Suomen YrittäjäSanomat 4/2011 by Suomen Yrittäjät

n:ro 4 • HUHTikuu 2011

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi PEKKA SIPOLA

Kovan lajin lukemisto.

Mennäänkö varmuudella vai tuurilla? Rikos, tulipalo, vesivahinko, tietomurto, johtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta luettelee yrityksiä uhkaavia riskejä. Miten jaksaa sinun yrityksesi turvallisuus? Menetkö tuurilla vai varmuudella? sivu 13 KUVAAJA

Pääministeriainesta? Verotuksella vaikutetaan yhteiskuntakehitykseen aiheuttamien menopaineiden rahoittamiseksi •Suomi •Ikääntymisen tarvitsee korkeaa työllisyysastetta ja vahvaa tuottavuuskehitystä, SY:n johtaja Timo Lindholm vakuuttaa. Sekin on selvää, että verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talouskasvua.

••

juuri näin Erilaisten jakomallien pyörittelyn sijasta pitäisi herätä huomaamaan, että äitiriski iskee naisvaltaisille aloille. Essi Ahtola

sivu 5

Yhteen hiileen Pirkanmaalla!

näyttää seuraava hallituksemme? •Kuka •Miltä joutuu joustamaan ja missä

kysymyksessä? Yrittäjä ehdokkaille vaalit olivat voitokkaat, sillä Arkadianmäelle ponnisti kaikkiaan 34 SY:n jäsenyrittäjää.

••

sivu 3

Ihmisälyä pilvestä ••Pilkotun työn teettäminen

lisääntyy. Digitalkoissa mikrotyö ja pelaaminen yhdistyvät.

Vapaaehtoisohjelmat toteuttavat yhteiskuntavastuuta

sivu 12

sivu 16

SEINÄJOKI 21.–23.10.2011

www.yrittajapaivat.fi

sivu 24

Uutta valvontaa Eikö tilauksesi vastannut sovittua? rakennuksille ja ravintoloihin Näin teet reklamaation.

sulassa sovussa tuottamassa yrittäjäjärjestö, Kauppakamari, Uusyrityskeskus, ELY-keskus, TE-toimisto ja moni muu toimija.

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

Suomalaiset elokuvatuottajat kertovat kannustinjärjestelmän puutteen vievän tuotantoja pois Suomesta. Tero Kaukomaan tuottama scifi-komedia Iron Sky kuvattiin Saksassa ja Australiassa. Rahaa käytettiin miljoonia euroja ulkomailla Suomen sijaan.

sivuT 22-24

sivu 15

kaikki yritysten tarvitsemat asiointipalvelut •tuotetaan •Pirkanmaalla yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Palveluita on

Elokuvatuotantojen raha valuu ulkomaille

Jatkossa rakennusalalla tilaajan olisi aina toiminnan vakiintuneisuudesta riippumatta pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset. sivu 10

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Puhe- ja nettipaketilla terästetty Kommunikaattori.

DNA Toimisto -paketti 90

€/kk/24kk (alv. 0%)

Hintaan sisältyy: Nokia E7 -puhelin, DNA Yrityspaketti 450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S. Ylimenevät puhelut ja tekstiviestit 0,059 €/min & kpl. Lisähintaan Google-sovellukset ja Domain -palvelu 3,33 €/kk. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Avaus:

Peukut pystyyn, että tuleva hallitus ymmärtää pk-yritysten merkityksen yhteiskunnalle!

Mitä nyt: Tuore katsaus: Kasvuyritykset ovat työllistämisen moottoreita Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman katsauksen mukaan kasvuyrityksiä on Suomessa vähän, mutta niillä on huomattava elinkeinopoliittinen merkitys. – Osaamisintensiivisten kasvuyritysten syntyminen on elintärkeää pitkän aikavälin talouskasvun, tuottavuuskehityksen ja työllisyyden kannalta. Innovatiiviset kasvuyritykset ovat keino uudistaa elinkeinoelämää ja varmistaa korkean jalostusarvon työpaikkojen säilyminen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen toteaa. TEM on viime vuosina pyrkinyt kehittämään yrityspalveluja, joilla tuetaan kasvuyrittäjyyttä ja parannetaan kasvuyritysten toimintaedellytyksiä muun muassa paikkaamalla pääomasijoitustoiminnan puutteita ja ottamalla käyttöön nuorille ja innovatiivisille yrityksille tarkoitetun uuden NIY-rahoitusmuodon.

70,4

prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista äänesti tällä kertaa eduskunta vaaleissa. Edellisen kerran vastaaviin tasoisiin lukuihin päästiin vuonna 1995, jolloin äänestysprosentti oli 71,9. Tänä vuonna hyväksyttäjä ääniä annettiin yhteensä 2951983. Äänestysvilkkaus nousi, sillä edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten äänestysprosentti jäi 67,9:ään eli alimmaksi sitten sotavuosien jälkeen. Vilkkaimmin äänestettiin vuosina 1979 ja 1983, jolloin eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 81.

Äitiysvapaan kuluista esitetty ristiriitaista tietoa onko Timo Soinista yrittäjäaatteen airueksi? Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus uskoo, että perussuomalaisilla on vilpitön pyrkimys pienyrittäjyyden edistämiseen.

Jussi Järventaus:

Yhteistyö pystytään rakentamaan ••Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi järventaus luottaa siihen, että yhteys tulevan hallituksen ja yrittäjäjärjestön välille pystytään luomaan. Lotta Tammelin, teksti Markku Ojala, kuva

duskuntavaalit vuosimallia 2011 tulevat varmasti jäämään historiankirjoihin. Perussuomalaisten huikea jytky, keskustapuolueen romahdus, kokoomuksen vaalivoitto ja vihreiden karvas tappio – melkoista draamaa yhdelle illalle. Vaalit ovat takana mutta hallitusneuvottelut edessä. Monet povaavat hallituksen muodostamisesta kivikkoista tietä. Aika näyttää, miten tässä käy, mutta valta tulee joka tapauksessa ainakin osittain vaihtumaan. Miltä tuleva hallituskausi näyttää yrittäjyyden etujärjestön silmissä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus? – Vaalitulos oli yllätyksellinen, mutta etujärjestön tehtävänä on tulla toimeen erilaisten hallituspohjien kanssa. Jos nämä kolme suurimmaksi tullutta puoluetta lähtevät hallitusta rakentamaan, niin pystymme kyllä heidän kanssaan yhteistyötä rakentamaan, Järventaus vakuuttaa.

Mitä sanot? 1. Mikä tulee olemaan hallitusneuvotteluiden kimurantein kysymys? 2. Pitääkö tulevalla hallituskaudella painottaa enemmän työn verotusta vai arvonlisäverotusta?

– Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on ollut hyvin selvät linjaukset yrittäjyyden varaan rakentamisesta, ja myös sosiaalidemokraattien puolelta on käytetty yrittäjämyönteisiä puheenvuoroja. Toki haasteita on, mutta uskon, että hyvä hallitusohjelma tällä kokoonpanolla pystytään luomaan, hän jatkaa.

Kiperät EU-kysymykset. Ehkäpä

isoin kysymys hallitusneuvotteluissa tulevat olemaan EU-tukipaketit ja kriisirahastot. – Eurooppa-kysymykset tulevat olemaan iso haaste. Siitä, millä tavalla ne saadaan ratkaistua, ei ole vielä tietoa. Jos asioista saadaan sovittua, niin eiköhän se yhteistyö siitä ala sujumaan, Järventaus uskoo. Tärkeimpiä yrittäjiä koskevia kysymyksiä tulevat seuraavalla neljävuotiskaudella olemaan verotus, työmarkkinoiden kehittäminen ja kuntien palvelumarkkinoiden kehittäminen, Jussi Järventaus kertoo. – Näitä tavoitteita lähdemme aja-

Harri Jaskari, KOK 1. Kimurantein kysymys näyttää olevan se, miten kannustavuus näyttäytyy tulevissa hallitusohjelmateksteissä. Vaalitohinoissa kannnustava yhteiskunta ja oikeudenmukainen yhteiskunta laitettiin toistensa vastakohdiksi – ja nyt vastakohtien esittäjät ovat todennäköisiä hallituskumppaneita 2. Priorisoin työn ja yrittämisen verotuksen edelleen alentamista.

Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on ollut hyvin selvät linjaukset

maan. Uskon, että kysyntää tavoitteiden toteuttamiselle on, kun yrittäjien varaan niin vahvasti kasvua ja työllisyyttä lasketaan.

Verotus huolettaa. Hiukan huolestunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Järventausta huolettaa verotuksen tulevaisuus. – Kyllä tässä huoli on, että hyväksytäänkö nyt verotusta kehitettäessä menestyminen ja siihen kannustaminen. Tulojakokeskustelu on herättänyt kysymyksen siitä, että halutaanko oikeasti, että meillä on kasvua ja kasvuyrittäjiä. Jos siinä vaiheessa, kun on pärjännyt, otetaan kireämmällä verotuksella osa pärjäämisestä pois, niin se ei kannusta kasvuun, Järventaus painottaa. – Muuten olisin kohtalaisen optimistinen, että verolinjauksemme tulevat kuulluiksi. Kokoomuksen ja perussuomalaisten linjaukset ovat aika lailla sen näköisiä, hän summaa. SDP:n linjaukset yhteisö- ja osinkoverotuksen osalta ovat perustu-

yrittäjyyden varaan rakentamisesta ja myös sosiaalidemokraattien puolelta on käytetty yrittäjämyönteisiä puheenvuoroja.

neet pitkälti Hetemäen työryhmän mietintöön, ja se suunta ei yrittäjiä ilahduta. – Mikäli sosiaalidemokraatit menevät hallitukseen, niin heidän pitäisi ottaa kyllä hiukan uutta asentoa, Järventaus toivoo.

Uusi yrittäjäpuolue? Perussuomalaisilla oli vaaleissa ehdolla 14 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää, ja neljä heistä valittiin eduskuntaan. Olisiko perussuomalaisissa aineksia ns. yrittäjäpuolueeksi? – Uskon, että puolueella on aivan vilpitön pyrkimys pienyrittäjyyden

edistämiseen. Mikä heidän suhtautumisensa kasvuun ja menestymiseen on, niin vaikuttaa, että he ovat olleet enemmän tulojaon puolella. Me tarvitsisimme kuitenkin myös nopean kasvun yrityksiä, ja siihen tarvitaan hyviä kannustimia. Mikäli perussuomalaiset menevät hallitukseen, tulee Suomeen uusia ministereitä, joilla ei ole aiempaa parlamentaarista kokomusta. – Siinä tietenkin on rakentamista, että koneisto saadaan toimivaksi. Mitä yrittäjyyteen tulee, niin Suomen Yrittäjät on tietysti käytettävissä kaikkien puolueiden osalta. Ja yhteyksissä on jo oltu, Järventaus kertoo.

Eero Lehti, KOK 1. Kuinka saadaan sovitettua Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vastakkaiset näkemykset euroalueen vakauden säilyttämisestä. 2. Julkistalouden kestävyysvajeen korjaaminen on alkutekijöissään. Pelkistäen lähestymistapoja on kaksi. Lyhyen tähtäimen tapa – ja samalla lyhytnäköinen tapa – lähtee verojen kiristämisestä, kun taas toinen lähestymistapa perustuu kasvuun. Kasvu vie enemmän aikaa, mutta on parempi tukea kasvua ja yritysten verotuksen keventämistä, kuin toimia päinvastoin.

Martti Mölsä, PS

Arto Satonen, KOK

1. Kriisirahastot.

1. Uskottavan ja kestävän talouspolitiikan jatkuvuus.

2. Mieluummin suurten pääomatulojen verotusta.

2. Työn verotusta ei pidä ainakaan korottaa, koska se vaikuttaa suoraan suomalaisen työn kilpailukykyyn.

Äitiysvapaan kustannuksista on esitetty julkisuudessa ristiriitaista tietoa. Työnantaja kantaa keskimäärin yli puolet kaikista vanhemmuuden kustannuksista. EK:n ja Kelan yhdessä tekemä laskelma osoittaa, että pelkästään äitiysvapaan kustannuksista 32 prosenttia jää työnantajan maksettavaksi. Äitiysloman palkan lisäksi työnantaja maksaa mm. työntekijän poissaolosta johtuvien järjestelyjen kustannukset, kuten sijaisen palkkauksen. Kuluja kertyy myös sairaan lapsen hoidosta. Päätökset vanhempainvapaan kustannusten jakamisesta jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Nuoret suunnittelijat pääsevät esille Stockmannilla Aalto-yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Stockmann-tavaratalon yhteistyössä toteuttama vuosittainen Argos Young Designers – nuorten suunnittelijoiden tapahtuma kantaa tänä vuonna nimeä Awake. Se esittelee 24 kotimaisesti ja kansainvälisesti ansioituneen suunnittelijan uutta tuotantoa. Viidettä kertaa järjestettävä myyntinäyttely Argos Young Designers nostaa esille nuorta suomalaista vaatesuunnittelun ja tuotemuotoilun osaamista.Tapahtuman visuaalisesta ilmeestä vastaavat Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun tilasuunnittelun, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen sekä graafisen suunnittelun maisteriopiskelijat.

Kysymys&Vastaus:

Timo Lindholm, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Kysymys: Toimit ennen yrittäjäjärjestöä ekonomistina pankkimaailmassa. Kun Suomi liittyi euroon, minkälaista keskustelua muistat käydyn siitä, että vakavaraiset euromaat saattavat joutua maksamaan ja takaamaan heikompien euromaiden velkoja? Vastaus: Keskustelu siitä riskistä, että vahvemmat euromaat joutuisivat takaamaan tai maksamaan heikompien maiden velkoja oli vähäistä – jopa olematonta. Tätä riskiä ei näin jälkiviisaasti todeten mietitty riittävästi. Tosin rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen on 10–15 vuodessa edennyt huimasti, joten rahoitusmarkkinoiden vaikutus talouteen on vahvistunut. Alkuvaiheessa rahaliittoa pidettiin enemmänkin vahvojen ja vakaiden maiden liittona. Siksi julkisen talouden vakautta ja inflaatiota koskevia ns. EMUkriteereitä ja niiden täyttämistä katsottiin siinä vaiheessa maittain hyvin tarkkaan.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Keskustelu kirje | Kimmo Tarke, K. Tarke tmi, Puu- ja pellettilämmityksen nettitavaratalo www.tarke.net pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 28. huhtikuuta 2011

Verotuksen kiristäminen talouskasvun uhka

nalogiaa harrastamalla voisi maalailla, että eduskunta on kuin yrityksen osakkeenomistajien naisittama ja miehittämä yhtiökokous, joka ylimpänä toimielimenä päättää omistamansa yhtiön hallituksen kokoon-panosta ja tärkeimmistä toimintastrategioista. Eduskunnan eroavaisuus yrityselämään on kuitenkin siinä, että tämä ”yhtiökokous” koostuu lähtökohtaisesti useista erimielisten ryhmistä, kun taas yrityksessä koolla ovat pääsääntöisesti samanmieliset ajattelijat ja omistajat. Eroa on myös siinä, että eduskunta on koolla peräti neljä vuotta yhteen menoon, ja alati asioita säätämässä, rahamenosta päättämässä ja valtioyhtiön hallituksen toimintaa tarkasti seuraamassa, kun taas firmoissa tyydytään pääsääntöisesti kahteen vuosittaiseen yhtiökokoukseen.

kannanottoja, että vaikka ne äänestäjille sopivatkin, niin ne eivät sovi kolmen melkein tasavahvan puolueen yhteiseen hallitusohjelmaan.

Kolmella tasavahvan puolueen hallitukselle on joka tapauksessa ennakoitu kivikkoista tietä ja jopa vähäisiä onnistumisen mahdollisuuksia, koska niiden vaalilupaukset ja eurooppanäkemykset ovat niin kaukana toisistaan. Näissä arvioissa on siis päällimmäisen epäonnistumisen ennakointi, mutta toki asioita voi tarkastella myös toisenlaisesVerotus on ta, potentiaalisia hallituskumppayhteiskunnan neita yhdistävistä kulmista, joita väline kiittää tai myös on olemassa; työ ja yrittämiolla kiittämättä heitä, joilla on nen ovat arvostettuja, työttömyykykyä, halua ja den torjunta jokaisen intressissä, voimaa yrityspienyritysten kilpailukyvyn edistäriskien ottamiminen niin ikään.

seen.

JARKKO ÖVERSTI

Eduskunnan lähtökohtaisesta erimielisyypiirteestä johtuen ei ole ihmeellistä eikä uutta, että hallitusta muodostettaessa sen ohjelmapaperi nousee toiminnan tärkeimmäksi karttakirjaksi. Ilmeisesti tällä kertaa – perussuomalaisten musertavan vaalivoiton seurauksena – siitä on tulossa aikaisempaa vieläkin tärkeämpi asiakirja, jossa kompromissisopimuksilla pyritään jo ennalta inventoimaan ne asiat, joihin puolueet vaalitaistelun tuoksinnassa ottivat niin tiukkoja

Elinkeinoelämän ja erityisesti pk-yrityssektorin näkökulmasta katsoen suurin mielenkiinto kohdistuu kuitenkin mahdollisten hallituskumppaneiden veronäkemyksiin ja luonnollisesti lopulta hallitusohjelman ao. kirjauksiin. Mielenkiinnon perustana on tietoisuus julkistalouden kestävyysvajeesta ja sen aiheuttamista veronkiristyspaineista, sekä po. paineiden oikeasta kohdentamisesta. Yrittäjien viestin mukaan verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talouskasvua, minkä vuoksi nyt on arvioitava analyyttisesti, mitkä verot ovat ”vähemmän” haitallisia kasvutavoitteen näkökulmasta. ja mitkä taas vireän yritystoiminnan sekä siitä kumpuavan talouskasvun pahimpia esteitä.

YLÖSOTETTUJA Suomessa on vähän kasvuyrityksiä, mutta niiden elinkeinopoliittinen merkitys on huomattava. Kasvuyritykset ovat pitkällä aikavälillä erittäin tärkeitä, jotta talouskasvu, työllisyys ja tuottavuus voitaisiin turvata. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Tem:n tiedotteessa

Yritysverotuksen alentaminen pitäisi ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Yritysverokannan alentaminen vaikuttaa siihen, missä maassa kansainvälisesti toimivat yritykset tulouttavat tulojaan, mihin ne investoivat ja missä niiden pääkonttori on. Sixten Korkman Keskisuomalaisessa

Suomen olisi parasta erota eurosta heti. Nykyinen talouskriisi on nimenomaan euron kriisi. Ennen vuotta 2008 eurosta ei ollut Suomelle mitään erityistä etua. Vuoden 2008 jälkeen siitä on ollut ainoastaan haittaa. Professori J.P. Roos Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla

Yritykset voisivat vapaaehtoisesti siirtyä eurooppalaiseen verojärjestelmään. Verotettava tulo laskettaisiin yhdenmukaisesti ja veroilmoitus tehtäisiin yhteen paikkaan, toimipa yhtiö missä tahansa EU-maassa. EU-komission verodirektiiviehdotus

Posti kulkee, vai kulkeeko?

lisiko mukavaa, jos yrityksenne olisi alallaan ainoa, ilman kilpailua? Voisitte surutta ylihinnoitella tuotteenne, ja sanella asiakkaillenne ehdot. Palvelun laadustakaan ei tarvitsisi välittää. Yritysmaailmassa tällainen ei juurikaan ole mahdollista, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Eipä siis mikään ihme, että Suomen posti eli Itella on viime aikoina julkisesti valitellut sitä tosiasiaa, että he eivät enää saakaan harjoittaa toimintaansa ilman kilpailua! Tällainen valitus tuntuu tietenkin yrittäjästä lähinnä naurettavalta. Kun yritys kohtaa kilpailua, miten se vastaa siihen? Joko hintakilpailulla (huono tapa) tai kilpailemalla oman palvelunsa paremmuudella! Itella taas on lähtenyt huonontamaan palveluaan – entisestäänkin. Hyvin moni yrittäjä Suomessa on riippuvainen Itellan kuljetuksista, ja yrityksen toimitusnopeuden asiakas laskee niistä päivistä, mitä tuotteen saapuminen hänelle kestää. Asiakas ei ota huomioon, että viivästykset voivat johtua postista. Lisäksi yrittäjällä kuluu paljon työaikaa, kun joutuu jatkuvasti selvittelemään myöhässä olevia tai kadonneita lähetyksiä, tilittämättömiä postiennakoita, ynnä muita harmeja, jotka ovat nykyään arkipäivää Itellan toiminnassa. Varsinkin ne monet yritykset, jotka toimittavat asiakkailleen esimerkiksi varaosia, edellyttävät nopeita toimituksia, ilman viivästystä.

Palvelua alas, hinta säilyy.

Itella on varautunut etukäteen kilpailun tuloon karsimalla kustannuksia, esimerkiksi keskittämällä lajittelun vain tietyille paikkakunnille. Ja seuraus nähtiin! Kun Turun lajittelu loppui, paketin kuljetusaika VarsinaisSuomesta on ollut usein 2 – 7 päivää, hinta peritään silti vuorokauden kuljetusajan mukaan. Toinen esimerkki oli ilmoitus Itellalta, että pienyritysten suosimassa hinnoittelupalvelussa paketin toimitusaika hidastuu kahteen päivään, hinta säilyy kuitenkin samana. Kuitenkin se, mikä minut sai kirjoittamaan tämän mielipiteen, liittyy Itellan ylimielisyyteen ja korvauskäytäntöön. Koska kirje ja maksikirje tuntuvat katoavan tai viipyvän kovin helposti, on ollut pakko siirtyä lähettämään kaikki pienimmätkin esineet paketteina, joita sentään pystyy seuraamaan koodin avulla. Siitä taas asiakkaat ovat raivoissaan, kun pienen esineen kuljetus maksaa mahdottomia. Itella onnistui tässä juuri hukkaamaan lähettämäni postiennakkopaketin. Paketti sisälsi asiakkaan nopeasti tarvitsemia varaosia, ja jouduin lähettämään saman lähetyksen uudelleen. Viikkojen ”etsinnän” jälkeen Itella lopulta ilmoitti, että pakettia ei löydy ja asia etenee korvauskäsittelyyn. Oletin sitten tietenkin saavani postiennakkosumman korvauksena, tottakai. Vaan, kun päästös tuli, Itella ilmoitti, että postiennakosta viis,

he korvaavat mistä tahansa paketista 20 € kilolta! Eli satojen Eurojen tuotteista sain korvausta 40 €. Ei nykyisin postitse lähetetä mitään perunoita, joita voitaisiin korvata kilohinnalla. Itella perusteli päätöstään jollain (ilmeisesti muinaisella) lailla maakuljetuksista. Jos tuollainen laki on edes olemassa ja jos sitä tässä sovelletaan oikein,

päätöksistä on oikeus valittaa, ei Itellan. Mistään aiheuttamastaan haitasta (myöhästymisten tai katoamisten aiheuttamasta) Itella ei myöskään korvaa mitään. Odotan innolla, että postin kuljetukseen saadaan aitoa kilpailua, jolloin (entisen) monopolitoimijankin on pakko alkaa ottaa asiakaskin huomioon ja lopettaa saneleminen.

***

Kirjoittaja on ollut yrittäjänä yli 20 vuotta, pitää verkkokauppaa, ja postittaa siksi paljon, joten on nähnyt, miten posti kulkee. niin ainakaan normaalin järjen mukainen oikeustaju ei perustelusta tyydyty! Kuinkahan moni muu kuin Itella saa hukata toisen omaisuutta joutumatta sitä korvaamaan? Lisäksi ihmetytti se, että korvauspäätös oli vain ilmoitus (taas sanelupolitiikkaa), ei annettu mitään mahdollisuutta kommentoida tai valittaa päätöksestä. Jopa viranomaisten

Edellä kirjoitin nimenomaan siitä, miten Itellan toimet vaikeuttavat suomalaisen yrittäjän toimintaa. Ja tässä uusin, taas yrittäjää polkeva, Itellan teko. Normaalisti jokainen yritys antaa sopimusasiakkailleen alennusta kuluttajahinnoista, tämähän on liiketalouden perusasioita. Itella on lähtenyt täysin päinvastaiselle linjalle eli nostamaan sopimusasiakkaan hintoja korkeammaksi kuin kuluttajahinnat! Postiennakko maksaa kuluttajalle edelleenkin 3,65 €, mutta sopimusasiakkaalta pyydetään nyt 3,80 €! Erotus kuulostaa pieneltä, mutta paljon postittaville 15 sentin erosta syntyy euroja nopeasti. Itella on ovela: jos yrittäjä nostaa kuluttajalta perimänsä maksun siihen, mitä itse joutuu maksamaan, kuluttaja katsoo, että hinnan nostaja ja se ahne onkin yrittäjä, koska Itellan vähittäishinnastossa on alempi hinta! Ei ole Itellan röyhkeydellä rajoja.

kirje | Kari Lampikoski ja Tommi Lampikoski

”Keksi – Kehitä – Kaveroidu – Kapitalisoi – Kaupallista – Kasva! ”

iro Viinanen: ”Kuluttaa me kyllä osaamme, mutta mitä Suomessa tuotetaan tulevaisuudessa?” Osuva kysymys! Konsulttiyhtiö McKinseyn arvion mukaan Suomeen tulisi synnyttää 150 000 uutta yritystä kansakuntamme hyvinvoinnin perustan takaamiseksi. Suuret yritykset tuottavat pääosan vientituloista, pk-yritykset työllistävät vastaamalla jopa 80 % uusista työpaikoista. Uusien pk-yritysten synty prosessia voidaan virittää ja nopeuttaa osaamistason vahventamisella, verotukseen kannustavuudella ja rahoituksen saatavuuden parantamisella. Samalla voimistetaan näiden kapasiteettia investoida vientitoimintaan. Uusia yrityksiä luodaan liikaa vanhoja yrityksiä kannibalisoivissa toisteisissa hankkeissa, jolloin uusyrityskasvu heikentää talousalueen vanhojen yritysten kannattavuutta. EK:n yrittäjyysohjelmassa 2015 haastatellut yrittäjät asettivat yritysten toiminnan kehittämisessä ykkösasiaksi luovuuden, uusien mahdollisuuksien näkemisen. Kilpailluille markkinoille voidaan luoda uutta kannattavaa kasvua ja ylivertaista

lisäarvoa tuottavia ratkaisuja riippumatta siitä, toteutetaanko ne tuote-, palvelu-, prosessi- vai teknologiainnovaatioina. Uutta ja ainutlaatuista on yhä vaikeampi löytää. Tulevaisuuden mahdollisuusalueilla on tilaa omintakeisille, ainutlaatuisille ideoille, joilla voisi tehdä vahvoja läpimurtoja markkinoilla ja menestyviä uusia yrityksiä! Innovaatiot edesauttavat merkittävästi yritysten määrällisen megatavoitteen saavuttamisessa ja työllistämisessä. Edellytyksenä on yritysten vahva tase. Lukuisat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että innovaatiot kuuluvat kiistatta yrityksen menestymisen perustekijöihin kaikissa suhdanteissa. Monet nykyisistä megayrityksistä, kuten Microsoft. Amazon, McDonalds ja CNN, ovat syntyneet mikroyrityksinä taloustaantumissa.

Yritystoiminnan kasvualoja.

Strategisten huippuosaamisen keskittymät: tietoja viestintäteollisuus, metsäklusteri, energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, rakennettu ympäristö sekä terveys ja hyvinvointi.

luun, kaupan palveluihin sekä markkinointiin. Huomio myös vesialaan! Palvelut: teollisuudessa ja muussa liiketoiminnassa, julkinen palveluala hankintoineen, luova talous. Monitoimialaa hallitseva maatilatoiminta ja sosiaaliset yritykset: omintakeisia ratkaisuja ja keksinnöllisyyttä!

Artikkelin toinen kirjoittaja Tommi Lampikoski on kirjoittanut yhdessä isänsä Kari Lampikosksken kanssa teoksen INNOSTU UUDESTA! Ratkaisuja Asiakkaille – Töitä Osaajille. Kirja on hankittavissa osoitteesta tilaukset@kustannustaito.fi tai 09 8874 130. Teos sisältää satoja käytäntöjä, menetelmiä ja esimerkkejä ja 40 erityisaloitetta uusien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Lisätietoja kirjasta www.innostu.fi. Kestävä kehitys: pk-yrityksille innovaatiomahdollisuuksia koko arvoketjussa tehdas- ja maatilatalouksien toiminnoista jake-

Mistä saamme uusia yrittäjiä? Uutta yrittäjäpotentiaalia

on työssä itsenäisyyttä ja uusia haasteita hakevien palkansaajien piirissä sekä lisääntyvästi opiskelijoiden, naisten, maahanmuuttajien ja eläkkeelle siirtyvien seniorien joukossa. Sarjayrittäjät sekä keksijät jatkavat uusyritysten perustamista. Sarjayrittäjien osaaminen ja keksintövaranto tulisi saattaa uusyrittäjien käyttöön. Valtion ja kuntien palveluksessa toimii kymmeniä tuhansia erilaisia kehityshankkeita tekeviä osaajia: merkittävää potentiaalia yrittäjiksi! Uutta mahdollisuutta hyödyntävänä yrittäjänä menestyminen edellyttää aimo annoksen taitoja, tietoja ja osaamisvaateita.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiaksmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

Verotuksella vaikutetaan yhteiskuntakehitykseen

FUTUREIMAGEBANK

••SY:n ekonomistit vaativat kasvuhakuista finanssipolitiikkaa. Jouko Lantto, teksti

uomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyttää elinvoimansa, jos riittävä talouskasvu turvataan, Suomen Yrittäjien ekonomistit Timo Lindholm ja Petri Malinen vakuuttavat. Vaikeiksi ennakoitujen hallitusneuvottelujen kynnyksellä Suomen Yrittäjät viestittää, että edessä olevista haasteista selviytyminen edellyttää kasvua tukevaa talous- ja finanssipolitiikka. Johtaja Timo Lindholmin mukaan ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden rahoittamiseksi Suomi tarvitsee korkeaa työllisyysastetta ja vahvaa tuottavuuskehitystä. – Uuden hallituksen finanssipolitiikan on oltava määrätietoisen kasvuhakuista. Edellytys onnistumiselle on, että valtion velan osuus kansantuotteesta käännetään laskuun. Haaste on suuri, koska vuonna 2011 valtion menot ovat vahvasta talouskasvusta huolimatta budjetin mukaan 8 miljardia euroa tuloja suuremmat. Lisäksi julkisia menoja tulee arvioida kriittisesti tavoitteena niiden sopeuttaminen haasteisiin. On kuitenkin todennäköistä, etteivät nämäkään toimet riitä, vaan myös verotusta joudutaan kiristämään, Lindholm arvioi. – On selvää, että verotuksen kiristäminen haittaa sekä yritystoimintaa että talouskasvua. Siksi on arvioitava, mitkä verot ovat ”vähemmän” haitallisia ja mitkä taas yritystoiminnan sekä talouskasvun pahimpia jarruja.

Korkea työllisyysaste ja työn tuottavuuden parempi kehitys eivät mahdollista työn verotuksen kiristämistä.

Arvonlisäverotuksen alarajahuojennusta ylös. Selvitet-

täessä arvonlisäveron vaikutuksia yritystoimintaan mielenkiinto kohdistuu pienimpiin palveluyrityksiin, joissa veromuutoksella olisi suurin vaikutus, ekonomisti Pasi Malinen toteaa – Nykyisellä arvonlisänverokannalla kyseiset SY:n jäsenyritykset maksavat arvonlisäveroa 480 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli verokantaa nostettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin, lisäisi se verorasitusta 20 miljoonalla eurolla 500 miljoonaan euroon vuodessa. Malisen mukaan kasvuhakuinen finanssipolitiikka yhdistettynä tavoitteeseen korkeasta työllisyysasteesta ja vahvasta tuottavuuskehityksestä edellyttää, että samanaikaisesti arvonlisäveron alarajahuojennus nostetaan EU-lainsäädännön sallimaan 50 000 euroon. – Alarajahuojennuksen vähäisempi nosto esimerkiksi 40 000

euroon ei riittäisi korvaamaan täysin ALV:n yhden prosenttiyksikön nostoa edes 48000 euron liikevaihdolla. Arvonlisävero on tarkoitettu kulutusveroksi eikä se saisi vaikeuttaa pienten yritysten toimintaa.

Huojennuslaskelmia. Arvon-

lisäveron alarajahuojennuksen nosto 50000 euron liikevaihtoon toisi esimerkkiyrityksille yhteen-

Esimerkkilaskelma, jossa arvonlisäveroa korotetaan 24 prosenttiin ja arvonlisäveron alarajahuojennus nostetaan 50 000 euroon. 23 %

24 %

Liikevaihto

48000

Liikevaihto ilman ALV

39024

38710

8976

9290

ALV Vähennyskelpoiset ostot 20 %

1858

Huojennukseen oikeuttava vero

7432

ALV:n muutos

+315

Verohuojennus

-1966

Veron muutos, netto

-1651

Kauden 2011-2015 kansanedustajat, jotka ovat SY:n jäseniä

SDP

Mieluimmin kulutukseen kuin työntekoon ja yrittämiseen. Verotuksen tulisi kohdis-

tua mieluummin kulutukseen kuin tuloihin, työntekoon ja yrittämiseen, Timo Lindhom määrittää SY:n linjauksia. Jos arvonlisäveroa nostetaan, täytyy sen vastapainona ehdottomasti olla tuloverotuksen kevennys. Arvonlisäverotus verottaa kulutusta siinä maassa, jossa hyödykkeet kulutetaan, Lindholm selittää. Se siis verottaa monikansallisten yritysten voittoja, mutta ei vääristä niiden sijoittumispäätöksiä, hän jatkaa. – Tuloverotus rasittaa sen sijaan kotimaisia tuotannontekijöitä ja siten kotimaista työtä, tuotantoa sekä vientiä. Arvonlisäverotus rasittaa myös tuontia. Viennin arvonlisävero palautetaan, eikä se siten hei-

Arvonlisävero kohdistuu kaikkiin tuotannontekijöihin samalla ankaruudella ja sitä joutuvat maksamaan kulutuksessaan myös ne, jotka väittävät olevansa kirjoilla ulkomailla.

kennä kotimaisen tuotannon kilpailukykyä kansainvälisessä ympäristössä. Timo Lindholmin mukaan arvonlisäveron tulonjakovaikutuksia osin liioitellaan, koska monet tulonsiirrot ovat indeksisidonnaisia. Voidaan sanoa, että tulonsiirtojen saajille arvonlisä-

Lotta Tammelin, teksti

! Huomnnessä

e en m unLehd n edusk so o k n r i ta a ut pa lien ll tavaa enta ei o k . s t a u l s n tu istu valm

uomen Yrittäjien varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja uskoo, että hallitusneuvotteluissa jokainen puolue joutuu joustamaan. Kortesoja jäi tällä kertaa eduskuntavaaleissa rannalle, mutta mies ei anna takaiskun lannistaa. – Seuraavalla kerralla mennään läpi. Tämähän oli vasta harjoituskerta. Aina annetaan ensin näyttötyö ja sitten vasta ryhdytään tositoimiin, Kokoomukset listoilta ponnistanut Kortesoja hymyilee. – Oulun eteläisellä alueella Perussuomalaiset saivat näissä

vaaleissa ennätysmäärän ääniä. Sen aisti jo muutamaa viikkoa ennen vaaleja, että jotain erikoista on ilmassa. Oulainen, Jorma Kortesojan kotipaikka, on normaalisti ollut keskustapuolueen kotikenttää, mutta nyt Keskustakin jäi rannalle ruikuttamaan. – Keskustan kannatus tippui alueella 20,7 prosenttia, Kortesoja ihmettelee.

– arvonlisävero, jonka vuoden 2011 tuottoennuste on 14,2 miljardia euroa – tulovero 7,1 miljardia euroa, – valmisteverot 6,0 miljardia euroa ja – yhteisövero 4,7 miljardia euroa.

Joustoa tarvitaan. Jorma Kortesoja povaa tulevista hallitusneuvotteluista mielenkiintoisia. – Timo Soinin on tultava lähemmäksi muita puolueita, Kortesoja ennustaa.

Yrittäjien näkökulmasta katsellen lähtökohdat hallitusneuvotteluille eivät kuitenkaan ole Jorma Kortesojan mielestä ollenkaan huonot, mutta epävarmuustekijöitäkin löytyy. – Yrittäjän näkökulmasta katsottuna EU-tukipaketti on kuitenkin tärkeä asia. Jos euromarkkinat hajoavat Suomen takia, niin me suomalaiset yrittäjät olemme silloin kyllä ulkona kaikesta, hyvin pahasti ulkoraiteilla. Emme pysty lähtemään siihen ja joudumme olemaan tukipaketin takana, hän painottaa. – Jokainen puolue joutuu antamaan jotain periksi tulevissa hallitusneuvotteluissa, Kortesoja summaa. PETTERI KROGERUS

Kiljunen, Anneli*, Kymi Skinnari, Jouko, Häme Perussuomalaiset Kokko, Osmo, Pohjois-Karjala Mäkipää, Lea, Pirkanmaa Mölsä, Martti, Pirkanmaa Turunen, Kaj, Etelä-Savo

uusi uusi uusi uusi

Keskusta Alatalo, Mikko, Pirkanmaa Kalmari, Anne, Keski-Suomi Katainen, Elsi, Pohjois-Savo Kiviranta, Esko, Varsinais-Suomi Leppä, Jari, Etelä-Savo Pirttilahti, Arto, Pirkanmaa Reijonen, Eero, Pohjois-Karjala Sipilä, Juha, Oulu uusi Tiilikainen, Kimmo, Kymi Vasemmistoliitto Kyllönen, Merja*, Oulu RKP Gästgivars, Lars-Erik, Vaasa

uusi

Kristillisdemokraatit Östman Peter, Vaasa * Jäseniä toimialajärjestöjen kautta.

uusi

Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja jännitti vaalipäivän iltana tuloksia. Tällä kertaa paikka eduskunnassa ei auennut, mutta ensi kerralla yritetään uudestaan, Kortesoja vakuuttaa.

Sampsa Kataja (KOK)

Arto Satonen (KOK)

Suomi on valtavien haasteiden edessä. Toivon, että kykenemme rakentamaan hallituksen, joka voi vastata näihin haasteisiin. Nämä vaalit herättivät suomalaiset.

Olen valmis antamaan täyden työpanokseni sen puolesta, että Pirkanmaa saa valtakunnallisessa päätöksenteossa sen painoarvon, joka Suomen toiseksi suurimmalle maakunnalle kuuluu.

Jouko Skinnari (SDP)

Timo Heinonen (KOK)

Kansa halusi lopettaa ahneuden politiikan. Hallitusneuvotteluissa tulee ottaa huomioon kansan ääni. Toimeentuloa tulee parantaa. Ei se ole sen vaikeampaa kuin hyvätuloisten tai suuryritysten suosiminenkaan.

Kokoomus on nyt sitten ensimmäistä kertaa Suomen suurin puolue eduskuntavaaleissa. Eilinen ilta siis teki historiaa. Hienoa!

Jari Leppä (Kesk.)

Leena Harkimo (KOK)

Tulen jatkossakin olemaan mukana harjoittamassa reilua ja rehellistä politiikkaa. Erityisen lähellä sydäntäni ovat maaseudun elinvoimaisena säilyttäminen, yrittäjyys, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä Etelä-Savon kiriminen biotalouden ykkösmaakunnaksi.

Edessä ehkäpä aikamme vaativinta politiikan ja päätösten tekoa. Siihen työhön olen valmiina taas hitusen painavamalla parlamentaarisella kädellä ja isommilla saappailla!

vero saattaa olla tuloveroa parempi ratkaisu, hän toteaa. – Arvonlisävero on lisäksi ns. menoveron tyyppinen veromuoto, joka kohdistuu myös varallisuuteen. Kohdistuessaan tuloveroa paremmin eri ikäluokkiin se lisää osaltaan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.

Merkittävimmät erät valtion verotuloissa ovat

”EU-tukipaketti on yrittäjille tärkeä”

Kokoomus Eestilä, Markku, Pohjois-Savo uusi Harkimo, Leena*, Uusimaa Heinonen, Timo, Häme Hemmilä, Pertti, Varsinais-Suomi Jaskari, Harri, Pirkanmaa Kataja, Sampsa, Satakunta Kiuru, Pauli, Pirkanmaa uusi Kopra, Jukka, Kymi uusi Kurvinen, Esko, Oulu uusi Lauslahti, Sanna, Uusimaa Lehti, Eero, Uusimaa Mäkinen, Tapani, Uusimaa Risikko, Paula*, Vaasa Sasi, Kimmo, Pirkanmaa Satonen, Arto, Pirkanmaa Suutari, Eero, Oulu uusi

sä 31 miljoonan euron nettohyödyn vuositasolla, Petri Malinen laskee. – Hyöty jakautuisi siten, että pienimmät 48000 euron liikevaihdon yritykset saisivat 42 miljoonan euron kevennyksen, kun taas 120 000 euron liikevaihtoa tekevien yritysten kustannusrasitus kasvaisi 11 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti tehtävä ansiotuloverotuksen yhden prosenttiyksikön kevennys merkitsisi keskimääräisillä 38 000 euron vuosituloilla edellä mainituille yrityksille noin 14 miljoonan euron hyötyä vuodessa (+4 milj.€ ja +10 milj.€). Yhden prosenttiyksikön kevennyksen hyöty ansiotuloverotuksessa 25 000 euron vuosituloilla ( yksinyrittäjät) olisi yhteensä 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Valittujen blogeista poimittuja

N:o 4 • Huhtikuu 2011

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Perhe on kasvujarru naisyrittäjälle ••Naisyrittäjyys on vahvassa myötätuulessa, mutta kasvajat ja uusien käsiparien työllistäjät ovat edelleen harvassa. FUTUREIMAGEBANK

Timo Sormunen, teksti

äin siitäkin huolimatta, että naisyrittäjät ovat monesti koulutetumpia kuin miehet. Tämän tunnustaa myös Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen. Hänen mielestään kasvupulman ratkaisu on lopulta yksinkertainen, mutta sen muuttaminen sanoista teoiksi vaatii päättäjiltä muutamaa selkeää linjanvetoa, Karttunen tiivistää. – Ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnys on oltava nykyistä matalampi ja yrittäjän vauvallakin on oltava oikeus vanhemmuuteen. Jäsenkyselymme mukaan vain joka kymmenes yrittäjänainen on voinut pitää täysmittaisen vanhempainvapaan. Kolmas rohto on naisyrittäjyyden vieminen toimialoille, joissa yrityksen ripeä kasvu on myös käytännössä mahdollista. – Naisyrittäjät hakeutuvat edelleen varsin perinteisesti palveluja hoiva-aloille, joissa kasvu on huomattavasti työläämpää kuin esimerkiksi it-sektorilla. Sääntely on tiukkaa, toiminta vaatii investointeja eivätkä riskirahoittajatkaan jaksa innostua liikeideoista. Toivelistalla on myös alv-kantojen edes jonkinasteinen yhtenäistäminen, Karttunen huomauttaa. – Nykytilanne vääristää kilpailua, sillä arvonlisävero vaihtelee esimerkiksi hoivapuolella nollasta aina 23 prosenttiin.

Raha on sivuseikka. Se kaikkein suurin kasvujarru on silti asennepuolella. Siinä missä mie-

Ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnys on oltava nykyistä matalampi ja perhevapaille on saatava myös yrittäjien puolisot, evästää Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen tulevaa hallitusta. het voivat painaa töitä kellon ympäri ja uhrata voimanrippeensä yrityksensä menestyksen eteen, on naisyrittäjän kontolla edelleen myös kodin arjen pyörittäminen. Naisten asenteesta kertoo toimitusjohtajan mielestä myös se, etteivät raha ja vaurastuminen riitä naisyrittäjän motivaattoreiksi. Yrittäjyyden arvot ovat ennemminkin oman elämän hallinnassa.

– Jos naisyrittäjän on valittava työn ja perheen väliltä, painuu vaakakuppi edelleen perheen ja lasten puoleen. Toisaalta moni hakee yrittäjyydestä mahdollisuutta tasapainoilla tässä välissä perinteistä palkkatyötä paremmin. Yrittäjyydeltä haetaan paitsi toimeentuloa myös vapautta järjestää omat aikataulut haluamikseen, Karttunen muistuttaa.

Vauvaloman kustannukset jakoon. Vauhtiin päästyään

toimitusjohtaja palaa jo aiemmin mainittuun vanhempainvapaaseen ja sen tuomiin kuluihin. Liiton laskelmien mukaan jokainen ”vauvaloma” maksaa työnantajalle noin 12 000 euroa. Suurin osa kustannuksista kaatuu naisyrittäjien niskaan, jotka kuittaavat sen tekemällä pidempää päivää ja tinkimällä omasta sosiaaliturvastaan. Asiaa on vatvottu vuosikaudet, ja tuorein työryhmä sai esityksensä valmiiksi juuri kevään korvalla. Jakomalliin ei tullut siinäkään naisyrittäjiä tyydyttävää mallia. – Erilaisten mallien pyörittelyn sijasta pitäisi herätä huomaamaan, että tämä iskee nimenomaan naisvaltaisten alojen pk-yrityksiin. ”Äitiriski” on selkeä työllistämisen ja samalla myös kasvun este, Karttunen vakuuttaa. Liiton omassa linjauksessa muistutetaan, ettei raskaus ole työperäinen tapahtuma ja siksi sen kulut eivät kuulu työnantajalle. Ruotsissa ongelma on ratkaistu jo 1970-luvulla. Evästys tulevalle hallitukselle onkin tältä osin selkeä. Vanhempainvapaan kulut on pystyttävä jakamaan oikeudenmukaisemmin ja nykyistä laajemmalla veropohjalla. Samalla lasten hoitojaksosta pitää tehdä nykyistä selvästi houkuttelevampi vaihtoehto myös palkkatyössä oleville puolisoille. Tässä kohtaa asennekasvatusta tosin tarvitaan työnantajienkin puolella. Totuus on, että vanhempainvapaalle jättäytyvä isä on monella työpaikalla edelleen kummajainen, Marjukka Karttunen harmittelee.

”Äitiriski” on selkeä työllistämisen ja samalla myös kasvun este. Marjukka Karttunen

Omille siiville keski-iän kynnyksellä. Vaikka naiset suun-

taavat nyt entistä aktiivisemmin yrittäjiksi, on sodan jälkeisiin

tilastolukuihin vielä matkaa. Tuolloin yrittäjistä yli puolet oli naisia, tätä nykyä heidän osuutensa on noin kolmannes. Siinä missä monet miehet suuntaavat yrittäjiksi jo opiskeluaikoina, kokeilevat naiset siipiensä kantoa yleensä vasta nelikymppisinä. Iän mukanaan tuoma kokemus näkyy toisaalta myös osaamisessa. Naisten yritykset ovat varsin vakaalla pohjalla, ne kasvavat maltillisesti ja työntekijätkin viihtyvät keskimääräistä paremmin. Yrittäjäkunta kuitenkin eläköityy lähivuosina vauhdilla, ja tämän tunnustaa myös naisyrittäjien edunvalvoja. – Koulutetut naiset pitäisi saada kiinnostumaan yrittäjyydestä selvästi nykyistä aiemmin. Heitä tarvittaisiin lisää etenkin teknisille aloille, joissa olisi myös kasvun mahdollisuuksia. Perheyritysten johdossa naisia on selvästi aiempaa enemmän, mikä toivottavasti rohkaisee muitakin eteenpäin.

Yrityksiä myydään uudistuneessa Yrityspörssissä Suomen Yrittäjien ylläpitämä yrityskauppapaikka Yrityspörssi, www.yrittajat.fi, on laajentunut yhteishankkeeksi, jonka avulla yrityksen myyjät ja ostajat kohtaavat toisensa entistä helpommin. Yrityspörssi on ilmoitusmäärältään maan suurin yrityskauppapaikka, jossa on julkaistuna yli 300 yrityksen myynti- ja ostoilmoitusta. Yrittäjien ikääntymisen johdosta omistajanvaihdos on ajankohtainen asia tuhansissa pienyrityksissä. Yrityspörssin avulla edistetään omistajanvaihdoksia silloin, kun yritykselle ei löydy jatkajaa perhepiiristä. Lähes 62 prosenttia viime vuoden aikana Yrityspörssiin myynti-ilmoituksen jättäneistä kertoi yrityksen myynnin syyksi yrittäjän ikääntymisen. Muita syitä olivat yrittäjän siirtyminen palkkatyöhön ja henkilökohtaiset syyt.

Usean toimijan yhteishanke. Yrityspörssi kokoaa yhteen verkko-osoitteeseen useiden alueellisten ja yksityisten yrityskauppapaikkojen julkai-

semia yrityksen myynti- ja ostoilmoituksia. Yhteistyöllä on luotu laaja ja aktiivisesti toimiva kauppapaikka, jonka toivotaan innostavan yrittäjiä ilmoittamaan myynti- tai ostoaikeistaan. Yrityspörssissä julkaistaan Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssin, Savon Yrityspörssin, EteläSavon seudullisten yrityspalvelujen tuottaman Yritysmarkkinat.fi -palvelun sekä meandson. fi -palvelun ilmoituksia. Myöhemmin keväällä toimijoiden joukko laajenee, kun Pirkanmaan Yrittäjät liittää Yrityspörssin palvelukonseptiinsa.

Uusi, raikkaampi ilme. Yrityspörssi-palvelun uudistuksen tavoitteena oli selkeämpi ja kevyempi ilme sekä käyttäjän parempi opastaminen muun muassa ilmoituslomakkeen täyttämisessä ja hakutoimintojen käytössä. Sivuilla tarjotaan lisäksi yrityskauppaan ja omistajanvaihdoksiin liittyvää asiatietoa sekä linkit yhteistyötoimijoiden omille sivustoille. www.yritysporssi.fi

Valtiokonttori:

Marjukka Karttunen

Sähköiset laskut valtiolle maksuttomalla palvelulla

Ikä: 43 v. Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Työura: Yrittäjänaisten keskusliiton toimitusjohtaja 2008–, kokoomuksen kansanedustaja 1999–2007, puutarha-alan yrittäjä, radio- ja tv-toimittaja 1994–2000, Turun kaupunginvaltuutettu 2001–, Suomen satamaliiton hallituksen jäsen 2001–2009, Turun sataman johtokunnan jäsen 2009–, Turku Touringin johtokunnan jäsen 2009– Perhe: Aviomies, kaksi lasta Harrastukset: Purjehdus, flamenco, kuntoilu

Valtiokonttori avasi maalishuhtikuun vaihteessa palvelun, jonka kautta valtiolle voi halutessaan lähettää verkkolaskuja toistaiseksi ilman kuluja. Verkkolaskutuksesta hyötyvät niin valtio kuin yrittäjätkin. Valtion virastot ja laitokset eivät ole ottaneet vastaan paperilaskuja 1.1.2010 jälkeen. Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole verkkolaskutukseen soveltuvaa taloushallinnon ohjelmistoa, jolloin yrittäjät ovat kokeneet yksittäisen laskun kustannusten kohoavan turhan suureksi. Tästä syystä valtio on päättänyt toistaiseksi tarjota pienille laskuttajille soveltuvan

maksuttoman palvelun, jonka kautta verkkolaskun tekeminen on helppoa ja vaivatonta. Verkkolaskutus on laskujen lähettäjälle edullinen ja tehokas ratkaisu, joka mahdollistaa maksuaikaehdon lyhentämisen 30 päivästä 21 päivään. Myös valtio hyötyy verkkolaskusta, jonka käsittelykustannukset ovat vain kolmanneksen paperilaskun kustannuksista. Julkisia varoja säästyy vuosittain miljoonien eurojen arvosta. Sähköinen lasku on myös ympäristöystävällinen valinta. Lisätietoa osoitteesta www. valtiokonttori.fi/verkkolaskutus

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS

-KILPAILUUN SINUNKIN YRITYKSESI VOI PÄÄSTÄ SPONSOROIMAAN HEIKKI KOVALAISTA.

Ilmoittaudu osoitteessa www.fonecta.ﬁ/heikki Yrittaja_sanomat_PP_380x255mm.indd 1

19.4.2011 15.04

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Järjestö

päättäjät yrittävät

Yrittäjiä Arkadianmäellä

duskuntavaaleista toipumiseen jäi aikaa vain viikon verran. Täysi tohina eduskunnassa on käynnistynyt pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Uudet ja uudelleenvalitut kansanedustajat saapuvat Arkadianmäelle valtakirjojen tarkistukseen tiistaina 26. huhtikuuta. Istuntokauden ja samalla uuden vaalikauden avajaisia vietetään torstaina.

••• Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Niin oli myös vaalitaisto. Vaaleihin asetettiin kaikkiaan 2 315 ehdokasta, joista 200 onnellista lunasti paikkansa Arkadianmäen istuntosalissa. Vaaleissa jaettiin murskavoittoja ja rökäletappiota. Arkadianmäen pylvästalon kynnys kävi liian korkeaksi monelle kansanedustajalle, josta tuli vaalipäivänä entinen. Vaalien ainoat todelliset voittajat olivat valossa perussuomalaiset, mutta naamat olivat näkkärillä myös muutamassa muussakin puolueessa. Kokoomuksessa myhäiltiin, kun puolue putosi maan suurimmaksi puolueeksi. SDP:n leirissä osattiin riemuita siitä, että puolue selvisi kakkoseksi historiallisessa katsannossa surkealla vaalituloksella.

••• Suomen Yrittäjien jäseniä uuteen eduskuntaan pääsi 34. Se tarkoittaa, että yrittäjien ääni hieman vahvistui verrattuna viime vaalikauteen. Silloin yrittäjäjärjestön jäseniä valittiin Arkadianmäelle kaikkiaan 30. Yrittäjien puoluekirjo on viimekertaista laajempi, jolloin yrittäjäkansanedustajat olivat lähes poikkeuksetta kokoomuslaisia tai keskustalaisia. Nyt heitä valittiin kuudesta puolueesta. Nytkin kokoomus on suurin yrittäjäpuolue. Puolueen riveistä nousi eduskuntaan kaikkiaan 13 kansanedustajaa. Keskustalaisia yrittäjäedustajia on viisi ja perussuomalaisia neljä.

••• Suomen Yrittäjien jäseniä oli ehdolla kaikkiaan 201. Se oli 51 enemmän kuin vuoden 2007 vaaleissa. Yrittäjäehdokkaita löytyi 13 puolueen listoilta. Maassa on kaikkiaan 17 rekisteröityä puoluetta, jotka kaikki osallistuivat vaaleihin. Yrittäjäehdokkaita oli kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen listoilla. Eniten yrittäjäehdokkaita oli kokoomuksella, kaikkiaan 82. Keskustan ehdokaskaartissa SY:n jäseniä oli 44, perussuomalaisten 23, SDP:n 13, vihreiden 12 ja kristillisdemokraattien 11.

••• Vuoden 2007 vaaleissa oli Ahvenanmaan lisäksi vain yksi vaalipiiri, joista SY:n jäseniä ei valittu eduskuntaan lainkaan. Nyt niitä oli kolme: Helsinki, Satakunta ja Lappi. Sen sijaan viime vaaleissa ilman yrittäjäkansanedustajia jäänyt Oulun vaalipiiri sai heitä nyt kolme.

••• Vaaleja myöhennettiin kuukaudella maaliskuun viimeisestä sunnuntaista huhtikuun viimeiseen. Perusteluna oli äänestysaktiivisuus. Arveltiin kansan lähtevän hanakammin uurnille, jos sää suosii. Hyvän sään todennäköisyyttä pidettiin suurempana huhtikuun kuin maaliskuun lopulla. Äänestysprosentti nousi, kuten toivottiin. On kuitenkin vaikeata sanoa, mikä siitä oli sään ansiota. Hyvällä ilmalla moni saattoi keksiä myös jotakin muutakin puuhasteltavaa. Yksi asia kuitenkin suosii myöhäisempää vaaliajankohtaa. Hyvillä ilmoilla ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä oli mukavampi touhuta turuilla ja toreilla vaalikansan parissa.

••• Ainakin yksi haitta vaalipäivän myöhentämisellä on. Maassa ei ole uutta hallitusta vielä vappunakaan. Se puolestaan merkitsee aikatauluongelmia ensi vuoden budjetin laadinnalle. Nyt eduskunta saa syyskuussa syliinsä samalla kertaa sekä koko vaalikauden budjettikehykset että ensi vuoden budjetin. Alustava aikataulu on laadittu niin, että hallitustunnusteluihin ja päätökseen hallitukseen osallistuvista puoleista menee pääsiäisen jälkeen pari viikkoa, noin 8:nteen toukokuuta. Säätytalon hallitusneuvottelut vievät seuraavan viikon. Ministerisalkkujen jako ja hallitusohjelma siunataan osallistuvissa puolueissa 16. – 19. toukokuuta. Viikon päätteeksi perjantaina 20.5. hallitus on valmis tasavallan presidentin nimitettäväksi.

EU-ulottuvuutta edunvalvontaan Thomas Palmgren viettää yhden päivän työviikostaan Brysselissä. Siellä hän solmii yhteyksiä •EU-päättäjiin •Suomen Yrittäjien ja työskentelee Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Anna-Karin Friis, teksti ja kuvat

auskaa tämä on, sanoo SY:n kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren toimenkuvastaan. – Tähän rytmiin tottuu, kun oppii käyttämään matkustusajan tehokkaasti, Palmgren pohtii. Kiire siis usein on, ja huhtikuun alun Brysselin-matka on hoidettava päivässä. – Perhetilanne kävi haastavaksi, kun vaimo on opiskelemassa Kiinassa, mutta sujuu tämä näinkin, kun lastenhoito järjestyi.

EU on asettanut tavoitteeksi siirtyä sähköiseen laskutukseen vuoteen 2020 mennessä. Suomessa ollaan edelläkävijöitä ja teknologia etenee siihen suuntaan. Thomas Palmgren

Kello 10.00. Palmgren saapuu

aikaisen lentonsa takia jo etuajassa Euroopan parlamenttiin. Hän tapaa itävaltalaismeppi Othmar Karasin avustajan parlamentin kahvilassa. Parlamentaarikko ei itse pääse tapaamiseen, mutta Palmgren sopii kuitenkin alustavasti parlamentin ja edustamansa talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöstä Brysselin pkyritysviikolla kesäkuussa. Palmgren haluaisi tuoda suomalaisen innovaatioketjuprojektin näytille Brysseliin. Kolmen vuorokauden innovaatiokilvan ansiosta syntyi Helsinkiin palveluyritys Pikkujuttu. Konseptia olisi Thomas Palmgrenin mielestä syytä esitellä muuallakin. Brysselissä Palmgren tekee vaikutuksen kertomalla edustavansa 112 000 yrittäjäjäsentä. – Se on eurooppalaisellakin tasolla merkittävää, hän selittää viitaten järjestön koko Suomen kattavaan edustukseen. Euroopan parlamentin tukea tarvitaan monissa yrittäjiä koskettavissa asioissa. – Hankalin asia tällä hetkellä on käsittelyssämme oleva ehdotus kuluttajasuojamääräysten yhtenäistämiseksi, Palmgren esittää. – Eurooppalaisten kuluttajaviranomaisten yhteistyön edistäminen on hyvä asia, mutta jäsenistömme vastustaa erityisesti ryhmäkannetta, toteaa Palmgren. Parlamenttiavustaja Othmar Karas nyökyttelee ja ilmaisee, että ollaan samoilla linjoilla.

Kello 11.15. Parlamentin niin

sanottu Mikki Hiiri -kahvila kuhisee lainsäätäjiä ja lobbareita. Palmgren nappaa ohimennen SKAL:n johtajan Pasi Moision pöytäänsä keskustelemaan edunvalvonnan strategioista. Thomas Palmgren painottaakin luottamushenkilöiden kouluttamista kansainvälisiin asioihin. – EU-prosesseissa on jatkuvasti pidettävä kantansa esillä ja käytävä milloin missäkin tapahtumassa, kun ei koskaan tiedä,

EU:n kuluttajansuojauudistus puhuttaa; asiasta keskustellaan belgialaisen Unizo-yrittäjäjärjestön kanssa.

aamulennolla Brysseliin. Thomas Palmgren viettää työviikostaan yhden päivän EU-pääkaupungissa. missä vaiheessa asioita oikeasti ratkaistaan, Palmgren selittää. – Suomalaiset talous- ja sosiaalikomitean jäsenet pitävät kuitenkin aika hyvin yhtä ja kokoontuvat usein. Myös Suomen EU-edustusto tukee suomalaisia edunvalvojia. Juuri nyt käsittelyssä olevia suomalaisia kiinnostavia aiheita on esimerkiksi sähköinen laskutus. – EU on asettanut tavoitteeksi siirtyä sähköiseen laskutukseen vuoteen 2020 mennessä. Suomessa ollaan edelläkävijöitä ja teknologia etenee siihen suuntaan, mutta ei meilläkään kaikilla ole käytössä edes tietokonetta.

Kello 12.00. Palmgren suun-

taa parlamentin viereiseen rakennukseen, joka on omistettu Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle eli työnantaja- ja työntekijäosapuolten ja maataloustuottajien muodolliselle edustukselle.

Hän keskustelee Belgian yrittäjäliiton asiantuntijoiden kanssa komitean lausunnosta kuluttajasuojadirektiivin uudistamisesta. Työmarkkinaosapuolten on annettava yhteinen kannanotto Euroopan parlamentille, mutta näkemysten yhteensovittaminen on mutkikasta. – Tässäkin tapauksessa EU-komissiolta tullut ehdotus on sinänsä kohdallaan, mutta sitten siihen yritetään kuluttajajärjestöjen toimesta ujuttaa jotain aivan muuta, toteaa Palmgren. – Mikäli kuluttajajärjestöille annetaan niin paljon valtaa kuin tässä esitetään, niin pienyrittäjille ei jäisi mitään mahdollisuuksia esittää vastaväitteitä, belgialaiset toteavat Palmgrenin kanssa yhteen ääneen. Kuluttajasuojalausunnossa heitä erityisesti huolestuttaa se, että yrittäjiä uhataan mustamaalaamisella sosiaalisessa me-

Oppiminen osaksi työtä Koulutuksen tarjoajien tulisi pystyä räätälöimään koulutustarjontaansa yritysten tarpeisiin, Helsingin Yrittäjien koulutuspäällikkö Milla Rekola vaatii. Hänen mukaansa pienyrityksissä on vaikea irtaantua työstä koulutuksen ajaksi. – Siksi oppiminen on vietävä vahvemmin työpaikoille. Parhaat tulokset saadaan, kun oppiminen tapahtuu osana omaa työtä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena. Pk-yritysten menestymisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutus- ja osaamispalvelut kohdistetaan nykyistä vahvemmin pienemmille yrityksille, toteaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala. – Helsingissä jopa 80 prosenttia yrityksistä työllistää alle vii-

sittelevässä valiokunnassa. Aikomuksena on yhteisvoimin edistää eurooppalaista puunjalostus- ja huonekaluteollisuutta, sillä komiteassa on huolestuttu siitä, että teollisuuden puunkäytölle asetetaan rajoituksia EU:n tulevassa ilmasto- ja energiapolitiikassa. – Puurakentamista tulisi itse asiassa edistää jo pelkästään ilmastopoliittisista syistä. Kuutiometriin puuta on laskennallisesti sidottuna jopa tonni hiilidioksidia. Sitä ei vaan monesti Euroopassa mielletä, ja EU:n toimenpiteet haittaavat koko alan kilpailukykyä, Palmgren linjaa.

si henkilöä. Pieniltä yrityksiltä puuttuu usein tietoa ja resursseja koulutusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. – Osaamisen päivittämisen tulisi kuitenkin olla jatkuva prosessi. Eräs keino, joka kannustaisi yrittäjää kouluttautumaan ja kehittämään yritystään, on tarjota yrittäjille arvoltaan riittäviä koulutusseteleitä.

kasvatuksen tahoa sekä helsinkiläisiä yrittäjiä. Koulutusfoorumi vaikuttaa yhteistyössä osaavan työvoiman saatavuuden, yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjien osaamisen parantamiseksi. Lisää käytännön tietoa osoitteissa www.koulutustayrittajille.fi ja www.yritysmentorointi.fi.

Koulutusfoorumi lisäsi yhteistyötä. Vuonna 2010 pe-

Kasvihuoneiden ledivaloja käsittelevä lehtijuttu palkittiin Innovaatiokiteellä. Palkinnon voitti Satakunnan Kansan toimittaja Anneli Kallioniemi. Palkitsija on Innovaatiojournalismin Seura, ja palkinnon sekä 3 000 euron voittosekin luovutti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

rustettu Helsingin Yrittäjien Koulutusfoorumi tehostaa yrittäjien ja nuoriso- ja aikuiskoulutuksen toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden ja koulutuksen kysymyksissä. Foorumissa on edustettuna 50 eri nuoriso- ja aikuiskoulutuksen ja yrittäjyys-

•

Kello 17.30. Edunvalvontapäivä

on päättymässä Brysselissä, ja Palmgren palaa iltalennolla Helsinkiin. Vielä iltapuhteinaan hän valmistautuu tapaamaan lentokentällä Brysseliin opintomatkalle lähteviä yrittäjiä – heidät pitää tutustuttaa EU-politiikan koukeroihin.

Lounasaikaan Palmgren pitää palaveria Suomen Yrittäjien Brysselasiamiehen Antti Neimalan kanssa. diassa: siihen tullaan vaatimaan muutos. Sen sijaan ajetaan kovasti riita-asiain sovittelumenettelyjen ulottamista pk-yrityksiin, mutta asiasta on ensin päästävä sopuun työntekijäosapuolen kanssa talon sisällä. – Yritän tässä olla mahdollisimman diplomaattinen, Palm-

gren lupaa belgialaisille kollegoilleen Ronny Lannoolle ja Véronique Willemsille.

Kello 14.30. Palmgren toimii ensimmäistä kertaa puheenjohtajana talous- ja sosiaalikomitean teollisuuden muutoksia kä-

Voita oma osakeyhtiö Oletko kyllästynyt kuuntelemaan ystävien ja tuttujen tekosyitä yrittäjäksi alkamisen esteistä? Onko kaveripiirissäsi pöytälaatikkoyrittäjiä, jotka eivät vain osaa tarttua haaveisiinsa ja toteuttaa niitä? Jos vastauksesi on kyllä, nyt voit tarjota heille hieman alkukannustusta. Suomen Yrittäjät järjestää kilpailun, jossa palkintona on osakeyhtiön rekisteröinti sekä mainostoimisto BOB Helsingin kanssa laadittava ilme ja IltaSanomien kanssa toteutettava lanseerauskampanja. Nyt jos koskaan siis kannattaa nostaa pölyttyneet suunnitelmat päivänvaloon, palkinnon arvo kun voi olla arvaamaton! Kilpailuun voi osallistua osoitteessa www.vaikeintaonaloittaminen.fi. Samalla sivustolla voi

tutustua menestyneiden yrittäjien mietteisiin yrittäjyydestä sekä heidän yrittäjäuransa alkutaipaleeseen. Ajatuksiaan ovat jakamassa mm. Laitilan Virvoitusjuomatehtaan tehtaanjohtaja Rami Aarikka ja muotisuunnittelija Tiia Vanhatapio. Mielestämme yrittäjyys on paras uravalinta, joten muistathan kertoa kilpailusta tekosyitä keksineille.

Thomas Palmgren Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Ikä: 52 vuotta Kotoisin: Helsinki Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Harrastukset: Kuntourheilu

YrittäjYYs on minulle elämäntapa. Olen yrittäjäjärjestön jäsen. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempi järjestömme on. liitY sinäkin!

•

Merijärvi on keskustalaisin kunta. Vaalitappion kärsineellä keskustalla on yhä vahvat alueensa. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla Merijärvellä kolme neljästä äänesti keskustaa, kertoo Kuntalehti. Reilun tuhannen asukkaan Merijärvellä on 659 äänioikeutettua.

Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Talous

Yrittäjän keveä verotus on myytti Sisämarkkinajuna etenee

duskuntavaalien tulos on saatu. Tilannetta seurattiin ja seurataan Brysselissäkin suurella mielenkiinnolla. Portugalin tukipaketista tuli väistämättä osa kotimaista vaalikeskustelua. Hallitusohjelman valmistelua veikattiin heti tuloksen selvittyä vaikeaksi rastiksi. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisen EUpolitiikkaliemen neuvottelijat keittävät leikkuulaudalle kasatuista aineksista. Onnea kokeille, sopan soisi olevan sekä hyvää että ravitsevaa. Uudessa asetelmassa voi toivoa, että yrittäjyys saa jopa enemmän painoarvoa hallituksen EU-politiikassa kuin aiemmin. Tähän asti kotimaiset yrittäjyyslinjaukset ovat olleet määrätietoisia ja kunnianhimoisia. Muistamme, että Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset asettivat tavoitteekseen tarjota yrittäjyydelle maailman parhaan toimintaympäristön. Nyt olisi luontevaa viedä tavoite osaksi hallituksen EU-politiikkaa. Onhan yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen koko EU:n talouskasvun ja myönteisen työllisyyskehityksen perusedellytys.

••• EU:n sisämarkkinoiden tehostamispaketti, Single Market Act, etenee. Komissio hyväksyi äskettäin 12 hanketta, jotka toteutetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2012 on juhlavuosi, sillä sisämarkkinat luotiin lainsäädäntöohjelmalla 20 vuotta sitten. ”Juhlahankkeet” valittiin alkuperäisten 50 aloitteen joukosta. Tavoitteena on saada 500 miljoonan kuluttajan markkinat toimimaan entistä sujuvammin. PK-yritysten toimintaedellytysten parantaminen on Single Market Actin kärkihankkeiden joukossa hyvin edustettuna. Think Small First -periaatetta viedään eteenpäin EU:n lainvalmistelussa. PK-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille helpotetaan ja vauhditetaan sääntöjä uudistamalla. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, jotka nostavat odotukset jälleen kerran korkealle.

Onnea hallitusohjelman kokeille, sopan soisi olevan sekä hyvää että ravitsevaa.

••• Single Market Actin toteutukseen liittyy uhkiakin. Yksi priorisoiduista hankkeista on yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. On oikein hakea aloitteita, joiden toteuttamisella myös kansalaiset voivat konkreettisesti kokea sisämarkkinoiden hyötyjä. Toimet eivät kuitenkaan saa vahingoittaa normaalia palveluyritystoimintaa. Yhteiskunnallisten yritysten tukeminen olisi tyyppiesimerkki väärästä politiikasta.

••• POMO III -kurssi pidettiin jälleen Brysselissä huhtikuun puolivälissä. Ohjelma oli tiivis, mutta kaikkiin EU-instituutioihin ehdittiin tutustua. Yhteinen viesti kaikilta esiintyjiltä kurssilaisille oli, että yrittäjyyttä arvostetaan ja yrittämisen edellytyksiä halutaan vahvistaa. Pidetään yhdessä huolta siitä, ettei viesti unohdu.

Lisää EU-asiaa ja EU-edustaja Antti Neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/eu-tietopaketti

veroaste on yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason •omaavan •Yrittäjänpalkansaajan. Lotta Tammelin, teksti ja kuva

ähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 38 240 euroa vuonna 2009. Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 29,6 prosenttia, selvittää Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. – Yrittäjän keveä verotus on siis lukujen valossa melkoinen myytti, hän jatkaa. Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuoden 2009 verotuksessa.

Laskua tuloissa. Malisen mu-

kaan yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot vähenivät talouden kriisivuonna 2009 vajaat neljä prosenttia 38 240 euroon, kun taas palkansaajien tulot nousivat prosentin verran 30 552 euroon. Kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista oli ansiotuloja. Niiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä. Pääomatulot vähenivät molemmilla tulonsaajaryhmillä selvästi. – On myös huomattava, että yrittäjien tulot vaihtelevat vuosittain kaikissa talouden oloissa enemmän kuin palkansaajien. – Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. Näin tarkasteltuna yrittäjät saavat työtuntia kohti vähäisen, vain viisi prosenttia suuremman korvauksen kuin palkansaajat, vaikka yrittäjien tulot ovat epävarmat. Yrittäjän pääoma on myös sidottu yhteen riskilliseen kohteeseen, omaan yritykseen. Lähes kahdella kolmanneksella yrittäjistä veronalaiset tulot jäivät vuonna 2009 alle palkansaajien keskipalkan, ja vajaalla viidenneksellä tulot ylit-

Yrittäjän keveä verotus on lukujen valossa melkoinen myytti, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo.

Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan. Petri Malinen

– Yrittäjälle ansio- ja pääomatulot muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen verotus on pidettävä kannustavana, Malinen painottaa.

tivät 55 000 euroa. Noin neljäsosalla tulot olivat alle 15 000 euroa, joten osa yritystoiminnasta on sivutoimista tai osapäiväistä.

Listaamattomista osakeyhtiöistä yrittäjät saivat vuonna 2009 yhteensä miljardin euron osingot. Suurilla osingoilla yrittäjät eivät kuitenkaan päässeet juhlimaan. – 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle 5 500 euron, Malinen selvittää.

Yrittäjän ja palkansaajan verotus samalla tulotasolla (38 240 euroa) 16 000

Kiinteä kokonaisuus. Vaikka

suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatuloilla oleellinen merkitys.

14 000 12 000 10 000

Yrittäjillä on

noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle 5 500 euron.

8 000 6 000 4 000 2 000

Lakisääteiset vakuutusmaksut Yrityksestä maksettu vero Henkilön maksama vero

Laukkanen kysyi eduskunnassa julkishankintojen valituskiusasta Keskustan kansanedustaja Markku Laukkanen on kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle esittänyt huolensa markkinaoikeudelle osoitettujen valitusten käsittelyajoista ja valitusoikeuden perusteista. Markku Laukkasen mukaan julkisten hankkeiden kilpailutusta koskevien valitusten käsittelyaikojen pituus ja tutkinnan ajaksi asetetut toimenpidekiellot ovat aiheuttaneet ongelmia monille hankkeille. Harmia on syntynyt varsinkin voittaneille yrityksille, vaikka valinta on tehty asetettujen kriteereiden mukaisesti. – Ongelman ydin on siinä, että tarjouskilpailun selvästi hävinnyt yritys voi kriteereistä huolimatta valittaa ja viivyttää hankkeen aloittamista. Tästä seuraa ongelmia myös kilpailuttajalle, siis tilaajalle, sekä hankkeiden toteuttamiselle mm. hankkeiden rahoituksen aikasidonnaisuuden ja töiden kiireellisten aikataulujen vuoksi, esitti kansanedustaja Laukkanen 15. maaliskuuta. Hankkeiden toteuttajiksi kilpailussa valikoituneet yritykset kokevat tilateen hävinneiden yritysten aiheuttamaksi kiusanteoksi. Ongelmana koetaan myös se, että markkinaoikeus ei suostu kertomaan valitusten käsittelyaikaa tai edes arvioimaan sitä. Voittaneet yritykset kokevat tilanteen loukkaavan niiden oikeusturvaa. Markku Laukkanen haluaa hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta markkinaoikeus nopeuttaisi valitusten käsittelyaikoja ja tiukentaisi valitusoikeuden perusteita.

Tuottava Idea -kilpailu käynnissä Tuottava Idea -kilpailu on käynnissä ja jatkuu 31.5.2011 asti. Kilpailussa palkitaan voittajat yrityssarjassa ja yhteiskuntasarjassa. Lisäksi palkitaan alueelliset voittajat. Kilpailun ideana on tunnistaa ja palkita jo tuottavassa toiminnassa olevia ideoita, jotka ovat enintään kolme vuotta vanhoja. Idea voi olla uusi liikeidea, uusi tuote, palvelu, toimintamenetelmä, toimintamalli tai konsepti. Suomen Nuorkauppakamarit ry on järjestänyt kilpailua vuodesta 1977. Suomen Yrittäjät on yksi kilpailun yhteistyökumppaneista. SY toimii valtakunnallisessa raadissa. www.tuottavaidea.fi

ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA:

SOPIVA YEL = SOPIVA ELÄKE Mistä on hyvä yrittäjyys tehty? Kun talous on turvattu, voit rauhassa keskittyä omaan bisnekseesi. Lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutus eli YEL antaa sinulle paitsi eläketurvan myös muuta sosiaaliturvaa. Eläkevakuutusyhtiö Etera on yrittäjän luotettava ja ketterä kumppani. Tutustu asiantunteviin ja mutkattomiin palveluihimme.

MILLAISEN ELÄKKEEN SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA?

Tee oma eläkelaskelmasi: etera./yrittaja

Vakuuta vaivatta

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Talous Osinko-oikeuden pidättäminen yrityskaupoissa ••Osakkeen arvoa voidaan alentaa. Erityisesti sukupolvenvaihdosluovutuksissa on tyypillistä, että siirtyvän osakkeen arvoa pyritään verotuksellisista ja -rahoituksellisista syistä alentamaan. Taustalla voi olla myös luovuttajan halu säilyttää itsellään oikeus yrityksen tuottoon, vaikka hän jo luopuukin osakkeiden omistuksesta lastensa hyväksi. Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään ottanut kantaa tapaukseen, jossa osinkooikeus on eriytetty osakkeen omistamisesta ja osinko-oikeus on myöhemmin kaupalla luovutettu osakkeen omistajalle.

Osakkeen myyjän sukupolvenvaihdoshuojennus. Mi-

käli osakeyhtiön osakkeita myydään riittävän läheisille sukulaisille, kuten omille lapsille, voi myyjä tietyin edellytyksin välttyä luovutusvoiton verotukselta. Edellytykset löytyvät tuloverolain 48 §:stä. Niiden mukaan yrityksen omistusajan on oltava riittävän pitkä ennen kauppaa, yritystoiminnan jatkajan on oltava riittävän läheinen sukulainen ja yrityksestä on luovutettava kerralla riittävän suuri osa. Jatkajan on lisäksi toimittava yrityksessä riittävän kauan kaupan jälkeen, jotta luovuttajan saama veroetu ei kostaudu luovutuksensaajan tuloverotuksessa. Osakkeen arvoa voidaan kaupoissa ja lahjoitustilanteissa alentaa esimerkiksi sitä vastaan, että luovuttaja ei luovutakaan uudelle omistajalle kaikkia omistukseen liittyviä osakasoikeuksia. Tyypillinen on määräys, jossa myyjä tai lahjanantaja pidättää itselleen eliniäksi tai määräajaksi oikeuden osakkeiden tuottoon. Erityisesti lahjaverotuksessa tällä voi olla suuri merkitys, kun lahjan arvosta vähennetään verotusta toimitettaessa tuotto-oikeuden arvo ennen lahjaveron määräämistä. Tästä aihepiiristä on ollut kyse tuoreessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 1.3.2011 taltio 509. Tapausseloste kuuluu seuraavasti: ”A oli lahjoittanut omistamansa osakeyhtiön osakkeet pojalleen B:lle ja pidättänyt itselleen oikeuden osakkeiden tuottamaan osinkoon. Myöhemmin A oli myynyt osakkeiden osinko-oikeuden B:lle. Osinko-oikeuden luovutuksessa ei ollut kysymys sellaisesta osakkeiden luovutuksesta, jota tarkoitetaan sukupolvenvaihdosluovutuksia koskevassa tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa.”

Torsti Lakari.toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt mm. yritysten rakennejärjestelyihin sekä yritysten luovutustilanteiden verotuskysymyksiin. Lakarin vastuulla ovat KPMG:n Middle Market -ryhmän eli omistajajohtoisten yritysten veroasiat erityisesti Uudenmaan alueella.

Johtopäätös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta. Kuten tapausselostees-

ta ilmenee, on A ensivaiheessa luovuttanut pojalleen omistusoikeuden osakkeisiin lahjana mutta pidättänyt osinkooikeuden edelleen itsellään. Myöhemmin hän on kaupalla myynyt pojalleen oikeuden osinkoon. Verotuksessa tätä luovutusta on pyydetty verovapaaksi, koska alkuperäinen osakkeiden luovutuskin olisi kaupalla toteutettuna ollut verovapaa myynti. Korkein hallinto-oikeus teki ratkaisunsa kuitenkin muotoseikkojen pohjalta ja katsoi, että koska kaupan kohteena eivät olleet yhtiön osakkeet vaan pelkästään oikeus osinkoon, ei luovutukseen voitu soveltaa tuloverolain 48 §:n säännöstä verovapaasta osakeluovutuksesta. Tämäntyyppisissä järjestelyissä on tärkeää etukäteen miettiä luovutuksen kohde ja muoto. Mikäli luovutus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, on hyvä miettiä, missä järjestyksessä eri vaiheet toteutetaan. Toisaalta aina ei voida ennakoida tilanteiden muuttumista. Usein on niin, että esimerkiksi osinko-oikeus halutaan pidättää sen turvaamiseksi, että vanhemmat saavat riittävän tulon eläkepäivinään, jos yrittäjäeläkkeen taso muutoin tuntuu matalalta. Myöhemmin saatetaan päätyä katsomaan, että osinko-oikeus olisikin hyvä siirtää jo aiottua aikaisemmin lapsille, jotta he voivat rahoittaa elantomenojaan tai vaikkapa pääomittaa sitä yritystä, jonka toimintaa he jatkavat. Olipa toteutustapa tilanteesta riippuen kauppa tai lahja, on verotuskysymykset hyvä suunnitella huolella.

Maksupääte tarjoaa vanhan maksutavan uudella tekniikalla Maaliskuusta alkaen kauppiaat ovat voineet tarjota kuluttajille mahdollisuuden valita kassalla käteis- ja korttimaksujen lisäksi kolmannen vaihtoehdon: laskun. Vanha mutta nyt uudistettuna käyttöön otettu maksutapa mahdollistaa esimerkiksi isompien ja yllättävien ostosten teon silloinkin, kun palkkapäivä on vasta tulossa tai luottokorttia ei haluta käyttää. Kotiin postitettava lasku on koroton. Lasku tipahtaa maksajan postiluukusta 3 – 5 arkipäivän kuluessa, ja siihen lisätään ainoastaan esimerkiksi viiden euron laskutuslisä. – Laskulla voi maksaa muun muassa huonekaluja, kodin elektroniikkaa, matkoja, lääkäripalveluita sekä autohuoltoja, kertoo maksutavan takana olevan Intrum Justitia Oy:n toimitusjohtaja Tommi Sova.

Luottotietojen oltava kunnossa. Kaikki täysi-ikäiset

kuluttajat voivat maksaa vas-

tuullisen luotonannon periaatteiden mukaisesti laskulla, kunhan luottotiedot ovat kunnossa. Kun ostoksensa haluaa maksaa laskulla, kassan maksupäätteestä valitaan Laskulla, kiitos -vaihtoehto. – Asiakkaan henkilöllisyys todennetaan, ja maksupääte tarkastaa asiakkaan luottotiedot laitteeseen näppäiltävän henkilötunnuksen pohjalta. Kun ne ovat kunnossa, voi valita, kuinka monessa erässä haluaa laskun maksaa. Koko tapahtuman kokonaiskesto on vain muutamia sekunteja, kertoo maksupäätteitä hallinnoivan Point Transaction Systems Oy:n toimitusjohtaja Hanna Harjuvaara. Tommi Sova uskoo, että vuoden loppuun mennessä kuluttajat ovat täysin omaksuneet tämän uuden tavan maksaa. Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava asiakashallintapalveluiden asiantuntija. Suomessa Intrum Justitialla on 360 työntekijää.

Inflaation nousu euroalueen suuri huolenaihe

rnst & Youngin äskettäin julkaiseman Eurozone Forecast -talousennusteen mukaan euroalueen talouskasvu on ollut huomattavasti odotuksia hitaampaa. Vaikka inflaation nousu hidastaa talouskasvua, korkotason nostaminen olisi talousennusteen mukaan virhe. Suomen talous kasvaa muuta euroaluetta vauhdikkaammin, Ernst & Youngin toimitusjohtaja, KHT Harri Pärssinen summaa. – Euroalueen keskimääräisen talouskasvun odotetaan jäävän 1,5 prosenttiin vuonna 2011 ja 1,7 prosenttiin vuonna 2012. Euroalue kasvaa vuonna 2011 pääosin vientimarkkinoiden ansiosta, kun Yhdysvallat ja kehittyvät markkinat pitävät maailmanta-

louden suorituskyvyn vakaana. Inflaation nousu on talousennusteen mukaan euroalueen suurin huolenaihe. Euroalueen inflaatio nousi joulukuussa 2010 yli kahden prosentin ja saavutti 2,4 prosentin tason helmikuussa 2011. Ennusteen arvion mukaan inflaation nousun hillitseminen korkotasoa nostamalla olisi virhe, sillä korkojen nousu saattaisi vaarantaa euroalueen hauraan kasvun. Inflaatio ei muodostune ongelmaksi pitkällä tähtäimellä vaan laskenee alle kahden prosentin vuonna 2012, Pärssinen kommentoi. – Näin ollen korkojen nostaminen ei ole paras ratkaisu vallitsevassa tilanteessa vaan saattaisi pahimmillaan riskeerata

euroalueen talouskasvun. Ernst & Youngin ennuste arvioi euroalueen työttömyyden pysyvän korkeana lähivuosina. Sen mukaan alueella olisi vuonna 2015 noin 14 miljoonaa työttöntä.

Suomen talous kehittyy muuta euroaluetta suotuisammin. Suomen talous toipui

talouskriisistä huomattavasti muuta euroaluetta nopeammin talouskasvun noustua 3,1 prosenttiin vuonna 2010. Talousennuste arvioi bruttokansantuotteen kasvun jatkuvan 3,5 prosentin tahtia tänä vuonna sekä vienti- että kotimaanmarkkinoiden vetäessä hyvin. – Kulutuksen elpyminen no-

peasti kriisin jälkeen vauhditti Suomen muuta euroaluetta parempaan talouskasvuun, Pärssinen toteaa. – Kotimaisen kysynnän odotetaan kasvavan edelleen tänä vuonna. Toisaalta Suomen talout ta rasittaa heikko työmarkkinatilanne. Kahdeksan prosentin työttömyys yhdistettynä ennustettuun kolmen prosentin inflaatioon saa kulutuksen kasvun mitä todennäköisimmin hidastumaan tämän vuoden aikana. Kuluttajanäkökulmasta riskit liittyvät kiinteistömarkkinoihin, joilla hintojen nousua ylläpitävät niin matala korkotaso kuin vähäinen tarjonta. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on tällä hetkellä 120 prosenttia

käytettävissä olevista tuloista. Mikäli kotitalouksien velkaantuminen jatkuu, kulutuksen kasvu saattaa talousennusteen mukaan taantua, kun korkotaso nousee euroalueen yleisen tason mukaiseksi.

Huolena finanssipolitiikan kiristyminen. Vaikka euroalu-

een odotetaan hiljalleen toipuvan talouskriisistä seuraavien 12 kuukauden aikana, positiivinen talouskehitys saattaa pysähtyä globaalin taloustilanteen seurauksena tai mikäli euroalueen lainakriisi laajenee, Pärssinen huomauttaa. Tilanteen pysyessä nykyisellään Japanin viimeaikaisilla tapahtumilla ei odoteta olevan suurta vaikutusta euroalu-

een talouteen, hän jatkaa. – Vaikka globaalin talouden kehitys alkaa olla positiivista, euroaluetta rasittaa huoli Euroopan lainakriisistä, hintojen noususta ja epävakaasta tilanteesta Pohjois-Afrikassa ja Lähiidässä. Epävakaa taloudellinen toimintaympäristö hillitsee myös yritysten investointeja ja työpaikkojen muodostumista euroalueelle. Pärssisen mukaan euromaiden haasteena ovat myös maakohtaiset finanssipoliittiset kiristämistoimenpiteet. Vastaavan laajuisia kiristämistoimenpiteitä ei ole aiemmin toteutettu samanaikaisesti näin monissa maissa, minkä vuoksi toimenpiteiden vaikutusta talouskasvuun on vaikea ennustaa.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Talous

Huoltoasemien määrä väheni vielä hieman

Uutta verovalvontaa rakennus- ja ravitsemusalalle ••Jatkossa on annettava ilmoituksia verohallinnolle aliurakoitsijoista. FUTUREIMAGEBANK

Jouko Lantto, teksti

yö- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä esittää useita toimenpiteitä rakennus-, majoitus- ja ravitsemisaloille harmaan talouden torjumiseksi. Työryhmä ehdottaa muutoksia myös nk. tilaajavastuulakiin, joilla pyritään parantamaan lain toimivuutta rakennusalalla. Rakennusalalla ehdotetaan otettavaksi käyttöön veronumero ja siihen liittyvät tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuudet. Veronumero olisi oltava sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla työntekijöillä. Veronumerona toimisi henkilötunnus, joka annettaisiin ulkomaalaisille työmiehille hakemuksesta. Veronumeron käyttöönotolla on tarkoitus varmistaa, että kaikki rakennustyötä työmailla tekevät olisi rekisteröity Verohallinnon asiakkaaksi.

sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljettava ulos julkisista hankinnoista.

Muutosehdotukset majoitus- ja ravitsemisalalle. Ti-

Verottajalle tiedot aliurakoitsijoista ja urakkasummista. Jatkossa rakennuspalve-

luita ostavan tilaajan olisi ilmoitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten urakkasummat sekä tarpeelliset tiedot aliurakoitsijoista. Rakennushankkeen päätoteuttajan olisi ilmoitettava kuukausittain Verohallinnolle työmaalla työskentelevien työntekijöiden ja itsenäisten työsuorittajien verotuksen ja työnantajavelvoitteiden valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Tilaajavastuulakiin esitetyillä muutoksilla pyritään parantamaan lain toimivuutta rakennusalalla. Jatkossa rakennusalalla tilaajan olisi aina toiminnan- tai sopimustoiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset. Selvitysvelvollisuuden sisältöä ehdotetaan laajennettavan siten, että tilaajan olisi selvitettävä sopimuskumppanilta myös tapaturmavakuutuksen ottaminen sekä eläkevakuutusten ja tapaturmavakuutusten voimassaolo

Rakennusalalla ei saa jatkossa maksaa palkkaa käteisenä.

Rakennusalalla ehdotetaan otettavaksi käyttöön veronumero ja siihen liittyvät tilaajan ja päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuudet. ja vakuutettujen määrä. Myös tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuteen liittyvien tietojen saamista ehdotetaan parannettavaksi usealla eri tavalla. Vakavampien tilaajavastuulain rikkomusten osalta työryh-

mä ehdottaa, että rakennusalalla otettaisiin käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu. Tällaisia olisivat tilanteet, jossa tilaaja tekee sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa, vaikka hänen on täytynyt tietää, että

Jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljettava ulos julkisista hankinnoista.

laajavastuulain soveltamisalaa halutaan laajentaa koskemaan itsenäisiä työnsuorittajia majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmä ehdottaa, ettei rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla saisi jatkossa maksaa palkkaa käteisenä. Lisäksi työryhmä esittää, että majoitus- ja ravitsemisalalla tulisi selvittää tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa. Työryhmä on nostanut esille harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeitä seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisesti toteutettavassa alkoholilain uudistuksessa. Silloin luvanvaraisen anniskelutoiminnan ja sen kanssa kilpailevan laittoman toiminnan tunnusmerkit tulisi määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti. Alkoholivalvonnan toimivaltuudet tulisi säätää riittävän laajoiksi, ja lakiin tulisi lisätä mahdollisuus käyttää hallinnollista laiminlyöntimaksua. Anniskeluluvanhaltijan omistussuhteiden muutoksista tulisi jatkossa ilmoittaa kahden viikon kuluessa tapahtumasta. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla -työryhmän mietintö on julkaistu TEM julkaisuja -sarjassa numerolla 17/2011. Se löytyy myös osoitteesta www. tem.fi/julkaisut.

Harmaan talouden torjunta on yrittäjän etu Jouko Lantto, teksti Pekka Sipola, kuva

Suomen Yrittäjät pitää oikeana, että harmaan talouden estämiseen otetaan käyttöön nykyistä tehokkaampia keinoja, koska maksuvelvoitteitaan laiminlyövät toimijat vahingoittavat rehellisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia, johtaja Rauno Vanhanen toteaa. Hänen mukaansa SY hyväksyy tilaajavastuun selvitysvelvollisuuksien laajennukset mm. tapaturmavakuutuksiin ja eläkevakuutusten kattavuustietoihin. Harmaan talouden ehkäisemiseksi esitetyt selvitysvelvoitteiden laajennukset ja uudet ilmoitusvelvollisuudet aiheuttavat rakennusalan yrityksille kuitenkin merkittäviä lisäkustannuksia, Vanhanen jatkaa. – Nämä voidaan hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että valvontaviranomaiset pystyvät käyttämään tiedot hyväkseen valvonnan tason parantamisessa. SY tukee myös veronumeron käyttöön ottamista kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä, ovat työntekijät sitten verovelvollisia Suomessa tai muualla. Näin kaikki rakennustyömailla työskentelevät olisivat verohallinnon tiedossa ja valvonnassa.

Tiedot yhdestä pisteestä sähköisesti.

Tiedonantovelvoitteiden täyttämisessä on päästävä Rauno Vanhasen mielestä siihen, että tilaaja voisi saada tarvitsemansa tiedot käyttöönsä yhdestä pisteestä sähköisesti. Nyt tehdyt ehdotukset ovat askel oikeaan suuntaan, kun tarkoituksena on sujuvoittaa tietojen toimittamista verohallinnolta yksityisille tietojenvälitysorganisaatioille, hän arvioi – Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulee kuitenkin olla, että tiedot saadaan koottua julkisen hallinnon itsensä ylläpitämään yleiseen järjestelmään, jonka pohjana olisi yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ).

Kaupparekisteriote yhdistettävä YTJjärjestelmään. Ehdotus maksuttoman

kaupparekisteriotteen saamisesta tilaajavastuun yhteydessä on SY:n mukaan kannatettava, mutta otteiden ilmainen saatavuus tulisi toteuttaa samalla kertaa kattavasti. Maksuton kaupparekisteritietojen jakaminen

Rauno Vanhanen

internetin välityksellä vaatii valtion varojen käyttämistä. Se kannattaisi kuitenkin tehdä, sillä näin kyettäisiin parantamaan olennaisella tavalla eri osapuolten tietotasoa mahdollisista sopijakumppaneista. Kaupparekisteriote olisi teknisesti yksikertaista yhdistää olemassa olevaan YTJ-järjestelmään, Vanhanen kertaa.

Ongelmalliset omakotityömaat. Rauno

Vanhasen mukaan omakotityömailla esiintyvän pimeän työn kitkeminen ei ole helppoa, mutta järjestö pitää hyvänä, että rakentamistai korjaushankkeen teettävälle yksityishenkilölle säädetään myös velvollisuus ilmoittaa urakoitsijat ja työntekijät sekä näille maksetut palkat tai palkkiot verottajalle. – Ilmoitusvelvollisuuden perusteella verohallinnolla olisi mahdollisuus valvoa, että myös tilaajavastuulain ulkopuolella tehdystä rakennustyöstä on maksettu asiaankuuluvat sosiaalivakuutusmaksut ja verot. Ravintola-alalle ehdotettua tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöpakkoa Suomen Yrittäjät ei sen sijaan pidä järkevänä, johtaja Rauno Vanhanen pelkistää. – Lopputuloksena olisi todennäköisesti se, että velvoite aiheuttaa lisäkustannuksia rehellisesti toimivalle yritysten suurelle enemmistölle ja ohimyyntiä edelleen jatkavat toimijat saisivat entistä suuremman kilpailuedun hyväkseen.

Seniorijäsenyys Suomen Yrittäjissä Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on yritystoiminnasta luopuneelle hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä!

Seniorijäsenen palvelut ▪ Paikallisyhdistys määrittelee ne omat palvelunsa, jotka se tarjoaa seniorijäsenilleen. Seniorijäsenellä ei ole äänioikeutta paikallisyhdistyksen kokouksissa, mutta paikallisyhdistys voi kutsua seniorijäsenensä yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin ▪ Aluejärjestösi tiedotteet ja tilaisuudet ▪ Suomen Yrittäjien YrittäjäSanomat ja YrittäjäInfo (lukuoikeus) ▪ Neuvontapalvelut

Jäsenmaksu 50 euroa/vuosi

Miten seniorijäseneksi? Ota yhteyttä paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai hallituksen jäseneen. Hän tarvitsee ajantasaiset yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja voi viedä asian eteenpäin. Yhteystiedot löydät yrittajat.fi-sivulta. Paikallisyhdistyksen hallitus päättää seniorijäsenyydestä.

siin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän tilannekuvan mukaan harmaata taloutta esiintyy erityisesti pizza-kebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa, keskioluen myyntipisteissä, pikkuravintoloissa ja pubeissa. Tilannekuvan mukaan tiuhaan toistuvat hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritykset ovat yleistyneet ravintolaalalla. Yritysten vaihtuvuus on suurta.

Viime kesän myrskyistä jopa 150 miljoonan lasku

Lakimuutos auraa teiltä harmaata taloutta

Viime kesänä Suomessa koettujen Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen kokonaisvahingot saattavat kohota jopa 150 miljoonaan euroon. Vakuutusyhtiöille kertyi korvattavaa 19 000 vahingosta yhteensä 81,5 miljoonaa euroa. Summasta noin 60 prosenttia koostui metsävahingoista. Keskikorvaus vahingoista oli 4 300 euroa. – Koska suomalaisista yksityismetsistä vain noin 30 – 40 prosenttia on vakuutettu, kokonaisvahingot myrskyistä nousivat huomattavan korkeiksi. Muu vaurioitunut omaisuus on Suomessa melko kattavasti vakuutettua, kertoo Finanssialan Keskusliiton asiantuntija Petri Mero.

Alipalkkaus kasvussa. Viime vuosina sisäasiainministeriön mukaan on ollut havaittavissa

Kuljetusyrittäjien järjestö SKAL pitää lakiluonnosta tavaraliikennelain uudistamisesta myönteisenä ja tarpeellisena. Tarkoitus on kitkeä harmaa talous kuljetusalalta. Lakiuudistus korostaa liikenneluvan merkitystä ja tuo parannuksia lupajärjestelmään. Uusi eduskunta saa lain käsiteltäväkseen syksyllä. Uudessa laissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota liikenneluvan haltijan hyvään maineeseen ja vakavaraisuuteen. Verkkoa kiristetään tuntuvasti liiketoimintaansa epärehellisin keinoin pyörittävien ympärillä. Lakivalmisteluun osallistuneet organisaatiot ovat olleet

uudenalaista harmaata taloutta, jolle on tyypillistä työntekijöiden alipalkkaus ja tuotteiden myynti hyvin alhaiseen hintaan. Usein työtekijä ja työnantaja eivät kumpikaan tiedä Suomen lakisääteisistä työehdoista. Pimeä työpaikka, laiton maahantulo, kiskonnantapainen työsyrjintä ja ihmiskaupan riski liittyvät usein yhteen. Poliisin tietoon tuli vuosina 2004–2010 yhteensä 125 työsyrjintärikosta 87 eri tapauksessa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 13 ihmiskauppatapausta, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

yhtä mieltä muutoksen tarpeellisuudesta, ja yhdessä on löydetty hyviä keinoja valvonnan tehostamiseksi. Poliisi on esittänyt muun muassa tien päällä annettavaa rangaistusmaksua ilman liikennelupaa liikkuvalle kuljetukselle. – Tällaiset ”pikavoitot” ovat omiaan lisäämään lain kunnioitusta, toteaa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. Porsaanreikien tukkimiseksi SKAL edellyttää lakiesityksen tiukentamista. Liikennelupa tulee vaatia aina, kun kuljetetaan tavaroita korvausta vastaan. Tämä tarkoittaa lain poikkeuspykälien tuntuvaa karsintaa.

Moottoriliikenteen vaikuttajia palkittiin Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Moottoriliikenteen ansiomitalit neljälle tieliikenteen toimintaa valtakunnallisesti edistäneelle henkilölle. Ansiomitalin saivat toimitusjohtaja Timo Rantanen Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjistä, opetusneuvos Eero K. Niemi Opetushallituksesta, projektipäällikkö Esa Mannisenmäki Linja-autoliitosta ja päätoimittaja Kai L. Bremer Mobilisti Seniori -lehdestä. Mitali myönnetään vuosittain henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä moottoriliikenteen kehittämisen ja toimivuuden hyväksi. Liikenneministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestön mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien kaiken kaikkiaan 151 kappaletta. Mitalissa on kuvattuna auton ohjauspyörä ja ajajan kädet sekä teksti ”Moottoriliikenteen hyväksi”.

Joutsenmerkki tulossa leivälle

Hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritykset yleistyneet ravintola-alalla Joka viides ravintola-alan euro on kirjanpidon ohittavaa harmaata taloutta, kuten ohimyyntiä, pimeää palkkaa tai salattua yrittäjätuloa. Harmaasta taloudesta koituu kilpailuhaittana rehellisille yrittäjille ja yhteiskunnalle noin 370 miljoonan euron vahingot vuosittain. Vuonna 2009 ravitsemus- ja matkailualan yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista piti harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia alallaan merkittävinä tai erittäin merkittävinä. Sisäasiainministeriön yrityk-

Suomessa oli viime vuoden lopussa lähes kaksituhatta huoltoasemaa. Asemien kokonaismäärä on viime vuosikymmeninä pysynyt lähes ennallaan. Asemilta saatavien palvelujen kirjo on monipuolistunut. Öljyalan Keskusliiton keräämien tietojen mukaan huoltoasemia oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 1985 kappaletta, vuotta aiemmin 2002. Näistä automaattiasemia oli 1 070, ja henkilökuntaa oli 915 asemalla. Automaattiasemien osuus jatkoi kasvuaan. Niiden osuus oli 54 prosenttia, samoin niiden osuus bensiinin myynnistä. Erikseen tilastoidaan raskaan liikenteen jakelupisteet, joita oli vuodenvaihteessa vajaat 800. Osa raskaan kaluston dieselin tankkauspisteistä on huoltoasemien yhteydessä ja osa on erillisiä jakelupaikkoja. Veneasemia on meri- ja järvialueilla runsaat 60. Huoltoasemilla työskenteli viime vuoden lopussa yhteensä lähes 9 200 henkilöä, mikä on noin 100 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Erilaisia kahvila- tai ravintolapalveluita oli 736 aseman yhteydessä, ja yli 300 asemalla oli elintarvikemyymälä.

Ravintolaväkivalta yleistä, joskin laskussa. Ravintolavä-

kivalta on hieman vähentynyt Suomessa 2000-luvulla. Ravintoloissa tapahtuva väkivalta voi olla asiakkaiden välistä tai kohdistua henkilökuntaan. Ravintola-alan kasvava ongelma ovat tekotavoiltaan jatkuvasti kehittyvät tilauspetokset, joihin voi liittyä myös identiteettihuijauksia, sekä monimuotoiset rahanvaihto- ja luottokorttihuijaukset, tilannekuva kertoo. Tilannekuva on luettavissa osoitteessa www.intermin.fi/sisainenturvallisuus

Mela-vakuutetut kalastajat vähenivät viime vuonna Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa Melassa vakuutettujen kalastajien määrä väheni vuonna 2010 peräti 6,3 prosenttiyksiköllä. Vakuutettujen kalastajien määrä on nyt noin 700. Muiden alkutuottajaryhmien määrä väheni myös, mutta ei niin voimakkaasti kuin kalastajien. Poronhoitajien määrä väheni 1,6 prosentilla ja maatalousyrittäjien 2,4 prosentilla. Apurahansaajat, joka on uusi ryhmä Melan asiakkaita, meni jo lukumääräisesti ohi kalastajien ja poronhoitajien kokonaismäärän. Tiedot löytyvät Melan toimintakertomuksesta.

Pohjoismainen ympäristömerkintälautakunta on päättänyt ottaa leipomot ja leivät joutsenmerkinnän piiriin ensimmäisinä elintarvikkeina. – Pohjoismainen Ympäristömerkintä on jo pitkään harkinnut joutsenmerkinnän laajentamista elintarvikkeisiin. Tutkimukset osoittavat, että elintarvikealalla on paljon mahdollisuuksia ympäristöparannuksiin. Ajatuksena on laatia joutsenmerkkivaatimukset sekä leipomolle että itse tuotteelle, toteaa yksikönpäällikkö Sinikka Karppelin Ympäristömerkinnästä. – Haluamme asettaa vaatimuksia leivän koko elinkaarelle ja vähentää energiankulutusta, kemikaaleja ja pakkauksia sekä edistää raakaaineiden luonnonmukaista tuotantoa, lisää Karppelin. Tällä hetkellä ei ole olemassa merkkiä, joka ottaisi huomioon elintarvikkeen koko elinkaaren.

Palkkatuesta trimmataan rekrytointituki Taloudellisen taantuman seurauksena pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. TEM:n tavoitteena on parantaa palveluita niin, että pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä paranevat. Samalla tavoitteena on nostaa yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana. – Palkkatuen ehtoja yksinkertaistetaan ja kehitetään maksatukseen liittyviä prosesseja. Palkkatuki on jatkossa selkeämmin rekrytointituki, joka antaa molemmille osapuolille joustavammat mahdollisuudet testata yhteensopivuutta, ministeri Anni Sinnemäki kertoo.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Se ei todellakaan ole sama, mitä älypuhelinta käytät.

Elisa Puhepaketti 2000 min sis. mobiililaajakaistan

Nokia E7-00 • Täysi qwerty-näppäimistö • 4 tuuman kosketusnäyttö • 8 megapikselin kamera, HD-tason video • Kätevä sähköpostin käyttö • Luo, muokkaa ja jaa Office-dokumentteja • Ilmainen navigointi

Tilaa ja tutustu osoitteessa www.kommunikaattori.fi tai lähetä yhteydenottopyyntö tekstaamalla ELISA numeroon 16172 Nyt hyvitystä myös vanhasta kapulastasi!

*Elisa Puhepaketti 2000 min sisältää 2M mobiililaajakaistan, ei käyttökattoa. Laite + 2000 min puhepaketti 24 kk määräaikainen sopimus. Elisa Puhepaketin hinta 20 €/kk, Nokia E7-00 18,54 €/kk. Yritysten verkkokaupasta Nokia E7-00 19,85 €/kk, 24 kk sopimus. Elisa Puhepaketti tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia, hinnat alv 0 %. Puhepakettitarjous voimassa 30.4.2011 asti.

54 € /kk *

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Yrittäjät & kunta

Yhdessä tehden Pirkanmaan puolesta ••Pirkanmaalla uskotaan yrittäjille suunnattujen palveluiden tuottamisessa vankkaan yhteistyöhön. Meillä on tosi vahva Pirkanmaahenki.

Lotta Tammelin, teksti Jouko Lantto, kuva

irkanmaalla on viime vuosikymmeninä kunnostauduttu yrittäjille suunnattujen palveluiden saatavuuden helppoudessa ja toimivuudessa. Pirkanmaalaiset uskovat yhteistyön voimaan, ja yrittäjäjärjestö, kauppakamari, julkiset tahot ja muut toimijat työskentelevät paikallisten yrittäjien hyväksi tiiviisti yhdessä – sulassa sovussa. – Vuonna 1986 avattiin Kehräsaaren yrityspalvelukeskus, johon saman katon alle muuttivat Pirkanmaan Yrittäjät, Kauppakamari, KTM-teollisuuspiiri, Kera ja Finnvera, keksintösäätiö ynnä muut toimijat. Se oli Suomen ensimmäinen yrityspalvelukeskus, ex-kansanedustaja, Pirkanmaan Yrittäjien kunniapuheenjohtaja ja Tampereen seudun Uusyrityskeskus ry:n puheenjohtaja Kari Kantalainen kertoo palveluyhteistyön syntyhetkistä. Aikojen saatossa palvelut ovat muotoutuneet ja kasvaneet, joten niille on kaivattu lisää tilaa. Nyt Pellavakadulla, vain kivenheiton päässä Kehräsaaresta, sijaitseekin uusi palvelukeskittymä. Samasta osoitteesta löytyvät ELY-keskus, Tampereen TEtoimisto, Tampereen seudun Uusyrityskeskus Ensimetri, Osuustoimintakeskus, Finpron Tampereen aluetoimisto, Keksintösäätiön keksintöasiamies ja yrityskummit sekä koko joukko erilaisia työllisyys- ja yrittäjyysprojektien henkilöitä. – Neljännesvuosisadassa yrittäjille suunnattujen palveluiden kehittämisessä on tapahtunut paljon. Se on asia, jossa myös

CMY

Kari Kantalainen

Ensimetrin rahoitus tulee niin julkisilta kuin yksityisiltäkin tahoilta.

Kari Kantalainen, Tapani Kaskela, Kaj Heiniö ja Jari Jokilampi iloitsevat Pirkanmaalla vallitsevasta yhteistyöhengestä, jonka avulla yrittäjien tarvitsemat asiointipalvelut on saatu järjestettyä mahdollisimman helpoiksi saada. yrittäjäjärjestö on profiloitunut erittäin positiivisesti. Olemme hakeneet hyvän yhteistyön kautta vakavasti otettavan roolin keskeisten yrittäjäpalveluiden polulle, Kantalainen summaa.

Apua myös ensimetreille.

Tampereen seudun Uusyrityskeskus ry eli markkinointinimeltään Ensimetri perustettiin 1993, ja yrittäjäjärjestön yhteistyö sen kanssa on toiminut juohevasti

alusta saakka. – Ajattelin silloin, että tämänlainen alkavien yrittäjien neuvontapalvelu kuuluisi Kehräsaareen, kun siellä olivat monet muutkin yrittäjien tarvitsemista tahoista, sekä Pirkanmaan Yrittäjien että Uusyrityskeskus Ensimetrin toimitusjohtaja Jari Jokilampi kertoo. – 18 vuotta olemme tehneet Uusyrityskeskuksen kanssa yhteistyötä. Sen kautta luodaan uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja

edullisesti. Konsepti on ollut oikein toimiva. Sitä kautta olemme saaneet ns. viranomaishyväksynnän erilaisille yrittäjän asialla oleville toimijoille, hän jatkaa. – Ensimetrin markkinaosuus Tampereen seudulla perustettavista uusista yrityksistä on noin 60 prosenttia. Brändi on siis hyvin tunnettu, Jokilampi sanoo. Ensimetrin kautta synnytetty yritys on myös edullinen. – Ensimetrin kautta synny-

tetty uusi yritys maksaa karkeasti ottaen 700 euroa ja uusi työpaikka 900 euroa. Toiminta on siis hyvin edullista. Meillä on 200 asiantuntijan verkosto, joka tarjoaa neuvontaa, jotta ennenaikaisilta konkursseilta vältyttäisiin. Uusia yritysideoita Ensimetrissä käsitellään vuodessa noin 2 500, joista uusi yrityksiä kauttamme syntyy noin 900 – 1000 ja työpaikkoja puolestaan noin 800 – 900, kertoo Kari Kantalainen.

Pidempi elinkaari. Pirkanmaalla uusien yritysten elinkaari on keskimääräistä pidempi. – Keskimäärin uusi yritys ei elä Suomessa käynnistymisestään neljää viittä vuotta pitempään. Meillä elinkaari on saatu venytettyä lähes kymmeneen vuoteen. Tilanne on muuttunut selkeästi tämän konseptin myötä, kun yksityiset asiantuntijat ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä yritysten hyväksi, Kantalainen sanoo. Yhteistyön tuloksia on alusta asti haluttu myös mitata. – Professori Vesa Routamaa Vaasan Yliopistosta teki meille selvityksen siitä, mitä tarkoittaa yksityisten yritysten kautta synnytetty hyvinvointi yhteiskunnalle. On ollut uskomatonta huomata, miten paljon yksityiset yritykset tuovat rahaa kunnille. Puhutaan kymmenien

miljoonien hyödystä täällä Pirkanmaalla, Kari Kantalainen summaa.

Kaikki voittavat. Kantalaisen

ja Jokilammen mukaan Pirkanmaalla on valloillaan hyvä tekemisen meininki. – On hienoa, että olemme saaneet kaikki toimijatahot pelaamaan niin hyvin yhteen. Meillä on tosi vahva Pirkanmaa-henki täällä menossa. Se johtuu siitä, että teemme ihan konkreettisia asioita, Kari Kantalainen sanoo. – Meillä käy Suomesta tutustumassa erilaisia ryhmiä, ja kyllä monet ihmettelevät, miten hyvin olemme saaneet eri toimijoiden välisen yhteistyön sujumaan, painottaa myös Ensimetrin projektipäällikkö Kaj Heiniö. Yhteistyö onkin kaikille winwin-tilanne. – Se, että Ensimetri toimii yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa, on nostanut meidän vaikuttavuuttamme ja asemaamme julkiseen puoleen, Heiniö jatkaa. – Yrittäjäjärjestö puolestaan saa ihan toisenlaisen hyväksynnän viranomaisten suunnasta, Jari Jokilampi selvittää. – Ja yrittäjäjärjestölle yhteistyö tuo tietenkin myös uusia jäsenyrityksiä, Kantalainen lisää.

Pirkanmaan Yrittäjät ry Pirkanmaan Yrittäjiin kuuluu nyt yli 10 000 yrittäjää ja pk-yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 50 000 työntekijää. Pirkanmaan Yrittäjiin kuuluu 44 paikallisjärjestöä, ja se on Suomen Yrittäjien suurin aluejärjestö.

Hankintakoulutusta tarvitaan Vain vajaa puolet kunnista katsoo hankintaosaamisen olevan riittävää. Yhdeksän kymmenestä kunnanjohtajasta VarsinaisSuomessa katsoo, että kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma on ajan tasalla. Tämä selviää VarsinaisSuomen Yrittäjien tekemästä kyselystä, johon vastasi 23 kunnanjohtajaa. – Tämä kertoo siitä, että kunnissa nähdään ohjelmien tärkeys elinkeinopolitiikan tukena ja ohjenuorana sekä toiminnan strategisena linjauksena, kertoo toimitusjohtaja Henri Wibom VarsinaisSuomen Yrittäjistä. – Hankintaosaamisessa on kuitenkin vielä parannettavaa, Wibom arvioi. Samoilla linjoilla on myös Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen. – Tekniset ostamiseen ja lainsäädäntöön liittyvät asiat hallitaan jo suhteellisen hyvin, mutta erityisesti markkinoiden tuntemusta ja niiden toimivuutta tulisi edelleen kehittää. – Tavara- ja raaka-ainehankinnoissa markkinatuntemus ei ole niin kriittinen muuttuja, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa julkisen sektorin kysyntäasema on vahva, markkinat joko kehittyvät tai ovat kehittymättä riippuen siitä, miten julkinen ostajaa kilpailutuksiansa tekee. Ja laskun huonosti toimivista tai kehittymättömistä markkinoista maksaa aina viimekädessä järjestämisvastuullinen kunta, Pesonen jatkaa.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Haastattelu:

Varo vaaraa, opetetaan lapsille. Muista ohjenuora myös yrittämisessä, opastaa johtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta.

Riski on otettava – huomioon ••Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi. Onhan se myös sinun tunnuslauseesi?

Lotta Tammelin, teksti Katja Lösönen, kuva

ritysturvallisuudesta ja yrityksen toimintavalmiuden turvaamisesta puhutaan paljon. Aihe on laaja ja pitää sisällään monta epävarmuustekijää. Yrityksen toimintaa voi uhata esimerkiksi tulipalo, tulva, tietomurto tai rikosriski – ja lista sen kun jatkuu. Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunta ja turvallisuus -toiminnon johtaja Risto Karhunen nostaa kuitenkin päällimmäisenä esiin riskin, joka saattaa usein unohtua – yrittäjän oma terveys ja turvallisuus. – Missä kunnossa yrittäjän oma turva on? Hänen terveytensä, fyysinen kuntonsa tai työkykynsä. Ovatko vakuutukset tai eläkeasiat kunnossa? Mehän tiedämme, että näissä asioissa on paljon petrattavaa. Itse kullekin yrittäjälle pitkät työpäivät ja lyhyet lomat saattavat olla tuttuja. Karhusta asia huolettaa. – Ei ihminen kone ole, hän muistuttaa. – Jonain päivänä voidaan olla tilanteessa, että yritys pyörisi muuten, mutta missäs se yrittäjä on, hän muistuttaa.

Siivoa yritys turvallisemmaksi! Yrittäjän oman turvallisuuden lisäksi yrityksessä täytyy tietenkin huolehtia myös työntekijöiden työturvallisuudesta. – Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Meillä on turvallista työskennellä ja työtapaturmien määrä on saatu kokolailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mitään ei koskaan tapahtuisi, ei päästä ikinä. Meissä kaikissa asuu melkoinen riskinottaja, Karhunen painottaa. Eräs hyvin yksinkertaiselta kuulostava keino vaikuttaa yrityksen turvallisuuteen on siisteys. – Siisteys, kunnossapito ja huolto, Risto Karhunen luettelee. Huoltotoimissakin tosin kyllä omat riskinsä, hän lisää. – Erityisesti suurteollisuudessa riskialtista aikaa ovat vuosihuollot. Lyhyessä ajassa yritetään tehdä paljon asioita, ja huoltotoimenpiteitä tekevät ihmiset, jotka eivät normaalisti tuotantotiloissa ole. Silloin on sattunut vakavia isoja Risto Karhunen vahinkoja. Aikataulut ovat ilmeisesti liian kireitä, Karhunen epäilee.

Pääosin nämä asiat ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Meillä on turvallista työskennellä, ja työtapaturmien määrä on saatu kokolailla pidettyä aisoissa. Ihannetilaan, jossa mitään ei koskaan tapahtuisi, ei päästä ikinä.

Lämpökamera ja pelastussuunnitelma. Tänä päivä-

nä on olemassa hyviä ja suhteellisen edullisia työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa yrityksen kokonaisturvallisuuteen, Risto Karhunen kertoo. – Esimerkiksi lämpökamerat. Erittäin käyttökelpoinen työkalu tarkistaa sähkölaitteet. Lämpökamera kertoo, onko jossain vaikkapa ylikuumenemista. Sillä voidaan tarkastaa myös koneita. Lämpökameroita käytetään Karhusen mukaan paljon suurteollisuudessa. Sitä, käytetäänkö niitä myös pk-yrityksissä, hän ei tiedä. – Voitaisiin kuitenkin käyttää. Ne ovat tulleet paljon halvemmiksi ja pienemmiksi. Tämänlaisia palveluitahan voi tietenkin myös ostaa. Risto Karhusen mukaan pelastussuunnitelman tekeminen on myös hyvä konsti punnita yrityksen riskejä ja niihin varautumista.. – Pelastussuunnitelman tekeminen on lakisääteinen velvollisuus.

Riippuu, mistä roikkuu. Yritystoiminnan häiriöttömyydestä puhuttaessa on myös hyvä ottaa huomioon yrityksen riippuvuusriskit esimerkiksi muista toimijoista, tavarantoimittajista ja palveluntarjoajista. – Nykyisessä toimiympäristössä nämä riskit ymmärrettävästikin korostuvat. Koska pk-yritysten kirjo on niin laaja, ettei ole mitään patenttiratkaisua, mitä kaikkien tulisi tehdä. Riskiarviointi on kuitenkin syytä tehdä. Miettiä, mitä kaikkea oman yrityksen keskeytysriski voisi pitää sisällään. Risto Karhunen painottaa, että riskien hallintatoimia on useita, niin strategisia kuin toiminnallisiakin. – Eräs hallintatoimi on tietenkin vakuuttaminen, esimerkiksi keskeytysvakuutus. Mutta korostan, että se on vain yksi tapa, muitakin on. – Erittäin hyvä, käyttökelpoinen ja ilmainen työkalu riskien hallintaan on www.pk-rh.com-verkko-osoitteesta löytyvä palvelu. Se on VTT:n ja sen sidosryhmien tuottama palvelu, josta löytyy mitä erinäisimpiin riskeihin arviointi- ja hallintatyökaluja. Suosittelen sitä, Karhunen summaa. Totaalituhosta on vaikea selvitä. Yhdysvalloissa on tutkittu, että viidestä totaalituhon, esimerkiksi tulipalon, kohdanneesta yrityksestä kolme menee nurin lopullisesti. – Ja lopuista kahdestakin selviytyminen jatkoon, on vähän niin ja näin, johtaja Risto Karhunen sanoo. Suomessa tapahtuu yli 8 000 rakennuspaloa vuodessa, kaikkiaan paloja on vuodessa 16 000 kappaletta. Suurpaloja (palo, josta aiheutuu yli 200 000 euron vahingot) on vuodessa noin 100 –200 kappaletta. – Nämä suurpalot saattavat kuitenkin aiheuttaa koko vuoden vahinkomenoista noin 40 – 80 prosenttia. Pieni määrä paloja siis aiheuttaa suuren määrän vahinkomenoa. Jos nämä saadaan hallitaan, sillä on merkitystä myös yritysturvallisuuteen. Palontorjuntaan on myös lukuisia keinoja. – Kaikki vanhat hyvät keinot: paloilmoittimet, alkusammutus, automaattinen sammutusjärjestelmä, sprinklerit yms., Karhunen luettelee. Kansainvälisesti vertaillen tulipalotilanne on kuitenkin Suomessa hyvä, parempi kuin muissa pohjoismaissa. – Meillä vakuutusalan vahinkomeno on suunnilleen kolmannes siitä, mitä se on esimerkiksi Norjassa. Suomessa erityisesti suuryritykset ovat panostaneet näihin asioihin, sillä niillä ei ole varaa pudota toimitusketjusta tulipalon vuoksi, Risto Karhunen summaa. Varmuudella vai tuurilla? Pessimistinä voisi ajatella, ettei pk-yrityksissä ole juurikaan aikaa pohdiskella yritystä uhkaavia riskejä. Karhusen mukaan yrityksissä onkin suuria eroja riskienhallinnassa: toiset panostavat, toiset eivät. – Tiedän esimerkiksi puuteollisuudesta yrityksen, jossa riskit on mietitty aivan loppuun saakka. Kyseisen yrityksen toimitila esimerkiksi on vastuutettu jokaiselta neliömetriltä eri ihmisille. – Joillakin yrityksillä toiminta on kuitenkin sitten enemmän tuuripeliä. Risto Karhusen mukaan jokaiselle yritykselle sopiva slogan voisi olla: Hieman huolellisempi, paljon turvallisempi. – Sillä pärjää niin arjen turvassa kuin yritysturvallisuudessakin. Yrittäjät ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeä ryhmä yhteiskunnalle, vakuutusalalle, pankkisektorille ja muille tahoille, Karhunen painottaa. – Me haluamme, että yritystoiminta, joka kuitenkin on yksi tämän yhteiskunnan verenkierrättäjä, pyörii ja pysyy käynnissä.

Henkilö: Risto Karhunen toimii Finanssialan Keskusliitossa johtajana, vastuualueinaan vanhingontorjunta ja turvallisuus.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Toimialat

Ilman jatkokoulutusta uhkaa ajo-oikeuden menettäminen

Rakennusalan työnjohdolle etsitään helpotusta

••Kuorma-auton ja raskaan pakettiauton kuljettajilta vaaditaan ammattipätevyyskoulutusta. RODEO

Jouko Lantto, teksti

erustason ammattipätevyyskoulutus on vaadittu kaikilta uusilta tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä jo 10.9.2008 alkaen ja tavaraliikenteessä 10.9.2009 alkaen perinteisen ajokorttikoulutuksen lisäksi. Käytännössä perustason ammattipätevyyskoulutus on joko 140 tai 280 tuntia opetusta kuljettajan iästä riippuen, sanoo Suomen Ammattiliikenne Akatemian Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kauppinen. – Kuljettajat, jotka ovat saaneet ajokorttinsa ennen säädettyjä päivämääriä, ovat vapautettuja perustason koulutuksen suorittamisesta. Heidän tulee kuitenkin suorittaa 35 tunnin jatkokoulutus ammattipätevyyden voimassaolon jatkamiseksi. Tuomo Kauppisen mukaan yritysten on aika herätä toimiin vaadittavan ammattipätevyyskoulutuksen hankkimiseksi. – Koulutusta edellytetään, jos toimintaan liittyy kuormaauto tai pakettiauto, joka on rekisteröity kuorma-autoksi. Sama koskee luonnollisesti linjaautoa mutta myös liikennetraktoria.

Terveys ja turvallisuus. Jat-

kokoulutusten on oltava suoritettuna henkilöliikenteen kuljettajilla 10.9.2013 mennessä

kauppiaan, joka ajaa kevytkuorma-autolla, jonka paino ylittää 3 500 kiloa. – Kun kuljettaja hakee varaston täydennystä tai toimittaa asiakkaalle lähetyksen, kuuluu hän koulutusvaatimusten piiriin. Kuljettaja on aina ammattipätevyysdirektiivin alainen riippumatta siitä, ajaako paljon vai vähän.

Eri asia kuin liikennelupa.

Tuomo Kauppinen painottaa, että yritysten omat ajot kuuluvat säädösten piiriin, kun kuljetetaan omia tavaroita ilman liikennelupaa. Hänen mukaansa yritysten liikenneluvalla ja kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. – Yrityksen hallinnassa olevaa ajoneuvoa ei saa ajaa ilman ammattipätevyyttä edes tyhjänä. Myös liikennetraktorin kuljettajat ovat ammattipätevyysvaatimusten piirissä. Ainoastaan henkilökohtainen ajo on vapautettu, kuten oman muuttokuorman vienti vanhasta osoitteesta uuteen osoitteeseen. – Naapurille annettava muuttoapu kuuluu ammattipäte-

ammattipätevyysvaatimukset koskevat yrittäjien laaja joukkoa, joista moni on asiasta kuitenkin tietämätön. ja tavaraliikenteen kuljettajilla 10.9.2014 mennessä. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa työntekijöiden ja tielläliikkujien terveyttä ja turvallisuutta sekä

edistää ympäristöystävällisyyttä, Kauppinen summaa. – Ammattipätevyysvaatimukset koskettavat erittäin laajaa joukkoa yrittäjiä ja yrityksien

henkilökuntaa. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettajien puolella on monta ammattiryhmää, joita vaatimukset koskettavat, mutta kuljettajat eivät miellä

RATKAISUJA www.yrittajat.fi/ratkaisuja/point.

POINT VERKKOMAKSU Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Kun suunnittelette verkkokauppaa tai jo olemassa olevan verkkokaupan kehittämistä, niin yhteistyökumppaninne on Point.

Turvallinen maksupalvelu verkkokauppaasi Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Point Verkkomaksun käyttöönotto tapahtuu helposti ja nopeasti integroimalla olemassa oleva ostoskori Pointin maksulomakkeeseen. Maksaminen tapahtuu aina Pointin turvallisessa PCI – ympäristössä. Point Verkkomaksu tarjoaa verkkokauppiaalle muun muassa: • kaikki maksutavat yhdellä sopimuksella • lyhyen tilitysajan • edistykselliset työkalut väärinkäytöksien estoon ja asiakkaiden tunnistamiseen • kattavan raportoinnin ja seurannan myyntitapahtumista • käytettävyyden ja turvallisuuden optimoinnin mobiiliympäristössä

Lisätietoa Saatte asiantuntevasta myynistämme: puh. (09) 477 433 40 tai myynti@point.fi

itseään kuorma-auton kuljettajiksi. Esimerkiksi Tuomo Kauppinen ottaa varastomiehen, korjaamon esimiehen tai kukka-

Koulutus suoritetaan viitenä seitsemän tunnin pituisena päivänä, joista yhden on oltava ennakoivan ajon koulutuspäivä. Tuomo Kauppinen

vyysvaatimusten piiriin. Mikäli kuljettaja jää valvonnassa kiinni ajamisesta ilman voimassa olevaa ammattipätevyyttä, niin ajo keskeytyy ja kuljettaja sekä ajoneuvon luovuttaja saavat rangaistuksen.

Lisätietoja:

www.ake.fi/AKE/Ammattiliikenne/ Ammattipätevyys www.liikenneakatemia.fi

Uudisrakentamisessa siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun Uudet rakentamisen energiamääräykset on annettu. Uudisrakentamisessa siirrytään 1.7.2012 alkaen kokonaisenergiatarkasteluun. Suomen Yrittäjien mukaan muutokset ovat tarpeellisia, joskin asiaa tulisi vielä selvittää. Ympäristöministeriö on antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Pientalojen E-luvun yläraja riippuu lisäksi pinta-alasta: vaatimukset ovat lievemmät pienille pientaloille. – Kyseessä on historiallinen siirtymä: tämän jäsentämistavan muutoksen myötä määräystemme rakenne muuttuu yleiseurooppalaiseksi. Muutos myös mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Taloudelliset vaikutukset selvitettävä. Rakentamismää-

räysten uudistuksella halutaan ohjata sekä energiansäästöön että päästöjen vähentämiseen. Määräysten tiukennus tarkoittaa ympäristöministeriön mukaan keskimäärin 20 prosentin parannusta nykyisten määräysten vaatimaan energiatehokkuuteen. – Suomessa rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus on sen loppukäytöstä noin 40 prosenttia ja se aiheuttaa kasvihuonepäästöistä lähes 40 prosenttia. Rakennusten energiatehokkuuteen satsaaminen onkin sinänsä kannattavaa, etenkin kun se on kustannustehokas tapa säästää energiaa ja vähentää kasvihuonepäästöjä, Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppänen sanoo. Seppäsen mukaan energiatehokkuus vaatimuksien kiristäminen on ollut kuitenkin nopeatahtista, eikä niiden taloudellisia ja teknisiä vaikutuksia ole selvitetty kattavasti. – Nopea kiristämistahti luo myös omat vaikeudet tuotannon sopeutumiseen, sekä osaamisen ylläpitämiseen. Myös rakentamisen laatu on varmistettava. Peräänkuulutammekin jatkossa riittävää alan toimijoiden kuulemista ja koulutusta, sekä uusien

ratkaisujen toimivuuden ja taloudellisten vaikutusten selvitystä, ennen kuin energiamääräyksiä suunnitellaan kiristettävän, hän painottaa. Ympäristöministeriö on kuitenkin lupaillut, että investointikustannusvaikutukset tulisivat olemaan pienet verrattuna nykyisiin, vuonna 2010 voimaan tulleisiin määräyksiin.

Kannustaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. E-

luvun laskemisen mahdollistaa se, että eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä. Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset.

Sähkö- ja teleurakointiyritykset mukana Luotettava kumppani -ohjelmassa Sähköistysala näyttää mallia muulle rakennusalalle, sillä jo kolme neljäsosaa suomalaisista sähkö- ja teleurakoitsijoista on avannut vero-, työeläke- ja työehtosopimustietonsa maksutta rakennuttajien ja muiden tilaajien tarkistettavaksi tilaajavastuu. fi-rekisteristä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen haastaa rakennuttajat ja muut urakointisopimuksia tekevät tilaajat mukaan toimintaan. – Kun 1 500 sähkö- ja telealan yrityksestä löytyy helposti lain vaatimat tiedot asioiden kunnos-

sa olosta yhdestä maksuttomasti käytettävissä olevasta rekisteristä, ei ainakaan kilpailusyillä voi perustella tarvetta hämäräfirmojen käyttöön. Syyksi rakennusalan rikollisuuden yleistymiseen on väitetty muiden muassa sitä, että rakennuttajan on mahdotonta tai kohtuuttoman työlästä selvittää urakointiyritysten taustoja ja toimintatapoja. Kyllösen mukaan tähän ongelmaan on nyt olemassa toimiva ratkaisu. – Nyt kun tilaajille on tehty helpoksi täyttää tilaajavastuulain mukainen velvollisuutensa,

tämän pitäisi alkaa voimakkaasti näkyä rakennusalan talousrikollisuuden vähentymisenä.

Kaikki rakennuttajat ja rakentajat vastuunkantajia.

Nyt tarvitaan aitoa halua rakennusalan kilpailun ja toiminnan tervehdyttämiseen, ja siinä vastuunkantajia ovat kaikki rakennuttajat ja rakentajat, isoimmista pienimpiin. Rehellistä esimerkkiä odotetaan erityisesti julkiselta sektorilta ja isoimmilta rakennusliikkeiltä, Kyllönen sanoo.

Viime vuosina rakennusalan työnjohto on joutunut koville. Työmailla puhutaan yhä useampia kieliä, ja siellä kohtaavat eri kulttuurien ja useiden eri yritysten työntekijät. Lisäksi rakennustyön turvallisuudesta on tehty lakiuudistuksia, joista työnjohdon tulee olla tietoisia ja osata myös toteuttaa vaatimukset. Työterveyslaitos ja rakennusalan toimijat ovat päättäneet helpottaa työnjohtajien tilannetta käynnistämällä yhteisen työhyvinvointihankkeen. Ensimmäiseksi selvitetään, millaisia rakennusalan työnjohdon työolot ja hyvinvointi ovat nyt, ja sitten verrataan tuloksia aiempiin selvityksiin. Hankkeessa perehdytään työnjohdon työnkuvaan, terveydentilaan ja henkiseen hyvinvointiin sekä työn kuormitus- ja vaaratekijöihin. Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa hahmottui ikääntyvä, tasapainoinen, itseensä luottava ja osaava työnjohto, jolla kuitenkin oli paineita enemmän kuin 1990-luvun alussa. Moni työskenteli suorituskykynsä ylärajoilla. Nuorilla työnjohtajilla esiintyi arkuutta astua vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Myönteisiä asioita olivat työn itsenäisyys ja vaihtelevuus, hyvät työtoverit, avoin työilmapiiri ja rehellinen palaute. Kyselytutkimusten tulosten pohjalta esitetään kehittämistoimenpiteitä työn ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Hanke toteutetaan vuoden 2011 aikana.

Tapaturmat vähenivät teollisuuden kunnossapitotöissä Teollisuuden huolto- ja kunnossapitotyöt ovat vaarallisia. Työtapaturmat on kuitenkin saatu vähenemään. – Työpaikkatapaturmia sattui kunnossapidossa vähemmän kuin teollisuudessa keskimäärin, kertoo erikoistutkija Pirjo I. Korhonen Työterveyslaitoksesta. – Kunnossapitotyön riskeihin on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota, ja yhteisten pelisääntöjen ja riskinarvioinnin tärkeyttä on korostettu. Kunnossapito- ja huoltotöissä käytetään paljon alihankkijoita, mikä voi lisätä työterveys- ja tapaturmariskejä, Korhonen toteaa. Huolto- ja kunnossapitotöihin liittyy erityisiä riskejä, jotka lisäävät tapaturmien ja jopa suuronnettomuuksien mahdollisuutta. Työtapaturmien riskialttiuteen vaikuttavat mm. työskenteleminen koneiden läheisyydessä, monimutkaiset laitteistot ja prosessit sekä töiden suorittaminen lyhyellä varoitusajalla ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Työtapaturmia huolto- ja kunnossapitotöissä sattui eniten koneenkorjaajille, koneistajille, koneenasentajille sekä sähkö- ja puhelinasentajille. Puolet tapaturmista aiheutti alle kolmen päivän poissaolon ja alle 10 prosenttia yli 30 päivän poissaolon, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tai kuoleman. Suomessa teollisuuden huolto- ja kunnossapitotehtävissä tapahtuu kuolemaan johtavia työpaikkatapaturmia nollasta kahteen tapausta vuodessa. Kunnossapitoalan yrityksiä Suomessa toimii noin 3 000.

Tekes rahoittaa puutuotealaa Tekes avaa puutuotealan yrityksille suunnatun rahoitushaun, jonka tavoitteena on rahoittaa pk-yritysten kasvua, uudistumista ja kasvun edellytyksiä tukevia hankkeita. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat haun tärkein kohderyhmä. Haku on yksivaiheinen eli puutuotealan yritys jättää normaalisti hakemuksen Tekesin sähköiseen järjestelmään. Haku päättyy 6.5.2011. www.tekes.fi/info/ puuska

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Työelämä Yrittäjät varautuvat riskeihin

Ostajan oikeudet sopimushäiriötilanteissa ••Mitä tehdä kun tilattu tuote saapuu virheellisenä tai kun sen toimitus viivästyy sovitusta? FUTUREIMAGEBANK

Saara Jämes, teksti

n tärkeää tuntea sopimushäiriötilanteissa soveltuvat menettelytavat, eikä vain tyytyä virheelliseen tai viivästyneeseen suoritukseen. Laatuvirheet ja viivästykset ovat tyypillisiä sopimusrikkomustilanteita. Laatuvirheellä tarkoitetaan esimerkiksi esineen rikkonaisuutta tai palvelusuorituksen puutteellisuutta. Viivästyksestä kysymys on sen sijaan silloin, jos myyjä ei toimita tavaraa tai palvelua sovittuun ajankohtaan mennessä. On tärkeää tietää, miten toimia erilaisissa sopimushäiriötilanteissa, sillä yrittäjää eivät koske kuluttajansuojalain säännökset eikä yrittäjä voi kääntyä kuluttaja-asiamiehen puoleen. Yritysten välisessä irtaimen kaupassa kauppalaki antaa suuntaviivat sopimushäiriötilanteissa toimimiseen.

Tarkastus ja reklamaatio.

Jotta ostaja ei menetä oikeuttaan esittää vaatimuksia vastaisuudessa mahdollisesti ilmenevän virheen vuoksi, vaaditaan tältä aktiivisia toimia jo ostovaiheessa. Ostajalta nimittäin edellytetään kohtuullista huolellisuutta kaupan kohteen tarkastamisen suhteen etenkin laatuvirhetilanteissa. Mikäli ostaja ei ole tarkastanut kaupan kohdetta, menettää hän oikeutensa esittää myöhemmin vaatimuksia sellaisesta puutteesta, joka hänen olisi pitänyt huomata tarkastuksessa. Tarkastusvelvollisuuden laajuus on tapauskohtainen, ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi ostajan asiantuntemus kaupan kohteena olevasta tuotteesta. Virheen havaittuaan ostajan on tehtävä myyjälle reklamaatio

kykene tai halua korjauttaa rikkinäistä tuotetta, tulevat kysymykseen muut oikeuskeinot.

Hyvitystä virheestä. Laatuvirheet voidaan hyvittää hinnanalennuksella, mutta viivästystilanteissa se ei tule kysymykseen. Ostaja on oikeutettu hinnanalennukseen aina silloin, kun virhettä ei korjata mutta sopimus pidetään voimassa. Näin ollen sitä ei voida yhdistää oikeuskeinoista järeimpään, eli kaupan purkuun. Sen sijaan hinnanalennukseen voidaan yhdistää erillinen vahingonkorvausseuraamus esimerkiksi niiltä osin kuin ostaja menettää tuotteen käyttöhyödyn ja kärsii välillisiä vahinkoja. Hinnanalennuksen määrä on yleensä virheettömän ja viallisen tuotteen hintojen erotus.

kattavin 3G-verkko*

kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisena aikana voidaan pitää noin 1–2 viikkoa, mutta aika voi vaihdella kaupan kohteen mukaan. Jos reklamaatio tehdään liian myöhään, oikeus virheeseen vetoamiseen menetetään. Reklamaatio kannattaakin siis tehdä viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen, sillä tässä vaiheessa ostajan ei vielä tarvitse esittää yksilöityjä vaati-

muksiaan virheen korjaamiseksi, vaan reklamaation jälkeen ostajalla on aikaa vaatimusten tekemiseen. Laatuvirheitä ja viivästystä vastaan on ostajalla käytettävissään monia eri oikeuskeinoja, joita voidaan usein käyttää myös samanaikaisesti. Yleensä myyjälle on ensin varattava mahdollisuus virheen korjaamiseen ja vasta, jos myyjä ei esimerkiksi

Tarkasta kaupan kohde ostotilan-

teessa huolellisesti. Virheen havaittuasi, tee viipymättä reklamaatio myyjälle. Esitä vaatimukseksi virheen korjaamiseksi tai hyvittämiseksi. Jos reklamaatio tehdään liian myöhään, oikeus virheeseen vetoamiseen menetetään.

Myyjän painostaminen. Ostajan kannalta käyttökelpoinen oikeuskeino sekä viivästys- että laatuvirhetilanteissa on maksusuorituksesta pidättyminen kunnes sopimus, kuten tavarantoimitus tai palvelu, on täytetty oikein. Näin ostaja saa helposti painostettua myyjää sopimuksen täyttämiseen. Suorituksesta pidättymistä harkitessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, ettei ostaja välttämättä ole oikeutettu pidättymään suorituksesta kokonaan. Tällaisesta tilanteesta voisi olla kysymys esimerkiksi silloin, jos tuhannesta tilatusta mainoskynästä on toimitettu vain puolet. Tällöin ostaja on kylläkin oikeutettu pidättymään suorituksesta niiltä osin kuin sovittuja kyniä ei ole toimitettu, mutta sen sijaan hän on velvollinen maksamaan ne kynät, jotka ovat jo saapuneet.

40 %

Sonera

Elisa 100 % DNA

50 %

Sonera

DNA

60 %

Elisa 100 %

100 %

70 %

ten rikkomusten varalta lainsäätäjä on varannut ostajalle mahdollisuuden kaupan purkuun. Purkaminen ei siis tule kysymykseen vähäpätöisten virheiden kohdalla, vaan silloin on ostajan vaadittava esimerkiksi hinnanalennusta. Yleensä purkuedellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon ainakin häiriön merkitys sopimuksen tarkoituksen toteutumiselle ja se, voidaanko virhe hyvittää muulla tavalla, kuten vahingonkorvauksella. Jos myyjä on toiminut vilpillisesti, on ostajalla yleensä aina oikeus purkaa kauppa, sillä vilpillisyys merkitsee luottamussuhteen olennaista heikkenemistä, eikä ostajalta voida siten vaatia sopimussuhteen jatkamista.

Yrittäjää eivät koske kuluttajansuojalain säännökset, eikä hän voi kääntyä kuluttaja-asiamiehen puoleen. Saara Jämes

Eikö PAKETISSA ollutkaan sitä, mitä oli sovittu?

Kuuluvuuden laajuus 3G-puheelle ja 3G:n nopealle datalle

80 %

Järein oikeuskeino. Olennais-

Takuu ei vapauta myyjää vastuusta Takuu-sanaan liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsityksiä. Yleinen harhakäsitys on, ettei myyjä ole vastuussa tuotteessa ilmenevistä virheistä enää takuuajan päätyttyä. Takuuta käytetään usein etenkin elektroniikkakaupassa ylimääräisenä markkinointikeinona, eikä takuuajan päättyminen tosiasiassa tarkoita, etteikö myyjä olisi enää vastuussa tuotteessa myöhemmin ilmenevistä virheistä. Erona takuulla ja normaalilla virhevastuulla on kuitenkin se, kumpaan osapuoleen näyttövelvollisuus

virheestä kohdistuu. Takuun hyötynä on se, että takuuaikana myyjän pitää vastuusta vapautuakseen osoittaa virheen johtuvan asiakkaasta, kun taas normaalitilanteessa ostaja on näyttövelvollinen osapuoli. Myyjän vastuu etenkin heti takuuajan päättymisen jälkeen ilmenevästä virheestä on suuri, sillä tuotteilta edellytetään normaalia kestävyyttä. Sen sijaan ostohetkestä hyvin pitkän ajan kuluttua ilmenevä virhe tulee usein heikommin korvatuksi ja tällöin ostajan näyttövelvollisuuskin on ankarampi.

Yrittäjät pitävät työkyvyttömyyttä, sairastumista, asiakkaiden menestystä tai kysynnän heikentymistä erityisen merkittävinä riskitekijöinä omassa työssään, Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen toteaa. Lisäksi he näkevät yritystoiminnan riskeinä tässä ajassa henkilöstön huolimattomuuden sekä johdon tietotaidon puutteet, hän jatkaa. Kilpisen mukaan yrityksissä on yleisimmin varauduttu tulipalon, murron, ryöstön ja varkauden varalle sekä koneiden, laitteiden ja työvälineiden rikkoutumisen varalle, mutta ihmispääoma jää usein vähemmälle. – Rakennukset ja esineet vakuutetaan yleensä hyvin. Sen sijaan henkilöriskit on huomioitu heikommin. Seinät ja katot vakuutetaan, mutta yrittäjä itse unohdetaan. Yrittäjät näkevät tärkeinä myös varautumisen energian saannin keskeytymisen sekä atk-laitteiden rikkoutumisen varalta, mutta näiden riskien toteutumiseen on varauduttu heikommin, Kilpinen toteaa. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna energian saannin keskeytyminen ja atk-laitteiden rikkoutuminen ovat kuitenkin nousseet keskeisiksi riskeiksi yrittäjien keskuudessa, Kilpinen summaa.

Fennian ja Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yrittäjistä peräti 64 prosenttia pitää henkilöstön huolimattomuutta kohtalaisena tai suurena riskinä. Henkilöstön huolimattomuus nähdään jopa suurempana riskinä kuin murto ja varkaus, ja se on selvästi noussut suhteessa aiempiin tutkimuksiin.

Joka toinen kokenut työuupumusta. Tutkimuksen

mukaan yrittäjät kokevat oman työkykynsä varsin hyväksi. 87 prosenttia heistä uskoo kykenevänsä työskentelemään varmasti tai todennäköisesti eläkeikään asti. Rakentamisen toimialalla osuus on hieman pienempi. Koko kuvassa puolet yrittäjistä sanoo kokeneensa työuupumista viimeisen 12 kuukauden aikana. Iän mukaan tarkasteltuna uupumusta kokeneita on etenkin 41–49-vuotiaiden keskuudessa. Merkittävä havainto on myös se, että työterveyshuolto uupuu lähes puolelta yrittäjistä, Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen huomauttaa. – Osaltaan tämän selittää se, että tutkimuskyselyyn vastaajista puolet oli yksinyrittäjiä, joista moni ei tiedä, että voi järjestää itselleen työterveyshuollon tai että hänen kannattaa hankkia turvakseen henkilövakuutuksia.

Yrittäjät kokevat oman työkykynsä varsin hyväksi. Keskiarvo kouluarvosanalla 4–10 mitattuna on 8,34. 87 prosenttia yrittäjistä uskoo kykenevänsä työskentelemään varmasti tai todennäköisesti eläkeikään asti. Rakentamisen toimialalla osuus on hieman pienempi.

Se ei todellakaan ole sama, mitä 3G-verkkoa käytät.

Elisalla on Suomen

90 %

Jouko Lantto, teksti

30 % 20 %

Elisan 3G-verkko on Suomen kattavin* Älypuhelinta käytettäessä mobiiliverkon ominaisuuksien merkitys korostuu ja on tärkeää, että operaattorin 3G-verkko toimii luotettavasti kaikissa tilanteissa. Radioverkkoja tutkiva asiantuntijayritys ECE suoritti syksyllä 2010 puolueettoman vertailun suomalaisista 3G-verkoista. Tutustu tutkimuksen löydöksiin niin tiedät, miksi Elisan 3G-verkko on oikea valinta. Tutustu tutkimukseen ja Elisan liikkuvan työn tarjouksiin yrittäjälle osoitteessa www.kommunikaattori.fi

10 % 0%

3G Puhe

3G Nopea data

(Korkein tulos skaalattu 100%:iin)

*European Communications Engineering (ECE Oy) tutkimus 10/2010. Kattavuudessa on alueellisia eroja.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Työelämä

Vapaaehtoisohjelmat toteuttavat yhteiskuntavastuuta vapaaehtoisohjelmissa työnantaja antaa työntekijöilleen mahdollisuuden •osallistua •Työyhteisöjen jonkin yleishyödyllisen organisaation toimintaan. Vapaaehtoistoiminta on silloin palkallista.

Nykyajan talkoita

Anitta Raitanen, teksti Jatta Wickström, kuva

uomessa yritysten vapaaehtoisohjelmat ovat suhteellisen uusi asia, kertoo Kansalaisareenan suunnittelija Jatta Vikström. Sen sijaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jota voidaan pitää alan edelläkävijämaana, lähes 70 prosentilla yrityksistä on tällainen ohjelma. Nokia on toteuttanut esimerkiksi Turkissa vapaaehtoisohjelmaa, jossa työntekijät ovat työajalla opettaneet tietotekniikkataitoja syrjäytymisuhan alla olleille nuorille, Vikström lisää. Jatta Vikströmin mukaan yrityksillä ja muilla työyhteisöillä on lukuisia motiiveja kannustaa työntekijöitään vapaaehtoistoimintaan. – Tällaisia motiiveja ovat esimerkiksi yritysvastuun korostaminen, hyvän ”yrityskansalaisuuden” toteuttaminen, brändin tunnettuuden nostaminen ja henkilöstön motivointi. – Vapaaehtoistyötä hyödynnetään myös tiimien valmennuksessa ja koulutuksessa. Varsinkin pienissä yrityksissä vapaaehtoistoiminta voi heijastaa omistajan tai johdon henkilökohtaista tai koko työyhteisön kiinnostusta.

Yhteiskuntavastuun konkretisointia. Yrityksissä työnteki-

jöiden vapaaehtoistoiminta linkitetään yleensä yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Vapaaehtoistoiminta voi olla myös osa laajempaa yhteistyöprojektia jonkun kansalaisjärjestön kanssa, Jatta Vikström sanoo. – Henkilöstön kehittäminen, hyvinvointi ja työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta ovat osa yrityksen sosiaalista vastuunkantoa. Sosiaaliseen vastuuseen lasketaan yleensä kuuluvaksi myös vastuullisuus paikallista yhteisöä ja muita sidosryhmiä kohtaan. – Ajatellaan, että vastuullinen yritys ei ajattele vain omistajiensa etua vaan pyrkii toiminnassaan ottamaan huomioon myös esimerkiksi asukkaiden, työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen odotukset.

toiminnanjohtaja Anitta Raitanen johtaa Kansalaisareenaa, joka edistää vapaaehtoistoimintaa Suomessa.

Kokemukset opettavat onnistumaan Kansalaisareena on sitoutumaton yhdistys, joka edistää kansalaisten vapaaehtoista toimintaa sekä lisää vapaaehtoissektorin toimijoiden yhteistyötä. Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anitta Raitasen mukaan yhteistyön onnistumista on edesauttanut se, että yritys on tehnyt selkeän suunnitelman vapaaehtoistoiminnan tavoitteista.

Yhteistyöstä kiinnostuneen kannattaa tehdä kartoitus mahdollisista järjestökumppaneista.

Sari Kuvaja

Sponsorointi on jotakin muuta. Sari Kuvaja on vastikään tehnyt Raha-automaattiyhdistykselle selvityksen järjestöjen ja yritysten yhteistyöstä Suomessa.

Kuvaja arvioi, että joissakin yrityksissä taloudellista tukea järjestöille pidetään hyvänä tapana toteuttaa yhteiskuntavastuuta. – Järjestöille raha lienee ihan tervetullutta. En kuitenkaan pitäisi taloudellista sponsorointia vastuullisen yritystoiminnan osoituksena. Totta kai yritykset voivat tukea järjestöjä, mutta sen nimeäminen vastuullisuudeksi on hiukan harhaanjohtavaa. – Sen sijaan yrityksen yhteistyö kansalaisjärjestön kanssa voi tarjota monenlaisia mahdollisuuksia ”hyvän tekemiseen”, sellaisen hyvän, josta hyö-

– Lisäksi molemmilla organisaatiolla pitäisi olla vapaaehtoistoiminnan yhteys- tai vastuuhenkilö. Muuten toiminta saattaa tyssätä alkuunsa. Vapaaehtoisiksi lähtevät ovat yleensä pitäneet hyvänä, että ”keikalle” voisi lähteä kollegan kanssa. Työkaverit oppivat toisiltaan ja voivat jakaa kokemuksiaan vapaaehtoisena toimimisesta. tyvät sekä yritys, järjestö että yhteiskunta.

Yhteistyö motivoi henkilöstöä. Sari Kuvajan mukaan järjes-

töyhteistyö on alkanut kiinnostaa yrityksiä etenkin siksi, että sen on todettu lisäävän henkilöstön työmotivaatiota ja parantavan työnantajaimagoa. Myös järjestöjen asiantuntemus ja osaaminen kiinnostavat. Lisäksi yhteistyö antaa yrityksen henkilöstölle mahdollisuuden kehittää vuorovaikutustaitojaan. Järjestöjen kautta yrityksille au-

keaa mahdollisuus tehdä omaa toimintaansa tunnetuksi jäsenistön piirissä, Kuvaja selvittää. – Yrityksen ja järjestön yhteistyölle aukeaa mahdollisuus, jos osapuolten arvopohjat kohtaavat. Vähintään yhtä tärkeää on löytää yhteinen tavoite tai tavoitteita. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan eräs toimintatapa muiden joukossa. – Jos se ei edistä organisaation tavoitteita, siihen ei kannata lähteä. Yhteistyön on tuotava tuloksia, koska se vaatii toteuttajiltaan resursointia: työvoiman ja ajan lisäksi riihikuivaa rahaa.

Moderneissa talkoissa autokorjaamon työporukka kerää rahaa Yhteisvastuukeräykselle ja tilintarkastustoimiston ammattilaiset hoitavat järjestön kirjanpidon edullisesti tai maksutta. Yrityksen työntekijät voivat myös ideoida virkistyspäivän palvelukodissa asuville seniori-ikäisille, tai he vievät vaarit katsomaan jääkiekkoottelua ja leidit seuraamaan muotinäytöstä. Ideointia voi jatkaa loputtomiin, kunhan sitä tehdään yhteistyössä niin, että sekä yrityksen että vapaaehtoisorganisaation tarpeet ja toiveet otetaan huomioon. Tärkeää on kuunnella myös tekijöitä eli vapaaehtoisia itseään. Yrityksen kannattaa valita vapaaehtoistoiminnan kohteet ja muodot niin, että niihin osallistuminen tuo hyötyä myös yritykselle organisaationa. Jokaisen työntekijän on kuitenkin voitava itse päättää, tarttuako tarjottuihin mahdollisuuksiin vai ei – pakottaminen olisi koko toiminnan idean vastaista.

Vapaaehtoistoiminnan Vuosi 2011.

Tavoitteena on luoda suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle Euroopassa. Toiminnassa painopisteenä ovat työntekijöiden kouluttaminen, akkreditointi ja laadunvarmistus. Lisätietoja osoitteesta www.tuntitili.fi. Yritysten vapaaehtoistoiminnasta lisätietoja osoitteessa www. kansalaisareena.fi

Kiinteistöpalveluyritykset:

Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa Suomalainen työelämä tarvitsee vastaisuudessa jopa 10 000 – 20 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Näin toteaa kiinteistöpalvelualan yrityksiä edustava järjestö. Tällä työvoimavaltaisella alalla maahanmuuttajien tarve korostuu, sillä alan työntekijöistä noin puolet jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Pahin työvoimapula tulee olemaan pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja suurissa kasvukeskuksissa. – Ulkomaisen työvoiman lisääminen kiinteistöpalvelualalla on mahdollistettava. Tulee varmistaa, että ulkomaalaisten ja suomalaisten työehdot ja verokohtelu ovat yhdenmukaiset, sanoo alan työnantaja- ja toimialajärjestön Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. – Yhteiskunta on saatava nykyistä tehokkaammin osallistumaan sekä konkreettisin toimenpitein että rahoittajana työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja työelämävalmennukseen. Työllistämisen helpottamiseksi tarvitaan nykyistä parempia säädöksiä ja toimintaohjeita, Gramén ehdottaa.

Kielitaidon merkitystä korostaa myös RTK-Palvelu Oy:n palvelujohtaja Arja Nurmi. Yhtiön 2 300 työntekijästä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajia. – Jos työntekijä ei osaa suomea, työntekijältä edellytetään englannin kielen taitoa. Toisaalta maahanmuuttajat ovat usein hyvin motivoituneita kielenopiskeluun, koska työpaikka on heille tärkeä. He eivät halua erikoiskohtelua, Nurmi sanoo.

Monikulttuurisuus voimavaraksi. Arja Nurmen mukaan

monikulttuurisuus kannattaa kääntää toimialan voimavaraksi. – Voimme oppia maahanmuuttajilta erilaisia suhtautumistapoja. Samalla tunnistamme omia ennakkoluulojamme, ja opimme sitä kautta lisää itsestämme. – Kaikista kansalaisuuksista löytyy hyviä työntekijöitä. Haluamme palkata parhaan ihmisen kuhunkin työtehtävään riippumatta hänen kansalaisuudestaan, sanoo Arja Nurmi RTK-Palvelu Oy:stä.

Yrittäjille suunnatut tuetut lomat 2011 Suomen Yrittäjät ry järjestää yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisen määrärahan turvin. Vuoden 2011 aikana RAY:n tuki

mahdollistaa noin 7 500 henkilön ja noin 1 200 yrittäjän ja yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman. Sähköinen ja paperinen hakulomake sekä lisätietoja hakemisesta ja lomista löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi./Suomen Yrittäjät/palvelut yrityksille/ kuntolomat. Huom! Lomaa tulee hakea kolme kuukautta ennen haettua loma-ajankohtaa.

Seuraavia syksyn lomia voit vielä hakea: loma-ajankohta Yrittäjien kuntokate Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Yrittäjien Terveyskate

18.9.– 23.9.2011 20.11.–25.11.2011

Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki Holiday Club Kuusamon Tropiikki Yrittäjien Kuntoilukate

23.10.–28.10.2011 25.9.–30.9.2011

Hotelli Ylläsrinne, Kolari Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Yrittäjien perheloma

20.11.–26.11.2011 2.10.–7.10.2011

Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki

1.8.–6.8.2011

Voita

1000 €:lla polttoainett

MAKSA VAIN AJETUISTA KILOMETREISTÄ. IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA. if.fi/kilometrietu 010 19 15 00

Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Mitä vähemmän ajat, sitä vähemmän maksat. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lue lisää if.fi/kilometrietu ja osallistu samalla kilpailuun.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Työelämä

Asiantuntija | Lakipalsta

Työpaikoilla täristään vieläkin aivan liikaa Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Kenelle reklamaatio? Olemme tehneet pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme kanssa uudenlaisen yhteistyösopimuksen. Yhteistyökumppanimme on käyttänyt alihankkijaa, joka on käytännössä tehnyt suuren osan yhteistyöhön liittyvästä palvelusuorituksesta. Emme ole sopineet työn suorittajan kanssa mitään. Työn suorittaja on laskuttanut palvelusuorituksensa yhteistyökumppaniltamme, joka puolestaan on laskuttanut omien laskujensa yhteydessä myös alihankkijoiden laskut. Nyt meillä on aihetta epäillä, että alihankkija on laskuttanut kahteen kertaan osan työstä. Viimeisin yhteistyökumppanimme lasku ja myös siihen sisältyvä alihankkijan lasku on vielä maksamatta. Miten meidän pitäisi menetellä ja keneen otamme yhteyttä?

•

Yritysten välinen yhteistyösopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi, joka voidaan tehdä esimerkiksi suullisesti, kirjallisesti tai hiljaisella hyväksynnällä. Hiljainen hyväksyntä tarkoittaa sitä, että osapuolten käyttämisestä ja toiminnasta voidaan tehdä johtopäätös sopimuksen olemassaolosta ja sen ehdoista. Sopimuksen sisällön suhteen on voimassa myös sopimusvapauden periaate. Sopimukseen liittyvät kysymykset ratkaistaan käytännössä siis lähtökohtaisesti sen mukaan, millaiset sopimusehdot osapuolten kesken on sovittu. Yritysten väliseen yhteistyösopimukseen voi joissakin tilanteissa liittyä lainsäädäntöä, joka pakottavan luonteensa vuoksi rajoittaa tehokasta sopimista. Pakottavan lain säännöksen vastainen sopimus on tehoton, jolloin lainsäädäntö menee sopimuksen edelle.

Esimerkiksi elinkeinonharjoittajien kilpailun rajoitteiden poistamiseen voi liittyä sellaista lainsäädäntöä, joka on otettava yhteistyösuhteessa huomioon. Sopimus sitoo sopimuksen osapuolia. Olette tehneet yhteistyösopimuksen yhteistyökumppaninne kanssa. Mikäli sopimus on tehty kirjallisesti, on kirjalliset sopimusehdot syytä tarkistaa. Yhteistyösopimuksessa on mahdollista sopia siitä, voiko yhteistyökumppaninne vapaasti käyttää haluamiaan alihankkijoita vai onko alihankkijoiden käyttö kielletty ainakin ilman yrityksenne etukäteistä hyväksyntää. Toisaalta mikäli alihankkijan käyttö on ollut tai olisi pitänyt olla yrityksenne tiedossa eikä yrityksenne ole reagoinut asiaan (reklamoinut) kohtuullisessa ajassa, yrityksenne voidaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen alihankkijan käyttö. Myös maksamalla yhteistyökumppaninne laskuttamat alihankkijan laskut teidän voidaan katsoa hyväksyneen alihankkijan käytön. Alihankkija on kysytyssä tilanteessa sopimussuhteessa yhteistyöyritykseenne, joka puolestaan on sopimussuhteessa teidän yritykseenne. Yhteistyösopimuksessa on voitu sopia myös reklamaatioiden teosta, jolloin on toimittava sovitulla tavalla ja sovitussa ajassa. Joka tapauksessa teidän yrityksenne tulisi ensi vaiheessa ottaa yhteyttä suoraan omaan sopijakumppaniinne ja reklamoida sille viivytyksettä. Reklamaatio voidaan toimittaa tiedoksi myös alihankkijalle. Yrityksenne kannattaa maksaa riidaton osa laskusta ja pyytää selvitystä epäselvästä laskun osasta omalta yhteistyökumppaniltanne. Asiassa kannattaa ensi sijassa pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun, mikä edesauttaa myös yhteistyön jatkumista.

Metallialalla tehty tutkimus osoitti, että haitalliselle tärinälle altistutaan työpaikoilla liikaa. Työnteko tärisevillä käsityökaluilla on yhteydessä erilaisiin yläraajaongelmiin, kuten valkosormisuuteen, sormien puutuneisuuteen ja pistelyyn sekä tukija liikuntaelinperäisiin kipuihin. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö kampanjoivat tänä vuonna tärinäntorjunnasta ja tärinän terveysriskeistä. Tiedotus suunnataan erityisesti rakennus- ja metalliteollisuuden työpaikoille, joissa käytetään paljon täriseviä työkaluja – Uskomme, että kun työpaikoilla tieto tärinän terveysriskeistä leviää ja oireet opitaan tunnistamaan, myös tärinän

torjuntakeinot otetaan käyttöön, sanoo erikoislääkäri Riitta Sauni Työterveyslaitoksesta.

Yksinkertaisia keinoja. Tä-

rinän haittoja voidaan ehkäistä työvaiheiden automatisoinnilla ja hakemalla vaihtoehtoisia työtapoja, pitämällä riittävästi taukoja ja jakamalla tärinätyö useammalle henkilölle. Myös koneiden hyvä huolto pitää tärinätasot kurissa. Viileässä työskennellessä kannattaa jumpata sormia ja pitää itsensä lämpimänä kunnon hanskoilla sekä juomalla lämmintä ja syömällä säännöllisesti. Joissakin koneissa on lämmitettävät kahvat. Paineilmalla toimi-

vien koneiden poistoilma tulee suunnata muualle kuin käsiin. Myös käsien lämmittimiä voi käyttää. Vuonna 2005 voimaantullut tärinäasetus määrää tietyt rajaarvot, joiden alapuolella päivittäinen altistuminen pitäisi pitää.

Tärinätikulla

arvioidaan.

Työterveyslaitos on kehittänyt helppokäyttöisen tärinätikun, joka helpottaa tärinäaltistumisen arviointia. Tikun etupuolella on yleisimpien työvälineiden tärinätasoja ja takapuolella valikko, jonka avulla voi arvioida, kauanko tietyllä työvälineellä voi työskennellä ennen kuin raja- tai toiminta-arvo ylittyy.

Yritykset tarvitsevat vuokratyöntekijöitä palvelukyvyn ylläpitämiseksi Vuokrahenkilöstöä käyttävät yritykset arvioivat tuoreessa selvityksessä, että jos henkilöstön vuokraus ei olisi mahdollista, yrityksen asiakaspalvelu kärsisi. Henkilöstöpalvelualan yritys VMP Groupin teettämän Vuokratyöntekijätutkimuksen mukaan yli puolet yrityksistä näkisi asiakaspalvelukyvyn heikkenevän ja reilu kolmasosa uskoi, että tilanne heikentäisi yrityksen kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia. Vuokrahenkilöstöä käytetään eniten tuotantoja palvelutehtäviin. Vuokrahenkilöstöä käytetään tavallisimmin sesonki-

apuna ja silloin, kun henkilöstöä tarvittaisiin lisää, mutta uusia vakituisia työntekijöitä ei vielä pystytä palkkaamaan. VMP Groupin selvityksen mukaan molemmat olivat motiivina yli puolella vuokrahenkilöstöä käyttäneistä yrityksistä.

Kolmasosassa vakinaistettu. Kolmasosa yrityksistä oli va-

kinaistanut VMP Groupin kautta hankitun vuokratyöntekijän. Luku oli suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Taloustutkimus Oy haastatteli VMP Groupin tilauksesta

viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa yli 1 600 vuokratyöntekijää ja reilua 800 vuokrahenkilöstöä käyttävää yrityspäättäjää. Vastaavat tutkimukset on toteutettu myös vuosina 2003, 2005 ja 2007. Vuokratyöntekijä on työsuhteessa henkilöstöpalveluyritykseen mutta antaa työpanoksensa käyttäjäyritykselle. Vastanneista reilut puolet, 52 prosenttia, ei tällä hetkellä ollut kiinnostunut vakituisesta työpaikasta vuokratyön kautta. Vastaajista 43 prosenttia teki vuokratöitä, koska vakituisia töitä ei ollut löytynyt.

Varmista paikkanne Itämeren parhaisiin pikkujouluihin!

Kelaraati perustettu Kela on perustanut työnantajille ja yrittäjille oman asiakasraadin kokoamaan tietoa ja ideoita, joilla voidaan parantaa työnantajien Kela-palveluita. Työnantaja- ja yrittäjäasiakkaiden raadin toimintaa koordinoi Kelan terveysosasto. Raadin puheenjohtajana toimii etuuspäällikkö Reija Jääskeläinen ja sihteerinä suunnittelija Arja Kaasinen. Tänä vuonna raati perehtyy mm. työnantajan asiointipalveluihin ja kela.fisivuihin sekä Kelan palveluprosessiin työntekijän sairastuessa. Raadin varsinaisiksi jäseniksi valittiin 11 henkilöä Elinkeinoelämän keskusliiton, Kuntatyönantajien ja Suomen Yrittäjien ehdotuksesta. Työnantaja- ja yrittäjäasiakasraadin jäsenet 2011–2013 ovat • palvelupäällikkö Milla Halme (SOK Palveluässä) • palkanlaskija Timo Jääskeläinen (YIT Rakennus Oy) • henkilöstöpäällikkö Kristiina Forss-Rissanen (Heinon Tukku Oy), • talouspäällikkö Marja-Liisa Halonen (Sacotec Oy),

• työterveyshoitaja Sanna Vaittinen (Nokia Oyj), • työkykycontroller Tuula Massinen (Oy Hartwall Ab) • palvelupäällikkö Eija Keränen (Helsingin kaupunki) • henkilöstöpalvelupäällikkö Aija Heiskanen (Vantaan kaupunki), • yrittäjä Antti Stenbäck (Dividend Oy) • yrittäjä Petra Kaukoranta (Fysiosporttis Oy), • lainopillinen asiamies Harri Hellstén (Suomen Yrittäjät ry). Viime vuonna työnantajien osuus Kelan rahoituksesta oli 13 % (1 619 milj. euroa). Kela korvaa työnantajille työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon kustannuksia. Jos työntekijä saa palkkaa lakisääteisen vapaansa ajalta, Kela maksaa sairaus- ja vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan suoraan työnantajalle. Kela korvaa myös perhevapaiden aikana kertyneen vuosiloman kustannuksia työnantajalle. Työnantajille maksettavat etuudet ovat vajaa kymmenes Kelan etuusmenoista.

Laittoman työntekijän palkkaajalle sakkomaksu Työryhmä ehdottaa seuraamusmaksua työnantajalle, joka on palkannut työntekijän, joka ei täytä Suomeen tulon edellytyksiä tai jonka oikeus oleskella Suomessa on päättynyt. Maksu olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään 30 000 euroa. Seuraamusmaksua korottavana tekijänä otetaan huomioon mm. työntekijän mahdollisesta palauttamisesta aiheutuvat kustannukset. Maksua voidaan myös alentaa, jos yritys on hoitanut työnantajavelvoitteensa hyvin kyseisessä tapauksessa. Työryhmä ehdottaa lisäksi

muutosta lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin siten, että lähetetyn työntekijän työnantaja olisi yhtälailla velvollinen maksamaan seuraamusmaksun. Lisäksi työsopimuslakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka koskevat alihankintatilanteissa välittömän toimeksiantajan ja pääasiallisen toimeksiantajan sekä muiden alihankkijoiden velvollisuuksia maksaa yhteisvastuullisesti seuraamusmaksu. Se määrätään silloin, kun työnantajana toiminut alihankkija on palkannut ko. työntekijän.

Varaa pikkujoulut 3 tarjoamme glögit k 0.6. mennessä, aupan päälle! Varatessanne pik ku

jouluristeilyn 30 .6.2011 mennessä, tarjoamm e 1.11.–22.12.2011 tehtävän Päivä Tukholmassa -ris teilyn yhteyteen ryhmällenne pikkujouluglögit !

Päivä Tukholmassa -pikkujouluristeily Helsingistä etuhintaan esim. 124 €/hlö kahden hengen Promenade-hytissä Esimerkkihintaan sisältyy: risteily kahden hengen Promenade hytissä, kolmen ruokalajin à la carte ryhmämenuillallinen, buffet-illallinen ruokajuomineen ja glögi. Esimerkkihinta voimassa la–to -lähdöillä 17.11.-22.12.2011 (ei 1.12., 3.-4.12.), kun matka varataan 30.6.2011 mennessä.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma-pe 8-17). 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille.

SiljaHEST_pikkujoulut_284x380.indd 1

19.4.2011 14.01

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Sähköalan vuoden tunnustukset jaettu Create your own success story in Russia and Ukraine. With us. Financial management services:

Business start-up services:

- Accounting - Controlling - HR solutions and payroll processing - IT accounting system solutions - Audit and related services

- Company registration - Administrative Support Services - Relocation services

Konsu Tax Services:

Konsu Law Services:

- Company and Labor Law Services - Litigation - Insolvency & Liquidations - Trademarks, IPRs, Licenses - Legal Due Diligence - Mergers & Acquisitions

- Tax advisory and planning - Operational tax issues - Tax law updates and training - Consultation on tax inspections - Tax litigation - International taxation & transfer pricing - Tax due diligence

Business Start-up – Accounting – Law – Tax – Audit Moscow - Saint Petersburg - Kiev - Helsinki - Lappeenranta - Stuttgart - Munich

Member of ACCOUNTOR GROUP www.accountorgroup.com

www.konsu.com

Metsäalan vuoden kuljetusyritys löytyi itärajan tuntumasta Metsäalan Kuljetusyrittäjät palkitsee vuosittain ansioituneen yrityksen tai yrittäjän vuoden kuljetusyrityksenä. Tänä vuonna palkinto annettiin toisen polven kuljetusyritykselle, jonka omistaja on itse toiminut raskaan liikenteen kuljettajana vuodesta 1972 ja yrittäjänä vuodesta 1978. Yrittäjä Leo Koikkalaisen kehittämishalua ja -kykyä kuvaa hänen monipuolinen yritystoimintansa. Hän toimi pitkään Venäjän liikenteessä, yrityksellä on

terminaalitoimintoja Immoslassa, ja siirtoautot operoivat perinteisten puuautojen rinnalla. Metsäalan vuoden 2011 kuljetusyrityksenä palkittu Leo Koikkalainen Oy toimii Ruokolahdella. Työntekijöitä on keskimäärin 15 henkilöä. Leo Koikkalaisen panos Metsäalan Kuljetusyrittäjien ja SKAL:n toiminnassa on ollut merkittävää niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla.

Lotta Tammelin, teksti

STUL:n jakama Vuoden 2010 Sähköurakoitsija -tunnustus meni tänä vuonna Sähkö-Haikonen Oy:lle. Tunnustus jaettiin tänä vuonna myös alan nuorelle yrittäjälle. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsee vuosittain jäsenistöstään Vuoden sähköurakoitsija -tunnustuksella palkittavan yrityksen, jonka toiminta on esimerkillistä ja edistyksellistä. Sähkö-Haikonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Haikonen vastaanotti tunnustuksen Sähköurakoitsijapäivillä Hämeenlinnassa 14.4.2011. Pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla toimiva Sähkö-Haikonen on vuonna 1965 perustettu yritys, jonka palveluksessa on yksitoista työntekijää. Liikevaihto oli vuonna 2010 noin miljoona euroa. Yrityksensä tärkeimmäksi arvoksi ja samalla kilpailutekijäksi Jarmo Haikonen nimeää laadun. Yritys on erikoistunut taloautomaatioratkaisuihin ja valvontajärjestelmiin. Näissä Haikonen näkee myös tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalin. Sähkö-Haikosen yksi haastavimmista urakointikohteista on ollut helsinkiläisen, 1900-luvun alussa rakennetun Asunto Oy Mielikin linjasaneeraus. – Taloautomaatio on yksi keskeisiä keinoja pyrittäessä rakennusten energiatehokkuuteen ja helppoon huollettavuuteen. Asiakkaiden tulisi aikaisempaa enemmän ajatella kiinteistön koko elinkaarta sähköistyspalveluja ostaessaan, sanoo Haikonen.

Nuori Sähköyrittäjä on väylätekniikan tuntija. Tänä

vuonna annettiin tunnustus myös nuorelle alan yrittäjälle. Nuori Sähköyrittäjä -tunnustus ja tuhannen euron rahapalkinto annettiin Älysähkö Oy:n toimitusjohtaja Atte Jokitalolle. Jokitalo on väylätekniikan ja KNXautomaation spesialisti. Automaatiolla on jatkuvasti kasvava rooli paitsi rakennusten energiatehokkuuden myös niiden käyttömukavuuden ja sähköturvallisuuden parantamisessa. Jokitalo on ennakoinut esimerkillisesti nykypäivän osaamisvaateet ja kehittänyt henkilöstönsä pätevyyttä alueella, joka on tuonut yritykselle kilpailuetua ja taannut kannattavan kasvun. Älysähkö työllistää neljä henkilöä. Meneillään olevan tilikauden liikevaihdoksi Jokitalo ennakoi miljoona euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna se tarkoittaa yli tuhannen prosentin kasvua.

Matkailu

Erämaan äärellä

••Matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäinen toivoo panostuksia matkailumarkkinointiin.

•

Takaisinvedot lisääntyneet. Vaarallisia ja vakavasti puutteellisia tuotteita kerättiin viime vuonna pois kuluttajilta poikkeuksellisen paljon. Tukes velvoitti maahantuojia keräämään yhteensä 88 tuotetta, joista 32 oli sähkötuotteita, yksi kaasulaite ja loput muita kuluttajatuotteita, kuten leluja ja heijastimia.

Meillä on 430 huskyä, jotka valjakoilla vievät joka viikko 30 eurooppalaista matkailijaa metsään. He ovat ihmisiä, jotka ovat nähneet Kiinan muurin ja Grand Canyonin, mutta lumi ja koiravaljakot heiltä on vielä kokematta, matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäinen Muoniosta kertoo. Lotta Tammelin, teksti Jouko Lantto, kuvat

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari 9.–10.6.2011

Hotelli Viru, Tallinna

Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajanvaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Perjantai 10.6.2011

Torstai 9.6.2011 9.00

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Ilmoittautuminen seminaariin

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

7.00

Aamiainen

12.30

Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

9.00

Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen

13.15

Buffet-lounas

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta

• Mikä osa yrityksestä siirtyy? • Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja

14.00 Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy 14.05

Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen

• Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

omaisuuden realisointi

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy 15.15

Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

15.45

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

• Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja,

vanhat työntekijät Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät 17.30

Tulevaisuuteen varautuminen

• Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life 18.10

Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

• Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • Omistuksen siirtäminen lähipiirissä • Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen? Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

12.45

• • • •

Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus!

Yhteistyössä

Kolme ”ämmän” menestys.

Sesonkiaika työllisti Harrinivassa noin 110 henkilöä, ja ympäri vuoden alueella häärii noin 60 työntekijää. – Lapissa meidät elättää kolme M-kirjainta eli matkailu, mal-

Pilataanko luonto? Matkailu-

yrittäjä Pietikäiselle on tärkeää, että Lapin maisemat säilyisivät eheinä niin, että ihmiset todella tuntisivat olevansa erämaassa. – Kun saimme metsät suojeltua, niin seuraava haasteemme on se, että alueelle halutaan rakentaa kymmenen 150 metriä korkeaa tuulimyllyä. Ja aivan keskeiselle alueelle niin, että asiakas näkee ne joka päivä erämaaretkellään. – Minkä takia ne myllyt pitää tuoda tänne Muonioon, jossa luontomatkailu on todella korkealla ja asiakkaat liikkuvat metsissä? Hehän ovat juuri Euroopasta lähteneet tuulimyllyjä karkuun. Aikanaan puhuttiin Ylläksen tunnelista ja pilvenpiirtäjähotellista Leville. Eurooppa-

Olen joskus myynyt tuotettamme tuolla maailmalla sanomalla, että meiltä on 250 kilometriä lähimpään McDonald’siin ja saman verran lähimpiin liikennevaloihin. Kyösti Pietikäinen

laisethan pelkäävät tunneleita ja tulevat luontoon nimenomaan pilvenpiirtäjiä karkuun. Pitäisi vähän miettiä, mitä me täällä puuhaamme, Pietikäinen ihmettelee. – Ja ovatko ne kymmenen myllyä niin tarpeellisia, varsinkaan kun sitä sähköä ei täällä niin paljon tarvita, hän jatkaa.

Kilpailijat saavuttavat. Kyös-

ti Pietikäinen ei ole myöskään täysin tyytyväinen suomalaiseen matkailumarkkinointiin. – 80-luvulla meillä oli paljon yhteistyötä Finnairin ja MEGin kanssa. Tänä päivänä yhteistyö on loppunut lähes kokonaan. Jos minun pitäisi nyt aloittaa vastaava yritystoiminta, en usko, että siitä

tulisi mitään. Yhteistyö kokosi asiakkaat ja matkailuyrittäjät yhteen. Järjestimme paljon matkoja ja retkiä ja siten saimme asiakkaat tänne. Pietikäistä huolettaa heikko markkinointi syystäkin, sillä rajojen takaiset kilpailijat alkavat olla jo kintereillä. – Tänä päivänä myös Norja ja Ruotsi ovat tulossa kovalla vauhdilla. Ne kolkuttelevat eurooppalaisten matkatoimistojen ovia koko ajan. Siellä pannaan todella rahaa matkailun markkinointiin. Onneksi he ovat vielä vähän meitä jäljessä, mutta kauaa ei enää mene, kun he saavat Suomen kiinni, Pietikäinen arvioi.

Matkailu muuttuu. Matkailu-

yrittäjä Pietikäinen on nähnyt alassaan muutoksen viime vuosina. – Matkailu on muuttumassa. Ennen oli ryhmää ja muuta, mutta nykyään omatoimimatkailijat ovat yleistyneet. Ja nimenomaan luontomatkailijat. Meillä on tosiaan 430 huskyä, jotka valjakoilla vievät joka viikko 30 eurooppalaista matkailijaa metsään. Kyseessä on ihmisiä, jotka ovat nähneet Kiinan muurin ja Grand Canyonin, mutta lumi ja koiravaljakot heiltä on vielä kokematta. Jotkut hurahtavat huskysafareihin lopullisesti, ja Harrinivassa on asiakkaita, jotka ovat vierailleet safarilla jo 18 vuotta peräkkäin. – Olen aina sanonut, ettei matkailuyrittämisessä ole seiniä eikä kattoa tai rajoja. Voit heitellä hulluja ideoita ja testailla niitä. Koko ajan esimerkiksi mietimme, miten voisimme saada tänne asiakkaita jopa kesällä. – Erämaa vetää joka tapauksessa hyvin, ja meidän pitää säilyttää se ja pitää kunnossa, Kyösti Pietikäinen muistuttaa.

Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin 14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) 16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle.

Ilmoittautuminen Osallistujapalaute 2010:

arrinivan lumisella pihamaalla tulijan toivottaa tervetulleeksi koirien ulvonta, vaikka yhtään huiskuhäntää ei näy. Ollaan Tunturi-Lapin uumenissa Muoniossa Muoniojoen varrella. Sumuisen joen vastarannalta siintää rakas naapurimaamme Ruotsi. Harriniva on vuonna 1973 perustettu lomakeskus. Aluksi Harriniva toimi leirintäalueena, mutta hiljalleen vuosien saatossa yritys on kasvattanut palveluitaan roimasti. – Ohjelmapalvelujen kautta olemme kasvaneet isommaksi. Hotelli rakennettiin vuonna 1991, jotta turisteilla olisi paikka, jossa yöpyä. Me teemme kaikkea, paitsi emme lennä kuuhun – vielä, kuvailee Harrinivan nykyinen nokkamies Kyösti Pietikäinen. Asiakkaita Harrinivan elämyksiin saapuu pääasiallisesti Euroopasta. – Päämaa on Ranska. Charterkone lensi talvella 15 viikkoa Pariisi–Kittilä-väliä. Myös Saksasta, Hollannista, Belgiasta, Englannista ja Sveitsistä tulee paljon asiakkaita. Meidän matkailupakettimme alkaa lentokentältä ja päättyy sinne, ja se sisältää varusteet, ruoat ja ohjelmat. Hyvin viimeistelty paketti siis. Ajanvietettäkin turisteille on kehitetty. – 430 huskyä, 110 moottorikelkkaa ja 54 saunaa, Pietikäinen heittelee lukuja.

mi ja metsä. Niiden saaminen ja toteuttaminen yhdessä samalla alueella tuottaa aina vähän ongelmia, Kyösti Pietikäinen summaa. Alueen matkailuyrittäjät ovatkin joutuneet vääntämään kättä Metsähallituksen kanssa siitä, ettei viimeisiä paikallisia erämaita kaadettaisi pois. Harrinivakin elää metsästä ja kauniista arktisesta luonnosta. – Olen joskus myynyt tuotettamme tuolla maailmalla sanomalla, että meiltä on 250 kilometriä lähimpään McDonald’siin ja saman verran lähimpiin liikennevaloihin. Meillä onkin noin 6 000 eräkämppäyöpymistä vuodessa. Asiakkaat menevät kelkoilla tai koiravaljakoilla metsään ja yöpyvät eräkämpissä. Se on sitä, mitä meidän yrityksemme tekee. Lapin elämys syntyy Pietikäisen mukaan yksinkertaisista asioista. – Luonto, huskyt, moottorikelkat ja porot. Ne ovat ne päätuotteet.

viimeistään 26.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

Kalastusopasyrittäjät korostavat vastuullista kalastusmatkailua Harri Auramo, teksti

alastusluvan vaikea saanti on kalastusopasyrittäjien toiminnan suurin este erityisesti rannikkoalueilla. Suomen Kalastusopaskilta pohti vuosikokouksessaan 26. maaliskuuta jäsentensä toimintaa haittaavia esteitä. Kalastusoppailla on omia ehdotuksiaan valmisteilla olevaan kalastuslakiin, ja niiden toivotaan tulevan esille myös hallitusohjelmassa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Ari Pajukoski Oriveden Västilästä. Kalastusoppaat pitävät ongelmana sitä, että läänikohtaisella vieheluvalla kuka tahansa voi kalastaa yhdellä vieheellä

koko läänin alueella (lukuun ottamatta erityiskalastuskohteita ja rauhoitettuja alueita), mutta kalastusoppaan opastamana tarvitaan kuitenkin vesialueen omistajan lupa. – Näin lain tulkinta estää maaseudulla ja saaristossa yrittäjyyttä ja palvelujen tarjonnan kehittymistä. Tilanteesta kärsivät erityisesti saaristossa ja maaseudulla matkailupalveluja tarjoavat yritykset, kokouksessa todettiin. Kalastusopaskilta pitää tärkeänä, että uusi kalastuslaki antaa ihmisille tasavertaisen mahdollisuuden kalastuksen harrastamiseen. Viehekalastajalla tulee olla mahdollisuus käyttää hankkimaansa kalastus-

oikeutta sekä omatoimisesti että myös avustettuna esimerkiksi kalastusoppaan tai vuokraveneen kanssa. Kalastusoppaiden mielestä nykyisen läänikohtaisen viehekalastusmaksun laajentaminen kalastusopastoimintaan on parempi vaihtoehto kuin uutena mallina kaavailtu ELY-keskusten myöntämä lupa. On turha muodostaa hallintoa ja kuluja kasvattavia lupajärjestelmiä, jotka saattavat kohdella kalastusoppaita eri tavoin eri alueilla. Kilta pelkää, että kalastusalueet ohjaavat käyttö- ja hoitosuunnitelmissaan kalastusoppaat syrjäisille, kalastusmatkailuun sopimattomille alueille.

Vastuullista kalastusmatkailua. Kalastusopasyrittäjien

mielestä heidän toimintaansa haittaavat suuresti ennakkoasenteet. Kalastukseen liittyvät ongelmat, kuten häiriön aiheutuminen, roskaaminen ja kalakantojen rasitus, johtuvat lähes täysin sellaisista kalastusmatkailijoista, jotka kalastavat omatoimisesti. Kalastusoppaat ovat paikallisesti tunnettuja, joten heidän toimintansa tulee perustua kestävään kehitykseen ja hyvään paikallistuntemukseen. Kalastusmatkailun haittoja voidaan nimenomaan vähentää ammattitaitoisia kalastusoppaita käyttämällä, ei heidän toimintaansa estämällä. www.kalastusoppaat.fi

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Maakunta

Satakuntalaisyrittäjät haluavat maakunnan pääsevän irti vanhoista asenteista ••Raumalaisten ja porilaisten ikivanha ilkeily toisistaan ei maistu maakunnan yrittäjille enää edes huonoksi vitsiksi. Asenteesta on haittaa yhteistyölle. nä Kiukaisissa toimivan, herkkusieniä kasvattavan yrityksen. – Se yritys voi viedä herkkusienet yön yli Tukholmaan. Samaa ei voi tehdä Itä-Suomesta, ainakaan yhtä helposti. – Toiseksi Satakunta on alueena niin kompakti, että täällä kerkiää yhden päivän aikana hoitamaan monennäköistä asiaa, kun muutamassa kymmenessä minuutissa pääsee paikasta toiseen, Kari Sallinen lisäsi.

Harri Auramo, teksti ja kuvat

auman ja Porin nokittelu on ollut toista sataa vuotta jos jonkinlaisten vitsien aiheena. Nyt ovat varsinkin elinkeinoelämän edustajat ryhtyneet kysymään, onko kahden pienehkön kaupungin kissanhännänveto nykyaikana oikein viisasta, kun pitäisi tehdä alueellista yhteistyötä. Ongelma nousi esille Porin Yrittäjien 30-vuotisjuhlaseminaarissa. – Porissa on hyvää se, että sillä on hyvä naapuri, veisteli raumalainen pienteollisuusyrittäjä Kari Sallinen paneelissa, mutta vaihtoi saman tien vakavaan sävyyn, että käytännön elämässä tämä kahta kaupunkiseutua vaivaava asennevamma olisi aika saada lopullisesti haudatuksi. – Vanha asenne johtaa vieläkin täysjärkisten ihmisten kanssakäymisessä ongelmiin ja epäluottamukseen. Kumpikaan kaupunkiseutu ei tule nykymaailmassa toimeen ilman syvällistä ja luottamuksellista yhteistyötä, Sallinen sanoi. Kari Sallisen yritys Motoseal Oy valmistaa Raumalla koneita ja tarvikkeita kiinteistönhuoltoon, mm. 80 prosenttia Suomessa käytettävistä lumikolista. Sallinen on miettinyt, mistä ikivanha kiistely olisi saattanut alkaa ja miksi se aina vaan jatkuu. Hän arvelee yhdeksi syyksi sitä, että kaupunkien välissä kulkee murrealueen raja. Pori kuuluu hämäläismurteisiin ja Rauma lounasmurteisiin. Raumalaiset eivät koe olevansa satakuntalaisia vaan raumalaisia. Porin kaupunginjohtaja AinoMaija Luukkonen kertoi esimerkin, miten kaupunkien keskinäinen kisailu on haitannut yhteistyön kehittämistä. – Meillä on täällä kummallakin isot satamat. Yritimme saada niille yhden satamayhtiön ja toimivamman työnjaon, mutta se ei toteutunut. Rauman ja Porin satamien ei olisi tarvinnut kilpailla keskenään, vaan yksi satamayhtiö voisi kilpailla Suomen muita satamia vastaan.

Kiitosta ja kehuja puolin ja toisin. Paneelin puheenjohta-

Vaikka muualla Suomessa muuta luullaan, niin Satakunnassa menee hyvin, myhäilevät yrittäjät Pekka Ekberg Porista (vas) ja Kari Sallinen Raumalta. He lisäävät, että maakunnan asenneilmasto kaipaisi myrskytuulta.

Toimivat yritykset eivät kuntia tarvitse. Riittää, kun ne eivät häiritse yritysten toimintaa. Yrittäjä Kari Sallinen

Luukkosen mukaan Porin ja Rauman yhteinen satamalaitos olisi ollut Vuosaaren jälkeen toiseksi suurin Suomessa. Kari Sallinen asettui Porin kaupunginjohtajan kanssa samalle linjalle sanomalla, että tapaus on esimerkki huonosta satakuntalaisesta meiningistä. – Tässä näkyy se luottamuksen puute. Ei uskalleta lähteä mukaan yhteistyön kelkkaan; nähdään vain uhkia eikä hyötyjä lainkaan. En usko, että satamia saadaan samaan yhtiöön nykyisten päättäjien aikana, Sallinen harmitteli. Porilainen yrittäjä Pekka Ek-

berg, tosin syntyisin Raumalta, vahvisti Sallisen havainnon siitä, että raumalaisten ja porilaisten kyräily vaikuttaa ikävä kyllä jopa elinkeinoelämän käytännön ratkaisuihin.

Satakunta mainettaan parempi. Raumalaisten ja pori-

laisten kisailu jäi Porin Yrittäjien paneelissa kokkapuheeksi, kun ryhdyttiin arvioimaan Satakunnan hyviä puolia. Kaikki olivat sitä mieltä, että maakunta on monilla mittareilla valtakunnan parhaimmistoa, mutta sitä ei ole osattu kertoa ulospäin. – Emme ole maakuntana pystyneet viestimään taloutemme hyviä merkkejä; työllisyydessä olemme kuudenneksi paras Suomessa. Jos muun maan ihmisiltä kysytään meidän työttömyydestä, niin arvaukset putoavat Kainuun lukemille. Satakunnan brändi on hyvä, mutta markkinointi on vähän epäonnistunut, sanoi Satakun-

Puutavarakaluston investoinnit huolestuttavan alhaalla FUTUREIMAGEBANK

nan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen. – Satakunnan hyvinvointi ja menestys eivät näy oikeastaan millään tasolla valtakunnallisesti. Kuntataloudella menee täällä varsin hyvin – sitä ei vaan kukaan tahdo uskoa – ja täällä menee elinkeinoelämälläkin varsin hyvin, sanoi yrittäjä Pekka Ekberg. Hänen yrityksensä on Fiblon Oy, joka valmistaa paperista ja kartongista talous- ja hygieniatarvikkeita. – Itse näen Satakunnan koulutusmahdollisuudet ja sen tuottaman henkilöstön meidän suurimpana valttina tällä hetkellä. Satakunnassa yritystoiminnan harjoittaminen on kilpailukyvyn kannalta varmasti järkevämpää kuin monessa muussa paikassa, Ekberg vakuutti. Myös Kari Sallisen mukaan Satakunnassa on hyvä yrittää, ja yhtenä syynä siihen on se, että maakunnasta on helppo harjoittaa vientiä. Oman yrityksensä lisäksi hän mainitsee esimerkki-

Pekkarinen lupasi TE-toimistojen palvelutason paranevan Meneillään oleva uudistus TEtoimistojen toiminnan kehittämiseksi ei uhkaa niiden palvelutasoa missään päin Suomea. Näin lupasi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 15. huhtikuuta. Ministerin mukaan uudistuksen tavoite on päinvastoin parantaa nykyisiä palveluja ja taata ne tasalaatuisina koko maassa sekä henkilö- että yritysasiakkaille. – Vaikka toimistoverkon rakenteessa tehdäänkin hallinnollisia uudistuksia, TE-toimistopalveluja tarjoavien toimipaikkojen määrä ei vähene, Pekkarinen sanoi. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna monivuotisen työ- ja elinkeinotoimistojen palveluja ja toimisto-

Viime talvena ajettavaa oli paikoin jopa enemmän kuin pystyttiin ajamaan. Uusia puutavara-autoja rekisteröitiin 120 vuonna 2009 ja 142 vuonna 2010. Alan yrittäjäliiton mukaan kalustoa uusitaan nyt liian hitaasti. Investointiriski on kasvanut kuljetusyrittäjälle liian suureksi, joten kuljetusasiakkaan tulisi tosissaan sitoutua yhteistyökumppaniinsa, ja sopimuksiin on saatava pikaisesti ansio- ja määrätakuut. Näin alan tilannetta kuvaa Metsäalan Kuljetusyrittäjät. Koko valtakunnan puutavara-autokalusto käsittää runsaat 1500 autoa. Viimeisten kahden vuoden investointitahdilla kestää lähes 12 vuotta uudistaa maamme puutavara-autot. Heikko in-

vestointitahti kuvaa yrittäjien kannattavuuden tilaa ja epävarmuutta asiakkaiden toimista. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n perustamisen aikaan 40 vuotta sitten suurin ajankohtainen ongelma oli ansiotakuiden puuttuminen. Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa.

Korjuumäärä kasvoi, kuljettajista pulaa. Kuljetustoi-

minnan kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat puun osto ja ennen kaikkea suoritetut hakkuut. Tilanne on ollut lopputalven 2010 osalta yrittäjien kannalta suotuisa, ja ajoja on ollut paikoin jopa enemmän kuin on pystytty

ajamaan. – Metsäteollisuuden kannattavuus on parantunut merkittävästi, ja nyt onkin aika parantaa koko puunhankintaketjun kannattavuutta, jotta yrittäjät voisivat rekrytoida pitkäjänteisesti lisää työntekijöitä ja tehdä investointeja, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi. Markkinapuun hakkuut olivat 51,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2010. Kasvua edelliseen, ennätyksellisen heikkoon vuoteen verrattuna oli 10,3 miljoonaa kuutiometriä, mutta vuoden 2007 ennätyksellisiin markkinapuun hakkuisiin (57,7 milj.) ei kuitenkaan vielä ylletty.

jan, päätoimittaja Petri Hakalan johdolla jatkettiin juttua siitä, mitä hyvää varsinkin naapurikaupungissa on. Raumalaisyrittäjä Kari Sallinen kehui Porin kaupunkia siitä, että se on satsannut oikeaan asiaan, yliopistokeskukseen. Kyseessä on Turun yliopiston Porissa toimiva yksikkö. – Saan työhaastatteluun yhä enemmän nuoria, jotka ovat lukeneet maakunnan omassa yliopistokeskuksessa. Tällainen koulutusveturi palvelee koko Satakuntaa, Sallinen kiitteli. Tutkija Timo Aro Porin kaupungilta ihmetteli, miksi raumalaiset ovat niin huolissaan kaupunkinsa imagosta, että kunta palkkasi konsultteja tekemään imagotyötä. – Rauman imago on nimittäin ennestäänkin aivan loistava, ja sen on todistanut myös Taloustutkimus. Raumalla on kaikki ne hyvät ominaisuudet, mitä sen kokoisella kaupungilla voi olla. Lisäksi kunnan talous on hyvin vahva. Raumasta on monessa esimerkkiä koko maakunnalle, Timo Aro hehkutti ja antoi raumalaisille anteeksi heidän ”pienen omaperäisyytensä”. Porin kaupunginjohtaja AinoMaija Luukkonen vahvisti, että hänenkin mielestään Raumalla on erinomainen imago. Sitä hän sanoi ihmetelleensä, miksi Raumalla on silti ollut suuria muuttotappioita, mikä vasta viime aikoina näyttää pysähtyneen. Rauman Kari Sallinen oli kotikaupunkinsa imagosta samaa mieltä, mutta paljasti, että suu-

verkkoa koskevan uudistuksen. Kehittämislinjaukset toimeenpannaan vuoteen 2015 mennessä. Linjaukset määrittelevät, miten TE-toimistojen palvelut järjestetään, miten palvelujen saatavuus turvataan ja kuinka toimistoverkkoa uudistetaan seuraavien viiden vuoden kuluessa. – Kehittämistyötä tarvitaan, sillä TE-toimistoissa asioi vuosittain lähes 900 000 henkilöä ja palveluja käyttää noin 170 000 yritystä, huomautti Pekkarinen. – TE-toimistojen palveluja tarvitsevat voivat vastakin luottaa siihen, että toimistot hoitavat ydintehtävänsä luotettavasti ja laadukkaasti, korosti Mauri Pekkarinen.

Riippumattomat autokorjaamot ryhtyvät mielellään kilpaan Riippumattomat autokorjaamot ovat tyytyväisiä EU:n vapauttamasta korjaamo- ja varaosakilpailusta. Vaikutukset ovat alkaneet näkyä. Autoalan ja Korjaamoiden Liiton mukaan riippumattomat autokorjaamot pääsevät vihdoin kilpailemaan tasavertaisesti ns. merkkikorjaamoiden kanssa. Yrittäjät toivottavat kilpailun tervetulleeksi. Riippumattomat korjaamot pystyvät huoltamaan ja korjaamaan myös uudet autot, eikä kuluttaja menetä autonsa takuuta. Autoteollisuus on velvollinen toimittamaan autokorjaamon

tarvitsemaa teknistä tietoa, erikoistyökaluja ja varaosia. Riippumattomat korjaamot ovat aiemmin pystyneet kilpailemaan toiminnan läheisyydellä, hinnalla ja henkilökohtaisemmalla palvelulla. Riippumattomien korjaamoiden vahvistuminen on ollut yksi alan keskeinen trendi. Autoalan ja Korjaamoiden Liiton puheenjohtaja Lauri Halminen toteaa, että autotehtaiden ja maahantuojien erilaisten kilpailua rajoittavien toimien jälkeen nyt pystytään kilpailemaan tasaväkisemmin merkkitoimijoiden kanssa.

Porin Yrittäjien puheenjohtaja Seppo Rantanen asettelee kiitossanansa tarkasti: hän on juuri saanut yhdistykselleen 30-vuotisonnittelut ja viirin Rauman Yrittäjiltä. rella osalla kaupungin asukkaista on jostakin syystä pessimististä mielialaa: kaupungin asioissa nähdään paljon huonoja piirteitä.

Mitä yrittäjät vielä toivovat maakunnalta? Porilaisyrittäjä

Pekka Ekberg toivoi, että Satakunnan yliopistokeskuksesta ja ammattikorkeakoulusta kehittyisi koko maalle esimerkki sellaisesta koulutuskeskittymästä, jossa opiskelijoiden läpimenoaika on kaikkein nopein. – Niin, ja liikenneolot ovat Satakunnassa poikkeuksellisen heikot. Niitä pitää parantaa. Meidänkin pienellä yrityksellä on hoidettavana vuosittain useita satoja kansainvälisiä yöpymisiä Porissa, ja vaikka meillä on nyt lentoyhteyksiä, niin ei se kovin helppoa ole, Kari Ekberg lähetti terveisiä rahanjakoministereille. Kari Sallinen kuulutti satakuntalaisen yhteistyön ja yh-

teishengen nostamista kärkeen; vain sillä päästään eteenpäin. Hän kannatti Ekbergin ehdotusta korkeakoulujen terävöittämiseksi siten, että maakunnan työnantajat saavat nopeasti hyviä insinöörejä, hyviä sairaanhoitajia ja muita ammattilaisia. – Satakunta tarvitsee vetovoimaisempia asuinpaikkoja saadaksemme ulkopuolistakin verta väestöön, ettemme aivan degeneroidu omiin liemiin. Toivon myös selvästi nykyistä myönteisempää suhtautumista maahanmuuttajiin. Kun Olkiluodon rakentaminen loppuu, ainakin Rauman nykyinen kansainvälisyys loppuu siihen paikkaan, Kari Sallinen ennusti. Kari Sallinen toivoi järjen voittavan kuntapuolella niin, että kuntien määrä vähenee. Toimivat yritykset eivät kuntia tarvitse, paitsi aloittavat yritykset neuvontaa ja nuoret yrittäjyyskoulutusta. Muuten riittää, että kunnat eivät häiritse yrittäjien toimintaa, hän sanoi.

Meriteollisuus ja Kouvolan seutu saavat äkillistä torjuntatukea Valtioneuvosto päätti 14. huhtikuuta antaa ELY-keskuksille yhteensä 5,2 miljoonan euron myöntämisvaltuudet äkillisen rakennemuutoksen torjumiseksi. Myöntämisvaltuuksista valtaosan saavat meriteollisuuden yritykset investointi- ja kehittämishankkeisiinsa, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Loput 700 000 euroa saa Kaakkois-Suomen ELY-keskus käytettäväksi lähinnä Kouvolan seutukunnan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. ELY-keskus voi myöntää meriteollisuuden toimialalla toimiville yrityksille tai toimialaan kytköksissä oleville pk-yrityksille avustusta hankkeisiin, jotka laajentavat ja monipuolistavat yritysten liiketoimintaa. Kouvolan seutukunnan yritykset puolestaan voivat saada avustusta hankkeisiin, joiden arvioidaan luovan uusia työpaikkoja alueella äkillisesti menetettyjen työpaikkojen tilalle. Valtioneuvosto nimesi joulukuussa 2010 meriteollisuuden toimialan äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi 2010–2012 ja helmikuussa 2011 Kouvolan seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Meriteollisuuden toimialalle kohdennetuista määrärahoista Uudenmaan ELY-keskus sai 500 000 euroa, Varsinais-Suomen ELY-keskus 2 miljoonaa euroa, Satakunnan ELY-keskus 860 000 euroa, Pohjanmaan ELY-keskus 380 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 760 000 euroa. Valtioneuvosto on varannut vuoden 2011 talousarviossa yhteensä 12 miljoonaa euroa äkillisen rakennemuutoksen torjuntaan. Tästä summasta valtioneuvosto on jo jakanut helmikuussa tekemällään päätöksellä 6 miljoonaa euroa eräille alueille. Näitä ovat vuoden 2011 loppuun saakka Kotka-Haminan seutu, Salon, Heinolan, Varkauden, NivalaHaapajärven, Haapavesi–Siikalatvan ja Kajaanin seutukunnat. Valtioneuvosto jätti vielä jakamatta 800 000 euroa äkillisen rakennemuutoksen torjumiseksi tarkoitetusta rahasta.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Täyttä asiaa | ESSI AHTOLA

Uudet kansanedustajat, uusi hallitus – uusi yrittäjämyönteisyys?

len saanut käyttää äänioikeuttani ensimmäistä kertaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Tämän lisäksi ääneni pääsi kuuluviin myös VaaliTEbatissa, Talouselämän eduskuntavaalien verkkopaneelissa. Muihin konkaripanelisteihin verrattuna olin jäyhä jököttäjä, mutta leikkaus-verotus-keskustelussa avasin sanaisen arkkuni yrittäjyyden kannustimien puolesta. Kirjoituksessani ”Haluaako Suomi verottaa hyvät yrittäjät ja yritykset muille maille?” annoin nuoren yrittäjän näkemyksen siitä, miltä kasvavien ja kansainvälisten yritysten tulevaisuus Suomessa näyttää. Esitin kirjoituksessa huoleni siitä, että mobiilin ja kansainvälistyvän arjen myötä yrittäjien kynnys muuttaa firmansa pois Suomesta madaltuu. Tämä voi viedä paljon kasvavia, hyviä yrityksiä ja niiden luojia pois kotimaastamme kevyemmän verotuksen maihin. ”Asennekulttuurissamme on jotain pahasti vikana, jos kova, moninkertainen verotus on tapa kiittää yrittäjää, joka on todennäköisesti uhrannut elämästään enemmän kuin ”40h viikossa ja lomalisät päälle” liiketoimintaansa perustaessaan ja kehittäessään. [--] Ounailen, että Suomessa tulee kasvamaan hienoja yrityksiä, jotka todellisen succéen kynnyksellä ottavat ja rekisteröivät toimintansa Bermudalle tai muulle verokevyelle alueelle.” Yllättävän vaalituloksen myötä on hankala ennustaa, tuleeko Suomi kehittymään politiikaltaan yrittäjämyönteisemmäksi. Yrittäjämyönteisyydestäkin on vielä paljon matkaa aitoon verotukselliseen kannustavuuteen. On sääli, ettei nuori, yrittäjämyönteinen Lasse Männistö päässyt eduskuntaan. Nippa nappa valituksi tulleella Lassella oli kaksi yrittäjien kannalta tärkeää teesiä: 1. Hyvinvoinnin rakentuminen työn varaan: ”Vain työn ja menestyvien yritysten avulla takaamme hyvinvointipalvelut myös väestön ikääntyessä. Veroja pitää kohdistaa kulutukseen työnteon ja yritysten verotuksen sijaan.” 2. ”Yrittäjyys kantaa Suomea: Verotuksen on kannustettava yrittäjyyteen ja tuettava yritysten kasvua. Yritystukien tulee ohjautua markkinavetoisesti eikä virkamieskoneiston päätösten perusteella.” Onneksi paikka eduskunnassa ei ole edellytys yrittäjämyönteisyyden kehittämiselle. Ainakin itse jatkan Lassen kanssa samoilla linjoilla. Kuten Talouselämän kirjoituksessanikin totesin: ”Väitän, että eloisa, kasvava ja sijoittajia houkutteleva yrityskenttä on Suomelle paljon vahvempi hyvinvoinnin pohja kuin koveneva verotuskanta ja täältä ulkomaille karkaavien, menestyvien yritysten perävalojen ihailu.”

Yllättävän vaalituloksen myötä on hankala ennustaa, tuleeko Suomi kehittymään politiikaltaan yrittäjämyönteisemmäksi.

Essi Ahtola Kreative Generation SY:n nuorten yrittäjien valiokunta, jäsen Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien, HYNYn, varapuheenjohtaja

Yrittäjän riski puhutti edustajaehdokkaita

elsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien Tutustu yrittäjyyteen -työharjoittelukampanjassa eduskuntavaaliehdokkaille ykköspuheenaiheeksi nousi yrittäjän riski. Tutustu Yrittäjyyteen -kampanjan aikana työharjoittelun pk-yrityksissä suoritti kaikkiaan 17 eduskuntavaaliehdokasta. – Yrittäjäriski tulee vastaan yritystoiminnassa joka päivä, omien kokemusten jakaminen poliitikkojen kanssa on tärkeää, jotta riskin todellisuus ymmärretään myös päättäjien keskuudessa, korostaa Toiviomatkojen Maria Oksanen. Tutustu Yrittäjyyteen -kampanja korosti, että riskistä on seurattava myös mahdollisuus menestyä. Verotuksen muutoksilla ei saa tappaa kannusteita yrittäjäksi ryhtymiseen ja yrityksen kasvattamiseen.

kustannukset

herättivät keskustelua, kun eduskuntavaaliehdokkaat tutustuivat yrityksiin. CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen puhuu naisvaltaisen siivousalan tuomalla kokemuksella. – Naisaloilla perhevapaat heikentävät yrityksen kannattavuutta ja ovat valtava menoerä pienyrittäjille. Perhevapaista kertyy eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille. Se mietityttää uusia työntekijöitä palkatessa, palkkaatko juuri naisen ja minkä ikäisen. Työharjoittelun suorittivat keskustalta Markus Kinnunen, Laura Kolbe, Eeva Kärkkäinen, Sanna Lehtinen, Kristiina Ruuskanen ja Teppo Säkkinen, kokoomukselta Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Pia Pakarinen, Jaana Pelkonen ja Petri Sarvanto, kristillisdemokraateilta Ulla Halme ja Tuulikki Vuorinen (sit), RKP:lta Maria Björnberg-Enckell ja Astrid Thors, perussuomalaisilta Nina Huru ja vasemmistoliitolta Sirpa Puhakka.

Perussuomalaisten Timo Soini oli ääniharava myös Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n nuorille järjestämissä varjovaaleissa. Nuorten valitsemassa varjoeduskunnassa suurimmaksi puolueeksi muodostui kokoomus 38 paikalla. Vihreät keräsivät 36, keskusta 32 ja Perussuomalaiset 28 paikkaa.

Kunta-alalla kesätöitä. Tänä kesänä kuntien ja kuntayhtymien kesätöissä työskentelee noin 40 000 – 45 000 nuorta kesätyöntekijää. Kaksi kolmesta kesätyöntekijästä työllistyy kuntien ja kuntayhtymien työpaikoille. Sen lisäksi kunnat tukevat nuorten työllistymistä kesätöihin yrityksiin ja yhdistyksiin.

Vain pieni osa ehdokkaista ”työharjoittelussa”. Myös

perhevapaiden

•

Nuori yrittäjä

Ole mukana, kun tähtiaineksia hiotaan Jyväskylässä Riikka Koskenranta, teksti Juho Makkonen (Antti Virolainen) ja Moodit Oy, kuvat

Mikä tapahtuma?

apahtuma kannustaa nuoria yrittäjiä Olet tähti -teemalla. Lauantain seminaarissa kysytään ja vastataan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Meissä jokaisessa on tähtiainesta, mutta kuinka hiomme sen esiin? Miten vältämme hyvän alun muuttumisen vain tähdenlennoksi? ja Millainen on tähtiyritys? Käsiteltäviä menestyvän yrittäjyyden teemoja ovat esimerkiksi yrityksen kasvu, kansainvälistyminen, kannattavuus, johtaminen, osaaminen, osaamisen kehittäminen, ajanhallinta, jaksaminen ja hyvinvointi.

Maan parhaat palkitaan. Seminaarin alustajia ovat muun muassa Teemu Tapper, Nuori Yrittäjä -palkittu 2010, Samcom Oy, Juuso Nissilä Valkee Oy, Maaretta Tukiainen, Moodit Oy ja Antti Virolainen, Avoin yritys. Tapahtuman virallisena suojelijana toimii opetusministeri Henna Virkkunen, joka saapuu pitämään lauantai-illan tervehdyspuheen. Ohjelmassa on myös asiaa uusien bisnessuhteiden luomisesta. Ilta huipentuu valtakunnallisen Nuori Yrittäjä -palkintojen jakoon. Tapahtuman yhteistyökumppaneina ovat Fennia, Fonecta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Avoimuus suuntana. Kaksi Nuori yrittäjä -tapahtuman esiintyjää valottaa hiukan tähtiyrittäjyyden aineksiaan tapahtuman alla. Pääkaupunkiseudulla toimiva Avoin yritys on vielä tutkimusasteella, mutta yritys perustetaan syksyllä, toinen perustaja Antti Virolainen kertoo. Tulevan yrityksen palvelu on nimeltään Kassi, joka on yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten sisäisen palvelu-, tavara- ja kyytivaihdon verkkopalvelu. Virolaisen mukaan Kassia ollaan viemässä muun muassa kalifornialaisen yksinhuoltajavanhempien järjestön käyttöön. Kassi-palvelu toimii avoimen datan periaattein. Mistä aineksista

Nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma on vuosittainen tapahtuma, jossa jaetaan valtakunnalliset Nuori Yrittäjä -palkinnot. Tapahtumaan on jo ilmoittautunut satakunta osallistujaa, majoituksen tarvitsijat voivat ilmoittautua aina 10.5 asti. Senkin jälkeen ilmoittautumisia otetaan vastaan. SY:stä tapahtumaan osallistuu johtaja Timo Lindholm. Tapahtuman järjestää Keski-Suomen Yrittäjät.

Liiketoiminnan tavoitteena on hyödyllisen palvelun lisäksi muuttaa kulttuuria avoimempaan suuntaan sekä vähentää turhaa kulutusta ja pyörien keksimistä uudelleen. Antti Virolainen

koostuu avoimen lähdekoodin yrityksen resepti menestykseen? − Olennainen ajatus Kassi-palvelun takana on, että ihmiset voisivat jakaa enemmän omasta hyvästään. Yksittäiselle ihmiselle ei ole suurta vaivaa lainata sähköporaa sitä tarvitsevalle tai napata naapuri kyytiin yhteiselle työmatkalle, mutta tarvitsijalle apu on suuri. Liiketoiminnan tavoitteena on Virolaisen mukaan hyödyllisen palvelun lisäksi muuttaa kulttuuria avoimempaan suuntaan sekä vähentää turhaa kulutusta ja pyörien keksimistä uudelleen.

Positioi itsesi. Maaretta Tukiai-

nen Moodit Oy:stä tietää entisenä Sub TV:n kanavajohtaja, millaisista yritystarinoista media kiinnostuu. Hän vinkkaa aloittavaa yrittäjää

ihan aluksi positioimaan itsensä, kun tavoitteena on saada tähtiainekset puhkeamaan kukkaan. − Tärkeintä on ymmärtää, missä bisneksessä aikoo olla ja missä taas ei. Jos pystyy luomaan tai tunnistamaan omalle tarjoomalleen uniikin markkinan, on vahvoilla. Kun tarjoaa sitä, mitä markkina osaa jo kaivata mutta mitä kukaan muu ei vielä tarjoa, kysyntä on melko varmasti vahvaa. Useimmiten uniikeimmat tarjoomat löytyvät olemassa olevien bisnesten laitamilta tai ”väleistä”, Tukiainen selvittää. Hän kannustaa nuoria yrittäjiä pitämään samalla myös hauskaa. − Jos sinulla on hyvä olla ja saat asiakkaat rentoutumaan kanssasi, olet vahvoilla. Töissä on lupa olla kivaa, ja nauru vapauttaa luovuuden. Huumoriakin saa olla mukana.

Tärkeintä on ymmärtää, missä bisneksessä aikoo olla ja missä taas ei. Jos pystyy luomaan tai tunnistamaan omalle tarjoomalleen uniikin markkinan, on vahvoilla. Maaretta Tukiainen

Zokko ohjaa yrittäjiä verkostoitumaan voittajasuunnitelma Zokosta syntyi muutamassa päivässä ja tapahtumaidea on sellainen, johon yrittäjä •itsekin •Kilpailun haluaisi osallistua. Riikka Koskenranta, teksti Mirkku Merimaa, kuva

spoolainen viidennen polven yrittäjä Carita Mattsson on voittanut Suomen Yrittäjien ja Fonectan järjestämän kilpailun, jossa tehtävänä oli ideoida yrittäjille verkostoitumistilaisuus. Kilpailun ja tapahtuman suunnittelun tarkoituksena on tuoda uusia tuulia yrittäjien väliseen verkostoitumiseen sekä innostaa yrittäjiä osallistumaan tapahtumaan, josta voi syntyä pitkäaikaisia verkostokumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia.

Tärkeät kontaktit kasvotusten.

Kilpailuun osallistuneilla oli paljon hyviä ajatuksia ja oivalluksia. Voittaja nousi kuitenkin esiin pitkälle mietityllä konseptilla, jossa on huomioitu myös sosiaalinen media ja sen hyödyntäminen itse tapahtumassa, raadissa mukana ollut Fonectan partneruusjohtaja Johanna Hallikainen kertoo. Mattssonin ideoiman Zokkoverkostoitumistilaisuuden ajatus on, että tärkeät kontaktit luodaan kasvotusten. Onnistunut verkostoitumistilaisuus luo pohjan jatkoverkostoitumiselle ja sosiaalisen median hyödyntämiselle. Voittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa Jyväskylässä osana Suomen Yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa. – Tiesin heti kilpailun ajatuksen nähtyäni, miten tapahtuma pitäisi

Voittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa Jyväskylässä osana Suomen Yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa.

toteuttaa. Yrittäjänä olen huomannut, että kaikesta verkostoitumisesta on hyötyä. Ainahan kontakteja on hyödynnetty, mutta sähköiset välineet helpottavat verkostojen ylläpitämistä, Mattsson kertoo.

Avainsanana

yhteisöllisyys.

Mattsson tietää mistä puhuu: oma yritys, ekologisia käyttö- ja lahjatavaroita sekä kosmetiikkaa maahantuova Cocoi on työllistänyt entistä projektipäällikköä jo vuoden päivät. Suunnitelma Zokosta syntyi muutamassa päivässä oman yritystoiminnan ohessa. Mattsson kertoo suunnitelleensa sellaisen tapahtuman, johon itsekin haluaisi mennä. – Yhteisöllisyys on teema, jota halusin tuoda esiin. Suomessa on paljon pienyrityksiä, joiden yrittäjät ovat aika yksin. Verkostot tuovat yhteisöllisyyttä. Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä. Tavoite on myös antaa osallistujille mahdollisuus tunnistaa ja löytää toinen yrittäjä ajasta ja paikasta riippumatta, Mattsson kuvailee.

Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä, kilpailun voittaneen verkostoitumistilaisuuden suunnitellut Carita Mattsson kertoo.

Rahaa ja markkinointiapuja.

Carita Mattsson palkitaan parhaasta verkostoitumisideastaan 5000 euron arvoisella palkinnolla. Palkintopaketti koostuu erilaisista markkinointitoi-

menpiteistä, kuten hakukonemarkkinoinnin ja B2B-kontaktirekisterin suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhdessä ne antavat arvokasta näkyvyyttä yritykselle.

– Toivon, että palkinto tuo tunnettuutta ja uusia asiakkaita, sillä sehän on yrityksen alkuvaiheessa tärkeintä. Voittoni toivon tietenkin tuovan uusia yrittäjäkontakteja, Mattsson lisää.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Eurooppaa edestakaisin

Ulkomaat

Laivanrakennusteollisuuden aika katsoa Pohjois-Venäjän suuntaan

••

Venäjällä tarvitaan nyt jäänmurtajia, öljynporauslauttoja ja jäissä operoivia huoltoaluksia. FUTUREIMAGEBANK

Riikka Koskenranta, teksti

Huolestuttava hintojen nousu ››Ranskassa julkaistun kyselyn

mukaan 65 prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten johtajista pitää tällä hetkellä suurimpana vaikeutena kustannusten

nousua ja toimittajien hintojen nousua. Kolme neljännestä heistä on huolissaan raakaaineiden hintojen noususta.

EU jakaa 408,6 miljardia ››Vuoden 2007 jälkeen EU

on kartuttanut pienyrityksille suunnattuja tukiaan. EU:n tukirahoista yhteensä 1,7 miljardia euroa on suunnattu Ruotsiin.

SEBin yritysekonomisti Ingela Hemming kehottaa pienyrityksiä olemaan yhteydessä maansa viranomaisiin, joilla on tietoa EU:n tukijärjestelmistä.

Miljoonaan sähköautoon ››Yhdysvaltojen presidentti Barak Obaman tavoite saada miljoona sähköautoa maan kaduille vuoteen 2015 mennessä ollaan saavuttamassa. Energiaministeriö kertoo teol-

lisuuden innovaationopeuden olevan alalla poikkeuksellista ja muistuttaa, että maan kyky saavuttaa tiukka tavoite nojaa vahvasti amerikkalaiseen yrittäjyyteen ja kekseliäisyyteen.

Halvimpia vuosikymmeniin ››Skotlannin suurin pankki

torjuu pk-yritysten vihan väittämällä rahoituksen olevan halvimmillaan vuosikymmeniin. Kurssit ovat halvempia kuin

koskaan 35-vuotisen pankkiurani aikana, hehkuttaa Peter Ibbetson, pienyrityspalveluiden puheenjohtaja Royal Bank of Scotlandista.

Kallista rahoitusta ››Federation of Small Busines-

ses in Scotland ei ota tietoja halvasta rahoituksesta vastaan yhtä positiivisesti, kuin pankki-

miehet. Se siteeraa tutkimusta, joka kertoo rahoituksen kallistuneen neljännekselle yhdistyksen jäsenyrityksistä.

oillisväylän avautuminen kaupalliseen käyttöön ja Venäjän kaupallisen laivaston kaluston vanheneminen avaavat merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisille laivanrakennusteollisuuden yrityksille. Finpron Murmanskin toimiston seniorikonsultti Petri Leinon mukaan Venäjä uudistaa kaupallista laivastoaan hyödyntääkseen arktisen merialueen luonnonvaroja ja pohjoisen meritien avautumista kaupalliselle liikenteelle.

Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia. Leinon mukaan

venäläiset eivät ole aiemmin poranneet kaasua merellä ja öljynporaamistakin on harjoitet-

EU:n komissio julkisti 28.3. yhteisön liikennepolitiikkaa linjaavan Valkoisen kirjan, joka ulottuu aina vuoteen 2050 saakka. Keskeisimmiksi tavoitteikseen komissio on listannut liikennejärjestelmän kilpailukyvyn kohentamisen, esteiden raivaamisen sujuvalta liikkumiselta sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tuntuvat leikkaukset. Tavoitteiden toteuttamiseen laadittu keinovalikoima on vaikuttava paperilla, mutta käytännössä haasteet haiskahtavat epärealistisilta, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Pasi Moisio kirjoittaa yrittajat.fissä.

Rankat polttoainesupistukset kaupunkiliikenteestä alkaen. Komissio kaavailee, että

Erikoiskalustoa jäänmurtajista alkaen. Laivanrakennuk-

seen panostetaan strategisena painopistealueena voimakkaasti Venäjällä. Tavoitteena on rakentaa 1 500 uutta alusta seuraavan 20 vuoden aikana, Finpro tietää. − Rakennettaviin aluksiin lukeutuu mukaan erikoiskalustoa kuten jäänmurtajia, öljynporauslauttoja ja jäissä operoivia huoltoaluksia, joissa suomalaisyritysten osaaminen on vahvaa. Venäjän telakoiden suorituskyky ei tällä hetkellä riitä vastaamaan tämäntyyppisen alusmäärän rakennuttamiseen. Suomalaisyritykset pääsevät näihin hankkeisiin mukaan tuotannollisen yhteistyön kautta, Leino sanoo.

Komissio sivuraiteille EU:n liikennepolitiikassa

Venäjän telakoiden suorituskyky ei tällä hetkellä riitä vastaamaan kaluston vanhenemisen vaatiman alusmäärän rakennuttamiseen, Finpron seniorikonsultti Petri Leino tietää.

Suomalaisyritysten vahvuusalueilla tarjoutuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa. Petri Leino

tu vain Kaspianmerellä. Pohjoisen merialueen luonnonvarojen hyödyntäminen on kallista ja

teknisesti vaativaa, jonka vuoksi venäläiset etsivät osaavia kumppaneita. − Suomalaisyritysten vahvuusalueilla tarjoutuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa, Leino kertoo. Venäläisyhtiö Gazprom on ottanut Štokmanin merenalaisilla kaasukentillä yhteistyökumppaneikseen ranskalaisen Totalin ja norjalaisen Statoilin. Leinon mukaan merkittävimmät suomalaisyrityksille avautuvat mahdollisuudet liittyvät offshore- ja infrarakentamiseen sekä jäissä operoivien erikois-

alusten suunnitteluun ja rakentamiseen.

Rovaniemelle kansainvälistymistsemppiä. Suomalaisyri-

tyksistä Aker Arctic ja Wärtsilä ovat mukana Murmanskin alueen hankkeissa. Wärtsilä avasi huoltoverstaan 2009 Murmanskin satamaan palvelemaan alueen vilkastuvaa laivaliikennettä. Finpron arktisen alueen toiminnoista vastaa Murmanskin toimisto ja Rovaniemellä vuoden alussa avattu toimisto, joka auttaa Lapin alueen yrityksiä kansainvälistymään.

kaupunkiliikenteessä ja citylogistiikassa luovutaan täysin tavanomaisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi ehdotetaan, että lentoliikenteen käyttämistä polttoaineista 40 prosenttia korvataan matalahiilisillä vaihtoehdoilla ja vastaavaa 40 prosentin leikkaamista merenkulun päästöpotista. Maantieliikenne ja erityisesti maanteiden tavarakuljetukset ovat politiikkaa linjattaessa joutuneet komission suurennuslasin alle. Moision mukaan kilpailukyvyn kohentamistavoite ja ympäristöhurskastelu ovatkin menneet komission työpöydällä keskenään sekaisin ja lopputulos hämärtynyt. Valkoinen kirja muun muassa linjaa, että keskipitkien yli 300 kilometrin etäisyydelle ulottuvan tavaraliikenteen osalta kuljetusmuotojen keskinäistä työnjakoa muutetaan siten, että vuoteen 2030 mennessä yli 30 prosenttia näistä kuljetuksista hoidetaan rautatai vesiteitse ja vuoteen 2050 mennessä yli 50 prosenttia näistä

Komissio haluaa siirtää 30 prosenttia

keskipitkän matkan tavaraliikenteestä vuoteen 2030 mennessä rautatai vesiteille ja vuoteen 2050 mennessä vastaavasti 50 prosenttia rautatai vesiteille. kuljetuksista hoidetaan rautatai vesiteitse

Moduulirekat jopa puhtaampia kuin junat. Komis-

sion toimet vaikuttavatkin tältä osin enemmän liikennemuotopolitiikalta kuin liikennepolitiikalta, Pasi Moisio jatkaa. Niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa on nimittäin osoitettu tutkimuksin, että nykyiset moduulirekat ovat energiatehokkuuden kannalta puhtaampi vaihtoehto kuin junat. Moision mukaan sopiikin toivoa, että Suomi valikoi kansalliseen toimeenpanoon liikennepoliittisista linjauksista vain terveet ja toteuttamiskelpoiset osat.

•

Päätöntä menoa vai liikunnan iloa. Perjantaina 13. toukokuuta vietetään jälleen valtakunnallista tapaturmapäivää. Liikuntatapaturmat aiheuttavat kaikista tapaturmista eniten vammoja. Eniten liikuntatapaturmia aiheuttavat lajit ovat jalkapallo, salibandy ja lenkkeily. Lasten ja nuorten tapaturmia sattuu eniten trampoliinihyppelyssä.

Ranskalaiset etsivät vientimahdollisuuksia ››Hannoverissa järjestettäville

yritysmessuille osallistui ranskalaisyrityksiä, jossa ne pyrkivät tuomaan itseään esiin vientimarkkinoilla. Ranskalaisia yrityksiä ulkomailla auttavan

Ubifrancen johtajan Christophe Lecourtierin mukaan pienten ja keskisuurten ranskalaisten vientiyritysten määrä on naurettavan pieni.

Ei ole työehtosopimusta ››Yrittäjäjärjestö Företagar-

nan mukaan jo 60 prosenttia ruotsalaisista pienyrittäjistä on ilman työehtosopimusta. Raportin kertoo määrän

lisääntyneen. Järjestön Anders Fogelberg uskoo, että työehtosopimukset yleistyisivät, jos ne olisivat täysin vapaaehtoisia.

Kumppanuudet helpottavat ››Saksan pienet- ja keskisuuret yritykset menevät kehitysmaiden markkinoille PublicPrivate Partnerships -mallilla. Esimerkiksi aurinkokennoihin

erikoistunut Phaesun on aloittanut toiminnan Mosambikissa. Sen projektia rahoittaa ja tukee Saksan investointi- ja kehitysvirasto 300 000 eurolla.

201 000 uutta työpaikkaa ››Yhdysvaltojen yksityissekto-

rille syntyi 201 000 työpaikkaa maaliskuun aikana. Alle 50 työntekijän pienyrityksiin syntyi eniten työpaikkoja, jopa

102 000. Keskisuuriin yrityksiin työvoimaa palkattiin 82 000 ja yli 500 työntekijän yrityksen palkkasivat 17 000 uutta työntekijää.

Ulkomaiset investoinnit lisääntyivät ››Suorat ulkomaiset inves

toinnit alkoivat taas lisääntyä Ranskassa viime vuonna kolmen talouskriisin varjostaman vuoden jälkeen. Ranskaan tehtiin neljänneksi eniten ulkomaisia investointeja maailmassa Yhdysvaltain,

Kiinan ja Hongkongin jälkeen. Yli puolet investoinneista tehtiin tytäryrityksiin tai uusiin toimipisteisiin. Yhä useammin investointien kohteena olivat pienet ja keskisuuret yritykset; kaksi kolmasosaa investoinneista kohdistui niihin.

Näin pärjäät verotarkastuksessa ››Ruotsin yrittäjäjärjestön Ca-

milla Littorin vastaa Dagens Industrissa viiteen kysymykseen veroja koskevasta kirjastaan Om Skatteverket kommer. Kirja neuvoo, miten yrittäjät voivat

laskea veromenojaan. Littorinin mielestä yritykset voisivat tuntea veroasiat paremmin ja uskoo kirjasta olevan heille apua.

Vähemmän yrityksiä ››Saksassa perustettiin viime

vuonna talouden noususta huolimatta melkein kolme ›› prosenttia vähemmän yrityksiä kuin edellisenä vuonna. Saksan Tilastokeskuksen mukaan sellaisia uusia

yrityksiä, joiden oikeudellinen asema ja henkilöstön määrä viittaavat yrityksen suurempaan taloudelliseen merkitykseen, perustettiin viime vuonna 149 000. Lisäksi pienyrityksiä perustettiin noin 305 000.

VTT käynnisti Brasiliassa VTT on perustanut tutkimuskeskuksen São Pauloon, Brasiliaan, joka on yksi maailman biomassan hyödyntämiskeskuksista. Pontimena keskuksen perustamiselle on kehittää kestävän kehityksen teknologioita. Toinen tärkeä syy on tukea VTT:n suomalaisia asiakasyrityksiä, jotka ovat jo mukana Brasilian markkinoilla ja siten vahvistaa suomalaista osaamista ja elinkeinoelämää. Biomassaa hyödyntäville teknologioille on kasvava tarve maailmanlaajuisesti ja erityisesti Brasiliassa. Brasilialla on biopolttoaineen tutkimisesta ja valmistuksesta jo pitkät perinteet, mistä on hyötyä myös VTT:n osaamisen kehittämisen kannalta. Maa on biopolttoainetuotannon markkinajohtaja valtavien biomassavarantojensa ansiosta. VTT Brasil Ltda:n tärkeimmät asiakastoimialat ovat paperi- ja selluteollisuus, kemian teollisuus ja energiateollisuus. Yhtiö tukee suomalaisyrityksiä kasvavilla Etelä-Amerikan markkinoilla sekä kehittää tutkimusyhteistyötä paikallisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on kehittää biomassan hyödyntämistä kemikaaleiksi, energiaksi (biopolttonesteet) ja sellupohjaisiksi tuotteiksi.

Yhdessä Kemiran kanssa.

VTT Brasil Ltda:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Nilson Z. Boeta, jolla on laaja kokemus erilaisissa liiketoiminnan kansainvälisissä johtotehtävissä. Hän on työskennellyt mm. maailman suurimman sokeriruokoon keskittyvän tutkimuskeskuksen Centro di Tecnologia Canavieiran (CTC) toimitusjohtajana Brasiliassa. Olemalla läsnä São Paulossa VTT:llä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa paikallisessa liiketoimintakentässä ja jakaa osaamistaan Brasiliaan sijoittuneiden tutkimusorganisaatioiden kanssa, toteaa Boeta. VTT toimii São Paulossa yhdessä Kemiran kanssa. Kumppaneiden yhteinen vesitutkimuksen huippuosaamiskeskushanke SWEET käynnistyi noin vuosi sitten. SWEET-yhteistyö laajenee nyt Brasiliaan keskittyen veden uudelleenkäyttöön, biomassan hyödyntämiseen ja kestävää kehitystä tukevaan vesikemiaan. VTT on parhaillaan käynnistämässä henkilökunnan rekrytoinnit uuteen tutkimuskeskukseen. Tavoitteena on kasvattaa uudesta yksiköstä 15–20 henkilön tutkimuskeskus vuoden 2013 loppuun mennessä.

Kuljetusketjua valmistellaan sähköiseen tiedonsiirtoon Kuljetusten toimitusketju sähköistyy kokonaan vuoden 2013 alkuun mennessä, lupaa Logistiikkayritysten Liitto. Ensimmäinen muutos kuljetusalalla on kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiirtoa varten. Yksilölliset rahtikirjanumerot puolestaan otetaan käyttöön 1.1.2012 alkaen. Logistiikkayritysten Liiton mukaan suomalaisten yritysten on nyt kiireesti siirryttävä ma-

nuaalisista tiedonsiirtotavoista sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Sähköinen tiedonsiirto sisältää uudistetun rahtikirjastandardin ja yksilöllisen rahtikirjanumeron lisäksi mm. standardisoidut sanomasisällöt, SSCC-numeroidut kollilaput, sovitut tiedonsiirtotavat sekä sähköisen laskutuksen. Rahtikirjan yksilölliseen numerointiin siirtyminen ensi vuoden alusta lähtien on yksi suurimmista muutoksista.

Kannattaako rakentaminen? Mistä löytyy apu kannattavuuden varmistamiseen? Tyytyväisistä asiakkaista, pitävistä sopimuksista, tarjouksista, jotka perustuvat luotettaviin kustannus- ja menekkitietoihin. Klikkaa rakennustieto.fi/urakointi ja löydät vankkaa tietoa rakennusurakoihin!

Nyt uusi kompakti tietokirja! Pienurakoitsijan opas – rakennusalan yrittäjän mitä • missä • milloin ✓ Tietoa kuluttajille tehtäviin rakennusurakoihin ja sopimuksiin ✓ Selkeitä ohjeita yrityksen perustamisesta markkinointiin ja myynnistä laskutukseen ✓ Runsaasti kuluttajariitalautakunnan ratkaisuesimerkkejä liittyen työn lopputuloksen hyväksymiseen Hyötyä kaikille yrittäjille, jotka tekevät rakennusalan töitä kuluttajille: ✓ remonttiyrittäjille ✓ maalareille ✓ sähkö- ja LVI-yrittäjille ✓ viherrakentajille Monipuolinen käsikirja sopii myös opiskelijoille ja oman yrityksen perustamista suunnitteleville.

PIENURAKOITSIJAN OPAS Kuluttajasopimukset ja käytäntö Marianne Saine ja Timo Maso

159 s., 42 €

Kirjakaupoissamme mittava valikoima kirjoja ja muita tietotuotteita

Täytä sopimukset kätevästi Sopimuslomake Netissä! Rakennusalan yhteiset, kuluttajaviranomaisten hyväksymät sopimuspohjat www.sopimuslomake.net

➜ kauppa.rakennustieto.fi ➜ Rakennustiedon kirjakaupat

Rakennustiedon kirjakaupat: Helsinki puh. 0207 476 401, Kuopio puh. 0207 476 494, Lappeenranta puh. 0207 476 492, Oulu puh. 0207 476 496, Tampere puh. 0207 476 497

www.rakennustieto.fi

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Teema: mole-bridge-vector-version-cmyk.pdf

4/14/11

1:24 PM

Pilkotun työn, eli mikrotyön teettäminen tulee yleistymään. Työtehtävät jaetaan verkon kautta halukkaille tekijöille. Töitä voidaan haluttaessa ohjata vaikkapa kehitysmaiden ihmisille, joille mikrotyö voi olla merkittävä tulonlähde.

IMPOSSIBLE (TAB)

Kaarle

Voisiko rutiinit tehdä jotenkin toisin? ••Mikrotyön teettäminen on tänä päivänä edelläkävijöiden heiniä. Moni ei ole sellaisesta vielä kuullutkaan. Näkyvä esimerkki

on Digitalkoot, joissa kuka tahansa voi hauskalla tavalla osallistua Kansalliskirjaston neljän miljoonan sivun aineiston parantamiseen. Myyräjahti-pelissä pelaajalle esitetään kaksi eri sanaa ja pelaajan tehtävänä on vastata, ovatko sanat tismalleen samanlaiset. Näin löydetään virheellisiä sanoja.

ksi

ikko

hti e l u m Aa

TASO 3

ivi k s e k i ark

PISTEET 12800 MYYRIÄ 5

ise a t s i o T

PELASTETTU 0/6

PALKKIVARASTO

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Aiheesta:

Tietotekniikka

Ikä määrittää teknologian kulutustavat Sukupolvien välinen kuilu teknologian kulutustavoissa levenee. Suomalaiset jakaantuvat yhä selkeämmin perinteisiin ja viihdettä verkossa käyttäviin. DNA:n tuoreen Suomalaiset ja viihde 2011 -tutkimuksen mukaan jo puolet suomalaisista käyttää viihdettä verkossa. Merkittävin erotteleva tekijä viihteen kulutustavoissa on ikä, ja sukupolvien väliset erot ovatkin suuret. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä enemmän viihdettä käytetään verkossa. Alle 25-vuotiaat kuluttavat viihdettä jo enemmän verkossa kuin perinteisessä muodossa. Perinteiset käyttäjät ovat puolestaan tyypillisesti yli 45-vuotiaita. – Käynnissä on voimakas käyttötottumusten murros ja eräänlainen sukupolvien välinen sota: ikä on viihteen kulutustapoja eniten erotteleva tekijä, kertoo DNA Oy:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

arjayrittäjä Ville Miettinen oli juuri palannut kuukauden mittaiselta Etelä-Amerikanreissulta, kun hän havahtui tyypilliseen arkisto-ongelmaan: hienot matkakuvat jäävät helposti koneen uumeniin, jos niitä ei merkitä avainsanoilla. Jatkokäytön kannalta materiaalin pitääkin olla etsittävässä muodossa. Rutiinitöiden nakittaminen ison joukon tehtäväksi korvausta vastaan oli idea, jonka Ville Miettinen oivalsi käytännön tarpeen pohjalta. − Miettiessäni, miten toteuttaisin ongelmaan tarvittavan sovelluksen, huomasin, että kuvien avainsanoilla merkitsemistä kiinnostavampaa on arkkitehtuuri sen alla ja uudenlainen lähestymistapa työhön. Työprosesseja voidaan pilkkoa ja lähettää internetiin ihmisille tehtäväksi. Tästä syntyi Microtask.

Mikrotehtävät pilveen suoritettavaksi. Miettinen hou-

kutteli aiempia yrittäjäkollegoitaan bisnekseen mukaan. Harri Holopainen, Panu Wilska, Otto Chrons ja Miettinen perustivat Microtaskin, jonka ensimmäinen tuote on ihmisälyä verkossa tarjoava sovellus, joka hyödyntää crowd sourcingia. Microtask pilkkoo esimerkiksi epäselvästi käsin kirjoitetun tekstin tulkinnan kaltaiset rutiinit määrämuotoisiksi mikrotehtäviksi, irrottaa ne toisistaan, jakaa ne verkon kautta halukkaille tekijöille ja kokoaa ne takaisin yhteen valmiiksi kokonaisuudeksi. Työn laatu varmistetaan antamalla samoja tehtäviä useammalle tekijälle. Yritys rakensi ensimmäisestä tuotteestaan Kansalliskirjastolle järjestelmän, jossa digitoitua aineistoa oikoluetaan talkootyönä vapaaehtoisvoimin. Tavoitteena on saada sanomalehti- ja kirjaarkistot etsittävään, digitaaliseen muotoon. Työ tehdään pelaamalla Digitalkoot-peliä (www.digitalkoot.fi). Mikrotyön tekeminen on suunniteltu pelinomaiseksi, ja tehtävien suorittamisesta saa välitöntä palautetta.

Miettiessäni, miten toteuttaisin ongelmaan tarvittavan sovelluksen, huomasin, että kuvien avainsanoilla merkitsemistä kiinnostavampaa on arkkitehtuuri sen alla ja uudenlainen lähestymistapa työhön.

Sosiaalinen media lisää osallistumista kunta-asioihin

Ville Miettinen

Sivuston kävijämäärä ylitti huhtikuun puolivälissä 40 000 rajan. − Tähän asti tällaista työtä on yritetty tehdä tietokoneen algoritmeilla, mutta silloin onnistumisprosentti ei ole 100. Siksi tarvitaan hajautettua ihmisälyä, hallituksen puheenjohtaja Miettinen kertoo.

Tekijät missä päin tahansa.

Automaattisen ohjelmistoalustan avulla tehtäviä voi tarjota haluamalleen ryhmälle tai yhtä lailla vain omalle organisaatiolle. Microtaskin mukaan töitä voidaan haluttaessa ohjata erityisesti kehitysmaiden ihmisille, joille mikrotyö voi olla merkittävä tulonlähde. − Perusteknologiamme ei piittaa lainkaan siitä, millaisia kulloisetkin työtehtävät ovat. Olemme ratkaisseet sen, miten työtehtävät ohjataan eri ihmisille. Ja miten arvioidaan, mistä milloinkin saadaan työvoimaa sekä soveltuvan käyttöliittymän. Sovellamme perusteknologiaa eri asioihin, kuten tekstintunnistukseen tai kuvien tunnistukseen. Microtask on 12 hengen firma Helsingissä ja Tampereella. Firman pienen koon vuoksi uusia sovelluksia ei saada kaikkia kertaheitolla markkinoille. 1–1,5 vuoden päästä meiltä tulee erilaisia sovelluksia, jotka liittyvät kuvatunnistukseen, Ville Miettinen lupailee.

Yhteistyöllä hurja määrä sovelluksia. Kasvava liiketoimin-

ta-alue Microtaskille on tarjota tekstintunnistusta pilvipalveluna muille firmoille, jolloin muut firmat pystyvät kasaamaan perusteknologian päälle erilaisia sovelluksia ja tarjoamaan niitä eteenpäin. iPhonen käyttäjille on luvassa helpotusta käyntikorttirumbaan, kun eräs yritys on tuomassa palveluna iPhonia varten toteutetun käyntikorttien skannerin.

Kassavirtaa Microtaskille kertyy tämäntyyppisestä yhteistyöstä suoritekohtaisesti. Miettisellä on koko joukko sovelluksia pääkopassaan. Niiden toteuttamisen aika tulee hiukan myöhemmin. − Yksi käyttökohde on postiosoitteen tunnistus Itellassa. Lajittelussa kulkee noin kaksi miljardia artikkelia vuodessa, postin kehittyneimmillä tietokonealgoritmeilla tunnistetaan niistä 85 prosenttia. Loput 300 miljoonaa korttia ja pakettia joudutaan tunnistamaan käsin. Microtaskin ratkaisulla tunnistamisen voisi siirtää verkkoon. − Voimme ostaa kaikki palaset sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Meidän pitää kasvattaa volyymiamme ennen kuin pystymme tarjoamaan tällaista palvelua. Työ ei varmasti tule loppumaan aivan heti, sillä paperisten lomakkeiden kanssa puuhastelevia organisaatioita on vielä tänä päivänä hurjat määrät.

Tulevaisuuden kuva. Micro-

taskin tuote on hiukan kärjistäen ilmaistuna ihmistyötä pilvipalveluna. Miettinen ennustaa, että lähes kaikkea sellaista ihmistyötä, mitä pystytään esittämään digitaalisesti järkevässä muodossa ja siirtämään paikasta toiseen, tullaan saamaan pilvipalveluna. Riskirahoitteisen firman vähemmistöomistajana on tanskalainen Sunstone Capital. Yrittäjien aikomuksena on kasvattaa yhtiötä 6 −7 vuotta, jonka jälkeen on myynnin aika. Seuraava sijoituskierros on kesäkuun korvilla. Tähtäimessä on Pohjois-Amerikan itärannikko. Miettinen on Microtaskin ohella hallituksen puheenjohtajana sosiaalisen median verkkopalvelu Xiha Lifessa. Lisäksi hän toimii pääomasijoittajarenkaassa.

Lanseerasimme juuri Pohjois-Amerikan markkinoilla verkkopalvelun, jonne voi lähettää mitä tahansa lomakkeita ja systeemimme muuntaa näistä taulukkolaskelmatiedostoja ihmisälyä hyväksikäyttäen, Ville Miettinen kertoo.

Avoimella lähdekoodilla uusia palveluja Hallitus päätti maaliskuussa, että julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla kaikille tasapuolisin ehdoin ja maksutta. Samaa periaatetta noudattavat pääkaupunkiseudun kaupungit, jotka jakavat kaupunkien tietoaineistoja yleisölle ja sovelluskehittäjille osoitteessa www.hri.fi. Avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelma tarkoittaa, että jokainen saa ilman lisenssimaksuja vapaasti käyttää, kopioida ja jaella tällaista ohjelmaa. Avointa dataa on käytetty esimerkiksi väestötilastojen visualisointiin, asuntojen ja työpaikkojen etsimisen helpottamiseen, Helsingin seudun joukkoliikenteen reittioppaan matkapuhelinversioiden luomiseen sekä viranomaisten hankintailmoitusten selailuun kartalla.

Räätälöityjä ratkaisuja. Avointa läh-

dekoodia hyödyntää iso joukko ei voittoa tavoittelevia organisaatioita, mutta on joukossa mukana myös yrityksiä. Yksi mielenkiintoinen jo vuonna 2001 perustettu firma on Nemein, joka toteuttaa web-sivustoja ja räätälöityjä intranet- ja extranetratkaisuja. Yritys on mm. rakentanut Maemon yhteisöllisen infrastruktuurin, mikä on Nokian käytössä oleva Linux alusta. Muita esillä olleita yrityksiä ovat muun muassa Nokian MeeGo-alustalle sovelluskehitystä tekevä Nomovok Ltd ja Opinsys, joka tarjoaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia tietotekniikkaratkaisuja kouluille. Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS on avoimen lähdekoodin teknologioita ja -toimintamallia käyttävän liiketoiminnan kansallinen kehittämisorganisaatio, jonka tavoitteena on mm. synnyttää uutta kasvuliiketoimintaa.

Tulevaisuuden näkymät: Työ ei varmasti tule loppumaan aivan heti, sillä paperisten lomakkeiden kanssa puuhastelevia organisaatioita on vielä tänä päivänä hurjat määrät.

Uusi kokoustekniikka säästää ympäristöä KUVALÄHDE

Merja Enroos, teksti

Esitystekniikan murroksia.

Vuonna 1985 perustettu Aronet on perheyritys, joka maahantuo ja toimittaa digitaalisia esitysratkaisuja kokous-, koulutus-, valvomo- ja julkisiin tiloihin. Yhtiön toimitusjohtaja ja pääomistaja Kalervo Aro on nähnyt 25 vuoden aikana suuren murroksen esitystekniikassa. – Teknologiapuolella piirtoheittimistä on siirrytty tarkkakuvaisiin projektoreihin ja putkitelkkareista digitaalisiin litteänäyttöihin, infonäyttöihin ja jättimäisiin messuvideoseiniin. Kokoustekniikan puolella murros näkyy siinä, että on siirrytty henkilökohtaisista tapaamisista puhelinneuvotteluratkaisuihin ja niistä jopa pelkän

ritysten yhteiskuntavastuullinen toiminta erityisesti ympäristönäkökulmasta koskee kaiken kokoisia yrityksiä. Yrityksillä on myös kova paine kustannusten säästämiseen sekä tehokkaaseen ajankäyttöön. Nykyaikaisen kokoustekniikan hyödyntäminen vastaa näihin haasteisiin. Miksi virtuaalipalaveri kannattaa? Milloin live-palaveri on paikallaan? Kuinka konkretisoida yrityksen vihreät arvot? Miten osoittaa yrityksen energiansäästöt? Ja kuka sammuttaisi neukkarin valot? Näitä ja monia muita kokoustekniikkaan liittyviä kysymyksiä pohditaan yhä useammassa yrityksessä, kertoo Aronet-Esitysyhtiön toimitusjohtaja Kalervo Aro. – Olemme huomanneet, että ympäristöseikkojen merkitys kokousteknisiä ratkaisuja hankittaessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Myös säästöt sekä työntekijöiden ajankäytön tehostamisen merkitys on korostunut.

nettiyhteyden kautta toimiviin videoneuvotteluihin sekä tietokoneiden työpöytätietojen jakamiseen, Aro jatkaa.

Vihreästi videoneuvotellen.

Toteuttaakseen vihreitä arvojaan arjessa yritysten kannattaa pyrkiä vähentämään matkustamista, sillä varsinkin lentomatkustamisen tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat varsin huomattavia, kertoo liiketoimintajohtaja Olli Sarvi Aronetista. – Ekovastuullisuuden arvo näkyy pitkällä tähtäimellä yrityksen maineena vastuullisena toimijana. Tämä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi tapa erottua kilpailijoista.

Laske kokousmatkojen Jo yhden kansainvälisen kokouksen järjestäminen videoneuvotteluna voi korvata videolaiteinvestoinnin kustannukset.

Alle 10 prosentilla kunnista on Kuntaliiton arvion mukaan aktiivisesti ylläpidetyt viralliset sivut yhteisöpalvelu Facebookissa. Sen sijaan yleisempiä ovat muun muassa kuntien kulttuurilaitosten ja nuorisotoimen sosiaalisen median palvelut. Sosiaalinen media nähdään monissa kunnissa ensisijassa kansalaislähtöisenä osallistumisen välineenä, jossa kunnan on hyvä olla mukana. Etenkin suuret kaupungit hyödyntävät sosiaalista mediaa aktiivisesti tapahtumamarkkinoinnissa ja kuntalaisten informoinnissa. Kuntaliiton tekemään kyselyyn vastanneet yhdeksän suurta kaupunkia ilmoittivat nuorisotoimen, kirjaston ja museoiden hyödyntävän sosiaalisen median kanavia. Facebookin ohella kunnat hyödyntävät muun muassa YouTube-palvelua sekä erilaisia blogeja.

FUTUREIMAGEBANK

Riikka Koskenranta, teksti Peter Forsgård, henkilökuva

korvaamisen videoneuvotteluilla tuoma säästö: www.radvision.com/roi/ Laskuri on englanninkielinen. Säästöjen suuruus saattaa yllättää!

Ympäristövaikutusten lisäksi kokousmatkoihin liittyy kokouksen ohella paljon niin sanottua joutoaikaa, jolloin ei voi kunnolla keskittyä oikein mihinkään. Esimerkiksi taksimatkat, lentokentillä odottelu ja lentokoneessa tai junassa istuminen ovat hankalasti hyödynnettäviä aikaikkunoita. Myös luottamuksellisten työtehtävien tekeminen voi olla haastavaa julkisissa tiloissa, Sarvi sanoo. – Kun rutiinityöt kasaantuvat työmatkojen seurauksena, kokousmatkojen ajankäytön tehottomuus korostuu entisestään. – Erityisesti sisäisiä kokouksia kannattaa järjestää videoneuvottelujen avulla. Yleensä oman yrityksen ihmiset ovat tuttua porukkaa ja pääosassa on työasioiden hoitaminen. Toisaalta taas asiakassuhteiden hoitamisessa, varsinkin asiakassuhteen alussa, henkilökohtaisella tapaamisella on suuri arvo, jota videoneuvottelulla ei voi korvata, Sarvi summaa. www.aronet.fi www.finpro.fi

Suomalaiset arkailevat veroasioiden hoitamista verkossa Verohallinnon mukaan suomalaiset epäröivät sähköisten palvelujen käyttöä, koska paperin palauttaminen tuntuu varmemmalta, sähköistä palvelua ei tunneta tai virheiden tekeminen pelottaa. Viime vuonna veroilmoituksen korjasi Veroilmoitus verkossa -palvelussa noin 390 000 asiakasta, joka on 29 prosenttia kaikista veroilmoituksen palauttaneista. Käyttäjätutkimuksen mukaan ilmoittajista 74 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä palveluun. Asiakaspalautteen mukaan ilmoittaminen verkossa on helppoa ja nopeaa ja ohjeet ovat selkeitä. – Verkkopalveluna tai puhelimitse tarjottavaa asiakastukea kannattaa hyödyntää, jos palvelun käytössä tuntee epävarmuutta. Jos lähetettyyn ilmoitukseen tuli virhe, sen voi korjata helposti lähettämällä tiedon uudelleen: uusi tieto korvaa vanhan, sanoo ylitarkastaja Raija Myllys-Kauppinen.

EU kurittaa verkkokauppaa kovalla kädellä Euroopan parlamentti äänesti kuluttajansuojaa koskevaan direktiiviehdotukseen muutoksia, jotka hankaloittaisivat voimakkaasti verkkokauppaa. Parlamentti hyväksyi muutoksia, jonka mukaan kaikkien verkkokauppojen olisi pakko myydä jokaisen EU-maahan ja jokaisen kuluttajan olisi ostaessaan aina rekisteröidyttävä verkkokauppaan. Yli 40 euron ostokset voisi aina palauttaa maksutta ja yrityksen tulisi palauttaa kuluttajalle rahat ennen palautetun tavaran takaisinsaamista ja tarkastamista.

50 000

työpaikkaa OECD:n ja Eurostatin määritelmään mukaan Suomessa oli 691 kasvuyritystä vuosina 2006 –2009, mikä oli 4,8 prosenttia vähintään 10 henkeä työllistäneistä. Määritelmässä lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin määritellen kasvuyritykset loivat yhteensä yli 50 000 työpaikkaa tarkastelujaksolla.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Tietotekniikka

Elokuvatuotantojen raha valuu ulkomaille esimerkki ulkomaille menetetystä av-tuotannosta on Iron Sky -elokuva, jota yritettiin saada tuotantoon vuosikausia ja joka •lopulta •Yksi kuvattiin Saksassa ja Australiassa kannustinten vuoksi. Riikka Koskenranta, teksti ja kuvai

okainen Australiassa käytetty dollari toi meille takaisin 40 prosenttia kannustinten ansiosta, Blind Spot Picturesin omistaja ja tuottaja Tero Kaukomaa kuvaa. 30.3.2011 järjestetyn av- ja pelituotannon seminaarin punaisena lankana oli kannustimien vaikutus toimialaan. Av-alan kannustinjärjestelmällä tarkoitetaan rahastopohjaista järjestelmää, jossa tuottajalle myönnetään jälkikäteen palautuksia suhteessa maassa kulutettuun rahamäärään. EU on tunnustanut mallin av-aloille. − Keskusteluyhteyteen pääseminen ulkomaisten tuotantoyhtiöiden kanssa edellyttää kannustinjärjestelmää, suomalaisen av-alan viennin ja myynnin edistämisorganisaation FAVEX ry:n toiminnanjohtaja Petra Theman kertoo.

Samalle viivalle kannustimien kanssa. Samasta asiasta

puhuu maailmanmaineeseen levinneen mobiilipeliyhtiö Rovion liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Peter Vesterbacka. − Rovion tahtotila on tehdä [suunnitteluasteella oleva] elokuvamme Suomessa, muttei meille ole ongelma tehdä sitä muualla. Katsomme, millaisia insentiivejä saamme eri maista, hän sanoo ja lisää, että olisi hyvä, jos Suomi olisi samalla viivalla muiden maiden kanssa kannustimissa. Tero Kaukomaan tuottaman kansainvälisille markkinoille tähyävän scifi-komedia Iron Skyn tuotantobudjetti oli 7,5 miljoona euroa, joka on tuottajan mukaan

Arvio 40 uudesta työntekijästä tänä vuonna on luultavasti aivan alakanttiin.

Rovio rakentaa viihdebisnestä, jossa pelien kehittämisen lisäksi yhtiöllä on tarkoitus kokeilla elokuvan tekoa. Angry Birds -mobiilipelillä kuuluisaksi tulleella peliyhtiöllä on kovat suunnitelmat tulevasta. − Tämä on meille vasta alkua, olemme ajatelleet tehdä vähän suurempia juttuja, Rovion liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Peter Vesterbacka kertoo itsevarmalla äänellä.

Peter Vesterbacka

suurin suomalaisen elokuvan tuotantobudjetti. Iron Sky on kuitenkin suomalais-saksalaisaustralialainen yhteistuotanto. − Käytimme miljoonia euroja ulkomailla Suomen sijaan ja luovutimme 46 prosenttia elokuvan tekijänoikeuksista ulkomaille. Meillä on onneksi myös muita bisneksiä leffan ympärillä: peliä, sarjakuvaa ja merchandisetuotteita.

Tekijöitä tarvitaan.

Yhteisöllisesti tehty elokuva. Iron Sky -leffan tarina sai alkunsa suomalaisesta vapaaehtoisvoimin tehdystä Star Wreck -elokuvasta, jonka tekijätiimi lähestyi Kaukomaata Iron Skyn suunnitelman kanssa. Elokuva tehdään yleisön kanssa yhdessä hyödyntäen yhteisöllistä elokuvanteon alustaa wreckamovie. comia. Elokuva on yhteisölli-

Angry Birds ei nöyristele

Menestys ei tullut Roviollekaan hetkessä, vaan yritys on tehnyt pelejä jo pitkään. Angry Birds on yhtiön 52. peli, Rovion Peter Vesterbacka kertoo Tero Kaukomaan (vas.) ja Aleksi Bardyn vieressä.

Peliala Suomessa Suomen pelitoimialan yritykset ovat kasvaneet 2000-luvulla kovaa vauhtia, ja yrityksiä on perustettu lisää. Toimiala on yritysten lukumäärällä laskettuna suhteellisen pieni, 60 yritystä vuonna 2009, mutta esimerkiksi vuonna 2010 yritysten lukumäärä lisääntyi selvästi, Neogames kertoo.

syyden hyödyntämisessä edelläkävijätuotanto. Yhteisön tekeminen ei ulotu vain yhteisölle annettuihin tehtäviin, vaan osa Iron Sky:n rahoituksesta on kerätty yhteisöltä. − Viime toukokuussa julkaisimme mahdollisuuden tehdä leffaan pääomasijoitus tuhannesta eurosta lähtien. Keräämme tällä tavoin miljoona euroa. Muun muassa Nordea on sijoittanut elokuvaan.

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Taloudellinen merkitys paikkakunnille suuri. Elokuva-

tuotantojen tai -osatuotantojen merkitys kuvauspaikkakunnille on merkittävä. Aleksi Bardy Helsinki Filmistä hoiti Hollywoodstudiotuotanto Hannalle viiden päivän kuvaussetin Suomessa. USA:ssa huhtikuun alussa ensiiltaan tullutta elokuvaa kuvattiin Suomessa viime vuonna Kuusamon seudulla. − Tuotanto toi Suomeen

900 000 euroa ja tarjosi töitä 64 suomalaiselle elokuva- ja matkailualan ammattilaiselle. Elokuvatuotannoissa niiden kansantaloudellisen vaikutuksen lasketaan yleensä olevan suora kulutus 2 – 4-kertaisena. − Hanna-elokuvan myönteiset kokemukset ovat poikineet meille jo yhteydenottoja ja kyselyitä koskien Suomessa tehtäviä kuvauksia, Bardy kertoo.

Vesterbacka kertoo Rovion palkkaavan tänä vuonna noin 40 työntekijää lisää, tällöin henkilöstöä olisi yhteensä 100 henkeä. Hän kuitenkin lisää, että luultavasti arvio on aivan alakanttiin. Rovio aikoo pysyä Suomessa, eikä näköpiirissä ole ainakaan tänä vuonna laajentua fyysisellä läsnäololla muihin maihin. Yhtiön toimitusjohtaja on Mikael Hed. Kysyntää Rovion kaltaiselle työllistäjälle olisi muuallakin; Singaporesta on tullut yhteydenottoja, joissa on luvattu tukea singaporelaisten palkkaamiselle, Vesterbacka kertoo kilpailuasetelmasta.

Ehkä jopa maailman parhaita. Suurin haaste Suomes-

sa on asenteessa ja ambitiotasossa, Peter Vesterbacka pohtii. Hän ei turhia nöyristele vaan kertoo uskovansa, että he ovat ihan jees markkinoinnissa, ehkä jopa maailman parhaita. − Täällä ei uskalleta ajatella riittävän isosti. On hyvä muistaa, ettei

menestys tullut Roviollekaan hetkessä, vaan yritys on tehnyt pelejä jo pitkään. Angry Birds on yhtiön 52. peli. − Meidän tavoitteemme on alusta asti ollut peli AppStoremaailmassa. Siellä saadaan kaikkein nopeimmin lanseerattua uusi brändi tuolla markkinoilla. Tällä hetkellä olemme olleet yli 70 maassa pitkään ykkösenä AppStoressa. Yhtiön uusi peli Angry Birds Rio lanseerattiin maaliskuussa 20th Century Foxin kanssa. Rovio keräsi hiljattain noin 30 miljoonaa euroa pääomasijoittajilta. − Halusimme saada avainhenkilöitä hallitukseemme. Hallituksessa on mm. Skypen perustaja Niklas Engström. Lisäksi Axel Partners Jenkeistä on sijoittanut Rovioon. Axel Partners on sijoittanut myös mm. Facebookiin ja Grouponiin. − Sijoittajat liikkuvat laumoissa, siksi on hyvä saada Suomeen roolimalleja. Yksi sijoitus Suomeen poikii lisää sijoituksia. Suomen pitää pystyä tarjoamaan insentiivejä samalla lailla kuin muualla maailmassa. − Suomessa huolestuttaa kuitenkin se, että aina pitää saada jostain rahaa voidaksemme ylipäätään tehdä täällä yhtään mitään. − Olisi hyvä, jos Tekes ja muut instanssit laittaisivat rahat vähän kevyemmällä prosessilla oikeisiin yrityksiin. Eikä olisi liikaa virkamiehiä viisastelemassa siinä, mikä on hyvä bisnes ja mikä ei, Vesterbacka sanoo ja sai raikuvat aplodit yleisöltä.

Monipalvelu tarjoaa liikenteeseen hyötytietoa yhdestä paikasta Autoilijat ja muut tiellä liikkujat voivat pian hankkia älypuhelimistaan ja muista mobiililaitteistaan paikkatietoa hyödyntäviä palveluja nykyistä helpommin. VTT:n johdolla koottiin yhteen joukko suomalaisia palveluntarjoajia ja muita älyliikenteen toimijoita, joiden kanssa kehitettiin laiteriippumaton Vedia-monipalvelun konsepti. Ensimmäiset sovellukset on testattu. Vedia voi esimerkiksi etsiä lähimmän parkkipaikan, jonka autoilija voi varata ja maksaa päätelaitteen avulla. Vedia-monipalvelu ei ole laitesidonnainen, kuten monet nykyiset liikenteen

palvelut. Uutta on myös Vedian mahdollistama todelliseen käyttöön perustuva veloitus.

Palvelut samasta päätelaitteesta. Vedian konsepti mah-

dollistaa useiden paikkasidonnaisten ja vuorovaikutteisten palvelujen käytön samasta päätelaitteesta. Käyttöliittymä voi olla esimerkiksi älypuhelin, tabletti tai jokin muu mobiililaite. Monipalvelun idea on tuoda eri toimijoiden tarjoamat palvelut yhteen paikkaan helposti saataville, josta käyttäjä voi hankkia tarvitsemansa palvelut oman päätelaitteensa kautta – liikkuu

si vaiheessa Vedian palvelut tulevat ammattikäyttöön. Vedia tulee mahdollistamaan automaattisten ajopäiväkirjojen ja matkaraporttien lisäksi esimerkiksi kuljetusten seurannan ja ohjauk sen sekä oikea-aikaiset huoltopalvelut. Myöhemmin palveluvalikoimaan tulee kuluttajia hyödyttäviä palveluja. Vedian avulla autoilija tulee saamaan esimerkiksi ajantasaista tietoa ruuhkista, liukkaista keleistä sekä parhaista bensiini-

ja muista tarjouksista. Päätelaite myös ohjaa kuljettajaa ajamaan polttoainetta säästäen ja mahdollisimman vähäpäästöisesti. Parkkihalliin saavuttuaan hän voi tarkistaa päätelaitteeltaan joukkoliikenteen aikataulut ja reitit päästäkseen perille työpaikalleen. Vedian etuna nykyisiin navigaattoreihin on, että siihen voi liittää vuorovaikutteisia palveluita, kuten palvelujen maksamista. Vedian kehittämiseen osallistuivat VTT:n lisäksi DNA, G4S, Indagon, Logica, Media Mobile Nordic, Nokia Siemens Networks, Semel, Teliasonera ja Tieto.

linnon ihmisten sijaan järjestelmiä myydään suoraan käyttäjälle. Demo-sovellusten avulla tapahtuva kauppa on nopeasyklistä: sovelluksen tilaaminen voi onnistua yhdellä klikkauksella nettisivuilta, Pietilä sanoo. Yhdysvalloissa arvellaan SaaS-ohjelmistojen markkinan saavuttavan tänä vuonna 10,7 miljardia dollaria ja kasvavan edellisvuodesta 16 prosenttia. Täältä suunnalta tulevat myös suomalaisen liiketoiminnan

uhat ja mahdollisuudet. – SaaS on leviämässä pk-yrityksistä suuryrityksiin. Suomalaisilla on mahdollisuus mennä kasvavan bisneksen mukana. Suomessa myynti on säilynyt tähän asti enimmäkseen kotimarkkinoilla, mutta nyt kilpailua tulee sieltä, mistä sitä ennen ei ole tullut. Kun myytävä konsepti on laitettu kuntoon Suomessa, sitä tulisi heti ryhtyä levittämään globaalisti, SaaS-opusta kirjoittanut Antero Järvi toteaa.

hän sitten jalan, joukkoliikenteellä tai omalla autolla.

Ensin ammattikäyttöön. En-

Uusi SaaS-opas julki Lotta Tammelin

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

SaaS-sovellusten toimittajan ja ostajan tueksi on julkaistu käytännönläheinen opas, joka tarjoaa konkreettista tietoa yksissä kansissa SaaS (software as a service) on malli ohjelmistosovellusten myyntiin ja levitykseen. Tyypillisesti sovellusta käytetään verkkoselaimella. Suomessa SaaS on vasta nousussa, ja sen kasvumahdollisuudet myös globaaleilla markkinoilla ovat suuret. SaaSista ei aikaisemmin ole ollut tarjolla opasta, joka käsittelisi aihetta sekä ostajan että toimittajan näkökulmasta. Maaliskuun lopussa julkaistu tuore Saas-käsikirja on tulos Turun yliopistossa tehdyssä, Tekesin Verso-ohjelmaan kuuluneesta vuoden pituisesta tutkimushankkeesta. Opas koostuu aihekokonaisuuksista, joissa käsitellään niin liiketoiminnan strategian suunnittelua ja toteuttamista, SaaSteknologiaa että SaaS-asiakkuutta ja tietohallinnon muuttuvaa roolia. Teemat ovat itsenäisiä,

joten itselle tärkeä tieto on kätevästi saatavissa. – Teos antaa hyödyllistä tietoa kaikille osapuolille. Ostajan on hyvä katsella asiaa sovelluksen toimittajan näkökulmasta, ja toisaalta käsikirja tarjoaa uutta tietoa jo pitempään SaaSin parissa toimineille, Ohjelmistoyrittäjien hallituksen jäsen ja SaaS-ryhmän vetäjä Antti Pietilä tiivistää.

Haasteita ja kasvumahdollisuuksia. Uudet mahdollisuudet

ja matala alalletulokynnys ovat lisänneet viime vuosina uusien SaaS-yritysten määrä Suomessa. Myös vanhat ohjelmistoalan yritykset ovat pääsemässä kasvuun ja uusille markkinoille SaaS-mallin avulla. Ilmiönä SaaS on kuitenkin Suomessa verrattain uusi ja kehitys kulkee muutaman vuoden Yhdysvaltojen perässä. Onnistunut SaaS-liiketoiminta muuttaa tottuja toimintatapoja suuresti. – SaaSin mukanaan tuoma murros on laaja. Insinöörit ovat muuttuneet softaajista myyjiksi ja asiakaspalvelijoiksi. Tietohal-

Mikä SaaS? SaaS (software as a service) on malli ohjelmistosovellusten myyntiin ja levitykseen. Tyypillisesti sovellusta käytetään verkkoselaimella. Tuotteen omistajuus on palveluntarjoajalla, joka huolehtii kaikista palvelun tuottamiseen ja ylläpitoon liittyvistä toimista. SaaSin laskutus tapahtuu käytön mukaan ja käyttäjämääriä on helppo muuttaa.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Tekoja & tapahtumia Nimityksiä

Viihdy, vaikuta ja verkostoidu – Yritystä Stadiin! tulee taas Anna Simolin, teksti

Anssi Kujala Suomen Yrittäjien hallitus on nimittänyt järjestölle kaksi varatoimitusjohtajaa. Tällä hetkellä Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajana toimiva Anssi Kujala nimitettiin varatoimitusjohtajaksi vastuualueinaan järjestötoiminta ja jäsenpalvelut, alueellinen ja paikallinen elinkeinovaikuttaminen sekä viestintä. Järjestelyt tulevat voimaan pääosin 1.6.2011, jolloin Anssi Kujala aloittaa tehtävässään. Anssi Kujalan vastuualueeseen kuuluu myös toimitusjohtajuus sekä vastaavan toimittajan tehtävät Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:ssä, kun yhtiön nykyinen toimitusjohtaja, yrittäjäjärjestön palveluksessa vuonna 1980 työuransa aloittanut ekonomi Jouko Lantto siirtyy eläkkeelle elokuun alussa 2011. Suomen Yrittäjien nykyinen viestintäpäällikkö Jarmo Hyytiäinen siirtyy Yrittäjä-Sanomat-lehden päätoimittajaksi kesällä 2011 eläkkeelle siirtyvän päätoimittaja Harri Auramon tehtäviin.

Kampin Hotel Presidentti Helsingissä täyttyy toukokuisena torstaina tekemisen iloisesta meiningistä. Yritystä Stadiin! -tapahtuma järjestetään jo viidennen kerran 5.5.2011. Helsingin Yrittäjien vuoden päätapahtumasta on muodostunut odotettu jokakeväinen perinne. Yritystä Stadiin! kokoaa yhteen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia niin Helsingistä kuin muualtakin Suomesta. Pk-yrittäjä löytää tapahtumasta uusia asiakkaita ja kumppaneita sekä tuoreita oivalluksia ja inspiraatioita yritystoimintaansa. Päivän aikana kävijät voivat osallistua lukuisiin ajankohtaisiin seminaareihin, teemoitettuihin tietoiskuihin ja keskusteluihin esimerkiksi yrittäjän arjesta, sähköisestä kaupankäynnistä ja yrittäjän hyvinvoinnista. Tapahtuma on kävijöille maksuton. Odotamme tapahtumaan yli 2 000:ta innokasta yrittäjää, Helsingin Yrittäjien projektiassistentti Päivi Laakso lupaa. – Tänä vuonna entistä laajempi tapahtuma tarjoaa yrittäjille virikkeitä koko päivän ajan ja kaikille löytyy jotakin mielenkiintoista, uutta ja innostavaa,. Tapahtumaan voi tulla kuuntelemaan vaikka yhden tietoiskun tai viettää jopa koko päivän

Uusia ritareja Viktor Julius von Wrightin ritaristoon Mestarikiltaneuvosto ry:n yhteydessä toimiva Viktor Julius von Wright -ritaristo kutsui uusiksi jäsenikseen suutarimestari Asko Tuomisen sekä opetusneuvos Esa Kallisen Jyväskylässä järjestetyssä valtakunnallisessa Mestarimöötissä. Ritariston jäsenyys on korkein tunnustus käsityön ja sitä lähellä olevien alojen hyväksi toimineille käsi- ja pienteollisuuden asiaa ajaneille suomalaisille. Suutarimestari Asko Tuominen on ansioitunut erityisesti

hyvässä seurassa. Tutustu ohjelmaan ja kokoa oma työkalupakkisi.

Ilmaisia ideoita liiketoimintaan. Tämän vuoden puhujis-

sa on monta mielenkiintoista nimeä ja ajatuksia herättävää aihetta. Näyttelijä Ismo Apell puhuu vuorovaikutuksen sietämättömästä keveydestä. Apell on myös itse toiminut yrittäjänä näyttelijänuran lisäksi, mikä tekee puheenvuorosta erittäin mielenkiintoisen yrittäjille ja yrittäjähenkisille. Tapahtumasta löydät myös eväät liikevaihdon kasvattamiseen. Eero Lehti, Fennia hallituksen puheenjohtaja, kertoo vinkit siihen, miten Suomessa tullaan miljonääriksi. Talentumin käytännönläheinen tietoisku opastaa, miten voit nostaa yrityksesi gaselliyritysten kasvuvauhtiin ja saavuttaa paremman ansiotason. Päivän aikana juontajana nähdään äijistä äijin Jone Nikula.

TAPAHTUMA, JOSSA YRITTÄJIEN

IDEAT

KOHTAAVAT.

erikoisjalkineiden valmistuksen osaajana ja osaamisen levittäjänä uusille taitajille. Opetusneuvos Esa Kallinen on puolestaan vaikuttanut merkittävästi oppisopimuskoulutuksen ja ammattitutkintojen työelämälähtöisyyden kehittämisessä ja niiden arvostuksen lisääntymiseen. Ritariston jäsenenä voi olla 12 henkilöä kerrallaan. Sen tehtäviä ovat mm. korkean ammattitaidon ja käsityöperinteen vaaliminen.

Kovalainen haastaa

Suomen suurin: Yritystä Stadiin!

Elinkeinopolitiikkaa käsitellään tuoreiden yrittäjäkansanedustajien täysistunnossa ja ylipormestari Jussi Pajusen kyselytunnilla. Tunnelmaa iltaohjelmaa varten virittelee hullun hauska stand-up koomikko Anitta Ahonen. Tämä huumorin hersyävä herttuatar paljastaa myös, miten yrittäjäksi ryhdytään ja puhuu suunsa puhtaaksi. Tapahtumapäivä päätetään viettämällä rentoa yrittäjän iltalomaa viihteen ja verkostoitumisen merkeissä.

-tapahtuma 5.5.2011 klo 11–22 on Suomen suurin yksipäiväinen koulutus- ja verkostoitumistapahtuma yrittäjille, yrittäjähenkisille ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Tapahtuma on maksuton. Ohjelmatiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.yritystastadiin.fi.

F1-kuljettaja Heikki Kovalainen etsii yhdessä Fonectan kanssa itselleen uusia yhteistyökumppaneita suomalaisista yrittäjistä. Uudenlaisessa etsintäkonseptissa äänestetään paikkakunnan parasta yritystä ja kolme voittajaa saa palkinnokseen alkavan F1-kauden aikana yrityksensä logon Heikki Kovalaisen ajohaalariin, televisiomainoksen Kovalaisen kanssa, Fonectan palveluita, lehtimainontaa sekä F1-kisamatkan. Kaikki suomalaiset yritykset ovat voineet ilmoittaa itsensä mukaan kilpailuun 15.2.2011 alkaen osoitteessa Fonecta.fi/ heikki. Osoitteessa voi suositella paikkakunnan parasta yritystä 9.3. alkaen. Ensimmäinen voitta-

ja julistetaan 8.5. mutta kilpailu jatkuu koko vuoden. Yritykset kilpailevat suosituksista saman postinumeroalueen yritysten kanssa, ja paikkakunnan parhaat saavat tittelin käyttöönsä. Kolme valtakunnallisesti eniten suosituksia saanutta palkitaan yhteistyöpaketilla Kovalaisen kanssa, kertoo Fonectan markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori. – Voittaja ei voi olla jokin suuri ketju, vaan esimerkiksi sen yksittäinen palvelupiste. Konseptin erikoisuus onkin, että tiukat aluerajaukset antavat pienille paikallisille yrityksille mahdollisuuden voittaa ja päästä niin valtakunnallisiin kuin kansainvälisiin medioihin.

Monipuolinen mestarismies Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö SVK on valinnut Helsingin Yrittäjien puheenjohtajan Pentti Rantalan ”Vuoden

2010 vapaa-ajankalastajaksi”. SVK:n hallituksen puheenjohtaja Markku Markkulan mukaan valinnan taustalla ovat

Timo Lindholm Toiseksi varatoimitusjohtajaksi nimitettiin johtaja, pääekonomisti Timo Lindholm vastuualueinaan osaaminen ja innovaatiot, talouspolitiikka ja tutkimus, ympäristö ja energiaasiat sekä yritysten kansainvälistyminen. Johtaja Martti Pallari vastaa koulutuspolitiikasta varatoimitusjohtaja Lindholmin vastuualueella ja johtaja Kari Hiltunen järjestöasioista varatoimitusjohtaja Kujalan lohkolla. Toimittaja Mirka Moilanen on aloittanut SY:n lehtien ja verkkomedian palveluksessa 18.4.2011. Mirka Moilanen toimii tässä tehtävässä Riikka Koskenrannan äitiysloman keston ajan. Yhteyspäällikkö Katri Pölkki siirtyy toukokuussa Fennia-ryhmän viestintään verkkopäätoimittajaksi. Hänen työsuhteensa Suomen Yrittäjissä päättyy 22.5.

•

Maxpo nousee syyskuussa taas Hyvinkään lentokentälle. Kyse on maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttelystä. Osastopaikkojen myynti on käynnistynyt viimekertaista reippaammin. Laajenevalla messualueella ei tila lopu kesken. Ohjelmassa on elämyksiä niin alan ammattilaisille ja opiskelijoille kuin koneista kiinnostuneille kuluttajillekin.

YrittäjYYs on hYvä uravalinta. Yrittäjä toimii tietysti Suomen Yrittäjissä – olipa hän sitten nuori tai konkari, työllistävä tai yksinyrittäjä. liitY sinäkin!

SVK:n puheenjohtaja Markku Markkula luovuttaa Vuoden vapaaajankalastaja -kiertopalkinnon ja mitalin Pentti Rantalalle.

Seinäjoella 21.–23.10.2011 järjestettävät Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät avaa nettisivunsa 2. toukokuuta. Päivien pääteema on Yrittäjyys kantaa Suomea ja alateema Yrittäjyyden kasvumaa, kertoo Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää. Edellisen kerran Seinäjoella

järjestetyillä Yrittäjäpäivillä oli osallistujia runsaat 2 000. Pohjalaiseen tyyliin samaan määrään ei tyydytä.Parasta pitää tavoitella eli yksiselitteinen tavoitteemme on tehdä kaikkien aikojen Yrittäjäpäivät, toteaa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Waoni NY:n tulevaisuus näyttää valoisalta. Lukuvuoden päätteeksi yritysmuoto vaihtuu ja yrittäjät ryhtyvät kokopäiväisiksi yrittäjiksi. – Tässä yrityksessä ja liiketoiminnan konseptissa on potentiaalia myös kansainvälisille kentille, toteaa tuomariston päätöksestä Tiina Jaatinen.

Viittomakielenkirja ja mainosbisnestä. Toisen asteen sar-

Tapahtumapaikkana on Fagernäsin kartanon juhlatila, Kuopiossa 26.5.2011, klo 13 – 17. Tilaisuuden pääpuhujana on Lisa Sounio (Sonay Oy), joka kertoo kansainvälisen menestyvän brändin rakentamisesta. Paikalla on

myös yrityksiä Pohjois-Savosta (Cerebricon, Hydroline, U-Cont) kertomassa oman tarinansa kasvamisesta kansainväliseksi. Lisätietoja ilmoittautumisesta: www.yrittajat.fi/savostamaailmalle

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Palvelut, liikenne

Kemikalio pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat, myymälä + pieni hoitola. Hintapyyntö 60 000 €. SY-16032011-1013

verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat 70 + 30 m2. Hintapyyntö 40 000 €. SY-21032011-1023

Tilitoimisto Varsinais-Suomessa. Hän toivoo myös liittokokouksen kiinnostavan yrittäjäpäivien osanottajia, tuohan siihen mielenkiintoa uuden eduskunnan ja hallituksen evästäminen. Tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa maanantaina 2.5.2011 klo 10 osoitteessa www.yrittajapaivat.fi

Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 75 000 €. SY-21032011-1025

Ompelukonealan erikoisliike Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 74 m2 + alakerta 50 m2.

SY-30032011-1052

Desingkorut ja viittomakielen kirja vuoden NY-ideoita Lukuvuoden parhaat NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelman yritykset on valittu. Korkea-asteen sarjassa parhaaksi yritykseksi arvioitiin kahden turkulaisen opiskelijan, Hanna Vuoren ja Eve Hirvosen, perustama Waoni NY. Yritys suunnittelee ja tuottaa uniikkeja koruja arkipäivän luksukseen. Laadukkaat ja modernit korut on valmistettu mm. akryylipleksistä, jalometallista ja silkkinauhasta.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Kukkakauppa Kajaanissa. Myös

Yrittäjyyden kasvumaa

Savosta maailmalle haastaa yrityksiä kansainvälisille markkinoille Jarmo Yrjölä Raision Puusepät

Pentti Rantalan lukuisat kilpailumenestykset, kuten vaativan Kalamaraton 24h:n voitto Helsingissä neljä kertaa ja Kotkan vastaavan kilpailun voitto kaksi kertaa. Myös Yrittäjien SM-onkikilpailun voitto kahdesti huomioitiin valintaperusteissa. Valintaan vaikutti myös ehdokkaan medianäkyvyys, sillä Rantalan harrastuksesta on kerrottu lähes 150 lehtiartikkelissa ja monissa radio- ja TV-ohjelmissa. Erityisen ansiokkaana järjestössä pidettiin myös Rantalan kalastuksen ja onkimisen opetustoimintaa nuorten, maahanmuuttajien tai mielenterveyskuntoutujien keskuudessa. Vuoden vapaa-ajankalastaja valitaan vuosittain yli 50 000 aktiiviharrastajan keskuudesta. Maan kaikki 13 kalamiespiiriä voivat asettaa ehdolle yhden tai useampia ehdokkaita, joista yksi palkitaan.

jassa vuoden parhaana yrityksenä palkittiin Frog NY Turun Paasikiviopistosta. Aiemmin lukuvuonna jo parhaasta liikeideasta palkittu Jasmiina Servon, Marika Korpelan ja Laura Lindvallin yritys tuotteisti viittomakielen kirjan pienille lapsille. – Yritys on pystynyt luomaan todellisen liikeidean, konseptin, jolla voidaan tehdä kannattavaa yritystoimintaa. Lisäksi liikeidean takana on tarina, perustelee tuomaristo päätöstään.

•

Yritysvastuustakin messut. Suomen ensimmäinen yritysvastuun messutapahtuma pidetään 5. toukokuuta Kaapelitehtaalla Helsingissä. Esittelyssä yli 30 yritysten ja yhteisöjen kestävää kehitystä ja vastuullista yritystoimintaa edistävää ratkaisua. Lisätietoja www.ratkaisunpaikka.fi

Majoitus, ravintola, elintarvike

Myytäviä kohteitamme

Kirjakustantamo, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 470 000 €. SY-28032011-1045

Maastomittaus- ja maaperätutkimusyritys Etelä-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-08042011-1071

Huoltoasema-baari-autohuolto/korjaamo Kainuussa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 440 m2. SY-11042011-1075

Kampaamo Kajaanissa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat katutasossa 60,5 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-11042011-1079

Kylpyhuonekalusteiden maahantuontiyritys Tampereella.

Grillituotteita valmistava leipomo pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto n. 280 000 €/v. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat: 150 m2 tuotantotila, 50 m2 toimisto. SY-21022011-972

Hotelli-ravintola Etelä-Savossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat. Hintapyyntö 590 000 €. SY-01032011-986

Ruoka- ja viihderavintola Joroisissa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 80 000 €. SY-14032011-1007

SY-08042011-1070

Rakentaminen

Muut toimialat

Autonvaraosaliike pääkaupunki-

Laitureiden ja pienmökkien rakentamiseen erikoistunut yritys. Talousalueena koko Suomi

Kiinteistösijoitusyhtiö PohjoisPohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Hintapyyntö 840 000 €.

seudulla. Liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat n. 160 m2. SY-11042011-1076

sekä Venäjä, Baltia ja Ruotsi. Työntekijöitä 5. Omat toimitilat. SY-02032011-992

Lahjatavaraliike Kanta-Hämeessä. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

SY-11042011-1078

Teollisuus

Rakennus- ja saneerausalan yritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 275 000 €. SY-28032011-1043

Työkalujen maahantuonti- ja myyntiyhtiö Kankaanpäässä, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-10012011-903

Puisten huonekalujen osien ja puupellettien valmistusta harjoittava yritys tai osuus Kainuussa. Työntekijöitä 16 - 20. Omat toimitilat n. 10 000 m2 vuokratontilla.

SY-11012011-905

Teknisiä kiinteistöjen ja maatalouden suojaus- /turva- / hälytinlaitteita maahantuova yritys. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-20012011-925

Ilmastointialan yritys pääkaupunkiseudulla. SY-08042011-1074

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Kiinteistökorjausalan yritys Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 220 m2. Hintapyyntö 110 000 €.

SY-13042011-1083

Ostetaan palvelualan yritys Vaasa-Pietarsaari alueelta. Liikevaihto 500 000 €. SY-04042011-1059

SY-25012011-929

Pääomistaja konepajalle............................tarjous Ajoneuvojen valmistus.......................... 1 650 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja...........................................1 400 000 Eristysasentamista...................................650 000 Kauneushoitola.........................................590 000 Konepaja...................................................485 000 Rakennusliike............................................450 000 Leipomo....................................................420 000 Teollisuuskiinteistöyhtiön osakekanta....420 000 Alihankintakonepaja................................ 395 000 Tekninen konekauppa ja -huolto.............350 000 Konepaja.......................................250 000 + kiint. Sähköurakointi......................................... 250 000 Toimistotarvikkeiden myynti................... 140 000 Pizzeria ......................................................125 000 Elintarvikemyymälä......................120 000 + vrst. Kahvila........................................................105 000 Sisustus- ja lahjatavaraliike.......................68 000 Sisustusmyymälä........................................ 65 000 Sisustus&tekstiililiike................................. 50 000 Pupi Naantalissa.........................................40 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Pikaruokaravintola Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat.

Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

SY-08042011-1073

Yritysvälittäjät

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 26.5.2011

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron®

TILITOIMISTOT

Tietokone-lehden testivoittaja

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Monipankki integroidusti

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

Ota yhteyttä tai tule käymään!

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

www.consista.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Merelliset risteilyt hoitaa nyt Oy Strömma Helsinki Ab

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

YRITYSPALVELUT

YRITYSPALVELUT Yrittäjä ja/tai toimitusjohtaja Voisiko työasiat hoitaa toisin? Kenen kanssa sparrata? Kuinka osaisin kehittää liiketoimintojani? Mistä saan apua kassavirtojen riittävyyteen ja niiden hallintaan?

Berneriltä saappaat Suomen sotaväelle

Katso www.kantogroup.fi ja sovi tapaaminen jyrki.kanto@kantogroup.fi tai soita palveleva puhelin 06000-2233 (0,99€/ puhelu ja 2,97€ /min + pvm/mpm)

Ei kristallipallolla vaan yli 25 vuoden kokemuksella!

Yritykset Autotalli.com tarjoaa myös VMP:n Kouvolan franchisingyrittäjä palkittiin kuluttajille myyntipaikan Suomen Franchising-Yhdistys palkitsi vuoden 2011 Franny Awards -gaalassa Vuoden Franchising -yrittäjänä VMP Groupin Kouvolan toimipisteen vetäjän Kirsi Lantan. Vuonna 2007 VMP Groupin Kouvolan palvelualueen franchisingyrittäjänä aloittanut Kirsi Lantta on onnistunut kasvattamaan Kouvolan alueen liiketoimintaa merkittävästi. – Menestyksemme kannalta on ollut tärkeää, että olemme onnistuneet syventämään asiakassuhteitamme ja meidät mielletään yhä monialaisempana henkilöstöratkaisujen tuottajana. Olemme esimerkiksi yhä

merkittävämpi toimija rekrytointitoimeksiannoissa, Lantta kertoo.

Aktiivinen paikallisvaikuttaja. Lantta toimii VMP Grou-

pin yrittäjäjohtokunnan jäsenenä ja edustaa ketjun franchisingyrittäjiä. Kirsi Lantta palkittiin Franny Awardsissa myös VMP Groupin parhaana yrittäjänä Franny-patsaalla. Hän on aktiivinen paikallinen vaikuttaja. Hän toimii Kouvolan Yrittäjät ry:ssä hallituksen jäsenenä vastuualueenaan toimiminen kuntayhteistyöryhmässä.

Aiemmin verkkoilmoitusmedia Autotalli.com on palvellut vain autoliikkeitä, mutta nyt myös yksityiset kuluttajat voivat ilmoittaa palvelussa. Autotalli. com edistää näin turvallisempaa autokauppaa kuluttajien välille. Autokaupan siirtyminen internetiin on tuonut muutoksen etenkin kuluttajien välisen kaupankäynnin turvallisuuteen. Autotalli.com on halunnut turvata ostajan aseman varmistamalla, että yksityinen auton myyjä tunnistautuu luotettavalla tavalla. Ilmoitusta jättäessään kuluttajan on varmennettava henkilöllisyytensä verkkopankkitunnuksin ja jätettävä myös

osoitetietonsa. Näin ostajaehdokas voi olla varma, että myyjä on juuri se, joka hän väittääkin olevansa. Tavoitteena on, että Autotalli.comissa ostajat ja myyjät välttyisivät huijauksilta. Autotalli.com on osa Alma Mediaa.

•

Hoitokoti Päiväkumpu jatkaa perheyrityksenä. Hoitokoti Päiväkumpu Oy on lunastanut Terveysrahasto Oy:n osakkeet yhdessä aiemman yrittäjäsukupolven kanssa. Kolmen sisaren vuonna 2001 perustama helsinkiläinen Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia hoito- ja hoivapalveluja ryhmäkodeissa.

Ilmanpuhdistimet poistavat leijuvan pölyn Ruotsalainen Dustcontrol on tuonut markkinoille siirreltävät DC AirCube -ilmanpuhdistimet. Ne sopivat erinomaisesti tiloihin joissa rakennetaan, saneerataan tai työskennellään terveydelle haitallisen leijuvan pölyn ympäröimänä. Laitteet on varustettu tehokkailla HEPA H13 -suodattimilla, joiden vaihtaminen on siistiä ja edullista. DC AirCube -ilmanpuhdistimet suodattavat luotettavasti ilmassa leijuvat erittäin hienot ja vaaralliset pölyhiukkaset 99,95 prosentin erotusasteella 0,15 – 0,30 mikroniin saakka. Muun muassa rakennus- ja saneeraustöissä ongelmallinen, betonissa, tiilissä, kalkkilaastissa ja muurauslaastissa esiintyvä

Charter Sun Lines Oy:n nimi on vaihtunut. Uusi nimi on Oy Strömma Helsinki Ab. Nimenmuutos liittyy kauppaan, jolla Vainion perheen omistaman Sun Lines Oy:n charter-liiketoiminta siirtyi ruotsalaisen Strömma Turism & Sjöfart Ab:n omistukseen. Kauppaan sisältyy myös neljä matkustaja-alusta, jotka harjoittavat sightseeing- ja tilausristeilyliikennettä Helsingin ja lähikuntien saaristossa. Strömma Turism & Sjöfart Ab:n omistaa suomalainen von Rettigin perhe. Tutuksi tulleet alukset Diana, Sofia, Julia ja Viktoria liikennöivät jatkossakin Helsingin Kauppatorin laiturista. Strömman jo aiemmin Helsingissä harjoittama, busseilla tapahtuva sightseeing-toiminta jatkuu Open Top Tours -palvelubrändin alla. Yhteistyö Vainion perheen kanssa jatkuu siten, että Strömma hoitaa Sun Linesin tilausristeilymyynnin. Samalla toimisto muutti Meritullinkadulle Helsingin Kruununhakaan.

kvartsipöly sekä asbestipöly suodattuvat erinomaisesti. Työssä syntyvän pölyn kohdepoiston lisäksi ilman kunnollinen puhdistaminen on erittäin tärkeää myös esimerkiksi leipomoissa ja puutyöverstailla syntyvän jauhotai puupölyn vuoksi. Dustcontrolin myyntijohtaja Pekka Korhosen mukaan kartiomainen HEPA-suodatin on käytössä siisti, koska se on sijoitettu kertakäyttöisen pahvikotelon sisälle. – Näin suodatinta vaihdettaessa pölyä ei vapaudu ilmaan tai laitteen sisään, vaan kaikki erottuneet partikkelit menevät suodattimen mukana hävitettäväksi. www.dustcontrol.com

Nokian Jalkineita valmistava suomalainen monialayhtiö Berner on saanut Suomen puolustusvoimilta mittavan saapastilauksen. Tilaus kattaa 5 000 paria pakkassaappaita talvikäyttöön. Jalkineet toimitetaan puolustusvoimille tänä vuonna. Tilaukseen sisältyy optio, jonka mukaan puolustusvoimat voi hankkia vuosina 2012 ja 2013 vuosittain 5 000 saapasparia lisää. Perheyhtiö Berner Osakeyhtiö on rakentanut Nokian Jalkineista kansainvälistä huippubrändiä vuodesta 2005 lähtien. Pohjoisen ilmaston tuntemus, kotimainen tutkimus- ja kehitystyö sekä korkeatasoiset materiaalit ovat Nokian Jalkineiden kulmakiviä.

•

Cramo ja Olvi yhteistyöhön. Kone- ja laitevuokraukseen sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraukseen ja myyntiin erikoistunut Cramo ja juomatalo Olvi aloittavat markkinointiyhteistyön, joka keskittyy energiajuomaan. Kohderyhminä ovat rakennustyömaat, pienrakentajat ja kuluttajat.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Svensk resumé Snatteriet i butiker bara ökar Handeln förlorar årligen 500 miljoner euro genom stölder och snatteri. Under fyra år har ökningen varit ca 30 miljoner euro, dvs. 20 procent. Till polisen rapporterades i fjol nästan 53 500 stölder och snatterier. Butiksinnehavarna och polisen tycks vara helt handfallna inför hela problematiken. Handelns förbund anser att lagändringen drygt två år sedan som slopade möjligheten att förvandla böter till fängelsestraff har ett klart samband med den ökade brottsligheten. Matti Räisänen vid Handelns förbund vill ha den gamla lagen tillbaka. Handeln måste också dras med extra kostnader som förorsakas av att kundernas hotfulla beteende stressar personalen och ökar sjukfrånvaron.

Lagförslag försvårar fusk inom transporter Åkeriföretagarnas SKAL anser att förslaget till ny varutransportlag är på rätt väg. Avsikten är att komma åt transporternas ekonomiska gråzon. Lagförslaget förbättrar tillståndsförfarandet och större vikt fästes vid att tillståndsinnehavaren är solid och har ett oklanderligt förflutet. De som tillämpar ojusta metoder kommer att få det svårare. Organisationerna som deltagit beredningen har haft ett gott samarbete. T.ex. polisen har föreslagit att de som är ute utan trafiktillstånd kunde bestraffas på fläcken med en särskild avgift. Iiro Lehtonen vid SKAL anser att sådana ”snabb-vinster” skulle bidra till laglydnaden. Trafiktillstånd borde i princip krävas alltid då varor transporteras mot betalning. Detta innebär att man måste gallra bland den nuvarande lagens undantagsklausuler.

Fiskeguiderna betonar ansvartsfullt fiske Svårigheterna att få fiskekort är det främsta hindret för fiskeguidernas verksamhet på kustområdena, konstaterade Fiskeguidernas gille vid sitt möte den 26 april. Särskilt problematiskt är att vem som helst kan fiska med det länsspecifika tillståndet inom hela länet, förutom på fredade områden och områden förs specialfiske, medan fiske med en fiskeguide kräver tillstånd av vattenägaren. – På så sätt hindrar lagtolkningen företagsamheten, dvs. fiskeguideverksamheten, på landet och i skärgården. Fiskeguiderna anser att spöfiskarna borde få utnyttja sin fiskerätt på egen hand och även tillsammans med en fiskeguide eller med hyrd båt. Fiskeguiderna anser också att förutfattade meningar försvårar deras verksamhet. Störande beteende, nedskräpning och fiske som går utöver vad fiskbestånden kan bära förorsakas nästen uteslutande av sådana fisketurister som fiskar på egen hand. Fiskeguiderna är lokalt kända och inriktade på hållbar utveckling och har god lokalkännedom.

Bilverkstäderna välkomnar konkurrensen De oberoende bilverkstäderna gillar EU:s beslut att befria verkstads- och reservdelskonkurrensen. Enligt Autoalan ja Korjaamoiden Liitto kan de oberoende verkstäderna nu äntligen konkurrera fritt med de s.k. märkesverkstäderna. De oberoende verkstäderna kan serva och reparera även nya bilar utan att bilägaren mister försäkringen. Bilindustrin är förpliktigad att leverera nödig teknisk information, specialverktyg och reservdelar. Bilanvändarna och konsumenterna är de som vinner på den nya ordningen. De oberoende verkstäderna har tidigare kunnat konkurrera endast med närhet till kunden, priset och personligare service.

Översättning av Pekka Sörensen

Företagarna klarade sig fint genom riksdagsvalets storm omvälvningar höll FiF:s kandidater sig igen väl framme i riksdagsvalet. Av FiF-medlemmar •invaldes •Trots partifältets flera än tidigare: nu 34, senast 30. Vi gjorde det! Leppä från Södra Savolax, Anne Kalmari fr. Mellersta Finland, Kimmo Tiilikainen fr. Kymmene, Juha Sipilä fr. Uleåborg, Mikko Alatalo och Arto Pirttilahti fr. Birkaland, Eero Reijonen fr. Norra Karelen, Elsi Katainen fr. Norra Savolax och Esko Kiviranta fr. Egentliga Finland.

Harri Auramo, text Pekka Sipola, bild

et ser ut som om FiF riksdagskampanj hade gjort verkan. Medlemsföretagarna på alla håll i landet kunde skickligt koncentrera sina röster till de olika partiernas företagarkandidater. Partiernas styrkeförhållanden ändrades dock så kraftigt att företagarnas påverkningsmöjligheter i den kommande regeringen och i dess programunderhandlingar är en stor utmaning. Sannfinländarnas oerhörda uppgång och socialdemokraternas avvärjningsseger innebär att företagarna i de kommande förhandlingarna har bara kanske en stöttepelare, samlingspartiet allena då det andra starka företagarpartier, centern, med stor sannolikhet går i opposition. Härtill kommer regeringsunderhandlingarna att bli extra svåra. Finlands roll i stödet av EU:s krisländer, statens budgetnedskärningar, den sociala grundtryggheten och höjandet av pensions-åldern kommer att vara de centrala frågorna. Skattereformen är också en stor fråga och där kommer bevakarna av FiF:s intressen att ha det tufft med att avvärja skärpningen av de olistade företagens dividendbeskattning. Det är en risk ifall staten vill ha mera skatteintäkter ”till varje pris”, m.a.o. på bekostnad av företagandets incitament. I skuggan av dessa stora frågor kan det visa sig svårt att genomdriva FiF-programmets mindre viktiga punkter.

Riksdagsvalets resultat är så kinkigt att åtminstone under valvakan kunde ingen uppfattning ges om den blivande regeringens sammansättning. Detta innebär att företagarna får det svårare att få in sina mål i regeringsprogrammet.

Samlingspartiet. Samlingspartiet är fortfarande det största företagarpartiet mätt med invalda FiF-medlemmar. Från samlingspartiets lista kom 14 medlemsföretagare in. Dessa är: Timo Heinonen fr. Tavastland, Harri Jaskari, Pauli Kiuru, Kimmo Sasi och Arto Satonen fr. Birkaland, Markku Eestilä fr.

Norra Savolax, Sampsa Kataja fr. Satakunta, Sanna Lauslahti, Eero Lehti och Tapani Mäkinen fr. Nyland samt Jukka Kopra fr. Kymmene. Från Uleåborgs valdistrikt invaldes Eero Suutari och Esko Kurvinen. Den sistnämnde återvände nu till riksdagen efter att ha verkat där tidigare som aktiv företagarriksdagsman. Från

Egentliga Finland invaldes Pertti Hemmilä.

Centerpartiet. Även om centern som helhet fick rejält med stryk gjorde företagarna på partiets lista väl ifrån sig. Av FiF-medlemmarna invaldes nio centeranhängare. Dessa är: Jari

Övriga partier. Från sdp:s lista invaldes endast en FiF-medlem, Jouko Skinnari fr. Tavastland. Från sfp:s och kristdemokraternas lista invaldes också var sin kandidat, båda från Vasa valdistrikt, Lars-Erik Gästgivars (sfp) och Peter Östman (kd). I sannfinländarna vinnarlag finns också FiF-medlemmar: Kaj Turunen fr. Södra Savolax samt Lea Mäkipää och Martti Mölsä fr. Birkaland och Osmo Kokko fr. Norra Karelen. Ett intressant företagarval gjordes i Lappland. Som ny riksdagsman invaldes den unge samlingspartisten Heikki Autto som arbetar som näringspolitisk ombudsman vid FiF. Han har meriterat sig särskilt inom kommunalpolitiken i Muonio och Rovaniemi. Även FiF:s branschorganisationers medlemsföretagare blev invalda i riksdagen. De är samlingspartiets Leena Harkimo fr. Nyland och Paula Risikko fr. Vasa samt sdp:s Anneli Kiljunen fr. Kymmene och vänsterförbundets Merja Kyllönen fr. Uleåborg. I riksdagsvalet var nu drygt 200 FiF-medlemmar uppställda. Fyra år tidigare var antalet 150.

Kampen mot gråa ekonomin de ärliga företagarnas fördel

att det är välkommet att nya effektivare metoder tas i bruk i kampen mot den gråa ekonomin. •Skumma •FiF anserföretag som struntar i sina betalningsförpliktelser gör det svårare för ärliga företag.

iF har inget emot att ett bygges huvudentreprenör måste ta reda på om underleverantörer tagit hand om sina olycksfalls- och pensionsförsäkringar. Härtill måste huvudentreprenören månatligen uppge för skatteförvaltningen vem som arbetar på arbetsplatsen. Bl.a. detta ingår i de förslag som den gråa ekonomins arbetsgrupp lagt fram. FiF satt med i arbetsgruppen. – De nya utredningarna och anmälningarna medför kännbara extra kostnader för byggföretagen. Kostnaderna kan godkännas endast ifall den övervakande myndigheten kan se till kontrollen blir bättre, säger direktör Rauno Vanhanen vid FiF.

PEKKA SIPOLA

Byggföretagen ålägges extra förpliktelser i kampen mot gråa ekomin. Då måst myndigheterna också bevaka arbetsplatserna effektivare, kräver FiF-direktören Rauno Vanhanen.

FiF utredde:

två procentenheter jämfört med året innan. Kapitalinkomsterna minskade klart både hos företagarna och löntagarna. – Företagarna har kring 25 procent större inkomster än löntagarna och ca 20 procent längre arbetsdag. Betraktat på detta sätt får företagarna endast fem procent mer i ersättning än löntagarna trots att företagarnas inkomster är osäkra. Företagarnas kapital är också bundet till ett och samma riskobjekt, det egna företaget, påpekar ekonom Petri Malinen vid FiF. Hos två tredjedelar av företagarna var de skattepliktiga inkomsterna under löntagarnas medellön och endast hos en knapp femtedel överskred in-

Gäller även egnahemsbyggen. Det är svårt att komma åt

allt svartjobb på egnahemsbyggen. FiF gillar tanken att även

privatpersoner som beställer bygg- och andra liknande tjänster ålägges att till skatteförvaltningen uppge vilka företag eller personer som anlitas och vad som betalas i ersättning. – På det här viset kan skatteförvaltningen bevaka även sådana arbetsplatser på vilka lagen om beställaransvar inte direkt kan tillämpas, säger Vanhanen. Däremot gillar FiF inte tanken på att införa obligatoriska och typgodkända kassa-apparater i restaurangbranschen. Rauno Vanhanen tror att de ärliga företagarna endast skulle få en extra kostnad på nacken och de oärliga skulle fortsätta att sälja förbi kassan och därmed konkurrera på ojusta villkor.

Företagarna räknar med risker men luckor blir ändå kvar

Företagarna beskattas hårdare än löntagarna Företagarnas skattegrad är över tre procentenheter större än löntagarnas i samma inkomstkategori. Detta är utfallet då man beaktar förvärvs- och kapitalinkomsterna samt de lagstadgade pensionsavgifterna. FiF utredde saken utgående från skatteförvaltningens uppgifter om de FöpL-försäkrade företagarna och löntagarnas inkomster och skatter. Som inkomstnivå använde man företagarnas genomsnittliga inkomster som var 38 240 euro år 2009. På den inkomstnivån var företagarnas skatteuttag 33,0 och löntagarnas 29,6 procent. Tre fjärdedelar av företagarnas inkomster är förvärvsinkomster. Deras andel ökade med

FiF understöder också tanken på att alla på arbetsplatsen ska ha ett skattenummer oberoende av om de är skattepliktiga i Finland eller utomlands. På så sätt skulle skatteförvaltningen kunna identifiera alla. FiF anser också att man bör sträva till att beställaren kan få alla behövliga uppgifter från ett ställe elektroniskt. På sikt måste målet vara att alla fakta finns tillgängliga i ett av staten upprätthållet register som baserar sig på företags- och samfundsdatabasen YTJ.

Jouko Lantto, text

komsterna 55 000 euro. Hos en fjärdelel var inkomsterna under 15 000 euro, något som tyder på deltidsarbete.

De flesta har låga dividendinkomster. Från onoterade

företag lyfte företagarna en miljard i dividender 2009. Den genomsnittliga dividenden var knappt 18 000. Hos den stora majoriteten av företagarna, 80 procent, var dividenderna dock endast ca 5 500 euro. För företagarna utgör förvärvs- och kapitalinkomsterna en helhet. Dividenderna är resultatet av lyckad risktagning och utvidgad verksamhet. Därför måste det finnas skattemässiga incitament, kräver FiF.

Arbetslöshet, sjukdom, förlust av kunder eller nedgång i efterfrågan räknas som särskilt betydande riskfaktorer bland företagarna, äger Fennias vice vd Kimmo Kilpinen. Enligt Kilpinen har företagen i allmänhet garderat sig mot brand, inbrott, rån, stöld samt mot att maskiners och anläggningar går sönder men de anställdas väl noteras inte alltid på samma sätt. Inemot hälften av företagarna saknar arbetshälsovård. – Byggnader och föremål är vanligtvis väl försäkrade. Däremot är personriskerna inte lika väl identifierade. Väggar och tak försäkras med företagarens främsta tillgång, företagaren själv, glöms bort. Enligt Kilpinen är företagarna

medvetna om att man borde vara beredd på att eltillförseln kan avbrytas och adb-tekniken fallera men beredskapen på att dessa risker faktiskt realiseras är inte lika utvecklad även om medvetenheten har blivit bättre. –Faktum är dock att 30 procent av företagen har ingen beredskap för adb-krasch trots att adb-systemen är särskilt viktiga för småföretag. Enligt Fennias och FiF:s utredning anser upptill 64 procent av företagarna att personalens slarv utgör en rätt så stor eller stor risk. Den här risken anses vara t.o.m. större än risken för inbrott och stöld och personalens slarv har klart ökar som upplevd riskfaktor sedan senaste undersökning. Ledningens kunnande och brister är en stor eller tämligen stor hotbild för 66 procent.

Tre ministrar betonade kreativ företagsamhet Framtidsarbetsgruppen för kreativ ekonomi och kulturföretagsamhet har överlåtit sitt betänkande till näringsminister Mauri Pekkarinen, arbetsminister Anni Sinnemäki samt kultur- och idrottsminister Stefan Wallin. Arbetsgruppen som leddes av producent Saku Tuominen kom till att man med de rätta svaren på många stora utmaningar kan utnyttja den kreativa ekonomins och kulturföretagsamhetens förmåga att bringa mångsidighet i ekonomins produktionsstrukturer och skapa nya arbetsplatser. – Jag tycker att det är viktigt att vi ser på de kreativa branscherna som helhet, sade Pekkarinen. I dag är företagsutvecklingen alltför metodcentrerad, inte verksamhetscentrerad. – Det är viktigt att gå in för ett samarbete på olika fronter och inte se på saken endast från en synvinkel. Det finns många företagare inom de kreativa branscherna. Tillsvidare tvingas företagen söka olika tjänster och stöd från ett system som är splittrat och svårforcerat, sade Sinnemäki.

– En solid kulturell bas är en förutsättning för fortsatt arbete till förmån för en kreativ ekonomi som förstärker vår internationella konkurrenskraft och medborgarnas välfärd, säger Stefan Wallin.

Företagsservicen hänger inte med. Arbetsgruppen fann

att företagen betjänas av ett föråldrat system som inte kan erbjuda sådana tjänster som vore behövliga inom nya, växande branscher. Ett annat problem är finansieringen som inte snabbt kan anpassa sig till ändringarna i verksamhetsmiljön. Kunskaperna om immateriell produktion och dess businesslogik är också bristfälliga hos finansinstituten. Branschens företag är små och de är ofta inte tillräckligt väl representerade i internationella värdekedjor. I brist på resurser hos företagen är nätverk mellan olika branscher svåra att upprätta. Alltför ofta går det så att företagen måste avstå sina copy right -rättigheter för att finansiera produktutvecklingen och distributionen.

Elektronisk dataöverföring inom logistiken före 2013 Logistikföretagarnas förbund lovar att transporterna har helt övergått till elektronisk dataöverföring i.o.m. början av 2013. Den första redan företagna reformen är omarbetningen av den inhemska fraktsedeln för elektronisk dataöverföring. Individuella fraktsedelnummer tas i bruk 1.1.2012. Företagen borde nu snabbt övergå till att använda de elektroniska tjänsterna, uppmanar förbundet. I praktiken innebär det att sluta beställa transporter per telefon, fax eller e-post och i stället övergå till de system som branschföretagen eller förbundet tillhandahåller. – I andra nordiska länder överförs upptill 95 procent av försändelseinformationen elektroniskt men i Finland är andelen endast 40 procent. Detta är förvånande

eftersom undersökningar visar att de elektroniska tjänsterna medför färre fel, är genomskinligare och effektivare i alla led av transportkedjan, säger vd Pekka Aaltonen vid Logistikföretagarnas förbund. Den elektroniska dataöverföringen innefattar också standardiserade budskap, SSCCnumrerade kollilappar, avtalade dataöverföringssätt samt elektronisk fakturering. Enligt Pekka Aaltonen är den elektroniska tekniken den enda godkända i Norden och CentralEuropa, något som bidrar till att sänka logistikkostnaderna i dessa länder. Den elektroniska dataöverföringen bidrar också till leveranssäkerheten, minimerar manuellt arbete och medför besparingar.

Att anställa olaglig arbetskraft kommer att straffas med böter En arbetsgrupp har kommit till att arbetsgivare inte kan anställa olagliga arbetstagare utan påföljder. Anställer man en person som inte uppfyller inresevillkoren, eller som inte mera har rätt att uppehålla sig i landet, så ”kostar” det minst 1 000 eller högst 30 000 euro. Kostnaderna för återbördandet kan höja påföljdsavgiften och en klanderfri skötsel av arbetsgivarförpliktelserna kan sänka den. Arbetsgruppen föreslår också att lagen om utstationerade arbetstagare ändras så att även den utstationerades arbetsgivare skulle åläggas att betala en påföljdsavgift. Härtill vill man ändra arbetsavtalslagen så att

nya bestämmelser intages angående underleverantörs, huvudleverantörs och eventuellt andra underleverantörers förpliktelse att solidariskt erlägga påföljdsavgiften. En sådan skulle krävas när en underleverantör har agerat som arbetsgivare och anställt arbetstagaren ifråga. Arbetsminister Anni Sinnemäki gillar tanken att man genom åtgärder föreslagna av arbetsgruppen skapar incitament att endast anställa sådana personer som har arbetstillstånd. Med förslagen vill man också göra verklighet av ett EU-direktiv om arbetsgivarsanktioner. FiF:s representant satt med i arbetsgruppen.

Visa att du är medlem! Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2011 till medlemsföretagets egna sidor. Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.

N:o 4 • Huhtikuu 2011

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Laivamatkat

Luoton- ja riskienhallinta

Pysäköinti

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ katso myös www.soliditet.fi

Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme www.sonera.fi/jasenedut.

Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ finder@fonecta.com

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla varaukset@europcar.fi

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 0135903 Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

YRITYSKÄYTTÖÖN TARKOITETUISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjän YKSITYISKÄYTTÖÖN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) ▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292 Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739 tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Autopaketti(FVRRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti ▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi

Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Näytä olevasi jäsen

Tiedot ja taidot tuoreina

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta. Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä!

www.yrittajat.fi/verkkopalvelut Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.