YrittäjäInfo 1/2011

1 2011 Tässä numerossa: ▪▪ Talous kasvaa ▪▪ Hetemäen työryhmän ehdotukset ▪▪ Yrityksen määräpäivät ▪▪ Tärkeitä lukuja ▪▪ Kilometrikorvaukset ja päivärahat ▪▪ Sähköturvallisuuslakiin muutoksia ▪▪ Tienvarsimainonnan ohje ▪▪ Yhä useampi YEL:n piiriin

Suomen Yrittäjät

kouluttaa

Hannu Simström

Riika Perho

Kevät 2011

Seléne Marckwort

Helmikuu

Ilpo Moisala

Jaana Juutilainen

Jari Juslén

Eri-ikäisten johtaminen

Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus

10.2.2011 klo 13.00 – 15.30 Hotel Scandic Kajanus, Koskikatu 3, Kajaani

Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus 16.2.2011 klo 9.00 – 12.00

Fennia, Televisiokatu 1, Helsinki

Onnistu myynnissä!

17.2.2011 klo 12.00 – 16.15 Fennia, Televisiokatu 1, Helsinki

Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus 22.2.2011 klo 17.30 – 20.00

Temple of Challenge, network Oasis, Joensuu

Företagets avtal

23.2.2011 kl. 12.00 – 16.15 Academill, Auditorium Bruhn, Strandgatan 2, Vasa

Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus 23.2.2011 klo 13.30 – 16.00

Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29, Rovaniemi

Maaliskuu Pienyrityksen talousjohtaminen 1.3.2011 klo 9.00 – 16.30

VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C, Helsinki

Potkua markkinointiin

3.3.2011 klo 9.00 – 16.00 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Minä Oy tuloskuntoon!

15.3.2011 klo 9.00 – 16.00 Leija, Pakkalankuja 5, Vantaa

Laki- ja työsuhdeseminaari 16. – 18.3.2011

Viking Line m/s Mariella, Helsinki-Tukholma-Helsinki

Osakeyhtiön johdon vastuut

24.3.2011 klo 9.00 – 13.00 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Työlait tutuksi

31.3.2011 klo 12.00 – 16.00 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Huhtikuu Pienyrityksen talousjohtaminen -jatkokurssi 5.4.2011 klo 9.00 – 16.30

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Facebook-markkinointi

7.4.2011 klo 12.30 – 15.45 Innopoli, Tekniikantie 12, Espoo

Onnistu myynnissä -jatkokurssi

14.4.2011 klo 12.00 – 16.15 Fennia Visio 2, Televisiokatu 4, Helsinki

Esiinny vakuuttavasti

28.4.2011 klo 9.00 – 13.00 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Toukokuu Kehityskeskustelun ABC 3.5.2011 klo 9.00 – 13.00

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Arvonlisäveropäivä

5.5.2011 klo 9.30 – 16.00 SLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki

Yrityksen sopimukset

12.5.2011 klo 12.00 – 16.15 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä 19.5.2011 klo 9.30 – 16.00

SLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki

17.3.2011 klo 12.00 – 15.45 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Kesäkuu

Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus

9. – 10.6.2011, Tallinna

17.3.2011 klo 17.00 – 19.30

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari

Hotel Scandic, Vesijärvenkatu 1, Lahti

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

www.yrittajat.fi/koulutus

Toivo Koski

Tuija Rummukainen

Janne Makkula

Yrittäjä

INFO 1 • 2011

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) 2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, veroasiantuntija Laura Kurki, johtaja Anna Lundén, ekonomisti Petri Malinen, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen ja lainopillinen asiamies Anja Tuomola Suomen Yrittäjistä.

ISSN 1239-4637

1. VEROT JA RAHAT. ................................................................................................4 Talous kasvaa kohisten synkkien pilvien alla...........................................................4 Maksuviivästykset kuriin EU:n laajuisesti...............................................................4 Hetemäen työryhmä luovutti loppuraporttinsa . .................................................... 5 Vuodenvaihteen veromuutokset ............................................................................ 5 Palkansaajan verokortti vuonna 2011...................................................................... 5 Yrityksen määräpäivät 2011.....................................................................................6 Tärkeitä lukuja 2011.................................................................................................7 Osakaslainojen vuosi-ilmoitukset jo 25.2.2011........................................................8 Verotuksen viivästyskorot ja veronpalautuksen korko.............................................9 Kilometrikorvaukset 2011 . .....................................................................................9 Päivärahat 2011.......................................................................................................9

2. TYÖNANTAJAN ABC..........................................................................................10 Palkkalaskuri . .....................................................................................................10

3. YRITYSTOIMINNAN ABC..................................................................................11 Kemikaalien tuotevalvontatehtävät siirtyvät Tukesiin............................................11 Sähköturvallisuuslakiin muutoksia vuoden alusta.................................................11 Uusi opas pienyritysten kemikaali- ja ....................................................................... turvallisuusriskien hallintaan . ..............................................................................11 Kemikaalisäiliöiden merkitseminen ja CLP-asetus . ............................................. 12 VARO-rekisteri jälleen käytössä............................................................................ 12 Kylmäalan siirtymäkausi päättyy heinäkuussa 2011 - muista päivittää pätevyytesi!.. 12 Uusittu Tukes-ohje S10 ilmestynyt........................................................................ 12 Biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousee 20 prosenttiin....................................... 13 EU:n tietosivut ympäristöasioista......................................................................... 13 Ilmasto- ja energiapoliittisia ohjauskeinoja laajalla rintamalla............................. 14 Tienvarsimainonnan lupakäytäntöön lisää joustavuutta........................................15

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ......................................................................................... 16 30 prosentin omistusosuudella YEL:n piiriin........................................................ 16

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011 Numero

www.yrittajat.fi, kirjaudu jäsennumerolla

1/2011

14.1.

2/2011

11.3.

3/2011

6.5.

4/2011

19.8.

5/2011

7.10.

6/2011

9.12.

1. Verot ja rahat 1 • 2011

Talous kasvaa kohisten synkkien pilvien alla Talouden elpyminen on hyvässä vauhdissa ja se on palannut finanssikriisiä seuranneesta taantumasta erittäin nopeasti takaisin yllättävänkin vahvalle kasvu-uralle. Edellisvuoden 8 %:n pudotuksesta on palauduttu viime vuoden reiluun 3 %:n kasvuun, eikä alkanutkaan vuosi näytä huonolta.

Talouden toipuminen on ollut laajapohjaista.Kasvun taustalla on paitsi vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen, myös kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen, joka on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa.

ei ole mahdollisuuksia suojautua kansainvälisen kysynnän laskua vastaan.

Huonot uutiset maailmalta vaikuttavat myös alitajuisesti. Lisääntyvä epävarmuus johtaa helposti sekä kuluttajien kulutuskysynnän laskuun ja varovaisuussäästämisen nousuun että yritysten investointipäätösten lykkääntymiseen.

Epävarmuus tulevasta suurta Viime viikkoina olemme saaneet tästä Synkkiä pilviä talouden kasvun päälle luoselkeän esimerkin: vastoin kaikkia odotuksia vat niin eräiden euromaiden talouden epä– talouden kasvaessa ja työttömyyslukujen varmuus kuin kuluttajien kasvanut huoli pienetessä – kuluttajien luottamus Suomen tulevasta. Huolimatta siitä, että Irlannin talouteen ja työllisyyskehitykseen heikkeni tai Portugalin ongelmat eivät suoranaisesti voimakkaasti. Koska selkeää syytä muutokvaikuta Suomen talouteen merkittävästi, seen ei voida osoittaa, sen taustalla lienevät voivat välilliset vaikulähinnä keskustelut eutukset olla huomattaroalueen talouskriisistä On kaikki perusteet olettaa, via. Suurimman musja siihen liittyvistä apuettä kasvu jatkuu ripeänä myös tan pilven taivaalle luo paketeista. alkaneena vuonna. kuitenkin Espanja, sillä Julkisuudessa käyse on paljon Irlantia tai dyt keskustelut ovat Portugalia suurempi ja sen vaikutus koko lisänneet kuluttajien epävarmuutta ja sen euroalueen luottamukseen on huomattaseurauksena kuluttajat pitävät lainanotvasti edellä mainittuja maita suurempi. toa ja kestokulutustavaroiden ostamista Jos luottamus euroalueeseen heikkenee aiempaa kannattamattomampana. Mikäli rahamarkkinoilla, sillä on väistämättä vaikuluttajien näkemykset konkretisoituvat kutuksia Suomen taloudelliseen aktiviteetteoiksi, epävarmuus leviää laajemmalle ja tiin muun muassa rahoituskustannusten hidastaa alkanutta elpymistä. Jatkuessaan nousun kautta. Kuten pari vuotta sitten kehitys voisi myös johtaa ennustettua hinähtiin, näin pienellä avoimella taloudella taampaan talouden kasvuun.

Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen, p. (09) 2292 2845, petri.malinen@yrittajat.fi

Paniikkiin ei ole aihetta On kaikki perusteet olettaa, että kasvu jatkuu ripeänä myös alkaneena vuonna.

Yritykset ovat varsin luottavaisia, rahapolitiikka jatkuu keveänä ja kasvua tukevana.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n mukaan Espanjan talous on hiljalleen toipumassa maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta, voidaan katsoa tulevaa kohtuullisen positiivisesti.

Kuluvan vuoden kasvu voi jäädä lukuna hieman viimevuotista pienemmäksi, mutta oletettavaa on, että alkaneen vuoden kasvu on edelleen voimakasta ja selvästi nopeampaa kuin tulevien vuosien keskimääräinen kasvu. Nyt on vain pyrittävä pitämään pää kylmänä muistaen, että taantumaa edeltäneeseen tuotannon tasoon on vielä matkaa. Tässä tilanteessa tulee säilyttää maltti tulevien kasvuodotusten suhteen, mutta samanaikaisesti huolehtia kyvystä vastata talouskasvun mukanaan tuomiin kasvaviin markkinoihin. Tällä tavalla kuluvan vuoden talouden kasvun hedelmät saadaan poimittua ja hyödynnettyä täysimääräisesti.

Maksuviivästykset kuriin EU:n laajuisesti Maksuviivästykset nähdään yleisenä ongelmana Euroopan unionin alueella.

EU:n parlamentti on hyväksynyt maksuviivästyksiä koskevan direktiivin, jonka yhtenä tavoitteena on tukea yrittäjyyttä parantamalla erityisesti pk-yritysten maksuvalmiutta.

Maksudirektiivin tavoitteena onkin saada yritykset ja julkisyhteisöt suorittamaan maksuvelvoitteensa oikea-aikaisesti kaupallisessa toiminnassaan. Erityinen merkitys direktiivillä on pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka toimivat EU:n laajuisesti sisämarkkinoilla. Myös julkisyhteisöjen ja suuryritysten perusteettoman pitkiin maksuaikoihin ja maksuaikojen yksipuolisiin pidennyksiin on luvassa rajoitteita.

Maksuviivästysdirektiivi on jo hyväksytty Euroopan parlamentissa ja se hyväksyttäneen neuvostossa tammikuussa 2011.

Kansallinen lainsäädäntö tulee saattaa direktiivin mukaiseksi kahden vuoden kuluessa.

Maksuaikojen sääntely Pk-yritysten ja yrittäjien oma maksuvalmius kärsii, mikäli suuremmat toimijat venyttävät omia maksuaikojaan. Direktiivi lähtee siitä, että sekä yritysten keskinäisten että yritysten ja julkisyhteisön välisten kaupallisten sopimusten maksuaika on 30 päivää.

Säännös ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan maksuajoista voidaan osapuolten välillä joustavasti sopia 60 päivään saakka.

Yritysten välisissä sopimuksissa maksuaika ei saa ylittää 60:ta päivää, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu ja sovittu aika ei muodostu toiselle osapuolelle kohtuuttomaksi. Julkisen terveydenhuollon puolella

4

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

jäsenvaltio voi noudattaa 60 päivän maksuaikaa niin halutessaan.

Viivästyskorko ja perintäkulut Parlamentti otti kantaa lisäksi viivästyskoron suuruuteen ja perintäkulujen määrään.

Viivästystilanteissa yrityksellä olisi mahdollisuus periä viitekoron lisäksi maksimissaan 8 % kompensaatiota. Myös perintäkuluille on tulossa pääsääntöinen 40 euron kiinteä summa riippumatta viivästyksen suuruudesta tai kestosta. Direktiivi antaa mahdollisuuden vaatia velalliselta myös kohtuulliset ja todennettavissa olevat perinnän lisäkulut.

1 • 2011

1. Verot ja rahat

Hetemäen työryhmä luovutti loppuraporttinsa Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä luovutti loppuraporttinsa valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle 21.12.2010. Työryhmä on arvioinut nykyisestä verojärjestelmästä ja talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän uudistustarpeita.

Työryhmä antoi kesäkuussa 2010 myös väliraportin, jossa se tarkasteli verorakenteen, yritys- ja pääomatuloverotuksen, ansiotuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Hetemäen työryhmän ehdottamia keskeisiä muutoksia: ▪▪ Tuloverotusta kevennettäisiin 2 mrd. kaikilla tulotasoilla. Kevennykset painottuisivat ylimpiin marginaaliveroihin niin, että ylin rajaveroaste alenisi keskimääräisesti enemmän noin 50 %:iin

kimääräinen tuotto 3,9 %). Näin lasketun tuoton määrästä 35 % olisi osingonsaajan pääomatuloa. Esitetty taso on nykyiseen verrattuna pieni ja merkitsisi käytännössä paluuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen.

Listatusta yhtiöstä saatu osinko olisi nykyisen 70 %:n sijaan kokonaan veronalaista pääomatuloa.

▪▪ Asuntolainan vähennyskelpoisten korkojen osuutta alennettaisiin 5 % vuosittain niin, että oikeus poistuisi 20 vuoden kuluessa

▪▪ Verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verotuksesta kulutuksen verotukseen ja kaikkia arvonlisäverokantoja korotettaisiin 2 prosenttiyksiköllä.

Yleinen arvonlisäverokanta olisi 25 % ja alennetut 15 % ja 11 %

▪▪ Kotitalousvähennyksen osuutta kustannuksista laskettaisiin 60 %:sta 50 %:iin ja enimmäismäärää 3 000 eurosta 2 300 euroon

▪▪ Yhteisöveroa alennettaisiin 26 %:sta 22 %:iin ja pääomaverokantaa nostettaisiin 28 %:sta 30 %:iin Vastapainona yhteisöverokannan alentamiselle listaamattomien pk-yritysten osinkoverotuksessa käytetty oman pääoman tuottoaste 9 % korvattaisiin ns. normaalituottokorolla (valtion velkakirjojen kes-

▪▪ Perintö- ja lahjaverojen rajoja nostettaisiin, ja käyttöön otettaisiin 16 prosentin verokanta yli miljoonan euron perinnöille ja lahjoille ▪▪ Polttoaineiden, sähkön, alkoholin, virvoitusjuomien ja makeisten valmisteveroja korotettaisiin ja sähköntuotannon Windfall-vero otettaisiin käyttöön ▪▪ Kiinteistöveron painopistettä siirrettäisiin vähitellen maapohjan verotukseen ja maapohjalle määritettäi-

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. (09) 2292 2928, laura.kurki@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p. (09) 2292 2937 anna.lunden@yrittajat.fi

siin veroprosentit erikseen. Maapohjan verokannan alarajaa korotettaisiin 0,2 %-yksikköä 0,8 %:iin. Kiinteistöveroasteiden ylärajat poistettaisiin, ei kuitenkaan voimalaitoksilta ja muilta kuin vakituisilta asuinrakennuksilta Kuntien yhteisöverotuotto siirrettäisiin valtiolle, tulonmenetys korvattaisiin valtionosuusjärjestelmän kautta.

▪▪ Puolueiden odotetaan ottavan kantaa työryhmän esityksiin kevään vaaliohjelmissaan.

Työryhmän loppuraportti lähtee myös laajalle lausuntokierrokselle.

Verouudistuksen linjaukset tulevat todennäköisesti sisältymään seuraavaan hallitusohjelmaan ja on todennäköistä, että Hetemäen työryhmän ehdotukset eivät toteudu sellaisinaan.

Vuodenvaihteen veromuutokset Vuoden 2011 alussa astui voimaan joukko veromuutoksia. Ansiotulojen veroperusteet lievenivät, energiaverotus uudistui, makeisille ja jäätelölle tuli valmistevero ja

jäteveron piiriin tulivat myös yksityiset kaatopaikat. Verohallinnon yhteyteen perustettiin uusi harmaan talouden selvitysyksikkö.

Lisätietoja uudistuksista YrittäjäInfossa

nro 4/2010 ja 6/2010 sekä www.vm.fi/ VM tiedottaa.

Laura Kurki Anna Lundén

Palkansaajan verokortti vuonna 2011 Palkansaajan verokortissa vuodelle 2011 on edelleen kaksi erilaista ennakonpidätyksen toimittamistapaa.

Vaihtoehto A on palkkakauden tulorajaan perustuva ennakonpidätys ja vaihtoehto B on yhden tulorajan ennakonpidätys. Jos työntekijä ei ole valinnut ennakkopidätyksen toimittamistapaa, työnantaja käyttää palkkakauden tulorajan (vaihtoehto A)

ennakonpidätystä. Kummassakin vaihtoehdossa ennakonpidätysprosentit ovat samat.

Verokortit tulevat voimaan 1.2.2011.

Tammikuussa 2011 toimitaan vielä vuoden 2010 verokortilla, ellei palkansaaja ole

hakenut tammikuussa muutosverokorttia, joka korvaa 1.2.2011 voimaan tulevan verokortin.

Lisätietoja: www.vero.fi/verokortti.

Laura Kurki Anna Lundén

5

1. Verot ja rahat 1 • 2011

Yrityksen määräpäivät 2011 Ensisijaisesti tiedot Verohallintoon kannattaa ilmoittaa sähköisesti. Paperi-ilmoittaminenkin on mahdollista, mutta rajoitetumpaa. EU-yhteenvetoilmoituksen

antamiseen paperilla on pyydettävä erillinen lupa. Paperiselle kausiveroilmoitukselle on sähköistä aiempi eräpäivä: sen on oltava perillä Verohallinnossa jo 7. päivä.

Sähköisestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta www.vero.fi/tyvi.

SUORITUS

MAKSUVELVOLLINEN

ERÄPÄIVÄ

KENELLE

Arvonlisäverot

Arvonlisäverovelvolliset

Myyntikuukautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä (suoritus verotilille).

Verohallinto

Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja sotumaksut)

Ennakkoverot

Kausiveroilmoitus (=ilmoitus verotilille maksetuista suorituksista)

Työnantajien vuosi-ilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus Veroilmoitus

Maatalouden verokausi kalenterivuosi, tilitys helmikuun loppuun mennessä.

Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä (suoritus verotilille).

Säännölliset ja satunnaiset työnantajat

Rekisteriin merkitsemättömän työpalvelun myyjän pidätys 13 %, jos saajana yhteisö.

Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %.

Kuukauden 23. päivä

Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa

Verohallinto

Jos oy:n ennakkovero 340 – 1 700 euroa, kanto 2 erässä, muuten kuukausittain.

Arvonlisäverovelvolliset, työnantajarekisterissä olevat ja vakuutusmaksuverovelvolliset. Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuuden synnyttävää toimintaa.

Säännölliset ja satunnaiset työnantajat Huom.! Työnantajan, jolla on verovuonna 2011 yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosiilmoitustiedot sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen vuodesta 2011 alkaen. Aiempi raja ollut 40 työntekijää.

Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EU-alueelle Osakeyhtiöt Liikkeen- ja ammatinharjoittajat

Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät) Vuosi-ilmoitus osingoista Ilmoitus osakaslainoista

Verohallinto

Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt Osakeyhtiöt, jotka antaneet osakaslainoja osakkeenomistajille Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella

6

Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2 – 12 erässä verojen suuruudesta riippuen.

Kuukauden 12. päivä

Verohallinto

Paperilla 7. päivä

31.1.2011

Verohallinto

Todistukset palkanmaksusta palkansaajille 15.1. mennessä.

Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä.

Veroilmoitus annettava 4 kk tilikauden päättymisen jälkeen.

Esitäytetty veroilmoitus sekä veroilmoitus liike- ja ammattituloista annettava tilikaudesta riippumatta 4.4.2011 tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 10.5. tai 17.5.2011.

Esitäytetty veroilmoitus sekä veroilmoitus liike- ja ammattitulosta annettava tilikaudesta riippumatta 4.4.2011.

31.1.2011 28.2.2011 Jotta tieto ehtisi esitäytetylle veroilmoitukselle, Verohallitus suosittaa tietojen antamista jo 25.2.2011.

Verohallinto Verohallinto Verohallinto

Verohallinto

Verohallinto Verohallinto

1. Verot ja rahat

1 • 2011

VAKUUTUKSET TyEL-maksut

Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä

Maksukuukautta seuraavan kk:n 20. päivä.

Tapaturmavakuutusmaksu

Työnantajat, joilla tapaturmavakuutettuja työntekijöitä Työnantajat, joilla vakuutettuja työntekijöitä

Palkkailmoitus 31.1.2011.

Työttömyysvakuutusmaksu

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut 1.1., 1.3. ja 1.9.2011

TyEL-vuosi-ilmoitus

Työnantajat

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut 1.5.2011.

31.1.2011

Tapaturmavakuutusyhtiölle palkkailmoitus

Työnantajat

31.1.2011

Osakeyhtiöt

2 kk tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Eläkevakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt

Eläkevakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöt

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Tilinpäätösasiakirjat Jos yritys antaa sähköisen veroilmoituksen, kaupparekisteri saa sitä kautta tarvitsemansa tilinpäätöstiedot.

Lisätietoa: www.vero.fi » ePalvelut, josta löytyy yritysasiakkaille tietoa sähköisestä ilmoittamisesta ja tietoa sähköisten liitteiden nimeämisestä kohdassa ”Sähköisen tuloveroilmoituksen sähköiset liitteet”.

Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös 2 viikon ajan tilinpäätöksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin. Jäljennös annettava 2 viikon kuluessa pyynnöstä.

Tilinpäätös laadittava 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä.

Muut kirjanpitovelvolliset, joilla täyttyy kaksi seuraavista edellytyksistä: - liikevaihto väh. 7 300 000 euroa - taseen loppusumma väh. 3 650 000 euroa - henkilökuntaa keskimäärin 50

6 kk tilikauden päättymisestä.

Kaupparekisteri

Kaupparekisteri

Laura Kurki Anna Lundén

Tärkeitä lukuja 2011 TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUT TyEL-maksu, v. 2011 käytetään vuoden 2009 % palkoista palkkasummaa - alle 1 788 000 € 22,5 % - 1 788 000 € - 28 608 000 € 22,5 - 23,0 % - yli 28 608 000 € 23,0 % Työnantajan TyEL-maksu keskimäärin 17,1 % - työntekijän osuus, alle 53-vuotiaat 4,7 % - työntekijän osuus, 53 vuotta täyttäneet 6,0 % Kun palkkasumma on yli 1 788 000 €, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.

Tilapäinen työnantaja 23,0 % Ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle 7 518 €/ 6 kk.

TYEL-ansion alaraja 52,49 €/kk YEL-maksu - alle 53-vuotiaat 21,6 % - 53 vuotta täyttäneet 22,9 % Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25%:n alennus 48 kuukauden ajan.

- alle 53-vuotiaat 16,2% - 53 vuotta täyttäneet 17,18 %

YEL-työtulon alaraja YEL-työtulon yläraja YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi Yrittäjän työttömyysvakuutuksen vähimmäisvuosityötulo MYEL-maksu Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 24 160,65 €/v - alle 53-vuotiaat - 53 vuotta täyttäneet Maksuprosentti nousee liukuvasti 24 160,65 euron ja 37 966,79 euron välillä 37 966,79 €/v ylittävän työtulon osalta maksu on - alle 53-vuotiaat - 53 vuotta täyttäneet

7

6 896,69 €/v 156 625,00 €/v 13 793,37 €/v 8 520 €/v

10,584 % 11,221 %

21,6 % 22,9 %

1. Verot ja rahat 1 • 2011

SOSIAALITURVAMAKSU

Muutoksia työnantajan sosiaaliturvamaksuun vuodelle 2011 Sotu-maksu (eli työnantajan sosiaaliturvamaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Työnantajan sotu-maksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on 2,12 % palkoista.

Työnantajan sotumaksuvapautus: Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei peritä vuoden 2011 loppuun saakka seuraavilla alueilla: ▪▪ Pohjois-Suomen kunnat: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki, Ylitornio ▪▪ Kainuu: Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala, Vuolijoki ▪▪ saaristo: Hailuoto, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Velkua ▪▪ Pohjois-Karjala: Pielisen Karjalan kunnat (Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo), Ilomantsi ▪▪ Rautavaara

PALKANSAAJAN JA YRITTÄJÄN SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU Sairaanhoitomaksu 1.1.2011alkaen % palkasta - palkansaajat 1,19 % - yrittäjät 1,19 % - etuudensaajat (eläke- ja etuustulo) 1,36 % Päivärahamaksu 1.1.2011 alkaen - palkansaajat 0,82 % - yrittäjät 0,92% Maksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, eikä sitä pidätetä erikseen palkasta.

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä.

Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.

Palkansaajista maksettava maksu: - palkkasumman ensimmäisestä 1 879 500 eurosta - palkkasumman 1 897 500 € ylittävästä osasta - TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta

Yht. 1,40 % 3,80 % 1,00 %

työnantajan osuus 0,80 % 3,20 % 0,80 %

työntekijän/osaomistajan osuus 0,60 % 0,60 % 0,20 %

TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,3 - 8 %:in välillä.

Tapaturmavakuuttamisen velvollisuutta ei ole sellaisilla pientyönantajilla, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12.

RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusyhtiö perii ryhmähenkivakuutusmaksun tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin.

Osakaslainojen vuosi-ilmoitukset jo 25.2.2011 Vuosi-ilmoitus osakaslainoista on annettava helmikuun loppuun mennessä. Verohallinto suosittelee, että osakeyhtiöt antaisivat vuosi-ilmoitukset vuonna 2010 nostetuista

ja takaisin maksetuista osakaslainoista 25.2.2011 mennessä. Näin tiedot ehtisivät verovelvollisten ja heidän perheenjäsentensä esitäytetyille veroilmoituksille, mikä

8

vähentäisi tarvetta korjata ja palauttaa esitäytettyjä veroilmoituksia.

Mitään sanktiota suosituksen noudattamatta jättämisestä ei ole.

1 • 2011

1. Verot ja rahat

Verotuksen viivästyskorot ja veronpalautuksen korko Viivekoron, veronlisäyksen ja verotilin viivästyskoron korkoprosentti vuonna 2011 on 8 %. Jäännösverolle lasketaan korkoa 1.2.2011 alkaen jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään saakka.

Jäännösveron korko on 0,5 %, kun jäännösveron määrä on korkeintaan 10 000 euroa. Jäännösveron 10 000 euron ylittä-

vältä osuudelta korko on 3,0 %. Lasketusta jäännösveron koron määrästä vähennetään 20 euroa. Tästä johtuen verovuoden

2010 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösveron määrä on suurempi kuin n. 4 780 euroa.

Veronpalautukselle lasketaan korkoa 1.2.2011 alkaen palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautuskorko on 0,5 %.

Kilometrikorvaukset 2011 Oman auton kilometrikorvaus nousee 1 sentillä kilometriltä. Käyttöetuauton kilometrikorvaus säilyy ennallaan.

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

KULKUNEUVO auto

moottorivene, enintään 50 hv moottorivene, yli 50 hv moottorikelkka mönkijä moottoripyörä mopo muu kulkuneuvo

KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ 46 senttiä kilometriltä, jota korotetaan - 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä - 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä - 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä - 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri - 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa - 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 74 senttiä kilometriltä 109 senttiä kilometriltä 106 senttiä kilometriltä 100 senttiä kilometriltä 33 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäis-

määriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyt-

töetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä.

Päivärahat 2011 Kokopäiväraha on laskenut kahdella eurolla ja ateriakorvaus 50 sentillä.

Osapäivärahan ja yömatkarahan määriin ei ole tullut muutoksia.

TYÖMATKAN KESTOAJASTA RIIPPUEN PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISMÄÄRÄT OVAT: yli 6 tuntia 16,00 euroa (osapäiväraha) yli 10 tuntia 34,00 euroa (kokopäiväraha) kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 16,00 euroa - yli 6 tunnilla 34,00 euroa

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet enimmäismäärästä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan yhteydessä kahta ja osapäivärahan yhteydessä yhtä ilmaista ateriaa.

Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 8,50 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn

9

vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 17,00 euroa. Yömatkarahan enimmäismäärä on 10 euroa.

Ulkomaan päivärahojen määrät ja Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta: www.vero. fi/artikkeli/9665.

2. Työnantajan ABC 1 • 2011

Palkkalaskuri Palkkalaskurin avulla voit laskea palkankorotuksen hinnan yrityksellesi.

Laskurin löydät yrittajat.fi-sivuilta osiosta Työnantajan ABC.

10

3. Yritystoiminnan ABC 1 • 2011

Kemikaalien tuotevalvontatehtävät siirtyvät Tukesiin Kemikaalien tuotevalvontatehtävät keskitetiin 1.1.2011 alkaen Tukesiin.

Samalla viraston nimi muuttui Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi.

Tukesiin siirtyvät kemikaalien tuotevalvontatehtävät, joita on tähän asti hoidettu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira), Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) sekä Elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira).

Tukes on kemikaalien tuotevalvonnan kansallinen vastuutaho ja Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tärkeä yhteistyökumppani.

Uudistuksella tehostetaan kemikaaleja koskevaa tuotevalvontaa, lisätään sen yhdenmukaisuutta, helpotetaan kokonaan uudistuneen ja entistä vaativamman EUlainsäädännön toimeenpanon resurssipaineita sekä vähennetään yritysten ja kansalaisten tarvetta asioida usean kemikaaliviranomaisen kanssa.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvo0 ja edistää: 1) tuotteisiin, palveluihin

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p. (09) 2292 2954, anja.tuomola@yrittajat.fi

ja tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta; 2) kuluttajaturvallisuutta; 3) kemikaaliturvallisuutta; sekä 4) kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja laatua.

Viraston yleishallinnollisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Sähköturvallisuuslakiin muutoksia vuoden alusta Sähköturvallisuuslaissa on uusia määräyksiä mm. sähkötöiden johtajan vaatimuksiin ja uusintatarkastusmenettelyihin. Lisäksi valvontaviranomaisen sanktiomahdollisuudet laajenevat. Suurin osa uusista vaatimuksista tuli voimaan vuoden 2011 alussa.

Sähköturvallisuuslain 9§:ssä on ollut jo ennestään vaatimus siitä, että sähkötöiden johtajan on oltava sähkötöitä tekevän toiminnanharjoittajan palveluksessa tai itse toiminnanharjoittaja. Uusien vaatimusten mukaan sama henkilö saa olla nimettynä enintään kolmen toiminnanharjoittajan sähkö- tai hissitöiden johtajaksi samanaikaisesti. Asiat tulee saattaa uudistuneen lainkohdan mukaisiksi 1.1.2012 mennessä..

Mikäli sähköasennuskohteen varmennus- tai määräaikaistarkastuksessa havaitaan vakavia puutteita, on valtuutetun tarkastajan ja tarkastuslaitoksen uutena velvollisuutena määrätä uusintatarkastus.

Lisäksi tarkastajat ilmoittavat vuosittain sähköturvallisuusviranomaiselle uusintatarkastukseen joutuneiden urakoitsijoiden ja laitteistojen tiedot. Uusintatarkastusmenettelyllä on tarkoitus varmistaa, että puutteet tulevat korjatuiksi.

Tukesille on annettu mahdollisuus määrätä sähköurakoitsijan kaikki vähäistä suuremmat sähköasennukset, kuten omakotitalot varmennustarkastusten piiriin määräajaksi, jos kyseisen urakoitsijan tekemissä asennuksissa on havaittu vakavia puutteita.

Tämä sanktiomahdollisuus parantaa kuluttajansuojaa. Monet sähköurakoitsijat tekevät hyvin harvoin niin isojen kohteiden sähkötöitä, että niille normaalisti tulisi tehdä varmennustarkastus.

Tukesille on myös annettu mahdollisuus määrätä sähkötöiden johtaja suorittamaan uudelleen sähköturvallisuustutkinto, jos asennuksissa havaitaan vakavia puutteita. Tällainen käytännössä vaikeaksi koettava sanktio voi tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun puutteet johtuvat nimenomaan osaamattomuudesta. Näin voisi olla, jos

esimerkiksi töiden johtajaksi ryhtyneen pätevyystodistus on hyvin vanha, eikä kosketuspintaa sähköasennusten vaatimuksiin ole ollut pitkään aikaan todistuksen myöntämisen jälkeen.

Vakavat puutteet asennuksissa eivät kuitenkaan monestikaan johdu osaamattomuudesta vaan muista syistä, kuten esimerkiksi kiireestä, asenteista, huolimattomuudesta ja vääristä kustannussäästöistä.

Lisäksi lakimuutoksissa on täsmennetty kustannusten perimistä niissä tapauksissa, joissa Tukes teetättää sähkölaitteistolle tarkastuksen tai muun tutkimuksen. Jos laitteisto osoittautuu huomattavaa vaaraa tai häiriötä aiheuttavaksi ja sen selvästi todetaan aiheutuneen sähköurakoitsijan toimenpiteistä, Tukes voi velvoittaa haltijan sijaan myös urakoitsijan korvaamaan tarkastuksesta aiheutuneet kustannukset.

Päivitysten jälkeen Sähköturvallisuuslain muutos (1072/2010) löytyy mm. Tukesin nettisivujen www.tukes.fi kautta Editan säädöstietopalvelusta.

Anja Tuomola

Uusi opas pienyritysten kemikaali- ja turvallisuusriskien hallintaan Tukes on julkaissut uuden oppaan Pienyritysten kemikaali- ja turvallisuusriskien hallinta. Opas on suunnattu ensisijaisesti vaarallisia kemikaaleja käyttäville ja varastoiville yrityksille.

Oppaassa kerrotaan olennaisista kemikaali-, palo-, painelaite-, henkilö- ja sähköturvallisuuteen liittyvistä lainsäädännön velvoitteista ja tyypillisistä riskeistä. Oppaan

liitteenä on tarkistuslistoja kylmälaitoksille, nestekaasuvarastoille, jakeluasemille, kemikaalivarastoille, uimahalleille ja pintakäsittelylaitoksille.

11

Maksuttoman oppaan voi tilata osoitteesta julkaisutilaukset@tukes.fi Anja Tuomola

3. Yritystoiminnan ABC

1 • 2011

Kemikaalisäiliöiden merkitseminen ja CLP-asetus Tukes selventää kemikaalisäiliöiden merkintää kemikaalien luokitus- ja merkintäsäädösten muuttuessa.

Vaarallisia kemikaaleja sisältävien kiinteiden säiliöiden merkintöjä koskevat tällä hetkellä laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 13 § ja valtioneuvoston päätös vaarallisia aineita sisältävistä säiliöistä ja niiden merkinnöistä (421/1989). Näitä täydentää SFS standardi 5491 (2. painos).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (EY nro 1272/2008), eli ns. CLP-asetus koskee aineiden ja aineseosten luokittelemista, merkitsemistä ja pakkaamista. Asetus koskee pakkausmerkintöjä eikä suoraan säiliöiden

merkitsemistä. Uuden asetuksen myötä v. 2015 kumotaan aiempi kemikaalien luokitusta ja merkintöjä koskeva lainsäädäntö.

CLP-asetuksen siirtymäaikana voi käyttää joko vanhaa ja/tai uutta järjestelmää.

Siirtymäaika kokonaisuudessaan päättyy 1.6.2015, jota ennen aineen ja seoksen luokituksen tulee näkyä esim. käyttöturvallisuus-tiedotteessa sekä vanhalla että uudella tavalla.

Kiinteissä säiliöissä voidaan siirtymäajan puitteissa käyttää joko vanhan tai uuden luokitusjärjestelmän mukaisia merkintöjä. Laitoksella ei tarvitse välittömästi ryhtyä uusimaan merkintöjä, vaan ne voi

VARO-rekisteri jälleen käytössä Tukesin vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO on jälleen käytössä. Rekisterissä on nähtävillä tällä hetkellä vuosien 2006-2009 onnettomuustapauksia.

Tukesissa on meneillään VARO-rekisterin uudistaminen ja sivusto on avattu nyt

väliaikaisessa, pääosin vanhassa muodossa. Sivustolla on avattu kysely, jonka avulla halutaan tietoa sivuston käytöstä ja käyttäjien onnettomuustietotarpeista. Tietoa hyödynnetään VAROn kehittämisessä. http://varo.tukes.fi

uusia normaalin uusimistarpeen (esim. haalistuneet merkinnät) yhteydessä uusiin.

Kun laitoksella uusitaan säiliömerkintöjä uuden järjestelmän mukaisiksi, on syytä samalla uusia merkinnät kaikissa säiliöissä, jotta vältyttäisiin keskenään ristiriitaisilta merkinnöiltä. Tukesin käsityksen mukaan merkintöihin ei tarvitse lisätä CLP-asetuksen merkintöihin kuuluvia huomiosanoja (vaara tai varoitus), vaan ainoastaan kuvasymbolit (merkittävimmät kustakin vaaraluokasta) sekä kemikaalin nimi ja tarvittaessa sen pitoisuus.

SFS standardin 5491 uusiminen on aloitettu, jotta se vastaisi uutta CLP-asetusta.

Standardissa tullaan ottamaan kantaa myös huomiosanojen tarpeeseen.

Anja Tuomola

Uusittu Tukes-ohje S10 ilmestynyt Tukes-ohje S10-2010 sisältää luettelon standardeista, joita noudattamalla katsotaan täytettävän sähkölaitteistojen rakenteesta ja sähkötyöturvallisuudesta annetut määräykset. www.tukes.fi

Kylmäalan siirtymäkausi päättyy heinäkuussa 2011 – muista päivittää pätevyytesi!

Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealan siirtymäkausi päättyy 4.7.2011. Siirtymäkauden rekisterissä olevien kylmälaiteliikkeiden on uusittava todistuksensa siirtymäkauden aikana. Samalla vastuuhenkilöille ja myös asentajille on haettava pätevyystodistukset. Vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyyksien tulee olla asetuksen (452/2009) mukaiset.

F-kaasuja sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita asentavien ja huoltavien toiminnanharjoittajien on rekisteröidyttävä Tukesin ylläpitämään kylmälaiteliikerekisteriin. Vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyydet on ilmoitettava kylmäalan pätevyysrekisteriin. Siirtymäkauden rekisterin oikeuksien voimassaolo päättyy 4.7.2011.

Pätevyystodistusten hakeminen ja kylmälaiteliiketodistuksen uusiminen Vastuuhenkilön ja asentajien on haettava Tukesilta tarvittavat pätevyystodistukset.

Hakemukseen on liitettävä todistuskopiot pätevyysvaatimuksissa esitetystä koulutuksesta ja tutkinnosta. Työkokemusselvitystä

ei tarvitse lähettää siirtymäkauden rekisterissä olevista vastuuhenkilöstä.

Toiminnanharjoittajan on lähetettävä kylmälaiteliiketodistuksen uusimiseksi Tukesille toimintailmoitus, jossa on tiedot vastuuhenkilöstä ja asentajista. Työvälineluetteloa ja kaupparekisteriotetta ei tarvitse lähettää siirtymäkauden rekisterissä olevasta kylmälaiteliikkeestä.

Lomakkeet löytyvät Tukesin kotisivuilta www.tukes.fi -> tietopalvelut -> lomakkeet -> kylmäala ja kontit Anja Tuomola

12

3. Yritystoiminnan ABC 1 • 2011

Biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousee 20 prosenttiin Biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousee 4 prosentista 6 prosenttiin vuosiksi 2011–2014 ja edelleen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa pyritään tuottamaan biopolttoaine pääosin jätteistä, tähteistä tai syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta eli puuraaka-ainesta. Kyseiset biopolttoaineet ovat ns. tuplalaskettavia polttoaineita, jolloin todellinen jakeluvelvoite vuonna 2020 olisi 10 prosenttia.

Tavoitteena on, että Suomeen syntyisi 2-3 metsätähteistä dieselpolttoainetta jalostavaa toisen sukupolven tuotantolaitosta.

Biopolttoaineiden käytöstä syntyvä kustannus olisi noin 110–130 miljoonaa euroa vuonna 2020, riippuen tuplalaskettavien biopolttoaineiden määrästä. Kuluttajien

EU:n tietosivut ympäristöasioista EU:ssa toimivien yritysten on otettava ympäristönäkökohdat huomioon, ei vain määräysten noudattamiseksi vaan myös siksi, että niille on tärkeää kehittyä kestävästi ja pysyä kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla. Mitä tämä tarkoittaa pienyritysten kannalta, ja millaista tukea ne voivat saada pyrkimyksilleen kehittyä yhä ympäristöystävällisempään suuntaan?

Euroopan unioni rohkaisee pk-yrityksiä sitoutumaan kestävään kehitykseen sekä ympäristön että yhteiskunnan näkökulmasta, mikä on aivan keskeistä EU:n kasvulle ja kilpailukyvylle.

Pk-yrityksille tärkeitä sivustoja ovat Enterprise Europe Network ja Eurooppalai-

nen pk-yritysportaali. Kummankin löydät nopeimmin esimerkiksi Google-haun kautta.

Suorat osoitteet: http://ec.europa.eu/small-business/ www.enterprise-europe-network.ec.europa.eu

13

Suomen Yrittäjät, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. (09) 2292 2843, sampo.seppanen@yrittajat.fi

lisäkustannukset riippuvat pitkälti raakaöljyn hinnan kehityksestä. Biopolttoaineiden lisäämistavoite pyritään kattamaan lähinnä dieselajoneuvoissa, joten tavoite ei välttämättä edellytä muutoksia ajoneuvokalustoon.

3. Yritystoiminnan ABC

1 • 2011

Ilmasto- ja energiapoliittisia ohjauskeinoja laajalla rintamalla Ilmastopoliittista ohjausta kohdistetaan yhä laajemmille sektoreille. Vuoden 2011 alusta lisättiin merkittäviä ohjauskeinoja, kuten energiaverouudistus ja uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuet.

Lisäksi vuodelle 2012 suunnitellaan esimerkiksi mittavia rakennusten energiamääräyksien uudistuksia ja dieselpolttoaineen verotuksen nostoa.

Päästöjen vähentämistä, uusiutuvan energian käyttöä sekä energiasäästöä ja – tehokkuutta ohjataan Suomessa teknologian kehittämisen, taloudellisten ohjauskeinojen, säädösten sekä operatiivisen toiminnan avulla.

Ohjauskeinoja on vuoden 2011 alussa iso nippu, joista merkittävimpinä voidaan pitää päästökauppaa, energiaveroja, uusiutuvan energian syöttötariffeja ja kiinteitä sähkön tuotantotukia, sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden inves-

POLTTOAINE:

tointitukia. Lisäksi eri sektoreilla, kuten rakentamisessa ja eräissä tuotteissa, on useita energiatehokkuusmääräyksiä.

Vuoden 2011 alusta voimaan tulevia: Energiaverouudistus ▪▪ Siirrytään ympäristöohjausta korostavaan, energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon.

▪▪ Yhdistetyissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa käytettäville kivihiilelle, maakaasulle, kevyelle ja raskaalle polttoöljylle sekä biopolttoöljylle 50%:in alennus hiilidioksidiverosta.

VEROTASO ENNEN VUOTTA 2011

Bensiini Dieselöljy

snt/l snt/l

62,70 36,40

Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.)

Sähkö II (teollisuus) Kivihiili Polttoturve

snt/l snt/kg snt/kWh

8,70 6,70 0,88

snt/kWh €/t €/MWh

0,26 50,50 0,00

Maakaasu

€/MWh

2,1

Syöttötariffi Laki Uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä tulee osittain voimaan vuoden 2011 alussa. Lakiin sisältyvien valtiontukien käsittely on vielä kesken. Kun EU:n

SYÖTTÖTARIFFIT:

VEROTASO VUODESTA 2011 ALKAEN 62,70 36,40 (2011) 44,30 (2012) 16,05 18,79 1,70

▪▪ Biokaasu- ja vesivoimasähkö 4,2 €/MWh Tukea maksetaan, jos sähkömarkkinahinnan keskiarvo ei kalenterivuonna ylitä 76,6 €/MWh tasoa. Sähkön tuotantotuessa on syöttötariffia kevyempi rekisteröitymismenettely. Tuotantotukea maksetaan vain, jos tuotanto ylittää 200 MWh/a rajan.

Muita energia- ja ilmastopoliittisia ohjauskeinoja mm: ▪▪ Päästökauppa ▪▪ Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuteen tähtäävät investointituet ▪▪ Eräiden tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset ▪▪ Rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset ▪▪ Pienpuun energiatuki ▪▪ Biopolttoaineiden jakeluvelvoite

0,70 128,10 1,9 (2011) 2,9 (2013) 3,9 (2015) 8,9 (2011) 11,1 (2013) 13,7 (2015)

komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät valtiontuet, saatetaan asianomaiset lainkohdat välittömästi voimaan valtioneuvoston asetuksella.

TUULIVOIMA

BIOKAASU

METSÄHAKE

Tukitaso

83.5 €/MWh

83.5 €/MWh

Lisätuet

3 ensimmäistä vuotta 105 €/MWh ennen vuotta 2015 min. 500 kVA

sähkön- ja lämmön tehokkaasta yhteistuotannosta 50 €/MWh min. 100 kVA

min. 100 kVA

2500 MVA taso

19 MVA taso

-

Rajattu (nimellisteho) Tukea myönnetään kunnes saavutetaan

Kiinteä sähkön tuotantotuki Tukea maksetaan niille, jotka eivät kuulu syöttötariffijärjestelmään ▪▪ Tuulisähkö 6,9 €/MWh

Max. 18 €/MWh päästöoikeuden hinnalla 23 € tuki on 0 €/MWh.

14

PUUPOLTTOAINE 83,5 €/MWh

sähkön- ja lämmön tehokkaasta yhteistuotannosta 20 €/MWh min. 100 kVA max. 8 mVA 150 MVA taso ja laitoksia yli 50

3. Yritystoiminnan ABC 1 • 2011

TAUSTAA EU:n ilmasto ja energiapolitiikka ▪▪ EU:n tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

▪▪ EU aikoo nostaa uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden energian kokonaiskulutuksestaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tähän sisältyvät myös biopolttoaineet ja muista uusiutuvista energialähteistä

tuotetut polttoaineet, joita käytetään liikenteessä.

▪▪ Myös energiatehokkuuteen satsataan ja EU:n tavoitteena on vähentää energiankulutusta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

▪▪ Uusiutuvan energian tavoitetaso on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. Nykyisin 28.5 prosenttia.

▪▪ Lisäksi pyritään noudattamaan ohjeellista energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitetta.

Suomelle kohdistetut tavoitteet vuodelle 2020: ▪▪ Päästökauppasektorilla tavoite on 21 prosentin ja päästökaupan ulkopuolisilla aloilla 16 prosentin vähennys vuoden 2005 päästöjen tasoon nähden.

Sampo Seppänen

Tienvarsimainonnan lupakäytäntöön lisää joustavuutta Maantielain tienvarsimainontaa koskevaan kieltoon voidaan nyt myöntää poikkeuslupia jonkin verran aiempaa joustavammin, lähinnä hajaasutusalueilla ja alemmalla tieverkolla.

Liikennevirasto on antanut poikkeuslupaviranomaisena toimivalle Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle uuden poikkeuslupamenettelyohjeen.

Ohjeen valmistelussa on otettu huomioon myös Suomen Yrittäjien näkemyksiä.

Ensisijaisesti maantiellä liikkujia opastetaan tieliikenneasetuksen mukaisilla opastusmerkeillä. Maantielain mukaan tienvarsimainosten asettaminen on pääsääntöisesti kielletty asemakaava-alueen ulkopuolella ja asemakaava-alueellakin maantien liikennealueella.

Tienvarsimainonnan säätelyssä sovitetaan yhteen liikenneturvallisuus, viihtyisä liikenneympäristö ja tienvarsipalveluiden tarjonta. Tämä kokonaisuus on lähtökohtana, kun arvioidaan tarvetta poikkeuksiin.

Poikkeusten tarpeellisuutta harkittaessa sovitetaan yhteen maantielaissa tienpidolle asetetut vaatimukset sekä tienkäyttäjien ja paikallisten yritysten tarpeet.

Päivitettyjen ohjeiden keskeiset muutokset ovat: ▪▪ Haja-asutusalueella sijaitsevien tienkäyttäjille palveluja tuottavien yritysten mahdollisuuksia saada poikkeuslupa tienvarsimainokselle on laajennettu erityisesti alemmalla tieverkolla.

▪▪ Eurooppa- ja TEN -tieverkolla poikkeuslupaharkinnassa käytetään liikenteellisistä syistä kriittisempää arviointia kuin muulla tieverkolla.

▪▪ Moottori- ja moottoriliikenneteiden varsilla ei pääsääntöisesti sallita tienvarsimainontaa liikenteen nopeuden ja määrien vuoksi.

▪▪ Harvaan asutuilla seuduilla on myös pääteillä mahdollista kertoa tienkäyttäjälle suunnatusta palvelusta jo kohdetta lähestyttäessä.

▪▪ Tienvarsimainoksen koko-, muoto- ja sisältövaatimuksia on täsmennetty.

Tienvarsimainonnan lupakäytännön joustavoittamista pohti alustavasti talvella 2010 Liikenneviraston, Pirkanmaan ELYn ja Suomen Yrittäjien työryhmä liikenneministeri Anu Vehviläiselle jättämässään muistiossa.

Lupapäätökset ja neuvonta Maantielain tienvarsimainontaa koskeva kielto ei koske kokous-, tiedotus- tai muita vastaavia tilaisuuksia, vaaleja koskevaa ilmoittelua eikä rakennuksessa ja sen läheisyydessä tapahtuvaa ilmoittelua paikalla harjoitettavasta toiminnasta ja siellä myytävistä tuotteista.

15

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

Tienvarsimainosten poikkeuslupakäsittelyyn liittyvissä asioissa neuvoja antaa tieliikenteen asiakaspalvelukeskus. Lupapäätökset tekee lupaviranomainen, joka myös ylläpitää tietoja nykyisistä tienvarsimainoksista ja luvista, käy vuoropuhelua yritysten kanssa tienvarsimainontaa koskevista odotuksista ja neuvoo poikkeusluvan hakijaa soveltuvista ratkaisuvaihtoehdoista. Lupaviranomaisena asemakaava-alueella toimii kunta, muualla Pirkanmaan ELY- keskus.

Luvatonta tienvarsimainontaa puolestaan valvoo paikallinen ELY-keskus.

Lisätietoja: www.ely-keskus.fi >>liikenne >> Tieliikenteen asiakaspalvelukeskus www.tiehallinto.fi/tienvarsimainonta

Tienvarsimainonta, poikkeuslupamenettelyohje. Liikenneviraston ohjeita 15/2010 http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/ fi/palvelut/tietopalvelut/liikenneviraston_ ohjeita

4. Yrittäjä ihmisenä 1 • 2011

30 prosentin omistusosuudella YEL:n piiriin Yrittäjän eläkelain eli YEL:n yrittäjämääritelmä laajeni vuoden 2011 alusta koskemaan osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista tai jolla on yksin yli 30 prosentin osuus osakkeiden tuottamasta määräämisvallasta.

Myös muussa yhteisössä johtavassa aseden edellytykset ja joiden sama työskentely massa työskentelevä henkilö, jolla yksin on jatkuu edelleen, ovat velvollisia ottamaan edellä kerrottua vastaava määräämisvalta, YEL-vakuutuksen siten, että vakuutus alon jatkossa YEL:n soveltamisalaan kuuluva kaa viimeistään 1.1.2014. Tämä merkitsee yrittäjä. sitä, että vakuutus on otettava viimeistään Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimi30.6.2014, koska YEL-vakuutus on otettava tusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai kuuden kuukauden kuluttua yritystoiminmuuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa nan aloittamisesta. Jos taas kyseessä on tosiasiallista määräämisvaltaa yrityksessä.

TyEL:n mukainen työntekijään rinnastettaEdelleen vakuuttamisvelvollisia ovat myös va henkilö, joka ei ole TYEL-vakuuttamisveljohtavassa asemassa olevat osakkaat, jotvollinen (eikä siten TyEL-vakuutettu), koska ka omistavat yhdessä perheenjäsentensä ei ole nostanut ansioitaan palkkatulona, kanssa yli 50 % yhtiön osakepääomasta. on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen YEL-vakuuttamisvelvollisuuden edellykuuden kuukauden kuluessa muutosten tyksiä riittävän em. määräämisvallan ja voimaantulosta eli 30.6.2011 mennessä. yhteisössä työskentelyn lisäksi ovat vakuutetun ikä (18–68-vuotta), yritystoiminnan Muutoksia myös sosiaaliturvaan jatkuvuus (harjoitetaan vähintään 4 kuukautta) ja se, että yrittäjän työtulo ylittää Lakimuutos merkitsee myös muutosvuosittain vahvistetun työtulon (6 896,69 ta YEL:n soveltamisalan piiriin tulevien €/v vuonna 2011). henkilöiden sosiaaliturvaan. Muutoksen Lakimuutos merkitsee sitä, että osa tullessa voimaan TyEL-vakuutettujen henkinykyisin työntekijän eläkelain eli TyEL:n löiden eläketurva määräytyy jatkossa YEL:n perusteella vakuutetuista henkilöistä on mukaisesti YEL-työtulon perusteella ja he velvollisia vakuuttaovat jatkossa työntekimaan itsensä jatkosjän eläkevakuutusmakMuutos koskee sinua, jos olet sa YEL:n perusteella. sujen sijaan velvollisia Siirtymäsäännöksellä toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen, itse kustantamaan lakion varmistettu, et- omistat yli 30 % yhtiön osakkeista ja sääteisen eläketurvantyöskentelet yhtiössä. tä kyseessä olevilla sa. Ne henkilöt, jotka TyEL-vakuutetuilla eivät olleet lakimuutokhenkilöillä olisi riittävästi aikaa reagoida sen voimaan tullessa TyEL-vakuutettuja ehdotettuihin muutoksiin ja tarvittaessa pääsevät jatkossa ansiosidonnaisen YELottaa itselleen YEL-vakuutus. Lain tullessa eläketurvan piiriin. voimaan 1.1.2011 TyEL-vakuutetut henkiTapaturmavakuutuksen osalta ne henkilöt, jotka lakimuutoksen jälkeen täyttävät löt, jotka lakimuutoksen seurauksena siirYEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutyvät TyEL-vakuutetuista YEL-vakuutetuiksi

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. (09) 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

vakuutetaan edelleen työntekijöinä. Eläkelakeihin tehtyjen muutosten yhteydessä ei koskettu tapaturmavakuutuslakiin, joten sen työntekijämääritelmä ei muuttunut.

Kyseinen laki ollaan uudistamassa kokonaan, mutta muutokset tullevat voimaan aikaisintaan vuoden 2014 alusta. Muuten YEL-yrittäjille tapaturmavakuutus on vapaaehtoinen.

Sairausvakuutuslain mukaiset päivärahaetuudet (mm. sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat) määräytyvät uusilla YEL-vakuutetuilla jatkossa ennakonpidätyksen alaisen palkan sijasta vahvistetun YEL-työtulon perusteella. YEL-vakuutetuiksi siirtyvät TyEL-vakuutetut maksavat palkansaajan sairaanhoitomaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun sijasta yrittäjien vastaavia ja samansuuruisia maksuja. TyEL-vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolella olleille nyt YEL-vakuuttamisvelvollisuuden piiriin tuleville henkilöille maksut ovat uusia, mutta ne takaavat myös heille pääsyn ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien piiriin. YEL-yrittäjät ovat lisäksi velvollisia maksamaan päivärahamaksun lisärahoitusosuutta, koska he rahoittavat itse sairausvakuutuslain omavastuuajan lyhentämiseksi maksettavan päivärahan kustannukset.

Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksua maksavat työttömyysturvalain mukaiset yrityksen osaomistajat, jotka nyt siirtyvät YEL-yrittäjiksi, välttyvät jatkossa ko. maksulta, koska YEL-yrittäjät eivät ole sitä velvollisia maksamaan.

1

1

1

1

1

1

1

1

1

1

2

Y

16

Laki- ja työsuhdeseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki

16.–18.3.2011 Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

Keskiviikko 16.3.

Torstai 17.3.

11.00 Ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

12.15

Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa ▪ verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille ▪ suhtautuminen työhön muuttuu – uusia haasteita työnantajalle Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes

13.15

Lounas ja hytteihin majoittuminen

14.00 Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen ▪ mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan?

▪ yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen ▪ rikollisuuden uhat yritystoiminnalle Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto 14.45 Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla

Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa ▪ synty ja sitovuus ▪ muuttaminen ja kohtuullistaminen ▪ reklamointi Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät 15.15

Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina – miten menetellä?

▪ näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin ▪ mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys – erityistarkastelussa puhelinmyynti ▪ perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen ▪ myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla – maksuhäiriömerkintä?

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät

16.15 Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä ▪ osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus ▪ yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde ▪ voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle?

▪ muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot – mahdollista?

▪ yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero – miten varautua muutostilanteisiin?

▪ omistusoikeus 50 - 50 % – halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat?

▪ tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeita Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät 17.00 Erilaiset sopimustyypit – rajanvetoa ja vastuukysymyksiä ▪ alihankinta- ja freelancesopimukset ▪ vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

18.15 Yrittäjän oma sosiaaliturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät 20.00 Buffet-illallinen

Hyviä aiheita ja asiantuntevia luennoitsijoita.

(Asiakaspalaute vuoden 2010 seminaarista.)

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.30 Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen ▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ▪ määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪ koeaika ▪ työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy 13.30 Työntekijän poissaolot ▪ sairauspoissaolot ▪ perhevapaat, vapaa omaishoidon takia ▪ opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ▪ muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät 14.45 Kahvi ja välipala 15.15

Vuosilomat ▪ vuosiloman kertyminen ▪ loman antaminen ja ajankohta ▪ lomapalkka ja lomaraha ▪ lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

16.15 Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä ▪ koeaikapurku ▪ irtisanominen vai purkaminen ▪ eri perusteet työsuhteen päättämiselle ▪ kielletyt irtisanomisperusteet Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15

Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

18.15 Kyselytunti – kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille 19.45 Seminaarin päätös ja cocktails 20.00 A la carte -illallinen

Perjantai 18.3.

8.00

Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 2.3.2011 www.yrittajat.fi/koulutus, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99 / Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Jäsenhinta 390 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 €/hlö 1 h sisähytissä ja 440 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta 550 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 €/hlö 1 h sisähytissä ja 600 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Valtakunnalliset jäsenedut 2011 Kaikkien etujen saaminen edellyttää jäsenkortin tai -numeron ilmoittamista!

Tarkemmat tiedot jäseneduista: www.yrittajat.fi/jasenedut Asiakastiedon vuosimaksulla (240 € + alv 23 %) jäsenyrittäjä saa yli 500 € arvosta etuja, mm. useita hakuja sekä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, uutiskirjeen ja, koulutuksia, Luotsi-lehden, näkyvyyttä aarre.fi:ssä ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa. Katso tarkemmat edut ja tiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta. Liity sopimusasiakkaaksi: asiakaspalvelu@asiakastieto.fi, p. 010 270 7200.

Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja ilman vuosisopimusmaksua sekä 20 %:n alennuksen ovh-hinnoista. Lisätiedot: Bisnode Finland Oy, p. (09) 7511 9100, asiakaspalvelu@bisnode.com. www.soliditet.fi Fennia tarjoaa jäsenyrityksille mm. Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 %:n alennuksen laajasta Fenniakaskosta. Laajan Feniakaskon lähtöbonus on 70 %. Lisätiedot: p. 010 802 290. www.fennia.fi/suomenyrittajat Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi. Kuukausittain voit tehdä sata Finder-hakua ilmaiseksi jäsensivujen kautta. Lisätietoja ja tekninen tuki: p. 020 692 999, finder@fonecta.com Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää jäsenille pysäköinnistä 15 %:n alennuksen normaalihinnoista.

Hinta- ja lisätiedot: 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860. www.lentoparkki.fi Kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista 15 %:n alennus www.europcar.fi:ssä julkaistuista hinnoista, myös tarjouksista. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Lisätiedot ja varaukset: p. 0200 121 54, varaukset@europcar.fi. www.europcar.fi Soneran voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuilta www. sonera.fi/jasenedut tai puhelimitse 0800 134 134 ma–pe 8–16.30 D-Fence Oy tarjoaa 20 %:n jatkuvan alennuksen sähköpostipalveluista.

D-Fence torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Tilaukset ja palvelun käyttöönotto: www.d-fence.fi/sytilaus, p. (09) 6231 418 www.d-fence.fi

Jäsenille 15 %:n alennus päivän parhaasta hinnasta Standard-huoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Hintatiedot ja varaukset: p. 080012010, Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 0135903. www.bestwestern.fi Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita.

Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä.

Hintatiedot ja varaukset Hilton Helsinki Kalastajatorppa, p. (09) 458 11 Hilton Helsinki Strand, p. (09) 393 51 Hilton Helsinki-Vantaa Airport, p. (09) 732 20 www.hilton.com/nordic

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenneja automaattiasemilta. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” -sopimus. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: p. 010 458 8480. www.neste.fi EuroShell-yrityskortilla alennus Shellbensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express asemia. Merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/paperilasku (sis. alv) pdf-laskut 0 €/kk. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: p. 0204 43 2074. www.shell.fi

Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennus normaalihintaisista huoneista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista.

Hintatiedot ja varaukset: myyntipalvelu@hotelarthur.fi, p. (09) 173 441. www.hotelarthur.fi

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt/litra (sis. alv) markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Lisätiedot ja tilaukset: Lämpöpuisto Oy, p. 0800 19292.

Kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennus Flex-hinnoista. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandic-hotelleissa kokoushinnoista 5 %:n alennuksen. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. Lisätietoja ja varaukset: p. 08000 6969. www.scandichotels.fi

St1-yrityskortilla alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv) erikseen merkityllä St1asemilla. Ei laskutus- eikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: p. 0800 13770, kortit@st1.fi sekä asemilta. www.st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset: p. 0800 166 266.

Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, käytä varatessa SY:n asiakasnumeroa 38754. www.tallinksilja.com Jäsenten yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa SY:n jäsenenä pääset Club One -kantaasiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Katso liitymisohjeet yrittajat.fi-jäsensivuilta. Hintatiedot ja varaukset p. 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). www.clubone.fi Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fijäsensivulta. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, varauskoodi FVYRI + asiakasnumero 330147 ja jäsenyys ja alennuskoodit on mainittava varausta tehdessä. Lisätiedot ja varaukset: p. 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm). www.vikingline.fi

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset: anne-maria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.

SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil-voiteluaineista.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska) tai tilauskeskus@ teboil.fi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. www.teboil.fi Skapat Energia tarjoaa sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja ja sähkösopimukset: asiakaspalvelu@skapatenergia.fi, p. 020 7414 110. www.skapatenergia.fi

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla!

Soita arkisin (09) 229 221 maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Maksuton puhelinneuvonta on paljon käytetty jäsenetu. Neuvontapalvelumme vastaa vuosittain noin 50 000 neuvontapyyntöön. Aina voit soittaa neuvontapalveluun, haluatpa keskustella asiantuntijan kanssa suunnittelu- tai päätöksentekovaiheessa olevasta asiasta tai tarvitset neuvoa ongelmatilanteessa.

Asiantuntijamme ovat aina puhelinsoittosi päässä. Puhelinneuvonnasta saat opastusta ja neuvontaa mm. yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa ja verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on suuri, sadan asiantuntijan verkosto.

Saat yhteyden neuvontapalveluun soittamalla arkisin 9–16 Suomen Yrittäjien puhelinvaihteeseen (09) 229 221, josta puhelusi yhdistetään kulloinkin tarvitsemallasi asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten kerrothan jäsennumerosi soittaessasi.

Löydät sen kätevimmin jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ajoittain ruuhkaa, joten otathan yhteyttä hyvissä ajoin.

Maksutonta puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäsenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪▪ yhtiömuodot ▪▪ kuluttajansuoja ▪▪ kirjanpito ja tilintarkastus ▪▪ tietosuoja-asiat ▪▪ riitojen ratkaisu ▪▪ sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪▪ yrityksen sopimukset ▪▪ toimitussopimukset ▪▪ kiinteistöt ja rakentaminen ▪▪ kuljetus ja liikenne

Verotus ▪▪ arvonlisäverotus ▪▪ elinkeinoverotus ▪▪ henkilöverotus

Yrittäjän sosiaaliturva ▪▪ eläkeasiat ▪▪ sairaus ▪▪ työterveyshuolto ▪▪ työkyvyttömyys ▪▪ työttömyys

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪▪ työsuhdeasiat ▪▪ työaika ▪▪ palkkataulukot ▪▪ työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset ▪▪ työnantajamaksut ▪▪ YT-laki

Ulkomaankauppa ▪▪ EU ja ulkomaankauppa ▪▪ idänkauppa ▪▪ USA:n ja Latinalaisen Amerikan kauppa ▪▪ kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat ▪▪ konkurssi ▪▪ yrityssaneeraus ▪▪ velkajärjestely ▪▪ luottotietoasiat

Ympäristöasiat ▪▪ ympäristönsuojelu ▪▪ ympäristövahingot ▪▪ jätehuolto ▪▪ viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset ▪▪ verotus ▪▪ perintöoikeus ▪▪ uuden omistajan löytäminen ▪▪ Yrityspörssi ja Yrityskaupan Puhemies -palvelu

Koulutus ▪▪ yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen ▪▪ yrittäjätutkinnot ▪▪ yrittäjän oppisopimus ▪▪ henkilöstökoulutus ▪▪ työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪▪ kilpailuasiat ▪▪ julkiset hankinnat ▪▪ tekijänoikeus ▪▪ IT-oikeus ▪▪ patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi!

”Älä jää painimaan yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa yksin, ota rohkeasti yhteyttä – hoidetaan homma kuntoon!”

Suomen▪Yrittäjät▪–▪PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Julkaisija:

Suomen Yritt채j채t PL 999 00101 Helsinki puhelin (09) 229 221 faksi (09) 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi