Yrittäjäsanomat 4/2016

8

10

sopiminen aloitettu Seuraamme kahden yrittäjän työpaikkasopimista.

Setelillä töihin Palvelusetelin ansiosta yksityiset vahvemmin mukaan työnvälitykseen.

10

K o vat odotukset Säädökset ja normit yksinkertaistuvat, vaikkakin verkkaisesti.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

04 2016 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d aki rask

Etujärjestöjen kokenein johtaja Wärtsilän meriteollisuuden konkurssissa vuonna 1993 tämä mies hoiti alihankkijoille miljoonia markkoja. Vuonna 2000 hän oli torjumassa ay-liikkeen vaatimaa yleissitovuuden laajentamista. Tänä keväänä Jussi Järventauksen haave työpaikkasopimisesta kaatui hallituksen ja EK:n kannanmuutoksiin.

4–7

Tiede, taide ja luonnonsuojelu ovat yrityksen omistajille tärkeitä.

Hidex Oy:n Ville Haaslahden mukaan hyväntekeväisyyskohdetta valittaessa kannattaa miettiä tarkkaan, mihin lahjoittaa.

Sivut 16–17

Arkisesta järjestötyöstä on monesti hohto kaukana. Puheenjohtaja Ville-Pentti Heikkilän johdolla Alahärmän Yrittäjät teki mahdottomasta mahdollisen. Sivut 24–26

juha harju

vesa - matti väärä

Motiivina arvot

Mikään ei oo maharotoonta

Henkilรถkohtaista palvelua arkisin 9-17 Puh. 020 741 2032 asiakaspalvelu@yritysluotto.fi

Lainaa nopeasti verkosta!

3

Yrittäjäsanomat

04/16 huhtikuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Uuden nimen myötä maailmalle

Kesäksi Piilaaksoon

Asiakaskokemuksia mittaava Feedbackly vaihtoi nimensä, kartutti rahoitustaan puolella miljoonalla ja tähtää nyt kansainvälisille markkinoille. http://bit.ly/uusifeedbackly

Palkitun Sävelkellon keksinyt Perttu Pölönen lähtee kesäksi Piilaaksoon ratkomaan globaaleja ongelmia. http://bit.ly/pertunes

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

juha harju

top- 5 lu e tu im m at

KUONTALO KUNTOON

Ulkomailla on villiinnytty yrittäjä Arto Martiskaisen hiuksia tuuhentavasta keksinnöstä. http://bit.ly/topfiber SAMALLA VIIVALLA

Työnantaja saa olla rekrytoinneissa tarkkana, ettei häntä epäillä syrjinnästä. http://bit.ly/työsyrjintä

Pidä huoli omasta tontistasi

HUIJARIT LIIKKEELLÄ

Omistaja, herää ajoissa vaihdokseen Lähes puolet pk-yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta lähimmän kymmenen vuoden aikana.

Ohjeita onnistuneeseen kauppaan saat Tampereella Hotelli Rosendahlissa 26–27.5. pidettävässä seminaarissa. Sen järjestävät yhteistyössä Suomen Yrittäjät ja Finnvera. Lisää tietoa: www.yrittajat.fi/ ov_tampere.

vinkit A s e n n e k o h d a l l aa n Kyösti Kakkonen kertoo, miten firma tehdään kiinnostavaksi.

Luopumisen tuska Suomen Omistajavaihdosseuran Riitta Korpela puhuu tunteista.

M i tä m a k s aa ?

Yrityskauppaekspertti Pekka Tammelan ohjeet yritysten hinnoitteluun.

Lainvastaisesta perinnästä on syytä tehdä rikosilmoitus poliisille. http://bit.ly/maksuvaatimukset

Time2Move-yritystä Seinäjoella pyörittävä Laura Lehtilä pitää hyvinvointialan kilpailun lisääntymistä tervetulleena. Lehtilän mukaan se vaatii yrittäjää parantamaan omia palveluitaan jatkuvasti. Kilpaillulla alalla menestyy, kun pitää oman tonttinsa kunnossa.

Sivu 18

TEKESILTÄ DIGITUKEA

Pk-yritys voi saada Digiboosti-rahoituksen kautta digiosaajan. http://bit. ly/digiboosti

Taistelu tuotti tulosta Espoon Yrittäjiä 1990-luvulla luotsannut Matti S. Rauhala tietää tarkkaan, miltä tuntuu taistella tuulimyllyjä vastaan. Kun hänen ideansa löi lopulta läpi, se toi Suomen Yrittäjille jäsenryntäyksen. Lähes parikymmentä vuotta myöhemmin telemarkkinointi on edelleen merkittävin tapa hankkia uusia jäseniä järjestölle. Sivu 10

UUSI NOUSU

Entisen freestylelaskija Pekka Hyysalon yritys ponnisti AAA-luokkaan. http://bit.ly/ aaafightback

mikko makkonen

meeri utti

t i l aa

Yrittäjä -l eht i !

Puskaradio toi asiakkaat Sami Vuomajoki perusti ilmakuvausta tekevän Flyfoton helmikuussa. Tieto uudesta yrityksestä kiiri tuttujen kautta ja toi ensimmäiset asiakkaat. Jatkossa Vuomajoki aikoo verkostoitua lisää ja kontaktoida erityisesti teollisuuden alan yrityksiä. Sivu 12

Loma vaatii ennakointia

Huomio kaikki keski-iän ylittäneet

to imi tu s

Moni havahtuu eläköitymiseen liian myöhään. Jokaisen pitäisi viimeistään 55-vuotiaana miettiä, milloin jättää liiketoiminnan toisille, vaikka olisi kuinka terve ja energinen, sanoo Finncontainers Oy:n Sarianne Reinikkala.

Lue juttu Yrittäjä-lehden numerosta 2/2016.

esa nieminen

vt. päätoimittaja 040 507 2762

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Yrityksen hinnoittelu kannattaa suunnitella niin, että koko vuoden myynti kattaa myös oman loman kustannukset. Loman pitäminen vaatii huolellista pohdintaa. Lepo ja virkistyminen ovat osa yrityksen hoitamista, yrittäjä Heidi Putaansuu muistuttaa.

Sivu 22

virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

4

Yrittäjäsanomat

SUOMI,

Kutsumus enemmän kuin työ

Lipposen I hallitus pk-asiat hallitusohjelmaan

Järventaus oikeusministeriksi

Työttömyysprosentti

Arviosi Jussi Järventauksen työurasta?

Jyri Häkämies, EK:n toimitusjohtaja Järventauksen aikana Suomen Yrittäjistä on kasvanut vaikutusvaltainen ja arvostettu edunvalvoja. Jussi on asiantuntevalla, mutta arvokkaalla tavalla luotsannut järjestöä nykytilaan. Jussi tuntee asiat, osaa laittaa ne laajempaan kehykseen ja rakentaa kontakteja eri suuntiin. Jussin aikana yhteistyö EK:n kanssa on kehittynyt hyvin.

Vanhasen I hallitus

2004

EK syntyy

Finanssikriisi alkaa

2007

Nokian markkinaosuus älypuhelimissa 44 %

→

2010 Nokian matkapuhelimet Microsoftille

Sipilän hallitus

Paavo Lipponen,pääministeri 1995–2003 Järventaus oli hallitukseni ministerinä sekä pätevä että rakentava kollega. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana hän on ollut dynaaminen ajaessaan uudistuksia. Yrittäjiä kuunnellaan nyt entistä paremmin yli etujärjestö- ja puoluerajojen.

Suomen Yrittäjiä ei voida ohittaa, kun päätetään yrittäjiä koskevista asioista ja maamme suunnasta.

Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja Järventauksen aikana Suomen Yrittäjistä on tullut vahva yrittäjyyden ja sen toimintaedellytysten puolestapuhuja, yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja.

Ammattiyhdistysliikkeen ja SY:n näkemykset suomalaisen työelämän kehittämisestä ovat osin ristiriitaisia, mutta Järventaus on pitänyt yllä rakentavaa vuoropuhelua ja osoittanut yhteistyökykyä myös ammattiyhdistysliikkeisiin.

2000

Euro käyttöön

kritisoivasta enemmän asiaperusteiseksi ja kokonaisuutta ymmärtäväksi, Järventaus kuvailee.

Silloin syntyi myös suhde maan silloiseen hallitukseen ja sen pääministeriin Paavo Lipposeen.

– Ensimmäisellä puheenjohtajaristeilyllä hänen puheenvuorostaan paistoi yrittäjyyden arvostus, Järventaus muistelee parinkymmenen vuoden takaista puhetta.

Suomen Yrittäjät pääsi Järventauksen johdolla aiempaa laajemmin mukaan myös keskeisiin lakeja valmisteleviin elimiin sekä kuultavaksi eduskunnan valiokuntiin.

Ja tulosta syntyi. Ensimmäinen voitto oli työaikalain muutos, johon yrittäjät saivat sellaista paikallista joustoa, jota nytkin tavoitellaan.

– EK:n kanssa oli vähän jännitteiset välit liittyen työmarkkinapolitiikkaan, johon he eivät halunneet meitä mukaan. Silloin vielä

gallup X 3

Lipposen II hallitus ICT-alan kasvu

12,6%

Teksti esa niemienen Grafiikka maarit kattilakoski

O

1998

Keskustan työreformi

Herrasmies, vähän hiljainen, työorientoitunut.

Päättäjien arvostama, tuloksia hakeva. Hänet löytää puhelimesta ja tapaamisista. Hän pitää vauhdista niin maalla kuin vedessä. Jussi Järventaukseen henkilöityy 20-vuotias Suomen Yrittäjät.

ikeustieteen lisenssiaatti Jussi Järventaus nousi Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi murroksessa. Takana oli 1990-luvun lama, jolloin yli 30 000 yritystä kaatui konkurssiin. Äänekkäästi julkisuudessa esiintynyt Suomen Yrittäjäin Keskusliitto (SYKL) ja pienempi, mutta ministeriöissä kuultu Pienteollisuuden Keskusliitto olivat juuri muodostaneet uuden järjestön. Se sai nimekseen Suomen Yrittäjät.

Järventaus nousi johtoon SYKL:in varatoimitusjohtajana antamillaan näytöillä, ja pienen kursailun jälkeen hän innostui rakentamaan uutta järjestöä.

– Iso muutos aikaisempaan oli hyvin tietoinen pyrkimys etujärjestöksi, ammattimaiseksi yhteiskuntavaikuttajaksi. Samalla sovittiin tyylinmuutos sellaisesta kaikkia

1996

2016 Työttömyysprosentti

9,4%

5

Yrittäjäsanomat

SUOMen yrIttäjät ja jUSSI järVentaUS Yrityksiä

196 000 Yrittäjän oikeusturvan parantaminen verotusmenettelyllä

Jussi Järventauksella on kaksi intohimoa: liikunta ja kaikenlaiset moottorit. Kunnostaan hän huolehtii hiihtämällä, melomalla ja pyöräilemällä.

Moottorit puolestaan löytyvät niin Jaguarista kuin supernopeasta veneestä Argosta.

Ay-liikkeen vaatimus yleissitovuuden laajentamisesta torjutaan

Yrittäjyys kaikille koulutusasteille

Osakeyhtiöille yksinkertainen verotus

Kuva: Rami Salle Kuva: Heimo Turunen

Sosiaaliturvan parantaminen mm. yrittäjän sairausvakuutuksen omavastuuaika 9 -> 4 päivään

Kuntavaikuttaminen voimistuu

Yrittäjän mahdollisuutta uuteen alkuun epäonnistumisen jälkeen helpotetaan edelleen

Yrityksiä

283 000

Järventaukselta löytyy hillityn ulkokuoren alta myös huumoria ja irroittelukykyä. Oulun Yrittäjäpäivillä 2012 hän esiintyi Hanoi Rocksin Andy McCoyna, ja rooli puki miestä.

Paikallinen sopiminen hallitusohjelmaan

6

Yrittäjäsanomat

Suurimpana saavutuksena pidän yrittäjyyden yleisen arvostuksen vahvistumista ja mielipideilmaston suotuisuutta.

vähemmän kuin tänään, kuvaa Järventaus alkutaivaltaan EK:n kanssa.

Järventauksen henkilökohtaisen uran huippu koitti 1998, jolloin hänet valittiin oikeusministeriksi. Yrittäjäkenttä koki sen yrittäjyyden arvostamisena, ja sopihan se kokoomuksellekin. Vuoden pätkätyön jälkeen koitti paluu Suomen Yrittäjiin.

– 1990-luvun lopussa ehkä kaikkein isoin asia oli verovelvollisen oikeusturvan parantaminen, josta osa osui Lipposen ensimmäisen hallituksen loppuun ja Lipposen kakkosen alkuun. Se oli jopa käänteentekevä, ja vaikutti siihen, että yrittäjän asema verohallinnon asiakkaana parani.

Vankistunut edunvalvonta näkyi jäsenhankinnassa. Esimerkiksi vuonna 1999 järjestöön liittyi yli 16 000 yritystä. Tätä lienee syytä pitää epävirallisena suomenennätyksenä järjestökentällä.

Sisäisten riitojen vuodet Eero Lehden vuonna 2002 alkaneella puheenjohtajakaudella syntyi kovaa kitkaa luottamusjohdon ja keskusjärjestön väen kesken. Lehti valitutti itsensä talousneuvostoon pudottaen sieltä Järventauksen. Hän pyrki myös vaikuttamaan operatiiviseen päätöksentekoon ohi toimitusjohtajan. Hän yritti muun muassa vaihtaa talousjohtajan ja siirtää Suomen Yrittäjien lehtien painopaikan omaan yritykseensä.

Lehden puheenjohtajuus heijastui myös edunvalvontaan. Edellisen puheenjohtajan Risto Heikkilän kanssa EK teki yhteistyötä, mutta oli haluton tekemään sitä Eero Lehden kanssa.

Välit viilenivät myös kokoomukseen. Silloisen valtiovarainministerin Sauli Niinistön erityisavustajan Max Mickelsonin mukaan kokoomusministerit hoitivat yhteydenpitoa Suomen Yrittäjiin aluejärjestöjen puheenjohtajien kautta.

Anneli Jäätteenmäen hallitusta muodostettaessa vuonna 2004 SY sai yhden suurimmista voitoistaan.

– Kun yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmästä oli päätetty luopua EU-oikeuden paineen takia, niin siinä vaiheessa me turvasimme yhdenkertaisen verotuksen mahdollisuuden yrittäjille. Ja se oli sellainen kulissien takainen mittava torjuntavoitto, jonka arvo on yrittäjille satoja miljoonia euroja vuodessa. Siinä olimme käytännössä yksin etujärjestöjoukossa, Järventaus kertoo.

Mutta pettymyksiltäkään ei vältytty.

– Keskustan työreformin hautaaminen 1990-luvun lopussa johti jämähtyneisyyden tilaan koko 2000-luvun alkupuoliskolla. Reformissa oli paljon

35 500 1996

Suomen Yrittäjät perustetaan ja jäseniä on 35 500.

54 000 2000

Ensimmäisessä neljässä vuodessa jäsenmäärä kasvoi 54 000:een.

67 150 2006

Kymmenen vuoden jälkeen jäseniä oli 67 150.

86 475 2010

Vuonna 2010 jäseniä oli 86 475.

87 700 2014

Kun mukaan lasketaan myös toimialajärjestöt, jäseniä on 115 000.

Lähde: Suomen Yrittäjät

sellaisia elementtejä, joita yrittäjäjärjestö ajoi. Työelämän rakenteista ei saanut juuri edes puhua. Olimme ainoa taho, joka näkyvästi piti esillä paikallista sopimista. Olimme aivan yksin.

Lehden jälkeen SY:n puheenjohtajaksi nousi Jarkko Wuorinen, ja sisäiset kiistat jatkuivat. Suomen Yrittäjien keskusjärjestön tietämättä Wuorinen tapasi päättäjiä yksin. Lisäksi hän oli valitsemassa uutta hallintojohtajaa toimitusjohtajan tietämättä.

Wuorinen pyrki myös muuttamaan järjestön kokouspöytäkirjoja jälkikäteen mieleisekseen.

Wuorisen tekemisten seurauksena SY:n hallitus käsitteli myös Järventauksen asemaa, ja maaliskuussa 2010 se kirjasi pöytäkirjaan luottamuksensa toimitusjohtajaan.

Järventaus myöntää harkinneensa niinä aikoina lähtöä järjestön leivistä.

Puheenjohtajavaihdos Wuorisesta Mikko Simonlinnaan vuonna 2010 sai Järventauksen jäämään taloon.

Yrittäjyys nousussa Työrauhan palaamisen myötä järjestön vaikuttamistyö laajeni niin ympäristö- kuin EU-asioihin.

– Palvelutuotannon monipuolistuminen jäsenistölle näkyy muun muassa sähköisen viestinnän ja median uudistumisessa. Myös kuntavaikuttamisessa on löydetty uusia tasoja, sillä vuosittainen kunnallisjohdon seminaari on noussut erittäin merkittäväksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi, Järventaus luettelee.

Jäsenistön ohella SY:n arvostuksen nousu näkyi myös laajemmin. SAK:n vuonna 2012 teettämässä työmarkkinailmastokyselyssä 64 prosenttia suomalaisista sanoi arvostavansa SAK:n

ja 63 prosenttia Suomen Yrittäjien työtä. Taakse jäivät Akava ja EK. Järventauksen ura huipentui Juha Sipilän hallitusohjelmaan viime keväänä.

– Se on erittäin vahva paperi yrittäjyyden näkökulmasta. Voi sanoa, että meidän tavoiteohjelmamme keskeisimmät asiat ovat sisällä hallitusohjelmassa. Paikallinen sopiminen sovittiin hoidettavaksi lakiteitse, mutta valitettavasti EK muutti sitten näkemyksensä yhteiskuntasopimuksen tekemisen loppuvaiheissa, pettymyksensä hyvin peittävä Järventaus harmittelee.

Hänen mukaansa järjestö on edennyt viime vuosina verotuksen, sosiaaliturvan ja uuden alun mahdollistamisessa. Vain työelämän osalta on jääty polkemaan paikoilleen.

Suomesta yrittäjyysyhteiskunta Kun vielä vuosituhannen alussa prosentti nuorista oli kiinnostunut yrittäjyydestä, tänään heitä on jo kaksikymmentä prosenttia. Järventaus povaa muutoksia myös yrittäjyyteen.

– Se on monimuotoistunut. Työelämän aikaiset siirtymät ovat nykyistä tavanomaisempia, ja jäsenkunnan vaihtuvuus tulee jatkossa lisääntymään enemmän kuin tänä päivänä yrittäjyyden muuttaessa koko ajan muotoaan. Itsensätyöllistäjien osuus jäsenkunnastamme tulee kasvamaan.

Hän uskoo myös globaalitalouden suosivan edelleen yrittäjyyttä. Järventauksen oman työuran tilinpäätös on vahvasti plussalla, vaikka työpaikkasopiminen koki takaiskuja tänä keväänä.

– Yleissitovuuden sisältöä muutetaan vielä tai siitä luovutaan kokonaan, Järventaus ennustaa.

nina kellokoski

Jussi Järventauksen työmatkat hoituvat pyöräilemällä. Päivittäin kilometrejä kertyy 18, ja vuodessa reippaasti yli 3 000 kilometriä.

7

Yrittäjäsanomat

Kolmetoista kuvaa Järventauksesta

kommentti

Yrittäjäsanomat kysyi Jussi Järventaukselta, mitä seuraavat sanat tuovat hänelle mieleen.

Yksinyrittäjä – On onnellinen ihminen.

Elinkeinoelämän Keskusliitto – Yhteistyökumppani.

Juha Sipilän hallitus – Hyvä ohjelma. Toteutus tökkii.

Digitalisaatio – Suuri mahdollisuus. Vähän pelottavakin.

Liikunta – Välttämätön hyvinvoinnille.

Intohimosi – Hiihtäminen Lapissa.

Musiikkimakusi – Tylsästi kaikkiruokainen.

Paras hetkesi – Hetket mökillä jälkikasvun kanssa.

Yksi asia, jonka haluaisit muuttaa – Puheiden ja tekojen välisen ristiriidan.

Jos ryhtyisit yrittäjäksi, niin minkä alan yrittäjä sinusta tulisi? – Venealan yrittäjä.

Mikä sinusta piti tulla isona? – Aluksi insinööri, mutta tämmöinen tuli.

Neuvottelukumppani, jota arvostan – Lauri Ihalainen.

Tulevaisuuden suunnitelmat? – Yhtäältä jatkaa tätä yrittäjyyden parissa olemista, mutta myös uusia seikkailuja harrastusten parissa.

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi

Pitkän tien kulkija Tänä keväänä tehdään suomalaista etujärjestöhistoriaa. Eläkkeelle jäädessään Jussi Järventaus on toiminut järjestöjohtajana pisimpään: 20 vuotta.

Vain vuoden päähän pääsi SAK:n Lauri Ihalainen. Miehissä on jotain samaa, vaikka toinen on kirvesmies Pihtiputaalta ja toinen juristi Helsingistä. He ovat neuvottelijoita ja tuloksentekijöitä – eivät julkisuudesta eläviä johtajia. Isänmaan asialla kumpikin, voisi sanoa.

Järventauksen aikana EK:ssa on ollut neljä toimitusjohtajaa, saman verran puheenjohtajia Akavassa ja kolme STTK:ssa.

Yrittäjäkenttä on ollut edusmieheensä tyytyväinen, vaikka pari luottamusjohtajaa yrittikin suistaa Järventauksen aikanaan konttoripäälliköksi. Monille yrittäjille

kovat puheet ovat olleet rohkeuden merkki. Järventaus puolestaan on aina uskonut asiantuntemukseen ja hiljaiseen puurtamiseen räväköiden otsikoiden sijaan.

Hän onkin keskittynyt työssään vaikuttamiseen talon ulkopuolella, ja se on näkynyt Suomen Yrittäjien keskusjärjestön toimistolla. Moni olisi kaivannut jämäkkää johtamista kotipesässäkin. Mutta Järventaus on Kekkosensa lukenut – yli 100 000 jäsenen kentän palveleminen ohittaa 60 henkilön toimiston johtamisen, kun pitää valita.

Parin vuosikymmenen aikana SY:n asema ja merkitys ovat olleet kasvussa, vaikka järjestö on vieläkin EK:n varjossa. Keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista luopuminen tullee muuttamaan asetelmia yrittäjille suosiollisemmaksi.

Vaihda stressivapaaseen verkkokauppaohjelmaan osoitteessa

www.mycashflow.fi ILMAINEN 14 PÄIVÄN KOKEILU!

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma.

8

Yrittäjäsanomat

Vaihtoehto lomauttamiselle Työajoista sopimalla voidaan esimerkiksi estää lomauttaminen ja vastata työntekijöiden toiveisiin.

JOHTAMINEN Metallialan yritys Vepe Oy Peltosessa on sovittu paikallisesti monista asioista jo vuosien ajan, kertoo talouspäällikkö ja osakas Raija Karmala.

Järjestäytynyt yritys hyödyntää paikallista sopimista työehtosopimuksen rajoissa.

– Meillä työntekijät ja luottamusmies ovat suhtautuneet siihen erittäin hyvin.

On totuttu siihen, että vaihteleva tilauskanta vaatii joustavuutta.

Muun muassa aitoja, portteja ja jääkiekkokaukaloita valmistavassa yrityksessä tehdään pitkää päivää keväästä syksyyn, kun olosuhteet ovat asennustöille otolliset. Työaikapankki mahdollistaa

Koitamme lintsata työaikalaista mahdollisimman paljon, vaikka laitontahan tämä on.

tasaisen työllistävyyden ympäri vuoden.

– Toinen vaihtoehto on se, että maksaisimme palkkajakson tehdyt tunnit heti, ja sitten talvella joutuisimme turvautumaan lomautuksiin.

Karmala kannustaa työnantajia kokeilemaan paikallista sopimista vaikka määräaikaisesti.

– Paikallinen sopiminen pitäisi olla mahdollista kaikille työnantajille toimialasta riippumatta. Yrityksissä tiedetään, mikä on liiketoiminnan kannalta parasta.

Liikutaan harmaalla alueella Sarjayrittäjä Ilkka O. Lavasta harmittaa se, miten monimutkainen asia paikallinen sopiminen on. Yrittäjä ei aina tiedä, mistä työpaikoilla saa sopia ja mistä ei.

Viittätoista yritystä vetävä Lavas on sopinut noin sadan työntekijänsä kanssa joustavasti muun muassa työajoista ja niiden kirjaamisesta. Siinä liikutaan harmaalla vyöhykkeellä, sillä työaikalaki velvoittaa työnantajaa kirjaamaan ylös

tehdyt työtunnit ja säännöllisestä työajasta poikkeavat tunnit.

– Työajat on sovittu työntekijöiden suojelemiseksi, mutta jos työntekijät itse haluavat niistä joustaa, niin miksi sitä ei voisi sallia?

Lavaksen yrityksissä vierailleet työsuojelutarkastajat ovat vaatineet parempaa työaikakirjanpitoa. Tarkastusten jälkeen työaikoja on jonkin aikaa kirjattu paremmin ylös, mutta pian on työntekijöiden toiveesta taas palattu vanhaan.

– Meillä on käytössä oma tuntipankki, mutta työtuntien mittaamista oleellisempaa on mielestäni se, mitä saadaan aikaan. Koitamme lintsata työaikalaista mahdollisimman paljon, vaikka laitontahan tämä on.

Osassa yrityksiä työtunnit kirjataan tarkasti ylös, sillä asiakkailta laskutetaan tehdystä työstä tuntiperusteisesti.

Vepe Oy Peltosessa on jo vuosia ollut käytössä työaikapankki. Se tasaa kesällä syntyvää ylityökuormaa, kertoo Raija Karmala. Perheyritys työllistää vajaat 40 työntekijää.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Paikallinen sopiminen Yrittäjäsanomat seuraa paikallisen sopimisen edistymistä metallialalla toimivassa Vepe Oy Peltosessa sekä sarjayrittäjä Ilkka O. Lavaksen yrityksissä.

Järjestäytyneillä työpaikoilla voidaan tällä hetkellä sopia alan työehtosopimuksen puitteissa esimerkiksi joustavammista työaikajärjestelyistä.

Hallituksen asettama työryhmä pohtii parhaillaan, miten järjestäytymättömien yritysten asemaa voidaan parantaa paikallisessa sopimisessa.

Vain harva solmisi nollatuntilaisen kanssa uuden sopimuksen LAKI Kokoaikatyön määrä ei kasvaisi, vaikka nollatuntisopimukset kiellettäisiin.

Se sijaan kansalaisaloitteen läpimeno vähentäisi työsuhteisen työn määrää, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Vain kahdeksan prosenttia työnantajayrittäjistä solmisi nollatuntisopimuslaisten kanssa uudet sopimukset, johon olisi kirjattu lailla säädetty vähimmäismäärä tunneista.

Lähes puolet työnantajayrittäjistä sen sijaan tekisi itse enemmän töitä. Noin

neljännes nollatuntityösopimuksia käyttävistä yrittäjistä lisäisi muiden työntekijöiden työaikaa.

Reilu viidennes nollatuntisopimuksilla työtä tarjoavista taas lisäisi vuokratyön käyttöä ja vajaat viidennes alihankintaa.

Tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien maaliskuussa tekemään kyselyyn.

Kyselyyn vastasi 665 työnantajayrittäjää, joista suurin osa työllisti alle kymmenen henkilöä.

Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta, joka haluaa kieltää nollatuntisopimukset. Aloitteessa vaaditaan viikoittaiseksi työajaksi vähintään 18 tuntia, ellei työntekijä erikseen kirjallisesti toivo muuta.

Nollatuntisopimuksessa työaika vaihtelee tarpeen mukaan.

Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista hieman alle kolmannes työllisti työntekijöitä nollatyösopimuksella.

Lähes 90 prosenttia yrittäjistä kertoi, että

työntekijät voivat kieltäytyä heille tarjotuista työvuoroista. Alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä kieltäytymisoikeus oli suuria yrityksiä yleisempää.

Yrittäjästä 58 prosenttia sanoo, että kieltäytymisoikeus pitäisi turvata lailla.

Mikroyrittäjät kannattavat tätä hieman enemmän kuin muut.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

meeri utti

Uutiset

Yrittäjä ei aina tiedä, mistä työpaikoilla saa sopia ja mistä ei, harmittelee sarjayrittäjä Ilkka O. Lavas.

9

Yrittäjäsanomat

Verohallinto päivitti ohjeistustaan byrokratia Verohal-

linto päivitti huhtikuun alussa ohjettaan yrittäjä- ja palkkatulojen välisestä erosta.

Suomen Yrittäjien verotusasioiden johtajan Anna Lundénin mukaan ohjetta päivitettiin muutoksilla, jotka vahvistavat entisestään mahdollisuutta toimia yrittäjänä eikä vain palkansaajana.

Ohjeeseen on päivitetty muun muassa toimeksiantotulkintaa.

Aikaisemmin yleisesti palkkatyönä tehtyä työtä saatetaan ja voidaan yhä useammin tehdä yrittäjänä.

Ohjeella ei ole tarkoitus kiristää nykyistä verotuskäytäntöä, vaan mahdollistaa että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voidaan yhä useammin pitää verotuksessa työkorvauksina. − Myös esimerkiksi entiset tai eläkkeelle jääneet työntekijät voivat tehdä työtä entiselle työnantajayritykselleen, jos toimeksiantosuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Aikaisempi työsuhde esti aiemmin sen, että sama henkilö olisi voinut myydä palveluitaan entiselle työnantajalleen.

Muuttuneen ohjeistuksen vuoksi myös aiempiin ristiriitatilanteisiin kannattaa palata, sillä Verohallinto soveltaa uutta ohjetta ratkaistessaan, onko suoritus yksittäistapauksessa palkkaa vai työkorvausta.

PRH:lla kevätsiivous – 30 000 poistolistalla byrokratia Patentti-

ja rekisterihallitus siivoaa kaupparekisteristä toimintansa lopettaneet yritykset.

Poistouhan alla ovat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä lukuun ottamatta kaikki ne elinkeinonharjoittajat, jotka eivät ole tehneet kaupparekisteri-ilmoitusta kymmeneen vuoteen ja ovat Verohallinnon mukaan toimimattomia.

PRH:n käynnistämässä poistomenettelyssä on yhteensä noin 30 000 yritystä.

Poistouhan alla olevien yritysten tulee tarkistaa yrityksen kaupparekisteritietojen ajantasaisuus PRH:n Virre-tietopalvelusta ja tehdä ilmoitus kaupparekisteriin YTJ-palvelussa viimeistään 1. heinäkuuta 2016.

Yritykset, joilta PRH ei saa ilmoitusta määräaikaan mennessä, poistetaan kaupparekisteristä elokuussa 2016.

– Haluamme parantaa kaupparekisteritietojen oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja laatua, kertoo valvonta- ja lakipäällikkö Terhi Maijala PRH:sta.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Videohaastatteluja yrittäjäristeilyltä Ensimmäisen yrittäjäristeilyn tunnelmia voi aistia www.yrittajaristeily.fi-sivulta. Yrittäjien tärkeimmät muutostoiveet löytyvät puolestaan osoitteesta www.yrittajat.fi/ edunvalvonta.

Yrittäjien muutostoiveet @suomenyrittajat

Yrittäjäristeily 23.-24.4.2016 yrittäjät.fi

10

Yrittäjäsanomat

vesa - matti väärä

S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta

Puhelin toi jäsenryntäyksen MITÄ Suomessa on nykyisin noin 300 000 yritystä. Tästä joukosta 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suomen Yrittäjillä on jäseniä noin 115 000, ja se on nykyisin suurin elinkeinoelämän järjestö Suomessa.

1990-luvulla järjestön jäsenmäärä oli huomattavasti pienempi.

Ensimmäisinä vuosina järjestöön liittyi keskimäärin 4 000 jäsentä vuodessa.

Puhelinmarkkinoinnin aloittaminen nosti jäsenmäärää kiivaampaan tahtiin.

Vuonna 1998 SY:n jäseneksi liittyi 16 000 yrittäjää.

Näppinsä pelissä tässä suuressa kasvussa oli Espoon Yrittäjien silloisella puheenjohtajalla Matti S. Rauhalalla.

KUKA Olin Espoon Yrittäjien puheenjohtajana kolmisen vuotta. Kauteni alussa meitä oli 500 ja kun lopetin tehtävässäni, jäsenmäärä oli yli 1 500. Olin työskennellyt markkinoinnin parissa ja nähnyt sen hyödyt. Uskoin telemarkkinoinnin voimaan, sillä yrittäjänhän sai parhaiten kiinni puhelimella.

Keskusjärjestössä ideani torpattiin täysin ja muistan edelleen, miten keksintöäni pidettiin huonona. Jatkoin päättäväisesti ideani perustelua ja lopulta sain kokeilla telemarkkinointia Espoossa.

Lähestyimme yrittäjiä ensin kirjeellä ja sen jälkeen koulutetut, ulkopuoliset telemarkkinoinnin ammattilaiset ottivat yhteyttä yrittäjiin. Tämä kaksiosainen markkinointi osoittautui hyväksi tavaksi.

Tulokset olivat loistavia, ja se huomattiin myös keskusjärjestössä. Moni muukin alue otti telemarkkinoinnin käyttöönsä ja jäsenmäärä alkoi kasvaa.

Lisäksi tietoisuus järjestöstä lisääntyi.

Kun jälkeenpäin ajattelee, onhan se hienoa, että omilla teoilla on ollut vaikutusta Suomen Yrittäjien jäsenmäärän kasvuun.

MITEN Vielä nykyisinkin Rauhalan ajama telemarkkinointi porskuttaa, sillä jopa 63 prosenttia liittyy SY:n jäseneksi puhelun päätteeksi. Verkossa jäseniä liittyy 17 prosenttia. Loput jäsenet liittyvät esimerkiksi toimihenkilöiden värvääminä tai kumppanien toimesta.

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Uudet markkinat rekry-yrityksille Työnhakija voi valita pilottialueilla, käyttääkö hän julkisia vai yksityisiä työnvälityspalveluja.

TALOUS Palvelusetelit on otettu käyttöön työvoimahallinnon ostopalveluissa. Työnhakija voi nyt valita pilottialueilla, käyttääkö hän julkisia vai yksityisiä työnvälityspalveluja.

Yhteistyötä julkisen työvoimapalvelun ja yritysten kanssa tiivistetään TE-toimistoissa käynnistyneillä 13:lla työnvälityksen pilottihankkeella.

Pirkanmaan TE-toimiston johtajan Regina Saaren mukaan piloteissa uutta, setelin lisäksi, on tulosperusteisuus. Palveluntuottajille maksetaan tuloksesta eli työnhakijoiden kohdalla asiakkaan työllistymisestä. Kauppalehden vuoden takaisten tietojen mukaan Pirkanmaalla yksityiset saavat yhdestä työllistetystä enimmillään noin 2 000 euron ja Uudellamaalla enimmillään noin 1 500 euron tulospalkkion. Koko summan saa vain vakituisesta työsuhteesta.

– Palvelutuotannosta iso osa on jo vuosia hankittu ulkopuolisilta palveluntuottajilta, kuten työvoimakoulutukset, valmennukset ja työnhakuun liittyvät koulutukset, Saari korostaa.

Nyt yksityiset pääsevät ostopalveluiden kautta mukaan rekrytointiprosessiin. Turkulaisen henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritys Legioonan toimitusjohtajan Taina Lehtolan mukaan suurimmat hyödyt ovat saatavissa juuri rekrytointiprosessin ulkoistamisesta.

Pieni tippuu kelkasta Lehtola on mielissään julkisen ja yksityisen työvoimapalvelun yhteistyön syvenemisestä. Ostopalvelun tulosperusteinen laskutus kilpailutuksineen vaikuttaa yrittäjän mielestä kömpelöltä.

– Voisiko ajatella niin, ettei

Työttömyyden hoidossa uuden työntekijän palkkaamisen riskejä pitäisi vähentää ja työllistämisen sivukuluja alentaa, Taina Lehtola korostaa.

palveluntuottajia kilpailutettaisi.

Tällöin mikä tahansa henkilöstöpalveluyritys saisi palkkion työllistäessään henkilön, vastaavasti kuin työnantaja voi saada työttömälle työnhakijalle myönnetyn palkkatuen, Lehtola pohtii.

Tuore Sitran työelämätutkimus kertoo julkisten työnvälityspalveluiden heikoista tuloksista.

Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt vain alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

Lehtolan mukaan TE-palveluiden työpaikkahaku verkossa on arvokas palvelu, mutta työpaikkojen ammattialaluokittelun muutos muutama vuosi sitten meni metsään. Siitä haluttiin yhteensopiva EU-maiden kesken.

Pirkanmaalle miljoona

vuosille 2016–2017. Uudenmaan ja Pirkanmaan TE-toimistoissa palvelutuotannon muutokseen liittyviä kokeiluja tehtiin jo viime vuonna. Parhaillaan Pirkanmaan pilotin kohderyhmänä ovat muun muassa 3–6 kuukautta työttöminä olleet korkeasti koulutetut, yli 50-vuotiaat työnhakijat.

– Asiakas saa halutessaan palvelusetelin, ja voi valita kilpailutetuista yrityksistä palveluntuottajan. Palveluntuottajat päättävät itse, millaisin keinoin he auttavat työnhakijaa työllistymään, Regina Saari kertoo.

Hankinta tehdään neuvottelumenettelynä, joka on vielä kesken.

Pienyrityksen kannattaa verkostoitua, jos se ei yksin täytä esimerkiksi taloudellisia vaatimuksia.

Työnvälityspilottien määräraha on kahdeksan miljoonaa euroa

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Tavoitteena sujuvoittaa yrittäjien työtä byrokratia Työterveyshuollon järjestämisen velvoitteet keikkatyöntekijöille, julkisten hankintojen monimutkaisuus ja viranomaisilmoitusten tekeminen moneen paikkaan vievät yrittäjien työaikaa turhaan.

Nämä asiat keräsivät paljon palautetta Suomen Yrittäjien verkkosivuilla, jossa voi vastata sääntelyn järkeistämiskyselyyn. Nyt palautteita on annettu liki 160 kappaletta.

Yrittäjä Reijo Mylläri havahtui viranomaisrekistereihin tehtävän muutosilmoituksen hankaluuksiin, kun hänelle osoitettu alv-karhukirje oli mennyt vanhaan osoitteeseen. Väärinmaksetusta arvonlisäverosta tuli karhukirje 37 euron osalta. Rementor Oy muutti uusiin toimitiloihin kesällä 2015, jolloin Mylläri teki osoitteenmuutosilmoituksen Postin kautta. Tietojen piti siirtyä

verottajalle. Mylläri sai lopulta vanhaan osoitteeseen menneen kirjeen ja velvoitteet hoidettua.

– Jouduin olemaan kahteen viranomaiseen yhteydessä, että sain osoitteen päivitettyä.

– Koska viranomaiset käyttävät toistensa rekistereitä, tulisi yrittäjän voida tehdä kevyet muutokset vain yhdelle viranomaiselle, joka jakaisi ne muiden viranomaisten kanssa, Mylläri esittää.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen nostaa esille hallitusohjelmassa mainitun tavoitteen, jonka mukaan julkishallinto kysyy tietoa asiakkaalta vain kerran.

Tietojen muutoksista ilmoittaminen tehtäisiin vain yhdelle toimijalle, PRH:lle, ja tiedot päivittyisivät sitä kautta myös muiden

viranomaisten rekistereihin.

Tämä on yksi esimerkki säädösten sujuvoittamisesta eli norminpurusta, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Norminpurkuhanke on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vastuulla.

Kaupparekisteriä uudistetaan Vähittäiskauppojen ja kampaamoiden aukiolojen vapauttaminen vuoden alussa avasi päätä norminpurulle. Rytkönen arvioi, että norminpurkuun liittyvät hallituksen esitykset tulevat runsaslukuisempina eduskuntaan tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna.

Hallitusohjelman mukaan kuntien kustannuksia pitää karsia miljardilla eurolla. Tästä kasassa on vasta noin puolet.

Rytkönen kertoo suurimman osan yrit-

täjien jättämistä palautteista kohdistuvan työlainsäädäntöön, verotukseen, tiettyyn lupamenettelyyn ja muun muassa kaupparekisteriin tehtävien ilmoitusten hinnoitteluun.

SY:n varatoimitusjohtaja Antti Neimala nostaa esiin yrittäjien kokemukset hankintayksiköiden toiminnasta.

– Palautteissa sanotaan, että lakia tulkitaan liikaa hankintayksiköissä. Yksi isoimmista ongelmista on lainsäädännön monimutkaisuus. Käynnissä onkin hankintalain kokonaisuudistus, ja varsinkin pienempien hankintojen menettelyitä kevennetään radikaalisti.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

11

Yrittäjäsanomat

A n a ly y s i

talous Tiedotusvälineet ovat julkistaneet aineistoa panamalaisten veroparatiisiyhtiöiden asiakkaista. Suomen Yrittäjät suhtautuu kielteisesti veroparatiisien käyttöön.

Veroparatiisin kautta voi perustaa yrityksen, jonka omistajista se ei luovuta tietoja.

Perustaminen on sinänsä laillista. Käytännössä näitä käytetään kuitenkin usein sijoitusten tuottojen piilottamiseen.

Suomessa asuvat, yleisesti verovelvolliset ovat velvollisia ilmoittamaan Suomesta ja muualta saamansa tulot verottajalle. Varallisuusveroa ei peritä ja ilmoitusvelvollisuus ei koske varoja, vaan niiden tuottoja.

Tulojen ilmoittamatta jättäminen voi täyttää veronkierron tai veropetoksen tunnusmerkit. Jos epäillään lainvastaista menettelyä, on aina syytä selvittää, onko velvoitteita laiminlyöty.

Erota laiton ja laillinen On erotettava laillinen ja laiton verosuunnittelu. Kielteiset asenteet kohdistetaan tapauksiin, joissa toimitaan lakien tarkoituksen vastaisesti ja myös yhtiöitä peruste-

taan veroetujen vuoksi ilman liiketaloudellista perustetta. Laittoman ja aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena on verotulojen väheneminen ja julkisten palveluiden heikkeneminen. OECD:n ja EU:n tasolla on esitetty toimia estämään veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua. Tavoitteena on verottaa tulos siellä, missä se kertyy.

Veroparatiisina pidetään aluetta, jossa on matalat verot, puutteellinen tietojenvaihto ja lait tai hallintomenettelyt salaavat tiedot muiden maiden viranomaisilta. Veroparatiiseista tunnetuin on ollut Sveitsi, joka on joutunut höllentämään salassapitoa.

Veroparatiisiyhtiöitä on muun muassa Caymansaarilla, Neitsytsaarilla, Panamalla ja Antilleilla.

Suomessa on yritetty saada veroparatiisitoimintaa kuriin väliyhteisölainsäädännöllä. Monien veroparatiisimaiden kanssa on solmittu myös tietojenvaihtosopimuksia.

Veroparatiisit tulisi saada laajemmin kansainväliseen yhteistyöhön.

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Anna Lundén johtaja toimitus@yrittajat.fi

pixhill

Verojen välttely veroparatiisiyhtiön avulla ei ole hyväksyttävää

@TPKanslia @Niinisto #panamapaperit: ”Saattaa olla käänteentekevä asia.

Pimeä raha/liiketoiminta ei nautikaan aukotonta piilopaikkaa. Se olisi hyvä.” @HamFin #Panamapaperit menestys riippuu siitä, mitä poliittista ja juristista jupakasta seuraa. @tuiskuinen ”Parlamenttitaloa paiskottiin niin skyr-rahkalla kuin kalanpäilläkin.” Mitä Suomessa lentäisi? Viiliä ja halkoja? #panamapaperit #islanti @veronmaksajat Verohallinnot sopivat Panama-tietovuotoon liittyvästä yhteistyöstä OECD-kokouksessa http://bit.ly/1Yxf1pl #panamapaperit #verot

Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.

Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia.

Lue lisää finnvera.fi/omistajanvaihdos.

12

Yrittäjäsanomat

Palkkatukeen parannus

kimmo brandt / compic

Pienyrittäjä ostaa tarvitsemansa työpanoksen mieluummin toiselta yrittäjältä kuin palkkaa työntekijän, tukkukauppias ja kunnallispoliitikko Ann-Mari Patshijew sanoo.

Yrittäjyyspaketti mahdollistaa työntekijän työllistämisen palkkatuella vapailta markkinoilta.

POLITIIKKA Olemme nähneet hallitukselta puolen vuoden aikana paljon soutamista ja huopaamista, Competition & Sales CO Oy:n perheyrityksen omistaja Ann-Mari Patshijew harmittelee.

Yritys harjoittaa ammattikosmetiikan maahantuontia ja tukkukauppaa sekä verkkokauppaa. Yrittäjä työllisti parhaimmillaan kuusi työntekijää. Nyt työntekijöitä ei ole.

– On vähän pelottavaa, että tietämättömiä ihmisiä tuupitaan yrittäjiksi.

Yrittäminen on hieno laji, mutta realiteetit pitää olla selvillä.

Patshijew viittaa hallituksen toimenpiteeseen, jossa työttömyysturvajärjestelmän muutoksin kannustetaan itsensätyöllistämiseen. Tavoitteena on tehdä esimerkiksi sivutoiminen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi. ”Yhtälö ei toimi” Yksinyrittäjän tukipaketti sisältää mahdollisuuden ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatukea,

yrittäjät.fi

yhtälö ei toimi, Patshijew sanoo.

Suomen Yrittäjien mielestä tämän vaalikauden tärkein yrittäjyysasia on työmarkkinoiden rakenteiden uudistaminen, ja erityisesti työpaikkasopiminen.

– Rakenneuudistuksen merkitys on moninkertainen verrattuna yrittäjyyspaketin muuhun sisältöön, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala kertoo.

– Paketti sisältää lukuisia selvityksiä, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä.

Sellaisia ovat esimerkiksi innovaatiosetelin kokeileminen ja omistajanvaihdosten uusi rahoitusmalli.

Q&A

Kummin kaiman haastajaksi Miksi perustit oman yrityksen?

Olin 17 vuotta valokuvausalan yrityksessä osakkaana, ja minusta alkoi tuntua, että tarvitsen muutosta ja jotakin omaa. Yrittäjyydessä kiehtovat sekä vapaus että vastuu.

Ilmakuvausta kokeilin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. Viime vuoden lopulla mietin, että omaa käyttötarkoitusta varten laitteet alkavat olla jo sillä tasolla, että niillä voi ryhtyä yrittäjäksi.

Sain Uusyrityskeskukselta opastusta ja Finnveralta rahoitusta. Laitteistoon investoin noin 20 000 euroa. Lisälaitteita pitää miettiä, kun yrityksen toiminta on vakautunut.

Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet?

Olen jo tehnyt kuvauksia, vaikken ole ehtinyt vielä aloittaa myyntityötä. Sana on kiertänyt tuttujen kuvausalan ammattilaisten kautta nopeasti. Jatkossa aion verkostoitua ja kontaktoida erityisesti teollisuuden alan yrityksiä.

Onko jokin asia yllättänyt?

Aika hyvin olen osannut varautua kaikkeen. Se on ehkä yllättänyt, kuinka paljon aikaa pohjatyöhön menee.

Mieleeni pulpahtelee jatkuvasti uusia ideoita ja hypin asiasta toiseen. Päivän

päätteeksi on olo, että on tehnyt paljon töitä, mutta saanut vain vähän aikaan.

Pitäisi oppia priorisoimaan, että työrytmistä muodostuisi tehokas.

Millainen toimiala on?

Joensuun seudulla on vain muutamia ilmakuvausta tekeviä yrityksiä. Harrastajien määrä varmasti lisääntyy, kuten kävi digi- ja järjestelmäkameroiden yleistyessä.

Ihmiset pyytävät kummin kaiman veljenpoikaa kuvaamaan, mutta jos halutaan laadukasta kuvaa, kannattaa ottaa ammattilainen.

Jotkut pitävät kopteria leluna, mutta tämä on vaativaa työtä. Kopteria pitää ohjata oikealla nopeudella ja oikeassa kulmassa, että kuvista tulee hyviä.

Pitää myös tietää, missä on turvallista lentää.

Flyfoto Oy Sami Vuomajoki perusti Flyfoton helmikuussa. Yritys tuottaa kuvauskopterin avulla kuvattuja videoita ja valokuvia yrityksille ja yksityishenkilöille.

Palveluihin kuuluu myös kartta- ja 3D-kuvaus sekä tulevaisuudessa myös lämpökamerakuvaus. Yrityksen kotipaikka on Kontiolahti Pohjois-Karjalassa.

Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille?

Jos uskoo omaan juttuunsa, niin eikun tuumasta toimeen. Aina välillä tulee epäilyksen hetkiä, mutta ne ajatukset pitää vain sysätä taka-alalle ja uskoa omaan tekemiseensä.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Kopteria pitää ohjata oikealla nopeudella ja oikeassa kulmassa, että kuvista tulee hyviä, Sami Vuomajoki kertoo.

Innovaatiosetelillä pk-yritykset voivat hankkia omiin tarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta. Seteliä voi käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektiin korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa.

Lisäksi paketti sisältää lukuisia muita toimia, kuten innovaatiopankin ja asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja. Alueellisissa kokeiluissa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle. Yrittäjyyspaketti perustuu hallitusohjelman kärkihankkeisiin.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

mikko makkonen

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

starttirahaa tai muuta kannustinta käyttämällä. Lisäksi yrittäjä voi palkata tuella ensimmäisen työntekijän vapailta markkinoilta.

Aiemmin palkkatuen saaminen edellytti, että palkattava henkilö oli ollut työttömänä. Hallituksen kehysriihessään huhtikuussa sopimat lisätoimet painottuvat erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyden tukemiseen.

Patshijewia työllistämisen palkkatuki ei tällä haavaa koske.

– Olen naisvaltaisella alalla, jossa rasitteena ovat äitiyslomat. Kun työntekijä jää äitiyslomalle, ei hallituksen lupaama 2 500 euron kertakorvaus paikkaa sitä –

13

Yrittäjäsanomat

Puheenaiheita jo vuodesta 1984.

KOTIMIKRON KÄYTTÄJÄN PERUSLEHTI – VUODESTA 1984.

TILAA NYT ENTISELLEEN UUDISTUNUT MIKROBITTI SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENTARJOUKSENA 3 NROA VAIN 19,90 EUROA. EI PYSYVÄÄ RIESAA: TILAUS PÄÄTTYY AUTOMAATTISESTI. TILAA MB.TALENTUM.FI/YRITTAJA/

254x365_mb_irc_yrittajasanomat.indd 1

14.4.2016 12:06:03

14

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

markku ojala / compic

tuomio

Vanha ja uusi törmäyskurssilla

D

igitalisaatio, automaatio ja elinkeinomurros ovat tänään arkipäivää. Vanhat rakenteet pyrkivät pitämään kiinni menneestä ja aika sekä rahanpuute vaativat muutosta. Koko kevät on ollut vanhan ja uuden välienselvittelyä.

Ensin yhteiskuntasopimusneuvotteluissa palkansaajajärjestöt yhdessä EK:n kanssa vesittivät paikallisen sopimisen työpaikoilla. Vanha rakenne keskusjärjestötason neuvotteluista voitti. Seuraavaksi hallitus halusi työttömät nopeammin töihin: kokoaikatyön vastaanottaminen, kolmen kuukauden ammattisuojasta luopuminen sekä työnäytepalvelun vastaanottaminen. Esityksille jyrkkä ei palkansaajajärjestöiltä ja työttömiltä.

Seuraavaksi ministeri Anne Berner halusi poistaa liikenneluvan muun muassa tietyiltä pakettiautoilta.

Tätä nousi vastustamaan Suomen Kuljetus ja Logis-

kolumni

Anssi Kujala varatoimitusjohtaja anssi.kujala@ yrittajat.fi

tiikka ry SKAL, tavaraliikenteen edunvalvontajärjestö. Berner haluaa lisäksi vapauttaa myös taksiliikennettä: taksiluvat yrityksille, kyytien ottaminen mistä ja minne vain sekä hinnat kilpailuun. Tämän tyrmäsi hallituskumppani perussuomalaiset.

Ja kun Berner esitti valtio-omisteisen yhtiön perustamista liikenneväylien rahoittamiseksi tulevaisuudessa, niin vastustajien etujoukoista löytyivät sekä Autoliitto että vasemmistopuolueetkin.

Anne Berneristä on tullut muutoksen symboli.

Kannattajien mielestä hän lisää kilpailua ja muuttaa jäykkiä rakenteita.

Vastustajien mielestä hän yksityistää tiet, heikentää kuljetuspalveluja ja vaarantaa yhteiskuntajärjestyksemme.

Häntä voi syystä pitää Juha Sipilän hallituksen kovimpana miehenä, mutta tuleeko hänestä keskustalle liian suuri taakka seuraaviin vaaleihin?

Yksin ei ole yksin, mikään ei ole aluksi suuri Hallituksen tuore yrittäjyyspaketti painotti vahvasti yksinyrittäjiä. Paketin avulla pyritään esimerkiksi edistämään yksinyrittäjäksi ryhtymistä ja madaltamaan kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. Yrittäjävähennys tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Lista on monilta osin tavoitteidemme mukainen.

On tunnustettava, että Suomessa ymmärretään hiljalleen pienimmän kokoluokan yrittäjyyden merkitys. Yksinyrittäjien puolestapuhujiksi ovat julistautuneet myös jotkut palkansaajaliikkeen äänitorvet, ja Suomen Yrittäjiin on liittynyt toimialajärjestöksi Akavalainen Akateemiset Yrittäjät.

Tämä kertoo elinkeinorakenteen muuttumisesta. Toivotan kaikki yrittäjien puolesta toimivat mukaan vaikuttamaan.

Yksinyrittäjyyden helpottaminen on ollut aina SY:n asialistalla. Eikä syyttä: yksinyrittäjien määrä on kasvanut, ja vuonna 2015 heitä oli jo 177 000. Työnantajayritysten määrä on pysynyt lähes samana viimeiset kymmenen vuotta. Ei kuitenkaan kannata tehdä vastakkainasettelua muiden yrittäjien välillä, sillä pääosa SY:n ajamista toimista koskee kaikkia yrittäjiä.

Kun yrittämisen edellytykset ovat kunnossa, yritykset voivat kasvaa. Vaikka kasvuhaluja ei olisi, yksinyrittäjät toimivat harvoin täysin yksin. Heillä on kiinteä yhteistyöverkosto, joka hyödyttää kaikkia sen jäseniä ja on yhteiskunnallisestikin vaikuttavampi kuin monesti ajatellaan. Olen aika tympääntynyt yksinyrittäjien vähättelyyn, jota joskus kuulee. Unohdetaan se, että jostakin se nykyisin suuri ja ihannoitu yritys on aikoinaan aloittanut.

Yksinyrittäjien haasteet ovat erilaisia ja vertaistuen löytäminen joskus haastavaa. Siksi yrittäjäjärjestön tehtävä on löytää yhteiset tavoitteet, tarjota paikka verkostoitua ja palvella haasteissa.

Nämä tavoitteet sisältyvät myös yksinyrittäjäohjelmaamme. Yrittäjäjärjestöstä saa aina apua ja tietoa. Suomen kasvun siemen lähtee yrittäjyydestä – jokaisesta, joka pistää itsensä likoon.

Ensimmäinen uhri Puoluepolitiikka kaatoi SAK:n ja STTK:n kaavaileman uuden keskusjärjestön. SAK:n liittojen hallituksen vastaisuus oli liikaa moniarvoista ja puoluepolitiikasta irti olevaa järjestöä halunneille STTK:n liitoille.

27 euron huuto Kansanedustajien palkat nousevat 27 euroa kuukaudessa. Äänestäjien pelossa kansanedustajat jakelevat korotuksia hyviin tarkoituksiin. Näillä populistisilla tempauksillako palautuu usko kansanedustajiin? Älynväläys Pojalle pojan etunimi jatkossakin. Kauankohan virkamiestyöryhmä joutui pohtimaan näin vaikeaa asiaa?

t weetit

@VirpiHakkaraine Tänään palkollinen. Huomenna #yksinyrittäjä . Matkailu, markkinointi ja myynti #miilaik #saaantaaneuvoja #saatsempata @ailawallin Back in business.Päivä kuluu Lapin lumilla syntyneitä koulutus- ym ideoita kirjatessa. Tästä lähtee #työnilo #yksinyrittäjä #koulutus @1tilitoimisto #Yrittäjyyspaketti antaa hyviä asioita mm. #yksinyrittäjä’n kasvun vauhdittamiseen. Nyt kaivataan tekoja.

15

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Lisää myyntiä asiakkaita kuuntelemalla Tiedätkö, milloin asiakkaasi lähtee palvelun jälkeen tyytyväisenä tai milloin negatiivinen palaute leviää sosiaalisessa mediassa? Tiesitkö, että on kuusi kertaa todennäköisempää, että asiakkaasi kertoo muille saamastaan huonosta kokemuksesta kuin suosittelee sinua?

Kilpailun koventuessa ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuunnella asiakasta mahdollisimman nopeasti, viedä tieto liiketoimintaan ja tulla voittajana maaliin.

Tiedätkö siis, mitkä ovat sinun asiakkaasi tarpeet, halut ja ongelmat? Tiedätkö miksi asiakkaasi ostaa? Koska viimeksi kysyit asiakkaalta, millainen hänen asiakaskokemuksensa oli? Ei riitä, että se tehdään kerran tai kaksi, vaan kysymisen ja mittaamisen täytyy olla jatkuvaa ja määrätietoista. Ei myöskään riitä, että kysyt yhdeltä asiakkaalta, vaan sinun tulee kysyä jokaiselta asiakasryhmältä kaikissa relevanteissa kanavissa − reaaliaikaisesti.

Keskimäärin lojaalit asiakkaat

ovat noin kymmenen kertaa arvokkaampia kuin ei lojaalit.

Seuraavilla vinkeillä löydät lojaalin asiakkaan.

Hyödynnä kaikki kanavat Kanavia on useita, ja niiden kuuntelu on usein haastavaa. Tee mittaamisesta helppoa, mutta muista että mittaamisen ja kysymisen täytyy olla helppoa myös asiakkaallesi. Kyselyt ja mittarit tulee optimoida kanavan mukaan, jotta niistä saadaan paras teho irti.

Pelkkä linkki sähköpostissa ja verkkosivuilla ei enää riitä.

Jotta varmistut siitä, että myös keräämäsi data on relevanttia ja voit luottaa siihen, muista kerätä palaute ja asiakastieto mahdollisimman nopeasti palvelukokemuksen jälkeen − mielellään jo sen aikana. Näin varmistat, että asiakkaasi saa kerrottua palautteen heti eikä yhtä todennäköisesti äänestä jaloillaan. American Expressin mukaan jopa 78 prosenttia asiakkaista on vaihtanut toimitta-

jaa kesken ostoprosessin huonon ostokokemuksen vuoksi.

asiakasrajapinnasta kohti ylintä johtoa.

Aseta tavoitteet

Muista pyytää

Pelkästään asiakaskokemuksen mittaus, palautteiden kerääminen ja asiakkaiden kuunteleminen eivät riitä. Mieti tarkkaan, mitä haluat mitata ja millaisia mittareita haluat seurata. Mieti myös valmiiksi, miten viet asiakkailta saadun viestin viipymättä koko organisaation tietoon ja miten käytät sitä parantamaan liiketoimintaasi.

Toimintamallit vaihtelevat organisaatioittain ja toimialoittain, mutta hyvä tapa lähteä liikkeelle on tehdä palautteet julkisiksi koko organisaatiolle, jolloin jokainen voi pyrkiä kehittymään.

Organisaatiossa on tärkeää saada aikaan kulttuurin muutos asiakaskeskeisemmäksi. Tässä auttaa kaikkien henkilöiden, jotka ovat oikeasti kosketuksissa asiakkaan kanssa, valjastaminen asiakaskokemuksen kehittämiseen. Johda asiakaskokemusta alhaalta ylös,

”Se saa, joka pyytää”, pitää yhä paikkansa. Jos et kysy, varsinkin Suomessa harvoin asiakas sinulle ongelmiaan kertoo. Keskimäärin yrityksen korviin kantautuu vain noin neljä prosenttia tyytymättömien asiakkaiden ongelmista.

Siis kuuntelemalla ja jatkuvalla kehittämisellä jokaisessa tärkeässä kanavassa voit luoda kilpailuetua.

Mukaan pitää saada koko organisaatio, mutta helppoa se ei tule olemaan. Ymmärtämällä asiakastasi paremmin luot parempia asiakaskokemuksia ja arvokkaampia asiakkuuksia.

Jaakko Männistö @JaakkoMannisto Kirjoittaja on startup-yrittäjä ja asiakaskokemuksen mittaamisen ammattilainen yrityksessä Feedbackly sekä Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen.

LUE UUSIMMAT BLOGIT JOKA MAANANTAI JA TORSTAI

yrittajat.fi

Heidi Ekholm-Talas @EkholmTalas Heidi on sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut.

Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa.

Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä.

Ilkka O. Lavas @lavas Ilkka on sarjayrittäjä ja omistaa mm. City-lehden.

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

Välty lipuilta ja lapuilta – keskity oleelliseen!

Nyt voit tehdä entistä useamman kaupparekisteri-ilmoituksen sähköisesti.

y t j.f i

TEE ILMOITUS

ytj.fi

HELppOa, EdULLISTa ja nOpEaa.

16

Yrittäjäsanomat

fakta

Hyväntekijät

1

K

Kysy verottajalta, jos et tiedä, onko sponsorointikohde markkinointifunktion täyttävä ja hyväksyttävä kohde.

(H.K.)

Ville Haaslahden, Jaakko Vesalaisen ja Hannu Kanasen yritykset ovat antaneet lahjoituksia niitä tarvitseville.

Teksti Riikka Koskenranta Grafiikka maarit kattilakoski

O

Mikä on tärkeää Yritykset voivat vähentää verotuksessaan niin sponsorointimenoja kuin lahjoituksia. Vastikkeetonta rahan antamista koskevat erilaiset säädökset kuin sponsorointia.

Kun Kansallisgalleria otti viime vuonna yhteyttä varainkeruun merkeissä, Haaslahti lähti mukaan lahjoituksella. Kansallisgalleria oli silloin yhteydessä joihinkin Perheyritysten liiton jäsenyrityksiin.

Olenko nyt mesenaatti -kysymys kävi miehen mielessä, hiukan leikillisesti, kun oma panostus taideperinnön säilyttämiselle oli jätetty.

Pienyrityksessä hyväntekeväisyyskohteen valinta lähtee omistajien arvoista. Turkulainen yritys valmistaa tehokkaita analyysimittalaitteita, joiden sovelluksia käytetään monilla aloilla, esimerkiksi lääketehtaissa ja ydinvoimaloissa.

Kaksitoista henkilöä työllistävässä Hidexissä ei ole varsinaista yhteiskuntavastuuohjelmaa,

mutta julkisuushallinta on kyllä käynyt mielessä.

– Kansallisgalleriaan tekemämme lahjoitus oli arvoltaan pieni osa yrityksen tuloksesta.

Henkilöstölle maksamamme palkkiot ovat tätä suuremmat. Pääomistajat, eli perheemme, kokevat taideperinnön säilyttämisen tärkeäksi.

Haaslahden mukaan he eivät aio käyttää taidemuseolahjoitusta markkinoinnissaan.

– Kansallisgalleriaa on helppo tukea. Sen tukeminen on laajasti hyväksyttyä. Taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää olla tukemassa taideperintöä. Myös yhteiskunnan turvallisuuteen kuuluvia asioita on helppo tukea. Soittoja tulee ihan hirveästi, suurimpaan osaan emme lähde mukaan.

Kotkalainen kone- ja laiteasennuksia tekevä Kotekman Oy valitsee lahjoitus- tai sponsorointikohteen oman arvomaailman ja lähiympäristön tarpeen mukaan. Yritys antoi Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastolle PlayStation-pelikonsoleita. Toiveena oli, että vaikeasti sairaat lapset viihtyisivät sairaalassa paremmin konsoleiden ansiosta.

– Suurin syy auttamishalullemme oli se, ettei yhteiskunta huolehdi kansalaisistaan tasapuolisesti. Heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa ovat ne, jotka äänestävät vähiten: lapset, koululaiset tai vaikeasti sairastuneet, toimitusjohtaja Hannu Kananen perustelee.

Poliittisessa tarkoituksessa tehdyt lahjoitukset eivät ole verovähennyskelpoisia.

3 Mikä on yrityksen omistajille tärkeää?

Vaakakupissa voi painaa paikallisuus sekä, että lahjoituksen saajan kokoelma on yleisön hyödynnettävissä. (V.H.)

4

* Yllä list vuo

Verovähennyksellä ei merkitystä Maahantuontiyritys Ahti Vesalainen Oy käynnisti joulun alla keräyksen yrityksille tavoitteenaan kerätä arabiankielisiä Muumi-kirjoja vastaanottokeskuksiin.

Yrittäjä Jaakko Vesalainen soitti tutuille yrittäjille ja teki asiasta tiedotteen saadakseen lisää lahjoittajia mukaan. Mukaan lähtivät Omena Hotelli -ketju, Finlayson, Make Films, Renor Oy ja yksityishenkilöitä. Kirjoja saatiin kokoon noin 300 kappaletta.

– Idea lähti siitä, että päätin laittaa yrityksen joululahjavarat johonkin, mikä olisi itseään suurempaa. Kohde valikoitui yhdessä vaimoni kanssa. Päätarkoitus oli maahanmuuttajien kotouttaminen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuttaminen Muumi-kirjan kautta.

– Yksi tuttu toimija sanoi heti suoraan, etteivät he lähde tämäntyyppistä kohdetta tukemaan, Vesalainen sanoo ja tarkentaa tuttavan kieltäytyneen, koska lahjoitus meni maahanmuuttajille.

Lahjoituksen verovähennysoikeus ei ollut päällimmäisenä mielessä, kun Ville Haaslahti päätti tukea Kansallisgalleriaa. Samaa mieltä on Hannu Kananen.

– Sillä ei ole suurta merkitystä, saako lahjoituksesta verovähennystä.

Hidex Oy:n mittalaitteilla mitataan valoa, joka kertoo joko biologisen aktiivisuuden vähenemisestä tai lisääntymisestä tai radioaktiivisuuden läsnäolosta, Ville Haaslahti kertoo.

vesa - matti väärä

li vuosi 1920, kun Turun yliopisto perustettiin kansalaiskeräyksen ja yksityisten lahjoitusvarojen tuella. Yksi lahjoittajista oli turkulaisen toimitusjohtajan Ville Haaslahden isoisänisä.

Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin itsenäisyyden alkuvuosien hyväntekijän pojanpojanpoika Ville Haaslahti sai Turun yliopiston varainkerääjiltä puhelun, että hänen esi-isänsä oli lahjoittanut yliopistoon varojaan. Esi-isä oli yksi 22 040 vapaaehtoisesta lahjoittajasta.

– Se velvoitti lahjoittamaan. Tiede, taide ja luonnonsuojelu ovat yrityksen omistajille tärkeitä. Erityisesti yrityksen perustaja, isäni Jukka Haaslahti, on tuonut näitä arvoja esille, Hidex Oy:n nykyinen toimitusjohtaja kertoo teknologiayrityksen toimistolla Turussa sijaitsevalla pienteollisuusalueella.

Ville Haaslahti ryhtyi johtamaan perheyritystä vuonna 2010. Konttorin käytäviä koristavat julisteet kasvihuoneilmiöstä, Turun taidemuseosta ja Itämeren saasteista kertovat paljon omistajien ja yrityksen arvoista.

Yritys on tukenut Turun yliopiston lisäksi muun muassa Åbo Akademia ja samaan yritysryhmään kuuluvan toisen yrityksen kautta Itämeren suojelua. Viime vuonna Hidex Oy teki lahjoituksen Kansallisgallerialle.

– Meillä ei ole muodollista lahjoituspolitiikkaa. Viime vuodet ovat taloudellisesti menneet kohtalaisen hyvin. Olemme tehneet kovasti töitä, mutta toiminnassa on ollut tuuriakin mukana. Kaikkea ei voi pitää omana ansionaan.

Siksi on ilo jakaa menestyksestä vähän muuallekin.

2

Kannattaa miettiä tarkkaan se, mihin lahjoittaa; sillä vaikka itse kokee jonkun asian positiiviseksi, on se helppo kääntää negatiiviseksi. (V.H.)

17

Kenttäohjeet lahjoittamiseen ja sponsorointiin 5

Hyvä kirjanpitäjä osaa opastaa ja tietää, millainen lahjoitus tai sponsorointimeno on verovähennyskelpoinen.

(H.K.)

Vuoden 2015 tilastojen mukaan yli 850 euron lahjoituksia tehdään Suomessa vuosittain arviolta 15 miljoonan euron arvosta tieteelle, taiteelle ja kulttuurille.

6

Kaikessa ei voi olla mukana. Lahjoituskohteen valinta pitää tehdä oman arvomaailman ja lähiympäristön tarpeen mukaan. (H.K.)

Verovähennykseen oikeuttava lahjoitus vai ei (vastikkeeton lahjoitus)?

Oikeuttaa verovähennykseen verotuksessa*

Ä L L Y K

tatut verovähennyslistalla (huom. ala- ja ylärajat) onna 2016. Lahjoitusvähennyslista löytyy vero.fi.

Hyväksytyt kohteet voivat muuttua. ** Elinkeinoverolain mukaan

EI

l

lahjoitus John Nurmisen Säätiölle

l

lahjoitus Kalevala Korun Kulttuurisäätiölle

l

lahjoitus Lastentautien tutkimussäätiölle

l

lahjoitus Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiölle

l

lastenkirjoja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin **

l

pelikonsoleita paikallisen keskussairaalan lastenosastolle **

Ei oikeuta verovähennykseen verotuksessa* l

Afasia- ja Aivohalvausyhdistys ry

l

Electronic Frontier Finland

Sponsorointia vai hyväntekeväisyyttä?

Rajanveto sponsoroinnin ja lahjoituksen välillä ei aina ole antajalle selvää.

Verovähennyskelpoisuuden näkökulmasta merkityksellistä on se, onko kyseessä vastikkeeton lahjoitus vai esimerkiksi vastikkeellinen mainostai markkinointimeno.

Vastikkeettomia lahjoituksia voidaan vähentää kahdella tavalla.

Ensinnäkin kaikki yritysmuodot voivat vähentää korkeintaan 850 euron suuruisen lahjoituksen saajaa kohti, kun lahjoituksen kohde on yleishyödyllinen ja samalla paikallinen tai yrityksen toimialaa lähellä oleva.

Poliittiseen tarkoitukseen annettavat lahjat ovat aina vähennyskelvottomia.

Sen sijaan vain yhteisöt voivat vähentää tuloverolain 57. pykälässä tarkoitettuja vastikkeettomia lahjoituksia, joiden ala- ja ylärajat on säädetty lailla. Niitä on kahdenlaisia: yliopistolle, korkeakoululle tai yliopistorahastolle annettua lahjoitusta koskevat eri säännöt kuin muun muassa tieteen ja taiteen tukemista.

– Tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen tukemisen osalta vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on se, että lahjoituksen kohteen pitää olla hakeutunut ja päässyt niin sanotulle lahjoitusvähennyslistalle, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Lauri Savander kertoo.

Yritykset hoitavat yhteiskuntavastuutaan muun muassa sponsoroimalla sekä vastikkeettomilla lahjoituksilla.

Supercellin työntekijöiden vuonna 2013 tekemä 3,4 miljoonan euron lahjoitus Uudelle Lastensairaalalle lienee Suomen suurin yrityksen henkilökunnan tekemä hyväntekeväisyyslahjoitus. Verohallinnon tilastojen mukaan noin 5 000 yhteisöä tekee verotuksessa vähennyskelpoisen vastikkeettoman lahjoituksen vuosittain. Yhdellä yhteisöllä voi olla useampi kuin yksi kohde.

Tiedot ovat vuosilta 2008–2013.

Yritykset tekevät paljon myös verovähennyskelvottomia lahjoituksia.

Lähde: vero.fi Kuva: Pixhill

gallup

Jaakko Vesalainen toimitusjohtaja, Ahti Vesalainen Oy

Ville Haaslahti toimitusjohtaja, Hidex Oy

Hannu Kananen toimitusjohtaja, Kotekman Oy

Yritys hoitaa yhteiskuntavastuutaan lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen. Jos yrityksellä on mahdollisuus lahjoittaa tai sponsoroida, on suotavaa etsiä avustettavia kohteita. Toki yhteistä pottia kerätään verojen kautta, mutta lahjoittaminen on tapa kanavoida varoja kohteeseen, joille yhteisestä potista ei riitä rahaa. Hyväntekeväisyyslahjoittamisen laajempi verovähennysoikeus kannustaisi mukaan enemmän yrittäjiä.

Lähtökohtaisesti koen, että yhteiskunnan pitäisi pyöriä verovaroilla, eikä lahjoituksia välttämättä tarvittaisi.

Mutta vaikeina aikoina taide ja kulttuuri ovat asioita, joista helposti säästetään. Tieteen ja taiteen tukeminen on yrityksemme ja omistajien arvojen mukaista. Meillä ei ole virallista yhteiskuntavastuuohjelmaa. Yhteiskuntavastuu on osa yrityksen brändinrakennusta.

Yrityksen pitää ajatella yhteiskuntavastuutaan, vaikka se ei kaikilla käy mielessä. Yritys voi itse mitoittaa tekonsa suhteessa liiketoimintaansa. Voi tehdä tällaisia ratkaisuja kuin olemme tehneet sairaalan lastenosastolahjoituksen kanssa.

Toiset ihmiset ovat tehneet lastenosaston hyväksi vapaaehtoistyötä, mutta yrittäjällä ei ole siihen mahdollisuutta.

Yritys voi kantaa näin kortensa kekoon.

18

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Yrittäjä Laura Lehtilä (oik.) ja hänen yhtiökumppaninsa Maija Koskimäki pyrkivät omien palveluiden kehittämiseen ja seuraavat vasta sitten kilpailijoiden toimia.

Kilpailu pakottaa panemaan parastaan Personal trainer Laura Lehtilä kehittää oman yrityksensä palveluita kilpailijoiden seuraamisen sijaan.

Miksi päätit perustaa yrityksen kilpaillulle alalle?

Lähtökohtana oli vahva visio ja intohimo. Haluamme tehdä Pohjanmaasta maakunnan, jossa ihmiset voivat hyvin. Luotimme myös yhtiökumppanini kanssa osaamiseemme ja palveluihimme.

Kun huomasimme, että niille oli kysyntää, perustimme T2M Seinäjoen vuosi sitten.

Olemme tehneet valmentajana töitä yhdessä jo neljä vuotta, joten kuntosalin avaaminen tuntui luonnolliselta. Kun hoitaa tonttinsa ammattimaisesti, puskaradio toimii. Tällä alalla suosittelut vankistavat parhaiten asiakaskuntaa.

Miten hyvinvointiala on muuttunut?

Todella paljon. Neljässä vuodessa personal trainereita ja erilaisia liikunta- ja valmennuspalveluita

on tullut lisää. Myös tosi-tv on vaikuttanut kysyntään.

Oman menestyksen voi varmistaa kehittämällä itseään ja oppimalla muilta. Kun tuntee omat rajansa ja myöntää, jos osaaminen ei riitä sekä kysyy apua tarvittaessa, pärjää varmasti.

Seuraatteko kilpailijoiden toimintaa?

Asemamme on vahva, joten emme ole keskittyneet kilpailijoihimme.

Alaa sen sijaan seuraamme, ja kehitämme itseämme jatkuvasti.

Valttimme ovat monipuoliset ja luotettavat palvelut, sillä täydennämme yhtiökumppanini kanssa toisiamme.

Vaikka vahvimmat osaamisalueemme ovat erilaisia, toimimme samanlaisella periaatteella: haluamme välittää asiakkaillemme hyvää mieltä.

Miksi ja miten kilpailijoita tulisi seurata?

Esimerkiksi aloittelevan yrittäjän on hyvä tutustua muihin alan ammattilaisiin ja luoda verkostoja.

Yksin ei kannata jäädä ja apua on uskallettava pyytää.

Olemme onnekkaita, sillä olemme saaneet sparrausapua vahvoilta yrittämisen ammattilaisilta.

Joskus olen pyytänyt myös toista valmentajaa opettamaan minua, jotta voisin olla entistä parempi.

Myöskään mulle kaikki ja sulle ei mitään -asenteella ei pärjää. Kaikkien hyvinvointi- ja liikunta-alan yritysten pitäisi puhaltaa yhteen hiileen.

joukkoon mahtuu monenlaista tekijää. Silloin ainut vaihtoehto on huolehtia, että itse tekee kaiken mahdollisimman hyvin. Myös asiakkaat täytyy aina huomioida.

Se, että ihmiset liikkuvat on äärimmäisen tärkeä asia, joten koen kysynnän ja tarjonnan lisääntymisen todella hyvänä asiana.

Time2Move Oy Time2Move eli T2M on hyvinvointi- ja valmennuspalveluihin erikoistunut yritys, joka toimii Seinäjoella. Yrityksen tehtävänä on ohjata asiakkaitaan liikkumaan, syömään ja nukkumaan oikein. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa kuntosali, juoksu- ja kuntovalmennukset, ravitsemus-, fysioterapia- ja hierontapalvelut.

Miten olette turvanneet oman asemanne?

Luomalla ammattimaisen kuvan ja palvelut, jotka kiinnostavat asiakkaita. Emme kopioi, vaan teemme asiat niin kuin meidän konseptiimme kuuluu.

Tarvitaanko kilpailua?

Millaisia vaaratekijöitä kilpailutilanteeseen liittyy?

Mielestäni kilpailu on tervetullutta, sillä se pakottaa tekemään parhaansa. Kun kyse on kilpaillusta alasta, jolla on kysyntää, niin

Median ja sosiaalisen median vaikutus alaamme, kuten muihinkin, on viime vuosina ollut kasvussa.

Punnitse tarkasti, mitä julkaiset.

Tee vain sellaista markkinointia ja viestintää, että voit seistä sen takana.

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli kansainvälistyminen.

1

Sopivat askeleet Markkinoilla oleminen ja kokeilut näyttävät, mikä toimii. Mennään uusille markkinoille sellaisilla investointiaskelilla, joihin yrityksellä on varaa, toimitusjohtaja Miika Mäkitalo vinkkaa.

2

Palvele laadukkaasti Asiakaspalvelua ei ole siirretty halvemman hinnan perässä muualle. Kansainvälistä huipputasoa oleva asiakaspalvelu on toiminut todella hyvin myynnin tukena, yrittäjä Antti Vilpponen kertoo.

3

Arvokasta sparrausta Lainaa saisi helpommin pankista kuin Tekesiltä. Tekes on kuitenkin pistänyt tekemään kotiläksyt paremmin, kun yhteistyöhön sisältyy väliraporttien tekoa. Sparrausapu on ollut tärkeää, yrittäjä Asko Nevala sanoo.

4

Ole tarkkana Ole tarkkana, kun teet jälleenmyyjien kanssa sopimuksia.

Eksklusiiviset sopimukset voivat olla jarru. Sopimuksissa kannattaa jättää portti auki, että voi myydä myös muulla tavalla, toimitusjohtaja Ossi Parviainen neuvoo.

juha harju

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

19

Yrittäjäsanomat

pixhill

Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen puheenjohtajilta saatujen tietojen mukaan sote-uudistus on pisimmällä Etelä-Pohjanmaalla.

14.–15.9.2016 Kuntatalo, Helsinki

Yrittäjät hyvin mukana sote-uudistuksessa SOTE Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistynyt eri puolilla maata eri tahtiin.

Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen toimitusjohtajilta kerättyjen tietojen mukaan pisimmällä ollaan Etelä-Pohjanmaalla.

– Meillä on edustajat soten ohjausryhmässä, työvaliokunnassa ja digiloikkatyöryhmässä, kertoo toimitusjohtaja Minna Sillanpää Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä.

Samansuuruinen yrittäjämiehitys löytyy Etelä-Karjalasta. Aluejärjestön toimitusjohtaja Jami Holtari pitää paikallisen ohjausryhmän ongelmana sen kokoa, joka voi paisua jopa 80 jäseneen.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja KeskiSuomessa yrittäjät ovat mukana soteryhmissä.

Sen sijaan Pirkanmaalla yrittäjät jätettiin ryhmän ulkopuolelle.

Satakunnassa ryhmiä nimetään toukokuun alussa.

Pääkaupunkiseudulla puolestaan

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen valmistelevat omaa ehdotustaan sosiaalija terveydenhuollon malliksi.

Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri pelkää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n olevan niin suuri toimija, että alueella kuvitellaan sen olevan kaikkivoipa palveluntuottaja.

Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynnisen mukaan yrittäjäjärjestö valmistelee oman työryhmän perustamista seuraamaan maakunnan valmistelutyön edistymistä.

Satakunnan Yrittäjissä vastaava ryhmä jo toimii.

Soten mahdollistama valinnanvapaus ei ole puhuttanut Pohjois-Pohjanmaalla, mutta sen sijaan Etelä-Karjalassa se nähdään suurena mörkönä, jota halutaan antaa vain juuri sen verran kuin on pakko.

Varaa osastopaikka ja varmista näkyvyys vuoden kunta-alan ammattitapahtumassa!

Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Suomen toiseksi suurin vahvistui YRITYSKAUPAT Elokuvateatteriketju Bio Rex Cinemas osti huhtikuun alussa Hämeenlinnassa sekä Seinäjoella sijaitsevien Bio Marilyn -elokuvateattereiden liiketoiminnan.

Bio Marilyn -teattereiden työntekijät siirtyivät Bio Rex Cinemasin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Kauppa vahvistaa Bio Rex Cinemasin asemaa Suomen toiseksi suurimpana elokuvateatteriketjuna. Vuotuisen kävijämäärän odotetaan nousevan 600 000:sta 700 000:een.

Hämeenlinnalaisyritys vastaa jatkossa yhdeksästä elokuvateatterista Hämeenlinnassa, Kajaanissa, Kemissä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Rovaniemellä, Seinäjoella ja Vaasassa. Hämeenlinnassa yritys operoi kahta elokuvateatteria.

– Kaupan myötä identiteettimme paikallisena yrityksenä vahvistuu entisestään.

Uskon myös, että muutosten ansiosta

pystymme suunnittelemaan ohjelmiston entistä kokonaisvaltaisemmin, välttämään turhat päällekkäisyydet ja näin aikaansaamme entistä monipuolisemman elokuvatarjonnan, kertoo Bio Rex Cinemasin toimitusjohtaja Aku Jaakkola tiedotteessa.

Myös laajeneminen Seinäjoelle on yritykselle tärkeä askel.

– Seinäjoen elokuvateatteri on mahtava lisä ketjuumme ja markkina-alueena kaupunki on positiivisesti kehittyvä. Uskon, että meillä on seinäjokelaisille tarjottavana sellaista liiketoiminnallista osaamista, joka näkyy asiakkaille positiivisena ulostulona niin ohjelmiston kuin oheistuotteidenkin osalta, Jaakkola sanoo.

Vuonna 2014 Bio Rex Cinemas Oy:n liikevaihto oli noin kolme miljoonaa euroa, ja yritys työllisti 40 työntekijää.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Osallistu Vaikuta Verkostoidu Lisätiedot: maritta.makela@kuntalehti.fi

20

Yrittäjäsanomat

Vakuutus, miten pidät sen kunnossa?

Omameklari Oy:n toimitusjohtajan Timo Kyyriäisen mukaan suurimmat ongelmat vakuuttamisessa ovat ali- ja päällekkäisvakuuttaminen, virhevakuuttaminen ja puutteet turvan kattavuudessa.

1

KATTAVUUS Selvitä, mitä vakuutus kattaa.

Pidä mielessä turvan riittävyys.

2

Vakuuttamisen vaikeus Riskikartoitukset ovat paljastaneet yrittäjien vakuutuksissa runsaasti puutteita.

Punkaharjulaisyhtiölle vakuutusten kilpailutus ja tarkistus tuotti 10 000 euron vuosisäästöt.

TALOUS Toimitusjohtaja Jani Lahtinen Punkaharjun Kilpi Oy:stä ilmoitti puhelimitse vakuutusyhtiöön ostaneensa kalustoa, ja kalusto vakuutettiin sen perusteella.

Tilanne on tuiki tuttu monelle yrittäjälle. Lahtisen puu- ja metallialan perheyritys kuitenkin valtuutti Omameklari Oy:n tarkistamaan vakuutuksensa.

Viiden tunnin tarvekartoituksessa ja riskianalyysissä löytyi 22 korjattavaa kohtaa. Räikein virhe vaaransi jopa liiketoiminnan, sillä asennustoiminta oli kokonaan vakuuttamatta.

Lisäksi muun muassa yrityksen ja kiinteistöyhtiön yhteisessä hallissa oli päällekkäinen palovakuutus.

Vahinkohistoriasta puolestaan selvisi, ettei vahinkoja ollut ollut,

minkä pitäisi alentaa vakuutusmaksuja.

Vakuutuksia uusittiin merkittävästi. Puolet liikevaihdosta tuoville CNC-jyrsijäkoneille otettiin kattavampi turva, ja omavastuuta korotettiin 2 500 eurosta 5 000 euroon.

Keskeytysturvaakin korotettiin, koska yrittäjä korjaa koneet ja laitteet itse. Riskikartoittaja vaati vakuutusturvan tueksi myös parannuksia paloturvaan.

Lisäksi yrittäjän ja hänen puolisonsa henkilökohtaiset vakuutukset laitettiin kuntoon: työtapaturmavakuutuksen ammattiluokitukset muutettiin työn sisällön mukaisiksi, henkivakuutuksen korvaussumma nostettiin kolminkertaiseksi ja vakuutus kattaa nykyisin myös sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden.

– Nyt tiedän, mitä on vakuutettu ja kuinka kattavasti. Osa vastuista kannattaa jättää itselle, turha kaikkea on vakuuttaa, Lahtinen muistuttaa.

Pieni tippuu kelkasta Omameklari Oy:n toimitusjohtajan Timo Kyyriäisen mukaan yrittäjät luottavat liikaa vakuutusyhtiöihin, mikä aiheuttaa paljon harmeja.

– Suurimmat ongelmat vakuuttamisessa ovat ali- ja päällekkäisvakuuttaminen, virhevakuuttaminen ja puutteet turvan kattavuudessa, toimitusjohtaja Kyyriäinen kertoo.

Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Omameklari Oy on ensimmäinen Suomessa hoitovaltakirjalla toimiva pk-yrityksiin ja maatiloihin keskittynyt meklariyritys. Yritys asettaa vakuutusyhtiöt

paremmuusjärjestykseen.

– Me kilpailutamme asiakkaan turvan. Vakuutussopimus on voimassa vuoden kerrallaan. Yrittäjän on syytä tarkistaa myös se vuosittain, sillä vakuutusyhtiö voi tehdä ehtomuutoksia yksipuolisesti, varsinkin vahinkotilanteiden jälkeen, kertoo Kyyriäinen.

Kyyriäisen mukaan riskikartoitukset ovat paljastaneet vakuuttamisen karun todellisuuden. Yli puolessa on huomautettavaa turvan laajuudessa tai kattavuudessa eivätkä ammattiluokitukset vastaa yrittäjän toimenkuvaa.

Vakuutusten hintaerot jopa lakisääteisissä tapaturmavakuutuksissa ovat hurjia, kun asiakkaalle on siirretty vakuutusriskiä hinnan kustannuksella.

EHDOT Selvitä ehtorajaukset.

Mitä vakuutus korvaa ja ei korvaa?

3 RISKIT Mieti omaa riskinottokykyäsi.

Mitkä riskit pystyt kantamaan itse?

Anna Hurmalainen toimitus@yrittajat.fi

Toimitko asiakkaittesi rahoittajana?

– Keskity ydinliiketoimintaasi myymällä laskusi!

Yrityksen myyntisaatavat ovat suoritetusta työstä yritykselle kuuluvia rahoja. Myyntisaatavat eivät tuota taseessa. Siksi rahat on hyvä saada kiertoon heti! Myymällä laskut vahvistat kassaa ja parannat maksuvalmiutta. Finance Link ostaa laskut täydestä arvosta kantaen niistä myös luottotappioriskin.

Valitse kumppaniksi Finance Link – laskusaatavarahoituksen edelläkävijä Suomessa!

Finance Link – Nopean kassavirran puolesta. ◊ www.financelink.fi ◊ 09 774 4740

21

Yrittäjäsanomat

Läpäise kasvun lasikatto.

Onko yrityksesi hyvässä kasvuvauhdissa, mutta vaarassa törmätä kasvun lasikattoon? Moni suomalainen kasvuyritys kolahtaa kahteen kriittiseen liikevaihtorajaan: miljoonaan ja viiteen miljoonaan.

Kasvun lasikaton läpäiseminen vaatii uudenlaista osaamista – tule kuulemaan, miten esteitä raivataan ja rajoja rikotaan.

Tervetuloa Kasvajat-kiertueelle!

• Kiihdytä maailman markkinoille, Team Finland.

Ilmoittaudu ja katso tarkempi ohjelma

OULU.....3.5.

KUOPIO.....10.5.

TAMPERE.....17.5.

TURKU.....24.5.

HELSINKI.....31.5.

Toimi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti.

kasvajat.kauppalehti.fi

• Kadonneen kasvun metsästys – tavoitteena kannattava kasvu.

• Kaksi oppia: Kuinka innostan kaikki kasvuun? Miten murran lasikatot?

Maksutonta tilaisuutta isännöi Kauppalehden toimitus.

• Tyssääkö kasvu lasikattoon? Paikalliset yritykset kertovat.

• Alueesi paras kasvuyritys palkitaan. Kuka saa palkinnon?

• Verkostoidu, viihdy ja vaihda mielipiteitä.

Ilmoittaudu ja katso tarkempi ohjelma

kasvajat.kauppalehti.fi Maksutonta tilaisuutta isännöi Kauppalehden toimitus.

22

Yrittäjäsanomat

jussi partanen

Porilaisen Develooppi Oy:n talousvalmentaja Tytti Laine muistuttaa, että jo pienikin loma voi tehdä ihmeitä hyvinvoinnille.

5

VINKKiä

rentoon lomaan Tee päätös Päätä etukäteen, että olet lomalla ja mitä se tarkoittaa sinun yrityksessäsi.

Yrittäjä, suunnittele lomasi ajoissa

Oikea aika Mieti: Mikä on järkevin aika pitää lomaa juuri sinun yrityksesi kannalta? Kuinka pitkään lomaan olisit tyytyväinen?

Lomasta voi saada enemmän irti, kun tietää jättäneensä yrityksen hyvään kesäkuntoon. johtaminen Loman pitäminen on yrittäjälle todella tärkeää jaksamisen kannalta, uskoo yrittäjä ja yrittäjien talousvalmentaja Tytti Laine Develooppi Oy:stä. Jotta lomalle malttaa jäädä, Laine suosittelee huolellista suunnittelua.

– Tee etukäteen selvä päätös loman pitämisestä ja sen kestosta.

Suunnittele järkevin aika oman lomasi ajankohdalle, jotta annat itsellesi hyvän mahdollisuuden rentoutua.

Suunnitteluun liittyy myös taloudellinen ennakointi, erityisesti yksinyrittäjillä.

– Koen, että yrittäjät pitävät vähän lomia suhteessa palkansaajiin

usein taloudellisista syistä. Laskuja kasautuu, eikä kassa välttämättä kilise sisään päin. Hinnoittelu kannattaa suunnitella niin, että koko vuoden myynti kattaa myös oman loman kustannukset.

On myös pohdittava mahdollisten tuuraajien perehdytys, kuka hyväksyy laskut, miten asiakkaille tai yhteistyökumppaneille ilmoitetaan lomasta, laitetaanko sähköpostiin lomavastaaja päälle tai voiko puhelut siirtää jollekulle.

Laine rohkaisee myös yksinyrittäjiä pohtimaan, olisiko olemassa joku, joka voisi palvella asiakkaita edes jollakin tavalla yrittäjän loman aikana. Myös internet antaa

mahdollisuuksia, kuten sähköisen ajanvarauksen.

Laineen mielestä lomalle kannattaa antautua ja olla erossa sähköpostista.

– Loma voi olla todella hyödyllistä latautumista myös bisneksen kannalta. Minulla ainakin luovuus saa lomalla tilaa.

Kajaanilaisen Chicbazaar-vaateyrityksen yrittäjä Heidi Putaansuu suosii itse reilun viikon lomia kerrallaan. Hän yrittää myös sijoittaa ne arkipyhien yhteyteen.

– Pystyy rentoutumaan paremmin kun tietää, että työt eivät ehdi kasaantua. Lomalta paluukin on stressitöntä.

Sijaisia Putaansuu ei palkkaa, lomat hoidetaan oman väen kanssa työjärjestelyin. Silti hän on tarvittaessa puhelimen päässä liikkeen aukioloaikana.

– Jos hankaluuksia tulee, pääsee vähemmällä kun asiat hoidetaan heti.

Lyhyistä lomista huolimatta Putaansuu pitää niitä ehdottoman tärkeinä.

– Yrittäjä on itse yrityksen tärkeimpiä työkaluja, ja muistakin työvälineistä huolehditaan. Lepo ja virkistyminen on osa yrityksen hoitamista.

Teea Jokihaara toimitus@yrittajat.fi

Suunnittele Kuka tuuraa poissaollessasi?

Kuka avaa postit ja maksaa laskut? Jätä työpöydällesi muistilista töistä, jotka odottavat heti lomalta palattuasi.

Tiedota Lomavastaaja sähköpostiin tai puhelimeen, tieto nettisivuille, lappu oveen.

Nauti Rentoutuminen ja töistä irrottautuminen hyödyttää yritystäsi.

Teesimme eidän mielestämme jokainen ansaitsee lakipalvelut, joista ei aiheudu yritykselle kohtuuttomia kustannuksia.

eidän tehtävämme on turvata ja varmentaa yrityksesi menestys.

e olemme JuriNetissä sitä mieltä, että hinta ei saa olla asiakkaalle este saada korkeatasoisia lakipalveluja.

Yrittäjän puolella,

JURINETlakipalvelut 029 009 2590 info@jurinet.fi www.jurinet.fi

23

Yrittäjäsanomat

kalenteri

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

KAIKKI IRTI TWITTERISTÄ 12.5.2016 9.30 – 10.45 Omalla koneellasi (webinaari) Koulutuksessa opitaan, miten Twitterissä voi rakentaa omaa henkilöbrändiään tai saada yritystään esille. Kouluttaja Marika Siniaalto neuvoo muun muassa, millaista sisältöä Twitteriin kannattaa tuottaa, miten twiittien tavoittavuutta mitataan ja miten Twitter-mainonta toimii.

NÄIN PALKKAAT ULKOMAALAISEN 13.5.2016 9.30 – 10.45 Omalla koneellasi (webinaari) Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä kertoo, mitkä ovat ulkomaista työvoimaa hyödyntävän työnantajan vastuut ja velvollisuudet. Ulkomainen työntekijä voidaan palkata työsuhteeseen tai teettää hänellä töitä palvelusopimuksen kautta alihankintana tai vuokratyönä.

YRITTÄJÄFESTARIT 18.5.2016 - 20.5.2016 Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, Jyväskylä Get Together on vuotuinen Nuorten Yrittäjien festarihenkinen päätapahtuma, joka kerää yhteen nuoret ja nuorekkaat yrittäjät. Ohjelmassa on puheenvuoroja, keskustelua, verkostoitumista ja viihtymistä. Tapahtumassa paljastetaan myös Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun voittaja.

NIKSIT YRITYSKAUPPAAN 26.5.2016 – 27.5.2016 Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere Omistajanvaihdosseminaari on tapahtuma kaikille omistajanvaihdosta tai yrityskauppaa suunnitteleville sekä aiheesta kiinnostuneille henkilöille. Seminaarissa neuvotaan muun muassa, miten yrityksen arvoa voidaan kasvattaa ja miten yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on kaikkien osapuolten kannalta otollisin.

MIKÄ FIILIS TEILLÄ TÖISSÄ?

Ota käyttöön Elon fiilismittari – tiedät aina, mikä on yrityksesi vireystila.

Elon fiilismittari on työntekijöiden käyttöön tarkoitettu kätevä älypuhelinsovellus, joka auttaa johtamaan paremmin.

Palautteen antaminen on helppoa ja epämuodollista. Siksi johdolla on parhaimmillaan ajantasainen tieto yrityksen sisäisestä tilasta.

Tutustu fiilismittariin ja muihin työhyvinvointia parantaviin palveluihimme.

Tutustu palveluun elo.fi/fiilismittari

Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.

Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa.

Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon.

Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta.

Katso lisää www.elo.fi.

24

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäjärjestö joka pysäytti junan Tahto vei Alahärmän Yrittäjät läpi harmaan kiven, kun sitkeän työn ansiosta Kauhavalle avataan toinen juna-asema.

Teksti esa nieminen Kuva juha harju Grafiikka maarit kattilakoski

K

ymmenen vuotta sitten VR lakkautti silloisesta Alahärmän kunnasta aseman.

Lähin asema oli sen jälkeen kolmenkymmenen kilometrin päässä Kauhavalla. Kaksi vuotta sitten Alahärmän Yrittäjät päätti tehdä kaikkensa hiljentyneen aseman avaamiseksi.

Syynö oli matkailun voimakas kehittyminen Powerparkin kasvun myötä.

– Kutsuimme Powerparkin, Kauhavan kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä silloisen kaupunginjohtajan palaveriin. Virkamiehet jättivät tulematta, koska heiltä oli loppunut usko aseman avaamiseen. VR oli antanut kielteisiä vastauksia vuosien ajan, kertoo Alahärmän Yrittäjien puheenjohtaja Ville-Pentti Heikkilä.

– Sen jälkeen kutsuimme itsemme VR:lle, josta kehotettiin olemaan yhteydessä Liikennevirastoon. Palaverin loputtua VR:kin innostui asiastamme. Eikä aikaakaan, kun Liikennevirasto tuli kylään, Heikkilä kuvaa nopeaa päätöksentekoprosessia.

Syksyllä 2015 tuli hyvä uutinen: Liikennevirasto vakuutti, että asema voitaisiin rakentaa osana Seinäjoki–Oulu-radanparannushanketta.

Ja sitten se huono uutinen – viraston virkamiespäätökseen ei löytynyt valtiolta rahaa.

– Olimme liikkeellä oikealla hetkellä, ja Helsingin herrojen jälkeen aloimme lobata niin oman kaupungin päättäjiä kuin virkamiehiä, Heikkilä kertoo.

Kaupungin päättäjiin vaikeampi vaikuttaa Heikkilän mukaan omassa kaupungissa pelättiin, että uuden aseman avaaminen voisi

lakkauttaa Kauhavan keskustan aseman, ja ettei kaupungilta löytyisi rahaa uusiin rakennustöihin.

– Kutsuimme nykyisen kaupunginjohtajan Markku Lumion ja valtuustoryhmien puheenjohtajat palaveriin. Kaupunginjohtaja lupasi esittää tarvittavat 750 000 euroa ensi vuoden budjettiin. Ensimmäisessä budjettikokouksessa hallituksen enemmistö kuitenkin vastusti rahan myöntämistä. Sen jälkeen alkoi kaupunginhallituksen jäsenten käännytystyö, Heikkilä muistelee.

Marraskuussa 2015 Kauhavan kaupunki lupasi 250 000 euroa ratapihan ja laiturin muutostöihin, mutta se ei riittänyt Liikennevirastolle.

Lobbaus jatkui. Lopulta VR antoi kirjallisen lupauksen junien pysähtymisestä, ja se käänsi päättäjien päät.

Maaliskuussa 2016 Kauhavan kaupunginhallitus esitti puolta miljoonaa euroa lisää seisakkeen rakentamiseen. Valtuusto päättää asiasta lopullisesti ensi kesäkuussa.

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio myöntää, ettei hän uskonut aseman avaamiseen ennen kuin sai VR:ltä asian vahvistavan kirjeen joulukuussa 2015.

– Jos tätä päätöstä Alahärmän seisakkeen avaamisesta Kauhavalle ei olisi tehty nyt, sitä ei olisi tehty koskaan, Lumio arvioi.

– Rakennustyöt alkavat kesäkuussa, ja valmista pitäisi olla lokakuussa. Sen jälkeen Kauhava kuuluu Helsingin ja Turun ohella niihin kaupunkeihin, joista löytyy kaksi asemaa, kertoo kaupunginjohtaja Lumio innostuneena.

Liikenneviraston projektipäällikkö Tommi Rosenvall pitää asemahanketta täysin poikkeuksellisena ja jopa esimerkillisenä.

Suurempi työ oli vakuuttaa kaupungin omat virkamiehet kuin VR.

Alahärmän Yrittäjät

→

Perustettu: 1962.

Jäsenmäärä: 187. Jäseniä tasaisesti kaikilta eri toimialoilta.

Merkittävää: Tärkein luottamustoimi Suomen Yrittäjissä on Jari Välikankaalla, joka toimii liikennevaliokunnan puheenjohtajana.

Vuosittainen tapahtuma: Kaikille avoimet iltajuhlat Härmäläästen Häjyylyjen yhteydessä heinäkuun puolivälissä.

Yrittäjäsanomat

25 Alahärmän Yrittäjien sihteeri Teemu Paalanen (vas.), puheenjohtaja VillePentti Heikkilä ja varapuheenjohtaja Jarkko Korkiakangas tekivät mahdottomasta mahdollista. He saivat junat pysähtymään Kauhavalla sijaitsevassa Alahärmässä kesästä 2017 alkaen.

26

Yrittäjäsanomat

Kysyntä näyttää, kannattaako pysähtymistä jatkaa.

– Siinä paikallinen yrittäjäjärjestö, huvipuisto ja Liikennevirasto tekevät uudenlaista yhteistyötä.

Huvipuisto aukaisee aseman Mutta miksi VR ja Liikennevirasto päättivät avata Alahärmän aseman uudelleen?

Merkittävin syy oli Suomen suurimmaksi huvipuistoksi kasvanut Powerpark. Sadankuudenkymmenen hehtaarin alueelle levittäytyneen monitoimipuiston alueelta löytyy huvipuisto, ravirata, kartingrata, ratsastus- ja liikekeskus, kaksi leirintäaluetta sekä hotelli.

Koko alueen perustaneen teollisuusneuvos Jorma Lillbackan kerrotaan sijoittaneen hankkeeseen noin 100–200 miljoonaa euroa. Puisto työllistää 50 vakinaista ja kesällä lähes 500 kausityöntekijää.

Viime vuonna Powerparkissa vieraili 450 000 kävijää, ja se on valittu vuoden parhaaksi vapaaajan keskukseksi neljä kertaa – viimeksi viime vuonna. Turistien määrän kasvu on lisännyt myös muiden yritysten palvelujen kysyntää.

Powerparkin johtaja Mikko Kiviluoma tapasi VR:n johdon ensimmäisen kerran vuonna 2009 aseman avaamiseksi. Tapaaminen toistui joka vuosi, ja myös häneltä loppui usko matkan varrella.

– Härmän aseman avaamisessa näkyy yrittäjäjärjestön vahva tahto. He painostivat kuntaa niin kauan, että tarvittava päätös syntyi, Kiviluoma vahvistaa.

Powerpark puolestaan hankkii oman junan, jolla asiakkaat kuljetetaan asemalta huvipuistoon. Varovaisen arvion mukaan aseman avaaminen lisää kävijämääriä 20 000–30 000 hengellä vuodessa.

– Jatkossa perheet pääsevät pääkaupunkiseudul-

1

Perehdy

Perehdy kunnolla taustoihin.

Hanki faktat, jotta tiedät mistä puhut.

ta vaivatta Alahärmään, ja uskon kävijämäärien lisääntyvän myös Seinäjoen ja Kokkolan alueilta.

Olemme aloittamassa myös markkinoinnin kiinalaisille saadaksemme heidät päiväksi Helsingistä tänne meille, Kiviluoma suunnittelee.

Liikenneviraston Tommi Rosenvallin mukaan Alahärmän asemarakennus on tulevaisuudessa heidän omistuksessaan, mutta sen vuokraamisesta tai jonkin osan käytöstä keskustellaan parhaillaan Powerparkin kanssa.

Ensimmäinen pysähdys 2017 Seinäjoki–Oulu-rataosuuden junista neljä pysähtyy Alahärmän seisakkeella kesäkuusta 2017 alkaen.

AVATUT ASEMAT Kempele Pääskylahti Villähde Uusikylä Misi Tornio Orivesi Kolho Mäntsälä Haarajoki Nastola Nokia

2017 2011 2010 2010 2008 2008 2007 2007 2006 2006 2005 2003

VIKA

MISI KUUSIVAARA

TORNIO KUIVANIEMI II KEMPELE

LAKKAUTETUT ASEMAT Lievestuore Haukivuori Kuusivaara Vika Taavetti Jalasjärvi Härmä Ii Kuivaniemi

2014 2014 2007 2007 2006 2006 2006 2006 2006

HÄRMÄ

JALASJÄRVI

LIEVESTUORE KOLHO

NOKIA

HAUKIVUORI

ORIVESI UUSIKYLÄ NASTOLA MÄNTSÄLÄ

PÄÄSKYLÄHTI

VILLÄHDE TAAVETTI

HAARAJOKI Lähde: VR

2

Löydä oikeat ihmiset

Etsi oikeat ihmiset, jotka pystyvät vaikuttamaan asiaasi. Selvitä kenelle asiasta pitää puhua.

VR on sitoutunut pysäyttämään junat siellä aina kesän 2019 loppuun saakka.

VR-Yhtymän matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanaisen mukaan asema on auki turistikauden ajan juhannuksesta elokuulle, eli reilut kaksi kuukautta.

Lipun Alahärmään voi ostaa ensimmäisen kerran vuoden kuluttua.

– Kysyntä näyttää, kannattaako siellä pysähtymistä jatkaa. Sillä mielellä lähdetään liikkeelle, että pystymme yhdessä Powerparkin kanssa markkinoimaan niitä pysähdyksiä, ja näin saamme riittävä asiakasmäärän Alahärmään, Romanainen vakuuttaa.

Hän pitää mahdollisena uusien asemien avaa-

3

Usko asiaasi

Oma usko ei saa horjua.

Ensimmäiseen vastoinkäymiseen ei kannata lopettaa.

mista jatkossa, mutta korostaa sen vaativan suurta asiakasmäärää.

Alahärmän ohella asema avataan uudelleen myös Kempeleessä, Oulun lähistöllä.

Siihen aloite tuli VR:ltä eikä Kempeleen kunta osallistunut sen rahoittamiseen.

Mutta takaisin Alahärmään. Mikä sitten on Ville-Pentti Heikkilän mielestä yrittäjäjärjestön seuraava haaste?

– Nyt jatketaan vähän perinteisemmillä edunvalvontahankkeilla. Parhaillaan käsitellään kunnassa niin maakunta- kuin osayleiskaavaa, ja niihin yritetään vaikuttaa. Yritämme myös aktivoida yrittäjiä hakemaan erilaisia hankerahoja, niin että Alahärmäkin saisi osansa, Heikkilä luettelee.

27

Yrittäjäsanomat

Suomen johtava innovaatiomedia Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian vaikutuksista. Kannattaa seurata!

Tämä etu VAIN Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille: Tekniikka&Talous –lehti 6 kuukautta 49 € + pysyvä jäsenale -20 %

TILAA TEKNIIKKA&TALOUS NÄIN: 1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä tarjoustunnus-ruutuun 302L046A .

2. Lähetä sähköposti osoitteeseen lehtikampanja@talentum.com. Kirjoita tilaukseesi tunnus 302L046A ja nimi- ja yhteystietosi.

3. Soita tilaajapalveluun puh. 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30 ja kerro tunnus 302L046A.

* Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, 20 % normaalihinnoista (2015: 71,20 €/6 kk, norm. 89 €/6 kk). Tilauksen voi peruuttaa milloin vain.

Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101.

Puhelujen hinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TT_yrittajasanomat_4_2016_254x365.indd 1

14.4.2016 9:02:58

28

Yrittäjäsanomat

John Bergström (oik.) harjoituskavereihin kuuluu myös Tero Kolehmainen.

Krav Maga opettaa itsetuntemusta Arki unohtuu, kun John Bergström keskittyy täysillä israelilaisen kamppailulajin saloihin.

HYVINVOINTI Se oli menoa, kun John Bergström osallistui ystävänsä innostamana Krav Magan esittelytilaisuuteen päälle parikymppisenä. Hän oli ollut kiinnostunut kamppailulajeista nuoresta pitäen, mutta Krav Magan suoraviivaisuus, tehokkuus ja rituaalittomuus vakuuttivat Bergströmin.

Ensikosketuksesta lajiin on kulunut jo yli kymmenen vuotta, mutta miehen innostus on edelleen tallella. − Krav Maga vaatii täydellistä keskittymistä, jotta harjoittelu on mielekästä sekä turvallista. Silloin työasiat unohtuvat helposti, hän selvittää.

Krav Maga on israelilainen kamppailulaji, joka on alun perin kehitetty sotilaiden käyttöön. Myöhemmin siitä muotoutui itsepuolustus- ja voimankäyttömenetelmä, joka perustuu ihmisten luontaisten reaktioiden tunnistamiseen esi-

merkiksi stressitilanteissa.

Monien muiden itsepuolustuslajien tapaan Krav Magassa ei järjestetä kilpailuja tai näytöksiä, mutta eri tasoja lajissa toki on. Bergström suoritti muutamia vuosia sitten vihreän vyön kokeen.

Bergströmin unohtumattomin kokemus lajin parissa liittyy juuri edelliseen vyökokeeseen. − Koe kesti kuusi tuntia ja olin sen jälkeen täysin takki tyhjänä, mutta onnellinen. Jonain päivänä yritän vielä suorittaa sinisen vyön.

Sitä seuraavat ruskea sekä musta taso vaativat jo merkittävästi suurempaa omistautumista lajille.

Voi olla, että niiden suorittamiseen eivät aika ja resurssit riitä.

Apua joka päivä Nykyisin Bergström harjoittelee lajia kahdesta kolmeen kertaan viikossa. − Seurassamme on hyvä henki ja olen saanut harrastuksen kautta

monta ystävää. Se on lajin suola.

Mies työskentelee IT-alalla, jossa työpäivät ovat hektisiä ja vaativat paljon aivotyöskentelyä. Krav Maga antaa sopivaa vastapainoa arkeen.

Lajin ansiosta erityisesti Bergströmin keskittymiskyky ja itsetuntemus ovat kehittyneet. Hänelle tärkeää on luonnollisesti myös kunnosta huolehtiminen, mutta Krav Maga on tarjonnut mahdollisuuden täydelliseen nollaamiseen.

Myös työssäjaksamisessa kamppailulaji on auttanut. − Olen oppinut luottamaan itseeni vaikeissa tilanteissa. Lisäksi tunnistan omat stressireaktioni ja itsehillintäni on kehittynyt huomattavasti. Lajin tuomista opeista on hyötyä jokapäiväisessä työelämässä, hän painottaa.

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma 20.–21.5.2016 jyväSkylä

muutosta johtajuuteen

Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä.

Ilmoittaudu nyt: www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

John Bergström John Bergström on sivutoiminen yrittäjä. Oman yrityksensä Qbitech Oy:n kautta hän välittää ja tekee IT-alan projekteja.

Lisäksi Bergström työskentelee Finnpos Systems Oy:ssä. Bergström on opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulun ProAkatemiassa yrittäjyyttä.

emil bobyrev

MITEN NOLLAAn?

29

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i

Kosketus antaa voimaa Jämsäläisen Fysio ilon yrittäjä Jenni Kyllästinen kertoo tärkeimmistä työvälineistään.

KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

HYVINVOINTI Minulle tärkeimpiä työvälineitä ovat ehdottomasti kädet ja silmät. Ilman niiden yhteispeliä työni olisi vaikeampaa.

Olen fysioterapeutti ja työskentelen päivittäin tuki- ja liikuntaelinten ongelmien kanssa. Esimerkiksi ryhdin tai askelluksen virheet voivat aiheuttaa vääränlaista kuormitusta. Nämä ongelmat näen silmillä. Käsillä taas tunnustelen kudoksia, niveliä tai lihaskalvoja ja löydän kipupisteet.

Kosketus auttaa asiakasta oppimaan oikeat liikeradat ja tavat toimia. Ilman apua asiakkaan olisi vaikeampi hahmottaa, miten hänen tulisi toimia eri tavalla.

Harjoitan silmiäni toisinaan

kaupungilla kulkiessani. Kiinnitän huomioni erilaisiin ryhteihin ja askelluksiin. Käsistä on pidettävä myös fyysisesti hyvää huolta, sillä työskentelen niiden avulla koko ajan. Hieron ja venyttelen käsiäni jatkuvasti. Toisinaan käyn myös ulkopuolisen hierojan käsittelyssä.

Jos kädet kuitenkin kipeytyvät, hyödynnän muuta vartaloani.

Minulla on tenniskyynärpää, joten kuulostelen kehoani tarkasti, ettei se kipeytyisi. Käsillä

työskentelijän on osattava myös ottaa rauhallisesti, jotta työväline pysyy mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Kosketus on parasta, mitä käteni voivat asiakkaalle tarjota myös psyykkisellä puolella. Sen ansiosta asiakkaalle tulee olo, että hänet huomioidaan ja toinen on tilanteessa läsnä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/palkitsemistuotteet tai puhelin 09 229 221.

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

CUMULUS_YRITTÄJÄ_125X180.pdf

1

21.4.2016

14.32

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistUMisiin.

Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta.

54€ sis. alv 6 numeroa

C

M

Y

ASU UUDESSA CUMULUS MEILAHDESSA.

CM

MY

tilaa lehti PUheliMella: lähetä viesti tilaUs numeroon 050 9022 225

tilaa lehti netistä: yrittajat.fi /yrittaja

Tilaushinta sisältää alv:n ja voit vähentää tilausmaksun verotuksessa. Tutustumisjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena niin pitkään kuin itse haluat kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan (nyt 54 € / vuosi/6 lehteä). Voit irtisanoa tilauksesi koska tahansa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6. luvun 16 § 6. mukaisesti (peruuttamisoikeuden puuttuminen).

CY

CMY

K

Uusi Cumulus Meilahti, Helsinki 16.5.2016 Varaukset ja tiedustelut 020 055 055 (0,59€/min+pvm/mpm) tai my.reservation@restel.fi.

Kokousvaraukset suoraan hotellista. Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivustolle ja tutustu muihinkin huikeisiin Restelin jäsenetuihin.

Ps. Varaa huone, vaikka vain yhdeksi yöksi, uudesta Cumulus Meilahdesta 31.5. mennessä ja voit voittaa huoneen käyttöösi koko vuodeksi.

30

Yrittäjäsanomat

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI

TALOUSHALLINTO

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

UU n ja työus T U e U j ann lavo

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.

Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!

Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 09-6898 8847

Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 09-3157 5611

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TYÖELÄMÄ

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

UU

TI

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA TA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE T TOSUUN

OHJELMISTOOHJELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

31

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi

ONNISTU YRITYSKAUPASSA omistajanvaihdosseminaari

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

26.–27.5. Scandic Rosendahl, Tampere MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Pielavedellä keskeisellä paikalla pitkään toimineen erikoiskaupan kannattava liiketoiminta.

2830 Vuonna 2009 perustettu patentoitujen sveitsiläisten suunhoitotuotteiden markkinointi -ja maahantuontiyritys. Tuotteet ovat saatavilla kaikista apteekeista sekä jatkossa myös päiväittäistavarakaupoista. Toiminta on erittäin kannattavaa ja kasvunäkymät ovat erinomaiset.

3264 36 vuotta toiminut terveyskauppa ja/tai -hoitola Satakunnassa. Monien mahdollisuuksien yritys. Vuokrahuoneisto.

2785

Terveys- ja sosiaalipalvelut Etelä-Savossa olevan tuottoisan 6-paikkaisen lastensuojelulaitoksen liiketoiminta (luvat, tehdyt puitesopimukset), kiinteistöt ja tila-auto (myös osamaksulla). Hintapyyntö 370 000 €. TEE TARJOUS! Puh. 040 707 9988.

3244

Majoitus, ravintola, elintarvike Kannattava Muossi-grilli Saariselän ydinkeskustassa yrittäjän eläköitymisen vuoksi. Myyntihinta sisältää vuonna 2010 valmistuneen liikekiinteistön, nykyaikaiset kalusteet ja laitteet sekä liiketoiminnan.

3287 22 hotellihuonetta, ruoka - ja tilausravintola 200 asp A-oik, baari, kesäterassi, saunaosasto 3 kokoustilaa 15-40 hengelle. Myydään yhtiön koko osakekanta. Velaton, kannattava liiketoiminta. Oma tontti 1,8 ha, oma kiinteistö 1350 m2, kalusteet ja laitteet. Yhtiö toiminut samoilla omistajilla 23 vuotta, myydään eläkeelle siirtymisen johdosta. Lähetämme tarkempia tietoja sähköpostiisi, kun lähetät omat tietosi sähköpostilla osoitteeseen: aila.vuorenmaa@pp.inet. fi. Nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti.

3223

OSTETAAN YRITYS Palvelut Toimialan kokenut ammattilainen ostaa hyvän tilitoimiston Turusta.

2404

Vesi- ja viemäriala 24-vuotiaan yrityksen nykyiseen toimintaan kuuluvat erilaiset putkiurakat ja -saneeraukset sekä LVI-alan tarvikemyynti. Yrityksen liikevaihto on n. 1,4 miljoonaa euroa ja palveluksessa on ollut keskimäärin 7 henkilöä.

3306

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

• omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille • yritysostoa harkitseville • omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme:

Torstai 26.5.

Pohjoismaisten tuotteiden kauppa Costa Del Solilla .........................120 000 Liikkeenjohdon konsultointiyritys...............neuvotellaan Rakennuspeltisepänliike .......... 820 000 Metallituoteliiketoiminta...........250 000 Korkealaatuisiin tuotteisiin erikoistunut sisustusliike ..........750 000 Kannattava sähköasennusliike Savossa .......................................385 000 Maineikas maalausyritys pääkaupunkiseudulla ................198 000 Uusi hotelli Etelä-Virossa ...... 1 406 000 Pieni konepaja Tallinnassa, omat tuotteet ............................ 360 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

9.45

Risto Walden

Kyösti Kakkonen

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

Riitta Korpela

www.yritysporssi.fi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Seminaarin avaus varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

10.45

Oikealla asenteella ja tekemisellä firma kiinnostavaksi Toimitusjohtaja, OTK Kyösti Kakkonen, Kakkonen-Yhtiöt Oy

11.30

Valmistautuminen yrityksestä luopumiseen Puheenjohtaja Riitta Korpela, Suomen Omistajanvaihdosseura, Viasensus

11.30

Ota johtajuus haltuun omalla karismallasi Tutkimusjohtaja, valmentaja Wille Raitolampi, Viktor Work-Life Metrics Oy

12.30

Lounas

13.30

Yrityksen arvonmääritys KTM, KHT, partner Pekka Tammela, PJ Maa Partners Oy

14.30

Finnvera yrityskauppojen rahoittajana Asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, Finnvera Oyj

15.00

Kahvi ja huoneisiin majoittuminen

15.30

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa Asianajaja, osakas Esa Halmari, Hedman Partners

16.45

Kysymyksiä asiantuntijoille

18.00

Tauko

20.00

Buffet-päivällinen

Osallistujalta: ”Seminaari avasi silmät, asiaa oli paljon, laittoi ajattelemaan, että mitä kokonaisuudesta kannattaa myydä. Seminaari auttaa myyntiprosessin suunnittelussa ja käynnistämisessä, aineisto toimii käsikirjana. Tasetta siistittävä, kaikki laitettava kuntoon, jotta hinta nousee!”

Esa Halmari

24.5.2016

Ilmoittautuminen alkaa, kahvi ja voileipä

10.15

Perjantai 27.5.

8.30 Suomen Yrittäjien

Tutu st

Varaa 9.00

Wille Raitolampi

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Pori 18.–19.5.2016 Ainutlaatuinen kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka.

Porissa järjestettävän seminaarin teemoja ovat energia, johtajuus, digitalisaatio ja valinnanvapaus.

Tervetuloa mukaan!

NÄHRÄÄ

PORIS!

11.30 Anu Vehviläinen Kunta Ari NYT

Helena Åhman

Yrittäjyys luo Engblom elinvoimaa

Riitta Viitala yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaa ja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Henkilöstön ja esimiestyön suuri merkitys Timo Aro omistajanvaihdoksessa Mullistaako Muutosjohtamisella Prof. Riitta Viitala, kauppatiet. tiedekunta, muuttoliike Suomen? menestykseen johtaminen ja organisaatiot, Vaasan yliopisto

Jyrki Mäkynen

PRIIMA-YHTIÖT

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 90 026 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Esa Nieminen, vt. päätoimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski ja Virvamaria Toikka, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lounas

12.30

TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

@suomenyrittajat

u mo nipuo Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta lisee vuod n ohje en pa Veroasiantuntija, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy lmaKTL, ras ty an. ömat kasi n yt.

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja

vaikutukset verotukseen Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

Yhteistyössä:

facebook.com/yrittäjät

Plan D: Yritys pöytälaatikkoon tai sen lopetus KTM, OTK Ari Engblom, KPMG Oy Ab

13.30

Yhteistyökumppanin puheenvuoro

14.00

Kahvi

14.20

Yrityscase: Sukupolvenvaihdoksen kautta kasvuun – haasteita, mahdollisuuksia ja osaamisen hallintaa Toimitusjohtaja Antti Rantalainen, Rantalainen Yhtiöt Oy

15.00

Kysymyksiä asiantuntijoille

16.00

Hyvää kotimatkaa!

Ilmoittautuminen viimeistään 16.5.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/ov_tampere, Antti Rantalainen

040 5519667/Helena Leiviskä

Yhteistyössä: Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät jamaksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee.

Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity