Yrittäjäsanomat 10/2012

Page 1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

JARKKO  VIRTANEN

Pääkirjoitus: Yrittäjät palkkaavat yhä uutta työvoimaa | 3

10/2012

Huomio!

Yrittajat.fi uudistuu 2. tammikuuta 2013. Samalla uudistuu myös Suomen Yrittäjien visuaalinen ilme.

4–5

Miksi? Pekka Ollilan vasta remontoitu vanhainkotikiinteistö on tyhjillään. Aluehallintovirasto ei anna yksityiselle yrittäjälle toimilupaa, koska suihkut ovat väärässä paikassa. Ollila ei ole ongelmansa kanssa yksin. uutiset: Aika ajoi ohi pommisuojista | 6 – 7

uutiset: Taantuma näkyy kasvuluvuissa | 5

Kuka on vaikuttanut eniten sinun elämääsi? Me kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suomalainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan. Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen

eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Tässä työssä Sinä voit auttaa meitä. Ilmianna omat ehdokkaasi ja/tai käy äänestämässä suosikkiasi www.ravistajat.fi

uutiset: Miehet innostuvat jouluna pipoista | 10

Ravistajissa mukana:


2

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012


3

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6|

Lupaus paremmasta huomisesta

13 | Kurjia uutisia pohjoiseen 14 | Aviomies on hyvä alainen

Uskoa riittää myös huomiseen

debatti:

18 |

19 | PS: Porvoossa käy joulukauppa

arjessa:

Suomessa on ennätysmäärä yrityksiä.

J

oulu on rauhoittumisen aikaa ja näin joulun alla on hyvä kaivella jostain positiivisia signaaleja ensi vuotta varten. Uskon vahvistusta nimittäin tarvitaan. Esimerkiksi Suomen Asiakastieto arvioi, että yritysten keskimääräinen liikevaihdon kasvu painuu tänä vuonna nollaan tai lähelle sitä. Samalla laskee myös yritysten kannattavuus. Vielä viime vuonna liikevaihtoon kirjattiin keskimäärin seitsemän prosentin kasvulukuja. Positiivisia signaaleja on vähän, mutta Tilastokeskus tarjoaa niistä kaksi.

Yrittäjien usko Suomeen ei ole loppunut. Ei, vaikka kuraa lentää niskaan ensi vuonnakin. Ensinnäkin Suomessa oli viime vuoden lopussa ennätysmäärä yrityksiä, yli 266 000. Laskelmassa ei ole mukana maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjiä. Toisekseen, työllisten määrä on kasvanut koko tämän vuoden, vaikka yt-neuvotteluista tihkuu uutisia lähes päivittäin. Yritysten määrän kääntyminen kasvuun oli pienoinen yllätys. Ja se oli jo isompi yllätys, että nettokasvu oli lähes 4 000 yritystä. Vuosikausia jatkunut kasvun trendi päättyi kaksi vuotta sitten, kun yritysten määrä putosi runsaalla tuhannella vuoteen 2009 verrattuna. Syitä

Tuomas Parttimaa vs. Sampsa Kataja

20 | oli monia, kuten konkurssien määrä ja yrittäjien eläköityminen. Konkurssitilastot eivät ole kaunistuneet senkään jälkeen eikä yrittäjien halu eläkkeelle ole loppunut. Talouskin sukeltaa taantumaan. Talouden epävarmuus näkyykin jo tämän vuoden tilastoissa uusien ja lopettaneiden yritysten määrässä. Uusia yrityksiä perustetaan entistä vähemmän ja ikääntyneet yrittäjät ahertavat pidempään. Siitä huolimatta etenkin nuoret näkevät yrittäjyyden potentiaalisena vaihtoehtona palkkatyölle. Mahdollisuus toteuttaa vapaasti omaa unelmaansa houkuttelee. Onnistuessaan yrittäjä voi myös vaurastua. Suurin muutos on ehkä asenneilmastossa: aloittelevilla yrittäjillä on nyt paljon samanikäisiä esikuvia, joista ottaa mallia. Työllisten määrän kasvu kertoo puolestaan vain ja ainoastaan siitä, että pk-yritykset palkkaavat yhä uutta työvoimaa. Yksityisen sektorin palkansaajista jo kaksi kolmesta saa palkkansa pk-yrityksestä. Minkälaisia johtopäätöksiä tilastoista voi sitten vetää? Ainakin sen, että yrittäjien usko Suomeen ei ole loppunut. Ei, vaikka kuraa lentää niskaan ensi vuonnakin. Samalla pk-yritysten merkitys Suomen talouden moottorina kasvaa. Se olisi hyvä muistaa, kun hallitus istahtaa jossain vaiheessa alas pohtimaan talouskasvun edellytyksiä.

Kasvajat kaipaavat enkeleitä

22 | Yrittäjän lomalla jumpataan

DESIGN:

24 |

Keskinkertaisuus ei riitä asiakkaille

30 | Ex-nokialaiset tunnustavat väriä

vapaalla:

28 |

Joulupukki haluaa rauhallisen hetken

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Onko oikein, että yksityisillä palveluntarjoajilla on eri säännöt kuin kunnilla? Ota kantaa verkossa.

Mikko Simolinna: Oikeudenmukaista

Kolumni Mikko Simolinna

mikko.simolinna@yrittajat.fi

Pitäisikö SY:n vastavuoroisesti vaatia palkansaajien veronpalautusten jäädyttämistä?

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

V

altiovarainministeri Jutta Urpilainen esitteli ensi vuoden

budjettia eduskunnalle toteamalla, että tämä on työn ja oikeudenmukaisuuden budjetti. Veronkorotukset eivät lisää työtä ja tuskin tuntuvat kovin oikeudenmukaisilta niiden kohteeksi joutuvien mielestä. Olemme myös Suomen Yrittäjissä pohtineet edunvalvonta-asioita oikeudenmukaisuuden suunnasta. Otetaanpa muutamia esimerkkejä. Pk-yrityksiltä on peritty vuosikausia lakisääteistä työkyvyttömyyseläkemaksua yli todellisen tarpeen. Puskurirahastoissa on näitä maksuja noin 1,6 miljardia, kun todellinen tarve on noin 400 miljoonaa. Palkansaajajärjestöt ovat vastustaneet

palautuksia, perustellen asiaa eläkemenojen tulevilla tarpeilla. Ei kuulosta kovinkaan oikeudenmukaiselta käyttää ylimääräisiä varoja tarkoitukseen, johon niitä ei ole alun perin kerätty. Pitäisikö SY:n vastavuoroisesti vaatia palkansaajien veronpalautusten jäädyttämistä valtion tulevien rahoitustarpeiden johdosta? Entä työpaikat, joihin ministerikin viittasi omassa budjettiesittelyssään. Pkyritykset ovat luoneet käytännössä kaikki uudet työpaikat 2001 – 2011 välisenä aikana. SY:n 52 000 työnantajayritystä ja 63 000 ammattiyrittäjää kokevat todella epäoikeudenmukaiseksi tilanteen, jossa heidän päivittäisiä toimia ohjataan säädöksillä, joihin he eivät ole itse pystyneet

vaikuttamaan. Yleissitovuuden nimissä joudumme noudattamaan työehtosopimuksia ilman oikeutta paikalliseen sopimiseen. Pankkien sääntely on kiristymässä ja pk-yrittäjien mahdollisuudet saada rahoitusta liiketoimiensa kehittämiseen heikkenevät merkittävästi. Miksi kärsimään joutuvat ne tahot, joilla ei ole ollut mitään tekemistä sääntelyyn johtaneiden tapahtumien kanssa? Eikä siinäkään ole mitään oikeudenmukaisuutta, että naisvaltaiset alat joutuvat kantamaan suurelta osin yksin vanhemmuuden kustannukset. Oikeudenmukaisuuden nimissä on kustannukset jaettava tasapuolisesti kaikkien työnantajien kesken.


4

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

Uutiset Nyt riittää mielivalta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien eriarvoinen kohtelu herättää kuumia tunteita. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

S

aan päivittäin puheluita yrittäjiltä, jotka ihmettelevät, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottamisessa julkiset ja ei-julkiset toimijat ovat täysin eriarvoisessa asemassa, kertoo Terveysja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry:n toiminnanjohtaja Marjo Rönkä. Röngän vastaus yrittäjille on ikävää kuultavaa: yrittäjiä koskevat alalla lähes mielivaltaiset säännöt. – Toimilupia myöntää viranomainen eli Aluehallintovirasto saa katsoa itse, miten tietyssä yrityksessä asiat pitäisi olla järjestetty. Viranomainen tarkasteleekin asioita erittäin kriittisesti. Palveluntuottajien mielestä ei ole kyse siitä, että asiat haluttaisiin järjestää inhimil-

Saan päivittäin puheluita yrittäjiltä, jotka ihmettelevät, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottamisessa julkiset ja ei-julkiset toimijat ovat täysin eriarvoisessa asemassa. Marjo Rönkä

lisemmin tai turvallisemmin, vaan kyse on ”kulissien laittamisesta kuntoon”. Eriarvoisuus näkyy yrittäjille esimerkiksi suurempina ehtoina huonekoossa, henkilökunnan määrässä ja koulutuksessa. Yritykselle vaatimukset ovat ehdottomia tai uhkana on lappu luukulle. Kunta saa kuitenkin alittaa vaateet reippaasti. – Kilpailuneutraliteettihan ei tässä toteudu ollenkaan. Olemme tekemässä kirjelmää sosiaali- ja terveysministeriöön AVI:n toiminnasta ja sen käyttämästä mututuntumasta.

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

JARKKO VIRTANEN

Vaatimusten on jatkossa lähdettävä asiakaskohtaisesti.

Sotkua suihkuista. Hyvänä esimerkkinä mielivallasta on Pekka Ollilan tapaus. Kiinteistöalan yrittäjä Ollila osti Pukkilan keskustassa sijaitsevan kiinteistön viime keväänä. Rakennuksessa oli aikaisemmin toiminut kunnan pyörittämä vanhainkoti. Ollila oli kunnan vanhainkotien paikkapulasta huolissaan ja päätti kunnostaa tilan vanhuksia varten. – Rakennuksen peruskorjaus tuli maksamaan noin puoli miljoonaa euroa. Kävin neuvotteluja Pukkilan kunnan kanssa ja kunta oli hankkeelle myötämielinen, koska toiminnalle on tarvetta. Ollila löysi myös vanhainkotitoiminnan pyörittämisestä kiinnostuneet yrittäjät, ja teki heidän kanssaan vuokrasopimuksen tiloista. Tässä vaiheessa nousi kuitenkin seinä vastaan. – Koska jokaisessa asuinhuoneessa ei ole suihkua, vaan suihkut ovat muutaman metrin päässä käytävällä, ei yksityinen yrittäjä saa lupaa vanhainkotitoimintaan. Aluehallintovirastosta sanottiin, että kunnalliset palvelut olisivat saaneet jatkaa, vaikka tilat olisivat olleet täysin remontoimattomat, Ollila kertoo. Yksipuoliset neuvottelut. Ensimmäisen hylkäys ei saanut Ollilaa ja vanhainkotiyritystä vielä luovuttamaan. – Olemme yrittäneet ehdottaa tilaan muutakin käyttöä, esimerkiksi vanhusten päivätoimintaa. Mutta Aluehallintovirasto on tyrmännyt kaikki ehdotuksemme. Päivätoiminnassakin pitäisi olla suihkut joka asuinhuoneessa. – Yrittäjät sitoutuivat siihenkin, että halukkaat vanhukset saunotettaisiin määrättyinä viikkopäivinä alakerran uusitussa saunaosastossa. Ehdotusta ei edes kuunneltu. Prosessin käänteissä Ollila sai myös kuulla toisesta lähialueella sijaitsevasta vanhainkodista. – Täällä on vuonna 2010 avattu uutta vastaava laitos, jossa ei ole suihkuja jokaisessa huoneessa. Kysyin Aluehallintovirastosta, että miksi tämä tila on saanut luvan. Vastaus oli yksinkertainen: se pääsi valmistumaan vahingossa. Satojentuhansien lisäkulut. Ollila olisi rakentanut suihkut huoneisiin, mutta tilat ovat sellaiset, että

Tyhjää. Sadan metrin päässä Pekka Ollilan tiloista sijaitsee kunnallinen uusi vanhainkoti Onni. Siellä joudutaan sijoittamaan kaksi vanhusta yhteen huoneeseen, koska paikkoja ei ole tarpeeksi. – Ja omat tilani ovat tyhjillään, Ollila päivittelee.

niitä on käytännössä hirveän vaikea järjestää. Laki määrää, että asuinhuoneen pinta-alan on oltava 15 neliömetriä sekä vessa- ja suihkutilan neljä. – Huoneet menevät liian pieniksi, joten niitä olisi yhdistettävä. Se taas pienentää asiakaspaikkaluvun liian pieneksi. Jos mikään muu ei auta, niin on ryhdyttävä rakenta-

maan suihkuja. Siihen kuluu sitten taas satojatuhansia euroja. – Huvittavaa on, että 100 metrin päässä omista tiloistani sijaitsee kunnallinen uusi vanhainkoti Onni. Siellä joudutaan sijoittamaan kaksi vanhusta yhteen huoneeseen, koska paikkoja ei ole tarpeeksi, ja omat tilani ovat tyhjillään, Ollila päivittelee.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Laki muutettava, jos kaikille haluta

>

Sosiaali- ja terveysministeriössä tiedostetaan, että vanhukset saavat hoitoa hyvin ympäristöissä. – On totta, että vanhuksia hoidetaan eritasoisissa toimitiloissa. Jos haluttaisiin ihan samaa kaikille, niin sitten lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Toistaiseksi asia kuitenkin on näin, sanoo neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä. Erot vanhusten toimitiloja koskevissa vaatimuksissa johtuvatkin Raassinan mukaan juuri lainsäädännöstä. – Yksityisen puolen valvontalainsäädäntö on uudempaa kuin kunnallisen toiminnan. Vaatimukset voivat siksi olla hyvinkin eritasoisia. Yksityinen ympärivuorokauti-

nen toiminta vaatii luvan, ja Aluehallintovirastojen huonetiloja koskevissa linjauksissa perusperiaatteena on, ettei lupia käytännössä myönnetä uusille tai peruskorjattaville toimintayksiköille, joissa on usean hengen huoneita, tai jos suihkuja ei ole. – On ollut keskustelua siitäkin, pitäisikö vastaava lupamenettely laajentaa koskemaan myös kunnallista puolta. Anne-Mari Raassinan mukaan Aluehallintoviraston päätökset pohjaavat ensisijaisesti lakiin. – Laissa on melko yleisluontoiset vaatimukset esimerkiksi toimitiloista. Lisäksi virastolla on vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palvelujen Valvontaohjelma-niminen asiakirja, jota he käyttävät apunaan.


5

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota:

Ota kantaa!

Työnantajilla tuntuu olevan kilpailu siitä, kuka tekee röyhkeimmän esityksen työntekijöiden aseman heikentämisestä.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

PAM:n toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen

Juuri nyt: Yritysten kasvu jäämässä nollaan Aluehallintovirastosta sanottiin, että kunnalliset palvelut olisivat saaneet jatkaa, vaikka tilat olisivat olleet täysin remontoimattomat. Pekka Ollila

Talouden jarrutus näkyy ikävästi myös pk-sektorilla. Suomen Asiakastiedon palvelujohtaja Risto Kallio arvioi, että pk-yritysten liikevaihdon kasvu jää tänä vuonna lähelle nollaa. Vielä viime vuonna yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin seitsemän prosenttia. – Tämän hetken tietojen valossa kasvua ei ole tulossa. Pudotus on ollut nopea, Kallio ennustaa. Asiakastiedolla on tiedot 142 000 osakeyhtiömuotoisesta yrityksestä, joiden liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa. Näistä 27 000 on jo päättänyt tilikautensa alkuvuonna 2012. Kallion mukaan kannattavuusmittarit ovat niin ikään synkkää luettavaa. Pk-yritysten tilikauden tulos jää juuri ja juuri positiiviseksi, ja niiden arvioitu mediaani liikevoittoprosentti on 4,2.

Liikevaihdon kasvu, %

+ – 0 Liikevoitto, %

+ 4,2

Yli kolmanneksella tulos painuu miinukselle. Ainoa positiivinen asia ennusteessa on omavaraisuusaste, joka pysyy erittäin hyvällä tasolla eli noin 47 prosentissa.

Vielä ehdit ravistaa Suomen Yrittäjät hakee yhdessä kumppaniensa kanssa suomalaisia yrityksiä, jotka ovat jo ravistelleet tai ravistelevat tulevaisuudessa omaa toimialaansa. Voit käydä ilmiantamassa ehdokkaasi osoitteessa: www.ravistajat.fi. Lisäksi voit äänestää ehdokastasi.

Mikä AVI? Aluehallintovirastoja (AVI) on Manner-Suomessa kuusi ja ne hoitavat aiempien lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä.

Ravistajien haku käynnistyi lokakuun lopussa ja ilmiantoja on tullut jo yli 130.

Kommentti LOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kylmä suihku

an samaa Yksittäisen virkamiehen mielialan ei pitäisi vaikuttaa päätöksenteossa. – Jos valvontaohjelmassa on tietyt kriteerit, niin ei sen pitäisi olla siitä kiinni. Sen takia näitä valvontaohjelmia on, että ne yhtenäistäisivät lupakäytäntöjä. Aluehallintoviraston yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. – Aluehallintovirastot ovat kuitenkin itsenäisiä lupaviranomaisia, eikä meillä ole oikeutta puuttua esimerkiksi yksittäisiin lupapäätöksiin. Aluehallintoviraston päätöksistä voi kuitenkin valittaa hallinto-oikeuteen. – En osaa sanoa, kuinka usein valituksia tulee. Meille tulleet yhteydenotot ovat melko harvinaisia.

Kun kuulin Pekka Ollilan tapauksesta, oli ihmetykseni suuri. Ei mahtunut oikeustajuuni, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa voi ihmisiä koskea eri pelisäännöt. Ihmetykseni oli vielä suurempi, kun tapauksia alkoi kertyä lisää. Pukkilan tapauksessa kiistellään suihkuista. Tosiasia on, että vanhainkodeissa vanhukset suihkutetaan noin kerran viikossa – ainakin julkisella puolella. Eikö ole hiukan ylimitoitettua kieltää yrityksen koko toiminta kerran viikossa tapahtuvan toiminnan takia? Suihkuja kun talosta kuitenkin löytyy, ja turvallisempaa on, etteivät vanhukset pääse yksin suihkuun lonkkiaan murtamaan. Järkyttävin kuulemistani vaateista on kuitenkin ajatus siitä, että jokaisella mielenterveyskuntoutujalla pitäisi yksityisellä puolella olla huoneessaan oma uuni. Kuulostaa pelottavalta yhdistelmältä. Annetaankohan kunnallisilla psykiatrianosastoilla potilaille ”liittymislahjana” tulitikut, köyttä ja uusi veitsisarja?

Yrittäjäsanomat tekee kymmenestä mielenkiintoisimmasta ravistajasta juttusarjan, jossa myös kumppaneista koostuva asiantuntijaraati arvioi yrityksiä. Yrityksiä voi ilmiantaa vielä jouluaattoon asti.

Yrittäjä! Älä haksahda tähän halpaan Luottokunnan osuuksia ostetaan pilkkahintaan pienyrittäjiltä. Luottokunta myytiin loppukesästä ulkomaalaisomistukseen, minkä jäljiltä noin 20 000 pienyrittäjää on saamassa lähivuosina useiden tuhansien eurojen osuuden kauppasummasta. Nyt osuuksia yritetään ostaa kuitenkin polkuhintaan eli noin sadalla eurolla. Osuuskunnan hallitus on arvioinut yhden osuuden arvoksi 3 000 – 4 000 euroa. Polkuhintaiseen tarjoukseen on tarttunut jo yli 300 osuudenhaltijaa, kerrotaan Suomen Luotto-osuuskunnasta. Tanskalainen maksuratkaisuihin erikoistunut Nets osti elokuussa Luottokunnan 170 miljoonalla eurolla Suomen Luotto-osuuskunnalta. Osuuskunta päätti tilittää kauppahinnan jäsenilleen 3 – 4 vuoden aikana.


6

uutiset

Taantumasta viis – tämä ala kasvaa

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012 Emil Bobyrev

Ohjelmistoalan selvästi keskitasoa nopeamman kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ripeää kasvua on jatkunut jo noin kolme vuosikymmentä. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Ely-keskusten toimialaraportin mukaan taloudellisella taantumalla voi olla jopa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa. Ohjelmistoalan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5,4 miljardia euroa. Toimialalla työskentelee lähes 39 000 työntekijää.

202 100

Internetyritys Criteo vei Deloitten vuosittaisen EMEA-alueen Technology Fast 500 -listauksen voiton Ranskaan. Kohdennettuun internetmainontaan erikoistuneen yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti viideltä vuodelta oli käsittämättömät 202 100. Suomalaisista parhaiten sijoittui Dream Broker sijalle 39. Yhtiön kasvuprosentti oli 2712.

Joulupukki on antelias tänäkin jouluna Valtaosa kuluttajista aikoo kuluttaa jouluna viime vuoden tahtiin. Kaupan liiton tekemästä kyselystä selviää, että kotitalouksien välillä on kuitenkin suuria eroja. Lapsiperheet aikovat hankkia hieman viime vuotta vähemmän joululahjoja, mutta työssäkäyvät lapsettomat pariskunnat lisäävät joulun valmisteluun ja juhlapöytään käyttämää rahamäärää. – Kauppiaat ennakoivat, että tänä jouluna käy kaupaksi tavallista kalliimpi jouluruoka ja -juoma, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Kyselyn mukaan 41 prosenttia kauppiaista odottaa yli kolmen prosentin joulukaupan kasvua. Lähes joka kolmas ei odota kasvua ollenkaan. Optimistisimmat odotukset ovat tietotekniikan ja elektroniikan kaupassa ja pessimistisimmät urheiluvälinekaupassa.

Satojen miljoonien eurojen monumentit Pommisuojien rakentamispakko tietää lisäkustannuksia. Yrittäjien mielestä väestönsuojien rakentaminen kuuluu yhteiskunnalle. Riikka Koskenranta

Y

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

rittäjä Veijo Hukkanen on samaa mieltä asuntoministeri Krista Kiurun kanssa ainakin yhdestä asiasta. Nimittäin

siitä, että väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta tulisi luopua. Aihe on ajankohtainen, sillä sisäasiainministeriö asetti 30. lokakuuta työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys mahdollisuudesta luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuun lopussa. Teollisuusja varastorakennusta varten on rakennettava väestönsuoja, jos kerrosala on vähintään 1 500 neliömetriä. Asuntorakennuksissa kerrosala on tätä alhaisempi. Väestönsuojan rakentamispakko nostaa rakentamiskustannuksia. Juuri rakennuskustannukset ovat yksi peruste, jonka vuoksi suojien rakentamisesta halutaan luopua. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoi Yle-uutisten nettisivuilla elokuus-

Minä lupaan! Näin yrittäjät lupaavat tehdä ensi vuodesta paremman itselleen, muille ja koko Suomelle. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Erikoista pakkorakentamista.

Keväällä valmistunut pommisuoja oli noin 100 000 euron ylimääräinen kustannus. Veijo Hukkanen

sa, että väestönsuojien rakentamisen lopettamisella saataisiin muutenkin kalliin rakentamisen kustannuksia alas. Sisäministeriö on asiasta eri mieltä, ja julkisuudessa esiintyneiden virkamiesten mukaan rakentamisvelvoite on säilytettävä.

Myyn yritykseni innokkaalle ja innovatiiviselle henkilölle, jolla on kykyä, halua ja intoa kehittää yrityksestä entistä parempi ja menestyksekkäämpi. Sillä tavalla yritys voi hyvin, henkilökunta voi hyvin ja entinen yrittäjä (lue minä) voi hyvin.

Birgitta Palmqvist, Porvoo Tours

Kalanjalostusta ja kalan tukkukauppaa harjoittavan yrittäjän Veijo Hukkasen mielestä uusia väestönsuojia ei tarvita, ei varsinkaan maaseudulla. – Keväällä valmistunut pommisuoja oli noin 100 000 euron ylimääräinen kustannus. Voimme käyttää sitä arkistona, mutta se on aivan turha monumentti. Kalaneuvos-yrityksessä on vuodesta 2006 laajennettu tuotantotiloja 8,5 miljoonan euron edestä. – Siirsimme suojan rakentamista ensimmäisen laajennuksen yhteydessä, kun odotimme, mitä päättäjät päättävät neliömääristä. Vuonna 2011 pommisuojan rakentamiseen velvoittavaa kerrosalaa nostettiin teollisuus- ja varastorakennuksissa 600 neliömetristä 1 500:aan.

Luotan siihen, että ensi vuonna rakennetaan edelleen. Siksi laajennan pienen arkkitehtitoimiston toimintaa ja palkkaan ainakin yhden henkilön lisää.

Antti Nieminen, A-build Oy / Arkkitehtihuone Nieminen

Jatkan hyvillä tuotteilla ja mahtavalla asiakaspalvelulla. Laajennan myös kansainvälisille markkinoille verkkokauppani kanssa. Lupaan tukea myös muita pieniä yrityksiä. Ostan tarvitsemani palvelut ja tuotteet, jos vain mahdollista, suomalaisilta pienyrityksiltä!

Hanna Jäntti, Annella Lingerie


uutiset

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

7

Ajassa: Lepo! Tänä vuonna yrittäjäkin muistaa sitten lomailla joulunpyhinä, kun kalenteri sattuu armollisesti tarjoamaan viisi perättäistä vapaapäivää. Villasukat jalkaan, glögimuki käteen ja sohvalle lukemaan joulupukin tuomaa lahjakirjaa. Niin jaksaa sitten taas ensi vuonna yrittää oikein urakalla!

2.1.

Toinen ensimmäistä on suuri päivä, sillä silloin yrittajat.fisivusto kokee muodonmuutoksen. Älä siis hätkähdä, jos sivut ovat huikean hienot. Verkkosivu-uudistuksen tarkoitus on selkeyttää ja terävöittää yrittäjille tärkeimmän verkkosivuston ulkoasua. Ja huoli pois, kaikki käyttämäsi työkalut ja yrittäjäuutiset löytyvät yhä sivuilta uuden ilmeen tultuakin.

monumentti. Sastamalassa yli 5 000 neliön tiloissa toimivan Kalaneuvoksen pommisuoja valmistui keväällä 350 metrin päähän tehtaasta, Veijo Hukkanen kertoo.

– Tämä pakkorakentaminen on suomalainen erikoisuus. Johtuuko tämä ryssänpelosta, 80 henkilöä työllistävä Hukkanen heittää ilmaan. Suomen Yrittäjien mielestä väestönsuojien rakentaminen ei kuulu yritystoimintaan. – Jos kuitenkin katsotaan, että turvallisuustilanne yhä edellyttää väestönsuojien rakentamista, sen pitäisi olla yhteiskunnan vastuulla, korostaa lainopillinen asiamies Tiina Toivonen. Ministeri Kiuru vetoaa hallitusohjelmaan kirjattuihin linjauksiin esittäessään väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luopumista Ympäristöministeriön nettisivuilla 9. marraskuuta.

täjille satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuositasolla. – Suojat ovat vieläpä tulevien laajennusten ja uudisrakennusten tiellä, kun ne ovat tehtaan nurkissa, Hukkanen ärisee. Yli 5 000 neliön tiloissa toimivan Kalaneuvoksen pommisuoja valmistui keväällä 350 metrin päähän tehtaasta. – Rakensimme hakelämpökeskuksen, jonka yhteyteen teimme pommisuojan. Laajennamme taas tuotantolaitosta. Valmista pitäisi olla helmikuussa.

Satojen miljoonien monumentit. Pommisuojavelvoite tietää yrit-

Meidän hautaustoimisto lupaa palvella omaisia niin huolella, että suruasiakas lähtee meillä asioituaan ihan hymy huulillaan.

Marianna Välimaa, Lahden hautauspalvelu

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Lopetetaan tekosyiden etsiminen ulkopuolelta esimerkiksi lamasta, hallituksen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Käytetään hiljaiset ajat oppimiseen ja opiskeluun, tullaan entistä paremmiksi siinä mitä tehdään.

Outi Lammi, Outi Lammi

Näin se menee

>

Suomessa on runsaat 40 000 väestönsuojaa, joissa on lähes neljä miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Noin 85 prosenttia väestönsuojista on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia. Uusia väestönsuojapaikkoja rakennetaan vuosittain 60 000 kappaletta. Teollisuus-, tuotanto-, ja varasto- ja rakennusta varten väestönsuoja on rakennettava, jos kerrosala on vähintään 1 500 neliömetriä. Varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään kaksi prosenttia rakennuksen kerrosalastaMyymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennuksissa sekä varastotiloissa suojatilan tulee olla vähintään yksi prosentti kerrosalasta. Suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Rakennuksessa sijaitsevan suojan kunto ja käyttövalmius on rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla.

Lupaamme suoraa rahoitusta 30 miljoonaa euroa lupaaviin kasvuyrityksiin. Näin luomme kasvua, iloa, työpaikkoja, menestystä ja verotuloja Suomeen. Teemme töitä, emmekä valita ulkopuolisista olosuhteista.

Jaakko Tannerkoski, Prosper Wealth Management Oy

Olen avannut juuri ekopuodin ja kädentaitotilan kosmetologipalvelujen seuraksi. Annan työtä myös parille muulle henkilölle sekä myyn liikkeessäni lähiyrittäjänaisten käsitöitä. Palvelu on henkilökohtaista ja läsnä olevaa – luottavaisin mielin ensi vuoteen.

Heidi Hatakka, Design Heidi Hatakka

Naamakirja haltuun Uusi vuosi on hyvä aika laittaa yrityksen Facebookmainonta vihdoin kuntoon. Suomen Yrittäjät järjestää Facebook-mainonnan perusteet -webinaarin 31. tammikuuta kello 18 alkaen. Webinaari on vuorovaikutteinen verkkoseminaari, johon osallistutaan omalta kotikoneelta. Tarvitset internetyhteyden ja äänentoistolla varustetun pctai Mac-tietokoneen. Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka tahtovat markkinoida tuotteitaan tai palveluitaan tehokkaammin internetissä. Webinaarissa opitaan esimerkiksi, miten Facebook-mainonta tehdään ja miten se toimii. Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2994

Laulelemaan Helsingissä? Helsingin seurakuntayhtymä tarjoaa yrittäjille ilmaisia lippuja Hartwall Areenalle Maailman kauneimmat joululaulut -konserttiin 14. joulukuuta kello 19.30. Suomen eturivin solistit, Olli Ahvenlahden 12-henkinen orkesteri sekä tuhatpäinen suurkuoro esittävät tuttuja ja ikimuistoisia joululauluja jo perinteeksi muodostuneessa Suomen Lähetysseuran Maailman kauneimmat joululaulut -konsertissa. Lippuja rajattu määrä. Kysy lisätietoja: Juha Hietanen, Pienyrittäjien tuki, Helsingin seurakuntayhtymä, p. 09 2340 2602, juha.hietanen@evl.fi

1/2013

Seuraava Numero ILMESTYY 24.1.


8

uutiset

22,8

Työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on ensi vuonnakin 22,8 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 ja 53 vuotta täyttäneiden työntekijöiden 6,50 prosenttia palkasta. Työnantajamaksu on ensi vuonna keskimäärin 17,35 prosenttia. Sekä työntekijän että työnantajan maksut pysyvät samoina kuin tänä vuonna.

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

Kunnat yhdistyvät – mitä sitten? Kuntaliitokset aiheuttavat yrittäjissä epätietoisuutta. Ensi vuoden alussa toteutuu nimittäin kymmenen kuntaliitosta, joissa on mukana yhteensä 26 kuntaa. Samalla yritysten kotipaikkakunnat vaihtuvat. Yrityksen ei tarvitse tehdä muutosilmoitusta kaupparekisteriin kuntaliitoksen takia, vaan Patentti- ja rekisterihallitus päivittää muuttuneen kotipaikkatiedon.

Lakkautetun kunnan nimi saa kuitenkin yhä säilyä yrityksen toiminimessä. PRH tekee päivitykset tammikuun aikana. Päivitetty tieto näkyy yrityksen kaupparekisteriotteessa sekä yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:ssä.

Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin.

Kaupungilla: Tiedätkö, mikä on t&k-vähennys? EN. En ole ikinä aiemmin kuullutkaan. Nyt kun kuulin periaatteen, niin pidän vähennystä hyvänä ja tarpeellisena käden ojennuksena pk-yrityksille.

Tuomo Leikas, Inkerman Oy

Kyllä. Viime viikolla näin Yrittäjäsanomissa artikkelin aiheesta. Vähennyksen sisällys on kuitenkin vielä minulle osaksi tuntematon. En esimerkiksi tiedä, mitä siihen hyväksytään.

Kimmo Korpela, Prodeng Product Engineering Oy

Tiedän. Olen kuullut ja lukenut asiasta jo aikaisemmin tänä vuonna. On erittäin tärkeää, että tämänkaltaisia vähennyksiä on. Varsinkin, jos haluamme tukea kasvuhalukkaita ja työllistäviä pkyrityksiä.

Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta.

Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous.

if.fi 010 19 15 00

Voita iPad mini!

Merja Mäenpää, Sanamaailma Oy

En. Muistan hämärästi nähneeni jutun asiasta Yrittäjäsanomissa, mutta en ole sen sisältöön vielä tutusunut tarkem min.

Usko Toivonen, Travel Star Tilausliikenne Oy


uutiset

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Toimisto kulkee mukanasi – uskomattomaan hintaan Yrittäjä. Nokia LUMIA on parhaimmillaan, kun varustat sen Elisa Idea –liittymällä ja Elisa Toimisto 365 –palvelulla. Microsoft Office –ohjelmat, sähköposti ja kalenteri kulkevat taskussasi kaikkialle. Ota samalla käyttöösi maksuton Passport–palvelu ja edulliset ulkomaanpuheluhinnat.

Nokia LUMIA 800

Nokia LUMIA 920

18,50 €/kk

29,90 €/kk

ja Elisa Idea –liittymäpaketti

ja Elisa Idea –liittymäpaketti

24 kk sopimus, alv. 0 %

Elisa Idea -liittymäpaketti • 600 min/puhetta/kk • 100 tekstaria/kk • Mobiililaajakaista Mini

elisa.fi /verkkokauppa

24 kk sopimus, alv. 0 %

PASSP OR T

Puhu ain a samalla edullis sella hinnalla Euroopas s ja Venäjä a llä.

elisa.fi /ajanvaraus

Elisa Toimisto 365 Alk.

5

55

€/kk alv 0 %

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/ kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

9


10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

Nämä eivät kävele kadulla vastaan Historiallisessa Köyliön kunnassa Satakunnassa valmistuvat yksilölliset merinovillahaalarit, tunikat, mekot ja näin joulun alla neuleiset tonttulakit. Kainotar Ky:n neuleet pukinkonttiin valmistuvat yrittäjäkaksikon ja kahden ompelijan voimin. Neuleita ja muita kotimaisia lahjoja voi ostaa suomalainenjoulu.fi -joululahjakoneesta. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

juttutuulella Kaino tekee neulevaatteita lapsille ja aikuisille. Mikä on suosituin myyntiartikkelinne joulusesonkina, Sanni ja Niina? Valmistamme tosiaan monenlaisia tuotteita, joten yhtä hittiä on mahdoton nimetä. Karkeasti yleistäen lapsille joulupaketteihin laitetaan merinovillaisia haalareita, nuorisolle sekä miehille pipoja ja aikuisille naisille tunikoita ja mekkoja.

Tämä syksy on ollut yrityksellenne erityinen, sillä teiltä tilattiin juhlapuku Linnan juhliin päällepantavaksi. Millainen luomus on kyseessä? Huippunaisellinen ja kimalteleva! Mekko on nimetty Itämerenneidoksi ja se on nimensä mukaisesti merenneitomallinen: sen tyköistuva yläosa on neulottu merinosilkistä ja siinä on runsas organza-helma.

Tuotteitanne on myynnissä myös Saksassa joulumarkkinoilla. Pureeko Kainon tyyli saksalaisiin?

JUHA SINISALO

Saksalaiset pitävät pääpiirteissään samanlaisista asioista kuin suomalaisetkin. Keski-Euroopassa ollaan täkäläisiä hiukan rohkeampia värinkäyttäjiä, ja myös luonnonmateriaaleja arvostetaan ehkä hiukan enemmän.

Missä tuotteenne valmistetaan? Kaikki Kainot suunnitellaan, neulotaan ja kootaan Köyliössä, Satakunnassa.

Millaisia uusia virityksiä tai kujeita Kainolta on odotettavissa lähiaikoina tai alkuvuonna? Olemme laajentamassa tuotantotilojamme ja rakentamassa suurempaa tehtaanmyymälää. Helmikuussa, kun avaamme uuden myymälän, lanseeraamme myös Kainon uuden kevätmalliston. Mahdottoman pitkää hengähdystaukoa ei siis joulun jälkeen ole luvassa.

Ketkä?

Sanni Salonen ja Niina Sinisalo

Iät: molemmat 36 vuotta Työurat: Sanni entiseltä ammatiltaan toimittaja-valokuvaaja, Niina parturi-kampaaja, Kainotar on perustettu keväällä 2010. Motto: Luota vaistoosi.


10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

11


12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

Älä pelästy, ilme uudistuu Yrittajat.fi uudistuu. Vuoden alusta suositut osiot löytyvät entistä helpommin.

1.1.2013

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

S

uomen Yrittäjien visuaalinen ilme uudistuu 2. tammikuuta 2013. Järjestön logo muuttuu ja yrittajat.fi astuu uuteen vuoteen uudessa kuosissa. – Järjestön uudistuessa on luontevaa, että ulkoista ilmettä uudistetaan, sanoo Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen. Kaikki SY:n painotuotteet uudistuvat vastaamaan uutta ilmettä, joten myös laatikkoon saapuva laskukuori näyttää hieman erilaiselta kuin ennen. Kyse ei siis ole harhaanjohtavasta markkinoinnista. Yrittäjät saavat uuden jäsenkorttinsa pitkin vuotta. – Logo näyttää uudelta, mutta päivitystyö on kuitenkin tehty vanhaa kunnioittaen, Hallikainen sanoo. Visuaalisten uudistusten takana on mainostoimisto SEK Promote. – Muutoksista on luvassa tarkempaa tietoa alkuvuodesta heti uuden materiaalin julkistamisen jälkeen, Hallikainen kertoo.

Enemmän sisältöä. Toinen päivä tammikuuta uudistuu myös yrittajat.fi-verkkosivusto. Sivusto tarjoaa yritysuutisia ja tietoa yrittäjyydestä. Lähtökohtana uudistuksessa on ollut se, että kävijä löytää haluamansa entistä helpommin. Mitään sisältöjä ei ole otettu pois. – Yrittäjäuutisia on jatkossa enemmän. Samalla yrittäjät alkavat kirjoittaa omia blogeja, jolloin

Yrittajat.fi uudistuu • Enemmän yrittäjäuutisia Yrittäjien omia • blogeja Suositut osiot • löytyvät helpommin Mitään ei oteta pois

• kotisivuksi:

vuoropuhelua. Yrittäjäuutisia on jatkossa enemmän. Samalla yrittäjät alkavat kirjoittaa omia blogeja, jolloin vuoropuhelu lukijoiden kanssa lisääntyy, päätoimittaja Kimmo Koivikko kertoo.

vuoropuhelu lukijoiden kanssa lisääntyy. Yrittäjät ansaitsevat ja tarvitsevat oman uutiskanavansa, joka kirjoittaa vain pk-yrittäjyyteen liittyvistä aiheista, sanoo päätoi-

Pääset asettamaan kotisivun esimerkiksi IE 9 -selaimessa ruudun oikeassa yläkulmassa olevan talo-ikonin avulla.

mittaja Kimmo Koivikko. – Myös yrittäjille tärkeät Verot ja rahat-, Työnantajan ABC- sekä Yritystoiminnan ABC -osiot löytyvät etusivulta jatkossa nopeasti.

Koivikon mukaan verkon kävijäluvut ovat kasvaneet tänä vuonna vauhdilla. – Ensi vuonna tavoitteena on rikkoa 50 000 eri viikkokävijän raja.

Lakineuvonta kuittaa jäsenmaksun

>

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu neuvoo jäsenyrittäjiä niin työelämän juridiikassa, TES-, ja ympäristöasioissa kuin sukupolven- ja omistajanvaihdosasioissa. Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi apua antaa lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa. Jäsenten käytössä ovat myös aluejärjestöjen tarjoamat neuvontapalvelut. Palveluun tulee viikossa satoja, kiireisenä viikkona jopa tuhat

puhelua. Ongelman selvittelyn rahallisen arvon vaihteluväli on suuri muutamista kympeistä useisiin tuhansiin euroihin. – On tapauksia, jossa yrittäjä on säästänyt yhdellä puhelinsoitolla jopa kymmeniä tuhansia euroa. Yleensä jo yksi puhelinsoitto lakineuvontaan kuittaa jäsenmaksun, kertoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula. Neuvontapalvelu on järjestön käytetyin jäsenetu.

– Sitä kehitetään jatkuvasti ja pyritään siihen, että jäsenen odotusaika olisi kohtuullinen. Ruuhka-aikoina on hyvä varautua odottamiseen. Neuvontapalvelun lisäksi jäsen saa käyttöönsä lukuisia jäsenetuja aina vakuuttamisesta majoituspalveluihin.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 9 – 16 numerossa 09 229 221.

Logo uudistuu näyttää • Logo uudelta, mutta

päivitystyö on tehty vanhaa kunnioittaen Uudistukset on suunnitellut mainostoimisto SEK Promote

Tommi Forsström: Oppivuosi

Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

Jotta voit tietää mitä teet, pitää samalla tietää mitä et tee.

S

tartup-firmamme ensimmäinen vuosi alkaa olla takanapäin.

Vaikka modernin ja ketterän tuotekehityksen teoriat olivatkin hallussa jo alkumetreillä, on alkumatkamme ollut valtava oppikokemus niiden soveltamisesta käytäntöön sekä tilanteista, joissa mopo karkaa lapasesta. On nimittäin häkellyttävän helppo eksyttää itsensä käytännön päivittäisen tekemisen vääristävään maailmaan. Jos tehokas ja tuloksellinen tuotekehitys pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se on ehdottomasti fokus. On harvoin mahdollista tehdä useaa asiaa hyvin yhtäaikaisesti. Koska oma palvelukonseptimme on kieltämättä melko moniulotteinen, on todella helppo ajautua yrittämään edistää kymmeniä eri rintamia samaan aikaan, mutta olemme kerta toisensa jälkeen törmänneet siihen, että

näin tehdessämme epäonnistumme pitkälti kaikissa. Syy tähän on yksinkertainen ja monille yrittäjille tuskallisen tuttu. Sekä suomen että englannin kielessä sanavalikoiman ylivoimaisesti vaikein sana muodostuu kahdesta kirjaimesta. Suomessa ne ovat e ja i, englannissa n ja o. Jotta voit tietää mitä teet, pitää samalla tietää mitä et tee. Koska startup-yritykset ovat usein liiketoimintasuunnitelmistaan yhtä varmoja kuin itseään etsivä teini identiteetistään, on todella vaikeaa sulkea ovia. Etenkin, jos on edes jollain tasolla perusteltavissa, että siltä suunnalta löytyy rahaa. Onneksi kovapäisempikin oppii, kun tarpeeksi takoo päätä tammeen. Oman oppimisen lisäksi olemme onneksemme saaneet valittua aidosti edistyksellisiä sijoittajia. Etenkin pääsijoittajamme Vinod

Khosla, joka teki alusta asti selväksi, että hän ei halua pilata firman kehitystä keskittymällä liikevaihtoon. Tärkeintä on löytää ensin niin sanottu produt/market fit, eli käytännössä löytää palvelumme markkinat ja todentaa palvelumme arvo sille. On syytä kuunnella miestä, joka on ollut mukana rakentamassa kahdeksaa miljardiluokan yritystä. Kun siirrymme toiselle vuodellemme muuttamaan Vinodin ja muiden fiksujen ihmisten rahaa liiketoiminnaksi, olemme fokusoituneempia ymmärtämään entistä tarkemmin kiteytynyttä kohderyhmäämme sekä sen haluja ja tarpeita. Millään muulla ei saa olla mitään väliä. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa. Sarja päättyy.


uutiset

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Pyörät pysähtyvät pohjoisessa

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

S

yrjäseutujen yritysten toimintaedellytyksiä turvannut kuljetustuki on näillä näkymin historiaa vuonna 2014. Jo vuodesta 1973 asti maksettu tuki on ollut pohjoisten seutujen yrittäjille apu kilpailussa eteläisempien yritysten kanssa. – Se on tuonut meidät ainoastaan samalle viivalle etelän yritysten kanssa, kertoo Pohjois-Suomen suurimman yksityisen puunjalostusyrityksen Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi. – Nyt tuntuu siltä, ettei valtiovalta arvosta Suomessa syrjäseutujen yrittämistä, kertoo myös betonielementtejä valmistavan YBT Oy:n tietohallintojohtaja Mika Alapuranen. YBT ja Pölkky ovat noin 300 muun yrityksen tavoin saaneet kuljetustukea tuotteittensa kuljettamiseen vieraalla kalustolla Suomen puolella. – Kuljetustukea laskettiin tänä vuonna reilusti, ja summat ovat nyt olleet aivan minimaalisia. Olemme saaneet 4,4 prosenttia kuljetuksen hinnasta, jolloin puhutaan vuositasolla lähinnä tuhansista euroista. Emme olekaan pystyneet kilpailemaan entisellä tavalla. Aiemmin tuki oli 11 prosenttia, ja silloin tuen määrä vastasi noin kahden henkilön vuosi-

PIXMAC

S

ityskorttialennu ksen saat toim tarvikkeista, ka lentereista sekä isto- ja paperitoimistolaskim Alennus myös ista. myymäl tuotteista. Liity öiden tarjoushintaisista nyt myymäläs sä tai Suomalainen. comissa.

LOPPU. Työministeri Lauri Ihalainen aikoo lakkauttaa kuljetustuen. palkkaa, Alapuranen kertoo. – Meillä on tehdas myös Ruotsissa, ja siellä kuljetustuki on 40 prosenttia. Ruotsissa halutaan selvästi vahvemmin tukea pohjoisten seutujen elinvoimaisuutta kuin Suomessa. Tämä on ohjannut myös meidän töitämme enemmän Ruotsin tehtaallemme, hän jatkaa.

olla kyse isosta asiasta, Vesa sanoo. Työministeri Lauri Ihalainen on lupaillut, että ensi vuoden aikana pohdittaisiin, josko mahdollista korvaavaa tukimuotoa olisi mahdollista järjestää yrittäjille. Tarkempaa sisältöä tai aikataulua ei vielä ole ministeriössä hahmoteltu. Yrittäjät odottavat uutisia mielenkiinnolla. – Kyllähän tämä hyvältä kuulostaisi. Toivottavasti tulevaisuudessakin saataisiin jokin aluepoliittinen tuki. Se on tärkeää pohjoisille seuduille jo psykologisistakin syistä, Alapuranen kertoo. Pölkky Oy:n Jouko Virranniemi elättelee toiveita, että uusi tukimuoto saattaisi olla jopa entistä parempi. – Toivottavasti saisimme jatkossa paremman tuotteen, joka olisi kattavampi kuin nykyinen järjestelmä.

t! y n y iit

Huolestuneita viestejä. Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Heikki Vesa myöntää, että kyse on yrittäjille merkittävästä tukimuodosta. – Olemme saaneet huolestuneita viestejä alueen yrittäjiltä. Kuljetustuen lakkautus on kuitenkin osa isompaa kokonaisuutta yritystukien supistamisesta, johon on hallitusohjelmassa sitouduttu. Ymmärrän silti, että joillekin yrittäjille voi

SIGMA KALENTERI 2013

995

SEINÄKALENTERI SUOMI MINI 2013

595

Mikä kuljetustuki? • Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. • Kuljetustukea voidaan myöntää Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja EteläSavon maakunnissa, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Kaustisen seutukunnassa sekä entisen Ullavan kunnan alueella sijaitsevien pk-yritysten valmistamien tuotteiden kuljetuksista. • Kuljetusmatkan pituuden tulee olla vähintään 266 km.

Yrittäjä saa halvempaa sähköä kapat Energia on lanseerannut vähän sähköä käyttäville pk-yrityksille ja kuluttajille oman sähkönhankintapalvelun. Marraskuussa käyttöön otettu palvelu koskee yrityksiä, joiden vuotuinen sähkön kulutus on alle 50 000 kilowattituntia. Liiketoimintajohtaja Ilkka Salosen mukaan niin sanottuun pooliin kuuluminen takaa, ettei yritys maksa sähköstä liikaa. Hinta pysyy myös vakaana. Vastaavia palveluja on

TOIMISTO Yritysasiak kaalle 10 % alennu s Yr

L

Kuljetustuen lakkauttaminen on kylmää kyytiä pohjoisten seutujen yrittäjien kilpailukyvylle.

13

tarjolla muitakin, ainakin kuluttaja-asiakkaille. – Säästö riippuu siitä, minkälainen sopimus yrittäjällä tällä hetkellä on. Maksimissaan puhutaan joistakin sadoista euroista, Salonen sanoo. Palvelu toimii käytännössä niin, että yrittäjä tekee Skapatin valitseman kumppanin kanssa joko määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Skapat kilpailuttaa jatkuvasti kymmeniä sähköyhtiöitä. Hämeenlinnalaisyrityk-

sen vuotuinen sähkönostovolyymi on noin 3,2 terawattituntia. – Suosittelisin itse tällä hetkellä määräaikaista sopimusta. Vaikka sähkön hinnan pidempiaikainen nousu on epätodennäköistä, talviaikaan esiintyy suurta vaihtelua ja uusien sopimusten hinnat voivat pakkasten kiristyessä nousta. Lähtökohtaisesti vesitilanne on kuitenkin Pohjoismaissa hyvä ja kulutus laskee teollisuuden alasajon takia, Salonen arvioi.

AGENDA 2013

1495

Suomalaisen Kirjakaupan lahjakortti sopii hyvin henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden muistamiseen!


14

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

Michael Wangel:

Vaimoni on huomioonottava esimies Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

minun pomoni Michael Wangel työskentelee radiologian erikoislääkärinä Vääksyn lääkärikeskuksessa eli Tiimikke Oy:ssä. Tiina Wangel on toimitusjohtaja.

Tiina Vangel: Michael on kiltti alainen Toimin toimitusjohtajan roolin lisäksi myös hyvin monessa muussa hommassa yrityksessämme. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja ja avustan lääkäreitä. Sen lisäksi teen toimistohommia eli hoidan laskutusta, teen työvuorolistat, lääkärien varaukset ja sen sellaista. Yhteistyö Michaelin kanssa sujuu mielestäni hyvin. Koska kummallakin on omat vahvuutensa, delegoimme asioita keskenämme sujuvasti. Joskus on toki vaikea erottaa koti- ja työrooleja

keskenään. Saatammekin puhua kotona työasioista ja vastaavasti työpaikalla kotiasioista. Michael on helppo ja kiltti alainen. Joskus kuitenkin näen hänen ilmeestään, että nyt kannattaa olla hiljaa. Pidän itseäni tasapuolisena esimiehenä. Olen kuitenkin huono sanomaan ikävimmistä asioista. Helposti hoidan sitten mieluummin itse asiat kuntoon kuin sanon muille. Sellainen jämäkkyys minusta puuttuu niin sanotusti isoihin pomoihin verrattuna.

Käännä lehti. Rentoudu hetkeksi. 6.

94 292 2

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti. Upea aikakauslehti täynnä uusia näkökulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 44 €/vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa.

44€

/tila

tajat.fi

rit Tilaa y

92 oita 0 a tai s

Hinta ille jäsen n vai

TunTee yriTTäjien juTuT.

si / vuo

JUHA TANHUA

Perustimme yrityksen yhdessä, ja minä olen vähemmistöosakas, mutta käytännössä toimitusjohtajana toimiva vaimoni Tiina Wangel on esimieheni. Toimin yrityksessä radiologian erikoislääkärinä ja lääkärikeskuksen ylilääkärinä. Mielestäni yhteistyömme on sujunut oikein hyvin. Työ- ja vapaa-aika nivoutuvat yhteen, ja ainakin tähän mennessä olemme saaneet asiat aina puhutuksi. Voimme myös olla työasioista eri mieltä ilman konflikteja. Ainakaan vielä Tiinan ei ole tarvinnut järjestää minun takiani yt-neuvotteluita. En voi sanoa, että kinat kotoa tulisivat mukaan työpaikalle tai haittaisivat työskentelyämme. Ainahan se on toki riskinä, kun työpaikalla on sukulaissuhteita, mutta meillä ei ole asiasta ollut ongelmia. Lääkärikeskuksemme sijaitsee nyt kotipihallamme entisen autotallimme paikalla. On lapsillekin kiva, kun vanhemmat työskentelevät lähellä pihapiirissä. Mielestäni Tiina on esimiehenä tasapuolinen ja huomioonottava. Tiinalla on kaksi alaista, ja loput yrityksen henkilökunnasta toimii ammatinharjoittajina. Meillä on neljä yleislääkäriä, neljätoista erikoislääkäriä, kolme erikoissairaanhoitajaa, kaksi fysioterapeuttia, jalkojenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja psykoterapeutti. Joskus ajattelen, että Tiina voisi olla jopa jämptimpi pomo, sillä usein hän venyy paljon alaistensa vuoksi. Mutta niinhän se on yrittäjillä yleensäkin – yrittäjä ei voi esimerkiksi sairastaa samalla tavalla kuin palkansaajat.


10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

yrittäjä, älä ota turhia riskejä! riskienhallinta on parhaimmillaan todella helppoa ja nopeaa. Ota yrityksessäsi käytännöksi tarkastaa kumppaneiden taustat ennen yhteistyön aloittamista. Se on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen. Kauppalehti Tietopalveluista tarkastat niin yritysten kuin yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden. Samasta osoitteesta haet muutkin yritystoiminnan perusasiakirjat mm. kaupparekisteriotteet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, sekä vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat historiatietoineen. Ota yrityksesi käyttöön monipuolinen ja luotettava tietopalvelu osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi. lisätietoja : Asiakaspalvelu: 0800 141 070 tietopalvelut@kauppalehti.fi

15


16

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

M


10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

17


18

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

debatti Muut lehdet

tutkimusta ja tuotekehitystä ja rohkaisemalla sijoittamaan kasvuyrityksiin. Teollisuuden kunnossapitopalveluita tarjoava Tuomas Parttimaa kuitenkin pettyi esitysluonnoksiin. Valtiovarainvaliokunnan verojaostoa johtava kansanedustaja Sampsa Kataja ymmärtää Parttimaan kritiikin. Suurin osa pienten ja keskisuurten yritysten tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ostetaan ulkopuolisena erikoistuneilta yrityksiltä palveluina: Miksi tämä rajataan hallituksen esityksen ulkopuolelle? Eikö vähennys voisi olla 75 prosenttia yleisvähennyksestä, jos ostaa alihankintana?

OP-Pohjolan johtokunnan varapuheenjohtaja Tony Vepsäläinen Keskipohjanmaassa

Palkkojen yleiskorotukset kuuluvat menneeseen aikaan.

Lisävähennyksen alaraja on 15 000. Kyllä pk-yrityk-

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen Taloussanomat.fi:ssä

sissä tehdään pienempiä t&k-hankintoja. Miksi tässä mennään näin korkealle? Eikö vaikka 3000 euroa olisi sopivampi raja? Ja miksi verohelpotus sallittaisiin vain osakeyhtiöille? Eikö muiden yritysmuotojen kasvu ole tärkeää? Tekniikalle ei olisi estettä, kun se hoidetaan verovähennyksenä eikä esimerkiksi yhteisöveron palautuksena.

Miksi vähennysoikeuden menettää, jos on saanut julkista tukea?

Alle 18-vuotiaista vain noin 200 on oppisopimuskoulutuksessa, eli ei juuri ketään.

Hyvin usein nämä t&k-työt ovat usein osana jotain hanketta, joka saa tukea muualtakin. Miksi tälläkin piti kannustimen merkitystä kaventaa? Ja minkä takia omistajayrittäjä ei saa tehdä vähennystä omaan yritykseensä tekemästään sijoituksesta? Onko naapurin yritykseen sijoittaminen jotenkin arvokkaampaa kuin omaan yritykseen sijoittaminen? Esimerkiksi Ruotsissa valmistellaan sijoitusvähennystä, jossa ei ole omistajayrittäjärajausta. JUKKA-PEKKA MOILANEN

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Satakunnan Kansassa

Invest in Finlandin varatoimitusjohtaja Tuomo Airaksinen Kymen Sanomissa

toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Hallituksen piti edistää yritysten kasvua tukemalla

Pankkivero tulee huonoon aikaan pankkien kannalta, mutta vielä huonompaan saumaan vero tulee maan talouden kannalta.

Kymenlaaksossa on tehty paljon hyvää työtä venäläisyritysten saamiseksi Suomeen.

Lähetä mielipiteesi

Arvonmääritys yrityskaupassa Kirja on tarpeellista luettavaa niille, joita askarruttavat esimerkiksi seuraavat kysymykset:

Tuomas Parttimaa Arttim Oy:n toimitusjohtaja

Kirja on erinomainen perusteos kaikille yrityskauppaa suunnitteleville ja siitä kiinnostuneille. Erityisesti kirja soveltuu mikro- ja pk-yritysten maailmaan. Kirjassa ei ole vaikeita kaavoja vaan helppolukuista tekstiä siitä, mihin yrityksen arvo todellisissa yrityskauppatilanteissa perustuu.

Tilaa!

• mikä on yrityksen oikea arvo ja hinta • miten arvo käytännössä lasketaan Sähköpostilla: maarit.tahtinen@yrittajat.fi • miksi laskettu takaisinmaksuaika on yhdessä yrityksessä 5 ja toisessa 3 vuotta Verkossa: www.yrittajat.fi/kirjallisuus/ • miten saa yrityksestä parhaimman mahdollisen hinnan Juha Rantanen • mistä tietää, jos kaikki ei ole niin kuin myyjä väittää Puhelimella: 09 2292 2946 ARVONMÄÄRITYS YRITYSKAUPASSA • miksi arvo eri ostajille on eri Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy 2012 • miten löytää paras ostaja 160 sivua • miksi kaupan rahoitus liittyy arvonmääritykseen ISBN 978-952-6654-00-3 • mitä ongelmia tilinpäätökset aiheuttavat arvonmäärityksessä Hinta Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 69 euroa + alv 9 % • mistä ostajat etsivät yrityksiä ja minkä alan yrityksiä Muille 85 euroa + alv 9 % • miksi keskiarvojen laskeminen on vaarallista arvonmäärityksessä


19

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Kokonaisveroaste on korkea. Toivottavasti motivaatio yrittämiseen säilyy... Jorma veronkorotuksista

Facebookkommentit

Mielestäni myös alihankinta pitäisi olla t&k vähennyksen piirissä. On väitetty, että jos oman työn palkkakustannusten lisäksi myös ostopalvelut olisivat vähennyksen piirissä, rajanveto vaikeutuisi ja uusia määritelmiä kaivattaisiin ja byrokratia lisääntyisi. Väitän, että alihankintarajoitus kuitenkin aiheuttaa lisäbyrokratiaa, kun palvelut pitää järjestää siten, että tuottaja saa suoraa palkkaa palveluntarvitsijalta. Päällekkäiset vähennykset olisi myös helppo rajata pois. Monessa maassa alihankintapalvelut kuuluvat luontevasti vähennyksen piiriin. Toteutustapoja on monia.

Tulosta syntyy, kun ottaa ohjat omiin käsiin eikä syyttele asioista milloin valtiota, verottajaa, lamaa tai naapurin rumia kakaroita. Siitä vaan kehittämään uusia liiketoimintamalleja, niin eipä ole enää aikaa eikä tarvetta valittaa. Hallaus Oy yrittäjyydestä

Tämähän on linjassa Kyllösen muiden ”älykkäiden” avausten kanssa. Bingoemännän varmuudella.

Jokin alaraja on syytä olla, jotta panoksilla voidaan aidosti saada merkittävää kehitystä aikaan. Alarajan suuruus on tätä kirjoitettaessa vielä auki. Mielestäni ehdotettu 15 000 euron raja on liian korkea. On totta, että tekniikan ei pitäisi rajoittaa hyvää tarkoitusta. Yritysmuodon vapauttaminen poistaisi monta ongelmaa: jos vähennys koskisi kaikkia yrityksiä, valtiontukisäännöksetkään eivät muodostuisi ongelmaksi. Samoin kysymys hankkeiden tuen ja yleisvähennyksen päällekkäisyydestä poistuisi tai ainakin ongelma helpottuisi. Toisaalta osakeyhtiö on monestakin syystä pidemmän päälle järkevä yritysmuoto.

Jari ministerin ehdotuksista

Kysely Oletko joutunut harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi?

Kyllä

88%

Tässä taloustilanteessa

Ei

lähtökohta pitäisi olla, että päällekkäisiä tukia ei pitäisi maksaa myöskään yrityksille. Eri asia on, että maksettavien tukien pitäisi olla vaikuttavia. Otsikon vuoksi ei pitäisi säätää varsinkaan veropohjaa kaventavia ja byrokratiaa lisääviä poikkeuksia. Enkelisijoitusten tukemisessa on kyse kahdesta asiasta: Yritysten ulkopuolista rahoitusta helpotetaan ja enkelisijoittajan osaaminen tulee kohdeyrityksen käyttöön. Kun nämä saadaan maaliin, pitää siirtyä keskustelemaan muista kasvua ja työllisyyttä tukevista toimenpiteistä yrityksissä.

12%

PS.

ALEKSI POUTANEN

Facebookin pikakyselyyn saatiin 52 vastausta.

Sampsa Kataja Kansanedustaja (kok)

Porvoon joulukauppa on normaalilla tasolla käsitykseni mukaan. Porvoon Vanhan kaupungin liikkeillä on joulunajan keskiviikkoisin pidennetyt auki-oloajat. Keskustan pienillä kaupoilla on ongelmallinen tilanne, kun keskustan pysäköintiajat ovat lyhyet, ja maksut kovat. Pienet liikkeet kärsivät, kun ihmiset kiirehtivät, ja joutuvat kesken ostoskierroksen lähtemään laittamaan rahaa pysäköintimittariin. Tämä on noussut ihan puheenaiheeksi täällä.

EN OSAA SANOA 0 %

Porvoossa järjestetään joulun alla kaksi joulunavausta, joihin tulee myös muualta väkeä. Uuden Taidetehtaan alue pyrkii olemaan toinen turistipyydys kaupungissa. Toukokuussa avattua Taidetehdasta markkinoidaan kovasti. Alueelle, joen toiselle puolelle, on kehittymässä toinen kaupunkikeskusta. Taidetehtaalla on paljon tapahtumallista toimintaa, ja muun muassa Suomen nykyaikaisin elokuvateatteri. Sinne on siirtynyt myös matkailuinfo. Jari Kivimäki Porvoon Yrittäjät

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


20

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

arjessa

Puolentoista minuutin pikamatka

yrittäjän arjessa

Enkelin koukuttaminen lyhyessä ajassa vaatii keskittymistä olennaiseen. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

T

ik, tak… Kello käy. Etsit rahoitusta kasvuyrityksellesi, mutta sinun pitää koukuttaa potentiaalinen sijoittaja 90 sekunnissa. Siinä ajassa pitää esitellä yritys ja tuote, kuvailla potentiaalinen markkina, kertoa kasvumahdollisuudet, yrityksen johtotiimi, haettava rahamäärä ja paljon muuta. Tik, tak… – Meillä on yksinkertainen tuote, mutta ansaintalogiikan selvittäminen ja tulevaisuuden suunnitelmien kertominen lyhyessä ajassa vaati harjoittelua, sanoi Catchboxin toimitusjohtaja Timo Kauppila.

Itse haluan mukaan sellaiseen yritykseen, jonka riskit ja mahdollisuudet ymmärrän. Cami Hongell

Kauppila oli yksi 16 kasvuyrittäjästä, jotka yrittivät houkutella bisnesenkeleitä sijoittamaan yritykseensä Finnveran ja Fibanin järjestämässä ExtraEvent-tilaisuudessa. Rahaa oli tarjolla paljon, sillä vuoden viimeinen tilaisuus keräsi paikalle yli 70 enkeli-sijoittajaa. Catchboxin kehittelemä nopan muotoinen heitettävä mikrofoni on jo tuttu tv:stä. Prototyyppiä käytettiin muun muassa Ylen kunnallisvaalien vaalitentissä. – Haemme 60 000  – 150 000 euroa, jotta saamme valmistettua mikrofonit markkinoille. Lisäksi toivomme sijoittajalta kokemus-

keksinnöstään presidentin innovaatiopalkinnon. – Haen yli 200 000 euron sijoitusta. Lisäksi toivon enkeliltä kansainvälisiä kontakteja, Helenius kertoi. Myös Sami Kalliokosken tavoitteena oli löytää rahaa 200  000 euroa. Sillä irtoaisi kymmenen proUusia keksintöjä. Aisentin osuus Idsensistä. nakaan ideoiden puutYrityksellä on ratteeseen Suomi ei kaadu. kaisu, jolla estetään Heitettävien mikrofonien kolikkojen kopiointi. lisäksi yrittäjät esittelivät Finnveran Keksintö perustuu ultramuun muassa kiipijäroja Fibanin ääneen. botteja ja väärennettyjen ExtraEvent– Teknologia on ykkolikkojen tunnistajia. Lyhyiden esitysten tilaisuus keräsi sinkertainen ja skaalauEi tarvita mitään jälkeen yrittäjillä oli vieyli 70 enkeli- tuva. siruja kolikoihin. Uutlä yli tunti aikaa kertoa sijoittajaa. ta rahaa tarvitaan, että kiinnostuneille enkeleille saamme firman kunnolyrityksistään. la startattua, Kalliokoski Helsinkiläisen Meclimbin toimitusjohtajan Mauri Hele- summasi. niuksen ständillä kävi enkeleitä, mutta varsinaista sijoitusta ei vielä Riskit selville. Bisnesenkeli Cami tullut. Hongellille jäi mieleen Catchboxin Käyntikortit vaihtoivat kuiten- tarina. kin tiiviisti omistajiaan. – Se oli tarpeeksi helppo ym– Tämä näyttää olevan niin uusi märtää, sillä 90 sekunnissa on idea, että kaikki eivät ole vielä val- todella vaikea saada käsitystä yrimiita siihen, Helenius sanoi. tyksestä. Tämä on kuitenkin hyvä Hän on kehittänyt puihin kiipeä- tilaisuus vaihtaa käyntikortti, Honvän robotin, joka sahaa sähköjoh- gell sanoi. toja häiritsevät oksat nopeasti ja Hän on itse mukana parissa yriturvallisesti. Yritys sai vuosi sitten tyksessä. Hongellin mukaan yrittäjät toivovat lähes aina enkeliltä myös asiantuntija-apua puhtaan sijoituksen sijaan. Se rajaa mahdollisuuksia sijoittaa. Aika ei riitä kaikkeen. – Itse haluan mukaan sellaiseen yritykseen, jonka riskit ja mahdollisuudet ymmärrän. Ansaintalogiikka pitää olla selvillä, Hongell kertoi. ta tuotannosta, Kauppila kertoi. Sijoittajaa kiinnostaa aina tuotto. Kauppila on luottavainen, sillä langattomien mikrofonien markkinat ovat vuositasolla noin 700 miljoonaa euroa. Yhdestä heitettävästä mikrofonista voi pyytää noin 400 euroa.

70

Enkeli. Cami Hongell on mukana kahdessa yrityksessä sijoittajana: Twinelabissa ja Menumatissa.


arjessa

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

JOULUkuu

27

Muistathan: Joulukuun 27. päivä on ennakkoveron eräpäivä.

40,2

21

Kaikista yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yrityksen työntekijöistä 40,2 prosenttia osallistui koulutukseen vuoden 2010 aikana.

Kuvat: ‹Jarkko Virtanen

Näin lentää mikrofoni. Timo Kauppila on ollut viidessä pitching-tapahtumassa etsimässä Catchboxille sijoittajaa. Ennen ExtraEvent-tilaisuutta hän oli Slushissa.

Organisaattorit. Finnveran Jukka Suokas (oik.) ja Fibanin Claes Mikko Nilsen iloitsivat bisnesenkeleiden määrän kasvusta.

Unelma. Sami Kalliokoskea kiehtoo ajatus, että jossain isossa valtiossa tehtäisiin kolikkouudistus ja Idsensin teknologia olisi mukana.

32 vuoden kokemus. Meclimbin Mauri Helenius jaksaa innostua jokaisesta työpäivästä, vaikka hän on ollut yrittäjänä yli kolme vuosikymmentä.

Kommentti KIMMO KOIVIKKO

Hanki seuraava lounas

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

>

Katse oleelliseen

Puolentoista minuutin aikana ei vielä myydä yritystä, mutta kiinnostus sitä kohtaan pitää herätä. Näin kuvailivat kasvuyrityksille suotua lyhyttä esitysaikaa Finnveran Jukka Suokas ja Fibanin Claes Mikko Nilsen. – Tv-mainoskin kestää vain 20 sekuntia. Yrityksen esitteleminen lyhyessä ajassa vaatii huomattavaa esiintymistaitoa. Monet ovat tottuneet tekemään tuote-esittelyä ja se näkyy. Sijoittajille pitää kertoa ainakin kolme asiaa: markkinoiden koko, tarvittava rahamäärä ja tiimi, Suokas ja Nilsen arvioivat. Niin Finnveran kuin Fibaninkin listoilla on noin 240 bisnesenkeliä. Enkelien määrä on kasvanut vuodessa kymmenillä.

– Nokia-taustaisia sijoittajia on paljon. Samoin yrittäjiä, it-osaajia ja entisiä pankkialan ammattilaisia, Nilsen kertoi viikko sitten järjestetyssä ExtraEvent-tapahtumassa. Suokkaan ja Nilsenin mukaan bisnesenkeli sijoittaa keskimäärin yritykseen 60 000 euroa. Sillä irtoaa noin viidesosan siivu. – Enemmistöosuutta haluavat todella harvat. Sijoitusten hajauttaminen on enkelillekin tärkeää. Tämän vuoden ExtraEvent-tilaisuuksissa esittäytyi noin 90 kasvuyritystä. Suokas arvioi, että sijoituksia on tullut ”joitakin”. Aivan jokainen yritys ei pääse tilaisuuksiin esiintymään, sillä Fiban käy hakemukset läpi. Ensi vuonna ensimmäinen ExtraEvent-tilaisuus on tammikuun lopussa.

Rohkeus, itsevarmuus ja kekseliäisyys. Näillä sanoilla voi kuvailla viikko sitten järjestetyn ExtraEventin antia. Finnveran ja Fibanin järjestämässä pitchaus-tilaisuudessa oli 16 kasvuyrittäjää, joiden tavoitteena on kasvattaa yritystensä liikevaihto miljoonaluokkaan parissa vuodessa. Siihen tarvitaan rahaa, mutta ennen kaikkea osaamista. Kumpaakin löytyy niiltä yli 70 bisnesenkeliltä, jotka tulivat paikalle.

Toivottavasti enkelit uskaltavat myös sijoittaa, sillä bisnesideat olivat mielenkiintoisia ja keksinnöt uniikkeja. Onnistuessaan kasvuyritykset luovat paljon puhuttua hyvinvointia Suomeen vuosikausiksi. Toisaalta, vain joka kymmenes kasvuyritys onnistuu. Silloin palavat niin yrittäjän kuin sijoittajankin rahat. Se on myös hyvä muistaa valtiovarainministeriön virkamiesosastolla, joka tekee kaikkensa kasvuyrityskannustimien latistamiseksi.


22

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

KUVAT: Mika Kanerva

Kävellen irti arjesta Yrittäjä! Miltä kuulostaisi ajatus lomasta? Koti-Suomessa, hintaa täysihoidosta parikymppiä päivässä. Tosin yrittäjän lapset pääsevät mukaan ilmaiseksi. Jos ajatus miellyttää, ole hyvä ja jatka lukemista. IKAALINEN Pekka Mäntylä pekka.mantyla@yrittajat.fi

T

uulipukujen kahinaa, sykemittarien säätelyä, reipasta rupattelua. Ei välttämättä uskoisi, että tämä porukka on tavannut toisensa vasta puolitoista vuorokautta aiemmin. Seuraamme Hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen lomaa Ikaalisissa. – Muihin kuntoiluryhmiin verrattuna yrittäjät ovat poikkeuksellisen eläväistä väkeä. Puheensorinaa ja naurua piisaa, ja kaikki tulevat toistensa kanssa toimeen, kehuu Kirsi Keskinen, joka juuri valmistelee yrittäjille kävelytestiä. – Kyllä, luonnikas porukka, vahvistavat myös Timo ja Kaija Levo Ruskolta (joka muuten on Suomen paras kunta, kuten pariskunta Hesarin taannoiseen juttuun viitaten muistuttaa).

Koolla on parikymmentä yrittäjää, osa heistä puolisoineen. Yhteisenä tekijänä on ammatin lisäksi viiden vuorokauden irtiotto luonnon helmaan ja kylpylän syleilyyn. – Nuorempana heitin keihästä 56 metriä. Nyt on hyvä, jos 20 menee. Että josko sitä täällä saisi parannettua, sähköurakoitsija Timo Levo virnistää. Viikon ohjelmassa on kävelytestin lisäksi muun muassa vesijumppia, venyttelyjä ja kehonkoostumusanalyysiä. Oman maun mukaan. – Voimaannuttamisen ajatus mainoksessa vetosi, kertoo turkulainen kosmetologiayrittäjä Irmeli Ilves. – Ja hinta oli semmoinen, että pidin sitä ilmaisena. Että miksi en kokeilisi, ja odotukset ovat enemmän kuin täyttyneet!

RAY:n tuella. Suomen Yrittäjät järjestää yrittäjille lomia Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon (MTLH) kanssa ympäri maata. Yrittäjä ja puoliso maksavat lomasta vain omavastuuosuuden, lomamuodosta riippuen 23 – 33 euroa vuorokaudelta. Loppuviulut kuittaa RAY. Ikaalisissa hinta oikeutti ohjelman ohella puolihoitoon, mutta ensi vuoden alusta kaikilla lomilla sama summa suo täysihoidon. – Ai kauheeta. Ehtisiköhän täysihoidolla sitten muuta tehdäkään kuin syödä, muka-kauhistelee pirkkalalainen yrittäjä Jukka Honkanen. Hän oli joutunut edellisenä ilta-

na hetken huilimaan – vasta sitten vatsa antoi myöden lähteä vaimon kanssa Ikaalisten kuuluisiin maanantain naistentansseihin. – Lisäksi yrittäjien alle 17-vuotiaat lapset pääsevät jatkossa mukaan ilmaiseksi, kertoo MTLH:n toiminnanjohtaja Airi Tella.

Toivosen kävely on merkkitapaus. Mutta nyt kävelytestistä saapuu it-yrittäjä, jota on suorastaan pakko jututtaa. Hämeenlinnalainen Reijo Toivonen nimittäin paljastaa kävelleensä testin aiemminkin, pari vuosikymmentä sitten. Ja silloin häntä haastatteli paikallislehti – eli kun Reijo kävelee, se on selkeästi merkkitapaus.

VAUHDISSA. Pirkkalalainen Ailakki Honkanen, porilainen Marja-Terttu Skyttä ja hämeenlinnalainen Reijo Toivonen osallistuivat Ikaalisissa virkistyslomalle ja saivat virikkeitä myös muuhun vapaa-ajan liikuntaan.

Toivosta yleistys naurattaa, mutta niinhän lomalla tarkoitus onkin. Hän oli aiemmin päässyt yrittäjien perhelomalle Kerimäelle, ja kokemus oli rentouttava. – Tosin niinhän se on, että yrittäjä on vähän aina töissä. Nytkin huonekaveriksi osui saman alan mies, kertoilee matemaattisia opetusohjelmia kehittävä Toivonen. Huonekaveruudesta kehkeytyy monenlaista hyötyä: juttutuokiomme päätyttyä hotellin pihalle palaa Toivosen mainitsema kämppis Antero Velling, joka ilmoittaa suuntaavansa kävelytestin päälle palauttavalle jaloittelulle. Toivonen päättää lähteä mukaan. Viisi metsäistä lisäkilometriä!

Taantuma tuntuu hakijamäärissä

>

Toiminnanjohtaja Airi Tella kertoo, että taloudellisesti vaikea aika näkyy suoraan lomatukea hakevien yrittäjien määrässä. – Hakijoita on vähemmän. Ehkä on tunne, että yritystä ei uskalleta jättää viikoksikaan. Hämeenlinnalainen Reijo Toivonen toteaa, että lomailevista yrittäjistä on toisilleen vertaistukea. Pitkät työpäivät yhdistävät. – Ehkäpä juuri nyt tällaiselle lomalle voisi monella olla vielä enemmän tarvetta kuin yleensä, koska työssä joutuu kuitenkin todella huhkimaan, Toivonen pohtii.

Kosmetologiyrittäjä Irmeli Ilvestä ajankohta ei hetkauttanut. – Olen ollut alalla yli 20 vuotta ja nähnyt kolme lamaa, mutta en silti osaa kovin peloissani olla, Ilves naurahtaa. MTLH järjestää lomia myös lukuisille muille ryhmille, ja yrittäjätkin voivat hakea esimerkiksi yleislomille. – Sen olen huomannut, että yrittäjät eivät taida jäädä eläkkeelle. Kun 70- tai 75-vuotiaalle yrittää tarjota eläkeläislomaa, yrittäjähakija usein suorastaan loukkaantuu, Tella nauraa.


arjessa

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Vuoden 2013 alustava loma-aikataulu Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, alle 60 v.

IRMELI ILVES. Kosmetologiyrittäjä kertoi, ettei lomaporukassa ollut entuudestaan tuttuja. Poppoon ikähaitari oli lavea: 38 –71 vuotta.

Ikaalisten Kylpylä, Ikaalinen

29.09. – 0 4.10.

Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo

27.10. – 01.11.

Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi

22.09. – 2 7.09.

Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi

30.09. – 0 5.10.

Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa

14.04. – 19.04. 03.11. – 0 8.11.

Sokos Hotel Bomba, Nurmes

07.10. – 12.10.

Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

17.04. – 22.04. 20.10. – 25.10.

Voimavaraloma, + 60 v. Herttuan Kuntoutuskeskus, Kerimäki

18.03. – 2 3.03.

Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo

10.02. – 15.02. 24.11. – 29.11.

Sokos Hotel Bomba, Nurmes

11.02. – 1 6.02.

Liikkuen luonnossa Herttuan Kuntoutuskeskus, Kerimäki 05.08. – 1 0.08. Hotelli Ylläsrinne, Kolari

24.03. – 2 9.03. 25.11. – 3 0.11.

Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen

12.05. – 17.05.

Santasport, Lapin Urheiluopisto, Rovaniemi

14.04. – 1 9.04.

Meidän perheen loma TIMO LEVO. Sähköurakoitsija lähti Kyrösjärven rantamaisemiin saatuaan mainossähköpostia VarsinaisSuomen Yrittäjiltä.

Hotelli Ylläsrinne, Kolari

17.02. – 2 2.02. 24.02. – 0 1.03. 03.03. – 08.03.

Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen

17.02. – 22.02. 30.06. – 05.07. 13.10. – 18.10.

Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi (junioriloma)

10.11. – 15.11.

Pajulahden urheiluopisto, Nastola

24.02. – 01.03. 21.07. – 26.07.

Rokua Health & Spa, Utajärvi 04.03. – 0 9.03. Sokos Hotel Bomba, Nurmes

01.04. – 06.04. junioriloma

Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

03.03. – 0 8.03.

Yyterin Kylpylähotelli 24.02. – 0 1.03. 23.06. – 28.06.

Lisätiedot ja hakemukset: www.yrittajat.fi/virkistyslomat

MTLH valitsee

TURKULAISET. Satu Kärkkäinen ja Elina Larjama testikävelyllä.

• Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa käytännönjärjestelyistä. Lomat rahoitetaan RAY:n tuella. Tänä vuonna tukea sai 1 200 yrittäjää.

23


24

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

DESIGN Pieni, sievä ja lang S Pebble Audiossa ei haluttu tyytyä keskinkertaiseen, vaan panostukset muotoiluun ja designiin käynnistettiin heti. Tulos on silmiä hivelevä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

e on pieni, musta ja ylellinen. Kulmat on pyöristetty ja pinta on himmeää alumiinia. Tuo tupakkaaskin kokoinen kapistus muuttaa kuitenkin olohuoneesi ilmeen. Kyseessä on vuonna 2011 perustetun Pebble Audio Oy:n vastalanseerattu langaton audiotuote, joka saattaa huoneennurkkia reunustavat pölyiset johtosykkyrät unholaan. – Ensimmäiset tuotteemme ovat ristitty insinöörimäisesti RCA2RCA:ksi ja USB2RCA:ksi. RCA2RCA-tuotteen avulla voi korvata RCA-stereokaapelin langattomasti. Käyttökohteita ovat esimerkiksi langattomat takakaiuttimet tai toisto toiseen huoneeseen. USB2RCA-tuotteen avulla puolestaan voi soittaa langattomasti musiikkia tietokoneelta esimerkiksi vahvistimeen, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Harri Wallenius.

Tuotteiden hillitty ja viimeistelty ulkonäkö ei ole aivan sattumaa. – Etsimme viime vuoden lopussa muotoilun asiantuntijaa, joka olisi kiinnostunut kaltaisestamme pienestä startup-yrityksestä. Saimme kuulla sattumalta Suomen Muotoilusäätiön toiminnasta, ja otimme heihin yhteyttä. Ensimmäinen Muotoiluklinikkapalaveri pidettiin Lahdessa joulukuussa 2011.

Harri Wallenius, minkä yrityksen designia arvostat? ”Yhtä helppo kysymys kuin, että mikä on paras musiikkikappale! Ajaton design, jossa kaikki elementit ovat kohdallaan miellyttää erityisesti.”

Korkealaatuisia audiolaitteita myydään laadun ja käytettävyyden lisäksi ulkonäöllä.

Harri Wallenius


25

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

84%

MPS-Yhtiöiden HR-Johtajabarometrin mukaan esimiestaitojen kehittäminen on ensi vuonna suunnitteilla peräti 84 prosentissa yrityksistä.

aton Tietty genre. Harri Wallenius ja hänen yhtiökumppaninsa Esa Härmä tiedostivat muotoilun merkityksen tuotteelle heti alusta asti. He eivät halunneet tyytyä standardimekaniikkaan. – Korkealaatuisia audiolaitteita myydään laadun ja käytettävyyden lisäksi ulkonäöllä. Kun laite sijoitetaan esimerkiksi olohuoneessa paraatipaikalle, sen pitää olla hyvännäköinen. Muotoilu on aivan yhtä tärkeää kuin toiminnallisuus ja käytettävyys, Wallenius painottaa.

– Tämäntyyppiset audiolaitteet kuuluvat tietynlaiseen muotoilugenreen. Ihmiset ovat mieltyneet tietyn näköisiin ja kokoisiin laitteisiin tällä sektorilla. Näin uutena toimijana ei voi tuoda markkinoille ihan minkä näköisiä tuotteita tahansa. Pebble Audio aloitti Muotoilusäätiön kanssa peruspaketista, joka piti sisällään tuotteen taustoituksen, ideoinnin, luonnostelut, jatkokehitysideat ja alustavat 3D-mallit sekä tekniset ratkaisut. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä. – Kun he valaisivat meille, mitä kaikkia asioita muotoilun tiimoilta kannattaa itse asiassa ottaa huomioon, laajensimme yhteistyötä. Säätiö suunnitteli meille myös yritysilmeen ja logon, jotka tukevat brändiämme.

Valtti kilpailussa. Vaikka prosessi oli suhteellisen kallis aloittelevalle startup-yritykselle, niin lopputulos oli kuitenkin Walleniuksen mukaan hintansa väärtti. – Saimme kokonaisvaltaisen muotoilun ja yritysilmeen suunnittelun. Emme suorittaneet kaikkia vaiheita juurta jaksaen, vaan oikaisimme tietyissä asioissa juuri resurssisyistä. Prosessi oli ilman muuta kannattava. Ei tuote olisi ollenkaan noin hyvännäköinen tai viimeistelty, jos olisimme sitä omin nokkinemme lähteneet sorvaamaan. Wallenius kannustaa kaikkia pkyrityksiä suomaan tuotekehityksessä huomiota muotoilulle. – Ottakaa muotoilijat mukaan heti hankkeen alusta asti. Lisäksi tähän prosessiin on varattava riittävästi aikaa. Muotoilu on ehdottomasti kilpailuvaltti, jolla voi erottautua muista, Wallenius suosittelee.

JOHDOTON. Salolainen Pebble Audio on erikoistunut langattomiin audiotuotteisiin, joilla voidaan korvata audiokaapelit. Yrityksessä työskentelevät toimitusjohtaja Harri Wallenius (vas.) ja tuotekehityksestä vastaava Esa Härmä.

Esa Härmä, minkä yrityksen designia arvostat?

”Pidän kovasti kotimaisesta käyttöesineiden muotoilusta, jota muun muassa Fiskars edustaa.”

Muotoilulla voi jopa säästää

Vesa-Matti Väärä

>

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että muotoilua lisäämällä voidaan olennaisesti parantaa tuotteen kilpailukykyä. Esimerkiksi Britannian hallituksen kansainvälisen kaupan kehitysyksikön mukaan yksi designiin sijoitettu punta tuo takaisin 25 puntaa. – Suomessa käytetään hyvin vähän muotoilua pk-yrityksissä. On tutkimuksia, joiden mukaan suomalaisista yrityksistä 90 prosenttia ei käytä laisinkaan muotoilua tuotekehityksessään, sanoo Suomen muotoilusäätiön asiamies Pekka Koivisto. Suomen muotoilusäätiön muotoiluasiamiehen Jorma Lehtosen mielestä

kaikki tuotteet hyötyvät muotoilusta. – Esimerkiksi Uponor valmistaa viemärikaivoja, jotka laitetaan maan sisälle, eivätkä ne näy ulospäin. Niissäkin on käytetty muotoilua, joka on parantanut niiden käytettävyyttä ja asennettavuutta, Lehtonen kertoo. Usein ajatellaan, että muotoilu on kallista. – Yhä enemmän muotoilussa kuitenkin pohditaan kustannustehokkuuden kysymyksiä. Mietitään, kuinka joku tuote olisi edullisempi valmistaa. Hyvällä muotoilulla voidaan pudottaa tuotantokustannuksia, Koivisto muistuttaa.


26

DESIGN

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

Väri ui kuluttajan tunteisiin

sanansaattaja. Jokainen tuote on sanansaattaja brändille, sen täytyy toimittaa annettu lupaus. Apple on mielenkiintoinen esimerkki taitavasta ja pitkäjänteisestä väri- ja materiaalisuunnittelusta, Janina Hihnala (oik.) kertoo vieressään Annina Verkkomäki.

Väri- ja materiaalisuunnittelutoimisto lähtee liikkeelle niin asiakasyrityksen brändin kuin tuotteen käyttäjäkunnan ymmärtämisestä.

Väri kertoo paljon. Omuus kat-

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Y

hteensä lähes 20 vuotta Nokian designosastolla työskennelleet siskokset eivät yksinkertaisesti keksineet muuta mahdollista työnantajaa, joka antaisi samanlaiset mahdollisuudet kehittyä kuin Nokia – paitsi yrittäjäksi ryhtyminen. – Palaset loksahtelivat kohdalleen alkuvuodesta 2011. Siskoni Annina Verkkomäki oli tuolloin äitiyslomalla, ja itse lähdin keväällä juuri ennen suuria irtisanomisia, Janina Hihnala kertoo. Yrittäjäksi lähtemisen valinnassa painoi myös se, että Suomessa on paljon yrityksiä, eli potentiaalisia asiakkaita, joilla ei ole väri- ja materiaalisuunnittelun tietotaitoa. Verkkomäki ja Hihnala tekivät Nokia-uransa muun muassa tuote-

– Kontaktiverkostomme Nokialta toi meille ensimmäiset asiakkaamme. Osa näistä kontakteistamme työskentelee nykyisin omissa firmoissaan tai suomalaisissa yrityksissä.

suunnittelupuolella väri- ja materiaalisuunnittelussa. Suunnittelutoimisto Omuus Oy:n toiminta pyörähti todenteolla käyntiin tammikuussa 2012.

Värin avulla voi luoda vaikutelman korkeammasta laadusta, itsevarmasta brändistä, ja asettaa tuotteen tiettyyn hintaluokkaan. Janina Hihnala

taa koko tuotekehityksen kaaren tutkimuksesta konseptointiin ja lopulta viestintään. Usein muotoilu ymmärretään tuotekehityksen vaiheena, joka lätkäistään tuotteen tai palvelun päälle loppuvaiheessa. Silloin muotoilun, tai laajemmin designin, tuoma lisäarvo jää kuitenkin täysimääräisesti hyödyntämättä. – Meille tärkeintä on ymmärtää asiakasyrityksen brändi, tuotteen käyttäjäkunta, ja markkinat, jossa työskentelemme, sekä sen asettamat mahdollisuudet ja haasteet. Lisäksi on tärkeää ymmärtää tuotannollista puolta, eli mikä on materiaaliteknologisesti mahdollista, Hihnala kertoo holistisesta lähestymistavasta. – Väri ja materiaali ovat mielettömän vahvoja keinoja rakentaa tunnetason kontakti kuluttajaan. Värin ja materiaalin avulla voidaan luoda vaikutelma korkeammasta laadusta, itsevarmasta brändistä,

ja asettaa tuotteen tiettyyn hintaluokkaan, hän jatkaa.

80

portfoliolähestymistapaa muotoilun ymmärtämiseen. Olkaa rohkeita, kun rakenVärin ja natte kokonaista tuoteAlihankkijat kelkportfoliota ja sen ymkaan mukaan. Omuumateriaalin identiteettiä. den asiakkaina on kulutkeinoin pystytään pärille – Kuluttajien huotajaelektroniikan suoparantamaan mion herättämiseen malaisia yrityksiä. Pian päättyvä Helsingin debrändin tunnis- Suomen ulkopuolella, signpääkaupunkivuosi tettavuutta jopa saturoituneilla markkinoilla, tarvitaan muuon tuonut muotoilua 80 prosenttia. takin kuin hyvä tuote. tunnetummaksi kilpaiTuotteet pitää tuoda lutekijäksi myös yritystasolla. Silti tuore suunnittelutoi- rohkeasti esiin, ja mukana on oltamiston yrittäjä näkee ympärillään va itsevarma tarina. Näemme, että väri- ja materiaalisuunnittelulla on paljon työsarkaa. – Peräänkuulutan laajempaa tässä vahva rooli.

Matematiikka rientää apuun päätöksenteossa Design ROI -projekti herättelee yrittäjiä laskemaan muotoiluinvestoinnin hyödyn kaavan avulla. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

M

uotoiluun käytettävä eurokasa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn aiheuttaa yrittäjille harmaita hiuksia. Avoimia kysymyksiä on paljon, kuten mitkä kustannukset lasketaan designin kuluiksi uutta tuotetta suunniteltaessa. Ja toisaalta, mikä osa tuotoista on nimenomaan designin ansiota. – Yksittäistä kaavaa tai kristallipalloa ei ole olemassa, myöntää Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Jaakko Aspara. Aspara on ollut mukana eri-

Nettonykyarvomenetelmä

NPV = C 0 + C 1 + C 2 +2 . . . + C T 1 + r (1 + r)

(1 + r) T

C0 = alkuinvestointi C = kassavirta r = laskentakorkokanta eli tuottovaatimus T = investoinnin pitoaika (vuosia) tyisessä Design ROI -projektissa, jonka yksi tavoite on esittää oikea laskukaava. – Meillä on olemassa alustava laskentakehikko. Muotoiluinvestointia tehdessä pitää miettiä muun muassa muotoilun vaikutukset myyntihintaan, kustannustehokkuuteen ja mainonnan sekä myyn-

nin edistämiseen, Aspara listaa. Yksi keino selvittää investoinnin järkevyys on laskea niin sanottu nettonykyarvo. Jos arvo on positiivinen, investointi kannattaa ja toisin päin.

Näin lähestyt asiakasta. Tuoteja palvelukehitysyhtiö Desigencen

Laske muotoiluinvestoinnin järkevyys • Nykyarvomenetelmä (net present value method) sopii parhaiten tuoteja palvelumuotoiluprojektien tuoton arviointiin. • Menetelmän avulla arvioidaan, ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset. Arviointi tehdään rakentamalla projektikohtainen analyysi rahavirroista ja laskemalla nettonykyarvo (NPV). • Investoinnin kannattavuutta arvioitaessa ollaan kiinnostuneita selvittämään, minkä arvoinen tulevaisuu-

omistaja Jorma Savolainen on yksi Design ROI -projektin alulle panijoista. Helsingin designvuoteen huipentuneessa tutkimusprojektissa ovat olleet mukana Aalto-yliopiston lisäksi Tekes ja Suomen Muotoilutoimistot ry:n jäsentoimistot. Savolainen on Asparan kanssa samoilla linjoilla: oikean työväli-

dessa saatava euromäärä, eli investoinnin nettotuotto on tänä päivänä. • Menetelmä auttaa myös arvioimaan, miten NPV muuttuu kehittämismenojen noustessa esimerkiksi 20 prosenttia. • Jos nykyarvo on positiivinen, investointi on kannattava. • Nettonykyarvomenetelmää on käytetty Design ROI -työkalun ensimmäisessä prototyypissä yhtenä menetelmänä muotoiluinvestoinnin tuoton arvioimisessa.

neen löytäminen designin hyötyjen mittaamiseen on hankalaa. – Näkökulman pitää olla liiketoiminnallinen, jotta puhutaan samaa kieltä. Yksi projektin tavoitteista olikin kertoa muotoilualan yrityksille, miten he voivat lähestyä omia asiakkaitaan, Savolainen kertoo.


DESIGN

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

27

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Rakentaminen

Sisustus- ja lahjatavaratukku Helsingissä (2 myymälää ja nettikauppa). Toimintaa koko Suomessa, ulkomailla + verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat. SY-29102012-2307

Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-23102012-2297

Abloy® - valtuutettu lukkoliike Varkaudessa. Mekaaniseen lukitukseen erikoistunut. Toimitilat 86 m2. SY-02112012-2316

Myydään tai etsitään osaomistajaa Satakunnassa toimivaan Ilmastointialan yritykseen. Liikevaihto 2 000 000 €. Työntekijöitä 8. Vuokratut toimitilat. SY-24102012-2301

Vaatemyymälä Karviassa. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-06112012-2321 Haetaan osakasta tai edustajaa käytettyjen laatuhuonekalujen myynti- ja vuokraustoiminnalle. Toimintaa koko Suomessa. Omat toimitilat. SY-13112012-2338 Grillikioski Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Omat toimitilat n. 28 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-15112012-2344

Kuluttaminen on nykyisin vahvasti tunnesidonnaista. Kuluttamalla jopa rakennetaan omaa minuutta, kuten Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen kertoo Näköalat-lehdessä. Hihnala kertoo Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan värin ja materiaalin keinoin pystytään parantamaan brändin tunnistettavuutta jopa 80 prosenttia, kun niiden käyttö on johdonmukaista. Yksi haaste on saada myös ketjun toimittajaosapuoli eli alihankkijat ymmärtämään ja toteuttamaan parempia tuotteita.

Tuote tunnetuksi

>

Ymmärtävätkö suomalaiset yrittäjät muotoilun ja designin tuoman lisäarvon? Suomessa designin ja muotoilun ymmärrys on edelleen tuotesidonnaista. Muotoilu ymmärretään prosessiksi, jossa parannetaan tuotteen vetoavuutta, sanoo Omuus Oy:n Janina Hihnala. – Sen sijaan rohkaisisimme väri- ja materiaalisuunnittelun strategiseen käyttöön tunnettavuuden ja myynnin edistämisessä. Helsingin pian päättyvän designpääkaupunkivuoden slogan, Design embedded in everyday life, sai suunnittelutoimistoyrittäjältä kehuja. Designvuoden suurin ansio olikin Hihnalan mukaan siinä, että design tuotiin mukaan yhteiskunnan eri osaalueille, kaupunkisuunnittelua myöten.

Pienkoneita, vapaa-ajantarvikkeita, huoltoasematuotteita sekä polttoainetta myyvä yritys Vetelissä. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-28112012-2371

Palvelut, liikenne Lvi-urakointiliike Uudellamaalla. Hintapyyntö 20 000 €. SY-25102012-2302 Palveluliikennealan yritys Kainuussa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Hintapyyntö 280 000 €. SY-19112012-2346 Varsinais-Suomessa autofiksausalan yritys. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Vuokratut toimitilat 310 m2. Hintapyyntö 125 000 €. SY-04122012-2384

Teollisuus Jauhemaalauslinja laitteineen ja liiketoimintoineen Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 400 000 -  500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 1500 m2. SY-26102012-2304

Ajatuksella tehtyä Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Reidar Wasenius, olet Personal Brainer -yrityksessäsi aivokuntokeskus BRIIM Centerissä. Mitä Aivokuntokeskuksessa tehdään? Meillä voi treenata aivojaan. Voi osallistua esimerkiksi Aivobiciin, tutustua Aivokuntosaliin tai ottaa Aivohierontaa. Aivohieronnassa rentoudutaan makuullaan ja kuunnellaan juuri hierontaa varten suunniteltua musiikkia kuulokkeista. Olette yksi ensimmäisistä yrityksistä, joille on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Design From Finland -merkki. Mitä design teille merkitsee? Design tarkoittaa ruotsiksi ja englanniksi ”tehdä ajatuksella”. Tästä päästään sanaleik-

kiin, että Aivokuntokeskus on tehty ajatuksella. Me pidämme kaikessa tekemisessämme mielessä sen, että asiat pitää tehdä ajatuksella. BRIIM Center edustaa suomalaista muotoilua tuoksu-, tunto-, ääni-, maku-, kaluste-, valo-, sisustus- ja vaatesuunnittelultaan.

Helsinki on tänä vuonna designpääkaupunki, korosti merkin tärkeyttä.

Miten merkki on toiminnassanne esillä? Se on verkkosivuillamme ja uusissa tiloissamme Espoossa ovessa. Itse pidän sitä rintapielessä, kun esiinnyn esimerkiksi televiMiksi haitte merkkiä? siossa. Haluamme korostaa Olemme maailman ensimtoiminnassamme merkkiä, mäinen Aivokuntokeskus, ja se oli myös iso osa lanseeja kaikki mikä liittyy originel- raustamme tämän vuoden liuteen on meille merkitykalussa. sellistä. Myös se, että

Design From Finland • Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland -merkki on tunnustus designille. Se osoittaa suomalaisen designin taustalla olevan suunnittelun, muotoilun, tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä suomalaisten innovaatioiden alkuperän. • Käyttöoikeuden perusteena on suomalaisen designin merkittävä vaikutus yrityksen tuotteiden tai palveluiden kilpailukykyyn markkinoilla.

Myydään yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana alihankintakoneistus, koneiden ja laitteiden valmistus ja asennus. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 580 m2. Hintapyyntö 400 000 €. SY-05112012-2319

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.1.2013

Rakennusalan yritys Päijät-Hämeessä. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 1 200 m2. Hintapyyntö 2 500 000 €. SY-29102012-2306 Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 200 m2. SY-15112012-2342 Myydään osakkuus tai yhtiö: rakennusalalle erikoistunut taloushallinto- /henkilöstöpalveluyhtiö. Liikevaihto n. 70 000 €. SY-05122012-2385

Majoitus, ravintola, elintarvike Majoitusalan yritys ja lähiöravintola (lisäksi pitopalvelutoimintaa) Pohjois-Savossa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 1 170 m2. Hintapyyntö 380 000 €. SY-06112012-2323 Myydään yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana majoitusja ruokapalvelut, pitopalvelu ja tapahtumien järjestäminen. Omat toimitilat yli 300 m2. SY-06112012-2324 Kahvila-ravintola Lounais-Suomessa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 200 m2. SY-28112012-2373

Muut toimialat Polkupyöräkorjaamo Lahdessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 61 m2. Hintapyyntö 60 000 €. SY-04102012-2249

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tulostus-teippausalan yritys ja silkkipaino tai muu graafisen alan erikoistunut yritys. SY-28112012-2369

Yritysvälittäjät Myytäviä  kohteitamme: K-Extra-kauppa Etelä-Pohjanmaalla.............................................. 500 000 Teknistä kauppaa ja raskaskonehuoltoja............................................485 000 Arvostettu rakennusliike............... 450 000 Puusepänteollisuusyritys...............495 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa........................................600 000 Eristysasentamista......................... 650 000 Lelukauppa......................................100 000 Ilmanvaihtoalan huolto ja urak. ... 280 000 Monipuolinen konepaja...............1 370 000 Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys.............................475 000 Rak. alan erikoisliiketoiminta.........770 000 Kannattava terveysalan ammattituotteiden maahantuontia ja tukkumyyntiä harj. yhtiö............. 1 800 000 Graafisen alan yritys...................... 650 000 Teräsrakenteiden valmistusta........320 000 Lämpöpumppujen maahant. .........160 000 Kauppapuutarha -60% käyvästä arvosta.............................................. Tarjous

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Ostetaan yritys jonka toimialana tekninen konsultointi, palvelut teollisuudelle tai kiinteistöille, kunnossapito ja projektinjohtopalvelut. SY-22112012-2353

Yrityspörssistä löydät yli 400 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi


28

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

vapaalla Tuomio

2 1 . 2 1 . 1 2

JOUNI PORSANGER

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

21.12.12. Maailman rohkein kansa eli venäläiset pelkäävät kuollakseen maailmanloppua. Venäläisten onneksi maailmanloppu pelkää kuitenkin enemmän Vladimir Putinia.

Vauva. Englannin kuninkaalliset iloitsevat herttuatar Catherinen raskaudesta. Herttuatar varmasti toivoo, että lapsella ei olisi vielä synnytyshetkellä isoisänsä korvia.

6

kysymystä

Rakastunut. Finlandia-

diktaattori Tarja Halonen ilmoitti rakastuneensa tulisesti voittajakirjaan Is. Mustasukkainen Pentti Arajärvi ilmoitti heti, että ainoa häntä kiinnostava jää löytyy grogilasista.

Pettäjän tie. Uusi tutkimus

paljastaa, että Suomi on vähiten korruptoitunut maa. Suomalaiset ovat samalla myös maailman parhaita valehtelemaan tutkijoille.

Harmaa talous. Joulu-

pukki jättää tunnetusti tulonsa ilmoittamatta verottajalle. Veroparatiiseista kohkaava tietty vasemmistopuolue vaatiikin työryhmän perustamista Joulupukki-ongelman ratkaisemiseksi.

Uutinen? VR irtisanoo

40 asiakaspalvelijaansa. Miten se on mahdollista? Onko muka kukaan koskaan nähnyt yhtään VR:läistä palvelemassa asiakasta.

Ilkka Länkinen

Kuinka kiire Joulupukilla on nyt SantaParkissa? 1

Jouluun on enää tovi aikaa, kuinka kiire Joulupukin kotiluolassa SantaParkissa tähän vuoden aikaan on?

Viimeiset valmistelut on tehty, ja kausitontut pitävät pikkujoulut, joissa palkitaan vuoden parhaat tontut sekä hiotaan strategioita tulevaan uuden vuoden venäläissesonkiin. Englantilaisten charterit ovat juuri käyneet ja niin kotimaista kuin skandinaavistakin kävijää on liikenteessä.

K

uinka paljon tonttuja ja muuta väkeä tarvitaan pyörittämään Joulupukin toimintaa?

Konsernimme liikevaihto on vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa ja viime tilikaudella työllistimme lähes 180 eri henkilöä. Yhteistyökumppaneita elämystuotantomme tuotantoketjussa on noin 30 kappaletta. Asiakkaita käy lähes 80 000 yli neljästäkymmenestä maasta.

3

Onko SantaParkissa tarjolla tänä vuonna jotakin uutta ja erilaista?

Keksimme SantaParkiin jokaiselle sesongille jotain uutta. Tämän sesongin suurin uutuus on uniikki ja erilainen Angry Birds

aktiviteettialue, jonka on toimittanut rovaniemeläinen Lappset Group Oy.

4

Taloustilanne on koetellut myös Joulupukin toimia, mutta viime vuosi toi jo parannusta. Mitä odotatte tältä vuodelta?

Vuoden 2008 kriisi heijastuu osittain vielä edelleen – varsinkin kannustematkalaisissa. Kuitenkin jo kesällä 2012 asiakasmäärä kasvoi 23 prosenttia ja tälle joulusesongille odotamme maltillista vähintään kolmen prosentin kasvua. Majoituskapasiteetin puute Rovaniemellä ei mahdollista juuri suurempaa kasvua.

5

Mitä SantaParkissa tehdään kesällä?

Kesäsesonkimme on noin 15 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta ja kesällä olemme normaalisti jouluteemassa. Tavoitteenamme on investoida SantaPark Camping -alueeseen lähivuosina.

6

Mitä Joulupukki itse toivoo joululahjaksi?

Joulupukki toivoo pientä rauhallista ja mukavaa hetkeä kaiken kiireen ja onnistuneiden asiakaselämysten keskellä.

Viimeiset valmistelut on tehty, ja kausitontut pitävät pikkujoulut.

Kuka? SantaPark-yrittäjä Ilkka Länkinen

Ikä: 38 Työ: Yrittäjä, toimitusjohtaja, elämysekspertti ja erikoistumisalana jouluelämykset. Perhe: Puoliso Katja on myös yrittäjä ja meidän elämysjohtaja, Sikuriina Ilkantytär (10), Nuppu-Nelli Katariina (9), Tempo Werneri (7) ja Lilla Lumia Tinttarella (4) sekä muut lapset SantaPark Oy (15) ja ProSanta Oy (6). Unelma: 150 huoneen ekologinen elämyshotelli SantaParkin päälle Syväsenvaaran laelle, joka olisi valmis 2020.


29

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Kolmannella luokalla

opiskelevista yli 90 prosenttia opiskelee englantia. Saksaa, ruotsia ja ranskaa opiskelee prosentin verran oppilaista. Opetushallitus

Baanalla

150

Heiaheialla on tällä hetkellä käyttäjiä 150 maassa. Heiaheia on suomalainen verkkopalvelu, joka kannustaa liikkumaan ja liikuntakokemuksen jakamiseen.

Tapahtumia Verkkokauppa, nyt – vai ei koskaan?

PUNANUTUT MAALISSA. Säkylän joulupukkijuoksuun osallistui yli 200 punanuttuista juoksijaa hyväntekeväisyyden nimissä. Kuva: Hemmo Heinonen

AIHETTA JUHLAAN. Ilomantsin Yrittäjillä oli syytä juhlaan Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa Nurmeksessa. Ilomantsi valittiin jo toistamiseen Maakunnan Vuoden 2012 Yrittäjyyskunnaksi. Ilomantsiin meni myös maakunnallinen yrittäjäpalkinto Hassinen Veljekset Oy:lle. Kuva: Merja Blomberg

Joulu on tulossa, ja hetki on otollinen verkkokaupoille. Tieke ry järjestää 85. Bisnestreffit: Verkkokauppa-tilaisuus 14. joulukuuta, klo 8.10 – 9.10. Lyhyt koulutus järjestetään TEMissä Helsingissä, mutta koulutukseen voi osallistua myös etänä striimikanava Bambuserissa. Tilaisuuden puhujina ovat johtaja Tapio Valli, Soprano Oyj:stä ja hallitusneuvos Antti Riivari, työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lisätiedot tilaisuudesta ja etäosallistumisesta tieke.fi > tapahtumat.

Osallistu nuorten päätapahtuman ideointiin Turussa 17. – 19. toukokuuta järjestettävän nuorten yrittäjien vuoden 2013 valtakunnallisen päätapahtuman rakennustyö on alkanut. Tulevaisuuden Tekijät – Future Makers -tapahtuman Facebook-ryhmä on avattu, missä on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja tapahtuman rakentamiseen. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat.

Hae työvoimaa messuilla Porin suurin rekrytointitapahtuma tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tavoittaa alueen korkeakouluopiskelijat ja työnhakijat sekä löytää osaavat tekijät. Satarekry 2013 -messut järjestetään Porissa torstaina 7. helmikuuta. Porin Nuorkauppakamari toteuttaa messut yhdessä satakuntalaisten yhteistyötahojen kanssa. Lisätietoja: www.satarekry.fi

TREFFIT. Päijät-Hämeen nuorten yrittäjien marraskuisilla lounastreffeillä uudistetussa ravintola Martinassa Lahdessa oli tunnelmaa. Kuva: Milla Pakkanen

GAALA. Savon Yrittäjien Maakunnallista Yrittäjäjuhlaa vietettiin 17. marraskuuta Nilsiän Tahkovuorella. Kuvassa vasemmalta Savon Yrittäjien varapuheenjohtaja Leena Heikkinen, Marko Leppänen Fenniasta, Mia Hakulinen Savon Yrittäjistä ja Iisalmen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Niva. Kuva: Jaana Paulanne-Sahrio

Maakunnan mahtavin juhla

ALEKSI POUTANEN

K

eski-Suomen Yrittäjäjuhlaa vietetään 26. tammikuuta 2013 Jyväskylän Paviljongissa. Alueen yrittäjäjuhlaa vietetään teemalla Yrittäjyys on muotia. Juhlapuhujaksi saapuu keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja

Suomen Yrittäjien tervehdyksen esittää puheenjohtaja Mikko Simolinna. Tanssimusiikkia kuullaan laulajatar Jenna Bågebergiltä. Lisätietoa ohjelmasta ja ilmoittautuminen www.yrittajat.fi/keskisuomi.

Milloin? 26. tammikuuta 2013 Paikalla myös? Juha Sipilä ja Mikko Simolinna

Hiljenny joulunaikaan Hämeen Yrittäjät ja Elisa Oyj tarjoavat Hämeen Yrittäjien jäsenille avec-sisäänpääsyn Hiljaisuus-joulukonserttiin 13. joulukuuta klo 19. Konsertti on Vanajan kirkossa. Tiedustele vapaita paikkoja Hämeen Yrittäjistä.

Sykettä työhön Yritätkö löytää hyviä tapoja sitouttaa henkilöstö työhyvinvoinnin ylläpitoon? Sykettä työhön -työpaja tarjoaa ratkaisuja työhyvinvoinnin, johtamisen ja kehittämisen tueksi. Työturvallisuuskeskus järjestää maksuttoman työpajan 18. joulukuuta klo 8.30 –11. Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa, Finlaysonin toimipisteessä. TTK avasi tammikuussa 2012 sykettätyöhön.fi-palvelun. Työpaja auttaa ottamaan käyttöön palvelun sähköiset työkalut ja työpaikan yhteisen työhyvinvointityön projektitilan.

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

uusi vuosi

Ja uudet verovapaat osingot.


30

PARHAAT PALVELUT

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012

TULOSTINTARVIKKEITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään!

VIdEOTUOTANTOA

www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

VIDEOTUOTANTOA YRITYKSILLE

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy

(UUSIMAA/E-SUOMI)

ja

Kala Productions Oy Kaarle Lahdenpää 040 - 5518733

Lohjalla Paritilit Oy

www.kalaproductions.fi

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! Tiedustelut: Kari Salko puh. 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella. Myynti:

Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 050 465 4466 0400 927 920 0400 893 021 0400 151 656 040 146 7322

PARMACO PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 myynti@parmaco.fi LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun numeroon 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.


31

10 /2012  •  YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Det verkar som om arbetsgivarna skulle tävla om vem som gör det fräckaste förslaget på att försvaga situationen för arbetstagarna. PAMs 2:a vice ordförande Kaarlo Julkunen.

Nu räcker det med godtycket! Den ojämlika behandlingen av tjänsteleverantörerna inom socialoch hälsovårdsbranschen väcker starka känslor.

Design kan till och med ge besparingar Internationella undersökningar har visat att man avsevärt kan förbättra en produkts konkurrensförmåga genom att satsa på formgivningen. – Det finns undersökningar som visar att 90 procent av de finländska företagen inte tillämpar någon formgivning överhuvudtaget i sin produktutveckling, säger Design Foundations representant Pekka Koivisto. Man tror ofta att formgivning är dyrt. – Vid formgivning beaktas dock allt mer frågor om kostnadseffektivitet. Man kan sänka produktionskostnaderna med bra formgivning.

JARKKO VIRTANEN

Lotta Tammelin

J

lotta.tammelin@yrittajat.fi

ag får dagligen samtal av företagare som undrar om det verkligen är så att offentliga och privata tjänsteleverantörer inom social- och hälsovårdsbranschen har helt olika ställning, berättar Marjo Rönkä som är verksamhetschef för Företagare inom social- och hälsovården rf. – Regionförvaltningsverket som utfärdar verksamhetstillstånden är en myndighet, och därför kan regionförvaltningsverket själv bestämma hur saker bör skötas i ett visst företag. En myndighet granskar även saker ytterst kritiskt. Enligt tjänsteleverantörerna handlar det inte om att se till att verksamheterna drivs på ett mänskligare eller tryggare sätt, utan om att ”snygga till kulisserna”. Den ojämlika behandlingen visar sig till exempel som större krav på rumstorlek, personalantal och utbildning i olika företag. För företagen är kraven ovillkorliga och om

22,8 TOMT. Eftersom det inte fanns en dusch i varje rum utan duscharna fanns några meter bort i korridoren, fick jag som privatföretagare inte tillstånd att driva ett åldringshem, berättar Pekka Ollila, företagare i fastighetsbranschen.

Den grundläggande renoveringen av byggnaden kostade ca en halv miljon euro.

Pekka Ollila

de inte följs hotar man med lapp på luckan. Ett bra exempel på godtycket är fallet Pekka Ollila. Ollila är företagare i fastighetsbranschen och köpte en fastighet i Buckilas centrum förra sommaren. I byggnaden fanns tidigare ett av kommunens åldringshem och Ollila beslöt att fortsätta på samma linje. – Den grundläggande renoveringen av byggnaden kostade ca en halv miljon euro. Jag förhandlade med Buckila kommun och de

var positivt inställda till projektet, eftersom det fanns ett behov av verksamheten. Sedan blev det dock stopp. – Eftersom det inte fanns en dusch i varje rum utan duscharna fanns några meter bort i korridoren, fick jag som privatföretagare inte tillstånd att driva ett åldringshem. På regionförvaltningsverket sade man att den kommunala tjänsten hade fått fortsätta, även om utrymmena inte hade renoverats överhuvudtaget, berättar Pekka Ollila.

Bli inte rädd, bara utseendet ändras

F

öretagarna i Finlands visuella utseende förnyas den 2 januari 2013. Organisationens logotyp kommer att ändras och yrittajat.fi börjar det nya året i nya kläder. – I och med att organisationen förnyas är det naturligt att också kommunikationen och utseendet förnyas, säger Företagarna i Finlands marknadsföringschef Johanna Hallikainen. Företagarna i Finlands alla trycksaker kommer att förnyas för att motsvara det nya utseendet, så även räkningskuvertet som dimper ner i postlådan kommer att se lite annorlunda ut än tidigare. Den 2 januari kommer även webbplatsen yrittajat.fi att förnyas. Utgångspunkten för förnyelsen har varit att besökaren ska hitta det

som han eller hon söker enklare än tidigare. Inget innehåll har tagits bort. – I fortsättningen kommer det att finnas fler företagarnyheter. Samtidigt kommer företagarna att börja skriva egna bloggar, varpå kommunikationen med läsarna ökar, säger chefredaktören Kimmo Koivikko.

1.1.2013

FÖRNYELSE. I fortsättningen kommer det att finnas fler företagarnyheter. Samtidigt kommer företagarna att börja skriva egna bloggar, varpå kommunikationen med läsarna ökar, berättar chefredaktören Kimmo Koivikko.

Juridikrådgivningen står till tjänst. Företagarna i Finlands rådgivningstjänst ger råd till företagare i ärenden som rör såväl arbetslivsjuridik, arbetsavtal och miljöfrågor som generationsoch ägarbyten. Tjänsten täcker alla ärenden som rör företagande. Medlemmar kan även utnyttja distriktsorganisationernas rådgivningstjänster.

Den genomsnittliga arbetspensionspremien enligt lagen om pension för arbetstagare kommer även nästa år att vara 22,8 procent av lönen. Pensionsavgiften för arbetstagare under 53 år kommer nästa år att vara 5,15 procent av lönen och 6,5 procent för arbetstagare som fyllt 53 år. Arbetsgivaravgiften kommer nästa år att vara i genomsnitt 17,35 procent. Både arbetstagarens och arbetsgivarens avgifter förblir samma som i år.

Företagare får billigare el Skapat Energia har lanserat en egen tjänst för elanskaffning för små- och medelstora företag och konsumenter som inte förbrukar så mycket el. Tjänsten togs i bruk i november och rör företag som har en årlig elförbrukning under 50 000 kilowattimmar. Enligt verkställande direktör Ilkka Salonen garanterar medlemskapet i en så kallad pool att företaget inte betalar för mycket för el. Även priset hålls stabilt. Det finns även andra motsvarande tjänster, särskilt för konsumentkunder. – Hur mycket man kan spara beror på vilken typ av avtal som företagaren har för tillfället. Vi pratar om högst några hundra euro, säger Salonen.


32

uutiset

Tehdään sopimus: hoida sinä keissit kotiin, me autamme laittamaan laskut nopeasti matkaan. Itellan uuden verkkopalvelun kautta voit lähettää verkkolaskujen lisäksi myös paketteja ja tiedotteita käteishintoja edullisemmin. Myös tärkeät postit pysyvät aina mukanasi. Nappaa palvelu mukaasi osoitteessa itella.fi/verkosto Sähköinen postilaatikko • Verkkolaskutus • Pakettipalvelut • Asiakastiedot & markkinointi • Pankkipalvelut

YRITTÄJÄSANOMAT  •  10 /2012


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.