yrittäjä 3/2012

10 Grönholm maksaa veronsa Suomeen • 12 Sata vuotta EDUNVALVONTAKOKEMUSTA 38 KAVIAARIA KANSALLE • 49 Eino Grön ei pärjää ilman piilolinssejä

62 Epäonnen voi kääntää onneksi

Teot ratkaisevat

3/2012

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi 12003 12003

6 430034 210078

Maria Ojajärvi toivoo nuorten ymmärtävän koulutuksen, työkokemuksen ja työtodistusten merkityksen. Työn tekeminen pitää olla nautinto.

Sivut 32-37 YRITTÄJÄ 5/2011

Tiedätkö miten rahat on järkevä sijoittaa?

Kun haluat pistää syrjään suuremman summan, OP-sijoitusvakuutus on oivallinen vaihtoehto. Useampi sijoituskohde hoituu yhdellä sopimuksella, ja voit halutessasi vaihtaa kohteita maksutta. Mahdollisista tuotoista ei tarvitse maksaa veroja säästöaikana, vaan ne kerryttävät tuottoa tuoton päälle sopimuksen päättymiseen asti.

Lisätietoja osoitteesta op.fi/vakuutussaastaminen

Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa, jonka asiamiehenä pankki toimii.

PÄÄKIRJOITUS

Nuorisotyöttömyyden tuska Suomessa joka viides nuori on ilman työtä, Espanjassa ja Kreikassa joka toinen.

armo

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Nuorten työttömyysluvut ovat kehittyneet huonoon suuntaa Euroopan talousnäkymien tahdissa.

Nuorten tulevaisuudennäkymät ovat muuttuneet epävarmoiksi, joten uhkana on myös tasapainoisen yhteiskuntakehityksen horjuminen. Joillekin on tullut yllätyksenä, että raskaat ja likaiset perustyöt eivät nuoria enää kiinnosta, mutta suurempi yllätys on, että myös hoivatyötekijöiden kysyntä ylittää tarjonnan.

Tarvitaan toimivat ”oppiSairaanhoitajapula on syntynyt, sillä nuoret sopimustyömarkkinat”, joilla eivät pidä säännöllisestä kolmivuorotyöstä.

Lääkäripulasta on siirrytty hoitajapulaan. oikeasta tekemisestä kiinnos-

Erityinen ongelma on muodostumassa

3

tuneet nuoret löytävät heistä

kuitenkin syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, kiinnostuneet yrittäjät. joiden ainoaksi vaihtoehdoksi uhkaa jäädä elämästään selviäminen ”hengailemalla” tukien varassa. Vastuu näiden nuorten ihmisten tulevasta elämästä on heillä itsellään, mutta suuri vastuu on myös vanhemmilla, koululla, työnantajilla sekä yhteiskunnalla. Tämän vuoksi tarvitaan yhteiset talkoot, joilla syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ohjataan turvalliselle elämänuralle.

Suomen Yrittäjät on näissä talkoissa mukana ja pitää hyvänä, että myös kunnille aiotaan asettaa selkeä vastuu nuorten ohjailusta peruskoulun jälkeen.

Nuorten syrjäytymistä voitaisiin vähentää laajentamalla oppisopimusjärjestelmän käyttöä. Siitä voitaisiin yrittäjien mielestä tehdä toimiva vaihtoehto niille nuorille, joilla laitosmainen opiskelu ei kerta kaikkiaan onnistu. Tarvitaan toimivat ”oppisopimustyömarkkinat”, joilla oikeasta tekemisestä kiinnostuneet nuoret löytävät heistä kiinnostuneet yrittäjät.

Kisällityöt yrityksissä voivat lisääntyä, jos oppisopimus Suomessakin miellettäisiin nuorten kohdalla nimenomaan opiskeluksi eikä vielä työsuhteeksi. Tämän ajattelutavan muutoksen mukaisesti oppisopimuksen alkuvaiheessa pitäisi sallia töitä aloittaville nuorille normaalia alhaisempi palkka. Saksassa alkuvaiheen palkka nuorelle on 400 euroa kuussa ja nuorisotyöttömyys alle 10 prosenttia.

Keskeisten työmarkkinaosapuolten mielestä palkan alentaminen ei kuitenkaan käy.

Tämä näkemys merkitsee sitä, että oppisopimusjärjestelmä ei laajene, ja näin teoreettista opetusta karttavien nuorten yksi hyvä työllistämiskeino jätetään käyttämättä. //

YRITTÄJÄ YRITTÄJÄ 3/2012 1/2012

Toukokuu 2012

50

Kymen kovimmat Vesiliikunta Virtauksessa kaikki oppivat uimaan.

Muita Kymiläisiä osaajia ovat Rakennuspartio Oy, Vainion Villisiat Oy ja Kaslink Foods Oy.

Pääkirjoitus 3

Nuorisotyöttömyyden tuska

Makasiini 6

Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

Strategia

20 Organisaatio ihmisten mukaan 22 Konkurssin jälkeen pää on pinnalla

Kolumni

25 Älä tee mistä pidät!

10 Marcus Grönholm on

tyytyväinen inkoolainen

Talous

Kunniapuheenjohtajat

IT-visiot

12 Yrittäjäjärjestön kehittäjät

Yhteiskunta

16 SY:n tavoitteet kuntavaaleissa 18 Suojelurahapyynnöt huolestuttavat

YRITTÄJÄ 3/2012

26 Valintasi vaikuttavat!

26 Somen tietoturva ongelma yrityksille

Työllistäminen

32 Tekoja nuorten puolesta

22

44

46

Suunnittelija Anne Linnonmaa uskoo suomalaisen tekstiili- ja vaateteollisuuden uuteen nousuun, sillä kuluttajat arvostavat yhä enemmän ekologisuutta ja kestävyyttä.

Hyvä olut tehdään sydämellä ja käsityönä, kertoo Mallaskosken panimon toimitusjohtaja Teemu Lehto. Olutmestari Jyri Ojaluoman mukaan Mallaskosken olut erottuu muista hedelmäisemmän makunsa perusteella.

Somerolainen Timo Ilmonen rakastaa työtään. Hän myy vaatteita ja motoristituotteita.

Työmatkat taittuvat, milläs muullaakaan kuin Harley Davidsonilla.

Vaateteollisuus nousee

Kuohuvaa mallasta

Yrittäjät

38 Kaviaaribisnekseen kylmiltään 42 Hevosiin hullaantunut 44 Olutta käsityönä pienpanimosta 46 Motoristi teki harrastuksesta työn

Mikä moka!

41 Sarjassa yritysjohtajat kertovat

uransa hauskoista virheistä

Ystäväkirja

49 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Menestyjät

50 Kymen kyvykkäät

Nahkaa ja pärinää

Ulkomaat

56 Unelmana peli jokaisen taskussa 58 Yrittäjänä Milanossa

Nyt

61 Ajankohtaista kotimaasta

Kulttuuri

62 Yrittäjät kertovat epäonnistumisistaan

Uutismaailma 65 Poimintoja

Kolumni

66 Itseluottamus on hampaiden harjausta

YRITTÄJÄ 3/2012

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

Nuoruus ja mahdollisuus

Uutta työtä syntyy luovuudesta, rohkeudesta ja riskinotosta Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen on

yhteiskuntamme paha ongelma. Asia oli esillä jo presidentin­­vaalikampanjassa, ja Sauli Niinistö lupasi kääriä hihat asian suhteen. Tilannetta ei tee helpommaksi se, että ongelma on sama koko Euroopassa: EU-maissa on työttömiä nuoria saman verran kuin Suomessa asukkaita.

Suomessa miltei viidennes 15–24-vuotiaista on työttömänä.

Ennakkoluulottomien yritysjohtajien perustama Yllätetään yhteiskunta -yhteisö on käynnistänyt mm. nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen nimeltä Uusien mahdollisuuksien tori. Se luo yhteyksiä yritysten, kaupunkien ja työvoimaviranomaisten välille. Esimerkiksi Vantaalla, Kuopiossa, Uudessa­ kaupungissa ja Huittisissa alle 25-vuotiaiden työttömyys on hankkeen ansiosta laskenut 19–28 prosenttia.

Tässä Yrittäjän numerossa käsitellään enemmänkin nuorisotyötä.

Silkkistä elämää Yrittäjäksi ryhtynyt Marja Kurki lähti vuonna 1955 Atlannin poikki vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin armeijan vanhalla joukkojenkuljetuslaivalla. Samalla mentaliteetilla hän lähti silkkitielle Kiinaan vain kolme vuotta kulttuurivallankumouksen päättymisestä. Hän perusti yhden naisen yrityksensä vuonna 1976, ja nyt siitä on kasvanut kansainvälinen designtalo.

Silkkihuivit ja solmiot ovat tehneet kauppansa, ja nyt oli aika muistella menneitä. Marja Kurjen Silkkitie -muistelmateos (Otava 2012) on samalla tarina yrittämisestä. Hän on ollut maailmanmatkaaja nuoresta pitäen ja ihastunut myöhemmin espanjalaiseen kulttuuriin. Sieltä on ehkä peräisin myös värimaailma. Marja Kurki tietää, että on muitakin värejä kuin musta, harmaa ja beige.

YRITTÄJÄ 3/2012

PIXMAC

6

Aineeton onni Kun Tekes on pannut paukkuja koneisiin ja laitteisiin, nyt se yrittää nostaa Suomen kärkimaaksi aineettomuuden hyödyntäjänä.

Se tarkoittaa, että yrityksen asiakkaan arvostukset, kokemukset ja tunteet muuttuisivat rahaksi. Tai ensin innovaatioiksi.

No ovathan jotkin aineettomat elementit jo nyt kilpai­ luvaltti, vaikkapa toimintavarmuus, ajansäästö, vastuullisuus, ympäristöystävällisyys.

Näkymättömiä yrityksen kilpailun lähteitä ovat myös maine ja brändi. Yritykset kyllä tämän tietävät ja muutkin aineettomat valttinsa.

Mutta ehkä asiakkailta ei ole kaikkea tietoa ja tuntemusta vielä nyhdetty.

7

MAKASIINI

Konttori kädessä

PIXMAC

Ennen vanhaan kun pankki avasi konttorin, lattiat olivat marmoria ja seinällä Edelfelt tai jotain. Nyt Sampo Pankki on avannut konttorin Nokian Lumiaan. Sen emo Danske Bank on ollut edelläkävijä mobiilipalveluissa, se toi ensimmäisenä Pohjoismaissa verkkopankin iPhoneen ja tablet-tietokoneelle. Sammon tablet-pankki sai ensimmäisenä kolmena kuukautena heti 10 000 käyttäjää. Siellä voi junaa odotellessa tehdä myös osakekauppaa ja sijoittaa rahastoihin.

Muutkin pankit tarjoavat mobiilipalveluja. Kohta kai näytetään kassalla vain kännykän ruutua.

»»Pirjo Karhu on menestynyt Venäjän markkinoilla ja rohkai­ see muita yrittäjiä.

Venäjälle Meillä on vieressä 145 miljoo-

nan asukkaan valtavat markkinat, jossa talous ja ostovoima kasvavat.

Siis Venäjä. Sinne kannattaa ponnistella mieluummin kuin kaukaiseen Kiinaan, joka on vaikea markkina-alue.

– Mielestäni pk-yritys voi aloittaa toimintansa Venäjällä turvallisesti, kunhan on hyvä bisnesidea ja toimii kokeneiden asiantuntijoiden kanssa jo heti toiminnan suunnitteluvaiheessa. Näin välttää turhat kulut ja karikot jo toiminnan alussa, sanoo menestyneen tili- ja kirjanpitotoimiston perustanut Pirjo Karhu Lappeenrannasta.

On hyvä tietää, että Venäjä investoi lähivuosikymmeninä suuria summia infrastruktuurinsa uudistamiseen. Tämä luo myös suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia Venäjän markkinoilla, myös palvelualoilla.

Verokarhu vastassa

Yrittäjä maksaa palkansaajaa enemmän Keväällä lehdissä oli uutinen, jota kaikki yrittäjät jo uumoilivat: yrittäjän verot ovat korkeammat kuin palkansaajan. Suomen Yrittäjät teki selvityksen ja näytti uumoilun toteen. Järjestö laski veroasteet yrittäjien keskimääräisestä veronalaisista tuloista, jotka vuonna 2010 olivat 40 686 euroa. Tällä tulolla yrittäjän veroaste oli 33,2 prosenttia ja palkansaajan 29,7 prosenttia.

Yrittäjä maksaa lakisääteisiä vakuutusmaksuja noin tuplasti ja laskennallista yritysveroa noin viisi kertaa enemmän kuin palkansaaja.

Vuosina 2005–2010 yrittäjien keskimääräinen kokonaisveroaste oli 33–35 prosenttia. Tiedämme, ettei ”keskimääräistä” yrittäjää ole olemassakaan, vaan kaikki ovat yksilöitä.

YRITTÄJÄ 3/2012

8

MAKASIINI

¼¼Tatu Ylönen perusti tietoturvayhtiön vuonna 1995. Se oli välillä pörssissä, mutta nyt hän haluaa yrityksensä takaisin.

Yrittäjän persoona rules

Takaisin juurille

Yrittäjän henkilökohtaiset

Tatu Ylönen, joka perusti nuorena SSH-

ominaisuudet painavat yhtä paljon kuin itse yrityksen liike­ idea. Yrittäjän perusominaisuuksia ovat todellisuudentaju, tarmokkuus, luotettavuus, sikeys, luova äly – siinä muutama ominaisuus, joita pääomasijoittajat seuraavat, kun harkitsevat sijoittamista uusiin yrityksiin.

Gustav von Hertzen, seniori­pääomasijoittaja, toteaa: ”Alkuvaiheessa liikeidean arviointi on varsin vaikeaa, se on kuin arpapeliä. Kun tapaa ihmisen, siinä oppii jo tuntemaan jonkin verran. Yrittämisessä harvoin se alkuperäinen idea lentää sinänsä, vaan sen pitää kehittyä, muuntua, jopa muuttua aivan toisenlaiseksi, kun se joutuu todellisuuden kanssa tekemisiin.

Liiketoimintasuunnitelman pitää olla joustava ja jatkuvasti kehittyvä ja konkretisoitua. Liian tiukka strategia alkuvaiheessa on vain haitaksi. Joskus hullut ideatkin ovat loppupeleissä olleet tuottavia.”

Communications-firman (sittemmin tietoturva­ yhtiö Tectia) halusi palata yrittäjäksi ja vetää yhtiönsä pois pörssistä. Hän voisi viettää leppoista elämää, mutta yrittäminen ja uusien asioiden luominen kiinnostavat.

Hän sanoo myös, että pörssissä olevan yrityksen pitää elää ahtaasti neljännesvuosittaisessa rytmissä. Pörssielämä tarkoittaa myös raskasta kirjanpitosäännöstöä. Ylönen on tehnyt ostotarjouksen kaikista Tectian osakkeista toisen yrityksensä Causal Computing nimiin. Hän on palannut myös hallituksesta yritykseensä hands on -hommiin eli toimitusjohtajaksi.

Edessämme on suurenmoinen jakso vuodesta.

Nautitaan kesästä ja tavataan syyskuussa.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 30. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi

Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi Riikka Koskenranta (äitiyslomalla) riikka.koskenranta@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä, PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novatech Easymatt 100 g Kannen kuva Jarkko Virtanen

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

Riski bisnes Yrittäjän elämässä sattuu ja tapahtuu.

Mitä pidemmälle osaat katsoa, sitä paremmin menestyt.

Kaikki lähtee varautumisesta ja riskien tunnistamisesta.

Käyttämällä rahan ja hengen asiantuntijaa turvaat omaa ja perheesi elintasoa, yritystoiminnan jatkuvuutta ja avaintyöntekijöittesi sitoutumista.

Ja kun aika koittaa, voit siirtää yrityksesi kilpailukykyisenä seuraavalle sukupolvelle.

www.mandatumlife.fi/yritykset

10

HÄN » Marcus Grönholm on tyytyväinen inkoolainen TEKSTI Olli Hakala, KUVA Jari Alanen

Hän

Marcus Grönholm

Taustat juuret Olen syntynyt Espoossa ja muuttanut Inkooseen vuonna 1990 isän puolen suvun maatilalle.

Olin muuttaessani 22-vuotias.

Ihminen Ainakin ajattelen olevani kiltti.

Ehkä myös vähän itsekäs ja pe­ rik­siantamaton.

Opinnot Olen käynyt peruskoulut Espoos­sa ja maatalouskoulua Inkoossa.

Perhe ja vapaa-aika Vapaa-aika kuluu vaimon ja kolmen lapsen kanssa.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Kauppalehteä. Olen huono lukemaan mitään muuta kuin lehtiä.

Jos saan kirjoja, niin yritän lukea ne läpi, mutta säännöllisesti luen useita sanomalehtiä ja moottoriurheilulehtiä.

Aiempi työelämä

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi

Olin aikoinani kesätöissä Tallbergillä Helsingin Lauttasaaressa, vuosi taisi olla 1984 ja olin varastohommissa. Sen jälkeen olen ollut maanviljelijänä kymmenen vuotta ja ralliautoilijana kymmenen vuotta.

Voisin suositella montaakin paikkaa. Uusi-Seelanti on kaunis ja sellainen, missä ei monien tule käytyä. Olen käynyt siellä kymmenen kertaa, joka kerta ajamassa.

Yleensä kilpailumatkoilla ei tosin ole aikaa katsella nähtävyyksiä.

YRITTÄJÄ 3/2012

Työstä Työn sisältö Kauppakeskus Strandin pyörittäminen. Kauppakeskuksessa on kolmessa paikassa omaa toimintaa: ravintola, kuntosali ja venetarvikeliike, jossa on myös vapaa-ajan tavaroita.

Vaimolla on lisäksi kaksi liikettä.

MIKÄ MOTIVOI Tekeminen ja tietysti siinä onnistuminen.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Vielä on aika paljon saavuttamatta!

Suurin asia on ehkä saada kauppakeskus Strand oikein loistamaan.

RALLIAUTOILIjalta useiN kysytty kysymys Niitä kysymyksiä on aika paljon.

Esimerkiksi ”Voiko vielä kiristää?”, ”Mitä luulet Loebin tekevän?” ja ”Millaiset oli olosuhteet?”. //

11

Ralli opettaa periksiantamattomuutta Monet suomalaisista huippukuljettajista, niin formula- kuin rallimaailmastakin, asuvat uransa aikana ja sen jälkeen ulkomailla. Kaksinkertainen ralliautoilun maailmanmestari Marcus Grönholm sen sijaan on asunut Inkoossa vuodesta 1990, kun ensimmäinen lapsi syntyi.

– En ralliautoilu-uran jälkeen oikeastaan har­ kinnut muuttamista tai yrityksen perustamista muualle kuin Suomeen, Grönholm sanoo.

– Lapset olivat silloin pieniä, ja sen takia oli parempi olla Suomessa. Itsekin viihdyn täällä niin hyvin.

Entinen ammattikuski reissasi ajovuosinaan jopa 250 päivää vuodessa, mutta maksoi aina veronsa Suomeen.

– Se on vaan velvollisuus, vaikka joskus tuntuu

että verotus voisi olla kevyempikin. Aina olen Suomessa asunut, hän sanoo.

”Tuntuu hyvältä näin” Grönholmin aloitti moottoriurheilu-uransa vuon­na 1981 motocrossilla mutta siirtyi vuonna 1987 ralliin. Grönholm on eniten MM-osakilpailuvoittoja saavuttanut suomalainen.

Grönholm rakennutti kauppakeskus Strandin jo moottoriurheilu-uran viimeisen ammattilaiskautensa aikana. Ura loppui vuonna 2007, ja Strand nousi samana vuonna Inkoon keskustan kupeeseen, pienvenesataman viereen. Muutos urheilijasta kauppakeskuksen omistajaksi oli melkoinen.

– Monta uutta asiaa piti oppia, hän myöntää.

– Ralliuralta oppi ainakin sen, ettei heti ensimmäisten vastoinkäymisten jälkeen anna periksi.

Yrittäjänä kaikkein vaikeinta minulle on johtaa ja se, että työntekijöitä kohtaan on pakko olla tietyllä tavalla tiukka, Grönholm pohtii.

Uransa aikana ex-kuski oli jatkuvasti esillä urheiluohjelmissa ja mediassa. Kauppakeskus juhli tänä keväänä viisivuotisjuhliaan, ja yrittäjän arki alkaa mediaesiintymisten osalta olla hiljaisempaa.

– Alussa kaikki halusivat haastatteluja.

Minulta kyseltiin koko ajan, että miltä nyt tuntuu, Grönholm muistelee.

– Onneksi nyt tilanne on vähän rauhoittunut ja tuntuu ihan hyvältä näin. Luulisin että perhe on iloinen, kun elämä muuttui pysyvämmäksi.

Ainakin vaimo Tessa on ollut tyytyväinen.

YRITTÄJÄ 3/2012

12

KUNNIAPUHEENJOHTAJAT » Yrittäjäjärjestön kehittäjät ¾¾Näillä miehillä on yhteensä sadan vuoden kokemus yrittäjien edun­ valvonnasta. Eino Rajamäki, Risto Heikkilä ja Ensio Romo ovat Suomen Yrittäjien kunniapuheenjohtajia.

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVAT Pekka Sipola

Elämäntapana yrittäjyyden edistäminen

SY:n kunniapuheenjohtajat Risto Heikkilä, Ensio Romo ja Eino Rajamäki ovat tehneet yrittäjyyden edistämiseksi töitä hartiavoimin vuosikymmenien ajan. Ja homma ei vielä ole valmis – näillä miehillä riittää yhä intoa vaikuttaa.

Suomen Yrittäjien

kunniapuheenjohtajilla on yhteensä lähes sata vuotta kokemusta yrittäjäjärjestön luottamustehtävistä.

– Paras onnistumisemme on työttömyysvakuutusmaksun laskeminen kuudesta prosentista yhteen ja puoleen prosenttiin ensimmäisen palkkamiljoonan osalta, Suomen Yrittäjien kunniapuheenjohtaja Eino Rajamäki YRITTÄJÄ 3/2012

arvottaa yrittäjäjärjestön aikaansaannoksia.

– Pudotus oli niin merkittävä, että moni jäsen tienasi kymmenen vuoden jäsenmaksut siinä kerralla, hän jatkaa.

Ensio Romo ja Risto Heikkilä, yrittäjäjärjestön kunniapuheenjohtajia hekin, nyökyttelevät vieressä Rajamäen arviolle hyväksyvästi.

– Tämä oli todella merkittävä osoi-

tus yrittäjäjärjestön vaikuttamistyöstä, he kaikki toteavat.

Järjestön saavutuksia on vaikea listata arvojärjestykseen.

– Eräs tärkeä onnistuminen on ammatillisessa koulutuksessa olevien oppilaiden työharjoittelujärjestelmän syntyminen. Taistelimme opetusministerin ja -hallituksen kanssa asiasta monta vuotta. Se, että työharjoittelu

13

Vauhtia päällä yhä edelleen Jo eläkeiässä olevat kunniapuheenjohtajat eivät malta lepäillä vielä laakereillaan. Risto Heikkilä on yhä aktiivisesti mukana yritystoiminnassa. Lisäksi hän on yli kymmenen yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

– Osa yrityksistäni on omiani ja osa taas ulkopuolisia. Aamusta iltaan riittää kyllä duunia, Heikkilä hymyilee.

Myös Ensio Romo on hallitusammattilainen.

Lisäksi hän häärii mukana vaimonsa yrityksissä.

– Olen heidän täysipäivänen autokuskinsa, hän vitsailee.

Eino Rajamäki on innostunut mukaan kummiyrittäjyystoimintaan.

– Toimin siellä mentorina nuorille ja aloitteleville yrittäjille. Olen myös poikani yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Osallistun seniorina myös Seinäjoen Yrittäjien ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaan.

on nykyään automaattista opiskelijoille, on mielestäni yrittäjäjärjestön ansiota, painottaa Heikkilä.

Romollakin on hyvä edunvalvontavoitto mielessä.

– Saimme yhteistyöllä yrittäjien oman oppisopimuskoulutuksen läpi. Se oli minusta merkittävä asia yrittäjien oman kouluttautumisen takia, hän kertoo.

Arvokas perustamis­ kokous Nykymuotoinen Suomen Yrittäjät sai virallisesti alkunsa 5. syyskuuta 1995 Finlandia-ta-

lossa järjestetyssä perustamiskokouksessa, kun Pienteollisuuden keskusliitto PKT ja Suomen Yrittäjäin keskusliitto SYKL perustivat Suomen Yrittäjät ry:n.

Syyskuun viides päivä on nyttemmin vakiintunut suomalaisen yrittäjän päiväksi.

Perustava kokous huipentui siihen, kun lähes sadan jäsenjärjestön edustajat allekirjoittivat vuorollaan perustamiskirjan. Tilaisuus on jäänyt sekä Risto Heikkilän että Ensio Romon mieliin järjestöuran hienoimpana hetkenä.

– Kyllä se minun järjestöurani huippuhetki oli, Heikkilä arvioi.

Työttömyys poistuu, jos siihen annetaan lupa Yrittäjä-lehti kysyi Suomen Yrittäjien kunniapuheenjohtajilta, mitä he tuumivat joistakin ajankohtaisista yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Pohdittavaksi päätyi esimerkiksi nuorityöttömyys, kuntauudistus ja yrittäjän sosiaaliturva.

Yrittäjäjärjestön kunniapuheenjohtajat Risto Heikkilä, Ensio Romo ja Eino Rajamäki ovat huolestuneita nuorten tämän hetkisestä työllisyystilanteesta. He kuitenkin uskovat, että yritykset pystyvät auttamaan asiassa.

– Yritysten markkinatilanne antaa mahdollisuuksia nuorisotyöttömyyden poistamiseen. Suuri muutos nykytilanteeseen saadaan kuitenkin vain, jos työmarkkinajärjestöt ja poliittiset puolueet antavat työttömyyden poistamiseen luvan. Silloin keskustellaan saavutettuun etuun puuttumisesta, Risto Heikkilä muistuttaa.

Romo ja Rajamäki uskovat oppisopimuskoulutuksen olevan yksi ratkaisu.

– Nuorten oppisopimuskoulutus on saatava ajan tasalle. Palkkauksen pitää olla alussa pienempi ja nousta nuoren edistymisen mukaan. Myös koulutuskorvaus pitää saada sellaiselle tasolle, joka korvaa ope-

tusta vastaavan työpanoksen yrittäjälle, Romo painottaa.

– Oppisopimuskoulutuksen voimakas kehittäminen ja siitä informointi on ehdottoman tärkeää, uskoo myös Rajamäki.

– On myös panostettava voimakkaasti Sanssi-kortin tapaisiin toimiin, joissa nuorta kannustetaan itse hakemaan työtä, ja samalla tuetaan yritystä palkkakustannuksissa, hän jatkaa.

vat liikevaihtoon nähden ylivoimaiseksi toteuttaa. Kuntien osto-organisaatioiden tuleekin kehittyä ja katsoa omien lähiyritysten etuja tulevaisuudessa paremmin, vaatii Romo Rajamäen nyökytellessä vieressä.

Tasa-arvoa sosiaaliturvaan

Yrittäjän sosiaaliturva-asiat otetaan eduskunnassa käsittelyyn tämän vuoden syksyllä. Yrittäjäjärjestön konkaripuheenjohHankintapolitiikkaan tajat toivovatkin, että käsittelyyn päätyisi osaamista myös yrittäjän puolison työttömyysturvaasiat.

Tuleva kuntauudistus ei herätä puheen– Yrittäjäperheen sosiaaliturvassa on johtajissa suuria tunteita – kunhan tasavielä paljon korjattavaa ihan tasa-arvonpuolinen hankintapolitiikka turvataan. kin vinkkelistä katsottuna. Esimerkiksi yri– Kuntarajat eivät näyttele yrittäjälle suurtakaan osaa, mutta hankintapolitiikan tyksen ajautuessa taantumaan tai kriisiin, keskittyminen entistä suurempiin yksiköi- yrittäjäperheen jäsenten työttömyysturva hin tuo kyllä selvää uhkakuvaa, joka on jo on paljon jäljessä palkansaajien vastaavasta turvasta, Rajamäki muistuttaa. toteutunut kuntakoon kasvaessa, HeikNäin uskoo myös Ensio Romo ja Risto kilä arvioi.

Heikkilä.

– Kun kuntien koko kasvaa, kasvaa – Emme tarvitse sen suurempia etuimyös toteutettavien projektien sekä ostosuuksia – vain tasa-arvon lain edessä, he jen koko. Tällöin pienet yritykset jäävät tuumaavat yhdessä. pois toimituksista, kun projektit kasvaYRITTÄJÄ 3/2012

14

Ensio Romo • Pienteollisuuden keskusliiton puheenjohtajana vuodesta 1991.

Varapuheenjohtajana Suomen Yrittäjissä vuonna 1995.

• Yrittäjänä LVI-alalla.

• Perheeseen kuuluu vaimo, yksi lapsi ja kaksi lastenlapsi.

• Harrastuksena matkailu, hyvän ruuan laitto, mökkeily ja koiran kanssa ulkoilu sekä Mestari- ja kisällikiltatoiminta viime vuosina.

Rajamäen uran huippukohta on puolestaan hieman aiemmin pidetty Suomen Yrittäjien perustamiseen tähtäävän aiesopimuksen allekirjoitustilaisuus Suomalaisella Klubilla.

– Se oli lähtölaukaus tämän päivän suuren yrittäjäjärjestön perustamiselle. Oli myös hieno hetki olla mukana perustamiskokouksessa Finlandia-talossa, hän muistelee.

Järjestön huima kehitys Heikkilä, Romo ja Rajamäki pitävät kaikki yrittäjäjärjestön kehityskaarta huikeana.

– Olen ollut mukana 1970-luvulta saakka. Tänä aikana kehitys on ollut huimaa. Suomen Yrittäjistä on tullut edunvalvontajärjestö. Alkuaikoina järjestö oli enemmänkin sosiaalinen verkosto kunta- ja aluetasolla, Rajamäki muistelee.

Heikkilä muistelee, että nykymuotoisen Suomen Yrittäjien syntyvaiheilla järjestössä keskityttiin uskottavuuden lisäämiseen.

– Tutkittu tieto oli kaiken tekemisen pohjana. Sillä linjauk-

sella luotiin tämänkin päivän toiminnan pohja.

Romo aloitti järjestöuransa PTK:ssä. Hän oli PTK:n luottamustoimissa kaikkiaan 20 vuotta.

– Me olimme tuolloin pieni järjestö ja koetimme pitää todella kovaa ääntä, Romo nauraa.

– Muistan, kun itse aloitin yritystoiminnan, yrittäjä oli ihmisten mielikuvissa koko kansan perikatoon saattaja ja yhteiskunnan vihollinen numero yksi.

Niistä ajoista yrittäjien arvostus on muuttunut kovasti, hän jatkaa.

Tammikuun kihlaus uusiksi Vaikka paljon on saatu aikaa harmittaa kunniapuheenjohtajia, että perinteiset työmarkkinajärjestöt ovat jatkuvasti saaneet hoitaa koko yrittäjäkentän asioita.

– Viimeisen puolenvuoden aikanakin perinteiset työmarkkinajärjestöt on kutsuttu kahdesti tekemään maan hallitukselle esityksiä suurinta osaa yrittäjäkenttää kuulematta, sanoo Heikkilä.

Rajamäki on samoilla linjoilla

Pienyrittäjien pitäisi olla kaikessa työelämää koskevien Eino Rajamäki asioiden päätöksenteossa mukana.

1800-luku

1930-luku

1989

1990

1991

Pienteollisuuden keskusliiton (PTK) juuret ulottuvat 1800-luvulle.

Suomen Yrittäjäin Keskusliiton (SYKL) edeltäjäjärjestö perustettu 1930luvun alussa.

PTK ja SYKL aloittavat tunnustelut liittojen yhdistämisestä. PTK:n puheenjohtaja Matti Niemi ja SYKL:n puheenjohtaja Eino Rajamäki aloittavat tiiviin yhteistyön.

Tasavallan Presidentti myöntää ensimmäisen Yrittäjäneuvoksen arvonimen SYKL:n puheenjohtaja Eino Rajamäelle.

Ensio Romo valitaan PTK:n puheenjohtajaksi.

YRITTÄJÄ 3/2012

1993 SYKL:n puheenjohtaja Eino Rajamäki ja PTK:n puheenjohtaja Ensio Romo sopivat, että järjestöjä ei fuusioida, vaan perustetaan yhdessä uusi yrittäjäjärjestö.

15

Eino Rajamäki • Puheenjohtajana vuosina 1985–1994 Suomen Yrittäjäin Keskusliitossa.

• Yrittäjänä autovaraosaalalla.

• Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi.

• Harrastuksena liikunta monessa muodossa sekä mökkeily.

Mukana myös yrittäjä­ kummitoiminnassa mentorina.

– EK:n päätös lopettaa perinteinen tupo-järjestelmä oli hänestä tarpeellinen.

– Pienyrittäjien pitäisi olla kaikessa työelämää koskevien asioiden päätöksenteossa mukana. Eduskunta ja poliitikot pitää saada tämän asian puolelle. Kansa on jo valmis siihen, että tällainen merkittävä työnantajajoukko osallistuu kaikkiin työelämän kysymyksiin kysymyksiä koskeviin neuvotteluihin.

Kaikki kunniapuheenjohtajat painottavatkin, että työmarkkinajärjestöjen vuonna

1939 solmima ”Tammikuun kihlaus” olisi arvioitava uudelleen. Perusteitakin löytyy.

– Katsokaa, ketkä tänä päivänä työllistävät eniten, ja pkyrityksien lukumäärää. Miten tällainen suuri joukko ei ole mukana näissä keskusteluissa mukana, Rajamäki kysyy.

– Pk-yritykset ovat vastuullinen taho, joka pitää Suomen nykyään ikään kuin hengissä.

Suuryrityksille ei voi enää tänä päivänä antaa yksin tällaista mandaattia, joka heillä on iän kaiken ollut, painottaa myös Heikkilä. //

Risto Heikkilä • Puheenjohtajana Suomen Yrittäjäin Keskusliitossa vuonna 1995.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja vuodesta 1996 vuoteen 2002.

• Yrittäjänä monilla aloilla – puusepänteollisuus, matkapuhelin ala, kiinteistötoiminta.

• Perheeseen kuulu vaimo ja neljä lasta sekä 11 lastenlasta.

• Harrastuksina hiihto ja hölkkä sekä extreme-lajit. Kokeiltu on laskuvarjohyppyä, koskenlaskua ja muita hullutuksia.

1994 PTK ja SYKL allekirjoittavat marraskuussa Suomalaisella Klubilla aiesopimuksen, että etujärjestöt yhdistetään perustavat yhdessä uuden järjestön. Liittokokouksessa Rovaniemellä Eino Rajamäki nimitetään SYKL:n kunniapuheenjohtajaksi.

1995

1996

1997

2011

Risto Heikkilä aloittaa SYKL:n puheenjohtajana.

Syyskuun viides päivä Suomen Yrittäjät ry perustetaan Finlandia-talolla. Järjestön puheenjohtajaksi valitaan Risto Heikkilä ja varapuheenjohtajaksi Ensio Romo.

Suomen Yrittäjien toiminta aloitetaan virallisesti vuoden alussa Kaisaniemessä Helsingissä.

Eino Rajamäki nimitetään SY:n kunniapuheenjohtajaksi.

Risto Heikkilä ja Ensio Romo nimitetään järjestön kunniapuheenjohtajiksi Seinäjoen Yrittäjäpäivillä.

YRITTÄJÄ 3/2012

YHTEISKUNTA » SY:n tavoitteet kuntavaaleissa

16

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen

Taloustaitoa valtuustoihin

Syksyn kuntavaaleissa valitaan uusiin valtuustoihin jäsenet. Yrittäjäjärjestön tavoitteena on tuoda päätöksentekoon taloustuntemusta, josta kaikki kuntalaiset hyötyvät.

Yrittäjien paikallisyhdistys toimii jokaisessa kunnassa. Paikallisten yrittäjäyhdistysten tehtävä on vaikuttaa kuntien päätöksiin, elinkeinopolitiikkaan ja yrittäjien toimintamahdollisuuksiin. Yleisenä tavoitteena on yrittäjyyden edistäminen ja työllisyyskehityksen parantaminen.

Suomen 336 kunnassa toimii 404 yrittäjäyhdistystä, joissa on 4 000 luottamushenkilöä.

Valtuustoissa työskentelee yli 1 000 yrittäjävaltuutettua.

Yrittäjäjärjestö on mukana tekemässä kuntien elinkeinopoliittisia ohjelmia ja strategioita. Työvälineenä kunnissa käytetään mm. yrittäjäkyselyyn perustuvaa yritysvaikutusten arviointia, jonka tulokset kertovat, että kunnan päätöksenteolla on suuri vaikutus elinkeinojen edistämiseen, työllisyyskehitykseen ja kunnan palvelu-

PIXMAC

Suomen

TEKSTI Tuomas Telkkä

Kunnallisjohdon seminaarissa arvioidaan elinkeinopolitiikkaa Suomen Yrittäjien perinteikäs tapahtuma kokoaa kuntavaikuttajat Jyväskylään 23.–24. toukokuuta.

Kunnallisjohdon seminaari on elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka, jossa yrittäjät, vaikuttajat ja kuntapäättäjät yhdessä arvioivat kuntapolitiikan uusia linjauksia ja tarvittavia rakenteiden uudistamistarpeita.

Kunnallisvaalivuonna haluamme antaa virikkeitä ja ajatuksia kuntien elinkeinopolitiikan kehittämiseen. Seminaarissa on esillä myös ajankohtainen kuntauudistus ja sen

YRITTÄJÄ 3/2012

vaikutukset kuntien elinkeinopolitiikkaan, kertoo elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen Suomen Yrittäjistä.

Seminaarissa julkistetaan Suomen Yrittäjien kunnallisvaali­ ohjelma. Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta yhdessäoloa unohtamatta.

Iltatilaisuudessa oman näkemyksensä suomalaisista kunnista, kuntapäättäjistä ja yrittäjistä esittää taiteilija Jukka Puotila.

17

Pienet ja keskisuuret yritykset sekä yrittäjät tuottavat yhdessä henkilöstönsä kanssa pääosan kunnallisverosta. tuotannon uudistamiseen.

Kunnallisvaalien alla yrittäjäjärjestö haluaa kertoa kunnan elinvoimatekijöistä, sillä yrityksillä on keskeinen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin luojana.

Käytännössä pienet ja keskisuuret yritykset sekä yrittäjät tuottavat yhdessä henkilöstönsä kanssa pääosan kunnallisverosta. Yritykset maksavat yhteisöveroa ja tuottavat palvelut sekä tavarat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Lisäksi yrittäjät tekevät suuren osan kuntien urakoista ja tuottavat monipuo-

lisia palveluita kuntalaisille.

Kuntien asema ja tehtävät ovat murroksessa. Kuntauudistus tulee muuttamaan kuntien rakenteita ja tehtäviä sekä vaikuttamaan kuntien elinkeinopolitiikkaan. Yrittäjäjärjestöllä on tärkeä tehtävä huolehtia pk-yritysten toimintaedellytyksistä uudistuksen edetessä.

Kuntamuutosten tavoitteena ovat kuntalaisten palveluiden parantaminen, toiminnan tehostaminen ja kustannusten alentaminen. Lisäksi arvioidaan, että yhdyskuntarakenne eheytyy, kun-

tien väliset raja-aidat madaltuvat ja yritysten toimintaedellytykset paranevat.

Uhkana ovat yritysten kannalta suuremmat hankintakokonaisuudet, jolloin pk-yritysten mahdollisuudet osallistua palveluiden tuottamiseen saattavat heiketä. Samoin yrittäjien osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen voi vaikeutua.

Syksyn kunnallisvaalit ovat paikallisvaalit. Yrittäjäjärjestön tavoitteena syksyn kuntavaaleissa on kuntalaisten ja yritysten paras. //

»»SuomiAreenassa keskusteltiin viime vuonna taloudesta ja vero­ ratkaisuista varatoimitusjohtaja Timo Lindholmin analyysin pohjalta.

TEKSTI Eeva Ketvel, KUVA SuomiAreena

Yhteistyössä järjestettävä Yrittäjyyspäivä Porin jo perinteisellä SuomiAreenalla on tänä kesänä uutuus, kokonainen Yrittäjyyspäivä torstaina 19. heinäkuuta. Yrittäjyyspäivän järjestävät yhdessä Suomen Yrittäjät, Kauppalehti, Kuntalehti ja Pörssisäätiö. Jokirannassa Barco-ravintolalaivan edustalla on yhdessä järjestettyjä yrittäjätapahtumia aamupäivästä myöhäiseen iltapäivään.

– Yhdessä saamme vahvemman tapahtuman yrittäjäaiheiden ympärille, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala perustelee ideaa.

Kun järjestäjiä on monta, näkökulmat ja käsittelytavat vaihtelevat kiinnostavasti.

Yhteistyöstä saa voimaa ja näkyvyyttä myös tapahtuman markkinointiin, kun käytössä on peräti kolmen eri tahon mediat – Suomen Yrittäjien ja Satakunnan ja Porin Yrittäjien mediat, Kauppalehti ja Kuntalehti.

Päivän tapahtumien yhteisenä teemana ovat syksyn 2012 kunnallisvaalit ja niiden vaikutus yrittäjille.

– Yrittäjillä ja kunnilla on yhteisiä intressejä muun muassa hankinnoissa,

palvelutuotannon uudistamisessa ja kuntauudistuksessa, Kujala listaa.

Suomen Yrittäjillä on SuomiAreenalla myös oma tapahtuma. Keskiviikkoiltapäivänä 18.7. SuomiAreenan pihassa Antikatu 2:ssa käydään tiukka keskustelu nuorten työllistämisestä. Suomen Yrittäjät on esittänyt ratkaisuksi uudenlaista oppisopimusmallia. Yrittäjäjärjestön puheenjohtaja Mikko Simolinna saa paneeliin keskustelukumppaneikseen mm. arkkipiispa Kari Mäkisen ja asuntoministeri Krista Kiurun.

YRITTÄJÄ 3/2012

18

YHTEISKUNTA » Suojelurahapyynnöt huolestuttavat TEKSTI Esa Tuominen, HENKILÖKUVA Esa Tuominen

AC

M

PIX

Suojeluraha kummittelee

Keskusrikospoliisissa on havaittu, että laiton velanperintä on viime aikoina ”jalostunut” joissakin tapauksissa suojelurahojen perinnäksi.

Suojelurahan

perintä on ilmiönä Suomessa uusi, koska suomalaiset yrittäjät ovat tähän asti saaneet olla rauhassa monista muista maista tutuilta ”mafiosoilta”.

– Viimeisten kymmenen vuoden aikana on sattunut useita tapauksia, joissa jengit ovat perineet yrittäjien välisiä laillisia velkoja. Nyt olemme törmänneet tapauksiin, joissa mitään velkaa ei ole ollut olemassa, vaan yrittäjiltä on vaadittu puhdasta suojelurahaa, kertoo rikoskomisario Jussi Oksanen KRP:stä.

– Pidän ilmiötä erittäin huolestuttavana. Kysymys on uudenlaisen, muista maista tutun perinteen rantautumisesta Suomeen.

Oksanen ei halua määritellä aloja, joilla suojelurahavaatimusten koh-

YRITTÄJÄ 3/2012

teeksi joutuneet yrittäjät toimivat. Hän ei myöskään kerro tapausten lukumäärää. Suojelurahan perijät ovat luvanneet yrittäjälle maksun vastikkeeksi mahdollisuuden ”toimia rauhassa”.

– Sen verran voin sanoa, että suojelurahan perintään liittyviä havaintoja on tullut ilmi useammalla paikkakunnalla. Pelkään, että näiden lisäksi on vielä joukko tapauksia, jotka jäävät piiloon, koska yrittäjät eivät ilmoita asiaa poliisille.

Oksanen kehottaa yrittäjiä ottamaan heti yhteyden paikallispoliisiin, mikäli he joutuvat tekemään tuttavuutta suojelurahan perijöiden kanssa.

– Jos lähtee leikkiin mukaan eli ryhtyy maksamaan kiristäjille, ollaan menossa vaarallisille vesille.

Suojelurahojen perijöiden ruokahalulla on nimittäin taipumus kasvaa syödessä.

– Väkivallalla uhkaaminen laittoman maksun saamiseksi on aina vakavaa.

Tässä vaiheessa kysymys on vielä varsin marginaalisesta ilmiöstä. Ellei siihen puututa päättäväisesti nyt, kun se vielä on vasta alkuasteella, voi siitä tulla ikäväkin ongelma, rikoskomisario Oksanen korostaa.

Uutta yrittäjille Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Jari Jokilampi pitää suojelurahan perintää aivan uutena ilmiönä suomalaisille yrittäjille.

– Televisiosta on nähty, että mafia rie-

19

huu Italiassa ja muualla, mutta Suomi on saanut olla näiltä konnilta rauhassa. Ehkä meidän lintukotoaikamme on nyt sitten päättynyt.

Jokilampi kehottaa suojelurahan kiristyksen kohteeksi joutuneita yrittäjiä rohkeasti ottamaan yhteyttä yrittäjien omaan järjestöön. Esimerkiksi Pirkanmaan Yrittäjillä on turvallisuustoimikunta, josta löytyy eri alojen asiantuntemusta ja halua auttaa.

– Paras tietysti olisi heti ottaa yhteyttä poliisiin. Jos tämä kynnys on kuitenkin liian korkea, niin hyvä olisi ottaa yhteyttä yrittäjäjärjestöön.

Samaa mieltä on Pirkanmaan yrittäjien turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja Juha Turunen.

– En suosittele ketään jättämään asiaa sikseen. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan tällaista tilannetta. Turvallisuustoimikunnassamme on eri alojen asiantuntijoiden lisäksi edustus myös poliisista ja pelastuslaitokselta, joten apua löytyy, Turunen sanoo.

Sekä Jokilampi että Turunen ovat yhtä mieltä siitä, että poliisin resursseja ei tällaisessa tilanteessa pidä enää karsia.

– Suomen poliisi on korruptoimaton ja nauttii kansalaisten luottamusta. Rikollisille välittyy aivan vääränlainen viesti, jos poliisin määrärahoja ja virkoja ruvetaan karsimaan, herrat muistuttavat. //

¾¾Jari Jokilampi (vas.) ja Juha Turunen haluavat ottaa suojelurahojen kiristäjiltä luulot pois jo nyt, kun ilmiö on vasta kehittymässä Suomessa.

Suojelurahan perintään liittyviä havaintoja on tullut ilmi useammalla paikkakunnalla.

Tehokkuutta maksamiseen, säästöä hallinnointiin Business Eurocard tuo tehokkuutta yrityksesi taloushallintoon, sillä korttimaksaminen on jopa viisi kertaa edullisempaa kuin yksittäisten ostolaskujen käsittely.

Kortin avulla ostojen, hankintojen ja matkakulujen hallinnointi on helppoa ja läpinäkyvää.

Palveluun kuuluu Yrityskortti, Matkatili sekä kuluseurantaa helpottava Online-palvelu. Edullinen vuosimaksu on 40 euroa. Hae korttia ja osallistu arvontaan osoitteessa www.luottokunta.fi/business_eurocard.

Ajattelevan yrityksen kortti

20

STRATEGIA » Organisaatio ihmisten mukaan

TEKSTI Olli Hakala, KUVA Aleksi Poutanen

Omistajanvaihdos vaatii rohkeita päätöksiä

Omistajanvaihdoksen jälkeen koko yrityksen organisaatio on uudessa tilanteessa ja hyvän tuloksen saavuttaminen vaatii paljon niin omistajalta kuin organisaatioltakin.

– Uusien

omistajien on tärkeää laittaa itsensä peliin, olla oma rehellinen itsellensä ja tehdä rohkeita päätöksiä. Rohkeat päätökset usein sattuvat, mutta luovat luottamusta pitkällä aikavälillä, Suomen kaupunkiautot oy:n osakas Ilkka Tiainen kuvailee.

Tiainen on ollut mukana neljässä yrityksessä, joista kolme on hänen itse perustamiaan. Hän pitää kasvun saavuttamista omistajanvaihdoksen jälkeen haastavana.

– Samaan aikaan pitää saada uutta puhtia ja meininkiä yritykseen, mutta toisaalta myös parantaa kannattavuutta YRITTÄJÄ 3/2012

ja saada uusia asiakkaita, hän sanoo.

– Urakka pitää tehdä, jotta saadaan uusi organisaatio luottamaan valittuun suuntaan, Tiainen perustelee.

Uuden aloittaminen rankkaa Tiainen itse haluaa tällä hetkellä keskittyä startupien sijasta olemassa oleviin yrityksiin.

– Ero on uuden ja olemassa olevan yrityksen välillä on selkeä, sillä vanhassa yrityksessä pääsee pureutumaan liiketoimintaan: mitä voitaisiin tehdä toisin,

mitä voidaan myydä lisää ja löytyykö uusia asiakasryhmiä, hän sanoo.

– Uuden starttaaminen on puolestaan todella rankka prosessi ja sen vieminen nollasta tuloskuntoon vie 3–5 vuotta.

Tuotteet, ihmiset ja asiakkaat saattavat muuttua monta kertaa matkan aikana.

Hyvä tiimi, hyvä tulos Tiaisesta tuli Suomen kaupunkiautot oy:n osakas vuonna 2010 yrityskauppojen jälkeen. Hän uudisti yhdessä muiden omistajien kanssa hinnoittelun, kalus-

»»Ilkka Tiainen pitää uuden hengen puhaltamista vanhaan organisaatioon haastavana tehtävänä. City Car Clubissa uusittiin muun muassa yrityksen kohderyhmä.

ton, visuaalisen ilmeen, kohderyhmät ja yrityksen johdon.

– Myyntihengen luomisen on oltava tärkein prioriteetti. Kaikki riippuu ihmisistä, sillä hyvä tiimi tekee tuloksen, Tiainen sanoo.

– Paras organisaatio syntyy parhaista ihmisistä. On tärkeää uskoa omiin päätöksiinsä ja omaan intuitioonsa, koska aikaa voi kulua vuosia, että toteutetut muutokset alkavat näkyä arjessa ja tuloksessa.

Uusissa yrityksissä hyvä henki saadaan luotua helpommin eikä muutosvastarintaa ole. Hyviä työntekijöitä on kuitenkin vaikea löytää, sillä ihmiset kasvavat rooleihinsa ja kehittyvät niissä ajan mittaan.

– Toisaalta vanhan organisaation uudistaminen on vaikeaa, koska ihmiset ovat lähtökohtaisesti muutosta vastaan. //

Monen tekijän summa • Yksittäisen yrityksen näkökulmasta omistajanvaihdos tarkoittaa uutta yrittäjää ohjaimissa ja myyjän siirtymistä eläkkeelle tai muihin toimintoihin.

• Yrityksen myyjän on tärkeää pitää huolta yrityksensä myyntikunnosta.

• Onnistuessaan omistajanvaihdos tarkoittaa liiketoiminnan jatkuvuutta, kehittymistä ja työpaikkojen turvaamista.

• Omistajanvaihdokset voivat olla mahdollisuus myös kasvuyrittäjyydelle ja kansainvälistymiselle.

• Yksittäisen yrityksen kasvun lisäksi omistajanvaihdokset antavat tilaisuuden yritysostoille ja liiketoimintojen yhdistämiselle aiempaa kilpailukykyisemmiksi kokonaisuuksiksi.

Lähde: Suomen Yrittäjät ry

SINI PENNANEN

21

NÄKÖKULMA

Anssi Kujala, SY:n varatoimitusjohtaja

Lisää yrityskauppaa!

Suomen Yrittäjien jäsenten keskuudessa omistajanvaihdoksiin liittyvät haasteet nousevat yhä vahvemmin keskusteluun. Yrittäjät kysyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla apua elämäntyönsä jalostamiseen.

Mielestäni onkin niin, että paljon puhuttu omistajavaihdosten aalto on nyt tulossa.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa tilastokeskuksen laskema yritysten kokonaislukumäärä laski sitten vuoden 1994. Samaan aikaan Uusyrityskeskukset ovat raportoineet uusperustannan hiipumisesta nyt alkuvuonna.

Omistajanvaihdoksista pitää nyt puhua. Taustalla on erityisesti huoli yritysten jatkuvuudesta suurten yrittäjäikäluokkien saavuttaessa eläkeiän. Onnistunut omistajanvaihdos edellyttää pitkäjänteistä suunnitelmaa sekä jatkajaa perheen sisältä tai ulkopuolista ostajaa.

Omistajanvaihdos ei kuitenkaan ole pelkästään ikääntymisestä johtuva. Esimerkiksi yrittäjä haluaa realisoida työnsä jo aiemmin (ennen ikääntymistä) tai yrittäjä näkee, että yritystä tai tuotetta pitää jalostaa laajemmalla pohjalla.

Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan peräti 50 000 yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnasta seuraavaan viiden vuoden aikana.

Tämä luo huomattavan haasteen: Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan kun työllis-

tämisen vastuu on siirtymässä yhä enemmän pk-yrityksille.

Tämä murros voi tuoda myös mahdollisuuksia uuteen nousuun, jos vain yrityksille löytyy kehittämishaluisia ostajia ja yhteiskunta kannustaa kasvuun.

Kaikkien etu Elinkeinopolitiikan painopisteenä on ollut uusien yritysten perustaminen. Nyt tulee kiinnittää huomiota yritysten ostoon ja kehittämiseen.

Euroopan komission teettämän tutkimuksen mukaan uuden yrittäjän on kolme kertaa turvallisempaa käynnistää yrittäjyys jo toimivan yrityksen pohjalle kuin perustaa aivan uusi yritys.

Omistajanvaihdos ei tyypillisesti ole sitä, että ostaja jatkaa yritystoimintaa samalla mallilla kuin yrityksen myyjä. Yrityksen ostaja kehittää ja päivittää liiketoimintaa oman näkemyksensä mukaan. Monien yritysten pelastus on kasvuun tähtäävä uusi yrittäjä, joka tunnistaa markkinoilla olevan kasvupotentiaalin.

Olemme Suomen Yrittäjissä vuosia tuoneet esiin näitä haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi pitkään toiminut Yrityspörssimme on vakiinnuttanut paikkansa hyvänä yrityksien kauppapaikkana. Nyt on aika toimia entistä laajemmin onnistuiden omistajanvaihdosten puolesta.

Yrityspörssi – Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnit­ televalle. Yrityspörssistä löytyy yli 400 myytävää yritystä (toukokuu 2012). www.yritysporssi.fi

YRITTÄJÄ 3/2012

22

¼¼Anne Linnomaan mielestä vaatebisnek­sen mahdollisuuksia aliarvioidaan vieläkin.

Kannattaisi katsoa, mitä Tanskassa ja Ruotsissa tehdään.

YRITTÄJÄ 3/2012

Strategia » Konkurssin jälkeen pää on pinnalla TEKSTI Päivi Kapiainen-Heiskanen, KUVAT Pekka Sipola

Tekijästä

kouluttajaksi

Yrittäjän on varauduttava muuttamaan suuntaa tai luopumaan, ekomuodin edelläkävijä Anne Linnonmaa sanoo. Nyt hän jakaa omaa osaamistaan uusille tulokkaille.

Omaa nimeä

kantavan neulemalliston vaatesuunnittelija Anne Linnonmaa loi vuonna 1991 ja sai avattua sille välittömästi kansainväliset markkinat. Liikevaihto kasvoi yli kahteen miljoonaan euroon. Vuosien varrella voimakas kasvu ja isot koneinvestoinnit johtivat käyttöpääoman loppumiseen.

Hän myi oman tuotemerkkinsä 2007 ja siirtyi tuotemerkin uuden omistajan, Virke-konserniin kuuluneen, Mixxxit Oy:n palkkalistoille pääsuunnittelijaksi. Uuden omistajan suhtautuminen ekologisuuteen ja malliston ideologiaan oli niin erilainen, että hän irtisanoutui syksyllä 2009 ja jätti konsernin 3.1.2010.

Nyt Linnonmaa jatkaa sivutoimisena yksinyrittäjänä keskittyen kouluttamiseen. Häntä työllistää Omnia-opetuskonsernin World Design Capital -hanke neljä päivää viikossa, ja viidennen hän konsultoi ely-keskusten ProStart-ohjelmissa uusia yrittäjiä.

– Usein yritysneuvojat eivät ole itse toimineet yrittäjinä. Minä tunnen kuviot oman kokemukseni kautta, Anne Linnonmaa selventää.

Yrittäjäpolkunsa hän aloitti jo 14-vuotiaana.

Vuosien varrella kotimaisen vaatetusteollisuuden toimijat tulivat tutuiksi ensin myyjänä, sitten suunnittelijana.

– Jokaisesta työpaikasta lähti mukaan palanen, jota hyödynsin omaa yritystä perustaessani.

Hän laskee suunnitelleensa tuotemerkkinsä alla reilusti yli puoli miljoonaa erilaista vaatetta naisille, miehille ja lapsille. Muille tehtyjen tuotteiden määrää ei pysty laskemaan.

– Kun tekee paljon, tulee valtava osaaminen.

Suunnittelutoimisto IdeAnne Oy syntyi 1984.

Anne Linnonmaa Oy ja oma tuotemerkki näkivät päivänvalon 1991, kun suunnittelija oli 37-vuotias.

Ennen yritysten perustamista hän teki niistä perusteelliset liiketoimintasuunnitelmat.

– Tulen pienirahaisesta perheestä, jossa opin arvostamaan sitä, että langanpätkätkin hyödynnettiin. Mallistossani design oli numero yksi, sitten tuli hinta-laatusuhde ja kolmantena ekologia, johon liittyi tuotteiden pitkä elinkaari. Vaatteet valmistettiin orgaanisesti viljellystä puuvillasta, joka tuli Perun vuoristosta pieniltä tuottajilta. Alussa perheitä oli kolme, lopulta 255.

YRITTÄJÄ 3/2012

23

24

Ekologisuutta arvostava kuluttaja tarkastelee vaatteen hintaa per käyttökerta.

Mixxxit Oy, sen emoyhtiö Virke ja Teks-Invest tekivät konkurssin joulun alla 2011.

Tuotanto perustui innovaatioihin Yhteistyökumppaneiden kanssa syntyi innovatiivinen tuotantotapa, jossa vaatteet neulottiin raakalangasta omalla tekniikalla, värjättiin ja käsiteltiin myrkyttömäksi entsyymeillä.

Tänään ekologisuus ja innovatiivisuus ovat valtavirtaa. Linnonmaan mukaan edelläkävijöiden on edelleen vaikea saada viestinsä perille.

– Meillä palvotaan kerrallaan yhtä alaa tai asiaa. Innovaatioiden tunnistus ja tukeminen edellyttäisivät, että muut tajuavat, mistä on kyse. Vaatebisneksen mahdollisuuksia aliarvioidaan vieläkin.

Kannattaisi katsoa Tanskaa ja Ruotsia, Linnonmaa opastaa.

Alalla muhii mahdollisuuksia

Anne Linnonmaa

• Vuoden muotitaiteilija, 1999.

• Kultainen vaatepuu, 2003.

• Presidentti Tarja Halosen Linnan juhlapuku, 2005.

Yrittäjän on reagoitava nopeasti Yrittäjyydessä Anne Linnonmaata viehättää erilaisten asioiden salamannopea eteneminen.

– Ajatuksenani oli teettää kaikki alihankintana. Vuoden 1999 alussa minun oli kuitenkin pakko ostaa alihankkijani tehdas Mikkelistä. Ostaessani tehtaan päätin tehdä siitä parhaan mahdollisen.

Rahoitusta löytyi alueellisesta EteläSavon pääomarahastosta. Hän sai kuitenkin huomata, miten henkilökeskeisiä pääomasijoittajien toimet ovat. Paperille kirjatut lupaukset toisen rahoituskierroksen ehdoista sulivat, kun rahasto yhdistyi suurempaan, Tekniaan.

Nuorella ja voimakkaasti investoineella yrityksellä oli pulaa käyttöpääomasta. Tilanne kärjistyi 2007, kun Saksan markkinoilla kysyntä notkahti ja Venäjällä kysyntä kasvoi. Saksalaisasiakkaat olivat maksaneet säntillisesti ja factoring hoiti käyttöpääoman, mutta sama ei toiminutkaan Venäjällä.

YRITTÄJÄ 3/2012

• Helsingin yrittäjänainen, 2006.

• Vuoden nainen, 2006.

• Suunnitellut vaatteita seuraaville yrityksille: Kuusinen, Teinituote, Scantex, Selma, Tutta-tuote, Iki-Asu, Modena, Apriko, Ewald, Mix-vaate, Jousi-Asuste, Polar Promotion, Fenno-Sport, Aros-puku, Nacoltuote, Napite ja Aadahl (Norja).

• Naisyrittäjäkeskuksen hallituksen jäsen ja Helsingin yrittäjänaisten jäsen.

– Aloin jo 2003 etsiä suurempaa omistajaa, koska omat rahkeeni eivät riittäneet kunnon kasvuun, Linnonmaa paljastaa.

Kun tuotemerkki myytiin Virke Oy:lle, palkkalistoilla oli 25–32 ihmistä.

Luvuista paljastuu, että naisvaltaisella alalla 30 prosenttia työntekijöistä on äitiyslomalla.

– Suhtauduin omaan tuotemerkkiin niin, että sen pitää pysyä pinnalla silloinkin, kun en ole enää mukana.

Nyt Anne Linnonmaa kouluttaa ja valmentaa aloittavia luovien alojen yrittäjiä.

– Vaatetusalalla oli valmistuessani 7 000 työpaikkaa, nyt on 5 700 työpaikkaa ja eritasoisia suunnittelijoita koulutetaan satoja vuodessa. Yrittäjyys olisi yksi vaihtoehto, mutta sitä ei ole integroitu opetukseen. Toisaalta meillä ei ole yhtään ompelijaa tai puuseppää liikaa.

Yritänkin rakentaa siltoja korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden välille, että he oppisivat yhteispelin jo opiskeluaikana.

Hän yrittää tasoittaa aloittavien yrittäjien tietä.

– Oli hienoa, että löysin aikanaan mentoreiksi alan huippujohtajia, joiden kanssa voin ihmetellä asioita ja puhua samalla tasolla. Mentorointi on nyt puolestaan minulle suuri ilo.

Linnonmaa uskoo suomalaisen tevateollisuuden uuteen tulemiseen.

– Meidän palkkatasolla on vaikea kilpailla kiinalaisen köyhälistön kanssa, mutta ihmisten riistäminen globaalisti on lyhyt tie kuljettavaksi.

Tulevaisuuden menestyjäyrityksissä hän näkee itselleen tuttua ajattelua.

– Design, hinta-laatusuhde ja ekologinen aspekti ovat tärkeitä. Ekologisuutta arvostava kuluttaja tarkastelee vaatteen hintaa per käyttökerta. //

Anne Linnonmaa kertoi juuri ennen lehden painamista, että hän on ostanut tuotemerkkinsä takaisin.

25

KOLUMNI

R A AR lf lf

ehn ehn

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Yrittäjyydestä sanotaan paljon tyhmää. Se ymmärretään usein väärin, ja sen Åbo Akademissa, Turussa. toimia säännöstellään tavoilla, jotka voivat saada raavaan miehen itkemään turhautumiKirjoittaja on liiketaloustieteen professori sesta. Mutta keskustelu yrittäjyydestä sisältää myös salakavalampia piirteitä, väittämiä Åbo Akademissa, Turussa. jotka päältä päin vaikuttavat järkeviltä mutta jotka voivat olla varsin turmiollisia. Näitä löytyy ennen kaikkea niistä “hyvistä neuvoista”, joita me kaikki niin mielellämme jaamme aloittaville nuorille yrittäjille.

Yksi näistä on seuraava neuvo, jonka voi löytää monesta kirjasta ja esityksestä: ”Tee jotain sellaista ”Tee tuote itsellesi” ja ”tee mistä pidät!” Tämä ei ole neuvon ainoa muoto. ”Tee sitä mitä rakastat!” ja ”Luo tuote jonka itse ostaisit!” mistä pidät” ovat vaarallisia ovat suosittuja variaatioita – mutta idea on sama. neuvoja, koska ne rajoittavat Katso itseäsi, käytä tätä inspiraationa ja luo tämän pohjalta yrityksesi. mahdollisuuksiamme.

Tämä on salakavala neuvo, koska se ei ole aina huono. Välillä on tilanteita, jolloin se on suorastaan loistava. Mutta yhtä tavallista, ehkä jopa tavallisempaa, on että se vie nuoren yrittäjän väärille teille. Kun me luomme jotain itsellemme tai itsestämme lähtevää, me keskitymme ennen kaikkea siihen, mikä meistä on kivaa ja mitä me jo osaamme. Emme piittaa siitä, mitä tämä maailma tarvitsee. Unohdamme myös, että ne asiat, joista me pidämme, voivat aika helposti olla asioita, joista kovin moni muukin meidän kaltaisemme pitää.

Tämä voi johtaa siihen, että nuoret yrittäjät syövät itse itsensä.

Esimerkkinä tästä voimme todeta, että juuri nyt tarvitsemme paljon, paljon nuoria yrittäjiä luomaan firmoja ja konsepteja vanhenevalle kansalle. Tarvitsemme nuoria, jotka uskaltavat rakentaa palveluinnovaatioita ja kehittää tuotteita ihmisille, joiden kokemuksista he tietävät kovin vähän. Harmaantuvassa yhteiskunnassa olisi kauhistus, jos kaikki nuoret yrittäjät tekisivät vain niitä juttuja, jotka heitä eniten kiinnostavat ja loisivat maailman, jossa meillä olisi tuhansia kivoja iPhone-pelejä ja aivan liian vähän innovaatioita, jotka ratkaisevat yhteiskunnan suuria ongelmia.

”Tee tuote itsellesi” ja ”tee mistä pidät” ovat vaarallisia neuvoja, koska ne rajoittavat

mahdollisuuksiamme. Tästä syystä olisikin tärkeää, että yhä useampi nuori yrittäjä pyrkisi tekemään niitä asioita, joista hän ei pidä – mutta jotka voivat olla muiden joukossa kovinkin pidettyjä. Tämä tarkoittaa, että nuoren täytyy katsoa maailmaa laajemmin kuin oman kaveripiirinsä kautta, tutustua toimiin, jotka eivät häntä välittömästi kiinnosta, ja etsiä inspiraatiota paikoista, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä.

Toisin sanoen, nuorelta yrittäjältä vaaditaan samaa, jota vaaditaan kaikilta: kykyä katsella maailmaa luovasti ja ilman ennakkoluuloja. Luovuus ei ole sitä, että saadaan kaverit hymyilemään. Päinvastoin, se on juuri mukavuusalueella kellumista. Joten yllätä maailma, tee jotain josta et pidä. // YRITTÄJÄ 3/2012

Pekka Sipola

Älä tee mistä pidät!

26

TALOUS » Valintasi vaikuttavat!

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Pixmac

Harmaalle taloudelle

köniin!

Arkiset valinnat ovat tehokkaampia nakertamaan harmaan talouden toiminta­mahdollisuuksia kuin jo tapahtuneisiin rikoksiin kohdistuvat toimet.

Ennaltaehkäisy on paras tapa torjua harmaata taloutta ja laitonta toimintaa.

1 2 3

Pidä omat veroasiasi kunnossa. Huolehdi yrittäjänä

veroista, eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta. Yrittäjämaksuja ei kannata vältellä, sillä yrittäjän sairaus- ja työttömyyspäivärahatkin lasketaan eläkevakuutuksen pohjalta.

Tarkista löytyykö yritys rekisteristä. Ostaessasi koti­ talous- ja remontointipalveluja tarkista, että yritys on ennakkoperintäja alv-rekisterissä (www.ytj.fi).

Pyydä aina ostoksistasi kuitti. Voit torjua harmaata taloutta vaatimalla ostoksestasi aina kuitin. Monesti kysytään, tarvitseeko asiakas kuittia. Kuitin pitäisi kuitenkin olla itsestäänselvyys, vaikka itse ostos olisi kuinka pieni. Kuitti on asiakkaalle todistus siitä, että maksu on tapahtunut.

YRITTÄJÄ 3/2012

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Kutsumattomat vieraat voivat yllättää yrityksesi koska vain.

Olisiko aika hankkia kameroilla varustettu hälytysjärjestelmä?

Uusi Sonera Yritysvartija tuo kunnollisen hälytysjärjestelmän pientenkin yritysten ulottuville. Huippuedullinen kuukausimaksu sisältää videovalvontakamerat ja muut laitteet sekä netissä toimivan hallintapalvelun. Hälytykset voit ohjata itsellesi, yrityksen muille avainhenkilöille tai vartiointiliikkeelle.

Tilaa omasi täältä: • Sonera Myyntipalvelu 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) • Sonera Kaupat • www.sonera.fi/yritysvartija

Vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yritysvartija

Peruspaketti

29

90

€/kk

24 kk sopimus alv 0 %

28

½½Sosiaalinen media on Petri Saloselle tärkeä, päivittäinen työväline.

YRITTÄJÄ 3/2012

IT-visiot » Somen tietoturva ongelma yrityksille

29

TEKSTI Johanna Penttilä, KUVAT Tytti-Lauhava Kääriäinen ja Sophos

Somessa

tietoturvauhka yrityksille Sosiaalisen media edellyttää suurta huolellisuutta yritysten käytössä, sillä vakoiluohjelmat, roskapostit ja erilaiset virukset vaanivat. Lisäksi kilpailevat yrittäjät saattavat metsästää uusia kontakteja päästäkseen tärkeiden yritysten sisäpiireihin.

Sosiaalisen median lähes rajat-

tomat mahdollisuudet houkuttelevat yhä useampia yrityksiä. Parhaimmillaan sosiaalinen media tukee yrityksen liiketoimintaa ja muuttaa sekä toimintatapoja että työkulttuuria avoimempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Vakoiluohjelmat, roskapostit ja erilaiset virukset vaanivat kuitenkin varomatonta some-käyttäjää.

Viime vuonna hakkereiden näyttävien hyökkäysten kohteiksi joutuivat mm. lääkeyhtiö Pfizerin Facebook-sivut sekä uutisyhtiö NBC:n Twitter-tili, jonka salasana päätyi hakkereille viruksen avulla.

Pitkän linjan sosiaalisen median käyttäjän, yrittäjä Petri I. Salosen mielestä sosiaalisen median suurin uhka tulee yrityksen sisältä.

– Sosiaalinen media on lähtenyt alun perin yksityiskäytöstä ja levinnyt pikkuhiljaa yritysten käyttöön. Saamme lukea jatkuvasti tapauksista, joissa työntekijällä ei ole ollut käsitystä yrityk-

sen sosiaalisen median linjauksista ja siitä, mikä on julkista tietoa ja mikä taas ei.

Yhdysvaltain Dallasissa omaa pilvipalveluiden strategiakonsultointiyritystä TellusInternationalia luotsaava Salonen sanoo, että hänen aktiivisesti sosiaalisia medioita hyödyntävällä yrityksellään on hyvin selkeät pelisäännöt somen käytöstä.

– Käyttöoikeudet yrityksen sosiaalisen median tileihin ovat vain muutamilla, luotetuilla yrityksen avainhenkilöillä, jotka ovat sisältökysymysten lisäksi perillä myös teknisistä tietoturvavaatimuksista.

Erilaiset sosiaaliset verkostot tuovat mukanaan sosiaalisia hyväksikäyttäjiä, henkilöitä, jotka haluavat hyötyä toisista.

– Jokunen vuosi sitten hyväksyin Facebookkaverikseni puolitutun henkilön. Pian huomasin, että hän oli käyttänyt minua ja kontaktejani hyväkseen päästäkseen asiakkaanamme olevan

YRITTÄJÄ 3/2012

30

Ihmiset eivät aina ymmärrä, että yksityishenkilö, bisnes­henkilö ja henkilön yritys ovat kaikki samaa brändiä. suuren, kansainvälisen yrityksen sisäpiireihin.

Salonen harkitsee nykyisin sosiaalisen median kontaktipyyntöjä huolella, tarkistaa henkilön taustat ja miettii pyynnön taustalla olevia motiiveja.

– Yritän pohtia, haluaako kontaktipyynnön lähettänyt henkilö myydä minulle jotain vai onko hän mahdollisesti tuleva asiakas tai yhteistyökumppani.

Yksityinen ja julkinen brändi Salosen mukaan ihmiset eivät aina ymmärrä, että yksityishenkilö, bisneshen-

kilö ja henkilön yritys ovat kaikki samaa brändiä. Niitä on hänen mukaansa mahdotonta erottaa toisistaan. Ihmiset eivät voi profiloida itseään eri sosiaalisissa medioissa erilailla, vaan sähköinen jalanjälki liittää nämä kaikki yhteen. Hyvä lähtökohta on muistaa, että sosiaalinen media on aina julkinen yksityisyysasetuksista huolimatta. Ne eivät ole koskaan täysin luotettavia.

– Omasta sosiaalisesta verkostosta ei voi eliminoida aivan täysin kaikkia riskitekijöitä. Mitä enemmän on kontakteja, sitä enemmän on myös riskejä. Jollain se voi olla vaikkapa sukulainen, joka ajattelemattomilla kommenteilla, linkeillä tai

kuvilla voi vaurioittaa brändiä.

Salonen opettaa niin perheelleen kuin työntekijöilleen, että verkossa ei pidä tehdä mitään sellaista, mitä ei tekisi muutenkaan. Jos jonkin asian ääneen sanominen arveluttaa, ei sitä pidä mennä myöskään kirjoittamaan Internetiin.

– Peräänkuulutan niin sanottua digitaalista järkeä. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa matkustaessani en koskaan paljasta verkossa tarkkaa sijaintiani. //

Työntekijät avainasemassa Tietoturvayhtiö Sophoksen johtava tietoturva-asiantuntija Chester Wisni­ ewski haluaa ratkaista ongelmat monipuolisesti.

– Useimmat yritykset etsivät sosiaalisen median tietoturvaan pelkästään teknisiä ratkaisuja, mutta ne kattavat vain pienen osan ongelmasta.

Toki ajan tasalla olevat tietoturvaohjelmistot ovat hyvä lähtökohta, mutta ongelman ratkaisut lähtevät ihmisistä ja yrityksistä.

– Yritysten vastuulla on asettaa ja kertoa kaikille työntekijöille selkeät linjaukset siitä, mitä työntekijöiden odotetaan pitävän salassa.

Yksi suurimmista yritysten sosiaalisen median tietoturvaongelmista liittyy hänen mukaansa siihen, kuinka yhteisille some-tileille pääsy rajataan vain niille henkilöille, joilla on siihen oikeus.

Kun vielä muutama vuosi sitten yritykset rajoittivat työntekijöidensä sosiaalisen median työpaikkakäyttöä, ovat rajoitukset lievenemässä tai poistumassa kokonaan. Tästä aiheutuu myös ongelmia.

– Etenkin kansainväliset yritykset

YRITTÄJÄ 3/2012

haluavat, että työntekijät ympäri maailmaa voivat olla yhteydessä asiakkaisiin esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä.

Käyttäjämäärät ja mainostajat kiinnostavat Myös yhä lisääntyvä päätelaitevalikoima tuo tietoturvaongelmia. Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan vuoteen 2016 mennessä vähintään puolet yritysten sähköpostiliikenteestä tapahtuu tableteilla, älypuhelimilla ja muilla kannettavilla päätelaitteilla. Reilut 30 prosenttia Sophoksen tutkimukseen vastanneista sanoi, että heillä ei ole salasanaa yrityksen älypuhelimessa.

– Kannattaa huolehtia siitä, että myös mobiililaitteet, kuten tabletit ja älypuhelimet, ovat suojattuja. Tämä on tärkeää varkauksien takia.

Wisniewski muistuttaa, että sosiaaliset verkostot ovat usein huomattavan paljon kiinnostuneempia lisäämään omia käyttäjämääriään ja sitä kautta houkuttelemaan mainostajia kuin huolehtimaan tietoturvasta.

½½Lentokenttien ja kahviloiden avoimet verkot ovat Chester Wisniewskin mukaan suuri riski, joten tiedot pitäisi salata asi­ anmukaisesti myös tableteissa ja mobiili­ laitteissa.

– Facebook on parantanut viime aikoina hieman tietoturvaa, he tarjoavat esimerkiksi mahdollisuuden HTTPS-salaukseen.

Lopuksi Wisniewski antaa muutaman hyvän neuvon yrityksen verkkobrändin vaalimiseksi ja suojaamiseksi hakkereilta.

– Valitse vahva salasana siitäkin huolimatta, että se täytyy kirjoittaa ylös.

Entä, jos jotain ikävää tapahtuu?

– Sitä ei pidä pelätä liikaa, virheitä sattuu ja niistä oppii. Avoimuus ja rehellisyys ovat avainasemassa myös sosiaalisessa mediassa.

UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet.

Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4–1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin.

UUSI FORD TRANSIT alkaen 28.748,52 € (+ toim. kulut 600 €)

Tervetuloa tutustumaan!

Ford Transit Van -mallisto alkaen 28.748,52 € (autoveroton suositushinta 24.650 € + arvioitu autovero CO2päästöllä 178 g/km 4.098,52 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO2-päästöt 178–252 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transit-mallistoon Euro 4 moottoreilla.

ford.fi/hyotyajoneuvot

32

TYÖLLISTÄMINEN » Tekoja nuorten puolesta TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Jarkko Virtanen

Miten töitä

nuorille?

Joka viides alle 24 -vuotias nuori on ilman työtä. Nuorten työllistäminen ja syrjäytymisen estäminen on tämän vuoksi noussut keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi.

Tarvitaan uusia linjauksia, mutta mitä ne voivat olla. Tähän vastaavat menestyvät yrittäjät Mika Mäkeläinen, Timo Lappi ja Maria Ojajärvi.

Nuorten

tempputyöllistäminen ei auta, sillä tarvitaan rakenteisiin meneviä uudistuksia, joilla taataan, että nuoret pääsevät opiskelujensa jälkeen töihin ilman odotteluaikaa. Aikaisemmin ammatti- ja korkeakouluopinnot johtivat nuoret turvalliselle urapolulle, jolloin nuori voi perustaa perheen, hankkia asunnon ja toimia yhteiskunnan arvostettuna jäsenenä.

Yrittäjä Mika Mäkeläinen sanoo, että sijaintiin ja ilmastoon emme voi vaikuttaa. Saaren kokoisesta Suomesta on mutkikkaampi matka markkinoille kuin kilpailijoilla. Kilpailukykymme rapautuu myös omien päätöstemme seurauksesta.

– Meidän tulisi pyrkiä korjaamaan pikaisesti niitä asioita, jotka ovat täysin meidän omissa käsissämme. Työehdot ovat yksi korjattavista asioista, Mika Mäkeläinen sanoo.

– Kaikille osapuolille lienee selvää se, että tarvitsemme kipeästi vakaampia

YRITTÄJÄ 3/2012

työmarkkinoita. Viime vuonna lakoista taisi olla yli 90 prosenttia laittomia.

Suomen Yrittäjät on puhunut paikallisen sopimisen puolesta, jotta työntekijät ja yrittäjä yhdessä voisivat sopia joustavasti työn tekemisen ehdoista molempien osapuolten niin halutessa. Tällöin esimerkiksi heikossa markkinatilanteessa olisi mahdollista joustaa työajoissa ja palkoissa yhteiseksi parhaaksi, ja vastaavasti hyvinä aikoina työtä ja palkkaa voisi olla enemmän. Pitkällä aikajaksolla sekä yrityksen että työntekijöiden etujen kilpailukyky säilyisi.

Oppisopimus ei pelasta Saksassa on käytössä Suomea laajemmin oppisopimusjärjestelmä, jossa nuori palkataan käden taitoja vaativiin töihin heti peruskoulun jälkeen. Meillä oppisopimuksia on tehty hyvin vähän.

Yrittäjä Mika Mäkeläinen ei torju mal-

lia mutta epäilee sen tehokkuutta.

– Mikäli oppisopimuksien lisääminen ratkaisisi nuorisotyöttömyyden, se olisi varmasti jo tapahtunut. Oppisopimus on enemmän koulutusta kuin varsinaista työntekoa, Mäkeläinen perustelee nihkeää suhtautumistaan.

Sen sijaan yrittäjyyden edistämisestä Mäkeläinen innostuu. Yrittäjyys pitäisi tehdä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kaikille opiskelijoille. Hänen mielestään meillä on paljon hienoja hankkeita, jotka vaikuttavat myönteisesti yrittäjyyskulttuurin syntymiseen. Tästä esimerkkinä Nuori Yrittäjyys ry:n toiminta.

– Mikäli yrittäjyyden siemen istutetaan nuorelle varhaisessa vaiheessa, niin myöhäisemmän vaiheen opiskelija pitää yrittäjyyttä merkittävänä vaihtoehtona. Tätä tukevat myös tutkimustulokset, Mäkeläinen muistuttaa.

Opettajien ja vanhempien merkitys on Mäkeläisen mielestä suuri. Sekä ko-

33

tikasvatuksella että työn arvostuksen ja tekemisen opettamisella on aivan keskeinen vaikutus nuoren elämään.

– Tiedämme, että lapsena opittu liikunnallisuus kantaa myös aikuisiälle. Samoin käy yritteliäisyydessä.

Kun nuori on ahkera, itsenäinen ja vastuuntuntoinen, yrittäjyys muodostuu elämäntavaksi. Se on kiehtova tapa katsoa ympäristöä vastuullisesti, Mäkeläinen arvioi.

Työ kannattavaksi Valitettava tosiasia on, että porkkanoiden lisäksi tarvitaan myös keppiä.

Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen olisi Mäkeläisen mie-

lestä poistettu, jos siihen riittäisivät tukien ja niiden ehtojen parantamiset.

– Meillä on vakava systeemitason ongelma. Kärjistäen voidaan sanoa, että nykyinen järjestelmä on passivoiva. Ehkä se ei suoraan kannusta olemaan ottamasta vastaan työtä ja yrittämättä, niin ainakin se ohjaa siihen, että on liian helppo vaihtoehto olla pitkään tukien varassa.

Mäkeläisen mielestä työn tekemisen ja vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa, oli se sitten oman alan työtä tai ei. Vanha kansan sanonta on, että kyllä tekevälle aina töitä löytyy.

– Mihin tämäkin tosiasia olisi näinä vuosikymmeninä kadonnut, Mäkeläinen tiivistää. //

»»GTW Groupin Mika Mäkeläinen on Young Entrepreneur of the Year -erikoispalkin­ non saaja tänä vuonna.

YRITTÄJÄ 3/2012

34

TYÖLLISTÄMINEN » Tekoja nuorten puolesta

Työn tekoa

opeteltava!

Ammattiliitot tekevät karhunpalveluksen yhteiskunnallemme, jos nuoret opetetaan siihen, että työehtosopimusten yksityiskohdat ovat kesäharjoittelua ja kokemusta tärkeämpiä.

Kasvuyrittäjä

Timo Lapin mielestä kysyntä ja tarjonta nuorten työpaikoissa eivät kohtaa. Hän on Boardman 2020 -kasvuyritysverkoston puheenjohtaja ja teki itse kouluaikoina töitä mm. varastomiehenä ja siivoojana. Näitä tehtäviä on nykyisinkin paljon auki.

Yrittäjänä hän haluaa olla avarakatseinen ja työllistää niin nuoria kuin vanhoja. Hänen edustamassaan yrityksessä on harjoittelijaohjelma, johon on osallistunut yli 50 opiskelijaa.

YRITTÄJÄ 3/2012

– Me saamme innostuneita työntekijöitä, jotka mielellään opettelevat asioita, ja tutustumme nuoriin, jotka voivat olla tulevia työntekijöitä tai asiakkaitamme.

Opiskelijat puolestaan saavat palkan lisäksi mahdollisuuden tutustua opiskelemansa alan työpaikkaan ja oppivat käytännön taitoja, sanoo Timo Lappi.

Työmarkkinat ovat jakautuneet kahteen ryhmään. Yhtäältä elämme startuphuumaa, jossa opiskelijat hyppäävät alkaviin yrityksiin innolla kesken opinto-

jen. Toisaalta nuoret pelkäävät yrittäjyyden riskejä.

– Opiskeluaika on loistavaa aikaa yrittäjätaitojen opettelemiseen. Ennen perheen perustamista monen juoksevat kulut ovat paljon pienemmät, mikä mahdollistaa panostamisen yrittämiseen.

– Tarvitsemme kannustusta. Puheet 16-tuntista työpäivää ilman lomia tekevistä yrittäjistä eivät ole enää tätä päivää, vaan yrittäminen on parhaimmillaan elämänlaatua ja -hallintaa edistävä

35

TEKSTI Olli Hakala, KUVA Aleksi Poutanen

»»Timo Lapin mielestä tarvitsemme lisää rohkeutta päätöksiin. Kenenkään ei enää pitäisi keskittyä saavutettujen etujen puolustamiseen.

tapa tehdä töitä. Nykyisin useimmat yritykset eivät edellytä mittavia alkuinvestointeja, minkä johdosta rahoitukseen liittyvät riskit ovat paljon luultua pienemmät. Tarvitsemme kouluihin positiivisia esimerkkejä nuorista yrittäjistä, jotka tekevät mielekästä työtä omassa yrityksessään.

Vuolenkosken kylä on esimerkki onnistuneesta nuorten ohjauksesta. Oma Kylä Vuolenkoski Oy osti koululaisilleen välineet ja tarvikkeet sopivien kasvien kasvattamista varten sekä myyntikojun, josta myydään venesatamassa tuotteita kesälomalaisille. Koululaiset oppivat tässä hankkeessa suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, vastuuntuntoa ja myyntitaitoja.

– Uskallan väittää, että moni näistä koululaisista on todennäköinen yrittäjä tulevaisuudessa, Timo Lappi sanoo. //

Kommentti Mikko Simolinna, SY:n puheenjohtaja

Meidän mallilla töitä Olemme ehdottaneet, että alle 25-vuotiaille nuorille luotaisiin kolmen vuoden mittainen työelämän oppisopimuskoulutus, eräänlainen kisällijärjestelmä. Tällaisessa oppisopimussuhteessa olevalle nuorelle maksettaisiin sen suuruista palkkaa, joka vastaa työn arvoa yritykselle. Niinpä palkka voisi oppisopimussuhteen alkuvaiheessa olla esim. 30 prosenttia alan TES-palkasta eli noin 400 euron luokkaa nousten siitä osaamisen kehittymisen myötä.

Lisäksi olemme esittäneet, että palkkatukijärjestely tulee kääntää niin päin, että työhallinto maksaa tuen suoraan nuorelle ilman, että yrittäjän tarvitsee lainkaan huolehtia tukibyrokratiasta. Palkkatukijärjestelyllä huolehdittaisiin siitä, että nuoren oppisopimusoppilaan eli ”koululaisen” tulotaso vastaa alan minimipalkkaa.

Jäsenkunnassamme on laaja ymmärrys sille, että jatkokoulutuspaikkaa vailla olevan tai kouluväsymystä potevan nuoren saaminen työelämään on koko yhteiskuntamme kannalta erittäin arvokas asia. Arvioimme, että mallillamme on mahdollista luoda jopa 20 000 uutta oppisopimuspaikkaa pk-yrityksiin.

Oppisopimus

on vaihtoehto

Monica Paavilainen haluaa näyttää nuorille kampaamoalan kaikki puolet.

Hiusateljé Monica Heiskari on ollut oppipaikka monelle.

Omistaja Monica Paavilainen on opettanut paitsi oppisopimusoppilaita, myös harjoittelujaksoa suorittavia opiskelijoita ja työelämään tutustuvia ylä­ asteikäisiä.

– Yhteensä olen kouluttanut toistakymmentä oppilasta.

Alusta alkaen opissa on ollut kaksi oppisopimusoppilasta, sellaisia joilla ei ollut ammatista mitään kokemusta, hän kertoo.

– Loput ovat sellaisia, jotka ovat olleet ammattikoulussa jo vuoden tai kaksi ja jostain syystä opiskelu koulun pen­killä ei ollut heille se oikea vaihtoehto.

Harjoittelijat ja oppisopimusoppilaat oppivat työhön, mutta yläasteikäisille tulevaa ammattiaan pohtiville nuorille hän haluaa näyttää kampaamon koko todellisuuden.

– Mielellään otan tänne tet-jaksolle niitä, jotka haluavat kampaamoalalle. Ihan puh-

taasti sen takia, että he näkevät tämän realiteetin, Paavilainen sanoo.

– Tässä työssä saa tehdä paljon nättiä ja ihanaa sekä saa olla luova. Mutta jollain saattaa olla harhakuvitelmia, että se on koko totuus, vaikka todellisuudessa myös kaikki sotkut pitää pestä ja huolehtia sekä hiukset lakaista, hän naurahtaa.

Kehittämisen varaa Oppisopimusoppilaita Paavilainen ei ole muutamaan vuoteen ottanut.

– Tänä päivänä nuoret eivät sitoudu samalla tavalla, joten en välttämättä saa oppilaista työntekijöitä. Aiemmin se oli työantajan suurin intressi, Paavilainen sanoo.

– Oppisopimusjärjestelmästä on myös tullut liian byrokraattinen. Ajatus on hyvä, mutta järjestelmä ei ehkä ole kehittynyt aikansa mukana, hän kiteyttää.

YRITTÄJÄ 3/2012

TYÖLLISTÄMINEN » Tekoja nuorten puolesta

36

Työkokemus

kunniaan!

Nuori yrittäjä Maria Ojajärvi pitää työkokemuksen hankkimista keskeisenä nuorten työllistämisessä. Hänen yrityksensä, Toiviomatkat Oy, järjestää kiertomatkoja Israeliin, Turkkiin, Kreikkaan ja Italiaan.

Kun

nuoret saadaan ymmärtämään koulutuksen, työkokemuksen ja työtodistusten merkitys, nuorisotyöttömyys kääntyy Maria Ojajärven mielestä laskuun.

– Nuori ei välttämättä tiedä, millaista työtä hän haluaa koko elämänsä tehdä, joten voitaisiinko nuori velvoittaa ottamaan vastaan työtä kuin työtä. Näin hän saisi kokemusta ja palkkaa.

Nuoren tulisi myös kokea tekevänsä arvokasta ja hyödyllistä työtä.

Nuorten työllistämisessä Ojajärvi pitää tärkeänä yrittäjälle annettavaa palkkatukea. Esimerkiksi Espoossa jaetaan nuorille ensi kesänä 900 kesäseteliä, joilla nuoret pääsevät kokeilemaan työntekoa.

– Sesonkiluonteisesti voisin palkata muutamia nuoria työntekijöitä vakinaisten työntekijöiden avuksi, mutta homma on tehty liian kankeaksi. Perehdyttäminen menee suhteettoman paljon aikaa, arvioi Ojajärvi.

Työehtoihin hän lisäisi paikallisen sopimisen.

– Jos kauppa täytyy pitää auki sunnuntaisin, on yrittäjän itse mentävä töihin, sillä työntekijän sunnuntailisät ovat korkeita.

Oppisopimus ajanmukaiseksi Oppisopimuskoulutuksesta Maria Ojajärvi innostuu, sillä hän itsekin on hankkinut useita tutkintoja oppisopimuksella.

– Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan yli 60 prosenttia yrityksistä harkitsisi nuoren palkkaamista oppisopimuksella, jos nuorelle maksettava bruttopalkka olisi ensimmäisenä vuonna 300 – 400 euroa ja nousisi osaamisen kasvua vastaavasti.

Yrittäjyydestä Ojajärvi kertoisi nykyistä enemmän kaikille koululaisille.

– Yrittäjät itse voisivat käydä kertomassa yrittäjyydestä opiskelijoille, ja yrittäjyyskoulutus voisi alkaa jo ala-asteella esimerkein ja hauskoin kokeiluin.

Yrittäjyys helpommaksi Opiskelijoiden sivutoiminen yrittäjyys pitäisi sallia ilman etujen

Voitaisiinko nuori velvoittaa ottamaan vastaan työtä kuin työtä?

YRITTÄJÄ 3/2012

¼¼Maria Ojajärven mielestä nuoren kan­ nattaa olla itse aktii­ vinen työnhakija ja kävellä suoraan yrityk­ sen ovesta sisään.

37

menetystä, jolloin uskallus yrittäjyyteen madaltuisi.

– Voitaisiin kokeilla järjestelmää, jossa alle 25-vuotiaat vapautettaisiin sivutoimisen yrittäjyyden veroista ja turhasta byrokratiasta.

Yritysten perustamista tulisi helpottaa ja tukea verojen kevennyksin.

– Yrittäjälle on suuri riski palkata nuori nainen, koska äitiysloman kustannukset ovat ylivoi-

maiset monelle yrittäjälle. Äitiyden kustannusten ei pitäisi kuulua yrityksen maksettavaksi.

Syrjäytyneet nuoret vaativat Ojajärven mielestä erityiskohtelun, ja jokaiselle työllistettävälle tulisi nimetä myös tukihenkilö, joka auttaisi nuorta sopeutumaan työyhteisöön ja pitäisi nuoren kiinni työpaikassa. Ensin tulisi löytää tämä työttömien ryhmä. //

Sijaiskodista

työelämään!

Konstan Koti ja Koulu -niminen yhteiskuntavastuullinen yritys auttaa huostaan otettuja ja avohuollon tukitoimina sijoitettuja nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Yrityksellä on 24-paikkaiset nuorten ryhmäkodit Hollolassa ja Heinolassa.

Ryhmäkotien tavoitteena on hallituksen puheenjohtaja Juha Sivénin mielestä saada nuori löytämään opiskelumotivaatio ja käymään peruskoulu loppuun sekä tukea perhettä ja nuorta siten, että kotiutus tai itsenäistyminen olisi mahdollinen. Tarkoituksena on kehittää nuoren omaa identiteettiä ja kasvattaa nuori niin itsenäiseksi, että hän hallitsisi oman elämänsä ja löytäisi mielekkään elämäntavan, työn ja toimeentulon koulun jälkeen.

– Ne nuoret menestyvät, jotka ryhmäkotiin tullessaan ovat sitoutuneita ja motivoituneita, kertoo Juha Sivén.

Konstan luokkamuotoista kotikoulua valvotaan tarkemmin kuin kunnallisia kouluja.

Koulun tavoitteena on, että suurin osa koulun läpäisseistä nuorista onnistuu elämässään.

– Onnistuminen on suurempaa, jos koululaisten vanhempien taustat ovat kunnossa, he hankkivat oman elantonsa ja käyvät töissä.

– Voidaan sanoa, että kolmannes oppilaistamme selviää tulevaisuudesta itsenäisesti, kolmannes tuetusti ja kolmanneksella on vaikeuksia jatkossakin, Sivén tiivistää

Osa yrityksistä on kiinnostunut ryhmäkodissa asuneista nuorista.

– Meillä on tällä hetkellä hyvät verkostot työnantajista, joten meillä ei ole ongelmaa.

– Nuoren pitää nähdä työn teon merkitys jo meillä asuessaan. Jos nuori ymmärtää täällä hyvän elämän mahdollisuuden, niin olemme onnistuneet.

Tarkoituksena on tehdä nuorista normaaleja veronmaksajia.

– Se on huippuhetki, kun nuori löytää itseään kiinnostavan alan, ja pääsee yläkoulun jälkeen jatkamaan opintoja vaikka oppisopimuksella.

¾¾Konstan Koti ja Koulu noudattaa hyvin pitkälle valvovan koulun opetussuunnitelmaa.

Uudet kokemukset ovat oppilaille tärkeitä.

38

¼¼Seppo Kapanen perusti ensimmäisen yrityksensä opiskelu­ aikanaan, ja sen jälkeen Venäjän-markkinat ovat johdattaneet häntä kohti uusia päämääriä.

YRITTÄJÄ 3/2012

YRITTÄJÄT » Kaviaaribisnekseen kylmiltään TEKSTI Tuija Käyhkö, KUVAT Emil Bobyrev

Kaviaaribisnes sattumaa

Neljää yritystään pyörittävä Seppo Kapanen on saanut paljon aikaan. Tuorein liiketoiminta-alue on kalanviljely ja kaviaarintuotanto, johon 31-vuotias Kapanen kertoo ajautuneensa sattumalta.

Tamperelainen

talotekniikkaan erikoistunut sähköinsinööri Seppo Kapanen on synnynnäinen yrittäjä. Inkeriläisen äidin ja venäläisen isän poika aloitti myyntityön nelivuotiaana.

– Asuimme silloin Itä-Saksassa isäni työn vuoksi. Meillä oli hiililämmitys kotona, ja vanhemmat ovat kertoneet, että yritin myydä hiilibrikettejä ohikulkeville.

Seppo Kapanen omistautuu työlleen, vaatii työntekijöiltään paljon mutta enemmän itseltään.

Jaksamista auttaa perheen tuki; äiti, vaimo ja nelivuotias tytär ovat Kapaselle tärkeitä.

Kapanen syntyi Petroskoissa vuonna 1980. Edesmennyt isä oli lehtimies ja äiti on lääkäri. Pojan varhaislapsuus oli värikäs, sillä perhe vaihtoi asuinpaikkaa tiuhaan. Pojan ollessa nelivuotias perhe muutti pariksi vuodeksi Itä-Saksaan. Vuonna 1992 hän muutti vanhempineen Petroskoista inkeriläisen äitinsä sukulaisten tavoin Suomeen.

– Tulo Suomeen oli 12-vuotiaalle pojalle kova paikka, sillä en osannut sanaakaan suomea.

Vuodessa nuorukainen oppi suomen, ja sen jälkeen elämä alkoi sujua. Vieraat kielet tuottivat vaikeuksia, mutta matematiikka oli helppoa.

– Suomen matikkatunnit tuntuivat lastentarhatouhulta, koska Neuvostoliitossa matematiikan osaamisen taso oli paljon korkeampi. Kävin harvoin matematiikantunneilla, käytin ne ajat suomen ja englannin opiskeluun.

Pyörällä mestaruus Opiskelun ohessa hän löysi kilpapyöräilystä hyvän harrastuksen.

– Tavoitteeni oli päästä ammattipyöräilijäksi.

Meitä oli kolme venäläistaustaista maahanmuut-

YRITTÄJÄ 3/2012

39

40

Suomalaisetkin ovat vaativia, mutta venäläiset ovat sitä potenssiin kymmenen. tajapoikaa, joita valmensi tanskalainen Arne Nielsen. Olimme kaikki isättömiä, joten Arnesta tuli meille isän korvike.

Kilpapyöräilyssä Kapanen voitti Suomen mestaruuden, ja haave ammattipyöräilijän urasta väikkyi mielessä. Äidin kannustamana Kapanen luki ammattikoulussa sähköasentajan tutkinnon. Miinalaiva Pohjanmaalla suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen hän kävi ammattikorkeakoulun ja valmistui vuonna 2005 sähköinsinööriksi.

Opiskeli ja yritti Torgex Oy:n hän perusti opiskeluaikana, ja alkoi myydä rakentamisessa käytettäviä raskaita koneita Venäjälle. Kaupanteko sujui venäläistaustaiselta mieheltä hyvin, mutta konekauppa hyytyi tulli- ja rahoitustilanteen muuttumiseen.

Valmistuttuaan Kapanen meni töihin Lemminkäiselle rakentamaan sahaa Venäjälle. Hän oli työmaalla sähkövalvojana.

– Jaksoin katsoa sitä touhua neljä kuukautta kunnes tajusin, että paikka ei ole minua varten.

Kapanen palasi Tampereelle ja sai paikan Elektroskandian vientipäällikkönä. Pian hän huomasi, että venäläiset tarvitsevat rakennuspalveluja, joten hän

perusti rakennusyritys Visilla Oy:n opiskelukaverinsa Jukka Leppäkankaan kanssa. Nyt Visilla rakentaa venäläisille asiakkaille taloja Lappeenranta–Savonlinna–Mikkeli-akselilla. Yrityksellä on toimisto Imatralla ja Juvalla. Kaikkien Kapasen yritysten yhteinen pääkonttori on Tampereella.

Hauskaa kaupankäyntiä Rakennusyritys Visilla on päässyt hyvään vauhtiin kolmen vuoden aikana.

– Venäläisille rakentaminen ei ole helppoa. Asiakkaat ovat vaativia ja maksavat silloin, kun haluavat. Lisäksi asiat pitää tehdä täsmälleen asiakkaan tahdon mukaan. Suomalaisetkin ovat vaativia, mutta venäläiset ovat sitä potenssiin kymmenen, Kapanen naurahtaa.

Kapasen mielestä venäläisten kanssa on hauska tehdä kauppaa.

– Monelta kaupanteko ei varmaan onnistuisi, sillä kun asiat on lyöty lukkoon, niin seuraavana päivänä ne sovitaan uusiksi. Olemme saattaneet loppuun joidenkin suomalaisten venäläisten kanssa aloittamia ja kesken jääneitä projekteja. Papereita ja piirustuksia tarkastellessamme olemme huomanneet, että kaikki on ollut sekaisin.

Kapasen mielestä venäläiset luottavat

liikaa suomalaisiin ja suomalaiset ovat hänen mielestään tottuneet huijaamaan ja vedättämään venäläisiä.

– Siksi Visilla on kasvamassa kovaa vauhtia, kun venäläiset saavat meiltä mitä tahtovat. Teemme avaimet käteen -taloja, joista otamme koko vastuun.

Kapasella on myös hirsitaloja valmistava Forest Empirik Oy.

Kaviaariin kapsahdus Kaviaaribisnekseen Kapanen ajautui sattumalta.

– Kuulin, että Ilomantsissa on Mölnlycken entinen kiinteistö myytävänä.

Soitin tuttavalleni Venäjälle ja kysyin, mitä voitaisiin tehdä. Hän ehdotti, että aletaan kasvattaa sampia ja tuottaa kaviaaria.

Niin Kapanen perusti Caviar Empirik Oy:n, vaikka hänellä ei ollut aiempaa kokemusta alasta. Yrityksellä on kaviaarituotantoa myös Espanjassa, josta se osti Riofrion sammenviljelylaitoksen. Laitos on maailman ainoa ekosertifikaatin saanut laitos, joka tuottaa luomukaviaaria.

Kapasen yrityksissä on töissä kaikkiaan 80 henkilöä. Yrityksistä Visilla ja Torgex tekevät hyvää liikevaihtoa. Muita Kapanen kehittää ja investoi niihin. //

»»Sammen kaviaarin tuotanto käynnistyi venäläisen tuttavan ehdotuksesta. Nyt luomusampea kasvatetaan Ilomantsin lisäksi Espanjassa.

YRITTÄJÄ 3/2012

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Antti Törrönen

Erheellinen

ensivaikutelma

Sirpa Alho-Törrönen toimii neljättä kautta Savon Yrittäjien puheenjohtajana. Hänen koulutusalan yrityksensä Anakom-henkilöstövalmennus on perustettu vuonna 1988. Lisäksi Alho-Törrönen on Kauppakartano.com-yrityksen osakas.

Ollessani nuori

yrittäjä minulle sattui moka, josta olen oppinut paljon jälkeenpäin. Olin työskennellyt aiemmin kosmetiikka-alalla ja tottunut työssäni käyttämään hiukan enemmän meikkiä ja pukeutumaan näyttävämmin.

Yrittäjäksi siirryttyäni ensimmäisiä koulutustoimeksiantojani oli erään suuremman vakuutusyhtiön johtamiskoulutus. Asunani oli kukkamekko, korkeat korot, isot korvakorut ja näyttävä meikki.

Kuulijakuntana oli liituraitaan pukeutuneita arvokkaita vanhempia herroja.

Koulutuksen alusta saakka herrojen asenne oli jotenkin penseä ja epäilevä. En saanut koulutusta oikein etenemään, kun yleisö kyseenalaisti kaiken sanomani. Olin ihmeissäni ja neuvoton. Lopulta keskeytin koulutuksen. Ostajan edustaja lohdutti, että olin yrityksen ensimmäinen naiskouluttaja ja 25 vuotta kuulijoita nuorempi. Silti epäon-

nistuminen jäi kaivertamaan mieltäni.

Jonkin ajan kuluttua tästä hakeuduin imagokonsulttikoulutukseen. Kouluttaja näytti meille kuvaa kukikkaaseen mekkoon pukeutuneesta naisesta toimiston käytävällä.

Hän kysyi meiltä, mikä mielikuva naisesta tulee.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että jonkun työntekijän vaimo hakemassa miestään töistä puutarhajuhliin. Sitten mieleeni muistui oma koulutukseni vakuutusyhtiössä ja ylläni ollut asu.

Ymmärsin saman tien, miksi konservatiivisen vakuutusalan herrat olivat niin epäileviä. Näytin heidän silmissään enemmänkin harhaanjohtamisen kuin johtamisen ammattilaiselta.

Tekemäni asumoka opetti jälkeen paljon ensivaikutelmasta ja sen tärkeydestä.

Joskus se mitä olet, voi puhua niin paljon, ettei kukaan kuule mitä sanot. // YRITTÄJÄ 3/2012

41

42

YRITTÄJÄT » Hevosiin hullaantunut TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Henna Hirvonen-Astikainen

Issikat hurmasivat hetkessä Elämäntapayrittäjä Soile Lötjönen perusti Aurinkolaukka-nimisen islanninhevostallin jakamisenhalun ilosta.

Hevonen

keinahtelee takamuksen alla ja maisemat vaihtuvat mukavan verkkaisesti.

– Issikat hurmasivat minut hetkessä. Se tapahtui välittömästi, kun ystävätär vei minut islanninhevostalleille ratsastamaan. Ratsastimme sekaryhmässä maastossa neljä tuntia. Mukana oli myös täysin kokemattomia aikuisia, vailla minkäänlaista ratsastuskokemusta. Yllätyin suuresti, että hevoset kestivät kokemattomien ratsastajien käsissä ja ratsastajat pysyivät vielä selässäkin, muistelee Soile Lötjönen Aurinkolaukasta.

Hän on kokenut hevosnainen, sillä YRITTÄJÄ 3/2012

hevoset ovat kuuluneet hänen elämäänsä lapsuudenkodista lähtien.

Ilon jakamisen halu Islanninhevoset ovat erilaisia isoihin hevosiin nähden. Harrastajat pystyvät saavuttamaan aivan ratsastuksen alkumetreillä luottamuksen, varmuuden ja rohkeuden niihin. Issikat tarjoavat tunne-elämyksiä ja jännitystä siinä missä muutkin hevoset. Mutta issikoiden ehdoton valtti on turvallisuus.

– Sen ilon, jonka sain issikoista vaikkapa työpäivän päätteeksi, halusin jakaa

muille. Ilon jakamisen halu teki minusta islanninhevostalliyrittäjän, sanoo nainen, joka on entiseltä ammatiltaan kehitysvammaisiin ja vanhuksiin erikoistunut hoitaja.

Hän korostaa islanninhevosten lempeää luonnetta.

– Issikalta ei tule äksyilyä. Se kävelee sinua vastaan ja painaan päänsä kainaloon ja sanoo, minä olen tässä, rapsuta minua. Se on hyvin terapeuttista kosketusköyhässä maailmassa. Islanninhevonen on sosiaalinen niin laumassa kuin ihmistä kohtaankin.

Eipä aikaakaan niin hevosyrittäjä Lötjönen huomasi, että hänen pilttuus-

43

Elämäntapayrittäjyys on nimenomaan sydämellä tehtyä työtä, jossa yrittäjä haluaa tarjota elämyksiä. saan käyskenteli kymmenkunta islanninhevosta.

– Kun hankittiin ensimmäinen islanninhevonen, oli hankittava toinen, sillä ne eivät viihdy yksin. Lopulta hevosilla oli useita kavereita, muut työt jäivät ja pääelinkeinoksi tuli islanninhevoset, muistelee Lötjönen.

»»– Teemavaellukset vaikkapa kulttuurihistoriallisille paikoille ovat suosittuja, kertoo Lötjönen.

Yrittäjyydestä Lötjösen omistama Aurinkolaukkatalli sijaitsee Kesälahden ja Punkaharjun taajamien välissä Naaralahden kylässä. Paikkaan on helppo tulla vaikka kolmen kunnan alueelta. Tosin Aurinkolaukkaan vaelletaan pitkienkin matkojen takaa.

Eikä ihme, sillä se ei ole aivan tavanomainen Suomen Vaellustallien liiton jäsen.

– Meillä on paljon asiakkaita, jotka aloittavat aikuisiällä ratsastamisen tai he ovat sitä harrastaneet nuorena ja ratsastusharrastuksessa on ollut vuosien paussi. Tunneilla on ollut jopa 70-vuotiaita ensikertalaisia, koska islanninhevonen on turvallinen, se ei tee mitään arvaamatonta, sanoo Soile Lötjönen.

Toisin kuin luullaan ratsastusharrastus ei ole vain pikkutyttöjen ja keski-ikäisten naisten juttu, mukana on myös yllättävän paljon miehiä.

– En tiedä onko syynä, että meidän talleille on helppo tulla, kun ei tarvitse vaatteilla koreilla. Miehille on kova kynnys laittaa ratsastushousut jalkaan, tietää ratsastusyrittäjä.

»»– Issikkaharrastus sopii vauvasta vaariin, sanoo Aurinkolaukan yrittäjä Soile Lötjönen.

Monipuolinen talli Vaikka Aurinkolaukka on erikoistunut vaelluksiin, tarjolla on hyvin monipuolisia ratsastuselämyksiä islanninhevosilla.

– Teemavaellukset vaikkapa kulttuurihistoriallisille paikoille ovat suosittuja. Toteutamme räätälöidysti erilaisia teemaratsastuksia tapahtumiin, kuten yritysten virkistyspäiviin, polttareihin, syntymäpäiväjuhliin ja pikkujouluihin, kertoo Lötjönen.

Lötjösen sydäntä lähellä on erityisesti hevosterapia. Esimerkiksi syrjäytyneet nuoret ja kaiken ikäiset masentuneet ihmiset ovat saaneet Lötjösen hevosilta apua.

– Onhan issikka sympaattinen ja herkkä eläin. Hevosterapialla on saavutettu uskomattomia tuloksia.

Elämäntapayrittäjyys on nimenomaan sydämellä tehtyä työtä, jossa yrittäjä haluaa tarjota elämyksiä asiakkailleen. Positiivinen ja innostava asenne ei ole Lötjösen mielestä pahitteeksi.

Aurinkolaukassa tehdään asiat hieman toisin kuin perinteisillä talleilla. Vaelluksen lomassa voidaan piipahtaa vaikka kyläkauppaan ja jättää hevoset ostosten ajaksi parkkiruutuun autoilijoiden taivasteltavaksi.

Sekään ei ole tavatonta, että hevosten kanssa piipahdetaan erilaisissa tapahtumissa.

– Joskus pyörähdetään tyttöjen kanssa cowgirl-asuissa paikalliselle tanssilavalle.

Näyttävän saapumisen ansiosta sen illan menestys on taattu.

– Kannattaa tutustua näihin kiltteihin ja sosiaalisiin eläimiin. Issikkaharrastus sopii vauvasta vaariin, tietää Lötjönen. //

YRITTÄJÄ 3/2012

44

YRITTÄJÄT » Olutta käsityönä pienpanimosta

TEKSTI Jari Hakala, KUVAT Johannes Tervo

Miljoonan tuopin

nautinto Seinäjoella tehdään käsityönä erikoisoluita, joiden menekki on hyvä.

Suurten panimoiden mäyräkoiramerestä yritetään erottua maulla.

Seinäjoella

toimiva Mallaskosken panimo erottuu massasta maulla, käsityöllä ja paikallisuudella. Panimon omistavan Captol Investin toimitusjohtajan Teemu Lehdon mielestä pienpanimoiden ei kannata tehdä massatuotetta mutta ei myöskään liian erikoisia oluita. Tasapainoilu peruskäyttäjän ja olutekspertin makumieltymysten välillä on tärkeää.

½½Maltaisempaa ja hedelmäisempää olutta valmistumassa. Olutmestari Jyri Ojaluoma tarkastelee tulosta.

YRITTÄJÄ 3/2012

45

– Sydämellä ja käsityönä ovat hyvän oluen tekemisen salaisuudet, sanoo Teemu Lehto.

Käsityö näkyy maltaiden punnitsemisessa ja karkeaksi rouhimisessa.

Maltaista ja vedestä syntyy lämmittämisen jälkeen mäskiä ja oluen käymisessä tarvittavaa kantavierrettä. Tarpeeton mäski erotetaan siivilöinnin lopuksi kantavierteestä lapioimalla. Myös katkeroa olueen tuovat humalat punnitaan ja lisätään käsin.

Mallaskosken panimon olutmestarin Jyri Ojaluoman mukaan Mallaskosken olut erottuu muista maltaisemman ja hedelmäisemmän maun perusteella.

Hyvä olut syntyy vähistä raaka-aineista.

– Raaka-aineita on pelkästään neljä: vesi, hiiva, mallas ja humala. Hiiva on perinnehiivaa ja vanhan Mallaskosken peruja. Se on ollut säilöttynä hiivapankissa. Hiivasta erotetusta solusta voidaan muodostaa uutta hiivakantaa, Ojaluoma kertoo.

Mallaskosken panimon vuosituotanto on puoli miljoonaa litraa ja valikoimassa on seitsemän erilaista olutta. Tuopeiksi muutettuna määrä vastaa miljoonaa puolen litran tuoppia. Kuohu-tuotemerkillä markkinoitavista oluista kolme on

tuotannossa läpi vuoden. Muiden sorttien makuja vaihdellaan vuodenaikojen mukaan. Kevään uutuus on esimerkiksi banaanin makuinen vehnäolut.

Kotikenttä kunnossa Teemu Lehto uskoo vakaasti, että eri oluttyypeistä löytyy huomattavasti enemmän makuvivahteita kuin viinistä.

– Oluttyyppejä on 50–60. Eihän viinimaailmassa noin pitkälle mennä.

Mallaskosken ykköstavoitteena on paikallisuuden vahvistaminen.

– Tavoittelemme luontaista ylpeyttä saksalaisten kylien mukaisesti. Saksassa kaikki juovat oman kylän oluita.

Mallaskosken oluita ostavat ovat valmiita maksamaan kuohuvastaan hitusen enemmän.

– Laatutietoiset ja elämästä nauttivat ihmiset ostavat oluitamme, Lehto sanoo.

Mallaskosken oluet myydään tölkeissä ja hanaoluena, mutta myös pullojuomat ovat tulossa. Seinäjoella pantuja oluita myydään kaikissa vähittäismyyntiketjuissa kautta maan sekä hanaoluena reilussa 50 paikassa.

Puheet kaupoissa myytävän keskioluen laimentamisesta ja nykyisen vahvuisen oluen myynnin siirtämisestä Alkoon eivät Lehtoa hätkäytä.

– Systeemiähän se muuttaisi, mutta se ei ole oikea suunta, jos Alko sanelisi, mitä kansa saa juoda. //

Hauskat nimet Kuudella eri toimialalla toimivan helsinkiläisen Captol Investin konseptiin pohjalainen Mallaskosken panimo sopii hyvin. Vuodesta 2009 Mallas­kosken omistaneen Captol Investin muita yhtiöitä ovat mm. Delifox Ravintolat -tytäryhtiö. Sen ravintoloita ovat esimerkiksi kalojen nimillä ristityt olutravintolat, kuten Hilpeä Hauki ja Janoinen Lohi, sekä ruokaravintoloista helsinkiläiset Old Anchor ja Ravintola Kasakka. Servaali Suomi tuo maahan mm. laatuviskejä ja -viinejä.

¼¼Kyllä, se erottuu massasta, toteaa Mallas­ kosken panimon oluesta Tuomo Lehto Captol Investista.

YRITTÄJÄ 3/2012

YRITTÄJÄT » Motoristi teki harrastuksesta työn

46

TEKSTI Otso Pohjalainen, KUVAT Viljami Schleutker

Motoristi tuntee Leather Heavenin Kiilto, kimallus ja pärinä. Niistä syntyy Amerikka, ja Amerikalle löytyy paikka sydämestä. Somerolainen yrittäjä Timo Ilmonen teki siitä elämäntyönsä.

Kun saa

tehdä jotain itselleen rakasta, aamuisin on polte päästä töihin.

– 24-vuotiaana mietin, olenko liian vanha aloittamaan yrityksen. Nyt nelikymppisenä voin sanoa, että jos töihin lähtö ottaa päähän, vaihtakaa hyvät ihmiset työpaikkaa, vaikka olisitte satavuotiaita, painottaa yrittäjä Timo Ilmonen.

Ilmosen perustaman Leather Heaven -myymäläketjun tuotteet saavat motoristin suun leveään hymyyn. Pääkallolla koristeltuja pippurisirottimia, Harley Davidson -juomalaseja, avaimenperiä, koruja ja ennen kaikkea päälle puettavaa. Etenkään nahasta ei ole pulaa.

– Tingeltangelia on monenlaista, eikä asiak-

YRITTÄJÄ 3/2012

kaina ole pelkkiä motoristeja. Puolet ostaa tavallisia vaatteita, ja 5–10 prosenttia ostoksista liittyy moottoripyöräilyyn.

Pääkallopaikka on vajaan 10 000 asukkaan Somerolla.

Kuormurilla ulkomaille – Faija oli yrittäjä vuodesta 1974, ja pienestä asti kasvoin siihen, että kaikki ratkaisut on tehtävä itse, Ilmonen muistelee.

Yrittäjän arkea hän maistoi isän autokorjaamossa 90-luvun alussa, jolloin Levikset olivat kova sana. Vuonna 1994 Ilmonen perusti

47

½½Somerolainen kau­ punginvaltuutettu Timo Ilmonen levittää mark­ kinointia tuotteittensa innoittamana. Verkostoi­ tuminen on avainsana.

YRITTÄJÄ 3/2012

48 ¼¼Liikkeen harjoittaminen käy Timo Ilmoselle harrastuksesta.

Se onnistuu siksi, että hän rakastaa työtään.

½½Yhtiön Gun Gang Wear – tuotteita ovat mm. ajoasut, maasto­ housut, shortsit, t-pai­ dat sekä tekstiili- ja pilottitakit.

Timo Ilmonen

Extreme Heaven Oy Leather Heavenin toimitusjohtaja.

Ikä: 40 vuotta.

Kotipaikka: Somero.

Harrastukset: Liikkeen harjoittaminen.

Perhe: Puoliso ja kaksi lasta.

kirpputorin ja alkoi ohessa myydä käytettyjä ja uusia vaatteita laajentaen valikoimaansa lopulta muihinkin tuotteisiin. Erikoistuminen nahka- ja motoristituotteisiin tapahtui nopeasti, ja ensimmäinen liike perustettiin Tampereelle vuonna 2000. Leather Heaven toimi alusta saakka tapahtuma­brändinä.

– Käymme yhä auto- ja prätkänäyttelyissä ympäri Suomea, Ruotsia, Tanskaa, Saksaa... Viime vuonna teimme pisimmän keikan Itävaltaan, missä telttailimme viikon huoltoaseman pihalla.

Mukana oli kuorma-autollinen tavaraa, Ilmonen kertoo.

Jos yrittäjä luopuu jostain, se on työn ja vapaa-ajan välinen raja. Ilmonen ei tästä tee poikkeusta.

– Puhelu kuin puhelu voi olla työtai vapaa-aikaa koskeva. 90-prosenttisesti minulle soittelevat ihmiset ovat

sekä työ- että vapaa-ajan ystäviä. Mutta yöunia ei saa menettää, ja vaikka välillä tuntuu raskaalta, siitä selviää nukkumalla.

Asianmukaisesti motoristimies kulkee paikasta toiseen Harley Davidsonilla.

– Siinä on hyvä soundi ja ajoasento.

En tosin paljoa ehdi ajella, Ilmonen naureskelee.

Sarvikuonojen kylä Ankara työ, tapahtumat, sissimarkkinointi ja näkyvyys siellä sun täällä tuovat mukanaan asiakkaiden ja kauppakumppaneiden ohella ystävyyssuhteita.

Ilmonen patisteleekin kaikkia yrittäjiä verkostoitumaan ahkerasti.

– Aina löytyy joku, jolle voi soittaa ja

jolta saa asiantuntevaa apua. Ja jos haluaisin, ei olisi tässä maassa kylää, josta tarvitsisi ottaa hotellia yöksi. Aina jonkun tallissa on tilaa.

Verkostoituminen on seikka, jonka vuoksi Somerolla on Ilmosen mukaan hyvä pyörittää yritystä. Ihmiset tuntevat toisensa. Silti asiakkaita saisi olla enemmän. Väestöpohjan ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi Ilmonen kamppailee kokoomuksen edustajana kaupunginvaltuustossa.

– Mutta tämä on sarvikuonojen kylä, jossa tehdään asioita samoin kuin aina ennen, eivätkä ihmiset näe paikkaa ulkopuolisen silmin. Täällä olisi paljon helposti korjattavia asioita, jotka vaikuttaisivat myös asukasviihtyvyyteen.

Someron talous on erinomaisessa kunnossa, mikä selittyy Ilmosen mukaan sillä, ettei mitään fiksua ole tehty. //

Myymäläketjun tuotteet saavat motoristin suun leveään hymyyn.

YRITTÄJÄ 3/2012

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

49

TEKSTI Olli Hakala, KUVA Marika Mäkelä

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

Eino Grön

RODEO.FI

lähtien Ikonini on... eet nuoresta ll o t va o ni atra, joiden Esikuva ja Frank Sin ta ir V vi la O omassa olleet n nykyäänkin o a ll u in m lauluja sani. ohjelmistos

in , mutta minäk Et ehkä tiennyt tykseni on… ri nto Oy. olen yrittäjä. Y u EG-Tuota tt te s u er p a nimeltään 70-luvull n oma yritys o a s s da ri lo Molemmat Lisäksi F Production. ni on… ic s u M h c uan himo.

Salainen pahee esiintymis­ ja Palm Bea itt er hyvän jälkiru ns ja ko n t ea vä ak ke m te in, se Yleisesti yritykset ti yhtenä näih ys et ti u lu u a. e.

Suklaa ku tuotanto muunkin pah levan monen o u u nt tu li… työpaikkani o uusepän Ensimmäinen konepajalla p n re kintani on… aa s o ep Viimeisin han a. ll Kesätyö R to uomessa. s ra va lu työka ietän kesän S V ja . a to en u s ai äa l ­ s u Ke ap otiaana.

Aloitin 14-vu jää, on... ta ilman en pär jo , tö n si ek K … n ksi tärkeää mattiini ryhdyi on tullut ka tta. a u in s ka o en vu e ks Nykyiseen am tu ne. s Viim en lauluharra mestaruuden sit ja tietoko ne ns li ka o al iil p na a: re ia o as Nu laulu unnan teinien n sysäys. ne äi Voitin Satak m im s en … ja se oli Jos uskaltaisin vuonna 1955 Minulle tin veneellä. an tl A in is tä -jalkaisella Ylit ssä työssä on… tin ylitystä 30 tuli eteen tä an ka ta tl s in A ko av iin a, st tt en aa o H ä tarj kohte ensimmäisen mielenkiinnon utta on alalla ellä, ja kyllä ne ve Olla yleisön vu tu ih . vaa ja va ja uskaltaminen kilpailu on ko lee jatkuvasti tu a ji la u la a on kertoa… mmissä. paljon. Nuori kollegani tahd kana siinä re jä u tä m it yä yr ys lle p u in S e, pitää vaa yrittäjäll a aika on ko kk ai V … n o sijaan ikilla iin eri Hauskinta sen varmaankin ka ilaisiin ihmis er a tu s iksi tu er tu mat aloilla, niin p Se, että saa in on saanut ek ts I ä . vi aa tä m il ja saanut ys ei saa antaa. puolilta maa äri maailmaa p . ta ym es an m ih o u a S an Tsemppiä. kusta puhumattaka , ta s ai m ta muis mennan… tulee ihan Inspiraatiota am e inspiraatio s ä ll Ky . tä s työstä.

Yleisö aasteellisesta h ä ek s tä s yleisö

YRITTÄJÄ 3/2012

50

YRITTÄJÄ 3/2012

MENESTYJÄT » Kymen kyvykkäät

Kymen

TEKSTI Lotta Tammelin ja Olli Hakala, KUVAT Johannes Wiehn

kovimmat

Kymenlaaksolaista osaamista esittelevät Kaslink Foods, Vainion Villisiat, Vesiliikunta Virtaus ja Rakennuspartio.

YRITTÄJÄ 3/2012

51

52

Tuotemerkittömyyden

pioneeri

Kouvolalaisella Kaslink Foodsilla ei ole omia tuotemerkkejä. Se on yksi yrityksen menestystekijöistä.

– Me

olemme keskittyneet siihen, mitä me parhaiten osaamme, eli tuotteiden valmistukseen, Kaslink Foods Oy:n toimitusjohtaja Raino Kukkonen kertoo.

Kaslink Foods on vuonna 2001 perustettu perheyritys, joka toimii meijerituotteiden sopimusvalmistajana. Yritys valmistaa pääasiallisesti maito- ja kermatuotteita sekä pää- ja jälkiruokakastikkeita. Kaslink työllistää tällä hetkellä 62 työntekijää.

Raino Kukkonen Kotoisin: Kainuusta.

Harrastukset: Golf on mieluisin harrastus. Lisäksi hiihto, sulkapallo, sauvakävely ja shakki.

Erikoista: Yrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Jatkajiksi ovat astumassa Kukkosen kolme poikaa.

– Kun perustimme yritystä, niin kaupan keskusliikkeiden väki ohjeisti, ettei kannata lähteä valmistamaan omia tuotemerkkejä. Onneksi kuuntelimme. Se on taannut yritykselle kasvua.

Myös investointeja on tehty.

– Viime vuonna valmistui meidän tähän mennessä suurin investointimme – tehdaslaajennus. Sen arvo oli kahdeksan miljoonaa euroa. Tuotantotilamme loppuvat kesken, joten tuplasimme ne.

Kasvua ja investointeja Kasvua on tullut erityisesti viimeisen kuuden vuoden ajan.

– Joka vuosi liikevaihtomme on kasvanut keskimäärin 42 prosenttia vuodessa, ja tänä vuonna vielä enemmän.

Nyt liikevaihtomme tulee olemaan noin 33–34 miljoonaa euroa.

Kukkosen mukaan kasvun takana on esimerkiksi se, ettei Kaslink joudu markkinoimaan itse tuotteitaan. Lisäksi kaupat ovat viime vuosien aikana lisänneet rutkasti omia tuotemerkkejään.

– Suomessa ei ole tällä alalla muita yrityksiä, jotka olisivat erikoistuneet sopimusvalmistamiseen. Meillä on siis ollut hyvä mahdollisuus edetä tällä konseptilla.

Vientimahdollisuuksia Osa elintarvikeyrityksen tuotteista menee myös vientiin.

– Nyt meillä on vientiä Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Venäjälle ja Hollantiin. Muita avauksia on suunnitteilla, ja olemme haluttu yhteistyökumppani konseptimme ansiosta.

– Keski-Euroopassa kaupan omien tuotemerkkien markkinat ovat Suomea paljon pidemmällä. Esimerkiksi maitotuotteissa omien merkkien markkinaosuus saattaa olla jopa 50 prosenttia. Suomessa luku on 15–25 prosenttia. Mahdollisuuksia siis on, Kukkonen hahmottelee tulevaisuutta. //

MENESTYJÄT » Kymen kyvykkäät

Villejä villisikoja

Juha Vainio Kotoisin: Jaalasta.

Harrastukset: Vpk-toiminta ja hiihtäminen sekä laskettelu.

Erityistä: Juha Vainio on Jaalan Yrittäjien puheenjohtaja ja Kymen Yrittäjien hallituksen jäsen.

Juha Vainio kasvattaa villisikoja lihakarjaksi. Lisäksi ahkera yrittäjä toimii Jaalan Yrittäjien puheenjohtajana.

Jaalalaisen metsän

keskellä on jykeväaitainen hehtaarin kokoinen tarha, jossa asustaa mustaturkkisia villisikoja.

– Siat lisääntyvät tarhassa keskenään, ja kun ne tulevat noin vuoden ikään, ne teurastetaan, Vainion villisiat Oy:n yrittäjä Juha Vainio kertoo.

– Savustamme siat kokonaisena, ja myymme niitä esimerkiksi häihin ja syntymäpäiville. Leikkaan savustetun sian paikan päällä juhlissa. Se on osaksi myös juhlien ohjelmanumero.

Koska juhlia järjestetään enemmän kesäaikaan, on se myös yrityksen sesonkiaikaa.

– Tällä alalla tulos pitää tehdä kesällä, että selvitään pitkän talven yli. Kesällä pitää olla tosi ahkera. Täällä Jaalassa oikeastaan kaikilla yrittäjillä toiminta painottuu enemmän kesäaikoihin, Vainio selvittää.

EU-direktiiveistä haittaa Vainio kertoo 70 kiloisen sian maksavan asiakkaalle noin 1 000 euroa.

– Sen kokoisella porsaalla ruokkii noin 150 henkeä.

Vainion yrityksellä on tällä hetkellä noin kolmisenkymmentä porsasta. Parhaimmillaan Juha Vainiolla oli villisikoja kuitenkin noin 130 kappaletta.

Silloin teuraslihat menivät makkaran-

53

valmistukseen ja säilykkeiksi.

– Tänä päivänä makkarantekijät eivät valmista grillimakkaraa vieraasta lihasta. Nykyään EU-direktiivit estävät sellaisen toiminnan.

Luottamustoimia yrittäjäjärjestössä Kiireisellä miehellä riittää intoa myös yrittäjien asioiden ajamiseen vapaaajalla. Vainio onkin toiminut viimeiset viisi vuotta Jaalan Yrittäjien puheenjohtajana.

– Sitä aiemmin oli pitkään varapuheenjohtajana, Juha Vainio kertoo.

Vainio on kunnostautunut myös aluejärjestötasolla, ja hän on Kymen Yrittäjien hallituksen jäsen. //

YRITTÄJÄ 3/2012

54

MENESTYJÄT » Kymen kyvykkäät

Vesi haltuun Spläsh ja läiskis! Pia Martiskaisen ohjauksessa uinnin oppii niin lapsi kuin aikuinenkin.

Pia Martiskainen

on uinut kilpaa pienen ikänsä, ja tätä kokemusta hän ammentaa Vesiliikunta Virtauksen toimitusjohtajana.

– Suonissa virtaa varmaan veren sijaan kloorivettä, sen verran paljon on tullut elämästä vietettyä altaassa, yrittäjä Martiskainen naurahtaa.

Vesiliikunta Virtaus tarjoaa muun muassa uimakouluja ja toimii läheisessä yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa. Nykyään yhteistyö pelaa, vaikka alku vuoden 2008 kesällä ei ollut täysin ongelmia vailla.

– Tilanne oli uusi jo pelkästään siksi, ettei kukaan ollut aiemmin kaupungin tiloja tähän tyyliin vuokrannut, Martiskainen muistelee.

– Suurin käyttäjäryhmä oli ja on edelleen seurat, joiden toiminta on erityyppistä. Vaikka yrityksille oli oma hinnasto, niin yleensä firmat olivat varanYRITTÄJÄ 3/2012

Pia Martiskainen Kotoisin: Kouvolasta, syntynyt Espoossa.

Harrastukset: Triathlon, sukeltaminen, käsityöt, lukeminen ja puutarhanhoito.

Erikoista: Vaihtoi elektroniikka­puolen ammattikouluopinnot liikuntaan kesken opintien.

neet vain satunnaisia aikoja. Alku ei ollut helppo, kun selviteltiin, miten uudessa tilanteessa toimitaan.

Tekniikassa viilaamista Sittemmin toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle, sillä nykyään kursseja on tarjolla jopa viitisenkymmentä viidessä Kouvolan kaupungin uimahallissa. Nykyään työnjako kaupungin kanssa toimii, sillä julkiset resurssit kuluvat lähinnä koululaisten opetussuunnitelman mukaisiin uimaopetuksiin.

– Ennen kuin aloitin yrityksen, tein markkinatutkimusta ja totesin, ettei kaupungissa tai sen ympäristössä ollut tarpeeksi uimakouluja. Paljon lapsia jäi jonolistoille, ja laskeskelin, että tarvetta tällaiselle toiminnalle olisi. Toiminta on osittain rinnakkaista kaupungin kanssa,

Martiskainen kertoo.

Vesiliikunta Virtaus järjestää uimakouluja, aikuisten tekniikkakouluja, koulutusta sekä kesäisin kouvolalaisen uimarannan valvontaa.

Hieman yli kaksi kolmannesta suomalaisista on vaatimusten mukaisesti uimataitoisia.

– On siinä vielä työsarkaa, Martiskainen pohtii.

– Uimataito on jonkin verran parantunut ja etelässä se on parempi. Monet myös uivat ihan hyvin kuntouintia, mutta tekniikassa on viilaamista. Esimerkiksi usein uidaan pää liiaksi pinnan yläpuolella. Vähän niin että tulipa kuntoiltua, mutta nyt niska on kipeä. Hyöty on plusmiinus nolla. //

55

Henkilöstö ennen kaikkea Toisin kuin suurimmalla osalla kesätyöntekijöitä palkkaavista yrityksistä, haminalaisen Rakennuspartio oy:n kaikki kesätyöntekijät eivät suinkaan kuulu nuorisokaartiin.

– Meillä

on nuorien ohella 70-vuotiaita kesäpoikia töissä, ikärasismia ei ole, toimitusjohtaja Juha Klami sanoo.

– Siellähän se ammattitaito ja osaaminen on. Jos ovat terveitä, niin usein haluavat myös olla mukana työelämässä.

Meillä on joustava malli, jos on menoja, niin työaikaa löysätään sen mukaan.

Klamin luotsaama Rakennuspartio on tunnettu panostamisestaan osaavaan työvoimaan. Vuonna 1958 perustettu perheyritys tekee yhteistyötä ammattiopiston kanssa ja on jo

Juha Klami Kotoisin: Helsinki.

Harrastaa: Mökkeily, veneily, kelkkailu, lastenlapset.

Erikoista: Rakennuspartiolla oli Neuvostoliiton aikaan Virossa oma yritys.

60-luvulta alkaen kouluttanut omaa väkeä peruskorjaukseen, sillä oppilaitokset eivät sitä tehneet. Yritys esimerkiksi ottaa runsaasti opiskelijoita harjoittelujaksoille.

– Sen mukaan, mitä työmaat pystyvät ottamaan. Pyrimme siihen, että nuoret pääsevät vanhemman ammattimiehen kaveriksi, sillä tavalla hiljainen tieto siirtyy nuorille ennen kuin vanhat jäävät eläkkeelle, toimitusjohtaja sanoo.

Ei ylenpalttisia tavoitteita Haminalainen perheyritys toimii eteläisen Kymenlaakson lisäksi pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Aiemmin työmaata on ollut Afrikassa asti, mutta tällä hetkellä vain kotimaassa.

– Aikanaan kilpailtiin laadulla, ja silloin me suomalaiset olimme vahvoilla, mutta nykyään on menty pelkästään

hintakilpailuun, Klami pohtii.

Rakennuspartion vahva osaamisalue on korjausrakentaminen, vaikka suurin liikevaihto tuleekin muilta rakentamisen aloilta. Yritys käyttää poikkeuksellisen paljon omaa työvoimaa eikä luota vuokratyöhön.

– Se on jokaisen yrityksen oma valinta. Me itse koulutamme työhön, eikä ulkopuolelta tahdo saada sellaista työvoimaa, että jälki olisi kelvollista, Klami sanoo.

– Pysyvyys on tärkeää myös vaikeina aikoina, ja olemme siinä onnistuneet.

Rakennuspartiolla on henkilöstöä lähes 140, mutta yritys on edelleen perhevetoinen. Juha Klami on yrityksessä kolmannessa polvessa, ja oma poika on myös mukana.

– Meillä ei ole samanlaisia tavoitteita kuin pörssiyhtiöillä. Ei mitään ylenpalttista, kunhan kohtuudella selvitään, Klami kertoo. //

YRITTÄJÄ 3/2012

ULKOMAAT » Unelmana peli jokaisen taskussa

56

TEKSTI JA KUVA Tommi Manninen

Uusien menestystarinoiden

aika on nyt

Pelialalla menestynyt Kristian Segerstråle uskoo suomalaisten startup-yritysten maailmanvalloitukseen.

Joukko

kolmekymppisiä nuoria miehiä pelaa innokkaasti jalkapalloa tietokoneella. Kaikilla on hauskaa, vaikka työpäivä on tuskin puolivälissä.

– Pelaan itsekin aina kun vain ehdin, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Kristian Segerstråle peliohjain kädessään.

34-vuotias Segerstråle johtaa Lontoossa reilun 200 hengen vahvuista pelialan osaajajoukkoa. Työntekijöitä on

YRITTÄJÄ 3/2012

yli 30 maasta. Toinen puoli porukasta työskentelee Segerstrålen perustamassa Playfishissa, toinen taas Playfishin nykyisessä emoyhtiössä Electronic Artsissa. Pelialan jättiläinen EA osti Playfishin 400 miljoonalla dollarilla vuonna 2009. Myös Segerstrålen ensimmäinen yritys Macrospace menestyi aikoinaan mainosti ja sulautui isompaan yhtiöön.

–Uskaltaminen, pitkäjänteisyys ja

onni, Segerstråle luettelee menestyksensä syitä.

Segerstrålella oli unelmana ”saada peli jokaisen taskuun”. Yhtiön peleistä tuli nopeasti maailmanlaajuisia hittejä.

–Oli mullistava visio, ja vision kaiku tuli osaajista, joita sain tähän seikkailuun mukaan. Menestykseen tarvitaan aina maailman paras tiimi.

Segerstråle puhuu tiimikemiasta,

57 »»Kristian Segerstråle pelaa kaverinsa Marc Fernandezin kanssa myös perinteistä jalkapallopeliä pikkutauoilla.

joka näyttää yhä toimivan hyvin Playfishissä.

– Tekijöiden täytyy tuntea, että heistä jokainen on toimitusjohtaja täällä. Se tarkoittaa sitä, että vaadin heiltä todella paljon. Varsinkin yrityksen alkuvaiheessa jokaisen työntekijän pitää olla niin hyvä, että on valmis hyppäämään johtajan paikalle.

Samanlaista sitoutumista ja ”hullun kipinää silmissä”, Segerstråle odottaa myös rahoittajilta. Hänen mielestään Suomestakin löytyy koko ajan enemmän hyviä rahoittajia.

–Rahoittajan on hyvä olla sellainen, jonka rekrytoisit firmaasi. Rahoittaja ei saa määrätä liikaa, sillä

muuten puolimahdottomia unelmia ei voida toteuttaa.

Lisää rohkeutta Pietarsaaresta lähtöisin oleva Segerstråle on ehtinyt olla monessa mukana. Työnteon ohessa hän opiskeli Cambridgen yliopistossa ja London School of Economicsissa. Ja taas miestä viedään – hänet on valittu vetämään koko EA:n digitaalista bisnestä Kaliforniaan Yhdysvaltoihin.

– Sosiaalinen media ja netin kehittyminen muuttavat kuluttamista koko ajan. Kasvupotentiaali peleille on yhä valtava. Haluan olla surfaa-

”Helsinki-experience” houkuttelee Moni suomalaisyritys kärsii työvoimapulasta, ja kilpailu huippuosaajista käy maailmalla koko ajan kiivaampana.

– Suomea pitäisi aggressiivisesti lähteä markkinoimaan tässä kilpailussa. Suomeen pitäisi perustaa eri alojen osaamiskeskuksia, ja kertoa niistä koko maailmalle, Kristian Segerstråle sanoo.

Segerstråle puhuu paljon ”Helsinki-experiencestä”, joka olisi hyvä vientivaltti maailmalle.

– Esimerkiksi pelialalla Helsingistä olisi hyvä mahdollisuus luoda samanlainen osaamiskeskus kuin Lontoosta. Pitäisi satsata voimakkaasti rekrytointiin lähialueilta. Venäjällä ja Baltian maissa on paljon osaajia.

Ilmapiiri Suomessa ei ole ulkomaiselle työvoimalle kovin houkutteleva. Paljon on siis tehtävää.

– Maahantuloa pitäisi helpottaa ja ehkä verotustakin tarkastella uudestaan. Kannustavan ja hyvän ilmapiirin luomisella on valtava merkitys huippuosaajien houkuttelemisessa

massa sitä lautaa eteenpäin.

Segerstråle peräänkuuluttaa suomalaiseen yrittäjäkenttään rohkeutta lähteä unelmien perään.

– Ei uskalleta unelmoida riittävän uskaliaasti. Ei lähdetä työskentelemään maailmanvalloitusmeiningillä, vaan tyydytään heti pienempään.

Maailmaa ei valloiteta maa kerrallaan, pitää ajatella globaalisti alusta lähtien.

Suomeen on viime vuosina syntynyt tukku hyviä uusia startup-yrityksiä. Laatu ja työetiikka ovat avainsanoja, joita Segerstråle nostaa esille näistä puhuessaan. Reagointinopeutta kuitenkin puuttuu.

– Joskus tuote pitää pistää markkinoille vaikkapa 60-prosenttisesti valmiina, jos on vaara, että kilpailija ehtii ensin. Silloin haetaan käyttäjäkokemuksia ja sitten parannetaan tuotetta. Tätä ei Suomessa oikein käsitetä.

Keskeisenä kehittämiskohteena Segerstråle pitää kansainvälistä tuotemarkkinointiosaamista.

– Jos haluaa valloittaa maailman, täytyy voittaa myös jenkkimarkkinat.

Nokiakaan ei saanut tuotemarkkinointia kunnolla Amerikkaan, mikä aiheuttaa sille ongelmia. Tähän pitää satsata kunnolla alusta asti.

Segerstrålen mielestä talouskriisiäkään ei kannata pelätä, se antaa monia uusia mahdollisuuksia muun muassa työvoiman ja toimitilojen saatavuudessa.

– Aika on nyt. Pitää vain rohkeasti luottaa visioonsa. Monella suomalaisella startup-yrityksellä on täydet mahdollisuudet menestyä maailmalla. //

Tuote pitää pistää markkinoille vaikkapa 60-prosenttisesti valmiina, jos on vaara, että kilpailija ehtii ensin.

YRITTÄJÄ 3/2012

58

ULKOMAAT » Yrittäjänä Milanossa TEKSTI Hia Sjöblom, KUVAT Lasse Kylänpää

Muotoja Milanon markkinoille Teräksisen teekannun suunnittelu vaatii asian­ tuntemusta, tietoa, osaamista, kauneuden ja toimivuuden tajua sekä materiaalien tuntemusta ja arjen näkemystä.

Kristiina Lassus

pyörittelee kannua käsissään, silittää sen kylkiä, kurkistaa kuvajaistaan sen kiiltävästä kyljestä.

– Suunnittelin tämän italialaiselle Alessille viisi vuotta sitten, hän sanoo lähes hellyyttä äänessään. Lassus näyttää, miten kannun käsittely yhdellä kädellä sujuu näppärästi, miten sen nokasta ei koskaan tipu ylimääräisiä pisaroita eikä höyry helmeile sen ulkokyljissä.

Kristiina Lassus on juuri avannut oman studionsa näyttelytilan aivan Milanon keskusrautatieaseman lähettyville. Milanon huhtikuisen muotoi-

YRITTÄJÄ 3/2012

59

luviikon aikana studiossa esiteltiin Lassuksen oman tuotannon lisäksi muidenkin nimekkäiden suomalaismuotoilijoiden töitä.

– Olen perustanut vientiryhmän, jonka tavoitteena on suomalaisten muotoilutuotteiden vienti Milanon kautta maailman markkinoille. Teen työtä konsulttina Finpron kanssa, Lassus sanoo.

Milano on design-ihmisten mekka.

Lassus kehuu milanolaisen teollisuuden halukkuutta ja valmiutta panostaa design-tuotteiden kehitykseen ja

»»Kristiina Lassuksen matot ovat käsillä tekemisen taidonnäytteitä.

Matot solmitaan Nepalin pää­ kaupungissa Katmandussa käsin.

Raaka-aineina käytetään pellavaa, silkkiä ja tiibetiläistä villaa. Alessille suunnitellun Strawbowlin tuotti suomalainen Strawbius.

valmistamiseen. Hän sanoo useiden suomalaisten muotoilijoiden menestyneen milanolaisilla markkinoilla.

– Italiassa on ainutlaatuista, että tuotekehitykseen ollaan valmiita investoimaan. Se antaa muotoilijoille työskentelypohjaa. Jotkut suomalaiset nuoret muotoilijat ovatkin onnistuneet pääsemään näille markkinoille. Saavutus on merkittävä, sillä markkinat ovat yltäkylläiset ja tulijoita on runsaasti.

– Suomalainen ja tanskalainen design tunnetaan jo vanhastaan skandinaavisen designin edustajina.

Suomalaismuotoilijat ovat voittaneet useita palkintoja. Tanskan vahvuus löytyy puuseppätaidosta, sen huonekaluista ja valaisimista. Pärjääminen edellyttää kuitenkin tuoreutta.

Kristiina Lassus lähti töihin Italiaan lähes viisitoista vuotta sitten.

Hänet palkattiin muotoilujohtajaksi

Alessille. Mielenkiintoinen työ vei mennessään mutta jätti liian vähän aikaa omalle suunnittelulle.

Siksi Lassus irtisanoutui kuuden vuoden työrupeaman jälkeen ja keskittyi oman designin toteuttamiseen.

Hän jatkoi kuitenkin vapaana suunnittelijana töiden tekemistä myös Alessille pöyrittäessään omaa toiminimeään.

Kolmen jalan varassa Lassus on intohimoinen työmyyrä, joka rakastaa aurinkoa ja painaa töitä tosissaan.

– Juuri nyt, kun ajat ovat tiukat, on tehtävä niin. Taloustilanne on vaikea, vaikka olen onneksi aistivinani pientä optimistisuutta italialaisessa ilmastossa.

Lassuksen studio seisoo kolmen tukijalan varassa. Suomalaisvien-

YRITTÄJÄ 3/2012

60

Kristiina Lassus • Syntynyt Helsingissä 1966.

• Asuu ja työskentelee Milanossa.

• Valmistunut Taideteollisesta Korkeakoulusta taiteen maisteriksi 1992 muotoilun johtotehtäviin. Suoritti toisen taiteen maisterin tutkinnon 1995 sisustusarkkitehtuurista ja huonekalumuotoilusta.

• Oma D’Imago suunnittelutoimisto Helsingissä 1993– 2003, missä suunnitteli mm. italialaisille Alessille, Zanottalle ja Poltronovalle.

• Tehnyt töitä mm. muotoilukoordinaattorina Artekissa 1994–97 ja muotoilujohtajana italialaisessa Alessissa 1998–2004.

• Perusti Kristiina Lassus Studion Milanoon 2003.

• Rekisteröi oman tuote­ merkin 2007.

• Useita palkintoja mm. Red Dot 2008 ja 2010, Green Good Design 2011, Design Plus 2011, Adi Selection -mainintoja mm. matoille ja Alessin tuotteille.

YRITTÄJÄ 3/2012

½½Kristiina Lassus suunnitteli teräksisen kannusarjan ”401” ja tarjottimen ”Tau” italialaiselle Alessille.

nin konsultointi on yksi. Toinen tukijalka ovat suunnittelutyöt free lancerina esimerkiksi entiselle työnantajalle Alessille. Italiassa maailman- ja euroopanlaajuinen talousahdinko tuntuu.

Se vaikuttaa kulutukseen ja tuotteiden kiertoon.

– Markkinat ovat nyt huonot. Suunnittelutyössä tuotto perustuu vasta vuosia myöhemmin kerääntyviin rojalteihin. Tässä taloustilanteessa ei ole mielekästä tehdä kohtuuttoman isolla riskillä töitä.

Mattojen markkinarako Kolmas tukijalka on oman tuotannon varassa. Kristiina Lassus suunnittelee mattoja, jotka hän teettää Nepalissa.

Studiossa on näyttävä kokoelma käsin solmittuja, luonnonmateriaaleista valmistettuja mattoja.

– Olin jo Artekissa ollessani kiinnittänyt huomiota siihen, että markkinoilla vallitsi tietyn typpisten matto-

jen markkinarako. Oli komeita, vahvasti kuvioituja ja värikkäitä itämaisia mattoja. Toisaalta oli hillittyjä, vaatimattomamman oloisia mattoja myös julkisiin tiloihin. Välistä puuttui selvästi moderni design-matto, joka kuitenkin olisi valmistettu käsin perinteisistä materiaaleista. Tarvittiin aitoa, mutta silti raikasta designia, Lassus määrittelee.

Hän jätti vakituisen työn ja matkusti Intiaan, johon ihastui niin, että päätyi viettämään siellä yhä enemmän aikaa.

– Aiemmin ei jäänyt tilaa omalle suunnittelulle. Suunnittelujohtajan työpäivät täyttyivät muulla. Työ oli mielenkiintoista ja opettavaa, mutta mieli paloi toteuttamaan omia taiteellisia näkemyksiä.

– Markkinat näyttävät onneksi pieniä elpymisen merkkejä. Uskon siihen, että Italian on pakko ryhdistäytyä ja tämä on mahdollisuuden paikka, joka vain pitää hyödyntää, Kristiina Lassus sanoo.

Mattojen tuotanto jatkuu, ja työpäivät venyvät pitkään yöhön. //

Olen perustanut vientiryhmän, jonka tavoitteena on suomalaisten muotoilutuotteiden vienti Milanon kautta maailman markkinoille.

NYT » Ajankohtaista kotimaasta KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pixmac

Suomalaispenkit Venäjän olympiaareenalle

Liian helposti halpamaihin

Metallien jalostus työllistää

Suomalaisten pk-yritysten tulisi

Metallien jalostuksen tuotantoket-

Salolainen Arvo Piiroinen Oy

laskea investointipäätöksiä tehdessään pitkän aikavälin kannattavuus. VTT:n mukaan olisi arvioitava, millä perusteilla investoinnit tehdään halpatuotantomaihin ja milloin ne kannattaisi tehdä Suomeen. Kaukomaille ei kannata mennä edullisen työvoiman houkuttamana.

sisustaa Sotshin talviolympialaisten jääareenan katsomot 12 000 tuolillaan.

Suomessa TM-malliston tuoleja on lähes jokaisessa SM-liigahallissa.

Lisäksi niitä on KHL-halleissa Venäjällä.

Lähde: toimitus

Nuoria pelottaa yrittäjyydessä epäonnistuminen Yrittäjyys on nousussa, mutta

suomalaisnuoret pitävät Leena Haanpään ja Simo Tuppuraisen tutkimuksen mukaan yrittäjyyttä epäkiinnostavana uravaihtoehtona. Riskit ja epäonnistuminen pelottavat. Yhdysvalloissa nämä eivät pelota. Tutkimuksen rahoitti Liikesivistysrahasto.

Lähde: Kauppalehti

Valtiontalouden tasapaino kaukana

julla on hyvä kasvupotentiaali. Sitä vauhdittavat innovaatiot, metallien kysyntä ja kaivannaisteollisuuden nousu. Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajan Mika Nykäsen mielestä potentiaalia ei pidä sulattaa ylimääräisillä kustannuksilla ja veroilla.

Lähde: Toimitus

Lähde: VTT

Kilpailuvirasto selvittää kauppakaavoitusta Kilpailuvirasto selvittää kaavoituksen tuomat kilpailun esteet päivittäiskaupassa. Ylijohtaja Juhani Jokinen sanoo kaavoituksessa olevan jotain outoa, koska kaupan ja kuntapäättäjien yhteydet ovat jatkuvasti esillä. Etenkin osuuskauppojen on epäilty saavan parhaat kauppapaikat, koska kuntapäättäjiä istuu osuuskauppojen luottamustehtävissä.

Cursor synnyttää uutta Technogrow-hankkeissa KotkanHaminan seudulla on saa saatu syntymään viidessä vuodessa 265 työpaikkaa ja neljä yritystä. Tavoitteena oli uusi liiketoiminta, yritysten kansainvälistyminen ja laajentuminen. Hankerahaa paloi 2,4 miljoonaa euroa.

Lähde: Cursor Oy

Lähde: Yle uutiset

Suomelta kaivataan uusia tekoja

valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Julkisen velan pitäminen turvallisella tasolla edellyttää OECD:n mukaan yli 5 prosentin vakautustoimia. Rahassa säästötarve on 10,6 miljardia euroa, kun hallituksen kevään vakautuspaketin vaikutus oli 2,8 miljardia euroa.

Lähde: STT

YRITTÄJÄ 3/2012

61

62

KULTTUURI » Yrittäjät kertovat epäonnistumisistaan TEKSTI Tuula-Maria Ahonen, KUVA Tammi

Epäonnistuminen

voimavaraksi!

Kirja Rohkeista epäonnistumisista on syntynyt kiukusta.

Tekijöitä raivostutti, ettei Suomessa voi julkisesti myöntää epäonnistuneensa, tehneensä virheen tai olleensa väärässä.

Yrittäjät ja

toimittajat Tuuti Piippo ja Miika Peltola ovat haastatelleet kirjassaan viittätoista tunnettua ihmistä työelämän epäonnistumista – Minua sanottiin lehtijutussa konkurssiyrittäjäksi. Olen perustanut 23 yritystä, joista yksi on mennyt konkurssiin ja siten olen konkurssiyrittäjä, kertoo moniyrittäjä, Seedi Oy:n toimitusjohtaja Marko Parkkinen.

– Silloin tein päätöksen, että alan puhua konkurssista avoimesti. Minua ahdisti, että niiden asioiden kanssa jäi yksin ja ne alkoivat vaivata ja painaa.

Palkittu sarjayrittäjä ja Soprano Brain Alliancen toimitusjohtaja Taneli Tikan mukaan yrittäjällä pitää olla jatkuvat mekanismit epäonnistumisen käsittelemiseen.

Näin eteenpäin!

• Kohtaa epäonnistumisen jälkeen kielteiset tunteesi.

• Keskustele muiden kanssa.

• Löydä epäonnistumisesta onnistumisen siemeniä.

• Ole terveesti ylpeä, muu Suomi seuraa perässäsi!

– Yhteiskunnan muutosnopeus kiihtyy, ja se asettaa isoille organisaatioille, jopa valtioille, vaatimuksia reagoida nopeammin. Silloin epäonnistumisen riski kasvaa, ja kyvyn käsitellä epäonnistumisia pitäisi parantua.

Konkurssien kolme ryhmää Taneli Tikka kumppaneineen haki Taika-yrityksen konkurssiin vuonna 2002, mutta vasta myöhemmin hänelle selvisi, että konkurssimenettely on yksinkertainen. Pitää vain viedä hakemus käräjäoikeuteen ja prosessi lähtee liikkeelle.

– Konkurssista tuli papereihini rankka merkintä, joka poistui vasta vuonna 2010. Se vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, joissa olen vastuuasemassa.

Tikan mukaan nykyinen järjestelmä on liian ankara, yrittämistä lamaava.

– Konkurssit voitaisiin kategorisoida kolmeen ryhmään. Meillä voisi olla terveen tilan konkurssit, joissa yhtiö vain lopettaa toimintansa. Siitä ei pitäisi tulla mitään merkintää, vaan toivotus: tervetuloa uudestaan yrittämään, Tikka ehdottaa.

– Seuraavassa ryhmässä olisivat yritykset, jotka velkojat hakevat konkurs-

½½Tuuti Piippo & Miika Peltola: Kantapään kautta, kirja rohkeista epäonnistumisista, Tammi, 2012.

siin. Niissä on munittu ja jatkettu toimintaa liian pitkään. Tästä voisi tulla lyhytaikainen merkintä.

– Kolmannessa ryhmässä olisi yritykset, joissa on tehty talousrikoksia.

Siitä pitäisi tulla pitkä merkintä ja normaalit rikosoikeudelliset seuraamukset.

Kirjan toimittajat ovat perehtyneet laajalti kansainväliseen kirjallisuuteen epäonnistumisesta ja keskustelleet lukuisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa. He kyseenalaistavat länsimaisten ihmisten mustavalkoista ajattelua.

– Lokeroimme tapahtumat nopeasti menestykseksi tai epäonnistumiseksi, vaikka emme vielä tiedä, kuinka lopulta käy. Monet läpimurrot tieteessä, taiteessa ja bisneksessä ovat serendipiteetin tuotteita: löydetään jotain, mitä ei tavoiteltu ja se muuttaa maailman.

Sen jälkeen ihmetellään, miten näin selvän homman keksimiseen meni niin kauan. //

Nykyinen järjestelmä on liian ankara, yrittämistä lamaava.

YRITTÄJÄ 3/2012

Tule mukaan kunta- ja talouskeskusteluun Porissa 19.7.2012 Kauppalehti, Kuntalehti, Pörssisäätiö ja Suomen Yrittäjät ovat mukana kesän tärkeimmässä taloustapahtumassa.

Kirjurinluoto Taavi

Barco

Torstai 19.7.

Klo 10.30–11.15

YRITTÄJYYSPÄIVÄ

Kuka on yrittäjien suosikki kunnanjohtajaksi?

Pääteemana syksyn 2012 kunnallisvaalit sekä yrittäjien ja kuntien yhteiset intressit.

Barco-ravintolalaiva Eteläranta

Kauppalehti ja Suomen Yrittäjät selvittivät minkälaisia ominaisuuksia yrittäjät kunnanjohtajassa arvostavat. Yrittäjien suosikin palkitsevat kuntaministeri Henna Virkkunen, Kauppalehden Hannu Leinonen ja Suomen Yrittäjien Anssi Kujala.

Klo 11.30–12.15

Klo 12.30–13.15

Klo 13.30–14.15

Yrittäjäaktiivinen kunta menestyy paremmin!

Kilpailua kuntakartalla – onko sitä?

SUOMI–RUOTSI -talousmaaottelu

Mukana mm.

Anna-Mari Ahonen, Ari Korhonen, Juha Luukko, Aleksi Randell ja Tapani Venho.

Juontajina Hannu Kataja ja Jyrki Koulumies.

OTTELIJAT: Casper von Koskull, Nordea Veli-Matti Mattila, Elisa Juhana Vartiainen, VATT Mosse Wallen, Dagens Industri Erotuomarina Hannu Leinonen, Kauppalehti

skatu

Valtak atu

Teatt erika tu

Hallitu

Etelär ant

a

Juontajana Porin kaupungin kehittämispäällikkö, tohtori Timo Aro. Satakunnan ja Porin Yrittäjät.

Kauppalehti ja Kuntalehti

Klo 14.30–15.45

Suomi Areenalla tapahtuu

Suuri verokeskustelu

Suomi Areena Porissa maanantaista 16.7. perjantaihin 20.7.

Pörssisäätiön panelisteina: Eero Heinäluoma, Sampsa Kataja, Mari Kiviniemi ja Ville Niinistö Juontajana Sari Lounasmeri

Tutustu ohjelmaan www.suomiareena.fi

Yhteistyössä

UUTISMAAILMA

Kohderyhmä hakusessa?

Vaaleanpunaista ja lilaa aikaa

Tehokas markkinointi pohjautuu aina syvälliseen kohderyhmän ymmärtämiseen.

Kohtaaminen – Ymmärrä kohderyhmääsi -kirja kertoo käytännönläheisesti, miten tutkimus auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Kirjassa on case-esimerkkejä siitä, miten kohderyhmädialogi on tuonut menestystä. Kirjassa kerrotaan, miten ja milloin markkinatutkimus voi auttaa – ja milloin se ei pysty auttamaan. Siinä käydään läpi markkinatutkimuksen yleisimmät menetelmät sekä niiden mahdollisuudet ja sudenkuopat.

Myynti: Talentum

65

Tänä kesänä rohkeat naiset kiinnittävät rantee-

seensa värikkään kellon. Fossilin Stella-malliston uutuuskellot on sävytetty vuodenaikaan sopivin värein vaaleanlilalla, vaaleanharmaalla ja herkällä vaaleanpunaisella.

Kevään mallistossa näkyy kuitenkin myös miesten kelloista lainattu muotokieli – kellotaulut ovat suuria ja selkeitä ja rannekkeet painavaa terästä tai nahkaa.

Myynti: Kello- ja kultaliikkeet

Tasainen helpotus helteessä Jos kesäkuumalla ei ole lähistöllä järveä tai meren-

rantaa, niin helpoimmin viilennyksen tuo tuuletin. Perinteinen tuuletin toimii lavoilla, mutta Dysonin tuulettimissa niitä ei ole. Tuulettimen jalkaan sijoitetun moottorin turbiini imee ilmaa laitteeseen. Air Multiplier -tuulettimet puhaltavat parhaimmillaan lähes 600 litraa ilmaa sekunnissa.

Alushousuilla kiekkotunnelmaan Suomen jääkiekon MM-kisojen loppuotteluviikonlopun tunnelmaan voi virittäytyä

Black Horsen valmistamissa Hockey Bird -alusvaatteissa. Todellisille kiekkofaneille suunnatusta mallistosta löytyy vaihtoehdot miesten ja poikien lisäksi myös naisille ja tytöille.

Jääkiekkoaiheisten alusasujen kuvituksessa käytetään MM-kotikisojen maskottia Hockey Birdiä, joka perustuu Rovion Angry Birds -pelihahmoihin. Alusasut on kiekkohengessä nimetty veivi-, jäähy- ja paitsio-tuoteryhmiin.

PULJU

YRITTÄJÄ 3/2012

66

KOLUMNI

LSounio

Itseluottamus on hampaiden harjausta

isa

YRITTÄJÄ 3/2012

Olen järkyttyneenä seurannut keskustelua nuorisotyöttömyydestä. Peruskoulun jälkeen yhä useamman nuoren on vaikea löytää paikkaansa työelämässä. Asiaa yritetään korjata työ­ ryhmillä, mutta pienyrittäjäkin voi olla avuksi.

Aloitan omasta tarinastani. Olin varhain kehittynyt nenäkäs murkkutoukka, jonka maailma romahti, kun siirryin yläasteelle pienestä turvallisesta kyläkoulusta. Yläaste oli iso ja äänekäs.

Vanhemmilla oli omakotitalon rakennuskiireet, ruuhkavuodet ja pienyrittäjän loputon työtaakka. Hakeuduin huomionkipeänä väärään seuraan, sain suorituspaineista syömishäiriön ja koulunumerot romahtivat. Syrjäydyin.

Opettajat eivät pitäneet minusta, enkä minä heistä. Vaihdoin 15-vuotiaana koulua. Uusia ystäviä ei löytynyt helpolla, ja aloittamani lukio jäi kesken. Himoitsin omaa rahaa ja ulkomaanmatkoja.

Aloin epäillä osaamistani, ja itseluottamus oli nollassa. Koulu ei kiinnostanut. Työskentelin hanttihomKasvavien nuorten tukeminen on missa, joista saamani palkka ei riittänyt elämiseen. kuin herkän viherkasvin hoitamista. Taistelin vuosia itsetunto-ongelmien kanssa ja yritin aloittaa erilaisia kouluja. Jokainen auktoriteetti tuntui viholliselta ja aikataulut mahdottomilta. Masennuin, eristyin ja menetin luottamukseni muihin ihmisiin.

Minut pelasti kaksi asiaa.

Pääsin kaupungin mielenterveystoimiston kautta psykoterapiaan, jossa monen mutkan jälkeen tajusin, ettei vika ole minussa. Kelpaan ihan tälläisena. Opin myös, ettei itseluottamus ole pysyvä olotila. Se on kuin hampaiden harjausta, se on kaivettava esiin kahdesti päivässä.

Vuosien etsiskelyn jälkeen suoritin iltalukion ja yliopistotutkintoja.

Oman paikkani löytämiseen ja murrosiän päättämiseen meni yli 15 vuotta. Olin pitkään moisesta rangaistuksesta katkera. Pelkäsin, etten kelpaa. Kunnes kaunokirjallisuutta lukemalla opin rakentamaan sisäiset kannustimet, jotka eivät riipu rahasta.

Miten voin auttaa nuoria miehiä?

Katselen ympärilleni. Reissatessani ympäri Suomea luennoimassa näen, että nuorten itsetunto on kadoksissa. Aikuisilla on liian kiire. Huono olo näkyy kireinä ilmeinä, sammuneina katseina ja röhnöttävänä ryhtinä. Silmät pakenevat katsetta.

Mikä rohdoksi?

Me suomalaiset aikuiset pihtaamme huomiota ja kiitosta. Uskomme vieläkin, että työ löytää tekijänsä. Ja elämä opettaa. Kasvavien nuorten tukeminen on kuin herkän viherkasvin hoitamista.

Loputtomasti rakkautta ja huomiota. Kun nuorta tukee ja auttaa, vaikka työllistämällä pienilläkin resursseilla on vastassa upea sato koko Suomelle. Kunhan muistaa rahanpalkkaakin tärkeämmän reilun pelin, kuuntelun ja toisen huomioimisen ihmisenä monta kertaa päivässä.

Se vie aikaa, mutta palkintona voi olla yllättävä lottovoitto. Ne muutamat nuoret, joiden työllistämisessä olen onnistunut, auttavat nyt minua. Eivätkä kysy työstään korvausta.

Toki olen myös epäonnistunut muutaman nuoren kanssa. Odotukset olivat silloin molemmin puolin liian korkealla, ja aikaa liian vähän. // MARA LEPPÄ

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

LISÄPOTKUA PIENYRITYKSELLESI

AMMATTIMAISET VÄRIT JOPA

LASERIA EDULLISEMMIN *

UUSI HP Officejet Pro 8600 Plus e-All-in-One

Totea miten edullinen, ammattimainen mustesuihkutulostus tuo lisäpotkua liiketoimintaasi.

Nauti ammattimaisesta värijäljestä jopa 50 % laseria edullisemmin. Hanki HP Officejet Pro nyt. Katso lisätietoja osoitteessa hp.com/fi/officejet

KoKeile 30 päivää!

BUY&TRY hp.fi/buyandtry

©2012 Hewlett-Packard Development Company, L.P. *) 50 % alhaisemmat sivukustannukset. Suurin osa alle 400 euron värilaser all-in-one-laitteista (ei sis. ALV:a), maaliskuu 2011. Lisätietoja osoitteessa http://www.hp.com/eur/ojfacts. OJ Pro -laitteen ISO-standardin mukainen sivumäärä suurimman kapasiteetin mustesäiliöillä jatkuvassa tulostuksessa, lisätietoja osoitteessa www.hp.com/go/learnaboutsupplies.

ITKO? KIINNOSTU Ä: KYSY LISÄ

Puh. 010 613 611

2012 GOLD Imaging and Printing Solution

www.ateadirect.com

Puh. (09) 58 44 22

www.businessforum.fi

Specialist