Yrittäjäsanomat 2/2017 by Suomen Yrittäjät

D i g i ko u lu y r i t tä j i l l e Suomen Yrittäjien digikoulu kiertää noin 20 paikkakunnalla. Se on ilmainen ja aiempia digitaitoja ei tarvitse olla.

P k + s ta r t u p = h y vä t u l e e Kun startupit ja pk-yritykset saatetaan yhteen, molemmat osapuolet hyötyvät.

N ä i n s i n ua h u i jata a n Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessa 96 yritystä kertoo, millä tavoin heitä on yritetty huijata.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Vertailimme puolueiden vaaliohjelmia Ostakaa paikallisilta yrityksiltä!

Kokenut poliitikko, yrittäjä Kyösti Karjula näkee yrittäjien tilaisuuden tulleen. Elinkeinoasiat voivat nousta paremmin esille sote-uudistuksen jälkeen. Sivut 4–7

”Tuntuu siltä kuin kunnan ja yrittäjien välissä olisi seinä”, kuvailee eräs yrittäjä. Selvitimme kuntien hankintoja. Vaihtelut ovat todella suuria. Sivut 16–17

Tämä mies mittaa NHL-tähtien pulssin

Joni Kettusen Firstbeat Technologiesin asiakkaina on 18 000 huippu-urheilijaa 700 joukkueesta yli 40 maasta. Sydämen sykettä tarkkailemalla voidaan hioa suoritukset huippuunsa.

24–26

02 2017 yrittajat.fi

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Ammattilainen valitsee työvälineensä tarkasti.

a alkaen t n i h n o t lis PRO-mal

€ 8 8 , 8 23 84 uskulut Sis. toimit

€ 23 848,88

Hinta alk

€ 27 738,28

Hinta alk

Volkswagen

1,2 TSI/2,0 TDI (55-75 kW)

2,0 TDI (75 kW)

2,0 TDI (62-84 kW)

Hinta alk

ae n

Sis. toim

ituskulut

CADDY PRO 3,2 m3

ae n

Sis. toim

ituskulut

CADDY MAXI PRO 4,2 m3

€ 32 120,35 ae n

Sis. toimit

uskulut

TRANSPORTER PRO 5,8-6,7 m3

Uusi edullinen Volkswagen PRO -mallisto. Volkswagen PRO on ammattilaisille varusteltu mallisto, josta löydät luotettavan, tehokkaan ja kustannuksiltaan maltillisen työvälineen monipuoliseen ammattikäyttöön. Tutustu laajaan Volkswagen PRO -mallistoon ja valitse omasi osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi

Volkswagen Caddy PRO -mallisto alk. 23 848,88 €, hinta CO₂-päästöllä 131 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 4,5–5,7 l/100 km, CO₂-päästöt 117-131 g/km. Volkswagen Caddy Maxi PRO -mallisto alk. 27 738,28 €. Hinta CO2–päästöllä 121 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 4,5–5,7 l/100 km, CO₂-päästöt 117-131 g/km. Volkswagen Transporter PRO -mallisto alk. 32 120,35 €, hinta CO₂-päästöllä 159 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 6-6,2 l/100 km, CO₂-päästöt 159-162 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.1.2017, hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein.

Yrittäjäsanomat

02/17 maaliskuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Petoksesta epäilty yrittäjä vangittiin

Identiteettivarkaus pelottaa

Pirkanmaan käräjäoikeus on vanginnut 28-vuotiaan yrittäjän talousrikoksista epäiltynä. Miehestä oli tehty useita rikosilmoituksia perintäkirjeiden takia. yrittäjät.fi

Noin 30 prosenttia yrittäjäkyselyn vastaajista pelkää kyberturvallisuudessa eniten sitä, että heidän henkilötietonsa joutuvat vääriin käsiin. yrittäjät.fi

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5

SIESTA PAKOLLISEKSI!

lu e tu im m at

Äänikaappari

Yrittäjä varoittaa huijarista, joka nauhoittaa puhelimessa ”kyllä”-vastauksen. http://bit.ly/2nr7yQk

KEIJO JAATINEN (sit.) KuNNANvALTuuSTOON.

ÄÄNESTÄ MIELUUMMIN YRITTÄJÄÄ. yrittäjät.fi/kuntavaalit

Ei saisi sairastua

70 prosenttia yrittäjistä on tehnyt töitä sairaana. http://bit.ly/2n61RGf Epäselvyyttä työttömyyskassasta

Äänestä kuntavaaleissa yrittäjää

Ainakin satoja yrittäjäksi luokiteltuja on jäseninä palkansaajien työttömyyskassoissa. http://bit.ly/2nJonmy

vinkit löydä ehdokkaasi täältä

Kevään kuntavaalit ovat historiallinen tilaisuus vaikuttaa. Kun sote- ja maakuntauudistukset muuttavat suomalaisen kunnan roolin, yrittäjähenkiset voivat ratkaista, tuleeko keskeisimmäksi tehtäväksi yrittäjyyspolitiikka. Vaalipäivä on sunnuntaina 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 29. maaliskuuta – 4. huhtikuuta.

Showbisnes saa oman Slushin Musiikki-, elokuva- ja pelialat kokoontuvat ensi kertaa omalle foorumilleen, kun EBArena-niminen tapahtuma järjestetään toukokuussa Helsingissä. Tarjolla on puheenvuoroja, paneeleja, case-esittelyitä, live-tapahtumia ja verkostoitumista. Sivu 10

Talouskasvu tasoittuu viime vuodesta Osa talousennustajista povaa tälle ja ensi vuodelle maltillisempaa talouskasvua kuin viime vuodelle. Vienti laahaa edelleen ja yksityisiin investointeihin lukeutuvat lähinnä muutamat teollisuushankkeet, analysoi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. Sivu 11

Mistä työpuhelin?

Oman kunnan vaaleissa ehdolla olevat yrittäjät löytää parhaiten Suomen Yrittäjien verkkosivuilta. Kuntavaalisivuilla aakkosjärjestyksessä olevat yrittäjäehdokkaat voi listata kunnittain ja puolueittain. yrittajat.fi/yrittajat/kuntavaalit-2017/a/ehdokkaat

Yrittäjä-lehti vertaili huippuja keskiluokan kännyköiden sopivuutta työkäyttöön. http://bit.ly/2n5XoDs Petoksesta epäilty vangittiin

Tamperelaisyrittäjän epäillään tehtailleen aiheettomia perintätoimia. http://bit.ly/2ndu2n2

lue l i sää

Yrittäjä -l ehd estä !

Vielä ehtii löytää kesätyöntekijän Kesätyöntekijöiden hakuaika on keskimäärin maalis–huhtikuussa. Rekrytointiin kannattaa panostaa, vinkkaa rekrytointiyrityksen toimitusjohtaja Taina Lehtola. Hyvästä työpaikkailmoituksesta löytyvät perusasiat, mutta huumoriakin saa olla, jos työpaikalla oikeasti sitä viljellään, Lehtola sanoo. Sivu 22

Museojätti ja yrittäjä kisasivat hopeakoruista Yrittäjä Juha Rönkkö harrastaa vapaa-ajallaan koruja hopeaesineiden keräilyä. Jopa brittiläinen museosuuruus British Museum jäi kilvassa toiseksi, kun suomalaismies hankki kokoelmaansa taiteilija Kirsti Ilvessalon korut. Sivu 28

Yrittäjälle soveltuvat huippupuhelimet testissä

to imi tu s

Yrittäjä pärjää keskihintaisellakin puhelimella, kävi ilmi Yrittäjä-lehden kännykkätestissä. Lehden uusi palsta Yrittäjän työkalut kokeili ja vertaili kuusi korkealuokkaista ja keskihintaista älypuhelinmallia.

taru jussila

päätoimittaja 0400 510 853

jari lammassaari

toimituspäällikkö 050 569 7010

silja eisto

toimittaja 050 563 5732

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

juhani ojalehto

toimittaja 050 436 0370

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Kreivin aika yrittäjälle valtuustossa Torjumme pakkoyhtiöittämisen. Näin julistaa eräs puolue kuntavaaliohjelmassaan. Elinkeinoasioilla on kuitenkin huikea tilaisuus nousta päätöksenteon keskiöön, jos yrittäjähenkiset äänestäjät ja päättäjät panevat vaaleissa toimeksi. teksti juhani ojalehto grafiikka maarit kattilakoski kuva maiju pohjanheimo

altava momentum. Kokenut poliitikko ja yrittäjä Kyösti Karjula näkee yrittäjien tilaisuuden tulleen. Yhteiskunta ja ihmiskunta ovat suomalaisen näkökulmasta siinä asennossa, että menestys on enää kiinni yrittäjähengestä ja reaktiokyvystä. On avoin talous ja halpaa rahaa. Päätöksenteko sen sijaan, Karjulaa lainaten, on tässä ylikypsässä hyvinvointiyhteiskunnassa huipentunut jatkuvaan vatulointiin. – Ehtiikö tämä pieni maa, joka on kuin lastu globalisaation laineilla, vastaamaan vaatimuksiin, joita asetetaan, Karjula miettii. Kirin paikka on huhtikuun kuntavaaleissa, jos niin halutaan. – Tuhannen taalan kysymys on, halutaanko valtuustoihin näkemyksellisiä, tahtovia, tekeviä ja epävarmuutta sietäviä ihmisiä. Olisi äärimmäisen tärkeää, että tällaisia vaaleissa valittaisiin.

Valtuutetut päättävät soten korvaajan Seuraavilla kunnanvaltuustoilla on histori-

allinen tehtävä. Kesäkuussa 2017 alkavan vaalikauden puolivälissä kunnat vapautuvat raskaasta sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuusta, joka vie samalla jopa yli puolet joidenkin kuntien kassasta. Näin uudet valtuutetut pääsevät määrittelemään itselleen uuden roolin. Suomen Yrittäjien mielestä rooli on tarttua elinkeinopolitiikkaan entistä vahvemmin. Jotta selviäisi, lähtevätkö puolueet vaaleihin järjestön kanssa samassa asennossa, Yrittäjäsanomat tutki eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat ja arvioi niiden likeisyyttä yrittäjien tavoitteisiin [ks. diagrammi].

Hutikuteja yrittäjien taulusta Yrittäjäsanomat syynäsi eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmat ja vertasi niiden sisältöjä Suomen Yrittäjien viiteen keskeisimpään kuntavaalitavoitteeseen. Puolueet saivat pisteitä, jos niiden ohjelmat tukivat yrittäjäjärjestön tavoitteita. Tulokset näkyvät viereisessä kuvaajassa.

NäiN arvioitiiN Puolueet saivat yhdestä kahteen pistettä sen perusteella, miten lähellä niiden ohjelmakohdat olivat Suomen Yrittäjien tavoitteita.

Puolueet: markkinoita ei jätetä yrityksille Lähes kaikissa ohjelmissa oli tavoitteita kuten ”yrittäjäpalveluihin on panostettava” ja ”byrokratiaa purettava”, mutta valtaosa puolueista ei päässyt juuri sen havainnollisemmalle tasolle. Käsitteellisiä tavoitteita ei otettu vertailussa huomioon. Sakkopisteitäkään ei annettu, vaikka puolueella olisi ollut kiistanalaisia tavoitteita kuten ”hankintoihin työllistämisehto” tai

gallup X 3

Millä perusteilla teet äänestyspäätöksen? Kati Valjus, Tmi Kati Valjus, kirjoittaja ja valokuvaaja, Oulu Yrittäjän sosiaaliturvan järkevöittäminen on semmoinen, jota painottaa. Kuntavaaleissa painottuvat omat suhteet. Kun tietää henkilön, joka on toimelias, hyvä ja ajaa samoja arvoja kuin itse. Yksi tuntemistani vaihtoehdoistani on yrittäjä. Se ei välttämättä ratkaise, sillä muutkin ovat ottaneet luovien alojen ihmisten asioihin kantaa.

Jari Kelahaara, Ranuan Mäntylevy Oy, Ranua Ratkaisevaa on se, että ehdokas ymmärtää elinvoiman ja yrittäjyyden arvon paikkakunnalle. Valittuaan valtuutetun pitää ensin tutustua kunnan tilanteeseen ja sen elinkeino-ohjelmiin. Se on iso osa nyt, kun sote jää pois. Pitää myös tutustua kunnan hankintoihin ja millä opeilla ne on hoidettu.

Minna Valtari, Someco Oy, Turku Koetan löytää oman ikäpolveni edustajan, joka ymmärtää yrittäjyydestä ja katselee muutenkin maailmaa samasta näkökulmasta. Itse asiassa äänestän nytkin valtuustossa olevaa yrittäjää jatkamaan hyvää työtään. Turulla menee hyvin, mutta paukkuja voisi lisätä liiketoiminnan edellytysten parantamiseen.

→

Kaksi pistettä = puolueen ohjelmakohta on yhtäläinen SY:n tavoitteen kanssa.

Yksi piste = puolueen ohjelmakohta on samansuuntainen SY:n tavoitteen kanssa.

Tyhjä = puolueen ohjelmassa ei ole mitään yhteistä SY:n tavoitteen kanssa.

Lähteet: Huolenpitoa huomennakin – keskustan vaihtoehto (Keskusta). Kuntavaalit 2017 – Linjaukset kuntien vaaliohjelman pohjaksi (SDP). Arjesta se alkaa – Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma (Perussuomalaiset). Kaikille hyvä kunta – tehdään yhdessä (Kokoomus). KD – Kuntavaaliohjelma 2017 (Kristillisdemokraatit). Yhdessä rakennamme paremman huomisen (Vihreät). RKP:n kunnallisvaaliohjelma 2017 (RKP). Kuntavaalit.vasemmisto.fi (Vasemmistoliitto).

Yrittäjäsanomat

SuomeN YrittäjieN viiSi kuNtavaalitavoitetta

kuNNat poiS markkiNoilta Kunta yhtiöittää toiminnot kuten laissa vaaditaan eikä toimi itse markkinoilla. Kunta harjoittaa kilpailuneutraliteetin varmistavaa omistajaohjausta.

Yksikään puolue ei ehdottanut ohjelmassaan, että kuntien pitäisi vetäytyä markkinoilta Edes aavistus tähän suuntaan oli kokoomuksen ohjelmaansa kirjaama palvelualoite, joka tarkoittaa, että ”yrittäjä voi esittää paremman ja edullisemman palvelun ja kaupunki on velvollinen vertaamaan sitä itse tuottamaansa.” Tämäkin jättänee kuitenkin kunnalle oman harkinnan kilpailutuksen käynnistämisestä.

HaNkiNNoilla eliNvoimaa Kunnan tarjouspyynnöt ovat sellaisia, joihin pk-yritykset voivat vastata. Hankintapolitiikka vaatii vain markkinavuoropuhelua ja ajatustyötä – ei rahaa. palveluSetelit käYttööN Kunta ottaa käyttöön uusia palveluseteleitä, ja lisää entisten käyttöä sekä suunnittelee niitä yhdessä yritysten kanssa. ammattikoulu ja YritYSteN tarpeet Kunta huolehtii, että oppilaitokset kouluttavat elinkeinoelämän tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Oppilaitokset toimivat yhteistyössä yritysten kanssa. kaavoitukSeeN vuoropuHelua Kunnan kohtelu on tasapuolista yrityskokoon katsomatta. Kunta käy aitoa vuoropuhelua kaikkien yrittäjien kanssa.

piSteet YHteeNSä

86 64 33 3O

Yrittäjäsanomat

Halutaanko valtuustoihin näkemyksellisiä, tahtovia, tekeviä ja epävarmuutta sietäviä ihmisiä?

”torjumme pakkoyhtiöittämisen”. Merkillepantavaa oli se, ettei yksikään puolue allekirjoittanut yrittäjien tavoitetta siitä, että kunnan pitäisi jättää markkinat kokonaan yrityksille. Kuntien ei pidä mennä mukaan yrittämiseen, sanoo Karjula. – Olisi tärkeä, etteivät kunnat tulisi sotkemaan markkinoita. Niiden tehtävä on luoda edellytyksiä ja toimintaympäristöjä, jotka katalysoivat yritystoimintaa, hän painottaa.

Elinvoiman ytimessä on yrittäjyys Moni kunta sanoo keskittyvänsä elinvoimaisuuteen, Karjula sanoo. Karjulan mielestä valtuustojen pitääkin ensi töikseen paremmin määritellä, mistä ainespuista elinvoimaisuus koostuu. – Se tarkoittaa koulutusta, kulttuuria, kaavoitusta, mutta myös pahanmakuista elinkeinopolitiikkaa, Karjula muotoilee ironisesti. Elinkeinopolitiikka ei ole vain tontteja ja toimitilarakentamista, Karjula selittää. – Se on yrittäjyys- ja liiketoimintaympäristöjen kaikkinaista sellaista vahvistamista, joka kannustaa ja tukee ihmisiä valitsemaan yrittäjyyden uravalintana.

Pohjois-Pohjanmaan Lumijoelta kotoisin oleva Kyösti Karjula vaikutti 16 vuotta kansanedustajana vuodesta 1995 alkaen. Nyt hän toimii perustamansa yrityksen Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Yhteiskunta kasvatettava yrittämään Isossa kuvassa Karjula haastaisi koko sen yhteiskunnallisen ajattelun, jossa ihmiset kouluttautuvat ja menevät ensisijaisesti toisen palvelukseen töihin. – Harvalukuinen on se vanhempien joukko, joka sanoo lapselleen, että pistä lahjakkuutesi likoon ja yritä, Karjula kertoo kokemuksestaan. Ensimmäinen tehtävä kunnissa hänen mielestään on se, että koulujärjestelmään luodaan yrittäjyyskasvatuksen vaiheistus. – Jos ei päiväkodista vielä, niin viimeistään ala-asteelta. Kuntien pitää herättää myös yliopistot yrittäjyyskasvatukseen. Tämä on keskeisimpiä luottamushenkilöiden vaatimuksia: saada nuorissa mentaalinen muutos.

Elinkeinoyhtiöt purkuun? Karjula hämmästelee kuntien kehitysja elinkeinoyhtiöitä. Tilanteessa, jossa kuntapäättäjien pohdinnassa päällimmäisenä pitäisivät olla elinkeinoasiat, ne ovatkin kaukana valtuutettujen käsistä. – Parin viime vuosikymmenen

Ylikypsässä hyvinvointiyhteiskunnassa päätöksenteko on vatulointia.

9/4 Vaalipäivä

Vaalipäivä on yhdeksäs huhtikuuta. Ennakkoäänestys alkaa puolitoista viikkoa aiemmin.

-25 Kunnat vähenivät

Manner-Suomessa on 295 kuntaa. Viime kuntavaaleissa kuntia oli 320. aikana on opittu ulkoistamaan elinkeinopolitiikka. Nyt se pitäisi oppia ottamaan kuntapolitiikan keskiöön. Karjula kyseenalaistaa koko kehitysyhtiöiden roolin. – Tarvitaanko niitä? Miksi ei luoteta yksityiseen tuotantoon myös yrityspalveluissa? On äärimmäisen tärkeää, että yritysten tukipalveluihin avautuu kilpailu, joka kehittää niiden tasoa.

Töysä – ostoselämysten kunta Elinkeinopolitiikassa on kysymys muustakin kuin rahasta, Karjula avaa. – Kun kunta omaksuu elinkeinopolitiikassa aktiivisen roolin, se

Kunnissa on opittu ulkoistamaan elinkeinopolitiikka. Nyt se pitäisi oppia ottamaan politiikan keskiöön.

hyväksyy tietyiltä osin yritystoiminnan riskit. Riskit ymmärretään usein vain taloudellisina riskeinä. Karjulan mielestä yrittäjyys pitää tänä päivänä ymmärtää avarammin. – Yrittäjyydessä on myös henkisiä ja sosiaalisia riskejä, ja näitä valtuutettujen on noustava jakamaan. Karjula ottaa esimerkin EteläPohjanmaalta Töysän kunnasta [nyk. Alavus]. – Töysän valtuusto asetti jo 1980-luvulla kunnan päämääräksi olla ostoselämysten kunta. Ajattele, millainen henkinen riski! Päämäärä on kuitenkin tukenut näkemyksellisten yrittäjien toimintaa, Karjula osoittaa. – Tänään lähes kaikki suomalaiset tuntevat Töysän ja Tuurin huikeana kauppapaikkana. – Keskisen kyläkaupan laajennukseen jokainen kaavapäätös on tullut alta viikon. Tätä tarkoittaa se, että kunta tekee elinkeinopolitiikkaa!

35% Läpimenoprosentti

Viime vaaleissa yrittäjäehdokkaita oli 5 733. Valituksi heistä tuli 2 020.

-3 500 Ehdokkaat vähenivät

Viime vaaleissa ehdokkaita oli noin 37 100. Nyt heitä on noin 33 500.

Yrittäjäsanomat

Liikenteen yrittäjät kiilaisivat tieltä harmaan talouden – Harmaa talous ei rehota. – Harmaa talous ei kuulu liikenteeseen. Linja-autoliitto ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry nostavat omissa kuntavaaliohjelmissaan esille harmaan talouden torjunnan. Sekä SKAL että Linja-autoliitto ovat Suomen Yrittäjien jäseniä toimialajärjestöinä, mutta ovat kirjoittaneet omat tavoitepaperinsa kunnallista vaikuttamista varten. Noin parille sivulle mahtuvat napakat ohjelmat muistuttavat Suomen Yrittäjien tavoitteita muun muassa palveluseteleiden, hankintapolitiikan ja vapaampien markkinoiden osalta. Linja-autoilijat katsovat, että henkilöliikenteen palveluntuottajia valittaessa tulee aina varmistaa, että yritykset toimivat reilussa kilpailutilanteessa. SKAL on sitä mieltä, että kunnan on hankittava kuljetuspalvelut yrityk-

kommentti

siltä eikä tuotettava niitä itse. – Kunta kilpailuttaa laadukkaasti ja huolehtii velvoitteistaan tilaajana. Hankinnoissa ratkaisee toimitusvarmuus eikä halvin hinta, SKAL tarkentaa. Linja-autoliitto soveltaisi kuntien palveluseteleitä ihmisten liikkumiseen ja tekisi näin julkisesta rahoituksesta asiakaslähtöisempää. – Edistyksellinen kunta panostaa linjaautoliikenteeseen. Se on joustavin ja nopein tapa parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa sekä leikata liikenteen päästöjä. Toimiva joukkoliikenne auttaa omalta osaltaan myös pitämään yllä elinvoimaa ja työpaikkoja kunnassa – myös luoden niitä itse, liitto vakuuttaa. – Meidän kunnassa on elinvoimaa, liikenne sujuu ja osataan ostaa. Siksi tiet hoidetaan ja yritykset palvelevat ja tarjoavat työtä, sanoo puolestaan SKAL vaalilauseessaan.

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Teot ratkaisevat – ja ryhmä

kuva pixhill

Teot ratkaisevat, eivät ohjelmatekstit ja julistukset. Näin minulle sanoi eräs politiikan aktiivi, kun mainitsin Yrittäjäsanomien vaaliohjelmaselvityksestä. Hän ei antanut paljon arvoa vaaliohjelmalle. Tottahan kaveri puhui, mutta millaisiin tekoihin pystyy yksittäinen valtuutettu, jos hänen viiteryhmänsä valtuustossa ei ole erityisen yrittäjyysmyönteinen? Selvityksen tulokset eivät suoraan kerro sitä, ymmärtääkö puolue elinkeinoelämän päälle. Tulokset antavat viitteitä, miten konkreettisesti puolue ajaa yrittäjyyden ja sitä kautta kunnan menestystä. Kuntavaaliohjelmat ilmaisevat myös sen, mitä puolueen

enemmistö ajattelee yrittäjyydestä uuden kunnan roolissa. Ohjelmatekstit ja julistukset eivät synny itsestään vailla tarvetta. Joku paperit laatii ja hyväksyy. Joku niitä myös lukee tai kuuntelee. Ohjelmat kertovat puolueista aina jotain. Ne on laadittu omille jäsenille tiettäväksi ja kerrottavaksi makkarakojujen ja tupailtojen vieraille. Ohjelmat eivät varmaan kahlitse yhtä ehdokasta eivätkä välttämättä edes kuntalaisilta mandaatin saanutta valtuutettua. Yrittäjäehdokkaan on kuitenkin syytä pohtia jo nyt, millaisella yhteistyöllä elinkeinopolitiikkaa toteutetaan silloin, kun oman ryhmän ilmasto ei ole sille suotuisin.

Uusien ideoiden määrä MERELLÄ

LÖYDÄ UUTTA. Löydä luovuus. Löydä ilo. Löydä aikaa yhdessä. Ilman keskeytyksiä. Varaa päivä, vuorokausi tai kaksi merellä. Yhdellä yhteydenotolla, yllättävän edullisesti.

TOIMISTOLLA

TYÖPÖYDÄLLÄ

Tutustu kokous- ja ryhmämatkoihin tallink.fi/kokous | silja.fi/kokous

Yrittäjäsanomat

kuva anna räikkönen

Uutiset Mitä sote tarkoittaa yrityksille? Perustason sosiaalija terveyspalvelut muuttuvat valinnanvapausuudistuksessa julkisrahoitteisiksi. Silloin yksityisasiakkaita tippuu varmasti pois. Näin sanoo Linnan Klinikka -lääkärikeskuksen toimitusjohtaja ja osakas Tiina Halinen. Hän jatkaa, että tulevaisuudessa sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat toimivat perustason palveluissa samalla viivalla. Samalla Kelakorvaukset loppuvat. Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä. Valtion ja kuntien ulkopuolisten sote-hankintojen osto-osuuden on arvioitu nousevan moninkertaisesti. Linnan Klinikalla on vuodessa reilut 40 000 asiakaskäyntiä ja siihen tutkimukset sekä leikkaukset päälle. – Alkuun lisäpalvelumme ovat varmaan asiakkaiden itsensä kustantamia, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa nämä lisäpalvelut tulevat asiakassetelin piiriin. Eli ne olisivat palveluja, joita tuotetaan julkisella rahalla, Halinen pohtii. Linnan Klinikka työllistää kaiken kaikkiaan noin 110 tekijää, joista lääkärit ja eri alojen terapeutit ovat ammatinharjoittajia. Yrityksen omistaa 16 lääkäriä. Klinikka on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 1958.

Päijät-Hämeessä Vääksyn Lääkärikeskuksen yrittäjä Tiina Wangel katsoo sote-uudistusta pienyrittäjän silmin. Uudistukseen suhtaudutaan mielenkiinnolla. Toki se tarkoittaa pienyrittäjälle hallinnon lisääntymistä. Kaikkien palveluntuottajien on myös oltava Kanta-arkistossa vuoden 2018 alussa. – On saatava vastauksia ennen kuin teemme isompia ratkaisuja. Lähdemmekö mukaan valinnanvapauspiirin palveluntuottajaksi, riippuu muun muassa siitä, mikä se kapitaatiokorvaus olisi. Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan kiinteää ”nuppikorvausta” jokaista listattua potilasta kohden. Wangel odottaa selvyyttä siihen, mitkä palvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin ja missä ajassa asiakkaalle pitää pystyä osoittamaan vastaanottoaika. Tiina ja Michael Wangelin yritys työllistää 24 henkilöä.

Mistä suurimmat säästöpotentiaalit oikein löytyvät? – Sote-alueita tulisi Suomessa verrata toisiinsa […] vuosittain

Olen huolissani pienten yrittäjien puolesta. Verkostoitukaa, älkääkä lopettako toimintaa, Tiina Wangel kannustaa.

julkaistavalla raportilla. Se loisi kilvoittelun siitä, kuka pystyy tuottamaan parasta laatua ja saatavuutta alhaisimmin kustannuksin, Aalto-yliopiston tutkimusryhmä, Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo vaativat tekemässään raportissa. Halinen ei mieti silmänräpäystäkään vastatessaan. – Terveydenhuollon raha makaa rakenteissa. Julkinen organisaatio joutuu uudistamaan rakenteitaan. Meidän resurssit ovat siellä, missä

Lähdemmekö mukaan valinnanvapauspiirin palveluntuottajaksi, riippuu muun muassa siitä, mikä se kapitaatiokorvaus olisi. – Tiina Wangel hoito tapahtuu. Wangel näkee säästöihin päästävän julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. – Lisäksi palveluseteli on yksi

ihan ehdoton. Sillä voisi tasata ruuhkia. Keinoja on, jos niitä uskalletaan ottaa rohkeasti käyttöön. Riikka Koskenranta

kuva pixhill

Yrittäjän ilmainen digikoulu alkaa pian

Digikoulut Mikkeli 5.4. Turku 11.4. Nurmijärvi 19.4. Kouvola 27.4. Kuopio 16./17.5. Helsinki 30.5. Pori 6.6. Espoo Lahti

Digikouluun osallituvilla yrittäjillä ei tarvitse olla aiempaa digiosaamista.

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan tänä keväänä ja tulevana syksynä. Osallistuminen digikouluun on yrityksille täysin ilmaista, eikä heiltä edellytetä aiempaa digiosaamista. Reboot Finland -hankkeen ja Suomen Yrittäjien digikoulut vierailevat kuluvan vuoden aikana noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, jonka tarkoitus on uudistaa Suomi digiaikaan. Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Nuorten ajatushautomo ja kiihdyttämöverkosto Innokampus organisoi koulut eri paikkakunnille. – Haluamme varmistaa, että Suomi on digitalisaation edelläkävijä. Siihen tarvitaan niin pieniä kuin suuriakin suomalaisyrityksiä. Digitietouden levittäminen koko Suomeen ja eri kokoisiin yrityksiin on Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia, toteaa Tekesin digitaalisuudesta vastaava johtaja Pekka Sivonen.

”Suuri mahdollisuus yrityksille ja Suomelle” – Digitalisaatio on suuri mahdollisuus parantaa tuottavuutta ja lisätä talouskasvua – tämä on tärkeää yrityksille, mutta myös kansantaloudellemme. Digitalisaation avulla voidaan luoda uutta työtä ja työpaikkoja. Uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Juuri näiden yritysten on hyvä olla ajantasalla digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia. Yrittäjän digikoulu alkaa yleistä tietoa tarjoavalla osuudella, jonka jälkeen vuorossa on perusasioihin pureutuva työpaja. Koulun lisäksi Innokampuksen nuoret digilähettiläät vierailevat digikouluun ilmoittautuneissa yrityksissä. Yrittäjät ja yritykset voivat kertoa digilähettiläille, mitkä teemat eniten kiinnostavat tai askarruttavat. Kaikki Suomen digikoulut löytyvät osoitteesta: yrittajat.fi/digikoulu. Lista päivittyy ja paikkakuntia tulee lisää, yhteensä noin 20.

Yrittäjäsanomat

Kansainvälinen huijari liikkeellä Yrittäjät ovat voineet saada viime aikoina englanninkielisiä huijauspuheluita. Kyseessä on uusi kansainvälinen huijaus, joka liittää puhelimessa annetun myöntävän vastauksen ostosopimukseen, kertoo yrittäjä Juha Jousi. Hänen mukaansa ulkomailta tuleva soittaja kysyy puhelimessa englanniksi ”Can you hear me?”, kuuletko minua. Vastaus on luonnollisesti ”yes”, kyllä. Seuraavaksi soittaja esittää tilausehdotuksen, johon vastaaja todennäköisesti sanoo ei. – Tämän äänitteen ”yes” leikataan irti ja miksataan tilausäänitteen nauhalle, jolloin asiakas ei voisi väittää, ettei olisi tilannut tuotetta. Lasku tulee Jousen mukaan sähköpostiin välittömästi, eikä yhteystietoja sen perumiseksi löydy. – Jos saa tällaisen puhelun, suosittelen sanomaan ensimmäiseen kysymykseen ”maybe”, ehkä. Älkääkä antako sähköpostiosoitetta, Jousi neuvoo. Hän toivoo lainsäätäjiltä reagointia asiaan. – Äänite riittää tänä päivänä todisteeksi siitä, että on suostunut tilaukseen. Pitäisi vaatia myös kirjallista tilausvahvistusta, jossa on oikea osoite ja vastauksensaantivelvoite myyjälle.

Mol.fi saa seuraajan, osallistu kehitystyöhön Mol.fi-rekrytointipalvelulle on parhaillaan suunnitteilla seuraaja, uusi Työmarkkinatori. Kyseessä on työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten ja TEtoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen kehittelemä uudenlainen digitaalinen rekrytointialusta, joka pyrkii nopeuttamaan ja helpottamaan tulevaisuuden rekrytointeja. Palvelun pilotointiprojekti on jo avattu, ja sen on tarkoitus luoda pohja vuonna 2018 aloittavalle Työmarkkinatorille. Palvelu yhdistää ensimmäistä kertaa julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat keskenään tarjotakseen työnhakijalle, työnantajalle, opiskelijoille ja korkeakouluille mahdollisimman joustavan kohtaamispaikan. Haku tapahtuu ammattinimikkeiden sijaan osaamistason ja -tarpeiden perusteella. Pilottiin voi käydä tutustumassa osoitteessa http:// www.beta.tyomarkkinatori. fi/. Sivustolla palautetta antamalla voi osallistua palvelun kehittämiseen.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

50 euron seteli uudistuu Huhtikuussa 4.4. euroalueella otetaan käyttöön uusi 50 euron seteli. Myös vanhat setelit pysyvät käytössä. Seteleitä uusitaan, jotta niitä on entistä vaikeampi väärentää. Uudessa setelissä on muun muassa paranneltu hologrammi. http://bit.ly/50euroa

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat

SUOMi 100

Sisällissodan jälkeen yrittäjistä keskiluokkaa Kun Suomi itsenäistyi sata vuotta sitten, yrittäjät olivat edistäneet asioitaan yhdessä jo pitkään, sillä Suomen Yrittäjien edeltäjäjärjestö oli perustettu jo autonomian aikana. Uusi valtio ajautui heti raastavaan sisällissotaan. Sen päätyttyä teollisuuden- ja käsityönharjoittajat olivat luonnollisesti huojentuneita, mutta huoli tulevaisuudesta ahdisti ja painoi. Elinkeinotoiminnan tulevaisuus myös arvelutti. ”Nyt myös yritteliäisyys on lamassa, myös pienteollisuudessa ja käsityössä. On vain ryhdyttävä täyteen työhön ammattiemme etujen puolesta”, Käsityö ja Teollisuus -lehti kannusti. Sisällissodan jälkeen käsityö- ja teollisuusammattien yrittäjät alkoivat orientoitua keskiluokkaan. Keskiluokkaistuminen rantautui meille muualta Euroopasta. Sisällissota jyrkensi vastakohtaisuuksia yhteiskunnassa, ja keskiluokalle oli sosiaalinen tilaus. Vastakohtina olivat rikkaat porvarit ja tehdastyöläiset. Heidän välimaastossaan oli tilaa, ja sinne käsityö- ja teollisuusalan pienyrittäjät mieluusti nyt suuntautuivat.

Suomen 100-vuotiisjuhlan kunniaksi Yrittäjäsanomat julkaisee koko vuoden ajan tarinan yrittäjäliikkeen historiasta Suomen itsenäisyyden ajalta. Tarinat ovat Timo Mikkilän kirjasta Työn Tekijät – Suomen Yrittäjät ja sen edeltäjät 1898–2016.

Pieni yritys luottaa työntekijöihinsä Tuoreen Työolobarometrin mukaan pienissä yrityksissä yrittäjällä ja työntekijöillä on avoimet ja luottamukselliset välit. työelämä Avoimuus, yhteisöllisyys, luottamus ja läpinäkyvyys. Nämä sanat nousevat esiin, kun keskustelemme Senaatintorin kupeessa sijaitsevassa Cafe Köketissä kahvilan yrittäjän Arla Joensuun ja myyntipäällikön Marika Salmen kanssa työpaikan ilmapiiristä. Kahvila kasvoi viime vuonna 200 prosenttia, ja merkittävä avaintekijä kasvuun oli nimenomaan hyvä työyhteisö, Joensuu kertoo. Nykyään vakituisia työntekijöitä on 15 ja osa-aikaisia apureita puolenkymmentä. Kasvu on opettanut yrittäjää luottamaan työntekijöihinsä ja jakamaan heille vastuuta. Myyntipäällikkönä työskentelevä Marika Salmi aloitti työt kahvilassa 1,5 vuotta sitten baristana: – En ole myynnin alan ihminen, mutta Arla koki, että se voisi olla sopiva työ ja ehdotti sitä minulle. Hän huomasi sen potentiaalin. En ollut itse ajatellut aiemmin tätä vaihtoehtoa. Luottamuksen lisäksi oivallus siitä, että työntekijät aistivat ongelmat joka tapauksessa, on tuonut työyhteisöön avoimuutta. Tieto kulkee työntekijöiltä yrittäjälle ja toisin päin. Isoon yritykseen verrattuna Joensuu onkin melko lähellä työntekijöitään. Hän on myös tietoisesti ottanut hieman etäisyyttä kahvilan arkeen. Työntekijät pyörittävät kahvilaa, ja yrittäjä itse hoitaa esimerkiksi hallinnon tehtäviä. Salmi ja Joensuu pitävät päivittäin yhteyttä.

Mikä Työolobarometri?

Cafe Köketin myyntipäällikkönä työskentelevä Marika Salmi (vas.) ja kahvilan yrittäjä Arla Joensuu ovat tiivis ja toisiinsa luottava työpari.

Pienten yritysten ominaispiirre Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Työolobarometri osoittaa samaa: Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä avoimemmat ja luottamuksellisemmat välit yrittäjällä ja työntekijällä ovat. Tällaisessa työympäristössä työntekijät voivat vaikuttaa asioihinsa. – Pienissä työyhteisöissä on tyypillisesti helpompi säädellä työtahtia kuin suuremmissa, joissa työajan ja siten työtahdin seuranta on yleensä tarkemmin organisoitua eikä siten välttämättä niin joustavaa, lainopillinen asiamies Albert Mäkelä kertoo tuloksista. Pienissä yrityksissä tietoa myös

Kyseessä on työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain toteuttama tutkimus, jossa seurataan suomalaisen työelämän laatua ja kehitystä. Vastaajina vuonna 2015 oli 1113 yksityisen sektorin työntekijää. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä on laatinut sen pohjalta Yrittäjä – hyvä työnantaja -raportin.

välitetään avoimesti. Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mukaan pienten yritysten arkisten käytäntöjen ja lainsäädännön välillä on kuitenkin tietty ero: – Erityisesti pienissä yrityksissä on hyvät edellytykset yhteiselle sopimiselle. On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimusvapautta juuri niillä työpaikoilla, joissa luottamus on hyvä ja tieto kulkee. Hänen mukaansa tarvittaisiin joustavampia työmarkkinoita ja laajempaa sopimusvapautta. Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

Viihdebisneksen yrityksille Slush-henkinen tapahtuma Helsingissä järjestetään 4.–5. toukokuuta Entertainment Business Arena (EBA). Ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen viihdeteollisuuden yrityksiä ja yhteisöjä muun muassa musiikkialalta, pelifirmoista, elokuvasta, tv:stä, radiosta, suoratoistopalveluista ja operaattorien viihdepalveluista. Mukana on alan kattojärjestöjä ja myös rahoittajia. Crowne Plazassa järjestettävä tapahtuma muistuttaakin kasvuyritysten megatapahtumaa Slushia. Tarjolla

on puheenvuorojen ja paneelien lisäksi case-esittelyitä ja live-tapahtumia – ja tietysti afterworkia ja verkostoitumista. Tapahtuman tuottajina on kaksi naisyrittäjää, Taija Holm ja Jenni Lähteenmäki, jotka ovat pitkän linjan ammattilaisia viihdetuotannoissa. Holm hoitaa muun muassa Eppu Normaalin ja Yö-yhtyeen pr:ää ja Lähteenmäki on oman yrityksensä lisäksi työskennellyt mm. Fremantle Mediassa. Idea EBArenasta syntyi jo itse asiassa toissa vuonna, ja sitä on

kypsytelty eri tahojen kanssa. – Ajattelemme, että tarve tämän tyyppiselle kohtaamispaikalle on

olemassa. Suomalaista viihdeteollisuutta yhdistävää ja kokoavaa foorumia ei ole. Jos viihdeteolli-

suus jossain foorumissa kohtaa, se on ehkä kesäisin isojen festareiden bäkkäreillä, tuottajat Holm ja Lähteenmäki kuvailevat. He päättivät, että ensimmäisessä tapahtumassa keskitytään kotimarkkinaan, vaikka toki suomalainen viihdeteollisuus on nykyään aika kansainvälistä. Kaksipäiväisen tapahtuman juontaa tv- ja radiopersoonana tunnetuksi tullut Jussi Heikelä. Lisätietoa: http://entertainmentbusinessarena.fi

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

A n a ly y s i

Suhdannehuippu meni jo? Kotitalouksien luottamus on kohonnut ja myös yrittäjien näkemykset talouden tilasta ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Kansantalouden tilaa kuvaava tilastoaineisto siis tukee yleistä käsitystä talouden virkoamisesta. Erityisen tärkeää on se, että niin kutsutussa kovassa datassa tilanteen nähdään kehittyvän suotuisasti. Kasvunäkymät ovat kuitenkin vaatimattomat ja ennustettu aktiviteetti ei riitä kääntämään julkisen talouden tilannetta parempaan suuntaan. Vaikka viime vuoden kasvuksi näyttää alustavasti muodostuvan 1,6 prosenttia, kasvu pysähtyi viimeisellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Lisäksi viime vuoden kasvu koostui miltei yksinomaan kotimaisesta kysynnästä. Osa talousennustajista ennustaa kuluvalle ja seuraavalle vuodelle maltillisempaa talouskasvua kuin viime vuodelle, joten suhdanne-

huippu olisi ohitettu. Uusimman Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yrittäjien odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat edelleen hiukan parantuneet. Odotukset tulevasta kasvusta ovat kuitenkin maltilliset. Yksityinen kulutus on suhdannetilanteeseen

nähden vahvaa. Lisäksi kotitalouksien kysyntää vauhdittavat säästämisasteen aleneminen ja velkaantuminen. Yksityisiä investointeja vauhdittavat muutamat isot teollisuushankkeet ja etenkin rakentaminen. Vienti laahaa edelleen, ja

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

sen kasvu on maailmankauppaa hitaampaa.

Työttömyys yhä suurta Työmarkkinoilla vallitsevien kitkatekijöiden johdosta työttömyysaste ei ole alentunut eikä työllisyysaste noussut merkittävästi. Työttömyysaste oli joulukuussa edelleen 8,6 prosenttia ja työllisyysaste noin 69 prosenttia. Talouspolitiikan arviointineuvoston analyysi tukee hyvin pitkälti Suomen Yrittäjien näkemystä siitä, että hallituksen työllisyysastetavoite ei toteudu. Arviointineuvoston laskelmien mukaan hallituksen tavoitteesta puuttuu tällä hetkellä noin 110 000 yksilöä. Työmarkkinoiden toiminnan heikkoudesta kertoo myös se, että pitkäaikaistyöttömyys on edelleen nousussa ja työmarkkinoiden ulko-

puolelle siirtyy edelleen parhaassa työiässä olevia. Laaja työttömyys on jämähtänyt noin 450 000 yksilöön. Reaalitalouden positiivinen kehitys on kuitenkin vielä sen verran vaimeaa, että julkisen talouden heikkoon tilanteeseen ei ole odotettavissa käännettä lähiaikoina. Julkinen talous on edelleen alijäämäinen ja velan absoluuttinen määrä jatkaa nousua. Myös velkasuhde noussee tulevaisuudessa. Kasvun kannalta olisi tärkeää, että julkisen sektorin tehostamiseen alettaisiin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Mika Kuismanen mika.kuismanen@yrittajat.fi Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien pääekonomisti

Yrittäjäsanomat

kuva meeri utti

Pk-yritys + startup = kumpikin hyötyy Jopa Facebook ja Google ostavat startuppeja saadakseen lisää osaamista, sanoo sarjayrittäjä Ilkka Lavas. Hän kannustaa pk-yrityksiä ottamaan oppia startupeilta – ja päinvastoin. Sarjayrittäjä, digitaalisen markkinoinnin ammattilainen Ilkka Lavas on mukana Yrittäjäenkelit-projektissa, jossa Suomen Yrittäjät törmäyttää pk-yrityksiä ja startuppeja. Lavas on pitchaajana Arctic 15 –tapahtumassa eli vetämässä tilannetta, jossa nuori kasvuyritys pitää parin minuutin esittely- ja myyntipuheen. Mitä pk-yritys hyötyy startupista ja päinvastoin? – Pk-yrityksen yksi kasvun mahdollisuus on myydä nykyisille asiakkailleen enemmän. Kasvuhakuisen pk-yrityksen yksi mahdollisuus on sijoittaa startuppeihin ja sitä kautta oppia niiltä. Usein pk-yrityksissä on sitä osaamista ja resursseja, mitä startup tarvitsee ja startupissa on sitä osaamista ja kulttuuria, mitä isompi pk-yritys tarvitsee pysyäkseen uudistumiskykyisenä, Ilkka Lavas kuvailee. Hän muistuttaa, että jopa Facebook

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Mikä sai sinut perustamaan oman yrityksen, Jenni Timoska? – Olin käynyt monessa työpaikassa päällekkäin palkallisena ja aloin pohtia, miksen perusta toiminimeä. Huomasin, että toiminimellä on helpompi alkaa laskuttaa ihmisiä. On vaivattomampaa antaa asiakkaille lasku käteen, eikä heidän tarvitse huolehtia mistään. Yrittäjänä saan tehdä omia juttuja siihen aikaan, kun itselleni sopii parhaiten. Mikä yrittäjyydessä on mieluisinta? – Saan nyt tehdä oikeasti sitä, mistä pidän ja missä olen hyvä. Saan tehdä juuri omannäköistä työtä. Pidän myös siitä, että voin olla kotona töissä. Välillä olen niin innostunut jostain jutusta, etten pysty menemään nukkumaan. Tai herään aamulla tekemään jotain vaikka neljältä, kun iskee ahaa-ajatus. Kuinka yrityksen ensimetrit ovat sujuneet? – Ihan hyvin, vaikka tulotaso on ollut melkoisen heittelevää. Joitain asioita olen oppinut kantapään kautta, mutta käyhän se oppiminen niinkin. TE-palveluiden yrittäjäkoulutukseen hain ennen toiminimen perustamista,

ja Google ostavat startuppeja saadakseen osaamista. Ilkka Lavas aloitti yrittäjänä 17-vuotiaana. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin hän on noin 100 ihmistä työllistävä sarjayrittäjä. Lavaksen tunnetuimpia yrityksiä ovat City-lehti, verkkopalveluita suunnitteleva W3 Group Finland, mainosverkosto Improve Media, suomikauppa.fi ja suosittu ilmainensanakirja.fi. – Nuorena minulla oli muutamia kokeneita yrittäjiä, joilta kyselin asioita ja sain vinkkejä ihan yrityksen perustamisesta lähtien, Lavas muistelee. – Kasvuyrityksen kysymykset ovat ihan erilaisia kuin vakiintuneen. Kasvuyrityksissä haasteita tuovat yrityksen henkilöstö ja rekrytointi sekä kasvun rahoitus. Myös kansainvälistyminen tuo paljon uutta opittavaa. Kysyminen kannattaa aina eikä se maksa mitään, Lavas neuvoo.

Millaista yhteistyötä haet kasvuyrittäjien kanssa – tarjoatko sekä rahoitusta että mentorointia? – Meidän yrityksessä kaikki aika menee nykyisten liiketoimintojen kansainvälistämiseen. Etsimme startuppeja, joihin voimme sijoittaa rahaa, mediatilaa, osaamista ja verkostojemme ja ekosysteemimme voimaa. Meidän kaltainen yritys voi saada startupin kanssa uuden kansainvälisen liiketoiminnan aikaan. Startupin näkökulmasta olemme yksi hyvä jakelukanava ja myyntikanava maailmalle ja uskottavuutta tuova iso rohkea ja radikaalisti media-alaa uudistava partneri. – Hyvä sijoittaja tuo yritykseen mukaan muutakin kuin rahaa ja saa sitä kautta startupin kasvamaan nopeammin kuin puhdas sijoitusrahasto, Ilkka Lavas kiteyttää. Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

yrittäjät.fi

mutta en mahtunut kurssille mukaan. Onneksi minulla on ihan mahtava kirjanpitäjä, joka on neuvonut kaikessa oleellisessa. Mitkä opit toit palkkatöistä yrittäjyyteen? – Olen ollut markkinointiassistenttina parissakin paikassa. Siitä karttuu osaamista, ja ihmisiä tuntee jo etukäteen eri yrityksistä. Myös nettikauppojen systeemit ja mainostamiset olivat minulle palkkatyöstä tuttuja. Pystyn yrittäjänä hyvin soveltamaan jo aiemmin oppimiani tietoja. Millaisia vinkkejä annat aloitteleville yrittäjille? – Suosittelen yritysneuvontaan menoa ihan ensi alkuun sekä etsimään hyvän kirjanpitäjän. Ihan kaikkea ei yksin kannata yrittää hoitaa. Myös verkostoituminen on tärkeää. Löysin Facebookista Naisyrittäjät-ryhmän ja kirjoitin sinne itsestäni ja yrityksestäni rennolla otteella esittelyn. Laitoin julkaisuun näytille tekemiäni töitäni ja pyysin ottamaan yhteyttä, jos ne iskevät. Julkaisu keräsi 300 tykkäystä, ja yhteydenottoja tuli kangassuunnittelusta lähtien. Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

Graafiska Yhden naisen yritys on toiminut viime vuoden syyskuusta lähtien. Yritys tarjoaa graafista osaamista, kuten taittotöiden hoitoa, verkkosivujen tekoa, kuvankäsittelyä, logojen suunnittelua ja tekstiilituotteiden painamista. Porvoossa toimivan yrityksen työkenttänä on koko Suomi.

Mikä Arctic15? Arctic15 on Pohjoismaiden ja Baltian suurimman startup- ja teknologiamedia ArcticStartupin järjestämä kansainvälinen kasvuyritystapahtuma Kaapelitehtaalla Helsingissä. Suomen Yrittäjät järjestää osana Arctic15-tapahtumaa 4.5. ohjelmaosuuden, jossa törmäytetään pk-yrityksiä ja startuppeja. Pk-yrittäjäosallistujien joukosta SY poimii 4-5 henkilöä pitchaamaan eli esittämään hissipuheena oman kehityshaasteensa tapahtuman startup-yrityksille.

Yrittäjäsanomat

Aika menee asiakkaissa Alle 100 työntekijän yritysten toimitusjohtajien työaika keskittyy asiakastyöhön, hallinnolliseen työhön ja operatiivisen työhön. Kuitenkin yritysten hallitus ja johtoryhmä odottavat heidän kehittävän strategista osaamistaan ja henkilöstöjohtamistaan nykyistä

voimakkaammin. Tämä selviää toimitusjohtajia kartoittaneesta Future CEO 2017 -tutkimuksesta. Mitä pienempi yritys, sitä enemmän toimitusjohtajan työajasta kuluu asiakkaille, myynnille sekä operatiiviseen ja hallinnolliseen työhön. Yli puolet

2-10 henkilön yritysten toimitusjohtajista arvioi asiakastyön kuuluvan eniten työaikaa vieviin työtehtäviin. Yrityskoon kasvaessa henkilöstön asioiden hoitaminen vie enemmän johtajan työajasta. – Kun pienyrityksen toimitus-

johtaja on asiakkaissa, hän on modernin liikkeenjohdon kannalta juuri siellä, missä pitääkin olla. Mutta osaako hän käyttää sen ajan yrityksensä strategian tekemisen, tutkimuksen taustaorganisaation Pohjantähden toimitusjohtaja Arto Jurttila havainnollisti.

Tutkimuksen on toteuttanut Viewpoint Finland. Otanta oli lähes 787 henkilöä. Otannasta 22 prosenttia ei omistanut yritystä, jossa toimivat toimitusjohtajana.

Toiminimen voi perustaa netissä Maaliskuun alusta lähtien yksityinen elinkeinonharjoittaja on voinut tehdä perustamisilmoituksen verkossa. Sitä varten toiminimen perustava yrittäjä tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen ja verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin. Ilmoitus toiminimen perustamisesta hoituu Patentti ja -rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteisellä ytj. fi-verkkosivulla. Ensimmäisen sähköisen ilmoitusviikon aikana toiminimiyritysten perustamiset kasvoivat hetkellisesti yli 200 prosenttia. Yrittäjäksi haaveilleet kansalaiset innostuivat selvästi PRH:n sekä verottajan yhteisestä verkkopalvelusta, PRH:lta kerrotaan. Avauspäivänä 1. maaliskuuta ilmoituksia saapui palvelun kautta 200 kappaletta. Normaalisti yksityisen elinkeinonharjoittajan ilmoituksia saapuu kaupparekisteriin noin 65 kappaletta päivässä. – Määrä kertoo siitä, että monet olivat odottaneet palvelun avautumista tehdäkseen perustamisilmoituksen netissä, sanoo PRH:n rekisteripäällikkö Lalli Knuutila. Avauspäivän jälkeen into laantui, ja viikkokohtainen luku painui suurin piirtein normaalitasolle, 500 ilmoitukseen. – Olemme saaneet ilmoittelijoilta todella vähän puheluita, mikä viestii siitä, että verkkosivu on toiminut hyvin, toteaa PRH:n asiakaspalvelusta vastaava Frank Mertens. Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi on Suomen suosituin yritysmuoto. Viime vuonna uusia toiminimiä merkittiin rekisteriin 14 527.

MUUTTUVA TYÖELÄKELAINSÄÄDÄNTÖ ON MINULLE TÄYTTÄ HEPREAA. SIKSI VALITSIN ETERAN. Yrittäjä, työeläkeyhtiöissä on eroja. Eterassa palvelemme sinua joustavasti toiveitasi ja tarpeitasi kuunnellen. Voit esimerkiksi hoitaa työeläkemaksut joustavalla kuukausiilmoituksella, jolloin tasausmaksut eivät pääse yllättämään. Lue lisää: etera.fi/tuleasiakkaaksi

MARJO VEITONMÄKI Yrittäjä, Pelti- ja Rautatyö Oy. Yritys työllistää 25 työntekijää.

Yrittäjäsanomat

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

ku va pix hi ll

tuomio

Työehdot sovittava työpaikoilla EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila esitti vastikään Helsingin Sanomissa (12.3.), että palkat Suomessa ovat 10–15 prosenttia liian korkeat ja että ”tarvitsemme vielä useita kikyjä”. Mattilan huoli on perusteltu. Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on laskenut, että Suomella on kurottavaa 7–11 prosenttiyksikköä. Olennaista ei ole prosenttiluku vaan se, että palkkamalttia tarvitaan vuosikausia. Yrittäjät ei kuitenkaan kaipaa yleistä palkka-alea vaan paikallista sopimista, joka sallii laajasti sopimisen työehdoista työpaikoilla. Yrityskohtainen sopiminen on välttämätöntä, koska jokaisella yrityksellä on ainutlaatuinen kilpailutilanne. Siihen on voitava reagoida työpaikkakohtaisesti, jotta yritys voi menestyä ja luoda työtä. Suomessa ei tarvita viime vuoden kaltaista kilpai-

lukykysopimusta, joka ei ollut joustavuutta lisäävä rakenneuudistus. Sen sijaan tarvitaan suuri määrä työpaikkakohtaisia ratkaisuja, jotka auttavat yrityksiä. Työpaikkasopiminen on erityisen rajattua yrityksillä, jotka joutuvat noudattamaan yleissitovuuden vuoksi muiden tekemiä työehtosopimuksia. Paikallisen sopimisen laajentamiseksi tarvitaan lakimuutoksia. Nykyhallitus voi edistää niitä halutessaan. Vaalikautta on jäljellä riittävästi. Yrittäjien mukaan paikallinen sopiminen ei johda palkka-aleen. Yli puolet yrittäjistä on arvioinut, että vaikutus palkkoihin olisi neutraali. Yli 40 prosenttia uskoi sen nostavan ja vain 15 prosenttia arveli sen laskevan palkkoja. Yritysten kannalta joustavuus on henki ja elämä. Ilman sitä ei voi menestyä.

Kusti ei kohta polje Posti hoitaa jo kaljan kuljetuksia ja hyllytyksiä kauppoihin. Mielellään sen työn tekisivät paikalliset kuljetusyrittäjätkin. Minkä alan yritysten toimintaa hankaloitatte seuraavaksi, monopoliyhtiö Posti? Vapautta, ei tukia Etlan tutkijat olivat sitä mieltä, että yritystuet ovat tehottomia. Eivät yrittäjät niin kaipaa tukia, vaan vapautta ja turhan sääntelyn purkamista. Parasta yritystoiminnan tukea on luoda yrittäjyydelle mahdollisimman hyvät olosuhteet. Taas siirretään kelloja Sunnuntaina 26. maaliskuuta yöllä siirretään taas kelloja tunnilla eteenpäin. Kellojen siirtely ärsyttää monia, mutta kaikkein rasittavinta siinä ovat lehtien jakamat ohjeet: ”Näin selviät kellojen siirtelystä”.

t weetit

kolumni

”Et sinä pärjää yrittäjänä”

Taru Jussila Suomen Yrittäjät, viestintäjohtaja ja Yrittäjäsanomien päätoimittaja taru.jussila@yrittajat.fi

Yrittäjien lapsista tulee usein yrittäjiä. Meistä jokainen tietää esimerkin voiman asiassa kuin asiassa. Itse toimin päätoimisena yrittäjänä lähes kymmenen vuotta. Olin niiden ensimmäisten yrittäjien joukossa, jotka saivat starttirahaa irtisanouduttuaan vakipaikasta ryhtyäkseen yrittäjiksi. Sain starttirahaa, vaikka uusyrityskeskuksen setä ei sitä minulle suositellut. Hänen perusteensa oli nimenomaan se, että suvussani ei ollut yrittäjiä: minulla ei voinut olla käsitystä siitä, mitä yrittäminen vaatii. Työvoimatoimiston täti sanoi lopullisen sanan, ja sain starttirahan. Olisin perustanut osakeyhtiöni ilman starttirahaakin. Olen varmasti vielä jonain päivänä yrittäjä. Hyppäsin reilu kolme vuotta sitten palkkatyöläiseksi, koska halusin saada työkokemusta erilaisista yrityksistä/organisaatioista. Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi hyppii yrittäjyyden ja palkkatyön välissä. Tällä vuosikymmenellä syntyneet saattavat saada y-tunnuksen peruskoulun loputtua automaattisesti. Tulevaisuuden työtä tehdään enenevässä määrin yrittäjänä tai sen kaltaisesti. Yrittäjän vahvuudet ovat samat kuin tulevaisuuden työntekijöiden vahvuuksien uskotaan olevan. Näitä vahvuuksia ovat muun muassa itsensä johtaminen ja itsensä johtaminen, luovuus, kyky sietää jatkuvaa muutosta, vahvat verkostot ja vuorovaikuttaminen. Suomen pitäisi olla etujoukoissa luomassa tulevaisuuden työntekijöiden joukkoa. Yrittäjyyskasvatuksen tuominen aivan uudelle tasolle jo ala-asteille olisi ei vain yrittäjyyskasvatusta, vaan lastemme valmentamista pärjäämään tulevaisuuden työelämässä. Suomi on satsannut aiemminkin koulutuksen ihmeeseen – miksi ei myös nyt.

Noora Valkonen @nooravalkonen Mitä mietin tänään? No sitä, et ei voi muuta kun pipoa nostaa ihan jokaiselle yrittäjälle. Ei siihen kaikista ole #yrittäjyys Johanna Manninen @jmmanninen Vuosi yrittäjänä muuttui elämäksi yrittäjänä #yrittäjyys #hundrED #koulu #omavalinta #tulevaisuus #nuoret Irina Nurmi @irrenurmi Tykkään haastaa itseäni opettelemaan uutta. Välillä pitää epäonnistua, että tietää miten onnistutaan. #oppiminen #yrittäjyys Heidi Ruhala @RuhalaHeidi #Yrittäjyys vaatii asennetta, tahtoa, taitoa ja ennen kaikkea stressinsietokykyä sekä halua tehdä töitä 24/7 #yrittäjä #kvaakkvaak Mari Stenman @MariStenman Myötätunto ja innostus. Miten ihania sanoja yritysmaailmaan vietäviksi. #yrittäjyys #awesomedigi

yrittäjät.fi

TAMPERE 12.–13.5.2017

#Seuraavat6

Mitä sinä haluat tehdä seuraavan 6 päivän, 6 kuukauden tai 6 vuoden aikana? Ilmoittaudu nyt: www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

Kasvu löytyy uusilta markkinoilta Apua kansainvälistymiseen tarjoaa avoin ja maksuton Nordea Trade Portal. Tietoa, työkaluja ja kontakteja yrityksellesi. • Löydä lupaavimmat markkinat. Tutki tuonti- ja vientivirtoja, maaprofiileja ja markkinaraportteja. • Hyödynnä avoimet mahdollisuudet. Etsi messuja, maahantuojia, toimittajia, markkinapaikkoja ja tarjouspyyntöjä. • Vältä sudenkuopat. Tarkista säännökset ja standardit, tutki ulkomaisten kumppanien taustat. Avaa ovi kasvuun: nordeatrade.com/fi

Yrittäjäsanomat

fakta

Paikalliset mukaan hankintoihin Uusi hankintalaki kannustaa markkinakartoitukseen ja vuoropuheluun ennen tarjouspyynnön tekoa. Yrittäjäsanomat otti selvää, miten hyvin tämä toteutuu eri alueiden hankintayksiköissä. teksti riikka koskenranta grafiikka maarit kattilakoski

iaton Oy:n toimitusjohtaja Risto Myllysen mukaan Kajaanissa ja Kainuussa tuntuma on, että hankintayksikön ja yrittäjien välissä on seinä. Vuoropuhelua pitäisi parantaa. – Olen tehnyt tarjouksia, ja joskus on tuntunut, että olemmeko vain häiritsemässä hankintayksiköiden toimintaa. Olisi niidenkin etu, että yhteistyö toimisi oikein hyvin ja saataisiin paljon tarjouksia. Sähköinen Hilma-ilmoituskanava on parantanut avoimuutta. Hilman ja Kainuun hankintaasiamiehen tarjoaman hankintailmoitusvahdin myötä hankintailmoitukset eivät enää pääse menemään ohi. Kajaanin kaupungin hankintatoimen ohessa toimii sopimusperusteinen hankintarengas, johon kuuluu maakunnan kaupunkeja. Pesulapalveluita tarjoava Liaton Oy on toiminut vuodesta 1994. – Yleinen käsitys on, että Kainuun soten hankintayksikkö toimii huonosti markkinakartoituksen puolesta. Toki suunta on viime aikoina ollut parempaan. Joensuu on sähköisten hankintojen edelläkä-

vijä. Pohjois-Karjalan hankintatoimi on maakunnallinen yhteishankintayksikkö, jossa hankintojen jakamista on tehty kehittämispäällikkö Päivi Halosen mukaan aina. Joensuu tilastoi paikallisten tarjoajien osuuden sopimuksissa; pyrkimys onkin palastella hankinnat tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Vuoden alussa voimaan tullut laki vaatii hankintayksikköä esittämään jakamatta jättämisen syyt hankintaasiakirjoissa, jos se ei jaa hankintasopimusta osiin. Halonen kertoo onnistuneen esimerkin elintarvikehankinnasta: – Tarjoaja sai itse valita, mihin haluaa tarjota. Kysyimme tuotteittain, jolloin pystyimme saamaan mukaan pieniäkin tarjoajia. Hankinnassa oli neljä erillistä isoa kokonaisuutta. Jokainen kokonaisuus ylitti EU-arvon erikseen. Hankintayksikkö järjesti etukäteen yritysten keskustelutilaisuuden. Niin ikään Jyväskylän Laki ja kilpailuttamispalvelut -yksikön hankintapäällikkö Katri Liimatainen kertoo useamman toimittajan puitejärjestelyjen ja osatarjousten tekemisen sekä vuoropuhelun olevan arkipäivää. Myllynen kertoo, että tarjouspyyntöön sisällytetyillä vaatimuksilla voidaan edesauttaa paikallista yrittäjää. Pesulapalveluissa tämä

Rutkasti enemmän voisi kilpailuttaa Julkiset hankinnat ovat vain pieni osa kaupunkien kokonaisostoista. Iso osa ostoista on enemmän tai vähemmän piilossa. Yrittäjäsanomat on tutkinut Jyväskylän ja Hämeenlinnan kaupunkien ostoja. Selvitys osoittaa, että nämä kaupungit kilpailuttavat vain noin 5–15 prosenttia ostojen kokonaismäärästä. Yrittajat.fi jatkaa aiheen käsittelyä.

Näin sanotaan uudessa hankintalaissa

Kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnatkin on uuden lain mukaan toteutettava avoimesti.

Kuva: Pixhill

gallup

Katri Liimatainen Jyväskylän Laki ja kilpailuttamispalvelut -yksikkö, hankintapäällikkö

Kari Salovaara Helsingin kaupungin hankintakeskus, hankintapäällikkö (vs) 28.2.17 asti

Päivi Halonen Pohjois-Karjalan hankintatoimi, hankintojen kehittämispäällikkö

Vuoropuhelun käyminen yritysten kanssa on enemmän sääntö kuin poikkeus. Olemme kehottaneet koko kaupungin tasolla käyttämään tätä toimintamallia. Asiat, joita mietimme osatarjouksissa, ovat että miten jokaisen osan osalta saadaan kilpailua aikaiseksi. Saatamme esimerkiksi tietää, että paikkakunnalla on yrityksiä, jotka voivat tarjota, mutta eivät pystyisi kokonaisuutena tarjoamaan. Mutta huomioimme myös sen, ettei hankinta leviä kannaltamme ihan käsiin. Nämä helposti kasvavat kaupunkitasolla ihan hallitsemattomaksi. Kaupungissa on ohjeistettu, että tieto pienhankinnoista menisi avoimesti saataville.

Käytännössä hankintoja on jo nyt jaettu osiin kilpailutuksen parantamiseksi. Kun hankinta jaetaan osiin, siihen pystyy useampi tekemään tarjouksen, ja saamme parempia tarjouksia. Pienhankinnoissa kynnysarvo nousi huomattavasti, mutta hankintakeskus ei ole näissä mukana. Sotepuolella on ollut linjaus, että sosiaalija terveyspalveluissa yritämme helpottaa pk-yritysten pääsyä markkinoille. Näin on myös kaupungin muilla sektoreilla. Vuonna 2016 kilpailutettujen hankintojen arvo oli 604 miljoonaa, kun meillä sattui kolme isoa hankintaa. Emme ole yksityisten toimijoiden määrää erotelleet hankinnoissa.

Kolme sektoria, joita ostettiin eniten ulkoa, ovat sote-palvelut ja julkinen liikenne. Kolmantena Fortumille on mennyt paljon sähköön ja/tai sähkönsiirtoon. Joensuuhun on rakenteilla yli 10 000 neliön koulurakennus, joka valmistuu ensi vuonna. Pidimme sopimustoimittajille, esimerkiksi kalustetoimittajille arkkitehtisuunnittelijoiden kanssa tilaisuuden, mihin sen pitää vääntyä. Se saattaa mennä käänteisenä kilpailutuksena sopimustoimittajien kesken. Eli meillä on rahaa tämän verran, mitä tähän rahasummaan löytyisi. Saimme siitä hirvittävän hyvää palautetta kouluilta, arkkitehdeiltä ja muilta toimijoilta.

Yrittäjäsanomat

kommentti

Kilpailutusten arvo ja julkiset hankinnat yksityisiltä Hankintayksiköiden kilpailutusten hankinta-arvot ovat sopimusten ennakoituja arvoja ja ne on laskettu koko sopimuskaudelle. Sopimuskausi voi olla useita vuosia. Kilpailutussopimusten toteutuneet arvot voivat poiketa näistä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Byrokratiaa ja onnistumisia

Jyväskylä *

Pohjois-Karjalan

Helsingin

hankintayksikkö **

hankintakeskus

57 miljoonaa (vuosi 2015)

171–183 miljoonaa (2015)

158 miljoonaa (2015)

ml. liikelaitokset

josta Joensuu 99 miljoonaa 159 julkaistua

94 julkaistua

183 julkaistua

kilpailutusta

Tiedot saatu hankintakeskuksista. Koonnut: Riikka Koskenranta, kaupunkien ostoreskontradatan käsittely: Jorma Saariketo.

Pohjois-Karjalan kolmen kärki (2016) 1 Sote * Jyväskylän Laki ja kilpailuttamispalvelut vastaa keskitetyistä hankinnoista. Oheisessa luvussa mukana kaikki kaupungin Hilmassa julkaistut kilpailutukset. Isossa osassa kilpailutuksia ei ole ilmoitettu ennakoitua arvoa, jolloin ne eivät ole summassa mukana.

2 Julkinen liikenne

Laki kannustaa markkinakartoitukseen ja vuoropuheluun ennen hankintaa ostajien ja myyjien välillä.

Suitset suorahankinnoille

3 Sähkö ja sähkönsiirto Lähde: P.-Karjalan hankintatoimi

Julkisia hankintoja moititaan byrokratiasta – eikä syyttä. Yksi uusi kukkanen on EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa vaadittava yhteinen eurooppalainen hankintaasiakirja (ESPD). Sen tarkoitus oli yksinkertaistaa menettelyä. Pesulapalveluita tarjoava yrittäjä kertoi joutuneensa käyttämään konsulttia lomakkeen täyttämisessä. Lomakkeen täyttö ja dokumenttien haaliminen tarkoittivat päiväkaupalla töitä. EUhankintoihin tehtävät tarjoukset voivat helposti olla satasivuisia. Ei ihme, jos pk-yrityksen hallinto ei tuohon taivu. Suomalaisen Työn Liitto on kysynyt kuntavaikuttajilta ja hankinta-asiantuntijoilta, mikä kunta on erityisen hyvä hankintaosaaja. Kiuruvesi sai eniten ääniä, ja isoista kaupungeista Espoo sijoittui kolmanneksi parhaaksi. Ennalta käytävä vuoropuhelu yritysten kanssa parantaa kilpailutuksia. On hyvä, että vuoropuhelu on lisääntynyt.

Hankinnat voi jakaa pienempiin osiin. Perusteluissa: Hankintojen jakaminen osiin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä.

onnistuu esimerkiksi asettamalla toimitusajat kahteen viikkokertaan. Joensuun Halosen mukaan byrokratiaa helpottaa luotettavakumppani.fin tarjoama maksullinen palvelu tilaajavastuulain ja veronumerolain noudattamista varten.

Ole aktiivinen Liaton Oy kuuli joulukuussa voittaneensa Kainuun soten pesulapalveluiden kilpailutuksen hoivakoti-kokonaisuuden tarjoamaansa osaan. Kainuun yhteishankintayksikkö kilpailutti valtavaa kokonaisuutta alun perin vuonna 2015. – Se oli käytännössä tehty niin, että kolme pientä pesulaa olisi jäänyt pois. Kirjelmöimme Kainuun soten hallitukselle, ja saimme asialle vielä julkisuutta. Kirjelmöinti kannatti, sillä yhteishankin-

** Ei mukana mahdollisia kuntien itse tekemiä hankintoja.

Tarjoajalta ei saa vaatia suurempaa vähimmäisliikevaihtoa kuin mikä on kaksi kertaa hankinnan arvo.

tayksikkö perui tarjouspyynnön, ja kilpailutti erikseen sairaalan ja hoivapyykin. Kilpailutukset vaativat hermoja. Jos kilpailutus keskeytyy kokonaan, se saattaa siirtyä reippaastikin. Kainuun soten hoivakotien pyykit kilpailutettiin viime vuonna ja varsinaiset työt Liaton Oy:n osalta alkoivat nyt maaliskuun alusta. Hoitokotien pyykin kilpailutus tietää yritykselle töitä kolmeksi vuodeksi kahden vuoden optiolla. – Puhutaan vuositasolla noin 300 000 euron summasta. Se on meille merkittävä sopimus, liikevaihtomme oli viime tilikaudella selvästi alle miljoona euroa.

Pienhankinnat julki Valtava määrä tarjouspyyntöjä jää hankintakanavan ulkopuolelle pienhankinnoiksi. Uusi

hankintalaki nosti hankintojen kynnysarvoja. Kysymys kuuluukin, ovatko alle 60 000 euron hankinnat avoimesti esillä? Tämä tarkoittaa, että kynnysarvon alittavia hankintoja ei ole pakollista ilmoittaa Hilmailmoituskanavalla. Useilla alueilla on käytössä pienhankintakanavia, joiden avulla yrittäjät voivat seurata tarjousvaiheessa olevia tarjouspyyntöjä. Hankintalain mukaan kynnysarvojen alle jäävät pienhankinnatkin on toteutettava avoimesti. Joensuussa on menty etukenossa: sähköisen pienhankintakanavan käyttö on ollut pakollista jo kaksi vuotta. Jyväskylässä pienhankintakanavan käytöstä ollaan tekemässä velvoittava. Yrittäjäjärjestö on saanut rahoitusta kaikille tarjoajille tarkoitettuun neuvontaan. Palvelu löytyy osoitteesta yrittajat.fi/hankintaneuvonta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo uuden hankintalain mukaisesti julkisia hankintoja. Liaton Oy:n toimitusjohtaja Risto Myllysen odotukset valvovan viranomaisen aktiivisuudelle puuttua lain vastaisiin hankintoihin ovat suuret. Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekinin mukaan muutos on hyvä, sillä aiemman hankintalain aikana valitusoikeus oli rajattu toimijoille, jotka olivat itse mukana tarjoamassa tai toimijoille, jotka olisivat voineet tarjota, jos hankinta olisi kilpailutettu. – Nyt kuka tahansa, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti, voi tehdä toimenpidepyynnön KKV:lle. KKV:n mukaan valvonta suunnataan esimerkiksi hankintojen kilpailuttamatta ja ilmoittamatta jättämiseen, eli lainvastaisiin suorahankintoihin tai tarkoitukselliseen hankintailmoituksen laatimiseen puutteellisena.

Yrittäjäsanomat

kuva mikko makkonen

Tero Koposen Kärripojat Oy Joensuusta on yksi monista identiteettivarkauden kohteeksi joutuneista yrityksistä. Huijari onnistui kääntämään Koposen veljesten puhelut omaan kännykkäänsä. Sen jälkeen hän marssi pankkiin väärennettyjen asiakirjojen kanssa hoitamaan kiinteistökauppaa yrityksen nimissä. Pankinjohtajan ja yrityksen valppaus esti viime hetkellä identiteettivarkaan onnistumisen.

Näin monin tavoin yrityksiä huijataan 96 pk-yritystä kertoo tarinansa huijauksen kohteeksi joutumisesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) torstaina julkaisemassa selvityksessä. Jotkut firmat ovat menettäneet huomattavan summan rahaa huijareiden vuoksi tai ainakin aikaa ja vaivaa huijareiden torjumiseksi ja ”sopimusten” purkamiseksi. Pahimmillaan yritys on menettänyt luottotiedot huijarien vuoksi. KKV:n selvityksen mukaan huomattava osa huijauksista perustuu pk-yrittäjien puutteelliseen liiketoimintaosaamiseen. Erityisesti sopimuksen muodostumiseen sekä saatavien perintään ja maksuhäiriöiden rekisteröimiseen liittyvässä tietämyksessä on parannettavaa. Myös pk-yritysten riskitietoisuutta parantamalla edistetään huijausten vastaisia toimenpiteitä, todetaan erikoistutkija Helena Tuorilan kirjoittamassa selvityksessä. Seuraavassa yritysten kertomia tapauksia erityyppisistä huijauksista:

Hakemistopalvelut ”Kun ostimme toimivan yrityksen, alkoi valtava puhelinsoittorumba kaikenmaailman huijariyrittäjiltä.

Eräs tapaus oli sellainen, jossa puhelinmyyjä soitti ja ilmoitti päivittävänsä tietojamme järjestelmäänsä. Annoin sinisilmäisyyttäni uudet tietomme, jonka seurauksena pärähti lasku postiluukusta. Karhulaskuja tuli tasaiseen tahtiin tästä tekemästäni ”tilauksesta”.

Nettisivuhuijaukset ”Myyty internetsivut ”ilmaiseksi”, tullut vuoden lopussa 600 euron maksu. Kiristetty/väitetty, että on äänite, jossa kauppa sovittu ja todistettavissa. Pyydetty äänitettä kuultavaksi ja yrityksestä ei kuulu mitään. Samalla yrityksellä tämä myyntitoimisto ja perintätoimisto.”

Valelaskut ”Huijauslaskuja tulee etenkin kesälomien aikana. Tänä kesänä suurin summa oli Espanjasta ja summa 1250 euroa, ei maksettu.”

Laskuväärennökset ”Kaksi asiakkaille samana päivänä lähetettyä laskua (postitse) väären-

netty ja muutettu tilinumero. Toinen asiakkaista oli ehtinyt maksaa laskun ko.tilille.” Laskuväärennöksissä on kyse siitä, että alkuperäiset laskut on varastettu postin kirjelaatikosta

Veronpalautushuijaukset ”Verottajalle oli ilmoitettu tilin vaihtumisesta ja seuraavaksi haettiin takaisin alvia.”

Identiteettivarkaudet ”11.5. klo 11 oli pankin konttoriin menty surkeasti tekaistulla hallituksen pöytäkirjalla, jossa oli annettu tilin käyttöoikeus nostamaan 10 000 euroa, 3 x 10 000 euroa ja 1 x 15 000 euroa. Nostot oli tehty Helsingin seudulla kolmen seuraavan tunnin aikana. Firman puhelinliikenne oli ohjattu huijareille.”

Toimitusjohtajahuijaukset Lakimieheksi esittäytyvä rikollinen lähettää esimerkiksi talouspäällikölle sähköpostin, jossa on kiireellinen ja luottamuksellinen

Viisi keinoa huijausten torjumiseen ja ratkaisuun

Huijarit julki

Esimerkiksi yrittajat. fi:ssä ja yrittäjien uutiskirjeissä kerrotaan usein ja mahdollisimman nopeasti uusista huijauksista ja huijaavien yritysten nimet.

Neuvonta

Vaikka et olisi joutunut huijausyrityksen kohteeksi, kannattaa käydä lukemassa neuvoja harhaanjohtavan markkinoinnin ja muiden huijausten torjumiseksi yrittajat.fi:stä kohdasta Yrittäjän A-B-C. Myös viranomaiset ja mediat jakavat neuvoja.

Lainsäädäntö

Pk-yritykset ehdottavat selvityksessä selkeää lainsäädäntöä ja mahdollisuutta ryhmäkanteeseen

yrityskauppaan tai muuhun kiireelliseen hankintaan liittyvä lasku. Juuri kun talousjohtaja tai vastaava ihmettelee yhteydenottoa, hän saa muka toimitusjohtajalta sähköpostin.Esimerkiksi jos toimitusjohtajan oikea osoite on matti@yritys.fi, saattavat rikolliset lähettää huijausviestejä osoitteesta matti@yr1tys.fi.

Ilmaista neuvontaa jäsenille Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan, myös lakineuvontaa huijausten kohteeksi joutuneille. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8—20 numerossa 09 229 222. Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

Huijaussähköpostit

Myyjään kohdistuvat tilauspetokset

”Kasa erilaisia sähköposteja, joiden liitteiden klikkaaminen aiheuttaa tietoturvariskin (”Order confirmation” yms. nimikkeellä kulkevat sähköpostit)” ”Sähköpostiin istutetut virukset, joilla aletaan laskuttaa luottokorttia.” Verkkopankkitunnuksia kalastelevat viestit ovat osa ns. phishing-ilmiötä, jossa sähköpostiviesteillä tiedustellaan ja kerätään luottokorttitietoja, tilitietoja sekä verkkopankkitunnuksia.

”Saatiin iso tilaus Dubaista, 336 000 euroa. Maksu ennakkomaksuna. Tuli shekki, joka osoittautui katteettomaksi. Onneksi ei tehty muuta kuin hieman valmistelevia töitä.”

Koko Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitysraportti luettavissa yrittajat.fi:ssä

Etumaksupetokset ”Puhelimessa tarjottiin tablettia, jonka ostaminen oli juuri sillä hetkellä ajankohtaista. Nettisivut olivat hyvän näköiset. Kysyin mielipidettä vielä atk-osaajalta, joka oli sitä mieltä, että sellaisen voi tilata. Maksu piti maksaa etukäteen, mutta tuotetta ei koskaan tullut.”

Koulutus

Erityisesti sopimuksen muodostumiseen sekä saatavien perintään ja maksuhäiriöiden rekisteröitymiseen liittyvässä tietämyksessä yrittäjillä on selvityksen mukaan parannettavaa.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

Asenne

Asenneongelman ydin on siinä, että taloudellisesti vähämerkityksistä huijauksista ei aleta riitelemään. Huijauksiin liittyvästä häpeästä pitää myös päästä eroon.

Yrittäjäsanomat

kuukauden k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Design-Talo rakentui suuryritykseksi Oululaistaustainen elementtivalmistaja Pohjolan Design-Talo Oy on ostanut alajärvisen hirsitalorakentaja Finnlamelli Oy:n liiketoiminnat. Kaupan jälkeen Finnlamelli jatkaa Design-Talon tytäryhtiönä ja sen tuotantoyksikkö ja työntekijät jäävät osaksi DesignTaloa. Pian 30-vuotiaan Design-Talon 209-päinen henkilöstö kasvaa 105 työntekijällä kasvattaen asuntovalmistajan suuryrityksen mittoihin. Design-Talon liikevaihto ennen yritysten yhdistymistä oli 70 miljoonaa euroa. Finnlamellin toiminta pyöri 28 miljoonalla eurolla. Design-Talon toimitusjohtaja Jaakko Taivalkoski luonnehtii yrityskauppaa vastaukseksi markkinoiden muutokseen. – Tuomme kahden tähän asti toisistaan erillään toimineen talonrakennussektorin osaamisen yhteen yhtiöön. Hirsi rakennusmateriaalina on nostanut suosiotaan ja muuttovalmiina myytävät omakotitalot ovat lisänneet markkinaosuuttaan, Taivalkoski toteaa yhtiönsä tiedotteessa. Tiedotteen mukaan hirsitalojen osuus on noin viidennes omakotimarkkinoista. Muuttovalmiina myydään 70 prosenttia omakotitaloista, mutta hirsitaloissa muuttovalmiina myytävien osuus on vasta vajaa kymmenen prosenttia. Design-Talon tavoitteena on pystyttää ensimmäiset uuden konseptin mukaiset lamellihirsitalot puolen vuoden kuluttua. Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi

Verkkokaupan suurimmat katteensyöjät Suomalaisen verkkokaupan suurin katteensyöjä on logistiikka ja varastonhallinta, kertoo ohjelmistotalo Maestron kaupan päättäjille suunnattu kysely. Sen mukaan logistiikka ja varastonhallinta ahmaisevat runsaat 50 prosenttia verkkokaupan kannattavuudesta. Seuraavana tulevat tietojärjestelmäkustannukset (28 prosenttia), tuplatyö ja käsintehtä-

vät työvaiheet (24 prosenttia) sekä hakukonelöydettävyys (22 prosenttia). – Halusimme tutkimuksella selvittää, mikä syö kannattavuutta verkkokaupassa ja miten tilannetta voitaisiin parantaa. Ilokseni moniin katteensyöjiin on löydettävissä selkeät eväät, kertoo Maestron toimitusjohtaja Mika Savolainen.

Ratkaisuna verkkokaupan tupla- ja käsityöhön ovat esimerkiksi automaation lisääminen ja tietojärjestelmien järkeistäminen. Maestro teki kyselyn tammikuussa, ja siihen osallistui 402 kaupan alan päättäjää. Vastaajia pyydettiin nimeämään viisi suurinta katteensyöjää omassa liiketoiminnassaan ja arvioimaan verkkokauppansa tilannetta.

Luokkansa suurin ja kaunein.

Kaikin puolin uusi. Rohkea ja urheilullinen Rio on luokkansa tilavin auto ja kokoaan suurempi myös muilta ominaisuuksiltaan. Varustelimme sen omassa luokassaan ennennäkemättömillä turvallisuus- ja mukavuusvarusteilla, kuten automaattisella hätäjarrutusjärjestelmällä, kaistavahdilla sekä Apple CarPlayTM ja Android AutoTM -liitettävyysominaisuuksilla. Kaiken tämän saat markkinoiden pisimmällä seitsemän vuoden tehdastakuulla. Olisiko aika hypätä kuskin paikalle?

Mallisto alkaen 15.591 € Vapaa autoetu alk. 425 €, käyttöetu 275 €

Kia Rio alk. autoveroton hinta 13.341,62 € + arvioitu autovero 2.249,38 € + toimituskulut 600 € = kokonaishinta 16.191 €. Vapaa autoetu alk. 425 €/kk, käyttöetu alk. 275 €/kk. EU-yhd. kulutus alk. 3,4 l/100 km, CO2-päästöt alk. 88 g/km. Kia-huolenpitosopimus alk. 30 €/kk (sopimusaika 36 kk, 10 tkm/vuosi). Kia-takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. Kuvan auto erikoisvarustein.

www.kia.fi

Yrittäjäsanomat

Näin toimii työntekijälähettiläs Työntekijälähettilään kannattaa muistaa muutama perusasia sosiaalisessa mediassa toimiessaan.

ÄLÄ SPÄMMÄÄ Yrityksen jokaikistä tiedotetta tai uutista ei kannata jakaa.

Olemme auttaneet noin kahtasataa yritystä ympäri maailmaa käynnistämään Employee Advocacy -ohjelmaa, kertoo toimitusjohtaja Roope Heinilä.

Lähde yrittäjien some-lähettilääksi Suomen Yrittäjät ottaa käyttöön SmarpShare-sovelluksen, jonka avulla on mahdollista moninkertaistaa yrittäjien viestien tavoittavuus sosiaalisessa mediassa. Kummalta otat viestin paremmin vastaan: yritykseltä vai ihmiseltä? Vastauksen tähän kysymykseen tajusivat opiskelijat Roope Heinilä, Tommi Huovinen ja Mikael Lauharanta. He perustivat SmarpSharen vuonna 2011 pienessä opiskelija-asunnossa Mikkelissä. Nykyään tämä employee advocacyn eli työntekijälähettilyyden pioneeriyritys toimii jo eri puolilla maailmaa. Kasvu lähti huimaan nousuun vuonna 2014, jolloin BBC World News haastatteli Heinilää ja kertoi yli 70 miljoonalle katsojalleen SmarpSharesta. Työntekijälähettilyys ei ole jokaiselle yrittäjälle tuttu arkisana saati employee advocacy. Mitä sanat tarkoittavat? – Yrityksillä on mahtava mahdollisuus somessa, jos työntekijät

saadaan siellä jakamaan yrityksen viestiä. Ihmisten, kavereiden tekemät some-päivitykset toimivat paremmin kuin yrityksen tai organisaation tekemät – ja niitä pidetään moninkertaisesti luotettavampina, toimitusjohtaja Roope Heinilä selventää asiaa. Yrittäjäjärjestölle Smarp käyttöön Smarp tulee ensin käyttöön keskusjärjestössä ja aluejärjestöissä sekä hallituksen ja valiokuntien jäsenille. Seuraavaksi Smarp-kutsu lähtee jokaiselle noin 400 paikallisyhdistyksen puheenjohtajalle. Ohjevideo ja lisää tietoa aiheesta löytyy yrittajat.fi-sivuilta. SmarpSharen idea on yksinkertaisesti se, että sovelluksen avulla voi helposti jakaa yrittajat.fi:sta ja muista medioista yrittäjyyteen

liittyviä juttuja moniin some-kanaviin samasta paikasta. Toisaalta sen avulla on helppo pysyä ajan tasalla ajankohtaisista uutisista ja järjestön kannanotoista. Suomen Yrittäjät on valinnut kanavikseen Facebookin, Twitterin ja LinkedInin. Roope Heinilä esittää teoreettisen laskelman: jos Suomen Yrittäjillä on 100 000 jäsentä (joista jokaisella olisi keskimäärin 420 facebook-kaveria, 370 seuraajaa Twitterissä ja 348 kontaktia LinkedInissä), on Smarpin avulla teoreettinen tavoitettavuus 113 000 000. – Jos saadaan kymmenen prosenttia yrittäjien jäsenistä viestimään tämän avulla, yrittäjäjärjestön viestien tavoitettavuus satakertaistuu nykyiseen verrattuna, Heinilä kuvailee.

Asiakkaina ABB, Philips, Metso... Roope Heinilä kertoo, että Smarpin ja työntekijälähettilyyden avulla yritys tavoittaa moninkertaisesti enemmän kuin maksetun some-näkyvyyden avulla. SmarpSharen asiakkaita ovat muun muassa ABB, Philips, KPMG, Metso ja Swarovski. Nykyään enää 40% liikevaihdosta tulee Suomesta. –Olemme auttaneet noin kahtasataa yritystä ympäri maailmaa käynnistämään Employee Advocacy -ohjelmaa, kertoo toimitusjohtaja Roope Heinilä. Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

2 ERI KANAVAT Julkaistavia viestejä ei pidä jakaa jokaiseen somekanavaan, vaan valikoida esim. Twitterin ja Facebookin välillä.

LUOTTAMUS Työnantajan kannattaa luottaa työntekijöiden harkintaan eikä murehtia, että mitä jos joku väestä laittaa ”väärän viestin”.

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2017 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

Arvoa omalle ajalle.

Uutta Kauppalehdessä! Tiistain uudet Sijoittajasisällöt keskittyvät rahastoihin ja asuntoihin: mihin laittaa ylimääräinen tonni tai kaksi? Oma yritys laajenee ja uusi sisältö fokusoi käänneyhtiöihin: kuinka selvitä yrittäjänä vaikeasta tilanteesta ja menestyä. Keskiviikon Työelämä ja johtaminen monipuolistuu: miten kehittyä johtajana ja oppia tuntemaan työelämän pelisääntöjä sekä uusia virtauksia. Perjantain uusi Kaksintaistelu haastaa poliittisesti kiinnostavia henkilöitä väittelemään ajankohtaisista teemoista. Kolmossivulta ideat täydelliseen vapaa-aikaan pitkin viikkoa. Kauppalehden vahvistunut uutissisältö löytyy myös diginä osoitteesta kauppalehti.fi

Yrittäjäsanomat

kuva vesa - matti väärä

Turkulaisen Legioonan toimitusjohtajan Taina Lehtolan mukaan parhaillaan eletään pk-yritysten aktiivista kesätyöntekijöiden rekrytointiaikaa.

VINKKiä

rekrytointiin

Löydä sopiva tekijä kesän töihin

Kanava Mieti, kuinka paljon hakemuksia kykenet käymään läpi. Valitse ilmoituskanava sen pohjalta.

Parhaillaan eletään kesätyöntekijöiden työllistämisen aikaa. Rekrytoinnin asiantuntija Taina Lehtola kertoo, kuinka onnistua oikean tekijän etsinnässä. Vielä ei ole liian myöhäistä etsiä kesätyöntekijöitä, kertoo turkulaisen rekrytointiyritys Legioonan toimitusjohtaja ja HR-asiantuntija Taina Lehtola. – Isommat yritykset rekrytoivat kesätyöntekijöitä jo tammihelmikuussa. Mitä pienemmäksi yritykset menevät, sitä myöhemmin ne hakevat kesätyöntekijöitä. Keskimäärin maalis–huhtikuu on niille hakuaikaa. Parin hiljaisen vuoden jälkeen vaikuttaisi siltä, että kesätyömarkkinat ovat tänä vuonna vilkastumassa. Mutta miten yrittäjä löytää sopivia tekijöitä kesäksi? – Kyllä näkisin, että hyvässä työnhakuprosessissa on yhä perinteiset elementit: henkilökohtainen kontakti ja huolella laaditut hakuasiakirjat.

Työntekijät voivat Lehtolan mukaan löytyä esimerkiksi Molin työpaikkailmoituksella, somekanavissa kyselemällä tai rekrytointifirmaa käyttämällä. Hyvässä työpaikkailmoituksessa on riittävästi faktatietoa työtehtävästä, sen vaatimuksista ja kestosta, työajasta sekä yrityksestä ja sen sijainnista. Myös selvät hakuohjeet ovat tärkeät. – Kunhan perusasiat löytyvät, huumoriakin saa olla ja se voi hyvinkin houkutella nuoria, mutta mielellään vain jos työpaikalla oikeasti on leppoisa ilmapiiri ja siellä viljellään huumoria. Osa pienistä yrityksistä saattaa myös välttää hakuilmoituksia, sillä hakemuksia voi tulla vino pino, eikä yrittäjällä aina ole aikaa käydä niitä läpi.

Omissa sosiaalisen median kanavissa ilmoittaminen voi jo pienentää hakijamäärää. Lehtolan mukaan myös yhteydenotto oppilaitoksiin ja niiden tarjoamiin rekrytointipalveluihin on toimiva keino saada yhteys töitä etsiviin nuoriin.

Motivaatio on avaintekijä Saaduista hakemuksista kannattaa Lehtolan mukaan etsiä motivaatiota. – Miten paljon työnhakija on nähnyt vaivaa? Onko hän miettinyt hakemusta ja tekstiä, vai onko se roiskaistu sataan eri paikkaan? Hakemusten perusteella työhaastatteluun kannattaa valita 4–7 tekijää. – Siinä ehtii jo nähdä variaatiota ja vaihtoehtoja, Lehtola kertoo. Hänen mukaansa hyvän työn-

tekijän merkkejä ovat reippaus, motivaatio ja työn arvostus, joka ilmenee siten, että hakija on kiinnostunut tekemään muitakin kuin oman alansa töitä ja näkee työssä kuin työssä oppimisen mahdollisuuden. On myös mahdollista, että palkattu työntekijä saattaa perua tulonsa. – Se ei ole tosin kovin yleistä. Kesätyöntekijöille voi olla vaikea tilanne, kun on jokin ykköstoive, jonne pääsystä kuulee vasta kuukauden päästä ja nyt jo tarjotaan työtä. Touko–kesäkuussa voi vielä Lehtolan mukaan saada hankittua hyvän tekijän avuksi kesän kiireisiin.

Työpaikkailmoitus Laadi ilmoitus, jonka perusteella hakija voi peilata sopivuuttaan työhön. Työhakemukset Etsi ahkeran ja motivoituneen tekijän merkkejä. Haastattelu Hakijoista 4–7 kannattaa kutsua haastatteluun. Tee valinta Ilmoita valinnasta paikan saajalle ja kiitä heitä, jotka jäivät ilman paikkaa.

Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

JURINET

Yrittäjäsanomat

kalenteri

Markkinointiiltamat Ke 29.3. kello 16–21 Joensuun Yliopiston Aurora rakennuksen auditorio AU100 Ohjelmassa on kolme tuntia koulutusta, markkinointivinkkejä ja verkostoitumista. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Tilaisuuteen on ilmoittauduttava ennakkoon: https://www.lyyti.fi/ reg/marilta-joensuu.

Yrittäjän iltakoulu Ke 29.3. kello 18–20 Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, Lahti Illan aikana kuullaan esimerkiksi näyttelijä ja psykoterapeutti Kari Ketosen vinkkejä siihen, miten läsnäololla päästään parempaan vuorovaikutukseen. Tapahtumaan ilmoittaudutaan osoitteessa http://viestinta.lahitapiola. fi/webApp/iltakoulu_lahti.

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

TKA ! TYÖMA S A R ja EN PA rkossa VUOD e v A n A a R VA lma n. u ohje mukaa i t e Tutust h taudu ilmoit

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Oulu 7.–8.6.2017 Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat kuntapäättäjää ja yli 20 puhujaa. Seminaarin teemana on Yhdessä. Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa.

Jyrki Mäkynen

Kuntavaalit Ennakkoäänestys Suomessa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Virallinen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4.2017.

Anu Vehviläinen

Päivi Laajala

Sote- ja maakuntauudistus, haaste vai helpotus?

Instagram markkinoinnissa Pe 31.3. kello 9:30–10:45 Webinaari omalla koneella Grapevine Median toimitusjohtaja Marika Siniaalto opastaa Instagramin tehokkaaseen käyttöön. Parhaiten hyötyä saavat jo Instagramin käytöstä hieman tietävät. Hinta SY:n jäsenille 79 € (+ alv), muille 129 € (+ alv).

Yrittäjän digikoulu Ke 5.4. kello 8–12 XAMK, Mikpolisali Patteristonkatu 2 Mikkeli Suomen Yrittäjät ja Reboot-hanke käynnistävät yrittäjille suunnatut matalan kynnyksen digitalisaatiokoulutukset. Niissä lähestytään digitalisaatiota ymmärrettävästi, eikä osallistujilla tarvitse olla aiempaa kokemusta. Koulutukset alkavat Mikkelistä, ja niitä järjestetään eri puolilla Suomea. Ilmoittaudu Mikkeliin 27.3. mennessä: https://www.lyyti.fi/reg/ esydigikoulu

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Kunta & maakunta, näin elinvoima rakentuu

Anne Korkiakoski

Jari Gustafsson

Markkinoinnilla voimaa elinkeinopolitiikkaan

Maakuntien kasvupalvelut

Ville Tolvanen Mitä hyötyä digistä oikein on?

Torstaina ohjelmassa myös huippusuositut teemaseminaarit:

ϐ ϐ ϐ ϐ ϐ

Restartupeilla kasvua ja elinvoimaa Yritykset ja elinvoima – kunnan vetovoimatekijät yrityksille Hyvää koulutusta – monin tavoin Tulevaisuuden sote Uusi hankintalaki toteutetaan kunnissa

Ookkonää ikinä käyny Oulusa? Nyt nää pääsisit. TUUPPA KÄYMÄÄ N!

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja varaa paikkasi nyt. www.kunnallisjohto.fi Yhteistyössä:

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä.

Yrittäjäsanomat

Hyvällä sykkeellä Tiedätkö, palaudutko parhaiten klassista musiikkia vai heviä kuuntelemalla? Firstbeat Technologiesin Joni Kettunen osaa kertoa vastauksen. Hänen yrityksensä palveluita käyttävät myös NHL-joukkueet. teksti silja eisto kuvat tommi anttonen

prosenttia. Niin suuri osa terveydenhuollon kustannuksista liittyy elämäntapavalintoihimme, kertoo sydämen sykkeen salat ratkaissut Firstbeat Technologiesin perustaja Joni Kettunen. Yrittäjä on saanut selville, miten sydämen sykettä tarkkailemalla voidaan hioa huippu-urheilijoiden suoritukset entistä tehokkaammiksi ja kuinka tavalliset konttorityöntekijät saadaan voimaan paremmin. Ammatilliselta taustaltaan Kettunen on psykologian ja fysiologian tutkija. Juuri yliopistomaailman opit toivat hänet yritysidean äärelle. – Meille on kertynyt tutkimuksen kautta osaamista ja mielenkiintoa ja olemme nähneet, että tällaista osaamista voisi soveltaa laajemminkin ihmisten hyvinvoinnissa. Hyödyntämällä fysiologista tietoa omasta hyvinvoinnista ja suorituskyvystään pystyy parantamaan elämänlaatua, Kettunen kertoo. Merkittävän sysäyksen yrittäjyyteen toi hänen vuonna 1999 valmistunut, stressin fysiologista mittaamista käsitellyt väitöskirjansa. Tutkimusta tehdessä alkoi muotoutua ajatus mittauksen kaupallistamisesta. Kettunen väitteli psykologian tohtoriksi, ja pari vuotta myöhemmin hän aloitti yrittäjän työt.

Tiede ja yrittäjyys tukevat toisiaan Elettiin vuotta 2002, kun Kettunen perusti Firstbeat Technologiesin – yrityksen, joka on erikoistunut hyvinvoinnin kohentamiseen ja urheilusuoritusten kehittämiseen sykeanalyyseilla. Tieteentekijöiden ja tutkimuksen maailmasta siirtyminen yrittäjyyteen osoittautui melko luontevaksi askeleeksi. Myös yrityksen alkutaival oli pitkälti tuotekehittelyn ja aktiivisen tutkimuksen aikaa, mikä toi jatkumoa väitöskirjasta tutulle työskentelylle. – Yrittämisen kautta oli mahdollista nähdä

enemmän jatkuvuutta kehitykselle. Jollain tavalla ne hyvät asiat ja teknologia piti saada ihmisille. Yritys oli muoto siihen. Kettusen mukaan tieteen harjoittamisessa ja yrittämisessä on myös yleisimmin samanlaisia piirteitä. – Yrittäminenhän on jonkinlainen seikkailu. Kyllä tutkimuksessa on paljon samaa. Mennään sinne, minne ei ole aikaisemmin välttämättä menty. Kun tulee akateemiselta puolelta, niin se aika kypsymiseen myynniksi on melko pitkä. Firstbeat onkin hyvä esimerkki yliopistopohjaisesta yrityksestä, joka nojaa vahvaan tieteelliseen taustaan. Kettusen mukaan tällaisia yliopistotaustaisia yrityksiä on Suomessa jonkin verran. Enemmänkin voisi olla. – Mistäs sitä tietoa ja osaamista tulee, jos ei esimerkiksi yliopistoista ja tutkimuksesta? Se on myös tietynlainen yliopistojen toiminnan mittari, syntyykö yrityksiä. Mielestäni olisi aineksia olla enemmänkin tällaisia yrityksiä.

Asiakkaina NHL -joukkueita

Akateeminen sydämen ymmärtäjä Sydän on Kettusen mukaan väylä ihmisen terveyteen, ja sen sykkeen tulkitseminen kertoo paljon yleisestä terveydentilasta, kuten stressistä ja palautumisesta. Työssään häntä vie eteenpäin halua auttaa toisia. – Kyllä me teemme tätä suurella sydämellä. Näemme sen mahdollisuuden ja halumme auttaa isoa määrää ihmisiä voimaan paremmin. Firstbeatin sykemittaus pohjautuu yhtiön kehittelemään menetelmään, joka analysoi matemaattisesti sydämen sykettä. Arvioitavana oleva henkilö kiinnittää itseensä tietyksi ajanjaksoksi, kuten pariksi päiväksi, kaksi elektrodia. Ne seuraavat hänen sydämensä lyöntejä läpi työpäivän, urheilun, arkisen ruuanlaiton ja unen. Lopuksi henkilö käy asiantuntijan kanssa läpi analyysin voinnistaan. Sykeanalyysi auttaa selvittämään stressitekijöitä sekä tehokkaimpia palautumiskeinoja – ne kun ovat aina yksilöllisiä. – Ei voi sanoa nyrkkisääntönä, että kuuntele

Ei voi sanoa nyrkkisääntönä, että kuuntele Beethovenia, se palauttaa. Toiselle se voi olla kauheaa kidutusta ja palautuakseen pitää kuunnella deathmetallia.

→

Vaikka Suomi onkin maailman mittakaavassa pienehkö maa, se on noussut Firstbeat Technologiesin perustajan Joni Kettusen mukaan terveysteknologian edelläkävijäksi. Firstbeatin tuotteista noin 75 prosenttia menee vientiin. Varsinkin huippu-urheilun markkinat ovat kansainväliset, ja yritys on onnistunut lyömään itsensä läpi niillä hyvin. – Asiakaskuntaamme kuuluu 18 000 huippu-urheilijaa 700 joukkueesta yli 40 maasta, Kettunen kertoo. Jo puolen prosentin lisäys jossain ominaisuudessa voi tuoda urheilijalle voiton, joten he ovat kiinnostuneita fysiologisten ominaisuuksien kehittämisestä. Tieto eurooppalaisten joukkueiden tuloksista kantautui meren yli, ja nykyään suomalaisyritys on mukana kehittämässä NHL-joukkueiden suorituksia. – Jokainen joukkue on erilainen, ja niillä on erilaisia tarpeita. New York Rangers oli yksi ensimmäisistä joukkueista. Nykyään noin 12 NHLjoukkuetta käyttää Firstbeatin teknologiaa päivittäin.

Yrittäjäsanomat

Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen haluaa auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Työntekijöiden hyvä terveys voi hänen mukaansa vähentää sairauspoissaoloja ja tuoda yrityksille säästöjä.

Yrittäjäsanomat

Mistäs sitä tietoa ja osaamista tulee, jos ei esimerkiksi yliopistoista ja tutkimuksesta? Se on myös tietynlainen yliopistojen toiminnan mittari, syntyykö yrityksiä.

Beethovenia, se palauttaa. Toiselle se voi olla kauheaa kidutusta ja palautuakseen pitää kuunnella deathmetallia. Palautumiskeinojen lisäksi sykeanalyysi selvittää stressin lähteitä. – Stressaantuneena sydän lyö tiheämmin, eikä se palaudu niin hyvin. Verenpaine on koholla, mutta sykevaihtelut pysyttelevät melko vähäisenä. Kaikki stressi ei kuitenkaan ole pahasta, vaan Kettusen mukaan olennaista onkin löytää balanssi stressin ja palautumisen välille.

Hyvinvoinnista on tullut kaikkien trendi Viitisen vuotta sitten Firstbeat alkoi saada kunnolla tuulta siipiensä alle. Tuolloin alkoi uudenlainen terveys- ja hyvinvointibuumi, joka elää vahvana vielä tänäkin päivänä. – Vuonna 2002 markkina ei ollut vielä tavallaan valmis. Yrityksen alkuaikoina heidän ensisijainen kohderyhmänsä olivat huippu-urheilijat. Kyseinen markkina on melko rajallinen, mutta se on rohkea kokeilemaan uutta. – Huippu-urheilussa ollaan valmiita käyttämään kaikenlaisia puhtaita keinoja. Valmentajien kyvykkyys käyttää teknologiaa on suurempi kuin tavan kuluttajien. Varmuutta yritysideaan toi alkuaikoina juuri se, että heidän tuotteensa ja teknologiansa kävivät kaupaksi. – Se, että saimme ensimmäisiä asiakkaita, todis-

Laatu on avaintekijä Huono laatu ei skaalaudu, joten keskity tuotteen hyvään laatuun.

ti, että tässä on jotain todellista takana. Vähitellen yritys alkoi tulla globaaleilla markkinoilla tunnetummaksi. Euroopassa saadut tulokset ja tuttu yhteyshenkilö avittivat yrityksen saamaan asiakkaita jopa NHL:stä. – Nykyään NHL-joukkueista puolet käyttää järjestelmiämme päivittäin, Kettunen kertoo. Kymmenessä vuodessa markkinat ovat kypsyneet, ja nyt sykeanalyyseille riittää kysyntää. Urheilun kovista osaajista asiakaskunta on viime vuosina laajentunut tavallisiin urheilijoihin ja yritysten työntekijöihin. Tämä heijastelee hyvinvointi- ja terveyskiinnostusta, ja työnantajat haluavat auttaa työntekijöitään voimaan paremmin. Mittaukset ja hyvinvointiin investointi voivat vähentää sairauslomia, millä on suora vaikutus yritysten säästöihin.

Tulevaisuus on ennakoinnissa Kettusen mukaan nöyryys on ollut menestyksessä tärkeä tekijä. – Kymmenen vuotta sitten julistimme, että nyt nämä tuotteet ovat valmiit. Aika nopeasti sai huo-

Täysosuma. Viitisen vuotta sitten Firstbeat alkoi saada kunnolla nostetta. Nykyään sen sykemittauksia käyttävät niin huippu-urheilijat kuin yritysten työntekijät ympäri maailmaa.

Ole maailman paras Mieti, missä haluat olla maailman paras. Vaikka kyseessä olisi kapeakin segmentti, siitä voi aina laajentaa.

Joni Kettunen Ikä: 44. Koulutus: Psykologian tohtori. Ura: On työskennellyt useita vuosia tutkijana Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Ominta alaa on psykologisen ja fysiologisen tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön. Perhe: Vaimo ja viisi lasta.

Ole avoin Se, mitä on helppo ostaa, on myös helppo myydä. Katsele ympärille avoimin silmin. Mahdollisuuksia on kaikkialla.

mata, että sen ajatuksen voi unohtaa. Tietynlainen nöyryys on tärkeää, että ymmärretään, mikä tilanne on ja miten kehitetään eteenpäin, jotta asiakkaalle tulee oikeasti arvoa. Yritys on saanut myös tunnustusta, ja Firstbeat tunnetaan muun muassa vuoden 2016 valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajana. Kettusen mukaan on selvää, että hyvinvoinnissa piilee vielä paljon tutkittavaa ja tuotemahdollisuuksia. Seuraava trendi on hänen arvioltaan se, että terveyden hoitamisesta siirrytään yhä enemmän ennakointiin. Näin voidaan estää esimerkiksi työkyvyn heikentymistä, kuten loppuunpalamisia. Erityisesti vakuutusyhtiöt ja työnantajayritykset ovat olleet tästä kiinnostuneita. Kettunen kokee, että yrityksellä onkin tietynlainen velvollisuus jatkaa kehitystyötä eteenpäin. – Olemme nähneet jo numeroissa ja ihmisten kokemuksissa, miten voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia. Kyllähän meidän velvollisuutemme on viedä tämä eteenpäin Suomessa ja maailmalla. Kaikki hyötyvät.

Tarvitsetko apua?

Autamme paperi- ja postitustöissä

Staples-katkoteräveitsi

Staples-sakset

Kiristekalvo

Katkoteräveitsi lukituksella. Terän leveys 18 mm. Muovinen kahvaosa. Paperin ja kartongin leikkaamiseen. Väri: sininen.

Ergonomisesti muotoillut kumivartiset sakset oikea- ja vasenkätisille. 20 cm.

Kirkas polyeteenikalvo lavojen käärintään. Soveltuu kaikkiin normaaleihin käsikoneisiin. 450 mm x 300 m. Paksuus 17 micronia.

64106 70911

oikea vasen

69154

70732

50 /kpl

Norm. 3,45

Onko työpaikkasi ergonomia kunnossa?

90 /kpl

Norm. 9,71

90 /rll

Norm. 14,57

Tuhansia tuotteita arkistointiin, postittamiseen ja muihin toimistotöihin.

Tarjoukset voimassa myymälöissä 31.3.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sisältävät alv 24%

Ergonomiapäivät myymälöissämme 4.4. Turku 5.4. Jyväskylä 6.4. Kuopio Tule kysymään asiantuntijoiltamme, kuinka voit työssä paremmin. Asiantuntijat ovat paikalla klo 9–15. Seuraa ilmoittelua www.facebook.com/ StaplesFinland Ergonomiatuotetarjoukset voimassa myymälöissä 3.-7.4.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sisältävät alv 24%

Yrittäjä, tiesitkö, että kantaasiakkaana saat alennusta myös normaalihintaisista tuotteista?

ONGO® Classic -tuoli

Mousetrapper Advance 2.0 -hiiriohjain

Pyöristetty pohja pitää kehon liikkeessä ja aktivoi keskivartalon lihakset. Korkeus 42-64 cm. Takuu 3 vuotta.

Ohuen ja ergonomisen hiiriohjaimen avulla voit työskennellä nopeammin ja esteettömämmin tietokoneella. Ohjain vähentää niska- , hartia- ja käsivaivoja. Takuu 2 vuotta.

76881 musta

339,-

HELSINKI, RUOHOLAHTI Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki

TURKU Hovioikeudenkatu 2, 20500 Turku

HELSINKI, SÖRNÄINEN Vanha Talvitie 8 (Tukkutori), 00580 Helsinki

LAHTI Linjakatu 4, 15100 Lahti

JYVÄSKYLÄ Seppälänkankaan Liikekeskus Sorastajantie 1, 40320 Jyväskylä

TAMPERE Kuokkamaantie 4 A, 33800 Tampere

KUOPIO Puijonkatu 45, 70300 Kuopio

Lisää tarjouksia: www.facebook.com/ StaplesFinland

80536 valkoinen korostusväri 80537 turkoosi korostusväri

267,-

Staples-myymälät palvelevat ma–pe klo 8–17. www.StaplesAdvantage.fi asiakaspalvelu@staples.fi

Yrittäjäsanomat

MITEN NOLLAAn?

Juha Rönkkö

Tuhansien korujen kerääjä Yrittäjä Juha Rönkkö kerää kotimaisia hopeakoruja. Hän on saanut pidettyä Suomessa myös British Museumin havitteleman korukokoelman. yrittäjä Ensin se lähti Aku Ankoista ja postimerkeistä. Iän karttuessa keräily jäi, mutta kymmenisen vuotta sitten Stoptelttojen yrittäjä Juha Rönkkö löysi hieman sattumalta hopeaesineet ja -korut. Työ kuljetti häntä ympäri Suomea, ja vapaa-ajalla hän vieraili antiikkiliikkeissä. – Aloin kerätä koruja sillä ajatuksella, että myyn niitä eteenpäin voitolla, muta jäinkin keräilyyn koukkuun. Nykyään Rönkkö tunnetaan suuresta koruja hopeaesineiden kokoelmastaan. Museot lainaavat säännöllisesti hänen korujaan, ja niitä kuvataan korukirjoihin. Hopeakoruja hänellä on noin 1 500, ja hänen kokoelmiinsa kuuluu myös satoja 1950-, 1960- ja 1970-lukujen designhopeoita. Kiinnostavan korun nähdessään Rönkkö saattaa hankkia myös nykyään toimivien seppien

valmistamia koruja. Kotimaisuus ja esineiden muoto ovat hänelle tärkeitä kriteereitä. – Tässä on se keräilyn viehättävyys, että löytää jostain sopivan esineen ja ostaa sen realistiseen hintaan. Joidenkin hänen omistamiensa korujen hinnat nousevat jopa tuhansiin euroihin. Ulkomailla niistä saatava hinta on vielä usein kotimaata korkeampi. Hyvät verkostot auttavat Rönkköä löytämään uusia keräilykohteita. Tutut ovat oppineet, millaiset keräilykohteet häntä kiinnostavat, ja he saattavatkin vinkata niistä sähköpostilla. Muiden vinkkien lisäksi tärkeä korujen hankintakanava ovat yhä huutokaupat. Paikalle meneminen ei kuitenkaan ole aina tarpeen, sillä usein korujen kuvat ovat niin hyvät, että huudot voi tehdä verkossa suoraan niiden

On Stoptelttojen yrittäjä ja erikoistunut Suomen itsenäisyyden aikaisiin hopeakoruihin. Keräilijällä on toista tuhatta kotimaista hopeaesinettä kokoelmissaan. Etsii kahdessa 1970-luvun saksalaisessa kuvakirjassa näkemiään Tapio Korpisaaren koruja.

perusteella. Yrittäjällä on myös hakuvahti eBayssa, joka ilmoittaa, jos myyntiin tulee kiinnostavia esineitä. Rönkkö on myös onnistunut pitämään suomalaisten taiteilijoiden koruja kotimaisessa omistuksessa. Esimerkiksi British Museum oli kiinnostunut hankkimaan kokoelmiinsa eräältä toimijalta myynnissä olleen Kirsti Ilvessalon korukokoelman. Museo oli kuitenkin niin jähmeä ostoaikeissaan, että Rönkkö ehti ostaa suomalaistaiteilijan korut. Hänen kokoelmansa alkaakin olla hyvin monipuolinen. – Tännekö nämä kaikki ovatkin tulleet, kommentoi kerran eräs entinen Helsingin huutokauppakamarin työntekijä Rönkön omistamaa Pirkan Kullan kokoelmaa. Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i

Hirvien silittelyä ruokailun lomassa Harva ravintola on samalla lääninhallituksen alainen eläinpuisto. Mutta jämsäläinen Hirvikartano on. MARKKINOINTI Vetonaulana maistuvan ruoan lisäksi toimivat hirvet, porot ja kauriit. Aviopari Susanna ja Jouko Partio pyörittävät hiihtokeskus Himoksen läheisyydessä sijaitsevaa ravintolaa juhannuksesta pääsiäiseen, muuten Hirvikartano toimii tilausravintola. Susanna Partio avasi loppuvuodesta Jämsän keskustaan toisen ravintolan, nimeltään Hilpeä Hirvi. Ravintoloitsija-keittiömestari Susanna Partio vannoo kaasuhellan nimeen. – Se on pelastanut meidät monta kertaa, kun on ollut sähkökatkoksia. Kaasuhella on käytössä joka päivä aamusta iltaan. Keittiö on kodin sydän ja se on myös ravintolan sydän. Kaasuhella on hankittu syyskuussa 2008. – Siitä asti se on yhdellä huollolla soinut ja kukkunut. Siinäkin mielessä uskollinen ystävä. Viime elokuussa sattui sähkökatkos ja meillä oli ravintolassa ryhmä ja mökkiruokien vientiä Himok-

selle vaikka kuinka paljon. Olihan se jännää tehdä 40 kinkkukiusausta hellalla, Partio nauraa. Ravintola tekee isosti yhteistyötä Himoksen alueen toimijoiden kanssa. Yritys työllistää 11 työntekijää ja yrittäjät päälle. – Eläimistä huolehtiminen vaatii liikaa työtunteja. Jos olisimme oikeita liikemiehiä, ei muuta kuin heti lappu luukulle, niin paljon kuluu työtunteja päivittäisrutiineihin. Eläinten hoitoon menee 4–5 tuntia joka päivä. – Kesäisin eläimet syövät tuoreruokaa, jolloin haemme päivittäin kaksi kuormaautoperäkärryllistä lehtipuuta ruoaksi. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

matka hyvään

Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa

kuntoon

• • • •

-kiertue 2017 huhtiKUU Ma Ti Ke To Pe

24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4.

Kehon kuntoindeksi -testit rekassa Testien kesto vain 20 minuuttia Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille

toukoKUu Hamina Kotka Karhula Kouvola Kouvola

-tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille.

Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

Olemme ainoa kesy hirvitarha Suomessa, Ruotsissa taas tarhoja on yli 30, Susanna Partio kertoo.

Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe La Ma Ti Ke Pe Ma Ti Ke

2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 8.5. 9.5. 10.5. 11.5. 12.5. 15.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 20.5. 22.5. 23.5. 24.5. 26.5. 29.5. 30.5. 31.5.

kesäKUU Imatra Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Forssa Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Äänekoski Keuruu Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Iisalmi Siilinjärvi Kuopio

To Pe Ma Ti Ke To Pe

1.6. 2.6. 5.6. 6.6. 7.6. 8.6. 9.6.

Kuopio Kuopio Porvoo Järvenpää Hyvinkää Tammisaari Helsinki

Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi fi matkahyvaankuntoon.

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSSOVELLUKSET

TILITOIMISTOT

TALOUShALLINTO

AjONEUVOPAIKANNUS

jÄSENEdUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

YRITTÄJÄ HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut löydät www.yrittajat.fi/jasenedut.

Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

YRITTÄJÄ HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut löydät www.yrittajat.fi/jasenedut.

LUe LISää www.YRiTTAJAT.fi

Yrittäjäsanomat

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYS Muut Toimialat Domain on sinun BRÄNDISI pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa yhdellä yrityksellä on useita verkkotunnuksia, markkinointikanavia, joilla tavoitetaan monia eri asiakasryhmiä kohdennetusti. Katso domainsijoittaja.fi 4162 Kaislanniittoyritys, alan vanhin yritys Suomessa (v.1974). Vankka kokemus ja tehokkaita koneita. Yli 2000 tyytyväisiä asiakkaita Loviisasta Naantaliin. Omistaja siirtyy eläkkeeseen. Puh. 0400-215587 4045 AAA, 25 vuotta toiminut, pehmopaperia Suomessa jalostava tukkuliike. Myyntiä Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan Pitkäaikaiset asiakassuhteet. 3453

Terveys- ja sosiaalipalvelut Myydään Kultainen vanhuus™ toiminimi ja domain vanhusten hoivatoimintaan! Oletko sinä kiinnostunut rakentamaan Kultainen Vanhuus -toimintaa. Markkinat ovat valmiina ja kasvavat koko ajan. www.domainsijoittaja.fi 4161

Liikenne Myydään/etsitään jatkajaa autokorjaamoon. 2 nosturipaikkaa, erillinen toimisto.Korjaamossa täydellinen kalusto. Vakituinen asiakaspiiri. Kuuluu Autonomi ketjuun. Vuokratila. Mahdollisuus lisätilaan. Myös pelkän kaluston myynti mahdollinen. 4160

Teollisuus Oy Valaisin KEAK Belysning Ab on vuonna 1983 perustettu osakeyhtiö. Yritys valmistaa lampunvarjostimia ja valaistuslaitteita tuotantotiloissaan Teerjärvellä, Kruunupyyssä. Asiakaskunta on sekä Suomessa että Ruotsissa 4145 Yrittäjän eläköityessä myydään hyvässä kunnossa oleva, 1998 perustettu konepaja Pirkanmaalla. Pääosin aarporaus- ja työstökeskuskoneistusta. Pitkäaikaiset asiakasuhteet. Liikevaihto 0,8 milj. eur, 4-5 työntekijää. 4006 Myydään taideteollinen yritys eläkkeelle jäämisen johd. Valmiudet on toimia ateljeekokoisena tai suurempana vientiyrityksenä, toiminta on siirrettävissä halutulle paikkakunnalle. Soita ja tiedustele puh. 0400-557171 2031

Palvelut MP-tuotteiden verkkokauppa. Myydään MP-tuotteiden netti/varastomyynti + maahantuonti. Hyvät pitkäaikaiset suhteet valmistajiin ja

suurtukkuihin. Katso valmiit sivut www.motoplaza.org

4136 Autokorjaamon liiketoiminta ja kalusto myytävänä. Korjaamo täyttää merkkiorganisaation tiukat vaatimukset henkilöstön, kaluston ja tilojen suhteen. Asiakastyytväisyys on Suomen kärkitasoa. 4106 Kannattava tuloste- ja opastetalon liiketoiminta. On aika siirtyä eläkkeelle.Yrityksemme toimintaa on hyvä ja helppo jatkaa. Yrittäjä tuttumme avittaa yrityskaupassa. Me keskitymme huolehtimaan häiriöttämästä toiminnasta asiakkaittemme perhaaksi. 4007 Erittäin hyvällä paikalla Konecranesin vieressä ISO autokorjaamo. Työkalut mm Snap-On, nostureita 7 kpl, joista osa aivan uusia. Kolmessa kapasiteetti 5000 kg. Kuorma-automonttu. Hp. 240.000,tai tarjous. 0400-585859 3506

Majoitus, ravintola, elintarvike Toiminnassa oleva lounaskahvila-/ pitopalveluyrityksen liiketoiminta ja irtaimisto. 19 vuotta samalla yrittäjällä ollut 40-paikkainen lounaskahvila. Vuokratilat. 4078 Myydään pitovaikeuksien vuoksi Imatran keskustan läheisyydestä toimiva lounaskahvila/pitopalvelu. Yrityksellä on paljon potentiaalia muuhunkin. Asiakaspaikkoja 50-80. Kysele rohkeasti lisää! 4043 Iisalmen Torikahvilan liiketoiminta. Vuonna 2015 täydellisesti remontoitu grilli-kahvila 200 asiakaspaikkaa. Uudet kalusteet, lasiterassi, b-oikeudet. Vuokrasopimus 2025 asti. Hinta 100.000 e/tarjous. Puh. 050 517 3428 3973 Kokonaisuus Naantalin keskustassa, johon sisältyy liiketoiminta, siihen liittyvä irtaimisto ja oma kiinteistö. Päärakennus 380m², 14 majoitushuonetta + paljon aputiloja. Soveltuu erinomaisesti esim. perheyrittämiseen. 3879

Kauppa Myydään toimivan Grilli-kahvio/lounasravintolayrityksen osakekanta. Oma kiinteistö. Lounas- ja grillituotteiden lisäksi elintarvikekioski, c-anniskeluoideudet ja veikkaus. 4021 Myydään Kainuussa Kuhmon kaupungissa toimiva huoltamoyritys. Hyvällä ja keskeisellä liikepaikalla. Polttoainejakelu, Korjaamotoiminta, Voimakas ravintolatoiminta. Liiketoiminta ja kiinteistö eriytetty omiksi yhtiöiksi. Myös korjaamo, mittarikenttä ja ravintolatoiminta voidaan eriyttää eri yrittäjille. 3999

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.4.2017 Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen www.yritysporssi.fi

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistumisiin. Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille.

Myydään valmis verkkokauppaalusta. Verkkokauppa on rakennettu nykyaikaiselle ja suositulle Prestashop alustalle jossa myynti&lähetys tapahtuu automaattisesti. Varastosopimukset Virossa. Hinta 5000eur (Alv 0 %) 3986 Virroilla parhalla liikepaikalla myydään naisten vaateliike Symppis. Perustettu vuonna 1973 ja nykyisellä yrittäjällä 28 vuotta. Hyvät vaaatemerkit pääosin hetitoimituksina. 03 5753360 3972 Kauan paikkakunnalla toiminut (50 v) hyvän ja uskollisen asiakaskunnan saavuttanut menestyksekäs kukkakauppa etsii jatkajaa yrittäjän eläköitymisen johdosta. Erinomainen paikka omalla kiinteistöllä, jossa pienet kulut. 3880

Rakentaminen Tartu tilaisuuteen ja lähde hyvään ja kannattavaan yritystoimintaan. Laadulla on tekijänsä. 3950

OSTETAAN YRITYS Palvelut Ostetaan Turun seudulla sijaitseva tilitoimisto.

3031 Ostetaan pienen 1-3 henkilöä työllistävän tilitoimiston liiketoiminta Uudeltamaalta. Taustallamme on vankka ja monipuolinen tilitoimistoalan kokemus yritys- ja yhdistysmaailmasta. Myyjän mukanaolo yrityskaupan jälkeen on mahdollista. 3891

03 2016

54€

L e h t i , j o n k a pa r i s s a v i e r ä h tä ä s at e i s e m p i k i n k e s ä

yrittajat.fi

Somejättien haaStaja

Urheilun ilosanomaa levittävä Sportacam haluaa kukistaa Facebookin ja Twitterin.

sis. alv 6 numeroa

Yhä Sillä tiellä

Kuljetusfirma E. Taulun perustaja ja kaksi hänen poikaansa ovat yrittäneet yhteensä 130 vuotta.

ei mitään kiiltokuvaa

tilaa lehti Puhelimella: lähetä viesti tilaus numeroon 050 9022 225

Blogiyrittäjät haluavat rikkoa myytin työn helppoudesta. Venla Savikujalle yksi postaus voi tarkoittaa täyttä työpäivää.

01 3 Yrittäjää

tilaa lehti netistä: yrittajat.fi /yrittaja

Inspiraatio

le ja y L e h t i sta r t u p e i l

Keksintö

Pakkomielle

2017

Mitäs jos?

yrittajat.fi

lle r i t tä j ä ko n k a r e i

TarviTseeko yriTTäjä Tonnin älypuhelimen?

elimet Testasimme älypuh 100 €. hintaluokassa 400–1 Onko kallis puhelin pi? selvästi parem

uusi sTarTup -sarja alkaa

Suomessa eletään startup a. kiihdyttämöjen buumi 01:seen. Tutustuimme Maria

oman onnensa jokeri

Ostetaan tili- tai tilintarkastustoimisto. Nyt haemme ostettavaa kohdetta Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen tai Oulun seudulta. Yht.otot: elina.salmivala@econia.com. Tutustu yritykseemme lisää www.econia.com. Tarjoa! 1168

iäs: hän myi Hjallis oli jo nuorena yrittelkauppiaalle ylioppilasruusutkin kukka ta on se, takaisin. ”Yrittäjyydessä paras stään”. elämä a että voi päättää omast

3 Yrittäjää

Turvapaikanhakijat töissä

Menestystarina

Halki, poikki & pinoon

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Huoltoasema.........................450 000 Siivouspalveluyritys..............100 000 Ilmaristen Puutarha, Lieto...540 000 Alueellisesti merkittävä leipomo..................................660 000 Tapahtuma- ja asiakassisältömarkkinointiyritys..................80 000

Tilaushinta sisältää alv:n ja voit vähentää tilausmaksun verotuksessa. Tilaus jatkuu kestotilauksena niin pitkään kuin itse haluat kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan (nyt 54 € /vuosi/6 lehteä). Voit irtisanoa tilauksesi koska tahansa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6. luvun 16 § 6. mukaisesti (peruuttamisoikeuden puuttuminen).

Matkailun kohteitamme: Kehittyvä mökkikylä Ylläksellä................................425 000 Uniikki matkailu-, ravintola- ja mahoituskokonaisuus.......2 000 000 Monipuolinen matkailualanyritys Lapissa.......................595 000 + v-om Uusi hotelli Etelä-Virossa...1 350 000 Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan www.yritysporssi.fi

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 83 657 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammassaari, toimituspäällikkö ⚫ Silja Eisto, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Juhani Ojalehto, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ulkoasu Miikka Tikka ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

SUOMI NOUSUUN VAPAAPÄIVÄ KERRALLAAN!

KEIJO JAATINEN (sit.) KUNNANVALTUUSTOON.

ÄÄNESTÄ MIELUUMMIN YRITTÄJÄÄ. yrittäjät.fi/kuntavaalit