Yrittäjäsanomat 6/2013

Etusivu

1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Pääkirjoitus: Pk-yritystä ei saa pitää pankkina | 3

6/2013 Myy! Jos yrittäjä ajattelee järjellä, kannattaa hänen keskittyä myyntiin.

Valtteri Lindholm

4–5

80 000

työpaikkaa Pk-yritykset tarjoavat nuorille ennätysmäärän kesätyöpaikkoja. Anne ja Kai Arppe pääsivät lomalle palkattuaan kolme työntekijää kesäksi.

uutiset: MUKAVA LIIKAHDUS ALV-RINTAMALLA | 7

Kuva: Euroopan komissio

uutiset: PALJON MELUA TYHJÄSTÄ: T&K-VÄHENNYS | 6

Jaajo Linnonmaa

Olli Rehn

Lappeenranta 18.–20.10.2013

ravistajat: RAVISTUKSEN LOPPUTULOS: KuuDEN MILJARDIN MYYNTI | 14 – 15

Esko Valtaoja

Inka Henelius

Henkka Hyppönen

ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI! www.yrittajapaivat.fi

2

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mercedes-Benzin ratkaisu kesään:

Valitse Vito

www.mercedes-benz.fi/pakettiautot

ja ampaiset 1 500 € lahjakortilla aurinkoon tai varustelet uutta Vitoasi 2 000 €:lla!

Kaipaatko ripeää ratkaisua kesäsuunnitelmiin? Ei hätää, Vito ratkaisee pelin ja antaa sinulle pikamahdollisuuden karata palmujen alle vaikka koko perheen kanssa 1 500 euron matkalahjakortilla. Tai sitten voit halutessasi valita lisävarusteita uuteen Vitoosi peräti 2 000 eurolla.

Nauti kesästä ja tee hyvät Vito-kaupat – etusi ovat nyt ylivertaisia.

Etu 4.6.–15.8.2013 aikana tehtyihin uusiin Vito-pakettiautotilauksiin.

Ei koske Vito Trend -malleja.

Jälleenmyyjät: Espoo KehäVeho, Lommilanrinne 3, puh. 010 569 16 • Forssa Forssan Automyynti, Tiilenlyöjänkatu 7, puh. 020 781 0700 • Helsinki Veho Autotalot Herttoniemi, Mekaanikonkatu 14, puh. 010 569 3290 • Hyvinkää Kaupunginportin Auto, Torpankatu 25-27, puh. 019-45 851 • Hämeenlinna LänsiAuto, Uhrikivenkatu 18, puh. 010 525 2390 • Iisalmi Autotalo Hartikainen, Marjahaankierto 11, puh. 0400 793 312 • Joensuu Autotalo Hartikainen, Pamilonkatu 31, puh. 050 387 1823 • Jyväskylä Veho Hyötyajoneuvot, Kuormaajantie 55, puh. 010 569 3166 • Kajaani Autotalo Hartikainen, Syväojankatu 5, puh. 044 543 8931 • Keminmaa Niemelän Auto, Teollisuuskylänraitti 10, puh. 042 455 11500 • Kokkola Veho Hyötyajoneuvot, Indolantie 2, puh. 010 569 8380 • Kotka Auto-Suni Kotka, Keltakalliontie 2, puh. 044 223 3368 • Kouvola Veho Hyötyajoneuvot, Savonsuontie 8, puh. 010 569 2725 • Kuopio Veho Hyötyajoneuvot, Takojantie 24, puh. 010 569 2160 • Kuusamo Koillismaan Auto, Luomantie 7, puh. 010 763 3822 • Lahti Veho Hyötyajoneuvot, Kasaajankatu 8, puh. 010 569 8245. Mega-Auto, Alhonkatu 5, puh. 0207 510 400 • Lappeenranta Auto-Suni, Harapaisentie 2, puh. 040 840 2712 • Mikkeli Savon Autokeskus, Hietakatu 5, puh. 015 206 2550 • Oulu Veho Autotalot, Kallisenperä 1, puh. 010 569 2011. Veho Hyötyajoneuvot, Kaarnatie 32, puh. 010 569 8365 • Pori Veho Hyötyajoneuvot, Korjaamonkatu 3, puh. 010 569 8290 • Porvoo Mega-Auto, Asentajantie 3, puh. 0207 510 300 • Rovaniemi Niemelän Auto, Ulakatu 11, puh. 04 2455 11300 • Salo Astrum Auto, Joensuunkatu 15, puh. 02 777 3917 • Seinäjoki Veho Hyötyajoneuvot, Puuhaajantie 1, Hyllykallio, puh. 010 569 3116 • Tampere Veho Autotalot, Taninkatu 11, puh. 010 569 3011. Veho Hyötyajoneuvot, Jasperintie 1, Pirkkala, puh. 010 569 3146 • Turku Veho Autotalot, Vesilaitoksentie 1, Raisio, puh. 010 569 2811. Veho Hyötyajoneuvot, Loukinaistentie 10, Lieto, puh. 010 569 8220 • Vaasa Veho Hyötyajoneuvot, Rantamaantie 37, puh. 010 569 3180

3

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

8|

10 | Pelimies haluaa maailmalle 12 | Laivurikurssin kautta saunottajiksi 16 | Purjehduskin voi olla henkireikä

Löytyykö pankeille vaihtoehtoja

debatti:

18 |

P

20 |

Viittomakielen tulkit kysyttyjä

22 | Koulukuvaaja murtaa vanhaa valtaa

TALOUS:

24 |

Verkkokauppa pystyyn ja heti

26 | Yrittäjien byrokratia vähenee

vapaalla:

28 |

Teknofestari toimii ALEK elokuussa SI P

OU EN

Viime keväänä julkistettu pk-barometrikin osoittaa, että pankkilaina on tänäkin vuonna ylivoimaisesti yleisin rahoitusmuoto. Neljä viidestä barometriin vastanneesta mainitsee sen yhtenä vaihtoehtona. Samalla korostui Finnveran rooli lainojen myöntäjänä ja takaajana.

Saako yrittäjä sitten lainaa ja mihin hintaan?

Vastaus riippuu, keneltä kysyy. Yrittäjien mielestä lainarahan saanti on tiukentunut ja marginaalit ovat nousseet. Pankeista puolestaan vakuutellaan, että rahaa saa edelleen lähes vanhaan malliin.

Molemmat tahot ovat oikeassa.

Pankit ovat entistä tarkempia, kenelle rahaa lainaksi antavat ja mihin hintaan. Finanssikriisiä

edeltävään aikaan ei ole paluuta.

Toissa viikolla tikunnokkaan nousi Danske Bank, jonka rahoitusyhtiö perii yritysasiakkailtaan pankkiveron kustannukset erillisellä laskulla. Asia paljastui, kun Suomen Yrittäjiin alkoi tulla puheluita huolestuneilta yrittäjiltä.

Danske Bankista kerrottiin, että pankki halusi toimia pankkiveron suhteen avoimesti. Muut pankit sisällyttävät veron marginaaleihin.

Tuskin kukaan oikeasti luuli, että pankit ottaisivat veron omaan piikkiinsä. Yrittäjät joutuivat nyt vaan sijaiskärsijöiksi poliitikkojen luomassa näytelmässä.

Sama sijaiskärsijän rooli pk-yrittäjillä on, kun he joutuvat taipumaan suurempien yritysten edessä.

Taloustilanteen vaikeuduttua finanssikriisistä lähtien on kertynyt tietoja, että suuret yritykset pidentävät maksuaikoja yksipuolisesti. Pahimmillaan maksuaika voi olla jopa kaksi kuukautta.

Tarkkaa tietoa ongelman laajuudesta ei ole, sillä harva uskaltaa kertoa tilanteestaan avoimesti. Suomen Yrittäjät aikookin selvittää, pitäisikö yrittäjäjärjestön vaatia 30 päivän maksukattoa jopa lakiin.

Selvitystyö on kannatettava ajatus, vaikka uudet lait tuppaavat lisäämään byrokratiaa.

Ennen kuin tilanne helpottuu yrittäjien on syytä pohtia, kannattaako ulkoistaa maksusaatavansa jollekin toiselle taholle. Sekin maksaa, mutta vähemmän, jos vaihtoehtona on käyttöpääoman hakeminen pankista.

Joka tapauksessa suuryrityksille on tehtävä selväksi, että pk-yritys ei ole mikään pankki.

arjessa:

N TA

Pitäisikö yrittäjäjärjestön vaatia 30 päivän maksukattoa jopa lakiin.

Mari Laaksonen vs.

Arja Laurila

19 | PS: Jalasjärvi nousee vielä

Pk-yritys ei saa ainakaan olla suuremman yrityksen lypsykone. ankkien rooli on iso nyt ja jatkossa pkyritysten rahoituslähteenä. Tämä selvisi viime viikolla pidetyssä yritysrahoituksen seminaarissa, jonka järjestivät Suomen Yrittäjät ja Finnvera.

Itse asiassa muita vaihtoehtoja on vähän ja ne on rajattu pienelle kohderyhmälle. Esimerkiksi paljon puhuttu joukkovelkakirjamarkkina tai pääomasijoittajien liikkeet eivät suuria massoja pelasta. Kasvuyrityksille ne ovat kuitenkin elintärkeä rahoituksen lähde.

Oikeus ratkaisi, onko smoothie tuttu vai ei

Resumé:

31 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Ehditkö viettää kesälomaa kollegoidesi tapaan?

Ota kantaa verkossa!

Jussi Järventaus: Pienet ensin Kolumni

Jussi Järventaus jussi.jarventaus@yrittajat.fi

Vuosilomalain muutos on irvokas esimerkki siitä, kuinka Pienet ensin -periaate on pettänyt.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

E

uroopan unionilla on hyviä yrittäjyyslinjauksia. Yksi tärkeimmistä on Pienet ensin -periaate. Sen tavoitteena on, että yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö sovitetaan aina pienten yritysten olosuhteisiin.

Unionin käytännön politiikassa on paljon petrattavaa. EU-tuomioistuimen ratkaisun johdosta äskettäin tehty vuosilomalain muutos on irvokas esimerkki siitä, kuinka Pienet ensin -periaate on pettänyt käytännön lainsäädäntötyössä.

Ajatellaanpa ensin pientä yritystä, joka työllistää kolme henkilöä. Yhden työntekijän loman siirto sairastumisen vuoksi aiheuttaa sen, että kolmasosa työpanoksesta joudutaan järjestelemään uudelleen. Otetaan sitten 300 henkilön yritys. Siellä vastaava tilanne syntyy,

jos 100 työntekijää jää samaan aikaan sairauslomalle – kuulostaa absurdilta, eikö niin?

Tärkein peruste Pienet ensin -periaatteelle on juuri se, että sääntely aiheuttaa pienissä yrityksissä suhteellisesti suuremman rasituksen kuin isoissa yrityksissä. Ei pidä sortua ajattelemaan, että kaikkien yritysten kantokyky on sama. Avolavapakettiautoon ei voi panna samaa kuormaa kuin täysperävaunulliseen rekkaan.

Toinen peruste Pienet ensin -periaatteelle on talouden rakennemuutos. Kuten tunnettua, työvoiman nettolisäys on tapahtunut lähes kokonaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paras tahti on ollut alle 10 henkilön mikroyrityksissä.

Panostaminen pieniin yrityksiin on siis

tehokkainta kasvun ja hyvinvoinnin edistämistä.

Hyvien linjausten käytännön toteutus ei ole pelkästään EU-tason haaste. Suomea vaivaa sama ongelma siitä huolimatta, että Suomen Yrittäjät on ajanut Pienet ensin -periaatteen toteuttamista myös kotimaisessa lainsäädännössä.

Tuorein esimerkki on ehdotuksemme henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotuksen keventämisestä. Keväällä päätetty verouudistus on mainettaan parempi, kun puhutaan pienistä osakeyhtiöistä.

Uudistus kuitenkin sivuutti tyypilliset pienyritykset eli henkilöyhtiöt. Parempaa kannustavuutta tarvitaan koko yrittäjäkentässä.

Pienen yrittäjän velvoitteet ja kustannukset ovat jo nousseet sietämättömiksi.

4

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kesäduuni yli 80 000 nuorelle

Liminka

Ilkka Partanen: Parasta työaikaa

Pk-yrittäjät palkkaavat tänä vuonna enemmän kesätyöntekijöitä kuin koskaan aiemmin. hannu.hallamaa@yrittajat.fi

S

uomalaisissa pk-yrityksissä työskentelee tänä kesänä yli 80 000 kesätyöntekijää. Määrä on ennätys ja reipasta kasvua kahdesta viime vuodesta, jolloin kesälomittajien määrä jäi noin 70 000 tuntumaan. Aiemmin 2000-luvulla kesätyöpaikkojen määrä on vaihdellut 55 000 – 65 000 välillä.

– Pk-yrityksistä kolmannes palkkaa kesätyöntekijöitä. Keskimäärin työntekijöitä palkataan nyt kolme, kun aiemmin palkattiin 2,5, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Kasvun taustalta löytyy yrittäjien aiempaa suurempi halukkuus lomailla.

Petri Malinen

Malinen korostaa, että hajonta erikokoisten yritysten välillä on suurta.

Kun 10 – 49 henkeä työllistävistä yrityksistä kesureita ottaa yli kaksi kolmannesta, alle kymmenen hengen työnantajayrityksistä kesätyöntekijöitä palkkaa joka toinen. Yksinyrittäjistä

puolestaan vain kymmenesosa tarjoaa kesätyöpaikan.

Kesätyöpaikkojen tarjonnan kasvun taustalta löytyy yrittäjien aiempaa suurempi halukkuus lomailla, Malinen arvioi.

Yrittäjistä vain kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei pidä lomaa ollenkaan, kun pari vuotta sitten osuus oli vielä 14 prosenttia.

– Viesti siitä, että omasta hyvinvoinnista täytyy pitää kiinni tai isokin firma voi mennä nurin, on mennyt yrittäjien keskuudessa hyvin perille, Malinen tuumii.

– Voi olla, että vaikeaan taloustilanteeseenkin on nyt totuttu, eivätkä yrittäjät yritä enää viime vuosien tapaan venyä kohtuuttomasti.

Kesätyön kysynnän kannalta heinäkuu on selkeintä sesonkia, mutta työsuhteista lähes puolet on vähintään kahden kuukauden mittaisia. Viime vuosina keskimääräisen kesätyön pituudessa ei Malisen mukana ole tapahtunut juuri muutoksia.

Eniten kesätyöntekijöitä käyttävät perinteiseen tapaan majoitus- ja ravitsemusalan pk-yritykset. Kesätyöpaikkojen kasvua on tapahtunut lisäksi myös kaupan alalla ja teollisuudessa.

Rakennusalalla kesätyöntekijämäärä taas on hieman vähentynyt.

– Kaupan ja teollisuuden kesätyöpaikkojen kasvu on merkki paremmasta kehityksestä ja luo uskoa tulevaisuuteen, Malinen sanoo.

Yhä useampi yrittäjä pitää kesäloman • Yrittäjistä 90 prosenttia pitää kesälomaa.

• Kokonaan lomailemattomien määrä on vähentynyt kolmasosalla.

• Keskimääräinen kesäloman pituus on 16 päivää. Yrittäjät haluaisivat lomailla 24 päivää.

• Joka viides lomaa pitävä on poissa sorvin äärestä vain viikon, kolmasosa 2 – 4 viikkoa.

• Isommissa yrityksissä pidetään mikrosarjaa pidempiä lomia.

• Huonoimmin lomalle ehtivät kuljetus- ja varastointialan yrittäjät.

• Pitkiä lomia pitävät esimerkiksi erilaisten asiantuntijapalvelujen tarjoajat.

Lähde: Suomen Yrittäjät lähetti kyselyn kesätyöntekijöistä ja kesälomasta 6 000 yrittäjälle.

Vastauksia saatiin 800.

Kesä on hyvää aikaa tehdä markkinatutkimuksia ja kerätä taustatietoa. Projektit ovat sitten asiakkaille valmiina, kun he palaavat lomiltaan. En siis aio pitää kesälomaa. Olen vahvasti sitoutunut työhöni, joten lomailu mitään tekemättä tuntuisi vähän oudolta.

Pyöritän yhden miehen markkinointitoimistoa, jonka perustin maaliskuun alussa. Teen esimerkiksi markkinointitutkimuksia, markkinointisuunnittelua ja etsin asiakkaille myyntiliidejä. Minulla on kokemusta myynnistä, konsultoinnista ja markkinatutkimusten teosta.

En aio palkata työntekijöitä, joskin tietysti toivon, että yritys menestyisi sen verran hyvin, että voisin tehdä laajaa yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa ja hyödyntää heidän osaamistaan.

Tässä työssä on se hyvä puoli, että se kulkee mukana, kunhan netti toimii. Kesällä voin käydä päivällä kalastamassa ja syventyä sitten illalla projekteihin. Kalassa käyn Nilsiän vesillä, joista juuri nyt nousee lahnaa.”

Tampere

Lieto

Emil Bobyrev

Hannu Hallamaa

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

ari-pekka keränen

Uutiset

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Antti Sulkanen: Uutta kehitellessä En aio heinäkuussa käydä työpaikalla, vaan otan rauhallisemmin.

Parisen viikkoa pidän ihan täyttä lomaa perheen kanssa, ensin juhannuksen jälkeen Yyterissä ja heinäkuussa Kolilla.

Kesän aikana on kuitenkin tärkeää myös virittäytyä iskuun syksyä varten. Liikevaihto kasvaa nyt kolmatta vuotta, ja kasvun ylläpitämiseksi pitää etsiä uusia tuotteita ja edustuksia.

Yritykseni AN-Cadsolutionsin asiakkaat ovat pääasiassa valmistavaa teollisuutta, jossa pidetään heinäkuussa

lomia eikä tehdä hankintoja. Aloitin keväällä 3D-tulostinten tuonnin, ja ensimmäinen erä meni nopeasti. Malli oli suhteellisen edullinen. 3D-tulostimet kiinnostavat yritysten suunnitteluosastoja, sillä niillä voi tehdä tuotteesta käsin kosketeltavan mallin ennen sarjavalmistusta.

Vaikka pidän lomaa, olen puhelimen ja sähköpostin päässä koko ajan.

Yksinyrittäjälle täysi eristäytyminen ei ole mahdollista, mutta tämä on minulle elämäntapa, joten se ei haittaa.”

M

5

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Ay-liike on ollut ja

Ota kantaa!

edelleen on vankin ja sinnikkäin työttömien aseman parantamisen puolestapuhuja.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi VESA-MATTI VÄÄRÄ

Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola

Juuri nyt: Kunnon väittely luvassa: Yrittäjät vastaan SAK Kesälläkin takaraivossa jyskyttää se karu totuus, että Suomen kilpailukyky heikkenee. Yksi syy siihen on liian jäykkä palkanmuodostus.

– Suomen Yrittäjillä on tähän täsmälääke: ideamme joustavista työehtosopimuksista auttaisi heti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

a

Anne Arppe: Ensimmäinen kesäloma kauden. Korjausrakentamisen kannalta kesä on kiireistä aikaa, ja sisäilmapalveluita kysytään nyt niin paljon, että työntekijöitämme pitäisi kloonata.

Palkkasimme kolme kesätyöntekijää ja olemme varautuneet ottamaan neljännenkin. Hakemuksia kesätöihin tuli yli 50. Niiden läpikäynnissä oli iso työ, hyviä hakijoita oli paljon.

Aion pitää heinäkuussa kaksi viikkoa lomaa ja tehdä lyhennettyä työpäivää.

Loma sujuu mökkeilyn merkeissä merenrannalla.”

KUVAULJAS

Kuopio

Odotan kesälomaa innolla. Yrityksellämme on nyt käynnissä kolmas vuosi, ja me omistajat voimme nyt ensimmäistä kertaa jäädä kesälomalle. Lomat pyörivät jo, ja meillä on hyviä työntekijöitä, joiden käsiin voimme toiminnan jättää. Monella on yrittäjätaustaa, se auttaa.

Yrityksemme Carpe Classis Oy tekee pääasiassa vahinkosaneerauksia ja sisäilmakartoituksia.

Vahingontorjuntaa varten päivystämme ympäri vuoro-

Mikkeli

Tässä joustoturva-TESiksi kutsutussa mallissa työehdoista ja palkoista voisi sopia paikallisesti toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Jos työntekijä ei kuitenkaan haluaisi paikallista sopimista, hän voisi aina turvata alansa työehtosopimukseen.

Asia on yrittäjien mielestä niin tärkeä, että se otettiin yhdeksi keskustelunaiheeksi Porin SuomiAreena-viikolle. Järventaus saa väittelyssä vastaansa SAK:n työ- ja elinkeinojohtajan Matti Tukiaisen ja maan kärkipoliitikkoja.

Yrittäjäjärjestö haastaa heinäkuun puolivälissä areenayleisöä myös kaavoituksella ja nuorten työssäoppimisella.

5.9.

Syyskuun viidentenä päivänä juhlitaan yrittäjiä. Tänä vuonna Yrittäjän päivä on aivan erityinen, sillä yrittäjät kutsuvat koolle kaupungin- ja kunnanvaltuustot kaikkialla Suomessa allekirjoittamaan sitoumuksen yrittäjyyden puolesta.

Käytännössä sitoumus tarkoittaa sitä, että kunta ja yrittäjät lupaavat kehittää kuntaansa yhdessä, jolloin yrityksillä on siellä hyvä toimia.

Pohjaa valtuustojen ja yrittäjien yhteistyölle on, sillä valtuustoissa vaikuttaa yli 2 000 yrittäjää, peräti 21,7 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Tiina Pietilä: Juhlanäyttely työllistää Jyrki Suvimaa: Kesäksi lisävoimaa Olemme palkkaamassa alkukesästä uutta työntekijää, sillä yritystoimintamme on lähtenyt hyvin pyörimään.

Juuri nyt mainostoimistoissa riittää tekemistä, sillä asiakkaat muistavat, että ennen juhannusta pitää saada kaikki tehtyä.

Työntekijän palkkaamista on laskettu ja mietitty tarkasti.

Se on pieni riski, mutta samalla voimme päästä yrityksenä seuraavalle tasolle. Meistä on hienoa, että voimme jo nyt työllistää nuoren, vasta valmistuneen ihmisen.

Perustimme Heimo Ketolan

kanssa mainostoimisto Groteskin viime syksynä, sattumien summana keskelle taantumaa.

Oma yritys oli molempien pitkäaikainen haave. Aluksi meillä oli tiedossa vain pari asiakasta, mutta hyvän verkoston ansiosta töitä alkoi alkutalvesta löytyä.

Olen laskenut, että minulla on varaa pitää kaksi tai kolme viikkoa kesälomaa. Juhannuksesta heinäkuun lopulle on hiljaista, joten pidän loman silloin. Suuria suunnitelmia ei ole, aion rauhoittua mökillä ja golfkentällä.

Nurmikentillä laitan puhelimen pois päältä.”

Yritykselläni TiinaMarilla on nyt menossa 15. vuosi ja olen juhlavuoden kunniaksi valmistanut keramiikkapajalleni näyttelyn helmiruukkuja. Kesä-heinäkuu menee työn merkeissä, sillä liikkeellä on turisteja ja matkailijoita, jotka pysähtyvät myymälässä.

Juuri nyt myyn eniten mukeja, joihin on kirjoitettu Oulun murretta, esimerkiksi kysymys: Ookko nää pölijä? Niitä ostetaan esimerkiksi tuliaisiksi muualla asuville oululaisille Kesällä järjestän keskiviikkoisin savityöpajoja, joissa halukkaat pääsevät ohjatusti kokeilemaan keramiikan tekemistä. Lapset tykkäävät tehdä eläimiä, aikuiset koruja ja astioita. Saveen voi myös ikuistaa vauvan jalan- tai kädenjäljen.”

Epäiletkö vilpillistä perintää?

Toimi näin Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myöntää valtakunnallisesti toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen.

Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun sekä sellaisten omien saatavien perintää, jotka on ilmeisesti otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Toimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi.

Etelä-Suomen AVI myös valvoo, että toimiluvan saaneet perintätoimen harjoittajat noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa.

– Jos elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintää on harjoitettu hyvän perintätavan tai säädösten vastaisesti, hän voi tehdä asiasta ilmoituksen virastolle, sanoo Suomen Yrittäjien lakineuvoja Ville Kukkonen.

Hän huomauttaa myös, että AVI:lle tehty ilmoitus ei poista tarvetta tehdä normaalia reklamaatiota velkojalle ja perintätoimistolle.

Apua kantelun tekemiseen löytyy: http://www.yrittajat.fi/ fi-FI/yritystoiminnanabc/sopimaton_menettely_elinkeinotoiminnassa/

6

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

JUHA TANHUA

Tavoitteena tuotekehityksen tukeminen • T&k-lisävähennystä voivat saada osakeyhtiöt ja osuuskunnat työntekijöidensä t&k-toiminnan palkkojen perusteena. Tarkoituksena on tukea tuotekehityksen tekemistä.

• Tutkimushankkeiden palkoista voi vähentää verotuksessa sata prosenttia. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuodessa on 400 000 euroa, vähimmäismäärä 15 000.

• Lisävähennystä voi saada yritys, joka tekee perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä, joilla tavoitellaan tiedon lisäämistä tai sen käyttämistä uusien sovellusten löytämiseen.

• Verokannustin on voimassa vuosina 2013 ja 2014. Sen arvioidaan vähentävän valtion verotuloja vuositasolla noin 190 miljoonaa euroa.

hyvä lisä. Kenno Techin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouko Vallikari pitää t&k-vähennystä periaatteessa hyvänä, mutta pienille kasvuyrityksille hankalana. Taustalla Riku Ryhänen laserhitsaa.

Hakemuksia nolla: T&kvähennys vaarassa pölyttyä Tulkinnanvaraisen vähennyksen lyheneminen kaksivuotiseksi on yritysten kannalta ongelmallista.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

P

aljon puhuttu tuotekehitysvähennys on toistaiseksi herättänyt vaatimattomasti mielenkiintoa. Verohallinto on saanut vain yhden ennakkoratkaisupyynnön tutkimus- ja kehitystoiminnan väliaikaisen lisävähennyksen käytöstä. Tämä ainokainenkin ratkaisupyyntö on peruutettu.

Verohallinnolle tilanne on tullut pienoisena yllätyksenä. Ylitarkastaja Tiina Rantalan mukaan t&k-vähennyksen ennakoitiin kirvoittavan ennakkoratkaisupyyntöjä.

– Aiheesta on tullut jonkin verran kyselyjä, joten odotimme hakemuksia, koska kyseessä on uusi asia. Kyselyt keskittyivät siihen, millaista dokumentaatiota Verohallinto vaatii hankkeesta ja esimerkiksi työaikakirjauksista.

Ohje viipynyt. Tulppaa saattaa selittää se, että Verohallinnon ohje t&k-vähennyksestä on valmistumassa vasta alkukesästä.

Sovellusohjeen laatiminen on ollut verottajalle työlästä, sillä lainsäädäntö on Suomessa uudenlaista.

Ennakkoratkaisun pyytäjä on siis lakitekstin ja hallituksen esityksen varassa asiassa, jota PwC:n veroasiantuntija Kari Stenqvist luonnehtii monimutkaiseksi ja tulkinnalliseksi. Hän arvioi yritysten aktivoituvan asiassa syksyllä.

– Ohjeessa tarvitaan selventäviä esimerkkejä ja paljon. Toivottavasti verohallinto voi ohjeessaan tuoda näitä riittävästi esiin.

Tekesin rahoituksen ohjauksesta ja tuesta vastaava johtaja Ari Grönroos arvioi vain harvojen yritysten hakevan t&k-vähennyksestä ennakkoratkaisua.

Kannuste on rakennettu niin, että sitä on lähtökohtaisesti tarkoitus hakea vasta veroilmoituksessa osana normaalia verotusmenettelyä.

Grönroosin mukaan näin toimivat hyvin todennäköisesti sellaiset yritykset, jotka jo harjoittavat t&k-toimintaa.

Miten tulkitaan? T&k-lisävähennys on voimassa vain vuosina 2013 – 2014.

Isoin intressi on hyvin menestyvillä teknologiastartupeilla.

Kari Stenqvist

PwC:n Stenqvist luonnehtii tukimuotoa yritysten kannalta järkeväksi, vaikkei maksimihyöty suuren suuri olekaan. Vähennyksen saadakseen yrityksen pitää tehdä perustutkimusta tai

teollista tutkimusta, rutiininomainen tuotteiden jatkokehittely ei riitä.

– Yrityksen suora rahallinen hyöty voi olla 80 000 euroa. Isoin intressi on hyvin menestyvillä teknologia-startupeilla, jotka voivat hyötyä merkittävästi kokoonsa nähden.

Alun perin t&k-lisävähennyksen piti olla kolmivuotinen, mutta hallitus lyhensi keväällä kautta vuodella.

– Lain lyhytaikaisuus yhdistettynä matalahkoon ylärajaan on suurin haaste. Tulkinnallinen kaksivuotinen laki on yrityksen kannalta hankala, lain olisi voinut ajatella olevan pidempiaikainen tai ylärajan suurempi, Stenqvist tuumii.

Tekesin Grönroos korostaa verotuen olevan joka tapauksessa erittäin tervetullut, sillä sen pitäisi kannustaa aiempaa laajempaa yritysjoukkoa tutkimus- ja kehitystyöhön. Myös hän harmittelee tuen lyhytaikaisuutta.

– Yritysten kannattaa nyt nopeasti käynnistää t&k-projekteja vahvistamaan tulevaisuuden kilpailukykyään ja hyödyntää rajallisen ajan käytettävissä oleva vähennys.

Verohallinto elää toivossa sen suhteen, että yritykset nyt aktivoituisivat asiassa ja verottaja saisi joitakin ennakkoratkaisuhakemuksia.

– Näkisimme vähän tilannetta kentällä ja millaisia tapauksia on tulossa, Rantala sanoo.

Periaatteessa käyttökelpoinen

>

Riihimäellä laserhitsi puhuu. Esimerkiksi lämmönvaihtimia ja kerroslevyrakenteisia suojatuotteita valmistavan Kenno Techin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouko Vallikari pitää t&k-lisävähennystä tervetulleena piristyksenä tuotekehitystoiminnalle.

– Nuoren kasvuyrityksen kannalta ELY-keskuksen tuki ja Tekesin lainoitus on kuitenkin

toimivampaa. Etabloituneille yrityksille vähennys voi olla hyvinkin hyödyllinen.

Vaikka t&k-lisävähennyksestä ei nuorille yrityksille juuri hyötyä ole, Vallikari tuumii kannusteesta voivan koitua epäsuoria hyötyjä myös muille teknologiayrityksille. Hän arvioi, että Kenno Techille t&k -vähennyksen käyttäminen voisi olla mahdollista 2014.

T&k-vähennyksen 15 000

euron alarajaa Vallikari pitää pienten yritysten kannalta ongelmallisena.

– Siinä ei tarvitsisi olla alarajaa, mutta asialle on varmaankin byrokraattiset syynsä.

Suomen Yrittäjät esitti t&k-vähennykselle huomattavasti alhaisempaa alarajaa ja mallia, joka olisi tukenut paremmin kasvuvaiheessa olevia yrityksiä.

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Edustuksen ja markkinoinnin rajanveto liikahti piirun KHO:n tuoreet päätökset tekevät useista aiemmin alv-vähennyskelvottomista edustustilaisuuksista vähennyskelpoista markkinointia.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

utsuitko joukon asiakkaitasi markkinointitilaisuuteen?

Tarjositko kahvia ja pullaa? Nyt saat tehdä pullakahveista alv-vähennykset, sillä korkein hallinto-oikeus on muuttanut edustus- ja markkinointikulujen rajanvetoa. Kutsuvieraille järjestettyjen markkinointitilaisuuksien tavanomaisia tarjoiluja ei enää katsota edustuskuluiksi.

– On siirrytty siihen suuntaan, että kohdennettu markkinointi on mahdollista, ja voidaan järjestää tavanomaista ja kohtuullista tarjoilua, vaikka väki on kutsuttua, selvittää Deloitte & Touche Oy:n arvonlisä-veroasiantuntija Harri Huikuri.

KHO on keväällä tehnyt ratkaisun oppikirjayhtiön opettajille järjestämien markkinointitilaisuuksien ja lääkeyhtiön lääkäreille järjestämien lääke-esittelytilaisuuksien tarjoilujen alvvähennyskelpoisuudesta.

– Edustamisen alue on kaventunut, ja KHO:n viimeaikaiset ratkaisut ovat vieneet tilannetta verollista liiketoimintaa ymmärtävään sekä yrittäjämyönteisempään suuntaan, Huikuri sanoo.

Dokumentoi hyvin. Huikuri kuitenkin muistuttaa, että selvät edustusmenot, esimerkiksi asiakkaiden tai sidosryhmien kanssa

oikeus puhui. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet päätökset tekevät useista aiemmin alvvähennyskelvottomista edustustilaisuuksista vähennyskelpoista markkinointia.

suoritetut vapaamuotoiset illanvietot on syytä edelleen jättää vähentämättä, koska niihin puututaan varmasti mahdollisessa verotarkastuksessa.

– Jos ilmenee, että kokouskulutilille on viety selkeitä edustuskuluja, ne jälkiverotetaan.

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa yrittäjältä olisi hyvä löytyä verotarkastajalle muutakin kuin ostolasku, Huikuri vinkkaa. Kuitteihin liittyvien kutsutilaisuuksien markkinoinnillinen luonne olisi hyvä selväksi tilaisuuden ohjelman sekä kutsujen välityksellä.

Edustuksen ja markkinoinnin rajanveto on monesti vaikeaa ja tulkinnanvaraista. Asia nousee säännöllisesti esiin verotarkastusten yhteydessä, vaikkei edustuskulujen tarkastaminen Verohallinnon mukaan painopistealue olekaan. Viime vuonna verotarkastuksissa pantiin maksuun 1,8 miljoonan euron edestä alv-vähennyksiä, jotka liittyivät edustusmenoihin.

Tulevaisuudessa alv-vähennyskelvottomien edustuskulujen ja vähennyskelpoisten markkinointikulujen rajanvetojen käynti saattaa lisääntyä, sillä edustuskuluja ei vuonna 2014 voi enää lainkaan vähentää yritysverotuksesta. Ylitarkastaja Tanja Liimatainen ei kuitenkaan usko muutoksen aiheuttavan verottajan kannalta merkittävästi seuraamuksia.

Verotarkastusten määrä vähentynyt

>

Verohallinto teki viime vuonna 3 151 verotarkastusta, kun vuonna 2011 tarkastuksia tehtiin vielä 3 428. Apulaisjohtaja Raija Seppälän mukaan vähennys johtuu osittain panostamisesta hallituksen harmaan talouden torjunnan kärkihankkeen mukaisesti pitkäkestoisiin harmaan talouden tarkastuksiin. Harmaaseen talouteen liittyvissä tapauksissa tarkastaja joutuu monesti esimerkiksi osallistumaan oikeudessa järjestettävään suulliseen käsittelyyn.

Tänä vuonna tarkastusmäärä ei Seppälän mukaan ole kääntymässä kasvuun. Lähivuosina verohallinnon tavoitteena on lisätä tarkastusten kattavuutta myös niiden yritysten piirissä, joista ei harmaata taloutta epäillä löytyvän.

Seppälä sanoo, että verotarkastajat saattavat tulevaisuudessa tehdä tällaisiin yrityksiin nykymallia kevyempiä tarkastuksia, joilla pyritään ohjaamaan yrityksiä hoitamaan velvoitteensa oikein.

Ajassa: Telkkarissa vilkkuu yrittäjiä MTV3-kanavalla pyörii toinen tuotantokausi Suomessa on yritystä -dokumenttisarjasta, jossa yrittäjät kertovat omia kokemuksiaan ja pohtivat yrittäjille keskeisiä kysymyksiä.

Sarjaa tehtäessä kuvattiin yli sata yrittäjää eri puolilla Suomea. Katso mielenkiintoisia yrittäjätarinoita aina lauantaisin kesäkuun ajan.

Varaa paikkasi ajoissa Valtakunnallisten yrittäjäpäivien verkkosivut on avattu.

Nyt kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä kesäkuun loppuun asti osallistumismaksu on edullisempi.

Tapahtuman teeman, Ylitä rajasi, ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerkkeihin ja heidän menestystarinoihinsa.

Gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut EU-komissaari Olli Rehn.

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Lappeenrannassa 18.–20. lokakuuta. Ilmoittautumiset osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

Muista lomailla Kesä ja kärpäset ovat taas täällä!

Keskimäärin yrittäjä viettää kesälomaa 16 arkipäivää. Samalla 10 prosenttia ei ehdi lomailla laisinkaan.

Muista, että bisneskin luistaa paremmin, kun on mieli virkeänä.

7/2013

Seuraava Numero ILMESTYY 22.8.

Yritykselle räätälöity koulutus

Muutos näkyy asiakkaille ja vaikuttaa tulokseemme.

Onnistunut koulutus muuttaa yksilöiden tekemisen tapaa.

Heidän kauttaan koko liiketoiminta kasvaa kannattavalla tavalla.

Lue lisää asiakascasesta: markinst.fi/yrityskoulutus Teemme mielellämme yrityksellenne räätälöidyn tarjouksen!

Huoneistokeskuksen koulutuspäällikkö Tarja Määttä-Heinonen näkee, miten yritykselle räätälöity Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto lisäsi intoa ja antoi varmuutta työn tekemiseen.

Markkinointi-instituutti on nyt yrityspäättäjien mielestä koulutusalan kirkas ykkönen. (TEP 2012 -yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)

Tunnistettava muutos.

markinst.fi

7

Uutiset

8

Suorat

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT PEKKA SIPOLA

Läpinäkyvyys laskujen perusteena

1 Kysymys: Danske Finance on lähettänyt asiakkainaan oleville yrityksille laskun pankkiverosta. Miksi toimitte näin, Danske Financen toimitusjohtaja Juha Hammarén?

Vastaus: Valtion pankeilta perimä pankkivero tulee asiakkaiden maksettavaksi jollain tavalla. Mielestämme laskun lähettäminen oli kaikkein läpinäkyvin ja selvin tapa.

En tiedä, oliko se oikea vai väärä tapa, mutta sen valitsimme. Lasku perustuu aiheuttamisperiaatteeseen: pankki on maksanut veron vuodenvaihteen riskipääoman vastuukannan mukaan. Asiakas näkee laskusta selvästi, mistä se on omalla kohdalla aiheutunut.

2 Kysymys: Laskujen epäselvä ulkoasu herätti hämmennystä ja epäilyjä valelaskuista. Mitä tapahtui?

Vastaus: Osassa laskutusta väärä järjestelmäkoodi aikaansai virheellisen tulostuksen. Virheen syy on nyt selvitetty. Virheellisesti tulostetun laskun saaneille on lähetetty pahoitteluilmoitus ja uusi selitysosa. Emme hakeneet tällä huomiota, kyseessä oli inhimillinen virhe, jollaista ei tietenkään saisi sattua.

3 Kysymys: Millaista palautetta olette saaneet laskuista asiakkailtanne?

Vastaus: Jonkin verran on

Danske Bank

kyselty pankkiverosta ja laskujen perusteesta. Meillä oli puhelinneuvonta järjestettynä kysymyksiä varten, mutta puheluja tuli yllättävän vähän. Kyselyt ovat olleet asiallisia, vaikka kukaan ei tietenkään ole ollut laskun saadessaan tyytyväinen. Laskun kymmenen euron toimitusmaksusta on tullut palautetta, tältä osin olisi ehkä tullut enemmän käyttää harkintaa.

Tässä vaiheessa on ennenaikaista kommentoida, onko pankkiveron laskutuksen seurauksena tullut asiakasmenetyksiä.

Juha Hammarén

Riita. Froosh Ab:n toimitusjohtaja Brendan Harris ihmettelee sitä, että markkinaoikeus sivuutti heidän todistusaineistonsa, ja ratkaisi asian pääosin tuotteen tunnettuuden tai sen puutteen nojalla.

Tunnettuus todistettava Tuotepakkauksen väitetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskäsittelyn markkinaoikeudessa. Kyseessä ovat smoothietuotteet.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

T

uotepakkauksen väitetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskäsittelyn markkinaoikeudessa. Tällä kertaa kyseessä ovat smoothietuotteet.

Markkinaoikeus käsittelee vuosittain 30 kuluttajatuotteita koskevaa juttua. Orjallisen jäljittelyn nojalla hakemuksia oikeuteen tehdään melko vähän. Aiempi tapaus koski suksia ja on marraskuulta.

Markkinaoikeuden toukokuisen päätöksen mukaan ruotsalaisen smoothievalmistajan Froosh Ab:n hakemus kieltovaatimuksesta suomalaiselle Evi International Oy:lle hylättiin.

Hakemus perustui kilpailevan Froosh-tuotteen orjalliseen jäljittelyyn ja maineen oikeudettomaan hyödyntämiseen. Hakemusta ajettiin sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa -lainkohdan nojalla. Se, mikä elinkeinotoiminnassa on sopimatonta ja mikä sopivaa, ei ole mustavalkoista.

– Kuinka voit todistaa tuomareille, että tuotteesi on hyvin tunnettu? Tuotettamme on myyty Suomessa viisi vuotta, esimerkiksi R-kioskeilla ja ABC-asemilla, kertoo Frooshin toimitusjohtaja Brendan Harris.

Tuotteen ulkomuodon voi suojata, jolloin välttyy tämänkaltaisilta tuotteen jäljittelyepäilyiltä. Mallioikeudella voidaan suojata muun muassa pakkaus. Mallioikeus rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksessa, jos oikeus myönnetään hakijalle.

Tunnettuus markkinoilla. Frooshin ja sen entisen jakelijan Evin

riitatapaus herättää hylkäävästä päätöksestä huolimatta kysymyksen tuotteen tunnettuuden merkityksestä jäljittelyn todistamisessa.

Evi International on vuonna 1986 perustettu perheyritys.

Mistä oikein on kyse?

Evi International toimi yksinoikeudella Froosh-smoothietuotteiden jakelijana vuodesta 2008 maaliskuuhun 2012 saakka. Froosh AB päätti tuolloin lakkauttaa sopimuksen jakelijansa kanssa, ja perustaa oman maaorganisaation Suomeen alkuvuodesta 2012.

Evi toi markkinoille Mehuizatuotemerkkiä kantavan smoothiepullon pian jakelusopimuksen päätyttyä keväällä 2012. Froosh oli Eviin yhteydessä ennen oikeudelle tehtyä hakemusta, mutta sopua ei syntynyt. Froosh AB haastoi entisen jakelijansa markkinaoikeuteen kesällä 2012. Hylkäävä päätös tuli 7. toukokuuta. Frooshilla vain tavaramerkki on rekisteröity.

Muun muassa Kuluttajaviraston Kuluttaja-lehti (1/2013) erehtyi sekoittamaan kiistan osapuolina olevat smoothietuotteet tekemässään välipalavertailussa: tekstissä kerro-

Mallioikeus suojaa • Mallioikeus, joka voi olla voimassa enintään 25 vuotta, edellyttää syntyäkseen rekisteröintiä. Tästä poikkeuksena on EU-aluetta koskeva rekisteröimättömän yhteisömallin suoja, joka on voimassa kolmen vuoden ajan päivästä, jona malli on tullut ensimmäistä kertaa tunnetuksi EU:ssa. Rekisteröimätön yhteisömalli tarjoaa suojan vain suoraa kopiointia vastaan, kun rekisteröidyn mallin suoja kattaa myös laajemmin muodon jäljittelyn muunnoksin. Rekisteröinti on mahdollista, jos malli on uusi ja yksilöllinen.

taan Mehuizasta (Evi International) ja kuvassa on Froosh-pullo.

Pienet ja isot eri asemassa.

Frooshin Harrisilla on laaja kokemus elintarvikealalta ja brändeistä kansainvälisesti, muun muassa Coca Colan leivissä. Hän nosti markkinaoikeuden päätöksestä erityisesti esille sen, että oikeus jätti yrityksen todistusaineiston katsomatta, sillä oikeuden mukaan orjallisen jäljittelyn toteen näyttäminen edellyttää, että tuote on hyvin tunnettu Suomessa.

Tässä tapauksessa markkinaoikeus ei siis nähnyt tuotejäljittelyä.

– On mahdoton ajatus, että laki koskisi vain Unileveriä, Coca Colaa

ja Carlsbergiä. Miksi pk-yritykset eivät saa suojaa markkinaoikeudessa jäljittelyltä? Harris kysyy.

Froosh on ollut yhteydessä EU:n kilpailukomissioon ja pyytää heiltä tarkastusta asiassa. Lisäksi ruotsalainen yhtiö sanoo vievänsä riita-asian korkeimpaan oikeuteen kesällä.

Markkinaoikeus totesi päätöksessään, ettei Froosh ole toimittanut kaikkia mainitsemiaan bränditietoisuuteen liittyviä asiakirjoja oikeudelle. Oikeuden mukaan huomattava markkinaosuus voi osaltaan osoittaa tuotteen tunnettuutta. Erityisesti silloin, jos tuotteen markkinaosuus on ollut vuosia hyvin korkea.

Evi: Tuotepakkaus omaa suunnittelua

>

Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on noin 17 – 18 eri merkkistä smoothietuotetta. Kahden smoothievalmistajan, Frooshin ja Evi Internationalin, riitatapaus ei ole poikkeuksellinen. Orjallista jäljittelyä koskevia korkeimman oikeuden ratkaisuja on olemassa vain yksittäisiä.

Evi Internationalin toimitusjohtajan Vesa Väyrysen mukaan

ruotsalaisen Froosh-tuotteiden Suomessa saama jalansija on perustunut Evin myyntiorganisaation ja asiakaskunnan hyödyntämiseen. Evi kertoo vastauksessaan, että yhtiön myymien ja markkinoimien Mehuizasmoothietuotteiden pakkauksen ulkonäkö on itsenäisen suunnittelutyön tulos.

– Tuotteen tunnettuus ja omaperäisyys ratkaistaan aina

tapauskohtaisesti, sanoo markkinaoikeustuomari Pasi Yli-Ikkelä.

– Olemme ruotineet tapausta jo perin pohjin ja haluamme jatkossa keskittyä ainoastaan työntekoon, kertoo puolestaan Vesa Väyrynen.

Froosh joutuu markkinaoikeuden päätöksen mukaan maksamaan Eville korvauksena oikeudenkäyntikuluista noin 60 000 euroa.

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Henkilötietojen suoja vahvistuu Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustellusta syystä.

Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeusturvaa ja turvallisuutta.

Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu.

Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna.

Todistus: Tänne syntyvät työpaikat Uudet työpaikat syntyvät tutkimuksen mukaan pääasiassa hyvin pieniin, kasvujanoisiin yrityksiin.

Uusiin työpaikkoihin rekrytoidaan eniten työssä jo olevia, mutta opiskelijoiden ja koululaisten osuus on selvästi suurempi kuin muissa rekrytointitilanteissa.

Yritykset palkkaavat myös työttömiä melko paljon eli neljänneksen.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön analyysista ”Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät”, joka perustuu Tilastokeskuksen kaikkiaan 8 415 työnantajalta keräämiin tietoihin vuodelta 2011.

Kaikesta rekrytoinnista 45 prosenttia oli työvoiman hankintaa uusiin työpaikkoihin.

Työvoiman hakukanavina työnantajat käyttävät eniten epävirallisia henkilöyhteyksiä ja sisäistä hakua, seuraavaksi eniten työ- ja elinkeinotoimistoa, omia verkkosivuja ja lehti-ilmoitusta.

Tuttu brändi etsii yrittäjiä Isku aikoo vahvistaa myyntiketjunsa yrittäjävetoisuutta, ja tarjoaa usealla paikkakunnalla kauppiashenkiselle yrittäjälle mahdollisuutta lähteä vetämään Iskun kuluttajakaupan myymälää.

85-vuotiaan perheyrityksen oma myyntiverkosto muodostuu 27 myymälästä.

Iskun omiin kauppapaikkoihin haetaan yrittäjiä seuraaville paikkakunnille: Kuopio, Rovaniemi, Kotka, Kouvola, Hämeenlinna, Lappeenranta, Kajaani, Vaasa, Varkaus, Mikkeli, Seinäjoki, Tornio, Pori sekä Hyvinkää.

Osaajista kova pula Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla, kertoo ManpowerGroupin kysely.

Pulaa on muun muassa rakennusalan ammattiosaajista, putkimiehistä, sähköasentajista ja hitsaajista. Toiseksi vaikeinta työnantajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myyntiedustajia.

Maailmassa vallitsee jatkuva pula osaavasta työvoimasta. Suomessa työnantajista 27 prosenttia koki selvityksen mukaan juuri oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi, kun taas maailmanlaajuisesti samaa mieltä oli 35 prosenttia työnantajista.

– Työnantajat palkkaavat yhä useammin muuntautumiskykyisiä työntekijöitä, jotka sopeutuvat organisaatioiden tarpeisiin, sanoo ManpowerGroupin Suomen-toimitusjohtaja Leena Munter.

Yritykset kouluttavatkin yhä useammin työntekijöitään uusiin tehtäviin.

9

1 107 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-huhtikuussa pantiin vireille 1 107 konkurssia. Konkurssien määrä kasvoi 6,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

10

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ALEKSI POUTANEN

Kasariklassikkojen kauppamies

Koulukurssilla perustettu RikuCo myy käytettyjä konsolipelejä. Valikoimaa löytyy 80-luvun Nintendo-klassikoista nykylaitteiden peleihin. Nuori yrittäjä uskoo mielenkiinnon nostalgisiin videopeleihin vain kasvavan. Tarkoituksena on kasvaa Pohjoismaiden suurimmaksi klassikkopelien kauppiaaksi.

juttutuulella

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Kuka? Riku Korhonen

Ikä: 17, täyttää heinäkuussa 18. Yrityksen omistaa toistaiseksi Korhosen isä, mutta kesällä tehdään sukupolvenvaihdos.

Työura: Ennen yrittäjyyttä Korhonen työskenteli osa-aikaisesti logistiikkaalalla.

Perhe: Isä, äiti ja isosisko.

Motto: Pärjätäkseen täytyy uskoa itseensä, toteuttaa itseään sekä asettaa itselleen tavoitteita.

Mistä sait ajatuksen ryhtyä pelikauppiaaksi?

Opiskelen yhdistelmätutkintoa Liikemiesten kauppaopistossa, jonka Vuosi Yrittäjänä -kurssista homma syksyllä lähti. Olen jo nelisen vuotta keräillyt pelejä ammattimaisesti, ostanut ja myynyt, joten ajattelin kokeilla, millaista tämä olisi yrittäjänä.

Kuka ostaa 80-luvun konsolipelejä?

Asiakkaitani ovat keräilijät, peliharrastajat sekä ne, jotka ovat nuorina pelanneet konsolipelejä ja nyt haluavat hankkia vanhat suosikkinsa takaisin. Heidän joukkonsa kasvaa, alan retrobuumi on vasta alkamassa. Joillakin homma etenee sitten keräilyksi asti.

Mikä on suosikkipelisi?

Vietin lapsuudessani eniten tunteja Nintendo Gameboyn Pokemon-pelisarjan kanssa.

1990-luvun lopulla alkanut pelisarja saa vieläkin jatkoosia. Klassikot tuntuvat pitävän pintansa.

Voiko unohdetusta 80-luvun konsolipelijemmasta löytyä aarre?

Todella harvinaisesta pelistä tai laitteesta voi saada 500 euroa, mutta harvinaisuuksia on luonnollisesti vähän liikkeellä. Vanhojen pelien hinnat lähtevät viidestä eurosta – keräilijälle pelillä on eniten arvoa, kun tallella on hyväkuntoinen alkuperäispakkaus.

Minkä pelin haluaisit löytää?

Yrittämisen ohella opiskelet täysipäiväisesti. Ehditkö pelata?

Kyllä, se on minulle rentoutumistapa. Minulla on 3 000 pelin yksityiskokoelma, joten siihen nähden ehdin pelata liian vähän.

Yritän kartuttaa kokoelmiani täydellisiksi, eli hankkia kaikkia tietylle laitteelle julkaistuja pelejä. Parhaillaan etsin peleistä versioita, jotka on julkaistu vain Saksassa, Ranskassa tai Italiassa.

11

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUTTA!

Kaikki Helsingin pörssiyhtiöt taskussasi koko kesän.

LATAA MAKSUTTA Windows Marketplace -sovelluskaupasta.

Ei vaadi rekisteröitymistä.

Maksuton Windows Phone –sovelluksemme on entistäkin kattavampi Lataa uudistunut Kauppalehden Windows

Sovelluksessa lisäksi mm.

Phone -sovellus puhelimeesi ja seuraat

• päivän Kauppalehti kätevästi

vaivatta kesän tulosjulkistuksia ja talouden

selailtavana digilehtenä • Kauppalehden verkkopalvelun uutiset

tärkeimpiä tapahtumia missä liikutkin.

Kauppalehden Windows Phone -sovellus on toistaiseksi käytössäsi maksutta. Tutustu tarkemmin www.kauppalehti.fi/mobiili.

12

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kesätyö omaan pussiin Jyväskyläläisopiskelijoiden osuuskunta yrittää saunalautalla.

Hannu Hallamaa

H

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

ieman erilaisen kesätyön on juuri aloittanut kapteeni Samuel Saukkonen. Nuorukainen ohjastaa kesäkauden Jyväskylän Jyväsjärvellä seilaavaa saunalauttaa, yrittäjäpohjalta.

Aluksen liiketoimintaa pyörittää osuuskunta, jonka jäsenet ovat Jyväskylän am-

mattikorkeakoulun Tiimiakatemian ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Aiemmin lauttasaunaa on lämmittänyt vanhempien opiskelijoiden osuuskunta.

– Kun tällainen tilaisuus tuli vastaan, päätin ottaa projektipäällikön työt vastuulleni, Saukkonen kertoo.

Saunalautta seilaa Jyväsjärvellä toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin.

Kevätkaudella osuuskuntalaiset ovat tehneet markkinointi- ja valmistelutöitä, Saukkonen sanoo.

– Yllättävän paljon on tullut pikkuasioita vastaan, esimerkiksi saunapuiden ja ruokatarjoilun hankintaa olen delegoinut.

Saukkosella ei ollut ennen Tiimiakatemiaan tuloa yrittäjäkokemusta, mutta kiinnostusta toki löytyi. Hän

Hanna-Kaisa Hämäläinen

tuumii, että juuri osuuskunta oli ratkaiseva kesäsuunnitelmien hahmottumisessa.

Ilman sitä vaihtoehtona olisi todennäköisesti ollut palkkatyö kaupan alalla.

Teoriapohja kunnossa.

Saunan kipparoimista varten Saukkosen piti käydä saaristolaivuri- ja vuokravenekurssit.

Maksimissaan 12 asiakasta vetävälle lautalle odotetaan esimerkiksi juhlaseurueita ja työporukoita.

– Tuntuihan se vähän hassulta opiskella tätä varten kompassiheittojen korjaamista, mutta kortista voi olla myöhemmin hyötyä.

Projektissa on mukana aktiivisesti myös markkinointivastaava Henry Vesin, joka on myös sivutoiminen it-alan yrittäjä.

yHDessä elinvoiMan Puolesta Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset kutsuvat kuntien ja kaupunkien valtuustot koolle Yrittäjän päivänä 5.9.

Miksi? Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjät ja kaikki kuntapäättäjät saavat yhdessä aikaan pysyviä tuloksia kuntien elinkeinopolitiikassa ja elinvoiman turvaamisessa vaalikaudella 2013–2016. Kun yrityksillä on kunnassa hyvät toimintaedellytykset, myös kunta menestyy.

Miten? Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset ja kuntien valtuustot kokoontuvat yhdessä allekirjoittamaan yrittäjyyssitoumuksen. Sitoumuksen avulla yrittäjät ja kunnat päättävät yhdessä kehittää kuntien elinvoimaa.

Lue lisää www.yrittajat.fi/kunta

yrittäjyys luo elinvoiMaa!

Aurinkoista säätä on tilattu koko kesäksi.

Henry Vesin

– Totesin, että olisi mukava kokeilla välillä elämysmatkailua. Odotan oppivani uutta etenkin asiakkaiden

kanssa toimimisesta.

Vesin arvelee, että olisi hankkinut kesätienestinsä joka tapauksessa yrittäjänä,

joko osuuskunnan muissa projekteissa tai omassa yrityksessään. Yrittäjyydessä miestä viehättää vastuu

Teemu Nikkanen, Vantaa

Lasse Blomqvist, Lappeenranta

Sumi Moreno, Helsinki

Petra Sippola, Isokyrö

Kari Virtanen, Fiskars

suomessa on yritystä suomessa on yritystä -dokumenttisarja jatkuu MTV3:lla kesäkuun alussa. Sarja antaa puheenvuoron pk-yrittäjille. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja näiden yrittäjien vastuu työllistämisestä vain kasvaa.

Sarja näyttää, millaista on pk-yrittäjän arki. Sen on tuottanut Franck Media yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja sen aluejärjestöjen kanssa. Katso esitysajat ja lisätietoja osoitteessa:

www.yrittajat.fi/suomessa-on-yritysta Yhteistyössä:

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Monella yrittäjällä palkkaus mielessä

Laivurit. Saunalauttaa kipparoivat Samuel Saukkonen (vas.) ja Henry Vesin odottavat kesälle keskimäärin yhtä keikkaa päivässä.

Kesälomalla opettajille jää aikaa yrittää

>

omasta tekemisestä, joka tuo motivaatiota.

– Lähdemme kauteen luottavaisin mielin. Aurin-

koista säätä on tilattu koko kesäksi, Vesin murjaisee.

Kippari Saukkosen sormia syyhyttää alkuun teknisem-

pi kysymys.

– Odotan innolla lautan saantia vesille ja sen kokeilemista, miten paatti liikkuu.

Oppilaitokset ja koulut kaikuvat tyhjyyttään, kun nuoret ovat siirtyneet kesälaitumille. Kesälaitumilla ovat opettajatkin, mutta sivutoimisesti yrittäville koko kesä ei ole lomaa.

– Teen kesäloman alussa korjausompelutöitä, jotka ovat jääneet roikkumaan. On aivan erilaista tehdä töitä silloin, kun ei ole opetusta, sanoo ompelunopettaja Päivi Malinen.

Linnatikki-yritystä pyörittävä Malinen on tyypillinen yrittävä opettaja.

Tilastotietoa sivutoimisten opettajien määrästä tai jakaumasta eri kouluasteilla ei ole, mutta asiantuntijoiden näppituntuman mukaan heitä on etenkin toisen asteen oppilaitosten väessä.

– Perustin yrityksen vuonna 1995, kun oli vimma tehdä työtä oman ammattitaidon ylläpitämiseksi, kertoo sisustusalan

ammattitutkinnon vastuuopettaja Airi RiitinkiSundqvist.

Aluksi sisustustekstiilejä valmistanut opettaja on nykyään keskittynyt tila- ja taidetekstiileihin.

Kesä merkitsee RiitinkiSundqvistille aikaa keskittyä suunnittelu- ja valmistustyöhön sekä erilaisten käsityötapahtumien kiertämistä.

Malinen ja RiitinkiSundqvist työskentelevät Hämeenlinnassa Ammattiopisto Tavastiassa.

Työnantaja arvostaa sitä, että opettajat kehittävät ammattitaitoaan yrittäjinä toimien. Opiskelijat hyötyvät siitä, että opettajalla on kokemusta asiakkaiden kohtaamisesta ja tilaustöiden tekemisestä, Malinen arvioi. Hän korostaa, ettei aio viettää koko kesää ompelukoneen ääressä.

– Mutta jos joku pyytää tekemään tilaustyön, en sano, että olen nyt lomalla, enkä tee.

Joka toinen helsinkiläinen pk-yrittäjä harkitsee rekrytointia seuraavan puolen vuoden aikana.

Erityisen innokkaita työllistäjiä ovat yli 10 vuotta ja 2–3 vuotta toimineet 2–9 henkilöä työllistävät yritykset. Tulokset ilmenevät Helsingin Yrittäjien Pestaamo-hankkeen rekrytointitarvekyselystä, johon toukokuussa vastasi 443 yrittäjää.

Vastanneet yrittäjät työllistäisivät vieläkin enemmän, mikäli he voisivat olla varmoja osaavan, oppimishaluisen, sitoutuneen ja motivoituneen työvoiman saannista. Pientä yrittäjää askarruttaa myös rekrytointiin menevä aika ja riskit.

Joka kolmas vastanneista yrittäjistä hakee varmasti tai mahdollisesti palkatun työntekijän sijaan kumppania tai liiketoiminnan jatkajaa. Kumppanihakuun toivotaan nettiformaattia, jonka kautta kumppanit kohtaavat toisensa.

Omistajanvaihdostilanteessa olevilla pk-yrittäjillä on myös kohtaanto-ongelma: mistä löytää yritystoiminnalle jatkaja?

Ratkaisuja juuri sinulle, yrittäjä!

Mercedes-Benz ratkaisut yrittäjälle Mercedes-Benz CharterWay on monipuolisia palveluratkaisuja sisältävä kokonaisuus, joka tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja nimenomaan yrittäjälle – aina tarpeen mukaan.

Elisa Maksupäätepalvelu on helpoin ratkaisu yrityksesi maksujen vastaanottamiseen Maksupäätepalveluvalikoimastamme löydät juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan ratkaisun: Elisa Menevä sinulle, jolla kauppa käy siellä missä sinäkin ja Elisa Mainio kiinteään myyntipisteeseen. Elisa Mukava sinulle, jolla on kiinteä myyntipaikka sekä laajakaista.

Nettinäkyvyys kerralla kuntoon Fonecta Voima -kotisivupaketti on täyden palvelun tuote, jolla saat yrityksesi näkyvyyden ja löydettävyyden kuntoon verkossa.

Skapat Energia – kilpailutettu sähkönhinta Työn vaarojen selvittäminen Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi kuuluu jokaisen työnantajan tehtäviin.

Skapat Energia Oy tarjoaa ilmaiseksi sähkönhankintapalveluitaan nyt myös kotitalouksille ja pienasiakkaille. Suuremmille asiakkaille Skapat Energia Oy tarjoaa sähkönhankinta- ja energiatehokkuuspalvelut jäsenetuhintaan.

13

Keskity olennaiseen.

Helpotamme yritystoimintaasi tarjoamalla sinulle ajankohtaisia neuvoja ja konkreettista opastusta yritystoiminnan eri aihepiireistä.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja

14

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT Aleksi Poutanen

etanolia tankkiin. Tänä vuonna meillä on operatiivisia kasvutavoitteita tuulivoiman ja uusien tuotantolaitosten rakentamisen saralla, valottaa toimitusjohtaja Mika Wiljanen.

St1 kasvoi nopeasti miljar Yhtiö tuo rivakasti markkinoille uusia polttoaineita ja tutkii uusia raakaaineita etanolin valmistusprosessiin.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

S

t1 Oy on varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttu.

Alun perin Mika Anttosen perustama St1 harjoitti kuitenkin tukkukauppaa. Huoltoasematoimintaan yhtiö laajeni vuonna 2000 hankkimalla St1-tuotemerkin, josta tuli yhtiölle uusi nimi.

Muutokset ovat olleet nopeita, sillä nykyään konsernin liikevaihto on jo yli kuusi miljardia euroa.

Varsinainen kasvuharppaus ja ravistus tapahtuivat vuosina 2007 ja 2010 St1:n ostettua Essoja Shell-yhtiöt.

St1 toi etanolin markkinoille vuonna 2009, aluksi testiprojek-

tina. Vuodesta 2011 etanoliapolttonestettä on voinut ostaa St1:n ja Shellin asemilta eri puolilta Suomea. Alun hämmingin ja epäilysten jälkeen etanoli on vakiinnuttanut asemansa yhtenä polttoainevaihtoehtona bensatankilla.

– RE85:n hinta on bensiiniä alhaisempi. Joka kilometriltä ja litralta jää säästöä, alhaisemmasta energiapitoisuudesta huolimatta, painottaa St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen.

Etanolipolttoainetta voi käyttää flexifuel-automalleissa.

Kotimaisesta raaka-aineesta.

St1:n valmistamalle etanolipolttonesteelle on myönnetty kotimaisuudesta kertova Avainlipputunnus.

Etanolin tuotanto on eriytetty konsernissa St1 Biofuels -yhtiöön.

Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaamista, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suomalainen vientituote.

Mika Wiljanen

VTT ja St1 solmivat vuonna 2006 yhteisyrityksen etanolin valmistusteknologian ympärille. Seuraa-

vana vuonna St1 lunasti yhteisyrityksen itselleen. Yhtiö valmistaa etanolia eri raaka-aineista; vanhimmissa laitoksissa käytetään kotimaisessa elintarviketeollisuudessa syntyviä jätteitä sekä tähteitä ja seuraavana mukaan tuli erilliskerätty biojäte.

– Nyt suunnitteilla on laitos Kajaaniin, jossa etanolia tullaan tekemään kuitupohjaisista raakaaineista, kuten sahanpurusta.

Olki on myös hyvä tulevaisuuden raaka-aine, sillä sitä on saatavilla runsaasti.

Kajaanin etanolilaitoksen tuotantokapasiteetti on kymmenen miljoonaa litraa. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, laitos valmistuu vuonna 2015 ja se tuo alueelle 25 työpaikkaa.

– Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaa-

15

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

5/10

Näin Ravistajatsarja etenee

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2)

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa.

Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu) ja Fira (toukokuu).

St1 pähkinänkuoressa • St1-konsernin liikevaihto (Suomi, Ruotsi ja Norja) on noin 6,6 miljardia euroa. St1 Oy työllistää 180 henkilöä Suomessa.

Koko konsernissa työntekijöitä on noin 500.

• Ensimmäinen TuuliWatin tuulivoimala rakennettiin Poriin.

Nyt voimaloita on 25 kappaletta. Vuonna 2009 Porin voimala edusti 75 prosenttia Suomeen rakennetusta tuulivoimasta.

• St1:n bensiinin markkinaosuus on samaa suuruusluokkaa niin Ruotsissa kuin Suomessa.

• St1:llä on Ruotsissa lisäksi laaja laivojen tankkausliiketoiminta.

rdiluokkaan mista, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suomalainen vientituote.

St1:n tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa.

Polttonesteitä myydään yhteensä 4,8 miljardia litraa. Näköpiirissä on kysynnän lisääntyminen etanolille, sillä Suomi on asettanut EU:ta tiukemman tavoitteen uusiutuvan energian osuudelle liikenteessä, ja tavoittelee 20 prosentin osuutta vuonna 2020.

Jätepohjaisen etanolipolttoaineen hiilidioksiditase on merkittävästi pienempi kuin fossiilisissa polttoaineissa. St1:n mukaan heidän RE85-polttoneste vähentää autoilun fossiilisia hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia.

– Meille tärkeää on oma tuotanto, joka mahdollistaa niin tuulisähkön kuin RE85-polttoaineen valmistami sen. Haluamme myös, että meillä on vahva koko Suomen kattava verkosto niin yritys- kuin yksityisasiakkaille, Wiljanen tiivistää.

Yritys tuottaa myös S-ryhmän kanssa tuulivoimaa yhteisessä TuuliWatti-yrityksessä.

– Yhteiskuntavastuu näkyy teoissamme. Emme halua mennä alueille, jotka eivät ole kestäviä tai ovat eettisesti arveluttavia.

Ravistelu jokapäiväistä. St1:n pääkonttoriin on parhaillaan rakenteilla tuotekehityslaboratorio. Tällä hetkellä laboratorio toi-

mii Jokioisissa. Nyt kehitysputkessa on raskaan kaluston etanolidiesel, joka ei ole varsinaisesti dieseliä.

– Haemme asioita, joita uskomme kuluttajien tarvitsevan alalla.

Tavoitteemme on toteuttaa uudistuksia nopealla tahdilla.

Yritys lanseerasi Shell-asemille asiakkaiden toiveesta palvelutankkauksen syksyllä 2011.

Uusin tulokas Suomen 2 000 huoltoasemaa käsittäville markkinoille on GT-ketju, ja tarkoituksena on avata 50 asemaa tämän vuoden aikana.

Tänä vuonna Pitäjänmäen pääkonttorilla ei suunnitella yritysostoja. Idän markkinoiden suuntaan laajentumisesta kysyttäessä Wiljanen kertoo, ettei itälaajeneminen ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Vastavirtaan innovatiivisesti

>

Ravistajat-raatilaiset nostavat St1:n esiin oman tien kulkijana energia-alalla.

Raati valitsi St1:n kymmenen eniten toimialaansa ravistelleen yrityksen joukkoon, koska yritys vie toimialaa eteenpäin kehittämällä uusia ympäristöä säästäviä energiatuotteita.

– Toiminnan lähtökohtana on koko ajan pidetty kannattavan liiketoiminnan luomista, johon on liittynyt vahva panostus tekniseen kehittämiseen, kertoo Pasi Ketonen Itellasta.

Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä komppaa Ketosen näkemystä.

– St1 on esimerkki siitä, ettei toimialaa ravistamaan tarvita aina uutta startup-yritystä, innovatiivista kehittämistä voidaan tehdä myös yhdistämällä vanha osaaminen, tahto uudistua ja tieteellinen yhteistyö, korostaa Elisan Kalevi Westerlund.

Finnveran Annamarja Paloheimon mukaan yritys edustaa aidosti niitä arvoja, joista puhuvatkin, eli uusiutuva energia. Tekesin Hiekkanen-Mäkelä nostaa esiin St1:n aktiivisena vaikuttaja ja kumppanuuksien rakentajana.

– St1 toimii erittäin keskittyneellä ja säännellyllä toimialalla. Kuluttajien suuntaan toimialan ravistelu näkyy palvelun tuomisena takaisin huoltoasemille, huomioi Arto Kämppi Fenniasta.

– Merkittävä innovaatio on bioetanolin tuottaminen elintarvikkeiden jätteestä ja koko tuotantoprosessin ja logistiikkaketjun malli sen kaupalliseen hyödyntämiseen, Kämppi jatkaa.

Westerlundin mukaan St1:n bioetanolin valmistuksen ympärille nousee vauhdilla etanolitehtaiden verkosto, joka tuo yhtiölle kilpailuetua sekä työpaikkoja.

Pasi Ketonen

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Kalevi Westerlund

Annamarja Paloheimo

Arto Kämppi

Kolme pointtia

1

St1:n tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa. Kysyntä lisääntyy, sillä vuonna 2020 liikenteen polttoaineesta 20 prosenttia pitäisi olla uusiutuvaa.

2 3

St1:n strategian keskiössä on mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan energian valmistus ja myynti.

Yritysfilosofiana on, että kasvava yritys pärjää markkinoilla.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 5 747

16

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT vesa-matti väärä

Minna Valtari:

Purjehtiessa pääsen irrottautumaan Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Puhelimeni piippaa niin arkena kuin viikonloppuna. Olen normaalisti sosiaalisessa mediassa kiinni koko valveillaoloaikani ja tietenkin yrittäjän pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Purjehtiessa pääsen irrottautumaan, sillä avomerellä ei ole nettiyhteyttä. Se on minulle todella tärkeää.

Olemme lähdössä miesystäväni Antin kanssa kesäkuussa käymään veneellä Gotlannissa. Tutustuin purjehtimiseen hänen kauttaan.

Ensimmäinen pidempi reissumme oli kesällä 2011 Tanskan kautta Norjaan tehty purjehdus, joka kesti kaksi ja puoli kuukautta. Se jännitti, vaikka olimmekin harjoitelleet purjehdusta parilla pienellä reissulla ja olin käynyt teoriaa läpi saaristolaivurikurssilla.

Purjeveneellä liikkuessa voi periaatteessa lähteä mihin suuntaan vain, tutkiskella luontoa ja elää sen ehdoilla. Purjehtiminen on arjen vastakohta, eräänlainen paluu lapsuuden kesiin. Vaikka tämä kuulostaa kliseiseltä, purjehtiessa minulle matka on tärkeämpi kuin määränpää. On jännittävää, kun

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

näköpiirissä ei ole muita aluksia, horisontti on tyhjä. Pidän myös siitä, että purjehtiminen on ekologista.

Ensimmäiselle pidemmälle reissulle lähtiessäni jännitti hieman, kärsisinkö merisairaudesta. Vesillä oloon kuitenkin tottuu, vaikka Pohjanmeren kolmimetriset mainingit tuntuivat aluksi hurjilta. Kylmiltään se olisi tietenkin hurja tilanne.

Purjehtiessa mennään todella ilmojen ehdoilla, reitti pitää suunnitella sääennusteiden mukaan.

Olen kerran ollut tilanteessa, jossa myrsky pääsi yllättämään. Silloin opin, että kovassa merenkäynnissä on hyvä olla kannella ja nähdä horisontti, sillä veneen sisällä ei ollut ollenkaan mukavaa.

Yrittäjänä voin lähteä pidempäänkin reissuun varsinkin kesällä, kun Suomi hiljenee. En ole työni puolesta muutenkaan sidottu yhteen paikkaan. Tarvitsen vain läppärin, jolla pääsen verkkoon, kun olemme satamassa. Haaveena meillä on purjehtia Välimerellä tai Karibialla.

Veneellämme voisi periaatteessa ylittää Atlantinkin. Käytännössä meidän pitäisi kuitenkin vuokrata vene paikan päältä tai päästä johonkin miehistöön gastiksi, sillä muuten reissu venyisi liian pitkäksi.

Bisnestä somesta • Minna Valtari on turkulaisen Someco Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Yhtiö toimii sosiaalisen median konsulttina ja kouluttajana. Someco esimerkiksi kouluttaa eri organisaatioiden asiantuntijoita hyödyntämään työssään sosiaalista mediaa sekä konsultoi yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä sosiaalisen median avulla.

Yrittäjä matkustaa kevyesti, vaikka mukana on tuhdisti dataa.

Pakkaa reissuillesi mukaasi uusimmat Samsung-laitteet ja huolettoman edullista ulkomaan dataa, niin pidät työsi kevyesti käsillä sijainnista riippumatta.

*Tabletin ostajalle mobiililaajakaistaliittymä vuodeksi puoleen hintaan!

Samsung Galaxy S4

+ Elisa Idea

Samsung Galaxy Note 8.0

Innovatiivinen uutuus suurella näytöllä.

4G-yhteensopiva.

• • • • •

Käteen sopiva tablet-laite älykynällä ja kristallinkirkkaalla näytöllä. 4G-yhteensopiva. Toimitukset alkaen viikosta 24 – ennakkovaraa omasi heti!

36 35

€/kk

(24 kk sop.)

Alv 0 %

Yrittäjäpalvelupisteet www.elisa.fi/ajanvaraus

1000 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiililaajakaista 2M Data EU:ssa ja Venäjällä 5 €/pv Puhelut EU:ssa ja Venäjällä -30 % normaalista hinnastosta

010 19 13 19 (ark. 8-16.30, pvm/mpm)

16 60

€/kk

(24 kk sop.) tai 399 € Alv 0 %

elisa.fi /verkkokauppa

*Esim. Elisa Mobiililaajakaistaliittymä Pro 5,65 €/kk, 12 kk:n jälkeen normaalihinta 11,30 €/kk, 24 kk sopimus, alv 0 %. Puhepaketti sis. 1000 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksiminopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4-2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 €/alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20€/min, vastaanotto 0,05€/min (norm. 0,29€/min ja 0,08€/min). Tiedonsiirto ulkomailla: päiväkohtainen hinta EU+Venäjä 5€/25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5€/alkava 25Mt (norm. 0,70€/Mt). Ei erillistä kuukausimaksua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan.

Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

Uutiset

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla Uskallatko kasvaa? Mistä kasvu löytyy?

Uskallan.

Kasvu löytyy oman muotoilullisen idean kehittämisestä edelleen.

Haluan keskittyä ikääntyviin ja erityisryhmiin.

Essi Yrjänä, Muotoilutoimisto Essi Yrjänä, Turku

Kasvuhalukkuus. on olennaista yrityksen tulevaisuuden kannalta.

Kasvu vaatii ketterää reagointia ja vimmaista

työntekoa.

Petri Salminen, Sales’ House Finland, Salminen & Tikka Oy ja AJ-tools

Kyllä vähän.

Meillä on potentiaalia kasvaa, kun väestö ikääntyy. Se tarkoittaisi palvelumyynnin lisäämistä, mikä edellyttää enemmän työvoimaa.

Jukka Kangasniemi, Optikko Kangasniemi Oy, Kankaanpää

Kyllä. Maailma menee paljolti eteenpäin bisneksen ja rahan ehdoilla. Kasvuajatukseni lähtee siitä, että toteutamme kaikille hyvän olon.

Henna Uusilehto, Kynsistudio Pearl Nails, Turku

Tuttu ja turvallinen vetää Suomalaisyrityksiä kiinnostavat tutut ja turvalliset vientimarkkinat.

Kansainvälistymisen osalta yritysten suurin mielenkiinto kohdistuu jo tällä hetkellä tärkeille vientimarkkinoille kuten Venäjälle, Ruotsiin, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Norjaan. Esiin nousivat myös Japani, Intia ja Ukraina.

Team Finland -verkoston teettämästä selvityk-

sestä käy ilmi, että yritykset pitävät julkisesti tarjottuja kansainvälistymispalveluja edelleen tärkeinä. Muun muassa ministerivetoisia vienninedistämismatkoja pidetään hyödyllisinä.

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb kannustaa yrityksiä katsomaan kuitenkin myös niille markkinoille, jotka eivät tässä tutkimuksessa nousseet esiin.

– Hyvä esimerkki tästä on koko Afrikan manner.

17

15 700

Yrittäjänaisten kansalaisaloitteen vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta on allekirjoittanut 15 700 ihmistä. Jotta aloite pääsisi eduskunnan käsittelyyn, se tarvitsee heinäkuun 23. päivään mennessä 50 000 allekirjoitusta.

18

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Harmaa talous pilaa palvelualojen yrittäjien mainetta.

Muut lehdet

Siivousyrittäjä Mari Laaksonen kysyy Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtajalta Arja Laurilalta, mitä asialle voisi tehdä.

Luin Yrittäjäsanomista, että lähes puolessa parturikampaamoista on harmaata taloutta ja että se johtuu arvonlisäveron korotuksesta. Hienoa, että Suomen Hiusyrittäjät otti asian esille. Haluan leikkauttaa ja värjäyttää hiukseni rehellisellä kampaajalla. Mistä asiakkaana tiedän, onko toimiiko yritys rehellisesti?

Osakeyhtiöissä sairaan lapsen hoitokulut ovat vähennyskelpoinen meno, mutta toiminimiyrityksissä ei. Vähennysoikeuden pitäisikin koskea myös toiminimiyrittäjiä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen Suomenmaassa

Myös omalla toimialallani siivousalalla on valitettavan paljon harmaata taloutta. Joka neljännellä siivousyrityksellä on maksamattomia veroja. Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajan selvittämään, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Laista huolimatta valvontapaineet ovat kovat ja harmaa talous rehottaa. Rehellisenä yrittäjänä toivon, että jokainen tilaaja tarkastaa aina yrityksen taustat.

Tilaajalle maksuttomia hakupalveluita on useita. Miltä tämä kuulostaa?

Pankeista lainatilanne ei ole kiinni, sillä niillä on kykyä myöntää luottoja.

OP-Pohjolan Jari Tirkkonen Helsingin Sanomissa

Alakuloa on vaikea korjata kotimaisin voimin, koska se on lähtökohtaisesti tuontitavaraa. Tilanne on kroonistunut.

Harmaan talouden torjunta tuo lisää verotuloja, tukee laillista yritystoimintaa, turvaa yritysten reilun kilpailun ja vahvistaa työllisyyttä. Miksi siis harmaa talous rehottaa palvelualoilla niin räikeästi? Miksi veronumeron käyttöä ei ole laajennettu koskemaan kaikkia palvelualan yrityksiä?

EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila Kauppalehdessä

VATT:n Juhana Vartiainen Uudessa Suomessa

aleksi poutanen

Ruuan verotuksen ei tarvitse olla erityisen lievää, koska ihmiset ostavat ruokaa joka | tapauksessa.

Yrittäjä Mari Laaksonen Helsingin Yrittäjien hallituksen jäsen

19

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Hyvä ajatus kuitenkin meille kaikille sotia käymättömille.

Onhan naapurissa valtavat markkinat.

Kimmo Nieppo kommentoi Venäjän-kaupan asiantuntija Pirjo Karhun kehotusta kehua venäläinen päivässä

Facebookkommentit Me olemme ratkaisseet asian niin, että sopimusta tehtäessä toimitamme tilaajavastuulain vaatimat selvitykset pyytämättä tilaajille.

Katso heti, onko yrityksen ikkunassa tai ovessa Suomen Hiusyrittäjät jäsen 2013 -tarra. Se kertoo, että yrittäjä on järjestäytynyt, valveutunut ja vastuunsa tunteva. Lisäksi ovessa voi olla Luotettava Kampaamo -tarra. Se kertoo, että yritys on sertifioitu, ja Suomen Tilaajavastuu Oy on tarkastanut, että yrityksen velvoitteet on hoidettu. Sertifiointimahdollisuus on hiusalalla aivan uutta. Jos ovessa on ”meillä kelpaa vain käteinen” -lappu, älä astu sisään! Kun saat maksaessasi asianmukaisen kuitin pyytämättä, tiedät asioivasi yrityksessä, joka hoitaa velvoitteensa. Pankkikorttitosite ei riitä.

Jos et saa kuittia pyytämälläkään, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida, samoin jos palveluiden hinnat ovat huomattavasti halvemmat kuin lähistön muissa parturi-kampaamoissa.

Taina Arvekari tilaajavastuulain vaatimuksista käydyssä keskustelussa

Tässäkään asiassa ei mielipiteitä kysytä, lasku vaan tupsahtaa ja on erittäin epäselvä.

Raija Karmala kommentoi Danske Bankin yritysasiakkailleen lähettämistä pankkiverolaskuista käydyssä keskustelussa

Hiuspalveluita tilaavat ja ostavat yksittäiset henkilöt useimmiten tutulta kampaajalta, joten asiakkaat tuskin ryntäävät tarkastamaan yrityksen taustoja. On kuitenkin syytä tarkastaa ainakin jälkikäteen, jos esimerkiksi ei ole saanut kuittia. Jos yrityksellä on velvoitteita hoitamatta, kannattaa vaihtaa kampaajaa. Hiusyrittäjät odottavat malttamattomina tulevaa ”kuittipakkolakia”. Uskomme sen aktivoivan myös kuluttajat talkoisiin harmaata taloutta vastaan.

Toivoisin myös, että ainakin kampaamopalveluita asiakkailleen tilaavat julkiset toimijat, kuten palvelutalot ja terveyskeskukset, tarkastaisivat yrityksen taustat ennen tilausta.

Kysely Palkkaatko kesätyöntekijöitä?

KYLLÄ

59% EN

Hiusala poikkeaa muista harmaan talouden toimijoista siinä, että meillä on löytynyt pimeää työtyövoimaa ja palkkoja vain yhdestä yrityksestä.

Ehkä siksi meille ei ole esitettykään veronumerokäytäntöä. Meillä esiintyy pääasiassa ohi myyntiä eli käteiset eurot eivät joissakin yrityksissä kirjaudu kirjanpitoon. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt myös parturikampaamoissa. Se on tervetullutta ja jopa nostaa asiakaspalvelun tasoa. Sen sijaan kaikki maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät täytä lainsäädännön velvoitteita. Se saattaa johtua osin tietämättömyydestä, heikosta kielitaidosta tai lähtömaan kulttuurista.

41%

aleksi poutanen

Facebookin pikakyselyyn saatiin 39 vastausta.

Toiminnanjohtaja Arja Laurila Suomen Hiusyrittäjät ry

PS.

Jalasjärven joutuminen kriisikuntien listalle on otettu yrittäjien keskuudessa vastaan rauhallisesti. JAKK-asia on ollut täällä esillä jo pitkään, siihen ollaan melkeinpä kyllästyneitä. Lähdetään siitä, että velat maksetaan pois, niin kuuluu tehdä.

Kunnan kanssa olemme tiiviissä yhteistyössä ja viestimme heille, että

EN VIELÄ TIEDÄ 0 %

Jalasjärvestä pitäisi tuoda positiivisia asioita esille. Täällä on hyviä yrityksiä ja erinomaisesti menestyvää maataloutta, hyvä yrittää, elää ja asua.

Juustoportilla sijaitsevassa myymälässäni tapaan matkailijoita, jotka ovat kuulleet asiasta. Heille kerron, että tämä ei vaikuta jalasjärveläisiin yrittäjiin.

Katja Kuusisto Jalasjärven yrittäjien puheenjohtaja

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

• Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.

Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

• Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

20

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Huhupuheet pannaan Hyvähenkisessä työyhteisössä työnantaja ja työntekijät vetävät samaan suuntaan ja ongelmiin etsitään aktiivisesti kompromisseja.

Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

M

onessa yrityksessä pelätään potkuja, ylitulkitaan esimiesten pienimpiäkin äänenpainoja ja työehtosopimusneuvotteluja odotetaan lähinnä kauhulla. Poikkeuksiakin on.

Esimerkiksi sellaisia, joissa on niin hyvä henki työnantajan ja työntekijöiden kesken, että talokohtainen työehtosopimuskin neuvotellaan omin päin.

Näin on tapahtunut viittomakielisiä tulkkaus- ja käännöspalveluja tarjoavassa Viparossa. Viittomakielen tulkeilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta.

Miten tämä tämmöinen samanmielisyys on mahdollista?

– Aloite työehtosopimuksesta tuli työntekijöiltä, mutta se on työnantajankin etu. Se on merkki ulospäin, että meillä kannetaan huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja halutaan sopia asioista yhdessä. Kun työntekijät voivat olla rauhallisin ja luottavaisin mielin ja he pääsevät vaikuttamaan työhönsä, myös työn laatu on hyvää. Silloin asiakkaatkin ovat tyytyväisiä ja kaikki voittavat, summaa Viparo Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Markus Aro.

Työntekijöistämme kahdeksan on kuuroja. Olen ylpeä ja iloinen, että olen voinut tarjota heille töitä.

Markus Aro

Työpaikkoja syntyy. Neuvotteluprosessin pulmatilanteissa Aro kysyi neuvoa muun muassa Suomen Yrittäjistä ja työntekijät Akavan erityisaloista.

Muuten ammattiliitto oli mukana lähinnä vain työehtosopimuksen allekirjoitustilanteessa, jolloin varmistettiin vielä, että osapuolet ymmärtävät sopimuskohdat samalla tavoin. Kuukausipalkkalaisilla työntekijöillä tes on ollut vuodesta 2011, tuntityöntekijät saivat omansa tänä keväänä.

Viittomakielinen Markus Aro perusti Viparon vuonna 2006.

Aluksi hän työllisti neljä viittomakielen tulkkia. Nyt helsinkiläisyrityksessä on 39 työntekijää, kesällä jo 45. Päätoimipiste

on Helsingissä, toinen Turussa. Lisäksi viparolaisia tulkkeja työskentelee Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella.

– Työntekijöistämme kahdeksan on kuuroja. Olen ylpeä ja iloinen, että olen voinut tarjota heille töitä. Osa on hallinnossa, kuten henkilöstöpäällikkö Eetu Keski-Levijoki, osa tulkkeina ja osa viittomakielen opettajina, Aro sanoo.

aleksi poutanen

yrittäjän arjessa

Kahdella kielellä. Viparossa työnantajan ja työntekijöiden välille on kehittynyt reilu ja toimiva keskusteluyhteys, mutta sen eteen tehdään myös töitä.

Kaikki yrityksen toimintatavat ja työn tekemistä ohjaavat pelisäännöt on kirjattu yhteiseen Viparon aapiseen. Siitä jokainen voi tarkastaa, miten jokin käytännön asia hoidetaan.

– Aapista myös päivitetään. Työyhteisömme on kaksikielinen, suomenkielinen ja viittomakielinen. Viikkotiedote viitotaan verkkoon kaikkien työntekijöiden katsottavaksi, Keski-Levijoki sanoo.

Hän uskoo, että yrityksen kaksikielisyyskin vaikuttaa hyvään henkeen.

– Monikielisessä työyhteisössä on totuttu luonnostaan useampiin näkökulmiin. Samoin olemme ehkä herkempiä tarkistamaan, että olemme varmasti ymmärtäneet, mitä toinen haluaa sanoa.

Näin asiat eivät jää askarruttamaan, eikä huhupuheita välttämättä synny.

Viittomakielen tulkki ja Viparon Lounais-Suomen alue-esimies Mari Lahti painottaa, ettei Viparossa tietenkään aina ole auvoista.

– Joka työpaikalla on hyvät ja huonot puolensa ja haasteensa. Meillä koetetaan kuitenkin löytää pulmatilanteisiin ratkaisut keskustelemalla avoimesti, Lahti sanoo.

Lahti on tehnyt ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa opinnäytetyön alaistaidoista ja niiden kehittämisestä Viparossa.

Työn nimi on kuvaava: tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

Viisaat vinkit. Lahti tutki opinnäytetyössään muun muassa sitä, mitä viparolaiset voivat omasta mielestään tehdä tullakseen johdetuiksi hyvin. Työn tuloksia hyödynnetään myös konkreettisesti erilaisissa kehityshankkeissa.

Ei ole hullumpi neuvo kenellekään miettiä välillä, mikä on oma osuus asioiden kulkuun.

Miten hyvä henki sitten luodaan työyhteisöön?

Lahden mielestä tärkeintä on joustavuus puolin ja toisin. Keski-Levijoki painottaa, että työntekijät ovat hyvinvoivia, kun kokevat voivansa vaikuttaa työhönsä.

– Esimiehen pitää olla lähellä työntekijöitä. Vaikka olisi kuinka kiire, niin kyllä kahdeksan tunnin työpäivästä pitää pystyä edes muutama minuutti irrottamaan pariin sanaan alaisten kanssa. On tärkeä kysellä kuulumisia kasvotusten. Tätä koetan itse noudattaa, kun työntekijämme käyvät toimistolla, Markus Aro sanoo.

Kela kilpailuttaa hintaa

>

Viittomakielisten tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2010.

Kela ostaa puolestaan palvelut tulkkausyrityksiltä, osuuskunnilta ja yksityisiltä ammatinharjoittajilta. Tarjouskilpailussa menestymisen perusteella tulkkauspalvelujen tuottajat laitetaan järjestykseen, jonka mukaisesti niille tarjotaan tulkkauskeikkoja.

– On harmillista, kun toistuvatkin tulkkauskeikat jaetaan eri yrityksiin ja tilanteet ja ihmiset vaihtuvat koko ajan. Tällöin tulkin on hankala luoda pysyviä asiakas-

suhteita. Tulkki ja tulkattava kehittävät yhdessä esimerkiksi harvinaisille sanoille omia viittomia, sanoo Viparon Lounais-Suomen alue-esimies Mari Lahti.

Uuden kilpailutuskauden vuosille 2014–2015 olisi tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alusta. Kela on kuitenkin keskeyttänyt hankinnan toistaiseksi, sillä tarjouspyynnön yksityiskohdat eivät olleet yksiselitteisiä.

Vielä tämän vuoden meneillään olevan kilpailutuskauden tarjouspyynnössä tulkkien koulutuksesta ja kokemuk-

21

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ELOkuu

8

Muistathan: Vuosi-ilmoitusten

korjausten tulee olla perillä 8. elokuuta, jotta korjatut tiedot saadaan ajoissa korjausverotuspäätöksille.

Tutustu!

Lisää tietotekniikkaa, kiitos!

KAHDELLA KIELELLÄ.

Viparossa kommunikoidaan kahdella kielellä, suomeksi ja viittomakielellä. Viittomassa toimitusjohtaja Markus Aro (vas.), alue-esimies Mari Lahti ja henkilöstöpäällikkö Eetu Keski-Levijoki.

3 kk vain 90 € 46, (norm. 63,90 €)

>

Tietotekninen kehitys, nopeat langattomat yhteydet, mukana kannettavat päätelaitteet, medioiden digitalisoituminen, videopuhelut, tekstarit ja chatti. Kaikki tämä on helpottanut kuurojen elämää ja yhteydenpitoa valtavasti, avannut suorastaan uuden maailman.

– Olemme nykyisin huomattavasti tasa-arvoisempia kuulevien kanssa. Pystymme seuraamaan esimerkiksi uutisvirtaa aivan toisella tavoin kuin aiemmin, sanoo Viparon toimitusjohtaja Markus Aro. Nykyisin viittomakielisessä perustulkkaustilanteessa tulkki tulkkaa kuuron ja kuulevan välistä asiointia esimerkiksi virastossa.

Alalla kuitenkin uskotaan, että tietotekniikka tulee osaksi tulkkauspalveluja entistä enemmän.

– Esimerkiksi Kanadassa on käytössä palvelu, jossa kuuro ottaa videoyhteyden tulkkikeskukseen ja pyytää soittamaan vaikka poliisille. Viittomakielen tulkki tulkkaa poliisin ja asiakkaan välisen keskustelun. Kaikki osapuolet ovat eri paikoissa ja tulkkaus tehdään videoyhteyden välityksellä. Meilläkin käytetään videopuheluita esimerkiksi työpalaverien yhteydessä, mutta tulkatut videopuhelut ovat vielä harvinaisia, kertoo henkilöstöpäällikkö Eetu Keski-Levijoki.

Maaseudun Tulevaisuus kertoo uutiset luotettavasti. Kolme kertaa viikossa ilmestyvä lehti tarjoaa ajankohtaista ja ammatillista tietoa, sekä monipuolista sisältöä elämänmenoon.

+

Suomalainen Maaseutu

2 numeroa kaupan päälle!

Suomalainen Maaseutu -lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja on suosittu vaihtokoneiden ostoja myyntipaikka. Yhteensä jopa 2000 vaihtokonetta joka numerossa.

 Tilaa puhelimitse

numerosta 020 413 2277 (ark. klo 8–16)

+

Kantri

2 numeroa kaupan päälle!

Kantri 11 kertaa vuodessa asiaa ja tunnelmointia hieman rennommalla otteella. Mukana vapaa-aika, harrastukset, ilmiöt ja tapahtumat, luonto ja trendit.

 Tilaa netistä

www.maaseuduntulevaisuus.fi/tilaus

Mainitse tilaustunnus MM3068

✁ TILAUSKORTTI Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen tutustumishintaan 3 kk vain 46,90 € (norm. 63,90 €).

MM3068M

Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun.

Tilaus on määräaikainen ja siihen kuuluu 2 Kantri-lehteä sekä 2 Suomalainen Maaseutu -liitelehteä.

Haluan tilata kestotilauksena 12 kk 185 € ja saan 3 kk:n lehdet kaupan päälle ensimmäiseen jaksoon.

Kestotilaajana saan myös kaikki kestotilaajan edut mm. lukuoikeuden näköislehteen ja arkistoon.

MM3068K

100 %

hännille. Yhden hengen yritykset sesta sai lisäpisteitä. Laaovat kärjessä, sillä ne pystyvät tupisteiden merkitys oli tuottamaan palvelunsa edullisem40 prosenttia, hinnan 60 Uudessa tarjousmin, kommentoi Viparon toimiprosenttia kriteereistä. tusjohtaja Markus Aro. – Uudessa tarjouspyynpyynnössä laatuViparossa ollaankin huolissaan, nössä laatupisteitä ei olpisteitä ei ollut että jos pelkkä raha ratkaisee, ala lut ollenkaan ja hinta oli ollenkaan ja hinta vääristyy.

100-prosenttinen valinta– Tulkkeja on monenlaisia. kriteeri. Tämä hämmenoli 100-prosenttinen Huomaan sen itsekin, kun käytän tää ainakin meitä. Isomvalintakriteeri. tulkkia omia asioita hoitaessani. mat tulkkauspalveluja Markus Aro Kilpailutussääntöjen perusteella tarjoavat yritykset, jotka minunkin tulkkini ovat yleensä jostain toipystyvät ja haluavat panostaa henkilöstön sesta yrityksestä kuin Viparosta, Aro sanoo. koulutukseen, joutuvat auttamatta kisassa

Tarjous on voimassa 31.8.2013 asti ja koskee kotimaan tilauksia.

Tilaus olkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja laskutetaan tilauksen alettua.

Nimi _________________________________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________________________ Postinumero ____________________ Postitoimipaikka ____________________________ Puhelin _____________ –

____________________________________________________

Allekirjoitus _________________________________________________________________ Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 020 413 2277 (ark. 8–16).

VIESTILEHDET OY Tunnus 5015109 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS

22

Arjessa

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Jyrki Johannes Tervo

Kasvu tavoitteissa. Kuvamuiston tavoitteena on tilanne, jossa koulu- ja päiväkotikuvausten kilpailutuksissa kahden suurimman rinnalla olisi aina vaihtoehtona Kuvamuisto, Jussi Lahtinen kertoo.

Maan tapa murtuu Nettikauppa ja kilpailu ovat muovanneet koulukuvausbisnestä.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

perässä.

Neljä vuotta sitten perustettu vaasalaisyritys aikoo kuitenkin iskeä kiilaa vanhoihin käytäntöihin.

Kuvamuisto Oy on tuonut uudenlaisen palvelupaketin asiakkaille.

– Kuvamuiston perustajat alkoivat aikanaan miettiä, miksi koulukuvausta ei voi tehdä toisella tavalla, selvittää toimitusjohtaja Jussi Lahtinen.

Kerrataan vielä, miksi koulukuvamarkkinat on ollut suurennuslasin alla.

Ylen Mot-ohjelma teki aiheesta reportaasin helmikuussa 2011 todeten muun muassa, että ”parinkymmenen miljoonan euron potista käydään ankaraa kilpailua keinoja kaihtamatta”. Asiakkaalle, eli vanhemmille kuvaus

Kilpailijat heräsivät. Muutkin toimijat ovat tuoneet sen jälkeen nettikaupan valikoimiinsa. Niin myös Seppälän Koulukuvat Oy. Yhtiö tarjoaa myös vaihtoehtonatilauksen tekemisen lomakkeella ilman ostopakkoa.

Koulukuvaussopimusten mark-

toi ennen OPH:n suositusta olla sopimushyvityksenä mukana opetusväline, esimerkiksi videotykki. Opetushallituksen mukaan tällainen tulisi maksaa rahana tai stipendirahastoon. Myös kuvaukMa

rt t

iA

nt

sen järjestelykorvauksia on voitu maksaa koululle, mutta ne laitetaan nykyisin alennuksena kuvien hintoihin.

Järvenpää teki poikkeuksellisen päätöksen ja kielsi kaikki päiväkotilasten kuvaukset. Kuvattavia Suomen kouluissa on noin miljoona, ja lisäksi päiväkotilapset.

t

il a

K

oulukuvauksessa markkinat ovat kuin päivittäistavarakaupassa: kaksi suurta hallitsee ja muut seuraavat

on perinteisesti näkynyt niin, että kuvausfirma lähettää kotiin standardikuvapaketin riippumatta siitä, mitä asiakas oikeasti haluaa.

Näin syntyy palautus- ja lisätilausrumba.

– Kun markkinoilla tapahtuu muutosta tai siellä on epävarmuutta, se on pienen firman etu.

Silloin asiakkaissa saattaa tapahtua siirtymistä toiseen palveluntarjoajaan.

Kuvamuistolla on muutaman prosentin osuus 25 miljoonan euron vuotuisista markkinoista.

Yrityksen tarjoamassa palvelupaketissa vanhemmat tilaavat haluamansa kuvat netistä, ja jokaiselle asiakkaalle lähtee heidän tilaamansa kuvapaketti, Lahtinen kertoo.

kinointi on ollut paljon esillä tiedotusvälineissä. Opetushallitus antoi keväällä 2011 koulukuvausten järjestämisestä suosituksen kunnille. Kuluttajaviraston ohjeistus koulukuvaajille on 1980-luvulta.

– Esimerkiksi Oulussa kuvauksesta päättää vanhempainyhdistys. Yhdistys kontaktoi eri firmat, kilpailuttaa 2 – 5 firmaa ja pyytää kahdenlaisia tarjouksia: ensinnä sisältäen järjestelykorvauksia ja toisaalta ilman korvauksia, Lahtinen kertoo.

Markkinoilla on edelleen epäselvä tilanne. Kuvamuiston johtaja kertoo ykskantaan yrityksensä kilpailevan tuotteella ja palvelulla – ei erillisillä järjestelykorvauksilla.

– On yrityksiä, jotka eivät tiedä, mikä on sallittua markkinointia, ja mikä ei. OPH:n suosituksen myötä päätäntä siirtyi rehtoreilta vanhempainyhdistyksille, ja yritysten markkinointi muuttui varovaisemmaksi.

Seppälän Koulukuvat Oy:n myyntijohtajan Jari Lintalan mukaan suositus on lisännyt harkintaa markkinointikäytännöissä.

– Kuvaussopimuksessa saat-

OPH:n suositus on lisännyt harkintaa markkinointikäytännöissä.

Jari Lintala

Vauhti päällä. Kuvamuisto on onnistunut Lahtisen mukaan tuplaamaan liikevaihtonsa joka vuosi. Vuonna 2012 yhtiön liikevaihto oli noin 400 000 euroa.

– On mahdollista, että liikevaihto tuplaantuu tänäkin vuonna.

Seppälän Koulukuvien markkinaosuus on noin 40 prosenttia.

Ympärivuotisesti yrityksellä on 50 – 60 työntekijää. Syksyllä sesonkiaikaan tekijöitä on reilut 200.

Konserni kuvaa myös Virossa ja Ruotsissa.

– Kilpailu on kovaa ja asioiminen nettikaupan kautta kasvattaa suosiota. Olemme satsanneet nettikaupan kehittämiseen, hän jatkaa.

Kuvamuisto työllistää neljä vakituista ammattilaista, ja syksyisin sesonkityöntekijät mukaan laskettuna yhteensä 10 henkilöä.

Arjessa

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

23

Muista tuet, jos haikailet kasvua kehitysmaista Kiina ja Intia ovat mukana 149 maan listalla.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

S

adat pk-yritykset ovat oivaltaneet hakea rahallista tukea etsiessään kasvua kehitysmaista. Useammallekin halukkaalle on rahaa jaossa.

Ulkoministeriön rahoittama Finnpartnership-ohjelma tarjoaa nimittäin tukea, jos yritys haluaa esimerkiksi kartoittaa yhteisyrityksen, tytäryhtiön tai alihankintaverkoston perustamista kehitysmaahan.

Rahoitusta myönnetään hankkeen selvitysvaiheisiin ja paikallisen henkilökunnan koulutukseen.

– Puhdasta vientiä emme voi tukea. Emme myöskään tue työpaikkojen siirtoa, kasvun pitää olla aitoa, sanoo ohjelmajohtaja Siv Ahlberg.

Hänen mukaansa liikekumppanuustuen hakijoista 85 prosenttia on pk-yrityksiä ja rahaa liikkuu pienillekin yrityksille tuhansia euroja.

Vuosittain Finnpartnershipin puoleen kääntyy noin 120 yritystä eri toimialoilta.

– Kehitysmaissa kaivataan suomalaisosaamista erityisesti ympäristökysymyksiin, ict:hen ja maatalouteen, Ahlberg kertoo.

Kiina ykkönen. Afrikkaa pidetään perinteisenä kehitysmaakohteena ainakin kansainvälisen avuntarpeen mittareilla, mutta OECD:n luokituksessa kehitysmaastatuksen on saanut peräti 149 maata.

Näiden joukossa on sellaisiakin talousmahteja kuin

Kiina, Brasilia ja Turkki.

– Kiina, Intia ja Vietnam ovat top kolmosessa suomalaisyritysten listoilla. Sen sijaan Venäjää ei luokitella kehitysmaaksi, Ahlberg sanoo.

Jos ei itse osaa etsiä sopivaa kasvun suuntaa, löytyy Finnpartnershipiltä myös erityinen Matchmakingpalvelu. Se yhdistää suomalaisia ja kehittyvien maiden liikekumppania etsiviä yrityksiä.

Ahlbergin mukaan turhan usein ulkomainen yritys etsii suomalaisilta suoraa investointia, kun helpompaa olisi kertoa esimerkiksi vapaasta tuotantokapasiteetista omassa konepajassa.

– Palveluun hakeutuu vuosittain 100 – 200 ul-

komaista yritystä. Näistä puolet on sellaisia, joita kutsumme joulupukin listaksi.

Ne toivovat kaikkea, Ahlberg kuvailee.

Ilman paperisotaa mikään tuki ei irtoa. Tuen jälkeen on myös raportoitava Finnpartnershipille kolmen vuoden ajan, miten projekti etenee.

Liikekumppanuustuki on taloudellista tukea hankkeen selvitysvaiheisiin, teknologian tai ratkaisujen pilotointiin ja paikallisen henkilökunnan koulutusvaiheisiin suomalaisyrityksille, jotka tähtäävät pitkäaikaiseen yhteistyöhön kehitysmaassa:

1

• Yhteisyrityksen perustaminen kehitysmaahan paikallisen toimijan kanssa.

• Suomalaisen yrityksen tytäryhtiön perustaminen kehitysmaahan.

• Kehitysmaatuontia Suomeen.

• Pitkäaikainen liiketoimintaan tähtäävä hanke, johon liittyy esimerkiksi alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus.

• Kaupalliseen tai tuotteistettuun teknologiaan tai ratkaisuun liittyvä pilottihanke.

• Ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle.

• Liikekumppanuustukea ei myönnetä vientiin tähtääviin hankkeisiin.

Matchmaking-palvelu yhdistää suomalaisia ja kehittyvien maiden liikekumppania etsiviä yrityksiä.

Lähde: Finnpartnership

Kuukauden kysymys Kysymys: Perusteettomia laskuja on ollut jälleen liikkeellä. Mitä teen, jos saan aiheettoman laskun?

Jos yritykselle tulee lasku, jonka peruste on epäselvä, saattaa kyseessä olla ns. valelasku.

Lasku on valelasku, jos laskun lähettäjä ei ole ollut yritykseen missään yhteydessä ennen laskun lähettämistä. Tällaista valelaskua ei pidä missään nimessä maksaa.

Lisäksi asiasta voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Jos saat valelaskun, on laskusta syytä reklamoida laskun lähettäjälle. Reklamaatiossa on ilmoitettava, että lasku on aiheeton eikä se perustu sopimukseen. Laskusta on reklamoitava myös siinä tilanteessa, jossa lasku tulee, vaikka esimerkiksi myyntipuhelussa on kieltäytynyt tekemästä sopimusta. Tällöin kyse ei kuitenkaan ole valelaskusta, vaan siitä, perustuuko lasku sopimukseen vai ei.

Kun laskusta on reklamoitu, sitä ei voi

Kauppa

Teollisuus

Vähittäiskaupan liiketoiminta Etelä-Savossa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 488,5 m2.

Hintapyyntö 370 000 €.

SY-19042013-2757

Kannattava elintarviketeollisuuden yritys Itä-Suomesta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat.

SY-30042013-2787

Luonnonmukaiseen puunkäsittelyyn erikoistunut yritys Uudeltamaalta. Työntekijöitä 1. Liikevaihto 100 000 - 200 000 euroa.

Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-24042013-2765

Yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana alihankintakoneistus, koneiden ja laitteiden valmistus ja asennus. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 580 m2. Hintapyyntö 400 000 €.

SY-06052013-2796

Miesten ja naisten asusteliike Keski-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2 - 3. Liikevaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat 120 m2.

SY-26042013-2777

Tähän saat tukea

2

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

myöskään periä perintätoimiston kautta.

Jos tällainen aiheeton lasku on kuitenkin siirretty perintätoimistolle, on myös perintätoimistolle lähetettävä reklamaatio, jolla lasku riitautetaan. Perintälain mukaan riitaisen saatavan perintä on nimenomaisesti kielletty, ja perintä on siten keskeytettävä.

Syöte shop -kauppakeskus IsoSyötteellä. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Omat toimitilat SY-08052013-2800 Puutarha/kukkakauppa Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Omat toimitilat. Hintapyyntö 750 000 €. pihakeskus.fi SY-14052013-2817 Verkkokauppa Tekniikkakauppa.fi.

Liikevaihto 200 000 - 300 000 €.

Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 30 000 €.

SY-17052013-2829 Elintarvikeliike Espoossa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €.

Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 320 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

SY-17052013-2834 Kukkakauppa Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 60 m2. Hintapyyntö 78 000 €.

SY-28052013-2909

Palvelut, liikenne Ekologinen spa-pienoiskylpylä, kauneus-jalkahoitola Uudeltamaalta. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 81,5 m2. Hintapyyntö 190 000 euroa.

SY-24042013-2767 Ict-alan koulutus-/konsultointiyritys tai osuus yrityksestä. Liikevaihto v. 2012 175 000 euroa.

Vuokratut toimitilat 112,5 m2.

SY-24042013-2768 Raskaan ajoneuvokaluston korjaamon osakkeet tai liiketoiminta Uuudellamaalla. Liikevaihto 750 000 €. Työntekijöitä 4 - 5.

Omat toimitilat 1 600 m2.

SY-14052013-2815 Myydään osuus siivousalan yrityksestä Varsinais-Suomessa.

Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

Hintapyyntö 15 000 €.

SY-16052013-2824

Hiekkapuhallus- ja maalausalan yritys Satakunnassa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat: lämmin tila 300 m2, kylmäpuhaltamo 150 m2.

SY-07052013-2798 Tekstiilialan yrityksen osakkeet. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 250 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2,5 + 1. Vuokratut toimitilat 500 m2. Osakkeiden myyntihinta 120 000 €.

SY-13052013-2807

Rakentaminen Myydään tai etsitään osaomistajaa Satakunnassa toimivaan ilmastointialan yritykseen. Liikevaihto 2 000 000 €. Työntekijöitä 8. Vuokratut toimitilat.

SY-25042013-2771 Peltisepänliike Turun talousalueella. Verstas vuokratiloissa n. 100 m2. Hintapyyntö 45 000 €.

SY-15052013-2822 Lvi-alan yritys (LVI-työt, saneeraus, kaukolämpö) Uudellamaalla.

Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 150 m2 + autohalli 200 m2.

Hintapyyntö 295 000 €.

SY-17052013-2828 Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyrityksen liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto vuonna 2012 oli 2 500 000 €. Työntekijöitä 7 - 10.

SY-16052013-2827 Hautakivi- ja kivialan yritys Länsi-Suomessa. Työntekijöitä 1.

Omat toimitilat 100 m2.

SY-23052013-2889 Valmistus- ja maahantuontiyritys tai sen toimitilat. Sopii eri tuotantoihin. Keskeisellä paikalla pääkaupunkiseudulla.

SY-28052013-2908

Majoitus, ravintola, elintarvike Kotkan Varissaaressa on myynnissä kesäravintola Fort Elisabetin liiketoiminta irtaimistoineen. Saari on myös erinomainen kesätapahtumapaikka. Saaren seilorit ovat valmiina alkavaan kauteen, joten toimi ripeästi, niin ehdit mukaan! Soittele, niin kerron lisää 0500-491544 KYMI-17042013-2749 Pikaruokaravintola Seinäjoen lähialueelta. Liikevaihto yli 400 000 €. Työntekijöitä 5. Vuokratut 100 m2 toimitilat. Lisätiedot Sari Koskela p. 050 593 9739.

EPY-29052013-2914 Lounasravintola ja pitopalvelu Orimattilassa. Omat toimitilat 150 m2, 64 asiakaspaikkaa. Hintapyyntö 250 000 €.

SY-30052013-2915

Muut toimialat Myydään/myydään osuus yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajayksikkö (perheneuvola ja psykoterapiapalvelut) Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 60 m2.

Hintapyyntö 30 000 €.

SY-13052013-2806

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ......................500 000 Ruokaravintola................................90 000 Filmi- ja animaatioyritys .............. 275 000 Ravinto- / luontaistuotteiden tukkutoiminta .............. Varasto + 130 000 Arvostettu rakennusliike..............450 000 Kuormalavojen kierrätys ...............38 000 Parturi-kampaamo Jyväskylässä ...Tarjous Pitkään toiminut lukko- ja avainpalveluliike...........................300 000 Tuotannollista palveluliiketoimintaa harjoittava yritys.........407 000 Vakiintunut arkkitehtitoimisto ......50 000 Perinteikäs rautakauppa ............ 300 000 + varasto Katujen ja piha-aluiden puhtaanapitoon erikoistunut yritys..............................................240 000 Liikehuoneiston osakekanta ........230 000 Huonekaluliike VarsinaisSuomessa ...................................... 295 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yrityspörssin ilmoitusehdot › Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

› Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa.

• Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida.

Netti-ilmoituksen hinta on 120 € + alv.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 22.8.2013

› Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi

ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa.

Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäi-sissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 250 €+alv ja ei-jäsenille 400€+alv. › Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki, p. (09) 229221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

24

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Talous Ensin tuli nettikauppa

MEERI UTTI

Varusteleka on kannustava esimerkki onnistuneesta verkkokaupasta.

Kimmo Koivikko

Tarina kantaa. Varusteleka ei maksa-

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

nut ensimmäisen kahden vuoden aikana markkinoinnista yhtään mitään.

Sen sijaan myynnissä olevista tavaroista on kerrottu sen verran vetäviä kuvauksia, että alan harrastajat alkoivat innostua.

Myöhemmin yhtiö on hyödyntänyt muun muassa Facebookia.

Lindholm kannustaa myös kivijalkamyymälöitä, joiden omistajat näkevät verkkokaupan mörkönä. Asiakas kun saattaa tulla sovittamaan jotain asua, mutta ostaa sen lopulta verkkokaupasta. Ilmiö on yleinen.

– Myymälän pitää tarjota sellaista tuotetta, jota ei muualta saa. Ja jos saa, niin sitten palveluun pitää panostaa erityisen paljon. Meillä on kuitenkin iso etu muihin maihin verrattuna: kielimuuri. Se suojaa meitä ja Suomessa on netissä vielä paljon vapaata kenttää.

Teknisen alustan sekä myynnin ja markkinoinnin lisäksi verkkokaupassa pitää olla monta asiaa kunnossa. Maksamisen täytyy olla asiakkaalle helppoa, tavaran on oltava varastossa ja toimitus nopeaa.

– Nämä asiat pitäisi olla mietittynä ennen kuin edes alkaa yrittäjäksi. Systeemi kannattaa tehdä kerralla sellaiseksi, ettei tarvitse tehdä ylimääräistä, Lindholm sanoo.

Esimerkiksi Varustelekaan tullut tilaus lähtee asiakkaalle eteenpäin 24 tunnin sisällä, eikä tilauksen vastaanottajan tarvitse koskea tietokoneen näppäimistöön kuin kerran.

Varastotilat ovat kivijalkamyymälän yhteydessä. Nettimyynti saa hyvää tukea kivijalasta, jonka osuus yhtiön liikevaihdosta on 35 prosenttia.

V

erkkokaupan perustaminen on helppoa ja riskitöntä, jos vaan tajuaa mitä tehdä, kannustaa Valtteri Lindholm.

Lindholmia kannattaa kuunnella, sillä hänen perustamansa Varusteleka aloitti toimintansa kymmenen vuotta sitten verkkokauppana.

Erilaista armeijakamaa myyvän yrityksen omistaja tilasi lavallisen tavaraa Saksasta kerrostalon autotalliin, koodasi itse verkkosivut ja alkoi myydä. Nyt Varustelekalla on kymmeniä työntekijöitä ja yhtiön liikevaihto oli viime vuonna lähes seitsemän miljoonaa euroa.

– Nykyään ei tarvitse olla mikään nettivelho. Verkkokauppoja varten on oikeasti paljon hyviä ohjelmistotaloja ja jos yrittäjä ajattelee järjellä, niin hänen kannattaa keskittyä myyntiin, Lindholm sanoo.

Entä sitten asiakkaat? Verkkokaupan perustamista miettivät yrittäjät tuskailevat, miten asiakkaat löytävät ylipäätään yrityksen nettisivut.

Kun olet sydämellä mukana ja tarina on hyvä, alan harrastajat markkinoivat yritystäsi verkossa aivan ilmaiseksi.

Valtteri Lindholm

Lindholmilla on tähänkin ongelmaan kertoa oma ratkaisunsa.

– Varustelekan tavarat on tarkoitettu pienelle harrastajaryhmälle. Tunnen hyvin kaikki tuotteet ja pystyn laittamaan niistä paljon tietoa nettiin. Armeijatavaroille oli tuolloin myös selvä markkinarako, Lindholm luettelee.

– Kannattaa miettiä, mikä ja missä se kohderyhmä on. Kun olet sydämellä mukana ja tarina on hyvä, alan harrastajat markkinoivat yritystäsi verkossa aivan ilmaiseksi, hän jatkaa.

Alv on kirosana. Vaikka Varusteleka on oman alansa toiseksi suurin yritys Euroopassa, ulkomaille lähtee vain muutama paketti päivässä. Syykin on selvä: – Meillä on iso muuri nimeltä kuljetuskustannukset ja korkea arvonlisävero. Ulkomailta on jostain syystä halvempaa tuoda tänne meille tavaraa kuin viedä meiltä sinne. Samalla pitää tapella muiden EUmaiden viiden prosenttiyksikön hintaeron kanssa, jonka aiheuttaa arvonlisävero, Lindholm kertoo.

Hän näkee kuitenkin, että Venäjän osuus verkkokaupan myynnissä kasvaa jossain vaiheessa.

– Se on kiinnostava. Jos vain kuljetus- ja tullausjärjestelmä toimisivat.

iso varasto. Valtteri Lindholmin mukaan Varustelekalla on kymmenien tuhansien tavaroiden varasto.

Mieti nämä kuntoon

1

Mistä ostajat

2

Mikä on tarinasi eli miten markkinoit

3

Miten hoidat tavaran varastoinnin

4

Tavara pitää toimittaa asiakkaalle nopeasti ja luotettavasti

5

Miten asiakas maksaa ostokset

6

Päivitä verkon sisältöä jatkuvasti

25

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

30,7

Valtion takauskanta oli 30,7 miljardia euroa vuoden ensimmäisen neljänneksen lopussa.

Takauskannasta 40 prosenttia muodostuu yrityksille myönnetyistä takauksista.

Verkkokaupan määrä vuonna 2012

57 %

9,65

mrd €

42 %

Tavarakauppa 4,0 mrd Josta vähittäiskaupan arvo 3,0 mrd Digitaalinen sisältö 97 miljoonaa Palvelut 5,5 mrd

1 %

Kotimaisista verkkokaupoista 8,2 mrd

15 %

Lomajalat vievät Holiday Clubille

Ulkomaisista verkkokaupoista 1,5 mrd

9,65

mrd €

Huom! Kuluttajat eivät pysty erottamaan kotimaisia ja ulkomaisia verkkokauppoja, siksi kotimaisuus on rajattu kielen mukaan (kotimaa = suomenkieliset verkkokaupat).

85 %

Verkkokaupan suurimmat tuoteryhmät vuonna 2012 Matkailu Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka Rahapelit

37 %

Moottoriajoneuvot, veneet (sis. tarvikkeet) Pukeutuminen (sis. urheiluvaatteet) Rahoitus

11 %

Asuminen ja energia

8 % 7 % 6 % 5 % 5 % 2 %

2 %

Pääsy- ja elokuvaliput Musiikki ja elokuvat Sisustaminen ja puutarha Muut tuoteryhmät ja palvelut

2 %

14 %

9,65 mrd €

Luvut sisältävät: • kaikki kuluttajille suunnatut palvelut, tuotteet ja sähköiset sisällöt • B2C-verkkokaupan • arvonlisäveron ja toimituskulut Lähde: TNS Gallup

Yrittäjä! Mars verkkoon ja heti

>

Kysynnän ja tarjonnan välissä on ammottava kuilu verkkokaupassa.

Kuluttajista yli 80 prosenttia hakee verkosta tietoa ostopäätöksensä tueksi, mutta vain 60 prosenttia yrityksistä on ylipäätään vaivautunut verkkoon. Näistäkin viidesosa on hakukoneoptimoitu ja vielä pienemmällä osalla on verkkokauppa.

Siinä yksi syy, minkä takia 1,5 miljardia euroa valuu vuosittain ulkomaisille verkkokaupoille. Ja määrä on kasvussa.

– On todella huolestuttavaa, jos verkkosivua ei ole lainkaan. Perusasiat pitäisi laittaa ensin kuntoon, sanoo Fonectan B to B -markkinointijohtaja Ulla Koret.

Fonecta aloitti keväällä Vartissa verkkoon -koulutustapahtumat yhdessä Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa. Tilaisuuksissa yrittäjille kerrotaan verkkonäkyvyyden

alkeita. Tapahtumat jatkuvat syksyllä.

– Kevään neljässä tilaisuudessa oli noin 300 yrittäjää. Tarvetta tällaiselle siis on, Koret vahvistaa.

Hänen mukaansa paikalla oli paljon yrittäjiä, jotka ovat jo tehneet kotisivut, mutta eivät oikein tiedä, miten sinne saadaan liikennettä.

– Kaikkien ei tarvitse perustaa verkkokauppaa. Osalle verkkosivut voivat olla vain tapa saada yhteys asiakkaaseen. Tärkeintä on kehittää sisältöä jatkuvasti. Verkkosivut ovat yrityksen näyteikkuna, Koret sanoo.

Tulevaisuudessa monikanavaisuus korostuu entisestään. Ideaalitilanteessa verkkokauppa ja kivijalkamyymälä tukevat toinen toistaan.

– Moni on valmis maksamaan enemmän hyvästä palvelusta.

Lomaile 15 % edullisemmin Holiday Club tarjoaa Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille lomia 15 % alennuksella.

Voit valita majoituksen tasokkaassa kylpylähotellissa tai tilavissa lomahuoneistoissa ja -asunnoissa.

Hintaesimerkkejä Kylpyläloma Holiday Club Saimaalla alk. 52 €/hlö (norm. 59) Kylpyläloma Holiday Club Katinkullassa alk. 52 €/hlö (norm. 59) Loma-asunto Ylläkseltä 4:lle alk. 94 €/vrk (norm. 110) Loma-asunto Kuusamossa 6:lle alk. 153 €/vrk (norm. 180) Kylpyläloma hotellissa sisältää majoituksen, aamiaiset ja kylpylän vapaan käytön. Loma-asuntohintoihin sisältyy vuodevaatteet, pyyhkeet ja loppusiivous. Minimiviipymä 2 vrk.

Tarjous voimassa 23.12.13 asti.

Alennusta ei lomapaketeista eikä erikoistarjouksista.

Varaa onlinesta holidayclub.fi tai puhelimitse 030 686 000 koodi: yrittäjä1 (ma–pe 8–18, la 10–15)

26

Talous

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Sähköinen tasekirja tulee – Mikä?

HEIKKI TUULI

Suomi siirtyy vihdoin ja viimein samalle viivalle muiden maiden kanssa.

tiedoksi eri järjestelmien kesken.

– Tulevaisuudessa yrityksen täytyy raportoida tilinpäätöstiedot vain yhden kerran, yhdellä sähköisellä ilmoituksella omasta taloushallinnon ohjelmastaan. Sen jälkeen eri viranomaiset noutavat tarvitsemansa tiedot yhteisestä tietokannasta. Tämä on osa Suomen ICT 2015 -strategiaa, Ahvenniemi kertoo.

Hänen mukaansa ohjelmistot alkavat olla kolmen vuoden kuluttua siinä kunnossa, että tasekirja voidaan ottaa laajasti käyttöön.

Paine uudistuksen onnistumisesta kohdistuukin ohjelmistotaloihin.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

S

uomi siirtyy pikku hiljaa yritysten talousraportoinnissa sähköiseen tasekirjaan.

Maaimalla laajasti käytetty standardoitu yritystietojen raportointijärjestelmä tuo helpotuksen myös suomalaisille yrityksille.

– Työ- ja elinkeinoministeriö on tutkinut, että taloushallinnon raportoinnista koituu suomalaisille yrityksille noin kahden miljardin euron lasku vuosittain. Tasekirja pudottaa TEMin raportin mukaan kuluja noin 250 miljoonalla eurolla, sanoo Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi.

Suurin osa yrityksistä on ulkoistanut taloushallintonsa tilitoimistoille. Näin ollen tilitoimistojen tarpeeton rutiinien pyörittäminen vähenee ja aikaa jää enemmän varsinaiseen talousneuvontaan.

Ne yritykset, jotka tekevät kaiken itse, voivat käyttää säästyneen

Pilotit ensi vuonna. Suomen ETEENPÄIN. Juha Ahvenniemi on tyytyväinen, että sähköinen tasekirja pienentää yritysten hallinnon taakkaa.

Tulevaisuudessa yrityksen täytyy raportoida tilinpäätöstiedot vain yhden kerran.

Juha Ahvenniemi

ajan vaikka myyntityöhön.

Nykyisin yritysten täytyy raportoida tilinpäätöstietoja kolmelle eri viranomaiselle: Verohallinnolle, Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä Tilastokeskukselle.

Kaikki kolme tahoa käyttävät osittain samaa tietoa, mutta eri muodoissa ja eri kanavia pitkin.

Raportointijärjestelmä on työläs ja virheiden mahdollisuus on suuri, kun tietoja välitetään eri tahojen välillä ja esimerkiksi liitetiedostoja muunnetaan digitaaliseksi

XBRL-konsortio ajaa aktiivisesti sähköisen talousraportoinnin käyttöönottoa.

– Tavoitteemme on, että ensim-

mäiset vapaaehtoiset raportoinnit voitaisiin tehdä niin pian kuin mahdollista. Konkreettisesti tämä näkyisi tilinpäätöstietojen välittämisessä valtion tiedonvälityskanavaan ja sitä kautta PRH:lle, Verohallinnolle ja Tilastokeskukselle, sanoo Suomen XBRL-konsortion puheenjohtaja Esko Penttinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Määrämuotoinen standardi (XBRL) helpottaa sähköistä raportointia ja mahdollistaa tietojen tehokkaan uudelleenkäytön.

Standardia käytetään muun muassa tilinpäätös- ja verotietojen sekä vakavaraisuustietojen raportoinnissa.

Ilmainen ja avoin standardi on jo laajasti käytössä muissa maissa kuten USA:ssa, Kiinassa, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Italiassa.

Mikä XBRL-konsortio?

• Suomen XBRL-konsortio on osa kansainvälistä XBRL-yhteisöä, joka on maailman johtava yritysraportointia standardoiva taho.

• Suomen XBRL-konsortion isäntäorganisaationa on Aalto-yliopisto.

• Konsortion perustajajäsenet ovat Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto, Aalto-yliopisto, Taloushallintoliitto, Finanssialan keskusliitto, KPMG, PWC, Deloitte, TIEKE, Aditro, Suomen Asiakastieto, Kauppalehti Tietopalvelut, Tieto, IBM Finland, Hanken ja Åbo Akademi.

Talous

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Oranssikantinen kirja imee lukijoita Taivas ja helvetti -kirjasta otettu jo toinen painos.

Myy, markkinoi ja menesty! seminaari 25.–27.9.2013 Silja Line m/s Symphony, Helsinki –Tukholma–Helsinki

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

rittäjätarinoista koostuva Taivas ja helvetti -kirja myy hyvin.

Vajaa kuukausi sitten myyntiin tulleesta kirjasta on otettu jo toinen 11 111 kappaleen painos. Painosmäärä tuplaantui siis kerralla.

– Tuskin koskaan tietokirja-alalla on otettu näin suuria ensimmäisiä painoksia ja vieläpä näin nopeasti, kommentoi sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen.

Hän on kirjan kustantaja ja toinen kirjoittaja.

Nykyinen painosmäärä on tekijöiden mukaan vasta alkusoittoa. Koko kirjahankkeen päätavoitteena on myydä 60 000 Taivas ja helvetti -kirjaa. Tekijät ovat luvanneet lahjoittaa jokaista myytyä kirjaa kohti toisen

inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

SuoMen YriTTäjäT KouLuTTaa

YRittäjäneuvos. Myös Riitta Antinmäki kertoo oman yrittäjätarinansa kirjassa. kirjan lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvalle nuorelle.

– Taivas ja helvetti on tarkoitettu kaikille suomalaisille, jotka haluavat kehittää itseään, sanoo kirjan toinen kirjoittaja Terho Puustinen.

Kirjoittajat eivät ole keksineet pyörää uudestaan.

Kirjassa on 21 suomalaisen yrittäjän tarinat. Tekijät kuvaavat Taivas ja helvettiä enemmän innostajaksi kuin bisneskirjaksi.

Yrittäjyyden iloista ja su-

ruista kertovat muun muassa Trainers´ Housen Jari Sarasvuo, Innojokin Jukka Jokiniemi, Supercellin Ilkka Paananen ja Rovion Niklas Hed. Osana kirjahanketta Mäkeläinen on ollut primus motorina perustamassa The Pop up company -nimistä yritystä. Sen tarkoituksena on tarjota nuorille väylä ryhtyä yrittäjäksi ilman byrokratiaa.

Pop up companyn pilottihanke lanseerattiin viime maanantaina Jyväskylässä.

TuLe MuKaan!

Jari Parantainen

Reetta Koski

Jukka-Pekka Vuori

Keskiviikkona 25.9.

Kuluttajat muuttuvat, LOHAS-kuluttajat tulevat – oletko valmis?

Toimitusjohtaja Taru Eboreime, Tripod Research Oy • millaisia ovat LOHAS-kuluttajat ja kuinka he toimivat markkinoilla

Tuotteista, brändää, erotu, menesty Tuotteistaja, DI, ”gurumarkkinoija” Jari Parantainen, Noste Oy • miten tuotteistaminen lihottaa osinkojasi • kuinka epäonnistut nopeasti ja edullisesti • miksi on niin tärkeää, että muutut vertailukelvottomaksi

Hissipuhetta ja tutuiksi tulemista Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy

SoMe, somempi, somein – kuka korjaa potin?

Senior Consultant Eetu Bergman, Into Group Oy • nokkeluudella ja hyvällä sisällöllä tulos on taattu?

Riko rajasi, tee asioita uudella tavalla, ole erilainen markkinoija Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy • Herätys! Havainnoi ja poimi – maailma on täynnä ideoita

Torstaina 26.9.

Sosiaalisen median juridiset pelisäännöt OTM, KTM, asianajaja Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy • miten toteuttaa markkinointia sosiaalisessa mediassa • sosiaalisen median käytön ohjeistus työpaikalla

Markkinointi kasvun moottorina Markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy • asiakasuskollisuus räjäyttää pankin – tunnista asiakas ja ymmärrä asiakkaan arvo • yrityksestä brändiksi – miksi ja miten rakentaa yrityksestä brändi

Minustako huippumyyjä – kyllä ja tästä se lähtee!

Yritysvalmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen, Human Energy Oy • enemmän rahaa, vähemmän kuluja • potkua – eväitä ja energiaa myynnin nostamiseen

Perjantaina 27.9. kello 9.55 laiva saapuu Helsinkiin.

Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen • www.yrittajat.fi/mmm2013 • p. 040 5519 667, Helena Leiviskä

Yhteistyössä:

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

27

28

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

Aleksi Poutanen

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Heureka. Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat päättäneet ratkaista ongelman ruuan kalliista hinnasta korottamalla ruuan arvonlisäveroa.

Kulinarismia. Ranskassa mikä tahansa ruokapaikka ei kohta saa kutsua itseään ravintolaksi. S-Ryhmä seuraakin huolestuneena trendin leviämistä myös muihin EUmaihin.

6

Piipaa. Liikkuva poliisi lakkautetaan ja suru on suuri, sillä miten nyt käy suositun Poliisit-sarjan.

Rauha maassa. Kesä-elokuu on ainoa aika vuodesta, kun opettajat eivät valita liian pienestä palkasta suhteessa työkuormaan.

Uusi kuvio. Plagiaatiksi paljastuneella Metsänväkikuosilla koristeltua Finnairin konetta maalataan parhaillaan kuuluisaan Dolce & Gabbanan Unikko-kuosiin.

Numerot hakusessa.

Päättäjät eivät tiedä, paljonko kunnilla on oikeasti omaisuutta. Eikä se kuulemma kiinnostakaan. Tärkeintähän on, että valtion avustukset juoksevat.

kysymystä

Hardi Loog

Teknofestari tulee Helsinkiin 1

Festivaalinne on elokuun puolivälissä. Pitääkö jo kiirettä, RL Concerts Oy:n promoottori Hardi Loog?

Koko ajan on kiire. Työ alkoi jo edelllisen Weekend Festivalin päättyessä. Nyt käsillä on paljon tuotantojuttua, esimerkiksi se, miten saamme festarin visuaalisesti sellaiseksi kuin haluamme. Teemme myös lähes kaiken markkinoinnin talon sisällä.

2 3

Miten lipunmyynti on sujunut?

Hyvin. Tapahtuma on jo taloudellisesti plussan puolella.

Kaupunkifestareita tuntuu olevan nyt tungokseksi asti. Miksi?

Pääkaupunkiseudulla toimivien järjestäjien on vaikeaa löytää hyviä festaripaikkoja muualta Suomesta. Täällä on myös ihmisiä, ja jokaisella festarilla on oma genrensä. Kunhan asiakkaita riittää, tehdään vaan festareita kaupunkiin.

4

Viimeksi olitte Espoon Luukissa, nyt Helsingin Kyläsaaressa. Eroaako kaupunkifestarin järjestäminen perinteisestä kesäfestarista?

Ongelmakohtia on vähemmän. Viimeksi piti järjestää telttailualue, pysäköinti ja paikan päälle pääseminen. Jouduimme ratkomaan ongelmia lennosta. Helsingissä olemme tehneet festareita aiemminkin ja viranomaisillakin on paremmin tietoa niihin liittyvistä asioista.

5

Miksi järjestätte festarit elokuussa?

Se on puoliksi vahinko: Luukissa ei voinut järjestää festaria kesäkaudella. Ajankohta kuitenkin sopii meille, olemme bilefestari.

Tunnelmaa luovat valot, laserit ja efektit näkyvät elokuun yössä, keskikesällä ne menisivät hukkaan.

6

Tapahtumanne on teknopainotteinen. Onko Suomeen helppoa houkutella huippunimiä?

Vaaditaan paljon pohjatyötä ja referenssejä.

Meitä auttoi se, että David Guetta halusi tulla tänne uudestaan. Teknossa on nyt buumi, dj-tähtiä revitään joka suuntaan ja hinnat ovat kymmenkertaistuneet parissa vuodessa.

Huippu-dj maksaa satoja tuhansia, eli liikutaan samoissa summissa rokkibändien kanssa.

Huippu-dj maksaa satoja tuhansia, eli liikutaan samoissa summissa rokkibändin kanssa.

Kuka? Hardi Loog Ikä: 26 Työ: Promoottorin ura käynnistyi

koulubileistä. Järjestänyt festareita ja keikkoja ammatikseen vuodesta 2005.

Perhe: Isä, äiti, kolme siskoa ja naisystävä.

Unelma: Järjestää stadionkeikka, jollaista Suomessa ei ole aiemmin nähty.

29

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Mitään

vakavia kopiointiyrityksiä ei ole tullut vastaan.

Valkeen toimitusjohtaja Pekka Somerto

Baanalla

70

Tapahtumia Ascotin henkeä Loviisassa Gettogether Turussa. Tunnen kuuluvani NY-tapahtuman osallistujaporukkaan. Sen sijaan Valtakunnallisille yrittäjäpäiville pitäisi keksiä enemmän nuoria yrittäjiä kiinnostavaa ohjelmaa, Jaakko Marin JSM Consultingistä kertoo.

Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Ei tylsää päivää. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tarina alkoi lisäaineettomasta mehulimonaadista, jonka kohderyhmänä oli raskaana olevat saksalaiset naiset.

Nyt panimo on eturintamassa keliaakikoille sopivan gluteenittoman täysmallasoluen valmistajana, toimitusjohtaja Rami Aarikka veisteli Gettogether-tapahtumassa.

Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Nettiin. Helsinkiläiset yrittäjät saapuivat 8. toukokuuta kuulemaan digitaalisen liiketoiminnan Vartissa Verkkoon -kiertueen aloitusta Kiasmaan. Kuvassa Ari-Matti Toivonen (vas.), Tora Bränn ja Michael Blomster.

Tapahtumakiertueen järjestävät Suomen Yrittäjät, Fonecta ja Kotisivukone sekä Google.

Kuva: Hannu Hallamaa.

Golffaavat yrittäjät kohtaavat Siuntiossa

Y

Loviisassa järjestetään maanantaina 1. heinäkuuta Yrittäjäravit, joihin toivotetaan tervetulleiksi kaikki yrittäjät. Ascotin hengessä naisille kesähattu päähän ja miehille kukka rintaan, toivovat ravit järjestävät Loviisan seudun yrittäjät ja Itä-Uudenmaan Oriyhdistys. Paras asu palkitaan.

Yrittäjille löytyy raviradalta VIP-teltta. Raveissa on 11 lähtöä, ja halutessaan yritys voi ostaa itselleen lähdön, jolloin voittajahevonen koristetaan sponsoriloimella.

VIP-lippu maksaa aikuisille 30 euroa, alle 16-vuotiaille 10 euroa.

Lippuja ja loimia voitte varata sähköpostitse loviisan@yrittajat. fi 16. kesäkuuta asti.

Tilitoimisto kääntyi neljännelle vuosikymmenelle Hyväntekeväisyyttä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät keräsi hyväntekeväisyyteen rahaa värikuulaturnauksella.

Sievissä voiton vei ylivieskalainen Rakennusliike Työmies -joukkue, joka päätti lahjoittaa 540 euron hyväntekeväisyyspotin Jokilaakson Perhekodille.

Kuva: Tuula Makkonen.

rittäjien golfmestaruus ratkaistaan tänä vuonna Pickalan golfkentillä Siuntiossa 9. – 10. elokuuta. Järjestäjänä on Helsingin Yrittäjät. Kilpailu on avoin kaikille Suomen Yrittäjien jäsenille.

Pisin Monopolipeli on kestänyt peliyhtiö Hasbron mukaan 70 päivää.

Kaksipäiväisen tapahtuman osallistumismaksu on 145 euroa. Ilmoittatuminen viimeistään 19. heinäkuuta mennessä Pickala golfin toimistoon: caddie.master@pickalagolf.fi tai puh.

09 2219 0844.

Milloin: 9. – 10. elokuuta Siuntiossa Pickalan golfkentillä Mukana myös: Golfiin hurahtanutta poppoota

Salossa ja Paimiossa toimiva TiliWahlsten täytti 17. huhtikuuta 30 vuotta. Ritva Wahlsténin perustama yritys on vuosien varrella kasvanut 25 henkilöä työllistäväksi alueensa suurimmaksi yksityiseksi tilitoimistoksi. Yritys on alusta asti tarjonnut myös taloushallintaneuvontaa ja verosuunnittelua.

Tilitoimistossa tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011 ja johdossa on nyt perustajan poika Marko Wahlstén.

Ritva Wahlstén jatkaa yrityksen palveluksessa verotuksen erityisasiantuntijana.

Juoksukunto puntarissa Keuruulla Keuruulla juostaan 12. heinäkuuta SMjoukkueviestimaraton. Keuruun Yrittäjät haastaa yhdessä Martti Vainion kanssa yrittäjät mukaan.

Kisaa käydään kahdessa sarjassa, joista toinen on yrittäjille.

Joukkueen muodostaa neljä juoksijaa, joista kukin juoksee yhden 10,55 kilometrin osuuden.

Varsinaisen urheilumenestyksen lisäksi palkitaan kolmen parasta joukkueasua.

Ilmoittautumisen 30. kesäkuuta mennessä osoitteeseen toimisto@keuruunyrittajat.fi.

Ompelimolla kymppi täynnä Kati Kosken ompelun, hiusten ja meikkipalveluiden saralla toimiva Tmi Kati Koski täytti 31. maaliskuuta kymmenen vuotta. Helsingin Munkkivuoressa liikettä pitävä yrittäjä vietti tuplajuhlaa, sillä toiminimen rekisteröimispäivälle sattui myös Kosken oma syntymäpäivä.

– Olen täysin ihmeissäni, että kymmenen vuotta on vierähtänyt, Koski sanoo.

Yksinyrittäjänä työskentelevä Koski on valmistunut Järvenpään Ammattiopistosta pukuompelijalinjalta vuonna 2001.

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Kauhun tasapaino

Kaikki on hyvin, kunhan et ajaudu konkurssiin etkä menesty.

30

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TILITOIMISTOT

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään!

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

31

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Fackföreningsrörelsen har

alltid varit och är fortfarande den envisaste förespråkaren för en förbättring av de arbetslösas ställning.

Finska Träfackets ordförande Sakari Lepola

Landets vanor ändras

jyrki johannes tervo

Även under sommaren finns den krassa sanningen att Finlands konkurrensförmåga håller på att försvagas i bakhuvudet. En orsak är den allt för strikta löneregleringen.

– Företagarna i Finland har dock det rätta botemedlet. Vår idé om flexibla kollektivavtal skulle genast hjälpa, säger Företagarna i Finlands verkställande direktör Jussi Järventaus.

Enligt den här modellen, som kallas för ”flexibilitetsskydd för kollektivavtal”, skulle det vara möjligt att lokalt avtala om arbetsvillkor och löner som avviker från kollektivavtalen. Om arbetstagaren inte vill ha ett lokalt avtal skulle han eller hon dock alltid kunna falla tillbaka på kollektivavtalet för sin bransch.

Enligt företagarna är ärendet så viktigt, att det har tagits upp som ett av företagarnas diskussionsämnen under SuomiAreena-veckan i Björneborg.

Nya vindar börjar blåsa inom skolfotograferingen.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

M

arknaden för skolfotograferingar är som dagligvaruhandeln: två stora företag dominerar och de andra följer efter.

Ett företag från Vasa grundat för fyra år sedan ruskar dock om i de gamla vanorna. Kuvamuisto Oy erbjuder kunderna ett nytt tjänstepaket.

– Kuvamuistos grundare började i tiderna fundera över varför man inte kan genomföra skolfotograferingarna på ett annat sätt, förklarar Jussi Lahtinen, verkställande direktör.

Låt oss först gå tillbaka till varför skolfotograferingsmarknaden har hamnat under förstoringsglaset.

Yles program Mot gjorde ett reportage om ämnet i februari 2011.

I programmet konstaterades bland annat att ”det pågår en hård konkurrens om potten på 20 miljoner och man skyr inga medel”. För kunderna, dvs. föräldrarna, har

fotograferingen traditionellt gått till så, att fotograferingsfirman har skickat hem ett standardpaket med bilder – oavsett vad kunden egentligen vill ha. Sedan startar cirkusen med returneringar och tilläggsbeställningar.

– Det är till de små företagens fördel när det sker förändringar på marknaden eller den är osäker. Då är det möjligt att kunderna övergår från en tjänsteleverantör till en annan.

Kuvamuisto har en andel på några procent av den årliga marknaden på 25 miljoner. Enligt paketet som företaget erbjuder beställer föräldrarna de bilder som de vill ha på Internet, och alla kunder får precis det paket som de själva har beställt, berättar Lahtinen.

Konkurrenterna vaknade. Sedan dess har också andra aktörer utökat sitt utbud med en webbutik.

Så även Seppälän Koulukuvat Oy. Företaget erbjuder beställningar via en blankett utan köptvång.

Marknadsföringen av skolfotograferingsavtal har figurerat myck-

Ett hett ämne på SuomiAreena

5.9.

Fart och fläkt. Enligt verkställande direktör Jussi Lahtinen har Kuvamuisto lyckats fördubbla sin omsättning varje år. År 2012 var företagets omsättning ca 400 000 euro. et i media. Utbildningsstyrelsen gav våren 2011 en rekommendation till kommunerna om att ordna skolfotograferingarna. Konsumentverkets anvisningar för skolfotografer är från 1980-talet.

– Till exempel i Uleåborg är det

PARHAAT PALVELUT YRITYSTOIMINTAA

föräldraföreningen som beslutar om skolfotograferingen. Föreningen kontaktar olika företag, konkurrensutsätter 2 – 5 företag och ber om två olika offerter: en med ersättning för arrangemang och en utan, säger Lahtinen.

Kaptenens annorlunda sommarjobb Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

MYYDÄÄN VESIVOIMALAITOS ainutlaatuinen mahdollisuus vesivoiman omistamiseen • Oma vesivoimalaitos 40 kw Iijoen Puodinkoskessa Iissä • Vuosituotto n.180 000 kwh • Tuotannon tehostamismahdollisuus kesällä n. 60 000 kwh • Rakennettu 1920, saneerattu 1994 (putkiturbiini) • Vakaa vesimäärä, kesällä 3,5 m3/s ja talvella 1,5 m3/s • Ikuinen käyttöoikeus vesioikeuksiin vähentää investoinnin riskiä • Yläkanava pituus n. 250 m ja alakanava pituus n. 50 m hyödynnettävissä esim. kalankasvatukseen • Ylimääräinen sähkö myydään paikalliseen sähköverkkoon • Alueella matkailuyritys ja asuinrakennus, jotka hyödyntävät voimalan sähköä ja ovat myös myynnissä ks. www.iinsillat.fi

Lisätietoja: Lasse Jääskeläinen +358 44 9266590 tai +358 88173300 l.jaaskelainen@suomi24

Den femte september firar vi företagarna. I år är Företagardagen alldeles speciell, eftersom företagarna kallar stads- och kommunfullmäktige över hela Finland till sammanträde för att underteckna ett åtagande till fördel för företagandet.

Kapten Samuel Saukkonen har precis börjat ett litet annorlunda sommarjobb. Den unge mannen styr på företagsbasis en bastuflotte som seglar på Jyväsjärvi i Jyväskylä under sommarsäsongen.

Affärsverksamheten med flotten drivs av ett andelslag, som består av första årets studerande på Tiimiakatemia vid yrkeshögskolan i Jyväskylä. Tidigare har bastuflotten värmts av ett andelslag med äldre studerande.

– När ett sådant här tillfälle erbjöds bestämde jag mig för att ta på mig ansvaret som projektledare, berättar Saukkonen.

Bastuflotten seglar på Jyväsjärvi från mitten av maj till mitten av september.

Medlemmarna i andelslaget har utarbetat marknadsföringsmaterial och förberett projektet inför sommarsäsongen, säger Saukkonen.

– Vi har behövt hantera överraskande många småsaker, och jag har till exempel delegerat anskaffningen av bastuved och matserveringen, säger Samuel Saukkonen.

Saukkonen hade ingen erfarenhet av företagande innan han kom till Tiimiakatemia, men intresset fanns.

Den avgörande faktorn för att det här blev sommarplanerna var just andelslaget, konstaterar han. Utan det hade alternativet antagligen

varit ett avlönat arbete inom handelsbranschen.

Teorin i skick. För att kunna skeppa bastuflotten behövde Saukkonen genomgå en skärgårdsskepparkurs och en kurs i hyrbåtar. Flotten kan bära högst 12 kunder och man förväntar sig till exempel festsällskap och arbetskollegor på firmafest.

– Det kändes nog lite lustigt att lära sig hur man korrigerar kompassinställningar för en sådan här sak, men kanske har jag nytta av kortet någon annan gång.

Marknadsföringsansvarige Henry Vesin deltar också aktivt i projektet, och driver även ett IT-företag som bisyssla.

32

6/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

synergia. yrittajat.fi

ÄlÄ jÄÄ tuntemattomaksi suuruudeksi.

Vaikka saappaasi olisivat suuret ja liikeideasi suurenmoinen, ei suuruus vie sinua menestykseen ilman hyvää verkostoa. Nyt sinulla on mahdollisuus verkostoitua parhaalla mahdollisella tavalla, toisten yrittäjien kanssa.

Yhteisön nimi on Synergia, uusi jäsenpalvelumme verkossa. Synergia yhdistää yrittäjät.

Synergiassa voit kohdentaa markkinointiasi, löytää kontakteja ja tulla itse löydetyksi. Omalla sivullasi voit kertoa laajasti yrityksestäsi. Voit esitellä tuotteitasi ja markkinoida palveluitasi kohdennetusti, perustaa keskusteluryhmiä ja paljon muuta. Katso lisää ja rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi nyt, voit voittaa Tallink Siljan Tukholman risteilyn kahdelle. synergia.yrittajat.fi.

! lvelu a p n e Äs uusi j