Yrittäjäsanomat 2/2018 by Suomen Yrittäjät

TAAS UUSIA HUIJAUKSIA Poliisi varoittaa yrityksiä taitavista tilauspetoksista.

MIKÄ IHMEEN KRYPTORAHA? Bitcoineilla ja muilla kryptovaluutoilla voi rikastua tai menettää rahansa.

NÄIN TORJUT VIRUKSET Digisivuilla vertailussa pienyrittäjälle sopivat virusten torjuntaohjelmat.

VEROIHIN UUSIA MUUTOKSIA Yhteisöverotuksen muutokset astuvat voimaan toukokuun alussa.

02 2018 v i e r a i l e v e r ko s s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Sannalla kaksi syöpää ja uusi yritys Sanna Leinonen perusti yrityksen ja laajensi sitä - ja samaan aikaan hän on taistellut kahta syöpää vastaan.

24-26

Hyödynnä uusi koulutussopimus

Lisää maahanmuuttajia yrittäjiksi

Yritykset voivat helpommin kouluttaa omiin tarpeisiinsa työntekijöitä. Firmoilla on mahdollisuus käyttää esimerkiksi lyhyitä oppisopimuksia Sivu 18

Pääkaupunkiseudulla jopa 30 prosenttia uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Mikä on tilanne muualla Suomessa? Sivut 4-7

Suoristimme mutkat yritysautoilusta CAARA Leasing on Suomen mutkattomin leasingpalvelu yrityksille. Me teemme autojen hankinnasta, hallinnoinnista ja huollosta yrityksellesi suoraviivaista. Saat kaikki tarvitsemasi palvelut samasta paikasta kustannustehokkaasti ilman välikäsiä. Valikoimastamme löydät satoja malleja johtavilta automerkeiltä: Audi-, Porsche-, SEAT- ja Volkswagen-henkilöautot sekä Volkswagen Hyötyautot. Suomen mutkattomin leasingpalvelu

caaraleasing.fi

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

PIXHILL

2/18 maaliskuu tä ssä numerossa

PÄ Ä K I R J O I T U S

Maahanmuuttajayrittäjät Pääkaupunkiseudulla jopa 30% uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia

Työvoimapula riivaa Yritysten työvoimapula on pahin Pohjanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa

Hälytyskellojen syytä soida SUOMEN TALOUS kasvaa ja työllisyys vahvistuu kohisten. Se on erinomaista. Samaan aikaan yli puolet yrityksistä valittaa, että työvoimapula vaikeuttaa kasvua. Viesti työvoimapulasta kuuluu eri puolilta, lähes alalta kuin alalta. Työvoimapula uhkaa nousta Suomen kasvun esteeksi, vaikka on yhä korkea työttömyys. Tilanne on vakava. Hälytyskellojen on syytä soida. Suomelle ei riitä, että meillä on kymmenen onnettoman talousvuoden jälkeen pari hyvää. Tarvitsemme mieluiten kymmenen vuoden kasvun, jotta saamme julkisen talouden tasapainoon, työllisyyden ylös, voimavaroja välttämättömiin panostuksiin hoivaan, osaamiseen ja turvallisuuteen sekä puskuria tuleviin kriiseihin. Suomen uudistuksia pitää rohkeasti jatkaa. Työmarkkinauudistusten tarve on päättäjien tiedossa. Nykyhallitus on uudistanut paljon, mutta työmarkkinoilla se on tehnyt ankaria virheitä. Vähäisin ei ole se, että kilpailukykysopimuksessa

hallitus antoi työmarkkinapolitiikan avaimet työmarkkinajohtajille. Avaimet pitää ottaa takaisin, ja tehdä ne reformit, joita hallitus on ohjelmaansa kirjannut. Olennaisin on yritysten ja työntekijöiden saattaminen samalla viivalle lain edessä ja sopimisen vapaus. Tällä hetkellä järjestäytymätön yritys on työmarkkinoiden torppari ja järjestäytymätön työntekijä toisen luokan kansalainen. Se on kansallinen häpeä. Tärkeää on myös osaamisjärjestelmän uudistus. Työ on vaikea. Miten luoda ja rahoittaa järjestelmä, joka luo työtä ja varmistaa hyvien lähtökohtien lisäksi sen, että osaamista jatkuvasti päivitetään? Uudistukset ovat kohtalonkysymys. Ne on toteuttava, jotta kansakunta voi menestyä arvaamattomassa maailmassa. Mikael Pentikäinen Toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät mikael.pentikainen@yrittajat.fi

KOLUMNI

Uusia mahdollisuuksia kouluttaa osaajia

Jyrki Mäkynen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja jyrki.makynen@yrittajat.ﬁ

OSAAVAN TYÖVOIMAN saaminen on vaikeutunut pienissä yrityksissä: Yli puolet yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Tieto käy ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Siinä kysytään meiltä yrittäjiltä, mitä odotamme tulevalta vuodelta. Tähän on nyt tarjolla uusi ratkaisu: Vuoden alussa voimaan astui ammatillisen koulutuksen uudistus. Tässä lehdessä (s. 18) kerrotaan asiasta tarkemmin, mutta en malta olla nostamatta esiin uutta koulutussopimusta. Se on Suomen Yrittäjien sinnikkäästi ajama ja läpi saama uudistus, jossa ammattiin voi opiskella helpommin työpaikalla. Yrittäjälle tämä tarjoaa mahdollisuuden kouluttaa itselleen sopivia työntekijöitä. Uudistuksessa tulivat mahdolliseksi myös lyhyet oppisopimukset. Uusi koulutusmalli on tärkeä myös yhteiskunnallisesti, sillä Suomessa on aivan liikaa nuoria, jotka jäävät peruskoulun jälkeen ilman koulutusta. Koska uudistus on niin suuri, siitä on tärkeä kertoa yrittäjille. Opetus ja kulttuuriministeriö luottaa tässä Suomen Yrittäjiin. Ministeriön rahoitus mahdollistaa sen, että kaksi henkilöä kiertää Suomea tilaisuuksissa ja yrityksissä kertomassa amisreformin mahdollisuuksista. Pk-yritysbarometrista käy ilmi myös erittäin myönteinen asia: yhteistyö oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Noin viidennes pk-yrityksistä nimittäin huolehtii reaalisesta kilpailukyvystä tekemällä yhteistyötä näiden kanssa. Myös koulutussopimuksessa tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hienoa, että monella on siitä jo kokemusta, mutta yhä useampaa siihen kannustan.

Koko perhe yrittäjinä Katleena Kortesuon kouluikäiset lapsetkin ovat jo yrittäjiä

Kevytyrittäjät jäseniksi Laskutusyrittäjät eli ns. kevytyrittäjät hyväksytään nyt Suomen Yrittäjien jäseniksi

Maaliskuun puheenaiheet Poliisi varoittaa uusista huijauksista ja Yrittäjän digikoulut alkavat taas

ihmeen krypto16 Mikä valuutta? Kerromme mitä ovat Bitcoin, Ethereum, Riddle ja muut kryptovaluutat

Hyödynnä amisreformi Yrittäjillä mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi lyhyttä oppisopimusta

virusturva oikein 20 Valitse Esittelyssä viisi pienyrittäjälle sopivaa virustorjuntaohjelmaa, mobiilimessujen helmet ja superkuulokkeet syöpää ja uusi yritys 24 Kaksi Sanna Leinonen on sairastanut kaksi syöpää ja samaan aikaan perustanut ja laajentanut yritystään tulossa 29 Veromuutoksia Yhteisöveron muutokset astuvat voimaan toukokuun alussa

Parhaat palvelut Yrityspörssi - osta ja myy

Yrittäjäsanomat

Maahanmuuttajista toivotaan yrittäjiä Henkilöstövuokraus- ja logistiikkayrittäjän mukaan monen maahanmuuttajan mielestä yrittämisessä on liikaa byrokratiaa. Siksi pitäisi vaikuttaa yrittämisen mielikuviin. teksti riikka koskenranta grafiikka maarit kattilakoski kuva pekka sipola

ähes koko ikänsä Suomessa asunut CH Cargo Handling Oy:n osakasyrittäjä tunnistaa maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnan kipukohdat. – Tietoa yrittäjyydestä pitäisi olla joka paikassa saatavilla tosi helposti, esimerkiksi Kelassa, kun ihmiset hakevat sieltä tukia. Siellä pitäisi olla esillä mahdollisuus, että on toinenkin tapa työllistää itsensä, oma yritystoiminta, vantaalaisyrityksen yrittäjä-kehitysjohtaja Yusuf Mohamud sanoo. Viime vuonna 30 prosenttia Vantaalla perustetuista uusista yrityksistä oli maahanmuuttajien perustamia. Kuitenkin koko maassa ulkomaalaistaustaisten perustamia yrityksiä oli Suomessa vuonna 2016 yritysten koko toimipaikkakannasta 2,6 prosenttia. Maahanmuuttajien yritysten määrä lisääntyi taantumavuosinakin, toisin kuin kantasuomalaisten yritysten määrä. Vantaa on maahanmuuttajayrittäjyyden ykkönen Suomessa. Vuonna 2017 YritysVantaan asiakaskäynneistä 39 prosenttia oli maahanmuuttaja-

taustaisten asiakkaiden käyntejä. – Vantaalla on aina ollut todella paljon virolaisia ja venäläisiä. Annammekin neuvontaa myös venäjäksi. Sitten Aasia ja sen lähialueet näkyvät vahvana. Kiinalaisten, nepalilaisten, ﬁlippiiniläisten ja afganistanilaisten osuudet ovat kasvaneet koko ajan. Nykyisin myös irakilaisten osuus on kasvussa, ja mm. turkkilaisia asiakkaita on aina ollut paljon, YritysVantaan toimitusjohtaja Marketta Korhonen selvittää.

Selvitä vaihtoehdot Somaliassa syntyneen 28-vuotiaan Yusuf Mohamudin ensimmäinen yritys toimi myyntialalla. Sales Team myyntitoimistossa oli parhaimmillaan 12 työntekijää, puolet osa-aikaisia. Hän tekee CH Cargo Handlingin lisäksi pienimuotoista konsultointia. – Alun perin tapasin nykyisen yhtiökumppanini Raine Judenin, kun selvittelin alihankintaa. Sitten päätimme lyödä hynttyyt yhteen. Mohamud oli välillä palkkatöissä toimitusket-

jun hallintaan keskittyneessä yrityksessä. CH Cargo Handling Oy:ssä hän aloitti viime vuoden lopulla. Nyt alkuvuonna nuori yrittäjä valmistui Intotalosta yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnolla. – Minulle yrittäjyys lähti vääristä motiiveista, se lähti rahan kiilto silmissä. Sittemmin tuli onneksi eri motivaatiotekijät: se, että pystyi ylittämään asiakkaan odotukset ja auttamaan asiakasta. Yrittäjän pitää antaa kaikkensa asiakkaalle, niin että tulee pieni vau-efekti. Kolmas osakas on Teemu Jyry. CH Cargo Handlingissa on useita vaikeasti työllistyviä ihmisiä työntekijöinä. Yritys toimii kiinteistö-, terminaali- ja henkilöstöpalvelualoilla. Yritys työllistää 25 työntekijää sekä lisäksi henkilöstöpalvelun kautta asiakasyrityksissä.

Kysy, kysy ja kysy YritysVantaan Marketta Korhosen mukaan maahanmuuttajataustaiset yrittäjyyttä suunnittelevat tarvitsevat paljon enemmän tukea Uusyrityskes-

gallup X 3

Millaista tukea maahanmuuttajat tarvitsevat yrittämisessä? Toimitusjohtaja ja maahanmuuttajayrittäjäneuvoja Ali Giray, Joensuun tulkkikeskus Arife Oy Maahanmuuttajat kysyvät apua liiketoimintasuunnitelman teossa silloin varsinkin, kun tarvitaan rahoitusta. Sitten kysytään, millä tavalla on hyvä toimia, mikä on suomalainen toimintatapa. Heidän on helpompi kysyä henkilöltä, joka on lähtöisin samanlaisesta kulttuurista. Tällöin kulttuuriset tekijät ja kysymysmerkit saattavat saada vastauksen välittömästi.

Hanna Tarvainen, Vertaista vailla -hanke Vertaista vailla -hankkeessa kaivataan myös yritysmentoreita: yrittäjäksi aikova maahanmuuttaja hyötyy suuresti kokeneemman yrittäjän mentoroinnista, ja samalla mentorille tarjoutuu mahdollisuus saada ainutlaatuista tietoa kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista. Hanke jatkuu 31. toukokuuta 2019 asti.

Toimitusjohtaja ja kouluttaja, Isabella Haas, EDEL City Oy Olin yhtenä kouluttajana MAHTAVA-mikroyrittäjyysviikolla. Maahanmuuttajat ihmettelivät, mikä olisi paras yritysmuoto. Se oli heille haaste. Heitä myös huolestutti, mitä tapahtuu, kun työttömyystuen maksaminen lopetetaan ja liiketoiminnasta ei vielä saa palkka, tai jos liiketoimintasuunnitelmat eivät onnistu.

ENTISTÄ ENEMMÄN MIKROYRITYKSIÄ Entistä useampi maahanmuuttaja lähtee yrittäjäksi. Kaikista ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä. Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi Tilastokeskuksen mukaan miltei yhdeksän prosenttia vuosien 2013 ja 2016 välillä.

YRITYKSEN PERUSTANEISTA MAAHANMUUTTAJIA 2016 JA 2017 SEKÄ KOLME YLEISINTÄ TOIMIALAA 2016

2017

Cursor Oy (Kotka-Hamina)

12 %

10 %

rakentaminen, kahvila-ravintolatoiminta, vähittäiskauppa

Espoon seudun uusyrityskeskus

27 %

20 %

kauneudenhoitopalv. ohjelmistojen suun. ja valm., parturit ja kampaamot

Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ryy

kauneudenhoitopalvelut, kahvila-ravintolat, ravintolat

Helsingin Uusyrityskeskus ryy

25 %

kauneudenhoito, kahvila/ravintola, ict-palvelut

Hämeen Uusyrityskeskus ryy

12 %

14 %

kahvila-ravintola, rakennusala, tuonti

Itä-Savon Uusyrityskeskus

17 %

hammaslääkäri, ravintola, kahvila

Keski-Suomen Uusyrityskeskus

tukkukauppa, majoitus, kahvila/ravintola

Kuopionseudun Uusyrityskeskus

11 %

ravintola, tietotekniikka ja ohjelmistojen suun., kielten opetus ja tulkkaus

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oyy

ravitsemusala, torimyynti, elintarvikkeiden vähittäiskauppa

Novago Yrityskehitys Oy (Länsi-Uusimaa)

18 %

kahvila-ravintola, kauppa, siivous

Prizztech Oy/Yhteispalvelupiste Enter (Porin seutu)

kauneudenhoito, autokorjaamo, kahvila/lounas

Tampereen seudun Uusyrityskeskus Ensimetri

ravintola, kauneudenhoito, kauppa

Vantaan Uusyrityskeskus

30 %

rakennusala, ravintola-ala ja siivousala

YritysVoimala Oy (Hyvinkään-Riihimäen seutu)

ruokakioskit, ohjelmistojen suunnittelu, kiinteistöjen siivous

* Oheisessa taulukossa on esitetty maahanmuuttajien osuus uusyrityskeskusten kautta yritystoiminnan aloittaneista yrittäjistä eri puolilla Suomea. Otannassa on mukana puolet Suomen 29 uusyrityskeskuksesta.

Yrittäjäksi Suomeen. Lähde: Suomen Uusyrityskeskukset ry https://www.uusyrityskeskus.ﬁ/wp-content/ uploads/2017/02/ masuuni_opas_arabia_20110526_1.pdf

Töissä Suomessa -opas. Opas on tarjolla 13 eri kielellä. Lähde: ttl.ﬁ https://www.ttl.ﬁ/ wp-content/uploads/2016/10/ englanti_toissa_ suomessa.pdf

Yrittäjäksi Suomeen – Mitä lupia tarvitset? Lähde: newcohelsinki.ﬁ

Yrittäjäsanomat

Uskallan sanoa, ettei oma yritys ole ainoa tapa työllistyä. Kyllä työpaikan saaminen riippuu ihmisestä. Asenteet voi olla mitä on, mutta ne pitää todistaa vääriksi omalla aktivisuudella. kuksesta verrattuna suomalaisiin yrittäjäksi ryhtyviin. – Yleensä he kysyvät samoista asioista kuin kantaväestökin. Usein maahanmuuttajien neuvonnassa tulee selvitettäväksi myös oleskelulupaan liittyvät asiat. Käyntikertoja tulee enemmän kuin Suomi-taustaisilla. Korhosen mukaan maahanmuuttajien neuvonnassa tulee aika usein eteen se seikka, että maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat tehneet jo paljon virheitä ennen kuin tulevat tänne meille. – Tyypillinen virhe on esimerkiksi allekirjoittaa tilan vuokrasopimus ennen kuin tietää, järjestyykö koko yritykseen rahoitus vai ei. – Maahanmuuttajat ovat epätietoisia suomalaisesta byrokratiasta. Moni on toiminut kotimaassaan yrittäjänä ennen Suomeen tuloa, mutta se yllättää, miten meillä tarvitaan lupia, hygieniapasseja ynnä muuta yritystoiminnan alkuvaiheessa. Vantaalla yrityspalvelut on järjestetty esimerkillisesti: eri yrityspalvelutoimijat ovat Yrityspalvelukeskus Leijassa saman katon alla. Mohamud tunnistaa hätiköimisen yrityksen perustamisessa. – Tein ikävä kyllä virheitä alussa, mutta virheistä oppii. En hakenut neuvoa mistään, luulin osaavani ja tietäväni kaiken. Kokemattomuus tuli esiin, kun yritys ajettiin alas. Teimme isolle yritykselle töitä ja yhtiö meni konkurssiin. Jos olisin perehtynyt enemmän alihankintatoimintaan, oltaisiin vältytty isoilta virheiltä. Yusuf Mohamud rohkaisee yrittäjäksi aikovia ja uusia yrittäjiä myös etsimään käsiinsä jonkun yrittäjän, ketä ihailee ja pyytämään häntä mentoriksi. Hänellä on mentorina Dastia Oy:n Jussi Haapaniemi. Lisäksi hän on pyytänyt mentorointiapua yksityissijoittaja Moaffak Ahmedilta.

Ainoa tapa Korhosen mukaan moni maahanmuuttaja ryhtyy yrittäjäksi, koska työllistyminen ja työpaikan löytämi-

10 030 YRITYSTÄ – Rohkeus on tärkeä osa tätä homma. Ne, jotka ovat tulleet pakolaisina, ovat hypänneet tuntemattomaan. Eihän yrittäjyys ole siihen verrattuna yhtään mitään, Yusuf Mohamud rohkaisee.

nen on usein vaikeaa. – Mielipiteeni on, että erityisesti monelle maahanmuuttajataustaiselle se on jopa ainoa tapa työllistyä. Itsensä työllistäminen alalle, josta heillä on tarvittava osaaminen, antaa hyvän pohjan yrittäjyydelle. Yusuf Mohamud on tästä eri mieltä. – Uskallan sanoa, ettei oma yritys ole ainoa tapa työllistyä. Kyllä työpaikan saaminen riippuu ihmisestä. Asenteet voi olla mitä on, mutta ne pitää todistaa vääriksi omalla aktivisuudella, hän rohkaisee muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Millaisia asioita painottaisit maahanmuuttajayrittäjyyden edistämisessä? – Maahanmuuttajilla ei ole hirveästi tietoa yrittäjyydestä. Kotouttamisvaiheessa voisi painottaa yrittäjyyskursseja osana kielen opiskelua. Maiden liitot, kuten somaliliitto, voisivat markkinoida yrittäjyyttä vaihtoehtona. Maahanmuuttajayrittäjiä pitäisi ehdottomasti ottaa hankkeisiin, joilla pyritään edistämään yrittäjyyttä. Mohamudin mukaan markkinoinnin tärkeyttä on syytä korostaa maahanmuuttajille, sillä sitä pidetään monesti maahanmuuttajayhteisöissä kulueränä. – Toinen homma on se, että yrit-

täjyydellä pelotellaan aika paljon. Kyllä työpäivät saattavat venyä, mutta se on muinaisjäänne, että pitää tehdä 16 tuntia töitä. Mohamud on saanut hyvän yrittäjyyskasvatuksen lapsuudenkodistaan: äiti piti ruokakauppaa Helsingin Kannelmäessä ja isällä oli muun muassa pyöräkorjaamo. Yusuf Mohamud on aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Hän on koejäsenenä Helsingin nuorkauppakamarissa.

Hanke mamu-yrittäjyydestä SY:n ja Uusyrityskeskusten yhteinen hanke maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi alkaa nyt maaliskuussa. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle. – Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan. Voisimme muun muassa tarjota maahanmuuttajayrittäjille yrittäjille mentoreita järjestön keskuudesta, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo. Järjestöt tulevat tarjoamaan myös koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista, tapahtumat painottuvat syksyyn.

Ulkomaalaistaustaisia yrittäjävetoisia toimipaikkoja Suomessa vuonna 2016, eli 2,6 prosenttia kaikista.

13 KIELELLÄ Suomen Uusyrityskeskukset ry tarjoaa Yrittäjäksi Suomeen -oppaat 13 kielellä.

2,6 PROSENTTIA Ulkomaalaistaustaisista yrityksistä kasvuyrityksiä oli tämän verran, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yrityskentässä.

9 PROSENTTIA Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä väheni.

Yrittäjäsanomat

MARKUS SOMMERS

Nuorille kesätöitä – Liikenneasema kantaa vastuuta GLOBAALEILLE markkinoille tarvitaan jatkossa yhä enemmän työntekijöitä, jotka tuntevat kohdemaan kulttuurin, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko sanoo. – On äärimmäisen tärkeää, että mikro- ja pk-yritysten määrä kasvaa. Näemme, että maahanmuuttajat voivat edistää mikro- ja pk-yritysten kasvua. Uusyrityskeskusten havaintojen mukaan maahanmuuttajilla on monesti suomalaista kantaväestöä vahvempi yrittäjyysasenne. Tämä tietysti vaihtelee kulttuureittain. Yrittäjäjärjestön mukaan maahanmuuttajien integrointi osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää on otettava työvoimapolitiikan yhdeksi painopisteeksi.

Haussa työnantajia Plan International Suomi -järjestön kesätyöhankkeessa etsitään kesätöitä 15–17 -vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Yksi mukaan lähtenyt työnantaja on Neste K -kaupan kauppias Mika Huikko, Neste K Keimola Itä -liikenneasema Vantaal-

la. Maahanmuuttajanuorille häneltä löytyy 1–2 kesätyöpaikkaa. – Meillä on ollut sosiaalista työllistämistä koko ajan. Koen sen tärkeäksi. Tarvitsemme aputöihin tekijöitä eikä hyllyttämisessä tarvitse niin paljon ammattitaitoa tai kielitaitoa. Kaupassa ja kahvilaravintolassa on paljon aputöitä. Huikon Neste K -asema on työllistänyt joka vuosi nuoria kesätöihin. Hän kertoo myös halustaan palkata pysyvään työsuhteeseen maahanmuuttajataustainen keittiöapulainen, mutta kanavia työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamiseen ei tähän tarkoitukseen ole. Plan Suomi etsii työnantajia pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta kesäksi 2018. Hankkeen kohderyhmän nuoret ovat vasta kotoutumisen alussa. Työnantaja saa hankkeelta tukea koko matkan ajan sekä taustatietoja nuoresta ja nuoren palkkaamisesta. Työnantaja haastattelee nuoren itse. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Maahanmuuttajat voivat edistää mikro- ja pk-yritysten kasvua, SY:n järjestöjohtaja Mari Kokko sanoo.

kommentti

10_Laatikko2_kirjoittaja 10_Laatikko2_kirjoittaja_2rivi

Suomen Yrittäjien jäsenenä saatsaat nyt puhelimeen 100M datanopeuden Suomen Yrittäjien jäsenenä nyt puhelimeen 100M datanopeuden

10_Laatikko_otsikko_14pt50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden hinnalla. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt puhelimeen 100M100M datanopeuden 50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden 100M hinnalla. 10_Laatikko_teksti_IS_ei_sis 10_Laatikko_teksti_IS

Katso kaikki edut elisa.fi/yedut 50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden Katso kaikki edut elisa.fi/yedut100M hinnalla. Katso kaikki edut elisa.fi/yedut Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aikaa yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus. Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aikaa yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus. 0800 04411 tai varaa aikaa yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus.

Uutiset

Yrittäjäsanomat ÄHTÄRIN ELÄINPUISTO

Pandoista heti piristysruiske alueen yrittäjille Ähtärin eläinpuiston pandat näkyvät jo ensi kesän majoitusvarauksissa. YLEISÖ on voinut tutustua Ähtärin eläinpuiston pandakaksikkoon nyt noin kuukauden ajan. Ähtärin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Reija Kaskimäen mukaan päättynyt talvilomasesonki veti mukavasti väkeä kaupunkiin – eläinpuiston ohella myös muihin paikallisiin liikkeisiin. – Tunnelmat ovat yhä hyvin positiiviset. Odotukset ovat korkealla myös tulevan kesälomakauden suhteen, Kaskimäki toteaa. Kaskimäen mukaan kaksi alueen maatilamatkailuyrittäjää investoi tulevaan kesäsesonkiin rakentamalla lisätiloja. – Majoitustiloja tarvitaan. Niistä voi tulla kesäkaudella jopa pulaa. Yrittäjät ovat kehitelleet valikoimiinsa omia pandatuotteitaan. – On pehmopandoja, pandakyniä ja -vihkoja, pandakoruja, Kaskimäki luettelee. – Ja paikallisesta kaupasta saa pandaolutta. Kaskimäen mukaan pandat houkuttelevat matkailijoiden lisäksi alueelle myös uusia yrittäjiä. – Se on todella hieno asia.

"Uusia mahdollisuuksia" Yksi investoijista on majoituspalveluita tarjoava Valkeisen Loma. – Ensimmäinen ajatus kuultuani pandojen saapumisesta Ähtäriin oli, että hieno homma, tämä avaa uusia mahdollisuuksia koko kaupungin elinvoimalle, kertoo Valkeisen Loman Altti Syrjänen. – Meillä oli jo aiemmin painetta lisämajoituksen

rakentamisen suhteen. Pandat toivat sen sysäyksen, että päätimme aloittaa laajennuksen heti. Uuteen majoitusrakennukseen tulee kuusi perhehuonetta sekä neljä kahden hengen huonetta. Samalla investointi melkein tuplaa Valkeisen Loman majoituskapasiteetin.

Pandaverhoja ja -petivaatteita Valkeisen Lomakin on ottanut inspiraatiota eläinpuiston Lumi&Pyry -pandaduosta. – Sisustuksessa on pandaverhoja, samoin jonkun verran petivaatteissa. Varmaankin kesäksi kehittelemme lisää. – Jos [Tuurin kyläkauppias] Keskisen Vesakin pystyy ymppäämään pandat liiketoimiinsa, niin miksei sitten mekin, Syrjänen naurahtaa. Jo hiihtolomasesonki toi Syrjäsen mukaan "mukavasti väkeä". – Ensimmäinen piikki varauksissa näkyi pandojen saavuttua Suomeen, toinen sen jälkeen kun pandat päästettiin yleisön nähtäville. – Varauksia tuli jo keväällä ja kesällekin, Syrjänen kertoo. Säällä on silti roolinsa matkailijoiden määrään. – Alkukesän epävakaisen sään takia tilanne normalisoitui vasta heinä-elokuussa. Tänä vuonna ennakkovarauksia on tehty viime vuotta enemmän. Pasi Lehtinen pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Ähtärin eläinpuistoon kotiutuneista pandoista odotetaan vetovoimatekijää myös alueen muihin yrityksiin.

Pk-yritykset kärsivät työvoimapulasta

Uudistukset tarpeen Suomen Yrittäjät haluaa, että työpaikoille annetaan sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaustai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa. - Kaikille oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan ja poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien sopimisen kiellot. - Mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista pitää helpottaa. - Kevennetään yleissitovuutta, rajataan se minimipalkkoihin. Nostetaan alv:n alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi, Pentikäinen listaa työelämän uudistuskohteita.

PIENTEN ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksissa huippu näyttäisi olevan ohitettu. Monet yritykset myös kärsivät työvoimapulasta, käy ilmi Pk-yritysbarometrista. Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. – Työvoiman saatavuus on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle. Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Pahin työvoimapula on Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla. – Alueelliset ero ovat suuria: Keski-Pohjanmaan työllisyysaste on 75 prosenttia ja Pohjois-Karja-

lan 65 prosenttia. Ja kohtaanto-ongelma on paha jos samaan aikaan on 300 000 työtöntä ja 100 000 avointa työpaikkaa, elinkeinoministeri Mika Lintilä manaa. – Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa vain alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessakin selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä, kertoo Mikael Pentikäinen.

Koulutusta ja työelämää uudistettava – Suomen osaamisjärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Mielestäni on selvää, että se ei palvele tällä

hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa, sanoo Mikael Pentikäinen. Pentikäinen ja Lintilä viittaavat arvioihin, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän 10 vuoden aikana miljoona suomalaista. Heidän mukaansa pitää järjestää enemmän lyhyitä koulutuksia ja minitutkintoja sekä nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä. – Ei pidä ajatella koulutusta vastaavaa työtä, vaan työtä vastaavaa koulutusta, Lintilä siteeraa ex-pääministeri Esko Ahoa. – Pitää myös rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, Pentikäinen painottaa. Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

VUODEN 2016 HUIPPUSUOSION SAANEEN YRITTÄJÄRISTEILYN JATKO-OSA Kuva Pixhill

Onnistuitte täydellisesti!

Loistavat puhujat ja esiintyjät!

Oli ihan huippua. Koska uudestaan?

Itäm 14. erellä -15 201 .4. 8 SUOMEN YRITTÄJÄT YLPEÄNÄ ESITTÄÄ

YRITTÄJÄRISTEILY RAKKAUDESTA YRITTÄJYYTEEN

SUOMEN YRITTÄJÄT ja SYPOINT OY järjestävät ”YRITTÄJÄRISTEILY” juontaja JANNE KATAJA puhujat mm. HENRIK DETTMANN KIM VÄISÄNEN MINNA VALTARI ILKKA O LAVAS ANNA PERHO ANDREI KOIVUMÄKI ANNI VALLIUS ELINA LESKINEN musiikki MAIJA VILKKUMAA GEBARDI TRUBADUURI ARI SALO HOUSEBAND tietoa tarjolla TIETOSUOJA-ASETUS HANKINNAT VEROTUKSEN AJANKOHTAISASIAT yhteistyössä FINNVERA SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET

WWW.YRITTÄJÄRISTEILY.FI

ALEKSI POUTANEN

"Suomen kallein siivooja" Tietokirjailija Katleena Kortesuon lapsetkin ovat jo yrittäjiä.

Kotisivuillaan Katleena Kortesuo kertoo olevansa "Suomen kallein siivooja, kriisiviestinnän kouluttaja, tietokirjailija ja yrittäjä."

Näin yrittäjän lapsistakin tuli yrittäjiä TIETOKIRJAILIJA, kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuon perheessä on nyt uusia yrittäjiä. Kouluttajana ja tietokirjailijana toimiva Kortesuo julkaisi netin yhteisöpalvelu Instagramissa kuvan, jonka kuvatekstissä hän kertoi perheensä sisältävän nyt neljä yrittäjää. Vanhempi tytär perusti oman yrityksensä jo 11-vuotiaana. – Hän aloitti myymällä salaatteja koulunsa opettajille. Käytännössä hän teki koulun opettajanhuoneeseen listan salaateista, joita opettajat saivat tilata. Kouluruuassahan on harvoin tarjolla mitään kevyttä syötävää eikä aina ehdi tehdä itse eväitäkään, Kortesuo kertoo Yrittäjäsanomille. – Opetin häntä laskemaan kateprosentteja excel-kaavojen kautta. Hän tajusi nopeasti myyvänsä lohisalaatteja liian halvalla, 6 eurolla. Kateprosentti jäi 13:een. Hän määritteli katteen 30 prosenttiin ja nosti lohisalaatin hinnan 7 euroon, Kortesuo sanoo.

Assistenttihommia ja aputöitä Noin vuoden kestänyt salaattibisnes päättyi yläkoulun aloittamiseen ja

koulupäivien pitenemiseen. – Nyt 12-vuotiaana hän tekee assistenttihommia, puhekeikkaa ja pieniä taloushallinnon aputöitä, esimerkiksi järjestelee kuitteja. Kiinnostus ruuanlaittoon on yhä säilynyt. – Esikoinen kokkaa neljän ruokalajin illallisia kahdeksalle hengelle. Hän pohtii samalla catering-palvelun perustamista. Hän ymmärsi, että siinä on hävikkiriski pienempi verrattuna esimerkiksi ravintolan, kaupan tai ruokakaupan pitämiseen, Kortesuo kuvailee.

"Yrittäjä oli toiveammatti"

Pikkusiskolle oma verkkokauppa

Kortesuon mukaan lapsen yrityksessä ei voi olla isoja investointeja. – Kaikki perustuu osaamiseen. Tuotteen lisäarvo tulee tekemisestä. Kortesuo totesi vuonna 2015 virheellisesti lapsilleen, että he joutuisivat vielä odottamaan oman yrityksen perustamista. – Onneksi sain selville, että Y-tunnuksen saa kuka tahansa. Esikoinen perustikin yrityksen heti, elokuussa vuonna 2016.

10-vuotias pikkusisko on ilmoittanut haluavansa perustaa verkkokaupan. – Hyvänä piirtäjänä hän haluaisi myydä kuvitusta lehdille, kirjoihin ja nettisivuille. Lupasin auttaa kuvamyyntiin sopivan verkkokaupan etsimisessä. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin fyysisen tavaran nettimyynti. – Tarkoitus on opettaa lapselle verkkokaupan periaatteet. Minä en sitä kauppaa pyöritä, Kortesuo korostaa.

Kortesuo kertoo antaneensa lapsilleen yrittäjyyskasvatusta pienestä pitäen. – Kun vanhempi tyttö oli pieni, silloin tällöin joku kysyi häneltä, mikä on hänen toiveammattinsa. Tytär vastasi aina haluvansa yrittäjäksi, Kortesuo muistelee. – Kysyttäessä toimialaa hän sanoi jo ensimmäisellä luokalla, että sitä hän ei vielä tiedä, mutta hänestä tulee yrittäjä.

"Tuotteen lisäarvo tulee tekemisestä"

Alkuun siivous- ja kirpputoripäivillä Kortesuo neuvoo vanhempia kokei-

• Kortesuo on syntynyt ja asuu Hämeenlinnassa. • Hän on kirjoittanut yli kirjaa ja pitänyt uransa aikana yli 500 koulutusta ja seminaaripuheenvuoroa. • Hän harrastaa muun muasssa keskiaikaa ja on Hämeenlinnan keskiaikayhdistyksen puheenjohtaja. Kesäisin Kortesuo esiintyy viikinkinä miekkailunäytöksissä. • Hän on myös aktiivinen partiolainen. lemaan lapsiyrittäjyyden alkutaipaleella esimerkiksi erilaisia siivous- ja kirpputoripäiviä. – Niissä voi myydä esimerkiksi omia leluja. Kunhan katsoo, ettei myynnistä saatua rahaa tuhlata karkkiin, Kortesuo muistuttaa. – Lapselle on syytä opettaa rahan arvo. Meillä ylimääräinen raha pitää ansaita, esimerkiksi koemenestyksen tai jonkun työtehtävän kautta. Opetamme myös, ettei harmaa talous ole hyvä juttu. Vanhempien maksama palkkio lapselle menee tämän yritykselle, Kortesuo sanoo. Pasi Lehtinen pasi.lehtinen@yrittajat.fi

Tutkimus: Naisjohtajien määrä ei kasva Suomessa KHT-YHTEISÖ Grant Thorntonin tuoreen Women in Business - tutkimuksen mukaan naisjohtajien määrä liike-elämässä ei kasva Suomessa eikä globaalisti. Kuitenkin yhä useammassa yrityksessä on vähintään yksi naisjohtaja. Globaalisti naisjohtajien määrä kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa, joissa nuori yrityskulttuuri suosii monipuolisuutta johtoryhmissä. Kehittyneissä maissa perinteiset asenteet hidastavat muutosta ja naisjohtajien määrä ei kasva. Glo-

baali ilmiö on naisjohtajien mukanaolo yhä useammassa yrityksessä ja reipasta nousua on vuoden takaiseen verrattuna kaikilla mantereilla. – Käytännössä tämä tarkoittaa, että naisjohtajat jakautuvat laajempaan joukkoon yrityksiä. Vuonna 2016 oli 66 prosentissa yrityksistä vähintään yksi nainen johtoryhmässä, viime vuonna luku nousi 75 prosenttiin, joka on merkittävä nousu. Varjopuolena on, että naisjohtajien määrä ei kuitenkaan kasva. Tämä kertoo ehkä siitä, että

kiintiöillä ja yleisellä paineella monipuolistaa yrityksien johtoryhmiä saavutetaan jotain, mutta varsinaisesta kehityksestä ei ole kyse, sanoo Grant Thornton Finlandin partneri Camilla Viherlaakso. Suomessa naisjohtajien määrä on hieman alempi kuin euroalueen maissa keskimäärin, eikä muutosta ole tapahtunut juurikaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana.

Yrittäjäsanomat

Anna muiden puhua. Hoida GDPR kuntoon viidessä minuutissa. Hoida yrityksesi rekisterit asetuksen mukaiseen kuntoon helposti ja edullisesti tilaamalla GDPR-palvelumme. Lataa tiedostomuotoiset henkilötietorekisterisi palveluun ja määrittele käyttöoikeudet. Samalla siivoat rekisteristäsi päällekkäiset ja vanhat tiedot ja teet asiakasrekisteristä aina ajantasaisen myynnin työkalun. Ei vaikeaa, eihän? Suomen Yrittäjien jäsenetuna

GDPR-palvelu alk. 30 €/kk ( normaalihinta alk. 34 €/kk )

1. 2. 3. 4.

Rekisterissä olevilla mahdollisuus nähdä ja muokata omia tietojaan Lain vaatima tietosuojaseloste Ajantasainen asiakasdata Lain edellyttämä tietoturva

Tutustu palveluun asiakastieto.ﬁ/gdpr

Yrittäjäsanomat AKI RASK

Kevytyrittäjät mukaan Suomen Yrittäjiin Laskutusyrittäjät eli ns. kevytyrittäjät pääsevät Suomen Yrittäjien jäseniksi. – Yrittäjyys muuttuu, ja järjestön on muututtava mukana, sanoo Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. – TEHTÄVÄMME ON nostaa esiin monenlaista yrittäjyyttä. Autamme kaikkia yrittäjiä menestymään paremmin, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo. Kevytyrittäjien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta on arvioitu, että heitä on kymmeniä tuhansia. Kevytyrittäjä eli ilman y-tunnusta yrittäjämäisesti toimiva laskutusyrittäjä laskuttaa myymistään palveluista asiakastaan laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen kautta. Hän on oikeudellisesti yrittäjä. – Kevytyrittäjyys on kasvava osa yrittäjyyden ilmiötä. Se on matalan kynnyksen väylä yrittäjyyteen, jolla voi kokeilla yritysideansa toimivuutta, Jyrki Mäkynen perustelee järjestön ratkaisua. Kevytyrittäjät saavat neuvonnan lisäksi käyttöönsä myös suuren osan

jäseneduista, mutta ei esimerkiksi Elisan ja Fennian jäsenetuja, koska heillä ei ole y-tunnusta.

Mitä on kevytyrittäjyys? Lainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjyyttä. Laskutuspalvelun käyttäjä rinnastetaan usein yrittäjään, koska hän ei työskentele kenenkään johdon ja valvonnan alaisena. Hänen on esimerkiksi otettava myös YEL-vakuutus, jos edellytykset täyttyvät. Verotuksellisesti tulo ilman omaa y-tunnusta toimivalle laskutuspalvelun käyttäjälle on usein palkkaa, joskus työkorvausta.

”Harkitsen toiminimeä” Toimittaja ja viestintäkonsultti Vuokko Maria Nummi on yksi kevytyrittäjistä. Hän irtisanoutui työpaikastaan viestintätoimistosta

Vuokko Maria Nummi halusi aloittaa kevytyrittäjänä, mutta miettii nyt toiminimen perustamista.

viime keväänä, koska häntä kiinnosti hyppäys yrittäjäksi. Nummi päätti testata yrittäjyyttä kevyemmin ennen oman yrityksen perustamista. Kevytyrittäjyyden kautta Nummi on testannut omaa liikeideaansa pian vuoden ajan. Monen muun laskutusyrittäjän tapaan hän käyttää laskutuspalvelua, joita ovat esimerkiksi ukko.ﬁ ja eezy.ﬁ.

– Käytän osassa toimeksiantoja laskutusyritystä, jonka avulla huolehdin veroista, vakuutusmaksuista, kirjanpidosta ja laskutuksesta. Voin siis keskittää aikani ja energiani omaan työhöni. Parhaillaan Nummi kuitenkin suunnittelee oman toiminimen perustamista. toimitus@yrittajat.fi

"Sain sairauspäivärahat nopeasti"

Uudistus pähkinänkuoressa Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuu lyheni vuoden alusta neljästä päivästä yhteen päivään. Yrittäjät osallistuvat itse sairauspäivärahan omavastuun lyhentämisestä syntyviin kustannuksiin, sillä uudistus rahoitetaan yrittäjien sairasvakuutusmaksua nostamalla. Suomen Yrittäjien laskelman mukaan korotus näkyy keskimääräisellä 23 000 euron YEL-työtulolla noin kolmen euron lisämenona kuukaudessa. Päivärahaa sairauden ajalta saa 23 000 euron työtulolla noin 54 euroa päivässä.

VUODEN ALUSTA voimaan astunut yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhennys toimii Riku Rantasen kokemusten mukaan enemmän kuin hyvin. Vakuutusmeklarialalla toimivan TK Riskianalyysi Oy:n omistajayrittäjä Riku Rantanen kärsi tammikuun alussa noidannuolesta ja lähti yksityislääkärin vastaanotolle. – Kävi niin hyvä tuuri, että pääsin heti kokeilemaan, miten omavastuu-uudistus toimii, Rantanen kertoo sarkastisesti nyt, pari kuukautta lääkärikäynnin jälkeen. Miehen kokemus oli odotettua positiivisempi. – Sain sairauslomatodistuksen ja tein välittömästi päivärahahakemuksen Kelaan. Rahat tulivat tilille 10 päivässä eli yllättävän nopeasti. Rantanen oli viime vuoden puolella nostanut YEL-työtulonsa 12000 eurosta 24000 euroon. Tämä toi Rantaselle sairauspäivärahaa 56 euroa. Hän kannustaa yrittäjiä pohtimaan, mikä on YEL-maksun oikea taso. – Nykyinen summa vastaa

paremmin työpanostani. Monella yrittäjällä unohtuu se, että työtulo määrittää kaikki muutkin sosiaalietuudet, mitä yrittäjälle on tarjolla.

Lääkärimaksu harmitti Rantanen jäi harmittelemaan kokemuksessaan yksityisen lääkärin 65 euron laskua. Se merkitsee noin yhden päivän sairauspäivärahaa. – Hieman harmitti myös se, että nuori lääkäri antoi vain 3 päivää sairauslomaa. Selvittelin jälkikäteen, että noidannuolesta sitä myönnetään yleensä viikon verran. Sairausloma merkittiin päättyväksi torstaina, joten jos olisin ollut vielä perjantaina työkyvytön, olisi pitänyt lähteä uudestaan lääkäriin. Siinä mielessä olisi kaivattu lääkäriltä hieman pelisilmää. Jatkossa Rantanen odottaa mielenkiinnolla virtuaalilääkäripalveluita, jollaisia muun muassa Lähi-Tapiola kehittää. – On ehdottoman hyvä asia, että yrittäjillä on jonkinlainen turva sairastumisen varalta. Työntekijä menee lääkäriin heti sairas-

tuttuaan, mutta yrittäjä ei. Nyt tilanne toivottavasti muuttuu.

"Palaute positiivista" Suomen Yrittäjien työmarkkinaasiantuntija Atte Rytkösen mukaan uudistuksella on suuri merkitys yrittäjille. – Kyseessä on sekä käytännössä että periaatteellisesti iso muutos, joka parantaa yrittäjien turvaa ja asemaa. Suomen Yrittäjät ajoi muutosta pitkään, muun muassa tehden asiasta aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2015 lopussa. Rytkönen muistuttaa, että omavastuun lyhentäminen auttaa erityisesti yksinyrittäjiä, joiden kaikki toimeentulo tulee omasta työstä. – Muutoksen voimaantulon jälkeen yhä useampi yrittäjä voi jäädä sairastamaan ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, mutta samalla kuitenkin saada siltä ajalta päivärahaa. Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Puheenaiheet PIXHILL

TUOMIO

Poliisi varoittaa uusista huijauksista UUTISOIMME syksyllä petosvyyhdistä, jossa yritysten nimissä toimivat tekijät huijasivat pieniä yrityksiä erilaisilla petostilauksilla. Nyt tekotapa on saanut rinnalleen uusia versioita. Uusilla tilauspetoksilla on huijattu jo kymmeniä yrittäjiä. Helsingin poliisin rikoskomisario Hannu Kortelainen avaa yleisimpiä tekotapoja. –Yrityksen nimissä tehdään luotollinen asiakastili suomalaiseen kohdeyritykseen. Huijauksia organisoidaan pääosin Virosta, vaikka tilaajayritys on rekisteröity Suomeen, Kortelainen toteaa. – Yrityksen "edustaja" tai valtakirjalla asioiva "työntekijä" käy ostamassa yrityksen tilille esimerkiksi sähkötyökaluja tai mobiililaitteita. Kortelaisen mukaan vastaavissa tapauksissa rikollisten julkisivuna oleva yritys on yleensä perustettu aika vastikään. Suomalaistekijöiden operoimissa huijauksissa tilaus tehdään pääosin sähköpostilla. – Yrityksen "edustaja" käy noutamassa tilauksen toimi-

pisteestä tai toimitus pyydetään toimittamaan epämääräiseen osoitteeseen. – Viro-taustaisissa jutuissa bulvaanit käyvät ostoksilla työmiehen asusteissa.

Poliisin neuvot yrittäjille: 1. Ennen luotollisen asiakastilin avaamista tai tilauksen toimittamista on hyvä tarkistaa tilaajayrityksen taustoja. Onko se juuri perustettu, onko sen johtotai omistussuhteissa tapahtunut muutoksia ennen luottotilin avaamista tai tilauksen tekemistä? 2. Löytyykö yritykselle yhteystietoja internetistä ja vastaako yhteystieto tilauksessa annettuja tietoja? 3. Tietyn riskitason tilauksissa valvontakameran tallenne talteen kaiken varalta, jopa vuodeksi. 4. Henkilöpapereita on syytä tarkastella, ottaa niistä jopa valokopio. 5. Jos henkilökortissa on kantasuomalaisen henkilön nimi ja henkilö puhuu suomea ulkomaalaisittain murtaen, niin tapausta/tilausta kannattaa tutkia tarkemmin.

Kannattaa ilmoittautua Yrittäjän digikouluun! TUNTUUKO siltä, että et pysy kärryillä netin ja digipalveluiden kanssa? Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut ilmaiset Yrittäjän digikoulut alkavat taas eri puolilla Suomea. Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä Suomen Yrittäjien kumppaneiden kanssa. Kumppanit ovat Elisa, Fennia ja Elo sekä Holvi. Digikouluissa kuullaan jokaisella paikkakunnalla paikallisen yrittäjän

tarina siitä, miten kyseinen yrittäjä on vienyt yrityksensä digiaikaan. Tämän jälkeen yrittäjät voivat osallistua kahteen käytännönläheiseen työpajaan. Työpajojen teemat ovat Kyberturvallisuus kuntoon, Palvelut ja tiedot pilveen ja Taloushallinto digiaikaan. Osallistujilla tulee olla kannettavat tietokoneet tai tabletit mukanaan. Lisää tietoa osoitteesta www.yrittajat.ﬁ/digikoulu

Digikoulujen paikkakunnat 20.3. 10.4. 18.4. 19.4. 8.5. 21.5. 5.6. 14.6. 4.9. 3.10. 9.10. 7.11.

Helsinki ja Porvoo Rovaniemi Joensuu Lahti ja Mikkeli Lappeenranta Turku Pori Kokkola Oulu Seinäjoki ja Vaasa Tampere ja Hämeenlinna Espoo ja Vantaa

Järventaus yrittäjyysstrategiaa selvittämään Suomen yrittäjyyden edistämisen strategisen toimenpideohjelman selvityshenkilöiksi on valittu Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen. Asiasta ilmoitti elinkeinoministeri Mika Lintilä. – Odotan, että saamme aikaan jäntevän ja jämäkän sekä tehokkaan yrittäjyyden ohjelman, joka ulottuu

vaalikausien yli, Järventaus kertoo. Jussi Järventaus on pitkäaikainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja ja oikeusministeri. – Laajojen kaarien ohella on tarkoitus saada aikaan konkreettisia ehdotuksia, Järventaus luonnehtii. Startup-yrittäjä Henrietta Kekäläi-

nen on biohiiltä kaupallisiin tarkoituksiin jalostavan Carbo Culture -yhtiön toimitusjohtaja ja yksi kolmesta perustajasta. – Yritystoimintaan liittyy nyt sääntelyä, joka ei ole suunniteltu kansainvälisiä kasvuyrityksiä varten. Roolini selvityksessä tulee liittymään startupien ja kasvuyritysten kipukohtiin, Kekäläinen kertoo.

VALINNANVAPAUS on hieno juttu, kunhan hankintamalli ei syrji pieniä palveluntuottajia, jotta asiakkaalla on oikeasti mistä valita. BANAANIPUHELIN tulee takaisin. Tuoko uusi Nokia kohta markkinoille puhelimen, jossa on kierrejohto ja numeronvalintakiekko? MYYMÄLÄVARKAAT vievät nauraen kaljaa kaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta. Sakon muuntorangaistus vankeudeksi on saatava takaisin lakiin ja arkikäyttöön. KARJALANPIIRAKAT käyvät kaupaksi Lontoossa. Seuraavaksi nilsiäläisleipomo suuntaa Arabiemiraatteihin. Hienoa toimintaa! Tuolla asenteella myydään vaikka mämmiä maailmalle.

T WEETIT Maarit Paldán @MaaritPaldan Loistoﬁilis! Hymyilen kilpaa auringon kanssa Kiitos tästä ﬁiliksestä kuuluu ihanille asiakkailleni, päämiehelleni & loistaville tuotteille #agentuuri #myynti #markkinointi #yrittäjä #yrittäjyys #hymy

Antti Sulkanen @AnttiSulkanen Viimeviikon pidin lomaa, teki hyvää, tuli tarpeeseen. Huilasin, laiskottelin, kuvailin dronella. Tänään heti sorvin ääressä tilasin 7 3D-tulostinta, 3 3D-skanneria ja 50 rullaa ﬁlamenttia. #3dtulostus #3dtulostin #3dskannaus #yrittäjyys #tampere Jari Tuominen @Dealux1 Yhteistyö #yrittäjäyhdistyksen ja kunnan elinkeinotoimen välillä on tärkeää. Ainakin Nokialla tahto on molemminpuolinen. #yhteistyö #elinvoima #yrittäjyys #kunta

alfaromeo.ﬁ

ALL YOU NEED IS ATTRACTION

KAKSI AUTOA, YKSI JÄINEN PINTA: AINUTLAATUINEN VETOVOIMA. MAKSIMAALINEN PITO, DYNAAMINEN OHJAUS, TÄYDELLISTÄ TARKKUUTTA, POIKKEUKSELLISTA KÄSITELTÄVYYTTÄ. ALFA ROMEO STELVIO JA ALFA ROMEO GIULIA Q4-NELIVETOJÄRJESTELMÄ: PARASTA SUORITUSKYKYÄ. JÄÄLLÄ JA TIELLÄ. Nyt Stelvion ostajalle 3000 €:lla varusteita kaupan päälle! Rajoitettu erä. Katso lisää alfaromeo.ﬁ

ALFA ROMEO STELVIO JA ALFA ROMEO GIULIA

Yrittäjäsanomat

info

Kova usko kryptovaluuttaan Harri Tapio kiinnostui kryptovaluutoista vuonna 2011. Tuolloin niistä ei juuri mediassa kirjoitettu. teksti pauli reinikainen grafiikka maarit kattilakoski

un kuulin ensimmäisen kerran bitcoinista, ymmärsin sen ratkaisevan monta isoa ongelmaa. Bitcoin ja muut kryptorahat ovat digitaalisia valuuttoja eli käytännössä pitkiä numerosarjoja. Niitä käytetään maksuihin, sijoittamiseen ja uusien palveluiden rakentamiseen, Harri Tapio kertoo. Tapio on helsinkiläinen insinööri ja piensijoittaja, joka on käyttänyt viime vuosina aikaa kryptovaluuttoihin tutustumiseen. Krypto- eli virtuaalivaluutat ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä uutisoinnissa, mutta lähinnä nopean arvonnousunsa ansiosta. – Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja sen takia olen seurannut alaa pitkään. Teknologisessa mielessä virtuaalivaluutat tuovat täysin uudenlaisia mahdollisuuksia palveluihin ja yritystoimintaan, Tapio sanoo.

Bitcoin ei enää ykkönen Bitcoin oli ensimmäinen virtuaalivaluutta ja sen takia eniten seurattu. Tapio käytti ensimmäisiä bitcoinejaan myös ostamiseen, mutta sittemmin ostokset virtuaalivaluutalla ovat vähentyneet selvästi. – Se mikä teki bitcoinista alun perin hyvän maksutavan, ei ole enää sen vahvuus. Mielestäni bitcoinin käyttö kuluttajien pienmaksuissa ei ole enää järkevää. Rahasiirrot ovat kalliita ja hitaita verrattuna luottokorttien käyttämiseen. Uudemmat kryptovaluutat toimivat pienmaksuissa huomattavasti bitcoinia nopeammin ja edullisemmin. Kryptoraha on terminä usein harhaanjohtava, sillä vain osa kryptorahoista on tarkoitettu bitcoinin tapaan pääasiassa maksukäyttöön. – On paljon virtuaalivaluuttoja, jotka ovat itseasiassa sovellusalustoja eikä niitä ole luotu vain maksuvälineiksi. Näistä suurin on Ethereum, joka on viimeisinä vuosina noussut merkittäväksi sovellusalustaksi, Tapio selvittää.

Mikä ihmeen älysopimus? Tapio on kiinnostunut ennen kaikkea kryptovaluuttojen käyttämiseen niin sanotuissa älysopimuksissa. – Uudet sovellusalustat ovat mahdollistaneet muun muassa yritysten rahoituksen kryptovaluutoilla. Yritys voi lanseerata tietyn määrän kryptovaluuttaa, jota sijoittavat voivat hankkia samaan tapaan kuin osakkeita yrityksen pörssilistautumisessa. Nämä kryptovaluutat voivat esimerkiksi antaa äänioikeuden tai oikeuttaa palvelunkäyttöön tai jopa voitonjakoon. Koko prosessi voi olla automatisoitu älysopimuksiin, jolloin yritys voi valtaosin toimia jopa autonomisesti, hän selvittää. Älysopimus on etukäteen tehty ja varmennettu looginen prosessi. Tapio vertaa sitä tietokonesovellukseksi, jota ajetaan jaetulla alustalla. – Yksinkertaisimmillaan älysopimus suorittaa tehtäviä toimintaperiaatteella "jos tämä tapahtuu tee tuo". Esimerkiksi asuntokaupassa ostaja ja myyjä voisivat tehdä älysopimuksen, joka siirtää asunnon omistusoikeuden, kun maksu on saapunut. Kauppaan ei näin ollen tarvittaisi kolmatta osapuolta vaan maksu kirjautuisi peruuttamattomasti lohkoketjuun. On arvioitu, että pelkästään ﬁnanssisektorilla laajempi siirtyminen älysopimuksiin ja lohkoketjuihin tuo miljardien säästöt.

Mystinen louhiminen Etenkin bitcoinin kohdalla puhutaan usein louhimisesta. Kyseessä on järjestelmä, jossa järjestelmään liitettyjen tehokkaiden tietokoneiden avulla varmennetaan bitcoin-rahaliikennettä ja yksittäisiä rahasiirtoja ratkaisemalla monimutkaisia algoritmeja. Louhimisesta palkitaan tietyllä osuudella bitcoin-valuuttaa. – Kun itse tein louhintaa, maksoin isolla osalla palkkioista louhintaan käyttämääni tietokonelaitteistoa, Tapio kertoo. Louhinta on alunperin onnistunut kotitietoko-

1. Joku pyytää virtuaalivaluutalla maksutapahtuman. p

7. Maksutapahtuma onn suoritettu suo jja lopullinen. opu p

neilla, mutta nykyisellään tehovaatimukset ovat kasvaneet niin, että tarvitaan erikoislaitteistoa tai suurta määrää laitteita mikäli louhinnasta haluaa merkittävää korvausta. Louhinnasta on tullut entistä enemmän ammattimaista toimintaa. - Louhiminen on keino varmistaa, että lohkoketju on luotettava ja sen väärinkäyttö ei onnistu. Haittapuolena on globaalilla tasolla massiivinen energiankulutus. Esimerkiksi Ethereum on suunnitelmien mukaan siirtymässä vuoden 2018 aikana pois Bitcoinin kaltaisesta louhinnasta.

Bitcoinin kilpailijat NEO on ollut arvonsa puolesta erittäin epävakaa kryptovaluutta. Se on lähtöisin Kiinasta ja on ominaisuuksiltaan lähellä Ethereumia. Molemmat pyrkivät luomaan alustan älykkäille sopimuksille. NEO:n ostaminen onnistuu muilla virtuaalivaluutoilla. Ethereum on yksi markkina-arvoltaan suurimmista kryptovaluutoista Bitcoinin jälkeen.

Kryptovaluutta on suunniteltu alustaksi älykkäille sopimuksille. Ripple on lähinnä isojen instituutioiden kuten pankkien käyttämä kryptovaluutta. Käyttökohteet rajatumpia kuin Bitcoinilla ja Ethereumilla. Stellar muistuttaa Rippleä. Molemmat ovat valuutoista riippumattomia ja kummallakin pyritään nopeisiin, välitysmaksuttomiin maksusuorituksiin.

Stellarista käytetään maksujen yhteydessä lyhennettä Lumens. IOTA on Ripplen ja Stellarin tavoin kryptovaluutta, jota ei louhita. Se ei myöskään perustu Bitcoinista tutulle lohkoketjuteknologialle. IOTAn pohjana on Tangle-teknologia, jota pidetään lohkoketjuteknologiaa selvästi kehittyneempänä.

Yrittäjäsanomat

NÄIN LOHKOKETJUTEKNOLOGIA TOIMII

Näin bitcoin toimii

Lohkoketjujen avulla esimerkiksi rahasiirroista voidaan poistaa välikäsi, eli pankki. Tällöin raha liikkuu suoraan siirtäjältä vastaanottajalle. Yhtä lohkoketjun lohkoa voidaan verrata tilikirjaan, johon on kirjattu kaikki tapahtumat yhdeltä ajanjaksolta. Useasta ”tilikirjasta” syntyy kokonainen lohkoketju. Lohkoon kirjattuja tietoja ei voida muuttaa jälkikäteen.

2. Pyydetty maksutapahtuma läähetetään lukuisien tietok neiden muodostamallee ko vertaisverkolle.

3. Vertaisverkko vahvistaa maksutapahtuman ja käyttäjän statuksen käyttämällä monimutkaisia algoritmeja. l it j 44. Vahvistettu V h i t tt maksutapahtuma voi sisältää esimerkiksi kryptovaluuttoja, sopimuksia tai muuta dataa. dataa -

6. Uusi tietolohko lisätään olemassaolevaan lohkoketjuun, jolloin siitä tulee pysyvä ja peruuttamaton osa lohkoketjua.

5. Kun kyseinen toimenpide on vahvistettu, se yhdistetäänn muihin tapahtumiin. Näin muodostuu uusii titietolohko. t l hk Lähde: Blockgeeks.com Kuvat: Pixhill ja Pixabay

dyk TTA ei ole toiseksi hyrövoa. U U L A a OV alla KRYPT utoista valtaos tettavaa luontois

u alu Kryptov en kullaksi mu t u k i toa. keeks tä muo a. is s y y f ole oiss talla ei taan tietoverk u lu a v o Krypt itaan ainoas äärittele aa ei m into. Sillä toim t n jo r a t ll konais skusha utan ko valtiollinen ke lu a v o t Kryp i muu ankki ta keskusp

Bitcoin on vanhin ja tunnetuin digitaalinen virtuaalivaluutta. Bitcoin toimii hajautetussa rahajärjestelmässä, joka on toimintaperiaatteeltaan vastakohtainen keskuspankkien liikkeellelaskemille perinteisille valuutoille. Bitcoiniin voi sijoittaa virtuaalivaluuttoihin erikoistuneiden välityspalvelujen kuten Coinbasen kautta. Jos bitcoinia haluaa käyttää maksuvälineenä, se onnistuu lataamalla tietokoneelleen bitvoin-lompakon, jonka jälkeen voi lähettää ja vastaanottaa virtuaalivaluuttaa. Lompakko on tietokoneelle asennettava ohjelma, joka sisältää salausavaimen. Sen avulla käyttäjä pääsee maksamaan omistamallaan virtuaalivaluutalla. Jokainen rahasiirto varmistetaan käyttämällä hyväksi bitcoin-käyttäjien tietokoneiden laskentatehoa. Rahasiirtojen osapuolet pysyvät tunnistamattomina, vaikka itse siirrot ovat julkisia. Rahasiirrot varmennetaan bitcoin-järjestelmällä louhimisella. Louhintaa tekevät bitcoin-verkoston käyttäjien suuritehoiset tietokoneet, jotka ratkaisevat taukoamatta erittäin monimutkaisia salausalgoritmeja. Osa käyttäjistä on keskittynyt pelkästään louhimiseen, josta järjestelmä palkitsee siirtämällä tietyn osuuden bitcoinista käyttäjän virtuaalilompakkoon. Louhimisjärjestelmä synnyttää jatkuvasti uutta kryptovaluuttaa.

Pankki suhtautuu kriittisesti: Kyse ei ole oikeasta valuutasta

NÄKÖKULMA

Pikkurahalla mukaan seuraamaan Hankin ensimmäiset virtuaalivaluuttani alkuvuodesta. Ostin Coinbase-palvelun kautta Ethereumia kohtuullisen pienellä summalla, sellaisella joka ei vaikuttaisi mitenkään arkiseen elämään ja jonka olisin valmis menettämään kokonaan. Monen meistä pitäisi olla jollain tasolla kiinnostunut tai ainakin tietoinen virtuaalivaluutoista. Kyse ei ole sijoituspelistä tai huijauksesta. Kyse on ennen kaikkea uudesta tavasta rakentaa palveluita, perustaa yrityksiä ja siirtää rahaa ilman keskuspankkeja. En kannusta sijoittamaan virtuaalivaluuttoihin pikaisten voittojen toivossa. Sen sijaan kannustan miettimään mahdollisuutta lähteä mukaan pienellä summalla, jotta asia pysyisi mielessä ja virtuaalivaluuttoja tulisi seurattua. Ala on äärimmäisen mielenkiintoinen, kunhan ensin pääsee alkuun ja oppii perusasiat. On tavallaan sääli, että julkisuudessa virtuaalivaluutat ovat olleet esillä lähinnä sijoitusmielessä ja merkittävän arvonnousun takia. Olisi toivottavaa, että media perehtyisi aiheeseen nykyistä syvällisemmin ja nostaisi esiin kryptovaluuttojen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Pauli Reinikainen

PANKIT ovat suhtautuneet hyvin penseästi kryptovaluuttoihin, ainakin mitä tulee valuuttakaupankäyntiin. Yrittäjäsanomien haastattelema OP Ryhmän varallisuudenhoidossa toimiva liiketoiminta-alueen johtaja Rami Kinnala on samoilla linjoilla. – Suhtaudumme virtuaalivaluuttoihin erittäin kriittisesti. Ne eivät ole oikeita valuuttoja ja niitä käytetään hyvin usein valuuttakaupankäyntiin liittyvän sääntelyn kiertämiseen. Pankeille on erittäin tärkeä estää rahanpesua, joka niin ikään on liitetty kryptovaluuttoihin. Kinnala ei halua ottaa kantaa siihen, onko kryptovaluutoissa enimmäkseen kyse rikollisesta toiminnasta vai ei. – Perusperiaate on se, että kyse ei ole oikeasta säännellystä valuutasta,

johon liittyisi esimerkiksi sijoittajan tai tallettajan suoja. Myöskään virtuaalipörsseissä ei ole samanlaisia suojamekanismeja kuin säännellyillä pörsseillä ja markkinapaikoilla. Kinnala pitää kuitenkin kiinnostavana moneen kryptovaluuttaan oleellisesti liittyvää lohkoketjuteknologiaa. – Se mahdollistaa tulevaisuudessa eri osapuolten suoran kommunikoinnin ja lisääntyneen kustannustehokkuuden myös pankkien toiminnassa. OP Ryhmä kuuluu pankkien muodostamaan R3-konsortioon, joka selvittää lohkoketjuteknologian hyödyntämistä. – Olemme erittäin kiinnostuneita sen hyödyntämisestä jatkossa, mutta emme niinkään kryptovaluutoista.

Yrittäjäsanomat EEVA KETVEL

Yrittäjä, hyödynnä koulutussopimus Työntekijöiden kouluttamiseen on nyt uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi lyhyet oppisopimukset. SY tarjoaa myös neuvontaa. YRITTÄJÄT eivät vielä kovin hyvin tiedä "amisreformin" tuomista mahdollisuuksista yrittäjille ja yrityksille. Näin sanoo Suomen yrittäjien asiantuntija Terhi Haapaniemi, joka vie yrittäjille amisreformin viestiä eteenpäin. Tavoitteena on auttaa yrittäjiä hyödyntämään ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia ja perehdyttää heitä ammatillisen koulutuksen uusiin toimintamalleihin, kuten koulutussopimukseen ja oppisopimuksen uudistuksiin. – Uudistuksen myötä muun muassa lyhyet oppisopimukset ovat mahdollisia. Oppisopimus voidaan solmia vain siihen koulutuksen osaan, johon oikeasti on tarvetta. Se voi palvella molempia osapuolia hyvin, ja on käytännöllinen myös kesätyön näkökulmasta. Oppisopimuskoulutuksen alaikäraja on 15 vuotta. Yläikärajaa ei ole, eikä jo hankittu toisen asteen tutkinto enää estä lyhyeen, esimerkiksi tutkinnon osaan solmittavaan, oppisopimuskoulutukseen pääsyä.

Neuvontaa tarjolla Haapaniemen kanssa helmikuussa amisreformihankkeessa Suomen Yrittäjissä aloitti toinenkin asiantuntija, Merja Paloniemi, joka toimii Pohjois-Suomessa. Haapaniemi ja Paloniemi ovat käytettävissä erilaisiin tilaisuuksiin ja antavat aiheesta myös yrityskohtaista neuvontaa. SY on saanut hankkeeseen rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Koulutussopimuksella yritykset voivat kouluttaa omiin tarpeisiinsa työntekijöitä. – Siinä voi ensin katsoa, että miten homma toimii. Se on hyvä väylä oppisopimukseen, jos yritys haluaa sitouttaa henkilön työhön ja homma toimii puolin sun toisin. Koulutussopimus on ei-työsopimussuhteinen, oppisopimus perustuu työsuhteeseen ja TES:n mukaiseen palkkaukseen, Terhi Haapaniemi kertoo. Suomessa peräti 17 prosentilla alle 29-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se tarkoittaa noin

Aloittavan verkkokauppiaan markkinointiopas

Terhi Haapaniemi (vas.) ja Merja Paloniemi neuvovat yrittäjiä koulutusasioissa.

116 000 nuorta ilman koulutusta. Haapaniemi on työskennellyt aiemmin pitkään Omniassa ja on erikoistunut yrittäjien oppisopimuksiin ja työelämäyhteistyöhön.

Uutta joustavuutta Yrittäjien kannalta merkittävimpiä uudistuksia ovat koulutussopimuksen käyttöönotto, niin että ammatilliset opiskelijat pääsevät yhä joustavammin työpaikoille oppimaan. Olennainen uudistus on myös oppisopimusmahdollisuudet pelkkiin tutkinnon osiin tai sitä pienempiin kokonaisuuksiin. Koulutussopimuksessa opiskelija voi suorittaa opintojaan pala kerrallaan työpaikalla oppien. Siinä ei synny työsuhdetta, vaan opiskelija on oppilaitoksen kirjoilla ja voi saada opintotukea. Koulutussopimuksessa opiskelijalle ei makseta palkkaa ja työnantajalle ei makseta koulutuskorvausta.

Muista oppisopimus Haapaniemi kävi Riihimäen Yrittäjien

verkostoitumisiltamassa kertomassa ammatillisen koulutuksen vaihtoehdoista ja amisreformin mukanaan tuomista mahdollisuuksissa. Päijät-Hämeessä Lahdessa järjestetään 6. huhtikuuta yrittäjien aamukahvitilaisuus, jonka aiheena on amisreformin vaikutukset työelämässä tapahtuvalle oppimiselle (etenkin koulutussopimusasiat) ja yrittäjän omat oppisopimuskoulutusmahdollisuudet. – Yrittäjät voivat hyödyntää yrittäjän oppisopimusta. Se on pääasiassa maksuton. Sopimus solmitaan koulutuksenjärjestäjän ja yrittäjän välille. Haapaniemen mukaan ilmassa on paljon vääriä käsityksiä. – Luullaan, että opiskelijoita sysätään työpaikoille. Näin ei ole. Julkisesta keskustelusta on ehkä sellaisen käsityksen saanut, mutta tosiasiassa uudistuksilla pyritään monipuolistamaan ja lisäämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tämä on hyvä asia. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ilmainen verkkokaupan markkinointiopas Lataa oppaamme verkkokaupan julkaisuun, !9-!0!9 ,!20-2;!!2 /! 1@@22-2 0',-ħÉ1-9''2 ='£3-;<09'ħ! 393-ħ''99! 1@$!9,*3>W)c1!800-23-2ধ36!9.

Suosituin kotimainen verkkokauppaohjelmisto.

Yrittäjäsanomat

Suomen Yrittäjien ! MATKA Ö Y T S PARA sa ja UODEN V verkos A n A a a VAR m l an. u ohje i muka t e Tutust h u taud ilmoit

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Tampere-talossa 23.–24.5.2018 Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat osallistujaa ja yli 20 puhujaa. Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa.

Puheenjohtaja JYRKI MÄKYNEN Suomen Yrittäjät

Varapääjohtaja ALEXANDER STUBB Euroopan investointipankki

Pääekonomisti AKI KANGASHARJU Nordea

Professori MARI VAATTOVAARA Helsingin yliopisto

Futuristi ELINA HILTUNEN What’s Next Consulting Oy

Yrittäjä, luova johtaja SAKU TUOMINEN HundrED

Ohjelmassa mm. e. Nysse tule , a a s s re Älä n! e e s n a lähre M

ϐ ϐ ϐ

Asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja

Verkostoitumisillanvietto

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn tulokset ja palkintojen jako Vaihtoehtoiset teemaseminaarit aiheista: 1) maakunnat uuden alussa, 2) kunnat ja yrittäjät yhdessä – hyvät käytännöt ja 3) omistajaohjauksella on vaikutusta

www.kunnallisjohto.ﬁ

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja varaa paikkasi nyt.

Yhteistyössä:

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 393 paikallisyhdistyksen ja 4 000 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 079 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 105 000 yritystä.

Digi 09_ VALOKUVAAJA

Valitse oikea virustorjuntaohjelma Tietoturva on yhä merkittävämmässä roolissa myös yksinyrittäjien arjessa. Valitsimme viisi pienyritykselle suunnattua virustorjuntaohjelmistoa. TIETOTURVAOHJELMISTON valinta on yksi aloittavan yrittäjän ensimmäisiä toimenpiteitä. Tai ainakin sen pitäisi olla. Suomessa tilanne on asiantuntijoiden mukaan verrattain hyvä, koska merkittävä osa yrityksistä on ulkoistanut tietoturvansa. – Valinnassa on tärkeä ottaa huomioon, että ohjelmiston suojauskyky olisi mahdollisimman hyvä. Mikään ohjelma ei ole 100-prosenttinen, mutta tarkoitus olisi, että se olisi mahdollisimman lähellä, F-Securen myyntipäällikkö Mikko Suhonen kertoo. Kaikki merkittävimmät antivirusohjelmistot päivittyvät automaattisesti, jolloin käyttäjä voi olla melko varma siitä, että niiden suojaustaso on kohdallaan. – Pitää muistaa, että käyttäjä on aina yksi isoimmista tietoturvariskeistä, ellei isoin. Ohjelmiston keskitetty hallinta mahdollistaa sen, ettei yksittäinen käyttäjä pääse esimerkiksi kytkemään virussuojausta pois päältä. Suhonen muistuttaa yrityksen mobiililaitteiden suojaamisen tärkeydestä. – Yksi yleisimmistä ongelmista on heikot salasanat. Hyvä tietoturvapalvelu on sellainen, että se mahdollistaa hyvinkin vaikeiden salasanojen käyttämisen.

Avast Business Antivirus Pro Hinta: Yhdelle laitteelle vuodeksi 41,99 euroa, 2 vuodeksi 62,99 euroa (Alv 0 %) Alustat: Windows, Mac Kokeilujakso: 30 päivää + Monipuoliset ominaisuudet. + Windowsille ja Macille. + Edullinen, lähtien yhdestä työasemasta. Avast on yksityiskäyttäjien suosima virustorjuntaohjelmisto, joka tarjoaa myös yritysversion. Muun muassa haitta- ja vakoiluohjelmat tunnistavan virustorjunnan ohella ohjelmisto tarjoaa tiedosto-

suojan, joka tarkistaa avatut tiedostot automaattisesti. Verkkosuoja varmistaa verkkosivujen luotettavuuden ja sähköpostisuoja tarkistaa saapuvat ja lähetetyt viestit. Ominaisuuksiin lukeutuvat lisäksi SharePoint-suojaus, tunnistamattomien tiedostojen arvioiva CyberCapture, Exchange-suojaus, poistettunen tiedostonen palauttaminen, palomuuri sekä langattoman verkon haavoittuvuudet paljastava wlan-apuri.

Avira Antivirus for Endpoint Hinta: Kolmelle työasemalle vuodeksi 109 euroa, 2 vuodeksi 164,25 euroa (Alv 0 %) Alustat: Windows Kokeilujakso: 30 päivää + Helppokäyttöinen. – Vain Windowsille. Aviran yritysohjelmiston saa vähintään kolmelle tietokoneelle. Ohjelmisto skannaa jatkuvasti yrityksen verkkoa ja tarkkailee tiedostoja mahdollisilta haitta- ja vakoiluohjelmilta sekä kalasteluyrityksiltä.

sesti vaaralliset nettilinkit sekä suojaa luottokorttinumerot.

Webroot SecureAnywhere Small Business Antivirus Hinta: Viidelle työasemalle 105 euroa/vuosi (Alv 0 %) Alustat: Windows, Mac, Android, iOS Kokeilujakso: 30 päivää + Kilpailukykyinen hinnoittelu ominaisuuksiin nähden. + Vie vähän laitteiston resursseja. Webrootin ohjelmisto tarkkailee muun muassa sähköpostiviestejä, nettiselaimia, yksittäisiä tiedostoja reaaliajassa. Ohjelmiston asennus on helppoa ja onnistuu nopeasti ja tiedostojen tarkistaminen on niin ikään vikkelää. Jos työasema on saastunut, ohjelmisto pyrkii palauttamaan haavoittuneet tiedostot entiselleen. Webroot ”blokkaa” väärennetyt internet-sivustot, jotka pyrkivät varastamaan käyttäjän henkilökohtaisia tietoja.

F-Secure Protection Service for Business Kaspersky Small Office Security Hinta: Kolmelle työasemalle vuodeksi 144 euroa (Alv 0 %) Alustat: Windows, Mac, iOS, Android Kokeilujakso: 30 päivää + Vertailuissa hyvin menestynyt ohjelmisto. + Tukee Android- ja iOS-alustoja. – Verrattain kallis vuosimaksu. Kasperskyn tietoturvaohjelmisto tarjoaa myös mobiililaitteiden suojauksen, vähintään viidelle laitteelle. Tämä näkyy ohjelmiston hinnassa. Ohjelmiston käyttö on helppoa pilvipohjaisen käyttöliittymäratkaisun ansiosta. Kaikkien laitteiden tilanne on tarkistettavissa yhdeltä verkkosivulta. Ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tiedostojen skannaus sekä vakoilu- ja haittaohjelmien tunnistus. Ohjelmisto skannaa myös potentiaali-

Hinta: 46,20 euroa/vuosi/työasema (hintaan vaikuttavat ominaisuudet), Alv 0 % Alustat: Windows, Linux, Mac, Android, iOS Kokeilujakso: 30 päivää + Keskitetty hallinta. + Kuluttaa vähän prosessoritehoa. + Haavoittuvien ohjelmistojen korjauspäivitykset. Keskitetty hallinta mahdollistaa tietoturvan valvonnan keskitetysti. Lisäksi mahdollisuus päivittää kolmansien osapuolten laitteet kuten selaimet ja käyttöjärjestelmät. Saman hallintatyökalun kautta voidaan suojata salasanat ja hallinnoida myös mobiililaitteita. Ohjelmisto käyttää pilviteknologiaa ja pyrkii minimoimaan tietokoneen prosessoritehon käytön. Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Nokia-puhelimet varastivat huomion mobiilimessuilla HMD GLOBAL esitteli viime vuoden Barcelonan Mobile World Congress -mobiilimessuilla retroversion takavuosien 3110-suosikkikännykästä. Tämän vuoden messuilla retroilu jatkui, sillä vuorossa oli uusi versio 8110-banaanipuhelimesta. Yleisö oli jälleen innoissaan. Liukukannella ja kaarevalla muotoilulla varustettu 8110 4G on peruspuhelin ilman hienouksia. Laitteella voi käyttää etukäteen valikoituja sovelluksia kuten Facebookia, Twitteriä ja joitakin suosittuja Googlesovelluksia, esimerkiksi karttapalvelua. Nykyaikaistettu banaanipuhelin tulee myyntiin 79 euron hintaan toukokuussa.

Uusi Nokia-lippulaiva HMD Global lanseerasi Barcelonassa banaaniluurin ohella uusimman huippumallinsa Nokia 8 Siroccon. Laite asettuu 749 euron hinnallaan premium-puhelin-

ten joukkoon kilpailemaan Samsungin ja Applen huippumallien kanssa. Ominaisuuksiltaan Nokia 8 Sirocco on kilpailukykyinen kilpailijoiden puhelinten kanssa. Messuilla pientä närää herätti ainoastaan puhelimen prosessori, joka ei ole Snapdragonin uusinta ja nopeinta mallia. Tallennusmuistia laitteessa on kuitenkin tuplasti enemmän (128 gigatavua) kuin niin ikään Barcelonassa esitellyssä Samsungin uudessa lippulaivapuhelimessa Galaxy S9:ssä. Nokia 8 Siroccoa käytetään 5,5-tuumaiselta näytöltä. Laite on uusien Nokia-puhelinten malliston ensimmäinen, joka tukee langatonta latausta. Uusiin ominaisuuksiin lukeutuu myös takaa löytyvä kaksoiskamera, jossa toisessa sensorissa on kaksinkertainen optinen zoom. Sirocco tulee myyntiin huhtikuussa.

SEURAA DIGIPAULIA: Instagram: @digipauli Twitter: @DigiPauli Youtube: Suomen Yrittäjät

Mitä tehdä kun Windows-tietokone jumittaa? TIETOKONEEN hidastelu ei ole välttämättä merkki siitä, että se pitäisi vaihtaa uuteen. Kokeile ensin näitä konsteja.

tun tietoturvaohjelmiston lisenssi on voimassa ja päivitykset ajan tasalla. Usein tietokonetta saattaa jumittaa vanha Java-lisenssi. Tarkista niin ikään, että Adobe Flash on ajan tasalla.

1. Tarkista Windows-päivitykset Tietokoneen toiminnan kannalta oleellista on, että Windowsin omat päivitykset ovat ajan tasalla. Tarkista, että laitteisto asentaa ne automaattisesti. Mene ohjauspaneelista kohtaan Windows Update.

2. Tarkista ohjelmistolisenssit Varmista, että esimerkiksi tietokoneelle asenne-

3. Vanha konsti: Kovalevyn eheytys Kovalevyn eheytyksellä tarkoitetaan käytännössä tiedon järjestelyä niin, että samaan asiaan liittyvät tiedostot ovat samassa paikassa. Tämä lyhentää tiedonhakuaikaa. Fiksua on ajastaa eheytys niin, että se suoritetaan säännöllisin väliajoin. Mene Käynnistä-valikkoon ja kirjoita hakuun ”eheytys”.

FOLKHÄLSAN

Uutta teknologiaa edustava tukirankarobotti on otettu ilolla vastaan Folkhälsanin Mustasaaren kuntoutusyksikössä.

Valitse ”Eheytä ja optimoi asemat”. Muista, että eheytystä ei suositella SSD-kovalevylle.

4. Tarkista, mitkä ohjelmat käynnistyvät automaattisesti Jos tietokone käynnistyessään avaa ”turhia” ohjelmia, se hidastaa järjestelmän toimintaa. Avaa Tehtävienhallinta ja sieltä Käynnistys-välilehti niin pääset katsomaan, mitkä ohjelmat kuuluvat tähän joukkoon.

Tukirankarobotti mullistaa kuntoutuksen ROBOTIT näkyvät tulevina vuosina entistä enemmän terveydenhoidossa. Yksi kehittyneimmistä terveydenhuollon roboteista on käytössä Folkhälsanin Mustasaaren kuntoutusyksikössä, jossa potilaita kuntoutetaan Yhdysvalloissa kehitellyllä Indego-tukirankarobotilla. Se on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. – Saimme robotin viime vuoden elokuussa. Sen käyttöön koulutettiin kolme terapeuttia, jotka ovat ainoat, jotka saavat sitä käyttää, kuntoutusyksikön esimies Eliisa Uusihaka kertoo. Indego on käytännössä robotisoitu tukiranka, jonka sisälle potilas asetetaan. Robotin avulla potilas pystyy liikkumaan vapaasti ulkona ja sisällä. Sensorit aistivat jatkuvasti käyttäjänsä liikkeitä. Liikkumista ohjataan pienillä painonsiirroilla. Kävely käynnistetään nojaamalla hieman eteenpäin ja robotin saa pysäytettyä nojaamalla taakse. – Tämä on aivan loistava laite. Meillä on nyt siitä puolen vuoden käyttökokemus, mutta jo sen aikana

olemme saaneet merkittäviä tuloksia kuntoutettavien toimintakyvyssä. Verenkierto toimii paremmin ja suolen toiminta normalisoituu. Millään muulla keinolla emme saa ihmistä puolen tunnin aikana kävelemään 1000 askelta, Uusihaka kehuu. Robotissa on kaksi ohjelmaa. Niistä passiivisempi liikuttaa kuntoutettavaa henkilöä täysin robotin voimin ja toinen ohjelma voidaan säätää käyttäjän oman aktiviteettitason mukaan. – Jos alaraajoissa on aktiviteettia, robotti avustaa vain sen mikä tarvitaan. Etuna on, että käyttäjän aivot oppivat robotin avulla normaalin kävelytavan. Robotti kootaan osista aina kunkin käyttäjän mittojen mukaan. Tämän takia Mustasaaressa on käytössä kolmen robotin osat, joista voidaan koota sopiva eri kokoisille asiakkaille. Mistään pikkuhankinnasta ei ole kyse, sillä yhden robotin hinta ilman veroja on noin 100 000 euroa. Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

3 VINKKiä

PLANTRONICS VOYAGER 6200 UC Mikä: Ammattikäyttöön suunnatut handsfree-nappikuulokkeet Hinta: 279 € Yhteensopivuus: Windows, Mac, Android, iOS Akkukesto: 9 h puhumista, 16 h kuuntelua

Tehokäyttäjän unelmakuulokkeet Vaivattomuus ja mukavuus yhdistettynä laadukkaaseen ääneen. Onko tämä unelmien handsfree-kuuloke? VAPAAT KÄDET ja vaivattomuus eivät valitettavasti ole monen puhelimessa viihtyvän yrittäjän arkea. Plantronicsin Voyager 6200 UC -kuulokkeet ovat laadukas ja ergonominen ratkaisu, jolla päivän puhelut hoituvat kättä ja korvia rasittamatta. Kuulokkeet ovat toimiva vaihtoehto myös käyttäjälle, joka ei normaaleita yhden korvan handfree-kuulokkeita halua käyttää. Voyager 6200 UC -kuulokkeet ovat rohkea irtiotto tavallisista handsfreekuulokkeista. Langattomat stereokuulokkeet poikkeavat muotoilultaan ja ominaisuuksiltaan perinteisistä malleista. Hallintanapit, äly ja tekniikka on sijoitettu kauluriin. Ratkaisu mahdollistaa koko päivän käytön ison akun ansiosta. Kuulokkeet ovat erittäin mukavat. Kevyet napit istuvat korvassa tukevas-

ti, vaikka niitä ei tungeta korvakäytävään tavallisten in-ear-kuulokkeiden tavoin. Korvat eivät hiostu tai rasitu pitkässäkään käytössä. Selkeään äänenlaatuun ylletään tekniikkaa hyödyntämällä. Aktiivisella melunpoistolla saavutetaan selkeitä etuja. Esimerkiksi autossa tai muussa ajoneuvossa moottoriäänet katoavat korvista. Puhe toistuu tukevasti korottamatta äänenvoimakkuutta. Puhe kuuluu myös vastapuolelle selkeänä kauluriin sijoitettujen neljän mikrofonin voimin. Selkeyden ansiosta puheluita on vaivatonta puhua joka tilanteessa ja paikassa ilman tarvetta hiljaisen paikan etsimiselle. Vastamelutoiminnon avulla myös työskentely onnistuu hektisimmissäkin paikoissa, kun ulkopuolinen melu pysyy poissa korvista.

Hyvä äänenlaatu ei rajoitu vain puheluihin. Musiikkia kuuntelee mielellään puheluiden välissä, sillä ergonomisia kuulokkeita ei ole mitään pakottavaa tarvetta poistaa korvista puheluiden välillä. Kuulokkeiden runsas basso tuo miellyttävän lisukkeen nettivideoiden katseluun. 6200 UC -kuulokkeet toimivat mobiililaitteiden ohella tietokoneiden kanssa muun muassa Skype-puheluissa. Kuulokkeita ja käyttöä voi hallita tarkasti ilmaissovelluksella. Bluetoothin kantama on käytännön testeissä hyvä, joten puhuessa voi liikkua hyvinkin vapaasti. Vakiovarusteluun kuuluu kantokotelo, erikokoiset korvapalat, bluetooth-sovitin tietokoneelle sekä micro-usb-latauskaapeli ja -telakka. Osku Kannisto toimitus@yrittajat.fi

Bluetooth: kantama jopa 30 m, paritus jopa 8 laitteeseen, joista kaksi yhtä aikaa Lisätietoja: www.plantronics.com

POINTIT

SELKEÄ ÄÄNENLAATU Kaulurin neljä mikrofonia tuottavat hyvän puheäänen. Aktiivinen melunpoisto sulkee kuuntelussa ylimääräiset äänet ulkopuolelle

2 3

ERINOMAINEN ERGONOMIA Normaalista rakenteesta poikkeavat nappikuulokkeet istuvat hyvin ja korvat eivät hikoa.

KOKO PÄIVÄN AKKUKESTO Kauluriin sijoitettu akku mahdollistaa koko päivän käytön.

JURINET

Parempi lukea etukäteen, kuin kuulla jälkikäteen. Tilaa nopea ja uutistukeva Kauppalehti Digi. Seuraat uutisia ja yrityksesi kannalta tärkeitä asioita sujuvasti vasti ja aina etunenässä. Digitaalinen Kauppalehti sisältää Kauppalehdestä palehdestä kaiken, myös painetun lehden sisällöt sekä talousaikakauslehti uslehti Option. Tilaajana voit lisäksi lukea Iltalehden näköislehden en si ja lukuveloituksetta. Digitaalinen Kauppalehti on aina saatavillasi okoneella. kokemus on miellyttävä: älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella.

Nyt saat ensimmäisen kuukauden 0 eurolla! olla! Jatkossa maksat vain 24,90 €/kk (norm. 29,90 €/kk). Etusi 17 %.

Tilaa heti osoitteesta www.kl.fi/yrittajat

0€

ensimmäinen kuukausi

Yhtäkkiä maailma oli avoin Korutaiteilija Sanna Leinonen on toipunut kahdesta syövästä ja pyörittää Vihdissä menestyvää, omannäköistään, bisnestä. teksti riikka koskenranta kuvat meeri utti

lvari Korut Oy:n yrittäjä Sanna Leinonen muistelee hetkeä, jolloin hän äkkäsi, että koruista voisi tulla bisnes. – Bisnes-minä heräsi, kun englanninlakukoruista alkoi tulla paljon kyselyjä Facebookissa. Ajattelin, että no ehkä voisinkin tehdä näitä englanninlakukoruja vähän enemmän. 43-vuotias Leinonen ajautui polymeerimassasta valmistettujen korujen pariin sattumalta. Vuosikymmenen alussa hän työskenteli ketjuravintolassa esimiehenä. Vuonna 2010 hän sairastui syöpään. Munasarjasta löytyi kasvain. – Syöpä keikautti elämäni eri raiteille. Jäin sairaslomalle ja kävin hoidoissa. Palasin töihin hetkeksi, mutta minulla oli hirvittävän huono olla. Itkin kun menin töihin ja kun tulin kotiin. Aktiivihoitojen jälkeen se kosahti, ja laittoi minut aika jumiin. Leinonen oli saanut äidiltään askartelumassaa; äiti toivoi, että askarteluharrastus vähentäisi tyttärelle tyypillisiä ylitöitä. Huono olo ei mennyt pois. Vihdissä asuva Sanna Leinonen meni hoitoon masennuksen takia. – Olin aina ajatellut, ettei ole sellaista kuin masennus ja ei päästä voi sairastua. Otin sitten sairasloman jälkeen vuorotteluvapaan, ja tein koruja. Hän teki vuoden koruja. Vuorotteluvapaalla Leinonen laittoi valmiiden korujen kuvia Facebookiin kavereiden nähtäväksi. Englanninlakukorut räjäyttivät pajatson, kyselyjä alkoi tulla reippaasti. – Olin Porissa myymässä vappumarkkinoilla. En päässyt minnekään kojulta kymmeneen tuntiin. Ajattelin, että tämä juttu voisi onnistuakin, hän kelaa tottuneesti tapahtumia neljään parakkiin rakennetun korutehtaan keittiössä. Sairaudet ja niistä toipuminen vaikuttivat arvomaailmaan. Leinonen alkoi miettiä yrityksen perustamista.

– Sanoin kavereilleni, että hyvät lääkkeet tuli: nyt on koko maailma avoinna ja voin lähteä kokeilemaan. Ihmisen on ensin kompuroitava, että uskaltaa tehdä suuria ratkaisuja. – Veikkaan ettei muuten olisi ollut rohkeutta tehdä näin radikaalia muutosta. Ymmärsin, että elämä on tässä. Joskus aina haaveilin, että olisi kiva tehdä jotain muuta, mutta ei ollut rohkeutta. Sitten löytyikin se hulluus ja rohkeus. Mitä väliä, sä voit aina palata taaksepäin. Ajattelin silti, että mitäköhän tästä tulee.

Näyttämisen halu Keväällä 2011 hän päätti irtisanoutua. Silloinen työnantaja toivotti tervetulleeksi, jos Sanna Leinonen päättäisi joskus palata ravintola-alalle. 36-vuotias Sanna alkoi tehdä laskelmia, ja starttirahalle näytettiin vihreää valoa. – Tein kovat suunnitelmat, olin ollut ravintolassa esimiehenä pitkään. Katelaskelmat ja tulossuunnitelmat olivat tuttuja. Miehen kanssa piti myös keskustella aikomuksista. Y-tunnus tuli kesäkuussa 2011. Se vuosi on jäänyt yrittäjän mieleen: 80–100 päivää tien päällä, yöt pakettiautossa rekkaparkeissa. Työpäivät olivat roudaamisineen 12-15 tuntia pitkiä. – Kun tuli se y-tunnus, niin maailma oli avoin. Oli hauska, kun päätökseni aiheutti kavereiden kesken hämmennystä, mikä iski minulle näyttämisen halun. Ajattelin, että näytän, miten näillä koruilla eletään, itsepäiseksi itseään luonnehtiva yrittäjä kertoilee.

Pinkit parakit pihaan Söpöjä karkkikoruja valmistettiin ensimmäinen vuosi yrittäjän omakotitalon keittiönpöydällä. Sitten yläkerran varastohuoneesta kehkeytyi korutehdas. Korut löysivät markkinarakonsa, ja Leinonen otti loppuvuodesta 2011 oman tätinsä avuksi. Täti tuli töihin oman yrityksensä kautta. Ensimmäisen

Päätin, että teen yrityksestä sellaisen, että multa tullaan pyytämään myyntiin. Ajattelin, että kasvatan tätä omalla tyylillä.

Elvari Korut Oy:llä on Facebookissa kilpailuja, joissa voi voittaa päivän Korutehtaalla kaverin kanssa. – Yksi rouva sanoi, että ihan kuin korutehdas olisi tipahtanut avaruudesta keskelle peltoja. Naapurit ovat kannustaneet, että ”go girl”, Sanna Leinonen naurahtaa.

Sanna Leinonen Ikä: 43-vuotias Koulutus: Ravintolakoulu (keittiö- ja salipuoli) sekä hotelli- ja ravintola-alan erikoisammattitutkinto työn ohessa. Harrastukset: Olen ottanut uuden jakson elämässäni, ruvennut käymään salilla PT:n kanssa. Kuntoilu, konsertit ja matkustelu. Motto: Elämä on tässä. Elämästä täytyy tehdä sellainen, että siitä itse tykkää. Saavutukset: Se, että kaikista omistakin alkuepäilyistä huolimatta, olen saanut kasvatettua yritystä ja työllistettyä muitakin. Vuoden Positiivisin Käsityöyrittäjä, vuosi 2016.

Yrittäjäsanomat

KAIKKI NÄYTTÄÄ PAREMMALTA VAALEANPUNAISENA Mitä paremmin minä ja Elvari Korut jäävät ihmisille mieliin, sitä paremmin minä teen duuniani.

IKINÄ ET OLE YRITTÄJÄNÄ VALMIS Ei kannata ruveta paukuttelemaan henkseleitä, sillä aina tulee uusia tilanteita vastaan.

LUOTA ITSEESI Kun aloitin, halusin tehdä asioita eri tavalla ja pystyä erottautumaan. Eräs neuvonantaja lyttäsi ajatukseni Facebook-markkinoinnista. Pidin pääni ja meillä on 35 000 seuraajaa Facebookissa.

Yrityksen slogan on: ”Ihan itte oon tehnyt kaikki”. Sanna Leinonen tekee itse koruosat, mutta hän ei pärjäisi ilman työntekijöitä. Vauhti on kova.

ulkopuolisen työntekijän Leinonen, ”Korupäällikkö” palkkasi alkuvuodesta 2012 osa-aikaisena, myöhemmin kokoaikaiseksi. Kaikilla työntekijöillä on Elvarin hengen mukaiset tittelit. – Kun meitä oli kolme tekijää kotonani, rupesi vähän ahdistamaan, ja aloin miettiä toimitiloja. En halunnut enää tunnin työmatkoja. Kekkasin nämä toimistokontit: kustannustehokas ratkaisu ja uudet tilat saatiin rakennusmestarin voimin valmiiksi vauhdilla. Vaaleanpunainen korutehdas oli pystyssä parissa kuukaudessa. Väriläiskä vihtiläiseen maalaismaisemaan valmistui vuonna 2013. Työmatka on kotoa vain 40 metriä. Yrittäjän tavoitteena oli ensimmäisenä vuonna löytää jälleenmyyjiä. Mutta se vaati istumalihaksia. – Google käteen ja miettimään mestoja, keräsin 60 potentiaalista paikkaa. Yksi vastasi, että ei kiitos ja kukaan muu ei reagoinut mitenkään. Päätin, että teen yrityksestä sellaisen, että minulta tullaan pyytämään

Nyt ajoissa Tallinnaan ja takaisin!*

myyntiin. Ajattelin, että kasvatan tätä omalla tyylillä. Elvari Korut Oy:llä alkoi olla jo jälleenmyyjiä, ja tahti oli kova. – Työntekijän palkkaamisen myötä tämä alkoi tuntua yrittämiseltä, koska tuli lisää paineita ja piti saada palkat ja muut hoidettua. Minulla oli heti ajatuksena se, että palkkaa pitää pystyä maksamaan itselle, koska ei muuten ole järkeä. Perustaessa omat rahavarat olivat vähäiset sairastamisen jälkeen. Hänen miehensä, joka on metsätalousyrittäjä, on auttanut myös yrityksen töissä tarvittaessa. Vuosi 2014 oli huikea, Elvari Korut solmi sopimuksen Tallink Siljan kanssa. Useille laivoille alkoi mennä koruja, mikä nosti liikevaihtoa reippaasti. – Nousu oli alusta alkaen myynnissä piikkisuora, nyt se on tavallaan tasautunut. Nyt on selkeät sesonkipiikit. Parhaimmillaan yrityksessä on ollut kolme työntekijää yrittäjän lisäksi ja kaksi henkilöä sesonkia-

puna. Liiketoiminnan sesonkiluonteisuus on laittanut miettimään henkilöstömitoitusta. – Henkilöstökulut ovat suurin menoerä. Tässä täytyy yrittää hoitaa sesonkipiikkejä, ettei syödä kaikkia rahoja.

Uusi sairastuminen Leinoselta löydettiin kilpirauhassyöpä maalis-huhtikuussa 2014. Hän sairastui samassa rytinässä, kun ﬁrma sai sopimuksen suurimman jälleenmyyjän Tallink Siljan kanssa ja yksi rekrytointi oli juuri loppusuoralla. – Ajattelin, etten voi ketään palkata, jos sairastun syöpään. Ilmoitin vastavalitulle työntekijälle, että hänen valinta. Minä jatkan tätä niin kauan, kun pysyn pystyssä. Hän tuli. Leinonen on opetellut päästämään langoista hiukan irti. Työntekijät menivät ensimmäistä kertaa myyntitapahtumaan ilman yrittäjää, kun Leinonen oli sairaslomalla. – Paperilla olin sairaslomalla, mutta kolme päivää leikkauksen jäl-

keen köpötin tänne tekemään koruja. Messutapahtumat ovat tärkeitä. Leinonen on käynyt messuilla myös ulkomailla, Saksassa Hannoverissa ja Japanissa. Viime kesästä alkaen Elvarin koruja on saanut ostaa Linnanmäeltä. Fazerin kanssa on tehty lisenssisopimus. Vantaan Fazerilassa myydään muun muassa Pantteri-, Amerikan pastilli ja Supersalmiakki-näköisiä koruja. 60 jälleenmyyjästä pohjoisin on Ivalossa. Sanna Leinonen on tullut useamman kerran toiseksi Ilmarisen Suomen iloisin yrittäjä -kilpailussa. Eikä ihme, hänen valtakunnassaan huokuu pinkki naisenergia. Yrittäjä on vasta palannut kahden kuukauden lomamatkalta Thaimaasta miehensä kanssa. Tosin sielläkin hän teki joka päivä hiukan töitä, sosiaalista mediaa ynnä muuta. – Rakastan yli kaiken tätä ﬁrmaa. On kiva, että se positiivisuus näkyy ulospäin. Se tuntuu kaikista kivoimmalta.

Me-henki syntyy merellä Lyhyempikin matka on oiva yhteishengen nostattaja. Irtautuminen rutiineista ja inspiroiva ympäristö saa ajatukset liikkeelle. Sujuvat järjestelyt vapauttavat keskittymään olennaiseen. Punaisilla laivoilla ohjelmaan mahtuu myös herkuttelua ja huvia – siksi niillä pidetään parhaat palaverit! * Aikaistimme Viking XPRS:n aikataulua tunnilla asiakkaidemme pyynnöstä.

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Päiväksi Tallinnaan ja illaksi kotiin! Alk. 37 €/hlö Kokouspaketti sisältää aterioita ja kokoustilan. Ryhmämenut uudistuvat keväällä 2018. Varaukset: ryhma@vikingline.com, puh. 0800 412 412. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

PK-YRITTÄJÄN ELÄKEVAKUUTTAJA

YRITTÄJÄN D

I G

I KOULU

YRITTÄJÄN DIGIKOULUT JATKUVAT 2018! Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan. Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia. Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanimme vuoden 2018 digikoulussa ovat Fennia, Elisa ja Holvi.

Kevään digikoulujen ilmoittautuminen on käynnissä:

KESÄKUU 5.6. Pori 14.6. Kokkola

MAALISKUU 20.3. Helsinki ja Porvoo

SYYSKUU 4.9. Oulu

HUHTIKUU 10.4. Rovaniemi 18.4. Joensuu 19.4. Lahti ja Mikkeli

LOKAKUU 3.10. Seinäjoki ja Vaasa 9.10. Tampere ja Hämeenlinna

TOUKOKUU 8.5. Lappeenranta 21.5. Turku

MARRASKUU 7.11. Espoo ja Vantaa https://www.yrittajat.ﬁ/digikoulu

Yrittäjäsanomat JUHA TANHUA

Hukkalämpö talteen – investointi joka kannattaa KOTIMAISESSA teollisuudessa piilee valtava kapasiteetti hukkalämmön hyödyntämisessä, jota kierrättämällä pystyttäisiin valjastamaan 1,5–3 ydinvoimalan sähköntuotannon verran energiaa käyttöön, Calefa Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tamminen tietää. Teollisuus onkin heräämässä hukkalämpöjen hyödyntämiseen, sillä nykytekniikalla 10–30 prosenttia prosesseissa syntyvästä hukkaenergiasta olisi järkevästi kierrätettävissä. Calefa Oy:n toimitusjohtaja Tamminen kertoo, että teollisuudelle räätälöitävät ratkaisut hukkalämmön hyödyntämiseen ovat hyvin erilaisia ja erikokoisia. – Jalostamisessa tarvitaan energiaa. Tuotteen mukana ei lähde yleensä energiaa lainkaan, vaan kaikki energia joka on tuotantoon hankittu, se jotakuinkin poistetaan sieltä jäähdyttämällä johonkin. Lähtökohtamme on se, että pyritään sitä pois jäähdytettävää energiaa kierrättämään takaisin prosessiympäristöön. Energiatehokkuutta voidaan parantaa niin isoissa teollisissa pesu-

loissa kuin vaikkapa alumiinivalussa.

Energiakierrätys hyödyttää myös ympäristöä – C02-päästöt menevät suorassa suhteessa primäärienergian käytön vähenemisen kanssa. Päästöihin vaikuttaa se, mitä energiaa saadaan korvattua. Suomen tasolla energiatehokkuusinvestoinneista on Tammisen arvion mukaan tehty vaivaiset yksi prosenttia potentiaalista. – Valtakunnallisesti säästöjä voisi syntyä 400–500 miljoonaa euroa vuodessa, sillä teknologia on tullut merkittävästi eteenpäin. – Pk-puolella pelkään pahoin, ettei suurin osa yrityksistä ole nähnyt prosessin puolella niitä mahdollisuuksia. Tietysti prosessilaitteet itsessään ovat tulleet energiatehokkaammiksi. Sanoisin, ettei 90 prosenttia yrityksistä ole tehnyt mitään. Yritys voi saada energiainvestointiin tukea, joka on 15–25 prosenttia investoinnin kokonaisarviosta. Tuen myöntää nykyisin Business Finland. Vuodesta 2013 toimineen Calefan

Hei yrittäjä! Kuukausimaksumme on alimmillaan alle 13 € / kk. Sillä saat joko

Popparit ja colan leffaan

Lounaan juomineen

Kolme erikoiskahvia

Hollolassa toimivan Kalliomuovi Oy:n uutta hukkalämmön hyödyntämisjärjestelmää tutkimassa toimitusjohtaja Ossi Kallioinen (vas) ja Calefan Vesa Tamminen.

yrittäjä kertoo kokemuksesta, että investointi energianuusiokäyttöön kannattaa tehdä. Jokainen säästetty euro ostoenergian tarpeesta jää viivan alle. – Tarjoamme tolkutonta pääoman

tuottoa asiakkaillemme, investoinnit maksavat itsensä takaisin 1–3 vuodessa. Investoinnin tuottoprosentit ovat 25–100 välillä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

N A A K S O K E EMM I S Ä T S Y T I R JÄTÄ Y PULAAN CERTEGOn turvallisuusratkaisujen käyttäjänä et koskaan jää pulaan. Hoidamme koko oviympäristön kerralla kuntoon. Soita 010 700 701 ja me vastaamme. Lue lisää: CERTEGO.ﬁ

...tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Tutustu Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan ja tee tarkemmat laskelmat osoitteessa V\W Ć

Lukot ja lukitusratkaisut | Ovi- ja porttiautomatiikka | Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät | Kameravalvonta-, rikosilmoitin ja muut turvajärjestelmät | Turvallisuusratkaisujen jatkuvat ylläpitoja huoltopalvelut

ME SUOJELEMME SINUA KAIKELTA

Yrittäjäsanomat

Verotukseen luvassa taas muutoksia

Täydentävä verotuspäätös Verotuksen toimittamisen ja muutoksenhaun välisen rajan selkeyttämiseksi otetaan käyttöön uusi täydentävää verotuspäätöstä koskeva menettely. Täydentävä verotuspäätös tehdään tilanteissa, joissa verovelvollinen ilmoittaa verotuksen päättymisen jälkeen sellaisen verotukseen vaikuttavan tiedon, jota hän ei ole aikaisemmin ilmoittanut.

Seuraamusmaksut yhtenäistyvät Seuraamusmaksujärjestelmä yhtenäistyy kaikkien verolajien osalta. Veroilmoituksen myöhästyessä

Jos verovelvollinen oma-aloitteisesti antaa veroilmoituksen tai korjaa laiminlyönnin ennen verotuksen päättymistä, määrätään myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu määrätään silloin, kun verotus ei ole vielä päättynyt ja kun oikaisu tapahtuu oma-aloitteisesti. Myöhästymismaksu on kiinteämääräinen: luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien kohdalla 50 euroa verovuodelta ja muiden, esimerkiksi osakeyhtiöiden, osalta 100 euroa verovuodelta. Myöhästymismaksu voidaan jättää määräämättä, jos veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä syy.

Veronkorotussäännökset Aikaisemmin veronkorotuksiin sovellettiin kolmeasteista portaikkoa riippuen laiminlyönnin vakavuudesta. Säännöksessä oli kohdat vähäiselle, olennaiselle ja törkeälle laiminlyönnille. Uusien säännösten soveltamisessa on lähtökohtana, että veronkorotus määrätään aina, kun laiminlyönti on tapahtunut. Veronkorotus voidaan jättää määräämättä vain erikseen säädetyillä perusteilla, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai veronkorotuksen määräämisen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta. Veronkorotus määrätään joko perustason tai siitä korotetun tai alennetun tason mukaisena seuraavalla tavalla: Veronkorotuksen perustaso on 2 % lisätyn tulon tai 10 % lisätyn veron määrästä Korotettu veronkorotus on 3–10 % lisätyn tulon tai 15–50 % lisätyn veron määrästä (esimerkiksi jos verovelvollisen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on toistuvaa) Alennettu veronkorotus on 1 % lisätyn tulon tai 5 % lisätyn veron määrästä (esimerkiksi jos kyseessä oleva asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä) Oma-aloitteinen korjaaminen on 0,5 % lisätyn tulon tai 2 % lisätyn veron määrästä (verovelvollinen itse oma-aloitteisesti vaatii virheen korjaamista vahingokseen, jos korjaus tapahtuu verotuksen päättymisen jälkeen). toimitus@yrittajat.fi

Opi uutta missä vain! Missasitko taas aamiaisseminaarin? Webinaarit omalta koneeltasi. Helposti ja edullisesti. Instagram & Snapchat - vertailua & valintaa 16.3.2018 klo 9.30−10.45 yrittajat.fi/web/snap Työmatkat verotuksessa 29.3.2018 klo 9.30−10.30 yrittajat.fi/web/tyomatkat Tietosuoja-asetus – käytännön näkökulmaa 11.4.2018 klo 14−16 yrittajat.fi/web/tietosuoja-asetus Pk-yrityksen arvonmääritys 20.4.2018 klo 9.30−10.45 yrittajat.fi/web/arvo Hakukoneoptimointi 27.4.2018 klo 9.30−10.45 yrittajat.fi/web/optimointi

ME TYÖTÄ OM

YLPYEYDÄESTÄ

YRITTÄ TU

Verotuksen reaaliaikaisuuden parantamiseksi säännönmukainen verotus voi päättyä jatkossa verovelvolliskohtaisesti ja nykyistä aikaisemmin. Siten esimerkiksi tuloverotus voisi päättyä eri verovelvollisilla eri aikaan ja vastaavasti jäännösverojen ja veronpalautusten aikataulut määräytyisivät päättymispäivän perusteella verovelvolliskohtaisesti. Tavoitteena on aikaistaa verojen maksupäiviä ja nopeuttaa veronpalautusten maksamista. Verotuksen päättymispäivä ilmoitetaan jatkossa verovelvolliselle annettavassa verotuspäätöksessä. Jos verovelvollinen korjaa tai täydentää verotietoja ennen päättymistä, verotus päättyy myöhemmin uudessa verotuspäätöksessä ilmoitettavana päivänä. Verovelvollisen on siten esitettävä vaatimuksensa ennen verovelvolliskohtaista verotuksen päättymistä eli usein nykyistä aiemmin. Jatkossa virheen korjaaminen on kuitenkin mahdollista kuten nykyisinkin. Verohallinto voi myös ilmoittaa jatkavansa verotusta ennen verotuksen päättymistä, jos Verohallinnon valvontatoimi on kesken.

Myöhästymismaksu

TT A

Verotuksen päättyminen

voidaan määrätä uusi myöhästymismaksu. Jos veroilmoituksessa on puutteita, Verohallinto voi määrätä myös veronkorotuksen.

VEROTUKSEEN on luvassa jälleen muutoksia. Listasimme toukokuun alussa voimaan tulevat keskeiset uudistukset. Verotusmenettelyn uudistukset jatkuvat. Nyt esitettävät muutokset liittyvät Verohallinnon ns. Valmis-hankkeen kolmanteen vaiheeseen, joka on osa Verohallinnon tietojärjestelmäuudistusta. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2018. Uudistuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa ja siihen liittyvässä muutoksenhaussa. Muutosten seurauksena mm. yhteisöjen tuloverotus reaaliaikaistuu ja seuraamusmaksut yhtenäistyvät.

LE V A IS U U

Suosittelu ja tarina markkinoinnissa 18.5. klo 9.30−10.45 yrittajat.ﬁ/web/suosittelu Webinaareista tehdään tallenne, johon on kuuden viikon katseluoikeus koulutuksen jälkeen.

Suomen Yrittäjät kouluttaa www.yrittajat.ﬁ/koulutus 050 512 8909

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.ďŹ

KOULUTUS

TILITOIMISTOT

YRITTĂ&#x201E;JĂ&#x201E;, PANOSTA YRITYKSESI TĂ&#x201E;RKEIMPĂ&#x201E;Ă&#x201E;N RESURSSIIN MeiltĂ¤ ketterĂ¤t tyĂśkalut osaamisen tavoitteelliseen kehittĂ¤miseen. .DUWRLWD MD DVHWD WDYRLWWHHW .HKLWÂŚ KHQNLOÂ¸VWÂ¸VL RVDDPLVWD .RXOXWD NXPSSDQLVL +RLGD NHKLW\VNHVNXVWHOXW 5HNU\WRL W\Â¸QWHNLMÂ¸LWÂŚ 9DUPLVWD ULLWWÂŚYÂŚ RVDDPLQHQ

JĂ&#x201E;SENEDUT

2SSLPLQHQ NÂŚ\QWLLQ MR SXROHVVD SÂŚLYÂŚVVÂŚ +LQWD DONDHQ Ăľ NN -RXNDKDLVHQNDWX 7XUNX ZZZ UHGLWHT IL _ SXK 6XRPDODLQHQ \ULW\V MROOD RQ \OL YXRGHQ NRNHPXV NRXOXWXNVHQ MD RVDDPLVHQ KDOOLQQDVWD

KĂ&#x201E;Ă&#x201E;NNĂ&#x2013;STYĂ&#x2013;T, TULKKAUS Palveleva kĂ¤Ă¤nnĂśstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

OLISIKO TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; PAIKKA SINUN YRITYKSESI ILMOITUKSELLE?

â&#x20AC;&#x201C; kaikki kĂ¤Ă¤nnĂśkset, kaikki kielet â&#x20AC;&#x201C; auktorisoidut/viralliset kĂ¤Ă¤nnĂśkset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876Â 492 ďŹ lial@ďŹ lialappeenranta.ďŹ www.ďŹ lialappeenranta.ďŹ

OTA YHTEYS: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.ďŹ

AJONEUVOPAIKANNUS

YrittĂ¤jĂ¤, hyĂśdynnĂ¤ jĂ¤senetusi! Kaikki yhteistyĂśkumppanien tarjoamat jĂ¤senedut lĂśydĂ¤t www.yrittajat.ďŹ /jasenedut TALOUSHALLINTO

YrityspĂśrssi MYYDĂ&#x201E;Ă&#x201E;N YRITYS MAJOITUS, RAVINTOLA, ELINTARVIKE Hostelli Luirojoen rannassa Savukoskella. 30 vuodepaikkaa 11 huonetta. 60 m2 asunto pĂ¤Ă¤dyssĂ¤. 3 ha tontti. Sopii hyvin kuvaus-ja

elĂ¤mysmatkailua harjoittavalle. Laajat vesistĂśt ja erĂ¤maat ympĂ¤rillĂ¤. puh. 0500-311 700 5152 KAUPPA MyydĂ¤Ă¤n hyvĂ¤llĂ¤ paikalla sijaitseva ja menestyvĂ¤ kultasepĂ¤nliike

GRAAFINEN SUUNNITTELU

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjĂ¤lle ja ostajalle

Kuusamon Koru ja Kello oy sekĂ¤ yrityksen ohessa toimiva verkkokauppa http://www.korukeisari.ďŹ . Vesa Kurvinen 040-169 7277. 5135 Kuopiossa Terveystuotekauppa myytĂ¤vĂ¤nĂ¤ hyvĂ¤llĂ¤ sijainnilla torin laidalla kauppakeskuksessa. Vuoosimyynti 500.t. sisĂ¤ltĂ¤en nettikaupan.HintapyyntĂś kalustolla 15.000 euroa ja varasto alkaen 40.000 e. Yht.041 442 6165. 5070 LOPPUIKO TULOSTIMESTASI MUSTE? HyvĂ¤ssĂ¤ kasvussa oleva tulostinvĂ¤rien erikoisliike Kauppakeskus SykkeessĂ¤ Lahdessa nyt myytĂ¤vĂ¤nĂ¤. Loistava tilaisuus esim. aloittavalle yrittĂ¤jĂ¤lle. Hinta vain 25.000â&#x201A;Ź http://www.kasettitaikuri.ďŹ 5042 KIINTEISTĂ&#x2013;ALA IsĂ¤nnĂśintimeklari Oy myytĂ¤vĂ¤nĂ¤. Ota yhteyttĂ¤ heti! http:// www.isannointimeklari.ďŹ . puh. 045 850 4905/ Markku PitkĂ¤ranta 5125

Autokorjaamo+tyĂśkalut+nosturit, taka-akselinkorjaustoiminta+myynti, vanne-rengas irroitustoiminta+vannemetallimyynti, omakotitalo, lĂ¤mmin halli, iso varastohalli, tontit,kaikki hintaan 480 000 e , Parainen, 050 375 7958 5156 ETSITĂ&#x201E;Ă&#x201E;N RAHOITUSTA TEOLLISUUS Haemme yhteistyĂśkumppaneita laitevalmistukseen tai sijoittajia kullan talteenottokohteiden alkurahoitukseen. Projektit Suomessa ja ulkomailla. Asiakaskanta on olemassa. Kannattavuus taattu. http://www.innotechnologies.eu 5105 OSTETAAN YRITYS KAUPPA Ostetaan rengasliike tai muu autoiluun liittyvĂ¤ liiketoiminta, jonka yhteyteen sopisi rengasliike. Samassa yhteydessĂ¤ voi olla myĂśs

MUUT TOIMIALAT Vahva, tunnettu mainosalan brĂ¤ndi. Jos ymmĂ¤rrĂ¤t tunnetun brĂ¤ndin merkityksen, ehdota sopimusta. YhteistyĂśn muoto voi olla uudistava tyĂśskentely, osallistuva toimitusjohtajuus, osakkuus tai omistajuus. MyĂśs lisenssin hall. 5097

LIIKETOIMINTA-ALUSTAT

LIIKETOIMINTA-ALUSTASI

Seuraava YrityspĂśrssi ilmestyy 24.5.2018. Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa www.yritysporssi.ďŹ

muuta toimintaa. Pk-seutu, Kuopio, hyvin perusteltuna muukin Suomi. 5094 PALVELUT PitkĂ¤n kokemuksen omaava tili- ja isĂ¤nnĂśintitoimisto on kiinnostunut laajentumaan yritysostojen kautta. 5041 TEOLLISUUS ElĂ¤kĂśitymĂ¤ssĂ¤ tai muuten luopumassa toiminnasta? Olemme kiinnostuneita yrityksestĂ¤, joka valmistaa, asentaa ja huoltaa valomainoksia ja -laitteita. Yrityksen kokoa ja sijaintia ei ole rajattu. Luottamukselliset yhteydenotot. 5038

YRITYSKAUPAT

MyytĂ¤viĂ¤ kohteita: Vahinkosaneerausyritys.......205 000 Kodin tekstiilien ja mattojen maahantuonti........................190 000 Kannattava kaupanalan yritys lĂ¤hellĂ¤ VenĂ¤jĂ¤n rajaa............230 000 MenestyvĂ¤ konepaja Pirkanmaalla.........................350 000

Kohteita ulkomailla: VIRO: Sushi-ravintolaketju.............690 000 IT- ja ohjelmointiyritys......1 000 000 ESPANJA: Kirpputori Fuengirolassa........49 000 Kauneudenhoitoalan yksityinen oppilaitos..................................78 000 KĂ¤y tutustumassa nĂ¤ihin sekĂ¤ muihin kohteisiimme: www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Valitse toiminnallisuudet aina tarpeide esi mukaan. Laajenna, kokeile, iloitse ja hallinnoi. A Asiakkuudet

R Raportointi

M Myyntiputki

L Laskutus

P Projektit

Integraatiot

K Kalenteri

C Contact Cent nter

Itsepalvelu

Muut ratka M kaisut

A Asiakastuki

NOPEA PILVIPALVELU

SUOMALAINEN JĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;

TURVALLINEN JA GDPR-YHTEENSOPIVA

ĘĽĘĽĘĽÓ?ĆşÉ¨Č´Ó¸É°Ç&#x2030;É¨Ę¤Č&#x2C6;ĆşÇ&#x2030;Ó?Ë&#x17D;

Kustantaja Suomen YrittĂ¤jien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen YrittĂ¤jien jĂ¤senille. Osoitteellinen levikki 81 630 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jĂ¤sen. Toimitus Taru Jussila pĂ¤Ă¤toimittaja Jari Lammassaari, toimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Riikka Koskenranta, toimittaja Pasi Lehtinen, toimittaja Pauli Reinikainen, toimittaja Maarit Kattilakoski, senior AD etunimi.sukunimi@yrittajat.ďŹ , p. (09) 229 221 Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia oma.otavamedia.ďŹ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen YrittĂ¤jĂ¤t, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.ďŹ Taitto ja sivunvalmistus Aste Helsinki Oy / Lea Hult, Helsinki Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa a ilmoituksen asuun tulleesta virheestĂ¤, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestĂ¤ aineistosta,epĂ¤selvĂ¤stĂ¤ kĂ¤sikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai kĂ¤Ă¤nnĂśsvirheestĂ¤, jos teksti kĂ¤Ă¤nnetĂ¤Ă¤n lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjĂ¤Ă¤misen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikĂ¤li poisjĂ¤Ă¤minen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestĂ¤. LehdellĂ¤ on oikeus kieltĂ¤ytyĂ¤ julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nĂ¤hden siitĂ¤, ettĂ¤ lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkĂ¤Ă¤n tekijĂ¤noikeutta loukkaamatta sekĂ¤ siitĂ¤, ettĂ¤ ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijĂ¤noikeutta loukkaamatta sekĂ¤ siitĂ¤, ettĂ¤ ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Kaikkiin kuljetuksiin. Nyt myös automaattina.

ter Uusi Craf tivaihteistolla automaat

Uusi Crafter. Monipuolisempana kuin koskaan ennen.

alk.

43 407 €

Uusi Crafter on ennennäkemättömän monipuolinen. Ammattilaisten toiveet huomioiva suunnittelu, innovatiiviset avustavat järjestelmät ja ensiluokkainen ajettavuus vakuuttavat vaativatkin kuljettajat. Koeaja Crafter nyt lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä ja katso lisätietoa osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi.

Paras kuljettaa varmasti. Crafter-umpipakettiautomallisto alk. 36 512 €, CO2-päästöllä 193 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.1.2018, sisältää toimituskulut 600 €. Crafter-umpipakettiautomallisto aut.vaihteistolla alk. 43 407 €, CO2-päästöllä 197 g/km. Suositusvähittäishinnasto 26.1.2018, sisältää toimituskulut 600 €. Crafter-malliston yhdistetty EU-kulutus 7,3–9,0 l/100 km, CO₂-päästöt 192–237 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.