy yrittäjien eläkkeelle siirtymistä koskeva tutkimushankkeeni, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Yrittäjien eläkkeelle siirtymisestä ei ole juuri lainkaan tutkittu. Nyt käynnistyvä tutkimus paikkaa tätä aukkoa. Tutkimuksessani tarvitsen yrittäjien panosta. Olet sopiva osallistumaan tutkimukseen, jos:

YRITTÄJÄ, TARVITSEN APUASI

1. Olet yrittäjä ja olet toiminut päätoimisesti yrittäjänä vähintään 5 vuoden ajan. 2. Olet aikeissa siirtyä eläkkeelle lähiaikojen kuluessa. 3. Yrityksesi työllistää vähintään yhden henkilön itsesi lisäksi.

Tutkimus sisältää noin 45 min kestävän puhelinhaastattelun ja kolme, kerran vuodessa tapahtuvaa seurantakyselyä, joihin vastataan postitettavilla lomakkeilla. Tutkimuksen myötä saadaan uutta tietoa, joka auttaa nykyisiä ja tulevia yrittäjiä eläkkeelle siirtymisen suunnittelussa. Tutkimus auttanee myös ymmärtämään yrittäjien eläkkeelle siirtymisen yhteiskunnallista merkitystä. Toivon, että mahdollisimman moni osallistuu tutkimukseeni ja jättää yhteystietonsa osoitteessa www.yrittajat.fi/elaketutkimus. Voitte myös ottaa yhteyttä suoraan minuun joko puhelimitse tai sähköpostitse p. 040 851 4616, tai monika.bonsdorff@jyu.fi. Annan mielelläni lisätietoja tutkimuksestani. Monika von Bonsdorff, hankkeen vastuullinen johtaja, kauppatieteiden tohtori

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSSOVELLUKSET

AJONEUVOPAIKANNUS

TILITOIMISTOT

TALOUShALLINTO

gRAAfINEN SUUNNITTELU

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otava.fi

LUe LISää www.YRiTTAJAT.fi

Yrittäjäsanomat

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

MYYDÄÄN YRITYS Majoitus, ravintola,

Palvelut

4280 Myydään MP-TUOTTEIDEN NETTI-/ VARASTOMYYNTI + MAAHANTUONTI. Hyvät pitkäaikaiset suhteet valmistajiin ja suurtukkuihin. Katso valmiit sivut www.motoplaza.org.

4136 AUTOKORJAAMON LIIKETOIMINTA JA KALUSTO myytävänä. Korjaamo täyttää merkkiorganisaation tiukat vaatimukset henkilöstön, kaluston ja tilojen suhteen. Asiakastyytväisyys on Suomen kärkitasoa.

4106 Kauppa

Haemme jatkajaa jo 22 vuotta toimineeseen huippusuositteuun yritykseemme. TAUKOPAIKKA NUOTTIJÄRVI sijaitsee vilkkaa 5-tien varrella 10 minuutin ajomatkan päässä Kajaanista etelään. www.nuottijarvi.fi, puh. 400 571 566.

Oy Valaisin KEAK Belysning Ab on vuonna 1983 perustettu osakeyhtiö. Yritys valmistaa lampunvarjostimia ja valaistuslaitteita tuotantotiloissaan Teerjärvellä, Kruunupyyssä. Asiakaskunta on sekä Suomessa että Ruotsissa

4145

4256

Terveys- ja sosiaaliTerveys- ja sosiaalipalvelut palvelut Vuokrataan hyväkuntoinen VANHAINKOTIKIINTEISTÖ Eteläisen-Suomen väestörikkaassa keskiössä alle tunti Pääkaupunkiseudulta. Hienossa kultuurimaisemassa. Vankka 3-kerr. hissillinen, nykyaikaisella tekniikalla varustettu.

Ostetaan yritys OSTETAAN YRITYS

Myydään 30 v. toiminut Terveyskauppa Kuopiossa torin laidalla, huippu paikalla. Hyvä varasto ja kalusto. Myös nettikauppa. Vuosimyynti yli 500 000 euroa. Myydään eläkkeelle jäämisen vuoksi. Hyvä sijoitus esim. avioparille.

Myydään KULTAINEN VANHUUS™ -TOIMINIMI ja DOMAIN vanhusten hoivatoimintaan! Oletko sinä kiinnostunut rakentamaan Kultainen Vanhuus -toimintaa. Markkinat ovat valmiina ja kasvavat koko ajan. http://www.domainsijoittaja.fi, www.domainsijoittaja.fi

4161

4271 Tilaisuus lähteä Etelä-Suomessa tekemään tulevaisuuden TOIMISTOTEKNIIKKAA. Yrityksen omat tuotteistetut hallinnoidut tuote- ja palveluratkaisut seuraavilla liiketoiminta-alueilla. Toimisto- ja tuotantotulostus, asiakirjapalvelut ja visuaalinen viestintä. Hyvä vakiintunut asiakaskanta, hyvät edustukset. Toimintaa yli 30 vuotta, myös koko Suomessa.

Muut toimialat Muut toimialat Domain on sinun BRÄNDISI pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa yhdellä yrityksellä on useita verkkotunnuksia, markkinointikanavia, joilla tavoitetaan monia eri asiakasryhmiä kohdennetusti. Katso domainsijoittaja.fi

4162

4196 Liikenne

Liikenne

4258 Myydään Etelä-Savossa TEOLLISUUSKIINTEISTÖ 1144 m2, 170 m2 varasto ja 4 auton talli, kaupungin keskustassa, oma tontti 5488 m2. Siisti kunto. Hyvä keskeinen sijainti 5 muuta kaupunkia 100 km säteellä. Soita 0442544433.

54€

L e h t i , j o n k a pa r i s s a v i e r ä h tä ä s at e i s e m p i k i n k e s ä

yrittajat.fi

Somejättien haaStaja

Urheilun ilosanomaa levittävä Sportacam haluaa kukistaa Facebookin ja Twitterin.

sis. alv 6 numeroa

Yhä Sillä tiellä

Kuljetusfirma E. Taulun perustaja ja kaksi hänen poikaansa ovat yrittä-

Kauppa

Suomalainen toisen sukupolven perheyhtiö on kiinnostunut vastaavanlaisen teknisen kaupan alalla toimivan MAAHANTUONTIYRITYKSEN ostosta. Kerro ihmeessä lisää...

4247

ei mitään kiiltokuvaa

tilaa lehti Puhelimella: lähetä viesti tilaus numeroon 050 9022 225

Blogiyrittäjät haluavat rikkoa myytin työn helppoudesta. Venla Savikujalle yksi postaus voi tarkoittaa täyttä työpäivää.

YRITYSVÄLITTÄJÄT Myytäviä kohteitamme: Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla..............400 000 Merkittävän puitesopimuksen omaava rakennusliike..........306 000 Siivouspalveluyritys..............100 000 Kalustevalmistusyritys kiinteistöineen.......................395 000 Kasvava kuljetusliike...............82 500

3 Yrittäjää

tilaa lehti netistä: yrittajat.fi /yrittaja

Inspiraatio

le ja y L e h t i sta r t u p e i l

Keksintö

Pakkomielle

2017

Mitäs jos?

yrittajat.fi

lle r i t tä j ä ko n k a r e i

TarviTseeko yriTTäjä Tonnin älypuhelimen?

elimet Testasimme älypuh 100 €. hintaluokassa 400–1 Onko kallis puhelin pi? selvästi parem

uusi sTarTup -sarja alkaa

Suomessa eletään startup a. kiihdyttämöjen buumi 01:seen. Tutustuimme Maria

Ravintola-alan kohteitamme: Lounasravintola Jyväskylässä...........................100 000 Yksi Tampereen parhaista lounasravintoloista...............249 000 Lounas- / tilausravintola Turun talousalueella..........................70 000

oman onnensa jokeri

iäs: hän myi Hjallis oli jo nuorena yrittelkauppiaalle ylioppilasruusutkin kukka ta on se, takaisin. ”Yrittäjyydessä paras stään”. elämä a että voi päättää omast

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Kiinteistöala Kiinteistöala

ERIKOISKIINTEISTÖPALVELUYRITYS ja KIINTEISTÖ Oulussa, harvinainen tilaisuus! Myydään yhtenä pakettina, yritystoiminta saattaen vaihdettava. Ks. www.etuovi.com/kohde/9952021 tai Yrityspörssi.

03 2016

neet yhteensä 130 vuotta.

4217

Kauppa

Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille.

Teollisuus

Majoitus, ravintola, elintarvike elintarvike

Myydään erittäin kannattava AUTOKORJAAMO Uudellamaalla.

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistumisiin.

Myydään/etsitään jatkajaa AUTOKORJAAMOON. 2 nosturipaikkaa, erillinen toimisto.Korjaamossa täydellinen kalusto. Vakituinen asiakaspiiri. Kuuluu Autonomi ketjuun. Vuokratila. Mahdollisuus lisätilaan. Myös pelkän kaluston myynti mahdollinen.

4160

Yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan www.yritysporssi.fi

2030

3 Yrittäjää

Turvapaikanhakijat töissä

Menestystarina

Halki, poikki & pinoon

Tilaushinta sisältää alv:n ja voit vähentää tilausmaksun verotuksessa. Tilaus jatkuu kestotilauksena niin pitkään kuin itse haluat kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan (nyt 54 € /vuosi/6 lehteä). Voit irtisanoa tilauksesi koska tahansa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6. luvun 16 § 6. mukaisesti (peruuttamisoikeuden puuttuminen).

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat Kevään viimeinen Yrityspörssi ilmestyy 18.5.2017 Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen www.yritysporssi.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 82 726 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammassaari, toimituspäällikkö ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Juhani Ojalehto, toimittaja ⚫ Pauli Reinikainen, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ulkoasu Miikka Tikka ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos