Yrittäjä 3/2012 by Suomen Yrittäjät

10 saku tuominen uskoo unelmiin • 20 Ekotekoja ja yrittämistä 32 Enkeliraha edistää markkinointia • 52 sillanrakentajana intiassa

34 Lammin kolmikko tekee valovoimaisen shown

Määrätietoista

kasvua

Nuoria yrittäjiä pitää kannustaa kasvu-uralla. Varovaisesti aloittavan on vaikeaa heittäytyä uusiin haasteisiin, joita kasvaminen vaatii.

3/2013

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

Sivut 12–19 13003 13003

6 430034 210078

Testaatko yrityksesi turvallisuutta työntekijöilläsi?

On parempikin keino. If Turvatestin avulla kartoitat yrityksesi riskit ja ehkäiset vahinkoja. Olemme tehneet yli 60 000 testiä, joten tunnemme sinunkin toimialasi todennäköisimmät vaaranpaikat. Vaikka oikeanlainen vakuutus

korvaa materiaaliset menetykset, voi toimintakatkos päättää hyvät asiakassuhteesi lopullisesti. Jos sinusta tuntuu, että et saa nykyiseltä vakuutusyhtiöltäsi tarpeeksi apua vahinkojen torjuntaan, ota yhteyttä meihin.

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. if.fi/turvatesti if.fi 010 19 15 00

PÄÄKIRJOITUS

Nuorten visiot Julkinen keskustelu Suomen talouden näkymistä antaa nuorille epäselvän

armo

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Nuoria pelotellaan pitkällä hitaan kasvun vaiheella. Heille kerrotaan, että koko teollinen tuotanto ja suurin osa tuotantoraken teestamme on epävakaassa muutoksen tilassa, vienti ei vedä. Kaiken lisäksi nuoret ovat joutumassa julkisen talouden velkaantumisen maksumiehiksi, ellei nykysuun tausta saada käännetyksi tasapainoiseen kehitykseen. Nuorille kerrotaan, että väes tön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä ja lisää julkisen talouden menoja. Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, sillä val tio ja kunnat velkaantuvat. Monet nuoret näyttävät luke van julkisesta talouskeskustelusta yhdensuuntaisia viestejä Valitettavasti hallituksen pelokkain mielin. myönteiset viestit nuorille Nuoria kiinnostavien tuotteiden verotus kiristyy. Alko ovat olleet ohuita. holi, makeiset, tupakka ja virvoitusjuomat kallistuvat ensi vuonna. Myös ruuan hinta on eurooppalaisen hintatason ylärekisterissä, ja asuntojen hinnat ovat nuorten näkökulmasta mahdottoman korkeat. Valitettavasti hallituksen myönteiset viestit nuorille ovat olleet ohuita. On toki sanottu, että kun yritysten verotusta on kevennetty, niin nyt on yritysten velvolli suutteena vasta huutoon ja investoida sekä työllistää. Verokeskustelusta on jäänyt mielikuva, että kaikkien yrittäjien verotus kevenee selvästi, jolloin yrityksiltä odotetaan suurempaa yhteiskuntavastuuta. Ehkä monelta jää huomaamatta, että osakeyhtiössä yhteisöveron laskussa ja osinkoverotuksessa päästiin hyvään ratkaisuun, mutta toiminimi- ja henkilöyhtiöiden verotuksen kannus tavuudessa ei tapahtunut mitään muutosta.

Suomen Yrittäjien mielestä nuorten ammattitaidon varmistamiseksi ja työllis tymisen kynnyksen madaltamiseksi tarvitaan hyvää ammatillista koulutusta. Nuorten oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen hallitus päättikin lisätä 81 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Se auttaa nuoria siirtymään oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta kohti oppisopimuskoulutusta. Hyvä niin, mutta askel on lyhyt. Kyselymme mukaan lähes puolet jäsenyrityksistämme olisi valmis ottamaan nuoren oppiin koulutussopimuksella seuraavan puolen vuoden kuluessa. Yksinyrittä jistäkin 20 prosenttia olisi valmis solmimaan koulutussopimuksen nuoren opiskelijan kanssa. Luvut ovat nuorten kannalta upeita. Toivottavasti työpaikat syntyvät. Nuoret yrittäjät ovat koolla toukokuun puolivälissä GetTogether-tapahtumassa Turussa. Toivottavasti tämänkaltaiset yhdessäolot kohottavat nuorten aktiivisuutta ja nostavat julkisuuteen uusia menestyviä yrittäjiä ja yrityksiä. //

Toukokuu 2013

Molekyyliruokaa Kokkolaan Vanhankaupungin Ravintolan uusi ruokalista toi mukanaan molekyyligastronomian keinot. Annukka Miettisen ravintola kuuluu ravinto laryppääseen. Siihen kuuluvat ravintolat ovat itsenäisiä, mutta tekevät hankintayhteistyötä.

Pääkirjoitus 3

Nuorten visiot

Makasiini 6

Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

10 Saku Tuominen uskoo unelmiin

Nuoret yrittäjät

12 Lupaavuutensa jo lunastaneet 20 Ekoteot edellä yrittäjyyteen

Kolumni

23 Lean, mean start-up machine?

YRITTÄJÄ 3/2013

Johtaminen

24 Näytteleminen apuvälineenä 27 Työkaluja ympäristöjohtamiseen

Koulutus

28 Yrittäjyyden koulutusputki 30 Oppisopimus on onneksi

Markkinointi

32 Markkinointiverkoston yllätys

Yrittäjät

34 Valonsäteitä Kanta-Hämeestä 37 Puhtaalla kasvulla keski suuresta suureksi

Draaman keinot johtamisessa

Lavatanssin uusi tuleminen

Miltä tuntuisi seurata oman yrityksen kipukohtiin pureutuvaa näytelmää? Artsense Oy:n toimi tusjohtaja Niina Nurminen auttaa yrityksiä löytämään kehityskoh tiin ratkaisuja draaman avulla.

Mäntsälän tanssilavan uudet yrittäjät uskovat myös seuraavien sukupolvien tanssivan iskelmien tahtiin.

Yrittäjän arki ei ole helppoa Intiassa, sillä Silva Paanasen mukaan monet intialaiset kuvit televat iskevänsä kultasuoneen päästessään yhteistyöhön ulkomaisen firman kanssa.

Valppaana Intiassa

38 Kalatarvikkeet valmistetaan kotimaassa 40 Ammattimaista harrastamista 42 Vaikea tanssilavabisnes

Minun maakuntani

Menestyjät

63 Ajankohtaista kotimaasta

46 Ketterää reagointia Keski-Pohjanmaalla

Mikä moka!

51 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

Ulkomaat

58 Keski-Pohjanmaalla ymmärretään yrittäjyyttä

Nyt

Uutismaailma 64 Poimintoja

Kolumni

66 Tuntevatko nuoret yrittämisen riskit?

52 Yksi ainoista Intiassa 56 Hevoset kisakuntoon

YRITTÄJÄ 3/2013

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

Yrittäjyys nousee Pitäisikö kertoa että

PIXMAC

Metsänhoito toimialaksi Valtaa ja vastuuta metsänomistajille

Metsänhoitoyhdistyksillä on ollut monopoli, niihin on ollut pakko liittyä. Nyt lakia uudistetaan, ja yritykset pääsevät mukaan hoitohommiin. – On tärkeää, että metsäalan toimijoiden tasapuolinen kilpailuasema markki noilla varmistetaan. Näin kilpaillaan palveluiden sisällöllä, mistä suurimman hyö dyn saa suomalainen metsänomistaja, metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä sanoo. Uudistus lisää metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia. Metsänomistajan on mahdollista tulevaisuudessa saada palveluita metsiensä hoitoon ja käyttöön kaikilta palveluntarjoajilta. Metsänhoitopalveluja tarjoavat yritykset lisääntyvät varmasti. Niiden kannattaa lisätä myös päämäärätietoisesti palveluiden tarjontaa ja markkinointia metsänomistajien suuntaan, joista suurin osa asuukin jo kaupun geissa.

Virhemarginaalissa Tuttu hokema ”virheistä voi oppia” on nyt muuttu

nut kirjaksi. Uutuuksien perässä juokseminen kannattaa jättää tuonnemmaksi, jotta muut ovat ehtineet jo kokeilla vimpaimia ja havaita virheet. Näin väittää sveitsiläinen Rolf Dobell Viisaan toiminnan taito -kirjassaan. Ihmisten toimintaan vaikuttavat monet opitut ajatusvirheet, joita Dobell esittelee 52 kappaletta. Ne olisi karistettava.

YRITTÄJÄ 3/2013

yrittämisellä voi rikastua? Aalto-yliopiston Aalto EE:n työpaja keräsi kokeneita mento reita ja opiskelijoita yhteen poh timaan Suomien murrosta ja aihetta, mistä keinot uuteen kas vuun. Startup-sijoittaja ja yritys kiihdyttämön perustaja Inka Mero näkee satoja siemenvaiheen yrityksiä vuodessa. – Halukkuutta on, mutta koti markkina on pieni ja kaupallista kokemusta on vähän. Jos haluaa menestyä, pitää oppia paljon. Professori Vesa Puttosen mielestä nuorten keskuudessa on jo ”hyvä pöhinä”, mutta meillä on edelleen vahva raskaan teolli suuden perinne. – Valtio on yrittänyt tehdä hyvää erilaisin rahoitusmuodoin, mutta se onkin jarruttanut: ei virkamies voi päättää, mikä yritys kasvaa. Tarvitaan yksityistä startup-pääomaa. Meillä on myös turvaverkkoparadoksi: kun on liian hyvin, ei heittäydytä yrittäjäksi. Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila huomauttaa, että yrittäjällä on huono brändi, ehkä valitetaan liikaa. – Pitäisi uskaltaa sanoa suo raan, että yrittäjänä on mahdolli suus rikastua. Yrittäjyyden markkinoinnissa nousivat esiin intohimo, riskinotto, hauskuus, luovuus, itsenäisyys, menestystarinat ja epäonnistumi sen salliminen.

MAKASIINI

Omistajanvaihdosta Tallinnassa

¾¾”Mä leppoistan ja downshiftaan, suorastaan chillailen.”

Monipuolinen ohjelma

Virussa 3.–4. kesäkuuta. Omistajanvaihdos on yrityk sessä iso juttu. Nyt siihen voi val mentautua Suomen Yrittäjien jär jestämässä koulutustilaisuudessa kesäkuun alussa. Paripäiväinen seminaari Tallinnassa on suunnattu yrityksestä luopujalle ja sen jatka jille tai yritysostoa suunnittelevalle. Arvonmääritys on vaikea ja monivaiheinen prosessi. Siitä luen noi Pentti Lahti Ekonomitoimisto Lahti Oy:stä. Verotusta myyjän ja ostajan näkökulmasta selvittää KTL Risto Walden Bilanssi Oy:stä. Petri Korhonen Eldrex Oy:stä ker too oman tarinansa: kuinka hän jätti opettajan viran ja osti yrityk sen, mitä siitä oppi, mitä tekisi nyt toisin. Työeläkeyhtiö Varman Jussi Peltonen ja Mandatum Lifen Kari Pankka puhuvat tulevaisuuteen varautumisesta, eläkesuunnitte lusta ja avainhenkilöiden sitoutta misesta. Nuori yrittäjä, joka jatkaa perhe yritystä, tarvitsee käytännön neu voja ja avointa mieltä rohkeutensa kyytipojaksi.

PIXMAC

Miau vai hau hau Entä jos ryhtyisit lemmikkieläinbisnekseen?

Lemmikkieläinbisnes on Suomessa kasvanut koko 2000-luvun.

Koko markkina on noin 350 miljoonaa euroa vuositasolla. Lemmikkieläin liikkeiden osuus on yli 40 prosenttia. Kissat, koirat, akvaariokalat, marsut, papukaijat ja muut ovat ottaneet merkittävän paikan kodeissa. Onpa perus tettu Suomen minipossuyhdistyskin. Eläintarvikekaupat pyörittävät isoa liikevaihtoa, ja liikkeet ovat ketjuuntuneet ympäri maata, kuten Faunatar tai Musti&Mirri. Vuonna 1988 perustetulla Musti&Mirrillä on 103 liikettä eri puolilla Suomea ja nettikauppa, kuten monella muulla alan toimijalla. Faunatar on vuodelta 1980, ja sillä on 35 myymälää. Franchising-yrittäjänä voi toimia hieman pienemmällä riskillä. – On monia paikkakuntia, joissa eläintarvikekauppa pärjäisi hyvin, mutta sellaista ei vielä ole. Meillä on keväällä kampanja, jossa haemme uusia yrittäjiä, Musti&Mirrin talousjohtaja Jyrki Lämsä sanoo.

Messut että tietäisimme

PIXMAC

Kun kevättä saatiin odottaa, oli onneksi puutarha- ja mökki messut. Siellä sai hypistellä jo siemenpusseja ja taimien alkuja sisätiloissa. Huhtikuun viimaan ei kutenkaan viitsinyt taimia vielä kuljettaa. Roipetta oli monenlaista – ala paisuu. Oleskelutilaksi sisustettu kasvihuone oli vetoava. Mikään piilopirtti se ei ole, sillä nokoset näkyvät läpi. Monille alan yrittäjille messut ovat mainio verkottumispaikka ja keino pitää yhteyttä kuluttajiin, vaikka itse myynti tapahtuu enimmäkseen toisaalla. »»Puutarhamessuja on ollut keväällä eri puolilla Suomea.

YRITTÄJÄ 3/2013

Pitäisi ja pitäisi ”Urheilulajeista harrastan

Vaude mikä tulos! Helsingissä on hyvä toimia

Olipa tuo edellinen seminaari takaraivossa mukava lukea lehdestä, että

nuorten yrittäjien perustama peliyritys Supercell tahkoaa miljoonavoittoja. Vaikka kaksi vuotta sitten liikevaihto oli vasta nolla. Peliyhtiö työllistää vajaat sata nuorta innokasta tekijää. Supercellin perusti toimitusjohtaja Ilkka Paa nanen, 34, viiden muun henkilön kanssa. Mikko Kodisoja on luova johtaja. Perustajat ovat edelleen yksittäisiä omistajista suurimpia, mutta amerikka laiset pääomasijoittajat ovat tulleet mukaan. Ilmaisia pelejä Supercellillä on kaksi, ja niillä on päivittäin 8,5 miljoonaa käyttäjää. Pelin sisällä voi käyttää rahaa, ja kuulemma kymmenkuntapro senttia pelaajista tekee niin.

vain hyppäämistä. Hyppäämistä urheilu sivujen yli.” Tuota Aamulehden edesmenneen kulttuuritoimittajan Erkka Lehtolan lau setta on usein tullut lainatuksi. Taas luen lehdestä, kuinka ”Riittävän kuormitta valla liikunnalla on terveyttä lisääviä vaikutuksia sydämeen sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön. Se edistää myös hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Hyvä kunto parantaa vireyttä, jaksamista ja stressikestävyyttä.” Tämä tiedetään, kuten sekin että jos syö liikaa rasvaa ja sokeria, lihoo. Tie dosta ei ole puutetta, kun joka tuutista toitotetaan liikunnan välttämättömyyttä. Enää ei tarvitse kuin saada sysäys kor vien väliin, että oikeasti toteuttaa nuo vaaditut hikoilut. Onneksi kesällä voi saada hyötyliikunnasta huomaamattaan hyötyä ja nautintoa.

Silikoni apuun Nanohiukkasista on apua monessa. Yksi yksinkertainen sovellus

on pinta, johon tarttuu kuin magneetti mutta johon ei tarvita magneettia eikä liimaa. Sataprosenttinen silikonimatto on turkulaisen Nanomattoyrityksen markkinoima alusta. Se sopii vaikka auton ikkunalle kännykän ja pikkutavaroiden alustaksi. Eivät esineet putoile ympäriinsä.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 31. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN-L 1237-2234 ISSN 1237-2234 (painotuote) ISSN 2242-8844 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@yrittajat.fi

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi

Toimittajat Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin (äitiyslomalla) lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä Textop Oy Painopaikka UPC Print ISO 14001 ympäristösertifioitu kirjapaino Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novapress Silk 100 g Kannen kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm. 8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia. FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (+ toim.kulut 600 €). Tervetuloa koeajolle.

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (autoveroton suositushinta 29.170 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 166 g/km 3.102,59 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 166–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

ford.fi/hyotyajoneuvot

HÄN » Saku Tuominen uskoo unelmiin

TEKSTI Riikka Koskenranta

Hän

Saku Tuominen

Taustat

Vapaa-aika

Juuret

Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi

Olen Kallion kasvatti, olen kasvanut nuoruuteni Kallion kovilla kaduilla. Yhtä hyvä totuus on, että muutin 6-vuotiaana Espooseen. Mentaalisesti olen espoolainen.

Ihminen Olen yltiömyönteinen ja helposti innostuva. Teen mielelläni erilaisia asioita.

Opinnot Olen koulutukseltani kauppatieteen maisteri, pääaineina markkinointi, laskentatoimi ja interaktiivinen media.

Aiempi työelämä Olen ollut yrittäjä 20-vuotiaasta. Silloin olin perustamassa ensimmäistä firmaa tv-tuotantoyhtiö Broadcastersia. Olen ollut yli 25 vuotta yrittäjänä.

Perhe ja vapaa-aika Vaimo ja 12-vuotias tytär Siiri. Työ ja vapaa-aika lomittuvat. Pidän matkustamisesta, ruoanlaitosta, jääkiekosta niin katsomisesta kuin pelaamisesta sekä lukemisesta. YRITTÄJÄ 3/2013

Jotain muuta kuin Tuntematon sotilas. Edustan sellaista mallia, että ihmiset lukisivat paljon erilaisia kirjoja, koskaan ei tiedä, mistä tulee hyötyä.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Suosittelen ihmisille senkaltaista elämää, että pyrkisi näkemään joka vuosi uusia paikkoja. Maailmassa on valtavasti mielenkiintoisia paikkoja, jos ei maailmasta innostu, uskon, että vika on ihmisessä itsessä. Puhun sen puolesta, että yllättää itsensä ja löytää itsensä yllättävistä paikoista.

Työstä Työn sisältö Työn sisältö on valtavan laaja-alaista ja mahdollisuuksia täynnä. Työni on senkaltaista, että voin tehdä mitä tahansa ja vain taivas on rajana. Haasteellisimmat

rajat ovat omassa mielessä. Kysymys onkin, miten kykenen ne ylittämään. Meillä on neljä firmaa tällä hetkellä, työni on olennaisen tunnistamista. Mikä on kaikkein tärkeintä ja lisätä sen laatua. Sen sijaan, että sähläisin kaikkialla hirveästi, mietin, mikä on tärkeää ja teen sen poikkeuksellisen hyvin.

Mikä motivoi Hienojen ja itselle merkittävien asioiden aikaansaaminen ja tekeminen. Omia unelmia kohti meneminen ja kehittyminen.

Vielä saavuttamatta Valtavasti kaikkea. Melkein kaikki, mitä olen aiemmin saavuttanut, en ajattele niitä saavutuksina. Joka päivä lähden liikkeelle nollasta. Minulla on saavuttamatta ihan älyttömän paljon hienoja asioita. On vieras ajatus, missä olen viiden vuoden kuluttua, ja mitä on saavuttamatta. Esimerkiksi se, että Dreamdo tunnetaan jokaisessa maailman maassa.

Luovalta tekijältä usein kysytty kysymys Mistä ideat tulevat ja miten sulla riittää energiaa? //

Inspiroi muita ja inspiroidu Jos voit unelmoida siitä, voit tehdä sen, sanoi Walt Disney aikanaan. Unelmoinnin voimaan uskoo myös Idealist Groupin toinen pääomistaja ja luova johtaja Saku Tuominen. Idealist Group on ideoihin keskittynyt tuotantoyhtiö. Yhtiössä työskentelee 25 ihmistä. Tuomisen uusin yritys on Dreamdo, unelmoinnin sosiaalinen media. – Tavoitteemme on olla unelmien markkina johtaja vuoteen 2020 mennessä. Suomalaisen verkkopalvelun tähtäimessä on seuraavana Venäjä ja Kiina. Dreamdo avautui huhtikuussa pilottivaiheen jälkeen suurelle ylei sölle. Käyttäjiä on tällä hetkellä 25 eri maassa, ja unelmia palvelussa on 1 500. Tuominen kirjoitti viime syksynä kirjan ”Työ kirja – työelämän vallankumouksen perusteet” Pekka Pohjakallion kanssa. Kirja antaa välineitä siihen, miten keskitytään olennaiseen ja tehdään

merkityksellisiä asioita sekä väsytään vähemmän. Saku Tuomisella on projekteja ja työtehtäviä kasapäin, ulkoapäin näyttää, että vuorokauden tunnit eivät riitä rumbaan. Elääkö Tuominen niin kuin kirjoittaa? – Yritän joka aamu analysoida, mikä tänään on merkittävää ja valmistaudun tärkeimpiin palave reihin paljon paremmin kuin muihin. Koetan koko ajan arvioida päiviäni, joskus käy niin, että joku, mitä arvioin tärkeäksi, ei olekaan ja toisinpäin. Koetan varata viisi minuuttia päivän alkuun ja loppuun siihen, että suunnittelen ja arvioin omaa päivääni.

Monikansallinen tiimi Tuominen aloitti yrittämisen 20-vuotiaana perus tamalla porukalla tv-tuotantoyhtiö Broadcastersin.

Yrittäjä tekee töitä nykyisin myös videotuotanto yhtiö Klok Oy:ssä ja opettaa Aalto-yliopistossa. – Olen kasvanut tv-tuotantomaailmassa, missä tehtiin 15 ohjelmaa samanaikaisesti. Teimme kokkiohjelmaa, talk showta ja jotain muuta. En näe tätä hirveän erilaisena. Dreamdon osakas Pekka Viljakainen kertoi yhteisöpalvelun tiedotustilaisuudessa huhtikuussa Venäjän suurlähetystössä, että yritys työllistää monikansallisen tiiimin koodareita Mikkelissä. Dreamdo toimii venäjän- ja kiinankielisenä suo men- ja englanninkielen lisäksi. Palvelun avulla ihmiset voivat jakaa omat unelmansa ja kohdata muita, samoista asioista unelmoivia. – Käyttäjissä on muun muassa Finnair, Fazer ja suomalainen The Pop-up Company. The Pop-up Companyn tulevat yrittäjät tulevat suunnittele maan yrityksensä Dreamdossa. YRITTÄJÄ 3/2013

NUORET YRITTÄJÄT » Lupaavuutensa jo lunastaneet

TEKSTI Hannu Hallamaa, KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen ja Emil Bobyrev

Rohkeutta aloittaa isosti Liian harva aloittava yrittäjä lähtee Suomessa määrätietoisesti kasvuuralle. Kysyimme kahdelta menestyneeltä nuorelta yrittäjältä, miten rohkeutta kasvaa ja työllistää saataisiin lisää.

uori, vaaleahiuksinen nainen. Voi vain kuvitella, miten kaukana kasvuyrittäjän arkkityypistä Suvi Widgrén oli seitsemän vuotta sitten, kun hän avasi ensimmäisen vaatekauppansa. Jos keski-ikäiset rahoitusalan ammattilaiset suhtautuivat tuolloin 22-vuotiaaseen yrittäjänalkuun epäillen, Widgrénin vauhti varmasti ravisteli ennakkoluuloja. Nyt yrityksellä on viisi myymälää ja 30 työntekijää.

YRITTÄJÄ 3/2013

– Olin nuorin Vila-kauppias, eikä minulla ollut kokemusta alalta. Päätin kuitenkin heti yrittäjäksi ryhtyessäni, että en perusta mitään Suvin putiikkia, Widgrén toteaa. Ei. Hän aloitti palkkaamalla neljä työntekijää. Isolla riskillä, Widgrén vanhempana ja jälkiviisaana arvioi. – En osannut ajatella, että jokin voisi mennä mönkään. Tällaisia hyppäyksiä tuntemattomaan yrittäjäkentässä tarvitaan lisää. Tilasto-

»»Suvi Widgrén tiesi haluavansa muotikaup piaaksi jo 17-vuotiaana.

YRITTÄJÄ 3/2013

keskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 261 000 yrittäjää, kun vuonna 2002 määrä oli 208 000. Työnantajayrittäjien osuus ei kuitenkaan ole kasvanut samassa tahdissa – heitä on vain 92 000, kun jo vuosikymmen takaperin määrä oli 86 000.

Rohkeutta ja rohkaisua Suomeen pitäisi kehittää jostain vuosikymmenen loppuun mennessä 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, toivoo maan hallitus. Nuoret yrittäjät näyttävät tilastojen valossa vastaavan huutoon jotenkuten, mutta parantamisen varaa on. Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä löytyy 10 500 alle 36-vuotiasta yrittäjää, joista joka kolmas on työnantaja. Suhdeluku on siis suunnilleen sama kuin kaikkien yrittäjien kohdalla. Eräs näistä nuorista työnantajayrittäjistä on juuri Suvi Widgrén. Hän uskoo, että ratkaisevaa kasvuuralle lähtemisessä on juuri yrittäjätaipaleen alku. Jos yrittäjä ehtii lokeroitua ja totuttua pienimuotoiseen toimintaan, hyppäys seuraavalle tasoille voi tuntua ylivoimaiselta. – On helpompaa kannustaa nuoria ajattelemaan suuremmin, hän tiivistää. Tarvetta isommin ajatteluun onkin. Aloittavien suomalaisyrittäjien kuva kasvumahdollisuuksista on EU-keskitason alapuolella. Kun EUmaissa 26 prosenttia uusista yrittäjistä uskoo viiden vuoden sisällä työllistävänsä vähintään viisi henkilöä, Suomessa osuus on vain 18 pro-

YRITTÄJÄ 3/2013

senttia. Ja oikeita kasvuyrityksiä Suomessa on laskutavasta riippuen vain 700–1 400. Yritys katsotaan kasvuyritykseksi, jos se kasvaa vähintään kolmen vuoden ajan yli 20 prosentin tahtia. Kasva tai kuole. Sellainen on pelin henki ohjelmistoalalla, sanoo tamperelaisen Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen. Hän perusti yrityksen 26-vuotiaana vuonna 2007. Jo liikkeelle lähdettäessä oli selvää, että pitää ottaa räjähtävä lähtö, Kuitunen kuvailee. – Kasvoimme nopeasti kymmenen työntekijän kokoiseksi. Se on alalla uskottavuuden raja. Ei pientä konsulttikonttoria, siis. Ja rivakasti ohjelmistoprojekteja toimittava Vincit onkin kasvanut. Vuonna 2009 työntekijöitä oli 33, viime vuonna jo 60, nyt peräti 71. Mistä löytyisi lisää näin rivakkoja kasvajia? – Yksinyrittäjän ensimmäiset rekrytoinnit ovat hankalia, sen ymmärrän täysin. Yrittäjästä kasvun pitää lähteä, koska hän heiluttaa tahtipuikkoa, Kuitunen painottaa. Yrittäjiä olisi siis hyvä rohkaista lähtemään kasvu-uralle. Pienikin rohkaisu ja sykäys eteenpäin voi auttaa, Kuitunen arvioi. – Loppujen lopuksi varmaankin aika harva ajattelee, että en kasva, että en varmasti halua palkata ketään. Enemmänkin kyse on peloista, jotka ovat suurempia kuin nähtävillä olevat hyödyt, ja sen takia tyydytään nykytilaan ja jumahdetaan kokoluokkaan, jossa ollaan. Kuitunen korostaa, että jokainen yrittäjä lähtee kasvupolulle omalla tavallaan ja omista motiiveistaan.

NÄKÖKULMA

Loppujen lopuksi varmaankin aika harva ajattelee, että en kasva, että en varmasti halua palkata ketään.

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen

Toimeentulo varmistettava SY:n nuorten yrittäjien valiokunnan puheenjoh taja Tapani Jarmas on isän nöintialan yrittäjä. Hänen yri tyksensä Tampereen AmmattiIsännöitsijöiden asiakkaita ovat asunto-osakeyhtiöt sekä kiinteistöosakeyhtiöt. – Meillä on kahden henkilön yritys isäni kanssa. Olen siirtynyt sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjäksi, Jarmas kertoo. Aloittavan yrittäjän pitää Jar maksen mielestä turvata oma terveydenhoitonsa ja laittaa myös vakuutusasiat kuntoon. – Jos olet yksinyrittäjä, niin esimerkiksi terveydenhoitoa ei ole syytä maksaa omasta pal kasta vaan yrityksen kuluina. Myös vakuutukset on syytä laittaa kerralla kuntoon. Silloin tärkeää on määritellä yrittäjä eläkkeen työtulon suuruus. Sen mukaan maksetaan esimerkiksi sairausajan päiväraha. – Moni haluaa maksaa itsel leen vain eläkettä, mutta se on liian suppea näkemys. Miten käy silloin, kun yk sinyrittäjällä on suuri asunto laina, autolaina ja lapsia,ja ter veys pettää? Silloin osakkeet, rahastot tai eläkevakuutukset eivät riitä. –Jos et pysty tekemään töitä, niin vakuutusten pitää olla kun nossa, Jarmas tiivistää.

Kuka Mikko Kuitunen, 32 Yritys: Vincit Oy Ala: Ohjelmistoprojektien toimittaja Työntekijöitä: 71 Motto: On helpompi saada anteeksi kuin lupa

YRITTÄJÄ 3/2013

Tavoitteena oli luoda hyvä työpaikka, sellainen, jonka konttorin ovi on maanantaina mukava avata. – Minulle on ollut selvää, että yrityksen pitää kasvaa, jotta se voi kehittyä, uusiutua ja vahvistaa asemaansa markkinoilla, hän kertoo Vincitin kokemuksista.

Asenteella eteenpäin Herkällä tutkalla mediaa seuraava lukija on saattanut huomata, että Suomessa vallitsee tällä hetkellä melkoinen startup -huuma, joka sataa myönteisenä julkisuutena myös muiden yrittäjien laariin. Suvi Widgrén toivoo, että tämä näkyisi vähitellen myös yhteiskunnan sy-

vemmissä kerrostumissa. Hän kävi hiljattain puhumassa parikymppisille työttömille, jotka olivat pakollisella yrittäjyysaiheisella kurssilla. – Kurssin vetäjä otti esiin kymmenen syytä, miksei kannata lähteä yrittäjäksi. Totesin, että ei tällaista voi tehdä. Jos lähtökohtaisesti ajatellaan epäonnistumista, mitä siitä syntyy? Tilanne kiukuttaa vieläkin, sen näkee Widgrénin silmistä. Työttömien nuorten kurssilta kumpusi myös toinen huolenaihe. – Eräs nuori kysyi, minkälaisen koulutuksen tarvitsee, jos lähtee yrittäjäksi. Sanoin, ettei minkäänlaista, yrit-

täjäksi lähdetään asenteella ja liikeidealla. Kurssin opettaja sanoi, että pitää käydä yrittäjän peruskurssi, jotta saa starttirahan. Tällä mentaliteetilla ei yrittäjyyttä synny, ei ainakaan kestävälle pohjalle. Starttirahan pitäisi olla pienin yrittäjän murheista, Widgrén tuumii. Hän korostaa verkottumisen merkitystä, niin ammatillisessa kuin laajemmassakin merkityksessä. Oman perusverkostonsa hän loi Tiimiakatemiassa, jota yrittäjä kehuu vuolaasti. – Vihaan pessimistisyyttä. Uskalla ajatella rohkeasti. Jos lähipiirissäsi on pessimistejä, hakeudu muuhun seu-

TEKSTI Riikka Koskenranta

Uskallus ja hyppy tuntemattomaan Uskoako korviasi – työelä män murros on tehnyt tehtävänsä: yrittämistä ei enää pidetä juuri riskialt tiimpana uravalintana kuin palkkatyötä tai pätkätyötä. Toisaalta, onneksi myös yrittäjyysil mapiiri on kohentunut tällä vuosituhan nella. Suomen Yrittäjät selvitti korkea kouluopiskelijoiden yrittäjyysaikeita ja mielikuvia yrittämisestä. Uusia yrittä jiä tarvitaan myös vastaamaan yrittäjien ikääntymisen tuomaan omistajanvaih doshaasteeseen. Yrittäjyyden puoleen opiskelijoita vetää yrittäjän työn vapaus. – Sen sijaan syiksi olla harkitsematta yrittäjäksi lähtemistä mainittiin hyvän lii keidean ja rahoituksen puuttuminen sekä oman uskalluksen puuttuminen. Moni ilmoitti myös kaipaavansa kaveria tai yhtiökumppania, jonka kanssa yrittämi sen aloittaminen olisi helpompaa, SY:n

YRITTÄJÄ 3/2013

kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi luet telee tuloksia. – Pyrimme ymmärtämään opiskeli joiden tarpeita ja yrittäjyyden koettuja esteitä, jotta voimme tarjota heille apua, josta on todellista hyötyä.

Ei eläkeviroille Akavan opiskelijoiden viimesyksyisen sel vityksen mukaan korkeakouluopiskelijat pitävät toimeentulon epävarmuutta mer kittävimpänä esteenä yrittäjäksi ryhty miselle. Lisäksi viidesosa selvitykseen vastanneista koki, etteivät korkeakoulu opinnot tarjoa riittäviä valmiuksia toimia yrittäjänä. Kuitenkin ainakin 40 prosent tia on harkinnut yrittäjäksi tai ammatin harjoittajaksi ryhtymistä valmistumisen jälkeen. Mielenkiintoinen tieto työnantajayrit

täjille Akavan selvityksessä oli, että aka valaisten korkeakouluopiskelijoiden mie lestä sopiva aika yhden työnantajan pal veluksessa on viisi vuotta (mediaani, keskiarvo 6,9 vuotta).

Järjestöön opiskelijajäseniä SY ottaa syyskuussa käyttöön opiskeli jajäsenyyden. Rajaniemen mukaan yrit täjäjärjestön tavoitteena on näin lähes tyä nuoria, ja kysyä, miten voimme aut taa opiskelijoita heidän matkallaan yrit täjyyteen. SY:n opiskelijakyselyssä oli vastaa jia 600. Heistä naisia oli lähes kaksi kol masosaa. Noin puolella vastaajista ei ollut mitään kokemusta yrittäjyydestä. Yrittäjien lapsia kyselyyn vastanneita oli noin neljännes. Viidelläkymmenellä vas tanneella oli jo oma yritys.

raan. Olen saanut paljon kannustusta ja löytänyt vuosien varrella oikeat ihmiset, jotka eivät mollaa, naura tai väheksy, vaan tukevat ja luottavat. Sellaiset ihmiset ovat tärkeitä.

Itse on tehtävä Kun Mikko Kuitunen päätti perustaa oman yrityksen, hän ei ensimmäisenä ajatellut kasvulukuja tai rikkauksia. Pikemminkin tavoitteena oli luoda hyvä työpaikka, sellainen, jonka konttorin ovi on maanantaina mukava avata. Taustalla miehellä oli neljä vuotta täysipäiväistä palkkatyötä, viimeksi intialaisyrityksessä. Kaipasiko tuore yrittäjä kenties yhteiskunnan ohjausta? – Lähtökohtaisesti yritys ja yrittäjä ovat yksin, en odottanut, että ku-

Suvin vinkit yrittäjille Ensimmäistä työntekijää palkkaavalle: Palkkaa huipputyyppi ja kouluta hänestä itsellesi paras työntekijä. Toiminnan laajentamista kaavailevalle: Uskalla puhua asiasta mahdol lisimman monille avoimesti. Kun sanot asian ääneen, apua voi löytyä yllättävältä taholta.

kaan taluttaisi kädestä. Kasvaminen ei ole kenenkään muun kuin yrittäjän vastuulla. Jo ennen Vincitin perustamista Kuitunen kertoo saaneensa tuntumaa yrittäjyyteen. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Ionific-niminen yritys. – Poppoo oli myynti- ja yrittäjähenkinen. Pidän silloista toimitusjohtajaa Olli Pasasta esikuvanani. Ionificissa Kuituselle hahmottui, mitä yrittäjän ura voisi pitää sisällään, joten loikka ei ollut suuren suuri. – Asenteeni työntekoon oli jo sellainen, että ne asiat joihin ryhdytään, tehdään niin hyvin kuin voidaan. Se ei eronnut paljoa siitä, millainen asenne yrittäjillä yleensä on. Yrittäjäasenteesta aukesi Suvi Widgréninkin taival, tosin malli löytyi läheltä ja nuorena. Kuljetusyrittäjäperheeseen syntynyt nainen muistaa, kuinka isä kertoi pikkutytölle innostuneena firman menestyksestä, mutta 1990-luvun lama-aikana myös vaikeuksista. – Olen kasvanut yrittäjyyteen, mutta en nähnyt sitä positiivisena tai negatiivisena asiana. Sykäys lähteä yrittäjän taipaleelle nousi omasta menestymisen halusta ja kiinnostuksesta muotiin. Jo 17-vuotiaana Widgrén haaveili suuren ketjun franchise-liikkeestä, mutta puolen miljoonan perustamiskustannukset laittoivat jäitä hattuun. Omat vahvuudet olivat jo varhain selvillä. – Löydän oikeat ihmiset kokoon, osaan kertoa heille vision ja päämäärän sekä luoda motivaatiokipinän, jonka voimalla lähdetään yhdessä päämäärää kohti.

Ihmiset tekevät kasvun Juuri oikeiden ihmisten löytämistä Widgrén jaksaa korostaa. Hän sanoo palkkaavansa asennetta, hyviä tyyppejä. Taannoin yritys etsi uusia työntekijöitä lahjakkuuskilpailuhengessä, koska Widgrén oli kyllästynyt hakemusten lukemiseen. Myyntiväkeä palkatessa pätevyys

Mikon vinkit yrittäjille Ensimmäistä työntekijää palkkaavalle: Älä odota liian pitkään, mutta kiinnitä valintaan erityistä huomiota. Toiminnan laajentamista kaavailevalle: Mieti, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua ja mitä siitä voi käytännössä seurata. Se on hyvä ohje muillekin, sillä yleensä asiat eivät ole kauhean pahoja, ja samalla saa eväitä riskin haltuun ottamiseen.

paperilla ja toimintatapa tosielämässä kun eivät aina kohtaa. Uusien työntekijöiden myötä yritykseen tulee myös uusia ajatuksia, jotka ruokkivat kasvua. – Palkkaamalla ihminen, joka osaa jonkin asian minua paremmin, on syntynyt jokainen kasvun paikka. Teemme työtä yhdessä. Olen saanut tästä kiitosta myymäläpäälliköiltämme, jotka istuvat kanssani firman johtoryhmässä, Widgrén sanoo. Kuituselle hyvin työntekijöiden löytyminen on myös huolenaihe. Ohjelmointialalla huippuyksilöiden seulominen esiin on erittäin tärkeää, sillä kah-

YRITTÄJÄ 3/2013

¼¼Luota työntekijöihisi, niin sinulle jää aikaa etsiä kasvuväyliä, vinkkaa Suvi Widgrén.

den koodarin tuottavuudessa voi olla tähtitieteellinen. Pula superyksilöistä on krooninen, vaikka tekijöitä paperilla löytyisi. Hän arvioi, että it-ala pystyisi tälläkin hetkellä työllistämään enemmän ihmisiä, jos oikeita osaajia löytyisi. – Opiskelupaikkamääriä lisäämällä tätä ei ratkaista. Tietysti kaikkia alat toivovat, että niille suuntaisivat parhaat opiskelijat, mutta lukiossa pitäisi vaikuttaa niin, että nuoret saataisiin opiskelemaan tietotekniikkaa ja ohjelmistonkehitystä. Hyvien työntekijöiden löytäminen on kullanarvoista toisestakin näkökulmasta. Kasvaminen on mahdotonta, jos yrittäjä ei osaa tai halua delegoida, toteaa Widgrén. Hän antaa paljon vastuuta myymäläpäälliköilleen. – Minulla on aikaa katsoa eteenpäin, aikaa etsiä uusia haasteita ja viedä yritystä eteenpäin, kun en ole enää fyysisesti operatiivisessa työssä niin vahvasti mukana. Olen puhunut tästä yrittäjien kanssa paljon. Yrittäjällä voi olla isokin firma, mutta hän ei osaa luopua, vaan ajattelee olevansa paras juuri tässä työssä, eikä uskalla antaa myyntiä tai asiakashankintaa jollekin muulle. – Uskon, että luottamuspula on monesti suurin klikki kasvun tiellä. Ohjelmistoprojekteista elävä Vincit on kasvanut, koska se on ollut luonnollista ja tarkoituksenmukaista. – Stabiilin tilan odottaminen tai ihannointi tyypillisesti estää kasvua. Pitää olla valmis siihen, että kasvupolulla on epävakautta, sitä ei saa pelätä. Mutta kasvulle pitää olla liiketaloudelliset edellytykset, ei kasvua kasvun takia, Kuitunen muistuttaa.

YRITTÄJÄ 3/2013

Kuka Suvi Widgrén, 29 Yritys: Stylehunter Oy Ala: Vaatekauppa Työntekijöitä: 30 Motto: Voittajia yhdistää yksi tekijä, tahto menestyä

Palkkaamalla ihminen, joka osaa jonkin asian minua paremmin, on syntynyt jokainen kasvun paikka. Hän pitää yrityksen kasvua lähinnä merkkinä siitä, että työ on tehty hyvin. – Kasvu on huono tavoite, mutta hyvä seuraus.

Työ palkitsee Missä lopulta seisoo työnantajayrittäjän kiitos? Tuleeko se ympäröivältä yhteiskunnalta, joka suitsuttaa uusien työpaikkojen luojaa? Viime vuonna Vuoden nuoreksi yrittäjäksi ehdolla ollut Suvi Widgrén pitää ajatusta hieman kummallisena. – En ole ajatellut asiaa niin. Fakta on, että tarvitsen hyviä työntekijöitä, jotka ovat osa tiimiäni. Koen, että työnantajan ja työntekijän suhde on parisuhde, jossa

pitää olla molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus. – Kiitos tulee asiakkailta, en odota mitään palkintoja hallitukselta. Tai ehkä sittenkin jotain pientä on mielessä. – Olen pienestä pitäen asettanut konkreettisia päämääriä. Haluan jonain päivänä olla Linnan juhlissa, vaikka en vielä tiedä, miten sinne pääsen. Mutta uskon, että vielä joskus olen siellä, nainen naurahtaa. Niille, jotka ovat Widgrenin tavanneet, asia lienee selvä. Motivaatiotaan hakee arkisemmista asioista myös Vincitin Kuitunen. Hänestä tuntuu, että kasvuyrittäjyydestä on muodostunut mantra, ja kiitosta tulee vähintään riittävästi.

– Oma motivaationi ei ole kiinni siitä, huomaako joku muu, mitä täällä tehdään. Kyllä se lähtee oman porukan sisällä havainnosta, että nyt mennään oikeaan suuntaan. Työpaikkojen luominen on Kuituselle henkilökohtaisesti tärkeää, vaikkei uuden henkilön palkkaaminen yrityksen kannalta ole arvo sinänsä. – Yrittäjänä yksi kuukauden parhaista hetkistä oli pitkään se, että tarkistin kaikkien palkkakuitit itse. Oli todella siistiä huomata, että voi vaikuttaa näin monen ihmisen elämään ja antaa heillä hyvän työpaikan. Ajatus lämmittää mieltä ja saa tekemään rajusti hommia sen eteen, että löydämme uusia asiakkaita ja voimme tarjota mielenkiintoisia tehtäviä myös tulevaisuudessa. //

Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta Sinä tiedät kuljetustarpeesi, meillä on siihen ratkaisut. Monipuolisesti, joustavasti ja ehdottoman kokonaistaloudellisesti. Mercedes-Benzin Charterway-kokonaisuus tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja tarvitsitpa autoa satunnaiseen ajoon tai jokapäiväiseen kuljettamiseen. Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta, on Charterway helpoin ratkaisu tähän. Ota yhteyttä niin tehdään juuri sinulle parhaiten sopiva kokonaisuus.

Charterway Rent Autot ajossa ilman pääoman sitomista. Vuokraa mieleisesi auto ja aja huoletta – vuokramaksut kattavat kaikki huollot. Charterway Huolenpitosopimus Huolto- ja korjauskulut tarkasti tiedossa vuosiksi eteenpäin, kiinteään kuukausihintaan. Mahdollisuus 100 % hyvitykseen maksujen ja kulujen erotuksesta sopimuksen päätyttyä! Charterway Huoltoleasing Alle toiveidesi mukainen auto ja käyttöösi räätälöidyt ratkaisut toimintavarmuutesi parantamiseen. Ajoneuvoleasing ja huolto yhdestä paikasta.

www.yrittajat.ﬁ/ratkaisuja/mercedes-benz

½½– Hoitoa kaipaavia lem mikkejä on aivan varmasti myös ensi vuosikymmenellä, Satu Rusi luottaa bisnek seensä.

YRITTÄJÄ 3/2013

Nuoret yrittäjät » Ekoteot edellä yrittäjyyteen TEKSTI Terhi Pääskylä-Malmström, KUVAT Tommi Anttonen

Eettisempään tulevaisuuteen?

Jyväskyläläinen yrittäjäpariskunta nostaa eettiset arvot kunniaan ja nauttii itsensä herruudesta.

atu Rusin, 33, luotsaama Petlux toi maailmalla tunnetut lemmikkieläinten kotihoitopalvelut vuosi sitten Jyväskylään. Toistaiseksi Rusi on hoitanut eläin asiakkaansa osa-aikaisen palkkatyön rinnalla, mutta uskoo yritysideansa kantavan. – Suomi on tällaisen palvelun jälkijunassa, mutta uskon ja luotan, että kysyntä kasvaa. Rusin avopuoliso Joona Nuutisen, 29, yrittäjätaival on jatkunut yhdeksän vuotta. Internetliiketoiminnan tuottajana hääräävän miehen Netura rakentaa nettisivuja, nettikauppoja ja muita palveluja asiakasyritystensä nettimarkkinoinnin ja -myynnin edistämiseksi.

Vihertävää Ekologisesti elävä kasvissyöjäpariskunta pitää arvomaailmastaan kiinni myös yritystoiminnassa.

Rusi kertoo Petluxin kotisivuilla taittavansa keikkamatkat pyörällä tai julkisilla. Hän pyrkii myös vaikuttamaan lemmikkieläinten oloihin. – Tavoitteeni on edistää eläinten hyvinvointia. Kotihoito on monille lemmikeille hoitopaikkaan viemistä parempi vaihtoehto, Satu Rusi toteaa. – Lisäksi pyrin blogikirjoitusten kautta rohkaisemaan omistajia lemmikkien aktivointiin ja oikeanlaiseen ravitsemukseen. Nuutisen ekotekoihin kuuluu pyrkimys vähentää turhaa paperin käyttöä. – Ohjaan asiakkaitani esimerkiksi täysin sähköiseen kirjanpitoon. Myös kotitoimistossa työskentely säästää luontoa: talvella yrittäjäpariskunta joutuu lämmittämään vain yhtä osoitetta. Rusi ja Nuutinen arvelevat eettisten arvojen merkityksen kasvavan yritystoiminnassa. – Hinnan kilpailuttamisen sijaan saattaa mo-

YRITTÄJÄ 3/2013

Tietenkin on mahtavaa myös saada palkkaa siitä, mistä eniten pitää.

nelle olla jo nyt määräävämpää saada työlle tekijä, joka edustaa tilaajan itsensä suosimaa arvomaailmaa, Nuutinen puntaroi.

Jatkuvuutta ja vapautta Molemmat innostavat yrittäjyyteen. Se tuo pätkätöitä tehneen Rusin elämään myös kaivattua jatkuvuutta. – Tietenkin on mahtavaa myös saada palkkaa siitä, mistä eniten pitää, eläinrakas nainen toteaa. Yritystoiminnan laajentamisen ja palkatun työvoiman perään Rusi ei pienillä markkinoilla kuitenkaan haikaile. – Lomakausina, viikonloppuisin ja mahdollisten sairastapausten sattuessa haluaisin silti turvautua luotetta-

van kumppanin, esimerkiksi toisen toimialayrittäjän, apuun. Nuutinen on onnistunut optimoimaan ajankäyttönsä lähes ideaaliksi, joten paluuta palkkatyöläiseksi ei ole. – Minulle on tarjottu vakitöitä, varmaa kuukausipalkkaa ja säännöllisiä työaikoja, mutta arvostan enemmän sitä, että saan tehdä sitä mitä haluan. Vapaus on välttämätöntä myös aikaa vievän musiikkiharrastuksen vuoksi. – Toiveissani on nivoa musiikki mukaan yritystoimintaan, biomekaanista poppia soittavan Unzymen keulahahmo kertoo. Mikäli Neturan tuottavuus säilyy ennallaan tai paranee, ei Nuutinen mielellään kasvata yritystään palkkaamalla työvoimaa vaan hyödyntää jatkossakin alihankkijoita.

½½Toiveissani on nivoa musiikki mukaan yritystoimintaan, musiikkia harrastava Joona Nuutinen kertoo.

– Jos pääsen keskittymään enemmän musiikkiin, olen valmis kääntämään kaiken ylösalaisin ja palkkaamaan vaikka miten monta työntekijää, mies nauraa. Kävi miten kävi, Nuutisen työnkuva muuttuu nopean teknisen kehityksen myötä joka tapauksessa. – Sitä, minkä muotoisia palveluita ITalalla viiden vuoden päästä tarjotaan, ei tiedä vielä kukaan. Eihän mobiilivallankumoustakaan osattu ennustaa. Rusilla on sen sijaan helpompaa. – Hoitoa kaipaavia lemmikkejä on aivan varmasti myös ensi vuosikymmenellä! //

Tietenkin on mahtavaa myös saada palkkaa siitä, mistä eniten pitää. YRITTÄJÄ 3/2013

KOLUMNI

Yrittäjyys, kuten kaikki ihmisen toimet, on aika ajoin muodin armoilla. Vaikka mie

AR lf

ehn

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori

Åbo Akademissa Turussa. lellämme puhumme ikuisista totuuksista, etsimme silti juttuja, jotka puhuttelevat juuri nyt. Ne saavat meidät tuntemaan, että olemme ajan hermolla, muutoksessa mukana. Nyt on helppo huomata, että leaniä sen olla pitää, ainakin jos halua osoittaa, että seuraa aikaansa. On jännittävää seurata käsitteen ”the lean start-up” nousua ja uhoa. Alun perin tämä oli keskustelua siitä, miten tietyt yritykset olivat toimineet. Sitten siitä tuli malli, miten yri tykset voisivat toimia. Tämän jälkeen leaniä esiteltiin menetelmänä, miten yritysten tulisi toimia, koska lean oli se oikea tie, hyveen tie. Nyt lean on ennen kaikkea liike, vaikka moni siinä mukana oleva ei ole perustanut ainuttakaan Joten iloitkaamme uusista toimivaa yritystä mutta vannoo sen nimeen. tuulista, mutta muistakaamme, Niin, ja tietenkin Blankin ja Riesin… Älkää ymmärtäkö väärin. Monet niistä että ei ole kovinkaan järkevää periaatteista, joita lean start-up-liike opettaa, vaihtaa yhtä dogmaa toiseen. ovat minustakin varsin fiksuja, ja olen suositellut lean-menetelmiä monille. Olen jakanut liikkeen kirjoja yrityksille, joita neuvon, ja kehottanut aloittelevia yrittäjiä lukemaan niitä. Mutta silti minussa on herännyt pieni vastustus, joka syntyy aina silloin, kun jokin liike tulee niin suosi tuksi, että se saa uskonnollisia piirteitä. Juuri nyt lean start-up-menetelmä on niin suosittu, että jopa Harvard Business Review on antanut sille siunauksensa. Steve Blank toteaa vaatimattomasti tässä ehkä kaikkein arvostetuimmassa bisnes-julkaisussa, että se ei muuta mitään vähempää kuin kaiken. Yritykset, talouden ja maailman! Ok, vähän kärjistäen. Mutta vallitsevassa lean start-up -huumassa on tärkeä muistaa, että ”one size fits all” ei toimi kaikkialla. Nyt opetetaan, että liiketoimintasuunnitelmat ovat niin last season että. Vain vanhukset ja luuserit tekevät liiketoimintasuunnitelmia, eivät kovat jätkät. Ne tekevät ”business model canvasin” (se on luonnollisesti parempi, sehän on englantia!) ja nauravat ivallisesti, jos epäilee, etteivät heidän tuoteideansa ole järkeviä. Sehän on vain testi, ja kaikki kunnon yrittäjät tekevät ”pivotin”! Minäkään en ole ollut liiketoimintasuunnitelmien suurin fani. Usein olen kokenut ne turhiksi, mutta en aina. Joidenkin kannattaa vaan saada tuote markkinoille, vaikka puoli valmiina, muttei kaikkien. Ja vaikka lean start-up sopii monissa tapauksissa, niin se ei tarkoita, että kaikki muut tavat ovat mahdottomia tai vääriä. Muodit ovat tärkeitä, ja on täysin ymmärrettävää, että muoti välillä vie mennessään. Mutta huuman keskellä tulisi aina muistaa, että maailmassa on paljon vaihtoehtoja, monta tapaa toimia, ja että jokainen taaplaa tyylillään. Joten iloitkaamme uusista tuulista, mutta muistakaamme, että ei ole kovinkaan järkevää vaihtaa yhtä dogmaa toiseen. Kaiken vanhan hylkääminen muodin alttarille sopii ehkä paremmin Paris Hiltonille kuin itsenäisesti ajatte levalle yrittäjälle. //

YRITTÄJÄ 3/2013

Pekka Sipola

Lean, mean start-up machine?

JOHTAMINEN » Näytteleminen apuvälineenä TEKSTI Kirsti Sergejeff, KUVAT Jouni Harala

Draamalla luovuutta johtamiseen Miltä tuntuisi seurata oman yrityksen kipukohtiin pureutuvaa näytelmää tai päättää projekti näyttelijöiden malliin, karonkkaan?

YRITTÄJÄ 3/2013

rtSense Oy:n toimitusjohtaja Niina Nurminen auttaa yrityksiä löytämään kehityskohtiin ratkaisuja draaman avulla. – Yrityskulttuuri on muutoksen edessä, kun uusi sukupolvi astuu työelämään. Johtamisen on muututtava; entiset keinot eivät enää yksin tepsi, hän toteaa.

Nurminen aloitti valmentamisen kymmenen vuotta sitten. Menetelmät hän ammentaa näyttelijäntyöstään ja vuorovaikutuksellisista menetelmistä. Huomattuaan, että kysyntää oli, hän perusti yrityksen vuonna 2010. Mukana kehittymässä on ollut yrityksiä kymmenen hengen pikkuyrityksistä monikansallisiin yhtiöihin.

Jos luovuus ehtyy, mikään ei kehity ja mene eteenpäin, on kyse vain eloonjäämiskamppailusta.

¾¾ArtSensen Forte-ryhmä eli ammattinäyttelijöistä koos tuva työyhteisöteatteri toimii tulkkina johdon ja työntekijöi den välillä ja vie strategiapäi viä käytännön tasolle.

Forum-teatteri on yksi Nurmisen käyttämistä menetelmistä. Siinä yrityksen aineistosta ja nimettömistä haastatteluista työstetään käsikirjoitus ja näytelmä, jonka näyttelijät esittävät. Parhaillaan hän valmistelee uuden ajan johtajuuteen liittyvää valmennuskokonaisuutta monialaisen asiantuntijatiimin kanssa. – Tavoitteena on toimintatapojen ja kulttuurin muutos, joita yrityksen henkilökunta ja johtajisto yhdessä rakentavat. Se on kokemuksellinen oppimisprosessi, joka avaa tilanteet näkyviksi ja haastaa osallistujat jakamaan keskinäistä tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä keksimään ratkaisuja haastaviin tilantee-

seen ja harjoittelemaan niitä käytännössä. Monesti johto kirjaa ylös henkilökunnan ideoita ja pystyy muuttamaan arjen tilanteita toimiviksi.

Karonkasta mallia Yrityksissä projekteja aloitetaan näyttävästi kick-off-tilaisuuksissa. Jälkityö jää kuitenkin usein numeroiden tarkasteluksi. Yksilön rooli jää hämäriin. – Teatterimaailmassa produktio loppuu karonkkaan, työryhmän juhlaan. Siihen sisältyy purku, jossa ryhmä käy läpi työtään ja kokonaisuutta, eivät taloudellista tu-

YRITTÄJÄ 3/2013

»»Fiktiivisessä tarinassa nimeltä Pääkonttori joh tajuus joutuu tulikokee seen (kuvassa etualalla, Vera Kiiskinen, takana vas. Jarkko Pajunen, Niina Nurminen ja Carl-Kristian Rundman).

Vaikka olisi kuinka hyvä konsepti, niin ydinkysymys on ihmisten innos tuminen.

losta tai arvosteluja. Kehittymisen kannalta on tärkeää tietää, mikä menee hyvin ja minkä voisin omalta osaltani tehdä paremmin. Teatterissa ryhmä hitsautuu produktion ajaksi yhteen. Samaa tavoitellaan yritysmaailman tiimeissä. – Mitä paremmin tunnet työskentelykumppanit, sitä helpompi yhteistyö. Luovuutta tarvitaan kaikkialla – ei ainoastaan taideyhteisöissä – mutta sen syntyminen ja ylläpito vaativat suvantovaiheet ja hengähdystauot, mikä helposti jää kiireen jalkoihin. – Jos luovuus ehtyy, mikään ei kehity ja mene eteenpäin, on kyse vain eloonjäämiskamppailusta, Nurminen harmittelee.

Uskalla innostua Kilpailuetuihin ja johtamiseen erikoistunut BrandWorxx Oy palvelee monenkirjavaa asiakaskuntaa. Vuorovaikutustaitoja kehitettiin Forum-teatterin avulla. – Tavoitteena oli löytää oikeat tavat keskustella asiakkaiden kanssa ja keinot saada ihmiset mukaan, toimitusjohtaja Jari Taipale kertoo. – Vaikka olisi kuinka hyvä konsepti, niin ydinkysymys on ihmisten innostuminen.

YRITTÄJÄ 3/2013

Valmennukseen osallistui koko henkilökunta, kahdeksan henkilöä. Kahden kuukauden aikana arkiaherruksesta irrottauduttiin viisi kertaa puoleksi päiväksi. Osallistujilta ei vaadita näyttelijäntaitoja, mutta heittäytymistä kyllä, sillä epämukavuusalueella käydään. – Tehtävien perusteella osallistujat esittelivät uppo-outoja asioita, jopa mielikuvituksen tuotoksia. Silloin joutuu panemaan itsensä peliin ihan erilailla kuin tutussa faktassa. Tarkoituksena oli valmentaa nopeisiin tapoihin reagoida uusiin asioihin. Valmennuksen jälkeen antiin palattiin työpaikalla. – Jokainen otti paloja itselleen ja hyödynsi niitä. Vaikka emme varsinaisesti tavoitelleet tiimin rakentamista, se syntyi sivutuotteena, sillä valmennuksessa osallistujat oppivat tuntemaan toisensa paremmin.

”Ole oma itsesi” – Falskius näkyy läpi. Tärkeää on valmistautua ja mennä rentona tilanteisiin. Pitää nauttia eikä etukäteen varoa tarpeettomasti, Taipale kiteyttää. //

JOHTAMINEN » Työkaluja ympäristöjohtamiseen TEKSTI Riikka Koskenranta

Y-HIILARI selvittää yrityksesi hiilijalanjäljen

1 2 3

Y-HIILARI on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämä työkalu yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan. Pk-yritysten kontribuutio on keskeistä, kun EU pyrkii saavuttamaan kestävän kasvun tavoitteensa. Yritys voi parantaa toimintansa tehokkuutta ja tuottavuutta huomioimalla ympäristöasiat.

Näin lasket yrityksen hiilijalanjäljen. Y-HIILARI, työkalu yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan, sisältää laskurin ja ohjeen. Työkalun käyttö on maksutonta, mutta edellyttää käyttöehtojen hyväksymistä.

Erityisesti pk-yrityksille. Laskuri on luotu erityisesti pk-yrityksiä varten. Laskuri huomioi lämmöntuotannon, sähköntuotannon, jätehuollon, kuljetusten ja liikematkustamisen päästöt.

PIXMAC

Yritykset, kunnat ja asiantuntijat yhdessä. HINKU-foo rumi jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä. Foorumi on verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä asiantuntijat. Se on jatkoa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeelle. Lähde: www.ymparisto.fi (Työkalun luoja: Anniina Kontiokorpi)

YRITTÄJÄ 3/2013

Koulutus » Yrittäjyyden koulutusputki

TEKSTI Janne Kaulanen

C MA PIX

Kiitotie yrittäjyyteen

Verkostot, uudet tuotteet, ideointipalvelu ja tuoreimmat toimintamallit asiakasyrityksille. Yhdessä tekeminen, oppiminen ja tiimityö. Näistä on 20-vuotias Tiimiakatemia tehty.

ammikuussa 20-vuotisjuhliaan viettänyt Tiimiakatemia on jyväskyläläinen koulutuksen menestystarina. Opetusneuvos Johannes Partasen luoma koulutusmuoto on palkittu toistuvasti ja siitä on tullut vientituote, jota hyödynnetään monissa Euroopan maissa. Koulutuksesta valmistuneet työllistyvät lähes sataprosenttisesti ja monet työllistävät samalla muita. – Tärkein anti on opiskeluaikana

YRITTÄJÄ 3/2013

luotu laaja verkosto ja tiimityötaidot. Valmistumisen jälkeen käytössäni oli satoja kontakteja, kertoo Jyväskylän Tiimiakatemiasta vuonna 2007 valmistunut yrittäjä, Matti Hirvanen. Hän perusti opiskelukaverinsa kanssa kahden miehen yrityksen, jonka päätoimenkuvaksi tuli yritysten ja muiden työyhteisöjen kehittämiskonsultointi. Osaamisen jakaminen tuntui luontevalta ja sille oli kysyntää. – Nyt koulutamme myös yliopiston humanististen alojen tohtorikou-

lutettavia yrittäjyyteen, sanoo Hirvanen. Tiimiakatemian yliopettaja, tekniikan tohtori Heikki Toivanen arvioi opiskelijoista liki puolen siirtyvän yrittäjiksi kahden vuoden sisällä valmistumisensa jälkeen. – Lisäksi monet entiset opiskelijamme ovat haluttuja esimiehiä, sillä heillä on takanaan 3,5-vuotinen yrittäjätaival koulussamme. Heillä on tuoretta, päivitettyä osaamista, miettii Toivanen.

Tärkein anti on opiskeluaikana luotu laaja verkosto ja tiimityötaidot. Teoriat käytäntöön Johannes Partasen luomassa mallissa opiskelijat laitetaan testaamaan teorioita ja etsimään ratkaisuja omien tiimiyritysten kautta. Jouluna tradenomiksi valmistuva Emma Soikkeli sanoo opiskelumuodon sopivan hänelle hyvin. Hän toimi tammikuisen Tiimiakatemian 20-vuo-

tisjuhlien järjestämisprojektin johtajana. – Haasteita riitti, sillä loin tiimini kanssa tyhjästä yli 50 000 euron liikevaihtoon yltäneen juhlan. Onnistuimme loistavasti, koska yhteistyömme oli saumatonta ja alueen yrittäjät luottivat Tiimiakatemian hyvään maineeseen, kiittelee Soikkeli. Akatemian opettaja-valmentajilla on

oma yritysosaamistausta. Esimerkiksi Heikki Toivanen on toiminut muun muassa Metson liiketoimintajohtajana. – Emme anna valmiita vastauksia. Sen sijaan esitämme kysymyksiä, joihin tiimit saavat etsiä vastaukset, sanoo Toivanen. Useimmat projektit ja toimeksiannot liittyvät pk-yritysten tai uuden tuotteen markkinointiin. //

Tiimiakatemia • Tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö. • 200 opiskelijaa, 12 tiimiyritystä. • Tiimiyritysten liikevaihto on yli 2 miljoonaa euroa.

• 91 prosenttia opiskelijoista työllistyy kuusi kuukautta valmistumisesta. • 37 prosenttia opiskelijoista työllistyy yrittäjiksi kuusi kuukautta valmistu misesta. • 47 prosenttia opiskelijoista toimii

Hei yrittäjä,

haluatko nettinäkyvyyden heti kuntoon? Asiakkaat ovat jo verkossa ja tekevät suurimmassa suomalai sessa hakukoneessa, fonecta.fissä yli 400 000 yrityshakua viikossa. Oletko huolehtinut, että yrityksesi löydetään? Fonecta Voima paketti on helpoin tapa hoitaa asiat kerralla kuntoon.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja

Tiesithän, että voit ostaa koko paketin tai valita verkkosivujen sijaan mobiilisivut täydentämään jo olemassa olevaa sivustoasi. Soita ja tilaa vaikka heti puh. 075-325 2701

Fonecta.fi/voima

yrittäjinä kaksi vuotta valmis tumisesta. • 150 toteutettua projektia elinkeinoelämälle. • 10 prosentissa yli 10 000 euron liikevaihto.

Fonecta Voima -kotisivupaketti 99 eur/kk (+alv.) Ei muita maksuja. • kotisivut • mobiilisivut • Facebook-sivu • yritysvideo YouTubeen • näkyvyys Fonecta.fissä, jossa miljoona kävijää ja yli 400 000 hakua viikoittain • parannettu hakukonelöydettävyys • jatkuva ylläpito sekä jatkokehityssuunnitelma • lisäksi asiakaspalvelumme auttaa sinua 24 h.

Markkinointikumppani, johon voit luottaa.

KOULUTUS » Oppisopimus on onneksi TEKSTI Janne Kaulanen

Päteviä duunareita Oppisopimuskoulutus on yrittäjien suosiossa. Koulutettavan voi valita itse ja koulutus etenee haluttua tahtia.

PIXMAC

uljetus- ja logistiikkaalan perheyritys Pohjaset Oy:n historia ulottuu 1950-luvulle, jolloin Martti Pohjanen aloitti puunajotoiminnan traktorillaan paikalliselle sahalle Kemissä. Tänä päivänä konsernin palkkalistoilla on 83 hen-

YRITTÄJÄ 3/2013

keä ja siihen kuuluu emoyhtiön lisäksi kolme tytäryhtiötä. Pohjaset on yksi alueen oppisopimuskoulutuksen edelläkävijöistä: Konserni on kouluttanut 12 työntekijäänsä loppututkintoon oppisopimuksella. Lisäksi yhtiö muuntokouluttaa työntekijöitään

Erityisen hyvin tämä sopii logistiikka- ja kuljetusalalle, koska tällä alalla työkokemuksen saanti on vaikeaa. oppisopimuksella eri osaamisalueille. – Itsekin suoritin kaksivuotisen johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella vuonna 2010, kertoo toimitusjohtaja Raimo Pohjanen. Perinteinen kisällikoulutus oli yrityksen käytössä jo Raimon isän, Martin, aikana. Tuolloin yritys oli keskittynyt maanrakennustoimintaan, eikä alalle ollut ammattikoulutusta kuin Jalasjärvellä. – Monille ainut tapa oppia ammatti oli työssäoppiminen.

Ei oppilaitos Pohjanen tietää kuljetusalalla käytettävän paljon oppisopimuskoulutusta. – Erityisen hyvin tämä sopii logistiikka- ja kuljetusalalle, koska tällä alalla työkokemuksen saanti on vaikeaa. Pohjanen haluaa oikaista muutamia vääriä mielikuvia oppisopimuksesta, joita on enimmäkseen nuorilla ihmisillä. Monet luulevat oppisopimusajan palkan olevan vain puolet normaalista. – Näinhän se ei ainakaan meidän alalla ole. Jokainen koulutettava saa TES:n mukaisen palkan. Toinen väärinkäsitys on se, että oppisopimus olisi jonkinlainen koululaitosjakso, joka suoritetaan ja häivytään maisemista.

– Omiin tarpeisiin me jokaisen palkkaamme. Ei tämä ole mikään oppilaitos vaan yritys, joka ostaa koulutettavalta työpanoksen – samalla kuitenkin ohjaten häntä oikeisiin toimintatapoihin, Pohjanen miettii.

Kaikki hyötyvät Oppisopimus on ollut Pohjasetille hyvä työllistämistapa monesta syystä. Sen avulla yritys on voinut varmistaa pätevän työvoiman saannin. Lisäksi oppisopimuksen avulla on helppoa kehittää ja päivittää yrityksen henkilöstön ammattitaitoa. – Yrityksen työtehtävien muuttuminen edellyttää henkilöstön lisäkoulutusta. Oppisopimus on ollut luonteva tapa kehittää yrityksen osaamista, viestii Pohjanen. Ammattiopisto Lappian oppisopimuspäällikkö Teppo Frant yhtyy Pohjasen näkemyksiin. Lisäksi hän valottaa hyötyjä opiskelijan näkökulmasta. – Opiskelija saa koulutuksen ja muodollisen pätevyyden lisäksi tuiki tärkeää työkokemusta. Oppisopimus on kätevä tapa laajentaa osaamistaan uusille tehtäväalueille ja päivittää osaamistaan. Monet kouluttautuvat uuteen ammattiin tai haluavat oppisopimuksen avulla todistuksen ammattitaidoistaan, luettelee Frant. //

Oppisopimus • Voi suorittaa kaikkia toisen asteen tutkintoja: ammatillisia perustutkintoja sekä ammattija erikoisammattitutkintoja. • Myös ei-tutkintotavoitteisia lisäkoulutuksia. • Opiskelija saa TES:n mukaisen palkan työoppimisajalta ja ilmai sen tietopuolisen opetuksen. • Oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvasta työssä oppimisesta. • Korvaus myönnetään koko oppisopimuksen ajalle. • Koulutuskorvaus sovitaan tapauskohtaisesti, ja sen suu ruuteen vaikuttavat opintojen kokonaiskustannukset. • Työnantaja voi anoa työvoima toimistolta palkkatukea työt tömän työnhakijan palkkaami seen. • Koeaika enintään neljä kuu kautta. Yhteisellä sopimuksella voidaan purkaa välittömästi. • Yksipuolinen purkaminen mahdollista työnantajan lopet taessa liikkeensä, konkurssi tapauksessa, koeaikana tai työsopimuslain perusteella.

MARKKINOINTI » Markkinointiverkoston yllätys

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen

Markkinointienkelit

iskevät

Markkinointienkelit ovat kopioineet bisnesenkeleiden oivallisen sijoitusmallin markkinointiin yhdellä muutoksella. Rahan sijasta tarjotaan työtä, työtä, työtä.

raafikko Nina Kannisto on koonnut kahdeksan markkinointi- ja mainosalan ammattilaisen ryhmän, jolle on luotu sijoittajamainen työskentelymalli. Tämä Markkinointienkelit-nimeä käyttävä työyhteisö tarjoaa laaja-alaisen markkinointiavun bisnesenkeleille tutulla konseptilla. Kuten rahaa sijoittava bisnesenkeli, myös markkinointienkeli sijoittaa kohdeyritykseen varallisuutta – tässä tapauksessa ammattiapua työnä – ja antaa sille

pitkän maksuajan. Nina Kannisto kertoo, että asiakasyritykselle kootaan sen tarpeiden mukainen markkinointienkeliryhmä markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän kokeneista ammattilaisista. Markkinointienkeli-ryhmän konkari on Hannu Sinerma. Hän kertoo, että ajatus oman työn sijoittamisesta kohdeyrityksen markkinoinnin kehittämiseen syntyi auttamisen tarpeesta. – Haluamme luoda työpaikkoja ja uusia menestystarinoita Suomeen. Ryhmässä on eri alojen osaajia, jotka haluavat tukea ja sparrata kohdeyritysten markkinointi- ja myyntiosaamisen hyväksi, Sinerma vakuuttaa. Ryhmän vetäjien mukaan yritys saa käyttöönsä asiantuntija- ja osaajaverkoston, maksuaikaa sekä mahdollisuuden ammattitaitoiseen markkinoin-

nin toteutukseen. Markkinointienkelien sijoitus voi tarpeesta riippuen olla 2 000:n ja 30 000 euron välillä.

Liikeideat kiinnostavat Markkinointienkelien puoleen voivat kääntyä pienet ja keskikokoiset yritykset. Yrityksen toiminta voi olla alkuvaiheessaan tai se hakee kasvua toiminnalleen. – Tavalliset bisnesenkelit vaativat vakuuksina yhtiöiden osakkeita ja korkeaa takaisinmaksusummaa. Markkinointienkelien vaatimuksena on hyvä liikeidea ja innostunut toteuttajajoukko. Sijoituksen takaisinmaksu tapahtuu pitkitetyn maksuajan puitteissa, riski on markkinointienkeleiden, sanoo Hannu Sinerma. – Emme vaadi muita takuita. //

Enkeliraha edistää 2 000–30 000 eurolla saa mm. • markkinoinnin strategian

»»Hannu Sinerma ja Nina Kannisto tar joavat markkinoinnin osaamisensa intoa puhkuvien yrittäjien käyttöön.

YRITTÄJÄ 3/2013

• palvelujen tai tuotteiden tuotteistamisen ja visualisoinnin • verkkosivuston • myyntikauden mainoskampanjan suunnittelun • myyntivoimien sparrauksen • apua markkinatutkimuksen tekemiseen.

Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä. DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille on tehokas, missä ikinä työskenteletkin.

Samsung Galaxy Xcover 2

€/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Y-paketti alk. 15,90

€/kk/24kk (alv. 0%)

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain. DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi. Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

YRITTÄJÄT » Valonsäteitä Kanta-Hämeestä TEKSTI Otso Pohjalainen, KUVAT Harri Nurminen

Showtekniikkaa omalla kylällä Kolme nuorta miestä perusti yrityksen, joka huolehtii valo- ja äänimaailman tuottamisesta Kanta-Hämeessä.

uodesta 2009 Lammi on ollut osa Hämeenlinnaa, mutta monet Lammin taajaman omaleimaisista perinteistä jatkuvat vahvoina. Eräs näistä on Lammin lukion musikaali, jonka koulun opiskelijat tekevät itse alusta loppuun. – Lukion toinen luokka tekee musikaalin vuosittain, säveltävät kappaleet ja suunnittelevat lavastukset. Me teemme sinne ääni- ja valotekniikan tänä vuonna, kertoo Jani Vilkman. Tämä onkin laskettavissa lukiolaisten harvoihin ”ulkopuolelta ostetuiksi” palveluiksi, ellei oteta huomioon sitä, että Vilkmanin yhtiön osakkaista kaksi kolmesta on entisiä lukiolaisia. Musikaalin inspiroimana Jani Vilkman

YRITTÄJÄ 3/2013

ja hänen kaksi vapaapalokunnasta tuttua ystäväänsä Topi Heikkilä ja Matti Laine perustivat Kanta-Hämeen Showtekniikka Oy:n viime lokakuussa. – Talouden myllerryksissä kaupungilta vapautui käytettyä kalustoa, ja ajattelimme, että kalusto ja palvelut täytyy säilyttää kylällä. Tuttujen keskuudessa on bändikavereita, jotka tarvitsivat ääni- ja valotekniikkaa, Vilkman sanoo.

Tilitoimisto auttaa Yhtiön perustamiseen saatiin apua uusyrityskeskukselta sekä tutulta tilitoimistolta, joka teki käytännön järjestelyt.

35 ¾¾Topi Heikkilä (vas.), Matti Laine ja Jani Vilkman rakentavat ääni- ja valotekniikkaa lukiolais ten musikaaliin.

Topi Heikkilä

Matti Laine

Jani Vilkman

Osakas

Osakas ja hallituksen puheenjohtaja

Ikä: 24 vuotta

Ikä: 19 vuotta

Ikä: 38 vuotta

Kotipaikka: Lammi

Harrastukset: VPK, lumilautailu, alamäkipyöräily

Harrastukset: VPK, musiikki

Harrastukset: VPK, vaellus, omakotitalon hoito

Perhe: Avovaimo, alle vuoden ikäinen lapsi, ”pari koiraa ja erilaisia ötököitä”

Perhe: Äiti, isä ja tyttöystävä

Perhe: Avovaimo ja kaksi koiraa

YRITTÄJÄ 3/2013

36 »»Ääni- ja valomaailman vaativuus sekä tekniikan monipuolisuus kiehtovat Matti Lainetta.

– Markkinointiin ei ole uhrattu rahaa tai aikaa. Sana kiertää, ja töitä riittää. – Kukaan meistä ei nosta palkkaa, joten paineitakaan ei ole, Heikkilä lisää. Raha jää toistaiseksi yhtiöön, joka käyttää sen menoihinsa ja kaluston uusintaan. Mikrofoneja ja kaiuttimia on hankittu. – Meillä on äänentoisto- ja valolaitteet sisustusvaloista showvaloihin sekä videoprojisointimahdollisuudet 300 hengen juhliin. Lisäksi yhtiöllä on sisustuskankaita näköesteiden tekoon, Vilkman kertoo.

Uutta suunnitellaan – Heiltä saattoi aina kysyä, jos ei tiennyt, kolmikko kiittelee. – Yrittäjyys oli aluksi peikko paperitöineen, mutta kyllä siitäkin selvisi. Firman peruspyörittäminen on aika helppoa. Yhtiömuodon valinta perustui tilitoimiston suositukseen. – Vaihtoehtoina olivat myös kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö. Verotuksellisesti tämä oli helpompi toteuttaa. Osakeyhtiössä omaa omaisuutta ei tarvitse riskeerata, ja palkaton toiminta yhtiössä on suhteellisen riskitöntä, Vilkman sanoo. Kolmikko työskentelee yrityksessä sivutoimisesti. Vilkman tekee päivätyötä sähkötekniikan parissa, Heikkilä ja Laine opiskelevat sairaanhoitajiksi. Toimitusjohtajaa ei ole, mutta Vilkman edustaa yhtiötä. – Sähköasentajan koulutuksesta on se hyöty, että pystyn tekemään laitehuoltoa itse tietotaidon puolesta, Vilkman naurahtaa.

Kylällä tykätään Oman kylän poikien yritys otettiin Lammilla hyvin vastaan. – Kysymyksiä tämä on tietysti herättänyt. Firman nimen kuultuaan joku on kysynyt, sisältyykö palveluihimme tanssitytöt, Vilkman naurahtaa. Heikkilän mukaan tilaajat eivät aina ole myöskään ymmärtäneet mitä haluavat, eikä hinnoitteluperustetta ole välttämättä hoksattu. Kolmikko ei osannut vielä syksyllä arvata, millaiseksi showtekniikkapalvelujen kysyntä alueella muodostuu. Työlistalla on ollut ravintolakeikkoja, teemailtoja ja gaaloja. Keikkoja on tehty Ypäjälle ja Rantasalmelle, ja kesällä on tiedossa reissu Lappeenrantaan. – Arvelimme, että keikkoja olisi kerran tai kaksi kuukaudessa, mutta niitä on enemmän. Tämä on monipuolisempaa kuin ajattelimme. Olemme tehneet esimerkiksi bändien juhlia, Vilkman sanoo.

Heikkilä sanoo ottaneensa selville, ettei Kanta-Hämeen Showtekniikka Oy:lle ole alueella samankokoista kilpailijaa. Yritys kuuluu kokonsa puolesta alan keskikastiin. Miehet haluaisivat kehittää yhtiötään ottamalla palveluvalikoimaan kaluston vuokrauksen, jossa asennus- ja purkupalvelu sisältyisi hintaan. Ajankin pitäisi riittää. – Opintoni ovat alkamassa ensihoidossa, mutta uskon, että aikaa jää. Olen intissä Parolannummella, ja lomapäivät sain käytettyä tähän, Laine sanoo. – Vapaapäiviä ei juuri jää, ja siitä joutuu kotonakin neuvottelemaan, Vilkman naurahtaa. Kanta-Hämeen Showtekniikka ei ole hakenut tukea kaupungilta, sillä yritystoiminnan suora tukeminen ei kuulu kolmikon mukaan kaupungin tehtäviin. Vilkmanin mielestä kaupunki voi edistää yritysten näkyvyyttä tilaamalla näiltä palveluja esimerkiksi messuilleen. //

Firman nimen kuultuaan joku on kysynyt, sisältyykö palveluihimme tanssitytöt. YRITTÄJÄ 3/2013

YRITTÄJÄT » Puhtaalla kasvulla keskisuuresta suureksi TEKSTI Riikka Koskenranta, HENKILÖKUVA Juha Sinisalo

Megakauppojen

vuosi

Sanotaan, että Itämeri on arktisen alueen koeallas. Raumalaiselle Steerpropille sijainnista on ollut valtaisa hyöty.

auman pienempi potkurilaitevalmistaja Steerprop toimittaa potkurijärjestelmiä öljykenttien huoltoaluksiin ja matkustaja-aluksiin 45 työntekijän voimin. Kaupungin suurempi valmistaja on Rolls-Royce. Steerpropin toimitusjohtajan Jarmo Savikurjen mukaan markkinoita on riittänyt, ja kasvua on onnistuttu haalimaan strategian mukaisesti. Vuonna 2000 perustettu yritys on lisännyt henkilömäärää jatkuvasti kymmenellä prosentilla vuosittain. Steerpropilla on kolme suuntautumisaluetta: offshore-öljykentät, isot matkustaja- ja rahtilaivat sekä arktiset laivat, kuten murtajat. Arktinen osaaminen on yhtiölle kovaa valuuttaa. – Olemme valmistaneet potkurilaitteet ainoaan polaarimurtajatyyppiin. Tämä kyseinen potkurilaite on näyttänyt ensin ylivoimansa muissa olosuhteissa, lievemmissä jääolosuhteissa, ja kiinnostus käyttää sitä arktisiin, koviin jääolosuhteisiin on kasvanut sitä kautta, Savikurki kertoo. Hänen mukaansa Suomessa on tehty paljon meriteollisuuden innovaatioita, jotka on Itämerellä testattu, hyviksi havaittu ja ojita sitten myöhemmin sovelletaan arktisiin olosuhteisiin.

½½Steerpropin valmistus on verkoston varassa. Käytännössä työllistämme 10-kertaisen määrän omaan henkilö kuntaamme verrattuna, Jarmo Savi kurki sanoo tyytyväisenä.

Markkinasiivu leveämmäksi Steerprop sopi monta kauppaa alkuvuonna. Näistä potkurijärjestelmät kolmeen monitoimijäänmurtajaan Venä-

jälle on yrityksen historian suurin yksittäinen tilaus, yhteensä 30 miljoonaa. Savikurki tietää kauppojen syntyneen pääosin hyvän referenssin perusteella. – Teimme samoille omistajille potkurilaitteet edellisiin jäänmurtajiin, jotka ovat olleet viisi vuotta toiminnassa. Olemme mukana myös Venäjälle menevässä pelastusaluksessa, ja Italiasta on matkustaja-alustilaus. Nämä työllistävät kovasti meitä. Ensimmäinen Steerpropin tekemä potkurijärjestelmä oli jokilaivaan, matkustajalaivojen koot kasvavat koko ajan. Potkurilaitevalmistajan strategia on kasvaa 30 miljoonan liikevaihtoluokasta puhtaan kasvun vauhdittamana 140 miljoonaan asti joskus 2020, ilman yritysostoja.

Verkostoveturi Steerpropin osavalmistus on verkoston varassa. Kokoonpano, testaus ja laadunvalvonta ovat omissa käsissä. – Olemme huolissamme siitä, että Suomelle tärkeä valmistava teollisuus säilyy täällä. Uskon vahvasti, että tämän tyyppisiä asioita kannattaa tehdä Suomessa. //

PIXMAC

Olemme huolissamme siitä, että Suomelle tärkeä valmistava teollisuus säilyy täällä. Uskon vahvasti, että tämän tyyppisiä asioita kannattaa tehdä Suomessa. YRITTÄJÄ 3/2013

YRITTÄJÄT » Kalatarvikkeet valmistetaan kotimaassa

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Jussi Partanen

Avoimella mielellä

kalastaville Miltä kuulostaisi extremekalastus, jossa jahdataan haukea matalissa kaislikoissa ponttooniveneestä?

erikarvianjoella ja läheisillä vesialueilla on kalastusmatkailusesonki kuumimmillaan. Pääosa Merikarvialla sijaitsevan Eumer Finland Oy:n kalastusmatkailuretkille tulijoista on yritysasiakkaita. Toukokuun jälkeen sesonki jatkuu taas elo-syyskuussa. Yrittäjä Olli Ojamo kertoo yrityksen matkailupuolen ykköstuotteen olevan perhokalastuskurssi, jolle viikonloppuna voi ottaa osaa kuka tahansa. Arkena työllistävät yritykset. Asiakkaita tulee kalaretkille melko kaukaa: reilu puolet asiakkaista tulee yli 200 kilometrin päästä. – Spesiaalimme ovat hauenkalastusreissut merelle. Haukia kalastetaan kehittämällämme perholla, mutta perhoa heitetään virvelillä. Merikarvian edustan vedet ovat matalat ja ruohoiset. Normaalivieheet ovat yleensä ruohikossa kiinni, mutta heittoperhot mahdollistavat kokonaan uuden kalastusmuodon. Voit heittää lyhyitä heittoja ruohikkoon, kivikkoon, ja viehe ei jää niin helposti kiinni, innokkaaksi kalamieheksi itsekin tunnustautuva Ojamo kertoo. YRITTÄJÄ 3/2013

Tuoteinnovaatio syntyi, kun Eumer teki tuotteita perhokalastajille mutta huomasi, että Suomessa vapaa-ajankalastajista vain viisi prosenttia kalastaa perholla. Loput kalastavat virvelillä. – Olemme optimisteja. Ajattelimme silloin, miten saamme ne 95 prosenttia kalastajista heittämään perholla. Laskimme 1 + 1 ja keksimme perhon, jota voi heittää virvelillä. Näin SpinTube-heittoperho syntyi. Heittoperhoja viedään noin 20 maahan. SpinTube-heittoperho valittiin vuonna 2011 EFTTEX-kalastusmessuilla alan parhaaksi uutuustuotteeksi Euroopassa.

Testikalastajat tärkeitä Kalastajat ympäri maailman etsivät jotain uutta. Niinpä satakuntalainen Eumer tehtailee uutuuksia aika ajoin. Kalastusvälineiden valmistaja ja maahantuoja saa tuotekehitysideoita ympäri maailmaa testitiiminsä jäseniltä sekä kalastusretkien ammattioppailtaan. Kotimaassa testika-

Merikarvian edustan vedet ovat matalat ja ruohoiset. Normaali vieheet ovat yleensä ruohikossa kiinni, mutta heittoperhot mahdollistavat kokonaan uuden kalastusmuodon.

½½Omien tuotteidemme materi aalit ja tuotanto ovat Suomessa. Työllistämme oman henkilöstömme lisäksi Merikarvian, Honkajoen ja Kankaanpään suojatyökeskuksia, Olli Ojamo kertoo.

lastajia on kymmenkunta, maailmalla virallisia testaajia on noin 15 ja epävirallisia 50. Eumerin nettisivuilla on perhokalastuksessa pro-stuff-osio testitiimiläisiä varten. – Testitiimimme testaa uutuustuotteet ennen kuin ne tulevat myyntiin. Emme anna tuotteita testiin sokkona,

vaan heillä on raportointivelvollisuus. He lähettävät myös mahdollisia saaliskuvia, joita saamme käyttää markkinoinnissa. Olli Ojamo hoitaa yhtiössä ulkomaanmyynnin ja -markkinoinnin, veli Jaakko Ojamo toimii kotimaanmyynnissä. Yhtiötä luotsaa ulkopuolinen toimitusjohtaja Juha Kemppainen. Olli Ojamo on tyytyväinen helmikuisilla Helsingin Venemessuilla tavoitettuun uuteen asiakaspintaan. – Uusi tuotteemme puri siihen nuoreen ja avoimella mielellä liikkeellä olevaan asiakaskuntaan, joka kävi messujen uudella Uusi aalto -alueella. Tavoitimme uusia kuluttajia. Perinteiset suomalaiset

kalastajat tietävät kalastuksesta kaiken, ja ajattelevat, että ”älä sinä tule minua neuvomaan’”.

Toiveita vientiin Kotimaankauppa on Eumerille turvallinen ja tuttu markkina. Tulevaisuuden panokset tullaan laittamaan vientiin. – Viennin kasvu on edellisvuodesta hiukan noussut. Yritys on kasvattanut omaa tuotevalmistustaan, mikä tarkoittaa, että välitystuotteiden tuonti ulkomailta on vähentynyt. Omavalmisteissa on paremmat katteet. // YRITTÄJÄ 3/2013

YRITTÄJÄT » Ammattimaista harrastamista

TEKSTI Anne Lampinen, KUVA Uzi Varon

Koukutus tuo kasvun

Laulaminen ja musisointi ovat koukuttavaa, mutta helppokäyttöiset äänittämisen työkalut ovat puuttuneet markkinoilta. Nyt ongelma on ratkaistu.

ansan syvät rivit pitävät kirpputoreista ja karaokesta. Varsinkin karaoke kirvoittaa melankolista kansaa tuntojen tulkitsemiseen, ja ilmiö on tavoittanut kansalaiset sosiaaliluokkaan katsomatta. Itse kukin haluaa illanistujaisissa tarttua mikrofoniin ja lurauttaa laulunsa mahdollisimman taidokkaasti. Veli Kaksonen on intohimoinen laulun harrastaja, joka kävi laulutunneilla ja halusi kehittää laulutaitoaan. – Ryhdyin nauhoittamaan laulujani, sillä huomasin, että siten kehityn nopeammin, hän sanoo. Myöhemmin hänen ongelmakseen muodostui äänitteiden taltiointi ja laatu. Helppo äänentoisto ei ollut laadukasta, ja laadukas äänen talteenotto oli taas äärimmäisen monimutkaista. Nokialla Nokian MeeGo-organisaation kehittäjätyökalustoprojektin johdossa työskennelleet Veli Kaksonen ja Ville Lavonius ryhtyivät pohtimaan pulmaan ratkaisua päätoimisesti. Heistä tuli yrittäjiä Nokian

YRITTÄJÄ 3/2013

Bridge-ohjelman turvin. Myöhemmin Huimio-nimiseen yritykseen liittyi kolmas osakas, Sibelius-Akatemiassa opintojaan viimeistelevä Jaakko Kulomaa.

Portti puoliammatti laisuuteen Kolmikko ryhtyi kunnianhimoiseen ohjelmointihankkeeseen 2012. Pilottiohjelman teko kesti kahdeksan kuukautta. Lopulta syntyi helppokäyttöinen musiikin taltiointiohjelma Applen OS X -sovelluksena ja englanninkielisenä. Se on nyt koekäytössä. Helmikuussa 2013 etsittiin vapaaehtoisia musiikinharrastajia testaamaan ohjelmaa ja antamaan palautetta. – Seuraavaksi teemme sovelluksen iPad-tablettiin. Se on ilmainen tiettyyn äänitysmäärään asti. Ensimmäisen version tarkoitus on haalia ohjelmalle mahdollisimman paljon käyttäjiä, sanoo Kaksonen. Seuraava versio tähtää yhteisöllisyyteen sosiaalisen median

periaatteiden mukaisesti. – Huimion kehittämä Tunemio-ohjelma ei ole vain laulun harrastajille. Se soveltuu myös eri instrumenttien soittajille ja musiikin opiskelijoille. Kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi muusikoksi ohjelmalla ja kokea musiikin elämyksiä. Sivustolla voi tavata muita hengenheimolaisia, vaikkapa marginaaliryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita Frank Sinatran 50-luvun tuotannosta. Omia tuotoksia ei tarvitse jakaa koko maailmalle, vain tietyille, Lavonius maalailee ohjelman mahdollisuuksia. Aluksi käytetään yhtä mikrofonia, mutta myöhemmin moniraitaäänitykset ovat mahdollisia. Äänitysohjelma tarjoaa harrastajille helppokäyttöisen puoliammattilaistasoisen äänitysmahdollisuuden omalle koneelle.

Koukutus ja kasvu Nuorilla yrittäjillä on vahvat visiot ansaintalogiikasta ja kasvusta.

– Ensimmäinen versio kerää asiakkaita. Seuraava versio rakentaa yhteisön harrastuksen ympärille. Kasvu perustuu kävijämäärän jatkuvaan kasvuun, toteaa Lavonius. Hän selvittää, että suunnitelmissa on hakea lisärahoitusta ennen yhteisöllisen palvelun valmistumista. – Jatkossa Tunemio toimii myös Windows- ja Android-ympäristöissä. Luvassa on uusia kieliversioita. Käyttäjät viime kädessä ohjaavat suuntaa, johon palvelua kehitetään, toteavat

Kaksonen ja Lavonius. Kasvun strategia perustuu koukutukseen. Esimerkiksi internetissä toimiva Spotify on helppo musiikinkuuntelupalvelu, jossa on valtava äänitevalikoima. Tiettyyn minuuttimäärään asti se on ilmainen. Sinäkin aikana kuuluu säännöllisin väliajoin mainos, joka jossain vaiheessa alkaa ärsyttää. Yleensä siinä vaiheessa käyttäjä maksaa mieluusti palvelusta, kun on havainnut palvelun mielekkyyden. //

¾¾Nuorilla yrittäjillä on vahvat visiot ansaintalogiikasta ja kasvusta. Veli Kaksonen kuvassa vasemmalla ja oikealla Ville Lavonius.

Ensimmäisen version tarkoitus on haalia ohjelmalle mahdollisimman paljon käyttäjiä.

YRITTÄJÄ 3/2013

42 ¾¾Petteri Torvi oli mielis sään siitä, että vanha yrittäjä ei ollut uudistanut lavaa. Nyt on mahdollisuudet toteuttaa omia visioita.

YRITTÄJÄ 3/2013

YRITTÄJÄT » Vaikea tanssilavabisnes TEKSTI Mia Hemming, KUVAT Tanja Mikkola

Lavatanssin uusi tuleminen Suomalaiseen kesään kuuluvat tanssilavat. Uudet lavayrittäjät uskovat myös seuraavien sukupolvien tanssivan iskelmien tahtiin.

isto Isokangas ja Petteri Torvi ovat 60-vuotiaan Mäntsälän tanssilavan uudet ja innokkaat omistajat. He pistivät lavan uusiksi, ja kaikesta työmäärästä huolimatta he ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa ryhtyä lavayrittäjiksi. Torvi uskoo, että lava tuo takaisin siihen sijoitetut työtunnit ja rahat. – Lavatanssien kysyntä on kasvanut, sillä tanssipaikkojen määrä kaupungeissa

on vähentynyt. Myös television tanssiohjelmat tukevat ja elvyttävät tanssikulttuuria. – Toki meidän täytyy aktiivisesti hakea nuoria kävijöitä. Mäntsälän lavalla soitetaan kevyempää musiikkia perjantaisin, ja aina ennen tansseja on tunti tanssinopetusta, Torvi kertoo suunnitelmista tämän vuoden tanssikaudelle. Torvi toimi vielä runsas puoli vuotta sitYRITTÄJÄ 3/2013

Minna Annola

Joudumme yrittäjinä maksamaan maksuja, joihin yhdistykset ja seurat eivät ole velvoitettuja. ten – kaupantekohetkellä – Kruokakauppiaana, mutta ryhtyi täyspäiväiseksi lavayrittäjäksi. Kokopäiväinen yrittäjyys edellyttää lavalta muutakin kuin viikonlopputansseja. – Vuokraamme lavaa ja järjestämme itse tilaisuuksia arkipäivinä. Olemme uudistaneet kahvilan ravintolaksi, nykyaikaistaneet keittiön sekä remontoineet vessat ja lisänneet niiden määrää. Voimme myös tarjota pitopalvelua lähialueille. – Olemme pidentäneet tanssikautta, ja heinäkuussa tanssitaan myös tiistaisin ja muutamana sunnuntaina. Torvi ei pelkää kilpailua, johon on varauduttu täydellisen

remontin lisäksi panostamalla piha-alueiden viihtyisyyteen. Esiintyjät on valittava huolella. – Tanssijat tulevat pitkänkin matkan päästä vetovoimaisen artistin tai orkesterin houkuttelemina. Voittoa tavoittelemattomat toimijat pyörittävät suurinta osaa tanssilavoista. Se tuo lisää paineita kaupallisille toimijoille pärjätä vielä vähän paremmin kuin muut. – Joudumme yrittäjinä maksamaan maksuja, joihin yhdistykset ja seurat eivät ole velvoitettuja. Meidän kustannustasomme on ihan eri luokkaa, jolloin meidän täytyy saada toiminta kannattavaksi.

¾¾Tanja Huisman, Petteri Torvi ja Risto Isokangas ovat kaikki entisiä K-ruokakauppiaita. Mäntsälän lavan nähtyään he tiesivät sen olevan heidän paikkansa.

YRITTÄJÄ 3/2013

Perinteiset paikat Eija Kantolalla on useita

tanssilavakeikkoja vuodessa orkesterinsa Omegan kanssa. Kantola uskoo paritanssin nousuun. – Tv:n tanssiohjelmat innoittavat uusia nuoria tanssijoita tanssilavoille. Myös tanssikurssit ovat erittäin suosit tuja – ihmiset osaavat tanssia todella hyvin, Kantola sanoo. Vuoden 1992 tangokuningattarella on ohjelmistossaan niin swingit kuin cha-chat. Mitä monipuolisempi ohjel misto on, sitä tyytyväisempää on tans siyleisö. – Pidän esiintymisestä perintei sissä tanssipaikoissa, sillä niissä on ihan omanlainen tunnelma. Tanssi väki on kesällä erityisen hyväntuulista. Mielestäni ulkomaalainen turisti pitäisi ehdottomasti viedä tutustumaan kesäiseen tanssilavameininkiin. Kantolalla on takanaan runsaat 20 vuotta ammattilaulajana. Keikkatahti on nykyään rauhallisempi kuin esimer kiksi 90-luvulla, koska tanssipaikkoja on vähemmän. – On sääli, että monet pienet lavat ovat joutuneet lopettamaan. Toisaalta nykyään avataan myös sellaisia tanssi lavoja uudelleen, jotka ovat olleet vuo sia, jopa vuosikymmeniä pois käytöstä. – Meneillään on iskelmän uusi tule minen. Uskon, että se tulee vaikutta maan tanssikulttuuriin positiivisesti.

45 »»Eija Kantola kiertää ahkerasti perinteisiä tanssilavoja.

Visiosta totta Myös Risto Isokangas ja liiketoiminnan pyörittämisessä mukana oleva Tanja Huisman ovat entisiä K-ruokakauppiaita. Petteri Torvi kertoo, että Mäntsälän lavalle he päätyivät, kun halusivat lähteä yhdessä yrittämään jotakin uutta. – Menimme Mäntsälään tansseihin selattuamme yritysten myynti-ilmoituksia ja näimme paljon porukkaa jo loistonsa päivät ohittaneella lavalla. Silloin välähti, että tästä saamme tehtyä meidän paikan, Torvi muistelee. Edellinen omistaja pyöritti lavaa 28 vuotta, ja nykyiset uskovat ainakin kymmenvuotissuunnitelmansa toteutuvan. //

Nuoret kävijät 33-vuotias Maria on käynyt tans seissa yli kymmenen vuoden ajan elämäntilanteensa mukaan. – Tämä on hauska harrastus. Olen käynyt tanssikurssit, ja piti päästä näyt tämään taitojaan. Lisäksi tanssimalla osaaminen kehittyy, Maria sanoo. Marian työkaverin, 38-vuotiaan Kristiinan opetti mummo tanssimaan, kun Kristiina oli lapsi. Lisäksi hänkin on käynyt tanssitunneilla. – Viime aikoina on tehnyt mieli tans simaan. Nyt lähdin Marian kanssa, kun työpaikalla tuli puhetta tanssiharrastuk sesta, Kristiina kertoo. 27-vuotias Atte käy tanssimassa noin kerran viikossa. Kaksi vuotta sitten juhannuksena hän kävi kavereidensa kanssa lavalla ja piti näkemästään.

OSTA TAI MYY Yrityspörssissä on myytävänä ja ostettavana satoja eri alojen yrityksiä. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. Saat valtakunnallisen näkyvyyden yhdellä ilmoituksella verkossa ja printissä. Tavoitat yritysten myyntiä tai ostoa suunnittelevat tai rahoitusta hakevat yhden palvelun kautta. Julkaise itse omia ilmoituksiasi, luottamuksellisesti ja halutessasi täysin nimettömästi. Myyjä tai ostaja päättää, ottaako yhteyttä kiinnostuneeseen. Voit myös hallita ilmoitusta itse verkossa ja halutessasi liittää siihen kuvia ja videoita. Ilmoituksia koskevat asiat: www.yritysporssi.fi, Leena Niemimäki, p. 09 2292 2821, leena.niemimaki@yrittajat.fi

YRITYSPORSSI.FI YRITYKSEN MYYJÄN JA OSTAJAN KOHTAAMISPAIKKA.

– Menin tanssikouluun ja nyt olen koukussa tanssimiseen. Aluksi oli aika kynnys hakea ketään tanssimaan, sillä muiden tanssijoiden taso näytti kor kealta. Nyt haen itse niin aloittelijoita kuin konkareita riippuen tanssilajista, Atte selvittää. Kun Atte perustaa perheen, hänellä saattavat jäädä tanssit väliaikaisesti vähemmälle. – Muuten uskon käyväni tansseissa niin kauan kuin pystyn tanssimaan. Myös Kristiina uskoo innostuttu aan kuluttavansa parketteja vaihtele vasti. Maria riemastuu tulevaisuuden mielikuvista. – Vanhempanahan sitä vasta pää seekin tanssimaan, kun on enemmän aikaa. //

JS SUOMII

Champion Door

YRITTÄJÄ 3/2013 1/2013

vaa - N

ä kova a

-N e ljä ko

TEKSTI Riikka Koskenranta ja Hannu Hallamaa

elj

ESA MELAMETSÄ

MENESTYJÄT » Ketterää reagointia Keski-Pohjanmaalla

a - N e lj ä

Kova kilpailu

kirittää

Keski-Pohjanmaalla on totuttu kaukaisiin markkinoihin. Vientiin menee niin Airbusin ovia kuin luksusveneitä.

ESA MELAMETSÄ

Tosi isot

ovet Kun Airbus tarvitsee ovia, kääntyy katse Nivalaan.

o va a -

äk

ljä ko v a

YRITTÄJÄ 3/2013

Niin Hosio kuvaa kaupantekoa idän suunnalla. Kilpailijat mustamaalaavat ahkerasti, asiakas voi olla kiinnostu-

Pekka Hosio

N e lj ä k

Kuin nyrkkeilymatsi

anska. Sinne on satsannut nivalalainen Champion Door oy, kertoo yrittäjä Pekka Hosio. Ranskaan menee yrityksen valmistamia valtavia nostettavia ovia, joita tarvitaan Airbusin tehtailla. – Olemme panostaneet markkinointiin paljon ja ottaneet riskiä, nyt työ kantaa hedelmää, Hosio sanoo. Yrityksen tuotannosta noin kolmannes menee vientiin, ja osuus on kasvussa. Ranskan lisäksi tärkeä vientialue on Venäjä. Tulevaisuudessa Hosio toivoo arabimaista irtoavan kauppoja, niissä kun kasvua riittää. Hosio on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 1992. Ulkomaankauppaa yrityksellä oli jo 2000-luvun alussa, mutta määrätietoisemmin vientiuralle suunnattiin muutamaa vuotta myöhemmin. Tuotteita on nyt myyty 29 maahan Brasiliasta Kazakstaniin. – Viennissä keskitymme lentokenttien hallien oviin. Suurin asentamamme on 100 x 23 -metrinen ovi Kazakstanissa, ja samanlaisia tehdään nyt useita Ranskassa. Toki yhtiö pienempiäkin hallinovia tekee, mutta niitä ei kannata maailmalle viedä. – Kymmenen kertaa kymmenen metriä on meille pieni ovi, Hosio naurahtaa.

a a - N e lj

Kotoisin: Nivalasta, asui nuorena Ruotsissa. Harrastukset: Golf, metsästys, kalastus, moottori pyöräily, koirankasvatus, uinti ja maraton. Erikoista: Yhtiö on toimittanut lentokonehallin ovet Keski-Siperian ylängölle jäätietä pitkin.

neempi hinnasta kuin turvallisuudesta ja kaiken kukkaraksi omien tuotteiden laittomia kopioita tulee tarjouskilpailuissa vastaan. – Meillä on patentteja, mutta raastupakaan ei tahdo auttaa. Kopioijat vain vaihtavat yrityksen nimeä, Hosio manaa. Hosion mukaan maailmalla osataan arvostaa suomalaista rehellisyyttä ja sitä, ettei kauppias käytä aikaansa kilpailijan haukkumiseen vaan oman tuotteensa esittelyyn. Myös laatu auttaa – kovassa kilpailussa referenssit ovat tärkeitä. Suomalaista hyvää laatua on helppo tehdä juuri Nivalassa, Hosio kehuu. Paikallisesta teollisuuskylästä löytyy hy-

viä palveluita, ja lähiseudulta ensiluokkaisia alihankkijoita. Kova kilpailu saa kuitenkin miettimään suomalaisen työn hintaa. – Pitää ymmärtää, että hyvät tekijät eivät riitä, sillä muuallakin osataan tehdä huippulaatua. Toinen murhe yritykselle on maailmantalouden tilanne, joka on näkynyt urakkakysynnässä. Mutta Ranskassa ollaan kasvu-uralla – pian tämän haastattelun jälkeen Hosio suuntasi Ranskanmaalle, palkkamaan uuden työntekijän, hoitamaan muita liikeasioita ja vierailemaan yhtiön paikallisen insinöörin häissä. //

ESA MELAMETSÄ

Vanhankaupungin Ravintolan uusi ruokalista toi mukanaan molekyyligastronomian keinot.

okkolan Neristanissa sijaitseva Vanhankaupungin Ravintola on arvokas ja tunnelmallinen ruokapaikka. Nuori yrittäjä Annukka Miettinen on vastikään palannut kumppaniravintolasta Lahdesta, jossa hän oli haistelemassa uusia tuulia keittiön puolelle. Miettisen mukaan tällainen yhteistyö ei ole kummaltakaan pois, varsinkin, kun toimitaan eri kaupungeissa. Ravintolaryppäällä on yhteistyötä myös hankinnoissa, jolloin suurempi volyymi tuo hinta-alennuksia. – Kerran vuodessa kokoonnumme, ja käymme tukkureiden kanssa läpi uusia kuvioita. Tällöin toimittajat pääsevät esittelemään tuotteitaan. Käymme yhteisellä ostovoimalla tarjoukset läpi ja kilpailutamme. Kun sitoudumme tiettyyn toimittajaan, pääsemme hintojen edel-

lyttämiin myyntitavoitteisiin, Miettinen kertoo. Hankintayhteistyö ei ole yleistä ravintoloiden kesken. – Yleensä isot talot hyötyvät ostobonuskuvioista. Jaamme keskenämme myös kokkaamiseen liittyvää tietoa.

Läheltä pötyä pöytään Ravintola työllistää kokoaikaisesti yrittäjän lisäksi kolme työntekijää. Sesonkien aikaan Miettinen palkkaa ekstratyöntekijöitä. Vanhankaupungin Ravintola panostaa kotimaisiin raaka-aineisiin, joita tulee lukuisilta kotimaisilta tuottajilta, muun muassa hanhen lihaa Hauhalan Hanhifarmilta Mikkelin kupeesta ja leipäjuustoa Jukkola Food Oy:stä Lohtajalta.

äk

o va a -

ljä ko v a

N e lj ä k

Molekyyliruokaa Kokkolaan

Annukka Miettinen

a a - N e lj

Kotoisin: Kotoisin Leppä virralta Savosta. Kokkolaan muutin vuonna 2001. Harrastukset: – Urheilu. Olen pelannut 16 vuotta jää kiekkoa. Töiden takia jouduin luopumaan jääkiekosta muu tama vuosi sitten. Sen jäl keen aloin harrastaa juoksua. Erikoista: – Annoksissamme näkyy jatkossa molekyyli gastronomia. Luonnollisilla apuaineilla voidaan paran taa tuotteiden rakenteita ja muotoja. Uutena on myös matalalämpöhaudutus eli sirkulaattorikypsytys.

Ravintolalle on myönnetty arvostettu Chaine des Rotisseurs - Paistinkääntäjien veljeskunnan kilpi vuonna 2011. Järjestön tarkoituksena on edistää sekä kansainvälistä että kansallista ruokakulttuuria. Miettinen on kouluttanut itseään keittiömestarin taidoissa, sillä edellinen keittiömestari lähti etsimään uusia haasteita Etelä-Suomesta, ja ravintoloitsija on talvella ottanut oman keittiönsä haltuun. Sesongit, kuten juuri juhlitut vappu ja äitienpäivä, ovat ravintolayrittäjälle tärkeitä, muutoin suurin osa myynnistä tulee juhla- ja kokousasiakkailta. // YRITTÄJÄ 3/2013

a a - N e lj

Kotoisin: Kokkolan edustalla saaressa syntynyt, silta yhdis tää saaren mantereeseen. Harrastukset: Musiikki, soitan kitaraa ja laulan. Veneily on työ ja harrastus. Harrastan jonkun verran liikuntaa. Erikoista: Nord Star -mallis ton juttu on ammattivenelook, vene kuin maasturi. Sisustus on viimeisen päälle luksusta.

Kustomointi kasvussa

Vene kuin maasturi

Venevalmistaja on laittanut talouskriisille kampoihin: länsimarkkinat eivät vedä, mutta itänaapurin markkinat ovat kasvaneet.

oisinkin voisi olla. Öjasta aloittanut, nykyisin kälviäläinen perinteikäs 1920-luvulla toiminnan aloittanut venevalmistaja reagoi nopeasti länsimarkkinoiden laskuun talouskriisin alussa, uusia markkinoita etsittiin ja tuotantosuunta rukattiin uusiin markkinoihin sopivaksi. Linex-Boat Oy:n toimitusjohtaja Olli Lindkvist satYRITTÄJÄ 3/2013

sasi keväällä Helsingin venemessuihin aiempia vuosia enemmän; Nord Star -niminen venemallisto näyttäytyi 600 neliön messuosastolla ja venäjäntaitoisten työntekijöiden voimin. Se kannatti. – Viime vuoden liikevaihdostamme melkein 40 prosenttia meni Venäjälle. Siellä ostetaan hiukan isompia veneitä, Lindkvist kertoo.

o va a -

JS SUOMI

N e lj ä k

Olli Lindkvist

äk

ljä ko v a

aov

Euromääräisesti myydyin vene viime vuonna oli Nord Star 40, joka on yli 13-metrinen ja hinta on 600 000-700 000 euroa varustelutasosta riippuen. Nord Star 40 on venäläisten mieleen, lisävarusteiksi toivotaan muun muassa sähköllä nousevia pöytiä ja materiaaliksi pähkinäpuuta. Uusien markkinoiden, kuten Venäjän, Ukrainan, Liettuan ja Japanin myötä kustomointi on lisääntynyt huomattavasti Linex-Boatin myynnissä. Lindkvist myy veneitä Venäjän kaukaisiin kolkkiin, kuten Vladivostokiin ja toisaalta Yhdysvaltoihin asti. Suurin markkina on nykyään Venäjä, toisena kotimarkkinat ja kolmantena Grönlanti. – Grönlantiin myydään veneitä koviin olosuhteisiin. Veneet menevät pitkälti ammattikäyttöön, huoltoveneiksi ja taksiveneiksi. Ulkomaiden myynti toimii kussakin maassa ulkoisin voimin. Lindkvistin mukaan he tekivät huippuvuosina 2006–2008 noin 200 venettä. Ison veneen rakentaminen kestää kolme kertaa kauemmin kuin pienen. Nyt vuosituotanto on 60 venettä. Yrityksen liikevaihto on laskenut huippuvuosista, mutta ei järisyttävästi. Nord Starin veneet ovat lasikuituisia, walk around -mallisia ja kovaan käyttöön tehtyjä jykeviä veneitä. Komponentit ostetaan lähialueelta ja rakennus on omissa käsissä. //

MIKÄ MOKA! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Topi Ylä-Mononen

1 000 euron seteli Ilomantsissa

Kesäturisti korjautti Neste Ilotuuli -asemal lamme autoansa, ja tuli noutamaan sitä huol losta iloisella mielellä. Huoltolaskun lop pusumma oli yli tuhat euroa, mikä oli kerrottu hänelle arviona jo autoa huol toon jätettäessä. Asiakas halusi maksaa osan pankkikortilla ja loput 500 euron setelillä.

Pankkikorttiosuus hoidettiin ensin, ja otin vastaan setelin ajatuksissani. Työn sin rahan kassakoneeseen ja laskin vaih torahat asiakkaalle. Hän kiitti nopeasta huollosta ja työnsi vaihtorahat kirje kuoreen. Samaan kuoreen hän sujautti myös kuitin tehdystä työstä. Sanoin sen olevan takuu varaosista. Kiittelimme toisiamme, asiakas hyp päsi huollettuun autoonsa ja poistui verkkaisesti kentältämme. Kehuin miel lyttävää etelän asiakasta. Seuraavana päivänä etsin kassan kuiteista 1 000 euron seteliä, jonka muistin elävästi ottaneeni vastaan tältä huoltamoasiakkaalta. En löytänyt merkintää, ja lisäksi kassa heitti 500 euroa. Kävin vielä kerran kuitin läpi ja aja tukseni valahtivat harmaiksi. Ei voi olla totta, Ami, ei voi olla totta. Otit vastaan tuhan nen euron setelin ja sitä ei löydy mistään. Ei tietenkään, koska sellaista seteliä ei ole ole massakaan. Hienoa, Ami, hienoa. Mokani selvitti ajatukseni. Ryhdyin

käymään läpi videotallennetta kiivaasti edelliseltä päivältä läpi, ja sieltähän se ”tuhannen euron” seteli löytyi. Kävin videotallenteen varmuuden vuoksi läpi vielä toiseen kertaan läpi, kaivoin laskun esiin. Sen jälkeen soitin asiakkaallemme, joka ajeli tyytyväisenä eteläisessä Suo messa. Kerroin erehdykseni ja pyysin häntä tarkistamaan käteisrahansa. Asiakas oli laittanut vaihtorahat ja laskun huolelli sesti kirjekuoreen, jonka hän pysähtymi sensä jälkeen poimi hansikaslokerosta. Asiakas avasi kuoren, tarkisti laskun ja laski rahat. Viisisataa euroa ylimää räistä. Hänkään ei ollut huomannut virhettä sujauttaessaan rahat kirjekuoreen. Asia kas palautti ylimääräiset 500 euroa tilil lemme, ja olimme molemmat tyytyväisiä. Olin kiitollinen myös huoltomiehel lemme, joka oli täyttänyt huoltoveloitus laskelman täsmällisesti. Asiakkaan yhte ystiedot löytyivät laskelmasta ilman yli määräistä etsintää. – Vaihtorahan kanssa pitää olla aina tarkkana! //

Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL:n puheenjohtaja Aimo ”Ami” Kettunen hoitaa Neste Ilotuuli -jakeluasemaa Ilomantsissa. Järjestöön kuuluvat Neste- , Shell-, St1- ja Teboil-kauppiaat. Jäseniä liitossa on 400.

YRITTÄJÄ 3/2013

ULKOMAAT » Yksi ainoista Intiassa TEKSTI JA HENKILÖKUVA Pia Heikkilä

Sillanrakentaja S

Intiassa Aikaa on budjetoitava reilusti läpimurtoon ja know who -verkoston rakentamiseen on panostettava.

YRITTÄJÄ 3/2013

ilva Paananen ei ole moksiskaan tuijottelusta. Hän hymyilee ympärilleen ja vastailee ystävällisesti uteliaille, jotka kyselevät, mistä maasta nainen on oikein kotoisin. – Finland? Is that a country, moni kysyy ihmetellen. Nimi Silva ei ole harvinaisuus vain Intiassa vaan myös Suomessa. Hän on tällä hetkellä ainoa suomalainen yksityisyrittäjä Intiassa. Kaikki alkoi viitisen vuotta sitten,

tyyn yhdessä kotimaisen Promade Oy:n yrittäjä Leena Lehtiniemen kanssa maan pääkaupunkiin Delhiin. – Kuuntelin vahvasti sisäistä ääntäni, kun Leena Lehtiniemi pyysi lähtemään mukaan, Paananen sanoo. Yrityksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen oli mutkatonta, sillä Paananen osasi hakea neuvoa oikeilta tahoilta. – Byrokratia ja kirjanpito su-

Intia Väestö 1 240 miljoonaa Valtauskonto hindulaisuus BKT kasvu 6,5 % Pääkaupunki New Delhi, asukkaita 13 miljoonaa Miljoonakaupunkeja 43 Kieliä 16 Luonnonvarat kivihiili, malmit ja maakaasu Vientituotteet jalokivet, koneet, tee, tekstiilit ja tietokoneohjelmistot

YRITTÄJÄ 3/2013

PIXMAC

jolloin Paananen otti urhean hypyn tuntemattomaan lähtemällä EteläIntiassa sijaitsevaan Chennain Finpron vientikeskuksen päälliköksi. – En tiennyt Intiasta kauhean paljon, mutta se nyt vain tuntui ainutkertaiselta elämän- ja työkokemukselta, joka oli minulle tarkoitettu, Paananen muistelee. Yrittäjäksi Paananen lähti nähtyään Intian markkinapotentiaalin. Toimelias nainen pisti markkinointiviestintätoimiston pys-

¼¼Silva Paananen on tällä hetkellä ainoa suomalainen yksityisyrittäjä Intiassa.

juivat varsin ongelmitta, koska minulla on erittäin hyvä kirjanpitäjä ja juristi. He ovat harjaantuneita suomalaisten kanssa toimijoita, hän sanoo.

Valppaus tarpeen Helppoa ei yrittäjän arki maassa kuitenkaan ole, sillä Paanasen mukaan monet intialaiset kuvittelevat iskevänsä kultasuoneen päästessään yhteistyöhön ulkomaisen firman kanssa. – Palveluja ostaessani joudun olemaan valppaana, ja jatkuva tinkiminen on uuvuttavaa, koska partnerit mielellään kokeilevat kepillä jäätä. Intialainen tapa avata jo kertaalleen sovittu on myös tullut tutuksi. – Kaikki sovittu on laitettava paperille, ja intialainen sopimusteksti on luetettava aina juristilla. Intiassa yksinkertaisemmankin tehtävän tuottamiseen käytetään paljon enemmän tekijöitä kuin Suomessa, Paananen valottaa. Intia on satojen kielien, uskontojen ja kulttuurien jättikokoinen maa, joka vaati markkina-alueiden opettelua. – Kuvittelin kolmen ja puolen vuoden Chennain-kokemuksen jälkeen olevani jyvällä intialaisesta ajattelutavasta, mutta Delhiin muutto palautti minut lähtöruutuun – täällä moni asia on toisin. Delhissä mennään rahakylki edellä ja toimintatavat ovat kovemmat kuin leppoisammassa etelässä, Paananen kertoo.

Verkosto auttaa Intia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta samalla se vaatii yrittäjältä kärsivällisyyttä. – Olen vuoden toimittuani kokenut to-

deksi sen, mitä aiemmin opetin tänne tuleville yrityksille: aikaa on budjetoitava reilusti läpimurtoon, ja know who -verkoston rakentamiseen on panostettava, Silva muistuttaa. Kehittyville markkinoille halajavien yrittäjien kannattaa pakata reppuun aimo annos rohkeutta ja suomalaista maalaisjärkeä. – Oikeat kumppanit ovat ykkösasia ja niiden ohella oman know who -verkoston rakentaminen. On tärkeää, että omassa

lähipiirisissä on luottointialaisia, joiden avulla oppii ymmärtämään viestinnän piilomerkityksiä, Paananen neuvoo. Paanaselle yrittäjyys Intiassa on mahdollisuus, joten Promade aikoo kasvattaa toimintaansa. – Läsnäolo Intiassa antaa Promade Indialle kilpailuedun, kun laajennan tarjontaani muille kuin suomalaisille firmoille. Sillanrakentajia tarvitaan länsimaisen ja intialaisen viestinnän kohdatessa, Paananen sanoo. //

Kaikki sovittu on laitettava paperille, ja intialainen sopimusteksti on luetettava aina juristilla. YRITTÄJÄ 3/2013

ADWORDS

PREMIER SMB PARTNER

56 ¼¼Mikko Mäentaustan ilme paljastaa, että hevoselle on tulossa tiukka tehtävä.

YRITTÄJÄ 3/2013

ULKOMAAT » Hevoset kisakuntoon TEKSTI JA KUVA Tina Finn

Satulan kyydissä Saksaan Kilpaesteratsastaja ja ratsastusvalmentaja Mikko Mäentausta asuu ja työskentelee Saksassa, mutta on tuttu näky myös suomalaisilla ratsastuskentillä. Mäentaustan alla hyppäävät hevoset Eternity ja Quenaro.

os veivät hevoset miehen maailmalle, tuovat ne hänet säännöllisesti myös takaisin Suomeen. – Käyn valmentamassa äitini Merjan ratsastuskoululla pari kertaa kuukaudessa, kilpailukaudella vähän harvemmin, juttelee kohtelias ja sympaattinen Mikko Mäentausta. Kotona Saksassa Mäentaustalla on tallissaan omien hevosten lisäksi nuoria ratsutettavia sekä kilpa- ja myyntikuntoon ratsastettavia hevosia. Nuorten ratsastajien valmentaminen on osa työtä. – Valmennan mielelläni. Se on hyvin antoisaa työtä silloin, kun valmennettavana on motivoitunut ratsastaja, Mäentausta toteaa. Mäentausta lähti Saksaan ratsastuksenohjaajan tutkinto taskussaan ja nuoruudeninto käyntikorttinaan. Ensimmäinen työpaikka Saksassa löytyi esteratsastaja Christopher Wegeliuksen suhteiden avulla. Kaksi vuotta Mäentausta työskenteli nimekkäiden ratsastajien talleilla hevosia ratsuttaen ja kisaten. Sitten tuli aika perustaa oma talli. Yrittäjäksi ryhtyminen vieraassa maassa ei ol-

lut helppoa, mutta sinnikkyys palkittiin. – Alussa en puhunut kovinkaan hyvää saksan kieltä, joten se teetti vähän töitä, nauraa Mäentausta.

Menestyksen rutiinit Oman valmennustallin pyörittäminen on työlästä ja päivät ovat pitkiä, mutta Mäentausta ei valita. Saksalaisella hevoskulttuurilla on pitkät perinteet, hyviä hevosia on paljon ja kilpailumahdollisuuksia riittää. – Meillä on helppo kilpailla, sillä hyviä kilpailuja löytyy lähes joka viikonloppu kohtuullisen ajomatkan päästä, Mäentausta kertoo. Vaikka hevosalan yrittäjän työssä ei ole sellaista käsitettä kuin normipäivä, on Mäentausta luonut työlleen rutiineja. – Maanantaista torstaihin ratsastan hevosia, koulutan ja valmennan. Torstaista sunnuntaihin kisaan itse. Paperityöt vievät nekin aikansa, hymyilee Mäentausta ja sanoo oppineensa monta asiaa kantapään kautta. Yksi yrittäjyyden osa-

alue on ollut toisen ammattilaisen käsissä alusta pitäen, nimittäin kirjanpito. Edellisen kisakautensa huipennuksena Mäentausta pitää Suomen esteratsastusmaajoukkueen sijoittumista kolmanneksi Latviassa kesällä pidetyssä Nations Cupissa sekä mahdollisuutta ratsastaa suomalaisyleisön edessä Helsinki International Horse Show’ssa.

Koti saksassa Suomen-matkoillaan osa valmennuspaikoista on varattu vakio-oppilaille, mutta aina löytyy tilaa myös uusille valmennettaville. – Suomeen on aina kiva tulla ja perhettä on mukava nähdä, mutta minun kotini on Saksassa, sanoo Mäentausta, jonka suomen kielessä on jo vivahdus vierasta aksenttia. – Kerran yksi mies tuli sanomaan minulle Suomessa pidetyn valmennusviikonlopun jälkeen, että puhut kyllä yllättävän hyvää suomea, mistä oikein olet kotoisin, virnistää Mäentausta. //

Saksalaisella hevoskulttuurilla on pitkät perinteet, hyviä hevosia on paljon ja kilpailumahdollisuuksia riittää. YRITTÄJÄ 3/2013

MINUN MAAKUNTANI » Keski-Pohjanmaalla ymmärretään yrittäjyyttä

TEKSTI Hannu Hallamaa, KUVAT Esko Keski-Vähälä

Veneteollisuus pulssina Keski-Pohjanmaalla tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta kasvukeskuspolitiikka mietityttää.

tetaanpa ensin hyvät uutiset: Keski-Pohjanmaa porskuttaa. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen, eikä globaali talousahdinko ole päässyt seutua pahasti puraisemaan. – Veneteollisuus on perinteisesti ollut hyvä indikaattori siitä, minne ollaan menossa, ja veneteollisuudella

menee nyt hyvin, summaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo. Alueelta löytyy muun muassa talotehtaita, metalli- ja elektroniikkatuotantoa, elintarvikejalostusta, kemianteollisuutta ja logistiikkatoimintaa. Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula nostaa esiin myös ohjelmistoalan

Sairaankuljetuksesta jakeluun Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo, 55, pyörittää jakelualalla toimivaa Posti Kusti -yritystä synnyinkun nassaan Nivalassa. Uusitalo toimi aiemmin yli 20 vuotta sairaankulje tusalan yrittäjänä. – Kilpailemme Itellan kanssa Kalajoella ja Nivalassa. Vapaa-ajasta suurin osa kuluu kunnallisten luottamustehtävien parissa, sillä Uusitalolla on menossa

YRITTÄJÄ 3/2013

jo neljäs kausi kaupunginvaltuus ton toisena varapuheenjohtajana. Uusitalo harrastaa myös len tämistä kaksitasokoneella, jonka omistajaryhmään hän kuuluu. Lentotunteja kertyy parikymmentä vuodessa, huolto- ja kurssitunteja enemmän. – Olen kahteen otteeseen päässyt lehtiin tehtyäni hallitun pakkolaskun moottorivian takia, Uusitalo paljastaa.

yritykset, jotka ovat menestyneet hyvin suomalaiset ict-sektorin alakulosta huolimatta. – Aikanaan täällä harmiteltiin, kun ict-alan kokoonpanoteollisuutta ei Keski-Pohjanmaalle tullut, Ylikarjula muistelee. Menestyminen näkyy hyvissä työllisyysluvuissa – Keski-Pohjanmaalla työttömyys on alle kymmenessä prosentissa, maan keskiarvo pari pinnaa matalampi. Ja hyvältä näyttää jatkossakin, sillä maakunnan ikärakenne on nuori, liikenneyhteydet paranemassa ja kaivosteollisuutta käynnistymässä. Teol-

linen rakennemuutos on jo nähty, eikä minkään maakunnassa harjoitettavan alan taivaanrannassa ole synkkiä pilviä. – Kokkolan satama on nyt Suomen neljänneksi suurin. Sen kehittäminen ja kemianteollisuuden investoinnit ovat tuoneet myös alihankkijöille työtä, Ylikarjula kertoo.

Keskipohjalaisetko yritteliäitä? Koko rannikkoseutu Vaasasta Ouluun on työ- ja elinkeinoministeriön kir-

»»Tapio Uusitalo (vas.) on Keski-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja. Uusitalon yritys toimii jakelualalla. Jukka Ylikar jula on Keski-Pohjanmaan maa kuntajohtaja ja syntyperäinen kokkolalainen.

Yrittäjähenkinen kuntabyrokraatti Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula on 50-vuotias Kokko lan kasvatti. Kuntauransa hän aloitti 1990-luvuna alussa Lahdessa, josta matka kävi Parkanon hallintojohtajan pestin kautta vuonna 1995 takaisin Kokkolaan. Koulutuksen johtotehtä vissä vierähti 16 vuotta. Keski-Poh janmaan maakuntajohtajana Ylikar jula on toiminut vuoden 2012 alusta. – Olen kuntabyrokraatti, mutta tunnen myös yritystoimintaa. Olen auttanut lukuisten yritysten perus tamisessa ja liiketoimintasuunnitel man laatimisessa ja istunut osuus kaupan hallituksessa. Nuorempana Ylikarjula on työs kennellyt metsurina ja tehdastöissä. – Tykkään värkätä ja tou huta, moottorisaha pysyy vieläkin kädessä.

YRITTÄJÄ 3/2013

Hyvät yhteydet ovat Ylikarjulan mukaan elintärkeitä, jotta alueen yritykset voivat jatkaa kansainvälistymistään. joissa valopilkku, jolta odotetaan vahvaa suorittamista ainakin kuluvan vuosikymmenen ajan. Pk-yrityksetkin kasvavat maan kärkivauhtia. Uusitalo ja Ylikarjula ovat yhtä mieltä siitä, ettei yrittäminen maakunnassa ainakaan ympäröivän yhteisön asenteisiin kaadu. – Työn arvostus on jo perintönä saatu hyve, siitä johtunee seudun yrittäjähenkisyys. Täällä on hyvä toimia, sillä kunnat ovat hahmottaneet, että yrittäjät tuovat työpaikkoja ja sitä kautta veroja. Se tekee myös uusille yrittäjille toiminnan aloittamisen helpommaksi, Uusitalo sanoo. Käytännössä yrittäjämyönteisyys näkyy esimerkiksi niin, että toimitiloja kaipaavalle yritykselle järjestyy alueen kunnissa tontti vilkkaasti. Ylikarjula korostaa, että alueella kaavoituksen henki on kaikilla tasoilla yritystoiminnalle edellytyksiä luova, ei rajoittava. Kehittyvä yritystoiminta vaatii tietysti menestyäkseen myös hyvät liikenneyhteydet ja osaavia ihmisiä. Helsinki– Oulu-radan parantaminen kaksiraitei-

Ylikarjula ylistää • Keskipohjalaisten työteliäisyyttä • Tasa-arvoista tekemisen meininkiä yrityksissä • Seudun sopivaa kokoa: läheisyys toteutuu • Keskipohjalaista vieraanvaraisuutta, joka auttaa muuttajia kotiutumaan • Seudun vahvaa kulttuuriperinnettä ja luonnonläheisyyttä

YRITTÄJÄ 3/2013

siksi on molemmille miehille mieleinen asia. – Teemme myös paljon työtä sen eteen, että Kokkola-Kruunupyyn lentokenttä pysyisi vireänä, sanoo Uusitalo. Hyvät yhteydet ovat Ylikarjulan mukaan elintärkeitä, jotta alueen yritykset voivat jatkaa kansainvälistymistään. Osaavia ihmisiä tarvitaan maakuntaan muun Suomen lisäksi ulkomailta. – Meidän pitää tehdä työtä tunnettuutemme eteen, sillä pääkaupunkiseudulla ei välttämättä osata laittaa Pohjanlahden rannikon kaupunkeja oikeaan järjestykseen.

Antakaa tehdä rauhassa Suomalainen koulutuspolitiikka herättää keskipohjalaisissa huolta. Uusitalo kuvailee maakunnan saaneen ammattikoulutuspaikkojen leikkauksesta käydyssä väännössä tärkeän torjuntavoiton. – Koulutuspaikkojen säilyminen maakunnassa on erittäin tärkeää. Suurempiin kaupunkeihin muuttaneiden nuorten houkutteleminen kotiin on osoittautunut vaikeaksi. Ylikarjulaa yliopistokaupunkien ammattikorkeakoulujen suosiminen ärsyttää, kuten myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen vähentäminen. Ammattikoulujen aloituspaikkoja aiotaan leikata 13 prosenttia, kun Ylikarjulan mukaan niitä saisi vähentää korkeintaan kuusi prosenttia. – Alueen koulutustarjonnan pitää olla kohdallaan ja teemme sen kartoittamiseksi koko ajan töitä. Ylikarjulan mukaan Keski-Pohjanmaata kehitettäessä kuunnellaan herkällä korvalla myös paikallisten yrittäjien ääntä. Uusitalo pelkää, että tilanne saattaa muuttua, jos Ely-keskusten ja maakuntaliittojen määrä tulevaisuudessa vähennetään. Jos hallinto etääntyy, pienempien paikkakuntien yrittäjien on vaikeampaa saada äänensä

kuuluville. Uusitalo peräänkuuluttaa maakunnan kehittämisessä yrittäjälähtöisyyttä seutukunnallisen ajattelutavan sijaan. Ylikarjula korostaa maakuntaliiton ja maakunnan keskuskaupungin yhteistyön säteilevän myös alueen muiden kuntien hyväksi. – Yhteistyö naapurimaakuntien ja niiden keskusten kanssa luo hyviä mahdollisuuksia verkottua myös kansainvälisesti. Keskittäminen kaikissa muodoissaan huolestuttaa kuitenkin myös Ylikarjulaa. – Tuntuu, että alueiden ratkaisuja halutaan liikaa ohjata Helsingistä, kun osaamme itsekin kehittää toimintaa elinkeinolähtöisesti. Hän toivoo, ettei Suomessa keskityttäisi liikaa kymmenen suurimman kaupungin kehittämi-

seen, vaan muistettaisiin, että pienemmilläkin seuduilla on vahvaa yritystoimintaa. Ylikarjula ja Uusitalo molemmat korostavat, että byrokratian karsimiseksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. //

Uusitalo uskoo • Keski-Pohjanmaan laajaan elinkeinorakenteeseen • Kuntien yrittäjämyönteisyyteen ja joustavuuteen • Kehittämiseen ja tutkimukseen oppilaitosyhteistyönä • Kansainvälistymisen kasvuun ja kaivosalan nousuun

”Elisa Viestitin oli uudelle yritykselle tehokas tapa kertoa olemassaolostaan.” Kenneth Hedman Fonum Oy Ab

Kokeile ilmaiseksi! www.viestitin.fi

Hei Yrittäjä!

Elisa Viestitin on verkkopalvelu, jolla teet suoramarkkinointia itse. Palvelussa on yli miljoona vastaanottajaa, jotka odottavat viestiäsi.

200 kontaktin kamKokeile nyt! Saat panjan veloituksetta ja osallistut lli t t arvontaan, t jossa j voit voittaa suoramarkkinointikampanjan koko miljoonan kontaktin kantaan.

Omistajanvaihdosseminaari Hotelli Viru, Tallinna

3.4.6.2013 • omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille • yritysostoa suunnitteleville • yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Aloita valmistelu ajoissa!

Maanantai 3.6.

Tiistai 4.6.

9.00– Ilmoittautuminen seminaariin 12.30 Saapuminen Tallinnaan 13.15 Buffetlounas, ravintola Merineitsi

7.00

Aamiainen

9.00

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta

14.00 Seminaarin avaus Järjestöjohtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

14.10 Raha, rakkaus ja rategia • valmistautuminen sukupolven- ja omistajanvaihdokseen • hyvin suunniteltu – paremmin tehty – maksimoitu tulos! Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija 2012, toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Confidentum

15.15 Kahvitauko 15.45 Tulevaisuuteen varautuminen • luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • jatkajan toimeentulon varmistaminen • avainhenkilöiden sitouttaminen Yhteysjohtaja Kari Pankka, Mandatum Life Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

16.30 Yrityksen arvonmääritys • yrityksen arvon määrittäminen • yrityksen arvohuolto Toimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

17.45 Kysymyksiä asiantuntijoille • asiantuntijat vastaavat kirjallisiin ja suullisiin kysymyksiin

18.15 Tauko 20.30 Illallinen, Ravintola Maikrahv

Ilmoittautuminen viimeistään 20.5. www.yrittajat.fi/ov2013 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai 09 2292 2923/Härkönen Mainitse: syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Jäsenhinta (normaalihinta) 475 € (645 €) / hlö 2-hengen huoneessa 505 € (675 €) / hlö 1-hengen huoneessa Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, kuljetukset hotelli – satama – hotelli, majoitus sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

• Mikä osa yrityksestä siirtyy? • Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

10.00 Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen • omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • omistuksen siirtäminen lähipiirissä • lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Vuoden omistajanvaihdos asiantuntija 2012, toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Confidentum

11.00 Omistajanvaihdos käytännössä – yrityscase • yritysostoilla opettajasta yrittäjäksi Toimitusjohtaja Petri Korhonen, Eldrex Oy

11.45 Buffetlounas 12.30 a) Työntekijästä yrittäjäksi – mikä muuttuu sosiaaliturvassa

Tervetuloa mukaan! Yhteistyössä:

Lainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät

b) Sukupolvenvaihdos – yrityscase 13.05 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa • aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • osakassopimukset • työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja, vanhat työntekijät Asianajaja, osakas Esa Halmari, Hedman Partners Oy

14.30 Kysymyksiä asiantuntijoille 18.30 Saapuminen Helsinkiin Peruutusehdot: Jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen seminaaria, peritään 50 % osallistumismaksusta. Peruuttamaton tai alle 7 vrk ennen seminaaria peruutettu osallistuminen veloitetaan kokonaan.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi

NYT » Ajankohtaista kotimaasta KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pixmac

Bussien lippu järjestelmät

Ideoita kaivataan – Hjallis suojelee

Työkirja kuntien ja yrittäjien avuksi

Valtio yrittää sitoa linja-autoliiken teen valtionosuudet viranomaisvetoi seen Piletti-järjestelmään. Tämä olisi bussiliikenteen kehittämiselle tuhoisaa. Siksi kuntien pitäisi räätälöidä tarvitse mansa joukkoliikenteen lippu- ja maksu järjestelmäpalvelut Matkahuollon kautta joustavasti. Matkahuolto tarjoaa valta kunnallisen palveluverkoston ja aikatau luinformaatiojärjestelmän, alueelliset reittioppaat sekä kuntien haluamat lippu tuotteet asiakkaille järkevästi.

Tuottava Idea -kilpailun hakuaika

Kunnat tarvitsevat apuvälineitä tehokkaan elinkeinopolitiikan tekemi seen. Selkeillä linjauksilla taataan, että palveluita voi kehittää pitkällä tähtäi mellä. Suomen Yrittäjät on kehittänyt kuntien ja yrittäjien yhteiseksi työvä lineeksi elinkeinopoliittisen työkirjan. Siihen on koottu tiiviisti konkreettisia keinoja siihen, miten kunta voi yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa huolehtia omasta elinvoimastaan.

Rahaa teihin Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL

ry:n puheenjohtaja Teppo Mikkola vaatii hallitukselta tieverkon nopeaa kohen tamista. Kehysriihen päätöksellä teil lemme on tulossa entistä järeämpää kalustoa. Siten hallitus kaavailee säästä vänsä 80–120 miljoonaa euroa vuosita solla, mutta ei ota huomioon rasituksen lisääntymistä tiestössämme. Mikkolan mielestä teiden kunnostustarve pitää kartoittaa uusien kalustopainojen näkö kulmasta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpi teisiin.

Suoraveloitus loppuu Osa yrityksistä ei usko, että suora veloitus päättyy ensi vuoden tammi kuun lopussa. Finanssialan Keskusliitto on huolissaan hitaasta muutosvauh dista. Johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen kertoo, että yrittäjien kanssa keskustel taessa osa yrityksistä arvelee suoraveloi tuksen toiminnan jatkuvan vielä takarajan jälkeen. Tolvanen toteaa, että toivo on turha. Jos suoraveloituksen loppumiseen ei valmistauduta, voi seurauksena olla katkos laskutuksessa ja maksamisessa.

päättyy toukokuun lopussa. Kilpailuun voi osallistua mikä tahansa tuottee seen, palveluun, tuotantomenetelmään, liikeideaan tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen liittyvä idea. Ideoita arvioivat tuomaristossa kilpailun suojelijan Harry Harkimon lisäksi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola sekä Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Lue lisää: www.tuottavaidea.fi.

Kunnille vähemmän tehtäviä Kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Niitä oli valtiovarainministeriön mukaan vuodenvaihteessa 535, ja sen jälkeen lisää on tullut kymmeniä. Yrit täjien mielestä lähes 200 lakisääteistä tehtävää on syytä arvioida uudelleen. – Kehitys on kestämätön. Mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuol laisen tehtävämäärän toteuttami seen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkara halla, sanoo SY:n varatoimitusjoh taja Anssi Kujala.

Firmagolfin MM-kisat WCGC-firmagolfin MM-kilpai lujen karsinnat pelataan kesäkuussa. Tällä kerralla kolme karsintojen parasta joukkuetta taistelee finaalipaikasta Tammisaaren Golfkerhon Eke Golfissa elokuun 16. päivänä. Voiton saavuttanut joukkue pääsee edustamaan Suomea ja firmaansa maailman finaaliin keväällä 2014. Karsintakisat järjestetään kymme nellä kentällä ennen juhannusta. Ilmoit tautumiset www.ekegolt.fi

YRITTÄJÄ 3/2013

UUTISMAAILMA » Poimintoja

¾¾Biokaasun rikastuslaitteiston amiiniabsorbointiyksikkö

Biokaasu kiinnostaa Suomalainen ympäristöteknologiayritys Dora nova Oy toimii kolmella liiketoiminta-alueella, jotka ovat uusiutuva energia, pilaantuneet maa-alueet sekä vesi- ja jätehuolto. Voimakkaimmin kasvaa biokaa suun keskittyvä liiketoiminta. Doranovalla on projek teja Sambiassa, Venäjällä ja Virossa. Doranova vastaa myös Jepuan biokaasureaktorin rakentamisesta, käyttöönotosta ja henkilöstön koulu tuksesta. Ensi kesänä valmistuva laitos on käsittely kapasiteetiltaan ja biokaasutuotannoltaan Suomen suurimmista.

Kokkolassa on aito monituottajamalli, katso verkkokartasta

Vuokratyöyhtiöstä myyjiä

Yrittäjäsanomien tekemän selvityksen

Henkilöstöpalveluyritys

mukaan maakuntien keskuskaupunkien priimus on Kokkola, jonka sote-palveluista 26 prosenttia on yksityisen sektorin tuottamia. Suurimmassa osassa kaupunkeja, kuten Helsingissä, yksityinen sektori tuottaa noin 15 prosenttia kaikista sote-palveluista. Hännänhuippuna on Jyväskylä, jossa on ulkoistettu vain yhdeksän prosenttia palveluista. Vanhustenhoidon palvelut ovat suosituimpia ulkoistuskohteita. Katso yrittajat.fi/kunta - sivuilla olevasta verkkokartasta mukana olevien kaupunkien tiedot. Kartasta selviää myös aiotaanko kaupungeissa lisätä sote-ostoja.

Hunajaa huulille Kun Hunajainen SAMin perustaja ja mehiläis

tenhoidon opettaja Kari Koivulehto jäi eläkkeelle, ohjaimiin astui poika Kimmo Koivulehto. Yhtiön tuotanto on Helsingin Viikissä, yliopiston kupeessa. Kimmo Koivulehto on työskennellyt yrityksessä täysipäiväisesti viimeiset kuusi vuotta. Yritys on tuonut markkinoilla useita uutuustuotteita, kuten juoksevan hunajan pulloon pakattuna ja Reilun kaupan hunajan. Yrityksellä on Suomen laajin hunajavalikoima.

YRITTÄJÄ 3/2013

Innolink Research Oy tulee jatkossa vahvistamaan jalansijaansa myynnin ammattilaisten rekrytoinneissa. Näin kertoo yhtiön toimitusjoh taja Marko Kukkola. Yhtiö järjestäytyi huhtikuussa Innolink Groupiksi. Innolink Group tarjoaa palveluita henkilöstön rekry toinneista toiminnan kansainvälistä miseen. Kukkolan mukaan yrityksen liikevaihto on viimeisen 10 vuoden aikana yli 20-kertaistunut. Innolink Group on hankkinut enemmistöomistuksen markkinoin tiviestintään erikoistuneesta Place Marketing Oy:stä sekä henkilöstö palveluja tuottavasta Stafflink Oy:stä. – Yritysjärjestelyillä luodaan parempia edellytyksiä yhteistyön kehittämiselle, Kukkola kertoo. – Oikeat kohderyhmävalinnat ovat onnistuneen markkinoinnin edellytys. Innolink Directin kautta asiakkaamme saa kaiken mahdollisen tiedon niin koti- kuin ulkomailtakin. Kaiken tarkoituksena on tehdä markkinoinnista myyntiä, Kukkola painottaa.

UUTISMAAILMA

Pohjavesijärjestelmän sähköistäjä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

Kipsivalu tulossa talotyömaille Kipsivalulattioita on Suomessa tehty toistakymmentä vuotta ja

käyttö yleistyy. Kangasalalaisen perheyrityksen, JoKa-Remontit Oy:n yrittä jät Sanna ja Jouni Kartaslammi ovat tehneet kipsivalupumppausta neljättä vuotta, jona aikana kipsivalulattioiden kysyntä on tuplaantunut vuosittain. Kipsivalua voidaan käyttää lattioiden rakentamiseen betonin tavoin. Kipsivalulattia on halkeilematon ja siihen saadaan kerralla valettua millin suora pinta. Kipsivalulla pystytään tekemään myös maanvaraisia laattoja. Maanvarainen kipsilaatta on kävelykunnossa valua seuraavana päivänä. Myös rakentamisen kosteusongelmat vähenevät. Kipsivalu kuivuu sentin per viikko, ja koko omakotitalo on kuiva kolmessa viikossa.

ry valitsee vuosittain jäsenistöstään esimerkillisesti toimivan sähkö- ja tele urakointiyrityksen. Tänä vuonna vuoden sähköurakoitsijatittelin sai torniolainen Sähköcentre Ky. Sähköcentren toimitusjohtaja ja perustaja on sähköteknikko Markku Kinnunen. Vuonna 1987 perustettu Sähköcentre toimii pääasiassa KemiTornion talousalueella. Yrityksen ensim mäinen urakointikohde oli Tornion Näränperän tulli ja kohteita on urakoitu myös Venäjällä. Viimeisin iso työkohde oli Meri-Lapin Veden pohjavesipumppaamot ja niiden ala-asemat, joihin Sähköcentre hoiti sähköistykset koko Tervola-Kemi-Tor nion alueella.

Kiinnostaako paikkatiedon hyödyntäminen? C XMA

Avoimeen dataan liittyvä smeSpire-projekti etsii pieniä yrityksiä, joita kiinnostaa Inspiren tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. Projektin kautta saa neuvoja ja kansainvälisen verkoston. Toistaiseksi mukana ei ole yhtään suomalaisyritystä. Inspire-direktiivin myötä monet paikkatietoaineistot tulevat saataville yhtenäisessä muodossa kaikista EU:n jäsenmaista. Lisätietoa: www.paikkatietoikkuna.fi > uutiset ja www.smespire.eu

PULJU

YRITTÄJÄ 3/2013

KOLUMNI

LSounio isa

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

Tuntevatko nuoret yrittämisen riskit? Kotikadullani Helsingin ytimessä on parin vuoden aikana aloittanut yritystoiminnan kymmenkunta nuorta yrittäjää. Vain yksi näistä yrityksistä on enää pystyssä. Miksi ihmeessä? Kymmen tarinaa kertoo karua kieltä. Matkatoimisto meni konkurssiin ennen kuin aukesikaan. Eksoottisille erikoislomille ei

ollut kysyntää. Yrittäjä oli satsannut kalusteisiin ja kalliiseen osoitteeseen. Asiakastutkimus unohtui. Kenkäkauppa ja delikatess-myymälä sijoittuivat tietämättään vilkkaan kadun hiljai seen päähän. Metreilläkin on kaupankäymiselle merkitystä. Kengät eivät erottautuneet tar peeksi, ja deliruoat vanhenivat vauhdilla. Aasialainen ruokapaikka kompastui, kun yrittäjä jak soi remontoida upean tilan muttei ollut kiinnostunut tekemään näyttäviä ulkokylttejä. Paikka on liian huomaamaton, vaikka näyteikkuna oli Suomen suurimpia. Taloyhtiötä vuokralais ten vaihtuminen ei haitannut, sillä kovat takuut takasivat tuotot. Uutta putkeen vaan. Galleria, kaksikin kukistui talouskriisiin. Kotipalvelu ei löydä asiakkaita, sillä ulkomaalaista, vaikkakin tehokasta, siivoojaa jännitetään aluksi. Sisustusliikkeen mallistoa myy rahvaan stocka halvem malla, ja rättipaja ei ehdi ommella vuokran tahtiin.

MARA LEPPÄ

Moni nuori yrittäjä saa lyhytaikaisilla yrittäjyyskokeiluilla niskaansa jopa kymppitonnien

velat. Katkeroituu, masentuu, pettyy ja tuntee olonsa huijatuksi. Juurihan yrittäjyyttä hurrat tiin hallituksessakin, ja start-upit olivat kuumempia kuin koskaan. Suomessa nuoren yrittä jyyden edistämiseen on panostettu enemmän kuin koskaan, mutta unohtuiko maalaisjärki ja perusmatikka? Haastateltuani muutamia alan epäillä, että nyt Suomessa pökitään yrittäjiksi niitäkin, jotka eivät ymmärrä tulojen ja menojen eroja. Yrittäjäkursseilla keskitytään liikaa paapomaan vailla realismia. Ei uskalleta haastaa yrittäjää laskemaan, kuinka monta kertaa oven on käytävä, jotta tuottoa tulee. Opetan itsekin yrittäjäkursseilla ja hämmästyn aina, miten harva kouluttaja ja virkamies ottaa oikeasti vastuuta työstään ja uskal taa opettaa yrittäjyyden kiemuroita oppikirjoja syvemmältä. En halua lytätä kenenkään unelmia, mutta olen huolissani siitä, että liian moni nuori tai kokematon joutuu liriin, jollei yrittäjäkurssien tasoa nos teta. Kursseilla paasataan liike-ideasta, tuotteistamisesta, myynnistä, brändistä, markkinoinnista, kirjanpidosta. Silti moni kurssin käynytkään ei ymmärrä, mikä on ALV ja milloin se pitäisi maksaa. Kurssittaja neuvoi yrittäjää vaihtamaan asuntonsa halvempaan. Apua! Olisiko tällaisten opettajien syytä antaa itselleen loparit?

Taloudellisen epäonnistumisen jälkeen yrittäjä jää yksin, ilman päivärahaa ja

tukea. Silti Suomessa yrittäjyyden edistämisessä häärää tuhannet ihmiset ja virkamiehet! Stoppi huuhaa-opetukselle!

YRITTÄJÄ 3/2013