Yrittäjäsanomat 1/2012

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

Pääkirjoitus: Yrittäjien viestiä kannattaa kuunnella | 3

1/2012

Kasva On epäisänmaallista jättää kasvupotentiaali käyttämättä.

Petri Parvinen

4–5

Mitta

tuli täyteen Yrittäjistä 80 prosenttia haluaa kuntaliitoksia. Kari Järvenpää on kyllästynyt julkisen talouden tehottomuuteen.

uutiset: vEROKANNUSTEET SAAVAT TUKEA HÄKÄMIEHELTÄ | 8 – 9

arjessa: HULINAA SUPERÄITI TUA TIKKASEN SEURASSA | 24 - 25

uutiset: SAIRAANKULJETUKSESSA ON HÄTÄ | 14

2

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

PERÄÄNAJO, VESIVAHINKO JA 850 MUUTA TAPAUSTA.

SOITA ASIAKKAILLEMME JA KYSY MITEN ASIAT HOIDETTIIN. Tärkeintä vakuutuksessa on se, mitä tapahtuu sen jälkeen kun vahinko on sattunut. Haluamme, että asiointi kanssamme on vaivatonta ja asiasi käsittely ja korvausten maksu nopeaa. Nyt

saat helposti selville, kuinka olemme onnistuneet. 852 Ifin henkilö- ja yritysasiakasta lupautui kertomaan saamastaan palvelusta muillekin.

Voit soittaa heille klo 9–20 välisenä aikana.

3

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

12 |

Savaterra valloittaa maailman

Yrittäjien viesti on syytä ottaa vakavasti Tulokset puhuvat puolestaan: 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia.

S

uomen Yrittäjien teettämä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely osoittaa, että peräti 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia joko pakolla tai vapaaehtoisesti.

Pakkoliitoksiin turvautuisi 15 prosenttia vastaajista.

Ei liene yllätys, että suurin vastustus liitoksille on vauraimmilla alueilla, kuten Pirkanmaalla, VarsinaisSuomessa ja Uudellamaalla. Näissäkin maakunnissa kuntaliitoksia kannattaa kuitenkin yli 70 prosenttia yrittäjistä.

Kyselyn otos on laaja, sillä kysely lähetettiin yli 22 000 yrittäjälle eri puolille Suomea. Vastausprosentiksi tuli 15.

Se tarkoittaa suomeksi sanottuna enemmän tuloja ja vähemmän menoja. Ilman näitä tavoitteita kunta ei voi olla elinvoimainen.

Ja miten sitten kunnissa tähän tavoitteeseen päästään?

Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestäminen, vaan sen pitää oman elinvoimansa turvaamiseksi edistää entistä enemmän ja uusin tavoin työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa ja panostaa yrittäjyyden edistämiseen.

Kannattaa muistaa, että yritykset luovat työpaikat ja tuovat verotuloja kuntaan. Siksi yrittäjien viestiä on syytä kuunnella tarkalla korvalla.

Symbioosi ei ole täydellinen ellei toinenkin osapuoli ole riippuvainen toisesta. Yritykset tarvitsevat kuntaa siinä missä kunnat yrityksiä.

Kunta luo kuitenkin toimintapuitteet koko yritystoiminnalle esimerkiksi maankäytön ja infrarakentamisen osalta. Palvelualan yrityksille on aika tärkeä tieto, missä alueen keskus milloinkin sijaitsee ja ihmisvirrat liikkuvat.

Siinä piilevätkin kuntaliitosten riskit. Paikallinen demokratia ei saa vaarantua eikä hankintakokonaisuudet kasvaa liian suuriksi.

Pakko ei tunnetusti ole paras ratkaisu kuntaliitoksissakaan. Jotain täytyy kuitenkin tapahtua.

Paras tapa vaikuttaa on olla osallisena päätöksenteossa. Ja parhaiten se onnistuu ryhtymällä kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Kuntaliitoskeskustelu lisää uutta höyryä kunnallisvaaleihin, jotka pidetään ensi syksynä. Jokaiseen valtuustoon mahtuu varmasti jäseniä, joilla on rohkeita näkemyksiä ja tavoitteita kunnan elinvoiman turvaamiseksi.

Yrittäjien ja kuntien välinen hyvä yhteistyö on niin kuntien, asukkaiden kuin yrittäjienkin yhteinen etu.

Kannattaa muistaa, että yritykset luovat työpaikat ja tuovat verotuloja kuntaan. Siksi yrittäjien viestiä on syytä kuunnella tarkalla korvalla.

On mielenkiintoista arvioida, mistä näinkin jyrkkä kanta liitosten puolesta johtuu? Kuntaliitoksethan sinällään eivät ratkaise kuntien ongelmia, jos yhteinen tahtotila asioiden korjaamiseksi puuttuu.

Yrittäjät ovat tunnetusti tarkkoja rahankäytöstä ja nyt heillä näyttää tulleen mitta täyteen. Julkinen sektori tuhlaa enemmän kuin tienaa, eikä sitä enää hyväksytä. Kuntaliitokset antavatkin mahdollisuuden pöllyttää kuntiin juurtuneita vanhoja rakenteita tehostamalla elinkeinopolitiikkaa ja palvelutuotantoa.

16 | Leipirit joutuivat kinkkiseen paikkaan 18 | Käteinen kävi turhaksi 20 | Oletko kuten keskivertoyrittäjä?

debatti:

22 |

Matti Heikkilä vs.

Jutta Urpilainen

22 | Kirje: Vanhat asiat voi tehdä uudella tavalla

arjessa:

24 |

Yrittäjän elämää: Tua Tikkanen

26 | Laita hallitus kuntoon

myynti:

28 |

USKALLATKO KASVAA?

30 | Julkisissa hankinnoissa piilee mahdollisuus

vapaalla:

32 |

Kuka voittaa Talviklassikon, Lotta Hurskainen?

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Miten yhdistät äitiyden ja yrittäjyyden?

Ota kantaa verkossa!

Mikko Simolinna: Presidentillä on väliä

P

residentinvaalit ovat olleet

Kolumni MIKKO SIMOLINNA

mikko.simolinna@yrittajat.fi

Merkittävimmäksi presidentin rooliksi nousi hänen asemansa kansakunnan arvojohtajana, ja erityisesti yrittäjien aseman ymmärtäjänä ja tukijana.

näyttävästi esillä SY:nkin toiminnassa. Seinäjoen liittokokouksen yhteydessä toteutettu tentti käynnisti ehdokkaiden välisen kilpailun. Noin tuhannen yrittäjän yleisö oli laajasti sitä mieltä, että kaikki neljä paikalla ollutta ehdokasta selvisivät hyvin tentistä. Edustavia ja asiansa osaavia ehdokkaita, oli yleinen toteamus.

Viime viikolla kysyimme yrittäjien mielipidettä ehdokkaista yleensä ja presidentin roolista erityisesti. Merkittävimmäksi presidentin rooliksi nousi hänen asemansa kansakunnan arvojohtajana, ja erityisesti yrittäjien aseman ymmärtäjänä ja tukijana. Se ohitti jopa viennin

edistämiseen liittyvät toimet, ulkopolitiikan toimista puhumattakaan. Yrittäjät kaipaavat selvästikin presidentiltä roolia, jossa hän omilla toimillaan osoittaa arvostusta yrittäjyyttä ja työn tekemistä kohtaan.

Hyvä esimerkki tällaisesta arvojohtamisesta oli presidentti Halosen osallistuminen juhlapuhujana viime vuonna järjestettyyn Yrittäjän Päivän tilaisuuteen.

Presidentin osallistumista ja puhetta arvostettiin laajasti.

Suomessa on presidentin itsenäisyyspäivän kutsuista muodostunut maan virallinen tapa huomioida muun muassa vuoden aikana menestyneitä kansalaisia. Etenkin menestyneet urheilijat

ovat vuosittain saaneet kutsun linnaan merkittävän kansallisen ja tai kansainvälisen menestyksen jälkeen. Aivan samalla tavalla voisi tuleva presidentti palkita myös menestyneitä yrittäjiä.

Suomalainen yrittäjä on isänmaallinen, vaalii suomalaista omistajuutta, luo ja ylläpitää suomalaisia työpaikkoja.

Vuodesta 1968 alkaen jaetulla valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla on palkittu juuri näitä edellä mainittuja menestyneitä ja työllistäviä yrittäjiä.

Nämä yrittäjät edustavat toimialojensa terävintä kärkeä, kestävää ja pitkäikäistä yrittämistä ja pysyviä työpaikkoja. Näiden yrittäjien soisi palkinnon ohella saavan myös kutsun linnan juhliin.

4

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Uutiset Kunnat liitettävä yhteen Kuntaliitokset saavat yrittäjiltä lähes yksimielistä kannatusta.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

rittäjät ovat kyllästyneitä keinotekoisiin kuntarajoihin, sillä neljä viidestä yrittäjästä haluaa niputtaa kuntia yhteen joko pakolla tai vapaaehtoisesti.

Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Elinkeinopoliittinen mittaristo -raportista, johon vastasi 3 300 yrittäjää. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan 1. helmikuuta.

Suurinta kuntaliitosten kannatus on Kainuussa, jossa 87 prosenttia kannattaa liitoksia. Toisessa ääripäässä on pääkaupunkiseutu. Siellä 73 prosenttia yrittäjistä toivoo kuntaliitoksia.

Kosolti korjattavaa. Kari Järvenpää sanoo, että liitosta kannattavien suuri määrä on hänelle positiivinen yllätys. Hän itse on Expert-kauppiaana Hyvinkäällä ja omistaa kiinteistökehitysyhtiön.

– Kunnalla on iso merkitys yrittäjille, ja kuntien energiaa valuu aivan liikaa paikalliseen kilpailuun sekä päällekkäisiin toimiin, Järvenpää kritisoi.

Hänen mukaansa kuntaliitokset eivät sinällään tee autuaaksi. Mahdollisuuksia yrittäjälle tärkeiden asioiden

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

korjaamiseen on kuitenkin paljon.

– Kokonaisverotus nousee jatkuvasti, kun palvelutuotannon kustannukset ovat kehittyneet epäsuotuisasti. Maksamme enemmän ja saamme vähemmän. Vanha kuntakartta ei myöskään perustu työssäkäyntialueisiin, jolla on vaikutusta palvelujen käyttöön ja saatavuuteen. Kolmanneksi alueen imagoa on vaikea rakentaa, kun kaupunkiseutuja on vaikea tunnistaa, Järvenpää listaa.

Myös maankäytöllä ja infrarakentamisella on merkitystä yrityksille. Lisäksi palvelutuotannon tuotteistaminen antaisi suunnattomat mahdollisuudet yrittäjille. Samalla siitä olisi hyötyä kuntalaisille.

– Olemme nyt vedenjakajalla. Suomi on vielä varakas maa. Jos viisautta riittää, olemme sitä myös tulevaisuudessa.

JUHA HARJU

Kritiikkiäkin riittää. Vimpeliläinen metalliteollisuusyrityksiä omistava Anne Niemi suhtautuu liitoksiin nihkeästi.

Niemen mukaan lupa-asioiden hoitaminen helpottuisi, mutta hän pelkää palveluiden puolesta syrjäseuduilla.

– Palvelut lähtevät, jos keskus siirtyy kauemmaksi. Ketä parturit palvelevat, kun ei ole asukkaita? Ja saammeko mekään enää työntekijöitä 20 – 60 kilometrin päästä, Niemi kysyy.

Hänkin kannattaa lämpimästi julkisten menojen karsimista kuntien talouden tasapainottamiseksi. Kuntien pitäisi muutenkin olla aktiivisempia yrittäjien suuntaan esimerkiksi toimitilojen tarjoajana.

– Kuntien aktiivisuus on kaksijakoista.

Se vaihtelee huonosta erittäin hyvään, Niemi sanoo.

Jatka keskustelua

kunnan merkityksestä yritystoiminnallesi verkossa: www.yrittajat.fi

Kommentti ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Elinkeinopolitiikan uudistuttava Kuntien aito elinvoima perustuu lopulta yksinomaan yritysten toimintaan. Tätä perusasiaa ei ymmärretä riittävästi.

Raha ei tule valtionosuusjärjestelmän kautta saati sitten ”seinästä”. Yritykset luovat työpai-

kat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kunnallisverosta. Kun suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, samalla kunnissakin pitäisi kasvaa kiinnostus yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen.

Kuntauudistuksen ja kunnallisvaalien yhteydessä on siis perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu.

Uhkiakin on. Esimerkiksi suuremmat hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Nyt käydään liiaksi keskustelua vain kuntaliitoksista. Asia kuitenkin kiinnostaa. Mittaris-

tokyselymme mukaan 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia, mutta toisaalta kymmenen prosenttia ei näe mitään tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle.

Yrittäjien viesti on vastanneiden perusteella siis harvinaisen selvä. Mutta aihepiiri ei ole yksiselitteinen. Monessa kunnassa yrittäjä pohtii asiaa eri näkökulmasta.

Pakolla saadaan harvoin hyviä tuloksia.

Kuntaliitokset onkin tehtävä vapaaehtoisuuteen perustuen.

On hyvä muistaa, että kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat.

Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän tulojen kasvattamiseen ja menokuriin eli monilta osin palvelutuotannon tehostamiseen.

Näihin tavoitteisiin kunta ei pääse ilman yrityksiä. Siksi kuntien on otettava entistä vakavammin huomioon Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristokyselyssä esitetyt näkemykset.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

5

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Ulkoistaminen

Ota kantaa!

on oire kunnallisen terveydenhuollon ahdingosta.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Kouvolan kaupungin johtava ylilääkäri Kati Myllymäki Yle.fi:ssä.

80%

Juuri nyt: Ennätysten murskajaiset

115 000

yritystä Suomen Yrittäjien jäsenenä.

Yrittäjäjärjestön jäsenmäärä kasvoi viime vuonna noin kolmella tuhannella yrityksellä. Kasvu oli edellisvuotta nopeampaa, vaikka yritysten kokonaismäärän kasvu Suomessa notkahti hieman. Toimialajärjestöjen kautta Suomen Yrittäjiin kuuluu lähes 38 000 jäsentä, joista päällekkäisiä jäsenyyksiä on noin 13 000.

Yrittäjistä 80 prosenttia kannattaa joko pakko- tai vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

65% 15% Vastaajista 65 prosenttia kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

+ 95%

Vastaajista 15 prosenttia kannattaa kuntien pakkoliitoksia.

Suomen Yrittäjien verkkoportaali yrittajat.fi ylsi ennätyslukuihin, kun viikolla kaksi sivustolla vieraili Google Analyticsin mukaan 45 403 eri kävijää. Vuonna 2010 vastaavaan aikaan kävijöitä oli 23 285. Kasvua kertyi siis lähes 95 prosenttia.

Kuntaliitosten kannatus alueittain, %

Skeptinen.

Anne Niemi pelkää, että syrjäseudun asukkaat muuttavat kuntaliitosten toteutuessa suurempiin kaupunkikeskuksiin ja palvelualan yrittäjät lähtevät perässä.

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Yleinen elinkeinopolitiikka

37

87 87 87 87 86 86 85 85 85 85 83 82 81 81 81 80 77 77 77 75 73

Prosenttia vastaajista

Kunnan markkinointi, Kunnan Elinkeino- viestintä ja yhteistyö tiedottaseututoimen minen kunnassa ja resurssit maakunnassa Koulutus

18

19

15

17

Julkisten palvelujen järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka

35

Päätösten yritysvaikutusten Seudullisen arviointi kehittämisInfratyön tai struktuuri vastaavan toiminta

31

22

Aurinkoisempia lukuja Talouskriisi jyllää ja synkät uutiset värittävät markkinoita.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm löytää kuitenkin myös positiivisia talousmerkkejä – niin Euroopasta kuin kotimaastakin.

Yksi tällainen on Lindholmin mukaan Euroopan keskuspankin EKP:n päätös joulukuussa tarjota pankeille kolmen vuoden mittaista keskuspankkirahoitusta.

Nämä asiat kuntoon

58

6 375

tykkääjää Facebookissa. Suomen Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö hipoo pian jo 6 500 tykkääjän rajaa. SY:n Facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. Luku on korkeampi kuin esimerkiksi puolueilla. Myös Kauppakamari, SAK ja PAM jäävät yrittäjäyhteisöstä jälkeen.

Lähde: SY:n elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely

Kannattaja.

Yrittäjä Kari Järvenpää sanoo, että kuntaliitokset antavat tukun mahdollisuuksia laittaa huonosti hoidetut asiat kuntoon.

Kainuu Etelä-Savo Savo Pohjois-Karjala Länsipohja Häme Etelä-Karjala Rannikko-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa Helsinki Kymi Satakunta Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Muu pääkaupunkiseutu

16

Mikä kysely? Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä

reilut 22 000 yrittäjää. Kyselyn vastausprosentti oli 15 eli vastaajia oli 3 300. Raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 1. 2.

– Tämä pitää euriborit erittäin matalina ja helpottaa siten rahan liikkumista euroalueella, Lindholm selvittää.

Kotimaassa positiivisia lukuja saatiin vähittäiskaupan tilastoista viime vuoden lopulla, kun vähittäiskaupan myynnin arvo nousi edellisvuodesta 5,3 prosenttia.

– Se tarkoittaa, että kuluttajilla on rahaa ja he myös uskaltavat käyttää sitä.

Timo Lindholmia ilahduttaa myös se, että Suomen työttömyysaste laski viime marraskuussa 6,2 prosenttiin.

– Työpaikkoja on siis edelleen tullut lisää, mikä tukee kotimarkkina-alojen liiketoimintaa, hän kertoo.

6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

aleKsi Poutanen

Pääkirjoitus: Yrittäjien viestiä kannattaa kuunnella | 3

1/2012

Mitta

tuli täyteen Yrittäjistä 80 prosenttia haluaa kuntaliitoksia. Kari Järvenpää on kyllästynyt julkisen talouden tehottomuuteen.

uutiset: vEROKANNUSTEET SAAvAT TUKEA HÄKÄMIEHELTÄ | 8 – 9

arjessa: HULINAA SUPERÄITI TUA TIKKASEN SEURASSA | 24 - 25

uutiset: SAIRAANKULJETUKSESSA ON HÄTÄ | 14

Enemmän yrittäjiä, enemmän asennetta.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi 24

4

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

UUtiset Kunnat liitettävä yhteen Kuntaliitokset saavat yrittäjiltä lähes yksimielistä kannatusta.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

rittäjät ovat kyllästyneitä keinotekoisiin kuntarajoihin, sillä neljä viidestä yrittäjästä haluaa niputtaa kuntia yhteen joko pakolla tai vapaaehtoisesti.

Tulokset selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Elinkeinopoliittinen mittaristo -raportista, johon vastasi 3 300 yrittäjää. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan 1. helmikuuta.

Suurinta kuntaliitosten kannatus on Kainuussa, jossa 87 prosenttia kannattaa liitoksia. Toisessa ääripäässä on pääkaupunkiseutu. Siellä 73 prosenttia yrittäjistä toivoo kuntaliitoksia.

uutta yritystä syntyi viime vuonna Sastamalan seudulle.

Kun perustetuista yrityksistä vähennetään toimintansa lopettaneet yritykset, nettolisäys yritysten määrässä on yhteensä 97 uutta yritystä. Viimeisten vuosien aikana keskimääräinen yritysten nettolisäys seudulla on ollut noin 30 – 40 yritystä vuodessa.

Kosolti korjattavaa. Kari Järvenpää sanoo, että liitosta kannattavien suuri määrä on hänelle positiivinen yllätys. Hän itse on Expert-kauppiaana Hyvinkäällä ja omistaa kiinteistökehitysyhtiön.

– Kunnalla on iso merkitys yrittäjille, ja kuntien energiaa valuu aivan liikaa paikalliseen kilpailuun sekä päällekkäisiin toimiin, Järvenpää kritisoi.

Hänen mukaansa kuntaliitokset eivät sinällään tee autuaaksi. Mahdollisuuksia yrittäjälle tärkeiden asioiden

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Faktaa vai fiktiota: Ulkoistaminen on oire kunnallisen terveydenhuollon ahdingosta.

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Kouvolan kaupungin johtava ylilääkäri Kati Myllymäki Yle.fi:ssä.

Kritiikkiäkin riittää. Vimpeliläinen metalliteollisuusyrityksiä omistava Anne Niemi suhtautuu liitoksiin nihkeästi.

Niemen mukaan lupa-asioiden hoitaminen helpottuisi, mutta hän pelkää palveluiden puolesta syrjäseuduilla.

– Palvelut lähtevät, jos keskus siirtyy kauemmaksi. Ketä parturit palvelevat, kun ei ole asukkaita? Ja saammeko mekään enää työntekijöitä 20 – 60 kilometrin päästä, Niemi kysyy.

Hänkin kannattaa lämpimästi julkisten menojen karsimista kuntien talouden tasapainottamiseksi. Kuntien pitäisi muutenkin olla aktiivisempia yrittäjien suuntaan esimerkiksi toimitilojen tarjoajana.

– Kuntien aktiivisuus on kaksijakoista.

Se vaihtelee huonosta erittäin hyvään, Niemi sanoo.

SKePtiNeN. Anne Niemi pelkää, että syrjäseudun asukkaat muuttavat kuntaliitosten toteutuessa suurempiin kaupunkikeskuksiin ja palvelualan yrittäjät lähtevät perässä.

Jatka keskustelua

kunnan merkityksestä yritystoiminnallesi verkossa: www.yrittajat.fi

Kommentti ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

elinkeinopolitiikan uudistuttava Kuntien aito elinvoima perustuu lopulta yksinomaan yritysten toimintaan. Tätä perusasiaa ei ymmärretä riittävästi.

Raha ei tule valtionosuusjärjestelmän kautta saati sitten ”seinästä”. Yritykset luovat työpai-

kat ja näin tuottavat pääosan esimerkiksi kunnallisverosta. Kun suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, samalla kunnissakin pitäisi kasvaa kiinnostus yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen.

Kuntauudistuksen ja kunnallisvaalien yhteydessä on siis perusteltua odottaa, että kunnan toiminta pk-yrityksien suuntaan aktivoituu.

Uhkiakin on. Esimerkiksi suuremmat hankintakokonaisuudet voivat heikentää pk-yrityksien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Nyt käydään liiaksi keskustelua vain kuntaliitoksista. Asia kuitenkin kiinnostaa. Mittaris-

Juuri nyt:

tokyselymme mukaan 80 prosenttia yrittäjistä kannattaa kuntaliitoksia, mutta toisaalta kymmenen prosenttia ei näe mitään tarvetta kuntarakenteiden uudistamiselle.

Yrittäjien viesti on vastanneiden perusteella siis harvinaisen selvä. Mutta aihepiiri ei ole yksiselitteinen. Monessa kunnassa yrittäjä pohtii asiaa eri näkökulmasta.

Pakolla saadaan harvoin hyviä tuloksia.

Kuntaliitokset onkin tehtävä vapaaehtoisuuteen perustuen.

On hyvä muistaa, että kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat.

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

Kuntauudistuksen etenemisestä riippumatta jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän tulojen kasvattamiseen ja menokuriin eli monilta osin palvelutuotannon tehostamiseen.

Näihin tavoitteisiin kunta ei pääse ilman yrityksiä. Siksi kuntien on otettava entistä vakavammin huomioon Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristokyselyssä esitetyt näkemykset.

Yleinen elinkeinopolitiikka

37

58 Kunnan markkinointi, Kunnan Elinkeino- viestintä ja yhteistyö tiedottaseututoimen minen kunnassa ja resurssit maakunnassa Koulutus

19

15

Julkisten palvelujen järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka

17

35

Päätösten yritysvaikutusten Seudullisen arviointi kehittämisInfratyön tai struktuuri vastaavan toiminta

31

22

16

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

tykkääjää Facebookissa. Suomen Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö hipoo pian jo 6 500 tykkääjän rajaa. SY:n Facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. Luku on korkeampi kuin esimerkiksi puolueilla. Myös Kauppakamari, SAK ja PAM jäävät yrittäjäyhteisöstä jälkeen.

M

ielestäni kenenkään ei pitäisi edes miettiä, onko perhe-elämän ja yrittäjyyden yhdistäminen mahdollista, kolmen lapsen äiti ja vaateja lastenliikkeitä pyörittävä Tua Tikkanen sanoo.

Tikkanen ei pidä itseään malliesimerkkinä mutta kertoo, että hän yrittää suoriutua mahdollisimman hyvin sekä kotona että töissä.

Helppoa se ei ole.

– Onneksi olen onnistunut mielestäni molemmissa, hän naurahtaa.

Aurinkoisempia lukuja Talouskriisi jyllää ja synkät uutiset värittävät markkinoita.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm löytää kuitenkin myös positiivisia talousmerkkejä – niin Euroopasta kuin kotimaastakin.

Työ tuntuu vapaa-ajalta. Tua Tikkasen ensimmäinen lapsi syntyi 2005, toinen vuotta myöhemmin ja kolmas 2009. Ennen lasten syntymää Tikkanen oli ehtinyt olla yrittäjänä lähes kymmenen vuotta.

– Minulla oli jo valmiiksi pyörivä systeemi.

Se, että pitäisi aloittaa yritys samaan aikaan, kun lapset ovat pieniä, tuntuu kyllä aika mahdottomalta kombinaatiolta.

Tikkanen myöntää, että lasten myötä hän on joutunut tinkimään omista menoistaan, kun kaikki aika menee lapsille ja yrityksen pyörittämiseen.

– Sellaisia hetkiä, ettei olisi mitään tekemistä, ei vain enää ole, Tikkanen toteaa.

– Tämä pitää euriborit erittäin matalina ja helpottaa siten rahan liikkumista euroalueella, Lindholm selvittää.

– Mutta toisaalta, rakastan lapsia ja rakastan työtäni. Jos töissä ja kotona on niin kivaa, että se tuntuu vapaa-ajalta, niin silloinhan minulla tavallaan on sitä vapaa-aikaa.

1

Laatuaikaa perheen kanssa. Siitä huolimatta, että yrittäjänä ja äitinä oleminen ovat molemmat aikaa vieviä, ei Tikkaselle ole jäänyt tunnetta, että jotain olisi jäänyt tekemättä tai jonkin asian olisi voinut hoitaa paremmin.

– Ainoastaan ne ajat vuodesta, kun on todella paljon töitä, ovat lasten kannalta haastavia.

Mutta silloinkin teen paljon töitä iltaisin ja öisin, eli silloinkaan se aika ei ole lapsilta pois.

Toisaalta kiireisiä aikoja paikataan pitkillä lomilla, jolloin koko perhe on yhdessä.

– Minulla on valitettavasti tapana, että saatan vetää itseni aika piippuun ja sitten pidän kuukauden lomaa perheen kanssa.

Tikkanen kertoo saavansa arjen pyöritykseen paljon apua mieheltään, jääkiekkolegenda Esa Tikkaselta. Eläköitynyt huippu-urheilija on paljon myös kotona, joten miehen apua on ollut runsaasti saatavilla.

Toisaalta, kun miehelläkin on oma yritys, on aikataulujen yhteensovittaminen joskus vaikeaa. Työt vievät yrittäjäpariskuntaa usein myös ulkomaille, jolloin arjen pyörittäminen

2 3 4

Elä lasten ehdoilla

jää toisen vanhemman vastuulle.

– Kerran olin Italiassa työmatkalla, ja vanhin lapseni, joka silloin oli 5-vuotias, kysyi minulta, että äiti, muistatko vielä mikä minun nimi on.

Lapselle kolme päivää on niin pitkä aika, bisnesäiti muistelee.

Laita yritystoiminta mallilleen

Lapset muuttivat yritystä. Lasten saaminen

Kun lapset syntyvät, sinulla ei ole enää samalla tavalla aikaa itsellesi tai omille jutuillesi.

Lasten synnyttyä kaikki päätökset tehdään lasten ehdoilla mahdollisuuksien mukaan.

Lasten ja yritystoiminnan yhdistäminen on huomattavasti helpompaa, kun yritys on valmis ja sen toiminta vakaata.

Käytä aikasi tehokkaasti

Kahdessa tunnissa, jonka joku ehkä käyttää katsellen tv:tä, saa jo vaikka mitä aikaiseksi.

Pitää vain olla tehokas ajankäytössä.

Järjestä aikaa lapsille ja vähän myös itsellesi

Lapsille on löydyttävä tarpeeksi aikaa.

Muista, että lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan!

Joskus on hyvä ottaa aikaa myös itselle.

Kun äiti voi hyvin, perhe voi hyvin.

näkyy nykyään myös Tikkasen yritystoiminnassa. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä lasten solmioita ja pojille tarkoitettu pukuvuokraamo. Lisäksi Tikkanen perusti Hio Hoi -lastenliikkeet ja lähti muutama vuosi sitten mukaan lastenruokabisnekseen.

Tikkasen kolmas yritys tuo maahan esimerkiksi lasten Hevisaurus- ja Disney-pastoja sekä täytekakkujen päälle laitettavia atsovärittömiä kakkukuvia.

– Tavallaan siinä oli oma lehmä ojassa, kun lasten tuotteet tulivat lähemmäksi sydäntä.

Tikkasen lapset ovat olleet koko ikänsä mukana äidin liikkeissä, ja perheen kaksivuotiaskin osaa jo palvella asiakkaita. Lapset tervehtivät asiakkaita ja esittelevät ja suosittelevat kaupan leluja muille lapsille. Heistä on tullut poikkeuksellisen avoimia ja positiivisia lapsia.

– Lapset tietävät, että töitä pitää tehdä. Kannustan lapsia yrittäjyyteen ja toivon, että lapsista kasvaa yrittäjiä, Tikkanen toteaa.

10

9.30

Työpäivä liikkeellä alkaa. Myyjien kuskaaminen henkilökuntamyyntiin samalla, kun tytär nukkuu takapenkillä.

7.00 – 9.00

Siivousta ja aamurutiinien hoitamista kotona.

22.00 – 24.0

Töiden tek tietokonee äärellä.

9.00

Pojat päiväkotiin, tytölle tulee hampaita, joten hän kulkee päivän mukana.

Tapaa yritysas kan

21.00

Tu

Lasten Iltapala ja -pesu, lapset nukkumaan.

20.15

Kotona, isoäiti lähtee kotiin hoitamasta lapsia.

”Päivä Esa oli työm olemaan ko syö yhdess la

19.30 – 20.00 Liikkeen siivoaminen.

Kotimaassa positiivisia lukuja saatiin vähittäiskaupan tilastoista viime vuoden lopulla, kun vähittäiskaupan myynnin arvo nousi edellisvuodesta 5,3 prosenttia.

– Se tarkoittaa, että kuluttajilla on rahaa ja he myös uskaltavat käyttää sitä.

Timo Lindholmia ilahduttaa myös se, että Suomen työttömyysaste laski viime marraskuussa 6,2 prosenttiin.

Mikä kysely? Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutettiin nyt viidennen kerran. Kohderyhmänä oli yhteensä

reilut 22 000 yrittäjää. Kyselyn vastausprosentti oli 15 eli vastaajia oli 3 300. Raportti julkistetaan kokonaisuudessaan 1. 2.

– Työpaikkoja on siis edelleen tullut lisää, mikä tukee kotimarkkina-alojen liiketoimintaa, hän kertoo.

Arjessa Uutiset

Uudistettu Yrittäjäsanomat kertoo yrittäjille tärkeimmät uutiset. Lukemalla lehteä tiedät mitä tapahtuu nyt ja lähitulevaisuudessa. Uutisten lisäksi haluamme jakaa yrittäjien ilot ja murheet, mutta ennen kaikkea puolustaa yrittäjyyttä. Olemme suomalaisen yrittäjyyden pää-äänenkannattaja.

22

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

debatti Muut lehdet Presidentti voisi ottaa keulakuvan paikan myös Suomen markkinoinnissa ja kaupata Suomea investointien ja työpaikkojen kohdemaana.

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Kun tulee töissä vähän vastoinkäymisiä, niin lähetetään tekstiviesti: ”Mä olen nyt flunsassa, etten mää voi tulla töihin. Eikse nii ole, että kolme päivää mä saan olla kotona?” Voi jumankekka näitä patalaiskoja suomalaisia.

toimitus@yrittajat.fi

Pikku-Eero

korotuksesta. Aihe oli esillä eduskunnassa loppuvuodesta, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin – samoihin, joita Heikkilä pohtii.

Vuoden alusta voimaan tullut dieselveron korotus on kohtuuton kuljetusyrittäjille.

Työpaikkoja on mennyt jo nyt. Jos valtion on pakko lisätä verokertymää, polttoaineverotuksessa pitää painottaa bensaveroa, ei dieselveroa. Bensaveron korotus koskisi isompaa maksajakuntaa ja tuottaisi näin enemmän. Dieselveron korotus kiihdyttää inflaatiota, sillä kuljetuskustannusten nousu on pakko laittaa suoraan tuotteiden hintoihin.

Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark helsingin Sanomissa

yhdistelmäajoneuvoa, joilla ajetaan noin 300 000 kilometriä vuodessa. Veronkorotus tarkoittaa 15 000 euron lisäkustannusta jokaista tällaista autoa kohden vuodessa. Se on yhteensä 150 000 euroa firmalle, mikä pitää siirtää hintoihin eli kuluttajien maksettavaksi. Kompensaatioksi luvattu käyttövoimaveron huojennus on tähän verrattuna aivan mitätön, vain noin tonnin vuodessa per auto. Veronkorotus pitää kompensoida ammattiliikenteelle. Kompensaatio olisi helppo hoitaa verotilillä, jonka kautta hoidetaan jo esimerkiksi arvonlisäverovähennykset. Miksi valtiovarainministeriö vastaa aina, että kompensaatio on liian vaikea toteuttaa?

ERVV:n luottoluokituksen lasku ei välttämättä ole kovin iso asia. Luottoluokituslaitokset ovat usein aika hakoteillä.

EtLan toimitusjohtaja Sixten Korkman Stt:llä

polttoaineverotus on ollut erittäin tärkeä kilpailuetu tässä pitkässä, harvaan rakennetussa maassa. Ja jos valtio kaipaa lisärahaa, miksi sitä ei kerätä ulkomaisilta tienkäyttäjiltä? Kun minun autoni ajaa Haaparantaan Ruotsin puolelle, heti pitää maksaa tienkäyttömaksu. Tästäkin sanotaan, että se on liian vaikea toteuttaa. Jos ruotsalaiset sen osaavat, niin kai mekin?

Vakaan valuutan vuosina on unohtunut, että valuuttariski on yhä arkipäivää pk-yrityksille.

Nordean yrityspalveluista vastaava johtaja Jussi Mekkonen Kauppalehdessä

Juoppo on työpaikan virallinen alisuoriutuja, ja hänen ansiostaan muutkin voivat ottaa löysemmin.

EVan Matti apunen helsingin Sanomissa

Polttoaineveronpalautusta varten olisi tehtävä erillinen ilmoitus verotiliin, jossa palautus alentaisi maksettavan veron määrää verolajista riippumatta. Valvonnallisista syistä pelkkää ilmoitusmenettelyä ei todennäköisesti voitaisi soveltaa, vaan palautukset maksettaisiin hakemusten perusteella, mikä edellyttäisi hakemusten manuaalista käsittelyä ja palautuspäätösten tekemistä.

Palautukseen oikeutettujen suuren määrän vuoksi hakemuskäsittelystä aiheutuvan hallinnollisen työn määrä olisi suuri, minkä lisäksi tarvittaisiin myös tehostettua valvontaa väärinkäytösten estämiseksi.

Marjo palkattomasta ensimmäisestä sairauslomapäivästä

Minä kyllä ottaisin vähänkin epäilyttävältä timpurilta rahat mieluummin käteisenä kassaan kuin myisin luotolla.

Yrittäjätarinat ovat arvossaan yrittäjien omassa lehdessä.

Minkälaista on yrittäjän arki? Mitä yrittäjän tarvitsee tehdä kehittääkseen liiketoimintaansa?

Pitääkö yrittäjän muistaa joku tärkeä päivämäärä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Arjessa-osio.

Sari käteisen vastaanottamisen lakkautuksesta

Kysely Onko yritykselläsi ollut maksuvaikeuksia?

ei

, RaHatiLaNNe ON HYVÄ

54%

40%

tOdeLLaKiN! OLeN KONKURSSiN PaRtaaLLa 6 % JONKiN VeRRaN, MUtta NiiStÄ SeLVitÄÄN 40 %

Facebookin pikakyselyyn saatiin 67 vastausta.

Kirje

asiantuntija Jukka Lehtonen EK:sta Kauppalehdessä

Facebookkommentit Köyhät kipeänä vaan sorvin ääreen. Saavatpa työkaverit ja vaikka asiakkaat kanssa osansa ilosta. Jaettu ilo – isompi ilo? Yrjöt tiskiin vaan ja pärskeet ilimoille. Se vasta halavaks tulee!

Kuljetusalan vuotuiset ajosuoritteet ovat suuria, minkä vuoksi päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tulee koskea myös kuljetusalaa.

Verotus ohjaa henkilöliikenteen lisäksi myös raskasta liikennettä polttoaineen säästöön ja kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen. (---) Kuorma-autot ovat autoverottomia eikä niiltä kanneta vuotuista ajoneuvoveron perusveroa. Kuormaautoilijalle korotus kompensoitiin lähes täysimääräisesti alentamalla niiltä kannettava käyttövoimavero EU-minimiin sekä poistamalla ns. työnantajan kansaneläkemaksu.

On totta, että Suomi on kuljetusintensiivinen maa ja tästä syystä hallitus pitää tärkeänä, että dieselöljyn verotus pidetään edelleenkin yleisellä eurooppalaisella tasolla ja selvästi bensiiniä alemmalla tasolla. Tästä syystä ei ole tarpeen eriyttää ammatti- ja yksityisdieselautoilun verotusta nykyistä enempää tai ottaa käyttöön (---) tienkäyttömaksuja, joiden kohdentaminen pelkästään ulkomaalaisille kuorma-autoille ei ole mahdollista verosyrjintäsyistä.

Suomen kohtalaisen alhainen

Hankintalakia pidetään ongelmana, vaikka ongelma on hankintaosaamisen puute.

Lakimuutosten sijaan kaivataan lisää tietoa ja osaamista niin viranomaisille kuin yrityksille.

23

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Lähetä mielipiteesi

Kaksintaistelu: Kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä avautuu dieselveron

Jutta Urpilainen valtiovaraiministeri (sd)

Matti Heikkilä kuljetusyrittäjä, SY:n hallituksen jäsen

LEa huLt

Debatti

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Debatti-palstalla yrittäjät saavat vallanpitäjiltä vastauksia yrittäjille tärkeisiin kysymyksiin. Lisäksi nostamme lehteen mielenkiintoisimmat keskustelut Yrittäjien verkkosivuilta. Voit lähettää meille mielipidekirjoituksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi

Vaikka usko Suomen talouden kehitykseen kasvoi hieman edelliskvartaaliin verrattuna, on luottamus Suomen talouteen yhä heikompaa kuin usko oman henkilökohtaisen talouden kehittymiseen.

EPSI Ratingin tekemästä tutkimuksesta selviää, että suomalaiset odottavat nykyisen taloudellisen tilanteen jatkuvan kutakuinkin ennallaan vuodeksi eteenpäin.

Parasta yrittäjyydessä: olet oma herrasi Yrittäjänä voi tehdä mitä haluaa ja toteuttaa itseään. Teen tiettyinä aikoina todella paljon töitä, mutta toisaalta pystyn olemaan esimerkiksi kesällä pari kuukautta poissa ja lomailemaan yhdessä perheen kanssa.

Tua Tikkanen yhdisti menestyvän yritystoiminnan ja lasten kasvattamisen.

6 375

Minulla on kymmenkunta

Usko Suomen talouteen kasvoi hiukan

PiKKuPoJiLLE. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä myyntiin lasten solmioita ja pikkupoikien pukuvuokraamo.

Superäiti

Suomen Yrittäjien verkkoportaali yrittajat.fi ylsi ennätyslukuihin, kun viikolla kaksi sivustolla vieraili Google Analyticsin mukaan 45 403 eri kävijää. Vuonna 2010 vastaavaan aikaan kävijöitä oli 23 285. Kasvua kertyi siis lähes 95 prosenttia.

Yksi tällainen on Lindholmin mukaan Euroopan keskuspankin EKP:n päätös joulukuussa tarjota pankeille kolmen vuoden mittaista keskuspankkirahoitusta.

NämäProsenttia asiatvastaajista kuntoon

18

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

87 87 87 87 86 86 85 85 85 85 83 82 81 81 81 80 77 77 77 75 73

osallistu keskusteluun Kuinka sinä olet yhdistänyt äitinä ja yrittäjänä olemisen? www.yrittajat.fi

+ 95%

Vastaajista 15 prosenttia kannattaa kuntien pakkoliitoksia.

Kainuu Etelä-Savo Savo Pohjois-Karjala Länsipohja Häme Etelä-Karjala Rannikko-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa Helsinki Kymi Satakunta Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Muu pääkaupunkiseutu

yrittäjän arjessa

115 000

yritystä Suomen Yrittäjien jäsenenä.

Yrittäjäjärjestön jäsenmäärä kasvoi viime vuonna noin kolmella tuhannella yrityksellä. Kasvu oli edellisvuotta nopeampaa, vaikka yritysten kokonaismäärän kasvu Suomessa notkahti hieman. Toimialajärjestöjen kautta Suomen Yrittäjiin kuuluu lähes 38 000 jäsentä, joista päällekkäisiä jäsenyyksiä on noin 13 000.

Kuntaliitosten kannatus alueittain, % KaNNattaJa. Yrittäjä Kari Järvenpää sanoo, että kuntaliitokset antavat tukun mahdollisuuksia laittaa huonosti hoidetut asiat kuntoon.

+

Muistathan: Tammikuun viimeinen on vuosi-ilmoitusten määräpäivä.

Mikäli vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3.2.2012.

KUVAT: JARKKO VIRTANEN

Ennätysten murskajaiset

65% 15%

JUHA HARJU

31

www.yrittajat.fi

pakko- tai vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

Vastaajista 65 prosenttia kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia.

TaMMikuu

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

Yrittäjistä 80 prosenttia kannattaa joko

korjaamiseen on kuitenkin paljon.

– Kokonaisverotus nousee jatkuvasti, kun palvelutuotannon kustannukset ovat kehittyneet epäsuotuisasti. Maksamme enemmän ja saamme vähemmän. Vanha kuntakartta ei myöskään perustu työssäkäyntialueisiin, jolla on vaikutusta palvelujen käyttöön ja saatavuuteen. Kolmanneksi alueen imagoa on vaikea rakentaa, kun kaupunkiseutuja on vaikea tunnistaa, Järvenpää listaa.

Myös maankäytöllä ja infrarakentamisella on merkitystä yrityksille. Lisäksi palvelutuotannon tuotteistaminen antaisi suunnattomat mahdollisuudet yrittäjille. Samalla siitä olisi hyötyä kuntalaisille.

– Olemme nyt vedenjakajalla. Suomi on vielä varakas maa. Jos viisautta riittää, olemme sitä myös tulevaisuudessa.

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ota kantaa!

80%

ALEKSI POUTANEN

arjessa

5

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Urpilainen antoi vastaukset kirjallisiin kysymyksiin marraskuussa 2011.

167

4–5

| Ilkka O. Lavas

Menestyvä yrittäjä uudistaa yritystään ajattelullaan

L

ueskelin jälleen Peter F. Druckerin kirjaa Innovaatio ja yrittäjyys. Hänen mukaansa ei voi olla menestyvä yrittäjä, jollei toteuta yrittäjyyden ja innovoinnin periaatteita. Mitä tämä tarkoittaa omalla kohdallani? Olen yrittäjä, mutta miten toteutan yrittäjyyttä?

Yrittäjyyden periaatteiden mukaan toimiminen tarkoittaa Druckerin mukaan jatkuvaa innovoimista. Innovointi tarkoittaa vanhojen asioiden yhdistelemistä uudella, uutta arvoa luovalla tavalla.

Yrittäjyyttä on se, että me yrittäjät 1) näemme muutokset mahdollisuuksina tehdä uutta bisnestä 2) tutkimme jatkuvasti uusia tapoja haastaa prosessia 3) kehitämme jatkuvasti toimintaamme.

Yrittäjä joka osaa ja haluaa uudistua säännöllisesti ja kehittää omaa ja yrityksensä toimintaa toimii siis yrittäjyyden

periaatteiden mukaan. Myös yritykset ja jopa kunnat voivat olla innovatiivisia ja yrittäjyyshenkisiä tai sitten eivät. Yrittäjyys on asennekysymys.

Yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Yrittäjän kannattaa uudistaa omaa ajatteluaan. Varmaa tulevaisuudessa on vain se, että se on erilainen. Erilaista nykyisyydessä on se, että tänään eivät päde kymmenen vuotta vanhat säännöt tai ajatusmallit. Yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Voin myös hankkia näkemyksiä tulevaisuudesta yrittäjäpiirien lisäksi keskustellen seniorijohtajien, tutkijoiden, johtavien insinöörien, markkinaeksperttien, futurologien tai vain yleensä mielikuvituksekkaiden ja älykkäiden ihmisten kanssa.

Erityisen hyödyllisiä oman ajattelun ja näkemysten laajentamiselle ovat keskustelut muilla toimialoilla työskentelevien

johtajien ja yrittäjien kanssa.

Olen itse IT-alalla ja lupasin itselleni tänä vuonna uudistaa omaa ajatteluani tutustumalla neljään uuteen kulttuuriin ja vierailemalla oman alan ulkopuolisilla messuilla. Päätin myös tutustua lehtien digitaaliseen kuluttamiseen lukemalla tammikuun ajan kaikki lehdet digitaalisessa muodossa... aika monta paperilehteä on jo mennyt suoraan paperinkeräykseen.

Etsin siis tietoisesti ja systemaattisesti muutosvoimia, jotka mahdollistavat yrityksilleni uusia bisnesmahdollisuuksia.

Innovatiivista uutta vuotta! Aloita yrityksesi uudistaminen itsestäsi.

Ilkka O. Lavas, sarjayrittäjä W3 Group Finland Oy Ps. Lavaksen blogia voit lukea osoitteessa http://menestyvayrittaja.yrittaja.info/

PS.

Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle avaa Pohjois-Suomen yrittäjille mahtavan mahdollisuuden kansainvälistyä. Ydinvoimalatyömaalla pääsee omassa maakunnassa kansainväliseksi toimijaksi. Esimerkiksi muista mukana olevista yrityksistä muodostuu luonteva kansainvälinen tukiverkosto, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä myöhemminkin. Teemme yrittäjäjärjestössä lujasti töitä rohkaistaksemme yrittäjiä kansainvälistymään.

Jorma Kortesoja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

VN

Finnvera tarjoaa yhteistyössä pankkien kanssa suomalaisille pk-yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden tutustua viennin rahoitusjärjestelyihin.

Vientikaupan rahoitusohjelma on tarkoitettu pk-yritykselle, joka harjoittaa aktiivista suoraa vientiä.

Yritykset valitaan hakemusten perusteella, ja ensimmäisessä vaiheessa ohjelmaan voidaan ottaa noin 15 hakijaa.

Tällainen on uusi Yrittäjäsanomat

Petri Parvinen

Lähde: SY:n elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely

Varmista vientikauppasi rahoitus kuntoon

Kasva On epäisänmaallista jättää kasvupotentiaali käyttämättä.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

• Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.

Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

• Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Presidentin pitää nostaa yrittäjien Yrittäjät toivovat presidentiltä myös viennin edistämistä.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Y

rittäjäsanomien tekemän presidenttikyselyn mukaan yrittäjät odottavat presidentiltä toimia yrittäjyyden eteen.

Yrittäjien mielestä presidentti on arvojohtaja, jonka kuuluu luoda

Suomeen kannustavampi yrittäjyyden ilmapiiri.

Vastaajien mielestä olisi myös tärkeää, että presidentti edistäisi suomalaisyritysten vientiä vienninedistämismatkoilla.

Osa yrittäjistä kuitenkin toivoisi, että presidentti nostaisi julkisuudessa esiin myös yrittäjyyteen liittyviä arkoja aiheita, kuten esimerkiksi, että miten konkurssin joutuneita yrittäjiä voisi auttaa.

Vain kahdeksan vastaajan mielestä yrittäjyys ei kuulu laisinkaan presidentin toimenkuvaan.

Niinistö paras. Sauli Niinistö olisi vastaajien mielestä paras mahdollinen presidentti yrittäjyyden edellytysten kannalta. Niinistö kokosikin yrittäjien äänistä hulppeat 66,4 prosenttia.

Toiseksi parhaimpana vaihtoehtona pidettiin itsekin yrittäjänä toimivaa Paavo Väyrystä, jonka äänisaalis oli 18,2 prosenttia. Väyrynen kuitenkin putosi pois pelistä ensimmäisellä kierroksella.

Kolmanneksi parhaiten yritysten asioita ja toimintaedellytyksiä hoitaisi presidenttinä Pekka

Haavisto, joka kuitenkin sai vain 6,5 prosenttia annetuista äänistä.

Muut ehdokkaat olisivat olleet kyselyyn vastanneiden mielestä selvästi huonompia presidenttivaihtoehtoja yrittäjyyden kannalta.

Kysely lähettiin satunnaisotannalla Suomen Yrittäjien 3 672 jäsenelle. Vastauksia kyselyyn tuli kolmen päivän aikana 397.

Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston tutkimus

OSINGOT. Kohta on taas osinkojen aika. voimmekin odottaa jännityksellä, keneltä lentää ensimmäinen kateustikari ja kuka ehdottaa kovimmat kateusverot.

KEbAb. Evira lähti hyökkäykseen etnistä ruokaa vastaan. Kebab-ravintolat on jo hoideltu, häviääkö seuraavaksi menusta tikka masala vai pad thai?

KIvA-PAAvOT. Suomen kokoisella maalla on tarpeeksi kestämistä yhdestäkin mukavaa leikkivästä Paavosta, mutta viime aikoina niitä on näkynyt peräti kolme.

3xp

Iltakouluun!

Ilmoittaudu Yrittäjän Iltakouluun. Iltakoulu on Tapiolaryhmän ja Suomen Yrittäjien tarjoama maksuton foorumi yrittäjille.

Tule verkostoitumaan ja kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: tapiola.fi/iltakoulu.

Jorma Uotinen 14.2. Vaasa, 20.2. Tampere, 13.3. Salo, 21.3. Joensuu, 20.3. Tahko, 19.3. Kokkola

PALKITTU. Keski-Suomen maakunnallinen Yrittäjäpalkinto luovutettiin laukaalaisen Finse Oy:n yrittäjä Pertti Hyppöselle Paviljongissa.

Hyppöstä onnittelemassa alueen toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

Mira Kasslin 23.2. Kuopio, 7.3. Seinäjoki, 14.3. Oulu 20.3. Kajaani, 27.3. Mikkeli Päivikki Palosaari 15.2. Rovaniemi, 6.3. Turku, 7.3. Kouvola, 8.3. Porvoo, 13.3. Lappeenranta, 20.3. Helsinki Taneli Tikka 9.2. Lahti, 14.2. Järvenpää, 21.2. Hämeenlinna, 22.2.

Jyväskylä, 28.2. Pori, 1.3. Espoo

6

kysymystä

Rokkaako firmasi?

Lotta Hurskainen

1

Red Events vastaa HIFKin cheerleadereista, jotka ovat kannustamassa HIFK:ta Jokereita vastaan pelattavassa Talviklassikko-jääkiekkotapahtumassa.

Mitä odotat Talviklassikolta?

Ihanaa talvista jääkiekkotapahtumaa, paljon väkeä ja hyvää tunnelmaa. Tietenkin odotan myös jännittävää ja tasokasta jääkiekkoottelua. Lisäksi toivon, että cheerleadereiden lämmittelyjumppa sekä itse koreografiat ottelun aikana saavat katsomoon hyvää tunnelmaa ja fiilistä.

2

Mitä muuta Red Events tekee?

Yrityksemme cheerleadereita myydään esiintymään esimerkiksi yritystapahtumiin, erilaisiin urheilutapahtumiin, laivoille sekä ravintolohin. Cheerleaderit voivat toimia tapahtumissa myös pr-henkilöinä tai VIPemäntinä. Cheerleaderit ovat oiva valinta, jos yritys haluaa näyttävän, energisen ja urheilullisen pr-henkilön tai piristystä tapahtumiinsa tanssiesitysten myötä. Lisäksi Red Events Oy tarjoaa tapahtumatuotantopalveluja sekä henkilöstövuokrausta. Suunnittelemme ja toteutamme myös promokiertueita ja tuotelanseerauksia.

Yritysten bändikisa FirmaRock käynnistyy taas. Taisto aloitetaan maaliskuun puolivälissä Tampereelta, ja tapahtuma on osallistujille ilmainen. Osakilpailuja järjestetään Tampereen lisäksi ainakin kuudella paikkakunnalla.

Firmarockissa yhtyeen pitää olla yrityksen työntekijöistä koottu, ja esiintyjiä saa olla enintään seitsemän.

Kisaamisen lisäksi Firma Rock tarjoaa yritykselle myös luovan ympäristön markkinoi-

TEEMA. ”Kuin elokuvissa” -teeman puitteissa yleisöä Paviljonki Areenassa hauskuutti herrasmies Gregory Grant (Veli-Matti Ahonen) ja hänen villi puoliskonsa Reese Monroe (Mari Rouvala).

Vieläkö irtoaa spagaati?

3

Olet itsekin entinen cheerleader, vieläkö irtoaa spagaati?

Omista tanssiajoistani on jo niin monta vuotta aikaa, että eipä ole tullut kokeiltua spagaatia pitkään aikaan. Luulen, että notkeimmat aikani ovat valitettavasti jo takanapäin.

4

Kannustatko HIFK:ta pom-pomhuiskat kädessä vai turvallisesti katsomon penkiltä?

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kannustan edelleen HIFK:ta koko sydämestäni.

Pom-pomit ovat vaihtuneet HIFK-kaulahuiviin.

5

Keksi oma kannustushuuto lempijoukkueellesi.

HIFK, parempaa ei oo! Täytyy myöntää, että tämä on lainattu Calle Branderin kiekkokoululaisilta. Se on vain niin hyvä!

6

Kumpi joukkue voittaa Talviklassikon?

Tarvitseeko sitä edes kysyä? Tietenkin HIFK! HIFK on viime vuoden mestari, stadilainen, perinteinen ja punainen joukkue, joten ehdoton Talviklassikon voittaja viime vuoden tapaan.

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kannustan edelleen HIFK:ta koko sydämestäni.

Kuka? Lotta Hurskainen

Ikä: 37 Työ: Tuotantojohtaja, Red Events Oy Perhe: Aviomies ja kaksi labradorinnoutajaa Unelma: Nauttia elämästä niin työn kuin vapaa-ajan parissa.

Juuri nyt: Talviklassikko-jääkiekkotapahtuma HIFK–Jokerit Helsingin Olympiastadionilla 4.2.2012.

Kihisevän kuuma Hot Spot

H

ot Spotissa tapaat myös Madventuresin Rikun ja Tunnan sekä kenkäguru Minna Parikan.

Vuoden kuumin ja suurin nuorten yrittäjien tapahtuma Hot Spot järjestetään Helsingissä 16.– 18.3.2012.

Vauhdikas viikonloppu käynnistetään verkostoitumisbileillä latinalaisen Amerikan tunnelmissa.

Bileissä on tarkoitus pitää yllä rento meininki ja koota tapahtumaviikonlopun vieraat tutustumaan toisiinsa.

Lauantaiaamuna viihdytään huippuseminaarissa, jossa esimerkiksi Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff kertovat, miten yritys

polkaistaan käyntiin nollabudjetilla ja vailla minkään sortin kokemusta.

Seminaarissa puhuvat myös kenkäsuunnittelija Minna Parikka, kahvila-autojulkkis Tio Tikka ja moni muu mielenkiintoinen yrittäjä.

Lauantai-ilta huipentuu juhlagaalaan, jossa nautitaan herkkuruoasta ja palkitaan nuoria onnistujia. Tapahtuma jatkuu vielä sunnuntaina, jolloin kokoonnutaan yhdessä rennon letkeälle brunssille.

– Hot Spot tarjoaa verkostoitumista ja yhdessä viihtymisen riemua. Voit löytää jo ensimmäisenä iltana uusia asiakkaita, yhteistyömahdollisuuksia ja ennen kaikkea hyviä tuttavuuksia, järjestäjät lupailevat.

Milloin: Helsingissä 16.–18. maaliskuuta.

Paikalla myös: Sedu Koskinen ja Lotta Backlund.

Ajassa:

da itseään esimerkiksi järjestämällä asiakastilaisuuden kilpailun yhteyteen.

– FirmaRock-kilpailu on laajenemassa kansainväliseksi konseptiksi, järjestäjä kertoo.

Tarinoita naisyrittäjyydestä Sotkamossa toimiva yrittäjätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen julkaisi kirjan naisyrittäjyydestä.

Kirjallaan Uitto-Korhonen haluaa tuoda esiin naisyrittäjyyttä ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Hän toivoo, että kirjan rohkaisemana syntyisi uutta naisyrittäjyyttä.

– Yrittäjänaisen yritys on usein pieni, mutta yrityksen merkitys kylän, kunnan tai kaupungin imagolle ja taloudelle on valtava. Miltä näyttäisi kunnan raitti, jos sieltä puuttuisivat boutiquet, kauneushoitolat, kampaajat, kukkakaupat ja kenkäkaupat, Uitto-Korhonen toteaa.

Kirjaan on koottu vuosina 2010–2011 tehtyjä erilaisten yrittäjänaisten haastatteluja ItäSuomesta. Haastattelut kertovat ideoista sekä kyvystä selviytyä, työllistyä ja viihtyä. Haastattelut kertovat myös vapaudesta, rohkeudesta ja osaamisesta.

– Ennen kaikkea ne kertovat pärjäämisestä. Oikeasta elämästä, Uitto-Korhonen summaa.

Miltä näyttää vuosi 2012?

yrittäjä–suomi–yrittäjä

loma

ei koske sinua, huhujen mukaan työntekijät juovat silloin virvokkeita ja rentoutuvat löhöillen, sinä taas maksat heille tästä ajasta.

Uudistetun Yrittäjäsanomien keidas on Vapaalla-osio.

Yrittäjäkin vaihtaa joskus vapaalle ja osiossa seuraamme mitä mielenkiintoista tapahtuu seuraavan kuukauden aikana. Lisäksi seurapiiritoimittajamme on aina paikalla jännittävissä yrittäjäjuhlissa.

Parasta äitiydessä: Rakkaus Äitiydessä parasta on se, että lapset rakastavat äitiä yli kaiken ja äiti rakastaa lapsiaan vieläkin enemmän. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut lapsista tai kärsinyt vauvakuumeesta, enkä olisi ikinä voinut kuvitella, mitä äitiys voi minulle tunnepuolella antaa.

28

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

MYYNTI

Palkinto: Ympäristöyritysten Liitto ry palkitsi

VamBio Oy:n Vuoden Ympäristöyritys 2011 -palkinnolla.

VamBio Oy tekee kehitystyötä lietemäisen mädätteen käyttämiseksi peltolannoitteena.

44%

JUKKA-PEKKA MOILANEN

KoKEmus. Ennen lasten syntymää Tua Tikkanen ehti olla yrittäjänä lähes 10 vuotta.

JAKSA KASVAA

LasTEnLiiKE. Omien lasten saaminen innoitti Tua Tikkasen perustamaan Hio Hoi -lastenliikkeen.

11.00 – 13.00 Asiakkaiden palvelemista liikkeessä.

13.00

Yhden myyjän ja tyttären kuskaaminen äidin luokse Hio Hoi -lastenliikkeeseen Lauttasaareen. Matka jatkuu henkilökuntamyyntiin Espooseen.

00.30

Nukkumaan.

ua Tikkasen päivä

ä oli hieman poikkeuksellinen, sillä matkalla Saksassa. Normaalisti pyrin otona viimeistään klo 18, jolloin perhe sä ja viettää keskenään aikaa, kunnes apset menevät nukkumaan.”

17.30 – 19.30

Lastensynttäreiden vetämistä Hio Hoissa.

17.00

Synttäritarjoilun nouto kaupasta.

DIILEJÄ. Kauneusstudio Sigin yrittäjä Sigita Vuorenhela haki täydennystä alkuvuoden kalenteriin diilikampanjan avulla.

Asiakaspalvelu ratkaisee. Parvinen kuitenkin painottaa henkilökohtaisen myyntityön merkitystä.

– Tärkeää on saada ihminen tykkäämään paitsi siitä mitä se ostaa, myös keneltä sen ostaa.

Tämä on hoksattu myös Kauneusstudio Sigissä.

– Otimme tosi vähän diilejä, mutta teimme niiden kanssa täydellistä työtä. Näin saimme pidettyä diilien avulla hankkimamme asiakkaat, Vuorenhela sanoo.

– Kaikkein tärkeintä on asiakaspalvelu ja laatu.

Ilman asiakaspalvelua homma ei toimi ja päinvastoin.

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

Haastavaa sitouttamista. Kauneusstudio Sigin kalenteri on täynnä, ja yrittäjällä riittää puuhaa

Kasvupotentiaali käyttöön

M

oottori- ja konepajakoneistuksia tekevä Oulun Moottorikoneistamo on yrittäjä Kimmo Pehkosen sanojen mukaan kasvanut hyvin maltillisesti.

Paikallisesti toimivan Oulun Moottorikoneistamon asiakaskunta on vuosien varrella vakiintunut ja käynyt Pehkoselle hyvin tutuksi, eikä uusia asiakkaita ole varsinaisesti haettu.

– Tietysti pikkukasvua tulee koko ajan, ja siihen on vastattu li-

Teema

K

auneusstudio Sigissä varauduttiin hiljaiseen alkuvuoteen toteuttamalla loppuvuodesta diilikampanja yhdessä Citydealin kanssa.

– Joulun ja uudenvuoden jälkeen tammi- ja helmikuu ovat kauneusalan yrityksissä hiljaista aikaa, omistaja Sigita Vuorenhela selvittää.

Vuorenhelalla on myös aiempaa kokemusta diileistä. Viime maaliskuussa avattu kauneusstudio toteutti keväällä diilikampanjan uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi.

Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen pitää diilien ajatusta oikeanlaisena.

– Hyvä myyjä saa asiakkaan tuntemaan olonsa ainutlaatuiseksi ja kokemaan, että kyseessä on todella hyvä kauppa. Tässä mielessä diilipalvelut ovat onnistuneet, Parvinen pohtii.

Toiset hamuavat kasvua, toiset ovat tyytyväisiä tasaiseen taikinointiin.

– On epäisänmaallista jättää kasvupotentiaali käyttämättä, täräyttää Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen.

Mutta entä jos yrityksessä pidetään tasaisesta arjesta ja ennustettavuudesta?

Kaksi erilaista yritystä kertoo, kuinka kasvua on haettu.

16.00

Lasten haku päiväkodista. Lasten ”lottovoitto”, eli Mäkkärin kautta kotiin, takaisin Hio Hoi -lastenliikkeeseen järjestämään lasten synttäreitä.

sää työvoimaa hankkimalla, Pehkonen kertoo.

Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen myöntää ymmärtävänsä, etteivät kaikki yrittäjät pidä vipinästä, jota myynnin lisääminen ja kasvutavoitteet tuovat tullessaan. Hänen mielestään yrityksen pitäisi silti aina pyrkiä eteenpäin.

– Jos potentiaalia on, ei pitäisi hyväksyä sitä mukavuudenhalua, Parvinen sanoo.

Tapauskohtaista kasvua. Nyky-

tilanteeseen ollaan Oulun Moottorikoneistamolla tyytyväisiä.

Tekemistä on riittänyt niin, ettei seitsemän henkilöä työllistävällä yrityksellä olisi nykyisellä kapasiteetilla mahdollisuuksia vastaanottaa juurikaan enempää töitä.

Parvisen kasvupuheisiin Pehkonen suhtautuu ymmärtäväisesti.

Konepajayrittäjän mukaan kasvun hakeminen on kuitenkin aina tapauskohtaista ja yrityksestä kiinni.

– Joillekin se kasvu sopii, mutta meillä on aina edetty loivalla kasvulla niin, että välillä on pystytty

työllistämään, eikä missään vaiheessa ole tarvinnut lomautella.

– Tietenkin sitä pitäisi aina jaksaa kasvaa, mutta meidän tapauksessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

Työntekijä hakusessa. Kimmo Pehkosen mukaan potentiaalia myynnin lisäämiseen Oulun Moottorikoneistamolla varmasti olisi, mutta sopivien työntekijöiden löytäminen on haastavaa. Moot-

torikoneistusalalle ei ole olemassa suoraa koulutusta, ja uusi työntekijä joudutaan kouluttamaan talon tavoille.

– Pienellä porukalla kun toimitaan, niin homma tahtoo notkahtaa hetkeksi, kun uutta miestä tuodaan sisään taloon.

Suunnitelmissa kuitenkin on palkata lähitulevaisuudessa uutta väkeä.

– Kyllä tässä sellaista pientä tarvetta koko ajan on, nyt haussa on vain sopiva työntekijä, Pehkonen paljastaa.

diilien kautta hankittujen asiakkaiden kanssa.

Vuorenhela ei kuitenkaan pidä diilikampanjoita helpoimpana mahdollisena asiakkaidenhankintakeinona.

– Diilien kautta tulevat asiakkaat tulevat halvan tarjouksen perässä ja käyvät kerran. Heidän sitouttamisekseen täytyy nähdä paljon vaivaa.

Vuorenhela muistuttaa, että diilikampanjaa harkitsevan täytyy toteutettavien diilien määrän lisäksi miettiä millaista diiliä tarjoaa.

Maaliskuussa kauneusstudiossa tehtiin 40 ripsienpidennysdiiliä ja 40 ihokarvojen sokerointidiiliä.

Tuntiteholtaan erinomainen sokerointi todettiin hyväksi, ja loppuvuoden kampanjassa tehtiin 120 sokerointidiiliä.

– Lisäksi siinä sitoutetaan uusi asiakas tehokkaasti, kun asiakas jää sokerointiin helposti koukkuun, Vuorenhela iloitsee.

Pelkkä markkinointi ei riitä

> Tietenkin sitä pitäisi aina jaksaa kasvaa, mutta meidän tapauksessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

Kimmo Pehkonen

Markkinointi ei voi korvata myynnillistä innostusta, hyvää asennetta ja henkilökohtaista myyntityötä.

– Kasvu ei lähde lentoon pelkästään markkinoinnilla. Se että yrityksellä on brändi ja ihmiset tietävät yrityksen, on vasta edellytys sille, että myyntiä voidaan tehdä, siitä se kaupanteko vasta lähtee, Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen kertoo.

Parvisen mukaan yrityksen täytyy myös muistaa se, että ensimmäisen asiakkaan kautta täytyy myös saada hankittua se toinen asiakas. Ei riitä, että liike tai nettikauppa on kiva.

– Ihmiset täytyy kuitenkin saada tekemään ne

ostopäätökset, jotka eivät aina synny ihan hihasta nykäisemällä, vaan asiakasta täytyy maanitella ja ottaa kaikki mahdolliset viidakkorummut avuksi.

Parvisen mukaan suomalaiset usein tuudittautuvat liikaa luottamaan oman työnsä laatuun ja uskovat, että myyntiä syntyy, kun työn laatu puhuu puolestaan.

– Asiakas voi olla tyytyväinen työn laatuun ja saamiinsa palveluihin, mutta jättää ne kuitenkin seuraavalla kerralla ostamatta ja menee jonnekin muualle, Parvinen toteaa.

– Kun saa asiakkaan tulemaan kerran, täytyy henkilökohtaisesti varmistaa, että hän tulee takaisin.

Barometri esitellään Finnveran tiloissa Helsingissä Eteläesplanadi 8 klo 10.

Arjessa-osion jälkeen Yrittäjäsanomat painuu vieläkin syvemmälle yrittäjän arkeen.

Yrittäjällä ei ole välttämättä aikaa ja rahaa panostaa esimerkiksi myyntiin tai markkinointiin. Teema-osiossa kerromme, miten yrittäjä saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset. Teema vaihtuu numeroittain.

Ja voittaja on?

Presidenttikisan toinen kierros huipentuu 5. helmikuuta järjestettävään toiseen presidentin vaaliin. Kumpi on Suomen tuleva presidentti – Sauli Niinistö vai Pekka Haavisto? Vain äänestämällä voit vaikuttaa.

Uurnilla tavataan!

Tekijät

Oletko tavannut mielenkiintoisen yrittäjän, jolla on hulvaton tarina kerrottavanaan? Oletko kenties itse kehittänyt tuotteen, joka ansaitsee huomiota? Vai onko tapahtunut jotain epäoikeudenmukaista, josta haluaisit kertoa muillekin? Lähetä meille juttuvinkkisi tai palautetta osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Toivomme, että nautit uudistetusta Yrittäjäsanomista.

Terveisin, Kimmo Koivikko (vas.), Lotta Tammelin ja Mirka Moilanen.

Kelpo Elpo Suomen Yrittäjät on jälleen selvittänyt valtakuntamme elinkeinopoliittista ykköspaikkaa. Paikkakunta, josta yritystoiminnalle löytyvät parhaat toimintaedellytykset, paljastetaan 1. helmikuuta, kun SY julkaisee Elpo-kyselynsä tulokset. Viekö Uusikaupunki taas voiton?

LEA HULT

Vuonna 2010 viisi parasta kuntaa olivat: • Uusikaupunki 82 pistettä • Lempäälä 78 pistettä • Muurame 77 pistettä • Humppila 75 pistettä • Keitele 75 pistettä

asemaa Näin presidentin tulisi suhtautua yrittäjyyteen



(Vastausten lukumäärä 397)



Presidentti on arvojohtaja, jonka kuuluu luoda kannustavampi yrittäjyyden ilmapiiri Suomeen Presidentin pitää nosta julkiseen keskusteluun arkojakin aiheita, kuten miten autetaan konkurssiin joutuneita yrittäjiä selviytymään Presidentin pitää houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen Presidentin tehtäviin ei kuulu yrittäjyyteen liittyvät asiat

Yrittäjäsanomien presidenttikysely, tammikuu 2012

0 50 100 150 200 250 300

Presidentin pitää edistää suomalaisten yritysten vientiä vienninedistämismatkoilla

?

Pk-barometri I/2012

Miltä kuluva vuosi näyttää pk-yritysten näkövinkkelistä? Kysymykseen saadaan vastaus, kun Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat 15. helmikuuta pk-yritysten tilannetta ja odotuksia kuvaavan Pk-yritysbarometrin.

Jo 44 prosentilla yrityksistä on käytössään verkkolaskutus, selviää Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemästä kyselystä.

Lisävoimaa diileistä

(saldoluku)

-11

JARKKO VIRTANEN

MALTILLISTA. Kimmo Pehkonen on tyytyväinen Oulun Moottorikoneistamon loivaan kasvuun.

Pk-yrittäjien suhdannenäkymät

Pk-barometri II/2011

29

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

+24

Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Vapaalla 25 TyEL:n perusmaksu ilman asiakashyvitystä on 23,3 prosenttia palkasta, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

7

Tapahtumia KIEKKOHUUMAA. Hämeen Yrittäjät ja Elisa kutsuivat paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä yhteistyökumppaneitaan seuraamaan HPK–Saipajääkiekko-ottelua. Tulosveikkauksen voittajat palkittiin yrittäjävöillä. Onnelliset voittajat Pasi Niemelä (vas.)

Janakkalan Yrittäjistä, Matti Lipsanen Hämeen liitosta ja Marko Ruottu Hausjärven Yrittäjistä. Mitalisijojen ulkopuolelle jäänyt Rengon Yrittäjien puheenjohtaja Simo Siltaloppi seuraa Elisan aluemyyntipäällikkö Heta Näppilän ja Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukan suorittamaa palkintojenjakoa.

KIvILLÄ. Jos italialainen tervehdysajokulttuuri laivaristeilyillä pesiytyy laajemmallekin, tietää se rutkasti lisää töitä suomalaisille laivanrakentajille.

GuGGENHEIM. Helsingissä erilaisia kulttuurikeskuksia riittää kohta Töölöstä Katajanokalle yhtenä jonona. Sehän on mukavaa.

Ei kastu jalat, jos haluaa kävellä Tallinnan-laivalle.

35

Suomalaiset haluaisivat vähentää työntekoa. Nyt työhön kulutetaan hieman yli 40 tuntia viikossa, mutta verkkopalvelu Reflectin mukaan tulevaisuuden tavoite on noin 35 tuntia viikossa.

Syyskuu 2011

Baanalla

KIHLAT. Jyväskylässä vietettiin viime viikolla salaa Tammikuun kihlajaisia – taas. Mukana olivat palkansaajajärjestöt ja EK. Rakastavaisilla on ollut 72 vuotta keskenään niin kivaa, että kukaan ei ole ehtinyt huomata kuinka maailma on muuttunut ympärillä.

aminen siakkaan nssa.

0

Mitä ihmettä? Ihmisen älyllinen suorituskyky alkaa heiketä jo 45-vuotiaana. Esimerkiksi 45–49-vuotiaiden päättelykyky on heikentynyt 3,5 prosenttia.

jarkko Virtanen

uutiset

33

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

0.00

.00

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

kuluneen kuukauden pluSSat ja miinukSet

+0,3

koa en .

32

Heinä-elokuu 2011

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

   



8

uutiset

Suorat:

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

PEKKA SIPOLA

Mistä apua sähköverkkojen ongelmiin?

1 Kysymys: Kymmenettuhannet taloudet olivat ilman sähköä, kun puut kaatuivat sähkölinjoille. Kuinka vähentää sähköverkkojen ongelmia, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola?

Vastaus: Ratkaisu sähköverkkojen ongelmiin olisi sähkö- ja puhelinverkon ilmajohtojen vaihtaminen maanalaisiksi kaapeleiksi.

Tämä lisäisi energia- ja tietoverkkojen toimintavarmuutta, kun myrskyt eivät enää katko linjoja.

Toki myös linjojen läheisyydessä olevan metsän oikeanlaisella käsittelyllä voidaan vähentää vahinkoja.

2 Kysymys: Mitä muita hyötyjä ilmajohtojen vaihtamisella saavutettaisiin?

Vastaus: Johtojen siirto maan alle lisäisi myös puunkorjuun turvallisuutta ja tehokkuutta. Puiden kaato ja kuljetus olisi turvallisempaa ja puiden varastointi helpottuisi, kun metsissä ja teiden varsilla ei olisi ilmajohtoja.

3 Kysymys: Onko nyt otollinen aika operaatioon?

Vastaus: Työ olisi jär­ kevää aloittaa nyt, sillä maanalaisten kaapeleiden rakentamiseen on jo olemassa kustannustehokkaita menetelmiä.

Kustannuslaskelmissa olisi otettava mukaan myös sähkökatkojen aiheuttamat tuotannonmenetykset ja muut vahingot. Sähkö- ja tieto­ liikennekatkoksilla on myös sellaisia vaikutuksia kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, joita ei voi rahassa mitata.

puolustaja. Minun tehtäväni on vakuuttaa yrittäjät siitä, että hallituksen päätöksillä tuetaan yrittäjyyttä. Kevään suurissa talousratkaisuissa on kuitenkin onnistuttava.

Ministeri puuttuu yritysten veroihin Jyri Häkämies toivoo kannustimia kasvuyrityksille.

Eeva Ketvel eeva.ketvel@yrittajat.fi

Y

rittäjällä on lupa odottaa ja vaatia hallitukselta hyvää.

Vaikeassa taloustilanteessa työpaikat ovat Suomelle elintärkeitä, ja pk-yrityksiin niitä syntyy. Vuosina 2001 – 2010 pk-yritysten työpaikkalisäys oli yli 77 000 uutta työpaikkaa, kun samaan aikaan suuryritysten työpaikat menivät miinukselle. Käytännössä siis kaikki yksityissektorin uudet työpaikat syntyivät pk-yrityksiin.

Yrittäjyydestä vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok) tietää pkyritysten työllistämiskyvyn.

– Tämä on tärkeä, herättävä tieto. Yrittäjyyden edistämisessä ja kasvuun kannustamisessa on vielä tekemistä, elinkeinoministeri sanoo.

Yrittäjien mielestä todella on.

Mitä hallitukselta on todellisuudessa odotettavissa?

Raamisopimukseen liittyvässä hallituksen paperissa lukee, että tuotekehitysvähennys tai kasvuyrittäjyyskannustin on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa.

– Toivon, että molemmat voisivat toteutua, Häkämies yllättää.

hän viittaa ministeriön käytävältä työhuoneensa ovelle.

Tuotekehitysvähennystä suunnitellaan enintään 100 000 euroon.

– Se on siis juuri pk-yritysten verokannuste, joka kannustaa tuotekehitykseen ja kehitystoimintaan yleensä, ministeri huomauttaa.

Häkämies uskoo pk-yrittäjien ilahtuvan myös vapaista poistooikeuksista investoinneille.

– Valmistelussa on siis monia asioita. Olen toiveikas, että ne saadaan käännetyksi pk-yritysten kannalta positiiviseksi.

Yrittäjät olivat todella pettyneitä hallitusohjelmaan. Häkämies ei niele yrittäjien kritiikkiä. Hänen mielestään se pohjautuu mielikuviin, ei faktoihin, kun yhteisöveroa laskettiin ja osinkoverotuksen muutos oli lievä.

Positiivisia uutisia. Suomen Yrittäjät julkisti joulukuun lopussa esityksen kasvukannustimeksi pk-yrityksiin kohdistuville pääomasijoituksille. Kannustin toteutettaisiin keventämällä luovutusvoittoverotusta. Häkämiehen mukaan esitys on mukana hallituksen pohdinnoissa.

– Veroasiat ovat toki valtiovarainministeriön valmistelussa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla, mutta Yrittäjien tekemä esitys on tuolla pöydällä,

Ota kantaa! yrittajat.fi

Yritysten massamuutto Viroon ei pelota

>

Useista tilastoista käy ilmi, että peräti 17 000 suomalaisyritystä on siirtynyt Viroon, jossa on todella yrittäjämyönteinen verotus ja myös ilmapiiri. Tämä ei elinkeinoministeri Jyri Häkämiestä (kok) hälytä.

– Otan sen kannusteena.

Se pitää meidät hereillä, kun naapurissa on tällainen kilpailija. Pitää huolehtia, että yritysten siirtyminen Viroon ei

jatku isossa mittakaavassa.

Yrityksiä vetää Viroon muun muassa se, että voitosta verotetaan vasta sitten, kun se jaetaan. Eli omaan yritykseen saa investoida verottomasti.

Lisäksi Virossa ei peritä lainkaan perintöveroa. Tähän verokilpailuun Suomi ei Häkämiehen mukaan voi lähteä, kun verotuloja pitäisi päinvastoin lisätä.

uutiset

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

kIERTUE. Nousu-kiertue käynnistyy Tampereelta helmikuussa. Tampereelta matka jatkuu Helsinkiin, Kemiin, Kuopioon ja Turkuun.

Yrittäjyyden edistämisessä ja kasvuun kannustamisessa on vielä tekemistä.

Jyri Häkämies

2.4. Kemi

3

4 16.4. Kuopio 13.2. Tampere

1 28.5. Turku

5

2

16.3. Helsinki

Häkämies ja Suomen Yrittäjät lähtevät kiertueelle!

E

linkeinoministeri Jyri Häkämies ja Suomen Yrittäjät lähtevät yhteiselle kiertueelle rohkaisemaan nuoria yrittäjiä.

Suomen Yrittäjät järjestää työ- ja elinkeinoministeriön sekä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kanssa yhteisen Nousukiertueen.

Kiertueen tavoitteena on rohkaista nuoria yrittäjiä kehittämään omaa toimintaansa sekä kannustaa yrittäjyyttä pohtivia nuoria tarttumaan toimeen ja huomioida uutta yrittäjäsukupolvea edistäviä toimin-

tamalleja oppilaitoksissa.

Nousu pitää sisällään viisi tilaisuutta, jossa SY:n johto ja ministeri Häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä, opiskelijoita sekä nuoria, jotka harkitsevat oman yrityksen perustamista. Tilaisuuksissa pohditaan yhdessä oman alueen vahvuuksia ja etsitään uusia tapoja nähdä ja hyödyntää niitä.

Kiertue starttaa 13. helmikuuta Tampereelta. Tampereelta matka jatkuu Helsinkiin ja sieltä Kemin kautta Kuopioon. Kiertue huipentuu toukokuussa Turkuun. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.

  



 

 





9

10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Kuvaajan paras ystävä Valokuva-agentuuri Viewmasters haluaa yhdistää valokuvataiteilijat ja yritysmaailman. Ensimmäinen etappi missiossa on World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeeksi perustettu valokuvagalleria Laboratory.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kuka? Heli Mäenpää

Ikä: 42 Työura: AD Mainostoimisto Sek & Grey:ssä 1995–2006, Viewmastersin luova johtaja ja osakas vuodesta 2006 alkaen.

Perhe: Asuu yhdessä 15-vuotiaan Lempi-dalmatialaisen kanssa.

Motto: ”We are all here at the same time for this once” by Joe Strummer.

juttutuulella

Mitä Viewmasters Oy tekee?

Viisi vuotta sitten perustettu Viewmasters on valokuvaajien ja muiden luovan alojen tekijöiden agentuuri. Viewmasters myös suunnittelee ja tuottaa mainoskuvauksia yrityksille ja mainostoimistoille.

Omistamme Viewmastersin yhdessä Anneli Maatraivan kanssa.

Miten pk-yritykset voisivat tukea taiteentekijöitä?

Perustatte WDC Helsinki 2012 -hankkeeksi valokuvagallerian. Kertoisitko siitä?

Tukea ei pidä nähdä yksisuuntaisena, vaan kysymys on yhteistyöstä. Useat taiteen tekijät ovat hyvinkin avoimia erilaiselle yhteistyölle, mutta kanavia on vielä vähän. Haluamme tarjota tähän muutoksen. Ideointipalaverit taiteilijoiden kanssa ovat olleet herkullisia, ja pienelläkin vaivalla ja rahalla on mahdollisuus tehdä merkittäviä tekoja.

Galleriamme, Laboratory – Art space for now, avataan Erottajankadulla 10. helmikuuta. Laboratory toimii yhteistyössä yritysten kanssa ja etsii tapahtumilleen oman ystävän yritysmaailmasta. Taide ja yritysmaailma lähentyvät näin toisiaan. Tämä on vielä aivan uutta Suomessa. Pioneerityössä on omat haasteensa, mutta toteutamme pitkäaikaisen unelmamme valokuvataiteen ja yritysmaailman lähentämisestä.

Tarjoatte valokuvataiteilijoille sponsoreita. Onko tuki tärkeää?

Se on taiteilijoille elintärkeää ja lähtee osittain myös yritysten halusta tukea taidetta uusilla tavoilla pelkän logosponsoroinnin lisäksi. Suomessa valokuvataidetta ostavat lähinnä julkiset tahot, eikä niitä ei ole tarpeeksi. Yksityiset ihmiset sijoittavat vielä toistaiseksi harmillisen vähän alaan, ja valokuvataiteilijat elävät lähinnä apurahoilla.

Juha Mustonen / Viewmasters

Mikä on designpääkaupunki­ vuoden merkitys teidän yrityksellenne?

WDC-vuosi sai meidät ja Nokian innostumaan gallerian perustamisesta. Juhlavuoden myötä muutkin yritykset ovat kiinnostuneet Laboratorysta ja näkevät mahdollisuudet olla sitä kautta esillä.

Mitä yritykset saavat yhteistyöstä?

Yritykset saavat korkeatasoista osittain heille räätälöityä valokuvataidetta, jonka avulla he voivat kertoa brändistään sekä kantaa yhteiskuntavastuutaan taiteen kautta.

Yhteiskuntavastuu on yrityksille nykyaikana tärkeä heitä arvottava tekijä. Omalla näyttely- ja tapahtumakokonaisuudella heillä on mahdollisuus viestittää arvojaan näkyvästi haluamalleen kohderyhmälle raikkaalla ja uudella tavalla.

uutiset

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

11

Uuden Ford Hyötyajoneuvon ostajille metalliväri ja talvirenkaat Ford-kevytmetallivanteilla hintaan 395 €.

Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 11.1.-31.1.2012.

Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet.

Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4–1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin.

UUSI FORD TRANSIT alkaen 28.246,46 € (+ toim.kulut 600 €)

Tervetuloa tutustumaan!

ford.fi/hyotyajoneuvot

Ford Transit Van -mallisto alkaen 28.246,46 € (autoveroton suositushinta 24.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 178 g/km 3.596,46 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO2-päästöt 178-252 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7-9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transitmallistoon Euro 4 moottoreilla.

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

12

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Juha Ollila

ra

ssa

a l l a k mat ilmalle maa u S av se at e r r a n

Juttusarjassa seurataan ympäristöteknologiayritys Savaterra Oy:n edesottamuksia kansainvälistymisprosessin käänteissä.

YKKÖNEN. Savaterran sisaryrityksessä Kalottikone Oy:ssä valmistetut saasteiden siivouksessa käytettävät työkoneet ovat toimitusjohtaja Olli Ahon mukaan maailman tehokkaimpia tällä hetkellä.

Saasteita siivoten – ei säilöen Koska Suomessa saastuneiden maiden puhdistamista on karsittu, suuntasi alan yritys Savaterra katseensa maailmalle.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

V

uoden 2005 jälkeen tulevaisuus näytti ympäristöteknologiayritys Savaterran näkövinkkelistä kurjalta. Savaterran leipäpuuta, saasteiden pilaamien maa-ainesten käsittelyä, vähennettiin Suomessa huomattavasti.

– Täällä aloitettiin tuolloin kaatopaikkaaminen eikä pilaantuneita maita enää puhdistettu, vaan ne jätetään seuraavien sukupolvien siivottavaksi ja kustannettavaksi, Savaterran perustaja ja toimitusjohtaja Olli Aho harmittelee.

Muualla maailmassa saastuneita työmaita kuitenkin vielä riitti,

joten kansainvälistymisprosessi polkaistiin käyntiin.

– Meille oli tuolloin jo selvää, että sisaryrityksessämme Kalottikone Oy:ssä suunniteltavat ja valmistettavat puhdistuslaitteistomme ovat hyvin kilpailukykyisiä.

Lähdimme ensimmäistä kertaa ulkomaiselle keikalle Norjaan puhdistamaan paikallisen VR:n kyllästämöaluetta, Aho muistelee.

Tärkeä kumppani. Savaterra siivoaa esimerkiksi kyllästeaineita sahoilta ja lyijyä ampumaradoilta sekä vanhojen huoltoasemien öljyisiä pohjia, teollisuustonttien saastuneita maa-aineksia ja vanhoja kaatopaikkoja.

2 milj. € on keskimäärin maansiivousurakan lähtöhinta.

– On erittäin vähän saastuneita kohteita, joita emme pysty käsittelemään. Termisellä teknologialla, eli korkealla kuumentamisella, pystytään käsittelemään kaikki orgaaniset aineet ja muuttamaan

uutiset

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Savaterra Oy • Savaterra perustettiin vuonna 1997. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 2000. Sen liikevaihto kasvoi yli 13 miljoonaan euroon vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2011 liikevaihto oli noin 5,5 miljoonaa euroa.

• Savaterra työllistää tilanteen mukaan 20 – 30 henkeä.

• Savaterra on osa SavaGroupkonsernia. Savaterralla on tytäryhtiöitä Virossa, Ruotsissa, Saudi-Arabiassa ja Venäjällä. Selvitykset ovat käynnissä Norjaan, Kiinaan ja Ranskaan.

• SavaGroup on perheyritys.

Konsernissa on hotelli- ja kiinteistötoimintaa, elektroniikkateollisuuden testausta sekä ympäristöteknologiaa.

40–80 tonnia

metalleja liukenemattomaan muotoon, kertoo Savaterran tekninen johtaja Jussi Uotila.

Ensimmäisellä ulkomaankeikalla Norjassa puhdistettiin polyaromaattisia hiilivetyjä. Norjan-keikka

irtosi Savaterralle yhteistyökumppanin avustuksella.

– Meillä on Norjassa yhteistyökumppani, joka kerää tietoja alkavista projekteista. Nykyisinkin meillä on edustus siellä Knut Mar-

saastunutta maata puhdistuu Savaterran laitteistoilla tunnissa.

Keikkojen kesto on yleensä noin muutama kuukausi.

Olli Ahon vinkit: Pidä nämä mielessä kansainvälistymisprosessissa:

1. Aika

Aikaa menee helposti vuosia.

Kansainvälistyminen on aikaa vievää puuhaa.

2. Maassa maan tavalla

Selvitä aina kyseisen maan tavat ja käytännöt ja toimi niiden mukaisesti.

3. Rahoitus kuntoon

Rahoituksen pitää olla kunnossa, jos mielii siirtyä vientibisnekseen. Laskun kierto voi olla urakoinnissa hyvin pitkä. kussen As:n kautta, Olli Aho kertoo.

Ahon mukaan kansainvälistymisessä haastavinta mutta myös tärkeintä onkin ollut juuri oikeiden yhteistyökumppanien ja kontaktien löytäminen.

– Suoria kontakteja olemme etsineet itse, mutta tietyissä maissa myös Finpro on löytänyt meille kumppaneita.

Saudi-Arabian öljy. Norjan jälkeen vientikohteita on kertynyt vino pino.

– Ranska, Ruotsi, Viro, Kiina ja Venäjä. Lisäksi Kalottikoneessa suunniteltuja laitteistoja on myyty Kazakstaniin. Tarjouksia on jätetty

useisiin eri maihin, ja ne ovat vielä sisällä. Tällä alalla on tarjouksissa melko pitkät toteutumisajat, Aho kertoo.

Siellä, missä on paljon öljyä, on myös kosolti öljyn saastuttamia maita. Mikä olisikaan Savaterralle mielenkiintoisempi seuraava etenemiskohde kuin öljysheikkien Mekka – Saudi-Arabia?

– Olemme perustaneet yhteisyrityksen Saudi-Arbiaan vuonna 2008.

Nyt meillä on sinne useita tarjouksia sisässä. Odottelemmekin viestiä, että saisimme sieltä töitä.

– Tavoite on, että liiketoimintamme olisi vuonna 2015 jo huomattavan suurta, Olli Aho arvioi.

Fujitsu suosittelee Windows® 7 -käyttöjärjestelmää.

Ratkaisu euron ongelmiin.

Fujitsu LIFEBOOK A530 Intel® Core™ i3-380M ■ Aito Windows® 7 Professional ■ 15,6”HD LED ■ 2 (+2) Gt / 320 Gt ■ Bluetooth, webkamera ■ 4 in 1 -kortinlukija, HDMI ■ Tallentava DVD ■ 1 vuoden nouto-palautushuolto ja maksuton puhelintuki ■ Tuotekoodi: VFY:A5300MP503NC ■ SVH: 599 € (sis. alv 23 %)

Laajenna meidän vastuitamme ja pienennä omiasi! Esimerkiksi nouto-palautus-huolto ja täysi puhelintuki 3 vuodeksi vain 90 € (tuotekoodi FSP: GB3C00Z00NDNEE). Lisää vaihtoehtoja: www.fujitsu.fi/servicepack Aidon Windows®-ohjelmiston on julkaissut Microsoft. Sen käyttöoikeuden myy ja sen tuen toimittaa Microsoft tai valtuutettu käyttöoikeuksien myyjä. Aito ohjelmisto auttaa suojaamaan väärennetyn ohjelmiston riskeiltä, antaa erityisiä etuja ja tarjoaa siltä odotetun käyttökokemuksen sekä tuen. Lisätietoja saat osoitteesta www.microsoft.com/genuine. Hinnat sisältävät alv:n 23 % ja ovat valmistajan suositushintoja. Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Voimassa 29.2.2012 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia.

13

599 € Osta koneesi niin halvalla, että eurot riittävät. Vinkkiä saavat valtiotkin vapaasti käyttää.

Lisää tuotteista ja lähimmistä jälleenmyyjistäsi: ■ SURFFAA: www.fujitsu.com/fi ■ SOITA: puh. 045 7880 8970 ■ KIRJOITA: myynti@fi.fujitsu.com

14

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Sairasta sairaankuljetusta Julkisesti tuotettu sairaankuljetus on 30 prosenttia yksityistä kalliimpaa.

tuslaitoksilta tai kilpailuttaa ensihoidon yksityisten palveluntarjoajien kesken.

Kilpailutus ei arvatenkaan ole ollut sairaanhoitopiirien ykkösvalinta.

Lotta Tammelin

Piinallinen odotus. Järjestämis-

lotta.tammelin@yrittajat.fi

vastuu siirtyy sairaanhoitopiireille viimeistään 1.1.2013, mutta lakia on voinut soveltaa jo toukokuusta lähtien. Näin tehtiin Pohjois-Savossa.

– Juttelin muutaman paikallisen yrittäjän kanssa, ja kyllä tunnelmat ovat apeat. He ovat toteuttaneet palvelun vuosikymmenien ajan.

Yrittäjät ovat katselleet itselleen uusia työmahdollisuuksia. Osa

P

ohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella sairaankuljetusyrittäjät ovat siipi maassa. Lappu on laitettu viiden yrityksen luukulle – toimintaa ei enää ole.

Syynä tähän on viime vuoden toukokuussa voimaan astunut terveydenhoitolain uudistus. Sen mukaan sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon omana tuotantonaan, hankkia ensihoidon yhteistoimintasopimuksella pelas-

työntekijöistä on työllistynyt sairaanhoitopiiristä, kertoo Oulaisten sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Sairaankuljetusliiton SSK ry:n puheenjohtaja Teuvo Kontio.

Kontion oma sairaankuljetusfirma pyörii Oulaisissa. Yritys työllistää 18 henkeä, ja ambulansseja on kolme.

Kontiokin roikkuu löyhässä hirressä, sillä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sairaankuljetuksen jatko on vielä auki.

– Lopullinen päätös tehdään huhtikuun alkupuolella. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan toimintamme on kuitenkin menossa pelastuslaitokselle, Teuvo Kontio huokaa.

Asiaa on perusteltu julkiselta puolelta sillä, että kilpailutukset ovat monimutkaisia, ja valitusten tie saa varomaan kilpailutustilannetta.

Teuvo Kontio

Konstikas kilpailutus. Nordic Healthcare Groupin tekemän selvityksen mukaan julkinen ensihoito on kustannuksiltaan jopa 30 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen.

Erot kustannuksissa syntyvät esimerkiksi julkisen sektorin korkeammista henkilöstö-

kustannuksista ja kalliimmasta hallinnosta.

Kontion mukaan kunnille aiheutuva ensihoidon lisäkustannus tuleekin julkisella palveluntuotannolla toteutettuna olemaan noin 61 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksista ei kuitenkaan piitata.

– Asiaa on perusteltu julkiselta puolelta sillä, että kilpailutukset ovat monimutkaisia, ja valitusten tie saa varomaan kilpailutustilannetta. Oikeastihan kysymys on usein kilpailutoiminnan osaamattomuudesta. Ostajat eivät tiedä, mitä he pyytäisivät, ja sitten tarjoajat vastaavat epäselviin pyyntöihin. Näin soppa onkin valmis, Kontio kuvaa.

– Kilpailun avulla saataisiin kuitenkin luotua kustannustehokas ja laadukas sairaankuljetusjärjestelmä. Kilpailutus on vain tehtävä oikeassa järjestyksessä ja oikealla tavalla, Teuvo Kontio painottaa.

LOPPU? Yksityinen sairaankuljetustoiminta on vaarassa loppua kokonaan, kun sairaanhoitopiirit siirtyvät julkiseen palvelutuotantoon.

K

BAN

FUTUREIMAGE

VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN!

SUJUVAN TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN HYÖDYT, OSA 1/3: 24/7 Eteran asiakkaana voit hoitaa yrityksesi työeläkeasiat silloin kun sinulle sopii.

Konttorimme internetissä on näet auki muutenkin kuin virastoaikaan.

Katso osoitteessa

etera.fi/sujuvampi

kuinka sinun yrityksesi voi säästää selvää rahaa.

Uuden sukupolven yrittäjät ja huippuasiantuntijat kohtaavat maaliskuussa Helsingin sykkeessä.

Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet!

Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi:

www.hotspot2012.fi

Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka, Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari, Sami Hedberg...

uutiset

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ylivoimainen yhdistelmä yrittäjälle kuin yrittäjälle: Sonera & iPhone

Liittymäpaketit

Puhelin

Yrittäjän säästöpaketti

iPhone 4 8GB

Yrittäjän huippupaketti Yrittäjän superpaketti

Puheaikaa/kk

Tekstareita/kk

Netti

yli 40 h

Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstaria kaupan päälle

Sonera Netti (1 Gt)

iPhone 4S 16GB

yli 40 h

Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstaria kaupan päälle

Sonera Netti (1 Gt)

iPhone 4S 64GB

yli 58 h

Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstaria kaupan päälle

Sonera Täysnetti (20 Gt)

Lisäksi työntekijöiden väliset matkapuhelut veloituksetta!

Hae omasi: • Käy lähimmässä Sonera Kaupassa tai muulla jälleenmyyjällämme • Lähetä tekstiviesti YRITTÄJÄ numeroon 18100 (0 €), niin otamme sinuun yhteyttä!

Tarjous voimassa 2.4.2012 asti, vain yritysasiakkaille.

Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti

Kk-maksu

2900 3900 4900 €/kk

(24 kk sopimus, alv 0 %)

€/kk

(24 kk sopimus, alv 0 %)

€/kk

(24 kk sopimus, alv 0 %)

15

16

uutiset

Päästetään irti paperilaskusta Elinkeinoelämän ja julkishallinnon organisaatiot ovat tuottaneet pk-yrityksille tietopaketin, joka rohkaisee ja neuvoo yrittäjiä verkkolaskun käyttäjiksi.

– Pk-yrityksistä vasta alle puolet käyttää verkkolaskua. Tavoitteena on kääntää verkkolasku valtavirraksi. Puhutaan jopa miljardiluokan vuosittaisesta säästöpotentiaalista, työryhmä toteaa.

Ammattiautoilijoiden kulut roimassa kasvussa Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat vuodessa 5,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan perävaunuyhdistelmien kustannukset nousivat lähes kuusi prosenttia, kun taas kevyiden kuormaautojen kulukasvu oli neljä prosenttia.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Riski siirtyi leipurille Leipurit ovat joutuneet kinkkiseen paikkaan, kun kaupat siirtävät riskiään tavaran­ toimittajille.

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

K

ilpailuviraston tekemästä selvityksestä käy ilmi tapoja, joiden avulla kauppa siirtää omaa riskiään tavarantoimittajille.

Takaisinostovaatimukset myymättä jääneisiin tuotteisiin ovat näistä yleisin tapa.

– Kysymys on siitä, että kaupalla ei ole riskiä, mikä taas ei ole kilpailun kannalta reilua, Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen toteaa.

Suomen Leipuriliitossa takaisinostovaatimuksiin suhtaudutaan kuitenkin kaksipiippuisesti.

Osa leipureista kokee oman kilpailukykynsä parantuvan, kun he pääsevät sisään kauppaan suostumalla takaisinostovaatimuksiin.

– Tämä taas aiheuttaa paineita alan sisällä. Kun osa suostuu järjestelmään, saa kauppa mahdollisuuden painostaa toisia, järjestelmää vastaan taistelevia leipureita, Väyrynen harmittelee.

FUTUREIMAGEBANK

Yksinkertainen ratkaisu asiaan olisi se, että kauppa kantaa riskin ostamistaan tuotteista.

Epävarmuus lisääntyy.

Kilpailuviraston selvitykseen vastanneista leipomoja lemmikkieläinruokateollisuuden vastaajista kolme neljäsosaa ilmoitti kohdanneensa takaisinostovaatimuksia kaupan taholta.

Riskinsiirron myötä tavarantoimittajan epävarmuus lisääntyy, mikä taas aiheuttaa tuotannon supistamista ja hintojenkorotuspaineita.

Myös tavarantoimittajien innovaatiohalukkuus saattaa vähentyä, kun toimintaa on suunniteltava entistä tarkemmin.

Mika Väyrynen

voi pyrkiä saamaan itselleen aiempaa paremmat ehdot neuvotellessaan ostajavoimaltaan heikompien toimijoiden kanssa.

Mikä siis neuvoksi, kun kaupat käyttävät vahvaa asemaansa hyväksi ja takaisinostovaatimukset yleistyvät?

– Yksinkertainen ratkaisu asiaan olisi se, että kauppa kantaa riskin ostamistaan tuotteista, Leipuriliiton Väyrynen summaa.

Vahinko kiertämään. Riskinsiirrolla voi olla vaikutusta myös heikommassa asemassa oleviin kilpaileviin kaupan toimijoihin.

Jos kauppa onnistuu siirtämään omaa riskiään tavarantoimittajalle, seurauksena tavarantoimittaja

PULLAPITKOA. Leipuri saa rahat vain myydyistä pullista, kun kaupat siirtävät riskiään tavarantoimittajille.

Eppu Normaalin tytäryhtiö yritysostolla alansa huipuksi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

E SUJUVAN TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN HYÖDYT, OSA 2/3: SÄÄSTÖ

15 000 euroa on aika iso raha. Se on myös summa, jonka 20 hengen yritys säästää, jos sairauspoissaolot vähenevät kaksi päivää vuodessa per työntekijä.

Katso osoitteessa

Kun henkilöstö voi hyvin, vähenevät poissaolot.

Eteran asiakkaana saat käyttöösi verkkopohjaisen Kompassin. Se on työkalu, jonka avulla pystyt tunnis-

etera.fi/sujuvampi

tamaan tärkeimmät työhyvinvoinnin kehityskohteet ja kohdistamaan toimenpiteet oikein.

ppu Normaali Oy:n tytäryhtiö Oy Aku’s Factory Ltd on ostanut Screen Factory Oy:n koko liiketoiminnan. Screen Factory on kuvan ja videon esittämiseen liittyvän tekniikan toimittaja. Kaupan ansiosta Aku’s Factorysta tulee maan ainoa toimija, joka pystyy omalla tekniikallaan hoitamaan esimerkiksi ison festivaalitapahtuman koko teknisen toteutuksen.

– Kaupan myötä Screen Factoryltä siirtyvän tekniikan vuokramyynti vahvistuu, tuotannot pystytään tekemään entistäkin tehokkaammin, toiminnan kehittäminen saa uutta potkua efekti- ja lavastetoteutusten puolelle ja uusia investointeja pystytään tekemään

Harmaa talous aisoihin paljonko sinun yrityksesi voisi säästää kiinnittämällä lisää huomiota työhyvinvointiin.

Suomen Yrittäjät kannattaa harmaan talouden estämistä toimilla, jotka lisäävät yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja tehostavat ennakoivaa talousrikosten torjuntaa.

– Yrittäjien ja yritysten

suunniteltua aikaisemmin ja tehokkaammin, kertoo Screen Factoryn toimitusjohtaja Markku Kuoppa, joka siirtyy ostajan palvelukseen markkinointijohtajaksi.

Yrityksen alkaneen vuoden isoimpia screentuotantoja ovat muun muassa Provinssirock, Ruisrock ja yleis- urheilun EM-kilpailut.

Yrityksen esitystekniikka kiertää Markku Kuopan mukaan Suomea ja naapurimaita etenkin toukokuusta syyskuulle.

Sesongin ulkopuolella tuotannot keskittyvät yritysjuhlien, messutapahtumien ja keikkakiertueiden tekniikan toimittamiseen. Se on myös seuraava mahdollinen liiketoiminnan kasvukohde.

– Yritys- ja messutapahtumien järjestämisessä emme kuitenkaan ole vielä kovin vahva tekijä, joten siellä se meidän kasvutähtäin jatkossa on, Kuoppa visioi.

KAUPPA. Markku Kuoppa ja Oy Aku´s Factory Ltd:n toimitusjohtaja Aku Syrjä allekirjoittivat kauppakirjan.

sääntöjä noudattava suuri enemmistö kärsii siitä, että pieni vähemmistö ei noudata pelisääntöjä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus harmittelee.

Yrittäjät vaativat kuitenkin esimerkiksi yksinkertaistuksia sopimuskumppaneiden tietojen tarkastuksiin.

Sähköistä tarkastusta tulee laajentaa kehittämällä julkinen rekisteri, jossa yritys saa kaikki lain edellyttämät viranomaistiedot maksutta ja yhdestä paikasta.

Yrittäjät eivät kuitenkaan kannata kelpoisuusmenettelyitä urakointialoille, ellei kyse ole turvallisuudesta kuten sähköurakoinnissa.

uutiset

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

17

Arttu Lindqvist: Pomo onkin oma isä mirka.moilanen@yrittajat.fi

Se, että pomo on samalla oma isä, ei tunnu oikeastaan sen kummemmalta. Päinvastoin tuntuu, että asioihin on helpompi vaikuttaa työpaikalla, kun isälle uskaltaa sanoa asiat suoraan.

Työntekijänä en tunne saavani mitään erityiskohtelua, sillä pomona isä on reilu ja hän osaa ottaa kaikkien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Parasta pomo-Tompassa on se, että hän hallitsee samanaikaisesti monia asioita ja langat pysyvät käsissä vaikeissakin tilanteissa.

Tulevaisuuteen uskoen.

Laiskan Karhun hyvät tulevaisuudennäkymät saivat pohtimaan sukupolvenvaihdosta, sillä Karhussa on valmis pöytä katettuna. Konsepti toimii hyvin nykyiselläänkin, mutta mahdollisuuksia riittää myös toiminnan kehittämiseen, jos vain innostusta riittää.

Uskon, että kivijalkabaareille on selvä sosiaalinen tilaus tulevaisuudessa. Se, että Laiska Karhu on toiminut pitkään samalla paikalla ja samalla konseptilla, on vakuuttanut siitä, että tässä ollaan oikeilla jäljillä.

Parasta Karhussa on sen hyvä, mutkaton asiakaskunta, jonka

kanssa tullaan hyvin toimeen.

Karhussa on juhlittu synttäreitä 18-vuotispäivistä 90-vuotisjuhliin, ja täällä samaan pöytään istahtavat niin opiskelijat kuin insinööritkin.

Asiakkaat ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Eräs vakioasiakas totesikin, että he ovat jo adoptoineet minut. Se on asiakkaidenkin kannalta mukavaa, ja antaa turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, kun ei tarvitse huolehtia vakiopaikkansa tulevaisuuden puolesta.

Tärkeitä taitoja. Sukupolvenvaihdokseen ei ole vielä sen kummemmin valmistauduttu, sillä mitään ei ole vielä lyöty lukkoon.

Perusasiakaspalvelutyön ja tuotteiden tuntemuksen lisäksi Tomppa on opettanut minulle tukku- ja hankintapuolta. Lisäksi olemme käyneet yhdessä erilaisilla messuilla ja alan tapahtumissa. Hyvät oluet ja uutuustuotteet ovat tärkeä osa baarin toimintaa.

Tällä hetkellä Karhussa on tarjolla vain pieniä snacksejä, ja olen joskus heittänyt isälle, että eikö voisi alkaa tarjota jotain lämmintä. Siihen Tomppa on vastannut, että ei hänen aikanaan, hän ei jaksa siihen leikkiin ryhtyä.

Tom Lindqvist: Rahaa pankkiin!

minun pomoni

Tuntuu, että laittaisi rahaa pankkiin, kun saa olla pomona omalle pojalleen. Pystyn samalla auttamaan Arttua ja itsestäni tuntuu hyvältä antaa yritys tuttuihin käsiin.

Artulla on tässä valmis paikka alkaa kehittää Laiskaa Karhua, kun se aika koittaa, että itse haluan jäädä eläkkeelle. Sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin voisin pysyä hallituksen puheenjohtajana ja ottaa Karhusta oman nurkkapöydän, josta Arttu voisi sitten illan päätteeksi patistella minua himaan.

TYYLIÄ JOTA SEURATAAN

NISSAN QASHQAI. THE ULTIMATE URBAN CAR. Nissan QASHQAI auttaa ottamaan kaupungista kaiken irti. Hallitse tilannetta, riko rutiinit ja anna palaa jäljittelemättömällä tyylillä. Lisää uutta näkökulmaa saat valitsemalla Around View Monitor -lintuperspektiivikameran, ja otteen pitävyyden varmistat ALL MODE 4x4 -nelivetojärjestelmällä.

Lue lisää: nissan.fi

Uusi NISSAN QASHQAI 1.6 dCi

130 hv • 320 Nm • EU-yhdistetty kulutus 4,5 l / 100 km QASHQAI 1.6 dCi ALKAEN

28 293 €

VAPAA AUTOETU

610 €

KÄYTTÖETU

430 €

CO2-PÄÄSTÖT

119 g/km

(Autoveroton hinta 23 099,29 €, autovero 5 193,71 €. Hintaan lisätään toimituskulut, enintään 600 €)

QASHQAI-mallisto alkaen 22 590 € (autoveroton hinta 17 935,06 €, autovero 4 654,94 €, hintaan lisätään toimituskulut, enintään 600 €), vapaa autoetu 530 €, käyttöetu 350 €. QASHQAI -malliston CO2-päästöt 119–199 g/km, EU-yhdistetty kulutus 4,5–8,4 l / 100 km.

JARKKO VIRTANEN

Mirka Moilanen

uutiset

Nyt seikkailee Niko Niko-seikkailupeli on maailman suurinta nuorten internetyhteisöä ja peliympäristöä Habbo Hotelia kehittävän Sulakkeen mobiilimaailman uusin tulokas.

Pelin myötä Sulake laajentaa mobiilistrategiaansa, jonka tavoitteena on tarjota Habbon 10 miljoonalle kuukausittaiselle kävijälle mielenkiintoista sisältöä useammilla eri alustoilla.

Applen App Storessa ladattavissa oleva Niko on laajalle yleisölle suunnattu vauhdikas seikkailupeli, jossa sympaattisen Nikootuksen tehtävänä on pelastaa salaperäiseen maanalaiseen maailmaan kaapatut kaverinsa. Saadakseen ystävänsä turvaan Niko viilettää läpi pelin haastavien maailmojen ansoja ja hirviöitä väistellen sekä palkintoja keräten.

Uudet ohjeet elintarvikekuljetuksiin Elintarvikekuljetusten yleiset hyvän käytännön ohjeet ovat valmistuneet. Ohjeet on tarkoitettu pohja-aineistoksi elintarvikekuljetuksia suorittaville yrityksille, jotta ne voivat laatia elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontasuunnitelman toimintaansa varten.

Ohjeiden tarkoitus on myös helpottaa ja yhtenäistää viranomaisten valvontatoimia kentällä.

Ohjeistus noudattaa EU:n elintarvikeriskien lainsäädäntöä ja Suomessa sitä oli arvioimassa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Ohjeet löytyvät www.skal.fi.

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012 PIXMAC

18

Rautakauppa luopui käteisestä Lappeenrantalainen Kaakon Pultti luopui käteisestä, koska sen osuus myynnistä väheni. Lisäksi käteisen käsittely kävi yritykselle kalliiksi.

Vinkki:

Kolikoita voi kierrättää mahdollisimman tehokkaasti antamalla vaihtorahana asiakkaalle kassaan kerääntyneitä kolikoita. Ylimääräisiä kolikoita kannattaa kerätä ja tilittää kerralla isompi määrä ja setelit ja kolikot on paras tilittää aina eri tilityksinä.

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

L

appeenrantalainen rautakauppa Kaakon Pultti kohautti ilmoittamalla, ettei yritys enää vastaanota käteismaksuja.

Rautakaupan toimitusjohtajan Jari Spännärin mukaan tapaus on saanut suhteettoman paljon mediahuomiota.

Syy käteisestä luopumiselle oli Spännärin mukaan se, että yritysmyyntiin keskittyvän rautakaupan myynnistä valtaosa tapahtuu tilimyyntinä.

Kun käteisen osuus kutistui, tultiin Kaakon Pultissa siihen tulokseen, että käteisen käyttö kannattaa jättää pois.

– Yksi osasyy oli myös se, että sen käyttö kävi meille kalliiksi ja käsittely työlääksi.

Kun kyseessä oli kuitenkin suhteellisen pienet käteissummat, on pelkän laskutusja korttimyynnin kanssa nyt helpompi toimia, Spännäri selvittää.

– Käteisen käsittely kulutti myös työvoimaa. Se pieni aika, joka nyt säästetään, voidaan käyttää myyntityöhön.

Kaakon Pultin vähäiset käteisasiakkaat ovat Spännärin mukaan ottaneet muutokset hyvin vastaan, eikä asiakkailta ei ole tullut vihaista palautetta käteisestä luopumisesta.

– Totta kai palvelemme edelleen myös entisiä käteisasiakkaitamme. Maksuvälineenä käy nykyään kortti tai asiakkaalle voidaan myös avata tili ja laittaa lasku perään, Spännäri kertoo.

Kortti vai käteinen?

Eri maksuvälineiden hinnat vertailussa

Korttitapahtumien vastaanotosta veloitettavat kulut Sirumaksupäätteelliset Visa- ja MasterCard-tapahtumat, % tapahtuman määrästä Kotimaiset ja EU/EEA-kortit • Debit-, Visa Electron- ja Maestro-kortit, maksimiveloitus 0,70 €............................................ 0,30 % • Luottokortti/henkilöasiakas..................................... 0,85 % • Luottokortti/yritys................................................... 1,10 %

Käteisestä syntyvät kulut Käteismaksujen osalta hinnoittelu riippuu muun muassa käteisen määrästä ja tilitystavasta. Yrityksille on tarjolla myös erilaisia tarjouspakettihintoja.

Keskitettyyn laskentaan toimitettujen päiväkassatilitysten hintoja: • Setelitilitys.............2,00 € / tilitys + 0,06 % arvosta • Kolikkotilitys............. 2,50 € / tilitys + 1,5 % arvosta • Sekatilitys (enintään 50 kolikkoa).... 2,00 € / tilitys + 0,10 % arvosta

Ei-EU/EEA-kortit • Debit-, Visa Electron- ja Maestro-kortit........................ 1,25 % • Luottokortti/henkilö- ja yritysasiakkaat..................... 1,60 %

Tililtä veloitettava vaihtoraha • Setelit ................... 2,00 € / tilaus + 0,06 % arvosta • Kolikot..................... 2,00 € / tilaus + 1,2 % arvosta

Vähimmäisprovisio kaikilla tapahtumilla 0,04 €

Lähde: Nordea

Onko kyseessä yksittäistapaus?

Kysymys: Kaakon Pultti luopui käteisen käytöstä. Onko kyseessä yksittäistapaus vai laajempi ilmiö, Kaupan Liiton maksuväline- ja turvallisuusasioiden asiamies Matti Räisänen?

Vastaus: Oman näkemykseni mukaan kyseessä on yksittäistapaus, sillä en ole kuullut asiasta laajemmin. Yleisemmin on ilmennyt tapauksia, joissa yritys on luopunut korttien vastaanotosta.

Mielenkiintoista on, että sekä käteisen että korttien vastaanotosta luopuneet yritykset perustelevat

ratkaisuaan samalla syyllä eli maksuvälineen kalleudella.

Kysymys: Kuinka välttää vihainen palaute asiakkailta?

Vastaus: Ensinnäkään en usko

Vastaus: Asiakkaiden suhtautumiseen voi vaikuttaa selkeällä informaatiolla. Asiakkaalle kannattaa ilmoittaa hyvissä ajoin ennen ostosten keräilyä, kuinka ostokset voi maksaa.

Kysymys: Millaisille yrityksille käteisrahasta luopuminen sopii?

käteisen häviämiseen, mutta käteisrahan käytöstä ratkaisee jokainen yritys itsenäisesti. Täytyy muistaa, että käteisen vastaanotosta luopuminen voi hetkellisesti näkyä myynnissä. Käteisestä luopuminen saattaisi sopia yrityksille, joissa keskiostos on suuri ja ostoksista merkittävä osa maksetaan laskuttamalla.

Restel Hotel Group Uusi kumppani Suomen Yrittäjille

47 hotellia - yli 7000 huonetta Valitse majoitukseen parhaiten sopiva vaihtoehto: • Tutut Cumulus-hotellit keskellä kaupunkia • Yksilölliset Rantasipi-hotellit ja -kylpylät lähellä luontoa • Kansainväliset Holiday Inn- ja Crowne Plaza -hotellit • Historiallinen Hotelli Seurahuone Helsinki

Varaukset www.hotellimaailma.fi ja puh. 020 055 055

Restel Hotel Groupin kumppanietu yrittäjille Suomen palkitsevin hotelliklubi nyt 2 vuotta 1 hinnalla

ETU

50 %

Edut tuovat jäsenmaksun (25,-) takaisin jo kahden yön jälkeen.

Hotel Bonus Club -jäsenenä saat: • Arvoseteliedun 12/15 € • Autopesuedun • Perhe-edun • Pysäköinti-edun ja paljon muuta www.hotelbonusclub.com/sy

uutiset

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Karenssipäivä myös Suomeen Lyhyiden poissaolojen määrä kääntyi Ruotsissa laskuun vuonna 1993, kun ensimmäinen sairauspoissaolopäivä säädettiin palkattomaksi.

Myös suomalaisia työnantajia aihe kiinnostaa, koska

yksi sairauslomapäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 100–500 euroa.

– Muutama sairausajan karenssipäivän puuttumisesta johtuva poissaolo merkitsee vuositasolla palkan ja menetetyn työpanoksen johdosta jo muutaman henkilön yrityksissä tuhansien euro-

jen kustannusta, painottaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Sairausajan palkan maksuvelvollisuus perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimuksiin. Järventauksen mukaan hallituksen tulisikin nyt muuttaa lakia.

Se viitoittaisi tietä myös

sopimusosapuolille muuttaa työehtosopimuskäytäntöä näiltä osin.

– Hallituksen tulisi havahtua huomaamaan, että kilpailijamaissa on tehty vuosien varrella merkittäviä työmarkkinoihin liittyviä muutoksia, jotka Suomessa on jätetty tekemättä.

19

Yrittäjyyden ykkönen etsinnässä Tammi-helmikuussa järjestetään eri puolilla Suomea kymmeniä Taitaja-semifinaaleja, joissa kilpaillaan pääsystä Jyväskylässä

24.–26.4. pidettävään Taitaja2012 -ammattitaidon suomenmestaruuskisoihin.

Kilpailulajeja on yli 40, ja yksi lajeista on yrittäjyys.

Antti Neimala: Sovella tai selitä Kolumni ANTTI NEIMALA

antti.neimala@yrittajat.fi

Yrittäjyyspolitiikka on vähän kuin ilmapallo, joka on lähetetty kirkkaana taivaalle.

Alkuinnostuksen liekin väsähtäessä matka alkaa hyytyä.

P

residentinvaalit. Talouskriisi. Kuntavaalit. Jännitystä

ja mediaspektaakkeleita on luvassa.

EU:n tila pysyy julkisuudessa. Sen talouskriisi takaa. Uutta johtajuutta on odotettu. Merkelin ja Sarkozyn muodostamaan Merkozy-parivaljakkoonkaan ei olla oikein tyytyväisiä. Kuhistaan siitä, ohitetaanko komissio tyystin päätöksenteossa.

Kysytään, kuinka käy EU-instituutioiden ja jäsenmaiden valtapelissä? Mitä tekee Iso-Britannia? Mikä on pienten maiden kohtalo?

Poliittiset murrokset vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön. Nytkin on selvästi nähtävissä, että EU:n sisämarkkinoiden kehitys vaikeutuu, kun yhteistä säveltä ei löydy isoissa asioissa. Pienen maan yrittäjille ristiriidat ovat haitaksi.

nousu 13.2.

16.3.

2.4.

16.4.

28.5.

Vuosi tarjoaa kriisien ja mediasirkuksen lisäksi kovaa työtä. Sitä tehdään juuri sisämarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Julkisten hankintojen uudistus on taloudellisesti suuri kysymys.

Koheesio- ja innovaatiopolitiikkaa viritetään uudelle rahoituskaudelle. Muitakin tärkeitä hankkeita on putkessa. Taas on mahdollisuus parantaa toimintaympäristöä yhdessä komission, neuvoston ja parlamentin kanssa.

Tällaista on kuultu ennenkin. Yrittäjyyspolitiikka on vähän kuin ilmapallo, joka on lähetetty kirkkaana taivaalle. Alkuinnostuksen liekin väsähtäessä matka alkaa hyytyä. Silloin palloon puhalletaan lisää kuumaa ilmaa. Tällä kertaa keinoja matkan jatkumiseksi on mietitty paremmin.

Yksikin toimiva keino on arvokkaampi kuin pussillinen pölyttyneitä periaatteita.

Kaikkeen EU-lainvalmisteluun vaikuttaa komission linjaama käännetty todistustaakka. Uusi järjestys on yksikertainen. Valmistelussa on erikseen osoitettava, että uudet velvoitteet ovat tarpeen ja sopivat pienille yrityksille. Jos menee pieleen, säännöksiä ei hyväksytä.

Ainakin vielä tämä vaikuttaa tehokkaalta.

Pommien tekijät ryhtykööt niitä purkamaan.

Sovella tai selitä eli ”comply or explain” -periaate osana julkisten hankintojen uudistusta on hyvä oivallus. Yli puolen miljoonan euron hankinnat on pilkottava pienempiin osiin. Siten saadaan enemmän pk-yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin.

Jos sääntöä ei sovelleta, on selitettävä miksi. Periaatteen lanseerasi Eurooppajärjestömme UEAPME. Kiitos luovasta ideasta heille.

Tampere HelsiNki kemi kuopio Turku

uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue starttaa Pirkanmaalta Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen.

Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan?

Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta?

Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.

a

tulo

e Terv

äjä yrit3t0 v n < ute

mu t . . . tai orekkaa u n

Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille

Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta

www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat

”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”

SUJUVAN TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN HYÖDYT, OSA 3/3: KUUKAUSIILMOITTAMINEN Jos yrityksesi henkilöstömäärä vaihtelee kausittain, on työeläkemaksujen tarkka arvioiminen koko vuodeksi lähes mahdotonta.

Eteran asiakkaana voit ilmoittaa työnteki-

jöiden palkkatiedot kerran kuussa edellisen kuun toteutuneiden palkkojen mukaisesti.

Ja kun työeläkemaksut maksaa näin, ei maksettu summa ei ole arvio vaan aivan oikea.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Katso osoitteessa

etera.fi/sujuvampi

kuinka homma toimii.

20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

PIIRROS: VILLE TAKKINEN

Tällainen minä olen!

Tapaa Keijo Keskivertoyrittäjä.

Hän on kollegasi.

Minä, suomalainen yrittäjä, olen yli 50-vuotias mies.

Virkatovereistani 37 prosenttia on naisia.

Yrityksessäni työskentelee 1 – 4 henkilöä.

Tienasin vuonna 2009 38 240 euroa, josta ansiotuloja minulle kertyi 28 555 euroa.

Yli puolet meistä yrittäjistä yltää vuosittain 200 000 euron liikevaihtoon. 38 prosenttia kipuaa sen yli.

Katson televisiota puolet vähemmän kuin keskiverto suomalainen.

Ruokaostokseni teen pääasiallisesti S-ryhmän kaupoissa ja lompakostani löytyy vihreä S-Etukortti. Kartuttelen myös K-ketjun Plussapisteitä.

Asun perheeni kanssa omakotitalossa.

Ajan omistamallani henkilöautolla, jonka ostin käytettynä.

Olen omavarainen, eikä minulla ole ulkopuolista rahoitusta yrityksessäni.

Suunnittelen lomailevani tämän vuoden aikana kahdesti kotimaassa ja kerran matkustan ulkomaille.

Luotto-ostokset teen Visa-kortilla.

Kollegoistani osalla on myös MasterCard. Vain hyvin harva yrittäjätutuistani ei omista luottokorttia laisinkaan.

37 prosenttia.

Yrittäjistä on miehiä 63 prosenttia.

Yrittäjistä on naisia

Lähde: Taloustutkimus Oy:n tekemä Yrittäjäsanomien ja Yrittäjä-lehden lukijatutkimus vuodelta 2011.

Tänä vuonna ostoslistallani on tietokone tai sen oheislaite tai ohjelmisto. Myös kännykän saatan vaihtaa uudempaan malliin.

Internetiä käytän sähköpostin lukemiseen ja laskujen maksuun.

Etsin verkosta myös tietoa matkakohteista ja joskus ostan tuotteita kotimaisista verkkokaupoista.

Yritykselläni on omat verkkosivut, mutta verkkokauppaa en ole kuitenkaan lähtenyt vielä käymään.

50 prosenttia kollegoistani on rekisteröitynyt Facebookiin. Itse en tiedä siitä kuitenkaan vielä mitään.

uutiset

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

21

Team Finland haluaa pk-yritykset ulkomaille

M

atti Alahuhdan työryhmä tarjoaa uutta Team Finland -verkostomallia edistämään Suomen taloudellisia ulkosuhteita ja yritysten kansainvälistymistä.

– Nykyinen tapa hoitaa Suomen taloudellisia ulkosuh-

Kotitalousvähennyksestä ei saa luopua Kotityöpalveluyrittäjät ovat huolestuneita kotitalousvähennyksen supistamisesta.

Hallitus laskee kotitalousvähennystä tänä vuonna 3 000 eurosta 2 000 euroon, jolloin työkustannuksista otetaan huomioon 60 prosentin sijasta nyt 45 prosenttia.

– Tätä hallitusohjelmassa arvioitua 150 miljoonan euron säästöä ei voida pitää luotettavana, sillä vastassa on mahdollinen pimeän työn aiheuttama verotulojen supistuminen, Suomen kotityöpalveluyhdistys ry:stä todetaan.

Kotityöpalveluyrittäjiä huolestuttaa myös se, kuinka vanhenevan väestön kotona asuminen ja selviytyminen turvataan. Kotityöpalvelut ovat myös tuntuva apu arjenhallinnassa lapsiperheille.

Kotityöpalveluyrityksiä, useimmiten pieniä naisvaltaisia yrityksiä, arvioidaan olevan 6 000 – 10 000.

Lapin matkailuyrittäjät yhdistivät voimansa Kahdeksan matkailuyritystä Ivalon, Inarin, Utsjoen, Nuorgamin ja Muonion alueelta yhdistivät voimansa palvellakseen matkailijoita entistä paremmin. Tarkoituksena on edistää Finpron Our Lapland – Our Saamiland -hankkeessa matkailumyyntiä LänsiEuroopan markkinoille.

Yritykset tarjoavat majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja ohjelmapalveluita kohderyhmänään erityisesti yksittäismatkailijat, jotka eivät halua ostaa valmiita matkapaketteja.

– Asiakkailta keräämämme palautteen perusteella länsieurooppalaiset yksittäismatkailijat ovat kokeneita matkailijoita, joilla on aikaa ja rahaa matkustaa.

Lapista he hakevat luontokokemusten lisäksi paikallista kulttuuria ja henkilökohtaista palvelua, kertoo Aurora Lapland Travelin vientipäällikkö Eila Kautto.

teita ja yritysten kansainvälistymistä on siiloutunut ja hajanainen, ja se rajoittaa merkittävästi Suomen kykyä tarttua maailmantalouden muutoksista avautuviin mahdollisuuksiin, Alahuhta selvittää.

Työryhmän mukaan Suo-

men toiminta taloudellisissa ulkosuhteissa tuleekin jatkossa rakentaa uuden ”Team Finland” -verkoston varaan.

Team Finland olisi eri toimijoista muodostunut tiivis verkosto, jolla on selkeä strateginen johto pääministerin alaisuudessa.

Alahuhdan mukaan katse on suunnattava erityisesti pkyritysten suuntaan.

– Erityisen suurta huomiota on kiinnitettävä siihen, miten voidaan tukea pk-yritysten kansainvälistymistä ja näiden kasvamista globaaleiksi menestyjiksi, Alahuhta korosti.

Mikä ryhmä?

• Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb kutsui viime elokuussa toimitusjohtaja Matti Alahuhdan kokoamaan asiantuntijatyöryhmän tukemaan taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman valmistelua sekä tekemään ohjelman toimialaan liittyviä ehdotuksia.

22

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

debatti Muut lehdet Presidentti voisi ottaa keulakuvan paikan myös Suomen markkinoinnissa ja kaupata Suomea investointien ja työpaikkojen kohdemaana.

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä avautuu dieselveron

korotuksesta. Aihe oli esillä eduskunnassa loppuvuodesta, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin – samoihin, joita Heikkilä pohtii.

Vuoden alusta voimaan tullut dieselveron korotus on kohtuuton kuljetusyrittäjille.

Työpaikkoja on mennyt jo nyt. Jos valtion on pakko lisätä verokertymää, polttoaineverotuksessa pitää painottaa bensaveroa, ei dieselveroa. Bensaveron korotus koskisi isompaa maksajakuntaa ja tuottaisi näin enemmän. Dieselveron korotus kiihdyttää inflaatiota, sillä kuljetuskustannusten nousu on pakko laittaa suoraan tuotteiden hintoihin.

Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark Helsingin Sanomissa

Minulla on kymmenkunta yhdistelmäajoneuvoa, joilla ajetaan noin 300 000 kilometriä vuodessa. Veronkorotus tarkoittaa 15 000 euron lisäkustannusta jokaista tällaista autoa kohden vuodessa. Se on yhteensä 150 000 euroa firmalle, mikä pitää siirtää hintoihin eli kuluttajien maksettavaksi. Kompensaatioksi luvattu käyttövoimaveron huojennus on tähän verrattuna aivan mitätön, vain noin tonnin vuodessa per auto. Veronkorotus pitää kompensoida ammattiliikenteelle. Kompensaatio olisi helppo hoitaa verotilillä, jonka kautta hoidetaan jo esimerkiksi arvonlisäverovähennykset. Miksi valtiovarainministeriö vastaa aina, että kompensaatio on liian vaikea toteuttaa?

ERVV:n luottoluokituksen lasku ei välttämättä ole kovin iso asia. Luottoluokituslaitokset ovat usein aika hakoteillä.

ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman STT:llä

Suomen kohtalaisen alhainen polttoaineverotus on ollut erittäin tärkeä kilpailuetu tässä pitkässä, harvaan rakennetussa maassa. Ja jos valtio kaipaa lisärahaa, miksi sitä ei kerätä ulkomaisilta tienkäyttäjiltä? Kun minun autoni ajaa Haaparantaan Ruotsin puolelle, heti pitää maksaa tienkäyttömaksu. Tästäkin sanotaan, että se on liian vaikea toteuttaa. Jos ruotsalaiset sen osaavat, niin kai mekin?

Vakaan valuutan vuosina on unohtunut, että valuuttariski on yhä arkipäivää pk-yrityksille.

Nordean yrityspalveluista vastaava johtaja Jussi Mekkonen Kauppalehdessä Lea hult

Matti Heikkilä kuljetusyrittäjä, SY:n hallituksen jäsen

Kirje Hankintalakia pidetään ongelmana, vaikka ongelma on hankintaosaamisen puute.

Lakimuutosten sijaan kaivataan lisää tietoa ja osaamista niin viranomaisille kuin yrityksille.

Asiantuntija Jukka Lehtonen EK:sta Kauppalehdessä

Juoppo on työpaikan virallinen alisuoriutuja, ja hänen ansiostaan muutkin voivat ottaa löysemmin.

EVAn Matti Apunen Helsingin Sanomissa

| Ilkka O. Lavas

Menestyvä yrittäjä uudistaa yritystään

L

ueskelin jälleen Peter F. Druckerin kirjaa Innovaatio ja yrittäjyys. Hänen mukaansa ei voi olla menestyvä yrittäjä, jollei toteuta yrittäjyyden ja innovoinnin periaatteita. Mitä tämä tarkoittaa omalla kohdallani? Olen yrittäjä, mutta miten toteutan yrittäjyyttä?

Yrittäjyyden periaatteiden mukaan toimiminen tarkoittaa Druckerin mukaan jatkuvaa innovoimista. Innovointi tarkoittaa vanhojen asioiden yhdistelemistä uudella, uutta arvoa luovalla tavalla.

Yrittäjyyttä on se, että me yrittäjät 1) näemme muutokset mahdollisuuksina tehdä uutta bisnestä 2) tutkimme jatkuvasti uusia tapoja haastaa prosessia 3) kehitämme jatkuvasti toimintaamme.

Yrittäjä joka osaa ja haluaa uudistua säännöllisesti ja kehittää omaa ja yrityksensä toimintaa toimii siis yrittäjyyden

periaatteiden mukaan. Myös yritykset ja jopa kunnat voivat olla innovatiivisia ja yrittäjyyshenkisiä tai sitten eivät. Yrittäjyys on asennekysymys.

Yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Yrittäjän kannattaa uudistaa omaa ajatteluaan. Varmaa tulevaisuudessa on vain se, että se on erilainen. Erilaista nykyisyydessä on se, että tänään eivät päde kymmenen vuotta vanhat säännöt tai ajatusmallit. Yrittäjänä voin uudistaa ja peilata omaa ajatteluani muiden yrittäjien kanssa keskustellessani.

Voin myös hankkia näkemyksiä tulevaisuudesta yrittäjäpiirien lisäksi keskustellen seniorijohtajien, tutkijoiden, johtavien insinöörien, markkinaeksperttien, futurologien tai vain yleensä mielikuvituksekkaiden ja älykkäiden ihmisten kanssa.

Erityisen hyödyllisiä oman ajattelun ja näkemysten laajentamiselle ovat keskustelut muilla toimialoilla työskentelevien

23

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Kun tulee töissä vähän vastoinkäymisiä, niin lähetetään tekstiviesti: ”Mä olen nyt flunsassa, etten mää voi tulla töihin. Eikse nii ole, että kolme päivää mä saan olla kotona?” Voi jumankekka näitä patalaiskoja suomalaisia.

Pikku-Eero

Facebookkommentit Köyhät kipeänä vaan sorvin ääreen. Saavatpa työkaverit ja vaikka asiakkaat kanssa osansa ilosta. Jaettu ilo – isompi ilo? Yrjöt tiskiin vaan ja pärskeet ilimoille. Se vasta halavaks tulee!

Polttoaineveronpalautusta varten olisi tehtävä erillinen ilmoitus verotiliin, jossa palautus alentaisi maksettavan veron määrää verolajista riippumatta. Valvonnallisista syistä pelkkää ilmoitusmenettelyä ei todennäköisesti voitaisi soveltaa, vaan palautukset maksettaisiin hakemusten perusteella, mikä edellyttäisi hakemusten manuaalista käsittelyä ja palautuspäätösten tekemistä.

Palautukseen oikeutettujen suuren määrän vuoksi hakemuskäsittelystä aiheutuvan hallinnollisen työn määrä olisi suuri, minkä lisäksi tarvittaisiin myös tehostettua valvontaa väärinkäytösten estämiseksi.

Urpilainen antoi vastaukset kirjallisiin kysymyksiin marraskuussa 2011.

Kuljetusalan vuotuiset ajosuoritteet ovat suuria, minkä vuoksi päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tulee koskea myös kuljetusalaa.

Verotus ohjaa henkilöliikenteen lisäksi myös raskasta liikennettä polttoaineen säästöön ja kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen. (---) Kuorma-autot ovat autoverottomia eikä niiltä kanneta vuotuista ajoneuvoveron perusveroa. Kuormaautoilijalle korotus kompensoitiin lähes täysimääräisesti alentamalla niiltä kannettava käyttövoimavero EU-minimiin sekä poistamalla ns. työnantajan kansaneläkemaksu.

Marjo palkattomasta ensimmäisestä sairauslomapäivästä

Minä kyllä ottaisin vähänkin epäilyttävältä timpurilta rahat mieluummin käteisenä kassaan kuin myisin luotolla.

Sari käteisen vastaanottamisen lakkautuksesta

Kysely Onko yritykselläsi ollut maksuvaikeuksia?

EI

, RAHATILANNE ON HYVÄ

54%

On totta, että Suomi on kuljetusintensiivinen maa ja tästä syystä hallitus pitää tärkeänä, että dieselöljyn verotus pidetään edelleenkin yleisellä eurooppalaisella tasolla ja selvästi bensiiniä alemmalla tasolla. Tästä syystä ei ole tarpeen eriyttää ammatti- ja yksityisdieselautoilun verotusta nykyistä enempää tai ottaa käyttöön (---) tienkäyttömaksuja, joiden kohdentaminen pelkästään ulkomaalaisille kuorma-autoille ei ole mahdollista verosyrjintäsyistä.

40%

TODELLAKIN! OLEN KONKURSSIN PARTAALLA 6 % JONKIN VERRAN, MUTTA NIISTÄ SELVITÄÄN 40 %

Jutta Urpilainen valtiovaraiministeri (sd)

ajattelullaan johtajien ja yrittäjien kanssa.

Olen itse IT-alalla ja lupasin itselleni tänä vuonna uudistaa omaa ajatteluani tutustumalla neljään uuteen kulttuuriin ja vierailemalla oman alan ulkopuolisilla messuilla. Päätin myös tutustua lehtien digitaaliseen kuluttamiseen lukemalla tammikuun ajan kaikki lehdet digitaalisessa muodossa... aika monta paperilehteä on jo mennyt suoraan paperinkeräykseen.

Etsin siis tietoisesti ja systemaattisesti muutosvoimia, jotka mahdollistavat yrityksilleni uusia bisnesmahdollisuuksia.

Innovatiivista uutta vuotta! Aloita yrityksesi uudistaminen itsestäsi.

Ilkka O. Lavas, sarjayrittäjä W3 Group Finland Oy Ps. Lavaksen blogia voit lukea osoitteessa http://menestyvayrittaja.yrittaja.info/

PS.

Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle avaa Pohjois-Suomen yrittäjille mahtavan mahdollisuuden kansainvälistyä. Ydinvoimalatyömaalla pääsee omassa maakunnassa kansainväliseksi toimijaksi. Esimerkiksi muista mukana olevista yrityksistä muodostuu luonteva kansainvälinen tukiverkosto, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä myöhemminkin. Teemme yrittäjäjärjestössä lujasti töitä rohkaistaksemme yrittäjiä kansainvälistymään.

Jorma Kortesoja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

VN

Facebookin pikakyselyyn saatiin 67 vastausta.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

• Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.

Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

• Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

arjessa KUVAT: JARKKO VIRTANEN

yrittäjän arjessa Osallistu keskusteluun Kuinka sinä olet yhdistänyt äitinä ja yrittäjänä olemisen? www.yrittajat.fi

Pikkupojille. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä myyntiin lasten solmioita ja pikkupoikien pukuvuokraamo.

Superäiti

Parasta yrittäjyydessä: Olet oma herrasi Yrittäjänä voi tehdä mitä haluaa ja toteuttaa itseään. Teen tiettyinä aikoina todella paljon töitä, mutta toisaalta pystyn olemaan esimerkiksi kesällä pari kuukautta poissa ja lomailemaan yhdessä perheen kanssa.

Tua Tikkanen yhdisti menestyvän yritystoiminnan ja lasten kasvattamisen.

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

M

ielestäni kenenkään ei pitäisi edes miettiä, onko perhe-elämän ja yrittäjyyden yhdistäminen mahdollista, kolmen lapsen äiti ja vaateja lastenliikkeitä pyörittävä Tua Tikkanen sanoo.

Tikkanen ei pidä itseään malliesimerkkinä mutta kertoo, että hän yrittää suoriutua mahdollisimman hyvin sekä kotona että töissä.

Helppoa se ei ole.

– Onneksi olen onnistunut mielestäni molemmissa, hän naurahtaa.

Työ tuntuu vapaa-ajalta. Tua Tikkasen ensimmäinen lapsi syntyi 2005, toinen vuotta myöhemmin ja kolmas 2009. Ennen lasten syntymää Tikkanen oli ehtinyt olla yrittäjänä lähes kymmenen vuotta.

– Minulla oli jo valmiiksi pyörivä systeemi.

Se, että pitäisi aloittaa yritys samaan aikaan, kun lapset ovat pieniä, tuntuu kyllä aika mahdottomalta kombinaatiolta.

Tikkanen myöntää, että lasten myötä hän on joutunut tinkimään omista menoistaan, kun kaikki aika menee lapsille ja yrityksen pyörittämiseen.

– Sellaisia hetkiä, ettei olisi mitään tekemistä, ei vain enää ole, Tikkanen toteaa.

– Mutta toisaalta, rakastan lapsia ja rakastan työtäni. Jos töissä ja kotona on niin kivaa, että se tuntuu vapaa-ajalta, niin silloinhan minulla tavallaan on sitä vapaa-aikaa.

Laatuaikaa perheen kanssa. Siitä huolimatta, että yrittäjänä ja äitinä oleminen ovat molemmat aikaa vieviä, ei Tikkaselle ole jäänyt tunnetta, että jotain olisi jäänyt tekemättä tai jonkin asian olisi voinut hoitaa paremmin.

– Ainoastaan ne ajat vuodesta, kun on todella paljon töitä, ovat lasten kannalta haastavia.

Mutta silloinkin teen paljon töitä iltaisin ja öisin, eli silloinkaan se aika ei ole lapsilta pois.

Toisaalta kiireisiä aikoja paikataan pitkillä lomilla, jolloin koko perhe on yhdessä.

– Minulla on valitettavasti tapana, että saatan vetää itseni aika piippuun ja sitten pidän kuukauden lomaa perheen kanssa.

Tikkanen kertoo saavansa arjen pyöritykseen paljon apua mieheltään, jääkiekkolegenda Esa Tikkaselta. Eläköitynyt huippu-urheilija on paljon myös kotona, joten miehen apua on ollut runsaasti saatavilla.

Toisaalta, kun miehelläkin on oma yritys, on aikataulujen yhteensovittaminen joskus vaikeaa. Työt vievät yrittäjäpariskuntaa usein myös ulkomaille, jolloin arjen pyörittäminen

1

Elä lasten ehdoilla

2

Laita yritystoiminta mallilleen

3

Käytä aikasi tehokkaasti

4

Kun lapset syntyvät, sinulla ei ole enää samalla tavalla aikaa itsellesi tai omille jutuillesi.

Lasten synnyttyä kaikki päätökset tehdään lasten ehdoilla mahdollisuuksien mukaan.

Lasten ja yritystoiminnan yhdistäminen on huomattavasti helpompaa, kun yritys on valmis ja sen toiminta vakaata.

Kahdessa tunnissa, jonka joku ehkä käyttää katsellen tv:tä, saa jo vaikka mitä aikaiseksi.

Pitää vain olla tehokas ajankäytössä.

Järjestä aikaa lapsille ja vähän myös itsellesi

Lapsille on löydyttävä tarpeeksi aikaa.

Muista, että lapset ovat pieniä vain lyhyen ajan!

Joskus on hyvä ottaa aikaa myös itselle.

Kun äiti voi hyvin, perhe voi hyvin.

25

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

tammikuu

31

Muistathan: Tammikuun viimeinen

on vuosi-ilmoitusten määräpäivä.

Mikäli vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3.2.2012.

+0,3

TyEL:n perusmaksu ilman asiakashyvitystä on 23,3 prosenttia palkasta, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

Parasta äitiydessä: Rakkaus Äitiydessä parasta on se, että lapset rakastavat äitiä yli kaiken ja äiti rakastaa lapsiaan vieläkin enemmän. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut lapsista tai kärsinyt vauvakuumeesta, enkä olisi ikinä voinut kuvitella, mitä äitiys voi minulle tunnepuolella antaa.

Kokemus. Ennen lasten syntymää Tua Tikkanen ehti olla yrittäjänä lähes 10 vuotta.

9.30

jää toisen vanhemman vastuulle.

– Kerran olin Italiassa työmatkalla, ja vanhin lapseni, joka silloin oli 5-vuotias, kysyi minulta, että äiti, muistatko vielä mikä minun nimi on.

Lapselle kolme päivää on niin pitkä aika, bisnesäiti muistelee.

Lapset muuttivat yritystä. Lasten saaminen näkyy nykyään myös Tikkasen yritystoiminnassa. Solmioliike Bretelleen tuli lasten myötä lasten solmioita ja pojille tarkoitettu pukuvuokraamo. Lisäksi Tikkanen perusti Hio Hoi -lastenliikkeet ja lähti muutama vuosi sitten mukaan lastenruokabisnekseen.

Tikkasen kolmas yritys tuo maahan esimerkiksi lasten Hevisaurus- ja Disney-pastoja sekä täytekakkujen päälle laitettavia atsovärittömiä kakkukuvia.

– Tavallaan siinä oli oma lehmä ojassa, kun lasten tuotteet tulivat lähemmäksi sydäntä.

Tikkasen lapset ovat olleet koko ikänsä mukana äidin liikkeissä, ja perheen kaksivuotiaskin osaa jo palvella asiakkaita. Lapset tervehtivät asiakkaita ja esittelevät ja suosittelevat kaupan leluja muille lapsille. Heistä on tullut poikkeuksellisen avoimia ja positiivisia lapsia.

– Lapset tietävät, että töitä pitää tehdä. Kannustan lapsia yrittäjyyteen ja toivon, että lapsista kasvaa yrittäjiä, Tikkanen toteaa.

Työpäivä liikkeellä alkaa. Myyjien kuskaaminen henkilökuntamyyntiin samalla, kun tytär nukkuu takapenkillä.

Töiden tekoa tietokoneen äärellä.

9.00

Pojat päiväkotiin, tytölle tulee hampaita, joten hän kulkee päivän mukana.

7.00 – 9.00

Siivousta ja aamurutiinien hoitamista kotona.

21.00

Lasten Iltapala ja -pesu, lapset nukkumaan.

20.15

Kotona, isoäiti lähtee kotiin hoitamasta lapsia.

11.00 – 13.00

10.00

Asiakkaiden palvelemista liikkeessä.

Tapaaminen yritysasiakkaan kanssa.

22.00 – 24.00

13.00

Yhden myyjän ja tyttären kuskaaminen äidin luokse Hio Hoi -lastenliikkeeseen Lauttasaareen. Matka jatkuu henkilökuntamyyntiin Espooseen.

00.30

Nukkumaan.

Tua Tikkasen päivä

16.00

”Päivä oli hieman poikkeuksellinen, sillä Esa oli työmatkalla Saksassa. Normaalisti pyrin olemaan kotona viimeistään klo 18, jolloin perhe syö yhdessä ja viettää keskenään aikaa, kunnes lapset menevät nukkumaan.”

19.30 – 20.00 Liikkeen siivoaminen.

Lastenliike. Omien lasten saaminen innoitti Tua Tikkasen perustamaan Hio Hoi -lastenliikkeen.

17.30 – 19.30

Lastensynttäreiden vetämistä Hio Hoissa.

Lasten haku päiväkodista. Lasten ”lottovoitto”, eli Mäkkärin kautta kotiin, takaisin Hio Hoi -lastenliikkeeseen järjestämään lasten synttäreitä.

17.00

Synttäritarjoilun nouto kaupasta.

26

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Omistajan silmät aukesivat Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

T

ässä yrittäjälle pähkinä purtavaksi. Mikä merkitys on yrityksen hallituksella ja minkälaista pitäisi hallitustyöskentelyn oikeasti olla?

– Minulle se ei ollut alussa lainkaan selkeää. Menin hallituskurssille selvittääkseni, mikä hallitus yleensä on, sanoo asiakaskirjahallintaan ja laitemyyntiin erikoistuneen Document Housen Jarkko Ollikainen.

Ollikainen on yksi tamperelaisyrityksen omistajista ja toimii nykyisin sen hallituksen puheenjohtajana.

Hän päätyi yhdeksi Document Housen omistajaksi seitsemän vuotta sitten yrityskaupassa ja oli alussa yhtiön toimitusjohtajana.

– Koulutus avasi ainakin minun silmäni, Ollikainen toteaa.

Siitä lähtien Document Housessa on ollut yksi-kaksi ulkopuolista hallitusjäsentä. Ollikainen osaa arvostaa ulkopuolista apua.

– Hallituksen tehtävä on haastaa yrityksen johto. Asiat tulee mietittyä paljon laaja-alaisemmin, ja strategiatyöskentelystä tulee säännöllistä.

Ulkopuolisten hallitusjäsenten pitää tuoda täydentävää osaamista yhtiöön, Ollikainen arvioi.

1

– Keskustelu on kuitenkin kaikkein arvokkainta, hän jatkaa.

Strategia muuttunut. Document Housessa ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat ohjanneet yritystä enemmän kohti ohjelmistomaailmaa ja antaneet liikkeenjohdon osaamisen yhtiön käyttöön.

Samalla Document Housen liikevaihto on kivunnut 15,5 miljoonaan

Hallituksen tehtävä on haastaa yrityksen johto.

Jarkko Ollikainen

euroon. Huhtikuussa päättyvän tilikauden jälkeen kasvua pitäisi olla kaksi miljoonaa euroa aiempaan.

– Omistajat päättävät valitusta suunnasta viime kädessä, mutta olemme tehneet kaikki päätökset yksimielisesti. Joskus hallituksessa on ollut sellainen fiilis, että asioiden pitäisi tapahtua nopeammin operatiivisella tasolla.

Sen suurempaa vääntöä ei ole ollut, Ollikainen sanoo.

Hän myöntää kärsineensä itsekin yrittäjien perisynnistä eli liiallisesta rakastumisesta yhtiöön. Tuolloin ulkopuolinen apu tuntuu helposti vastenmieliseltä.

Yritykseen kannattaa valita vähintään kaksi ulkopuolista hallitusjäsentä, jolloin toimivan johdon kyseenalaistaminen on helpompaa.

2 3

Ulkopuolista hallitusjäsentä ei ole välttämätöntä ottaa osakkaaksi.

Ulkopuolisen hallitusjäsenen

palkkio on pienessä yrityksessä 500 –1 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajan palkkio on 1,5-kertainen.

4

Hallitusjäsenten elinkaari

on 5 – 7 vuotta. Ensimmäinen vuosi on yleensä tutustumisvuosi, jonka jälkeen alkaa strategian rakentaminen.

MIKA KANERVA

Document Housen Jarkko Ollikainen ymmärtää nyt ulkopuolisen hallitusjäsenen arvon.

Sparraaja. Document Housen Jarkko Ollikainen (vas.) saa Asko Ahoselta arvokkaita neuvoja yrityksensä kehittämiseksi.

Toimitusjohtajasta tulee helposti jarru

>

Omistaja-toimitusjohtajalla on iso vastuu yhtiöstään.

Hänen pitäisi osata käynnistää yritystoiminta, kasvattaa sitä, järjestää rahoitusta, kehittää myyntiä ja luoda siinä ohessa vielä visio yrityksen tulevaisuudesta. Harva pystyy kaikkea tekemään yksin.

– Päätökset ovat vaikeita, kun pitää päättää mitä tehdään. Jos päätöksiä ei synny, toimitusjohtajasta tulee jarru yritykselle, sanoo Hallituspartnerit ry:n toiminnanjohtaja Antti Virtanen.

Hallituspartnerit tarjoaa pk-yritysten hallituksiin ulkopuolisia hallitusjäseniä ja järjestää koulutusta.

Virtasen mukaan hyvällä hallituksen jäsenellä täytyy olla asiantuntemusta toimialasta ja näkemystä yritystoiminnasta.

Hallituksen työ on tehdä päätöksiä tärkeis-

tä, mutta ei niin kiireellisistä asioista.

– Seuranta on tärkeintä. Yrityksillä on usein kassat sekaisin ja rahat loppu. Menneen sijaan hallituksessa pitää ennustaa tulevaisuutta ja luoda visio, Virtanen kertoo.

Hänen mukaansa ulkopuoliselta hallitusjäseneltä vaatii toisinaan ”todellista pelimannihenkeä” toimia omistajatoimitusjohtajan kanssa yrityksen kannalta järkevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Siitä huolimatta ainakin Hallituspartnerien jäsenillä riittää motivaatiota, vaikka he eivät tulekaan yhtiöihin osakkaiksi.

– Itse sytyn bisneskeissiin. Jokainen organisaatio on niin erilainen, Virtanen sanoo.

Hän suosittelee ulkopuolisia hallitusjäseniä kaikkiin kasvuhakuisiin yhtiöihin, joilla on suuret tavoitteet.

arjessa

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

27

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-21112011-1495 Ase- ja eräliike Uudellamaalla.

Liikevaihto alle 100 000. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 30 m2.

Hintapyyntö 45 000 €.

SY-02122011-1530 Vanha, hyvin menestyvä sisustusja lahja-alan tukku Helsingissä (2 myymälää ja nettikauppa).

SY-14122011-1547 Kello- ja kultasepänäliike KeskiPohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

Omat toimitilat.

SY-15122011-1552 Elintarvikeliike Espoossa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Omat toimitilat 420 m2.

SY-16012012-1613 Erikoisliikkeen liiketoiminta Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 38 000 €.

SY-17012012-1624

Polkupyöräliike (korjaus ja myynti) Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 120 m2.

SY-09012012-1583 Terveyskauppa Iisalmessa.

Liikevaihto 300 000 - 400 000 €.

Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 50 m2.

SY-09012012-1586 Elintarvikekioski / pelipaikka Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2-3. Liikevaihto 500 000 - 600 000.

Omat toimitilat 123 m2. Hintapyyntö 90 000 €.

SY-04012012-1579 Lastentarvike- ja lelumyymälä Etelä-Karjalassa. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 235 m2.

Hintapyyntö 50 000 € + vaihtoomaisuus.

SY-13012012-1609 Tuottava kukkakauppa (kalustoineen, koneineen ja varastoineen) Kouvolassa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat n. 100 + 150 m2.

Hintapyyntö 19 500 €.

SY-19012012-1630

Palvelut, liikenne

Rakentaminen

Sosiaali- ja terveysalan yritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 1300 m2.

Hintapyyntö 400 000 €.

SY-21112011-1493

Puualan yritys tai sen toimitilat keskeisellä paikalla pääkaupungissa.

SY-16012012-1617

Tilitoimisto Varsinais-Suomessa.

Liikevaihto 100 000 - 200 000 €.

Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 95 m2.

SY-21122011-1564 Kauneushoitola Helsingissä. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat 120 m2. Hintapyyntö 43 000 €.

SY-10012012-1592

Majoitus, ravintola, elintarvike Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruokaravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

KYMI-10012012-1595

Muut toimialat Koulutus- ja asiantuntijapalveluita tarjoava yritys PohjoisPohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa.

SY-09012012-1585 Myydään/myydään osuus työvoiman vuokrauspalveluyritys, jolla toimintaa koko Suomessa.

Liikevaihto 400 000 - 500 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 170 + 50 + 90 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-09012012-1584

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Rautakauppa................................2 100 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja...................................... 1 400 000 Teollisuuskiinteistö......................1 200 000 Rakennusliike...............................1 100 000 Vuokrattu hotellikiinteistö sijoittajalle.....................................980 000 Eristysasentamista........................ 650 000 Pakkaukset..................................... 500 000 Kuormalavojen kierrätys.............. 495 000 Rakennusalan konsultointi............475 000 Rakennusliike................................. 465 000 21-paikkainen hoitokoti....400 000 + kiint.

Pienkoneiden vähittäismyynti& huolto..............................400 000 Metallialihankintaa........................ 360 000 Kahvila/ravintola/kioski/kauppa...350 000 Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita......................325 000 Huonekaluliike................................ 313 000 Lokalahden Mylly............................210 000 Ammatillinen perhekoti.................185 000 Sähköurakointiliike.........................140 000 Kuormalavojen kierrätys.................65 000 Pääomasijoittaja konepajalle..........tarjous

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan toimiva kuntoklubi, kuntosali, kuntokeskus Porista.

Omat/vuokratut toimitilat.

SY-03012012-1577

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa.

Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 23.2.2012

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.

Ota itsellesi työttömyysvakuutus.

Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.

28

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

MYYNTI

JUKKA-PEKKA MOILANEN

JAKSA KASVAA Toiset hamuavat kasvua, toiset ovat tyytyväisiä tasaiseen taikinointiin.

– On epäisänmaallista jättää kasvupotentiaali käyttämättä, täräyttää Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen.

Mutta entä jos yrityksessä pidetään tasaisesta arjesta ja ennustettavuudesta?

Kaksi erilaista yritystä kertoo, kuinka kasvua on haettu.

Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi

Kasvupotentiaali käyttöön

M

oottori- ja konepajakoneistuksia tekevä Oulun Moottorikoneistamo on yrittäjä Kimmo Pehkosen sanojen mukaan kasvanut hyvin maltillisesti.

Paikallisesti toimivan Oulun Moottorikoneistamon asiakaskunta on vuosien varrella vakiintunut ja käynyt Pehkoselle hyvin tutuksi, eikä uusia asiakkaita ole varsinaisesti haettu.

– Tietysti pikkukasvua tulee koko ajan, ja siihen on vastattu li-

sää työvoimaa hankkimalla, Pehkonen kertoo.

Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen myöntää ymmärtävänsä, etteivät kaikki yrittäjät pidä vipinästä, jota myynnin lisääminen ja kasvutavoitteet tuovat tullessaan. Hänen mielestään yrityksen pitäisi silti aina pyrkiä eteenpäin.

– Jos potentiaalia on, ei pitäisi hyväksyä sitä mukavuudenhalua, Parvinen sanoo.

Tapauskohtaista kasvua. Nyky-

tilanteeseen ollaan Oulun Moottorikoneistamolla tyytyväisiä.

Tekemistä on riittänyt niin, ettei seitsemän henkilöä työllistävällä yrityksellä olisi nykyisellä kapasiteetilla mahdollisuuksia vastaanottaa juurikaan enempää töitä.

Parvisen kasvupuheisiin Pehkonen suhtautuu ymmärtäväisesti.

Konepajayrittäjän mukaan kasvun hakeminen on kuitenkin aina tapauskohtaista ja yrityksestä kiinni.

– Joillekin se kasvu sopii, mutta meillä on aina edetty loivalla kasvulla niin, että välillä on pystytty

työllistämään, eikä missään vaiheessa ole tarvinnut lomautella.

– Tietenkin sitä pitäisi aina jaksaa kasvaa, mutta meidän tapauksessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

Työntekijä hakusessa. Kimmo Pehkosen mukaan potentiaalia myynnin lisäämiseen Oulun Moottorikoneistamolla varmasti olisi, mutta sopivien työntekijöiden löytäminen on haastavaa. Moot-

torikoneistusalalle ei ole olemassa suoraa koulutusta, ja uusi työntekijä joudutaan kouluttamaan talon tavoille.

– Pienellä porukalla kun toimitaan, niin homma tahtoo notkahtaa hetkeksi, kun uutta miestä tuodaan sisään taloon.

Suunnitelmissa kuitenkin on palkata lähitulevaisuudessa uutta väkeä.

– Kyllä tässä sellaista pientä tarvetta koko ajan on, nyt haussa on vain sopiva työntekijä, Pehkonen paljastaa.

29

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Palkinto: Ympäristöyritysten Liitto ry palkitsi

VamBio Oy:n Vuoden Ympäristöyritys 2011 -palkinnolla.

VamBio Oy tekee kehitystyötä lietemäisen mädätteen käyttämiseksi peltolannoitteena.

44%

Jo 44 prosentilla yrityksistä on käytössään verkkolaskutus, selviää Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemästä kyselystä.

Jarkko Virtanen

Maltillista. Kimmo Pehkonen on tyytyväinen Oulun Moottorikoneistamon loivaan kasvuun.

Diilejä. Kauneusstudio Sigin yrittäjä Sigita Vuorenhela haki täydennystä alkuvuoden kalenteriin diilikampanjan avulla.

Lisävoimaa diileistä

K

auneusstudio Sigissä varauduttiin hiljaiseen alkuvuoteen toteuttamalla loppuvuodesta diilikampanja yhdessä Citydealin kanssa.

– Joulun ja uudenvuoden jälkeen tammi- ja helmikuu ovat kauneusalan yrityksissä hiljaista aikaa, omistaja Sigita Vuorenhela selvittää.

Vuorenhelalla on myös aiempaa kokemusta diileistä. Viime maaliskuussa avattu kauneusstudio toteutti keväällä diilikampanjan uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi.

Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen pitää diilien ajatusta oikeanlaisena.

– Hyvä myyjä saa asiakkaan tuntemaan olonsa ainutlaatuiseksi ja kokemaan, että kyseessä on todella hyvä kauppa. Tässä mielessä diilipalvelut ovat onnistuneet, Parvinen pohtii.

Asiakaspalvelu ratkaisee. Parvinen kuitenkin painottaa henkilökohtaisen myyntityön merkitystä.

– Tärkeää on saada ihminen tykkäämään paitsi siitä mitä se ostaa, myös keneltä sen ostaa.

Tämä on hoksattu myös Kauneusstudio Sigissä.

– Otimme tosi vähän diilejä, mutta teimme niiden kanssa täydellistä työtä. Näin saimme pidettyä diilien avulla hankkimamme asiakkaat, Vuorenhela sanoo.

– Kaikkein tärkeintä on asiakaspalvelu ja laatu.

Ilman asiakaspalvelua homma ei toimi ja päinvastoin.

Haastavaa sitouttamista. Kauneusstudio Sigin kalenteri on täynnä, ja yrittäjällä riittää puuhaa

diilien kautta hankittujen asiakkaiden kanssa.

Vuorenhela ei kuitenkaan pidä diilikampanjoita helpoimpana mahdollisena asiakkaidenhankintakeinona.

– Diilien kautta tulevat asiakkaat tulevat halvan tarjouksen perässä ja käyvät kerran. Heidän sitouttamisekseen täytyy nähdä paljon vaivaa.

Vuorenhela muistuttaa, että diilikampanjaa harkitsevan täytyy toteutettavien diilien määrän lisäksi miettiä millaista diiliä tarjoaa.

Maaliskuussa kauneusstudiossa tehtiin 40 ripsienpidennysdiiliä ja 40 ihokarvojen sokerointidiiliä.

Tuntiteholtaan erinomainen sokerointi todettiin hyväksi, ja loppuvuoden kampanjassa tehtiin 120 sokerointidiiliä.

– Lisäksi siinä sitoutetaan uusi asiakas tehokkaasti, kun asiakas jää sokerointiin helposti koukkuun, Vuorenhela iloitsee.

Pelkkä markkinointi ei riitä

> Tietenkin sitä pitäisi aina jaksaa kasvaa, mutta meidän tapauksessamme volyymia pitäisi saada huomattavasti enemmän, että lisätyövoiman palkkaaminen olisi kannattavaa.

Kimmo Pehkonen

Markkinointi ei voi korvata myynnillistä innostusta, hyvää asennetta ja henkilökohtaista myyntityötä.

– Kasvu ei lähde lentoon pelkästään markkinoinnilla. Se että yrityksellä on brändi ja ihmiset tietävät yrityksen, on vasta edellytys sille, että myyntiä voidaan tehdä, siitä se kaupanteko vasta lähtee, Aalto-yliopiston myynnin professori Petri Parvinen kertoo.

Parvisen mukaan yrityksen täytyy myös muistaa se, että ensimmäisen asiakkaan kautta täytyy myös saada hankittua se toinen asiakas. Ei riitä, että liike tai nettikauppa on kiva.

– Ihmiset täytyy kuitenkin saada tekemään ne

ostopäätökset, jotka eivät aina synny ihan hihasta nykäisemällä, vaan asiakasta täytyy maanitella ja ottaa kaikki mahdolliset viidakkorummut avuksi.

Parvisen mukaan suomalaiset usein tuudittautuvat liikaa luottamaan oman työnsä laatuun ja uskovat, että myyntiä syntyy, kun työn laatu puhuu puolestaan.

– Asiakas voi olla tyytyväinen työn laatuun ja saamiinsa palveluihin, mutta jättää ne kuitenkin seuraavalla kerralla ostamatta ja menee jonnekin muualle, Parvinen toteaa.

– Kun saa asiakkaan tulemaan kerran, täytyy henkilökohtaisesti varmistaa, että hän tulee takaisin.

30

FUTUREIMAGEBANK

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

Miljardien eurojen tilaisuus Kotimaisten julkisten hankintojen arvo pyörii noin seitsemän miljardin euron kieppeillä. Myös pk-yrityksillä on oivat mahdollisuudet päästä potista osallisiksi, kunhan vain tarjouskäytännöt ovat hallussa.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

J

otta otta tarjouskilpailussa voi menestyä, on yrittäjän tarjouksen vastattava sataprosenttisesti hankintayksikön tarjouspyyntöä, vannottaa lakipalveluyritys Fondia Oy:n asianajaja Ilona Pilkama-Paajanen.

Liian hyvälläkin tarjouksella voi siis mennä metsään.

– Yrittäjät saattavat antaa huonon tai jopa tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sen takia, että tarjoavat viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa tai tuotetta. Ei siis pidä tarjota Ferraria, jos pyydetään Ladaa. Hankintayksiköillä on niukat resurssit, ja vaikka ne haluaisivatkin sen Ferrarin, varaa voi olla vain siihen Ladaan.

Pilkama-Paajasen mukaan hyvää osviittaa tarjouksen tekemiseen saa hankinnan vähimmäisvaatimusten lisäksi tarjouspyyntöasiakirjojen vertailuperusteista.

– Jos hinnan merkitys on tarjouspyynnön vertailuperusteissa sata prosenttia, niin tarjoa halvinta tuotetta. Jos taas laatu on vertailuperusteissa mukana merkittävällä painoarvolla, uskaltaa tarjota jo parempaa tuotetta, Pilkama-Paajanen neuvoo.

Tuntematon HILMA. Hankintalain mukaan hankintayksiköiden on kilpailutettava kaikki kynnysarvot ylittävät tavara- ja palveluhankintansa

19 300

hankintailmoitusta julkaistiin HILMAssa viime vuonna.

Niiden ennakoitu arvo nousi yli 20 miljardiin euroon.

Todellisuudessa summa on suurempi, sillä kaikissa EUilmoituksissa ei ilmoitettu hintatietoja. sekä rakennusurakkansa. Alimmat kynnysarvot alkavat 30 000 eurosta, ja viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituskanavassa HILMAssa julkaistiin yhteensä 19 300 hankintailmoitusta.

Vilkkaasta tarjonnasta huolimatta Pilkama-Paajanen uskoo ilmoituskanavan olevan vielä osalle yrittäjistä tuntematon.

– Tuntuu, etteivät kaikki pk-yritykset tiedä HILMAkanavasta, vaikka juuri sieltä yritysten kannattaisi etsiä reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista.

Vaikka HILMA olisikin tuttu kanava, voi matkassa olla silti mutkia – nimittäin hankintojen suuret koot.

– Yrittäjät saattavat kokea isot hankintakohteet rajoittavina. Pienemmät yritykset ovat joutuneet välillä toteamaan, etteivät ne täytä hankintayksiköiden vaatimuksia, Ilona Pilkama-Paajanen kertoo.

Kaverin kanssa. Suuriin tarjouskokonaisuuksiin on Pilkama-Paajasella kuitenkin tarjota pk-sektorille avuksi kättä pidempää.

– Verkottuminen! Hankintalaki mahdollistaa yhteistarjousten tekemisen ja alihankintakuvioiden hyödyntämisen tarjousten tekemisessä. Silloin ollaankin ihan toisenlaisessa tilanteessa, kun hyödynnetään kolmen tai neljän yrityksen resursseja, liikevaihtotietoja tai referenssejä. Näin saadaan kokoon jo isommankin hankinnan vaatimukset.

Ilona Pilkama-Paajanen haluaisikin valaa pk-yrittäjiin lisää uskoa ja rohkeutta lähteä verkostoitumaan muiden yritysten kanssa.

– Pitäisi olla aktiivinen esimerkiksi oman seutunsa yrittäjäpii-

6,8 mrd. € oli kaikkien kansallisien hankintojen ennakoitu arvo. Kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin lähes 12 500.

Kansallisissa ilmoituksissa hintatieto oli kaikissa ilmoituksissa.

reissä ja etsiä sopivia kumppaneita tarjouskilpailuihin osallistumisen tueksi, hän pohtii.

– Rohkeasti vaan mukaan tarjouskilpailuun. Kyllä se Siperia sitten opettaa sitä tarjousmenettelyä.

Eri kilpailutuksilla on paljon yhteisiä piirteitä, ja niissä noudatetaan paljolti samoja periaatteita, joten joka kerrasta oppii lisää.

31

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Milloin kilpailutetaan?

Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 15 §) Kynnysarvo (euroa)

SUOMALAISESTA

Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 Käyttöoikeussopimukset 30 000 Liitteen B (ryhmä 25) terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut yhteishankintana 100 000 Rakennusurakat 150 000 Käyttöoikeusurakat 150 000 Suunnittelukilpailut 30 000

EU-kynnysarvot (Hankintalain 16 §) Hankintalaji

Kynnysarvo (euroa)

Valtion

keskushallinto-

viranomainen Tavara- ja palveluhankinnat 130 000 Rakennusurakat 5 000 000 Käyttöoikeusurakat 5 000 000 Suunnittelukilpailut 130 000

Muut hankintaviranomaiset 200 000 5 000 000 5 000 000 200 000

Toimistotarviktki emeytös nyt vaivattomasomista!

Suomalainen.c MuoviMappi a4 10 kpl yhteensä Yksittäin 2,50 (3,50)

TARJOUS

Hankintalaji

JÄRJESTYS TOIMISTOON

1995 (35,00)

Hankintalaki mahdollistaa yhteistarjousten tekemisen ja alihankintakuvioiden hyödyntämisen tarjousten tekemisessä. Silloin ollaankin ihan toisenlaisessa tilanteessa, kun hyödynnetään kolmen tai neljän yrityksen resursseja, liikevaihtotietoja tai referenssejä.

Inkeri Pilkama-Paajanen

>

Viime syksynä astui voimaan uusi laki dynaamisesta hankintamenettelystä ja sähköisestä huutokau-

pasta.

– Se on EU-direktiivipohjainen lakimuutos, jonka tarkoituksena on edesauttaa hankintojen ja tarjouskilpailujen sähköistä läpi viemistä.

– Muutos vähentää paperinpyöritystä sekä tarjoajien että hankintayksiköiden

osalta. Aiemminhan hankintailmoitukset ovat jo olleet sähköisesti esillä HILMAssa ja tarjouspyyntöasiakirjat on voinut saada samasta kanavasta. Sähköisin menettelyin toteutetussa hankintamenettelyssä myös itse tarjouksen voi jättää sähköisesti. Uudistuksen pitäisi auttaa juuri pk-yrityksiä, kun hallinnollinen taakka vähenee, Fondia Oy:n Ilona Pilkama-Paajanen uskoo.

yes BRonZe kopiopapeRi a4/500 80G 5 Riisiä

TARJOUS

Apua sähköisyydestä?

1995

(4,95)/riisi

Tarjoajan muistilista pyynnön ehtoja. Vain siten voi varmistaa, ettei tarjousta hylätä.

1

Markkinoi ja tiedota tuotteistasi ja palveluistasi aktiivisesti hankintayksiköille.

2

Pidä huoli, että yhteystietosi ovat oikein tarpeellisissa hankintarekistereissä.

5

Muista palauttaa tarjous ja kaikki pyydetyt liitteet määräajassa oikeaan osoitteeseen.

3

Seuraa hankintailmoittelua esimerkiksi HILMAssa (www.hankintailmoitukset.fi) sekä hankintayksiköiden kotisivuilta ja tiedotusvälineistä.

6

Tarkista, että saat tiedon hankintapäätöksestä perusteluineen sekä valitusosoitukset.

7

Jos olet tyytymätön, valitus voi menestyä, jos olisit virheettömässä menettelyssä oikea voittaja. Valittaa voi myös silloin, kun itse menettely on niin virheellinen, että voittajaa ei pystytä selvittämään.

4

Lue huolellisesti tarjouspyyntö ja vastaa huolellisesti kaikkeen niin kuin siinä kysytään.

Tarjouksen on vastattava sataprosenttisesti tarjous-

Yrityskorttiasiakkaana saat 10 % alennuksen toimisto- ja paperitarvikkeista, kalentereista ja toimistolaskimista – myös tarjoushintaisista tuotteista.

Liity osoitteessa www.suomalainen.com tai myymälässämme.

Hinnat voimassa 9.1.-12.2.2012.

www.suomalainen.com

32

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

vapaalla Tuomio

Jarkko Virtanen

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

KIHLAT. Jyväskylässä vietettiin viime viikolla salaa Tammikuun kihlajaisia – taas. Mukana olivat palkansaajajärjestöt ja EK. Rakastavaisilla on ollut 72 vuotta keskenään niin kivaa, että kukaan ei ole ehtinyt huomata kuinka maailma on muuttunut ympärillä.

Kivillä. Jos italialainen tervehdysajokulttuuri laivaristeilyillä pesiytyy laajemmallekin, tietää se rutkasti lisää töitä suomalaisille laivanrakentajille.

Guggenheim. Helsingissä erilaisia kulttuurikeskuksia riittää kohta Töölöstä Katajanokalle yhtenä jonona. Sehän on mukavaa.

Ei kastu jalat, jos haluaa kävellä Tallinnan-laivalle.

Osingot. Kohta on taas osinkojen aika. Voimmekin odottaa jännityksellä, keneltä lentää ensimmäinen kateustikari ja kuka ehdottaa kovimmat kateusverot.

Kebab. Evira lähti hyökkäykseen etnistä ruokaa vastaan. Kebab-ravintolat on jo hoideltu, häviääkö seuraavaksi menusta tikka masala vai pad thai?

Kiva-Paavot. Suomen kokoisella maalla on tarpeeksi kestämistä yhdestäkin mukavaa leikkivästä Paavosta, mutta viime aikoina niitä on näkynyt peräti kolme.

3xP

6

kysymystä

Lotta Hurskainen

Vieläkö irtoaa spagaati?

1

3

Ihanaa talvista jääkiekkotapahtumaa, paljon väkeä ja hyvää tunnelmaa. Tietenkin odotan myös jännittävää ja tasokasta jääkiekkoottelua. Lisäksi toivon, että cheerleadereiden lämmittelyjumppa sekä itse koreografiat ottelun aikana saavat katsomoon hyvää tunnelmaa ja fiilistä.

4

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kannustan edelleen HIFK:ta koko sydämestäni.

5

Kuka? Lotta Hurskainen

Red Events vastaa HIFKin cheerleadereista, jotka ovat kannustamassa HIFK:ta Jokereita vastaan pelattavassa Talviklassikko-jääkiekkotapahtumassa.

Mitä odotat Talviklassikolta?

2

Mitä muuta Red Events tekee?

Yrityksemme cheerleadereita myydään esiintymään esimerkiksi yritystapahtumiin, erilaisiin urheilutapahtumiin, laivoille sekä ravintolohin. Cheerleaderit voivat toimia tapahtumissa myös pr-henkilöinä tai VIPemäntinä. Cheerleaderit ovat oiva valinta, jos yritys haluaa näyttävän, energisen ja urheilullisen pr-henkilön tai piristystä tapahtumiinsa tanssiesitysten myötä. Lisäksi Red Events Oy tarjoaa tapahtumatuotantopalveluja sekä henkilöstövuokrausta. Suunnittelemme ja toteutamme myös promokiertueita ja tuotelanseerauksia.

Olet itsekin entinen cheerleader, vieläkö irtoaa spagaati?

Omista tanssiajoistani on jo niin monta vuotta aikaa, että eipä ole tullut kokeiltua spagaatia pitkään aikaan. Luulen, että notkeimmat aikani ovat valitettavasti jo takanapäin.

Kannustatko HIFK:ta pom-pomhuiskat kädessä vai turvallisesti katsomon penkiltä?

Olen siirtynyt katsomon puolelle, mutta kannustan edelleen HIFK:ta koko sydämestäni.

Pom-pomit ovat vaihtuneet HIFK-kaulahuiviin.

Keksi oma kannustushuuto lempijoukkueellesi.

HIFK, parempaa ei oo! Täytyy myöntää, että tämä on lainattu Calle Branderin kiekkokoululaisilta. Se on vain niin hyvä!

6

Kumpi joukkue voittaa Talviklassikon?

Tarvitseeko sitä edes kysyä? Tietenkin HIFK! HIFK on viime vuoden mestari, stadilainen, perinteinen ja punainen joukkue, joten ehdoton Talviklassikon voittaja viime vuoden tapaan.

Ikä: 37 Työ: Tuotantojohtaja, Red Events Oy Perhe: Aviomies ja kaksi labradorinnoutajaa Unelma: Nauttia elämästä niin työn kuin vapaa-ajan parissa.

Juuri nyt: Talviklassikko-jääkiekkotapahtuma HIFK–Jokerit Helsingin Olympiastadionilla 4.2.2012.

33

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Ihmisen älyllinen suorituskyky alkaa

heiketä jo 45-vuotiaana. Esimerkiksi 45–49-vuotiaiden päättelykyky on heikentynyt 3,5 prosenttia.

Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston tutkimus

Baanalla

35

Suomalaiset haluaisivat vähentää työntekoa. Nyt työhön kulutetaan hieman yli 40 tuntia viikossa, mutta verkkopalvelu Reflectin mukaan tulevaisuuden tavoite on noin 35 tuntia viikossa.

Tapahtumia Kiekkohuumaa. Hämeen Yrittäjät ja Elisa kutsuivat paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä yhteistyökumppaneitaan seuraamaan HPK–Saipajääkiekko-ottelua. Tulosveikkauksen voittajat palkittiin yrittäjävöillä. Onnelliset voittajat Pasi Niemelä (vas.)

Janakkalan Yrittäjistä, Matti Lipsanen Hämeen liitosta ja Marko Ruottu Hausjärven Yrittäjistä. Mitalisijojen ulkopuolelle jäänyt Rengon Yrittäjien puheenjohtaja Simo Siltaloppi seuraa Elisan aluemyyntipäällikkö Heta Näppilän ja Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukan suorittamaa palkintojenjakoa.

Iltakouluun!

Ilmoittaudu Yrittäjän Iltakouluun. Iltakoulu on Tapiolaryhmän ja Suomen Yrittäjien tarjoama maksuton foorumi yrittäjille.

Tule verkostoitumaan ja kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: tapiola.fi/iltakoulu.

Jorma Uotinen 14.2. Vaasa, 20.2. Tampere, 13.3. Salo, 21.3. Joensuu, 20.3. Tahko, 19.3. Kokkola

Palkittu. Keski-Suomen maakunnallinen Yrittäjäpalkinto luovutettiin laukaalaisen Finse Oy:n yrittäjä Pertti Hyppöselle Paviljongissa.

Hyppöstä onnittelemassa alueen toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho.

Mira Kasslin 23.2. Kuopio, 7.3. Seinäjoki, 14.3. Oulu 20.3. Kajaani, 27.3. Mikkeli Päivikki Palosaari 15.2. Rovaniemi, 6.3. Turku, 7.3. Kouvola, 8.3. Porvoo, 13.3. Lappeenranta, 20.3. Helsinki Taneli Tikka 9.2. Lahti, 14.2. Järvenpää, 21.2. Hämeenlinna, 22.2.

Jyväskylä, 28.2. Pori, 1.3. Espoo

Rokkaako firmasi?

Yritysten bändikisa FirmaRock käynnistyy taas. Taisto aloitetaan maaliskuun puolivälissä Tampereelta, ja tapahtuma on osallistujille ilmainen. Osakilpailuja järjestetään Tampereen lisäksi ainakin kuudella paikkakunnalla.

Firmarockissa yhtyeen pitää olla yrityksen työntekijöistä koottu, ja esiintyjiä saa olla enintään seitsemän.

Kisaamisen lisäksi Firma Rock tarjoaa yritykselle myös luovan ympäristön markkinoi-

Teema. ”Kuin elokuvissa” -teeman puitteissa yleisöä Paviljonki Areenassa hauskuutti herrasmies Gregory Grant (Veli-Matti Ahonen) ja hänen villi puoliskonsa Reese Monroe (Mari Rouvala).

Kihisevän kuuma Hot Spot

H

ot Spotissa tapaat myös Madventuresin Rikun ja Tunnan sekä kenkäguru Minna Parikan.

Vuoden kuumin ja suurin nuorten yrittäjien tapahtuma Hot Spot järjestetään Helsingissä 16.– 18.3.2012.

Vauhdikas viikonloppu käynnistetään verkostoitumisbileillä latinalaisen Amerikan tunnelmissa.

Bileissä on tarkoitus pitää yllä rento meininki ja koota tapahtumaviikonlopun vieraat tutustumaan toisiinsa.

Lauantaiaamuna viihdytään huippuseminaarissa, jossa esimerkiksi Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff kertovat, miten yritys

polkaistaan käyntiin nollabudjetilla ja vailla minkään sortin kokemusta.

Seminaarissa puhuvat myös kenkäsuunnittelija Minna Parikka, kahvila-autojulkkis Tio Tikka ja moni muu mielenkiintoinen yrittäjä.

Lauantai-ilta huipentuu juhlagaalaan, jossa nautitaan herkkuruoasta ja palkitaan nuoria onnistujia. Tapahtuma jatkuu vielä sunnuntaina, jolloin kokoonnutaan yhdessä rennon letkeälle brunssille.

– Hot Spot tarjoaa verkostoitumista ja yhdessä viihtymisen riemua. Voit löytää jo ensimmäisenä iltana uusia asiakkaita, yhteistyömahdollisuuksia ja ennen kaikkea hyviä tuttavuuksia, järjestäjät lupailevat.

Milloin: Helsingissä 16.–18. maaliskuuta.

Paikalla myös: Sedu Koskinen ja Lotta Backlund.

da itseään esimerkiksi järjestämällä asiakastilaisuuden kilpailun yhteyteen.

– FirmaRock-kilpailu on laajenemassa kansainväliseksi konseptiksi, järjestäjä kertoo.

Tarinoita naisyrittäjyydestä Sotkamossa toimiva yrittäjätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen julkaisi kirjan naisyrittäjyydestä.

Kirjallaan Uitto-Korhonen haluaa tuoda esiin naisyrittäjyyttä ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Hän toivoo, että kirjan rohkaisemana syntyisi uutta naisyrittäjyyttä.

– Yrittäjänaisen yritys on usein pieni, mutta yrityksen merkitys kylän, kunnan tai kaupungin imagolle ja taloudelle on valtava. Miltä näyttäisi kunnan raitti, jos sieltä puuttuisivat boutiquet, kauneushoitolat, kampaajat, kukkakaupat ja kenkäkaupat, Uitto-Korhonen toteaa.

Kirjaan on koottu vuosina 2010–2011 tehtyjä erilaisten yrittäjänaisten haastatteluja ItäSuomesta. Haastattelut kertovat ideoista sekä kyvystä selviytyä, työllistyä ja viihtyä. Haastattelut kertovat myös vapaudesta, rohkeudesta ja osaamisesta.

– Ennen kaikkea ne kertovat pärjäämisestä. Oikeasta elämästä, Uitto-Korhonen summaa.

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

loma

ei koske sinua, huhujen mukaan työntekijät juovat silloin virvokkeita ja rentoutuvat löhöillen, sinä taas maksat heille tästä ajasta.

34

PARHAAT PALVELUT

KIRJAPAINOT KIRJAPAINOT KIRJAPAINOT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh.

0206 100 100 Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – auktorisoidut käännökset – kaikki käännökset YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– auktorisoidut käännökset kaikki käännökset Kielipalvelu FILIAL – auktorisoidut käännökset Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, Kielipalvelu FILIAL faksi 0400 (05) 415 6334 Puh. 876 492,

filial@filialappeenranta.fi Puh. 876 492, faksi 0400 (05) 415 6334 www.filialappeenranta.fi faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT TILITOIMISTOT TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Helsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Otasähköinen yhteyttä tai tule käymään! taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

Ota yhteyttä tai tule käymään!

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

TULOSTINTARVIKKEITA TULOSTINTARVIKKEITA TULOSTINTARVIKKEITA

Puh. 09-622 5715

Puh. 09-622 5715 www.consista.fi Puh. 09-622 5715 www.consista.fi www.consista.fi

VARASTOINTIPALVELUT VARASTOINTIPALVELUT VARASTOINTIPALVELUT

Yrittäjä!!

KaipaakoYrittäjä!! varastointisi osaavaa, Yrittäjä!!

Kaipaako varastointisi osaavaa, palvelevaa ja luotettavaa Kaipaako varastointisi osaavaa, palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää.

Ota yhteyttä palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä M&H Logistics teaM oy kotimaista tekijää. Ota yhteyttä M&H oy 040 539Logistics 0064 ja 040teaM 569 2005 M&H oy 040 539Logistics 0064 ja 040teaM 569 2005 040 539 0064 ja 040 569 2005

PARHAAT PALVELUT PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO ILMOITUSMYYNTI, KYSY0400-604133 TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi kari.salko@alma360.fi

YRITYSSOVELLUKSET YRITYSSOVELLUKSET YRITYSSOVELLUKSET

TUOTANTO- JA LIIKETILAT TUOTANTO- JA LIIKETILAT TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella.

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella.

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella.

Myynti: Helsinki Myynti: Myynti: Lahti Helsinki

040 570 7230 044 570 308 7230 6944 040 Helsinki 050 570 348 7230 6255 Turku,Pori,Rauma 040 044 308 6944 Lahti 044 Lahti 0400308 8636944 578 Tampere 050 348 6255 Turku,Pori,Rauma 050 Turku,Pori,Rauma 5796255 290 Kuopio 0400348 863 578 Tampere 0400 863 578 Tampere 050 383 Jyväskylä 5794034 290 Kuopio 5794034 290 Kuopio 0400 893 021 Rovaniemi 050 383 Jyväskylä 050 383 Jyväskylä 1514034 656 Lappeenranta 0400 893 021 Rovaniemi 0400 893 Rovaniemi 586 021 361 Tehdas 151 656 Lappeenranta 0400 151 Lappeenranta 586 656 361 Tehdas 0400 586 361 Tehdas CRAMO PRODUCTION OY

CRAMO PRODUCTION PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA OY CRAMO PRODUCTION PL 79101 LEPPÄVIRTA OY 0107,661 5400 PL 7,661 79101 LEPPÄVIRTA 010 5400 myynti@parmaco.fi 010 661 5400 myynti@parmaco.fi myynti@parmaco.fi

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA LISÄÄ PARMACO-HALLEJA LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi www.parmaco.fi www.parmaco.fi

® NetBaron ® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe NetBaron kuin ohjelmistoperhe NetBaron® –– Enemmän Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Monipankki integroidusti Monipankki integroidusti Monipankki integroidusti NetBaron®®-sovellusperhe NetBaron -sovellusperhe • sähköinen®taloushallinto NetBaron -sovellusperhe • sähköinen taloushallinto palkanlaskenta sähköinen taloushallinto •• palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti •• palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki •• pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat monipankki •• kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta •• kotisivut myynninohjaus •• asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta •• tarjousten myynninohjaus hallinta tilausten hallinta hallinta •• tarjousten tilausten hallinta materiaalinhallinta •• tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta materiaalinhallinta •• projektinhallinta ryhmäkalenterit •• projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä •• ryhmäkalenterit tilanja seuranta ajanvarausjärjestelmä työajan tilan- ja seuranta ajanvarausjärjestelmä •• työajan laskutus •• työajan seuranta työajan laskutus tuotannonja huollonohjaus •• työajan laskutus tuotannonjaja huollonohjaus ajopäiväkirja matkalasku tuotannon- jaja huollonohjaus •• ajopäiväkirja matkalasku • ajopäiväkirja ja ja matkalasku Tutustu videoihin avaa

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. testitunnukset www.netbaron.

Näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Testivoittaja Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, Testivoittaja ® joka oli numerossa 8/2010. Tietokone-lehden Mukana olivat lähes NetBaron voitti arvostetun testin,

® kaikkiolimerkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

NetBaron voitti arvostetun testin, joka numerossa 8/2010. Tietokone-lehden Mukana olivat lähes joka olimerkittävät numerossaselainpohjaiset 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki sovellustoimittajat. kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Netbaron Solutions Puh. 029 000 9015Oy Netbaron Solutions Puh. 029 000 9015Oy myynti@netbaron. Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron. myynti@netbaron.

35

1/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Outsourcing är ett symptom på vånda inom den kommunala hälsovården.

Ledande överläkare Kati Myllymäki från Kouvola stad i Yle.fi.

Kommunerna ska sammanslås, med tvång om det krävs

Kommunsammanslagningar får nästan enhetligt stöd från företagare runt om i Finland.

ALEKSI POUTANEN

F

öretagarna är trötta på konstgjorda kommungränser i Finland, och fyra av fem företagare vill bunta ihop kommunerna, antingen med tvång eller frivilligt.

Resultaten kommer från en rapport om näringslivspolitik som Företagarna i Finland utarbetat.

Rapporten offentliggörs i sin helhet den första februari.

Det största stödet för kommunsammanslagningar finns i Kajanaland, där 95 procent stöder sammanslagningar. I den andra änden finns huvudstadsregionen, där 73 procent av företagarna stöder kommunsammanslagningar.

En hel del att rätta till. Kari Järvenpää säger att det stora stödet för kommunsammanslagningar är en positiv överraskning för honom. Han är själv Expert-köpman i Hyvinge och äger ett fastighetsutvecklingsbolag.

– Kommunerna har en stor betydelse för företagarna, och alldeles för mycket av deras energi går åt till lokal konkurrens och överlap-

F

öretagare har rätt att förvänta sig och att kräva bra saker av regeringen, eftersom alla nya arbetsplatser inom den privata sektorn i praktiken föds inom små och medelstora företag.

Ministern med ansvar för företagande Jyri Häkämies (saml) vet att små och medelstora företag har en förmåga att kunna skapa sysselsättning.

– Det här är viktig och tankeväckande information. Det finns fortfarande saker att göra för att främja

Den privata sjuktransportverksamheten riskerar att läggas ner helt och hållet när sjukvårdsdistrikten övergår till offentlig tjänsteproduktion. Offentligt producerad sjuktransport är dock 30 procent dyrare än privat.

Sjukvårdsdistrikten kan organisera akutvården som egen produktion, köpa in akutvården från räddningsverken med ett samarbetsavtal eller konkurrensutsätta akutvården bland privata aktörer som tillhandahåller akutvård. Att konkurrensutsätta akutvården har dock inte varit sjukvårdsdistriktens första val.

Risken förflyttades till bagarna Anhängare. Företagaren Kari Järvenpää säger, att kommunsammanslagningarna ger en mängd möjligheter för att rätta till saker som skötts dåligt.

Finland är ännu ett rikt land. Om visdomen räcker till, kommer vi att vara det även i framtiden.

Kari Järvenpää

pande åtgärder, kritiserar Järvenpää.

Enligt honom är kommunsammanslagningarna i sig ändå inte en allsmäktig lösning. Det finns dock många möjligheter för att korrigera saker som är viktiga för företagarna.

– Den totala beskattningen stiger hela tiden, eftersom tjänsteproduktionens kostnader har utvecklats ofördelaktigt. Vi betalar mer och får mindre. Den gamla kommunkartan baseras heller inte på

pendlingsregioner, som inverkar på användningen av och tillgången på tjänster, säger Järvenpää. Även markanvändningen och byggandet av infrastruktur har betydelse för företagen. Dessutom skulle en produktifiering av tjänsteproduktionen ge oerhört med möjligheter för företagarna. Samtidigt skulle det vara fördelaktigt för kommuninvånarna.

– Finland är ännu ett rikt land.

Om visdomen räcker till, kommer vi att vara det även i framtiden.

Ministern ingriper i beskattningen av företag Jyri Häkämies vill se drivfjädrar för tillväxtföretag.

En sjuk sjuktransport

företagandet och uppmuntra till tillväxt, säger näringslivsministern.

I regeringens dokument som har med ramavtalet att göra står det att ett produktutvecklingsavdrag eller en drivfjäder för tillväxtföretag ska införas i början av nästa år.

– Jag hoppas att båda kommer att träda i kraft, säger Häkämies överraskande.

Positiva nyheter. Företagarna i Finland offentliggjorde i slutet av

FÖRSVARARE. Mitt jobb är att försäkra företagarna om att regeringen stöder företagande med sina beslut.

Det gäller dock att lyckas med vårens stora finansiella lösningar.

december ett förslag till en tillväxtdrivfjäder för kapitalinvesteringar i små och medelstora företag. Drivfjädern skulle genomföras genom att sänka beskattningen av försäljningsvinster. Enligt Häkämies överväger regeringen förslaget.

Bagarna har hamnat i en svår sits när affärerna har flyttat sina risker till varuleverantörerna genom att förse produkterna de köper med ett återköpskrav.

– Med tanke på konkurrensen är det här inte rättvist. En del av bagarna upplever dock att deras konkurrensförmåga förbättras i och med att de går med på återköpskraven. Men det här skapar påfrestningar inom branschen, konstaterar Mika Väyrynen som är verkställande direktör för Suomen Leipuriliitto.

Järnhandeln övergav kontanter – Förslaget från Företagarna ligger där på bordet, säger han och pekar på dörren till sitt arbetsrum i korridoren.

Produktutvecklingsavdraget planeras till högst 100 000 euro.

– Det är alltså särskilt en skattedrivfjäder för små och medelstora företag, som uppmuntrar till produktutveckling och utvecklingsverksamhet i allmänhet, påpekar ministern.

Häkämies tror att små och medelstora företagare även kommer att glädjas över rätten till fria avskrivningar för investeringar.

– Det är alltså många saker som förbereds. Jag hoppas och tror att de kommer att utgöra något positivt för små och medelstora företag.

Kaakon Pultti i Villmanstrand har slutat använda kontanter, eftersom kontantförsäljningens andel av försäljningen minskat.

Dessutom blev det dyrt för företaget att hantera kontanter.

Järnhandeln Kaakon Pultti i Villmanstrand fick folk att höja på ögonbrynen när de meddelade att företaget inte längre tar emot kontanter.

– Hanteringen av kontanter krävde även arbetskraft. Den lilla tid som vi nu sparar kan vi använda till försäljningsarbetet, säger Kaakon Pulttis verkställande direktör Jari Spännäri.

36

YRITTÄJÄSANOMAT • 1/2012

valtakunnalliset jäsenedut 2012 www.yrittajat.fi/jasenedut rekrytointi

vakuutukset Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilöja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen. Uutuutena voit valita yrityksellesi laajennetun oikeusturvavakuutuksen. Saat useimmista kodin ja perheen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Lisätiedot: www.fennia.fi/suomenyrittajat, yrittajat.fi-jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290.

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuukausimaksu. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa. fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 ark. 8–16.30 mpm/pvm.

Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupisteeseen: www. elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhinta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta ”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Alennuskoodi maksuvaiheessa ”SYuranus2012” ja jäsennumero sille varattuun kenttään. Ilmoitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

autot SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jäsenkortilla, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin, huoltoleasingpalvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan. Autovalikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoa: suomenyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

autovuokraus Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

autopesu SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Tarkemmat tiedot www. helmisimpukka.fi

hakupalvelut Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk.

Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

tietotekniikkapalvelut Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hewlett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Microsoft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secure hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etätukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyttövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valtakunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0.

Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

markkinointi SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Televisiossa voit olla liikkuvan kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheenaiheissa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla talousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

sähkö Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta.

Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Skapat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenille tarkoitetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

polttoaineet ja lämmitysöljyt Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis. alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %.

Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria. juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.

Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suomen Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suomeksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Nesteasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/ litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina laadukkaat Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yrityskortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi

majoitus-, ravintola- ja kokousedut Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa.

Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, käytä internet-varauksessa Suomen Yrittäjien koodia 0135 9030 tai p. 0800 12010.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista alennuksia: 40 %:n alennus ei ole voimassa juhlapyhinä ja erikoistapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän hinnasta. Kerro varatessa, että on kyseessä SY:n jäsenetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

laivamatkat

Cumulus-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi.

Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

YrITYSKäYTTööN tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero 38754. www.tallinksilja.com

rantasipi-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. www.rantasipi.fi. Huonevaraukset www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

YKSITYISMATKUSTAJANA Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle.

Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen, mainitse SY:n asiakasnumero 9468.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta.

Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fijäsensivulta. risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivujen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä. reittimatkojen varaaminen tuotetunnuksella FVYRI sekä SY:n jäsenille tarkoitettua asiakasnumeroa 330147.

Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. www.crowneplaza-helsinki.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

mm-kotikisat 2012 – vip-paketit jäsenyrityksille!

Jääkiekon MM-kisat järjestetään Suomessa ja ruotsissa 4.–20.5. MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy ottelulippujen lisäksi VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnut sopivilta vaihtoehdoilta, on ryhmille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3. mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun.

Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040, www.iihfworlds2012.com

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ravintoloissa, Holiday Inn-* ja rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi