Yrittäjäsanomat 9/2012 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

PEKKA SIPOLA

Pääkirjoitus: Viron malli toisi valoa tunneliin | 3

9/2012

Kielto korotuksille! Veroaste on jo tapissa ja olemme kipupisteen rajoilla. Jussi Järventaus

Tuhansia uhreja Yli 100 000 yritystä joutuu vuosittain harhaanjohtavan markkinoinnin uhriksi. Jouko Pylkkänen ei suostunut huijaukseen.

4–5 uutiset: otA TALTEEN YRITTÄJÄN SUOMI-KARTTA | 18 – 19

vero: Pitkä miinusmerkki ensi vuoden veroissa | 28 – 30

arjessa: kovien kokemusten nainen | 24 – 25

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

VUODEN 2013 ERITYISETU: Perus Terveysturva -vakuutus ilman terveysselvitystä.

Meillä jokainen yritys on suurien etujen arvoinen.

Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.ﬁ/kumppaniyritys.

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min (hinta ALV 23%).

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

PAKETTIAUTOILIJOILLE IKÄVÄ YLLÄTYS

6 | Suoraveloitus päättyy – valmistaudu muutoksiin 12 | Yrittäjä teki yllättävän vedon

Veronkorotukset ovat myrkkyä

23 | PS: Talvivaara tietää töitä

Hallituksen on annettava selvä signaali, että verotusta ei enää kiristetä.

arjessa:

uomessa vallitsee tällä hetkellä varsinainen pessimismin aalto, eivätkä talousennusteet paljon parempaan anna aihettakaan. Ensi vuoden alussa voimaan astuvat uudet veronkiristykset osuvatkin mahdollisimman huonoon aikaan, kun kotimainen kysyntä heikkenee, vienti sakkaa ja rahoituksen saanti on entistä vaikeampaa. Nykyisetkään toimenpiteet eivät riitä valtion velkaantumisen taittamiseen, vaan seitsemän miljardin euron lisälainan tarve näyttäisi olevan kovin optimistinen arvio. Totuus taitaa olla lähempänä kymmentä.

Puheet kolmen päivän koulutusoikeuksista kannattaa haudata syvälle maan alle. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus pelkääkin Yrittäjäsanomien haastattelussa, että kevään budjettiriihessä uudet veronkiristykset ovat jälleen pöydällä. Järventauksen sanoin: ”Nyt riittää!” Jokainen maalaisjärjellä ajatteleva osaa arvioida, minkälaisia psykologisiakin vaikutuksia kysyntään veronkorotukset aiheuttavat. Ei liene myöskään sattumaa, että ulkomaiset yritykset karttavat Suomea investointikohteena. Jatkuva veropolitiikan tempoilu ei tilannetta helpota. Niin vaikeaa kuin se nykyhallitukselle onkin,

debatti:

22 |

katse on käännettävä menoleikkauksiin. Leikkausten kohteet on kyllä tiedossa. Puuttuu vain rohkeus. Samalla pitää keksiä, miten suomalaiset yritykset menestyvät entistä paremmin. Vain sitä kautta syntyy lisää verotuloja ja työpaikkoja Suomeen. Syksyn muotisanaksi on noussut yritysten kilpailukyky tai paremminkin sen puute. Tuottavuus on jäänyt jälkeen pahimmista kilpailijoista, kuten Saksasta ja Ruotsista. Nyt onkin hyväksyttävä se tosiasia, että raamisopimuksen mukanaan tuomat palkankorotukset ovat liian isot. Tämä on aika yleistävä toteamus, mutta sitä on myös raamisopimus. Osalla yrityksistä ei ole varaa maksaa palkankorotuksia lainkaan, osalla taas on. Vanha virsi, mutta paikallinen sopiminen on tärkeä elementti nykyisessä tilanteessa. Ja puheet kolmen päivän koulutusoikeuksista kannattaa haudata syvälle maan alle. Yhtään ylimääräistä vyönkiristystä ei enää tarvita. Toinen kannatettava ajatus olisi ainakin selvittää niin sanotun Viron mallin vaikutukset. Viron mallissa yritys ei maksa yhteisöveroa, vaan tuloja verotetaan vasta osinkoja maksettaessa. Näin yrityksen kassa kestää isotkin investoinnit. Investointeja nimittäin tarvitaan. Se luo yrityksille kasvua ja sitä kautta syntyy myös työpaikkoja. Löytyisikö Suomesta niin uskaliasta tahoa, joka pystyisi viemään mallia ajatustasolta eteenpäin? Toivottavasti.

24 |

Pekka Holma vs. Pia Viitanen

Valeria Hirvosella onni ei ole aina ollut myötä

26 | Myyntiyhteistyöllä kokonaisvaltaisempaa palvelua

Vero:

28 |

Kymmenen miinusta verotukseen

30 | Sekava t&k-vähennys

vapaalla:

32 |

Jukka rintala, Miten viihdyit linnan Juhlissa?

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Kiusaako puhelinmyyjä? Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Yrittäjien Suomi

Kolumni Anssi Kujala

anssi.kujala@yrittajat.fi

Enää ei riitä perinteinen näkemys siitä, että vain kauhan osuminen maahan pitää kunnan elinvoimaisena.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

ämän lehden keskiaukeaman kartta näyttää, millainen

on yrittäjien Suomi lokakuun kunnallisvaalien tuloksen jälkeen. Kuva on vaikuttavampi kuin vuoden 2008 vaalien jälkeen. Yrittäjiä valittiin 1969 henkilöä (2008: 1802). Kun valtuutettujen lukumäärä väheni, suhteellinen osuus kasvoi merkittävästi. ”Yrittäjäpuolue” on nyt 20,4 prosentin suuruinen. Teimme vuoden aikana työtä kannustaen jäseniämme lähtemään ehdolle. Näimme tämän niin, että kunnat ovat juuri nyt isojen muutosten kohteena ja yrittäjämäistä otetta tarvitaan enemmän. Kaikki puolueet puhuivat ennen vaaleja yrittäjyyden merkityksestä. Keskustelussa oli myös kriittisiä äänenpainoja, kun sote-

palveluiden ulkoistaminen nousi jälleen vastakkainasettelun välineeksi. Uskon, että vaalien jälkeen ulkoistaminen jatkuu taas kaikessa rauhassa. Kaikissa kunnissa on yrittäjävaltuutettuja, jotka toivottavasti ovat aktiivinen osa järjestömme vaikuttamisketjua. Suomen Yrittäjät auttaa valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä vaikuttamistyössään. Yrittäjäjärjestö tekee kuitenkin vain taustatyötä. Avainasemassa ovat kuntapäättäjät. Ensimmäiseksi yrittäjävaltuutetun kannattaa tarkistaa oman kuntansa elinkeinostrategian ajantasaisuus. Toiseksi tehdä aloite palveluja hankintastrategioiden laatimisesta. Kolmanneksi kunnassa pitää ottaa käyttöön yritysvaikutusten arviointimenettely. Suosittelen näissä

tiivistä yhteistyötä valtuutettujen kesken ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Myös elinkeinopolitiikan käsitettä on uudistettava. Enää ei riitä perinteinen näkemys siitä, että vain kauhan osuminen maahan pitää kunnan elinvoimaisena. Kuntien keskeinen haaste on saada rahat riittämään hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Se onnistuu, jos markkinat avataan nyt yrityksille. Esitimme vaalien alla, että esimerkiksi yksityisiltä ostettavien palveluiden osuus tuplattaisiin nykyisestä 10,5 prosentista. Jo tämä loisi jo 4,5 miljardin euron markkinat. Jää nähtäväksi, kuinka vahvasti kunnat ottavat asiakseen oman elinvoimansa turvaamisen, mutta edellytykset ovat paremmat kuin edellisen vaalikauden aikana.

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Uutiset

Ainakin 100 000 uhria

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

PEKKA SIPOLA

Vilpillinen markkinointi koskettaa ainakin 100 000 yksinyrittäjää vuosittain. Muillekin yrittäjille ongelma on valitettavan tuttu. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

armaaseen tai mustaan taskuun menee vuosittain ainakin 20 miljoonaa euroa, kun osa vilpillisen markkinoinnin uhreista maksaa aiheettoman laskun. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikköä Janne Makkulaa puistattaa kohtuuton tilanne. – Aiheetonta laskua ei koskaan pidä maksaa, vaikka se tuntuisi olevan helpompi reitti päästä eroon asiasta. Se johtaa yksittäisen yrittäjän kohdalla todennäköisesti siihen, että ensi vuonna tulee samankokoinen tai isompi lasku, Makkula neuvoo.

Hallitusohjelman kirjaus puuttumisesta vilpilliseen toimintaan elinkeinoelämässä huutaa nyt toteuttamistaan. Janne Makkula

kohtuuton tilanne. Yrittäjien puheissa vilpillisestä markkinoinnista puhutaan yksinkertaisemmin huijauslaskutuksena. Toimistoliiketilan muutoksia tekevän Kiikura Oy:n Jouko Pylkkänen joutui kesällä vilpillisen markkinoinnin uhriksi. – Havahduin saatuani laskun yhteystietojen palveluntarjoajalta, vaikka en ollut tilannut mitään. Soitin välittömästi sinne ja kysyin, kuinka on mahdollista, että lasku tuli pelkän puhelinsoiton perusteella. – He selittivät, että minun sähköpostiini on tullut viesti ja sen peruuttamatta jättäminen johtaa tilaukseen. Oli aika jännä systeemi, neljä henkeä työllistävä Pylkkänen sanoo. Yrittäjän tekemästä reklamaatiosta huolimatta palveluntarjoaja laittoi aiheettoman saatavansa perintään. Pylkkäselle kolahti postilaatikkoon lasku, jossa loppusumma oli noin 700 euroa. – Otin Suomen Yrittäjien lakimieheen yhteyttä, ja sain tiedot, miten toimia. Ilmoitimme perintätoimistoon, että lasku on riidanalainen. Pylkkänen toivoo, että asia olisi nyt loppuunkäsitelty.

Kissa pöydälle. Suomen YrittäJuuri näin harhaanjohtaviin laskuihin perustuva bisnes pyörii. – Poliitikkojen on päätettävä, halutaanko pienyrittäjiä suojata harhaanjohtavalta toiminnalta ja jopa suoranaisilta rikoksilta nykyistä tehokkaammin, Makkula lataa. – On tapauksia, että yrittäjä on saanut aiheettoman laskun maksamatta jättämisestä maksuhäiriömerkinnän, vaikka olisi reklamoinutkin laskusta. Se on täydellisen

jät on tehnyt tänä vuonna asianomaisille ministeriöille aloitteen harhaanjohtavaan markkinointiin puuttumiseksi. Viranomaisetkin ovat heränneet ongelmaan muun muassa monissa asiaa käsittelevissä työryhmissä. Sisäasiainministeriökin kiinnittää ongelmaan huomiota tuoreessa Yritysten rikosturvallisuus 2012 -tilannekuvassa. Hallitusohjelmassa on asiaa koskeva kirjaus, joka Makkulan mu-

Helppoa yrittämistä. Ihmettelen nettihakemistopalveluntarjoajien moraalia, kun he lähettävät laskun pelkän puhelinsoiton ja sähköpostiviestin perusteella ilman tilausta, lohjalainen Jouko Pylkkänen sanoo.

kaan huutaa nyt toteuttamistaan. – Tähän pitää puuttua lainsäädännöllä. Yksi keino on ulottaa etämyynnin peruuttamisoikeus myös yrittäjiin, tarkasti säädeltynä. Tämä olisi varsin tehokas keino. SY on yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa kutsunut TEM:n, OM:n, LVM:n sekä Patentti- ja rekisterihallituksen edustajat joulukuussa pidettävään työpajaan, jonka tavoitteena on käsitellä yrittäjäksi ryhtymiseen liittyviä tietovirtoja, eli esimerkiksi sitä, mitkä ovat yrittäjien tämänhetkiset oikeudet vaikuttaa tietojensa käsittelyyn. Makkulan mukaan tilaisuudessa keskustellaan myös nykylakien riittävyydestä.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Toimi näin, jos joudut vilpillisen markkinoinnin uhriksi:

Aiheetonta laskua ei koskaan tule maksaa, vaikka se tuntuisi olevan helpompi reitti päästä eroon asiasta.

Reklamoi sähköpostilla ja säilytä kirjeenvaihto. Perustele reklamaatiosi eli kerro, miksi lasku on mielestäsi aiheeton tai virheellinen.

Mikäli saat perintäkirjeen perintätoimistosta, lähetä sama perusteltu reklamaatio myös perintätoimistoon. Silloin asiasta tulee riitainen ja riidattoman saatavan perintäkeinoja ei enää saa käyttää eli perintä pitää lopettaa. Velkojalla on kuitenkin aina mahdollisuus nostaa kanne tuomioistuimessa.

Laskun lähettäjällä on näyttötaakka siitä, että sopimus on syntynyt puhelimessa tai muutoin ja että lasku on sopimuksen mukainen. Lähde: SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota:

Yksityisten tuottama kouluruoka riskeeraa lasten terveyttä ja kasvatusta.

JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine

100000 yksinyrittäjää

Ainakin näin monta yksinyrittäjää joutuu harhaanjohtavaan markkinointiin perustuvan bisneksen uhriksi vuosittain. Luku perustuu Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyyn vuodelta 2010.

miljoonaa euroa Harhaanjohtavista laskuista koituu vuositasolla vähintään 20 miljoonan euron välittömät kustannukset uhreiksi joutuneille yksinyrittäjille. Laskelman oletuksena on, että kolmasosa yksinyrittäjistä maksaa aiheettoman laskun. Tämän päälle tulevat välilliset kustannukset.

54 prosenttia

Näin moni helsinkiläinen yritys on kokenut huijauslaskutusta tai sen yritystä. Kauppakamari selvitti vuonna 2010 yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn kohdistuvia rikoksia.

Nettihakemistopalveluntarjoajat saavat tiedot, muun muassa puhelinnumeron, perustetuista yrityksistä kaupparekisteristä. Tyypillinen kierre alkaa, kun nettihakemistonäkyvyyttä tarjoavasta yrityksestä soitetaan uudelle yrittäjälle ja halutaan tarkistaa yrityksen tiedot.

ta y ot uusis rityksistä Tied

Harh aan jo + p hta e rus ek lam t oin ti

Ilmoitus kaupparekisteriin

Vilppiyritys

Per in

Vilppiyritys

Yritys A

www.yrittajat.fi

Juuri nyt: Ilmianna ravistaja! Ravistajia jo kymmeniä Suomen Yrittäjät hakee yhdessä kumppaniensa kanssa suomalaisia yrityksiä, jotka ovat jo ravistelleet tai ravistelevat tulevaisuudessa omaa toimialaansa. Voit käydä ilmiantamassa ehdokkaasi osoitteessa: www.ravistajat.fi. Lisäksi voit äänestää ehdokastasi. Ravistajien haku käynnistyi lokakuun lopussa ja ilmiantoja on tullut jo yli 80. Yrittäjäsanomat tekee kymmenestä mielenkiintoisimmasta ravistajasta juttusarjan, jossa myös kumppaneista koostuva asiantuntijaraati arvioi yrityksiä. Yrityksiä voi ilmiantaa joulukuun puoliväliin asti.

43 507

Yrittäjäuutisia ja yrittäjätietoa tarjoava yrittajat.fiverkkosivusto teki jälleen uuden kävijäennätyksen viikolla 44. Uusi ennätys on 43 507 eri kävijää. Edellinen ennätys oli syyskuulta. Lukijoita kiinnostivat erityisesti kunnallisvaalien tulokset, verotiedot ja pankkiveron vaikutukset yrityksille.

Perintätoimisto uhka Perintäkirje + tratta

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään yrittäjien aseman parantamista nimenomaan yrittäjyyteen liittyvin ratkaisuin. Työryhmän on tarkoitus uudistaa yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia. Ryhmän on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, miten velallisia voitaisiin kannustaa maksuohjelman aikaiseen tulonhankintaan ja miten velallisille voitaisiin nykyistä paremmin turvata velaton uusi alku. Velallisen omistusasunnon säilyttämistä koskevien säännösten toimivuus tulee selvittää ja ehdottaa tarvittaessa niiden uudistamista.

anto eksi oim tät

nti noi i k ark sku m a va ton l e e

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

Velallisen yrittäjän asema parantuu?

Näin se etenee

Kaupparekisteri

Ota kantaa!

Sopimus luottotietorekisterin pitäjän kanssa -> mahdollisesti maksuhäiriömerkintä

Selvitettävänä on myös, voidaanko nykyistä velkajärjestelymenettelyä yksinkertaistaa ja lisäsuoritusjärjestelmän velallisille aiheuttamia ongelmia vähentää. Maksuohjelman kestoon ei tässä yhteydessä ole tarkoitus puuttua.

Metalli avasi pelin Raamisopimuksen mukainen toinen palkankorotus on maksettu metallialalla marraskuun alusta lähtien. Korotukset maksetaan 1,3 prosentin suuruisena yleiskorotuksena ja 0,6 prosentin suuruisena paikallisena eränä.

9 , 1

Useilla muilla aloilla korotuksen toinen vaihe astuu voimaan myöhemmin. Esimerkiksi kaupan alalla korotukset pannaan maksuun vasta kesäkuun alusta ensi vuonna.

uutiset

Suorat:

1 Kysymys:

Sampo Pankki muuttui 15. marraskuuta Danske Bankiksi. Miksi nimi muuttui, liiketoimintajohtaja Leena Vainiomäki?

Vastaus: Olemme jo vuodesta 2007 olleet tanskalaisen Danske Bankin tytäryhtiö. Danske Bank -konserni on toiminut tähän hetkeen asti 15 eri maassa kahdeksalla eri nimellä. Olemme yhdistäneet ja kehittäneet konsernissamme toimintojamme tuoden asiakkaille uusia ja tehokkaita palveluja ja nyt on hyvä hetki tuoda nämä hienot palvelut yhteisen nimen alle.

2 Kysymys: Vaikuttaako muutos jotenkin yrityksiin? Vastaus: Pääsääntöisesti muutoksia ei juuri tule. ”Teknisesti” säilymme suomalaisena osakeyhtiönä, jonka nimi vaihtuu. Tilinumerot, sopimukset, yhteystiedot ja muut päivittäiset asiat säilyvät ennallaan. Myös talletussuoja säilyy ennallaan. Yritysasiakkaiden on muistettava vaihtaa laskuttajatietoihinsa uusi Danske Bankin nimi Sampo Pankin tilalle. Yrityksille, jotka käyttävät verkkomaksupalveluita, uusi verkkomaksupainike ja tunnistuspalvelupainike on ollut ladattavissa 15. marraskuuta alkaen.

3 Kysymys:

Kilpailijanne Nordea ja OP Pohjola ovat yrityskentässä ylivoimaisia. Aiotteko parannella asemianne myös yrittäjien pankkina?

Vastaus: Yritykset ovat Suomen talouden perusta ja siksi meidän fokus on erityisesti yritysasiakkaiden palveluissa. Me haluamme olla asiakkaalle pitkäjänteinen, luotettava partneri, jonka kanssa yritys voi suunnitella talouttaan pidemmäksikin aikaa. Emme niinkään tavoittele markkinaosuuden merkittävää kasvua vaan toiminnan kannattavuutta ja sitä kautta vastuuntuntoista partnerisuhdetta yrityksen käyttöön. Uskomme, että varsinkin näinä haastavina aikoina yritykset arvostavat tätä asiaa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Ajokortti ei yksin Uusi kuljettajan ammattipätevyyskoulutusvelvoite koskee tuhansia ei-kuljetusalan yrittäjiä. Saman huomasi tietotekniikkakauppias Sauli Saarinen.

ALEKSI POUTANEN

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

ietotekniikkaa, oheislaitteita ja palveluja myyvän Data Group Porvoon yrittäjäkauppias Sauli Saarinen on lastaamassa suurta kopiokonetta raskaaseen pakettiautoonsa. Kone matkaa Saarisen kyydissä asiakkaan käyttöön. Syyskuussa 2014 kuvio muuttuu kuitenkin laittomaksi, ellei Saarinen sitä ennen suorita kuljettajan pakollista koulutusvelvoitetta. – Kuulin uudesta velvoitteesta pojiltani, jotka kävivät autokoulua jokunen vuosi sitten. Sattumoisin myös eräs kouluttaja osti meiltä tulostimia, ja hän selitti velvoitetta tarkemmin. Olin aluksi aivan ihmeissäni, että miten koulutus-velvoite voi koskea myös meidän yritystämme. Emmehän me ole ammattiautoilijoita, Saarinen kertoo. Jatkossa siis yli 3 500 kiloa painavan pakettiauton tai kevyen kuorma-auton kuljettamiseen vaaditaan ajokortin lisäksi viiden päivän ammattipätevyyskoulutus. Koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja kukkakaupoista aina rautakauppoihin asti. Koulutuksen laiminlyönnistä rapsahtaa sakot sekä ajoneuvon kuljettajalle että ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle.

YLLÄTYS. Porvoon Data Group Oy:n tietotekniikkakauppias Sauli Saarinen huomasi yllättäen tarvitsevansa jatkossa kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksen voidakseen kuljettaa yrityksen suurempaa pakettiautoa. Ensin ajatus koulutuksesta tuntui turhalta, mutta jotain vinkkejä jäi silti käteen. Uusi koulutusvelvoite on silti kuluerä tuhansille pk-yrittäjille.

Kuulin uudesta velvoitteesta pojiltani, jotka kävivät autokoulua. Sauli Saarinen

Iso kuluerä. Porvoon Data Groupissa tavaraa liikutetaan vain yhdellä isommalla pakettiautolla. Auton kuljettamiseen vaadittava C-ajokortti löytyy Saarisen lisäksi

kahdelta yrityksen työntekijältä. Yrittäjä on kuitenkin päätynyt siihen, että vain hän suorittaa koulutusvelvoitteen. – Yksi kurssi maksaa noin 150

euroa, joten tuleehan siitä isompi summa, kun kaikki viisi on käyty. Täytyy jatkossa miettiä suorittaisiko joku muukin meillä koulutusvelvoitteen, vaikka sen varalta, että sairastun. Meillä tilanne ei ole niin paha, mutta pienessä yrityksessä, jossa on useampi auto ja useamman työntekijän on käytävä koulutus, nousee kuluerä kovaksi, Saarinen laskeskelee.

Suoraveloitus päättyy – oletko Laskuttajien on syytä varautua muutoksiin ajoissa. Suoraveloitusta käyttää kolme miljoonaa maksajaa. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

otimainen suoraveloitus tulee tiensä päähän tammikuussa 2014. Vaikka suoraveloituksen päättymiseen on aikaa vielä yli vuosi,

kannattaa yritysten etsiä korvaava laskutusvaihtoehto ajoissa. – Muutos on merkittävä, sillä laskuttajien pitää ottaa uusia palveluja käyttöön. Asiakkaita on myös syytä tiedottaa muutoksesta, sanoo Nordean palvelupäällikkö Henna Sopanen. Hän antaa yrittäjille neljän kohdan toimintaohjeen: – Laskuttajan pitää ensin päättää uudesta laskutustavasta, sen jälkeen on syytä varmistaa aikataulu ohjelmistotoimittajan kanssa, tehdä pankin kanssa muuntosopimus ja viimeiseksi viestiä muutoksesta asiakkaille. Suomessa on 60 000 suoraveloi-

tusta käyttävää laskuttajaa ja kolme miljoonaa maksajaa. Laskuttajat ovat pääosin yrityksiä, joiden laskut lähtevät säännöllisesti asiakkaille, kuten teleoperaattorit ja energiayhtiöt. Joukossa on myös paljon pk-yrityksiä: isännöitsijäntoimistoja, kuntosaleja ja terveydenhuoltoalan yrityksiä.

E-lasku käyttöön. Finanssialan keskusliitto ja pankit suosittelevat laskutusvaihtoehdoksi e-laskua tai suoramaksua. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka kuluttaja saa omaan verkkopankkiinsa. Suoramaksu sopii maksajalle, jolla ei ole

käytössään verkkopankkia. – E-lasku on laskuttajille yksinkertainen ratkaisu, mikäli yritysten järjestelmät on laitettu verkkolaskuaikaan. Laskun maksaja voi siirtyä suoraveloituksesta e-laskuun vaikka heti, sanoo Vuokko Mäkinen Taloushallintoliitosta. – Suoramaksu on taas laskun maksajalle vaivaton vaihtoehto, mutta se aiheuttaa lisätyötä laskuttajalle. Laskutusohjelmisto pitää päivittää tukemaan suoramaksua, hän jatkaa. Finanssialan keskusliiton mukaan suoraveloitukset voi muuntaa suoramaksuksi 18. tammikuuta 2013 alkaen.

uutiset

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

riitä

Ajassa: Potkua innovaatioihin

Ketä ammattipätevyys koskettaa? Yhteisössä on pakettiauto, jota voi ajaa B-oikeudella. Onko yhteisössänne kuorma- tai ”raskas pakettiauto”(yli 3500 kg), joka vaatii C1- tai C-ajo-oikeuden?

Kyllä

Ei ammattipätevyysvaatimuksia.

Yhteisö = yritys, ammatinharjoittaja, kunta, kaupunki, yhdistys jne.

Kyllä

Vaatii ammattipätevyyden.

Haetaanko sillä esimerkiksi tukusta tuotteita yrityksenne käyttöön?

Kyllä

Vaatii ammattipätevyyden.

Ajetaanko sillä valvonta / työnjohdon ajoja?

Kyllä

Vaatii ammattipätevyyden.

Ajoneuvon huolto-, korjaustai katsastusajot?

Kyllä

Vaatii ammattipätevyyden.

Kuljettaako asentaja meteriaaleja ja laitteita, joita työssään käyttää?

Kyllä

Vapaus tietyin edellytyksin.

Tarvitsetko lisätietoa innovaatioiden rahoituksesta? Suomen Yrittäjät järjestää toista kertaa koulutuksen innovaatioiden rahoituksesta 29. marraskuuta. Koulutuksen tavoitteena on tarjota yrittäjälle tietoa ja ohjausta Tekesin ja ELY-keskusten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. SY:n toimistolla järjestettävä koulutus painottuu Tekes-rahoitukseen. Kouluttajana toimii Jerri Laine Innovation Manager Finland Oy:stä. Ilmoittautuminen www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri linkin kautta 23. marraskuuta mennessä.

Mikäli et ole varma koulutusvelvollisuudestasi, kannattaa asia tarkistaa TraFista. www.trafi.fi

Jos yhteisössänne on linja-auto, silloin pitää aina olla ammattipätevyys sitä ajettaessa.

Kuljetetaanko sillä tuotteitanne asiakkaalle?

Sauli Saarisen pakettiauto on aivan uusi. Autoa ostaessa hänellä ei vielä ollut aavistustakaan, että jatkossa investoinnin kuljettamiseen vaaditaan ajokortin kaveriksi lisäkoulutusta. Myös muut yrittäjät ovat havahtuneet samaan. – Eräs yrittäjäkollegani on harkinnut kevyen kuorma-auton hankintaa, mutta nyt hän on tullut toisiin aatoksiin, ja saattaa ajaa jatkossa kevyemmällä pakettiautolla. Uskon, että muu-

6.12.

Joulukuun kuudes juhlistetaan taas itsenäistä Suomea ja sen hienoa 95-vuotista taivalta. Juhlallisuuksia on monia, kuten esimerkiksi Pirkanmaan Yrittäjien ja Helsingin Yrittäjien itsenäisyyspäivän vastaanotot sekä Turun Yrittäjien juhlaristeily. Kotosalla juhlaa viettäville Yrittäjäsanomat suosittelee koko perheen yhteistä Bongaa Yrittäjä -peliä. Säännöt ovat yksinkertaiset: varaa ruokaa ja juomaa, asetu mukavasti sohvalle, katso Linnan juhlia telkkarista ja bongaile yrittäjäkollegoita juhlavieraiden joukosta. Eniten bongannut luonnollisestikin voittaa!

Lakia ei sovelleta kuljettajiin, jotka kuljettavat seuraavia ajoneuvoja: ”joilla kuljetetaan materiaalia tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa taikka ajoneuvolla kuljetetaan vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy tietyssä paikassa, eikä kuljettaminen ole hänen päätoimensa.

SKY on vetreä 10-vuotias Suomen Yrittäjien toimialajärjestö Suomen Kuntoja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry täyttää 10 vuotta. Juhlaa vietetään seminaarin muodossa 23. marraskuuta klo 12.30 – 16.00 Helsingissä. Seminaarissa pureudutaan yrittäjyyden syvimpään olemukseen, työhyvinvoinnin työkaluihin, liikuntayrittäjyyden nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa sekä kuullaan SKY:n edunvalvontatyöstä ja tulevista hankkeista.

LÄHDE: Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy

tos saattaa vaikuttaa välillisesti myös raskaampien ajoneuvojen myyntiin, Saarinen ounastelee.

Ei hukkaan heitettyä. Koulutus koostuu eriaiheisista kursseista. Saarinen on suorittanut nyt ennakoivan ajon kurssin, joka on ainoa kaikille pakollinen aihe. – Mielestäni kurssi oli hyödyllinen ja opin uutta, joten eivät ne varmaankaan hukkaan mene. Seuraavaksi käyn

Vaara: kemikaaleja!

ensiapukurssin. Olen iloisesti yllättynyt, miten positiivisella asenteella yrittäjät olivat koulutuksessa. Kukaan ei valittanut, että kyse on EU:n direktiiveistä ja rahastuksesta, vaikka siitähän periaatteessa on kuitenkin kyse, Saarinen naurahtaa.

Kemiallisten aineiden merkintöihin on tehty muutoksia. Kemiallisia aineita koskevia uusia varoitusmerkkejä otetaan vaiheittain käyttöön jäsenvaltioissa osana maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua järjestelmää. Euroopan kemikaaliviraston äskettäin teettämän tutkimuksen mukaan useita näistä varoitusmerkeistä ei tunnisteta tai niitä ei ymmärretä oikein.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

Noin 15 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä kertoo käsittelevänsä vaarallisia aineita jokapäiväisessä työssään. www. napofilm.net-sivulla on saatavissa verkkotyökaluja.

valmis Mitkä vaihtoehdot? Suoraveloitus päättyy 31. tammikuuta 2014 mennessä. Muutos on osa siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen eli SEPAan.

Vaihtoehto 1: E-lasku

Vaihtoehto 2: Suoramaksu

1) Maksaja valitsee verkkopankista laskuttajan, jolta haluaa vastaan ottaa e-laskuja.

E-laskuun pohjautuva palvelu. Maksajan kannalta suoramaksu vastaa täysin suoraveloitusta.

2) Pankki välittää laskuttajalle tiedon maksajan tilaamasta e-laskusta.

2) Maksaja sopii suoramaksupalvelun käytöstä pankissaan. Maksajalle perustetaan pankkiin sähköinen laskujen vastaanotto-osoite.

3) Laskuttaja lähettää e-laskun pankkiin.

3) Maksajan pankki välittää laskuttajalle tiedon maksajan valitsemasta maksutavasta.

4) Pankki laittaa laskun esille maksajan verkkopankkiin ja veloittaa sen erä päivänä. Maksaja voi halutessaan tehdä maksuun muutoksia.

4) Laskuttaja toimittaa maksajalle laskun ja siitä kopion e-laskuna pankkiin.

10/2012

1) Laskuttaja ilmoittaa pankeille tarjoavansa suoramaksupalvelua.

5) Maksajan pankki veloittaa suoramaksun e-laskun pohjalta eräpäivänä.

Vaihtoehto 3: Normaali paperilasku

Lähde: Finanssialan keskusliitto

5) Maksaja näkee e-laskun veloituksen verkkopankissaan.

Seuraava Numero ILMESTYY 13.12.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Kipupiste on liian lähellä ALEKSI POUTANEN

Jatkuvat veronkorotukset hyydyttävät koko yhteiskunnan, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

usia veronkorotuksia ei saa enää tulla, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Hänen mukaansa veroaste on jo tapissa ja olemme kipupisteen rajoilla. Kokonaisveroaste nousee ensi vuonna yli 44 prosentin. – Jatkuvat veronkorotukset leikkaavat kuluttajien ostovoimaa ja vaikuttavat suoraan yritysten mahdollisuuksiin työllistää sekä pärjätä ylipäätään Suomessa. Jos yritykset eivät pärjää, niin ei ole myöskään mitään verotettavaa, Järventaus korostaa. – Pelkään, että ensi kevään budjettiriihessä ehdotetaan lisää verokiristyksiä arvonlisäveroon ja ympäristöveroihin. Niitä emme hyväksy, hän jatkaa. Valtiontalouden kannalta tilanne on joka tapauksessa hankala. Nykyiset sopeutustoimet eivät riitä taittamaan valtion velkaantumista. Ensi vuoden kasvuennusteetkin ovat optimistisia. Suomi joutuu ottamaan uutta velkaa arvioidun seitsemän miljardin euron sijaan lähemmäs kymmenen miljardia. – Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä radikaaleja menoleikkauksia. Se on kansalaisten etu, Järventaus lataa.

Kilpailukyky kuntoon. Pelkästään menoja leikkaamalla Suomen taloutta ei kuitenkaan panna kuntoon. Radikaaleja toimia vaaditaan myös yritysten kilpailukyvyn kohentamiseksi. Muuten odotettavissa on lisää ikäviä yt-uutisia ja työttömyys lähtee vääjäämättä kasvuun. – Paine työmarkkinoiden rakennemuutokselle on kova. Ilman sitä

harmissaan. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus haluaa nuorten työllistymiseen tiukemman otteen.

Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä radikaaleja menoleikkauksia. Jussi Järventaus

Suomi ei selviä. Silloin puhutaan työpanoksen hinnasta ja ehdoista. Näissä kysymyksissä ei ole päästy tarpeeksi eteenpäin, joten se on myös hallituksen asia, Järventaus linjaa. Hänen mukaansa nyt on lisättävä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen Saksan esimerkin mukaisesti. Suomessa tällaisista avaamislausekkeista tulisi säätää lailla eli annettaisiin yrittäjälle ja työnte-

kijälle mahdollisuus sopien poiketa työehtosopimuksesta parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Näin voidaan turvata työpaikkojen säilymistä ja edistää uusien syntymistä. Lisäksi kilpailukyvyn parantamiseen liittyy olennaisesti työn tarjonta. – Nuorten työllistymisestä on otettava tuhdimpi ote. Yhteiskuntatakuu ei luo työpaikkoja. Ylipäätään työn vastaanottamiseen on kannustettava enemmän, Järventaus sanoo. Toimitusjohtaja jakaa välitarkastelussaan hallitukselle myös kiitosta. Yrittäjien sosiaaliturvan paraneminen on jo oikeudenmukaisuuskysymys, mutta kasvukannusteet ovat tervetulleita. – Ministeri Jyri Häkämies oli kasvukannustinasiassa aloitteellinen. Meitä kuunneltiin hyvin myös Yle-veroasiassa.

Menoleikkauksilla miljardisäästöt

Hallitus joutuu ensi keväänä ottamaan kantaa menosäästöihin. Menoleikkauksilla on saavutettavissa helposti miljardiluokan säästöt, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Suomen Yrittäjät listasi jo alkuvuonna tukun säästötoimia, jolla tasapainotetaan valtion taloutta. Esimerkiksi kuntien valtionosuudet muodostavat viides-

osan valtion menoista ja valtion palkkamenojen nousun hillitseminen paikkaisi valtion taloutta yli sadalla miljoonalla. Lisäksi yli 50 miljoonan euron säästökohteita on runsaasti tarjolla. – Leikkauskeskustelut ovat aina vaikeita. Nyt pitää kuitenkin miettiä, että mitkä ovat kuntien perustehtävät ja mitkä tehtävät otetaan niiltä pois, Järventaus sanoo.

Miten ensi vuoden verotus kiristyy vai kiristyykö? Katso sivuilta 28–30.

Käppyrät matkaavat väärään suuntaan Valtion budjettitalouden tulot ja menot, mrd.€

Veroaste Suomessa, % 48 47 46 45 44 43 42 41 40

99 01

13e

57 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35

Tulot Menot

07 08 09 10 11

Suomen valtion bruttovelka, mrd.€

* *

15e

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

Suomen talouden ulkoinen tasapaino, milj.€ 12 000

Kauppatase

10 000

Palvelutase

8 000

Vaihtotase

6 000 4 000 2 000 0 –2 000 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e

–4 000

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

2011

2012

4 neljänneksen liukuvat summat

Lähde: Suomen Yrittäjät

uutiset

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Onko yrityksessäsi ulkopuolinen hallitusjäsen? Ei ole. Meitä on kaksi yhtiökumppania. Yritys on sen verran pieni, ei ole vielä ajankohtaista.

Pekka Peltoranta, PK Partners Oy, Vantaa

EI OLE VIELÄ. Ulkopuolisen hallitusjäsenen ottaisin siksi, että henkilö olisi puolueeton toimija.

Outi Tarri, Hairspot, Helsinki

Kyllä. Molemmissa yhtiöissä. Kiddexissä ei ollut alkuvaiheessa, mutta huomasin, että eri alueiden osaajat pystyvät kehittämään yrityksen toimintaa.

Herätkää tietoturvaan Pk-yrityksissä tietoturva on edelleen retuperällä, vaikka aiheesta on toitotettu vuosikausia. – Tietoturvallisuutta kehitetään usein satunnaisesti, liiketoiminnasta erillisenä, asiantuntijavoimin ja ilman tavoitteita. Poistetaan akuutteja ongelmia ja turvatoimia tehostetaan joidenkin osa-alueiden osalta, mutta kokonaisvaltainen ke-

hittämisote puuttuu, sanoo Paavo Porvari. Porvari on väitellyt Aalto-yliopistossa tietoturvallisuudesta osana liiketoiminnan johtamista. Hänen mukaansa yritysjohdon pitäisi ottaa vastuu tietoturvallisuudesta huolehtimisesta, koska tietoturvallisuusriskit ovat samalla liiketoimintariskejä.

– Jos esimerkiksi tietojärjestelmien käyttö keskeytyy kahdeksi viikoksi, tuotanto pysähtyy ja seurauksena voi olla toiminnan loppuminen. Eräs tunnettu ulkomainen tietoturva-alan yritys menetti maineensa jouduttuaan tietomurron kohteeksi, jolloin asiakkaat kaikkosivat ja yritys joutui lopettamaan toimintansa, hän kertoo.

50–150 €

Suurin osa suomalaisista aikoo tehdä jouluostoksia verkkokaupoissa, mutta rahaa käytetään maltillisesti. Nets Finlandin kyselystä selviää, että 35 prosenttia suomalaisista käyttää joululahjoihin netissä vain 50 – 150 euroa.

KUTEN USEIMMAT SUOMALAISET, VILMA EI TYKKÄÄ JOS HÄNTÄ HÄMÄTÄÄN. HINTA, JONKA NÄET ON HINTA, JONKA MAKSAT: CHECK-IN 0 ¤ MATKATAVARAT 0 ¤ ISTUINPAIKKA 0 ¤ KAHVI, TEE, LEHDET 0 ¤

Jonna Holmberg, Piece of Memories Oy ja Kiddex Oy, Lohja

Ei ole ulkopuolista, on perheyhtiö. Olemme vielä alkuvaiheessa, siksi ei ole ajankoh taista.

HERE TO SERVE SUOMI BLUE1.FI ON NYT SAS.FI Timo Akkola, Intuito Oy, Espoo

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Itseään voi kehittää kapuamalla Kuka?

Tarja Nieminen

Keskisuomalainen Tarja Nieminen on asettanut itselleen kovat tavoitteet hyväntekeväisyysvaellukselle. Suomalaisryhmä matkustaa Guatemalaan tavoittelemaan Väli-Amerikan korkeimman vuoren huippua ensi huhtikuussa. Riikka Koskenranta

Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Millaisia tavoitteita sinulla on hyväntekeväisyysvaellukselle? Keskeisin tavoitteeni on tehdä hyvää eli varainkeruun kautta auttaa Nepalin, KeskiAasian ja Guatemalan naisia ja nuoria. Työssäni kehitän onnellista johtajuutta, ja olen viime aikoina pohtinut sitä, miksi monessa kehitysmaassa ollaan onnellisempia kuin me täällä hyvinvointivaltiossa. Toivon oppivani matkan aikana jotakin siitä, mikä tekee ihmisen onnelliseksi. Kampanjaan osallistumiseni sopii hyvin tavoitteisiini rakentaa itselleni terveellisen elämäntavan perusta.

juttutuulella

Mikä tulee olemaan sinulle haastavin kohta projektin aikana? Haastavinta tulee olemaan vuorelle kiipeäminen, sillä olen ollut 3 700 metrissä ja voinut huonosti. Toisaalta minä ja teltta -yhdistelmä ei ole sellainen juttu, johon innolla olisin ilmoittautumassa mukaan. Etsin itsestäni ulkoilmaihmistä tulevalla matkalla.

Guatemala-ryhmän tavoitteena on kerätä 100 000 euroa kehitysmaiden nuorille ja naisille, kerro varainkeruusuunnitelmastasi? Minulla on kaksi päälinjaa: haen yhteistyöhön yrityksiä, organisaatioita ja yhteisöjä, jotka haluavat lähteä tukemaan järjestöjen kautta tehtyä hyvää työtä. Kerään lisäksi yksityishenkilöiltä varoja kampanjaan. Varainkeruu on läpinäkyvää, netissä näkyy koko ajan, paljonko kukin on kerännyt. Haastan erityisesti yrittäjiä mukaan tukemaan näitä hyväntekeväisyyskohteita. Maksan itse omat kuluni, kerätyt varata menevät suoraan kohteisiin.

Kerro hiukan vaelluksesta? Vaellusryhmässämme on 14 ihmistä. Mandala Travel vie meidät määränpäähän. Vuorelle kiipeämme kahden vuorokauden aikana, sillä lähdemme kiipeilyosuudelle vuoristokylästä. Kiipeämme Väli-Amerikan korkeimmalla vuorella Tajumulcolla (4 223m).

Miten yrityksesi Villinikkarit näkyy hyväntekeväisyyskampanjassasi? Kirjoitan yrityksen nettisivuilla blogia kampanjasta. Annamme joulukorttirahamme Kapualle tänä vuonna. Kolmen ihmisen yrityksessä yhden ihmisen parin viikon poissaolo kuumimpaan myyntiaikaan vaatii järjestelyjä. Olen saanut medianäkyvyyttä Kapuan kautta maakunnan mediassa. Uskonkin, että kampanja tuo positiivista mainetta yrityksellemme.

Mikä Kapua? Kapua kerää varoja kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Varat kanavoidaan kohteisiin luotettavien suomalaisten järjestöjen kautta. KAPUA 2013 Guatemala -kampanjan tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoutta nuorten ja naisten asemasta kehitysmaissa. Kapua Guatemalan kumppanijärjestöinä ovat Väestöliitto, Taksvärkki ja Kynnys ry. TOMMI ANTTONEN

Ikä: 38-vuotias Työura: Vuodesta 1999 asti yrittäjä Villinikkarit Oy:ssä. Teen työssäni johtajuuden ja työyhteisöjen kehittämistä. Motto: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. www.kapua.fi/osallistuja/tarja-nieminen

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Yhden miehen taistelu Kuopiolainen yrittäjä Seppo Pennanen maksoi tuhansia euroja lehti-ilmoituksesta, jonka tavoite oli herättää keskustelua.

ARI-PEKKA KERÄNEN

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

eppo Pennanen teki kuukausi sitten jotain sellaista, mihin moni muu yrittäjä ei helpolla lähde mukaan. Pennanen osti sivun kokoisen ilmoituksen Ilta-Sanomista, jossa hän kertoi julkisuuteen mielipiteensä muun muassa Suomen talouden tilasta ja suuria yrityksiä suosivasta politiikasta. Juuri kunnallisvaalien alla. Hän ei kuitenkaan itse ole halukas osallistumaan politiikkaan. – Olen ollut koko ikäni kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Olen myös saavuttanut yrittäjänä sen tavoitteen, että voin itse määrätä omista töistäni. Silloin on mahdollisuus ottaa kantaa. Ja nyt on viimeiset hetket, sillä täytin 57 vuotta, Pennanen perustelee. Ilmoitus iltapäivälehdessä maksoi Pennaselle ”normaaliduunarin monen kuukauden palkan” verran rahaa. Omien sanojensa mukaan hän suunnitteli projektia vuoden päivät.

Pienet tehokkaita. Pennanen on turhautunut siihen, että Suomessa on vain yksi totuus. Sen mukaan suuri on kaunista. Kuopiolainen yrittäjä sanookin puolustavansa pienyrittäjyyttä ja esittää kritiikkinsä poliitikoille.

SIIVOUSYRITTÄJÄ. Seppo Pennanen herätti kohun ostamalla koko sivun ilmoituksen Ilta-Sanomista. Ilmoituksessa ei mainostettu yrityksen palveluita, vaan se oli täynnä yrittäjän omia ajatuksia Suomen taloudesta.

Ainoana tavoitteenani on vain toisenlaisen näkökulman esille nostaminen. Seppo Pennanen

– Kaikki toimet tehdään vain suurten yritysten ehdoilla, vaikka työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on kolmen päivän koulutusvapaa. Sellaiseen eivät pienet yritykset suostu, Pennanen manaa. – Täällä ei ole muutenkaan näköpiirissä kunnon kasvua moneen vuoteen. Mitään toimenpiteitä ei tehdä, hän jatkaa.

Pennanen on siivousalalle erikoistuneen Kotileenan hallituksen puheenjohtaja. Hyvin menestyvän yrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella yli 3,2 miljoonaa euroa. Oma yritystoiminta tuo mielipiteille uskottavuutta, vaikka kylähullun mainettakin on hänelle yritetty langettaa. Lisäksi poikkeuksellisesta sanomalehti-ilmoituksesta on tullut muutenkin palau-

tetta. Osa on ollut myönteistä ja osa negatiivista. Pennanen tunnistaa myös riskit. Yritys voi menettää asiakkaita, jos joku loukkaantuu teksteistä. – Se pitää hyväksyä. Ei minulla ole mitään menetettävää. Aion tehdä vielä 2 – 3 vastaavaa tempausta. Ainoana tavoitteenani on vain toisenlaisen näkökulman esille nostaminen. Se riittää, Pennanen sanoo.

Tommi Forsström: Oma koti kullan kallis

Kolumni Tommi FORSSTRÖM tommi@forssto.com

Jos firman pitää pystyä kasvamaan nopeasti, liian pieni liiketila riippakivenä voi olla todella raskas kantaa.

odittomuuden tunne on vaivannut

minua viimeisen kahdeksan kuukauden ajan työpaikalla. Startup-yritys on nimittäin monen muun asian tavoin kaoottinen myös tilatarpeen osalta, eikä rahaa tyhjien neliöiden pyörittämiseen muutenkaan ole. Tästä syystä olemme joutuneet elämään melkoista irtolaiselämää. Aloitimme tuttujen yrittäjien pyörittämän Boxee-nimisen firman alivuokralaisina. Boxee oli jo reilusti etabloituneempi startup, jolla oli varaa kohtuullisen kookkaaseen toimistoon. Kun kasvoimme tuon toimiston ylimääräisestä tilasta ulos, pääsimme tuurilla kesäksi paikallisen kuvataidekoulun upouuteen projektitilaan eräänlaisiksi koekaniineiksi käyttämään syksyllä oppilaille lanseerattavaa projektitilaa muutaman muun pikkufirman kanssa. Tämän jälkeen pyörähdimme vielä kuu-

kauden verran toisen firman alivuokralaisina, kunnes vihdoin viime kuussa muutimme ensimmäiseen ihka omaan konttoriimme, Sohon vilkkaassa sydämessä. Tilanteemme ei ole mitenkään erikoinen. Etenkin kun toimimme yhdessä maailman kalleimmista kaupungeista, jossa toimitila-asioissa on tarjoajan markkinat. Lisäksi tässä kaupungissa ei ole lainkaan tavatonta, että vuokrasopimuksissa joutuu sitoutumaan vähintään 2 – 3 vuoden minimivuokra-aikaan, joka on startupeille täysi mahdottomuus. Osittain syynä on myös positiivisten riskien mahdollisuus: jos firman pitää pystyä kasvamaan nopeasti, liian pieni liiketila riippakivenä voi olla todella raskas kantaa ja pahimmassa tapauksessa firma joutuu eroamaan kahteen tilaan jo aivan liian aikaisessa vaiheessa. Siksi useimmat päätyvätkin pitkiksi ajoiksi

taloudellisesti ja skaalautuvuudeltaan joustaviin, mutta huonosti firman kotipesäksi toimiviin yhteistiloihin, alivuokralaisiksi ja muihin väliaikaisratkaisuihin. Ainakin itseni kaltaiselle pesänrakentajalle nämä ratkaisut ovat henkisesti onttoja, eivätkä tarjoa sitä oikeanlaista pohjaa yhteisen kulttuurin rakentamiselle, jota alkava firma kipeästi tarvitsee. Siksi olemmekin kovin onnekkaassa asemassa, että löysimme loistavan tilan, johon jouduimme sitoutumaan vain vuodeksi, kuitenkin mahdollisuudella jatkaa tuon vuoden jälkeen. Tila on hieman tarvitsemaamme isompi, mutta voimme vuorostamme vuokrata siitä osia eteenpäin freelancereille ja pienille yrityksille toistaiseksi, kunnes tarvitsemme lisätilaa itse. Nyt on aika laittaa kotia. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

uutiset

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Nokia LUMIA 920

Vihdoinkin älypuhelin, joka oikeasti korvaa toimiston.

Tässä on uusi toimistosi. Siinä MS Office-ohjelmat, sähköposti, kalenteri ja kaikki mitä yrittäjä tarvitsee kulkevat aina mukanasi. Windows 8 mahdollistaa saumattoman työskentelyn useilla eri päätelaitteilla. Voit siis jatkaa puhelimellasi siitä, mihin toimistolla jäit ja toisin päin.

Nokia LUMIA 920 +Elisa Idea sis. 600 min. puhetta/kk, 100 tekstiviestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini

elisa.fi /verkkokauppa

Alk.

€/kk

24 kk sopimus, alv 0 %

elisa.fi /ajanvaraus

Elisa Toimisto 365

5 55

Alk.

€/kk

alv 0 %

€/kk

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Eeva Ranua:

Voin olla ylpeä Teemusta Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

minun pomoni Eeva Ranua työskentelee Rekolan Kukkatalo Oy:ssä Vantaalla. 18-vuotiaalla yrittäjällä Teemu Nikkasella on yhteensä kolme myymälää.

Teemu Nikkanen: Vanhemmat työntekijät eivät ottaneet esimiehenä Eevan kanssa on hauskaa tehdä töitä. Pidän työporukastamme ja olemme myös kavereita. Yhtenä kesänä oli ongelmana, että vanhemmat ihmiset eivät ottaneet minua todesta johtajana. Kuitenkin, jos annan ohjeita, niitä pitää jonkin verran kuunnellakin. Minulla on kolme kokoaikaista työntekijää, mutta viime kesänä oli parhaimmillaan 22 ihmistä töissä. Tällä hetkelläkin on kolmen lisäksi ränninputsauksessa kaksi kaveria osa-aikaisena. Oikeastaan koko ajan alkaa joku sesonki. Se tarkoittaa, että välillä on väkeä kesämyynnissä, välillä lumitöissä tai äitienpäivämyynnissä. Hankimme nyt oman lumityökoneen. Olen tehnyt lumitöitä ja lumenpudotusta jo kolme vuotta muun

ohessa. Otamme keikkoja vastaan muuttoavusta lähtien, jos on ylimääräistä porukkaa. Ei tämä pelkästään ole näiden tyttöjen perään katsomista. On vaikea sanoa, miltä esimiehenä oleminen tuntuu, kun en ole ikinä ollut muussa duunissa. Se menee automaattisesti. Pyörin niin kauan edellisen omistajan mukana, että huomasin, mitä virheitä ei kannata tehdä. Tulin yritykseen osakkaaksi jo vuonna 2008, ja vuosi sitten teimme kaupat. Huomaan joskus kassatiskin takana, että asiakas epäröi pyytää minua palvelemaan ja sanoo suoraan, että sinä et varmaan osaa tehdä tätä. Mutta en ole kertaakaan saanut huonoa palautetta sitomisesta tai muista töistä.

NV200 4,2 m3 tavaratilaa Pituus 4,4 m 2 eurolavaa

nissan nV200 siirry uuteen bisnesmaLLiin NV200 tuntuu erilaiselta ensimmäisestä mutkasta lähtien. 4,2 m3 tavaratilaa ”pikkupakussa”, siihen ei moni pysty. Kun porhallat paikasta toiseen, vain kantamasi kuorma on suurempi kuin itseluottamuksesi. Nissan NV200: pieni koko, iso ego. Nyt saat ketterän kuormaihmeen Working Star Edition -erikoismallina, jonka varusteluun kuuluu mm. polttoainetoiminen lämmitin ajastimella, manuaalinen ilmastointilaite, cD/radio ja sähköiset ikkunalasinnostimet.

nissan nV200 working star edition aLk. €

23 839,02

(autoveroton hinta 18 204,00 €, autovero 5 035,02 €, toimituskulut 600 €, yhteensä 23 839,02 €)

Nissan. Innovation that excites. NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, co2 -päästöt 135–139 g/km.

Lisää bisnesideoita: nissan.fi

PEKKA SIPOLA

Teemu osaa delegoida töitä ja organisoida niin, että meidän on helppo tehdä töitä. Tiedän tarkkaan, mitä voin tilata ja kuinka paljon. Teemu luottaa meihin, ja hän kannustaa vastuun-ottamiseen. On mukava, että hän suhtautuu uudistuksiin innolla. Voin kysyä Teemulta minua askarruttavista asioista helposti. Hän on loistava tyyppi ja hoitaa asiat hyvin, eikä mikään asia ole Teemulle uusi. Voin olla pomostani ylpeä. Ikäeromme ei näy tekemisessä mitenkään. Sen huomaa silloin, kun järjestämme kuljetuksia, ja pitää olla erikseen kuljettaja. Teemun nuoruus näkyy ehkä intona: hänellä on virtaa, ja hän on sellainen moni-toimimies. Aloitin täällä maaliskuussa. Työyhteisöstä kertoo mielestäni paljon se, että on joka aamu kiva tulla töihin. Lakkiaisten aikaan meillä oli nauru herkässä, kun teimme myöhään iltaan asti töitä. Työporukan keskeisiä kohokohtia ovat tähän mennessä olleet kakkukahvittelut. Kesäporukka ja muu työyhteisön nuoriso kävi kesällä mökkeilemässä. Pikkujoulun vietto on edessäpäin. Olen myymälävastaavan hommissani päässyt tekemään monenlaista muutakin kuin pelkästään floristin töitä, muun muassa pihasuunnitelmia.

uutiset

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Eläkevakuutusmaksu nousee Yritystoiminnan aloittavan yrittäjän työeläkevakuutusmaksun määräytymisperusteet muuttuvat. Yritystoiminnan aloittavat yrittäjät maksavat jatkossa 78 prosenttia normaalista työeläkevakuutusmaksusta yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Nykyinen prosenttimäärä on 75. Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin 130 euron vuosittaista korotusta aloittavien yrittäjien työeläkevakuutusmaksuun. Muutos vähentää yrittäjien eläkelakiin liittyviä valtion kustannuksia. Laki tulee voimaan tammikuun alussa, ja se koskee niitä yrittäjiä, jotka aloittavat yrittäjätoiminnan lain voimaantulon jälkeen.

Pienet ketterämpiä välittäjiä Yksityiset kiinteistönvälitysyritykset pystyvät huomattavasti paremmin reagoimaan talouden suhdanteiden muutoksiin, selviää Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton kyselystä. Reagoinnilla tarkoitetaan toiminnan ja kulurakenteen sopeuttamista tilanteen mukaan. Liitto on huolissaan pitkään jatkuneen talouden epävarmuuden vaikutuksista kuluttajien ostopäätökseen. Myyntiajat ovat jo pidentyneet.

Pankit ovat myös kiristäneet luotonantoa ja samalla ne edellyttävät oman asunnon myyntiä ennen uuden ostoa. – Ennätyksellisen alhaisella tasolla olevat asuntolainan korot eivät yksin pidä asuntokauppaa käynnissä, sanoo toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas. Yli puolet SKVL:n välittäjistä arvioi asuntokauppojen määrän jonkin verran laskevan.

7,9 Yritysten päättäjät ovat antaneet Kaarinalle parhaan yleisarvosanan Taloustutkimuksen kuntien imagotutkimuksessa. Kaarinan yleisarvosana on 7,90. Kärkikolmikkoon sijoittuivat myös jaetulle kakkossijalle

Kansalaisrahoitus alkaa tarjota kotimaan markkinoille uudenlaista rahoitusmallia ja sijoitustuotetta. Yhtiön toimintatapa mahdollistaa pääoman keräämisen kasvuyrityksille yksityisiltä sijoittajilta. – Tarkoituksemme on olla piensijoittajien ykköspaikka, kun etsitään laadukkaita startup-yrityksiä ja muita riskipitoisia sijoituskohteita, sanoo Vauraus Suomi Oy:n toimitusjohtaja Markku Jussila. Kansalaisrahoitus Oy on osa Vauraus Suomi -yritysryhmää.

”Väestönsuojien rakentamisesta luovuttava” Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun mukaan yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta pitää luopua mahdollisimman pian. Sisäministeriö asetti lokakuun lopussa työryhmän selvittämään asiaa. Erityisesti yrittäjät ovat vastustaneet väestönsuojien rakentamista korkeiden kustannusten takia. Suomessa on tällä hetkellä yli 40 000 väestönsuojaa. Esimerkiksi teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on rakennettava, jos kerrosala on vähintään 1 500 neliömetriä.

Oulu ja Tampere keskiarvolla 7,80. Kaikkien kärkikolmikkokuntien vahvuutena oli niiden liikenteellinen sijainti ja yhteydet. Sen lisäksi Kaarinan ja Oulun erityisvahvuutena oli kuntien yrittäjämyönteisyys. Tampere taas sai erityiskiitosta kaupallisista palveluista. Kaikkien tutkittujen kuntien yleiskeskiarvo oli 7,28.

Löydä oma uneLmasi

Uusi vaihtoehto rahoitukselle

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Ongelmia Saudeissa – onnistumisia Ranskassa

ssa

la l a k mat ilmalle maa u S av se at e r r a n

Jouni Porsanger

Savaterra matkaa maailmalla puhdistamassa saastuneita maaalueita. SaudiArabia paljastui kuitenkin liian epävakaaksi työmaaksi. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

rittäjäsanomat on seurannut vuoden verran ympäristöteknologiayritys Savaterra Oy:n etenemistä kansainvälisillä markkinoilla. Yrityksen matkaan on mahtunut pääasiallisesti onnistumisia, mutta takaiskuiltakaan ei ole vältytty. Näin kävi Saudi-Arabiassa, jonne Savaterra perusti jo vuonna 2008 yhteisyrityksen. – Todennäköisesti se yritys laitetaan kiinni. Saudi-Arabiassa on hyvin epävakaa poliittinen tilanne. Maassa laitetaan rahaa lähinnä sotilastoimintaan, ja infra on aina roskankeruusta viemäreihin asti vielä täysin atomeina. Siellä on liikaa hiekkaa, jonne kätkeä asioita, Savaterran tekninen johtaja ja mikrobiologian tohtori Jussi Uotila arvioi. – Saudi-Arabia on kehittyvä maa, mutta vielä siellä ei oikein kannata toimia. Uotila ei ole harmissaan, että yritys lähti Lähi-idän markkinoita kartoittamaan. – Jos ei tee markkinaselvityksiä, voi ulkomaan työkeikat unohtaa, hän muistuttaa.

Venäjä kiikarissa. Savaterran muut ulkomaanprojektit toki jatkuvat. – Meillä on Ranskassa tällä hetkellä työn alla kolme uutta teolli-

tulevaisuus. Savaterran tekninen johtaja Jussi Uotila tähyää jatkossa Venäjän suuntaan. – Meillä hyvin vahvat suunnitelmat siitä, miten etenemme Venäjän markkinoille. Olemme tutkineet alueen markkinoita sekä omin voimin että alueella jo toimivien instanssien kanssa.

Siellä on liikaa hiekkaa, jonne kätkeä asioita. Jussi Uotila

suuskohdetta. Myös Keski-Euroopassa on yksi hyvin suuri kohde, josta käymme viimeisiä neuvotteluita. Kaikkiaan Savaterra käy nyt neuvotteluita noin kymmenestä ulkomaisesta työmaasta. Erittäin todennäköisiä niistä on Uotilan mukaan noin neljä. – Meillä pitää olla koko ajan

koukkuja vedessä, ja projekteja pitää aktiivisesti potkia eteenpäin. Ei meiltä kukaan tule Rovaniemeltä suoraan palveluita ostamaan, hän painottaa. Nyt koukut on viskattu itänaapuri Venäjän suuntaan. – Meillä on hyvin vahvat suunnitelmat siitä, miten etenemme Venäjän markkinoille. Olemme tutkineet alueen markkinoita sekä omin voimin että alueella jo toimivien tahojen kanssa. Meillä on jo Venäjällä yhtiö, mikä osoittanee sen, että olemme vakavasti liikkeellä.

Kemissä töitä. Alkuvuoden ajan rovaniemeläisen Savaterran itse valmistamat käsittelylaitokset puksuttivat puhtaaksi ranskalaisen rautatieyhtiön SNCF:n vanhan ratapölkkykyllästämön maaperää. Elokuussa homma saatiin valmiik-

si, ja maaperä vapaaksi kreosoottiöljystä. Nyt Ranskan maaperän siivoamisesta huolehtineet termiset käsittelylaitokset ovat matkanneet Kemiin. – Tällä hetkellä laitteet operoivat meidän omassa vastaanottokeskuksessamme Kemin Holstinharjussa. Siellä on pilaantuneita maita puhdistettavana noin 50 000 tonnia. Poistettavia aineita on öljyistä aina dioksiineihin asti, Uotila kertoo. Kesällä Savaterra solmi myös yhteistyösopimuksen Suomen Erityisjäte Oy:n kanssa. – Jatkossa käsittelemme myös Forssassa sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa orgaanisilla aineilla pilaantuneita materiaaleja termisesti. Emme siis aio unohtaa myöskään kotimaan markkinoita, Uotila painottaa.

Savaterra Oy • Savaterra perustettiin vuonna 1997. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 2000. Liikevaihto kasvoi yli 13 miljoonaan euroon vuoteen 2005 mennessä. Vuonna 2011 liikevaihto oli noin 5,5 miljoonaa euroa. • Savaterra työllistää tilanteen mukaan 20–30 henkeä. • Savaterra on osa SavaGroupkonsernia. Savaterralla on tytäryhtiöitä Virossa, Ruotsissa, Saudi-Arabiassa ja Venäjällä. Selvitykset ovat käynnissä Norjaan, Kiinaan ja Ranskaan. • SavaGroup on perheyritys. Konsernissa on hotelli- ja kiinteistötoimintaa, elektroniikkateollisuuden testausta sekä ympäristöteknologiaa.

Savaterran vuoden 2012 maanpuhdistusprojektit Tammikuu – elokuu • Ranskan rautatieyhtiön SNCF:n vanhan ratapölkkykyllästämön maaperän puhdistus.

tammi

helmi

maalis

Kesäkuu • Neuvoteltiin Ranskassa kolmesta erikohteesta. Viimeiset tarjouspaperit ovat nyt sisällä. Työn pitäisi alkaa ensi kesänä. • Ruotsissa tehtiin lietteenkäsittelydemonstraatioajoja.

huhti

touko

kesä

heinä

elo

Syyskuu – joulukuu • Forssan vastaanottokeskuksissa puhdistetaan pilaantuneita maita.

syys

Tammikuu – joulukuu • Helsingin Veden toimeksiannosta on käsitelty yhdyskuntalietteitä. Projekti alkoi jo vuonna 2008. • Kemin vastaanottokeskuksessa käsitellään pilaantuneita maita termisesti. Toiminta alkoi vuonna 2004.

loka

marras

joulu

uutiset

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Nyt autoja nopeaan toimitukseen. Rajoitettu erä, toimi nopeasti ja kysy tarjousta!

FORD TRANSIT TREND X Huippuvarusteltu ja taloudellinen

Ford Transit on kyvykäs kumppani, joka tunnetaan huippuluokan ajettavuudesta ja vakiovarustelusta sekä kuljetuskyvystään. Ohjaamo on erittäin hiljainen. Nyt saataville ovat tulleet Transit Trend X -erikoismallit. Niiden voimakkaat (125 hv/ 330 Nm) DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta esim. Auto-Start-Stop -järjestelmän avulla. Kattavasti varustellut Trend X -mallit houkuttelevatkin edullisilla kustannuksillaan. FORD TRANSIT TREND X 300 S matala alkaen 30.327,94 € (+toim. kulut 600 €) FORD TRANSIT TREND X 300 M matala alkaen 31.328,82 € (+toim. kulut 600 €) Kysy lisää Ford-jälleenmyyjältäsi!

ford.ﬁ/hyotyajoneuvot

Ford Transit Trend X 2.2 TDCi 125 hv 300 S alkaen 30.327,94 € (autoveroton suositushinta 26.060 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 189 g/km 4.267,94 €). 300 M alkaen 31.328,82 € (autoveroton suositushinta 26.650 € + arvioitu autovero CO2- päästöllä 194 g/km 4.678,82 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Trend X CO2-päästöt 189–194 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 7,2–7,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

Perus

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

Simo

Kittilä

Tervola Keminmaa Kemi

Tornio

Ylitornio

Pello

Kolari

Muonio

Enontekiö

Rovaniemi

Ranua

Pudasjärvi

Kemijärvi

Salla

Savukoski

Taivalkoski

Posio

Pelkosenniemi

Sodankylä

Inari

Utsjoki

Kuusamo

Veikko Porsanger (kesk.), Lohikoukku ky. Ensimmäinen kausi.

”Asioiden hoito riippuu paljon, minkälaisen ryhmän kanssa ruvetaan töihin. Tarkoitus on laajentaa elinkeinopohjaa. Rajakauppa pelaa hyvin, mutta pitää saada muutakin.”

pohjoinen puhuri

Utsjoki –

Joka viides valtuutettu on yrittäjä.

20,4%

Joka kolmas ehdolla ollut yrittäjä pääsi valtuustoon.

34,7%

Yrittäjävaltuutettuja on yhteensä 1969.

1969

1 – 10 %

1 1 – 20 %

21 – 40 %

Yli 40 %

Yrittäjävaltuutettujen osuus kunnissa

uutiset

2 Muut

Vasemmistoliitto 2

Kristillisdemokraatit 2

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6

14 Perussuomalaiset

31 Kokoomus

Keskusta 39

2 Ruotsalainen Kansanpuolue

2 Vihreät

Sininen 100c56m18k Pantone 294 C

Haluttaessa kultaväriä Pantone 871

Keltainen 12m68y Pantone 123C

Perus

Perus Yrittäjävaltuutettujen puoluejakauma Perus

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kimmo Koivikko

Suomesta ei löydy yhtään kuntaa, jonka valtuustosta puuttuisi yrittäjä. Itse asiassa ”Yrittäjäpuolue” olisi sijoittunut kunnallisvaaleissa toiseksi 20,4 prosentin kannatuksella. Viidessä kunnasa yrittäjävaltuutettujen osuus kaikista valtuutetuista on jopa yli puolet. Toisaalta seitsemässä kunnassa on vain yksi yrittäjävaltuutettu. Yrittäjäsanomat piirsi kuntakartan yrittäjien silmin.

Tällainen on yrittäjien Suomi

18 YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Pirjo Kemppi-Virtanen (kok.), Genpron hallituksen puheenjohtaja. Kolmas kausi.

”Yrittäjien iso määrä valtuustossa on positiivinen ilmiö. Tähän asti yrittäjät ovat olleet aliedustettuina. Espooseenkin pitää luoda valmistavaa teollisuutta ja kaupungin tehtävä on taata hyvä infra sekä ympäristö.”

eniten naisia

Espoo –

Naantali on yksi Suomen 30 kunnasta, jossa jokainen läpimennyt yrittäjävaltuutettu on myös Suomen Yrittäjien jäsen.

täysjäsenyys

Naantali –

Antti Jokinen (kesk.), Vammalan Hyötykeräyksen omistaja. Kuudes kausi.

Lapua

Kauhava

Alajärvi

Hanko

Parkano

Kihniö

Virrat MänttäVilppula

Keuruu

Multia Laukaa Petäjä- Jyväskylä vesi Muurame Toivakka

Uurainen

Saarijärvi

Tervo

Lapinlahti

Hankasalmi

Rautavaara

Sotkamo

Pieksämäki Joroinen Rantasalmi

Enonkoski

Liperi

Outokumpu

Rääkkylä

Tohmajärvi

Joensuu

Lieksa

Kontiolahti

Kuhmo

Polvijärvi

Juuka

Nurmes

Heinävesi Varkaus

Leppävirta

Kuopio

Tuusniemi

Kaavi

Valtimo

Ristijärvi

Hyrynsalmi

Maaninka Siilinjärvi Juankoski

Iisalmi

Sonkajärvi

RautaÄänekoski lampi Suonenjoki Konnevesi

Vesanto

Keitele

Pielavesi

Kiuruvesi

Paltamo

Puolanka

Kajaani

Vieremä

Vaala

Utajärvi

Suomussalmi

kuntia on Suomessa kuusi.

Virolahti –

Kitee Merikarvia Ylöjärvi Ruovesi Kangasniemi Siikainen Kankaan- JämiJämsä pää järvi Ikaalinen Savonlinna JuupaJuva joki Luhanka Joutsa Pomarkku Sulkava Hirvensalmi Lavia Tampere Orivesi Hämeenkyrö Pori Mikkeli Parikkala Kuhmoinen Hartola Ulvila Puumala Nokia Kangasala PertunSysmä Pirkkala maa Luvia Nakkila Koke- Sastamala Harja- mäki Ruokolahti Rautjärvi Padasjoki Lempäälä Pälkäne Eurajoki valta Mäntyharju Vesilahti Heinola ValkeaTaipalsaari Eura Köyliö Asikkala SaviAkaa koski Imatra Huittinen PunkaRauma Hämeenlinna taipale laidun Pyhäranta Hattula Urjala Lemi Säkylä Hollola Loimaa Humppila Nastola HämeenKouvola Lappeenranta Laitila Lahti Luumäki Oripää Janakkala koski Forssa UusiIitti kaupunki Jokioinen Kärkölä Mynämäki Pöytyä HausYpäjä Vehmaa Riihi- järvi Tammela Orimattila Nousiainen Aura Koski Mäntsälä Loppi mäki Miehikkälä TL Somero Kustavi Taivas- Masku Rusko Tarvas-Marttila LapinHamina Pukkila Myrssalo Hyvinkää kylä järvi joki Raisio Lieto Kotka Karkkila Virolahti Askola JärvenNaantali Paimio Loviisa Pyhtää Turku Kaarina Nurmi- pääTuu- Pornainen sula Salo Vihti järvi Kerava Porvoo yritäjä altavastaajana Sauvo Lohja Parainen Espoo Vantaa Sipoo Kauniainen Virolahdella on vain yksi KemiönHelsinki Siuntio saari yrittäjävaltuutettu. KirkkoInkoo nummi Raasepori Virolahden lisäksi tällaisia

Honkajoki

Karvia

Jalasjärvi

Ähtäri

Soini

Viitasaari

Kannonkoski

Kivijärvi

Kinnula

Karstula

Kyyjärvi

Perho

Veteli Halsua Lestijärvi

Pyhäjärvi

Kärsämäki

Pihtipudas

Haapajärvi

Reisjärvi

Sievi

Nivala

Ylivieska

Pyhäntä

Siikalatva

Liminka

Tyrnävä

Kempele Muhos

Haapavesi

Siikajoki

Lumijoki

Merijärvi Ala- Oulainen vieska

Toholampi

Lappajärvi Vimpeli

Alavus

Raahe Pyhäjoki

Kannus

Kalajoki

Kaustinen

Evijärvi

Pedersöre

Kruunupyy

Kokkola

Ilmajoki Seinäjoki Kuortane

Karijoki Kauhajoki

Teuva

Kurikka

Kristiinankaupunki Isojoki

Kaskinen

Närpiö

Korsnäs

Vöyri

Isokyrö Maalahti Laihia

Vaasa

Mustasaari

Uusikaarlepyy

Pietarsaari

Luoto

Sastamala

21 kpl

Eniten miehiä:

”Sastamalan valtuustossa näkyy, että yrittäjyyttä on alueella paljon. Toisaalta naisnäkökulmaa saisi olla enemmän. Kaupungin talouden kunnossa pitäminen on tärkein tavoite.”

eniten miehiä

Sastamala –

Espoo

7 kpl

Eniten naisia:

Hailuoto

Oulu

•

Eniten yrittäjiä

Katso yrittäjävaltuutettujen määrä omassa kunnassasi verkkokartalta. Kunnan rajojen sisällä klikkaamalla saa näkyviin kuntakohtaisia tietoja.

Yrittajat.fissä tiedot kunnittain

Vähiten yrittäjiä • Uusikaarlepyy....................3,7 % • Inkoo ............................................3,7 % • Pietarsaari ..........................4,7 % • Kuortane ............................... 4,8 % • Virolahti ................................. 4,8 %

Petäjävesi.......... .66,7 % • Joutsa .......................... .55,6 % • Vesilahti............................ .55,6 % • Pertunmaa........................ 52,9 % • Punkalaidun.................... .52,4 %

Ilomantsi

Yrittäjien määrä suhteessa valtuustopaikoihin

Top 5

Heikki Puhakka (ps.), Talumäenkauppahuone Oy. Ensimmäinen kausi.

”Tämä on pieni kunta ja yrittäjät ovat valveutuneita kehittämään kunnan asioita. Yrittäjien asioista puhutaan hirveästi, mutta nyt pitää ottaa yrittäjänäkökannat huomioon päätöksenteossa. Tärkeintä on yhteen hiileen puhaltaminen.”

yrittäjien dominointia

Petäjävesi –

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset 19

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Työnantajille lisää selvitettävää Hallitus on esittänyt muutoksia tilaajavastuu- ja työsopimuslakeihin. Työnantaja joutuu antamaan määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle selvityksen, jossa on käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste ja määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta. Vuokratyötä käyttävien pitää pyynnöstä ilmoittaa henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy.

Tunnetko hyvän kirjanpitäjän? den kirjanpitäjän. Palkinto jaetaan nyt ensimmäisen kerran. Kriteereissä korostuu laajojen tietomäärien tuntemus ja ammattitaitoinen asiakaspalvelu. Voittaja palkitaan Tili- ja veropäivillä tammikuun lopussa. Voit ilmiantaa ehdokkaasi osoitteessa: www.vuodenkirjanpitaja.fi.

Hyvistä kirjanpitäjistä on pulaa. Hyvä kirjanpitäjä on kuitenkin yrittäjän paras kaveri ja luotettu neuvonantaja. Kirjanpitäjän ammattitaito voi jopa pelastaa yrittäjän pulasta. Suomen Taloushallintoliitto haluaakin nostaa kirjanpitäjien arvostusta palkitsemalla Vuo-

Anna Lundén: Onko yritysten verottamiselle vaihtoehtoja

uomen yritysverojärjestelmä on

Kolumni ANNA LUNDÈN

anna.lunden@yrittajat.fi

Kun kannustetaan investointeihin, edistetään kasvua ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

kannustanut kohtuullisella tavalla yrittäjyyteen ja yritysten vahvistamiseen. Verotuksen tasoa ja kannustavuutta joudutaan kuitenkin arvioimaan jatkuvasti, koska se vaikuttaa yhdessä työn verotuksen kanssa olennaisesti siihen, minkälaisia investointeja, kasvua ja työpaikkoja Suomeen syntyy. Julkisuudessa on viime aikoina vertailtu erityisesti suuryhtiöiden Suomeen maksamia veroja. Samaan aikaan on pk-yritysten osalta lisääntynyt tarve selvittää veromalleja, joilla voitaisiin keventää etenkin oman toiminnan kehittämiseen kohdistuvien voittojen verotusta. Pienten ja suurten yritysten osalta on kyse samasta haasteesta eli siitä, miten saadaan toimintaympäristö niin suotuisaksi, että yritykset saadaan toimimaan täällä

kannattavasti ja sitä kautta maksamaan veroa tänne. Suuristakin yrityksistä Suomeen maksavat veroa vain yritykset, jotka sijaitsevat ja toimivat täällä. Tärkein tapa varmistaa yritysten ja niiden työpaikkojen tuottamien verojen kertyminen Suomeen on ylipäätään huolehtia, että kilpailukykyään kehittäville ja kasvaville yrityksille pidetään riittävän kannustavia olosuhteita toiminnan harjoittamiseen Suomessa.

EU-maat ovat viime vuosina laskeneet systemaattisesti yritysverokantojaan. Viimeksi Ruotsi päätti alentaa yhteisöveroa 26,3 prosentista 22:een. Virossa verotus poikkeaa Suomesta siten, että yritykseen jätettyä jakamatonta voittoa ei veroteta lainkaan. Myös Suomessa joudutaan lähivuosina

pohtimaan verotukseen sellaisia rakenteellisia vaihtoehtoja, jotka kannustavat nykyistä tehokkaammin kasvuun ja yritysten oman toiminnan kehittämiseen. Teknisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja löytyy kyllä. Tärkeää on tähdätä kaiken kokoisten yritysten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Kun kannustetaan investointeihin, edistetään kasvua ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä. Verotuksen tulee tukea myös yritysten käyttöpääoman hankintaa, sillä kasvuun tarvittavien pääomien kerääminen on usein hankalaa etenkin pienille yrityksille. Yrittäjyyden kynnys on ennen kaikkea pidettävä riittävän matalalla, sillä yrittäjät tekevät yleensä tinkimättömästi kaikkensa yrityksensä eteen. Tämä on tärkeä tuottavuuden perusta ja kannusteita on siksi oltava kaiken kokoisille.

Ilmainen sähkönhankintapalvelu pienasiakkaille Sähkönhankinnan ammattilaiset ovat puolestasi kilpailuttaneet sähkön hintasi – Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset nauttimaan eduista.

Edullinen sähkön hinta Pienasiakkailla on vihdoinkin mahdollisuus päästä hyödyntämään sähkönhankinnan asiantuntijapalveluita, jotka ovat olleet tähän asti mahdollisia vain keskikokoisille – ja isoille yrityksille.

tuotteen, jotta kaikilla jäsenyrityksillä olisi mahdollisuus päästä hyödyntämään sähkönhankinnan jäsenetua ja sitä kautta saavuttaa säästöjä energiakustannuksiinsa.

Sähkön hinta on kilpailutettu puolueettoman ja luotettavan ammattilaisen toimesta, jonka tavoitteena on taata sähköä mahdollisimman vakaaseen ja kilpailukykyiseen hintaan.

Pienasiakkaaksi luokitellaan kotitalous- ja pienkohteet, joiden kiinteistössä pääsulakkeen koko on max.3*63A tai sähkönkäyttö alle 50 000 kWh vuodessa.

Skapat Energia on toiminut jo useamman vuoden ajan Suomen Yrittäjien yhteistyökumppanina sähkö-ja energiatehokkuusasioissa. Suomen Yrittäjät ja Skapat Energia kehittivät pienasiakas-

Voit käydä tutustumassa pienasiakastuotteeseen yrittäjät.fi-nettisivujen RATKAISUJA-osiossa tai tutustua muihin jäsenetutuotteisiin Skapat Energian nettisivuilla www.skapatenergia.fi.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja/skapat-energia

uutiset

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

KIITOS, KUN VAIKUTIT ELINVOIMAN PUOLESTA! Kiitos äänestäjille luottamuksesta. Kiitos yrittäjäehdokkaille hienosta vaalityöstä. Yhteisen työmme tuloksena voimme nyt tehdä osamme elinvoimaisen kunnan, parempien palvelujen ja työpaikkojen puolesta. Ensi kaudella kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa vaikuttaa jopa 1969 yrittäjää! Lämpimät onnittelut kaikille uusille valtuutetuille! Löydä oma yrittäjävaltuutettusi yrittajat.fi/kunta

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Suomeen on tulossa määräaikainen pankkivero vuosiksi

2013–2015. Hotelli- ja ravintolayrittäjä Pekka Holman mielestä vero ei kannusta yrittämään. Valtiovarainvaliokunnan demarijäsenen Pia Viitasen mielestä finanssialan vastuunkanto kuuluu kriisin jälkihoitoon.

Konkurssin tehneen yrittäjän suurimpia hidasteita uuden yrityksen perustamiselle on maksuhäiriömerkinnät, jotka säilyvät pitkään luottorekistereissä.

Uskotteko te poliitikot ihan tosissanne, että uusilla investointeihin ja yritystoimintaan kohdistettavilla veroilla tai niiden kororuksilla saadaan Suomi ja valtion verotulot nousuun?

Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen Iltalehdessä.

Yrittäminen on tahtolaji, sillä riskinotto on suurelta osin kiinni uskosta ja halusta. Työllistämisestä on jo tapettu mielekkyys tekemällä siitä velvollisuus, vaikka se olisi kannattamatonta. Pistetäänkö nyt usko parempaan tulevaisuuteen verolle, yrittämisen viimeinen vapaana virtaava voimanlähde kontrolliin?

Turvealan yrittäjistä kaksi kolmesta on tinkinyt omasta palkastaan ja puunkorjuualalla joka toinen yrittäjä. Koneyrittäjien liiton Simo Jaakkola Maaseudun Tulevaisuudessa.

Uudet työpaikat syntyvät tällä hetkellä lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Olisiko tuloksellisempaa kannustaa ja helpottaa näitä yrityksiä ottamaan pientä riskiä kuin laittaa tämä usko verolle ja vaikeuttaa investointeja vieraalla pääomalla? Pankkivero hankaloittaa riskisijoitusten toteutusta, nostaa lainamarginaaleja ja vaikeuttaa pääomien saatavuutta. Tämäkö on vastuullista ja kansantaloudellisesti tuloksellista tulevaisuuden veropolitiikkaa? Mikäli kyse on vain pankkien riskienhallinnasta, eikö olisi mielekästä rahastoida tämä arvioitu ”verokertymä” 170 miljoonaa riskinoton seurauksena syntyvien kriisien varalle?

Ei voida sanoa, että eurokriisissä pahin olisi ohi.

Ehdotan uutta eläkemallia, jossa ihminen olisi velvollinen 37,5 vuoden työuraan ja sen jälkeen oikeutettu täyteen eläkkeeseen. Professori Pekka Himanen Taloussanomissa.

ALEKSI POUTANEN

Pääministeri Jyrki Katainen Kauppalehdessä.

Pekka Holma Krapihovi Oy:n toimitusjohtaja

Kuka on vaikuttanut eniten sinun elämääsi? Me kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suomalainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan. Ravistajat-ohjelman tehtävänä on

hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Tässä työssä Sinä voit auttaa meitä. Ilmianna omat ehdokkaasi ja/tai käy äänestämässä suosikkiasi www.ravistajat.fi

Ravistajissa mukana:

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi Kuukauden kommentti Tulos on melkoisen mukava. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Olisi kiva kun yrittäjät olisivat yrittäjiä myös päätöksenteossa ja puolue tulisi sitten seuraavana. Markku yrittäjävaltuutettujen määrästä

Suomi saadaan nousuun, kun velkaantuminen taitetaan ja uutta kasvua tuetaan. Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii veronkorotuksia ja säästöjä. Kaikkien on osallistuttava talkoisiin. Jos edellytämme tätä koko kansalta, niin lienee kohtuullista, että myös pankit osallistuvat pienellä siivulla. Suomalaiset veronmaksajat pelastivat pankit 90-luvun kriisissä, siksi uskon, että nyt solidaarisuutta löytyy myös pankkisektorilta.

Facebookkommentit Meillä on pakettiauton vaihto edessä, niin ei meinannut saada edes autorahoitusta. Viides rahoitusyhtiö vasta lähti rahoittamaan auton ja sekin huomattavan isommalla käsirahalla kuin yksityiselle. Yksityisesti olisi saanut vaikka kolmeen autoon.

Kuka on pistämässä

Topi rahoitusvaikeuksista

tulevaisuudenuskoa verolle? Nythän verotusta kevennetään muun muassa T&K-vähennyksellä pk-sektorille sekä kasvukannustimella pääomasijoituksille. Myös yhteisöveroa on laskettu. Ne yrittäjät, jotka minulle ovat tulleet kertomaan huolistaan, ovat nähneet nämä tärkeämmäksi kuin pankkiveron vastustamisen. ”Kenttänenä” ei tue näkemystä, että ”viimeinen vapaana virtaava voimanlähde” pienyrittäjälle olisi pankkiveroton Suomi. Tarvitaan avauksia, joilla erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia työllistää parannetaan.

Meinaavatko ne keritä kokouksiin? Elina yrittäjävaltuutettujen määrästä

Kysely Aiotko järjestää yrityksessäsi pikkujoulut?

Pankkivero on jo käytössä

Aion

monissa EU-maissa, ja se otetaan käyttöön myös Suomessa. Samalla valmistaudutaan EU:n laajuisen, yhtenäisen pankkiveron eli vakausmaksun käyttöönottoon. Todennäköisesti tämä pysyvä ratkaisu perustuu rahastoinnille. Päällekkäin ei pankkiveroa ja EU:n laajuista vakausmaksua kuitenkaan kerätä. Rahoitusmarkkinoiden parempi sääntely ja finanssialan vastuunkanto kuuluvat erottamattomasti finanssikriisin jälkihoitoon. Yrittäjänkin toimintaedellytysten kannalta on hyvä, että finanssikriisejä ehkäistään ja niiden laskut ohjataan rahoitussektorille, sillä muuten kriisien maksumiehinä ja -naisina ovat pienyrittäjät ja palkansaajat. Finnveralle on annettu takauksia vientiluottotoiminnan vahvistamiseksi. Myös pk-yritysten rahoituksen saatavuuden edistämiseksi tarvitaan lisää työkaluja, jos saatavuus uhkaa terveiden ja kasvukelpoisten yritysten toimintaa. Edes rahoitusmarkkinoilla markkinavoimat eivät näytä yksin ratkaisevan kaikkia ongelmia.

84% En tiedä vielä

Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelma on työllistänyt rajusti maansiirtourakoitsijoita viimeisen 1,5 viikon aikana. Talvivaara joutuu varmasti tekemään altaita uuteen uskoon ja sitä kautta maansiirtoalalla ainakin on töitä. Pidemmällä tähtäimellä toivon, että asiat tulevat kuntoon ja alihankkijoilla olisi edelleen töitä. Ympäristöongelma tietää muille kuin maansiirtourakoitsijoille todennä-

köisesti pientä takapakkia, kun laajennushankkeet eivät mene suunnitellussa aikataulussa. Talvivaaralla on yva-menettely menossa ja uudet ympäristölupahakemukset vetämässä parhaillaan. Matkailuyrittäjillä on vielä hyvin positiivinen kanta. Vuokatti ei ole juuri näkynyt otsikoissa, onneksi. En usko, että Talvivaarassa olisi mitään peruuttamatonta tapahtunut. Juha Leinonen Sotkamon Yrittäjät

MIKA KANERVA

Facebookin pikakyselyyn saatiin 25 vastausta.

Pia Viitanen kansanedustaja (sd)

PS.

Ei ole varaa

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

arjessa ALEKSI POUTANEN

yrittäjän arjessa

Aluksi kukaan ei halunnut myydä minulle kalaa, kun minua ei tunnettu. Epäilivät kai, etten voi maksaa. Valeria Hirvonen

Kaviaarin kuningata Vuoden naisyrittäjänäkin palkittua Valeria Hirvosta eivät vaikeudet ole onnistuneet nujertamaan. Sinnikäs yrittäjä rakentaakin melkoista kalatuoteimperiumia.

kieli ja vieras kulttuuri. Aluksi kukaan ei halunnut myydä minulle edes kalaa, kun Kari oli aina hoitanut kaiken, eikä minua tunnettu. Epäilivät kai, etten voi maksaa.

Lotta Tammelin

Samppanjaa ja kaviaaria. Sitten Hir-

lotta.tammelin@yrittajat.fi

otkalaisella Valeria Hirvosella on missio. Hän haluaa opettaa suomalaiset syömään enemmän kalaa ja kalatuotteita. – Suomalaiset syövät mätiä vasta jouluna. Miksi ihmeessä mätiä ei voi syödä maanantaiaamuna aamupalalla? Purkki mätiä maksaa 13 euroa ja se riittää ainakin minulla muutamaksi viikoksi. Se on terveellistä ja maukasta. Olenkin ottanut tehtäväkseni opettaa nyt suomalaiset syömään mätiä enemmän, kertoo Lappeen Savu-Kari Oy:n toimitusjohtaja Valeria Hirvonen.

Venäläissyntyinen Hirvonen päätyi Suomeen ja kala-alalle tavattuaan miehensä Karin. Karin kanssa myytiin aluksi 1990-luvun lopussa kalaa Lappeenrannan torilla. Bisnestä myös laajennettiin, ja Hirvosten ensimmäinen kalakioski kuutostien varressa sai alkunsa. Elämä kuitenkin puuttui yrittäjäpariskunnan arkeen, kun Kari sairastui vakavasti ja kuoli. – Karin kuoleman jälkeen havahduin siihen, että käsissäni oli isot velat. Velat on maksettava, joten ei auttanut kuin jatkaa yritystä ja töitä, Hirvonen muistelee. – Totta kai alku oli vaikeaa. Oli vieras

vosen kalakioski jäi kuutostien levennystöiden jalkoihin. – Oli pakko muuttaa pois. Lappeenrannasta sopivia myymälätiloja ei tuntunut löytyvän, joten muutin kalakioskin Haminaan. Siellä minut otettiin hienosti vastaan. Pian myös Lappeenrannan kaupungista soitettiin ja Hirvoselle tarjottiin myyntipaikkaa. – Ja minähän tartuin tarjoukseen. Siitä Hirvosen bisnekset alkoivat kasvaa. – Meillä on nyt 30 työntekijää ja toimipisteitä on neljä – Lappeenrannassa, Imatralla, Haminassa ja Helsingissä. Helsingin liike avattiin juuri marraskuun alussa ja se on hiukan erilainen

kuin muut Lappeen Savu-Karin liikkeet. – Muualla meillä on omaa tuotantoa paikanpäällä, kalakauppa sekä buffet-kalaravintolat. Helsingin Caviar House on enemmänkin erikoiskalaliike, jossa myydään noin 20 erilaista mätituotetta ja erikoisempia kaloja. Lisäksi siellä on samppanjabaari, jossa voi maistella erilaisia mätituotteita ja nauttia samalla lasillisen samppanjaa.

Jatkaja perheessä. Valeria Hirvosen mukaan kala-ala on varsin miehinen. – Perinteisesti miehet kalastavat, perkaavat ja savustavat. Minulla ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa, kuin opetella hommat. Karilta kun ei jäänyt jälkeen vaatekauppaa, Valeria Hirvonen naurahtaa. – Nyt olen 16 vuotta fileoinut ja savustanut kalaa. Viimeisen vuoden verran aikani on kuitenkin kulunut vain johtajanhommissa. Nautin kuitenkin niistäkin ja myyntityö on mielestäni

arjessa

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Muistathan: Kolmas

JOULUkuu

joulukuuta on jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä.

www.yritysporssi.fi

ALEKSI POUTANEN

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Rakentaminen

Naisten vaatteiden vähittäiskauppa Pirkanmaalla. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 39 m2. Hintapyyntö 24 500 €. SY-11092012-2183

Peltisepänliike Etelä-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2. SY-08102012-2255

Kahvijärjestelmien, -laitteiden, kahvin ja oheistuotteiden maahantuonti- ja markkinointiyhtiö. Toiminta-alue Etelä-Suomi. Liikevaihto 500 000 – 600 000 €. Omat toimitilat 184 m2. Hintapyyntö 550 000 €. SY-04102012-2247

Etelä-Suomessa toimiva energiaremontteihin ja kattoremontteihin/pinnoituksiin erikoistunut yritys. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Hintapyyntö 85 000 €. SY-10102012-2258

Sisustus- ja lahjatavaratukku Helsingissä (2 myymälää ja nettikauppa). Toimintaa koko Suomessa, ulkomailla + verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat. SY-29102012-2307 Abloy® - valtuutettu lukkoliike Varkaudessa. Mekaaniseen lukitukseen erikoistunut. Toimitilat 86 m2. SY-02112012-2316 Vaatemyymälä Karviassa. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-06112012-2321 Haetaan osakasta tai edustajaa käytettyjen laatuhuonekalujen myynti- ja vuokraustoiminnalle. Toimintaa koko Suomessa. Omat toimitilat. SY-13112012-2338

Palvelut, liikenne

palkittu. Naisyrittäjien keskusliitto palkitsi Valeria Hirvosen tänä vuonna myös vuoden naisyrittäjänä. Hirvonen itse uskoo palkinnon tulleen sitkeydestä ja kovasta työstä. – Ilmaiseksi en ole saanut mitään, vaan kaikki on syntynyt kovalla työllä, Hirvonen tuumaa.

ar aivan mahtavaa. Minulla on jokaisessa toimipisteessä luottohenkilö apunani. Haminassa toiminnasta vastaa miniäni. Myös muu perhe on mukana toiminnassa. – Poikani opiskelee vielä ja hän tekee töitä satunnaisesti ja viikonloppuisin. Toivon kuitenkin, että hänestä tulee vie-

herkku. Miksi mätiä ei voi syödä aamupalaksi arkena, ihmettelee Valeria Hirvonen. Hän haluaakin opettaa suomalaiset syömään enemmän kalatuotteita.

Yritys Satakunnassa, jonka toimialana autojen huolto ja renkaiden vaihto. Liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 43 000 €. SY-08102012-2253 Kiinteistönhuolto- /siivousalan yritys Pohjois-Savossa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 135 m2. Hintapyyntö 115 000 €. SY-10102012-2259 Lvi-urakointiliike Uudellamaalla. Hintapyyntö 50 000 €. SY-25102012-2302

Teollisuus

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

lä sitten jotain päivänä liikkeeni jatkaja. Myös avopuolisoni työskentelee yrityksessä, ja hän vastaa kiinteistöistämme. Ensi vuonna Valeria Hirvonen alkaa rakentaa omaa tuotantohallia Haminaan. – Hallin myötä pystymme paremmin vastaamaan kalatuotteiden kysyntään Suomessa.

Liekkien armoilla Miehen kuoleman, kieli- ja kulttuurivaikeuksien lisäksi kalayrittäjä Valeria Hirvonen on joutunut myös tulipalon uhriksi. Kahdesti. – Kun rakensin Imatralle kalakauppaa, se paloi viikkoa ennen avajaisia. Rakennustyöt olivat viivästyneet ja rakennusliikkeen vakuutus oli umpeutunut. Kauppa paloi siis perustuksia myöten ilman vakuutusta, Hirvonen kertoo. – Ei auttanut kuin ottaa lisää lainaa ja aloittaa rakentaminen alusta. Olen kyllä

myöhemmin saanut rakennusliikkeeltä rahojani takaisin. Myös Lappeenrannan myymälä joutui liekkien valtaan jo samana vuonna. – Se oli tuhopoltto. Onneksi liike ei palanut kokonaan, sillä joku oli nähnyt liekit, soittanut palokunnan ja palo saatiin nopeasti hallintaan. – En usko, että palopaikka oli sattumanvaraisesti valittu. Kyllä se oli varmasti kilpailun takia sytytetty, Valeria Hirvonen epäilee.

Lukkotehdas Pietarissa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. Hintapyyntö 4 000 000 €. SY-28092012-2237 Autokorjaamon liiketoiminta, korjaamokiinteistö ja omakotitalo Isossakyrössä. Liikevaihto 250 000 - 300 000 €. Omat 511 m2 toimitilat sekä 175 m2 omakotitalo. EPY-11102012-2261 Jauhemaalauslinja laitteineen ja liiketoimintoineen Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 1500 m2. SY-26102012-2304 Myydään yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana alihankintakoneistus, koneiden ja laitteiden valmistus ja asennus. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 580 m2. Hintapyyntö 400 000 €. SY-05112012-2319

Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-23102012-2297 Myydään tai etsitään osaomistajaa Satakunnassa toimivaan Ilmastointialan yritykseen. Liikevaihto 2 000 000 €. Työntekijöitä 8. Vuokratut toimitilat. SY-24102012-2301 Rakennusalan yritys Päijät-Hämeessä. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 1 200 m2. Hintapyyntö 2 500 000 €. SY-29102012-2306

Majoitus, ravintola, elintarvike Leipomo-konditoriakahvilaravintolan liiketoiminta ja kalusto Etelä-Lapissa. Liikevaihto 570 000 €. Työntekijöitä 7. Toimitilat 301 ja 260 m2. Hintapyyntö 450 000 €. SY-03102012-2242 Ravintola-alan yritys Espoossa. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 50 000 €. SY-04102012-2246 Majoitusalan yritys ja lähiöravintola (lisäksi pitopalvelutoimintaa) Pohjois-Savossa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 1 170 m2. Hintapyyntö 380 000 €. SY-06112012-2323 Myydään yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana majoitus- ja ruokapalvelut, pitopalvelu ja tapahtumien järjestäminen. Omat toimitilat yli 300 m2. SY-06112012-2324

Muut toimialat Polkupyöräkorjaamo Lahdessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 61 m2. Hintapyyntö 60 000 €. SY-04102012-2249

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 13.12.2012

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Liikkeenjohdon konsultointiyritys.......................................neuvotellaan Alueellisesti merkittävä sähköasennusliike........................ 660 000 Polttoaineiden tukkukauppa........530 000 Perhekoti Kainuussa.................... 185 000 Sähkökonekorjaamo,....................295 000 Metallituotteiden valmistus.......1 090 000 Tekninen tukkukauppa..................850 000 Autovuokraamo.............................280 000 Vanhemman väen hoivakoti luonnonkauniilla paikalla............ 290 000 Sisärakentamisen erikoisliike....tarjousten perusteella Autovaraosaliike Satakunnassa.................................550 000 Hotelli-ravintola Savossa.............. 150 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta...................400 000 ICT-alan yritys............................... 500 000 Erikoistavaraliike............................110 000 Ilmastointialan yritys....................450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Kauppa Ostetaan hyvän historian omaava pk-yritys. Mielellään agentuuri tai maahantuonti. SY-02102012-2241

Palvelut, liikenne Ostetaan tilitoimisto Helsingistä (Länsi, Lauttasaari, Espoo - Länsiväylän varsi). Liikevaihto n. 50 000 - 120 000 €/v. SY-24092012-2217

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Yrityspörssistä löydät yli 400 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

vesa-matti väärä

Puskaradio. Paras markkinointikanava minulla on ollut puskaradio, Marja Rahkala (oik.) sanoo. Emma Rämö (vas.) uskoo myös muotibloggaajien kirjoitusten auttavan markkinoinnissa; yksi heidän kuvausmalleistaan pitää suosittua muotiblogia. Emilia Paul ja Peter Nuutinen nyökkäilevät mukana.

Yhdessä ja erikseen Kauneusalan yrittäjät kokosivat voimansa yhteisen tuotteen, palvelupakettien, taakse. Joulumyynti antaa osviittaa siitä, mitä asiakkaat tästä ajattelevat. TURKU Riikka Koskenranta

keleva Emilia Paul aloitti Divinassa työharjoittelussa, täydentyi yrittäjien verkosto vielä yhdellä osaajalla. Yksinyrittäjät ovat saaneet mukaan koko joukon sponsoreita ihonhoitosarja Janssen Cosmeticsia maahantuovasta Beautynix Oy:stä lastenvaatemyymälä Viivi & Viktoriin.

kun kokonaisuus aina räätälöidään asiakkaan tarpeista käsin. Ideana on se, että siinä on kolme kategoriaa: hiukset, kuvaus sekä kauneus ja korut, Rahkala kertoo. Rahkala myy hoitolassaan myös Kultapilven koruja. – Mitä kokonaisvaltaisemmin palvelemme asiakasta, sitä edullisemmalla asiakas saa palvelut meiltä. – Pystymme myös järjestämään kampaajan tai kosmetologin asiakkaan kotiin, mikä esimerkiksi helpottaa morsiamen valmistautumista, kun hänen ei tarvitse mennä useaan eri paikkaan, Rämö korostaa.

Ostaminen tehty helpoksi.

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

auneuskeskus Divinan yrittäjä Marja Rahkala tuumasi kesällä, että töitä voisi välillä paiskia yhteistyössä muiden yksinyrittäjien kanssa. Cidesco-kosmetologi Rahkala selostaa yhteistyön alkuvaiheen käänteitä viihtyisässä hoitolassaan 15 minuutin kävelyn päässä Turun kauppatorista. – Mietimme Emma Rämön kanssa, että teemme töitä yksin omissa liikkeissämme, kun taas isot ketjut tarjoavat monenlaisia palveluja samassa liikkeessä. Pohdimme, miksi emme mekin voisi toimia näin. Onnellisten yhteensattumien kautta Rahkala törmäsi Studio Peter Sebastianin valokuvaaja Peter Nuutiseen, ja Nuutinen lähti mukaan kuvioon. Kun meikkaaja-maskeeraaja-stailistiksi opis-

Verkoston yrittäjät Rahkala, kampaaja Emma Rämö, Nuutinen ja työharjoittelija parturikampaaja Emilia Paul hyrisevät kaikki tyytyväisyyttään kertoessaan myyntiyhteistyöstään, eli palvelupakettien markkinointikuvaussessiosta ja sitä myötä pian koittavasta lanseerauksesta. Yrittäjät alkavat tarjota yhdessä muuttumisleikki-, hää- ja juhlapakettipalvelukokonaisuuksia. Kuvausmallit markkinointikuvia varten löytyivät ilmoituksella. – Kuvausten aikaan teimme pitkää päivää. Kuvauksissa tuli sellainen olo, että onpa minulla tosi kiva työpaikka, vuokratuolilla kampaajana työskentelevä Emma Rämö kertoo. Muuttumisleikkipaketti tulee yrittäjien valikoimiin ennen joulua sopivasti joulumarkkinoille. Juhla- ja hääpakettien lanseerauksen vuoro on keväällä. – Hinnoittelu on vielä hiukan auki,

Työharjoittelija mukaan. Myös kau-

Mitä kokonaisvaltaisemmin palvelemme asiakasta, sitä edullisemmalla asiakas saa palvelut meiltä. Marja Rahkala

neudenhoitoalan opettajana toimiva Marja Rahkala on iloinen, että he saivat työharjoittelussa olevan Emilian mukaan palvelupakettikonseptin käynnistelyvaiheeseen. – Pyrimme Emman kanssa siihen, että Emilia osallistuu työn tekemiseen eikä vain lajittele asiakaskortteja. Niin, että hänen kädenjälkensä näkyy myös lopputuloksessa. – Olen arvostanut sitä, että olen saanut olla kunnolla mukana tässä, enkä ollut siellä vain pesemässä siveltimiä, Emilia Paul kiittelee.

arjessa

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yritykset yhdessä

Palvelupakettien markkinointi.

Myyntiyhteistyö. Hinnoittelussa on kolme

kategoriaa jokaisen yrittäjän osuuden mukaan.

TOIMISTO Yritysasiak kaalle 10 % alennu s Yr

Hyödyt. Yhteisellä palvelutuotetarjonnalla yritykset pyrkivät palvelemaan asiakkaitaan monipuolisemmin.

ityskorttialennu ksen saat toim tarvikkeista, ka lentereista sekä isto- ja paperitoimistolaskim Alennus myös ista. myymäl tuotteista. Liity öiden tarjoushintaisista nyt myymäläs sä tai Suomalainen. comissa.

Yritykset tarjoavat yhdessä muuttumisleikki-, hääja juhlapakettia. Yhteismarkkinointi voi soveltua minkä alan yritykselle vain, kunhan yrityksillä on yhteinen asiakaskohderyhmä. Sopimusasiat on syytä hoitaa kuntoon.

t! y n y iit

SIGMA KALENTERI 2013

995

SEINÄKALENTERI SUOMI MINI 2013

595

Ennen ja jälkeen. Yhteistyö on käynnistynyt rivakasti. Suurimmat esille tulleet ongelmat liittyivät muuttumisleikkiin tulleen mallin ennen-kuvan luonteeseen. Yritin saada hiukan myrtsimpää ilmettä mallille, Peter Nuutinen kertoo.

Pienyrittäjät haastavat isot

Turkulaiset yrittäjät alkavat tarjota yhdessä muuttumisleikki-, hääja juhlapakettipalvelukokonaisuuksia. – Sekoitamme palvelujemme tarjontaa, jotta saisimme tarjottua asiakkaille kokonaisvaltaisempaa palveluja, kauneushoitolayrittäjä Marja Rahkala kertoo. Kampaaja Emma Rämö uskoo myynti- ja markkinointiyhteistyön kannattavan. – Etenkin hääpaketti on sellainen, joka voi kesällä tuoda isonkin lisän myyntiin. Mutta uskon myös juhlapaketin myyvän.

AGENDA 2013

1495

Suomalaisen Kirjakaupan lahjakortti sopii hyvin henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden muistamiseen!

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

VERO Synkkä verovuosi 2013

–

Yrittäjäsanomat listasi tärkeimmät veromuutokset ensi vuodelle. Lopputulos on yrittäjän kannalta karu: miinuksia on kymmenen, plussia kaksi ja yksi kysymysmerkki.

Edullisuusjärjestys palkan ja osingon välillä on karkeasti: 1. Palkkaa maltillisesti, noin 14 000 euroa 2. Osinko, 9 % nettovaroista, enintään 60 000 euroa 3. Palkkaa, noin 12 000 euroa eli yhteensä 26 000 euroon asti 4. Pääomatulona verotettava osinko, jos mahdollista (osinko 9 % nettovaroista, mutta yli 60 000 euroa) 5. Palkka / ansiotulona verotettava osinko

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittäjat.fi

ALV 23 -> 24

Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta nousee 13 prosentista 14 prosenttiin. Muun muassa kirjoja, lääkkeitä, liikuntapalveluita ja majoituspalveluita koskeva vero nousee yhdeksästä prosentista kymmeneen.

Vaikutukset: Arvonlisävero on lähinnä läpilaskutusta, mutta etenkin pienissä yrityksissä yrittäjä ei aina pysty siirtämään veronkorotusta hintoihin kysynnän tai kilpailutilanteen takia. Erityisiä kärsijöitä ovat käsityövaltaiset alat, joilla vero nousi tänä vuonna yhdeksästä prosentista 23 prosenttiin.

Solidaarisuutta Inflaation ja ansiotason nousun verokompensaatioista luovutaan vuosina 2013 ja 2014. Lisäksi vuoden 2013 tuloveroasteikkoon sisältyy uusi tuloluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Vero on voimassa myös vuosina 2014 ja 2015.

Vaikutukset: Yli 100 000 euroa ansaitsevien verotus kiristyy kaksi prosenttiyksikköä ja uuden tuloluokan keskimääräinen palkansaaja maksaa enemmän veroja 415 euroa tulojen ollessa 130 000 euroa.

Vähemmän kilometrikorvausta

Perintö- ja lahjavero kiristyy

Verosta vapaa kilometrikorvaus laskee nykyisestä 45 sentistä 43 senttiin kilometriltä. 15 000 kilometriä vuodessa ylittäviltä kilometreiltä korvaus puolittuu lisäksi 25 senttiin. Tätä osaa sovelletaan kuitenkin vasta vuoden 2014 alusta.

Sekä perintöveroa että lahjaveroa koskeviin veroasteikkoihin lisätään väliaikaisesti vuosina 2013 – 2015 uusi porras miljoona euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia.

Vaikutukset: Järjestelmän radikaalilla

Vaikutukset: Kiristys vaikeuttaa tar-

muuttamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia halukkuuteen tehdä matkatyötä erityisesti paljon ajavien osalta, ja sitä kautta yritysten toimintaan ja työllistämiseen.

peettomasti sukupolvenvaihdoksia etenkin työllistävissä keskisuurissa yrityksissä. Sukupolvenvaihdos on edessä tuhansissa yrityksissä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Yle-vero iskee Televisiolupamaksut korvataan Yle-verolla, jota peritään henkilökohtaisen Yle-veron lisäksi myös osakeyhtiöiltä. Yle-vero peritään yrityksen tuloksen perusteella. Jos osakeyhtiön tulos on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä lainkaan. Rajan ylittyessä vero on 140 euroa ja nousee enimmillään 3 000 euroon tuloksen ylittäessä 867 143 euroa. Henkilökohtaisen Yle-veron määrä on 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatuloista, vähimmillään maksettavaksi tulee 50 euroa ja suurin henkilökohtainen vero on 140 euroa vuodessa.

Vaikutukset: Tulosrajan ylittyessä vero on 140 eurosta 3000 euroon ja pahimmillaan 3 280 euroa vuodessa, jos puolison tulot lasketaan mukaan. Potti kasvaa, jos hyvin pärjääviä yrityksiä on monta.

Eläkesäästäjää kohdellaan huonosti Vapaaehtoinen eläkesäästäminen edellyttää jatkossa, että eläke-etua voi saada vasta 68 ikävuoden jälkeen. Raja on nykyisin 63 vuotta.

Vaikutukset: Lisäeläkkeet ovat tärkeitä monille pienyrittäjille, sillä etenkin yrittäjäuran alussa tulotaso on matala. Yrittäjän sosiaaliturvalla on merkittävä vaikutus muun muassa yrittäjäksi ryhtymiseen ja erot palkansaajien kanssa aiheuttavat edelleen sen, että yrittäjyys pelottaa etenkin nuoria.

Auto – oiva rahasampo Ajoneuvovero nousee ja veron alin määrä on 43 euroa vuodessa. Sitä sovelletaan, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä. Ylin veron määrä on 606 euroa vuodessa. Vuoden 2012 tasoon nähden korotus on päästöistä riippuen 23 – 92 euroa. Myös kokonaismassan perusteella määräytyvää veroa on korotettu 50 eurolla kaikissa painoluokissa vuoteen 2012 verrattuna.

Vaikutukset: Auto on valtiolle niin hyvä rahasampo, että veronkorotuksia on luvassa jatkossakin.

Varainsiirtovero nousee Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Liikeosakkeiden veroprosentti säilyy 1,6 prosenttina. Laskentaperusteeseen luetaan myös yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on oikeus maksaa pois kertasuorituksena tai velvollisuus maksaa se vähitellen rahoitusvastikkeena. Rakentamisaikaiset lainat otetaan aina huomioon, vaikka yhtiössä ei ole

77%

n o l u t o i Ans e t s i p n e n i t t i i r k

0 0 14 0 euroa

Tuosta summasta marginaalivero jää alle 24,5 prosentin, joka on yhteisöverokannan taso. Tämän jälkeen yrittäjän kannattaa nostaa osinkoa 9 prosenttia nettovarojen määrästä, kuitenkin enintään 60 000 euroa, jos tämä on mahdollista. Tästä osasta yritys maksaa 24,5 prosentin yhteisöveron. Osingon jälkeen tuloa kannattaa nostaa jälleen palkkana noin 12 000 euroa eli yhteensä noin 26 000 euroon asti. Kokonaispalkan rajaveroaste jää näin alle pääomatulo-osingon veroasteen.

Kuluttajista 77 prosenttia uskoo pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Lisää tuotekehitystä Katso seuraava sivu.

Sijoituksia kasvuyrityksiin

Yksityissijoittaja saa vähentää vuosina 2013 – 2015 listaamattomaan pk-yritykseen tekemänsä sijoituksen määrästä 50 prosenttia sijoitusvuoden pääomatulosta. Sovelletaan vain enintään 50 henkilöä työllistäviin pk-yrityksiin kohdistuviin sijoituksiin ja omistuksen pitää olla alle 50 prosenttia kohdeyrityksestä. Vähennys on vähintään 5 000 euroa ja enintään 75 000 euroa eli sijoitushaarukka on 10 000 –150 000 euroa. Tuloutus tapahtuu luovutettaessa, viimeistään kuitenkin kahdeksantena vuonna sijoituksesta.

Koulutusta vai ylimääräinen vapaa?

Lisääntyvätkö investoinnit?

Työmarkkinajärjestöt ovat kiistelleet vuoden työntekijän kolmen päivän koulutusoikeudesta, joka lisättiin niin sanottuun raamisopimukseen. Koulutuskeskustelu on tällä hetkellä jäissä.

Vaikutukset: Työntekijöitä koulutetaan ja on vielä tehty päätöstä lainan poismaksuoikeudesta tai -velvollisuudesta. Laskentaperusteeseen luetaan myös sopimusehtona oleva ostajan muulle kuin myyjälle tekemä suoritus, joka tulee myyjän hyväksi.

+ +/–

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

koulutettu yrityksissä tarpeen mukaan. Sopimukseen juntattu koulutusoikeus lisää kuluja ja byrokratiaa. Palkkakulut, tuotannon menetykset ja koulutuskulut tuovat pelkästään Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 600 miljoonan euron ylimääräisen laskun.

Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien koneiden sekä laitteiden hankintamenoista saa tehdä kaksinkertaiset poistot vuosina 2013 – 2015. Ongelmallista on kuitenkin se, että palveluyritykset on jätetty verokannusteen ulkopuolelle.

Vaikutukset: Poistojen korotuksilla kannustetaan investoimaan, vaikka määräaikaisuus ei välttämättä ole tehokkain investointien kannustin. Korotetut poistot voivat myös kiristää yrityksen ja sen omistajan kokonaisverorasitusta, koska poistot pienentävät yrityksen nettovarallisuutta.

Verotilin myöhästymismaksu alenee Verotili-ilmoituksen tehostamiseksi säädetty myöhästymismaksu alenee 20 prosentista 15 prosenttiin vuoden 2013 alusta lukien.

Vaikutukset: Myöhästymismaksu on ollut kohtuuton muuhun verokorotuskäytäntöön nähden ja alentaminen on periaatteellisesti tärkeä.

Vaikutukset: Ostaja maksaa aina varainsiirtoveron ja korotus koskee myös yrittäjän tai yrityksen ostamia tuotantokiinteistöjä.

Katse korkomenoihin Konsernin korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan ja uudistus tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Tarkoitus on hillitä verosuunnittelua, jossa konsernin korot ohjataan lievästi verotettuun valtioon. Jos konserniyrityksen nettokorkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan kuitenkin vähentää kokonaan. Jos nettokorot ovat yli 500 000 euroa, niitä voi vähentää enintään 30 prosenttia tuloksesta. Rajoitus koskee sekä kansallisia että rajat ylittäviä korkoja.

Vaikutukset: Rajoituksen euromääräinen raja on 500 000 euroa ja se ei siksi kohdistu tyypillisesti pk-yrityksiin. Rajoitus soveltuu vain, jos koron maksajalla ja saajalla on yhteinen omistuspohja tai määräysvalta.

Lainan saanti vaikeutuu Päätös pankkiverosta iskee yrittäjiin mutkan kautta. Lähtökohta on kuitenkin se, että pankit maksattavat veron asiakkaillaan.

Vaikutukset:

Lainan saanti on tiukentunut jo eurokriisin ansiosta ja pankit keskittyvät vakavaraisuuden parantamiseen. Pankkivero kiristää lainan saannin ehtoja ja korottaa lainamarginaalia. Ei lisää yritysten intoa investointeihin.

Dominoefekti vaikuttaa kaikkeen

Veronkorotusten lista on pitkä, vaikka ikävimmät yritystoimintaan vaikuttavat kiristykset nähtiinkin jo tämän vuoden alussa. Tammikuussa kiristyivät muun muassa pääomatuloverotus, perintö- ja lahjaverotus, kotitalousvähennys sekä arvonlisäverotus. Valtio hakee lisää rahaa osittain samoista puroista myös ensi vuonna, vaikka yhteinen nimittäjä uusille korotuksille onkin huono ajoitus. – Kun näitä valmisteltiin, näkymät ja sen hetkinen tilanne olivat paljon paremmat. Nyt iskee monta päällekkäistä asiaa, jotka pidättelevät yritysten kasvua ja estävät työntekijöiden palkkaamisen, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Hänen mukaansa yritysten kassan niukkuus, heikko kysyntä, rahoituksen tiukkuus ja veronkorotukset ovat yhdessä myrkkyä. Samalla yritykset ovat myös uudessa tilanteessa edelliseen taantumaan verrattuna. – Kuluttajien ostovoiman muutos kääntyy ensi vuonna miinusmerkkiseksi ja viennissä ovat jarrut päällä. Edellisessä taantumassa kuluttajat pitivät yllä kysyntää, Lindholm kertoo. Ikävimpinä Lindholm pitää kahta työn verotukseen selvästi vaikuttavaa veronkiristystä.

– Tuloveroasteikkoon ei nyt tehdä inflaatiotarkistuksia eikä arvonlisäverotuksen alarajahuojennus nouse. Se koskee isoa osaa pieniä yrityksiä, Lindholm arvioi.

Nyt iskee monta päällekkäistä asiaa, jotka pidättelevät yritysten kasvua. Timo Lindholm

VERO

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Odotettu t&k-vähennys – tältä se nyt näyttää Pk-yritysten Pelle Pelottomat voivat vihdoinkin huokaista helpotuksesta, sillä hallitus antoi marraskuun alussa lakiehdotuksensa tutkimusja kehittämistoiminnan väliaikaisesta lisävähennyksestä. Laki astunee voimaan ensi vuoden alusta. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kenelle?

Lähde: Verohallinto

Ylä- ja alarajat? Verovuonna tehtävän lisävähennyksen ylärajaksi on ehdotettu 400 000 euroa. Enimmäisvähennyksen saisi tutkimusja kehittämistoiminnan palkkojen ollessa noin 285 700 euroa. Lisäksi vähennykselle ehdotetaan asetettavaksi 15 000 euron alaraja, joka edellyttäisi noin 10 700 euron suuruisia palkkoja.

Miten määräytyy? Lisävähennyksen laskentaperuste olisi tutkimusja kehittämistoiminnassa tehtyyn työhön välittömästi kohdistuvien palkkojen määrä. Jos työ koostuu tutkimusja kehittämistoiminnan lisäksi myös muista tehtävistä, työntekijän palkasta olisi eroteltava t&k-toimintaan perustuva osuus vähennyksen laskemista varten. Lisävähennyksen määrä olisi 140 prosenttia t&k-hankkeen palkoista.

Miten haetaan? Vähennys tehtäisiin elinkeinotulosta ja se lasketaan verovuosikohtaisesti. Lisävähennystä koskeva vaatimus olisi tehtävä veroilmoituksen antamisen yhteydessä.

T&k:n määritelmä? Tutkimus- ja kehittämistoiminta on luovaa työtä ja sen tavoitteena on synnyttää jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei ole rutiiniluonteinen tuotteiden, palveluiden tai toiminnan kehittäminen. Riippuen toiminnan tarkoituksesta saattaa sama toiminta tietyssä tilanteessa olla tutkimusja kehittämistoimintaa ja toisessa tilanteessa ei.

Kuka maksaa?

VILLE TAKKINEN

T&k-lisävähennyksen saisi pk-yritys, jolla on omaan liiketoimintaansa liittyviä tutkimusja kehittämistoiminnan hankkeita. Pk-yrityksiksi katsottaisiin yritykset, joilla on alle 250 työntekijää ja joiden taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa tai liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa.

Vähennys vaikuttaa verojen määrään. Hallituksen esityksessä on esitetty, että t&k-vähennyksen perusteella aiheutuvan vuonna 2013 noin 181 miljoonan euron suuruinen verotuoton menetys.

Keskimääräisen YEL-yrittäjän tulot ja verot (ennuste) vuosille 2012 ja 2013 2012 ennuste

2013 ennuste

42 504

43 323

Maksetut verot

8 987

9 176

Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen

33 517

34 148

1 582

44 086

44 905

24,0

- Lakisääteiset vakuutusmaksut

4 484

4 696

Bruttotulo II (bruttotulot I ja lakisääteiset maksut)

48 570

49 602

31,0

31,2

Tulot

- Yrityksessä maksettu vero Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero) Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, %

Kokonaisveroaste, %

Kommentti KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kuka saa ja mitä? Paljon hehkutetun tuotekehitysvähennyksen yksityiskohdat on vihdoin ja viimein julkistettu. Ensin voisi todeta, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sen jälkeen voikin todeta, että sekavaksi menee. Oikeutus tuotekehitysvähennykseen on kirjattu seuraavanlaisesti: systemaattinen toiminta, jonka tavoitteena on synnyttää oleellisesti uutta – uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehitys tai huomattava parantaminen. Näillä ohjeillako verottaja arvioi, mikä on tuotekehitystä?

Ongelmia on paljon muitakin. Miksi vähennyksen saavat vain osakeyhtiöt ja osuuskunnat? Miksi vähennys koskee vain palkkoja, jolloin alihankkijat jäävät tylysti ulkopuolelle? Miten pk-yrityksessä määritellään, että paljonko työntekijä on käyttänyt aikaansa tuotekehitykseen, kun kaikki tekevät yleensä kaikkea? Epäselvyyttä riittää. Se on kuitenkin selvää, että Tekesin niskaan kaatuu jättimäinen kuorma. Tekesin neuvontaluukulla asioivat jatkossa nimittäin niin yrittäjät kuin verottajakin.

TEEMA

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kauppalehden näköislehti

Kauppalehti Markkinauutiset, Uutisarkisto ja Protestilista

Kauppalehti

alk. 5,36 €/vko

Optio ja erikoisjulkaisut

tilaus todelliseen tiedontarpeeseen Kauppalehden VIP-tilaajana saat painetun Kauppalehden ja Option lisäksi käyttöösi kaikki Kauppalehden sähköiset uutispalvelut. Voit lukea päivän lehden älypuhelimella tai taulutietokoneella missä liikutkin. Verkon ajankohtaista uutisvirtaa voit seurata rajoittamattomasti myös mobiilisti. Lisäksi käytössäsi ovat mm. uutisarkisto ja pörssin markkinauutiset. Vaihda VIP-tilaajaksi nyt! Jos olet Kauppalehden tilaaja, ota yhteyttä asiakaspalveluumme ja kysy lisää, puh. 010 6615 8110 (ark. klo 8.30–16.00).

www.kauppalehti.fi/tilaa

Kauppalehden verkon uutiset rajattomasti

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

vapaalla Tuomio

ALEKSI POUTANEN

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Puhtaat kädet? Veden kulutus on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti, kun kansanedustajat ja ministerit pesevät käsiään Talvivaarasta.

Movember. Kuka vielä väittää, etteivät Itä-Euroopan naiset olisi tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa – ainakin kuukauden vuodessa.

Etelärannassa tuulee.

Kun ”Cheffie” ja ”Monoxide man” panevat hynttyyt yhteen, niin toivottavasti lopputuloksena ei ole pohjaan palanut turska.

Ministerin järjenjuoksu.

Liikenneministeri Merja Kyllönen haluaa leikata roimasti tiemäärärahoja. Hän aikookin kuljetella jatkossa ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen ekologisilla kuumailmapalloilla.

Äidit muka töihin? Pää-

ministeri Jyrki Katainen haluaisi pienten lasten äidit töihin, mutta kuka sitten tekisi miehelle ruuat ja hakisi tohvelit raskaan päivän päätteeksi.

Tonttulakit vinossa. Nyt on taas se aika vuodesta, kun kaduille ilmestyy tuhansia pekkahimasia.

kysymystä

Jukka Rintala

Miten viihdyit Linnan juhlissa? 1

Jukka Rintala, olet tunnettu upeista asuluomuksistasi, mutta mitä muuta suunnittelet?

Käyttömuotia eli teollisesti valmistettuja vaatteita. Vuodesta 2008 alkaen minulla on ollut omaa nimeäni kantava mallisto. Suunnittelen myös monenlaisia sisustukseen liittyviä tuotteita.

Suunnittelemasi Linnan juhla -asut ovat klassikkoja. Eroaako niiden työstäminen muusta pukusuunnittelustasi? Eroaa sikäli, että uniikkipuku tehdään yksilöllisesti ja määrätylle henkilölle, jonka kanssa on useita sovituksia. Vaatteeseen vaikuttaa paljon ihmisen persoona.

Kenelle suomalaiselle haluaisit suunnitella asun? Haluan suunnitella asuja monille

upeille naisille. Aivan niin kuin olen tähänkin asti tehnyt.

4 5

Kuinka aikaisin Linnan juhla -asujen suunnittelu aloitetaan?

Asuja suunnitellaan lokakuusta alkaen.

Olet myös itse päässyt presidentin itsenäisyyspäivän juhliin vierailemaan. Mitä pidit?

Minulla on ollut kunnia saada kutsu Linnan juhliin kaksi kertaa. Juhlat ovat aika muodolliset, mutta sivuhuoneissa voi tavata vanhoja tuttuja ja kohdata uusia mielenkiintoisia ihmisiä.

Mitä itsenäisyyspäivä sinulle muuten merkitsee?

Itsenäisyys merkitsee ennenkaikkea sitä, että on ilo saada tehdä työtä vapaasti.

Uniikkipuku tehdään yksilöllisesti ja määrätylle henkilölle, jonka kanssa on useita sovituksia. Vaatteeseen vaikuttaa paljon ihmisen persoona.

Kuka? Jukka Rintala

Ikä: 60 vuotta Työ: Muotisuunnittelu, näyttelyiden ja näytösten tekeminen, vapaa taiteilija Perhe: Lähipiiri ja ystävät Unelma: Mielikuvituksesta tuotteeksi

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Vuonna 2011 vain

kahdella kolmanneksella helsinkiläisistä oli vakituinen kokopäivätyö. Kolmanneksella oli epätyypillinen työsuhde.

Baanalla

Tapahtumia Varaa aikaa koulutukseen

500 juhlijaa. Seinäjoen Yrittäjien perinteisessä Oktoberfestissä 26.lokakuuta vieraili myös ”Virallinen Pöyröö”. Pöyrööt-sarjakuvan käsikirjoittaja Arttu Seppälä ja piirtäjä Liisa Peltonen olivat menossa mukana. (Kuva: Kirsi Kuusisto)

Politiikka Goes Koti. Vallilan Takomo Oy:n yrittäjän Teemu Punkan työpajalla 18. lokakuuta olivat keskustelemassa kansanedustaja Osmo Soininvaara ja Risto Rautava Helsingin kaupunginhallituksesta. PGK rohkaisee ihmisiä järjestämään yhteiskunnallista keskustelua omissa tiloissaan. (Kuva: Lotta Kvist)

TUHMA POIKA. Isojoen Yrittäjien 50-vuotisjuhlissa ja yhdistetyissä pikkujouluissa Joulupukki tarjoaa joululahjaa Hannu Väliviidalle, joka ilmoittaa, että ei ole ollut kiltti. Vieressä Riikka Jokinen. Isojoen Yrittäjien sihteeri Anna Alakortes toimii pukin apulaisena. (Kuva: Anne Haapanen)

Itsenäisyyden juhlaa

Suomen Yrittäjät järjestää alkuvuonna laki- ja työsuhdepäivät 19.– 21. maaliskuuta 2013 Ruotsin risteilyllä sekä arvonlisäverosta ja kansainvälisten toimintojen arvonlisäverosta on koulutussessiot 21. toukokuuta Helsingissä. Sukupolvenja omistajanvaihdosseminaari järjestetään 3.– 4. kesäkuuta 2013 Tallinnassa. Seminaarien lisäksi SY järjestää lyhyempiä koulutustilaisuuksia muun muassa markkinoinnin, myynnin, yritysjuridiikan ja johtamisen aihepiireistä.

Hyvinvointiyrittäjät koolla Hyvinvointialan yrittäjille suunnattu verkostoitumistapahtuma, Yrittäjävoimaa, järjestetään Hämeenlinnassa 31.1. – 1.2. 2013. Hyvinvointialaan kuuluvat hoitoja hoiva-ala, liikunta-ala, matkailuala, ravinto ja kulttuuri. Tarjolla on tietois-

Ministerisvierailu. Liikenneministeri Merja Kyllönen kuunteli kainuulaisten kanssa maakunnan yrittäjäjuhlan puhujia. Esiin nousi kuljetustuen jatkamisen tarve ja yksityisten palveluiden laatu ja kilpailukyky. (Kuva: Martti Huusko)

elsingin Yrittäjien Itsenäisyysjuhla järjestetään keskiviikkona 5. joulukuuta klo 19 Marina Congress Centerissä. Ohjelmassa julkistetaan Vuoden helsinkiläinen yritys sekä palkitaan ja muistetaan muita vuoden aikana eri tavoin ansioituneita henkilöitä tai tahoja. Ohjelman jälkeen nautitaan istuva illallinen à la Helsinki. Illan aikana vieraita viihdyttävät ja tanssittavat viulutaiteilija Sirkka Kuula, oopperalaulaja-muusikko Jyrki Niskanen ja Group

5 000

Pelinkehitysyrityksissä ennustetaan olevan vuonna 2020 työntekijöitä 5 000 – 6 000.

Unlimited -orkesteri. Juontajina toimivat Helsingin Yrittäjien nuoret yrittäjät, hynyläiset Elina Iloranta ja Ilkka Koppelomäki. Illalliskortin hinta on 50 euroa henkilöltä. Pukukoodina tumma puku. Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja järjestöansiomerkit. Ovet avautuvat klo 18, ja ohjelma käynnistyy klo 19. Ilmoittautumiset pirjo.manninen@ helsinginyrittajat.fi. Ilmoittautumisaika päättyy 16. marraskuuta.

Milloin: 5. joulukuuta klo 18 Marina Congress Centerissä. Paikalla myös: Group Unlimited -orkesteri.

kuja, puheenvuoroja, ajankohtaisia teemoja sekä messutori, jossa yrittäjien on mahdollista tehdä palvelutestausta. Messuilla ovat puhumassa muun muassa tähtitieteilijä ja professori Esko Valtaoja sekä pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki. Ilmoittautuminen 11. tammikuuta 2013 mennessä eija. tiura@kehittamiskeskus.fi.

Musahankkeessa enemmän duoo ku sooloo Teosto ry on käynnistänyt yhdessä muiden musiikkialan toimijoiden ja vaikuttajien kanssa Pumppu-hankkeen, jolla tuetaan suomalaisten musiikintekijöiden menestymistä. Pumpun tavoitteena on kasvattaa menestyvien suomalaisten musiikintekijöiden määrää ja helpottaa tekijöiden reittiä sekä kotimaisille että kansainvälisille markkinoille. Seuraava työpaja hankkeen tiimoilta järjestetään maaliskuussa 2013. Liity Pumppu-hankkeen avoimeen Facebook-ryhmään.

PARHAAT PALVELUT TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset – auktorisoidut käännökset

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

www.consista.fi

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella. Myynti:

Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 050 465 4466 0400 927 920 0400 893 021 0400 151 656 040 146 7322

PARMACO PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 myynti@parmaco.fi LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun numeroon 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Den skolmat som vissa producerar riskerar barnens hälsa och uppväxt. JHL:s branschchef Päivi Niemi-Laine

Smärtpunkten är för nära Ständiga skattehöjningar lamslår hela samhället, säger Företagarna i Finlands verkställande direktör Jussi Järventaus.

ALEKSI POUTANEN

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

et får inte bli några fler skattehöjningar, säger Företagarna i Finlands verkställande direktör Jussi Järventaus. Enligt honom är skatteuttaget redan i taket och vi är nära smärtpunkten. Det totala skatteuttaget stiger nästa år till över 44 procent. – Ständiga skattehöjningar minskar konsumenternas köpkraft och påverkar direkt företagens möjlighet att anställa och överhuvudtaget klara sig i Finland. Om företagen inte klarar sig finns det heller inget att beskatta, betonar Järventaus. – Jag är rädd för att man i nästa vårs budgetmangling föreslår ännu fler skatteåtdragningar för momsen och miljöskatterna. Det kommer vi inte att acceptera, fortsätter han. Med tanke på statsfinanserna är situationen i vilket fall som helst svår. De aktuella anpassningsåtgärderna räcker inte för att bryta

Omöjligt. Jag är rädd för att man i nästa vårs budgetmangling föreslår ännu fler skatteåtdragningar för momsen och miljöskatterna, säger Företagarna i Finlands verkställande direktör Jussi Järventaus.

Regeringen måste våga göra radikala utgiftsnedskärningar.

Jussi Järventaus

statens skuldsättning. Tillväxtprognoserna för nästa år är också pessimistiska. Finland kommer att

behöva låna nästan tio miljarder euro istället för de beräknade sju miljarderna. – Regeringen måste våga göra radikala utgiftsnedskärningar. Det är till medborgarnas fördel, konstaterar Järventaus.

Konkurrensförmågan i skick. Finlands ekonomi kommer dock inte att komma på fötter igen enbart genom utgiftsnedskärningar. Det krävs även radikala åtgärder för att höja företagens kon-

kurrenskraft. Annars kan vi vänta oss fler tråkiga nyheter om samarbetsförhandlingar och arbetslösheten kommer oundvikligen att öka. – Trycket för en strukturell förändring av arbetsmarknaden är hårt. Utan en sådan kommer Finland inte att överleva. Då pratar vi om priset och villkoren för arbetsinsatser. I de här frågorna har vi inte kommit tillräckligt långt framåt, och därför är det även regeringens sak, säger Järventaus.

Det räcker inte bara med körkort Det nya kravet att genomgå en utbildning för yrkeskompetens berör tusentals företagare utanför transportbranschen Utöver körkort krävs i fortsättningen att alla som kör en över 3 500 kilo tung paketbil eller en lätt lastbil har genomgått en fem dagar lång utbildning för yrkeskompetens. Utbildningskravet gäller alla branscher från blombutiker till järnhandlar. Om föraren inte har genomgått utbildningen utfärdas böter både till föraren och till den som har överlåtit fordonet till föraren. – Jag hörde om det nya kravet från mina söner som går i bilskolan. Först var jag alldeles förbluffad, hur kan utbildningskravet gälla även vårt företag? Vi är ju inga yrkeschaufförer, berättar företagaren och köpmannen Sauli Saarinen på Data Group i Borgå.

ALEKSI POUTANEN

överraskning. Jag hörde om det nya kravet från mina söner som går i bilskolan, berättar företagaren och köpmannen Sauli Saarinen på Data Group i Borgå. Data Group i Borgå transporterar varor med bara en större paketbil. Förutom Saarinen har två anställda inom företaget C-körkor-

tet som krävs för att köra bilen. Företagaren har dock kommit till den slutsatsen att bara han ska genomgå utbildningen.

– En kurs kostar ca 150 euro, men det blir ju en större summa eftersom man ska gå alla fem kurser. I fortsättningen måste vi överväga om någon annan också ska genomgå utbildningen, om jag till exempel skulle bli sjuk, funderar Saarinen. Utbildningen består av kurser inom olika ämnen. Saarinen har nu genomgått en kurs i förebyggande körning, som är det enda ämnet som är obligatoriskt för alla. – Jag tycker att kursen var nyttig och jag lärde mig något nytt, så det var inte bortkastad tid. Jag är glad och överraskad över hur positivt inställda företagarna var under utbildningen. Ingen klagade på att det handlar om ett EU-direktiv och finansiering, även om det i princip är just det som det är frågan om, skrattar Saarinen.

Direktdebiteringen upphör – är du redo? Den inhemska direktdebiteringen upphör i januari 2014. Även om det fortfarande är över ett år kvar tills direktdebiteringen upphör lönar det sig för företagen att leta efter andra faktureringsalternativ i tid. – Det är en stor förändring eftersom fakturautställarna måste börja använda nya tjänster. Kunderna måste även meddelas om förändringen, säger Nordeas kundchef Henna Sopanen. I Finland finns det 60 000 fakturautställare som använder direktdebitering och tre miljoner betalare. Fakturautställarna är främst företag vars fakturor regelbundet skickas till kunderna, som teleoperatörer och energibolag. Även många små och medelstora företagare berörs: disponentbyråer, gym och företag som verkar inom hälsovården.

43 507

Ett nytt besökarrekord gjordes vecka 44 för webbplatsen yrittajat.fi som innehåller nyheter och information för företagare. Det nya rekordet är 43 507 besökare. Det tidigare rekordet var från september. Besökarna var särskilt intresserade av resultaten av kommunalvalet, skatteinformation och bankskattens inverkan på företagen.

Nominera en föregångare! Det finns redan ett tiotal föregångare Företagarna i Finland söker tillsammans med sina partner finländska företag som har ruskat om eller kommer att ruska om sin egen bransch. Du kan nominera din kandidat på adressen www.ravistajat.fi. Där kan du även rösta på din favorit. Sökningen efter föregångare startade i slutet av oktober och det har redan kommit in över 80 nomineringar. Yrittäjäsanomat kommer att publicera en artikelserie om de tio mest intressanta föregångarna, där även ett expertråd bestående av företagets partner bedömer företaget. Företag kan nomineras fram till mitten av december.

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /2012

Tammikuussa 2013 - M/S Viking Grace Turku–Tukholma-reitille Uuden sukupolven risteilyalus ja ympäristöystävällinen lippulaiva Viking Grace on valmistuessaan Itämeren pisin autolautta ja sen matkustajakapasiteetti on 2800. Alus tullaan kattamaan Itämeren laivojen suurimmilla näköalaikkunoilla. Yleiset tilat tulevat laivan reunoille laajoine merimaisemineen. Rajoja rikkovaan muotoiluun ja korkealuokkaiseen designiin tullaan panostamaan kautta linjan. Kokousosasto on kooltaan 614 m2 ja sinne mahtuu jopa 418 kokousasiakasta saman aikaisesti. Kokoustekniikka on ajanmukaista, mm. kuva ja ääni on mahdollista toteuttaa samaan aikaan eri tiloissa. Uutta on myös sijainti, joka mahdollistaa joustavat aukioloajat. Astu laivaan! Vuorokauden kokousristeily esim. Tunnus FKKONF.

87,00 a/henkilö

Hintaan sisältyy: Vuorokaudenristeily kahden hengen Inside Four-hytissä Viking Buffet -illallinen ja -lounas ruokajuomineen Meriaamiainen Kokoustila 4 tunniksi Kokouskahvit ja hedelmät Aikataulu: Lähtö Turusta klo 20.55 Saapuminen Tukholmaan klo 6.30 Lähtö Tukholmasta klo 07.35 Saapuminen Turkuun klo 19.50 Kaikki annetut ajat ovat paikallisia.

Varaukset: Helsinki: (09) 123 571, ryhma@vikingline.com Turku: (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere: (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeudet muutoksiin, paikkoja rajoitetusti. wwwv.vikingline.fi