Yrittäjä-lehti 2/2011

22 Mokasta voi oppia • 52 Arjen biotekniikkaa 56 Vaalikone mullisti bisneksen • 62 Rikastumishaaveiden Amerikka

16 Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä

Vaalivaikuttamista 2/2011

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

ja vastuunkantoa taloudenpidosta yrittäjien edunvalvojat neuvovat, miten Oy Suomi Ab nostetAan kasvu-uralle

Sivut 12–15

YRITTÄJÄ 2/2011

Tunti tiliho m lasku mia vai tetta työtä vaa ?

Yrittäjä, älä tuhlaa aikaasi tilitoimiston ASKAREISIIN. www.VERTAATILITOIMISTOASI.fi Tilitoimistoissa on eroja. Kuten yrittäjissäkin. Kun tilitoimisto ymmärtää yrittäjää – ja yrittäjä tilitoimistoa – säästyy rahaa ja aikaa. Tee tilitoimistotesti ja vakuutu, miksi vaihto Talenomiin kannattaa. Jokainen vaihtaja kuittaa 200 euroa tilitoimistorahaa heti kättelyssä.

3

PÄÄKIRJOITUS

Entistä enemmän ystäviä Eduskuntavaaleihin liittyvät vaalipaneelit, tv-tentit ynnä muut ovat tuoneet

antto jouko.lantto@yrittajat.fi

elinkeinoelämän ja siinä samalla yrittäjienkin asiat koko kansan kuultaviksi. Odotetusti keskustelujen ja väittelyjen yhtenä kärkiaiheena on verotus ja se, keiden verotusta olisi kiristettävä, ja mikä ryhmä ansaitsisi alennusta. Merkillistä kuitenkin on, että näissä yhteyksissä ei mitenkään analyyttisesti ole puhuttu Yrittäjillä on noin neljänneksen itse asiasta, eli valtion tulojen ja menojen tasapainottamisen välttämättömyydestä nyt ja lähivuosien aikana. Tietenkin julkisen talousuuremmat tulot kuin palkansaajilla, den mittava velkaantuminen yhdessä väestön vanhenemisen kanssa mutta noin 20 prosenttia pidemmät tunnetaan ja tunnustetaan puoluekentän jokaisella laidalla, mutta uskallus ilmaista konkreettisia ratkaisutoimia ja aikatauluja näyttää työpäivät. näin vaalien alla itse kultakin päälliköltä puuttuvan.

Joka tapauksessa verotus kaikkine erilaisine näkemyksineen ja vaatimuksineen on ehtaa ”vaalikamaa”, joka kiinnostaa kaikkia ja kiihottaa kateellisia mieliä. Yrittäjien näkökulmasta eräässä vaiheessa oli jopa uhkana, että veromopo karkaa puoluejohtajien käsistä, mutta ainakaan tässä vaiheessa suureen hämmennykseen ei ole aihetta, vaan tulevia verolinjauksia on tehty suhteellisen maltillisesti.

Muistettakoon kuitenkin, että vasta hallitusneuvottelut ovat puolueille veronäy-

tön paikkoja. Silloin paljastetaan itse kunkin kortit, joskin silloinkin ne – puolueet – joutuvat toimimaan tiettyjen reunaehtojen sisällä. Näitä reunaehtoja määrittävät verotuksen ja työllistämisen/työllistymisen kohtalonyhteys, tai eri kansallisvaltioiden välinen verokilpailu, jota mikään hallitus ei nykyaikana voi kevein perustein sivuuttaa.

Verotus on mielenkiintoinen laji siksi, että siihen liittyvää poliittista keskustelua viedään usein eteenpäin mielikuvilla ja puolitotuuksilla. Silloin esimerkiksi yrittäjä selitetään pienten verojen maksajaksi sivuuttamalla huolettomasti, että tosiasiassa tilanne onkin päinvastainen. Yrittäjän veroaste onkin jopa yli 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yrittäjillä on toki noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla, mutta vastaavasti parikymmentä prosenttia pidemmät työpäivät. Näin tarkasteltuna yrittäjät saavat työtuntia kohden 5 prosenttia suuremman korvauksen, kuin palkansaajat.

Huhtikuun 17. päivän eduskuntavaalien suuri jännitys liittyy perussuomalaisten

mahdolliseen nousuun Suomen poliittiseen eliittiin ja jopa maan hallitukseen. Tässä lehdessä Perheyrittäjien Liiton puheenjohtaja Anne Berner ja Suomen Yrittäjien puheen­ johtaja Mikko Simolinna – arvioidessaan ja arvostellessaan poliitikkojen haluttomuutta ryhtyä rakenteellisiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin myönteisen kasvukierteen aikaansaamiseksi – toivottavat perussuomalaiset mieluusti mukaan päätöksentekijöiksi. Berner ja Simolinna eivät kuitenkaan näe perussuomalaisten nousun merkitsevän perinteisten yrittäjäpuolueiden kokoomuksen ja keskustan unohtaneen yrittäjät. Yrittäjillä vain on nyt entistä enemmän ystäviä, he uskovat. // YRITTÄJÄ 2/2011

Huhtikuu 2011

38

Yrittämisen sisin on tekemisessä Moni yrittäjä näkisi mielellään sen päivän, kun yhteiskunnan yrittäjyysilmapiiri muuttuu sellaiseksi, että yrittäjyys nousee varteen­ otettavaksi uravaihtoehdoksi ihan oikeasti.

Yritystoiminta vaurastuttaa taloutta ja tuo verotuloja, mutta yrittämisen ydin on kuitenkin itse tekemisessä; leipurilla leivän leipomisessa ja rinneyrittäjällä laskettelukeskuspalvelujen tarjoamisessa kuluttajille.

Pääkirjoitus

Kolumni

Makasiini

Mikä moka!

3

6

Entistä enemmän ystäviä Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

10 Anne-Mari Pahkala on

luovan alan yrittäjä

Yhteiskunta

12 Investoinneille lisää kannustimia

Johtaminen

16 Haluatko hyvän hallituksen?

18 Neljän roolin yrittäjä

YRITTÄJÄ 2/2011

21 Satunnaisotos 22 Sarjassa yritysjohtajat kertovat

uransa hauskoista virheistä

Uusi talous

24 Internet, semanttinen verkko, tulevaisuus 26 Miksi se hotkii kaikki rahat?

Markkinointi & myynti

29 Asiakkaiden profilointi kannattaa 30 Eväitä ja energiaa elämään 34 Arvostettu asiakas

iak as io ptiaih konse itys AD aselv rkkin

us ihio utkkiomnseptia ma t u l e oitt ea hinn la palveluid u a nk kasprofiili palvelusuunnittelu pullo asvia a a t joh

i

10

Tosi-TV:n koulima Pukusuunnittelijayrittäjä AnneMari Pahkala heittäytyi alku­ keväästä tosi-tv:n vietäväksi, kun hän osallistui Muodin huipulle -realityyn. Kisa on jo ohi, mutta koitos kasvatti luovaa taiteilijaa niin suunnit­ telijana kuin yrittäjänäkin.

tiaihio

p konse

ins igh

merkitys

laskutusmalli hyötysuhde a tav joh vo profilointi ar s a iak as hy palvelusuunnittelu öty su hd e

t

nd

bisnescase

brä

lu ohtava alve j p i t syvähaastattelu neuts m tutki inti u l e t oit konsepto hinn

29

Faktaa kehitystyöhön Uusia palveluideoita, muttei visiota, mikä niistä kannattaisi kaupallisesti? Katso kolme vinkkiä, miten kehitystyö rakennetaan tutkitun faktan ympärille.

Uudet arvot

Vapaa-aika

Teknologia

Ulkomaat

38 Arvo ei vain verotuloissa 46 Kun suunnittelu pettää 50 Nanosta on moneksi 52 Millainen bisnes on bioteknologia

Ystäväkirja

55 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjät

56 Oikea ongelmanratkaisija

30

Hyvät työskentelevät viisaammin Koko elämä on myymistä aina lasten kasvatusta ja parisuhteen hoitoa myöten, Tuija Rummukainen sanoo.

– Kun myyntisi on kunnossa, yrityksesi voi hyvin. Tässäkin maassa hyvillä myyntitaidoilla voi rikastua ja jopa vaurastua.

60 Hyvää oloa kuorolaulusta 62 Yrittäjänä Yhdysvalloissa

Minun maakuntani

66 Nurkasta Eurooppaan?

Maailmanpyörä

71 Ajankohtaista maailmalta

Uutismaailma 72 Poimintoja

Kolumni

74 Tiedon tapaista

YRITTÄJÄ 2/2011

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

6

T&K Välillä yhteiskunnan tukea on yrityksille liikaa, välillä liian vähän. Optimaalia tilannetta on vaikea saavuttaa eikä aina pystytä näkemään yritystukien vaikuttavuutta.

Teknologiateollisuus on nyt huolissaan aikeista supistaa Tekesin tutkimusja tuotekehitysrahoja. Innovaatiorahoituksella yrityksiä on kannustettu uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita.

Pekka Lundmark, Teknologiateollisuuden puheenjohtaja näkee, että oma vahva tuotekehitys on välttämätöntä sellaisille yrityksille, jotka tähtäävät vientiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn.

Ehkä näitä tukia pitäisi suunnata enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille, kuin isoille jäteille.

¼¼Helena Åhmanin yritys on Hunting Minds.

Aivot käyttöön

Johtamiseenkin saa tietoa aivojen toiminnoista

Tutkija, tietokirjailija Helena Åhman on myös yrittäjä. Hunting

Minds -yritys on erikoistunut johtoryhmien ja hallitusten arviointiin, sparraamiseen ja tutkimiseen. Nykyisin Åhmania kiinnostavat erityisesti ihmismieli ja aivot.

– Aivotutkimus on tuonut mielenkiintoisia asioita oman mielen johtamiseen. Se tuo näkökulmia ja perusteluja monille asioille, hän sanoo.

Helena Åhman on kirjoittamassa kirjaa aivokapasiteetin hyödyntämisestä, jota hän jo vähän käsitteli Hullut johtajat -kirjassa puolitoista vuotta sitten sekä väitöskirjassaan. Ollessaan Bostonissa aivotutkijoiden konferenssissa hän huomasi neurotieteilijöiden esittelevän uutena sellaisia asioita, joita johtamisen yhteydessä on jo käsitelty. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, joten hän päätti kerätä eri ympäristöistä sen tiedon ihmismielestä, millä on merkitystä yritysten tuloksellisuudelle ja työhyvinvoinnille.

Työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Helena Åhman on nimitetty kansainvälisen NeuroLeadership Instituten Local Interest Group Leaderiksi. Hänen tehtävänään on tuoda Suomen johtoryhmäläisille ja hallitusten jäsenille kansainvälistä uutta aivotutkimustietoa, josta on hyötyä johtamisessa.

Naispuolisia ja toispuolisia Naiset yritysten johdossa ja hallituksissa oli aiheena Säätytalolla Helsingissä, kun omistajaohjausministeri Jyri

Häkämies ja tasa-arvoministeri Stefan Wallin puhalsivat yhteen hiileen. Enemmän naisia kärkeen, mutta miten?

Joku heittää, ettei päteviä naisia löydy tarpeeksi. Höpöhöpö. Innokkaita, koulutettuja ja kokeneita naisia on tarjolla hallituspaikoille esimerkiksi Board Professionals –verkostossa. Siellä on liuta vaikutusvaltaisia johtamis- ja yrityskokemusta omaavia naisia ”päiden metsästäjille.”

YRITTÄJÄ 2/2011

7

RODEO.fi

MAKASIINI

»»Nanoteknologia auttaa: mielituoksun saa upotetuksi koruun.

Kaipaus tuoksuu

Nanoteknologialla tuoksua koruun

Ääni käytössä En ole koskaan jättänyt äänes-

tämättä missään vaaleissa. Enkä ymmärrä, että joku jättää äänestämättä protestiksi. Se ei ole mikään protesti, koska sen tietää vain äänestämättä jättänyt itse.

Tulevat eduskuntavaalit huhtikuun 17. päivänä ovat jännemmät kuin pitkään aikaan. Suuri osa kansanedustajista vaihtuu, kun vanhemmat jäävät pois Arkadianmäeltä.

Lehdistöltä taitaa jäädä osa vaalimainostuloista saamatta, kun ehdokkailla on vähemmän rahaa laittaa kalliiseen lehtimainontaan.

Sekin pitäisi huomata, että jos ostaa taulun jonkun ehdokkaan tukirahastolta, suuri osa taulun hinnasta menee taitelijalle itselleen ja vain osa vaalirahastoon.

Pääasia, että eduskuntaan saadaan järjellisiä kansanedustajia, jotka ymmärtävät myös yritysten valtaisan merkityksen koko yhteiskunnan toimivuudelle.

Toimitusjohtaja Tuula Antolan pikkutyttö sanoi: tämä pupu tuoksuu aivan sinulta äiti, se on ihanaa. Niin syntyi yritysidea laittaa tuoksu koruihin tai avaimenperiin. Nyt suomalainen Kaipaus-yritys on päässyt eurooppalaisen yrittäjyysverkoston keulakuvaksi.

– Tuoksu on käyttöliittymä, joka tuottaa ihmisille iloa ja hyvinvointia, perustaja ja toimitusjohtaja Tuula Antola sanoo.

Oman mielihajuvetensä tai partaveden tuoksun voi upottaa koruun.

Vastaanotto kansainvälisillä markkinoilla on ollut varsin myönteinen, vaikka Kaipaus on vasta kansainvälistymisen alkutaipaleella. Nanoteknologinen innovaatio mahdollistaa tuoksun imeyttämisen korun keraamiseen ytimeen, josta se haihtuu molekyyli kerrallaan. Käyttäjä voi itse lisätä keraamiseen ytimeen mitä tahansa omaa tuoksua. Sen voi myös nollata ja korvata uudella.

Palvelu pelaa tai ei Tapasin Dominikaanisessa tasavallassa suomalaispariskunnan, joka oli muuttanut sinne asumaan. He iloitsivat palveluyhteiskunnasta: palvelut ovat halpoja, ja kaikki ihmiset elintasosta riippumatta ovat totteuneet käyttämään niitä. Puutarhuri, joka saa minimipalkkaa, ei maalaa itse taloaan vaan sen maalaa maalari.

Huusholleissa käy siivoojan lisäksi silittäjä, lastenhoitaja jne.

Kaupan kassalla et itse lado tavaroita kassiin, vaan sitä varten on joka kassalla pari kolme nuorta työllistämässä itsensä. Siinä on puolensa. Nimimerkki ”Itse on vietävä kahvikupitkin kahvilan pöydästä”.

YRITTÄJÄ 2/2011

8

MAKASIINI

600

yritystä messuilla

Kun tämä Yrittäjä ilmestyy, alkaa Helsingin Messukeskuksessa viidet messut samalla kertaa (7.–10.4.).

Yhdellä lipulla näkee Kevätpuutarha, OmaMökki, Oma Koti, ASMA ja Sisusta! -messut. Muut aiheet ovat selviä, mutta ASMA tarkoittaa asunto- ja korjausmarkkinoita.

Kukkaloistoa, mallipuutarhoja, rakentamiseen ja remontointiin liittyviä tuotteita, talopaketteja, mökkitontteja, mökkejä, energia- ja jätehuoltoratkaisuja.

Omakotitaloja ennustetaan rakennettavan tänä vuonna 13 prosenttia viime vuotta enemmän. Maaliskuun alussa talo- ja mökkitehtaat ovat myyneet noin puolet koko vuoden myynnistään.

– Meillä asutetaan edelleen ihmisiä niin kuin sotaajan jälkeen, Rakennustutkimus Oy:n toimitusjohtaja Aarne Jussila moittii.

Hänen mielestään ihmisten pitäisi itse saada valita, mihin talonsa rakentaa, eikä arvalla valita 100 tontin ostajaa yli 2 000 hakijasta.

Messut on myös hyvä kaupankäyntipaikka pienyrittäjille. »»Puutarhamessuilla voi saada tietoa vaikka pionin kasvatuksesta.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos 23 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi YRITTÄJÄ 2/2011

Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Joni Halmelahti, Anna Lantee, Helinä Hirvikorpi

¼¼Tapio Rautavaaraa esittää Tommi Taurula.

Kulttuuria ja urheilua Helsinkiläisen Lenkkiteatterin tämän kauden pääproduktio on Kristian Smedsin kirjoittama Rautavaara – Oulunkylän tähti.

– Näytelmä on väkevä, verevä, hauras ja räävittömän hauska. Se on havun tuoksuinen syväsukellus Suomeen, ja meihin suomalaisiin, siihen kulttuuriperintöön, minkä me tältä maalta syntymälahjaksi saimme, kertoo näytelmän sovittanut ja ohjannut Maria Hyökyvaara.

Näytelmän keskushenkilö on urheilu- ja kulttuurilegenda Tapio Rautavaara, jonka persoonassa yhdistyi urheilu, musiikki ja elokuva. Roolissa nähdään näyttelijä Tommi Taurula, jonka monet tuntevat MTV3:n ikuisuussarjasta Salatut elämät.

Rautavaara-näytelmän ensi-ilta on 17.5. Helsingin keskuspuistossa Maunulan ulkoilumajalla, Lenkkiteatterin tapahtumateltassa. Eli lenkiltä vain suoraan katsomoon.

ON TEHOTONTA TEHDÄ VÄÄRIÄ ASIOITA HYVIN.

-Janne Ruokonen: Nopeammin

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.alma360.fi Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Pekka Sipola

Merellä tilaisuus toimii

Etu kokousryhmille !

Varatessanne sy ksyn kokousristeilyn 31.5.201 1 mennessä, tarjoamme 21.8 .–31.10.2011 ajalla tehtävän Pä ivä Tukholmassa -kokousr isteilyn yhteyteen ryhmällenn e aamiaiset su–ke-lähdöillä!

Päivä Tukholmassa -kokousristeily Helsingistä etuhintaan esim. 142 €/hlö Promenade-hytissä Hintaan sisältyy: Päivä Tukholmassa -kokousristeily kahden hengen Promenade -hytissä, meriaamiaiset, buffet-illallinen ruokajuomineen, kolmen ruokalajin à la carte -illallinen, tervetulomalja, 4 h kokoustilaa sekä 2 x kokouskahvibuffet. Hinta voimassa su–ke-lähdöillä 21.8.-31.10.2011, kun matka varataan 31.5.2011 mennessä.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma-pe 8-17).

010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min.

Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille.

HÄN » Anne-Mari Pahkala on luovan alan yrittäjä

10

TV:stä tuttu Illusion Costumesin yrittäjä, pukusuunnittelija Anne-Mari Pahkala osallistui tänä keväänä MTV3:n Muodin huipulle –tv-sarjaan.

– Lähdin mukaan Muodin huipulle -kilpailuun haastaakseni itseni henkisesti ja ammatillisesti. Toivoin ohjelman tuovan yritykselleni positiivista näkyvyyttä, mutta ymmärsin myös reality-sarjan riskitekijät. Otin suuren riskin siinä, että ihmiset saavat muodosta mielipiteensä sellaisesta minusta, jonka Muodin huipulle -ohjelma ulos näyttää, Pahkala kertoo.

Pahkala lähti kisaan ennakkosuosikkina mutta putosi melko aikaisessa vaiheessa.

– Putoaminen tuli minulle shokkina. Olin kuitenkin tyytyväinen työpanokseeni sekä haute couturesta inspiroituneeseen kilpailuasuuni. Yllätyin siitä, miten TV-katsojat ottivat minut ennakkosuosikikseen.

Kun putosin kisasta, samat katsojat olivat tukenani YRITTÄJÄ 2/2011

ja nostivat kovan äläkän putoamisestani. Suosion ja katsojien kannustuksen saavutettuani tajusin jo voittaneeni kaiken, mihin itseni alun perin haastoinkaan.

– Se, että olisin selviytynyt finaaliin asti, olisi ollut tähänastisten unelmieni totaalinen täyttymys.

Kasvava ala Puvustusalalla kilpailu on kovaa ja keikkoja vähän.

Maanläheisessä Suomessa esimerkiksi bändien visuaalinen esiintyminen ei ole vielä niin suurieleistä kuin ulkomailla. Anne-Mari Pahkala on kuitenkin ollut huomaavinaan sen kehittyneen hitusen parempaan suuntaan.

Pahkala myös muistuttaa, että muodin kaupallinen suunnittelu on aivan eri asia kuin taiteenomainen suunnittelu. Pahkalan mukaan luovan alan yrittäjänä

olisikin tärkeää tietää kuka on, mitä tekee, kenelle ja minkä vuoksi.

– Luovan alan yrittäjän täytyy myös uskaltaa ottaa riskejä – aina on kaksi vaihtoehtoa siihen, miten käy. Kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää.

Anne-Mari Pahkala myös uskoo, että uusien persoonallisten vaate- ja pukusuunnittelijoiden myötä vaateala tulee Suomessakin nousemaan nykyistä suurempaan mittakaavaan.

– Nuoret suunnittelijat paneutuvat nykyään tärkeisiin muotiin liittyviin eettisiin kysymyksiin: mikä on kaunista, miksi ja mikä on sen hinta.

Myös vaatteiden käyttäjät ovat kehittyneet.

– Suomalaiset nuoret ovat rohkeita ja luovia, kunhan vain uskaltavat päästää sisäisen minänsä esiin. Nuoret ovat nyt jo minun sukupolveani paljon muoti- ja merkkitietoisempia, Pahkala iloitsee.

11

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Heli Hirvelä

Hän

Anne-Mari Pahkala

Taustat juuret Ovat syvällä maassa, Etelä-Pohjanmaalla. Inspiraatio käsitöihin ja vintagen arvostamiseen on periytynyt verhoilijaisältä. Opiskelin Pohjanmaalla harrastepohjaisesti kuvataidekoulussa.

Ihminen Olen 26-vuotias pukuompelija, teatteripukusuunnittelija ja Illusion Costumes -yrittäjä. Rakastan asennetta, taidetta sekä kauneutta. Yritykseni täytti juuri 3 vuotta. Haluan avata suuni tärkeiden asioiden edessä ja herättää keskustelua muotiin liittyvistä aiheista, kuten naiseudesta sekä turkistarhauksesta.

Opinnot Valmistuin Seinäjoen ammattioppilaitoksesta pukuompelijaksi vuonna 2003 ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta teatteripukusuunnittelun muotoilijaksi 2007.

Aiempi työelämä Olin ammattikouluaikana pukuvuokraamossa Seinäjoella työharjoittelussa ja sen jälkeen kesätöissä. Työskentelin myös teatterissa Seinäjoella ja Savonlinnassa. Venetsiassa työskentelin ateljeessa historiallisten pukujen parissa.

Perhe ja vapaa-aika Ovat elämäni rakkaimmat asiat. Myös asioita, jotka eivät liity ammattiini.

Asiat, jotka irrottavat mielen työasioista ja saavat rentoutumaan sekä siten jaksamaan taas paremmin pitkissä työprojekteissa.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Muotialan ihmisille suosittelen ammatti- ja muotilehtien seuraamista. Etsin ulkomailta kaikki mielenkiintoiset muotilehdet, joita ei Suomesta saa.

Suosittelisin lukemaan jotain muuta kuin omaan työhön liittyvää. Pidän filosofiasta, buddhalaisen viisauden kirjoista ja pohdiskelevista teoksista.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Venetsia – historiallinen kaupunki, joka henkii romantiikkaa. Meren päälle rakennetussa gondolien kaupungissa matkasin aamuisin töihin joko vesibussissa tai traghetolla. Rakastin sitä, miten aamuaurinko sai veden pinnan välkehtimään taianomaisesti. Venetsian karnevaalien aikaan voi uppoutua elämään historiallisessa ajassa, kun ihmiset ovat pukeutuneet naamioihin ja historiallisiin pukuihin.

Työstä Työn sisältö Televisiotyössä tapaan päivittäin pal-

jon ihmisiä. Työt ja ohjelmat vaihtuvat, eikä yksikään päivä ei ole samanlainen. Se on kaikkein parasta. Jokaisen työn kohdalla saa haastaa itsensä ja kasvaa suunnittelijana. Työskentelen myös esiintyvien artistien kanssa, kuten Indican, Tuvalun ja brittiläisen IAMX-bändin. Olen pyrkinyt tekemään myös muutaman mittatilausjuhlapuvun vuodessa, kuten viime vuonna asun Linnanjuhliin.

MIKÄ MOTIVOI Suuret tunteet: viha, suru, rakkaus, kauneus, asenne, surrealismi, naiseus ja vintage. Einsteinin sanat: Voit elää elämäsi kahdella tavalla, joko niin, että kaikki on ihmeellistä, tai niin, ettei mikään ole ihmeellistä.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Ajattelen, ettei suunnittelija koskaan ”tule valmiiksi”. Suurena unelmana olisi työskennellä Tim Burtonin kanssa elokuvapukusuunnittelun merkeissä. Toivon, että tulevaisuudessa saisin työskennellä monipuolisesti muotoilun parissa. Ehkäpä joskus saisin tilaisuuden muotoilla jotain muutakin kuin vaatteita.

Vaatesuunnittelijalta useimmiten kysytty kysymys Teetkö aina kaikki vaatteesi itse? Pyrin kyllä, mutta vain villeimmissä unelmissa minulla olisi oikeasti aikaa siihen. // YRITTÄJÄ 2/2011

12

½½Totuus on, että nykyisellä työvoimalla ja yritysten kasvuhalukkuudella ei julkistalouden velkaa makseta pois, Anne Berner ja Mikko Simolinna sanovat.

YRITTÄJÄ 2/2011

YHTEISKUNTA » Investoinneille lisää kannustimia

13

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT Pekka Sipola

Kuka kantaisi huolta

kasvusta

ja investointien vähyydestä?

Yrittäjäkunnan edunvalvojilla on valmiina keinot, joilla Oy Suomi Ab nostettaisiin kasvu-uralle. Siinä yritysten toimeliaisuuden lisääminen näyttelee avainroolia.

Perheyritysten

liiton puheenjohtaja Anne Berner ja SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinna odottavat poliittisilta päättäjiltä enemmän konkreettisia toimia valtion velkaantumisen ja kestävyysvajeen hoitamiseksi. Vaikka eduskuntavaalit ovatkin oven takana, nyt on korkea aika puolueiden johtajien astua esiin uskottavien selviytymisstrategioiden kanssa.

Yritykset synnyttävät omalla toimeliaisuudellaan valtion verokertymän, siksi julkisen velan poismaksukyky on yrityksistä kiinni. Berner kertoo malliksi, kuinka hän tarttuisi Oy Suomi Ab:n ongelmaan. − Jos käsissäni olisi tällainen yhtiö sekä vastaava tuloslaskelma ja tase. Meillä olisi strategia nopeasti

toteutettavista toimista: laajentaisimme poistopohjaa sekä tappioiden vähennysjärjestelmää (carry back).

Toimeenpanisimme kannusteita, joilla houkuttelisimme nopeita kasvuun tähtääviä investointipäätöksiä.

Lisäksi yhtiöllämme olisi pitkän tähtäimen strategia, jolla tasapainottaisimme tilanteen ja strategiaan kuuluu ehdottomasti kulujen karsiminen, Berner jatkaa ja harmittelee, ettei puolueilla ole olemassa selkeitä suunnitelmia valtiontalouden kuntoon saattamiseksi.

EVA:n helmikuisessa raportissa ”Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?” Sixten Korkman nosti esiin saman asian todeten, että viittaukset leikkausten tarpeettomuuteen talouskasvun varjolla ovat puo-

lueiden ”poliittista toiveajattelua”.

Raportti esittää, että muuttumattoman politiikan oletuksilla hyvinvointivaltio ajautuu rahoitukselliseen umpikujaan. Sen mukaan hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää ennen kaikkea riittävää työntekoa ja yrittäjyyttä, mikä tulee ottaa myös veropolitiikan lähtökohdaksi.

Yrittäjät vastuuntuntoista porukkaa Sekä Perheyrittäjien jäsenet että Suomen Yrittäjien jäsenkenttä kantavat yhteiskunnallista vastuuta ja huolta maan kehityksestä. Simolinna mainitsee yrittäjäjärjestön selvityksen, jossa jäseniltä kysyttiin, YRITTÄJÄ 2/2011

14

Yritysten motivaatiorakenteen keskeinen ongelma on, ettei meillä ole riittäviä edellytyksiä vaurastua. Tarvittaisiin rutkasti kovempia kannustimia.

Anne Berner

YRITTÄJÄ 2/2011

mitkä ovat järjestön edunvalvonnan tärkeimpiä asioita. Ensimmäinen sija meni odotetusti verotukselle, mutta jo toiselle sijalle ylsi valtion velkaantumisen saattaminen kuntoon.

Yrittäjäkunnan mukaan on selvää, ettei poliittisilla päättäjillä tunnu olevan riittävästi rohkeutta merkittäviin uudistuksiin, joilla saataisiin yhteiskuntaan dynaamista kasvua. − Kenttämme näkemys on, ettei miniuudistuksilla ilman rakenteisiin tarttumista saada riittävää kasvua aikaiseksi ja kestävyysvajetta umpeen, Anne Berner kuvaa. − Yhtälö tulee entistä vaikeammaksi, kun työvoiman määrä laskee koko ajan.

Poliittisilla päättäjillä ei ole ollut ehdotuksia kasvun ja investointien aikaansaamiseksi. Pitäisikö meidän katsoa myös peiliin? Yhtenä keinona on yhtiöveron laskeminen, EK ajaa sitä 20 pro-

senttiin, Mikko Simolinna pohtii.

Bernerin mukaan teollisuuden suunnasta on jo annettu ymmärtää, ettei 20 prosenttia ole enää riittävä taso, koska maailma muuttuu niin nopeasti.

Itä-Euroopan mailla yhteisöverokanta on keskimäärin 14–19 prosenttia. − On huolestuttavaa, jos suurteollisuus ei investoi tänne, sillä se näkyy suoraan ja välillisesti pk-yrityksissä alihankinta- ja palveluketjujen kautta.

Investointeihin kannustettava Yritysten rooli on ehdottoman keskeinen talouskasvun kannalta. Talouskasvun moottoreita ovat yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti.

Jos poliitikot tuudittautuvat Ruususen uneen uusimpien talousennustei-

15

»»Yrittäjäkunnan mukaan on selvää, ettei poliittisilla päättäjillä tunnu olevan riittävästi rohkeutta merkittäviin uudistuksiin, Anne Berner kuvaa. den kertoessa, että Suomen talous kääntyi 2010 aikana nousuun, niin yrittäjien edunvalvojat ovat valmiina herättelemään. Yrittäjäjärjestöjen nokkanainen ja -mies pudottavat poliittiset vastuunkantajat päiväuniltaan toteamalla, että yritysten kohtuullisen hyvät tulokset on pääsääntöisesti tehty kustannuksia karsimalla, tehostamalla ja tuottavuutta parantamalla, ei kasvulla. − Listaamattomien yritysten tulokset ja viestit ovat kohtuullisen hyviä, mutta kasvu on vielä vaisua.

Totuus on, että nykyisellä työvoi-

malla ja yritysten kasvuhalukkuudella ei valtion velkaa makseta pois. Seuraavan hallituskauden aikana pitäisi syntyä 150 000−200 000 työpaikkaa lisää, jotta paljon toitotettu kestävyysvaje valtion budjetissa saataisiin tasapainoon. − Työvoiman määrän lisäksi yksi kriittinen tekijä isossa kuvassa on myös yrittäjien into työllistää ja kasvaa.

Yritysten motivaatiorakenteen keskeinen ongelma on, ettei meillä ole riittäviä edellytyksiä vaurastua, Anne Berner paukuttaa. Tarvittaisiin rutkasti kovempia kannustimia.

Vaalivaikuttaminen ja lobbaus Viime vaaleissa Perheyrittäjiä arvosteltiin jopa liian innok-

kaasta lobbauksesta. Mentiinkö liian pitkälle? − Edunvalvonta on osa demokratiaa. Eri intressipiirien velvollisuus on tavata päättäjiä ja tulla kuulluksi poliittisessa päätöksenteossa. Jos edunvalvonnassa ei ole osaamista ja ammattitaitoa, niin kyllä sieltä karsiutuu pois. − Pyrimme viemään 112 000 jä­sen­yrittäjän joukosta siivilöitynyttä näkemystä päättäjien tietoon, SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoo.

Hänen mukaansa elinkeinoelämän järjestöillä on yhteinen huoli siitä, että Suomi pysyy elinkelpoisena ja hyvinvointi kasvaa. Koska järjestöt toimivat vähän eri kohdassa yritysten ravintoketjua, on niillä hiukan erilaisia painotuksia.

ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA:

SOPIVA YEL

Uusi yrittäjäpuolue perussuomalaiset Näin eduskuntavaalien alla yrittäjillä on ystäviä läpi puoluekirjon. Suomen Yrittäjillä on 191 jäsenyrittäjää ehdolla 12 puolueen riveistä, eniten heitä on kokoomuksesta, keskustasta ja perussuomalaisista. Myös vihreistä ja demareista löytyy yli kymmenen ehdokasta kummastakin. Lisäksi yrittäjäjärjestöön kuuluvilla toimialajärjestöillä on mukava määrä yrittäjiä ehdolla.

Niin Perheyrittäjät kuin Suomen Yrittäjät ovat tavanneet keskeisiä puolueiden vaikuttajia ja pyrkineet viemään intressiryhmälleen tärkeitä tavoitteita eteenpäin. Herättääkö persujen esiinmarssi huolta yrittäjäkunnassa? − Toivon, että uudessa eduskunnassa on mahdollisimman monta yrittäjätaustaista kansanedustajaa. Heidän kokemustaan ja osaamistaan tarvitaan ratkottaessa yrittäjäkysymyksiä, Simolinna maalaa.

Berner ja Simolinna eivät kuitenkaan tulkitse perussuomalaisten nousun merkitsevän perinteisten yrittäjäpuolueiden kokoomuksen ja keskustan unohtaneen yrittäjiä. Yrittäjillä vain on nyt entistä enemmän ystäviä, he sanovat yhteen ääneen. //

=

SOPIVA ELÄKE

MILLAISEN ELÄKKEEN Ä SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA?

Tee oma eläkelaskelmasi: etera./yrittaja

Vakuuta vaivatta

JOHTAMINEN » Haluatko hyvän hallituksen?

16

TEKSTI Olli V. Virtanen

.FI RODEO

Hyvä hallitus on voimavara

Yritysten hyvän hallintotavan periaatteet ovat levinneet jo laajalti yhteiskuntaan. Pörssiyhtiöistä alkanut kehitys on yltänyt perheyhtiöistä säätiöihin ja julkiselta sektorilta taloyhtiöihin. Kaikki nämä ovat kirjanneet omat hyvän hallintotavan periaatteet.

Yrittäjävetoisessa

yrityksessä omistaja on usein myös toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Tällaisessa tilanteessa on ulkopuolisen hankala neuvoa, että omistajan, hallituksen ja toimivan johdon roolit tulee hyvän hallintotavan periaatteiden vuoksi pitää selkeästi erillään toisistaan.

Toisen periaatteen mukaan päätöksenteko tulee olla läpinäkyvää, samoin raportointi. Nämäkään eivät aina ole itsestäänselvyyksiä perinteisille yrittäjille.

YRITTÄJÄ 2/2011

Miksi yrittäjän pitäisi näiden periaatteiden valossa edes harkita hyvän hallintotavan noudattamista?

Hyvää hallintotapaa on kehitetty nimenomaan yrityksen parhaaksi. Erilaisilla tutkimuksilla on selvitetty, että hallintotapaa noudattavat yritykset menestyvät paremmin kuin yritykset, joissa asiaan ei ole kiinnitetty huomiota.

Hyvän hallintotavan keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että roolit ja vastuut ovat keskenään oikeassa suhteessa.

17

Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä.

Myös yrittäjävetoisessa yhtiössä on etua siitä, että tiedetään kuka päättää ja vastaa mistäkin asiasta. Vähänkin suuremmassa yhtiössä ei riitä, että yrittäjä päättää ja vastaa kaikesta.

Kun päätöksenteko on selkeää ja päätökset on asianmukaisesti dokumentoitu, rahoittajat suhtautuvat yritykseen luottavaisemmin. He näkevät, että tätä yritystä hoidetaan kunnolla.

Lainarahan hinta voi luottamuksen myötä laskea. Pankinjohtajat ovat jo ryhtyneet arvioimaan myös yhtiöiden hallintotapaa asiakassuhteessa.

Yrityskauppatilanteessa hyvin hoidetusta yrityksestä maksetaan enemmän kuin epäluotettavasta.

Myös yrittäjän itsensä asema helpottaa kun asiat hoidetaan systemaattisesti. Huolet vähenevät kun asioita on delegoitu luottohenkilöille ja raportointi on mutkatonta.

Ensimmäiseksi huomio kokoonpanoon Kun yrittäjä haluaa kehittää hyvää hallintotapaa, ensimmäiseksi tulee kiinnittää huomio hallituksen kokoonpanoon.

Yrityksen alkutaipaleella hallitus koostuu usein yrittäjästä itsestään ja mahdollisesti vaimosta, lapsesta ja luottohenkilöstä. Tämä kombinaatio hoitaa lähinnä muodollisia tehtäviä.

Hallitus on kuitenkin osakeyhtiölain

mukaan yrityksen tärkein toimielin.

Se vastaa kaikesta, paitsi niistä asioista jotka on säädetty jonkun muun toimi­ elimen (toimitusjohtaja ja yhtiökokous) vastuulle. Tästä syystä hallituksen kokoonpanoon kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota.

Hyvä hallitus on todellinen voimavara, joka sparraa yrittäjää, tuo uusia näkökulmia, auttaa strategian luonnissa sekä valvoo ja ohjaa toimivaa johtoa.

Tällä vuosikymmenellä Suomeen on syntynyt hallitusjäsenten ammattikunta, josta yrittäjätkin voivat ammentaa resursseja hallituksiinsa.

kumileimasimeksi. Kannattaa kokeilla puheenjohtajan nuijan antamista ulkopuoliselle jämäkälle asiantuntijalle.

Viime kädessä kysymys on siitä, mitä omistaja haluaa. Tätä on syytä pohtia kaikissa yhtiöissä, suurimmista pörssiyhtiöistä aina yhden miehen yrityksiin. Yrittäjän tulee miettiä, haluaako hän lähinnä työllistää itsensä vai kehittää ja kasvattaa yritystään. Koko elämän kestävässä yrittäjyydessä ei ole mitään tuomittavaa, päinvastoin.

Mutta jos yrittäjä haluaa kehittää nimenomaan yritystä ja on valmis vetäytymään jossain vaiheessa syrjään, hyvä hallintotapa antaa oivat eväät yhtiön kehittämiselle. //

Hallitukseen osaamisen perusteella Hallitukseen tulee valita henkilöt erityisesti osaamisensa perusteella. Omistajan tulee miettiä, mitä osaamista hallitus tarvitsee seuraavien 3–4 vuoden sisällä. Nyt puhutaan monipuolisesta hallituksen kokoonpanosta. Rakennusyhtiöön ei kannata valita neljää rakennusmestaria hallitukseen, kun samaa osaamista on riittävästi jo yhtiössä. Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä.

Jos ja kun tällainen voimavara yritykselle hankitaan, yrittäjäomistajan tulee myös aidosti antaa sille valtuuksia ja kuunnella näkemyksiä. Kokeneita hallitusammattilaisia ei tule värvätä

om .c GEBANK IMA FUTURE

Kuka?

Kirjoittaja Olli V. Virtanen on Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri sekä hyvän hallintotavan ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen erikoistunut liikkeenjohdon konsultti.

JOHTAMINEN » Neljän roolin yrittäjä

18

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Jouko Lantto

4

lakkia yhdessä päässä Yrittäjällä on neljä roolia. Olet sijoittaja, johtaja, myyjä ja tekijä, psykologi Manne Pyykkö sanoo.

Yrittäjyys vaatii

pankkiryöstäjän päättäväisyyttä, kolmannen maailman katulapsen neuvokkuutta, pomminpurkajan paineensietoa, tonyhalmemaista uskallusta laittaa itsensä likoon, verottajan ulottuvuutta (asiakashankinnassa), renessanssirunoilijan sielukkuutta ja ehkä jopa kissan yhdeksää elämää, psykologi Manne Pyykkö kuvailee. Mutta vaikka vaatimuksia ja vaihtelua riittää, asian jäsentämisessä auttaa yrittäjän eri roolien tarkastelu, hän jatkaa.

YRITTÄJÄ 2/2011

– Esimerkiksi yrittäjän sijoittajarooli on puutarhurin mielenmaisema. Mitä ylipäätänsä kannattaa kasvattaa? Minne pitää kaataa vettä, jotta puutarha kasvaa parhaiten?

Pyykön mukaan sijoittajan viisaus perustuu kaiken rajallisuuteen, kaiken katoavaisuuteen.

– Olet yrittäjänä ja sijoittajana lähtökohtaisesti mm. ajan, vaivan, rahan, työn ja huolen sijoittaja. Yritys on kalansilmäiselle sijoittajalle rahantekokone, ei enem-

19 ¾¾Psykologi Manne Pyykön uudessa kirjassa ”Minustako yrittäjä” esitetään mahdollisuuksia ja riskejä, jotka koskevat yritysidean toteuttamista.

pää eikä vähempää. Sijoittajana sinun tulee julistaa Jihad kiinteitä kustannuksia vastaan.

Johtajan ja tekijän roolit Johtajana yrittäjän velvollisuuksiin kuuluu varmistaa, että tekee päivänpoliittisia töitä, mutta myös tehtäviä, joiden parissa tulee olemaan tekemisissä tulevaisuudessa, Manne Pyykkö kuvaa.

– Osa päivänpoliittisista asioista on toistoluontoisia ja tehtäväsi on pidemmän päälle saada ne rullaamaan koko ajan helpom-

min, nopeammin ja halvemmalla.

Kaikkea pitää johtaa, paitsi puolisoa, lähiomaisia ja ystäviä.

Yrittäjän tekijärooli kiteytyy Manne Pyykön mukaan puolestaan seuraavassa vertauksessa: Vesi kiehuu sadassa asteessa. Jos lisäät lämpöä tasaisesti, vesi näyttää pitkään aivan samalta, mutta yhden asteen lisäys muuttaa kaiken. Ja höyryenergia saa moottorin käymään, hän summaa.

– Tekijärooli kiteytyy viisauteen siitä, että kova työ ei ole koskaan taannut kenellekään mitään, mutta ilman sitä ei ole mahdollisuuksia.

Yrittäjän monipuolisista rooleista Pitää vaatia tuottoa ja olla sijoittaja.

Pitää tehdä, johtaa ja maksaa, eli olla myyjä, psykologi Manne Pykkö tiivistää yrittäjän ammatin eri roolit. Roolien väleillä on kuitenkin lähtökohtaista ristiriitaa, hän toteaa, ja antaa esimerkin.

– Ajattele esimerkiksi alennuksen antamista. Myyjäroolista se voi vaikuttaa houkuttelevalta, sillä alennuksella madalletaan ostamisen kynnystä, osoitetaan ”hyvää tahtoa” ja päästään alkuun.

Sijoittajaroolista tarkasteltuna alennuksen antamiselle ei ole kuitenkaan perusteita, koska se syö katetta ja yrityksen tuottoa, Pyykkö jatkaa.

– Tekijä saattaa kaivaa ahkerasti kuoppaa, mutta ilman sijoittajaroolin huomioimista hän saattaa kaivaa oman hautansa. Myyjärooli lupaa, mutta ilman johtaja- ja tekijäroolia lupaukset jäävät lunastamatta, jolloin ollaan ”takuu niin kauan kuin takavalot näkyy -toimintamallissa”.

Ihmisen yksilöllisyys saa aikaan yrittäjyyden kannalta jopa murheita, mutta

ominaislaatumme vaikuttaa myös positiivisesti, psykologi Pyykkö vakuuttaa.

Hänen mukaansa ei ole olemassa yhtä menestyvän yrittäjän tyyppiä, vaan erilaisilla ihmisillä on erilaiset väylät tai askelmerkit yrittäjyyteen.

– Yksilöllisyys sanelee reitin. On lohdullista ajatella, että kilpailu voi olla niin kovaa, että vain olemalla itsensä voi yltää johonkin. Onko sinun ainutkertaisuutesi käännettävissä yrityksen ainutkertaisuudeksi?

– Toisin sanoen miten liikeidean mahdollisuudet ja henkilökohtaiset vahvuusalueet saataisiin fuusioitua kilpailueduksi, tai miten koplataan markkinan mahdollisuudet ja omat valttikortit henkikohtaiseksi menestysreseptiksi.

Erilaiset mukavuusalueet Yrittäjän erilaisuus tuo mukanaan myös sen, että ihmisillä on erilaiset mukavuusalueet. Mukavuusalueet määrittävät erilaiset tehtävät, joiden hoitaminen on

henkilölle joko mukavaa tai epämukavaa, Manne Pyykkö selittää.

– Joskus nämä epämukavuus- ja mukavuusalueet voivat olla niin voimakkaita, että ne estävät jonkun tehtävän tai työvaiheen tekemisen kokonaan. Joskus taas oma mieltymys voi ohjata painopisteen ylikorostetusti omalle kotikentälle, itselle mielekkäiden asioiden pariin, vaikka se ei palvelisi kokonaisuutta juuri siinä tilanteessa.

Pyykön mukaan yrittäjyyden kannalta erilaisuus ja mukavuusalueet vaikuttavat kahdella tavalla: Toinen liittyy kysymykseen ”mitä tehdään”. Ihminen tekee tykkäämäänsä, mutta laiminlyö epämukavaa. Toinen kysymys on ”miten tehdään”.

Yleensä ihmiset ovat hyviä siinä, mistä he tykkäävät.

– Yrittäjyyden kannalta tästä voi seurata esimerkiksi ”mitä tehdään” -kysymyksen vinouma. Teemme mieluisuuden vuoksi yhtä, vaikka pitäisi tehdä toista.

Mukavuusalue voi sabotoida optimaalista ajanhallintaa.

YRITTÄJÄ 2/2011

20

»»Yrittäjä Manne Pyykkö on työskennellyt 15 vuotta johtamistaitojen kehittämisen parissa.

Myyjäroolin viisaus Ilman myyntiä ei ole yrittäjyyttä, Manne Pyykkö vakuuttaa ja sanoo, että terveessä yrityksessä ylin johto toimitusjohtajaa myöten on hyvä myyntityössä.

– Yrittäjän myyjäroolin vastaansanomaton viisaus on se, että ilman maksavaa asiakasta yrityksellä ei ole mitään.

Kaikki on kulua ennen kuin joku myy jotain jollekin.

Kokonaisuus säädyllisesti pakettiin Psykologi Pyykön mukaan tavoitteena on saada kaikki edellä kuvatut yrittäjäroolit säädyllisesti hoidettua ja oma kilpailuetu esille ainakin yhden roolin suhteen erottamaan yritys muista alan toimijoista. Etu voi syntyä siitä, että yhdistää itselle luontaiset yrittäjäroolit ja valitsee bisneksen sen mukaan, että itselle epätyypilliset roolit eivät pääse haittaamaan menoa, hän jatkaa. Mutta miten tähän sitten päästään?

– Ihmiset ovat erilaisia, ja on todennäköistä, että luontaisesti koet yhteen rooliin samaistumisen luontevampana

kuin johonkin toiseen. Kaikkia kuitenkin tarvitaan.

Pyykön mielestä ”myyjä-tekijä-yrittäjä” voisi ottaa yrityksensä hallitukseen henkilön, jolle sijoittaminen ja mahdollisesti myös johtaminen on tuttua ja luontevaa. Muutoin yrittäjämme voi päästä kyllä hyvään vauhtiin, mutta hän saattaa helposti ”unohtaa” tehdä tulosta.

– Niin ikään tällaiselle yrittäjälle voi olla vaikea pitää monia naruja kädessä, koska asioiden johtaminen ei ole hänen ”juttunsa”.

Kaikkia rooleja tarvitaan Vastaavasti sijoittaja-johtaja-tyyppinen yrittäjä saattaa helposti vieraantua yrittäjyyden hienhajusta ja asiakastyön välttämättömyydestä, Pyykkö tietää. Kaikkia rooleja kuitenkin tarvitaan, vaikka ajallisesti sijoittajana toimiminen vie vähemmän aikaa kuin muut roolit.

– Osa yrittäjyyttä on kasvaa kohti parempia liikemiesvalmiuksia monipuolisemmalla osaamisella; nämä valmiudet tarttua mahdollisuuksiin, saada aikaan ja tehdä tuottoa syntyvät siitä, että yrittäjyyden kaikki roolit ovat hallussa. //

Kaikkea pitää johtaa, paitsi puolisoa, lähiomaisia ja ystäviä.

YRITTÄJÄ 2/2011

Minustako yrittäjä – vaiko minä yrittäjä Psykologi Manne Pyykön kirja Minustako yrittäjä? on omintakeinen yhdistelmä yrittäjyyden perusoppeja, psykologiaa sekä myynti- ja markkinointineuvoja. Kirja avaa uudella ja erilaisella tavalla niitä mahdollisuuksia ja riskejä, jotka koskevat yritysidean toteuttamista. Päämääränä on auttaa lukijaa löytämään oma alansa tai ”juttunsa” ja edesauttaa yrittäjänä menestymistä.

Kirjan lukijalle selviää mm. kuinka motiivit ja arvot vaikuttavat menestymiseen, mitä osaamista yrittäjyys vaatii, miten liikeidea ja henkilökohtaiset ominaisuudet yhdistetään kilpailueduksi tai mitä asiakkaan mielessä liikkuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa.

Manne Pyykkö on työskennellyt 15 vuotta johtamisen ja B2B-myynnin parissa valiten avainhenkilöitä ja valmentaen heitä. Hän on myös itse yrittäjä. Matkan varrella hän on tavannut hienoja ihmisiä, nähnyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita sekä kokenut täyttymystä ja turhautumista.

Kirja kertoo näistä kokemuksista.

ISBN: 978-951-0-34291-6 Ovh. 42,50 € (verkkokirja 42,50 €) (molemmat 76,50 €)

21

KOLUMNI

Satunnaisotos Hyllystäni putosi kirja vuodelta 1967. Sen nimi on ”Kakunjakajia” ja siinä on

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

20 suomalaisen johtajan haastattelumuotokuvat.

Nämä 19 herraa ja 1 rouva ovat: Kalle Anttila, Teuvo Aura, Maire Gullichsen, Rudolf Hellberg, Päiviö Hetemäki, Lauri Hietanen, Veikko Ihamuotila, Erkki Jussila, Mauno Koivisto, Olavi Marva, Henrik Paulig, Pellervo Saarinen, Severi Saarinen, Eero Salovaara, Kaarle Sorkio, P.H.Taucher, Mika Tiivola, Erik Tuomas-Kettunen, Onni Vilkas ja Matti Virkkunen.

Yhdeksän heistä johti kokonaan tai osaksi omista-

Vanhat kirjat ja ihmiset ovat jätettä.

maansa perhe- tai sukuyhtiötä. Kuutta niistä ei enää ole.

Anttilan osti Tuko jolta sen peri Kesko, Hellbergin hollantilaiset, Artekin ruotsalaiset, Vilkkaan valtionyhtiö. Vaasanmyllyn osti Suomen Sokeri, sittemmin Cultor, jonka ostivat tanskalaiset. Taucherin peri hukka. Kolmannes yrittäjäyrityksistä on edelleen olemassa. Marvan suvun Satatuote jatkaa kolmannessa polvessa, Oy Juho Jussila neljännessä polvessa ja Paulig neljännessä ja viidennessä.

Listassa on kolmen pankin toimitusjohtaja. Yhtään niistä pankeista ei enää ole.

Muista palkkajohtajien johtamista yrityksistä ovat hengissä kaikki: SOK, Valio, Kesko, OTK (Tradeka) ja Rautakirja. Muista sen ajan isoista nimistä suurin osa on kadonnut, mutta tässä sattui olemaan pirun sitkeähenkisiä instituutioita kuten suuria osuuskuntia. Yksityisten jatkuvuus on kuitenkin melko huomattavaa siihen nähden, että enemmistö menestyvistä ensipolven yrittäjistä myy firmansa, ja sen jälkeen tavallisesti jatkaa ainakin sijoittajina ja kiinteistönomistajina. Ulkomaiseen omistukseen myyminen kasvattaa kotimaista finanssipääomaa.

Julkisen ja järjestösektorin johtajien Auran, Hetemäen ja Ihamuotilan per-

heiden vaikutus yhteiskunnassa on kestänyt kahden tai kolmen polven ajan, ja vastaavia ammattijohtajadynastioita on muitakin ja myös yksityisellä sektorilla. Sosiaalinen ja tiedollinen sukuperintö voi luoda omistajayrittäjämäisen suhteen julkiseen elämäntehtävään.

Perintöaateli on sosiobiologinen realiteetti ilman titteleitäkin. Tasavaltalaisen paatoksen takana vallankumousradikaalit johtajatkin muodostavat dynastioita jos pystyvät. Siten monarkia ylähuoneineen on rehellisempi ja läpinäkyvämpi valtiomuoto kuin tasavalta, joka uskottelee, että kukaan ei peri mitään ja kaikki valitaan yhdessä. Ja mitä muuta Kone on kuin ruhtinaskunta? Puhumatta pk-yrityksistä.

Perhe, taloudellinen ja sosiaalinen perintö ja perheessä tapahtuva koulutus, joka

siirtää hiljaista tietoa, on tiedostettu Perheyritysten Liitossa tärkeäksi, mutta muussa yhteiskunnassa se on vanhentuneena tai vahingollisena pidetty jäänne. Perintö on verotuskohde, ei vaalittava asia. Vanhat kirjat ja ihmiset ovat jätettä. Niinpä jokainen toistuva ongelma on aina uusi eikä keinoja sen kohtaamiseen ole. //

YRITTÄJÄ 2/2011

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

22

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Pekka SIpola

Viiniä

postilokerosta

Muistan urani

varrelta kaksi erityistä mokaa. Molemmat liittyvät yrityksemme alkuaikoihin ja viinikauppaan.

Vuonna 1981 olin vierailulla Bordeaux’ssa Ranskassa. Tutustuin tuolloin arvostetun viinituottajan Mouton Rothschildin kellareihin, jossa järjestettiin kellarimestarin johdolla viiniproovi. Maistelimme vuoden satoa, niin sanottua tynnyrimaistiaista.

Bordeaux’ssa on yleensä lattioilla pieniä sahajauholla täytettyjä sylkykuppeja, joihin viini on maistamisen jälkeen tarkoitus sylkäistä. Kellarimestari maistaa viinin aina ensiksi itse, sylkee sen kuppiin noin kahden metrin etäisyydeltä ja osuu pikkutarkasti kuppiin. Muut maistajaisseurueen ammattilaiset tekevät saman pe-

YRITTÄJÄ 2/2011

rässä, ehkä hiukan lähempää kuitenkin.

Minä en ollut moista prosessia koskaan aikaisemmin tehnyt, mutta uskoin kuitenkin sylkykuppiin osuvani. Toisin kuitenkin kävi. Sylkäisin viinit vahingossa kellarimestarin kengille.

Tilanne oli hupaisa ja kaikki nauroivat. Se oli kiva moka. Opetuksena tässä oli se, että harjoitus tekee mestarin. Asioita ei opi ihan vain katselemalla, vaan täytyy myös kokeilla.

Toinen viiniin liittyvä mokani oli se, kun nuorena miehenä lähdin myymään viiniä Silja Linen silloiselle ostojohtajalle. Nämäkin viinit olivat Borbeaux’n alueelta.

Puhuin lämpimästi myymistäni viineistä. Ostojohtaja katseli minua tarkasti, ja kysyi napakasti, että miltä

alueelta nämä viinit tulevat. Nopeasti vilkaisin papereitani ja näin, että niissä luki cedex. Vastasin sujuvasti, että viinit tulevat Cedexin alueelta.

Siljan ostojohtaja purskahti nauruun ja sanoi: Kuule kundi, mene kotiin oppimaan! Cedex tarkoittaa ranskaksi postilokeroa.

Tästä mokasta opin sen, että perustietojen täytyy olla hallussa, lähti sitten myymään mitä tahansa. //

Kiitä muista Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Henrik Lönnberg, 63 vuotta, on Norex International Henrik Lönnberg Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiö tuo maahan alkoholia ja kosmetiikkaa. Espoossa sijaitseva perheyritys työllistää 32 henkilöä, ja se on toiminut vuodesta 1981.

UUSI TALOUS » Internet, semanttinen verkko, tulevaisuus

24

TEKSTI Erkki NIiranen, KUVA Rodeo.fi

web

Semanttinen

– viimein älyä hakuihin?

Internetin toiminnasta puuttuu älyä. Sitä ehkä tuo internetin uusi sukupolvi semanttinen web.

Jo melkein

sukupolvi sitten internet kasvoi liian isoksi. Oleellinen tieto ei enää löytynyt selailulla satojen miljoonien sivujen keskellä. Avuksi otettiin hakupalvelimien hakuagentit ja -robotit, jotka omatoimisesti vaeltavat pitkin nettiä keräten uutta tietoa selaimiin. Mutta se ei riittänyt.

Saatiin monia hyviä tiedonhakuohjelmia, nämä googlet, yahoot, wikipediat, kukin ovat toistaan parempia joillain ominaisuuksilla. Kaikilta kuitenkin puuttuu äly.

Hauissa tarkennetaan tuloksia yhdistämällä hakusanoja loogisilla operaattoreilla JA, TAI, EI. Hakusanat ja niiden koosteet ovat sivujen sisällölle sokeita.

Osaksi siitä syystä, että haettavien sanojen luokittelu ei ole yksikäsitteistä.

Yhdellä toimialalla käytetään samasta asiasta eri sanastoa kuin toisella alalla. Jopa yksittäiselle organisaatiolle saattaa kehittyä erilaisia sanastoja samoista asioista. Kun hakukone selaa IT-laitteiden tuotesivuja, yksi sivu kertoo tuotteen olevan DVD-asema ja toisella sivulla mainitaan DVD-WROM ja kolmannella CD-WROM ja hakukone ei tiedä, että kaikilla voi kirjoittaa tuiki tavallisia CD-levyjä.

YRITTÄJÄ 2/2011

Sanoilla puuhastellaan Semanttisten verkkojen raportit tuovat mieleen George Orwellin 1984-kirjan uuskielet. Tutkimuksissa keksitään arkisille asioille uusia nimiä ja väännetään vanhoja toisiin merkityksiin.

Kirjoittajakellokkaat kailottavat esimerkiksi, että heidän verkoillaan ”tieto­ koneet ymmärtävät merkityksiä”. Ne ymmärtävät merkityksiä täsmälleen yhtä paljon kuin 60 vuotta sitten. Semanttiset verkot tietokoneineen ovat pelkkiä piipeltitoosia rautalankaohjelmoinnilla. Verkkoja rakentavat ihmiset ymmärtävät merkityksiä. Ainoat verkoissa liikkuvat merkitykset tulevat ihmisiltä.

Semanttisten puuhastelijoiden tietämättä heille keskeisellä sanalla ”onto­ logia” on jo 2 500 vuotta Aristoteleesta alkaen ollut kaikissa sivistyskielissä vakiintunut merkitys. Se eroaa täysin siitä mitä puuhastelijat tarkoittavat.

Heidän malleissaan keikailee ”päättelyitä”, ”todisteluita”, ”logiikoita” vailla mitään yhteyttä siihen, mitä sanoilla eurooppalaisessa sivistyksessä tarkoitetaan.

Keskeinen käsite ”semanttinen laskenta” on 1960-luvun pönäkkää puppua.

Sotkua vain syntyy käyttämällä sellaisia ilmauksia kuin ”kehitetään ontologiat” ja ”kehitetään ontologiapalvelut”. Kyse on vain sanojen kirjatuista sanakirja­ merkityksistä. Eikö tätä voi kertoa normaalilla kielellä?

Vaiko onko niin että orwellimaisen sanamagian takaa on helpompi hakea rahoitusta projekteille?

Vanhalle uudet keinot Kaivattua älynäköisyyttä tavoitellaan Tim Berners-Leen ideoimalla semanttisella webillä. Berners-Lee on merkittävimpiä internetin kehittäjiä. Hänen ideoidensa jäljiltä ovat netin www-sivut, URL (internet-osoitteet), HTTP (tiedonsiirtoprotokolla) ja HTML (wwwsivujen ohjelmointikieli). Innovaatioistaan hänet on palkittu Millenium-palkinnolla, joka on tarkoittaa teknologian Nobel-palkintoa.

Nykyisessä netissä käytetään sivukautta-sivu-hyperlinkkejä, semanttisessa webissä käytetään sivun sisällön linkkejä. Hakusanojen sijaan tulevat sivujen tekstin merkitykset. Täten uuden internetin haku on ”semanttista”.

Semanttisen webin linkeissä esitetään asioiden välisiä suhteita, kuten on - jotakin, sijaitsee - jossakin, on - valmistanut - joku, käytetään - johonkin ja

tieto ristiinlinkitetään näiden merkitysten mukaan. Niillä liitetään yhteen tekstejä, kuvia, ihmisiä, aikoja ja käsitteitä.

Tieto löytyy käyttäjän kannalta automaattisemmin, ja haku tuntuu ”ymmärtävän” merkityksiä. Perimmäinen tavoite on saada koko maailman webistä yhtenäinen tietokanta. Ei ole kyse internetin vallankumouksesta, vaan luonnollisesta kehityksestä. Semanttista Webia kehitetään pienin askelin tuomalla semantiikkaa jo oleviin www-sivuihin. Ei aloiteta uutta internetiä vuodesta nolla.

Suomi on edelläkävijä Varhaisempia suomalaisia semanttisia verkkoja on MuseoSuomi-hanke, jonka prototyyppi avattiin yleisölle vuonna 2004. Siinä yhdistetään museoesineitä, kuvia, valmistajia, aikakausia jne. linkitetyksi kokonaisuuksiksi. Vastaavia

myöhempiä kokonaisuuksia ovat Kulttuurisampo ja Tervesuomi vuodelta 2008. Tänä vuonna otetaan semanttiseen käyttöön Yleinen Suomalainen Asiasanasto (YSA).

Tekes on rahoittanut 40 muun organisaatiokumppanin kanssa vuodesta 2003 FinnOnto-projektia, joka jatkuu vuoteen 2012. Projektin yksi tarkoitus on kehittää julkishallinnon ja yksityisten organisaatioiden teknisille sanastoille internetin semanttiset yhteydet.

Kuten projekti itse kuvaa ”kehittää termeille ontologiat” ja kehittää ”ontologiapalvelut”.

Mukana projektissa on organisaatioita korkeakouluista kännykkäoperaattoreihin, ministeriöistä museoihin ja yleisradioon.

Kaiken takana on RDF Semanttinen web pohjautuu RDF- malliin (Resource Description Framework).

Se on WC3:n (World Wide Web Consortiumin, eli internetin kaikkien standardien ylläpitäjäyhteisö) malli tiedon esittämiseen. RDF ei ole ohjelmointikieli, sellaisen valintaan malli ei ota kantaa.

Kieli voi olla RDF/XML, N3 tai Turtle, jopa perinteinen www-sivujen kuvauskieli HTML. RDF-malli antaa webin elementeistä (web-kielellä ”resurssi”) tietoa kolmikolla subjekti-predikaatti-objekti. Yksinkertaisimmillaan Tampere - on - kaupunki tai Tampere - on osa - Suomea ja Suomi - on - valtio jne.

Tuo elementti eli resurssi voi webissä olla tiedostoja, webbisivustoja, laitteita, mitä tahansa. Varhainen standardointi vuodelta 1998 määrittelee: ”Resurssi voi olla mikä hyvänsä, joka voidaan yksilöidä.” // YRITTÄJÄ 2/2011

UUSI TALOUS » Miksi se hotkii kaikki rahat?

26

TEKSTI Ville Mäkinen

IT

Turhan kallis

Suuressa osassa yrityksiä mietitään pää kallellaan, miksi tietotekniikkaan, ohjelmistoihin ja koko muuhun IT-maailmaan uppoaa jatkuvasti yhä enemmän rahaa. Jälleen kerran tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että yritysten IT-kustan­ nukset ovat selvässä kasvussa, eikä loppua ole näkyvissä.

.fi RODEO

YRITTÄJÄ 2/2011

27

Jos asiaa

ajattelee maalaisjärjellä, tuntuu erikoiselta, että kuluttajapuolella IT-laitteet, kuten kannettavat tai tulostimet, halpenevat jatkuvasti, mutta yrityspuolella kustannukset ovat koko ajan kasvussa. Tämä vertailu herättää pientä ihmetystä myös alan asiantuntijassa.

Hyvä kysymys, jota ei ole hirveämmin pohdittu. Yksi tekijä on varmaan se, että yrityksissä toteutetaan entistä enemmän asioita ITinvestointien avulla, tietotekniikkapalveluja tarjoavan EmCe Solution Partner Oy:n toimitusjohtaja Markus Backlund sanoo.

– Tekisin kuitenkin selkeän eron siinä, ovatko kustannukset kasvaneet, vai ovatko investoinnit kasvaneet. Jos kyseessä on investointi, sillä halutaan tietysti tehdä säästöä jostain muualta.

GEBANK.CO FUTUREIMA

m

Liikaa osaamattomuutta On myös huomattu, että kasvavia IT-kustannuksia selittää usein se, että työntekijät eivät välttämättä osaa käyttää heille tarjottuja sovelluksia eivätkä siten saa ostetusta IT:stä kaikkea tehoa irti.

Osaamattomuus vaikuttaa ITkustannuksiin ainakin välillisesti.

Se on aika paha asia, jos tehdystä

IT-investoinnista saatavaksi ajateltu hyöty ei toteudu sen vuoksi, että niitä järjestelmiä ei osata käyttää, Backlund toteaa.

– Yksi keino on panostaa koulutukseen. Lisäksi pitäisi tutkia, mitä järjestelmiä on vielä kokonaan käyttämättä. Todennäköisesti usean yrityksen ohjelmistoissa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Kustannustasot vaihtelevat On yleisesti tiedossa, että liikevaihtoon suhteutettu IT-kustannustaso pyörii yrityksissä kahden ja kahdeksan prosentin välillä.

Erittäin hyvin hoidetussa yrityksessä IT-kustannustaso voidaan kuitenkin saada laskemaan alle prosenttiin liikevaihdosta.

– Edellä mainittu on aika hyvä arvio, vaikka yleistä mallia on aika vaikea määritellä. Esimerkiksi jokin kuljetusliike voisi tehdä isotkin IT-investoinnit, eikä se silti näkyisi isona kakkuna liikevaihdossa, kun yrityksellä on jo autokalustossa kiinni valtavia rahasummia. Toisaalta jossain tilitoimistossa IT-investoinnit voivat vastata selvästi suurempaa osaa liikevaihdosta.

Usein työasemakohtaisen kustannuksen arvioidaan olevan yrityksissä noin 2 000 euroa, mutta asiantuntijaorganisaatio Price-

waterhouseCoopersin analyysien perusteella kustannukset ovat kuitenkin keskimäärin yli 4 000 euroa.

Kuulostaa aika paljolta, ja tässä luvussa on pakko olla mukana myös rautaan liittyvät kustannukset Backlund myötäilee.

Näistä IT-kustannukset koostuvat • Vierustuki 21,1 % • Omaehtoinen opiskelu ja kysymyksien ratkaisu 15,7 % • Tuotanto, ylläpito, tuki 12,5 % • Palvelinohjelmistot 11,2 % • Työasemat 7,8 % • Omien sovellusten kehitys 6,6 % • Suunnittelu, prosessit, hallinta, koulutus 5,5 % • Ylläpitotyöt 3,8 % • Palvelimet 3,8 % • Tietoliikenne 3,7 % • Koulutus 3,6 % • Työasemaohjelmat 1,9 % • Tilakulut 1,2 % • Tietoverkko 0,8 % • Käyttökatkot 0,7 % Lähde: PricewaterhouseCoopers

YRITTÄJÄ 2/2011

28

Samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä.

– Toki työasema vaihtuu yrityksissä noin kerran kolmessa vuodessa, joten ehkä ne kustannukset itse asiassa nousevat noihin lukuihin.

Tarkkana valinnoissa

maan halua olla ison IT-toimittajan pienin asiakas, sillä ääritilanteissa syntyy väkisin vaikeuksia. Lähtisin hakemaan sellaista kumppania, joka ajattelee ja toimii samalla tapaa kuin itse IT-palvelutoimittajan valinnassa kannattaa todellakin olla tarkkana, sillä yritys maksaa vielä tänäkin päivänä helposti turhasta. Palvelutaso on Suomessa edelleen hyvin kirjava.

En nyt tiedä, onko se surkea, mutta on siinä ainakin paljon kehitettävää, Backlund sanoo.

– Toisaalta IT-hankintoja tekevät yritykset ovat tänä päivänä selvästi aiempaa valveutuneempia ja vaativat uudenlaisia palveluja.

Yrityksen turvana ovat onneksi myös IT2010-sopimusehdot, jotka ovat huomattavasti asiakaslähtöisempiä kuin edeltäjänsä IT2000-sopimusehdot. IT2010sopimusehdoissa on muun muassa kokonaan uudet SaaS-palvelujen toimittamiseen soveltuvat erityisehdot. Uudet ehdot laittavat IT-talotkin miettimään toimintaansa. //

EMCE

Kun IT:hen käytetyt summat näyttävät joka tapauksessa olevan verrattoman isoja, voisi kuvitella, että investointien järkeistämisellä voisi kustannuksista leikata edes hieman.

Tärkeintä lienee löytää yritykselle sopiva järjestelmätoimittaja. Kannattaa valita hyviä teknologiota ja pysyä sitten uskollisena valinnoille. Samaa tarkkaa harkintaa on hyvä käyttää toimittajan valinnassa, ja valinnan jälkeen pysyä sitten uskollisena toimittajalle. Rönsyily ei ainakaan ole kustannustehokasta.

Olen aina uskonut siihen, että kannattaa valita itsensä näköinen, oloinen ja ennen kaikkea kokoinen kumppani, Backlund neuvoo.

– Samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä. Kukaan ei var-

»»Yritysten ohjelmistoissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, sanoo Markus Backlund.

Tutkimukset tukevat kustannusnousua Tutkimusyhtiö Marketvision uusimman ICT-kustannustutkimuksen mukaan yli puolet suurista ja keski-

suurista organisaatioista ennakoi ICT-toiminnan kokonaiskustannustensa kasvua. Yleisimmin kasvua odotetaan ohjelmistokustannuksissa. Myös laitteissa odotetaan kustannusten kasvavan, mutta pääosin tämä johtuu välttämättömiksi käyvien työasemapäivitysten tekemisestä.

Toisaalta EmCe Solution Partnerin tekemän selvityksen mukaan IT-investointien koetaan kasvavan jatkossa etenkin liikevaihtoaan kasvattaneissa yrityksissä. Tutkimukseen vastanneista 170 pk-yrityksen toimitusjohtajasta 31 prosenttia uskoi IT-investointien kasvavan tulevaisuudessa ja 39 prosenttia oli sitä mieltä, että ne eivät kasva. Yritykset, joiden liikevaihto oli laskenut, suhtautuivat negatiivisimmin IT-investointeihin.

YRITTÄJÄ 2/2011

MARKKINOINTI & MYYNTI » Asiakkaiden profilointi kannattaa

29

brändi vo ar

TEKSTI Riikka Koskenranta

as k ia

as iaihioAD t p e s kon itys v l e s a rkkin

iaihio a t s p u e s m m utki kon t u l a e e d oitt palvelui hinn kaula n kasprofiili palvelusuunnittelu pullo asvia a johta

nd

bisnescase

brä

va Kehitystyöhön ettipalvsyeluväjhaohastatat tel

i

palvelusuunnit pullonkaula telu

t igh

Yritys x on kehittänyt uusia palvelu­ideoita, myös konseptiaihioista puhutaan. Pulmana on, mikä niistä kannattaisi viedä tuotantoon − mikä niistä kantaisi kaupallisesti?

1 2 3

Asiakkaiden profilointi. Moni yritys jakaa saman ongelman: asiak-

kaita ei tunneta tarpeeksi hyvin eikä ole määritelty asiakasprofiileja. Monesti asiakkaita tutkitaan heidän käyttäytymisensä kautta niissä tilanteissa, joissa he asioivat toimialasi yritysten kanssa. Tavoitteena on siis selvittää asiakas­ profiileja verkossa toteutettavan kvanttitutkimuksen, myymälässä tapahtuvien asiakkaiden pika­havainnointien ja mahdollisesti vielä syvähaastattelujen keinoin. Profiileita voi hyödyntää tuotteiden tai palveluiden jatkokehityksessä.

Asiakasarvon määrittäminen. Palmu Incin toimitusjohtaja Esa Rauhala neuvoo käymään yrityksen

kehittämiä palveluideoita läpi asiakkaan silmin ja keskittymään siihen, miten esimerkiksi asiakkaan käyttäytymiseen liittyviä ostamisen pullonkauloja voisi pienentää. Esimerkiksi onnittelukorttien tietyllä kuluttajasegmentillä on muistamisen ongelma, jota voi pyrkiä helpottamaan palveluin. Asiakasprofiilit pisteytetään sen mukaan, onko joku palveluidea osalle profiileista täysin merkityksetön vai osittain toimiva jne.

Jatkoon päässeiden palveluideoiden priorisointi ja valinta konseptointiin. Itellan asiakasjohtaja Mirja Lehtilahti kertoi Postin henkilökirja -nettipalvelu­

joh

tav kinas a elv

mark

faktaa

u

luiden ympärille

kons

ins

merkitys

laskutusmalli hyötysuhde ava t h jo o profilointi rv a s ka a i as hy palvelusuunnittelu öty su hd e

hio eptiai

hi

us n ti m i k lututkonseptoin e t t i nno

itys

ideasta, jonka jatkoon valinnassa painoi palvelun hinnoittelussa mahdollisuus jatkuvaan laskutusmalliin ja se, että palvelu olisi tuotavissa markkinoille 1–2 vuodessa. Itellassa ”Postin henkilökirjasta” tehtiin hinnoittelututkimus ja bisnescase markkinaselvityksineen.

Varsinainen palvelusuunnittelu kesti kolme kuukautta. Tuotantoon viemisestä päätetään pian.

ti n i asiakasprofiili o t p e s hyötysuhde n o k

bränd YRITTÄJÄ 2/2011

30

Lähes kaikista meistä on huippumyyjiksi.

Tarvitaan halun ja tahdon lisäksi valmiutta kehittää itseään ja tehdä paljon töitä.

YRITTÄJÄ 2/2011

MARKKINOINTI & MYYNTI » Eväitä ja energiaa elämään

31

TEKSTI Jouko Lantto, KUVAT Pekka Sipola

Hyvät

työskentelevät viisaammin

Myynti on asiakkaan auttamista, meidän kaikkien tehtävä on auttaa asiakastamme, sanoo Tuija Rummukainen, myyntityön innostava valmentaja ja kouluttaja.

Yrittäjä Tuija Rummukainen Hu-

man Energy Oy:stä on koulutukseltaan koneinsinööri. Koneiden sijasta hän on kuitenkin omassa työssään tekemissä ihmisten kanssa, ihmisten, joilla on halu ymmärtää, mistä myynnissä on kysymys.

Ja kysymys on rikastumisesta, hän sanoo aurinkoisesti hymyillen.

– Kun olen itse tekemisissä omien asiakkaideni kanssa, mietin ja kuuntelen koko ajan, kuinka voin auttaa heitä rikastumaan sekä taloudellisesti että henkisesti.

– Usein joudun myös miettimään, kuinka yrittäjillä on ihania tuotteita, mutta niiden tuottama

ilo jää jakamatta potentiaalisille asiakkaille, kun myyntiin ei ole osattu panostaa.

Myynti vaatii rohkeutta ja osaamista Myymiseen liittyy hurja määrä erilaisia pelkoja ja uskomuksia, Tuija Rummukainen sanoo. Hänen mukaansa jotkut ihmiset jopa luulevat, että myyminen on arveluttavaa puuhaa, minkä luulon hän kuitenkin oitis kumoaa.

– Tässä maailmassa yritysten tehtävä on tehdä tulosta ja tuottaa omistajilleen voittoa. Tämä ei tietenkään onnistu, jos yrityksen ovi ei käy, eikä asiakasta kassalla näy.

Myynnin osaaminen on siksi otettava yhtä vakavasti kuin esimerkiksi tuotanto-osaaminen.

Tuija Rummukaisen mukaan myyminen vaatii toki rohkeutta, sillä myyjä laittaa itsensä alttiiksi torjunnalle, eli ei vastaukselle, hän toteaa.

– Se on tunnetila, johon monet eivät vaYRITTÄJÄ 2/2011

32

Myyminen vaatii rohkeutta, sillä myyjä laittaa itsensä alttiiksi torjunnalle, eli ei-vastaukselle. paaehtoisesti suostu. Myynnin vähäinen arvostus voi myös johtua siitä, että olemme joutuneet ammattitaidottoman myyjän asiakkaaksi. Ammattitaidoton myyjä on saattanut tuputtaa, tyrkyttää, tai jopa painostaa, Rummukainen selittää.

– Tai sitten hän on ylimyynyt jotain tuotteen ominaisuuksia, tai jättänyt lupauksiaan lunastamatta.

Edellisen vastapainoksi Tuija Rummukainen nostaakin jälleen kerran myynnin, jossa kivijalkana on asiakkaan auttaminen. Kun tapaat asiakkaasi seuraavan kerran, mieti kuinka voisit vielä enemmän auttaa häntä, hän kannustaa yrittäjiä.

– Sen jälkeen myyntityö saa sisälläsi erilaisen soinnun verrattuna siihen, josko vain mietit, kuinka itse hyötyisit eniten.

Ahkera tekee tuloksen Mutta miksi niin monet myyjät ja yrittäjät unohtavat tämän, Tuija Rummukainen ihmettelee ja tietää, että pikavoitot eivät tässä lajissa pitkälle riitä.

– Kukaan meistä tuskin saa yhdellä kaupalla niin paljon, että sillä eläisi lopun elämäänsä. Tarvitsemme pitkäaikaisia asiakkuussuhteita ja sitä, että meitä suositellaan jatkuvasti eteenpäin.

Samalla hän korostaa, että myyminen on myös matematiikkaa; hyvillä myyjillä on eniten asiakaskontakteja ja lähes poikkeuksetta suurin keskikauppa. Erityisesti uran alkuvaiheessa myyjän on otettava paljon yhteydenottoja, jotta saa pään auki.

– On hankittava uusia asiakkaita, sillä nämä tuovat taas uusia asiakkaita ja nämä taasen tuovat uusia asiakkaita jne.

– Myös keskikaupan kasvattamista kannattaisi miettiä. Hyvien myyjien keskikauppa on suurempi kuin keskivertomyyjän.

Work smarTer not harder Kun myyjän ammattitaito ja usko omiin kykyihin ja tuotteisiin kasvaa, hän rohkaistuu tekemään isompaa kauppaa, Tuija Rummukainen kuvaa. Taitavat osaajat tekevät samalla hiellä enemmän tulosta – work smarter not harder.

– Hyvät myyjät työskentelevät viisaammin. He analysoivat tekemisiään ja miettivät, mistä tulos tulee ja tekevät enemmän niitä asioita.

Rummukaisen mukaan keskivertomyyjää vaivaa luurikammo, ripakauhu ja liimatakamus. Heidän myyntikun-

Huiput tekevät sen toisin Tuija Rummukainen on haastatellut 250 Suomessa työskentelevää huippumyyjää.

Keskusteluissa on tullut ilmi, että heillä on kahdeksan ominaisuutta tai taitoa, jotka erottelevat heidät muista.

1

Asenne

Poikkeuksellinen suhtautuminen myynnin ammattiin, omaan tuotteeseen tai palveluun ja väli­ aikaisiin takaiskuihin.

YRITTÄJÄ 2/2011

2

Ajankäytön hallinta

He tekevät töissä töitä tavoitteel­ lisesti, eivät turhaan nyhertele.

3

Asiakashankinta ja lisämyynti Mahdollisuuksien havaitseminen ja niiden hyödyntäminen. Hankkivat systemaattisesti uusia asiakkaita ja laventavat nykyisten asiakkaiden myyntiä.

4

Ulkoinen olemus

Miettivät, mitä heidän ulkoinen olemuksensa viestittää asiakkaal­le – pukeutuvat siististi ja asianmukaisesti kunnioittaen asiakasta.

33

»»Vastuu omista myyntituloksista on meillä itsellä. Hyväksi myyjäksi voi oppia, jos siihen on riittävästi halua, Tuija Rummukainen sanoo.

– Huipulle ei voi päästä, jos ei ole valmis jatkuvasti kehittymään, kouluttautumaan ja laittamaan itseään alttiiksi.

tonsa on monesti heikko liian vähäisen treenin vuoksi.

– Niinpä he hautautuvat toimistolleen ja puuhastelevat tuottamattomien projektien parissa sen sijaan, että laittaisivat itsensä alttiiksi ja lähtisivät kentälle.

Tavoitteista energiaa Yrittäjällä on oltava tavoitteita myynnin, työn ja uran suhteen, Tuija Rummukai-

5

nen kokoaa energiapakettiaan muiden käyttöön. Sen lisäksi meillä tulee olla tavoitteita oman fyysisen ja henkisen kehittymisemme suhteen, jotta nuppimme ja kroppamme jaksavat.

– Tärkeimmät tavoitteet liittyvät kuitenkin sosiaaliseen ympäristöömme. Ne vastaavat meille kysymykseen miksi, miksi lähdemme aamulla töihin ja miksi hoidamme sen hankalan reklamaation, ja miksi teemme uusasiakashankintaa jne.

Halu ja kyky tulla toimeen eri persoonien kanssa Ymmärtävät ja hyväksyvät, että eri asiakkaille myydään eri tavoin, esim. ottavat huomioon erilaiset rytmiikat ja reviirit.

6

Tuotetuntemus

Osaavat kertoa, mitä hyötyä tästä tuotteesta on asiakkaalle, eivätkä luettele pelkkiä ominaisuuksia.

7

– Siksi, että saamme myynnistä ja työstä palkkaa, jolla lähdemme puolison kanssa etelän lomalle, tai ostamme juniorille uuden fillarin jne.

Nämä miksi-tavoitteet auttavat meitä jaksamaan, Tuija Rummukainen muistuttaa ja sanoo, että niitä täytyy kerrata, laatia ja listata säännöllisesti.

– Täytyy myös olla lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita, jotta muistamme päivittäiset toiminnot, ja kuitenkin matkaamme kohti suurempaa. //

8

Kaupanpäätöstaidot He ovat hyviä ja rohkeita kysymään kaupanpäätös­ kysymyksiä.

Myyntiesittelytaidot

Harjoittelevat myyntiesittelyään, valmistautuvat siihen ja kuuntelevat asiakastaan paljon.

YRITTÄJÄ 2/2011

MARKKINOINTI & MYYNTI » Arvostettu asiakas

34

TEKSTI Taru Mälkiä, KUVA Jouko Lantto

Menestyvä yritys

ymmärtää asiakkaan

arvon

Mistä on yrityksen menestys tehty? Onnistuneesta strategian toteuttamisesta, hyvästä johtajuudesta, myyntityön arvostuksesta ja toiminnan järjestelmällisestä johtamisesta, asiakkuusjohtaja Mikael Ivovaara luettelee.

Yrityksen menestys on tehty

ainakin kaikista ylläsanotuista, mutta ennen kaikkea menestyneet yritykset ovat ymmärtäneet asiakkaan merkityksen ja asiakkaille tärkeät asiat, Mercuri International Oy:n asiakkuusjohtaja Mikael Ivovaara sanoo.

Menestymisen perustaksi hän nostaa yrityksen strategian ja kyvyn toteuttaa sitä käytännössä.

– Strategiassa tulee välittyä yrityksen menestykselle keskeisin asia eli asiakkaan merkityksen ymmärtäminen ja asiakaslähtöisen toimintatavan toteuttaminen.

Ei mitään rakettitiedettä Ivovaara pitää valitettavana sitä, että strategia jo sanana kalskahtaa hankalalta monen korvaan. On ymmärrettävä, että strategiassa kyse ei ole kuurakettitieteestä, vaan valitun linjan jalkauttamisesta ihmisten työhön konkreettisilla ja yksinkertaisilla toimenpiteillä, hän opastaa.

YRITTÄJÄ 2/2011

35

Johtaminen on vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

– Strategia tarkoittaa yksinkertaisesti suunnitelmaa pitkän aikavälin tavoitteen, vision, saavuttamiseksi. Asiakasstrategiassa vastataan kolmeen kysymykseen: mitä, kenelle ja miten. Menestys pohjautuu pitkälti siihen, miten yritys onnistuu konkretisoimaan nämä asiat.

Ennen kuin strategiaa voidaan vyöryttää organisaatioon, on Ivovaaran mukaan varmistuttava, että koko johto ymmärtää ja kannattaa sitä yhtenäisesti. Mikäli toteuttaminen kuitenkin ontuu, Ivovaara kehottaa miettimään johdon omia leadership-taitoja.

– Strategian jalkauttaminen vaatii työvälineitä ja aikaa, ja johdolta se vaatii erityisesti henkilöjohtamistaitoja. Monesti strategiaa jalkautetaan onnistuneesti erilaisilla hankkeilla, jolloin se luontevasti konkretisoituu ihmisten työssä.

Kynnyskysymykseksi nousee johdon taito luoda ja aikaansaada motivaatiota ja innostusta. Ivovaara korostaa erityisesti innostamisen merkitystä. On myös todettu, että menestyvät yritykset arvostavat vuorovaikutustaitoja ja henkilösuhteiden kehittämistä muita enemmän, hän sanoo ja viittaa Mercurin ja Aalto-yliopiston vuosi sitten julkistettuun selvitykseen menestyvien yritysten tunnuspiirteistä.

»»Jos yritys ei ole määritellyt toiminnalleen suuntaa, voi käydä niin, että kaikki suunnat tuntuvat oikeilta, Mercuryn Mikael Ivovaara sanoo.

Voitontahtoa ja motivaatiota Menestyvissä yrityksissä luodaan

Matala organisaatio etuna Mikael Ivovaara pitää pk-yritysten vahvuutena sitä, että koska ihmiset tuntevat toisensa, tekemisen meininkiä on helpompi saada aikaan. Myös päätösten tekeminen on yleensä helpompaa ja kommunikointi jouhevampaa.

– Pienehkön yrityksen heikkous voi puolestaan olla virheellinen uskomus siitä, että toimintaa ohjaavia malleja ei tarvittaisi lainkaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että jos yritys ei ole määritellyt toiminnalleen suuntaa, ts. vastannut kysymyksiin mitä se tekee, miten se tekee ja kenelle se tekee, tehdään helposti ”vain asioita”, jolloin kaikki suunnat tuntuvat oikeilta.

– Kun yritys haluaa jalkauttaa onnistuneesti uuden asiakasstrategiansa, kannattaa kysyä suoraan asiakkailta, miten se on onnistunut työssään. Tähän se tarvitsee sopivan mittarin. Ihanteellista on ensin selvittää, miten asiakkaat ovat kokeneet myyntiyrityksen toiminnan ennen uutta strategiaa ja toisaalta miten he ovat kokeneet myyntiyrityksen toiminnan uuden asiakasstrategian jälkeen.

Ivovaara muistuttaa siitä, että asiakas on se, joka päättää, onko myyntiyrityksen toiminta muuttunut vai ei. Jos asiakas ei huomaa eroa, mitään ei ole tapahtunut.

– Yrityksen on ensin mietittävä, missä asioissa se haluaa asiakkaansa sanovan, että asiat ovat menneet oikeaan ja entistä parempaan suuntaan. Toisaalta vasta kun yrityksessä ymmärretään, mitä sen toiminnassa käytännössä tarkoittaa asiakaslähtöisyys, päästään pureutumaan asiakkaan todellisiin tarpeisiin. //

voitontahtoa ja motivaatiota muun muassa yhteisesti hyväksytyillä tavoitteilla ja päämäärillä sekä iloitsemalla yhdessä onnistumisista, Mikael Ivovaara kuvaa. Mutta kun yrityksen toimintaa halutaan kehittää oikeissa asioissa, on toimenpiteitä aina myös mitattava.

Ivovaara puhuu käsitteistä määrä, suuntaus ja laatu.

– Myyntiyrityksessä määrällä tarkoitetaan myyjän ahkeruutta ja aktiivisuutta. Suuntauksella ilmaistaan, keitä asiakkaita myyjä on tavannut, ja laatu kertoo, miten myyjä on työssään onnistunut, esim. kuinka moni myyjän esittämästä tarjouksesta on toteutunut, tai miten hyvin myyjä on onnistunut sopimaan asiakastapaamisia.

Tietoa on myös käytettävä Seurantamallin ja -mittariston rakentaminen ei useinkaan vaadi suurta vaivaa.

Ongelmana ei niinkään ole seuranta­ tiedon puute, vaan halu ja taito käyttää tietoa hyväksi työn kehittämisessä, Ivovaara kommentoi.

– Kasvuvauhdin ja yrityskoon kasvaessa mittaristojakin tarvitaan yhä enemmän. Niiden avulla laajenevaa toimintaa pystyään hallitsemaan ja ohjaamaan.

– Kun polkupyörällä ajaessa selviät yhdellä mittarilla, tarvitset niitä autolla ajamiseen puoli tusinaa. Sen sijaan matkustajakoneessa tarvitaan jo kolmisensataa mittaria, jotta lentäjä pystyisi takaamaan hallitun ja turvallisen lentomatkan.

Ivovaara puhuu vahvan ja määrä­ tietoisen johtamisen puolesta. Hänen mielestään johtamista tarvitaan aina, sillä jonkun vastuulla on oltava se, että yritys kehittyy oikeaan suuntaan. Johtamista ei kuitenkaan pidä tehdä liian vaikeaksi tai monimutkaiseksi.

– Perimmältään se on vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

YRITTÄJÄ 2/2011

Varmista että yrittäjillä on hyvä olla Suomessa.

Suomalainen hyvinvointi tarvitsee yrittäjyyttä, joka pitää tuotannon ja palvelut vahvoina ja kilpailukykyisinä.

Menestyksellinen yrittäminen kasvattaa verotuloja ja pitää yhteiskunnan elinvoimaisena. Siksi verotuksen tulee ohjata ja rohkaista yrittäjiä työllistämään ja kasvattamaan omaa toimintaansa.

Tarvitsemme yhteiskunnan, joka antaa yrittäjän työllistää. Tämä edellyttää joustoja, joilla otetaan huomioon sekä yrittäjän että työntekijän yksilölliset tarpeet ja tilanteet.

se ök ät Pä än dä eh tt !

YT N

Suomi voi toimia vain, jos töille löytyy tekijöitä. Hyvällä koulutuksella on turvattava työvoiman määrä ja osaamisen laatu.

Kuntien tulee nähdä yritykset kumppaneina hyvinvoinnin rakentamisessa. Kun palvelut tuotetaan yhdessä paikallisesti, niin jokainen voittaa – eniten veronmaksaja itse.

Hyvinvointimme perusta on elinvoimainen, monipuolinen ja moniarvoinen yritystoiminta. Siksi tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä.

Tutustu kevään eduskuntavaalien tärkeisiin teemoihin ja katso ehdolla olevat jäsenyrittäjät:

www.vaikeintaonaloittaminen.fi/teesit

38

½½Alpertti ja äiti Tanja Hartola Alhovuoren rinteillä.

YRITTÄJÄ 2/2011

UUDET ARVOT » Arvo ei vain verotuloissa

39

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT Pekka Sipola

sisin on tekemisessä

Yrittämisen

Yrittämiseen liittyy ajatus menestyksestä. Itsensä herrana onnistumisen palaute on yleensä välitöntä, se voi näkyä solmittuna kauppana tai asiakassuhteen jatkumisena.

Tom Puusan

aamut alkavat tallista, jossa hän ruokkii eläimet ja vie lampaat ja hevoset ulos. Puolen päivän aikaan hän hurauttaa autolla NummiPusulassa sijaitsevalle laskettelukeskukselleen kilometrin päähän ja tekee tilannearvion. Päivisin Tomilla on aikaa katsoa sähköpostit ja maksaa laskut. Päätyönsä, eli rinteiden hoitamisen, hän tekee öisin, kun on pakkasta. Rinteet on hoidettava vähintään neljästi viikossa, jotkin kohdat päivittäin.

Yrittäjä ≠ verotulot Yhteiskunnassa, ihme kyllä, yrittämistä harvoin punnitaan itse tekemisen kautta.

Sen sijaan yrittäjä on usein yhtä kuin valtion kassaan kilahtavat verotulot. Olisiko tällä yhteys siihen, että moni yrittäjä kokee yrittäjyyden arvostamisen heikoksi yhteiskunnassa? − Katsottaessa yrittämisen arvoa pitäisi kiinnittää huomio siihen, mitä yritys tekee. Leipurin ensisijainen arvo on siinä, että hän tekee leipää ihmisten syötäväksi.

Meillä on pitkään hoettu, että yrittäjyyden ainoa arvo olisi siinä, että yrittäjä työllistää ja loppujen lopuksi maksaa verotuloja valtiolle, ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Roope Mokka kuvaa.

Mokka uskoo tällaisen ajattelun olevan seurausta siitä, että meillä on voimakas hyvinvointivaltio, jota on pitänyt rahoittaa.

YRITTÄJÄ 2/2011

40

Yrittäminen merkitsee minulle itsenäisyyttä. Mutta myös sitä, että saa tarjottua ihmisille mielekästä duunia ja oppimisen kokemuksia.

Se on tosi palkitsevaa.

ANNIKA RAUHALA

Roope Mokka

− Sen vuoksi yrittäjätkin, ikään kuin asemaansa lobatakseen, ovat menneet mukaan siihen retoriikkaan, että yrittäjät ja yritykset ovat hyviä veronmaksajia. Samalla ei ole arvostettu yrittäjän tuomia muita hyviä juttuja tarpeeksi. − Näen, että yrittäjyydelle on kokonaisuudessaan hyväksi korostaa yrittämisen muitakin arvoja kuin tulot ja verotulot. Tämä auttaisi yrittäjiä suuntaamaan toimintaansa yhteiskunnallisesti hyvin, Mokka argumentoi.

Suomen Yrittäjien johtaja Timo Lindholm puoles-

taan huomauttaa, että valtaosa yrittäjistä toimii paikallisesti. Niinpä yksityisten palvelujen saatavuus varsinkin pienillä paikkakunnilla on pääosin paikallisten yrittäjien varassa.

Ei vastakaikua Alhovuoren hiihtokeskus Oy:tä pyörittävä Tom Puusa kokee, ettei hän saa mitään vastakaikua liiketoimintansa kehittämiseen yhteiskunnalta tai omalta kunnaltaan. − Olemme hukassa, kun yhteiskunnan viesti yrittä-

Kannattavuus

ja yhteiskuntavastuu rinta rinnan

SY:n johtaja Timo Lindholm ja ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Roope Mokka vastaavat viiteen väittämään yritysten merkityksestä yhteiskunnassa.

1. Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä.

Timo Lindholm: Kyllä. Äärimmilleen pelkistäen vaihtoehtona olisi, että jos se ei lähde yrityksistä, niin silloin sen täytyisi lähteä julkisesta taloudesta, joka rahoitetaan verovaroin. Meillä on jo aika korkea veroaste, julkisen sektorin laajentaminen tuntuu mahdottomalta.

Roope Mokka: Kyllä ja ei. Sekä yritykset, että valtio elävät yhteisistä asioista: osaamisesta, yhteiskuntarauhasta, luonnonvaroista tai vaikka Suomi-brändistä. Myös yksityisellä puolella on kahdenlaista liikettä: on olemassa globaaleja ja paikallisia kiertoja, jotka molemmat ovat yhtä tärkeitä.

YRITTÄJÄ 2/2011

2. Pk-yritykset ovat onnistuneet säilyttämään työvoimansa merkittävästi paremmin kuin suur­ yritykset viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Timo Lindholm: Kyllä. Osin liittyy teollisuuden murrokseen, osin suuryritysten nopeaan ja rankkaan reagointiin talouden murroksissa. Ja osin siihen, että pienten yritysten täytyy pitää kiinni työntekijöistään. Jos yksi tai kaksi irtisanotaan, se on samalla päätös, että merkittävä osa liiketoiminnasta pistetään sivuun ehkä lopullisesti.

Roope Mokka: Kyllä. Se tulee sitä kautta, että pk-yrityksissä on sitouduttu työntekijöihin ja tunnetaan ihmiset.

41

Aikamoinen jonglööri Miksi yrittäjä kokee olevansa täysin yksin yhteiskunnan rattaissa? Puusan mielestä hän tarvitsisi hiihtokeskus- ja karavaaniyrittäjänä jonkinasteista yhteen hiileen puhaltamista kunnan kanssa. − En tarkoita sitä, että kunnan pitäisi pumpata minulle rahaa. Mutta heidän pitäisi joskus tehdä myönteisiä päätök-

»»Tutkija Roope Mokka tekee yrittäjämäisesti töitä Demos ry:ssä. Hänelle yrittäjyys merkitsee mm. sitä, että saa tarjottua ihmisille mielekästä duunia ja oppimisen kokemuksia.

siä. Esimerkiksi liikuntatoimen pitäisi pyrkiä siihen, että muksut lähetetään käyttämään palvelujamme, eikä lähdetä vieraan paikkakunnan keskukseen.

Tom Puusa on ehdottanut Karkkilan kaupungille projekteja, joilla saataisiin lisää työllisyyttä ja parannusta kunnan imagoon, mutta ehdotukset ovat yrittäjän mukaan pyyhkäisty maton alle. Hän kertoo esimerkiksi olleensa yhteydessä kaupunkiin, kun hiihtokeskus teetätti

Rami Salle

jälle, joka tekee 100 000 euron liikevaihdon vuodessa ja saa leivän pöydälle on, että tällaisella yrittämisellä ei ole mitään arvoa kenellekään.

Puusa on monipuolistanut liiketoimintaansa tavoitteellisesti ympärivuotisemmaksi; laskettelukeskuksen lisäksi hänellä on 50 lammasta, sekä karavaanialue uimarantoineen ja saunoineen.

Vihannesten viljely on tarkoitus aloittaa tänä kesänä.

¼¼Johtaja Timo Lindholmin mukaan yritysten taloudellinen yhteiskuntavastuu hoituu sitä kautta, että pk-yritykset koko ajan tavoittelevat parempaa liiketoimintaa.

Jokainen onnistuminen tuo lisää liikevaihtoa ja mahdollisesti uusia työpaikkoja.

3. Pk-yritykset kantavat yhteiskunta­ vastuutaan normaalin liiketoimintansa puitteissa pyrkiessään taloudellisesti kannattavaan toimintaan.

Timo Lindholm: Kyllä. Taloudellinen yhteiskuntavastuu hoituu sitä kautta, että pk-yritykset koko ajan tavoittelevat parempaa liiketoimintaa. Jokainen onnistuminen tuo lisää liikevaihtoa, tuloja ja mahdollisesti työpaikkoja ja sitä kautta talouden uudistumista.

Roope Mokka: Kyllä ja ei. Mielestäni liiketoiminta on neutraalia, sillä voi olla yhteiskunnallisesti sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Yhteiskunnallisen yrittämisen ajatus perustuu siihen, että yrityksellä voi olla myös hyviä vaikutuksia, joihin pitää kannustaa.

Roope Mokka: Kyllä, liian harvojen. Tiedetään, että Suomessa pitäisi vertailujen mukaan olla matala kynnys yrittämiseen, mutta se ei realisoidu. Kaiken järjen mukaanhan yrittäjiä pitäisi olla paljon enemmän. Kynnykset ovat enemmän henkisiä tai kulttuurisia, ja ne pitäisi purkaa.

5. Kansalaisten asenteilla on vaikutusta yhteiskunnan yrittäjäilmapiiriin.

4. Yrittäminen on harvojen mahdollisuus.

Timo Lindholm: Kyllä. Asenteet näkyvät käytännössä taloudellisina valintoina, siinä minkälaisilta yrityksiltä halutaan hyödykkeitä ostaa ja halutaanko käyttää julkista sektoria silloin, kun se on yrityksen vaihtoehtona.

Timo Lindholm: Ei. Suomessa on mahdollisuus yrittää. Uskon, että jarrut ovat enemmän asennepuolella kuin siinä, että lainsäädäntö tai yleiset tekijät jarruttaisivat yrittämistä. Pelisäännöissä ja kannustavuudessa on edelleen parantamisen varaa.

Roope Mokka: Kyllä. Ihmisten asenteet yrittäjyydestä määräävät, mitä se yrittäjyys on. Nyt työmarkkinoilla olevista nuorista aikuisista 85 prosentilla on ammatillinen koulutus. Tällä porukalla on suuret vaatimukset työuralleen.

YRITTÄJÄ 2/2011

42

Esimerkiksi liikuntatoimen pitäisi pyrkiä siihen, että muksut lähetetään käyttämään palvelujamme, eikä lähdetä vieraan paikkakunnan keskukseen.

Tom Puusa

viemäröintijärjestelmän Karkkilaan. Hän ehdotti päättäjille, että samalla vaivalla luotaisiin kevyen liikenteen väylä. Mutta kaupunki ei kuitenkaan lähtenyt mukaan hankkeeseen. Nyt tiellä ajetaan 80 km/h, eikä liikkuminen kävellen ja pyörällä ole välttämättä turvallista. − Olemme liikunnallinen laskettelukeskus ja siinä mielessä mielestämme merkittävä meriitti koko kaupungille.

sen kulut kolminkertaisiksi mutta pankki ei myönnä lainaa. − Kun menin kahden huonon talven jälkeen talouslaman jyllätessä vuonna 2009 hakemaan pankkilainaa, sanottiin, että laskettelukeskuksen pyörittäminen Etelä-Suomessa on riskibisnes, minkä vuoksi lainaa ei myönnetty. − Myös eteläsuomalaisilla rinneyrittäjillä on laskunsa ja velvoite kehittää yhtiötä, Puusa harmittelee.

Taiteilua kuilun partaalla Valtion talouspolitiikan onnistuminen tai epäonnistuminen tuskin kiinnostaa yrittäjää, kun oma pankki näyttää hänelle ovea. Yrittäjä kohtaa taas kerran karun arjen, kun epäsuotuisat sääolosuhteet kasvattavat laskettelukeskuk»»Alhovuoren hiihto­ keskuksessa talvi ja koululaisten loma-ajat ovat sesonkia. Kesä on tappiollista aikaa, huolimatta 50-päisestä lammaskatraasta, pienimuotoisesta maanviljelystä ja karavaanialueesta.

43

Samaan aikaan hän kävi paperisotaa maaseudun kehittämiseen myönnetyn 18 000 euron EU-tuen kanssa, jota hän ei ikinä saanut. − Ensimmäisenä talvena jouduimme lumettamaan rinteet kolme kertaa, sähkökulut ja kaikki kulut olivat sinä talvena kolminkertaiset. Minulta vaadittiin aikamoisia jonglöörin kykyjä, että sain budjetin pysymään kasassa. Yrittäminen on monesti kovaa riskinottoa.

Tämä ja edellinen talvi ovat olleet pelastus monelle hiihtokeskusyrittäjälle, Puusa sanoo.

Romanialaisia töissä 34-vuotias viiden lapsen isä nousi valtakunnan julkisuuteen loppuvuodesta 2010, kun

hän palkkasi hiihtokeskukseensa Helsingin Kalasatamassa majoittuneita romanialaisia harvennus-, korjaus- ja maataloustöihin.

Alhovuoren hiihtokeskus Oy on mukana Diakonissalaitoksen ja muiden järjestöjen vetämässä projektissa, jossa on pyritty saamaan romanialaisia pois kaduilta. Enimmillään Alhovuoressa oli töissä kuusi romanialaista; nyt keskuksessa on kaksi. Puusan luona käy projektin puitteissa tulkki joka toinen viikko, jotta työnohjaus saadaan hoidettua. − On kiva, että myös naapurusto on halunnut antaa tukensa tähän projektiin. He ovat tarjonneet omaa viljelykalustoaan lainaksi.

Puusa työllistää 6–12 henkilöä vuodenajan mukaan. Yrityksessä työskentelevät myös hänen puolisonsa ja siskonsa.

Nuori yrittäjä nauttii työstään, vaikka bis-

½½Tämä ja edellinen talvi ovat olleet pelastus monelle hiihtokeskus­ yrittäjälle, Puusa sanoo.

YRITTÄJÄ 2/2011

44

Paljon puhetta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Kun puhutaan yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, toiset puhuvat aidasta ja toiset aidan seipäästä, niin eri lailla käsitettä tällä hetkellä tulkitaan. Joka tapauksessa yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli tai käsite aiheuttaa hämmennystä yrityskentässä.

Viime vuonna TEM jopa selvitytti, pitäisikö yhteiskunnallinen yritys sisällyttää lainsäädäntöön uutena yritysmuotona. Lainsäädäntöön lisäämistä ei kuitenkaan pidetty ministeriön asettamassa työryhmässä tarpeellisena. Tätä mieltä oli myös työryhmässä mukana oleva Suomen Yrittäjät. Tutkija Roope Mokan mielestä ei ole tarpeellista luoda mitään uutta kategoriaa liiketoiminnalle. − Yhteiskunnallinen vaikuttavuus alkaa mielestäni olla yrityksen kestävyyden ja menestyksen kannalta yhtä tärkeää kuin kannattavuus.

Mokka on ollut mukana ajatushautomo Demos Helsingin ja konsultointiyhtiö Eeran yhteisessä hankkeessa yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Hankkeen toimeksiantajat ovat Helsingin Diakonissalaitos, Sitra, Tapiola-yhtiöt ja Helsingin kaupunki.

TEM:ön raportin mukaan ministeriössä valmistellaan luovien ja palvelualojen rahastoa, joka palvelee toteutuessaan myös yhteiskunnallisten yritysten tarpeita. Yrittäjäjärjestön mielestä yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia ei ylipäätään tarvita Suomessa. SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus on sanonut, että ihan kuin näissä kaavailuissa ajateltaisiin tavanomaisen yritystoiminnan olevan vähemmän hyväksyttävää tai jopa epäeettistä.

neksen nurjat puolet aika ajoin nousevatkin esiin. − Yrittäminen tässä on niin monipuolista. Ihmisen pitää olla vähän hullu, että haluaa tällaiseen lähteä.

Olen muutaman kerran itseltäni kysynytkin, pitääkö minulla todellakin olla viisi lasta, 50 lammasta ja muutama romanialainen rinneyrittäjyyden lisäksi.

Nousussa yrittäjyys­ sukupolvi Tutkija Roope Mokka tekee yrittäjämäisesti töitä, vaikka ajatushautomo toimiikin yhdistyksenä. − Yrittäminen merkitsee minulle ennen kaikkea itsenäisyyttä mutta myös sitä, että saa tarjottua ihmisille mielekästä duunia ja op-

45

»»Tom Puusan mielestä hän tarvitsisi hiihtokeskusja karavaaniyrittäjänä jonkinasteista yhteen hiileen puhaltamista kunnan kanssa. pimisen kokemuksia. Se on tosi palkitsevaa.

Kun Demos Helsinki aloitti vuonna 2006, toimistolla oli Mokan lisäksi vain yksi tutkija.

Nyt heitä on 10 ja alihankkijat sekä freelancerit mukaan laskettuna 20 lisää.

Nuoret aikuiset ja työmarkkinoille tulossa oleva sukupolvi hakevat työltään ennen kaikkea mielekkyyttä. Tämä on todistettu lukuisissa selvityksissä.

Mokan ja SY:n Timo Lindholmin ajatukset x- ja y-sukupolvien vaikutuksesta työnantajiin

eroavat kuitenkin toisistaan.

Mokka uskoo, että nämä ihmiset hakevat työtä, joka on mielekästä. Jos työnantaja pystyy osoittamaan, että hänen liiketoimintansa tukee yhteiskunnallista hyvää, hänellä on kilpailuetu. − Näissä ihmisissä olisi upea mahdollisuus uudelle yrittäjyyden aallolle.

Lindholm arvioi, että pienet yritykset ovat tämän asian aika hyvin jo ymmärtäneet eikä heillä ole tarvetta lisätä liiketoiminnan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia sen kummemmin. − Työolobarometri vuodesta toiseen kertoo, että pienessä yrityksessä on mielekkäämpää tehdä töitä kuin suuressa. Pienyritykset ovat kilpailukykyisiä työntekijöiden silmissä. //

TEKNOLOGIA » Kun suunnittelu pettää

46

TEKSTI Mikko Suominen

Epäonnistumisista

voi ottaa oppia!

David Akinin avaruustekniikan lakikokoelma tuo mieleen kuuluisat Murphyn lait. Akinin peukalosäännöt ovat kuitenkin kokemuksen opettamia peukalosääntöjä, joita voi soveltaa monelle muullekin alalle.­

Maaliskuun 4.

päivä vuon­na 2011 oli Nasalle musta, sillä ilmakehää ja aerosoleja tutkimaan tarkoitettu Glory-satelliitti tuhoutui laukaisussa.

Taurus XL -kantoraketin kiinni jumittunut kärkikartio tuli maksamaan amerikkalaisille veronmaksajille 300 miljoonaa euroa.

Onnettomuuksia sattuu, mutta tässä tapauksessa Nasaan voi hyvillä perusteilla kohdistaa kritiikkiä. Turma oli nimittäin identtinen vuonna 2009 hiilidioksidia tutkimaan laukaistun OCO-satelliitin tuhoutumisen kanssa. Tuolloin 200 miljoonaa euroa maksaneesta epäonnistuYRITTÄJÄ 2/2011

misesta olisi pitänyt ottaa oppia ja vaihtaa kaupallista rakettimallia.

Osaa arvioida tulevaa Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu kyky arvioida etukäteen, voiko ehdotettu menetelmä toimia käytännössä. Terävän ennakoinnin ansiosta säästyy paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Arvion tekemisessä auttavat kokemuksen tuomat nyrkkisäännöt pitkälle. Sellaisia edustaa avaruusalan veteraanin David Akinin keräämä ”lakikokoelma”. Ensikatso-

malta ne muistuttavat vitseinä tunnettuja Murphyn lakeja, mutta humoristisesta ulkoasustaan huolimatta niistä löytyy syvän kokemuksen antamia opetuksia.

– Lait sisältävät palasia siitä viisaudesta, jonka olen oppinut. Osa niistä perustuu toisten kokemuksiin, mutta suurimmaksi osaksi ne kumpuavat omista epäonnistumisistani, kuvailee Akin.

Hän on työskennellyt avaruusalusten ja avaruusjärjestelmien suunnittelussa koko uransa ajan, muun muassa 10 vuotta MIT:llä ja nyt Marylandin yliopistossa projekteissa ja ope-

47 Nasa / MSFC

¾¾Akinin 20. laki: Huono suunnittelu esiteltynä taitavasti on tuhoon tuomittu ennemmin tai myöhemmin. Hyvä suunnittelu esiteltynä huonosti on tuomittu välittömästi.

YRITTÄJÄ 2/2011

NASA

48

Kun laitteet toimivat täydellisesti, eivät tärkeät vierailijat ilmesty paikalle.

– Atkinin näyttelylaki

tustyössä lähes kaksi vuosikymmentä.

Akinin erikoisalaa ovat miehitetyt lennot sekä astronauttien ja robottien yhteistyö.

– Alkujaan kirjoitin lait monisteelle osaksi alan ammattilaisille pitämäni suunnittelukurssin materiaalia. Tarkoituksenani oli jakaa tietoa siitä, miten selvitä suunnittelijana.

Kuukausia myöhemmin sain puhelinsoiton kalifornialaiselta ystävältäni, joka onnitteli minua lakikokoelmastani, jonka hän oli nähnyt päivän vitsit -listalla, Akin kertoo.

– Sen jälkeen ne ovat levinneet internetiin erilaisina versioina. Olen löytänyt lakini jopa muunnettuina julkiskirjanpitoon – älkää minulta kysykö, miten ne ovat sinne joutuneet.

YRITTÄJÄ 2/2011

Vaarat vastuun rajoilla Yritystoiminnassa epäonnistumiset pyritään yleensä peittelemään, koska niiden julki tuominen voisi heikentää asiakkaiden luottamusta. Julkisten avaruusjärjestöjen toiminta on sen sijaan avointa ja tutkintaraportit saatavilla.

Siksi niistä löytyy helposti esimerkkejä.

Eräs historian noloimmista virheistä sattui syyskuussa 1999, kun Nasan Mars Climate Orbiter katosi, kun sen piti asettua Marsin kiertoradalle. Syyksi paljastui, että rakettimoottorin työntövoimaa mittaava tietokoneohjelma käytti virheellisesti paunoja newtonien tilalla. Luotaimen olisi pitänyt ohittaa Mars 110 kilometrin korkeudelta, mutta todellinen korkeus oli vain 57 kilomet-

riä, mikä johti sen tuhoon.

Vielä tuhoisampi tapaus on vuodelta 2003. Columbia-sukkulan miehistö olisi helmikuussa 2003 ehkä voitu pelastaa, mikäli sen laukaisussa saamat lämpökilven vauriot olisi tutkittu tarpeeksi varhaisessa vaiheessa kiertoradalla joko tiedustelusatelliittien tai sukkulan oman miehistön toimesta. Miehistö olisi ehkä voitu hakea turvaan Atlantissukkulalla, joka oli parhaillaan valmisteltavana omaan lentoonsa.

Lennonjohto ei teknisen henkilökunnan pyynnöistä huolimatta suostunut tekemään tarkastusta, vaan luotti mikrometeoroidien törmäyksiä varten kehitettyyn mallinnusohjelmaan vaurioista. Sukkula tuhoutui ilmajarrutuksessaan tappaen seitsemän astronauttia.

NASA

49

Presidenttien avaruus­ politiikat kolaroivat

»»Genesis-alus valmisteltavana ennen sen lentoa avaruuteen vuonna 2001. Kaikki toimi lähes kolmen vuoden avaruuslennolla hyvin, kunnes luotaimen piti palauttaa näytteensä Maahan.

Kiihtyvyysanturi oli asennettu väärin eikä sitä ollut testattu.

½½Sormenkynnen kokoisen kiihtyvyysanturin asentaminen väärinpäin aiheutti Nasan yli 200 miljoonan euron Genesis-luotaimen tuhoutumisen vuonna 2004, kun sen laskuvarjo ei auennut. Tähän sopii Akinin toinen laki: Avaruusaluksen suunnitteleminen täydelliseksi vaatii äärettömän ajan. Siksi ne on hyvä suunnitella toimimaan virhetilanteissa.

Tammikuussa 2004 Yhdysvaltojen virassa ollut presidentti George W. Bush julkisti suunnitelman palata Kuuhun vuoteen 2020 mennessä. Taktisesti vaalivuoden alussa lanseerattu ohjelma esiteltiin näyttävästi. Uutta rahaa ei luvattu, vaan Nasa pakotettiin siirtämään kulut lähinnä tiedeohjelmistaan.

Kautensa 2009 aloittanut Barack Obama nimitti nopeasti lautakunnan tutkimaan kuuohjelman tilaa. Ryhmän raportti totesi ohjelman olevan niin alirahoitettu ja myöhässä, että se tuskin koskaan saavuttaisi tavoitteitaan.

Tähän vedoten Obama peruutti Bushin suunnitelman ja julkisti tilalle omansa, joka painotti uuden suuren raketin kehittämistä sekä tiedetoimintaa.

Muutos herätti vastarintaa. Valtaosa kritiikistä kohdistui siihen, että siinä ei ollut tarpeeksi selviä ja konkreettisia tavoitteita. Vastustajiin lukeutuivat kongressiedustajat, jotka olivat onnistuneet haalimaan kuuohjelman siivuja omille osavaltioilleen. Tilanne on vieläkin sekava. //

Poimintoja Akinin 40 lain listasta

§ 1

Suunnittelussa käytetään numeroita. Analyysi ilman numeroita on ainoastaan mielipide.

§ 4

Parhaat ideasi tahtovat jäädä käyttämättä lopullisessa toteutuksessa.

Opettele elämään pettymyksen kanssa.

§ 7

Suunnittelun alussa henkilö, joka haluaa eniten ryhmänjohtajaksi, on luultavasti vähiten sopiva siihen.

§ 10

Kun et ole varma, tee arvio.

Hätätilanteessa arvaa. Mutta muista korjata tämä osio heti kun saat käsiisi oikeita mittauksia.

§ 11

Joskus nopein tapa saada projekti valmiiksi on heittää tähänastinen työ menemään ja aloittaa tyhjältä pöydältä.

§ 12

Koskaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeata ratkaisua. Aina on kuitenkin olemassa useita vääriä.

§ 20

Huono suunnittelu esitel­­tynä taitavasti on tuhoon tuomittu ennem­min tai myöhemmin. Hyvä suunnittelu esiteltynä huonosti on tuomittu välittömästi.

§ 36

Kuka tahansa insinööri osaa suunnitella tyylikästä. Hyvä insinööri osaa suunnitella tehokasta.

Suurenmoinen insinööri osaa suunnitella toimivaa.

YRITTÄJÄ 2/2011

50

TEKNOLOGIA » Nanosta on moneksi

TEKSTI Riikka Koskenranta KUVA Billy Black

Nanolla kilpailukykyä Suomalaisten nanotekno­ logiayritysten määrä on kasvussa. Nanoteknologiaa voi hyödyntää monessa; sen avulla voidaan jopa vähentää muodostuvan jätteen määrää, energiankulutusta ja riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista.

YRITTÄJÄ 2/2011

Nanoteknologia

on nopeasti kasvava teollisuuden ala, jolla tuotetaan lukuisa määrä erilaisia nanomateriaaleja sekä niiden sovelluksia. On arvioitu, että nanoteollisuuden liikevaihto tulee vuonna 2014 olemaan maailmanlaajuisesti noin 2000 miljardia euroa (tällä hetkellä muutama sata miljardia euroa/v).

Työterveyslaitoksen mukaan alan tutkimusrahoitus on Suomessa niukkaa. Alan yrityksiä on kuitenkin yli 200 ja alan liikevaihdoksi on arvi-

oitu Suomessa tällä hetkellä noin 400 miljoonaa euroa ja noin 1,2 miljardia euroa vuoteen 2013 mennessä.

Ympäristöhyötyjä Kokkolaan avattiin viime vuonna nanosovelluskeskus NAPCE, joka toimii teknologiakeskus Ketek Oy:n yhteydessä. Sovelluskeskus on erikoistunut kemian-, laser- ja venealan teollisiin sovelluksiin.

51

Nanoteknologia Nanoteknologialla tarkoitetaan uudentyyppisten materiaalien ja nanomittakaavan (1–100 nm) rakenteisiin perustuvien ratkaisujen hyödyntämistä eri sovelluksiin.

½½Kuvassa Baltic Yachtsin valmistama Baltic 45 Bodacious3.

− Keskuksella on isot laboratoriot, jonne olemme saamassa lisää kalustoa, jotta pystymme tarjoamaan entistä enemmän palveluja, tutkimuspäällikkö Jukka Jokela Ketek Oy:stä kertoo.

Tällä hetkellä NAPCE tekee yhteistyötä paitsi useiden pk-yritysten kanssa, toteuttaa myös julkisrahoitteisia soveltavan tutkimuksen hankkeita. Eräs käynnissä olevista hankkeista on nanojätehanke, jonka tavoitteena on muun muassa hakea nanomateriaaleja hyödyntäville yrityksille ratkaisuja, joiden kautta jätteenkäsittelyssä tai kierrätyksen aikana mahdollisesti vapautuvista nanopartikkeleista ei aiheudu vaaraa ihmisille eikä ympäristölle. Hankkeessa ovat mukana mm. Ekokem Oy, Kuusakoski Oy, KWH Mirka Oy ja Baltic Yachts.

Nano- ja biopohjaiset materiaalit tekevät tuloaan komposiittimarkkinoille ja niiden käytön ennakoidaan lisääntyvän huimasti.

Pietarsaaressa ja Luodon kunnassa toimiva Baltic Yachts on perustettu jo vuonna 1973.

Nanoteknologian hyötyjä selvittävä Baltic Yachts sai Pohjanmaan INNOSUOMI-kilpailun palkinnon marraskuussa 2010. Palkinto myönnettiin maailman suurimmalle hiilikuitu/komposiittivene Panamaxille, jota rakennetaan Balticin Pietarsaaren venetelakalla. − Nakomate-projektissa tutustumme uusiin materiaaleihin ja menetelmiin, joita ei vielä sovelleta markkinoilla. Tänä päivänä materiaalien ja tekniikoiden kehitys tapahtuu hyvin nopeasti ja kehitystä on seurattava jatkuvasti, että pysyy markkinoilla, tuotantojohtaja Håkan Sundelin tietää.

Ely-keskuksista voi hakea selvitysrahoitusta, jonka turvin yritys voi valmistella mahdollista tutkimusprojektia. Sovelluskeskus on mukana EU:n aluekehitysprojekteissa, jonka kautta tuleva yhteistyö hyödyttää yrityksiä, Jokela kertoo. Yritykset voivat hakea myös EU:n puiteohjelmaprojekteihin. Myös Tekes edistää nanopuolen tutkimusta.

Ympäristövaikutuksia tutkitaan − Nanoteknologian liikevaihto kasvaa huimasti, mutta nanohiukkasten ja nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutusten selvittäminen on vielä pahasti kesken, professori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Kymmenet miljoonat ihmiset altistuvat nanohiukkasia sisältäville tuotteille jo tällä hetkellä. Työterveyslaitokseen onkin perustettu vuoden 2011 alusta EU:n rahoittama Nanoturvallisuuskeskus. //

Tukea nanon hyödyntämiseksi Nanosovelluskeskus tarjoaa yrityksille apua prosessien kehityksessä sekä analysointija testauspalveluita. NAPCE auttaa yrityksiä myös erilaisten hankkeiden ja projektien suunnittelussa sekä valmistelussa.

YRITTÄJÄ 2/2011

» Juttua » Millainen TEKNOLOGIA TEEMA selittävä kuvaus bisnes on bioteknologia?

52

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Anne Lampinen

Kaikessa mukana

bioteknologia Millä käydään kauppaa bioteknologiassa, entä mistä löytyvät asiakkaat ja mistä rahat joskus pitkiinkin projekteihin?

Bioteknologiaa eli

tuttavallisemmin biotekniikkaa käytetään hyväksi hyvin arkisissa asioissa.

Missäpä bioteknologia ei olisi mukana, kysyy Erkki Tenhunen Glykos Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja luettelee pitkän litanian teollisuuden aloja, joilla bioteknologiaa hyödynnetään.

– Paperiteollisuus valkaisee paperia bioteknologiaa apunaan käyttäen. Leipomot nostattavat leipomuksensa sen avulla. Aseteollisuus tekee biologisia aseita.

YRITTÄJÄ 2/2011

– Maatalous parantaa kasvien ominaisuuksia ja karjatalous kasvattaa tuotantoeläimiä yhtä vauhdikkaasti kuin antibiootteja käyttäen, mutta ilman niitä – bioteknisin keinoin. A.I.V. Virtasen kehittämän rehun säilyvyys on yksi malliesimerkki alan saavutuksista.

Tenhusen listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta ei. Nyt puhutaan Tenhusen edustamasta alasta, bioteknologiasta. Glykos Finland Oy toimii pääsääntöisesti lääketutkimuksen parissa. Yritys on erikoistunut syöpä-, kanta-

TEEMA » Juttua selittävä kuvaus

53

Pixmac

»»Glykos Finland Oy toimii pääsääntöisesti lääketutkimuksen parissa. Yritys on erikoistunut syöpä-, kantasolu- ja funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimukseen.

Bioteknologiassa myydään innovaatioita ja tutkimusten tuloksia, joita hallitaan patenttien avulla. solu- ja funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimukseen.

Mikä on kauppatavara On tavallista, että bioteknologialan yritys ei myy tuotteita eikä palveluita, vaan tuotekehityspalveluita ja aineettomia eli ip-oikeuksia (immaterial property rights). Käytännössä tämä tarkoittaa patentteja ja niiden käyttöoikeuksia, kiteyttää Tenhunen..

– Hallitsemme noin 40:ää patenttiperhettä, jotka ovat oman tutkimuksemme tulosta, niitä ei ole ostettu. Tämän alan yritysten arvo ei ole liikevaihdossa vaan ip:ssä ja projekteissa.

Myymme suomalaista osaamista.

Glykos Finland Oy on kasvuyritys, jonka liikevaihto oli vuonna 2010 noin viisi miljoonaa euroa, joista 98 prosenttia tuli ulkomailta. Yhtiö työllistää viitisenkymmentä ihmistä eri hankkeissa. Työntekijät koostuvat pääosin biokemisteistä, kemian insinööreistä, tutkijoista ja tohtoreista.

– Toimimme arvoketjun alkumetreillä, kun miettii matkaa esimerkiksi innovaatiosta lääkkeeksi. Se on pitkä tie. Voi viedä jopa kymmeniä vuosia.

Vasta-ainetta oikeaan osoitteeseen Erkki Tenhunen kertoo, että Glykos on ansioitunut kansainvälisesti solun

sokerisen pintarakenteen tutkimuksessa. Kun solu muuttuu syöpäsoluksi, sokerisessa pintarakenteessa tapahtuu muutoksia 2–3 prosentissa tapauksia.

Kun tunnemme syöväksi muuttuneen solun rakennetta, voimme ohjata terapeuttisia vasta-aineita oikeaan osoitteeseen. On tunnettava biologia syövän tai muun sairauden hoidossa, hän tiivistää.

Innovaatioita ja tutkimus­tuloksia Bioteknologiassa myydään itse asiassa innovaatioita ja tutkimusten tuloksia, joita hallitaan patenttien avulla.

Se miksi ala on tavalliselle sukankulut-

YRITTÄJÄ 2/2011

54

Yritysten tulisi opiskella tarkemmin omistajuutta. Suomessa ei ole malttia omistaa yhtiötä tarpeeksi pitkään. tajalle vieras, johtuu Tenhusen mukaan siitä, että ala on hyvin tieteellinen.

– Joudumme tutkimuksen kautta osoittamaan, että joku asia toimii tai ei.

Ihmisillä on tapana sivuuttaa monimutkaiset asiat. Lääketiedekin usein kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun itse tai läheinen tarvitsee apua.

Myynnissä kaikki kontaktoimisen kirjot ovat käytössä. Asiakkaita kalastellaan alan bio- ja lääketeollisuusmessuilta. Alalle tyypillistä on seurata patentteja ja tieteellisiä artikkeleita. Oma kontaktiverkko ja maine ovat hyvin tärkeitä, koska piirit ovat pienet kansainvälisestikin. Erkki Tenhunen lisää, ettei heillä ole varsinaisesti yhtään kil-

pailijaa Suomessa, vaikka bioteknologian alla toimii maassamme noin 120 yritystä.

Asiakkuuden aloituksen lähtötilanne on, että asiakasyrityksellä on ongelma, johon pyritään löytämään ratkaisu, yksinkertaistaa Tenhunen.

– Esimerkiksi maatalousalan asiakas voi haluta parempia kasvinkestävyysominaisuuksia. Teemme projektisuunnitelman ja ryhdymme työhön, jotta saamme aikaiseksi kaupallisesti valmiin tuotteen.

Hän muistuttaa, että maatalouden ja elintarviketeollisuuden saralla saadaan sovelluksia aikaiseksi huomattavasti nopeammin kuin lääketeollisuudessa. //

Rahoitusta pitkällä tähtäimellä Bioteknologisten lääkkeiden kehittäminen on paljon pääomaa vaativa ala. Usein takana on vuosien työ, ennen kuin rahavirrat kääntyvät yritykseen päin.

Teemme paljon yhteistyötä eri yliopistojen, VTT:n ja kansainvälisen teollisuuden kanssa, Glykos Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Tenhunen toteaa. Glykos Finland on bioteknologiaalalla melko harvinainen yritys, sillä sen omistavat kokonaan yksityishenkilöt.

– Tällä hetkellä meillä ei ole yhtään pääomasijoittajaa yhtiössä. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2004 po. sijoittajat vetäytyivät bioalalta pois. Rahoittajaksi jäi vain käytännöllisesti katsoen Tekes.

Silloin oli pakko rakentaa toisenlainen rahoitusstrategia. Loimme yhteis­ työhankkeita, joihin teollisuus tuli rahoittajaksi, muistelee Tenhunen. Itseään hän nimittää sarjayrittäjäksi, sillä hän

YRITTÄJÄ 2/2011

on ollut perustamassa monia yrityksiä ja luonut niille syntymahdollisuuden rahoitus­ratkaisuilla.

Potkua asennemuutoksesta Sarjayrittäjä Tenhunen penää asennemuutosta omistajuuteen. Hänen mielestään suomalaisyritysten tulisi opiskella tarkemmin omistajuutta.

– Suomessa ei ole malttia omistaa yhtiötä tarpeeksi pitkään. On paljon epäonnistuneita yrityskauppoja kuten Cultorin, Datex-Ohmedan, Hormos Medicalin ja Juvantia Pharman myynti ulkomaalaisille. Hyvä kysymys on, miksi näin on tehty, loppuuko usko omaan tekemiseen ja yrittämiseen.

Hänen mielestään myös koko kansakunta kaipaa potkua. On pakko kehittyä ja ottaa riskejä, hän määrittää.

½½– Joudumme tutkimuksen kautta osoittamaan, että joku asia toimii tai ei. Se on Tenhusen mukaan bioteknologia alan haaste.

– Asenneilmapiiri on pielessä, hakeudutaan hyvinvointivaltion suojaan. Mutta sen ylläpitäminen edellyttää vireää elinkeinotoimintaa. Iso ongelma on, miten saadaan ihmiset perustamaan yhtiötä, kehittämään, pitämään ja kasvattamaan niitä. Tarvitaan vientiä.

Erkki Tenhunen myöntää, ettei bioteknologia ole alana sieltä helpoimmasta päästä, sillä pullonkaulana on liiketoimintamallin ymmärtäminen. Tutkimuksen ja tuotekehittelyn avulla parannetaan jo olemassa olevien teollisuusyritysten menestystä, sarjayrittäjä tiivistää.

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

55

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA TheGreenDress Oy

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

la Jani Toivo

en yrittäjä. mutta minäkin ol , yt nn tie kä eh Et iseen Yritykseni on… n kuuluu eett

Yrityksee Elämäntila Oy. uotiin erikoistunut m ja ekologiseen -elämysmyymälä. Liikkeet s es dr en the Gre pereella ja singissä, Tam sijaitsevat Hel i meillä on myös the äks Turussa. Lis etju. moothiebaarik -s e ak h Greens

tan ja lehtiä, matkus ratikassa, luen ideaa jää tarttumatta a haaveilen. Mont äilyy. s et m el mutta h

öpaikkani oli…

Ensimmäinen ty ittiö­ kesäleirillä ke

än Kiljavan leirikes otiaana. u -v 15 a en is apula

uduin…

yin, ajauduin, jo

yttelijä. atiltani olen nä tuman m am ta el s ai Varsin en sat duin täydellis Yrittäjäksi ajau yhtiökumppanini yhteisen sin kautta. Kohta sä ja yöllinen keskustelu s äi ystävämme h yritykseen. n johti yhteisee

n ryhd Tähän ammattii

…

ä työssä on Haastavinta täss

. Yrittäjyys päätöstenteko ttävät ja en in m ta h Jo ynny ntoja, jotka s on täynnä vali tuotteen ja ilmeen. n lopulta hiotu jaan on...

Hauskinta sen si tinen käden ut ja konkreet kun eräs s ai tk ra t va o u L li, hteliaisuus o jälki. Paras ko ikkeeseemme, jonka i li asiakas saapu t ja totesi, että on lu el it nn olen suu haluaa t meistä, että ämässään. nu u it ro pi s in in el ni sa in myös omas muuttaa jota

ttaa rinansa muistu aa ta en än H . ks uutt Rosa Par ihminen voi m i s yk tä et ä, joka päiv maailmaa.

Ikonini on...

i on…

Salainen paheen

ntelu. isten salakuu Suklaa ja ihm ni on…

kaikki kkuuteni syö do eh li aa av nt Edusku itään! raa hankkia m rahat. Ei ole va

ta Viimeisin hankin

Suuvesi

...

an en pärjää, on

Keksintö, jota ilm Jos uskaltaisin…

aalle Muuttaisin m

kertoa… ollegani tahdon tä Sinulle yrittäjäk a kall väittää, et

änä us oman Kivijalkayrittäj yrittäjyys on a ta h ko a s s kailun­ mone tuuriteko: mat läpitäjä. lt ku ä ns ö is yhte rin yl punkikulttuu edistäjä ja kau onnitella itseäsi uravalinen utta ja Muista edelle vaatinut rohke n o e S i. s ta s na tua uskallusta as e. ll ulkopuole uk­ Parhaassa tapa ys jy tä sessa yrit maa. muuttaa maail

mennan…

untelen rilläni. Salaku a Elämästä ympä sa. Tarkkailen ohikulkijoit is lo vi h ihmisiä ka

RODEO.FI

Inspiraatiota am

YRITTÄJÄ 2/2011

YRITTÄJÄT » Oikea ongelmanratkaisija

56

TEKSTI Jouko Lantto, KUVA Pekka Sipola

Vaalikonevirtuoosi

ZEF Solutions Olimme sähköisiä tiedonkeruuratkaisuja tarjoava yritys, kunnes vuonna 2005 teimme MTV3:lle Presidentti­ vaali­koneen. Se siirsi meidät aivan uusille markkinoille ja näköalapaikalle, yrittäjä-toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela muistelee kuuden vuoden takaisia aikoja.

Vaalikone ei

ollut Jaakko Alasaarelan mukaan hänen nuoren yrityksensä alkuperäisen strategian mukainen tuote eikä edes taloudellisesti kannattava – mutta mikä tärkeintä, se toimi ja asiakas MTV3 oli tyytyväinen. Alasaarelan yrityksen matkaa Maikkarin kumppaniksi voi kuitenkin kuvata värikkääksi, jopa mutkikkaaksi.

– Oli kevät 2003, kun valmistuin ekonomiksi. Läheiset opiskelukaverit lähtivät kuka minnekin, yksi PWC:lle, yksi Nordealle ja yksi talousjohtajaksi Venäjälle. Itse lähdin Ouluun pieneen konsultointiyritykseen ZEF Solutionsiin myyntipäälliköksi.

Myynti oli vaikeaa, ei ollut referenssejä eikä tuotekaan toiminut, Jaakko Alasaarela kuvailee muutaman vuoden takaisia aikoja.

Myimme sähköistä palautteenkeruuta innovatiivisesti nelikentässä aikana, jolloin orgaYRITTÄJÄ 2/2011

nisaatiot vasta siirsivät perinteisiä paperivastauslomakkeita nettiin.

– Rahoitus toimintaan tuli perustajan konsultointityöstä, jota hän professorin viran ohella hoiti. Hänen työpäivänsä olivat pitkiä ja raskaita, eikä hän kauaa kestänytkään.

Keväällä 2004 terveys horjui. Olin leikkauksen jälkeen sairaalassa häntä katsomassa.

Teimme päätöksen, että otan yrityksen haltuun, rakennan siitä ohjelmistotuoteyrityksen ja konsultointi unohdetaan.

Tyhjän kassaN kautta kasvuun Konsultoinnin päättyessä rahat kassasta loppuivat, jouduin irtisanomaan henkilöstön sekä toimiston, Jaakko Alasaarela kertoo. Sain kuitenkin kesätöihin lahjakkaan lukiolaispo-

YRITTÄJÄT » Juttua selittävä kuvaus

57

Toinen keskittyy, toinen luhistuu Olen seitsemän vuoden yrittäjäuran ajan nähnyt paljon ja ollut onnekas monessa mielessä, ZEF Solutions Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela sanoo. Parasta ZEFissä ja menestyksemme salaisuus on henkilöstö, joka koostuu nuorista lahjakkuuksista ja jotka ovat kasvaneet omalle vastuualueelleen itseäni parempana. Samalla minut ovat ympäröineet vanhat, viisaat ja monessa koetellut yrittäjät, hän kiittää.

– He ovat rohkaisseet ja neuvoneet yli pahimpien myrskyjen. Kerran yrittäjäuran alussa olisi pitänyt asettaa yritys konkurssiin. Oma pääoma oli miinuksella roimasti, eikä rahaa ollut. Mieli oli sysimusta. Silloin eräs mentorini sanoi uskovansa minuun ja kehui hieman.

– Mieli virkistyi ja muistin vanha opin: paineen alla toinen keskittyy, toinen luhistuu. Päätin keskittyä. Ihmettelin, kuinka asenne ratkaisee. Myin kovasti aamusta iltaan ja siitä selvittiin. Ympäristön tuki on yrittäjälle ratkaiseva, erityisesti toiminnan alussa.

Kohti lännen markkinoita Keskittymistä oleelliseen on vaatinut myös USA-patentin saaminen viime keväänä vuosien taistelun jälkeen, Alasaarela vakuuttaa.

– Patentti on voimassa vuoteen 2024 saakka. Juttu on meille ja suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle suuri saavutus ja antaa meille tärkeän kilpaedun.

– Meillä on vahva Proof-Of-Concept.

Perustimme tytäryhtiön Piilaaksoon kolme vuotta sitten ja olemme oppineet sieltä paljon. Olemme koko henkilöstö henkisesti kasvaneet tähän hetkeen ja hahmotamme edessä olevan tien. Nyt valmistaudumme Sähköinen myyntimies -konseptimme läpilyöntiin maailmalla.

»»Yrityksen ja erehdyksen kautta olemme sovittaneet lukuisia eri asioita yhteen ja muuttaneet samalla tuotteen ja koko yrityksen suuntaa, ZEF Solutions Oy:n Jaakko Alasaarela sanoo.

58

ZEFillä toteutettu MTV3:n vaalikone on ollut suosituin neljä kertaa perättäisissä valtiollisissa vaaleissa. Kävijämäärät ovat olleet noin miljoona/vaalit. jan, joka vei tärkeimpiä tuotekehitystehtäviä eteenpäin.

– Syksyllä hankin 6 neliön toimiston. Työhaastatteluun tuli suoraan koulun penkiltä tekninen johtajamme Jarkko Tervonen. Kun puhuimme palkasta, kerroin rahatilanteen huonouden, mutta lupasin, että hänen palkkansa maksetaan ennen omaani. Jarkolle se kävi ja työt alkoivat.

Nyt ZEF Solutions, joka siis tekee nettiin markkinointi- ja tiedonkeruuratkaisuja, työllistää 20 henkilöä ja myy kaikki palvelunsa SAAS -mallilla. Software As A Service -konsepti tarkoittaa, että yrityksellä on valmis alusta, jota asiakas itsenäisesti kouluttamisen jälkeen käyttää ja hyödyntää. Yrityksen liikevaihto on kasvanut kannattavasti 40 prosenttia vuosittain jo 6 vuotta, jolla tuli Deloitten Fast50-listalla 23. sija.

Asiakkaita ZEF Solutions Oy:llä on yli 500 kappaletta.

Hauvakone on huudossa ZEF Solutionsin palvelutuotteita ovat Sähköinen myyntimies, Arviointikone ja Vaalikone, ja jokaisella niillä on saavutettu poikkeuksellisia menestystarinoita, Alasaarela hehkuttaa.

– Sähköisellä myyntimiehellä on tehty Suomen suosituin nettivertailusovellus, eli Ilta-Sanomien Hauvakone. Siellä lähes 2 miljoonaa suomalaista on hakenut itselleen sopivaa koiraa. Tulokset ovat muuttaneet Suomen koirakantaa.

Matkapuhelinverkkokaupalle toteutetulla sähköisellä myyntimiehellä sadat tuhannet suomalaiset löysivät puolestaan parhaan puhelimen ja asiakkaan kännykkämyynti netissä kasvoi 700 prosenttia, Ala-

YRITTÄJÄ 2/2011

Jaakko Alasaarela työstä ja uskalluksesta:

saarela kehuu. Myös Suomen suurimmat vähittäiskauppaketjut ovat löytäneet ”Sähköisestä myyntimiehestä” tärkeän väylän kehittää netissä tapahtuvaa myyntiään, hän jatkaa.

Yrittäminen ei ole vain työtä, se on mahtava elämäntapa. sisältää suuren vapauden toteuttaa unelmiaan. on välillä raskasta, mutta se antaa ja opettaa enemmän kuin mikään muu. on vastuunkantoa henkilöstöstä ja asiakkaista. ei ole tiedettä, vaan yksinkertaisia perusasioita.

Työstä Älä rekrytoi tai aseta työntekijääsi tehtävään, johon hän ei kykene.

Keskity jokaisen työntekijän kohdalla hänen vahvuuksiinsa.

Anna virheet anteeksi, niitä on itsessäsikin.

Yksin et voi käytännössä paljoakaan, ymmärrä tämä.

Jaa rohkeasti vastuuta ja kunnioita työntekijöitä.

Rakenna yksinkertaiset ”Pyhät” prosessit, joista ei saa poiketa.

Seuraa niitä viikoittain johtoryhmän tai muissa kokouksissa.

Käytä yrityksen johtamiseen ja hallinnointiin tehokkaita sähköisiä työkaluja.

Hanki itsellesi mentoreita, esikuvia ja lue elämänkertoja.

Usko vanha viisaus ”Tyhmä oppii vain omista virheistään” ja kuuntele vanhempien ”kokemusviisautta”.

Tyytyväisyydestä lisäkauppaa Jaakko Alasaarelan mukaan MTV3 oli niin tyytyväinen Presidenttivaalikoneeseen, että yhteistyö jatkui Eduskuntavaalikoneella vuonna 2007. Sitä käytti jo 1,4 miljoonaa ihmistä.

– Eduskuntavaalien jälkeen julkaistiin tutkimus, että 25 prosenttia vaalikoneen käyttäjistä teki suoran äänestyspäätöksen vaalikonetuloksen perusteella ja yli 50 prosenttia ilmoitti, että tulos vaikutti äänestyspäätökseen.

– Olimme ihmeissämme, emme olleet ajatelleet, että se vaikuttaa näin paljon. Aloimme miettiä, missä tilanteissa käyttäjät tarvitsevat vastaavia ratkaisuja päätöksenteon tueksi.

Hauvakoneen myötä oivalsimme, että kannattaa keskittyä käyttäjän päätöksentekoa helpottaviin ratkaisuihin. Kaikki yritykset, joilla on useita tuotteita myynnissä, painivat saman ongelman kanssa: miten asiakas löytää itselleen parhaiten sopivat tuotteet ilman suurta vaivaa, Alasaarela kertoo.

– Ratkaisimme lukuisille yrityksille tämän ongelman. Useissa tapauksissa myynti netissä kasvoi satoja prosentteja. Yhdelle asiakkaallemme olemme keränneet myyntiin liidejä jo lähes 100 000. Näin lopulta syntyi uusi ZEF-tuote ja konsepti, jonka nimesimme ”Sähköinen myyntimies” ja olimme varmoja, että nyt olemme oikealla asialla. //

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari 9.–10.6.2011

Hotelli Viru, Tallinna

Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajanvaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt.

Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Torstai 9.6.2011 9.00

Ilmoittautuminen seminaariin

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan 12.30

Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

13.15

Buffet-lounas

Perjantai 10.6.2011 7.00

Aamiainen

9.00

Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta

• Mikä osa yrityksestä siirtyy?

• Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti?

• Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta?

• Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja

14.00 Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy 14.05

omaisuuden realisointi

Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen

• Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy 15.15 15.45

• Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja,

vanhat työntekijät Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät 17.30

Tulevaisuuteen varautuminen

• Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life 18.10

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

• Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • Omistuksen siirtäminen lähipiirissä • Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen?

Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

12.45

• • • •

Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin 14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) 16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle.

Ilmoittautuminen viimeistään 26.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto.

Osallistujapalaute 2010:

Innostavia ja asiantuntevia esityksiä.

Erittäin hyvä koulutus!

Yhteistyössä

Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan.

Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

VAPAA-AIKA » Hyvää oloa kuorolaulusta

60

TEKSTI Jaana Matikainen, KUVA Paula Myöhänen

Laulun lumoissa Kuorolaulu on yrittäjä Tarja Ollin henkireikä. Laulu tyhjentää mielen ja tekee hyvää koko keholle. Toisaalta kuorossa laulaminen kehittää muistia, kartuttaa esiintymistaitoja ja opettaa sosiaalisuutta. Kaikista näistä seikoista on Ollin mielestä hyötyä yrittäjän arkeen.

Kolmekymmentä

vuotta erilaisissa naiskuoroissa laulanut Tarja Olli laulaa tällä hetkellä mäntyharjulaisessa Naiskuoro Pionissa ja valtakunnallisessa Vox Feminaessa. Kumpikin kuoro on omanlaisensa. Laulun iloa ne antavat kumpikin, ja kasvattavat kuorolaisten laulunnälkää.

– Koko ajan tulee hienoja sovituksia, joita odottaa pääsevänsä laulamaan.

Laulamme kuoroissa monenlaista materiaalia. Skaala on kansanmusiikista kevyen viihdemusiikin ja kirkkomusiikin kautta klassiseen. Ohjelmistossa on niin yksiäänisiä kaanoneita kuin moniäänisiä kuoroteoksia, joten haastetta riittää.

Vox Feminae on saanut alkunsa SalYRITTÄJÄ 2/2011

lassa vuonna 1988, kun mestarilaulajat halusivat jatkaa hyvää harrastustaan ja pitää muistissa opittuja lauluja.

Tänä päivänä kuoroon otetaan Naiskuoroliiton mestarimerkin suorittaneita tai mestarilaulajiksi harjoittelevia laulajia.

– Kaikkiaan meitä on kolmisenkymmentä laulajaa. Feminae kokoontuu pari kolme kertaa vuodessa, ja se on esiintynyt Suomessa ja ulkomailla.

Se meininki, mikä kuorossa on, se on ihan mieletön! Ihmisille vain lyödään nuotit eteen ja taito pääsee valloilleen, hehkuttaa Tarja Olli.

Naiskuoro Pioni on perustettu 2004.

Sen toiminta perustuu iloiseen musiikin tekemiseen. Kuoron tavoitteena on

koskettaa kuulijoita sanomallaan, sävelellään.

– Kuoroon tullaan laulamisen takia.

Laulaminen antaa jotain sellaista hyvää oloa ja tunnetta sisimpään, ettei sitä oikein sanoin pysty kuvaamaan.

Harrastus vaatii sitoutumista Tarja Olli ryhtyi vaatealan yrittäjäksi vuonna 2001. Kaikki sai alkunsa kotiputiikista, jota Olli pyöritti päivätyön ohessa. Nykyään hänellä on kaksi myymälää, toinen Mäntyharjulla ja toinen Mikkelissä. Rakkaalle harrastukselle jää silti aikaa. Omalla tavallaan harrastus

61

Kuorolaulu vetoaa ihmisen syviin tunteisiin. Välillä vaatii melkoista tunteiden pidättämistä, että pystyy laulamaan pakahtumatta. Taito sekin, toteaa kakkossopraanoa laulava Tarja Olli Mieliin painuvimmiksi lauluhetkiksi Olli nostaa Naiskuoroliiton merkkien suorittamisen.

– Merkkien suorittaminen näillä laulutaidoilla oli niitä onnistumisia, joita ei unohda ikinä. On melkoista itsensä voittamista opetella kymmenittäin lauluja ja laulaa ne kvartetissa puhtaasti arvostelijoille Karaoken kutsua Tarja Olli ei ole kuullut.

Eikä hän laula aarioita suihkussa.

– Kuorolaulussa kiehtoo se voima ja herkkyys, joka lähtee porukasta yhdessä. Hyvällä fiiliksellä lauleskelen kesäisin oman pihan kukkatarhassa, sieltä sitä voimaa yrittämiseen saa tuplasti. //

myös antaa paljon yrittäjänä toimimiseen.

– Kuorolauluharrastus kasvattaa ihmistä monella tavalla. Kuorossa laulamiseen on sitouduttava. Laulamista on harjoiteltava aktiivisesti ja pitkäjänteisesti, sillä laulutaito säilyy vireessä vain laulamalla.

– Vaikka kuoronjohtaja määrää tahdin, on kuorossa osattava kuunnella kaveria. Samahan se on yrittäjänä olossa. Työntekijöitä on osattava kuunnella, mutta narut on silti oltava omissa käsissä.

»»Tarja Olli on laulanut yli kolmekymmentä vuotta eri naiskuorossa, mutta ei koe mahdottomaksi ajatusta laulaa sekakuorossakaan. Asiat vain ovat menneet niin, että kohdalle on sattunut sopivia naisporukoita.

Kuva Naiskuoro Pionin harjoituksista.

Kakkossopraanon yrittäjä Tarja Olli muistuttaa, että kuorolaisen on hyväksyttävä se, että kyse ei ole pelkästään laulamisesta. Kuoroharrastuksessa vaaditaan tietynlaista talkoohenkeä ja esimerkiksi esiintymiset ovat osa kuorolaisten elämää.

Työntekijöitä on osattava kuunnella, mutta narut on silti oltava omissa käsissä.

RATKAISUJA www.yrittajat.fi/ratkaisuja/point

POINT VERKKOMAKSU - Turvallinen maksupalvelu verkkokauppaasi.

Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Kun suunnittelette verkkokauppaa tai jo olemassa olevan verkkokaupan kehittämistä, niin yhteistyökumppaninne on Point. Huolehdimme siitä, että maksaminen verkkokaupassa sujuu turvallisesti ja helposti ympäri vuorokauden, 7 päivää viikossa. Point tarjoaa asiakkailleen heidän koko kortti-

maksuliikenteensä hoitoa turvallisessa ja toimintavarmassa ympäristössä.

Point Verkkomaksun käyttöönotto tapahtuu helposti ja nopeasti integroimalla olemassa oleva ostoskori Pointin maksulomakkeeseen. Maksaminen tapahtuu aina Pointin turvallisessa PCI – ympäristössä.

Lisätietoa Saatte asiantuntevasta myynistämme: puh. (09) 477 433 40 tai myynti@point.fi

ULKOMAAT » Yrittäjänä Yhdysvalloissa

62

TEKSTI JA KUVAT Juha Europaeus

Amerikkalainen

unelma elää Yhdysvallat houkuttelee nopeasta rikastumisesta haaveilevia yrittäjiä. Amerikkalainen unelma on edelleen mahdollista toteuttaa, mutta se vaatii kovaa työtä ja hyvää onnea.

Yhdysvaltoja pidetään

yhtenä maailman yritteliäimpänä kansakuntana. Niin sanottu amerikkalainen unelma – lupaus rikastumisesta ja paremmasta elämästä – on olennainen osa Yhdysvaltain kansalliseetosta.

Yksilön oikeus tavoitella onneaan on dokumentoitu jopa maan perustuslakiin.

Pohjois-Amerikan historiassa yritteliäisyys on keskeisessä roolissa. Yhdysvallat on vuosisatojen ajan houkutel-

YRITTÄJÄ 2/2011

lut uudisraivaajia, kullankaivajia, kauppiaita ja liikemiehiä.

Maahan saapuu edelleen tuhansia laittomia siirtolaisia joka päivä etsimään parempaa elintasoa.

Myös Suomesta lähti aikoinaan suuri joukko ihmisiä työn perässä Yhdysvaltoihin. Eniten amerikansuomalaisia löytyy Lake Worthin ja Lantanan pikkukaupungeista Floridasta. Alueella on arviolta parikymmentä tuhatta suomalaista, joista osa on jo toisen polven siirtolaisia.

63

Amerikkalainen unelma ei tule ilmaiseksi, sanoo 30 vuotta sitten Lake Worthiin pysyvästi muuttanut autoalan yrittäjä Osmo Sikanen.

– Yhdysvalloissa tehdään töitä paljon enemmän kuin Euroopassa.

Lainmukaiset työajat ovat täällä selvästi pidempiä.

Pitkää päivää kaikilla Amerikkalaiset eivät tunne pitkiä kesälomia. Keskimäärin amerikkalainen pitää lomaa 13 päivää vuodessa, kun esimerkiksi ranskalainen lomailee kolme kertaa pidempään. Monet amerikkalaiset yrittäjät ja itsensä työllistäjät ahertavat 60 – 80 tunnin työviikkoa.

Amerikkalaiset arvostavat korkeaa materiaalista elintasoa ja ovat valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa sen eteen. Jos palkkataso on heikko, niin moni on valmis tekemään kahta työtä. Suomalainen arvostaa vapaa-aikaa paljon enem-

män kuin amerikkalainen, Sikanen toteaa.

Yhdysvalloissa kahden ihmisen palkalla on helppo saavuttaa hyvä elintaso. Peruselintarvikkeet ovat edullisia ja kevyen verotuksen ansiosta kansalaisilla on ostovoimaa.

Euroopassa kireähkö verotus ei kannusta työntekoon samalla tavoin.

Riskinotto luontevampaa Tutkimustenkin mukaan amerikkalaisilla ja eurooppalaisilla on erilaiset arvot. Eurobarometrin mukaan lähes puolet eurooppalaisista ei ole kiinnostunut yrittämisestä, jos yrityksen perustamiseen liittyy epäonnistumisen riski. Amerikkalaisista näin ajattelee vain neljäsosa.

Amerikkalaiset ovat individualisteja. He pitävät itseään ennen kaikkea yksilöinä, joilla on vapaus ja vastuu hallita omaa elämäänsä, tehdä omat päätöksensä ja toteuttaa omat päämääränsä. Perhe ja

¼¼Sellainen väite, että yrittäjänä oleminen Yhdysvalloissa olisi helppoa, on myytti.

Suomessa yrittämisen edellytykset ovat joillakin toimialoilla jopa paremmat, koska kilpailua on vähemmän, sanoo amerikansuomalainen yrittäjä Osmo Sikanen.

YRITTÄJÄ 2/2011

64

Yhdysvalloissa yrittäjyyden arvostus lähtee perustuslaista. ystävät ovat tärkeitä, mutta yksilöiden odotetaan tyydyttävän ensin omat tarpeensa ja halunsa. Useimmat amerikkalaiset eivät tunne oloaan hyväksi ollessaan riippuvaisia muista.

Amerikkalaisille riskinotto on luontevampaa kuin eurooppalaisille. Yrittämisellä on uudella mantereella pitkät perinteet, ja uskoa omiin kykyihin aletaan valaa jo lapsesta asti. Laaja kotimarkkina antaa amerikkalaisille yrittäjille mahdollisuuksia ja motivaatiota.

Yhdysvalloissa yrittäjillä on selvästi enemmän halua kasvattaa yritystään kuin eurooppalaisilla.

tumisen, mutta pahimmillaan yhtä nopean köyhtymisen. Henkilökohtaiset konkurssit ovat yleisiä, mutta toisaalta epäonnistujat eivät saa otsaansa elinikäistä leimaa. Konkurssit nähdään pikemmin oppimiskokemuksena.

Amerikkalaisten kuluttajien pahe on holtiton velaksi eläminen, jonka viimeistään vuoden 2008 finanssikriisi paljasti, Sikanen sanoo.

– Suomalaiset ovat rahankäytössään huomattavasti varovaisempia. Toisaalta Suomessa on mahdollista elää tekemättä mitään, valtio tulee aina vastaan.

Yhdysvalloissa sama ei onnistu.

Konkurssit ovat yleisiä

Menneet ihanteet

Jos suomalaisyrittäjä menestyy kotimarkkinoilla, hän voi saavuttaa mukavan elintason. Jos amerikkalainen tekee läpimurron omassa maassaan, hänestä voi tulla satumaisen rikas.

Riskit mahdollistavat nopean vauras-

Mikään yrittäjien ihannevaltio ei Yhdysvallat enää ole. Sikasen mukaan byrokratia on lisääntynyt kolmessa vuosikymmenessä huomattavasti. Yrityksen perustaminen ja viranomaisvelvoitteista huolehtiminen ei ole sen helpompaa

Yhdysvalloissa kuin Suomessakaan.

Ero maiden välillä on asenteissa. Yhdysvalloissa työnantajaa arvostetaan korkealle. Eurooppalaiset ovat mieluummin toisen palveluksessa kuin toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Yhdysvalloissa ihmiset ovat valmiimpia ottamaan vastuun itsestään. Suomessa työnantaja tuntuu olevan välttämätön paha, Sikanen sanoo.

Työntekijän palkkaaminen ja irtisanominen on edelleen Yhdysvalloissa joustavaa. Amerikkalaisessa yrityksessä työtahti on kova eikä laiskottelua sallita.

Jos työntekijä ei tee töitään kunnolla, hänet on helppo korvata uudella.

Amerikkalaiset ovat käytännöllisiä ja työpaikalla odotetaan aktiivista osallistumista. Aikataulut ovat usein tiukkoja, joten ajanhallinta on tärkeä taito. Itsenäistä ja kriittistä ajattelua arvostetaan.

– Työnhaussa koulutuksesta on hyötyä, mutta yrittäjyys on ihmisellä geeneissä. Koulua käymällä ei tule kauppamieheksi, Osmo Sikanen sanoo. //

Kilpailu on Amerikoissa hektistä Yrittäjyyteen kuuluvat olen-

naisesti yksilön luovuus ja kekseliäisyys.

Monet maailman lahjakkaimmat tutkijat haluavat Yhdysvaltoihin, koska maassa kannustetaan päästämään irti yksilön todellinen potentiaali. Yksilön menestystä ei kadehdita, vaan sitä pikemmin ihaillaan.

Jos naapuri menestyy, on se hyvä syy pyrkiä samaan tai pistää hieman paremmaksi. Toisen menestys ei ole itseltä pois.

Yhdysvalloissa myynnillä ja markkinoinnilla on pitkät perinteet. Asiakaspalvelu on useimmiten erinomaista juuri kovan kilpailun takia. Jos yritys ei osaa palvella asiakasta, markkinat rankaisevat sitä heti. Palveluyrittäjät eivät pyri

YRITTÄJÄ 2/2011

ainoastaan vastaamaan asiakkaiden tar­peisiin, vaan uusia palvelukonsepteja kehitetään jatkuvasti.

Palveluammattien ylenkatseeseen ei ole varaa. Suomessa toisen ihmisen palvelemista pidetään joskus jopa tasaarvoa loukkaavana. Poliitikot pelottelevat piikayhteiskunnalla, ja kansalaiset totu­ tetaan palvelemaan itse itseään.

Yhdysvalloissa palveluammattien ylenkatseeseen ei ole varaa. Amerikkalaisten palveluhalukkuus on pitkälti asennekysymys. Sekä yrittäjät että työntekijät ovat omaksuneet ajattelutavan, että asiakas viime kädessä maksaa yrityksen palkat.

Kovan työtahdin ja materiaalisen elämänmuodon kääntöpuoli on se, että

liike-elämä on hektistä. Tuotteiden elinkaari on usein lyhyt ja työskentelytahti on kiivas. Amerikkalaiset ovat epämuodollisia ja avoimia, mutta joskus heitä voi pitää jopa tylyinä.

Ihmisiä arvioidaan sen mukaan, kuinka kovasti he työskentelevät ja kuinka tehtäväorientoituneita he ovat. Tuottavuutta ja saavutuksia arvostetaan.

Yksilöt arvioivat itseään ja muita suoritusten ja saavutusten perusteella.

Yhdysvalloissa kaikki asiat sovitaan kirjallisesti. Asioiden oikean kulun varmistaa tavallisesti yrityksen juristi.

Yhdysvalloissa haastetaan yrityksiä oikeuteen selvästi useammin kuin Euroopassa.

Suomen Yrittäjät kouluttaa Arvonlisäveropäivä

5.5.2011

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä

19.5.2011

SLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki

SLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki

Ohjelma klo 9.30 – 16.00

Ohjelma klo 9.30 – 16.00

9.30

Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00 Kiinteistöjen ajankohtaiset arvonlisäverokysymykset ▪ Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusjärjestelmä ▪ Kiinteistön käyttötarkoituksen muutostilanteet ja

luovutustilanteet

▪ Verohallituksen ohjeistuksen huomioiminen

Uusi rakennuspalvelujen ostajan käännetty verovelvollisuus 1.4.2011 alkaen!

▪ Järjestelmän keskeinen sisältö ▪ Millaisiin palveluihin sovelletaan ja ostajan aseman määrittely 11.30

Lounas

12.30

Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset ▪ Henkilöstökulujen vähennykset ▪ Yksityisen kulutuksen huomioiminen ▪ Edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua?

▪ Verottoman liiketoiminnan vaikutus

14.00 Kahvi 14.30

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa ▪ Myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta?

▪ Kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen

▪ Vähennysten oikea-aikainen tekeminen ▪ Myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Ulkomaisten ostojen alv-käsittely ▪ Tavarahankinnat EU:sta ja kolmansista maista EU:n ulkopuolelta ▪ Kansainväliset palveluostot ja ostajan käännetty verovelvollisuus palvelukaupan 2010 myyntimaauudistuksen jälkeen ▪ Ulkomaisten arvonlisäverojen takaisinhakumahdollisuus – sähköinen ALVEU-menettely Tuoreinta oikeuskäytäntöä ja Verohallinnon ohjeistusta 16.00 Seminaarin päätös

Ilmoittautuminen viimeistään 26.4.2011 kurssit@yrittajat.fi puh. (09) 229 229 94

11.30

Lounas

12.30 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus ▪ Tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa ▪ Verottoman vientimyynnin edellytykset ja vientinäyttö ▪ Verollinen maahantuonti ▪ Maahantuonnin veron vähennysoikeuden varmistaminen ▪ Veroton maahantuonti ▪ EU:n ulkopuolisen tavarakaupan ilmoitusvelvollisuudet kausiveroilmoituksella 14.00 Kahvi 14.30 2010 uudistuneen kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverokysymyksiä ▪ Palvelujen myyntimaasäännösten keskeinen sisältö ja käytännön esimerkkejä ▪ Milloin palvelu on myyty Suomessa?

▪ Milloin laskulle ei tule Suomen veroa?

▪ Milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta?

– ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus ▪ Kauppakumppani EU:n ulkopuolelta – myyntimaasäännöstön soveltaminen ▪ Kansainvälisen palvelukaupan raportointivelvoitteet kausiveroja yhteenvetoilmoituksilla Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä alv-kysymyksiä ▪ AVL:n laskumerkintävaatimukset kansainvälisessä kaupassa ▪ Kuluveloitukset kotimaassa ja ulkomaille ▪ Arvonlisäveron palautus ulkomailta: edellytykset, rajoitukset ja

uusi ALVEU-menettely

16.00 Seminaarin päätös

Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Jäsenhinta: 229 € (+ alv) Normaalihinta: 349 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

Yhteishinta:

9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.00 Yhteisökaupan arvonlisäverotus ▪ Rajat ylittävä EU-tavarakauppa: yhteisömyynti ja yhteisöhankinta ▪ Yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset ▪ Verolliset yhteisöhankinnat ▪ Kolmikantakauppa ja yksinkertaistamissäännös ▪ Tavaran myynti asennettuna EU-maihin ▪ Yhteisökaupan ilmoitusvelvollisuudet kausivero- ja yhteenvetoilmoituksilla

Arvonlisäveropäivä 5.5. sekä Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä 19.5.

Jäsenhinta: 399 € (+ alv) Normaalihinta: 639 € (+ alv)

Ilmoittautuminen viimeistään 9.5.2011 kurssit@yrittajat.fi puh. (09) 229 229 94

Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Jäsenhinta: 229 € (+ alv) Normaalihinta: 349 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – kurssit@yrittajat.fi

MINUN MAAKUNTANI » Nurkasta Eurooppaan?

66

Meren äärellä

Joskus sanotaan, että Varsinais-Suomi on Suomen nurkassa.

Vai onko sittenkin niin, että Suomen maakunnista juuri se kurottaa lähimmäksi suurta Eurooppaa? Maakunta elää merestä, ja liikenneyhteyksien merkitys korostuu.

– Talous-

ja työllistämismielessä emme ole yhden toimialan varassa. Yliopistomme on hyvin vahva ja kolmantena meillä on kansainväliset yhteydet.

Näin Turun sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg luettelee kotimaakuntansa vahvuuksia. Alueen haasteena on Rambergin mielestä meriteollisuuden pärjääminen globaalin talouden ja kilpailun turbulensseissa.

YRITTÄJÄ 2/2011

– Se ei koske pelkästään Turkua, vaan koko rannikon aluetta.

Rambergin huoli meriteollisuudesta ei ole aiheeton. STX Finlandin Turun telakka on viime aikoina ollut haasteiden edessä risteilijätilausten uupuessa. Tällä on Christian Rambergin mukaan laajat kerrannaisvaikutukset.

– Huolestuttavaa on, ettei isoja tilauksia ole saatu Turkuun. Toivottavasti saadaan

67

TEKSTI Otso Pohjalainen, KUVAT J-P Palmulaakso

½½Tonnimäärässä Turun Satama on Suomen kymmenenneksi suurin, mutta jalostusarvon ansiosta liikevaihdossa se sijoittuu heti Helsingin ja Kotkan jälkeen.

YRITTÄJÄ 2/2011

68

Teppo Mikkola • Ikä: 56 vuotta • Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja. Valittiin vuonna 1980 Mynämäen Ammattiautoilijoiden hallituksen jäseneksi, 1989 Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien hallitukseen ja 1990 yhdistyksen puheenjohtajaksi. 1991 SKAL:n hallitukseen, vuonna 2005 SKAL:n varapuheenjohtajaksi, v. 2006 SY:n hallitukseen ja 2010 Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi.

• Kotoisin Mietoisista, nykyiseltä Mynämäeltä. Kirjoitti 1973 ylioppilaaksi. Työskennellyt sen jälkeen kuljetusalalla, laivallakin reilut kolme vuotta. Asuu Mynämäellä.

• Harrastaa kirjallisuutta.

Christian Ramberg • Ikä: 56 vuotta • Turun sataman toimitusjohtaja. Jäsenenä kauppakamarin kuljetus­ valiokunnassa Turussa ja Satamaliiton hallituksessa.

• Kotoisin Porista. Saapui Varsinais-Suomeen opiskelun vuoksi vuonna 1984. Valmistui kauppatieteen maisteriksi Åbo Akademista 1982. Toiminut kymmenen vuoden ajan sataman toimitusjohtajana. Asuu Turussa.

• Perheeseen kuuluu vaimo, neljä aikuista lasta ja koira.

• Harrastuksiin kuuluu purjehtiminen.

YRITTÄJÄ 2/2011

69

Työttömiä tällä hetkellä on. Heidän joukossaan on osaajiakin, mutta jos työmarkkinoilta vähenee väki, niin mistä ihmisiä saadaan lisää?

Teppo Mikkola muunkin tyyppisiä aluksia kuin risteilijöitä. Uskon kyllä, että tästä selvitään, Ramberg pohtii.

Ja niin selvitäänkin, sillä vain muutama päivä haastattelun jälkeen uutiset kertovat iloista sanomaa: STX-telakka on saanut tilauksen uudesta erikoisaluksesta, Suomalaisen Gaiamaren tilaaman lastialuksen on määrä valmistua ensi keväänä. Tilaus tulee työllistämään noin 300 henkeä.

Varsinaissuomalainen sitoutuu Satamajohtaja Rambergin vanha ystävä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Teppo Mikkolakin kertoo laivanrakennuksen tekevän metalliteollisuudesta Varsinais-Suomen tärkeimmän teollisuudenalan.

Mikkola on asunut koko ikänsä Varsinais-Suomessa ja tuntee paikalliset yrittäjät sekä muun väestön ominaispiirteet. Mikkola myöntää, että itsellisyyttä löytyy varsinaissuomalaisista toisinaan liikaakin.

– Sanotaan, että meitä on vaikea lähestyä, mutta se joka meistä saa ystävän, häneen sitoudumme vahvasti. Kun »»Suomen Yrittäjien vara­ puheenjohtaja Teppo Mikkolan mukaan Varsinais-Suomi ei ole tällä hetkellä väylästön suhteen kilpailukykyinen. – Tarpeisiin on vastattava esimerkiksi 8- ja 9-tien muodossa. Raidepuolikin kaipaa panostuksia, summaa myös Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg.

meillä on toimintaa, se lisää toimintaa.

Tehkäämme päätöksiä ja jättäkäämme politiikka vähän sivummalle, Mikkola toivoo.

Teppo Mikkola nostaa maakunnan haasteena esille osaavan työvoiman saatavuuden tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– Työttömiä tällä hetkellä on. Heidän joukossaan on osaajiakin, mutta jos työmarkkinoilta vähenee väki, niin mistä ihmisiä saadaan lisää?

Nykyinen väestörakenne tukee toistaiseksi yritystoimintaa. Väkiluvun muutokset ovat hitaita ja työssäkäyntialue laaja. Tulevaisuuteen on kuitenkin varauduttava.

Tuottavuus ja innovaatiot avainasemassa Teppo Mikkola ja Christian Ramberg haluaisivat nähdä Varsinais-Suomessa lisää korkean jalostusasteen toimintaa, erityisesti kokoonpanoteollisuutta sekä korkean teknologian yrityksiä.

– Kun nuoria tulee tänne muualta Suomesta opiskelemaan, voisimme katsoa, löytyisikö heille korkea-arvoista työtä, että he muuttaisivat tänne pysyvästi, Mikkola sanoo.

Myös elintarvike- ja logistiikka-alaan tulisi molempien mielestä tulevaisuudessa panostaa.

Mikkola myöntää, että väylästön suhteen Varsinais-Suomi ei ole tällä het-

kellä kilpailukykyinen.

– Kaikkien on tiedostettava toimivan ja tehokkaan infran merkitys yrityksille, erityisesti niiden suunnitellessa kasvua tai sijoittumispäätöksiään. Tehokas väylästö lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Myös Ramberg muistuttaa, että vaikka edullisen maan ja työvoiman saatavuuden suhteen Varsinais-Suomi on kilpailukykyinen, parantamista on liikenneyhteyksissä.

– Tarpeisiin on vastattava esimerkiksi 8- ja 9-tien muodossa. Raidepuolikin kaipaa panostuksia, kun meillä kerran on junalauttaliikennettä, Christian Ramberg painottaa.

– Ainoa keino pärjätä globaaleilla markkinoilla ovat tuottavuus ja innovaatiot. Maakunnasta luonnostaan löytyvän innovaatiokyvyn kanavoiminen oikealla tavalla on Rambergin mielestä otettava haasteena.

Satama on portti länteen Turun satama palvelee Varsinais-Suomen elinkeinoelämää, teollisuutta ja yrittäjiä. Elintarvikkeet sekä koneet ja laitteet ynnä muu jalostusarvoltaan korkea tavara löytää sataman kautta tiensä eri puolille Suomea. Tavara on 90-prosenttisesti yksiköityä eikä näin ollen massatavaraa. Tonnimäärässä satama on vasta kymmenenneksi suurin, mutta jalostusarvon ansiosta liikevaihdossa tullaan heti Helsingin ja Kotkan jälkeen.

Pärjätäksemme globaaleilla markkinoilla ainoa keino ovat tuottavuus ja innovaatiot.

Christian Ramberg YRITTÄJÄ 2/2011

70

Christianin plussat maakunnasta + Hyvä alue asua + Turku on viihtyisä kaupunki + Lyhyet etäisyydet + Kulttuuri on esillä kaikkialla + Saaristo

Sataman tärkein vaikutus VarsinaisSuomeen on Rambergin mukaan se, että se turvaa maakunnan kilpailukyvyn vientimarkkinoilla ja työllistää alihankkijat mukaan lukien jopa 7 000 henkeä.

Suurimpia yksittäisiä työllistäjiä ovat varustamot, joita sataman kapasiteetin lisääminen hyödyttää.

– Kaupunki omistajana tahtoo kehittää sataman toimintaa, jotta syntyy työpaikkoja, Christian Ramberg kiteyttää.

Rambergin mukaan satamasta lähtevä rautatieverkosto mahdollistaa yhteydet kaukaisempiinkin teollisuuslaitoksiin, vaikka tärkeintä on, että 130 000 rekan pyörät jyräävät sataman halki vuosittain. Laivoja käy Turun satamassa kääntymässä vuosittain noin 3 000.

Sataman voimakkaasti kehittyvä toiminta-alue on matkustajaliikenne. Sana ”matkustajaliikenne” on tosin hieman hämäävä, sillä risteilymatkustajien jalkojen alla ruumassa kulkee myös tonneittain tavaraa.

– Esimerkiksi Viking Line on tilannut uuden 40 metriä pidemmän laivan, jossa on huomattavasti enemmän rahtitilaa. Puhtaasti matkustajalaivoja ei siis ole, Christian Ramberg mainitsee.

Varovaista yksityistämistä Varsinais-Suomi koostuu 28 kunnasta, joista 11 on kaupunkeja. Ovatko nämä kunnat keskenään riitapukareita?

– Riippuu asioista. Joissakin asioissa YRITTÄJÄ 2/2011

yhteistyö pelaa, joissakin ei. Esimerkiksi sairaanhoitopuolella yhteistyö on erittäin hyvää, ja perusinfrastruktuurin suhteen ollaan yksimielisiä, Ramberg pohtii.

– Se, missä ei ole päästy vielä pitkälle, ovat kuntarakenne ja elinkeinopuoli.

Kuntaliitoksia on esittänyt erityisesti Turku, joka on kosiskellut naapureitaan.

Vuoden 2009 jälkeen ei maakunnassa ole liitoksia kuitenkaan nähty.

Yritysten toimintaan kuntaliitokset eivät sentään ole juuri vaikuttaneet, sillä Christian Rambergin mukaan yritykset ovat kiinnostuneita lähinnä asiakkaistaan, asuivat nämä missä tahansa. Yritysten kunnallinen rooli on vasta hiljalleen korostumassa.

– Nykyään tuotetaan yhä enemmän

Tepon plussat maakunnasta + Meri + Luonto + Koti + Omat työt ovat löytyneet VarsinaisSuomessa + Jos jossain tehdään töitä, se on Varsinais-Suomi

peruspalveluita yhtiöissä. Jopa niin, että kunnat yksityistävät. Tätä on olemassa kiinteistöpalveluissa ja terveydenhuollon puolella, Ramberg sanoo.

Maakunnasta löytyy Rambergin mukaan mahdollisuuksia aloitteleville yrittäjille. Erityisesti hän mainitsee Turun kaupungin yrityspalvelukeskus Potkurin, josta aloittavat yrittäjät saavat monenlaista tukea.

– Ja asumiskustannukset ovat täällä edulliset esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Jos yrittäjällä on idea, on sille myös edellytyksiä. Yrittäjäjärjestöt verkostoineen ovat myös valmiina auttamaan monella tavalla niin aloittavia kuin jo toimivia yrityksiä, Suomen Yrittäjien Teppo Mikkola lisää. //

MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

71

KOKOAJA m-brain, KUVA Rodeo.fi

Hinta 130 miljoonaa

Paluu 39 viikkotuntiin

Keskisuuret ylistävät

Britannia muuttaa arvolisäverokäy-

Viikoittainen työaika on noussut

Ranskassa poliittisen keskustelun aiheeksi. Tuoreen kyselyn perusteella yritysjohtajat haluavat, että keskustelua jatketaan, sillä heistä 73 prosenttia haluaisi palata takaisin viikoittaiseen 39 tunnin työaikaan. Nyt käytössä olevaa 35 tunnin työaikaa kannattaa johtajista ainoastaan 22 prosenttia.

Ernst & Youngin toteuttaman kyselyn mukaan keskisuuret yritykset ovat tyytyväisempiä asemapaikkaansa Saksassa kuin koskaan aiemmin. Tyytyväisimmät yrittäjät löytyvät Baijerista.

Peter Englisch Ernst & Youngilta sanoo yritysten arvostavan sitä, että Saksa selviytyi talouskriisistä hyvin ja että maan talous on kehittynyt suotuisasti.

Starttialueet vääristäisivät kilpailua

Maksavat liikaa sähköstä

Ruotsin Yrittäjien mukaan hallituksen

Kraftum.se alkaa tarjota Ruotsin

täntöään paikatakseen miljoonien kansalaisten käyttämän porsaanreiän. Muutos kasvattaa erityisesti CD-, DVD- ja tietokonepelien hintaa. Nykylainsäädännön mukaan alle 18 puntaa maksavia tarvikkeita on voinut tuoda Isoon-Britanniaan EU:n ulkopuolelta ilman arvonlisäveroa.

The Forum of Private Business on jo vuosia kampanjoinut porsaanreiän paikkaamisen puolesta ja pitää lakimuutosta tervetulleena. Järjestön Chris Gorman on iloinen hallituksen asiaan kohdistamasta huomiosta, sillä suuryhtiöt ovat voineet hyödyntää verotuksen porsaanreikää huomattavasti pienyrittäjiä helpommin.

Bryssel julkisti suunnitelman Euroopan unioni ottaa askeleen kohti yleiseurooppalaista yritysverojen harmonisaatiota. Esimerkiksi Irlanti aikoo harkita ehdotuksia ”rakentavasti”, vaikka aikaisemmin se tyrmäsi ehdotuksen täysin. Iso-Britannia aikoo harkita, mutta käyttää veto-oikeuttaan. EU:n verokomissaari Algirdas Semeta sanoi, että yritykset voivat harkintansa mukaan liittyä järjestelmään tai pysyä sen ulkopuolella.

Neuvontapiste perustajille

suunnittelema veroale niin sanotuilla starttialueilla toimiville yrityksille vääristäisi kilpailua. Sen sijaan järjestö ehdottaa työnantajamaksujen alentamista kaikilta pienyrityksiltä. Näin saataisiin lisää työpaikkoja.

Haluaa pidentää Ranskalainen yrittäjäjärjestö Medef haluaa tehdä ranskalaismiesten isyyslomasta pakollisen. Lisäksi Medefin mielestä isyyslomaa pitäisi pidentää nykyisestä kestosta. Isyysloma on yhden lapsen saavalle 11 päivää ja kaksosten syntyessä 18 päivää. Myös työjärjestö CFDT kannattaa isyysloman pidentämistä jopa kahden kuukauden pituiseksi. Ranskan työministeri kannattaa ajatusta.

pienyrityksille palvelua, jonka tarkoituksena on auttaa niitä kilpailuttamaan ja vaihtamaan sähkönmyyjiään. Jacob Nordwall Kraftumista kertoo pienyritysten usein maksavan liikaa sähköstään. Kraftum arvioi pienen ravintolan voivan säästää vuodessa jopa 3 000– 5 000 kruunua. Företagarförbundet pitää palvelua tervetulleena. Helppo hintavertailu nykyisen hintaviidakon sijaan on tarpeellinen, uskoo järjestösihteeri Camilla Littorin.

Ranskan pk-yrityksistä vastaava ministeri Frédéric Lefebvre on lanseerannut yrittäjille suunnatun Internetpalvelun. Guichet entreprises -sivustolta saa tietoa uuden yrityksen perustamisesta, ja siellä voi hoitaa yrittäjyyteen liittyviä asioita. Tavoitteena on, että ensi vuoden alkuun mennessä viidennes perustajista käyttäisi sivustoa apunaan.

YRITTÄJÄ 2/2011

UUTISMAAILMA » Poimintoja

72

Ei perinteistä markkinointia Muotiyritys IVANAhelsinki on ollut innova-

tiivinen markkinointiyhteistyössään. Viime kesänä yritys perusti New Yorkiin neljäksi viikoksi pop up -storen, joka ylitti sekä markkinointiviestinnän ja myynnin tavoitteet kirkkaasti. − Projektin työnimi oli Nordic Andy Warhol art gallery.

Näimme yhteistyömahdollisuuden tilan käytössä, kun tila olisi muuten ollut iltaisin tyhjä, tarjosimme esiintyjille tilan ilmaiseksi, Ivana Helsingin Pirjo Suhonen kuvaa.

Esiintyjät ja taiteilijat kutsuivat ystäviään paikalle ja sana liikkeestä ja taidegalleriasta kiiri. Medianäkyvyys oli varmasti suurempaa kuin se olisi ikinä ollut ilman em. yhteistoimintaa.

Niin ikään yhteistyö taidevalokuvaaja Elina Brotheruksen kanssa poiki lukuisia taidenäyttelyitä Tokiota myöten. Ja kuvissa oli IVANAhelsingin vaatteita valokuvaajan itsensä päällä.

70-vuotias Jeeppi

Autokuuluisuus ja se aito ja alkuperäinen

kaupunki- ja off road -maasturi Jeep juhlii tänä vuonna 70. syntymäpäiväänsä. Juhlan kunniaksi yhtiö ensiesitteli Geneven autonäyttelyssä uuden Grand Cherokee -mallin varustettuna uudella 3,0-litraisella turbodieselmoottorilla. Uutta on myös se, että Quadra-Lift-ilmajousitus on nyt ensimmäistä kertaa tarjolla Jeeppiin. Siinä jousituksen korotusvaraa on peräti 105 mm, millä varmistetaan eteneminen myös erittäin huonoissa maastopaikoissa.

Muotoiluvoitto suomalaiselle Heikki Juvonen, joka opiskelee Royal College of Artissa Lontoossa, on voittanut Citroënin järjestämän muotoilukilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella pienikokoinen tulevaisuuden sähköajoneuvo. Juvonen suunnitteli E-3POD Antistaticin, joka on äärimmäisen kevyt kolmipyöräinen ajokki jossakin polkupyörän ja auton välimaastossa. Voittopalkintoon sisältyy kuuden kuukauden työ­ sopimus Citroënin muotoilukeskuksessa.

40 vuotta Eilakaislaa Vuonna 1971 Eila Kaisla perusti yrityksen, jollaista ei Suomessa ollut ennen nähty: henkilöstövuokrausyrityksen. Yritys menestyi ja kasvoi nopeasti niin, että vuonna 1987 Eila Kaisla palkittiin Valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla. Eila Kaisla oli uranuurtaja sekä yrittäjänaisena että henkilöstöpalveluyrittäjänä. Ketjun valtakunnallinen laajentuminen alkoi Oulusta vuonna 1997, ja nyt Eilakaislan toimipisteitä on jo 14 paikkakunnalla Suomessa. Vuonna 2004 yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos, jolloin johtoon astui Eila Kaislan poika Tom Kaisla.

YRITTÄJÄ 2/2011

Erilainen ohjekirja luovuudesta Kasvu on raastavaa ja väistämätöntä.

Marko Kulmalan Kasvu on ohjekirja luovuudesta ja liike-elämästä kiinnostuneille.

Se kysyy ja pohtii: Miten saada aikaan kasvua. Itsessä. Yhtiössä. Toimissaan. Kaikki kasvaa. Kaikki myös kuihtuu. Se on kasvua.

Kasvu on raastavaa ja väistämätöntä, se on voimakasta, huomaamatonta ja yllätyksellistä. Kasvu on monikerroksista.

Kirjoittajan pohdiskeleva ote herättelee lukijan ajattelemaan kirjan teemoja, tarkoituksena tuntuukin olevan ravisuttaa ja rohkaista sanoista tekoihin. Kirjoittaja on paitsi kirjailija myös tuottaja ja ohjaaja.

73

UUTISMAAILMA

Teksti Riikka Koskenranta

Ruokahuollon innovaatioita

Afrikasta maailmalle ja päinvastoin Säilyvyyttä on parannettu uusilla varastointiratkaisuilla Vaikka suurin osa maailman köy-

histä ja nälkäisistä elää maaseudulla, kaupungistumisen myötä nälkä leviää myös kaupunkeihin. Näin todetaan Maailman tila 2011 -julkaisussa. − Jos maapallon väestö yritetään ilmastonmuutoksen uhatessa ruokkia vastedeskin, ja vieläpä hyvin, niin teollista ruoantuotantoa on tarkasteltava aivan uusin silmin, Worldwatch-instituutin pääjohtaja Christopher Lavin herättelee ongelman laajuuteen.

Erityisen vaikea ruokapula on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa kamppaillaan köyhyyden, kuivuuden ja ehtyvän maaperän kanssa. Maailman tila esittelee innovaatioita, joita voidaan ottaa käyttöön laajassa mittakavassa nälän vähentämiseksi. Afrikassa onkin virinnyt monia yksinkertaisia uudistuksia, joilla maa saadaan jälleen tuottamaan ruokaa ja joilla parantaa ruoan säilymistä. − Köyhät afrikkalaisviljelijät osoittavat, että innovaatioita syntyy myös maailman

köyhimmissä yhteisöissä. Ne voivat vaikuttaa ihmisiin ja maapalloon vahvemmin kuin monet uusimmat huipputekniset uudistukset, pääjohtaja Christopher Lavin sanoo.

Tietotaitoa parannettava alusta asti Kehitysmaita vaivaavat edelleen muun muassa varastointiongelmat ja niiden myötä isot hävikit. Länsimaissa varastointiongelmat on ratkottu jo aikapäiviä sitten. Esimerkiksi Sambiassa Japanin valtio, Care International -järjestö ja Yhdysvaltojen kehitysyhteistyövirasto ovat yhdessä paikallisten yritysten kanssa perustaneet Sambian maaseudulle maidonkeräyskeskuksia. Pientilalliset, jotka eivät ole ennen voineet myydä ylimääräistä maitoaan, voivat nyt viedä ylijäämän keräyskeskukseen ja lisätä ansioitaan. Samalla lähimaidon saatavuus paranee, eikä ulkomaisista maitotuotteista olla niin riippuvaisia. Toi-

sessa kirjan esiin nostamassa ”innovaatiossa” pienyrittäjä oppi tekniikan, jonka avulla hän voi sulkea myymänsä maitopussit tiiviisti ja näin parantaa niiden säilyvyyttä.

Teoksen päämääränä on maatalous, jonka avulla nälkä ja köyhyys voidaan voittaa ja joka samalla on sopusoinnussa luonnon kanssa. Myös Afrikan maaperällä biopolttoainekasvit herättävät kysymyksiä. − Kiinalaiset maatalousyritykset ostavat maata Afrikasta kasvattaakseen biokasveja. Niiden tuotanto voidaan hoitaa kestävästi, kun se integroidaan ruoantuotantoon. Biokasvituotanto voi tällöin olla keino saada sijoituksia maatalouteen, Kuinka maailma ruokitaan -hankkeen johtaja Danielle Nierenberg Worldwatchinstituutista kertoo havainnoistaan pitkältä Afrikan-turneelta.

Kirjan tekijöiden tavoitteena on, että avunantajat ottavat opuksen avukseen, kun Afrikan ruokapulaan haetaan ratkaisuja.

PULJU

YRITTÄJÄ 2/2011

74

KOLUMNI

ouni

orhonen

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

Tiedon tapaista Nykymaailmassa ISO VELI valvoo. X-ketjun plussakortin tai Z-osuuskaupan

poonuskortin jos luovutan, hyväuskoinen hölmö kun olen, kohta kyseisen hypermarketin tietokone raksuttaa ja vinkuu. Varo vain, kohta tiedetään minusta kaikki. Paljastuu mitä arkaluontoisimpia yksityiskohtia tuiki intiimeistä asioistani.

Juorulehdet saisivat NIIDEN antamista tiedoista meheviä lööppejä. Voitteko kuvitella, Korhosen perhe joi piimää seitsemän purkkia viikon aikana! Puhumattakaan, että paahtoleipiä paloi kolme viikossa. Lauantaina ostettiin kinkkua! Ja maanantaina jukurttia sekä nenäliinoja! Einespizzaa kolmesti. Huh huh.

JOKU jossakin nauttii varmasti paljastamalla, miten monta Ö-manni-merkkistä

kermajuustoa ja Herra X-mannin maksamakkaraa talven aikana kulutamme. Pitikö NIIDEN nyt tuotakin tutkia, meidän yksityisasioita. Alan jo huolestua.

Tämähän on kamalaa. Juustoa ja makkaraa tulee voida syödä yksilön intimiteetin perustuslaillisessa suojassa. Enkä nyt todellakaan tarkoita mitään navan- tai housunalaisia intiimisuojia! Perhana, ei tämä ole naurun asia, kuka siellä tirskahtelee!

Housualasta tai paremminkin alahousuista kun tuli puhe, teinä en nauraisi. Kohta NE

tietävät, minkä merkkisiä kalsareita käytät ja millaiset on vaihtovälit. Järkytys! Seuraavaksi täsmämainoksia: Kuules nyt Jalmari. Ei vaimo niitä reikäisiä ja lököttäviä enää jaksa katsella. Vuoteen et ole ostanut uusia, avio-onneen ei kohta auta enää Viagrakaan. Kipin kapin ostoksille, terveisin X-ketjuohjauksen kalsarinvaihto-yksikkö?

Kohta NE tietää meistä kaiken, minkä haluat pitää NIILTÄ salassa. Se on VAARALLISTA. Viime viikolla tankkasi Korhonen Savonlinnassa ja männä kuussa Ylöjärvellä. Mitähän se Korhonen lienee sielläkin tehnyt, arvaan PAHIKSIEN SIELLÄ JOSSAKIN miettivän. Näin paljon on ostettu dieseliä, ja bensaakin toiseen autoon. Oikein kahteen ja samassa kuussa.

Taajamassa se on ajanut, tai maantiellä, tai ehkä kaupungissa. Satelliittivetoista seurantaa kaipaisi NE seuraavaksi. Mitäpä syytä Korhosella moiseen ajeluun, olisi pysynyt kotona. Liekö ollut minnekään asiaakaan?

Pekka Sipola

Ja sitten, voi kamaluus? jos NE saavat selville, että nostin neljä kymppiä automaatista Pahnasuon Kitumarketista. Eikös vain kohta Pahnanlaidan Shellin valvontakamerasta NE näe, miten Korhonen lappaa molemmin käsin pennosiaan rahapeliautomaatin kitaan.

Jehna. Mahtoiko siitä mitään jäädäkään, ja minnekäs ne taas käytettiin.

Taas JOKU jossakin urkkii, saa tietokone myöhään yöhön raksuttaa ja lisää synkkiä salaisuuksia Korhosen elämästä paljastaa?

Pitäkää siis poonuskorttinne ja plussapisteenne tiukasti siellä omassa pussukassa älkääkä antako kassalla, ettei KUKAAN saa selville ja paljastettua teistä TODELLA TÄRKEITÄ TIETOJA. Niitä voidaan kerätä ja yhdistää ja siitä seuraa KAMALIA. Puolestanne aina enemmän huolestuneena, Jouni Korhonen YRITTÄJÄ 2/2011

Kovan lajin lukemisto.

a!

at l i t a t Muis

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

VOITA YRITYKSESI LOGO HEIKKI KOVALAISEN AJOHAALARIIN

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS

-KILPAILUUN Ilmoittaudu osoitteessa www.fonecta.ямБ/heikki