Yrittäjäsanomat 3/2016

8

E U JA Y R I T TÄ JÄT V s . M A A K U N N AT Kiista potilaiden siirtokuljetuksista jatkuu.

11

V I R O S TA M A L L I A SUOMEEN Verotusta lykkäämällä tuloksia kasvuun ja investointeihin.

20

H U I JAU S L A S K UJA L iikkeellä Kymmenet ovat saaneet Suomen Yrittäjien nimissä lähetettyjä valelaskuja.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

03 2016 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d juha tanhua

Yrittäminen houkuttelee maahanmuuttajia Yritysneuvonnassa käy yhä enemmän vieraskielisiä asiakkaita. Monelle heistä yrittäjyys voi olla ainoa keino työllistyä. Simon Ekpan mielestä maahanmuuttajat ovat rohkeampia ottamaan riskejä kuin suomalaiset.

4–7 aleksi poutanen

pixhill

Kun rakkaus loppuu Avioerossa yrittäjä voi pahimmillaan menettää jopa oman yrityksensä.

Paras tapa turvata yritys on tehdä avioehto.

Sivut 16–17

Yrittäjyys vastaan palkkatyö Susanna Paloheimo vaihtoi yrittäjyyden palkkatöihin, eikä haikaile takaisin. – Jos on kerran ollut yrittäjä, miksi pitäisi olla yrittäjä loppuelämänsä, Paloheimo kysyy.

Sivut 24 – 26

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

Joka viides sairastuu vakavasti. Jopa yrittäjä.

Yrittäjä on optimisti, mutta kaikkea ei kannata jättää sattuman varaan.

Joka viides suomalainen sairastuu vakavasti syöpään, sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen ennen 65 vuoden ikää.* Arki pysähtyy, ja yrittäjän kohdalla voi pysähtyä myös yritystoiminta ja tulot. Lue lisää yrittäjän vakavan sairauden turvasta ja laske itsellesi tarpeeksi suuri kertakorvaus:

mandatumlife.fi /jokaviidesyrittaja *Lähteet: Suomen Syöpärekisteri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos FINRISKI-laskuri.

3

Yrittäjäsanomat

03/16 maaliskuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Uusi palvelu keventää taakkaa

Ajo-opetuksen Uber

OnnistuYrittäjänä.fi-palvelu helpottaa hallinnointia ja lakisääteisten asioiden hoitamista. http://bit.ly/onnistuyrittäjänä

Ajo-opettajien välityspalvelu Ratti.fi puhuttaa autoalalla. Palvelu lupaa ajokortin tuhat euroa halvemmalla. http://bit.ly/rattifi

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5

Liikevaihto kertaa sata

lu e tu im m at

Kansainvälistyminen voi jopa 100-kertaistaa suomalaisen yrityksen liikevaihdon, sanoo HappyOrNotin toimitusjohtaja Heikki Väänänen. Hän muutti juuri Yhdysvaltoihin, jotta voisi ymmärtää paremmin asiakkaidensa tarpeita. Tavoitteena on rikkoa 100 miljoonan euron liikevaihto viiden vuoden päästä.

Sivu 18

OHJELMISTOJEN TULKKI

Pilvipalvelujen yhteensovittaminen on miljardibisnes.

Flashnode pyrkii apajille. http://bit.ly/kuuminstartup AUTOKAUPAN UUDISTAJA

meeri utti

Autoetsivä auttaa kuluttajaa löytämään käytetyn auton. http://bit.ly/autoetsivä NOKIAN JÄLKEEN

Saloon tulee uusi laitevalmistaja. Moni Nokialta ja Microsoftilta irtisanottu ryhtyi yrittäjäksi. http://bit.ly/nokianjälkeen

vinkit

Kevään paras paikka tehdä bisnestä

m u u t o s j o h ta j u u s

OMAVASTUU PALAA

Puhujina kuullaan muun muassa yrittäjä Saimi Hoyeria .

Lomalla sairastuvalla työntekijällä on 1.4. lähtien kuuden päivän omavastuu. http://bit.ly/lomallasairaana

k a n s a n e d u s ta j at

Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtuma kerää Jyväskylän Paviljonkiin 20.–21.5.2016 nuoret ja nuorekkaat yrittäjät vaikuttumaan, verkostoitumaan ja viihtymään – sekä tietenkin tekemään bisnestä festarihengessä. Tapahtuman ohjelman ja ilmoittautumisen löydät: www.gettogether.fi.

Paikalla ovat Simon Elo (ps), Petri Honkonen (kesk), Susanna Koski (kok) ja Nasima Razmyar (sd). uusi toimari

Suomen Yrittäjien toukokuussa aloittava toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tekee ensiesiintymisensä.

Mökki innoitti omaan yritykseen Kun Laura Stolt luopui omasta autostaan kolmisen vuotta sitten, mökille oli entistä vaikeampi päästä.

Suomesta ei löytynyt yksityisautojen vuokrauspalvelua, joten hän ryhtyi kehittämään sellaista. Maaliskuussa lanseeratussa Autolevi-palvelussa kuka tahansa voi vuokrata autoaan kelle tahansa ilman välikäsiä.

Sivu 12

PIENYRITTÄJÄT UNOHDETTIIN

Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tulos ei vastaa hallituksen linjauksia paikallisesta sopimisesta. http://bit.ly/yhteiskuntasopimus

Direktiivien luvattu maa meeri utti

t i l aa

Yrittäjä -l eht i !

Yrittäjä Paula Aikio-Tallgren puolustaa yhä EU:ta, kuten hän teki vuonna 1995. Silti EU:n perustavoitteiden toteutumisessa on vieläkin kauneusvirheitä.

Aikio-Tallgrenin mielestä vierastyöläisten työelämä- ja sosiaaliturvassa on vaihtelevia viranomaistulkintoja. Yrittäjää harmittaa, että Suomi soveltaa EU-direktiivejä tiukimman mukaan. Sivu 10

teea jokihaara

Työsyrjintä voi viedä kalterien taakse

Harvinaisuus omiensa joukossa

to imi tu s

Pikaluistelija Mika Poutalalle yrittäjäksi ryhtyminen on ollut luonnollinen valinta, jota ei kauaa tarvinnut miettiä. Vain harva huippu-urheilija kuitenkaan valitsee Poutalan tietä ja ryhtyy yrittäjäksi. Lue juttu huhtikuussa ilmestyvästä Yrittäjälehdestä.

esa nieminen

vt. päätoimittaja 040 546 6424

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Työsyrjintä on rikos, johon voi syyllistyä kuka tahansa työnantaja. Osa työnantajista tuntee velvollisuutensa hyvin. Lakimies Maiju Virtanen sanoo, että varsinkin rekrytointiprosesseissa törmätään ilmiöön, jossa palkataan vain jommankumman sukupuolen edustajia. Pahimmillaan työsyrjinnästä voidaan tuomita kuuden kuukauden vankeuteen. Sivu 22

virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

4

Yrittäjäsanomat

Mamuyrittäjien SUOMEN TOIVOT määrä kovassa kasvussa

Maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien perustamia yrityksiä tarvitaan Suomessa, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Vantaan Uusyrityskeskuksen alkuvuoden asiakasmäärien perusteella uusien maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvaa edellisvuodesta.

Vantaalla jo lähes 40 prosenttia yritysneuvonnan asiakkaista on maahanmuuttajia. Monille heistä yrittäjyys on näinä aikoina jopa ainoa keino työllistyä.

Teksti riikka koskenranta Grafiikka maarit kattilakoski

V

antaa pitää maahanmuuttajayrittäjien määrässä kärkisijaa, mutta myös Helsingissä noin 30 prosenttia Uusyrityskeskuksen asiakkaista on maahanmuuttajia. Espoossa heitä on hiukan vähemmän. Myös muissa kasvukeskuksissa entistä suurempi osa uusista yrittäjistä on vieraskielisiä. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Marketta Korhonen ennustaa alkuvuoden perusteella maahanmuuttajataustaisten uusien yrittäjien määrän lisääntyvän vuoden 2016 aikana.

Kasvua saattaa tänä vuonna kiihdyttää viime kuukausina saapuneiden turvapaikanhakijoiden iso määrä. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Jari Jokilampi ja Korhonen kummatkin toteavat, että maahanmuuttajilla on monesti matalampi kynnys ryhtyä yrittäjäksi kuin kantasuomalaisilla.

– Monille yrittäjyys on näinä aikoina jopa ainoa keino työllistyä, Korhonen kertoo.

Vuonna 2014 Uudellamaalla oli reilut

vieraskielisten yrittäjien määrä eteläkarjalassa vuodesta 2000 vuoteen 2014

6500 vieraskielistä yrittäjää. Jokilampi arvioi luvun olevan nyt noin 10 000.

Suomessa lähes 20 vuotta asuneen ravintola- ja rakennusalan yrittäjän Murat Karabulutin mielestä yrittäjänä oleminen ei ole helppoa Suomessa.

– Ensimmäiset vuodet ja muut vuodet yrittäjänä ovat ihan yhtä vaikeita. Suomessa valvonta on tiukkaa ja byrokratiaa on paljon Turkkiin verrattuna. Turhia sääntöjä on Suomessa paljon. Suomessa yrittäminen on raskaampaa, sillä Turkissa yrittämällä rikastuu paljon helpommin.

Karabulut tietää, miksi maahanmuuttajien yrittäjyysinto on kasvanut jo vuosia.

– Kantasuomalaiset eivät anna töitä maahanmuuttajille. Monille maahanmuuttajille yrittäjyys on ainoa mahdollisuus työllistyä. Nykysuomalaiset ja etenkin nuoret ovat laiskoja, mutta maahanmuuttajilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää ja he ovat usein tottuneet tekemään kovasti töitä lapsesta asti.

Karabulut pyörittää ravintola Biellaa Mikkelissä. Lisäksi hänellä on vuodesta

gallup X 3

Kerro yrityksestäsi?

Xing Shi, Easy China Oy, Nordic Set Green Oy Ltd ja China Liangtse Wellness Lappee Oy Minulla on kolme yritystä Lappeenrannassa. Easy China ja Nordic Set Green auttavat suomalaisia yrityksiä, kaupunkeja ja yliopistoja menemään Kiinan markkinoille. Kyse on erityisesti puhtaan energian ja vihreän kaupunkisuunnittelun yrityksistä. Olen osakkaana China Liangtse Wellness Lappee Oy:ssä.

Liangtsessa tarjoamme perinteistä kiinalaista hierontaa paikallisille ja turisteille.

Juliana Hazane, Shakta Joogakoulu Perustimme avomieheni kanssa Shakta Joogakoulun syyskuussa 2014. Meitä on kolme osakasta. Toimimme itse joogaopettajina yrityksessä. Joogaopettajan lisäksi olen talous- ja henkilöstöpäällikkö, tapahtumatuottaja, sisustaja ja siivooja. On selvää, että yrittäjän työt eivät lopu tekemällä.

Natalia Iho, Lakonika Perustin venäjän kielen opetukseen keskittyvän yritykseni vuonna 2005.

Opetan venäjää aikuisille, muun muassa yrittäjille ja viranomaisille. Maailman ongelmat tuntuvat kysynnässä vain vähän, eikä työmäärä ole vähentynyt. Kieltä tarvitaan aina. Esimerkiksi diplomaatit ovat aina kiinnostuneita. Olen osaaikainen yrittäjä.

→

2000 65

2005 149

2010 261

2014 416

vieraskielisten yrittäjien määrä 2014

TOP5 uusimaa

6 524

varsinais-suomi

934

Pirkanmaa

729

etelä-karjala

416

kymenlaakso

400

5

Yrittäjäsanomat

TOP3

en enit

uusyrityskeskukset * joissa eniten uusia maahanmuuttajayrittäjiä 2015

lappi

Helsinki

20%

YritYsVantaa

114 yritystä

YritYsespoo

90 yritystä

TOP3

vieraskielisten (pl. suomi, ruotsi, saame) yrittäjien määrän kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2014

vähi ten

pohjoispohjanmaa keskipohjanmaa

pohjanmaa

kainuu

35%

35%

33%

uusyrityskeskukset * joissa vähiten uusia maahanmuuttajayrittäjiä 2015 saVonlinna

2 yritystä

keski-poHjanmaa

2 yritystä

mikkelin seutu

4 yritystä

31%

* Suomen Uusyritys-

19%

varsinaissuomi

27%

eteläpohjanmaa

keskisuomi

39%

34%

pirkanmaa

päijät-häme

26%

18%

16%

24% eteläsavo

19% eteläkarjala

kantahäme

24%

keskukset ry:n koonnissa mukana 17 uusyrityskeskusta

pohjoiskarjala

pohjoissavo

satakunta

302 yritystä

kymenlaakso uusimaa

35%

20%

59% Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Uusyrityskeskukset ry

6

Yrittäjäsanomat

ari nakari

Nykysuomalaiset ja etenkin nuoret ovat laiskoja, mutta maahanmuuttajilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää.

2011 toiminut rakennusalan yritys Oraka Ky. Hän työllistää kolme työntekijää. Karabulut ryhtyi yrittäjäksi, kun hän ei aikanaan päässyt palkkatöihin.

Anastasia Žabinalla ja Petr Žabinilla on toisenlainen tarina, sillä he tekivät kaupat marraskuussa 2012 entisestä varuskuntasairaalasta ennen Suomeen muuttoaan. He kunnostivat sairaalan hostelliksi.

Vuodesta 2013 pariskunta on toiminut Imatralla Hostel Immalanjärven yrittäjinä.

Yrityksiä kasvukeskuksiin Maahanmuuttajien perustamia yrityksiä syntyy määrällisesti eniten Kaakkois-Suomessa, Etelä-Suomessa ja kasvukeskuksissa. Näillä alueilla on myös eniten maahanmuuttajia asukkaina.

Uusyrityskeskuksissa on hyvin tarjolla palveluita maahanmuuttajia ja vieraskielisiä varten, neuvontaa tarjotaan useilla kielillä ja materiaalit ovat saatavilla kymmenellä kielellä.

– Huhti-toukokuussa toteutamme työ- ja elinkeinoministeriön ja EK:n kanssa kiertueen isoille paikkakunnille, joissa käymme vastaanottokeskuksissa kertomassa yrittäjyydestä vaihtoehtona, Jokilampi kertoo uusista toimista.

Uudellamaalla on otettu käyttöön uusi Yrittäjäksi Suomeen -palvelumalli, johon on saatu rahoitusta Uudenmaan Liitolta sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta.

Korhosen mukaan aloittavat maahanmuuttajayrittäjät tarvitsevat paljon enemmän neuvontaa kuin kantaväestöön kuuluvat.

– Yrittäjäosaamisen puutteen lisäksi suomalaisen byrokratian ymmärtämi-

– Saimme yhdistettyä toiveemme muuttaa Suomeen ja toiveeni työskennellä omassa hotellissa, Anastasia Žabina kertoo vierellään aviomies Petr Žabin.

nen on heille haasteellista.

Maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien perustamia yrityksiä tarvitaan Suomessa, kun väestö ikääntyy ja suomalaisia tekijöitä ei tahdo löytyä.

– Tarvitsemme maahanmuuttajien perustamia yrityksiä ja myös työntekijöitä esimerkiksi aloille, joilla suomalaiset eivät halua tehdä töitä.

Näitä ovat esimerkiksi kuljetusala, kiinteistönhoito ja -siivous sekä hoivaala, Jokilampi kertoo.

Suomen kieli haltuun Anastasia Žabina kertoo pariskunnan olevan tyytyväinen valintaansa perustaa yritys Suomeen. Venäjällä hän toimi kampaajana ja aviomies teki juristin töitä. Yrittäjäpariskunnan apuna on ollut miehen veli Sten Kul-

takangas, joka on asunut Suomessa kauemmin. Hostelliyrittäjillä on riittänyt töitä ja asiakkaita.

– Olen yrityksen ainoa työntekijä: johtaja, vastaanottaja ja siivooja.

Olkaa reiluja, rehellisiä ja älkää luovuttako suomen kielen opiskelussa, Žabina neuvoo yrittäjäksi aikovia.

Karabulutilla on jo lähes parinkymmenen vuoden kokemus yrittämisestä Suomessa.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän oli hakenut lähes 200 yritykseen töihin – tuloksetta.

– Mahdollisuuteni olivat joko lähteä maasta pois tai yrittää itse jotakin. Aloitin maahantuonti- ja vientiliiketoiminnalla. Sen lopetin kannattamattomana vuonna 2000 ja samana vuonna perustin ravintolan.

27

Turkkilaiset yrittävät

27 prosenttia Suomessa asuvista Turkista saapuneista työikäisistä toimi vuonna 2012 yrittäjinä.

7

Venäläiset Etelä-Karjalassa Seitsemässä prosentissa eteläkarjalaisista yrityksistä oli venäläinen vastuuhenkilö.

12

N e l j ä y l e i s i n tä to i m i a l a a

Maahanmuuttajat Helsingissä Helsinkiläisistä maahanmuuttajamiehistä 12 prosenttia toimi yrittäjinä vuonna 2013.

Muutakin kuin kebabia Vielä on matkaa siihen, että jokin toimiala käytännössä siirtyy yhden kansalaisuuden harteille. Isossa-Britanniassahan kulmakioskit ovat lähes kokonaan eteläaasialaisten maahanmuuttajien omistuksessa.

Kahvila-ravintolat nousevat maahanmuuttajayrittäjien toimialoissa kärkeen ympäri Suomen. Lisäksi

rakennusala, kauppa, kauneus- ja hyvinvointipalvelut, autokorjaamot ja -pesulat ovat yleisiä toimialoja. Paljon on myös muiden alojen yrityksiä.

– Tulkkaus- ja kääntämispalvelut kasvavat nyt. Maahanmuutto tuo tullessaan palveluntarpeita. Myös franchising-yrittäjyyttä on eneneväs-

sä määrin, Vantaan Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja Marketta Korhonen sanoo.

Vahvimmin edustettuja kansallisuuksia ovat Suomen Uusyrityskeskukset ry:stä saatujen tietojen mukaan Viro, Venäjä, Kiina ja Irak.

Selvityksessä olivat mukana 17 uusyrityskeskuksen tiedot.

10

Monikulttuurisuus Suomen Yrittäjien yhteistyössä tekemän pk-yritysbarometrin mukaan reilut kymmenen prosenttia pk-yrityksistä on rekrytoinut maahanmuuttajia.

Lähteet: Etelä-Karjalan Yrittäjät ja Pk-yritysbarometri 1/2016

7

Yrittäjäsanomat

Ovi l ma ukem ailm atto oih miin in

Neuvonta ja valmiit verkostot ensiarvoisen tärkeitä

Sosiaaliturva vieras asia Miten neuvoisit ulkomaalaistaustaisia ihmisiä yrittäjän uralle?

– Neuvottele liiketoimintasuunnitelmastasi ensin rahoituslaitoksesi kanssa ja varmista muutoin oma ja perheesi

juha tanhua

Yhdeksän vuotta Suomessa asuneella, syntyjään nigerialaisella Simon Ekpalla on asiakkainaan Suomeen muuttoa suunnittelevia siirtolaisia ja täältä turvapaikkaa hakeneita. Viime vuodesta toiminut lakitoimisto Ekpa & Co tekee oikeudellista konsultointia ja välittää tulkkaus- ja viestintäpalveluja.

Hän näkee suomen kielen osaamisen keskeisenä asiana maahanmuuttajan kotoutumisessa.

– Olisin valmis muuttamaan sosiaaliturvan kieliopintoihin sidonnaiseksi.

Vaikein ongelma maahanmuuttajien suhteen on yhteiskuntaan integroitumattomuus.

Turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistuttua mediassa on kirjoitettu siitä, pitäisikö turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta tehdä työtä jo varhaisemmassa vaiheessa helpottaa. Nykyisin turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus alkaa vasta kolmen kuukauden kuluttua henkilöllä, jonka matkustusasiakirja on Rajavartiolaitoksen hyväksymä, ja muilla vielä myöhemmin.

– Vastaanottokeskuksessa vietetty aika passivoi. Sitä vastoin työnteossa käytetty aika on avannut lukuisille minunkin asiakkailleni tien yrittäjyyteen erityisesti palvelualoilla, Suomen armeijankin käynyt Ekpa kertoo.

Simon Ekpalla oli kokemusta yrittäjyydestä jo ennestään, sillä hän työskenteli vuodesta 2012 toimitusjohtajana osaomistamassaan lakitoimisto Säkäjärvi Ekpa Oy:ssä. Ekpa & Co Oy:llä on yhteistyökumppaneina lakimiehiä.

Simon Ekpa on asunut Suomessa yhdeksän vuotta.

taloudellinen asema. Hanki itsellesi verkosto ennen yrityksen perustamista.

Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa auttavat yrittäjäkummit ja yrityskurssin käyminen.

Ekpan mielestä maahanmuuttajataustaisten yrittäjyysintoa selittää riskinottohalukkuus.

– Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti rohkeampia ottamaan riskejä kuin suomalaiset. Heikon sosiaaliturvan maista tulevat henkilöt eivät ole koskaan tottuneet saamaan mitään taloudellista hyvää ilman omaa panostaan.

Esimerkiksi Länsi-Afrikasta muuttaneelle uudelle yrittäjälle bisneksen tekeminen Suomessa saattaa olla todella silmät avaava kokemus.

– Nigeriassa ei ole lainkaan samanlaista patentti- ja rekisterihallitusta, eikä esimerkiksi ravintola-alalla voimassaolevaa lupajärjestelmää. Työllistämisen sivukuluja ei ole juuri lainkaan verrattuna Suomeen, joskin ei sosiaaliturvaakaan.

Suomalaisessa Kirjakaupassa on nyt yritysviikot! ! a ll si k o st eo ik v r ta to is im to ea k ik o P arvo 19,95 saat ilmaiseksi

kommentti

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Yrittäjyyden moninaistuneet kasvot Maahanmuuttajilla on matalampi kynnys ryhtyä yrittäjäksi kuin kantasuomalaisilla. Hyvä niin, koska yrittäjyys voi joissakin tapauksissa olla ainoa keino työllistyä.

Suhteessa suurempi osa maahanmuuttajista työskentelee yrittäjinä kantasuomalaisiin verrattuna.

Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2013 noin 12 prosenttia maahanmuuttajamiehistä oli yrittäjiä, ja vastaavasti naisista kahdeksan prosenttia. Maahanmuuttajien yrittäjyys toki keskittyy kasvukeskuksiin. Maahanmuuttajayrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ensimmäisen polven maahanmuuttaja.

Uuden kulttuurin ja lähtömaan kulttuurin yhdistäminen voi tuottaa liiketoimintaideoita. Maahanmuuttajien yrityksiä syntyy kaikille aloille – kebabyrittäjästereotypioista

onkin aika päästä eroon.

Maahanmuuttajayrittäjistä vuonna 2014 raportin tehneen Katja Bloigun mukaan maahanmuuttajayrityksissä kasvussa ovat erityisesti niin sanotut KIBS-alat, eli Knowledge Intensive Business Services. Maahanmuuttajat toimivat muun muassa konsultteina, teknologian ja viennin aloilla.

Maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien perustamia yrityksiä tarvitaan Suomessa, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee.

Näkyvätkö yrittäjyyden moninaistuneet kasvot Suomen Yrittäjissä ympäri maan? Pikaisen seulonnan perusteella ainakin Helsingissä ja Etelä-Karjalassa on jo vähintään yhden käden sormilla laskettava määrä maahanmuuttajayrittäjiä hallintoelimissä. Määrä tullee kasvamaan.

Osta yli 100 eurolla*, saat kopiopaperilaatikon kaupan päälle! *) Ei koske postimerkkejä, lehtiä, elokuva- ja muita lippuja, SSKK:n kuukaudenkirjoja, oppikirjoja eikä lahjakortteja eikä sitä voi yhdistää muihin alennuksiin.

Voimassa maaliskuun 2016 ajan.

Myymälöistämme ja Suomalainen.comista

8

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Uutiset

Tero Vainio pelkää, että siirtokuljetusten määritelmän liiallista kapea-alaistamista. Jos näin kävisi, liiketoiminta alalla olisi mahdotonta.

EU ja Pohjois-Karjala tukkanuottasilla EU-komissio haluaa kilpailua potilaiden siirtokuljetuksiin, mutta Pohjois-Karjalassa suojellaan omaa pelastuslaitosta kilpailutukselta.

SOTE Terveydenhuoltolain muutoksesta on kulunut vain kolme vuotta. Tänä aikana 200 yksityisen sairaankuljetuksen joukko kutistui neljännekseen eli 50 yritykseen. Kuljetuksia on siirtynyt joko sairaanhoitopiireille itselleen tai pelastuslaitoksille.

EU-komissio on katsonut potilassiirrot taloudelliseksi toiminnaksi. Pelastuslaitosten on nyt joko yhtiöitettävä siirtokuljetukset tai vetäydyttävä markkinoilta.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti helmikuun alussa sairaanhoitopiireille asiaa koskevan kirjeen, jossa ne velvoitetaan ryhtymään asiassa toimenpiteisiin. Komission ajatus kilpailusta on kuitenkin vesittymässä, sillä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ollaan vauhdittamassa pelastuslaitoksen liittämistä paikalliseen Siun sote -kuntayhtymään. Kilpailutukselta vältytään, jos kuljetukset ovat osa terveydenhoitojärjestelmää.

Pelastustoimen pöytäkirjassa lukee: ”Mikäli jatketaan pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden tuottamista nykyisellä toimintamallilla joudutaan tilanteeseen siirtokuljetusten osalta, että pelastuslaitoksen on joko yhtiöitettävä tämä osa toiminnastaan tai luovuttava siirtokuljetusten tuottamisesta. Em. seikkojen vuoksi on tarkoituksenmukaista

siirtää Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitoksen järjestämisvastuu Joensuun kaupungilta Siun sote -kuntayhtymälle vuoden 2017 alusta lukien.”

Pelastustoimen johtaja Jorma Parviainen kiistää kuitenkin, että liittämisellä olisi mitään tekemistä komission päätöksen kanssa. Hän sanoo, että kyse on puhtaasti synergiaetujen hakemisesta.

– Pykälä olisi ollut selkeä, jos siinä lukisi muun muassa tästä syystä, Parviainen sanoo.

Myös hallituksen aikoma sote- ja maakuntauudistus siirtäisi pelastuslaitokset samaan organisaatioon sairaanhoitopiirien kanssa. Komission päätös uhkaa vesittyä myös toista kautta.

Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja Tero Vainio pelkää siirtokuljetusten määrittelemistä niin kapea-alaisesti, että mahdollisuudet järkevään liiketoimintaan katoavat. tava esimerkki siitä, mihin sote Vainion mielestä kilpailun välttely saattaa terveyspalveluissa johtaa.

Ratkaisuna olisi palvelujen sairaankuljetuksissa on yhä varoitjärjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan. Kun se koskisi myös ensihoitopalveluja, voitaisiin luoda edellytykset sille, että yritysten asema jälleen vahvistuisi.

Tämä kuuluu myös Suomen Yrittäjien vaatimuslistalle.

Kilpailun välttely ensihoidossa on varoittava esimerkki koko sote-alalle.

Kolme vuotta sitten terveydenhoitolain uudistus siirsi sairaankuljetukset kunnilta sairaanhoitopiireille. Osa otti myös tuotannon itselleen, osa sopi järjestelyistä pelastuslaitoksen kanssa.

Pelastuslaitokset tulivat markkinoille konkurssisuojan ja verovapauden turvin. Joukko yrityksiä valitti tästä EU-komissiolle, joka on nyt vaatinut muutoksia Suomen käytäntöihin.

Tapani Mäkinen toimitus@yrittajat.fi

pixhill

Sotepalveluiden valinnanvapauteen esitetään nyt neljää vaihtoehtoista mallia.

Tuhoisa lakimuutos

Yritysten asema soten tuottamisessa auki Sote Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauteen esitetään nyt neljää vaihtoehtoista mallia. Asiaa valmistelleen selvitysryhmän väliraportin mukaan asiakkaan valinnanvapaus koskee hoitopaikan valintaa, ei hoitavan henkilön tai hoidon valintaa. Henkilö voi valita palveluiden tuottajan, joka on joko julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija.

Raportin mukaan suurin valinnanvapaus on omatiimi-mallissa. Siinä asiakkaan valitsemaan tiimiin kuuluisivat yleislääkäri, terveyden- tai sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosiaalineuvoja. Myös muut palvelut kuten esimerkiksi suun terveydenhuolto olisi vapaasti valittavissa.

Vähiten valinnanvapautta sisältyy integroidun sosiaali- ja terveyskeskuksen malliin. Siinä sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki peruspalvelut, ja asiakas voi valita vain asiointipaikan. Tämä malli muistuttaa eniten nykyistä järjestelmäämme. Kahdessa

muussa mallissa sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa tietyt peruspalvelut, ja asiakkaalla on rajoitettu valinnanvapaus.

Pienten sote-tuottajien näkökulmasta paras malli on omatiimi-malli, jossa palveluita voivat tuottaa myös yrittäjät kumppanuuksien kautta. Sen sijaan integroidussa mallissa sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki palvelut.

Koko sote-palvelujen rahoitus tulee valtiolta, joka myös linjaa millä perusteella voi päästä palveluntuottajaksi.

Selvitysraportin mukaan lakisääteinen työterveyshuolto säilyisi ennallaan. Työnantaja voi valita palvelujen tuottajan itse.

Myös ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toiminta jatkuisi ennallaan.

Lopullisesti valinnanvapaus- ja rahoitusmalleista päättää hallitus toukokuun loppuun mennessä.

Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

9

Yrittäjäsanomat

Ulkomaisen työvoiman käyttöä tarkennetaan byrokratia EU-ko-

mission uusi direktiiviehdotus pyrkii parantamaan yritysten tasavertaista kilpailua sekä edistämään palvelujen vapaata liikkuvuutta.

Samalla komissio haluaa parantaa ulkomailta toiseen valtioon lähetettävien työntekijöiden asemaa.

Ehdotuksen mukaan samasta työstä samassa paikassa on maksettava samanlainen korvaus.

– Meillä Suomessa tämä koskee erityisesti Virosta Suomeen tulevia keikkatyöläisiä, joita käytetään tyypillisesti rakennusalalla työvoimana. Komission ehdotuksen tavoitteena on sääntelyn selkiyttäminen, mutta vähimmäispalkan osalta tehtävä on vaikea, arvioi Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Yrittäjäsanomille.

Tähän liittyvästä, vuonna 2016 annetusta täytäntöönpanodirektiivistä hallitus antaa pääsiäisen aikoihin oman esityksensä.

– Esitystä valmistelleen työryhmän mukaan tilaajan ja alihankkijan välillä toteutettavaa yhteisvastuuta ei tulla toteuttamaan. Suomalainen tilaajayritys ei siten jatkossakaan vastaisi ulkomaisen sopimuskumppaninsa mahdollisista laiminlyönneistä, Mäkelä sanoo.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Palkkaa nuori: inspiroidu ja inspiroi Vastuullinen kesäduuni -kampanja kannustaa palkkaamaan nuoria. Työnantaja saa tuoreita näkemyksiä ja hyvää mainetta. Onnistunut työkokemus voi kannustaa nuorta valmistumaan nopeammin ja kenties jopa ryhtymään yrittäjäksi. http://bit.ly/vastuullinenkesäduuni

yrittäjät.fi

valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma 20.–21.5.2016 jyväSkylä

Patenttiriidat pk-yrityksille entistä halvemmiksi byrokratia Pienetja mikroyritykset saavat 40 prosentin alennuksen yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, joka ratkaisee EU:n uuteen patenttijärjestelmään kuuluvat riidat.

– Uusi järjestelmä astuu voimaan todennäköisesti ensi vuoden aikana, ja saimme aikaan pk-yrityksiä helpottavan ratkaisun, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä kertoo.

Mäkelän mukaan tuomioistuimen hinnoittelu perustuu tavallisissa loukkauskanteissa kiinteään hintaan, ja lisäksi jutun arvoon perustuvaan lisämaksuun.

– Jos riidan arvo on alle puoli miljoonaa euroa, maksetaan vain kiinteä hinta. Jos arvo on isompi, tulee maksettavaksi myös riidan arvoon perustuva osuus. Molempiin maksuihin tulee 40 prosentin alennus.

Mäkelän mukaan alhaisin hinta loukkauskanteelle on 11 000 euroa.

Ratkaisut tekevällä tuomioistuimella on paikallisjaosto myös Suomessa.

@suomenyrittajat

muutosta johtajuuteen

Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä.

Ilmoittaudu nyt: www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

10

Yrittäjäsanomat

jaakko översti

S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta

Direktiivejä ja tulkintoja Mitä Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Jäsenyysneuvottelujen alla keskusteltiin etenkin jäsenyyden vaikutuksista maatalouteen. Eduskunta päätti jäsenhakemuksen jättämisestä vuonna 1992 ja vuonna 1994 järjestettiin neuvoaantava kansanäänestys, jossa enemmistö suomalaisista kannatti jäsenyyttä.

Yrittäjien odotukset kohdistuivat EU:n avaamiin sisämarkkinoihin. Yksi näistä yrittäjistä oli Virvatuli-Valaisimet Oy:n ja Revontuli-Valaisimet Ky:n yrittäjä Paula Aikio-Tallgren.

Kuka ”Yrittäjänä olen ollut hyvin EU-myönteinen. Suomen päätös liittyä EU:hun ja sittemmin euroon oli ainoa oikea. Yrityksemme on tuonut maahan valaisimia ja harjoittanut vähittäiskauppaa jo 1980-luvulta asti. Mielestäni tavarat liikkuivat myös aiemmin jouhevasti Euroopassa, mutta henkisesti sisämarkkinat olivat iso asia. EU:n perustavoitteiden toteutumisessa on vieläkin kauneusvirheitä. Kotikaupungistani Torniosta pendelöidään toiseen maahan päivittäin, kuitenkin vierastyöläisten työelämä- ja sosiaaliturvassa on yhä liikaa byrokratiaa ja vaihtelevia viranomaistulkintoja.

Suomessa nousseelle EU-vastaiselle hengelle ei ole sijaa, vaan Suomen on katsottava peiliin: olemme jättäneet tekemättä välttämättömiä kilpailukykyyn vaikuttavia uudistuksia.

Ruotsi toteutti uudistuksia jo 15 vuotta sitten, eikä se ollut helppoa sielläkään.

Jäsenyys tarkoittaa myös aktiivista kansallista politiikkaa. Toimialallemme, niin kuin muillekin aloille, tuli paljon direktiiviuudistuksia EU:n myötä. Suomi soveltaa EU:n lainsäädäntöä liian nopeasti ja tiukasti. Esimerkiksi kuljetustukilakia Suomi ja Ruotsi tulkitsevat eri tavoin.”

Miten SY piti EU-jäsenyyttä myönteisenä asiana yrityksille. Näin suhtautui myös valtaosa yrittäjistä. Positiivista oli, että euro vähensi valuuttariskejä. Järjestö pelkäsi kilpailun lisääntymistä kaupan ja palveluiden alalla, kun eurooppalaiset yritykset tulivat markkinoillemme. SY koulutti EU-yhteyshenkilöitä paikallisyhdistyksiin, aluejärjestöihin ja toimialajärjestöihin. Järjestö opasti yrittäjiä jäsenyyden tuomissa käytännön muutoksissa.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Paikallinen sopiminen hieman eteenpäin Muutama hyvä asia, joitakin kysymysmerkkejä ja pettymys siihen, ettei työpaikkasopimista tehdäkään lainsäädännöllä, kuten hallitusohjelmaan oli kirjattu.

TYÖMARKKINAT Siinä lyhyesti Suomen Yrittäjien arviot työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksesta kilpailukykysopimukseen ja sitä seuranneisiin hallituksen linjauksiin.

– Tärkein ja merkittävin muutos on se, että yleissitovaa työehtosopimusta noudattavat työnantajat saavat jatkossa hyödyntää samoja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin järjestäytyneet yritykset. Se mahdollistaa sellaisen paikallisen sopimisen, joka on kirjattu työehtosopimuksiin. Tätä muutosta olemme ajaneet pitkään, toteaa työelämä- ja yrityslainsäädäntöjohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä.

Pettyneitä puolestaan ollaan siihen, ettei paikallinen sopiminen koske sen paremmin työaikoja kuin palkkojakaan.

Näistä sopiminen siirrettiin liittoneuvotteluihin. Makkula pitää todennäköisenä, ettei merkittäviä edistysaskeleita tältä osin saavuteta.

Työaikapankki etenee Yrittäjissä ollaan ilahtuneita mahdollisuudesta ottaa käyttöön työaikapankki.

– Lakisäädökset tästä vielä uupuvat, mutta voidaan ajatella, että

Työaikapankkien yleistyessä työehtosopimuksissa työajan järjestäminen helpottuu.

Suomen Yrittäjien Janne Makkula on tyytyväinen siihen, että yleissitovaa työehtosopimusta noudattavat työnantajat saavat hyödyntää samoja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin järjestäytyneet yrittäjät.

työaikapankkien yleistyessä työehtosopimuksissa työajan järjestäminen helpottuu, Makkula arvioi.

Hänen mukaansa tämä johtaisi vähentyviin ylityökorvauksiin, riippuen kuitenkin pankin toteuttamistavasta.

Myönteisenä koetaan myös se, että paikallinen sopiminen voi tulla voimaan ilman liittotason hyväksyntää.

– Näin lopullinen päätösvalta on työpaikoilla, Makkula varmistaa.

Riitojen ratkaisu epäilyttää Keskusjärjestöt haluavat ratkoa paikallisten sopimusten pätevyyttä, laajuutta ja tulkintaa koskevat riidat työtuomioistuimessa.

Tällöin ratkaisukokoonpanossa

on aina yhtä monta jäsentä niin työnantaja- kuin palkansaajajärjestöistä. Kuitenkin järjestäytymättömien yritysten työoikeudelliset riidat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa.

Makkula pelkääkin, että tehtyyn kirjaukseen saattaa sisältyä ajatus ammattiliittojen kanneoikeudesta yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa työnantajayritystä kohtaan.

– Tällaiseen oikeudenkäyntiin ja sen uhkaan liittyy vakava voimatasapainon vääristymä: kantajana toimisi työntekijäliitto ja vastaajana pieni yritys, Makkula arvioi.

Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @Nieminen Esa

Yrittäjäristeilyltä haetaan hyötyä ja huvia HYVINVOINTI Huhtikuun 23. – 24. päivä järjestettävä ensimmäinen yrittäjäristeily on houkutellut mukaan jo 1 700 yrittäjää.

Turkulaisesta maanrakennukseen erikoistuneesta Tasarakennus Oy:stä mukaan lähtee kahdeksan hengen porukka: kuusi aikuista sekä kaksi ja kahdeksan kuukautta vanhat lapset.

– Meillä on ensi vuonna edessä sukupolvenvaihdos, ja kun ohjelmassa oli tähän sekä omistajanvaihdokseen liittyvää asiatietoa, päätimme lähteä mukaan, Seija

Hummelin-Uusilehto kertoo.

Tietoa hakevat erityisesti yrityksen jatkajat, kolmekymppiset veljekset.

– Tällaisella teemaristeilyllä

Varmasti syntyy mielenkiintoisia kohtaamisia ja keskusteluja.

voidaan keskittyä kunnolla asiaan.

Olemme aiemmin osallistuneet kansanmusiikkiristeily Folklandialle, josta jäi hyvät kokemukset, Seija Hummelin-Uusilehto myöntää.

Riihimäeltä laivalle lähtee kirvesmies-opiskelija Janne Rönn.

– Lähden mukaan mielenkiinnosta, koska vaimo on ollut kosmetologiyrittäjänä nyt yli kaksi vuotta.

Vierestä seuranneena Rönn sanoo yrittämisen olevan kovaa työtä tämän päivän Suomessa.

Risteilylle osallistuu myös porilaisen bränditoimiston RMB Rock My Business Oy:n luova johtaja Janne Rauhala.

– On piristävää nähdä eri toimialojen yrittäjiä, ja varmasti syntyy mielenkiintoisia kohtaamisia ja keskusteluja, hän sanoo.

– Tarjosin kaikille työntekijöille mahdollisuuden lähteä. Näin halusin palkita työntekijöitä vuoden työstä, hän jatkaa.

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

Ensi-ilta: Yrittäjäristeily Yksi kokonainen laiva. 22 tuntia.

Lähes 1 700 yrittäjää. Yli 50 esiintyjää. Heidän joukossaan muun muassa Jari Sillanpää ja Linda Liukas. Yrittäjien toimitusjohtajien vahdinvaihto Jussi Järventauksesta Mikael Pentikäiseen.

Yrittäjäristeilyn koko ohjelma löytyy nyt verkosta. Lähde tekemään kanssamme historiaa.

Vielä 30 hyttiä myynnissä. www.yrittajaristeily.fi

11

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Viron veromallille yrittäjien kannatus @MarkkuUitto Nyt on Antti oikealla asialla. Rinne on valmis harkitsemaan Viron veromallia http://bit. ly/1KrGebl #vironveromalli

Hallitus suunnittelee ottavansa mallia Ruotsista ja Virosta, jotta Suomesta saataisiin kilpailukykyisempi. verot Pääministeri Juha Sipilän hallitus aikoo selvittää, kuinka Suomesta voitaisiin tehdä kilpailukykyisempi.

Hallitus aikoo tutkia kevään 2016 kuluessa, olisiko Ruotsissa käytössä olevasta varauksesta tai Viron yritysveromallista vetoapua investointeihin. Parhaassa tapauksessa hallitus voi päättää jo kuluvan vuoden aikana, kuinka yrittäminen ja investoiminen saataisiin nykyistä kannattavammaksi.

Virossa yritysten voittoa ei veroteta, jos se jätetään yhtiöön. Yritys maksaa veron vasta, kun voitto jaetaan omistajille. Kun yrityksen verotusta lykätään, tulos jää käytettäväksi kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin.

Verotuksen myöhentäminen tukisi kasvuyrityksiä, mutta ei vähennä verokertymää pysyvästi, koska kyse on tulon jaksotuksesta.

Varsinais-Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan peräti 80 prosenttia vastaajista hyödyntäisi Viron veromallia, jos tämä olisi mahdollista. Viron valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Dmitri Jegorov kertoi myös vastikään näkyvästi Viron veromallin tukeneen erityisesti Viron pk-yritysten kasvua (KL 29.2.2016). Jegorov toivoi Viron kokemusten auttavan myös muita maita. Valtion

taloudellinen tutkimuslaitos VATT ja Etla selvittävät parhaillaan yritysverotuksen merkitystä investointeihin ja tuottavuuteen.

VATT on useammissa yhteyksissä nähnyt listaamattomien pk-yritysten verotuksessa pelkkiä epäneutraalisuuksia. Koska eroja esimerkiksi palkansaajien verotuksen ja listaamattomien pk-yritysten osinkoverotuksen välillä voi olla vaikea selittää taloustieteellisesti, VATT esittää pk-yritysten omistajille yleensä vain kiristyksiä.

Verokannusteiden tarve on arvioitava yrityslähtöisesti. Viron mallin sopeutettu varausversio on jo saanut poliittista kannatusta. Päättäjät tulee saada ymmärtämään tarve kasvuun ja investointeihin kannustavalle verojärjestelmälle. Varaus voisi olla askel kohti Viron veromallia, sillä molemmissa on kyse veron jaksotuksesta. Myöhentämällä verotusta yrityksen tulos jää käytettäväksi kasvuun ja työllistämiseen. Jos yritykset eivät halua työllistää ja kasvaa Suomessa, häviää taloudesta edelleen työpaikkoja ja verokertymiä.

@Simon_Elo Viilaten ja höyläten ei riitä, vaan Suomen yritysverotus tarvitsee rakenteellisen uudistuksen: http:// simonelo.puheenvuoro.uusisuomi. fi/209795-vironyritysveromallistatalouden-piristysruiske … #vironveromalli #vero @MakisenJussi #vironveromalli edellyttää myös #perintövero’reformin. Vahva tase kallis periä. Sukupolvenvaihdos vaarantaa olemassaolevat työpaikat #a2ilta

Anna Lundén johtaja toimitus@yrittajat.fi

Kuvan autot lisävarustein.

Valitse työparisi huolella. Mercedes-Benz Citan.

Citan ei tee töitä puolestasi, mutta se helpottaa työntekoa merkittävästi – toimialasta riippumatta. Monipuolisten tilavaihtoehtojen ansiosta Citan vastaa monenlaisiin kuljetustarpeisiin ja sivuliukuovet tekevät lastaamisesta ja purkamisesta miltei liian helppoa. Perusmallinen Citan on monelle jo täydellinen vaihtoehto: se on tilava ja käytännöllinen, mutta samalla mitoiltaan kompakti. Tutustu tarkemmin: www.mercedes-benz.fi/citan Hinnat alkaen Citan 108CDI -pakettiauto

Sis. alv 24 %

Autovero

Kokonaishinta

19 780 €

4 158,49 €

24 538,49 €*

CO2-päästöt

Kokonaispaino

ALD-huoltoleasing

116 g/km

1 810 kg

355,95 €/kk**

* Hinta sis. toimituskulut 600 €. ** Leasinghinta 60 kk/100 000 km (alv 0 %), sis. toimituskulut, talvirenkaat ja vaneroinnin.

www.facebook.com/MercedesBenzSuomi

12

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Fysioterapiaa ympäri maan yhdellä laskulla Fysi Partners Finland Oy on kasvanut alallaan merkittäväksi tekijäksi. toimialat Vuonna 2008 perustettu yritys pystyy tarjouskilpailuissa kilpailemaan isojen yritysten rinnalla, sillä toimipisteitä on yli 160 kaupungissa ja kunnassa.

Verkostoon kuuluvan Pukinmäen Fysiopalvelu Oy:n vastaava fysioterapeutti Hanna Markkula kertoo yhteisyrityksen suurimman hyödyn olevan siinä, että yksittäinen yritys saa olla vapaa ja voi samalla kilpailla isojen konsernien kanssa asiakkuuksista.

– Verkoston kautta yritykset ovat saaneet fysioterapiaan suunnatun IMS-laatujärjestelmän, Markkula kiittelee.

2000-luvun alussa lääkärikeskukset alkoivat keskittyä isoiksi toimijoiksi ja samoihin aikoihin valtakunnalliset toimijat alkoivat kilpailuttaa ostojaan. Sosiaalialalla kuoli samassa rytäkässä satoja pieniä yrityksiä.

– Pienet yritykset jäävät kilpailutuksissa helposti ulos, silloin kun kilpailutus koskee laajaa aluetta, Fysi Partners Finland Oy:n toimitusjohtaja Aino Sainio kertoo.

Yhdellä laskulla Sainion mukaan he eivät puutu osakasyritysten asiakashankintaan. Verkostoon kuuluvat yritykset tunnistaa OmaFysiobrändistä.

Sainio oli pitkään Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja.

Fysioterapiapalveluita tarjoavat yritykset ovat yli 90 prosenttisesti pieniä, 1–5 hengen yrityksiä.

Fysi Partnersin asiakkaina olevat lääkärikeskukset, vakuutusyhtiöt, julkisen terveydenhuollon yksiköt ja työterveyshuolto voivat ostaa palvelut yhdellä sopimuksella.

Yhtiö parantaa osakasyritystensä liiketoimintamahdollisuuksia toimittamalla niille suuria asiakkaita sekä hoitaa näiden raportoinnin ja laskutuksen sähköisesti.

Kumppaneina on kaksi vakuutusyhtiötä ja

yrittäjät.fi

iso valtakunnallinen lääkäriasema. Palvelumalli on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.

– Ei haittaa, vaikka yrityksellä ei olisi sähköistä taloushallintoa, käännämme sen prosessin sähköiseksi.

Iskukunnossa sote-aikaan Markkula toivoo, että pienyrittäjän työtä kilpailutusasioissa helpotettaisiin.

– Uskon, että valtakunnalliset fysioterapian osto-organisaatiot, kuten lääkärikeskukset, vakuutusyhtiöt ja työterveyshuolto haluavat yhden luukun palvelut, kun sote-

Q&A

Autolla voi tienata ja säästää toimialat Jakamistalous muuttaa suhdetta omistamiseen. Kuluttajille suunnatut digitaaliset palvelut mahdollistavat lisäansiot ja säästävät omistamisen ikeeltä.

Autolevi-palvelun kehittäjän Laura Stoltin, 24, idea autonvuokrauspalvelusta lähti, kun hän luopui autostaan kolmisen vuotta sitten. Kaveriporukan mökkireissut hankaloituivat, ja auton lainaaminen sukulaisilta oli nihkeää.

– Selvitin, onko Suomessa yksityisautojen vuokrauspalvelua. Tarjolla oli vain autovuokraamoja ja City Car Club -palvelu. Molemmat olivat minulle liian kalliita ja hankalia käyttää. Niissä ei ollut mobiiliratkaisuja, ja liittymismaksut ahdistivat, Stolt kuvaa.

Stolt halusi tuoda autopuolelle sinulta minulle -palvelun, jossa auton voi vuokrata vaikkapa kauppareissua varten ilman välikäsiä.

– Kehitimme parin koodarikaverini kanssa palveluun mobiilisovelluksen.

Melko pian huomasimme, että tarvitsemme hankkeelle rahoittajan, jotta homma saadaan kunnolla käyntiin, Stolt muistelee.

Kumppanuudella enemmän Stolt osallistui Startup Saunan tilaisuuteen, jossa liikeidea esitellään sijoittajille.

Hanke ei saanut rahoitusta, mutta Stoltin ystävä esitteli hänet yrittäjäl-

le, jolla oli vastaava palvelu Virossa.

Kumppanuus antoi puitteet kasvulle.

Autolevi-palvelu lanseerattiin virallisesti maaliskuussa. Keväällä avataan Multi Country -verkkopalvelu, jonka kautta ajoneuvon vuokraaminen onnistuu mistä maasta tahansa.

Mobiilisovellus julkaistaan kuluttajille kesällä.

Autolla rahoitetaan elämistä Opiskelija Sami Saraste, 24, hankkii lisätuloja vuokraamalla autoaan Autolevin kautta Virossa. Takana on jo viisi kertaa. Vuokraaminen on hänen mielestään fiksua ja helppoa.

– Minulla on vanha, noin 2 000 euron arvoinen hyväkuntoinen BMW. Siitä olen pyytänyt päivävuokraa 40–50 euroa, mikä on kohtuullinen hinta laatuautosta, Saraste kertoo.

Saraste saa varaustiedustelut tekstiviestillä. Nopeimmin auto on vuokrattu iltamyöhään, kun autovuokraamot ovat jo kiinni. Vuokraajat ovat tavallisesti kuljettaneet tavaraa paikasta toiseen.

Auto on palautunut sovitusti, tankattuna ja hyvässä kunnossa.

– Vuokraus perustuu luottamukseen.

On hieno tunne, kun kunnioitus on molemminpuolista auton luovutuksen yhteydessä, Saraste kuvaa.

Anna Hurmalainen toimitus@yrittajat.fi

Näin palvelu toimii 1. Rekisteröidy palveluun auton omistajana tai vuokraajana.

2. Lähetä varauspyyntö suoraan auton omistajalle. Tuntija päivähinta ilmoitetaan ajoneuvokohtaisesti.

3. Anna palaute autosta ja vuokraajasta käytön jälkeen pisteytystä varten.

uudistus astuu voimaan.

Noin 300 osakasyrityksen liikevaihto on 130 miljoonaa euroa ja asiakaskäyntejä vuosittain noin 1,3 miljoonaa. Suomessa on runsas viisi miljoonaa fysioterapian asiakaskäyntiä.

– Innovaatiomme on toimintamalli.

Tällainen kuvio soveltuisi monelle muullekin alalle. Tämä kuulostaa helpolta, mutta sanon, että sopii yrittää tehdä perässä vaan.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Laura Stolt suunnitteli ystäviensä kanssa sovelluksen, jossa voi vuokrata oman tai toisen auton.

meeri utti

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Fysioterapiapalveluiden yhteismyynti aloitettiin syksyllä 2013 ja se jatkuu aktiivisesti, FysiPartners Finland Oy:n toimitusjohtaja Aino Sainio kertoo vierellään Hanna Markkula (vas).

13

Yrittäjäsanomat

VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

47,16 numeroa

Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuna -20 % normaalihinnasta.

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää.

TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa nyt!

TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L036A

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L036A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30), mainitse tilatessasi tunnus 102L036A

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100.

Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TE_yrittajasanomat_3_2016_254x365.indd 1

16.3.2016 9:52:40

14

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

jussi nukari / lehtikuva

TUOMIO aikalisä

EK menetti paremman sopimuksen Yhteiskuntasopimusneuvottelujen kiperin kohta oli paikallinen sopiminen. Hallitus halusi sen edistämistä lailla kuten SY:kin. SAK vastusti. Mitä tapahtui?

Yrittäjäsanomien tietojen mukaan paikallisesta sopimisesta oli neuvottelujen aikana päästy huomattavasti pitemmälle kuin mitä varsinaisessa neuvottelutuloksessa on sovittu. Työaikojen joustosta oli alustavat kirjaukset ja kriisilausekkeenkin osalta oli edetty. Palkkojen osalta oli esitetty kymmenen prosentin joustomahdollisuutta, jos yrityksen on yhteisesti todettu olevan taloudellisissa vaikeuksissa.

Ainoastaan palkkajoustosta normaalina aikoina ei löytynyt sopua.

Sitten palkansaajajärjestöjen yllätykseksi EK hylkäsi aiemmin sovitut kirjaukset, ja näin paikallisen sopimisen edistyminen pysähtyi.

Yrittäjäsanomien lähteiden mukaan joulukuun alussa tehty sopimus Suomen malleineen ja paikallisine sopimuksineen olisi ollut EK:lle selkeästi parempi kuin nyt tehty.

Koko neuvotteluprosessin ajan EK:n sisällä oli vaikeuksia löytää yhteistä linjaa, ja loppusuoralla vaakakuppi kallistui sopimuksen tekemisen kannalle.

Tietojemme mukaan maan hallituksen erittäin vahvan ohjauksen tukemana.

Ja saihan EK yksikkötyökustannusten alentamisen, työajan lisäämisen, vuoden jatkon työ- ja kasvusopimukseen ja työrauhan. Vuodenvaihteen jälkeen EK:lta loppui myös usko siihen, että hallitus kykenee viemään läpi niin sanotut pakkolait ja paikallisen sopimisen – Juha Sipilän hallitus puolestaan halusi sopimuksen oman uskottavuutensa säilyttämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Yksikään taho ei halunnut olla syypää yhteiskuntasopimuksen kaatamiseen.

Eniten pettyivät Suomen Yrittäjät ja kokoomus.

Kuin lohdutuksena kokoomukselle, veronkevennyksistä päättäminen siirrettiin toukokuun loppuun ja sidottiin paikallisen sopimisen edistymiseen työehtosopimuksissa. Porkkana on miljardin euron veronkevennykset.

PAM sanoi ei yhteiskuntasopimukselle, mutta jatkaa neuvotteluja työnantajien kanssa tiukoin ehdoin.

Ei pysy kansalainen tässä pyörityksessä mukana. traktorimarssi

700 traktorin ja 5 000 viljelijän mielenosoitus sai kansan puolelleen. Vai olisitko sinä valmis odottamaan palkanmaksua kuukausia tietosählinkien vuoksi? hallituksen häpeäpilkku

Yli 75-vuotiaiden vammaisten tukia aiotaan leikata 61 miljoonalla eurolla. Ministeri Rehula pitää tätä normien purkuna. Se on vammaisten ala-arvoista kohtelua.

t weetit

@suomenyrittajat

kolumni

Kiinnostaako ketään koko Suomen etu?

Jyrki Mäkynen puheenjohtaja jyrki.makynen@ yrittajat.fi

Parlamentarismin määritelmän mukaan maan hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta.

Suomessa on seurattu jo kuukausia erikoista näytelmää. Välillä on näyttänyt siltä, että hallituksen on nautittava yksittäisten työntekijäliittojen luottamusta. Niin juntturaan päätöksenteko yhteiskuntasopimusneuvotteluissa meni.

Me yrittäjät tiedämme, että jos Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä aiotaan parantaa, työmarkkinauudistus on pakko toteuttaa niin kuin se on hallitusohjelmaan kirjattu: Että työnantajat ja työntekijät voivat sopia yrityksessä toisin kuin työehtosopimuksessa lukee. Jos haluavat. Tämä näyttää olevan vaikea ymmärtää, että paikallisessa sopimisessa ei ole pakko sopia toisin, vaan niin voi tehdä. Se auttaisi meitä yrittäjiä säilyttämään työpaikat ja luomaan uusia. Yrityksensä kasvattamisesta haaveileva yksinyrittäjä saattaisi uskaltaa palkata ensimmäisen työntekijän.

Tässä ei ole kyse työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelusta, kysymys on yhteisestä edusta.

Koko maan edusta. Kun on työpaikkoja, tulee tuloja ja tulosta, joista maksetaan veroja, ja joilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Niin yksinkertaista se on.

Työmarkkinaneuvottelujen tuoksinassa työnantajayrittäjien viesti on korostunut julkisuudessa jo puolen vuoden ajan. Tämä ei tarkoita sitä, että ainakaan me Suomen Yrittäjissä olisimme unohtaneet yksinyrittäjät. Päinvastoin. Jos paikallisen sopimisen laajentaminen ei onnistu, yksinyrittäjien merkitys koko Suomelle vain korostuu entisestään.

.@juhasipilä kertoi, että muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille 5 %:n #yrittäjävähennys voimaan 2017. #pj2016 #yrittäjät #yrittäjyys

@AkiKorkka

@Hellapoliisi Onneksi #hallitusohjelma’n #yrittäjävähennys on tulossa korjaamaan tätä toiminimi- ja henkilöyhtiöyrittäjien osalta #yrittäjät

@MarttilaJuha

@toivakka Hyvä, jos hallituksen ymmärrys on kasvanut matkan varrella. Oli yhteisellä agendalla jo hallitusneuvotteluissa #yrittäjävähennys

@sannajylanki

Yrittäjä kantaa yrittäjäriskin.

Ankara verotus #kasvuneste - Verotusta tarkasteltava! #yrittäjävähennys @suomenyrittajat

15

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Älä kuuntele, mitä asiakkaasi haluaa Tuotteistamisen kauneus piilee siinä, että uskallamme olla myymättä kaikkea kaikille ja keskittyä niihin asiakkaisiin, joille voimme tuottaa aidosti arvoa. Asiantuntijan tehtävä on auttaa asiakastaan.

Mietitään nyt vaikka nopeasti tilanne, joka toistuu jatkuvasti yritysmaailman arjessa. Tilaaja haluaa aivan jotain muuta kuin mikä olisi hänelle parasta, saati sitten järkevää.

Haastavinta on ajatella, että esimerkiksi potilas kävelee lääkäriin ja pyytää suoraan lääkkeet häntä vaivaavaan ongelmaan ja lääkäri vain ajattelisi ”No hei, onhan hän varmasti oman itsensä paras asiantuntija”. Homma menee silmittömästi metsään aina itprojekteista lääkärikäyntiin.

Kaukana yksinkertaisuudesta Kovin harva yrittäjä tai yritys uskaltaa väittää olevansa ei-asiakaslähtöinen. Ei sellaista termiä

oikein taida edes olla olemassa.

Jos me ajattelemme, että tiedämme asiakasta paremmin, mitä hän itse tarvitsee, olemmeko silloin asiakaslähtöisiä ollenkaan?

Haaste kasvaa siinä vaiheessa, kun yhtälöön sotketaan raha ja asiakas olisi jo valmis ostamaan hiukan jotain muuta kuin sitä, mitä sinä tarjoat. Yleensä silloin sorrutaan ajattelemaan, että “noh, tämän kerran”. Se ei ole mitenkään

Asiakkaan kuuntelun pitääkin lähteä juuri tarpeiden, ongelman ja lopputuloksen kuuntelusta ja mittaamisesta.

epätyypillistä, itsekin sorrun siihen jatkuvasti ja helposti kadotan fokuksen.

Kokonaisuutena voisikin sanoa, että: yrittäjä, älä kuuntele asiakastasi!

Ei, homma ei ole myöskään aivan niin yksinkertainen. Ero oman tuotteen tyrkyttämisen ja asiakkaan tarpeen huomioimisen ja kuuntelemisen välillä on usein todella pieni.

Kuulen jopa jatkuvasti sellaista, että mitä vähemmän asiakas tietää asiasta, sen parempia tuloksia saadaan. Asiakkaan kuuntelun pitääkin lähteä juuri tarpeiden, ongelman ja lopputuloksen kuuntelusta ja mittaamisesta. Kun ne ovat selvillä, voidaan ongelma ratkaista asiantuntijan, eli sinun, tarjoamalla ratkaisulla.

hyvä. Kuuntele asiakkaidesi tarpeita ja ongelmia oppiaksesi. Asiakas usein tietää, että hänellä on ongelma. Harvoin hän tietää, mitä hän tarvitsee. Liian usein asiakas vielä tarvitsee oikeasti jotain muuta kuin sanoo tarvitsevansa.

Uskalla siis tehdä myös valintoja sen välillä, kuka on asiakkaasi ja ketä palvelette parhaalla mahdollisella tavalla. Kyllähän lääkärinkin täytyy pystyä antamaan potilailleen parasta mahdollista hoitoa, eikä vain sitä, mitä potilas jostain syystä haluaa.

Yrittäjä, älä missään nimessä kuuntele, mitä asiakas haluaa – ratkaise asiakkaasi ongelma.

Ratkaise ongelma Älä siis sumeasti lupaa kaikkea kaikille, sillä silloin et ole missään

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

Jaakko Männistö @JaakkoMannisto Kirjoittaja on startup-yrittäjä ja asiakaskokemuksen mittaamisen ammattilainen Tapin feedback -yrityksessä sekä Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen.

yrittajat.fi

Kim Väisänen @kimvaisanen Kim on startup-sijoittaja Takeoff Partnersissa ja koti-isä.

Jaakko Hyytiäinen Jaakko on startup -yrittäjä.

Susanna Rantanen @RantanenSusanna Susanna on on yrityskulttuuriin rekrytointisovellusta kehittävän Heebon ja työntekijäkokemuksen kehittämiseen erikoistuneen Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja.

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

16

Yrittäjäsanomat

fakta

Avioehto on yrittäjän turva

Myötä- ja vastoinkäyMisissä

Kun lusikat menevät jakoon, voi yrittäjä pahimmillaan menettää myös elämäntyönsä, ellei asioista entisen puolison kanssa ole sovittu etukäteen.

Avioero voi muuttaa myös yritystoimintaa, jos tilanteeseen ei ole osannut varautua.

teksti virvamaria toikka grafiikka maarit kattilakoski

S

Pitkä prosessi Miikan tapauksessa yhteisestä kodista saatiin niin hyvät rahat, ettei hänen tarvinnut pelätä oman yrityksensä puolesta. Pahimmissa Miikan kuulemissa tapauksissa yrittäjällä ei ole ollut varaa jatkaa yritystoimintaa, kun entiselle puolisolle on pitänyt maksaa niin suuri summa.

− Ei minulle tullut edes mieleen, että avioero voisi vaarantaa yritykseni toiminnan. Raastavinta oli se, että asian käsittely kesti niin kauan.

Loppujen lopuksi sopu löytyi, ja ex-puoliso hyväksyi Miikan sovintoehdotuksen. Maksu tuntui Miikasta kohtuuttomalta, sillä asiantuntijat olivat määrittäneet yrityksen arvoksi pyöreän nollan. Sovinnon saamiseksi maksaminen tuntui Miikasta kuitenkin ainoalta oikealta vaihtoehdolta, jotta oikeudenkäynniltä vältyttiin.

Hän muistuttaa myös sopimuksen tekoon liittyvistä yksityiskohdista, sillä sitä tehtäessä on oltava hyvin huolellinen.

– Sopimuksen on oltava riittävän kattava ja yritystä oikeasti suojaava. Lauseiden muotoilu ja pienetkin yksityiskohdat ovat silloin tärkeitä ja oleellisia, hän luettelee.

Asiantuntijoilta apua Moni yrittäjä on tottunut toimimaan itsenäisesti, mutta avioeron hetkellä Miika kuitenkin neuvoo pyytämään apua ammattilaisilta. Sekä lakimiehen että kirjanpitäjän apu olivat miehelle kullanarvoisia. Miikan tapauksessa tukea löytyi myös lähipiiristä. − Olin onnekas. Nämä asiat olivat minulle entuudestaan täysin vieraita. Parhaiten mielestäni selviää, kun pyytää apua.

Nyt kun pitkällinen piina on takana, Miika voi huokaista helpotuksesta.

Hän on puhunut muiden yrittäjien kanssa ja kuullut heidän kokemuksiaan. Jäljen kokemus kuitenkin jätti.

– Tärkein opetus minulle oli se, että vaikka yritys olisi avioerohetkellä arvoton, tulee sille osituksessa usein hintalappu. Tällöin yrittäjä joutuu maksamaan avioerossa arvottomastakin yrityksestä entiselle puolisolleen. Vaikka tuntuisi raadolliselta, tehkää avioehto, hän hymähtää.

EnnEn Eroa Lähde: Asianajaja Olli Pohjakallio, Perhevarallisuusoikeus (Aulis Aarnio - Urpo Kangas)

uomessa keskimäärin 13 500 paria päätyy avioeroon joka vuosi.

Heidän joukossaan on myös yrittäjiä, jotka eivät ole tehneet avioehtoa.

Tällaisissa tapauksissa yrittäjän entisellä puolisolla on oikeus osaansa yrityksestä.

Niin kävi myös yksinyrittäjä Miikalle.

Yrittäjänä jo vuosituhannen alkupuoliskolla aloittaneen Miikan entistä vaimoa ei juuri miehen yritystoiminta avioliiton aikana kiinnostanut. Kun eron hetki tuli, myös yritys sai puolison silmissä täysin uudenlaisen merkityksen. − Ei sitä niillä hetkillä, kun menee hyvin, osaa edes ajatella loppua. Jos vielä joskus menen naimisiin, puhun asiat selviksi jo ennen liiton solmimista. Yritykseni tulevaisuuden aion turvata tietenkin avioehdolla, mies sanoo.

Samaan aikaan, kun eroavan pariskunnan muuta yhteistä omaisuutta jaettiin, selvisi että yrityksen arvosta puolet kuuluisi Miikan entiselle kumppanille. Alkoi puolitoista vuotta kestänyt väsytystaistelu, joka päättyi lopulta yhteiseen sopimukseen.

Ellei näin olisi tapahtunut, Miikan ja entisen puolison olisi pitänyt hakea ratkaisua käräjiltä.

Sopimisneuvottelut venähtivät, koska entinen puoliso ei hyväksynyt Miikan ja tämän asianajan tekemää arviota yrityksen arvosta.

Asianajajat Olli Pohjakallio ja Jaana Juutilainen vahvistavat, että yritysten arvon määritykset erotilanteissa voivat kestää pahimmillaan vuosia, kun sopua ei löydy.

l Laadi avioehto, jossa määritetään, mikä on yrittäjän yksityistä omaisuutta ja mihin puolisolla on avio-oikeus.

Avioehtoa sovelletaan avioerossa tai puolison kuollessa. l Ilman avioehtoa puolisolla on tavallisesti avio-oikeus myös yrittäjän yritysvarallisuuteen. Yrittäjällä on vastaavasti avio-oikeus puolisonsa varoihin. l Avioehdolla voidaan sulkea avio-oikeus pois kaikkeen puolisoiden jo ennen avioliittoa omistamaan tai avioliiton aikana saamaan omaisuuteen. l Nykyisin on yleistä, että vain osa varallisuudesta, kuten yritys, määrätään avioehdossa avio-oikeudesta vapaaksi. l Avioehdossa voidaan myös määrätä, että sitä sovelletaan vain avioliiton päättyessä avioeroon. Mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, avio-oikeus säilyy. l Muista rekisteröidä avioehto maistraatissa. l Kun yrittäjä ja tämän puoliso ovat perheyrityksessä osakkaina, avioehdon lisäksi kannattaa tehdä osakassopimus yrityksen toiminnan aikaisista pelisäännöistä. Tee määräykset myös yrityksen toiminnan lopettamisen varalta.

gallup

Kari Kiianmaa Psykologi ja kouluttaja

Marja Katajamaa Suomalainen eroseminaari -ohjaaja

Avioero saattaa olla tavallista mullistavampi kokemus yrittäjälle. Varsinkin jos puolisot ovat yrittäneet yhdessä.

Toisaalta avioero voi pahimmillaan merkitä yritystoiminnan lopettamista. Yrittäjän tulisi jo ennen avioeroa panostaa myös parisuhteeseen, sillä monesti käy niin, että liian suuri osa energiasta kuluu bisnekseen. Eron hetkellä ei kannata jäädä yksin, vaan rakentaa verkostoja ja hakea apua. Ero on niin mullistava kokemus, että se on syytä käsitellä heti, eikä vuosien päästä. Vertaistuki ja läheiset auttavat parhaiten jaloilleen.

Myös sillä on merkitystä, oletko jätetty vai jättäjä, mutta jäljen kokemus varmasti jättää.

Yrittäjän on erokriisin keskellä huolehdittava omasta jaksamisestaan. Vähän aikaa voi paahtaa eteenpäin ja vaikka hautautua töihin, mutta vaarana on, että ero jää työstämättä, kriisi pitkittyy ja saa muita muotoja, kuten masennusta tai terveysongelmia. Loppuunpalamisesta toipuminen voi viedä vuosia. Ota ajoissa selvää mahdollisuudestasi keventää töitä väliaikaisesti ja jää tarvittaessa sairauslomalle. Omavoimaisuus on yrittäjän akilleen kantapää. Yksin ei tarvitse selviytyä ja kannattaa muistaa, että ihmiset haluavat yleensä olla tukena ja ovat iloisia voidessaan auttaa konkreettisesti.

Ero voikin tuottaa yllättävää lähentymistä ja luottamusta ihmisten välille.

A

B

Avio-oikeuden alainen om

aisuus eli AO-omaisuus 100 000

80 000

Puolisot vastaavat omist a veloistaan (AL 52 §, AL AO-omaisuuden säästö

50 000

99 §) 10 000

l Toisen puolison osuuteen voidaan kohdentaa yritysvarallisuus, mikäli toinen puoliso saa vastaavasti arvomääräisesti yhtä paljon muuta omaisuutta.

50 000

70 000

l Mikäli yritysvarallisuus on avioehdossa määrätty toisen puolison yksityiseksi omaisuudeksi, jää se vapaana omaisuutena tasinkolaskelman ulkopuolelle.

(AL 99 §)

AO-omaisuuden yhteenla

skettu säästö (AL 100 §) 120 000

Avio-osa (AL 35 §)

l Osituksen yhteydessä tehdään usein osituslaskelma. Siinä puolisoiden avio-oikeuden piiriin kuuluvat varat lasketaan yhteen velkojen vähentämisen jälkeen ja jaetaan kahdella. Varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa toiselle puolisolle siten, että kummallekin puolisolle pitäisi tulla avio-osan verran varallisuutta. Puolisot voivat sopia asiasta toisin.

60 000

60 000

Tasinko B:ltä A:lle (AL 10

0 §) 10 000

Puolisoiden omaisuus osi

tuksen jälkeen 60 000

60 000

l Jos puolisot eivät pääse osituksesta yksimielisyyteen, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan ositusta varten. l Pesänjakajan toimittamassa osituksessa käsitellään muun muassa avioehdon sovittelua koskevat vaatimukset. Kotona lapsia hoitanut puoliso voi esimerkiksi vaatia yrittäjäpuolisolta hyvitystä työpanoksestaan, mikä on osaltaan mahdollistanut yrityksen vaurastumisen.

Piia Jeremejeff Asianajaja

Jaana Juutilainen Asianajaja

Avioehtosopimus on noussut tärkeäksi tekijäksi varsinkin tilanteissa, joissa toinen puoliso on yrittäjä. Tilanteessa, jossa avioero on väistämätön, kysymykset kohdistuvat usein juuri siihen, miten voin pelastaa vielä tilanteen ja mitä tässä olisi tehtävissä, jotta yritystoiminta säilyisi. Kun ero on käsillä, tilanteet ovat jo aika akuutteja. Välillä tulee jopa tunne, että juristiin otetaan liian myöhään yhteyttä. Kaikesta huolimatta kannustan asian sovinnolliseen ratkaisuun. Periaatteista ei pidä riidellä ja tunteet pitäisi jättää sivummalle. Riitaisissa tilanteissa ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hakea pesänjakajaa.

Jos varoja ei ole paljoa, varat kuluvat usein juristien ja pesänjakajan palkkioihin. Siinä ei ole mitään järkeä.

Niissä erotapauksissa, joissa avioehto yrityksestä on jäänyt yrittäjältä ja tämän puolisolta tekemättä, voisi lähteä liikkeelle esimerkiksi yhteisten lasten tulevaisuuden turvaamisesta. Joissain tapauksissa puolisot ovat sopineet jälkeenpäin, että yritystä ei jaeta puoliksi yrittäjän elintason säilyttämiseksi. Kun tällä on maksukykyä, myös elatusmaksut hoituvat.

Siitä huolimatta paras ja ainoa tapa varmistaa yrityksen tulevaisuus avioerohetkellä, on tehdä etukäteen avioehto.

Enemmän rahaa suomalaisille.

ositussäännöstö (Es imerkkilaskelma)

SAMHÄLLSAVTAL

l Avioeroon tuomitsemisen jälkeen puolisot usein vahvistavat sopimuksen avioeron varalta lopulliseksi ositukseksi puolisoiden välillä.

09 4134 6409 | yrittaja@svea.fi | www.svea.fi/yrittaja

l Avio-oikeuden piiriin kuuluu kaikki omaisuus ja velat, mitä puolisoilla on avioeron vireille tullessa. Omaisuuden arvo määräytyy tavallisesti jakohetken mukaan.

Kuuntelemme asiakkaitamme. Juuri siksi olemme vahvassa kasvussa Suomessa ja muualla Euroopassa.

sopimuksen avioeron varalta. Siinä voidaan sopia myös muista kuin avioehdossa mainituista seikoista, kuten puolison oikeudesta käyttää toisen puolison yritysvarallisuutta.

KILPAILUKYKYÄ NYT EIKÄ MIKÄÄN

Eron aikana ja sEn jälkEEn l Puolisot tekevät usein avioliiton loppuvaiheessa

Svea Ekonomi ostaa laskusi ja maksaa rahat tilillesi heti. Lisäksi tarjoamme vankan talouden hallinnan asiantuntijuuden. Rohkeasti ja ystävällisesti palvelemme yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeissa.

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

17

18

Yrittäjäsanomat

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

HappyOrNotin tavoitteena on saavuttaa viiden vuoden päästä 100 miljoonan liikevaihto. Toimitusjohtaja Heikki Väänänen halusi muuttaa Yhdysvaltoihin, jotta hän voisi vieläkin paremmin ymmärtää asiakkaidensa tarpeita.

yrittäjät.fi

Maailmalle ei mennä yksin

HappyOrNot

HappyOrNotin toimitusjohtaja Heikki Väänänen muutti helmikuussa Yhdysvaltoihin, joka on yhtiön tärkein markkina. Uuden markkinan haltuunotto vie vähintään vuoden.

Millaisen yrityksen kannattaa kansainvälistyä?

Kyllä kaikkien yritysten, joilla on kansainvälistä potentiaalia ja kunnianhimoa kannattaa lähteä maailmalle. Karkea kaava on, että jos on Suomessa onnistunut tekemään hyvää liiketoimintaa, yritys voi tehdä globaalisti noin 100-kertaisen liikevaihdon. Eli jos on Suomessa onnistunut tekemään miljoonan euron liikevaihdon, voi kansainvälisesti saada kasaan 100 miljoonaa. Sen pitäisi motivoida.

Millaisia eri tapoja on kansainvälistyä?

Jos haetaan massoja ja nopeaa kansainvälistymistä, kumppanuudet ovat melkein ainoa vaihtoehto.

Jos taas potentiaalinen asiakaskunta on sata yritystä maailmassa, myynnin voi hoitaa suoraan.

Mitkä asiat ovat kansainvälistyessä tärkeitä?

Yksi tärkeimmistä asioista on oikeat ihmiset. Kansainvälinen

liiketoiminta on helpompaa, jos mukana on ihmisiä, jotka ovat tehneet kansainvälisiä keissejä aiemmin. Paikalliset kumppanit auttavat. Ainakin meidän on suomalaisina ollut todella vaikea myydä suoraan moneen maahan.

Tässä 20/80-sääntö toimii hyvin.

20 prosenttia kumppaneista tuo 80 prosenttia liikevaihdosta.

Kansainvälinen liiketoiminta ei ole sitä, että laittaa sivut englanniksi. Sitä näkee valitettavan paljon. Netti on vain yksi kanava.

Se on vain yhden tyyppinen esite siitä, mitä yritys ja sen palvelu ovat. Ja niitä esitteitä on miljardeja.

Miten löytää hyviä kumppaneita?

Hyviä kumppaneita on todella vaikea löytää. Olemme hakeneet niitä netistä, messuilta, verkostoista, ostaneet kumppanihakua ja mainostaneet. Mikään näistä ei tuo nopeaa ratkaisua.

Messut on meille hyvin tyypilli-

nen paikka. Siellä ovat viimeisimmät yritykset ja ne, jotka aktiivisesti hakevat kasvua.

Minkälaisia sopimuksia kannattaa tehdä?

Me teemme äärimmäisen tiukkoja ja laajoja sopimuksia. Niissä selitetään miten edustaa yritystä, millaisia sopimuksia saa tehdä, mitä salassapito käsittää, miten tilaukset ja laskutukset hoidetaan ja mitkä ovat ehdot. Maailmalla on monenlaista toimijaa. Mitä sopimuksessa ei ole, niin kyllä joku ne porsaanreiät käyttää.

Me emme tee eksklusiivisiä sopimuksia, eli kukaan ei esimerkiksi saa koko Ruotsin myyntiä hoidettavakseen. Sitä myyntikumppanit lähes poikkeuksetta pyytävät, mutta siihen ei yleensä kannata suostua.

Miten te olette saaneet isoimmat asiakkaanne?

Hyvin monenlaisilla tavoilla.

Joskus messuilta, joskus kylmä-

kontaktoinnista, joskus asiakas on ottanut meihin yhteyttä, joskus olemme myyneet itse, joskus taas kumppani on myynyt. Joskus asiakkuuden saaminen on kestänyt muutaman päivän ja joskus monta vuotta. Keskiarvo on nyt noin kahdeksan viikkoa.

Kuinka paljon kansainvälistyminen vaatii rahallista panosta?

Paljon. Karkeasti ottaen uusi maa vaatii aina minimissään noin 100 000 – 500 000 euroa. IsoonBritanniaan olemme käyttäneet kohta 0,5 miljoonaa ja olemme juuri ja juuri plussalla siellä. IsoBritannia on yksi vaikeimmista markkinoista Euroopassa, kuten myös Saksa. Yhdysvallat on taas yksi helpoimmista maista. Saksa on suojeleva markkina. He suosivat paikallisia. Iso-Britannia on taas hyvin kilpailtu markkina.

Myös Yhdysvallat on kilpailtu, mutta se markkina on niin iso.

Yhdysvalloissa pidetään suo-

Heikki Väänänen on palautteenantojärjestelmän kehittäneen HappyOrNotin toimitusjohtaja. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa McDonald’s, Lego, Microsoft, Ikea ja uusimpana Yhdysvaltain lentokenttäviranomainen TSI. HappyOrNot on läsnä 70 maassa ja palvelua on käyttänyt yli miljardi ihmistä.

malaisten tyylistä tehdä asioita.

Suomalaiset tekevät mitä lupaavat ja ottavat asiat enemmän tosissaan kuin paikalliset. Me emme luovuta.

Siitä palkitaan.

Kuinka paljon kansainvälistyminen vaatii aikaa?

Muutamassa viikossa ei avata mitään maata. Minimi on vuosi, joissakin maissa jopa useampi vuosi. Tämä on kärsivällistä työtä.

Välillä tulee vastoinkäymisiä.

Silloin pitää nousta ylös ja yrittää uudestaan.

Pekka Leiviskä toimitus@yrittajat.fi

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli kouluttaminen ja kouluttautuminen.

1

Ota asiakas haltuun Kaiken ei tarvitse aina liittyä vain omaan alaan. Jos työskennellään asiakasrajapinnassa, voi hyvin tutustua asiakkaiden toimialoihin, asianajaja Elina Koivumäki painottaa.

2

Tie menestykseen Yritys menestyy, jos on avoin uudelle tiedolle ja jatkuvasti ajan hermolla. Tämä kannattaa siirtää myös työntekijöihin, psykologi Aku Kopakkala muistuttaa.

3

Muista vuorovaikutus Menestyvä yrityskulttuuri ei rakennu aikuisen ihmisen puolesta tietämiselle. Tarvitaan kykyä ajatella yhdessä, kuunnella monenlaisia tarpeita ja miettiä avoimesti mahdollisuuksia, yrittäjä Juha Kilpiä luettelee.

4

Asiakas on mittari Koulutusten onnistumisten mittarina on asiakastyytyväisyys.

Koulutuksessa tärkeää on toisto ja innostaminen. Opituista asioista ei ole hyötyä, jos niitä ei vie käytäntöön, sarjayrittäjä Olli Kopakkala vinkkasi.

19

Yrittäjäsanomat

Tavoita kuntapäättäjät

Työntekijöiden omavastuu palaa pixhill

LAKI Vuosilomalakiin palautetaan työntekijän omavastuu lomalla sairastamiseen. Omavastuupäivät eivät oikeuta lomapäivien siirtoon.

Työntekijällä on jatkossa kuuden päivän omavastuu, jos hän sairastuu lomansa aikana. Muutos on suuri helpotus pienille työnantajayrityksille.

Lakimuutos tulee voimaan jo huhtikuun 1. päivä, joten siirto-oikeuden rajoitus on voimassa jo ensi kesän lomissa.

Suomen Yrittäjissä muutokset otettiin tyytyväisinä vastaan.

– Nämä muutokset auttavat erityisesti pieniä työnantajayrityksiä ja naisvaltaisten alojen yrityksiä ja helpottavat työllistämistä, sanoo johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä.

R

Kuntalehti syventävä lukukokemus



Kuusi päivää Kun työntekijä sairastuu vuosilomallaan, hänellä on jatkossa kuuden päivän omavastuu. Jos sairaus jatkuu tätä pidempään, niin sairauspäivät voi pyytää siirrettäviksi.

Omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa. Täydet kuusi omavastuupäivää voi tulla kyseeseen silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa viisi viikkoa.

Suomen Yrittäjien mukaan lakimuutos helpottaa työllistämistä. Sekä suorat palkkakustannukset että esimerkiksi sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset vähentyvät, kun omavastuupäivät palautetaan.

Myös töiden järjestely helpottuu, jos lomia siirretään vähemmän. Suomen Yrittäjien syksyllä 2014 tekemän kyselyn mukaan lomapäiviä siirrettiin työkyvyttömyyden vuoksi kolmasosassa työnantajayrityksiä.

– Muutos tuo säästöjä kymmenilletuhansille työnantajille, Makkula sanoo.

Omavastuupäivistä huolimatta jokaiselle työntekijälle turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää.

Eduskunta päätti myös rajoittaa vuosiloman ansaitsemista perhevapaiden ajalta.

Vuosiloman kertymistä rajoitetaan kuuteen kuukauteen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.

Tähän asti vuosilomaa on kertynyt työntekijälle näiden perhevapaiden ajalta täysimääräisesti. Molemmista muutoksista voidaan poiketa työehtosopimuksilla.

R Digilehti mukana kulkeva uutistarjonta



Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

R

www.kuntalehti.fi uutisia joka päivä holvi press

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi



Jättipankki osti suomalaisen startupin YRITYSKAUPAT Espanjalainen BBVA-pankki osti maaliskuun alussa suomalaisen Holvi Payment Services Oy:n.

BBVA on yksi maailman suurimmista pankeista.

Kauppahintaa ei ole julkistettu.

Vuonna 2011 perustettu Holvi tarjoaa digitaalisia palveluita rahaliikenteen hoitamiseen. Palvelut on suunnattu erityisesti pienyrittäjille, freelancereille ja projektityöntekijöille.

Palveluihin kuuluu muun muassa automatisoitu kirjanpito, laskutustyökalu ja oma verkkokauppa.

– Viimeisen vuoden aikana olemme rakentaneet perustan aidosti eurooppalaiselle finanssialan palvelulle. Jaamme BBVA:n vision pankkialan digitaalisesta tulevaisuudesta ja BBVA:n osana voimme tarjota eurooppalaisille yrittäjille entistä parempia taloudenhallintapalveluita sekä laajentua nopeammin uusille markkinoil-

le, Holvin toimitusjohtaja Johan Lorenzen kertoo.

Holvilla on Finanssivalvonnan myöntämä maksulaitoksen toimilupa. Se hyödyntää sitä myös jatkossa, ja jatkaa toimintaansa yrityskaupasta huolimatta itsenäisenä yrityksenä. Startupin pääkonttori pysyy Helsingissä, eikä yrityksen johtoryhmään tule muutoksia.

– Holvi on alan pioneeri Euroopassa.

Yritys on luonut uusia liiketoimintamalleja finanssialalle ja hyödyntää teknologiaa uudella tavalla. Tämä sopii hyvin BBVA:n strategiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin, sanoo BBVA:n digitaalisen liiketoimintayksikön kehitysjohtaja Teppo Paavola.

Holvin liikevaihto oli vuonna 2014 noin 90 000 euroa ja yritys työllisti yhdeksän työntekijää.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

R

Kuntamarkkinat

kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma

   

Kuntamarkkinat: maritta.makela@kuntalehti.fi Ilmoitusmyynti: marianne.lohilahti@netti.fi

20

Yrittäjäsanomat

Huijauslasku muistuttaa erehdyttävästi Suomen Yrittäjien jäsenmaksulaskua.

Miten toimit?

Perusteettomista laskuista on reklamoitava aina kirjallisesti, jotta siitä jää todiste.

1

REKLAMOI Kiistä laskun peruste reklamoimalla kirjallisesti laskun lähettäjälle.

Säilö itsellesi kopio reklamaatiosta.

Kymmenille yrittäjille lähetetty valelaskuja RAHA Monet yrittäjät ovat viime viikkoina saaneet Suomen Yrittäjien nimissä lähetettyjä valelaskuja.

Järjestö on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Valelasku muistuttaa Suomen Yrittäjien jäsenmaksulaskua logoineen ja yhteystietoineen.

Maksun saajaksi on merkitty Suomen Yrittäjät, mutta laskussa kerrotut tilinumerot eivät kuulu SY:lle.

– Tämä on harvinaisen röyhkeä huijaus. On ikävää, että hyvämaineisen yhdistyksen nimeä käytetään tällaisen rikoksen yhteydessä, järjestöjohtaja Hanna Tapala sanoo.

Ilmiön laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta valelaskuja on lähetetty ainakin kymmenille yrityksille.

Yksittäiset yrittäjät ovat erehdyk-

sessä maksaneet laskun.

Laskujen lähettäjää ei tiedetä.

Maksujen välittäjäksi merkitty Prasos Oy on pysäyttänyt maksujen välityksen.

– Prasos on toiminut esimerkillisesti, ja saamme toivon mukaan palautettua rahat heille, jotka ovat vahingossa maksaneet laskun, lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen kertoo.

Myös perintälaskuja liikkeellä Moni yrittäjä on saanut alkuvuodesta myös perintäkirjeitä, jotka saattavat olla aiheettomia.

Tampereen Laki ja Perintä Oy:n lähettämissä maksuvaatimuksissa peritään alun perin Suomen Sopimusoikeusvalvonta Oy:n tai Suomalaisen Yrittäjän Edunvalvonta Oy:n saatavaa.

Useassa tapauksessa alkupe-

Huijareille 20 miljoonaa räinen lasku on ollut yrittäjien mukaan aiheeton.

Tampereen Laki ja Perintä kiistää sähköpostitse, että se olisi lähettänyt aiheettomia maksuvaatimuksia.

Yrittäjiä on kirjeissä uhattu trattaperinnällä ja maksuhäiriömerkinnällä, vaikka yrittäjä olisi reklamoinut asiasta kirjallisesti.

– Jos maksuvaatimuskirjeen vastaanottanut yrittäjä kiistää maksuvelvollisuutensa, ei trattaperintää saa jatkaa. Perintälain mukaan trattaperintää saa käyttää ainoastaan erääntyneen, selvän ja riidattoman saatavan perimiseksi, muistuttaa Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Yli 80 prosenttia yksinyrittäjistä joutuu vuosittain harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi.

Osuus tarkoittaa jopa 140 000 yksinyrittäjää.

Yrittäjät maksavat vuosittain jopa 20 miljoonan euron edestä aiheettomia laskuja.

Aiheeton lasku on tyypillisesti joitakin satoja euroja. Moni maksaa laskun, koska se koetaan helpommaksi kuin laskun riitauttaminen.

Valelaskut saattavat vaatia maksua tuotteista tai palveluista, joita yritys ei ole tilannut.

Osa laskuista taas on naamioitu muistuttamaan esimerkiksi ulkomaista arvonlisäverolaskua.

Kirje voi myös olla laskun näköinen tarjous.

Lähde: Suomen Yrittäjät

2 TOISTA Jos saat perintälaskun, reklamoi kirjallisesti perintätoimistolle. Vaadi perinnän keskeyttämistä.

3

KANTELE Jos perintätoimisto toimii hyvää perintätapaa tai säädöksiä vastaan, kantele asiasta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Liki 40 prosenttia aikoo investoida enemmän RAHA Kolmekymmentäyhdeksän prosenttia pk-yrityksistä ennakoi investointiensa kasvavan kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna.

Tieto selviää Talenomin pkyrityskyselystä.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 335 yritystä, joista hieman yli puolet työllistää alle viisi henkilöä.

Viidennes yrityksistä työllistää 5–9 henkilöä ja vajaa viidennes 10 –19 henkilöä.

Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi, että niiden edellytykset saada pankkilainaa ovat hyvät.

Noin kolmannes arvioi edellytyksensä kohtalaisiksi. Kuitenkin vain 31 prosenttia kertoi haluavansa pankkilainaa.

– Yrittäjät haluavat löytää muita keinoja rahoittaa kasvua ja lainarahan kanssa ollaan nyt varovaisia, Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola sanoo.

– Yrittäjien halu rahoittaa investointinsa omalla rahalla kertoo toisaalta yritysten vahvoista taseista ja toisaalta haluttomuudesta ottaa lainarahaa nykyisessä taloudellisessa ympäristössä, sanoo OP:n Yrityspankkiliiketoiminta-alueen johtaja Hannu Jaatinen.

Kolmekymmentäyhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo palkata yritykseensä lisää

Yrittäjät haluavat löytää muita keinoja rahoittaa kasvua ja lainarahan kanssa ollaan nyt varovaisia.

henkilökuntaa kuluvan vuoden aikana. 42 prosenttia ei aio rekrytoida ja 19 prosenttia on vielä kahden vaiheilla.

Palkkausta saattaa jarruttaa muun muassa epävarmuus liiketoiminnan kehittymisestä tai vaikkapa sopivan työntekijän löytämisestä.

Myös yrittäjän lähestyvä eläköityminen voi hidastaa rekrytointeja ja muita investointeja.

– Rekrytointi on monesti pkyrityksissä se suurin investointi, eikä sitä ole nyt tehty yrittäjälle ainakaan helpoksi. Pienelle yritykselle työnantajan velvollisuudet ja

riskit tuntuvat varmasti raskaalta.

Palkkaamisen pelossa saatetaan pidentää yrittäjän omaa työpäivää, mikä ei tietenkään ole jaksamisen kannalta hyvä asia, Harri Tahkola sanoo.

– Sitten on vielä nämä erikoistapaukset, kuten sukupolvenvaihdokset ja ikääntymisestä johtuvat omistusjärjestelyt, mitkä muuten koskettavat yrittäjien ikärakenteesta johtuen huomattavaa osaa pk-yrityksestä, toimitusjohtaja Tahkola jatkaa.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

21

Yrittäjäsanomat

Tarkasta taustat, ennen kuin teet bisnestä.

LUE UUTISET JA TAUSTAT: kl.fi/yritykset

Kaikki olennainen yritystieto löytyy nopeasti digitaalisesta Kauppalehdestä.

Saat luotettavan läpivalaisun suomalaisista yrityksistä ja tiedät, kenen kanssa olet tekemisissä.

22

Yrittäjäsanomat

5

VINKKiä miten välttää työsyrjintäepäilyt rekrytoinnissa Panosta hakuilmoitukseen Laadi hakuilmoitus paikkakohtaisesti. Millaisia ominaisuuksia etsit?

Työhön saa valita sopivimmat Lakimies Maiju Virtasen mukaan rekrytointiin panostamalla voi välttyä työsyrjintäepäilyiltä. laki Kesää kohti rekrytoinnit lisääntyvät. Tässä prosessissa työnantajan kannattaa olla tarkka, jotta epäilyjä työsyrjinnästä ei pääse syntymään.

Työsyrjintä on työrikos, jossa työnantaja syrjii työnhakijaa tai -tekijää ihonvärin, sukupuolen, iän, terveydentilan tai muiden vastaavien henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi.

Työsyrjintä voi liittyä työtehtäviin, työhönottoon ja jopa työpaikkailmoitukseen. Tästäkin syystä työnantajan kannattaa panostaa rekrytointiprosessiin.

Lakimies Maiju Virtanen Jarkko Männistö Asianajotoimisto Oy:stä

kertoo, että osa työnantajista tuntee velvollisuutensa hyvin, osa ei. Virtasen mukaan syrjintä liittyy usein oletuksiin, että tietyt henkilökohtaiset ominaisuudet liittyvät jotenkin osaamiseen.

– Esimerkiksi naisia ja miehiä on kohdeltava samalla tavalla. Valitettavasti tulee vastaan tilanteita, joissa työnantaja palkkaa kesätöihin vain toista sukupuolta.

Onnistunut rekrytointi alkaa jo huolella laaditusta työpaikkailmoituksesta. Jos työntekijää ei valitakaan ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti, valinta voi aiheuttaa epäilyn syrjinnästä.

Virtanen kertoo viime vuonna

uutisoidusta tapauksesta, jossa työnantaja oli palkannut 26-vuotiaan vastavalmistuneen naisen.

53-vuotias mies, joka oli karsittu jo ennen haastatteluja, nosti kanteen syrjinnästä. Oikeus tuomitsi työnantajan korvauksiin.

Se, että hakija on ansioitunein, ei tarkoita että hänet olisi pakko palkata – ansioitunein ei aina ole sopivin. Sopivuus voidaan arvioida työhaastattelussa. Virtanen kehottaakin kutsumaan ansioituneimmat haastatteluun hakijan sopivuuden arvioimiseksi, sekä dokumentoimaan ansiovertailun.

Työsyrjintäasioissa vaikutelmat ratkaisevat. Jos työnanta-

KuKa muu mÄÄRITTELISI TYÖaIKaSI, ELLET SInÄ ITSE?

Sinä olet pomo. Meiltä saat tukea ja valmiit verkostot.

Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija liity nyt: yrittajat.fi/liity

jan menettely näyttää ulospäin arvioituna syrjivältä, se riittää, jos työnantaja ei kykene todistamaan, että kyse ei ole syrjinnästä.

Siviilijutussa työnantaja voidaan tuomita tuhansien eurojen korvauksiin. Työsyrjintä on myös yleisen syytteen alainen rikos, josta voidaan tuomita jopa kuuden kuukauden vankeuteen.

Tästä syystä Virtanen peräänkuuluttaa työnantajia ottamaan velvollisuuksistaan selvää.

– Hyvä tarkoitus ei vapauta vastuusta. Tietoa on hyvin saatavilla.

Teea Jokihaara toimitus@yrittajat.fi

Dokumentoi Pane ansiovertailu paperille, jotta valintaperusteet voidaan todistaa myöhemmin.

Haastattele ansioituneimmat Panosta haastatteluun ja keskity olennaiseen.

Ota selvää, pyydä apua Työsyrjinnästä löytyy tietoa muun muassa ammattiliitoista, yhdenvertaisuus.fi-sivustolta ja tasa-arvovaltuutetun sivuilta.

Haasta itsesi Tarkista omat ennakkooletuksesi ihmisistä.

teea jokihaara

Lakimies Maiju Virtanen kertoo, että työnantajat saattavat suosia kesätyöhaussa jompaakumpaa sukupuolta.

23

Yrittäjäsanomat

kalenteri

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

HYÖDYNNÄ VIDEOTA 15.4.2016 9.30 – 10.45 Omalla koneellasi (webinaari) Verkkokoulutuksessa opitaan, miten yrittäjä voi hyödyntää videopalvelu YouTubea. Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat tehostaa verkkomarkkinointiaan pienellä budjetilla.

Kouluttajana toimiva Olli Kopakkala on auttanut yli 200 yritystä nettimarkkinoinnin kehittämisessä.

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

SUOMEN SUURIN SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016 23.–24.4.2016 ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE. ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE.

UUDISTUNUT LAKI HALTUUN 20.4.2016 14.30 – 15.30 Omalla koneellasi (webinaari) Koulutuksessa tutustutaan viime syksynä muuttuneeseen tilaajavastuulakiin.

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä kertoo muun muassa, mitkä ovat tilaajan ja alihankkijan velvollisuudet sekä mitä valvontaa ja sanktioita lakiin liittyy.

OPPIA LAINEILLA 23.4.2016 – 24.4.2016 m/s Baltic Queen, Helsinki – Tallinna – Helsinki Viikonlopun kestävään yrittäjäristeilyn ohjelmaan sisältyy niin koulutuksia ja työpajoja kuin viihdettä. Lavalle astuvat muun muassa Vincitin Mikko Kuitunen, Somecon Minna Valtari, ZEF:n Jaakko Alasaarela sekä Hello Rubyn Linda Liukas. Jari Sillanpää loistaa viihdepuolen kirkkaimpana tähtenä.

Jari Sillanpää, Vuoden viihdyttäjä

VALVEUDU VIISAASTI

VERKOSTOIDU VAIVATTA

VIRKISTÄYDY VIIHTYEN

• Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä.

• Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä.

• Uudista markkinointia ja myyntiä.

• Tapaa laivalla vanhoja tuttuja.

• Luo uusia verkostoja.

• Naura, keskustele ja viihdy.

• Ota ansaittu tauko kiireisiisi.

• Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin.

• Nauti ja energisoidu.

LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM.

Mikko Kuitunen Myyttien murtaja Suomen paras työpaikka Vincit Oy

Linda Liukas Suomen Digital Champion Hello Ruby Oy

Miika Lipiäinen Muutosjohtajasta tislaamonpitäjäksi Kyrö Distillery

LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI m/s Baltic Queen Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan!

RISTEILYN HINTA ALK. 62 €/HLÖ (4-hengen B-luokan hytissä)

OSAKASSOPIMUSTEN PERUSTEET 28.4.2016 12.00 – 16.00 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, 6. krs, Helsinki Osakassopimusta tarvitaan muun muassa silloin, kun osakeyhtiöllä on useita omistajia, kun osakkeet jakautuvat tasan omistajien kesken tai kun tahdotaan suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Asianajaja ja varatuomari Jaana Juutilainen kertoo, mistä asioista tyypillisesti sovitaan, miksi niistä sovitaan ja mitä sopimuksen rikkomisesta seuraa.

Antti Hagqvist Urheiluhullu yritysvalmentaja Ironcoaching Oy

ENÄÄ 30 HYTTIÄ JÄLJELLÄ VARAA MATKASI NYT, www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)

YHTEISTYÖSSÄ

Jaakko Alasaarela Arvojohtaja Suomen paras työpaikka ZEF Oy

MU KANA

1400 JO YLI

YRITTÄJÄ

Ä!

24

Yrittäjäsanomat

Palkkatyö oli kaivattu muutos Susanna Paloheimo kasvatti yritystään parikymmentä vuotta ja siirtyi sitten palkkatöihin. Yrittäjätausta tuo perspektiiviä, jota rivityöntekijällä ei ole.

Teksti kristiina markkanen Kuvat aleksi poutanen

1990

-luvun laman aikaan nykyinen Eskimo Finlandin brändi- ja strategiajohtaja Susanna Paloheimo oli vastavalmistunut parikymppinen. Niin kuin kahta työtä yhtä aikaa tehnyt isä ja mylläri-isoisä, hän työskenteli paljon ja mielellään.

– Yrittäjyys on aina ollut vahvasti läsnä elämässäni. Isällä oli päivätyön ohella autonpesupalveluita tarjoava yritys ja mylläri-isoisä oli myös lahjakas seppä. En kuitenkaan ajatellut olevani yrittäjäsuvusta, koska suhtauduin töihin lähinnä ammatteina, Paloheimo sanoo.

Hän ei nuorena voinut kuvitellakaan ryhtyvänsä yrittäjäksi – niin vain kävi, kuin puolivahingossa, noin 20 vuotta sitten.

Laman vuoksi palkkatyöt olivat silloin kiven alla, ja Paloheimo teki paljon osa-aikaisia töitä ja jonkin verran freelance-keikkoja.

Lopulta aiempi toimeksiantaja kehotti häntä perustamaan toiminimen, josta käsin tehdä työkeikkoja.

Paloheimo otti vinkistä vaarin.

– Perustin kommandiittiyhtiön, jonka muutin myöhemmin osakeyhtiöksi. Se tuntui siinä hetkessä helpolta valinnalta, koska olin juuri valmistunut yliopistosta. Ajattelin, että toimin yrittäjänä pari vuotta ja menen sen jälkeen jonnekin muualle töihin, hän kertoo.

Niin ei heti käynyt. Pari vuotta yrityksen

pyörittämistä venähti pariinkymmeneen ja yhden naisen bisnes laajeni parhaimmillaan 16 ihmistä työllistäväksi viestintätoimisto Taitomyllyksi.

– Olin onnekas, koska sain rakentaa työkseni ilmiöitä loistavien ihmisten kanssa. Olimme esimerkiksi mukana lanseeraamassa elokuvateatteri Tennispalatsia ja lukuisien elokuvien ensi-illoissa. Juhlistimme töissä niin pieniä kuin suuriakin onnistumisia yhdessä, Paloheimo muistelee.

Taakka keveni palkkatyössä Keväällä 2012 Paloheimon elämässä tapahtui suuria muutoksia. Hänen molemmat vanhempansa sairastuivat ja menehtyivät muutaman kuukauden sisällä. Viikot vanhempien sairasvuoteella sysäsivät Paloheimon kohtaamaan elämän arvaamattomuuden silmästä silmään.

– Kuulostaa kliseiseltä, mutta elämän rajallisuuden ymmärtää vasta, kun menetys sattuu omalle kohdalle, hän toteaa.

Henkisesti haastavien oivallusten äärellä ajatus työn jatkamisesta entiseen malliin ei houkutellut. Yrityksen asiat pyörivät mielessä yötä päivää ja vastuu tuntui liian raskaalta. Oli aika tehdä suuri elämänmuutos.

Sille siunaantui samana keväänä sopiva tilaisuus, kun Paloheimo aloitti perheyritys Eskimo Finlandin hallituksessa. Hän oli edellisenä syksynä saanut puhelun Eskimo Finlandin toimitusjohtaja Peter Fredmanilta. Fredman oli kuullut Paloheimon puhuvan Suomalaisen työn liiton seminaarissa ja oli niin vakuuttu-

Ihmisen pitäisi pystyä tekemään vaihtelevasti erilaisia asioita. Jos on kerran ollut yrittäjä, miksi pitäisi olla yrittäjä loppuelämänsä?

Susanna Paloheimo

→

Ikä: 47 vuotta.

Ura: Perusti viestintätoimisto Taitomyllyn 1996 ja myi liiketoiminnan 2013 Zeeland Familylle.

Eskimo Finlandin hallitukseen 2012 ja yrityksen strategia- ja brändijohtajaksi 2014.

Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.

Työkokemus: Työskennellyt lisäksi muun muassa freelanceradiotoimittajana Yleisradiossa.

Aloitti 1980-luvulla Punaisen Ristin vapaaehtoisena ja 1990-luvun alussa palkkatyössä pakolaisavustajana.

Yrittäjäsanomat

25 Vanhempien menettäminen muutaman kuukauden sisällä avasi Susanna Paloheimon silmät. Hän halusi elämäänsä muutoksen, joka löytyi lopulta Eskimo Finland Oy:stä.

26

Yrittäjäsanomat

Kaikki tuntuvat ajattelevan, että palkkatöissä on turvallisempaa kuin yrittäjänä. En ole sitä mieltä.

Jos mokaan tässä työssä, totta kai menetän työni.

nut, että halusi naisen yrityksensä hallitukseen.

– Peterin mukaan hallitukseen tarvittiin ihminen, jolla on markkinoinnin, viestinnän ja digitalisoitumisen osaamista. Yritykseen oli tulossa suuria muutoksia, joita minut palkattiin myöhemmin vetämään. Hallituksessa sain hyvää esimakua tulevasta, Paloheimo kertoo.

Paloheimo myi yrityksensä liiketoiminnan silloiselle Zeelandille kesällä 2013. Hän ehti työskennellä hallitustöiden ohella uuden omistajan alaisuudessa vajaan vuoden, kunnes hänet kutsuttiin Eskimo Finlandin brändi- ja strategiajohtajaksi. Ensimmäisenä työpäivänä Paloheimo puhkui intoa, joka ei tähän päivään mennessä ole laantunut.

– Tiesin hallituskokemukseni ansiosta, minkälaisten ihmisten kanssa työskentelen ja mitä työnkuvaani kuuluu. Ei tuntunut yhtään siltä, että hyppäisin täysin vieraaseen ympäristöön.

Laadukkuus työntekijän paras turva Yrittäjän arjesta puuttuu se maaginen Joku Muu, joka hoitaa velvollisuuksia työntekijän puolesta: Sumplii eläketurvan, maksaa toimitilojen vuokravastuut ja hoitaa työsuhdeauton. Vastuu on aina yrittäjän omalla kontolla.

– Palkkatyössä lopullinen vastuu ja riski ovat omistajalla. On hyvin eri asia johtaa toisten rahoilla kuin omillaan, Paloheimo summaa.

– Myin yritykseni liiketoiminnan, koska vastuu painoi harteitani. Nyt vastuu jakautuu useammille hartioille.

Silti suhtautuminen työntekoon on säilynyt samanlaisena kuin yrittäjäaikoina. Oman yrityksen pyörittämisestä karttunut tuloshakuisuus ja kyky

1

VASTUU PAINAA Alun perin myin yrityksen liiketoiminnan, koska vastuu painoi harteitani. Palkkatöissä vastuu jakautuu useimmille hartioille.

ymmärtää liiketoimintaa laajasti vain lisäävät työmotivaatiota.

– Olen monesti sanonut Eskimo Finlandin omistajille, että suhtaudun yritykseen kuin se olisi omani, Paloheimo sanoo.

Yrittäjyyttä pidetään yleisesti riskialttiimpana ja liikevaihdon kannalta epävarmempana toimintana kuin palkkatyötä. Paloheimo ei tähän kuoroon yhdy.

– Kaikki tuntuvat ajattelevan, että palkkatöissä on turvallisempaa kuin yrittäjänä. En ole sitä mieltä. Jos mokaan tässä työssä, totta kai menetän työni, ja pahimmassa tapauksessa joku muukin voi menettää omansa. Samalla tavalla se toimii yrittäjälläkin, enkä koe, että jompikumpi olisi toista turvallisempi, hän sanoo.

– Kehitän osaamistani jatkuvasti. Paras turva itselleni on, että osaan työni tosi hyvin ja teen sen tosi hyvin.

Susanna Paloheimo myi nuoruudessaan perustamansa yrityksen Taitomyllyn vuonna 2013 ja ryhtyi hieman myöhemmin Eskimo Finland Oy:n strategia- ja brändijohtajaksi.

2

MONIPUOLISUUS VALTTIA

Ihmisen pitäisi pystyä tekemään vaihtelevasti erilaisia asioita. Jos on kerran ollut yrittäjä, miksi pitäisi olla yrittäjä loppuelämänsä?

Moniosaajat pärjäävät Eskimo Finlandin brändi- ja strategiajohtaja Susanna Paloheimo luopui yrittäjyydestä vuonna 2013. Hän ehti toimia yrittäjänä 17 vuotta.

1990-luvun lopulla perustettu viestintätoimisto Taitomylly sai nimensä Paloheimon isoisän inspiroimana.

– Papalla oli myllyn lisäksi saha, minkä lisäksi hän työskenteli seppänä, Paloheimo kertoo.

Taitomylly-nimi viittasi monitaitoisuuden vaatimukseen, joka oli Paloheimon mukaan ennen vanhaan maalla eläessä itsestäänselvyys.

Pärjätäkseen piti olla moniosaaja.

Nykyisissä työtehtävissään Paloheimo vastaa Eskimo Finlandin brändistä ja strategiasta. Kasvua haetaan muun muassa digitaalisuuden, kansainvälistymisen ja asiakaslähtöisyyden kautta.

Eskimo Finland Oy valmistaa ruoanvalmistuksessa tarvittavia tuotteita ja pakkauksia.

3

OSAAMINEN KANTAA

Paras turva itselleni on, että osaan työni tosi hyvin ja teen sen tosi hyvin.

Ja siinä Paloheimo on onnistunut. Hän puhuu nykyisestä työtehtävästään arvostavasti ja silminnähden inspiroituneesti.

– Työni antaa todella paljon. Minulla on valtaa, vastuuta ja vapautta sopivassa määrin ja todella paljon haasteita. Parempaa ei voisi toivoa, hän hehkuttaa.

Niin kuin viestintätoimisto Taitomyllyssä aikoinaan, työn parasta antia ovat tälläkin kertaa ihmiset. Brändi- ja strategiajohtajana Paloheimo nauttii erityisesti saadessaan muut työntekijät innostumaan organisaatiomuutoksesta.

Mutta tarkoittaako tämä, että yrittäjyys on menneen talven lumia?

– Ei todellakaan, aina on mahdollista palata yrittäjäksi. Mutta tällä hetkellä en haikaile takaisin. Ihmisen pitäisi pystyä tekemään vaihtelevasti erilaisia asioita. Jos on kerran ollut yrittäjä, miksi pitäisi olla yrittäjä loppuelämänsä?

27

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

HUIPPUNAISET. MENESTYSTARINOITA Maaretta Tukiainen Jaana Villanen Kauppakamari Kirja tarkastelee naisjohtajuutta ja -yrittäjyyttä sekä niiden tulevaisuutta ja kokoaa yhteen tekijät, jotka vaikuttavat naisten urakehitykseen ja menestykseen. Mukana ovat muun muassa Anne Berner, Minna Parikka, Ann Wahlroos-Jaakkola, Nasima Razmyar, Susanna Mälkki, Riikka Kämppi sekä joukko muita inspiroivia naisia. Kirja johdattaa lukijan sankarin matkaan elämäntarinoiden kautta ja tarjoaa runsaasti konkreettisia toimenpideehdotuksia naisten urakehityksen tukemiseen.

Yritysvastuu nousee asiakkaiden toiveista etiikka Tuoreen tutkimuksen mukaan asiakkaat, sijoittajat ja omistajat ovat entistä tärkeämpiä yritysten vastuullisuuteen vaikuttavia toimijoita.

Yritysvastuuverkosto FIBS ry:n tutkimuksen mukaan 90 prosenttia yrityksistä arvioi vastuullisuuden merkityksen kasvavan lähivuosina, mutta vastuullisuuteen

yritysten mielestä ylivoimaisesti tärkein vastuullisuudesta saatava hyöty liiketoiminnalle.

Jo lähes seitsemässäkymmenessä prosentissa yrityksiä on käytössä toimintaa ohjaava eettinen ohjeistus ja joka kolmannessa vastuullisuus on osa johdon ja henkilöstön kannustin- ja palkitsemiskriteerejä.

omistajanvaihdosseminaari

26.–27.5. Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere

Torstai 26.5.

10.15

BITEISTÄ BISNESTÄ!

DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN KÄSIKIRJA Mika Ruokonen Docendo Käsikirja tarkastelee digitaalista liiketoimintaa toimintana, jossa yrityksen pääasiallinen tuote tai tuotteilleen tarvitsema jakelukanava on digitaalisessa muodossa. Kirja kertoo menestyskeinoista nopeassa kilpailussa: yritysten on muun muassa syytä seurata ulkomaisten innovaattoreiden ajatuksia ja rohkeasti kopioida parhaat ideat. Niin liiketoimintavastaava, tuotekehittäjä kuin HR-asiantuntija saa kirjasta vinkkejä työhönsä.

Tärkein liikkeellepaneva voima on edelleen ylin johto, jonka mainitsi 75 prosenttia vastaajista.

– Selvästi aiempaa useampi yritys seuraa ja mittaa vastuullisuustavoitteiden toteutumista asiakastyytyväisyyden kautta, FIBSin toimitusjohtaja Mikko Routti kertoo.

Maineenrakennus on edelleen

ONNISTU YRITYSKAUPASSA

9.45

AJATUKSEN VOIMALLA Tapio Eräheimo Alfa Kustannus Ajatuksen voimalla kertoo tamperelaisesta Comatec Groupista. Yrityksen taival alkoi vuonna 1986 yhden miehen insinööritoimistona. Nyt yritys työllistää 400 henkilöä ja asiakkaita on ympäri maailmaa. Toimitusjohtaja Aulis Asikainen kertoo tuotteiden, palveluiden ja työvälineiden muuttuneen vuosikymmenten aikana.

käytettävät resurssit eivät lisäänny samassa tahdissa.

Tutkimukseen osallistuneista 202 suuresta ja keskisuuresta yrityksestä 59 prosenttia sanoi asiakkaiden olevan vastuullisuuden liikkeellepaneva voima.

Lähes yhtä moni, 58 prosenttia, ilmoitti omistajien ja sijoittajien olevan vaikuttavimpia toimijoita.

• omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille • yritysostoa harkitseville • omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille

Perjantai 27.5.

Ilmoittautuminen alkaa, kahvi ja voileipä

8.30

Seminaarin avaus varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Plan D: Yritys pöytälaatikkoon tai sen lopetus KTM, OTK Ari Engblom, KPMG Oy Ab

9.00

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

10.45

Oikealla asenteella ja tekemisellä firma kiinnostavaksi Toimitusjohtaja, OTK Kyösti Kakkonen, Kakkonen-Yhtiöt Oy

11.30

Valmistautuminen yrityksestä luopumiseen Puheenjohtaja Riitta Korpela, Suomen Omistajanvaihdosseura, Viasensus

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy 11.30

Lounas

12.30

Henkilöstön ja esimiestyön suuri merkitys omistajanvaihdoksessa Prof. Riitta Viitala, kauppatiet. tiedekunta, johtaminen ja organisaatiot, Vaasan yliopisto

11.30

Ota johtajuus haltuun omalla karismallasi Tutkimusjohtaja, valmentaja Wille Raitolampi, Viktor Work-Life Metrics Oy

12.30

Lounas

13.30

Yrityksen arvonmääritys KTM, KHT, partner Pekka Tammela, PJ Maa Partners Oy

13.30

Yhteistyökumppanin puheenvuoro

14.00

Kahvi

14.30

Finnvera yrityskauppojen rahoittajana Asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, Finnvera Oyj

14.20

15.00

Kahvi ja huoneisiin majoittuminen

Yrityscase: Sukupolvenvaihdoksen kautta kasvuun – haasteita, mahdollisuuksia ja osaamisen hallintaa Toimitusjohtaja Antti Rantalainen, Rantalainen Yhtiöt Oy

15.30

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa Asianajaja, osakas Esa Halmari, Hedman Partners

15.00

Kysymyksiä asiantuntijoille

16.00

Hyvää kotimatkaa!

16.45

Kysymyksiä asiantuntijoille

18.00

Tauko

20.00

Buffet-päivällinen

Risto Walden

Kyösti Kakkonen

Aloita valmistautuminen omistajanvaihdokseen ajoissa!

Lisätietoa: www.yrittajat.fi/ov_tampere

Riitta Korpela

Esa Halmari

Wille Raitolampi

Ari Engblom

Riitta Viitala

Antti Rantalainen

JÄSENHINTA €/hlö / normaalihinta €/hlö

Ilmoittautuminen viimeistään 16.5.

Seminaari majoituksella • 479 (+ alv)/639 (+ alv) kahden hengen huoneessa • 529 (+ alv)/689 (+ alv) yhden hengen huoneessa Hinta sisältää kahden seminaaripäivän lisäksi laajan seminaariaineiston, lounaat ja kahvit, buffet-päivällisen ruokajuomineen, aamiaisen, sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin vapaan käytön.

www.yrittajat.fi/ov_tampere, helena.leiviska@yrittajat.fi tai 09 2292 2973/Leiviskä

Seminaari ilman majoitusta • 409 (+ alv)/569 (+ alv) Hinta sisältää kahden seminaaripäivän lisäksi lounaat ja kahvit sekä laajan seminaariaineiston.

Peruutusehdot: osallistumisen voi maksutta perua 16.5. saakka, jonka jälkeen peritään 100 € (+ alv) peruutusmaksua.

Myöhemmin kuin neljä arkipäivää ennen seminaarin alkua peruttu seminaari veloitetaan kokonaan.

Tiedustelut: helena.leiviska@yrittajat.fi, 040 551 9667 Yhteistyössä:

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

28

Yrittäjäsanomat

MITEN NOLLAAn?

Vaarin suksista virisi harrastus Yrittäjä Anna-Kaisa Luoma-aho on keräillyt vanhoja suksia 18-vuotiaasta lähtien.

VAPAA-AIKA Pelkosenniemellä maisema on täynnä hankia, joilla sivakoida, mutta osa suksista on jo leponsa ansainnut. Näitä suksia yrittäjä Anna-Kaisa Luoma-aho kerää.

Luoma-aho on haalinut vanhoja hiihtovälineitä 18-vuotiaasta saakka. Innostus alkoi isoisän vanhoista suksista, joilla tämä oli hiihtänyt kilpaa 1960-luvulla.

Kokoelman helmi on isoenon yksittäinen suksi. Luoma-aho ei koskaan tavannut enoaan, sillä tämä kuoli talvisodassa.

Hänen suksensa Luoma-aho löysi muutama vuosi sitten mummin kotitalon piharakennuksen vintiltä.

– Se on todella kauniisti patinoitunut suksi. Kengän alle on laitettu pyöränkumia ja siteenä on nahkainen solki, Luoma-aho kertoo.

Naisen kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä noin 20 suksiparia sekä muutamia sauvoja.

Sukset ovat peräisin eri vuosikymmeniltä, vanhimmat noin sadan vuoden takaa. 1970-luvun

suksista tai sitä uudemmista Luoma-aho ei jaksa innostua – ainakaan vielä.

Verhotankoja ja kelloja Eniten Luoma-ahoa viehättää suksissa niiden tuoksu ja väri.

– Jotkut tuoksuvat todella voimakkaasti tervalle. Väri taas on todella kaunis ja luonnollinen, vanhan puun väri.

Luoma-ahoa kiehtoo suksissa myös niiden historia sekä hyödynnettävyys sisustuksessa. Hän on nikkaroinut suksista muun muassa verhotankoja sekä kelloja.

– Sukset ovat jo sellaisenaan kaunis sisustuselementti. Sisustajana olen moderni, mutta haluan tuoda myös vanhaa esiin, hän kertoo.

Luoma-aho säilyttää osaa suksista kotonaan, osa ilahduttaa asiakkaita hänen vaate- ja sisustuskaupallaan.

Arvo nousee tulevaisuudessa

Luoma-ahon alppihiihtoa kilpaakin laskeneella veljellä on muutamia minikokoisia kilpasuksia kaapissaan.

Anna-Kaisa Luoma-aho etsiskelee uusia löytöjä nettikirpputoreilta. Kesälomalla hän aikoo suunnata ehkä Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen koluamaan kirpputoreja ja antiikkimarkkinoita.

Vanhojen suksien hinnat liikkuvat muutamasta eurosta muutamaan kymppiin.

Kalleimmillaan Luoma-aho on maksanut vanhasta suksiparista 60 euroa.

– Ne olivat niin täydelliset ja kauniit, että oli pakko ostaa.

Iäkkäiden puusuksien arvo kohonnee tulevina vuosikymmeninä, sillä ne ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi.

– Sukset vain katoavat kohta, siksi niitä pitää hankkia nyt.

Suksien kerääminen on luonnollista perheessä, joka suhtautuu intohimoisesti hiihtoon. Myös

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Anna-Kaisa Luoma-aho Anna-Kaisa Luoma-aho pitää Pelkosenniemellä vaate- ja sisustuskauppaa. Kide Life and Style Shop tekee myös sisustussuunnittelua erilaisiin tiloihin. Luoma-aho muutti Pelkosenniemelle 11 vuotta sitten Lahdesta. Yrityksensä KT Companyn hän perusti vuonna 2012.

Webinaari tulee luoksesi!

Koulutus omalla koneellasi Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella tai toteuttaa yrityskohtaisen ratkaisusi!

Hakukoneoptimointi

Twitter tehokäyttöön

1.4. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/optimointi

12.5. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/twitter

Tuotteitasi haetaan hakukoneista (Google, Bing jne.).

Ovatko kotisivusi sellaiset, että hakukoneet löytävät ne?

Kouluttajana markkinointipäällikkö Olli Kopakkala.

Henkilökohtainen brändi tai yrityksen ääni kuuluville Twitterissä. Kouluttajana tietojenkäsittelytieteen maisteri, verkkomarkkinoinnin ammattilainen Marika Siniaalto.

Pk-yrityksen arvonmääritys

Ulkomaalaisen työvoiman käyttö

8.4. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/arvo Arvonmääritysmenetelmiä sekä oman pääoman ja liiketoiminnan arvo.

Kouluttajana KTT, DI Toivo Koski.

YouTube – pienen budjetin videomainontaa 15.4. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/youtube YouTube-mainonnan hinnat ovat vielä alhaiset, hyödynnä ne! Kouluttajana markkinointipäällikkö Olli Kopakkala.

13.5. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/utk Ulkomaalaisen työvoiman käytön muodot sekä niihin liittyviä velvollisuuksia. Maksuton Suomen Yrittäjien jäsenyritysten edustajille.

Kouluttajana lainopillinen asiamies Albert Mäkelä.

Pk-yrityksen talouden analysointi 20.5. klo 9.30 – 10.45 www.yrittajat.fi/web/analysointi

Tilaajavastuulaki uudistui

Onko maksuvalmiutta? Onko kannattavuutta?

Onko vakavaraisuutta? Kouluttajana KTT, DI Toivo Koski.

20.4. klo 14.30–15.30 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/tilaajavastuu

Ota yritysblogista tehot irti

Tilaajan on lain mukaan pyydettävä ja alihankkijan annettava laissa luetellut selvitykset toiminnastaan.

Maksuton webinaari Suomen Yrittäjien jäsenille.

Kouluttajana lainopillinen asiamies Albert Mäkelä.

9.6. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/tehotblogista Sinulle, jonka blogi kaipaa potkua! Kouluttajana viestintävalmentaja, bloggaaja Katleena Kortesuo.

Jäsenhinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 € (+ alv) Normaalihinta . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 € (+ alv)

Hintaan sisältyy • koulutus sekä kysymys/vastausosio • materiaali pdf-tiedostona • videotallenteen katseluoikeus 6 viikon ajan Osallistuminen on helppoa Saat sähköpostiisi osallistumislinkin, jota klikkaamalla pääset mukaan koulutukseen.

Koulutuspaikka Valitsemasi paikka, jossa on internet-yhteys ja äänentoistolla varustettu PC- tai Mac-tietokone.

Voit osallistua myös älypuhelimella tai tabletilla.

Tiedustelut: koulutuspäällikkö Helena Leiviskä, helena.leiviska@yrittajat.fi, 040 551 9667

Tervetuloa mukaan!

Koulutukset toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Lisää koulutuksia: www.yrittajat.fi/koulutus

29

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i

Työnteko vaatii ääntä Helsinkiläisen UniikkiÄäni Oy:n yrittäjä Bianca Hösli kertoo tärkeimmästä työvälineestään.

Äänenkäyttöä opetetaan paljolti matkimalla, kertoo yrittäjä Bianca Hösli.

TOIMIALAT Opetamme laulua ja puhetta sekä yksityisille henkilöille että yrityksille ja yhteisöille.

Tärkein työvälineeni on ehdottomasti ääni. En tule toimeen ilman sitä.

On kauhea paikka, jos ääni on flunssan seurauksena kadonnut.

Silloin en pysty opettamaan.

Flunssan jälkeen voi mennä viikkoja, ennen kuin ääni on palautunut normaaliksi.

Näytän omalla äänelläni oppilaalle, miten ääntä kuuluisi tuottaa. Ääniesimerkkien tulee olla laadukkaita, sillä äänenkäyttöä opetetaan paljon matkimalla.

Tätä työtä ei siis vaan voi tehdä äänetönnä.

Piano, mikrofoni, äänentoistolaitteet ja tietokone ovat myös tärkeitä, mutta ilman niitä pystyn opettamaan.

KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Oma ääneni on kantava ja vahva, ja siinä on sekä kirkkautta että tummuutta. Ennen pitkiä opetusrupeamia tai laulukeikkoja huollan ääntäni ääniharjoituksilla ja lämmittelemällä niskan, selän ja kylkien lihaksia.

Ajatus siitä, että hyvä ja kantava ääni on syntymälahja, on harhaluulo.

Muun muassa ympäristötekijät ja oma persoonallisuus vaikuttavat

siihen, miten ääntä opitaan käyttämään. Jos lasta aina hyssytellään, niin äänenkäyttö ei pääse kunnolla kehittymään.

Jokaisella on oma yksilöllinen äänensä, eikä kaikista saada Celine Dionia tai Arvi Lindiä. Ääntä pystytään kuitenkin muokkaamaan aika paljon.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/palkitsemistuotteet tai puhelin 09 229 221.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistUMisiin.

Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta.

54€ sis. alv 6 numeroa

tilaa lehti PUheliMella: lähetä viesti tilaUs numeroon 050 9022 225

‘‘Hyödynnän yrittäjäjärjestön edut autonvuokrauksessa.’’

tilaa lehti netistä: yrittajat.fi /yrittaja

Tilaushinta sisältää alv:n ja voit vähentää tilausmaksun verotuksessa. Tutustumisjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena niin pitkään kuin itse haluat kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan (nyt 54 € / vuosi/6 lehteä). Voit irtisanoa tilauksesi koska tahansa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6. luvun 16 § 6. mukaisesti (peruuttamisoikeuden puuttuminen).

europcar.fi

30

Yrittäjäsanomat

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI

TALOUShALLINTO

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

UU n ja työus T U U je ann lavo

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.

Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!

Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 09-6898 8847

Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 09-3157 5611

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS! Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

UU

TI

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

31

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Haemme jatkajaa yli 20 vuotta toimineeseen, suosittuun, taukopaikka Nuottijärvi, Kajaaniin. Mahd. kehittää toimintaa monin tavoin. Loistava tilaisuus esim. yrittäjäperh. www.nuottijarvi.fi 0400571566 Mervi Paananen-Kaurijoki 3171 Myydään 50 vuotta toiminut kello- ja koruliike. Kellosepän palvelut & uudet kellot ja korut. Mahdollisuus jatkaa myös pelkästään kellosepän työpajana. Yritystoiminta on tuloksellista ja tällä hetkellä korjaustyöpainotteinen.

Laaja ja uskollinen asiakaskunta.

3135 Myydään kauppa-kahvila-kotileipomo. Vaikutusaluella n. 850 kesäasuntoa. Luostaritie tuo matkaajia. Lintula 10 km ja Valamo 25 km. Laaja oheistoimintamahdollisuus. luostaritie.com Puh. 0456341522 3126 Vuodesta 1983 maahantuontia ja tukkukauppaa, sähkötukku, sähköja valaisinliikkeille sekä teollisuudelle, joihin hyvät asiakassuhteet. Hyvät ja pitkät suhteet lähinnä Italialaisiin tavarantoimittajiin. Toimittajia myös Saksa, Tanska, Ruotsi, Itävalta. Voitolliset tulokset. Myydään liiketoiminta. Nykyiseen halliin voi jäädä vuokralle tai ostaa myös sen. Myydään eläkkeelle jäämisen johdosta. Hinta sisältää varaston ja koneet.

3078 Kokonaisuus/osuus tuottavasta ja tunnetusta sähköliikkeestä.

Sähköasenusta,-korjausta ja huoltoa sekä konemyyntiä harjoittava yli 20-vuotias sähköliike. Suomen vahvimmat Platin 2007-2015 ja AAA-luottoluokitukset.

3070

Teollisuus Teollisuuskomponenttien/ varaosien maahantuontiyritys. Lv.n. 1,3 milj.Eur. Asiakkaana suurteollisuuden kunnossapito yms. Oma toimisto myös Saksassa. Myyntialue koko Suomi, ei paikkakunta riippuvainen.

3077

Majoitus, ravintola, elintarvike Pubi Tervajoella A-oikeuksin, hyvä perusasiakaskunta. Tilat uusittu 2014 ja samalla paljon kalustoa. Asiakaspaikkoja sisällä 95, terassilla 50; suuremmissa tapahtumissa luvat ulkona 150:lle. Tiloissa 2 kpl Ray:n pelejä sekä TOTO. Myydään eläköitymisen vuoksi, uusi omistaja voidaan opastaa alkuun. www.facebook.com/kopingintupa. Arja Sumuvuori, p. 050 528 8373, arja. sumuvuori@netikka.fi.

3185 Menestyvä grilli-kioski Teirinkadun Kipsa Vaasan Suvilahden kaupunginosassa. Grilli-Kioskin toimintaan kuuluu laaja valikoima grillituotteita, veikkauspalvelu, RAY:n pelikoneet ja kesäterassi B-oikeuksilla.

3119 Tornionlaaksossa, Ylitornion keskustassa oleva omalla tontilla sijaitseva Hotelli Helenan Kievarin liiketoiminta kiinteistöineen ja irtaimistoineen. H: 350 000 €. Yhteystiedot: Helena Ollila puh. 050 4661340.

2450

OSTETAAN YRITYS Palvelut Ostetaan päiväkotiyritys. Mikäli olet halukas luopumaan toiminnasta ja siirtämään sen edelleen hyviin käsiin ja turvaamaan laadukas toiminnan jatkaminen, niin ole yhteydessä: kai. seppala@pilkepaivakodit.fi tai 0500504300.

3094

Muut toimialat Oletko luopumassa yrityksestä, joka tekee tulostuksia, teippauksia, jättitauluja, opasteita, seripainoa jne?

Myös ulkomainonta -liiketoiminta kiinnostaa. Yritys voi sijaita missä vaan ja voit jäädä halutessasi jatkamaan työtä. Ota luottamuksella yhteyttä meihin, keskustellaan lisää.

3156

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ................... 450 000 Erityisosaamistaan hyödyntävä tuottava insinööritoimisto.....................3 500 000 Erikoistunut sähkö- ja automaatioalan yritys ...............440 000 Hotelli Lapin hiihtokeskuksessa....................1 290 000 Huolto-asema............................. 450 000 Pitkään toiminut ilmastointialan yritys ................ 530 000 Ilmalämpöpumppujen tukkumyynti ................................150 000 Siivouspalveluyritys Savossa ........................................100 000 Kalankasvatus Saaremaalla ...............................860 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Pori 18.–19.5.2016

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

28.4.2016

Alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat kuntapäättäjää ja yli 20 puhujaa. Vuoden parhaalla työmatkalla on luvassa myös rentoa yhdessäoloa.

Mikael Pentikäinen

Anu Vehviläinen

Helena Åhman

Yrittäjyys antaa virtaa

Kunta NYT

Muutosjohtamisella menestykseen

Timo Aro

Anssi Tuulenmäki

Jyrki Mäkynen

Mullistaako muuttoliike Suomen?

Energiaa kuntastrategiaan

Yrittäjyys luo elinvoimaa

MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA YRITYSTÄ?

Juristimme ja hyvät sopimukset takaavat onnistuneet yrityskaupat.

Yhdessä yritysmyyntimme ammattilaisten kanssa löydät ostajan yrityksellesi.

PYYDÄ TARJOUS 0290092590

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Esa Nieminen vt. päätoimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski ja Virvamaria Toikka, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nyt. Nährää Poris!

www.kunnallisjohto.fi

Yhteistyössä: PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä.

Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity