Yrittäjä 2/2013

24 Innovaatiorahaa pienyrityksille • 34 Työntekijät pitää valmistaa itse 50 Perhekoti tarvitsee oikeat vanhemmat • 54 Ledit ja chilit sopivat yhteen

56 Potkunyrkkeilijä tuo vaikka banaanit laivasta

Kestävää

kehitystä Ole mukana tekemässä huomista. Tulevaisuuden muutostrendien luotaaminen tuo osuvuutta liiketoimintapäätöksiin, tutkija mika aaltonen rohkaisee.

2/2013

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

Sivut 12–19

13002 13002

6 430034 210078

Tervetuloa hyödyntämään osaamista: www.fim.com.

FIM Asiakaspalvelu puh. (09) 6134 6250

*Euromoney Private Banking and Wealth Management Survey 2013.

Arvostettu rahoitusalan lehti Euromoney on valinnut FIMin Suomen parhaaksi yrittäjille suunnattujen yksilöllisen varainhoidon palvelujen tarjoajaksi.*

Palveluntarjoaja FIM Varainhoito Oy.

PALKITTUA PALVELUA JA KOMEITA KASVUTARINOITA.

PÄÄKIRJOITUS

Pankkimaailmassa ohutta yläpilveä

armo

3

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Pk-barometrimme kertoo, että yrittäjien mielestä rahan saamisen ehdot ovat tiukentuneet ja rahan hinta on noussut pankeissamme. Muutokset ovat olleet odotettua hillitympiä, mikä kertoo suomalaisten pankkien hyvästä tuloskunnosta.

Yrittäjillä on Suomessa kaksi pääpankkia, OP-Pohjola ja Nordea, muiden pankkien rooli on vähäinen. Molempien suurten mukaan tuloskuntoiset yritykset saavat entiseen tapaan rahaa sekä investointeihin että käyttöpääomaan. Maan talouden kasvun aikaansaamiseksi keskeistä on kuitenkin yrittäjien usko tulevaisuutteen. Tämän vuoksi jokainen hyvä hanke olisi rahoiRahan hinta on pitkällä tettava ja saatava liikkeelle.

On hyvä huomata, että korkotason pienestä noususta aikavälillä tarkasteltuna huolimatta rahan hinta on pitkällä aikavälillä tarkasteledelleen erittäin alhainen. tuna edelleen erittäin alhainen.

Meillä on myös monipuolinen muu rahoitusjärjestelmä, jossa erityisesti Finnveran ja Tekesin rooli on keskeinen. Finnvera on perinteisesti ollut pk-yrittäjien tuki erityisrahoituksessa. Nyt myös Tekes on suunnannut mielenkiintonsa pieniin, alle kuusi vuotta toimineisiin, aloittaviin ja startup-yrityksiin. Tekesin tuen ehto on innovatiivinen kasvamisen vimma.

Meillä on myös yllättävän paljon bisnesenkeleitä, jotka tarkkailevat kohteitaan herkeämättä. Enkeleiden kiinnostus uusiin ideoihin on loputon, mutta idean jalostaminen tiimeissä on monelle enkelille tärkein ehto rahoitukselle.

Teknisiä muutoksiakin on tulossa, sillä ensi vuonna yritysten on siirryttävä järjes­ telmään, jossa suoraveloitus päättyy. Kassavirtaan voi tulla katkoja, ellei yritys tee sopimusta e-laskusta tai suoramaksusta. Ongelmia ei pitäisi tulla, jos yrityksellä on sopimus verkkolaskutuksesta. Laskun maksaja voi myös siirtyä suoraveloituksesta e-laskuun.

Aina se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä e-laskuun siirtymisessä asiakkaat ovat kohdanneet yllättäviä ongelmia kun asiakas ei saa verkkolaskuvelvoitusta tehdyksi.

Syynä voi olla oma osaamattomuus tai pankkien ja operaattoreiden vaikeaksi tekemä tekniikka. Käyttävätkö pankit asiakkaitaan koekaniineina, kun järjestelmää ei ole testattu ongelmattomaksi? E-laskujärjestelmässä on sudenkuoppia, jotka eivät ratkea ilman pankkivirkailijoiden apua.

Yllättävää pankeissa on myös lähipalveluiden loppuminen. Pienen kylän pankkiin soitettaessa puhelimeen ei vastaakaan tutun pankin työntekijä vaan puhelinkeskus, joka on ties missä. Keskus etsii koneeltaan kaiken, ei tiedä edes pankinjohtajan nimeä.

Tuntuu siltä, että asiakkaan on yhtä vaikea löytää pankista kaipaamansa henkilö, kun eineksestä lihan alkuperämaa.

Yrittäjien kannalta on tärkeää, että rahaliikenne toimii kitkatta, yritykset maksavat laskunsa nopeasti sekä tarvittaessa rahaa on saatavissa. //

Huhtikuu 2013

44

Kultasepän loppusuora 79-vuotias Paavo Matiskainen painaa pitkää päivää Mikkelissä. 50 vuoden työ ei ole tuottanut kunnon eläkettä.

Pääkirjoitus

Sijoittaminen

Makasiini

Kolumni

Hän

Johtaminen

3

6

Pankkimaailmassa ohutta yläpilveä Poimintoja yrittäjän maailmasta

10 Piia-Noora Kauppi on finanssialan edunvalvoja

Tulevaisuus

12 Ole mukana tekemässä huomista

Rahoitus

20 Hyvät hankkeet rahoitetaan 24 Kasvuyrityksille koittaa kesä YRITTÄJÄ 2/2013

28 Bisnesenkeli lentää liihottaa 30 Salainen sijoittaja 33 Yrittäjä ja perustulo 34 Työntekijä yrityksen voimavara 37 Lajitoverit opettavat 38 Hyödynnä työntekijöiden osaaminen

Yhteiskunta

40 Työehdot on syytä sopia tarkasti 42 Hallintotaakka painaa

20

Onko rahahanaa kiristetty?

Nordean Jani Eloranta ja OP-Pohjolan Tony Vepsäläinen kertovat yrittäjien lainansaannin mahdollisuuksista.

48

38

Murrekeikkaa pukkaa

Johtaminen jalostuu Mercuri International Oy:n toimitusjohtaja Kim Mäki nostaa yksilön kuuntelun johtamisen avaimeksi.

Ystäväkirja

43 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjät

Palkkatyö sai jäädä, kun porilaisen Elina Wallinin sivutoiminen yrittäjyys kasvoi täysipäiväiseksi.

Yrittäjä testaa

59 Talven taittuessa

Nyt

63 Ajankohtaista kotimaasta

44 Mekö muka vanhoja!

48 Porilaisia tarinoita poriksi 50 Perhakotiyrittäjän vilkas arki 54 Turha lämpö pois

Uutismaailma

Mikä moka!

66 Raha ropisee uskolla

64 Poimintoja

Kolumni

53 Sarjassa yritysjohtajat kertovat

uransa hauskoista virheistä

Vapaa-aika

56 Kaikki työt kelpaavat

YRITTÄJÄ 2/2013

6

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

»»Tamperelaisella lasermikrohitsauksella voi hitsata lasiakin.

Rohkeutta ja rahoitusta Perheyrityksen sukupolven-

Hervannasta maailmalle Keksintö on kaupallistettu, Aasia odottaa

Tampereen Hervannasta kuuluu kummia. Vuonna 2010 perustettu Primoceler Oy on onnistunut ensimmäisenä maailmassa kehittämään laitteen, joka soveltuu lasermikrohitsaukseen. Insinööritiimi ei ole vain keksinyt sitä, vaan se on saatu myös kaupallistetuksi. Aasiassa odottavat miljoonamarkkinat.

Laitteella voidaan hitsata herkkiä komponentteja sisältäviä kokonaisuuksia.

Menetelmässä lämpötila nousee ainoastaan hitsaussaumassa. Lasia voidaan liittää täysin ilmatiiviisti. Keksintö on vaatinut pitkän tutkimustyön.

vaihdoksessa tarvitaan rohkeutta.

On huomioitava rahoitus, yrityksen velkaantuminen, yrityksen kehittämismahdollisuudet ja investoinnit.

Sukupolvenvaihdos on hyvä tehdä maltillisesti niin, että nuorempi sukupolvi on yhtä aikaa töissä vanhemman kanssa. Kannattaa kehittää yhdessä myös hallitustyöskentelyä, ja ulkopuolisia näkemyksiä on terveellistä saada hallitukseen.

Uusi sukupolvi tarvitsee malttia, kaikkea ei saa kerralla. Jatkuvuus on upea asia, ja sen eteen kannattaa ponnistella. Kun eri sukupolvet työskentelevät yrityksessä yhtä aikaa, se kasvattaa näkemään eri puolia asioista. Parhaimmillaan kokemus ja uudistusmieli kohtaavat.

Tiukka taloudenpito ”Avoimet laskut ovat mielessä, rahan riittäminen usein jatkuva huolenaihe… ”

Lasse Karjalainen on kirjoittanut Yrittäjän talousoppaan (Gaudeamus 2013). Hän koettaa osoittaa kirjallaan, että talouden suunnittelu voi olla innostavaa, helppoa ja käytännöllistä. Tarvitaan muutama hyvä työkalu – ja tietysti pohjalla on se hyvä liikeidea. Opas keskittyy talouden suunnitteluun, tuloslaskelmaan, taseeseen, hinnoitteluun ja rahan riittämiseen. Esimerkkejä on haettu käytännöstä. Karjalainen on itse toiminut teollisuudessa sekä konsulttina ja kouluttajana.

Hän on kuunnellut kokemuksia yli tuhannen yrittäjän tai yrittäjäksi aikovan talousasioiden ryteiköstä ja haluaa oikoa ennakkoluuloja, että talous olisi jotakin rakettitiedettä.

YRITTÄJÄ 2/2013

MAKASIINI ¾¾Saku Tuominen myi Broadcastersin Zodiakille ja perusti työelämän valmennusta tarjoavan yrityksen.

Makunautintoja Ruoka on taas puhuttanut pitkin talvea. Elinehtomme.

Elintarvikealan yrittäjät, tutkijat ja asiantuntijat kokoontuvat toukokuun alussa Elintarvikepäivään Helsingin Messukes­ kukseen. Päivä huipentuu Tähtituote 2013 -kilpailun voittajien julkistamiseen. Jännää, mitä innovaatioita ruuan valmistajat ovat jälleen keksineet. Voittajatuotteet ovat yleensä jääneet elämään ja löytäneet tiensä kuluttajien suihin.

Tänä talvena kotimainen ruoka on alkanut maistua, kun tuottajaketju enimmäkseen tunnetaan.

Ei kannata näperrellä

»»Tähtituote 2012: 24h VALO paahdettu rouhittu pellava + mustikka, Linseed Oy.

Saku Tuominen puolustaa aikaansaamista Saku Tuominen on entinen tv-tuottaja ja

aamu-tv:n vakiovieras. Hän perusti tv-ohjelmia tuottavan Broadcastersin ja sittemmin työelämän ideoiden tuottamiseen erikoistuneen Idealist Gropupin, jonka luova johtaja hän nykyisin on.

Yksi sen tytäryhtiöistä on työelämän kehittämiseen erikoistunut 925 Design.

Yhdessä Pekka Pohjakallion kanssa hän julkaisi Työkirjan.

– Hulluna keskitytään siihen, että saadaan jotain aikaan, ihan sama mitä. Nykymaailmassa, missä tapahtuu koko ajan paljon, on tärkeä miettiä, mitä saadaan aikaan, mihin kannattaa keskittyä.

Aikaansaaminen on myös sitä, että ei tee jotakin, ei mene jonnekin. Sekin on päätös, Tuominen sanoo.

Saku Tuominen haluaa kuitenkin puolustaa aikaansaamista. Tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että ihmiselle tulee työstä hyvä olo, kun hän saa aikaan asioita, joita pitää merkittävinä.

– Meillä on kiireen illuusio: nopeat syövät hitaat.

Ei se niin ole. Hyvälle on aina tilaa. Sille joka uskaltaa ajatella eri tavalla ja uskoo siihen. Pikemminkin luulen, että hitaat syövät nopeat. Monesti näperrellään liikaa sen sijaan, että mietittäisiin suuria asioita.

Työkyvystä osa käyttöön Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko haluaa herättää yritykset huomaamaan, että ihminen voi olla osatyökykyinen. Se vaatii yrityksiltä asennetta: vähempikin kuin 150 prosenttia riittää.

Kansantalouden ja työurien kannalta osatyökykyinen työvoima on tarpeen. Kyseessä on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja myös halu tämän kyvyn käyttämiseen.

– Rahaa on jo varattu työpaikan muutostoimiin, jos tarvitaan vaikka pyörätuolille liuskoja. Työnantajilla täytyy olla myös kannustin ottaa tai pitää osatyökykyinen töissä.

Yksi kannustin on sekin, että eläkemaksut vähenevät, Risikko huomauttaa.

Esimerkiksi tekniikan tohtori Jukka Jokiniemen perustama yritys Innojok Oy kantaa yhteiskuntavastuuta työllistämällä vajaakuntoisia, mm. näkövammaisia, kuten toimitusjohtaja itsekin on. Helsinkiläisyritys on erikoistunut design-valaisimiin ja kirkasvalolaitteisiin.

YRITTÄJÄ 2/2013

7

8 Krista Keltanen

¾¾Sari Pakkala halusi kauppiaaksi.

Vaatteita vientiin Vaatteiden vientiponnistusten avittaminen palkittiin, kun Vuoden suomalainen muotiteko -palkinto annettiin Royal Majestics Oy:lle. Palkinnon jakoi Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry.

Johannes Savolaisen perustama yritys ei itse valmista eikä vie muotia, mutta auttaa kasvuhakuisia ja nuoria muotialan yrityksiä kansainvälistymään. Kiihdyttämistoimissaan yritys on herättänyt myös rahoittajat näkemään muotialan potentiaalin. Verkostoja ja yhteistyötä alalla tarvitaan.

Suomessa onkin syntynyt viime vuosina useita pieniä vaatteita valmistavia yrityksiä, mutta maailmalle pitäisi päästä. ¾¾Johannes Savolainen vastaanotti Muotiteko-palkinnon.

Optikosta kauppiaaksi Tuoretta leipää ja Ranskan-herkkuja Sari Pakkala vaihtoi rohkeasti ammattia ja ryhtyi yrittäjäksi.

– Kyllähän tässä töitä riittää seitsemäksi päiväksi viikossa, vaikka sunnuntaisin olemmekin kiinni, sanoo Sari Pakkala, joka perusti Helsingin Tapanilaan hauskan liikkeen.

Hauska tarkoittaa tässä yhteydessä nostalgista ja viihtyisää. Liike 51 on vanhanajan kauppa, joka myy luomuruokaa, tuoreita leivonnaisia sekä ranskalaisia juustoja ja herkkuja. 51 nimessä tarkoittaa, että paikalla oli sekatavarakauppa jo vuonna 1951 ja katuosoitekin on 51.

– Olin työskennellyt toistakymmentä vuotta optikkona ja halusin kokeilla yrittäjyyttä. Tämä on minun oma projektini vaikka puoliso auttaakin välillä, Sari Pakkala sanoo.

Seudun asukkaat ovat ottaneet liikkeen suosiollisesti vastaan. Pakkala katsoo tulevaisuuteen positiivisesti, vaikka moni luomutuotekauppa onkin näinä aikoina joutunut sulkemaan ovensa.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 31. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN-L 1237-2234 ISSN 1237-2234 (painotuote) ISSN 2242-8844 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@yrittajat.fi

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi

Toimittajat Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin (äitiyslomalla) lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä Textop Oy Painopaikka UPC Print ISO 14001 ympäristösertifioitu kirjapaino Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novapress Silk 100 g Kannen kuva Sini Pennanen

HÄN » Piia-Noora Kauppi on finanssialan edunvalvoja

10

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Aleksi Poutanen

Hän

Piia-Noora Kauppi

Taustat

Vuodesta 1999 alkaen olin europarlamenttissa lähes kymmenen vuotta.

Työstä

Juuret

Perhe ja vapaa-aika

Työn sisältö

Olen avojalkainen, oululainen ”ihiminen”. Oulu ja pohjoinen ovat osa sieluani. Lapsuudenkotini oli kahden yliopistotutkijan ja nyt lääkärinä toimivan pikkuveljen muodostama tiivis ydinperhe, jossa kunnioitettiin työntekoa, vastuunkantoa ja arvostettiin asioihin perehtymistä sekä virheistä oppimista.

Perheeseeni kuuluu aviopuoliso Jussi sekä kolme lasta. Vapaa-aikani menee pääosin sekä lasten että omien liikuntaharrastusten parissa.

Rakkaita harrastuksia ovat myös kuorolaulu sekä monenlaiset yhdistystoiminnan verkostot, kuten rotaryt ja oululaista perinnettä vaaliva Rössypottuseura.

Finanssialan edunvalvontatyössä yhdistyvät yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen, minulle entuudestaan tuttujen verkostojen kanssa toimiminen.

Ihminen Olen toiminnan nainen, joka rakastaa liikkettä sekä henkisesti että fyysisesti.

Pidän siitä, että asiat tehdään tehokkaasti ja niin hyvin kuin osataan. Aina on varaa petrata!

Opinnot Olen koulutukseltani juristi ja opiskellut myös kauppatieteitä. Tärkeimmät oppini olen kuitenkin saanut käytännön kokemusten kautta. Monenlaiset työtehtävät ovat koulineet, eikä sellaista hommaa olekaan, josta ei jäisi jotain hyvää oppia elämän varrelle.

Aiempi työelämä Olen poiminut mansikoita Suonenjoella, myynyt poronlihaa Oulun Kauppahallissa, hoitanut työväenopiston kahvilaa, toiminut tototyttönä raviradalla ja myynyt timantteja koruliikkeessä. Asianajotoimistossa kävin ennen politiikan ”kutsua” eduskuntaan asiantuntijatehtäviin.

YRITTÄJÄ 2/2013

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Anders Chydeniuksen kootut teokset, osa 1, joka julkaistiin juuri joulun alla.

Anders Chydenius jo satoja vuosia sitten viisaasti totesi, että elinkeinojen ja pääomien vapaus ovat osa inhimillistä vapautta. Markkinoilla ei tapahdu mitään itsestään, vaan avoimessa taloudessa vapauksia käyttävät ja talouden ohjaksissa olevat ovat lihaa ja luuta olevia ihmisiä.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Oulangan kansallispuiston Kiutaköngäs.

Suomessa on todella paljon mahtavia luonnonnähtävyyksiä. On turha mennä merta edemmäksi kalaan, meillä on omasta takaa paljon upeita paikkoja.

Mikä motivoi Pidän siitä, että tilanteet vaihtuvat nopeasti ja saan päivittäin olla erilaisissa rooleissa. Tehtävässä on paljon lainsäädäntötyöhön liittyvää vaikuttamista, joka vastaa koulutustani. Minulle on tärkeää, ettei ole tarvinnut käydä painiskelua oman arvomaailmani kanssa.

Olen kokenut työpaikasta riippumatta tehtäväkseni varmistaa, että suomalaisten yritysten kilpailukyky säilyy ja kansalaiset saavat laadukkaita palveluita.

Vielä saavuttamatta En metsästä saavutuksia, vaan pyrin tekemään asiat niin hyvin kuin mahdollista.

Finanssialan edustajilta usein kysytty kysymys Mistä yrittäjä saa rahaa, jos pankit eivät anna? Yritysrahoitus tulee nähdä kokonaisuutena yrityksen kasvun vaiheiden mukaan: pääomasijoitukset, pankki- ja muu markkinaehtoinen rahoitus sekä julkisen sektorin tarjoama rahoitus. //

11

Yhtenäiset toimintamallit Finanssialan Keskusliiton (FKL) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on pankkialan edunvalvoja. Kansalaiset luottavat pankkiemme toimintaan, vaikka muistissa on tyly 90-luvun alku, jolloin pankkien maine romahti. Nyt pankkikielteisyys on jälleen hieman yleistynyt globaalin finanssikriisin vuoksi.

– Finanssialan keskeistä roolia kansantalouden rattaiden ”öljynä” ei aina ymmärretä. Suomi tarvitsee hyvin hoidetun finanssialan, joka on kilpailukyvyn rakentaja, ei sen nakertaja, PiiaNoora Kauppi pelkistää.

Pankkien lisääntyvä sääntely ja valvonta ovat

muuttaneet pankkien toimintaolosuhteita Euroopassa. Kauppi kannattaa yhtenäistettyä EU-tason sääntökirjaa.

– Sääntelyn tulisi perustua täysharmonisaatioon, jotta kilpailuolosuhteet säilyvät tasaisina.

Omien finanssimarkkinoidemme erityispiirteet on huomioitava EU-sääntelystä neuvoteltaessa.

Sääntelyuudistukset ovat tarpeen luottamuksen palauttamiseksi. Finanssialalla luottamus on tärkein yksittäinen tekijä yhteiskunnan menestyksen ja talouden kasvun takaamisessa.

– Ilman luottamusta markkinat eivät toimi yhteiskunnan hyödyksi. Talous ei kasva ja kehity

vakaasti.

On esitetty, että pankeilla voisi olla koon mukaan erilainen valvonta, mutta Kauppi tyrmää ajatuksen.

– Koon ei pitäisi olla ainoa kriteeri. Toimijoilla, joilla on samat riskit, pitäisi olla myös samat säännöt ja sama valvonta.

Herkkäliikkeisellä pankkialalla toimialarajat liudentuvat tulevaisuudessa.

– Alan verkosto-osaaminen korostuu ja luodaan uusia tapoja hankkia ja käyttää asiakkaita koskevia tietoja. Kansantalouden prosessit tehostuvat ja näin asiakaskokemukset paranevat.

YRITTÄJÄ 2/2013

12

¼¼Teknologian yhdistäminen kestävän kehityksen ja ison yhteiskunnan tuomiin muutoksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia, tutkija Mika Aaltonen yllyttää.

YRITTÄJÄ 2/2013

Tulevaisuus » Ole mukana tekemässä huomista TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT Sini Pennanen ja Pekka Sipola

Kestävä kehitys

tarjoaa totista bisnestä Ole mukana tekemässä huomista. Tulevaisuuden muutostrendien luotaaminen tuo osuvuutta liiketoimintapäätöksiin ja mahdollisuudet havaitaan ajoissa.

J

oko yrityksesi avainhenkilöt kokoontuvat sidosryhmien kanssa luotaamaan muutostrendejä vähintään kerran vuodessa? Tulevaisuudentutkija ja Aalto-yliopiston dosentti Mika Aaltosen mukaan tämä on välttämätöntä.

Kun kriisi on käsillä, olemme jo myöhässä.

– Toimintaympäristön muutosten luotaaminen auttaa meitä huomaamaan liiketoimintamahdollisuuksia. Ennakointi vähentää katastrofaalisia riskejä muutosten sattuessa.

Aaltonen on kirjoittanut tutkija Rolf Jensenin kanssa mielenkiintoisella otteella Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä -kirjan. Sen läh-

YRITTÄJÄ 2/2013

13

Lisätyn

14

t

kkinat r a m n e d u u todellis

älä m y y m s y m Elä

tökohtana on 50 erilaista rajapintaa, jotka ovat muuttaneet ihmisten elämää.

Kirja ilmestyi viime vuonna. Muutosten luotaamisessa ei ole kyse ennustamisesta, vaan kirjan tekijöiden lähtökohta on kokonaisvaltainen. Aaltosen mukaan muuttuvassa, kompleksisessa maailmassa varmuus tulee siitä, että on useita kosketuspintoja muutokseen.

Yrityspäättäjien kannattaa kuunnella Mika Aaltosta. Hän kuvaa tule-

Pimeästä valoon

vaa viiden muutostrendin kautta.

– Suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan haasteet ovat suuret, mutta hyvinvointiyhteiskunnalle välttämätön yhteiskunnan uudelleen organisointi tietää hyvää pienille yrityksille. Uusi hyvinvointiyhteiskunta on nykyistä heterogeenisempi ja perustuu vähemmän ylhäältä alas organisointiin.

Haasteista kuulemme lisää myöhemmin.

1

Kestävä kehitys kehityskulkuna

”Meidän pitää löytää kestävämpi tapa elää, kuluttaa ja tehdä

töitä. Kestävä kehitys ei ole trendi vaan kehityskulku, joka on läsnä ihmiskunnan historiassa loppuun asti. Viime vuonna ihmiskunnalle varatut resurssit käytettiin loppuun 21. elokuuta. Loppuvuoden elimme lastemme ja lastenlastemme kustannuksella. Tällainen tilanne ei ole pitkällä aikajänteellä mahdollinen.

Kestävän kehityksen sisällä näkyy monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan uudelleen organisoitumiselle.”

yhteiskunta tullut tiensä päähän 2 Iso ”Jos haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, pitää miettiä, miten saamme vähemmällä budjetilla saman verran aikaan tai samalla budjetilla enemmän. Mahdollisuutena on luopua joistakin vanhoista rakenteista ja uudelleen organisoimalla yhteiskuntaa edelleen pitää huolta ihmisistä.

Nyt länsimaasta riippuen julkisen sektorin osuus bruttokansan­ tuotteesta on 50 prosentin hujakoilla. Kehityksen vuoksi länsi­ maiden budjetit ovat olleet alijäämäisiä, ja tämä pysyy Suomen ja muiden länsimaiden agendalla seuraavat 10–20 vuotta. Nyt pitäisikin avata uudelleen keskustelu kansalaisten ja valtioiden välisestä vastuusta, siitä miten kansalaiset keskenään voisivat järjestää asioita. Pienillekin yrityksille on paikkansa nykyistä paljon heterogeenisemmassa mallissa. Yritysten mahdollisuudet ovat enemmän siellä, missä itse harjoittaa liiketoimintaa.”

YRITTÄJÄ 2/2013

Emotio markki naalise nat

nen

isti l a i r ate et Jälkim ja ta kulut

Globaali businessagora

15 ¾¾Suomalaiset yritykset tarvitsevat lisää draivia ja kansainvälisyyttä. Meidän pitää tehdä oikeasti uusia asioita, Mika Aaltonen rohkaisee.

YRITTÄJÄ 2/2013

Fanitt

aminen

16

Tuotantotavat gen n e h Yhden s muutoksessa a tehd

Kääntyisin rahoittajien puoleen, että he lähtisivät rahoittamaan pienemmällä byrokratialla testausluonteisia liiketoiminnan aihioita.

– Elina Hiltunen

3

Yksilönvapauden varjopuolet – arvojen muutos

”Länsimaissa ja Pohjoismaissa on ollut vahva arvopohja. Uskon, että se

on keskeinen tekijä, joka on mahdollistanut kehityksemme. Pikku hiljaa yhteinen arvopohja on kuitenkin murentunut. Kun olemme pyrkineet yksilönvapauteen, emme ole ymmärtäneet, että sen tavoittelu johtaa yhteisen arvopohjan heikentymiseen. Tämä kehitys vaatii, että kotona, kouluissa ja työpaikoilla keskustelemme lasten, nuorten ja läheisten kanssa siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.

Mikä tahansa ei käy.”

4

Uusi taloustiede tekee tuloaan

”Jos talouskriisissä on jotain hyvää, voimme nyt miettiä valtavirran talousteorioiden osuvuutta. Meillä pitäisi olla parempi ja monimuotoisempi käsitys siitä, miten yhteiskunnat ja talous toimivat, sekä siitä, millaisia menetelmiä voimme käyttää tiedon hankkimisessa. Nyt pitäisi rakentaa taloudellista päätöksentekoa täyteläisimmille malleille siitä, miten sosio-ekonominen järjestelmä toimii.

Tarvitsemme uutta taloustiedettä, joka toimii markkinoiden seurannassa.

Nykyinen lähestymistapa ei toimi epävarmuuden vallitessa.”

5

2000-luvun tiedon saastuminen, eli ole kriittinen

”Kaikkien meidän ja myös liikemaailmassa toimivien ihmisten pitää kehittää itselleen kriittisyyttä suhteessa ympäröivään tietomassaan.

Tämä antaa paremmat mahdollisuudet pärjätä 2000-luvun maailmassa.”

Mitä siis opimme?

Mika Aaltosen mukaan iso yhteiskunta antaa uudenlaisen viitekehyksen siitä, miten hyvinvointiyhteiskunta voitaisiin järjestää.

– Teknologian yhdistäminen näihin edellä mainittuihin muutoksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisen YRITTÄJÄ 2/2013

yhteiskunnan pärjääminen jatkossa edellyttää, että saamme lapset, työikäiset ja vanhukset mukaan.

Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää Aaltosen mukaan yhteiskunnan uudelleen­ organisointia. Tämä tarkoittaa, että palveluita on tuotettava nykyistä enemmän yritysten ja yhteisöjen voimin. Käytännössä yrit-

”Päätöksen­teon taso korkeammalle” Suomi, työryhmien luvattu maa, ei saa tutkija Mika Aaltoselta kiitettävää arvosanaa päätöksenteon tasosta.

– Toimintatapana on, että työryhmiin kutsutaan koolle ansioituneita seniorikansalaisia. Se ei aina riitä, jotta huomaisimme uudet mahdollisuudet. Tarvitsemme uusimpaan tietoon perustuvaa analyyttista, faktuaalista pohjaa, jolla voimme parantaa päätöksentekoa.

Näin toimimalla Aaltonen uskoo, että päätöksiä saadaan oikeasti tehtyä eivätkä ne jää junnaamaan ideologisen ja valtapoliittisen keskustelun syövereihin.

– Suomessa pitäisi pystyä nostamaan julkisen keskustelun tasoa ja lisäämään sen kriittisyyttä. Tämä on demokratian toimivuuden keskeinen elementti.

Olen ollut paljon englantilaisten ja ranskalaisten kanssa tekemisissä. Esimerkiksi Englannissa on hyvää intellektuaalista keskustelua, mutta siellä uudistukset voivat jäädä tekemättä muista syistä.

Toive päättäjille kuuluu, että eri-ikäiset ihmiset otettaisiin aidosti mukaan päätöksentekoon.

– Suomalaiset pystyvät ottamaan kantaa ja kertomaan mielipiteensä myös muista asioista kuin siitä, kuka tanssii tai laulaa parhaiten.

17

»»Elina Hiltunen hahmottelee Suomeen konkreettista tulevaisuuden prototyyppitaloa, jossa yksitäiset yrittäjät ja muut innovaattorit voisivat testata pieniä projektejaan ja katsoa, miten ne toimivat.

YRITTÄJÄ 2/2013

18

avat t o t n a Tuot sessa muutok

Verkkokaupan vallankumous

Kuka Mika Aaltonen?

Mika Aaltonen on kauppatieteen tohtori, ennakoinnin ja kompleksisuuden dosentti, Royal Society of Artsin jäsen ja Itämeren alueen johtaja ja London School of Economicsin senior associate -tutkija. Hän työskentelee Aalto-yliopistossa päätöksentekoon keskittyvän tutkimusalueen johtajana.

Mika Aaltonen toimii Helsinki Sustainability Centerin toimitusjohtajana. Voittoa tavoittelematon yritys toimii verkostomaisesti ja on keskittynyt päätöksenteon parantamiseen, läpinäkyvyyden lisäämiseen ja analyysimenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen.

Hän osallistuu hallitustyöskentelyyn kolmessa pienessä kotimaisessa ja kansain­ välisessä startup-yrtyksessä.

nulle i M ä t l Mei nto -tuota

täjille tuttu köydenveto viranomaisvastuista eri sektoreilla jatkuu. Tulevaisuudentutkijan ja Aalto-yliopiston professorin sijaisuutta hoitavan Elina Hiltusen mukaan näihin talkoisiin tarvitaan mukaan uudenlaisia rahoittajia tai rahoitusmuotoja.

– Monessa paikassa on uudelleenorganisoinnin paikkoja, liika byrokratia tuo esteitä innovaatioille. Huutelen arjen innovaatioiden perään ja pienien kokeilujen, joista voi lähteä isompia juttuja leviämään.

Kääntyisin rahoittajien puoleen, että he lähtisivät rahoittamaan pienemmällä byrokratialla testausluonteisia liiketoiminnan aihioita.

Viime aikoina lööppeihin on noussut isolla rahalla tehtyjä tutkimuksia, joista löytyy kauniita ja hienoja sanoja, mutta konkretia puuttuu kokonaan, hän jatkaa viitaten professori Pekka Himasen johdolla tehtyyn Siniseen kirjaan. Hiltunen peräänkuuluttaa rahoittajia mukaan arjen innovaatioihin, joista pikku hiljaa skaalaamalla voisi saada liiketoimintaa.

Myös Aaltonen nosti esiin kokeilevan ja uutta testaavan toiminnan merkityksen uuden liiketoiminnan synnyttämisessä. Hän kokee, että startupkentässä on pitkälti kyse juuri siitä, että lähdetään nopeasti liikkeelle ja katsotaan, minne asti homma kantaa.

Miksi käsiteoll

Huomio mahdollisuuksiin Mennään takaisin haasteisiin ja puhutaan suomalaisen yritystoiminnan kehityksen suurimmista jarruista tutkijan silmin katsottuna. Yritysjohtajilta puuttuu usein rohkeutta.

– Mielestäni draivi, intellektuaalisuus, kansainvälisyys ja rohkeus ovat ominaisuuksia, joita tarvitaan. Meillä on pieni maa ja vähän ihmisiä. Meidän pitää pystyä mieltämään muuttuvaa maailmaa uudella tavalla, joka saa mukaansa toimijoita Suomen rajojen ulkopuolelta. He eivät tule mukaan, jos teemme ”vanhoja” juttuja, vaan meidän pitää tehdä oikeasti uusia asioita.

Aaltonen mainitsee esimerkin, jonka tarjoamat mahdollisuudet menetettiin, kun ei tehty mitään.

– Meillä voisi nyt olla maailman ensimmäinen open source science -yliopisto, meillä oli ikkuna auki. Linus Torvalds on suomalainen, meillä olisi ollut mandaatti siihen.

Elektroniikka-alan yritys Philips on Elina Hiltusen mielestä hyvä esimerkki yrityksestä, jossa tulevaisuuden luotaamiseen on kehitetty toimiva konsepti.

– Heillä on tulevaisuutta luotaava organisaatio designpuolella. Siellä he kokeilevat,

Meillä voisi nyt olla maailman ensimmäinen open source science -yliopisto, meillä oli ikkuna auki. Linus Torvalds on suomalainen, meillä olisi ollut mandaatti siihen.

– Mika Aaltonen

YRITTÄJÄ 2/2013

Tutkassa

a näkyvä t

ket

ermar p y h n e n gelli

Hen Yhden hengen tehdas

markkina

t

lisuus kasvaa? millainen voi olla tulevaisuuden keittiö, tulevaisuuden asuminen tai muoti. He viestivät ulospäin ideoistaan muun muassa Youtube-videoilla nähdäkseen ihmisten reaktiot ja järjestävät näyttelyitä uusien näkemysten ympärille.

Yksi Philipsin näkemyksistä on ruokaprintteri. He ottavat projekteihinsa ulkopuolisia mukaan.

Hiltunen hahmottelee Suomeen konkreettista tu-

levaisuuden prototyyppitaloa, jossa yksittäiset yrittäjät ja muut innovaattorit voisivat testata pieniä projektejaan ja katsoa, miten ne toimivat.

Joukosta löytyneitä helmiä voi kehittää liiketoiminnallisesti.

Hiltunen on kirjoittanut strategista ennakointia käsittelevän kirjan Matkaopas tulevaisuuteen, joka ilmestyi toukokuussa 2012. Hän uskoo arjen innovaatioiden muuttavan maailmaa. //

Kirjan tekijöiden tulevaisuuspeli käyttöösi www.mrandmrsfuture.com

Uudet

Samsung Galaxy Xcover 2

8

39

€/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Y-paketti 15,90-25,90

€/kk/24kk (alv. 0%)

semsi

sanat

Smartumin Visio2025 Smartum sai tilaisuuden katsoa aina vuoteen 2025 asti tulevaisuuden ennakoinnin konsulttiyritys Pundan Visio2025-ohjelmassa.

– Varsinainen arkityötämme ohjaava strategia on laadittu vuoteen 2016 saakka. Kuitenkin vielä kauemmaksi vuoteen 2025 katsominen avasi silmiä ja muistutti maailman muuttumisesta, sanoo Smartum Oy:n toimitusjohtaja Maarit Hannula.

Smartumin tavoitteena on kymmenkertaistaa liikevaihtonsa vuoteen 2025 mennessä. Visioinnin yhteydessä laadittiin kolme erilaista tulevaisuuden skenaariota Smartumille.

Punda näki muun muassa Smartumin mahdollisuuden toimia Suomea laajemmin kohdennetun rahan operaattorina riippumatta siitä, onko rahoittajana työnantaja, kunta tai valtio.

– Smartumilla on halu tulla nykyistä merkittävämmäksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi edistäen yhä useamman ihmisen hyvinvointia ja valinnanvapauksia.

Visionamme onkin luoda hyvinvointia edistävän kohdennetun rahan ympäristö, jossa kaikki osapuolet voittavat.

Moni tuumii, että paku on timpurin tärkein työväline.

Mutta kyllä tämä on jokseenkin yhtä tärkeä.

19

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi, unohtamatta sähköpostia, kalenteria ja nettiselainta.

DNA Y-paketissa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

20

¼¼Yksikönjohtaja Jani Elorannan mukaan rahoituksen saatavuus on hyvä ja yritysten rahoittajana Nordea on rahassa suurin.

YRITTÄJÄ 2/2013

Rahoitus » Hyvät hankkeet rahoitetaan TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Aleksi Poutanen

Lainan saaminen vaihtelee Nordean mukaan yritykset saavat sekä käyttöpääomaa että lainaa investointeihin entiseen tapaan. OP-Pohjola ei kyseenalaista yrittäjien näkemystä ja arvioi yritysrahoituksen saatavuuden heikentyneen.

S

uomen Nordeassa ihmetellään tietoja yritysrahoituksen saatavuuden heikkenemisestä. Nordean yritysasiakkaiden yksikönjohtaja Jani Elorannan mukaan rahoituksen saatavuus on yritysten osalta kunnossa. Yritysrahoituksen määrät ovat viime vuonna kasvaneet hieman, ja pankki tavoittelee tällekin vuodelle kasvua.

– Ymmärrämme, että talouden hitaan kasvun aikana lainojen kysyntä on vaimeampaa, joten pankki ei odota suurta volyymikasvua. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että yritykset ovat investoinneissa varovaisia. Ei siitä, ettei rahoitusta olisi saatavilla, korostaa Jani Eloranta.

OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläisen mukaan Yrittäjien selvitystä yritysten lainansaannin muutoksista ei ole syytä kyseenalaistaa. Ryhmän yritysluottokanta kasvoi viime vuonna liki kymmenen prosenttia. Alan yhteenlaskettu muutos oli samaan aikaan miinuksella. Tämä osoittaa, että toimijakohtaiset linjaukset yritysrahoituksessa poikkeavat sel-

västi toisistaan.

Pankkien yritysrahoituksessa oli viime vuoden alkupuolella kasvua kahdeksan prosenttia, mutta loppuvuonna se pieneni viiteen prosenttiin. Tämän vuoden alkuviikkoina luottojen kysyntä on edelleen pienentynyt. Yritysluottojen kasvu on ollut pari prosenttia.

Huhujen kertomaa Markkinahuhujen mukaan mm. Danske Bankista, Handelsbankenista, Paikallisosuuspankeista ja Säästöpankeista on valunut asiakkaita kahdelle suurelle yritysrahoittajalle, OP-Pohjolaryhmälle ja Nordealle. Menettäjät ovat arvioiden mukaan kääntäneet lainahanojaan tiukemmalle yrittäjien osalta.

Yrittäjien tekemä selvitys paljastaa, että pkyrittäjien pääpankki vaihtui viime vuoden aikana.

38 prosenttia yrittäjistä ilmoittaa pääpankikseen nyt OP-Pohjolan ja 32 prosenttia Nordean.

YRITTÄJÄ 2/2013

21

22

OP-Pohjola-ryhmä • yritysasiakkaita (pankki) 350 000 • yritysasiakkaita (vakuutus) 150 000 • yritysluottoja 17 miljardia • yrittäjien pääpankki, 38 %

Vepsäläisen kuva tulossa

Nordea • yritysasiakkaita 170 000 • yritysluottoja 17 miljardia • lisäksi luottoja suur­ yrityksille 10 miljardia • yrittäjien pääpankki, 32 %

½½Liiketoimintajohtaja Tony Vepsäläinen on tyytyväinen OP-Pohjola-ryhmän etenemiseen pk-yritysten rahoittajana.

Tavoitteena kannattavuus Talouden kehitys ja muutokset finanssi­ markkinoilla ovat lisänneet pankkien kustannuksia, joten on luonnollista, että kustannukset heijastuvat yritysluottojen hintoihin.

– Korkokustannukset ovat pitkään YRITTÄJÄ 2/2013

olleet matalana ja selvästi sekä euroettä muita kilpailijamaitamme edullisempia. Kun marginaali ja lainakorko lasketaan yhteen, olemme pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella selvästi, Eloranta sanoo.

Sääntelyn lisääntyminen ja vuoden vaihteessa käyttöön otettu pank-

kivero vaikuttavat monin tavoin pankkien mahdollisuuksiin tai halukkuuteen kasvattaa yritysrahoitustaan. Myös luotonhakijoiden taloudellinen tila on monessa tapauksessa nyt huonompi kuin aikaisemmin.

– Ei siis ihme, että yrittäjät ovat kokeneet lainansaannin vaikeutuneen tai

Pk-yrityksen pääpankki Lähde: Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrit

– Markkinaosuutemme maan yritysluotoista on noussut finanssikriisin alkamisen jälkeen joka vuosi, yhteensä yli seitsemän prosenttiyksikköä. Vuodenvaihteessa osuutemme oli 35 prosenttia, Vepsäläinen sanoo.

Jani Elorannan mukaan Nordealla on 170 000 pk-yritysasiakasta, joiden yhteinen lainakanta on 17 miljardia. Siitä 15 miljardia on perinteisiä luottoja ja 2 miljardia rahoitusyhtiön kautta annettuja luottoja. Tämän lisäksi suurasiakastoiminnan luottokanta suuryrityksille on 10 miljardia.

– Yritysten rahoittajana Nordea on rahassa edelleen selvästi suurin, Eloranta ynnää.

OP-Pohjola Nordea Säästöpankki Danske Bank

Kevät 2013

Paikallisosuuspankki

Kevät 2009

Handelsbanken Muu pankki

0

5

10

15

20

35

30

35

40 %

23

että rahoituksen hinta on kohonnut marginaalien nousun myötä, Vepsäläinen summaa.

Pankkien keskimääräiset pitkän aikavälin korot ovat alle 3 prosentin. Kun inflaatio otetaan huomioon, niin reaalikorko on joskus negatiivinen.

Vähän vaihtoehtoja Finnvera on hyvin mukana pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa.

Sen rooli riskirahoittajana on äärimmäisen tärkeä. Pankit tekevät Finnveran, Uusyrityskeskusten ja pääomasijoittajaverkosto FiBANin kanssa hyvää yhteistyötä. Tähän on lisättävä vielä työeläkeyhtiöt, jotka ovat yksi rahoituselementti

rahoituksen kokonaispaketissa.

– Lähdemme siitä, että pankkirahoitus on investoinneissa ykkönen, Eloranta kertaa.

Luonnollisesti pankki haluaa lainoille aina turvaavat vakuudet. Yrittäjät ovat moittineet pankkeja myös käyttöpääoman saamisen kiristymisestä. Tällekään väitteelle Jani Eloranta ei löydä perusteita.

– Käyttöpääomarahoitusta kysytään hieman aikaisempaa enemmän, mikä voi kertoa siitä, että kaikissa yrityksissä tulorahoitus ei riitä toiminnan rahoittamiseen.

Investointilainojen ja käyttöpääomalainojen kiristyminen on ollut yhtäläistä, sillä yritysten tuloskunto on huonontunut.

Nokka nousuun Suuri huoli on, miten maan talous käännetään nousuun. Käänne edellyttää uusia investointeja, joihin halukkuus on heikentynyt. Vepsäläinen muistuttaa, että kansallisen tavoitteen tulisi olla, että yhtään tervettä investointia ei jäisi toteutumatta.

– Tarvitaan kestävää talouskasvua, ja ilman investointeja se ei toteudu.

Yhteiskunnan intressi on, että pankkien toimintaedellytykset ja rahoitusjärjestelmän toimivuus turvataan.

OP-Pohjola-ryhmän mielestä kansakunta elää yrittämisestä. Siksi pankki omalta osaltaan nostattaa uskoa tulevaisuuteen, johon yrittäminen rakentuu. //

Lainansaanti on vaikeutunut ja hinta on kohonnut marginaalien nousun myötä.

C_Ilmo_216x148mm 15.3.2013 15:14 Page 1

Hotel Bonus Club Työmatkustajan paras hotellikortti - nyt myös mobiilissa Saat monipuoliset edut 48 hotellissa sekä niiden ravintoloissa, ja ostosi kerryttävät lisäksi kahta eri bonusta. Hinta on 25,-/vuosi.

Tilaa puhelimeesi myös HBC Mobiilikortti!

Näin jäsenkortti ja edut ovat aina mukanasi.

Lisätiedot ja liittyminen vastaanotossa tai www.hotelbonusclub.com.

24

RAHOITUS » Kasvuyrityksille koittaa kesä TEKSTI Jarmo Hyytiäinen

Innostavaa Finnvera ja Tekes vastaavat valtion erityisrahoituksesta yrityksille.

Uusien innovaatioiden rahoitus kohdistuu entistä enemmän pieniin ja aloittaviin yrityksiin.

YRITTÄJÄ 2/2013

kasvua T

ekesin rahoitusvaltuus tälle vuodelle on 500 miljoonaa euroa. Kaksi kolmannesta tulee yritysten käyttöön, ja yhdellä kolmanneksella rahoitetaan julkisen tutkimuksen, tutkimuslaitosten ja yliopistojen hankkeita ja projekteja.

Johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä Tekesistä kertoo, että yritysrahasta 100 miljoonaa varataan alle 6-vuo­ tiaille yrityksille: nuorille, aloittaville ja startupeille. Toinen sata miljoonaa osoitetaan pk-yrityksille ja loput 100 miljoonaa yli 250 hengen yrityksille.

25

ALEKSI POUTANEN

Tekesin rahoitusperiaatteisiin kuuluu, että projektirahoitus yritykselle maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan.

kanen-Mäkelä korostaa.

– Ennakkokeskusteluilla varmistetaan, että liiketoiminnan suunnitelma, kaikki asiakkaiden kartoitukseen ja kaupallistamisen käynnistämiseen liittyvät vaiheet ja kustannukset ovat mukana projektissa.

Tekes rahoittaa kokonaisuuksia, joissa on uuden liiketoiminnan oivallus. ½½Johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä odottaa kasvua ICT-alalta, terveydenhoidosta ja ympäristötekniiikasta. »»Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän mukaan rahoituksen kysyntä on viimevuotista hiljaisempaa inves­ tointien vähäisyyden vuoksi.

– Jakoperusteiden muutos tehtiin vuosi sitten, jolloin ryhdyttiin panostamaan pk-yrityksiin, alkaviin ja nuoriin yrityksiin. Ne saavat huonosti rahaa muualta, koska uskottavia näyttöjä ei vielä ole, Hiekkanen-Mäkelä taustoittaa.

Inovaatiot kiinnostavat Tekes on kiinnostunut kasvun mahdollistavista innovaatioista. Jos yrityksellä on uusi toimintatapa, palveluidea tai palvelukonsepti, niin kehitysprojekti kaupallistetaan. Tämä erottaa innovaatiot keksinnöistä.

– Kun yritykset lähestyvät meitä hankkeillaan, niin toivomme, että kaikista keskusteltaisiin kanssamme ennen rahoitushakemuksen jättämistä, Hiek-

Hakemustulva Tekesiin tulee 3 000 hakemusta vuodessa, joista hyväksytään 62–65 prosenttia. Suuren hakemusmäärän vuoksi myös hyviä hankkeita hylätään.

– Sijoitamme veronmaksajien rahoja, ja siksi katsomme tarkkaan, mikä on liiketoimintapotentiaali, liikevaihtoarvio ja syntyvien työpaikkojen määrä. Hylättykään idea ei välttämättä ole huono, Hiekkanen-Mäkelä korostaa.

Tekes myöntää rahaa sekä avustuksina että lainoina. Laina sopii yritykselle, kun sen konsepti on pitkälle kehitetty ja tuote on lähellä kaupallistamisvaihetta. Lainasta voi myös nostaa osan etukäteen.

Tekesin rahoitusperiaatteisiin kuuluu, että projektirahoitus maksetaan yritykselle jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan. Hakemuksessa esitetään projektin toteutussuunnitelma, jossa eritellään kaikki kustannukset: palkkakulut, materiaalikulut ja ostopalvelut.

– Yleensä yritykset raportoivat Tekesille puolivuosittain projektin etenemisestä ja siitä, minkälaisia kuluja on maksettu. Tekes korvaa osuutensa raporttien pohjalta.

Raportoinnilla varmistetaan, että raha menee myönnettyyn tarkoitukseen.

Epäonnistumisia vähän Tekesin mielestä liian pieni osa hankkeista epäonnistuu, sillä Tekesillä on riskirahoittajan rooli.

– Varmojen hankkeiden kanssa voi mennä pankkiin, Hiekkanen-Mäkelä tiivistää.

Parikymmentä prosenttia Tekesin rahoittamista hankkeista onnistuu loistavasti, ja niistä tulee menestyksiä tai gaselliyrityksiä. Runsas puolet pääsee tavoitteisiinsa, mutta ne eivät pysty kilpailemaan markkinoilla riittävästi. Runsaat parikymmentä prosenttia on niitä, joille ei tule kysyntää.

– Tekesin rahoittamista yrityksistä konkurssiin menee sama määrä kuin yrityksistä yleensä, 1,2–1,5 prosenttia.

Tekes rahoittaa uuden liiketoiminnan ja osaamisen luomista, jotta Suomi olisi jatkossakin kilpailukykyinen.

Riskirahaa saa Rahoitusmarkkinoiden muutos näkyy Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilän mielestä selkeästi alalla. Taloustilanne ja pankkeja koskeva sääntelyn muutos heijastuu pankkien käyttäytymiseen. Pankit valikoivat uudet asiakkaansa tarkemmin. Tarkkoja ollaan myös niiden yritysten kanssa, joiden suunnitelmat eivät ole toteutuneet kaavaillusti.

– Hyvässä tuloskunnossa olevien yri-

YRITTÄJÄ 2/2013

26

tysten rahoituksen pankit hoitavat kuten ennen. Rahan hinta on kuitenkin noussut, sillä regulaatiomuutokset ja riskien nousu näkyvät rahan hinnassa.

Pankit nostavat marginaalejaan riskien kasvun myötä.

– Toinen puoli on se, että Euroopan taloustilanne vaikuttaa suoraan pk-yrityksiin, koska niiden vienti suuntautuu ennen kaikkea Eurooppaan. Se pitää investointiodotukset alhaisina. Nyt ei investoida – ei valitettavasti ehkä edes

riittävästi.

Nämä kaksi asiaa yhdessä ovat johtaneet siihen, että yritysten velkaantumisasteet ovat laskeneet ja rahoituskysyntä on pysynyt alhaalla. Pankkien ja Finnveran rahoituskysyntä on alempana kuin viime vuonna investointien vähäisyyden vuoksi.

Finnvera jakaa yrittäjien lainoitusriskin pankkien kanssa. Pienimmässä yksinyrittäjäkokoluokassa, 35 000 euroon asti, Finnvera voi olla ainoa rahoittaja.

Siitä ylöspäin riski jaetaan pankkien kanssa, ja jos pankki ei ole valmis hoitamaan rahoitusta yksin, niin Finnvera tulee mukaan.

– Rahoitusjärjestelmän yksi tehtävä on ohjata rahoitus kannattavimpiin kohteisiin, ja rahoittajien valikoivuus on nyt aiempaa tarkempaa. Rahoittajat edellyttävät yrityksiltä myös omaa pääomaa.

Kyse on siis kokonaisuudesta, jota yritys, oman pääoman sijoittajat, pankki ja Finnvera rakentavat yhdessä.

TEKSTI Terhi Pääskylä-Malmström, KUVAT Jarkko Virtanen

Lainaa vai ei?

Osa yrittäjistä suhtautuu lainarahaan myönteisesti, toiset keksivät muita selviytymiskeinoja.

O

ma mainostoimisto Olavi Creative Oy on työllistänyt graafisena suunnittelijana työskentelevän Esa Ahosen syksystä lähtien.

Ahosen ja tämän avopuolison työpanoksella pyörineen yrityksen ei ollut tarkoitus kasvaa vielä, mutta kun sopivat palaset alkuvuodesta loksahtivat paikoilleen, tuli seuraavan askeleen ottaminen kuin luonnostaan.

– Olemme pyöritelleet yritystoimin-

YRITTÄJÄ 2/2013

nan laajentamiseen liittyviä ajatuksia kolmen uuden kumppanin kanssa, Ahonen kertoo.

– Neuvotteluissa harkitsimme kaikkea osakkuuksista tytäryhtiön perustamiseen, mutta lopulta päätimme perustaa aputoiminimen, jonka alle kolme uutta työntekijää palkataan.

Tavoitteenamme on ryhtyä työskentelemään uudenlaisen viestintäkonseptin parissa.

Lainaa tarvittaessa Tähän asti Ahonen on pärjännyt ilman ulkoista rahoitusta.

– Yritykseen sijoitettu pääoma ja alkukuukausiksi saatu starttiraha ovat riittäneet, vaikka aloituskuluja on ollut paljon. Tulot olen ohjannut pääosin markkinointiin ja lisätöiden hankintaan. Tällaista yritystä on mahdollista pyörittää kotitoimistosta pienellä budjetilla.

27

Pankkien ja Finnveran rahoituskysyntä on alempana kuin viime vuonna investointien vähäisyyden vuoksi.

Myönteiset merkit

»»Suunnittelija Esa Ahosen mielestä lainarahalla kannattaa ostaa käyttökalustoa.

vän yrityksensä alkuvaiheita.

Kosmetiikkayritys on pyörinyt tulorahoituksella eli käytännössä tuotemyynnillä. Patshijew ei ole turvautunut ulkopuoliseen rahoitukseen edes laajentaessaan ja uusia työntekijöitä palkatessaan.

– Omasta pussistahan se on pois, pitkän linjan yrittäjä naurahtaa.

– Vaikeina aikoina työntekijöiden palkkoja on maksettu lapsilisistä, ja tarvittaessa yritykselle on lainattu rahaa perheen tililtä.

Yhden myönnytyksen Patshijew silti muistaa tehneensä.

– Yhtä isompaa tuotesarjaa varten otin pankista remburssin.

Patshijewin mukaan lainaraha on suhteellisen edullista, mutta sitä ottavan on laskettava yrityksensä rahoitus huolellisesti.

– Nykyään näkee valitettavan paljon yrityksiä, joilla ei ole minkäänlaisia elinmahdollisuuksia eikä käsitystä talouden realiteeteista. Ja silti otetaan lainaa.

Hyväksi havaittu keino markkinointiin, asiakashankintaan ja yritystoiminnan pääomarahoitukseen on Patshijewin mukaan sponsorointi. Hän on yrityksineen toiminut vuosia erilaisten missi­ produktioiden, elokuvien ja julkisuuden henkilöiden sponsorina.

– Sponsorointi ei missään nimessä ole ilmaista. Yrittäjän ja hänen työntekijöidensä aika on rahanarvoista, ja myös tuote- ja matkakustannukset jäävät

Nuori yrittäjä uskoo jatkavansa samalla linjalla, mutta mahdollinen lainanottokaan ei pelota. Ahonen on jo tutustunut Finnveran tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin.

– Yrityksen nopea, voimakas kasvu ei välttämättä ole mahdollista ilman lainaa, Ahonen myöntää.

– Mahdollisella lainarahalla näen ennen kaikkea hankkivani ja päivittäväni kalustoa, kuten tietokoneita, ohjelmistoja, kameroita ja videokameroita.

Mikäli lainanakki napsahtaa, on Ahosen mukaan tärkeintä suhteuttaa ulkopuolinen rahoitus yrityksen suunniteltuihin tuloihin.

– Ideaalitilanteessa lainasta pääsee eroon parin kolmen vuoden sisällä.

Sponsoroi itse Vantaan Rekolassa sijaitseva Competition & Sales CS Oy on pyörinyt ilman lainarahaa. Ann-Mari Patshijew on toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta, joista 13 kosmetiikan maahantuonnin parissa.

– Aloitin tyhjästä ja ostin varaston sisään omalla pesämunalla, Patshijew muistelee nykyisin neljä henkeä työllistä-

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on toimeliaisuutta. Yritykset kehittelevät Heikkilän mielestä tuotteitaan ja pyrkivät viemään niitä maailmalle. Kansantalouden tilasta on vaikea tehdä osuvia ennusteita.

– Ekonomisteillakin on lyhyet valot päällä, sillä hekään eivät näe, mihin Eurooppa on menossa. Jotkut tosin ovat sanoneet, että pohjassa kolistaan kesällä

ja loppuvuodesta lähdetään nousuun.

Jos tämä pitää paikkansa, niin hyvä, Heikkilä ynnää.

Rahoitusmarkkinoiden todellinen tilanne on toimitusjohtaja Pauli Heikkilän mielestä parempi kuin julkisuudessa puhutaan. Pankkien ja Finnveran puoleen voi kääntyä hyvin hankkein.

Marginaalit ovat nousseet, mutta pohjakorko on niin alhaalla, että rahoituksen kokonaiskulut ovat edelleen hyvin alhaiset. //

sponsorin maksettaviksi. Vastapainona saamme kuitenkin näkyvyyttä edustamallemme brändille sekä kasvatamme verkostojamme. Sponsorointi ei tuo myyntiin konkreettista piikkiä, mutta brändin näkyvyydellä on yritystoiminnan kannattavuudelle pidempiaikainen hyöty. //

¾¾Kosmetiikkayrittäjä Ann-Mari Patshijew ei ole pankkilainoja tarvinnut.

YRITTÄJÄ 2/2013

SiJOITTAMINEN » Bisnesenkeli lentää liihottaa

28

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Aleksi Poutanen

Enkeleitä – onko heitä?

Aloittavien yrittäjien ongelmaksi väitetään rahapulaa, mutta bisnesenkelin mukaan raha ei ole ongelma. Tärkeintä on startup-yrityksen tiimin oppimiskyky, ei sen idea. Oppimiskykyiset tiimit saavat rahaa.

B

isnesenkeli Petri Lehmuskoskella on vahva yrittäjätausta, sillä hän perusti ensimmäisen yrityksensä 18-vuotiaana Turussa. Hän teki ensimmäiset enkelisijoituksensa vuonna 1988 ja sen jälkeen startup-yritykset ovat saaneet lähtöpaukkuja johdonmukaisesti.

– Yrittämiseen kuuluu ahneus, ilman sitä ei menesty, tiivistää Gorillaventuresyhtiön osakas Petri Lehmuskoski toimintansa.

Aloittavien yritysten tukemiseen liittyy auttamisen halu, mutta kyse ei ole hyväntekeväisyydestä. Enkelitoiminnalla menestyminen on taitavan työn tulosta.

– Suomessa toiminta on erilaista, koska enkeleiden tuotot tulevat exiteistä, joita ei täällä oikeastaan tapahdu, Lehmuskoski kertoo.

Kasvuyrityksestä irtautuminen on hankalaa, koska toimintakuntoon viritettyjen yritysten ostajilta vaaditaan kokoluokka, johon harva yritys Suomessa

YRITTÄJÄ 2/2013

pääsee. Yrityskulttuuriimme ei kuulu yritysten ostaminen.

– Esimerkiksi Nokia osti vahvuutensa aikoina vähän suomalaisia yrityksiä. Sen sijaan se osti kymmen- tai satakertaisen määrän ulkomaalaisia yrityksiä.

Voi olla, että startupeista suurin osa tähtääkin vain kotimaisille markkinoille.

– Useimmat yrityksemme tai startup­ ien tuotteet on tarkoitettu sinisilmäisille, vaaleahiuksisille ja suomea puhuville henkilölle, joita ei ole Lontoossa monta, Lehmuskoski kajauttaa.

Petri Lehmuskoski • 47 vuotta • YO-merkonomi, Turun Kauppakorkeakoulu (eMBA osia), Harvard Business School (GMP) • 1959 vanhempiensa perustaman lanka- ja käsityötarvikkeiden tukkuliikkeen yrittäjä • 1975 kodinsisustus- ja lahjatavaraliike Seistop Oy • 1983 Toptronics Tmi

Kolme veikkaustapaa Toimivien markkinoiden koko on ohjaava tekijä. Esimerkiksi Englannissa kasvuyritysten ostoja tehdään paljon, mutta siellä sijoitetun pääoman tuotto olikin pari vuotta sitten 22 prosenttia, Yhdysvalloissa se oli 27 prosenttia.

– Tämän lisäksi osaamisemme on teknologiavetoista, joten emme osaa antaa

• 1989 Turun Tietokeskus Oy • 2000-luvulla laajentuminen Pohjoismaihin • 2005 Toptronics Oy:n yrityskauppa

• 2005 Pohjoismaiden ja Baltian toimitusjohtaja • 2008 Suomen-myyntijohtaja

29

Valintaperusteeni on tiimi, tiimi, tiimi.

Voin sijoittaa ihan mihin alaan tahansa.

enkelisijoittajille oikeaa roolia.

Petri Lehmuskoski luokittelee enkelisijoittajat kolmeen luokkaan. Ensimmäiseen kuuluvat V5-pelaajat, jotka tietävät, miten hevoset juoksevat ja miten lämpötila vaikuttaa juoksuun. Toisen ryhmän muodostavat vakioveikkauspelaajat, joilla muuttujia on paljon vähemmän – 1 x 2. Tyypillisesti vakioveikkaajat toimivat samalla teollisuudenalalla, mistä heillä itsellään on osaamista.

– Suomesta puuttuvat Lotto-pelaajat, jotka ovat superenkeleitä. Se edellyttää heiltä merkittävää varallisuutta, jota Suomessa on vain muutamalla.

Lehmuskoski on tavannut Yhdysvalloissa enkeleitä, joiden varallisuus alkaa sadoista miljoonista.

Tiimissä on taikaa!

Lehmuskoski kertoo, että hän on herra X, joka sijoittaa tiimeihin.

– Valintaperusteeni on tiimi, tiimi, tiimi. Voin sijoittaa ihan mihin alaan tahansa.

Kiinnostuksen yritykseen ratkaisee tiimin oppimiskyky, ei idea. Lehmuskoski kuvailee itseään systemaattiseksi skannaajaksi, sillä hän käy läpi vuodessa suuren määrän startuppeja.

– Saan vuodessa 450 paperiehdotusta ja näen tuplaten sen määrän ehdotuksia.

Paperiseulonnan jälkeen hän tutustuu tiimiin normaalisti kolmen kuukauden ajan.

– Haen yrityksiä, joille voi tulla teollinen ostaja, koska ne ovat juuri niitä yrityksiä, joista exitejä tehdään.

Teollisten ostajien keskikauppasummat liikkuvat miljoonissa euroissa, ei kymmenissä tai sadoissa miljoonissa.

Alussa ollaan Enkelitoiminta on Suomessa alkuvaiheessa, sillä esimerkiksi Lehmuskoski on tehnyt yksinomaan enkelibisnestä vasta vuodesta 2005. Hän kutsuu toimintaansa strukturoiduksi sijoittamiseksi.

– Mietimme, mitkä sijoitusmuodot ovat parhaimmat yritykselle. Olisiko se osakepääomalaina, ja mikä on exit-strategia, koska se vaikuttaa moniin asioihin. Lainalla saa sen sijaan sijoituspääoman nopeasti pois ja raha pääsee kiertoon, Lehmuskoski erittelee.

Hän uskoo, että enkeleillä on liiketoiminta- ja asiakasosaamisessa paljon annettavaa. Hänen oma osaamisensa on tukkukaupasta, mutta enkelinä hän on tekemisissä pääasiassa kasvavien teknologiayritysten kanssa.

– Pienellä maalla on toki rajoitteita valtion toiminnassa, mutta silti valtion pitäisi lähteä aktiivisesti turvaamaan enkeleiden exitejä. //

YRITTÄJÄ 2/2013

30

¼¼– Kun mummoni jäi yksin ukin kuoltua, aloin huolestua hänen sosiaalisista kontakteistaan. Siitä syntyi ajatus Pienen piirin perustamisesta, sanoo Matti Kari.

Lähtisitkö yritystreffeille?

Yrityssenssit on hyvä

tapa hankkia yksityistä pääomaa muiden verkostoitumistilaisuuksien tavoin. Koskaan ei tiedä, kuka tulee vastaan ja mikä on kenenkin intressi.

Yrityssenssitoiminta alkoi vuonna 1993. Konseptin kehittäjä on Jaana Vähäoja. Toiminnan ideana on löytää uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia.

Tähän mennessä on järjestetty yli 160 Yrityssenssit, joihin on osallistunut yli 40 000 yritystä.

Vähäojalle on myönnetty senssimeklarin työstä Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-kunniakirja vuonna 1994.

Lähde: www.yrityssenssit.com

YRITTÄJÄ 2/2013

SIJOITTAMINEN » Salainen sijoittaja

31

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Pirita Särmä

Mummo

muusana

Pieni piiri on kehittänyt ikäihmisten tarpeisiin soveltuvan kuvapuhelimen, joka on täysiverinen sosiaalisen median tuote. Sen suunnittelun laittoi liikkeelle leskeksi jäänyt mummo.

P

ieni piiri Oy on internetin välityksellä kuvapuheluita ikäihmisille tarjoava palvelu.

– Kun mummoni jäi yksin ukin kuoltua, aloin huolestua hänen sosiaalisista kontakteistaan. Siitä syntyi ajatus Pienen piirin perustamisesta, sanoo Matti Kari.

Hän on yksi IRC-Gallerian perustajista. Itseään nörtiksi kutsuva Kari kiirehtii korjaamaan, etteivät tekniikan välityksellä tapahtuvat sosiaaliset kontaktit korvaa ihmisten välisiä kohtaamisia.

Pienen piirin liikeidea perustuu siihen, että tekniikaltaan yksinkertaista kuvapuhelinta voi käyttää ihminen, joka ei osaa tai halua käyttää tietokonetta eikä tablettia.

Pieni piiri Oy on perustettu 2010.

Yritys alkoi kasvaa, kun pääomasijoittaja Panu Parviainen investoi yritykseen viisikymmentätuhatta euroa. Myös Mikko Järvinen on sijoittanut huomattavan summan yritykseen.

– Yksityisten pääomasijoittajien

kanssa on ollut helpompaa, julkisen rahan kanssa on ollut vääntöä enemmän.

Varsinkin some-alalla yli puolen vuoden ennusteet ja arviot ovat lähes mahdottomia antaa, ja niitä julkisen rahan saaminen edellyttää, toteaa Kari.

ja ystäviin sekä tutustua myös uusiin yhteisen tekemisen kautta, tiivistää Kari.

Teknologisia liikeideoita tai innovaatioita ei varmuudella pysty patentein suojaamaan. Kilpailijat voi pitää turvallisen matkan päässä tuotekehityksellä ja

Merkittävä asiakas Rahoittajien lisäksi Pieneen piiriin luottavat monet.

– Miina Sillanpää Säätiö käyttää palveluitamme. Se on Suomen suurin yksityinen hoivapalveluita ikäihmisille tuottava palvelujen tarjoaja, selvittää Kari.

Vaikka ”kuvapuhelut internetin välityksellä” kuulostaa Skype-slangilta, asia ei ole niin. Pienen piirin kehittämät kuvapuhelut sisältävät vaativaa teknologiaa, joka edellyttää mittavia investointeja.

- Pieni piiri on sosiaalisen median palvelu, jossa voi pitää yhteyttä läheisiin

½½Matti Kari ja testipuhelu mummolle.

YRITTÄJÄ 2/2013

32

NÄKÖKULMA

Tekniikaltaan yksinkertaista kuvapuhelinta voi käyttää ihminen, joka ei osaa tai halua käyttää tietokonetta eikä tablettia.

Ei enää lisäkitkaa

markkinajohtajuudella.

Yritys on kasvuhaluinen.

Viime vuoden liikevaihto oli satatuhatta, ja tämän vuoden tavoite on viisinkertainen.

Timo Lindholm SY:n varatoimitusjohtaja

Tilanne yritysrahoitusmarkki-

noilla näyttää ristiriitaiselta. Luottokysyntää on ja ei ole. Rahoituksen saatavuus on joidenkin mielestä vaikeutunut huomattavasti ja toiset ovat huomanneet melko vähäisiä muutoksia siinä.

Pankkien kansainvälinen säätely on kaikille sama, mutta käytännön luottopolitiikassa on huomattavia pankkikohtaisia eroja.

Varmaa on, että markkinatilanne on vaikeampi ja erilainen kuin esimerkiksi 5–6 vuotta sitten. Toinen varma asia on se, että yritysrahoituksen monipuolistuminen olisi kaikkien etu.

Julkiset rahoituslaitokset täydentävät hyvin pankkien yritysrahoitusta, ja myös pääomasijoittamisen suosio on nousussa. Silti pk-yritysten ylivoimaisen enemmistön päärahoittajina ovat pankit – niin nyt kuin tulevaisuudessa.

Tästä syystä olisi tärkeää, ettei pankkien yritysrahoitukseen tule enää lisäkitkaa mistään suunnasta. Päälle painava kansainvälinen säätely on painava jarru yritysrahoitukselle, mutta onneksi sen yksityiskohtia ollaan lieventämässä pkyritysten kohdalla.

Kansallisessa politiikassa on kuitenkin menty toiseen suuntaan. Uusi pankkivero on haitallinen ja kertoo siitä, kuinka vahvoja pankkivastaisia asenteita edelleen on. Pankkiverossa oleellista on sen kohtaanto: ketkä veron lopulta maksavat. Maksumiesten eturivissä ovat pkyritykset, koska veron perustana ovat pankkien riskipainotetut saamiset, ja niissä yritysluottojen paino on moninkertainen asuntoluottoihin nähden.

Pankkiveroa voi siis minimoida vähentämällä yritysrahoitusta. Samaan aikaan pk-yrityksiltä odotetaan nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä. Ja siihen tarvitaan rahoitusta.

YRITTÄJÄ 2/2013

Miksi rahoittaja kiinnostui?

Yksityinen pääomasijoittaja Panu Parviainen sijoitti Pieneen piiriin oman sijoitusyhtiönsä kautta.

- En ole riskisijoittaja. Toimin pienillä panoksilla, sijoitan viisinumeroisia lukuja alkuvaiheen yrityksiin. En laske tulevia tuottoja taloudellisilla tunnusluvuilla, sanoo ekonomi Panu Parviainen.

Kauppatieteilijä Parvinen tapasi Pienen piirin Matti Karin puolitoista vuotta sitten Slushtapahtumassa.

– Se on paras Pohjois-Eu-

roopan verkostoitumistilaisuus, jossa on tuhansia pääomasijoittajia ja yrityksiä, jotka etsivät rahoitusta. Meininki on mahtava.

– Minuun teki vaikutuksen Matti Karin ja kumppaneiden innostuneisuus ja vahva tekemisen palo. Ja olihan silläkin merkitystä, että pojat olivat perustaneet huippusuositun IRC-Gallerian, sanoo Parviainen.

Hän on luonut omat liiketoimintansa kannukset tuomalla soittoäänet puhelimiin ensimmäisenä maailmassa. Yrittäjäperheessä kasvanut Parviainen korostaa kansainvälisten markkinoiden merkitystä.

– Suomi on hyvä maa perustaa yritys, mutta kasvuyrityksen on kansainvälistyttävä. Uskon, että minulla on paljon annettavaa nimenomaan kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä, toteaa Parviainen. //

½½– Minuun teki vaikutuksen Matti Karin ja kumppaneiden innostuneisuus ja vahva tekemisen palo, sanoo Panu Parviainen.

33

KOLUMNI

AR lf

ehn

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Keskustelin kuukausi sitten erään työttömän ystäväni kanssa. Hän joutui Åbo Akademissa Turussa. työ­elämän ulkopuolelle jonkin aikaa sitten, mutta on tämän jälkeen yrittänyt rakentaa itselleen työtä ja tulevaisuutta uudella alalla. Hän on opiskellut ja koonnut uutta port­ foliota, työstänyt kirjaa, yrittänyt työllistää itseään.

Sitten, joulukuussa, hän sai mahdollisuuden. Työ, keikka, hyvä referenssi ja pieni summa rahaa. Koska hän on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, niin palkkio täytyy tietenkin ilmoittaa Kelalle. Mutta milloin? Silloin kun työt tehtiin, vai silloin kun hän saa rahat? Koska köyhän täytyy miettiä kassavirtojaan kovin tarkasti, hän oletti, että hän ilmoittaa olleensa työssä silloin, kun rahat tulevat tilille – ja teki näin, rehellinen kun on. Tulos? Poliisiasia ja syyte Pysy lestissäsi, siis, tai petoksesta. Monta ihmistä miettimässä ja selvittämässä.

Ja pieni ihminen, joka vain halusi yrittää ja pärjätä. lähinnä tukijärjestelmän Puhumme Suomessa paljon siitä, että ihmisiä tulisi katiskassa. kannustaa yrittämiseen ja itsensä työllistämiseen.

Samalla meillä on tukijärjestelmiä, jotka ovat kömpelöjä, työllistävät yllättävän monta virkamiestä ja jotka ennen kaikkea pitävät ihmiset kiinni tuissa. Jos teet mitään, yhtikäs mitään, samalla kun olet järjestelmän osana, sinulta voidaan viedä kaikki pois. Onko poika leikannut ruohikkoja ja saanut siitä lantin tililleen?

Se lasketaan ruokakunnan tuloiksi ja voidaan käyttää tukien leikkaamiseen. Pysy lestissäsi, siis, tai lähinnä tukijärjestelmän katiskassa.

Tästä syystä olenkin miettinyt perustulomallia yhä enemmän. Moni vierastaa tätä ja pelkää, että se johtaisi yhteiskunnan yleiseen veltostumiseen. Olettamuksena on, että moni kokisi, ettei töitä tarvitse tehdä lainkaan ja että ”oleskeluyhteiskunta” vain vahvistuisi. Monen mielestä perustulomalli on yritteliäisyyden vastakohta. Minä en ole siitä varma.

Nyky-Suomessa on turvaverkko, mutta siinä on reikiä ja siihen voi jäädä kiinni. Se on verkko, joka ei tue yrittäjiä. Ja jos henkilö haluaa olla yrittäjä, niin hänetkin se sitoo pikemmin tukiin kuin yrittäjyyteen. Perustulo voisi antaa kaikille tarpeeksi turvaa lähteä yrittämään, eräänlaisena yleisenä seed-funding-mallina, ilman byrokratiaa ja esteitä, joita nykyjärjestelmä niin mielellään rakentaa.

Yrittäjällä olisi tällaisessa järjestelmässä aina minimirahoitus työlleen. Nuorten tarvitsisi miettiä, kannattaako yrittää, koska perustulomallissa lisätienestit eivät ole itseltä pois. Romantikko kun olen, unelmoin maasta, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään, miettimättä virkamiehiä. Perustulo voisi olla tapa toteuttaa itseään.

Entä ystäväni? Hän totesi, ettei kannata taistella tuulimyllyjä vastaan. Hän ei enää yritä yrittäjäksi. Hän hakee töitä ja nostaa tukia. Kysyin mitä hän tekisi, jos tarjoaisin hänelle keikan. Hänen vastauksensä oli kireähkö: ”Kiittäisin ja kieltäytyisin!” // YRITTÄJÄ 2/2013

Pekka Sipola

Yrittäjä ja perustulo

JOHTAMINEN » Työntekijä yrityksen voimavara

34

TEKSTI Ossi Keisala, KUVAT Veli-Pekka Katajamäki

Pystymettästä parhaat työntekijät

Seinäjokelaisella toimitusjohtajalla Tuomas Hautaluomalla on johtajan taito hyppysissään. Hänen mielestään yritysten kannattaa ottaa töihin nuoria työntekijöitä, sillä ”vaippaikäisissä” on tulevaisuus.

H

yviä, ammattitaitoisia ilmastointialan työntekijöitä ei ole vapailla markkinoilla, joten ne pitää valmistaa itse.

Tämän tietää Seinäjoen Ilmastointia kymmenisen vuotta johtanut Tuomas Hautaluoma.

Hän tuli ruoriin isänsä jalanjäljissä 23-vuotiaana nuorena miehenä. Isä oli puhdasverinen nokikolari, firman nimi olikin alussa Seinäjoen Ilmastointi ja Nuohous.

Yrityksen työntekijöiden keski-ikä on 27–28 vuotta, talossa on pari nelikymppistä.

– Monet tulevat tänne pystymettästä. Täällä heistä syntyy koulutuksen sekä työkokemuksen myötä alan rautaisia ammattilaisia, Hautaluoma kertoo.

Pääosa taloon tulleista on oppisopimuksella, tai he ovat käyneet peruskoulun. Harvalla on alan ammattikoulutus saati työkokemusta. Myös työelämästä syrjäytyneitä Hautaluoma on ottanut

YRITTÄJÄ 2/2013

harjoitteluun.

– Ajattelen niin, että jokaisen yrittäjän pitäisi ottaa yhteiskuntavastuuta etenkin nuorista ja syrjäytyneistä.

Vastuuta hän ottaa myös toimimalla yrittäjäjärjestössä Seinäjoen Yrittäjien hallituksessa ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien nuorten yrittäjäryhmässä sekä Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnassa.

Hautaluoman pataljoonaan kuuluu kymmenen henkilöä, työkeikkoja on ollut 50 kunnassa tai kaupungissa. Liikevaihto nousi viime vuonna 80 prosenttia.

– Viime tilikauden kasvu oli nopeampaa kuin suunnittelimme ja toi joitain ongelmia. Nyt hieman himmaamme ja keskitymme koulutukseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Siten on paremmat mahdollisuudet laajentua alueellisesti.

– Meillä on 12 yrityksen kanssa valtakunnal-

35

»»Tuomas Hautaluoma antaa vastuuta nuorille ja syrjäytyneille sekä kannustaa heitä.

YRITTÄJÄ 2/2013

36

Bonuspalkka tehdään tasapuoliseksi, mutta se ei ole helppoa. Bonusta saa tuloksien mukaan. linen yhteenliittymä Sisäilmamestarit.

Voimme pienelläkin varoitusajalla hoitaa ison urakan, kun laitamme voimavarat yhteen, Hautaluoma painottaa.

Bonuksia työstä ja kuntoilusta Työtekijät ovat yrityksen voimavara.

Heidän hyvinvointinsa on kunnia-asia, ja se näkyy myönteisesti työmailla. Yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa yhtiö suunnittelee työntekijöilleen tulospalkkausta Pekka Niskan luoman kun-

Vauhti nollaa pään Tuomas Hautaluoman mieliharrastus on seitsemän vuoden ajan ollut autourheilu. Hän ajaa kilpaa Legendsiä, joka on Suomen suosituin rataautoluokka.

– Kun pääsen rattiin ja vauhtiin, pääkoppa tuulettuu ja nollaantuu. Se on terapiaa, kun autolla mennään parhaimmillaan kahtasataa. Varikolla ja iltapippaloissa pääsen tapaamaan muita samanhenkisiä kisoihin osallistuneita kuljettajia ja mekaanikkoja, Hautaluoma sanoo.

Hän luonnehtii itseään keskitason kuskiksi, jolle kisoja tulee kesällä ja talvella muutama.

– On se aikamoista haipakkaa ja hauskaakin, kun 40 autoa on samalla viivalla. Vaikka mistä peilistä katsoo, autoja on joka puolella. Kun teet pienenkin virheen, kymmenen autoa porhaltaa ohi, Hautaluoma naurahtaa.

Kesän kohokohta on ”kotiradalla”, teollisuusalueella järjestettävä Seinäjoen Vauhtiajot.

YRITTÄJÄ 2/2013

tobonusjärjestelmän pohjalta.

Työstä ja hyvästä kunnosta työntekijä voisi hyötyä yhteensä jopa pari tuhatta euroa vuodessa.

– Bonuspalkka tehdään tasapuoliseksi, mutta se ei ole helppoa. Bonusta saa tuloksien mukaan. Lenkkeilystä bonus voisi olla euron ja pyöräilystä 25 senttiä kilometriltä.

Myös kuntotestistä saa bonusta, kuten myös sairaslomien vähäisyydestä.

Yhtiön johtamisessa toimitusjohtajan rooli rakentuu Hautaluoman mielestä muutamasta asiasta.

– Tarjouslaskenta, urakkaneuvotte-

¼¼Tuomas Hautaluoma on hurahtanut pieneen koppi­autoon, jolla ajetaan moottoriratakisoja kesäisin ja jäärataa talvella.

lut, palaverit, ja kehittämishankkeet.

Tarvittaessa puen haalarit päälle. Tällä hetkellä käytän paljon aikaa työhyvinvointiin liittyvässä projektissa.

Yhdellä työntekijöistä, Mika Sillanpäällä, on ollut Tuomaksen leipiin tullessa vankka ammattitaito, sinkittäjä.

– Olisi pitänyt hakeutua tänne aikaisemmin. Työilmapiiri on loistava ja täällä ajatellaan työtekijää ihmisenä.

Huumori on mahtava kaikkien kesken.

Hyvä yhteishenki on työmaalla tärkeää, ja pitää osata nauraa myös itselleen niin kuin meidän pomokin tekee, Sillanpää sanoo. //

JOHTAMINEN » Lajitoverit opettavat TEKSTI Riikka Koskenranta, HENKILÖKUVA Pekka Sipola

Johtaja,

avoimuus kantaa hedelmää Ruotsalaiset yritysvalmentajat menivät eläintarhaan seuraamaan simpanssien käyttäytymistä oppiakseen heidän tapaansa johtaa.

Inhimillisempää johtajuutta voi oppia apinoilta.

2

1

Luo turvallinen työympäristö. Stressi, rauhattomuus ja kiusaantuneisuus poistuvat läheisyyden ja avoimuuden ilmapiirissä, Tommy Lundberg ja Ola Berggren kirjoittavat maaliskuussa ilmestyneessä Apinajohtajan käsikirjassa. ½½Kirjan kirjoittajat Ola Berggren (vas.) ja Tommy Lundberg.

Uteliaisuus saa aikaan ihmeitä.

– Uteliaisuus saa meidät hyppäämään alas puusta ja kehittämään itsellemme täysin uusia taitoja. Uteliaisuutta ei voi synnyttää komentamalla. Voit vain näyttää hyvää esimerkkiä.

3

Opi johtamaan nuoria. Nuorille ja nuorille aikuisille

ohjeiden ja määräysten antaminen ei ole paras tapa johtaa.

Heille kannattaa antaa selkeä kuvaus ongelmasta, haastaa heidät voittamaan se ja saada heidät tuntemaan itsensä sankareiksi.

PIXMAC

Lähde: Tommy Lundberg ja Ola Berggren sekä Apinajohtajan käsikirja.

YRITTÄJÄ 2/2013

37

JOHTAMINEN » Hyödynnä työntekijöiden osaaminen

38

TEKSTI Taru Mälkiä, HENKILÖKUVA Mercuri International

Yksilöllinen

johtaminen Talouden hankalina aikoina johtamisen hyvät taidot lisäävät yrityksen mahdollisuuksia menestyä. Työntekijät tarvitsevat aina onnistumisia.

J

ohtamisen suurimpana haasteena on osata kohdata jokainen johdettava yksilönä. Tuntea hänet sekä henkilönä että työntekijänä, tuntea hänen tilanteensa ja antaa hänelle hänen odotuksiaan vastaavaa palautetta ja tukea, sanoo Mercuri International Oy:n toimitusjohtaja Kim Mäki.

Vaikka johtamisen toimintaympäristö on muuttunut, ihminen on edelleen sama ominaisuuksineen, tunteineen ja tarpeineen.

Kriittisyys lisääntynyt Mercuri International Oy selvitti viime syksynä, miten johtaminen koetaan suo-

4

juonta

johtamiseen YRITTÄJÄ 2/2013

malaissa yrityksissä. Näkemyksensä kertoi liki 700 vastaajaa, joista puolet oli esimiehiä ja puolet johdettavia.

– Kuusi vuotta sitten tehtyyn selvitykseen verrattuna johtamiseen suhtaudutaan nyt kriittisemmin. Kolmannes vastaajista antoi varsin kriittisen palautteen, Mäki kertoo.

Alle 30-vuotiaat vastaajat suhtautuivat johtamiseen myönteisimmin.

Toimivimmiksi asioiksi koettiin työssä kehittymisen mahdollisuudet, työvälineiden ajantasaisuus ja tavoitteiden selkeys. Sen sijaan vastaajien mielestä johtamisessa ei ennakoida riittävästi tulevaa eikä organisaatiossa hyödynnetä osaamista.

– Ihmiset eivät saa odotuksiaan vas-

PIXMAC

Yrityksemme menestys on kiinni ihmisistä.

Ihmiset haluavat onnistua työssään.

Esimiehenä tehtäväni on luoda toiminta­ ympäristö ja työskentelyn edellytykset, joissa ihmiset ovat motivoituneita tekemään yrityksemme tavoitteiden saavut­ tamiseksi olennaisia tehtäviä.

Ihmisten johtaminen on onnistunutta, kun se auttaa johdettavaa saavuttamaan tavoitteensa. Onnistuminen työssä tuottaa mielihyvää ja myönteistä palautetta niin asiakkailta kuin työtovereilta ja esimieheltä.

39

¼¼– Johtaminen on sitä, että saa ihmiset mukaan, kiteyttää toimitusjohtaja Kim Mäki.

Esimiehelle: • Arvosta ryhmäsi jäseniä yksilöinä.

• Määrittele selkeät tavoitteet ja odotukset. Anna palautetta.

• Kuuntele ihmisten mielipiteitä ja anna perustellut vastaukset päätöksiisi.

• Varmista ryhmäsi jäsenten mahdollisuudet kehittyä.

• Tartu asioihin.

• Rakenna ammattimainen työympäristö.

taavaa palautetta työsuorituksistaan tai tukea suoriutuakseen työstään menestyksellisesti. Esimiehet jäävät etäisiksi.

Vastaajien mielestä heillä olisi enemmän annettavaa yrityksen toiminnan kehittämiseksi.

– Esimiehet eivät kenties osaa ottaa huomioon alaistensa mielipiteitä ja osaamista ja antaa heille tämän pohjalta tehtäviä, joissa he voivat hyödyntää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla, Mäki toteaa.

– Päivittäiset kontaktit, ihmisten kuunteleminen ja keskittyminen heidän tilanteisiinsa on yksi keino vahvistaa johtamisilmastoa. //

Ihmiset haluavat oppia ja kehittyä työssään.

Ihmiset yltävät huippusuorituksiin, kun kokevat olevansa arvostettuja.

Esimiehenä tehtäväni on auttaa ryhmäni jäseniä kehittämään itseään niin, että he kykenevät suoriutumaan tehtävistään itsenäisesti ja pystyvät vastaanottamaan uusia haasteita organisaatiossamme.

Ihmisten mielipiteillä on merkitystä, ja niillä on vaikutusta johdon päätöksiin. Mielipiteet eivät aina johda muutoksiin, mutta mieli­ piteitä tulee kuunnella ja päätösten on oltava perusteltuja.

Minulla esimiehenä ja ryhmäni jäsenellä on yhteinen vastuu toinen toistemme henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

YRITTÄJÄ 2/2013

40

YHTEISKUNTA » Työehdot on syytä sopia tarkasti PIXMAC

TEKSTI Riitta Ahonen

Viisas välttää

kompastuskivet Pienissä yrityksissä uuden työntekijän hankkiminen on yrityksen menestymisen kannalta keskeistä.

Siksi työ­ehdoista kannattaa sopia aina kirjallisesti.

M

uutaman työntekijän tai yhden ulkopuolisen työntekijän yrityksissä palkkaväen merkitys on huomattava. Aina ei rekrytointi kuitenkaan mene nappiin. Jos esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella palkattu työntekijä ei tulekaan töihin ja

YRITTÄJÄ 2/2013

poissaolo jatkuu muutaman päivän, niin miten asiaan pitäisi suhtautua?

– Jos työntekijä ei ilmoita pätevää syytä ja on poissa töistä seitsemän päivää, saa työnantaja pitää työsopimusta purkautuneena, sanoo oikeustieteen maisteri Ilkka Salama, joka hoitaa lakiasiaintoimistos-

41

Jos työntekijä ei ilmoita pätevää syytä, ja on poissa töistä seitsemän päivää, saa työnantaja pitää työsopimusta purkautuneena.

saan muun muassa työsuhderiitoja.

Toinen vastaava tilanne syntyy, jos työntekijä lähtee kesälomalle omin luvin. Kyseessä on työvelvollisuuden laiminlyönti.

– Kesäloman ajankohdasta päättää aina työnantaja. Loma on myönnettävä touko–syyskuun aikana.

Sopiminen kannattaa Ilkka Salaman mukaan moni työnantaja ei aina oivalla, kuinka tärkeä paperi huolellisesti laadittu työsopimus on. Se estää monet kompastuskivet myöhemmin. Ei ole ollenkaan liioiteltua pyytää juristin apua sen laadintaan.

– Riitely ei ole eduksi kummallekaan. Riita-asiassa molempien oikeudenkäyntikulut maksaa pääsääntöisesti jutun häviäjä. Laittomassa irtisanomisessa työnantaja joutuu maksamaan tavallisesti työntekijän 3–24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Oikeusturvava-

kuutus ei kata vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.

Vaikka työnantaja ei kuuluisikaan alan työnantajaliittoon, on hänen noudatettava työehtosopimusta, jos se on yleissitova.

– Irtisanomisaika on työsopimuslain mukaan enimmillään kuusi kuukautta.

Koeaika saa olla enintään neljä kuukautta, kuitenkin enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Kausiluontoiseen työhön tai sijaiseksi palkatessa voi tehdä määräaikaisen työsopimuksen, muuten työsopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.

– Jos työntekijä itse on pyytänyt määräaikaista työsopimusta, on työnantaja turvallisella maaperällä, sanoo Salama. //

Lisätietoja: www.yrittajat.fi >> Työnantajan ABC >> Työehtosopimukset

Janne Makkula SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö

Työlakeihin joustavuutta Kaikkien työnantajien on noudatettava työlainsäädäntöä.

Esimerkiksi työsopimuslakia on sovel­ lettava samalla tavalla niin suuressa monikansallisessa pörssiyhtiössä kuin pari henkilöä työllistävässä pienessä yrityksessäkin. Lainsäätäjän tarkoituksena on suojata heikompaa osapuolta, jonka työelämässä katsotaan olevan työn­ tekijä. Pienellä yrityksellä ei ole käytössään erillistä henkilöstöhallintoa eikä ns. in-house-juristeja. Voidaankin perustellusti kysyä, onko työnantaja kategorisesti ”vahva” ja työntekijä ”heikko” kummassakin edellä mainitussa työnantajayrityksessä.

Olisikin aika kehittää työlainsäädän­ töä vahvemmin siihen suuntaan, että työnantajayrityksen koko vaikuttaisi myös sen velvoitteisiin. Tällaista toki on jonkin verran jo tehty, esimerkiksi YT-lain kohdalla. Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen esittivät helmikuun lopussa julkistetussa Lisää matalapalkkatyötä -raportissaan selvitettäväksi muun muassa irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä mahdollisena keinona alentaa rekrytoinnin kynnystä.

Ehdotus on syytä ottaa vakavasti. Ylipäätään työlainsäädäntöön kaivataan joustavuutta, ei nykyisenkaltaista jähmeyttä.

YHTEISKUNTA » Hallintotaakka painaa

42

TEKSTI Juha Europaeus, KUVA Pixmac

Byrokratian vähentämislupaus vesittyi Edellinen hallitus lupasi keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Yrittäjien kohtaama byrokratia on neljässä vuodessa kuitenkin jopa lisääntynyt.

P

oliitikot ovat tunnetusti mieltyneet toimenpideohjelmiin ja työryhmiin. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen yhden toimenpideohjelman tavoitteena oli vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Byrokratiaa oli tarkoitus vähentää neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä.

Hallinnollinen taakka muodostuu yrityksen lakisääteisistä ilmoitusvelvollisuuksista. Yritys saattaa olla velvollinen ilmoittamaan tietoja viranomaiselle, työntekijöilleen ja asiakkailleen. Lakisääteisiä tiedonantovelvoitteita ovat esimerkiksi ilmoitus- ja raportointivelvoitteet, tuotemerkintävelvoitteet, lupamenettelyt ja tukihaut.

Kustannuksista osa aiheutuu toimista, joita yritys ei tee oman liiketoimintansa tarpeista, vaan pelkästään lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Tätä osuutta kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriö kutsuu hallinnolliseksi taakaksi.

Hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelma aloitettiin maaliskuussa 2009. Ohjelmaan kuului kahdeksan painopistealuetta.

Julkisissa hankinnoissa byrokratia on vähentynyt. Sen sijaan kahdella ylivoimaisesti suurimmalla painopistealalla – verotuksessa ja työnantajana toimimiseen liittyvissä tiedonantovelvoitteissa – ei edistystä ole tapahtunut.

– Kokonaisuudessaan yritysten hallintotaakka väheni selvityksen kohteena

YRITTÄJÄ 2/2013

olleilla säädösmuutoksilla kolme prosenttia, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen.

– Kun otetaan huomioon toimintaohjelman aikana toteutetut hallintotaakan lisäykset, nettomääräinen vähennys on yksi prosentti.

Yritysten hallintotaakka on jotakuinkin samalla tasolla kuin neljä vuotta sitten. Ruotsissa toteutettiin samankaltaiset byrokratian vähentämisen talkoot, ja siellä tulokseksi arvioidaan seitsemän prosentin vähennys.

Verolait teettävät työtä Yrittäjät kokevat ärsyttäväksi tilastointiin liittyvät velvoitteet, vaikka niiden mitattu osuus kokonaistaakasta on vaatimaton.

Suurimpia rasitteita yrittäjille ovat verotus sekä työsuojeluun ja sosiaaliturvaan liittyvät velvoitteet.

– Verolakien muutoksia täytyy seurata netistä, sanoo tiehöyliä valmistavan Veekmas Oy:n toimitusjohtaja Esa Halttunen.

– Vientiyrityksille lisätyötä aiheutuu EU-lainsäädännöstä. Yrittäjät tarvitsisivat Brysseliin oman edunvalvojan.

Suomessa lainsäädännöllä on toteutettu muutamia hallintotaakan vähentämisiä. Niitä ovat esimerkiksi julkisten hankintojen kynnysarvon

nostaminen ja verotilin käyttöönotto.

Myös taloushallinnon raportoinnissa on keventämisen mahdollisuuksia. Se edellyttää toimia yrittäjiltä itseltään, kuten siirtymistä sähköiseen laskutukseen.

Yritysten hallinnollista taakkaa voidaan vähentää säädösmuutoksin ja toimintatapoja kehittämällä. Lainsäädäntöön liittyviä keinoja ovat yritysten tiedonantovelvoitteiden poistaminen, ilmoitusvälien pidentäminen ja ilmoitusten tietosisällön karsiminen. //

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

43

TEKSTI Hannu Hallamaa, KUVA Marko Mäkinen

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

nperä a v o R i r r a H

len utta minäkin o m t, y n n e ti ä k h Et e siäni ovat… yrittäjä. Yrityk ine Oy

ja Jyväsmar Harry´s Pub .

Jyväskylässä

… työpaikkani oli

.

Jyväskylässä vä y iJ p o K lo a Painot

Ensimmäinen

jauduin, ttiin ryhdyin, a

Tähän amma jouduin…

jälkeenkin on Pääsin, rallin elämää… ssä työssä on…

Haastavinta tä

ä t tyytyväisin ­ a a k k ia s a ä ä Pit ös sa, jossa ty Jyväsmarines kentelen.

Hauskinta sen

sijaan on...

a meillä on s s e in r a m s vä Jy n yvä tekemise porukassa h meininki.

Ikonini on...

an näin, että panit, a t o n a S . le o Ei mp yvät yhtiöku minulla on h työtä 110 lasissa. jotka tekevät eni on…

Salainen pahe

t.

Nopeat auto

tani on…

– idoo Freeride t k S a k lk e ik r htiny Mootto , jolla olen e a k lk e ik m u il ump ajamaankin.

kin Viimeisin han

, on...

man en pärjää

il Keksintö, jota

Partahöylä.

…

Jos uskaltaisin

elle.

Jäisin eläkke

a… i tahdon kerto

kollegan Sinulle yrittäjä

pitää jaksaa a in o ik a in k a mma Vaikein koa, että ho s u ja a a t r u pu äkeen. kääntyy yläm

mmennan…

Inspiraatiota a

RODEO.FI

kkailta palaute asia n e n vi ii it s o P tkamaan. kannustaa ja YRITTÄJÄ 2/2013

44

½½Irma Matiskainen on käsitellyt kultaa vain kerran, kun Paavon sormus oli rikkoontunut sormeen.

YRITTÄJÄ 2/2013

YRITTÄJÄT » Mekö muka vanhoja!

TEKSTI Santeri Pakkanen, KUVAT Paula Myöhänen

Kultaiset yrittäjät

Suomi on perheyritysten maa. Nyt osa näistä kivijalkamme rakentajista on kääntymässä loppusuoralle yhdessä harmaantuvien puolisoidensa kanssa.

M

ikkeliläinen 10-vuotias Paavo Matiskainen kiiruhti vuonna 1944 koulun jälkeen isänsä pajaan hiomaan ja kiillottamaan tämän valmistamia sormuksia. Kullan käsittely kiehtoi, mutta koulu ei. Oma liiketoiminta käynnistyi vuokratiloissa tutun kauppiaan antamalla 2 800 markan vekselillä ostetulla kullalla. Paavo valmisti kullasta 30 sormusta ja matkusti myymään ne Helsingin liikkeisiin. Saamillaan rahoilla hän osti uuden erän kultaa.

Oma yritys Kulta ja Kello Matiskainen aloitti 1957. Samana vuonna Suomen televisio käynnisti ensimmäiset lähetykset. Vuonna 1960 Paavon rinnalle tuli Irma. 1980-luvulla yritys muutti Porrassalmen kadun varteen rakennettuihin tiloihin ja otti valikoimiinsa Citizen- ja Seiko-kellot.

Samana vuonna, kun Kulta ja Kello Matiskainen merkittiin kaupparekisteriin, Reino Kytö-

joki perusti Konneveden kirkonkylälle ensimmäisen huoltoaseman. Kytöjoen Essolla myytiin bensaa vaikka keskellä yötä. Yrittäjyyden kipinä tarttui poikaan Pentti Kytöjokeen, joka palkittiin monina vuosina Suomen parhaana Volkkari-kauppiaana. 1964 Esson kylkeen kohosi uusi liike- ja palvelukeskus. Pentti avasi vuonna 1968 ravintola Kytöjoen, josta tuli suosittu menopaikka.

Vuonna 1973, jolloin työntekijät saivat neljän viikon vuosiloman, Reinon 21-vuotias poika Esa Kytöjoki palasi armeijasta ja otti käsiinsä yrityksen vetovastuun, vaikka Haminassa ehdotettiin lähtöä rauhanturvaajaksi Kyprokselle luutnantin vakanssilla. Samana vuonna Esa meni naimisiin Tuulansa kanssa.

1980 perheyrityksen nimi muuttui Ravintola Mierontieksi. Nimi juontuu Etelä-Konnevedessä olevasta Mieronvirrasta ja pitäjää hal-

YRITTÄJÄ 2/2013

45

46

kovasta kantatiestä. Vuonna 1984 Esa ja Tuula kunnostivat vanhan postin tiloista Konnevedelle ensimmäisen hotellin.

Ei kolmiodraamaa Sanonta, että on naimisissa jonkun asian kanssa, pätee yrittäjiin täysin. Yrittäjäpuolisoilla on ikään kuin sivusuhde koko ajan päällä. Tukea saadaan toinen toisiltaan.

Esa Kytöjoki miettii, että häntä helpotti se, että huoltoasema ja korjaamo olivat hänen omaa tonttiansa eikä tarvinnut olla koko ajan yksissä. Puolisopartneri ei välttämättä aina tee toisen mielestä oikeita päätöksiä. Perheriidat näkyvät suoraan yrityksen toiminnassa.

– Kun olemme palvelualalla, se nä-

kyy, vaikka ei haluaisikaan. Mutta olen saanut yhdessäolosta hirveästi energiaa.

Pahimpia olivat 1990-luvun lamavuodet, jolloin Esa Kytöjoen vastuulla ollut huoltoasema meni konkurssiin. Kommandiittiyhtiössä yrittäjä on kaikesta henkilökohtaisesti vastuussa. Talo mitattiin, mutta pahimmalta vältyttiin, kun Esa kävi kiertämässä velalliset ja neuvotteli maksusopimukset.

– Tähtihetki elettiin joku vuosi sitten, kun velat saatiin maksettua ja saimme AAA-luottoluokituksen, Tuula Kytöjoki hymyilee.

– Epävarmuus painoi mieltä monta vuotta. Ehkä vasta neljä viisi vuotta on oltu paremmalla puolella, Esa huokaisee.

Lama ja kulta sopivat huonosti yhteen. Irma Matiskainen kertoo, että kun

on vaikeat ajat, kultaseppäliikkeen asiakkaat kaikkoavat tai kysyvät pienempiä ja halvempia tuotteita.

– Vaikka pienenä joskus tuntui, että minut laiminlyötiin, olen minä myös saanut paljon, heti armeijan jälkeen vanhempiensa yritykseen tullut JariPekka Matiskainen kiittelee.

Se on siinä?

Tulevaisuus, josta nuorina haaveiltiin, on nyt ja tässä. 1970-luvulla Esa Kytöjoki oli perustamassa Konneveden yrittäjäjärjestöä ja toimi muutaman vuoden puheenjohtajana. Tuula on ollut hallituksessa. Esan mielestä 1970–1980-luvut olivat yrittäjän kannalta parasta aikaa.

Missä ovat rahat, joita olen elämäni aikana maksanut yrittäjäeläkkeinä ja muina maksuina? Eläkeyhtiöiden johtajilla taas on miljoona-ansiot.

YRITTÄJÄ 2/2013

47 »»Paavolle kulta on vain raaka-ainetta, rikastumaan sillä ei ole päässyt.

»» »» Jari-Pekka kiittelee vanhempiaan: Vaikka pienenä joskus tuntui, että minut laimin­ lyötiin, olen minä myös saanut paljon.

»» »» »» Hyvä käsityön laatu ilahduttaa Irma Matiskaista.

– Koko ajan mietittiin, että miten yritystä kehitettäisiin, että saisi palkattua yhden työntekijän lisää. Nyt mietitään, miten saisi yhden pois. Syy ei ole yrittäjissä.

Tuula pääsisi halutessaan vapun jälkeen eläkkeelle ja aikoo pikku hiljaa vähentää töitä. Liesjärven rantaan valmistuu kesällä talo. Aloitetaan ehkä harrastukset.

– Minulle ostettiin sukset. Kuulostellaan kaikessa rauhassa, miten elämä jatkuu ja kuka jatkaa, Tuula hymyilee.

Esan verkkoja ei ole kasteltu 20 vuoteen, ja kuivaksi ne jäävät tänäkin kesänä. Eläkkeellelähtö ei tekeväistä houkuta, eikä myöskään eläke. Konkurssin ja velkojen maksamisen takia eläke jäi kuudelta vuodelta kertymättä, mikä pudottaa eläkkeen köyhyysloukun alapuolelle.

– Kun kysyy iäkkäämmiltä yrittäjiltä, miten on eläkeasiat, niin 95 prosenttia vastaa, että huonosti. Missä ovat rahat, joita olen elämäni aikana maksanut

yrittäjäeläkkeinä ja muina maksuina?

Eläkeyhtiöiden johtajilla taas on miljoona-ansiot, 62-vuotias Esa ihmettelee.

Ikä ei paina Matiskaiset ovat edelleen töissä.

79-vuotias Paavo tekee kelloja ja koruja sekä muita kultasepän töitä. Yrityksen suurin volyymi on palkintopokaaleissa ja -mitaleissa sekä muissa palkitsemis- ja lahjaesineissä. Terveys murtui työtaakan alla ennen 1990-lukua, mutta kiire ei hellitä.

– Viikko on ummessa, mutta vielä pitäisi tehdä merkki, jota en ole edes aloittanut.

– On hauskaa jutella vanhojen asiakkaiden kanssa, joita käy liikkeessä, 82-vuotias Irma sanoo.

Matiskaisten kultasepänliike on Mikkelissä tunnettu. Paavo velmuilee, että kaverit sanovat häntä Kulta-Paavoksi ja naiset Paavo-kullaksi. Kulta on

raaka-aine, jonka hinnan aaltoilua on seurattava tarkkaan.

– Vaikka olen 50 vuotta kirjaimellisesti vuollut kultaa, en pystynyt hankkimaan itselleni sellaista eläkettä, että vain kalastaisin Tenolla ja vaimoni kävisi etelässä. Mutta harvoin ne Lapin kullankaivajatkaan löytävät kultaa, mutta silti jatkavat kaivamista, Paavo filosofoi.

Esa Kytöjoki miettii, miksi yrittäjän arki ja paperityöläisen työmäärä, palkkataso, sosiaalietuudet ja eläke ovat kuin eri planeetoilta. Ihme on sekin, että uudet yritykset kaatuvat heti kun starttirahat on käytetty ja jatkajien saaminen vanhoihin yrityksiin on hankalaa.

Kytöjoen Sami-pojalla on ilmanvaihtolaitteita huoltava yritys Jyväskylässä ja paja Istunmäellä. Mierontien kirjanpitoa hoitanut tytär Sari on äitiyslomalla, mutta tuskin ryhtyy jatkajaksi.

– On 1990-luvulta nähnyt läheltä kaiken, mitä se on, Esa toteaa. //

YRITTÄJÄ 2/2013

48

YRITTÄJÄT » Porilaisia tarinoita poriksi

TEKSTI Hannu Hallamaa, KUVAT Jussi Partanen

Aktiivinen porilaisuus teki yrittäjän Elina Wallinin yritys kasvoi monesta pienestä purosta.

S

e on kuin maahan läiskäisty mustekala, lonkerot menevät joka suuntaan, porilainen Elina Wallin kuvaa yritystään ja naurahtaa.

Wallin on juuri palannut nuorten pitkäaikaistyöttömien tsemppauskeikalta.

- Oli mahtavaa! Kerroin kokemusteni kautta, kuinka osallistuminen ja uteliaisuus sekä asioihin tarttuminen kannattaa. Perspektiivinä kaksi alanvaihdosta ja paljon pohdintaa tulevaisuudesta.

Ja osallistumista sekä tarttumista Wallin on selvästi harrastanut. Murrekeikkoja runoilija Heli Laaksosen kanssa, juontamista, kirjoittamista, jopa oma nimikkokahvi. Wallinin yritys Eks Tykkää! on kehittynyt vähitellen sivubisneksestä päätoimiseksi yrittäjyydeksi, jota nyt on takana reilu vuosi.

– Huomasin keikkoja tulevan siihen tahtiin, että teatterisihteerin päivätyötä ei ehtinyt enää jatkaa.

Yrittäjän taipaleelle Wallin kertoo päätyneensä vahingossa, hyvin monen tekijän summana. Aktiivinen toiminta YRITTÄJÄ 2/2013

urheiluseuroissa on poikinut juontokeikkoja, aikaisemmat työkokemukset ja murretyö taas toimittajan hommia Porin Yrittäjien Pyry-lehdessä, Satakunnan Yrittäjä-lehdessä ja murrepakinointia Satakunnan Kansassa.

– Osallistuin kaupunkilehden järjestämään kirjoituskilpailuun Porin 450-vuotisjuhlavuonna 2008 ja voitin sen. Yksittäisenä asiana se ei ollut ihmeellinen, mutta käynnisti lumipalloilmiön, Wallin selvittää.

Katse jo kesän SuomiAreenassa Murrekeikkaa pukkaa nyt ympäri vuoden. Keikalla Wallin esittää porin murteella tarinoita esimerkiksi kotiseudusta tai arkisista sattumuksista nuukailusta liikennekulttuuriin.

– Aluksi tuntui hassulta, että näitä tilataan. Sitten huomasin, että ihmisläheiset jutut antavat kaikille jotakin. Ihmiset kaipaavat tarinointia.

49

½½Elina Wallin on julkaissut kaksi murrekirjaa. Mielessä siintelee jo uusi kirjahanke. »»Murre-esityksiä, pakinoita, juontokeikkoja – Elina Wallin on kypsynyt kulttuuri- ja viestintäalan moniosaajaksi.

Vahva porilaisuus on auttanut Wallinia monella tavalla. Juontotöihin hän pääsi käsiksi yhdistystoiminnan kautta.

Jääpalloseura Narukerän ja Porin Navigaatioseuran juhlavuosien tilaisuuksien juontamisesta se lähti. Viime vuosina monialayrittäjä on ollut tuttu näky esimerkiksi SuomiAreenassa. Tänä kesänä Wallin juontaa Suomen Yrittäjien ja Satakunnan Yrittäjien järjestämää keskustelua Nuorisotakuusta.

– Viime vuonna vedin Olkiluodossa keskustelun ydinjätteen loppusijoittamisen luotettavuudesta. Se jännitti aivan sairaasti, melkein pyörryin. Aiheeseen piti perehtyä todella paljon. Keskustelu onnistui kuitenkin todella hyvin, ja fiilis oli mahtava. Sen tuomalla flow’lla eli melkein puoli vuotta, Wallin nauraa.

Kesän SuomiAreenan ja Jazz-viikon keikat kutkuttavat jo mielessä, mutta myös pitkäaikaisemmallekin projektille olisi tilaa. Ajatuksissa on uusi kirja, kun sopiva kustantaja löytyy. Porin murteella, tietenkin. // YRITTÄJÄ 2/2013

50

YRITTÄJÄT » Perhekotiyrittäjän vilkas arki

TEKSTI Katja Holopainen, KUVAT Aleksi Poutanen

Työtä

putkeen

Perhekotiyrittäjän työtä ei mitata työaikalailla ja tekeminen on sitovaa.

Asiakkaita riittää ja kunnat ovat varmoja maksajia.

K

ymmenen vuotta sitten perhekotitoiminnan aloittaneilla Reija ja Taisto Virkkusella oli onnen päivä. Ensimmäinen lapsi syntyi samana päivänä, kun he saivat yritykselleen toimintaluvat. Nyt Virkkusilla on neljä ammatillista perhekotia: kolme Tuusulan puolella ja yksi Mäntsälässä, 14 ulkopuolista työntekijää ja 25 lasta sijoitettuna.

– Tärkeintä on löytää oikeat vanhemmat perhekotiin, Reija Virkkunen kertoo.

YRITTÄJÄ 2/2013

Ei riitä, että muodolliset pätevyysvaatimukset täyttyvät, on oltava myös valmis sitoutumaan ympärivuorokautiseen työhön.

Työaikalaki ei koske työtä ammatillisessa perhekodissa. Perhekotivanhempien palkka sovitaan hoidettavien lasten lukumäärän mukaan.

Palkkakustannukset muodostavat 80 prosenttia laskutuksesta.

Vanhempien lisäksi perhekodissa tulee olla yksi koko- ja puolipäiväinen työntekijä riippuen

51

Yksityisten osuus sosiaalipalveluissa kasvaa Yksityiset palveluntuottajat tuottavat runsaan neljänneksen kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Yritysten ja järjestöjen osuus tuotannosta on 2000-luvun aikana jatkuvasti kasvanut.

Yleisimpiä yksityisiä sosiaalipalveluita ovat ikääntyneiden palveluasuminen, ikääntyneiden ja vammaisten kotipalvelut, lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito sekä lasten päivähoito. Väestön ikääntymisen myötä yksityisten tuottaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa edelleen.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että yksityiset sosiaalija terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluita ja tarjoavat niille vaihtoehtoja. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö yhdistetään ja selkeytetään.

Julkisen ja yksityisen sektorin valvontaa yhtenäistetään.

Lähde: www.stm.fi

YRITTÄJÄ 2/2013

52

¼¼Reija Virkkunen on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja Taisto Virkkunen sairaankuljettaja-lääkintävahtimestari.

Molemmilla on aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä.

Sosiaalialan työn katsotaan yhä olevan kutsumus, josta ei tarvita suurta palkkaa voitosta puhumattakaan. Asenteellisesti ajatellaan, että ”on rumaa tehdä rahaa lasten kustannuksella”. lasten määrästä. Sijoitetut lapset ovat hyvin tarvitsevia. Työtä tehdään vuorokauden ympäri. Joitain ei voi jättää hetkeksikään yksin, ja lähes kaikilla on erilaisia terapioita, joihin heitä tulee kuljettaa useamman kerran viikossa.

– Tämä on jotain muuta kuin tavallisen perheen arki.

Lomaa on kolmen kuukauden välein, ja silloinkin vanhempien on lähdettävä pois kotoa.

Virkkuset lähtevät itse mieluiten ulkomaille, mutta heillä on myös Vääksyssä lomaosake, joka on perhekotivanhempien vapaassa käytössä loma-aikoina.

– Mietimme erilaisia porkkanoita, jotka auttavat perhekotivanhempia jaksamaan tässä työssä.

Virkkuset ovat tyytyväisiä. Heistä molemmista on mukava tehdä töitä kotona, ja he nauttivat vapaudesta suunnitella itse omat päivänsä. Toiminnan tuottavuusprosentti ei ehkä ole kaikkein parhaimpia, mutta luottamus toiminnan jatkumiseen korvaa sen. Kysyntää riit-

YRITTÄJÄ 2/2013

tää, ja kunnat ovat luotettavia yhteistyökumppaneita. Etelä-Suomessa kysyntää sijoituspaikoista on.

Reija Virkkunen pitää jopa kilpailutuksista.

– Kilpailutukset ovat meille markkinointia, kun nimemme on näkyvissä.

Reijasta on luontevaa avata yrityksen tiedot julkisiksi. Vaikka ensimmäiseen kilpailutukseen osallistuminen olisi vaikeaa, seuraavat menevät helpommin.

Kilpailutusten ansiosta palkkiot seurailevat kustannusten nousua. Kolmen vuoden sopimuksiin on kirjattu 2,5 prosentin vuosittainen korotus. Aikaisemmin näin ei ollut.

Suuret toimijat etenvät Ammatillisten perhekotien liitto perustettiin parikymmentä vuotta sitten. Silloin aloitti toimintansa moni pieni perhekotiyritys. Nyt alalle ovat tulleet suuret toimijat, kuten Mehiläinen ja syksyllä maakuntapalkinnon saanut Care

Component Oy. Kilpailu kovenee, eivätkä konkurssitkaan ole vieraita.

Etelä-Suomessa riittää kysyntää, eikä yrittäjähenkisillä hyvälaatuisen palveluntuottajilla ole hätää. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää. Perhekotiyrittäjän investoinnit ovat suuret. On oltava iso talo: jokaiselle lapselle tulee lain mukaan olla vähintään 12 neliön huone. Lisäksi tarvitaan tila-auto ja harrastevälineitä.

– Ensimmäiset kymmenen vuotta menevät velkojen maksuun, Juhani Santala Ammatillisten perhekotien liitosta kertoo.

Osalle uusista toimijoista yrittäjyys on vierasta. Talousasioita ei ehkä osata hoitaa, ja ympärivuorokautinen sitoutuminen sekä työn henkinen raskaus saattaa yllättää.

Santala toteaa ammatillisten perhekotien perustajien yleensä olevan yrittäjähenkisiä, alan tuntevia ihmisiä, jotka uskovat siihen, että vaativalla, intensiivisellä ja kokonaisvaltaisella työotteella saa aikaan hyviä tuloksia. //

MIKÄ MOKA! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Jarkko Virtanen

Toimitusjohtaja Taneli Hakkarainen korjaa autoja mm. Alppilan Autohuolto Oy:ssä, ja edustaa Autoalan ja Korjaamojen Liitto ry:tä korjaamoalan edunvalvonnassa. AAKL:ssä on 150 jäsentä eri puolelta Suomea pienistä yrityksistä 50 työntekijän korjaamoihin.

Asuntovaunua

etsimässä!

Takavuosina – edellisen laman aikana – korjasimme matkailuvaunuja, jolloin teimme paljon töitä rahoitusyhtiölle. Meillä oli varmaan sata vaunua pihassa samaan aikaan, kun yksi asia­kas soitti ja kysyi, olisiko hänen vaununsa jo valmis. Kysyin rekisterinumeron ja hetken papereita etsittyäni totesin, että valittavasti en nyt löydä papereita, mutta soitan hetken kuluttua takaisin, kun olen löytänyt asiakirjat.

Rupesin kaivelemaan papereita tarkemmin, mutta en sittenkään löytänyt niitä, joten soitin uudelleen asiakkaalle ja tarkistin, olinko kirjoittanut esimerkiksi rekisterinumeron väärin. Jatkoin etsintää,

mutta papereita ei kuitenkaan löytynyt mistään. Lopulta lähdimme koko porukalla etsimään vaunua pihalta systemaattisesti, mutta sittenkään vaunua ei löytynyt. Oli pakko todeta, että nyt olen ihan ulkona tapauksesta.

Vielä kerran kävimme vaunukentän tarkkaan läpi ja totesimme yhdessä, että ei tällaista vaunua ole meidän pihassamme. Arvelimme, että se voisi olla varastettu. Ei kerta kaikkiaan tiedetty, miten päin asian edessä pitäisi seistä.

Tartuin puhelimeen ja soitin asiakkaalle uudestaan ja kysyin, milloin vaunu on tuotu meille ja mihin vaunun jätit, kun sen toit.

Asiakas kertoi hyvin tarkasti, milloin

on vaununsa tuonut ja mihin hän oli sen jättänyt. Hän kuvaili tuontia hyvinkin tarkasti. Silloin oivalsin ja sanoin: – Hetkinen, hetkinen, hetkinen. Mihin karavaanifirmaan olet nyt soittanut?

Hän sanoi, että Helsinki Caravan Oy:hyn. Kerroin hänelle rauhallisin sanakääntein, että nyt puhut kuitenkin Uudenmaan Caravan Huoltopalvelu Oy:n omistajan kanssa. Kerroin asiakkaalle, että eipä ole ihme, että vaunua ei löydy, sillä vaunusi on ihan eri firmassa.

Kuulin puhelimesta asiakkaan epätoivon, mutta toivotin hänelle menestystä asuntovaunun etsinnässä toisen karavaaniyhtiön pihasta. Vaunu löytyi kilpailijan firmasta muutaman kilometrin päästä. // YRITTÄJÄ 2/2013

53

YRITTÄJÄT » Turha lämpö pois

54

TEKSTI Hannu Hallamaa, KUVA Emil Bobyrev

Energiatehokkaita fotoneja kasveille Tampereella ja Satakunnassa toimiva Netled uskoo, että kasvihuoneista häviää pian vihreä valo.

P

erheyrityksen kasvihuoneen sähkönkulutusta piti vähentää. Siitä lähti liikkeelle Netled, summaa toimitusjohtaja Niko Kivioja. Perheellä oli parin hehtaarin kasvihuone, jossa viljeltiin tomaattia.

– Sähkölasku saattoi olla 30–40 prosenttia liikevaihdosta, joten tulos oli kokonaan riippuvainen sähkön hinnan kehityksestä.

¼¼Led-valojen käyttö lisääntyy lähivuosina nopeasti kasvihuoneissa, arvioi Netledin toimitusjohtaja Niko Kivioja. Tekniikka säästää sähköä ja helpottaa esimerkiksi kukkien kasvatusta.

YRITTÄJÄ 2/2013

Led-teknologiaan perustuvien kasvihuonevalaisimien kehittely alkoi 2006, ja Netled syntyi viemään asiaa eteenpäin vuotta myöhemmin.

Ensimmäinen tuote oli kasvien väliin sijoitettavaksi tarkoitettu led-kaapeliverho, joka on edelleen valikoimassa. Nyt kasvihuoneliiketoiminta on myyty, joten Kivioja voi satsata täysillä valaisimiin. Yrityksen päätuotteita ovat metallirunkoi-

Arvonlisäveropäivät

21.5.2013

set led-valaisimet, joita voi käyttää kasvihuoneissa väli- ja päävalaistukseen.

Kiviojan mukaan yritysten tietoisuus valoasioissa on viime aikoina kasvanut. Energiansäästön päälle kasvihuoneilla on toki ymmärretty jo aiemmin, mutta viime vuoden aikana läpi on mennyt myös led-ilosanoma.

– Ledeillä voidaan säädellä kasvien kasvua, joten kasvista saadaan tarpeen mukaan kompakti tai pitkä. Kukkien kohdalla voidaan vähentää kemiallisten kasvusääteiden käyttöä.

Niin, ja se sähkönkulutus – led-valot kuluttavat energiaa kolmanneksen vähemmän kuin perinteiset suurpainenatriumlamput.

Chiliharrastajat kiinnostuivat Netled tähtää vahvasti vientimarkkinoille. Kiikarissa ovat kaikki pohjoiset kasvihuonemaat. Tärkeä markkina-alue on etenkin Hollanti, sillä maan yritysten ratkaisuja seurataan maailmalla tarkasti.

Viime vuonna Netledin valaisimia meni kotimarkkinoiden lisäksi Tanskaan ja juuri Hollantiin.

Valaisimet Netled teettää alihankintana Suomessa. Kokemus on osoittanut, että näin laatu pysyy hallinnassa ja tuotteisiin voidaan tehdä nopeastikin muutoksia. Kiviojan mukaan komponenteistakin saadaan kotimaasta neljä viidesosaa. Verhovalaisimissa on omaa patentoitua teknologiaa, ja metallirunkoisilla valaisimillakin on mallisuoja.

Netled on Kiviojan mukaan vielä startup-vaiheessa, mutta ei ehkä enää kauan.

– Teimme viime vuonna vuonna ensimmäiset kaupalliset asennukset. Nyt näyttää siltä, että homma on ottamassa tuulta alleen.

Oman kierteensä tuovat harrasteviljelijöille suunnatut pienvalot, joihin idea sai alkunsa chiliharrastajien parista. Syksyllä mallistoon otettu valaisin saa ehkä tulevaisuudessa seuraa salaattien ja yrttien viljelijöille suunnatusta laitteesta.

– Lisävalolla saa paremman sadon, mutta en minä ainakaan haluaisi olohuoneeseen 600 watin suurpainenatriumvaloa, Kivioja kertoo. //

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

Arvonlisäveropäivä 21.5. Aamupäivä 9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30

Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset

Seminaarin kouluttaja: arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

• henkilöstökulujen vähennykset • yksityisen kulutuksen huomioiminen • edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua?

• verottoman liiketoiminnan vaikutus

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa • myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta?

• kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille • VH:n ohjeen täsmentynyt tulkinta

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen • vähennysten oikea-aikainen tekeminen • myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Täsmentyneet arvonlisäverotuksen laskumerkintävaatimukset • pakolliset laskumerkintävaatimukset • lisäykset vuoden 2013 alussa • kevennetyt laskumerkintävaatimukset – korotettu alaraja 1.1.2013 alkaen 12.30 Lounas 13.15 Koulutus päättyy Aamupäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan.

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä

Osallistu koko päivään – yhteishinta!

21.5. Iltapäivä Katso ohjelma: www.yrittajat.fi/kvalv2013 Iltapäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Lounas ja kahvi ja sisältyvät hintaan.

Aamu- ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv), normaalihinta 449 € (+ alv)

Niko Kivioja

Ilmoittautuminen viimeistään 13.5.

Kotoisin: Honkajoelta, nyt Tampereella Harrastukset: Kuntosali, sulkapallo, kitara ja kalastus – moottoripyöräilyyn ei jää nyt aikaa.

Erikoista: Kotipuutarhureille suunnattu valaisin kiinnostaa chiliharrastajia.

Peruutus: 13.5. jälkeen tehdystä peruutuksesta perimme 60 € (+ alv).

Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme päivää ennen koulutuksen alkua, peritään koko osallistumismaksu.

www.yrittajat.fi/alv2013, p. 09 2292 2994, koulutus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Vapaa-aika » Kaikki työt kelpaavat

56

TEKSTI JA KUVA Saana Sandholm

Voitto, tappio

ja suomalainen sisu Jukka Saarinen tekee mitä tahansa töitä toiminimellä ja harrastaa huippuhyvää peruskuntoa vaativaa potkunyrkkeilyä.

F

ight Festival 32:ssa yleisö syttyy kannustamaan kun Jukka Saarinen ja Antonio Sousa kohtaavat. Tähtäimenä on ammattilaisten maailmanmestaruus potkunyrkkeilyssä, sarja 94 kg. Soreat kehätytöt kantavat eränumeroita, tuomari on pukeutunut valkeaan ja mustaan. Saarisen silmäkulma aukeaa seitsemännessä erässä, kehätuomari keskeyttää ottelun ja mestaruusvyö lähtee Suomesta kohti Portugalia.

Seuraavina viikkoina Saarinen katsoo ottelun uudelleen ja uudelleen tallennuksena. Hän analysoi virheet, joita teki.

Raakaa treeniä salilla Ulkoa tulvahtaa kylmää ilmaa, ja iso mies tulee sisään kassi olalla. Jämäkkä kädenpuristus ja hän katoaa vaihtamaan vaatteet. Järvenpään Kehäkarhujen kilparyhmän harjoitus alkaa lämmittelyjuoksulla. Jukka Saarinen pyörittelee käsiään ja valitsee seuraavaksi hyppynarun. Luvassa on varjonyrkkeilyä ja pistehanskojen lyömistä. Saarisen lyönnit YRITTÄJÄ 2/2013

ovat räjähtävän nopeita, ja ojentuva nyrkki vetäytyy vauhdilla takaisin suojaamaan kasvoja.

Mestaruusottelussa ei oikein ollut suojaus kunnossa, mies toteaa.

– Suurin saavutukseni on potkunyrkkeilyn maailmanmestaruus vuodelta 2009. Ja ammattilaisten Euroopan-mestaruus vuodelta 2008. Kolmesti olen puolustanut sitä – ja hävinnyt portugalilaisille, Saarinen naureskelee.

Vapaaottelua otin 2011, mutta lupasin kotona että tämä on viimeinen vuosi. Meillä on kolme lasta, ja treenaaminen sekä otteluihin valmistautuminen vievät paljon aikaa.

34-vuotias mies hankkii elantonsa rakennustöillä.

– Teen toiminimellä aliurakoita. Camport Oy, Fisecon Oy ja RT-Väkevä Oy ovat firmoja, joille teen. Minä teen mitä vain hommia. En ymmärrä sellaista, että joku työ ei kelpaisi. Tykkään purkaa, rauhallinen mies hymyilee. Aiemmin työkokemusta on karttunut esimerkiksi kahvilasteja purkamassa satamassa.

– Lempattiin kahvisäkkejä. Satamaan tuli 100 000 kiloa kahvia, ja se purettiin heittelemällä. Samalla siitä sai hyvää peruskuntoa, Saarinen kertoo.

57 ¾¾Jukka Saarisella on kolme toiminimiyritystä, ja hän tekee mitä töitä tahansa.

YRITTÄJÄ 2/2013

58

Minä teen mitä vain hommia. En ymmärrä sellaista, että joku työ ei kelpaisi.

Fairtex ja Taitokaluste sponsoroivat, mutta jotta nyrkkeilemällä irtoaisi leipä, tulisi otteluita olla kuukausittain.

Voitontahto ohjaa miestä – Isot ottelut jännittävät minua aina. Mitä enemmän on jännittänyt, sitä paremmin on mennyt, Saarinen sanoo. Häviö ottaa päähän, mutta se ei ole koko maailma.

Sitä sulattelee, katsoo matsin ja yrittää korjata virheitä. Vähän aikaa kun on treenannut, niin sieltä se nälkä tulee taas.

– Silloin kun voitin maailmanmestaruuden, oli outo olo, Saarinen kuvailee.

Se oli unohtumatonta, aivan loistava fiilis.

– Samalla tavalla katsoin sen matsin monta kertaa. En nähnyt muuta kuin omat virheeni. On se jonkinlaista täydel-

lisyyden tavoittelua. Sinnikkyyttä tarvitaan nyrkkeilyn lisäksi töissä, Saarinen sanoo.

– Pitää luottaa omaan itseensä ja siihen, mitä tekee. Pitkästä aikaa tein lattiaan laminaattia eikä ollut millään onnistua. Taisin laittaa neljä palaa ennen kuin se vihdoin meni oikein, mies myhäilee.

– Joskus miettii että onnistuukohan tämä? Jos ei onnistu, niin eihän siinä mitään. Tekee sitten uudestaan. Jos jokin väistö tai vastalyönti ei heti onnistu, niin en luovuta. Se kasvattaa kärsivällisyyttä, Jukka Saarinen sanoo.

Nuorten esikuva Sakea höyrypilvi työntyy talvi-iltaan kun ovi käy. Kehäkarhujen jo kulunutta

salia käyttävät sadat harrastajat ja maailmanmestarilla on salilla myös faneja.

Saarinen ottaa roolin vakavasti ja haluaa käyttäytyä sen mukaisesti.

– Mitä siitä tulisi jos heiluisin kaupungilla huonossa kunnossa? Kyllä minä haluan auttaa nuoria, katson ja neuvon.

Yksi vuosi, kun käytin treeneissä pipoa, niin niitä alkoi ilmestyä junnuille. 4–5 pipoa oli aina paikalla, Saarinen myhäilee ja alkaa vetää omaa päähinettään korville. Illalla on vielä hieroja.

– Varo, portaat ovat liukkaat! Jukka Saarinen huolehtii, hyvästelee ja heittää treenikassinsa farmariauton takaluukusta. Vaikka mestaruusvyö kimaltelee koreana ja haluttuna kehän spottivaloissa, on maailmanmestarin arki aika tavallista – purkutöitä ja virheiden etsimistä. //

Yrittäjäsanomat esittelee kovimmat ravistajat Me kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suoma­lainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan.

Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä.

Ravistajia on Suomessa paljon, sillä ilmiantoja tuli peräti 179. Voit vielä käydä äänestämässä omaa suosikkiasi www.ravistajat.fi.

Ravistajissa mukana:

Yrittäjä testaa » Talven taittuessa

59

TEKSTI Timo Sormunen, KUVAT Valmistajilta

Maakrapu venemessuilla Auto- ja asuntokaupassa ostokuume voi iskeä hyvinkin yllättävästi, mutta voivatko tunteet ja järki sekoittua myös venekaupassa? Sitä päätimme testata Helsingin venemessuilla.

K

otimainen venekauppa on saanut kokea viime vuosina omat kolhunsa, mutta pahimpien pohjakosketusten arvellaan olevan jo takana.

Alan keskusjärjestö Finnboatin taannoisen suhdannekyselyn mukaan puolet sen jäsenyrityksistä uskoo liikevaihtonsa kääntyvän tänä vuonna nousuun. Lisävä-

keä on palkkaamassa joka viides.

Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2012 noin 478 miljoonaa euroa, mikä on viitisentoista prosenttia edellisvuotta vähemmän. Notkahduksesta huolimatta kauppa on käynyt kohtuullisesti ja on edelleen vuoden 2005 tasolla.

Yrittäjä testaa Venemessuilla maakrapu perehtyi ensi kertaa tosimielellä uusiin tarjokkaisiin.

»»Pieni tuulensuoja, tukeva ratti ja kunnon kaasukahva täyttävät menevän mielen.

YRITTÄJÄ 2/2013

60

Sen verran lukemissa lienee kuitenkin jokaisella alan toimijalla kirittävää, ettei yhtään potentiaalista asiakasta saisi päästää ohitse ilman pientä myyntiponnistusta. Tällä mielellä lähdin itsekin kiertämään alan vuosittaista päätapahtumaa, Helsingin venemessuja. Halusin tulla palvelluksi vähän tumpelona maakrapuna, joka kuluvan vuoden aikana voisi hyvinkin sijoittaa tukun euroja näppäränkokoiseen ja kohtuuhintaiseen pulpettiveneeseen.

Sanalla sanoen, odotin messuilta venekärpäsen puremaa.

Messujen tarjonnasta venekuumeen tarttuminen ei ainakaan jäisi kiinni.

Näyttelyneliöitä oli varattu yli 26 000, ja

Yrittäjä testaa

Sandström Classic 565 Pituus 5,65 m Leveys 2,05 m Paino 500 kg Henkilömäärä 6 Moottorisuositus 40–60 hv

YRITTÄJÄ 2/2013

näytteilleasettajiakin oli mukana ennätykselliset 345.

Teen nopean yleiskartoituksen, jonka jälkeen parkkeeraan toiveikkaana ison ja tunnetun venevalmistajan osastolle.

Tutkiskelen ja koputtelen kiinnostuneena hieman oman hintahaarukkani yläpuolelle osuvaa katettua valkoista kaunotarta. Luon samalla varovaisia silmäyksiä osastolla seisoskelevaan myyjäkatraaseen. Heistä osa keskustelee keskenään, joku taas esittelee keski-ikäiselle pariskunnalle tyystin toisen hintaluokan huvivenettä.

Kun kukaan ei noteraa, päätän jatkaa matkaa ja palata myöhemmin iltapäivällä uudelleen. Ohitan miljoonajahtien rivistön liki olankohautuksella ja etsin silmiini kiivaasti jotain omalle kukkarolle sopivaa. Pian löydänkin itseni potentiaalisen ja budjettikriteerit täyttävän pulpettiveneen vierestä. Haeskelen aikani esitettä ja myyjää, mutta saldoksi jää tälläkin osastolla nolla.

Pienempi palvelee Sama pulma toistuu vielä kolmannellakin osastolla, kunnes päätän kokeilla

Terhi 475 Open FC Pituus 4,75 m Leveys 1,85 m Paino 355 kg Henkilömäärä 5 Maksimi koneteho 45–60 hv

uutta rohtoa. Kerään kainalooni nipun esitteitä, jotta näyttäisin uskottavammalta ostajakandidaatilta.

Ja kas kummaa, pian pienehkön perheyrityksen myyjä tervehtii, kysäisee tarpeeni ja aloittaa harkitun myyntipuheen. Tyyli on tyrkyttämisen ja oman tuotteen ylenpalttisen kehumisen sijaan kiitettävän asiallinen. Samalla käydään läpi paljon muutakin veneenomistamiseen ja huoltoon liittyvää perusasiaa.

Suoritukselle antaa lisäpisteitä se, että korostin alusta lähtien olevani vasta miettimässä veneen ostoa ja hanke oli vasta ajatusleikin asteella.

61

– Juuri sitä vartenhan tällaiset messut järjestetään. Ota yhteyttä, niin voin tehdä tarkemman tarjouksen, myyjä toteaa ojentaessaan yhteystietojaan ja tuotehinnastoa.

Jatkan matkaani ja muutaman turhauttavan osastoseisoskelun jälkeen saan jälleen hyvää, leppoisaa ja asiantuntevaa palvelua. Esittelyn lomassa käydään huumorin säestyksellä läpi niin Varsinais-Suomen kuntaliitosproblematiikkaa kuin EU-rahapolitiikan kiemuroita. Jälkimauksi herjanheitosta jää, että tämän valmistajan kanssa voisin hyvinkin tehdä kaupat.

Sama linja toistuu vielä kahdella

»»Kunnon kone, sulava runko ja riittävä kuljetuskapasiteetti kelpaa useimmille.

¾¾Jos hakee nelivetoista, tehokasta ja pienikulutuksista perheautoa, mutta ei kaipaa alleen citymaasturia, voi RXH hyvinkin nostattaa pulssia.

Ronskimpi ranskalainen Perinteikäs ranskalaismerkki Peugeot on saanut 508-rivistöönsä ja malliston lippulaivaksi nelivetoisen RXH-dieselhybridin.

Perusmallista sen erottaa järeämpi ulkonäkö, hieman korkeampi maavara, isompi rengaskoko sekä helmojen ja lokasuojan kaarten muovilevikkeet. Käytännössä kulkineessa on samaa fiilistä kuin Volvon XC70-farkussa tai VW Passat Alltrackissa. Ideana on, että perheautolla voi poiketa tarpeen tullen vähän heikommallekin mökkitielle.

RXH:n neliveto on toteutettu siten, että kaksilitrainen ja 163-hevosvoimainen diesel välittää voimansa etupyörille, lähelle taka-akselia piilotettu sähkömoottori ja akusto puolestaan takarenkaille.

Neljästä eri ajo-ohjelmasta voi valita neliveto-automatiikan, jatkuvan nelivedon, sähkökäytön tai sport-asennon, jolloin käytössä on parhaimmillaan 450

Nm:n vääntö. Pelkän akun voimalla RXH kulkee vain muutaman kilometrin.

Maantiellä iso Peugeot on tukeva, tunnokas ja kiitettävän hiljainen ajettava.

Takakontti on perusmallia matalampi ja myös vetoisuudeltaan pienempi.

Mittaristo ja kojelautanäkymä ovat selkeydessään hybridien kärkipäätä, mutta informaatiota on silti riittämiin.

Lisäksi käynnistettäessä on maltettava odotella muutama sekunti, että auto ja sen elektroniikka ovat kokonaan hereillä.

Kuusipykäläinen automaatti palvelee varsin jouhevasti, mutta tuntuu joskus olevan ymmällään vaihtaessaan takaisin isommalle. Apuna ovat toki ratin ”formulasiivekkeet.”

Kulutus oli sekalaisessa ajossa selvästi yli kuuden litran lukemissa. Tulos ei häikäise, sillä samaan haarukkaan yltää monella muullakin nykydieselillä ilman hybriditekniikkaa.

YRITTÄJÄ 2/2013

62

Mieleen hiipii auttamatta letkautus, jonka mukaan jokainen myisi mieluimmin miljoonaveneitä. muullakin pk-venetehtaan osastolla.

Saan asiallisen esittelyn ja hyvää opastusta ensimmäisen veneen valintaan.

Tarjouskin kuulemma laitetaan sukkelasti sähköpostiin, mikäli esitteiden pohjalta alkaa viritä lisäkiinnostusta.

Yrittäjä testaa

Kuume antaa odottaa

Moottorivenehalli alkaa olla iltapäivän edistyessä hiljalleen kierretty. Kädessäni on kassillinen eri venevalmistajien kuvastoja ja hinnastoja.

Suuntaan uusin toivein vielä osastolle, josta aamupäivällä aloitin mes-

sukierrokseni. Jään jälleen seisoskelemaan valkoisen katetun kaunottaren viereen, kokeilen sen kaiteita ja istuimia, otanpa kiinni myös ohjauspyörästä.

Käyn vielä pariin kertaan tuijottamassa hintalappua, mutta turhaan. Yksikään osaston myyjä ei kiinnitä minuun huomiota. Mieleen hiipii auttamatta letkautus, jonka mukaan jokainen myisi mieluimmin miljoonaveneitä.

Asiakkaat ovat miellyttäviä ja katteet kohdallaan.

Mietin päivän saldoa, kun taivallan lumipyryn keskellä kohti parkkihallia.

Veneilykärpäsen puremaa en messuilta vielä saanut, mutta yksi asia kävi selväksi. Jos tauti jonakin päivänä iskee, löytyy sopiva laiturinkaunistus melkoisella todennäköisyydellä pk-veistämöstä. //

Vetävämpi V40 Kompaktit crossoverit ovat lumisten talvien myötä lisänneet suosiotaan, ja samalle markkinalle kurkottaa myös Volvo uudella V40-neli­ vetoversiolla. Ensisilmäyksellä Cross Country ei juurikaan eroa perusmallista, mutta tarkempi sihtailu paljastaa pieniä mausteita niin keulan ilmeessä, helmoissa kuin takapuskurissa.

Nelivetoisuudesta ja karvan verran kulmikkaammasta luonteesta kertovat myös isompi rengaskoko sekä hieman korkeampi istuma-asento. Ajoergonomia on Volvolle tyypilliseen tapaan kiitettävää tasoa. Auto on turvallinen ja jämäkän tuntuinen kulkine pahassakin pöperökelissä.

Sporttisen muotoilun ja korkeiden ikkunalinjojen kääntöpuolena on surkea näkyvyys takaviistoon. Peruutustutkalle ja reiluille sivupeileille onkin ihan oikeasti käyttöä.

Takaistuimella on kohtuulliset jalka- ja istuintilat, mutta pää hipoo kattoa jo 180-senttisellä matkustajalla.

Mittaristokokonaisuus on kohtuullisen selkeä, mutta infoähky on lähellä. Plussaa tulee suomenkielisistä valikkoteksteistä. Tavaratila niukka ja suksiluukku olisi pitkässä varustelistassa hyvä lisä.

Koeajossa olleen 115-hevosvoimaisen turbodiesel-automaatin talvikelikulutus kiipesi sekalaisessa ajossa hieman yli kuuteen litraan satasella. Se on kohtuulukema.

V40 Cross Countryn hinnat alkavat runsaasta 31 000 eurosta.

Varustelun koeajoversion hinta keikkui jo pykälää isomman XC 60:n tasolla.

YRITTÄJÄ 2/2013

Venekauppa käy mökkiluokassa Tukkutoimitusten mukaan kauppa kävi parhaiten kokoluokkien ääripäissä.

• alle 6 m, 8 289 (+ 9 %) • 6–8 m, 568 (- 15 %) • 8–0 m, 54 (- 36 %) • yli 10 m, 28 (+ 33 %) Tilastossa ovat mukana Finnboatin pien- ja moottori­ venetilastointiin osallistuvat yritykset.

¾¾Volvo V40 – TMtestin paras talviauto.

Nelivetoisellä CrossCountry-versiolla pärjää pahimmillakin keleillä.

NYT » Ajankohtaista kotimaasta KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pixmac

Puhelin selvittää tien liukkauden Kahden suomalaisen teknologiayrityksen yhteistyönä tehty mobiilisovellus on ensimmäinen tienpinnan liukkautta mittaava älypuhelinsovellus. Liikenneviraston hyväksymän sovelluksen toiminta perustuu jarruttamalla tehtyyn kitkan mittaukseen. Sovelluksen taustalla on ohjelmistoyritys Iriba Oy:n ja tiesääratkaisuja kehittävän Teconer Oy:n välinen yhteistyö. Älypuhelinsovellusta voidaan hyödyntää teiden talvikunnossapidon laadun valvonnassa ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

Kasvuyrityksille potkua Kasvuedustajat-nimellä

kulkevan eduskunnan Kasvuyrittäjyys ja Startup -ryhmän mielestä yrittäjyyttä voidaan nostaa perustamalla yrittäjyysministerin virka. Yrittäjien kasvumahdollisuuksia pitää lisätä ennen kaikkea verotusta uudistamalla ja joukkorahoitusta edistämällä. Lisäksi yrittäjien pitäisi kansanedustajien mukaan päästä aktiivisesti mukaan julkisten hankintojen tuottamiseen.

Kiina on mahdollisuus Jollan hallituksen puheenjohtajan Antti Saarnion mukaan Jollan oltava Kiinassa kasvun vuoksi, vaikka kaksi kolmasosaa toiminnasta on Suomessa.

Jotain kertoo Kiinan-markkinoista sekin, että Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbackan mukaan tuhannelle kiina-

laiselle tehdyssä kyselyssä peräti 94 prosenttia tunsi Angry Birds -brändin.

Hän ei pidä ihmeenä, että suomalaisilta yrityksiltä puuttuu kasvuhalu, koska monelle perheyrittäjälle riittää auto, asunto ja kesämökki.

Älyvapaa koulutus­ vapaakiista Rovion markkinointijohtaja Peter

Vesterbackan mielestä työmarkkinapomojen olisi ollut syytä keskittyä kolmen päivän koulutusvapaakiistan sijaan tärkeisiin asioihin. Ernst & Youngin kasvuyritysseminaarissa neuvottiin, että retki Venäjälle ja Kiinaan toisi uutta mietittävää työmarkkinajohtajille. Heidän pitäisi miettiä, miten ulkomailta rekrytoimisen byrokratiaa voidaan vähentää, miten kasvatus lisäisi yrittäjyyttä ja miksi hyvien partnereiden löytäminen on tärkeää kasvavilla markkinoilla.

Verkkobrändit tunnetaan

spontaaneja mainintoja sai Verkkokauppa.com. Vaikka listan ensimmäinen ja toinen sija menivät ulkomaisille brändeille, kotimaisilla verkkobrändeillä menee hyvin: seitsemän kymmenestä tunnetuimmasta verkkobrändeistä on suomalaisia.

Lähde: Taloustutkimus

Kasvuyritysdataa • Kasvuyritys kasvattaa 20 prosenttia vuodessa liikevaihtoaan tai henkilömääräänsä kolmen vuoden ajan.

• Liikevaihdolla mitattuna kasvuyrityksiä on Suomessa 1 400.

• Henkilöstön määrällä mitattuna yli 10 henkilön kasvuyrityksiä on 700.

• Nopean kasvun yrityksiä on alle 20, niissä henkilöstö tuplaantuu vuosittain.

• Yli 10 henkilöä työllistävät korkean kasvun yritykset ovat luoneet 3 vuoden aikana yli 50 000 uutta työpaikkaa.

Pienimmätkin kasvuyritykset mukaan lukien työpaikkoja on syntynyt 100 000.

Lähde: STT

Google ja Facebook ovat suomalaisten netinkäyttäjien parhaiten tuntemat verkkobrändit. Nämä brändit tulivat eniten suomalaisten mieleen, kun heitä pyydettiin mainitsemaan nimeltä tuntemiaan verkkobrändejä. Kotimaisista verkkobrändeistä eniten

YRITTÄJÄ 2/2013

63

64

UUTISMAAILMA » Poimintoja

Rannetietokone voitti Vuoden liikuntatuote 2012 -kilpailu on rat-

PI

XMAC

Lähiruokaa kävelykierroksella Food Sightseeing tekee tunnetuksi suomalaisia

pientuottajia, kivijalkamyymälöitä ja lähiruokaa Helsingissä.

Opastettu kävelykierros tutustuttaa pieniin yksityisiin myymälöihin ja ravintoloihin, joiden toimijat tekevät ja tarjoavat kotimaista ruokaa rakkaudella, mutta heidän olemassaolosta harva korttelin ulkopuolella asuva tietää.

Tuomme näitä paikkoja tutuksi lähimatkailijoille sekä ulkomaisille asiakkaille.

Osallistujat saavat myös maistiasia, sekä kuulevat paikkojen historiasta sekä ideologiasta – miksi luomu ja lähiruoka on niin tärkeää.

Kolmetuntisen kierroksen jälkeen osallistujat tituleera­ taan pilke silmäkulmassa makumaistereiksi. He osaavat ostaa vastuullisesti kotimaisia palveluita ja pientuottajien raaka-aineita.

Opaskierroksia järjestää Food Sightseeing Oy.

kennut. Vuoden kotimainen liikuntatuote on Suun­non Ambit HR -rannetietokone ja ulkomainen tuote on Valpastin Oy:n maahantuoma Cyclehoop Parkkiruututeline. Vuoden palvelu on FUSTRA-harjoitus­ metodi, jota käytetään tasapainottamaan kehon lihaksistoa, kehittämään kehon hallintaa, korjaa­maan ryhtiä ja parantamaan liikkuvuutta.

Tuotteita arvioitiin uutuusarvon, kaupallistamismahdollisuuksien, mielikuvan ja laadun sekä käytettävyyden kannalta.

Valinnoissa painotettiin myös työllistävyyden merkitystä ja liikunnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kolmatta kertaa järjestetyssä kilpailussa oli mukana 29 tuotetta tai palvelua. Kilpailun järjestää Testing Lab Finland.

– Yrittäjien oma kuntotapahtuma Askelliiga on Suomen Yrittäjien jäsenetu, joka

liikuttaa yrittäjiä ja heidän työntekijöitään. Tähän Tykyhankkeeseen pääsevät kaikki liikkujat maksutta mukaan.

Askelliiga pyörähtää käyntiin jo 15.4. Ilmoittaudu ja katso lisätietoa osoitteessa www.askelliiga.fi

Matkahuollolta asiakasyrityksille verkkokauppa Matkahuolto lanseerasi helmikuun lopussa ShopInShop-verkkopalvelun. Sen avulla Matkahuollon kuljetuspalveluja käyttävät verkkokauppiaat voivat kasvattaa asiakaskontaktejaan ja verkkokauppansa näkyvyyttä tuomalla tuotteitaan myyntiin palveluun. Kauppiaat voivat myös hyödyntää palvelua ensisijaisena jakelukanavanaan.

Matkahuolto ShopInShop -palvelu tarjoaa erityisesti pienille ja keskisuurille verkkokauppayrittäjille uudenlaisia mahdollisuuksia markkinoinnin ja tunnettuutensa kehittämiseen.

Matkahuollon internetsivuilla vierailee kuukausittain yli miljoona eri kävijää. Kävijöitä tullaan ohjaamaan ShopInShopiin Matkahuollon etusivulta.

YRITTÄJÄ 2/2013

UUTISMAAILMA

Panimo nousee

¾¾Puukaasu palaa öljykattilassa.

Saimaan Juomatehtaan uuden panimon raken-

nustyöt ovat edenneet Mikkelissä suunnitelmien mukaan, yhtiö kertoo. Kiinteistön muutostyöt ovat valmiina, ja laitteiston asennukset ovat parhaillaan käynnissä. Oluttehtaaseen tulevat uusien panimo- ja käymislaitteiden ohella omat tölkitys- ja pullotuslinjastot.

Rakentamisen ja laitehankintojen kokonaissumma nousee useisiin miljooniin euroihin. Investoinnin myötä Saimaan Juomatehdas kuusinkertaistaa tuotantokapasiteettinsa noin kahteen miljoonaan litraan.

Toimitusjohtaja Pertti Oksan mukaan ensimmäisiä oluita odotetaan panimosta valmistuvan markkinoille ennen kesäsesongin käynnistymistä. Koekeittojen tekemiseen päästään suunnitelmien mukaan pääsiäisen tienoilla.

Keskiyön aurinko kännykkään Suomen Lappi ja Pohjois-Suomi ovat maailmalla tunnettuja revon-

tulista ja talvesta. Nyt Lapland – The North of Finland -matkailuhanke vahvistaa alueen mielikuvaa myös kesämatkailukohteena. Hollannissa ja Saksassa käynnistyvää mainoskampanjaa siivittää Laplikaatio-sovellus, joka tuo yöttömän yön kaikkien ihasteltavaksi.

Laplikaatiossa keskiyön aurinkoa voi ihmetellä puhelimen tai tabletin näytöllä missä ja milloin vain. Kun käyttäjä kohdistaa laitteensa valonlähteeseen, avautuu henkeäsalpaava Lapin maisema yöttömässä yössä.

Sovelluksen koristelutyökalun avulla käyttäjä voi laplifioida ottamansa valokuvan ja jakaa sen ystävilleen sosiaalisessa mediassa.

Sovelluksen voi ladata App Storesta.

Voimaa hakkeesta Uusiutuvaan energiaan erikoistuneet GASEK Oy, CCM-Power Oy ja voimalaitosautomaatioon erikoistunut Asmacon Oy yhdistävät liiketoimintansa. Muodostuva uusi yritys yhdistää puun kaasutus- ja kuivausteknologiat sekä voimalaitos- ja automaatio-osaamisen.

Yhdistämällä osaamiset yritys pystyy tarjoamaan tuotteita, joiden avulla voidaan tehokkaasti hyödyntää Suomen ja Pohjois-Euroopan omia uusiutuvia energiavarantoja.

Mahdollisuudet teknologiatuotteiden vientiin ovat merkittävät.

Alkuvaiheessa yritys keskittyy höyry- ja lämpölaitoksiin, joissa hakkeen kaasutuksella voidaan korvata öljyn käyttöä olemassa olevissa teollisuuden öljykattiloissa.

PULJU

YRITTÄJÄ 2/2013

65

66

KOLUMNI

LSounio isa

MARA LEPPÄ

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

Rahaa ropisee uskolla Karkeasti yrittäjät voi jakaa kahteen rotuun. Ensimmäiset uskovat, että rahoitusta on mahdollista saada joka tilanteessa, vaikka ekonomistien käppyrät ja firman tulos olisi pakkasella. Toiset uskovat, ettei kannata edes…yrittää. Vuosien työllä olen saanut pessimistisen luonteeni aivopestyksi ensimmäiseen kastiin. Uskon että rahoitusta saa…kehittämällä puhelahjoja, verkostointikykyjä ja perusmatikantaitoja!

Aloittelevana yrittäjänä tarvitsin lainaa, mutta vakuuteni osoittautuivat surkeiksi. Pakotin itseni pankinjohtajan juttusille. Vastaus oli yhä ei, mutta jatkoin jutustelua. Sain selville, että pankinjohtajan kaksi lukioikäistä tytärtä oli kesätöitä vailla. Järjestelin tytöille kesätyöpaikat ja sain enemmän ymmärrystä lainoitukseen. Monen tapaamisen jälkeen pankinjohtaja havaitsi, miten yritin. Pankkipomo alkoi ymmärtää, että vedin sekä viestintätoimistoa että designkauppaa. Myös lainamarginaaleihin tuli tarkistuksia.

Perustaessani seuraavaa yritystä olin jälleen rahaa vailla. Lontoolaista pankkia ei nouseva verkkoyritys ja nopea takaisinmaksun mahdollisuus isolla riskillä kiinnostanut. Puhuin hankkeesta tuttaville, tuttavan tuttaville ja tuntemattomille. Suomessa, ulkomailla, lentokoneissa ja kokoushuoneissa. Omat puheeni eivät riittäneet rahoituspaketin kasaamiseen. Palkkasin pari kaveria puolestapuhujiksi. Sadan kontaktin jälkeen löytyi neljä bisnesenkeliä. Starttirahojen loputtua teimme uuden kierroksen. Puhuimme uudelleen 40:n tapaamamme enkelin kanssa, ja yllättäen heistä 10 suostui kakkosvaiheen rahoittajaksi. Ja taas mentiin eteenpäin.

Torjuja voi olla seuraava avainrahoittajasi.

Vaikka pikkuruisen verkkoyrityksemme toimintakenttä oli Eurooppa, emme kainostelleet kerjätä rahoitusta Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Useimmat rahoittajista kertoivat rahoituksen syyksi uskon ihmisiin. Tiimimme näytti uskottavammalta kuin liikeidea, joka muuttuikin monesti matkan varrella. Jenkkirahoittajat kiittelivät pihiyttämme, sillä Piilaakson startupit olivat vielä raskaammin tappiolla. Suomalaisiin luotettiin. Suurin rahoitusyllätys tuli Intiasta ja Kiinasta. He laskivat sijoitukselleen tuottoa jo siitä, että pääsivät kauttamme tutustumaan Eurooppaan paremmin. Kiinalaiset ja intialaiset veivät meidät aloittelevat yrittäjät piireihin, kaupunkikierroksille, päivällisille ja tapaamaan heidän verkostojensa avainhenkilöitä. Anna kaikki, mitä sinulla on, ja saat tuplasti takaisin.

Keväällä 2013 olin taas pulassa. Tarvitsin rahaa kattoremonttiin. Halusin hienomman kuin mihin oli varaa. Muistin, että kekseliäälle on rahaa tarjolla. Aina kannattaa tehdä huolellinen suunnitelma, visualisoida se ja alkaa puhua suunnitelmasta pelkäämättä.

Usein kun käy niin, että rahattoman hyvin tehty suunnitelma alkaa toteuttaa itse itseään, kun uskallat uskoa, etkä annan periksi. Jos joku tuputtaa eitä, viilaa näkökulmaa! //

YRITTÄJÄ 2/2013

Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria:

Nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan luopumaan vuoden 2014 alussa. Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Sinulle se merkitsee helpompaa, nopeampaa, luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa tapaa laskuttaa. E-laskupalvelu vie laskusi ilman välikäsiä suoraan sinne, missä se maksetaan. Yksinkertaista, kätevää ja tehokasta. Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625*.

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu+ 0,17 €/min.

*