Yrittäjäsanomat 4/2012 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

4/2012

Syrjintää Kun vaimoni ilmoittautui työttömäksi ja haki työttömyyskorvausta, hänelle lähinnä naurettiin. Christer Lindberg

4–5

Laskelmat pöytään Tuula Koskela iloitsee, kun Jyväskylä on laskenut tuottamiensa palveluiden oikeat hinnat. Kunnilta on tulossa yrityksille helposti yli neljän miljardin edestä lisää liiketoimintaa.

uutiset: kilometrikorvaus iskee kipeästi | 8

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

uutiset: luettelobisnes kiristää pinnaa | 6– 7

teema: kuninkaallista palvelua | 28– 29

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

hanna-kaisa hämäläinen

Pääkirjoitus: Kuntien pitää laatia palvelustrategia vaikka lain voimalla | 3

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Tämän palvelimen takuuaikana vaihdat talvi renkaat viidesti.

Viisi vuotta on piiiiitkä aika, ja koko tuon ajan me vastaamme takuulla Fujitsu PRIMERGY -palvelimesi toimivuudesta.

Fujitsu PRIMERGY TX200 S6

Kasvavan yrityksen laajennettava palvelin ■ Toisen sukupolven Intel® Xeon® -suoritin E5606, max 2 suoritinta ■ 6 x Hot Plug 3,5” SATA tai SASlevypaikkaa ■ 6porttinen SATA RAID ohjain (tasot 0, 1, 10) ■ 5 vuoden onsitetakuu, vasteaika 4 tuntia arkisin, maksuton puhelintuki ■ Tuotekoodit: VFY:T2006SX050IN + FSP:GA5S60Z00FIPY2 ■ SVH: 1 541 € alv 0 %

Lisää tuotteista ja Sinua lähellä olevista jälleenmyyjistä: ■ KLIKKAA: www.fujitsu.com/fi ■ SOITA: puh. 045 7880 8970 ■ KIRJOITA: palvelinmyynti@fi.fujitsu.com Hinnat alv 0 % ja ovat valmistajan suositushintoja. Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Voimassa 30.4.2012 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia. © 2012, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Xeon and Xeon Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

www.fujitsu.fi/palvelimet

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

Jättääkö jätelaki pienet rannalle?

10 | Kaksitvå toimii kaksin 12 | Design-tuoleilla maailmalle 18 | Vero-optimoinnilla silkkaa säästöä

debatti:

Pää pois puskasta

20 |

Anne Suominen vs. Kari Haring

20 | Kirje: Yle-vero herättää kysymyksiä

Kuntalakiin pitää tulla velvoite kuntien palvelustrategiasta.

nsin on ladottava pöytään pari faktaa näin kuntavaalivuoden kunniaksi: Kunnat velkaantuvat kovaa vauhtia, ja niiden lainamäärä oli viime vuonna yli 12 miljardia euroa. Samalla kuntien kustannuspaine kasvaa ja tulot pienenevät, kun väki vanhenee ja eläköityy. Jo nyt kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa eli yli puolet kaikista kustannuksista. Lyhyelläkin matematiikalla voi laskea, että tilanne ei ole kestävällä pohjalla.

Faktojen jälkeen on vuorossa vanha virsi: jostain on saatava lisää tuloja ja toisaalta harjoitettava menokuria.

Palveluseteleitä käytettiin vain 26,7 miljoonalla eurolla vuonna 2010. Kaiken kuntaliitoskohkaamisen lomassa on päässyt unohtumaan kuntien omien palveluiden kustannusten ja laadun laskeminen ja arvioiminen. Tähän patistaa myös hallitusohjelma. Aihetta ainakin olisi, sillä eri kuntien välillä joku tuottaa palvelunsa tuplasti kalliimmalla kuin toinen. Kuten Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen sanoo tässä lehdessä, kaikki lähtee organisaation omista tarpeista ja oman tehokkuuden kehittämi-

sestä. Silloin kunta voi kohdistaa resurssinsa oikein, löytää järkevän hinnan palvelusetelille ja pystyy aloittamaan palvelustrategian laatimisen. Jyväskylä on oiva esimerkki avoimuudesta. Kunta on tehnyt oikeat laskelmat ja aikoo laittaa ne myös nettiin kaikkien nähtäväksi ja arvioitavaksi. Kunta haluaa kannustaa myös kuntalaisia palveluseteleiden käyttöön ja tekemään itse valintansa palvelunsa tuottajaksi: joko yksityiseltä tai kunnalliselta puolelta. Jyväskylän tarkoitus on kasvattaa palveluseteleiden osuutta nykyisestä kahdesta prosentista 10 – 20-kertaiseksi. Euroissa se tarkoittaa jopa 200 miljoonaa euroa. Sitä kannattaa makustella myös alueen palvelualan yritysten. Aivan Jyväskylän kaltaista ratkaisua ei ole tiettävästi tehty muualla. Tosin asiantuntijatukea kunnille tarjoava Kuntamaisema Oy on laskenut kymmenille kunnille palvelujen omakustannehintoja. Palvelustrategian pyörä on saatava rivakammin liikkeelle. Ja jos oikeita laskelmia ei ole esittää palvelujen hinnoista, kunnon palvelustrategian luominen on mahdotonta. Sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä ovat tällä hetkellä kymmenen prosenttia, kun ne voisivat olla helposti tuplat. Samoin palveluseteleitä käytettiin vain 26,7 miljoonalla eurolla vuonna 2010. Siihen lukuun pitäisi saada äkkiä monikymmenkertainen kasvu. Se olisi niin kuntien, kuntalaisten kuin yritystenkin etu. Asian vauhdittamiseksi uuteen kuntalakiin pitää tulla velvoite palvelustrategiasta. Sen jälkeen pää on otettava pois puskasta ja ryhdyttävä töihin.

arjessa:

24 |

Mikroskooppi keveni ja kutistui

26 | Puoliso puilla paljailla

ASIAKAS:

28 |

Palvelua ”pomoille”

30 | Asiakaspalvelua pelaamalla

vapaalla:

32 |

Kiekkoleijonien koppiin koivua

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Pitääkö palveluiden kustannukset laskea julki? Ota kantaa verkossa!

Jussi Järventaus: Kilometrikorvauspäätös pitää perua

Kolumni JUSSI JÄRVENTAUS

jussi.jarventaus@yrittajat.fi

Ei ole järkevää keikuttaa venettä liiallisesta vero- ja ympäristöpoliittisesta puhdasoppisuudesta.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

uomi on kovan paikan edessä. Kilpailukykymme on hiipunut samalla, kun tarvittaisiin voimakasta kasvua julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nyt jos koska tarvittaisiin vahvaa yrittäjyys- ja kasvupolitiikkaa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riittävän vahvan kasvupolitiikan aikaansaaminen ei näytä olevan mahdollista poliittisista syistä. Kehysriihen päätökset verotuksellisista kasvukannusteista olivat hyviä, mutta eivät pelasta Suomen kilpailukykyä. Jos isoissa asioissa ei päästä riittävästi eteenpäin, tulee ainakin pienemmät asiat hoitaa hyvin. On myös niin, että rahallisesti pieni asia voi olla merkitykseltään iso, jos asia koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Tällainen asia on hallituksen esitys Yleveroksi, joka on esitetyssä muodossaan epäoikeudenmukainen yrittäjille. Onneksi eduskunnassa näyttää olevan halukkuutta kuunnella yrittäjiä ja muuttaa mallia. Toinen, paljon kriittistä palautetta aiheuttanut päätös on asettaa verovapaille kilometrikorvauksille 15 000 kilometrin katto. Paljon työssään autoa tarvitsevat yrittäjät ja palkansaajat kokevat aivan aiheellisesti linjauksen epäoikeudenmukaiseksi. Vaikka on totta, että jonkin kilometrimäärän kohdalla auton pääomakulut tulevat kilometrikorvauksilla katetuiksi ja siirrytään ansainnan puolelle, ei ole järkevää keikuttaa venettä liiallisesta vero- ja ympäristöpoliittisesta puhdasoppisuudesta. Kilometrikorvausten leikkaaminen

johtaisi siihen, että yrittäjän kustannukset kasvavat, työnantajayrityksen palkkakulut saattavat nousta tai palkansaajan ansiotaso heiketä. Leikkaus lisää myös alueellista epätasaarvoa. Hallitus tekee viisaasti yrittämisen ja työn tekemisen motivaation kannalta, jos se peruuttaa linjauksensa. Joka tapauksessa korvattavien kilometrien määrä pitää nostaa tasolle, jossa muutoksen haittavaikutus olisi mahdollisimman pieni. Kilometrikorvausten leikkaaminen on asia, jossa yrittäjien ja palkansaajaliikkeen tavoitteet yhtyvät. Tämä ei muuten ole ainoa tällainen asia tilanteessa, jossa Suomi kamppailee työpaikkojen pysyttämiseksi maassamme.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Uutiset Kaikki voittavat Palveluiden kustannusten avoin laskenta hyödyttää niin kuntalaisia, kuntia kuin yrittäjiäkin.

hanna-kaisa hämäläinen

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Tämä on tilanne nyt

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 2010 Sosiaali- ja terveystoimi

20,5

Yhteensä

40,1

miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2,2 miljardia euroa eli 10,5 %

miljardia euroa

Palvelusetelien käyttö 26,7 miljoonaa euroa

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

yväskeskuksen Hammashuollon omistaja Tuula Koskela on tyytyväinen. Hänen kotikaupunkinsa on nimittäin päättänyt laittaa kunnan itse tuottamien palveluiden omakustannehinnat verkkoon kaikkien nähtäväksi. Näin yrittäjät ja kuntalaiset voivat katsoa esimerkiksi hammaslääkärikäynnin todelliset kustannukset kunnalle. Samalla kunta aikoo kasvattaa palveluseteleiden käyttöä nykyisestä jopa 10 – 20 -kertaiseksi. Euroissa se tarkoittaa kymmeniä miljoonia. Jyväskylä, joka on palveluseteleissä edelläkävijä, käyttää sosiaali- ja terveystoimessa vasta kaksi prosenttia seteleihin. Sosiaali- ja terveystoimi on kunnille suurin rahareikä. – Avoimuus ja vapaus valita palvelee ensisijaisesti potilasta, mutta varmasti myös yritysten liiketoiminta kasvaa. Ongelmanahan on ollut se, että potilaat eivät pääse jonottamatta kuntapuolelle, Koskela sanoo. Hän olisi valmis kasvattamaan yritystään tarvittaessa nopeastikin. Kasvun jarruna on kuitenkin resurssipula. – Pula hammaslääkäreistä on meille iso ongelma, Koskela toteaa. Hammaslääkärikäynti kunnallisessa hoitolassa maksaa Jyväskylälle keskimäärin 64,50 euroa. Lääkärikäynti maksaa puolestaan keskimäärin noin 96 euroa.

Kovat tavoitteet. Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen sanoo

Tuula Koskela

Asiakasmaksuilla katetaan menoista vajaat kymmenen prosenttia. Kunnat rahoittavat jäljelle jääneen osuuden. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvaa jatkuvasti. Lainaa oli viime vuonna yhteensä 12,6 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus JA KUNTALIITTO

suoraan, että kuntien pitää tietää itse tuottamiensa palveluiden todelliset kustannukset ja kertoa ne avoimesti muille. – Kaikki lähtee organisaation omista tarpeista ja oman tehokkuuden kehittämisestä. Luvuissa täytyy näkyä muun muassa henkilö-, tila- ja hallintokustannukset. Muuten emme tiedä palvelusetelin järkevää tasoa, Utriainen kertoo. Apulaiskaupunginjohtaja korostaa palvelusetelien ja ylipäätään palvelustrategian merkitystä. Kun oikeat laskelmat ovat selvillä, voi käynnistyä itse strategian laatiminen. Yksityiset tuottavat Jyväskylässä vanhustenpalveluista jo puolet ja sosiaali- ja terveystoimessa riittää runsaasti uusia markkinoita erikokoisille yrityksille. – Ajattelu lähtee siitä, että me emme määrää mikä osuus pitää olla kunnan tuottamaa ja yksityisten tuottamaa palvelua. Asiakas tekee valinnan ja silloin kilpailuelementti säilyy. Meillä on niin iso eläkepoistuma, että ei ole todellakaan ongelma, jos kunnallinen osuus vähenee, Utriainen sanoo. Joku raja on tosin Utriaisellakin. Hänen mukaansa tavoitteena on varmistaa ydintoimintojen osalta, että kukaan ei pääse markkinoilla määräävään asemaan. Käytännössä kunta tuottaa jatkossakin ainakin kolmasosan palveluista itse.

Kustannuksissa suuret erot eri kuntien välillä Hoito- ja hoivapalvelut (yli 75-v. asukas) 8 894 – 16 630 euroa / vuosi Erikoissairaanhoito, euroa / asukas 791 – 1 385 euroa / vuosi Lasten päivähoito, euroa / lapsi 6 029 – 13 017 euroa / vuosi Perusopetus, euroa / oppilas 5 878 – 10 573 euroa / vuosi Lähde: KUNTAMAISEMA OY

Suomen Yrittäjät vaatii: Toimenpiteet käyntiin kunnissa

Kunnon palvelustrategia Kuntalain uudistuksessa lakiin pitää säätää kunnille talousarviota ja -suunnitelmaa vastaava velvoite laatia palvelustrategia. Palvelustrategiassa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: 1) Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta.

2) Miten kunta luo muuten edellytyksiä yksityisen palvelutuotannon kehittämiseksi, esimerkiksi palvelusetelit. 3) Kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in-house-yhtiöiden rooli kunnan palvelutuotannossa. 4) Kunnan tahtotila kehittää palveluita yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Lähde: Suomen Yrittäjät

Vaihtelevia käytäntöjä

Kunnat ovat laskeneet itse tuottamiensa palveluiden omakustannehintoja varsin vaihtelevasti. Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen asiantuntija Tero Tyni sanoo, että joissakin kunnissa laskelmat on tehty hyvinkin tarkasti, toisissa taas laskelmia ei ole tehty juuri lainkaan. – Tarkkaa määrää en pysty sanomaan. Asiantuntijatukea kunnille tarjoavalla Kuntamaisemalla on pysyvinä asiakkaina yli 70 kuntaa. Yhtiö on tehnyt vertailuja ja laskelmia kuntien palvelujen kustannuksista niin sanotun Raision mallin kannustamana.

Eniten kuntia kiinnostaa sosiaali- ja terveystoimi, sillä siellä ovat myös suurimmat kustannukset. – Kuntien suurin motiivi on saada tietää, että missä mennään. Samalla mietitään palvelujen ulkoistamista. Laskelmat toimivat työkaluna palvelustrategiaan, sanoo toimitusjohtaja Eero Vaissi. Vaissin mukaan kasvavat menot pakottavat uusiin ratkaisuihin. Eroja kuntien välillä on paljon. Osa tuottaa palvelunsa tuplasti kalliimmalla kuin toiset. – Useimmiten syy on rakenteissa ja resursseissa eli ne ohjaavat enemmän kuin sairastavuus, Vaissi sanoo.

Kommentti ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

Laskelmat ja linjat kuntoon Suomen Yrittäjät on vaatinut muutamaa yksinkertaista asiaa kunnilta: mitä kunnan oma palvelutuotanto maksaa ja linjauksia siitä, miten vähintäänkin nykytasoinen palvelutuotanto suomalaisille tulevaisuudessa aiotaan turvata. Mielestäni helppoja vaatimuksia 2010-luvun Suomessa. Lasketaan ja linjataan. Tällä hetkellä moni päättäjä kuitenkin joutuu tilan-

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Tyrmään vihjaukset

Ota kantaa!

ABC-ketjun epäterveistä kilpailutavoista. Meillä ei ole rahaa sellaiseen.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

ABC-ketjun johtaja Heikki Strandén

Juuri nyt:

Palveluiden hinnat selville ja avoimesti jakoon Jyväskylä laski omakustannehinnat

Yrittäjäpäivien ilmoittautuminen alkaa toukokuun alussa

Mediaani kunnan eri palveluiden kustannuksista

Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien verkkosivut www.yrittajapaivat.fi avautuvat 2. toukokuuta, ja samalla aukeaa myös ilmoittautuminen yrittäjäpäiville.

Lääkärin vastaanottokäynti 96 euroa / hoitotoimenpide

Ajoissa ilmoittautuminen kannattaa, sillä silloin varmistaa paikan haluamastaan hotellista. Lisäksi Yrittäjäpäivien yhteistyökumppanit arpovat kesäkuun loppuun mennessä ilmoittautuneiden kesken kahdeksan kappaletta osallistumispaketteja, joiden arvo on 210 euroa.

Fysio- ja toimintaterapiakäynti 99,70 euroa

Yrittäjäpäivien ohjelma julkaistaan nettisivujen avaamisen yhteydessä.

Neuvolakäynti 52,90 euroa

2000

Sairaala, lyhytaikaishoito 200 euroa

Hammaslääkärikäynti 64,50 euroa Lähde: Jyväskylän kaupunki

Yritysten markkinat kasvavat

Win-win-win Yritykset: Suomen Yrittäjien tavoite on nostaa kuntien palveluiden ostot yksityisiltä sosiaali- ja terveystoimessa 10,5 prosentista 20 prosenttiin. Samalla palveluseteleiden käyttö on satakertaistettava. • Palvelustrategialla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa kasvavilla toimialoilla. • Kestävä linja kannustaa investoimaan.

4,5 miljardilla eurolla

Kunnat:

Kuntalaiset:

• Hyvä palvelustrategia kannustaa palvelualan yrityksiä investoimaan, panostamaan henkilöstöön ja kehittämään toimintaa kunnan alueella. • Antaa kunnille mahdollisuuden luoda toimivat markkinat ja turvaa palvelut. • Helpottaa kustannuspaineita.

• Palveluiden monipuolisuus kasvaa. • Vaihtoehto ja valinnanvapaus. • Parhaimmillaan kuntalaiset säästävät palvelumaksuissa ja veroissa.

Pirkanmaan Yrittäjät on käynnistänyt kampanjan, jossa yritykset voivat helposti tarjota nuorille töitä. Yritykset haastetaan osallistumaan nuorten työllistämiskampanjaan. Kampanjaa varten avattiin nettisivusto www.nuorilletoita.fi, jossa yritykset voivat tarjota nuorille harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja, kesätöitä tai työtä joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Tavoite on, että nuorille tarjottaisiin kampanjan tiimoilta 2000 työpaikkaa.

Kesäharjoittelusopimus syntyi Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupan Liitto ovat hyväksyneet koululaisille tarkoitetun Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun. Mahdollisuus kaupan alan kesäharjoitteluun koskee kaikkia kaupan alan työnantajia riippumatta siitä, kuuluuko yritys Kaupan Liittoon vai ei. Järjestäytymättömiä yrityksiä sopimuksessa koskeva ilmoittaminen Kaupan Liitolle kesäharjoittelijoiden palkkaamisesta on pelkästään ohjeellinen, eikä yrityksiä velvoittava. Kesäharjoittelu on peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitettu kaksi viikkoa kestävä työsuhde, joka voidaan sijoittaa 1.6.– 31.8. väliselle ajalle.

Kukko-olut liihottaa Viroon teeseen, jossa hän ei voi tehdä niitä tarvittavia linjapäätöksiä faktoihin pohjautuen. Pääosa kuntapäättäjistä kun ei tiedä, mitä kunnan oma palvelutuotanto tosiasiassa maksaa. Vielä huolestuttavampaa on yritysten epätietoisuus. Poukkoileva linja poistaa yritysten kehittämishalut. Kyse on erittäin tärkeästä asiasta. Laskelmat luovat nimittäin pohjan palvelustrategialle. Hyvä palvelustrategia kannustaa yrityksiä investoimaan, panostamaan henkilöstöön ja kehittämään toimintaa kunnan alueella. Kestävät linjaukset helpottavat puolestaan

kustannuspaineita ikääntyvän väestön palveluiden turvaamisessa. Kuntalaiset taas saavat vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Tottakai on selvää, että yrityksille syntyy ulkoistamiskehityksen myötä liiketoimintamahdollisuuksia. Lopulta kysymys voi olla miljardien mahdollisuuksista. Hieno homma, sitä ei pidä pahimmankaan byrokraatin kadehtia. Kunnat eivät vaan enää kykene entiseen oman tuotannon määrään. Lopulta yhteiskunta säästää ja pystyy turvaamaan hyvinvointipalvelut. Se on kaikkien etu.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan juomien maihinnousu Viron rannikolle on täydessä vauhdissa. – Tallinna on meille luonteva ja kaikin puolin lähellä oleva markkina-alue, sanoo Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Helsingin konttorista Viron maajohtajaksi siirtynyt Marko Karjalainen. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas esiintyy Virossa nimellä Laitilan Kukko Eesti.

uutiset

Venäjän lämpömarkkinoilla miljardien potti Suomen lähialueilla itärajan takana odottaa uusimista yli 1 500 lämpölaitoksen kattilaa, arvioi Finnoden tutkimus. – Luoteis-Venäjän lämpömarkkinoiden nykytilaa ja muutosta kartoittaneessa selvityksessämme tunnistettiin lähes 20 potentiaalista investointihanketta, joihin voidaan tarjota suomalaisia ratkaisuja saman tien, toteaa Finpron toimialajohtaja Hannu Kivelä. Kivelä arvioi, että tilanne tarkoittaa jopa miljardien eurojen investointeja pieniin lämpölaitoksiin. – Lähivuosina lämmöntuotannon uusimiseksi tehtävien investointien määrä kasvaa Venäjällä entisestään, hän arvioi.

Dometalot Oy alkaa valmistaa passiivitaloja Pohjoissuomalainen Dometalot Oy alkaa valmistaa patentoituja ja energiatehokkaita passiivirakennetaloja puusta. Yrityksen nokkamiehet, veljekset Mikko ja Jukka Karhumaa ovat yhdessä eristeteollisuuden ja alan asiantuntijoiden voimin kehittäneet uudentyyppisen passiiviseinän pientaloihin. Dome-passiiviseinissä on kylmäsillaton rakenne. Seinässä ei siis ole kylmää johtavaa massiivipuuta, vaan seinärakenne koostuu kahdesta pystyrungosta, joiden välissä on yhtenäinen katkeamaton eriste. Tämä rakenne mahdollistaa erittäin energiatehokkaan, lujan ja lämpimän seinän ja samalla talolle tiiviin ulkovaipan.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Villi ja vapaa bisnes Harhaanjohtavat markkinointiyhteydenotot ovat yrityksille arkipäivää. Luettelobisnesilmiö on villi ja laaja.

JARKKO VIRTANEN

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

uettelopalveluita koskevat yhteydenotot ovat muutaman viimeisen vuoden aikana yleistyneet Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimessa jokapäiväisiksi. Ongelmaan on törmännyt myös yrittäjä Marjo Kaihari. Kaihari jätti yrityksensä Magnifico Oy:n paperit Patentti- ja rekisterihallitukseen maaliskuussa ja pyysi samalla Ytunnuksen. Heti seuraavana päivänä puhelin alkoi soida. – On tarjottu lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia, toimitiloja ja autoleasingia. Sähköpostitse olen saanut myös traktori- ja peräkärrymainoksia. Sitten tulee tietenkin näitä luettelopalvelupuheluita. – YTJ ilmeisesti myy rekistereitään ja markkinointiyritykset saavat kaikkien uusien aloittavien yritysten yhteystiedot heti. Heti, kun Y-tunnus on avattu, niin markkinointifirmat iskevät kiinni ja alkavat tuputtaa palveluitaan. Magnificoon myyntipuheluita tulee useita kertoja viikossa. – Varmaankin pahin rynnistys oli juuri silloin aloitusvaiheessa, mutta esimerkiksi sähköpostia tulee yhä lähes päivittäin.

Evästystä untuvikoille. Asiakaspalveluasioissa koulutusta ja konsultointia antava Marjo Kaiharin mukaan markkinointipuheluiden sävy on erittäin päällekäyvä. – Hyvin aggressiivisella ja nopealla puheella kerrotaan se, miten

malttia. Yrittäjä Marjo Kaihari haluaa toivottaa kaikille yrittäjäkollegoille tervettä varovaisuutta markkinointipuheluita kohtaan. Kaihari myös toivoisi, että aloittelevia yrittäjiä opastettaisiin harhaajohtavan markkinoinnin varomiseksi.

Olisi hyvä, että teroitettaisiin, että näissä myyntipuheluissa pitää pitää pää kylmänä ja katsoa asiat rauhassa. Marjo Kaihari

suuria mahdollisuuksia heidän asiakkaana on saatavissa. Lopuksi kerrotaan hinta ja sanotaan, että sopimus tulee postitse. Kaiharille sopimuksia ei ole vielä postiteltu, vaan hän on saanut soitot torpattua jo puhelimessa. – Aloittelevalla yrittäjällä saattaa kuitenkin olla suurempi riski haksahtaa harhaanjohtavan markkinoinnin soittoihin, jos ei ole yhtään aiempaa kokemusta sellaisesta. Tarjoukset saattavat kuulostaa todella houkutteleviltakin.

Kaihari toivoisikin, että vastaalkavia yrittäjiä opastettaisiin asiasta esimerkiksi ELY-keskuksessa. – Olisi hyvä, että teroitettaisiin, että näissä myyntipuheluissa pitää pitää pää kylmänä ja katsoa asiat rauhassa.

Turha palvelu. Marjo Kaihari myös kyseenalaistaa erilaisten luetteloiden tarpeellisuuden. – Kyllä tänä päivänä yrittäjät ja asiakkaat katsovat yhteystiedot

”Laitoimme kulut viisaasti kuriin, K-Patentsilla kaikki yrityskorttia tarvitsevat ovat saaneet käyttöönsä Business Eurocard -kortin työmatkoja varten. Yrityksemme kasvaessa siirryimme hyödyntämään Luottokunnan palvelua, jossa Business Eurocard -yrityskortti ja Matkatiliostot siirretään suoraan matkalaskuohjelmaan ja sieltä edelleen kirjanpitoon. Matkustajan arki on entistä vaivattomampaa, sillä kulujen käsittely helpottuu matkalta palatessa. Tämä on tehostanut myös taloushallinnon työtä todella paljon, sillä manuaalinen työ on vähentynyt ja sen myötä virheet.” Anne-Mari Pulkkanen, talouspäällikkö, K-Patents Oy.

Ajattelevan yrityksen kortti

Kannattava kasvu edellyttää järkevää kulukuria. Luottokunnan Business Eurocard tuo tehokkuutta ja säästöä taloushallintoon. Kortin vuosimaksu kaikkine palveluineen on 40 euroa. Hae korttia ja osallistu arvontaan osoitteessa www.luottokunta.fi/business_eurocard.

uutiset

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

SY:n neuv ontapalve lu

vastaa: ”Olen saan u t l mitään mie askun, vaikka en puhelimes lestäni tila sa n n ”Sopimus u t . T u l e syntyy ta e k o l a s r k jo u maksaa? vastaukse n peruste uksen ja siihen an ”

netun hyv ella. Jos p ei ole ann uh äk ettu hyvä ksyvää va elimessa esitettyyn syvän syntynyt. s t tarjoukse a Lasku on en tällöin aih usta, ei sopimusta seen. Aih ole näin o eeton, sillä eetonta la ll s en s k e reagoida ua ei tarv ei perustu millään t itse maks s o p im a u a v k a, alla. Jos m perintäyh yyjä ryhty eikä siihen tarvits tiön avull e a on aihe y p reklamaa e r im ään lasku ettomasta tio perint a laskusta s äyhtiölle, maksuhä yytä tehd jo iriömerkin lloin välty ä tä nältä. Täll voi saatta öin asia o än mahdolliselta a asian to n im rii jossa hän en tulee p ivaltaisen tuomiois tainen ja vastapu oli ystyä esit t uimen ra synnystä tämään n tkaistava ja laskun ä ksi, yttöä sop perustees imuksen ta.”

Ajassa: Kuntakentän ykkösnyrkki koolla Jyväskylässä Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaari järjestetään 23.–24. toukokuuta Jyväskylässä. Seminaari on perinteikäs yrittäjien sekä kuntapäättäjien ja ‑johtajien yhteinen tapahtuma, ja ainutlaatuinen elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa käsitellään ajankohtaisia kuntien elinkeinopoliittisia kysymyksiä osin yleisellä tasolla, osin esimerkkien kautta.

Directa-päätös merkittävä jatkon kannalta

yritykset verkkosivuilta tai etsivät Googlesta. Hakemistopalvelut alkavat olla aivan turhia. Vaikka hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut harhaanjohtavan markkinoinnin kuriin saattamiseen, ei Kaihari usko sen ilmiön kukistamisessa auttavan. – Luettelomedioiden ja hakupalveluiden kenttä on todella villi. Jos yhdelle yritykselle määrätään sakkoa, sen tilalle tulee varmasti kaksi uutta. Luettelofirmoja tuntuu olevan aivan hirvittämä määrä.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus lupaa puuttua vilpilliseen ja harhaanjohtavaan toimintaan elinkeinoelämässä ja arvioida lainsäädännön muutostarpeet. – On tärkeää, että hallitusohjelmaan saatiin tämä SY:n tavoitteiden mukainen kirjaus. Yrittäjät ovat tätä kovasti toivoneet ja olemme saaneet paljon pyyntöjä, että tehkää jotain. Kirjauksen pohjalta olemme tehneet maaliskuun lopulla oikeusministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle sekä liikenne- ja viestintäministeriölle aloitteen niistä lainsäädännöllisistä keinoista, joilla tähän ilmiöön voitaisiin puuttua, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula. Yksi etappi taistelussa on jo saavutettu, kun markkinaoikeus hyväksyi maaliskuun lopussa Suomen Yrittäjien markkinaoikeuteen vuonna 2009 jättämän hakemistopalveluyritys Directa Oy:tä koskevan kieltohakemuksen. Markkinaoikeus kielsi Directaa käyttämästä yritystietojen numerotai hakemistopalvelunsa palvelusopimuksissa ns. hakuosumaehtoa, jollei asiakkaalle palvelua markkinoitaessa yksiselitteisellä tavalla selvitetä ja

Jätelaki tulee – oletko valmis?

usi jätelaki astuu voimaan 1. toukokuuta. Lakimuutoksen taustalla ovat muun muassa EU-lainsäädännön asettamat uudet vaatimukset jätehuollon toimialalle. Kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte on mahdollista kuljettaa kiinteistöiltä kunnan järjestämänä tai sopimalla kuljetusyrityksen kanssa. Jälkimmäinen kuljetusmalli vastaa nykyistä sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää. Uusi jätelaki edellyttää, että niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti, tulee

tehdä kuljetusjärjestelmää koskeva uusi päätös 1. toukokuuta 2013 mennessä. Kuljetusjärjestelmän valinnasta on tehtävä lainmukainen ja valmis- teltu hallintopäätös, jossa on otettava huomioon uuden jätelain asettamat vaatimukset. Pienet kuljetusyritykset ovat ilmaisseet pelkonsa tulevaisuutensa puolesta lakimuutoksen jälkeen. Yrittäjät pelkäävät, että jatkossa tehtävissä kilpailutuksissa pienemmät yritykset jäävät paitsioon. Sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on käytössä noin puolessa Suomen kunnista.

Tavoitteena on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudistamiseen. Lisäksi yhtenä teemana on onnistuneiden omistajanvaihdosten merkitys kuntien elinvoimaisuuden turvaamisessa. Seminaarissa julkistetaan Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma.

Viimeistä viedään Nousussa Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja Suomen Yrittäjien yhteinen Nousu-kiertue jatkuu 28. toukokuuta Turussa. Se on kiertueen viimeinen etappi. Nousu-kiertue pitää sisällään neljä tilaisuutta, joissa SY:n johto ja ministeri Häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä ja opiskelijoita. sopimusehdoissa määritellä, mitä hakutapahtumalla tarkoitetaan. Samoin markkinaoikeus kielsi Directaa markkinoimasta yritystietojen numerotai hakemistopalveluaan antamalla sopimusehdoista poikkeavia tietoja tietyistä seikoista, jotka koskevat palvelun hintaa, palvelun sisältöä ja toimialuetietoja. – Markkinaoikeuden ratkaisu on merkittävä taistelussa harhaanjohtavaa markkinointia vastaan, Makkula sanoo. – Tärkeää on myös se, että markkinaoikeus sovelsi päätöksessään myös niin kutsuttua yrittäjänsuojalakia. Yrittäjänsuojalain nojalla kielto on tiettävästi annettu viimeksi yli 10 vuotta sitten, hän jatkaa.

Aikaisemmin kiertue on vieraillut Tampereella, Helsingissä ja Kuopiossa.

16.4. Kuopio

13.2. Tampere

1 28.5. Turku

16.3. Helsinki

Sukupolvi vaihtoon Suomen Yrittäjien Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari järjestetään 5. – 6. kesäkuuta Tallinnassa Hotelli Virussa. Seminaari on tarkoitettu omistajanvaihdosta suunnitteleville, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille. Seminaarissa selvitetään omistajanvaihdokseen olennaisesti liittyviä asioita, kuten yritysja verotusjärjestelyjä ja arvonmääritystä. Ilmoittautumiset viimeistään 21. toukokuuta kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai puh. 09 229 229 23.

5/2012

Seuraava Numero ILMESTYY 24.5.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Leikkuri iskee kipeästi yrittäjiin JARKKO VIRTANEN

Olli Hakala

olli.hakala@yrittajat.fi

allituksen kehysriihessä päätetty muutos kilometrikorvauksiin oman auton käytössä on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Monille paljon autoa työssään käyttäville uusi lainsäädäntö olisi kivulias. – Tämä iskee kaikkein kipeimmin yksityisiin ammatinharjoittajiin, mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin, sanoo AuraraNet Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Harri Kreus. – Meillä on viisihenkinen firma. Teemme liikkeenjohdon ja tietotekniikan konsultointia ympäri Suomea eikä meillä ole pysyvää toimistoa. Yrityksen näkökulmasta nykyinen malli on hyvä, sillä emme maksa joutokäyntipäiviltä mitään. Nykyään oman auton käytöstä työmatkoihin työnantaja saa maksaa korvausta verottomana 45 senttiä kilometriltä. Suunniteltujen uudistusten jälkeen verovapaa korvaus leikattaisiin noin puoleen, kun 15 000 ajokilometriä on tullut täyteen.

Suosii isoja. Kreusin mielestä suunniteltu muutos iskee eniten pieniin yrityksiin, joilla ei ole tasaista kassavirtaa ympäri vuoden. – Tämä ei kirpaise suuryritysten työntekijöitä, joille voi olla jopa edullista suunnitella autoetu. Jos meillä on viisi autoa heinäkuussa, kun työntekijät ovat kesälomalla, niin se on noin 8 500 euroa kuollutta rahavirtaa, hän sanoo. Kreus myös pitää nykyistä järjestelmää joustavana. – Työntekijän näkökulmasta tämä on hyvä, koska hän voi vapaasti perhetilanteen ja muiden seikkojen perusteella valita millaisella autolla hän töitään tekee. Vuonna 2010 verovapaita kilometrikorvauksia maksettiin noin 730 000 henkilölle yhteensä 1 040 miljoonaa euroa.

Yhden päivän matkasta kertyy jo melkein kymmenen prosenttia koko vuoden ajomäärästä. Harri Kreus

matkamies. Harri Kreus ajaa työssään 50 000 kilometriä vuodessa. Päivän matka voi olla Helsingistä Kajaaniin ja takaisin. nen systeemi ylikompensoi paljon autoa käyttäviä. Valtiovarainministeriön tietojen mukaan yli 15 000 kilometriä ajavia henkilöitä oli yhteensä noin 38 000 ja heidän verovapaiden kilometrikustannusten määrä oli yhteensä noin 430 miljoonaa euroa. – En sanoisi, että systeemi ylikompensoi. Jos ajaa vuodessa vaikka 50 000 kilometriä, niin ei

sellaisia pikkuautolla ajeta. 15 000 kilometrin raja pätee, jos yrittäjä toimii vaikkapa pääkaupunkiseudulla, Kreus sanoo. – Mutta meillä on esimerkiksi ollut asiakkaita Kajaanissa, jolloin olen ajanut aamulla sinne ja samana iltana pois. Yhden päivän matkasta kertyy jo melkein kymmenen prosenttia koko vuoden ajomäärästä, Kreus päivittelee.

Verovapaa kilometrikorvaus autolla Vuonna 2012

Vuonna 2013 ?

45 senttiä / km

15 000 km jälkeen noin 23 senttiä / km

45 senttiä / km

Kajaaniin ja takaisin. Uudistusta on perusteltu sillä, että nykyi-

Muita malleja ei esillä

Kilometrikorvausten osittaisella verovapauden purkamisella valtio pyrkii säästämään 70 miljoonaa euroa. – Lopullisia vaikutusarvioita tai laskelmia ei ole tehty, hallitusneuvos Panu Pykönen valtiovarainministeriöstä sanoo. – Tavoitteena on, että asiaan liittyvät lainsäädäntöesitykset esiteltäisiin eduskunnalle syksyllä ensi vuoden budjetin yhteydessä ja muutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta. Valtionvarainministeriö valmistelee asiaa keväällä ja kuulee eri tahoja ennen lopullisen päätöksen antamista. Valmistelussa olevan mallin mukaan

verovapaa korvaus leikattaisiin noin puoleen 15 000 ajokilometrin jälkeen. – Lopulliset ratkaisut tehdään kuitenkin vasta valmistelun yhteydessä. Muita malleja ei ole ollut esillä, Pykönen toteaa. Valtionvarainministeriö on laskenut, että korvauksen sisältämät kiinteät kulut saadaan katettua keskimäärin 15 000 kilometrin kohdalla. Kiinteisiin kuluihin sisältyvät auton pääoman kuoletusarvo, laskennalliset korot, vakuutusmaksut, säilytyskulut sekä varustekulut. Näin ollen yli 15 000 kilometriä ajettaessa alkaa syntyä ylikompensaatiota.

Tommi Forsström: Suomi-poika New Yorkissa Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

Näissä olosuhteissa suomalaisella töksäyttelyllä ja tuhahtelulla ei pitkälle pötkittäisi.

irjoitan tätä kolumnia aivan turhaan. Livin uutuussarja Suomi-tytöt New Yorkissa kertoo enemmän elämästä täällä suurkaupungin valojen välkkeessä kuin sanat tämän lehden paperilla koskaan voisivat. Tai sitten ei. Aamuni alkaa pyöräilyllä ja kuntosalilla, aivan kuten Suomessakin. Ainoana erona, että Lauttasaaren sillan sijaan ylitän Manhattan Bridgen ja Nokian pääkonttorin sijaan ohitan monia muita kansainvälisten firmojen päämajoja. Työkulttuurissa yksi suurimmista ja selkeimmistä eroista Suomeen on käsittämätön positiivisuus ja myötäily, joka suomalaiselle vaatii hieman totuttelua. Ihan japanilaiseen eisanan häpeämiseen asti hommaa ei venytetä,

mutta vielä kolmen kuukaudenkaan jälkeen ei osaa suhtautua kunnolla siihen miten ”awesome” ja ”amazing” kaikki aina on... vaikka ei olisikaan. Nopeasti on oppinut uskomaan vain tekoihin ja jättämään sanat omaan arvoonsa, elleivät ne ole paperilla ja allekirjoituksen koristamia. Mutta amerikkalainen avoimuus ja positiivisuus ovat kyllä huonoista puolistaan huolimatta myös mahtavia ominaisuuksia päivittäisen kanssakäymisen osalta. Paikalliselle tavalle uskollisena emme ole 7-henkiseksi kasvaneen pikkufirmamme kanssa linnoittautuneet mihinkään omaan toimistokoppiimme, vaan jaamme ison toimistotilan kahden muun pikkufirman ja yhden vähän pidemmälle ehtineen startupin kanssa. Muiden firmojen työntekijöiden kanssa voisi välillä olla pinna

kireällä melko ahtaissa tiloissa, elleivät kaikki kohtelisi toisiaan erittäin kunnioittavasti ja ystävällisesti. Näissä olosuhteissa suomalaisella töksäyttelyllä ja tuhahtelulla ei pitkälle pötkittäisi. Onneksi televisiosta tulee Suomi-tytöt New Yorkissa -sarjan lisäksi myös Konttori (The Office), jota lähempänä päivittäinen elämäni huomattavasti on. Vaikka mielestäni työni on moninkertaisesti sarjassa esiintyvän paperitukkurin haarakonttoria mielenkiintoisempaa, eikä pomoni ole jatkuvasti itsensä nolaava tunari, samaistun huomattavasti mielummin Konttorin rauhalliseen arkeen kuin Suomityttöjen pintakiiltoiseen säätämiseen. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

uutiset

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Suorat:

Uudellamaalla on yrittäjyysbuumi Yrittäjyyskampanja Future vieraili huhtikuun aikana uusmaalaisissa oppilaitoksissa. Kampanja haastoi opiskelijat pohtimaan yrittäjyyttä uravaihtoehtona Helsingin media-lukiossa sekä Karjaan lukiossa. – Viesti nuorille on, että oma unelmatulevaisuus ei vain tapahdu – se tulee tehdä itse, kampanjaa

toteuttavan ZestMarkin toimitusjohtaja Anu Manner sanoo. Nuoret osallistuivat seminaareihin, joissa esimerkiksi nuoret yrittäjät kertoivat omia tarinoitaan. Opiskelijoiden lisäksi kampanja herättelee opettajia. Opettajat osallistuvat workshopeihin, joissa keskustellaan esimerkiksi yrittäjyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

57 milj. €

Verohallinto käytti viime vuonna 25 000 työpäivää harmaan talouden kohteiden verotarkastuksiin ja niiden perusteella maksuunpantiin 57 miljoonaa euroa. Harmaan talouden torjunta on yksi osa yhteiskunnan verotulojen turvaamista.

Kysymys: Miten suuri sesonki vappu on ilmapalloyritykselle, Ilmapallomestareiden yrittäjä Jouni Kämäräinen? Vastaus: Onhan vapulla toki merkitystä, mutta ei ehkä niin suurta kuin voisi luulla. Toimintamme on vuositasolla niin paljon muutakin kuin vappupalloja. Vappupallojen osalta tehtävämme on tuoda ne maahan sekä toimittaa ne ja niiden täyttötarvikkeet pallokauppiaille kautta maan.

2 Kysymys: Mitä muuta liiketoimintaanne kuuluu kuin vappupalloja? Vastaus: Esimerkiksi mainospallojen painatusta ja maahantuontia sekä niiden täyttötarvikkeiden myyntiä ja vuokrausta. Lisäksi teemme ilmapallosomistuksia ja myymme somistuspalloja. Toimintaan kuuluu myös ilmapallojen päästöä ja pallopudotuksia. Muita toimintoja ovat latex- ja vinyylijättipallojen painatukset ja maahantuonti sekä skydancereiden ja konfettitykkien maahantuonti, myynti ja vuokraus.

3 Kysymys: Mikä on tämän kevään suosikkivappupallo? Vastaus: Ykkönen on tänä keväänä ehkä Angry Birds -pallo, mutta kyllä kaikkia kestosuosikkeja tuntuu myös menevän aina vaan. Sellaisia ovat esimerkiksi Nalle Puh, Hello Kitty ja Hämähäkkimies. Niin sanotut kävelytettävät lemmikki -pallot ovat myös nostaneet päätään parin viime vuoden aikana.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen? Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 020 690 782

www.finnvera.fi

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Kahteen pekkaan Suunnittelijat Piia Keto ja Marjo Kuusinen luottavat yhteistyön voimaan.

Kotimaan lisäksi Tanskassa, Englannissa, Hongkongissa ja Venäjällä. Olemme sattuneet törmäämään tyyppeihin, jotka pitävät siitä, mitä me teemme ja toisin päin. Myymme mallistoa itse, joten meillä ei huippumyyjät ruleta. Välillä myynti ujostuttaa, koska mallisto on niin henkilökohtainen. Tutustuttuamme jälleenmyyjiin tilanne aina rentoutuu.

Vaatemerkkinne Kaksitvå suunnittelee vaatteita, asusteita ja sisustustarvikkeita. Miten bisnekset sujuvat?

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Suunnittelette mallistonne yhdessä. Onko yhteistyö siis voimaa?

Aloitimme vuonna 2005 kokeiluluontoisesti. Varsinaiset ”päiväduunit” yrityksessämme alkoivat vuonna 2009, kun aloimme käydä ulkomaisilla muotimessuilla. Vuosi sitten lanseerattiin KAKSITVÅ-merkin lisäksi myös suunnittelutoimisto, joka tekee melkein mitä vaan suunnittelua muille yrityksille. Hyvin meillä menee. Kiitos kysymästä.

Olemme tunteneet toisemme vuodesta 1997 ja asuneet kämppiksinä moneen otteeseen. Voimien yhdistäminen oli kuitenkin pitkän mietinnän tulos. Töitä on kiva tehdä kaksikkona, kun voi välillä vaihtaa myös vapaalle yhdessä. Olemme kummatkin seikkailijoita ja inspiroidumme yhdessä matkoilla ympäri maailmaa. Yhteistyö ja luottamus toiseen ovat parasta työpaikassa nimeltä KAKSITVÅ.

Tuotteenne valmistetaan Suomessa. Miten tärkeää kotimainen työ teille on?

Vaatteitanne ja asusteitanne myydään myös ulkomailla. Missä maissa, ja miksi juuri niissä?

Onko ulkomaankauppa vaatebisneksessä elinehto? Ei kai se periaatteessa ole. Pitää vaan päättää, missä myy ja hoitaa asiat sillä tavalla, että saa itsensä elätettyä. Ulkomailla on kiva käydä ja siellä on kiva myydä vaatteita. Ulkomaanmessut ovat avartaneet käsitystämme muotiteollisuudesta tosi paljon.

Suomessa tekeminen on meille helppoa ja kallista. On kivaa, kun kaikki on lähellä ja asiat voidaan sopia nenätysten. Joitain tuotteita täällä ei kuitenkaan saa tilattua ollenkaan tai ne maksavat triplasti. Tällöin siirtyminen lahden toiselle puolelle on välttämätöntä.

Olette suunnitelleet tuotteita esimerkiksi WWF:lle ja Amnestylle. Mikä yhteistyöprojekteissa on parasta? Suunnittelutoimistomme jokainen projekti on erilainen, koska siihen liittyy aina uusia yhteistyökumppaneita. Suunnittelu muille on inspiroivaa ja vapauttavaa.

juttutuulella

jarkko virtanen

Kuka? Piia Keto

Ikä: 33 Työura: Valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteen maisteriksi vuonna 2006 ja toiminut siitä lähtien yksityisyrittäjänä. Perhe: Avomies Akseli Motto: Yrittäjä ei luovuta koskaan! Motto lainattu yrittäjä-äidiltä Enni Kedolta.

Kuka? Marjo Kuusinen

Ikä: 31 Työura: Valmistunut kenkäsuunnittelijaksi Wetterhoffilta vuonna 2005, vaatesuunnittelun maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2009. Assaroinut Jasmine Julin-Aroa sekä Studio Tintin suunnittelijoita. Motto: Se, joka meiningin dikkaa on kingi. Lainattu Piian isältä Erkki Kedolta.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Tuoleja designilla ja volyymilla Vuonna 1949 perustettu Arvo Piiroinen Oy aloitti kahvipannujen tinauksesta, mutta bisnes on sittemmin siirtynyt erilaisiin design-tuotteisiin – tuoleihin.

viljami sCHleutker

Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

altaosa Arvo Piiroinen Oy:n tuoleista tehdään itse Salossa 130 työntekijän voi-

min. – Metallirungot, vaneritaivutteet, verhoilut ja pinnoitukset, toimitusjohtaja Risto Piiroinen luettelee omia työvaiheita. – Alihankkijoitakin on, mutta tuote on 100-prosenttisesti kotimainen. Tuotteita on suunnittelumaailman huipulta, sillä joukossa on muun muassa Antti Nurmesniemen Triennale-tuolit, joiden listahinta on Suomessa kahden ja kolmen tuhannen euron välillä. Suurin osa tuotteista on huokeampia, mutta valtaosa designia. Kuten monilla muillakin suomalaisilla merkkituotteilla, iso markkina löytyi Japanista. – Olemme panostaneet Japaniin ja lähdimme maahan ensimmäistä kertaa 90-luvulla erään EU-hankkeen mukana. Se on ollut suunnitelmallista myyntityötä ja meillä on Tokiossa oma showroom. Kova työ on kannattanut, sillä Japani on noussut Piiroisen suurimmaksi vienti-

laadunvalvonta. Risto Piiroinen (oik.) ja Riku Takala tarkastavat tuolin selkänojaputken taivutusta.

Tyypillinen asiakas. Tätä

Suomalaiset design-yritykset tunnetaan Japanissa. Risto Piiroinen

kohteeksi ennen Tanskaa, Yhdysvaltoja ja Keski-Eurooppaa. – Eihän se kauppa heti lähde toimimaan, olemme tehneet Japanissa työtä jo yli 13 vuotta. Suomalaiset design-yritykset tunnetaan siellä ja markkina on iso.

      



nykyä kolmannes liikevaihdoista tulee tuoleista ja loput on metallin pintakäsittelyä, joka on lähempänä yrityksen alkuperäistä liikeideaa, kahvipannujen käsittelyä. Tuotteita esittelevät showroomit sijaitsevat Tokion lisäksi Helsingissä ja Tukholmassa. Tavallinen tuolitilaus liikkuu sadoissa kappaleissa. – Kuluttaja ei ole meille tyypillinen asiakas. Tuotteet menevät esimerkiksi yliopistoihin tai yrityksiin missä arkkitehdillä on merkittävä rooli tilasuunnittelussa. Pienempiäkin eriä toimitetaan, mutta tyypillisesti satoja ja

parhaimmillaan tuhansia kappaleita, Risto Piiroinen kertoo. Yritys on toimittanut tuoleja esimerkiksi japanilaisiin yliopistoihin, Århusin musiikkitaloon ja Oslon yliopistoon.

viljami sCHleutker

Yrityshankinta. Uusi aluevaltaus tehtiin vuonna 2009 kun Arvo Piiroinen Oy osti TM-kalusteen ja alkoi valmistaa istuimia jäähalleihin. Huhtikuussa 2012 Piiroinen sai tilauksen valmistaa istuimet Venäjälle Sotshin jääareenalle, joka on vuoden 2014 talviolympialaisten areena. – Areenan ympärille rakennetaan kaikki suorituspaikat, koko olympiakylä ja massiivinen tieverkosto. Kyseessä on kansainvälisesti merkittävä kohde, ja meille erittäin tärkeä referenssi, myyntijohtaja Iivari Kalliomäki sanoo. Istuimia alettiin valmistaa huhtikuussa ja kaikki 12 000 on määrä saada valmiiksi elokuun loppuun mennessä, joten tuotantovauhti on yli 2 500 istuinta kuukaudessa. – Tämä on yrityksen suurin yksittäinen tilaus, koska samaa tuotetta valmistetaan 12 000. Tietysti toivomme että tämän kautta saamme vastaavia hankkeita halleihin ja sitä kautta Piiroisen muutkin tuotteet mukaan venäläisiin projekteihin, toimitusjohtaja Risto Piiroinen kertoo.

Suurtilaus. Piiroinen on toimittanut istuimia 7 - 8 Venäjän jääkiekkoliigan halliin ja 12 suomalaiseen liigahalliin. Iivari Kalliomäen testissä samanlaiset istuimet, joita Venäjälle toimitetaan 12 000 kappaletta.

Arvo Piiroinen Oy • Toimitusjohtaja Risto Piiroinen, Arvo Piiroisen poika. • Perustettu vuonna 1949. • Liikevaihto 17 miljoonaa euroa, josta kolmannes ulkomailta ja loput kotimaasta. • Toimipaikka Salossa, työntekijöitä 130. • Showroomit Helsingissä, Tukholmassa ja Tokiossa. • Osti TM-Kaluste Oy:n vuonna 2009. • Tuoleja muuan muassa Suomen kansallisoopperassa, Århusin taidemuseossa, Tukholman Pohjoismaisessa museossa ja Floridan Disneyworldissa. • Istuimia muun muassa Venäjän ja Suomen jääkiekkoareenoilla.

uutiset

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla:

Uusi alku naisten vaatemerkille

Aiotko palkata tänä vuonna uusia työntekijöitä?

Joulukuussa konkurssiin menneen Virken tavaramerkit ovat siirtyneet FK Fashion Oy:lle, joka on aloittanut toimintansa Lahdessa. Yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja on Virken entinen tuotejohtaja Tina Jämsén. – Pyrimme pitämään kustannusrakenteen mahdollisimman kevyenä ja ostamaan alihankinnan tehok-

Kyllä. On tarve palkata työntekijöitä ja syy on niin mukava kuin kasvu.

Eilakaisla alallaan ykkönen

kaasti, suunnittelu ja organisointi tapahtuvat Suomesta, Jämsén sanoo. Finnkarelian mallisto on suunnattu yli 60-vuotiaille naisille ja SeeQ:n mallisto on tarkoitettu yli 40-vuotiaille. FK Fashion on mukana uusilla mallistoillaan ensi heinäkuusta lähtien Euroopan ja Venäjän suurimmilla alan messuilla.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa henkilöstöpalvelualan yritys Eilakaisla sai alan yrityksistä parhaan yleisarvosanan. Eilakaisla sai parhaat arviot kilpailijoihin verrattuna ammattitaidosta, luotettavuudesta, palvelunopeudesta,

palvelutarjonnasta, tulevaisuuden näkymistä ja markkinointiviestinnästä. Eilakaislan todettiin olevan yrityskuvatekijöiden yhteenlasketussa kokonaisarviossa selvä ykkönen. Eilakaisla Oy on vuonna 1971 perustettu henkilöstöpalvelualan perheyritys.

HOTEL Soile Pitkänen, 4H Palvelut, Lappeenranta

Kyllä. Palkkasimme jo tänä vuonna uutta työvoimaa, koska töitä on ja tarvitsemme lisää käsiä.

ATLAS KUOPIO

TERVETULOA VIERAAKSEMME NAUTTIMAAN ONNISTUNEISTA KOKOUKSISTA JA JUHLISTA – SEKÄ MAJOITTUMAAN TASOKKAASTI.

Heli Puputti, Putkityö Kovanen, Jyväskylä

TUTUSTUMISTARJOUS 2HH ALK. 112 € / YÖ

En. Pärjään toistaiseksi itsekseni. Haen vielä asiakaskuntaa.

Johanna Ahonen, Hyvinvointiliike Lehtivihreä, Tampere

Kyllä. Tarvitsen lisää työvoimaa asennustyöhön ja lisäksi työnjohtajan, eli useampia työntekijöitä. Vuoden sisällä olemme palkanneet kymmenen työntekijää, eikä työvoima vielä riitä.

TÄYSIN UUDISTETTU KANSAINVÄLISEN TASON CITYHOTELLI AVAA OVENSA 10. TOUKOKUUTA. VARAA NYT: (020) 789 6101 HOTELATLAS.FI | KUOPIO.ATLASSALES@RESTEL.FI

Jouni Heinonen, Espoon LVItekniikka, Espoo

Tarjous voimassa perjantaisin ja lauantaisin 10.6.2012 saakka. Saatavana rajoitetusti.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Tarja Anttisaari: Työkaverista tuli pomo olli.hakala@yrittajat.fi

Pienessä yrityksessä on välillä kiirettä, sellaisia piikkejä. Asioilla tuntuu olevan taipumus kasaantua. Töitä ei voi jakaa monen ihmisen kesken, koska meitä on vain kaksi. Toisaalta pidän pienestä kiireestä, sillä saan enemmän irti itsestäni. Hannu on pomona jämäkkä ja tarkka, mutta hän osaa olla joustava eikä ole tiukkis. Hannu on myös hyvä ihmistuntija, joka on tärkeää asianajotyössä. Olimme molemmat Hannun kanssa töissä kerrosta ylempänä toisessa asianajotoimistossa, jossa toimin vakinaisen sihteerin sijaisena. Samaan aikaan kun vakituinen sihteeri palasi työhönsä, Hannu ilmoitti, että hän aikoo perustaa oman toimiston ja kysyi halukkuuttani ryhtyä hänelle sihteeriksi. Se oli loistava juttu. Olen ollut töissä asianajosihteerinä Asianajotoimisto Hannu Riihioja Oy:n perustamisesta lähtien, eli tänä vuonna tulee täyteen 17 vuotta.

Selkeä työnjako. Kun Hannusta tuli työnantajani, ei muutos mielestäni ollut suuri. Päinvastoin minusta oli mukava mennä työntekijäksi Hannulle, jonka tunsin jo ennestään ja jonka kanssa olin jo tehnyt yhteistyötä. Muutos yllätti pelkästään positiivisesti – nyt sain ihan itse

aloittaa perustettavassa asianajotoimistossa työt A:sta alkaen. Vaikka Hannu on ennen kaikkea työnantaja ja maksaa palkkani, niin hän on myös työpari ja työkaveri, jonka kanssa teen tiiviisti yhteistyötä. Toimisto on pieni, joten huutelemme usein huoneesta toiseen. Pienessä toimistossa pystyn tekemään monipuolisesti ja itsenäisesti erilaisia töitä. Suuressa yrityksessä tilanne olisi erilainen ja se on yksi syy miksi olen viihtynyt niin hyvin. Työnjakomme on selkeä, sillä minä hoidan toimistoa ja juoksevia asioita sekä teen toimiston kirjanpidon ja laadin tilinpäätöksen. Hannu hoitaa asiakkaat ja neuvottelut sekä tarvittaessa sanelee sopimuksia ja kauppakirjoja sekä käy istunnoissa. Roolimme ovat kehittyneet vuosien varrella.

Molemmat joustavat. Olen pystynyt kouluttautumaan työn ohessa. Olen käynyt viikonloppukursseja sekä lisäksi opiskelin itseni tradenomiksi. Sain tiedot ja taidot ajan tasalle sekä lisää itseluottamusta. Opinnäytetyön tekemisen yhteydessä otin opintovapaata. Hannu oli joustava ja ja hän on aina kannustanut opintoihin. Toisaalta tein myös lyhyitä satunnaisia jaksoja töitä opinnäytetyön ohessa tarpeen vaatiessa. Molemmat siis joustivat, kun tilanne niin vaati.

nousu 13.2. 16.3. 16.4. 28.5.

Tampere HelsiNki kuopio Turku

uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue Turussa 28.5. Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen. Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.

uloa

et Terv

ri nuotäjä yrit

Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille

Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta

www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat

”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

minun pomoni Tarja Anttisaari työskentelee asianajosihteerinä Hannu Riihiojan asianajotoimistossa.

Hannu Riihioja: Tarja osaa komentaa Olemme olleet työparina jo yli 20 vuotta, joten tunnemme toistemme ajatukset sekä hyvinä että huonoina päivinä. Vuorovaikutus on pelannut koko ajan, eikä riitoja ole syntynyt. On hyvä asia, että Tarja osaa myös komentaa minua tarvittaessa. Tarja on tunnollinen ja erittäin ammattitaitoinen työntekijä. Pyrin jakamaan vastuuta ja uskallan sen tehdä, koska luotan Tarjan osaamiseen. Tällaisessa pienessä yleisjuridiikkaa harjoittavassa toimistossa myös asianajosihteeriltä vaaditaan tiettyä osaamista ja ajattelutapaa. Tarjalla nämä ominaisuudet on. Arvostan sitä, että Tarja on koko ajan kouluttautunut ja kouluttautuu edelleen.

JUHA HARJU

Olli Hakala

uutiset

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pitkät työmatkat yleisiä pk-seudulla töissä, ovat Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kerava, Tuusula ja Sipoo. Lisäksi yli 40 prosenttia Järvenpään, Vihdin, Siuntion ja Pornaisten työllisistä sukkuloi pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun kaupunkien työssäkäyntialueet eroavat selvästi toisistaan. Työpaikkojen painopiste on Helsingissä.

Hyvä työelämä koostuu arkipäivän asioista

RODEO

Työvoimatutkimuksen tietojen mukaan nykyisin joka viides pääkaupunkiseudulla työskentelevä asuu seudun ulkopuolella. Vuonna 2011 reilut 121 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa henkilöä kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Tämä on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kuntia, joista yli puolet työssäkäyvistä asukkaista on pääkaupunkiseudulla

Työministeri Lauri Ihalaisen vetämän työelämän kansalaiskyselyn vastausten perusteella mielekäs työ koostuu työpaikan jokapäiväisistä asioista, joita ovat toisten huomioon ottaminen, avoimuus, tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen, positiivinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät. Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenne-

ilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi. – Suomella on kaikki edellytykset saavuttaa Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Se edellyttää paljon yhteistyötä ja luottamusta eri toimijoiden kesken, mutta ennen kaikkea työpaikkojen omista tarpeista syntyvää kehittämistä ja toimintaa, sanoo Ihalainen.

Martti Pallari: Nuorten oppisopimuskoulutus sivuraiteella Kolumni MARTTI PALLARI

martti.pallari@yrittajat.fi

Nykymuodossaan oppisopimuskoulutus on käytännössä työssä olevien aikuisten täydennyskoulutusmuoto.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

uorten yhteiskuntatakuusta keskusteltaessa oppiso-

pimuskoulutus on nostettu esiin keinona ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta sen vaikuttavuus tällä hetkellä on lähes merkityksetön. Näin voidaan todeta, jos oppisopimuskoulutusta tarkastellaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta. Syrjäytyneiden nuorten määräänkin verrattuna vajaat 200 oppisopimuskoulutuksen aloittavaa (alle 18-vuotiasta) opiskelijaa vuodessa on vaatimaton luku. Uusien työpaikkojen aikaansaaminenkin oppisopimuskoulutuksen avulla on jäänyt vähäiseksi. Nykymuodossaan oppisopimuskoulutus on käytännössä työssä olevien aikuisten täydennyskoulutusmuoto. Sen kautta

työntekijät ja yrittäjät voivat päivittää oman osaamisensa. Tämä tehtävä oppisopimuskoulutuksella tulee olla jatkossakin ja sitä voidaan edelleen kehittää.

Nuorten osuutta oppisopimuskoulutuksessa voidaan kyllä lisätä, mutta ei nykyisillä ehdoilla. Merkittävimmät esteet ovat korkeat oppisopimuspalkat ja alhaiset koulutuskorvaukset. Eräät työehtosopimukset velvoittavat työnantajan maksamaan nuorelle 70 – 80 prosenttia taulukkopalkoista jo oppisopimussuhteen alusta lähtien, vaikka työnantajan saama suorite jää vähäiseksi. Suomen Yrittäjät on jo useiden vuosien ajan esittänyt, että oppisopimussuhteen alussa maksettaisiin keskieurooppalaisen mallin mukaisesti selvästi alempia palkkoja, joita sitten tarkistettaisiin etukäteen sovitun mukaisesti työsuoritteen kasvaes-

sa ja oppisopimussuhteen edetessä. Osoituksena siitä, että yrittäjät eivät halua hyötyä oppisopimussuhteen alussa tapahtuvasta palkkojen alennuksesta, olemme esittäneet, että oppisopimussuhteen lopussa maksettaisiin täyttä ammattimiehen tai -naisen palkkaa. Tämä ehdotus on palkkauksen osalta oppisopimussuhteen loppupuolella siten parempi kuin nykyinen TES-käytäntö. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä malli ei ay-liikkeelle käy. Olisi mielenkiintoista kuulla ay-liikkeen perustelut kielteiselle kannalleen. Koulutuskorvauksissa tulisi edetä kohti kustannusvastaavuutta. Sadan euron kuukausikorvaukset eivät yrittäjiä kannusta. On muistettava, että oppisopimuskoulutus tarvitsee aina asiaan sitoutuneen yrittäjän. Päävastuun oppimistuloksistakin kantaa käytännössä yrittäjä.

Uusi BMW 3-sarja

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

KOVAN TYÖN HEDELMÄ. SINUN VUOROSI NAUTTIA.

Uusi BMW 3-sarja puhuttelee tunnetta ja järkeä. Sen yltäkylläinen voima, matalat CO2-päästöt ja kokonaisvaltainen laatu ovat nautinnollinen yhdistelmä. Tervetuloa koeajolle oman BMW-jälleenmyyjäsi luona.

TÄYSIN UUSI BMW 3-SARJA ALKAEN 447,64 €/KK* Hinnat alkaen 36.945,62 €, autoveroton hinta 30.290,00 €, arvioitu autovero 6.655,62 €. EU-yhd. kulutus 4,4 l/100 km, CO2-päästö 114 g/km, teho 116 hv. Vapaa autoetu alkaen 745 €/kk, käyttöetu alkaen 550 €/kk. (BMW 316d TwinPower Turbo). Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Business-varustelu 990 € sisältäen: Xenon-ajovalot, vakionopeussäädin, peruutustutka (taakse), Bluetooth handsfree, USB-liitäntä, kääntyvät takaselkänojat (20-40-20). *BMW Select sopimus 36 kk/45 000 km, kk-hintaan sisältyy: BMW 316d F30 Sedan alk. 30.290,00 € (sis. alv 23 %) + arvioitu autovero 6.655,62 € = kokonaishinta alk. 36.945,62 €, toimituskulu 600 €, käsiraha 7.888,00 €, luoton avausmaksu 120 €, käsittelykulu 8 €/kk, korko 5,9 %, viimeinen suurempi erä 18.700,00 €, huolenpitosopimus BMW Basic, sopimuskauden lopussa mahdollisuus lunastaa auto itselle maksamalla jäännöserä kerralla tai uudella osamaksusopimuksella tai jopa palauttaa auto jälleenmyyjäliikkeeseen. KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 6,67 %, luottohinta 42.263,25 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Luoton myöntäjä on Nordea Rahoitus Suomi Oy.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Sählymailoilla maailmanvalloitukseen Republic Floorball antaa kuluttajien itse räätälöidä salibandymailan verkossa. Yritys on asettanut tavoitteeksi ensin Suomen markkinat ja lopulta maailmanvalloituksen. – Tavoitteenamme on nousta neljässä vuodessa Suomen kolmen myydyimmän salibandymerkin joukkoon ja olla vuoden 2017 loppuun

mennessä kansainvälisesti yksi halutuimmista alan merkeistä, tuotepäällikkö Petri Piironen sanoo. Yrityksen tuotteita myydään aluksi ainoastaan omasta verkkokaupasta, mutta myöhemmin omien toiveiden mukaan räätälöityjä mailoja voi tilata myös vähittäiskaupoista.

Kuunatsit matkaavat mobiilipeliin Kuunatseista kertovan Iron Sky -elokuvan tekijätiimi on julkaissut mobiilipelin. Iron Sky the Gamen ideana on torjua natsien hyökkäys maahan. Iron Sky the Game on tuotettu elokuvatuotannosta tuttuun tapaan yhteisöhankkeena,

Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria:

jota vetävät suomalainen Netgen yhteistyössä W3 Group Finlandin ja elokuvan tuotantoyhtiö Blind Spot Picturesin kanssa. Pelikentät muodostuvat puzzle-tyyppisistä tasoista, jotka johdattavat pelaajaa taso tasolta lähemmäs kuunatsien tukikohtaa.

Nuoret palkittiin muotoilusta ja keittiötuotteista Nuori Yrittäjyys ry valitsi parhaat lukuvuonna 2011–2012 perustetut yritykset. Hämeenlinnassa käydyn kilpailun korkea-asteen voiton vei Season One Turun ammattikorkeakoulusta. Yrityksen liikeideana on tarjota väylä muotoilijoille tuoteideoiden saamiseksi valmistukseen ja jälleenmyyjille. Tuomaristo kehui Season Onen määrätietoisuutta. Lisäperusteina voitolle olivat omat valmiit tuotteet sekä vankka tietotaito. Toisen asteen parhaaksi yritykseksi palkittiin Taipuu woodworks NY Oulun seudun ammattiopistosta ja perusasteen yrityksistä parhaaseen sijaan ylsi Whels Wood NY Porin Lyseon Koulusta. Taipuu woodworks NY:n liikeideana on valmistaa puukäsitöitä ja Wheels Wood NY:n ekologisia keittiötuotteita.

21€

Yksi Tekesin panostama euro tuottaa pienten ja keskisuurten yritysten projekteissa keskimäärin 21 euroa liikevaihtoa vuodessa.

Toimistokalusteet voi myös vuokrata

Yrittäjä, tiesitkö että nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan lähivuosina luopumaan? Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Sinulle se merkitsee helpompaa, nopeampaa, luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa tapaa laskuttaa. E-laskupalvelu vie laskusi ilman välikäsiä suoraan sinne, missä se maksetaan. Yksinkertaista, kätevää ja tehokasta. Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625*.

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,0595 €/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,1704 €/min.

Isku on kehittänyt yrityksille uudenlaisen tavan hankkia toimistokalusteita. Vuokrausmalli on tuttu it-tuotteista, mutta uutta se on kalustehankinnoissa. Isku Elinkaaripalvelu -kokonaisuuteen kuuluu sisustuksen suunnittelu, toimitus, asennus, ylläpito, poisnouto ja kierrätys kiinteällä kuukausihinnalla.

uutiset

2/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Älä anna valtaa muotivillityksille

Finnvera sijoitti putkikäyrien valmistajaan

Tietokoneet eivät saa määrätä työskentelyä, vaan sen pitää olla toisinpäin. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

PIXMAC

ilvet ja muut muotivillitykset määräävät jopa liikaa pk-yritysten it-ratkaisuja. Tätä mieltä on Turun Tietokeskuksen toimitusjohtaja Tuomas Kaukinen. Hänen mukaansa kaiken teknologian pitää tukea bisnestä, eikä päinvastoin. – Aikaisemmin yksittäiset tietokoneet ja kirjanpito-ohjelmistot sanelivat työskentelymallin. Nyt kelkka on käännettävä toisinpäin, Kaukinen sanoo. Tärkeää on esimerkiksi se, miten eri järjestelmät juttelevat keskenään. Muuten syntyy turhia kustannuksia ja rajoituksia. Eli suomeksi sanottuna itse bisneksen tekeminen kärsii. Kaukisen mukaan pienemmät yritykset eivät osaa laskea piilokustannuksia, joita syntyy virheellisistä it-ratkaisuista. – Pk-yrityksissä yleensä toimitusjohtaja päättää uusista koneista. Hän saattaa ostaa vääriä

harkintaa. Yrittäjän on syytä miettiä tarkkaan minkälaisia laitteita ja ohjelmistoja hän tarvitsee työssään. koneita vääriin töihin. Koneissa ei ole ohjelmistoja, jonka jälkeen ne ostetaan jostain, todennäköisesti väärillä virussuojilla. Aikaa kuluu ja tulee kustannuksia, Kaukinen kertoo. – Jokainen myös tietää, että yllätyksiä tulee, kun kannettavaa laittaa ensimmäistä kertaa verkkoon, hän jatkaa.

Tietoturva unohtuu. Turhat kustannukset eivät ole ainoa ongelma.

Kun yhteiset pelisäännöt puuttuvat, jää yrityksen tietoturva-asiat unholaan. – Ongelma on olemassa. Yrittäjät ottavat aika isoja riskejä ottaessaan laitteita vaan käyttöön. Padeja, kannettavia ja kännyköitä on aika helppo ostaa, Kaukinen sanoo. Hän kertoo myös esimerkin teknisestä murroksesta. – Jotkut firmat ovat kieltäneet, että työntekijät eivät saa mennä Facebookiin työkoneiltaan. Sitten

Facebookia käytetään kuitenkin kännyköistä. Tietokoneita itsekin myyvän Turun Tietokeskuksen Tuomas Kaukinen kehottaa pieniäkin yrityksiä ulkoistamaan lähitukensa, jolloin vältytään monilta tietoturvamurheilta. Samalla budjetointi helpottuu. – Suurin muuttuja kustannuksissa ovat lisenssit. Itse palvelu ja laitteet eivät ole määräävässä asemassa, Kaukinen sanoo.

Joensuulainen Steelbow Oy on saanut pääomasijoituksen Finnveralta. Yhtiö valmistaa suurikokoisia putkikäyriä prosessiteollisuuden tarpeisiin. Putkikäyriä hyödynnetään muun muassa kemian-, elintarvike- ja öljynjalostusteollisuudessa. Steelbown tavoitteena on laajentua Pohjoismaiden ja muun Euroopan markkinoille. – Finnveran pääomasijoituksen avulla Steelbow saa pilottitoimitukset käyntiin, mikä luo vahvan pohjan kansainvälistymiselle, sanoo manageri Matti Eskelinen Finnveran pääomasijoitustoiminnasta.

Kouvola panostaa palveluseteliin Kouvolan kaupunki on vahvistanut sosiaali- ja terveyspalveluitaan yksityisten palveluyrittäjien avulla. Kehitystyötä on tehty kahden ja puolen vuoden ajan Kouvolan Tiltu-projektissa, jonka ansiosta erityisesti palvelusetelijärjestelmää on kehitetty huomattavasti. Kuntalaisten avuksi on avattu verkkopalvelu www.hyvinvointiapu.fi, josta voi hakea alueen hyvinvointiyrityksiä.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Vero-optimoinnilla tuhansien eu Talenomin konsultointiyksikön johtaja Jaakko Lampela kehottaa yrittäjiä optimoimaan veroasioitaan. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

uuri osa yrittäjistä palauttaa henkilökohtaisen veroilmoituksensa 8. tai 15. toukokuuta. Jaakko Lampela Talenomilta muistuttaa, että esitäytetyissä veroilmoituksissa on usein merkittäviä virheitä ja puutteita, joten ne kannattaa aina tarkistaa huolella. – Esimerkiksi matkakustannukset on syytä ilmoittaa. Asunnon ja työpaikan välisistä kustannuksista on mahdollista vuositasolla vähentää enintään 7 000 euroa. Vähennys lasketaan pääsääntöisesti halvimman kulkuneuvon käytön mukaan, hän kertoo.

Puhutaan hyvin äkkiä tuhansien eurojen säästöistä, kun asiat on hoidettu kunnolla. Jaakko Lampela

Lampela kannustaa hyödyntämään myös kotitalousvähennyksen. – Kotitalousvähennys voi olla yksittäisen henkilön osalta 3 000 euroa. Kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvat kotiin ja lomamökille hankitut remonttipalvelut sekä kotitalous- ja hoivapalvelut. Luovutusvoittoveroasioissa kannattaa myös katsoa, että ne menevät oikein. – Tappiot ovat vähennyskelpoisia niiden syntymisvuonna tai viitenä seuraavan vuonna, Lampela neuvoo.

Herätyshetki. Lampelan mu-

Esitäytettyjen tietojen tarkistaminen

kaan veroilmoituksen täyttämisvaihe on myös hyvä herätyshetki havahtua pohtimaan yrityksen ja yrittäjän veroasioita tulevaisuutta ajatellen. – Kannattaa miettiä ovatko esimerkiksi varojen jakomekanismit, palkan ja osingon suhde sekä yhtiömuoto oikeat. Puhutaan hyvin äkkiä tuhansien eurojen säästöistä, kun asiat on hoidettu kunnolla. Jaakko Lampela kehottaakin yrittäjiä lasketuttamaan tilitoimistoillaan, mikä palkan ja osingon optimaalinen suhde tulisi olla, ja mikä yritysmuoto on järkevintä verotuksen kannalta. – Valloillaan on sellainenkin käsitys, ettei osakeyhtiön osakkaan kannata nostaa laisinkaan palkkaa, ja joissakin yrityksissä jaetaan vain osinkoja. Tiettyyn pisteeseen asti palkkaa kannattaa nostaa etenkin vuonna 2011 voimaan tulleen YEL-muutoksen jälkeen.

Ammattilaiset apuun. Lampelan mukaan yrittäjät ovat alkaneet teettää enenevissä määrin henkilökohtaisten veroilmoitustensa täytön tilitoimistoilla. Hän toivoo kuitenkin, että yrittäjät tuntisivat omat talouslukunsa huomattavasti paremmin. Lampela kehottaakin yrittäjiä vaatimaan omalta tilitoimistoltaan kattavaa kuukausittaista jaksotettua välitilinpäätöstasoista raportointia, jotta liiketoiminnan ohjaukseen saatava informaatio on oikeaa ja ajantasaista. – Jaksotetun kirjanpidon myötä myös ennakkoverot saadaan ajoissa oikealle tasolle ja vältetään yrittäjien karsastamien ”mätkyjen” eli lisäverojen mahdollisuus.

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun numeroon 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Saadut palkat näkyvät esitäytetyllä veroilmoituksella. Yel-yrittäjän palkkatulo on näkyvissä otsikolla ”omistajayrittäjän palkka”, oikea koodi takaa sen, että veron määrä on oikein.

On tärkeää, että osakeyhtiön osakas tarkistaa saamansa osingot esitäytetyltä lomakkeelta, ne on ilmoitettu maksajan toimesta ja niiden pitäisi näkyä valmiiksi. Kannattaa myös tarkastaa, että osinkotuoton jakaminen ansiotulo-osingoksi ja ns. kertaalleen verotetuksi osingoksi on tehty oikein.

Mikäli yrittäjällä on henkilökohtaista, elinkeinotoimintaan liittyvää lainaa, on syytä tarkistaa, että laina on rahoittajan toimesta ”kooditettu” oikein ja korko näkyy tulonhankkimisvelan korkona.

Jos yhtiö on maksanut osakkaalle korkoa ja tästä korosta on säännösten mukaisesti tehty koron maksun vuosi-ilmoitus, on

saatu korko ja siitä maksettu ennakonpidätys näkyvissä veroilmoituksella.

Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut näkyvät esitäytetyllä lomakkeella, mikäli ne ovat yrittäjän itsensä maksamia. Myös

työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat lomakkeella.

LÄHDE: Sirpa Koponen/Tilipalvelu Koponen Oy ja Taloushallintoliitto

uutiset

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

eurojen säästöt

Sukupolven- ja omistajanvaihdos -seminaari 5.6.–6.6.2012 Tallinna, Hotelli Viru

Osakeyhtiöt: Suuri osa osakeyhtiöistä jättää veroilmoituksensa huhtikuun lopussa.

•

Osakkaan saamat vuokratulot, korkotulot ja muut sellaiset suoritukset, joita ei ilmoiteta esimerkiksi työnantajan vuosi-ilmoituksella, pitää merkitä osakeyhtiön veroilmoitukseen.

•

Osingonjakopäätös ilmoitetaan veroilmoituksella, mikäli yhtiökokous on ehditty pitää ennen veroilmoituksen jättämistä. Yrityksen on syytä huolehtia, että tämä tieto on ristiriidaton osinkojen vuosiilmoitusten kanssa.

Seminaari on tarkoitettu omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Kun veroilmoituksen liitteeksi lähetetään tilinpäätöstietoja, on syytä muistaa, että asiakirjanippu menee rekisteröitäväksi patenttija rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolle. Yksityiskohtaisten tulosteiden ja esimerkiksi taseerittelyjen liittäminen veroilmoitukseen aiheuttaa sen, että tiedot menevät mm. kilpailijoiden käyttöön.

TIISTaI 5.6. 9.00 – Ilmoittautuminen seminaariin 9.50 Länsiterminaali L4, Tyynenmerenkatu 8, 2. kerros. Lähtöselvitysportit suljetaan klo 10.00.

14.00

•

14.05

•

Kodin ja työpaikan väliset matkat on syytä lisätä lomakkeelle, mikäli vähennettävä määrä ylittää omavastuumäärän.

•

Mikäli yrittäjällä on kotitalousvähennykseen oikeuttavia kuluja, joita ei ole aikaisemmin ilmoitettu, on täytettävä lomake 14.

17.40

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen

▪ Jatkajan toimeentulon varmistaminen ▪ Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu ▪ Avainhenkilöiden sitouttaminen

Asiantuntijapalvelujen tarjonta ja hyödyntäminen omistajanvaihdoksessa Projektipäällikkö Tapani Kaskela, Pirkanmaan ELY-keskus

Yrityspörssi –myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen, Suomen Yrittäjät

Sukupolvenvaihdos: Vallilan Takomo Oy

11.20

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

13.30 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin. Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

Liikejuridiikan asiantuntija, varatuomari Jouni Sivunen, KPMG Oy Ab 18.40 Tauko 20.10 Lähtö illalliselle 20.30

Tulevaisuuteen varautuminen

▪ Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa ▪ Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ▪ Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa ▪ Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä ▪ Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa ▪ Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

▪ Liiketoiminta- ja osakekauppakirjan eroavaisuuksia ▪ Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aie- ja esisopimus sekä salassapitosopimus ▪ Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa ▪ Osakassopimus omistajanvaihdoksessa

Illallinen ravintola Maikrahvissa

Mukana myös



yrityscase!

  

Tervetuloa mukaan!

 

11.00

15.00 Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittuminen 15.30

▪ Yrityksen arvon määrittäminen ▪ Yrityksen arvohuolto ▪ Prosessi ja muutos on monivaiheinen. Kuinka siihen voi valmistautua?

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

17.30 Tauko

 

10.10

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta

▪ Mikä osa yrityksestä siirtyy? ▪ Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? ▪ Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? ▪ Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi

ville takkinen

Mikäli osakas/yhtiömies on myynyt omaisuuttaan ja ei ole tehnyt aikaisemmin luovutusvoitosta lomaketta, tulee se palauttaa vero-ilmoituksen mukana. Mikäli lomake on täytetty aikaisemmin, näkyy luovutusvoitto/ tappio esitäytetyllä verolomakkeella.

Seminaarin avaus

Yrityksen arvo

Toimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

Järjestöjohtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

Henkilöyhtiön yhtiömiehet ja osakeyhtiöiden osakkaat jättävät oman veroilmoituksensa toukokuussa. Tiedot, jotka on ilmoitettava esitäytetyllä veroilmoituksella tai liitelomakkeella: Kun osakas/yhtiömies on maksanut itselleen vuokratuloa yrityksestä, onmuistettava täyttää lomake 7. Kuitit ja laskut huoneiston ylläpidosta on syytä säilyttää, jotta vuokratulosta voidaan vähentää nämä kulut.

8.45

12.30 Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

Henkilöyhtiöt:

•

KeSKIVIIKKO 6.6. 7.00 Aamiainen

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

13.15 Buffet-lounas

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

”Aloittaessani perheyrityksen palveluksessa oli isoisäkin vielä mukana toiminnassa” Toimistusjohtaja Teemu Punkka, Vallilan Takomo Oy 12.15 Seminaarin päätös 12.30 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

15.30 Saapuminen Helsinkiin

Ilmoittautuminen viimeistään 21.5.2012 www.yrittajat.fi/ilmo/spv2012, kirsi.harkonen@ yrittajat.fi tai p. 09 229 229 23 / Härkönen. Muista mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 6.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (Tallinna-Helsinki 16.30 – 18.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Muista mainita myöhäisemmästä paluusta ilmoittautuessa.

Osallistumismaksu

Jäsenhinta 425 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 456 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta 595 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 626 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalla käytettäväksi laivan ravintoloissa. Peruutusehdot: www.yrittajat.fi/koulutus/spv2012

Yhteistyössä

 Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 heLSInkI | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

debatti Muut lehdet Kotitalousvähennyksen leikkaus vähentää yrittäjien töitä. Supistus johtaa myös harmaan talouden kasvuun ja aiheuttaa valtiolle enemmän kuluja kuin säästöjä.

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Suomen Yrittäjät on huolissaan siitä, että suomalaisten

vuosityöaika sen kun vähenee. SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mielestä sairausajan karenssipäivä ei ratkaise ongelmaa. Sairauslomat ovat kansakuntamme vitsaus. Monessa työpaikassa sekä työntekijät että työnantajat tuskastuvat tiettyjen henkilöiden toistuviin lyhyihin sairauslomiin. Miksi olisi väärin vaatia yhteisvastuullisuutta niin, että ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton? Sairausajan karenssipäivä poistaisi turhat poissaolot.

Pintaurakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Juha Helmijoki Turun Sanomissa

Keskimääräinen vuosityöaika on Suomessa lyhentynyt paljon: se on noin 100 tuntia vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Tämä vastaa noin 140 000 ihmisen vuotuista työpanosta. Sairausajan palkan karenssipäivä pidentäisi vuosittaista työaikaa myös Suomessa useilla tuhansilla henkilötyövuosilla. Eikö tällä ole arvoa?

Haminaan saadaan vielä risteilyliikennettä. Haminasta voitaisiin risteillä mm. Viroon.

Sairauslomissa kysymys on myös huomattavasta kustannuksesta. Muutama sairausajan karenssipäivän puuttumisesta johtuva poissaolo merkitsee vuositasolla palkan ja menetetyn työpanoksen johdosta jo muutaman henkilön yrityksissä tuhansien eurojen kustannusta. Se on pienessä yrityksessä paljon.

Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Lepistö Kymen Sanomissa

Ylivieskan alueen yritykset ovat heränneet hyvin siihen, millä eväillä Pyhäjoen ydinvoimatyömaalle päästään töihin. Keskenään kilpailevat pienyritykset muodostavat yhteenliittymiä.

Miksi yrittäjän pitäisi yksin kantaa myös rahallinen vastuu sairauslomista? JUSSI PARTANEN

Fennovoiman ydintekniikkaasiantuntija Minttu Hietamäki Kalajokilaaksossa

Monen yrityksen on mahdotonta pitää varalla henkilöä sairauslomia varten, koska vasta omavastuuajan (9 pv) jälkeen on mahdollisuus saada palkalle kompensointia Kelalta.

Anne Suominen toimitusjohtaja, Yrityskonsultointi Anne Suominen Oy

Kirje | Tapani Suvinen Suomeen ei synny lähivuosina uutta Nokiaa, mutta täällä tulee olemaan useita 500 milj. euron kokoluokkaa olevia yrityksiä. Bioenergiasta voi tulla tulevaisuuden ala. Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen Hufvudstadsbladetissa

Pitkiä työmatkoja ajaville kohdennettuja rangaistusveroja on vaikea ymmärtää kansalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi Helsingin Sanomissa

Paljon kysymyksiä Yle-verosta

iime syksynä Jyrki Kataisen (kok.) sateenkaarihallitus päätti muuttaa Ylen rahoituksen. Kuten kaikki tämän hallituksen päätökset, oli tästäkin saatava kaikille hallituspuolueille ”sopiva”. Yksityishenkilöille sinällään nykyistä tasa-arvoisempi ja Ylelle varmasti tuottavampi järjestelmä ulotettiin myös yrityksiin. Ylen 500 miljoonan euron budjetista on tarkoitus kerätä yrityksiltä 22 miljoonaa. Yritysten kannalta tähän asiaan liittyy avoimia kysymyksiä kuten se, mikä on tuon maksun suuruus ja miten ko. maksu kerätään. Joulukuussa puhuttiin maksusta, joka olisi 317 euroa yritykselle, jonka liikevaihto on yli 400 000 euroa, ja 634 euroa yli miljoonan liikevaihtoa tekevälle yritykselle. Nyt huhtikuussa summat ovat 350 ja 700

Mistä uudesta verosta tai maksusta saadaan seuraavaksi nauttia?

euroa. Mihin vielä päädytään ennen kuin maksua aletaan periä? Entä kerääminen? Tuleeko yrityksille lasku vai onko Yle-vero verotuksen yhteydessä kerättävä maksu ? Minkä vuoden liikevaihto määrittää vuoden 2013 veron? Onko tämä vero vai onko tämä maksu, joka on verotuksessa vähennyskelpoinen? Miten konserniyhtiöissä? Miten tapaukset, joissa samalla hallinnolla hoidetaan monia yrityksiä, joiden liikevaihto edellyttää tämän maksun suorittamista? Mikäli Ylen yhteiskunnallinen merkitys koetaan niin suureksi, että sitä ylipäätään tässä muodossa tarvitaan, olisi ehkä pitänyt miettiä rahoituksen vaihtoehtoja tai sitä, olisiko Ylen budjetissa ollut säästövaraa tuo noin viisi prosenttia mikä yrityksiltä on tarkoitus kerätä. Vaihtoehtoja on varmasti vielä muitakin, mutta pitää muistaa, että yrityksillä ei ole ”omaa” rahaa, vaan kaikki kulut on

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Ikävän ajattelematon kannanotto presidentti Haloselta. Yrittäjyys on tälle maalle äärimmäisen tärkeää. Ossi Tarja Halosen yrittäjyyskommenteista

Facebookkommentit

Sairauslomat ovat ongelma Suomessa, emmekä voi olla tyytyväisiä sairauslomien korkeaan määrään. Erityisesti pitää olla huolissaan pit-

Tilitoimistoni asiakkaista monet ovat aloittelevia yrittäjiä. Olenkin ottanut tavaksi, että varoitan kaikkia uusia asiakkaitani puhelinmyyjistä, valelaskuista ja muusta harhaanjohtavasta kaupustelusta.

kistä sairauslomista, jotka helposti johtavat pysyvään työkyvyttömyyteen. Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä ei ole vaikuttanut pitemmän päälle Ruotsissa sairauslomien määrään.

Tehtyjen työtuntien määrästä on varmasti syytä olla huolissaan.

Johanna harhaanjohtavasta markkinoinnista

Jotta tulevaisuudessa selvitään väestön ikääntymisen tuomista haasteista, tarvitaan kaikkien työpanosta. Suomessa on paljon osa-aikatyötä tekeviä, jotka haluavat kokoaikaiseen työhön. Lisäksi Suomessa on osatyökyvyttömiä, jotka eivät saa työtä, jossa voisivat hyödyntää jäljellä olevaa työkykyään. Olisi tärkeää saada näille henkilöille töitä.

Minulle soitti ensimmäinen puhelinmyyjä, kun lähdin ELY-keskuksen pihasta kohti kotia. Rekisteröinnistä oli alle puoli tuntia. Margit harhaanjohtavasta markkinoinnista

Kysely

Työehtosopimuksissa on laskettu tarkkaan kaikki palkkasummaan vaikuttavat kustannukset, myös palkallisen sairausloman vaikutus. Sopimuksissa voi tietenkin siir-

Onko yrityksesi joutunut harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi?

rellä euroja paikasta toiseen vaikkapa suurempaan peruspalkkaan tai lomakorvauksiin. Joissakin työehtosopimuksissa ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuus on sidoksissa työsuhteen kestoon, mutta ainakaan Kelan sairauspäivärahatilaston mukaan näillä aloilla sairauslomat eivät ole alhaisemmalla tasolla kuin muualla.

KYLLÄ, TODELLA USEIN

Näin on sovittu työehtosopimuksissa.

Kari Haring SAK:n asiantuntijalääkäri

PS. siirrettävä hintoihin. Kaikki verot ja veronluonteiset maksut lisäävät yritysten eriarvoisuutta myös siinä, että osa yrityksistä pystyy siirtämään kaikki kustannusten nousut hintoihinsa, kun taas toiset ei saa niitä siirrettyä millään. Näin kuljetuselinkeinon kannalta katsottuna ei yritysten tuloveron alennuksesta ole mitään hyötyä, kun tuloksentekomahdollisuudet hupenevat polttoaineveron ja Yle-verojen kaltaisten maksujen nostoon. En usko, että yksikään yritys tekee konkurssia tämän Yle-veron vuoksi, mutta mistä uudesta verosta tai maksusta saadaan seuraavaksi nauttia?

Tapani Suvinen Toimistusjohtaja Kuljetusliike Suvinen Oy

Lapin hiihtokeskukset pääsivät tänä talvena tuloksissaan kokonaisuudessaan plussan puolelle. Etenkin tammikuu oli kaikilla hyvä, siinä oli selkeää kasvua. Kevät oli vähän vaihtelevampaa. Pääsiäisen hyvät säät kuitenkin piristivät, sillä pääsiäinen oli kaikilla hyvä. Joissain hiihtokeskuksissa oli jopa ihan täyttä. Uutta oli se, että ulkomaalaisten – esimerkiksi venäläisten ja hollantilaisten – osuus matkailijoista nousi selvästi. Markku Mäkitalo Kittilän Yrittäjien puheenjohtaja

SILLOIN TÄLLÖIN

33%

JARKKO VIRTANEN

Usein sairastumisen taustalla on työstä johtuvia tekijöitä ja olisi varmasti myös yrittäjän edun mukaista pyrkiä muokkaamaan työoloja niin, etteivät ne johtaisi tarpeettomasti työntekijöiden työkyvyn laskuun, joka ilmenee sairauslomina. Sitä paitsi eurot työnantajan pussiin kertyvät työntekijöiden työn tuloksena.

62%

EI KOSKAAN 5 %

Facebookin pikakyselyyn saatiin 66 vastausta.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Olli Hakala, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

DEBATTI

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Keskustelu: Lähetä meille mielipiteesi: toimitus@yrittajat.fi. Kirjoituksen maksimipituus on 2 500 merkkiä.

Ahkeruus palkitaan sakoilla

yyntityö, asiakastapaamiset, yrittäminen ja aktiivisuus: rangaistavia tekoja! Mikäli liikenneministeri Merja Kyllöstä (vas.) on uskominen. Mihin laskentamalliin perustuu valtion 70 miljoonan euron säästöt, jos kilometrikorvaus puolitetaan 15 000 kilometrin ylittävältä osalta? Odotan tähän vastausta. Valitettavasti yritystoiminta perustuu jatkuvaan myyntityöhön, asiakastapaamisiin, neuvotteluihin ja asiakkaalla tapahtuviin asennus-, korjaus-, konsultointi-, ym. töihin. Niitä ei voi lopettaa kesken vuotta edes liikenneministerin pyynnöstä tai yrityksellä on edessä toiminnan päättyminen konkurssiin. Yksityisauton käyttö on ainoa tehokas tapa kohdata riittävä määrä maksavia asiakkaita työpäivän aikana. Yritysten tulokseen suoraan vaikuttavat avainhenkilöt, ammatikseen matkustavat miehet ja naiset, tekevät pitkää päivää, jotta yritykset menestyisivät ja tuotanto jatkuisi. Kilometrikorvausten puolittaminen on järjen ja oikeustajun vastainen: ammatikseen matkustavien pitäisi maksaa itse työstään aiheu-

PIXMAC

tuneet matkakulut. Esimerkiksi 40 000 kilometriä työkseen ajavan matkakuluista saatavat korvaukset pienenevät vuodessa 5 625 euroa. Mille muulle ammattiryhmälle on ehdotettu vastaavaa? Mistä muusta rikoksesta rangaistaan yhtä ankarasti? Auton hankinta on iso investointi ja vaatii tarkkaa budjetointia ja

Auton käyttö on ainoa tehokas tapa kohdata riittävä määrä asiakkaita.

Yrittäjilläkin on vastuunsa

len 31-vuotias espoolainen, vuonna 2007 valmistunut tradenomi ja tällä hetkelläkin työskentelen osa-aikaisena mainostenjakajana. Vaikka enää en kuulu varsinaisesti nuorisoon tunnen, että nykyajan nuoria koskevat työllistymisongelmat ovat koskeneet myös minua. Ensinnäkin kommentoisin palkkatuen maksattamista suoraan nuorelle (Yrittäjäsanomat 2/2012). Ajatus on oikeansuuntainen ja vähentäisi myös yrityksen byrokratiaa, mikä lienee pääasiallinen syy, minkä takia yrittäjät kyseistä ratkaisua tarjoavat julkisuudessa esille. Kuitenkin epäilen, että auttaisiko tämä paljoakaan työllistymistä, sillä nyt tälläkin hetkellä palkkatuen käyttö on kovin vähäistä ja itse olen työnhaun yhteydessä kokenut, että oikeus palkkatukeen ei ole edistänyt työllistämistä. Mitä nuorten työelämätaitojen puutteeseen tulee, en epäile etteikö näissä olisi puutteita. Mutta ydinkysymys onkin, että miten niitä voi oppia, jos ei työllisty? Kaikkea ei voi kuitenkaan oppilaitosten harteille asettaa ja kotiympäristö ei taas tarjoa oikeanlaista ympäristöä niiden opetteluun, kuten ei myöskään kouluympäristö. Mitä erikoisosaamiseen tulee,

miten yrittäjät voivat olettaa, että esimerkiksi oppilaitokset pystyisivät opettamaan yrityksissä vaadittavaa erikoisosaamista. Ohjelmistot maksavat, laitteet maksavat ja

harkintaa. Nyt hallituksen amatöörimäinen, tempoileva linja uhkaa romuttaa tuhansien perheiden talouden. Tästä aiheutuu yrityksissä turhia neuvotteluita ja riitoja siitä miten matkakulut jatkossa korvataan. Jos menetys pitää korvata palkkaa nostamalla, nousee lasku työnantajalle todella kalliik-

si. Palkkaa olisi nostettava jopa 8 000 – 10 000 euroa vuodessa marginaalivero huomioiden, jotta työntekijälle jäisi käteen noin 5 000 euroa matkakulujen maksuun. Tämän lisäksi työnantajalle tulevat palkan sivukulut, jotka ovat tuhansia euroja. Pelkään tämän aiheuttavan irtisanomisia, hinnannostopaineita monille yrityksille ja lisäävän turhaa byrokratiaa. Hallituksen toimenpiteiden piti tukea toimeliaisuutta ja yrittäjyyttä. Mutta valitettavasti jälleen kateusverotyyppinen ratkaisu tehdään ministerin ehdotuksesta, jolla ei nähtävästi ole mitään todellista kosketuspintaa yritystoimintaan. Tämä ratkaisu koskee noin 40 000 ammatikseen ajavaa yritysten avainhenkilöä. Vaadin tämän esityksen hylkäämistä ja toivon, että saamme liikenneministeriksi henkilön, joka oikeasti haluaa kehittää tieverkostoamme paremmaksi, turvallisemmaksi ja tukea näin suomalaista yritystoimintaa. Jarmo Tikkanen Yrittäjä

Viron malli kasvattaa investointeja

ennen kaikkea, mistä oppilaitokset saavat päteviä opettajia? On helppo vaatia erikoisosaamisen opettamisen lisäämistä, kun sopivia kouluttajia uusien teknologioiden osalta ei välttämättä löydy. Tältä osin sormi osoittaa kyllä yritysten suuntaan. Yritysten pitäisi tarjota omaaloitteisesti kursseja, seminaareja tai yksittäisiä luentoja oppilaitoksille, mutta tähänhän ei ole yrityksilläkään aina mahdollisuuksia. Oppisopimuspaikkoja hakiessani olen myös huomannut, että iso syy olla ottamatta oppisopimusopiskelijoita on se, että ei ole aikaa opettaa työpaikalla. Perusperehdytys kyllä annetaan useimmiten päivittäisiin rutiineihin. Lisäksi yrityksillä on paha tapa kierrättää harjoittelijoita ottaen aina uusi tilalle, kun vanhalta harjoittelijalta esimerkiksi putoaa palkkatukioikeus. Yhteenvetona sanoisin, että vaikka nuorilla onkin työelämävalmiuksen osaamisten kanssa puutetta, on myös yrityksillä omat puutteensa. Mika Lahtinen Espoo

990-luvun alussa Viro luopui aikaisemmasta verotusjärjestelmästä ja otti käyttöön täysin uudet verotusperiaatteet ja verolait. Verouudistuksen keskeisenä tavoitteena oli mahdollisimman vähän poikkeuksia sisältävä laajapohjainen verotusjärjestelmä, jossa erilaisia tulolajeja verotettaisiin mahdollisimman samanvertaisesti. Otettiin käyttöön tasaverojärjestelmä, jossa verotettiin 26 prosentilla sekä palkkatuloja että yritysja pääomatuloja. Osinkoja verotettiin yritystasolla, ja aikaisemmin voimassa olleesta progressiivisesta verotuksesta luovuttiin. Vuonna 2000 yritysten tuloverouudistuksessa astuttiin askel eteenpäin ja otettiin käyttöön maailmassa ainutlaatuinen järjestelmä, jossa yritykset maksavat tuloveroa vain jakamastaan voitosta ja tietyistä muista kuluista. Viroon rekisteröidyt liikeyritykset eivät maksa tuloveroa voitosta sen saadessaan, vaan vasta jakaessaan voiton osinkoina tai muussa muodossa. Jos voittoa ei jaeta, verovelvollisuutta ei synny. Lainmuutos antoi yritysten omistajille sysäyksen käyttää yrityksen ansaitseman voiton mieluummin yrityksen investointeihin kuin osinkoihin henkilökohtaista käyttöä varten. Verouudistuksen päätarkoituk-

sena oli investointi- ja yritysympäristön houkuttelevuuden lisäämisen kautta kasvattaa suoria ulkomaan ja kotimaan investointeja. Yleisesti ottaen uudistus on ollut täysin oikeutettu. Tutkimukset osoittavat, että tuloverouudistus on kasvattanut pääoman määrää taloudessa ja elvyttänyt kulutusta sekä kotimaan markkinoiden kokonaistuotannon kasvua. Uudistuksen vaikutus investointipäätöksiin voidaan nähdä sekä investointien dynamiikassa että rakenteessa. Verouudistusta tehtäessä pelättiin, että se voi vähentää tuntuvasti tuloverojen kertymistä valtiolle. Luvut kuitenkin osoittavat, että suhteessa bruttokansantuotteeseen verokertymä väheni parin uudistuksen jälkeisen vuoden aikana, mutta nousi sen jälkeen uudistusta edeltävälle tasolle. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että jakamattoman voiton verottamatta jättämisellä on ollut edullinen vaikutus investointeihin ja Viron talouden kehitykseen. Tällaista verojärjestelmää ei tiettävästi ole käytössä missään muussa maassa, mutta kiinnostus kokemuksiamme kohtaan kasvaa jatkuvasti. Aivar Sõerd Kirjoittaja on Viron entinen valtiovarainministeri

DEBATTI

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

FONECTA

EEMELI

Teimme asiakasviestinnästä helppoa, jotta sinä voit palvella asiakkaitasi entistä paremmin. Eemelin avulla ylläpidät asiakas tietoja kätevästi yhdessä paikassa ja lähetät viestejä saman työkalun kautta.

HALUATKO EEMELIN KÄYTTÖÖSI?

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme puh. 020 692 999 tai asiakaspalvelu@fonecta.com.

Yrittaja_sanomat_eemeli_254x365mm.indd 1

20.4.2012 9.26

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

arjessa JARKKO VIRTANEN

Jatkuva kehitys on tärkeä keino erottautua kilpailijoista. Jaakko Raukola

yrittäjän arjessa

Sukella kännykällä mikromaailmaan Tiedelehdistä tuttua maailmaa pääsee nyt tutkimaan omalla kännykällä, sillä kotimainen KeepLoop Oy on kutistanut perinteisen mikroskoopin tulitikkurasian kokoon. Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

ahvasti omaan tuotekehitykseen nojaava KeepLoop Oy kaupallistaa teknologian tutkimuskeskus VTT:n jo vuonna 2005 esittelemää tekniikkaa. – Vuonna 2011 aika oli otollinen, kun kännykkäkamerat olivat yleistyneet ja niiden laatu parantunut. Tuote ei ollut vuonna 2005 kovinkaan erilainen eikä siihen tehty ihmeellisiä muutoksia, KeepLoopin perustaja Jaakko Raukola kertoo. Ei ole harvinaista, että uudet innovaatiot jäävät teknologian tutkimuskeskuksen hyllylle odottamaan parempia aikoja.

– VTT:n pitääkin olla edelläkävijä, Raukola sanoo. – Vaikka teknologia ei tietyllä hetkellä kelpaa markkinoille, niin tilanne voi myöhemmin muuttua. KeepLoop Oy on hyvin teknologiavetoinen ja usiemmat työntekijät, Raukola mukaan lukien, ovat siirtyneet yrityksen palvelukseen suoraan VTT:ltä. – Oulussa VTT:n toimipisteessä työskennellyt kollega Juha-Tapani Mäkinen kehitti alkuperäisen tekniikan ja hän lähti syksyllä yritykseen mukaan. Edellytykset ovat hyvät, koska meillä on sitoutuneita tekijöitä, Jaak-

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

TOUKOkuu

8.5.

Muistathan: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien

elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivä lomakkeella on 8. toukokuuta.

Yritysten saama julkinen t&k-rahoitus on vajaat kolme prosenttia yritysten omista panostuksista.

Peleihin ja ammattikäyttöön

Kuluttajat mukaan syksyllä. KeepLoop on erityisesti ammattikäyttöön: painoteollisuuteen, graafiselle alalle, terveydenhuoltoon, tekstiiliteollisuuteen, turvasektorille, luonnontieteisiin sekä muuhun tutkimusmaailmaan. Lisäksi

suunnitellaan mahdollisuutta tuotteiden aitoudentunnistamiseen. Suunnitteilla on myös erilaista viihdekäyttöä ja tuotteen kuluttajamalli on tulossa myyntiin syksyllä. Vaihtoehtoina on esimerkiksi mikrometrien korkuisen tekstin tai koodien piilottaminen kirjoihin. Ensimmäinen tällainen kirja on jo kehitteillä. – Laitteella voidaan etsiä piilokuvia ja älypuhelimen kautta saadaan yhteys videoportaaliin. Kyseessä on hybridimedia, painetun yhdistäminen multimediaan, Raukola kertoo. Yrityksen tavoitteena on myydä tänä vuonna 10 000 kappaletta, josta kuluttajasektorille aluksi 10 prosenttia. – Suomi tulee olemaan alle viisi prosenttia myynnistä, siitä olettamasta lähdemme. Mutta tämä on hyvä testimarkkina, saamme paljon palautetta.

Magneetti kiinnittää.

Led valaisee.

KeepLoopin perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Jaakko Raukolan oma tausta vaikutti tuotteen kehitykseen, sillä hän on ennen VTT:tä työskennellyt painoteollisuudessa. – Alalla käytetään looppia, pientä suurennuslasia, jolla tarkastetaan painojälki. Mobiilimikroskoopin avulla laadusta saadaan samalla myös dokumentti joka säilyy, siis valokuva, hän sanoo. – Tärkeä ominaisuus on myös mobiilisuus ja se, että tuote sopii kaikkiin puhelimiin ja tabletteihin.

Mobiilimikroskooppi kiinnitetään metallitarran avulla kännykän tai taulutietokoneen kameran eteen. Mikroskoopin magneetti kiinnittyy metallitarraan.

Mobiilimikroskooppi kytketään päälle, jolloin kaksi kohteen valaisevaa ledvaloa syttyvät. KeepLoop on passiivilaite, joten mitään asennuksia, johtoja tai langattomia liitäntöjä ei tarvita.

Laitteessa on kaksi led-valoa, jotka valaisevat kohteen molemmilta puolilta.

ko Raukola kuvailee yrityksen tilannetta. Yksi myyntivalteista on tuotteen ja ohjelmistojen jatkuva kehittäminen. – Vaikka täysin vastaavanlaista tuotetta ei olekaan kenelläkään muulla, niin nimenomaan jatkuva kehitys on tärkeä keino erottautua kilpailijoista, Raukola sanoo. – Emme ole uskottavia markkinoilla, jos meillä on vain yksi tuote.

Muutama millimetri muovia. Ero KeepLoop-mobiilimikroskoopin ja perinteisen mikroskoopin välillä on melkoinen. Nykyiset kaupalliset laitteet ovat suuria, kömpelöi-

tä ja niiden linssiputket ovat yleensä 5 – 10 senttimetriä pitkiä. KeepLoop pakkaa saman 7 millimetriä paksuun muovilinssiin. – Potentiaalisia asiakkaita on esimerkiksi painoteollisuudessa. Ensisijaisesti tuote on ammattikäyttöön, mutta esimerkiksi mobiilimikroskooppia hyödyntäviä viihdetuotteita on kehitteillä. KeepLoopin suurennusvoima on noin 30-kertainen. Ammattikäyttöön tarkoitettujen pöytämikroskooppien tasoa ei ole tavoiteltu, vaan tuotteen etu on sen pieni koko ja kännykän kameran tuomat dokumentointija tiedonjakomahdollisuudet.

Suomessa on osaamista. KeepLoop perustettiin alun perin Tampereelle, mutta nykyään yrityksellä on toimisto myös Oulussa ja Espoossa. Tuote valmistetaan alihankkijoilla ja myös tutkimustyötä ostetaan ulkopuolelta. – Esimerkiksi Nokian alihankkijoiden kautta Suomessa on paljon osaamista ja niitä olemassa olevia resursseja kannattaa käyttää. Ostamme VTT:ltä paitsi lisenssin teknologiaan, niin myös tutkimuspalveluita, Raukola kertoo.

• Mobiilimikroskooppi painaa 23 grammaa, eli noin kuudenneksen Nokian uuden puhelimen painosta. • Koko: 80 x 36 x 9 mm, eli hieman muistitikkua suurempi. • Kännykkä tai taulutietokone mahdollistaa suurennoksen editoimisen ja lähettämisen. • Ensimmäinen malli tuli myyntiin helmikuussa 2012. Toistaiseksi saatavilla vain nettikaupasta. • Hinta 129 euroa. • Kuluttajamalli julkaistaan syksyllä. Tuotekehityksessä kolmiulotteisia kuvia ottava malli.

Kuva kännykkäkameralla.

Kännykkä ja siinä kiinni oleva mikroskooppi asetetaan kohteen päälle. Kohde näkyy kännykän kameran kautta, jolloin siitä voidaan tallentaa kuva tai video.

P o runti repePorunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus,

Kameran ja mikroskoopin linssit tulevat vastakkain.

MOBIILISUUS. Jaakko Raukolan perustama KeepLoop markkinoi VTT:n teknologiaan perustuvaa mobiilimikroskooppia. Vasemmassa kädessään Raukolalla on luuppi, joka on perinteinen painoteollisuuden apuväline. Yrityksen nimi viittaakin luuppiin, jota voi kantaa aina mukanaan.

KeepLoop

cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que

landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga.

Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. reriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum

fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit acerrup tatecum vitaquas min est est fuga. Porunti reperi doloreriam quos ut quatece ribus, cum fugias rendundendi cum quianim perios que landit

Laite suurentaa kohteen noin 30-kertaiseksi. Lopputulos riippuu kännykän tai taulutietokoneen näytön koosta ja kameran laadusta.

VTT lisensoi teknologiaa startup-yrittäjille

Teknologian tutkimuskeskus VTT kaupallistaa teknologioitaan tarjoamalla toimeksiantoprojekteja, lisensoimalla teknologioitaan ja auttamalla uusien yritysten perustamisessa. Näiden lisäksi VTT voi myös sijoittaa aloittaviin yrityksiin, jotka kaupallistavat VTT:n kehittämää teknologiaa. – VTT kaupallistaa tutkimustuloksiaan yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on löytää yritykselle paras tapa edetä tulosten kaupallistamiseksi yrityksen omien tuotteistamisstrategioiden mukaisesti, VTT:n asiakaspäällikkö Janne Suhonen kertoo. – Tämä yleensä vaatii ymmärrystä myös yrityksen liiketoiminnasta ja asiakaskentästä. VTT:n teknologioiden pohjalta perustetaan vuosittain useita yrityksiä ja tällä hetkellä VTT on omistajana yhteensä 17 startup-yrityksessä. Tutkimuskeskus

omistaa maksimissaan 25 prosentin osuuden yrityksestä. Nykyään on yleistä että VTT:ltä siirtynyt tutkija on yrityksessä teknologiajohtaja tai hallituksen puheenjohtaja, ja toimitusjohtaja sekä myyntihenkilöstö haetaan ulkopuolelta. Näin on esimerkiksi KeepLoopin kohdalla. VTT on valtion omistama tutkimuskeskus, joka saa noin kolmanneksen 274 miljoonan euron liikevaihdostaan valtion budjetista. Kolmannes tulee teollisuudelta ja kolmannes erilaisilta rahoitusorganisaatioilta, kuten Tekesiltä ja Euroopan Unionilta. VTT:llä on toimipisteitä useilla Suomen paikkakunnilla sekä kontaktipisteet Brasiliassa, Belgiassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Pietarissa, Tokiossa ja Soulissa. VTT on osa Suomen innovaatiojärjestelmää ja kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Sosiaaliturvan hylkiö

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Perheenjäsenensä yrityksessä työskentelevän työntekijän työttömyysturva on onnettoman heikko. Monelle tilanne tulee lisäksi yllätyksenä. Näin kävi myös Christer ja Eira Lindbergille. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

hrister ja Eira Lindberg joutuivat vuonna 2005 tutustumaan yrittäjän perheenjäsenen sosiaaliturvaasioihin oma-

– Tieto oli järkytys, ja asiasta tuli minulle periaatekysymys, nyt jo eläkkeellä oleva Christer Lindberg kertoo.

kohtaisesti. – Kun vaimoni Eira ilmoittautui työttömäksi ja haki työttömyyskorvausta, hänelle lähinnä naurettiin. Sanottiin vain, että olet yrittäjä, eikä sinulle kuulu työttömyyskorvausta, entinen Biltemaketjun franchising-yrittäjä Christer Lindberg, 66, muistelee. Kaarinalainen Lindberg omisti yrityksensä yhdessä ystävänsä kanssa, ja Lindbergin vaimo Eira oli ollut yhtiössä työntekijänä heti perustamisvuodesta 1989 lähtien. 2000-luvun puolessa välissä yrityksessä jouduttiin kuitenkin tekemään säästötoimenpiteitä.

Eira Lindberg oli ollut myös Loimaan työttömyyskassan jäsen. Kassan vastaus tilanteeseen oli kuitenkin yhtä tyly kuin työvoimatoimiston – yrittäjästatuksella ei korvausta heru. – Siinä vaiheessa minä rupesin touhuamaan tätä asiaa eteenpäin. Tein lehtiin kirjoituksia, ja saimme entisen kansanedustajan Marjukka Karttusen kanssa tehtyä eduskuntakyselyn yrittäjän puolison työttömyysturva-asioista. Olimme myös yhteydessä silloisen työministerin avustajaan. Kaikki vain pahoittelivat ja hymistelivät asiaa, mutta mitään ei tapahtunut, Christer Lindberg selvittää. Lindberg ei kuitenkaan luovuttanut, vaan hän teki kantelun vakuutusoikeuteen. – Kolmen vuoden kuluttua vakuutusoikeus teki päätöksen, että työttömyyskorvaus kuului Eiralle ja voitimme jutun. Korvaus myönnettiin Eiralle, koska minun omistukseni yrityksestä oli alle 50 prosenttia, hän kertoo.

Kolmen vuoden kuluttua vakuutusoikeus teki päätöksen, että työttömyyskorvaus kuului Eiralle ja voitimme jutun. Christer Linberg

Vakuutusoikeudesta oikeutta.

Yhä rempallaan. Vaikka Lindber– Jos olisimme tehneet niin kuin kaikki muutkin, olisimme irtisanoneet viimeisimmäksi taloon tulleen. Hän oli kuitenkin kahden pienen lapsen isä, joten päädyimme siihen, että vaimoni irtisanotaan mieluummin. Työvoimatoimistolla oli kuitenkin Lindbergeille yllättäviä uutisia. Vaikka Eira Lindbergillä ei ollut laisinkaan omistusta yrityksestä, hänet luokiteltiin yrittäjäksi, koska tämä oli työskennellyt aviomiehensä yrityksessä yli kuusi kuukautta. Hänellä olisi ollut oikeus työttömyyskorvaukseen vain, jos yritystoiminta olisi lopetettu kokonaan.

git saivat lopulta osakseen oikeutta, eivät he pysty ymmärtämään, miten lainsäädäntö voi Suomessa olla yhä näin. – Yrittäjän puoliso on vissiinkin ainoa, jolla ei ole turvaa työttömyyden kohdatessa tällaisessa tilanteessa. Silloin, kun asiaa selvittelin, poliitikot lupailivat, että asia otetaan käsiteltäväksi, mutta vieläkään mitään ei ole tehty, Lindberg päivittelee. – Koko prosessin aikana emme saaneet mistään apua. Asia ei kiinnostanut ketään. Vasta sitten, kun saimme päätöksen, selkääntaputtelijoita riitti, hän harmittelee.

Yrittäjäksi työttömyysturvassa luokitellaan puoliso, lapsi tai vanhempi, joka asuu yrittäjän kanssa samassa taloudessa, ja on työskennellyt päätoimisesti yrityksessä vähintään kuusi kuukautta.

Perheenjäseneltä, joka luokitellaan yrittäjäksi ei välttämättä edellytetä omistusta yrityksen osakkeista tai työskentelyä johtavassa asemassa.

Muutoksia tulossa

Hallitus käsittelee yrittäjän sosiaaliturvan uudistamista vielä tämän vuoden puolella. – Nykyinen lainsäädäntö perheenjäsenten syrjimisestä on hyvin valitettava ja asian korjaamiseksi on myös Suomen Yrittäjät ponnistellut aktiivisesti, Suomen Yrittäjien asiamies Markku Wuoti kertoo. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on saatu merkintä asian korjaamiseksi, ja työryhmä viimeistele juuri uuden lain sisältöä. Lakiuudistus on Wuotin mukaan tarkoitus säätä vielä

tämän vuoden puolella. – Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus jatkaa yrittäjäturvan kehittämistä. Tavoitteena on poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomat erot, tukea yrittäjyyttä sekä helpottaa yrittäjien perheen ja työn yhteensovittamista. Uudistus on tuomassa yrittäjille sekä hänen perheenjäsenille helpotusta työttömyysetuuden saamiseksi. – Uudistuksen myötä perheenjäsenelle tulisi oikeus myös työttömyysturvaan lomautuksen ajalta, Wuoti avaa.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

arjessa

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kun vaimoni Eira ilmoittautui työttömäksi ja haki työttömyyskorvausta, hänelle lähinnä naurettiin. Sanottiin vain, että olet yrittäjä, eikä sinulle kuulu työttömyyskorvausta. Christer Lindberg

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Teollisuus

Muut toimialat

Viljakauppaan soveltuva maatila ja liikekiinteistöt Pohjanmaan alueelta. 2 - 3 työntekijää. Liikevaihtoluokka yli 2 miljoonaa euroa, omat toimitilat, toimintaa koko Suomessa. Mahdollisuus neuvotella myös muista viljankäsittelyyn liittyvistä liiketoiminnoista. EPY-07022012-1679

Tilauskonepaja Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 740 m2. Hintapyyntö 395 000 €. SY-01032012-1746

Huoltoasema snack & shop/ pizzerian liiketoiminta Espoossa. Liikevaihto 750 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-26032012-1804

Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €. SY-28022012-1743 Huonekaluliikkeen liiketoiminta Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 250 000 €. SY-07032012-1759 Veneily-, urheilu-, pienkoneja vapaa-ajan myymälä sekä huoltokorjaamo Etelä-Karjalassa. Omat toimitilat: myymälä 183 m2, korjaamo 90 m2, varastorakennus 117 m2 ja asunto 96 m2. SY-22032012-1795 Lähikauppa Helsingissä. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 99 m2. Hintapyyntö 65 000 €. SY-26032012-1801

Jotta yrittäjäksi luokiteltu perheenjäsen pääsee työttömyysturvan piiriin, tulee varsinainen yritystoiminta lopettaa kokonaan tai keskeyttää neljän kuukauden ajaksi muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

YRITTÄJÄ. Eira ja Christer Lindbergille oli täysi yllätys, että Eira luokiteltiinkin irtisanomisen jälkeen yrittäjäksi, koska hän työskenteli Christerin yrityksessä. Omistusta Eiralla ei ollut yrityksestä laisinkaan. Vakuutusoikeus kuitenkin katsoi lopulta, että Eira oli oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

Mainostekstiili- ja liikelahjayritys jolla toimintaa jo yli 35 vuotta. Markkina-alueena koko Suomi. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. SY-16042012-1855

Lindbergit halusivat toimia vastuullisesti ja säästivät kahden pienen lapsen isän työpaikan. Mitä he saivat yhteiskunnalta vastapalkaksi – itselleen vaikeuksia ja useiden vuosien paperisodan. Vaikka taisto tällä kertaa päättyi lopulta hyvin, ei voi olla pohtimatta minkälaisiin ratkaisuihin lainsäädäntömme meitä ohjaa ja kannustaa. Yrittäjän puolison työttömyysturvaa määrittelevän lain taustalla on ajatus siitä, ettei yhteiskunnan etuuksilla pyöritettäisi kannattamatonta yritystoimintaa. Asiassa on valtion mukaan väärinkäytöksen riski. Ehkä mahdollisuus siihen voi olla,

Teollisuussähkö- ja automaatioalan yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 1200 m2. SY-20042012-1873 Yritysvaatteita myyvä yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. SY-20042012-1874 Ohutlevyalan yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 1 200 m2. SY-20042012-1875

Autoalan yritystalo PohjoisKymenlaaksossa. Oma tontti, kerrosalaa noin 2 000 m2. Kaikki tilat vuokrattuna, lisäksi polttoainemyynti. SY-19042012-1871

Rakennesuunnittelutoimisto. Liikevaihto 400 - 500 000 €. Hintapyyntö 350 000 €. Työntekijöitä 4 - 5, vuokratut toimitilat 178m2. PY-07022012-1682 Rakennusalan yritys VarsinaisSuomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 800 m2. Hintapyyntö 350 000 €. SY-22022012-1722 Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-22032012-1794

Myydään yritys joka on erikoistunut äänentoiston-, valaistuksen- ja av-järjestelmien urakointiin ja maahantuontiin. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Omat toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 180 000 €. SY-20032012-1789 Viemäri- ja jätevesihuoltoalan yritys Uudellamaalla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 550 000 €. SY-02042012-1824

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Urheilutarvikemyymälä................ 280 000 Kuormalavojen kierrätys.............. 495 000 Naistenvaatteiden suunnittelu ja valmistus.................................... 770 000 Puusepänteollisuusyritys............. 495 000 Perhekoti Kainuussa..................... 185 000 Metallialihankintaa....................... 360 000 Menestyvä pizzeria Lapissa.......... 125 000 Eristysasentamista........................ 650 000 Ilmanvaihtoalan huolto ja urakointi......................................... 280 000 Alihankintakonepaja..................... 395 000 Rakennusalan erikoisliiketoiminta................................... 770 000 Laadukas sisustusliike.................. 370 000 Hotelli-ravintola Savossa.............. 150 000 Koneiden maahantuonti- ja myyntiyhtiö................................. 2 650 000 Ohutlevykonepaja. omat tuotteet ja oma maalauslinja....... 230 000 Ilmastointialan yritys................... 450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Liikunta-alan yritys Keski-Suomessa. Liikevaihto 250 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

Rakentaminen mutta itsekin joskus työttömyyskorvausta hakeneena voin kertoa, että on huomattavasti helpompaa hankkia elantonsa työnteolla kuin Kelan lappuja täyttelemällä ja byrokratian rattaissa pyörimällä. Vain harva jaksaa sitä rumbaa aivan huviksensa käydä läpi. Syksyllä yrittäjän työttömyysturvaasiat otetaan käsittelyyn. Pöydällä tullaan tuskin silloinkaan näkemään yrittäjän puolison työttömyysturva-asioita, mutta lomautustilanteeseen on kaiketi tulossa helpotusta. Syytä ainakin olisi, sillä miksi yhteiskunnassamme on yhä ihmisjoukko, joka on sosiaaliturva-asioissa aivan eriarvoisessa asemassa muiden kansalaisten kanssa? Joku viisaampi saattaisi kutsua sitä syrjinnäksi.

Tilauskonepaja Turun talousalueella. Toimitilat 432 m2, oma tontti 4 000 m2. SY-08032012-1768

Kuntosali- ja fysioterapiayritys tai liiketoiminta Lapissa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2. SY-05042012-1835

LOTTA TAMMELIN

Syrjään sysätyt

Metalliteollisuuden erikoisyritys Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. SY-08032012-1767

Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut Etelä-Pohjanmaan alueelta. Liikevaihtoluokka 100 - 200 t€, 2 htv, 100 m2 vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 65 000 €. EPY-28022012-1741

SY-14032012-1780

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Ovia ja elementtejä valmistavan yrityksen laitteet, tuoteoikeudet ja patentit Kainuussa. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 75 000 €. SY-05032012-1753

Palvelut, liikenne

Autohuolto/korjaamo pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 184 m2. Hintapyyntö 195 000 €. SY-20032012-1788

Kommentti

Majoitus, ravintola, elintarvike Liiketilat/ravintolaliiketoiminta Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut ja omat liiketilat 2 100 m2. Hintapyyntö 3 300 000 €. SY-28022012-1742 Yöravintola Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 -200 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 169 m2. Hintapyyntö 68 000 €. SY-14032012-1779

Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruokaravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. KYMI-05042012-1838

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan myynti- / maahantuontiyritys. Etsimme uusia edustuksia tai maahantuontia kulutustavarasektorille. Yrityksellämme on hyvät liikesuhteet Suomen vähittäiskauppaan. SY-29032012-1816

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki , p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Kahvila-konditoria Kalajoella. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m2. SY-18042012-1866

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.5.2012

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

ASIAKAS Asiakas on ykkönen! Suomalaisen yritysjohdon yksi keskeisimmistä tavoitteista on tulla asiakaslähtöisemmäksi. Silti monessa yrityksessä on näkemys, että asiakkaat ovat yrityksiä varten, vaikka sen pitäisi olla juuri päinvastoin. Tätä mieltä on asiakkuustoimisto SEK Loyal Oy:n toimitusjohtaja Satu Yrjänen. Jotkut ovat kuitenkin tehneet toisin. Fiblon Oy ja Männikön Korsettiliike kertovat, miten he palvelevat asiakkaitaan. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kumppanin tuotepäällikkö

iblon Oy:n koko toiminta pohjaa asiakkaiden kuunteluun ja heidän tuntemiseen. – Meillä ei ole asiakkaille valmiita tuotteita tai tuotekatalogeja. Sen sijaan tutustumme aivan ensimmäiseksi asiakkaan liiketoimintaan ja mietimme sitä kautta, minkälainen tuote tai toimintamalli toimii juuri heillä kaikista parhaiten, valottaa myynti- ja markkinointijohtaja Anne Ekberg Fiblonin asiakaspalvelustrategiaa. Vuonna 1979 perustettu Fiblon valmistaa kattaus-, pyyhintä- ja mukavuustuotteita. Yrityksen asiakaskunta koostuu hotelleista, ravintoloista, pitopalveluista, lento- ja rautatieyhtiöistä sekä risteilyaluksista. – Usein huomaamme, etteivät asiakkaat ole tottuneet tällaiseen toimintatapaan. He ovat vain oppineet tilaaman jotakin, mitä on aina hankittu. Käyttämämme malli johtaa kuitenkin yleensä siihen, että asiakas saa käyttöönsä aivan uudenlaisen tuotteen, joka sopii tarkoitukseensa paremmin kuin aikaisempi versio. – Olemmekin usein yhteistyökumppaneillemme tavallaan kuin tuotepäällikköjä. Yrityksillä on harvemmin resursseja miettiä tuotteen kehittämistä tai sen toimintaa. Me otamme tehtävän itsellemme ja pidämme huolta, että asiakkaallamme aina oikea ratkaisu käytössään.

juuri markkinoinnissa. Olemassa olevan tuotteen hyödyntäminen näin on myös ekoteko, Ekberg painottaa.

Pienempiä käyttömääriä. Ympä-

Asiakaspalvelun mahdollisuuden oivaltaminen tuo lähes aina myynnin kasvua yrityksiin.

ristöasiat ovat muutenkin nousseet Fiblonin asiakaspalveluajattelussa tärkeään asemaan. – Mietimme ympäristöasioita asiakkaiden kanssa paljon. Ympäristönäkökulma korostaa sitä ajattelua, että käytössä olevan tuotteen pitää olla juuri oikea. Se pienentää esimerSatu Yrjänen kiksi käyttömääriä. Väärä tuote voi olla edullisempi, mutta sitä kuluukin Pitkäaikaisia kumppaneita. Fib- kolme kertaa enemmän. lon pyrkii asiakassuhteissaan hyvin lon e. Fib pitkäaikaiseen yhteistyöhön. asenn ita. n o s uu tio – Meillä on oikeastaan lähinnä asiakk ia innovaa mikä on s heillä u ä n, u t e t a e yhteistyökumppaneita, eikä yhden e a s n tarjo hityk mata, e ja o k ietitää u e n t h a tilauksen asiakkaita. Pyrimme tutinta ti tuo ieno essä m siaks h d m i a h n o a y t o t e s lu ti ja liik ista lla a kimaan pitkäjänteisesti asiakasta aan a aidos Sama Fiblon kkaan asiakk unnellaan isua. y asia t a y a t k v t h a a t e varten tuotteen käyttötarkoitusta, r u per ta k sallis asta lvelui seen. i he o siakas stuvaa par logistiikkaratkaisuja ja tuotekehitysuhtee ä omien pa iakkaat s s Lisäks uuntaus. A u a r k e a i p si . As en iett ns aliin a tä. Ennustamme myös, kuinka paljon peese ksi m elussa intiviespäivä opalv an tar tkään ja loja ti seuraava k ämän a no t k k i r k k e a k v i i tuotetta tarvitaan ja koska. Lisäksi as n mar ratkaisuaan p aisi varmas innässä ja ä t juuri e d i t e u ito hoidamme erilaisia kampanjoita. natt sviest ä roolissa h ä yritysja a kaat s in kan s akkuu aikess iel Fiblon otoilua asi ä keskeises Yksi pitkäaikaisimmista kumpa on v keskiöön k u h n l u a u e a p m vi pa aat akk paneista on Finnair, jonka kanssa densa olevan aan ta än asi asiakk isivat tunnu verkossa, v aisi nostaa sta enemm lloin he vo t ä iv e yhteistyötä on tehty jo 30 vuotta. t u jo ja t l ttaa , a e n u ann palv eluja ssää desa idän k oistavasta tinnä ia palv ”, ja näin e – Teemme Finnairille heidän e v H a . t n o l ine toa n tu van keske ja ker lautasliinansa, ja nyt huhtikuukrkkoo ukana nässä yös ve ”itsepalvel n i m t s n i e vi si valmistimme mainoslautasliien iettis enkis lä. M lveluh a. a äänel nan uutta Chongqingin reittiä p n i nta a hyv hanki varten. Usein yritykset näkevät tarjot siakas a s u u lautasliinan kaltaisen tuotteen myös pelkkänä välttämättömyytenä, vaikka siitä voi ottaa hyötyä esimerkiksi

en: n ä j r Y Satu a j i t n iantu s a s u u Asiakk

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

87%

Suomalaisista yrityksistä 87 prosenttia hoitaa julkishallinnollisia asioita verkossa.

Vinkki asiakkaalta: Asioin Männikön liikkeessä jokin aika sitten. Raskauden jälkeen tunsin tarvitsevani asiantuntevaa apua uusien rintaliivien hankinnassa. Liikkeen ihana myyjärouva sai minut todella tuntemaan itseni kuninkaalliseksi. Itse liike on pieni mutta viihtyisästi sisustettu. Sovituskoppi on tilava ja miellyttävä. Myyjä otti minusta mitat erittäin hienotunteisesti ja keskusteli kanssani hyväntuulisesti sekä asiakasta arvostavasti. Sain tunteen, että oikeastaan olenkin aika kaunis nainen. Ostamani liivit istuivat täydellisesti, kiitokset siitä myyjälle.

Palvelun aatelia

minna raitavuo

28-vuotias joensuulainen asiakas

un asiakas astuu ulos joensuulaisen Korsettiliike Männikön ulkoovesta, häntä on palveltu niin hyvin, ettei käynti jää viimeiseksi. – Asiakashan on meidän työnantaja, se pitää muistaa aivan ensimmäisenä. Jos me kohtelemme työnantajaa huonosti, saamme potkut. Siksi asiakasta on palveltava parhaalla mahdollisella tavalla, yrittäjä Leena Männikkö muistuttaa. Leena Männikön appivanhemmat perustivat naisten alusasuihin erikoistuneen yrityksen vuonna 1950, ja asiakaspalvelua on jatkettu perustajien viitoittamalla tavalla. – Olen ollut liikkeessä töissä 1970luvulta lähtien. Siihen aikaan hyvä asiakaspalvelu oli aivan normaalia

Asiakkuuden hoitaminen pitäisi tapahtua proaktiivisesti kaikissa asiakkuuden elinkaaren vaiheissa ja jokaisessa kohtaamispisteessä, niin fyysisesti kuin verkossakin. Satu Yrjänen

joka paikassa. Tavallaan siis jatkamme entisaikojen mallilla, joka on pitkällä aikavälillä hyväksi havaittu, ja asiakkaidenkin kiittelemä. Tänä päivänä on ylipäätänsä harvinaista, että jostakin saa vielä palvelua.

JUSSI PARTANEN

Yksityinen hetki. Leena Männikön

innovointia. Fiblon on hylännyt valmiit myyntituotekatalogit. Tuotteet kehitetään täysin asiakkaan lähtökohdista, Anne Ekberg kertoo.

mukaan asiakkaat myös haluavat alusvaateasioissa apua. – Esimerkiksi rintaliivien kohdalla asiakkaan on aika vaikea lähteä etsimään rekistä yksinään oikeata kokoa. Sen takia mittaamme aina asiakkaan sopivan koon löytämiseksi, ja sitten lähdemme suosittelemaan oikeata mallia. Tietenkin kuuntelemme myös asiakkaan toiveita väristä ja tyylistä. Joskus liivejä on sovitettava monta paria ennen kuin paras vaihtoehto löytyy. Männikön liikkeessä onkin panostettu sovitusmukavuuteen ja sovituskoppiin on jätetty tilaa liik-

prosentin alennuksen. Valtaosa puodin asiakkaista on keski-ikäisiä naisia. – Aikuisille naisille on jopa päällysvaatteitakin vain vähän tarjolla, joten siksi olemme halunneet erikoistua aikuisempien naisten alusasutarpeisiin. Mutta kyllä esimerÄidiltä tyttärelle. Männikön Korset- kiksi äidit tuovat nuoria tyttäriään tiliikkeessä vakiokävijöille on tarjolla meille ensiliiviostoksille. Yrityksen 60 vuoden taipaleen aikana olempieni etu. – Meillä on kanta-asiakkaille kanta- me kerinneet näkemään jopa kolasiakaskortti, jolla saa normaalihin- misenkin sukupolvea, Männikkö taisista tuotteista aina kymmenen hymyilee. kua. Lisäksi yksityisyys otetaan huomioon. – Kysymme aina voiko myyjä kurkistaa istuvatko liivit hyvin vai haluaako asiakas sovittaa itsekseen. Hyvin mielellään asiakkaat kuitenkin ottavat palvelun vastaan.

Asiakkuusasiantu ntija Satu Yrjänen :

POMO. Leena Männikkö tietää, että pienessä erikoisliikkeessä asiakas on yrittäjän työnantaja.

Korsettiliike Män nikössä asiakas on itsestään selvä Hyvä palvelukoke sti palvelun kesk mus on vaikutta iössä. vin näyttö siitä, asiakkaitaan. Yr miten yritys koht itys on panostanu ele e t elinikäisen asiak ajatteluun, joka on tässä hetkessä kuuden monelta yrityks Kanta-asiakasohj eltä unohtunut. elma ja periytyvä uskollisuus äidilt ovat loistavaa aja ä tyttärille ttelua. Korsettiliike Män nikölle ehdottaisi n hyvien asiakka palkitsemista m iden uullakin tavoin ku in pelkällä alenn la. Alennus veto ukselaa vain ihmisen rationaaliseen pu jonka voisi peria oleen, atteessa hoitaa jo ku muukin palve joaja. Kutsu testi luntarryhmään, josta ki itokseksi alusasu ruusu muuten va , tai in oston yhteydes sä tai jotakin muu vastaavaa. Palki ta tseminen ei tarv itse olla isokaan kas tuntee itsen , kun asiasä jo hyvin palve lluksi. Usein pelkk lause: ”Lämmin ä kaunis kiitos siitä, että olet asiakkaamm e!” riittää.

ASIAKAS

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

Virtuaalipormestari saa parempaa Sosiaalinen media luo pienillekin yrityksille mahdollisuuden olla kokoaan suurempia ja samalla palvella laajaa asiakasjoukkoa.

JARKKO VIRTANEN

Olli Hakala olli.hakala@yrittajat.fi

udenlaista asiakaspalvelua luo sosiaalista mediaa ja kännykän paikannuspalvelua hyödyntävä Foursquare. – Haluamme olla ajan tasalla trendeistä ja tietoisia siitä mitä tapahtuu. Olisi tylsää olla olematta mukana, sanoo helsinkiläisen A21 coctail loungen omistaja Niko Autti. Autin ja kahden muun omistajan yritys on ollut Foursquare-nettipalvelussa vuoden ajan. Käyttäjät, eli yritysten asiakkaat, keräävät arvomerkkejä jakamalla sijaintiaan muille käyttäjille ja vaikkapa Facebook-kavereilleen. Näin yritykset saavat ilmaista näkyvyyttä. – Myös bisnesmielessä halusimme kokeilla, koska sovellus on maailmalla suosit-

tu. Kokemukset ovat olleet hyviä ja asiakkaat ovat olleet innoissaan, Autti kertoo.

Asiakaspalvelua ja markkinointia. Foursquaren käyttäjät voivat kirjata sijaintinsa julkisilla paikoilla, kaupoissa tai oikeastaan missä tahansa. Ahkerimmin sijaintinsa kirjannut nousee paikan virtuaaliseksi pormestariksi. Maailmalla lukuisat yritykset jakavat pormestareille palkintoja, mutta Suomessa A21 on toistaiseksi yksi harvoista. – Aluksi asiakkaat olivat vähän vihaisia, kun paikan henkilökunta oli pitkään pormestarina, Autti hymähtää. – Osa ottaa sen aika tosissaan. Pormestari on vaihtunut vain kaksi kertaa. Palkinnoksi uusille pormestareille olemme antaneet coctail-työkalut.

bisnes. Niko Autti omistaa kahden bisneskumppaninsa kanssa A21 coctail loungen lisäksi samannimisen ravintolan. Työtä riittää aamusta iltaan.

Kunnallisjohdon seminaari

www.helsinginyrittajat.fi

Jyväskylä 23.–24.5.2012

www.yritystastadiin.fi

Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan. Tapahtumaan osallistuu yrittäjävaikuttajia ja kuntien johtavia luottamus- ja viranhaltijoita ympäri maan. Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon ja elinkeinopolitiikan välttämättömään uudistamiseen.

w ww.y

as i i n .f i

Mukana tapahtumassa:

ta d

IDEAT

KOHTAAVAT.

Seminaarissa mukana mm. kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ja näyttelijä Jukka Puotila.

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan 7.5. mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2012

TAPAHTUMA, JOSSA YRITTÄJIEN

Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä.

Tervetuloa!

r it y

YRITYSTÄ STADIIN! VIIHDY, VAIKUTA, VERKOSTOIDU TIISTAINA 8.5.2012 KLO 11 - 22 | MARINA CONGRESS CENTER & ELOKUVASÄÄTIÖ Helsingin Yrittäjien järjestämä Yritystä Stadiin! -tapahtuma tarjoaa verkostoitumista, tietoa ja uusia ideoita. Tapahtumaan osallistuu yli 2000 kävijää ja se on suunnattu yrittäjille sekä kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Tutustu ja ilmoittaudu tapahtumaan osoitteessa www.yritystastadiin.fi TAPAHTUMA ON MAKSUTON

Pääyhteistyökumppanit:

ASIAKAS

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

palvelua A21:lle Foursquare on sekä asiakaspalvelua että markkinointia. – Onhan se konkreettista palvelua asiakkaan suuntaan, että aktiivisiin kanta-asiakas saa sen palkinnon. Markkinointina tämä toimii, mutta pystymme samalla myös jakamaan tietoa, Autti kertoo. – Tämä ei myöskään vie meiltä resursseja. Päivittelemme tietoja, jos se on tarpeen. Sovellus on ilmainen yrityksille ja kuluttajille.

Aikuisten peli. Foursquare-käyttäjät keräävät pisteitä ja erilaisia arvomerkkejä

vaikkapa käymällä kymmenessä elokuvateatterissa – tai viidessä saman ketjun kahvilassa. Yrityksille Foursquare antaa mahdollisuuden suunnata tarjouksia vain sovelluksen käyttäjille. Tyytyväinen kävijä jakaa sijaintinsa kommenttien kera Facebookin tai Twitterin kautta. Tosin tämä kommentointimahdollisuus on kaksiteräinen miekka. – Bisnes meille tulee siitä, että asiakkaiden ystävät tietävät, että he ovat täällä, se on sanan levitystä. Joskus joku haluaa antaa huonoa palautetta. Meidän ainoa mahdollisuus on tehdä kaikki niin hyvin, että homma toimii, Autti sanoo.

LISÄPOTKUA PIENYRITYKSELLESI AMMATTIMAISET VÄRIT JOPA

Mikä Foursquare? • Verkkopalvelu hyödyntää älypuhelimen paikantamisominaisuutta, jonka avulla käyttäjä kirjautuu paikan päällä ollessaan erilaisiin julkisiin ja kaupallisiin tiloihin. • Kirjautumisia voi tehdä esimerkiksi kauppoihin, ostoskeskuksiin tai bussipysäkeille. Käyttäjä kerää kirjautumisillaan pisteitä ja palkintoja. • Perustettu New Yorkissa vuonna 2009. Käyttäjiä on yrityksen mukaan 15 miljoonaa. Arviot suomalaisten käyttäjien määrästä vaihtelevat kymmenistä tuhansista noin sataan tuhanteen.

LASERIA EDULLISEMMIN *

Videolla voit erottautua Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ritykset eivät ole sisäistäneet täysin neuvonta- ja opasvideoiden voimaa asiakaspalvelussa. Tätä mieltä on digitaalisiin ratkaisuihin erikoistuneen DigiPeoplen toimitusjohtaja Pekka Tuominen. DigiPeople ja Asiakkuusmarkkinointiliitto ovat teettäneet TNS Gallupilla tutkimuksen, jonka mukaan 67 prosenttia vastaajista pitää liikkuvaa kuvaa parhaana tapana välittää viestejä. Samaisesta tutkimuksesta selviää, että joka toinen vastaaja haluaisi nähdä videon

71%

tuotteen ostamisen tukena. – Video toimii hyvin tiiserinä, kun halutaan kertoa jostain tuotteesta tai palvelusta. Esimerkiksi verkkokaupassa se herättää huomiota. Lisäksi videon avulla voidaan opastaa käyttämään tuotetta oikein, jolloin asiakas kokee saavansa parempaa palvelua. Video on hyvä tuki perinteiselle manuaalille, Tuominen sanoo. Tuominen nostaa esiin myös hakukoneoptimoinnin. – Videoissa ei ole vielä niin kova kilpailu kuin esimerkiksi tekstissä tai kuvassa. Videon avulla yrityksen on helpompi saada tuotteensa optimoitumaan korkealle

Minkä asioiden kohdalla haluaisit nähdä videoita?

50%

Viihteellinen sisältö

eri hauissa, toimitusjohtaja kertoo. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko sanoo, että viimeisen puolen vuoden aikana maailmalla on syntynyt varsinainen opas- ja neuvontavideoiden buumi. Hänen mukaansa suomalaiset yritykset ovat videoiden tekemisessä vielä kiitoradalla. – Yritykset harkitsevat eri asioita sosiaalisen median suhteen. Videot ovat siellä joukossa. Jos yritys on aikaisin liikkeellä, sillä on mahdollisuus erottautua. Silloin täytyy tietysti punnita kustannukset ja hyödyt, Perko kertoo.

Tuotteen ostamiseen liittyvää tukea tai apua

41%

Tuotteen/ palvelun käyttämiseen liittyvää apua

Lähde: TNS Gallup

35%

Tuotteeseen/ palveluun yleisessä tutustumisessa

35%

Katsoessani mainoksia

UUSI HP Officejet Pro 8600 Plus e-All-in-One

Totea miten edullinen, ammattimainen KoKeile 30 päivää! mustesuihkutulostus tuo lisäpotkua liikeBUY&TRY toimintaasi. Nauti ammattimaisesta hp.fi/buyandtry värijäljestä jopa 50 % laseria edullisemmin. Hanki HP Officejet Pro nyt. Katso lisätietoja osoitteessa hp.com/fi/officejet

©2012 Hewlett-Packard Development Company, L.P. *) 50 % alhaisemmat sivukustannukset. Suurin osa alle 400 euron värilaser all-in-one-laitteista (ei sis. ALV:a), maaliskuu 2011. Lisätietoja osoitteessa http://www.hp.com/ eur/ojfacts. OJ Pro -laitteen ISO-standardin mukainen sivumäärä suurimman kapasiteetin mustesäiliöillä jatkuvassa tulostuksessa, lisätietoja osoitteessa www.hp.com/go/learnaboutsupplies.

UITKO? KIINNOST SÄÄ: LI SY KY

2012 GOLD Imaging and Printing Solution Puh. 010 613 611

www.ateadirect.com

Puh. (09) 58 44 22

www.businessforum.fi

Specialist

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

vapaalla Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Vappu. Työväki huomio! Muistakaa, että ilman hauskaakin voi olla viinaa, vai miten päin se meni.

Jesse James. Kansanedustaja James Hirvisaari joutuu jäähylle syyskuun puoliväliin asti, ja vaihtaa samalla nimensä James Moose-Islandiksi ilkeän median harhauttamiseksi.

Onnea Korea. Pohjois-Korean rakettilaukaisu oli ensiaskel oman avaruusaseman rakentamiseksi. Maalla on myös selvä etulyöntiasema länsimaisiin kilpailijoihin nähden, kun ruokahuollon järjestämisen voi viivata työlistalta yli.

Tuomio. Ilkka Kanerva sai yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdollisen tuomion 60-vuotispäiviensä järjestelyistä. Suomi odottaa jo pelolla, minkälainen ”syntymäpäiväkakku” odottaa, kun seuraavia tasavuosia juhlitaan.

Ruotsiin. Sauli Niinistön ensimmäinen valtiovierailu Ruotsiin vei suhteiden luonnin uudelle tasolle. Keskusteluja diplomaattisista suhteista käytiin lähinnä kaksi kuukautta vanhan Estelle-vauvan kanssa.

Asenne kunnossa? Entisen presidenttimme mielestä yrittäjien kannalta täydellinen Suomi ei ole täydellinen välttämättä muille. Voi olla, mutta ilman yrittäjiä ei taitaisi olla koko Suomea.

kysymystä

Jari Rajamäki

Miten sisustaisit Leijonien kopin? 1

Kristiinankaupunkilainen Puucomp voitti Suomen Yrittäjien jäsenille järjestetyssä arvonnassa aition yhteen Suomen otteluun toukokuussa alkaviin jääkiekon MM-kotikisoihin. Myyntipäällikkö Jari Rajamäki, miltä nyt tuntuu?

Olimme yllättyneitä! Mukavaa, että tännekin suuntaan osui hieno voitto. Näin jääkiekkotermein sanottuna emme ole vielä päättäneet lopullista kokoonpanoa, joka ottelua lähtee seuraamaan. Joko omaa väkeä tai yhteistyökumppaneita, mutta ihan varmaa on, että aitio on täynnä jääkiekon ystäviä.

Miten Suomelle käy kotikisoissa?

Olen aina seurannut tarkkaan Suomen otteita ja joskus paikan päällä mitalipelejäkin. Neljän joukkoon Suomi menee, mitalipeleihin. Kisoissa isojen maiden kesken on niin tasaista, että kuka tahansa näistä voi voittaa.

Puucomp on erikoistunut puuviilupintaisiin sisustuslevyihin, niissä erityisesti akustiikkaa ja paloturvallisuutta vaativien julkisten tilojen sisustamiseen. Miten sisustaisitte kiekkoleijonien pukuhuoneen? Pukukopin sisustukseen käyttäisin sekä kotimaista koivua että visakoivua, koska ne

kasvavat pohjolan kovissa olosuhteissa ja tarvitsevat menestyäkseen samanlaista sisua kuin kiekko-leijonat. Akustiikan merkitys on toki myös tärkeä, jotta valmentajan taktiset neuvot löytävät tiensä perille.

Tuotteitanne on muun muassa Imatran jäähallissa. Millaisiin muihin tiloihin teette sisustusratkaisuja?

Tuotteitamme on esimerkiksi Nesteen pääkonttorissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mutta myös vaikkapa monissa ABC-myymälöissä. Tuotteemme tulevat niin yksityisten yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin tiloihin.

Miten erikoistuitte nykyisiin tuotteisiinne?

Puucomp perustettiin vuonna 1987 ja alussa teimme alihankintaa huonekaluteollisuudelle. Puuviilu on ollut mukana alusta lähtien, mutta toiminta on muuttunut ja olemme erikoistuneet, koska ulkomainen tuonti on syrjäyttänyt kotimaisen valmistuksen.

Miten monesta materiaalista valmistatte tuotteita?

Meillä on monia kymmeniä erilaisia pinta-vaihtoehtoja. Mitä tahansa puuta maailmasta löytyy, niin kaikista pystymme tekemään.

Neljän joukkoon Suomi menee, mitalipeleihin.

Kuka? Jari Rajamäki

Ikä: 51 Perhe: naimisissa, kaksi aikuista lasta Unelma: Unelmia pitää olla niin arkeen kuin työelämään. Niitä paremmin yksilöimättä voin kertoa, että jokunen on jo toteutunut ja toivottavasti niitä löytyy vielä tulevaisuudestakin. Juuri nyt: Jääkiekon MM-kisat Helsingissä ja Tukholmassa 4.–20.5.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Viron olut- ja juomamarkkinoilla

kilpailu on kovaa. Oluesta alle kymmenen prosenttia kulutetaan anniskelupaikoissa.

Baanalla

Suomi oli vuonna 2011 maailman neljänneksi kilpailukykyisin valtio. Kilpailukykyisin oli Sveitsi.

Tapahtumia

yhdessä. Kirsi Mikkola (vas.) Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:sta rupattelemassa Teija Mikkolan kanssa. – Yrittäjät tarvitsevat vapaamuotoista yhdessäoloa, toteaa Mikkola PoroVIP:stä.

NY-palkinto Jurvaan

hauskaa riitti. Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Rovaniemen Yrittäjien yhteinen Hynttyyt yhteen -aloitustilaisuus sai yrittäjät liikkeelle ja vauhdikkaan alun.

Etelä-Pohjanmaan Maakunnallinen Nuori Yrittäjä 2012 -palkinto jaettiin tänä vuonna jurvalaiselle Jouko Sjöblom Oy:lle. Jouko Sjöblomin, 30, yritys on perustettu vuonna 2005. Yrityksen päätoimiala on konekauppa, mutta sillä on myös bioenergian tuotantoa, huoltoasema ja rautakauppa. Yrityksen liikevaihto on viisi miljoonaa euroa. Työntekijöitä on tällä hetkellä yhdeksän, mutta pellettitehdas- sekä liimapalkki- ja aihiotehdasinvestointien jälkeen työntekijämäärä kasvaa 30:een.

Putiikkiviikot kutsuvat Turussa Turun Yrittäjät ja Turun Ydinkeskustayhdistys järjestävät 23.4.–6.5. Putiikkiviikot-kampanjan, jonka tarkoituksena on nostaa esille keskustassa toimivia mielenkiintoisia liikkeitä ja erikoiskauppoja. Putiikkiviikkojen väri on viime vuoden kulttuuripääkaupunkivuotta mukaillen oranssi: oranssit pallot kutsuvat keskustaan ja astumaan sisään liikkeisiin. Tällä hetkellä putiikkiviikon tapahtumiin on lähdössä lähes sata yritystä.

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Väkeä kuin pipoa. Se on käypä sanonta ainakin Pirkanmaalla. Maan väkirikkaimman aluejärjestön perinteiseen kevättapahtumaan osallistui noin 2 500 yrittäjää puolisoineen. Kuva: Ville Kulmala

vappu Junttimeininkiä. Kuopiossa juhlittiin komeasti kevättä Hulabalo-kevätriehassa. Juhlien teemana oli junttibileet, joten asianmukaiset asusteet oli kaivettu kaappien perukoilta. Kuvassa ovat Juhani Ahonen ja Ester Vuori.

Stadissa yritetään

ritystä Stadiin! -tapahtuma järjestetään tiistaina 8. toukokuuta klo 11.00 – 22.00 Marina Congress Centerissä Helsingissä. Tapahtuma ulottuu myös viereisen Elokuvasäätiön tiloihin, missä käydään keskustelua kansainvälistymisestä ja luovien alojen tulevaisuudesta. Jo tutut Yritysklubi, Koulutustori ja Yrittäjän Help Desk löytyvät Marina Congress Centerin puolelta. Päivän tarkoitus on tarjota yrittäjille ja tapahtuman yhteistyökumppaneille mahdollisuus verkostoitua. Yritystä Stadiin! on Helsingin Yrittäjien päätapahtuma ja samalla Suomen suurin yksipäiväinen koulutus- ja verkostoitumistapahtuma yrittäjille,

TAPAHTUMA, JOSSA YRITTÄJIEN

IDEAT

KOHTAAVAT.

yrittäjähenkisille ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Tapahtuma rakentuu useasta kokonaisuudesta: seminaareista, tietoiskuista ja yhteistyökumppaneiden ständeistä eri osastoilla. Päivä huipentuu kaikille tapahtumakävijöille ja yhteistyökumppaneille avoimeen, rentoon ja viihdyttävään iltatilaisuuteen. Ilmoittautuminen perjantaihin 4.5. mennessä www.yritystastadiin.fi/ilmoittautuminen.

Milloin: Tiistaina 8.5. klo 11.00 Marina Congress Centerissä Paikalla myös: Aleksander Stubb ja Paavo Arhinmäki

Työläisten perinteinen juhlapäivä sosialistisissa maissa.

PARHAAT PALVELUT TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

TULOSTINTArVIKKeITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset – auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Puh. 09-622 5715

www.consista.fi

reTKIPALVeLUT

TUOTANTO- JA LIIKeTILAT

YrITYSSOVeLLUKSeT

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti

KIeLIKOULUTUSTA

NetBaron®-sovellusperhe

Liike-elämän englantia

• • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

Räätälöitynä yrityksille ja yksityisille.

BigDeal Kielipalvelut Gsm 040 353 7488 heikki.orkimo@bigdeal.fi

www.bigdeal.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

Näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

4/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Jag förnekar insinuationerna om ABC-kedjans ohälsosamma konkurrenssätt. Vi har inte råd med sådant. ABC-kedjans direktör Heikki Strandén

Alla vinner

Öppen fakturering av kostnaderna för tjänster är till nytta för såväl kommuninvånare och kommuner som företagare.

Inhemsk björk i omklädningsrummen Företaget Puucomp från Kristinestad har i en utlottning bland Företagarna i Finlands medlemmar vunnit en loge under en av Finlands matcher under världsmästerskapen i ishockey på hemmaplan som startar i maj. Företaget tillverkar inredningsskivor i faner. Försäljningschef Jari Rajamäki, hur skulle du inreda ishockeylejonens omklädningsrum? – Jag skulle använda både inhemsk björk och masurbjörk för att inreda omklädningsrummet, eftersom de växer i de hårda nordiska förhållandena och måste ha samma ”sisu” som ishockeylejonen. Ishockey-VM startar den 4 maj.

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

yväskylän Hammashuoltos ägare Tuula Koskela är nöjd. Hennes hemstad har nämligen beslutat att lägga upp självkostnadspriserna för tjänster som kommunen själv tillhandahåller på Internet där alla kan titta på dem. På så sätt kan företagarna och kommuninvånarna till exempel se hur stora de verkliga kostnaderna för ett tandläkarbesök är för kommunen. – Öppenheten och möjligheten att välja fritt är i första hand fördelaktigt för patienten, men troligtvis växer även företagens omsättning. Problemet har varit att patienterna inte kan utnyttja de kommunala tjänsterna utan att köa, säger Koskela som själv arbetar som tandläkare. Hon skulle vara beredd att utöka sin verksamhet, även snabbt om det krävs. Det är dock resursbristen som bromsar tillväxten. – Bristen på tandläkare är ett

Katalogtjänstbusinessen löper amok Problem. Bristen på tandläkare är ett stort problem för oss, konstaterar Tuula Koskela. stort problem för oss, konstaterar Koskela. Ett tandläkarbesök inom den kommunala vården kostar i genomsnitt 64,50 euro för Jyväskylä stad. Ett läkarbesök å andra sidan kostar i genomsnitt 96 euro. – Kostnaden för tandläkarbesöket verkar som ett högt pris, om man endast lagar ett vanligt hål. Allt beror förstås på vad som faktiskt utförs, bedömer Koskela.

Tuffa målsättningar. Jyväskyläs

biträdande stadsdirektör Pekka Utriainen säger rakt ut att kommunerna själva bör vara medvetna om de faktiska kostnaderna för tjänsterna de tillhandahåller och öppet visa dem för andra. – Allt utgår ifrån organisationens egna behov och en utveckling av den egna effektiviteten. Siffrorna ska bland annat visa kostnaderna för personal, utrymmen och administration. Annars vet vi inte vad som är en rimlig nivå på servicesedlarna. Dessutom kan vi

rikta in våra resurser på rätt sätt och kunden kan själv välja tjänsteleverantör, säger Utriainen. Biträdande stadsdirektören betonar betydelsen av servicesedlar och en tjänstestrategi överlag. När man har de rätta beräkningarna till hands kan man börja utarbeta själva strategin. Privata företag står redan för hälften av tjänsterna inom äldreomsorgen i Jyväskylä och inom social- och hälsovården finns det många nya marknader för företag.

Besparingar på tusentals euro med skatteoptimering Chefen för Talenoms konsultenhet Jaakko Lampela uppmanar företagarna att optimera sina skatter. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

törsta delen av företagarna lämnar in sin personliga skattedeklaration den 8 eller 15 maj. Jaakko Lampela på Talenom påminner om att det ofta finns betydande fel och brister i den förhandsifyllda skattedeklarationen, och därför är det viktigt att noggrant kontrollera uppgifterna. – Till exempel resekostnader

bör fyllas i. Det är möjligt att dra av högst 7 000 euro per år för resekostnader mellan bostaden och arbetsplatsen, berättar han. Lampela uppmuntrar till att även utnyttja hushållsavdraget. Därtill lönar det sig att kontrollera att beskattningen av försäljningsvinster går rätt till. Enligt Lampela är ifyllandet av skattedeklarationen även ett bra

Vi kommer snabbt upp i besparingar på tusentals euro om allt sköts på rätt sätt. Jaakko Lampela

tillfälle för att stanna upp och fundera på företagets och företagarens beskattning med tanke på framtiden. – Det lönar sig att fundera över om till exempel resursernas för-

delningsmekanismer, förhållandet mellan lön och utdelning samt bolagsformen är de rätta. Vi kommer snabbt upp i besparingar på tusentals euro om allt sköts på rätt sätt. Enligt Lampela har allt fler företagare börjat anlita revisionsbyråer för att fylla i den personliga skattedeklarationen. Han önskar dock att företagarna skulle känna till de egna ekonomiska siffrorna betydligt bättre. Lampela uppmanar företagarna att kräva att den egna revisionsbyrån lämnar heltäckande månatliga rapporter som fungerar som mellanbokslut, så att informationen som behövs för att styra affärsverksamheten är korrekt och aktuell.

Vilseledande marknadsföring är vardagsmat för företagen. Personer som ringer till Företagarna i Finlands rådgivningstelefon angående katalogtjänster har under de senaste åren ökat till en daglig företeelse. Företagaren Marjo Kaihari från Magnifico Oy har stött på problemet. – Jag har blivit erbjuden försäkringar, kontorsutrymmen och leasingavtal för bilar. Via e-post har jag även fått reklam om traktorer och släpkärror. Därtill får jag naturligtvis även samtal om katalogtjänster varje vecka.

Marjo Kaihari

Stolar med design och volym Arvo Piiroinen Oy grundades 1949 och började med tennbeläggning av kaffepannor, men verksamheten har sedan dess utvecklats till tillverkning av olika designprodukter och stolar för ishallar. Det hårda arbetet har burit frukt, eftersom Japan har blivit Piiroinens största exportmarknad. Piiroinen levererar bland annat alla 12 000 stolar till ishallen som kommer att användas under de olympiska vinterspelen i Ryssland 2014.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2012

valtakunnalliset jäsenedut 2012 www.yrittajat.fi/jasenedut rekrytointi vakuutukset Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilöja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen. Lisäksi saat alennusta yrityksen sairauskuluvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Uusi etu on vain Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitettu Ensimmäisen työntekijän vakuutus. Se antaa yrityksellesi turvaa siltä varalta, että ensimmäisen rekrytointi epäonnistuisi. Yritysturvassa 1–9 henkilön yrityksille on uutena etuna mahdollisuus laajentaa oikeusturvavakuutusta ilman lisämaksua. Saat useimmista kodin ja perheen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290 .

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut

SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuukausimaksu. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 mpm/pvm ark. 8–16.30. Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelupisteeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

hakupalvelut Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk. Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

tietotekniikkapalvelut Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hewlett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Microsoft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secure hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etätukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyttövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valtakunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0. Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

markkinointi SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Televisiossa voit olla liikkuvan kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheenaiheissa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla talousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhinta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta ”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Maksamisen yhteydessä tarvittavan alennuskoodin löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta, ja ilmoitusta tehdessäsi, ilmoita SY:n jäsennumero sille varattuun kenttään. Ilmoitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

autot SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jäsenkortilla, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin, huoltoleasingpalvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan. Autovalikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoja: suomenyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

autovuokraus Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

autopesu SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Katso tarkemmat tiedot edusta www.helmisimpukka.fi.

sähkö Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennumerolla. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Skapat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenille tarkoitetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

polttoaineet ja lämmitysöljyt Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis. alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria. juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739. Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suomen Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suomeksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@ teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Neste Oil Yrityskortilla alennusta Nesteasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/ litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina laadukkaat Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yrityskortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi

majoitus-, ravintola- ja kokousedut Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, käytä internet-varauksessa Suomen Yrittäjien koodia 0135 9030 tai p. 0800 12010. Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista alennuksia: 40 %:n alennus ei ole voimassa juhlapyhinä ja erikoistapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän hinnasta. Kerro varatessa, että on kyseessä SY:n jäsenetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

laivamatkat

Cumulus-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

YrITYSKäYTTööN tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero, jonka löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.tallinksilja.com

rantasipi-hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. www.rantasipi.fi. Huonevaraukset www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

YKSITYISMATKUSTAJANA Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen kanta-asiakasohjelmaan osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen. Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fijäsensivulta. risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivujen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä. Alennuskoodit ja reittitunnukset löydät kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille omalla jäsennumerollasi.

Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. www.crowneplaza-helsinki.fi. Huonevaraukset: www. hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi.

mm-kotikisat 2012 – vip-paketit jäsenyrityksille! Jääkiekon MM-kisat järjestetään Suomessa ja ruotsissa 4.–20.5. MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy ottelulippujen lisäksi VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnut sopivilta vaihtoehdoilta, on ryhmille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3. mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040, www.iihfworlds2012.com

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ravintoloissa, Holiday Inn-* ja rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * Etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi