Yrittäjä 4/2012

10 Höyläkunkku kiteeltä • 30 etujoukot temmeltävät virtuaalimaailmassa 53 sähköautot tuovat säpinää • 58 älyköitä kaivataan yrittäjiksi!

46 Puukarhuja, MM-käherryksiä ja kierrätysmuotia…

Data on uusi öljy Dataa kehiin – näin julkista tietoa hyödyntävät kaupalliset palvelut kehittyvät.

4/2012

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi 12004 12004

6 430034 210078

Sivut 12–15

FORD TRANSIT TREND X Huippuvarusteltu ja taloudellinen

Ford Transit on kyvykäs kumppani, joka tunnetaan huippuluokan ajettavuudesta ja vakiovarustelusta sekä kuljetuskyvystään. Ohjaamo on erittäin hiljainen.

Nyt saataville ovat tulleet Transit Trend X -erikoismallit. Niiden voimakkaat (125 hv/330 Nm) DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta esim.

Auto-Start-Stop -järjestelmän avulla. Kattavasti varustellut Trend X -mallit houkuttelevatkin edullisilla kustannuksillaan.

FORD TRANSIT TREND X 300 S matala alkaen 30.327,94 € (+toim. kulut 600 €) FORD TRANSIT TREND X 300 M matala alkaen 31.328,82 € (+toim. kulut 600 €) Kysy lisää Ford-jälleenmyyjältäsi!

Ford Transit Trend X 2.2 TDCi 125 hv 300 S alkaen 30.327,94 € (autoveroton suositushinta 26.060 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 189 g/km 4.267,94 €). 300 M alkaen 31.328,82 € (autoveroton suositushinta 26.650 € + arvioitu autovero CO2- päästöllä 194 g/km 4.678,82 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Trend X CO2-päästöt 189–194 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 7,2–7,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

ford.fi/hyotyajoneuvot

PÄÄKIRJOITUS

Kilpailun kaksi puolta Kesän keskellä kerrottiin, että yli 30 000 yritystä on perinnän kohteena. Huoles-

armo

3

Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

tuttavaksi uutisen teki se, että perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä yli 15 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee sitä, että seitsemän prosenttia yrityskannastamme on suurissa vaikeuksissa.

Nämä yritykset eivät ole menestyneet kovassa kilpailussa.

Havahduimme myös siihen, että ulosottovirasto ei kerro automaattisesti Asiakastieto Oy:lle, että asiakas on laskunsa maksanut maksuhäiriömerkinnän jälkeen.

Tällaiset virheelliset tiedot laskun maksusta voivat venäyttää luottohäiriömerkinnän jopa neljään vuoteen. Erikoista tässä Kaupankäyntiin tarvitaan avoimuutta on se, että ongelma koskee erityisesti ja tervettä kilpailua. verottajan perimiä maksuja.

Yrittäjäjärjestön mielestä olisi tärkeää, että yrittäjien tietoja koskevat rekisterit saadaan ajan tasalle. Tekniikka mahdollistaa sen, mutta homma ei pelaa yrittäjän eduksi. Olisiko aika poistaa tällaiset sudenkuopat?

Perinnän kohteeksi on ajautunut esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusliikkeitä, ja ongelmia on ollut myös kiinteistöalalla, rakentamisessa sekä tukku- ja vähittäis­ kaupassa.

Samaan aikaan olemme saaneet todeta, että kaksi kauppamme ryhmää, S- ja K-kaupat, hallitsevat päivittäistavarakauppaamme. Niiden yhteinen markkinaosuus on 80 prosenttia.

Näiden kahden kaupan välimaastoon tunkeutuminen vaatii määrätietoisuutta ja asiakkaiden hyvin vahvaa kuuntelemista, kuten Megamarket-juttu lehdessämme osoittaa.

Kilpailuvirasto on säännöllisesti puuttunut asiaan, mutta kilpailutasapainoa ei ole saatu aikaan. Esimerkiksi elintarvikkeiden hintojen kohotessa suurin osa lisähinnasta menee kauppaketjuille, vaikka tuottajat ketjun alkupäässä ja yrittäjät kuljetuksissa näitä korotuksia eniten tarvitsisivat. Vinoutuneen kilpailutilanteen vuoksi olemme kokeneet kananmunapulan ja jouluksi veikkaillaan niukkuutta joulukinkuista. Yhtenä tekijänä on Suomen korkeampi arvonlisävero moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Kesällä julkaistusta Kilpailuviraston selvityksestä paljastuu lisäksi, että kaksi kauppaketjuamme on vaatinut tavarantoimittajilta vastikkeetonta markkinointirahaa.

Kaupankäyntiin tarvitaan avoimuutta ja tervettä kilpailua, jolloin mikään keskusliikkeistä ei voisi määräävällä markkina-asemallaan ohjailla myyntihintoja. Samalla meidän on myös vahdittava, että tiukassa kilpailussa kukaan ei pääse harjoittamaan haitallista ja harmaata polkumyyntiä Terveen kilpailun turvaaminen on taitolaji. // YRITTÄJÄ YRITTÄJÄ4/2012 1/2012

Syyskuu 2012

32

Megamarket menestyy Yksityisen Megamarketin yrittäjät Kari Ketola ja Sirpa Heikkinen ovat onnistuneet tunkeutumaan kahden suuren kauppaketjun rinnalle Keuruulla. Menestyksen avain on asiakkaiden kuunteleminen ja monipuolinen tuotevalikoima. Yrittäjien täytyy näkyä myymälässä.

Pääkirjoitus

Rahoitus

Makasiini

Strategia

3

6

Kilpailun kaksi puolta Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

10 Esa Halttunen on tiehöylien kunkku

21 Kasvuyritysten uusi rahanlähde 22 Ulkoistaminen tehostaa palvelua 26 Ulkoistamisella tehokkuutta kuntiin 28 Pokeripeli neuvoo yrittäjää

Markkinat

Kolumni

Kilpailu

Tekniikka

12 Data herättää tunteita 16 Katsastuksen hintavertailu ontuu

Johtaminen

18 Taidot peilaavat aikaamme

YRITTÄJÄ 4/2012

29 Ne ihannoidut ja ne muut 30 Virtuaalimaailman etujoukkojen temmellystä

Kauppa

32 Vaihtoehto kahdelle suurelle

16

21

38

Plus Katsastus ketjun omistaja Mikko Eskelisen mielestä laki katsastusalan toimilupamuutoksesta ei takaa edullisempia hintoja tai parempaa palvelua.

Uskon, että korjaamoilla tehty katsastus voisi tulla kuluttajalle jopa kalliimmaksi, hän arvioi.

Tavallisen pulliaisen mahdollisuudet rahoittaa uusia yrityksiä ovat saaneet kaivattua lisäpotkua internetissä toimivien joukkorahoitusyhtiöiden kautta.

Valokuvaaja ja maskeeraaja Zhang Yan ei voi keskittyä Suomessa pelkkään valokuvaamiseen. Yrityksen perustaminen on hänen mielestään Suomessa vaikeampaa kuin Kiinassa.

Se siitä laista!

Yrittäjät

38 Kiinalainen valokuvatyyli

rantautui Suomeen 40 Entisöinnillä kukoistukseen 44 Palkkatyöstä yrittäjäksi

Ystäväkirja

43 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Menestyjät

46 Suurella sydämellä Savossa

Internet

52 Miten verkossa viestitään?

Yrittäjä testaa

53 Edelläkävijöiden ajokit

Joukolla rahoittamaan

Byrokratian kehto

Mikä moka!

57 Sarjassa yritysjohtajat kertovat

uransa hauskoista virheistä

Ulkomaat

58 Taidot käyttöön

Minun maakuntani

60 Sisukas Kymenlaakso

Nyt

61 Ajankohtaista kotimaasta

Uutismaailma 65 Poimintoja

Kolumni

66 Kilpailutus vai insists?

YRITTÄJÄ 4/2012

6

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

Terveyspommi Tuotekehitys tuo uusia mustikkasovelluksia

PIXMAC

Mustikan terveysvaikutuksista saadaan lisää tietoa. Mustikoissa on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Ne ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä.

Flavonoidit ovat antioksidantteja. Niiden uskotaan olevan monin tavoin hyödyllisiä terveydelle, koska ne ehkäisevät elimistön solujen hapettumista. Laboratoriokokeissa antioksidanttien on todettu hillitsevän mikrobien toimintaa, tulehdusreaktioita, veritulppia ja joidenkin syöpäkasvainten muodostumista.

¾¾Esko Mansalan yritys Suomen Teholämpö Oy asentaa nykyisin paljon maalämpölaitteita.

Maasta lämpöä Maalämpö ei ole maan lämpöä, vaan maan syvyydestä nostetusta, noin 5-asteisesta vedestä otetaan lämpö talteen ja puristetaan noin 65-asteiseksi.

– Kompressoritekniikka on tässä ratkaiseva tekijä. Se kuumentaa veden hetkessä.

Sähkö on vain kompressorin käyttämää sähköä, ja se on ainoa kulu, joka systeemissä on sen toimiessa. Lämpöä tuotetaan pienimmällä mahdollisella energialla, Suomen Teholämpö Oy:n Esko Mansala sanoo.

Hän rupesi muutama vuosi sitten yrittäjäksi työskenneltyään aiemmin rakennusalalla. Yritys urakoi kokonaisurakkana maalämpöasennuksia sekä toimittaa poraukset, maalämpölaitteet ja asennukset. Itse laitteet tulevat raisiolaiselta Kaukora Oy:ltä, jolla on pitkät perinteet lämmönjakelulaitteistojen valmistuksessa.

Nykyisin maasta nostettavaa lämpöä käytetään hyväksi entistä enemmän.

Se kannattaa, jos energiankulutus on suuri.

YRITTÄJÄ 4/2012

MAKASIINI

Vauhtia safarilla Muuallakin Suomessa on ohjelmistoyrittäjiä kuin

½½Mönkijät mönkivät maastossa.

Lapissa. Saimaan vesistön liepeillä voi päästä safarille vedessä tai metsässä. Tapahtumapalvelu Salpasafarit Oy laskee sen varaan, että tapahtumissa on hauskaa ja pienet yksityiskohdat jäävät mieleen. Yhtiö toimii Saimaa Gardenissa, entisen Rauhan sairaalan alueella, mihin nousee Holiday club Saimaa.

Petri Parkko perusti yrityksen Luumäen Salpalinjalle vuonna 1998 ja se on edelleen yksi kohteista. Ensimmäisenä Suomessa hän aloitti ekoendurosafarit eli ajot sähköenduropyörillä.

– Haluan edelleen kehittää uusia ekologisia ohjelma­ palveluita, Parkko suunnittelee.

¾¾Kuopiolaiset Simo Roponen ja Mikko Junttila perustivat yrityksen keksintönsä ympärille.

Maalaa maailmasi ”Poika, sä alat oppia”

-lauseen moni muistaa tvmainoksesta. Kyse oli talon maalaamisesta. Tikkurilan maalitehdas on täyttänyt elokuussa 150 vuotta.

Pienestä öljypuristamosta kasvoi yksi johtavista maali­ alan yrityksistä. Pohjois­ maiden lisäksi se menestyy erityisesti Venäjällä, jossa on paljon maalattavaa.

Ensin 1862 yhtiö puristi pellavansiemenistä öljyä Vantaajoen varrella, viisi vuotta myöhemmin se keitti vernissaa ja vuodesta 1919 alkaen se on valmistanut maaleja ja lakkoja teollisesti.

Insinöörit yrittäjiksi

Tähtäimessä on kasvu – ja maailmalle Kratos oli kreikkalaisessa mytologiassa voiman jumala. Kratos Oy Kuopiosta oli Finnveran 30 000. asiakas. Yritys pääsi alkuun Finnveran yrittäjälainan avulla.

Voiman ja nopeuden lisääminen on lopputulema, jonka yritys saa asiakkaille aikaan. Paineenmuuntaja hydrauliikkaan on yrityksen keksintö.

Simo Roponen ja Mikko Junttila perustivat yrityksen Junttilan keksinnön ympärille. Kumpikin oli opiskellut Kuopion Tekussa, ja yrittäminenkin oli jo tuttua.

– Hydraulinen paineenmuuntaja on laite, jolla saadaan lisää öljyvirtausta tai painetta. Tämän myötä monen tuotteen valmistuskustannukset pienenevät, koska myös tehoa ja voimaa voidaan lisätä. Sovelluksia on kaikkialla, missä käytetään hydrauliikkaa, Simo Roponen kertoo.

Kehitystyö päätettiin viedä ensin loppuun, sitten oli markkinoinnin vuoro.

Tähtäimessä on kasvu ja kansainvälistyminen, mutta he keräävät ensin kokemusta kotimaasta.

YRITTÄJÄ 4/2012

7

8

MAKASIINI PIX

M

AC

Puuta asuntomessuilta Tekes Smart House -teltassa oli

esillä puukerrostalojen rakentamisen suomalainen osaaminen. Siis Tampereella.

Metsä Wood -kerrostalojärjestelmä on pilareihin, palkkeihin ja puuelementteihin perustuva puukerrostalojen tuotanto­ menetelmä, jonka avulla rakennetaan parhaillaan viiden puukerrostalon korttelia Helsingin Viikkiin. Joko vihdoinkin puu­ rakentaminen elpyy Suomessa?

Oulu kutsuu Presidentti tulee yrittäjien luo

»»Riitta Antinmäestä tuli kesällä yritysneuvos.

Neuvoksetar

On syyskuu. Siis aika mainostaa tämän syksyn

Yrittäjäpäiviä, jotka pidetään Oulun Ouluhallissa 19.–21. lokakuuta. Sauli Niinistö on esiintynyt ennenkin Yrittäjäpäivillä, mutta nyt ensi kertaa tasavallan presidenttinä.

Oulu on teknologiayritysten ihmemaa, mutta on siellä paljon muutakin. Y-festarit käynnistyvät jo perjantaina liittokokouksen päätteeksi, ja Y-treffit voi solmia lauantaiksi Ouluhalliin.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä Risto Luttinen kirjoittaa blogissaan: ”Monet pienet- ja keskisuuret yrittäjät ovat asioineen yksin. Nyt meillä on tilaisuus tavata eri puolilta Suomea tulevia yrittäjiä ja tutustua sekä keskustella heidän kanssaan yrittämisen monista ongelmista, niiden ratkaisuista ja myöskin ilon aiheista.

Järjestömme pääasiallisin tehtävä on valvoa etujamme yhteiskunnassa.”

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 30. vuosikerta Painos 20 000 kpl ISSN-L 1237-2234 ISSN 1237-2234 (painotuote) ISSN 2242-8844 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittaja Jarmo Hyytiäinen jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi Toimittajat Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Riitta Antinmäki muistetaan henkilönä, joka sai hommatuksi Yrittäjän päivän kalentereihin ja yrittäjä­patsaan keskelle Helsinkiä Narikkatorille. Kesällä hän sai yritys­neuvoksen tittelin, mikä osui kyllä oikeaan osoitteeseen.

Itse hän jatkaa yrittäjänä: Antinmäki osti jokin aika sitten Entisöinti Pulla Oy –rakennusyrityksen, joka nimensä mukaisesti entisöi pieteetillä vanhojen arvorakennusten yksityiskohtia.

Helsingin Pohjoisrannassa hänen toimitiloissaan on kipsiveistoksia ja kattokoristeita, erilaisia malleja ja seinämaalauksia – harvinaisen hauska työympäristö. Riitta itse sanoo itseään pohjalaiseksi akaksi, eikä hän hirveästi kuvia kumarra vaan puhuu asiat niin kuin ne ovat.

Työntekijät taitavat tykätä reilusta meiningistä.

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221

Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200 g Sisus Novatech Easymatt 100 g Kannen kuva Marko Leinonen

TULEVAISUUDEN

TOIMITILASSA

ENERGIANKULUTUSKIN

ON

SÄÄSTÖÄ.

Yrittäjä, tiesitkö että energiatehokkailla ratkaisuilla lämmityksessä voidaan hyödyntää muissa toiminnoissa syntyvää hukkalämpöä? Esimerkiksi näin synnytetään säästöjä siellä, missä ennen oli vain kulutusta tinkimättä kuitenkaan tilojen tai toiminnan tehokkuudesta. Yhteistyössä teidän kanssanne Sponda pyrkii omalla toiminnallaan parantamaan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentämään päästöjä.

Muun muassa tätä me kutsumme Spondabilityksi.

10

Omin käsin Pohjoismaiden valtiaaksi Esa Halttunen on rakentanut tiehöyläyrityksensä sananmukaisesti omin käsin. Kaikki lähti yhden miehen yrityksestä, ja lopulta Veekmans Oy kasvoi pohjoismaiden suurimmaksi tiehöylien valmistajaksi.

– Alku oli urakoinnissa ja yhden miehen yritys, vanhoilla kotimaisilla Lokomoilla aloitin.

Kone oli usein rikki ja vaikea korjata, Halttunen kertoo.

– Kehitin konetta ja myin pois, sitten toisen.

Seuraavaksi aloin ostaa Ruotsista Nordverkin koneita ja kunnostin niitä muille yrittäjille yhteensä pari sataa kappaletta.

Pian Halttunen otti niistä vain rungot, joiden päälle rakensi itse koneen, kunnes vuonna

1993 uudesta raudasta rakennettiin ensimmäinen oma runko. Menestyksen ja yritysostojen kautta perheyritys nousi lopulta hallitsevaan asemaan Pohjoismaiden markkinoilla.

– Työpaikat eivät karkaa ulkomaille tällä tavalla kuin meillä toimitaan, Halttunen kehaisee.

Kiteeläisyritys työllistää suoraan noin 20 henkeä ja alihankkijoidensa kautta lisäksi noin 40 henkeä.

Karpon siivellä maailmalle Vuonna 1991 yrityksellä oli vientihaluja Neuvostoliittoon, mutta tuotteet eivät täyttäneet clearing-kaupan ehtoja eikä vientilisenssiä irronnut.

– Se kirveli niin paljon, että ilmoitin Hannu Karpolle, joka teki ohjelman asiasta, Halttunen muistelee.

– Positiivinen julkisuus kasvatti myyntiä.

Sitten eräässä suomalaisyrityksessä oli vieraita Lähi-idästä ja he kyselivät tuotteidemme perään.

Vaikeudet idänkaupassa kääntyivät voitoksi, kun kaupat solmittiin. Sittemmin kaivoshöyliä myytiin maailman kaikkiin kolkkiin.

– Pinnalla emme pärjää kilpailussa maailmalla, mutta kaivoksissa on vaikeat olosuhteet.

Kun olen tuolla ratin takana istunut 10 000 tuntia, niin sitä osaa tehdä kaivoshöylän, Halttunen pohtii yrityksen kilpailuetua.

HÄN » Esa Halttunen on tiehöylien kunkku TEKSTI Olli Hakala, KUVA Mikko Makkonen

Hän

Esa Halttunen

Taustat juuret Minulla on juuret pienessä sodan jälkeen rakennetussa rintamiesmaatilassa Kiteellä. Synnyin äitini kotipihassa, en laitoksessa tai sairaalassa. Koko ikäni olen asunut Kiteellä.

Ihminen Olen luonteeltani pieni ihminen, juuret muistaen.

Opinnot Kävin peruskoulut Kiteellä ja myöhemmin ammattikoulun. Valmistuin autonasentajaksi. Meillä oli todella vaativa fysiikan ja matematiikan opetus ammattikoulussa, ja opin ymmärtämään niiden kautta toisenlaisen ajattelutavan. Nykyiseen asemaani konsernin toimitusjohtajana sillä oli suuri vaikutus. Se näkyy kaikessa toiminnassani.

Aiempi työelämä Nuoruudessani olin isän mukana maata viljelemässä, ja ainoa työkone oli hevonen. Äidin kanssa lypsin lehmiä. Nyt jo uskaltaa sanoa, että se oli rikkaus kun käsin tehtiin. Enolla oli kuorma-auto,

ja siitä jäi kiinnostus tekniikkaan. Läksin kuorma-autoilun kautta tienhoidon urakoitsijaksi, ja siitä se kehittyi matkaa myöden tiehöylätehtaan omistajaksi.

Perhe ja vapaa-aika Lapset ovat jo aikuisia. Olemme perheyritys, ja kannustan perhettä työssä ja yritän tukea tavallani. Kaikki lapset ovat osakkaita; yksi on opettaja ja muut työskentelevät yrityksessä. Vapaa-aika on verrattain vähäistä, mutta työ muodostaa vahvan siteen ja hyvässä mielessä korvaa vapaa-aikaa.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi

malaisen käden voimalla ilman mittavia työkoneita erittäin kiviseen maastoon.

Työstä Työn sisältö Päivittäin olen sisällä yrityksen asioissa melko laidasta laitaan. Tekniset kehitykset ja kaupalliset suhteet pyörivät mielessä koko ajan.ttä.

MIKÄ MOTIVOI Oma yritys ja itsenäinen Suomi. Lähinnä se pitkä urakointi ja koneenrakentamiskauden tuoma oppi: parasta on saada tuotekehityksen kautta tyytyväinen asiakas.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA

Reino Lehväslaihon kirjat sodasta ovat mukaansatempaavia. Siinä astuu sellaiseen maailmaan, joka on totta, ja yrittäjän kiireet unohtuvat.

Työelämässä saavuttamatta on suomalaisen työkulttuurin muutos, lähemmäs sitä mistä aloitin. Silloin saatiin tuloksia kysyntää vastaavalla tuotannolla eikä rahan voimalla.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi

SINULTA TYÖSSÄSI useiN kysytty kysymys

Venäjän Karjalan Siiranmäki. Siellä avoimissa juoksuhaudoissa näkyy kappale maailmaa, joka on rakennettu suo-

”Kuinka kauan aiot vielä jatkaa?” Vastaus siihen on, etten ole ajatellut sellaista.

Vasta tässä on päästy alkuun. // luulet Loebin tekevän?” ja ”Millaiset oli olosuhteet?”. // YRITTÄJÄ 4/2012

11

12

MARKKINAT » Data herättää tunteita TEKSTI Riikka Koskenranta, PIIRROSKUVA Marko Leinonen

YRITTÄJÄ 4/2012

13

on uusi öljy

Nyt on tuhannen taalan paikka avoimeen dataan keskittyvillä yrityksillä.

Data herättää tunteita.

V

altion virastot ja edelläkävijäkunnat avaavat tietoaineistojaan pikku hiljaa, jolloin datan käsittelyn ja jalostamisen osaamiselle on kysyntää. Voidaan puhua databuumista.

Mistä siis kohkataan, kun peräänkuulutetaan datan avaamista julkiseksi? Avoin data nähdään usein erityisesti julkishallinnon tuottaman datan avaamisena koneluettavaan muotoon. Datan eli digitaalisten tietoaineistojen arvo kasvaa, kun kehittäjät sekä ict- ja ohjelmistoyritykset pääsevät ideoimaan datan jatkokäyttöä.

Myös yritystiedon avaamisessa piilee valtaisat mahdollisuudet, ja datan arvo kasvaa käytössä. Esimerkiksi Expedia-matkatoimisto avasi ja dokumentoi tietovarantonsa vuonna 2010 ja mahdollisti niiden käyttämisen avoimen rajapinnan avulla. Expedian alustan päällä toimii tuhansia verkkomatkatoimistoja, joiden tulovirrasta Expedia kerää osuutensa.

Data.suomi.fi kokoaa avointen julkisten tietoaineistojen linkit. Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus ovat avanneet dataansa laajasti, Ilmatieteenlaitoksen aineistot avautuvat pian.

YRITTÄJÄ 4/2012

14

¼¼Esimerkiksi kaupungin tarjous­ pyyntöjen ja sopimusten avoimuus toisi julkisen kritiikin mahdollisuuden hankintoihin, Raimo Muurinen sanoo.

Avoin hallinto äänestetty läpinäkyvyyslaista, joka astuu voimaan lokakuussa.

Kyse on merkittävästä virstanpylväästä. Lakiehdotus lähti liikkeelle kansalaisaloitteesta.

Avanto insight Oy:n toimitusjohtaja Raimo Muurinen toivoo kaupunkien hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä myös Suomeen. Helsinki Region Infoshare –hankkeessa on avattu Helsingin seutua koskevaa tilastotietoa, muun muassa talouslukuja. Silti esimerkiksi kaupungin sopimuksia ostoista ei ole saatavilla avoimena tietona.

– Suomessa on arvosteltu, ettei julkinen sektori ole välttämättä tehokkain mahdollinen ostaja. Esimerkiksi tarjouspyyntöjen ja sopimusten avoimuus toisi julkisen kritiikin mahdollisuuden hankintoihin, Muurinen sanoo.

LAURA VESA

Saksan Hampurissa on

Liikennevirasto on avannut koevaiheessa olevan latauspalvelun.

Julkista tietoa hyödyntävät kaupalliset palvelut eivät kehity, elleivät virastot avaa laajemmin aineistojaan suurelle yleisölle ja koneluettavaan muotoon. Avanto insight Oy:n toimitusjohtaja Raimo Muurinen luettelee pitkän litanian, millaista julkista dataa vielä puuttuu.

– Kuntien päätös-, talous- ja ostodatat kuin myös valtionhallinnon datat. Myös muun muassa PRH:n, kaupparekisterin ja ajoneuvoliikennerekisterin data-aineistoja odotetaan vapaaseen käyttöön, Muurinen listaa.

Muurisen vuoden vanha yritys on liikkeellä juuri oikeaan aikaan, samanlaisella portfoliolla ei juuri muita toimijoita Suomessa hääri.

ParkkiNappipysAkOintisovellus Sovellus paikantaa GPS:llä pysäköintivyöhykkeesi ja aloitat pysäköinnin yhdellä napin painalluksella. Maksu hoituu samalla. Neligrate Oy:n sovellus lanseerattiin Turussa tammikuussa, ja nyt sovellus toimii kuudella paikkakunnalla.

Pysäköintisovellus tuo kustannussäästöjä kaupungeille. Toimitusjohtaja Matias Lindroosin mukaan noin 20 prosenttia pysäköintituloista kuluu pysäköintimitta­ reiden ylläpitoon. Mobiilimaksujärjestelmän ylläpitokustannukset ovat 5–10 prosenttia tuloista. Helsingissä se tarkoittaisi 1–3 miljoonan euron säästöjä vuosittain, Lindroos kertoo.

YRITTÄJÄ 4/2012

15

poossa on tilanne, että joissain on ruuhkaa ja toisaalla pyöritellään peukaloita.

Palvelun tavoitteena olisi tasoittaa ruuhkia. Siihen tarvitaan sovellus, joka yhdistäisi kahta dataa: jokaisen terveyskeskuksen jonotilanteen ja reittioppaan.

Käyttäjän pitää vain avata sovellus, joka paikantaa käyttäjän ja näyttää, että lähellä olevassa terveyskeskuksessa on ruuhka, mutta mene terveyskeskukseen x ja aikaa menee y verran. Kuulostaa käyttökelpoiselta.

– Yritys on kasvanut hyvin, ja se on edelleen tavoitteena. Tuntuu, että käsillä on ilmiö, buumi, ja olemme oikeaan aikaan liikenteessä.

Kysymys kuuluukin: Miten datan jalostamisesta ja vaikkapa visualisoinnista tehdään liiketoimintaa? Avoimen datan jatkokäytöllä on bisnesmahdollisuuksia erityisesti kun jalostetaan suuren massan arkeen liittyvää dataa, olkoon se sitten liikkuminen, asuminen, liikenne, koulut tai päiväkodit.

Helsingin seudun liikenne jakoi eturintamassa aikataulutiedot avoimena.

HSL:n datan pohjalta on syntynyt mobiili- ja verkkosovelluksia, joiden avulla löytyvät julkisen liikenteen reitit. Älypuhelinten sovelluskaupoissa sovellus maksaa muutaman euron. Reittisovelluksilla on kymmeniä tuhansia käyttäjiä.

Esimerkiksi App Store veloittaa 30 prosenttia kaupassa myydyistä sovelluksista, loput jäävät valmistajalle.

– Maanmittauslaitoksen paikkatiedot ovat arvokkaita, ja ne on vasta avattu.

Onkin jännä nähdä, millaista liiketoimintaa sieltä tulee. Paikkatietoja voivat hyödyntää konsultointiyritykset ja navigointiin tai luonnossa samoamiseen liittyviä nettipalveluja tarjoavat yritykset,

OLLI-PEKKA ORPO

Dataa, kiitos!

½½Ville Melonin mukaan yritykset voivat hyödyntää julkista dataa päätöksenteossa.

Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Ville Meloni visioi.

Helsinki Region Infoshare -hankkeessa Meloni vie avoimuuden ilosanomaa eteenpäin, myös yrittäjille. Pk-yrittäjät ovat olleet kiinnostuneita kuntien datasta.

– Veikkaan, että kuntien datan avaaminen saa monen ict-alan pk-yrityksen miettimään keinoja hyödyntää dataa.

Jalostamalla datasta sähköisiä palveluja kaupungille pk-yritykset pystyisivät kilpailemaan isojen yritysten kanssa.

Meloni heittää lempiesimerkkinsä ilmoille vapaasti napattavaksi.

– Terveyskeskuksissa esimerkiksi Es-

Päätöksenteon tueksi Ville Melonin mukaan yritykset voivat hyödyntää julkista dataa päätöksenteossa.

– Ei aina tarvitse kehittää sovellusta, vaan yritys voi tarkastaa, millaista väestöä asuu milläkin alueella, tai selvittää, minne kauppapaikka laitetaan.

Suurin huoli yrittäjillä on Forum Viriumin projektipäällikön mukaan se, voivatko he luottaa siihen, että data on tarjolla myös huomenna. Esimerkiksi navigaatiopalvelu ei toimi ilman paikannustietoja. Tietosuoja tai yksityisyyden suoja eivät ole Suomessa nousseet esiin.

Esillä olevassa ilmasto-, julkinen talous-, teollisuus- ja liikennedatassa käsitellään harvoin yksittäisten ihmisten tietoja.

Muun muassa potilastiedot ovat yksityisyydensuojan piirissä. //

Osallistuva budjetointi

TyOnhakupalvelu Duunitori.fi

Hankkeen toteuttavat Emobit Oy, Avanto

Palvelun tulovirta syntyy yhteistyökumppanuuksista ja niiltä toimijoilta, jotka saavat lisäarvoa Skyhood Oy:n jalostamasta datasta. Palvelu pyrkii visualisoimaan kaikki Suomen avoimet työpaikat kartalle. Toimitusjohtaja Thomas Grönholmin mukaan yhtiön tuottavin palvelu on tällä hetkellä passiivisten työnhakijoiden tavoitta­ miseen kehitetty Grand Eleven -suorahakupalvelu.

Työnhakupalvelua on jo pilotoitu Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa.

insight Oy sekä Helsingin kaupunginkirjasto. Hankkeessa Helsingin kaupunginkirjaston käyttäjät voivat osallistua tulevan keskustakirjaston kehittämiseen ehdottamalla käyttökohteita ja päättämällä 100 000 euron osuudesta syksyllä 2012. Sitra rahoittaa hankkeen valmisteluja, joihin kuuluu esimerkiksi Helsingin kaupungin budjetin visualisointia.

16

KILPAILU » Katsastuksen hintavertailu ontuu TEKSTI Outi Hannuksela, KUVA Petri Blomqvist

Katsastus

on taitolaji

Laki katsastusalan toimilupamuutoksesta ei takaa edullisempia hintoja tai parempaa palvelua. Uskon, että korjaamoilla tehty katsastus voisi tulla kuluttajalle jopa kalliimmaksi, Plus Katsastus ketjun omistaja Mikko Eskelinen arvioi.

Plus Katsastus • Perustettu vuonna 2010 • Toimipisteet: Tampere, Jyväskylä, Pirkkala, Raisio, Turku, Mynämäki, Rauma • Nettiajanvaraukset osana hintasuunnittelua • Lisätietoa: www.plus.fi

YRITTÄJÄ 4/2012

17

M

ikko Eskelinen on toiminut katsastusalalla vuodesta 1995.

Yrittäjyydessä oli pieni tauko vuonna 2006, kun hän möi omistamansa K1 katsastuksen ulkomaisille omistajille.

– Päätin suunnata ihan eri uralle ja ajattelin, että käyn katsastuksissa vain oman auton kanssa. Keskityin rata-autoiluun ja perheeseen, mutta veri veti yrittäjyyteen, Mikko Eskelinen kertoo.

Vuonna 2010 hän perusti Plus Katsastuksen, joka on täysin suomalaisen katsastusyritys. Ajatuksena oli luoda kotimainen ketju, jossa toimitaan kustannustehokkaasti ja kuunnellaan asiakasta.

Hinnat alas kilpailulla Keskustelu katsastushintojen noususta on Eskelisen mukaan suuntautunut väärille urille. Hänen mielestään on totta, että kuluttajahinnat nousivat, kun alalle jäi vain pari suurta yritystä, mutta uusien yritysten tultua markkinoille katsastushinnat ovat pudonneet kymmenyksen. Hintojen vertaaminen

1990-luvun hintoihin on turhaa.

– Katsastuksessa tarkistettavien asioiden lista on tänä päivänä ihan eri luokkaa kuin 1990-luvulla, Eskelinen kertoo.

Katsastus vaatii erikoisvälineistön, ja henkilökuntakustannukset ovat nousseet. Aiemmin alalle koulutettiin teknikoita, mutta koulutus lopetettiin vuonna 1997. Tämän jälkeen työvoimapulasta kärsinyt ala on saanut työntekijöikseen autoinsinöörejä, joiden kovemmat palkat nostavat yrittäjien kuluja.

– Hintavertailu tulisi tehdä läpinäkyvästi volyymiin suhteutettuna eikä pelkästään katsastuskonttorien hintoja vertaamalla, Eskelinen sanoo.

Yrityksellä on Jyväskylässä iso toimipiste, jossa katsastetaan 1 400–1 500 autoa kuukaudessa. Tällaisissa hinnat ovat huokeammat kuin pienissä toimipisteissä. Yleensä kuudella kympillä saa katsastuksen ja päästömittauksen. Jossain katsastus onnistuu alle neljällä kympillä.

– Jos korjaamot saisivat myös katsastusluvan, niin se olisi viimeinen niitti katsastushintojen läpinäkyvyydelle, Eskelinen arvelee.

– Jos syyshuolto maksaa 300 euroa, niin korjaamo voisi nostaa huollon neljään sataan ja tarjota katsastuksen ilmaiseksi. Mikä on silloin katsastuksen todellinen hinta, Eskelinen kysyy.

Kannattavuus volyymilla Plus Katsastuksen taustalla on sama omistuspohja ja osittain myös sama henkilökunta kuin K1 katsastuksessa oli ennen yrityksen myyntiä.

– Meillä on erittäin hyvä tiimi.

Markkinoinnista vastaavan Mikko Eskelisen mukaan kannattavuuden edellytyksenä on riittävä volyymi.

– Töissä pitää olla vähintään kaksi katsastajaa, jotta asiakkaat voidaan palvella tehokkaasti ilman jonotusta.

Katsastuksen voi varata netistä, mutta suurin osa asiakkaista saapuu suoraan konttorin pihalle ja haluaa palvelua mahdollisimman nopeasti.

– Läpäisyaikamme on puoli tuntia, jolloin ehtii juoda talon tarjoamat kahvit, Eskelinen hymyilee. //

Vauhtia vapaa-aikana

Mikko Eskelinen ajaa SPANISH GT -sarjassa portugalilaisessa Nova Driver -tiimissä parinaan tallin omistaja Cesar Campanico.

Autona on viime vuoden ykkösauto Audi R8. Ajopari johtaa sarjaa ennen syksyn kilpailuja.

Tauko katsastusuralla herätti uudelleen henkiin rata-autoiluharras­ tuksen. Mikko Eskelinen voitti rata-autoilun Suomen-mestaruudet vuosina 2008 ja 2009. www.gmt.fi – Ajoin pari kautta saksalaisessa tallissa ja tänä vuonna olen mukana Espanjan GT-sarjassa. Loppukauteen Eskelinen suuntaa ajoparinsa Cesar Campanicon kanssa tavoitteenaan sarjan mestaruus.

Kilpa-autoilun ja yrittäjyyden yhdistäminen sopii Eskeliselle. Rata-ajossa suunnitelmallisuus voi tuoda kokonaiskilpailussa voiton, vaikka joka kisassa ei pääsisi korkeimmalle pallille seisomaan.

Samaa suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä Eskelinen kaipaa myös katsastustoimintaan. //

YRITTÄJÄ 4/2012

18

Johtaminen » Taidot peilaavat aikaamme TEKSTI Taru Mälkiä, KUVAT Jarkko Virtanen

&

Persoona

vuorovaikutus

– Johtajalla ja esimiehellä on oltava kykyä luoda uskoa, turvallisuutta ja varmuutta erityisesti silloin, kun yritys ei voi luvata varmaa tulevaisuutta, sanoo seniorikonsultti Kari Pihl Mercuri International Oy:stä.

S

eniorikonsultti Kari Pihlin mukaan johtajan ja esimiehen tärkeimmät työvälineet ovat oma persoona ja vuorovaikutustaidot.

– Epävarmassakin tilanteessa johdolta edellytetään kykyä johtaa niin, että yritys saavuttaa tavoitteet ja tulokset. Johtaja onnistuu työssään parhaiten, kun saa henkilöstönsä motivoitumaan ja antamaan työpanoksen, jolla varmistetaan tavoitteisiin pääsy, Pihl kertoo.

Johtajan on osattava kehittää osaamistaan ja taitojaan ajan vaatimusten mukaan. Pihlin mielestä tämä edellyttää kasvamista niin ammattiroolissa kuin ihmisenä.

– On tärkeää, että johtajat ja esimiehet pysähtyvät riittävän usein reflektoimaan nykyisiä ajatuksiaan ja saamaan uusia tilalle.

Leadership-taidoilla kysyntää – Johdon pelikenttä on laajentunut huomattavasti. Nykypäivän johtajat ja esimiehet joutuvat

YRITTÄJÄ 4/2012

olemaan vuorovaikutuksessa oman organisaation ja asiakkaiden lisäksi erilaisten päättäjien ja verkostojen kanssa.

Johtaja tarvitsee entistä enemmän leadership-taitoja, joille nykyisessä markkinatilanteessa on sosiaalinen tilaus.

– Ihmisiä on johdettava yksilöllisemmin. Yritystoiminnan jatkumisen elinehtona voi olla, miten ihmiset saadaan pysymään yrityksessä. Haasteita tuo lisäksi hiljaisen tiedon siirtäminen ikäpolvelta toiselle.

Omalla esimerkillä vahva vaikutus Pihl painottaa johtajan oman esimerkin merkitystä.

– Johtajan on mietittävä, millaisia signaaleja hän tiedostaen tai tietoisesti omalla käyttäytymisellään lähettää. Kuinka monella on ymmärrystä siitä, mikä merkitys omilla ilmeillä, eleillä ja sanavalinnoilla on.

19

½½Kari Pihl pitää tärkeänä johtajan omaa esimerkkiä johtamistilanteissa.

YRITTÄJÄ 4/2012

20

Kuinka monella on ymmärrystä siitä, mikä merkitys omilla ilmeillä, eleillä ja sanavalinnoilla on.

Omaa vuorovaikutustaan voi aina parantaa kehittämällä menetelmiä ja tekniikoita sekä säilyttämällä aitoutensa.

Johtamisen osa-alueisiin pureudutaan Mercuri Business School Leadership‑ eli MBSL-johtamisvalmennuksessa. Pihlin mukaan valmennuksen tavoitteena on kehittää henkilökohtaista johtajuutta.

– Kokeneille johtajille ja esimiehille tarkoitettu vuoden ohjelma koostuu orientaatiosta ja oppimisleireistä. Mu-

kana on ollut johtajia ja palkkajohtajia erikokoisista yrityksistä.

– Hyödynnämme eri osaamisalueiden huippuasiantuntijoiden osaamista sekä osallistujien omia tietoja ja kokemuksia. Johtamistaitoja syvennetään ja lavennetaan ajan vaatimusten sekä tulevien haasteiden mukaan.

Ohjelma huipentuu osallistujan tekemään oman vastuualueensa kehittämisprojektiin, lopputyöhön, joka auttaa käsiteltyjen ja omaksuttujen asioiden käytäntöön soveltamista.

– Lähdemme siitä, että jaksojen, ”leirien”, välissä oleva aika on rauhoitettu osallistujan omalle johtamistyölle eikä tällöin tehdä oppimistehtäviä. Näin leireillä käsitellyt asiat saavat rauhassa hautua ja syventyä omassa mielessä ja käytännön työssä.

Vaikka ohjelma päättyy vuoden aherruksen jälkeen, oppiminen ei suinkaan pääty siihen. Yhteisen kehittämisohjelman jälkeen osallistujat ovat järjestäneet keskinäisiä sparraustilaisuuksia ja tavanneet aktiivisesti toisiaan. //

Hyvä johtaja tuntee itsensä – Yrityksemme on kasvanut ja laajentunut voimakkaasti toimintamme yhdeksänä ensimmäisenä vuotena. Kasvun johtaminen on ollut meille tärkeää, kertoo Tosfin Oy:n toimitusjohtaja Jussi Santaniemi.

Yritys toimii terveydenhuollossa, joka on toteutettu Suomessa pääosin julkisena palveluna. Tosfin Oy ei ole kokenut pelkkää menestystä. Talouden taantuma vuosina 2010–2011 puri kuntien talouteen, mikä leikkasi hankkeiden määrää.

Santaniemen mukaan olennaista on, että yritys kykenee vaikeutuneesta kilpailutilanteesta huolimatta toimimaan kannattavasti ja kohdistamaan voimavaransa oikein selvi­ täkseen voittajana taantuman yli.

Tunne ja tunnista – Johtajan on tärkeää tunnistaa itsensä ja tuntea omat työntekijänsä. Kun yrityksen tavoitteet on luotu, on kyettävä ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan, löydettävä oikeat keinot ja pystyttävä motivoimaan joukkue toteuttamaan olemassa olevaa suunnitelmaa.

– Mercurin MBSL-valmennuksessa sain ohjelman alussa toteutetusta Farax-arvioin-

YRITTÄJÄ 4/2012

nista arvokasta tietoa johtamistavastani siinä laajuudessa ensimmäistä kertaa elämässäni.

Santaniemi muistuttaa, että samat menetelmät eivät toimi kaikkien ihmisten kanssa.

Siksi on osattava tunnistaa ihmisten väliset erot ja toimia yksilöllisesti.

– Uskon johtamisessa ratkaisukeskeiseen toimintaan, jossa virhe tai ongelma pyritään tunnistamaan ja reagoimaan siihen nopeasti.

Lupaus toimia toisin Valmennuksessa osallistujat kuulivat myös useita ulkopuolisia asiantuntijoita, mikä antoi mahdollisuuden poimia kurssien osista ajankohtaisia oppeja ja kokemuksia omaan käyttöön.

Santaniemi oli koulutusjaksoilla luvannut itselleen toimia tietyissä tilanteissa toisin kuin aiemmin. Hän on onnistunut pitämään kiinni monesta lupauksestaan.

– Toki johtamisessakin ”työ neuvoo tekijäänsä”, mutta virheistään pitää oppia ja kilpailijoita kannattaa analysoida. Näin pääsee nopeimmin heidän ohitseen. Parhaita ovat ne toimintatavat, jotka erottuvat muista ja tuovat kilpailuetua.

¾¾Kaikissa johtamis­ tavoissa on omat etunsa.

Hyvä johtaja osaa luovia tilanteen mukaan ja soveltaa erilaisia tapoja eri tilanteissa, Jussi Santaniemi tietää.

RAHOITUS » Kasvuyritysten uusi rahanlähde TEKSTI Juha Europaeus, KUVA Pixmac

Joukkorahoitus

kiinnostaa yrittäjiä Tavallisten kansalaisten mahdollisuudet rahoittaa uusia yrityksiä ovat lisääntyneet internetissä toimivien joukkorahoitusyhtiöiden kautta.

Vaivaton rahoituskierros Kymmenkunta henkilöä työllistävä AppGyver haki yrityksen kehittämiseen joukkorahoitusta vajaan puolen miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Yrityksen liikeidea on tarjota ohjelmistokehitystyökalu, joka mahdollistaa nettisivujen ohjelmoijien mobiilisovellukset.

Yriyksen perustaja Marko Lehtimäki toteutti rahoituskierroksen Venture Bonsain järjestämän osakeannin kautta.

– Joukkorahoitus tuntuisi aikamoiselta suolta, jos valmista palvelua ei olisi, Lehtimäki sanoo.

– Käyttämäni yhtiö tarjosi valmiit osakassopimuspohjat sekä due diligence -palvelun sijoittajille. Yrittäjänä voin keskittyä oleelliseen. Ei tarvinnut pohtia, miten organisoida rahoituskierros.

Suomessa joukkorahoitus on vasta kehitysasteella. Ehkä tunnetuin kotimainen joukkorahoitusprojekti on Iron Sky -elokuva. Osa elokuvan budjetista kerättiin suuren yleisön sijoitusten avulla.

P

ienyritykset etsivät nyt kasvumahdollisuuksia niin sanotusta joukkorahoituksesta.

Sen pääperiaate on, että yritys kerää pieniä summia riskirahaa suurelta joukolta sijoittajia. Sijoittajat ovat tavallisia kansalaisia, joilla ei ole varallisuutta samalla tavoin kuin perinteisillä pääomasijoittajilla.

Tarkkoja lukuja joukkorahoituksen volyymeistä ei ole saatavilla.

Alalla on kuitenkin monenlaisia toimijoita, joten kaikki joukkorahoitusprojektit eivät täytä myöskään liiketoiminnan perinteisiä tunnusmerkkejä. Finanssivalvonta ei tilastoi alle 100 000 euron sijoituksia, joissa ei edellytetä osakeantiesitettä.

Yhdysvalloissa on tullut tunnetuksi Kickstarter-niminen sivusto.

Siellä yritykset esittelevät tuotteitaan ja pyytävät yleisöltä lahjoituksia tai ennakko-ostoja.

– Todellista joukkorahoitusta on se, että rahaa sijoitetaan yritykseen ja sitä vastaan saadaan osakkeita, toteaa Venture Bonsai -yhtiön perustaja Antti Hannula. Yhtiö toimii markkinapaikkana yritysten ja rahoittajien välillä.

Tyypillinen joukkorahoittaja ei halua osallistua yrityksen toimintaan. Hän seuraa sijoitustensa kehitystä mieluummin kotisohvalta.

– Yritysten perustamiseen tarvitaan entistä pienempiä pääomia.

Myös bisnesenkeleiden keskimääräiset sijoitussummat ovat viime vuosina pienentyneet, Hannula sanoo.

Joukkorahoituksesta on tullut vaihtoehto myös perinteiselle pörssisijoittamiselle. Kun pörssisijoitusten tuotot eivät tyydytä, moni haluaa hajauttaa varallisuuttaan pörssin ulkopuolelle.

Joukkorahoituksen yleistymistä hidastaa lainsäädäntö, sillä alle 100 000 euron osakeanteja saa järjestää vapaasti, mutta suuremmissa anneissa yrityksen on tehtävä antiesite Finanssivalvonnalle. Vapaita sijoituskierroksia saa järjestää myös siinä tapauksessa, että yritys pitää potentiaalisten sijoittajien määrän alle sadassa yhtä EU-maata kohden.

EU-direktiivien seurauksena osakeantien rajoitukset tulevat todennäköisesti lähitulevaisuudessa lievenemään. //

Tyypillinen joukkorahoittaja ei halua osallistua yrityksen toimintaan.

YRITTÄJÄ 4/2012

21

22

StRATEGIA » Ulkoistaminen tehostaa palvelua TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Aleksi Poutanen

Yksityinen

jätekuljetus tehokasta

Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky hoitaa sekajätteen tyhjennykset Lohjalla ja Karjalohjalla. Muissa läntisen Uudenmaan kunnissa sekajätteen kuljetuksista vastaa kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll Oy Ab.

YRITTÄJÄ 4/2012

23

R

osk’n Rollin toiminta-alueella läntisellä Uudellamaalla asuu vakituisesti 134 000 asukasta, ja kesäisin lisäksi kymmeniä tuhansia mökkiläisiä. Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti omistavat yhdessä kunnallisen jätehuoltoyhtiön.

Valtuustopäätöksen mukaisesti Lohjalla ja Karjalohjalla toimitaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkulje-

tusjärjestelmän mukaisesti. Tässä järjestelmässä asiakkaat sopivat suoraan kuljetusyrittäjän kanssa tyhjennyksistä ja kuljetuksista. RR kilpailuttaa loput kunnista, joissa on valittu kunnan järjestämä jätteenkuljetus, Lohjan Puhtaanapito Ky:n toimitusjohtaja Harri Peltomaa sanoo.

Sopimusperusteisen sekajätteen kuljetusjärjestelmän etuna on Harri Peltomaan mielestä hyvä asiakassuhde. Työn

suorittaja ja asiakas ovat suoraan suhteessa keskenään, eikä välissä ole organisaatiota.

– Yksityiset yritykset tuovat verotuloja, kun taas kunnallinen jätteenkuljetusjärjestelmä vie, toimitusjohtaja Harri Peltomaa pelkistää.

Länsi-Uudellamaalla on ollut keskitetysti kilpailutettu sekajätteiden kuljetus vuodesta 2007 lähtien Lohjaa ja Karjalohjaa lukuun ottamatta. Harri Pelto-

Lohjan Puhtaanapito Ky • Perustettu 1953 • Kalusto 10 autoa: pakkaavat jäteautot, vaihtolava-autot, säiliöautot • Henkilökuntaa 20 • Liikevaihto 3 miljoonaa euroa

¾¾Ville Savimäki on tyytyväinen työssään, sillä ajokalusto on hyvässä kunnossa.

24

TEKSTI Tiina Toivonen, Lainopillinen asiamies, SY

Markkinavetoisuutta

jätekuljetuksiin

Viime vuosina on lukuisia pienempiä jätteenkuljetusyrityksiä joko lopetettu tai liiketoiminta on myyty suuremmalle yritykselle. Useissa tapauksissa lopettamis- tai myyntipäätöstä on edeltänyt kunnan päätös siirtyä asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvien jätteiden hoidossa sopimusperusteisestä kuljetusjärjestelmästä kunnan keskitettyyn malliin.

Sopimusperusteinen kuljetustapa (uudessa laissa ”kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus”) on kunnan mallia markkinalähtöisempi, koska kaikilla jätehuoltoalan yrityksillä on mahdollisuus toimia markkinoilla. Kunnan mallissa alueella saa toimia tavallisesti vain yksi tai kaksi kuljetusyritystä. Tällöin kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta valita haluamaansa kuljetusyritystä, vaikka tämä tarjoaisi muita parempaa ja joustavampaa palvelua.

Kunnissa voidaan uuden jätelain voimaan tultuakin päättää tietyin edellytyksin alueella noudatettavasta jätteenkuljetusjärjestelmästä sekä siitä, miten paljon toimintamahdollisuuksia yrityksille halutaan antaa. Kuntien ja kuntien yhteisten toimielinten tulisi nähdä jätehuollon päätöksenteon yhteys harjoittamaansa elinkeinopolitiikkaan.

Kunnan keskitetty malli suosii isoja yrityksiä ja vähentää pienten yritysten määrää. Kunnissa ei aina huomata, että markkinoiden keskittyminen johtaa yritysten vähentymisen lisäksi palvelun laadun heikkenemiseen ja hintojen nousuun. Tämä kielteinen kehitys näkyy lopulta kaikkien kuntalaisten kukkaroissa.

YRITTÄJÄ 4/2012

½½Toimitusjohtaja Harri Peltomaan mielestä yksityiset yritykset takaavat työ­ paikat parhaiten jätteiden kuljetuksessa.

maata harmittaa kuitenkin Lohjan ainainen äänestäminen järjestelmien kesken.

– Sopimusperäisestä sekajätteenkuljetusjärjestelmästä on äänestetty vuosien varrella lukuisia kertoja. Viimeksi äänestettiin keväällä, ja uuden valtuuston valinnan jälkeen äänestettäneen jälleen ensi vuonna, Peltomaa arvioi.

– Toivon, että Lohjalla päästäisiin pysyvästi sopimusperusteiseen, yksityiseen sekajätteen kuljetusjärjestelmään.

Lohjalla yksityinen ja kunnallinen järjestelmä ovat toimineet myös rinnakkain. Hajaasutusalueella kunta on hoitanut jätesäiliöiden tyhjentämisen, mutta asukkaat ovat voineet valita myös yksityisen kuljetuksen. Lohjan haja-asutusalueella on juuri nyt tämä tilanne.

Toimitusjohtaja Harri Peltomaan mielestä kuntien yhteinen jäteyhtiö Rosk’n Roll hoitaa kuntien jätehuoltoon liittyvät velvoitteet laadukkaasti.

– Totta kai kuntien omistama Rosk’n Roll haluaisi keskitetyn järjestelmän jokaiseen

Yksityiset yritykset tuovat verotuloja, kun taas kunnallinen jätteenkuljetusjärjestelmä vie. kuntaan, mutta olisi parempi, että yhtiö keskittyisi vain perustehtäviinsä eli jätteen vastaanottamiseen, käsittelyyn, hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen, Peltomaa tiivistää.

JÄTE KIINNOSTAA – Erityisesti metallit ja muovit kiinnostavat yrityksiä, sillä niillä on suuri jälleenkäyttöarvo.

Jos kunnallinen järjestelmä tulisi tavoitteeksi koko maassa, Suomeen jäisi Peltomaan arvion mukaan vain pari kolme isoa jätteenkuljetusyhtiötä ja pienet yritykset kuihtuisivat pois.

– Se olisi suuri vahinko, sillä silloinkin palvelun laatu heikkenisi ja työllistämismahdollisuuksia katoaisi, Peltomaa arvioi.

Peltomaan mielestä pienille yksityisille jätteenkuljetusyhtiöille pitää taata työrauha, jotta ne voivat kehittää toimintaansa ja investoida uuteen kalustoon. Näin varmistettaisiin myös työntekijöiden työpaikat yrityksissä.

Paras tae jatkuvuudelle ja yksityisen kuljetusyrittäjän mahdollisuuksille kehittää rauhassa yritystään, investoida ilman uhkia sekä varmistaa työntekijöiden työpaikat yrityksissä on sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä. //

Yrittäjä, hanki hyvä fiilis työntekijöillesi.

Kahvikupin hinnalla.

Nyt voit tukea henkilöstösi liikuntaja kulttuuriharrastuksia verovapaasti Smartum-maksuvälineillä. Verovapaudesta hyödyt sekä sinä että työntekijäsi.

Voit vähentää kulut verotuksessa, etkä maksa sivukuluja kuten palkasta. Työntekijäsi pitävät huolta kunnostaan ja voivat paremmin.

Kannattavaa, vai mitä!

Rosk’n Roll Oy Ab:n tehtävät • jätehuollon suunnittelu, kehitys ja koordinointi • kierrätyksen järjestäminen • ongelmajätehuollon hoitaminen • yhteisen alueellisen kaatopaikan ja jätteenkäsittelylaitosten ylläpito • biojätteiden erilliskeräys • jätepisteverkoston rakentaminen ja ylläpito • sekajätekuljetusten kilpailutus • neuvonta ja tiedotus Rosk’n Roll Oy Ab:n urakka-alueet ovat sen kokoisia, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Rosk’n Roll hoitaa reittien suunnittelun ja laskutuksen.

Välität työntekijöistäsi sitten 4 eurolla tai 400 eurolla, jokainen euro kohdistuu suoraan työntekijän hyvinvointiin. Maksimissaan voit tukea yhtä työntekijää verovapaasti 400 eurolla vuodessa.

Eli 1,10 eurolla päivässä.

Kahvikuppikin taitaa maksaa enemmän.

Tilaa verovapaat Smartum-maksuvälineet helposti netissä:

www.smartum.fi/yrittäjä

STRATEGIA » Ulkoistamisella tehokkuutta kuntiin

26

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVA Liisa Karling

Kuntapalvelut bisnesenkelin tarkkailussa

Bisnesenkeli Sari Vaajanen on innostunut sijoittamaan joustavia kuntapalveluita tarjoaviin, konseptoituihin yrityksiin.

M

entori, bisnesenkeli ja hallitusammattilainen Sari Vaajanen on osa-aikainen Hallituspartnerit Ry:n toiminnanjohtaja.

Hän on toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta, joista viimeisimmät 10 vuotta kasvuyrittäjänä. Hän istuu Rastor Oy:n ja Panostaja-konserniin kuuluvan KL-Varaosien hallituksessa.

Sari Vaajanen näkee monissa kuntien tarjoamissa palveluissa bisnesmahdollisuuksia.

– Kuntien palvelukokonaisuus on mielenkiintoinen maailma, kun lähdetään miettimään, mitä kuntataloudessa pitäisi tehdä joustavuuden parantamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi, Sari Vaajanen sanoo.

Yksityisten sijoitusruiskeet voisivat YRITTÄJÄ 4/2012

olla hänen mielestään yksi ratkaisumalli.

Yrittäjyys, ulkoistaminen ja yksityistäminen saattavat olla tarkkaan mietityissä kuntien toiminnoissa järkeviä ratkaisuja.

– Voisi olla kiinnostavaa sijoittaa vaihtoehtoja kuntapalveluihin tarjoaviin, perustettaviin yrityksiin, Vaajanen arvioi.

Päivähoitoon joustoa Ensimmäiseksi hänen mieleensä ponnahtaa kunnallisen päivähoidon korvaaminen uudenlaisella yksityisellä päiväkodilla.

– Mielestäni yksityisessä päiväkodissa joustomahdollisuudet ovat aivan toista luokkaa kuin kunnallisessa. Nykyisin lasten vanhemmat tekevät hyvin erilaisia

työuria, joten työhön kuuluu epäsäännöllisyys. Joskus ollaan töissä, joskus ei.

Lasten hoitotarve vaihtelee, mutta silti nykyinen kuntien noudattama maksujärjestelmä on täysin joustamaton onoff-malli.

Vaajanen arvelee, että voitaisiin kehittää päiväkoti, jossa maksetaan vain käytetystä palvelusta. Päiväkodin ympärille pitäisi kuitenkin rakentaa myös muita palveluja, vaikka pesula ja suutari, jolloin siitä rakentuisi kauppakeskusideo­­ logian mallin mukainen perheiden arkeen liittyvä palvelukokonaisuus.

– Monipuoliset palvelut päiväkodin yhteydessä ovat luonnollisia, koska perheet tuovat ja vievät lapsiaan. Kulkureitin varrella tarjottavat palvelut olisivat helposti saavutettavissa. Lapsiperhei-

27

Voisi olla kiinnostavaa sijoittaa vaihtoehtoja kuntapalveluihin tarjoaviin, perustettaviin yrityksiin. den arkiset palvelutarpeet ovat suuret, Sari Vaajanen erittelee.

Päiväkotikeskuksessa voi­ si toimia useita itsenäisiä yrittäjiä. Maksut käytön mukaan -periaatteella voisi luo­da erilaisen bisnesmahdolli­suuden kuntapalveluihin. Malli pitäisi konseptoida ja laajentaa kattavaksi. Silloin malli voisi kasvaa ja kukoistaa.

Tehoa PALVELUIHIN Kuntien kunnossapito-, huolto- ja tilapalvelut sekä rakennuttaminen voivat olla toinen mielenkiintoinen kokonai-

»»Sari Vaajanen kulkee aistit herkistyneenä. Hän on valmis sijoit­tamaan yksityisiin kunta­palveluihin.

suus, johon bisnesenkeli saattaisi tarttua etsiessään uusia yrittäjyyskonsepteja kunnista.

– Yksityisten yritysten hoidossa tehokkuus ja tuottavuus olisivat aivan toista kuin kunnallisissa palveluissa. Silloin myös puoluepoliittinen askarointi saataisiin pois palveluista, joissa se ei ole yleensäkään järkevää, Vaajanen perustelee.

Kilpailua jätehuoltoon Pirkanmaalla jätehuolto on Sari Vaajasen mielestä kunnallisen monopolin asemassa, joten asukkailla on vähän erilaisia vaihtoehtoja. On käytettävä kuntien tarjoamia palveluja.

– Olisi hyvä, jos jätteet voitaisiin noutaa joustavasti kotiovelta asiakkaan toivoman aikataulutuksen mukaan. Lajit-

telu voitaisiin tehdä myös monipuolisesti kiinteistöjen tai yritysten toiveiden mukaisesti.

Bisnesenkeli Sari Vaajanen ei halua kertoa yksilöityjä sijoitustavoitteitaan, summia eikä tavoittelemiaan prosenttiosuuksia yrityksistä. Hän ei kerro myöskään riskikartoituksistaan tällaisissa kohteissa.

– Olen pitkän aikavälin sijoittaja, joten en odota, että välttämättä heti kolmessa vuodessa pitäisi saada jotain suurta aikaan. Kuntakentän myllertäminen saattaa viedä aikaa, mutta se voisi olla mielenkiintoista. Näen yleensä mahdollisuuksia juuri niissä kohteissa, joita ei ole enkelin silmin vielä käyty läpi, Vaajanen tiivistää.

Kunnallisten palveluiden uudenlainen konseptointi yksityisten yritysten toimintamalliksi voisi olla hyvä mahdollisuus ja kokeilemisen arvoinen asia. //

STRATEGIA » Pokeripeli neuvoo yrittäjää

28

TEKSTI Nisse Suutarinen, KUVA Pixmac

Pokeriopit

neuvotteluaseena

Yritysten välisissä neuvotteluissa tavoitteena on saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä lopputulos, mutta pokeripelin päämäärä on toisen voitto.

P

okeria sanotaan informaationkäsittelypeliksi. Välillä jaossa tulee huonoja käsiä, ja välillä iskee onnenpotku. Koska satunnaisuus pitää huolen siitä, että onni vaihtelee, ratkaisevaksi muodostuu taito esittää hyvää tai huonoa kättä muille pelaajille ja lukea vastustajiensa peliä. Yrittäjä tietää, että pelissä on paljon samankaltaisuuksia yritystoiminnan kanssa.

Pokeriammattilainen Aki Pyysingin mielestä pokeri ja yritysneuvottelu eroavat toisistaan yhdessä keskeisessä asiassa.

– Olennainen ero on se, että yritysneuvottelussa ainakin ollaan tähtäävinään win-win-tilanteeseen, jossa molemmat voittavat ja saavat aikaan molempia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen. Pokeri sen sijaan on raaka nollasummapeli, jossa yhden voittaessa joku muu häviää saman summan, Aki Pyysing sanoo.

– Yhteistä on informaation annostelemisen taito, tietojen keruu kumppanista ja ihmistuntemukseen perustuva psykologinen lukutaito, Pyysing erittelee.

Panostus ja bluffi Texas Hold’em -pokerista tuttu panostaminen on verrattavissa liikeneuvotteluissa tapahtuvaan tarjousten tai ehdotusten esittämiseen. Oma osaaminen, yrityksen osaaminen tai tuote on kuin käsi, jota pelataan. Neuvottelukumppa-

YRITTÄJÄ 4/2012

nilla on vastaavasti jokin muu tarjoama eli ikään kuin kortit.

– Heikkoudenosoituksia ei kannata koskaan antaa, Pyysing sanoo.

Bluffaus on arkipäivää pokerissa, ja siinä maailmassa se on sallittua, mutta liikeneuvotteluissa liian innokas bluffaus ei johda hyvään lopputulokseen.

– Taitavat pokerin pelaajat osaavat korottaa panoksia useammin kuin heidän tosiasiallisella kädellään odottaisi.

Näin he sumuttavat vastustajiansa siten, että kirveelläkään ei saa selville, koska heillä on oikeasti hyvä käsi, Pyysing selventää.

Työpaikalla työntekijä voi esittää pomolleen usein ”panostuksia”, esimerkiksi sanomalla vaihtavansa työpaikkaa, jos palkankorotusta ei ole tullut. Tällainen toiminta tuskin johtaa menestykseen.

– Kiehtovinta pokerin pelaamisessa on sen vaatima harjaantunut psykologinen silmä, Pyysing sanoo.

Vastustajan pään sisällä Pyysingin mukaan pokerinpelaajat ovat oivia kehon kielen lukijoita ja kyökkipsykologeja.

– Vastustajan pään sisälle pääseminen on se juttu.

Pokeriviisaus on, että pelin lukeminen perustuu tietojen keräämiseen vastustajista. Liike-elämässä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjän tulee kerätä mahdollisimman paljon tietoa kumppanistaan: pörssiyhtiöiden vuosikertomuksista ja esimerkiksi nettisivuilta.

– Koskaan ei kuitenkaan pidä rehvastella tietojenkeruulla, Pyysing toteaa.

Neuvottelussa voi osoittaa yksityiskohdilla tuntevansa neuvottelukumppanin tavoitteita esimerkiksi tekemällä ehdotuksen, joka miellyttää neuvottelukumppania. Myönteisestä neuvottelusta voi jäädä mielikuva, jolloin neuvottelukumppani kysyy itseltään, mistä ihmeestä hän osasi lukea ajatukseni. //

Heikkouden osoituksia ei kannata koskaan antaa.

29

KOLUMNI

AR lf

ehn

Pitääkö yrittäjiä ihannoida? Juu, tiedän, kuulostaa varsin oudolta kysymykseltä.

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo Akademissa Turussa.

Tottakai pitää! Miksei pitäisi?! Yrittäjät luovat lisäarvoa, töitä, kasvua. He löytävät uusia mahdollisuuksia, kehittävät uusia markkinoita, rakentavat uutta maailmaa. Tietenkin tätä tulee ihannoida! Niin. Joo. Tavallaan.

Välillä vain unohtuu, että ihannoinnissa on myös ongelmallisia puolia. On hienoa, että hyviä asioita tsempataan ja peukutetaan, mutta kun seuraa nykykeskustelua, tuntuu aika usein siltä, että yrittäjät – ne ihan tavalliset – ovat unohtuneet yrittäjyyden ilosanomaa levitettäessä.

Juttelin pari vuotta sitten erään yrittäjyysprofessorin kanssa – hänen nimensä jääköön salaisuudeksi – joka kesken keskustelun totesi ”Niin, enhän minä ole kiinnostunut mistään pizzerianpitäjistä.” Äänenlaatu oli ivallinen. Hänelle tällaiset pienyrittäjät eivät Yrittäjät – ne ihan tavalliset – olleet oikeita yrittäjiä, niitä ihannoitavia. Ne olivat kerta kaikkiaan liian… tavallisia. ovat unohtuneet yrittäjyyden Suurin osa niistä, jotka puhuvat yrittäjistä ilosanomaa levitettäessä. ja yrittäjien tärkeydestä eivät tietenkään itse ole sellaisia. Sen sijaan he ovat politikkoja, EU-hankevastaavia, ELY-keskusten virkamiehiä ja professoreita. Heitä yhdistää se, että heidän on pakko sanoa kivasti yrittäjistä, koska he saavat toimeentulonsa siitä, että he tekevät juuri niin. Heidän täytyy pönkittää kuvaa yrittäjästä supersankarina ja ihmeidentekijänä, koska ilman tätä ihannoitua ilmestystä heidän olemassaolonsa voidaan kyseenalaistaa.

Tavallaan he ovat yrittäjyyden metayrittäjiä, ryhmä ihmisiä, jotka ovat huomanneet, että ”yrittäjien ihannointimarkkinoilla” on vielä tilaa. Kunnassa kuin kunnassa järjestetään seminaareja, työpajoja ja konferensseja, joissa todetaan hyvin vakavasti, että yrittäjyys on tärkeää. Ja kaikki nyökkäävät, ihan niin kuin tämä olisi heille jotain aivan uutta.

Ja missä yrittäjät ovat? Tietysti kuuntelemassa, sillä onhan se kivaa kuulla itseään ylistettävän. Tämäkin tosin synnyttää ongelman. Jos yrittäjät nähdään sankareina, luodaan kuva siitä, että he oikeastaan pärjäävät omillaan. Ainakin jos he ovat niitä ”oikeita” yrittäjiä.

Ihannointi luo tilanteen, jossa nähdään ainoastaan onnistuneet yrittäjät. Ne, joita kaikki suitsuttavat. Ne, jotka eivät tarvitse apua, tukea tai paljon muutakaan. He ovat staroja, mutta miten edustavia he ovat yrittäjien kannalta?

Ehkä olisikin parempi, että emme ihannoisi yrittäjyyttä vaan näkisimme sen jonain ihan tavallisena. Tällöin voisimme puhua kaikista yrittäjistä emmekä keskittyisi vain heihin, joista lehdet saavat hienoja keskiaukeamia. Voisimme puhua ihan tavallisista ihmisistä. Tämä tosin olisi vähemmän mediaseksikästä eikä pönkittäisi professoreiden egoja samalla tavalla mutta toisi ehkä hieman enemmän yrittäjien arkea keskusteluihin.

Välillä tavallisuuskin voi olla varsin radikaali juttu. // YRITTÄJÄ 4/2012

Pekka Sipola

Ne ihannoidut ja ne muut

TeKNIIKKA » Virtuaalimaailman etujoukkojen temmellystä

30

TEKSTI Kirsti Sergejeff, KUVA Linden Lab

Virtuaalimaailma vahvistaa brändiä

Sähköpostia käyttävät lähes kaikki yrittäjät, ja sosiaalisessa mediassakin hyörii moni.

Mutta etujoukot temmeltävät virtuaalimaailmoissa, joista yksi on Second Life.

S

econd Life on virtuaalinen kohtaamispaikka, jossa voi vuokrata käyttöönsä virtuaalimaata. Käyttäjät kommunikoivat joko kirjoittamalla julkisia tai kahden käyttäjän välisiä viestejä tai keskustelemalla mikrofonin välityksellä. Yritykset järjestävät Second Lifessä kokouksia. Näin säästyy matka- ja puhelinkustannuksia, sillä puhuminen on ilmaista.

Second Lifen tekee kiinnostavaksi arviolta 17 miljoonan virtuaalihahmon yhteisö. Jokaisen hahmon takaa löytyy reaalimaailmassa elävä ihminen tarpeineen. Mukana on yrityksiä, organisaatioita ja yksityishenkilöitä. Suomalaisista esimerkiksi matkailijoita palveleva TytyYRITTÄJÄ 4/2012

rin kaivos sekä ekologisia lahjoja ja saippuoita valmistava ja markkinoiva Aamumaa Oy löytyvät virtuaalimaailmasta.

Tarinoiden brändit – Second Lifeen ei tulla saippuoita ostamaan vaan hengailemaan. Me teemme siellä brändiämme tutuksi, Aamumaa Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Nevakivi kertoo.

Aamumaa Oy:n saippuat on nimetty suomalaisten eläinten mukaan. Jakelukanavia ovat luontokeskukset sekä taidemuseoiden kaupat Norjassa ja Ruotsissa.

Saippuat saavat tarinan Second Lifessä,

jossa asiakkaat voivat tutustua saippuan nimikkoeläimiin metsäisessä virtuaalimaailmassa.

– Second Life on visuaalisesti tehokas. Mukana olo antaa yrityksestämme modernin kuvan.

Etujoukkojen haasteet Ensimmäisenä uudet työvälineet käyttöönsä ottava saa uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Second Lifeäkin kehitetään palautteen avulla, sillä jotkut kokevat sen käytön vaikeaksi. Aamumaa Oy käytti ulkopuolista apua.

– Itselläni ei ole aikaa olla virtuaali-

maailmassa. Toki suuntaviivat ja siunauksen toteutukselle olemme antaneet, Nevakivi sanoo.

Virtuaalialueen heille loi Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Sanna Ylikylä.

Tarpeellista

TOIMISTOON

Vapaat kädet

795 KINGSTON MUISTITIKKU DT100G2 8GB 16GB 11,95 32GB 27,95

TARJOUS

Second Lifeen liittyminen ja siellä oleilu on ilmaista. Lataamalla peruskäyttöön oikeuttavan ohjelman pääsee hallitsemaan ja muokkaamaan virtuaalihahmoaan sekä liikkumaan virtuaalimaailmassa kävellen, lentäen tai teleportaten eli siirtymällä pikavalinnalla kohteesta toiseen.

Second Lifen alueet koostuvat pienistä maa-alueista, jotka on liitetty yhdeksi isoksi mantereeksi.

Saari ja saaristo ovat vastaavasti vesialueita. Virtuaalialueiden vuokraaminen ja kuvien lataaminen maksavat. Esimerkiksi seitsemän euron kuukausimaksulla saa pienen alueen ja 220 eurolla saaren.

– Virtuaalialueelleen voi sitten tehdä ihan mitä haluaa. Virtuaalisisällön oikeudet kuuluvat sen luojalle itselleen, Ylikylä kertoo.

Opiskelujensa loppusuoralla olevassa Ylikylässä asuu pieni yrittäjä.

– Itselläni on oma virtuaalimaa, johon olen rakentamassa kauppaa. Aion myydä sisustamiseen ja asumiseen liittyviä virtuaalituotteita ja rakennuspalveluja yrityksille.

Second Lifen käyttöliittymän kanssa pärjännevät parhaiten tietoteknisesti näppärät. Englantia tai jotain muuta seitsemästä käyttökielestä tulee osata. //

1995

2,50/kpl

/10 kpl

MUOVIMAPPI A4/7 JA 4CM USEITA ERI VÄREJÄ

Näin alkuun Second Lifessa 2. Luo itsellesi avatar eli virtuaalihahmo ja hyväksy käyttöehdot.

3. Saat sähköpostiisi vahvistuksen tilin avaamisesta ja linkin, josta pääset palveluun.

TARJOUS

1. Mene osoitteeseen secondlife.com.

1995

/pakkaus (5 riisiä)

(4,95)/riisi

4. Voit valita joko

maksuttoman Freetai maksullisen Premium -palvelun.

5. Lataa Second Life Viewer koneellesi.

YES BRONZE KOPIOPAPERI A4/500 80G

32

KAUPPA » Vaihtoehto kahdelle suurelle TEKSTI JA KUVAT Juha-Pekka Honkanen

Keskusliikkeistä riippumaton

Megamarket Keskisuomalainen Keuruu näyttää ohikulkijalle tutulta. Puukirkko keskellä kylää, matalia kampaajien sekä kirpputorinpitäjien liikerakennuksia, mutta sitten jotain outoa: suuri siniharmaa kauppakiinteistö ja sen merkkinä toteemi, joka ei kuulu keskusliikkeille. Yksityinen market.

M

egamarketin sinivalkoiset värit kutsuvat asiakkaita, kun yrittäjät Kari Ketola ja Sirpa Heikkinen katsovat myymälän toimistokerroksen tummennettujen lasien takaa.

Näkymä myymälän käytäviltä on heille tutumpi.

YRITTÄJÄ 4/2012

– Yrittäjien täytyy näkyä myymälässä ja muutenkin kaupungin tapahtumissa.

Kun muualta tulee, täytyy olla helposti lähestyttävissä. Moni paikallinen käy kertomassa, kun lähtee lomille, ja mökkiläiset siitä, että ovat tulleet kesänviettoon, pohjalaissyntyinen Ketola sanoo.

33

Kari Ketola on entuudestaan tuttu mies monelle suomalaiselle kaupan alan yrittäjälle. Hän kiersi maata liki yhdeksän vuotta Veljekset Keskisellä ja sitä ennen 13 vuotta Isojoen konehallin palveluksessa kaupparatsuna. Auton matkamittarin raksuttaessa parhaimmillaan 105 000 kilometriä vuodessa, Ketola näki lukemattomia kauppakiinteistöjä, tutustui kauppiaisiin ja imi kokemuksia muistiinsa.

– Kun aamuyön tunneilla suunnittelin kauppiaiden kanssa kampanjoita, syntyi haave omasta kaupasta. Saisi tehdä oman kampanjan, katsoa sitten, onko kassalla jonoa,

onko parkkipaikka täynnä autoja, Ketola muistaa.

Ketolan kauppiastuttu, JyväsMatti-yrityksensä myynyt Matti Ruotsalainen soitti Vantaan Ikeasta: ihmiset näyttivät hamstraavan taloustavaroita, ja kokenutta kauppiasta syyhytti palata alalle. Kari ryhtyisi kauppiaaksi, Matti turvaisi toimintaa taustalta. Kiinteistöjen metsästys alkoi seuraavalla viikolla Jyväskylässä.

Kajaanin kotisaunan löylyissä Sirpa muistutti, että keuruulainen Väinö Rautiainen, liikemies ja kansanedustaja, oli jo aiemmin tarjonnut Väinö-markettiaan ostettavaksi.

On äärimmäisen tärkeää, että kauppa on omassa kiinteistössä.

»»Kiinteistö Oy Megatähti kattaa kaupan tilojen lisäksi myös huolto­aseman ja kahvion.

Laajennusta mietitään tontilla jo nyt.

34

YRITTÄJÄ 4/2012

lytysten sanotaan olevan keskusliikkeiden käsissä.

Päivittäistavaramyynti 2010

50 %

Oma kiinteistö välttämätön

40 %

30 %

10 %

Muut

Minimanni

M-ketju

Tokmanni

Lidl

Stockmann

20 %

Lähikauppa

Yrittäjäpariskunnan ja Matti Ruotsalaisen suunnitelmien mukaisesti perheen ulkopuolinen osakas jäi liiketoiminnasta ennen Megamarketin kolmevuotisjuhlia. Vuokrasopimuksen lähestyessä loppuaan edesmenneen Rautiaisen perikunta kaavaili uusien toimitilojen rakentamista. Yrittäjäpariskunta päätti lähteä omiin tiloihin.

– On äärimmäisen tärkeää, että kauppa on omassa kiinteistössä. Muuten yrittäjä on

K-ryhmä

– Nousin lauteilta ja soitin pyyhe vyötäisilläni Väinölle lauantai-iltana, Kari naurahtaa.

Sirpa jätti sairaanhoitajan työnsä keskittyäkseen yrityksen hallintotöihin.

– Harppaus oli ennemminkin innostava kuin pelottava. Työ oli raskasta, ja vapaus suunnitella omia töitä houkutti. Oli selvää, että otan henkilöstöhallinnon ja kirjanpidon itselleni ja Kari hoitaa kaupankäynnin, Sirpa sanoo.

Väinö-marketin kyltit purettiin Megamarketin valomainosten tieltä 2005. Tuliko jonoja, täyttyivätkö parkkipaikat? Yritys on kasvanut jokaisen vuotena maassa, jossa päivittäistavarakaupan edel-

S-ryhmä

½½Kari Ketolan ja Sirpa Heikkisen Megatähtikiinteistö maksoi 6,65 miljoonaa euroa. Työtä on, mutta yöunet eivät ole yrittäjiltä menneet.

Lähde: Nielsen ja päivittäistavarakauppa ry

0 %

35

Kun päätämme itse tuotevalikoimasta, voimme myydä sitä mitä paikalliset haluavat ja muuttaa valikoimaamme tarvittaessa seuraavaksi päiväksi. tuuliajolla, eikä tiloja välttämättä saa muokattua haluamakseen. Aloimme selvittää oman kiinteistön rakentamista.

Vanha Väinö-market oli kaukana kivijalkakioskeista 2 400 neliön pintaalallaan. Ketola sanoo laskeneensa, että päivittäistavarakaupassa pärjätäkseen volyymiä täytyy olla riittävästi eikä alle 4 000-neliöinen marketkiinteistö tulisi kyseeseen. Vuonna 2011 harjaansa nostetussa Megamarketissa on 5 200 neliötä: myymälä, toimistokerros, suuret varastotilat, Hesburger ja MegaCafekahvila.

Suuri elintarvikeosasto mahdollistaa suuret sisäänostomäärät ja siten edulliset hinnat. Ketola haarukoi tuotevalikoiman vastaavan laadukasta markettia.

Arkkitehdin kanssa jaetulla suunnittelupöydällä haave omasta marketista sai uuden ulottuvuuden. Nyt oli mahdollista suunnitella toiminta ilman 70-luvulla autokaupaksi suunnitellun kiinteistön rajoitteita.

Yrittäjä menestyksen avain Megamarket menestyy käymällä kauppaa toisin kuin suuret keskusliikkeet: paikallista asiakasta kuunnellaan tarkasti ja tarpeisiin reagoidaan heti. Tukkureiden ja tehtaiden kanssa vedetään yhtä köyttä, ja yrittäjäperhe on vahvasti mukana kaupan arjessa. Laajan ruokaosaston lisäksi myös kemikalio-, vaate-, piha-, vapaa-ajan ja rautaosaston tuot-

teet löytyvät kodinkoneita ja aggregaatteja myöten.

– Tuotesijoittelumme lähtee siitä, että meillä on helppo käydä. Olen aina ollut sitä mieltä, että ihmisten juoksuttamien kaupan halki maitopurkin perässä on väärin. Kun päätämme itse tuotevalikoimasta, voimme myydä sitä, mitä paikalliset haluavat, ja muuttaa valikoimaamme tarvittaessa seuraavaksi päiväksi.

Tukkakauppa-aikana syntyneet yhteistyö- ja ystävyyssuhteet kantavat edelleen. Ketola sanoo, että välit käyttötavaratukkujen ja elintarviketeollisuuden kanssa ovat hyvät.

– Olemme saaneet sympatiaa ja kunnioitusta siitä, että toimimme yksityisenä markettina. Kaikki tavarantoimit-

½½Palvaamon tiskillä Sirkka Kallio-Kosola laajentaa osaltaan Megamarketin omaa elintarviketarjontaa.

tajat eivät myöskään pääse ketjuihin mukaan. Me voimme ottaa tuote-eriä, jotka eivät mahdu ketjujen sapluunoihin, ja meillä ne voivat olla jo seuraavana päivänä, Ketola listaa.

Hänen mielestään yksityisyrittäjien marketilla on ennen kaikkea kasvot.

– Yksityinen market on asiakkaille kokemus. Meillä johto tekee samaa kuin muut, ja olemme työntekijöinä matkassa mukana.

Kyllä joukkoja on johdettava edestäpäin, Kari toteaa.

Megatähdeksi nimetty kiinteistö maksoi 6,65 miljoonaa euroa, mikä olisi merkittävä investointi keskusliikkeelle saatikka yrittäjäperheelle. Ketola hymäh-

tää, etteivät liikekiinteistöt ole pankeille suuria riskejä.

Hän kiittelee, että pankin luottamus ja hyvän kirjanpitäjän ja tilintarkastajan tuki ovat olleet toiminnan kivijalkoja. Nyt kerätään rahaa laajennukselle, sillä reilustikin mitoitetut tilat ovat käymässä pieniksi. Ketola sanoo, ettei taloustaantuma ole ravistellut tuoreita Market-yrittäjiä.

– Uhkakuvia on aina ilmassa aikakaudesta riippumatta. Täytyy tehdä määrätietoisesti omaa työtä ja tietysti tehdä muutoksia suhdanteiden mukaan. Jos niitä alkaa miettiä liikaa, kohta kukaan ei uskalla tehdä mitään. Ei se niin mene, elämä jatkuu, Ketola sanoo. //

Tukkureiden ja tehtaiden kanssa vedetään yhtä köyttä ja yrittäjäperhe on vahvasti mukana kaupan arjessa.

TEKSTI Tiina Toivonen, Lainopillinen asiamies, SY

Kaavoitukseen tasa-arvoa Kunnan asukkaat arvostavat monipuolisia palveluja, hyviä tuotteita sekä vallinnanmahdollisuuksia. Kunnallisessa kaavoitusta ja rakentamista koskevassa päätöksenteossa on oleellista, että alueella pyritään edistämään kaiken kokoisten yritysten mahdollisuutta tasapuolisesti sijoittua ja toimia hyvillä kauppapaikoilla. Sijoittumis- ja rakentamispäätöksillä on merkittävä vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin, sillä kilpailukykyisiä liikepaikkoja on rajallisesti.

Yritystoiminnan kaavoitusta ja kunnallista maapolitiikkaa ei tule tehdä isojen ketjujen ja yritysten ehdoilla vaan osana kestävää yhdyskuntarakentamista kuntalaisten edut huomioiden. Ennen kaava- tai rakentamisratkaisuja tulee huolellisesti selvittää eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset laajasti. Muunlainen toiminta voi johtaa kuntalaisten valinnanvapauden supistumiseen ja palvelujen laadun heikkenemiseen.

38

YRITTÄJÄT » Kiinalainen valokuvatyyli rantautui Suomeen TEKSTI JA KUVAT Sari Savela

Enemmän kuin

valokuvausstudio Yrityksen perustaminen on valokuvaaja ja maskeeraaja Zhang Yanin mielestä Suomessa vaikeampaa kuin Kiinassa.

Täällä valokuvaaja ei voi vain keskittyä kuvaamiseen.

YRITTÄJÄ 4/2012

-A

luksi en viihtynyt Oulussa kovin hyvin. Olen kotoisin suuresta kaupungista, missä elämäni oli kiireistä ja työntäyteistä. Kun tulin Suomeen, kaikki oli kovin hiljaista enkä tuntenut juuri ketään, Zhang Yan muistelee.

Kielimuuri esti osaltaan tutustumista suomalaisiin. Myös kulttuuri tuntui vieraalta ja suomalainen ruoka kummalliselta.

Zhang Yan eli suomalaisittain Monica Suopanki, 43, on kotoisin yrittäjäperheestä Kiinan entisestä pääkaupungista Nanjingista. Kii-

39

Suomalaisten tuotteiden laatu on hyvä, mutta hintataso on liian korkea Kiinan markkinoita ajatellen.

keaa aika paljon suomalaisesta, ja ajattelin, että voisin perustaa uudentyylisen studion Ouluun.

Kaksi vuotta sitten Monica muutti Kiinaan puoleksi vuodeksi suorittamaan valokuvauksen erikoistutkintoa. Hänellä on lisäksi maskeeraajan koulutus.

Kiinassa helpompaa

½½Letsfoto-studion valikoimiin kuuluu yli 300 erilaista kuvausasua ja yli 30 taustakangasta.

nassa hänellä oli yhdessä veljensä kanssa yli kymmenen vuoden ajan tietotekniikkayritys. Kun Monica yhdeksän vuotta sitten muutti Suomeen, hän myi osuutensa yrityksestä veljelleen. Suomeen Monican toi suomalainen mies Arto, johon hän oli tutustunut ystävänsä välityksellä kotikaupungissaan Kiinassa. Pariskunta avioitui vuonna 2003.

Vaihtoehtojen pohdintaa Parin viime vuoden aikana Monica on kotiutunut hyvin Suomeen.

– Kun edellisen kerran kävin Kiinassa, minusta tuntui, etten kuulu enää sinne. Ihmispaljous ahdisti, Monica kuvailee.

Nykyään myös suomalainen ruoka maistuu Monicalle. Perheessä syödään sekä kiinalaista että suomalaista ruokaa.

– Harrastan ruoanlaittoa ja laitan mielelläni kiinalaista ruokaa. Monet ystäväni ehdottivat aikaisemmin, että perustaisin ravintolan, mutta pidän ruoanlaiton mieluummin harrastuksena.

Kotimaassaan Monica on opiskellut markkinointia, mutta Suomeen tultu-

aan hän pohti pitkään, mitä alkaisi tehdä työkseen.

– Aluksi yritin kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia tuoda Kiinasta tuotteita Suomeen.

Yhtenä ideana oli tuoda Suomeen sähköpyöriä, mutta markkinoiden pienuus ja Suomen haastavat sääolosuhteet saivat Monican luopumaan ajatuksesta. Myös ajatus tuotteiden viennistä Kiinaan kariutui.

– Suomalaisten tuotteiden laatu on hyvä, mutta hintataso on liian korkea Kiinan markkinoita ajatellen.

Liikeidea kypsyy Monican ura-ajatukset jäivät hetkeksi taka-alalle, kun perheen Angela-tytär, 6, syntyi ja Monicasta tuli kolmeksi vuodeksi kotiäiti.

– Kun olin Angelan kanssa kotona, valokuvasin häntä mielelläni, hän kertoo.

Ajatus valokuvauksesta ammattina kypsyi. Jo nuoruudessaan Monicalla oli ollut haave oman valokuvausstudion perustamisesta.

– Kiinalainen valokuvaustyyli poik-

Letsfoto-valokuvausstudio perustettiin vuoden 2011 lopussa, ja se toimii perheen omakotitalon yhteydessä Oulussa.

Studion katosta roikkuu lukuisia erilaisia taustakangasrullia. Asiakas voi kuvauttaa itsensä vaikkapa metsäisen lammen rannalla tai taustanaan suurkaupungin valot. Vaihtoehtoja on yli 30. Lisäksi studion valikoimaan kuuluu yli 300 erilaista asukokonaisuutta ja paljon muuta rekvisiittaa. Taustojen ja vaatetusten runsas valikoima on Monican kilpailuetutekijä muihin valokuvausstudioihin nähden.

Valokuvaajan ammattitaitoaan vahvistaakseen Monica aloitti tämän vuoden alussa yrittäjän oppisopimuksella valokuvauksen perusopinnot Visuaaliviestinnän instituutissa Tampereella.

Oman yrityksen perustamiseen Monica kertoo saaneensa paljon apua Oulun uusyrityskeskuksesta. Suomalainen starttirahakäytäntö saa häneltä myös kiitosta. Silti yrittäjäksi ryhtyminen on hänen mielestään Suomessa vaikeampaa kuin Kiinassa.

– Kiinassa palkkataso on halvempi, ja siksi yrittäjän on mahdollista palkata heti yritykseen muita työntekijöitä. Suomessa yrittäjän pitää tehdä kaikki itse.

Kiinassa on tavallista, että jo pienessä valokuvausstudiossa on vähintään kolme tai neljä työntekijää, joilla on eri vastuualueet. // YRITTÄJÄ 4/2012

40

YRITTÄJÄT » Entisöinnillä kukoistukseen

TEKSTI Jarmo Hyytiäinen, KUVAT Pekka Sipola

Intohimona

restaurointi

Loviisan Kappelin henkiin herättäminen on kulttuuriteko, joka merkitys paljastuu tuleville kävijöille riemukkaina elämyksinä vuosikymmeniä.

YRITTÄJÄ 4/2012

R

estaurointimaalarimestari Airi Kallion intohimona on pelastaa ja entistää vanhoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Hän on tehnyt työkseen vuodesta 1977 lähtien restaurointia ja konservoin-

tia kirkoista huonekaluihin. Viimeiset neljä vuotta on mennyt Loviisan legendaarisen Kappelin kunnostukseen.

– Minulla on entisöinnin tietotaito hallussa, ja olen aina halunnut tehdä työni hyvin ja niin, että talot voidaan

41

avata julkiseen käyttöön. Silloin ihmiset voivat nauttia interiööreistä ja epookeista, joita olen luonut, kuten Wanhassa Porvoossa olevat yritykseni, Airi Kallio kuvailee.

Loviisan Kappeli on erityissuojelukohde, sillä se on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas. Kappeli on rakennettu kylpylöiden kultakauden aikana 1800-luvun lopulla, ja se on viimeinen kylpyläajan palamaton rakennus Loviisassa. Rakennuksella on kokoa 700 neliötä. Suomessa on jäljellä kaksi kappelia, joista toinen on Esplanadin Kappeli Helsingissä.

– Loviisan Kappeli oli niin surkeassa kunnossa, että sitä ei halunnut kukaan

muu kuin minä. Tulipalo olisi ollut toinen pelastaja, Airi Kallio arvioi.

Mittaamattoman arvokas Rakennuksen sijainti on ainutlaatuinen, sillä se on kuningas Kaarlen linnoituksen pohja-alueella, jossa on vanhoja maavalleja ja juoksuhautoja, joissa nykyisin on suihkulähde ja puisto.

– Korjaaminen maksaa, mutta Kappeli tulee olemaan mittaamattoman arvokas, kun se on kunnossa. Lähtökohtani on, että teen historiallista kulttuurityötä, kun säilytän näitä vanhoja rakennuksia. Kunnostuksen jälkeen ra-

kennukset ovat taas sata vuotta täysissä voimissaan.

Kauneuden kaipuu entisöijän silmäkulmassa on synnyttänyt Airi Kallion innostuksen kunnostukseen. Ymmärrän oikein hyvin Ruotsin Kansallismuseon intendentin Lars Sjöbergin elämäntapaa, kun hän ostaa vanhoja taloja ja kunnostaa niitä jatkaakseen niiden värikästä historiaa. Hän kirjoittanut näistä kohteistaan kirjan ”Nio hus och en kyrka”.

– Minä korjaan vanhoja taloja, toiset ajavat moottoripyörillä tai pelaavat golfia. Tämä on sofistikoidumpi tapa viettää aikaa ja jättää itsestään jälki vielä seuraavaksi sadaksi vuodeksi kuin pelin tai ajon tuoma hetken tyytyväisyys.

Minä korjaan vanhoja taloja, toiset ajavat moottoripyörillä tai pelaavat golfia.

YRITTÄJÄ 4/2012

42

Laadusta tinkimättä Loviisan Kappelista tulee kulttuuriravintola. Kaikki sisäkabinetit ja juhlasalit ovat valmiina, ja nyt kaivetaan esiin hienoja ornamentteja verannalta. Tulevana talvena työstetään keittiötä ja saniteettitiloja. Jokainen ravintoloitsija on kuorruttanut vuosikymmenten aikana Kappelia, mutta nyt kaivetaan esiin originaalipinnat. Kaikki listat, paneelit, katto- ja jalkalistat on entistetty vanhoilla höylänterillä ja tehty uusia.

– Pintakäsittelyt tehdään vanhanajan öljymaaleilla, joten ne kestävät, vaikka tilat jäisivät talvisin kylmiksi.

Yhteistyö viranomaisten kanssa on toiminut. Museovirasto on ollut helppo yhteistyökumppani, eikä heidän ei ole tarvinnut puuttua työn yksityiskoh-

¾¾Yrittäjä Airi Kallion ajatuksissa Loviisan Kappeli elää jo tulevaa kukoistustaan.

tiin. Suunnittelijat ovat olleet myös parhaasta päästä: toinen on Loviisan kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari ja toinen Uudenmaan Liiton arkkitehti Oskari Orenius. He tekevät työtään oman arkkitehtitoimistonsa kautta.

– Loviisan kaupungin virkamiesten kanssa keskusteltiin neljä vuotta ennen kuin sain ostettua myös rakennuksen tontin, jota tarvitsin lainojen vakuudeksi.

Elämysten tarjontaa Viimeisen 30 vuoden aikana Airi Kallio on kehittänyt Wanhaa Porvoota matkailukaupungiksi, ja nyt siellä käy vuosittain 800 000 matkailijaa. Loviisa on uusi haaste, joten Loviisan Kappeli tu-

lee olemaan tärkeä matkailukohde. Potentiaalinen asiakasryhmä ovat venäläiset, jotka kävelivät Kappelin puistossa jo yli sata vuotta sitten. Venäläisten toivotaan tuovan Loviisaan entistä loistoa.

– Loviisan Kappelia myydään musiikilla, taiteella ja teatterilla syömisen sekä juomisen rinnalla. Ihmiset haluavat elämyksiä, Airi Kallio tiivistää.

Nuorin poika Leo, 19, on suorittanut taloushallinnon yo-merkonomitutkinnon ja on tällä hetkellä RUK:ssa oppimassa johtamistaitoa. Hän aloittaa Kappelin markkinoinnin tammikuussa, ja Kappeli tarkoitus on avata keväällä 2013.

Airi Kallio on kasvattanut kolme poikaa, Leon, Oton ja Veikon, joista kaksi ensimmäistä on mukana yrityksen pyörittämisessä ja kolmas valmistuu teologian maisteriksi. Itse hän on toisen polven yrittäjä, joten kolmas yrittäjäpolvi on ottamassa vastuuta.

– Olen tyytyväinen, että olen saanut poikiini uskon yrittäjyyteen.

Barrikadille nousu Naisyrittäjyyden arvostusta Airi Kallio haluaisi kohottaa. Suuri epäkohta työnantajayrityksillä ovat lasten aiheuttamat kulut äidin työnantajalle. Ne hän haluaa jakaa puoliksi isän ja äidin työnantajien kesken.

– Miksi lapsen äidin työnantaja maksaa kaikki kulut syntyvistä vapaista, jotka voivat olla jopa 12 000 euroa? Miten tällainen epäkohta voi olla vielä tänä päivänä olla voimassa, Kallio ihmettelee.

Etujärjestöt eivät ole saaneet sovittua tasajaosta useista yrityksistä huolimatta, vaikka naiskansanedustajat ovat aktiivisesti edistäneet uudistusta.

Kappelin entisöinti Loviisassa tehdään suurella sydämellä ja intensiteetillä.

– Kaikkeen työn tekemiseen tarvitaan intohimoa, Airi Kallio pelkistää. //

Remontista lisää: www.facebook.com/LoviisanKappeli

YRITTÄJÄ 4/2012

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

43

TEKSTI JA KUVA Olli Hakala

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

nen Reima Salo

in , mutta minäk Et ehkä tiennyt olen yrittäjä… kalastaja olen ammatti a.

Taivassaloss työpaikkani oli…

Ensimmäinen as Liedossa. autokoritehd tiin ryhdyin, Tähän ammat uin… ajauduin, joud ti. Olen ammat essa. ä n tö in er p n vere polv kolmannessa kalastaja jo ssä työssä on…

Haastavinta tä on, aina arvaamat i että meri on joko hyvin ta aa al k a ta an e s lillä ksi se on vä ä is L . ti s o ä n huo . Merta ei pid tö s ri ä p ym ö raju ty kunnioittaa. pelätä mutta

ni on…

Salainen pahee än merellä, herä vaikka en ole ään. joka yö syöm kintani on…

Viimeisin han . kalastusalus meille uusi ä, on... ilman en pärjä Keksintö, jota tona sillä vaihtoeh akkaa. , u p p m u ap al k sil eniä tonneja haavita kymm

RODEO.FI

sijaan on..

Hauskinta sen na on jotenkin ai ä iv ä p en n ai jok erilainen. mennan…

Inspiraatiota am tä merellä. tyynestä yös

Ikonini on... t rajuja o, jotka oliva kaan en i n ä is ja i n ras isä livat oikeita o e H a. ji ta kalas lineillä. , sen ajan vä työn raatajia

…

Jos uskaltaisin eillut stä olen kok in. omasta miele tk u olen halunn kaikkea, mitä

kollegani Sinulle yrittäjä tahdon kertoa… erilaisia tulee eteen ä n jä tä it yr iseen että omaan tekem o k s U a. it tilante ein. kaikkein tärk on minusta a, mutta llu pitää oll u h n vä ä tt ii R sydämen ä kuunnella ä it p in k en it an ku on tehnyt om ääntä. Sitten e riittää meille s osuutensa ja kaikille.

YRITTÄJÄ 4/2012

44

YRITTÄJÄT » Palkkatyöstä yrittäjäksi

TEKSTI JA KUVAT Tiina Finn

Koiria koko elämä Hyvän harrastuksen jalostuminen yrittäjyydeksi takaa täydellisen työnautinnon koirakouluttajalle.

YRITTÄJÄ 4/2012

P

uolustusvoimien kapteeni Marko Koskensalo teki sen, mitä moni ei tohtisi tehdä: jätti valtion vakaan leivän ja ryhtyi yrittäjäksi. Uramuutoksen myötä pitkäaikaisesta koiraharrastuksesta tuli työ. Asiakkaita Koskensalon koulutuskentälle virtaa ulkomaita myöten.

– Loukkasin polveni pahoin koiratreenissä noin vuosi sitten. Pitkän sairasloman aikana ehdin pohtia tulevaisuuttani ja tein päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä, kertoo Koskensalo.

Koskensalon menestys omien koi-

45

Panostan urheilu- ja työkoirien sekä heidän ohjaajiensa koulutukseen. rien ohjaajana sekä useiden suomalaisten huippukoirakoiden suojelumaalimiehenä takaa laajan asiakaskunnan.

Miehen ansioluettelo kertoo omaa tarinaansa. Vuonna 2009 Koskensalo ja belgianpaimenkoira malinoisuros Mecberger Duunari saavuttivat palveluskoirien suojelukokeen MM-hopeaa. Vuotta aiemmin parivaljakko kuittasi belgianpaimenkoirien MM-kisoista täydet 100 pistettä suojeluosuudessa.

Perheen Kärkölässä sijaitsevan uuden tilan maille on suunnitteilla oma koulutuskenttä. Jälkipellot löytyvät ne-

kin vain parin kilometrin päästä.

– Panostan urheilu- ja työkoirien sekä heidän ohjaajiensa koulutukseen.

Haluan palvella asiakkaitani pitkäjänteisesti ja auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa maailman huipulla, puolustusvoimien koiranohjaajanakin toiminut Koskensalo toteaa.

Kärkölän kentiltä moni kansainvälinen koirakko on jo ponnistanut oman maansa parhaimmistoon. Eikä näytöistä ole puutetta kotirintamallakaan. Oma vaimo Annakaisa Loiri on moninkertainen MM-mitalisti ja tuore palvelus-

koirien suojelukokeen Suomen mestari.

Myös Koskensalon perustaman ja edustaman Bite Club -yhdistyksen jäsenlista koostuu Suomen menestyneimmistä koiranohjaajista.

Joka kuukausi Koskensalo viettää yhden tai kaksi viikonloppua kouluttamassa ulkomailla. Tutuiksi ovat eurooppalaisten koulutuskenttien lisäksi muun muassa venäläiset, saksalaiset ja brasilialaiset palveluskoiraharrastajat.

– Talvella suuntaan mielelläni kouluttamaan lämpimiin maihin, virnistää Koskensalo. //

¼¼Marko Koskensalo kouluttaa Kone-pennusta uutta kisakaveria palvelus­ koirakokeisiin.

»»Koskensalo opastaa koiranohjaajia jäljestyksen saloihin. Koulutuskielenä on usein englanti.

YRITTÄJÄ 4/2012

46

MENESTYJÄT » Suurella sydämellä Savossa

Savon

TEKSTI Lotta Tammelin ja Olli Hakala, KUVAT Ari-Pekka Keränen

sankarit

Tiesitkö, että tunnettu Lignell&Piispasen lakkalikööri valmistetaan Savon sydämessä? Osaamistaan näyttävät myös kolme muuta savolaista yritystä.

YRITTÄJÄ 4/2012

47

48

Carita Ahonen Kotoisin: Syntynyt Ruotsissa Motalassa.

Harrastukset: Harrastan työntekoa, mutta perhe on kaikkein tärkein. Olen mieheni neuvojen avulla alkanut oppia, että elämässä pitää olla muutakin kuin työtä.

Erikoista: Allerginen ja herkistynyt työssä käytettäville kemikaaleille, siksi kampaamon tuotteet ovat hajusteettomia.

Kampaus on taidetta

Carita Ahonen aloitti Kuopiossa puhtaalta pöydältä, kun peruskampausten tekeminen ei riittänyt. Seuraavaksi haasteena ovat maailmanmestaruuskilpailut.

C

arita Ahonen on tehnyt parturikampaajan työtä eri puolilla Suomea mutta totesi, että pienillä paikkakunnilla työ alkoi olla liian kaavamaista. Hän tarvitsi haasteita ja perusti neljä vuotta sitten liikkeen Kuopion keskustaan ja antoi sille nimeksi Caritan Salonki Capillago.

– Täällä teen tavallisen liiketyön lisäksi esimerkiksi kuvausstailauksia, ja se tekee työstä monipuolisempaa, hän sanoo.

– Tänä päivänä osataan pyytää ja vaa-

YRITTÄJÄ 4/2012

tia. En voi jäädä laakereilleni lepäämään, vaan ideoita pitää olla. Se on hyvä asia, sillä samalla täytyy pitää silmät auki ja pysyä liikkeessä.

Liikkeessä on vuokratuoleilla lisäksi kaksi muuta kauneudenhoitoalan yrittäjää.

MM-tason haaste Alun perin Ahonen päätyi alalla sattumalta, kun hän halusi lukiokirjojen

seasta konkreettisempaan työhön. Myöhemmin hän kirjoitti iltalukiosta ylioppilaaksi ja piti yhtäaikaisesti kampaamon ohessa asiamiespostia sekä kukkaja lahjatavaraliikettä.

– Päätin, että pitää kokeilla kaikkea, mitä haluaa. Kaikilla osa-alueilla alkoi kuitenkin olla niin paljon työtä, että ajoin muut paitsi kampaamotoiminnan alas, Ahonen kertoo.

Hän on myös kouluttautunut työn ohessa pidemmälle ja on nykyään parturikampaajamestari, stylisti ja meikkaaja.

Lisäksi hän antaa alan koulutusta.

Seuraava suuri haaste ovat lokakuussa Milanossa järjestettävät alan MM-kilpailut, joissa kilpaillaan hiuksissa, meikissä, kynsissä ja stailauksessa.

Kunnia on erityinen, sillä kisoihin kutsutaan eikä niihin voi ilmoittautua.

– Suomen edustusjoukkueena osallistumme kolmen muun kampaajan kanssa tekniseen sarjaan. Se on alamme Formula 1, sillä sarja on uskomattoman vaikea. Siinä yhdistyy monta asiaa: tekniikkaa, tietyt välineet ja tuotteet.

Ahonen osallistui MM-kilpailuihin jo 2010 ja tietää, että kisasta on leikki kaukana.

– Se on aivan oma maailmansa, kuin taiteen tekemistä. Ei sitä muulla tavalla pysty kuvailemaan.

– Kyse on omien rajojen testaamisesta. Jos itseään haluaa kehittää, niin se on paras paikka. //

49

Lakkaa

maailmalle

Harri Nylund luotsaa likööreistään tunnettua perheyritystä Lignell&Piispasta kuudennessa polvessa.

S

avon Wiinaa, Marskin Ryyp­py ja Loimu-glögi ovat Lignell&Piis­ pasen ympäri Suomen tunnettuja brändejä. Myydyin tuote on silti lakkalikööri, ja jos se on toimitusjohtajasta kiinni, lakkajuoma tunnetaan pian ympäri maailmaa.

– Tällä hetkellä vientiin menee noin neljännes tuotteista, toimitusjohtaja Harri Nylund sanoo.

– Pyrimme kuitenkin aktiivisesti kasvattamaan osuutta ja olemme tehneet jo kolme vuotta aktiivisesti töitä viennin kehittämisen kanssa.

Ensisijaisesti yritys hakee markkinoita Keski-Euroopasta ja Itä-Aasiasta nykyisten lähimaiden ja tax-free-kaupan rinnalle.

– Ulkomailla arvostetaan aitoa luonnon raaka-ainetta. Meidän huippuosaaminen on nimenomaan marjojen hyödyntämisessä, Nylund sanoo.

Yksi maan vanhimmista Lignell&Piispasella juhlittiin elokuussa 160-vuotisjuhlia, sillä emoyritys Gust.

Ranin Oy on perustettu vuonna 1852. Alkoholituotanto alkoi vuonna 1859 täysin sattumalta, ellei peräti epäonnen seurauksena.

– Gustav Ranin ei ollut koskaan innokas siirtymään tälle alalle, Nylund kertoo.

– Hän oli kuitenkin takaamassa liiketuttavaansa, joka ei lopulta pystynyt suoriutumaan veloistaan, ja alkoholialan yritys siirtyi Raninin nimiin.

Yritys toimi kuitenkin muun muassa laivanvarustuksessa ja tukkukaupassa eikä suinkaan keskittynyt pelkkään alkoholin valmistukseen tai maahantuontiin.

Lignell&Piispanen siirtyi yrityksen omistukseen vuonna 1932, kun kieltolaki oli peruttu, ja yrityksen alkoholituotanto siirrettiin uuden nimen alle.

Harri Nylund Kotoisin: Syntyperäinen kuopio­ lainen kuudennessa sukupolvessa.

Harrastukset: Jääkiekko, kuntoilu ja ruuanlaitto.

Erikoista: Yrityksen omistuksessa on edelleen edustuskäytössä vuonna 1907 rakennettu höyrylaiva Wipunen, joka on jäänteenä Oy Gust. Raninin laivanvarustustoiminnasta.

Nykyään Oy Gust. Raninilla on 25 työntekijää, ja uusi tuotantolaitos nousee muutaman kilometrin päähän Kuopion keskustasta.

erilaisia NYANSSEJA Lignell&Piispaselle markkinat KeskiEuroopassa ja Itä-Aasiassa vaativat uusia strategioita paitsi erilaisten kulttuurien myös vapaamman lainsäädännön takia.

– Olemme tehneet Alkon kanssa yhteistyötä vuodesta 1932, ja se tuntuu luonnolliselta, Nylund sanoo.

– Meille enemmän opettelua vaatii toimia vapaassa ympäristössä ja ymmärtää, mitä pystymme siellä tekemään.

Kaupankäynti on kuitenkin samanlaista joka puolella, vain nyanssit eroavat, toimitusjohtaja toteaa. // YRITTÄJÄ 4/2012

50

Halki, poikki

ja karhuksi

Seppo Ruotsalaisen käsittelyssä puupöllistä muovautuu vaikkapa karhu. Harvinaisen alan yrittäjä haluaa tehdä lajiaan tunnetummaksi.

M

oottorisahaveistäjän silmissä puupölkky ei ole aivan mikä tahansa pölli.

– Eläin on etsittävä puun sisältä. Tätä työtä ei voi kamalasti neuvoa, vaan homman oppii sahailemalla ja kokeilemalla, kertoo alan yrittäjä Seppo Ruotsalainen.

Ruotsalainen sahaa moottorisahalla puutukeista erilaisia eläin- ja luontohahmoja: karhuja, koiria, kissoja, lintuja ja välillä myös ihmisiä. Toukokuussa Ruotsalaisen sahaamat Helsingin rautatieaseman kivimiesten kasvoin koristellut toteemipaalut päätyivät koristamaan ratapihalle rakennettua ihmepuutarhaa.

– Se oli varmaankin erikoisin tilaukseni. Sitä tehdessä joutui mietiskelemään aika paljon.

Moottorisahaveistäjiä on Suomessa Ruotsalaisen mukaan vain muutamia.

YRITTÄJÄ 4/2012

– Tässä lajissa heijastuu tuotteen tekijän kädenjälki hyvin vahvasti. Tunnistamme kyllä toistemme työt. Olen tällä seudulla ainoa, joka tekee tätä ammatikseen. Muutama muu sahailee oman työn ohella. Laji on kuitenkin nousussa, Ruotsalainen iloitsee.

Moottorisahaveistoksista kiinnostuneimpia ovat yrittäjän mukaan nuoret.

– Kun nuoret perustavat yhteisen kodin, he haluavat sinne veistoksen. Pääasiallisesti asiakkaat löytyvät nettisivujeni kautta. Kesä on tässä työssä vilkkainta aikaa.

Pulaa puusta Eläinveistosten hinnat lähtevät 30 eurosta, mutta isommat karhut voivat maksaa lähes 300 euroa. Sellaisen toteuttami-

Seppo Ruotsalainen Kotoisin: Lapinlahdelta.

Harrastukset: Hirvenmetsästys, eräily ja tanssi.

Erikoista: Seppo Ruotsalainen ammentaa kotiseudustaan inspiraatiota töihinsä. Kotikulmien kauniissa maisemissa sahaaminen sujuu helpommin kuin muualla.

seen kuluu sahurilta noin kaksi päivää.

Ruotsalainen sahaa figuureja melkein kaikista puulajeista. Vain koivu on liian kovaa työstettävää. Joskus tilaajalle on kuitenkin sanottava ei, sillä sopivaa pölliä ei löydy.

– Minulle tarjotaan jonkin verran pihapuita, mutta välillä joudun etsimään puuta milloin mistäkin. Joskus joudun perumaan tilauksia, koska en saa tarpeeksi järeää puuta. Pienveistoksiin riittää paremmin puuta.

Seppo Ruotsalainen käy myös messuilla esittelemässä ihmisille lajia ja taitojaan.

– Nyt olen lähdössä Siilifolk-tapahtumaan viikoksi, ja elokuussa matkaan Ouluun. Tämä on arjen taidetta, joka kiinnostaa kovasti ihmisiä. Joskus ihmiset tulevat joillekin messuille vain nähdäkseen moottorisahaveistoa. //

51

Unelmien

uskallus Katariina Haapalainen uskal­tautui yrittäjäksi ja on nyt unelma-ammatissaan. Putiikin luotsaamisen lisäksi hän myös suunnittelee tuotteita myyntiin.

V

ielä reilu viisi vuotta sitten yrittäjäksi ryhtyminen tuntui kuopiolaisesta Katariina Haapalaisesta melko vieraalta ajatukselta.

Haapalaisen sisko Kristiina Haapalainen ja ystävä Mirka Tuovinen saivat kuitenkin houkuteltua Katariinan jatkajaksi vuonna 2004 perustamaansa Daigadaigaduu-kauppaan.

– Olen todella onnellinen, että uskalsin ryhtyä yrittäjäksi. Koen olevani nyt unelma-ammatissani. Kaikki paperityö ja muu sellainen, mikä ehkä alussa tuntui vaikealta, on nyt jo helppoa ja luontevaa. Lisäksi pystyin koko ajan kysymään alussa siskoltani apua, Haapalainen kertoo.

Daigadaigaduussa myydään suomalaisten suunnittelijoiden pääasiassa kierrätysmateriaalista valmistamia tuotteita: vaatteita, koruja, asusteita ja sisustustuotteita. Lisäksi puodissa on kaupan myös 60–70-luvun second hand -vaatteita.

– Tuotteet ovat valmistettu esimerkiksi vanhoista verhokankaista tai korut vanhoista leluista. Kaikkien myynnissä olevien tuotteiden täytyy miellyttää minua, ja kierrätys on itselleni tärkeä arvo.

Haapalainen arvostaa myös ”lähisuunnittelua”.

Katariina Haapalainen Kotoisin: Kuopiosta.

– Myynnissä on noin 20 eri suunnittelijan tuotteita. He ovat kotoisin täältä Pohjois-Savon alueelta tai ainakin heillä on joku kytkös tähän alueeseen, esimerkiksi sukua täällä.

Markkinointikanavana verkkokauppa Haapalainen suunnittelee myös itse pieniä tuotteita myyntiin. Ne valmistuvat kaupan takahuoneessa.

– Kierrätyskankaista avaimenperiä, kasseja, pussukoita, kukkaroita ja rintarosseja ja muuta sellaista. Saan jostain idean ja haluan kokeilla, onko se toteuttamiskelpoinen, hän kuvaa tuotantoprosessiaan.

Katariina Haapalainen toimii pääasiallisesti yksin, mutta välillä yrityksessä

Erikoista: Haapalainen on taustaltaan keraamikko.

Materiaali on kuitenkin vaihtunut nyt kankaaseen.

on ollut myös käsityöalan opiskelijoita työharjoittelussa.

– Opiskelijoiden kanssa kehittelemme myös yhdessä tuotteita.

Daigadaigaduulla on kivijalkamyymälän lisäksi myös verkkokauppa.

– Tällä hetkellä liike on päätoimintaa, mutta myös verkkokauppa on kasvanut.

Verkkokauppa on myös loistava markkinointikeino, sillä usein huomaa, että liikkeeseen tullut asiakas on tutustunut tuotteeseen jo verkkokaupassa ja tulee myymälään tekemään lopullisen ostopäätöksen. // YRITTÄJÄ 4/2012

52

INTERNET » Miten verkossa viestitään?

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Pixmac

Verkot

tötterölle!

1 2 3

Taloustutkimuksen tuore Verkon sisällöt -tutkimus kertoo, mitä kuluttajat kaipaavat yritysten verkkoviestinnältä.

Unohda verkossa mainosmaisuus, päälle liimattu kaupallisuus, epäselvä ilmaisu ja tylsyys. Vanhemmat vastaajat pitivät yksimielisesti suurimpina

yritysten verkkoviestinnän heikkouksina liikaa mainosmaisuutta ja kaupallisuutta, epäselvää ilmaisua sekä tylsyyttä. Alle 25-vuotiaita kaupallisuus ei itsessään niinkään haittaa, kunhan viestintä ei ole liian mainosmaista, se viihdyttää, on persoonallista ja palautteisiin vastataan.

Perusta sivu Facebookiin. Noin puolet vastaajista kaipaa kotisivujen lisäksi yrityksille myös omaa sivua verkkoyhteisöön.

Vain yksi prosentti oli kuitenkin sitä mieltä, että pelkät yhteisösivut riittäisivät. Yleisin syy seurata yrityksiä Facebookissa on tiedon saanti.

58 prosenttia yritysten seuraajista mainitsee sen seuraamisen syyksi.

Panosta myös nuoriin. Alle 25-vuotiaat ovat monin tavoin vaativampia yritysten

verkkoviestinnän suhteen kuin vanhemmat ikäryhmät. Nuorten näkemysten ymmärtäminen on liiketoiminnan kannalta tärkeää, vaikka he eivät tällä hetkellä olisikaan oman yrityksen ydinkohderyhmää. He ennustavat kaikkien kuluttajien odotuksia tulevaisuudessa – nuorten vaatimustaso tulee tuskin laskemaan heidän vanhetessaan.

Tutkimuksessa haastateltiin 15–79-vuotiaita suomalaisia internetin käyttäjiä toukokuussa 2012. Tutkimuksessa oli 1 565 vastaajaa.

YRITTÄJÄ 4/2012

Yrittäjä testaa » Edelläkävijöiden ajokit

Paremman ihmisen

ajopelit

Hybridiautot eivät enää kiinnitä kadunmiehen huomiota, mutta sähköauto saa päät kääntymään. Nissan Leafin ja Opel Amperan ratin takana tuntee itsensä edelläkävijäksi ja vähän paremmaksi ihmiseksi, vaikka hankintahinta kiistatta kirpaisee.

P

äästöttömästä autokalustosta on tullut yrityksille selkeä mainosvaltti. Tähän saumaan iskevät kesän korvalla myyntiin tulleet Nissan Leaf ja Opel Ampera. Kaksikosta Nissan on akun voimalla kulkeva ajopeli. Opelin sporttisella Amperalla ajellaan ensin

akku tyhjäksi ja sitten turvaudutaan bensiiniin.

LEAF on saatava sähkötolppaan runsaan sadan kilometrin välein. Amperan matkanteko loppuu kaasujalan raskaudesta riippuen noin 400 kilometrin jälkeen, kun myös bensatankki on ajettu tyhjäksi.

53

TEKSTI JA KUVAT Timo Sormunen

Yrittäjä testaa Opel Amperan ja Nissan Leafin vertailutesti kertoo sähköautojen nopeasta käytettävyyden kehityksestä.

Ladattavat sähköautot ovat parhaimmillaan taajamaliikenteessä.

YRITTÄJÄ 4/2012

54

Ärhäkkään oloinen

Ampera S

amoille edelläkävijöiden markkinoille kurottaa myös Opel, jonka Extended Range -hybridiksi ristitty Ampera hyödyntää sekä sähkö- että polttomoottoria. Erona perinteisiin hybrideihin on se, että akun voimalla voi taittaa taivalta jopa 80 kilometriä. Sen jälkeen menoa vauhdittaa 1,4-litrainen bensakone perinteisen hybridin tapaan. Potkua ja suorituskykyä on suomalaisille maanteille riittävästi.

Vuoden 2012 au-

Yrittäjä testaa

toksi valitun Amperan ja sen sisarmalli Chevrolet Voltin ideana on, että arkiajot saa hoidetuksi päästöttömästi sähköllä, mutta autolla ei jää pulaan akun tyhjennyttyä. Erilaisia ajo-ohjelmia on tarjolla neljä, ja parhaimmillaan yhdistelmäkulutukseksi lupaillaan alle kahden litran lukemia sadalla kilometrillä.

Futuristinen muotoilulinja jatkuu auton sisätiloissa. Useimmat hallintalaitteet ovat tuttuja muista Opel-malleista, mutta kojelaudan ja oviverhoilun designissa on tehty selkeää pesäeroa muuhun

tuotantoon. Tietty muovisuus kuitenkin vaivaa, eikä etenkään mittaristokokonaisuutta voi kehua kovin tyylikkääksi.

Tietoa yli tarpeen Hybridi- ja sähköautojen infoähky iskee silmille myös Amperassa. Kulutukseen, ajotapaan ja auton sisäisiin energiavirtauksiin liittyvää tietoa on näkökentässä yllin kyllin.

Itselleni olisi riittänyt arkiajossa no-

»»Kuljettajan paikalla asiat ovat kohdallaan. Mittaristoko­ konaisuus ei ole selkeimmästä ja tyylikkäimmästä päästä.

Opel Ampera Cosmo E-REV 1,4 Hinta: 48 767 euroa Vapaa autoetu: 915 e/kk Käyttöetu: 720 e/kk Teho: 111 kW/150 hv (sähköm.), 63 kW/86 hv (bensiinim.)

CO2-päästöt: 27 g/km

YRITTÄJÄ 4/2012

55 »»Opel Ampera näyttää ulospäin perinteiseltä sportilta. Muotoilu lienee useimpien mieleen.

Ulkonäkö Ajettavuus Kulutus ja päästöt Hinta Ahtaat takatilat Näkyvyys taakse

peuden, polttoaineen ja akun varaustilan näyttö. Monitoimiset näyttöpaneelit ovat toki mukavia, mutta säheltäminen radiokanavien, navigaattorin ja ajotietokoneen välillä on joskus tuskastuttavaa.

Ajotuntumaltaan Ampera on varsin täsmällinen, tanakka ja vaivaton. Ohjaus on auton sporttiseen luonteeseen ja ajokin 1700 kilon painoon nähden yllättävän kevyt. Matala alusta tekee kiusaa töyssyissä ja kadun reunoissa, joissa puskurin alahelma raapii asfalttia tämän tästä.

Automaattivaihteistoa hallitaan perinteisen jämäkällä kepillä. Dasennon rinnalla voi kokeilla tehokkaammin moottorijarrutuksen energiat talteenottavaa L-asentoa.

Kallis ostaa, halpa käyttää Perhekäyttöä rajaa nelipaikkaisuus.

Edessä istutaan mukavasti, mutta sporttinen muotoilu nipistää takana pääntilaa.

Hyvän varustetason tärkein mauste on peruutuskamera, sillä näkyvyys taakse on suorastaan surkea. Takalasin pyyhin olisi niin ikään iso apu. Tavaratilaa on kohtuulliset 310 litraa, mutta kiusana on ruuman mataluus. Näkösuojana on kumilankaviritteinen kangasverho.

Plussaa tulee kohtuullisesta latausajasta. Lämpötolpan töpselistä Amperan akut saa täyteen 5–6 tunnissa. Jos päivittäiset ajokilometrit jäävät alle viidenkymmenen, ei Amperaan tarvitse juuri bensaa tankkailla.

Leppoisa

Leaf S

uomessa viime keväänä lanseerattu Nissan Leaf asettuu perinteiseen perheautoluokkaan VW Golfin, Toyota Auriksen ja Ford Focuksen rinnalle. Käytännössä Leaf on ensimmäinen perhekäyttöön soveltuva sähköauto.

Sähkö-Nissanin ulkonäöstä voi olla montaa mieltä, mutta kovin kauniiksi ja linjakkaaksi sitä on vaikea kehua. Toisaalta, oman lajinsa pioneerin on aina erottauduttava massasta.

Sisätiloiltaan Leaf tarjoaa varsin mukavat ja avarat tilat, eikä takapenkilläkään isommin ahdista. Kolmannen aikuisen istuttaminen taakse vaatii kompromissikykyä. Tavaratilaa on mukavat 330 litraa, ja takapenkin selkänojat kaatamalla sitä saa lisää. Lattiasta ei tosin tule tasaista.

Liukkaasti liikkeelle Sisätiloissa huomio kiinnittyy laadukkaan oloiseen viimeistelyyn. Yleisilme on selkeä eikä liian tekninen. Perinteiset hallintalaitteet ovat tutuilla paikoillaan, ja muutkin toiminnot oppii nopeasti ilman ohjekirjan tavaamista.

Auto käynnistyy napista, mikä käytännössä tarkoittaa mittariston heräämistä ja iloista pimputusmelo-

½½Nissan Leafia ei voi kehua kauniiksi, mutta tiettyä sympaattisuutta se herättää.

Nissan Leaf Hinta: 40 800 euroa Vapaa autoetu: 805 e/kk Käyttöetu: 610 e/kk Teho: 80 kw/107 hv

YRITTÄJÄ 4/2012

56

diaa. Vaihteita on ta- hostettu ohjaus on mukava kaupunkisan kaksi eli eteen pyörityksessä mutta hieman tunnoton ja taakse. Niitä hal- maantiellä.

Kotoisesta lämpötolpasta Leafin lalitaan keskikonsolin taaminen vie 10–12 tuntia. Pikalataus”pylpyrästä.”

Mittaristosta löy- pisteessä selvitään jopa alle puolessa tyy selaushaluiselle da- tunnissa. Lisävarusteena on tarjolla autaa infoähkyyn asti, mutta rinkopaneelin sisältävä kattospoileri.

Oman kodin sähkölaskuun Leaf tuo autolla voi toki ajella niistä välittämättä. Sisätilojen lämmityksen ja vii- päivittäisessä lataamisessa muutaman lennyksen voi kytkeä etänä päälle iPho- kympin kustannukset kuukaudessa. Jos nesta tai iPadista. Niillä voi tarkistaa autoa voi pitää töpselissä esimerkiksi työpaikalla, jäävät käyttökulut pienemmyös akun varaustilan.

Hämmentävintä on aluksi auton ää- miksi. nettömyys. Leaf liikkuu taajama-ajossa vain pienen vinkunan ja suhinan säestyksellä. Maantiellä renkaan ja alustan äänet kantavat sisään ja meluero perinteiseen polttomoottoriautoon jää pie- ¾¾Sisätilojen viimeistely on perinteistä perheautotasoa. neksi.

Suorituskyky on kiitettävää tasoa, Auton arkikäyttö on vaivatonta. ja varsinkin kiihtyvyys tuntuu virallisia arvoja paremmalta. Nollasta sataseen ehditään 12 sekunnissa, mutta sähkömoottorin suoraviivaisen väännön ansiosta kuin narusta vetämällä.

Puhti ja mukavuus riittävät myös maantieajoon, mutta akku Sisätilat tyhjenee yli satasen Hiljaisuus vauhdissa suorastaan Vääntö silmissä. Leaf onkin parhaimmillaan taajamaajossa, jossa nopeus ei nouse yli kuudenkympin. Kesäkelillä se tarkoittaa 150 kilometrin Hinta toimintasädettä. Kevyeksi te-

Yrittäjä testaa

¾¾Vaihdekepin virkaa hoitaa pieni joystick-pylpyrä.

Ulkonäkö Toimintasäde

Molemmilla autoilla lyhyet työmatkat ja asiakas-

käynnit hoituvat puhtaasti sähköllä, ja jos auton saa päivän aikana pariksi tunniksi piuhan päähän, jäävät käyttökulut todella pieniksi.

Maahantuojien mukaan Leafin ja Amperan asiakaskunta koostuu ympäristövastuutaan korostavista tai uudesta teknologiasta innostuneista henkilöistä ja yrityksistä. Joukossa on myös energiayhtiöitä. Yksi näkökulma on, että sähkö-

YRITTÄJÄ 4/2012

auto tuo käyttöedun jälleen kiinnostavaksi vaihtoehdoksi yritysautoiluun.

Nykyisellä pikalatausverkostolla autokaksikosta ei kasva kansansuosikkia, mutta muutaman vuoden aikajänteellä tilanne voi olla toinen. Norjassa latauspaikkoja on etelästä pohjoiseen ja sähköautojen hinta painettu veropäätöksillä puoleen Suomen tasosta. Leafille se on tarkoittanut yhdeksättä sijaa sikäläisissä myyntitilastoissa. //

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA J-P Palmulaakso

Syteen

ja saveen

Teppo Mikkola on Suomen Yrittäjien varapuheen­johtaja ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n uusi puheenjohtaja vuoden 2013 alusta alkaen.

Hän luotsaa vuonna 1979 perustettua kuljetusyritystään Liikkeenharjoittaja Teppo Mikkolaa.

Olen kuljetusalan

yrittäjä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten vein eräänä syksyisenä iltana apulantasäkkikuormaa eräälle peltoladolle. Ilta oli pimeä ja vettä tihkutti reippaasti.

Perävaunun lavalla oli noin 200 kappaletta 50 kiloa painavia lantasäkkejä, ja olin yksin matkassa. Silloin ei vielä käytetty nostureita lastin purkamiseen, joten oli käärittävä hihat ja alettava nostella säkkejä alas lavalta.

Huonon sään vuoksi koetin kuitenkin hiukan nopeuttaa urakkaani. Nostin hiukan perävaunun kippiä niin, että lava kallistuisi ja säkit valuisi-

vat lähemmäksi perälautaa, jolloin ne olisi helpompi nostaa pois autosta.

Arvioin kuitenkin kiireessä hiukan väärin, ja lava kallistui liikaa. Kaikki säkit valuivat mutaiselle ja märälle peltotielle.

Vaikka kuinka harmitti, niin ei siinä sitten auttanut kuin kannella savisia lantasäkkejä latoon. Muutama tunti hommassa kului.

Näin jälkeenpäin tapaus tuntuu jo ihan hauskalta. Se myös opetti kärsivällisyyttä ja että kannattaa hiukan harkita ennen kuin ryhtyy toimiin. //

YRITTÄJÄ 4/2012

57

ULKOMAAT » Taidot käyttöön

58

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Tommi Manninen

Eurooppa

tarvitsee lisää yrittäjyyttä

Lontoossa työskentelevä professori Erkko Autio moittii yrittäjien tukemista kankeaksi Euroopassa.

S

outh Kensingtonissa Lontoossa riittää ravintoloita ja kahviloita jokaiseen makuun. Tunnelma on mukava, hymyileviä yrittäjiä on paljon, kuten muuallakin Lontoossa.

– Täällä kynnys ryhtyä yrittäjäksi ei ole ongelma, mutta liian monelle yritykselle täälläkin riittävät kotimarkkinat. Kasvua ei haeta sen laajemmin, aivan kuten Suomessa, toteaa yrittäjyyteen erikoistunut professori Erkko Autio Lontoon Imperial college business

schoolista.

Aution opinahjo South Kensingtonissa on tutkinut useita vuosia yrittäjätoimintaa eri maissa, sen vahvuuksia, heikkouksia ja pullonkauloja. Suomi ja Englanti sijoittuvat 78 maan rankkauksessa jaetulle sijalle 14. Kärkikolmikon muodostavat USA, Australia ja Ruotsi.

– Moni perusasia on Suomessa hyvin, mutta kasvuhakuisuus ja kunnianhimo tai niiden puute ovat pullonkauloja. Menestyksen nälkä ei ole riittävä. Myös yrit-

»»Professori Erkko Aution mie­ lestä kyvykkäiden ihmisten pitäisi perustaa kasvuhakuisia yrityksiä.

täjien koulutustasossa on Suomen ja kärkimaiden välillä suuri ero.

Fiksuimmat yrittäjiksi Aution mukaan lähtökohdat yrittäjiksi ryhtymiseen vaihtelevat eri maissa paljon.

– USA:ssa on perinteisesti ollut niin, että fiksuimmat ihmiset perustavat yrityksiä. Englannissa ongelma on se, että fiksuimmat ihmiset hakeutuvat pankkisektorille. Suomessakin taitaa olla niin, että kyvykkäin aines on valunut muualle kuin yrittäjiksi, esimerkiksi insinööreiksi tai pankkialalle.

Eurooppalaisessa yrittäjyydessä on toki paljon hyvää.

– Tiedepohja on todella hyvä. Esimerkiksi bio- ja lääketieteissä on potentiaalia. Myös infrastruktuurihankkeet, kestävä kehitys ja kaupunkirakentaminen ovat aloja, joista voi tulla uusia eurooppalaisia menestystarinoita.

Eurooppa tarvitsee uusia menestystarinoita uuteen nousuun.

– Isot kasvutarinat Euroopassa ovat harvinaisia. Talous uudistuu vain, kun syntyy uusia merkittäviä kasvuyrityksiä. Esimerkiksi vaihtuvuus 20 suurimman yrityksen listalla on Euroopassa olematonta, toisin kuin Yhdysvalloissa.

Merkittävä syy tähän on Aution mielestä työmarkkinoiden jäykkyydessä.

– Työvoima ei hakeudu riittävästi tuottavimpaan työhön, ja tämä taas vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen.

Byrokratiaa vähemmäksi Autio toivoo, että Euroopassa tajuttaisiin, että yrittäjyydellä pitää olla huomattavasti suurempi merkitys tulevaisuudessa.

– Yrittäjyydessä ei saa olla keinotekoisia esteitä, ja byrokratiaa täytyy vähentää. Myös se pitää ymmärtää, että yrittäjyyttä pitää tukea kansallisesti, sillä moni EU-hanke ei toimi kaikissa jäsenmaissa. Yksi malli ei sovi kaikille.

Esimerkiksi Suomi hyötyy EU:n yrittäjäohjelmista tällä hetkellä Aution mukaan vähän.

– Suomessa moni asia tehdään paremmin kuin Euroopassa keskimäärin. Silti parannettavaa riittää. Jäsenmaiden pitäisi saada enemmän päätösvaltaa ohjelmien toteutukseen, ja hankkeisiin tarvitaan Tekesin kaltaista tahoa koordinoimaan tekemistä.

Autio uskoo, että rakenteita muuttamalla Euroopastakin nousee uusia huippuyrityksiä. Paljon työtä on kuitenkin edessä.

– Euroopan toipumiskyky riippuu täysin siitä, pystytäänkö rakenteita muuttamaan vai ei. Pelkällä vyönkiristyksellä talouskriisi ei ratkea, nyt tarvitaan syvemmälle meneviä keinoja. Pohjoisesta Euroopasta voi hyvinkin tulla koko maanosaa auttavia menestystarinoita. Sen sijaan eteläisen Euroopan mahdollisuuksiin kehittää mitään mullistavaa uutta on tässä vaiheessa vaikea uskoa. //

Suomessakin taitaa olla niin, että kyvykkäin aines on valunut muualle kuin yrittäjiksi, esimer­kiksi insinööreiksi tai pankkialalle.

YRITTÄJÄ 4/2012

PIXMAC

59

60

MINUN MAAKUNTANI » Sisukas Kymenlaakso

TEKSTI Lotta Tammelin

Rakennemuutoksen

edelläkävijä

Puunteollisuudesta elänyt Kymenlaakson maakunta ei aio taipua rakennemuutoksen alla. Seutukunta luottaa erinomaiseen sijaintiinsa.

K

ymenlaakson seutukunta tuo ulkopaikkakuntalaiselle mieleen Kotkan ja Haminan satamat, hulppean ulkosaariston, merenkulkualan oppilaitoksen ja Kymijoen jylhät kuohut. Vesi on siis ainakin lähellä seutukuntaa.

Vesi on aikoinaan tuonut alueelle myös sen tunnetuimman teollisuuden lajin – puuteollisuuden.

– Kymijoki on ollut hyvä uittopaikka, ja jokisuuhun on syntynyt sahoja ja sii-

YRITTÄJÄ 4/2012

hen liittyvää teollisuutta. Jossain vaiheessa Kotka-Karhula seudullakin oli toistakymmentä isoa sahaa, selvittää Kymen Yrittäjien puheenjohtaja Teppo Sainio.

Myös Kouvolan kaupungin johtaja Lauri Lamminmäki on samoilla linjoilla.

– Kaakkois-Suomi on ollut metsäteollisuuden vahvaa aluetta jo usean vuosikymmen ajan. Vaikka metsäteollisuus käy läpi yhä edelleenkin läpi rajuja rakennemuutoksia, on se silti yhä eräs tu-

kijalkamme tämän maakunnan kehittämisessä, Lamminmäki painottaa.

Myöskään Teppo Sainio ei suostu synkistelemään seutukunnan tilannetta rakennemuutoksen kourissa.

– Rakennemuutosta on kuitenkin ollut kahdenlaista. Hidasta ja äkillistä. Hitaasta esimerkkinä vaikkapa Sunilan sellutehdas Kotkassa, jossa aiemmin oli työntekijöitä yli tuhat. Nyt heitä on pari sataa, mutta tuotanto on kuitenkin kolminkertaistunut.

KOUVOLAN KAUPUNKI

61

Monessa mukana Kymen Yrittäjien puheenjohtaja Teppo Sainio on koulutukseltaan paperi-insinööri. Sainio saapuikin Kymenlaaksoon työn mukana.

– Helmikuun toinen päivä vuonna 1969 tulin käymään Kymenlaaksossa, ja sillä reissulla olen yhä. Olen viihtynyt hyvin.

Kymenlaaksolaiset ihmiset ovat yksilöinä hyvin hauskoja ja avoimia tyyppejä.

Sainion oma yritys, Parttia Oy, toimii sauna-alalla.

– Meillä on kaksijakoinen toiminta eli teemme sopimuspakkaustoimintaa isolle teollisuudelle, mutta lisäksi keskitymme saunatuotteisiin. Olemme esimerkiksi maailman suurin saunahattukauppias. Teemme myös infrapuna- ja saunaremontteja.

Suuri osa Sainion ajasta kuluu kuitenkin muissa hommissa.

– Olen kahdeksatta vuotta Kymen Yrittäjien puheenjohtajana. Lisäksi olen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sisäisessä hallituksessa, Eteläisen kehitysyhtiön Cursorin hallituksessa asiantuntijajäsenenä, Kymenlaakson kauppakamarin hallituksessa ja Kymen Puhelimen hallituksessa.

½½Kymenlaakso uskoo hulppean sijaintinsa logistisiin mahdollisuuksiin.

Maakunta on sijoittunut kahden metroolin, Helsingin ja Pietarin väliin, ja tästä seikasta on otettava kaikki ilo irti.

– Uskon, että rakennemuutos alkaa olla nyt läpikäyty, ja näköpiirissä on myös uusia tuotteita ja uudistumista.

Kymenlaakso on rakennemuutoksen edelläkävijä, Lamminmäkikin komppaa.

Hulppea sijainti Maakunta on kunnostautunut myös logistisena seutukuntana. Viime vuonna yhdistetty HaminaKotka-satama on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama. Se tarjoaa erinomaiset yhteydet Itämeren alueelle, Eurooppaan ja Aasiaan sekä tietysti Venäjän markkinoille. Kouvolaan on puolestaan hyvät raideyhteydet.

– E18-moottoritie on meille erittäin tärkeä hanke. Meidän sijaintimme on muutenkin äärimmäisen hyvä kahden

metropolin, Helsingin ja Pietarin, välissä. Moottoritie tulee valmistuessaan luomaan hienon kasvukäytävän alueelle, Sainio iloitsee.

Lähinaapuri-Venäjä tarjoaakin lukuisia mahdollisuuksia alueelle ja sen yrittäjille.

– Venäjän läheisyys näkyy meillä erittäin hyvin. Venäjän kieltä kuulee seudulla todella paljon. Myös kaupat ovat heränneet siihen ja töihin on palkattu venäjän kielen osaajia. Venäläiset perheet käyvät ihan viikonloppuostoksilla Kymenlaakson alueella, Sainio kuvailee.

Myös Lamminmäki iloitsee asiasta.

– Esimerkiksi Kouvolaan avataan syyskuussa Suomen kuudenneksi suurin kauppakeskus, ja se tulee varmasti vaikuttamaan tähän asetelmaan KaakkoisSuomen alueella, Lamminmäki uskoo.

YRITTÄJÄ 4/2012

Tepon tunnustukset

62

Alueella on siis hyviä hankkeita ja uudistuksia menossa, mutta hitusen pitäisi vielä tehdä enemmän. Teppo Sainio onkin kampanjoinut jo vuosikymmenien ajan paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistamisen puolesta.

– Meiltä puuttuu keskisuurta valmistavaa teollisuutta, jolla olisi omia tuotteita. Olemme keskittyneet liiaksi alihankintatoimintaan, mikä on arka ala juuri rakennemuutokselle.

Sainio kiittelee kuitenkin kymenlaaksolaisten halua ja intoa pärjätä vaikeuksista huolimatta.

– Esimerkiksi lakkautettujen paperi-

Laurin plussat • Sijainti Helsingin ja Pietarin välissä • Mahtava luonto: maaseutu ja erämaa • Yhteisöllisyys • Suorapuheiset ihmiset

tehtaiden entisiltä työntekijöiltä on löytynyt hienosti kiinnostusta vaikkapa yrittäjyyteen.

Sieltä on syntynyt monia hyviä yritysideoita.

Lamminmäki puolestaan kertoo, että alueella panostetaan nykyään yrittäjyyskasvatukseen kouluissa.

– Seudulla on perinteisesti totuttu saamaan leipä pöytään tehtaista. Yrittäjyydellä ja itsensä työllistämisellä ole maakunnassa vielä kovin pitkät perinteet.

Tähän koetamme vaikuttaa esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen YES-projektin myötä kouluissa, hän kertoo.

Konkreettisia parannuksia Se, ettei yrittäjyydellä ole vielä kovin pitkät perinteet Kymenlaaksossa, saattaa vaikuttaa myös alueen pärjäämiseen yrittäjyysilmapiirimittauksissa. Yrittäjäjärjestön, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain tekemän tutkimuksen mukaan Kotka ja Kouvola eivät ole järin yrittäjäystävällisiä seutuja.

– Olemme vuosi kausia kulkeneet koko maan keskiarvon alapuolella tuloksissa yrittäjäystävällisyydessä.

Käytännöntoiminnassa on ollut kitkaa. Tämä käy ilmi esimerkiksi siten, että yrittäjälle viikko voi olla pitkä aika odottaa päätöstä, mutta virkamiehelle puoli vuotta ei ole vielä mitään, Sainio kertoo.

– Alueella on herätty siihen faktaan, että asialle täytyy tehdä jotakin. Kipupisteet on löydettävä ja yhteistyö on saatava toimivaksi, hän jatkaa.

Lauri Lamminmäki jakaa Sainion toimintatarmon.

– Olemme käynnistäneet Kouvolassa yrittäjien kanssa projektin, jossa analysoimme tilannetta ja mietimme, miten ongelmat konkreettisesti ratkaistaan. // Johannes Wiehn

Lisää yrittäjyyttä!

• Sijainti • Alueen historia ja sen hyödyntäminen • Kivat ihmiset • Upea luonto, meri ja Kymijoki sekä hienot luonnonpuistot • Tulevaisuuden mahdol­lisuudet koko laaksokunnan yhteistyöllä

KOUVOLAN KAUPUNK

I

Yhteisöllisyys ja luonto

YRITTÄJÄ 4/2012

Lauri Lamminmäki on alkujaan Helsingistä. Kymenlaakso oli kuitenkin tullut tutuksi kesäpaikan ja vaimon suvun kautta.

– Olin aikoinaan Kuusankosken kaupunginjohtajana.

Kouvolassa minua kiehtoi teollisuusympäristö.

Täällä on hienoa yhteisöllisyyttä kylissä ja kaupun-

ginosissa, Lamminmäki kertoo.

Aivan yllätyksettä asettuminen seutukunnalle ei ole kuitenkaan sujunut.

– Kymenlaaksossa itsensä ruoskiminen tuntuu kuuluvan kulttuuriin, eikä ylpeys omasta paikkakunnasta ole kaikkein vahvimmillaan, Lamminmäki harmittelee.

– Mukavaa kuitenkin on, että ihmiset ovat suoria ja välittömiä.

Lamminmäki arvostaa myös paikallista luontoa.

– Täällä on mahtava monimuotoinen luonto.

NYT » Ajankohtaista kotimaasta KOKOAJA Jarmo Hyytiäinen, KUVA Pixmac

Siirtokoulu pelastaa

Kunnissa Kreikan tavat?

Puhdasta teknologiaa

Parmaco valmistaa siirtokelpoisia kouluja. 1 500 neliön koulu muodostuu kolmesta osasta, joista mikä hyvänsä voidaan siirtää toiseen paikkaan. Esimerkiksi Espoo käyttää tilapäistiloja koulujen huonon sisäilman vuoksi vuoteen 2016 asti. Koulujen lisäksi Parmaco vuokraa ja myy suunnittelemiaan ja valmistamiaan tilaratkaisuja: päiväkoti-, toimisto- ja terveydenhuollon palvelutiloja.

Suomen kunnat ovat pitkään eläneet yli varojensa, arvioi Harvardissa julkisen ja yksityisen toiminnan suhdetta tutkiva Esko Aho. Hänen mukaansa uuden teknologian käyttö on unohtunut kunnissamme ja olemme eläneet kuin Etelä-Euroopan valtiot. Näin kuntien talous on kriisiytynyt.

Suurimman valtaa

Velkajärjestely lyhyemmäksi

Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima Suomen ympäristöteknologiaklusteri on nimennyt kymmenen lupaavaa suomalaista puhtaan teknologian yritystä mukaan Clobal Cleantech Later Stage Award -kilpailuun. Voittajat julkistetaan marraskuussa Yhdysvaltojen Savannahissa. Suomesta kilpailuun pääsivät Forchem (bioenergia), Gasek (bioenergia), Valopaa (energiatehokkuus), Savo-Sovar (aurinkoenergia), There Corporation (älykkäät sähköverkot), Wello (aalto- ja vuorovesienergia), BMH Technologies (jätehallinta), Ligum (vesihuolto), The Switch (tuulienergia) ja Eniram (kuljetus).

Tilaratkaisuihin erikoistunut

Suurin puolue saa lähes aina kunnanhallituksen puheenjohtajan paikan valtuustoissa. Hallituksen puheenjohtajalla on niin keskeinen asema kunnan johtamisessa, että isoimmissa kaupungeissa on pohdittu myös siirtymistä kokopäiväisiin puheenjohtajiin.

Lähde: STT

Hienosäätöä voimasuhteisiin

Lähde: Keskisuomalainen

Velkajärjestelyssä olevien yksityishenkilöiden pitäisi elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan saada nopeammin velkansa anteeksi. Kahden vuoden velkajärjestely riittäisi, jolloin yrittäjät pääsisivät nopeasti uuteen alkuun. Nyt maksuohjelma kestää 3–5 vuotta. Arvion mukaan velkajärjestelyssä olevista veloista maksetaan takaisin nyt vain muutama prosentti.

Lähde: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Hallituksen ajama kuntauudistus muuttaisi STT:n tekemän selvityksen mukaan poliittisia voimasuhteita vain vähän. Viime kunnallisvaalien tuloksen perusteella keskusta menettäisi uusissa suurkunnissa asemiaan jonkin verran, mutta Jyväskylän pohjoispuoli olisi edelleen keskustan vahvaa aluetta. SDP vahvistaisi asemiaan Porin, Jyväskylän, Joensuun ja Lappeenrannan alueilla ja Kokoomus Kotkan, Tampereen, Turun, Lahden ja Helsingin seuduilla.

Lähde: STT

YRITTÄJÄ 4/2012

63

Mielestämme kunnilla pitää olla oma unelma siinä missä yrityksilläkin. Ilman sitä tekemisellä ja päätöksillä ei ole suuntaa. Yrittäjinä olemme tottuneet arvioimaan nykyisyyttä ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Siksi on hyvä valita valtuustoon yrittäjä.

Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät.

Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi/kunta Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat

SUOMEN YRITTÄJIEN VAIKUTTAJAKIERTUE: Ma 3.9. Tampere Ti 4.9. Tornio Ke 5.9. Oulu Ma 10.9. Kokkola ja Ylivieska Ti 11.9. Seinäjoki To 13.9. Pori Ma 17.9. Turku Ti 18.9. Helsinki To 20.9. Kajaani

Ma 24.9. Espoo Ti 25.9. Joensuu Ke 26.9. Mikkeli Ma 1.10. Kouvola Ti 2.10. Hämeenlinna Ke 3.10. Lahti Ke 3.10. Rovaniemi Ti 9.10. Jyväskylä Ke 10.10. Vantaa

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

Katso lisää yrittajat.fi/kunta

YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA

UUTISMAAILMA

1 000 yrittäjävaltuutettua!

Kunnallisvaalit järjestetään 28.10.2012, viikko Oulun Yrittäjäpäivien jälkeen. Ehdokaslistat lukitaan kuitenkin jo 18.9.

Suomen Yrittäjät toimii voimakkaasti kunnallisvaaleissa. Tavoitteena on tukea vähintään tuhannen yrittäjävaltuutetun valitsemista valtuustoihin.

Jos yrityksillä on vaikeuksia toimia kunnassa, kuntalaiset kärsivät – työpaikat ja sitä kautta kunnan verotulot vähenevät. Se johtaa palveluiden heikentymiseen. Sitä tuskin kukaan haluaa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Tavoitteemme on kova: yli tuhat yrittäjävaltuutettua, vaikka valtuutettujen kokonaismäärä vähenee kuntaliitosten takia, Kujala sanoo.

Täsmennys: Viime Yrittäjä-lehden Tekijästä kouluttajaksi jutussa Anne Linnonmaa loi uskoa vaateteollisuuden uuteen nousuun. Kerroimme, että hän on ostanut tuotemerkkinsä takaisin Virke Oy:n konkurssipesältä. Selvyyden vuoksi toteamme, että Anne Linnonmaa ei itse ole koskaan tehnyt konkurssia. Menestystä Annelle edelleen!

Toimitus

Kiertue käynnissä

Yrittäjäjärjestö toteuttaa koko maan

kattavan kunnallisvaalikiertueen.

Kunnallisvaalikiertueella on alueellisesti erilaisia toteutuksia. Tapahtumat koostuvat mm. elinkeinoseminaarista ja yleisötilaisuudesta.

Kiertueen yhteydessä tehdään mainoskampanja maakuntalehdissä.

Kiertueen tavoite on vahvistaa yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja kertoa, miksi yrittäjät ovat hyviä kuntapäättäjiä.

Yrittäjäehdokkaat kanavaan!

Yrittäjillä on kyky ja tahto vaikuttaa. Juuri nyt keskeistä on kannustaa jäsenyrittäjiämme ehdokkaiksi ja hyödyntämään yrittäjäjärjestön tarjoamat edut.

Yrittäjäjärjestön ehdokaskanava tarjoaa järjestön jäsenille ilmaisen paikan näkyä verkossa. Kanava on jäsenyrittäjille maksuton. Tietonsa ilmoittaneet ehdokkaat saavat automaattisesti myös muuta materiaalia ja säännöllisesti kuntavaikuttajauutiskirjeen.

Lisätiedot: www.yrittajat.fi/kunta

PULJU

YRITTÄJÄ 4/2012

65

66

KOLUMNI

LSounio

Kilpailutus vai insists?

isa

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

lia kuukausipalkkaa nauttiva suostuisi tekemään päivän viikossa epävarmaa ilmaisduunia?

Kilpailutus on usein kuin turhuuden olympialaiset vailla takuuta mistään muusta kuin ylitöistä ja unettomista öistä. Laskeskelin, että yhdeksän yrittäjävuoden aikana olen tehnyt liki vuoden ilmaista työtä kilpailutustarjousten parissa. Vuodessa kilpailutustarjouksiin menee viikkoja. Alkaa riittää!

Yrittäjän pitäisi kai olla nöyrä ja tyytyväinen kun kisaan kysytään, mutta pienyrittäjän rahkeet eivät enää repeä maineen menon uhallakaan. Jos kilpailutuksesta kieltäytyy, saa koppavan maineen ja menettää tulevatkin työt. Mikä neuvoksi?

Kilpailutustarjouksia ja selvityksiä pyydetään usein villillä aikataululla. Moni virkaTarjouspyynnöt vaativat mies ja säännöllistä kuukausipalkkaa nauttiva kehtaa pyytää tarjoukset sisään juuri päivien, jopa viikkojen työn ennen lomakautta tai kiireimmän vuodenja vuosien ammattitaidon. ajan keskellä. Pienyrityksissä on harvoin löysää henkilökuntaa tarjouksia tehtailemaan, joten yrittäjä istuu kuuliaisesti yökaudet naputtelemassa ja selvittelemässä. Eikä kilpailutustyöhön käytettyä aikaa voi aina siirtää edes hintoihin. Usein ylityöt annetaan tilaajille kiltisti kaupanpäällisinä.

Markkinatalous on markkinatalous, mutta nykyisin moni tilaaja pyytää kilpailutusta varten tekijäkanditaatilta selvityksen, jonka tekoon menee rutkasti aikaa. Tarjouspyynnot vaativat päivien, jopa viikkojen työn ja vuosien ammattitaidon. Siksi olisikin reilua, että vaativista pyynnöistä maksettaisiin edes minimikorvaus. Maksaahan yrittäjä verot, sotut, vakuutukset ja muut maksut joka päivä, tuli tehdystä työstä korvausta tai ei.

Esimerkiksi koulutus-, kustannus-, mainos-, media- ja kulttuurialalla ilmaistyö on enmmän sääntö kuin poikkeus. Sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaat kahmivat muhkean määrän tietontaitoa irti kilpailutuksen sivutuotteena. Sehän on pelin henki, vastataan, kun perään ilmaiskonsultoinnin kohtuuttomuutta. Joko suostut tai ruostut, vastataan.

Kilpailutan toki itsekin palveluita ja tuotteita ostaessani. Mutta yritän muistaa, että jos pyydän vaativaa, selvitystä vaativaa urakkaa, korvaan kysymättäkin alkutyön. Ja ilmaista kahvikuppikonsultointia pyytäville vastaan tylysti. Kuten eräälle, joka kertoi, että kilpailutuksen kautta saan kiitokseksi nimeni lehteen ja julkisuutta. Brittikaveri neuvoi vastaamaan: Do you ask the plumber to work for free for free exposure? Eli heittäiskö putkimies keikan ilmaiseksi?

Näkyvyys ei yrittäjää elätä, oli se kuinka hyvää tahansa. //

MARA LEPPÄ

YRITTÄJÄ 4/2012

Pienyrittäjälle projektien ja urakoiden kilpailuttaminen on kidusta! Kuka normaa-

Kaikki yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, tervetuloa Ouluun ajankohtaisten asioiden äärelle.

Tasavallan presidentti kunnioittaa tilaisuutta pitämällä lauantain gaalassa juhlapuheen.

Ilmoittautuminen päättyy 22.9.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Katso vakuuttava ohjelma ja ilmoittaudu:

www.yrittajapaivat.fi

Huutajat

Virve Rosti Aki Louhela

Ismo Apell

Mikko Salmi Maaretta Tukiainen

Galaksin kirkkain tähti loistaa ammattikäytössä Yrittäjän kiireistä elämää on saapunut helpottamaan huippunopeilla yhteyksillä ja jättimäisellä, tarkalla näytöllä varustettu Samsung Galaxy S III. Elisa Idea -liittymän sekä Elisa Toimisto 365 -palvelun avulla saat älypuhelimestasi kaiken hyödyn irti ja kannat kätevästi koko toimistoa taskussasi.

Samsung Galaxy S III + Elisa Idea -liittymä Alk.

37

40

€/kk 24 kk sopimus, alv 0 %

• 600 min puhetta/kk • 300 tekstiviestiä/kk • Mobiililaajakaista Pro

Elisa Toimisto 365 Alk.

5 55

€/kk

alv 0 %

elisa.fi /verkkokauppa

elisa.fi /ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS-paketti sis. 300 kpl tekstiviestejä /kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,48 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 30.9.2012 asti. Elisa Toimisto 365 -aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.