Yrittäjä-lehti 4/2011 by Suomen Yrittäjät

10 PIDETÄÄN SUOMALAISYRITYKSET SUOMESSA • 22 IT’S a DEAL! 34 NOKIAN LEIVISTÄ ULKOPELIYRITTÄJÄKSI • 62 OLETKO SINÄKIN LUOVA HULLU?

64 Varsinais-Suomelle on annettu suurella kauhalla

Apajansa 4/2011

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

löytäneet

Neljä ERILAISTA YRITYSTÄ KERTOO OMAN ONNISTUMISENSA SALAT

Sivut 36-45 YRITTÄJÄ 3/2011

KUN HITSAAJA OSUI HUONOON SAUMAAN. Ollessaan matkalla töistä kotiin Petri joutui kolariin. Vaikeiden vammojen vuoksi työ hitsausalan yrittäjänä olisi ohi. Onneksi hänellä oli yrittäjän tapaturmavakuutus Ifissä, joten tulevaisuuden rakentaminen Ifin kuntoutussuunnittelijan kanssa alkoi heti. Kolmessa vuodessa Petri toipui, suoritti kaupallisen alan tutkinnon ja sai uuden työn. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

LUE LISÄÄ YRITYKSEN HENKILÖVAKUUTUKSISTA IF.FI/VAKUUTAHENKILOSTO TAI SOITA 010 19 15 00

if.fi/vakuutahenkilosto 010 19 15 00

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjille kannuksia ja kiitoksia Maailman talouskriisi huojuttaa sekä Eurooppaa että Yhdysvaltoja. Tämä

armo

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

saattaa merkitä yritysten toimintaolosuhteiden muutoksia myös Suomessa heti vaalikauden alussa. Ulkomaisen kysynnän arvioidaan heikkenevän ja uusien investointien hidastuvan. Ekonomistiemme arvion mukaan Euroopan taloustilanteen kuntoon laittamiseen voi mennä koko vuosikymmen, jona aikana velkaantuneiden maiden taloudet nostetaan uudelleen kasvu-uralle. Synkät pilvet eivät ole tunkeutuneet kuitenkaan vielä tavallisten Onko aika parantaa yrittämisen kansalaisten elämään, sillä korkoolosuhteita byrokratiaa keventämällä taso on säilynyt matalana, inflaatio on kiihtynyt hillitysti ja kulutusmahja kannusteita lisäämällä? dollisuuden ovat hyvät. Luottoja saa entisen tapaan uusien asuntojen ja kulutustarvikkeiden hankintaan. Suomessa on hallituksen muodostamisen jälkeen odottava ilmapiiri, sillä poliitikot uskovat, että hyvinvointipalveluita pystytään parantamaan ja palkkoja korottamaan. Eteenpäin mennään vanhojen käsikirjoitusten mukaan, mutta edellyttäisikö maailman muutos muutosta käsikirjoitukseen? Olisiko nyt oikea aika parantaa yrittämisen olosuhteita byrokratiaa keventämällä ja kannusteita lisäämällä? Voitaisiinko energian hintaa alentaa, polttoaineverojen lisäkiristyksistä luopua, ja voitaisiinko työmarkkinaratkaisuja tehtäessä kulkea kohti paikallista sopimista? Tällaisia avauksia yrittäjät kaipaavat arvostuksen ja kiitoksen lisäksi. Kauniit juhlapuheet ja nahistuneet porkkanat eivät kannusta. On ymmärrettävää, että korjaussarjojen etsinnän rinnalla yrittäjät varautuvat heikompaan kysyntään sekä rahoituksen tiukkenemiseen. Kansallisen talouspolitiikan vastuulla on huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä vähintäänkin hallitusohjelmaan kirjatuin keinoin.

Taloushuolet ovat lietsoneet ihmisten mielet levottomiksi eri puolilla Euroop-

paa. Tästä valitettavana esimerkkinä ovat Britannian rajut levottomuudet elokuun alkupuolelta. Näyttää selvältä, että heikompia ja syrjäytyneitä yhteiskuntien jäseniä pitää puolustaa nykyistä vahvemmin. Suomessa tilanne on kohtuullinen, mutta eikö juuri tämän vuoksi yrityksille voitaisi antaa ylimääräinen energialataus, jolla ne saataisiin palkkaamaan lisää väkeä työhön. Lisää työtä tekemällä vältämme valtion velkaantumisen, nuorten syrjäytymisen ja hyvinvointipalvelujen kuihtumisen. //

YRITTÄJÄ 4/2011

Syyskuu 2011

Avaruusnatsit valkokankaalle Kuvausten loppusuoralla olevassa Iron Sky -elokuvassa natsit seikkailevat kuussa vuonna 2018. Kuulostaako oudolta? Niin meistäkin. Lue, miten suomalaisporukka hankki miljoonarahoituksen elokuvahistoriamme erikoisimpaan, suorapuheisimpaan ja räävittömimpään tuotantoon.

Pääkirjoitus 3

Yrittäjille kannuksia ja kiitoksia

Makasiini 6

Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

10 Juha Sipilä on suomalaisen yrittäjyyden puolestapuhuja

Johtaminen

12 Ihmisjohtaminen on jäänyt jalkoihin

Kolumni

15 Rikkaan talon poka

Markkinointi & myynti

16 Näin mahdollistui Suomen kallein elokuva YRITTÄJÄ 4/2011

22 Diilit markkinointimuotona kasvattavat suosiotaan 25 Mielenkiintoisia businessideoita

Mikä moka!

26 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

Talouspolitiikka

28-33 Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Uusi alku

34 Suuryritysten palkkalistoilta voi hypätä suureen seikkailuun

Yrittäjät

36 Neljä menestystarinaa Satakunnasta

Europassa on lepsuiltu vuosikymmeniä talouspoliittisessa päätöksenteossa. Nyt valtioiden pankkitilit näyttävät miinusta. Miten tästä eteenpäin, ihmettelee jopa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. Saman puljun yrittäjyyskasvatuksen proffa Paula Kyrö puolestaan ruotii oman valtiomme politiikkaa.

Lempeästä lämmöstä nauttivat keho ja mieli, kun kiireinen yrittäjä rentoutuu saunan lauteilla. Saunajoogan kehittäjä Tiina Vainio muistuttaa lämmön terapeuttisista vaikutuksista.

Maarit Karhun luottotyökaverit ovat Varma, Risty ja Pulmu. Nelikko tekee yhdessä bisnestä Musti ja Mirri -liikkeessä, ja aikaa vietetään tiiviisti yhdessä myös työajan jälkeen – kotisohvalla ja toko-harrastuksen parissa.

Loppu lepsuilulle!

Saunasta on moneksi

Kehittäminen

46 Uuden ajan patruuna

Ystäväkirja

51 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Vapaa-aika

52 Valvontavastuun keskittäminen helpottaa musiikin tekijöiden työtä 54 Rentoutus löytyy omasta kodista: saunan lauteilta 58 Energiaa karvakuonoista

Kulttuuri

62 Mato Valtonen kääntää epäonnistumiset voitoksi

Karvainen työkaveri

Minun maakuntani

64 Varsinais-Suomessa osataan ala kuin ala

Ulkomaat

68 Turkki – talouskriisin ja arabimaiden kuohunnan välissä

Maailmanpyörä

71 Ajankohtaista maailmalta

Uutismaailma 72 Poimintoja

Kolumni

74 Jyrkilän weljekset ja tappelu eurolaisten kanssa

YRITTÄJÄ 4/2011

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

RODE O.fi

Yrittäjät tutkijoiden kannoille

Pilven reunalla Pilvipalvelu on sana, joka pyörii teknologiajorinoissa. Pari

vuotta sitten alettiin puhua cloud computingista. Se ei tarkoita, että pilvessä olevia palveltaisiin tai että palveltaisiin pilvessä, vaan sitä että tieto – nollat ja ykköset – sijaitsevat samassa paikassa kuin ohjelmistot ja laitteet, ei omalla konkreettisella tietokoneella. Joku jossain säilöö tiedon, mutta siihen pääsee käsiksi omalta koneelta. Kustannustehokkuutta yritykset hakevat tälläkin muodolla, sillä ohjelmistoinvestointeja ei tarvitse itse tehdä. Toki pilven reunalla istuminen maksaa. Jotkut kyllä kritisoivat, ettei ulkoistaminen ole mitään uutta ja turha sanoa internetiä pilveksi. Asian ympärille on silti syntynyt uutta liiketoimintaa ja yrityksiä. Suomessa esimerkiksi Verkko palvelu Oy ja Sulava Oy.

Näiden pitäisi lyödä viisaat päänsä yhteen VTT uutisoi kesällä, että VTT (Valtion tutkimuskeskus) palkkaa yrittäjiä tutkijoidensa joukkoon. VTT:llä on kehitysyritys, jonka tehtävä on kehittää korkean teknologian yrityksiä, sellaisia joilla on mahdollisuus kasvaa ja kansainvälistyä. Tutkimuksia ja ideoita on runsaasti, mutta ne pitäisi saada käytännön hyötykäyttöön. Yrittäjien, joilla on liiketoimintaosaamista, odotetaan johtavan yrityshautomoprojektia yhdessä tutkijoiden kanssa. He valmistelevat liiketoimintasuunnitelman, sijoittajayhteydet ja muodostavat strat-up-yrityksen perustaja tiimin. – Etsimme yrittäjiä etenkin biotekniikan, elektroniikan ja ohjelmistojen toimialoille, VTT Ventures Oy:n toimitusjohtaja Antti Sinisalo sanoo. Kun on 2 300 tutkijaa ja 280 miljoonan euron tuotekehitysbudjetti, pitäisi siitä jokunen yrityskin lentoon lähteä.

Uuden sukupolven ihmisille on tyypillistä, ettei olla lojaaleja yrityksille. Näiden tulevaisuuden tekijöiden houkuttelemiseksi yrityksellä on oltava hyvä tarina – mitä vaikeampaa ammattilaista on löytää, sitä parempi tarinan on oltava. Voittajajohtoryhmät, 7 askelta tulevaisuuden menestyjäksi. Åhman, Bärlund, Vatanen (WSOY). YRITTÄJÄ 4/2011

MAKASIINI

Tulevaisuus tuli ”Vastuu tulevaisuudesta on MEIDÄN”. Tämä tussilla kirjoitettu banderolli päänsä päällä uhoavat koululaisten mielenosoituksessa vuonna 1969 Björn Wahlroos ja Leif Salmén. Wahlroosilla on pitkä roikkuva tukka ja takissa karvakaulus. Kuva pysäytti Sipoossa Caj Bremenin valokuvanäyttelyssä. Okei, se tulevaisuus on nyt ja nyt sitä vastuuta voisi sitten kantaa. Kun ovat nämä ”haastavat markkinaolosuhteet”. Salmen on kirjailija ja eläkeläinen, mutta Wahlroos on paljon vartijana.

Puhetta piisasi Porissa Näin syksyllä voi vielä

uhrata ajatuksen Porin Suomi Areenalle, joka toteutui jazzviikolla. Suomen Yrittäjätkin siellä oli mukana ohjelmassa ja Yrittäjänaisten Keskusliitto esittäytyi omassa kojussaan. Pitkään sairaslomalla ollut Raimo Sailas osallistui Suomen Yrittäjien järjestämään keskusteluun. Millaista elämää leikkausten jälkeen? Kesällä talousnäkymät eivät olleet vielä hurjan huolestuttavia, mutta työurien ja eläkeikien pidentäminen tulivat joka nurkan takana vastaan, kun vaelteli keskustelufoorumista toiseen. Varatoimitusjohtaja Timo Lindholm kertoi Yrittäjien teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset ovat valmiit tiukempaan talouspolitiikkaan kuin hallitus. – Suomalaiset ymmärtävät hyvin selvästi, mikä ero on sijoittamisella ja yritystoiminnan harjoittamisella. Pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen verotuksen tiukentaminen hyväksytään, mutta listaamattomien pk-yritysten maksamat osingot halutaan pitää kevyesti verotettuina. Yritystoiminnan riskit ja kannustavuuden säilyttäminen yritysverotuksessa ymmärretään, Lindholm mainitsi Porin helteessä.

Konttori kalliolle kukkulalle

Uusia työn tekemisen tapoja syntyy Etätyö, eTyö, mobiilityö, monipaikkainen työ. Nämä ovat tulevaisuudessa nykyistä enemmän työn tekemisen tapoja. Työaika ja työpaikka muuttuvat joustavasti, siksi tarvitaan suunnittelua ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Työ tekijäänsä neuvoo –sananlasku taitaa todella käydä toteen, sillä yhä useamman tehtävät syntyvät siinä työn edetessä, niitä ei kukaan ulkopuolinen välttämättä anna. Entä työtilat sitten? Uusimmat ja edistyksellisimmät ratkaisut eivät koostu erillisistä huoneista, vaan tilalla on avaria, muunneltavia tiloja. Suomessakin on jo monia työpaikkoja, joissa työntekijät tulevat aamulla, ottavat oman läppärinsä kainaloon ja valitsevat jonkun paikan mihin istahtaa. Eivätkä nämä paikat ole ikäviä nurkkia, vaan viihtyisiä olotiloja. Tiimejä ja palavereja varten on omat kokoontumishuoneensa. Sitten on ammatteja ja töitä, joita ei voi siirtää mihinkään perinteisestä paikasta. Vai miten olisi, jos parturi toisi tuolinsa kadulle tai rannalle? Mieli kuvitus on sallittu, mutta lainsäädäntö taitaa vängätä vastaan.

½½Mies ja läppäri –yritys voi toimia missä vain. YRITTÄJÄ 4/2011

MAKASIINI

Taistelu Erottajalla Karo Hämäläinen on kirjailija, joka yhdistää

faktaa ja fiktiota. Hän on talousmies, Arvopaperi lehden toimituspäällikkö ja itsekin sijoittaja, mutta on kirjoittanut aiemmin myös lastenkirjoja. Nyt hän kirjoitti vetävän trillerin pankkiireista, jotka rahoittavat ja myyvät. Taustalla on varainhoitoyhtiö FIMin myynti islantilaiselle Glitnir-pankille. Omistajat saivat muutamia satoja miljoonia euroja per nuppi. Mutta sitten kuoli Glitnir samalla kun velaksi elänyt Islanti suistui kriisiin. Yhtiö ostettiin takaisin. Romaani ei kerro suoraan tätä tarinaa, mutta muunnellun sovituksen. Tapahtumat sijoittuvat taantuman syksyyn 2008, mutta kirjan henkilöt ovat keksittyjä. Erottaja-niminen romaani (WSOY) on paljon elävämpi kuin aiheesta voisi kuvitella, ihmiset ovat lihaa ja verta. Kyttäily, itsekkyys, taktikointi ja rahan kiilto silmissä eivät välttämättä tarkoita pyrkyä rikastua vaan onnistua rahantekopelissä. Pelistä syntyy trilleri. Kertovat, että monessa diilerihuoneessa kirjaa luetaan tuttuja etsien. Suomessa on ilmestynyt hyvin vähän talous elämästä kertovia romaaneita. Tästä puhuttiin kirjailija Ilkka Remeksen kanssa Brysselissä muutama vuosi sitten, ja hän ehdotti, että kirjoittaisin sellaisen. Karo Hämäläinen teki sen ja onnistui. Tänä syksynä myös Kari Hotakainen on romaanissaan talouden kimpussa.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

Punanenä Ennen vanhaan maakuntalehtien toimituksiin kiikutettiin syksyllä mitä ihmeellisimpiä juureksia, jotka olivat kasvaneet omituiseen muotoonsa. Uutiskynnyksen saattoi ylittää ja saada kuvan lehteen myös eriskummallinen luonnon ilmiö. Vanhaa perinnettä kunnioittaen tässä tomaatti, joka on päät tänyt kasvattaa itselleen nenän. Ylpeästi nenä pystyssä tomaatti roikkui kasvihuoneen versossa. Vai näyttäisikö se kasvattajalleen pitkää nenää?

Komiat Paulat Seinäjoella on omia vahvoja naisia laittaa peliin, kun se järjestää valtakunnalliset yrittäjäpäivät 21.–23. lokakuuta. Juhlapuheen pitää rempseästi murrettakin käyttävä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja illatsuissa esiintyy ikirautainen Paula Koivuniemi. Pohjanmaa on yrittäjäpäiville muutenkin oiva ympäristö, onhan se yrittäjyyden esikuva monessa mielessä. Moni perustaa mieluummin oman yrityksen kuin menee toisen palvelukseen. Perjantain käynnistää paitsi Suomen Yrittäjien liittokokous myös komiat tervetuliaisjuhlat Amerikan malliin. Parhaat jenkkivetimiin pukeutujat luvataan palkita. Tiedossa lie myös hyvää kropsua, sillä pohjanmaalaisissa ”piroissa pitää olla komiaa”.

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.alma360.fi

Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi Riikka Koskenranta (äitiyslomalla) riikka.koskenranta@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Jarkko Virtanen

Se ei todellakaan ole sama, mitä älypuhelinta yrityksessäsi käytät. Ja millä hinnalla. Laitteen hinta k ko onais 0%). lv 276 € (a

Nokia E7-00 Uudella Symbian Anna –käyttöjärjestelmällä

50 € /kk*

Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessa: www.elisa.fi/verkkokauppa

Elisa Puhepaketti 2000 min puhetta ja rajaton netin käyttö

20€/kk*

Lisätehoa Elisa Toimisto 365:llä! Tuunaa laitteesi Elisa Toimisto 365 -ratkaisulla, joka tuo tutut Microsoft-ohjelmat ja työkalut käyttöösi, kuten mobiilin sähköpostin ja kalenterin. Nyt vain 5,55 €/kk**

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen osoitteessa www.elisa.fi/ajanvaraus

* Elisa Puhepaketti 2000 min sisältää 2M mobiililaajakaistan, ei käyttökattoa. Mobiililaajakaistan nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 - 2 Mbit/s. Puhepaketti sisältää puhelut normaalihintaisiin kotimaan matka- ja lankapuhelinnumeroihin sekä matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Puhepaketti ei sisällä puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Elisa Puhepaketin ylimenevät puhelut 0,0738 €/min. Laite + 2000 min puhepaketti 24 kk määräaikainen sopimus. Elisa Puhepaketin hinta 20 €/kk, Nokia E7-00 11,50 €/kk, laitteen käteishinta 276 €. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sisälly palvelun kiinteään kuukausimaksuun. Yritysten verkkokaupastaNokia E7-00 11,50 €/kk, 24 kk sopimus, käteishinta 276 €. Oma Elisa -liittymä 2000 min 20 €/kk, tarjoushinta 12kk. Sisältää FullRate mobiililaajakaistan (kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevän tiedonsiirron hinta 5,56€/alkava 10Gt). Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4-6Mbit/s. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sisälly palvelun kiinteään kuukausimaksuun. Elisa Puhepaketti ja Oma Elisa -liittymä tarjoukset koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia, hinnat alv 0 %. ** Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €/avaus. Kuukausihinta 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjän rajoitus. Alv. 0 %. Koskee y-tunnuksellisia yritys- ja yrittäjäasiakkaita. Hinnat voimassa toistaiseksi.

Soita 0800 04411 (ark. 8.00–17.00)

Suomalaisyritysten puolesta Kevään eduskuntavaalien alla Juha Sipilä kampanjoi voimakkaasti suomalaisyritysten Suomessa säilyttämisen puolesta. Nyt tuoreen kansanedustajan työ suomalaisen yrittäjyyden puolesta jatkuu eduskunnassa.

Suomalaiset valttikortit Sipilä muistuttaa, että suomalaisen hyvin voinnin perusta on suomalaisissa yrityksissä ja yrittäjissä. – Suomi ei selviä ilman yritystoiminnan kasvua ja kehittymistä. Meillä tulisi olla parempi itsetunto mietittäessä tämän kansallisen voimavaran ja osaamisen luovuttamista halpamaiden tehtäväksi, kansanedustaja muistuttaa. Sipilän kokemukset saksalaisten yritysten ja yrittäjien kanssa ovat olleet puhuttelevia. – He taistelevat kynsin hampain perusta miensa työpaikkojen säilymisestä Saksassa, siis myös omistajat ja yrittäjät. Samanlaista tsemppiä Sipilä kaipailee Suomeenkin ja muistuttaa suomalaisten valttikorteista maailmalla: meillä on toimiva yhteiskuntajärjestys, puhdas luonto ja maailman paras koulutus. Suomalaiset tunnetaan maailmalla erityisesti visaisten ongelmien käytännönläheisinä ratkaisijoina.

Vaihtoehtona vaihtovelkakirja Yritysten Suomessa säilymisen kannalta on Sipilän mielestä huolestuttavaa, ettei Suomeen ole syntynyt pitkäjänteisen rahoituksen mallia. – Esimerkiksi perheyrityksen nopean kasvun rahoitus johtaa käytännössä siihen, että yritys on myytävä viiden vuoden päästä sijoittajan mukaantulosta. Sipilä ehdottaa ratkaisuksi esimerkiksi perheyrityksille räätälöitävää vieraan pääoman ehtoista vaihtovelkakirjalainaa. Sen ideana olisi tuottaa lainanantajalle korkea korko, mutta yritys maksaisi lähtökohtaisesti lainan pois. Yritys voisi myös korvata rahoituksen edullisemmalla tai vastaavalla vaihtovelkakirjalla laina-ajan päätteeksi. – Tällä hetkellä Suomen pääomarahoitusmarkkinat on rakennettu EXIT-ajattelun pohjalle, missä myös yrittäjän on luovuttava omistuksesta yhtä aikaa pääomarahoittajan kanssa, Sipilä toteaa. YRITTÄJÄ 4/2011

HÄN » Juha Sipilä on suomalaisen yrittäjyyden puolestapuhuja TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Timo Sipilä

Hän

Juha Sipilä

Taustat juuret Synnyin Vetelissä 1961, muutin kolmen kuukauden ikäisenä Puolangalle. Lapsuuden vietin ja koulut kävin Puolangalla. Isän juuret ovat Keski-Pohjanmaalla, äidin Karjalassa. Molemmat isoisäni olivat yrittäjiä. Toinen oli maanviljelijä ja toinen omisti konepajan.

Ihminen Insinöörin ja yrittäjän ammatit olivat haaveena pienestä pitäen. Pidän itseäni luovana ja määrätietoisena ihmisenä. Perhe on ollut minulle aina tärkeä, samoin kasvaminen henkisesti ihmisenä.

Opinnot Opiskelin tietoliikennetekniikkaa Oulun yliopistossa ja valmistuin diplomi-insinööriksi vuonna 1986. Lisäksi minulla on myös ammattilentäjäntutkinto, jonka olen suorittanut 2000-luvun alussa.

Aiempi työelämä Työurani aloitin diplomityöntekijänä LK Products Oy:ssä, ja sen jälkeen työtehtävät ovat vaihdelleet sorvin äärestä melkein 2 000 ihmisen organisaation johtamiseen. Olen tehnyt elämäntyöni yrit-

täjänä ja toimitusjohtajana muun muassa Solitra Oy:ssä, Fortel Invest Oy:ssä ja Elektrobit Oy:ssä. Lisäksi olen toiminut myös lukuisten yritysten hallituksissa muun muassa Solitra Oy:ssä, ADCSolitra Oy:ssä, Fortel Invest Oy:ssä.

Perhe ja vapaa-aika Perheeseen kuuluu vaimo, viisi lasta, kolme lastenlasta sekä kaksi mukavaa miniää. Harrastan puukaasuautoilua, lenkkeilyä ja puu- ja metallitöitä.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Jim Collins: Hyvästä paras. Kirjassa paneudutaan niihin asioihin, joiden ansiosta yritys menestyy, ja kuvataan yrityksen johtajia, joiden johtamat yritykset menestyvät pitkällä tähtäimellä. Havainnot saattavat yllättääkin.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Kiinan muuri tai Egyptin pyramidit asettavat projektiemme tai osaamisemme mittasuhteita uuteen valoon.

Työstä Työn sisältö Kansanedustajan työ koostuu lainsäädäntötyöstä eduskunnasta. Olen talous- ja tulevaisuusvalokuntien jäsen. Sen lisäksi haluan pitää oman yritykseni sekä pari muuta hallituspaikkaa, jotta tuntuma yritysten käytäntöön säilyy.

MIKÄ MOTIVOI Suomen tulevaisuus ja tämänhetkiset haasteet.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Haluaisin nähdä Suomessa uusien toimialojen kukoistuksen. Suomessa on suuret mahdollisuudet uusiutuvassa energiassa, ympäristöteknologiassa sekä tietoliikenneyritysten osaamisen soveltamisessa, esimerkiksi uusissa internetin käyttöliittymissä ja virtuaalimaailman sovelluksissa.

TUOREelta kansanedustajalta useimmiten kysytty kysymys Usein epäillään sopeutumistani talon päätöksentekorytmiin. Yrityksissä asioiden täytyy tapahtua heti ja mahdollisimman paljon faktoihin perustuen. // YRITTÄJÄ 4/2011

JOHTAMINEN » Ihmisjohtaminen on jäänyt jalkoihin

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Luottamusjohtamisella todellista

tehokkuutta Tehokkuusjohtamisessa työntekijää ei nähdä ihmisenä, koska tehokkuusjohtaminen unohtaa ihmisjohtamisen. Liian pitkälle viety tehokkuusajattelu on tuhoavaa.

– Ihmisjohtaminen

on hävinnyt tehokkuusjohtamiselle, sanoo Anne-Liisa Palmu Villa Felixin rauhallisen pensionaattinsa avarassa salissa. Hän on Nokian entinen lakiasiain osaston johtaja, joka luotsasi Nokian matkapuhelimia kasvaville maailmanmarkkinoille johtoryhmän jäsenenä. Mikä saa huippujohtajan jättämään globaalisti tavoitellun aseman? – Minua alkoi 17 Nokia-vuoden jälkeen kiinnostaa enemmän ihmisten johtaminen yleensä kuin suuryrityksen liiketoiminta. Olen tosin aina

miettinyt ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä, hän selventää. Suurelle yleisölle Palmu on tuttu kirjastaan ”Nokian vuodet – Mitä johtamisesta voi oppia”, jossa nainen lanseerasi luottamusjohtamismallin. Nykyisin hän toimii pääasiallisesti johtajuuskouluttajana ja harjoittaa pensionaattiliiketoimintaa.

Tehokkuusjohtamisen paradoksi Palmu on erittäin huolissaan vallalla olevasta tehokkuusjohtamisen kult-

tuurista, jossa ihmisiä johdetaan pelkästään mittareilla saaduilla numeroilla. Toimintatapaan liittyy myös pitkälle viety itsenäinen yksilösuorittaminen. – Olemme unohtaneet, että ihmiset tekevät työt. Ihmisjohtaminen puuttuu. Johtamistaidot eivät ole kehittyneet samassa tahdissa ympäröivän maailman kanssa. Olemme sokeu tuneet prosesseille, systeemeille ja tietokoneistumiselle. Palmun mukaan 2000-luvulla johdetaan ihmisiä, jotka osaavat asioita. 1900-luvulla johdettiin asioita. Nyt meillä on ihmisiä, jotka osaavat pal-

Yritysboomi Suomeen Suomen haaste on valtava määrä mikroyrityksiä, jotka eivät kasva. Palmun mukaan pienissä yrityksissä aika hupenee tukifunktiotehtäviin, kuten kirjanpitoon, rekrytointiin, lakiasioihin, tietotekniikkaan ja markkinointiin. Käytetty aika on pois liike toiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta. – Mikroyritykset tarvitsevat ulkoa ostettavia tukifunktiopalveluja. Verkostomuodossa toimivien asiantuntijayritysten tulisi tarjota näitä tukipalveluja mikroyrityksille, sanoo Anna-Liisa Palmu. Hän lisää, että tukifunktioyritykset toimisivat verkostomuo-

YRITTÄJÄ 4/2011

dossa alueellisesti joko osakeyhtiöinä tai osuuskuntina. Verkosto vahvistaisi alueellista yrittäjyyttä. Tukipalveluja tuottavien yritysten ja palveluja ostavien yritysten toiminta kehittyisi ja vahvistuisi. Näin yritysten kilpailukyky paranisi markkinoilla. – Täytyy luoda liiketaloudellisesti terve mekanismi, joka potkai see kehitystä eteenpäin. Jos mikroyritykset eivät saa tukifunktiopalveluita, ne eivät pääse kuopasta ylös. Julkisen sektorin tuella tukifunktiopalveluita ei pidä järjestää. Ne pitää synnyttää tähän maahan tavalla, joka luo uusia palveluyrityksiä, tietää Palmu.

»»– Johtamismissioni on, että ihmiseen luotetaan ja hänen vilpittömyyteensä uskotaan. Häntä autetaan ymmärtämään oman työnsä merkitys kokonaisuudessa, jolloin hän ymmärtää arkisen työn on arvon, selvittää Palmu.

YRITTÄJÄ 4/2011

Ihmisten johtamisen taitoja ei ole nähty tehokkuusjohtamisessa tärkeänä.

jon asioita. Suomessa ei ole koskaan ollut näin pitkälle koulutettua väestöä, eikä näin paljon tietoa tarjolla. – Tehokkuusjohtamisessa on toki paljon hyvääkin. Paradoksi syntyy siitä, että tehokkuusjohtaminen viedään liian pitkälle. Me kuvittelemme, että se on kuin urheilua. Jatkuva kiristäminen toisi tuloksia. Palmu väittää päinvastaista. Liian pitkälle vietynä numerojohtaminen, yksilötavoitteisiin keskittyminen ja ylivaltuuttaminen johtavat epäselvyyksiin, monikertaiseen työhön, huonoon laatuun ja henkiseen pahoinvointiin. Kaikesta tästä seuraa luultua heikompi tuottavuus. Luovuus ja innovaatiot eivät pääse esiin. Palmu haluaa korostaa, että tehokkuusjohtamisen pahin seuraus on kuitenkin luottamuksen häviäminen työelämästä ja arkipäivän työsuorituksen aliarvostus. Hänen mukaansa katseet kohdistuvat jonnekin muualle kuin tähän hetkeen. On kadonnut ymmärrys, että laatu ja tulos tehdään kussakin hetkessä eikä puolen vuoden tavoitteiden toteuduttua. Palmun mukaan yksinäisyyden tunne töissä johtuu pitkälti ylivaltuuttamisesta eli työntekijän odotetaan suoriutuvan työstään mahdollisimman pitkälle yksin. Tästä seuraa työntekijöiden heitteillejättö tai he jättäytyvät yksin. – Esimiehet luistavat esimiestehtävistään eivätkä kanna heille kuuluvaa vastuuta. Valtuuttamisen kulttuurissa lähiesimiestyöskentely on erityisen tärkeää, jotta työntekijät tietävät, mitkä työt on ainakin tehtävä ja milloin.

YRITTÄJÄ 4/2011

Esimieskin heitteillä Palmun mielestä Suomessa esimiehiä on kohdeltu erittäin epäreilulla tavalla. Perinteisesti esimiehet ja johtajat on jätetty täysin yksin oman oivalluksen ja ymmärryksen varaan ihmisten johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Suomessa puuttuu systemaattinen tapa vahvistaa esimiesasemassa olevien ihmisjohtamistaitoja ja -valmiuksia. Johtajaa on tuettava näiden taitojen vahvistamisessa. – Voidaan jopa sanoa ihmisjohtamistaitojen jääneen harrastamisen varaan. Tämä on käsittämätön tilanne ja kertoo täydellisestä sokeudesta. Ihmisten johtamisen taitoja ei ole nähty tehokkuusjohtamisessa tärkeänä. Ainoa selitys tähän on, että tehokkuusjohtamisajattelu on vääristänyt meidän ihmiskäsityksemme kokonaan. Palmun mielestä johtajan tärkein tehtävä on katsoa, että oikeat ihmiset ovat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja tekevät oikeita asioita. – Ei johtaminen ole sen kummempaa. Työntekijöitä tukemalla ihmiset ovat motivoituneita ja saavat kiitosta työstään, sanoo johtajuuskouluttaja. Hänen johtamisfilosofiaan kuuluu paluu perusasioiden äärelle. – Luottamusta vahvistava johtaminen on jämäkkää, joskus jopa ankaraa, mutta se on samalla selkeää. Töissä ollaan töissä. Alaisten on ymmärrettävä, mitä heille puhutaan. Esimiesten on puhuttava johdettaviensa kanssa samaa kieltä. Puheiden ja tekojen on oltava linjassa keskenään. //

Villa Felix on Anne-Liisa Palmun ja Tea Käyhkön vanhanajan pensionaatti Kemiönsaarella Västanfärdin lahdella. Se on tarkoitettu 50+ -ikäisille. Villa Felix on myös koulutus-, kurssi- ja kohtaamispaikka, jossa on korkealaatuinen ravintola ja aktiviteetteja niitä haluaville. Kaikessa Villa Felixin toiminnassa on läsnä ihmisen kokonaisvaltainen hyvä olo. Se näkyy lautasella, huoneissa ja paikan miljöössä. Eräs paikan toiminnan ta voitteista on edistää Suomessa uudenlaista 2000-luvun ihmiskeskeistä johtamiskulttuuria. Villa Felix tarjoaa kannustavan ympäristön johtoryhmien aivo riihille. Siellä järjestetään erilaisia esimies- ja johtotehtävissä olevien henkilöiden ja ryhmien räätälöityjä teemapäiviä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

KOLUMNI

Rikkaan talon poika Kreikan tukipaketti tehtiin välittämättä suomalaisten vakuusvaatimuksista,

ja pintakuohun alla kaiketi tiedettiin, miten marginaalinen merkitys EU:lle ja eurolle sillä on, onko Kreikka mukana vai ei. Sen sijaan heinäkuun helteillä seurattiin raukeana jännitysnäytelmää, jossa itse USA ajautui maksukyvyttömyyden partaalle puolueiden riidellessä hallituksen luotonotto-oikeuksista eli velkakatosta. Ennen sanottiin että joku ”joutui lakkauttamaan maksunsa”. Sillä oli kassakriisi ja se ilmoitti itse, että nyt ei makseta laskuja. Se saattoi itse ruveta selvitystilaan. Tai hakea akordia. Velkojien halukkuus aikalisään riippui siitä, millaista omaisuutta rahattomalla oli. Konkurssia hakevat yleensä pienimmät velkojat, joilla ei ole vakuuksia. Nykyään puhutaan velkajärjestelyistä ja maksukyvyttömyydestä. Uudet termit ovat pehmus tettuja, vältteleviä, vaikka maailma on kova. Valtion maksukyvyttömyyden vanha nimi on valtionvararikko. Suuretkin valtiot ovat USA:n valtionvararikon arveltiin suistavan maailman finanssijärjestelmän Herra ties minne, mutta firmoja markkinoilla. kukaan ei oikein osannut kertoa, miten se tapahtuisi. Rahoittajan likviditeetin ja antolainauskyvyn kannalta on yksi ja sama, kirjataanko asiakkaalla oleva raha uudeksi luotoksi vai vanhan rästiksi, niin kauan kuin velallisen tase on riittävässä kunnossa ja kassavirran voi periaatteessa korjata nostamalla hintoja, tai veroja, ja karsimalla kuluja tai realisoimalla omaisuutta. Tosin rahoittajat eivät saa edes Kreikkaa pakotetuksi sellaiseen, mutta USA:n uskotaan haluavan olla hyvämaineinen asiakas. USA:n kongressi nosti velkakattoa, eikä se siis ”lakkauttanut maksujaan”. Suurvaltoja on ollut ihan oikeassa likviditeettikonkurssissa eli valtionvararikossa: Espanjan imperiumi, vaikka kultaa laivattiin Perusta, itse Brittiläinen Majesteetti Napoleonin sotien näännyttämänä, Ranska, Venäjä. Ja Ruotsi. Ei niistä maailmaloppua tullut. Paljon järkyttävämpää on poliitikkojen tajuttomuus. Vaalien alla on normaalia luvata kansalle, että veroja ei koroteta, etuuksia ei leikata eikä velkaa oteta. Mutta kun lupauksista aletaan tosissaan pitää kiinni, se on todellista äänestäjien pettämistä. Muuta maailmaa kohtaan se on asennetta, jota ei kolmen A:n länsimaalta odottaisi. Tuntui epätodelliselta kuulla senaattorien puhuvan valtionsa maksukyvyttömyydestä todellisena vaihtoehtona. Yhdysvaltojen! Suuretkin valtiot ovat vain firmoja markkinoilla. Kysyntä ja tarjonta syntyvät oppi kirjan mukaan kaikkien markkinatoimijoiden päätöksistä ja valinnoista. On paljon teorioita siitä, miten päätökset johtuvat peloista, toiveista ja odotuksista. Todellisuudessa aitoja päätöksiä tehdään harvoin. Kaikki ajelehtivat, reagoivat päälle kaatuviin pakkotilanteisiin ja toisinaan pikkuisen päivittävät niitä vanhoja pohjia joilla mennään. Se voi olla parempi kuin radikaalit suunnanmuutokset. Kun toimittajat kohkaavat maailman finanssijärjestelmää uhkaavasta kaaoksesta, on hyvä muistaa yksi asia. Kenenkään konkurssi ei aiheuta kaaosta. Kaaoksen aiheuttavat paniikki ja hysteria. Vältetään niitä. //

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

vain

YRITTÄJÄ 4/2011

MARKKINOINTI & MYYNTI » Näin mahdollistui Suomen kallein elokuva

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Mikko Suominen

Iron Sky Tieteiselokuva

tähtää maailmanvalloitukseen Yli seitsemän miljoonan euron elokuvabudjetin kerääminen on suomalaisittain hurja saavutus. Loppusuoraansa lähestyvä tuotanto on vaatinut tekijöiltään sisua, rankkoja päätöksiä ja itsetutkiskelua.

YRITTÄJÄ 4/2011

¾¾Avaruusnatseihin liittyvä mustan huumorin symboliikka on elokuvan keskeinen elementti.

Yli viisi

vuotta sitten Blind Spot Picturesin toimitusjohtajan Tero Kaukomaan puheille saapui ryhmä tamperelaisnuoria mukanaan hurja idea. Star Wreck -scifiparodian aiemmin tehneellä tiimillä oli suunnitelma Kuuhun paenneista natseista kertovasta mustasta komediasta. – Muistan, että luin hahmotelman ja naureskelin ääneen kovastikin. Mietin, että todella hyvä idea, sen toteuttaminen maksaa sata miljoonaa, mutta se on pakko tehdä! Laadimme pian sopimuksen siitä, että Blind Spot toimii vastuullisena päätuottajana, kertoo Kaukomaa. Blind Spot oli aiemmin tuottanut maassamme harvinaisen kansainvälisen elokuvan, suomalais-kiinalaisen Jadesoturin. Se toimi signaalina monille varsinkin nuoremman sukupolven toimijoille, että meilläkin voidaan tehdä erilaista kuin mihin on totuttu.

Vaikka lopullista käsikirjoitusta ei vielä ollut, alkoi tamperelaisnuorten tuotantoyhtiö Energian sekä Blind Spot Picturesin muodostama Iron Sky -tuotantotiimi valmistella rahoitusta ja esitellä projektia sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2005 ilmestynyt Star Wreck 6 oli vain 15 000 euron budjetilla tehty elokuva, mutta se keräsi silti vapaassa nettilevityksessä miljoonia katsojia. Nyt lähtökohdat ja tavoitteet olivat aivan toisella tasolla.

Kurotus rohkeasti korkealle – Iron Skyn kohdalla olemme olleet onnekkaita vahvasta ideastamme natseista Kuussa, kehuu Iron Skyn ohjaaja Timo Vuorensola. Mukaan valjastettiin sosiaalisen median keinoin jo varhaisessa vai-

heessa Star Wreck -elokuvassakin hyödynnetty, faneista koostuva internet-yhteisö. Ensimmäinen esittelyvideo julkaistiin vuonna 2008, ja tuotannon vaiheista ilmestyi verkkoon päivityksiä tasaiseen tahtiin.

Rahoitusta etsittiin ulkomailta – Alun pitäen oli selvää, että elokuvaa tehdään Suomen lisäksi myös Saksassa, koska tarvitsimme tarinaan saksalaisia näyttelijöitä. Elokuvan kansainvälisessä rahoituksessa on lähdettävä pitkälti siitä, että rahaa haetaan sieltä, missä sitä tuhlataankin. Se toteutui hyvin, ja saimme saksalaisen osatuottajan varhaisessa vaiheessa, Kaukomaa kertoo. Toinenkin paikka kuitenkin tarvittiin, etenkin studiokuvauksia varten. Helmikuun ja toukokuun välillä YRITTÄJÄ 4/2011

Energia / Mika Orasmaa

Mietin, että todella hyvä idea, sen toteuttaminen maksaa sata miljoonaa, mutta se on pakko tehdä! – Tero Kaukomaa

Iron Sky Tuotantomaat: Suomi, Saksa ja Australia Budjetti: n. 7,5 miljoonaa euroa Ohjaus: Timo Vuorensola Päätuottaja: Tero Kaukomaa www.ironsky.net Idea noin vuonna 2005. Kuvaukset talvella 2010–11. Ensi-ilta 4.4.2012. YRITTÄJÄ 4/2011

2010 Kaukomaa kävi läpi viisi maakandidaattia, joissa oli kiinnostusta ja rahoitusmahdollisuuksia. Australian kannustinjärjestelmä tukee elokuvantekijöitä 40 prosentilla lähes kaikesta siellä käytetystä rahasta ja rahoittajiakin löytyi, joten osa kuvauksista päätettiin järjestää siellä. Suomalaiselle elokuvalle suuri budjetti, neljä miljoonaa euroa, tuli Kaukomaan mukaan jälkikäteen ajateltuna suhteellisen nopeasti hyvällä konseptilla, idealla ja materiaalilla. Tarina kehittyi ja budjetti kasvoi väistämättä, mutta sitten tuli seinä vastaan. Luvassa oli hermoja riistävä taistelu kuvausten aloittamisen varmistamiseksi. Tiimi päätti kokeilla yhteisöllistä rahoitusta pienelle osalle budjetista. Yksityissijoittajille tarjottiin mahdollisuutta osallistua niinkin pienellä summalla kuin tuhannella eurolla. Fanien oli myös mahdollista ostaa materiaalipaketti kannatustarkoituksessa. Yhteisörahoitus lanseerattiin juuri ennen Cannes’in elokuvajuhlia, jonne tiimi suuntasi jokavuotiseen tapaansa. – Der Spiegel teki ison reportaasin netissä ja kertoi samalla hyvin yksityiskohtaisesti rahoitusmallista. Se johti siihen, että saimme no-

peasti kahdessa viikossa kaksi rahoitusyhtiötä kiinnostuneiksi. Tämä laukaisi sen, että Saksan-rahoitus loksahti paikalleen, kertoo Kaukomaa. Lopulliseksi budjetiksi muodostui lopulta yli seitsemän miljoonaa euroa, josta noin puolet on Suomesta. Aiemmin kallein suomalaiselokuva on vuonna 2008 ilmestynyt Niko – Lentäjän poika 6,1 miljoonan euron budjetillaan.

Kubrick ja Chaplin esikuvina – Omaperäisyys on siinä mielessä huuhaata, ettei mikään ole sitä oikeasti. Ideasta on paljon hyötyä, mutta yksinään se on arvoton. Pitää pystyä välittämään se toiselle, joka pystyy rakentamaan sitä eteenpäin tarinaksi, huomauttaa Vuorensola. Iron Skyn käsikirjoittajiksi pestattiin kirjailija Johanna Sinisalo sekä tarvittavaa kielellistä ja kulttuurillista amerikkalaisnäkökulmaa tuova Michael Kalesniko. Oman panoksensa käsikirjoitukseen toivat projektin varrella myös kaikki muutkin tuotantotiimin jäsenet. – Aluksi sitä lähti budjettineuvotteluihin tuottajien kanssa vähän nyrkit pystyssä asen-

¾¾Iron Skyn konseptitaidetta Kuun jylhissä maisemissa.

nologiaa yhdistävä steampunktyylisuunta. Kontrastia niille tuo Amerikan johtama idyllinen ja värikäs kotiplaneettamme, jonka avaruusnatsit palaavat valloittamaan.

Frankfurtiin ja Brisbaneen kuvauksiin Viime talvena Saksassa ja Australiassa tehdyissä kuvauksissa Kaukomaa oli lähes jatkuvasti läsnä. – Elokuvan tekeminen ulkomailla on astetta vaikeampaa kuin kotimaassa, ja lisäksi pyrin panostamaan mahdollisimman paljon tukeen Timolle, joka on hoitanut hommansa todella loistavasti. Australiassa hänellä oli ajoittain toistasataa ihmistä johdettavanaan, Kaukomaa kertoo. Ilman ongelmia ei selvitty, sillä Saksan Frankfurtissa alkuperäissuunnitelmasta lykätyt ulkokuvaukset olivat lopuillaan, kun alueelle iski lumisade. Osa kuvauksista oli pakko siirtää Australiaan, jossa Brisbanen kesEnergia / Jussi Lehtiniemi

½½Erikoisefektejä johtava Samuli Torssonen (vas.), ohjaaja Timo Vuorensola ja yhteisövastaava Jarmo Puskala ovat Iron Sky -elokuvan nuorta ydintiimiä. Tässä Energia-yhtiön Tampereen-toimistossa.

noituen niin, että he haluavat rajoittaa elokuvaa, Vuorensola muistelee. – Tuottajan rooli on varmasti epäselvä monelle alan ulkopuolella. Tehtävänä on valvoa, että raha käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, sekä luoda parhaat mahdolliset olosuhteet saavuttaa paras mahdollinen lopputulos, pohjustaa Kaukomaa. Yhdessä Excel-taulukkojen edessä Vuorensola ja Kaukomaa arvioivat raha- ja työvoimaresurssit ja elokuvan suunnitellut osaset. Vuorensola myöntää, että monia mielenkiintoisia elementtejä jouduttiin jättämään pois, mutta toisaalta yksittäisen haaveillun kohtauksen toteuttaminen olisi voinut maksaa saman verran kuin puoli elokuvaa. Vaikutteita Iron Sky on ohjaajansa mukaan saanut eniten Stanley Kubrickin Tohtori Outolemmestä sekä Charles Chaplinin Diktaattorista. Vuoteen 2018 sijoittuvan vaihtoehtotulevaisuuden graafista ilmettä hallitsevat avaruusnatseilla tummat sävyt sekä höyrykoneita ja uutta tek-

YRITTÄJÄ 4/2011

Sosiaalinen media

voimavarana

– Torikauppiailla on perinteisesti ollut suora kontakti asiakkaan kanssa markkinoinnin kautta, eiväthän he mainosta lehdissä, vertaa tiimin yhteisövastaava Jarmo Puskala. Torikauppiaiden asiakkaat ostavat samat tavarat ja juttelevat samalla kuulumisensa jopa vuosien ajan. Kyseessä on aivan erilainen tapa käydä kauppaa verrattuna supermarketteihin, joissa asiakkaita palvelevat kassat. Mainonta ja pr tulevat kalliista lehti- ja tv-mainoksista. – Sosiaalinen media on tuonut torikauppiasmentaliteetin supermarket-skaalaan. Se, mitä puhut asiakkaillesi, onkin yhtäkkiä suoraa markkinointia, suhteen rakentamista ja palautteen vastaanottoa, argumentoi Puskala. YouTuben kautta filmin kahdelle ensimmäiselle esittelyvideolle on kertynyt kummallekin jo yli kaksi miljoonaa katselukertaa. Tiimi on aktiivinen myös monissa muissa sosiaalisissa medioissa, esimerkiksi Facebookin ryhmässä on 66 000 fania, jotka seuraavat projektin statuspäivityksiä viikoittain. Nettiin on julkaistu vapaasti katsottaviksi virallista tuotannon Signal-videosarjaa sekä valtava määrä ohjaajan videopäiväkirjan pätkiä. Viimeisimpänä konseptina on mahdollisuus tutustua leffan ensiminuuttien sisältöön antamalla parin euron lahjoitus. Vaikka lopullinen juoni pysyykin salassa, riittää puitteissa ja elokuvan vaiheissa mielenkiintoista seurattavaa kenelle tahansa kiinnostuneelle. Lisäksi tarjontaan kuuluvat nettiblogi, keskustelufoorumi, Twitter-viestit, IRC-kanava, galleriaryhmä, Myspace-sivusto sekä tiimin itse kehittämä Wreckamovie-yhteisöformaatti elokuvakehitykseen. Medioiden tärkeysjärjestys ja suosio ovat ehtineet muuttua reilusti yli viiden tuotantovuoden aikana. – Lähdimme liikkeelle avaamaan projektia yleisölle jo pitkään ennen kuin meillä oli edes kunnon tarinaa kasassa. Tietenkin oli riski, että jengi kyllästyy, mutta olemme aika hyvin saaneet pidettyä kiinnostusta yllä, Timo Vuorensola arvioi. Sosiaalisen median luomasta syvemmästä suhteesta tekijät kokevat hyötyvänsä monella tavalla, ensisijaisesti siten, että kuluttaja on valmis sijoittamaan enemmän rahaa sen tukemiseen. On myös tekijöitä palkitsevaa, kun materiaalia katsotaan ja sille osoitetaan suosiota.

YRITTÄJÄ 4/2011

Omille suosikki-ideoilleen pitää vain pystyä antamaan aivan armotta vesurista. – Timo Vuorensola kustan kuvauksissa jännitystä toi nouseva tulva ja koko kaupungin evakuointi. Haasteista selvittiin silti kunnialla, ja kuvaukset huipentuivat Kuun pinnalle sijoittuviin otoksiin australialaisessa studiossa keskellä suuria lavasteita. – Omaa yrittäjäminää ajatellen projekti on valtava riski monestakin näkökulmasta, eniten ajatellen omia sekä firman resursseja. Riski on läsnä aika usein yrittäjyydessä, ja olen itse tehnyt valinnan, eikä se ainakaan toistaiseksi kaduta, toteaa Kaukomaa.

Huumoria arasta aiheesta – Iron Skyn valtti on olla armoton, räävitön ja suorapuheinen, eikä se epäröi käsitellä asioita. Uskon, että skandinaavinen lähestyminen huumoriin ei ole kauhean tunnettua maailmalla, luonnehtii Vuorensola. 1930–40-lukujen natsihallinto on yhä arka osa Saksan historiaa ja on aiheuttanut projektin varrella lukuisia ongelmia sekä vaatinut erityishuomiota. – Minulle sanottiin, että hyvä, että tulette Saksan ulkopuolelta, sillä se tulee olemaan avain siihen, että elokuvaa pystytään myymään. Mielestäni tällainen on parasta terapiaa päästä haavoista eroon, kertoo Kaukomaa. Aivan kaikesta ei lasketa leikkiä, vaikka yhteiskunnallista kannanottoa löytyy Iron Skysta runsaasti. Avaruusnatsien sokean totalitaristinen järjestelmä ei ole ainoa vinksahtanut asia elokuvan maailmassa, josta löytyy myös tapahtumien riepoteltavina olevia yksilöitä. Eräs tuotannon haasteista liit-

tyi avaruusnatsien univormuihin, jotka tehtiin pääosin Suomessa. Kuljetusten ajaksi niistä piti kuitenkin poistaa kaikki natsisymbolit, koska sellaisten maahantuonti Saksaan on laitonta. Paikan päällä kuvauksissa käyttö oli sallittua, mutta symbolit piti hankkia Saksasta. Apuna toimi paikallinen elokuvaproduktioiden ongelmiin omistautunut yritys. – Saksan markkinointia varten jouduttiin tekemään erityisasioita. Saksan YouTube blokkasi teaseri-videomme, koska niissä esiintyi ”arveluttavaa symboliikkaa”. Facebook teki saman jutun jossain vaiheessa ja sulki sivumme, mutta siellä saimme selitettyä asian järjestykseen, Vuorensola muistelee.

Suomalaisen arkuuden myytti Kun elokuvan tähtien ansiolistoilta löytyy sellaisia elokuvia kuin Schindlerin lista, Blade, Matrix reloaded ja Huominen ei koskaan kuole, liikutaan aivan erilaisessa maailmassa kuin suomalaistuotannoissa yleensä. – Kulttuurieroja löytyy yllättävän paljon, lähtien siitä, että Suomessa on totuttu tekemään pientä. Täällä työryhmän jäsenet saattavat tehdä 3–4 erilaista roolitehtävää. Saksasta meillä oli listattuna kymmenen kandidaattia jokaiseen rooliin yhteistyökumppanimme valitsemina, kertoo Kaukomaa. – Yhteistyö näyttelijöiden kanssa sujui loppujen lopuksi hyvin, vaikka aluksi jännittikin. Syntyi tiivis suhde lähes kaikkiin näyttelijöihin, ja kuvauksissa käytiin läpi kaikki mahdollinen tunneskaalassa, Vuorensola paljastaa.

Weather rut w w w. t h e t

honline.i

nfo

o +12 C

Cloudy FREE

ISSUE 1/201

RE ARE CLAIM: TNHTEHE MOON NAZIS O

N:O 232 Page 3

News

STFU Meets GTFO For the First Time News

Page 2

TSA Shoots Five News

Page 2

Mad Cows Seen in Brussels

Sports

Page 4

United States Accepts Soccer as Sport

apa circular crater in to the side of kilometres ately 1.5 a are proxim situated inside region; in question diameter, itself photographs rn lunar polar sion. Internet the southe s have failed to pro- The nct, due in part to the orbital larger, irregular depres leaked to the peia official source ation for it. Scien- indisti of the probe and interPhotographs e by the Cassio dust time that reguan explan last week taken discovery, distanc from ionised moon not the first dark side vide the is ed by This e so-call visible on baffled probe on the up con- tists are ous UFO and conspir- ferenc g in clouds above the crater lar objects have been have stirred 2 can be eted hangin page shape both and numer on r of the Moon interpr among regula nued versy but a hers have slightly Conti extra- floor, siderable contro conspiracy theo- acy researc them, located existence of and discerned in re it to prove the ence. astronomers reveal a structu intellig near terrestrial rists. The photos edinger crater in the Schro

ent

Entertainm Exchange ASI 10.78 DN 9.58 SS 6.40 DAT 0.78

3.20% 1.93% 5.03% 5.23%

Page 4

of New Versions Wars Films Classic Star

Entertainm

Page 4

vie Allen MoEithe r Bad New Wotody – But Not So

Miksi kyseessä on nyt maamme elokuvahistorian kallein projekti? Ovatko suomalaiset arkoja mainostamaan itseään? – Osaltaan kyllä. On yleinen myytti, etteivät suomalaiset uskalla. Tunnistan jotenkin sen, että suomalainen vaatimattomuus, joka on toisaalta kaunista, saattaa myös olla tietynlainen este. Minulla on sellainen käsitys, että nuori sukupolvi on kasvanut erilaiseksi. Sitä kautta myytti pikkuhiljaa murenee, vastaa Kaukomaa.

Ohjaajan ankarat valinnat

Not So Grea

½½Eräs tiimin nokkelista keinoista mainostaa elokuvaa Berliinissä oli vuodelle 2018 päivätty Truth Today -uutislehtinen, jota jaettiin satunnaisille ohikulkijoille.

– Leffan teko on raakaa puuhaa ja omille suosikki-ideoilleen pitää vain pystyä antamaan aivan armotta vesurista, provosoi Vuorensola. Ohjaajan mukaan mikä hyvänsä idea täytyy pystyä pistämään tarkastelun alle. Suurin virhe on mennä rakastumaan yksittäiseen ideaan, koska siitä syntyvät

kaikki suurimmat ongelmat. – Elokuvassa voi olla kuva tai hetki, jonka ajattelet olevan maailman huikein juttu, mutta loppujen lopuksi millään ei ole mitään merkitystä, ellei se palvele tarinaa sataprosenttisesti. Erityisesti Vuorensola on törmännyt tähän tehdessään keväällä elokuvan alustavan leikkauksen, josta puuttuvat toistaiseksi vielä tietokoneanimaatiot kokonaan. Jo kuvattuja kohtauksia on sääli poistaa, mutta tärkeintä ovat tarina ja rytmitys. – Sitä huomaa, että osia on vain pakko lähteä ampumaan pois. Taiteelliselta kannalta se on inhottavaa. Jos rajoite on budjetillinen, niin tuntuu vielä pahemmalta, Vuorensola myöntää. Iron Skyn tuotanto jatkuu Tampereella ja Helsingissä hektisen jälkityöstön merkeissä kohti ensi huhtikuulle suunniteltua julkaisua. Silloin teatteriyleisö punnitsee, millaisen paikan suomalaisteos lunastaa itselleen elokuvahistoriassa. //

Kiitä Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

muista

MARKKINOINTI & MYYNTI » Diilit markkinointimuotona kasvattavat suosiotaan

TEKSTI Mirka Moilanen, HENKILÖKUVA Another Media Oy

Diilit

uudistavat markkinointia

Diilit ovat rantautuneet Suomeen. Yritysten ja diilipalveluiden sopimat diilit palvelevat kaikkia osa puolia: kuluttaja saa hyvän tarjouksen, yritys uusia asiakkaita ja diilipalvelu kasvattaa omaa liikevaihtoa. Mutta milloin diilin tekemi nen kannattaa?

YRITTÄJÄ 4/2011

Kesällä

perustetun ravintola Flada 13:n omistaja Antti Salonen on tyytyväinen loppukesästä tehtyyn diilikampanjaan. Kampanjan aikana myytiin lähemmäs 800 diiliä. Kun yhdellä diilillä saa illallisen kahdelle, tarkoittaa se 1 600:ta uutta asiakasta. – Kun on uusi paikka kyseessä, niin ykköstavoite oli saada meidän nimeä ja toimintaa eettereihin ilman, että meidän täytyi varsinaisesti käyttää siihen markkinointirahaa. Myös eri diilipalveluiden diilit yhteen paikkaan keräävän Dealfins-pal-

velun toimitusjohtaja Markus Kauppinen pitää diilejä erittäin tehokkaana kanavana nimenomaan uusasiakashankinnassa. – Tämä on toimiva malli, varsinkin jos yritys pystyy pitämään diilin avulla hankitun uuden asiakkaan, Kauppinen sanoo. Flada 13:n Salonen uskoo, että diilin myötä saatuja uusia asiakkaita on myös onnistuttu sitouttamaan. – Moni on löytänyt, moni on kehunut ja menusta saadut arvostelut ovat olleet pelkästään positiivisia, eli uskon,

Mikä ihmeen

diili?

• Diili on yrityksen ja diili palvelun tekemä sopimus tarjouksesta, jossa yritys tarjoaa esimerkiksi kulttuuri-, ravintola-, kauneustai hyvinvointipalveluita. • Diilipalvelu ja yritys sopivat diilin hinnan, ja diilipalvelu tarjoaa diiliä asiakkailleen. • Kun kuluttaja ostaa diilin netistä, hän saa lahjakortin tai tuotenumeron, jolla palvelu lunastetaan diilin tehneestä yrityksestä. • Kun asiakas on käyttänyt diilin, tilittää diilipalvelu yritykselle ostohinnan komissiolla vähennettynä.

¾¾Flada 13:ssa tehty diilikamppanja onnistui omistaja Antti Salosen mielestä hyvin.

että ihmiset tulevat jossain vaiheessa uudestaan, Salonen luottaa. Asiakkaiden innostuminen näkyy myös ravintolan yhteydessä toimivan catering-yrityksen suosion kasvussa, sillä uusia tarjouspyyntöjä on tullut runsaasti.

KATTEET EIVÄT TULE HETI Markus Kauppinen muistuttaa, että diileissä, joihin sitoutuu paljon työaikaa, jäävät katteet usein diilin kohteena olevan tuotteen osalta hyvin pieniksi tai jopa olemattomiksi. – Diilikampanja pitää laskea puhtaasti markkinointikuluksi, eli ei voi ajatella, että työ olisi kokonaan katteetonta. Se vaatii sellaista uudenlaista markkinointiajattelua, Kauppinen huomauttaa. Kauppisen mukaan diililläkin voi netota, jos tuote tai palvelu on sellainen, jota pystyy monistamaan ilman, että yrittäjän kulut nousevat, ja jos tarjoukseen ei tarvitse sitouttaa omaa työaikaa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntosalien markkinoimat sähköiset personal trainerit. Ravintola-alalla katteet jäävät usein vähäisiksi, ja myös Flada 13:ssa on dii-

lejä suunniteltaessa tiedostettu, että varsinainen diili ei tuota rahaa kassaan, mutta lisämyynnillä tai uuden asiakkaan sitouttamisella voidaan vielä jäädä plussan puolelle. – Diilihän ei sisällä juomia, jolloin kaikki juomapuoli on pelkkää plussaa, Salonen muistuttaa. Salosen mukaan Flada 13:ssa harkitaan jo uuden diilin toteuttamista. Nähtäväksi jää, tehdäänkö diilikampanja samalla menulla vai kokeillaanko jotain uutta, esimerkiksi brunssia. Salonen kuitenkin epäilee saman tarjouksen tykittämisen liian pitkään olevan lopulta tehotonta. Samoilla linjoilla on Kauppinen. Hän muistuttaa, että diilin tekeminen on kannattavaa vain silloin, kun yrittäjän tavoitteet ovat kirkkaita. Jos yritys esimerkiksi haluaa houkutella uusia asiakkaita, on diilin tekeminen kannattavaa vain silloin, kun yrityksellä on kilpailijoita. – Jos olet pienen pitäjän ainoa parturi-kampaaja, niin älä mene tekemään diiliä, siinä tinkii vain omista katteista, Kauppinen vinkkaa.

Diilien suosio kasvaa Diilipalveluiden diilit yhteen kokoavan Dealfinsin toimitusjohtaja Markus Kauppinen uskoo diilien tulevaisuuteen, sillä ala kasvaa koko ajan. Täällä hetkellä Dealfinsissä ovat mukana jo Suomessa toimivat suurimmat diilipalvelut, mutta tulevaisuudessa pyritään samaan kaikki toimijat mukaan. – Diilipalveluita syntyy koko ajan lisää, syksylläkin markkinoille tulee ainakin kolme uutta diilipalvelua. Yhteensä niitä on Suomessa kohta jo lähemmäs 30, joten yhdistävälle palvelulle on varmasti tarvetta, Kauppinen toteaa. USA:ssa diilit ovat jo yritysten suosituin markkinointimuoto ja suunta on sama Suomessakin. Suomen suosituin diilipalvelu on amerikkalaiseen Groupon-konserniin kuuluva CityDeal, joka saapui Suomeen vuonna 2010. Yhtiön markkinaosuus Suomessa on jopa 90 prosenttia ja liikevaihto paisuu diilipalveluiden suosion kasvun myötä. Dealfinsin kaltaisen, eri tarjoajien YRITTÄJÄ 4/2011

Miten ryhmäostaminen toimii?

Diilipalvelu 1. Yritys sopii diilin tekemisestä diilipalvelun kanssa.

2. Diilipalvelu tarjoaa diilin asiakkaalleen, esim. -90%.

4 3. Asiakas ostaa diilin.

4. Diilipalvelu tilittää kaupalle ostohinnan vähennettynä komissiolla.

Kauppa

Asiakas

Yritys saa näkyvyyttä ja uusia asiakkaita.

Asiakas tutustuu tuotteisiin ja palveluihin.

diilit yhteen paikkaan kokoavan palvelun perustaminen tuntui Markus Kauppisesta järkevämmältä kuin oman diilipalvelun perustaminen. Bisnessideaa hierottiin yhdessä yhtiökumppaneiden Samir Abbassin ja Janne Puustisen kanssa. – Huomattiin, että palveluita alkaa tulla markkinoille ja mietittiin, että pistetäänkö Citydealin kilpaileva firma

Harkitsetko

pystyyn vai perustetaanko tuollainen kokoava palvelu. Koska diilipalveluita on jo enemmän kuin tarpeeksi, tuntui Dealfinsin perustaminen paremmalta idealta, Kauppinen kertoo. Oman tuottonsa Dealfins saa kumppanuusmarkkinoinnin kautta, eli kun se hankkii diilipalvelulle uusia asiakkaita, saa Dealfins työstään pienen komission. Diilin tehnyt yritys ei päädy maksumie-

heksi, vaan välityspalkkion maksaa diilejä kauppaava diilipalvelu. Dealfinsin tulevaisuus näyttää siis lupaavalta. Kilpailijoitakaan ei Suomessa ole vasta kuin muutama. Kilpailijat Kauppinen kuitenkin toivottaa tervetulleeksi. – Jos tulee kilpailija, niin katsotaan mitä ne tekee hyvin ja kopioidaan se, Kauppinen nauraa. //

diiliä?

Ennen kampanjaa

• Määrittele omat tavoitteesi. Haluatko saada uusia asiakkaita, vahvistaa brändiä halutulla alueella vai promota tiettyä tuotetta tai palvelua? • Lue ehdot tarkasti. Palveluita on Suomessakin jo useita, ja ne toimivat hieman eri periaatteilla. • Aseta diilille järkevä raja. Liian suuri määrä katteetonta työtä voi johtaa taloudellisiin ongelmiin. • Varaa aikaa täyden katteen vakioasiakkaille. Mikään ei harmita vakioasiakasta enempää kuin tutun paikan ruuhkautuminen viikoiksi.

Lähde: Dealfins

tuksena saada asiakas tulemaan toistekin, tulee sinulla olla selkeä suunnitelma jatkosta. Mikä on seuraava askel? Miten asiakas muistaa käyntinsä? • Tehosta lisäpalveluiden myyntiä. Diilejä ostetaan paljon hemmottelumielessä, ja koska kuponkiostoksesta ei tule suurempaa katetta, on lisämyyntiin keskityttävä entistä tehokkaammin. • Mistä asiakkaat muistavat sinut? Jaa heille esimerkiksi käyntikortit tai kerää sähköpostiosoitteita. Mieti, miten saat asiakkaan osallistettua sosiaaliseen mediaan ja kertomaan palveluistasi eteenpäin.

• Valmista henkilökuntasi. Diilit voivat tuoda mukanaan kuponkihaukkoja ja vanhoja asiakkaita kuponkien kanssa. Tämä ei välttämättä ole henkilökunnalle mukavaa, jos kasvavaan työmäärään ei ole varauduttu.

Kampanjan jälkeen

Kampanjan aikana

• Tutki tehosiko diilisi. Tee toinen diili vasta, kun olet perillä sen toimivuudesta.

• Suunnittele jatko tarkkaan. Jos toteutat diilin tarkoi-

YRITTÄJÄ 4/2011

• Muistuta asiakkaita olemassaolostasi. Onko käytössäsi jotain, millä muistuttaa asiakasta, esimerkiksi kuukausikirje tai Facebook-sivut?

MARKKINOINTI & MYYNTI » Mielenkiintoisia businessideoita

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Rodeo.fi

Miksen minä

keksinyt tätä? Firman perustamiseen ei aina tarvitse suurta pääomaa. Pienelläkin rahamäärällä voi luoda menestyksekkään yrityksen, kun businessidea on kirkas. Saksalaislehti Impulse keräsi yhteen uudenlaisia liikeideoita.

1 2 3

Aamukahvi pyörän päällä. Saksalainen Dominik Schweer seisoo aamuisin opiskelijakaupunki Münsterin kirkon edessä myymässä kahvia ohi pyöräileville opiskelijoille. Pyörillä kulkevasta kärrystä löytyy kahvia, teetä, kaakaota, hedelmäjuomia ja keksejä.

Ja kermaa päälle! Syntymäpäivät, häät, ristiäiset,

firman vuosipäivä. Ebru ja Mustafa Ata leipovat juhliin sopivan kakun. Seymen’s Torten Boutiquen jokainen kakku on yksilöllisesti kuorrutettu koristeellisilla teksteillä, kuvilla tai sokerihahmoilla.

Eriskummallisia drinkkejä. Baarimikko Dennis Schulz on

kehitellyt mitä kummallisimpia drinkkejä Molekybar-tuotemerkilleen. Schulzin valikoimiin kuuluvat muun muassa suussa sulavat helmet, vaahtoavat nesteet sekä tuubista juotavat cocktailit.

YRITTÄJÄ 4/2011

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Kainuun Yrittäjät ry

Juottoperästä KUULUU Perustin 1980-luvun puo-

livälissä neljälle perheelle asuntoosakeyhtiön. Hoidin kaikki perustamistoimet ja täytin tarvittavat asiakirjat. Elettiin vanhaa aikaa, jolloin asiakirjat kirjoitettiin kirjoituskoneella. Asunto-osakeyhtiö sijaitsi Nuottakujalla, ja perheet olivat yhdessä löytäneet sille hienon nimen – Nuottaperä. Sillä mentiin ja täydensin kaikki tarvittavat dokumentit. Nimi tyssäsi kuitenkin Kaupparekisteriin, joka ilmoitti nimiesteestä ja sain kaikki paperit takaisin. Ryhdyin pohtimaan, mikä uusi nimiehdotus voisi olla. Koska kaikki asiakirjat menivät uusiksi, minun täytyi keksiä sellainen nimi, että joutuisin tekemään korjauksia mahdollisimman vähän. Korjaukset tehtiin lakalla ja päälle kirjoittamalla. Lopulta keksin sen. Muutin nimen muotoon Juottoperä, jol-

YRITTÄJÄ 4/2011

loin selvisin kahden kirjaimen lakkauksella per asiakirja. Nimi kelpasi kaupparekisterille ja yhtiö rekisteröitiin. Asia unohtui hetkeksi kunnes tuli ensimmäisen yhtiökokouksen aika. Asukasperheet olivat lievästi sanottuna hämillään, kun huomasivat yhtiön nimen vaihtuneen Nuottaperästä Juottoperäksi. Pikaisesti keksin kuitenkin nimen taustaksi tarinan: tontin vierustan ohi kulkevan puron laitumilla on aiemmin pidetty hevosia ja koska hevoset eivät tunnetusti juo seisovaa vettä, on puronpoukama juuri kyseisen tontin rajamailla ollut perinteinen hevosten juottopaikka eli Juottoperä. Ontuen selitys meni läpi, mutta hilpeyttä se porukassa kyllä herätti. Kyseinen yhtiö on vielä tänäkin päivänä samanniminen. //

Timo Leppänen on tilitoimisto yrittäjä Kajaanista. Leppäsen yritys Kajaanin Tilitaito Oy on perustettu vuonna 1957. Leppänen on myös Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja.

Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia? Kokeneet asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa käyttöösi. Kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi, ja teemme kanssasi joustavan suunnitelman varallisuutesi hoitoon. Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja jätä yhteydenottopyyntösi osoitteessa nordeaprivatebanking.fi tai varaa aika tapaamiseen puh. 08001 98989. Nordea on valittu parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa vuosina 2009–2011. (Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset)

TALOUSPOLITIIKKA Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? TEEMA (PÄÄJUTTU) » Juttua selittävä kuvaus

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVAT Jarkko Virtanen

Eikö kukaan voi meitä pelastaa? Talous menee menojaan – viime aikoina lähinnä alaspäin. Miten meidän käy? Sitä ei tiedä edes Vesa Puttonen, rahoituksen professori Aalto-yliopistosta.

Lähes koko

maailman talous näyttää myrskyiseltä. Kreikka on konkurssin partaalla, USA:ssa nostetaan velkakattoa kerta kerran jälkeen, Japanin valtiovelka hipoo taivaita ja euroalue natisee liitoksissaan. – Tilanne on se, että useiden maiden kansantaloudet ovat velkaantuneita siihen pisteeseen, että siitä tulee ongelmia. Ja valtioiden velkaongelmat eivät ratkea viikossa eivätkä vuodessa, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kertoo. Euroalueen ongelmien syyt ovat Puttosen mukaan yksinkertaiset. – Euroalue on ongelmissa, koska poliittisen päätöksenteon toimimattomuus on konkretisoitunut, Puttonen arvioi. – Iso ongelma on se, että yksittäinen

YRITTÄJÄ 4/2011

valtio voi lähteä sotkemaan isoa kuviota vaatimalla joitakin erityisehtoja, kuten Suomi on nyt tehnyt tukipaketin vakuuksien kanssa. Euroalue on valtioiden liitto eikä liittovaltio, ja se tuo ongelmia, jotka eivät lopu koskaan. Ongelman nimi vain muuttuu. Sitä, mitä Euroopan taloustilanteessa tulee tapahtumaan, on täysin mahdotonta ennustaa, hän jatkaa.

Vaihtoehdot vähissä Vesa Puttonen ei myöskään lähde ennustamaan, pelastavatko Kreikalle ja muille maille maksetut tukipaketit euroalueen pulasta. – Meillä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin kokeilla. Euro kehitettiin ai-

Euroalue on valtioiden liitto eikä liittovaltio, ja se tuo ongelmia, jotka eivät lopu koskaan. Ongelman nimi vain muuttuu.

YRITTÄJÄ 4/2011

Kuka Vesa Puttonen? Puttonen on Aalto-yliopiston rahoituksen professori. Hän on yksi Suomen tunnetuimmista sijoittamisen ja rahoitusmarkkinoiden asiantuntijoista. Puttonen on toiminut myös yritysmaailman johtotehtävissä mm. Helsingin pörssissä. Puttosen perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Vapaa-aikanaan professori harrastaa kuntourheilua ja puutarhanhoitoa.

koinaan ajatellen, ettei mitään pahaa voisi koskaan tapahtua. Euron paradoksi onkin se, että ensimmäiset kymmenen vuotta se pystyi kehittymään hyvän talouskasvun aikana, jolloin ongelmat eivät tulleet esille. Ongelmiin olisi pitänyt puuttua hyvän sään aikana. Tässä kohtaa kärkäs toimittaja ja varmaan lukijakin tivaa heti, kuka on vastuussa siitä, ettei näin käynyt. Puttonen ei kuitenkaan halua lähteä osoittelemaan ketään. – Syyllisten etsintä ei nyt hirveästi helpota. Tällä hetkellä ei ole varaa vatulointiin siitä, mitä olisi pitänyt tehdä. Tosiasia on se, että Kreikalla, Irlannilla ja Portugalilla on liikaa velkaa. Tietenkään asiaa ei ratkaise se, että heille annetaan lisää velkaa, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

SelviytymisEEN mekanismit Yhdysvaltojen tilanne on Puttosen mukaan hiukan toinen.

¼¼Uhittelemme, ettemme halua kuulua euroon ja Eurooppaan. Se on vähän kuin tulella leikkimistä, sillä mihin me sitten kuulumme, utelee Vesa Puttonen. YRITTÄJÄ 4/2011

– Amerikkalaiset ovat eläneet yli varojensa, mutta heillä on kuitenkin selviytymismekanismit mietittynä. Tietenkin poliittinen tilanne on sielläkin haastava, sillä presidentinvaalit ovat tulossa ja ne leimaavat jo poliitikkojen toimia. Puttonen ei kuitenkaan ole niin huolestunut Yhdysvaltojen tilanteesta. – USA on maailman talouden moottori ja uskon, että amerikkalaiset kyllä ratkaisevat ongelmansa. Niin kuin Winston Churchill on sanonut: ”Amerikkalaiset kyllä tekevät oikein sen jälkeen, kun ovat kokeilleet kaikkia muita vaihtoehtoja”, hän hymyilee.

Optimaalinen valuutta-alue Vesa Puttosen mukaan Yhdysvaltojen eduksi on luettava myös se, että se täyttää monet optimaalisen yhteisvaluutta-alueen kriteerit – toisin kuin Eurooppa.

31 – Heillä on yhtenäinen kulttuuri ja kieli sekä vapaa työvoiman liikkuvuus ym. Siellä on siis luontaisia sopeutumismekanismeja. Jos jossakin osavaltiossa talous heikkenee ja työttömyys lisääntyy, ihmiset siirtyvät työn perässä muualle. Liittovaltion ei siis tarvitse välttämättä puuttua asiaan laisinkaan. Euroopassa asiat eivät ole näin yksinkertaisia: Saksassa on paikoitellen työvoimapulaa, mutta Espanjassa työttömyysprosentti on noin 20. – Jos asiat Euroopassa tasapainottuisivat luonnollisesti, espanjalaiset olisivat jo muuttaneet Saksaan töihin. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska Euroopassa on kieli- ja kulttuurieroja, sosiaaliturva-asioita ja muita jäykkyyksiä. – Euroopassa liittovaltiotason päätöksiä tarvittaisiinkin Yhdysvaltoja enemmän, mutta koska meillä ei ole liittovaltiota, emme voi tukea vaikeuksiin ajautuvaa aluetta muuten kuin lainaamalla lisää. Olemme siis pysyvästi isoissa ongelmissa.

Kuri puuttui Tilanne kuulostaa pahalta. Oliko koko euroalue massiivinen virhe? – Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 ja ensimmäisinä maina myös yhteisvaluutta euroon. Meillä oli takanamme katastrofaalinen inflaatiohistoria, pieni valuutta ja jatkuvia devalvointeja. Suomi tarvitsi euroa. Me olemme nauttineet euron tuomista eduista jo kymmenen vuotta. Asialla on geopoliittinenkin puolensa. – Halusimme tehdä aikoinaan selväksi, että olemme osa länttä. Nyt uhittelemme, ettemme halua kuulua euroon ja Eurooppaan. Se on vähän kuin tulella leikkimistä, sillä mihin me sitten kuulumme? Ovatko muutkaan vaihtoehdot kovin ruusuisia, Puttonen kyselee. – Euro oli sinänsä hyvä hanke, mutta koska Eurooppa ei ole optimaalinen yhteisvaluutta-alue, täällä olisi tarvittu valvontaa kaksin verroin kovemmin. Nyt sitä oli vähemmän. Kuri on puuttunut. //

Puhtoinen

Suomi?

Suomessa puhutaan

Yhdysvaltojen ongelmista ja Euroopan ongelmista. Siltikin oma valtiomme ottaa velkaa tänä vuonna kahdeksan miljardia euroa. – Se ei ole kestävä tie, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen varoittelee. Meidän on siis turha kukkoilla muille, kun omassakin pesässä kytee. Jotain positiivista meillä kuitenkin on. Suomalaiset yritykset nimittäin. – Yritykset kyllä sopeutuvat markkinamuutoksiin hyvin, vaikka valtiot eivät näytä pystyvän siihen. On lähes hämmästyttävää, miten ketteriä suomalaiset yritykset olivat vuosina 2008 ja 2009. Se on hienoa ja rohkaisevaa. Puttosen kiittelee myös suomalaista lomautusjärjestelmää. – Suomalainen lomautus mekanismi on hyvä voimavara. Suomalaiset työntekijät myös ymmärtävät, että jos ei ole kysyntää ja liikevaihtoa, niin ei silloin ole myöskään kykyä pitää kaikkia työntekijöitä palkkalistoilla. Positiivista on lisäksi se, että suomalaiset yritykset ovat jo etsineet liiketoimintaa alueilta, joissa ei ole taantumasta kuultukaan, esimerkiksi Kiinasta ja Etelä-Amerikasta. – Yksittäisen yrityksen omistajana Suomessa en siis olisi niin huolissani, Vesa Puttonen viestittää.

YRITTÄJÄ 4/2011

TALOUSPOLITIIKKA » Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Hallitusohjelman toteuttaminen

nuorallakävelyä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma tarjoaa yrittäjille uusia mahdollisuuksia ja monipuolisia suunnitelmia, mutta Aalto-yliopiston yrittäjyyskasvatuksen professori Paula Kyrön mukaan niiden toteuttaminen ei ole helppoa.

Hallitusohjelman

painopisteiden ja niihin liittyvien tavoitteiden muotoilussa on yleisesti ottaen onnistuttu hyvin, mutta toteutuksessa korostuu suomalainen perisynti: erilaisia toimintaohjelmia ja suunnitelmia laaditaan, mutta toteutuksen ja toiminnan aikaansaamiseen on esitetty vähemmän ratkaisuja. Yksi hallitusohjelman viesteistä on yrittäjyyden kehittäminen, mutta siihen YRITTÄJÄ 4/2011

liittyvät viestit ovat osin ristiriitaisia. – Yrittäjyyden edistämisen kannalta pidän hankalana taipumusta eriyttää elinkeinoelämä muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Tämä näkemys tulee valitettavan vahvana esiin hallitusohjelmassa, erityisesti koulutus- ja hyvinvointipolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden muotoilussa, professori Paula Kyrö tiivistää.

Halvat ja älykkäät keinot Kyrön mielestä kotitalousvähennys on oivallinen esimerkki kansantaloudellisesti halvasta ja monivaikutteisesti ratkaisusta. Samaan aikaan kun se vaikuttaa myönteisesti kuntien kannalta tärkeän uuden palvelusektorin kehittymiseen, sillä on suotuisa vaikutus harmaaseen talouteen. Ennen kaikkea kuitenkin kotita-

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pekka SIpola

»»Suuri osa opettajista pitää omia yrittäjyyskasvatuksen tietojaan riittämättöminä, joten tehtävää riittää, professori Paula Kyrö sanoo.

lousvähennyksen avulla pystytään kouluttamaan pienin kustannuksin kokonainen sukupolvi käyttämään paikallisten yrittäjien tarjoamia palveluita. – Kun kotitalousvähennystä käyttävä maksaa laskunsa itse, sen käyttö opettaa omatoimista arjessa selviytymistä. Näin yhä heikkenevään huoltosuhteeseen voidaan vaikuttaa vanhusten omin voimin ja toimin. Yritysten palvelujen kehittämisellä voidaan vähentää tehokkaasti kuntaverojen kohottamistarvetta. – Palvelumekanismien oppiminen olisi hieno asia tavallisille kansalaisille, mutta tämä hallitusohjelman viesti osin vesittyy, kun sopeutuksessa otettiin kotitalousvähennyksestä säästösyistä rahaa pois, Kyrö pelkistää.

Ei sektorikohtaista ajattelua Myös työurien pidentämiseen tähtäävissä ratkaisuissa olisi tärkeää löytää ja oppia uusia käyttäytymismalleja. Työuriahan pitäisi pidentää sekä alusta, keskeltä että lopusta. Opiskelut tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin ja työuran aikaiset keskeytykset minimoida sekä jatkaa työuraa samaa tahtia elinikäodotteen kanssa. Eläkkeelle jäämisen hidastaminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen löytäminen edellyttäisi uudenlaisia ja laajavaikutteisia toimintamalleja. Siksi professori Paula Kyrö harmittelee hyvinvointipolitiikan ohjelman eriytyneitä ratkaisuja. Hyvinvointipolitiikan kehittämisessä huoltosuhteen korjaaminen ja kestävyysvajeen paikkaaminen olisi edellyttänyt yhteisiä ja integroituneita toimia koulutus- ja elinkeinopolitiikan kanssa. – Olemme tottuneet sektorikohtaiseen ajatteluun, jolloin esimerkiksi koulutukseen liittyvät kysymykset on mietitty erikseen ja elinkeinoelämää käsittelevät asiat erikseen. Parhaiten sektorit ylittävä ajattelu on mielestäni onnistunut luovien alojen tavoitteissa ja toimenpiteissä. Yrittäjyyden edistämisen

kannalta uusien sektorit ylittävien toimintatapojen oppiminen olisi välttämätöntä, Kyrö linjaa. Tämä olisi erittäin tärkeää myös kansallisen kilpailukyvyn ja kasvuyrittäjyyden kehittämisen kannalta. – Globaalin köyhyyden vähentämiseen ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen liittyy myös liiketoimintaa, jossa suomalaiset voisivat olla varsin varteenotettavia toimijoita, jos pystyisimme integroimaan kehityspolitiikan sekä elinkeino- ja koulutuspolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä. Paula Kyrö kuitenkin iloitsee, että hallitusohjelmassa on oivallettu erikokoisten yritysten merkitys. Siellä puhutaan yksinyrittäjistä, mikroyrityksistä pienyrityksistä sekä kasvuyrityksistä. – Globaaleilla markkinoilla kansainvälistyvät kasvuyritykset ja paikallisilla markkinoilla toimivat yksinyrittäjät sekä mikro- ja pienyritykset kohtaavat globaalin kilpailun vaikutukset eri tavalla. Hallitusohjelmasta oli kuitenkin hankala löytää sellaisia toimenpiteitä, joissa näiden erilaisuus mutta samalla yhteys globalisoitumiseen olisi otettu huomioon.

Kiitosta, kannustusta ja porkkanoita Paula Kyrön mielestä hallitusohjelmasta on vaikea löytää innostavia porkkanoita ja kannusteita yrittäjille. Ohjelma viestii hänen mielestään pikemminkin ohjauksen, keskittämisen ja kontrolloinnin kulttuurista kuin uusien ratkaisujen kehittämisestä. – Yrittäjyyden edistämisen kannalta esimerkiksi pääomaverotuksen ja yhteisöverokannan painotuksien muuttaminen tuskin ovat riittäviä kannustimia. – Valitettavasti minun on yhdyttävä Raimo Sailaksen arvioihin siitä, että yleisesti ottaen verotuksen alentaminen näissä olosuhteissa on mahdotonta. Siihen ei liene mahdollisuuksia, Kyrö arvioi.

– Hallitus elää suurten kysymysmerkkien varjossa. Professori Paula Kyrön mielestä yrittäjyyden edistäminen ei ole hallitukselle helppoa. Se edellyttää yhä monimutkaisempien vaikutussuhteiden huomioimista ja samaan aikaan pitkäjänteistä rakenteellista kehitystyötä ja nopeaa reagointikykyä talouden muutoksiin, Kyrö painottaa. //

Työ on perusoikeus Hallitusohjelman koulu

tuspolitiikan tavoitteista on Aalto-yliopiston yrittäjyyskasvatuksen professorin Paula Kyrön mukaan unohtunut työn tekemisen merkitys kansalaisen perusoikeutena. – Yrittäjyysvalmiuksien kehittyminen ja näkeminen mahdollisuutena oman elämän rakentamisessa ja elannon ansainnassa edellyttäisi vahvempaa sidosta koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän välillä osana kansalaisvalmiuksia ja -yhteiskuntaa. Kyrön mukaan nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen viestivät nuorten työelämästä vieraantumisesta, joka tulisi huomioida jo peruskoulun tavoitteissa, ei vasta ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä. Viime vuosina vahvistunut yrittäjien aktiivinen ja positiivinen valmius osallistua koulun arkeen ja opettajien kiinnostuksen kasvaminen yrittäjyyspedagogiikkaa kohtaan tarjoavat hyvän kasvualustan koulun ja elinkeinoelämän liitoksen vahvistamiselle. – Työn tekemisen oikeus sekä velvollisuus tulisi nähdä osana kansalaisyhteiskuntaa myös koulutuspolitiikassa, Kyrö tiivistää.

YRITTÄJÄ 4/2011

UUSI ALKU » Suuryritysten palkkalistoilta voi hypätä suureen seikkailuun

TEKSTI Ville Mäkinen, KUVAT Tanja Mikkola

Nokiasta

ulkopeliyrittäjäksi Entiset nokialaiset ovat viime vuosina perustaneet yhä ahkerammin uusia yrityksiä. Yksi uusista yrittäjistä on 16 vuotta Nokiassa työskennellyt Kari Laurila, joka tarttui Nokian tarjoamaan eropakettiin ja lähti kehittämään huimaa ulkopelikonseptia.

Nokiassa

tutkimusjohtajana työskennellyt Kari Laurila sai liikeidean kolmisen vuotta sitten hiiviskellessään pimeässä metsässä pelaamassa aikuisten taistelupeliä. – Kuulin rasahduksia ja heittäydyin salamana maahan turpa kiinni jäkälään. Kuuntelin hiljaa, ja vähintään kolme ihmistä lähestyi oikealta. En uskaltanut sytyttää taskulamppuani, sillä he olisivat hoidelleet ylivoimallaan minut vaivatta pois pelistä. Kuiskasin hiljaa headsettiini, että ”Tulkaa auttamaan, oletettavasti vihollisia alueen koillis-

¼¼Kari Laurila työskenteli Nokiassa 16 vuotta. Nyt maistuu yrittäjyys!

YRITTÄJÄ 4/2011

kulmassa”. Minulle vastattiin: ”Ok, eivät ole meikäläisiä, tullaan”. Juuri sillä hetkellä päätin tehdä palveluksen kokemuksia etsiville ihmisille kehittämällä liikuntaa ja ryhmäaktiviteetteja entistä hauskemmiksi tietokonepelien avulla. Laurilan idea oli lähtölaukaus yritykselle nimeltä Team Action Zone (TAZ). TAZ kehittää uudenlaisia liikkumaan innostavia ulkoilupelejä. Yritys hyödyntää ulkoilupeleissään gps-matkapuhelimia ja muuta teknologiaa helppokäyttöisessä muodossa. – Maailmalla on lansee-

Nokialta sain kokemusta haastavasta kehitystyöstä, tiimien johtamisesta sekä yhteistyöstä akateemisen ja yritysmaailman kanssa. rattu termi exergaming, joka kuvaa hyvin tekemistämme. Kehitämme ja lisensoimme ulkoilupelejä tapahtumajärjestäjille ja elämysyrittäjille. Lisäksi kehitämme suoraan kuluttajille suunnattuja ulkoilupelejä. Kehitämme ja lisensoimme myös massakohteisiin suunnattuja pelejä, joita voidaan pelata muun muassa huvipuistoissa, Laurila kertoo.

Taustasta paljon hyötyä TAZ:n toimitusjohtajalla on pitkä historia Nokian palveluksessa. Ensimmäiset kahdeksan vuotta Laurila veti Nokian puheentunnistustutkimusta. Myöhemmin hän johti Japanissa Nokian tutkimuskeskusta, minkä jälkeen hän keskittyi peli- ja mediatutkimukseen. Laurilan mukaan Nokia-taustasta on ollut valtavasti hyötyä. – Sain kokemusta haastavasta kehitystyöstä, tiimien johtamisesta sekä yhteistyöstä akateemisen ja yritysmaailman kanssa. Lisäksi sain kosketuspin-

taa eri kulttuureihin ja tapoihin toimia, Laurila sanoo. TAZ oli alussa yhden miehen hanke, jota Laurila toteutti kotoa käsin. Muutos Nokiaan verrattuna oli luonnollisesti valtava, koska Laurila teki lähes kaiken yksin. Työryhmät olivat hävinneet ympäriltä. – Toki pääsin aina silloin tällöin suoraan kontaktiin asiakkaiden kanssa, kun järjestin heille ensimmäisiä pelisessioita Flaghunt-pelimme seurassa. Vaikka tuote oli vielä hiomaton, pelaajat innostuivat valtavasti. Monet keskustelivat kanssani pitkään ja ideoivat uusia toiminnallisuuksia. Peliä kehitettiin osallistujien palautteen perusteella koko viime kesä ja syksy, Laurila kertoo.

Lupaukset on pidetty Toimitusjohtaja esitteli hankkeensa Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka innostui idean tukemisesta. Myöhemmin ELYkeskus rahoitti vielä yrityksen jatkohan-

ketta, ja toukokuussa 2011 TAZ pääsi Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksen esivaiheeseen. – Kun kävin esittelemässä hankkeen tuloksia viime syksynä, minulle sanottiin, että ”vau, sinä olet todella tehnyt sen mitä lupasit”. Hymähdin, että niin on tosiaan ollut tapana, Laurila naurahtaa. TAZ:ssa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan henkilöä. Yrityksen tavoitteena on luoda uutta, kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa Pirkanmaalle ja Suomeen. TAZ pyrkii merkittäväksi kansainväliseksi peluriksi exergamingalueella. – Koemme olevamme hyvällä asialla ja olemme saaneet erinomaista palautetta sekä asiakkailtamme että medialta. Lähdemme kasvattamaan liiketoimintaamme jalat tukevasti maassa. Pyrimme löytämään parhaita yhteistyökumppanuuksia maailmalta, sillä yksin emme pysty saavuttamaan tavoitteitamme, Laurila toteaa. //

Uusi yrittäjä saa aina apua Suuryrityksen palkkalistoilta

tippuneet saavat tukea ideoilleen Tampereella toimivassa uusyrityskeskus Ensimetrissä, jossa käy vuosittain asiakkaina kymmeniä Nokia-taustaisia henkilöitä. Juuri tällä hetkellä Ensimetri on varautumassa palvelemaan heitä erikoistoimin. Uusyrityskeskukset tarjoavat laajan tuen oman liikeidean kehittämiseen. Kunnolla valmisteltu idea koostuu hyvästä liiketoimintasuunnitelmasta, laskemista ja budjetista. – Yrittäjäkurssin käyminen auttaa ymmärtämään oman yrityksen pyörittämistä. Uusyrityskeskukset tekevät TE-toimistoille lausuntoja alkavan yrittäjän starttirahahakemusten tueksi sekä Finnveralle rahoituslausuntoja sen rahoituspäätösten tueksi. Uusyrityskeskuksista saa laajan asiantuntijaverkoston

avulla täyden palvelun oman idean kehittämiseen ja käynnistämiseen, kehityspäällikkö Kaj Heiniö Ensimetristä selvittää. Suomessa on uusyrityskeskus 31 paikkakunnalla. Palvelu on maksutonta. Neuvonta hoidetaan uusyrityskeskusten omien yritysneuvojien ja laajan asiantuntijaverkoston avulla. Asiantuntijaverkostoon kuuluu muun muassa tilitoimistoja, mainostoimistoja, lakimiehiä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Heiniön mukaan omaan liikeideaan liittyvään kysyntään ja asiakaskuntaan ei voi koskaan paneutua liikaa. – On tärkeää tunnistaa potentiaalisen asiakaskunnan tarpeet, arvostukset ja esimerkiksi ostokäyttäytyminen. Usein alkavalla yrittäjällä ei ole tarpeeksi näkemystä, tietoa ja kokemusta tulevasta asiakaskunnasta, Heiniö sanoo ja jatkaa: – Toisena yllättävänä seikkana ovat tarvittavien investointien määrä ja niihin kuluvat eurot. Niin sanotun käyttöpääoman määrä arvioidaan usein liian matalaksi, ja toisaalta liiketoiminnan todelliseen käynnistymiseen menee suunniteltua kauemmin aikaa, ja se sitoo rahaa. YRITTÄJÄ 4/2011

YRITTÄJÄT » Neljä menestystarinaa Satakunnasta

TEKSTI Lotta Tammelin ja Mirka Moilanen KUVAT Jarkko Virtanen

Kuuntele kokeneempia! Toisten tekemiä virheitä ei tarvitse toistella, vaan kokeneemmat voivat tarjota nuorille viisautta niin, että yrityksen kasvuvaiheessa energia osataan laittaa oikeisiin paikkoihin. – Jaakko Ojamo YRITTÄJÄ 4/2011

Satakunnan onnistujat

Satakunnast

kajahtaa

Kesällä Satakunnassa parannettiin maailmaa esimerkiksi SuomiAreenan lavoilla. Maakunnassa tehdään hartiavoimin töitä toki myös ympäri vuoden. Yrittäjä-lehti tutustui neljän erilaisen paikallisen menestystarinan kehittymiseen.

YRITTÄJÄ 4/2011

Yrittäminen on

suomalaista hulluutta Satakunnan onnistujat Satakunnan

Merikarvialainen Eumer Finland Oy on kasvanut Jaakko ja Olli Ojamon kalastusharrastuksesta yhdeksi maailman suurimmaksi putkiperhojen valmistajaksi. Veljekset pitävät sitkeyttä ja suomalaista hulluutta nuoren yrityksen menestyksen salaisuutena.

nuoriksi yrittäjiksi valitut Jaakko ja Olli Ojamo saavat olla tyytyväisiä saavutuksiinsa. Veljesten neljä vuotta sitten perustama Eumer Finland Oy on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista putkiperhojen valmistajista. Menestyksen huuma kasvoi entisestään kesällä, kun yleisö valitsi veljesten virvelillä heitettävät SpinTube-perhot vuoden parhaimYRITTÄJÄ 4/2011

maksi tuotteeksi kalastusalan ammattilasten EFTEXX-messuilla Amsterdamissa. Perhojen valmistuksen lisäksi Eumer Finlandin päätoimialana on kalastusmatkailu. Veljekset ovat entisöineet vanhasta sahasta Merikarvian keskustaan kalastusmatkailukeskuksen, jonka alueella sijaitsevat kalastusvälineiden tuotanto-

tilat, heittokalastuksen erikoismyymälä sekä illanviettomahdollisuudet saunaja majoitustiloineen. – Me olemme neljässä vuodessa rakentaneet tänne tällaisen kalastajan paratiisin, Jaakko Ojamo naurahtaa. Paratiisi tosiaan! Merikarvialla kalamies pääsee paikan päällä katsomaan, kuinka vieheitä valmistetaan, ostamaan kalastusvälineitä ja testaamaan niitä

Jaakko Ojamo toimitusjohtaja Ikä: 28 Harrastukset: kalastus

suoraan joella. Paikan päällä järjestetään myös perhokalastuskursseja ja erilaisia ohjelma- ja majoituspalveluja. – Ovatpa naisetkin ihastuneet kalastukseen täällä, Ojamo kehaisee.

Halu kehittää uutta

Olli Ojamo

Jaakko Ojamo pitää nuorten veljesten sitkeyttä ja tekemisen intoa menestyksen salaisuutena. Palkinnot ovat olleet pienelle yritykselle suuria saavutuksia ja tunnustuksia kovasta puurtamisesta. – Kai se on pientä suomalaista hulluutta tämä työnteko ja yrittäminen. Kun lähdetään pienestä ja tyhjästä kehittämään ja rakentamaan, on uskottava siihen mitä tekee, sillä tämä on työtä työn perään, Jaakko Ojamo sanoo. Menestyksen taustalta löytyy myös halu kehittää uutta, keksiä uusia ideoita ja tarjota kalastajille uudenlaisia kalastusvälineitä sekä viedä innovatiivisia tuotteita maailmalle. – Ei me haluta kopioida, vaan kehittää jotain uutta ja viedä sitä maailmalle. Silloin on mahdollisuus päästä sinne huipulle, Jaakko Ojamo toteaa. Myös se, että saa tehdä oman harrastuksen läheistä työtä, motivoi ja auttaa saamaan itsestä enemmän irti. Veljesten harrastus muuttui työksi, kun koko ikänsä joella kalastelleet pojat keksivät alkaa valmistaa itse putkiperhojen runkoja. Kokemusta sorvaamisesta oli kerätty pikkupojasta asti isän messinkivalimossa.

Poikien valmistamat perhokalastustuotteet herättivät kiinnostusta ja tuotteita alettiin kalastajien kyselyiden perusteella työstää ja kehittää. Lopulta syntyivät SpinTubet, virvelillä heitettävät perhot. – Ihmiset halusivat heittää perhoja virvelillä, koska vieheen heittäminen on vaikeaa, Ojamo selittää ideaa hittituotteen taustalla. Niinpä veljekset lähtivät kehittämään virvelillä heitettäviä perhoja, joita valmistetaan kaikille kalalajeille pienestä isoon. Nykyään jokainen virvelimies voi kalastaa perholla ilman, että perhoa tarvitsee heittää perhovavalla. Uutta keksintöä ja vanhoja tuotteita viedään nyt pariinkymmeneen maahan.

Kysyntää ympäri maailman Viennin käynnistämistä alettiin pohtia reilu kolme vuotta sitten, kun kysyntä alkoi kasvaa ja Eumerin tuotteille nähtiin kysyntää Suomen ulkopuolellakin. Pikkuveli Olli lähti Yhdysvaltoihin testaamaan tuotteita ja opiskelemaan kieltä. Sittemmin yrityksen ulkomaanmyynnistä ja -markkinoinnista vastaava Olli on kiertänyt maailmalla ristiin rastiin tehden Eumerin brändiä ja Suomi-kuvaa tunnetuksi ympäri maailman. Parhaillaan messuja on ollut 17 eri maassa ja matkapäiviä kertynyt yli 200 samalle vuodelle. Tulevaisuuden tavoitteena on, että tuotannosta 80–90 prosenttia menisi vientiin. Nykyisin Ojamojen lisäksi kahdeksan henkeä työllistävän Eumer Finlandin päämarkkina-alueet löytyvät sieltä, missä on kalastusbisnestä: Pohjois- ja Keski-Euroopasta, Venäjältä, Pohjois-Amerikasta, Kanadasta. Lisäksi tuotteita viedään jonkin verran myös Japaniin ja Argentiinaan. Veljesten maltillinen haave on säilyttää johtava asema maailman suurimpana putkiperhotarvikkeiden valmistajana ja kasvattaa vientiä niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. //

VIENTIjohtaja Ikä: 27

Harrastukset: kalastus

Menestys ennen vuosien raskasta ja pitkäjänteistä työntekoa esiintyy ainoastaan sanakirjassa.

– Olli Ojamo YRITTÄJÄ 4/2011

Innolla

isoksi Energia-alan yritys Enersize Oy tähtää intohimoisesti Kiinan mielenkiintoisille ja kasvaville markkinoille. Matka on haastava mutta palkitseva.

Enersize oy on vuonna 2010

perustettu yritys, joka tuottaa teollisuuden energiatehokkuusjärjestelmiä ja -palveluita. Yritystä luotsaa toimitusjohtaja Tuomas Rouhikko, jolla on ollut alusta asti vahva visio kansainvälistymiseen ja kasvuun. – Tulin vuonna 2006 mukaan perheyritykseemme ja 2007 aloin vetää yritystä. Tuolloin teollisuuden energiatehokkuuspalvelut oli yrityksen eräs liiketoimintayksikkö ja teimme teollisuuden paineilman energia-analyyseja Suomen johtavana toimijana. Lähdimme kehittämään toimintaa rajusti silloin, Rouhikko kertoo.

Satakunnan onnistujat YRITTÄJÄ 4/2011

¼¼Enersize Oy:tä luotsaa toimitusjohtaja Tuomas Rouhikko, jolla on ollut alusta asti vahva visio kansainvälistymiseen ja kasvuun.

Liiketoimintayksikkö irtaannutettiin omaksi yrityksekseen 2010 ja tavoite suunnattiin kansainvälisille markkinoille. – Kiina on meillä nyt päämarkkinaalueena. Pyrimme toki kasvamaan myös Keski-Europpaan, Venäjälle sekä Eteläja Pohjois-Amerikan suuntaan jollakin aikavälillä. Miksi juuri Kiina, Tuomas Rouhikko? – Kiinassa 70 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta menee teollisuuteen. Lisäksi siellä on korkea sähkön hinta ja energiatehokkuuden tila on heikko. Globaalissa mittakaavassa Kiina on maailman suurin sähkönkuluttaja. Kiinalaisilla on myös kovat tavoitteet pienentää sähkön kulutustaan. Uskommekin, että teemme bisneksen lisäksi paljon yhteistä hyvää sillä, että keskitymme Kiinan markkinoihin.

Intohimo kasvuun Tuomas Rouhikolle kasvuyrittäjyys oli itsestään selvyys. – Isä on ollut yrittäjä lähes koko uransa, ja minä lähdin heti kasvattamaan perheyritystä voimakkaasti, kun tulin mukaan toimintaan. Kasvu on mielestäni mielenkiintoinen osa-alue. Kasvuyrittäjyys on toki haastavaa ja raastavaa, mutta kuitenkin myös äärimmäisen palkitsevaa. Kasvuyrittäjyys onkin minulle intohimo. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 15 työntekijää. Väkimäärä on viisinkertaistunut vauhdilla, sillä viime vuoden helmikuussa palkkalistoilla keikkui vain kolme nimeä. – Kun lähdetään kansainvälistymään, tarvitaan hirveä määrä porukkaa. Lisäksi tuotteet ja toiminnot pitää lokalisoida perusteellisesti, että saadaan toi-

minnot kunnolla käyntiin. Rahaa siis tarvitaan. – Osittain pääomasijoitusrahalla mennään nyt. Viime vuosi oli tappiollinen ja samaten tulee olemaan tämäkin vuosi. Muutaman vuoden ajan tässä tulee kustannuksia liiketoiminnan kasvattamisesta ja rakentamisesta ennen kuin saadaan pyörät pyörimään täysillä, Rouhikko kertoo.

Tuomas Rouhikko Ikä: 34 vuotta

Osaamista ja rahoitusta Vaikka Tuomas Rouhikolle kasvun suuntaviivat ovat olleet alusta asti selvillä, on apukin silti ollut kansainvälistymisprojektissa tarpeen. – Olemme mukana kansallisessa aloittavien kasvuyritysten rahoitusohjelma Vigossa, jota työ- ja elinkeinoministeriö pyörittää. Olemme siinä cleantech-puolella mukana. Rahoituksen lisäksi saamme ohjelmasta senioripuolen osaamista. Ohjelma tuo mukanaan suuren määrän kansainvälistä kokemusta, jonka lisäksi olemme itse löytäneet hallitukseemme kovan luokan osaajia. Esimerkiksi yrityksemme hallituksessa on Finpron energia ja ympäristö -toimialan johtaja Janne Hietaniemi. Enersize Oy on tehnyt yhteistyötä myös FECC:n eli Finnish Environmental Cluster Project for Chinan kanssa.

Erilaiset neuvottelut Kiina on Rouhikon mukaan mielenkiintoinen markkina. – Bisnespotentiaali on Kiinassa hirveän iso. Kiinalaisille teollisuuden ener-

Harrastukset: Aktiivinen liikunta (pääasiassa juoksu ja uinti), lukeminen, perhe, yrittäminen

giakulutuksessa säästäminen on vielä täysin uusi asia. – Neuvottelukulttuuri on siellä myös ihan erilainen: isoissa valtio-omisteisissa yrityksissä kierretään kaikki organisaatiokerrokset läpi ja kaikki tahot pitää pystyä vakuuttamaan. Kiinalaiset ovat hyvin pedantteja ja kaikki asiat tarkistetaan tarkkaan läpi. Kiinassa kuitenkin toimitaan asioissa hyvin nopeasti sitten, kun päätökset ovat tehty. Suomalaisille tyypillistä jahkailua ei Kiinassa esiinny, Tuomas Rouhikko summaa. Enersize Oy:n porukka onkin edennyt Kiinassa jalkatyön avulla. – Olemme reissanneet Kiinaan ja vierailleet asiakkailla. Se on se työ, joka kantaa hedelmää. Seuraava iso haasteemme on, että saamme oman väen Kiinaan pysyvästi. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta tavoite on, että meillä on toimipiste Kiinassa pystyssä ensi vuoden alussa. Sitä työstetään, Rouhikko kaavailee. // YRITTÄJÄ 4/2011

Yksinyrittäjä luottaa

omiin päätöksiinsä

Satakunnan onnistujat Kaisa Löfgren

on pyörittänyt tapahtumamarkkinointiyritys Succeeta yksin jo neljän vuoden ajan. Erilaisia yritys- ja yksityistapahtumia järjestävä yritys työllistää tällä hetkellä vain yhden henkilön – yrittäjän itsensä. Yrittäjä kuitenkin kiistää tapahtumien järjestämisen käyvän yksinäiseksi. Toimistopäivät ovat harvassa, sillä useimmiten päivät kuluvat ihmis-

YRITTÄJÄ 4/2011

Yksinyrittäminen ei käy tapahtumia järjestävälle Kaisa Löfgrenille yksinäiseksi, sillä töitä tehdään useimmiten ihmisten ympäröimänä. Ratkaisevat päätökset syntyvät kuitenkin yrittäjän omassa päässä. ten parissa tapahtumissa tai juontokeikoilla. – Juontokeikoilla olen koko ajan ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. Olen koko ajan esillä, ja minun täytyy antaa itsestäni paljon. Keikoilla olen se hyväntuulinen juontaja, joka luo tunnelmaa, Löfgren sanoo. Toisaalta Löfgren myöntää joskus kaipaavansa yhtiökumppania, jonka kanssa voisi hyvällä omalla tunnolla

jakaa asioita. Kollegoille ei aina välttämättä halua kertoa aivan kaikkea, ja omien ideoiden pallottelu ja ajatusleikit olisi mukavampi tehdä yhtiökumppanin kanssa. Useimmiten huolien kuuntelijaksi päätyy oma mies, mutta ratkaisevat päätökset syntyvät yrittäjän omassa päässä. – Luotan omiin päätöksiini enkä kaipaa apua päätöksenteossa, Löfgren toteaa.

Kaisa Löfgren

Satakunnan nuorten yrittäjien puheenjohtaja Ikä: 34 Harrastukset: Laskettelu, mökkeily sekä Nuorkauppakamari-toiminta

Kaiken on oltava täydellistä

½½Kaisa Löfgren työn touhussa juontamassa Farmari 2011 – tapahtumassa Porissa.

Tapahtumien järjestämisessä yksinyrittäjä tarvitsee itselleen hyvän tiimin. Löfgren onkin luonut ympärilleen joukon luotettavia yhteistyökumppaneita: bändejä, esiintyjiä, äänentoistofirmoja, cateringyrityksiä ja juontajia. – Siinäkään mielessä en ole yksin. Ison tapahtuman järjestämisessä täytyy olla henkilökuntaa mukana, yksinyrittäjä sanoo ja kertoo käyttävänsä apunaan paljon keikkatyöntekijöitä. Löfgren muistuttaa, että tapahtumalla on aina joku tavoite, esimerkiksi yhteistyökumppaneiden sitouttaminen tai uuden tuotteen lanseeraaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi täytyy tilaisuuksissa kaiken sujua kuin tanssi. Tapah-

tuman järjestäjänä Löfgrenin tehtävänä on olla varma siitä, ettei pieninkään yksityiskohta mene vikaan. Siksi verkostojen täytyy olla kunnossa ja yhteistyökumppanit on tunnettava hyvin. – Minulla täytyy olla täysi luottamus yhteistyökumppaneihin. Äänentoistofirmaa ei voi valita summamutikassa keltaisilta sivuilta, vaan minun täytyy tietää, että tekniikka toimii juuri niin kuin täytyykin ja siten, että pienimmätkin yksityiskohdat tuovat elämyksiä vieraille.

Aikaa myös itselle Yksinyrittäjällä ei ole työnantajaa pitämässä huolta työntekijän hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Hänellä ei myöskään ole selkeätä työaikaa, vaan

yrittäjä käyttää helposti kaiken liikenevän vapaa-aikansa yrityksen pyörittämiseen. Myös Löfgren pitää haasteellisena rajan vetämistä työnteon ja yksityiselämän välille. – Monesti tulee makseltua laskuja ja lähetettyä sähköpostia vielä kympin uutisten jälkeenkin, Löfgren tunnustaa. Toisaalta Löfgren kertoo nauttivansa yrittäjän vapaudesta ja mahdollisuudesta antaa itselleen omaa aikaa ja muistuttaa, että työn vastapainoksi täytyy myös muistaa pitää itsestään huolta. Myös Löfgrenin pieni tytär pitää osaltaan huolen siitä, että työjutut unohtuvat silloin, kun perhe pitää kivaa yhdessä. – Pikku boss huolehtii siitä, että äiti pitää jalat maassa eikä uppoudu liikaa työmaailmaan, Löfgren naurahtaa. //

Kaisa Löfgrenin vinkit yksityisyrittäjälle • Verkostoidu.

• Käytä kontakteja hyväksi.

• Muista, että saman alan toimijat eivät ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita. Kilpailu alalla on hyvästä, sillä silloin asiakkaat saavat parasta mahdollista palvelua ja itsekin joutuu ylittämään itsensä joka kerta.

• Yhdessä tekeminen antaa voimaa. Yhteistyökumppaneilta saa myös apuvoimia, ideoita ja energiaa omaan työhön. • Haista potentiaaliset asiakkaat.

• Minne ikinä menetkin, mieti, kuinka esiinnyt, mitä sanot ja minkälaisen kuvan itsestäsi sekä yrityksestäsi annat. Mottonani on: ”You never get a second chance to make a first impression”.

YRITTÄJÄ 4/2011

Hyvinvoivan

henkilökunnan puolesta

Ulvilan K-Supermar ketissa panostetaan työntekijöiden hyvin vointiin ja muistetaan delegoida tehtäviä.

YRITTÄJÄ 4/2011

Ulvilalaisen

K-Supermarket Hansan yrittäjäomistajilla Kalevi ja Tuula Viinamäellä on 18 alaista. Kesäisin tiimi vielä kasvaa kesätyöntekijöiden myötä. Heidän onkin pidettävä langat käsissään, jotta työt sujuvat jouhevasti. – Kyllä tämän kokoisen porukan kanssa ihan hyvin vielä pärjää. Mikään porukka

Satakunnan onnistujat

ei kuitenkaan toimi ilman johtamista. Pelisäännöt onkin sovittava, ja niitä pitää välillä päivitellä, Viinamäki kertoo. Viinamäki on ammentanut esimiesoppia erilaisista valmennuksista ja kursseista, ja ensi syksynä hänen olisi tarkoitus kouluttautua johtamisen erikoisammattitutkintoon.

Kalevi Viinamäki Ikä: 49 vuotta Harrastukset: Liikunta, veneily.

– Lisäksi luen itse alan kirjallisuutta, hän kertoo. Kalevi Viinamäki ei pidä esimiesasemaansa mitenkään itsestäänselvyytenä. – Tämänlaisen organisaation pyörittäminen on työtä, ja on tärkeää, että joku sen johtamisen tekee.

Apua johtotehtäviin

½½Kalevi Viinamäkeä ilahduttaa se, ettei kaupan alalla ole harmaata taloutta, joka aiheuttaisi epätasa painoa henkilöstökuluissa.

Viinamäen mielestä hyvä johtaja on aina alaistensa mukana toiminnassa. Hän muistuttaa kuitenkin myös delegoinnin tärkeydestä. – Uskon, että kun organisaatio kasvaa yli seitsenhenkiseksi, niin tulee vastaan kipupiste, jossa alkaa olla yhdelle ihmiselle liikaa johdettavaa. Laatu ei pysy kauhean hyvänä, jos työntekijöitä ei oikeasti johdeta. Yrittäjien pitäisikin isommissa organisaatioissa hankkia esimiesapuvoimia. Jonkun pitää ottaa osa johtamisvastuusta. – Helposti pk-yrittäjät pinnistelevät yksinään, mutta jossakin kohtaa pitää tajuta, että apua tarvitaan. Jokaista mutteria ei tarvitse olla itse kiristämässä, Kalevi Viinamäki muistuttaa. Viinamäki kehottaa myös jättämään itselleen aikaa miettiä ja kehittää asioita. – Siten pysyy pää kasassa ja olennaiset asiat tulevat hoidettua. Joskus olen itsekin syyllistynyt siihen, että juoksen pää kolmantena jalkana sammuttamassa tulipaloja. Siten ei oikeasti saa mitään aikaiseksi.

– Meillä on ollut useamman vuoden ajan käynnissä jatkuva TYKY-projekti. Työntekijät käyvät säännöllisesti työterveyshuollossa tarkistuksissa, ja lisäksi olemme kytkeneet projektiin mukaan paikallisen yrittäjän Anne Setälän, joka on fysioterapeutti ja personal trainer. Työntekijämme käyvät hänen luonaan kolmesti vuodessa, Viinamäki kuvailee. – Työterveyshuollosta tulee lääketieteellinen analyysi, ja sen pohjalta Anne tekee kullekin sopivan ohjelman. Tarkoituksena on saada lisättyä liikuntaa, apua painonhallintaan ja harjoittaa ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa, hän lisää. Hansalaiset ovatkin olleet tyytyväisiä, ja projekti on innoittanut liikkumaan ja huolehtimaan itsestään aiempaa enemmän. – Olen saanut projektista henkilökunnalta tosi positiivista palautetta, Kalevi Viinamäki iloitsee. //

Jatkuva TYKY-projekti Ulvilan K-Supermarketissa on panostettu viime vuosina erityisesti työntekijöiden jaksamiseen. YRITTÄJÄ 4/2011

TEEMA » Juttua selittävä kuvaus

Kohtaamisen järjestäjä • Billnäsin Ruukin kunnostaja, toimitusjohtaja Olli Muurainen on ollut yrittäjä 18-vuotiaasta asti. • Hänen pääyrityksensä on Management Events Oy, joka toimii kahdeksassa Euroopan maassa ja auttaa päättäjiä kohtaamaan toisiaan. • Tilaisuuksissa käy vuosittain yli 10 000 kutsu-vierasta ja noin tuhat asiakasyritysten edustajaa.

YRITTÄJÄ 4/2011

KEHITTÄMINEN » Uuden ajan patruuna

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Antti Kähönen

Ruukin remonttireiska ei lannistu

Olli Muuraisella on Billnäsin ruukin suhteen suuret suunnitelmat. Ongelmatonta ruukin kunnostaminen ei kuitenkaan ole.

Tapahtumayrittäjä Olli

Muurainen kävi Billnäsissä ensi kerran vuonna 2007. Käynnin aikana vihmoi räntää ja alue näytti kaatopaikalta. Rakkaus ei siis leimahtanut ensi silmäyksellä, mutta nopeasti mieli muuttui ja vuoden kuluttua hän omisti ruukin. Olli Muurainen käynnisti tuolloin mittavat muutostyöt, joiden myötä

vanha ruukki remontoidaan pala palalta kokous- ja tapahtumakeskukseksi. Vanhoihin rakennuksiin on kunnostettu tähän mennessä 18 hotellihuonetta ja tekeillä on 7 lisää. Muuraisesta onkin tullut Billnäsin remonttireiska. Muurainen lupaa, että ruukki loistaa viimeistään vuonna 2041, jolloin vietetään sen 400-vuotisjuhlia.

– Alueelle tarvitaan hotelli, jossa on parisataa vuodepaikkaa, Muurainen linjaa. – Pidän yhtenä esikuvanani Vanajanlinnan toimintaa. Sitä tänne haetaan, sillä myös Nord Centerin golfkentät ovat nurkan takana. Uusien rakennusten pitäisi valmistua 2020, mikäli kaavoittaja sen sallii.

Mikä Billnäsin ruukki? Billnäsin ruukin rakentaminen alkoi 370 vuotta sitten, kun Ruotsin

kuningatar Kristiina antoi 1641 kesäkuun 25. päivä ruukkioikeudet tukholma laiselle Carl Billstenille. Ruukinpatruuna Carl Billsten kohtasi vastoinkäymisiä, ja ruukki esimerkiksi poltettiin maan tasalle. Sodan jälkeen ruukki myytiin Hisingerin suvulle 1723, joka hallitsi tehdas paikkaa vuoteen 1920 asti. Ruukinpatruuna Johan Hisinger kehitti alueella myös maanviljelyä. 1883 ruukin omistus siirtyi Fridolf Leopold Hisingerille, joka muutti vanhat pajat moderneiksi tuotantolaitoksiksi, jotka tuottivat mm. kirveitä ja lapioita. Vuonna 1915 alueella työskenteli 1 072 työntekijää. Ruukin toiminta loppui 1980-luvulla ja rakennukset myytiin kunnalliselle Pohjan Ruukkiteollisuus Oy:lle, joka omisti ne vuodesta 1983 vuoteen 2008.

YRITTÄJÄ 4/2011

48 Vastusta ja tukea Olli Muuraisen ilme tiukkenee, kun hän puhuu kaavoituksesta ja paikallista asukkaista. Osa alueen asukkaista on vastustanut hanketta alusta alkaen, ja vastustus on näkynyt ProBillnäs ry:n toiminnassa. – Ymmärrän, että ihmiset pelkäävät muutosta, mutta yksisilmäistä kaiken vaihtoehdotonta vastustamista en ymmärrä, Muurainen toteaa. Museoviraston toiminta saa häneltä kuitenkin kiitokset. – Museoviraston väki tuntuu innostuneelta ja tehnee kokonaisuu»»– Ruukin tuotantorakennusten muuttaminen tapahtuma- ja näyt telytiloiksi vaatii Olli Muuraisen työryhmältä tarkkaa pohdintaa. Suunnittelupöydällä on uusi vetävä ravintola, josta tehdään alueen keskipiste.

den kannalta oikeita ratkaisuja. Rakennusmääräykset sen sijaan tuottavat kunnostustyössä tuskaa, ja Muuraisen mukaan kaikki muutokset näyttävät johtavan umpikujaan. – Vaikka yritän säilyttää vanhaa, niin uusien rakennusmääräysten mukaan edetessämme päädymme ongelmiin. Vanhojen rakenteiden säilyttäminen vaikuttaa lähes mahdottomalta, Muurainen toteaa. – Raaseporin kaupunki on kuitenkin ollut vahvana tukena hankkeessa. Ilman heidän positiivista asennettaan en olisi päässyt näin pitkälle näin nopeasti. Muurainen haluaa tehdä myös tiiviimpää yhteistyötä naapurissa olevan Fiskarsin ruukkikylän kunnostaneen ja sitä osin ylläpitävän Fiskars-yhtymän kanssa. – Fiskars on yhtiönä tehnyt loistavaa työtä oman vanhan ruukkikylänsä kunnostamisessa ja uudis-

49 tamisessa. Me olemme tietoisesti rakentamassa Billnäsiä erilaisella profiililla, mutta uskon, että voimme yhteistyöllä hyödyttää toinen toisiamme.

Riittävätkö rahat? Olli Muuraiselle ei ole tärkeää, että hänen jälkeläisensä omistaisivat Billnäsin sadan vuoden kuluttua. – Tärkeää on, että Billnäs on olemassa ja kertomassa jälkipolville suomalaisen yrittäjyyden historiasta. Ruukin kunnostamiseen uppoaa vielä kymmeniä miljoonia. Julkisuudessa on puhuttu 25 miljoonasta, mutta se ei Olli Muuraisen mukaan riitä. – Jos yli 20 000 rakennusoikeusneliötä kerrotaan tämän päivän rakentamiskustannuksilla, niin päästään oikeaan mittaluokkaan, hän summaa. Vuodet näyttävät, riittävätkö remonttireiskan rahat Billnäsin loiston palauttamiseen. //

Yrittäminen on itsensä toteuttamista Talouskeskusteluissa

toistellaan usein, että verotus on tärkein yrittämisen määrää säätelevä tekijä. Se ei Olli Muuraisen mielestä pidä paikkaansa. Muuraisen mukaan yrittämisen on ydin itsensä toteuttaminen. – Keskeisenä yrittäjyyden motiivina on halu luoda jotakin uutta ja tehdä asiat omalla tavallaan – ei se verotuksesta ole kiinni, Olli Muurainen arvioi. Yrittämiseen liittyvän byrokratian pitäisi olla kevyempää ja päätöksentekoon pitäisi saada itse yrittäjät mukaan. Yrittäjyy-

den asioita ratkovat Muuraisen mielestä monesti ihmiset, joilla ei itsellään ole kokemusta yrittäjyydestä eikä tietoa sen vaikuttimista. – Juhlapuheissa maalaillaan, että yrittäminen on tärkeää, mutta käytännössä sitä ei juuri pidetä arvossa, Muurainen toteaa. – Nykytilanteesta johtuen moni henkilö, jolla olisi potentiaalia toimia yrittäjänä, tyytyy palkkatyöhön, koska se on henkisesti vähemmän kuluttavaa, hän harmittelee.

Johtaminen ja markkinointi -seminaari 29.9.–1.10.2011

Silja Line m/s Serenade Helsinki –Tukholma – Helsinki

Seminaari tarjoaa uusia ajatuksia tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, markkinointiin sekä yrityksen ja työyhteisön johtamiseen. Asioita käsitellään käytännönläheisesti ja keskustelevalla otteella innostavien luennoitsijoiden johdolla. Seminaari on myös erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppatieteen tohtori Toivo Koski

Perjantai Torstai 29.9. 30.9.

Torstai 29.9. 8.00

Aamiainen

12.00 Kahvibuffet

9.30

Laiva saapuu Tukholmaan

12.30 Elämysten ja tarinoiden kaupallistaminen ▪ Case: Kansainvälinen Live tapahtuma ▪ Tapahtumat osana markkinointiviestintää ▪ Parhaat käytännöt maailmalta ▪ Itse toteutettuna vai ostettuna palveluna

12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

11.30

Ilmoittautuminen

Mika Sulin, Suomen MM-Jääkiekon 2012 pääsihteeri 13.15

Osallistujien esittäytyminen

14.00 Lounas 14.45

Tuotteiden ja palvelujen kerroksellisuus – luo asiakkaalle hyötyä ja paranna kannattavuutta ▪ Myytkö tuotetta vai palvelua, kerroksia vai ydinhyötyä? ▪ Tuotteen kerroksellisuus tuotteistuksen perustana ▪ Missä kerroksessa asiakas ostaa tuotteen? ▪ Missä kerroksessa palvelu kohdataan ja millä fiiliksellä? ▪ Mistä kerroksesta löytyy ydinhyöty?

13.00 Rekrytoinnin mannerlaatat liikkuvat! ▪ Katsaus rekrytoinnin perinteeseen ja luutuneisiin käsityksiin ▪ Megaluokan järistykset ja muutoksen peräaalto ▪ Mihin luonnonilmiöihin kannattaa yrittäjänä tutustua, jotta menestyy vuonna 2015? ▪ Ammutaan alas muutamia turhia pelkoja ▪ Parhaat käytännöt Suomessa ja maailmalla ▪ Tuoreimmat menetelmät ja missä kehitetään uutta? Psykologi, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala, Rekrytointipalvelu Sihti Oy 14.30 Tauko ja kahvibuffet 15.00 Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen? ▪ Hyvän esimiestyön ja johtamisen odotukset ▪ Onnistuneen esimiestyön edellytykset ▪ Työilmapiiriin vaikuttavat tekijät

Viestintäkonsultti Tarja Pursiainen, Activeworking Oy 16.30 Myynnin ja hinnoittelun kannattavuuslaskelmat ▪ Pikakertaus katelaskennasta ja sen sudenkuopista ▪ Hintajousto: Kuinka paljon myynnin tulisi nousta alennusten seurauksena? ▪ Hintamuutosten vaikutus tulokseen ▪ Maksuaikojen vaikutus yrityksen tulokseen ▪ Erilaisten hinnoittelumallien vaikutus tulokseen ▪ Väärät opit, joilla katteet tuhotaan Luennon aikana lasketaan esimerkkilaskuja. Osallistujat voivat tuoda esille omia kysymyksiä, joita esityksen aikana pyritään laskemaan. Kauppatieteen tohtori, Toivo Koski, TulosAkatemia Oy

Käytös näkyy, syyt ovat piilossa ▪ Ihmistyyppien vaikutus johtamiseen ▪ Miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan? Osuus sisältää vuorovaikutustyylin arvion osallistujille. Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy 17.15

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy 18.15

Ilmoittautumiset viimeistään 19.9.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/johtaminen-markkinointi2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Ilmoittautua voi myös www.yrittajat.fi/koulutus

Yleisökeskustelu seminaarista

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails 20.00 Buffet-illallinen

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan) 21.00 A la carte -illallinen

Positiivisten ajatusten arpajaiset ▪ Onnistumisen eväät ja yrittämisen iloa

Lauantai 1.10. 7.30

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

Osallistumismaksu

Jäsenhinta 415 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 442 € /hlö 1 h sisähytissä, 460 € /hlö 1 h promenade hytissä ja 470 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 580 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 607 € /hlö 1 h sisähytissä, 625 € /hlö 1 h promenade hytissä ja 635 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Magnet Photography/Elise Kulmala

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

tafsberg Jutta Gus

Ikonini on... an teräsnaisia en. Hänenlaisia an kk aa P ti rs Ki mutta m än maahan. Et ehkä tiennyt, itaan lisää täh rv ta … on i Yrityksen internetin duttaa ihmisiä ih i on… la ta ka jo , m ar llöin. Salainen paheen FitF henkilökohtais e m em te i viiniä silloin tä s na äk is pu L . en lä in el ill s s välityk ta. Laku ja la kuin haaveilla, ng -valmennus ä niistä ei voi ll ti ie ad s ki personal traini n äi N su dieetillä. en koskaan lip i oli… ä an ill kk s ai öp ty n ne Ensimmäi a, jossa paamo Virroill am tani on… -k ri u rt pa i Viimeisin hankin Isän ne tosiaan a. lt ia tt la n autofriikki ja lakaisin karvoja 5 Bemari. Ole 64 liekkeihin. uduin… yttävät minut yin, ajauduin, jo yt hd s ry n tii at m . Tähän am -kisoissa 2010 pärjää, on... body fitness lin , ai lä lp el ki s ntö, jota ilman en si ka ky s ek ja K valion Ko tä yt te ä tarkan ruoka ottaa yh it s nä at iv jä an tä ko lm it al I yr et ä a. is ak en Ihm , kiireis Ruokava istunut äitinä n mahdotonta. i en s it miten olin onn n udattaminen o aa m no aa s lä el s yk nn ja keski-iän ky oon. nt ku n ää Jos uskaltaisin… a liikkeisniin hyv rohkea ja nope an rr ve en s n No, ole mitä tahansa! ä työssä on… sisälle. uskallan tehdä Haastavinta täss in tä nn et tu i, än 24 s en ikki tekemin treeneistä kertoa… Mahduttaa ka tää asiakasta ollegani tahdon äk äs äj pä itt yr an ka lle s nu an ko Si ja omuodostaan akku En voi destään ja ulk dannut hänen ey la rv le te o ta en as s aa m s jo ole e ei Että o kotiin, kaan meistä ei ni väsyttäisi, s Ku eä ä. s tä it lit ka vä ik a Va aan laiminkannatta täyteen. maa hyvinvointi o s Jo . in n. in o pä ih s at korvaam näkyä ulo a varsin huono n pitkää johta ne en e s , ö ly jaan on... Hauskinta sen si lmavartalonsa. seurauksiin. vuttamaan une aa s iä is m ih la Auttaa positiivisel … , että omalla Yhdistykseni on Näen myös sen kin päivän en id u m n aa s ellani Pirkanmaan suhtautumis n. Naisyrittäjät. onnistumaa

RODEO.FI

äjä. inäkin olen yritt

mennan… Inspiraatiota am amme a saavat ohjeill tk jo e, m m ta s Asiakkai elämän. täysin uuden

YRITTÄJÄ 4/2011

VAPAA-AIKA » Valvontavastuun keskittäminen helpottaa musiikin tekijöiden työtä

Tarpeelliset

välistävetäjät Teosto ry on tehokas työväline musiikin tekijöiden ja kuuntelijoiden välissä. Järjestö antaa taiteilijoille mahdollisuuden keskittyä musiikin tekemiseen, sillä se hoitaa rahan siirron kuluttajilta muusikoille, kertoo Teosto Ry:n puheenjohtaja Kim Kuusi. YRITTÄJÄ 4/2011

Uusia Angry Birdsejä odotetaan

Suomen luovan talouden enkeleiksi kuin kuuta taivaalle. Soundslike Oy:n säveltävän toimitusjohtajan Kim Kuusen mielestä uuden hallituksenkin edustajat ovat esitelleet näkemyksiään internetistä tekijän ja kuluttajan kohtaamispaikkana, joka avaa mahdollisuudet kuluttajan ja tuottajan suoraan vuorovaikutukseen ilman välikäsiä.

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pekka Sipola

»»Teosto pitää huolen, että musiikin käyttäjät saavat helposti luvat musiikin käyttöön ja että tekijät saavat korvaukset teostensa esittämisestä ja tallentamisesta, Kim Kuusi sanoo.

Ajatus siitä, että musiikin tekijät saisivat palkkansa suoraan kuluttajilta, musiikin kuuntelijoilta ilman mitään välikäsiä on romanttisen kaunis mutta epärealistinen. Se on myös kaukana niistä luovan talouden kasvutavoitteista, joita hallitusohjelmaan on kirjattu, Kim Kuusi analysoi.

Kirjojen torikauppa ei tätä päivää Kuusen mielestä musiikin tekijän ja kuuntelijan välissä olevan liiketoiminnan näkeminen vain välistävetäjänä on yksisilmäistä ja perin huolestuttavaa. Jos tämä ajatusmalli otettaisiin käyttöön esimerkiksi elintarviketuotannossa, sekä teollisuus että tukku- ja vähittäiskauppa pitäisi hävittää maanviljelijän ja kuluttajan välistä. Silloin Kuusen mielestä päästäisiin todelliseen lähiruokatarjontaan ja tuotevalikoima kaupassa supistuisi merkittävästi. Viljelijöiden pitäisi löytää kaikki asiakkaansa ihan itse – turuilta ja toreilta – tai viljelijöiden pitäisi perustaa omia suoramyyntikauppoja maatiloille. – Kirjailijoillakin on kaikki mahdollisuudet monistaa omat kirjansa ja myydä ne netissä ja kadunkulmissa, ilman tukkua ja kirjakauppaa. Ajatus luovan talouden kasvattamisesta tekijöiden itse hoitaman torikaupan luonteisena ei kuitenkaan vastaa tämän päivän todellisuutta. Työllisyyden ja vientitulojen kasvattaminen edellyttää koko arvoketjuun riskinottokykyistä yritystoimintaa, Kuusi kertoo.

Raha takaisin vuosien kuluttua Kim Kuusi kertoo musiikkituotannon olevan todellista riskibisnestä. Kaikki

netissä myytävät musiikkitiedostot pitävät sisällään sijoituksen, joka tehdään sitä varten, että niistä saadaan myyntija käyttöoikeustuloja vuosien ja vuosikymmenien mittaan. – Moniin yksittäisiin biiseihin sijoitetaan palkatonta työaikaa useita henkilötyökuukausia, joihinkin jopa vuosia. Lisäksi joku yleensä rahoittaa biisintekijöiden elämän ennen tekijänoikeuksien maksamista. Joku toinen vastaa äänittäjien, tuottajien ja muusikoiden palkoista, joku maksaa studiokulut tai oman tuotantokalustonsa ostolaskut. Musiikin tuotantoon, markkinointiin, jakeluun ja myyntiin on perustettu suuri määrä yrityksiä, joiden kiinteät kulutkin saadaan katettua vain, jos tuotteet käyvät kaupaksi.

Säveltäjä voi keskittyä työhönsä Luovan talouden kasvupotentiaali on Kim Kuusen mielestä kuitenkin huikea, ja sen toteutumiseen voidaan vaikuttaa monin eri keinoin yhteiskunnassa, jos niin halutaan. Luovien alojen lainalaisuuksien ja toimintaedellytysten ymmärtäminen edellyttää kuitenkin, että ei tehdä vääriä ratkaisuja. Teoreettisesti yksittäisellä taiteilijalla on tekniset mahdollisuudet tuottaa musiikkinsa verkkoon itse, mutta kannattavaa liiketoimintaa musiikin tuottamisesta ja tekemisestä syntyy vasta ammattimaisesti toimivan tuotantoketjun avulla, aivan kuten elintarvikeketjun tuotannossa. Esimerkiksi säveltäjien korvaukset keräävä ja jakava Teosto turvaa tekijöille mahdollisuuden keskittyä täysillä omaan työhönsä. Luovan talouden kivijalka onkin Kim Kuusen mukaan toimiva tekijänoikeusjärjestelmä, joka takaa kaikille oikeudenomistajille korvauksen tehdystä työstä. //

Asiakkaita varten, musiikin puolesta Kim Kuusi on Teosto ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Soundslike Oy:n säveltävä toimitusjohtaja. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry. on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestö. Teosto edustaa 25 000:ta kotimaista ja kahta miljoonaa ulkomaista musiikin tekijää ja kustantajaa. Viime vuonna Teosto keräsi korvauksia musiikin käytöstä Suomessa 42,8 miljoonaa euroa. Teosto tilitti vuonna 2010 37,2 miljoonaa euroa säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikin kustantajille.

YRITTÄJÄ 4/2011

VAPAA-AIKA » Rentoutus löytyy omasta kodista: saunan lauteilta

TEKSTI Mirka Moilanen

Yrittäjä rentoutuu

saunan lauteilla Mielen tasapaino ja rauha unohtuu usein hyvinvoinnista puhuttaessa. Onneksi mieltä ja kehoa voi rentouttaa myös omassa kodissa, meille suomalaisille rakkaassa saunassa.

Hikikarpalo valuu

otsalta jo ennen joogaharjoituksen aloittamista. Istun 50-asteisessa telttasaunassa lammen rannalla ja kuuntelen saunajoogaohjaaja Jaana Seppälän ohjeita seuraavalle puolen tunnin ajalle. – Aluksi hiljennytään ja tyhjennetään mieltä. Sen jälkeen tehdään hengitysharjoituksia ja joogasta tuttuja, istualtaan tehtäviä rauhallisia liikkeitä, jotka vahvistavat lihaksia, lisäävät aineenvaihduntaa ja avaavat kehon kireystiloja. Lopuksi tehdään vielä loppurentoutus, Seppälä kertoo. Saunajoogassa kehoa vahvistetaan ja venytetään rauhallisilla liikkeillä. Yhdistämällä saunan hiljaisuus ja joogaan lihaskuntoharjoitteet syntyy saunajooga, eri joogalajeihin perustuva rauhallinen harjoitus, joka tehdään joko seisten joogamatolla tai istuen lauteilla. Saunajoogan takana on Jaana Seppälän sisko, Tiina Vainio, joka harrastuksena ja YRITTÄJÄ 4/2011

sivutyönä on tehnyt kaikkea hyvinvointiin liittyvää: kouluttanut ohjaajia, tuonut Les Mills -ryhmäliikuntatunteja Suomeen, kirjoittanut ja luennoinut. Erityisesti rentoutuminen osana hyvinvointia on kiinnostanut Vainiota, ja idea saunajoogaan muhikin pitkään Vainion päässä. – Olen itse huomannut muutoksen siinä, että nykyään luentopyynnöt liittyvät rentoutumiseen. Enää ei kaivata vinkkejä siihen, kuinka sohvaperuna saadaan ylös sohvalta, vaan nykyään halutaan hallita stressiä. Vainiosta tuntuu, että hyvinvoinnista on kadonnut hyvinvointi, kun ihmiset ovat alkaneet suorittaa ruokavaliota ja liikuntaa ja kuntokeskuksista on tullut sykekeskeisiä paikkoja, joissa on pakko treenata kovaa. – Miksei sinnekin voisi mennä voimaan hyvin ja rentoutumaan, Vainio heittää. Vainio muistuttaa, että yhtä tärkeää kuin on syödä ja liikkua itselle sopivalla

Visitsauna.fi

tavalla on myös rentoutua itselle sopivalla tavalla. – Hyvinvointi koostuu liikunnasta, ravinnosta ja mielen tasapainosta. Vainion mukaan mielen tasapaino lähtee kyvystä osata rentoutua, ja se katoaa monilta helposti kiireen ja hektisen elämänrytmin pyörityksessä. Siksi moni kaipaa sitä, että joku opettaa rentoutumaan ja muistuttaa siitä, että rauhalliset hetket arjessa ovat tärkeitä.

Hiljaisuus osana hyvinvointia Maailmalla hiljaisuutta on jo pitkään pidetty osana hyvinvointia ja kuntokeskuksiin on perustettu hiljaisia huoneita. – Aloin miettiä, että meille suomalaisille sauna on hiljainen tila, Vainio kertoo. Siitä lähti saunajoogan idea: aina ei tarvitse lähteä kauas kodista, vaan omaa kotisaunaa voi hyödyntää osana rentoutumista.

Vainio pitää saunajoogaa kiireiselle yrittäjälle loistavana tapana rentoutua. Ryhmäliikuntatunneille lähteminen on usein vaikeaa, ja kuntosalin aikataulut luovat vain lisää stressiä. – Ajattelin, että kotisauna voisi olla sellainen hyvä paikka hiljentyä. Saunan voi laittaa vähän kivemmin ja tehdä siellä puolen tunnin saunajoogaan tai vain rentoutua. Lämmöllähän on terapeuttinen vaikutus, Vainio muistuttaa. YRITTÄJÄ 4/2011

Tiina Vainion ohjeet kiireiselle yrittäjälle: • Laita sauna päälle. • Laita kännykkä ja tietokone hetkeksi kiinni, myös ajatuksen tasolla. • Mene 50–60-asteiseen saunaan.

½½Lempeät venytykset helpottavat kehon kireystiloja.

Lämmöstä nauttimalla ja saunajoogan liikkeitä tekemällä ja niihin keskittymällä unohtaa ylimääräiset, mieltä painavat asiat. Samalla se on hyvä tapa tyhjentää pää hetkeksi ylimääräisistä asioista, pysähtyä hetkeksi ja hoitaa itseään. Saunassa ei tarvitse olla kuin 50– 60 astetta. Saunan hiljaisuus ja lempeä lämpö sopivat Vainion mukaan kaikille, jotka kaipaavat hiljaisia hetkiä päiväänsä, haluavat nauttia lämmöstä, rentoutua ja ylläpitää omaa hyvinvointia. Jos kesämökillä nauttii hiljaisuudesta, nauttii varmasti myös saunajoogasta. – Saunajoogan idea ei ole se, että saunaan tultaisiin suorittamaan treeniä. Saunajooga on pitkälti läsnäolo- rentou-

• Opettele hengittämään ihan rauhassa ja kuuntelemaan oman hengityksesi rytmiä. • Tunnustele, mitkä kohdat kehossasi tuntuvat jäykiltä, ja venytä niitä hetki lempeästi.

tumis- ja hengitysharjoitus, eikä sen liikesarjan tekeminen edellytä aikaisempaa kokemusta joogasta.

Rentoutunut mieli Saunajoogan jälkeen tunnen oloni rennoksi mutta pirteäksi. Liikkeet ovat saaneet kehoni ja raajani vetreiksi. Kovat löylyt usein väsyttävät, mutta tällä kertaa 50-asteinen sauna toimi päinvastoin ja tunnen virkistyneeni. – Saunasta ja joogasta tuleva olo on samanlaista: molemmissa pyritään rentouttamaan mieli, Vainio selittää rentoa oloa. Vainion mukaan saunajooga ei ole

CHARLOTTa Bouckt

• Hiljenny ja rentoudu.

½½Lämpö rentouttaa kehon lisäksi myös mieltä.

mitään hienostelua. Tässä lajissa ei ole hyviä eikä huonoja, ei notkeita eikä jäykkiä. Liikkeisiin ei tarvitse suhtautua liikkuvuutta edistävänä tai kuonaaineita poistavana suorituksena, vaan saunajoogaan voi tulla vain pelkästään rentoutumaan lempeässä lämmössä istumalla. – Saunajoogaan ei kannata suhtautua joogana vaan saunomisen kaltaisena rentouttavana kokemuksena, eli paino sanalla sauna, Vainio naurahtaa. // Saunajooga-tunnit alkavat alkusyksyllä ELIXIA-liikuntakeskuksissa Helsingissä ja Turussa, Kirkkonummen Ladylinessa ja Långvik Spassa.

Rakkaudesta suomalaiseen saunaan Sauna on oleellinen osa paitsi suomalaista kotia myös kotimaista työ- ja yrityselämää. Suomessa on satoja saunatuotteita ja -palveluita tuottavia yrityksiä, joten saunalla on myös suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Sauna-alan toimijat ovat perustaneet Sauna from Finland -yhdistyksen, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaisia saunapalveluita ja edistää suomalaista saunakulttuuria. Rakkaudesta suomalaiseen saunaan syntyi myös Sauna – puhtaasti suomalainen -kirja, joka kertoo saunan monipuolisuudesta, historiasta, nykypäivän käyttötarkoituksista, keksinnöistä sekä suomalaisesta saunakansasta visuaalisella ja hienolla tavalla. Kirja kertoo suomalaisesta saunasta mielenrauhan temppelinä ja osana arjen ylellisyyttä.

YRITTÄJÄ 4/2011

“Ameriikassa on tullu sen verta paljon kauppaa teheryksi, jotta osaa arvostaa sujuvaa pankki- ja vakuutuspalvelua. Yrittäjä ei tartte jonotusmusiikkia vaan oman henkilökohtaasen pankki- ja vakuutusammattilaisen. Siirsin pari vuotta sitten kerralla tilit Säästöpankkiin ja vakuutukset lähivakuutukseen, eikä oo karuttanu.”

JAri MÄKi, YrittÄJÄ, JAri MÄKi oY, KoSKENKorvA

tYYtYvÄiNEN ASiAKAS oN MEillE pArAS KiitoS! Me Lähivakuutuksessa ja Säästöpankissa teemme kaikkemme, jotta sinäkin voisit hymyillä yhtä leveästi kuin Jari. Tarjoamme sinulle kaikki yrityksesi vakuutus- ja pankkipalvelut vaivattomasti. Tervetuloa asiakkaaksemme. Katsotaan, kuinka leveästi saamme sinut hymyilemään!

www.saastopankki.fi

www.lahivakuutus.fi

ENEMMÄN YHDESSÄ

½½Maarit Karhun koirakatraaseen kuuluvat walesit Varma ja Risty sekä bordercollie Pulmu. Omakohtainen kokemus on vain eduksi alalla yrittäjänä työskentelevälle.

YRITTÄJÄ 4/2011

VAPAA-AIKA » Energiaa karvakuonoista

TEKSTI Jaana Matikainen, KUVAT Paula Myöhänen

Koiraharrastus

kasvattaa kanttia Lemmikki on monelle hyvinvointia edistävä ”kapistus”, sosiaalinen linkki ja kavereiden tuoja. Yrittäjä Maarit Karhulle koirat tuovat iloa, vauhtia ja energiaa. Toki vapaaajalla hihnan perässä solmitut suhteet vauhdittavat omalta osaltaan myös bisneksiä. Koiranomistajan kun on helppo tulla juttelemaan toisen koiranomistajan kanssa.

Mikkeliläinen

Maarit Karhu pyörittää työkseen kahta lemmikkieläintarvikeliikettä, ja vapaa-ajan hän viettää perheensä ja koiriensa parissa. Koirien kanssa paitsi ulkoillaan, myös kisataan tottevaisuuskokeissa eli tokossa. Maarit onkin onnistunut sujuvasti yhdistämään elämäntapansa bisnekseen. – Jo pienenä, paljon ennen kuin sain vanhempani ylipuhuttua koiran hankkimiseen, kiersin naapureita ja kinusin heidän koiriaan ulkoilutettavakseni. Lopulta vanhempani vakuuttuivat siitä, että tyttärelle olisi saatava lemmikki. Koiraan he eivät taipuneet, mutta olin onnesta soikeana kun sain luvan hankkia marsun. Hakureissulla marsu vaihtui kaniin, koska lemmikkiliikkeissä ei juuri sinä päivänä ollut marsuja saatavilla. Eläinrakkaan neitokaisen hevosharrastus puolestaan sai väistyä 1980-luvun lopulla, kun Maarit alkoi käydä koiria hoitamassa kenneltyttönä Vaalassa. Pitkän kinuamisen jälkeen Maarit sai vanhemmiltaan

oman koiran, mutta pieneksi pettymykseksi se oli ”Lassie”, pitkäkarvainen collie. – Minä olin jo kennelissä menettänyt sydämeni walesinspringerspanieleihin, noihin punavalkoisiin vauhtipakkauksiin. Suurin haaveeni oli alkaa kasvattaa niitä. Ensimmäisen oman walesin pennun hän sai ylioppilaslahjaksi keväällä 1999. Lahja-nimisestä koirasta tuli Maaritin oman kennelin kantanarttu. – Näin jälkeen päin ajateltuna vuodet kenneltyttönä olivat korvaamattomia oppivuosia. Sain kiertää näyttelyissä ja tutustua rotuun ja kasvatustyöhön ihan perin juurin. Oman kennelini kasvatteja on myös ulkomailla: yksi on Ts˘ekeissä ja kaksi Tanskassa. Toinen Tanskassa asustavista voitti luokkansa Pariisin Maailmanvoittajanäyttelyssä heinäkuussa, mikä oli hieno kokemus myös kasvattajalle. Tällä hetkellä kasvatushommat ja näyttelyt ovat jääneet taka-alalle. Päätyö ovat Musti ja Mirri -lemYRITTÄJÄ 4/2011

Kun on selkeä tavoite, tekee työtä järjestelmällisesti sen eteen. Ehkä se on vähän sama yrityselämässäkin.

mikkieläintarvikeliikkeet Mikkelissä ja Pieksämäellä. – Ketju houkutteli jo pitkään laajentamaan Pieksämäelle, sillä siinä suunnassa oli kartalla musta aukko. Näin ollen avasimme sinne uuden myymälän kesäkuun puolessavälissä. Tekemistä on riittänyt ja riittää varmasti jatkossakin ilman kasvatustouhuja. Yrittäjäksi Maarit päätyi vuonna 2006, kun Mikkelin-liike siirtyi hänen omistukseensa. Sitä ennen hän työskenteli liikkeessä myymälänhoitajana.

Johtajuuden oppitunnit Maaritin koirakatraaseen kuuluvat walesit Varma ja Risty sekä bordercollie Pulmu. Ne ovat omalta osaltaan perheenjäseniä, mutta joukon johtaja on selkeästi Maarit. Kaikki koirat kuuluvat myös myymälän ”vakiokalustoon” ja viralliseen testiryhmään, sillä ne ovat yleensä Maaritin mukana töissä. YRITTÄJÄ 4/2011

Maarit ei ole koskaan halunnut seurakoiraa, joka maata mötköttää sohvalla. Aktiivinen koira pakottaa omistajankin liikkeelle ja pitää virkeänä. Maarit on kokeillut koiriensa kanssa muun muassa agilityä ja jäljestämistä, mutta koukkuun hän jäi tottelevaisuuskokeisiin eli tokokisoihin. – Toko on sopiva kilpailumuoto meille. Siinä vaaditaan omalta pääkopalta paljon, sillä koira on saatava tekemään tietyt asiat hyvin vähäeleisesti. Se, että koira oivaltaa uuden jutun harjoituksissa ja onnistuu kilpailutilanteessa, tuo valtavasti ilonhetkiä arkeen. Maaritin mielestä kilpaileminen pitää tietyllä tavalla motivaatiota yllä, eikä touhuilu koirien kanssa jää pelkän lenkkeilyn ja arkitottevaisuuden varaan. Tällä hetkellä tavoitteena on yltää Pulmun kanssa erikoisvoittajaluokkaan ja päästä kisaamaan maajoukkuepaikoista. – Kun on selkeä tavoite, tekee työtä järjestelmällisesti sen eteen. Ehkä se on vähän sama yrityselämässäkin.

½½Maarit Karhun koirat kuuluvat yrityksen vakiokalustoon.

Vaikka kilpailut maailman areenoilla omalla koiralla vielä odottaa, on Maaritilla kokemusta Tokon MM-kisoista. Maarit toimii nimittäin Suomen Tokoedustusjoukkueen johtajana. Viimeksi joukkue kisasi heinäkuussa MM-sijoista Pariisissa, ja seuraava koitos ovat PMkisat marraskuussa Tanskassa. Kilpailemaan lähtee aina kuusi koirakkoa, joiden matkajärjestelyistä joukkueenjohtaja vastaa yhdessä Kennelliiton kanssa. Paikan päällä joukkueenjohtaja toimii välikätenä monessa käytännön asiassa ja huolehtii muun muassa tiedonkulusta kilpailun järjestävän tahon ja kilpailijoiden välillä. – Reissuissa olen huomannut, että osaan johtaa ihmisiä ja tehdä päätöksiä, mikä on hyväksi myös yrityksen johtamisessa. Toki tässäkin voi tulla vielä paremmaksi. //

Yrittäjän veroseminaari 15.–17.11.2011

Viking Linen m/s Mariella välillä Helsinki –Tukholma – Helsinki

Yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa! Asiantuntijoiden johdolla luodaan kattava katsaus verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Tervetuloa mukaan!

Seminaarin puheenjohtajana toimii KLT, KHT Seppo Laine

Torstai 29.9.16.11. Keskiviikko

Tiistai 15.11. 11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka

7.00

Aamiainen

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.30 Kahvi ja välipala

12.00 Seminaarin avaus Johtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

14.00 Sukupolvenvaihdos, verotus ja verosuunnittelu KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

12.20 Ajankohtaista verotuksesta, mihin yrittäjän verotus on menossa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

15.00 Kirjanpidon uutta oikeuskäytäntöä ja säädöshankkeita Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori, KHT Markku Koskela, Helsingin Yliopisto

12.40 Henki-Fennian puheenvuoro Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia 13.00 Mitä odotettavissa olevat veromuutokset merkitsevät yrittäjälle, miten muutoksiin voi varautua, tarjoutuuko verosuunnittelun mahdollisuuksia? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy 13.45 Buffetlounas

16.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 16.30 Yrittäjä syytettynä: mitä tapahtuu, miten toimii puolustus Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy (16.45 laiva lähtee Helsinkiin) 17.15

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

Hytteihin majoittautuminen 14.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab 15.45

Uuden hallituksen veropolitiikka yrittäjän kannalta Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät

16.15

Tauko

16.30 Pk-yrityksen verosudenkuopat ja vero-ongelmista selviytyminen Veroasiantuntija Satu Grekin, Ernst & Young (17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail 20.00 Buffetillallinen

Torstai 17.11. 8.00

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

17.30 Vakuutuskorvaukset ja verotus: Henki- ja eläkevakuuttaminen Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

HUOM! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa!

Vahinkovakuuttaminen Asiantuntijapalveluiden päällikkö Pia-Maria Pesonen, Vahinko-Fennia

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2011

18.00 Tauko 18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

19.15

Tauko

21.00 Ala carte illallinen Kylmäsavustettua pallasta, dijon-sinappi, perunasalaatti ja maalaisleipää Chateubriand Bearnaise ja perunagratiini Vadelmapiirakka ja suklaamoussea

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

osoitteessa www.yrittajat.fi/vero2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Osallistumismaksu

Jäsenhinta 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 450 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 470 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 580 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 610 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 630 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – koulutus@yrittajat.fi

KULTTUURI » Mato Valtonen kääntää epäonnistumiset voitoksi

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pekka Sipola

Luova

hulluus

Uutta synnyttävät rohkeat ratkaisut vaativat luovuuden esiin kaivamista ihmisen ajatuksista. Eri tavoin tekeminen ei synny kuitenkaan ilman ponnisteluja ja virheitä. Tärkeintä toimivien ratkaisumallien käyttöönotossa on virhetoimintojen nopea hylkääminen, monitoimimies Mato Valtonen pohtii.

Kulttuurin tekemi-

sen ja luovan hulluuden lavealle polulle pääsemme, Mato Valtosen hellimällä, mäkihyppääjä Matti Nykäsen aforismilla: ”Ihminen kun nukkuu, niin sille ei tapahdu mitään, mutta kun se on hereillä, niin voi saada vaikka kalan.”

Ajatus luovuudesta Mato Valtonen yhdistää kulttuurin yrittäjyyteen. Hän ym-

YRITTÄJÄ 4/2011

märtää taiteilijoita, jotka tekevät omasta mielestään hyvin syvää ja pysyvää taidetta, mutta taiteen arvo ja voima nousevat, kun se kaupallistetaan. – Pyrin kaupallistamaan kaiken, sillä markkinoilla menestyvä taide elää pitempään. Monen taiteilijan into taiteen tekemiseen loppuu viimeistään silloin kun hänelle tulee nälkä, Mato pelkistää. Sleepy Sleepers -yhtye aiheutti pahennusta rock-piireissä vuonna 1982, kun se

Taiteen arvo ja voima nousee, kun se kaupallistetaan. kävi Rio De Janeirossa tekemässä levyn. Matka oli kallis, joten yhtye hankki levyn kanteen puolenkymmentä sponsoria. – Sponsorointi oli silloin täysin sopimatonta. Olimme muka myyneet sielumme, Valtonen kertoo huvittuneena. Mato Valtosen mielestä ihmisiä on kahdenlaisia. Toiset tekevät ja toiset puhuvat, mitä toiset tekivät. – Minä olen ollut aina helposti syttyvä kakarasta saakka ja säädän kaikenlaista koko ajan. Kaikki ihmiset ovat luovia, mutta luovuuden esiintuloon tarvitaan rohkeutta. Erityisesti uuden aloittamisen kynnys pitää säilyttää matalana, jotta luovuus pääsee kukoistamaan. Wapit Oy oli huikea juttu Mato Valtosen uralla. – Kaikki tajusivat, että olimme tekemässä matkapuhelimen palvelukonseptin kehittämisessä pioneerityötä. Ymmärsimme, että uudet palvelut tulevat. Angry Birds on yksi sovellus samalta tieltä. Peliyhtiö Rovion markkinoin-

tijohtaja Peter Vesterbacka oli Mato Valtosen Wapit-yhtiön aikoina työstämässä palvelukonsepteja HP:lle, jolla oli yrityshautomo. Ystävykset istuivat nokikkain kahvilla ja suunnittelivat suuria. – Peterin kanssa oli helppo tehdä virityksiä, sillä hänen näkemyksensä olivat jo silloin selkeitä, eikä kukaan pitänyt häntä turhana jätkänä.

Viihdeteollisuus mahdollisuus Elokuvantekijöistä Aki Kaurismäki on oma lukunsa, mutta televisio tarjoaa hulluutta luovuuden välineenä monin tavoin. Duudsonit, Madventuresit ja Kill Armanit ovat kaupallistaneet hulluuden. – Suomella voi olla tulevaisuus, sillä varsinkin heavymetallipuoli on vahva. On hyvä huomata, että Englannissa popmusiikki on suurempi teollisuuden ala kuin terästeollisuus. Suomessakin

musiikkibisnes voisi olla miljardiluokan bisnes. Mutta jos matkit muita, niin silloin katselet kilpailijoiden selkiä. Nuorten pitäisi kehittää luovuuttaan, vaikka me suomalaiset olemme Valtosen mielestä sulkeutuneita ja selkä köyryssä kulkevia emmekä tohdi esittää uusia asioita. Valtosen mielestä pitäisi katsoa peiliin ja kysyä, kuka tuo peilistä tuijottava tyyppi on, joka jarruttelee eikä uskalla ryhtyä toimiin. Olemme maailman korkeimmin koulutettu kansa. Mutta riittääkö se, että olemme taitavia laskemaan ja lukemaan, jos sosiaaliset taidot ja taiteellisuus ovat jääneet taka-alalle. – Lisäisin kouluihin luovia aiheita, sillä kertotaulua toistava ihminen on tylsä. Mato Valtonen kiertää Suomalaisen Työn Liiton kanssa ensi kesänä Suomea suosimassa suomalaista. – Jos jokainen suomalainen ostaa yhdellä eurolla yhden suomalaisen tuotteen kuukaudessa, niin sillä työllistetään vuodeksi tuhat suomalaista. //

Musiikkitalo – kulttuurin keidas avattu Markku Juhani ”Mato” Valtonen on muusikko, elokuvanäyttelijä ja yrittäjä. Hän oli Sleepy Sleepers- ja Leningrad Cowboys -yhtyeiden johtohahmo Sakke Järvenpään kanssa. 2000-luvun vaihteessa hän rakensi Wapit Oy:n, mutta yritys kaatui. Yrittäjän päivän kunniaksi hän nostaa Helsingin Musiikkitalon luovuuden monumentiksi. Musiikkitalon omistavat valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. – Se on hienosti toteutettu, tyylikäs ja ajaton. Se näyttää laatikolta, mutta sisältä se aukeaa upeana luomuksena, jota kehtaa näyttää kelle vaan.

YRITTÄJÄ 4/2011

MINUN MAAKUNTANI » Varsinais-Suomessa osataan ala kuin ala

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVAT Viljami Schleutker

Monien

mahdollisuuksien

maa

Varsinais-Suomen alueella on mahdollisuuksia vaikka mihin. Näin uskovat ainakin maakunta johtaja Juho Savo ja Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter.

Hanna Munter • Hanna Munter on syntyjään Somerniemestä, Hämeestä. – Kuntaliitoksen, maakuntarajojen remontin ja ”kaupungistumisen” jälkeen olen kasvanut Somerniemen kylässä, Someron kaupungissa, Varsinais-Suomen maakunnassa. Ja täällä olen edelleen. • Munterin mielestä varsinaissuoma laiset ovat itsenäisiä ihmisiä. – Se piirre jalostuu joissakin paikoissa jopa itsepäisyydeksi. Onko se sitten hyvää vai huonoa, en tiedä, ehkä molempia sopivassa suhteessa. • Maakunnan puolesta Munter on toiminut voimakkaimmin yrittäjäjärjestön kautta paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

YRITTÄJÄ 4/2011

Suomen lounaisessa kolkassa Saa-

ristomeren rannikolla sijaitsee maamme vanhin maakunta Varsinais-Suomi. Kyseessä on paikka, jossa merellisyys ja vanha agraarikulttuuri kohtaavat modernin kaupungin, huipputeknologian ja korkean koulutuksen. Kyseessä on ilmeisesti siis mielenkiintoinen seutukunta? – Minusta tuntuu, että yleisesti ottaen alalla kuin alalla kuulumme edelläkävijöihin, arvio 62-vuotias Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Juho Savo rohkeasti. Ylpeä kotiseudustaan on selvästi myös 33-vuotias Varsinais-Suomen Yrittäjien

puheenjohtaja ja ravintola- ja cateringalan yrittäjä Hanna Munter. – Meiltä löytyy huippuosaamista lähes joka alalta, Munterkin nyökyttelee.

Laaja kirjo Savo ja Munter ovat siis yhtä mieltä siitä, että vahvoja toimialoja Varsinais-Suomesta löytyy. Molemmat intoutuvatkin niitä kilvan luettelemaan, mutta aloitetaan nyt vaikka lääke- ja bioalasta. – Lääke- ja diagnostiikkalaitteiden val-

¾¾– Varsinais-Suomessa on ”itte tekemisen” meininki. Hankerahat ovat minimaaliset useimpiin muihin maakuntiin nähden. Maakunnassamme on todellista voimaa, kykyä ja halua toimia, Hanna Munter ja Juho Savo kertovat.

Juho Savo • Juho Savon juuret ovat syvällä VarsinaisSuomen historiassa. – Olen juuriltani niin varsinaissuomalainen kuin vain kuvitella voi. Vanhimmat juuret löytyvät Turun Tuomiokirkon keskiaikaisista hautaholveista. Alasatakuntalaista verta löytyy vähän seitsemän polven takaa. • Myös opinnot ja työelämä ovat aina olleet hyvin sidoksissa seutuun. – Olen syntynyt Aurajoen latvoilla Pöytyällä, opiskellut Turun yliopistossa ja ollut täällä töissä maakunnan asioissa koko työikäni. • Juho Savoa viehättää erityisesti varsinaissuomalainen tapa olla näennäisesti vaati maton. – Ei kehuta eikä kerskailla, mutta pienin elein osoitetaan, että asiat ovat paljon paremmin kuin niillä, jotka omiaan vuolaasti kehuvat.

YRITTÄJÄ 4/2011

Yrittäjyyskasvatuksessa Varsinais-Suomi on maan yksi edelläkävijöistä. mistus on vahvasti keskittynyt Suomessa Turkuun. kKaupungin parhaat veronmaksajat löytyvät tältä sektorilta, Juho Savo kertoo. Alueella on kunnostauduttu myös innovatiivisilla keksinnöillä elintarviketeollisuudessa. – Vanhat keksinnöt Xylitol ja Benecol ovat jo kaikille tuttuja. Varsinais-Suomi on maan vahvinta elintarviketuotantoaluetta, joten myös uudet innovaatiot on täällä otettu teolliseen prosessiin vahvasti mukaan, Savo kuvaa. Munter nostaa elintarviketeollisuudesta esiin erityisesti luomutuotannon. – Luomutuotanto ja lähiruoan kasvava kysyntä tukevat maakuntamme monimuotoisuutta. Varsinais-Suomen elintarviketeollisuuden ”pioneerihenki” ja nykytason osaaminen ei ole tietenkään haitaksi tässä kasvavassa markkinassa, hän hymyilee. Turku on Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2011, joten kulttuurielinkeinoakaan ei voi unohtaa. – Kulttuuripääkaupunkivuosi on tuonut sopivasti esiin alueen laajan kulttuuritarjonnan ja mahdollisuudet kehittää niiden varaan enemmänkin kulttuuriin ja muihin luoviin aloihin pohjautuvaa elinkeinotoimintaa, Juho Savo selvittää.

Meriklusteri ja Nokia Haasteellisiakin toimialoja alueelta toki löytyy. Maailman suurimmat ja loistokkaimmat risteilyalukset on rakennettu Turussa, mutta viime vuosina telakkateollisuus on ollut murroksen kourissa. – Teknologiateollisuuden ja meri klusterin tilanne on kiistatta haasteellinen. Erityisesti meriteollisuuden alihankintaketjujen ylläpitäminen ja yhteen linkittäminen muuttuneessa toimintaympäristössä puhuttavat maakunnassamme. Kaikki mahdollinen kuitenkin tehdään, että tuotanto ja alihankintayritysten verkostot säilyvät, Hanna Munter kertoo. Savo puolestaan nostaa esiin myös toisen murroksessa sinnittelevän toimialan. YRITTÄJÄ 4/2011

– Myös teknologiateollisuutemme lippulaiva Nokia etsii uutta suuntaa, hän huomauttaa. Nokian kännyköiden suunnittelu ja valmistus onkin pitkälti ollut keskittynyt Saloon. – Sen myötä kehityspanokset ovat voineet laajemminkin levitä myös pienempiin elektroniikkateollisuuden yrityksiin, korostaa puolestaan Munter.

Koulutuksen maakunta Hanna Munterin mukaan Varsinais-Suomi on myös koulutuksen maakunta. – Maakunnassamme toimii mm. kaksi yliopistoa ja kaksi ammattikorkeakoulua, hän kertoo. – Yliopistojen piirissä tehtävään huippututkimukseen pohjautuvilla aloilla on maakunnassa laaja kirjo, painottaa Juho Savo. Hanna Munter toivoo, että pk-yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä. – Yrittäjyyskasvatuksessa VarsinaisSuomi on maan yksi edelläkävijöistä. Yrittäjyyden edistäminen oppilaitoksissa ja yrittäjyyskasvatuksen huomiointi kaikilla opintotasoilla niin ala-asteen omatoimisuuden vahvistamisesta aina yliopistotason start upeihin asti tulee varmasti jatkossakin näkymään entistä voimakkaammin. Munter harmittelee kuitenkin, että koulutuksen työelämälähtöisyyden ja tarpeiden kohtaamisessa yritysverkoston kesken on Varsinais-Suomessa vielä tehtävää.

Juhon juut + Turun saariston ainutlaatuinen idylli + kulttuurin aistii kaikkialla + kansainvälisyys ja monikulttuurisuus jo vuosisatojen perua + elinkeinorakenteen monipuolisuus + aidosti varsinaissuomalaiset ihmiset

67 – Tukea ja rahoitusta juuri tältä sektorilta maakunnastamme puuttuu. Alueellisen riskirahan vähyys on haaste uusille tulevaisuuden innovaattoreille – propellipäille, hän muistuttaa.

Siivoustalkoot kunNISSA Kuntarakenteessa on kaikkialla Suomessa menossa siivoustalkoot, niin myös Munterin ja Savon kotiseudulla. – Meillä on tehty roppakaupalla kuntaliitoksia, joiden vaikutuksia on mielestäni vielä turhan aikaista ruotia. Merkittävää kuitenkin on, että kunnallisessa päätöksenteossa on päästy kompromisseihin ja pyritty tehokkuuteen. Voimannäytteeksi tästä nostankin Salon jättimäisen kuntaliitoksen, Hanna Munter arvioi. – Paras-hankkeen myötä kuntamäärä putosi 53:sta 28:aan. Sanoisin kuitenkin, että kuntarakenne on edelleen hyvin sekava ja vaatii palvelujen

järjestämiseen suuren määrän erilaisia yhteistyöorganisaatioita. Selkeintä olisi, jos kunnat olisivat riittävän vahvoja kaikkiin omiin palvelutehtäviinsä, Juho Savo esittää. Munteria kismittää, että keskustelu Turun ja sen suurten rajakuntien välillä on turhan vähäistä. – Maakunnan moottoria Turkua pidetään ehkä pelottavana karhuna, jota on turha mennä tökkimään kesken sen puolukansyönnin. Syytä olisi kuitenkin rohkeasti marssia samoille marjamaille ja avata keskustelu. Hän on kuitenkin ylpeä siitä, miten hienosti maakunnan kuntien yhteistyö yrittäjien kanssa on viime vuosina tehostunut. – Yritysvaikutusten arviointi on lähtenyt maakunnassamme hienosti liikkeelle, ja lähes jokaisessa kunnassa on tehty elinkeinopoliittinen ohjelma yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kenties kunnat ovat vihdoin oivaltaneet yrittäjien ja yrittäjyyden merkityksen kotikunnan hyvinvoinnin vinkkelistä, Munter toivoo. //

ONKO SÄÄDÖSKOKOELMASI AJAN TASALLA? Syyskuussa 2011 ilmestyy Laatunen, Timo – Hurmalainen, Mikko

TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA YLEISIÄ SOPIMUKSIA 31. uudistettu painos

Hannan hyvät

EAN-koodi on viimeisel lä sisäsivulla. ISBN 978-951-9026-640

+ monipuolinen elinkeinorakenne + koulutustarjonta

Tl 93

+ saappaat syväl saves, mut homma hanskas -asenne + vauras maakunta

Teos on työelämän lainsäädännön perusteos ja täydellisin tämän alan teoksista. Kirjan koko B5, sivuja 750, vasen yläkulma rei´itetty ripustamisen helpottamiseksi. Hinta 59 € + toimituskulut LOIMIJOKI-TEOS

2011

TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ

+ maakunnan sijainti

TYLA Ö

säädäntö

ja yleisiä sopimuksia

TOIMITTANEET

JA YLEISIÄ SOPIMUKSIA

Työtuomioistuimessa TIMO LAATUNEN JA MIKKO HURMALAINEN valmistelun. (12. 11. 1993/on vain puheenjohtaja valmistelussa ja ratkaistaessa määräyksiä asioiden jakaut951) 9 §. Työtuomioistuin kokoontuu puheenjohta asia tuomiolla 23 §:n 2 momentin nojalla. Puhee umisp jan njohta kutsus eruste ja ta. voi ista Presid määrä ja jäsent entti tä sihtee työtuomioistuinta asiaa lykkää määrää asioiden jakautumise en istuntovuorojen määrä sta 8 §:n mukaisesti työtuorin antamaan valmistelussa työtuomioistuimen puoles perusteella jättää välimiesten mättä voida saada tuomionvoivaksi, on puhee ytymisestä annetaan työtuomioistuimen työjär mioistuimen käsitel ta haasteita ja ku kirkon virkaehtosopimuks välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) njohtajan kutsuttava sopiva, kelpoisuusehdot täyttävjestyksessä. (23. 12. 1982/1007) 10 §. Jos jäsentäviksi. Presidentti vahvistaa myös puheenjohtajien mukaan ratkaistavaksi, ei koskevasta tai siitä johtuv ista annetun lain, eduskunnan virkamiehistä annetu kuitenkaan, milloin työeht ä henkilö hänen sijaansa. 11 §. Työtuomioistuimeon poissa istunnosta tai todetaan esteelliseksi ja asta osopim n ei en kuuluva riita-asia saadaa lain riitaisu us työehtosopimuslain tai tai Suomen Pankin virkam udesta on sovinnon aikaan tapahtumatta jäämiseen. n työeht virkae iehistä saamis o- tai virkaehto htosop annetu eksi imus 12 n ensin lain säännösten nojalla vaadit valtion virkaehtosopimusla neuvoteltava, ei riita-asiaa työehtosopimuksen johdo §. Työtuomioistuimessa panee työehtosopim in, kunnallisen virkae aan julistettavaksi saa työtuomioist tai toimihenkilöiden yhdiststa ovat työehtosopimukseen sidotut. Nämä eivätusta koskevissa asioissa kanteen vireille ja sitä uimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu purkautuneeksi. (19. 12. 2003/1199) Jos työeht hto o- tai v ajaa työeht voi olla on tapaht ys ajaa kannetta työtuomioist noudattamaan työehtosopim uimessa omissa nimissään kantajina, ellei osoiteta, että sopimukseen osallin osopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, unut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei en yhdistys on antanut siihen niidenkin työnte ensiksi mainittu omissa puolestaan että niiden puolesuksen määräyksiä. Kanteeseen, joka pannaan nimissään myös luvan tai kieltäy vireille työtuomioistuimeskijäin ja toimihenkilöiden puolesta, jotka eivät ole mainitun 7 §:n soveltamista ta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdo sa, vastaa muissa paitsi työeht työehtosopimukseen sidottutynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta. nii So ja, mutta joiden kanssa tekem jotka sen tekemän virkae , vastaa asianomainen työnantaja, työntekijä tai sta ovat siihen sidotut. Yhdistys, työnantaja, työnte osopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittaviss ässään työehtosopim htosopimuksen johdosta toimihenkilö henkilökoht a tapauksissa työehtosopim vireille tai sitä ajamasta. (8. ovat aisesti. 13 §. Virkaehtosopkijä tai toimihenkilö, jota vastaan kanteessa tehdää ukseen osallinen yhdistys u 4. 1994/252) Virkaehtosop sopimukseen sidotut. Virkaehtosopimukseen tai ehtoja valtio, kunta tai kuntay muutoin kuin osallisena imusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille n vaatimuksia, on myös kutsuttava asiassa kuulta imukseen osallinen yhdist sidottu htymä ja v ys sitä ajaa saa , ajaa evank kanne esiinty virkaehtosop elis-luterilainen kirkko, sen tta työtuomioistuimessa omiss ä kantaj Virkaehtosopimusta koske seurak a nimissään niidenkin virkamana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallin imukseen osallinen omissa kuultavaksi. Kanteeseen, vaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen omastunta, seurakuntaliitto tai muu seurakuntain yhtym en on antanu iesten ja viranhaltijain puoles ta, jotka eivät ole virkaehtosopt siihen luvan tai sopimusvaltuuskunnan tai jossa vaaditaan seuraamusta virkaehtosopimuks a puolestaan ja niiden puolesta, jotka sen tekem ä taikka Suomen Pankki ei saa määrätä tai sopia imuks een sidottu toimenpiteeseen ryhtyneen än virkaehtosopimuksen en määräysten rikkomisesta sellaisiksi, että ne ovat ristirii johdosta yhdistyksen päätöksen perust taikka dassa virkaehtosopim eella, vastaa henkilökohtaisesti työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä tai ovat siihen sidotut. Se, jota vastaan kanteessa tehdää osallistumisesta muutoin n se, jota vastaan vaatimuksia kuin kunnallisen työma vaatimuksia, on tehdään. (8. 4. 1994/252) rkkinalaitoksen t

Tilaukset ja tiedustelut: Forssa Print, Marjut Hietarinta p. 03 4155 613, marjut.hietarinta@forssaprint.fi

ULKOMAAT » Turkki – talouskriisin ja arabimaiden kuohunnan välissä

Turkki senkun

porskuttaa

Korukauppias Metin Kocantepe uskoo Turkin mahdollisuuksiin. Taloudellisesti kasvava suurten markkinoiden Turkki hyötyy avau tuvista mahdollisuuksista kuohu vien alueiden välissä, Euroopan ja Aasian rajamailla. YRITTÄJÄ 4/2011

Kultasepänliike

Platin Jewelleryn kauppias Metin Kocantepe katselee Istanbulin legendaarisen Suuren basaarin käytäville. On ilta ja 20 000 ihmistä työllistävän yli 500 vuotta vanhan basaarin ovet menossa pian kiinni. Istanbuliin tulee tätä nykyä matkailijoita ympäri vuoden. Suurempaa ryn-

täystä toivottaisiin, sillä kauppa on laman vuoksi hieman hiljentynyt. Etenkin Länsi-Eurooppaa runnova lama on vähentänyt Istanbuliin matkaavien ostovoimaa. – Istanbul on iso korujen, kullan ja timanttien sekä tekstiilien myynnin keskus. Täällä käy paljon turisteja. Voimme nyt nähdä Euroopan kriisin.

RODEO.FI

TEKSTI Markus Ahonen, Istanbul

Ostajilla on ostamisessa eri mentaliteetti. Euroopan kriisin lisäksi näkyy nuoren sukupolven tilanne. Heillä ei ole rahaa taskussa.

Tilanne kääntyi ympäri

MARKUS AHONEN

Kokonaisuutena Turkilla menee taloudellisesti moneen muuhun maahan verrattuna nyt varsin hyvin. Vielä viime vuosikymmenen puolivälissä puhuttiin paljon Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä. Tuolloin Turkki olisi tarvinnut talouteensa EU:n vetoapua. Takana olivat pahat lamat ja vuosien 1994, 1999 ja 2001 talouskriisit. Tilannetta synkensi myös korkea inflaatio. Nyt tilanne on kääntynyt melkein päinvastaiseksi yhä useampien EU-maiden joutuessa hakemaan unionilta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta lisälainaa ja lainatakuita. – Ei täällä enää edes haluta Euroopan unioniin. Meillä on tässä maailmantilanteessa myös hyvä sijainti Euroopan unionin ja arabimaiden välissä, ilman että kuulumme kumpaankaan. Siitä on meille hyötyä. Kuohunta lännessä ja etelässä näkyy muutoksena. Kocantepen asiakkaat ovat aikaisemmin tulleet pitkältä Länsi-Eu-

roopasta. Lännestä tulevien rahavirtojen tyrehtyessä tuloja virtaa yhä enemmän nykyään idästä. – Venäjältä ennen käyneet asiakkaat käyvät edelleen. He ostavat usein tavaraa myydäkseen sitä edelleen Venäjällä. Paljon asiakkaita käy myös kauempaa, kuten Kiinasta. Aasia on moderni ja tuo meillekin mahdollisuuksia. Suomesta ostoksilla käy etenkin romaneja.

Valtiolta verohelpotuksia Yrittäjänä Turkissa ei ole nykyisin vaikea olla. Pienyrittäjänä Kocantepe on nähnyt yrityselämän jokaisen aspektin. Valtio ja verottaja eivät ole Turkissa niskassa. Paperityöt eivät tunnu byrokratiaviidakolta. Muutoksia on tullut etenkin teknologian myötä. – Hallitus näkee luottokorttiostosten kautta, minkälaista bisnestä tehdään. Luottokortteja ja koneita tarkastetaan, ja jos ne eivät täsmää, tehdään etsintöjä ja voi tulla vaikeuksia. Joskus valtio tulee jopa vastaan. – Yritysvero on täällä 18 prosenttia. Jos yrityksellä menee huonommin, valtio laskee prosentin kymmeneen, jotta yritys saa taas potkua bisneksiin. Valtion täytyy nähdä, missä kriisi menee.

Turkki Asukasluku: Valtiomuoto: 73,7 miljoonaa Parlamentaarinen tasavalta asukasta Itsenäistynyt: Pääkaupunki: 1923 (Osmaníen Ankara valtakunnan jatkaja) Valuutta: Turkin liira

Presidentti: Abdullah Gül

»»Istanbulin yli 500 vuotta vanhassa Suuressa basaarissa eletään muun Turkin ohella uudistumisen aikaa. Silti kaupan rakennemuutos näkyy. Ulkomaalaiset asiakkaat käyvät yhä useammin uudemmissa kauppakeskuksissa. YRITTÄJÄ 4/2011

70 – Väliaikaisia verohelpotuksia on annettu jo esimerkiksi auto- ja tekstiiliteollisuuksille. Tekstiilialalla ne ovat kestäneet jopa koko vuoden. Siksi olemme pääsemässä parempaan suuntaan omassa kriisissämme.

MARKUS AHONEN

Työntekijät sitoutuneita

½½Istanbulin historiallisessa Suuressa basaarissa yritystä jo 27 vuotta vetänyt kultakauppias Metin Kocantepe (oik.) ja ja liikkeessä työskentelevä Sedot Baran näkevät työssään Länsi-Euroopan laman. Turkin lamaa on joillain aloilla tapettu valtion antamin verohelpotuksin. Yritysveroa on voinut huonossa taloustilanteessa saada alennettua väliaikaisesti 18 prosentista 10 prosenttiin.

Pienyrittäjyyden merkitys ja kokonaisvaltaisuus turkkilaisessa elämässä tulee esille yrityksen ja työntekijöiden tiiviissä suhteissa. – Monissa pienyrityksissä työntekijät ovat ennemminkin osakkaita kuin myyntimiehiä. Täällä ei pienissä yrityksissä ole useinkaan tuntipalkkoja. Moni työskentelee enemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä. Kocantepe itse on vetänyt yritystään jo 27 vuotta. Hänen taustansa on pääosin paikallinen. Isä oli kotoisin Istanbulista, isoisä Mustaltamereltä. – Aloitin vanhempien ihmisten alaisena ja opin heiltä, miten tämä ala toimii. Turkissa oman kuvionsa muutoksiin on tuonut kauppatoiminnan muuttuminen. – Uudemmissa ostoskeskuksissa tehdään parempaa bisnestä. Niissä käy enemmän ulkomaalaisia. Turkista löytyy koru- ja kulta-

alalla vahvuuksia ja heikkouksia. – Emme ole hinnan kanssa vahvoja. Hinnoittelussa saa olla tarkkana. Yhtenä etuna pidämme arvonlisäveroalennuksen antamista jo suoraan liikkeessä. Asiakkaan ei tarvitse enää käydä byrokratiaa läpi lentokentillä. Rahaa tulee, vaikka aina 10 prosenttia katoaa jonnekin ja jollekin.

Euroopan vahvimmaksi maaksi Turkin tulevaisuuden Kocantepe näkee varsin itsenäisenä ja vahvana. – Emme tarvitse Euroopan unionia. Emme myöskään ole hulluina eurooppalaisiin yrityksiin. 15 vuoden päästä olemme Euroopan vahvin maa, vaikka olemme Lähi-itää. – Moni ulkopuolella näkee Turkin eri tavalla. Olemme islamilaisia, mutta emme ole arabeja. Se täytyy muistaa. Turkki on tuonut mahdollisuuksia myös ulkomaalaisille. Suuressa basaarissa on malliesimerkkinä liike, joka toimii historiallisessa ympäristössä mutta ulkomaisin voimin. – Kaksi naista tuli Espanjasta ja perusti tänne tekstiilikaupan. Täällä on paljon ulkomaalaisia tekemässä bisnestä. Täytyy vain tietää, mitä myy. //

Merkittävän potentiaalinen maa Lähes 74 miljoonan asukkaan Turkki on yksi OECD:n perustajajäsenistä ja G-20:n päätalouksista. Turkin bruttokansantuote on ostovoimapariteetilla mitattuna maailman 15. suurin. Kapasiteetiltaan ja mahdollisuuksiltaan Turkki menee ohi suurimmasta osasta Euroopan maita. Maan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna peräti 10,5 prosenttia. Vuonna 1995 solmittu tullisopimus EU:n kanssa on tuottanut hyötyjä ja tuonut merkittäviä investointeja Turkkiin etenkin

YRITTÄJÄ 4/2011

vuoden 2006 jälkeen. Myös vientikauppa on kasvanut nopeasti talousinfrastruktuurin kehittyessä. Inflaatiokin on laskenut kohtuulliselle tasolle. Maailmanlaajuinen talouskriisi näkyy jossain määrin Turkissakin. Budjettialijäämä kasvoi jo vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna 13-kertaiseksi. Turkki on silti välttynyt pahimmalta, sillä maassa ei ole koettu monen muun maan kaltaista pankkikriisiä. Tästä kiitos kuuluu takavuosien tiukahkolle lainanantolainsäädännölle.

Turkin valtio on pyrkinyt elvyttämään taloutta antamalla verohelpotuksia muun muassa autoista, kotitalouskoneista ja asunnoista. Osa elvytyskeinoista on todettu hyviksi. Myynti on kasvanut, vaikka tuotanto on laskenut. Markkinat ovat reagoineet hyvin Turkin elvytystoimenpiteisiin. Turkki on yksi harvoista maista, jotka ovat viime vuosina onnistunut nostamaan luottoluokitustaan peräti kahdella pykälällä.

MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

KOKOAJA m-brain, KUVA Rodeo.fi

300 000 uutta työpaikkaa Saksan pk-yrityksiin

Pienyritykset toivovat vihreiden verojen keventämistä

Uusi yrittäjämalli floppasi Ranskassa

Saksan Keskuskauppakamarin

Isossa-Britanniassa neljännes

tullut uusi yrittäjyysmalli EIRL, jossa yrittäjän vastuuta on rajattu niin, että hänen henkilökohtainen omaisuutensa on tavallista paremmin turvattu, on flopannut. Kesäkuun loppuun mennessä vain 2 500 yrittäjää on ottanut käyttöön EIRL:n, kun päivittäin Ranskassa aloittaa toimintansa 500 yksityisyrittäjää.

(DIHK) teettämän kyselyn mukaan Saksan pienet ja keskisuuret yritykset ovat palkkaamassa 300 000 uutta työntekijää. Kyselyyn osallistuneista 20 000 pk-yrityksestä 23 prosenttia suunnittelee henkilöstön kasvattamista seuraavien kuukausien aikana. Vastaukset viittaavat vuoden 2007 kaltaiseen noususuhdanteeseen.

Hatt haluaa odottaa työverovähennyksen kanssa Ruotsin IT- ja alueministeri AnnaKarin Hatt (C) haluaa hallituksen lykkäävän työverovähennystä, sillä Hattin mukaan yrityksillä on velkakriisin aikana enemmän tärkeitä investointeja. Centerpartietin johtajaksi pyrkivä Hatt uskoo pienyritysten verovähennysten saavan kannatusta Ruotsissa.

Vähän yrittäjiä Ruotsin valtiopäivillä Ruotsin yrittäjäjärjestön Företagarnan mielestä on huolestuttavaa, että vain viidesosalla valtiopäivien kansanedustajista on kokemusta elinkeinoelämästä. Yrittäjiä kansanedustajista on vain 12 prosenttia. Lisäksi yrittäjien osuus Centerpartietin ja Miljöpartietin edustajista on vähenemässä. Edustajista jopa 62 prosentilla on tausta julkisella sektorilla tai politiikassa.

Forum of Private Businessin ympäristö paneeliin osallistuneista yrityksistä näki vihreyden mahdottomaksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Vihreät verot vaikeuttavat yritysten investointeja energiankäytön vähentämiseen. Kolme neljäsosaa osallistujista koki, että ympäristölainsäädäntö keskittyy liian vahvasti suuryritysten tarpeisiin ja on liian monimutkainen.

Yritysten osakemyyntirahat kaksinkertaistetaan Euroopan unionin uusin päätös helpottaa pienyritysten rahoitusta. Yritykset voivat nyt nostaa pääomaa viiden miljoonan euron arvosta ilman sijoitusmuistiota. Mark Hoban valtion varainministeriössä Isossa-Britanniassa uskotaan sääntelyn keventämisestä koituvan huomattavia hyötyjä yrityksille ja sitä kautta talouden elpymiselle. Federation of Small Businesses pitää muutosta hyvänä, sillä se tuo vaihtoehtoja pankeilta saatavalle rahoitukselle.

Ranskassa vuoden alussa voimaan

Lainaa lähipankista Mikään ei estä haarakonttorien johtoa päättämästä alueiden pienyrityksien lainoituksesta, kertoo brittiläinen Financial Services Authority (FSA). Nykyisillään pankit päättävät lainoituksesta keskitetysti pääkonttoreissaan tuntematta yrittäjiä ja heidän yrityksiään. Yrittäjät ovat viestittäneet, että toiminta paikalliskonttorien johdon kanssa on huomattavasti miellyttävämpää kuin keskitetty ratkaisu.

YRITTÄJÄ 4/2011

UUTISMAAILMA » Poimintoja

Voimaa syksyn sateisiin Älä unohda terveellistä ruokavaliota syyskiireessä!

Olivadon uusi Omega 3,6,9 -öljy yhdistää kolmen korkealaatuisen ruokaöljyn

kolme omega-rasvahappoa yhteen pulloon. Maukas avokado-, oliivi- ja pellavansiemenöljyjä sisältävä uutuus sopii sekä leivän kastamiseen että salaattien ja kasvisten päälle pirskoteltavaksi. Kylmäpuristettujen ekstra-neitsytöljyjen puristaminen alle 50 asteen lämpötilassa säilyttää öljyissä monia terveydelle edullisia ainesosia, kuten polyfenoleja ja karotenoideja. Sen sijaan raffinoiduista öljyistä monet hyödylliset aineet on puhdistettu lähes kokonaan. Omega-3-sarjaan kuuluva alfalinoleenihappo ja omega-6-sarjan linolihappo ovat välttämättömiä rasvahappoja, joita ihmisen elimistö ei pysty itse tuottamaan. Linolihaposta muodostuu pitkäketjuista arakidonihappoa, joka osallistuu useiden elimistön toimintojen, kuten verenpaineen, hermoston ja vastustuskyvyn säätelyyn. Olivado Omega 3,6,9 -öljyn muut ravintoaineet ovat eduksi muun muassa sydämen ja silmien terveydelle: Avokadoöljy sisältää beetasitosterolia, joka vähentää kolesterolin imeytymistä suolesta. Karotenoideihin kuuluva luteiini puolestaan ennaltaehkäisee silmänpohjan rappeutumista.

Näppäimet hukassa? Maailman johtava oheislaitteiden

Sosiaalinen media vaikuttaa yhä enemmän verkko-ostajiin Descom Oy:n teettämästä verkkokauppatutkimuksesta käy ilmi, että suomalainen kuuntelee verkossa toisia kuluttajia. Peräti yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee toisten kuluttajien arvosteluja ennen tuotteen ostamista. Ja puolet heistä on myös sitä mieltä, että toisten kuluttajien arvostelut ovat joko erittäin tärkeitä tai melko tärkeitä ostopäätöksen tekemisessä. Sosiaalisen median rooli verkko-ostamisessa korostuu ja tuotearvosteluilla on monissa tapauksissa ratkaiseva merkitys ostopäätökseen. Tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että suomalaisten verkkoostaminen on yllättävän keskittynyttä. Neljä viidestä suomalaisesta käyttää vain 2–5 eri verkkokauppaa ostoksiinsa. Suomalaiset ovat siis verkossakin varsin uskollisia kuluttajia. Myös tunnettuus ja luotettavuus ovat suomalaisille tärkeitä kriteerejä verkkokauppojen valinnassa.

YRITTÄJÄ 4/2011

valmistaja Logitech tuo markkinoille kirjoittamista helpottavan näppäimistön Applen iPadille. Logitech Fold-Up Keyboard for iPad 2 on oiva matkakumppani kirjoitustarpeisiin. Täysikokoisen Bluetooth-näppäimistön ja tukirakenteensa ansiosta se on helppo avata ja ottaa käyttöön. Se on myös helppo sulkea pois tilaa viemästä, kun sitä ei tarvita. Suljetussa tilassa näppäimistö on kätevästi iPadin alla. Avattuna se taas nostaa iPadin oikeaan katselukulmaan ja tuo näppäimistön helposti esiin käytettäväksi kirjoitus tarpeisiin. Logitech Fold-Up Keyboard for iPad 2 myös lataa itsensä usb-liitännän kautta, joten paristoja tai ladattavia akkuja ei tarvita. Logitech Fold-Up Keyboard for iPad 2 tulee saataville syyskuun aikana 99 euron kuluttajahintaan.

RODEO.fi

UUTISMAAILMA

Presidenttiehdokkaat yrittäjien tentissä! Yrittäjien vaalitentti järjestetään perjantaina 21.10.2011 klo 14.30–16.00

Seinäjoen Areena-hallissa, johon odotetaan kuulijoiksi tuhatta Yrittäjäpäivien osallistujaa. Yrittäjätenttiin osallistumisensa ovat vahvistaneet vihreiden Pekka Haavisto, sosialidemokraattien Paavo Lipponen ja kokoomuksen Sauli Niinistö. Suomen tasavallan presidentiksi pyrkivät ehdokkaat joutuvat vastaamaan mm. miten heidän mielestään yrittäjyys kantaa Suomea heikkenevät talouden aikana. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros käydään sunnuntaina tammikuun 22. päivänä 2012. Aistikaamme Yrittäjäpäivien kiihkeää vaalitunnelmaa Seinäjoella!

Hämmentävät linjaukset Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on ilmoit-

tanut toistuvasti lopettavansa kuntien hyvinvointipalveluiden ”yksityistämiskehityksen”. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnan mukaan ministerin linjaukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman kanssa – Hallitusohjelmassa on monia kirjauksia, joissa on myönteinen tahtotila laajentaa ja monipuolistaa julkista palvelutuotantoa, toteaa Simolinna. Näitä ovat mm. kuntien oman palvelutuotannon kustannus laskennan kehittäminen ja palvelustrategioiden laatiminen. Simolinnan mukaan on selvää, että nykytasoisia palveluita ei voida turvata ilman yrityksien osallistumista palvelutuotantoon. – Suomen Yrittäjät ja suomalaiset hyvinvointipalvelualan yritykset haluavat toimia rakentavasti ja olla mukana tuomassa osaamista julkisten palveluiden kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Tärkeintä ei ole se kuka palvelun tuottaa, vaan palveluiden tulee olla laadukkaita ja kustannustehokkaita, linjaa Simolinna. – Ministerin voimakas linjaus on ylhäältäpäin ohjailua, joka ei ole tätä päivää. Kansalaisilla on oikeus valinnanvapauteen, toteaa Simolinna.

Sinun päiväsi 5.9! Syyskuun viidentenä valtakun-

tamme lippusalkoja koristi Yrittäjän päivän kunniaksi nostettu siniristilippu. Kansallisen juhlapäivän päätapahtuma järjestettiin yhdessä Suomen Yrittäjien ja Yrittäjän Päivä -säätiön kanssa tänä vuonna Helsingissä Kiasmassa teemanaan yrittäjyys ja kulttuuri. Kiasmassa tervehdyksensä antoi esimerkiksi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Helsingissä Yrittäjän päivää juhlistettiin myös Poikkea Putiikissa -kampanjalla. Tilaisuuksia järjestettiin ympäri maata ja esimerkiksi Pirkanmaalla painotettiin yritysten merkitystä kuntataloudelle.

PULJU

YRITTÄJÄ 4/2011

KOLUMNI

ouni

orhonen

Jyrkilän weljekset ja tappelu eurolaisten kanssa

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

– ensimmäinen osa

Käsikirjoitus: Aleksis Kivi, Casting: Jouni Korhonen

Impiwaaran korwen uumenissa on niiden seitsemän weljen rauhaisa pesäkolo, joiden elämänwaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Waikeasti tuntui heille alussa tämä raatamisen järjestys; mutta, pakoittaen luontoansa, taisiwat wiimein aamusta iltaan he haalia elantoansa korwesta ja mäkien wiidoista, täyttäin warahuoneensa monenlaisella otuksella: linnuilla, jäniksillä, eurobondeilla ja direktiiweillä. Nähtiin wielä suon rannalla tuolla waltainen, sirpillä niitetty ja sileäksi harjattu eläke-maksujen suowa, kylliksi riittävä suurten ikäluokkien loppuelämän kestäessä. Niin warustettuina, hywillä mielin raatamisensa perästä, taisiwat he wakaasti katsoa euroalueen lama-talwea wasten hyyrteistä partaa. Päiwänä muutamana, weljesten Brysselin tietä käyskennellessä, läheni heitä hyvä joukko Eurolan poikia, mutta eipä juuri niin kohteliaasti ja hywäntahtoisesti kuin Jyrkiläiset wartoiwat. Jyrki: Mikä meno tuolla tiellä? Kiusaus lähestyy. Timo: Eurolan poikia iloinen joukko. Italian, Espanjan ja Irlannin näen siellä, mukanansa taitaa olla Greekian poikakin, ja tahtowat wahwasti meitäkin seuraansa. Eero: Mikä eroitus; jänkkäillä aapistoa Lukkarin owinurkassa, tai hurraten ja laulellen wiettää iloista tuhlauksen maanantaita iloisten kumppanien kanssa. Jutta: Wiettäwätpä joutomaanantaita wallattomasta hummauksesta, suurikelmit. Timo: Heidän on niin lysti. Jyrki: Ihanata.

Pekka Sipola

Niin läheni heitä joukkio eurolaisia, lauloiwat heille sepitetyn laulun, jonka oliwat nimittäneet ”Seitsemän Weljeksen Woima”. ”Kiljukoon nyt kaikkein kaula, Koska mielin wirren laulaa Woimasta seitsemän miehen.

Jutta seisoo niin kuin tammi, Koska saarnaa Aaprahammi, Jyrkilän Salomon suuri.

Timo, vaikkei Audii saanut, Tietää eurorahan raamit, Ja siitähän kansa tykkää.

Tähtiä kuin Otawassa Poikia on Jyrkilässä, Tarkkarahaisia jallii.

Lauri poika töitä häärii, Katseleepi tupoja wäärii, Mäyränä tukia tonkii.

Paawo-poika kulttuurista Opetusta monenmoista Rahwahalle näin haalii.

Jyrki pauhaa, pirtti roikaa; Hän on talon aika poika, Ankara ”Poika-Jyrki.”

Tuomioja, liuhuparta, Walittaa ”Se ihmisparka, Syntinen, saatana, kurja.”

Viimein tulee hännän huippu, Pikku-Leksa, juoksun tuttu, Jyrkilän rillikäs rakki.”

Äänettöminä, mutta purren hammasta, kuuntelivat Jyrki ja Jutta weljineen tätä eurolaisten laulua. Mutta kiusaajien pilkka ei päättynyt vielä siihen, vaan latelivat ivasanoja lakkaamatta, warsinkin euromaiden pelastuksen toimista ja niiden munimisesta, niin rupesi weljesten sappi paisumaan. Kertoja: Tarinaani taidan seuraawassa numerossa jälleen kertoella. Wartokaa siis rauhassa, hywät lukewaiset ystäwäni. //

YRITTÄJÄ 4/2011

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yrittäminen on kiva laji – vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa. Jäsenenä käytössäni ovat jatkuvasti laajat neuvontapalvelut, tiedotuspalvelut, jäsenedut ja laaja yhteistyöverkosto. Jäsenyys tarkoittaa minulle myös toisten yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden tapaamista. Suosittelen jäsenyyttä myös sinulle. Valokuvaaja Sini Pennanen, Sininen Kuva, Sipoo

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yrittäjän tärkein ominaisuus on halu oppia. Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa antaa omaan yritystoimintaani lisää potkua. Hyviä ideoita kannattaa jakaa, sillä ne palaavat aina parempina takaisin. Suomen Yrittäjät on hyvä keino tavoittaa muita innokkaita yrittäjiä. Suosittelen jäsenyyttä myös sinulle – yhdessä olemme enemmän. Kahvikauppias Kalle Virtanen, Murunen, Sotkamo