Yrittäjä-lehti 5/2011 by Suomen Yrittäjät

10 Naisyrittäjien Heli Järvinen Suosittelee luettavaksi Pikku Prinssiä 21 Menestystä messuilta • 41 Saija Palinin ikoni on Madonna

38 Alpakat saavat hymyn huulille

”Hyvää yritettihin, 5/2011

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

mutta priimaa pakkas tulemahan” Eteläpohjalaiset yrittäjät menevät läpi vaikka harmaan kiven

Sivut 42-51 YRITTÄJÄ 5/2011

Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia? Kokeneet asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa käyttöösi. Kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi, ja teemme kanssasi joustavan suunnitelman varallisuutesi hoitoon. Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja jätä yhteydenottopyyntösi osoitteessa nordeaprivatebanking.fi tai varaa aika tapaamiseen puh. 08001 98989. Nordea on valittu parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa vuosina 2009–2011. (Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset)

PÄÄKIRJOITUS

Lähtölaukaus presidentin valintaan Tasavallan presidentti Tarja Halosen jatkajan valinta käynnistyy Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Seinäjoella toden teolla. Ehdokaspaneeliin osallistuvat Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen. Presidenttiehdokkailta odotetaan vahvoja näkemyksiä erityisesti talouskehityksestä, yrittäjyyden merkityksestä ja vientimahdollisuuksista. Euroopan taloustilanne on muuttunut viime viikkoina yhä huonompaan suuntaan, minkä vuoksi ehdokkaiden puheita tarkkaillaan suurella mielenkiinnolla. Myös keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat tehotarkkailussa, koska tuloratkaisut ovat jumiutuneet palkkaerimielisyyksiin. Talouden realiteetit eivät ole vielä iskostuneet kaikkien mieliin. Ensin Metalliliiton ja TeknologiateollisuuPresidenttiehdokkailta den liittoneuvottelut kariutuivat, ja kohta sen odotetaan näkemyksiä jälkeen keskitetty tuloratkaisu kaatui samoihin rahariitoihin. Hallitus on johdonmukaisesti pyrtalouskehityksestä, kinyt kokonaisratkaisuun. yrittäjyyden merkityksestä Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että heikkenevässä taloussuhdanteessa varmistetaan ja viennistä. ensin yritysten kannattavuuskehitys, työllistämismahdollisuudet ja kilpailukyky. Vasta näiden jälkeen voidaan miettiä palkankorotusprosentteja. Monet työmarkkinaneuvottelijat elävät kuitenkin vielä menneessä ajassa, jolloin suuret nimellispalkkojen korotukset oikaistiin devalvaatioilla. Entinen pitkäaikainen valtakunnansovittelija Juhani Salonius sanoikin aivan oikein, että työmarkkinaratkaisut täytyy mitoittaa vientiteollisuuden ehdoilla. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielestä kaikki yli nollan menevät korotukset ovat tällä kierroksella liikaa. Tarinan opetus lienee, että työmarkkinoilla on edettävä kohti paikallista sopimista, jolloin palkkojen korotukset voidaan mitoittaa yritysten maksukyvyn mukaan alakohtaisesti ja joustavasti. Paikallisen sopimisen edistäminen lisää toki palkkahaitaria, mutta Saksan viime vuosien historia puoltaa tätä kehitystä. Presidenttiehdokkailta odotetaan vaikean taloustilanteen vuoksi linjauksia taloudesta ja yrittäjyydestä. Oleellisia kysymyksiä ovat, pitääkö julkisen talouden tasapainoa parantaa menojen rajoittamisella vai verojen korotuksilla, mikä olisi tehokkain keino edistää yrittäjyyttä ja onko kuntien sopiva lukumäärä lähempänä sataa vai kahtasataa. Lopulliset presidentinvaalin ehdokasasetelmat ovat vahvistumassa, minkä jälkeen kansa pääsee tenttaamaan ehdokkaita turuilla ja toreilla kasvokkain. Tällä kerralla kiihkein kamppailuvaihe käytäneen kuitenkin vasta kolmena vaalia edeltävänä viikkona uudenvuoden jälkeen. //

armo

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

YRITTÄJÄ 5/2011

Lokakuu 2011

Kuntaliitoksiin vauhtia Historiapuheet siirretään arkistoon, kun Suomen kuntarakennetta uusitaan 2020-luvun tarpeita vastaavaksi. Oululaisen KymppiEristys Oy:n toimitusjohtajan Johanna Koskelaisen mielestä myös kunnissa siirrytään yritysmäiseen tehokkuusajatteluun. Kaupunginjohtaja Matti Pennanen tarjoilee kuntalaisille uutuutena terveyskioskeja.

Pääkirjoitus

3 Lähtölaukaus presidentin valintaan

Makasiini 6

Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

Yhteiskunta

22 Kuntaliitokset puhuttavat

Kolumni

29 Maksava asiakas

Yrittäjät

10 Heli Järvinen on yrittäjä naisten asialla

30 Hampurilaiskeisarin uudet suunnitelmat 34 Hautakivialan toisinajattelija

Strategia

Liikeidea

Markkinointi & myynti

Ystäväkirja

12 Thomas Johanson uskoo unelmiin 16 Miten idea kaupallistetaan? 21 Edullisia ideoita messuille

YRITTÄJÄ 5/2011

38 Alpakkaterapia auttaa alakuloon 41 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Valintojen äärellä Päättäväisyys ja luja tahto saivat olympiavoittaja Thomas Johan sonin saavuttamaan unelmia. Johanson muistuttaa, että mikään ei ole mahdotonta, kun suunnittelee taipaleensa hyvin. Toisia reittejä pitkin matka päämäärään vain on pidempi kuin toisia.

Kivoja kiviä Pinja Hellman on hautakivi bisneksen toisinajattelija. Hänen mukaansa ihmisen ansaitsee kuoltuaan itsensä oloisen hautakiven. – Ihmisten elämä ei ole samannäköistä, miksi hautakivien tulisi olla, hän kyseenalaistaa.

Haloo, kuuluuko? Kun suomalainen vuorikiipeilijä lähtee valloittamaan maailman korkeinta vuorenhuippua, soittaa hän usein Savantum Oy:n Pentti Kotiaholle. Kotiaho vuokraa ja myy satelliittipuhelimia ja muita tarvittavia viestintävälineitä tilanteisiin, joissa omenapuhelin tai nokialainen ei enää riitä.

Menestyjät

Minun maakuntani

Teknologia

Ulkomaat

42 Etelä-Pohjanmaalla osataan 52 Satelliittipuhelin toimii jopa vuoristossa

Mikä moka!

55 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

Vapaa-aika

56 Freelancerista tuli yrittäjä

Kulttuuri

58 SuomiFilmin elokuvatuotanto jatkuu Kontiolahdella

62 Uholla eteenpäin

66 Suomalaiset pitävät yhtä Espanjassa

Maailmanpyörä

69 Ajankohtaista maailmalta

Luonnovarat

70 Afrikan resurssit

Uutismaailma 73 Poimintoja

Kolumni

74 Jyrkilän weljekset tappelun tuoksinassa YRITTÄJÄ 5/2011

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

¾¾Hannakaisa Ukonaho suunnittelee ja sisustaa yrityksessään toisten tiloja.

Kylmä intohimo Suomessa kävi syksyllä Amerikasta Stanfordin

Vimma sisustaa Tv-ohjelmista ja lehtihyllyjen tar jonnasta voi päätellä, että sisustaminen on in. Niinpä Hannakaisa Ukonaho perusti yrityksensä Sisustusvimman aivan oikeaan saumaan. Hän suunnittelee sisustuksia ja avustaa muutosten tekemisessä paljon yksityisiä ihmisiä. Yritysten työtilojen sisustus on isompi haaste ja niitäkin on alkanut tulla, joten Hannakaisan oli ylitettävä ensimmäinen kynnys ja palkattava yritykseensä toinen työntekijä hänen itsensä lisäksi. Helsingin kivijalasta löytyi sopiva huoneisto yritykselle, joka on nyt toiminut pari vuotta. – Mies on myös yrittäjä, joten olin nähnyt yrittäjän toimintaa. Valmistuin sisustussuunnittelijaksi ja työpaikkoja on tosi vähän, joten oman yrityksen perustaminen oli luontevaa, Hannakaisa Ukonaho sanoo. Valmistuttuaan hän työskenteli ensin toisen palveluksessa. Suomessa on 184 SI-järjestöön kuuluvaa sisustussuunnittelijaa, ja kysyntää tuntuu olevan. – Palveluja käytetään kodeissa muutenkin aiempaa enemmän, niin myös sisustussuunnittelua, hän sanoo.

YRITTÄJÄ 5/2011

yliopiston innovaatioprofessori Steve Blank. Hän on erikoistunut erityisesti uusiin yrityksiin, joiden liiketoiminta poikkeaa entisenlaisesta tai jotka tekevät aivan uudenlaisia tuotteita. Blank arvioi, että Suomi voi houkutella tänne isojakin kasvuyrityksiä. Yksi suomalaisten valtti on Blankin mielestä cold passion. Kylmän intohimon avulla suomalainen yrittäjä tavoittelee unelmaansa järkähtämättömästi mutta eleettömästi. Arvosteltavaakin hän suomalaisesta yritysilmapiiristä löysi: ei pitäisi tukea kasvuyrittäjiä veronmaksajien rahoilla, silloin ne kilpailevat vain keskenään eikä kansainvälisillä markkinoilla. Blank ei ole vain teoreetikko, vaan hän on itse ollut perustamassa kahdeksaa yritystä Kalifornian Piilaaksossa. Ne ovat nyt kasvaneet isoiksi pörssiyrityksiksi. Steve Blank näkee, että maailmalla on alkamassa yrittäjyyden vallan kumous, aika jota voi verrata teolliseen vallankumoukseen.

¼¼Sakset muistuttavat, että Fiskarsissa ollaan.

Kylät elämään Suomessa ei ole montaa yritystä, joiden juuret ovat 1600-luvulla. Fiskarsin ruukki perustettiin jo 1649, ja paikka on nähnyt monta vaihetta suomalaisesta teollisuushistoriasta. Rautamalmi ja aurat ovat päätyneet oranssipäisiin sakseihin ja puutarhavälineisiin. Fiskars on nykyään paikkakuntana noin 600 vakiasukkaan kylä, jossa käsityöammatit ja taidepajat ovat arvossaan. Miltei jokainen perhe on samalla yrittäjäperhe. Taide, käsityöt ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä.

MAKASIINI

RODEO.fi

¼¼Yritystoiminta tarvitsee vahvan ja terveen finanssialan, Veli-Matti Mattila FK:sta huomauttaa.

Nukutaan rauhassa

Lauantai stressaa

Lauantai on viikon stressaavin päivä suomalaisille työntekijöille Näin paljastaa 27 000 sykevälimittauksen perusteella tehty analyysi. Myös palautuminen jää lauantaina heikoksi. Sitä on keskimäärin jopa kolmannes alkuviikkoa vähemmän. Viikonloppuna palautuminen on kokonaisuudessaan arkea heikompaa, mutta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä palautuminen kuitenkin tehostuu. Parhaiten stressin ja palautumisen suhde on tasapainossa alkuviikosta maanantain ja keskiviikon välillä. Torstaina ja perjantaina stressitaso alkaa jo kohota ja palautuminen heikentyä. Nämä tulokset perustuvat laajaan työhyvinvointipalveluiden yhteydessä kerättyyn sykevälimittausaineistoon; mittauksia tehtiin noin 10 000 suomalaiselle. – Viikonloppuisin on välttämätöntä irroittautua töistä, mutta on riski, että se syö työntekijöiden resursseja niiden lisäämisen sijaan. Jaksamisen kannalta on hälyttävää, jos palautumista ei pääse missään vaiheessa tapahtumaan, Joni Kettunen luonnehtii. Jyväskylästä toimiva yritys Firstbeat Technologies Oy on kehittänyt sydämen sykevälianalyysin, jolla se tutkii ihmisen kehon toimintoja. Filosofian tohtori Joni Kettunen on yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja. Ennen Firstbeatin perustamista hän oli tutkijana useissa eri yliopistoissa ja väitteli vuonna 1999 psykologian tohtoriksi stressin fysiologian mittaamisesta.

Finanssialan Keskusliiton ekonomisti Veli-Matti Mattila maalasi talouden näkymiä alkusyksystä, kun valtioiden velkakriisi jatkoi markkinoiden heiluttamista. Ennustelaitokset toinen toisensa perästä veivasivat talous ennusteitaan alaspäin. Onko maailmantalous suistumassa uuteen taantumaan? – Kasvu on hidastumassa eri puolilla maailmantaloutta mutta näyttää jatkuvan kohtalaisena. Toki riskit ovat suuret. Selviääkö Suomi kuivin jaloin? – Tuskin. Maailmantalouden tapahtumat heiluttavat vääjäämättä pientä Suomea. Lisäksi omat kotityöt ovat osin tekemättä. Voivatko suomalaiset kuluttajat nukkua yönsä rauhassa? – Kyllä. Riskeihin kannattaa varautua, mutta niiden takia ei kannata menettää yöuniaan, VeliMatti Mattila vastasi. Syksyn edetessä kuva ei ole kirkastunut vaan entisestään sumentunut. Ensi vuodelle ennus tetaan 1,8 prosentin kasvua (esimerkiksi VM), 2 prosentin kasvua (Etla) tai jopa talouden supistumista -1,5% (PTT). Maailman talouden liikkeet näkyvät ja tuntuvat meilläkin.

Lukeva sydän Helsingin Kirjamessut olivat Helsingin messu-

keskuksessa ensimmäistä kertaa vuonna 2001 ja siitä lähtien jokaisen lokakuun lopussa. Eikä siellä ole vain tuhansia uusia kirjoja, vaan myös satoja tilaisuuksia, joissa kirjailijat ja lukijat voivat kohdata. Viime vuonna kirjojen ystäviä kävi paikalla noin 80 000. Samalla lipulla pääsee Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtumaan sekä musiikkimessuille. Lukeminen on pääasia, lukeva sydän voi hyvin, paikalla ihminen, sielulla ei ole sukupuolta – siinä muutama slogan, joilla kirjojen ystäviä paikalle houkutellaan. En jätä väliin tälläkään kertaa. YRITTÄJÄ 5/2011

MAKASIINI

e-lasku epäröi Ai niin e-osaamisesta tuli mieleen e-laskutus. Se säästää paperia, kirjekuoria ja postimerkkejä, on tehokas, mutta… Valtiolta tuli kirje, ettei se ota enää vastaan paperilaskuja. Pankin kanssa piti tehdä e-laskutus sopimus, ja yritystili muuttui korottomaksi. Laskupohja, johon yksinyrittäjä toimittamansa palvelun kirjaa, on kaikkea muuta kuin omaan laskutukseen sopiva. Se on tehty teollisuudelle, jossa myydään kappalemääriä, joilla on yksikköhinta, ja annetaan paljousalennusta. Oman yrityksesi omaperäiset kuviot eivät laskulla välity, puhumattakaan että siinä voisi markkinoida logoa tms. E-lasku on tylsä ja vaivalloinen lähettää. Niiden vastaanottaminen on helpompaa. Taisi se kuitenkin perille mennä, kun tilille tupsahtivat vaadittavat eurot.

Käyttäjä on kunkku Kouluikäiset tytöt käyttävät sujuvasti tietokoneita, älypuhelimia ja erilaisia sovelluksia vapaa-aikanaan, ja monet myös mieltävät tietokonealan tasa-arvoiseksi. Kuitenkaan ala ei ole houkutteleva uravaihtoehto. Siksi Teknologiateollisuuden Digi.fi-ryhmä käynnistää hankkeita, joilla houkutellaan naisia alalle. Minusta tuntuu, että erityisen paljon tarvittaisiin naisia siihen sovellus puoleen, jossa kehitetään käyttäjäystävällisiä tuotteita. Naisen logiikalla tehdyt ajo-ohjeet mökillekin ovat selkeät ja konkreettiset, kun niissä ei puhuta ilmansuunnista. Tietotekniikkaa hallitsevia ihmisiä tarvitsee nykyään ala kuin ala. EU onkin nimennyt ensi vuoden e-osaamisen teemavuodeksi.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

Nam nam

Viinimaistajaisia on viinimaissa, mutta perheyrittäjä Petri Siren on keksinyt suklaatastingin. Lautasella on eri puolilta maailmaa tullutta suklaata nappeina ja praliineina, jotka maistuvat kaikki erilaisilta. Kaakaopavut ovat eri lajikkeita ja tulevat päiväntasaajan ylä- ja alapuolelta. Petri Siren valmistaa suklaakonvehdit ja praliinit käsin ja käytössä on 50 eri suklaaraaka-ainetta, esimerkiksi Uudesta-Guineasta, Ecuadorista ja Venezuelasta. Hän maustaa massan aidolla appelsiinilla, vaniljalla tai itse kasvatetulla mintulla. Reseptit ovat liikesalaisuus. – Olen käynyt Euroopassa ainakin 200 suklaapuodissa. Eivät kaikki ole sielläkään laatua, erotan kyllä, jos on käytetty soijalesitiiniä, Petri Siren sanoo. Hän toimi aiemmin kondiittorina ja perusti nykyisen yrityksensä pari vuotta sitten. Suklaan tekemisen hän aloitti omakotitalon alakerrassa, mutta nyt yritys on edennyt niin hyvin, että Fiskarsin kaupan ja kahvilan lisäksi hän avasi puodin myös Museokadulla Helsingissä. ¼¼– Ei kompromisseja, vaan parhaat raaka-aineet, suklaanvalmistaja Petri Siren sanoo reseptikseen.

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi 09 448 358 www.alma360.fi

Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi Riikka Koskenranta (äitiyslomalla) riikka.koskenranta@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novatech Easymatt 100 g Kannen kuva Antti Ekola

HÄN » Heli Järvinen on yrittäjänaisten asialla

Notkeita naisyrittäjiä Yrittäjänaisten keskusliiton tuoreen toimitusjohtajan Heli Järvisen työ on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti, ja hommiin suomalaisten yrittäjänaisten puolesta on tartuttu kaksin käsin. – Onneksi ehdin jo syksyn puolella vierailla lukuisissa paikallisjärjestöissä. Pitää muistaa, että ilman paikallistoimijoita kaikki järjestöt olisivat aika tyhjästi kumisevia rumpuja, Järvinen toteaa.

Pyörät pyörimässä Järvinen pitää naisyrittäjien tämänhetkistä asemaa ongelmallisena vanhemmuuden kustannusten YRITTÄJÄ 5/2011

näkökulmasta. – Kun päiväkodit, koulut ja opiskelut kustannetaan yhteisesti, on aika outoa, että maksu tulevaisuuden tukipilareista eli vauvoista sälytetään vain naisyrittäjien sekä muiden naisia työllistävien yrittäjien maksettavaksi, Järvinen toteaa. Naisyrittäjän sosiaaliturvan parantaminen vanhemmuuden kulujen osalta onkin yksi toimitusjohtajan päätavoitteista. Jotta elinkeinoelämän pyörät saataisiin pidettyä pyörimässä, tarvitsee Suomi Järvisen mukaan naisyrittäjiä. Väestön ikääntyessä etenkin hoivaja sosiaalialan notkeista ja jousta-

vista yrityksistä tulee vielä huutava pula, ja naisilla on tässä erityistä osaamista. – Väitän, että naisella, joka on hoitanut lapsiaan, on sisäänrakennettu taito koordinoida ja ratkaista asioita sekä tehdä päätöksiä. Siis selviä yrittäjäominaisuuksia!

Kontakteja ja ymmärrystä Naisjärjestöä tarvitaan Järvisen mukaan paitsi edunvalvonnan myös verkostoitumisen ja yhteishengen luomisen kannalta. – Meidän kauttamme saa loista-

van verkoston, vertaistuen, lakimiespalveluja, kuntoutusta ja koulutusta. Aika moni jäsen on todennut, että pikkaisen eri tavalla saa ymmärrystä kuin miesporukassa, ja meillä on vielä hauskaakin keskenämme, toimitusjohtaja hehkuttaa. Miten naisyrittäjät sitten eroavat miesyrittäjistä? – Naiset edustavat miestä useammin pieniä yrityksiä ja kustantavat miehillekin tulevaisuuden työntekijät, eli tämän hetken vauvat. Naisyrittäjä on myös se, joka yleensä kantaa vastuun perheestä, eli kantaa yrittäjän sosiaaliturvan pahimmat ongelmat nahoissaan.

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Emma Laakkonen

Hän

Heli Järvinen

Taustat juuret Olen syntynyt ja opiskellut Tampereella, mutta juureni ja sieluni ovat vahvasti Itä-Suomessa. Olen äitini puolelta ainakin viidennen polven kerimäkeläinen. Savolainen mies sai viekkaudella ja vääryydellä vokoteltua minut itään 25 vuotta sitten. En ole katunut sitä hetkeäkään.

Ihminen Vaikka olen jo pitkään tehnyt töitä erilaisten epäkohtien ja ongelmien parissa, katson itse elämää sen valoisalta puolelta. Näen puolillaan olevan lasin mieluummin täytenä kuin tyhjänä.

Opinnot Yhteiskuntatieteenmaisterin opinnot ovat antaneet hyvän pohjan aiemmalle työlleni toimittajana, mutta uteliaisuus ja töihin tarttuminen raparperin listinnästä vanhusten kylvetykseen ja postin jakamisesta työttömien koulutukseen ovat olleet todellinen elämänkoulu, jota ilman olisin eri ihminen. Uskon myös elinikäiseen oppimiseen, joka minulle on tarkoittanut esimerkiksi pätevöitymistä viestinnän opettajaksi ja venäjän ylioppilaskokeen suorittamista aikuisena.

Aiempi työelämä Urani olen tehnyt Yleisradion tv-uuti-

sissa ja TV 2:n asiaohjelmissa. Akuutti, Ekoisti, Kodin kääntöpiiri, Matkalla Suomessa, Pallo hallussa ja Ympäristöuutiset ovat ohjelmia, joissa olen ollut mukana. Parhaiten moni muistaa kuitenkin Erätulilla-ohjelman, jota juonsin yhdessä koiramme Maxin kanssa. Viestintäalan yrittäjänä ehdin toimia 15 vuotta.

Perhe ja vapaa-aika Kaiken muun voisin vaihtaa mutta en miestäni. Hänen lisäkseen perheeseeni kuuluu kaksi aikuista lasta sekä kultainennoutaja, joka on kohta 14-vuotias ja voi edelleen hyvin. Vapaalla minut löytää varmimmin juoksupolulta, pallopeleistä, jumpasta, uimasta ja rulla- tai retkiluistelemasta. Liikunta yhdessä kulttuurin kanssa pitää sopivasti vireessä niin kroppaa kuin päätäkin.

Vaa-ai

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Pidän monista suomalaisista tuoreista naiskirjailijoista, mutta yrittäjille suosittelen lämpimästi Antoine de SaintExupéryn Pikku Prinssiä, joka on hyvä muistutus siitä, mistä elämässä on kyse.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Aivan ylivertainen paikka on kirkasvetinen Puruvesi hetkenä, jolloin ensipakkaset ovat jäädyttäneet sen pinnan vahvaksi ja sileäksi. Retkiluisteluvaellus saaresta toiseen eväiden ja hyvän seuran kera keskellä jääkentän autiutta koskettaa joka kerta. Elämys on jotain aivan ainutlaatuista, jolle edes kauniit kesälaineet eivät lyö vertoja.

Työstä Työn sisältö Nykyinen työni kiteyttää kaiken tekemäni, osaamani, kokemani sekä tavoitteeni. Saan tehdä yrittäjänaisten arkea ja haasteita näkyviksi, tavata vaikuttavia ihmisiä ja kiertää ympäri Suomea. Voiko ihminen enempää toivoa?

MIKÄ MOTIVOI Mielenkiintoinen työ, hyvät ihmissuhteet, luonto ja jatkuva uteliaisuus ovat toimiva perusta motivaation säilymiselle.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Tasa-arvoinen Suomi on vielä pahasti vaiheessa, ja siksi työtä on jatkettava.

TUOREelta TOIMITUsJOHtajalta useimmiten kysytty kysymys Milloin pääset käymään meillä? // YRITTÄJÄ 5/2011

¼¼Johanson muis tuttaa, että pienistä onnistumisista saa motivaatiota jatkaa unelmien tavoittelua.

YRITTÄJÄ 5/2011

Strategia » Thomas Johanson uskoo unelmiin

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVAT Jarkko VIrtanen

Monta tietä

huipulle

Mikä vain on mahdollista, kun asenne on kohdallaan. Näin uskoo Thomas Johanson, olympiavoittaja ja maailmanympäripurjehtija, joka tietää, että unelmien luokse voi kulkea montaa reittiä pitkin.

Vuonna 2000

Thomas Johanson teki valintoja. Sydneyn kesäolympialaisissa kultaa napannut mies oli myös vastavalmistunut diplomi-insinööri, joka oli päättänyt aloittaa oman alan työt. Samaan aikaan Amer Sports oli kokoamassa miehistöä maailmanympäripurjehdukselle, johon Johansoniakin kosiskeltiin mukaan. – Olin juuri aloittanut duunit ja ajattelin, että en voi vain lähteä toiseen suuntaan. Se oli aika erikoinen ratkaisu, koska olisin voinut lähteä maailmalle purjehtimaan, mies muistelee. Kun maailmanympäripurjehduksen startti tuli ja kaverit lähtivät merille, oli purjehtijan vatsa kipeänä viikon ajan. – Näin, että siinä lähtivät unelmat ja olin menettänyt tilaisuuteni olla siinä veneessä. Silloin päätin, että jos vielä tulee

toinen mahdollisuus, niin lähden mukaan. Johanson uskoo, että valintatilanteissa ihminen useimmiten osaa valita itselleen oikean vaihtoehdon. Mutta vaikka joskus valitsisi väärin, ei haittaa! Silloin täytyy vain löytää seuraava tienhaara, joka johtaa takaisin oikealle reitille.

Matkalla tavoitteisiin Johansonin matka tavoitteita kohti jatkui niin, että seuraavat talvet tehtiin töitä erilaisten it-projektien parissa ja kesät vietettiin purjehtien. – Siinä mielessä elämä oli lähellä yrittämistä, että hommat olivat projektiluontoisia ja rahat oli aina jostain väännettävä, että pystyi kesällä tekemään sitä, mitä rakastaa kaikkein eniten. YRITTÄJÄ 5/2011

14 ¼¼Yksi Johansonin toteutumattomista unelmista on maailman ympäri purjehtiminen non stoppina.

Thomas Johanson Ikä: Nelkytjotain Kotoisin: Syntynyt Helsingissä, viettänyt nuoruuden Vantaalla ja Espoossa. Koulutus: Diplomi-insinööri Otaniemestä

Kun tuntee omat vahvuudet, on tulevaisuuden suunnittelu helppoa. Ja hyvin tehdyt suunnitelmat ovat jo puoliksi toteutuneet. Johanson myöntää, että matkalla tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan myös intuitiota, joka syntyy kokemuksesta. Siitä, että on tehnyt oikeita valintoja enemmän kuin vääriä. – Tavoitteet pitää olla korkealla, mutta jos haluaa saavuttaa jotain suurta, täytyy itselleen asettaa välitavoitteita. Ihminen hyytyy siihen, jos on laittanut itselleen vain yhden tavoitteen, joka on jossain huisin kuusessa. Täytyy olla realistisia välitavoitteita, joista saa onnistumisia ja motivaatiota jatkaa eteenpäin seuraavaan tavoitteeseen.

Motivaatiota etsimässä Motivoituneinkin urheilija hyytyy välillä. Aina ei Johansonkaan ole tiennyt, mitä pitäisi tehdä ja kuinka päästä eteenpäin. Mies muistuttaa, etteivät huippu-urheilijatkaan ole joka ikinen aamu motivoituYRITTÄJÄ 5/2011

neita. Harjoittelussa ja kilpailuissa on kyse siitä, että omat huonot päivät olisivat parempia kuin muiden huonot päivät. Totuus on se, että parhaimmillaan kuka tahansa voi yltää mihin tahansa suorituksiin, mutta huonoimmillaan toiset romahtavat alemmas kuin toiset. – Muistan hyvin 49-projektin, jossa minä ja Jyrki Järvi purjehdittiin yhdessä. Olin ollut vuoden 1996 Atlantan olympialaisissa laser-luokassa kahdeksas, ja se kaivoi niin paljon, etten päässyt siitä yli oikein millään. Kun Johanson ja Järvi alkoivat purjehtia kahden hengen venettä, asiat menivät aluksi päin mäntyä ja kaikki opittiin kantapään kautta. Mutta hyvä juttu on se, että kun opettelee asiat kantapään kautta ja tekee kaikki virheet itse, oppii enemmän. – Pitää vain uskoa ja jaksaa vääntää. Tiesin koko ajan, että meillä oli taktiikka hyvin hanskassa, mutta meidän piti saada tekniikka ja vauhti kuntoon. Loppupeleissä meidän ylivoimaisuus jossain pienessä asiassa saattaa olla se yksi asia, jonka takia

Suurimmat saavutukset purjehtijana: Olympiavoitto 2000, maailmanmestaruus Laser-luokassa 1993 ja kaksi Euroopan mestaruutta 1991 ja 1992. Volvo Ocean Racen 2008–2009 historian pisimmän osuuden voitto vahtipäällikkönä noin 12 800 merimailia pitkällä osuudella Quindao-Rio De Janeiro. Tällä hetkellä: Fluido Oy:ssä rakentamassa yrityksen kansainvälistymistä ja mukana mielenkiintoisissa asiakasprojekteissa muun muassa salesforce.com:in pilviratkaisujen parissa. Harrastukset: Jääkiekko, kalastus, golf, tennis, laskettelu ja junnujen valmennus.

Vuoren huipulle on monta tietä ja toisia teitä pitkin matka vain on pidempi kuin toisia. meistä tulee voittajia. Purjehduksessa se pieni asia voi olla se, että pää kestää kovassa kisassa ja paineen alla, olympiavoittaja pohtii.

Unelmat toteutuvat Seitsemän vuotta aiemmin sivu suun mennyt tilaisuus toistui vuonna 2007, jolloin Ericsson racing team oli lähdössä kahdella veneellä Volvo Ocean Raceen ja Johansonia pyydettiin mukaan toiseen, skandinaaviseen venekuntaan. Unelma oli toteutumassa. Enää tarvittiin vain vaimolta lupa lähteä mukaan kaksi vuotta kestävään projektiin. Luvan heltymistä helpotti Johansonin tapauksessa se, että perheen molemmat lapset olivat pieniä, eivätkä olleet vielä koulussa.

– Ehkä siinä myös vähän valehdeltiin vaimolle siitä, kuinka paljon tulee olemaan vapaata ja kuinka paljon harjoitusta, mies toteaa hymyssä suin. Projektin aikana Johanson purjehti lopulta yli 60 000 mailia. Se on melkein kolme kertaa maailman ympäri. Iso osa maileista kertyi vuoden kestäneen harjoitusjakson aikana ennen varsinaista kilpailua, joka itsessään kesti yhdeksän kuukautta. Olympiavoitto, maailmanmestaruus, EM-mitaleja, maailmanympäripurjehdus. Onko purjehtijalla enää mitään haaveiltavaa? – Jos ei olisi mitään rajoja, niin yksi tosi kova juttu olisi kaksinpurjehdus maailman ympäri non stoppina 60-jalkaisella veneellä. Purjehdus on siinä mielessä hyvä laji, että vaikka olisitkin pitänyt taukoa, niin sitä ei unohda,

vaikka tietysti tekniikka menee koko ajan eteenpäin. Mutta purjehtija on taas tehnyt valintoja. Nyt on aikaa lasten harrastuksille, veneilylle ja kalastukselle. Ja koska aina pitää olla unelmia, liittyvät miehen unelmat nykyisin töihin asiakkuushallinnan ja myynnin johtamisen konsultoinnin parissa Fluido Oy:ssä. – Ihmiset tekevät valintoja, olivatpa ne sitten oikeita tai vääriä. Vuoren huipulle on monta tietä ja toisia teitä pitkin matka vain on pidempi kuin toisia. Johanson muistuttaa, että omien valintojen kanssa pitää yksinkertaisesti pystyä elämään. – Tottahan toki haluaisin olla tuolla lähtölinjalla kuukauden päästä lähdössä maailman ympäripurjehdukselle, mutta se on oma valinta, että olen nyt priorisoinut perheen, tyytyväinen mies toteaa. //

MARKKINOINTI & MYYNTI » Miten idea kaupallistetaan?

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Less is

more – vähemmän on enemmän

Koti ruukkikylässä, bisnekset kaupungissa ja verkostot ympäri Suomea, siinä on yksinkertainen resepti, jolla syntyy estetiikan helmiä. Suunnittelija Ville Witka kertoo, kuinka temppu tehdään.

Mies nojaa

kaunisrunkoiseen mäntyyn pienen erämaajärven rannalla kahvikuppi kädessään. Hänen tyyneytensä istuu maisemaan, josta hän ammentaa energiaa. Katse vaeltelee vastarannalla, ja ajatukset kenties vieläkin kauempana. Paikka on Meri-Teijon Matildajärven rantakallio ja mies suunnittelija Ville Witka. – Mänty on suomalaisista puista kaikkein kaunein. Mitä vaikeammat kasvuolosuhteet sillä on, sen kauniimmaksi se kasvaa. Se elää satoja vuosia. Mänty muistuttaa minua suunnittelijan vastuusta; mitä tänä päivänä suunnitellaan, jälki jää tulevien sukupolvien riemuksi tai riesaksi. – En ymmärrä Guggenheim-museon tuomista Suomeen. Guggenheimit ovat kuin

YRITTÄJÄ 5/2011

McDonald´seja. Parempaan wowarkkitehtuuriin pystyttäisiin suomalaisvoimin, Witka täräyttää.

Ideat rahaksi? Witkan päässä pyörii lennokkaita ajatuksia, mutta mistä syntyvät ideat, jotka voi kaupallistaa? – Epäkohtien edessä ryhdyn pohtimaan, mitä tekisin toisin, jotta tuote tai asia toimisi niin, että se miellyttäisi minua. Tai jos joku asia särkee silmääni, mietin, miten saisin siitä visuaalisesti toimivamman ja miten sitä voisi jatkojalostaa. Ville Witka muistuttaa, että suunnittelussa asioita voi myös yhdistää. Jo kerran keksityn toimivan idean voi päivittää. Näin syntyi esimerkiksi Linnatuli-

takka: Double-V. Vanha kunnon pönttöuuni sai uuden rosteripinnoitteen holkin muodossa. Syntyi yksinkertainen ja näyttävä kokonaisuus. Siinä kulminoituivat suunnittelijan perusarvot eli visuaalisuus, käytännöllisyys ja tekninen toimivuus niukoilla elementeillä. – Less is more, Witka kiteyttää. Hän kuitenkin korostaa, että ideasta valmiiksi tuotteeksi on pitkä matka. Pelkkä idea ei riitä, sillä 90 prosenttia hyvistäkään ideoista ei koskaan tuotteistu.

¼¼Täydellinen on toki kaunista, puutteellinen kauneus on kiehtovampaa. Kun joku rikkoo harmonian, syntyy jännite, pohdiskelee Witka.

YRITTÄJÄ 5/2011

Guggenheim-museot ovat kuin McDonald´seja. Parempaan wow-arkkitehtuuriin pystyttäisiin suomalaisvoimin. Tuotteistaminen – Muotoilu ei ole yksinomaan muotoilua tai teollista suunnittelua. Se ei tarkoita vain tuotteen tai logon suunnittelua. Se on paljon enemmän. Toki se lähtee tuotteen suunnittelusta ja visuaalisen ilmeen löytämisestä, mutta se pitää sisällään koko prosessin muotoilusta jakelustrategiaan asti ja sisältää myös markkinoinnin. Kyse on brändäyksestä, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin. Hän huomauttaa, että siinä pitää yhdistyä myös onnistunut tekninen tuotekehitys ja järkevät kustannukset. Tämän lisäksi tarvitaan yritys, jonka tuotevalikoimiin tuote soveltuu ja tar¾¾– Kahvittelen mieluusti hyvässä seurassa, sanoo Witka ja viittaa Eckhart Tollen kirjaan Tie henkiseen heräämiseen.

YRITTÄJÄ 5/2011

peeksi suuri potentiaalinen kohderyhmä, ellei tuote sitten toimi yrityksen brändin ja imagon tukijana. Tuotesuunnittelun alkumetreillä on tärkeää löytää asiakas, joka uskoo ideaan. – Itse olen varsin spontaani ihminen. Jos bongaan tv:ssä joitain työhöni liittyviä ideoita, saatan tarttua luuriin välittömästi ja esitellä näkemykseni kyseiselle taholle. Joskus toimintani johtaa yhteistyöhön, joskus ei. Jos ampuu sata haulia ilmaan, niin ainakin yksi tipu tippuu syliin, kuvaa Witka asiakashankintaansa. Olisi hienoa, jos yrityksissä olisi enemmän rohkeutta perinteisen ajattelumallin murtamiseen. Monesti neuvottelupöydässä törmäävät insinöörin ja taiteilijan näkemykset. Menestyvä yritys tarvitsee luovuutta ja luovia ratkaisuja muuhunkin kuin muotoiluun ja tuotesuunnitteluun. Se tarvitsee sitä esimerkiksi markkinointiin. Näin vanha tuote-

ryhmä voi löytää uusia kohderyhmiä. – Kun sain toimeksiannon suunnitella modernin pianon, ehdotin lähestymiskulmaksi jakelukanavan uudistamista. Suunnitellaan vaikka ”Ikeapiano”, sanoo ihminen, joka on myös kosketinsoittamisen ammattilainen.

Rusinat pullasta Hyvät verkostot ovat kaiken A ja O yhdenmiehen suunnittelutoimistolle. Niiden luomisessa tietenkin auttaa sosiaalinen luonne ja se, ettei polta siltoja takanaan. Witkan monipuolinen työura on kieltämättä auttanut verkostojen luomisessa. Aiemmin luodut suhteet osaajiin ja mediaan ovat aktiivisessa käytössä Witkan toimistossa – Kun toimeksiantaja palkkaa verkostoituneen suunnittelijan, hän saa käyttöönsä alan parhaat ammattilaiset ja

»»Viisi asiaa, jotka kuuluvat Witkan elämään: luonto, musiikki, auto, aurinkolasit, tuli.

Salon nuorin yrittäjä

heidän parhaan työvaiheensa eli mania-vaiheen. Näin depressio ei mene ostajan piikkiin – siis vain rusinat pullasta, vitsailee suunnittelija. Hän kiteyttää, että keskisuurenkaan yrityksen ei kannata ottaa palkkalistoilleen kaikkia tarvitsemiaan ammattilaisia, koska projektikohtainen palkkaus on kustannustehokkaampaa. Omasta kokemuksestaan hän kertoo, että innovatiiviselle ihmiselle sopii hyvin projektiluonteinen työ. Tosin parhaimmillaan projekteista tulee ketju ja pysyvä asiakassuhde. Witka Kertoo verkostoesimerkin suunnittelusta markkinointiprosessiin asti. – Kun suunnittelin kuopiolaiselle Peura-taloille Poolhouse-talomallistoa, ihmiset olivat eri puolilla Suomea. Valokuvaus hoitui Turusta käsin, copy istui Helsingissä, AD työskenteli omassa yrityksessään Rovaniemellä, 3D mallintaja Kuopiossa ja graafikko toimi Salosta käsin. Minä työskentelin puolestani Meri-Teijossa.

Hektisyys ja henkisyys – Nykyliike-elämä on hektistä ja vaatii nopeita ratkaisuja, tämä korostuu

etenkin Helsingissä, sanoo Witka katsellessaan Pohjois-Esplanadin väen paljoutta. Hän jatkaa, että moni asia on muuttunut bisneksessä. Enää pelkkä ekologisuus ei puhuttele nykykuluttajaa, se on itsestäänselvyys. Vihreä lanka -ajatus on pidemmälle vietyä. Se tarkoittaa, että koko prosessi toimii vihrein arvoin suunnittelijan pöydältä asiakkaan kotiin. Witka sanoo, että luovan ihmisen korvien välissä on käyttöpääoma, jolle pitää antaa polttoainetta. – Vuosi sitten tajusin, ettei alkoholi ole rentoutuskeino työuupumukseen. Nykyisin stimulanttina toimii luonto. Itsestään täytyy pitää huolta. Luominen on toisinaan henkisesti rankkaa, koska vähintään toinen aivopuolisko työskentelee jatkuvasti. Tämä kulminoituu etenkin silloin, kun joutuu joskus väkisin vääntämään. – Olisi osattava myös luovuttaa ajoissa. Onhan juhlistakin lähdettävä silloin, kun siellä vielä on hauskaa. – Olen riskinottaja, en peluri. Vasta yli 40-vuotiaana pitkäjänteisyys on kasvanut. On tullut myös nöyryyttä. En odota elämältä enää mahdottomia. Sillä kaikkihan on nyt ja tässä: päivä kerrallaan. //

Witka oli aikoinaan Salon nuorin yrittäjä. Hänellä oli jo 17-vuotiaana oma jäätelökioski. Alkujaan Witka ei ollut suunnittelija, vaan hän ansaitsi elantonsa musiikilla – ensin muusikkona ja säveltäjänä, sittemmin tuottajana. Lahjakkaan ihmisen on vaikea pysyä lestissään, ja veri veti Witkaa myös elokuva-alalle 90-luvulla. Hän toimi muun muassa Aleksi Mäke län elokuvan Romanovin kivet tuotantopäällikkönä ja teki yhteistyötä myös Kaurismäen yhtiön kanssa. Suunnittelu vei miehen lopullisesti mennessään 2000-luvun alussa, jolloin hän urakoi serkkupoikansa kanssa erikoissisustuksia laivateollisuudelle. Suunnittelijan ura jatkui Savcorilla tuoteryhmäjohtajana, suunnittelijapiireissä hänet tunnetaan printtikaakelien kehittäjänä. Sittemmin hän on suunnitellut miltei kaikkea mahdollista julkisista tiloista yksittäisiin esineisiin. Mukaan mahtuu takkoja, taloja ja huonekaluja. Pyydettäessä hän ryhtyy pohtimaan, mistä on tullut eväät rohkeaan ammatilliseen toteuttamiseen. – Isoisän merkitys on ollut suuri. Hän oli ennakkoluuloton diplomi-insinööri, joka rakennutti 1960-luvulla pyöreän sementtikattoisen talon kodikseen. Hän oli myös innovaattori, joka valmistutti Suomen ensimmäisiä kierrätystuotteita, vanhoista autonrenkaista tehtyjä kynnysmattoja.

YRITTÄJÄ 5/2011

“Ameriikassa on tullu sen verta paljon kauppaa teheryksi, jotta osaa arvostaa sujuvaa pankki- ja vakuutuspalvelua. Yrittäjä ei tartte jonotusmusiikkia vaan oman henkilökohtaasen pankki- ja vakuutusammattilaisen. Siirsin pari vuotta sitten kerralla tilit Säästöpankkiin ja vakuutukset lähivakuutukseen, eikä oo karuttanu.”

JAri MÄKi, YrittÄJÄ, JAri MÄKi oY, KoSKENKorvA

tYYtYvÄiNEN ASiAKAS oN MEillE pArAS KiitoS! Me Lähivakuutuksessa ja Säästöpankissa teemme kaikkemme, jotta sinäkin voisit hymyillä yhtä leveästi kuin Jari. Tarjoamme sinulle kaikki yrityksesi vakuutus- ja pankkipalvelut vaivattomasti. Tervetuloa asiakkaaksemme. Katsotaan, kuinka leveästi saamme sinut hymyilemään!

www.saastopankki.fi

YRITTÄJÄ 5/2011

www.lahivakuutus.fi

ENEMMÄN YHDESSÄ

MARKKINOINTI & MYYNTI » Edullisia ideoita messuille

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Markku Ojala

Halpaa

& houkuttelevaa

1 2 3

Epävarma taloudellinen tilanne näkyy myös messuosaston suunnittelussa. Kuinka saada hyvää halvalla, kun rahaa messuosaston suunnitteluun on käytettävissä aiempaa vähemmän? Hieno messuosasto ei välttämättä ole kallis, sillä osaston houkuttelevuutta voi lisätä edullisin keinoin.

Avoimuus lisää houkuttelevuutta. Tuotteet pääsevät hyvin esille, kun raivaat ylimääräiset esteet pois. Karsi siis seinien määrä minimiin, näin saat kävijän katseen tarttumaan mielenkiintoiseen.

Jokaiselle jotakin. Suunnittele messuosasto kaikelle kansalle. Muista, että messuilla on mukana laaja skaala tuotteita ja merkkejä, eikä osasto saa olla liian mahtipontinen.

Ulkopuolinen suunnittelija. Ulkopuolisen suunnittelijan palkkaaminen voi tuntua kalliilta, mutta se saattaa kannattaa. Suunnittelija tietää, miten tuotteet saa näyttävästi esille. Ja muista, suunnittelijan kanssa pysyt halutussa budjetissa, eikä yllättäviä menoja ilmaannu.

YRITTÄJÄ 5/2011

YHTEISKUNTA » Kuntaliitokset puhuttavat

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Juha Sarkkinen

Osaaminen paranee kuntakoon

kasvaessa

Oululainen Kymppi-Eristys Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koskelainen pitää hallituksen kuntauudistuslinjauksia järkevinä. Hänen mielestään kuntien kokoa on syytä kasvattaa, jotta kunnissa päästään parempaan osaamiseen ja terveempään taloudenhoitoon. Johanna Koskelainen kannattaa myös siirtymistä pormestarien johtamiin kuntiin.

YRITTÄJÄ 5/2011

23 ¾¾Palvelut halutaan turvata tasapuolisesti myös uudessa Oulussa.

Kuntaliitokset

myllertävät ihmisten ajatuksissa kunta- ja hallintoministeri Hanna Virkkusen määrätietoisen toiminnan vuoksi. Hallitus haluaa luoda kuntauudistuksin vahvoja peruskuntia, jotka muodostuvat työssäkäyntialueista. Toimitusjohtaja Johanna Koskelainen on yritysjohtajana tyytyväinen hallituksen linjauksiin. – Olen hallituksen kanssa samoilla linjoilla. Tervettä kuntarakennetta ei saada aikaan ilman mää-

rätietoista etenemistä, Johanna Koskelainen arvioi. Yritysten näkökulmasta nykyistä suuremmat kunnat voivat avata uusia ja laajempia markkinamahdollisuuksia. Yleensä yritykset haluavat tehdä melko pitkiä sopimuksia kuntien kanssa, jotta suunnittelua ja taloudellisuutta voidaan molemmin puolin parantaa. – Uskon, että kuntien osto-osaaminen paranee kuntakoon kasvun myötä, sillä suuremmissa yksiköissä

Uusi Oulu

• Oulusta yli 200 000 asukkaan kaupunki. • Oulussa asuu vuoden 2013 kuntaliitosten jälkeen yli 200 000 asukasta. • Uuden Oulun muodostavat Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii.

YRITTÄJÄ 5/2011

Liitoksilla sykettä kuntiin Oulussa viiden kunnan liitoksella tähdätään vahvaan elinkeinorakenteeseen vuonna 2020, jolloin kuntalaisille on tarkoitus turvata kaikki tarvittavat palvelut tehokkaasti. Vuoden alusta lähtien kaikki viisi kuntaa ovat rakentaneet yhdessä Oulun tulevaa elinkeinopolitiikkaa. Kaupunginjohtaja Matti Pennasen mielestä työn tavoitteena on varmistaa alueen elinvoimaisuus kehittämällä yritysten toiminta-alusta vahvaksi.

Terveyskioskeista ensiapua Tavallinen kuntalainen huomaa kuntakoon kasvun terveyspalveluiden kehittymisenä. Perusterveydenhoitoa parannetaan niin, että rahat riittävät vaikka hoidot monimutkaistuvat. – Tulevaisuudessa parin ihmisen terveysasemien on vaikea toimia, koska niiden

on yleensä ammattitaitoisempia työntekijöitä erityisesti hankintapuolella. Pienessä piirissä hoidetut hankintasopimukset koituvat monessa tapauksessa normaalisti kilpailutuksissa menestyvien yritysten tappioksi, koska pienillä paikkakunnilla vedetään helposti kotiin päin, Koskelainen arvioi.

Osaaminen kehittyy Kuntien kokonaislukumäärällä ei ole suurta merkitystä kuntarakennekeskustelussa. On helppo sanoa, että Suomessa tarvitaan nykyistä vähemmän kuntia, mutta määrä ei ole tärkeä. Sen sijaan tulevien kuntien koolla on suuri merkitys. Johanna Koskelaisen mie-

osaamispohja on kapea, Pennanen tiivistää. Oulu panostaa monipuolisiin, nykyistä suurempiin terveyskeskuksiin ja uusiin pieniin terveyskioskeihin. – Kauppakeskuksien kioskipisteissä voidaan mitata esimerkiksi verenpaine tai laittaa laastari, joten terveyskeskuskäynnit vähenevät, Matti Pennanen esittelee uutta yritysten tuottamaan palvelumuotoa. Tavoitteena on terveyskeskusten vahvistuminen ja lähipalvelujen paraneminen. – Oulu on nuorten kaupunki, sillä keskiikä on noin 35 vuotta, joten voimme tarjota yritykselle osaavaa, nuorta työvoimaa. Kaupunginjohtaja Matti Pennasen mielestä kuntakeskustelussa värähtelee historian lehtien havina, vaikka tavoitteena on Suomen tulevaisuuden turvaaminen. Kuntien resurssit riittävät, kun toiminnat organisoidaan uudelleen kymmenen vuoden kuluessa.

lestä oikein mitoitetut kunnat takaavat paremman osaamisen tason, koska suuret kunnat pystyvät palkkaamaan huippuosaajia töihin. – Organisaatiot nykyaikaistuvat, jolloin parhaiden tekijöiden pitää hakeutua parhaille paikoille. Nykyisin parhaat osaajat eivät hakeudu kuntien virkoihin niiden poliittisen luonteen vuoksi vaan menevät yrityksiin. Kunnissa yksi tärkeä kehittämisen kohde on hankintojen kilpailutus ja osto-osaaminen. Niin kauan kuin julkis hallinto ei hallitse osto-osaamista, yrityksille tärkeä ulkoistaminen ei lähde liikkeelle eikä se nouse terveelle pohjalle. Pelkkä hintakilpailu on liian yksioikoista, sillä laatukilpailu on tärkeää.

Nykyisin parhaat osaajat eivät hakeudu kuntien virkojen niiden poliittisuuden vuoksi, vaan menevät yrityksiin. YRITTÄJÄ 5/2011

Eristyksiä teollisuudelle »»Teollisuuden eristykset tehdään valmiiksi omissa tuotantolaitoksissa ja asennetaan paikoilleen sijoituspaikoissa.

Kymppi-Eristys Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koskelainen tunnetaan Oulussa yritysjohtajana ja kunnallispoliitikkona. Hän istuu kaupunginvaltuustossa toista kautta. Urakointiyrityksen palveluja ovat teollisuuseristykset prosessi teollisuudelle. Kymppi-Eristys Oy:ssä työskentelee runsaat 150 henkilöä, ja urakoita on eri puolilla maailmaa. Suomessa eteläisin toimipiste on Porvoossa ja pohjoisin Keminmaalla.

YRITTÄJÄ 5/2011

Vahvat peruskunnat tavoitteena Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Hallitus ilmoittaa toteuttavansa kuntauudistuksen, jonka pohjana on vahvoihin peruskuntiin rakentuva kuntarakenne. Se muodostuu työssäkäyntialueista, jotka pystyvät vastaamaan itse peruspalveluista. Näihin ei lasketa vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuollon palveluita. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen etenemisen tämän vuoden loppuun mennessä.

– Monet kunnat ovat olleet markkinaoikeudessa heikon hankintaosaamisen vuoksi. Siksi palvelujen ja tavaroiden ostaminen pitää tehdä niin, että yritysten tasapuolisuus varmistetaan hankintaprosessien kaikissa vaiheissa. Onnistunut ostaminen on mitä suurimmassa määrin erikoisosaamista, jota pienissä kunnissa ei useinkaan ole. Ostojen kriteerit täytyy miettiä kunnan omien tarpeiden perusteella, ja niiden tulee jo tarjousvaiheessa olla niin selkeät, että yritykset tietävät, mitä laatutasoa kunta palveluilta haluaa. Kuntakoon kasvaessa tärkeät virkapaikat alkanevat kiinnostaa myös yrityselämässä uraansa tekeviä, koska suurissa yksiköissä lähestytään liikeyritysmäistä ajattelutapaa ja taloudellisuutta. – Johtaminen ei jostain kumman syystä ole kunnissa arvossaan, sillä ihmeellisen usein kunnissa terveydenhuollon johtajaksi halutaan lääkäri, vaikka tehtävään tarvittaisiin ammattijohtaja. Suurempi kuntakoko tuo Johanna Koskelaisen mielestä säästöjä erityisesti tekni-

sessä toimessa, opetuksessa ja terveydenhoidossa. Kuntarajat hankaloittavat myös esimerkiksi koulujen, lastentarhojen ja terveyskeskusten palveluverkkojen suunnittelua

Uudenlainen ajattelu tuo säästöjä Investointien järkevöittäminen on Johanna Koskelaisen mielestä helpompaa talousalueiden pohjalta muodostetuissa suurkunnissa. Nyt kuntarajat häiritsevät yrittäjän mielestä yllättävän paljon tärkeitä investointeja. – Toivottavasti suuruusluokat ja oman edun haitallisuus ryhdytään ymmärtämään kunnissa nykyistä paremmin myös euroina. Nyt kuntien luottamustehtävissä on paljon henkilöitä, jotka saavat leipänsä oman kunnan kassasta. He eivät mieti välttämättä kunnan tehokkuutta, vaan haluavat turvata ensisijaisesti oman palkansaantinsa, Koskelainen selventää.

TEKSTI Anssi Kujala, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

Yritykset turvaavat kuntien elinvoiman Oulun seudun monikuntaliitos

hakee vertaistaan, sillä uudesta kaupungista tulee asukasluvultaan maan 5. suurin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana muissakin maakunnissa on keskuskaupungin ympärille syntynyt suurempia yksiköitä. Näin esimerkiksi Joensuussa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Rovaniemellä. Jossakin taas yskii. Varsinais-Suomessa Salon seudun jo toteutunut kuntaliitos oli merkittävä ponnistus, mutta Turku ja sen ympäristökunnat eivät tunnu löytävän yhteistä näkemystä. Nämä liitokset ovat lopulta tapahtuneet ilman pakkoa, mutta porkkanaa on toki tarvittu. Julkisen keskustelun perusteella nykyhallituksen käynnistämä kuntauudistus tarjoaisi vähän enemmän pakkoa, eikä ainakaan yhdistymisavustuksille ole luvassa jatkoa. Kuntauudistuksella on todella mer-

kittävät vaikutukset suomalaisten pkyrityksien kannalta. Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin. Toisaalta mikään kunta ei ole elinvoimainen ilman yrityksiä. Joskus hämmästelen, ettei kunnissa ymmärretä perusasioita. Esimerkiksi sitä, että yritykset tuottavat henkilöstönsä kautta pääosan kunnallisverosta, synnyttävät uusia työpaikkoja ja luovat mielikuvan elinvoimaisesta kunnasta. Yritykset myös tuottavat entistä enemmän palveluita kuntalaisille. Jokaisen kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset ja toimintatavat ovat osin jo muuttuneet, mutta nyt muutos kiihtynee. Lähivuosina tarvitaan hyviä ideoita ja sovelluksia siitä, millaista kunnan elinkeinopolitiikka tulevaisuudessa on. On oikeutettua odottaa, että kunnan toiminta elinkeinoelämän suuntaan

aktivoituu. Mutta odottaminen ei riitä, vaan yrityspäättäjien on valvottava etujaan. Esimerkiksi suuremmat hankintayksiköt ja hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin – varsinkin kun samaan aikaan hallitusohjelman mukaan aiotaan nostaa ns. kynnysarvoja. Myös pk-yritysten palvelu perinteisen elinkeinopolitiikan kysymyksissä voi heikentyä, sillä kuntakoon kasvaessa myös pk-yrittäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet karkaavat hieman kauemmas siitä tutusta kunnanjohtajasta. Yrittäjäjärjestö on jo pitkään tarjonnut kunnille elinkeinostrategioita ja päätöksien yritysvaikutuksien arviointimenettelyä. Kuntauudistuksen yhteydessä on syytä varmistaa, että elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa.

Koskelainen sanoo, että yrittäjä ei koskaan halua rakentaa esimerkiksi lastentarhaa parin kolmen vuoden hankintasopimuksen perusteella. Investointipäätöksillä pitää olla aina terve pohja, on kyse sitten kunnan tai yksityisen yrityksen investoinneista. Valitettavasti kuntaliitoksissa muodostuu myös päällekkäisyyksiä ja lisäkustannuksia, joista päästään vasta vuosien kuluessa eroon. – Harvoin kuntaliitoksissa tehdään samanlaisia virtaviivaistuksia kuin yritysfuusioissa.

Kaupunginjohtaja vai pormestari? Kuntarakenteita muutettaessa Johanna Koskelaisen mielestä on syytä muuttaa myös kunnanjohtajien valintatapa. – Olen pormestarin kannalla, sillä isoissa kaupungeissa kaupunginjohtajan vakanssi on aina poliittinen mandaattipaikka. Omalla tavallaan kaupunginjohtajat ovat jo nyt määräaikaisia pormestareita ilman pormestarin titteliä. Kaupunginjohtaja vaihtuisi pormestarimallissa luontevasti vaalien tuloksen mukaan. //

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Tarvitsemme Suomen, joka kannustaa työllistämään. Jokainen työpaikka on erilainen. Yhdessä löydämme parhaan tavan palvella asiakkaitamme ja kehittää omaa ammattitaitoamme. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempia olemme. Suosittelen jäsenyyttä myös sinulle. Liikunta-alan yrittäjä Teresa De Rita-Cavlek, Move Wellness & Dance Center, Espoo, Kauniainen

KOLUMNI

Maksava asiakas Ennen kansantaloustieteessä opetettiin, että viime kädessä ihmiset, kulut-

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

tajat, määräävät ostovoimallaan taloudesta. Mutta suuri ja kasvava osa yrityksistä toimii Business to Business ja myy tuotantohyödykkeitä. Kun nörttitalo myy tietojärjestelmän yritykseen, siinä saattaa olla loppuasiakkaiden palveluun ja hallinnointiin liittyviä osia, tai sitten ei. Kun työstökonetta myydään puusepäntehtaalle ja keskustellaan tuotantotekniikasta, mielessä saattaa käydä loppuasiakas, joka ostaa designjakkaran kotiinsa. Tavaroiden teollisuudessa ja kaupassa on väkeä kiinteissä työsuhteissa. Myyjät ovat pieni osa organisaatioista. Mutta mitä abstraktimman tason tuotannosta on kysymys, sitä enemmän myös työpaikat ja loppuasiakkaat ovat abstraktioita. IT tuhoaa suorittavat toimistotyöt ja hallinnolliset tehtävät. Kirjanpito on ulkoistettu. Jäljelle jää vain johtajia ja duunareita, ja duunareista valtaosa on myyjiä provisiopalKerran oli utopia, että kalla. Myyjien ponnistuksista pääosa kohdistuu firmoihin, koneet tekevät työt ja joille myydään firmojen elämää helpottavia asioita, joilla vähennetään työvoiman tarvetta. Pääomien tuotto ei ole ihmiset ovat vapaita. kuitenkaan noussut automaation mukana. Miksi? Työttömyys pysyy suhdanteista riippumatta korkeana, vaikka töistä on poistunut suuria ikäluokkia ja tilalle tullut pieniä. Ostokykyisten kuluttajien määrä vähenee. Kun markkinoilta poistuu vauras eläkeläispolvi ja tilalle tulee pienillä eläkkeillä sinnittelevä entinen prekariaatti, mitä ne ostavat? Asiantuntijat kertovat, että tulevaisuudessa ja jo nyt on töitä vain ”huippuosaajille” ja muiden työt on robotisoitu. Tämä tietää kulutuskysynnän laskua monilla aloilla sekä keskustelua siitä, pitääkö tarpeettomille ihmisille silti maksaa syöpä- ja mielialalääkkeet. Menestyjien ja luuserien välinen kuilu kasvaa, ja yhteiskuntarauhan rakoillessa lisääntyy valvonta. Ihminen joka ei voi maksaa asuntoa, ei voi ostaa designjakkaraa. Pakkoyrittäjyys lisääntyy, ja siihen on pian otettava kantaa myös järjestötasolla. Yrittäjäkuntakin polarisoituu. Kerran oli utopia, että koneet tekevät työt ja ihmiset ovat vapaita. Mutta tuotannon hedelmien jakaminen on vaikeaa. Poistuvien palkkakulujen muuttumista veroiksi ja julkisen sektorin työksi emme salli, me yrittäjät. Työvoiman jatkuva karsinta harventaa loppuasiakkaita. Mistä sitten saadaan tuottoa? Kun valtioilta loppuvat veronmaksukykyiset asukasmassat, julkisen velan hoitoon ei ole muuta tietä kuin inflaatio, kuten suurten sotien jälkeen. Sen jälkeen sitten katsotaan kumpi on tärkeämpi, reaalitalous vai mielikuvatalous. Henry Ford sanoi: Meidän duunarin pitää saada sellainen liksa, että hän voi elättää perheen ja ostaa auton ja hänellä on aikaa ja voimia viedä perheensä sunnuntaisin ajelulle Fordillaan. Sen ajan tuotantorakenteisiin ei tietenkään ole paluuta, mutta ei siitäkään hyvää tule, että loisiva mielikuvatalous on kaikki ja oikea elämä ei ole mitään. Onko meillä enää ylipäänsä mitään näkemystä yhteiskunnasta ja taloudesta siinä? Onko meillä enää mitään kattavia arvoja? Mitä me tahdomme? //

YRITTÄJÄ 5/2011

YRITTÄJÄT » Hampurilaiskeisarin uudet suunnitelmat

Naantalin nakkikioskilta

Turun paraatipaikalle

Hesburgerin Heikki Salmela ei ole harmaa eminenssi, ainakaan kotikaupungissaan Turussa. Millainen mies tämä menestynyt yrittäjä on ja mikä kiinnostaa häntä tällä hetkellä eniten?

YRITTÄJÄ 5/2011

Aurajoki on Turun sielu. Sen

rannoille Suomen entinen pääkaupunki levittäytyy kauniin arvokkaasti. Joen partaalla paraatipaikalla on kuulu Marina Palace, nyttemmin Radisson Sassina tunnettu hotelli. Marina Palace on aina ollut niin sanotun paremman väen paikka. Sen joenpuoleisella terassilla istuskellessa voi harjoittaa elegantisti ihmisbonga-

usta. Näkymät ovat mainiot katutasosta, mutta talon katolta ne vasta hulppeat ovatkin. Täällä on Hesburgerin omistajan Heikki Salmelan koti. Salmela osti perheineen joitakin vuosia sitten Marina Palacen kiinteistön ja asettui taloksi. Hän muutti vaimonsa Kirstin kanssa kiinteistön kattohuoneistoon. Samassa rakennuskompleksissa on myös Salmela-yhtiöiden neuvottelutilat.

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

»»Hesen Heikki Salmela on nykyisin Turun kaupungin yritysmannekiini.

Naapurikortteliin, joen rannan viereiselle tontille rakentuu parasta aikaa moderni Salmela-yhtiöiden uusi pääkonttori.

Vallan kahvassa – Aloitimme Kirsti-vaimon kanssa tämän yrittäjyyden Naantalin nakkikioskilta. Kun yhtiö suureni, emme saaneet edes tonttia liiketoimillemme Turusta, joten lähdimme Kaarinaan, jossa meillä on edelleen tuotantolaitos. Lapsetkin on kasvatettu nakkilaatikoiden päällä myyntikojun takahuoneessa, kertoilee letkeä Salmela. Sittemmin asiat ovat muuttunet. Nykyisin miltei koko Turun kaupunki syö Salmelan kädestä. Hän on kotikaupunkinsa menestynyt yritysmannekiini. Tätä nykyä Turun oma poika saa tehdä melkein mitä vain kotimaisemissaan.

Suomen vanhimmasta kaupungista puhuttaessa ei voi välttyä aiheelta ”Turun tauti”, joka tarkoittaa vanhojen arvorakennusten romuttamista. Salmelan kohdalla tämä tauti on kääntynyt päinvastaiseksi. Ei tarvitse kuin katsoa uutta yhtiön päärakennuksen julkisivua Aurajoen rannalla. Kuvaavaa on, että Marina Palacen edessä kadulla on suurikokoinen lasikuituhylje markkinoimassa puhdasta vettä. Aurajoessa köllöttää Salmelan uusin innostus: patentoitu vedenpuhdistamo Clewer. Se on tällä hetkellä Salmelan sydänkäpy, joka kahmaisee suuren osan hänen päivistään. – Maailmassa on huutava pula puhtaasta vedestä. Loistavan ja yksinkertaisen innovaation avulla pystymme puhdistamaan vettä biomekaanisesti. Laitteen vientihankkeet on jo aloitettu, selvittää Salmela silmät innosta hehkuen.

Luova ja nöyrä ADHD Sanonta ”suutari pysyköön lestissään” ei päde Salmelaan. Vaikka perusleipä Salmeloiden perheyhtiöön tuleekin edelleen hampurilaisbisneksestä Burger in ‑yhtiön kautta, Salmela-yhtiöt on suurehko konserni. Konserni pitää sisällään neljä muutakin yhtiötä: tietokonealalla toimii Pinus Oy, Bistro Oy puolestaan toimii ravintola-alan koneiden ja laitteiden alalla ja Turun AsennusTeam Oy on erikoistunut kemikaalien käsittelyjärjestelmiin. Tämän lisäksi konsernilla on mittavia maailmanparannushankkeita, kuten muun muassa Bangladeshiin koulu 500 lapselle. – Olen ADHD ja kai seinähullu. Olen aina ollut erittäin luova ja eteenpäin menevä. Innostunut kaikesta uudesta ja haluan kehittää uusia asioita ja olla niissä YRITTÄJÄ 5/2011

¼¼Heikki Salmela mainostaa, että hänellä on Hesen platinakortti, jonka on saavuttanut ostamalla talon tuotteita tiskiltä siinä missä kuka hyvänsä kadun tallaaja.

mukana. Meillä Hesessä oli aikoinaan samaan aikaan reaaliaikaiset tietokoneet kuin pankeissa. – Itsetuntoni ihmisenä ei kai ole ollut paras mahdollinen, mutta bisneksessä se on ihan kohdallaan, selvittää Salmela liikemiesominaisuuksiaan. Voisi kuvitella, että menestys ja maine olisi ylpistänyt miehen, mutta ei. Se ei Salmelan kohdalla pidä paikkaansa. – Joka aamu aloitamme nollasta. Päivässä on myytävä 100 000 hampurilaista. Se pitää nöyränä, toteaa Salmela reippaasti.

Kylläiset markkinat Hesburger on ollut haastajan asemassa pitkään ja noussut tuiki tuntemattomuudesta koko valtakunnan suurimmaksi pikaruokaketjuksi. Matkalla se on selättänyt muun muassa multikansallisen MacDonald’sin, joka on tunnettu suurista pääomistaan ja tehokkaista markkinointistrategioistaan. – Hampurilaismarkkinat ovat tänä päivänä niin kilpailtu ala Suomessa, ettei markkinoille mahdu yhtään uutta yritystä. Se olisi jo sula mahdottomuus, sillä pieni haastaja ei pysty tekemään tarpeeksi suuria ja sitä kautta edullisia ostoja, jotta liiketoiminta kannattaisi, summaa Salmela ykskantaan. 1980-luvulla tilanne pikaruokamarkkinoilla oli toinen. Salmeloiden perheyrityksellä, johon kuuluu Kirsti ja Heikki Salmelan lisäksi heidän kaksi poikaansa Kari ja Marko Salmela, on ollut onni myötä liiketoimissa. Perhe myi Hesburgerin 1988 hyvästä hinnasta talouden nousukau-

YRITTÄJÄ 5/2011

tena. Työstä uupuneet Salmelat huilivat kolme vuotta ja nauttivat vapaaherruudesta vailla taloudellisia paineita. Heikki Salmela mainostaa, että hänellä on Hesen platinakortti, jonka hän on saavuttanut ostamalla talon tuotteita tiskiltä siinä missä kuka hyvänsä kadun tallaaja. 1990-luvun alussa tuli surullisenkuuluisa lama, jolloin perhe osti edullisesti yhtiönsä takaisin. Loppu on legendaa, sillä ”Hesen välivuodet” loivat uutta näkemystä hampurilaisbisnekseen. – Totuuden nimissä täytyy myöntää, ettemme olisi ostaneet yhtiötä takaisin, jos meillä ei olisi ollut kahta poikaa. Halusimme vaimoni kanssa heille tulevaisuuden.

Yrittäjyydestä – Yrittäjyys ja perheyrittäjyys ovat erityisen tärkeitä Suomelle, sanoo Salmela painokkaasti. Hän lisää, että yrittäjyydessä on kyse tuurista ja sinnikkyydestä. Kyllähän niitä hyviä ideoita on, jotka tuntuvat hyvältä pari päivää. Niitä tulee jokaiselle eteen, mutta todellinen yrittäjyys punnitaan ongelmienratkaisutaidoilla. Ja ne ongelmat ratkeavat sinnikkyyden ansiosta. Salmela myöntää, että tämä sääntö ei päde, jos liiketoimiin on paljon pääomia hassattavaksi. Mikä saa 64-vuotiaana Salmelan edelleen heräämään kukonlaulun aikaan kirjoittelemaan ensimmäisiä sähköpostejaan ja vastaamaan taukoamatta soivaan puhelimeen? – Ei ainakaan raha. Se on tämä yrittäjyys, jota ilman ei voi elää. Ei tästä voi luopua, hehkuttaa hän. //

Suomen suurin hampurilaisketju • Hesburber kantaa Suomen hampurilais markkinoiden markkinajohtajuutta. • Burger In -yhtiöllä on noin 330–350 pikaruokaravintolaa. • Hampurilaisravintoloita on Suomen lisäksi myös Baltian maissa sekä Saksassa. • Työntekijöitä noin 5 000. • Koko Salmela-yhtiöiden liikevaihto on 300 miljoonaa euroa.

Tunti tilihommia va laskutetta i vaa työtä?

Yrittäjä, älä tuhlaa aikaasi tilitoimiston ASKAREISIIN. KOKEILE : VERTAATILITOIMISTOASI.fi Tilitoimistoissa on eroja. Kuten yrittäjissäkin. Kun tilitoimisto ymmärtää yrittäjää – ja yrittäjä tilitoimistoa – säästyy rahaa ja aikaa. Tee tilitoimistotesti ja vakuutu, miksi vaihto Talenomiin kannattaa.

YRITTÄJÄT » Hautakivialan toisinajattelija

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Kivenkovaa bisnestä

lempeästi

Hautausalalla kannuksen luonut ja hautakivisuunnitteluun siirtynyt elämäntapayrittäjä Pinja Hellman haluaa, että edesmenneen persoonallisuus saa näkyä myös kivissä. Totuttuja toimintatapoja voi kyseenalaistaa.

Pinja Hellman

esittelee iloisesti kaunispintaisia kiviä ja kertoo. kuinka niistä saadaan yksilöllisiä ja persoonaan sopivia. Kyse on hautakivistä, paikka on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva galleria. Tunnelma ei ole synkän harras, eivätkä kivet edusta perinteisiä kiviä, joita haudoilla näkee. Hellman on hautakivialan toisinajattelija. – Kyllä ihminen ansaitsee kuoltuaankin itsensä oloisen hautakiven. Eihän ihmisten elämäkään ole samannä-

YRITTÄJÄ 5/2011

köistä, miksi sitten hautakivien tulisi olla, sanoo Hellman Kauniskivi Oy:stä. Nainen on luonut näyttävän uran hautausalalla. Aluksi hän työskenteli perheyrityksessä Viitasen hautaustoimissa Tampereella hankkien alan kannukset. Määrätietoinen nuori nainen, sotilasarvoltaan upseeri, oppi nopeasti alan niin hyvin, että päätyi Hautaustoimistojen liiton hallitukseen. Hän toimi pitkään myös alan pohjoismai-

35 »»– Saimme uskomattoman hyvää palautetta hautakivi näyttelystä, joka oli tehty Vanhan kirkon puistoon keskelle Helsinkiä, sanoo Hellman.

YRITTÄJÄ 5/2011

sessa neuvottelukunnassa sekä Euroopan-järjestön hallituksessa.

Kyseenalaistaja – Olen aina ollut kyseenalaistaja enkä ole hyväksynyt tutkimatta ja pohtimatta ”näin se menee” -kertomuksia, en siis osta valmiita totuuksia. Markkinatilannetta seuraamalla ja asiakkaita kuuntelemalla pääsee mielestäni paljon pidemmälle, toteaa Hellman. Tämä filosofia näkyy hänen työssään. Hautausala on ollut perinteisesti kaavoihin kangistunutta, ja uudet raikkaat näkemykset ovat alalla harvinaisia. Hautaustoimistossa työskennellessään Hellman kuunteli tarkasti asiakkaiden kertomuksia edesmenneestä. Jos tuntui siltä, että vainaja oli oman tiensä kulkija ja eläessään epäkristillinen ihminen, hän ei suinkaan tarjonnut perinteisiä hautajaismenoja luterilaisella kaavalla. – Hautausalan vitsaus on se, että ihmiset kuvittelevat, miten asiat kuuluu tehdä. Ei ole tietoa toisenlaisista vaihtoehdoista. Koen asiakseni ammattilaisena kertoa niistä. Esimerkiksi siunaus ei aina YRITTÄJÄ 5/2011

ole pakollinen. Tai läheiset voivat aivan hyvin tehdä vainajan tuhkasta muistotimantteja. Hellman toimii samoin periaattein siirryttyään suunnittelemaan hautakiviä. – Suunnittelen vain uniikkeja hautakiviä, huolellisesti valituista kivistä. Niiden tulee kuvata vainajan persoonaa. En tee niin sanottuja matkalaukkumalleja, sanoo Hellman ammattiylpeästi. Tähän asti hän on toteuttanut 150 yksittäiskappaleena valmistettua kiveä.

Hän lisää, että kummatkin Hellmanit ovat elämäntapayrittäjiä, jotka tekevät vain inspiroivia asioita. – Sitä varten olemme luopuneet suuremmista tuloista. Olen palkannut yritykseeni assistentin hoitamaan rutiinit ja juoksevat asiat. Näin toimimalla aikaa jää tärkeimpiin asioihin, kuten asiakaspalveluun, suunnitteluun ja kivien etsintään.

Muistokiviä Ideoiden pallottelua Hellman haluaa työskennellä kotona. Hän ei näe siinä mitään älliä, että päivystäisi toimitiloissa kaupungilla. – Ei hautakiviä kuitenkaan osteta ruokatunnilla, on parempi varata aika ja keskustella asiakkaan kanssa rauhassa. Hän kertoo musiikkialalla työskentelevästä miehestään, joka on päätynyt myös työskentelemään kotona. – Keittiön pöydän ääressä on mukava lounastaa yhdessä ja pallotella ideoita, sanoo Pinja Hellman molempien aviopuolisoiden puolesta.

Muistokivien valintaan pätee sama asia kuin hautajaisten järjestelyyn: ihmiset kompastuvat kuviteltuihin esteisiin. Hyvä esimerkki ovat kivilaadut. – Haluan pitää esillä hyvin laajaa kivivalikoimaa. Osa niistä on suomalaisia, mutta mukana on myös harvinaisempia graniitteja. Ulkomaalaiset kivet ostan yksittäin kuvion ja muodon perusteella. Vihreitä ja sinisiäkin kivilaatuja on saatavana. Muistokivi saa olla kaunis. Se voi olla valoisa, kolmiulotteinen, kiinnostava ja pysähdyttävä. Hautakivi kertoo edesmenneestä.

37 »»Hellman tekee myös kivimallistoja kiviveistämöille Saksaan, Suomeen, Ruotsiin ja Puolaan.

Hautausalan vitsaus on se, että ihmiset kuvittelevat, miten asiat kuuluu tehdä. Ei ole tietoa toisenlaisista vaihtoehdoista. – Jos hän on ollut vaikkapa pitkä hoikka selkeälinjainen mies, ei mielestäni hautakiveksi sovi matala ja rosopintainen. On hyvä tietää vainajan fyysiset ja henkiset ominaisuudet. Piirrän useimmiten kolme kivimalliehdotusta. Kun vainajan persoona on kartoitettu, ryhdytään miettimään sopivaa kiveä. Kauniskivi-galleriassa on useita mallikiviä ja vielä useampia kivinäytepaloja. Seuraavaksi kivelle etsitään muoto, jos se ei löytynyt valmiina. Lopuksi kivi voidaan vielä somistaa koriste-esineellä tai lyhdyllä. Lopuksi mietitään sopiva tekstityyppi. Kiven hankinta on tärkeä osa surutyötä, muistuttaa kivisuunnittelija.

Rock´n rollia Voisi kuvitella, että hautakivisuunnittelijan työ on sisäsiistiä toimistotyötä. – Kun kiveä valmistetaan, menen

usein veistämöön työkalujeni kanssa ja tarvittaessa näytän kädestä pitäen, kuinka tietynlainen jälki saadaan aikaiseksi. Hellmanin työ pitää sisällään myös paljon työmatkoja. – Haluan tehdä henkilökohtaisesti kivien asennukset ympäri Suomea. Ne tehdään kolmesti vuodessa: touko-, elo- ja lokakuussa. Silloin kierrän hautausmaita tukka putkella ja korkokengät ovat jääneet kotiin. Siinä on rock’n rollia. Työmatkan eivät rajoitu vain hautausmaille, sillä yhteistyökumppanikiviveistämöitä- ja valimoita on Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Vaikka kivilaadut tulevat ympäri maailmaa, kaikki hankinnat tehdään Euroopasta.

Rohkeasti framille Hautausmaat ovat varsin tarkkoja siitä, millaisia kiviä niiden mailla saa olla.

Hellman kertoo, että joskus on ollut aikamoista vääntöä, mutta se ei sitkeää naista pelota. – Aina on päästy yhteisymmärrykseen keskustelemalla, tarvittaessa seurakuntaneuvoston kanssa. Hellmanin innovatiivisuudesta ja peräänantamattomuudesta kertoo Vanhan kirkkopuiston hautakivinäyttely vuonna 2010, jolloin esillä oli tavanomaisuudesta poikkeavia hautakiviä kaiken kansan nähtävänä keskellä Helsinkiä. – Kirjasimme kommentit ylös, ja ne olivat pelkästään positiivisia. Pohtiessaan työtään Hellman muistaa mainita, ettei hänellä ole pohjoismaissa kilpailijaa, vapaata kivisuunnittelijaa, joka ei ole sidoksissa kiviveistämöihin tai valmistajiin. – Toivotan kyllä kilpailijat tervetulleiksi, olisi mukava tehdä yhteistyötä. Haastattelun lopuksi onnellinen yrittäjä toteaa: – Olen räätälöinyt itselleni ihannetyön. // YRITTÄJÄ 5/2011

TEEMA » Juttua selittävä kuvaus

YRITTÄJÄ 5/2011

LIIKEIDEA » Alpakkaterapia auttaa alakuloon

TEKSTI JA KUVAT Anssi Paloposki

Hyvän mielen

lähettiläät

Onko se laama? Voiko sitä koskea? Sylkeekö se? Sympaattiset eläimet herättävät kysymyksiä, kun Tarja ja Kari Jokisen terapia-alpakat astelevat taloon työkeikalle.

Kun Tarja Jokinen

tapasi Morrisonin ensimmäistä kertaa maaseutumessuilla, se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Jokinen oli jo vuosia haaveillut omasta alpakasta, ja siinä tuo vaalea vasa nyt oli. Elettiin vuotta 2007, eikä Tarja ja Kari Jokisella silloin ollut vielä sopivaa tilaa alpakoiden pitämiseen. – Morrison tuli myyntiin nettiin, ja kävin joka päivä sitä kuolaamassa. Sitten yhtäkkiä se lähti pois netistä ja ajattelin, että nyt se on myyty, Tarja kertaa. Seuraavana kesänä Jokiset menivät käymään hat-

tulalaisella alpakkatilalla. Silloin pariskunnan ja Morrisonin tiet kohtasivat uudelleen. Eläin oli edelleen tilalla, sillä sopivaa ostajaa ei ollut löytynyt. Omistaja oli tarkka siitä, että Morrison myytäisiin terapiaeläimeksi. Alpakoita käytetäänkin sekä villantuotantoon että terapiaeläiminä. Palvelutalossa Hyvinkäällä työskentelevän ja omaa hyvinvointiliikettä pyörittävän Tarja Jokisen ei tarvinnut enää miettiä: pariskunta ostaisi Morrisonin. Enää tarvittaisiin vain sopiva maatila ja pari muuta alpakkaa.

»» Kari ja Tarja Jokinen löysivät unelmiensa maatilan Mäntsälästä. Tilalle mahtuu alpakoiden lisäksi monenlaisia eläimiä, kuten sinisiä munia munivia kanoja.

»»Kotokartanon vanhainkodissa Mäntsälässä asustava Helvi Linnamäki innostui halaamaan Patua.

YRITTÄJÄ 5/2011

Laumaeläimenä alpakkaa ei voida pitää yksin vaan se tarvitsee ympärilleen vähintään kaksi muuta lajitoveria. Lopulta löydettiin ruskea Brunita sekä Sveitsistä asti tuotu Sarda, ja Jokisen alpakkatrio oli valmis.

Hyvää mieltä levittämässä Syksyllä 2011 Jokisten tallista kuuluu alpakoiden tyytyväisiä ynähdyksiä. Mäntsälästä on pitkän etsinnän jälkeen löytynyt ihanteellinen maatila, jonka tallirakennuksessa on tilaa alpakoille. Omissa pilttuissaan ovat tytöt Brunita ja Sarda sekä elokuun lopulla syntynyt vasa nimeltä HyvänMielen Bambina. Toisella puolella karsinaa ovat pojat, laumanjohtaja Morrison, HyvänMielen Sanchez eli Santtu sekä ruskea HyvänMielen Bastos. Jokisten alpakoiden tehtävänä on jakaa ihmisille hyvää mieltä. Eläimet ovat ihastuttaneet aina vanhainkotikäynneistä syntymäpäiväjuhliin ja markkinatapahtumiin. Myös autistiset lapset ja mielenterveyskuntoutujat saavat iloa alpakoista.

Rakkautta, ei rikkautta Halpaa lystiä alpakoiden omistaminen ei ole. Yhden alpakan hinta pyörii 4 000– 10 000 euron paikkeilla. Jokiset myöntä-

Jos alkaa tätä pyörittää, niin ei tässä miljonääriksi pääse. Tarja Jokinen vät, että rikastumaan ei alpakkabisneksellä hevillä pääse. – Kun ollaan näin alussa, niin miinuksella tosiaankin ollaan. Jos alkaa tätä pyörittää, niin ei tässä miljonääriksi pääse, mutta ei ole tarkoituskaan. Tämä on sellaista työtä, mitä tykkää tehdä, Tarja sanoo. HyvänMielen Alpakat -nimen alla yritystä pyörittävä pariskunta koki viime kesänä myös ikävän tapauksen, kun Sardan ruskea vasa löytyi kuolleena navetasta. Menetys oli kaiken muun surun lisäksi myös taloudellisesti kova isku.

Vapaa-aika on kortilla Alpakkayrittäjiä on maassa muutamia, mutta varsinaisia kilpailijoita Mäntsälän alueella ei ole. Tällä hetkellä Suomessa on noin 350 alpakkaa, mutta vain osaa niistä käytetään terapiaeläiminä. Jokisten alpakat ovat kuluneen vuoden aikana kiertäneet parissakymmenessä tapahtumassa ihmisiä ihastuttamassa. Yhden keikan hinta pyörii 50 euron tuntiliksan ja polttoainekustannusten tuntumassa.

Jokisten tilalla on alpakoiden lisäksi myös koiria, kissoja, kanoja, kilpikonna sekä afrikkalaiset kääpiökilit Onni ja Enni. Pariskunta vakuuttaa, että vapaaajalle ei tarvitse paljon ohjelmistoa kehittää. – Tällä hetkellä menee aika niin hyvin, ettei paljon tarvitse telkkaria katsoa, Kari hymyilee tyytyväisenä.

”Varokaa, ne sylkee!” Eksoottinen alpakka herättää suomalaisissa yhä ihmetystä. Moni ei tunnista eläintä ollenkaan tai luulee sen olevan laama. Vakuutusyhtiöltäkään ei meinannut irrota vakuutusta, kun virkailija ei millään tahtonut käsittää, mikä eläin on kyseessä. Lopulta löytyi vakuutusyhtiö, joka suostui vakuuttamaan eläimet. Tiukassa on myös käsitys siitä, että sylkeviä alpakoita täytyy varoa. Äidit ja isät selittävät lapsilleen, että älkää menkö lähelle, ne sylkevät. Tosiasiassa nämä eivät sylje muuten kuin jos ihminen on niille paha tai niille tulee keskenään riitaa vaikka ruokakupista, Tarja Jokinen selittää. //

Mikä ihmeen alpakka? • Alpakka on eteläamerikkalainen kamelieläin, joka on sukua guanakalle, vikunjalle ja laamalle. • Ensimmäiset alpakat tuotiin Suomeen vuonna 2002. • Täysikasvuinen alpakka painaa noin 50–80 kiloa, ja sen säkäkorkeus on 80–100 senttimetriä. • Eläinten väri vaihtelee aina valkoisesta ruskean ja harmaan kautta mustaan. Osa alpakoista on laikukkaita, osa yksivärisiä. Lähteet: Suomen Alpakkayhdistys ry, Tarja ja Kari Jokinen

YRITTÄJÄ 5/2011

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Bo Stranden

a j r i k ä v Ystä i on Nimen Nimeni on

Saija Palin

en yrittäjä. mutta minäkin ol , yt nn tie kä eh Et Yritykseni on… palvelut, isältää juonto s ka jo , s ty ri monialay nteja. Tällä n ja zumba-tu keramiikkapaja ta vievät man osan ajas m ri u u s ä ll ke het nnossa. tusohjelma I s u is s t ö ty o juont

RODEO.FI

öpaikkani oli… Ensimmäinen ty ä kuuden a olin joka kes s s jo a, ll aa m pellolle mansikka mukasteessa aa in o ar ill F . vuoden ajan joja. poimimaan mar in, jouduin… n ryhdyin, ajaudu Tähän ammattii in, että utta. Huomas emmin missikisojen ka mista, vaikka ai m o h o nt o ju tykkäänkin i kaiken. esiintymistä yl t u nn o h in lin o ä työssä on… Haastavinta täss lla sadassa , kun pitäisi o en in am tt lu u men pitaikata an. Myös Suo ka ai n aa am s a kilopaikass aasteita ja ajo h t va o tu t ka kät välimat 00 viikossa. tulla jopa 2 0 aa tt aa s jä re met

jaan on... Hauskinta sen si en, koskaan päivä on erilain en in ka jo tä isiltä se, et ssa. Myös ihm lo tu n o ä it m ei tiedä, u hyvältä. palaute tuntu n ö lit vä tu aa s mieltä. ihmisille hyvää aa tt o tu va ki On mennan… Inspiraatiota am olisi aikaa, onnosta. Jos lu i in ih tö ka keramiik rhassa ja piipertää puuta niin tykkäisin sä. liikkua metsäs

Ikonini on... n kaikkea aa tehdä paljo lt ka s u än H Madonna. n myös keraaväkkää. Ihaile rä ja ä vä tä yt nä Kurkijärveä. arikkaa ja Outi A a an Ja ja ko mik i on… Salainen paheen väsyneenä inen. Varsinkin m yö s in rk ka a olen liiallinen tälläkin viikoll ja a, u lt te s tu tulee mu karkkilakon. aa aloittanut rt ke e lm ko jo

tani on… Viimeisin hankin rofoni ja laitteet eli mik to is o nt ne ää t uude i. Nyt saa mba-tunneillen pilarikaiutin zu a! siikkia kunnoll luukuttaa mu ... an en pärjää, on Keksintö, jota ilm ssa tällä tä vietän auto et , u u nt u T . n varmasti auto tani. Toinen o as aj t le o pu ä imaa. hetkell ulle paljon vo in m a ta an ka perhe, jo

masta Jos uskaltaisin… apattivapaan o s n de o vu n le inalossa ottaisin puo htisin perhe ka lä ja ni tä es s yrityk yhdessän nauttimaan ee is pö m lä in johonk olosta. olleSinulle yrittäjäk … oa gani tahdon kert aa tt o että muista vapaa-aikaa. ssä Yritetään yhde aan opetella sanom ei! YRITTÄJÄ 5/2011

MENESTYJÄT » Etelä-Pohjanmaalla osataan

TEKSTI Lotta Tammelin ja Mirka Moilanen, KUVAT Antti Ekola

YRITTÄJÄ 5/2011

menestyjää

”Hyvää yritettihin, mutta priimaa pakkas tulemahan”

Valtakunnallisia yrittäjäpäiviä juhlitaan tänä vuonna Seinäjoella. Virittäydy eteläpohjalaiseen tunnelmaan ja tutustu maakunnan neljään erilaiseen onnistujaan. YRITTÄJÄ 5/2011

MENESTYJÄT » Etelä-Pohjanmaalla osataan

Jari Mäki Ikä: 53

Kotoisin: Koskenkorvasta Harrastukset: Amerikkalaiset autot, Rotary-toiminta, reissailu USA:ssa, mökkeily

YRITTÄJÄ 5/2011

Intohimosta

bisnekseksi

Jari Mäki teki harrastuksesta ammatin, kun amerikkalaiset autot veivät miehen mennessään.

Jari Mäen

innostus amerikkalaisuuteen alkoi 60-luvulla, kun perheeseen hankittiin televisio. Pieni poika kiinnostui amerikkalaisista elokuvista ja sitä kautta amerikkalaisista autoista. Kun Mäki aloitti koulutaipaleensa 60-luvulla, ajeli paikallinen lääkäri kylillä hienolla amerikkalaisella autolla. Pikkumiestä kiinnostivat autot enemmän kuin lääkärit, ja lääkärin vastaanotolla tiedusteltiin, oliko poika oikeasti sairas vai oliko hän taas tullut ihailemaan autoa. Mielenkiinto kasvoi vuosien myötä ja lopulta vuonna 1979 oli ensimmäisen Amerikan-reissun aika. – Seuraavat kymmenen vuotta ravasinkin sitten siellä autonäyttelyitä kierrellen ja palasin aina kotiin matkalaukku täynnä tavaraa, Mäki kertoo. Vuonna 1989 Mäki oli suuren päätöksen edessä, kun aika ei enää meinannut riittää harrastukseen ja työntekoon.

Firma perustettiin, ja nykyään Jari Mäki hoitaa yrityksen ostoa ja myyntiä ja vaimo Katarina Tallgren-Mäki paperitöitä ja laskutusasioita. Tyttären vastuulla puolestaan on markkinointipuoli. Perheen lisäksi Jari Mäki Oy työllistää kahdeksan ulkopuolista työntekijää.

Kokenut Amerikan kulkija Juuri Amerikasta palannut Mäki laskee reissun olleen miehen 49. kerta Amerikassa. Yhteistyökumppanit ovat löytyneet vuosien kokemuksen kautta. – 80-luvulla lennettiin pelipaikoille, ajeltiin ympäriinsä ja etsittiin mielenkiintoisia firmoja. Voisi sanoa, että se oli hakuammuntaa. Osa näistä 80-luvulla luoduista suhteista on yhä mukana Mäen yritystoiminnassa, jonka pääpainona ovat amerikka-

laisten autojen varaosat ja lisävarusteet. Lisäksi yritys tuo maahan country- ja western-tuotteita ja järjestää kuljetuspalveluita. – Karjapuskureita, erikoisrenkaita ja -vanteita, jarruosia, cowboyhattuja, buutseja, Mäki luettelee. Kuinka eteläpohjalaisesta pojasta lopulta kouliutui kansainvälistä kauppaa tekevä businessmies? – Kansakoulua viisi vuotta, yksi vuosi yhteiskoulua ja englannissa ehdot, nykyään kauppoja sujuvasti englanniksi tekevä mies nauraa. Mäki painottaa rohkeuden merkitystä. Itseensä ja yhteistyökumppaneihin on luotettava. – Asioiden hoitaminen vaatii hyvät yhteistyökumppanit ja itseltä oma-aloitteisuutta ja rohkeutta. Jos sitä ei ole, niin silloin Seinäjoen-reissukin voi olla ylitsepääsemätön. // YRITTÄJÄ 5/2011

MENESTYJÄT » Etelä-Pohjanmaalla osataan

Kauppakumppaneita

maailmalta

Hellsten Flooring tekee vientikauppaa lähinnä Eurooppaan. Tärkeintä vientibisneksessä on löytää oikeat kauppakumppanit, tuumii yrityksen toimitusjohtaja Vesa Hellsten.

YRITTÄJÄ 5/2011

Ilmajokelainen Hell-

sten Flooring Ltd Oy valmistaa vinyylistä kudottuja lattianpäällysteitä. Vaikka vinyylimattopäällyste kuulostaa tuotteelta, jota voisi kaupitella myös kotimaassa, Hellstenin perheen yrityksen asiakkaat löytyvät kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolelta. – Pääasiassa tuotteemme menevät julkisiin tiloihin, kuten kaup-

poihin, ravintoloihin, toimistoihin ja auloihin, ja lähestulkoon kaikki myynti suuntautuu vientiin. Länsi-Eurooppa on alueena suurin, mutta jonkin verran myymme tuotteita myös kauemmaksi maailmalla, Hellsten Flooringin toimitusjohtaja Vesa Hellsten kertoo. Länsi-Eurooppa on Hellstenin mukaan ollut luonteva vientikohde, koska se on lähellä ja man-

Vesa Hellsten Ikä: 41

Kotoisin: Loimaalta Harrastukset: Lukeminen, koiran kanssa lenkkeily, tennis ja luottamustehtävät

tereen maat sijaitsevat liki toisiaan. – Hollanti, Espanja, Iso-Britannia ja Italia, Hellsten luetteleekin tämänhetkisiä kauppakumppanimaita.

Oikeat kumppanit Maavalintaa tärkeämpänä hän pitää kuitenkin sitä, että löytää oikeat yh-

teistyökumppanit. – Näin pienelle vientiyritykselle on tärkeintä löytää oikeat kauppakumppanit. On vaikea edetä maa-ajattelulla. Kaikki riippuu siitä, kuinka löydämme toisemme potentiaalisten asiakkaiden kanssa, Hellsten sanoo. – Pyrimme kasvuun kaikin tavoin. Yritämme koko ajan saada lisää asiakkaita ja myyntiä. Tämä onnistuu si-

ten, että teemme hyviä ja laadukkaita tuotteita sekä kehitämme niitä. Messut ovat yksi hyvä keino löytää uusia asiakkaita. Vesa Hellsten kertoo, että kaupankäynti hoidetaan pääasiassa englanniksi. – Englannilla on pärjätty, mutta suurempikin kielivalikoima olisi tietysti eduksi. // YRITTÄJÄ 5/2011

MENESTYJÄT » Etelä-Pohjanmaalla osataan

Sydämen ääntä

seuraten

Suutariksi aikuisiällä kouluttautunut Kirsti Punkari heitti hyvästit toimistotyölle ja rohkaisee muitakin toteuttamaan haaveitaan.

Kirsti Punkari päätti kuun-

nella sydäntään. Nainen heitti hyvästit entiselle työlleen toimistossa, koulutti itsensä suutariksi ja perusti Seinäjoen keskustaan Suutari- ja Nahkapaja Patiiniin. – Tunsin aina olevani väärällä alalla. Ajauduin kauppaopistoon sattumusten kautta, ja toimistotyötä tuli lopulta tehtyä 20 vuotta. Kun mahdollisuus ammatinvaihtoon tarjoutui, päätti nainen tarttua siihen ja kouluttautui suutariksi Kankaanpään aikuiskoulutuskeskuksen jalkine- ja nahka-alan linjalla. – Päivääkään ei ole tarvinnut katua!

YRITTÄJÄ 5/2011

Pitää uskaltaa Sydäntään seurannut Punkari kehottaa muita haaveilijoita tekemään samoin. Pitää vain luottaa itseensä ja uskoa omaan visioonsa – ennen kaikkea pitää uskaltaa. – Jos ei kokeile, niin ei voi tietää onnistuuko. On turha jossitella, jos ei ole valmis ottamaan selville, kantaako oma idea ja pystyykö sillä elättämään itsensä ja mahdollisesti myös muita. Suutari itse kertoo saaneensa ystäviltä tukea suureen päätökseensä. – Kyllä siinä läheistenkin tukea tarvitaan. Jos sydämessä tuntuu siltä, että

on väärällä alalla ja tekisi mieli kokeilla jotain muuta, niin pitää vain uskaltaa yrittää. Mikään ei ole niin masentavaa kuin että vuodesta toiseen tekee jotakin, jota ei tunne omakseen. – Toivon, että pystyisin omalta osaltani auttamaan ihmisiä olemalla esimerkki jollekin samassa tilanteessa olevalle. Nyt Punkarin suutarinliike on pystyssä jo viidettä vuotta. – Päivä kerrallaan tässä mennään. Tässä valmiissa maailmassa ei osaa oikein muuta kuin mennä mukana, tehdä parhaansa ja katsoa, mihin se riittää, Punkari filosofoi. //

Kirsti Punkari Ikä: Aikuinen

Kotoisin: Ylistarosta Harrastukset: Harrastuksesta on tullut työ. Kun on aikaa, hopeakorujen näpräily.

YRITTÄJÄ 5/2011

MENESTYJÄT » Etelä-Pohjanmaalla osataan

Työtä, kuuntelemista

ja tekemistä

Timo ja Marjo Keski-Kasarin Juustoportti Oy:ssä häärii parhaimmillaan lähes 200 työntekijää. Suuri henkilöstömäärä edellyttää, että ongelmakohtia ratkotaan aktiivisesti yhdessä.

Timo Keski-Kasarin perheessä

juuston tekemisellä on jo liki 50 vuoden juuret. Keski-Kasari itse aloitti juustonvalmistuksen vuonna 1988, kun hän oli perustamassa Juustoportti Oy:tä yhdessä vaimonsa Marjon kanssa. Tänä päivänä yritys työllistää noin 150 henkeä, ja kesäaikana Juustoportissa on parhaimmillaan 200 työntekijää. Vuonna 2007 Juustoportti Oy:lle myönnettiin työministeriön myöntämä Hyvä työnantaja -palkinto. Keski-Kasarit ovat siis kunnostautuneet ansiokkaalla toiminnalla henkilöstön osallistumismahdollisuuksien toteuttamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Palkinto ei kuitenkaan ole ylpistänyt yrittäjäpariskuntaa. – Jos jollakin on joku helppo konsti siihen, miten henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta, niin

hän on varmaan aika guru. Kyllä se lähinnä on kovaa työtä. Työtä, kuuntelemista ja tekemistä, Keski-Kasari luettelee. – Ei meillä läheskään ole kaikki asiat kunnossa, mutta kaipa meillä on kuitenkin tunnistettu se, ettei näin ole ja teemme aktiivisesti töitä sen eteen, että asiat menisivät eteenpäin.

ehkä he ovat aktiivisempia. Kannustamme jatkuvaan parantamiseen, ja työntekijät ovat siinä aktiivisesti mukana. Juustoportin Yrittäjäpariskunta on myös tähdännyt siihen, että työpaikalla olisi mahdollisimman monenlaisia ihmisiä. – Ihmiset täydentävät silloin toisiaan, ja se tuo riemua ja rikkautta. //

Läheinen yhteisö Keski-Kasarit haluavat korostaa työpaikalla myös yhteistöllisyyttä. – Kyllä meillä duunia saa painaa, mutta haluamme pitää mukana myös toisen puolen. Meillä on mukavat työkaverit ja hyvä ilmapiiri. Tuskin meillä on sen tyytyväisempää väkeä töissä kuin muuallakaan, mutta

Timo Keski-Kasari Ikä: 46

Kotoisin: Jalasjärveltä Harrastukset: Lenkkeily

YRITTÄJÄ 5/2011

TEKNOLOGIA » Satelliittipuhelin toimii jopa vuoristossa

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVAT Pekka Sipola

Soittoja satelliitista Savantum Oy vuokraa satelliittipuhelimia esimerkiksi seikkailijoille, jotka vaeltavat maailman ääriin.

Toimintaelokuvan

kohtauksessa rikollisjoukkio istuu kivitalon kellarin uumenissa ja karjuu satelliittipuhelimeen ohjeita siitä, miten huumelasti tulee toimittaa rajan yli. Ihan näin tekniikka ei kuitenkaan toimi oikeassa elämässä, kertoo Savantum Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kotiaho. – Elokuvien virheet huvittavat. Toki satelliittipuhelimet kuuluvat esimerkiksi teltassa, majassa tai sademetsässä, mutta paksujen kiviseinien läpi tai peltikaton alta yhteyttä on mahdoton saada, Kotiaho naureskelee. Savantum Oy on vuonna 2001 perustettu helsinkiläisyritys, joka vuokraa ja myy satelliittipuhelimia ja ‑dataliikenteeseen liittyviä tuotteita sekä tuottaa ja välittää niihin liittyviä palveluja. Savantumin liikeidean Kotiaho keksi omien tarpeidensa kautta. – Olimme lähdössä pidemmälle reissulle eteläiseen Afrikkaan ja rupesin tutkimaan, mistä voisin vuokrata mukaan satelliittipuhelimen. Totesin, että en juuri mistään. Ostin puhelimen it-

YRITTÄJÄ 5/2011

»»Pentti Kotiahon yritys Savantum Oy vuokraa ja myy satelliittipuhelimia ja -dataliikenteeseen liittyviä tuotteita sekä tuottaa ja välittää niihin liittyviä palveluja.

selleni ja tein pikaisesti yritykselle nettisivut ja laitoin Googleen mainoksia. Vuokrauskyselyitä alkoi virrata nopeasti, pitkän telealan uran myös Ericssonilla tehnyt Pentti Kotiaho kuvailee.

Lapinkävijät ja yritykset Kuka sitten satelliittipuhelimia haluaa vuokrata? – Yritykset ovat yksi suurimmista asiakasryhmistämme. Tyypillinen asiakas on yritys, jonka työntekijä lähtee kaukaisille seuduille useaksi kuukaudeksi keikkatyöhön. Toinen iso ryhmä on esimerkiksi Lapin- tai Grönlannin-kävijät. – Tämä ryhmä on määrällisesti suurin, mutta nämä asiakkaat ovat keskittyneet lomaaikoihin. Ihmiset haluavat turvakseen puhelinyhteyden syrjäisillä seuduilla, Kotiaho selventää. Myös valtameriveneilijöille Pentti Kotiaho on toimittanut puhelimia. – He kulkevat joskus esimerkiksi jäiden keskellä, ja silloin on tärkeää saada tietoa jäiden liikkeistä. Heille lähteekin mukaan usein tukeva varustus. Se tarkoittaa puheyhteyden lisäksi myös laajakaistaa. Datayhteys ei ole yhtä nopea kuin mitä nykyään ihmisillä on kotona mutta tarjoaa samat palvelut. Datayhteyttä kaipaavat myös toimittajat ja lehdistö.

– Japanissa esimerkiksi tarvittiin maanjäristyksen jälkeen satelliittipuhelimia, kun matkapuhelinverkko oli tuhoutunut. Minultakin oli yksi puhelin vuokralla Japanissa.

Vuorilta puheluita Savantumin pieni mutta erikoinen asiakassegmentti ovat seikkailijat, jotka kiipeävät esimerkiksi vuorille, hiihtävät napamantereella tai juoksevat aavikon halki. – Suomalaisia menee jo aika paljon vuorille, Kotiaho kertoo. – Myös erikoisten alueiden oppaat vuokraavat puhelimia meiltä. Asiakkaita ovat myös metsästysreissuporukat Afrikkaan, vaellusreissulaiset Alaskaan tai vaikkapa Venäjälle lähtevät autoretket. Savantumilla on valikoimissaan myös SPOT-paikannuslaite. – Kyseessä on ensimmäinen kuluttajatason satelliittilaite. Laitteen idea on se, että sinne ohjelmoidaan valmiita viestejä, kuten ”kaikki ok” tai ”tarvitsemme apua”. Viestit välittyvät esimerkiksi tekstiviestinä haluttuun numeroon, ja samalla laite lähettää myös Google Maps -paikannustiedon. Lisäksi laitteessa on hätänappi, jota painamalla hätäviesti kulkeutuu alueen pelastusviranomaisille. Seikkailijoille Kotiaho toimittaa välillä myös sähköratkaisuja. YRITTÄJÄ 5/2011

Japanissa esimerkiksi tarvittiin maanjäristyksen jälkeen satelliittipuhelimia, kun matkapuhelinverkko oli tuhoutunut. Minultakin oli yksi puhelin vuokralla Japanissa.

– Aurinkokennot ovat tyypillisimpiä virtalähteitä, joita välitämme joskus seikkailijoille. Kaamoksen aikana saatetaan käyttää myös kemiallisia virtalähteitä.

Kaamea kapula

½½Savantumilla on vuokrattavana kahden operaattorin satelliittipuhelimia, Iridiumin ja Inmarsatin. Kaikilla puhelintoimittajilla on myös oma liittymä.

Turisti tulivuorilla Mitä tekee vapaa-aikanaan mies, joka työkseen vuokraa seikkailijoille satelliittipuhelimia maailman mystisempiä kolkkia varten? – Lomilla liikumme perheen kanssa eli menemme sellaisiin paikkoihin, mihin myös lapset voivat mennä. Olemme kyllä käyneet vuorilla, ja erityisesti tulivuoret ovat meidän juttumme, Pentti Kotiaho kertoo. – Ecuadorissa Tungurahuatulivuori purkautui vuonna 2008. Olimme silloin siellä. Olemme käyneet myös Uudessa-Seelannissa ja Japanissa aktiivisilla tulivuorilla. Myös kulttuuriantropologiset kohteet kiinnostavat Kotiahojen perhettä. – Paikkojen pitää kuitenkin olla sellaisia, missä koko perhe pärjää mukana, Kotiaho painottaa.

YRITTÄJÄ 5/2011

En tiedä, mitä odotin, mutta kun Pentti Kotiaho esittelee satelliittipuhelimia, on pettymys suuri. Pöydällä nököttää iso mötikkä, josta kääntyy esiin pitkä antenni. Näyttö on pikkuruinen ja muotoilu on älypuhelimiin tottuneelle esihistoriallista. Kaamea kapula, joku voisi todeta. – Voisin verrata niitä vuoden 1995 gsm-puhelimiin. Tekstiviestit ja puhelut onnistuvat ja harrastuneille on datayhteysmahdollisuus, mutta mitään multimediapalveluita tai muita ei löydy. Eikä toisaalta ole tarvettakaan. Satelliittipuhelimet ovat ammattityökaluja, Pentti Kotiaho muistuttaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on kuitenkin toisin. – Siellä satelliittipuhelimet ovat paljon arkisempia, koska gsm-verkko on niin huono. Jos menet tien ulkopuolelle, ei kenttää enää löydy. Suomessahan tilanne on aivan toinen.

Valmis setti Savantumilla on vuokrattavana kahden operaattorin satelliittipuhelimia, Iridiumin ja Inmarsatin. Kaikilla puhelintoimittajilla on myös oma liittymä. – Kun vuokraamme puhelimen, niin siinä on aina toimiva setti, että asiaakaan ei tarvitse huolehtia, mikä liittymä tarvitaan, Pentti Kotiaho kertoo.

Iridiumin satelliitit liikkuvat 1500 kilometrin korkeudella taivaankaarella. Inmarsatin satelliitti on aina samassa paikassa. – Heidän puhelimessa antenni onkin suunnattava tarkkaan satelliittia kohti. Suomessa liikkuville opastan aina, että se löytyy suoraan etelästä, noin 20 astetta taivaanrannasta ylöspäin.

Kolmen kopla Suomessa on kolme yritystä, jotka toimivat satelliittipuhelinalalla: Savantum, Hansabaltic ja Telemar. – Telemar toimii eniten laivajärjestelmien kanssa. Kaikkien laivojen pitää raportoida sijaintinsa satelliitin kautta nykyään. Kyseessä on norjalaisen Telenorin tytäryhtiö. Hansabaltic on myös suomalainen pienyritys. – He ovat olleet pidempään markkinoilla ja uskoisin, että heillä on enemmän viranomaisasiakkaita. Me olemme kuitenkin ainoa yritys, joka erikoistunut juuri puhelinten vuokraukseen, Pentti Kotiaho kertoo. Sesonkiaikana satelliittipuhelimen vuokra on ensimmäiseltä viikolta 113 euroa ja seuraava viikko maksaa 68 euroa. Puhelimen saa kotiinsa postitse. – Meillä on niin hyvä dokumentaatio sekä netissä että puhelimen mukana, että asiakas pystyy käyttämään laitetta sen avulla. Homma tehdään helpoksi. Ei ole tarkoitus vaikeuttaa kenenkään retkeä, Kotiaho nauraa. – Rohkaisemme myös kokeilemaan puhelinta etukäteen ja annamme myös vapaata puheaikaa, jotta laitetta pystyy ilmaiseksi kokeilemaan. //

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Pekka Sipola

Jan-Eric Danielsson on Kanta-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja ja Helsingin Yrittäjien varapuheen johtaja. Hänen yrityksensä Intelligent HR Systems Finland Oy tuottaa apuvälineitä organisaatioiden kehittämiseen.

Torven törinää Minulle on

jäänyt vuosien takaa mieleen eräs asiakasyrityksen kanssa Puolaan tehty liikematka. Olimme Puolassa kolmisen päivää ja sattumalta samaan aikaan pidettiin puolalaisen piispan hautajaiset. Piispa oli ollut toisinajattelija, ja hän oli kuollut hiukan epämääräisissä olosuhteissa, jonka takia kaupungissa varauduttiin mellakoihin. Tunnelmaa kuvasi se, että kaupungin keskustassa sijaitsevan hotellimme edustalla kadunkulmiin oli sijoitettu panssarivaunut ja sotilaita. Ravintoloissa ei myöskään saanut tarjoilla alkoholia. Ilmapiiri kaupungissa oli todella jännittynyt. Päivää ennen hautajaisia olimme kuitenkin lounaalla maaseudulla. Pöytä oli katettu ja juomalasit olivat täytetty. Is-

PUOLASSA

tuin ja hörppäsin ison kulauksen vesilasista. Se, mitä luulin vedeksi, olikin puhdasta vodkaa. Juomakielto ei pätenytkään sillä lounaalla. Seuraavana päivänä kävimme kirpputorilla ja asiakkaamme edustaja osti torilta messinkisen torven. Sen jälkeen suuntasimme ostostemme kanssa illalliselle ravintolaan. Ravintolassa juomakieltoa kyllä noudatettiin. Emme oikein viihtyneet kuivin suin ja saksalainen päämiehemme livautti tietämättämme ruokalistan väliin sopivan määrän Saksan markkoja. Ruokien tullessa pöytään tuotiin mukana myös vesipulloja. Saksan markat olivat tehneet tehtävänsä ja pullojen sisältö olikin sitten ihan muuta kuin vettä. Ilta eteni rattoisasti, joskin kuiten-

kin ihan sivistyneesti. Siirryimme hotelliin, jossa olimme seitsemännessätoista kerroksessa. Sitten asiakasyrityksemme edustaja päätti kokeilla kirpputorilta ostettua torvea. Hän avasi parvekkeen oven ja töräytti ilmoille torvisoiton. Hiukan kyllä hermostutti, miten alhaalla kadulla partioineet ja panssarivaunuissa istuvat sotilaat reagoisivat torvisoittoon. Onneksi tilanteesta ei kuitenkaan koitunut mitään hämminkiä. Viimeisenä jännitettävänä oli kentällä havainto, että kaikesta kuluttamisestani huolimatta, Puolan zloteja oli taskussani enemmän kuin tullessa. Sehän olisi tietänyt suuria ongelmia kiinni jäätäessä, mutta onneksi tätä puolta ei tarkistettu kohdaltani. Nuo ylimääräiset zlotit ovat edelleenkin muistona matkasta. // YRITTÄJÄ 5/2011

VAPAA-AIKA » Freelancerista tuli yrittäjä

TEKSTI Jaana Matikainen, KUVAT Paula Myöhänen

Rumpukaraokessa saa olla

hetken tähti

Joskus liikeidean jalostaminen tuottavammaksi voi tapahtua ihmeellisessä paikassa, vaikka saunan lauteilla. Näin kävi musiikkipedagogi Pasi Juvoselle, joka on kehittänyt uudenlaisen tavan opetella rumpujen soittoa porukalla. Rumpukaraokessa jokainen voi päästää sisäisen rumpalinsa esiin.

Musiikki on ollut aina Pasi

Juvosen juttu. Lapsuudessaan hän rummutti kattiloita, kunnes vanhemmat oivalsivat hankkia pojalle rummut. Ensimmäisen kerran Juvonen oli levyttämässä 13-vuotiaana, kun velipoikien kanssa perustettu rokkibändi voitti Rockralli-osakilpailun

YRITTÄJÄ 5/2011

Kokkolassa vuonna 1977. Musiikkipedagogiksi Juvonen valmistui Joensuun konservatoriosta vuonna 2002. Sitä edelsivät monenlaiset musiikkialan opinnot sekä vuosien työ freelancemuusikkona. Freelancerina hän teki mitä erilaisimpia säestystehtäviä, ja myös keikkamuu-

sikon ura tuli koetuksi. Oman yrityksensä Juvonen perusti vuonna 2006 ja on käynyt sen lisäksi opettamassa sivutoimisesti Jyväskylän ammattiopiston konservatoriossa uusia rumpalinalkuja. – Yhtään en ole katunut sitä, että sain vaihtaa tuhannet ajetut kilo-

57 »»Rumpukaraoke sopisi myös kuntoutusmuodoksi, sillä rumpujen soitto kehittää koordinaatiolta, motoriikkaa, selkäja jalkalihaksia, mussiikkipedagogi Pasi Juvonen kertoo.

metrit ja valvotut yöt työhön, josta todella tykkään ja jossa viihdyn. Tässä saan olla vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa ja nähdä heidän onnistumisen ilonsa välittömästi. Rockvilla Rumpupajan ehdoton hitti on rumpukaraoke. – Kaikki sai alkunsa siitä, kun mietin, mitä uutta opetushetkiin voisi tuoda. Minulla saattoi olla 5–6 opiskelijaa viikossa, mutta eri aikaan. Hommaan piti saada uutta ulottuvuutta yhteissoiton muodossa, ja ratkaisuksi syntyi rumpukaraoke. Rumpukaraokea voi tehdä hyvinkin erilaisilla porukoilla. Sitä voi vetää perheen kesken, henkilöstön tyky-päivän ohjelmana, asiakastilaisuutena tai polttaritai synttäriseurueen kesken. Lähestymistapa on sellainen, että jokainen huomioidaan yksikönä. Ketään ei nolata, eikä soittamisesta tarvitse tietää mitään etukäteen. – Jos osaat kävellä, osaat soittaa rumpuja, Juvonen vakuuttaa. Biisit valitaan kunkin ryhmän toiveiden mukaan. Soitettavien listalta löytyy niin Smurffien musiikkia kuin esimerkiksi kotimaista Janne Raappanaa. Lähes kestosuosikeiksi ovat pompsahtaneet muun muassa Scorpionsien Rock You Like A Hurricane ja Queenin We Will Rock You. Halutessaan soittaja saa soitostaan mp3äänitteen sähköpostilla. Tekijänoikeusasiat Juvonen on hoitanut kuntoon asianmukaisesti koko paletin osalta.

Alkaako autotallista matka maailmalle? Tällä hetkellä Rumpukaraoke toimii Juvosen kotoa käsin, jossa omakotitalon autotalliin on viritetty tiiviiseen kokoonpanoon sähkörumpuja. Kaikkiaan siihen mahtuu kuusi rummuttajaa kerrallaan.

Toimitus kokeili

Toki setti saadaan vietyä myös asiakkaan toivomaan paikkaan eri puolille Suomea. Jyväskylän Palokassa sijaitsevassa studiossa valmistuu myös sävellyksiä. Jutun tekohetkellä Juvosella oli työn alla kappale Suomen Euroviisujen karsintoihin. Lisäksi hän myy pienimuotoisesti tarvikkeita, lähinnä oppilailleen. Juvonen kuvaa itseään päättäväiseksi ja kärsivälliseksi luonteeksi, ”joka ei ole lähtenyt sotaan ilman suunnitelmaa”. Hän tietää, että tuotteen vieminen suuren yleisön tietoisuuteen vie aikansa, eikä erilaisia diilejä saada aikaan hetkessä. Haastavinta onkin ollut myyminen ja yhteistyökumppaneiden löytäminen. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään muun muassa HimosMaailman ja Rantasipi Laajavuoren kanssa. Yrittäjän malleja Juvosella on lähipiirissä. – Isävainajani perusti autotalliin aikanaan huonekalualan perheyrityksen, joka laajeni 30 vuodessa merkittävästi ja kannattavasti. Se on hyvä malli minulle. Appiukko puolestaan on rakennusalan yrittäjä, joten tukea yrittäjyyteen on löytynyt läheltä. Tuotekehitykseen Juvonen on saanut apua Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä. Ison kiitoksen Juvonen antaa myös sparrajaana toiminelle luovien alojen kehittämisyhdistys Diges ry:n toiminnanjohtaja Pekka Krookille, joka kannusti lähtemään hommaan täysillä ja isosti, vaikka se edellytti huomattavia investointeja. – Uskon, että parin vuoden sisään tämä on tuote, joka yltää vaikka mihin. Rumpukaraoke sopisi myös kuntoutusmuodoksi, sillä rumpujen soitto kehittää koordinaatiolta, motoriikkaa, selkä- ja jalkalihaksia. Mahdolliseen kilpailuun Juvonen suhtautuu realistisesti. Sitä tulee varmasti jossain vaiheessa, mutta toisaalta: ei ole kuin yksi alkuperäinen Rumpukaraoke. //

Astun rumpuja täynnä olevaan huoneeseen hieman arastellen. Ensin tutustutaan rumpusettiin. Sitten lämmitellään ranteet ja sormet ja opetellaan pitämään oikein kiinni rumpukapuloista. Pikkuhiljaa etsitään myös jaloille omat paikkansa. Siitä kuulokkeet korville ja toimeen. Mielestäni karaoke on siinä mielessä väärä sana tälle touhulle, että muita puolikaaressa olevia rumpaleita en kuule. Eivätkä he minua. Korviini kantautuvat Pasi Juvosen ohjeet ja neuvot. Olen vähän kuin tennisottelussa. Vuoron perään suuntaan ja toiseen: pum ja pam, pum ja pam. Se vielä menee. Mutta entä kun pitäisi kyetä lyömään samaan aikaan niilla kapuloilla? Pienen hapuilun jälkeen sekin alkaa sujua. Siirrytään seuraavaan komppiin: pum pum pam, pum pum pam. Pasi Juvonen heijastaa näytölle Queenin We will rock you -videon. ”Heitämme keikan” sen tahtiin. Pian huomaan syttyväni hommaan ja rentouskin alkaa tulla soitantaan. Ylimääräisiä kikkailuja en rohkene kokeilla, enkä laulamista! Tunnin lopuksi kuunnellaan soitannastamme tehty äänitys. Samalla huomaan, että vajaan tunnin jälkeen säärten etuosat kipunoivat. Selkäpinta ja otsa tuntuvat hikisen nihkeiltä. Hartioissa kiertää veri ja reisissä on outo tunne. Arvostus ammattirumpaleja kohtaan kasvoi kertaheitolla menetettyäni rumpuneitsyyteni.

YRITTÄJÄ 5/2011

KULTTUURI » SuomiFilmin elokuvatuotanto jatkuu Kontiolahdella

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pasi Räsämäki

Yritysraha pelasti elokuvanteon Yritysjohtajat lupaavat nostaa Suomen Filmiteollisuuden jälleen kannattavaksi elokuvayhtiöksi muutamassa vuodessa. Televisiosarjojen teolla taataan tuotantoyhtiön työllisyys ja työrauha Markku Pölöselle.

Reilu vuosi

sitten Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén kuuli oululaiselta yrittäjältä Veikko Lesoselta Suomen Filmiteollisuuden tilanteesta. Kohta tämän palaverin jälkeen Vidgrén lähti tapaamaan Kontiolahdelle arvostamaansa ohjaajaa Markku Pölöstä. Tapaamisen jälkeen meni vielä muutama kuukausi, ennen kuin hän lähti mukaan tukemaan Suomen Filmiteollisuutta. – Olen optimistisen iloinen hankinnasta elokuvatuotantojen puolella, tässä on paljolti samaa kuin toisessa lempilajissani raviurheilussa, jossa alan ihmisillä on uskonto kymmenen ja matematiikka nelonen. Haemme ensisijaisesti elämyksiä suurvoittojen sijaan. Elokuva on Vidgrénin mielestä tärkeä osa kehittyvää viihdeteollisuutta, jossa hyvin tehdyn viihteen kysynnän kasvu antaa hyvän pohjan kannattavalle bisnekselle. Liikuteltavat alustat tekevät tuloaan elokuvien ja viihteen katseluun. SuomiFilmissä mietitään myös, miten yhtiö pystyisi

YRITTÄJÄ 5/2011

tulevaisuudessa hyödyntämään parhaiten uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet kaupallisesti. – Uskon, että yhtiön toiminnallisuutta ja tuloksentekokykyä saadaan ajan myötä parannettua, sillä se on normaalia yritystoimintaa, jota teemme päivittäin.

tuotanto tasaa työn Televisiosarjojen tuotanto on tukeva pohja yhtiön normaalille tuotannolle, sillä elokuvia tehdään niin harvakseen, että niiden varaan yhtiön taloutta ei voida pelkästään laskea. Yhteistyötä muiden elokuvantuottajien kanssa Juha Vidgrén pitää tavoiteltavana, sillä tuotantopaikkoja ja studioita kannattaisi käyttää nykyistä tehokkaammin. – Tavoitteemme on laadukas kotimainen tuotanto. Aikomuksena on saada SF:n tuotanto käyntiin heti vuoden alussa, mutta välittömästi ei ta-

¾¾Metsäkoneiden tekijä Juha Vidgrén kaipaa tuleviin elokuviin nostalgiaa.

YRITTÄJÄ 5/2011

Ohjaajana jatkaa Markku Pölönen Elokuvaohjaaja ja -käsi

kirjoittaja Markku Tapani Pölönen (16.9.1957) on syntynyt Enon kunnassa ja asuu Kontiolahdella. Pölönen omistaa yhtiönimen Suomen Filmiteollisuus yhdessä vaimonsa Satu Sadinkankaan kanssa. Markku Pölönen omistaa myös Fennada-Filmi-nimen tuottaja Kari Saran kanssa. Hänen elokuviaan ovat mm. Onnen maa, Kivenpyörittäjän kylä, Kuningasjätkä ja Koirankynnen leikkaaja. Parhaan ohjauksen Jussin hän on saanut kolmesti. Syyskuussa Markku Pölönen aloitti sanomalehti Karjalaisen visuaalisen toimituksen esimiehenä. Hän kertoo suunnittelevansa kirjailija Veikko Huovisen Siintävät vuoret -kirjan pohjalta uutta elokuvaa, jonka kuvaukset aloitetaan ensi keväänä lehtien tultua puihin. – Kuvauspaikkoja etsitään, 200 ihmistä on koekuvattu ja naispääosan esittäjää pohdiskellaan. Suurella innolla olen lähdössä toteuttamaan Veikko Huovisen elokuvatoivetta, Markku Pölönen kertoo.

YRITTÄJÄ 5/2011

½½SF-Filmikylässä Markku Pölönen ohjaa osan tulevan elokuvansa otoksista nostalgisella kylän raitilla.

voitella paikkaa Cannesin elokuvafestivaaleille, sillä liikkeelle lähdetään pienin askelin, mutta lippu korkealla.

Rahamiehet rahoittajina Toiseksi osakkaaksi Suomen Filmiteollisuuden rahoittajaksi tuli joensuulainen liikemies Yrjö Laakkonen, joka on ollut tukemassa yhtiön tuotantoa jo pidempään. Hän on luonut uransa autokauppiaana, kirjapainoyhtiön omistajana ja kiinteistösijoittajana yhdessä veljensä Reino Laakkosen (1932–2005) kanssa. Kolmanneksi ulkopuoliseksi yhtiökumppaniksi tuli Juha Vidgrénin nuorempi veli Jukka, jolla on elokuva-alan koulutus. Ponsse Oyj:n perustajan Einari Vidgrénin nuorin poika Jukka Vidgrén on elokuvaohjaaja ja media-alan yrittäjä. – Kalpan jääkiekkojoukkueessa minulla on vähän omistajuutta, ja urheilun vastapainoksi tuli tämä elokuva-ala, jota mieli tekee katsella vä-

½½Joensuulainen liikemies Yrjö Laakkonen on tuttu vieras kuvauspaikoilla.

hän lähempää. Elokuvatoimintaan menin mukaan tunteen pohjalta, Vidgrén paljastaa. Ohjaaja Markku Pölöstä ja Juha Vidgréniä yhdistäviä tekijöitä ovat kotimainen tuotanto, omakohtaisten elämänvaiheiden kuvaamishalu sekä metsät. – Metsien voima näkyy Pölösen ohjaamassa Koirankynnen leikkaajassa hyvin.

70-luvun sielunmaisemaa Yhtiön omistajat ovat jo käyneet sisältökeskusteluja Pölösen kanssa elokuvien tulevista aiheista, mutta lähtökohtana on, että Markku Pölönen tekee päätökset sisällöstä ja taiteellisesta puolesta. – Jos itse saisin olla elokuvamoguli, jota en todellakaan ole, niin lähtisin kuvaamaan 70-luvun maaseudun ilmettä ja pienen metallipajan ihmisten uskoa huomiseen. Nyt uuden taantuman kynnyksellä itkeskellään, mutta ei kaikilla ollut kovin

61 hääppöistä 70-luvun alun öljykriisin allakaan. – Silloin äijät vaan paiski töitä ”etiäppäin”, Vidgrén innostuu taittamaan sanansa savoksi. Juha Vidgrén arvostaa elämänuskoista menoa, jossa painetaan vaikeuksien läpi huumori silmän kulmassa. Yrittäjän tarina 70-luvulta pieneltä pitäjältä olisi hänen oma juttunsa. – Minä uskon, että moni löytäisi ”ihtensä” 70-luvun tarinoista, joissa eletään arkea yrittäjäperheessä tai yrityksen työntekijänä. Ponssen metsäkoneiden ostajat, metsäkoneyrittäjät, ovat käyneet kovan yrittäjyyden koulun vuosikymmenien aikana. Yleensä asiakkaat ovat perheyhtiöitä, joissa isät ja pojat tekevät töitä koneella ja vaimot tai tyttöystävät hoitavat kirjanpidon. Myös ulkomaisilla metsäkoneyrittäjillä on sama perheyrittäjätausta. – Kaikkialla metsäkoneurakoitsijat ovat hyvin välitöntä ja suorapuheista porukkaa.

kauppias seuraa finanssikriisiä Metsäkonealalla oli kovin pudotus 2008 syksystä 2009 loppuun. Tämän jälkeen ala on elpynyt ja nyt mennään tasaista tahtia. Ponssessa ollaan tyytyväisiä kaupankäynnin tasoon, mutta talouden ennustettavuus on heikko. – Me tiedostamme tilanteen ja tiedämme, mitä mahdollisuuksia ja uhkia on. Metsäkonekauppa on hyvin riippuvainen rahoituksesta, sillä yksi metsäkone maksaa noin 400 000 euroa. Rahoitukseen tulee helposti stoppi, jos rahamarkkinat halvaantuvat. Tästä esimerkkinä on vuosi 2008, jolloin tilauskanta hupeni rahoitukseen puutteeseen hetkessä. Tämän vuoksi metsäkonekauppiaat katselevat finanssialan liikkeitä herkällä silmällä ja jos kriisi uhkaa, tarvittavat toimet tehdään välittömästi. – Menee sitten niin tai näin, niin voitoksi se käännetään. //

Nostalginen filmikylä Suomen Filmiteollisuus SF siirsi toimintansa SF-Filmikylään Kontiolahdelle vuonna 2005, jolloin Filmikylä tehtiin entisen Pohjois-Karjalan prikaatin kantahenkilökunnan asuinalueelle Höytiäisen rannalle. Filmikylässä on kuvauksia ja matkailua varten nostalginen kyläraitti, jossa on kauppa, pappila, koulu, tohtorila, tsasouna ja teri jokelaispensionaatti. Kontiolahdella on tuotettu mm. Karjalan kunnailla -televisiosarjaa sekä Lieksa-elokuvaa. Miikkulan kylän on visioinut ja suunnitellut lavastaja Minna Santakari. SF-Filmikylä on pohjoismaiden ainoa ympärivuotista tuotanto toimintaa harjoittava elokuvien tuotantopaikka.

”Nyt laskut lähtevät nopeammin eivätkä kasaudu iltapuhteeksi” Kun Päijät-Hämeen Metalliromu vaihtoi Sonera Laskuta -palveluun, laskutus helpottui ja rahavirrat alkoivat löytää nopeammin tilille. ” Nykyään laskujen lähettäminen onnistuu vaikka työmaalta. Koko laskutus kulkee mukana kännykässä!” kiittää yrittäjä Jani Määttänen.

Sonera Laskuta 3 kk ja 100 sähköistä laskua

€

Kokeile!

YRITTÄJÄ 5/2011

MINUN MAAKUNTANI » Uholla eteenpäin

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVAT TImo Aalto

Etelä-Pohjanmaalla mikään ei ole

mahdotonta

Etelä-Pohjanmaa on vahva yrittäjyysmaakunta. Alueelle kaivattaisiin kuitenkin kasvuhalukkuutta, pohtivat SY:n varapuheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen ja paikallisen ELY-keskuksen ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

– Yrittäjyys, huudahtaa

Oy HM Profiili Ab:n toimitusjohtaja Jyrki Mäkynen heti, kun häneltä kysyy, mikä asia Etelä-Pohjanmaan maakunnasta tulee ensimmäisenä mieleen. Myös Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen Antti-Jussi Oikarinen päätyy samaan vastaukseen.

– Etelä-Pohjanmaa on vahva yrittäjyysmaakunta, hän nyökyttelee. Mäkysen mukaan eteläpohjalaiselle yrittäjyydelle on leimallista eräänlainen elämäntapayrittäjyys. – Eteläpohjalainen yrittäjä on parhaimmillaan tiukoissa paikoissa – pakon edessä. Itsensä ja

»»– Etelä-Pohjanmaa on vahva yrittäjyysmaakunta. Alueelle kaivattaisiin kuitenkin lisää kasvuyrittäjiä, toivoo ELY-keskuksen ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen.

Yrittäjyysmaakunnan edustaja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen, 51, on alkujaan KeskiSuomesta. – Muutin maakuntaan työn perässä 1980-luvun lopulla. Vahva yrittäjyysperinne, yrittäjähenkinen suhtautuminen myös YRITTÄJÄ 5/2011

palkkarenkinä työskentelyyn houkutteli alueelle, Oikarinen muistelee. Oikarista eteläpohjalaisissa ilostuttaa suoruus. – Uho sen sijaan ihmetyttää vieläkin ja tietty mustavalkoisuus suututtaa, hän naurahtaa.

Oikarisen mielestä hänen tärkein tehtävänsä alueen asioiden edistämisessä on yrittäjyysmaakunnan statuksen vaaliminen sekä Suomessa että maailmalla. – Myyttisyys yrittäjyyden takana vaatii kovaa faktaa, hän muistuttaa.

oman perheen työllistäminen ja oman toimeentulon varmistaminen on erittäin kova motivaatiotekijä. Mäkysen ja Oikarisen Etelä-Pohjanmaa ja pienyrittäjyys ovat aina liittyneet kiinteästi toisiinsa. – Alueemme yrittäjäperinne on maakuntamme ominaispiirre ja ehdoton vahvuus. Toisaalta vahvaa yrittäjyysperinnettä ei saa pitää itsestään selvänä tulevaisuudessa. Jatkuvasti on syytä miettiä, millainen ympäristömme on yrittämiselle, uusien yritysten perustamiselle ja nykyisten yritysten kehittämiselle, Mäkynen muistuttaa.

omaa toimintaa tietyn pisteen jälkeen on liian harvinaista. Ei niin, että yrityksen pitäminen tietyn kokoisena olisi jotenkin vähemmän arvokasta tai arvostettavaa, mutta uskon, että näistä ihmisistä ja yrityksistä olisi vielä paljon enempäänkin, hän jatkaa. Oikarinen on samaa mieltä. – Kasvuyrittäjyyttä kaivataan lisää. Yrityksiltä puuttuu himo kasvaa, ja EteläPohjanmaalla vielä keskimääräistä enemmän. Lisäksi yrittäjyysmaakunnan statuksen säilyttäminen edellyttää voimakkaampaa yrityskannan vaihtuvuutta – dynamiikkaa.

Kasvuvetureita tarvittaisiin

”Pellolta pöytään”

Vaikka yrittäjyys vaikuttaa olevan loistavissa kantimissa Etelä-Pohjanmaalla, aivan tyytyväisiä Oikarinen ja Mäkynen eivät kuitenkaan ole. – Ovatko meidän yrittäjät liian vähään tyytyväisiä? Loppuuko himo tehdä asioita yli sen, kun oma toimeentulo on varmistettu, Jyrki Mäkynen kyselee. – Maakuntamme yritysten koko on pääosin hyvin pientä. Aktiiviseen kasvuun ja kansainvälisille markkinoille pyrkivien yritysten määrä on vaatimaton. Haluttomuus laajentaa ja kehittää

Etelä-Pohjanmaan yritysprofiilissa korostuu alkutuotanto. – Maakunnassa on vahva elintarvikeklusteri sisältäen alkutuotannon, elintarvikejalostuksen ja niihin liittyvän metalli- ja konerakennuksen. Elintarviketalous on noussut myös keskeiseksi painotusalaksi maakunnan ja muiden toimijoiden strategiavalinnoissa, Antti-Jussi Oikarinen kertoo. – Pellolta pöytään, summaa myös Mäkynen Etelä-Pohjanmaan elintarviketuotantoa.

¾¾– Maakunnan yritysten kansainvälistymistä edistää myös alueen väestön kansainvälistyminen. Nykyisellään Etelä-Pohjanmaa on Suomen suomalaisin maakunta, Suomen Yrittäjien varapuheen johtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Yrittäjien tunteiden tulkki Jyrki Mäkynen on syntyperäinen eteläpohjalainen. – Olen käynyt koulut näillä kulmilla ja korkeakoulun Vaasassa. Nyt asun Seinäjoella. Mäkysen yrityksen Oy HM Profiili Ab:n toimialana on toimistojen ja muiden julkisten tilojen kaluste- ja palveluratkaisujen toimittaminen. Mäkystä Etelä-Pohjanmaalla ilostuttavat positiiviset, luotettavat ja toimeliaat ihmiset. – Positiivinen uho on myönteistä

itsevarmuutta, mutta välillä uhoaminen menee kieltämättä ylikin. Pohjalainen on totinen mutta osaa myös nauraa itselleen. Jyrki Mäkynen on monessa mukana oman alueensa asioiden edistämiseksi. – Yrittäjäjärjestön kautta on mahdollisuus olla monessa mukana. Aluejärjestömme on edustettuna kaikissa maakunnan elimissä, joissa yrittäjyyteen ja yritysten olosuhteisiin vaikute-

taan. Kunnallispolitiikassa olen myös mukana ja sitä kautta myös tärkeissä koko maakunnan elinkeinoelämään vaikuttavissa pöydissä. – Tehtävänäni on kuunnella yrittäjien mielipiteitä elävästä elämästä ja koettaa löytää niihin ongelmiin tai puutteisiin ratkaisuja. Mielipidevaikuttaminen ja asioiden esillä pitäminen, uusien avauksien tekeminen ja kyseenalaistaminen on myös mielestäni minun tehtäväni. YRITTÄJÄ 5/2011

Alueella on tehty Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien johdolla suomalaista pioneerityötä yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä. Jyrki Mäkynen Maakunnan yhteisen näkemyksen mukaisesti koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden painopistealue on juuri elintarviketalous, mutta myös älykkäät koneet ja tuotannon järjestelmät, kulttuuri ja elämystuotanto sekä julkiset palveluinnovaatiot. – Näitä painopistealueita yhteen sitovina alueina ovat yrittäjyys ja pk-yritysten liiketoimintaosaaminen. Valitut painopistealat ovat vahvasti sidoksissa maakuntamme perinteiseen, olemassa olevaan elinkeinorakenteeseen, mutta myös maakunnassa viime vuosina voimakkaasti kehittyneisiin uusiin liiketoimintoihin, miehet summaavat yhteistuumin.

Ilman yliopistoa Oikarinen ja Mäkynen harmittelevat, ettei maakunnasta löydy omaa yliopistoa. – Ilman omaa yliopistoa toimivan maakunnan haasteena on ollut korkeammin koulutettujen henkilöiden saaminen muuttajiksi ja paluumuuttajiksi. Toisaalta korkeakoulutettujen työpaikkojen suhteellisen vähäinen määrä on ollut takavuosina tietynlainen ongelma, Jyrki Mäkynen hahmottelee.

Antti-Jussi plussalista + Yrittäjähenkisyys, positiivinen luova uho + Talkoo (”kökkä”)henki + Yhteisöllisyys + Saavutettavuus (logistinen, henkinen) + Juuret

YRITTÄJÄ 5/2011

Mäkynen uskoo, että yliopiston puuttuminen on osaltaan ollut myös maakunnan vähäisten tutkimus- ja kehityspanosten yksi syy. – Oma maakunnallinen ammattikorkeakoulu on osaltaan kyennyt paikkaamaan tätä ongelmaa, mutta vain osittain. Oikarinen kertoo, että maakunnassa käynnistettiin 1990-luvun lopulla EteläPohjanmaan korkeakouluverkoston (EPANET) kehitystyö. Verkosto, joka tiivistyi myöhemmin yliopistokeskukseksi, on kerännyt kuuden yliopiston palvelut palvelemaan maakunnan yrityksiä ja muita toimijoita. – EPANETin kautta maakuntaan on saatu synnytettyä kaikkiaan lähes 20 tutkijaprofessuuria tutkimusryhmineen. Näiden merkitys alueen tutkimuksen ja kehityksen moottorina on ollut viimeisen reilun vuosikymmenen erittäin merkittävä, iloitsee myös Mäkynen.

Voimaa omistajanvaihdoksiin Etelä-Pohjanmaan haasteena ovat väestön muuttotappio ja ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat. Ikääntymisen haaste näkyy myös yrittäjien eläköitymi-

Jyrkin jykevät + Eteläpohjalainen yrittäjyys + Ihmiset ovat luotettavia ja ahkeria + Hyvä logistinen sijainti: liikenteellinen solmukohta keskellä Suomea, kehityksen valtaväylällä + Hyvä yhteistyön ilmapiiri eri toimijoiden kesken: elinkeinoelämä, koulutus, julkinen sektori + Pohjalainen uho: positiivinen itsevarmuus, mikään ei oo maharotonta!

senä ja sitä kautta yritysten jatkuvuuden haasteena. – Alueella on tehty Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien johdolla suomalaista pioneerityötä yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä. Kehittämämme omistajanvaihdosprosessi, jossa asiaa pidetään jatkuvasti esillä ympäri maakuntaa järjestettävissä tilaisuuksissa, on ollut menestys, yrittäjäjärjestön varapuheenjohtaja kertoo. Edelleen kuitenkin lähimmän viiden vuoden aikana jopa 2 500 yrittäjää on luopumisvaiheessa. Jatkajien löytäminen näille yrityksille on iso haaste. – Suurimmilla paikkakunnilla markkinat hoitavat jatkamiskelpoisten yritysten jatkuvuuden, mutta etenkin maakunnan reuna-alueilla jokaisesta yrityksestä on pyrittävä pitämään kiinni kaikin mahdollisin tavoin. Lopetettu yritys saattaa olla lopullisesti paikkakunnalta menetetty palvelu. //

Yrittäjän veroseminaari 15.–17.11.2011

Viking Linen m/s Mariella välillä Helsinki –Tukholma – Helsinki

Yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa! Asiantuntijoiden johdolla luodaan kattava katsaus verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Tervetuloa mukaan!

Seminaarin puheenjohtajana toimii KLT, KHT Seppo Laine

Torstai 29.9.16.11. Keskiviikko

Tiistai 15.11. 11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka

7.00

Aamiainen

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.30 Kahvi ja välipala

12.00 Seminaarin avaus Johtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

14.00 Sukupolvenvaihdos, verotus ja verosuunnittelu KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

12.20 Ajankohtaista verotuksesta, mihin yrittäjän verotus on menossa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

15.00 Kirjanpidon uutta oikeuskäytäntöä ja säädöshankkeita Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori, KHT Markku Koskela, Helsingin Yliopisto

12.40 Henki-Fennian puheenvuoro Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia 13.00 Mitä odotettavissa olevat veromuutokset merkitsevät yrittäjälle, miten muutoksiin voi varautua, tarjoutuuko verosuunnittelun mahdollisuuksia? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy 13.45 Buffetlounas

16.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 16.30 Yrittäjä syytettynä: mitä tapahtuu, miten toimii puolustus Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy (16.45 laiva lähtee Helsinkiin) 17.15

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

Hytteihin majoittautuminen 14.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab 15.45

Uuden hallituksen veropolitiikka yrittäjän kannalta Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät

16.15

Tauko

16.30 Pk-yrityksen verosudenkuopat ja vero-ongelmista selviytyminen Veroasiantuntija Satu Grekin, Ernst & Young (17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail 20.00 Buffetillallinen

Torstai 17.11. 8.00

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

17.30 Vakuutuskorvaukset ja verotus: Henki- ja eläkevakuuttaminen Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

HUOM! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa!

Vahinkovakuuttaminen Asiantuntijapalveluiden päällikkö Pia-Maria Pesonen, Vahinko-Fennia

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2011

18.00 Tauko 18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

19.15

Tauko

21.00 Ala carte illallinen Kylmäsavustettua pallasta, dijon-sinappi, perunasalaatti ja maalaisleipää Chateubriand Bearnaise ja perunagratiini Vadelmapiirakka ja suklaamoussea

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

osoitteessa www.yrittajat.fi/vero2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Osallistumismaksu

Jäsenhinta 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 450 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 470 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 580 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 610 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 630 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – koulutus@yrittajat.fi

ULKOMAAT » Suomalaiset pitävät yhtä Espanjassa

TEKSTI Outi Hannuksela, KUVAT Outi Hannuksela ja Ivakkojen perhealbumi

Pala Suomea Espanjassa Yrittäjyys on yhä useamman espanjansuomalaisen elinkeino. Espanjaan Costa del Solille muodostuneen suomalaisyhteisön laajenemisen myötä myös suomenkielisten palvelujen tarve kasvaa kokoajan. Tämä ajatus oli mielessä myös yrittäjillä, jotka perustivat Fuengirolaan Centro Finlandian – suomalaisen ostos- ja palvelukeskuksen.

Reilun vuoden

toiminnassa ollut Centro Finlandia oli aluksi monen mielestä järjetön idea. Ajatus tarjota suomalaisia palveluita keskitetysti eli kuitenkin punaisena lankana Centron suunnittelijoiden mielissä. – Kun samasta paikasta saa puhelinliittymän, ruisleipää, hiustenleikkuun, lakipalvelut ja kahvikupillisen, on asiakkaan helppo keskittää asioiden hoito YRITTÄJÄ 5/2011

yhteen paikkaan, yksi Centro Finlandian perustajista Antti Pekkarinen kuvailee. Yrityskonsepti onkin ollut alusta saakka selkeä. – Ajatuksemme on, että myös synergia yritysten välillä on iso plussa kaikkien toiminnassa. Pienyrittäjien verkostoituminen on tärkeää ja Centro Finlandia toimii automaattisesti yhdenlaisena yrittäjienkin keskuksena.

Esimerkkinä yrittäjien välisestä hyvästä hengestä Pekkarinen kertoo toisten yrittäjien palveluiden käyttämisen. – Meillä on esimerkiksi Dos Leones 2 -ravintola, joka huolehtii monen Centron yrittäjän lounaasta. Tieto yrittäjien välillä liikkuu myös paremmin, kun välimatkaa on vain pari liikehuoneistoa. – Ulkomailla puskaradio on se nopein

½½Ostos- ja palvelukeskuksen markkinointi suunnataan kansainvälisemmäksi, kunhan suomalaiset ovat ensin ottaneet paikan omakseen, Antti Pekkarinen suunnittelee.

media, paikallislehden päätoimittajana työskentelevä Pekkarinen nauraa. Yksi Centron alkutaipaleen idea oli löytää Fuengirola.fi-lehdelle hyvät toimitilat. Nyt edessä on lehden siirtyminen muualle. – Centro kaipaa enemmän liikkeitä, joihin tullaan vierailemaan. Lehti voi toimia hiljaisemmassakin paikassa. Tilalle on myös konkreettinen tarve, sillä Centroon on tulossa uusia yrittäjiä, joille tarvitaan lisää liiketiloja. – Tällä hetkellä meillä on 16 liikehuoneistoa, ja toistaiseksi se on ihan riittävä määrä, Pekkarinen toppuuttelee kysymystä laajennustarpeesta. Toki ajatus lehden siirtymisestä saman talon ylempiin kerroksiin houkuttaa, toiminta pysyisi lähellä Centro Finlandiaa.

Centro ei sovi kaikille yrittäjille Yrittäjien työvuosi pelkästään suomalaisia palvellessa on Costa del Solilla noin kahdeksan kuukauden mittainen. – Jos yrittäjällä on vain suomalainen asiakaskunta, on ymmärrettävä, että suuri osa suomalaisista viettää kesänsä Suomessa. Näin vuoden tili on tehtävä lokakuun ja toukokuun välillä, Pekkarinen selvittää. Toki kesäkuukausinakin suomalaisia alueelta löytyy, mutta he ovat enemmän

½½Suomalainen korvapuusti maistuu Espanjassakin. Ismo ja Nina Ivakko yhteisellä kahvitauolla työn lomassa.

integroituneita espanjalaiseen maailmaan. Kiinteistönvälitys- ja vuokraustoimintaa vuodesta 1997 Benalmádenassa pyörittäneet Ismo ja Nina Ivakko työskentelevät ympäri vuoden. Kiireisimmät kuukaudet heidän yrityksessään ovat heinä- ja elokuu. – Toimimme Benalmádenan huvipursisatamassa, ja meidän välittämämme asunnot ovat suurelta osin espanjalaisten, englantilaisten ja hollantilaisten asiakkaiden suosiossa, pariskunta kertoo. – Asiakkaistamme on kuitenkin jo yli neljäsosa suomalaisia, Ismo kertoo. – Moni heistä valitsee meidät, sillä he haluavat mieluummin kansainväliseen ympäristöön ja jopa välttelevät muita suomalaisia, Nina jatkaa. Centro Finlandia on yrittäjäpariskunnalle tuttu, mutta omalle toiminnalle se ei olisi oikea paikka. Rannikon kansainvälisyys luo yrittäjille uusia mahdollisuuksia. – Moni suomalainen yrittäjä on kielitaitoinen ja voi palvella suomalaisen asiakaskunnan lisäksi myös kansainvälisia asiakkaita, Nina muistuttaa.

Yrittäminen Espanjassa Yrittäjän on mietittävä tarkkaan kohderyhmä sekä oma osaamisensa. Myös jo

olemassa oleva tarjonta kannattaa selvittää. – Täällä menestyksen mutta myös epäonnistumisen mahdollisuudet ovat moninkertaiset Suomessa yrittämiseen verrattuna, Ivakot miettivät. Kieli, monikulttuurinen asiakaskunta ja kausivaihtelut asiakasryhmissä luovat haasteita, joihin yrittäjyyteen Suomessa oppinut ei heti osaa vastata. – Yritystoiminta sinällään ei eroa yrittämisestä Suomessa, vastuu ja pää-

Costa del SolAurinkorannikko • Lähin lentokenttä Málaga. • Suomalaisia asukkaita vakituisesti noin 25 000. • Suosituimmat asuinalueet ovatFuengirola,Benalmadena, Torremolinos, Marbella, Mijas. • Alueella toimii noin 300 suomalaista yrittäjää. • Lisäksi rannikolla on suoma lainen peruskoulu, ev.-lut. seurakunta, kolme paikallista suomalaista lehteä sekä radiokanava.

YRITTÄJÄ 5/2011

tökset ovat omat ja tunteja ei lasketa, pariskunta nauraa. Kahden lapsen vanhemmat kertovat, että vuorokauteen pitäisi yrittää saada muutamaa tunti lisää. – Byrokratia, aloituskulut sekä toiminnan käynnistymisen hitaus yllättivät yritystoiminnan alkutaipaleella, Ismo muistelee. Paras oppi saatiin Saunailloissa, joissa rannikon suomalaiset yrittäjänaiset ja -miehet vuorotellen kokoontuivat ja vaihtoivat kokemuksiaan. – Tämä oli se ensimmäinen muoto Aurinkorannikon yrittäjäyhdistyksestä. 2000-luvulla toimintansa aloitti virallinen yrittäjäyhdistys, mutta sen toiminta hiipui vetäjien puutteessa. – Aika ja resurssit loppuivat, yhdistyksen toiminnassa mukana olleet Antti

¾¾Centro Finlandia sijaitsee Los Bolichesin kaupunginosassa. Keskuksen ulkopuoleltakin löytyy suomenkielistä palvelua. Asiat hoituvat suomeksi esimerkiksi pankeissa, autokorjaamoissa ja matkatoimistoissa.

Pekkarinen ja Ismo Ivakko vahvistavat. Yrittäjien hajanaisuus ja kova työmäärä karsivat osallistujia, ja aktiivisesta alusta ja yhteisistä messuista huolimatta ei toimintaa tällä hetkellä ole. – Tarvetta kyllä löytyisi, Pekkarinen miettii.

Pienyrittäjyys elämäntapana Aurinkorannikolla toimii noin 300 suomalaista yrittäjää. Ryhmä on hajanainen, ja yrittäjät edustavat lukuisia eri toimialoja. Osa toimii suomalaisen yrityksen etätyöntekijänä ja osa yrityksistä on suomalaisen yrityksen ulkomaantoimipisteitä. Yksi yhdistävä tekijä kuitenkin on: miltei kaikki yritykset ovat 1–3 henkilön työpaikkoja. Yleisin malli on, että yrittäjä työllistää itsensä ja perheensä. – Useiden työntekijöiden yrityksiä on vähän, Pekkarinen vahvistaa. Harva yrittäjistä edes haluaa kasvattaa toimintaansa paljon. Elämä Espanjassa on monelle se li-

säarvo, jota yrittämisellä haetaan. Liikevaihto voisi olla suurempi muualla, mutta täällä elannon hankkimisen lomassa riittää aikaa myös rantakävelylle. Etelä-Espanjassa asuu vakituisesti pienen kaupungin verran suomalaisia. Suomalainen asiakaskunta kasvaa turistien myötä, ja suomalaiset tuotteet ja palvelut kiinnostavat myös alueella asuvia skandinaaveja, englantilaisia sekä paikallisväestöä. Kynnys suomalaiseen yrittäjyyteen Espanjasssa on madaltunut, sillä maanvaihto onnistuu ilman täydellistä espanjan kieltä, yrittäjille on tukiverkostot ja ennakkotiedon hankkiminen onnistuu. Antti Pekkarinen seuraa aitiopaikalta suomalaisyrittäjien määrää ja uskoo, että suomalainen yrittäjyys rannikolla tulee varmasti lisääntymään. – Saan miltei päivittäin sähköposteja Suomesta yrittäjiltä, jotka suunnittelevat muuttoa Espanjaan ja kyselevät käytännön vinkkejä, kuten aloittamiskuluja tai toimitiloja, Pekkarinen tiivistää suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden näkymiä Aurinkorannikolla. //

Centro Finlandia • Perustettu huhtikuussa 2010. • Osoite: Avenida de Los Boliches 4 Fuengirola, Malaga www.centrofinlandia.fi • Omistaja: Stella Polaris Media S.L. • Liiketiloja 16. Tällä hetkellä Centro Finlandian tiloissa toimii mm. – kahvila-ravintola – paikallislehti – lakiasiaintoimisto – kampaamo, kauneushoitola – puhelinliike – suomalainen elintarvikekauppa – marimekko-sisustusliike – Visit Finland -infopiste – rakennusliike – fysioterapeutti – puhelinmyyntitoimisto – valokuvausstudio – sisustuksen erikoisliike. • Asiakkaaat pääosin suomalaisia.

YRITTÄJÄ 5/2011

MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

KOKOAJA m-brain, KUVA Rodeo.fi

Yksityisyrittäjiä tiedotetaan heidän eduistaan

Oppisopimus on nuorten kanava työmarkkinoille

Ranskan hallitus on lanseerannut tiedotuskampanjan yksityisyrittäjien rajoitettua vastuuta koskevasta säädök sestä, joka suojaa yrittäjien henkilökohtaiset varat konkurssitapauksissa. Valtiosihteeri Frédéric Lefebvre on lähettänyt tiedot 1,3 miljoonalle yksityisyrittäjälle heidän oikeudellisista, taloudellisista ja sosiaalisista eduistaan.

Ranskassa tehdyn tutkimuksen

Pääministeri Bouffier kannattaa tietulleja henkilöautoille Hessenin pääministeri Volker Bouffier

(CDU) ehdottaa, että Saksan moottoriteille tulisi tiemaksut henkilöautoille. Hän kuitenkin katsoo, että tietullin pitäisi olla saksalaisille autoilijoille kustannusneutraali. Euroopan tärkeimpänä kauttakulkumaana Saksalla on suuret intressit saada ulkomaiset autoilijat mukaan rahoittamaan teitä. Myös Saksan liikenneministeri Peter Ramsauer (CSU) haluaisi tiemaksut henkilöautoille. FDP-puolue kuitenkin vastustaa ajatusta.

Pienyrittäjien taakka keveni Ruotsissa

mukaan pienten ja keskisuurten yritysten johtajat arvostavat oppisopimuskoulutusta. Heidän mukaansa se helpottaa työvoiman saamista ja sopii hyvin pienemmille yrityksille. Oppisopimuskoulutuksella oleva työntekijä saa usein koulutuspaikastaan työpaikan.

Miten pk-yritykset löytävät työntekijöitä netistä? Ernst & Youngin kyselyssä kolme neljästä pk-yrityksestä valitti, että niillä on vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä. Yritysten on vaikea saavuttaa asemaa houkuttelevana työnantajana, koska yrityksiä ei juuri tunneta tai ne sijaitsevat vähäväkisillä syrjäseuduilla. Lisäksi niillä on pienet budjetit imagokampanjoille tai sopivan henkilöstön löytämiseksi. Henkilöstöpalveluyritys Rundstedt HR Partnersin kyselyn mukaan joka kolmas keskisuuri yritys hyödyntää sosiaalisia verkostoja, kuten Facebookia, työnantajaimagonsa kohentamiseen.

Optimismi yrityksissä voimakkaassa laskussa Dagens Industri kertoo optimismin vähentyneen voimakkaasti pienissä ja keskisuurissa ruotsalaisyrityksissä. Lehden mukaan lähes puolet yrityksistä uskoo kasvun olevan aiempaa vähäisempää vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vain 10 prosenttia yrityksistä uskoo kasvuun.

Britannia käynnistää kasvusuunnitelman meriteollisuudelle Britannian hallitus ohjaa meri teollisuudelle 8 miljardia euroa taatakseen alalle vakaan ja kestävän kasvun. Ohjelma pyrkii luomaan vientiä nouseviin talousmahteihin ja kehittämään uusiutuvan energian käyttöä sekä alan sisäistä yhteistyötä.

Ruotsin hallitus on keventänyt pienyrittäjien taakkaa. Yrittäjäjärjestö Företagarna on tyytyväinen veronkevennyksiin ja lakimuutoksiin. Hallitus aikoo lisäksi panostaa 20 miljoonaa kruunua turistikohteiden kehittämiseen Ruotsissa vuosina 2012–2014. YRITTÄJÄ 5/2011

Rauta

Suurimmat esiintymät ovat Länsi-Afrikassa Liberiasta Mauritaniaan.

Öljy

Nigeria on Länsi-Afrikan suurin öljyntuottaja, öljyä löytyy Gabonista ja Kongosta. Eteläisen Afrikan suurimmat esiintymät ovat Angolassa.

Alumiini

Maailman alumiineista (sen raaka-aineesta bauksiitista) neljäsosa löytyy Afrikan länsirannikolta.

Kupari

Afrikka on maailman suurimpia kuparin tuottajia, laajoja esiintymiä Kinhansassa, Kongossa ja Zambiassa.

Koboltti

Puolet maailman kobolttiesiintymistä löytyy Zairesta.

Timantti

Timantteja löytyy Angolasta, Botswanasta, Namibiasta ja Zairesta.

Kromi

Melkein kaikki maailman kromi löytyy Afrikasta, erityisesti Zimbabwesta.

University of Texas at Austin

Uraani

Mantereelta löytyy viidesosa maailman uraanista, esiintymiä on Gabonissa, Namibiassa, Nigeriassa ja Zairessa.

YRITTÄJÄ 5/2011

Luonnonvarat » Afrikan resurssit

TEKSTI Erkki Niiranen

Afrikan aarrekartta Afrikka on mineraalien aarreaitta, ja se on huomattu myös mantereen rajojen ulkopuolella jo aikoja sitten. Idän ihme Kiina on viimeisimpänä iskenyt kyntensä alueen mahdollisuuksiin.

Afrikka on maailman toi-

seksi suurin manner ja suuret ovat myös sen resurssit. Afrikka sisältää kolmasosan koko maailman mineraalivarannoista, ja mantereen kolmesta miljardista hehtaarista 700 miljoonaa on viljelykelpoista. Vaikka mantereen suurimmat tulot tulevat mineraaleista ja öljystä, tulot keräävät usein suuryhtiöt tai mantereen valtioiden hallitukset ja niiden korruptoitunut eliitti. Tuotanto työllistää vain kaksi miljoonaa Afrikan miljar-

dista asukkaasta. Monen maan koko ulkomaanvienti on riippuvainen yhdestä tai enintään kahdesta tuotteesta.

Kiina katsoo Afrikkaan Kiina on Afrikan alueen suurin kauppakumppani. Viime vuonna Kiinan ja Afrikan maiden välisen kaupan arvo oli 110 miljardia dollaria, kun se vuonna 2005 oli 40 miljardia. Kiinalaisia työntekijöitä on

»»Afrikan kartta vuonna 1829, kun sisämaat olivat eurooppalaisille vielä tuntemattomia. YRITTÄJÄ 5/2011

Wikipedia

72 ¼¼Afrikan tärkein “vientituote” oli 350 vuotta orjat. Orjalaivojen olosuhteet olivat erittäin huonot.

eri maissa yli 750 000. Kolmasosa Kiinan öljytuonnista tulee Nigeriasta, Sudanista tai Angolasta, ja viidesosa käytetystä puuvillasta tulee Afrikan lounaisosasta. Kiina tarvitsee Afrikasta erityisesti kuparia, nikkeliä ja sinkkiä. Kiinan kansainväliset kilpailijat ovat lähestyneet sekä YK:ta että Maailmanpankkia esittämällä, että mineraalioikeuksien hankinnassa ja kaivostoiminnassa Kiina ei noudata kansainvälisiä ympäristö- ja turvallisuus kriteereitä. Kiinan kauppa ja avustukset eivät myöskään erottele maita niiden yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Siksi paheksuntaa on esitetty diktaattorien ja heidän eliittinsä tukemisista ja ihmisoikeuksien loukkaamisista. Kiinan suorat investoinnit Afrikkaan ovat 1,5 miljardia. Tähän sisältyvät projektit, joilla kehitetään maiden tiestöä, rautateitä, tietoliikenneverkkoja, kouluja ja sairaaloita.

Maan vuokraaminen Afrikan kauppakumppanilla Kiinalla on nykyään myös viljelymaaongelma: viljelyala vähenee kaupungistumisen ja keskiluokkaistumisen edistyessä. Siksi Kiina on ryhtynyt vuokraamaan maata Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Kiina on Afrikan suurin maan vuokraaja, muita suuria vuokraajia ovat Intia ja Saudi-Arabia.

Mailla on vuokraamisessa muitakin tavoitteita kuin vain ruuan tuottaminen omille asukkaille. Niille vuokraus on sijoitustoimintaa: maa on halpaa ja ruuan hinta on jyrkästi noussut. Uusilla tiloilla viljellään enimmäkseen riisiä, sokeriruokoa tai öljypalmua, jota käytetään teollisessa ruuanvalmistuksessa sekä lisääntyvästi biodieselin tuotannossa. Paikalliset asukkaat eivät kuitenkaan hyödy vuokrauksesta. Virallisesti heidän tilansa eivät kuulu kenellekään, sillä heiltä puuttuvat dokumentit maan omistamisesta. Siksi hallitukset voivat vuokrata ne. Paikalliset eivät saa edes töitä uusilta suurtiloilta. Tilojen koneet ovat joko kiinalaisia tai intialaisia, ja niitä käyttävät kiinalaiset tai intialaiset. Globaalisti tällaisia pienviljelijöitä, joiden alle kahden hehtaarin elinkeinotiloilta puuttuvat paperit, on 1,5 miljardia. Maiden riistoon osallistuvat myös niiden omat hallitukset. Esimerkkinä energiatuotannon jättiläispadot, jotka tuottavat myös kasteluvettä vuokratuille suurpelloille, kunhan asukkaat on ensin alueilta karkotettu. Kansainvälisesti moitituimpia hankkeita on Etiopiaan rakennettava Gibe 3 ‑jättiläispato, jonka ympäristöasiantuntijat uskovat aiheuttavan Saimaan kokoiseen Turkanan järveen ekologisen katastrofin. Maailmanpankki on vetäytynyt hankkeesta, mutta patoa rahoittaa nyt kiinalaispankki. //

Maanvuokraus on sijoitustoimintaa: maa on halpaa ja ruuan hinta on jyrkästi noussut YRITTÄJÄ 5/2011

Mistä se alkoi Afrikan pohjoisosan, nykyis-

ten Tunisian ja Libyan alueiden valloituksen aloittivat foinikialaiset ja kreikkalaiset. ”Mustan Afrikan” kolonialismin aloittivat portugalilaiset 1400luvun lopulla. Portugalilaiset hakivat Guinean lahdelta kultaa, norsunluuta, mausteita ja orjia. Näistä juonsivat nimet Kultarannikko (nykyinen Ghana), Norsunluurannikko (edelleen Norsunluurannikko), Pippurirannikko (alue Ghanasta länteen) ja Orjarannikko (koko laaja alue Togosta Nigeriaan). Orjia alueelta vietiin 350 vuotta Länsi-Intian saaristoon ja Amerikan mantereelle. Orjakauppaa harjoittivat portugalilaisten jälkeen englantilaiset. Kolonialismia on ollut kahta lajia, siirtokuntien asuttamista ja riisto kolonialismia. Ero näiden välillä oli usein sumea. Asuttamisen esimerkki on Pohjois-Amerikan ja Etelä-Afrikan asuttaminen. Riistokolonialismissa alue asutetaan niukasti ja pääpaino on raaka-aineresurssien, turkiksien, norsunluun tai öljyn hyväksikäytössä kauppiaiden tai virkamiesten omaksi tai emämaan hyväksi välittämättä paikallisten tarpeista.

UUTISMAAILMA

Jukka-Pekka Vuori kannustaa kasvuun Fonectan markkinointijohtajana toimiva

Jukka-Pekka Vuoren Kasvun paikka -kirja kertoo, miten intohimo, uskallus ja itsensä likoon laittaminen luovat kestävän kasvun kulttuurin. – Olen kirjoittanut Kasvun paikka -kirjan siksi, että keskustelua suomalaisesta kasvusta pitää saada lisää, Jukka-Pekka Vuori korostaa. Vuori on haastatellut kirjaa varten merkittävän joukon ykkösketjun kasvuyrittäjiä ja yritysjohtajia Air Asian pääomistaja Tony Fernadesista St1:n Mika Anttoseen. Teos pureutuu lisäksi johtaviin markkinointiteorioihin ja niiden käyttökelpoisuuteen kasvun rakentamisessa. – Kasvun tärkein yksittäinen ainesosa on tyytyväinen asiakas. Kasvua syntyy kunnolla vasta, kun yrityksellä on näkemystä, kykyä ja rohkeutta ajatella asiakaslähtöisesti. Tämä vaatii paradigman muutosta. Menestys edellyttää fokuksen siirtämistä asiakkaisiin ja markkinointiin. Jukka-Pekka Vuori on valittu Suomen arvostetuimmaksi markkinointijohtajaksi.

Koivurinteen tila Suomen ympäristöystävällisin Koivurinteen tila on voittanut WWF:n ja MTK:n järjestämän kilpailun, jossa etsittiin Suomen ympäristöystävällisintä viljelijää. Saarijärvellä sijaitseva Toni ja Mari Haapakosken tilan päätuotantosuunta on lypsykarjatalous. Haapakosket ovat päätoimisia yrittäjiä. Kilpailun tuomariston mukaan tila osoitti käyttävänsä ravinteet tehokkaasti, sillä sadon sisältämät ravinteet vastasivat enintään lannalla tai lisälannoitteilla annettuja ravinnemääriä. Käytössä on myös lietelannan moderni käsittely. Tilan kaikki kompostoituva biomassa käytetään lannoitteena. Lisäksi maan rakennetta hoidetaan kalkituksella, ojituksella ja nurmikierrolla. Vesistöjen ympärillä on suojakaistat ja ravinteita pidättävä maatalouskosteikko on parhaillaan rakenteilla.

Viluttaako? Dysonin uusi Air Multiplier -tuuletin lämmittää talvella ja viilentää kesällä. Dysonin tuuletin AM04 Hot on lämmittävä tuuletin, jonka voi säätää ylläpitämään huoneen lämmön asteen tarkkuudella valitussa lämpötilassa. Kätevän kaksoistoiminnon ansiosta AM04 Hot -tuuletinta voi käyttää kesäisin myös huoneilmaa tehokkaasti kierrättävänä tuulettimena. Lämmitystoiminnossa lämpötila-asetuksen voi säätää omien mieltymysten mukaan asteen tarkkuudella aina 37 celsiusasteeseen saakka. Ilmavirran suuntaa voi ohjata kallistamalla laitetta jalasta kevyesti eteen- tai taaksepäin, aina 10 asteen kulmaan asti. AM04 Hot -tuulettimen voi myös laittaa pyörimään edestakaisin 90 asteen kulmassa.

PULJU

YRITTÄJÄ 5/2011

KOLUMNI

ouni

orhonen

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

Jyrkilän weljekset tappelun tuoksinassa

– toinen osa

Käsikirjoitus: Aleksis Kivi, Casting: Jouni Korhonen

Mutta nyt tapahtui, että eurolaisista eräs luikkari, mennessään Jyrkin ohitse, tempasi äkisti laina-wakuuden hänen kädestänsä ja läksi juoksemaan kaikin voimin, mutta julmistuneena kaappasi Jyrki hänen perässään. Silloin karkasiwat myös toiset weljet tulisella wauhdilla pilkkaajiensa päälle, ja tappelu oli yleinen. Siitä iskiwät he toinen toisensa kurkkuihin ja rupesivat – sokeasti, äheltäen – repimään, riistomaan ja huhtoen käyttelemään nyrkkiänsä. Pitkän hetken kesti rähisewä ottelu, ja weljekset, melkein jo woittajina, huusiwat korkealla äänellä: ”Lupaatteko, sen wietäwät, lainoille wakuuksia ?” ja kaiku pilwistä wastasi ”wakuuksia!” Mutta kauan pinnisteliwät eurolaiset wastaan, waltion menoja kenenkään alentamatta ja wakuuksia antamatta, kunnes he wiimein woimattomina waipuiwat maahan, niellen ahneesti raikasta ilmaa kuumaan, huohottawaan sisustaansa. Pöyrytetyllä tukalla istuiwat weljekset nyt ojan äyräällä ja kokoiliwat uusia woimia, puuskuttaen towin. Toisten juuri lakatessa tappelemasta lähestyi Jutta kreikkalaisensa kanssa, kiskoen häntä kauluksesta ja wälimmiten kiristäen häntä kurkusta. Wiha tuiskahteli tulena hänen jotenkin pienistä silmistänsä, jotka kiukusta werenpunaisina pyörähteliwät wimmatusti hänen päässänsä. Karwas hiki wirtasi alas hänen poskiltansa, ja niin kuin sotaorhi hän puhalteli ja huohotteli. Jutta: Hae a-p-c-lainakirjani, paikalla! Katsos, litistänpä sinut muutoin niin että rapas lentää. Hae herran tähden se punakantinen lainakirjani, ja anna koreasti minulle wakuuksia roppa kaupalla, sinä pannahisen käkkätukka! Luuletko tästä näin wain tanssielewasi, junkkari? Kreikkalainen: Tässä lainakirjasi, sinä hirweä nainen. Waan wakuuksia en sinulle anna. Temppelit Akropoliin ja Parthenonin, sekä rannat Roodoksen ja Kreetan, ne pidän hyvänäni, ettäs tiedät! Jutta: Annapa lainakirjalle pieni suukkonen. Niin, suutele sitä koreasti! Kreikkalainen: Mitä? Suudella? Jutta: Oikein nätisti. Ja tee se herran tähden, mun euro-weljeni, jos selkäsi syhyy ja valuuttasi on sinulle rakas. Tee se, tee se, sillä sinä näet, että minä olen wihasta kaswoiltani musta kuin saunan tonttu! – Kas niin. Kreikkalainen: Oletko tyytywäinen? Jutta: Wallan tyytywäinen. Mene nyt, pääomita pankkejasi ja kiitä Luojaasi, että pääsit täältä. Mene nyt, ja ole mököttelemättä kostosta.

Pekka Sipola

Tuomioja: Olkoon hän jo rauhassa, kurja mies. Jyrki: Mutta jättäkäämme jo tämä kowin kynnetty maantiensarka. Tässä ei ole nyt hywä wiipyä: sillä tappelu Brysselin-tiellä on, eurolain kannalta katsoen, kowin waikea asia. Mutta kuka on on mies, joka astelee kohti taloamme tuolla pellolla? Jutta: Lautamies Mäkelä. Mitä tahtoo mies? Jyrki: Nyt peijakas on irti ja korot nousussa. Eurovaltion nimessä hän tulee, ja tuon kirotun tappeluksen tähden eurolaisten kanssa. Kertoja: Seuraawassa numerossa näemme, kuinka weljesten lopulta käwi. // YRITTÄJÄ 5/2011

God morgon! God morgen! Godmorgen! Labrīt! Hyvää huomenta! Hyviä uutisia laajasti Pohjoismaissa ja Baltiassa matkustaville: S-Card toimii 1.12.2011 alkaen myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Latviassa. Ansaitset kortillasi S-pisteitä, kun yövyt Nordic Choice Hotelleissa. Valikoimaa riittää, sillä ketjulla on 169 hotellia niin suurkaupungeissa kuin pienemmissäkin matkakohteissa. Ja mikä parasta – saat S-pisteet siellä myös vapaa-ajan matkoillasi. Lue lisää hotelleista: www.choicehotels.no. S-Card on Pohjoismaiden kattavin työmatkustuksen kanta-asiakaskortti. Suomessa S-Card tarjoaa etuja S-ryhmän yli 60 hotellissa ja 200 ravintolassa. Katso kaikki edut sekä lisätietoja yhteistyöstä osoitteessa www.scard.fi. Marraskuun ajan saat S-Cardin etuhintaan 20 € (norm. 25 €). Hanki omasi jo tänään – nyt jos koska se kannattaa!