Yrittäjä 1/2012

18 allergiarokote tulee • 41 Jethro Rostedt – kuukautiskipulääkKEISTÄ kiinteistöIHIN 54 KREIKan historia on Byrokratiaa ja korruptiota

32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto

Suomella

1/2012

Irtonumero 6,50€

12001 12001

6 430034 210078

töissä

Yrittäjät evästivät Sauli Niinistöä siitä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat.

yrittajat.fi

Sivut 24-31 YRITTÄJÄ 5/2011

SOITA IFIN ASIAKKAILLE. 852 ASIAKASTAMME KERTOO, KUINKA KORVAUSPALVELU SUJUI VAHINGON SATUTTUA. Tärkeintä vakuutuksessa on se, mitä tapahtuu sen jälkeen kun vahinko on sattunut. Haluamme, että asiointi kanssamme on vaivatonta ja asiasi käsittely ja korvausten maksu nopeaa. Nyt

saat helposti selville, kuinka olemme onnistuneet. 852 Ifin henkilö- ja yritysasiakasta lupautui kertomaan saamastaan palvelusta muillekin.

Voit soittaa heille klo 9–20 välisenä aikana.

3

PÄÄKIRJOITUS

Vientiponnistuksiin yritysten puolesta Tasavallan presidentin vienninedistämistoiminta on yrittäjien mielestä

armo

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

keskeistä alkavalla toimikaudella. Presidentin pitää osallistua aktiivisesti vientipon­ wnisteluihin, käyttää uusia keinoja ja kulkea monipuolisesti sekä Euroopassa että eri puolilla maapalloa yhdessä yrittäjien kanssa.

Yrittäjät odottavat vienninedistämiseen uutta intoa ja erilaisuutta sekä kohteiden että toimintatapojen valintoihin. Viennin kehittämiseen esitetään perustettavaksi uusi vienninedistämisverkosto, Team Finland, johon kuuluisivat kaikki alan organisaatiot.

Yrittäjien mielestä vienninedistämisessä jo tavoitteiden määrittely on syytä miettiä uudestaan. Avainsana on monen mielestä yhteistoi­ minta, jolloin presidentti, ulkoasiainhallinto ja keskei­ set yrittäjäjärjestöt yhdessä pohtisivat tavoitteita ja Presidentin ei pidä unohtaa keinoja. Presidentin vienninedistämismatkoilta odo­ pienten yritysten edustajia tetaan säännöllisyyttä, järjestelmällisyyttä ja sitou­ tumista yhteistoimintaan, aivan kuten Koneen toimi­ vientimatkoillaan. tusjohtajan Matti Alahuhdan työryhmä esittää.

Yrittäjät haluavat päästä avaamaan ovia, jotka eivät avaudu ilman ykkösmyyntitykkiä ja hänen takanaan olevaa yhtenäistä organisaa­ tiota. Vaikka vaikuttamiskeinot ovat monipuoliset ja ne tarjoavat suuria mahdollisuuk­ sia, uusia keinoja kaivataan globaaleilla markkinoilla. Esimerkiksi kulttuuri- ja urheilija­ persoonien hyödyntäminen vientimatkoilla kelpaa oikein hyvin yrittäjille. Tiedossa on, että pelkästään valtiovierailuja ei noteerata järjestelmällisesti, joten tarvitaan uuden­ laista nokkelaa koukuttamista.

Maailmaa valloittavien suomalaisyritysten mielestä on hyvä muistaa, että maan hallitus ratkaisee yritysten toimintaedellytykset, mutta presidentti voi mielipide­ vaikuttajana muokata yritysilmapiiriä myönteisemmäksi.

Presidentin on syytä liikkua siellä, missä yrittäjät eivät ole juurikaan liikkuneet.

Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi Vietnam, Thaimaa, Indonesia, Filippiinit tai jotkut Etelä-Amerikan maat.

Ulkopoliittisen vaikuttamisen rinnalla presidentin pitäisi siis keskittyä entistä tarmokkaammin kaupallisen lähettilään rooliin. Sitä aikamme vaatii.

Yrittäjien vientiä avustavien henkilöiden mielestä presidentin ei pidä unohtaa

vientimatkoillaan pienten yritysten edustajia eikä Euroopan maita. Esimerkiksi Sak­ sassa ja Ranskassa viennin lisäämismahdollisuudet ovat erinomaisen hyvät Euroopan taloustilanteesta huolimatta.

Presidentin tehtävä on viedä Suomea maailmankartalle yhdessä yrittäjien kanssa säännöllisillä vientimatkoillaan, auttaa yrittäjiä sekä tukea ja kannustaa erityisesti nuoria kansainvälisyyteen. Sinä on yhteinen tehtävämme. // YRITTÄJÄ 1/2012

Helmikuu 2012

48

Päijät-Hämeestä pamahtaa Suvaitsevaisista lastenkirjoista, urbaanin musiikin kesätapahtumista, kekseliäistä huonekaluista ja nerokkaista pahvisalkuista – niistä on luovat päijät­hämäläiset onnistujayritykset tehty.

Pääkirjoitus 3

Vientiponnistuksiin yrittäjien puolesta

Makasiini 6

Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

10 Suvi-Anne Siimes on tiedonhaluinen

Johtaminen

12 Yrityskummi on kehittäjän kaveri

Kolumni

Teknologia

18 Haasteena ideoiden kaupallistaminen 20 Ostaako pilvestä vai vieraasta konesalista?

Mikä moka!

22 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa

hauskoista virheistä

Vienti

15 Yrittäjä nuoren esikuvana?

24 Presidentti ykkösmyyntitykiksi 32 Ambulansseja jopa kuninkaalle

Yhteiskunta

Energia

16 Aluekehitys taivuttaa kuntia tehokkuuteen

YRITTÄJÄ 1/2012

35 Kolme tapaa säästää sähköä

12

42

60

Yrityskummin tarkoituksena on tukea yrittäjää poistamaan yrityksen toiminnasta karikot, surmanloukut ja tarpeettomat virhevalinnat. ”Kummilapsi” Cime Beauty Housen omistaja Vilma Doumbouya ottaa oppia.

Kolarin Kumista on paisu­nut 3,3 miljoonan euron liikevaihtoon yltävä täyden palvelun rengasliike. Noin puolet liikevaihdosta tulee kaivos­teollisuudelta.

Lahti on cleantechin ja muo­toilun mekka, joka ponnistaa vielä pitkälle. – Alueella on kaikki edelly­tykset menestyä nyt ja tulevaisuudessa, uskoo Essi Alaluukas LAKESista.

Kummi kuuntelee

Pyörät pyörii

Lahjakas Lahti

Erikoistuminen

Ulkomaat

Ystäväkirja

Maailmanpyörä

36 Jalkapallotähtien luottolääkärinä 40 Hintakilpailun markkinarako 41 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjät

42 Malmivarojen hyödyntäminen

luo työpaikkoja 45 Ekotuotteet myyvät verkossa 46 Rajat eivät rajoita

Menestyjät

54 Yrittäjänä keskellä talouskriisiä 58 Kuubassa yrityssektori on uhka 57 Ajankohtaista maailmalta

Minun maakuntani

60 Vihreiden harjujen maa

Uutismaailma 65 Poimintoja

Kolumni

66 Markkinointia ilmaiseksi?

48 Päijät-Hämeen parhaat

YRITTÄJÄ 1/2012

¾¾Muotoiltu työympäristö Martelan tapaan.

Juha Huttunen

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

6

Koskis elää Osui silmään lehdestä uutinen, että Kosken­

korvan raaka-aineeksi jalostettu ohra tallennetaan Huippuvuorille kansainväliseen siemenholviin.

Siellä ikiroudassa säilyy lajike, vaikka ohrapelloille tapahtuisi mitä.

Taustalla on ilmaston muuttu­ minen. Ei tiedetä, millaisia lajikkeita tulevaisuudessa tarvitaan. Kosken­ korvan Botnia-ohra saattaa päätyä vaikka rieskaksi.

Huippuvuorten ikiroudassa ohran siemenet ovat turvassa: ne ovat 130 metriä merenpin­ nan yläpuolella, mutta lämpö­ tila on silti ikiroudan ansiosta pakkasen puolella.

Ei sinne kaikkia siemeniä viety, kasvinjalostajien kehittä­ mää ohraa piisaa teollisuudelle edelleen siellä Kosken­korvan kylässä.

Design on täällä

Jotta maailma ei olisi kaoottinen, tarvitaan arjen muotoilua.

Nyt ollaan maailman design-pääkaupungissa koko vuosi.

Muotoilupääkaupungiksi valitaan vain yksi kaupunki maailmassa joka toinen vuosi, joten titteli ei ole vähäinen.

Hankkeita lasketaan olevan yhteensä 250. Ehkä vuodesta jää pysyvämpikin jälki. Kaikki esineet tarvitsevat muodon ja muotoilua tavalla tai toisella, yksin roskis tai puiston penkkikin.

Monelle yritykselle muotoilu on kilpailutekijä. Se vauhdittaa yritysten vientiä. Vaikka valmistaisi metsätraktoria tai varastossa liikkuvaa tavarankerääjää, muotoilu on yhdessä käytettävyyden kanssa merkittävässä roolissa – puhumattakaan kappaletavarasta, joka tulee suurten kuluttajamassojen käyttöön.

Meillä oli jo muotoilun vuosi 2005, jolloin vauhditettiin myös pk-yritysten muotoiluosaamista. Nyt jo ymmärretään, että pelkkä teknologiaosaaminen ei riitä, vaan tavaralla pitää olla oma brändi ja oivallinen muoto.

Suomalaiset yritykset ovat läksynsä oppineet, teollista muotoi­ lijaa käytetään usein jo strategiavaiheessa.

YRITTÄJÄ 1/2012

¼¼Ohra – mainio raaka-aine.

Silta Kiinaan Kiinalaisetko rahoittamaan Suomen kasvuyrityksiä? Johan Kiina omistaa puolen Eurooppaa. 16 suomalaista ict-alan yritystä osallistui Pekingissä seminaariin, jossa oli kiinalaisia rahoitusyrityksiä kuuntelemassa heidän kehitysideoitaan.

Kiinan ja Suomen välistä liiketoimintaa tukemaan on perustettu China-Finland Golden Bridge. Silta verkottaa toimijoita molemmissa päissä. Homman rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja tälle vuodelle se suunnittelee toimintaa bioteknologia-, cleantech- ja ict-aloille.

Jotta hommaan pääsee parhaiten käsiksi, täytyisi yrityksellä olla jo jonkinlainen Kiinastrategia tai ainakin suunnitelma.

7

MAKASIINI

Muotiala palkitsee Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

ry Finatex nimesi neljä ehdokasta Vuoden 2011 suomalainen muoti­ teko -palkinnon saajaksi. Ehdokkaat olivat Ahlskog Leather, Katri Niska­ nen, Marimekko sekä Sveta Plan­ man / Jolier. Arvostettu tunnustus sekä 10 000 euron palkinto jaet­ tiin Finnish Catwalk -tapahtumassa tammikuun lopussa. Tätä kirjoi­ tettaessa valittua ei vielä tiedetä, mutta lehteä luettaessa tiede­ tään. Ehdokkuuskin on jo huomion arvoista. Viime vuonna kunniamai­ ninnan sai Makia Clothing Oy. Vuoden suomalainen muoti­ teko -palkinto jaetaan henkilölle tai taholle, joka on omalla persoo­ nallisella tavallaan tehnyt suoma­ laista tekstiili- ja vaatetusalaa tun­ netuksi. Palkittava on toimillaan vahvistanut suomalaisen tekstiilija muotialan imagoa ja herättää myönteistä keskustelua.

Pohjanmaalainen nahkavalmis­ taja Ahlskog Leather valmistaa huippulaatuisia nappa- ja mokka­ nahkoja.

Katri Niskanen voitti ensim­ mäisen Suomen Muodin huipulle -ohjelman. Tämän jälkeen nuori suunnittelija on luonut Design by katri/n -vaatemerkin.

Marimekko on menneen vuo­ den aikana uudistanut ennakko­ luulottomasti jakeluverkostoaan ja avannut Helsingin Punavuoreen Marikiskan, jossa yhtiön mukaan on tarkoitus myydä kokeilevia uutuuksia ja näin herättää keskus­ telua. Sveta Planman on luonut mielenkiintoisen nykyaikaisen Jolier-merkin, jossa tuotteiden two-in-one-muunneltavuus on yksinkertaisuudessaan onnistu­ nut idea.

Kuusihenkisen palkintoraadin puheenjohtajana toimi Finatexin toimitusjohtaja Satu Mehtälä.

Yrityshaaveesta totta – Yrityksen perustaminen ei ollut helppoa, mutta se vain kasvatti ja loi vahvaa tahtoa, yrittäjäksi ryhtynyt Teija Jones sanoo.

Hän perusti helsinkiläiseen kivijalkaan cafe delin nimeltä Gottland (hyvä maa), jossa myydään luomutuotteita. Hän leipoo itse paikalla piirakoita, pork­ kanaleipää, korvapuusteja ynnä muuta. Tarjolla on myös lukuisia eri teelaatuja, luomukaakaota ja erikoiskahveja.

– Joka päivä tulee uusia asiakkaita, ihmettelen mistä he löytävät tänne, kun en ole missään mainostanutkaan. Tieto on kulkenut puskaradiona, hän iloitsee.

Biodynaamisesti viljeltyjä jauhoja ja ryynejä myydään myös kotiin, samoin kuin muita luomutuotteita. Yritysideansa Teija Jones sai Ruotsista, missä perhe on ollut usein laskettelemassa pienessä Klövsjön kylässä. Siellä hän sanoo ihail­ leensa pientä luomukahvilaa ja haaveilleensa: olisipa minulla joskus tuollainen.

Nyt kolme lasta ovat jo kaikki koululaisia, joten hän haki starttirahaa ja teki liiketoimin­ tasuunnitelman.

– Oli hyvä, että siinä joutui miettimään kaikki yrityksen yksityiskohdat tarkkaan, hän mainitsee.

Teija Jonesilla ei ole peukalo keskellä kämmentä, sillä naulakone, sirkkeli ja maalipensseli pysyivät hyvin kädessä, kun hän itse remontoi huoneistoa liiketilaksi.

»»Teija Jones teki liike­toimin­tasuunnitelman, missä hän voi hyödyntää kaikkia kotiäitinä oppimiaan taitoja.

Aurinkoenergiaa Ajatellaanpa, että vanha Yrittäjä-lehti löytyy parin sadan vuoden

päästä rakennuksen kivijalasta. Mitä? Noin vähänkö ne vasta osasivat käyttää aurinkoa hyväksi maapallolla?, löytäjät ihmettelevät.

Nyt meillä on Euroopan unionin alueella tavoite, että 15 prosenttia sähköstä tuotetaan aurinkoenergialla vuoteen 2020 mennessä.

Siellä se mollottaa taivaalla ympärillään ilmaista energiaa, kunhan vain saadaan se vangituksi toisella tavalla kuin hölmöläiset. Ne veivät valoa säkillä tupaan, mutta eihän se valo siellä pysynyt.

Aurinkoenergia on tyypillisesti liiketoimintaa, jossa tarvitaan energiaalan lisäksi elektroniikka- ja automaatioalaa mukaan. Mutta auringosta löytyvät eittämättä tulevaisuuden energiaratkaisut. Vielä on pitkä polku kuljettavana, että energia saadaan edullisesti vangittua, vaikka lähtö­ kohtaisesti ilmaista onkin.

YRITTÄJÄ 1/2012

8

MAKASIINI

Tahroja paperilla Ikävää luettavaa yritysten menestyksestä

on Suomen Asiakastiedon tekemä selvitys viime vuodesta.

Uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin viime vuonna 35 000 yritykselle ja yhteensä 200 000 kappaleena. Eniten maksuvaikeudet lisään­ tyivät kuljetus- ja rakennusaloilla.

Myös konkurssihakemusten määrä kääntyi viime vuonna nousuunm ja aiempaa useampi hakemus johti myös konkurssiin.

Konkursseja rekisteröitiin peräti 2 100, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Ikävää on se, että maksuhäiriömerkinnät löytää usein edestään, vaikka bisnes alkaisikin luistaa.

Kuluttajat taas uskovat, että taloudellinen tilanne jatkaa tämän vuoden 2012 viimevuotista latua. Varsinaisesti kuluttajien luottamus omaan talouteen ei ole enää pudonnut kuten monissa muissa Euroopan maissa. Taloustutkijat taas ennakoivat, että euroalue selviytyy talouskriisistä ”jotenkuten” ja välttää vakavan taantuman. Talouskasvu kuitenkin pysähtyy ainakin alkuvuonna.

Sillä sipuli

Sipulihan on melkein apteekkituote!

Nam nam Elintarviketeollisuus etsii uusia maisteltavia jälleen kevään

aikana. Tähtituote-kilpailua ala on ylläpitänyt jo vuodesta 1989 alkaen.

Elintarviketeollisuus onkin panostanut kovasti tuotekehitykseen.

En nyt välttämättä tarkoita karppaajien leipää, joka maistuu lihalta.

Kuluttajat pääsevät päsmäröimään päätöksiä, sillä kun asiantuntijat valitsevat uusista elintarvikkeista viisi finalistia, kuluttajat valitsevat niistä voittajan. Hehän ne tuotteet loppujen lopuksi hyllyltä ostavat.

Viime keväänä kisaan osallistui 35 eri syötävää uutuutta.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 30. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi YRITTÄJÄ 1/2012

Sipuliviikko on yksi nimetyistä kotimaisten kasvisten viikoista. Tosin sipuli on ympärivuotinen ystävä. Sipulissa on umamia, joka parantaa ruoan kokonaismakua. Kyyneleet valuvat, kun sipuleita kuorii; se johtuu rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaat­ tisista öljyistä, joista vapautuu sulfidipitoisia aineita, kun sipulia leikataan. Jos hienontaa sipulit mahdol­ lisimman terävällä veitsellä viiltoliikkein, voi välttyä itkemiseltä, kotitalousopettaja neuvoo.

Sipulit ovat hyväksi terveydelle, koska ne sisältä­ vät runsaasti flavonoideja. Tavallisen sipulin flavo­ noidi on kversetiiniä, joka ehkäisee kuulemma virus­ ten ja bakteerien hyökkäyksiltä. Valkosipulissa on allisiinia, joka taas auttaa tulehduksiin. Punasipuli saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat soluja suojaavina antioksidantteina.

Tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä, että osana monipuolista, kasvispainotteista ruokava­ liota sipulit alentavat veren kolesterolitasoa, vahvis­ tavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä-, sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä.

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi 09 448 358 www.alma360.fi

Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi Riikka Koskenranta (äitiyslomalla) riikka.koskenranta@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novatech Easymatt 100 g Kannen kuva Pekka Sipola

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ WWW.MANDATUMLIFE.FI

Viisas yrittäjä varautuu.

Ja vaurastuu.

Menestyvä ja kaukaa viisas yrittäjä varautuu kaikkeen.

Ja käyttää asiantuntijaa, joka muuttaa varautumisen vaurastumiseksi.

Mandatum Life on rahan ja hengen asiantuntija.

Kumppani, joka auttaa yrittäjää menestymään niin hyvinä kuin huonoina aikoina. www.mandatumlife.fi

HÄN » Suvi-Anne Siimes on tiedonhaluinen

10

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Nina Dodd

Hän

Suvi-Anne Siimes

Taustat juuret Olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä, missä kuluivat myös opiskeluvuoteni ja ensimmäiset vuoteni nuorena äitinä.

Sen jälkeen vietin vajaat 20 vuotta läntisellä Uudellamaalla, kunnes palasin reilut kaksi vuotta sitten takaisin synnyinkaupunkiini.

Ihminen Taidan olla aika tiedonhaluinen. Saan iloa uuden oppimisesta ja syy-yhteyksien oivaltamisesta. Olen varmasti myös hyvin elämänhaluinen. Rakastan elämää ja koen vahvasti sekä sen ilot että surut.

läisenä ja jatko-opiskelijana. Noin kymmenen vuotta meni valtakunnanpolitiikassa ja vuodesta 2007 lukien olen ollut etujärjestöjen toimitusjohtajana, ensin Lääketeollisuus ry:ssä ja nyt täällä Telassa.

pieni kaupunki, jossa meriluonto on vahvasti läsnä kaikkina vuodenaikoina.

Työstä

Perhe ja vapaa-aika

Työn sisältö

Perheeni on nykyisin hyvin pieni. Lapseni ovat jo aikuisia ja elämme puolisoni kanssa ensimmäistä kertaa elämässämme kahdestaan. Se on hyvin mukavaa! Vapaa-aikani kuluu paljolti lukemisen ja kuntoliikunnan parissa sekä puolisoni mukavassa seurassa.

Työni on juuri nyt vahvasti uudistamista ja kehittämistä. Perustehtävämme on työeläkelaitoksia koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen ja työeläkejärjestelmän yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen.

Vapaa-aika

Mahdollisuus oppia uutta ja ratkaista monimutkaisia ongelmia sekä se, että saa toimia toisten ihmisten kanssa. Työ on hieno tapa olla yhdessä toisten ihmisten kanssa.

MIKÄ MOTIVOI

Opinnot

Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi

Olen kansantaloustiede pääaineena valmistunut valtiotieteen lisensiaatti ja salkussani on myös kaksi kertaa kesken jäänyt väitöskirja. Opin erittäin paljon myös «politiikan korkeakoulussa» niinä vuosina, jotka toimin ministerinä, kansanedustajana ja puoluejohtajana.

Kannustan kaikenlaiseen kaunokirjallisuuden lukemiseen. Hyvät romaanit, novellit ja dekkarit vapauttavat ajatuksia ja tekevät hyvää mielelle. Juuri nyt suosittelisin Paul Austerin romaania Sunset Park tai Rosa Liksomin teosta Hytti n:o 6.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA

Aiempi työelämä

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi

TOIMITUSJOHTAjalta useiN kysytty kysymys

Tässä vedän rohkeasti toiseen kotiini päin ja suosittelen Hankoa. Se on hieno

Kyllä se taitaa edelleen olla tapaamispyyntö. //

Opiskeluvuosinani tein siivoustöitä ja jaoin sanomalehtiä. Valmistumisen jälkeen vietin muutaman vuoden pätkätyöYRITTÄJÄ 1/2012

Kiireettömyyden tunne. Siihen yltää vasta, kun osaa asiansa ja onnistuu oikein myös oman joukkueensa työn organisoimisessa. Sinne on vielä pitkä matka, sillä juuri nyt tekemistä tulvii likimain ovista ja ikkunoista.

11

Työeläkkeen ytimessä Suvi-Anne Siimeksen tuore pesti Telan toimi­ tusjohtajana on lähtenyt vauhdilla käyntiin.

Pitkän poliittisen uran tehnyt Siimes on tyytyväinen päästessään seuraamaan finanssi­ markkinoiden kehitystä ja talouspolitiikkaa uudesta näkökulmasta.

– Työeläkkeet ja niiden rahoitus ovat yhteis­ kunnan ytimessä.

– Itselleni on tärkeää myös se, että työeläke on tärkeä asia ihmisten arjessa. Työeläke kertyy meille jokapäiväisestä työstä ja se on pääasial­ lisin toimeentulon lähteemme sen jälkeen, kun työura jää taakse, Siimes kertoo.

Toimitusjohtajan tärkein tehtäväni juuri nyt on kaksiosainen: organisaatiouudistuk­ sen loppuunsaattaminen ja Telan strategian uudistaminen.

– Uudistuksiin piti ryhtyä ripeästi, sillä koko työeläkealalla on käynnissä jonkinlainen sukupolvenvaihdos.

– Se on iso haaste edunvalvonnallemme.

Kaikessa työssä tarvitaan paitsi osaavaa omaa organisaatiota, myös asioistamme hyvin perillä olevia yhteistyökumppaneita.

Ei valuvikoja Suvi-Anne Siimes itse suhtautuu eläkelupauk­ seen luottavaisin mielin, eikä toimitusjohtajan omassa takataskussa ole lisäeläkettä kartuttavaa sopimusta.

– Edellisessä työssäni sellainen oli, mutta olen tyytyväisempi näin. Olin poliittisia vuosinani päättämässä elinaikakertoimesta ja pidän

oikeana, että elän itsekin sen mukaisesti.

Suomen eläkejärjestelmästä Siimes ei löydä valtavia valuvikoja.

– Olemme varautuneet väestön ikääntymi­ seen jo ennalta varsin hyvin. Eläkkeiden rahoi­ tuksesta tulee toki sopia lähivuosina siten, että tehtävät ratkaisut ovat myös nuorten kannalta oikeudenmukaisia.

Julkisuudessa esillä olevat paineet työurien pidentämiseen tulevat Siimeksen mukaan ennen kaikkea julkisen talouden puolelta. Pidempiä työuria tarvitaan toimitusjohtajan mukaan ennen kaikkea hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamisen takia.

– Pidemmät työurat ovat toki hyödyksi myös yksilöille, sillä pidempi työura kartuttaa myös suuremman työeläkkeen, Siimes muistuttaa.

YRITTÄJÄ 1/2012

JOHTAMINEN » Yrityskummi on kehittäjän kaveri

12

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pekka Sipola

Yrityskummi on kuuntelija, keskustelija ja olkapää

Yrityskummin tarkoituksena on tukea yrittäjää poistamaan yrityksen toiminnasta karikot, surmanloukut ja tarpeettomat virhevalinnat. Hän haluaa kasvattaa yrittäjän rohkeutta ylittää kynnyksiä ja rakentaa verkostoja.

Pääkaupunkiseudun

Yrityskummit ry:n puheenjohtaja Esko Valkeala innostui yrityskummitoiminnasta Alavudella vuonna 2000. Tulloin kaupunginjohtaja ja elinkeinotoiminnasta vastaavat henkilöt kysyivät, olisiko Esko niin rohkea, että lähtisi tukemaan alavutelaisia yrityksiä antamalla niille asiantuntija-apua. Esko oli rohkea ja lähti.

– Yrittäjä on yksin, hän tarvitsee vertaistukea, keskustelukumppania ja ulkopuolista olkapäätä hyvin monissa tilanteissa. Samaan tapaan kuin pelaajalla tennisharjoituksissa, yrittäjällä pitäisi olla turvallinen seinä, johon voi iskeä palloa riskittömästi ilman, että epäonnistuminen näkyy välittömästi ulos, Esko Valkeala selventää.

– Jos yritys on pieni, yrittäjä ei voi omien työntekijöidensä kanssa keskustella uusista suunnitelmistaan: haaveista, vaihtoehdoista tai muutoksista. Keskustelukumppani on haettava yrityksen ulkopuolelta.

YRITTÄJÄ 1/2012

Puuttuvan välin täyttää yrityskummitoiminta.

Yrityskummin kanssa voi Esko Valkealan mukaan keskustella täysin vapaasti. Yrityskummi toimii luottamuksellisena asiantuntijana ja vertaistukena. Yrityskummi mentoroi myös yrityksen seuraavassa vaiheessa, jossa on jo syntynyt jotain uutta.

Pankin lehti avasi silmät Cime Beauty Housen omistaja Vilma Doumbouya innostui yrityskummitoiminnasta asioidessaan Nordean yrityskonttorissa Mannerheimintiellä. Odotellessaan pankkipalveluja hän luki pankin lehdestä yrityskummitoiminnasta jutun, joka iski suoraan sydämeen.

– Isäni oli kuollut hieman aikaisemmin, ja olin menettänyt hyvän keskustelukumppanin, jonka kanssa pohtia yritystoimintaan liittyviä asioita.

13

½½Yrityskummi Esko Valkeala keskustelee Vilma Doumbouyan kanssa tulevista virityksistä myös parturin tuolissa.

YRITTÄJÄ 1/2012

14

Yrittäjä ei voi keskustella uusista suunnitelmistaan omien työntekijöidensä kanssa.

milta. Ideani eivät ole koskaan loppuneet, mutta halusin testata niiden kestävyyttä.

Palaute rohkaisi ½½Vilmalta eivät ideat lopu, mutta hän testaa niiden kestävyyttä mentorinsa Eskon kanssa.

Häneltä olin kysellyt aina kaikenlaisista, ja nyt minulle oli tullut aukko tähän keskusteluun, Doumboya keroo.

– Kyselin itseltäni, kenen kanssa voisin keskustella ajatuksistani luottamuksella. Nordean lehden yrityskummijuttu kolahti juuri oikeaan saumaan, joten otin saman tien yhteyden yrityskummeihin.

Yrityskummien vastaanotto oli todella positiivinen ja lämmin, joten kampaamoalan yrittäjälle tuli heti myönteinen tunne, että tätä kannattaa kokeilla.

– Olin silloin yksinyrittäjä. Minulla oli liikkeessä yksi vuokratuolilainen, ja laajentamishalu oli kova.

– Olin tehnyt johtopäätöksen, että jollain tavoin työtä pitää monistaa jaksamisen vuoksi. Tähän lähtökohtaan lähdin hakemaan varmuutta yrityskum-

YRITTÄJÄ 1/2012

Vilma Doumbouya kertoo saaneensa hyvin positiivisen kontaktin yrityskummiinsa Esko Valkealaan. Esko ei hänen mielestään ole lytännyt hänen esittämiään ajatuksia vaan on hakenut ideoihin uusia näkökulmia, saanut niihin varmuutta ja löytänyt uusia oikeita polkuja yrityksen kehittämiseen.

– Minua kiinnosti hänen selvä tavoitteensa laajentaa yritystä, Valkeala sanoo.

– Vilma oli nuori naisyrittäjä, jolla oli selvä visio yrityksen tulevaisuudesta, ja yrityksen tulos oli ennen muutosta hyvä.

Vilma Doumboya puolestaan on arvostanut Valkealalta saamaansa tukea.

– Cime Beauty House on saanut alusta asti vietyä kehittämissuunnitelmia johdonmukaisesti eteenpäin. Toiminnan kehittäminen on ollut hauskaa, enkä ole joutunut kertaakaan ajatuksineni hukkaan.

Uskallettava sanoa myös ei Esko Valkealan mielestä yrityskummin on joskus myös uskallettava sanoa suo-

raan ei, homma ei toimi, tämä ei ole realistinen juttu.

– Kriittisessä arvioinnissa pitää kuitenkin olla tarkkana, sillä yrittäjän ja kummin kemioiden on toimittava siten, että luottamus säilyy. Jos kemiat eivät pelaa, niin silloin on parempi vaihtaa yrityskummi toiseen.

Yrityskummin tärkeimmät ominaisuudet ovat Valkealan mukaan kyky kuunnella ja taito esittää oikeita kysymyksiä. Asioiden tarkasteluun tarvitaan laajakatseisuutta ja kykyä tarkkailla yritystä helikopteriperspektiivistä.

– Kummi ei ole neuvonantaja tai konsultti, vaan hänen pitäisi olla koeponnistaja, joka pystyy sanomaan oman mielipiteensä yrityksen kehittämisestä. Vuoropuhelun jälkeen yrittäjä pitää saada vakuuttuneeksi tarvittavista toimista, Valkeala selvittää.

Tavoitteena kasvu Yleensä yrityskummitoiminnassa tavoitellaan yrityksen kasvua, jolloin tavoitteena on lisätyöntekijöiden palkkaaminen, pääsy kasvu-uralle tai laajentuminen.

– Tavoitteena voi olla myös saada yrittäjä vakuuttuneeksi muutoksen tarpeesta ja omista pohdinnoistaan ja suunnitelmistaan. Tuloksen ei myöskään tarvitse näkyä heti, vaan se voi paljastua vasta vuoden kuluttua tai myöhemmin, Esko Valkeala selventää. //

15

KOLUMNI

ouni

orhonen

Yrittäjä nuoren esikuvana?

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

Minä en nuorena halunnut yrittäjäksi. En siksi että olisin pelännyt, en siksi että en olisi halunnut luoda, en siksi etteikö vapaus olisi kiinnostanut minua. Kaikki nämä asiat olivat minulle rakkaita, mutta en silti halunnut yrittäjäksi. Miksi? En tiennyt, mitä se tarkoitti. Tottakai tiesin, että yrittäjiä oli olemassa ja että osa heistä oli onnistunut lois­ tavasti elämässään. Mutta en silti tiennyt, miten minä voisin olla yrittäjä, miten tämä omituinen jokin olisi mahdollista minun elämässä. Minun perheessäni ei ollut yrittäjiä, eikä tuttavapiirissäni liioin. Jos oli, niistä ei ainakaan puhuttu.

Toisin sanoen, minulla ei ollut nuorena esikuvia yrittäjyyteen. Tai olihan noita kas­ voja lehtien sivulla, ainakin joitain. Mutta he olivat kovin etäisiä, hahmoja jossain suu­ ressa teatterissa, joka oli minulle täysin vieras. En nähnyt ainuttakaan, joka olisi sano­ nut minulle “Minä olin kuin sinä – hieman eksynyt, hieman epäröivä”. Minä en nähnyt itseäni heissä ja täten en myöskään itseäni Esikuvan tärkein tehtävä yrittäjänä.

AR lf

ehn

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo Akademissa, Turussa.

on olla joku johon voi eläytyä.

Ja ovatko asiat toisin tänään? Väittäisin

Pekka Sipola

että eivät. Puhumme nykyään enemmän yrittäjyydestä, tämä on aivan selvä. Lehtien sivuilla on nytkin yrittäjiä, mutta ovatko he yhtään enemmän nuorien näköisiä kuin aikaisemmin? Nuorekkaampia, ehkä. Meillä on staroja – Mårten Mickos, Rovion pojat, Siilasmaa – mutta meillä on aina ollut näitä. Nuorehkoja? Kyllä, jokainen tavallaan.

Mutta silti, sankareita. Itsevarmoja. Onnistuneita. Kaikkea mitä nuori… ei ole.

Minä uskon esikuviin mutta uskon, että esikuvan tärkein tehtävä on olla joku, johon voi eläytyä. Ei täydellinen supermies tai -nainen vaan joku, joka näyttää mahdollisuuk­ sia ennemmin kuin onnistumista. Ja minä uskon vakaasti siihen, että jos haluamme luoda enemmän yrittäjiä, meidän täytyy aloittaa siitä, että luomme enemmän ja kiin­ nostavampia esikuvia.

Kuvittele hetkeksi, että olet nuori nainen, serbialaista syntyperää mutta elänyt Suomessa suurimman osan elämästäsi. Suomi on nykyään äidinkielesi, mutta kadulla olet silti mamu. Olet valmistumassa lukiosta ja mietit elämääsi. Etsit esikuvia, jotakuta jota ihailla. Mielellään yrittäjää. Nopea kysymys: Mistä löydät tällaisen esikuvan?

Valitamme usein, että nuorisoa ei kiinnosta yrittäjyys tarpeeksi. Kyllä, on tietty ryhmä, joka fanittaa Jari Sarasvuota ja unelmoi AaltoES:stä. Noh, mitä odotimme niillä esikuvilla, joita meillä on?

Jos haluamme lisää nuoria yrittäjiä, alkakaamme heidän esikuvistaan. Nosta­ kaamme monta erilaista tällaista. Ei pelkästään voittajia, vaan nuorten näköisiä. Vikoi­ neen kaikkineen. Kuka tietää, ehkä poikani innostuu. // YRITTÄJÄ 1/2012

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, HENKILÖKUVA Lea Hult

Nyt

tehoa kuntapolitiikkaan!

Kuntauudistuksessa tavoite pitää kääntää elinkeinopolitiikkaan ja kuntien elinvoiman kasvattamiseen.

Kuntauudistus voi olla mahdollisuus!

Suunnitteilla

oleva kuntauudistus on elinkeinopolitiikan näkökulmasta suuri mahdollisuus, onpa kuntien lopullinen lukumäärä mikä tahansa.

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikön Kari Jääskeläisen mielestä sekä tulevan aluepolitiikan että erityisesti kuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet ovat kuntien talouden tasapainottaminen ja palvelujen turvaaminen koko maassa.

Ikärakenteen muutos tuo molempiin tavoitteisiin suuria haasteita.

– Pitää ymmärtää, että väestö ikääntyy suurten ikäluokkien myötä hurjaa vauhtia, julkinen talous on heikossa hapessa, julkisen hallinnon järjestämiin palveluihin pitää saada lisää tehoa sekä laatua ja väki keskittyy yhä suureneviin keskuksiin, Kari Jääskeläinen arvioi.

YRITTÄJÄ 1/2012

– Yrittäjien kannalta on huolestuttavaa, että samalla iso määrä yrityksiä on tulossa omistajanvaihdostilanteeseen ja jatkajien turvaaminen on epävarmaa, hän jatkaa.

Jääskeläinen harmittelee myös, että kuntauudistuksen yhteydessä keskustelu on keskittynyt liikaa hallinnon rakenteisiin, kuntien lukumäärään ja erilaisten pakkokeinojen käsittelyyn. Sen sijaan moni iso sisällöllinen kysymys on jäänyt kovin vähälle huomiolle.

– Jotta kunnat voivat menestyä, jokaisen kunnan on keskityttävä kahteen kokonaisuuteen. Jokaisen kunnan on mietittävä, miten kasvattaa verotuloja eli kuinka te-

PIXMAC

YHTEISKUNTA » Aluekehitys taivuttaa kuntia tehokkuuteen

16

17

hostaa elinkeinopolitiikkaa. Toinen keskeinen tehtävä on palvelutuotannon tehostaminen.

Huoli koko maasta Yrittäjien vaatimuslista ei ole pitkä, mutta se on vaativa ja selkeä:

Monopolit eivät kelpaa Uuden elinkeinopolitiikan keskeisin asia on kuntien palvelumarkkinoiden avaaminen ja kehittäminen. Jokaisen kunnan tulisi miettiä, kuinka järjestää palvelut uudella ja laadukkaalla tavalla.

Suomen Yrittäjät katsoo, että yrittäjät voivat olla kuntien kumppani, jotta kuntiin luodaan toimivat palvelumarkkinat.

– Haluan korostaa, että yrittäjät eivät halua julkisen monopolin tilalle yksityistä monopolia vaan toimivat, kilpaillut ja reilut markkinat, Jääskeläinen korostaa.

Kari Jääskeläinen painottaa, että kuntien tulee kiinnittää enemmän huomiota hankintatoimintaan. Julkisten hankintojen arvo on yli 15 miljardia euroa.

– Jos kilpailutus hoidetaan jatkossakin suurina kokonaisuuksina, niin pienet yritykset jäävät tarjonnasta pois.

Kuntien tulee kehittää osto-osaamistaan ja huolehtia, että markkinat säilyvät toimivina.

Jääskeläisen mukaan kuntien uuteen elinkeinopoliittiseen rooliin kuuluu myös yrittäjyyskasvatuksesta huolehtiminen.

– Mielestämme on jokaisen kunnan ja kuntalaisen etu, jos kaikki nuoret joutuisivat joskus miettimään aidosti yrittäjyyttä elämänurana. Tällaisen yrittäjyyskasvatuksen järjestäminen ei ole iso kysymys. Kyse on tahdosta. Tämä mietintä voidaan toteuttaa yhdessä pai-

½½Kuntien tulee kehittää osto-osaamistaan ja huolehtia, että markkinat säilyvät toimivina, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen.

kallisten yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten kanssa, jos niin halutaan, Kari Jääskeläinen sanoo.

Onnistuneita omistajan­ vaihdoksia Lähivuosina omistajanvaihdos on edessä 50 – 60 000 yrityksellä. Erityisesti pienissä kunnissa epäonnistuneet omistajanvaihdokset saattavat merkitä sitä, että jopa neljännes yrityskannasta katoaa taivaan tuuliin muutamassa vuodessa. Tämä merkitsisi suurta aukkoa kunnan verotuloihin.

– Kuntien, rahoituslaitosten ja yrittäjäjärjestöjen tulisikin tehdä saumatonta yhteistyötä alueellisesti, jotta yrityksiin löydetään jatkajat.

– Toivomme myös, että kunnissa otettaisiin käyttöön valmistelussa ja päätöksenteossa yritysvaikutusten arviointi. Menetelmä on helppo ja kevyt, ja se varmistaisi päätöksien yritysvaikutukset monella tavoin, Jääskeläinen korostaa. //

• Yrittäjät ovat huolissaan kuntien elinkeinopolitii­ kasta ja laajemmin myös alueellisesta elinkeino­ politiikasta, joilla luodaan pohja terveelle alueelli­ selle politiikalle. Sillä taas pidetään huoli maan eri osien tasapainoisesta kehittämisestä.

• Aluekehityksen uudista­ minen pitää muuntaa yrityslähtöiseksi, jolloin alueiden elinvoima raken­ tuisi aina tasapainoisesti yritysten, kuntien ja aluei­ den omalle elinvoimalle.

• Yrittäjät haluavat muis­ tuttaa kaikkia kuntalaisia, että yritykset tuovat kun­ nille ison osan kunnallis­ veron tuotosta henkilös­ tön palkkatulojen kautta.

Kuntien henkilöstöme­ noja helpotetaan, kun palveluita tuottavat yritykset.

• Suomen Yrittäjät haluaa rakentaa kuntien ja aluei­ den uutta elinkeinopoli­ tiikkaa niin, että asukkaat eri puolilla maata ovat kehitystyöhön tyytyväisiä.

Yrittäjät eivät halua julkisen monopolin tilalle yksityistä monopolia vaan toimivat, kilpaillut ja reilut markkinat.

YRITTÄJÄ 1/2012

TEKNOLOGIA » Haasteena ideoiden kaupallistaminen

18

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, HENKILÖKUVA Pekka Sipola

Allergiarokote

maailmanmarkkinoille

Otaniemessä syntyy maailman­luokan keksintöjä, mutta niiden kaupallistaminen maailmanmenetykseen takkuilee.

Nyt on

yritystä ilmassa, kun Espoosta aiotaan tuupata markkinoille allergiarokote.

Teknologian Tutkimuskeskuksessa VTT:ssä on kääritty hihat, nivottu valtion rahat ja yksityinen raha yhteen ja pääTiesitkö? tetty kaupallisVTT:n tutkijoiden taa allergiahoi300 ideasta kaupal­ tona käytetty listuu 3 prosenttia, siedätyshoito. joista menestyy Avuksi kan10 prosenttia. sainväliseen kauYRITTÄJÄ 1/2012

pallistamiseen on otettu spin-off-yritys, Desentum Oy, joka kehittää uuden sukupolven allergiarokotetta markkinoille tabletin muodossa.

Rokotteista siedätys­­­hoito­tuote Kehitystyön taustalla on Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja HYKS Iho- ja allergiasairaalan yhteistyöprojektissa viisi vuotta sitten tehty tieteellinen läpimurto.

Tutkijat huomasivat, miten allergeeni ja IgE-luokan vasta-aine sitoutuvat toisiinsa. He näyttivät ensimmäisenä sidoksen tarkan kolmiulotteisen rakenteen, joka osoittautui erilaiseksi kuin mitä tutkijat maailmalla ovat aiemmin olettaneet.

Tutkimuskeskuksen patentit perustuvat allergeenin eli allergiaa aiheuttavan proteiinin rakenteen muuttamiseen geenitekniikan avulla siten, että se aiheuttaa alkuperäistä allergeenia vähemmän oireita mutta toimii silti siedätyshoitona.

19

– Rokotteen avulla elimistö kehittää vastustuskykyä, jolloin oireet vähenevät. Puhumme mieluummin rokotteesta kuin lääkkeestä, VTT:n johtava neuvonantaja Hans Söderlund sanoo.

»»Spin-off-yritysten tavoitteena on nopea kasvu ja pörssiin meno, jonka jälkeen toiminnan tulos tuo VTT:lle ansaintamahdollisuuden, VTT Venture Oy:n toimitusjohtaja Antti Sinisalo sanoo.

Desentum Oy hakee miljardimarkkinoita Allergiatablettia on kehitetty tieteen voimin 4–5 vuotta. Nyt tuotteen kaupallistaminen on Desentum Oy:n toimitusjohtajan Pekka Mattilan vastuulla, ja hän tavoittelee rokotteelle miljardiluokan markkinaa. Yritys on laajentamassa toimintaansa korkealla riskillä, ja yhtiöllä on suuret tuottoodotukset.

VTT laittaa yritykseen rahaa likoon 100 000–150 000 euroa. Yhtiöön kootaan tiimi, joka sijoittaa myös omaa rahaa osakkeisiin, jolloin riski hajautuu ja tiimi sitoutuu työhön tosissaan.

Parhaillaan haetaan sijoittajia, jotka voivat olla esimerkiksi lääkeyhtiötä tai businessenkeleitä.

Rokotteiden saaminen markkinoille edellyttää vielä vuosien tutkimustyön, testauksen ja viranomaiskäsittelyn. Ensimmäiset tuotteet pyritään saamaan testaukseen kolmen vuoden kuluessa.

Tavoitteena on alkuvaiheessa kehittää 20–25 uuden hypoallergeenin tuotelinjasto. Rokotetablettia kehitetään torjumaan koivun, heinien, pujon ja muiden kasvien siitepölyjen allergioita. Omat tabletit tulisivat kaloista, pähkinöistä, omenista ja selleristä kärsiville.

Tavoitteena nopea kasvu Desentum Oy toimii VTT Venture Oy:n tuoteperheessä, jonka muita yhtiöitä ovat Boneca, MediSapiens, Piexpress, TactoTek, Vergo ja Zora.

Boneca kehittää sädehoitoa, ja TactoTek kaupallistaa uudenlaista kos-

Allergiat siistien maiden ongelma ketusteknologiaa. Yrityksen kasvunäkymät ovat erinomaiset, sillä autoissa ja terveydenhuollossa käytetään yhä enemmän kosketusteknologiaa.

– Periaatteessa spin-off-yritysten tavoitteena on nopea kasvu ja pörssiin meno, jonka jälkeen toiminnan tulos tuo VTT:lle ansaintamahdollisuuden, VTT Venture Oy:n toimitusjohtaja Antti Sinisalo sanoo.

Spin-off-yrityksiin palkatuilla henkilöillä pitää olla aikaisempi vahva yrittäjätausta ja syvällistä kaupallista kokemusta. Ensin yrittäjäksi tuleva tekee alle puolen vuoden projektin ja sitoutuu sen jälkeen omalla rahallaan yhtiön kehittämiseen.

– Teemme näitä hankkeita samalla periaatteella kuin pääomasijoittajat.

Siksi kuka tahansa pystymetsästä ei pääse yhtiöihimme töihin, Sinisalo tiivistää.

Teknologian pitää olla riittävän hyvää maailmanluokan teknologiaa.

VTT Venture Oy on mukana 17 yrityksessä, joissa se omistaa osakkeista aina alle 25 prosenttia. Yhtiöllä on mahdollisuus sijoittaa vauhtiin laitettaviin yrityksiin vuodessa 3 miljoonaa euroa. //

Suomessa allergioista kärsii

viidennes kansasta. Euroopassa on 87 miljoonaa allergiasta kärsivää ihmistä, ja määrä on kiivaassa kasvussa.

VTT:n johtava neuvonantaja, professori Hans Söderlund arvioi, että allergiat kuuluvat teollistuneissa maissa viiden eniten kustannuksia aiheuttavan sairausryhmän joukkoon.

– On myös arvioitu, että vuoteen 2015 mennessä jopa puolet eurooppalaisista kärsii jostakin allergiasta, Hans Söder­ lund sanoo.

Allergiaherkistyminen voi tapahtua allergeeneille, joita on elintarvikkeissa, lääkkeissä, kulutustavaroissa ja ympäris­ tössä. Tyypillisiä ovat hengitys­ tie-, iho- ja suolisto-oireet.

Yhdysvalloissa antiallergia­ lääkemarkkinoiden arvioidaan yltävän 15 miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä. Uusien allergiarokotteiden markkinoiksi on 2010 arvioitu 700 miljoonaa dollaria.

YRITTÄJÄ 1/2012

» Ostaako » Juttua TEknologia TEEMA selittäväpilvestä kuvaus vai vieraasta konesalista?

20

TEKSTI Erkki Niiranen

Palvelimeen

vai pilveen?

Pieni yritys voi järjestää verkkopalvelunsa kahteen suuntaan. Joko se ottaa käyttöön perinteisen oman lähiverkon tai ostaa palvelut pilvestä eli vieraasta konesalista internetin välityksellä. Molemmilla rat­kaisuilla saadaan samat palvelut mutta erilaisin eduin ja haitoin.

Perinteiset verkot Yritys yhdellä

työasemalla ei tarvitse muita verkkopalveluita kuin internetyhteyden. Kahden kolmen työaseman yrityskään ei tarvitse palvelinta, vaan työasemat toimivat samanarvoisina vertaisverkossa.

Työasemien eli palvelimien käyttäjien määrän kasvaessa vertaisverkkojen voimat uupuvat ja tarvitaan lisää verkkovoimaa. Tarve vaihtelee käyttäjämäärien ja toimialan mukaan. Suurenkin tilitoimiston verkkotarpeet ovat pienemmät kuin yrityksen, joka tarjoaa online-tietokantapalveluita, vaikka työntekijöitä olisi molemmissa yhtä paljon.

Jos yritysverkko on pieni, viidestä kymmeneen työasemaan, palvelimelta ei vaadita erikoisia ominaisuuksia. Palvelimeksi saattaa käydä tavallinen 2000 euron tehoperusmikro 16 gigatavun keskusmuistilla ja 1000 gigatavun kiintolevyllä.

Suuri kiintolevy on tarpeen, sillä tallennettava tieto

YRITTÄJÄ 1/2012

kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa. Suuri palvelimen keskusmuisti palvelee nopeammin työasemia. Varmistus tapahtuu alle tuhat euroa maksavalle, 4–8 teran eli 4000–8000 gigatavun ulkoiselle tallennuspalvelimelle.

Kun verkko kasvaa Tekniset vaatimukset luonnollisesti kasvavat verkon kasvaessa, jolloin joudutaan sovittamaan yhteen monia osatekijöitä alkaen siitä, hankitaanko useita kohtuuhintaisia palvelimia vai yksi hintava, mutta vastaavasti tehokas palvelin.

Jos valitaan jälkimmäinen, on pohdittava, hankitaanko yksi fyysinen yksikkö vai koostuuko se räkeistä eli itsenäisistä pizzan kokoisista vaihdettavista palvelinkorteista. Kasvua seuraavat tekniset kysymykset eivät koskaan lopu.

TEEMA » Juttua selittävä kuvaus

21

Palveluja pilvistä toimii kuin mikä tahansa automaattisesti synkronoiva kiintolevy. Ero löytyy siitä, että kahdennettuun tietoon pääsee mistä tahansa. Esimerkiksi kotona tehdyt taulukot avautuvat pilven kautta samanlaisina asiakkaan luona.

Pilven mustia reunuksia Haittapuolena yritys on lähes täydellisesti riippuvainen pilven toimivuudesta.

Jos palvelut katkeavat konerikkoon tai tietoliikennekatkokseen, tieto ei liiku ja osa tiedosta voi kadota. Kaikki toimialakohtaiset erikoissovellukset eivät myöskään välttämättä toimi verkossa.

Pilvien kirkkautta himmentää myös kalleus. Hintahaitari on valtaisa, ja kokonaisuuden laskeminen saattaa olla työlästä. Pitkäikäisen ohjelmiston, tyypillisesti taloushallinnon, kuukausimaksut saattavat nousta erillisohjelmaa korkeammaksi. //

½½P Elite on yksi tyypillinen 3400 Mhz:n perustehopöytäkone, jonka maksimi 16 Gt keskusmuistia. Verkko- ja usb-liitäntöjen ansiosta se soveltuuu pienten verkkojen palvelimeksi.

Futureimagebank

Viime vuosien

puhutuin, erityisesti markkinavisionäärien puhuma, palvelumuoto on pilvipalvelut.

Kun palvelut ostetaan tarpeisiin skaalattuna pilvipalvelun konesalista, ei yrityksen tarvitse hankkia omia palvelimia. Työasemienkaan ei tarvitse olla uusimpia ja tehokkaimpia.

Pilvipalvelu ei ole sidottu mihinkään tiettyyn fyysiseen laitteeseen enempää käyttäjän kuin konesalinkaan puolelta, vaan palvelu siirtyy tarpeen mukaan yhdeltä fyysiseltä laitteelta toiselle.

Käyttäjän ei tarvitse pohtia omien koneiden käyttöjärjestelmiä tai yhteysohjelmia. Yleensä riittää kun on selain, jolla saa internetyhteyden.

Pilvikonesalissa suoritetaan automaattiset varmistukset, ja tiedot ovat turvallisesti fyysisesti eri paikoissa. Tietoja voi hakea mistä tahansa paikasta pelkällä selaimella.

Järjestelmien ylläpito on helpompaa ja siten halvempaa. Järjestelmiä voi nopeasti sekä minuuteissa päivittää että kasvattaa, kun kasvattamiseen tulee tarvetta, tai tarpeen vähennyttyä pienentää.

Tarjolla on keveitä pilviverkkoja, joilla tiedostot ovat samanlaisina kahdessa eri paikassa: kiintolevyillä ja synkronisesti internetin kautta pilvessä. Pilvi

Vertaisverkko on yksinkertaisin

Helpoin verkko ei vaadi palvelimia. Kaksi kolme konetta voi yhdistää toisiinsa

Windowsin vertaisverkolla. Jokainen kone toimii sekä palvelimena että asiakkaana.

Työasemien levyt tai sallitut hakemistot jaetaan levyvalikosta muiden käyttöön.

Tulostin tai tulostimet liitetään yhteen työkoneeseen ja jaetaan muiden koneiden käyttöön. Jos kirjoittimeen sisäänrakennetaan verkkosovitin, on se itsenäisesti verkossa ja näin ollen paremmin hallittavissa.

Yhteyden internetiin voi jakaa useille koneille langallisesti tai langattomasti.

Verkko-ohjelmisto tulee Windowsin mukana, langalliset tai langattomat verkkokortit laitteiden mukana. Lankaverkossa tarvitaan kymmenen euron keskitin eli HUB. Langattomat verkot puolestaan vaativat tukiaseman.

YRITTÄJÄ 1/2012

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

22

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Pekka Sipola

Paljasta pintaa

pöydällä Gunnar Göransson on Utajärven Yrittäjien pitkä­aikainen puheen­ johtaja ja Kunto-Uta Ay:n fysioterapiayrittäjä.

YRITTÄJÄ 1/2012

Reilu

kaksikymmentä vuotta sitten minulle tuli kerran fysioterapiaan kaunis naisasiakas. Lääkäri oli määrännyt hänelle lämpöhoitoa selkään ja polviin sekä hierontaa.

Menimme hoitovälikköön ja aloin laittamaan lämpöpaketteja valmiiksi.

Olin selin naiseen ja sanoin hänelle, että voit vähentää vaateita.

Sain paketit valmiiksi ja käännyin, niin asiakas seisoi edessäni täysin ilkosillaan. Hetken tuijotin häntä hölmis-

tyneenä, mutta sain itseni koottua ja pyysin naisen selälleen hoitopöydälle.

Peittelin naisen ja jätin lämmöt vaikuttamaan hetkeksi, jonka jälkeen oli hieronnan vuoro.

Täytyy myöntää, että hierontatilanne oli aika jännittävä, vaikka minulla oli jo silloin pitkä kokemus työstäni.

En tiedä vieläkään testasiko nainen, että kestääkö minulla pokka vai mikä hänen motiivinsa oli, mutta tilanne on kyllä jäänyt elävästi mieleen. //

TANKKAA 100 % KOTIMAISTA JA 100 % UUSIUTUVAA. VAIHDA BIOKAASUUN.

Nyt voit tankata täysin kotimaista ja uusiutuvaa polttoainetta: Gasum-biokaasua. Sitä saadaan mm. jätevesien puhdistamolietteestä ja se on paitsi ympäristöystävällinen polttoaine myös reilusti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Katso, kuinka vaivattomasti säästät sekä ympäristöä että lompakkoasi osoitteessa www.gasum.fi.

VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

24

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pekka Sipola

Presidentti on meillä töissä

Kysyimme kolmelta yrittäjältä, miten presidentin pitäisi osallistua viennin edistämiseen, mitä uusia keinoja pitäisi ottaa käyttöön ja mitkä ilmansuunnat olisivat yrittäjille tärkeitä aluevaltauksen kohteita.

Yrittäjä-lehden kysymyksiin vastasivat hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy:stä, toimitusjohtaja Rami Huovinen Ledil Oy:stä ja yrittäjä Georges Fernandez Geo-Export Oy:stä.

YRITTÄJÄ 1/2012

25

YRITTÄJÄ 1/2012

VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

26

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Jouni Porsanger

Presidentti vie Suomen

maailman kartalle Johanna Ikäheimon mielestä viennin edistämisessä pitää ottaa käyttöön uusia keinoja.

– Presidentin

vienninedistämisen pitäisi olla paljon monisäikeisempää kuin pelkästään tavanomaisten yrittäjävaltuuskuntien mukaan ottaminen valtiovierailuille, Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo sanoo.

– Vienninedistäminen tarkoittaa kokonaisuudessaan Suomi-kuvan jatkuvaa esittelyä. Meidän on nostettava maa­ brändimme esille näkyvästi kaikkien muitten maitten rinnalla. Se on iso asia, että pysymme oikeilla ja valituilla foorumeilla esillä siten kuin haluamme, sanoo Johanna Ikäheimo.

Ikäheimon mukaan vienninedistämisessä pitää päättää, mitkä asiat ovat tärkeimpiä, ja sen jälkeen valita foorumit, joissa halutaan näkyvyyttä.

– Määrittelyä tekemässä voisivat olla presidentti, ulkoasiainhallinto ja elinkeinoelämän kaikki järjestöt. Työtä täytyy tehdä systemaattisesti, ja presidentin pitäisi olla kiinteä osa tätä kokonaisuutta. Presidentin pitäisi myös sitoutua yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin.

– Presidentti toki voi tehdä itsenäiYRITTÄJÄ 1/2012

siä valintoja, kuten myös ulkoministeriö, mutta tämäntyyppinen eriytyminen ei välttämättä näytä järkevältä. Mielestäni vientimatkoja olisi hyvä tehdä säännöllisesti ja järjestelmällisesti, Ikäheimo korostaa.

verkottuminen – kansainvälinen verkottuminen voisi kuvata paremmin sitä toimintatapaa, mitä havittelen, Ikäheimo pelkistää.

Eurooppaa ei pidä unohtaa Julkkiksia mukaan matkoille Ikäheimon mukaan vienninedistämisessä on tärkeää, että avataan ovia ja vaikutetaan suoraan vientimaan asiakkaisiin sekä yrityksiin. Tänä päivänä vaikuttamiskeinot ovat monipuoliset ja ne tarjoavat suuria mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi kulttuuri- ja urheilijapersoonien mukaan ottaminen voisi nostaa kiitettävästi mielenkiintoa suomalaisiin tuotteisiin. Pelkästään valtiovieraita ei media monessakaan maassa noteeraa, joten tarvitaan uusia toimintatapoja.

– Presidentin vienninedistämismatkoja järjestettäessä pitäisi myös muistaa, että kyse on aina myös investointien saamisesta Suomeen. Vastavuoroisuus ja

Johanna Ikäheimo on ollut huomaavinaan, että vienninedistämismatkat Eurooppaan ovat jääneet vähäisiksi.

– On toki tunnustettava, että presidentin tärkeimmät vienninedistämismatkat tehdään markkinoiden ehdoilla Euroopan ulkopuolelle, sillä juuri näissä kaukomaissa tarvitaan valtiojohtoista ovien avaamista.

– Mutta pienet ja keskisuuret yritykset kaipaavat ovien avaamista Eurooppaan. Pk-yritykset eivät saa ovia auki edes Espanjassa, Ranskassa tai Saksassa.

Etelä-Euroopan maissa presidentin apu saattaisi auttaa yllättävästi.

Ikäheimo toivoo, että uuden presidentin aikana eri osapuolten selkeän Suomi-strategian avulla saadaan aikaan myös yhtenäinen esiintyminen, jolloin

27

Lappset Group Oy Rovaniemellä toimiva yrityst valmistaa leikkipaikkavälineitä, joita viedään 50 maahan. Yrityksessä on 320 työntekijää, ja sen liikevaihto on 47 miljoonaa euroa.

Uusin aluevaltaus on Angry Birds -mobiilipelin hahmot, jotka seikkaile­ vat tulevaisuudessa myös Lappsetin leikkipaikkavälineissä, sekä kokonai­ set Angry Birds -aktiviteettipuistot.

Lappsetin Angry Birds -tuote­ mallistoon kuuluu parisen kym­ mentä tuotetta: kiipeilytelineitä liukumäkineen, hiekkalaatikkoja, keinuja, keinuvia jousieläimiä sekä uutuutena ulkona pelat­ tava Angry Birds -pajatso.

kaikki viennin lisäämistä havittelevat voisivat toimia yhdessä yhteisen hyvän puolesta.

Euroopan talous kuntoon Taloustilanteen vuoksi pitää korostaa, että kotimarkkina-alueemme on Eurooppa ja koko unionin talous pitäisi saada nopeasti kuntoon, Johanna Ikäheimo sanoo.

– Kaikki luulevat, että aurinko nousee vain Aasiasta. Tietysti se sieltä nouseekin, mutta on paljon yrittäjiä, jotka tekevät työtä vain Euroopassa, ja iso osa näiden yritysten liikevaihdosta syntyy täällä. Euroopan tukijalka pitää pystyä pitämään terveenä.

– Haluan sanoa, että presidenttien vienninedistämismatkoilla on pystynyt saamaan aikaan kontakteja, joita ei arkityössä pysty mitenkään järjestämään. Presidentillä on tärkeä tehtävä viedä Suomea maailman kartalle yhdessä yrittäjien kanssa! // YRITTÄJÄ 1/2012

VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

28

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pekka Sipola

Presidentti avaamaan

pk-yrityksille tietä Rami Huovisen mielestä hallituksella on suomalaisten yritysten hyvinvointiin ja menestykseen huomattavasti enemmän vaikutusta kuin presidentillä.

Salolaisen

komponenttivalmistaja Ledil Oy:n toimitusjohtajan Rami Huovisen mukaan Suomessa on menossa yrittäjyyden minibuumi.

– Yrittäminen on individualismin ilmentymä, ja uuden presidentin on asennekasvattajana tärkeää huomata, että uusi yrittäjäsukupolvi on noussut Suomeen. Sitä tulee tukea ja kannustaa viemään Suomi maailmalle, sillä Suomessa yrittäminen ei tuo menestystä eikä vaurautta, Huovinen arvioi omiin kokemuksiinsa perustuen.

Huovisen mukaan Suomalainen yhteiskunta kaipaa edelleen voimakasta ”Kekkosta”. Kansa kaipaa vahvaa kansan isää tai äitiä. Kotimaassa vaikuttaminen on presidentille tärkeää, vaikkakaan se ei ole poliittista vaikuttamista vaan mieliala- tai mielipidevaikuttamista. Huovisen mielestä on välttämätöntä, että nuoria kannustetaan nyt, kun kerrankin on syntynyt sukupolvi, joka haluaa tosissaan yrittää.

– Me tiedämme, kuinka herkkiä nuoret ovat sekä lannistumaan että altistuYRITTÄJÄ 1/2012

maan muutoksille, jos maaperä ei ole otollinen yrittämiselle.

Eksoottiset maat tähtäimeen Presidentin tehtävä kansainvälisessä vienninedistämisessä on Huovisen mielestä selkeä.

– Presidentin pitää liikkua siellä, missä suomalaiset eivät liiku. Tavanomaisissa presidentin vierailukohteissa tunnetaan meidän ulkopolitiikkamme, insinööritaitomme, toimintatapamme, rehellisyytemme ja avoimuutemme. Niitä arvostetaan. On avattava uusia uria.

Presidentin vientiponnistelujen kohteina voisivat olla Huovisen mukaan esimerkiksi Vietnam, Thaimaa, Indonesia, Filippiinit tai jotkut Etelä-Amerikan maat. Myös Meksikossa Suomi on aika tuntematon. Pohjois-Afrikassa on

monta kiinnostavaa kohdetta sekä lisäksi Etelä-Afrikka.

– Suurteollisuudelle presidentti voi tehdä ihan käytännössäkin raivaustyötä, mutta pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat jäänmurtoa. Tuotteita myydessämme on tärkeää, ettei ainoa tapa identifioida Suomei olisi se, että ollaan Ruotsin naapurimaa, vaan että Suomen kansalliset vahvuudet tunnettaisiin.

Suomi-esittelyt matkalaukkuun Presidentin vaikutusmahdollisuudet käytettäviin keinoihin ja tapoihin ovat Huovisen arvion mukaan pienet. Hallituksen kikkapussissa valikoima on laajempo.

– Valtiovierailujen ohjelmia pitäisi muokata niin, että poliittisen suhdetoiminnan lisäksi presidentin voisi keskit-

Presidentin pitää liikkua siellä, missä suomalaiset eivät liiku.

29

Ledil Oy Toimitusjohtaja: Rami Huovinen Kotipaikka: Salo Työntekijöitä: 52 Liikevaihto: 11 miljoonaa euroa Toimiala: Komponenttien valmista­ minen led-valaisinteollisuudelle

tyä myös kaupallisen lähettilään rooliin. Presidentti siis esiintyisi seminaareissa ja lehdistössä nykyistä enemmän Suomen kaupallisten etujen puolustajana.

Rami Huovisen mielestä kansainvälistymistä tarvitaan, koska suurin osa työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

– Sen vuoksi olisi tärkeää, että presidentti tukisi juuri pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ole varaa sellaisiin raskaisiin markkinointiprojekteihin, joissa aina ensin joudutaan kertomaan, että Suomi on Euroopassa.

Huovinen arvioi, että asiointi helpottuu olennaisesti, kun presidentti avaisi latuja ja yritykset saapuisivat valmiita uria pitkin perässä.

– Luotan nuoriin ja oletan, että uuden presidentin kuuden vallassaolovuoden aikana tai viimeistään 12 vuoden aikana Suomen kansainvälisyysaste on noussut huomattavasti.

Uusi sukupolvi on kansainvälisempää ja kielitaitoisempaa, joten se kokee kansainvälisyyden luonnollisena asiana.

– Presidentin tehtävänä on auttaa, tukea ja kannustaa nuoria kansainvälisyyteen. Se on Suomen selviämisen edellytys, Huovinen painottaa. // YRITTÄJÄ 1/2012

VIENTI » Presidentti ykkösmyyntitykiksi

30

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Jussi Partanen

Vientitukea pienille myös Euroopassa

Vientikonsultti Georges Fernandezin mielestä presidentin pitää tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientiä ulkomaanmatkoillaan.

Suomalaisilla

isoilla yrityksillä vientimahdollisuudet ovat yrittäjä Georges Fernandezin mielestä kunnossa, mutta pk-yrityksien vientiä pitäisi presidentin edesauttaa. Georges on Ranskan kansalainen, ja hän on perustanut oman kansainvälisistä konsultointia harjoittavan yrityksen 6 vuotta sitten Suomeen. Vienninedistämistä hän on tehnyt lähes 30 vuotta.

– Suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja ne pystyvät tekemään korkealuokkaisia tuotteita, mutta ongelmana on tuotteiden markkinoinnissa, vientimaiden kulttuurin ymmärtämisessä ja kielen hallinnassa.

Metalli-, puu-, palvelu- ja muut yritykset ovat periaatteessa samanarvoisia viennissä, mutta Georges Fernandez korostaa kehittyvien kasvuyritysten mahdollisuuksia. Uusi teknologia ja osaaminen kiinnostavat ulkomailla, ja erityisesti pienet yritykset pitää nostaa esiin, sillä vuosikymmeniä toimineet yritykset menestyvät itsenäisesti.

– Olen auttanut Suomessa pk-yrityksiä kehittämään vientiä lähinnä Euroopan maihin. Esimerkiksi ranskalaisten telakoiden kanssa olen tehnyt vien-

tiponnisteluja hyvin aktiivisesti ja olen avannut suomalaisille yrityksille Ranskan markkinoita. Presidentin ei pidä unohtaa Euroopan maita.

Georges Fernandezin pääasiallinen toiminta-alue on koko Eurooppa, vaikka hän on operoinut myös EteläAmerikassa, Kanadassa ja Kiinassa, mutta nämä kaukaisemmat maat eivät ole soveltuneet kovinkaan hyvin pienille yrityksille. Suomen rajojen ylittäminen on suuri kynnys mutta Euroopan rajojen ylittäminen on suuri riski pk-yrityksille.

Saksa ja Ranska tärkeimmät Saksassa ja Ranskassa on hyvät mahdollisuudet laajentaa vientiä, koska nämä ovat Euroopan keskeiset veturimaat, ja niissä on valtavat mahdollisuudet. Tähän mennessä ne eivät ole myöskään kärsineet luottokriisistä niin kuin muut maat. Esimerkiksi Espanjassa on valtava työttömyys, ja Italiassa on oma, vahva alihankintaverkosto, joten suomalaisten yritysten on vaikea pärjätä heidän hintatasollaan.

– Ranskassa on tietysti helppoa toimia, koska olen Ranskan kansalainen. Sinne olen myynyt 10 vuotta suomalaisen paperiteollisuuden logistiikkaa, käsittelyjärjestelmiä ja pakkauskoneita.

Useat yrittäjät ovat mainostaneet ranskalaisia vaikeiksi, mutta olen sanonut, että heidän kanssaan toimiminen on yksinkertaista, jos haluaa tehdä kauppaa. Silloin on toimittava heidän ehdoillaan.

Täytyy huomata, että suomalaista yrityskulttuuria ei pidä yrittää viedä ranskalaisille. Siitä he eivät ole kiinnostuneita. He ovat kiinnostuneita vain suomalaisista tuotteista, jos ne ovat hyviä.

Tämä on hyvä huomata sekä ulkoministeriössä että presidentin kansliassa, kun vientioperaatioita valmistellaan.

– Aina kun toimitaan kohdemaan business kulttuurin mukaisesti asiat edistyvät. Jokaisen maan toimintatapaa pitää kunnioittaa, presidentinkin. //

Pienten yritysten edustajat pitäisi ottaa mukaan presidentin vienninedistämismatkoille.

YRITTÄJÄ 1/2012

31

Geo-Export Oy Toimitusjohtaja: Georges Fernandes Toimiala: vientikonsultointi Liikevaihto: 280 000 e Työntekijöitä: yksi ulkopuolinen Kielitaito: Ranska, Espanja, Englanti ja Suomi

YRITTÄJÄ 1/2012

VIENTI » Ambulansseja jopa kuninkaalle

32

TEKSTI Santeri Pakkanen, KUVAT Pentti Vänskä

ambulanssi arvossa maailmalla

Kotimainen

Iisalmelainen Marko Repo valmistaa ambulansseja. Näistä Profile Vehicles Oy:n ykköstuotteista 80 prosenttia menee vientiin.

Profile Vehicles

Oy:n ambulanssi on älyauto, joka valmistuksessa käsityön osuus on merkittävä.

Kolmella vaiheittain etenevällä tuotantolinjalla valmistetaan vuodessa 250–300 autoa. Volyymi aaltoilee ambulanssien varustelun mukaan. Auton läpimenoaika tehtaalla on 7–10 päivää, ja työtunteja kertyy 200–900.

Tuotanto perustuu alihankkijoiden valmistamiin moduuleihin.

Alustoina ovat asiakkaiden toimittamat Ford Transit-, MercedesBenz Sprinter- ja Vito- tai Volkswagen Transporter -pakettiautot.

Niiden katot aukaistaan erikoisleikkurilla ja tilalle lii-

¼¼Marko Revon ambulanssit ovat saavuttaneet norjalaisten suosion ja nyt hän yrittää valloittaa muuta maailmaa.

YRITTÄJÄ 1/2012

mataan komposiitista tehty korotettu kattomoduuli, johon on valmiiksi asennettu hälytys- ja ilmastointilaitteet sekä sähköjärjestelmät.

Osaan autoista tulee myös lattiamoduuli. Istuimille asennetaan vahvikkeet, kori lämpö- ja äänieristetään ja väliseinämoduuli asennetaan. Moduulien Profile suunnittelee itse.

33

Profile Vehicles Oy Autojen varustelu alkoi pienessä perheyri­ tyksen pajassa. 1972 perustettiin Erikoiskori Oy, joka valmisti kuorma-auton alustalle palo-, kirjasto- ja muita erikoisautoja. Markon Heimoisä työskenteli Erikoiskorilla 1970-luvulla, jolloin käsityönä tehtiin neljä autoa vuodessa.

Revon veljekset Kosti ja Keijo sekä Erikois­ korin perustaja Matti Sollo perustivat vuonna 1982 Iikori Oy -nimisen yrityksen, jonka tuotanto perustui moduuleihin. Ensimmäinen moduuleista oli Kostin suunnittelema katon korotus, joka on säilynyt muotokielenä kaikissa Profilen autoissa. Tästä kehittyi myös vientiin sopiva nimi Profile Vehicles Oy.

– Suunnittelu on strateginen asia, Marko Repo korostaa.

Näin 35 000–45 000 euron alustasta syntyy ambulanssi, jonka myyntihinta nousee jopa 100 000 euroon. Korin keventämiseen käytetyt komposiittisekä hiilikuituosat sekä turvallisuusjärjestelmät nostavat hintaa.

Hoitoergonomia ja turvallisuus Ambulanssin toimivuuden tärkein tekijä on elektroniikka.

Ajon aikana tietokone seuraa po-

tilaan kuntoa ja raportoi tilanteesta sairaalaan.

Ambulanssien tarjouskilpailuissa tärkeitä ovat hoitoergonomia ja turvallisuus. Jokaisen laitteen on esimerkiksi kestettävä kymmenen g:n vetovoima viiteen eri suuntaan.

Profile Vehicles Oy vei voiton kotiin esimerkiksi Norjan valtion tarjouskilpailussa.

– Norjassa toimitusajalla sai 20 pistettä sadasta ja hinnasta 40 pistettä, loput oli laatua. Meidän hoitoergonomia ja turvallisuus määriteltiin parhaimmaksi, Repo kehuu.

YRITTÄJÄ 1/2012

34

Olemme maailman kansanvälisin ambulanssivalmistaja, kilpailijat toimivat yleensä vain omassa maassaan.

Ongelmalliset rahtikuljetukset Yrityksen kasvu on ollut nopeaa. 2008 liikevaihto oli 14,9 miljoonaa euroa, nyt se on 17 miljoonaa, josta Iisalmen-tehtaan osuus on 13 miljoonaa. Profilella on huoltoyhtiö Helsingissä, tuotantolaitos Tallinnassa sekä markkinointiin keskittynyt tytäryhtiö Ruotsissa ja Englannissa.

– Olemme maailman kansanvälisin ambulanssivalmistaja, kilpailijat toimivat yleensä vain omassa maassaan, Repo vertaa.

Profilen tavoitteena on kasvaa merkittävämmäksi valmistajaksi maailmanlaajuisesti. Ongelmana ovat rah-

YRITTÄJÄ 1/2012

tikustannukset, sillä ambulanssit toimitetaan rekalla satamaan ja laivalla asiakkaalle.

Kaukaisimmat toimitukset Kiinaan menevät laivalla Rotterdamiin ja sieltä valtamerilaivalla eteenpäin. Kiireellisimmät viedään lentorahtina.

Kotimaassa ongelmana on suomalaisen käsityön hinta.

– On todella hankalaa myydä, kun tuotantokustannukset ovat suuret, Repo levittelee käsiään.

Hän miettii, että jatkossa kehitys ja teknologia ovat suomalaisia, mutta tuotanto on siellä, missä käyttäjätkin.

Kiinasta autoja ei kannata tuoda Suomeen.

– Ei tarvitse kauas lentää, kun käsityön hinta on kolmasosa suomalaisesta. //

Putinin ambulanssi Profile nousi, kun muut kaatuivat. Vienti alkoi

ja suurimmat kasvuluvut syntyivät 1990-luvun alussa Suomen vaipuessa lamaan. Kasvua vauhdit­ tivat Volkswagenin uudesta Transporter-mallista tehty ambulanssi, Saksan-markkinan avautuminen ja samanaikainen Suomen markan devalvoituminen.

Profilesta tuli Saksassa edullinen. Pian myös Norja kiinnostui Transporterin nelivetoversiosta.

Venäjälle toimitettiin 1990-luvulla kattomoduu­ leita UAZ-nelivetopakettiautoon. 2001 Profile teki myös Venäjän presidentille Vladimir Putinille hen­ kilökohtaisen ambulanssin. Presidentin hallinto tilasi samalla Kremliin 40 muuta hyvin varustettua ambulanssia.

Kaikkien aikojen kalleimman – lähes 200 000 euron arvoisen ambulanssin yritys on vienyt Thai­ maan kuninkaalle. Profilen asiakkaita ovat lisäksi Saudi-Arabian kuningas ja maan terveysministeriö sekä Kuwaitin vastaava ministeriö.

¾¾Kun tehdään tuote, johon asiakas voi luottaa, niin myös yritykseen luotetaan.

Työntekijät tietävät tämän, Repo sanoo.

ENERGIA » Kolme tapaa säästää sähköä

35

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Rodeo.fi

Sähköä

säästämään

Niin se tuli, ennätyskylmä ja runsaasti lunta. Pakkasella sähköä kuluu, mutta onneksi kulutukseen voi myös itse vaikuttaa. Vattenfall antoi vinkit energiansäästämiseen kotona ja työpaikalla.

1 2

Pyykin määrää voi vähentää lajittelemalla vaatteet huolellisemmin. Yhden kerran

käytetty vaate, etenkin villainen, ei välttämättä kaipaa pesua, vaan ainoastaan tuuletusta ja ravistelua. Muista lisäksi, että vaatteiden ripustaminen siististi kaappiin tai pyykkiteli­ neelle vähentää silittämisen tarvetta.

Lapsiperheessä ja työpaikalla energiaa kuluu myös tiskiralliin.

Jokaista vesilasia ei tarvitse yhden käyttökerran jälkeen laittaa tiskiko­ neeseen tai -altaaseen. Kotona ja työpaikalla voi jokainen ottaa oman lasin, jota käyttää koko päivän ajan.

3

Vaihda hehkulamput energiansäästölamppuihin.

Sammuta myös valot ja sulje telkkari ja tietokone silloin, kun et niitä tarvitse. Opeta myös lapsia ja työntekijöitä toimimaan samoin.

YRITTÄJÄ 1/2012

ERIKOISTUMINEN » Jalkapallotähtien luottolääkärinä

36

TEKSTI Anne Lampinen, KUVAT Viljami Schleutker

Orava on yrittäjä Miten on mahdollista menestyä globaalisti kapealla urheilukirurgian saralla?

Mistä muodostuu huippukirurgin yritteliäs arki?

Sairaala NEOn

uudenkarheat tilat sijaitsevat komeassa rakennuksessa Kupittaalla.

NEO on päiväkirurginen tuki- ja liikuntaelinten leikkauksiin ja hoitoihin erikoistunut yksityissairaala.

Odottelen sairaalassa tapaamista legendaarisen ortopedin Sakari Oravan kanssa. Hän on mies, joka leikkasi jalkapalloilija David Beckhamin jalan suuren julkisuuden saattelemana. Olen kuullut, että kuuluisa ortopedi ontuu, joten kuuntelen korva höröllä jokaista askelta tyhjällä sairaalan käytävällä.

Lopulta korviini kantautuu epätasainen korkojen kopse ja Orava ilmestyy näköpiirin valkoinen lääkärintakki päällä. Hän näyttää ystävälliseltä.

Astumme hänen työhuoneeseensa, joka ei ole niin kliininen

YRITTÄJÄ 1/2012

kuin luulisi professori-lääkärillä olevan. Itse Oravakin on yllättävän tuttavallinen, peräti rento. Hänen työhuoneensa seinää koristaa muun muassa potilaan maalaama taulu oravasta – luontokappaleesta.

Vastakkaisella seinällä on tervehdyksiä maailman ykkösliigoilta, kuten FC Barcelonalta.

Kansainvälisyyttä Orava on Espanjan, Italian ja Englannin jalkapallon ykkösliigojen tähtijoukkueiden sekä koko maailman yleisurheilijoiden luottokirurgi. Muiden muassa Real Madridin, FC Barcelonan, Sevilla FC:n, AC Milanin, Chelsean ja Juventuksen jalkapalloilijoita on ollut hänen tutkittavanaan ja operoitavanaan.

– Minulla on myös potilasvas-

taanottoja useissa eri Euroopan maissa. Vietämme osan vuottamme Espanjan Aurinkorannikolla Los Pacosissa, josta käsin teen työmatkoja. Lisäksi ovat vielä kansainväliset kongressit, joten matkapäiviä vuodessa kertyy aivan kiitettävästi, kertoo Orava.

Hän korostaa, että kansainvälisen verkoston rakentaminen on hyvin tärkeää, jos mielii menestyä kapealla urheilukirurgian saralla.

– Urheilukirurgiaan ja ortopediaan erikoistuneita lääkäriä on vähän. Alaa harrastetaan laajalti, mutta todellisia osaajia on vähän.

Aktiivinen näkyminen on tärkeää sekä kansainvälisissä kongresseissa puhuminen, alan julkaisuihin kirjoittaminen ja kontaktien solminen kollegatapaamisissa. Tämä kaikki luo tunnettavuutta ja sitä kautta kysyntää, tietää Orava.

37

Huippukirurgi tarvitsee arvoisensa työtilat ja viimeisen päälle olevan tekniikan avukseen, jotta työ luontuisi mahdollisimman jouhevasti.

YRITTÄJÄ 1/2012

38

¾¾Ortopedi Orava tutkii potilaan nilkan. Tässä on hieman väljyyttä, hän toteaa ykskantaan.

Monesti myös NEOon, Suomen Turkuun, saapuu huippukirurgin potilaaksi urheilijoita, poliitikkoja tai muuten vain silmää tekeviä ympäri maailmaa.

– Tosin tavallisia potilaita on enemmän kuin urheilijoita, muistuttaa Orava.

Huippukirurgin arkea Tavallinen huippukirurgin arki alkaa Naantalissa ani varhain. Kotoa työpaikalle Kupittaalle on matkaa 15 kilometriä. Kokkalassa syntynyt pikkukaupungin kasvatti viihtyy aikuisenakin ihmisen kokoisessa miljöössä.

Ortopedi Orava on ahkera. 66-vuotiaan työtahti saattaa huimata nuorempia kollegoita, sillä hän on tottunut tekemään pitkää päivää vain kahvin ja voileivän voimin.

– Maksimissaan kymmenen leikkausta päivässä, toteaa hän.

Yksi hänen harrastuksistaan on lääketieteellinen tutkimustyö, joka kuulemma pitää ammatillisesti ajan hermolla.

Entinen huippu-urheilija pitää kunYRITTÄJÄ 1/2012

nostaan nykyisin huolta sauvakävellen ja kuntosalilla. Vuonna 1962 Orava voitti SM-kultaa nyrkkeilyssä nuorten sarjassa.

– Juokseminen ei enää onnistu tuon jalan takia. Olisi pitänyt jalka operoida heti ilman viivytyksiä. On hyvin tärkeää, että tuki- ja liikuntaelintenvammat leikataan viivytyksittä, sanoo mies, joka tietää mistä puhuu.

Menestyksen salaisuus Miltei koko ikänsä Sakari Orava on toiminut itsenäisenä yrittäjä-lääkärinä, kuten niin monet muutkin yksityisellä sektorilla työskentelevät kollegat.

– Olen tottunut tekemään töitä yrittäjäperiaatteella.

Oravalle se tarkoittaa työtunteja kelloon katsomatta ja intohimoista pikkutarkkaa paneutumista ammatillisiin asioihin.

Nyt hän toimii NEOssa asiantuntijan roolissa. Hän ei ole yhtiön osakas tällä kertaa. Sairaala NEOn omistavat siellä työskentelevät lääkärit ja Hel-

¾¾Työhuoneen seinällä koreilevat nyrkkeilyhanskat muistona harrastuksesta menneiltä vuosilta.

singin lääkärikeskus. Sairaalalla menee hyvin, vaikka se avattiin vasta maaliskuussa 2011.

Toiminta on alkanut vauhdikkaasti, sillä ensimmäisen puolen vuoden aikana potilaskäyntejä on yli 5 300 ja leikkauksia on tehty yli 650. Tavoitteet on ylitetty yli 15 prosentilla. 70–80 prosenttia asiakkaista tulee Varsinais-Suomen alueelta, joten NOE hallitsee 30 prosentin markkinaosuutta Turun talousalueella Orava pohtii pyydettäessä menestyksensä salaisuutta.

– Itse päätin erikoistua aikoinani urheilutraumatologiaan. Ja sitten on tietysti ne verkostot, hän vastaa koruttomasti.

Samalla hän jää pohdiskelemaan ääneen, että uran alussa hänenkin työnsä ortopedina oli laveampi. Hän on tyytyväinen valitsemaansa suppeaan erikoisalaan.

Sitten Orava vakavoituu ja tunnustaa rukoilevansa ennen vaikeita leikkauksia.

Toisinaan vaimo kotona myös rukoilee samaan aikaan. Orava ei häpeä vakaumustaan taivaan isään, muttei hän sitä liioin korostakaan. //

UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet.

Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4 – 1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin.

UUSI FORD TRANSIT alkaen 28.246,46 € (+ toim.kulut 600 €)

Tervetuloa tutustumaan!

Ford Transit Van -mallisto alkaen 28.246,46 € (autoveroton suositushinta 24.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 178 g/km 3.596,46 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO2-päästöt 178–252 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transitmallistoon Euro 4 moottoreilla.

ford.fi/hyotyajoneuvot

40

ERIKOISTUMINEN » Hintakilpailun markkinarako

TEKSTI Pentti Honkanen, KUVA Pekka Sipola

Saksalaisilla opeilla

irti hintakilpailusta

Bruno Langen konsultointiyritys auttaa yrityksiä ulos hintakilpailusta. Hänen opeillaan ovat erikoistuneet esimerkiksi Rukapalvelu Oy sekä Timo Teippi Ky.

Saksalaisen

konsulttiyrittäjä Bruno Langen mielestä elämme ylitarjonnan aikakaudella, jolloin yritykset ajautuvat hintakilpailuun, koska kaikki tuottavat melkein samoja tuotteita ja palveluja.

Langen mukaan yritysten täytyykin päästä eroon hintakilpailusta, ja tie siihen vaatii erikoistumista.

– Yrityksen on määriteltävä ideaalinen kohderyhmänsä. Siitä lähtee käyntiin yrityksen erikoistuminen kohderyhmän polttavaan tarvealueeseen. Näin yrityksestä tulee kohderyhmäkehittäjä ja se saa johtavan aseman kohderyhmässään.

Vihkosarjasta apua ¾¾Bruno Langen Kohderyhmäkehittäjä-vihkosarja antaa ohjeet siitä, miten luodaan hallitulla riskillä oma markkinarako, jossa hintakilpailua ei ole.

Tätä tarkoitusta varten Bruno Lange on valmistanut pk-yrityksille Kohderyhmäkehittäjä-vihkosarjan. Vihkosarja antaa ohjeet siitä, miten luodaan hallitulla riskillä oma markkinarako, jossa hintakilpailua ei ole.

Kuusamossa toimiva Rukapalvelu Oy kehitti aluksi elämysohjelmia monille matkailualan kohderyhmille, mutta yritys kärsi samalla voimien hajottamisesta. Vasta kun Rukapalvelu loi kärkituotteen yhdelle kohderyhmälle, syntyi positiivinen markkinareaktio.

– Kuusamosta tuli ”Vuoden kunta” muun muassa Rukapalvelun työllistävän vaikutuksen avulla, sanoo Lange.

Timo Teippi Ky puolestaan erikoistui raskaan kuljetuskaluston teippauksiin.

Tulokset puhuvat puolestaan: tarjouskilpailuihin yritys ei osallistu.

– Timo Teippi on alan ”Rembrandt” ja lähes sataprosenttisesti tunnettu kohderyhmässään, sanoo Lange. //

Suomi vs. Saksa Saksalainen Bruno Lange tuli Suomeen, kun työnantaja Anker Data Systems tarjosi hänelle töitä teknisenä johtajana tytäryhtiös­sä Helsingissä. Ja Suomeen hän myös jäi. Palkkatöiden jälkeen hän on toiminut vuosikymmeniä konsultointialan yrittäjänä.

Bruno Langella on mahdolli­ suus vertailla yrittäjien toiminta­ ympäristöjä, sillä myös hänen veljensä on yrittäjä – Saksassa.

– Epäilen, tulisiko minusta Saksassa yrittäjää. Tiedän, miten kovaa on taistelu ylitarjonnan markkinoilla. Suomessa on mie­ lestäni helpompi pärjätä, jos yrittäjä vain on innovatiivinen.

YRITTÄJÄ 1/2012

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

41

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Jethro Rostedt

a j r i k ä v ä Yst imeni on N Nimeni on

stedt Jethro Ro

Sukarin Ikonini on... llis Harkimo ja ja H , o vu as ar tyneitä Jari S lakseni. Menes el et lu ia m Et ehkä tienny ta u elämästä.

Topi, mu myös nauttia t va aa as o Yritykseni on… tt a tu tk , ihmisiä, jo inteistövälitys an eh Aninkaisten Ki le tu Ja . .fi inkainen i on… valli­semmin an taa? No, Salainen paheen . yä tt ri ö py ako tätä paljas in ta h ak s ke s a, u al lk m te ka n syöminen. sitä Voi o 18.00 jälkee ll ke n o e s i… t, ö menkö öpaikkani ol Ensimmäinen ty in järjestäng pu u ka n ru Tu tani on…

Kesätyöpaikka aa oli toki Viimeisin hankin yksi pp u Ka a. s es un. Siellä on toks atkaliput Oulu mässä hoivalai M muuten e ja Oulu on ennen. m ä m it ta s is jo re o t ­ ty h nt te ko i. auduin, jouduin… aj n, yi hieno kaupunk hd ry in ti at m jo am li n o a Tähä inull rjää, on... anvaraisesti. M sa jota ilman en pä as ö, m nt m si si olla o ek h Täysin sattum K a s es elimesta ei sai soottis h ek pu n a ki kk in ai ni V . ka työpaik Kännykkä myyjänä, olen. skipulääkkeiden puvainen, minä ip kuin kuukauti ri . ti it vo ys tönvälit mutta kiinteis Jos uskaltaisin… ulkomaille. … on sä ös ty toreita myös ä nt ss ko tä ta in in is av ta s st Haa Peru meininkiä. ihmisen elämän i jo menoa ja a s it li o te s ä aa iin Kun puhutaan h S yy kaupasta, löyt on kertoa… en suurimmasta jäkollegani tahd kaupassa kaik tä o it yr nt u lle s A nu Si a. lt s koskaan joka puole vääseen. Nyt jo ke iä . pp in em yv s h T . Vaikka täytyy mennä äin menemistä np ee et n aa it tarv n asioilla aina jaan on... , maa pukkaa, o iin tu tt o an Hauskinta sen si an ta s n aa . Ennen vanh estyä. a, eikä Onnistuminen taipumus järj ta at nn ka ka jo e on että kauppa s unut. … ään ole muutt ik Yhdistykseni on s ik m ä iit s e s nitaan ai m Useampia, n… na en m inteisKi am Inspiraatiota nyt Suomen tekemällä ja ja o rt ke än ry.

Lukemalla eläm tövälittäjäliitto yntyvät s a s es h o n Työ pitkää päivää. spiraatiot. in at parhaimm

RODEO.FI

olen yrittäjä. t, mutta minäkin

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄT » Malmivarojen hyödyntäminen luo työpaikkoja

42

TEKSTI JA KUVAT Janne Kaulanen

YRITTÄJÄ 1/2012

43

Kaivokset työllistävät rengasyrittäjää

Rengasliike Kolarin Kumin yrittäjäveljekset Juha-Pekka, 34, ja Janne Pasma, 25, pyörittävät suurta rengasta korjaamo­ hallissa tottuneesti. Rengas on miehiä korkeampi. Paksukin.

– Tämä painaa yli tonnin. Kun näitä pyörittelee päivän, ei kaipaa punttisalia illalla, naurahtaa Juha-Pekka.

Vuonna 1991 perustettu rengasliike Kola-

rin Kumi valittiin vuoden 2011 länsipohjalaisyritykseksi. Pienimuotoisesta rengasliikkeestä on paisunut 3,3 miljoonan euron liikevaihtoon yltävä täyden palvelun rengasliike. Noin puolet liikevaihdosta tulee kaivosteollisuudelta.

Nykyisellään rengasliikkeessä on neljä henkilöautojen palvelupaikkaa ja kaksi raskaamman kaluston työpistettä.

– Nykyisellä kalustolla pystymme tekemään kevyiden ajoneuvojen lisäksi vaativatkin suurkoneiden rengasasennukset joko toimipaikassamme tai kaivoksilla, kertoo Juha-Pekka Pasma.

Yrityksellä on asiakkaita Kemin, Tornion, Kittilän ja Sodankylän kaivos- ja tehdasalueilla. Myös Ruotsin Pajalaan rakenteilla oleva Northland Resourcesin kaivos työllistää koko ajan enemmän.

– Kaivoksilla tehtävä rengaspalvelu sisältää renkaiden toimituksen lisäksi niiden huoltotyöt. Tarjoamme myös tiestö- ja rengaskuluraportit. Koska kalleimmat renkaat maksavat jopa 13 000 euroa kappaleelta, on

YRITTÄJÄ 1/2012

44

Perinteisen rengasliiketoiminnan rinnalle on tullut massiivisen kaivannaisteollisuuden rengaspalvelu. luontevaa, että urakoitsija haluaa tietää kuski- ja konekohtaiset kulut. Näin yrittäjä voi ohjeistaa niitä kuljettajia, joilla renkaat kuluvat muita enemmän, JuhaPekka selittää.

Mahdollisuuksia ja haasteita Lukuisat alueen kaivoshankkeet ovat muuttaneet yritystoiminnan luonnetta melkoisesti. Perinteisen rengasliiketoiminnan rinnalle on tullut massiivisen kaivannaisteollisuuden rengaspalvelu.

Kaivokset ovatkin tuoneet Pasmoille mahdollisuuksien lisäksi haasteita ja vaatimuksia, joihin veljekset ovat rohkeasti vastanneet.

– Saimme juuri valmiiksi 650 000 euron investoinnit. Laajennuksessa tuli 600 neliötä lämmintilaa, josta 450 neliötä raskasta kalustoa varten. Uusia myymälä- ja sosiaalitiloja tehtiin 150 neliötä, kertoo Juha-Pekka ja esittelee tuoretta saunaosastoa.

– Lisäksi kylmää varastotilaa valmistui 200 neliötä, hän lisää.

Laajennusten myötä hankittiin myös

uusia koneita. Ensi kesänä Pasmat aikovat rakennuttaa uuden tuhatneliöisen rengasvaraston, johon uppoaa noin 200 000 euroa.

Raskaat oppivuodet Kolarin Kumikorjaamon perusti veljesten edesmennyt isä Pekka Pasma. Aluksi ajoneuvojen renkaita myytiin, korjattiin ja asennettiin vanhoissa konehallitiloissa. Nykyiset tilat E8-tien varteen valmistuivat vuonna 1995.

Uusista toimitiloista ei kuitenkaan ehditty nauttia kauan, sillä sairaus vei Pekka Pasman mennessään vuoden 1996 alussa. Isän äkillinen poismeno pani tuolloin 19-vuotiaan Juha-Pekan kovan paikan eteen: ylioppilaskirjoitusten ohella hänen täytyi ratkaista, jatkaako yritystä.

– Olin työskennellyt korjaamolla loma- ja vapaa-aikoina. Minulla olikin hyvä kokemus hallityöstä, mutta paperipuolen osaaminen puuttui täysin. Kun päätin jatkaa isäni työtä, jouduin opettelemaan liikkeenjohdolliset asiat a:sta ö:hön varsin nopeassa aikataulussa.

Koska samaan aikaan kirjoitin ylioppilaaksi, olivat paineet melkoiset, muistelee Juha-Pekka.

Tilannetta helpotti ystävien avuliaisuus ja myyntiedustajien ymmärrys. Lisäksi hän sai alalla pitempään toimineilta tärkeitä neuvoja ja opastusta. Näin päästiin alkuvaikeuksista eteenpäin.

Vapaa-aikana autourheilua Veljeksistä nuorempi, 25-vuotias Janne, astui remmiin pysyvämmin viitisen vuotta sitten. Tuolloin hänestä tuli yrityksen osakas. Perheyritysten tapaan Jannellekin oli kertynyt kokemusta alasta jo nuoresta lähtien.

Lisävoimia kasvuyrityksessä on tarvittu muutoinkin. Yrittäjien lisäksi vakituisessa työsuhteessa on neljä työntekijää, joista kolme on palkattu viimeisten kahden vuoden aikana.

– Syksyn ja kevään renkaanvaihtosesongin aikana työllistämme lisäksi useita sesonkityöntekijöitä. Liikkeessä asioi ihmisiä hyvin laajalta alueelta, aina 300 kilometrin päästä Kilpisjärveltä saakka. Lisäksi kuorma-autoasiakkaita käy Kiirunasta asti. Myös tunturikeskusten matkailijat työllistävät jonkin verran, Juha-Pekka sanoo.

Kasvuyritys vaatii omistajiltaan aikaa yhä enemmän. Kaivokset pitävät liikkeellä, ja usein työviikko kuluukin eri paikkakunnilla. Työpäivät venyvät pitkiksi, joten Juha-Pekka on joutunut vähentämään harrastuksiaan, joista monet liittyvät urheiluun.

– Pallopelejä tulee vielä pelattua puulaakijoukkueissa. Kolarin Kumi tukee myös paikallisten joukkueiden toimintaa sponsoripohjalta. Viime vuosina olen keskittynyt enemmän autourheiluun, ja ajan rallia F-ryhmässä. Lisäksi kilpailen jokamiesluokassa, kertoo Juha-Pekka lopuksi. //

»»Ensi kesänä Pasmat aikovat rakennuttaa uuden tuhatneliöisen rengasvaraston, johon uppoaa noin 200 000 euroa.

YRITTÄJÄT » Ekotuotteet myyvät verkossa

45

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Mirkku Merimaa

valtti,

Onko ekologisuus

Carita Mattsson?

Yrityksesi Cocoi Oy tuo maahan ekologisia käyttö- ja lahjatavaroita sekä kosmetiikkaa. Onko ekologisuus valtti nykypäivän markkinoilla?

Cocoi:n tuotevalikoiman ekologisuus ja eettinen valmistus ovat itseisarvoja, ne muodostavat tuoteperheen selkärangan niin maahantuotaville kuin omalle Cocoi Planet tuotemerkin tuotteille. Erilaiset mielikuvat määräävät pitkälle valintoja, mutta ympäristömyötäisyys yhdessä oikean hinta-laatusuhteen ja hyvän asiakaspalvelun kanssa voivat todellakin olla valttikortti nykypäivän markkinoilla.

Kuinka Cocoi erottuu muista ekologisista kaupoista?

Cocoi on alusta asti pyrkinyt erottautumaan muista siten, että tuotevalikoima tarjoaa innovatiivisesti valmistettuja ja eettisesti tuotettuja käytännöllisiä tai luonnonmukaisia ratkaisuja. Tuotteiden valmistusmenetelmissä on ajateltu pitkäikäisyyttä, ongelma-materiaalien uusiokäyttöä tai vain yksinkertaisesti hyödynnetty erinomaisia, perinteisiä raakaaineita.

Mistä löydät maahantuomasi ’tuotteet?

Internet on luonnollisesti se tärkein työkalu. Lisäksi apuna ovat yhteistyökumppanien ja oman verkoston kanavat. Joskus myös asiakkaiden vinkit saattavat käynnistää hakuprosessin.

Uuden tuotteen ja luotettavan eettisesti toimivan toimittajan löytäminen on pitkä ja aikaa vievä prosessi.

Olen jättänyt kesken useita neuvotteluja, koska olen kyseenalaistanut toimittajien etiikan, vaikka tuotteet olisivat muuten täyttäneet laatukriteerit ja olisivat sopineet hyvin valikoimiin.

Myytte myös liikelahjoja. Mitä yritys kertoo itsestään ekologisilla lahjoilla?

Yritys voi ottaa kantaa ekologisilla tuotteilla maailman nykytilanteeseen sekä näyttää arvostavansa vihreitä arvoja ja samalla rakentaa omaa brändiään eettisesti ja kierrätysmateriaaleilla tuotetuilla tuotteilla. Cocoi myy myös brändättäviä käyttötuotteita yrityksille, eli asiakkaat voivat brändätä tuotteita omalle logolle.

Suunnittelemasi Zokko-verkos­toi­tumistapahtuma voitti Suomen Yrittäjien ja Fonectan järjestämän kilpailun, jossa tehtävänä oli ideoida yrittäjille verkostoitumistilaisuus.

Miten itse olet hyödyntänyt verkostoja Cocoi Shopissa?

Hyödynnän yritysverkostoani säännöllisesti kaikilla liiketoiminnan alueilla. Parhaimmat ja luotettavimmat toimijat löytyvät verkostojen kautta ja erityisesti verkostoa rakentamalla.

Ihmisten välisen kommunikoinnin perusasiat eivät ole muuttuneet ajasta ennen tietokoneita, jolloin suositukset ja kehut kulkivat suusta suuhun, tietotekniikka on vain mullistanut tavan toimia ja muuttaa sitä edelleen.

Olen tutustuessani Suomen rajojen ulkopuolelle toisiin yrittäjiin positiivisesti yllättynyt, että naisilla on samanlainen auttamisen draivi päällä, olipa kyse suomalaisesta, eurooppalaisesta tai aasialaisesta yrittäjänaisesta. Hyvissä verkostoissa rajapinnat eivät ole esteenä. //

Ympäristömyötäisyys yhdessä oikean hinta-laatusuhteen ja hyvän asiakaspalvelun kanssa voivat todellakin olla valttikortti.

YRITTÄJÄ 1/2012

YRITTÄJÄT » Rajat eivät rajoita

46

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Janne Kaulanen

Rohkea rajat ylittää Miksi jumiutua valtion rajoihin yritystoiminnassa, kun voi toimia kummallakin puolella rajaa, ihmettelee fysioterapiayrittäjä Jarmo Latvala.

Vierivä kivi

YRITTÄJÄ 1/2012

tautui oikeaksi ratkaisuksi. Lappilaisyrittäjäksi hän päätyi kuitenkin sattumalta.

– Muutin 80-luvun puolivälissä vuodeksi töihin Ruotsin Pajalaan.

Tarkoitus oli ostaa sieltä auto ja palata takaisin Keski-Suomeen. Pajalassa kävi paljon asiakkaita Suomesta. Niinpä ajattelin kokeilla, miten yritys toimisi Kolarissa, Latvala kertoo.

Yhteistyö tärkeää Keskellä Kolarin kirkonkylää sijaitseva yritys laajensi toimintaa syksyllä. Samalla myös liiketilojen pinta-alaa kasvatettiin.

– Nyt pystymme tarjoamaan paremmin muun muassa erikoislääkäripalveluja. Tarkoituksena on laajentaa toimintaamme myös Yllästunturin juurella, missä on par.FI RODEO

ei sammaloidu. Sen allekirjoittaa Länsirajan Fysikaalista Hoitolaitosta yli 25 vuotta Kolarissa luotsannut yrittäjä, OMT fysioterapeutti, Jarmo Latvala.

– Meillä on meneillään sukupolvenvaihdos. Ajattelin jäädä muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle, sanoo Latvala, mutta moni miehen tunteva ei usko ideanikkarin ja ikiliikkujan eläkeläissuunnitelmiin.

Yrityksiä hänellä on ollut uransa aikana useita. Tällä hetkellä niitä on ”vain” kolme, joista yksi rajajoen länsipuolella Ruotsin Pajalassa.

Fysioterapiayrittäjyys on urheilulliselle Latvalalle eräänlainen kutsumustyö. Nuorempana mies kilpaili keskipitkillä juoksumatkoilla ja oli tuttu näky myös Kalevan kisoissa. Oman yrityksen perustaminen vuonna 1986 osoit-

47

haimmillaan kymmeniätuhansia matkailijoita, luettelee Latvala.

Latvala on kehittänyt määrätietoisesti pieneen Tunturi-Lapin kuntaan monipuolista ja laaja-alaista terveysalan yritystoimintaa. Laaja yhteistyö ja verkostoituminen sekä yksityisen että julkisen sektorin eri toimijoiden kanssa on tuottanut tulosta.

Onkin puhuttu niin sanotusta ”Kolarin mallista”, joka on saanut osakseen laajaa kiinnostusta myös ulkomailla. Kyseisessä mallissa kunta on sitoutunut ostamaan yritykseltä tietyn määrän kuntosali- ja fysioterapiapalveluja.

Yhteistyöhön perustuvan toimintamallin avulla kyetään tuottamaan haja-asutusalueilla edullisia ja laadukkaita terveyspalveluja välttäen turhia päällekkäisyyksiä.

Latvala ei ymmärrä suomalaista jyrkkää julkisen ja yksityisen palveluntarjonnan vastakkainasettelua. Tiukan oman tonttinsa vahtimisen sijaan nämä voisivat tukea toisiaan yhä enemmän ja hyödyntää yhteistyön avulla kaikkia osapuolia. Turhanpäiväiset ja kalliit raja-aidat pitää voida rikkoa tai ylittää.

– Yritykseni yhteistyöverkostoon kuuluu muun muassa kotimaisia ja ruotsalaisia kuntia, terveyskeskuksia, lukuisia yrityksiä, sairaskassoja, Kela, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Toiminta perustuu sellaiseen yhteistyöhön, jossa kaikki osapuolet voittavat.

Juuri näiden raja-aitojen ennakkoluulottomasta rikkomisesta hänet palkittiin valtakunnallisen FYSI ry:n vuoden fysioterapiayrittäjänä. Yritys on saanut myös muita palkintoja ja huomionosoituksia säännöllisin väliajoin.

Pohjolan Pelle Peloton Latvalaa on tituleerattu Pohjolan Pelle Pelottomaksi, jolla on vireillä aina uusia yritys- ja kehityshankkeita. Niin nytkin.

– Perustimme valmentaja Reijo Jylhän, hiihtäjä Sami Jauhojärven ja valmentaja Jarmo Riskin kanssa

WildDream-yrityksen. Kyseessä on ainutlaatuinen pilottihanke, jossa hyödynnetään tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa.

Hankkeen ei-vaatimattomana tavoitteena on kehittää koko maan kattavat laaja-alaiset terveys- ja työhyvinvointipalvelut pienille paikkakunnille. Uutta on myös ns. treenireseptipalvelu kuntoaan ja terveyttään parantamaan pyrkiville asiakkaille.

– Asiakkaan lähtötaso ja tavoitteet selvitetään asiantuntijaryhmässä. Sitten

teemme asiakkaallemme henkilökohtaisen treenireseptin. Ravintoalan asiantuntijamme laatii oikeanlaisen ravintoreseptin ja urheiluammattilaisemme huolehtivat tavoitteisiin sopivan treenausohjelman tekemisestä, viestii Jarmo Latvala.

Yhteistyökumppaneita hankkeessa on jälleen useita. Huipputason hiihtovalmentajien, urheilijoiden, fysioterapeuttien ja lääkärien lisäksi mukaan haalitaan ruokakaupat. Siellä asiakkaalle pakataan valmiiksi räätälöity ruokalasti muovipussiin. //

¾¾Yrittäjä Jarmo Latvala pitää huolta kunnostaan valmistellessaan omistajanvaihdosta pojalleen Jesselle.

Kaivoksia ja villejä unelmia Massiiviset kaivoshankkeet ovat tuoneet Pohjois-Ruotsiin paljon

uusia asukkaita ja potenttiaalisia asiakkaita. Odotukset alueen elin­ keinoelämän piristymiseen ovat kovat.

Kaivosten vaikutukset näkyvät jo nyt. Ruotsin Kaunisvaaran ja Tapulivuoman kaivoksia tehdään kovaa vauhtia ja Kolarin Hannukaisen hanke odottaa yva-selvitysten valmistumista.

Alueen yrittäjistä monet ovatkin satsanneet palvelujensa kehittä­ miseen hyvissä ajoin.

– Nämä massiiviset hankkeet tuovat Tornionlaaksoon parhaimmil­ laan tuhansia uusia asukkaita. Kolarin matkailupitäjä on saamassa toisen merkittävän elinkeinon, joka työllistää ympärivuotisesti.

Nämä lisäävät myös terveys- ja kuntoalan palvelujen kysyntää muun muassa työterveyshuollon saralla, kiittelee Jarno Latvala.

YRITTÄJÄ 1/2012

48

YRITTÄJÄ 1/2012

MENESTYJÄT » Päijät-Hämeen parhaat

49

TEKSTIT Lotta Tammelin ja Mirka Moilanen, KUVAT Juha Tanhua

Luovuudella Päijät-Hämeestä

Nyt on Päijät-Hämeen vuoro panna parastaan, kun alueen luovat menestyjät kertovat oman yrityksensä tarinan.

YRITTÄJÄ 1/2012

50

MENESTYJÄT » Juttua selittävä kuvaus

Ammattina

juhlat

Martin Mustonen

Kymmenen vuotta sitten Martin Mustonen järjesti itselleen keikan perustamalla Lahteen Summer Up -festivaaliin. Nyt Summer Up on kasvanut Suomen suurimmaksi urbaanin musiikin tapahtumaksi.

Ensi kesänä

kymmenennettä kertaa järjestettävä Summer Up -festivaali alkoi Martin Mustosen pulmasta: nuori artisti halusi päästä esiintymään, mutta keikkakalenteri näytti tyhjää.

– Muualle kun ei otettu, niin piti järjestää keikat itse, Mustonen naureskelee.

Alkuvuosina Mustonen pyöritti tapahtumaa koulun ja opiskelujen ohessa.

2007 mukaan tuli Oskari Hakala ja festivaalia alettiin puuhata toiminimellä. Ratkaiseva loikka tapahtui vuonna 2009, kun kaksikko perusti Summer Up Oy:n, jonka toiminta rakennettiin festivaalin ympärille.

Nykyään festari on kasvanut 21 000 kävijän kesätapahtumaksi. Asiakaskunta on Mustosen mukaan nuorta, mutta niin on Summer Upissa kuultava suomalainen urbaani musiikkikin.

– Itse oikeastaan edustan jo veteraanisukupolvea, 27-vuotias Mustonen toteaa.

YRITTÄJÄ 1/2012

Kaiken kruunaa Summer Up Mustonen ei vielä lähde julkaisemaan 10-vuotistapahtuman ohjelmaa, mutta kertoo nostalgian olevan yksi juhlavuoden teemoista.

– Paljon tullaan näkemään suomalaisen urbaanin musiikin taivalta kymmenen vuoden ajalta, Mustonen kertoo salaperäisenä ja lupaa tapahtuman sisältävän paljon juhlallisuuksia.

Mutta mitä festarimies oikein puuhaa talvella?

– Festareita, Mustonen naurahtaa.

Summer Upin lisäksi Mustosen yritys järjestää Goom-risteilyitä sekä muita festivaaleja opiskelijoille ja muille kohderyhmille. Lisäksi ravintola- ja yritystapahtumat työllistävät miestä vuoden ympäri.

– Ja kyllä Summer Upin järjestämiseenkin se vuosi menee, vaikkeivät ih-

Kotoisin: Leningrad, Neuvostoliitto.

Harrastukset: Urheilu, pokeri.

Erityistä: Martin Mustonen valittiin vuoden positiivisimmaksi Lahtelaiseksi. Perusteluina oli miehen periksiantamattomuus ja se, että Mustonen jaksaa painaa töitä ja tsempata muita vastoin­ käymisistä huolimatta.

miset sitä uskokaan.

Kun tapahtuma järjestetään heinäkuussa, täytyy Mustosen jo syyskuun alussa tietää seuraavan kesän esiintyjät.

Artisteja valitessa Mustoselle tärkeää on kotimaisuus. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat artistit aina olleet kotimaisia. Suomalaiset urbaanit esiintyjät ovatkin Mustosen mukaan koko tapahtuman ydin.

– Suomalainen musiikki voi hyvin, joten miksi tuoda artisteja merten takaa.

Musiikki näkyy ja kuuluu suomalaisen urbaanin musiikin pääkaupungissa Lahdessa, ja kaiken kruunaa Summer Up, Mustonen heittää. //

MENESTYJÄT » Päijät-Hämeen parhaat

51

Suvaitsevaisuuden

sananpainaja

Kustantajayrittäjä Leena Reiman haluaa julkaista lastenkirjoja, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

Ransu

Karvakuono, AaroOrava, Mimi ja pieni hirviö – siinä Kustannus Oy Pienen Karhun tähtikaartia. Pieni Karhu on Leena Reimanin vuonna 1999 perustama kirjakustantamo, joka julkaisee lasten- ja nuortenkirjoja sekä jonkin verran selkokirjallisuutta.

Reimanille on tärkeää, että hänen julkaisemansa kirjat edistäisivät suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

– Eri kulttuurit ovat olleet yksi lähtökohta tässä työssä. Tosin se on myös vaikea alue, sillä kovin helposti ei ole löytynyt kirjallisuutta, joka avaisi suomalaisille kulttuurinäkökulmia.

– Seison jokaisen kirjani takana.

Pieni kustantaja joutuu aina miettimään, onko julkaistava teos sellainen, jota itse pitää hyvänä kirjana, Reiman jatkaa.

Pelkkiin lasten- ja nuortenkirjoihin keskittyneitä kustantamoita ei ole Suomessa kovin monta Pienen Karhun lisäksi. Reiman keksiikin vain muutaman nimen.

– Kilpailijoiden vähäisyyden huomaa siitä, että minulle tulee hyvin paljon käsikirjoitusehdotuksia.

Äitiyspakkaus tuo turvaa Miten mahtaa perinteinen kirja myydä näin pelien ja iPadien kulta-aikana?

– Selvästi on merkkejä siitä, että kirja-alalla tapahtuu muutoksia.

Muut mediat, DVD:t ja pelit vievät huomiota. Uskon kuitenkin, että kirja pitää pintansa, vaikka pientä laskua on nähtävissä.

Laskua lievittää se, että Pienen Karhun kustantama kirja on muutaman vuoden ajan löytynyt äitiyspakkauksesta.

– Se on onnenpotku pienelle kustantamolle. Se varmistaa tietyn pohjan, kun on ainakin joku kirja, joka turvallisesti myy. Puhutaan kuitenkin kymmenistä tuhansista kirjoista.

Kirjastot ja kirjakaupat ovat Reimanin pääasiallisia asiakkaita äitiyspakkauksen lisäksi. Yrityksellä on kuitenkin myös oma verkkokauppa.

Leena Reimanin mukaan kirjat myyvät verkossa kohtuullisesti.

– En ole aktiivisesti mainostanut verkkokauppaa, mutta silti sieltä pieniä tilauksia aina tippuu. //

Leena Reiman Kotoisin: Imatralta. Harrastaa: Puutarhanhoito ja tietenkin myös lukeminen. Erityistä: Vuonna 2009 selkokirjallisuuden Seesam-palkinto. Valtion tiedon­julkistamispalkinto vuonna 1994 edellisestä toiminnastaan Kääntöpiiri-kustantamossa.

YRITTÄJÄ 1/2012

MENESTYJÄT » Juttua selittävä kuvaus

52

Ongelmasta

yritykseksi

Ari Korolaisen ongelmanratkaisutaito synnytti kuin vahingossa menestyvän yrityksen.

Kaikki lähti

liikkeelle siitä, kun rakennusarkkitehtinä työskennellyt Ari Korolainen joutui työnsä puolesta kiertelemään piirrostensa kanssa virastoissa ja asiakkaiden luona.

Papereiden kuljettaminen ja säilyttäminen siisteinä tuotti arkkitehdille ongelmia. Luova mies ratkaisi ongelman suunnittelemalla itselleen salkun kierrätyspahvista.

Asiakkaat kiinnostuivat Korolaisen salkusta, ja pian kaikki halusivat samanlaisen.

Siitä alkoi vuonna 1985 perustetun Private Casen tarina.

Yritys valmistaa uusiomateriaalista erilaisia kansioita, vihkoja ja kalentereita. Nykyään yrityksille suunnatut tuotteet muodostavat yhä suuremman osan Privat Casen myynnistä.

– Yritykset voivat teettää oman yritysilmeensä mukaisia painotuotteita.

Vihko tai kalenteri yrityksen omilla painatuksilla herättää mielenkiintoa asiakkaan luona, Korolainen muistuttaa.

Kilpailuvalttina ekologisuus Privat Case oli ensimmäisiä ekologisten materiaalien käyttäjiä Suomessa. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Ekologisuuden ja suomalaisuuden huomioon ottaminen on ollut Ari Korolaisen mukaan selvä kilpailuvaltti viennin kannalta.

– Japanilaiset esimerkiksi arvostavat todella paljon sitä, että tuote on Suomessa tehty.

– Japanissa on pitkät perinteet pape-

Ari Korolainen Kotoisin: Oulussa syntynyt lahtelainen. Harrastukset: Hiihto ja rullaluistelu.

Erityistä: Private Case on palkittu muotoilijoiden arvostetulla Red dot -palkinnolla.

Privat Casen lisäksi palkinnon ovat suomalaisyrityksistä saaneet myös Fiskars ja Nokia.

YRITTÄJÄ 1/2012

rin valmistamisessa, ja siellä paperista valmistetaan vaikka mitä! On hieno saavutus, jos suomalaisilla paperituotteilla pääsee Japanin markkinoille, Korolainen kertoo tyytyväisenä.

Korolaisen uusin innovaatio on käyntikorttikotelo, jonka mies suunnitteli japanilaisia vieraita varten.

– Japanilaiset yhteistyökumppanit antavat aina käyntikorttinsa, joten ajattelin tehdä itselleni sellaisen käyntikorttikotelon, jonka he varmasti muistavat.

Korolainen suunnitteli laukkutehtaiden hukkapaloista ja suikaleista valmistetusta kierrätysnahasta kotelon, josta nauhasta nostamalla nousee käyntikortti esiin.

– Kun kortti on otettu ulos, tulee esiin teksti ”Nice to meet you”. Japanilaiset innostuivat tästä, Korolainen hehkuttaa.

Mikä mahtaa olla muotoilijan seuraava keksintö?

Idearikkaan miehen päässä käy koko ajan kuhina, kun uudet ideat kumpuavat ja kehittyvät.

– Koko ajan ideapankki raksuttaa ja toteuttamiskelpoiset ideat toteutetaan, Korolainen kertoo salaperäisesti. //

MENESTYJÄT » Päijät-Hämeen parhaat

53

Räätälöityjä

muotoja

Lahtelainen pariskunta suunnittelee ja valmistaa kotimaisesta puusta huonekaluja. Ikea-aikakaudella pientuottajan etu ovat räätälöidyt tuotteet.

– Alvar Aalto,

vastaa huonekalumuotoilija ja yrittäjä Mikko Kentta, kun häneltä kysyy muotoilijaesikuvaa.

– Aalto ja puuseppä Korhonen kehittivät yhdessä vieläkin todella innovatiivisen massiivipuisen jalantaivutuksen ja patentoivat sen nimiinsä. Keksinnön tuotteistaminen ja markkinointi onnistui todella hyvin, ja tuotetta myydään yhä hyvällä menestyksellä ja ajattomana tuotteena, Kentta jatkaa.

Mikko Kentta, 33, jatkaa Aallon vii-

toittamalla tiellä ja pyörittää vuonna 2010 perustettua Muoto2-nimistä tuotesuunnittelun ja puusepänalan yritystä Lahdessa yhdessä avovaimonsa Kirsi Pasasen kanssa.

Pariskunta suunnittelee omia huonekaluja, mittatilauskalustuksia ja kodin pientuotteita. Huonekalut valmistetaan yrityksen omalla verstaalla ja materiaaleina käytetään yleensä kotimaista puuta – koivua, tervaleppää ja mäntyä.

– Omat tuotteemme ovat ajattoman tyylikkäitä, ja niissä on aina jokin pieni

juju. Tuotteemme ovat myös ekologisia, koska ne on valmistettu suomalaisesta puusta ja rakennettu täällä.

Vientiunelmia Kotimaisuus tuotteissa on Kentalle ja Pasaselle tärkeää.

– Lähimuotoilu ja kotimainen design ovat nykyään aika hyvässä arvostuksessa. Ihmiset ovat pikkuhiljaa myös valmiita maksamaan tuotteista oikean hinnan. Emme tietenkään voi kilpailla jonkun ison toimijan, kuten vaikka Ikean kanssa, mutta voimme kilpailla sillä, että ihmiset saavat sen näköisen ja kokoisen tuotteen kuin haluavat.

Muoto2 on ollut esillä kotimaisilla Habitare-messuilla muutaman vuoden ajan. Yritys kuuluu myös lahtelaiseen puuseppäyhdistykseen Pro puu ry:hyn.

– Ollemme olleet yhdistyksen näyttelyprojekteissa mukana, ja sitä kautta tuotteemme ovat olleet esillä Lahdessa, Helsingissä ja Pietarissa. Se on ollut hyvää markkinointia.

Tuotteita myydään yrityksen omissa tiloissa, ja jälleenmyyjiäkin on jonkun verran. Italiasta on yksi myyjä jo löytynyt. Aikooko yritys siis panostaa myös vientiin?

– Se on yksi iso haaveemme ja tavoitteemme. Siihen me pyrimme ja satsaamme. Suomi ei itsessään riitä, Mikko Kentta hymyilee. //

Mikko Kentta Kotoisin: Kuopiosta. Harrastukset: Lenkkeily ja musiikin kuuntelu.

Erityistä: Muoto2:n tuotteet ovat herättäneet huomiota myös ulkomaisissa sisustuslehdissä, kuten Wallpaperissa.

YRITTÄJÄ 1/2012

ULKOMAAT » Yrittäjänä keskellä talouskriisiä

54

TEKSTI JA KUVAT Juha Europaeus

Byrokratiaa

ja korruptoituneita virkamiehiä

Kreikassa yrittäjän paras ystävä on hyvä kirjanpitäjä. Valtiosta ja korruptoituneista virkamiehistä ei ole yrittäjille avuksi.

YRITTÄJÄ 1/2012

55

Kreikka on

ollut parin vuoden ajan kansainvälisten talousuutisten keskipisteenä. Maan talous on konkurssin partaalla. Kansalaiset ovat vihaisia poliitikoille ja virkamieseliitille.

Suomalaissyntyinen Mia Vizantiadis toimii matkailualan yrittäjänä Ateenan keskustassa korttelin päässä Syntagma-aukiolta. Siitä on viime kuukausina tullut mielenosoitusten näyttämö. Uutiskuvat katutappelijoista eivät tee hyvää Kreikan imagolle turvallisena matkakohteena.

— Jonkin verran varauksia on talouskriisin takia peruttu, Vizantiadis kertoo.

— Mielenosoitukset keskittyvät tosin vain pienelle alueelle Ateenan keskustaan. Muualla maassa ei levottomuuksia ole.

Kivinen alkutaival Mia Vizantiadisin alku yrittäjänä Kreikassa oli kivikkoinen. Kun hän kymmenisen vuotta sitten aloitti EL-VE Tours ‑yhtiön toimitusjohtajana, hotellien omistajat eivät suostuneet keskustelemaan ulkomaalaisen nuoren naisen kanssa. He kääntyivät yrityksen entisen omistajan puoleen, joka ohjasi heidät ottamaan uudestaan yhteyttä Miaan.

Työpäivän jälkeen nuori yrittäjä meni yliopistoon opiskelemaan kreikan kieltä. Alkuvaikeuksien jälkeen yrityksen toiminta alkoi pyöriä mukavasti.

Pari vuotta sitten Kreikkaan iski talouden lama. Turistien virta siirtyi Kreikasta muualle.

— Nyt suunta on jo hieman parem-

paan päin. Kreikka kiinnostaa suomalaisia, onhan se ollut paljon tapetilla, Vizantiadis toteaa.

Oliivien poimintaa ja lintubongausta Vizantiadis ideoi parhaillaan Kreikkaan uusia matkakohteita. Asiakkaita kiinnostavat entistä enemmän yksilölliset, räätälöidyt matkat. Tarjolla on esimerkiksi lintubongausmatkoja, ikoninmaalausmatkoja ja oliivien poimintaa.

EL-VE Toursissa työskentelee toimitusjohtajan lisäksi kaksi kokopäiväistä työntekijää. Kahden lapsen äitinä Vizantiadis tekee osan viikosta etätöitä kotonaan.

YRITTÄJÄ 1/2012

56

¼¼Byrokratia ja korruptio haittaavat yritystoimintaa Kreikassa, sanoo matkailuyrittäjä Mia Vizantiadis.

Yrittäjän tärkein yhteistyökumppani Kreikassa on hyvä kirjanpitäjä. Yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Kirjanpitäjä pitää yrittäjän ajan tasalla ja tilittää arvonlisäverot sekä muut verot ja maksut.

Veroja kreikkalaiset maksavat paljon, mutta vastinetta ei verorahoille juuri saa.

Maksut häviävät byrokratian rattaisiin.

– Valtion rahapulan takia kouluissa ei ole kirjoja eikä niitä lämmitetä, Vizantiadis kertoo.

– Sairausvakuutuskassat ovat tyhjinä, vaikka maksat sinne säännöllisesti kolmasosan työntekijän palkasta.

Byrokratia harmittaa Talouskriisi on ryvettänyt pahasti Kreikan mainetta. Ulkomailla on epäilty kreikkalaisten työmoraalia ja paheksuttu anteliaita eläke-etuja. Suurin osa Kreikka-tarinoista on Vizantiadisin mukaan tuulesta temmattuja.

– Huhut pitävät paikkansa vain valtionhallinnon työntekijöistä, hän sanoo.

Poliitikot ovat ottaneet kuntien ja valtion palvelukseen omia sukulaisiaan.

Valtion työntekijöitä on liikaa, ja verovaroin rahoitetut työtehtävät on huonosti organisoitu.

Esimerkiksi tietokoneet tulivat valtionhallintoon vasta 2000-luvun vaihteessa, sitä ennen kaikki oli käsin kirjoitettua. Tehtävien hoitaminen on edelleen tehotonta.

– Saadaksesi veroasian hoidettua, on siihen varattava koko päivä, Vizantiadis kertoo.

– Ensin jonotat yhden virkailijan luo, jolta saat leiman, jotta voit mennä seuraavan luo, joka myös laittaa leiman. Sitten voit mennä seuraavalle, joka leimattuaan palauttaa sinut ensimmäisen virkailijan luo.

Virkamiesten korruptio maan tapa Kreikan talouden supistuva kierre jatkuu neljättä vuotta. Elvyttämiseen ei ole varaa, koska markkinoilta ei lainarahaa enää tule. Edessä on pakkosäästöjä ja kipeitä poliittisia päätöksiä.

Virkamiesten korruptio on ollut Kreikassa maan tapa. Aiemmin oli yleistä, että verotarkastajan tullessa yritykseen hänelle piti maksaa erikseen siitä, että tarkastus menee varmasti läpi. Asemaa käytettiin törkeästi väärin, ja se oli yleisesti hyväksyttyä. Nyt tilanne on muuttunut.

– Byrokratiaa täytyy vähentää, Vizantiadis sanoo. Se auttaisi paikallisia pienyrittäjiä ja toisi myös ulkomaisia investoijia.

Irti eurosta?

Jos Kreikka ei noudata rahoittajiensa määräämiä uudistuksia, on edessä ehkä eroaminen rahaliitosta. Se olisi kova isku monelle pienyrittäjälle. Säästöt devalvoituisivat tai jopa häviäisivät kokonaan pankkien kaatuessa.

Matkailuyrittäjälle eurosta eroaminen olisi kaksijakoinen asia. Ulkomaisille turisteille Kreikka muuttuisi halvemmaksi ja entistä kiinnostavammaksi matkakohteeksi. Toisaalta drakmaan siirtyminen romahduttaisi monen perheen talouden, koska lainanhoito muuttuisi mahdottomaksi.

– Kreikkalaiset ovat yleisesti ottaen positiivisia ja myönteisesti ajattelevia, Vizantiadis sanoo.

– He osaavat selviämisen taidon, sillä valtio ei ole koskaan kreikkalaisia auttanut. //

Yrittäjän tärkein yhteistyökumppani Kreikassa on hyvä kirjanpitäjä.

YRITTÄJÄ 1/2012

MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

57

KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Rodeo.fi

Yrittäjien pysäköintiä pitää helpottaa Helsingissä

Koneyrittäjät haluavat raivata myrskyn jälkiä

Koillismaa ja Lappi markkinoivat yhdessä

Koneyrittäjät ovat ehdottaneet

Helsingin Kaupunki haluaa kitkeä ilmaisen pysäköinnin kantakaupun­ gista ennen iltayhdeksää. Tämä heiken­ täisi yrittäjien mielestä heidän pysäköin­ timahdollisuuksiaan entisestään. Suunni­ telman vastapainoksi siivousalan yrittäjät esittävät, että pysäköintiä pitäisi muuttaa nykyistä joustavammaksi, jolloin yrit­ täjät voisivat pysäköidä koko kaupungin alueella yhdellä luvalla.

sähköyhtiöille yhteistyötä myrskyja lumituhojen torjuntaan. Yrittäjien mielestä raivauksissa tarvitaan heidän ammattitaitoaan ja paikallisten olosuh­ teiden tuntemista. Edellytyksenä on turvallisuuskoulutuksen järjestäminen, jolloin yrittäjille selvitetään sähkölin­ jojen raivauksien riskit. Koneyrittäjien mielestä heidän kalustonsa sopii erin­ omaisesti kaatuneitten puiden raivauk­ seen päivin öin.

Pohjoista Suomea markkinoidaan ulkomaille kolmivuotisella hankkeella.

Lapland – the North of Finland -hank­ keessa on mukana Lapin lisäksi Koil­ lismaa. Tavoitteena on lisätä pohjoisen Suomen tunnettavuutta ja kiinnosta­ vuutta matkailukohteena.

Lähde:STT

Angry Birdsin esikuvana Pienpanimot valmistivat Alkolle erikoiserän Aku Ankan menestys synttärioluita

Angry Birds -pelihahmoista tun­­ nettu Rovio tavoittelee Disneyn koko­ luokkaa viihdeyhtiönä. Muun muassa Aku Ankasta tunnetun Disneyn mark­ kina-arvo on 60 miljardia euroa, ja Rovion arvo on kahden ja seitsemän miljardin euron välillä. Yhtiön tavoit­ teena on kymmenkertaistaa liikevaihto vuo­sittain ja kasvattaa se kymmeniin miljardeihin dollareihin.

Lähde: STT

Kaakon kulmalla venäläismatkailijat kiikarissa

Alko täyttää 80 vuotta huhtikuussa, ja juhlavuoden kunniaksi kymmenen kotimaista pienpanimoa on valmistanut erikoiserän syntymäpäiväoluita. Oluita valmistivat Laitilan Virvoitusjuoma­ tehdas, Lammin Sahti, Nokian Panimo, Malmgårdin Panimo, Panimo & Tislaamo Teerenpeli, Panimoravintola Beer Hunter’s, Saimaan Olut, Stadin Panimo, Vakka-Suomen Panimo ja Ålands Bryggeri. Pienpanimoiden juhlaoluiden myynti alkaa 6. helmikuuta 150 Alkon myymälässä.

Toimittaja: Janne Kaulanen

Hammerkit kasvaa rytinällä Helsinkiläinen Hammerkit on saanut 1,25 miljoonan euron lisä­ sijoituksen Veraventurelta ja brittiläi­ seltä North West Fundilta. Pilvitekno­ logiaan perustuvia verkkopalveluita tarjoavan Hammerkitin tavoitteena on kasvattaa Ison-Britannian-toimintaansa 12 työntekijällä ja luoda kolmen neljän vuoden aikana 40–50 uutta työpaikkaa Liverpoolin alueelle.

Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän alueella on käynnistetty yhteinen matkailumarkki­ nointihanke. Tavoitteena on kasvattaa venäläisyöpymisten määrää entisestään ja pitää ostosten kasvu-ura vakaana.

YRITTÄJÄ 1/2012

ULKOMAAT » Kuubassa yrityssektori on uhka

58

TEKSTI JA HENKILÖKUVAT Kirsti Sergejeff

Kuuban merkkipaaluja 1902 Itsenäistyminen 1959 Vallankumous, Fidel Castrosta

pääministeri, maareformi 1960 Ylikansalliset suuryritykset kansallistetaan 1962 USA:n kauppasaarto voimaan 1976 Fidel Castrosta presidentti 1990 Itäblokin murros aiheuttaa talousromahduksen 1992 Kuuba sallii ulkomaiset investoinnit 1993 Dollari laillistetaan maksu­-

välineenä, pienimuotoinen

yrittäjyys sallitaan 2004 Dollarin käyttö maksu­ välineenä lakkautetaan 2006 Fidel Castro sairastuu ja

luopuu presidentin tehtävistä 2008 Raúl Castro presidentiksi

YRITTÄJÄ 1/2012

Lupayrittää Yrittämistä on Kuubassa vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen vuoroin höllennetty ja kiristetty. Nyt on meneillään höllennyksen aika.

– Olen

vasta aloittanut yritystoiminnan. Internet on kallis, trinidadilainen matkailuyrittäjä Adolfo Miranda Bermudez huokaa.

Bermudez on yksi Trinidadin arviolta kahdestasadasta casa particular -yrittäjästä, joista osa majoittaa turisteja asunnossaan ja osa taas vuokraa erillistä huonetta tai huoneisto kuten Bermudez.

Hän perusti Hostal El Pollo -majoitusyrityksen omistamaansa taloon, joka on

remontoitu matkailijoiden tarpeita ajatellen. Itse hän asuu vaimonsa kanssa lähistöllä.

Kuubalaiset yrittäjät ovat tottuneet haasteisiin. Pienimuotoinen yrittäminen sallittiin Kuubassa 1980-luvulla, mutta kasvun kiihdyttyä yritteliäisyys kukistettiin, sillä yksityissektorin liian voimakas kasvu koettiin uhkaksi.

Kun Kuuban tukija Neuvostoliitto hajosi, maa ajautui taloudelliseen kaa-

RODEO.fi

59 »»Kuubalaiset yrittäjät ovat tottuneet haasteisiin. Pieni­ muotoinen yrittäminen sallittiin 1980-luvulla, mutta kiellettiin pian, kun yrityskentän kasvu koettiin liian suureksi uhkaksi.

¼¼Selda Con on pyörittänyt keskeisellä paikalla Havannassa perheravintola Paladar Monguitoa jo viidentoista vuoden ajan.

Luvallinen Paladar Havannassa Paladar Monguito

½½Entinen kalastaja, Adolfo Miranda Bermudez perusti alkuvuonna 2011 perheyrityksen Trinidadissa. Myös vaimo on mukana toiminnassa.

okseen. Kansan kurjistumista alettiin torjua sallimalla pienimuotoista perheyrittämistä. Viime vuosina yksityistämistä on lisätty asteittain. Nyt valtio säästää pienentämällä hallintoa, ja virkamiehiä kannustetaan yrittäjiksi.

Viidakkorumpu toimii Kuubalaiset yrittäjät toimivat yhteistyössä.

– Asiakkaita tulee muiden yrittäjien kautta. He kertovat palvelustani, mikäli heillä on täyttä tai toimivat toisessa kaupungissa.

Läheiseltä linja-autoasemaltakin lähetetään omatoimimatkailijoita.

– Saapuvat kaupunkiin ja kyselevät majapaikkaa, Bermudez tokaisee.

Monilla kuubalaisilla liikenneasemilla paikalliset yrittäjät tai heiltä komissiota saavat metsästävät turisteja käyttämään yksityisiä matkailupalveluita. Internetkin on tulossa mukaan kuvioihin.

Sosiaalinen media – viidakkorumpu

– näyttää ainakin paikan päällä toimivan hyvin, sillä Bermudez on hyvin selvillä ryhmämme yksityisbussin saapumisesta kaupunkiin.

– Olette siitä yhdeksän hengen seurueesta, joka tuli aamulla, hän tietää kertoa.

Tulot houkuttavat Toimilupamaksu tai turistivero, kuten Bermudez 225 Kuuban vaihdettavan peson (CUC) eli ns. turistipeson (noin 185 euroa) suuruista summaa nimittää, maksetaan kuukausittain.

– Turisteja tai ei, maksan aina.

Vero on korkea mutta myös tulot houkuttavat, sillä ani harva selviää palkkatuloillaan. Kuubalaisen keskikuukausipalkka vastaa noin kymmentä euroa.

Bermudezin kahden makuuhuoneen talo maksaa 40 Kuuban vaihdettavaa pesoa (noin 33 euroa) yöltä. Kahden valuutan Kuubassa CUC:t ovat haluttuja, sillä niillä pystyy hankkimaan pulanalaisia tavaroita. //

-perheravintolaa pitävä Selda Con on varovainen sanoissaan. Haastat­ telun aikana hän muistuttaa useaan kertaan, että on saanut luvan pitää paladariaansa.

Paladar on yleisnimitys yhden perheen omistamalle kotiruokara­ vintolalle.

Yksityistämisohjelman myötä paladarit saivat laillisen oikeuden toimia vuonna 1993. Asiakaspaik­ koja on alusta asti rajoitettu.

– Tähän mennessä ravinto­ lassani on saanut olla 12 paikkaa, mutta viranomaiset ovat luvanneet minulle 40 paikkaa.

Con näyttää huolestuneelta ja varmistaa vielä, että hänelle ei koidu hankaluuksia haastattelusta.

– Nykyään on helpompi avata paladar tai laajentaa. Aiemmin täy­ tyi maksaa dollareilla.

Ruokalistalla on kalaa ja kanaa.

Vieraita tulee pääasiassa Espan­ jasta, Kanadasta, Argentiinasta ja Meksikosta. Tungosta ei ole.

Paladareissa maksetaan CUC:illä, minkä vuoksi ulkomaa­ laiset tai matkailijoilta rahaa saa­ vat ovat Paladar Monguiton koh­ deryhmää. Ravintolamaailmassa on sama suuntaus kuin muuallakin: kotiruokaa saa kotona ja ulos lähde­ tään syömään eksoottisempaa.

– Kolme ruokailijaa on ollut tänään. Nyt ei ole sesonki, Con miettii.

YRITTÄJÄ 1/2012

60

MINUN MAAKUNTANI » Vihreiden harjujen maa

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto/Tiina Rekola

Kasvun ja kehityksen

keidas Urheilu, muotoilu ja cleantech – niistä on Lahti tehty.

Lahti

tuo ulkopaikkakuntalaiselle mieleen uljaat mäkihyppytornit ja hiihtäjät talvimaisemissa. Eipä siis ihme, että Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Patosalmi ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin toimitusjohtaja Essi Alaluukas kuvailevat heti kärkeen Päijät-Hämeen maakuntakeskusta Lahtea urheilukaupungiksi.

– Urheiluun ja vapaa-aikaan liittyviä mahdollisuuksia on runsaasti niin palvelujen käyttäjille kuin yrittäjillekin, kertoo Ferroplan Oy:n toimitusjohtaja Pentti Patosalmi.

YRITTÄJÄ 1/2012

– Täällä on upea luontoympäristö liikkumiselle sekä muutenkin monipuoliset harrastusmahdollisuudet, myös kulttuuriharrastuksiin. Ei siis ole sattumaa, että Lahden seudulla on halutaan panostaa myös terveysliikuntaan ja siihen liittyvän yritystoiminnan kehittämiseen, jatkaa myös Alaluukas.

Urheilun lisäksi Lahti mieltyy vahvasti muotoilun kaupungiksi.

61

– Puuteollisuuden osaamisella on pitkät perinteet. Muotoilu koetaankin alueen suurena mahdollisuutena tulevaisuudessa, Patosalmi visioi.

– On hienoa, että Lahti on tiiviisti mukana Helsingin Muotoilupääkaupunkivuoden WDC 2012 toteutuksessa. Teollisen muotoilun perinne ja kansainvälisesti arvostettu Muotoiluinstituutin koulutus Lahden alueella on vahvaa, mistä tunnustuksena ovat alueen kärkiyritysten saamat kansainväliset muotoilupalkinnot, muistuttaa Essi Alaluukas.

kiksi vaikka cleantech-toiminta.

– Alueella on vahvaa ympäristöosaamista. Ympäristö-, mekatroniikka- ja viljaklusterit ovat vahvassa kasvussa ja kehityksessä maakunnassa, kuvailee Patosalmi.

– Lahti on Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymä. Lahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympä-

ristöteknologian osaamisklusteria, ja sillä on tiiviit yhteydet Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Lahden tiede- ja yrityspuisto myös järjestää eniten rahoitusta, tapahtumia ja kontakteja cleantechkasvuyrityksille Suomessa, tietää Alaluukas.

Patosalmen ja Alaluukkaan mukaan Lahti on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa yhdistyvät

Cleantechin keskittymä Päijät-Hämeen maakunta on kunnostautunut myös muiden alojen osaamisellaan – otetaan esimer-

YRITTÄJÄ 1/2012

62

Lahden alue on onnistunut uusiutumaan viimeisten vuosien aikana mielikuvaltaan kasvavaksi ja kehittyväksi alueeksi nivoutumalla osaksi metropolialuetta. neljän cleantech-oppilaitoksen voimat, jotka takaavat yhteydet ammattitaitoiseen työvoimaan ja viimeisimpään tutkimustietoon.

– Korkeakoulut, kymmenet cleantech-alan yritykset ja organisaatiot sekä Suomen suurin ympäristöalan tutkimuslaboratorio luovat vertaansa vailla olevia synergiaetuja ympäristöalan toimijoille, he tuumaavat.

Yritysystävällisin seutu?

Matti VIljanen

Essi Alaluukas ja Pentti Patosalmi iloitsevat myös siitä, että Lahden alue on myös ottanut vastaan haasteen tulla Suomen yritysystävällisimmäksi alueeksi.

– Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikki maakunnan kunnat ovat tehneet päätöksen ottaa yritysvaikutusten arvioinnin osaksi päätöksentekoaan vuoden 2012 alussa, Alaluukas selvittää.

Patosalmi toivookin, että seutukunnalla panostettaisiin erityisesti pk-sektorin kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– Myös Uusyrityskeskuksen näky-

Essin erinomaiset • Innostava ympäristö yrittämiselle • Logistisesti Suomen parhaalla paikalla, näppärä yhteys Helsinkiin ja Pietariin • Vireä, kasvava kaupunkikeskus Liikunnallisen ihmisen paratiisi • Viihtyisiä luonnonläheisiä asuinympäristöjä

YRITTÄJÄ 1/2012

Edellytykset menestyä Essi Alaluukas, 36, on synty­

peräinen lahtelainen.

– Olen ”Lahesta” eli syntynyt ja käynyt kouluni täällä.

Lahden kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja on iloinen siitä, että on päässyt kotikaupungilleen töihin.

– Olen etuoikeutetussa asemassa, kun saan tehdä työtä oman koti­ seutuni tulevaisuuden eteen. Mei­ dän pitäisi olla rohkeasti ylpeitä siitä, mitä meillä on, Alaluukas iloitsee.

– Alueella on kaikki edellytykset menestyä nyt ja tulevaisuudessa, hän jatkaa.

vyyttä ja vaikuttavuutta pitäisi lisätä. Lisäksi toivoisin, että alueella lisättäisiin yrittäjyyskasvatusta oppilaitoksissa, hän summaa.

Alaluukas kertoo, että Lahden alue on ollut perinteinen perheyrittäjyyden keskittymä, missä on totuttu kestämään haasteita ja luomaan menestystä.

– Siitä ovat todisteena useat kansainvälisesti toimivat ja menestyvät perheyritykset kuten Kemppi, Rapala, Polttimo ja puheenjohtajan edustama Ferroplan, hän luettelee.

– Uusien yritysten perustamisinto on myös kasvanut tasaisesti. Mielestäni Lahden alue on onnistunut uusiutumaan viimeisten vuosien aikana mielikuvaltaan kasvavaksi ja kehittyväksi alueeksi nivoutumalla osaksi metropolialuetta.

Kariutuneet kunta­neuvottelut Reilu vuosi sitten neuvoteltiin Lahden alueen uuden suurkunnan muodostamisesta.

Neuvottelut kariutuivat, mikä jätti jälkensä myös kuntien yhteistyöhön.

63

Pentin parhaat

Juha tanhua

• Sijainti • Monipuoliset vapaa-ajan vieton ja harrastusten mahdollisuudet • Runsaasti koulutusta käytännönläheiseen innovaatiotoimintaan ja tutkimukseen • Hyvä kulttuuritarjonta • Hyvä koulutustarjonta

Vaikuttamista valtakunnan tasolla Pentti Patosalmi, 62, on kotoisin Kuusamosta, mutta työ ja perhesuhteet ovat tuoneet yrittäjän Päijät-Hämeen seudulle.

Nykyisessä kotiseudussa Patosalmea ilahduttaa se, että maakunnan ihmisten kanssa tulee hyvin toimeen.

– Viihtymiseen alueella vaikuttaa myös asumiskunnan hyvä sijainti, Pato­ salmi kertoo.

Maakuntansa eteen Pentti Patosalmi tekee töitä yrittäjäjärjestön kautta.

– Päijät-Hämeen Yrittäjien puheen­ johtajana voin vaikuttaa asioihin valta­ kunnan tasolla, hän selvittää.

– Kuntien halu säilyä itsenäisenä on pysynyt vahvana ja mielenkiinnolla odotetaankin kuntaministerin esitystä tulevasta kuntarakenteesta, kertoo Essi Alaluukas.

Myös Patosalmi uskoo, että kuntaliitokset tulevat olemaan jatkossa seudulla iso kysymys.

Alaluukkaan mukaan maakunnallistakin yhteistyötä on harjoitettu eri tavoin ja yhdessä tekemisen voima on tunnustettu elinkeinopolitiikassa.

– Hämeen suuntaan yhteyksiä runsaasti, johtuen yhteisestä Kauppakamarialueesta, Patosalmi muistuttaa.

Alaluukas painottaa taas eteläisempiä seutuja.

– Lahden alue on profiloitunut viime vuosina vahvasti metropolialueen suuntaan, ja yhteistyötä on tehty erityisesti Helsingin kanssa. WDC 2012 hanke lienee tästä ajankohtaisin esimerkki. //

VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN! Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet!

Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi:

www.hotspot2012.fi

Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka, Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari, Sami Hedberg...

Laki- ja työsuhdepäivät Viking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki

18.– 20.4.2012 11.00 Ilmoittautuminen 11.30 Kahvi ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus

12.30

Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj

13.45

Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

14.30

Ennusteissa matalapainetta – varaudu parempaan!

Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy ▪ Hyvä fiilis on tarttuvaa – altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä!

13.30

▪ ▪ ▪ ▪ ▪

Kahvi ja välipala

15.00

Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syin Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät ▪ tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn uudelleen järjestelyn vuoksi ▪ irtisanomismenettely ▪ onko irtisanomiselle vaihtoehtoja

16.00

Lomautus

16.45

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ lomautuksen perusteet ▪ roikkulomautus ▪ lomautuksen kierto Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin)

17.00

Tehovartit:

18.00

18.30

Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille

18.45 Kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille 19.45 Seminaarin päätös ja coctail 20.00 A la carte -illallinen

PERJANTAI 20.4.

8.00

20.00 Buffetillallinen

Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassa Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy ▪ KKO:n uunituoreita ratkaisuja ▪ Työtuomioistuimen ennakkotapauksia

Puhelinsopimusten sudenkuopat – harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, Suomen Yrittäjät ▪ milloin ja millainen sopimus syntyy ▪ ongelmiin varautuminen ▪ ”Sain silti maksukehotuksen, mitä teen?”

Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin)

Ilmoittautuminen viimeistään 4.4.2012

Osallistumismaksu

Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 € (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

kirsi.harkonen@yrittajat.fi, puh. 09 229 229 23 /Härkönen tai www.yrittajat.fi/ilmo/laki_ja_tyosuhde Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Keskiviiikkona seminaarin puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Suomen Yrittäjät ▪ Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella ▪ Työntekijän työttömyysturva ▪ Työterveyshuolto poissaolojen aikana

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 17.45

Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät työsuhteen synty ja määrittäminen työnantajan työnjohto-oikeus työntekijän palkka ja muut edut kilpailukielto ja salassapitovelvoite

14.30

Asiakkaan maksut myöhässä – yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus milloin asiakas maksaa laskun myöhässä maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta

Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ▪ ▪ ▪ ▪

Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuut

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät ▪ toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö ▪ yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista ▪ yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille ▪ osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu ▪ voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa 16.30 Tauko, kahvia tarjolla

Vuosilomat Lainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen ▪ vuosiloman ansainta ▪ lomapalkka ja -korvaus ▪ lomaraha ja lomaltapaluuraha

Riskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, Fennia

15.30

mukaan!

7.00 Aamiainen 9.45 Laiva saapuu Tukholmaan 12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

Oikeusturvavakuutus yrityksen tukena 12.45

Tervetuloa

TORSTAI 19.4.

KESKIVIIKKO 18.4.

Jäsenhinta (normaalihinta) 440 € (610 €)/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä 470 € (630 €)/ hlö 1 h sisähytissä 490 € (650 €)/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 2292 2994 | koulutus@yrittajat.fi

Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

65

UUTISMAAILMA

Sporttisukat talvilajeihin

Talviliikkujalle löytyy nyt oikeanlainen sukka lajiin kuin lajiin X-Socks Winter Run -talvijuoksu­ sukissa on erityisesti juoksuun suunnitel­ lut suoja- ja tukialueet varpaankärjissä ja kantapäissä, jotka vähentävät mahdollisten vammojen sekä mustelmien ja rakkojen muodostumista.

X-Socks Ski Adrenaline -sukat puolestaan soveltuvat erityisesti lasketteluun, sillä sääriosan pehmusteet vähentävät laskettelumonon aiheuttamaa painetta ja toimivat iskunvaimentimina. Nilkkaa ja säärtä tukevat alueet suojaavat lisäksi mustelmilta ja hiertymiltä.

X-Socks Cross Country -hiihtosukat on suunniteltu erityisesti hiihtoon. Cross Country -sukkien Robur-kuitui­ nen, pehmeä varvassuoja ehkäisee hiertymiä.

Kantapäänsuoja vähentää hiihtäessä synty­ vää kitkaa ja rakkojen muodostumista.

Omppujuomaa lepohetkiin Hyvää Päivää Rentouttava omena­

juoma tarjoaa lepohetken kiireen keskelle.

Hyvää Päivää Rentouttava omena­ juoma saa makunsa omenasta, vihreä­ teeuutteesta sekä luontaisista aromeista kuten inkivääristä. Raikas ja kevyesti hapokas juoma sisältää myös Frantsilan tilan luomuyrttejä: kauranversoa, kamomillaa, kanervaa, sitruunamelissaa ja kissanminttua.

Uutuusjuoma on kylmänä nautittuna rai­ kas janon sammuttaja, mutta sen voi myös lämmittää, jolloin inki­ vääri, yrttien sekoitus ja vihreä tee rauhoittavat miellyttävästi kiireisen päivän keskellä.

Ruutuisia tölkkejä Perinteiset suomalaiset, Olvi Oyj ja Reino & Aino Kotikenkä Oy yhdistivät voimansa ja tuovat suositun tuoteperheen nyt myös juomatuote­ ryhmään. Keväällä kuluttajat pääsevät maistelemaan tuttuihin ruutu­ kuoseihin puettuja vaaleaa OLVI Reino-lagerolutta ja mansikan makuista OLVI Aino-omenasiideriä.

PULJU

YRITTÄJÄ 1/2012

66

KOLUMNI

LS

ouni isa

Markkinointia ilmaiseksi?

orhonen ounio

Miten löydän asiakkaita? Miten poliitikko ja puolue erottuu joukosta? Miten brändätään ja

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

viestitään? Voiko julkisuudesta olla hyötyä?

Yrittäjävuoteni ovat olleet purjehdusta myrskytuulessa vuodesta 2004. Olen myynyt, saneeran­ nut, kasvattanut ja lopettanut yrityksiä. Siinä sivussa kärvistellyt työuupumusta. Moni laatikoi minut julkkikseksi ja kadehtii mediassa saamaani näkyvyyttä, jonka arvelee muuttuvan pikavoitoiksi.

Ilmainen julkisuus onkin suhteetonta, eräänä vuonna sitä tuli miljoonien eurojen arvosta. Minulla ei ollut suurelle yleisölle ja TV-katsojille tuotetta, sillä myin asiantuntijapalveluita. Julkisuus meni hukkaan. Työssäni konsulttina siitä oli haittaa, sillä asiakasyritykseni kokivat lööpit häiriöksi. Yritänkin vältetellä pintajulkisuutta ja yksityiselämäni on vain omani. Markkinointineuvoja jaan mielelläni.

Brändärien ja markkinointi-ihmisten lajityypit jakautuvat tilasto- ja tutkimususkoviin sekä niihin, jotka ampuvat täysillä kekseliäitä markkinointiraketteja. Kuulun jälkimmäisiin.

Tutkimuksia voi tehdä, mutta 95 % paukuista kannattaa käyttää siihen, että miettii maalaisjärjellä, miksi Kirsti Paakkanen teki Marimekosta kiehtovan mutta Amer ei. Tai miksi Fiskars-Iittalan toimitus­ johtajaa ei tunne monikaan, vaikka toimitusjohtaja voisi olla voimakas mielipidevaikuttaja myynnille.

Tänäpäivänä myös bisnes-to-bisnes-markkinoilla toimivat ja virkamiehet tarvitsevat huomiota.

Melua on niin paljon, että jos et saa asiaasi esille, unohdut.

Pikakurssi markkinointiin ja julkisuuden hallintaan 1. Internetin ja digitalisoitumisen myötä mark­ kinoinnista on tullut liki ilmaista, jos osaat käyttää uusia välineitä. Hyvätasoisten kuvien, graafisen suunnittelun ja viestin levit­ tämisen nopeus ja tehokkuus on ilmiömäistä.

2. Jokainen voi itse suunnitella logon, netti­ sivut, yritysilmeen tai mainoskampanjan.

Sinun tulee kuitenkin harjoittaa silmääsi ja tyylitajuasi ymmärtääksesi, mikä näyttää hyvältä. Miksi Chanel lumoaa naiset ja Mercedes miehet?

3. Julkisuuden saaminen on hyvin helppoa, jos näytät ja teet asioita kiinnostavasti. Soitto toimittajille riittää, kunhan osaat puhua hurmaavasti ja esittää “uutiskoukun”.

4. Haaste on se, että meidät kasvatetaan uppoamaan tapettiin eli näyttämään saman­ laisilta. Etsi omat erilaisuusesi­kuvasi!

YRITTÄJÄ 1/2012

MARA LEPPÄ

5. Kun Margaret Thatcher kehitti ulkomuoto­ aan ja puhetapaansa, häntä syyllistettiin.

Tänä päivänä jokaisen on syytä päivittää olemustaan ja kehittää viestintätaitojaan.

6. Kun kerrot tuotteestasi, älä tyrkkää tuotetta tai palvelua liian “raakana” esiin. Liitä se osaksi isompaa ilmiötä, kerro tarttuva stoori, joka on aivan pakko kertoa eteenpäin. Angry Birdsit eivät ole neroutta, vaan piinkovaa markkinointia.

7. Monet naisyrittäjät haaveilevat tuotteensa näkymisestä tähtien ja näyt­telijöiden käyttäminä. Miehet taas urheilijoiden.

8. Luo vastustamaton tutustumistarjous, anna jotain ilmaiseksi, houkuttele ihmiset liikkeelle.

9. Älä kopioi vaan tutki kiinnostavaa kilpailijaa. Miten voit olla askeleen edellä?

10. Suomalaiset antavat liian helposti periksi. Tutki miten ranskalaiset ja amerikkalaiset erottuvat massasta.

Ja miten venäläiset uskaltavat tarjota ja vaatia vain parasta. //

Työmatka maistuu nyt entistäkin paremmalta!

Tallinkin ja Silja Linen risteilylaivojen buffetravintoloiden valikoima on uudistunut niin makujen kuin toiminta-ajatuksensa puolesta. Buffet jakautuu toreiksi, joiden sadosta voit nauttia haluamassasi järjestyksessä. Uuden ajan noutopöytä on katettu - hyvää ruokahalua!

”Uskomme, että buffetruokailun uudet ja vanhat ystävät ilahtuvat päästessään uuden ajan buffetin ääreen!”

Vesa Borgenström keittiöpäällikkö, Silja Europa

Päiväkokousristeily Helsingistä Tallinnaan alk. 54 €/hlö Hintaan sisältyy: Päiväkokousristeily (meno Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä), buffetaamiainen, kokoustila kuudeksi tunniksi ja lounas ruokajuomineen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma–ke-lähdöillä 12.6.2012 saakka. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

Kysy lisää matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh. 010 804 123 ma-pe 8–17 (010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min).

Tee päätös.

Ilmoittaudu nyt!

Yrittäjän ammattitutkinto, 12 kk Ilmoittaudu 22.10. mennessä. Koulutus alkaa 1.11.

Verkkokurssi yrittäjyyteen, 12 vko Jatkuva ilmoittautuminen.

m.markinst.fi

Taloushallinnon ammattitutkinto, 9 kk Ilmoittaudu 27.2. mennessä. Koulutus alkaa 13.3.

Talouslaskelmat päätöksenteon tukena, 3 kk Ilmoittaudu 4.5. mennessä. Koulutus alkaa 21.5.

Lue lisää ja ilmoittaudu: markinst.fi

Tunnistettava muutos.