Yrittäjäsanomat 5/2016 by Suomen Yrittäjät

K e i t e l e k u n n i s ta pa r h a i n Pohjois-Savossa parasta elinkeinopolitiikkaa.

S a a r i jä rv e n y r i t ys Turvapaikanhakijat markkinatutkijoina.

P y s ä h dy ja h a n k i a p ua Yrittäjille tarjolla kuntoutus- ja vertaisapua.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

05 2016 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d jussi nukari / lehtikuva

Yrittäjiltä 7– Sipilän hallitukselle Vuoden ikäinen Juha Sipilän hallitus saa Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen hallitusten jäseniltä kevättodistuksensa arvosanaksi 6,9. Hallituksen onnistunein ministeri on pääministeri itse. Eniten mielipiteitä jakaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

4–7

Pipelife Finland palkitsee työntekijöitään vuosittain kymmenillätuhansilla euroilla. Panostuksen arvioidaan maksavan itsensä takaisin moninkertaisena. Sivut 16–17

Kasimir Sandman on tottunut tekemään suuria päätöksiä spontaanisti. Kaksi vuotta sitten, 17-vuotiaana, hänestä tuli matkailualan yrittäjä alle vuorokaudessa. Sivut 24–26

mikko makkonen

pixhill

Palkitseminen motivoi

Yrittäjäksi ex tempore

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

Yrittäjäsanomat

05/16 toukokuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Suuryritysten haastajat

Huolehdi itsestäsi: kerrytä kilometrejä

Työntekijäkeskeinen yrityskulttuuri on nostanut Supercellin, Vincitin ja Reaktorin parhaiden työnantajien joukkoon. bit.ly/mainearvio

Yrittäjien kilsajahti kannustaa yrittäjiä liikkumaan enemmän. Kävellen, pyöräillen ja juosten kertyneet kilometrit kirjataan ylös ja parhaat palkitaan. bit.ly/kilsajahti

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

johannes wiehn

top- 5 lu e tu im m at

KRAKA NARUN SIJAAN

”Meinasin vetää narun kaulaan, mutta vedin krakan kaulaan”, kertoi eräs Anonyymit Yrittäjät -kyselyssä. bit.ly/anonyymisti PROSESSIN SELKEYTYS

Ulosotto sähköistyy kesäkuussa. Menettely yksinkertaistuu ja nopeutuu. bit.ly/ulosotto

Yrittäjät näyttävästi SuomiAreenalla

Yrittäjäteltalla kisataan siitä, kuka luo eniten työpaikkoja. Lajina työpaikkatikka. u u s i t y ö va i

Kuinka yksinyrittäjän oma työ onnistuisi paremmin kuin nyt? Miten pk-yrityksiä autetaan työllistämään? Näistä aiheista keskustellaan vilkkaasti kesällä SuomiAreena-tapahtumassa Porissa 11.–15.7. Suomen Yrittäjien, Satakunnan Yrittäjien ja kymmenen toimialajärjestön yhteisellä Yrittäjäteltalla Kansalaistorilla.

va n h at e d u t ?

Kysyvät 11.7. Mikael Pentikäinen, Ari-Veli Starcke, Ann Selin ja Li Andersson. seuraa somessa

Jos et pääse Poriin, yrittäjätapahtumia voi seurata SY:n some-kanavissa.

Tuotekehityksessä pitää olla nopea ja rohkea, eikä virheitä kannata vältellä, neuvoo Visedo Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rauma. Hänen mielestään jokainen virhe kehittää osaamista, kunhan se jälkeenpäin käydään läpi. Sähköisiä ajoneuvojärjestelmiä kehittävä yritys tähtää alansa markkinajohtajaksi. Sivu 18

KYLTTIEN VAPAUTUS

vinkit t y ö pa i k k at i k k a a

Anna virheiden tulla

Tienvarsimainonnan sääntelyä kevennetään. Käsittelyaika lyhenee ja pitoaika pitenee. bit.ly/tiemainokset LUOTTOA LÖYTYY

Kiinnostavinta byrokratiaa

Suomalaisista 85 prosenttia arvioi pk-yritysten edistävän maan etua. bit.ly/ILkysely

Kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola seurasi pitkään verotusasioita läheltä, kun hän istui Suomen Yrittäjien veroja rahoitusvaliokunnassa. Järjestö on saanut paljon aikaiseksi, mutta työtä riittää tulevaisuudessakin. Mikkolan mielestä Suomen verotuksessa tulisi ottaa oppia naapurimaista, kuten Ruotsista ja Virosta. Sivu 10

PAKKO VAI ETU?

Moni pienyritys arastelee digitalisaatiota. Puolet kokee sen pakkona, kolmannes kilpailuetuna. bit.ly/digipeikko

Hevoset pitävät kiireisenä jouni harala

t i l aa

Yrittäjä -l eht i !

Piia Helasto perusti miehensä kanssa ravintolan Järvenpäähän ratsastuskeskus Ainon yhteyteen. Joka kuukausi järjestettävät kansalliset kilpailut ovat pitäneet yrittäjäpariskunnan kiireisenä. Helasto kertoo, että yrittäminen on antoisaa, mutta vaatii perheelliseltä delegointia. Sivu 12

vesa - matti väärä

Budjetoitua maailmanparannusta

Tosielämän kuvia

to imi tu s

Blogit ovat kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti viime vuosina. Venla Savikuja on yksi heistä, jotka työllistävät itsensä blogillaan. Elämästään mahdollisimman realistisesti kertova nainen sanoo, ettei bloggaaja saa mitään ilmaiseksi. Lue koko juttu kesäkuussa ilmestyvästä Yrittäjä-lehdestä.

esa nieminen

vt. päätoimittaja 040 546 6424

riikka koskenranta toimittaja 040 5552 403

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Biolan Oy tekee Unicefin yrityskumppanina kehitysyhteistyötä Ugandassa. Yrityksellä on velvollisuus kertoa kuluttajille arvoistaan, toteaa hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi. Taloudellinen kannattavuus on syytä pitää mielessä, etteivät rahat lopu kesken. Sivu 22

virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Juha Sipilä yrittäjien suuri suosikki

“ “ “ 40 %

Ratkoo rauhallisesti asioita.

Yrittänyt eniten.

Pääministeri saa yrittäjiltä vankan tuen. Peräti 40 prosenttia SY:n kenttäväestä arvioi hänen onnistuneen yrittäjien kannalta parhaiten nykyhallituksesta.

Rohkeita avauksia. 18 %

Teksti esa nieminen Grafiikka maarit kattilakoski

kuka onniStunut parhaiten?

jäsenen Lasse Anttilan mukaan Sipilä on uskaltanut tarttua asioihin, joihin aiemmat pääministerit eivät ole rohjenneet. Helsingin Yrittäjien hallituksen jäsen Ulla Leppäkoski-Juvonen katsoo, että Sipilällä on paras tieto ja näkemys yrittämisestä Suomessa, ja että hän on vienyt näkemyksiään eteenpäin sitkeästi. – Yrittää ihan oikeasti saada Suomen nousuun ilman oman edun tavoittelua, Ismo Jauhiainen Kainuun Yrittäjistä perustelee. Yrittäjien arvioissa Sipilää pidetään vähän kuin ”omana miehenä” ja ei-poliitikkona. – Kokemattomuus on näkynyt vahvuutena eli valmiutena ajatella uudella tavalla. Toivon, ettei hän kaadu perinteisten toimijoiden ”poliittiseen peliin”, sanoo Perttu Kouvalainen Pohjois-Karjalan Yrittäjistä.

(kantanSa ilmaiSSeiSta)

en osaa sanoa

20 %

Berner ja Orpo palkintosijoilla

Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen toiseksi onnistunein ministeri yrittäjien kannalta on liikenne- ja viestintä-

gallup X 3

Puheenjohtajien arviot kyselyn tuloksista Matti Vanhanen, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Yrittäjät arvioivat hallituksen talouspolitiikkaa astetta myönteisemmin kuin kansa. Juha Sipilän kannatusluvut olisivat vielä korkeammat, jos tämä kysely olisi tehty omistajaohjausilmoituksen jälkeen. Aina kun normeja puretaan, niin joidenkin yrittäjien etuoikeudet kaventuvat. Siitä johtuu kritiikki Anne Berneriä kohtaan. Sampo Terho, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uskon, ettei mikään toinen hallituspohja olisi omalta osaltaan pystynyt näinkään nopeaan ja päättäväiseen toimintaan talouspolitiikassa. Jari Lindströmin saadessa Timo Soinia enemmän kehuja, johtuu se ministerien tehtäväkenttien eroista. Molemmat tekevät hyvää työtä alallaan.

Arto Satonen, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Yrittäjät antavat selvästi tukensa hallituksen isolle talouspoliittiselle linjalle. Juha Sipilän suosio ei ole yllätys, koska hallituksen toiminta henkilöityy pääministeriin ja varmasti hänen yrittäjätaustansakin vaikuttaa. Sen sijaan Alexander Stubbiin kohdistuvaa arvostelua pidän yllättävänä, vaikka hallituksen talouslinjaa tuetaan ja talouspolitiikka on valtiovarainministerin vastuulla.

12 %

→

kuka onniStunut huonoiten? (kantanSa ilmaiSSeiSta)

en osaa sanoa

26 %

Liikenne-ja viestintäministeri Anne Berner

Sisäministeri Petteri Orpo

0% Kukaan ei nimennyt huonoiten onnistuneeksi.

“

rittäjäkenttä kohdisti alusta lähtien suuret odotukset Juha Sipilän hallitukseen. Heti hallitusohjelman julkistamisen jälkeen yrittäjät sanoivat ääneen heidän keskeisimpien tavoitteidensa löytyvän hallitusohjelmasta. Esimerkiksi paikallinen sopiminen sovittiin hoidettavaksi lakiteitse. Kun vuosi hallitustaivalta on takana, ovat yrittäjien äänenpainot painuneet mollivoittoisiksi. Hallitus saa vuositodistukseensa alle seiskan arvosanan. Yrittäjäsanomien kysely lähetettiin 423 Suomen Yrittäjien aluejärjestön hallituksen jäsenelle. Vastauksia tuli yhteensä 207 ja vastausprosentti oli 49. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä 19.4.–5.5. Kysyttäessä yrittäjien kannalta parhaiten onnistunutta ministeriä nousee pääministeri Juha Sipilä (kesk) ylivoimaiseksi ykköseksi. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen

Ei tunne pk-yrittäjyyttä.

17 %

Yrittäjäsanomat

Sipilän hallituSkySely Lähetimme kyselyn kaikille Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen hallitusten 423 jäsenelle. Vastausprosentti oli 49. Kyselyssä pyysimme nimeämään yhden ministerin, joka on onnistunut työssään parhaiten, ja yhden, joka on onnistunut työssään huonoiten. Kysely tehtiin 19.4.–4.5. sähköpostikyselynä.

KuKa sai parhaan arvosanan? 7%

Oikeus-ja työministeri Jari Lindström

Elinkeinoministeri Olli Rehn

Valtiovarainministeri Alexander Stubb

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka

Ulkoasiainministeri Timo Soini

Opetus-ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen

Kunta-ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

Maatalous-ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Puolustusministeri Jussi Niinistö

Perhe-ja peruspalveluministeri Juha Rehula

Sosiaali-ja terveysministeri Hanna Mäntylä

1% 3% 6%

6% 7%

7% 9%

“

13 %

“

Kokoomuksen johtajuus hukassa.

Ei otetta asioihin.

Kuvat: Sakari Piippo / Valtioneuvosto ja Pixhill

12 %

Yrittäjäsanomat

sakari piippo / lehtikuva

Määrätietoinen, eteenpäin pyrkivä ja realiteetit huomioon ottava linja. Ehkä todellisuus tuli hieman vasten kasvoja syksyn mittaan, mutta hyvin on toipunut siitä. Seppo Topin arvio Juha Sipilästä

ministeri Anne Berner (kesk). Berner jakaa vahvasti mielipiteitä yrittäjäkentällä, sillä hän on annettujen arvioiden mukaan sekä onnistuneimpien että epäonnistuneimpien ministerien listan kärkipäässä. Onnistumisistaan Berner saa 18 prosentin kannatuksen, ja kolmanneksi nousee sisäministeri Petteri Orpo (kok) 12 prosentin kannatuksella. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Kimmo Hanhisalo arvioi Bernerin edistävän rohkeasti yrittäjyyttä ja valinnanvapautta. Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien Lasse Pohjala katsoo Bernerin tukeneen koko maan kannalta tärkeitä liikennehankkeita. – Taksiuudistus, mainitsee puolestaan Juha Ahola Uudenmaan Yrittäjistä. Ehkä hieman yllättäen sisäministeri Orpo on kolmanneksi suosituin, vaikkei hänen hallinnonalaansa kuulu talous- ja yrittäjäasiat. Helsingin Yrittäjien Mari Laaksosen mukaan Orpo on ottanut rohkeasti osaa eduskunnan täysistunnossa muun muassa harmaan talouden kitkemiseen sekä nostanut esiin useampaan otteeseen, ettei kilpailukyvyn parantamisesta ole pystytty sopimaan. – Hänellä on selkeät linjaukset, pysyy päätöksissään, ryhdikästä ja uskottavaa toimintaa, Miariikka Tervonen Kainuun Yrittäjistä arvioi. Yrittäjien kannalta keskeisiin talouspäätöksiin vaikuttavat ministerit – valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) – eivät nauti yrittäjien järin vankkaa tukea. Stubbia pitää hallituksen onnistuneimpana ministerinä viisi, ja Olli Rehniä neljä prosenttia aluejärjestöjen hallitusten jäsenistä. Heitä suositumpi on oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) seitsemän prosentin kannatuksella. Joka viides hallitusten jäsenistä ei

9–10 27 prosenttia yrittäjistä antaa kiitettävän hallituksen talouspoliittisesta linjasta.

Peräti 12 prosenttia yrittäjistä antaa nelosen paikallisen sopimisen edistämisestä.

40 %

Yrittäjistä 40 prosenttia arvioi Juha Sipilän onnistuneen ministerinä parhaiten.

0 %

Yksikään yrittäjä ei katsonut Petteri Orpon onnistuneen huonoiten ministerinä. Lähde:Yrittäjäsanomien kysely

osaa sanoa kuka on hallituksessa ollut eniten yrittäjien mieleen.

Neljäsosa ei osaa sanoa Yrittäjäkenttä jakautuu vahvasti kysyttäessä hallituksen huonoimmin onnistunutta ministeriä. Peräti neljännes ei osaa tai halua kertoa yhtään nimeä. Eniten epäonnistuneimpina pidetään Anne Berneriä (17 %), valtiovarainministeri Alexander Stubbia (13 %) sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää (12 %). Lapin Yrittäjien Hannu Sukuvaaran mukaan Bernerillä on hyvin kyseenalaisia linjauksia liikennepoliittisista asioista, joiden vaikutukset aluetalouteen ovat tuhoisia. PohjoisKarjalan Yrittäjien Esa Halttusen mukaan Berner ei tunne pk-yrittäjyyttä. – Taksiuudistus ei kyllä vakuuta meitä. Miksi nyt tällainen, kysyy puolestaan Antti Sallansalmi KeskiPohjanmaan Yrittäjistä. Kainuun Yrittäjien Arto Okkosen mukaan kansallisomaisuuteen liittyvien palvelujen pyörittämistä ja yritystoimintaa ei pidä sotkea keskenään. Savon Yrittäjien Aimo Aalto puolestaan kritisoi Alexander Stubbia. – Tuntuu kuin hän olisi pelkästään EK:n juoksupoika kumartaen suurteollisuutta sekä pörssiyhtiöitä, Aalto arvioi. Uudenmaan Yrittäjien Ulla VilenGunnarssonin mukaan Stubb on antanut liikaa periksi hallituksessa. – Ylisuuren vallan saaneeseen SAK:hon suhtautuminen ylimielisellä asenteella ei ole oikea tapa sopia vaikeista työelämän asioista, katsoo Reijo Lehtonen Varsinais-Suomen Yrittäjistä. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää (ps) moititaan näkymättömyydestä. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien Toni Långströmin mukaan

tuntuu, että hän on enemmän piilossa kuin esillä. – Nähdäkseni ei ole vienyt mitään varsinaisesti yrittäjiä helpottavia hankkeita eteenpäin, sanoo Ulla Leppäkoski-Juvonen Helsingin Yrittäjistä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Jarmo Nahkala puolestaan moittii Mäntylää muun muassa taksiliikenteen ja apteekkialan monopolien purkamisen vastustamisesta. Loput ministereistä saavat moitteita hyvin tasaiseen tahtiin. Bernerin, Stubbin ja Mäntylän jälkeen huonoimmin onnistuneiksi arvioidaan ulkoasiainministeri Timo Soini (9 %) sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (8 %). Seitsemän prosenttia vastaajista arvioi huonoiten onnistuneiksi elinkeinoministeri Olli Rehnin, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasosen (kok) ja ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok). Puolustusministeri Jussi Niinistöä (ps) piti huonoiten onnistuneena vain yksi vastaajista, ja sisäministeri Petteri Orpoa ei kukaan.

Paikallinen sopiminen hiertää Yrittäjät ovat suhteellisen tyytyväisiä hallituksen yleiseen talouspoliittiseen linjaan. Arvosana on 7,6. Mutta kuten tavataan sanoa: piru piilee yksityiskohdissa. Eniten pettyneitä kentällä ollaan niin paikallisen sopimisen edistämiseen kuin julkisen sektorin purkamiseen. Kummastakin arvosana on vain 6,6. Astetta paremmin hallitus on onnistunut yrittäjien mielestä normien purkamisessa tai ainakin niiden valmistelussa. Siitä napsahtaa todistukseen 6,8. Sote-ratkaisusta hallitus saa puolestaan 6,9.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäkenttä vaatii joustoa työmarkkinoille Viimeisen kuukauden ajan talouskeskustelun on pyörinyt paikallisen sopimisen ympärillä. Suomen Yrittäjät ovat olleet pettyneitä työpaikkasopimisen hitaaseen etenemiseen. Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen hallitusten jäsenille tehdyn webropolkyselyn mukaan tärkein asia, johon hallituksen tulisi kiinnittää huomiota seuraavan vuoden aikana on työmarkkinoiden uudistaminen joustavuutta lisäämällä. Tätä mieltä on kolmannes kentästä. Seuraavaksi eniten saa tukea normien purkaminen (15 %) ja kutakuinkin yhtä paljon halutaan Suomen velkaantumisen pysäyttämistä (14 %), julkisen sektorin pienentämistä (13 %) ja yksinyrittäjien aseman parantamista (12 %). Verotuksen kannustavuuden lisäämistä tukee vain kahdeksan prosenttia vastaajista ja sote-uudistuksen valinnanvapauden turvaamista

kommentti

kansalaisille viisi prosenttia yrittäjistä. Yrittäjät saivat kyselyssä nimetä kaksi tärkeintä asiaa.

Työvoimakustannuksia alennettava Nykyisten työpaikkojen turvaaminen tai jopa työpaikkojen lisääminen edellyttää yrittäjien mielestä ensisijaisesti työvoimakustannusten alentamista. Tätä mieltä on 38 prosenttia yrittäjistä. Vajaa kolmannes (29 %) pitää parhaimpana keinona paikallisen sopimisen lisäämistä. Byrokratian vähentämiseen uskoo 16 prosenttia, ja pienyritysten verovähennykseen 14 prosenttia yrittäjistä. Kolmea prosenttia yrittäjistä haluaa muita keinoja kuten esimerkiksi vanhemmuuden kustannusten alentamista ja irtisanomisen helpottamista. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

Työpaikkojen lisääminen edellyttää yrittäjien mielestä ensisijaisesti työvoimakustannusten alentamista.

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi

Sipilä yrittäjien pelastaja? Vuosikymmenet politiikassa on aina arvostettu kokemusta. Tänään puhaltavat toiset tuulet. Yli neljällesadalle yrittäjälle tehdyssä kyselyssä kärkeen nousivat hallituksen uudet nimet. Tuntemattomuudesta keskustan johtoon ja sitten maan pääministeriksi nousseen Juha Sipilän uskotaan täyttävän yrittäjien kovimmatkin toiveet. Yrityselämästä politiikkaan tullut Anne Berner ihastuttaa ja vihastuttaa yrittäjiä. Helsingin Sanomien kolumnissaan Matti Apunen arvioi keskustalaisen liikenneministeri Anne Bernerin tekevän hallituksen kokoomuslaisinta politiikkaa. Hetkinen! Onko nyt niin, että keskusta on ottanut hallituksessa kokoomuksen roolin? Ainakin julkisuudessa näin näyttää käyneen. Euroopasta kotimaahan

tullut kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb näyttää joutuvan vaihtoon tämän pyörityksen seurauksena. Kansanedustaja Elina Lepomäki on ajatuksiltaan kokoomuksen Berner. Vain uskottavuus ja kannatus uupuvat. Olisiko ST1:n Mika Anttosesta kokoomuksen yrittäjänousun tekijäksi? Sipilällä ja Bernerillä on kolme vuotta aikaa muutosten tekemiseen. Sen jälkeen Berner palaa politiikasta yrittäjäksi ellei kansansuosio vaadi jatkoa. Aiemmin hallituksiin valittiin ammattiministereitä, jos piti saada vaikeita asioita toteutettua? Siirrytäänkö Bernerin myötä yhden vaalikauden poliitikkoihin, jotka uudistavat rakenteita ilman, että täytyy pelätä äänestäjien tuomiota?

Yrityksen siirtyessä omistajalta toiselle kääntävät sekä myyjä että ostaja uuden lehden. Myyjä näkee yritystoimintansa jatkuvuuden ja ostajalle investointi tulevaan tarjoaa elinvoimaisen kasvualustan. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää finnvera.fi/omistajanvaihdos.

Yrittäjäsanomat

Uutiset

ENITEN TULOSTAAN VUODESTA 2014 PARANTANEET KUNNAT

Avainasiana tiivis yhteistyö – Huomio hankintoihin Yrittäjien arviot oman kuntansa elinkeinopolitiikasta vaihtelevat paljon kuntien välillä. Parhaan arvosanan sai Pohjois-Savon Keitele. KUNNAT Sipoo petrasi tulostaan eniten edelliseen Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyyn verrattuna. Sipoon elinkeinopolitiikan kehittäminen aloitettiin viitisen vuotta sitten, ja samalla kuntaan tuli elinkeinopäällikön virka. Nyt Sipoon saama kokonaisarvosana on 7,3. Sipoossa on tartuttu härkää sarvista ja jatkettu johdonmukaista työtä. – Tilannetta kuvaa se, että kunnanjohtajallamme on aina aikaa yrittäjille. Meillä on kuukausittain yrittäjien aamukahvitilaisuuksia, teematapahtumia ja yritämme saada rakentamisessa nopeammin tuloksia, Sipoon elinkeinopäällik-

kö Rauno Tiainen kertoo. – Naureskelimme juuri kunnanjohtajan kanssa sitä, että nykyisin luottamushenkilömme tuovat niin paljon aloitteita yrittäjyyden edistämiseksi, että hyvä kun pysymme mukana. Tiainen toimii myös Sipoon Yrittäjien sihteerinä. – Esimerkiksi yrittäjien esityksestä teimme vanhasta toimistosta yritystilan Sipoon Nikkilän keskustaan. Lisäksi kunnan virastoon tehtiin etätyöpiste 10–12 henkilölle.

Hankintoihin ollaan tyytymättömiä Yrittäjät arvioivat kyselyssä kuntansa kokonaisarvosanan lisäksi

Tilannetta kuvaa se, että kunnanjohtajallamme on aina aikaa yrittäjille. Meillä on kuukausittain yrittäjien aamukahvitilaisuuksia, teematapahtumia ja yritämme saada rakentamisessa nopeammin tuloksia.

elinkeinopolitiikan seitsemää osa-aluetta. Yrittäjien tärkeänä pitämä kunnan hankintapolitiikka saa osa-alueista heikoimman arvosanan. – Hankintoja tehdään muun muassa volyymisyistä niin suurina kokonaisuuksina, että käytännössä pk-yritykset eivät pääse mukaan tarjoamaan. Julkiset hankinnat tulee jakaa pk-yrityksille sopiviin kokonaisuuksiin, Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen painottaa. Julkisia hankintoja tehdään vuositasolla arviolta 35 miljardilla eurolla. Heinosen mukaan alueilla toivotaan, että kunnat julkaisisivat hankintansa avoimessa sähköisessä järjestelmässä, jolloin yritysten olisi helpompi vahtipalvelun avulla seurata toimialansa tarjouspyyntöjä ja päästä mukaan tarjoamaan. Vuonna 2015 Sipoo osti palveluja ja tavaroita yhteensä 14,9 miljoonalla eurolla, pois lukien terveyspalvelujen ostot.

– Hankinnat ovat tuottaneet tyytymättömyyttä yrittäjissä. Mielestäni ongelma on hankintalain tulkinnassa, halukkuutta kyllä on. Olemme käyttäneet osatarjouksia eli huomioimme tarjouspyynnöissä myös pk-yrityksiä, Tiainen sanoo. Hankintalain uudistus astunee voimaan loppuvuodesta. Maakunnista Pohjois-Savossa tehdään yrittäjien mielestä Suomen parasta elinkeinopolitiikkaa. – Iso asia on tiivis yhteistyö järjestön ja kuntien välillä sekä järjestämämme Yrittäjäystävällisin kunta -kilpailu Pohjois-Savon maakuntaliiton kanssa. Jotkut kunnat ovat julistaneet aikovansa voittaa kilpailun, Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen kuvailee. Savossa on toisaalta myös hyviä kehittämisyhtiöitä, esimerkiksi Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutettiin helmi–maaliskuussa. Kyselyllä kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa. Kyselyyn vastasi 6 347 SY:n jäsenyrittäjää. Kyselyn tarkoitus on antaa kunnille ja yrittäjille työkaluja elinkeinopolitiikan kehittämiseen yhteistyönä.

jussi partanen

Elinkeinoasiat ”uusien” kuntien päätehtävä Kunnat Lähes 80 prosenttia yrittäjistä

Parikkalan Yrittäjien Sanna Lötjönen ja kunnanjohtaja Vesa Huuskonen pitävät elinkeinopolitiikkaa kuntien tärkeimpänä tehtävänä tulevaisuudessa.

Mikä ELPO?

ja kuntien johtohenkilöistä pitää elinkeinopolitiikkaa sote-uudistuksen jälkeisten uusien kuntien tärkeimpänä tehtävänä. Tämä ilmeni Porin kunnallisjohdon seminaarin osallistujille tekemästämme kyselystä. Kolmannes vastaajista piti perusopetusta tärkeimpänä, vajaa kolmannes (30 %) maankäyttöä ja kaavoitusta sekä neljännes kunnallistekniikan ja infran kehittämistä. Kyselyyn vastasi 122 henkilöä. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan elinkeinopolitiikka on tärkein väline sen varmistamiseksi, että kuntalaisten hyvinvoinnista kyetään huolehtimaan. – Kun kaupungin budjetista lähtee soten myötä noin 40 prosenttia, niin se mahdollistaa kaupunginjohtajan työpanoksen lisäämisen näihin elinvoimakysymyksiin, Koivisto arvioi. Elinkeinopolitiikan lisäksi Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen haluaa kunnan kantavan huolta kulttuuri- ja liikuntapalveluista. – Ne ovat sellaisia tehtäväkokonaisuuksia,

joissa kuntalainenkin pystyy vaikuttamaan, Huuskonen sanoo.

Veroprosentit rytisten alas Puolet kuntien johdosta ja yrittäjistä arvioi veroprosenttinsa laskevan 0–10 prosenttia sote-uudistuksen myötä. Tosin 23 prosenttia arvioi sen laskevan 10–13 prosenttia ja viidennes ei osaa sanoa mitään arviota. Kangasalan kunnanjohtajan Oskari Auvisen mukaan heidän veroprosenttinsa laskee yhdeksän prosenttiyksikköä nykyisestä 21:stä. Hänen mukaansa tehottomia kuntia palkitaan noin kahdella prosenttiyksiköllä ja tehokkaita, kuten Kangasalaa, puolestaan rangaistaan kahdella prosenttiyksiköllä. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto arvioi laskun olevan 12–14 prosenttiyksikön luokkaa. Jyväskylän Yrittäjien Sini Huolman toivoo veroprosentin laskun olevan yli kymmenen, mutta pelkää samalla ettei se ole lyhyellä tähtäimellä realistista. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

Yrittäjäsanomat

FORD HYÖTYAJONEUVOT – Kuljetusten ammattilaiset

FORD RANGER, TRANSIT COURIER, TRANSIT CONNECT, TRANSIT CUSTOM ja TRANSIT Uusi Ford Ranger 4WD on nyt entistäkin suorituskykyisempi: vetopaino 3500 kg, kantavuus jopa 1155 kg ja vääntö jopa 470 Nm. Ford Transit -malliston kuormatilan tilavuus on 2,3–15,1 m3, joten Transit-mallisto on kuljetuskykyisempi ja luotettavampi kuin koskaan aikaisemmin. Älykkäät teknologiat, erinomainen mukavuus ja ajettavuus sekä kestävyys ja taloudellisuus ovat ominaisuuksia, jotka pitävät yrityksesi kehityksen kärjessä. Ford Hyötyajoneuvoihin on nyt saatavana myös uudet Euro 6 -moottorit, jotka tarjoavat entistä puhtaampaa suorituskykyä.

Tervetuloa Ford-liikkeeseen valitsemaan omasi. ford.fi/hyotyajoneuvot

Uuden Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 184–234 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,0–8,7 l/100 km. Ford Transit Courier -pakettiautojen CO2-päästöt 99–115 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–5,1 l/100 km. Ford Transit Connect -pakettiautojen CO2-päästöt 111–129 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3–5,6 l/100 km. Ford Transit Custom -pakettiautojen CO2-päästöt 161–194 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,1–7,7 l/100 km. Ford Transit -pakettiautojen CO2-päästöt 177–255 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–9,7 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

Yrittäjäsanomat

meeri utti

S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta

Ei ahneutta, vaan kiinnostusta MITÄ Verotus on asia, jota jokainen yrittäjä seuraa tarkasti. Suomen Yrittäjien kaksikymmenvuotisen taipaleen aikana järjestö on ollut vaikuttamassa moniin veroja koskeviin muutoksiin, jotka ovat helpottaneet omalta osaltaan yrittäjien toimintaa. Järjestön edunvalvonnan avulla muun muassa pk-yritysten pääosin yhdenkertainen osinkoverotus on säilynyt merkittävistä uhista huolimatta, alv:n kiinteä verovapausraja on muuttunut liukuvaksi ja verovelvollisten oikeusturva parantunut. Kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola seurasi kymmenen vuoden ajan verotusta näköalapaikalta, kun hän istui SY:n veroja rahoitusvaliokunnassa. Mikkolalla on Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Mietoisissa kuljetusliike, jonka miehen isä perusti vuonna 1937.

KUKA ”Yrittäjiä pidetään yleensä ahneina, koska he ovat niin kiinnostuneita veroista. Todellisuudessa verot vaikuttavat esimerkiksi yrittäjän työllistämismahdollisuuksiin. Jotta Suomeen syntyisi työpaikkoja, verotuksen on pysyttävä järjellisenä. Yleensä veromuutoksilla on isompi vaikutus pk-yrityksiin kuin suurin jätteihin. Jotta suomalaisyritykset pystyisivät kilpailemaan kansainvälisesti, on seurattava varsinkin lähimaiden verotusta ja otettava tarvittaessa sieltä oppia. Esimerkiksi Ruotsista ja Virosta olisi meidän hyvä ottaa mallia. Mielestäni alv-kantaa ei saisi nykyisestä enää missään nimessä korottaa. Nykyinen tiukka verotus heikentää esimerkiksi palvelusektorin kilpailukykyä. Myös yhteisöveroon tarvittaisiin muutoksia. Haluaisin myös, että pk-yritysten olisi nykyistä helpompi tehdä toimintavarauksia.”

MITEN Suomen Yrittäjien verotuksesta vastaava johtaja Anna Lundén arvioi, että järjestö on pyrkinyt historiansa aikana vaikuttamaan päättäjien verotusta koskeviin ratkaisuihin ponnekkaasti. Hän sanoo, että järjestön näkemyksiä on kunnioitettu, mutta työtä riittää myös tulevaisuudessa. Parhaillaan SY neuvottelee muun muassa valtiovarainministeriön kanssa yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäveron voimaantulosta sekä investointeihin kannustavasta varauksesta. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

”Win-win-tilanne molemmille” Vepe Oy:ssä muutettiin vuosilomapalkan maksuaikoja työntekijöiden toiveesta. Muutos sopii hyvin myös työnantajalle, kertoo osakas Raija Karmala. JOHTAMINEN Hallituksen linjaukset paikallisesta sopimisesta ovat yhä avoinna. Hallituksen asettama työryhmä on kevään aikana pohtinut, miten järjestäytymättömien yritysten asemaa voidaan parantaa paikallisessa sopimisessa. Työryhmä jatkaa toimintaansa kesäkuuhun asti. – Vauhtia on piisannut. Mitään uutta kerrottavaa ei oikeastaan ole. Työmarkkinajärjestöt pitävät edelleen kiinni tulkinnastaan, jonka mukaan sopijakumppaniksi käy ainoastaan ammattiliittoon järjestäytynyt luottamusmies, jos TES niin määrää, kertoo johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. Viime viikkoina on keskusteltu paljon luottamusmiespakosta. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on esittänyt, että kiista ratkaistaisiin säätämällä tarkemmin lakisääteisen henkilöstöedustajan asemasta. Etätöitä ja alihankkijoita Yrittäjäsanomat seuraa paikallisen sopimisen edistymistä metallialalla toimivassa Vepe Oy Peltosessa sekä sarjayrittäjä Ilkka O. Lavaksen yrityksissä. Viime lehdessä Lavas sekä Vepen talouspäällikkö ja osakas Raija Karmala kertoivat, miten yrityksissä on sovittu joustavammista työajoista. Lavaksen yrityksissä hyödynnetään paljon myös etätyötä. Hän kertoo huvittavasta rekrytointitilanteesta, jossa työnhakija kysyi, onko etätyön tekeminen mahdollista. – Meillä etätyö on enemmän vakio kuin poikkeus. Toki pitää olla saavutettavissa, mutta saa itse päättää missä ja milloin työnsä tekee. Lavas vetää 15 yritystä ja toimii työnantajana sadalle työntekijälle.

Sairaat työntekijät saavat Vepessä olla poissa omalla ilmoituksella kolme päivää. Se on kummankin osapuolen etu, sanoo Raija Karmala.

Hän teettää työtä myös alihankkijoilla. Alihankkijoita on listoilla noin viitisenkymmentä. – Alihankkijat ovat yksi tapa toteuttaa paikallista sopimista. Ehdot saadaan helposti sovittua, kun kyseessä on bisneksen ja bisneksen välinen sopimus, hän toteaa. Myös Vepe käyttää useita aliurakoitsijoita 40:n työntekijänsä lisäksi.

Vuosilomapalkkoja ja sairauspoissaoloja Vepessä kokeillaan tänä kesänä ensimmäistä kertaa paikallista sopimista tuotantohenkilöiden vuosilomapalkan maksussa. Vuosilomapalkka maksetaan nyt normaalien palkkajaksojen mukaan, kun aiemmin se maksettiin

kerralla. Päätöksen taustalla on työntekijöiden puolelta tullut toive tasaisesti jakautuvista ansioista. Työnantajan kannalta loma-ajan kustannukset jakautuvat jatkossa tasaisemmin useammalle kuukaudelle. – Tämä on win-win-tilanne molemmille, Karmala kertoo. Joustoa sisältyy myös lyhyihin sairauspoissaoloihin. Työntekijät saavat olla poissa omalla ilmoituksella kolme päivää. – Se on kustannuskysymys ja kummankin osapuolen etu. Jos on flunssaa tai vatsatautia, ei poissaolosta tarvita lääkärintodistusta, Karmala sanoo. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Alihankkijat ovat yksi tapa toteuttaa paikallista sopimista, sanoo Ilkka Lavas.

Optikon oikeus silmätippoihin toisi jopa miljoonien säästöt byrokratia Hoitoketjun tehostaminen ja sääntelyn purkaminen toisi mittavia säästöjä silmäterveyden alalla. Yhteiskunta voisi säästää jopa miljoonia euroja, jos hoitoketju olisi nykyistä tehokkaampi ja sääntely kevyempää, arvioi NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. – Optikon oikeus määrätä silmätippoja kuivan silmän hoitoon voisi tuoda miljoonien vuosittaiset säästöt erikoislääkärikäyntien kustannuksista, ja rutiininomaisten kaihileikkausten ohjaaminen yksityisille

klinikoille vapauttaisi yliopistosairaaloiden kapasiteettia vaativampaan kirurgiaan, Tast kertoo tiedotteessa. Tehokkaamman yhteistyön innoittamana alalle perustettiin keväällä uusi toimialaliitto. NÄE ry edustaa sekä silmäterveyden että näkemisen toimialoja. Toimialaliiton perustajiin kuuluu optikkoliikkeitä ja yksityisiä silmäklinikoita sekä niitä palvelevia maahantuojia ja tukkukauppoja. Jäseninä liitossa on myös alalla toimivia

oppilaitoksia ja yhdistyksiä. Liiton jäsenyritysten liikevaihto kattaa yli 80 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. NÄE ry:n tavoitteena on parantaa suomalaisten silmien terveyteen sekä näkemiseen liittyvän palvelun ja hoidon laatua sekä saatavuutta. Apua tarvitsevat muun muassa ikäihmiset sekä ruudun ääressä aikaansa viettävät. Alalla voidaan liiton mukaan saada aikaan säästöjä esimerkiksi selkeyttämällä hoitoketjua, tekemällä ennaltaehkäisevää

työtä, tunnistamalla silmäsairauksia ja ohjaamalla ihmisiä hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä purkamalla sääntelyä. – Tällä hetkellä muun muassa lisääntyvät kaihileikkaukset ja optikon työlle asetetut turhat rajoitteet kuormittavat erikoissairaanhoitoa tarpeettomasti, toimitusjohtaja Tast kuvailee. Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Yhdestoista hetki saada Suomi kasvu-uralle TALOUS Suomen talous kääntyi viime vuonna kasvuun. Sama pieni positiivinen vire on jatkunut alkuvuonna. Tapahtuneen muutoksen tärkeyttä korostaa se, että maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet. Maailmantalous kasvaa jo seitsemättä vuotta, joten on luonnollista, että riskit ovat kallellaan hitaamman kehityksen suuntaan. Riskien suurentumisen seurauksena Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti laskenut kasvuennusteitaan niin Yhdysvalloista, euro-alueelta kuin koko maailmantaloudestakin.

Kyky kohdata taantuma Suomen talouskasvulle ei ole yhtä yksittäistä tekijää, vaan kasvu tulee useista puroista. Vienti ei ole lähtenyt vetämään toivotulla tavalla, mutta rakentamiseen tehtävät investoinnit kertovat positiivisen luottamuksen kasvusta. Toinen valopilkku on yksityinen kulutus, joka on vauhdittanut kaupan ja palvelujen kysyntää. Yksityisen kulutuksen kasvua vauhdittaa se, että kuluva vuosi on sopeutusten näkökulmasta eräänlainen välivuosi. Viime vuonna toteutettiin loppuun edellisen vaalikauden leikkauspäätökset ja nykyisen hallituksen tekemät päätökset taas näkyvät vasta ensi vuonna. Seuraava taantuma tullee olemaan lievempi kuin 2009, mutta sen seuraukset

ovat Suomelle todennäköisesti pahempia. Kykymme kohdata minkäänlaista taantumaa on oleellisesti huonompi kuin edellisellä kerralla. Suomella on merkittäviä rakenteellisia haasteita, jotka heikentävät taantuman hoitoa ja syventävät sen aiheuttamia talousongelmia. Olemme velkaantuneet samanaikaisesti kun väestön ikääntyminen etenee kasvattaen julkisia menoja. Suurimpana ongelmana on kuitenkin se, että emme ole toipuneet 2009 tapahtuneesta tuottavuuden romahduksesta. Työmarkkinat eivät ole kyenneet sopeutumaan tuottavuuden äkilliseen supistumiseen. Kustannuskilpailukykymme on heikentynyt voimakkaasti suhteessa niihin maihin, joiden kanssa Suomi kilpailee maailmanmarkkinoilla. Talouskasvu ja sen suomat mahdollisuudet on hyödynnettävä tekemällä välttämättömät rakenteelliset muutokset. Tilaisuutta saa hukata. Tärkeintä olisi ymmärtää, että asiassa on pakko toimia nopeasti. Mikäli ei tehdä mitään, maailmantalouden kääntyessä laskuun Suomen heikon kilpailukyvyn yhteiskunnalliset kustannukset kohoavat kestämättömiksi.

@laitinen_miikka

Vesittynyt #kiky korvattava nopeasti alkuperäisillä hallitusohjelman lainsäädäntöhankkeilla. #demokratia #työllisyys

@PAU_liitto

#pau110-juhlassa @ LauriLyly #kiky-neuvotteluista: Yritetään sijoittaa työajan lisäys siihen mihin työaikaa tarvitaan. #duunarit

@topimanu

Aidosti kasvavien ja työllistävien todellisuus on valovuoden #kikyräpläyksen edellä. Odottamiseen liian kiire.

@knuuttila_pasi

#kiky Suomi on kuin Kreikka; mikään ei käy. No mennään sillä.

Petri Malinen ekonomisti toimitus@yrittajat.fi

Yrityksille:

i us

Etäpäivä Pariisissa?

ita

#officetoday

Onnistuu! Soneran Eurooppa-päiväpaketilla puhut, tekstaat ja surffaat huoletta ilman yllätyskuluja.

Valitsemasi puhelin + Sopiva Pro N -liittymä • Puhetta 25 h/kk • Viestejä 500 kpl/kk • Netin käyttömäärä 25 Gt/kk • Pohjola ja Baltia – ei lisäkuluja

alk. 29,90 €/kk

Valitse omasi täältä: • Sonera Kauppa • sonera.fi/officetoday

Eurooppapäiväpaketti lisäpalveluna kaikille Sopiva Pro -liittymille

5€

/päivä

Yrittäjäsanomat

vesa - matti väärä

Liiketoiminta konkarilta toiselle Hilda Tolmunen ja Eero Salonen tekivät kaupat vuosikymmeniä toimineesta ravintolasta aiemmin keväällä. MYYNTI Kun 87-vuotias Hilda Tolmunen näki Eero Salosen sanomalehteen jättämän ilmoituksen, hän oli vakuuttunut. Salonen kertoi kahdessa rivissä halukkuudestaan ostaa toiminnassa olevan ruokaravintolan liiketoiminta. Tolmunen otti yhteyttä ilmoituksen jättäjään eikä keskustelujen jälkeen ollut epäilystäkään, etteikö juuri Salonen olisi oikea jatkaja Tähti-baarille, joka on toiminut Turun keskustan kupeessa vuosikymmeniä. – Tiedän, että kiinnostuneita ostajia oli muitakin. Minulle oli kuitenkin tärkeää, että Tähti-baarissa tarjotaan myös jatkossa laadukasta kotiruokaa. Uusi yrittäjä tuo ravintolan toimintaan omat mausteensa, mutta perusidean säilyttäminen oli toiveeni, Tolmunen painottaa. Yrittäjänä 50 vuotta Tolmusen oma yrittäjän ura alkoi lähes 50 vuotta sitten, kun hän avasi Perhebaarin Turun Marttiin. Sen jälkeen Tolmuset Oy on pyörittänyt useita ravintoloita, kotileipomoa ja pitopalvelua.

Ravintolan myynnin ansiosta Tolmusen arki on hieman rauhoittunut. Hänen tarkoituksenaan on jopa viettää yrittäjälle harvinaista lomaa. Ensimmäiseksi hän aikoo sukuloimaan Pohjois-Suomeen. Tolmunen kannustaa iäkkäitä kanssayrittäjiä myymään ainakin pienen osan liiketoiminnasta seuraajalle kahdesta syystä: jos sopiva ostaja osuu kohdalle mutta myös siksi, että se auttaa nuorempia alkuun yrittäjyyden taipaleella.

Asiakkaat tuovat varmuutta Pitkän uran eri ravintoloiden keittiöissä tehnyt Eero Salonen näki yrittäjäksi ryhtymisessä mahdollisuutensa, kun paluu kotiseudulle Varsinais-Suomeen alkoi houkutella Espoossa vuosia asunutta

yrittäjät.fi

miestä. Hän uskoi omiin kykyihinsä yrittäjänä, sillä oli katsellut läheltä muiden ravintoloitsijoiden toimintaa. – Tietenkin tämä on iso harppaus uuteen. Koska minulle on kertynyt ikää, halusin ostaa valmiin liiketoiminnan. Lisäksi uskon, että vankka ja vahva asiakaskunta tuo yrittämiseen varmuutta. Vaikka Salosen ei tarvinnut aloittaa täysin puhtaalta pöydältä, helppoa palkkatyöstä oman itsensä herraksi siirtyminen ei ole ollut. Salosen mukaan lupa- ja perustamispapereiden täyttämiseen on mennyt paljon aikaa. Ensimmäiset viikot yrittäjänä ovat olleet kiireisiä. – Töitä on tehty täysillä ja se on tuottanut tulosta. Se on saamieni vinkkien ja

paikallisen yrittäjäverkoston ansiota, hän kertoo. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Hilda Tolmunen Aloitti yrittäjänä vuonna 1966. Valittu muun muassa Turun ensimmäiseksi naisyrittäjäksi vuonna 1982. Saanut kuntakohtaisen yrittäjäpalkinnon vuonna 1983. Ollut perustamassa myös VarsinaisSuomenYrittäjiä.

meeri utti

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Eero Salosen mukaan Hilda Tolmunen vierailee Tähti-baarissa edelleen päivittäin.

Q&A

Yritystä hevosten keskellä Miksi perustit miehesi kanssa yrityksen, Piia Helasto? Meillä on hyvät suhteet Ratsastuskeskus Ainon yrittäjiin, ja kun kuulimme heidän etsivän ravintoloitsijaa, aloimme pohtia mieheni kanssa vaihtoehtoja. Olemme työskennelleet molemmat yli parikymmentä vuotta ravintolaalalla, joten meillä oli vaadittavaa osaamista 400-paikkaisen ravintolan ylläpitämäiseen. Ensimmäisestä ideasta meni vuosi, kun Ravintola Maneesin ovet olivat auki. Millaista tukea olet saanut yrityksen perustamiseen? Kun päätimme perustaa yrityksen, otin heti yhteyttä Keravan Uusyrityskeskukseen. Sain sieltä todella paljon tukea ja neuvoja. Lisäksi olemme saaneet starttirahaa. Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet? Perustimme yrityksen joulukuussa ja täysi tohina alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen. Alusta pitäen asiakkaita on riittänyt. Ratsastuskeskus järjesti ensimmäisellä

viikolla avoimet ovet, mikä houkutteli paljon väkeä meille asiakkaiksi. Syömässä ja kahvilla käy niin ratsastustallin asiakkaita kuin muita hevosten ihastelijoita. Onko jokin asia yllättänyt? Yrityksen eikä varsinkaan ravintolan perustaminen ole ollut helppoa. Vaikka olimme varautuneet kaikkeen, papereita sai pyöritellä turhautumiseen asti. Yrittäjäksi ryhtymistä ei ole tehty Suomessa missään nimessä yksinkertaiseksi. Tämän lisäksi ravintolamme tarvitsi muun muassa anniskeluoikeudet ja terveystarkastajalta luvan toimintaansa. Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Yrittämisessä parasta on vapaus, mutta palkkatyöhön tottuneelle se tuo mukanaan myös haasteita. Perhe-elämän ja yrittämisen yhdistämisessä on lisäksi oma haasteensa. Valmistaudu, pyydä apua ja verkostoidu, niin pääset pitkälle. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Ravintola Maneesi Maneesi on Piia Helaston ja Jaakko Elosen Ratsastuskeskus Ainon yhteyteen perustama ravintola, joka tarjoaa kahvilatuotteiden lisäksi lounasta ja viikonloppuisin vaihtuvia menu-vaihtoehtoja. Maneesissa voi järjestää kokouksia ja tilaisuuksia jopa 500 hengelle. Ravintola Maneesi on osa Tuusulanjärven matkailua.

Piia Helasto ja Jaakko Elonen aloittivat vuodenvaihteessa yrittäjinä ravintolassa, jossa näköalapaikalla ovat hevoset.

Yrittäjäsanomat

Yrityslainaa kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille!

Rahoitamme yrityksiä ilman reaalivakuuksia – nyt jopa 50 000€ saakka, 1-12kk Yritysluotto.fi-lainapalvelu tarjoaa jopa 50 000€ saakka lainaa kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille, 1-12 kuukauden takaisinmaksuajalla. Lainapalvelu sopii erinomaisesti yrityksille, jotka painivat yllättävissä taloudenpidon haasteissa. Yrityslaina on nopeasti saatavilla ja hakeminen on vaivatonta verkkohakemuksella, ilman paperitöitä ja tilinpäätösdokumentaatiota.

Kun teet lainahakemuksen tänään, saat lainapäätöksen jo samana päivänä. Olemme toimineet rahoitusmarkkinoilla jo vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2013 lähtien olemme rahoittaneet yli 1500 yritysasiakasta Suomessa. Lisätietoja www.yritysluotto.fi

Henkilökohtaista palvelua arkisin 9-17 Puh. 020 741 2032 asiakaspalvelu@yritysluotto.fi

Lainaa nopeasti verkosta!

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

TUOMIO e ly l l ä e i ä lyä

Yrittäjät pettyneet hallitukseen

rittäjäliike on seurannut kilpailukykysopimusneuvotteluja huolestuneena. Sama huoli on kohdistunut Juha Sipilän hallituksen toimintaan. Hallituksella on yrittäjyyden näkökulmasta erinomainen ohjelma, mutta sen toteutuksessa hallituksesta on tullut työmarkkinajärjestöjen vanki. Järjestöt ovat päässeet asemaan, jossa ne voivat käytännössä sanella hallitukselle, mitä se saa työmarkkinoille tehdä. Tilanne on hyvin huolestuttava myös yrittäjyyden näkökulmasta. Varsinkin pk-yrittäjien kannalta erittäin tärkeä työpaikkasopiminen ei näytä etenevän juuri ollenkaan, ja se vähäkin eteneminen ollaan laittamassa luottamusmieslukon taakse. Tämä merkitsee sitä, että myös yleissitovassa kentässä – järjestäytymättömissä yrityksissä – paikallisen sopimisen osapuoleksi ajetaan väkisin ammattiliittoa edustava luottamusmies.

kolumni

Mikael Pentikäinen toimitusjohtaja mikael.pentikainen@ yrittajat.fi

Tämä tarkoittaa, että paikallinen sopiminen edellyttää joko järjestäytymistä tai liityntäsopimusta ammattiliiton kanssa. Se on ristiriidassa Suomen perustuslain yhdistymisvapauden ja yhdenvertaisuuden kanssa. Tämä johtaa myös siihen, että koko kilpailukykysopimuksen haitat alkavat olla pk-yritysten kannalta suuremmat kuin sen hyödyt. Sellaisen sopimuksen perään ei kannata itkeä. Asetelmassa on kyse tietenkin vallasta. Sekä työnantajaliitot että työntekijäliitot haluavat vahvistaa asemaansa, ja työehtosopimusten ja yleissitovuuden kautta he voivat sen tehdä. On hyvin erikoista, että korporaatioiden marssi pk-kenttään tapahtuu porvarihallituksen suojeluksessa. Ei ole ihme, että yrittäjäkunnan mitta on täyttämässä. Yrittäjille tekemässämme kyselyssä Sipilän hallitus saakin huonot arvosanat.

Yhdessä olemme vahvoja Olen työskennellyt ensimmäiset viikkoni Suomen Yrittäjien palveluksessa. Kokemus on ollut rohkaiseva ja myönteinen, vaikka monta kertaa olen saanut yhtyä Sokrateen sanoihin: ”Sen tiedän, että en tiedä.” On ollut ilo havaita, että järjestössä on töissä – niin Helsingissä kuin alueilla – erittäin osaavaa väkeä. Myös luottamushenkilöstö on tehnyt vaikutuksen. Kun porukka osaa jo valmiiksi, vetäjäkin saa aikaa oppia. Yrittäjäjärjestö on mielenkiintoinen yhteisö. Se on sekä kansanliike että elinkeinojärjestö. Tämä on yrittäjäliikkeelle ehdoton voimanlähde. Se erottaa meitä muista elinkeinoelämän järjestöistä. Se myös tarkoittaa, että järjestöllä on vahva tarkoitus, ja siihen kuuluminen on monelle hyvin yhteisöllinen kokemus. Halutaan ajaa yhdessä tärkeää asiaa, rakentaa Suomesta yrittäjyyden ihanneyhteiskuntaa, mutta myös kuulua yhteen ja toimia yhdessä. Järjestön kaksoisluonne tekee sen johtamisesta erityisen haastavaa. Ratkaisujen äärellä on tärkeä pohtia paitsi sitä, miten päätökset edistävät yrittäjyyttä, mutta myös sitä, miten ne vaikuttavat kansanliikkeen dynamiikkaan. Kansanliike kokoaa aina vahvoja persoonia. Se tarkoittaa, että on mielipiteitä, ja ne kerrotaan epäröimättä, jos asia sitä edellyttää. Tämä on mainio asia. Se on hyvin luontevaa varsinkin yrittäjille, jotka ovat tottuneet kantamaan vastuuta ja johtamaan – usein kovassa vastatuulessa. Kansanliikkeen olemukseen kuuluu se, että asioista keskustellaan ja joskus ollaan rapsakasti eri mieltä. Sekin on myönteinen asia. Kansanliike voi hyvin, kun sen sisällä käydään aitoa vuoropuhelua ja puhutaan rohkeasti suoraan – kumppania arvostaen. On erittäin tärkeää, että yrittäjäliike on vastakin vahva kansanliike. Mitä useampi yrittäjä on mukana, sitä paremmin meidän sanaamme kuullaan ja sitä enemmän pystymme vaikuttamaan isänmaan asioihin. Siksi kutsu liittyä joukkoon kuuluu tänäkin päivänä.

Etelä-Pohjanmaalla Alavudella paikalliset isännät ryhtyivät omatoimisesti tienkunnostukseen. Paikallinen Ely-keskus antoi moitteet ja pohti jopa rikosilmoituksen tekoa. Maalaisjärjellä olisi käyttöä. va n h u s , h a n k i ä ly p u h e l i n

Helsingissä vaaditaan jatkossa älypuhelin kertalipun ostoon ratikkaan tai lähijunaan. Kyllä tulee lipulle hintaa, kun ensin pitää ostaa uusi puhelin! wwf-televisio

Maailman luonnonsäätiö WWF:n sivuilla on pyörinyt pari viikkoa #norppalive –verkkolähetys kiveltä, jolla voi nähdä jopa kaksi saimaannorppaa. Lähetyksellä on ollut jo yli puoli miljoonaa katselukertaa. Siinä jää moni ison tv-kanavan deitti- ja keittiöohjelma kirkkaasti kakkoseksi.

t weetit

@KalleVLarsson

Onnittelut Keitele, Lieto, Seinäjoki ja Sipoo loistavasta työstä yrittäjyyden edistämisessä. #kujo2016 #yrittäminen #vetovoima

@HilkkaHaaga

Nuorten yrittäjyyttä tukee parhaiten #koulutus , uniikki #osaaminen ja hyvä #tilitoimisto ! #kujo2016 #yrittäjyys

@MoonaKuukka

#Palveluseteli’n avulla myös yrityksen innovatiivisuus ja palvelujen laatu korostuvat, eikä vain hinta ratkaise #kujo2016 @ suomenyrittajat

@anniinapeltola

Kenellä vastuu elinvoimasta, kysyy Suomen yrittäjien @Anssi_ Kujala. Itsehallinnollisilla kunnilla. Ok myös yrityksillä #kunnat #kujo2016

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Työelämä muuttuu – lainsäädännönkin pitäisi Yrittäjyyden eri muodot ja itsensätyöllistäminen yleistyvät kovaa vauhtia. Tällä hetkellä jo noin 190 000 suomalaista työllistää itse itsensä – ja määrä kasvaa koko ajan. Kun koko työelämä muuttuu, ajattelummekin pitää muuttua. Enää ei voida kategorisesti jakaa työmarkkinoiden toimijoita vain työnantajiin ja palkansaajiin, sillä moni on joko jotain siltä väliltä tai jonkinlainen näiden epämääräinen yhdistelmä. Yhä harvempi työskentelee vakituisessa, kokoaikaisessa, säännöllisessä palkkatyössä. Opiskelukavereistani tuskin kukaan tulee työskentelemään koko työuraansa saman työnantajan palveluksessa. Olen itse ihan hyvä esimerkki. Ennen valintaani kansanedustajaksi olen ehtinyt työskennellä pienessä paikallisessa yrityksessä, kansainvälisessä pörssiyhtiössä, maailmanlaajuisessa yhdistyksessä, hyväntekeväisyysjärjestössä, kunnalla, valtiolla ja omassa

yrityksessäni. Äitiyslomani jälkeen olin puolipäiväisesti palkkatyössä ja toisen puolen ansioistani tein sekalaisia töitä toiminimellä. Minulla ei ole koskaan ollut vakituista työsuhdetta ja kansanedustajan neljän vuoden pätkätyö on tuplasti pidempi kuin edellinen pisin työsuhteeni. Enkä todellakaan ole silppukokemuksellani ikäluokassani poikkeus. Jos ajattelumme laahaa muutosta perässä, vielä kauemmas on jäänyt lainsäädäntömme. Yhtenäistä, yksiselitteistä näkemystä

Itsensätyöllistäjien määrän voimakkaasti kasvaessa lainsäädännössämme riittää päivitettävää.

ei taida olla edes monipuolistuvan yrittäjyyden käsitteistä ja määritelmistä.

Yllätyksellinen yrittäminen Kevytyrittäjyys, mikroyrittäjyys, toiminimet ja freelance-verokortit ovat monen pienyrittäjän arkea, mutta järjestelmämme on kankea tunnistamaan yrittäjyyden eri muotoja tai ymmärtämään yritystoiminnan erilaista luonnetta. Käsitteiden selkeä määrittely olisi tärkeää yrittäjien yhdenmukaisen kohtelun vuoksi, koskien esimerkiksi sosiaali- ja työttömyysturvaa. Yrittäjien sosiaaliturvasta onkin puhuttu paljon ja vaikka parannuksia on saatu, on yrittäjän sosiaaliturva edelleen perusteettomasti palkansaajaa heikompi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt pienyrittäjien oikeusturva. Ikäviä tarinoita on kuulunut vaikkapa konkurssikohtaloista tai täysin kohtuuttomasta byrokratiasta. Toisaalta esimerkiksi toiminimellä

toimijalle saattaa tulla yllätyksenä, ettei kuluttajasuoja suojaakaan, kun oman nimen eteen on lisätty T:mi-lyhenne. Riitatilanteessa yksinyrittäjää voi olla vastassa monikansallinen jätti, jolla on lakimiehiä omasta takaa. Vaikka asetelma on maalaisjärjellä ajateltuna epäreilu, lain silmissä nähdään vastakkain vain kaksi tasavertaista yritystä. Työelämän muuttuessa ja erityisesti itsensätyöllistäjien määrän voimakkaasti kasvaessa lainsäädännössämme riittää päivitettävää.

Katleena Kortesuo @katleena Katleena on kriisiviestinnän asiantuntija. Katleenan blogi eioototta.fi kuuluu Suomen luetuimpiin viestinnän blogeihin.

Saara-Sofia Sirén

Jaakko Männistö @jaakkomannisto Kirjoittaja on startup-yrittäjä ja asiakaskokemuksen mittaamisen ammattilainen yrityksessä Feedbackly sekä Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen.

@saarasofia Kirjoittaja onkokoomuksen kansanedustaja Varsinais-Suomesta, maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu. Yrittäjyyden arkipäivää hän seuraa paitsi perheyrityksen ja oman toiminimen, myös pienyrittäjänä toimivan puolison kautta.

Anniina Isokangas Kirjoittaja on suunnittelija ja intoilija PaaPii Design Oy:ssä.

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

yrittajat.fi

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

UUTUUS! Mikä on, kun ei raha kelpaa? – Pienyrittäjä ei pidä yrityksensä arvoa yllä

Vain puolet pk-yritysten päättäjistä seuraa yrityksensä arvon kehittymistä. Tämä tulos tuli ilmi tutkimuksesta, jonka Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM teettivät tänä keväänä 6000 pienyrittäjälle. Juha Rantanen, Ari Engblom, Riitta Korpela, Mika Haavisto, Johanna Haanpää

39 € (+ alv. 10 %)

Hinta: Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 39 € (+ alv. 10 %) Muille 42 € (+ alv. 10 %) Lähetyksiin lisätään 8 € toimituskulut. Kustantaja: Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Arvokas yritys – näin pidät yrityksesi myyntikunnossa Arvokas yritys on uutuuskirja, joka jokaisen yrittäjän kannattaa lukea. Tämän kirjan lukeminen on tuottava investointi riippumatta siitä, onko yritys vasta perustettu vai vuosikymmeniä vanha. Kirja antaa käytännön ohjeita siitä, kuinka mikä tahansa yritys voi säilyttää ja kasvattaa arvoaan. Mikään yritys ei ole hyvä kaikissa asioissa, eikä mikään huono jokaisessa. Kirjan vinkkien avulla kykenet virittämään yrityksesi huippukuntoon askel kerrallaan. Kirja kertoo selkeästi vastaukset niihin kysymyksiin, joita yrittäjät miettivät: l Miten säilytetään yrityksen arvo tai jopa nostetaan sitä? l Miten henkilöstön/yrittäjän hyvinvointi vaikuttaa yrityksen arvoon? l Miten hyvä maine lisää pienyrityksen arvoa? l Miksi yrityksen voitto ei yksin ratkaise yrityksen arvoa? l Miten markkinointi kasvattaa yrityksen arvoa? Tutustu kirjaan ja tilaa: yrittajat.fi/arvokas_yritys

Yrittäjäsanomat

fakta

Yrittäjä, palkitse harkiten Bonukset, vuoden työntekijä -äänestykset, ulkomaanmatkat. Yritykset voivat palkita työntekijöitä monin tavoin. Kannattaa miettiä, mistä keinoista on hyötyä juuri omassa yrityksessä. Teksti ANNA-SOFIA NIEMINEN Grafiikka maarit kattilakoski

un Pipelife Finlandin työntekijä tekee virheen, häntä ei odota rangaistus. Päinvastoin: jos virheen tunnustaa, voi saada palkkioksi vaikka leivoskahvit. Tällä pyritään estämään virheiden peittelyä, kertoo Pipelifen toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää. – Asioita ei voi hirveästi parantaa, elleivät ne tule esiin. Työntekijöiden kuunteleminen kuuluu lvialalla toimivan yrityksen arvoihin. Käytössä on ollut jo pitkään aloitejärjestelmä, jonka kautta työntekijät voivat tehdä parannusehdotuksia. Aiemmin oivalluksista sai bonusta, mutta siitä Kedonpää on luopunut. Hänestä oivallukset ovat niin keskeinen osa yrityksen kulttuuria, että ne kuuluvat työnkuvaan. – Totta kai jos tulee hyviä oivalluksia, joista tulee todella paljon rahallista hyötyä, voidaan maksaa keksimispalkkio. Muutenkin Pipelifella on lukuisia tapoja palkita sen noin 135 työntekijää. Työntekijät äänestävät keskuudestaan muun muassa vuoden työntekijän ja tsempparin, jotka saavat 300–1 000 euroa sekä kunniakirjan. Yritys tukee kunkin työntekijän liikkumista 400 eurolla vuodessa. Kedonpää saattaa antaa erityisestä onnistumisesta vaikka tuhannen euron palkkion. Ja niin edelleen.

Yritysten palkitsemistapojen kirjo on laaja. Palkitsemiseen lasketaan peruspalkan lisäksi esimerkiksi tulospalkkiot, lounas- ja puhelinetu, aloitepalkkiot ja työstä saatu palaute. Tärkeää on tehdä palkitsemisjärjestelmästä juuri omaan yritykseen sopiva, sanoo palkitsemisen asiantuntija Kiisa Hulkko-Nyman. Tutkijana ja konsulttina työskennellyt HulkkoNyman on kehittänyt ja tutkinut yli 70 organisaation palkitsemisjärjestelmiä. – Palkitsemista kannattaa suunnitella hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Silloin saadaan järkevältä tuntuvia järjestelmiä, ja ihmiset sitoutuvat niihin jo suunnitellessa. Esimerkiksi tulospalkkiojärjestelmä on huono, jos kukaan ei oikein tiedä, mitkä palkitsemisen perusteet ovat. Hulkko-Nymanista on tärkeää, että ihmiset kokevat tulevansa kohdelluksi reilulla tavalla. Reiluutta ja tasapuolisuutta korostaa myös Kanta-Hämeen Eläinklinikan toimitusjohtaja Päivi Ursachi. Hän on esimerkiksi vienyt työn-

Yrittäjäsanomat poimi esimerkkejä erilaisista palkitsemistavoista. Niillä tavoitellaan eri asioita, kuten yhteishenkeä tai runsaampaa palautetta.

TyönanTajan muisTamiseT Henkilökohtainen palkkio voi jäädä hyvin mieleen. Työntekijän voi palkita onnistumisesta vaikka kuohuviinillä. Eräänä vuonna Pipelife antoi taloushallinnon työntekijöille joulusiivouksen, koska taloushallinto oli ollut syksyllä erityisen kovilla.

kierTäVäT palkinnoT Kun työntekijät saavat palkita toisiaan, he aktivoituvat havaitsemaan muiden hyvää tekemistä. Reaktorin yhdellä tiimillä on käytäntö, jossa viikoittain yksi työntekijä antaa valitsemalleen kollegalle palautetta ja esimerkiksi viinipullon.

meeri utti

Henkilöstö mukaan suunnitteluun

tekijöitään ulkomaille viettämään pikkujouluja, mutta reissuun ei lähdetä, elleivät kaikki pääse mukaan. Tällainen yhteinen huomioiminen on mahdollista, koska täysipäiväisiä työntekijöitä on vain neljä. – Hyviä työntekijöitä kannattaa tietysti palkita. Jos aina ei ole mahdollisuutta palkita materialla, niin positiivista palautetta voi ainakin antaa, Ursachi sanoo. Pikkujoulumatka ei olekaan jokavuotinen perinne, vaan matkalle lähdetään, kun siihen tulee hyvä tilaisuus. Ursachi kehuu pienen työyhteisön henkeä ja uskoo, että yhteinen tekeminen tiivistää sitä entisestään. Myös ohjelmistoyritys Reaktor lennättää työntekijöitään ulkomaille, vaikka järjestelyt ovat vaatineet luovuutta työntekijöiden määrän kasvaessa. Nyt työntekijöitä on jo yli 350, ja liiketoimintajohtaja Panu Liira arvioi osallistumisprosentin olevan matkoilla lähes 90. – Koko porukan matkat tuntuvat fiksulta sijoitukselta siinä mielessä, että reissussa pääsee tutustumaan kollegoihin, jotka arkena toimivat eri tiimeissä ja asiakkuuksissa, Liira sanoo. Hänestä yhteisen ajan viettäminen vapaalla ohjaa siihen, että työssä ei tarvitse olla rakennettua ammattiminää, vaan ihminen uskaltaa tulla töihin omana itsenään. Kun ihmiset tuntevat toisensa, he tekevät paremmin töitä yhdessä. Samaa tavoitetta palvelevat yrityksen tukemat jalkapallo-, pyöräily-, auto- ja muut harrastuskerhot. Reaktor saattaa sponsoroida vaikka pyöräilijöiden ajoasuja, ja pyöriä on helppo liikutella paikasta toiseen työpaikan kahdella pakettiautolla.

Panostus maksaa itsensä takaisin Edellä esitellyt palkitsemistavat ovat vain esimerkkejä isoista kokonaisuuksista. Laajoihin palkitsemisjärjestelmiin saa uppoamaan paljon rahaa. Pipelifen Kedonpää sanoo, ettei ole laskenut tarkkoja summia. Hän arvioi, että panostus on vuosittain 70 000 euron luokkaa, eikä siinä ole mukana peruspalkkaa tai bonuksia. Hyötyä on vaikea mitata, mutta Kedonpää arvelee panostuksen maksavan itsensä takaisin moninkertaisena. Esimerkiksi sairauspoissaoloja on vähän. – Meillä on motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat ja saavat tehdä osaamistaan vastaavaa työtä ja pysyvät terveinä, Kedonpää summaa.

Reaktorin liiketoimintajohtaja Panu Liiran mukaan henkilökunnan yhteiset ajanvietteet parantavat myös työn laatua.

untobonus vai osaKKuus?

Mitä palkitseminen sisältää? Palkitsemistavat voidaan jakaa aineettomiin ja aineellisiin. Aineelliseen palkitsemiseen kuuluvat peruspalkka, tulospalkkiot, edut, erikoispalkkiot ja aloitepalkkiot. Aineettomaan palkitsemiseen kuuluvat työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja kouluttautua, palaute, arvostus, mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua sekä työajan ja työsuhteen järjestelyt. Lähde: Aalto-yliopiston työpsykologian ja johtamisen palkitsemissivut.

yriTyksen osakkuus Osakkuus sitoo kehittämään yritystä, koska silloin saa osuuden yrityksen tekemästä tuloksesta. Reaktor järjesti keväällä henkilöstölleen osakeannin, jossa yli 90 prosenttia yrityksen työntekijöistä osti osakkuuden yrityksestä.

Aineeton kiinnostaa

koko Tiimin palkiTseminen Yhteiset palkitsemiset voivat paitsi motivoida, myös tiivistää yhteishenkeä. Palkinto voi olla vaikka lomamatka, illallinen tai rahaa. Kanta-Hämeen Eläinklinikka on kiittänyt työntekijöitä intensiivisestä työrupeamasta esimerkiksi puolen kuukauden palkkaa vastaavilla bonuksilla.

VirheisTä palkiTseminen Virheistä palkitseminen viestii, että yrityksessä saa kokeilla ja epäonnistua. Kun Pipelifen Utajärven tehtaan työntekijä kertoo tekemästään virheestä, saa hän siitä palkkioksi leivoskahvit paikallisessa kahvilassa.

TerVeyden Tukeminen Hyvä kunto ylläpitää työkykyä. Työnantaja voi tukea työntekijän kuntoilua verovapaasti 400 eurolla vuodessa. Yrityksellä voi olla myös kuntoiluun liittyviä kampanjoita ja bonuksia. Esimerkiksi Pipelife antoi yhtenä vuonna työntekijöille sykemittarin, jos nämä kävelivät päivittäin 10 000 askelta.

Lähteet: Juttuun haastatellut henkilöt.

Aineeton palkitseminen on aiempaa enemmän tapetilla, sanoo palkitsemisen asiantuntija Kiisa Hulkko-Nyman. Siihen kuuluu esimerkiksi uralla kehittyminen, palaute ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. – Yrityksissä mietitään nyt paljon palkitsemisen kokonaisuutta ja sitä, mikä tekee kokonaisuudesta innostavan, Hulkko-Nyman sanoo. Hän näkee aineettoman palkitsemisen trendille kaksi syytä: rahan ja vaikuttavuuden. Yritykset etsivät kustannustehokkaita palkitsemistapoja. Esimerkiksi hyvin annettu palaute ei paljoa maksa, mutta voi innostaa ja ilahduttaa todella paljon. Hulkko-Nymanin mukaan työntekijät kokevat aineettoman palkitsemisen usein hyvin merkityksellisenä. Hän sanoo, että palaute on kärjessä, kun ihmisiltä kysyy, mitä he toivovat palkkioksi hyvin tehdystä työstä. – Palautetta ei saada läheskään riittävästi. Kun kysytään, mitä todennäköisesti saa hyvin tehdystä työstä, palaute ei olekaan enää kärjessä. Todennäköisemmin saa lisää töitä. Hulkko-Nymanin mukaan yksi osa aineettoman palkitsemisen trendiä on kehityskeskustelujen uudistuminen. Ne ovat muuttumassa kerran vuodessa hoidettavasta velvollisuudesta useammin käytäviin tilannepäivityksiin: onko kaikki hyvin, mikä on seuraava tavoite ja miten viime jaksolla onnistuttiin. Tällaiset keskustelut lisäävät työn tavoitteellisuutta ja työstä saatavan palautteen määrää.

gallup

Jorma Räisänen Varastonhoitaja, Pipelife Finland Oy

Tuukka Wahlman Eläintenhoitaja, Kanta-Hämeen Eläinklinikka Oy

Jani Hellström Viestinnän asiantuntija, Reaktor Innovations Oy

Työkaverit äänestivät minut Utajärven tehtaan vuoden 2015 työntekijäksi. Palkinto oli 300 euroa. Tuollaisen kokee vähän kiusalliseksi, kun hyviä työntekijöitä on niin paljon, mutta arvostan sitä kovasti. Meillä on panostettu siihen, että kunnioitamme toisiamme työkavereina. Ja jos tulee virhe, siitä ei suinkaan rangaista, vaan saa leivoskahvit. On aina parempi, että virhe tulee kaikkien tietoon ja että muut voivat ottaa siitä opiksi.

Palkitseminen on mukava huomionosoitus siitä, että minun työpanostani arvostetaan. Tuntuu, että on tehnyt jotain oikein. Se lisää työmotivaatiota. Ehkä eniten olen saanut irti työporukan kanssa tehdyistä matkoista. Meillä on aina ollut hirveän hyvä henki työpaikalla, ja olen mielelläni lähtenyt reissuun. Suurin osa työpaikalla vietetystä ajasta on työntekoa, kun taas matkalla on vapaampaa yhdessäoloa.

Meidän tiimillä on viikoittainen palkitsemisjärjestelmä: edellisen viikon palkittu antaa valitsemalleen kollegalle hyvää palautetta ja samalla symbolisena eleenä jonkun pullon. Kerran sain pullon, koska olen tuonut virtaa tiimiin. Se jäi mieleen. Työnantaja kannustaa tällaiseen, että käytännöt lähtevät työntekijöistä. Yritys myös tukee monenlaisia harrastuskerhoja. Ihmiset paitsi tekevät töitä yhdessä, myös viettävät paljon aikaa yhdessä.

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Visedon toimitusjohtajan Kimmo Rauman mielestä hyvä tuotekehitys on yrityksen tärkein tulevaisuuden tekijä.

Tärkeintä on tuotekehitys Virheitä ei kannata tuotekehityksessä pelätä. Jokainen virhe kehittää osaamista, kunhan se jälkeenpäin käydään läpi, sanoo Visedon toimitusjohtaja Kimmo Rauma. Mitä tarvitaan hyvään tuotekehitykseen?

Miten tuotekehitysprosessi teillä etenee?

Osaava tiimi ja riittävä resursointi ajallisesti, rahallisesti ja henkilöstön osalta. Firmalla täytyy myös olla selkeä strategia, joka pohjaa siihen, mitä markkinat tarvitsevat. Muuten insinöörit keksivät hyviä ideoita, mutta niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä myytävissä olevan tuotteen kanssa.

Siihen vaikuttaa moni asia. Markkinointi selvittää asiakkaidemme tarpeita ja ideoita. Markkinaanalyysi katsoo kenttää yleisellä tasolla. Yrityksen strategiasta katsotaan, halutaanko muuttaa yrityksen suuntaa. Kustannustasoa seurataan myös tarkasti. Sitten on omia ideoita. Kaikki tuodaan yhteen ja saadaan pussillinen tuotekehitystarpeita ja ideoita, jotka lajitellaan järjestykseen tiettyjen kriteerien mukaan. Katsomme, mitkä on pakko tehdä esimerkiksi uusien säädösten takia ja missä ideoissa on suurin potentiaali kasvattaa firman tulosta. Se on hyvin pragmaattista työtä. Ei sitä tehdä millään fiiliksellä.

Mistä tuotekehitys lähtee liikkeelle? Yksi aika spesiaali lähtökohta on, että on joku keksintö, joka voi muuttaa markkinoita täysin. Tyypillisin ideoinnin lähtökohta on kustannuspaine. Kun markkinat ovat tyytyväisiä tuotteeseen, kilpailu on kovaa ja kustannuksia pitää saada koko ajan alas. Se on normaalia tuotekehitystyötä. Kolmantena kannustimena ovat erilaiset poliitikkojen asettamat avustukset tai pakotteet, jotka muuttavat koko kenttää. Neljäs lähtökohta on asiakkaiden tarpeet.

Miten tuotteiden kehittäminen ja parantelu eroavat toisistaan? Niissä on eri aikajänne ja eri kriteerit. Uuden tuotteen kehittä-

Visedo Oy

misen aikajänne on 2–4 vuotta ja vanhojen päivitysprojektit kestävät alle vuoden. Virheet pitää toki korjata nopeammin.

tyytyväisiä asiakkaita. Sitä kautta varmistetaan liikevaihdon kasvu.

Missä vaiheessa tuote viedään asiakkaalle?

Kyllä siihen pitää laittaa paljon. Meillä se on ihan ylivoimaisesti suurin kuluerä. Ainakin tällaisessa teknologiayhtiössä tuotekehityksellä luodaan yhtiön tulevaisuus.

Me valitsemme aina tuotteelle avainasiakkaan, jolle se tehdään. Avainasiakas antaa palautetta ja saa hyvin aikaisessa vaiheessa testiin prototyyppejä. Näin meillä pysyy mielessä se, ettemme tee tuotetta itsellemme, vaan jollekin asiakkaalle. Se on ollut aina tärkeää meille.

Mitkä ovat tässä toimintatavassa suurimmat edut? Kun tuote on valmis, sille on heti asiakas. Toinen etu on se, että tuote varmasti täsmää sen asiakkaan tarpeeseen. Riskinä tietysti on, että valittu asiakas poikkeaa paljon muista asiakkaista. Tässä vaiheessa, kun emme ole maailman markkinajohtaja, on tärkeämpää, että meille tärkeät asiakkaat ovat

Kimmo Rauma on sähköisiä ajoneuvojärjestelmiä ja uuden sukupolven taajuusmuuttajia kehittävän ja valmistavan Visedon toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Visedo kehittää ratkaisuja erityisesti työkoneisiin ja muihin vaativiin käyttökohteisiin. Lappeenrannassa toimiva yritys on perustettu vuonna 2009. Yhtiö osti tammikuussa alankomaalaisen Electric Power Conversionin.

Miten paljon tuotekehitykseen pitää satsata rahaa?

Miten voidaan välttää virheitä? Virheitä ei pidä yrittää välttää. Pitää tehdä paljon ja nopeasti. Jokaisessa virheessä on se hyvä puoli, että se kehittää osaamista. Yksikään virhe ei ole turha, kun se käydään läpi. Jos käy suunnittelemaan toimintaa niin, ettei tehdä virheitä, se tuote ei tule ikinä markkinoille.

Mikä on ollut sinulle yllättävä oppimisen paikka?

sitä historiaa, mikä jollain tuotteella on. Mekin teimme mielestämme hyvän keksinnön ja teimme siitä tuotteenkin. Sitten huomasimme, että siihen oli syynsä miksi muut tekevät sen maailmalla jollain tietyllä tavalla. Kannattaa kunnioittaa historiaa. Aiemminkin on ollut fiksuja ihmisiä tekemässä niitä valintoja.

En ole ollut mukana alan kehityksessä alusta asti, joten olen huomannut, ettei kannata ylenkatsoa

Pekka Leiviskä toimitus@yrittajat.fi

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli kilpailutilanne ja siitä selviytyminen.

Hoida oma tonttisi Kehitä itseäsi ja opi muilta. Näin varmistat oman menestyksesi. Kun oman tonttinsa hoitaa mahdollisimman ammattimaisesti, puskaradio toimii ja asiakaskunta vankistuu, toteaa yrittäjä Laura Lehtilä.

Ole aktiivinen Kilpailutilanne pitää yrittäjän hereillä ja kannustaa jatkuvaan kehittämistyöhön. Kehitä aktiivisesti muun muassa tuotteita, asiakassuhteita sekä brändiä, neuvoo yrittäjä Riikka AliLekkala-Toivo.

Etsi täyttymätön tarve Mieti kilpailun sijaan sitä, mikä erottaa sinut muista ja keskity siihen. Ajattele laatikon ulkopuolelta ja yritä löytää se asiakkaiden tarve, mikä ei ole vielä täyttynyt, vinkkaa yrittäjä Aksel Junkkila.

Pidä kiinni asiakkaista Kilpailussa pärjätäkseen yrittäjä tarvitsee asiakkaitaan. Kaikkea ei voi tehdä, mutta pitää pystyä tekemään riittävästi, että saa asiakkaat tulemaan ja pysymään, sanoo yrittäjä Wille Mäkelä.

johannes wiehn

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

Yrittäjäsanomat

pixhill

Vastaanottokeskus sai projektia varten tietokoneita Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan Docventuresin Startup Refugees -ohjelman kautta.

14.–15.9.2016 Kuntatalo, Helsinki

Kansainvälistymisapua yllättävästä paikasta MARKKINOINTI Saarijärveläisyritykset saavat Lähi-idän markkinoille tukea turvapaikanhakijoilta. Saarijärven vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijat ottivat tehtävän vastaan vastaan innoissaan, kun keskuksen johtaja ja kaupungin kehittämisyhtiö tarjosivat heille töitä Lähi-idän markkinoiden kartoittamisessa yrityksille. Idean isä oli SPR:n Saarijärven vastaanottokeskuksen johtaja Tomi Kuosmanen. Mukana on myös oleskeluluvan jo saaneita maahanmuuttajia. Markkinoita on kartoitettu muutaman kuukauden ajan ja alustavia markkinointisopimuksia on jo tehty. Tuotteet liittyvät muun muassa vesienkäsittelyyn ja rakentamiseen. – Projektissa olevat kaverit ovat aktiivisia, ja heillä on siellä kontakteja. En kovin suuria odota tästä, mutta koskaan ei tiedä, mikä lähtee vetämään. Kohdemaissa on tarvetta lämmöneristeille. Voimme myydä sinne asennuskoneita, Termex-Eriste Oy:n toimitusjohtaja Keijo Rautiainen kertoo. Lämmöneriste on kotimarkkinatuote, jota

ei kannata kovin pitkää matkaa kuljettaa. Projekti toimii saarijärveläisen Visiosäätiön alaisuudessa olevan Kiepura Oy:n kautta. Keskuksen asukkaat eivät ole projektin palkkalistoilla. Projektin vetovastuu on vastaanottokeskuksella. – Jos kauppaa syntyy, tekijät saavat kaupasta provisiot. Olemme jo saaneet yhteydenottoja, mutta ne eivät ole vielä johtaneet mihinkään.

Varaa osastopaikka ja varmista näkyvyys vuoden kunta-alan ammattitapahtumassa!

Tietokoneet lahjoituksina Tietokoneet vastaanottokeskus sai Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan Docventuresin Startup Refugees -ohjelman kautta. Kolme firmaa lahjoitti koneet. – Vastaanottokeskuksesta on projektissa noin 15 henkilöä. Pari henkilöä muutti meille muualta tätä varten. Kaksi kuntapaikan saanutta kaveria jäivät varta vasten Saarijärvelle asumaan, kun näkivät tässä mahdollisuuden työllistää itsensä, Tomi Kuosmanen sanoo. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Perinteinen ja moderni yhteen YRITYSKAUPAT Pirkanmaalla solmittiin toukokuun puolivälissä yrityskauppa, jossa Royal Bakery ja Leipomo Ståhlberg yhdistivät voimansa. Vuonna 2012 perustettu Royal Bakery on nuori ja moderni leipomo. Vuodesta 1955 asti toiminutta Leipomo Ståhlbergia taas voidaan luonnehtia vanhaksi ja perinteiseksi. Perinteisen ja uudenaikaisen leipomon yhdistyminen hyödyttää molempia, toteaa Royal Bakeryn toimitusjohtaja ja palkittu kondiittorimestari Veli-Matti Ahvenharju. – Royal Bakery saa perinteitä vaalivaa ammattitaitoa ja Ståhlberg taas nykyaikaista huippuosaamista. Lopputuloksena asiakkaamme saavat entistäkin laajemman kattauksen laadukkaita käsin leivottuja leipomotuotteita. – Yhdessä meistä tulee Pirkanmaan alueella merkittävä leipomoalan toimija, paitsi kokoluokan myös tarjonnan monipuolisuuden suhteen, Ahvenharju jatkaa. Yhdistymisen jälkeen leipomot työl-

listävät Pirkanmaan alueella noin 30 työntekijää. Molemmat leipomot jatkavat toimintaansa nykyisillä toimipaikoillaan, eikä yhdistyminen vaikuta niiden kahvilatoimintaan. Royal Bakery valmistaa muun muassa kakkuja, leivoksia ja leipiä. Ståhlbergin leipomo tekee leipiä sekä perinteisiä leipomoherkkuja, kuten täytekakkuja, pullapitkoja ja voipullia. – Tuotteet pysyvät toistaiseksi ennallaan, mutta lähitulevaisuudessa tulemme uudistamaan ja laajentamaan tuotevalikoimaamme entistäkin monipuolisemmaksi. Tamperelaisen Royal Bakery Oy:n liikevaihto oli vuosi sitten päättyneellä tilikaudella noin 800 000 euroa. Lempääläisen Leipomo Ståhlberg Oy:n liikevaihto oli vuonna 2014 noin 2,1 miljoonaa euroa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Osallistu Vaikuta Verkostoidu Lisätiedot: maritta.makela@kuntalehti.fi

Yrittäjäsanomat

jukka - pekka moilanen

Otin itsellenikin työterveyshuollon, kun tein työntekijöille sopimukset, yrittäjä Katriina Ruonio kertoo tyytyväisenä.

Kuntoudu verkossa Verkkovälitteiset, ryhmämuotoiset kuntoutukset palvelevat yrittäjien tarpeita.

YRITYKSEN TYÖKYKY Onko yrityksellä liiketoimintasuunnitelma? Paljonko on tienattava, jotta selviät laskuista ja palkoista?

Älä jätä viime tippaan Kun yrittäjän työkyky heikkenee, työterveyshuollosta on korvaamaton apu. Ammatillisesta ja työeläkekuntoutuksesta voi olla työlästä löytää kattavaa tietoa. HYVINVOINTI – Minulla todettiin kaksi vuotta sitten masennus, joka johtui työuupumuksesta, Konttoripalvelu KK Ruonion yrittäjä Katriina Ruonio kertoo. Vuosi sitten hän kuuli Aslak-kuntoutuksesta Suomen Yrittäjänaisilta. Ammatillisen kuntoutuksen voi jakaa karkeasti kahteen osaan: Kelan kuntoutukset on tarkoitettu varhaiskuntoutusvaiheeseen, kun taas työeläkekuntoutus tarkoittaa kuntoutusta henkilölle, jolla on jo todettu työkyvyttömyysuhka. Kelan järjestämän Tyk-kuntoutuksen korvaa toukokuusta alkaen Kiilakuntoutus. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on tehdä kuntoutuksesta joustavampaa. Työeläkekuntoutuksen vaihtoehtoja yrittäjän tukemiseksi ovat kevennetty työhönpaluu työkokeilun avulla, oman yritystoiminnan kehittäminen työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla tai

uudelleenkoulutus työeläkeyhtiön taloudellisella tuella. Oman yritystoiminnan kehittämiseen voi saada elinkeinotukea. Työeläkeyhtiö voi tarvittaessa hankkia yrittäjälle työhönpaluusuunnitelman tekemiseen avuksi myös työnvalmentajan. – Työkokeilua voi käyttää myös siihen, että uudistaa yritystoimintaansa terveydentilalle paremmin soveltuvaksi, Varman kuntoutuksen kehityspäällikkö Merja Valle kertoo. Valle ja Varman kuntoutuksen asiantuntija Sanna Iivonen selvittivät yrittäjien työeläkekuntoutusta vuonna 2014. Työterveyshuoltoa ei ollut juuri kenelläkään selvityksen otoksesta. – Koska yrittäjillä ei pääsääntöisesti ole työterveyshuoltoa, kukaan ei koordinoi työkykyprosesseja tai tue työhönpaluuta, Iivonen kertoo. – Minulla ei ollut ennen työter-

veyshuoltoa, eikä siis säännöllistä tarkkailua omasta voinnista. Nyt on, Ruonio kertoo. Ruonion mukaan kuntoutuksen hyödyiksi voi lukea myös toisten yrittäjien vertaistuen. Monet olivat samanlaisessa tilanteessa. Aslak-kuntoutus tapahtui neljässä viikon pätkässä. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta, ja yleensä matkakulut korvataan. Myös työeläkekuntoutukseen hyväksytylle maksetaan kuntoutusrahaa, joka pohjautuu työkyvyttömyyseläkkeen määrään. – Nykyisin tauotan töitä, nousen ylös tuolista venyttelemään ja kiinnitän huomiota työpäivän pituuteen. Ennen tein 14-tunnin työpäiviä. Olen vaihtanut myös työtuolin, sihteeripalveluja tarjoava työnantajayrittäjä kertoo. Ruonion työkyky parani ja hän on hiljattain palkannut kaksi työntekijää.

Naisyrittäjiä kuntoutetaan Työterveyslaitoksella on käynnissä työkyvyn edistämiseen keskittyvä Naiset työssä -hanke yrittäjinä toimiville naisille Pohjois-Pohjanmaalla. – Alle puolella osallistujista oli olemassa liiketoimintasuunnitelma tai budjetti. Stressiä helpottaisi se, että tietäisi, pysytäänkö budjetissa. Yrittäjän kohdalla pitää ottaa kokonaisuus huomioon, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anne Salmi korostaa. Ruonio kertoo saaneensa pari viikkoa sitten terveen paperit ja selättäneensä masennuksen. – Uskalsin lähteä tekemään sellaisia ratkaisuja, joita en vuosi sitten olisi henkisillä ja fyysisillä voimavaroillani pystynyt tekemään. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

DELEGOI Arvostatko itseäsi? Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kolme kultajyvää: verkostoidu, ulkoista, delegoi.

3 ENNALTAEHKÄISE Kela korvaa noin puolet työterveyshuollon kustannuksista YELvakuutetulle yrittäjälle. Loput voi vähentää verotuksessa. Lähde: kela.fi ja ttl.fi/ naisettyossa

Kesä tulee, onko tuuraaja valmis? JOHTAMINEN Kun kesä lähestyy, Vieskan Kiinteistöhuolto Oy:n toimitusjohtajalla Markku Kivellä on aina samat rutiinit. Hän tekee uudet työsopimukset kesätyöntekijöille, tilaa näille henkilökortit ja pohtii kullekin sopivan työtehtävän vakituisen henkilökunnan lomien ajaksi. Ensi kesäksi tuuraajia on palkattu kolme. Kiven yrityksellä on linja, ettei yleensä palkata opiskelijoita, vaan kesähommissa on ollut jopa nelikymppisiä. − Olemme kokeneet sen kannattavimmaksi ratkaisuksi. Joskus olemme tehneet kuitenkin poikkeuksia, Kivi sanoo. Kesätyöntekijän ensimmäisenä päivänä on viimeistään allekirjoitettava työ- ja vaitiolosopimukset sekä käytävä läpi työpaikan säännöt. Mitä parempi perehdytys tehdään, sitä varmemmin työntekijä hallitsee tehtä-

vänsä ja pystyy työskentelemään itsenäisesti. Yrityksen vakituinen henkilökunta seuraa uusien työskentelyä, ja palaute tulee Markku Kivelle välittömästi, jos nokan koputettavaa löytyy. Näin tapahtuu kuitenkin harvoin, minkä vuoksi Kivi uskaltaa laskeutua myös itse muutamaksi viikoksi kesäloman viettoon. Kun työsuhde on päättymässä, toimitusjohtaja Kivi kirjoittaa työtodistukset ja varmistaa esimerkiksi, että työntekijöille maksetaan lomarahat. − Lisäksi on tärkeä kiitellä tuuraajia hyvin tehdystä työstä. Yleensä siihen on aihetta ja näin saa jatkossakin hyviä työntekijöitä. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Muista myös nämä 1. Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. 2. Valittuasi kesätyöntekijät muista ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi. 3. Tarkista, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta. 4. Tee kirjallinen työsopimus, josta löytyvät palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste. 5. Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus. Lähde: Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen

Yrittäjäsanomat

HUHTIKUU 2016

TOUKOKUU 2016 13,90 euroa

Voiko irtisanoa oikein? JOHTAJAT OVAT SAMANLAISIA Harvard Business Review

Näin rakennat omaperäisyyden kulttuurin

VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

49,-

Keith Silverang

KILPAILE TAI HÄIVY

6 numeroa

Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuna -20 % normaalihinnasta.

FAKTA. PAREMPAAN JOHTAMISEEN JA ESIMIESTYÖHÖN. TILAA NYT! Tilaa netistä: tilaa.fakta.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 104L0561

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 104L0561

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30), mainitse tilatessasi tunnus 104L0561

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

fakta_yrittajasanomat_5_2016_254x365.indd 1

11.5.2016 12:17:02

Yrittäjäsanomat

vesa - matti väärä

VINKKiä kehitysyhteistyöhön Ole avoin Kohtaa asiat ja ihmiset ennakkoluulottomasti. Pekka Kariniemi kannustaa yrityksiä kehitysyhteistyöhön. Hän kehottaa kuitenkin tutustumaan kunnolla alueen olosuhteisiin, lainsäädäntöön ja kulttuuriin.

Jalkaudu Ota selvää kohdemaan olosuhteista ja tavoista. Se, mikä toimii täällä, ei välttämättä voi toimia muualla.

”Pikavoittoja ei ole jaossa” Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi neuvoo yrityksiä lähtemään mukaan kehitysyhteistyöhön avoimin mielin mutta kannattavuus takaraivossa. ARVOT Kehitysyhteistyöhön lähteminen voi vaatia uskallusta, mutta Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi kannustaa yrityksiä hyppäämään tuntemattomaan avoimin mielin. Biolan on yrityskumppanina Unicefin UniWASH-hankkeessa Ugandassa. Hanke pyrkii luomaan innovaatioita tukemaan Unicefin vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyötä Ugandan kouluissa. Mukana on myös paikallisia pk-yrityksiä sekä yliopisto-osaamista niin Ugandasta kuin Suomesta. Kariniemi kertoo, että alkujaan

yritys lähti mukaan kehitysyhteistyöhön uteliaisuudesta ja halusta avata silmiä myös kolmansiin maihin. Hän kävi itse maaliskuussa paikan päällä tutustumassa hankkeeseen. – Tämä on mielestäni erinomainen esimerkki siitä, miten pk-yritykset voivat lähteä pidemmälle ajattelemaan uutta. Helposti ollaan varovaisia ja pidetään jalat maassa. Kariniemen mielestä tärkeää on perehtyä kunnolla paikallisiin olosuhteisiin, lainsäädäntöön ja kulttuuriin. Myös kannattavuus ja

toisaalta kärsivällisyys on tärkeää. – Jos aikoo parantaa maailmaa, niin kyllä yrityksen täytyy varmistaa samalla, että se on taloudellisesti kannattavaa. Muuten se ei ole pitkäikäistä ja rahat loppuvat kesken. Pikavoittoja tästä ei kuitenkaan saa. Jo vuosi sitten ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakka kommentoi kutistuvaa kehitysapubudjettia niin, että hän tahtoisi saada yritykset vahvemmin mukaan kehitysyhteistyöhön (Helsingin Sanomat 4.6.2015). Yritysten rooli on herättänyt

myös kriittisiä mielipiteitä, mutta Kariniemen mielestä on eri asia ratsastaa vihreällä aallolla kuin olla osa sitä. Jos sitoutuu tiettyihin arvoihin, siitä on täysi oikeus ja jopa velvollisuus kertoa kuluttajille. – Tämä antaa yrityksille erinomaisen mahdollisuuden osallistua päästäkseen samoihin tavoitteisiin esimerkiksi Unicefin kanssa. Tämä on aitoa yhdessä tekemistä, joka tuo myös hyvää mieltä. Teea Jokihaara toimitus@yrittajat.fi

Kartoita mahdollisuudet Rahoitusmuotoja yrityksille on listattu ulkoministeriön verkkosivuilla. Esimerkiksi Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tukee yrityksiä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi, Finnfund taas myöntää pitkäaikaista rahoitusta kehitys- ja siirtymätalousmaiden vastuulliseen yritystoimintaan. Hanki yhteistyökumppaneita Kohdemaan ja paikallisen osaamisen yhdistäminen tuottaa hedelmää. Ole kärsivällinen Toiminnan kannattavuus on tärkeää, mutta se ei välttämättä tapahdu nopeasti.

Toimitko asiakkaittesi rahoittajana?

– Keskity ydinliiketoimintaasi myymällä laskusi! Yrityksen myyntisaatavat ovat suoritetusta työstä yritykselle kuuluvia rahoja. Myyntisaatavat eivät tuota taseessa. Siksi rahat on hyvä saada kiertoon heti! Myymällä laskut vahvistat kassaa ja parannat maksuvalmiutta. Finance Link ostaa laskut täydestä arvosta kantaen niistä myös luottotappioriskin. Valitse kumppaniksi Finance Link – laskusaatavarahoituksen edelläkävijä Suomessa!

Finance Link – Nopean kassavirran puolesta. ◊ www.financelink.fi ◊ 09 774 4740

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

THE SECOND MACHINE AGE Erik Brynjolfsson Andrew McAfee WW Norton Co 2014 Kirja maalaa kuvaa tulevaisuudesta, jossa digitaaliset teknologiat, koneet, ohjelmistot ja verkot diagnosoivat tauteja täsmällisemmin kuin lääkärit. Digitalisaatio muuttaa muun muassa vähittäiskauppaa massadatan hyödyntämisen avulla. Kirja valottaa ajatusta siitä, korvaavatko koneet ihmiset työpaikoilla. Kirjoittajista kaksi on MIT-huippuyliopiston ekonomisteja.

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?

R A K K AU S -

Mitä tapahtuu huomenna?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA – RAKKAUDELLE Anja Snellman, Hannu Mäkelä, Antti Holma et al. Ellun Kanat 2016 Anja Snellmanin, Hannu Mäkelän, Antti Holman ja yli kolmenkymmenen muun kirjoittajan tuore tulkinta rakkaudesta. Mukana on yhteiskunnallisia vaikuttajia, kuten kirjailijoita, taiteilijoita, toimittajia ja tutkijoita. Kirja käsittelee rakkautta esimerkiksi yhteiskunnan, kulttuurin, perheen, parisuhteen ja ajan näkökulmasta. Kirjan tuotot lahjoitetaan HelsinkiMissiolle. Kirjan toimitti Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha.

VIHDOINKIN NUKUN HYVIN Pia Tervo REUNA Kustantamo ja kirjakauppa Oy 2015 Pitkäaikaisesta unettomuudesta kertova pienkustantamon kirja ilmestyi marraskuussa 2015. Vaikean ongelman kanssa kamppailevia on Suomessa jo yli puoli miljoonaa. Pia Tervo on tutustunut kansainväliseen unitutkimukseen, erityisesti aivotutkimukseen ja kognitiiviseen terapiaan, ja haastatellut kirjaa varten 30 henkilöä. Kirja tarjoaa muun muassa niksejä pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon.

Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija liity osoitteessa yrittajat.fi/liity

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Yrittäjäsanomat

Astetta vakavampi yhden illan juttu Kasimir Sandman ryhtyi 17-vuotiaana ex tempore matkailualan yrittäjäksi. Nyt Lasten Kaivoksen yrittäjällä on kiikarissaan jo seuraava projekti. Teksti katri simola Kuvat mikko makkonen

asimir Sandmanista piti ensin tulla rekkakuski, sitten opettaja, mutta hänestä tulikin matkailualan yrittäjä. Yhdeksännellä luokalla Sandman sai yhden niistä päähänpistoistaan, jotka ovat johdattaneet hänet nykyhetkeen. Helsingissä syntynyt ja kasvanut Sandman mietti eräänä uudenvuodenaattona, mihin lukioon hakisi kevään yhteishaussa. Hän muisti, että myös Outokummussa on lukio, ja päätti hakea sinne. – Ajattelin vähän repäistä, eikä ole kaduttanut. Olin viettänyt täällä lomia ja aina tykännyt Outokummusta. Äitini on kotoisin täältä. Outokummussa on erilainen ilmapiiri kuin Helsingissä ja pienen kylän viehätys, Sandman kertoo. Uusi koti löytyi isovanhempien luota Törisevän kylästä. Sandman vuokrasi maalaistalon yläkerrasta huoneen, jossa sängystä noustessaan pääsee heti työpöydän ääreen. Pöydällä on tulostin, kannettava tietokone ja siisti rivi mappeja. Ikkunasta näkyy vanha navetta, sen viereen parkkeerattu oma auto, peltoa, naapurin lehmiä ja metsänreunaa, jossa toisinaan jolkottelee hirviä. Myös susia ja karhuja liikkuu alueella. Sandman kertoo hiihtoladuista, joiden päälle ilmestyi viime talvena suden tassunjälkiä. Tämän toukokuisen viikon aikana Sandman aikoo kuitenkin lyhyemmän työmatkan vuoksi muuttaa Outokummun keskustaan. Päätöksen hän on tehnyt edellisenä päivänä ex tempore – miten muutenkaan. Samalla tavalla hän ryhtyi teemapuisto Lasten Kaivoksen yrittäjäksi kaksi vuotta sitten.

Yrittäjäksi alle vuorokaudessa Kun Outokummun kaupunki kaksi ja puoli vuotta sitten etsi kaivosaiheiselle puistolle yrittäjää, ehdotti tuttu kunnallispoliitikko tehtävään Sandmania. Poliitikko oli nähnyt Sandmanin osallistuvan aktiivisesti paikalliseen keskusteluun ja oli vaikuttunut nuorenmiehen näkemyksistä ja tarmosta. Tuolloin 17-vuotias Sandman nauroi ensin, mutta ryhtyi sitten punnitsemaan asiaa tarkemmin. Miettimiseen kului yksi ilta, jonka aikana hän puhui pitkään isänsä kanssa puhelimessa. Isä kannusti Sandmania ryhtymään yrittäjäksi, lupasi olla mentori ja lainasi 30 000 euroa alkupääomaksi. Vielä samana iltana

Sandman lähetti kaupungille sähköpostia, että olisi kiinnostunut pestistä. Vastaus tuli seuraavana aamuna. Kaupunki hyväksyi tarjouksen ja tarkemmat neuvottelut alkoivat. Sandmanista oli tullut teemapuiston yrittäjä alle vuorokaudessa. – Sekin oli sellainen yhden illan juttu, Sandman kertoo nauraen. Lopullinen sopimus allekirjoitettiin tammikuun alussa 2014. Kaupunki oli jo ennättänyt tilata teemapuiston rakennelmat. Sandman ryhtyi tuotteistamaan ja markkinoimaan puistoa. Siinä piti turvautua mielikuviin, sillä puisto valmistui kesän kynnyksellä vasta muutamia päiviä ennen avajaisia. Lukiota käynyt Sandman hoiti yrityksen asioita opiskelun ohessa. – Aika usein piti tunnilta juosta pois puhumaan puhelimeen, mutta koulussa tiedettiin tilanne ja oltiin joustavia, Sandman kiittelee. Kaikki eivät kuitenkaan ottaneet uutta yrittäjää vastaan ilolla. Osa suhtautui epäillen tämän pätevyyteen. – Kävin lukemassa Suomi24-sivuilta kirjoituksia, että onpa epätoivoista toimintaa, kun pitää penskoja laittaa yrittäjäksi. Ensimmäisen kesän jälkeen en ole enää niitä nähnyt, eikä sellaista ole korviin kantautunut muualtakaan. Ehkä se olisi jatkunut, jos olisi mennyt huonosti, mutta nyt ovat joutuneet syömään sanansa. Lasten Kaivoksen toiminta lähti heti hyvin käyntiin, ja Sandman pystyi maksamaan 30 000 euron lainan takaisin isälleen jo ensimmäisen kesän jälkeen.

Osa miljoonahanketta

Kävijämäärissä painetta Lasten Kaivos sijoittuu keskelle museoitua Vanhan kaivoksen aluetta Outokummun keskustan kupeessa. Näin toukokuisena päivänä alueella on hiljaista. Vain kaksi pientä lasta testaa keinua huoltajiensa kanssa. Kiipeilyteline, liukumäet ja polkuautorata odottavat leikkijöitään. Tuuli humisuttaa lehtiin puhjenneita koivuja ja pöllyttää hiekkaa. Leikkivälineet ovat pienoismalleja oikeasta Vanhasta kaivoksesta. On malmia erottelevaa rinnerikastamoa, hiekkaa kuljettavaa maansiirtotraktoria ja kaivostornia, josta näkee myös kummun päällä sijaitsevan oikean kaivostornin. Kun puisto kesäkuussa aukeaa, telmii pihamaalla kymmeniä lapsia. Heinäkuisena hellepäivänä kävijöitä voi olla kolmisensataa. Viime vuonna puistossa kävi joitakin

→

Lasten Kaivos avattiin kaksi vuotta sitten Outokummun Vanhan kaivoksen alueelle Pohjois-Karjalassa. Kaivosaiheinen teemapuisto on osa kaupungin matkailun kehittämisohjelmaa, johon on investoitu yhteensä noin viisi miljoonaa euroa. Rahoituksesta noin 70 prosenttia on peräisin Euroopan unionilta. Outokummun kaupunki omistaa Lasten Kaivoksen kiinteistöt ja laitteet, yrittäjä Kasimir Sandmanin vastatessa puiston pyörittämisestä. Lasten Kaivoksen liikevaihto on noin 80 000 euroa ja yritys työllistää neljä sesonkityöntekijää. Puisto on auki kesäkuusta elokuuhun sekä touko- ja syyskuussa päiväkoti- ja kouluryhmille. Noin 2 000 neliömetrin kokoisessa teemapuistossa on sekä ulko- että sisätiloja. Kohderyhmää ovat erityisesti 2–12-vuotiaat lapset. – Kesäkuussa lapset tulevat isovanhempiensa ja heinäkuussa vanhempiensa kanssa, Sandman kertoo. – Tyypillinen kävijä on lomaileva lapsiperhe 200 kilometrin säteeltä. Osa saattaa olla kotoisin kauempaakin, mutta on joka tapauksessa viettämässä lomaansa Itä-Suomessa. Outokummusta kävijöitä on vain viisi prosenttia, mikä selittyy Sandmanin mukaan sen pienellä asukasluvulla. Outokummussa asuu noin 7 200 ihmistä.

Yrittäjäsanomat

25 Kasimir Sandman on Lasten Kaivoksen yrittäjyyden kautta oppinut paljon Outokummun kaivoshistoriasta. Alueella oli yhteensä neljä kaivosta, joiden toiminta käynnistyi vuonna 1910 tehdystä kuparilöydöstä, ja joista viimeisin lakkautettiin vuonna 1989. Kaivosalueen ja kaupungin alla on yhä noin 500 kilometriä tunneleita.

Yrittäjäsanomat

Minä olen tällä hetkellä ainut merkittävä yksityinen toimija Outokummun matkailussa. Muita ei ole.

kymmeniätuhansia kävijöitä, vaikka sade vihmoi ja lämpötila kieppui pitkään noin kymmenessä asteessa. Sandman on päättänyt, ettei hän enää ennakoi tulevia kävijämääriä. – Jopa viidennes matkakohteissa teki viime kesänä tappiota edellisvuoteen nähden. Me emme tehneet tappiota, mikä kertoo minulle siitä paineesta, joka on ylöspäin. Se riittää minulle, hän sanoo katsoen alas valuneiden pilottiaurinkolasiensa yli. Taivasalla olevan leikkialueen vieressä on vanha varastorakennus, jossa on Lasten Kaivoksen sisätilat. Rakennuksen lattia on hiekan peitossa kauttaaltaan. Suomen suurin hiekkalaatikko, Sandman esittelee. Hiekan tilalle piti aluksi tulla kivituhkaa, mutta rakennusmiehet ennättivät vahingossa kipata hiekkaa jo puoleen tilaan, joten hiekkaa levitettiin lopulta koko alueelle. Ex tempore, kuten Sandmanin tyyliin sopii. Seinillä on kuvia vuorenhaltijoista, jotka tarinan mukaan elävät Outokummun sisällä. Maalausten tekijä löytyi sekin ex tempore: lukion matematiikan tunnilta. – Näin yhden tytön piirtelevän taitavia kuvia vihkoonsa, joten kysyin, että haluaisiko hän piirtää Lasten Kaivokselle. Hän suunnitteli myös logon, Sandman kertoo.

Vastuussa unelmista Kukaan muu ei voi toteuttaa unelmiasi. Täytyy uskaltaa ottaa se seuraava askel.

Ideointia kaupunginjohtajan kanssa Outokummun kummun päältä avautuvat avarat maisemat. Metsää riittää horisonttiin saakka. Joensuuhun on matkaa 40 kilometriä, Kuopioon 80, Kolille 57 ja EU:n itärajalle 120 kilometriä, kyltti opastaa. – Sijainti Joensuun ja Kuopion välissä on hyvä, asiakkaita tulee molemmista päistä, Sandman kertoo. Ulkomaisia matkailijoita käy harvakseltaan. Venäläisille paikka on liian sisämaassa, Sandman arvioi, ja muut eivät edes tiedä paikasta. Selkeää matkailun vetonaulaa ei Kolin lisäksi ole lähellä. Matkailualan yrittäjäksi ajautuminen on Sandmanin kohdalla toisaalta hyvin ymmärrettävää. Hänen vanhempansa ovat tehneet koko työuransa alalla. Isä oli pitkään töissä Silja Linella, joten Sandman tuntee Ruotsin-laivat läpikotaisin. Matkojen myötä alitajuntaan on myös syntynyt vahva mielikuva siitä, millainen on hyvä matkailukokemus. Lasten Kaivoksen yrittäjyys toi Sandmanille kutsun hallituksen jäseneksi kaupungin omistamaan Matkakumpu Oy:hyn. Jos hän epäilee, että on jäävi tekemään joitain päätöksiä, hän menee kokoushuoneen ulkopuolelle odottelemaan. Neljä vuotta Outokummussa asunut Sandman on ennättänyt uppoutua pikkukaupungin politiik-

Lasten Kaivoksen leikkivälineet ovat pienoismalleja oikeasta Vanhasta kaivoksesta. Kasimir Sandman kurkistaa rinnerikastamon aukosta.

Iloisella mielellä

Matkailu on hyvän mielen ala, jossa iloinen asiakas toivoo kohtaavansa iloisen asiakaspalvelijan.

kaan polviaan myöten. Kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen on hänen läheisimpiä työtovereitaan. – Tässä vaiheessa tittelit ovat jo hävinneet. Meillä on Pekan kanssa hyvin samanlaiset näkemykset Vanhan kaivoksen kehittämisestä. Haluamme kehittää aluetta aktiviteettien kautta, Sandman kertoo.

Outokummun matkailun kärjessä Jo heti ovella on vastassa kylmänkostea ilma ja luolan tympeä haju. Olemme suoraan Vanhan kaivoksen kummun alla. Maata on pään päällä noin 80 metriä. Katosta tihkuu vettä. Tunnelin varteen pysäköityjä poraus- ja lastauskoneita ei ole käytetty vuosikausiin. – Valaistuksen voisi laittaa uusiksi ja tänne voisi asentaa ääniefektejä porauksesta, Sandman suunnittelee. Vanhan kaivoksen museo- ja matkailutoiminta on tällä hetkellä Outokummun kaupungin omistuksessa, mutta se on määrä siirtää yksityiselle toimijalle muutaman vuoden päästä. Sandman pystyy kärkkymään paikkaa aitiopaikalta. – Minä olen tällä hetkellä ainut merkittävä yksityinen toimija Outokummun matkailussa. Muita ei ole, hän toteaa. Vanhan kaivoksen tuottama liiketoiminta on samaa luokkaa Lasten Kaivoksen kanssa, joten

Tee yhteistyötä

Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa lisää mahdollisuuksia menestyä ja antaa intoa omaankin työhön.

vastuu ei olisi Sandmanille ollenkaan liian iso pala purtavaksi. Sandmanilla on myös suunnitelmia Lasten Kaivoksen laajentamiseksi, mutta hän haluaa pitää ne vielä omana tietonaan. – En uskalla sanoa tarkemmin, koska kaikki tapahtuu niin ex tempore, hän nauraa. Sandman paljastaa kuitenkin hakeneensa opiskelemaan taloutta ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Hankeniin. Jos ovet ensi syksynä avautuvat, Sandman aikoo hoitaa yritystään kuten ennenkin, vaikka viettäisi fyysisesti paljon aikaa Helsingissä ja Viitostiellä.

Kasimir Sandman Ikä: 20. Koulutus: Ylioppilas Outokummun lukiosta vuonna 2015. Ura: Lasten Kaivoksen yrittäjänä vuodesta 2014. Sitä ennen jakoi opiskelujen ohessa lehtiä Joensuun Ykkösjakelut Oy:llä ja Helsingin JakeluExpert Oy:llä. Perhe: Neljä sisarusta, äiti ja isä.

Yrittäjäsanomat

Ota käyttöösi Kohderyhmähaku. Saat kerralla kaikki oikein.

Lopeta arpominen ja arvuuttelu – ota nyt käyttöösi tarkka Kohderyhmähaku. Saat nopeasti eteesi haluamasi kohderyhmän: yritysten ja organisaatioiden päättäjät vastuualueineen sekä yhteystietoineen. Tieto on laadukasta, yrityksistä tarkastettua ja ajantasaista. Kohderyhmähaun avulla myynti ja markkinointi voivat tehokkaasti kohdistaa toimenpiteitä telemarkkinoinnissa sekä suorapostituksissa. Mikäli tarvitset jatkuvaa ja vielä kattavampaa tietohuoltoa, kysy lisää myynnistämme!

Tutustu tarkemmin osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi Tai ota yhteyttä puh. 010 665 4445, sähköposti info@jmtieto.fi

UUTTA! Myynnin ja markkinoinnin Kohderyhmähaku

Yrittäjäsanomat

MITEN NOLLAAn?

meeri utti

Heräteostoksena matelija Johanna Raulio rentoutuu seuratessaan viiden käärmeen ja kahden varaanin elämää. HYVINVOINTI Harrastuksesta tulee usein ammatti ja toisin päin. Näin on käynyt myös eläinlääkäriyrittäjä Johanna Rauliolle. Hän ihastui matelijoihin jo lapsena. – Pyydystin sisiliskoja ja pidin niitä ämpärissä. Ruokin niitä jonkin aikaa ja sitten vapautin ne menemään. Raulio ei ole koskaan pelännyt käärmeitä tai muita matelijoita. Lapsena hän otti ilon irti muiden pelosta. – Pelottelin mummoani vaskitsoilla, Raulio kertoo nauraen. Vaskitsa muistuttaa käärmettä, mutta se on täysin vaaraton lisko, jolla ei ole jalkoja. Jyrsijöitä pakastimessa Rauliolla on viisi käärmettä ja kaksi varaania. Käärmelajit ovat vihreä puupython, kuningasboa, haitinboa, Meksikon kuningaskäärme ja eteläamerikkalainen nokkakäärme.

Osa niistä on päätynyt Raulion lemmikiksi melko vauhdikkaasti. – Nokkakäärmeen ja kuningasboan hankin heräteostoksina Ruotsissa pidetyiltä messuilta, hän tunnustaa. Myös puupythonin Raulio on aikoinaan ostanut Ruotsista. Haitinboa on peräisin Tykkimäen entisestä terraariosta ja Meksikon kuningaskäärme on tullut Rauliolle eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Varaanit taas ovat piikkihäntävaraaneja. Ne ovat sisiliskon kokoisia, aktiivisia ja leikkisiä. Varaanit syövät sirkkoja ja muita hyönteisiä, joita Raulio kasvattaa myös itse. Käärmeiden ruoat, eli pakastetut jyrsijät, hän tilaa verkkokaupasta.

Kevät otollisin aika bongailuun Raulion harrastukseen kuuluu lähinnä käärmeiden ihailu terraarion lasin läpi. Varaanit viihtyvät sylissä, mutta käärmeitä hän ei

käsittele, ellei ole pakko. – Esimerkiksi vihreä puupython on ärhäkkä otus, joka puree helposti. Kaksimetrinen puupython on Raulion käärmeistä pisin. Se on näyttävä näky ollessaan kohottautuneena terraarion oksan päällä. – Niitä on niin mahtava seurata. Istua alas ja katsella niitä rauhassa. Se on sellaista arkeen liittyvää rentoutumista, josta lapsetkin tykkäävät. Raulion harrastus ei rajoitu neljän seinän sisälle. Hän harrastaa myös niin sanottua kenttäherppeilyä eli matelijoiden bongausta luonnossa. Kevät on siihen otollisinta aikaa, kun matelijat heräävät horroksestaan. Suomen herpetologisen yhdistyksen puheenjohtajana Raulio järjestää retkiä myös muille matelijoihin hurahtaneille.

Johanna Raulio on vantaalainen eläinlääkäriyrittäjä. Hän perusti Eläinlääkärivastaanotto J. Raulion vuonna 1996. Raulio on erikoistunut eksoottisiin eläimiin. Yli puolet hoidettavista eläimistä on kuitenkin kissoja ja koiria.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

kauppias, some-julkkis Sampo Kaulanen

Vaasa elää ja hengittää energiasta. Yrittäjäpäivät antaa virtaa myös sinulle, yrittäjä! Lähde siis lataamaan yrittäjäenegiaa Vaasaan 7.–9.10.2016!

Johanna Raulio

ex-suurlähettiläs Bruce Oreck

viestintäguru Taru Tujunen

Luvassa on tuhti paketti täynnä toimintaa. Pääset tapaamaan muita yrittäjiä, oppimaan ja inspiroitumaan. Tutustu Yrittäjäpäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu nyt osoitteessa yrittajapaivat.fi!

viestintäkouluttaja Marco Bjurström

Ilmoittautues sasi 31.5. menness ä saat pe–su-li pun ennakkohinta an

250 €.

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i

Ompelimo Hoviräätäleiden yrittäjä Arja Hirvisaari kertoo tärkeimmästä työvälineestään.

Yksinyrittäjä Arja Hirvisaari palvelee asiakkaita Lappeenrannassa.

johtaminen Tärkein työkaluni on ompelukone, joka on palvellut minua parikymmentä vuotta uskollisesti. En pystyisi tekemään juuri mitään ilman konetta. Teen uusia vaatteita ja korjaustöitä. Määrällisesti teen enemmän korjaustyötä. Uusissa vaatteissa eniten tilataan naisten juhlamekkoja ja – housuja. Olen koulutukseltani ompelija. Päivän aikana teen lähemmäs kymmenen eri työtä, muun muassa housun lyhennystä ja vetoketjun vaihtoa. Tahti riippuu tietysti työstä. Jos on iso työ, sen kanssa saattaa mennä koko päivä. Tänä aamuna olen lyhentänyt yhden miesten takin hihat ja seuraavaksi alan tehdä pitkää silkkipukua, jota on sovitettu kaksi kertaa.

Ostan lankaa 5 000 metrin puolissa. Ne kestävät pitkään, vuosiakin. Yksi väri kestää pitkään, kun käytän montaa väriä. Koneeni on teollisuusompelukone, eikä siinä ole kuin yksi toiminto, suoraommel. Lisäksi käytän saumuria ja kotikonetta, jolla teen napinläpiä. Yleensä tarvitsen suoraa ommelta, ei työssäni juuri koristeompelua tarvitse. Pienestä koneesta löytyy muutama koristeommel.

Koneessani ei ole hirveästi ollut mitään vikaa. Olen ostanut sen aikanaan käytettynä. Nämä ovat vahvoja laitteita, kun muistaa välillä puhdistaa ja öljytä. Sitä pitää vähän hoivata. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

”Paras mahdollinen kesäduuni” – Alkupääoma oli tuhansia euroja. Nyt pitää myydä jäätelöä, että saamme sijoituksen takaisin, Jerko Seppälä (kesk.) kertoo vierellään Johannes Lehto (oik.) ja Juuso Hämäläinen.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Tästä alkaa nopeampi kassankierto Lue lisää tästä:

Seppälän mukaan tärkeintä on olla ajoissa yhteydessä yhteistyöyrityksiin ja muihin tahoihin. –Lisäksi täytyy kehitellä oma liikeidea.

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

Ole ajoissa

Tämä on paras mahdollinen kesäduuni. Saamme myydä jäätelöä ja työllistämme itsemme. Kioski avasi ovensa toukokuun alussa, ja säistä riippuen luukku pidetään auki ainakin elokuun loppuun asti. Kaverusten ensi vuoden kesäsuunnitelmat ovat vielä auki, mutta niihin saattaa kuulua jäätelökioski.

Aurinkoisempaan kassatilanteeseen pääset kun myyt laskusi Svea Ekonomille. Lisäksi tarjoamme vankan talouden hallinnan asiantuntijuuden. Rohkeasti ja ystävällisesti palvelemme laskurahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeissa.

meidät kolme kesän ajaksi ja tarvittaessa joku ulkopuolinenkin. Yrityksen markkinointi on lähtenyt sosiaalisessa mediassa hyvin käyntiin. Olemme saaneet parissa viikossa 2 100 tykkääjää sivuillemme Facebookissa.

09 4134 6409 | yrittaja@svea.fi | www.svea.fi/yrittaja

Yrittäjäsanomat etsii yrittäjien toteuttamia kesäisiä ideoita, joita esittelemme yrittajat.fiverkkosivuilla kesäkuukausina. Toimitus valitsee ja haastattelee julkaistavat yritystarinat. Lähetä meille tarinasi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Enemmän rahaa suomalaisille.

Kerro kesätarinasi

Palaset loksahtivat paikoilleen – Olimme yhteydessä useisiin jäätelövalmistajiin ja mietimme jäätelökioskin sijaintia. Tajusimme, että Kupittaanpuistossa oli vain yksi kioski. Ehdotimme myyntipaikkaa Turun kaupungille, Seppälä muistelee. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Nuvole Gelateria, joka on Turussa toimiva, kahden syntyjään italialaisen Stefano Morosin ja Arcangelo Tursin, yritys. Kioskissa myytävät italialaiset jäätelöt ja sorbetit ovat käsin valmistettuja. Uudet yrittäjät halusivat tehdä jäätelökioskista omannäköisensä ja italialainen jäätelö sopi kuvaan paremmin kuin hyvin. Yksi Nuvolen yrittäjä oli Lehdon tuttava. – Kioskin saimme Nuvole Gelaterialta, Seppälä kertoo. Lupa myyntipaikkaan heltisi kaupungilta vasta huhtikuun alussa. Yrittäjät olivat ensimmäisen kerran yhteydessä kaupunkiin syksyllä. – Tavoitteenamme on työllistää

vesa - matti väärä

INNOVAATIOT Jerko Seppälä laittoi Jäätelökaverit Ay:n pystyyn kahden ystävänsä kanssa kesän ajaksi. Kioskin paikaksi valikoitui Turun Kupittaanpuistossa maauimalan läheisyys. Näin puiston ainoa kioski sai kilpailijan. Yrittäjäsanomien verkkosivuilla julkaistaan touko–elokuussa yrittäjien kesäideoita. Juttusarjan avaa Jäätelökavereiden jäätelökioski. – Sanoin Johannekselle jossain vaiheessa, että pitäisikö laittaa kesäksi jäätelökioski pystyyn. Näin siinä sitten kävi, Jerko Seppälä kertoo yrityksen taustoja. Idea alkoi jalostua viime syksynä. Seppälä ja Johannes Lehto opiskelevat Turun ammattikorkeakoulun Bisnesakatemiassa yrittäjyyttä. He pyysivät mukaan vielä ystäväänsä Juuso Hämäläistä, joka opiskelee liiketaloutta Lahdessa.

SOLEN SKINER

RAHAT KASSAAN

Sama ompelukone vuosikymmeniä

Yrittäjäsanomat

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI

TALOUShALLINTO

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

UU n ja työus T U e U j ann lavo

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 09-6898 8847

Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 09-3157 5611

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi! KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TYÖELÄMÄ

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA TA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE T TOSUUN

OHJELMISTOOHJELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistUMisiin. Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Haemme jatkajaa yli 20 vuotta toimineeseen, suosittuun, Taukopaikka Nuottijärvi, Kajaaniin. Mahd. kehittää toimintaa monin tavoin. Loistava tilaisuus esim. yrittäjäperh. www. nuottijarvi.fi. Puh. 0400 571 566/ Mervi Paananen-Kaurijoki 3171 Pielavedellä keskeisellä paikalla pitkään toimineen erikoiskaupan kannattava liiketoiminta. 2830 Vuonna 2009 perustettu patentoitujen sveitsiläisten suunhoitotuotteiden markkinointi -ja maahantuontiyritys. Tuotteet ovat saatavilla kaikista apteekeista sekä jatkossa myös päiväittäistavarakaupoista. Toiminta on erittäin kannattavaa ja kasvunäkymät ovat erinomaiset. 3264

Pubi Tervajoella A-oikeuksin, hyvä perusasiakaskunta. Tilat uusittu 2014 ja samalla paljon kalustoa. Asiakaspaikkoja sisällä 95, terassilla 50; suuremmissa tapahtumissa luvat ulkona 150:lle. Tiloissa 2 kpl Ray:n pelejä sekä TOTO. Myydään eläköitymisen vuoksi, uusi omistaja voidaan opastaa alkuun. www.facebook.com/kopingintupa. Arja Sumuvuori, p. 050 528 8373, arja. sumuvuori@netikka.fi 3185 Kannattava Muossi-grilli Saariselän ydinkeskustassa yrittäjän eläköitymisen vuoksi. Myyntihinta sisältää vuonna 2010 valmistuneen liikekiinteistön, nykyaikaiset kalusteet ja laitteet sekä liiketoiminnan. 3287

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Kauneudenhoitoalan yksityinen oppilaitos Costa del Solilla ................................100 000 Maanlaajuisesti tunnettujen liikelahjojen valmistus ja tukkumyynti .................85 000 Hotelli/ravintola järven rannalla...300 000 Sekatavarakauppa............100 000+varasto Uniikki matkailu-, ravintolaja majoituskokonaisuus ..............2 000 000 Tunnettu anniskeluravintola Sisä-Suomessa .................................200 000 Kalustevalmistusyritys kiinteistöineen..................................395 000 Huippusuosittu yökerho vilkkaassa kaupunkikeskuksessa ......................120 000 Kalankasvatus Saaremaalla...........650 000

OSTETAAN YRITYS

Majoitus, ravintola, elintarvike

Vesi- ja viemäriala

Toimialan kokenut ammattilainen ostaa hyvän tilitoimiston Turusta. 2404

22 hotellihuonetta, ruoka - ja tilausravintola 200 asp A-oik, baari, kesäterassi, saunaosasto 3 kokoustilaa 15-40 hengelle. Myydään yhtiön koko osakekanta. Velaton, kannattava liiketoiminta. Oma tontti 1,8 ha, oma kiinteistö 1350 m2, kalusteet ja laitteet. Yhtiö toiminut samoilla omistajilla 23 vuotta, myydään eläkeelle siirtymisen johdosta. Lähetämme tarkempia tietoja sähköpostiisi, kun lähetät omat tietosi sähköpostilla osoitteeseen: aila.vuorenmaa@pp.inet. fi. Nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti. 3223

24-vuotiaan yrityksen nykyiseen toimintaan kuuluvat erilaiset putkiurakat ja -saneeraukset sekä LVIalan tarvikemyynti. Yrityksen liikevaihto on n. 1,4 miljoonaa euroa ja palveluksessa on ollut keskimäärin 7 henkilöä. 3306

Sähkö- ja lämpöala Sähkö/Lvi-alan yritys Lapissa, omat liiketilat n 400m2 . vakiintunut asiakaskunta. hyvä sijainti. 3378

sis. alv 6 numeroa

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Etelä-Savossa olevan tuottoisan 6-paikkaisen lastensuojelulaitoksen liiketoiminta (luvat, tehdyt puitesopimukset), kiinteistöt ja tilaauto (myös osamaksulla). Hintapyyntö 370.000 € Tee tarjous! Puh. 040 707 9988. 3244

36 vuotta toiminut terveyskauppa ja/tai -hoitola Satakunnassa. Monien mahdollisuuksien yritys. Vuokrahuoneisto. 2785

54€

Palvelut

Muut toimialat Oletko luopumassa yrityksestä, joka tekee tulostuksia, teippauksia, jättitauluja, opasteita, seripainoa jne? Myös ulkomainonta -liiketoiminta kiinnostaa. Yritys voi sijaita missä vaan ja voit jäädä halutessasi jatkamaan työtä. Ota luottamuksella yhteyttä meihin, keskustellaan lisää. 3156

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

25.8.2016

Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA YRITYSTÄ?

tilaa lehti PUheliMella: lähetä viesti tilaUs numeroon 050 9022 225

Juristimme ja hyvät sopimukset takaavat onnistuneet yrityskaupat. Yhdessä yritysmyyntimme ammattilaisten kanssa löydät ostajan yrityksellesi.

PYYDÄ TARJOUS 0290092590

facebook.com/yrittäjät

Yrittäjäsanomat

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 87 513 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Esa Nieminen, vt. päätoimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski ja Virvamaria Toikka, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta ja esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaavastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

tilaa lehti netistä: yrittajat.fi /yrittaja Tilaushinta sisältää alv:n ja voit vähentää tilausmaksun verotuksessa. Tutustumisjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena niin pitkään kuin itse haluat kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan (nyt 54 € /vuosi/ 6 lehteä). Voit irtisanoa tilauksesi koska tahansa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6. luvun 16 § 6. mukaisesti (peruuttamisoikeuden puuttuminen).

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Apupoika Antero kalenteri on avattu.

Varaa kuski ja auto veloituksetta kesätöihin Helsingin, Vantaan ja Jyväskylän seudulla. Volkswagen Hyötyautot palkkaa kesäksi 2016 kolme Apupoika Anteroa tai Aputyttö Annukkaa kesätöihin. Anterot ja Annukat toimivat kiertävinä apulaisina eri yritysten ja yhteisöjen lyhytkestoisiin (1–2 pv) kuljetustarpeisiin ja muihin pieniin aputöihin Helsingin, Vantaan ja Jyväskylän alueella. Apulaiset saavat pakettiauton käyttöönsä kesän ajaksi. Apulaisten varaus töihin tapahtuu varauskalenterilla -

tee varaus osoitteessa appari.fi