Yrittäjäsanomat 3/2013 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

JARKKO VIRTANEN

Pääkirjoitus: Yrittäjät ovat valmiina, jos malli on oikea | 3

3/2013 Huomio!

Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät Yrittäjäsanomien välissä.

4–5

Tuhansille töitä

Jopa 42 prosenttia yrittäjistä ottaisi nuoren yritykseen koulutussopimuksella seuraavan puolen vuoden aikana. Kampaamoyrittäjä Monica Paavilainen liputtaa avoimesti koulutussopimuksen puolesta.

uutiset: ”Keijon” tienestit hulppeassa kasvussa | 6

ravistajat: talous: Jukka Jokiniemi Oletko tietoinen yrityksesi taseesta? | 30 ravistaa valolla | 14 – 15

löydä oma unelmasi Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka. yritysporssi.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

NOPEAMPAA KASVUA LIIKETOIMINNALLESI

Intrum Rahoitus Tehokas rahoitusratkaisu yrityksille Intrum Rahoitus on uusi rahoituspalvelu pk-yrityksille. Palvelun avulla ehkäiset pitkien maksuaikojen tuomat haasteet sekä parannat yrityksesi maksuvalmiutta. Myönnämme 100% rahoituksen myyntilaskuja vastaan. Ota meihin yhteyttä puh. 09 2291 1655 tai rahoitus@intrum.com Lisätietoja saat myös osoitteesta www.intrum.fi

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

Tarhaaja osasi odottaa kansalaisaloitetta

8 | Onko piirinuohoukselle luvassa loppu? 12 | Johtaja, näin muutut inhimilliseksi 18 | Huomioi toimiva johto yrityskaupassa

Yrittäjät näyttävät hienoa asennetta

debatti:

22 |

Riikka Moilanen vs. Henna Virkkunen

arjessa:

Valmius nuorten pääsemiseksi mukaan työelämään on olemassa.

24 |

Hullu professori – pedaalien aatelia

26 | Yrittäjyys ei ollut haave, vaan pakko

uomen Yrittäjien tekemä koulutussopimuskysely on hätkähdyttävää luettavaa. Peräti 42 prosenttia yrittäjistä on valmis ottamaan nuoren koulutettavaksi koulutussopimuksella seuraavan puolen vuoden aikana. Valmius vain kasvaa, mitä suuremmista työllistäjistä on kyse. Hämmästyttävää on myös se, että koulutussopimus kiinnostaa joka viidettä yksinyrittäjää! Suomessa on eri tilastojen mukaan noin 265 000 yritystä. Nopeasti laskettuna noin 100 000 yritystä tai yrittäjää aktivoituisi välittömästi, mikäli koulutussopimus otetaan käyttöön.

Perusedellytyksenä on tietenkin yrittäjän tarve ottaa nuori töihin. Poliitikot ovat suhtautuneet koulutussopimukseen vaihtelevasti, mutta työmarkkinaosapuolten asenne on nuiva. Miksi? Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen nostaminen ei ole riittävän kunnianhimoinen ratkaisu tuhansien nuorten työllistämiseksi. Vuonna 2010 oppisopimuskoulutuksen aloitti vain 90 peruskoulunsa päättänyttä nuorta. Silloin puhutaan nollatilanteesta. Oppisopimuskoulutus on yksinkertaisesti yrittäjän kannalta kallis, kääntelee asiaa miten päin tahansa. Epäonnistumisen riskit ovat liian isot. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että koulutussopimuskaan ei ratkaise kysymystä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Se on kuitenkin täsmälääke nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kaikki kantavat huolta nuorten syrjäytymisestä. Huolen taso näyttää vaan vaihtelevan sitä mukaa kuin se sopii omaan agendaan. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen olisikin tarkasteltava koulutussopimusta mahdollisimman objektiivisesti ilman keinotekoista uhkakuvan maalailua. Yrittäjät ovat ilmaisseet valmiutensa ja näyttävät hienoa asennetta. Seuraavaksi on muiden vuoro vastata huutoon.

TALOUS:

28 |

Palkkaaminen ei suju kuin elokuvissa

30 | Laita taseesi kuntoon kertaheitolla

vapaalla:

32 |

Symbian vaihtui hattaroihin

Hämmästyttävää on myös se, että koulutussopimus kiinnostaa joka viidettä yksinyrittäjää! Voidaan varmasti sanoa hyvillä mielin, että tulokset ovat lupaavia. Ainakin tuhansia peruskoulunsa päättäneitä nuoria tämä tieto kiinnostaa. Luulisi kiinnostavan myös päättäjiä hallituksessa ja työmarkkinaosapuolia. Suomen Yrittäjät on puhunut aktiivisesti koulutussopimuksen puolesta. Tämä siitä syystä, että yrittäjäjärjestö tietää parhaiten, miten yritykset kiinnostuvat kouluttamaan nuoria työelämään.

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Onko koulutussopimus ratkaisu nuorten työllistämiseksi? Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Kuuluuko näöntarkastus kunnalle? Kolumni anssi kujala

anssi.kujala@yrittajat.fi

Suomessa on joukko, joka uskoo sokeasti kuntien olevan ainoa ja oikea palveluntuottaja.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

äynnissä on totinen sopan keit-

täminen, jota kutsutaan kuntauudistukseksi. Se sisältää monta eri asiaa, esimerkiksi kuntarakennelaki, soteuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistus ja kuntalain uudistus. Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Kyllä, luit aivan oikein. Kuntien tehtävien määrä on tuplaantunut 20 vuodessa. Syitä on monia. Yksi suurin syy on se, että Suomessa on joukko, joka uskoo sokeasti kuntien olevan ainoa ja oikea palveluntuottaja. Vai mitä seuraavasta esimerkistä pitää olla mieltä: Tammikuussa astui voimaan ajokorttilain uudistus. Uudistuksen ainoana tavoit-

teena on siirtää yli 45 vuotta täyttävien autoilijoiden näöntarkastus yksityisiltä optikkoliikkeiltä julkisen sektorin toteutettavaksi. Lopputuloksena kärsijöinä ovat optikkoliikkeiden lisäksi myös kuntalaiset, sillä julkisen sektorin pitää tehdä kovia investointeja ja lisätä henkilöstön osaamista. Oliko päätös järkevä? Ei ollut. Vastaavia tapauksia on kymmeniä. Lakimuutokset lisäävät julkisen sektorin kustannuksia kuntien siirtäessä pk-yrityskentän hyvin hoitamia toimia omaksi toiminnakseen. Tämä kaikki tapahtuu samaan aikaan, kun käydään keskustelua kunnan roolista. Valtioneuvosto linjasikin puolivälitar-

kastelussaan, että nyt asetetaan ministeriökohtaiset tavoitteet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Tämä on hyvä tavoite ja avaa mahdollisuuksia pk-yrityksille. Suomen Yrittäjät on vahva paikallinen toimija. Paikallisyhdistyksemme luottamushenkilöt tekevät joka päivä jokaisessa kunnassa töitä kaikkien yrittäjien puolesta. Yrittäjien paikallisyhdistyksien johto, kunnan- ja kaupunginjohtajat ja muut keskeiset kuntapäättäjät kokoontuvat huhtikuun lopulla Lahteen SY:n kunnallisjohdon seminaariin pohtimaan yhdessä kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteyttä. Ensimmäisen päivän illan päättää – mikäs muukaan kuin – Kuntarakenneuudistusbändi.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Uutiset Tuhannet nuoret kiinni työelämään JAR

KK O

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi Esko Keski-Vähälä

IR N TA

Koulutussopimukseen tarttuisi 42 prosenttia yrityksistä. Oppisopimus tarvitsee vaihtoehdon.

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Hannu Hallamaa

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

oulutussopimus kiinnostaa peräti 42 prosenttia yrityksistä, selviää Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä. Suurimman suosion koulutussopimus saa 20 – 49 työntekijän yrityksissä, joista 57 prosenttia olisi valmis ottamaan nuoren yritykseen koulutussopimuksella seuraavan puolen vuoden aikana. Yksinyrittäjistäkin koulutussopimus kiinnostaa viidesosaa. Helmikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 1 200 yritystä. Yrityksistä löytyy siis halukkuutta ottaa koulutussopimuksella ammattia oppimaan tuhansia nuoria. Oppisopimuksen käyttö on viime vuosina jäänyt olemattomaksi – vuonna 2010 peruskoulunsa päättäneistä vain 90 aloitti oppisopimuskoulutuksen. Eräs oppisopimuslaista parhaillaan kouluttava on yrittäjä Jani Takamaa. Pietarsaaren kiinteistöpalvelun riveissä on yksi nuori oppisopimuskoulutuksessa. Hän on aiemmin ollut kesätyönteki-

Monella on ammattiin luonnonlahjat, jotka eivät erotu paperilla. Monica Paavilainen

jänä Takamaan yrityksessä. Kun opinnot ammattikoulussa eivät sujuneet, kysyi nuori Takamaalta mahdollisuutta oppisopimuskoulutukseen. Sopiva kiinteistönhuollon koulutusohjelmakin löytyi, ja nuori aloitti kolmivuotisen oppisopimuksen marraskuussa. Järjestelmän raskaus ja riskialttius mietitytti Takamaata. – Jos en olisi tiennyt, kuka on tulossa, en olisi ikipäivänä ottanut. Nyt tiesimme, että hänellä työ onnistuu ja maistuu.

Kevyempi malli. Takamaan mielestä nykyinen sadan euron koulutustuki ei tunnu oppisopimuslaisen ottopäätöstä tehtäessä missään. Nuorta koulutettaessa sitoutuu muiden työntekijöiden aikaa, eikä oppisopimuslainen miten-

kysyntää löytyy. Monica Paavilanen uskoo koulutussopimuksen kiinnostavan nuoria. kään kykene maksamaan palkkaansa, joka on 70 – 80 prosenttia taulukkopalkasta. Takamaa uskoo, että koulutussopimuksen avulla yhä useampi nyt ammattikoulutuksen ulkopuolelle jäävä nuori pääsisi ammattiin kiinni. – Koulutussopimukselle olisi meillä käyttöä, ja varmasti myös monella muullakin alalla, jossa työ opitaan käytännössä. Tekemällä oppivien puolesta puhuu myös kampaamoyrittäjä Monica Paavilainen. Tulijoita oppisopimukseen olisi, mutta nykyinen oppisopimusjärjestelmä on liian kallis ja raskas. Viimeksi Paavilaisen Hiussateljee Monica Heiskarissa on ollut oppisopimuslainen neljä vuotta sitten. Järjestely voisi toimia, jos työnantaja voisi luottaa nuoren pysyvän palveluksessa edes muutaman vuoden ajan. – Tästä ei ole mitään taetta. Kun työntekijällä on tutkinto, hän on vapaa valitsemaan minkä työnantajan haluaa. Nuoret eivät sitoudu heidät kouluttaneeseen yritykseen samalla tavalla kuin aiemmin, Paavilainen sanoo. Työnantajalle kevyemmällä koulutussopimuksella Paavilainen on valmis ottamaan nuoren yritykseensä oppimaan kampaajan työhön. Hän uskoo, että halukkaita löytyisi. Moni kampaajan ammatista haaveileva ei pääse ammattikouluun sitä opiskelemaan. – Heille tämä olisi loistava asia. Monilla on ammattiin luonnonlahjat, jotka eivät erotu paperilla ja numeroina.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

kiinnostaa. Kiiinteistönhuoltoon koulutussopimus sopisi, tuumii yrittäjä Jani Takamaa. Takamaa (vas.) ja Vesa Ketonen tarkistavat valaistusta ilmastointikonehuoneessa.

Kehysriihessä esillä

Suomen Yrittäjät toivoo hallituksen käynnistävän kehysriihessä työssäoppimisjärjestelmän uudistuksen valmistelemisen. Johtaja Rauno Vanhanen arvioi, että koulutussopimuksen toteuttamisessa voidaan käyttää olemassa olevia työssäoppimiskoulutuksen rakenteita. Suomen Yrittäjät ajoi aluksi oppisopimusjärjestelmän uudistamista sellaiseksi, että se mahdollistaisi nuorille väylän saada ammatti. Nykyisin oppisopimuksella koulutetaan pääasiassa jo työelämässä olevia aikuisia. Oppisopimuspalkkojen saaminen

yrittäjien kannalta siedettävälle tasolle ei kuitenkaan saanut vastakaikua työmarkkinajärjestöiltä. Suomen Yrittäjien ratkaisu on työehtosopimuksesta erotettu järjestely, jossa kustannukset olisivat työnantajalle sopivat ja opiskelijaa tyydyttävät. Yritys maksaisi opiskelijalle aluksi 300 – 400 euroa kuussa, taitojen kehittyessä enemmän. Opiskelija saisi lisäksi valtion maksamaa tukea, toisin kuin oppisopimuksessa. Koulutussopimusmalli on saanut vastakaikua poliitikkojen parissa yli puoluerajojen, sanoo Vanhanen.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Ilmiötä selittää muun muassa

Ota kantaa!

suomalaisten riittämätön ammattitaito ja työkyky, sosiaaliset ongelmat sekä heikko työmotivaatio.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

EK:n maahanmuuttoasiantuntija vastasi Helsingin Sanomille 10. maaliskuuta aiheesta eikö työ kelpaa suomalaisille.

Koulutussopimus kiinnostaa

42% prosenttia yrittäjistä on valmis • 42 ottamaan seuraavan puolen vuoden

Juuri nyt: 114 000

Yrittäjäsanomien lukijamäärä on noussut peräti 13 prosenttia 114 000

lukijaan.

Kasvu on ollut kovaa, sillä vielä kaksi vuotta sitten Yrittäjäsanomien lukijamäärä oli vajaat 90 000. Tiedot selviävät Levikintarkastus Oy:n tekemästä Kansallisesta Mediatutkimuksesta. Kasvun taustalla on määrätietoinen työ. Yrittäjäsanomien sisältö ja ulkoasu uudistuivat vuosi sitten tammikuussa.

114 000 101 000

aikana nuoren koulutettavaksi koulutussopimuksella.

20% 95%

yksinyrittäjistä koulutussopimus •kiinnostaa joka viidettä – harvalla

riittää aikaa kouluttaa nuorta.

95 prosenttia yrityksistä pitää •sopimuksen purkamismahdollisuutta erittäin tai melko tärkeänä – yksinyrittäjillä luku on sata.

Lähde: Suomen Yrittäjien koulutussopimuskyseLY 2013

Yrittäjät aktiivisia nuorten työllistämisessä

Nuorten työllistyminen on vahvasti Suomen Yrittäjien asialistalla. Työssä oppimisen mahdollisuuksien kehittämistä esitti jo pari vuotta sitten puheenjohtaja Mikko Simolinna, joka lanseerasi mestari-kisälli-mallin. Keski-Euroopan maissa ammattiin opiskelevista jopa puolet saa koulutuksensa työpaikoilla ja nuorisotyöttömyys on yksinumeroisissa lukemissa. Nuorten työllistäminen ja syrjäytymisuhan torjuminen kirjattiin tavoitteiksi 2011 liittokokouksessa.

Aluejärjestöjen piirissä on käynnissä kampanjoita nuorten työllistämiseksi esimerkiksi Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös nuorten mahdollisuuksia päästä kesätöihin edistetään. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät haastoi maaliskuun alussa yritykset tarjoamaan kesätyöharjoittelua alueensa 2 500 nuorelle, jotka päättävät peruskoulunsa. Yrityksille tarjoutuisi näin mahdollisuus lisätä nuorten ymmärrystä yrittämisestä.

Tällainen on koulutussopimus • ei työsopimus, vaan sopimus opiskelusta • yritys maksaa opiskelijalle alkuvaiheessa 300–400 euroa kuukaudessa • opiskelija saa myös valtion maksamaa tukea • alkuvaiheessa nuori saisi yhteensä 500 – 600 euroa kuukaudessa • yritykset eivät saa koulutuskorvausta • koulutussopimus voidaan purkaa

90 000 85 000 Lähde: Levikintarkastus Oy:n Kansallinen Mediatutkimus

8 500

Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö on ylittänyt 8 500 tykkääjän rajan. Tykkääjien määrä on noussut vauhdilla. Vielä vuosi sitten tykkääjiä oli vajaat 6 500.

Kova kahdeksikko Yrittajat.fi-verkkosivulla on alkanut uusi Yrittäjän ytimessä -blogi, jossa kahdeksan yrittäjää kirjoittavat yrittäjän arjesta. Blogi vaihtuu aina maanantaisin ja torstaisin. Kirjoittajina ovat Siivous-Kukan Tida Charoenpornpimonkul, Hallituspartnerien Mikko Eskola, lastenvaateliike Tinttu. comin Petronella Grahn, Venäjä-asiantuntija Konsun Pirjo Karhu, asianajotoimisto Legistumin Teppo Laine, sarjayrittäjä Marko Parkkinen (kuvassa), tilitoimisto Talenomin Harri Tahkola ja tiedonhävittäjä Blanccon Munaus, emämunaus, Kim Väisänen. Kirjoita oma blogisi ja lähetä se osoitteeseen: toimitus@ yrittajat.fi

osinkoveron kiristys

Yrittäjäpalkkaa on jo lohkaistu aiemmasta 90 000 eurosta 60 000 euroon. >>

Kansalaisaloite yrittäjien asialla Suomen Yrittäjänaisten käynnistämä kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta on kerännyt vasta runsaat 3 000 allekirjoittajaa. Aloite tarvitsee 50 000 nimeä, jotta eduskunta ottaa sen käsittelyyn. Järjestöistä muun muassa Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Suomen Yrittäjät, Akavan Erityisalat, Lapsiperheiden Etujärjestö, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry tukevat aloitetta. – Olemme yhtä paljon palkansaajien kuin yrittäjien asialla. Asia on ihmisille hankalampi kuin turkistarhaus, kertoo Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen. Yrittäjänaiset satsaa kansalaisaloitteeseen. Sosiaalisen median mainoskampanja on parhaillaan täydessä vauhdissa. – Tämä on näkyvin edunvalvontatyö, jota olemme tehneet kymmeniin vuosiin. Aloite on mahdollista allekirjoittaa heinäkuun loppuun asti. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/71

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Tämän verran minä tienasin Keijo Keskivertoyrittäjän tulot nousivat 8,8 prosenttia vuonna 2011. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Minun ja kollegoideni tulot olivat keskimäärin 45 061 euroa vuonna 2011. Tuloni nousivat 8,8 prosenttia edellisestä vuodesta.

Minulle jäi käteen verojen jälkeen 11,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin eli 34 414 euroa.

Maksoin tuloistani veroa 26,8 prosenttia mukaan luettuna yhteen kertaan verotetuista osingoista maksettu vero. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, maksoin veroa 33,0 prosenttia. Vastaavalla tulotasolla laskettuna palkansaajan verorasitus olisi ollut 29,7 prosenttia.

Tuloistani 72 prosenttia oli ansiotuloa ja loput 28 prosenttia pääomatuloa.

Palkansaajat tienasivat samaan aikaan 32 798 euroa, mutta minä tein 25 prosenttia enemmän töitä.

Kaikilla kollegoillani ei mennyt yhtä hyvin. Reilulla viidenneksellä yrittäjäkavereistani tulot jäivät alle 15 000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella tulot jäivät alle keskipalkan ja vain vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa.

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

Kommentti KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Ensin on syytä olla vilpittömästi iloinen siitä, että yrittäjien keskimääräiset tulot nousivat vuonna 2011 lähes yhdeksän prosenttia yli 45 000 euroon. Nyky-Suomessa tällainen ilottelu voi olla tosin vaarallista, sillä ylimääräisille tuloille riittää ottajia. Joku saattaa pitää tulojen kasvua jopa epäoikeudenmukaisena. Uusimmista tulotiedoista pistää silmään yksi mielenkiintoinen kohta, jolla on tai ainakin pitäisi olla vaikutusta vallitsevaan verokeskusteluun. Jo pelkkä uhka verotuksen kiristymisestä näkyy heti yritysten nostamissa osingoissa. Yrittäjät nostivat listaamattomista yhtiöstä osinkoja 1 384 miljoonaa eurolla vuonna 2011 ja erityisesti ansio-

tulo-osinkoja nostettiin selvästi enemmän edellisvuosiin verrattuna. Suomeksi sanottuna, yrittäjät alkoivat heti varautua osinkoverotuksen kiristykseen ja tyhjensivät varallisuutta yhtiöistään. Osinkoverotushan kiristyi vuonna 2012. Sama vaara on jälleen edessä, jos hallitus päättää kiristää listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Verosuunnittelu varmistaa myös sen, että valtiolta jäävät etukäteen budjetoidut eurot saamatta. Eli tiedoksi valtiovarainministeriöön: 1 + 1 ei ole 2. Luulisi, että laskukaava on jo tiedostettu epäonnistuneen autoveron korotuksen jälkeen.

VILLE TAKKINEN

Verosuunnittelu käy kohta kuumana

uutiset

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kansalaisaloitteen ahdistamat Turkistarhauksen kieltämistä vaativa kansalaisaloite voi olla yritysten kannalta ennakkotapaus.

JUHA HARJU

Suomen Yrittäjät kokoaa kuntajohdon ja yrittäjät Lahteen saman katon alle 23. – 24. huhtikuuta. Jo 21. kerran järjestettävässä Kunnallisjohdon seminaarissa pohditaan uuden alkaneen kunnallisvaalikauden tavoitteita. Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Lisätietoa ilmoittautumisesta yrittajat.fi > tapahtumakalenteri.

Nuorisotapahtuman sivut auki keskustelua. Turkisyrittäjä Esa Rantakangas kertoo, että osa alan yrittäjistä pohtii tuotannon siirtämistä Itä-Eurooppaan.

Muutkin liipaisimella. Turkistarhauksen vastainen kansalaisaloite voi innoittaa muidenkin elinkeinojen kieltohankkeita, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen arvioi. Esiin voi nousta esimerkiksi jokin muu eläintuotannon muoto tai ydinvoima. – Kansalaisaloitetta tullaan käyttämään ensisijaisesti hankkeisiin, jotka eivät muuten etene. Turkistarhaus on ollut esillä julkisuudessa jo jonkin aikaa, joten asia oli odotettu. Myös Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen

pitää uusia kieltoaloitteita mahdollisina. – En pidä ihmeellisenä, että kansalaisaloite on alkanut muotoutua tällä tavalla. On selvää, että kun kysymyksessä on yksittäinen aloite, se täsmentyy helposti konkreettisiin asioihin. Turkisyrittäjä Rantakangasta ihmetyttää, että kansalaisaloitteella yritetään kieltää laillista elinkeinoa. Oikeusoppineiden mukaan on selvää, että jos turkiskieltoaloite poikii lakiehdotuksen, se pitää käsitellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, sillä asia sivuaa elinkeinovapauden lisäksi

Liikelaitosten yhtiöittämisen pelisäännöt selville huhtikuussa Ministeriö ei odota pitkää siirtymäaikaa. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

itkä säätö kuntien liikelaitosten yhtiöittämisestä on vihdoinkin päättymässä. Yhtiöittämistä käsittelevä lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuun alkupuolella, kertoo valtiovarainministeriö. Lain taustalla on EU-komission vaatimus EU-valtiontukisäännöksien vastaisten tukien eli konkurssisuojan ja veroetujen poistamisesta. Kilpailluilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset pitää joko yhtiöittää tai vetää pois markkinoilta. Yhtiöittäminen kohtaa esimerkiksi energialaitoksia ja satamia. Samalla hallitus vie eduskuntaan lakipaketin, jossa käsitellään markkinoilla

Ajassa: Kuntapomot kohtaavat

Hannu Hallamaa

änestä kuuluu pettymys. Turkisyrittäjä Esa Rantakangas ei arvostele kansalaisaloitetta välineenä, mutta ihmettelee, onko konsti nyt oikeassa käytössä. Turkistarhaamisen kieltämistä vaativa aloite luovutettiin eduskunnalle maaliskuun alussa – aloite keräsi noin 70 000 allekirjoitusta. Kyseessä on ensimmäinen eduskunnalle luovutettu kansalaisaloite. – Hyvin helposti mennään pieniin, epäoleellisiin asioihin, joissa saattaa mennä parlamentin aikaa hukkaan, Rantakangas sanoo. Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan vuosi sitten. Aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, jos se kerää puolessa vuodessa 50 000 nimeä. Kansalaisaloitteen kohdistaminen turkiseläinkasvatukseen ei yllättänyt Rantakangasta, onhan alaa vastustava liike Suomessa aktiivinen. – On parempi, että he yrittävät vaikuttaa lainsäädännön kautta kuin hyökkäävät turkistarhoihin, Rantakangas tuumii.

Meidän pitää käydä läpi avustukset, takaukset ja kiinteistöjen myynti.

Auli Valli-Lintu

toimivien kunnallisten yritysten hinnoittelun valvontaa. Lakiesitys on ollut lähes valmis jo vuodesta 2010, mutta EU-komission kantelut ovat pitkittäneet prosessia. Nyt ollaan jo pitkälti linjattu, mitä tehtäviä Suomessa tulisi yhtiöittää. – Tämän takia ylenmääräistä siirtymäaikaa ei voi odottaa, arvioi valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.

Iso muutos. Jonkinmoinen siirtymäaika kuitenkin tar-

vitaan, sillä kunnallisilla liikelaitoksilla on paljon työntekijöitä ja omaisuutta. Vuonna 2010 liikelaitoksia oli 176 ja niille kertyi tuottoa 4,3 miljardia. Suurin vaikutus yhtiöittämisillä on Valli-Linnun mukaan Helsingissä. Valtaosassa kuntia muutoksia ei tapahdu – pikkukunnan ainoa liikelaitos on usein vesilaitos, joka ei markkinoilla heilu. Seuraava askel EU:n valtiontukisääntöjen toteuttamisessa tapahtuu kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Silloin varmistetaan, että kunnat eivät tue EU-säännösten vastaisesti omistamiaan yhtiöitä tai esimerkiksi niiden alueelle sijoituksia tekeviä yrityksiä. – Meidän pitää käydä läpi muun muassa avustukset, takaukset ja kiinteistöjen myynti, Valli-Lintu selvittää. Hallituksen esitys asiassa on odotettavissa keväällä 2014, joten voimaan kuntalain kokonaisuudistus tulisi 2015.

myös omaisuuden suojaa ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä. – Kansalaisaloitetta pitää eduskunnassa käsitellä vähän näkyvämmin kuin että asia sysätään johonkin valiokuntaan ja sitä käsitellään samalla passiivisuudella kuin yksittäisen kansanedustajan lakialoitetta, Ojanen sanoo.

Nyt on aika ilmoittautua Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valtakunnalliseen tapahtumaan Turkuun. Tapahtuma kokoaa yhteen tulevaisuuden tekijät 17. – 19. toukokuuta. Tapahtumassa valitaan Vuoden nuori yrittäjä. SY:n Nuori yrittäjä -kilpailun alueelliset voittajat valitaan 8. huhtikuuta mennessä. Tapahtuman verkkosivut gettogether.fi on avattu ja ilmoittautumisia otetaan vastaan.

4/2013 Seuraava Numero ILMESTYY 25.4.

uutiset

Suorat: Onko Leijonan Luola totta?

1 Kysymys: Ovatko sijoittajat Leijonan Luolassa tosissaan mukana, yksityissijoittajien Fiban-yhdistyksen puheenjohtaja Riku Asikainen?

Vastaus: TKyllä sekä sijoittajat että yrittäjät ovat tosissaan. Minun oma ansaintani tulee ainoastaan menestyvistä sijoituksista, joten ei siellä montaa viikkoa turhaan kannata istua.

2 Kysymys: Miten luonnehtisit sarjassa mukana olevia yrityksiä?

Vastaus: Ohjelmaan seuloutuu sen luonteen takia enemmän B-to-C-yrityksiä. Samoin tuoteinnovaatiopohjaiset hankkeet korostuvat. Keskimäärin ehkä tavalliseen hankevirtaan verrattuna ”tavallisempia” yrityksiä eli teknologia ei ole pääosassa. Kaikissa hankkeissa, joihin lähden mukaan, priimaa ovat yrittäjät, heihin tässä pitää luottaa.

3 Kysymys: Taannoisessa jaksossa syntyi kisa Ostohyvitys.fi-yrityksestä. Sijoitit 25 000 euroa, oliko kisa oikea vai viihdettä? Vastaus: Ainakin se oli katsojista hyvää viihdettä! Minusta hinta lähti vähän karkuun, mutta halusin mielestäni lupaavaan caseen mukaan. Ohjelman tekemisen jälkeen kuukausiliikevaihto on tuplaantunut, joten tähän asti voi olla ihan tyytyväinen. Ostohyvitys.fi:n hyviä puolia oli uskottava johto, selkeä testattu liiketoimintamalli ja bonuksena kansainvälistymisoptio.

Riku Asikainen

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Tunteet pinnassa nuohouksessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto haluaa romuttaa piirinuohousjärjestelmän.

Kari Likonen

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ilpailu- ja kuluttajavirasto esittää vapaata kilpailua nuohoukseen. Apulaisjohtaja Seppo Reimavuo vahvistaa, että viraston edustajat kertovat näkemyksistään tänään torstaina muutostarpeita selvittävälle työryhmälle. Yhden naisen työryhmällä oli alun perin aikaa selvitystyöhön helmikuun loppuun asti, mutta tiettävästi valmista on vasta toukokuun lopussa. – Tilanne nuohouksessa on hankala. Pelastuslaitos valitsee yhden piirinuohoojan ja sopii hinnat. Laitos ei kuitenkaan maksa itse laskua. Kuluttaja ei voi myöskään valita nuohoojaa. Tällainen alueellinen monopoli ei ole nykyaikaa, Reimavuo sanoo. Hän kiinnittää huomiota myös piirinuohoojien kanssa tehtävien sopimusten pituuteen. Osa sopimuksista on ikuisia eli nuohouspalveluita ei kilpailuteta määräajoin. Reimavuon mukaan vastaavanlaisia järjestelyjä ei ole millään muulla toimialalla. – Tämä on kyllä ihan oma lukunsa. Joku on kutsunut sitä keskiaikaiseksi systeemiksi. Suomenkin piirinuohous nousi tikunnokkaan, kun Saksassa jouduttiin siirtymään alkuvuonna vapaan kilpailun malliin EU:n vaatimuksesta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston li-

katolle. Suomessa on noin 400 nuohousalan yrittäjää. Nuohoojamestari Kim Räsänen kiipeämässä katolle. säksi osa alan yrittäjistä on närkästynyt nykyisestä tilanteesta. He ovat syyttäneet, että piirinuohousjärjestelmä estää avoimen kilpailun. Pisimmälle riita piirinuohoojan ja kilpailevan yrittäjän kanssa äityi Varkaudessa, jossa yrittäjä tuomittiin 28 000 euron sakkoihin ja korvauksiin. Käräjäoikeuden päätöksestä on valitettu hoviin.

Selvät säännöt. Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen pitää pelisääntöjä selvinä ja puolustaa nykyistä järjestelmää. – Onko Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanta se, että kuka tahansa saa nuohota? Me lähdemme siitä, että Suomen lakia noudatetaan. Piirinuohousjärjestelmä kohtelee kiinteistönomistajia tasapuolisesti riippumatta kiinteistön sijainnista. Kysymys on ensisijaisesti laki-

sääteisestä turvallisuuspalvelusta, Jyrkiäinen sanoo. Reimavuon mukaan lakia pitäisi muuttaa niin, että jokainen ammattipätevyyden omaava nuohooja saisi vapaasti tarjota palveluja koko maassa. Pelastuslaki ei tälläkään hetkellä estä kilpailun avaamista. Vapaa kilpailu on 14 kunnassa. Jyrkiäisen mukaan esimerkiksi Itä-Uudellamaalla nuohouksen voi kilpailuttaa vapaasti. Itä-Uudellamaalla viime syksy-

nä tehdyn tutkimuksen mukaan vähän yli puolet kuntalaisista pitää kilpailua parempana vaihtoehtona kuin piirinuohous. Toisaalta kuluttajat kokevat piirinuohouksen kirjastopalvelujen jälkeen luotettavimpana palveluna kuntalaisille. – Nuohoojien leipä on pitkä ja kapea. Nuohooja laskuttaa 40 – 50 euroa per kohde ja hän ehtii käydä päivän aikana 8 – 12 kohteessa. Siitä voi jokainen laskea, että ei tämä miljonäärejä synnytä, Jyrkiäinen sanoo.

Tässä tilanteessa mennään: Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä: 1) Tuottaa nuohouspalvelut itse. 2) Hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta. 3) Sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa.

Aliurakoitsijat haluavat turvata saatavansa Kimmo Koivikko

juha harju

Aliurakoitsijoiden ehdotukset:

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ohjanmaalla on herännyt huoli rakennusalan aliurakoitsijoiden asemasta. Huolen taustalla on Seinäjoen kaupunginkirjaston taannoinen rakennusprojekti, jossa aliurakoitsijat menettivät kymmeniä tuhansia euroja pääurakoitsijan jouduttua maksuvaikeuksiin. – Ongelmana on se, että vakuuksia ja takuita annetaan koko ajan alhaalta ylöspäin. Jos pääurakoitsija ajautuu ongelmiin, ovat aliurakoitsijat täysin tyhjän päällä, sanoo Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n toimitusjohtaja Ossi Viljanen. – Tilanne on kohtuuton, sillä aliurakoitsija voi ajautua konkurssiin tai kärsiä kovat tappiot vaikka hoitaisi omat velvollisuutensa moitteitta. Viljanen ja muut alueen raken-

• Pääurakoitsijoiden antamien vakuuksien pitäisi koskea myös aliurakoitsijoita. • Pääurakoitsijan pitäisi loppuselvityksen yhteydessä todistaa, että on hoitanut kaikki velvoitteensa myös aliurakoitsijoiden suuntaan. • Urakkasopimusosapuolten velvollisuus todistaa kykynsä suoriutua velvoitteistaan pitäisi kulkea alihankintaketjussa paitsi alhaalta ylös, myös ylhäältä alaspäin. • Urakkasopimusten maksuerätaulukoiden pitäisi paremmin vastata rakennushankkeen eri vaiheiden todellisia kustannuksia.

Puhemies. Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n Ossi Viljanen toivoo muutoksia rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin. nusalan yritykset ovat kehittäneet ratkaisumallia, jolla ongelmia voidaan taklata. Yksinkertaistaen mallissa aliurakoitsijat saisivat enemmän turvaa. Toiveena on saada ehdotukset

Rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin.

”Harvinaista”. Rakennusteollisuus ry:n asiamies Kari Koho pitää Seinäjoen tapausta harvinaisena. Hänen mukaansa on yleisempää, että aliurakoitsijat joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin. – Isoissa urakoissa on paljon erilaisia toimijoita. Aliurakoitsijalta

hankitaan nimenomaan sellaista osaamista, jota pääurakoitsijalla ei välttämättä ole. Tärkeintä on, että yhteistyö toimii joka suuntaan, Koho sanoo. Kohon mukaan ensimmäisessä työmaakokouksessa on sovittava pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. – Meillä on jo olemassa urakoinnin sisäiset pelisäännöt.

uutiset

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tiesitkö, että on olemassa älypuhelin, joka kestää kovempaakin työtä? 49 % kaipaa vinkkejä älypuhelimen työkäyttöön.

Samsung Galaxy Xcover 2

232€ ALV 0 % (24 kk sop.)

Sonera Sopiva Yritys 500 -paketti • 500 min puhetta • 500 viestiä • Netti jopa 7 Mbit/s • Käyttö pohjolassa ja Baltiassa

00 €/kk

ALV 0 %

Tutustu tarkemmin tähän ja muihin hyödyllisiin vinkkeihin osoitteessa sonera.fi/vinkit, samalla voit kertoa oman vinkkisi ja voittaa älypuhelimen! Hanki täältä: sonera.fi/yritysverkkokauppa • Sonera Kaupasta tai Soneran Yrityskauppiailta • 0800 134134 Vain yritysasiakkaille. Hinnat alv 0%.

VINKKEJÄ T YÖ EL Ä MÄ ÄN SONERALTA sonera.fi/vinkit

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Käsityötä skeittirampeille Uniq Design tunnetaan etenkin eksoottisista materiaaleista valmistetuista rullalaudoista. Lahtelaisessa puusepänverstaassa syntyy käsityönä myös kalusteita ja pienesineitä. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

juttutuulella

Mistä sait sykäyksen ryhtyä yrittäjäksi? Jo puuseppäkouluun lähtiessäni tajusin, että olen liian tehokas toisen työläiseksi. Vaimoni on yrittäjä ja yrittäjäsuvusta, joten tiesin, että tukea löytyy tarvittaessa läheltä.

Mistä lähti ajatus tehdä rullalautoja? Olen harrastanut lajia 26 vuotta. Yrittäjäksi ryhtyessäni ajattelin kokeilla, voisinko tehdä lautoja itse. Niitä ei oikeistaan kukaan muu tee käsin. Yksi syy päätökseen oli suurten valmistajien tuotannon siirtyminen Kiinaan 2000-luvun alussa – se huononsi lautojen laatua.

Menevätkö valmistamasi skeittilaudat käyttöön vai keräilyesineiksi? Kun laudat ovat viime aikoina saaneet aiempaa enemmän huomiota, niitä on ryhdytty pitämään taide-esineinä. Moni sanoo laudan saatuaan, että tämä on hieno, laitan sen seinälle. Sitten pyydetään tekemään vähän vähemmän hieno skeittauslaudaksi. Se tuntuu vähän hassulta, koska teen nimenomaan kestäviä lautoja.

Kenen kainalossa haluaisit nähdä tekemäsi rullalaudan? Amerikassa asuva huippuskeittari Arto Saari on monelle tyyli-ikoni ja muutenkin hieno henkilö. Hänen käytössään koivuntuohilauta varmasti herättäisi huomiota. Pitäisi ehkä lähettää hänelle muina miehinä lauta lahjaksi.

Skeittaatko vielä itse?

Kuka? Esa Niiranen

Aktiivinen harrastus on voimavarani. Tiedän puusta ja skeittauksesta, joten huomaan heti, toimiiko joku juttu laudassa.

Miten päädyit Juhla Mokka -kädentaitajaksi?

Juha Tanhua

Joku minua suositteli, en tiedä kuka. Ehdokkaita oli aluksi yli sata. Tämä oli oikeastaan salainen haaveeni pikkupojasta asti, mainokseen pääseminen on suuri kunnia. Sähköposti ja puhelin ovat kyllä laulaneet.

Ikä: 36 Työura: Yrittäjä vuodesta 2005, ennen sitä vajaat kymmenen vuotta Hollolan viilussa ja laminaatissa. Perhe: Vaimo Anna ja puolivuotias Armi-tytär. Motto: Rajat on tehty rikottaviksi.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Homo directus: luo turvallinen työilmapiiri PEKKA SIPOLA

Nykyjohtaja voi oppia paljon simpansseilta, jotka ratkovat vastaavia ryhmähengen ja motivaation ongelmia kuin esimiehet.

Kiekkoilijoille apua • Ola Berggrenillä on oma hänen nimeään kantava konsulttiyritys. Lisäksi hän toimii muun muassa Ruotsin Jääkiekkoliiton psykologisena valmentajana vastuualueenaan nuorten maajoukkueen henkinen valmennus. Tommy Lundberg työskentelee Great Words -mainostoimistossaan.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

impansseille ryhmän hyvinvointi on aina etusijalla eikä osakkeiden omistajien hyvinvointi, tiivistää Apinajohtajan käsikirja -kirjan kirjoittaja Tommy Lundberg kirjan teeman. – Kun johdat 50 hengen ryhmää, se voi joskus olla helpompaa kuin kahden kolmen hengen ryhmän johtaminen. Keskikokoisessa yrityksessä johtaja ei ole niin paljon läsnä koko ajan. 1 – 2 hengen johtaminen on kuin vuoden johtamishaaste, hahmottelee Ola Berggren.

malla johtaja viestii, että työntekijä on tärkeä ryhmälle, Berggren jatkaa. Lundberg painottaa, että myös johtajan on osattava pyytää anteeksi tarvittaessa, ja tunnustaa olleensa väärässä.

JOHTAJALLE SPARRAUSTA. Tommy Lundberg (vas.) tutustui Ola Berggreniin aikoinaan, kun hän palkkasi Berggrenin sparraamaan häntä johtamisessa. Lundbergillä oli viisi henkilöä työllistävä mainostoimisto.

Ole utelias. Pienyrityksessä johtajalla on todella mahdollisuus tutustua työntekijöihinsä. – Ihmiset oppivat eri tavoin, sinun kannattaa tietää, miten työntekijäsi oppivat asioita. Joku oppii kuulemalla, toinen kirjoittamalla

ja kolmas tekemällä, Berggren kertoo. Lundberg painottaa empatian merkitystä. Hyvä johtaja on utelias ja kiinnostunut ryhmästään. Mitä sitten, kun työpaikalla tulee ristiriitoja? Kirjoittajien mukaan, kun työpaikalla vallitsee turvallisuudentunne, ei jämeränä oleminen tuota ongelmia.

Myös johtajan on osattava pyytää anteeksi tarvittaessa.

Rohkeita ratkaisuja Suomelle – tule mukaan!

M IKA

M Ä K ELÄIN

Tommy Lundberg

Keskusta järjestää Rohkeutta. Ratkaisuja. Alkion yrittäjyysakatemian 17. – 19. toukokuuta Alkio-opistolla Keski-Suomessa. Akatemia on kaikille yrittäjille ja yritysjohtajille suunnattu avoin koulutustapahtuma. Luvassa on kovatasoista vuoropuhelua uusien työpaikkojen luomisesta ja yrittäjyyden vahvistamisesta. Viikonvaihteen aikana keskustellaan, verkotutaan, vaikutetaan ja viihdytään. Akatemiassa keskustelua herättämässä on tunnettuja taloustieteilijöitä, yrittäjiä, etujärjestövaikuttajia ja poliitikkoja. Omista onnistumisistaan ja myös vaikeista hetkistään on kertomassa useita eri alojen yrittäjiä. Emme unohda myöskään yrittäjän omaa henkistä ja fyysistä jaksamista. Akatemian vetäjänä on Juha Sipilä.

SIPI

LÄ

J YR

I H Ä KÄ M I E S

O AIN

– On parempi puuttua ristiriitoihin ja ongelmin heti kuin kolmen kuukauden päästä. Kun ihmiset tuntevat olonsa turvallisiksi, johtaja voi tehdä selväksi, ettei hän suvaitse tietynlaista käytöstä, Berggren sanoo. Ryhmän jäsenille on luvallista joutua konflikteihin, mutta ne on ratkottava pikimmiten. Puuttu-

Uusi sukupolvi. Nuorille ja nuorille aikuisille ohjeiden ja määräysten antaminen ei ole paras tapa johtaa. – Heille kannattaa antaa selkeä kuvaus ongelmasta, haastaa heidät voittamaan se ja saada heidät tuntemaan itsensä sankareiksi, Lundberg neuvoo. Vanhempien johtajien täytyy ymmärtää, kuinka nuoret tulkitsevat maailmaa ympärillään, ja tätä kautta ymmärtää heitä paremmin. – Hyvä johtaja antaa kysymykset vastauksien sijaan.

Ensimmäisessä yrittäjyysakatemiassa alustajina ovat mm. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, BDO:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ja Keskustan

I L K K A H E R LI N

puheenjohtaja Juha Sipilä. Viihtymistä ja elinvoimaa tarjoavat Aino Suhola ja Jukka Puotila.

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan!

I JÄ

R V E N TA U S

www.keskusta.fi/yrittajyysakatemia

M AT

N T I VA

ALKION YRITTÄJYYSAKATEMIA ROHKEUTTA. RATKAISUJA.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

RAVISTAJAT JARKKO VIRTANEN

Murroksesta toiseen. Ledit mahdollistavat, että valaisimen muotoilu voi poiketa täysin totutusta. Mutta ovatko ihmiset halukkaita ostamaan olohuoneen valaisimen, joka on nyrkinkokoinen, tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi heittää ajatuksen ilmoille.

Vastuullinen valon lä Innojok on noussut viime vuosina toimialan markkinajohtajaksi. Innojokin nopea nousu on vaatinut asioiden uudelleen ajattelua ja nokkeluutta. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

nnojok Oy:n konttori sijaitsee Itä-Helsingissä Kurkimäessä. Konttorin yhteydessä on pienehkö outlet-myymälä, varsinaisesti myynti on jälleenmyyjien harteilla. Yrityksen nimi on melko tuntematon suurelle yleisölle. Mutta ei kauan, jos se on kiinni yhtiön perustajasta ja toimitusjohtajasta Jukka Jokiniemestä, sillä lähivuosien painopisteenä on brändin kirkastaminen ja kansainvälistyminen. Innojok on poikkeuksellinen yritys monella tapaa. Siinä, missä moni valaisinvalmistaja painottaa muotoilua, Innojokissa esteettömyyden lippu leijuu korkealla (design for all). Jokiniemen tahtotila-

na on pitää tuotanto Suomessa: tämä on onnistunut, kun asioita on ajateltu uudella tavalla. Kotimaisen tuotannon ohessa on onnistuttu työllistämään myös osatyökykyisiä. Tuotannon säilyttäminen Suomessa mahdollistaa nopeammat toimitusajat. – Jos valmistus vietäisiin Kiinaan, tilaukset ja ennakkomaksut tehtaille pitäisi tehdä jo puoli vuotta ennen sesonkia. Jokiniemi on ravistellut toimialaa uutterasti. Moni valmistaja joutuu pohtimaan tuotteen kierrätettävyyttä materiaalina. – Pyrimme siihen, että tuote on kestävä ja muotoilullisesti houkutteleva. Haluamme rakentaa

antiikkikauppias tappelevat siitä, kumpi saa valaisimen, Jokiniemi sutkauttaa.

Valmistamme valaisimia, joihin löytyy varaosia, ja joita voi korjata. Jukka Jokiniemi

mahdollisimman paljon klassikkotuotteita, joihin löytyy varaosia, ja joita voi korjata. Kun käyttäjästä aika jättää, perikunta ja

Kenttä uusiutunut. Innojok aloitti oman valaisintuotantonsa kirkasvaloilla vuonna 1997. Silloisista kilpailijoista vain harva on enää pystyssä. – 1990-luvulla oli hyviä, hienoja nimiä, kuten Lampukas ja monia muita. Parinkymmenen vuoden takainen tunnettu toimija Lival ei sekään tee enää kuluttajavalaisimia eikä yhtiöllä ole valmistusta Suomessa. Yrityskenttä on käynyt läpi muutosta. – Olemme kulkeneet vastavirtaan. Kustannustehokkuutta yllä-

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

Näin Ravistajatsarja etenee

2/10

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä

Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu).

Innojokilla kasvavat liiketoimintamahdollisuudet

Innojok onnistuu karkoittamaan pimeyden tyylikkäästi. Näin kiteytti Innojokin menestymisen Annamarja Paloheimo Finnverasta. – Valaisintoimiala on voimakkaasti kilpailtu ja siellä pärjätäkseen pitää olla aidosti uutta luova ja innovatiivinen. Ravistajat-raatilaisten perustelut Innojokin valintaan 10 parhaan joukkoon olivat moninaiset. Fennian Arto Kämppi korostaa valinnassa sitä, että yrityksen yhteiskuntavastuullinen toiminta on onnistuttu rakentamaan sisään sen perusprosesseihin, lähtien tuotekehityksestä ja tuotantoprosessien suunnittelusta, ja vieläpä aikaansaaden merkittävää kasvua ja menestystä.

Käyttöesine sai uuden funktion.

Innojok pähkinänkuoressa • Firma on perustettu vuonna 1993. Valaisintuotantoon vuonna 1997, yleisvalaisimiin vasta vuonna 2006. Innojok on tehnyt design-valaisimia vajaat seitsemän vuotta.

• Innojokin valaisinvalikoimassa on näköergonomisia valaisimia, sisustus-, työtila-, työpöytä-, ulko- ja suurennuslasivalaisimia. Yritys tekee myös valaistussuunnittelua työ- ja asuinympäristöihin.

• Innojokin tuotemerkeillä Innolux • Innojok on kerännyt paljon Designilla ja Innosolilla on tunnustusta: muun muasAvainlippu-tunnus. sa Entrepreneur of the Year • Yhtiö panostaa tuotekehityk-yrittäjäkilpailun Uudenmaan seen: 25 työntekijästä 5 – 6 aluevoittaja (2012) ja Red Dot tekee tuotekehitykseen liitty-design-palkinto Innosol Kubo vää työtä. -kirkasvalolaitteelle (2010).

Villit led-markkinat. Ledit ovat iso muutos toimialalle. Innojokin bisnes on kuitenkin valaisimissa, ei

polttimoissa. Yhtiön tuotekehitys paiskii töitä pääosin ledien parissa, mutta tässä vaiheessa mallistoon otetaan ledejä käyttöön silloin, kun se on tarkoituksenmukainen vaihtoehto. – Led-markkinat ovat villit: siellä on hyviä tuotteita, mutta myös kermankuorintaroskaa. Näkövammainen toimitusjohtaja viihtyy itse tuotekehityksen parissa. – Ideasta tuotteeksi -prosessi on kivinen ja pitkä. Teemme 15 suunnittelijan kanssa yhteistyötä. Oma muotoilijatiimimme jatkojalostaa ulkopuolisten suunnittelijoiden työtä. Yhtiön mallistoassistentti Laura Timosaari kertoo Innojokin

Arto Kämppi

Pasi Ketonen

Kalevi Westerlund

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Kolme pointtia

hettiläs pitämällä olemme säilyttäneet toimintaa Suomessa, Jokiniemi kertoo. Kirkasvalolamppuja alkoi ilmestyä kauppoihin 1990-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin ne olivat vielä harvinaisia tuotteita kuluttajien aamupalapöydissä. Jukka Jokiniemen luotsaama yritys on Suomen markkinajohtaja kirkasvalolaitteissa. Kun Innojok aloitti valaisintuotannon, valikoima muodostui alkuun näköergonomisista valaisimista. Design-valaisimia yhtiö on tehnyt vajaat seitsemän vuotta.

Pasi Ketonen Itellasta arvostaa Innojokin onnistumista siinä, että yritys on onnistunut kasvamaan design-tuotteiden segmentissä. – Yritys on rakentanut kansainvälisen myyntiverkoston alusta asti. – Menestystarinan takana on rutkasti rohkeaa asennetta sekä oivallus yhdistää silmiä miellyttävä muotoilu ja valon terveysvaikutukset toimivaksi konseptiksi. Tämä antoi jokapäiväiselle käyttöesineellemme uuden funktion, Kalevi Westerlund Elisasta arvioi. Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä huomioi Innojokin tarjoaman ratkaisun liikkuvan sellaisten megatrendien kuin design, valo, terveys ja sisustus keskellä. Hän näkee Innojokilla näistä syistä olevan kasvavat liiketoimintamahdollisuudet.

Annamarja Paloheimo

sponsoroivan monien eri oppilaitoksien opiskelijoita yhteistyöprojektien muodossa. Valaisinten esittelytilassa saa hyvän kuvan yhtiön laajasta tuotevalikoimasta, klassisista lampuista ulkovalaisimiin. – Meillä on todella hyvät mahdollisuudet kokeilla eri materiaaleja. Tulossa on valaisimia, joissa materiaalina on muun muassa keramiikka. Tänä vuonna markkinoille tulee 15 uutta tuotetta. Jos valaisinostos on suunnitteilla, kannattaa ehkä odottaa, millaisia uutuuksia Innojok tuo markkinoille. Muotoilija Samuli Naamangan kanssa on työstetty betonia ja keramiikkaa lampun kupuun.

Kotimaisen tuotannon ohessa yritys kantaa yhteiskuntavastuuta työllistämällä vajaakuntoisia. Hyöty on kaksipuoleinen. 80 prosenttia tuotannosta on Suomessa.

Tuotteiden tekninen elinikä 40 – 50 vuotta. Materiaalin kierrätettävyyttä ei tarvitse miettiä, kun valaisin jatkaa elämäänsä uudessa kodissa.

Valon ominaisuudet ovat tärkeimmät, muotoilu seuraa. Design for all -ajattelu: teemme kaikille hyviä tuotteita, myös ns. hankalille tapauksille.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 4 781

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Katja Brusila: Harjoitellessa tulee ahaa-elämyksiä Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Vein vanhemman poikani neljä vuotta sitten taekwondon peruskurssille ja harjoituksia seuratessani tajusin, että haluan päästä mukaan. Olin harjoitellut taekwondoa vuoden päivät 1990-luvun alussa, mutta silloin teini-ikäiseltä harrastus jäi. Taekwondo on kamppailuurheilulaji, joka tunnetaan näyttävistä potkuista. Laji pääsi olympialaisiin vuonna 2000. Aluksi taekwondo oli fyysisesti todella vaikeaa, vaikka olen urheillut ja kuntoillut koko ikäni. Jouduin aloittamaan aivan alusta, eikä vanhasta harrastustaustasta ollut juuri hyötyä. Taekwondossa on paljon vaikeita pyörähdyksiä ja hyppypotkuja, mutta kun niitä tarpeeksi harjoittelee, niin liikeradat löytyvät. Nyt harjoittelen taekwondoa viisi kertaa viikossa, ja päälle tulevat vielä lajia tukevat treenit. Laji kehittää voimaa, nopeutta, kestävyyttä, koordinaatiota ja rytmitajua. Tykkään treenata kovaa ja treeneissä saakin päivän nollattua täydellisesti, siinä ei todellakaan ehdi miettiä arkiasioita. Treenikavereista on samalla

kehittynyt todella hyviä ystäviä. Riihimäellä naisten kisaporukassa on lisäkseni kaksi tyttöä. Olemme samankokoisia, joten he toimivat hyvinä sparrikavereina. Ottelen nyt yleisessä sarjassa, jossa kilpailevat pyrkivät tosissaan huipulle. Aloitin urani vuonna 2010 ”diesel-sarjassa”, joka on tarkoitettu yli 30-vuotiaille. Voitin SM-kisat, jonka finaalissa oli vastassa mustavöinen ottelija. Seuraavana vuonna siirryin aikuisten harrastajasarjaan. Voitin kaikki ottelut, joten päätin kokeilla yleistä sarjaan. Tuloksena oli viime vuonna SM-hopea ja otteluliigan voitto. En ole törmännyt muihin tämänikäisenä aloittaneisiin kilpailijoihin. Vaikka pidän kilpailemisesta, en tähtää kansainväliselle huipulle. Taso on niin kova, että menestyminen vaatisi lähes täysipäiväistä harjoittelemista. Ei 36-vuotiaana enää ryhdytä ammattiurheilijaksi. Suomessa tänä vuonna järjestettäviin PM-kisoihin aion osallistua, mutta päätavoite on elokuussa Italiassa järjestettävissä kansainvälisissä World Masters Games -kisoissa, joka on yli 35-vuotiaille suunnattu avoin kilpailu. Ja vyöarvoissakin olisi mukava päästä sinisestä eteenpäin.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Lukonosia ja venepuomeja • Katja Brusila on riihimäkeläisen metallialalla toimivan DaraTek Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. DaraTek tekee pääasiassa koneistus- ja hitsaustyötä suureksi osin alihankintana. Skaala vaihtelee Abloy-lukkojen osista yhdeksänmetrisiin venepuomeihin.

Moni tuumii, että paku on timpurin tärkein työväline. Mutta kyllä tämä on jokseenkin yhtä tärkeä.

Samsung Galaxy Xcover 2

€/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Y-paketti 15,90-25,90 €/kk/24kk (alv. 0%)

tulevat Eilakaislalta

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi, unohtamatta sähköpostia, kalenteria ja nettiselainta. DNA Y-paketissa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi. Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

ALEKSI POUTANEN

uutiset

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla:

Venäläiset perustavat yrityksiä itärajalle

Osaatko myydä?

Ulkomaalaiset perustavat innolla yrityksiä Suomessa. Asiakastiedon mukaan joka kymmenes osakeyhtiö on ulkomaalaisen perustama. Itärajalla prosentit ovat vieläkin hurjemmat. Vuosina 2011 – 2012 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa perustetuista osakeyhtiöistä joka kuudennessa on perustajaosakkaana ollut venäläinen henkilö. Kun mukaan lasketaan muutkin

Myyntiosaaminen näkyy hyvinä referensseinä ja oman sekä asiakkaiden liikevaihdon kasvuna. Osaan myydä, joten firma on vahvassa nousussa.

kansallisuudet, kohoaa ulkomaalaisten osuus Kaakkois-Suomen maakuntien uusista osakeyhtiöistä jo 24 prosenttiin. Ulkomaalaisten osuus yrittäjistä ja uusien yritysten perustajista vaihtelee huomattavasti myös eri toimialoilla. Suosituin toimiala on majoitus ja ravitseminen. Vuosina 2011 – 2012 toimintansa aloittaneista ravintoloista ja majoitusliikkeistä

27 prosenttia on ulkomaalaisten perustamia. Rakennusalalla näkyy virolaisten vahva vaikutus. Viime vuosina Suomeen perustetuissa rakennusliikkeissä pelkästään virolaisten osuus uusista yrittäjistä on kohonnut jo 13 prosenttiin. Kuljetusalalla puolestaan venäläiset ovat suhteellisen vahvoja vaikuttajia. He ovat omistajina kuudessa prosentissa alan uusista osakeyhtiöistä.

1000 Suomen Franchising-Yhdistys on asettanut tavoitteekseen, että Suomessa on 1 000 uutta franchisingyrittäjää vuoden loppuun mennessä. Yhdistys täyttää tänä vuonna 25 vuotta.

VeraVian partner Säde Westerlund

Osaan. Vahvuuksiani ovat asiakkaan kuunteleminen ja hyvä tekninen suunnittelutaito. Tärkeintä työssäni on asiakaslähtöisyys.

Keittiömaan suunnittelija Suvi Selenius

Tukkupuolen noutomyynnissä asiakas yleensä tietää, mitä hakee. Asiantuntemus on tärkeää.

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari lahti 23.–24.4.2013 eväiTä elinKeinopoliTiiKKaan uudelle valTuuSToKaudelle Uusia työpaikkoja syntyy Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: vuosina 2001–2011 pk-yrityksiin luotiin 110 000 uutta työpaikkaa.

Combicoolin noutomyyjä Jukka Kilpiö

Myyntitaito lähtee sydämestä. Olen tehnyt vähittäiskauppaa 20 vuotta ja koko ajan etsin uusia myyntikeinoja.

Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli 2 020 yrittäjää kuntien ja kaupunkien valtuustoihin. Tällä valtuustokaudella jokaisen kunnan on tärkeää suunnata ajatuksia elinkeinojen kehittämiseen ja uuden kasvun luomiseen.

Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

TerveTuloa muKaan!

Lisätietoa ja iImoittautumiset www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2013

Yhteistyössä:

Eurokankaan myyntijohtaja Päivi Juntunen

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Into kasvaa, kun yritys tulee omaksi

JARKKO VIRTANEN

Mikko Lehmus tutki yrityskauppoja, joissa ostajana oli toimiva johto: Tunnusluvuissa kova harppaus. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

rityksen suoritusky- toteuttivat kannattavuuteen ja ky paranee huomat- kasvuun tähtääviä muutoksia. tavasti yrityskaupan Tuloksiakin syntyi, sillä yritysten jälkeen, kun toimiva keskimääräinen liikevoitto parani johto hyppää ruo- kuusi prosenttia vuoden sisällä riin. MBO-kaupan syntymisestä. Näin todetaan Mikko LehmukVastaava luku samoilla toimisen Aalto-yilopiston kauppakor- aloilla toimivien yritysten kesken keakoulun rahoituksen laitokselle oli -1,8 prosenttia. tekemässä Pro gradu -tutkielmassa. – Muutos sai aikaan myyntihenTutkielma toteutettiin yhteistyös- kisyyttä. Yritysten fokus siirtyi sä yrityskauppoihin enemmän sinne. Uuerikoistuneen MBO della omistajalla on Partnersin kanssa. aina intressinä kasLehmus analysoi vattaa tulosta, Lehyritysten strategisia mus kertoo. ja operatiivisia muuHän haluaakin kiinVain joka toksia niin sanotun nittää enemmän huokymmenennessä MBO-kaupan jälkeen. miota MBO-kauppoiyrityskaupassa hin. – Eniten jäi askarSuomessa on noin ruttamaan suuri ero toimiva johto 74 000 yli 55-vuotiaspalkatun toimitusostaa yrityksen. ta yrittäjää. Heistä pejohtajan ja yrittäjän räti 40 prosenttia usvälillä. Toimitusjohkoo myyvänsä yrityktaja johtaa yritystä paljon aktiivisemmin ja innok- sen ulkopuoliselle ostajalle. Vain kaammin, kun hän omistaa sen joka kymmenennessä yrityskaupassa toimiva johto ostaa yritykitse, Lehmus sanoo. Hän pääsi tutkimaan viiden sen. – Toimiva johto on yksi potenMBO-kaupan toteuttaneen yrityksen liiketoimintasuunnitelmia ja tiaalisimpia jatkajia. Heillä on patilinpäätöstietoja sekä haastatteli ras ymmärrys yrityksestä ja paremmat lähtökohdat jatkaa toiuutta johtoa. mintaa. Yrittäjien pitäisikin aktiiKannattavuus parani. Kaikkien visemmin kysyä johdoltaan jatkacase-yritysten uudet omistajat mishaluista, Lehmus sanoo.

10 %

YLLÄTYS. Mikko Lehmus hämmästyi, miten paljon yrittäjyys nostaa motivaatiota.

Nämä muuttuivat MBO-kauppa lisäsi merkittävästi johdon innostusta johtaa yritystä ja samalla toteuttaa muutoksia:

Tehokkuus lisään-

tyi (toiminnan uudelleenjärjestely, tuottavuusinvestoinnit sekä parempi kustannuskontrolli).

Kasvun hakeminen (markkinoinnin ja myynnin tehostaminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen).

Työntekijöiden motivaation parantaminen (kannustinjärjestelmien luominen ja avoin kommunikaatio).

Janne Makkula: Kuinka paljon on tuhat kertaa 15 miljoonaa?

Kolumni JANNE MAKKULA

janne.makkula@yrittajat.fi

Euroopan pk-yrityksistä 75 prosenttia on joutunut harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöaasioiden päällikkö.

uroopan komissio on tarttumassa tiukasti pieniä yrityksiä riivaavaan harhaanjohtavaan markkinointiin. Tavoitteena on suojella eri puolilla Eurooppaa toimivia yrityksiä ja ammatinharjoittajia epärehellisiltä yhtiöiltä, jotka eivät noudata sääntöjä. Komissio järjesti maaliskuun alussa ison työpajan, jossa osallistujat ja komission edustajat pohtivat keinoja ongelman helpottamiseksi. Paikalla oli noin 70 henkilöä – elinkeinoelämän edustajia ja jäsenvaltioiden oikeus- ja elinkeinoministeriöiden virkamiehiä – Belgiasta, Italiasta, Sloveniasta, Iso-Britanniasta, Unkarista, Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Irlannista, Itävallasta, Kroatiasta, Luxembourgista, Alankomaista, Portugalista, Kyprokselta, Virosta ja

Liettuasta. Kaikkien näiden maiden yrityksillä on ongelmia harhaanjohtavan markkinoinnin ja suoranaisten huijausten kanssa. Euroopan pk-yrityksistä 75 prosenttia on joutunut harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi. Tämä merkitsee 15 miljoonaa yritystä. Kullekin yritykselle aiheutuva kustannus on komission selvityksen mukaan noin 1 000 euroa. Paljonko on tuhat kertaa 15 miljoonaa? Todella paljon, aivan liikaa ja suoraan rikollisten taskuun. Komission tutkimuksen mukaan yleisimpiä ongelman lähteitä ovat erilaiset hakemistopalveluyhtiöt. Valtaosa ongelmasta selittyy tällaisten yhtiöiden olemassaololla. Entisen presidentin sanoin: ”Tarttis tehrä jotain”. Ja onneksi komissio nyt tekeekin. Se

suunnittelee muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden velvoittamista nimeämään täytäntöönpanoviranomainen yritysten välisen markkinoinnin alalla. Yrityksillä täytyy olla jokin muukin viranomainen kuin poliisi, jonka puoleen kääntyä. Suomessa harhaanjohtava markkinointi on yrittäjille liiankin tuttu. Yli 80 prosenttia yksinyrittäjistä on vuosittain tällaisen toiminnan kohteena. Komission pontevuutta ja aktiivisuutta on syytä tervehtiä tyytyväisyydellä. Työpaja oli hyvä ja komission omien sanojen mukaan tärkeä lähtölaukaus harhaanjohtavan markkinoinnin torjunnalle Euroopassa. Niin muuten. Suomesta ei ollut komission työpajassa minun lisäkseni ketään. Se oli ikävä yllätys.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Uutta uskoa työhön ja yrittämis e Mika Mäkeläisen Pop-up Company haluaa tarjota nuorille ensimmäisen työelämässä onnistumisen elämyksen. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

jatus tipahti melkeinpä taivaasta, naurahtaa Mika Mäkeläinen. Yrittäjävaikuttaja on parhaillaan polkaisemassa pystyyn yhteiskunnallista yritystä, joka työllistäisi alkuun nuoria. Tarkoituksena on saada työ löytämään tekijänsä yrittäjähenkisesti, mutta turvallisissa raameissa. Ajatuksena on poistaa yrittäjäksi ryhtymisestä peruuttamattomuuden tuntemus, Mäkeläinen kertoo. – Toivomme, että Pop-up Companyssa työskentely toisi mahdollisimman monen tilanteeseen, jossa päätetään

toimia yrittäjänä. Pilottihankkeet käynnistyvät Jyväskylässä kesällä 2013. Alkuun tavoitteena on järjestää nuorille kesätyötä. Popup Company rakentaa mobiilialustaa, jonka avulla yhtiön työntekijät voivat kännyköiden avulla etsiä isompia tai pienempiä työtehtäviä mukana olevilta yrityksiltä. – Kyseessä voi olla vaikkapa jäätelökioskin pyörittäminen kesän ajan, tai satunnainen puhdetyö. Emme halua rajoittaa sitä, mihin palvelua käytetään, vaan antaa nuorten itse keksiä.

Jo 50 tukijaa. Toden teolla yhteiskunnallisen yhtiön on tarkoitus toimia vuonna 2014. Mäkeläisen mukaan kiinnostus on jo nyt ollut laajaa – rahoittajiksi lähtee alkuvaiheessa viitisenkymmentä talouselämän vaikuttajaa, yrittäjiä ja johtajia. Nimekästä nimilistaa yrityksessä pro bono -periaatteella työskentelevä Mäkeläinen ei vielä paljasta. – Yhteinen piirre on usko työn merkitykseen yhteiskunnan rakentamisessa. Pop-up Companyn ajatus syntyi yrittäjien tarinoita kertovan kirjaprojektin yh-

teydessä. Mäkeläinen totesi, että pelkkä innostaminen yrittäjyyteen ja työhön ei riitä. Jotenkin pitää saada ensimmäiset, tärkeät onnistumiset. Tätä varten nuorille pitää tarjota konkreettisia työkaluja, jotain työkkäriä dynaamisempaa. – Se on nuorelle mollivoittoinen paikka, me haluamme viedä työn duuriin. Tässä on Suomessa tekemistä, Mäkeläinen linjaa. Tehdään liikaa raportteja, mutta ei käynnistetä riittävästi yhteiskunnallisia yrityksiä. Nuorisotyöttömyys ja nuorten masennuksesta johtuvat sairauseläkkeet olivat vahvasti mielessä yritystä perustettaessa. – Jos nuorille ei luoda uskoa merkitykselliseen työhön, olemme epäonnistuneet tärkeimmässä ja ainoassa tehtävässä, jossa meidän olisi pitänyt onnistua, nimittäin merkityksellisen työn ja tulevaisuuden näkymän luomisessa. Mitä Pop-up Companysta tulee isona? Tuhansien tai peräti kymmenien tuhan-sien ihmisten, nuorten ja vanhojen keino päästä käsiksi työhön ja yrittäjyyteen, Mäkeläinen toivoo.

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Pop-up company. Pilottiprojektit käynnistyvät kesällä Jyväskylässä, sanoo Mika Mäkeläinen.

Työ jatkuu – yrittäjillä lupa Kasvuyrittäjien energisyys lumosi Kaj Turusen, Mikael Jungnerin ja Lasse Männistön. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.

istä kehitetään Suomelle kasvua? No kasvuyrittäjäpöhinästä, toivottavasti. Eduskunnan syövereistä putkahti vuodenvaihteessa Kasvan, siis elän -raportti, jonka takana on kahdeksan kansanedustajaa. Yksi jokaisesta puolueesta, luonnollisesti. Raportin julkaisun jälkeen eduskunnan Start-up-verkostosta alkunsa saaneella porukalla on ollut hieman hiljaisempaa. Mitä jäi käteen? – Se draivi ja innostunut henki, joka huokui kasvuedustajista, kun heitä tapasi. He kertoivat, että eivät välttämättä kaipaa yhteiskunnan tukea, vaan toimintaedellytyksiä ja byrokratian pysymistä poissa tieltä, sanoo Kaj Turunen (ps). Syksyllä 2011 alkaneessa projektissa kansanedustajat tapasivat sankan joukon yrittäjiä ja osallistuivat aiheeseen liittyviin tapahtumiin. Pelkkään hyvään menoon aikaansaannokset eivät rajoitu – Turunen katsoo hal-

lituksen puoliväliriihessä esiin nousseen kasvurahastojen rahaston perustamisen henkivän ryhmän työtä. Samaa mieltä on kokoomuksen Lasse Männistö. – Ehdotimme asiaa raportissamme ja ryhmän jäsenet saivat vietyä viestiä eteenpäin. Kirjoitin itse asiasta elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle. Männistö sanoo kansanedustajien saaneen projektin aikana runsaasti arvokasta lisätietoa kasvuyrittäjistä ja heidän tarpeistaan. Tärkeitä olivat myös uudet henkilökontaktit, joista esiin nousevat erityisesti Turunen ja demarien Mikael Jungner. Teknologiaguruna pidetty Jungnerkin sanoo oppineensa uutta kasvuyrittäjien ajattelusta. – Suomi on ympäristönä kasvuyrittäjälle vahvaa keskitasoa, mutta parannettavaa on.

Byrokratiaa pois. Jungner korostaa, että tulevaisuudessa kasvuhenkisyyttä kai-

Kaj Turunen

Lasse Männistö

Mikael Jungner

vataan start-upien lisäksi myös vakiintuneilta yrityksiltä. Kasvussa voisi auttaa esimerkiksi Kaj Turusen työ-

uutiset

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

een

Nyt liisataan läppäreitä JARKKO VIRTANEN

Emme halua rajoittaa sitä, mihin palvelua käytetään, vaan antaa nuorten itse keksiä. Mika Mäkeläinen

painaa Kasvuedustajien ajatuksia: • yrittäjyyskasvatusta opetettavaksi peruskoulussa • verotuksesta pitää tehdä yritysten kasvua tukevaa • joukkorahoitusta edistettävä • vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa • valtion hankinnoista puoli prosenttia innovatiivisiin tuotteisiin kasvuedustajat.fi

ryhmässä ideoima yrittäjyysministeri, joka raivaisi byrokratiaa yrittäjien tieltä. – Ministeri olisi signaali asian tärkeydestä, ja hyvä kanava yrityksille suoraan päätöksenteon huipulle, Turunen summaa. Kasvuedustajien työ ei suinkaan ole lopussa, kansanedustajat vakuuttavat. Männistö lupailee uutta tempausta jo tänä vuonna. Nyt ryhmä keskittyy levittämään kasvuyrittäjyyden ilosanomaa eduskunnan sisällä.

Yritysten halukkuus rahoittaa investoinnit leasingilla on kasvamassa. Finanssialan keskusliitto (FK) kertoo, että viime vuonna leasing kasvoi jäsenyhtiöiden luottokannassa kolme prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. SEB Leasingin toimitusjohtaja Timo Ahonen arvioi, että Suomessa on käynnissä sukupolvenvaihdos. Nuorille yrittäjille koneiden, laitteiden ja jopa toimitilojen hankkiminen

leasingin kautta on ratkaisu muiden joukossa. EU-tasolla pk-yritykset rahoittivat lähes 20 prosenttia investoinneistaan leasingilla. FK:n mukaan Suomessa leasingilla on selkeästi kasvupotentiaalia pk-sektorin rahoittajana. Yritykset käyttivät viime vuonna leasingia eniten henkilöautojen hankkimiseen.

Verkkokauppa pitää oppia Verkkokaupan pyörittäminen vaatii osaamista, jota kaikilla yrittäjillä ei ole. Tähän tarpeeseen on syntynyt erityinen demohuone, jonka avulla selviää miten verkkokauppa todella toimii. Demossa selviää, miltä verkko-ostaminen, logistiikka ja maksuliikenne näyttävät kauppiaan näkökulmasta ja toisaalta, mitä kauppiaan on huomioitava,

kun asiakas palauttaa verkosta ostamiaan tuotteita. Kaupan liiton mukaan kauppiaiden tiedot verkkokaupasta ovat usein hataralla pohjalla. Taustalla on myös huoli suomalaisen kaupan pärjäämisestä kansainvälisessä kilpailussa. Demohuone on käytössä Kaupan liiton verkkokaupan ja ammattikorkeakoulu Arcadan koulutuksissa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Yrittäjä-kuntapäättäjä Riikka Moilasen mielestä kunnilla

Muut lehdet

on liikaa tehtäviä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen vastaa, että tehtävien tarpeellisuutta arvioidaan.

Himoleikkaajat ovat ryömineet takaisin koloihinsa.

Suurin osa Suomen kunnista elää tällä hetkellä velaksi ja velkaantumisen vauhti kiihtyy vuosi vuodelta. Mistä tämä johtuu?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) eurokriisin tuulien kääntymisestä STT:n mukaan

Vähennyksiä ja porkkanoita kertyy yllättävän paljon moniin hyviin tarkoituksiin, eivätkä kokemukset niistä ole erityisen hyviä.

Kuntatalouden menot ovat lähes kaksikymmenkertaistuneet neljässä vuosikymmenessä. Vuonna 1970 kunnilla oli 114 lakisääteistä tehtävää. Nyt tehtäviä on yli 500. Onko Valtioneuvostolla tarkoitus vähentää kuntien lakisääteisten tehtävien määrää? Ja minkälaisilla uudistuksilla valtio auttaa kuntia palvelujen järjestämisessä?

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki pohtii verotukia Helsingin Sanomissa

Euroopan maissa on niin paljon velkaa, ettei talous kestä yhtään häiriötä.

Kunnat voivat käyttää useiden lakien toteuttamisessa omaa harkintaa (esimerkiksi omaishoitajalaki). Mitä kuntapäättäjän tulee vastata kuntalaiselle, kun hän vertaa eri sisältöisiä päätöksiä ja toteuttamismalleja esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa. Ovatko kansalaiset tasavertaisessa asemassa lain edessä?

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm Kauppalehdessä

Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas yhteisveron alennuksen rahoittamisesta Ylelle HBC_Ilmo_254x90mm 14.3.2013 14:03 Page 1

KuvaUljas Oy

Sehän ei käy millään, että yhteisöveroa alennetaan edelleen ja osinkoja voisi saada edelleen verovapaasti.

Riikka Moilanen Yrittäjä, Oulun kaupunginhallituksen pj

Hotel Bonus Club Työmatkustajan paras hotellikortti - nyt myös mobiilissa Saat monipuoliset edut 48 hotellissa sekä niiden ravintoloissa, ja ostosi kerryttävät lisäksi kahta eri bonusta. Hinta on 25,-/vuosi. Tilaa puhelimeesi myös HBC Mobiilikortti! Näin jäsenkortti ja edut ovat aina mukanasi. Lisätiedot ja liittyminen vastaanotossa tai www.hotelbonusclub.com.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Yritystoiminta on haasteellista kaikilla tasoilla, ja kun riittävän haasteelliseksi toimintaympäristö muutetaan, niin yrittäminen vaihtuu downshiftaamiseksi. Voisiko eduskunta kuunnella joskus virkamiesten lisäksi myös asiantuntijoita, eli tässä tapauksessa yrittäjiä? Ville Kilpiä lomasairastamisen karenssin mahdollisesta poistumisesta

Kysely

Syyt velkaantumiseen löytyvät pitkälti hitaasta talouskasvusta sekä väestön ikärakenteen muutoksesta. Suomen teollisuus on rakennemurroksessa, ja toisaalta – mitä vähemmän on työikäistä ja työtä tekevää väestöä, sitä vähemmän kertyy verotuloa, jolla rahoittaa hyvinvointipalvelut. Pelkästään väestön ikääntymisen on arvioitu aiheuttavan kuntapalveluihin noin viiden miljardin euron lisäpaineen 2020luvulla. Jos kuntien pitäisi tämä omilla verotuloillaan rahoittaa, merkitsisi se keskimäärin seitsemän prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon.

Aiotko järjestää työntekijöillesi mahdollisuuden kolmeen koulutuspäivään? EI OLE TYÖNTEKIJÖITÄ

48 % 30 % EN

KYLLÄ

19 %

EN TIEDÄ

Kuntauudistuksen yksi tärkeä tavoite on kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Keskeiset peruspalvelut, kuten opetus- ja sosiaali- ja terveystoimi ovat jatkossakin kuntien vastuulla. Nyt käydään läpi, ovatko tosiaan kaikki yli 500 kunnan lakisääteistä tehtävää edelleen ajankohtaisia, ja vähennetään tehtäviin liittyviä velvoitteita ja normeja. Jos kunnilla olisi enemmän väljyyttä päättää, kuinka tehtävät hoitaa, saisimme lisää tuottavuutta ja tuloksellisuutta aikaan. Siksi ministeriöt valmistelevat nyt säädösmuutoksia siten, että toimintaa jäykistäviä normeja vähennetään tai jopa poistetaan. Lisäksi hallitus on valmis tukemaan kuntia erilaisissa paikallisissa kokeiluissa. Kuntauudistuksen keskeisiä elementtejä ovat paitsi kuntarakennelaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, myös kuntien valtionosuusja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus ja kuntien tehtävien arviointi. Lainsäädännöllä ja rahoituksella kuntia pyritään ohjaamaan tulevaisuuden kannalta kestävään suuntaan. Haasteet ovat niin suuria, että pelkästään paikalliset päättäjät eivät voi oman kuntansa keinoin niihin vastata, vaan tarvitaan tiivistä valtion ja kuntien yhteistyötä.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 37 vastausta.

Kustantaja ja julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 92 692 kpl (LT 2012). ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Kuntapohjainen malli on parhaimmillaan tehokas, joustava ja demokraattinen tapa järjestää palvelut ja kehittää alueita. Kääntöpuolena ovat kuntien väliset suuret erot, jotka uhkaavat nykyisellä rakenteella ja rahoitusmallilla kasvaa. Siksi tarvitaan kuntauudistusta. Jo perustuslaki lähtee siitä, että kansalaisille on taattava yhtäläiset sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. On asioita, joista arvovalinnat on syytä tehdä valtakunnan tasolla, mutta paljon asioita, joissa ne voidaan tehdä paikallisella tasolla. Itse ajattelen, että valtakunnallisesti on sitouduttava pitämään huolta kaikista ihmisistä. Kuntapäättäjät tietävät parhaiten, kuinka se heidän alueellaan tehdään.

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

ALEKSI POUTANEN

Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri

3 %

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

arjessa Kuvat: Sami Kilpiö

yrittäjän arjessa

”Rock-elämän parem Monelta Euroopassa menestyneeltä bändiltä Yhdysvaltojen valloitus jää tekemättä. Janakkalalainen yrittäjä Harri Koski breikkasi Jenkeissä pedaaleillaan. JANAKKALA Pekka Mäntylä pekka.mantyla@yrittajat.fi

mien intohimojen toteuttamista ja pientä hullunrohkeutta. Näitä kai useimmilta yrittäjiltä vaaditaan. Vai mitä sanotte Harri Kosken

urapolusta? Ensin moottoripyöristä innostunut teollinen muotoilija ryhtyi 1990-luvun alun Savonlinnassa Harley-Davidson-jälleenmyyjäksi vailla päivänkään kokemusta kaupan alan töistä saati opinnoista. Yritys kuitenkin lähti lentoon. Tuoreen isän mieltä kalvoi pieni poika, jota hän näki lähinnä tämän nukkuessa. Koski myi kauppansa, muutti vaimon työn perässä Orivedelle ja jäi hetkeksi koti-isäksi – kunnes käteen sattui ulkomainen musiikkilehti.

Nyt pääsee pyörimään ja juttelemaan rocktähtien kanssa. Harri Koski

– Siinä kerrottiin kitaroiden pedaalitestistä, jonka oli voittanut pieni valmistaja. Tajusin, että pedaaleita ei kukaan myy Suomessa. Testivoittaja oli Roger Mayer, kitaristi-

legenda Jimi Hendrixin entinen teknikko. Musiikkilehden jälkeen Koski kaivoi käteensä puhelimen ja soitti Mayerille kyselläkseen maahantuontimahdollisuudesta. – Hän oli vähän skeptinen, kun en ollut alalla ollut ollenkaan. Mutta kun puhelun aikana tulivat puheeksi moottoripyörät, löytyi yhteys. Lensin Englantiin, ja rupesin pian tuomaan sieltä Suomeen kalliimpia kitarapedaaleita ja vahvistimia. Koski oli vuonna 1996 aikaansa edellä: hänen perustamallaan Custom-Sounds Oy:llä oli omat verkkosivut! Maahantuontivuosien aikana Koski oppi hintatason ja näki markkinoilla olevan raon. – Pedaalivalmistajat tekivät paljon kopioita vanhoista klassikoista, ja se on tietysti helpoin tapa. Olin tavannut ruotsalaisen suunnittelijan, Mad Professorik-

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

HUHTIkuu

Muistathan: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien

elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivä on 2. huhtikuuta (voi olla myös 7. tai 14.5., tarkista lomakkeelta).

Mikä pedaali? • Pedaali on soittimen – useimmiten kitaran tai basson – ääntä halutulla tavalla muuntava laite, joka kytketään soittimeen ja vahvistimeen.

onnellinen. Kun kitaran soittelemisesta sohvalla maksetaan palkkaa, se on aika onnellinen tilanne, Harri Koski virnistää isossa autotallistudiossaan Turengissa.

1,5

Näin monta henkilöä suunnittelee Vainion Liikenteen 130 linja-auton ajoja. HSL:n 1 500 linja-auton liikennettä suunnittelee 50 virkamiestä.

kakkostuote. Mad Professorin vahvistimia valmistuu vuodessa noin sata, pedaaleja yli 10 000.

98 prosenttia vientiin

Mitä yhteistä on Children of Bodomilla, Sielun Veljillä, Slipknotilla ja Eppu Normaalilla? Oikein arvattu: Mad Professorin kitarapedaalit. – Koko ajan radiosta tietämättäänkin kuulee musiikkia, jossa osatekijänä ovat meidän laitteet. Oikeastaan kaikilla merkittävillä suomalaisbändeillä niitä on, sanoo Harri Koski. – Mutta meille oikeastaan vielä tärkeämpää on arvostus nimekkäiden studionimien keskuudessa. Heitä ei suuri yleisö tunne, mutta ammattilaisille he ovat kitaristien

mpi puoli” si kutsutun Björn Juhlin, jonka kanssa aloin tehdä yhteistyötä uusien suunnittelussa. Lopullinen läpimurto tapahtui viime vuonna, kun Kosken ja Juhlin Mad Professor Amplification Oy sai unelmadiilin Yhdysvaltoihin. Yritys sai suunnitella nimikkopedaalin Guitar Centerille, jolla on liki 250 myymälää. – Ketjun markkinointikoneisto on aika uskomaton. Pääsimme heidän verkkokauppansa etusivulle, ja miljoonalle asiakkaalle lähti mainossähköposti. Se pedaali myi vuodessa enemmän kuin kaikki pedaalimme siihen mennessä yhteensä. Mad Professorin kannalta paras osa tarinasta on vielä tulossa: myös Guitar Center oli yhteistyöhön erittäin tyyty-

väinen, joten alkukesästä on vuorossa uuden yksinoikeuspedaalin lanseeraus. Isolla volyymillä. – Sen markkinointibudjetiksi on luvattu 400 000 dollaria. Turengissa asuva Janakkalan Yrittäjien puheenjohtaja myöntää, että jokaisella kitaran näppäilijällä lienee nuorempana ollut haaveita rokkitähteydestä. Päälle viisikymppisenä unelma on oikeastaan toteutunut. – Nyt pääsee pyörimään ja juttelemaan rock-tähtien kanssa messuilla ja keikoilla, mutta vähän eri tavalla kuin rokkarina. Ehkä jopa mukavammin, kun töitä tekee pääosin päiväsaikaan, ja matkustelua on vähemmän. Tämä on tavallaan rock-elämän parempi puoli, Koski virnistää.

kitaristeja, Koski puntaroi. Pedaaleja ei hinnan puolesta ole suunniteltu joka kodin laitteiksi vaan vakavasti asiaa harrastaville. Tuotteista 98 prosenttia menee vientiin. Jakelussa on käytännössä koko Eurooppa, laajasti Aasiaa ja tietysti Amerikat. Helmikuussa löytyi uusi jalansija eksoottisemmasta rockmaasta, Saudi-Arabiasta. Markkinoinnissa erityisen tärkeään osaan ovat nousseet Mad Professorin itse tuottamat videot.

värimaailma. Pedaalien nimikointi perustuu väreihin.

Apua taantumasta

Mad Professor on kasvattanut viime vuosina liikevaihtoaan noin 40 prosentilla. Talouden taantuma ei siis tunnu, itse asiassa päinvastoin. – Amerikkalaisten markkinatutkimusten mukaan kitaroiden ja vahvistimien myynti laskee. Mutta oheistarvikkeiden, kuten juuri pedaalien, kauppa kasvaa. Eli kahden tonnin kitaraa ei osteta, mutta 200 euron pedaalilla haetaan uutta soundia. – Eli onnekkaasti olemme nyt juuri oikealla sektorilla, sanoo Harri Koski. Kahden hengen yritys teki viime vuonna miljoonan euron liikevaihdon. Nyt tekijöitä on kolme, kaikki osaavia kitaristeja ja soundien analysoijia. Kuten numeroista näkyy, tuotannon

hoitavat muut. Kalliimmat pedaalit teetetään Suomessa, edullisemmat Taiwanissa. Alun perin kaikki oli kotimaista. – Siinä tuli valitettavasti seinä vastaan. Isot ketjut Yhdysvalloissa ja Englannissa haluavat juuri tietynhintaisia tuotteita, joten jouduimme siirtämään osan Taiwaniin. Suomessa ala on niin käsityövaltainen, ettei nykyisiä määriä kokonaan edes pystyisi täällä tekemään. – Kiinassa olisi Taiwaniakin halvempaa, mutta me haluamme parasta laatua. Itse asiassa taiwanilaisten tuotteiden virheprosentti on ollut pienempi kuin suomalaisten, Koski paljastaa. Vahvistimien kotelot ja osat Mad Professor ostaa alihankkijoilta Suomesta tai Englannista.

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Palkkatyö loppui – pikavauhtia Niin sanotuksi pakkoyrittäjäksi voi heittäytyä myös hyvillä mielin. Jyväskyläläisen VM-Medical Oy:n yrittäjät näkevät tulevan valoisana.

tommi anttonen

Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

otenkin on vain kevyempi olo. Näin kiteyttää vuoden alussa yrittäjäksi heittäytynyt Visa Koskela tuntemuksiaan. – Joka maanantai oli kiva lähteä töihin aiemminkin, mutta nyt on silti jollain lailla helpompi hengittää. Elämän suunta näkyy kirkkaampana edessä, Koskela sanoo. Koskela perusti entisen työkaverinsa Marko Hytösen kanssa terveydenhuollon laitteiden ja välineiden kalibrointia, validointia ja sähköturvallisuusmittauksia tekevän VM-Medical Oy:n vuoden alussa. Yrittäjyys ei ollut vuosien haave, vaan pikemminkin pakkotilanne. Miehet tekivät vastaavia töitä yksikön päällikkönä ja projektijohtajana kiinteistöalan monialayhtiö

Are Oy:ssä, kun yritys lopetti yllättäen yksikön viime joulukuussa. – Mekin teimme sitten nopean ratkaisun ja päätimme jatkaa samaa työtä itsenäisinä, Koskela sanoo. VM-Medicalin liikeideana on mennä terveydenhuollon yksiköihin ja tarkastaa potilaan hoitoon käytettävien laitteiden toiminta paikan päällä. Yhdellä kerralla saadaan tarkastettua esimerkiksi kaikki leikkaussalin laitteet. Laitteille tulee vähemmän käyttökatkoksia, eikä herkästi rikki meneviä laitteita tarvitse myöskään lähettää talon ulkopuolelle mittauksiin. Yhtiön asiakkaina on Suomen suurimpia yksityisen ja julkisen puolen terveydenhuollon toimijoita. – Vastaavaa valtakunnallisesti ja yhtä laaja-alaisesti

realisti. Pienessä yrityksessä on hienoa, että päätökset voi tehdä nopeasti, sanoo Visa Koskela. toimivaa yritystä ei ole.

Osaamista ulkoa. Talous mataa ja tulevakin näyttää tuuliselta. Yrityksen perustaminen ei silti pelottanut.

– Taloustilanne ei ollut meillä päällimmäisenä ajatuksissa. Meillä on entuudestaan hyvä kontaktiverkosto ja alalla on kasvupotentiaalia. Sitä paitsi työt

loppuvat, jos ovat loppuakseen, on sitä toisella töissä tai yrittäjänä. Ruusuisia kuvitelmiakaan yrittämisen ihanuudesta ei ollut. Koskela on ollut palk-

katyön ohessa sivutoimisena yrittäjänä vuosituhannen vaihteessa. Paljon puhuttu yrittämisen vapaus on hänen mielestään pienessä yrityksessä lähinnä vitsi.

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Morsiuspukuliike MorsiusSalonki RosAmor Ky Seinäjoella. Liikevaihto 200 000 - 250 000 €. Työntekijänä yrittäjä itse. Omat 169 m2 toimitilat. Lisätiedot Sari Koskela p. 050 593 9739. EPY-03122012-2380 Matkamuistomyymälä Lapissa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 107,5 m2. Hintapyyntö 115 000 €. SY-12022013-2557

Pirkanmaalla yritys jonka toimialana erikoistuotteiden maahantuonti, myynti, vuokraus ja huolto. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat 900 m2. Hintapyyntö 750 000 €. SY-22022013-2592 Matkapuhelinliike Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 95 000 €. SY-01032013-2614

Palvelut, liikenne Huoltokorjaamo Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 580 m2. SY-21012013-2483 Valtuutetun kodinkonehuoltoliikkeen liiketoiminta ja tarvikevarasto pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 58 m2. Hintapyyntö 35 000 €. SY-29012013-2510 Kiinteistöhuoltoyritys Virossa. Liikevaihto vuonna 2012 5 700 000 € (netto). Työntekijöitä 700. Vuokratut toimitilat 500 m2. Hintapyyntö 1 750 000 €. SY-13022013-2559 Senioreille suunnattu kunto- ja hyvinvointikeskus pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 150 000 €. SY-13022013-2560

Jätealan kuljetusliike Uudellamaalla. Hintapyyntö 65 000 €. SY-11022013-2546 Tilitoimisto Turun seudulla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 170 m2. Hintapyyntö 200 000 €. SY-11022013-2547 Tilitoimiston liiketoiminta Espoossa. Vakiintunut asiakaskunta. Liikevaihto 85 000 - 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 50 000 €. SY-19022013-2578 Hautaustoimisto Kalliossa, Helsingissä. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 30 000 €. SY-26022013-2604 Fysioterapiayritys Keski-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2. Vuokratut toimitilat 140 m2. Hintapyyntö 25 000 €. SY-04032013-2617

Teollisuus Kalusteliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 800 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat. SY-05032013-2633 Pienkoneiden huolto- ja jälleenmyyntiyritys Keski-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 350 000 €. SY-08032013-2642 Myydään/myydään osuus moottoripyöräliike Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2. SY-13032013-2652

Rakentaminen Lämmitysjärjestelmiä (esim. lämpöpumput) myyvä ja asentava yritys Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 70 000 €. SY-21022013-2587 Ilmastointialan yritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Hintapyyntö 250 000 €. SY-05032013-2629 Rakennusalan yritys Uudellamaalla. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 470 m2. Hintapyyntö 700 000 €. SY-11032013-2645

Teollisuuden alihankintayritys Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 1570 m2. Hintapyyntö 350 000 €. SY-22012013-2488 Pienempi metallialan koneistamo, tai koneet ja laitteet Helsingissä. Vuokratut toimitilat 250 m2. SY-13022013-2558 Muovituotteiden valmistus- ja myyntiyritys Turussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 80 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 220 m2. Hintapyyntö 19 000 €. SY-18022013-2575

Yritysvälittäjät

Ruiskupuristusmuotteja valmistava ja huoltava yritys, tai koneet ja laitteet. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 240 m2. SY-04032013-2619 Kalustetehdas (kiintokalustamisen myyntipisteet ja tehdas) VarsinaisSuomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 3 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 2500 m2. SY-06032013-2636 Tampereen talousalueella toimivan konepajayrityksen osakekanta. Liikevaihto 3 000 000 4 000 000 €. SY-11032013-2647

Majoitus, ravintola, elintarvike Ruoka- ja tanssiravintola Iltalento Hailuodossa. Omat toimitilat 250 m2 + 25-asiakaspaikkainen kota, velaton myyntihinta on 295 000 €. HUOM! Pohjanmaan Hunajakeskus Ky myy molemmat omistamansa kiinteistöt: ainutlaatuinen tilaisuus nopealle / nopeille ostajille! Lisätietoja myös http://www.etuovi.com/kohde/969786 EMME MYY YRITYKSIÄMME, vaan toimitilamme tontteineen! SY-05022013-2530 Kainuussa yritys jonka toimialana on majoitus- ja matkailu- sekä korjaamotoiminta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 1 700 m2, useassa rakennuksessa, osa kylmää tilaa. SY-06022013-2539

Pitopalvelu Orimattilassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat n. 400 m2. Hintapyyntö 22 000 €. SY-18022013-2573 Aamiaismajoitusyritys Keski-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 1000 m2. Hintapyyntö 780 000 €. SY-25022013-2597

Muut toimialat Ohjelmapalvelu- ja elämystuotantoyritys Levillä. Omat toimitilat n. 800 m2. Hintapyyntö 370 000 €. SY-15022013-2569

Myytäviä kohteitamme Liikkeenjohdon konsultointiyritys...................neuvotellaan Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja....................650 000 Kaupunkihotelli.............................. 140 000 Caravan-liiketoiminta keskeisellä paikalla..........................75 000 + vaihto-omaisuus Huoltoasema Pylkönmäellä...........195 000 Kuormalavojen kierrätys................ 45 000 Lounaskahvila..................................90 000 Lomakeskus Lapissa...................... 545 000 Luontaistuotekauppa.....................170 000 Kalankasvatusliiketoiminta..........480 000 Itsepalvelukirpputori pääkaupunkiseudulla.................... 220 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta................... 400 000 Siivousalan yritys...........................110 000 Rakennustarvikeliike..................... 356 000 + kiinteistö

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan YRITYS/OSAKKUUS. Laadukasta, skaalautuvaa toimintaa? Ei ravintola, ei kiinteistöjä. Hintapyyntö max 200 000 €. SY-12032013-2649

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.4.2013

arjessa

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

yrittäjäksi Inhimillinen insinööri saa paikan

Äkkiseltään voisi kuvitella, että terveydenhuollon laitteiden ja välineiden kalibroinnissa tekninen osaaminen nousisi alan rekrytointiperusteissa ylivoimaiseksi ykköseksi. Mutta ei. Toki teknistä osaamista vaaditaan laajasti, mutta vähintään yhtä tärkeää on olla oikeanlainen tyyppi. Näin ainakin sellaisessa yrityksessä, jossa insinööri menee laitteiden luo eikä päinvastoin. – Sairaalamaailma ja terveydenhuollon yksiköt ylipäätään ovat ympäristönä haasteellisia. On tiedettävä, milloin ja minne voi mennä, miten pukeutua, mihin voi koskea. Potilaitakin joutuu joskus kohtaamaan ja heidät pitää osata ottaa työssä huomioon. Mittaus- ja säätötekniikan osaaminen on lopultakin

– 1 – 5 hengen yrityksessä asiakkaat järjestävät elämän. Toisaalta, kun tietää ja tunnustaa realiteetit, se ei ole negatiivinen asia. Pienessä yrityksessä on hienoa muun muassa se, että päätökset voi tehdä itse ja nopeasti. Asioita ei tarvitse hyväksyttää muualla. Mutta oman osaamisen rajat on tiedettävä. Siksi Koskela ja Hytönen ovat ulkoistaneet esimerkiksi talous-

vähäisempi osa työtä, sanoo VM-Medical Oy:n toimitusjohtaja Visa Koskela. Uudistettu laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tuli voimaan vuonna 2010. Sen myötä laitteiden kalibrointia, validointia ja toimintatarkastuksia säädellään aiempaa tarkemmin. Siksi vuoden alussa perustetussa kahden miehen yrityksessä uskotaan alan kasvuun. – Pääsemme työllistämään entisiä työkavereitamme, mutta uusiakin tarvitaan. Henkilöstönhallinta tulee varmasti olemaan yrittäjyydessä haastavinta. Rekrytointi on tärkeä juttu. Palvelualalla kun tulee niin kovin nopeasti takaisin se, jos joku tekee virheen. Tämä on myös reissutyötä. Joillekin se sopii ja toisille se on rasite.

hallinnon ja laskutus on viety verkkoon. Näin he pystyvät keskittymään siihen, mitä osaavat parhaiten. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioista pitäisi olla perillä. Täytyy tietää, mitä neuvoja tarvitsee ja mistä hakea apua. Yrityksen perustamisvaiheessa Koskela ja Hytönen luottivat ammattilaisiin. Vaikka liikeidea olisi kuinka hiottu, asioita on hyvä

Lomajalat vievät Holiday Clubille

tutkailla myös toisin silmin ja saada sparrausta siitä, mihin suuntaan kannattaa missäkin vaiheessa edetä. – Ilman Jyväskylän Uusyrittäjyyskeskusta, Ely-keskusta ja Finnveran kavereiden neuvoja toimintamme ei olisi pyörähtänyt käyntiin näin nopeasti. Saimme korvaamaton apua. Yrityksen perustaminen ei ole pelkästään sitä, että klikkailee netissä firman pystyyn.

Maalispääsiäinen maistuu Urjalan namusedälle URJALA Pekka Mäntylä pekka.mantyla@yrittajat.fi

lmanakan oikuilla on yllättävän suuri merkitys urjalalaisen karkkiyrittäjän Raimo Tuomisen kassakoneeseen. Pääsiäisen ajankohta nimittäin määrittelee merkittävästi suklaamunien myyntiä. – Joulun jälkeen hiihtolomat aloittavat meillä uuden sesongin, ja mitä pikemmin hiihtolomien jälkeen pääsiäinen tulee, sitä vilkkaammin kauppa käy. Mutta jos pääsiäinen venyy lähemmäs vappua, myynti on selvästi heikompaa, Tuominen kertoo 22 vuoden kokemuksella. Tämän vuoden pääsiäinen siis maistuu mainiosti Urjalan Makeistukun omistajalle. Tai ”Urjalan viralliselle namusedälle”, kuten hän itseään hersyvästi nauraen tituleeraa. Pääsiäisen jälkeen keväällä saapuvat luokkaretkeilevät koululaiset, jotka välil-

PUPUJA. Urjalan Makeistukun karkit tulevat pääsääntöisesti Pohjoismaista sekä Saksasta, Kreikasta ja Italiasta, kertoo Raimo Tuominen.

lä pakottavat karkkisedän muuntumaan opastavaksi hoitotädiksi. – Joskus täytyy pienimpiä koululaisia vähän toppuutella, ettei kannata kaikkia rahoja tuhlata täällä, kun edessä on pitkä retkipäivä. Koululaisten lisäksi makea maistuu iäkkäämmillekin. Tuominen kertoo, että alkuvuodesta heillä vieraili kahdeksankymppinen rouva. – Hän tuli hakemaan makeisia, mutta kertoi vievänsä niitä autossa odottaneelle 102-vuotiaalle anopilleen, Tuominen hymyilee.

Verkkokauppa yllätti. Kiireisintä aikaa myymälässä kuitenkin vietetään juhan-

nuksesta heinäkuun loppuun. – Silloin ovat lomalaiset liikkeellä kesäfiiliksellä ja lomarahat mukanaan. Urjalan Makeistukku on viisi henkilöä työllistävä perheyritys, ja kesällä rivejä vahvistetaan viidellä kausityöntekijällä. Vuoden viimeinen sesonki on luonnollisesti joulu, jota varten tehdään ensimmäisiä tilauksia jo helmikuun lopussa. Ennakointia vaikeuttaa vastikään avattu verkkokauppa, jonka suosio on yllättänyt Tuomisen. – On aika mukavaa, kun nyt tuntuu siltä, että meillä on myymälä oikeastaan joka kylässä!

Lomaile 15 % edullisemmin Holiday Club tarjoaa Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille lomia 15 % alennuksella. Voit valita majoituksen tasokkaassa kylpylähotellissa tai tilavissa lomahuoneistoissa ja -asunnoissa. Hintaesimerkkejä Kylpyläloma Holiday Club Saimaalla alk. 52 €/hlö (norm. 59) Kylpyläloma Holiday Club Katinkullassa alk. 52 €/hlö (norm. 59) Loma-asunto Ylläkseltä 4:lle alk. 94 €/vrk (norm. 110) Loma-asunto Kuusamossa 6:lle alk. 153 €/vrk (norm. 180) Kylpyläloma hotellissa sisältää majoituksen, aamiaiset ja kylpylän vapaan käytön. Loma-asuntohintoihin sisältyy vuodevaatteet, pyyhkeet ja loppusiivous. Minimiviipymä 2 vrk. Tarjous voimassa 23.12.13 asti. Alennusta ei lomapaketeista eikä erikoistarjouksista. Varaa onlinesta holidayclub.fi tai puhelimitse 030 686 000 koodi: yrittäjä1 (ma–pe 8–18, la 10–15)

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

TALOUS

Kaksi kättä ei aina riitä 10-tuntiset päivät ja varauskalenterin täyttyminen kesäkuulle asti ovat saaneet Terhi RajalaHakasen pohtimaan työllistämistä.

ALEKSI POUTANEN

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

elsingin Töölössä Keltaista Kauneushuonetta pitävä Terhi Rajala-Hakanen kertoo ulkomuistista, että päiväajat on buukattu huhtikuulle sekä ilta- ja lauantaiajat kesäkuulle asti. Kyllähän hänellä työntekijän palkkaaminen on käynyt mielessä, kun välillä joutuu myymään eioota. – Päällimmäisenä on ajatus, että minulla ei yksinkertaisesti ole varaa työntekijän palkkaamiseen. Toisaalta työllistäminen on tehty vaikeaksi. Näin pienessä hoitolassa oikean tyypin löytäminen on todella tärkeää, Rajala-Hakanen miettii.

Päällimmäisenä on ajatus, että minulla ei yksinkertaisesti ole varaa työntekijän palkkaamiseen. Toisaalta työllistäminen on tehty vaikeaksi. Terhi Rajala-Hakanen Kauneushoitolayrittäjän mielessä leijailee monia kysymyksiä. Miten irtisanominen tarvittaessa onnistuu, miten maksetaan äitiyspäivärahat, entä onko toinen yhtä paneutunut työhön? – Toisen tekijän saaminen on ollut jo vuosia mielessä. En ikuisesti jaksa tehdä 10-tuntisia päiviä ja muut työt vielä päälle. Ja minulla on hyvä laaja asiakaskunta.

Tekijä vuokratuolilla. RajalaHakanen on kypsytellyt mielessään ajatusta ottaa kauneudenhoitoalan ammattilainen vuokratuolille. Varsinkin kevät on hyvin kiireinen. – Ilman muuta minulle sopivampi vaihtoehto olisi löytää henkilö vuokratuolille kuin palkata työntekijä. Pidän silmät ja korvat auki aina, jos satun törmäämään sopivaan henkilöön. Henkilön pitää olla yhtä paneutunut tähän hommaan. Joka alalla varmasti on kaikennäköistä sukankuluttajaa. Teoriassa hän pitää työttömän työntekijän palkkaamiseen saatavaa palkkatukea hyvänä asiana, mutta kauneudenhoitoalalla vuokratuoliyrittäminen on mutkaton tapa saada lisävoimia. Terhi Rajala-Hakaselle yrittäjälle tyypillinen ongelma, ajanpuute, on tuttu. Toisen tekijän tarve on hyvin ajankohtainen, mutta jostain pitäisi kaivaa aikaa sopimusten kiemuroihin perehtymiseen. Niin, ja löytää oikea tyyppi. Palvelualalla yksinyrittäjyys on tilastojen valossa yleistä. Kymmenen vuotta oman onnensa seppänä, ja yhä yrittäjä pitää työstään, sama viesti välittyy myös hoitolan iloisesta ilmeestä. – Olen onnellinen, että on työtä. Moni kollegani on joutunut lopettamaan. Tarvitsen jokaista asiakastani.

Ota kantaa

verkossa: yrittajat.fi

Varovainen ote. Olen yrittäjäperheestä ja nähnyt homman kaikki puolet. Siksikin olen varovainen lähtemään työnantajaksi, Terhi Rajala-Hakanen pohtii.

Paljonko työllistäminen maksaa? Työnantajan sivukulut: • työeläke 18,25 prosenttia • sairausvakuutusmaksu 2,04 prosenttia • työttömyysvakuutusmaksu 0,80 prosenttia • tapaturmavakuutusmaksu 1 prosentti • ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 prosenttia

–> Yhteensä

22,16 prosenttia palkasta

Bruttopalkka

Hintalappu työnantajalle

(Keskimääräinen veroaste 28,5 prosenttia)

43 785

30 780 euroa/vuosi Nettopalkka 25 627 euroa/vuosi 13,5 euroa/työtunti *

16,7 euroa/tehty työtunti **

* Laskelmassa käytetty työaika perustuu EK:n työaikatiedusteluun vuodelta 2011. ** Työaikaa vähentävät sairaudet, perhevapaat ym. huomioitu *** Työvoimakustannus laskettu per tehty työtunti, työntekijän palkka laskettu tehtyjen työtuntien mukaan

euroa/vuosi

28,5 euroa/

tehty työtunti ***

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

5000€

Tällä summalla Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen hyvittäisivät yritykselle työntekijän äitiydestä aiheutuvia kustannuksia.

Arvonlisäveropäivät 21.5.2013

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

Kun mietit rekrytoimista, muista palkkalaskuri

Arvonlisäveropäivä Aamupäivä 9.00

www.yrittajat.fi > haku: palkkalaskuri 2013

9.30

Seminaarin kouluttaja: arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset • henkilöstökulujen vähennykset • yksityisen kulutuksen huomioiminen • edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? • verottoman liiketoiminnan vaikutus

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa • myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? • kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille • VH:n ohjeen täsmentynyt tulkinta

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen • vähennysten oikea-aikainen tekeminen • myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Täsmentyneet arvonlisäverotuksen laskumerkintävaatimukset • pakolliset laskumerkintävaatimukset • lisäykset vuoden 2013 alussa • kevennetyt laskumerkintävaatimukset – korotettu alaraja 1.1.2013 alkaen 12.30 Lounas 13.15 Koulutus päättyy Aamupäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan.

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä Iltapäivä 12.15 Ilmoittautuminen 12.30 Lounas

Osallistu koko päivään – yhteishinta!

13.15 Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus • tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet • yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset • verolliset yhteisöhankinnat 14.15 Kahvi 14.45 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus • EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet • tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa • tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta – maahantuontitoiminta

Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus • rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet • palvelujen myyntimaasäännökset elinkeinonharjoittajien välillä • milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? • ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus – raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella 16.15 Koulutus päättyy Iltapäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Lounas ja kahvi ja sisältyvät hintaan.

Kommentti

Aamu- ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv), normaalihinta 449 € (+ alv)

RIIKKA KOSKENRANTA riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kuin perheenjäsentä valitsisi Kahden kolmen hengen työyhteisö on ryhmädynamiikaltaan kuin perhe. Kun palkataan ensimmäistä työntekijää, on selvää, että oikean henkilön löytäminen on todella tärkeää. Yksinyrittäjää voi arveluttaa työnantaja-aseman lisäksi myös pomoksi tuleminen. Toisaalla tässä lehdessä haastateltujen Apinajohtajan käsikirjan kirjoittajien mukaan hyvä johtaja on inhimillinen, ja aidosti kiinnostunut työntekijästään, eikä ainoastaan

talousluvuista. Lähes 60 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole yrittäjyysuransa aikana palkannut yritykseensä ulkopuolisia työntekijöitä. Toki painavin syy siihen, ettei yksinyrittäjä halua yritykseensä lisää työvoimaa on se, ettei työtä riitä yhtä henkilöä useammalle. Silloin, kun tarvetta on, työn tarjoamista voi kokeilla myös joustavien ratkaisujen, kuten vuokratyövoiman palkkaamisen kautta.

Ilmoittautuminen viimeistään 13.5.

www.yrittajat.fi/alv2013, p. 09 2292 2994, koulutus@yrittajat.fi Peruutus: 13.5. jälkeen tehdystä peruutuksesta perimme 60 € (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme päivää ennen koulutuksen alkua, peritään koko osallistumismaksu.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi

TALOUS

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

Ole yrityksesi taseen herra Yrityksillä on paljon varaa tehostaa toimintojaan. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

äyttöpääoma tai oikeammin sanottuna sen puute nousee jokaisessa pk-barometrissa tärkeimmäksi syyksi hakea ulkopuolista rahoitusta pankeilta. Käyttöpääoma on se osa yrityksen pääomasta, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan pyörittämiseen. Mutta kiinnittävätkö yrittäjät tarpeeksi huomiota siihen, ovatko kaikki taseen Vastaavaa-puolella olevat erät tarpeellisia omistaa vai voisiko ne kenties rahoittaa jotenkin muuten? Pohjola Pankin tarjoomajohtaja Jukka Immonen sanoo, että ei. – Yrityksiltä löytyy toimitiloja, koneita ja kalustoa. Lisäksi siellä on vaihto-omaisuutta, kuten raakaaineita. Yrittäjän on syytä arvioida, mitä koneita tai laitteita todella pitää omistaa ja mitä vaihto-omaisuuden erissä on sellaista, joita on mahdollista viedä alihankkijan, rahoittajan tai jonkun muun yhteistyökumppanin taseeseen, Immonen sanoo.

Käyttöpääoman hinta ja vaikutus Vastaavaa

Vastattavaa

Käyttöomaisuus

Oma pääoma

Vaihto-omaisuus

Pitkäaikainen vieras pääoma

Myyntisaamiset

Muu lyhytaikainen vieras pääoma

Rahoitusomaisuusarvopaperit

Siirtovelat

Rahat ja pankkisaamiset

Ostovelat

• Kaikki taseen vastaavaa-puolella olevat erät, kassa mukaan lukien, on rahoitettava jotenkin. • Kokonaisrahoitukselle voidaan määrittää kustannus.

Pääoman tuoton kolme osa-aluetta Operatiivinen tehokkuus

WACC • Mikä on toimitilojen kustannus? • Mikä on myyntisaamisten kustannus?

• nettovoittomarginaali

• Miten ostovelkojen kasvu vaikuttaa?

Pääoman kiertonopeus • liikevaihto/tase

Koko pääoman tuotto-% = Operatiivisen liiketoiminnan tulos Koko pääoma

Jukka Immonen

Pääoman tuotto paranee ja yrityksen arvo kasvaa, jos sitoutunutta pääomaa pystytään vähentämään tai nettotulosta lisäämään.

Hänen mukaansa yrittäjän täytyy myös laskea myyntisaamisille arvo. Usein pk-yrittäjät karsastavat myyntisaamisten siirtämistä muiden harteille. – Jos yrittäjä saa myytyä myyntisaamisensa esimerkiksi rahoituslaitokselle vaikka hintaan kaksi yksikköä, niin se ei haittaa, jos se korvaa neljän yksiön hintaista lyhytaikaista vierasta pääomaa. Tämä on puhdasta matematiikkaa.

Arvoisa yrittäjä, herkkulounaat sekä näyttävät ja suussa sulavat illalliset valmistuvat keittiössämme huippuammattilaisten voimin. Tervetuloa! Robert Salmi keittiömestari, M/S Viking Grace

Kokonaisuus huomioon. Immonen puhuu taseen hallinnasta ja viime kädessä vastuu kokonaisuuden arvioinnista on aina yrityksen johdolla ja omistajalla. Toinen Immosen lempiaiheista on pääoman kiertonopeus. Kaavan laskeminen paperilla on helppoa, mutta käytännössä kaikki isotkaan yritykset eivät hyödynnä sen tuomia tehostamismahdollisuuksia. – Se on koko yrityksen sisäinen

Velkavipu • tase/oma pääoma

prosessi. Oston, liiketoimintaprosessin ja myynnin pitää toimia kokonaisuutena, Immonen kertoo. Joka tapauksessa pääoman kiertonopeus on yksi pääoman tuoton peruspilareista ja vaikuttaa yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin. Esimerkiksi vähentämällä myyntisaatavia ja kasvattamalla ostovelkoja yritys pystyy lyhentämään korollista velkaansa.

KOKOUSRISTEILYT ALL INCLUSIVE Helsinki-Tallinna Päiväkokous alk. Viking XPRS

41a/hlö

Vuorokauden Merikokous Helsingistä Tallinnaan alk. Viking Isabella

49a/hlö (*

120 a/hlö

Helsinki-Tukholma kokouspaketti alk. Viking Mariella/Gabriella

Turku-Maarianhamina Piknik-kokousristeily alk. Viking Amorella/Grace Vuorokauden MerikokousTurustaTukholmaan alk. Viking Amorella

40 a/hlö

54,50 a/hlö

Varaukset: Helsinki: (09) 123 571, ryhma@vikingline.com Turku: (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere: (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin. *) Myyntiaika vain 30.4.2013 asti.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

YRITTÄJÄ, KIINNOSTAAKO KASVU? Kauppalehden Kasvajat-kiertue 24.4.–29.5.

Oletpa sitten kasvaja tai et, yrittäjänä olet tervetullut Kasvuyrittäjyyskiertueemme iltapäivätilaisuuksiin, joita järjestämme kevään aikana viidellä eri paikkakunnalla alkaen 24.4.2013.

Marko Parkkinen, Seedi Oy

OHJELMA 15.00

Ovet aukeavat

15.30

Tervetuloa vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi / toimituspäällikkö Jari Saario, Kauppalehti Oma Yritys –toimitus esittäytyy Miten yritys pärjää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ? Marko Parkkinen, moniyrittäjä, tj Seedi Oy mistä kasvua edistäviä uusia bisnesideoita miten muutoksia voi ennakoida mitä muutoksille kannattaa tehdä

Ari Rajala, Kauppalehti Oy

Kannattava kasvu yritystoiminnan elinehto Ari Rajala, analyytikko, Kauppalehti Oy kasvuyrityksiä vähän, gaselleja tarvitaan löytyykö kasvuhalua ja –kykyä missä kannattavat kasvualat kasvuyritysten haasteet ja kasvun hallinta katsaus paikallisiin kasvuyrityksiin Paikallisten yrittäjien paneeli sekä paikallisen kasvuyrittäjän palkitseminen 19.00

Tilaisuus päättyy

24.4. 7.5. 15.5. 22.5. 29.5.

Yhteistyössä kasvuyrittäjyyden puolesta:

OULU JYVÄSKYLÄ TAMPERE TURKU HELSINKI

Katso paikkakuntakohtaiset ohjelmat ja ilmoittaudu mukaan www.kauppalehti.fi/kasvajat Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen ko. tilaisuutta. Tilaisuus on maksuton. Paikkoja on rajoitetusti.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

vapaalla Tuomio

KuvaUljas Oy

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Pimeää työvoimaa. Heidi Hautala kantaa tekosistaan poliittisen vastuun eli jatkossa hän moralisoi muita entistä kovemmalla innolla ja lupaa olla jäämättä enää kiinni.

Suomalaista ruokakulttuuria. Kitkan viisas

-muikku on vihdoin saanut EU:n alkuperäissuojan. Seuraavaksi jonossa jo odottelee Hesen kerrosateria.

Entisten nuorten seksipalsta. Ilta-Sanomat teki

kulttuuriteon pelastamalla Suosikin raunioista Dear Eki -palstan.

Vientitykit. Suomalaisella

osaamisella on kysyntää Arabiemiraateissa. Ensin kelpasi kenraali Markku Koli, nyt Patria neuvottelee panssarikaupasta. Jos kauppa syntyy, useampikin kenraali on uhrattavissa.

Molskille lomps. Idän jättiläinen Vladimir Putin vastustaa painin pudottamista olympiakisoista. Pohjanmaalla voidaan huokaista helpotuksesta, sillä Putinia tukevat sellaiset painijasuuruudet kuin Steven Seagal ja Mahmud Ahmadinejad.

Palkkaneuvottelut. Tv-

haastattelut osoittavat, että palkkaneuvotteluja käyvät Jyri Häkämies ja Lauri Lyly sekä kolme seinäruusua, joilta ei ikinä kysytä yhtään mitään.

kysymystä

Merja Tervaluoto

Mikä saa lapset innostumaan? 1

Hiphurraa järjestää lastenjuhlia Oulun seudulla. Millaisia kekkereitä nyt kysytään?

Lapsille tilataan teemallisia synttärijuhlia. Suosittuja teemoja ovat disko ja Angry Birds, jotka ovat toimivat tytöille ja pojille. Juhlijoiden ikähaitari on 3 – 11 vuotta. Angry Birds on kaikenikäisten lasten suosikki, disko vähän vanhempien koululaisten. Äskettäin järjestin diskosynttärit 11-vuotiaalle pojalle.

Mistä lähti ajatus perustaa lastenjuhlapalvelu?

Onko lastenjuhlat parempi järjestää kotona vai vuokratiloissa?

Puolet asiakkaista järjestää juhlat kotona, puolet muualla. Kotona on siinä mielessä helpompi juhlia, että lasten kaverit asuvat yleensä lähellä. Toisaalta jos koti on pieni, voi olla helpompi järjestää synttärit muualla. Lapsista lähtee kuitenkin jonkin verran elämää. Teemme yhteistyötä paikallisen yksityisen päiväkotiketjun kanssa, jonka tiloja käytämme.

Mikä työssä palkitsee?

Täytin pyöreitä vuosia reilu vuosi sitten ja järjestin tietenkin omat juhlani. Pari viikkoa myöhemmin keksin tämän idean – olen aina tykännyt järjestää juhlia omillekin lapsilleni. Olin aiemmin Nokialla töissä, ja olin jo useamman vuoden ajan miettinyt uutta uraa. Ostopalvelujen käyttö näyttää olevan tällä alalla kasvussa, ja palaute on ollut myönteistä.

Työskentelin aiemmin Nokialla Symbianin parissa. Palautteen saaminen oli usein tiukassa, nyt lasten kasvoilta näkee heti, onko heillä hauskaa. Ja onhan juhlissa mukava olla mukana, työ on iloista ja monipuolista.

Heittotaulut ovat lasten suosikkeja – tauluissa on erikokoisia reikiä, joiden läpi heitetään hernepusseja, ja lopuksi lasketaan pisteet. Ja hattaroista tulee juhlatuoksu, niitä tehdään melkein kaikilla synttäreillä. Vanhemmat lapset saavat tehdä hattarat itse ja se on heistä todella hauskaa.

Kuka tilaa lapselleen synttärit juhlapalvelulta?

Yhteydenotot tulevat äideiltä. He ovat työssäkäyviä, kiireisiä vanhempia. Kun tilaa meiltä juhlat selviää helpommalla, kun ei tarvitse siivota ja hakea tarvikkeita kaupasta.

Lasten kasvoilta näkee heti, onko heillä hauskaa.

Mikä on takuukonstisi saada lapset innostumaan?

Kuka: Merja Tervaluoto Ikä: 41 Työ: Juhlajärjestäjä Hiphurraalastenjuhlapalvelussa. Järjestän työkseni lastenjuhlia, pääasiassa teemallisia synttärijuhlia. Perhe: Mies ja kolme pientä poikaa (Jalmari, Jimi ja Jesse). Unelma: Terveyttä ja hyvää oloa läheisille. Ja että pääsis ”kiertämään vähän mualimaa”.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Öljy antaa tietä puulle.

Tänä vuonna ollaan ensimmäistä kertaa 50 vuoteen tilanteessa, jossa tärkein energianlähde on puu. Aalto-yliopiston professori Raimo Lovio Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa

Baanalla

15%

Joka kuudes työtön on työttömyysloukussa, eli töihin meno lisäisi tuloja alle 20 prosenttia, kertoo Matalapalkkatyö Suomessa -raportti.

Tapahtumia radalla. Nuoret yrittäjät aamukeilasivat Vantaalla. Mukana oli nuoria yrittäjiä Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta, sillä tarkoituksena oli tutustua yli rajojen. Kuvassa vasemmalta Mika Korhola, Anttoni Kokkonen, Mia Kanerva, Antti Kahilakoski. (Kuva: Katja Teräs)

win-win. Sitra haluaa auttaa yrityksiä löytämään toistensa ylijäämämateriaalit. Teollisten symbioosien sanomaa kuulemassa Helsingissä Erja Hazley ja Juha Sirkkala. (Kuva: Hannu Hallamaa)

luennolla. Kokkolassa yrittäjät kuuntelivat tarkkaavaisesti ajankohtaista verotietoa, jota tarjoili KPMG:n Minna Herlevi. (Kuva: Kaisa Kuutsa)

luolassa. Lohjalla Yrittäjän iltakoulu järjestettiin Tytyrin kaivoksen salissa. Hans Välimäen oppeja kuuntemassa vasemmalla Hannele Hokkanen ja Kari Hokkanen, oikealla Marika Andersson (takana) ja Sari Wirlander. (Kuva: Sari Säisänen)

Yrittäjien pilkkikuninkuus ratkotaan Lestijärvellä

estijärvellä Keski-Pohjanmaalla pilkitään yrittäjien SM-tittelistä lauantaina 6. huhtikuuta. Kolmituntinen kisa käydään leppoisissa merkeissä luonnonkauniin Lestijärven jäällä. Paikalliset yrittäjät tarjoavat pilkkijöille kahvia ja makkaraa, sekä esittelevät toimintaansa. Pilkkikisaan tulee ilmoittautua 24. maaliskuuta mennessä. Lisätietoja tapahtumasta antavat Lestijärven Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Tuikka ja sihteeri Marketta Similä.

Milloin: 6. huhtikuuta kello 11–14 Lestijärven jäällä Mukana myös: satapäisessä pilkkijäjoukossa voi vilahtaa Raimo Vistbacka

Yrittäjänaispäivät Tampereella

Hyvinvointi ja itsensä johtaminen

Valtakunnalliset Yrittäjänaispäivät järjestetään Tampereella 20.–21. huhtikuuta Sokos Hotel Ilveksessä. Ohjelman teemana on Hauskaa saa olla – rahaa pitää tulla. Valtakunnallisten yrittäjänaispäivien ohjelma on rakennettu niin, että se kiinnostaisi mahdollisimman monia yrittäjänaisia ja yhteistyökumppaneita. Tiedon ja taidon lomassa on verkostoitumista, mukavaa yhdessäoloa ja virkistävää ohjelmaa. Luvassa on hyvää asiatietoa, hyödyllisiä vinkkejä ja kiinnostavia tarinoita – kevennyksiä ja mukavaa yhdessäoloa unohtamatta. Tampereella tapaat noin 200 kollegaa eri puolilta Suomea. Ilmoittautuminen osoiteessa yrittajanaiset.fi.

Kevään koulutusfoorumin aiheena on yrittäjän hyvinvointi ja itsensä johtaminen. Yrittäjä voi parhaiten ja tekee parasta tulosta, kun hän on löytänyt tasapainon tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin välillä. Illan isäntänä ja keskustelun virittelijänä toimii yrittäjä, johtajuuden ammattilainen Pekka Kurvinen. Koulutusfoorumi järjestetään 27. maaliskuuta kello 18–22. Illan pääpuhujana on Jarkko Rantanen. Koulutusfoorumi järjestetään osoitteessa Palkkatilanportti 1, Helsinki.

Muista kivijalka- Ylitä itsesi kauppiastasi Porvoossa Elävän kaupungin puolesta ponnisteleva kivijalkaputiikkien oma viikko starttaa jo neljännen kerran Helsingissä 22. huhtikuuta. Kivijalkakaupat ovat olennainen osa Helsingin katukuvaa, mutta kuinka moni ohikulkija ehtii tai malttaa myös asioida näissä pienissä putiikeissa? Mitä tapahtuisi, jos näitä puoteja ja pikkuliikkeitä ei enää olisi? Kampanjaviikon aikana tarjolla on monenlaista ohjelmaa, tapahtumia ja kampanjatarjouksia. Yrittäjät tuottavat tapahtuman sisällön ja heillä riittää mielikuvitusta ja tahtoa saada ohikulkija poikkeamaan putiikissa.

Porvoossa pääsee kuulemaan 3. huhtikuuta kertomuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Ylitä itsesi! -tapahtumassa tarinansa on kertomassa tähtitanssija ja koreografi Minna Tervamäki. Nykyisin myös yrittäjänä toimiva Tervämäki teki lähes 30-vuotisen menestyneen uran Suomen Kansallisbaletissa. Tilaisuuden järjestää Uudenmaan Yrittäjät Porvoo Campuksella, Taidetehtaankatu 1. Ilmoittautumisaika päättyy 24. maaliskuuta.

Täyttääkö yrityksesi pyöreitä vuosia? Läheta meille siitä vinkki: toimitus@yrittajat.fi

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Kuitti

Paperinpala, jonka kirjanpitäjä vaatii verottajaa varten. Jos haluat maksun pimeästi, kannattaa kääntyä Heidi Hautalan puoleen.

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto

TYÖSUORITUKSIA

Ota yhteyttä ja tule käymään!

Baarit/Pubit

www.consista.fi www.paritilit.fi

Haen ravintolatyötä lisätyö/kausityö

HMOL-koulutus Hyg-passi JV-kortti Tmi tai verokortti

p. 0400-408276 rsr.turunen@kolumbus.fi

Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

VIDEOTUOTANTOA

VIDEOTUOTANTOA YRITYKSILLE (UUSIMAA/E-SUOMI)

Kala Productions Oy Kaarle Lahdenpää 040 - 5518733 www.kalaproductions.fi

Lohjalla Paritilit Oy

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

TULOSTINTARVIKKEITA

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Fenomenet förklaras bland annat av finländarnas otillräckliga yrkeskunskap och arbetsförmåga, sociala problem och svaga arbetsmotivation.. En expert på immigrationsfrågor från Finlands Näringsliv svarade i Helsingin Sanomat den 10 mars på frågan, om arbete inte duger åt finländarna.

Motivationen ökar när företaget blir ens eget Mikko Lehmus har undersökt företag som har köpts av den operativa ledningen. Resultatet är ett betydande språng i nyckeltalen.

114 000

Antalet läsare av Yrittäjäsanomat har stigit med så mycket som 13 procent till 114 000 läsare. Det är en stor ökning, eftersom antalet läsare av Yrittäjäsanomat för två år sedan var knappt 90 000. Uppgifterna kommer från Ab Upplagekontrolls nationella mediaundersökning. Ett målinriktat arbete ligger bakom ökningen. Yrittäjäsanomats innehåll och utseende förnyades i januari förra året.

JARKKO VIRTANEN

Ett medborgarinitiativ som är löntagarnas och företagarnas sak

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

öretagets prestationsförmåga förbättras betydligt efter att den operativa ledningen tar rodret. Det här konstateras i Mikko Lehmus Pro gradu-avhandling vid Aalto-universitetet. Lehmus har analyserat företagens strategiska och operativa förändringar efter ett så kallat MBO-köp. – Den största överraskningen var den stora skillnaden mellan en anställd verkställande direktör och företagaren själv som vd. Den verkställande direktören leder företaget mycket mer aktivt och ivrigt, när han själv äger det, säger Lehmus. Lehmus undersökte affärsverksamhetsplanerna och bokslutsuppgifter från fem företag som genomfört ett MBO-köp, och intervjuade dessutom den nya ledningen. Fyra av företagen hade haft en anställd utomstående verkställande direktör, som till slut köpt företaget. En av de nya ägarna hade tidigare arbetat som produktionschef inom sitt företag.

Lönsamheten förbättrades. Alla nya ägare som ingick i fallstudierna hade genomfört förändringar

Överraskning. Direktören leder företagat mycket mer aktivt när han sjelv äger det, säger Mikko Lehmus. i syfte att förbättra lönsamheten och tillväxten. Resultaten lät inte vänta på sig, eftersom företagens genomsnittliga vinst förbättrades med sex procent inom ett år efter MBO-köpet. Motsvarande siffra för andra företag inom samma bransch var –1,8 procent. – Förändringen gav upphov till försäljningsanda, och företagens fokus förflyttades mer mot det. En ny ägare har alltid intresse av att öka resultatet. En av de intervjuade sade, att den tidigare ägaren inte längre satsade på företaget och att han fick fria händer efter köpet, berättar Lehmus. Lehmus vill fästa mer uppmärksamhet vid MBO-köp. I Finland finns ca 74 000 företagare över 55 år. Av dem tror så

Jäsenetu, joka liikuttaa kaikkia! Askelliiga on jäsenille ilmainen työhyvinvointi hanke, joka laittaa liikkumaan hyvällä mielellä jäsenyritysten koko henkilöstön. Askelliiga ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Otetaan yhdessä kunnon Askel eteenpäin.

Nyt kiire kannattaa! Askelliiga alkaa 15.4. Tule mukaan heti!

många som 40 procent att de kommer att sälja sitt företag till en utomstående köpare. I endast vart tionde företagsköp är det den operativa ledningen som köper företaget. – Den operativa ledningen hör till de som har mest potential för

att fortsätta driva företaget. De har de bästa insikterna om företaget och de bästa utgångspunkterna för att fortsätta verksamheten. Företagarna borde mer aktivt fråga ledningen om de vill ta över företaget, säger Lehmus.

Dessa har förändrats MBO-köpet ökade betydligt ledningens motivation att leda företaget och samtidigt genomföra förändringar:

Öka effektiviteten (omorganisering av verksamheten, lönsamhetsinvesteringar och bättre kostnadskontroll).

Sträva efter tillväxt (mer effektiviserad marknadsföring och försäljning samt utveckling av nya produkter).

Förbättra arbetstagarnas motivation (skapa system för drivfjädrar och öppen kommunikation).

Medborgarinitiativet som Företagarkvinnorna i Finland har startat om en utjämning av kostnaderna för föräldraskap stöds hittills av bara drygt 3 000 underskrifter. Initiativet måste stödas av 50 000 underskrifter för att riksdagen ska ta upp det till behandling. Bland organisationer stöder bland annat Kvinnoorganisationernas Centralförbund rf, Företagarna i Finland, Akavas Specialorganisationer, Barnfamiljernas Intresseorganisation, Företagare inom hälso- och socialvården rf och Högskoleutbildade samhällsvetare rf initiativet. – Det här är löntagarnas sak lika mycket som företagarnas. För många är det här svårare att hantera än pälsdjursuppfödningen, berättar Heli Järvinen, verkställande direktör för Företagarkvinnorna i Finland. Företagarkvinnorna satsar på medborgarinitiativet. En reklamkampanj på sociala medier är för tillfället i full gång. Det är möjligt att underteckna initiativet fram till slutet av juli. https://www.kansalaisaloite.fi/ fi/aloite/71

Edut SY:n jäsenille: Askelliiga on jäsenyritysten liikkujille ilmainen Voit seurata henkilökohtaisen kuntosi kehitystä netissä Jokainen otettu askel parantaa kuntoa

+ + +

Avaa nyt heti Askelliigan sivusto ja liity mukaan! Tutustu Askelliigaan ja ilmoittaudu. Siinä kaikki. Nostetaan yhdessä sinun ja kaikkien jäsenyritysten kunto kasvuun!

WWW.ASKELLIIGA.FI

YrITTäJIEN OmA KuNTOTApAhTumA

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

PIDÄ OMAT RAHAT OMASSA KASSASSA. Yksi työeläkeyhtiö pitää huolen siitä, että yrityksesi maksaa työeläkemaksuja kuukausittain sen minkä pitää. Ei liikaa eikä liian vähän. Varsinkin epävakaissa suhdanteissa on hyvä juttu, että kassassa on juuri sen verran kuin sinne kuuluu. Homma hoituu yksinkertaisimmin Eteran kuukausi-ilmoituksen avulla. Vaihda työeläkevakuutukset nopeaan ja sujuvaan Eteraan.

Lue lisää osoitteesta etera./sujuvampi