Yrittäjäsanomat 2/ 2013

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

Pääkirjoitus: Hallituksen puoliväliriihi ratkaisee paljon | 3

2/2013 Matto alta Kolmessa kuukaudessa on vaikea löytää uutta liiketilaa.

Hanna Keskinen

4–5

Vaaran paikka Yrittäjien kokonaisverorasitus uhkaa kiristyä jopa 30 prosenttia. Näin käy, jos yhteisöveron lasku rahoitetaan osinkoveroa kiristämällä. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että uhka ei saa käydä toteen. uutiset: Lääkäripalveluissa riittää turbulenssia | 8 – 9

uutiset: Velkaiselle uusi mahdollisuus | 6 – 7

JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi!

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221.

Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

uutiset: Juustoista löytyy kova ravistus | 14 – 15

2

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

NOPEAMPAA KASVUA LIIKETOIMINNALLESI

YRITTÄJÄ, TURVAA VAHVAN KASSAN AVULLA MYÖS MAHDOLLISUUS KASVUUN Intrum Rahoitus on uusi rahoituspalvelu pk-yrityksille. Palvelun avulla ehkäiset pitkien maksuaikojen tuomat haasteet sekä parannat yrityksesi maksuvalmiutta.

Myönnämme 100% rahoituksen ilman reaalivakuuksia.

Ota meihin yhteyttä puh. 09 2291 1655 tai rahoitus@intrum.com Lisätietoja saat myös osoitteesta www.intrum.fi

3

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

8|

Onko työterveydenhuollosta hyötyä?

10 | Muumien pukija löytyy Keravalta 18 | Samppa Linna saa jo karkinkin 20 | Naiset ovat väliinputoajia

Järki otettava käteen Hallitus ratkaisee, minkälainen yrittäjyysilmapiiri meillä on jatkossa.

H

allituksen puoliväliriihi kokoontuu viikon päästä. Sitä ennen on luvassa vielä iso kasa ehdotuksia valtion talouden pelastamisesta, työllisyyden kasvusta, yritysten kannattavuuden parantamisesta, ulkomaisten investointien houkuttelemisesta, yleisestä oikeudenmukaisuudesta ja monesta muusta.

Yrittäjien kannalta keskeisin kysymys on hiipinyt esiin aivan vaivihkaa: mitä tapahtuu listaamattomien yritysten osingoille?

Palkansaajien keskusjärjestö SAK esitti viikko sitten, että kaikki verohuojennukset on poistettava.

22 |

Juha Jousi vs.

Anna-Maja Henriksson

23 | PS: Lahdessa vihdoin valoa

arjessa: Se on täysin kohtuutonta ja estettävä!

Samalla se olisi hallitukselta selvä viesti yrittäjille: tässä maassa ei yrittäjyyttä eikä riskinottoa arvosteta.

Kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo tämän lehden haastattelussa: hallituksen tärkein asia on vahvistaa yrittäjien motivaatiota ja halua työllistää.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on puolestaan laskenut Suomen tarvitsevan 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Tavoite tuntuu kovalta, jos sitä peilaa historiaan.

Suomeen on syntynyt noin 120 000 uutta työpaikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suuryritysten osuus on kasvusta vaivaiset viisi prosenttia. Siitä voi jo päätellä, minkäkokoisten yritysten painoarvo on noussut.

Tätä taustaa vasten Suomen Yrittäjien esittämät mallit kasvun, työllistämisen ja investointien vauhdittamiseksi tuntuvat realistisilta. Erityisesti yhteisöveron myöhentäminen toisi yrityksiin kaivattua käyttöpääomaa.

Tässä mallissa yritys maksaa tuloksesta veroa vasta sitten, kun omistajat ottavat voitot yrityksestä ulos.

Sen lisäksi paikallisen sopimisen lisääminen ja uuden koulutussopimuksen käyttöönottaminen ovat juuri niitä radikaaleja toimia, joita tarvitaan.

Mallit ovat siis olemassa. Enää puuttuu toteuttaja.

Hölmöyden aika on nyt ohi.

Yrittäjien kannalta keskeisin kysymys on hiipinyt esiin aivan vaivihkaa: mitä tapahtuu listaamattomien yritysten osingoille?

Samaan aikaan osa elinkeinoelämää on vaatinut yhteisöveron radikaalia laskemista jopa 15 prosenttiin. Ajatus on sinällään hyvä ja veron hallittu laskeminen naapurimaidemme tasolle on perusteltua.

Mutta…

Jos yhteisövero ja osingot laitetaan vastakkain, valinta on yrittäjän kannalta helppo. Minkäänlainen yhteisöveron lasku ei korvaa sitä rahamäärää, jonka yrittäjä menettää osinkoverotuksen kiristyessä.

Pahimmillaan yrittäjän kokonaisverorasitus kiristyy jopa 30 prosenttia. Keskivertoyrittäjälläkin verotus kiristyisi yli 10 prosenttia.

debatti:

24 |

Kaveruksillakin pitää olla yksi pomo

26 | Kun matto lähtee alta...

TALOUS:

28 |

Tunnusluvut otettava tiukkaan tarkkailuun

30 | Kasvaja kaipaa rahoitusta

vapaalla:

32 |

Omituisuus tunkee taas ruokapöytään

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Miten velkaisen asemaa voisi parantaa?

Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Työ ratkaisee kaiken

Kolumni ANSSA KUJALA

anssi.kujala@yrittajat.fi

Onko jatkuvasta marinasta, työn vieroksumisesta ja oman edun maksimoinnista tullut uusi maan tapa?

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

V

uoden parhaat työpaikat

julkistettiin viikko sitten. Näissä yrityksissä työntekijät ovat sitoutuneita työnantajaansa, saavat vastuuta ja nauttivat työstään.

Pk-yritykset ovat tutkimusten mukaan muutenkin hyviä työnantajia ja pyrkivät parhaansa mukaan palkkaamaan uutta työvoimaa.

Keskustelu työstä, sen saatavuudesta ja siihen liittyvistä ehdoista kuitenkin kiihtyy. Nyt pitäisi myös tehdä enemmän töitä, että sitä työtä olisi.

Kaikki tahot myöntävät sen, että työpanoksen määrää tulisi pystyä lisäämään.

Tässä valossa on vaikea löytää perusteita sille, että esimerkiksi Metalliliitto

esittää vuosiloman pidentämistä viikolla, keinotekoisten kolmen koulutuspäivän kiista venyy ja eduskunnassa käsitellään vuosilomalain muutosehdotusta. Näitä esityksiä ei sinänsä pitäisi olla laisinkaan.

Suomessa työntekijöiden viikkotyömäärä on muutenkin korkeintaan keskikastissa muihin EU-maihin verrattuna.

Onko jatkuvasta marinasta, työn vieroksumisesta ja oman edun maksimoinnista tullut uusi maan tapa?

Mitä enemmän asetetaan sääntöjä ja esteitä sille, että yritykset voivat työllistää, sitä useammin joudumme voivottelemaan menetettyjä työtilaisuuksia, isoja ja pieniä. 1990-luvun laman jälkeen kriisitietoisuus hyvinvointiyhteiskunnan säilyttä-

miseksi oli huomattavasti korkeammalla.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on väläyttänyt, että Suomi tarvitsee 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa.

Saman tavoitteen on esittänyt palkansaajapuolen STTK. Tavoite on kova, jopa utopistinen nykyisen ilmapiirin vallitessa.

Miten sitten esitettyihin työllisyystavoitteisiin päästään? Ensin on tiedostettava, että yritykset palkkaavat työntekijät.

Yrittäjät ottavat aina riskin palkatessaan uuden työntekijän. Jokainen uusi rasite tai lomapäivä nostaa palkkauksen kynnystä.

Olisikin virkistävää kuulla palkansaajajärjestöiltä, kuinka monta uutta työpaikkaa erilaiset työpaikkojen luomista estävät vaatimukset synnyttävät Suomeen.

4

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Uutiset Osingot jätettävä rauhaan

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaatii kokonaisverotuksen säilymistä kannustavana.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

rittäjien tulot ovat vaarassa pudota rajusti, jos listaamattomista yrityksistä saatavien osinkojen verotus kiristyy. Pahimmissa kaavailuissa kaikkia osinkoja verotettaisiin kahteen kertaan.

Mikäli näin käy, yrittäjän kokonaisverorasitus kiristyy jopa 30 prosenttia ja keskivertoyrittäjänkin kymmenellä prosentilla.

Suomen Yrittäjien tekemässä laskelmassa on jo huomioitu mahdollinen yhteisöveron lasku 15 tai 20 prosenttiin.

Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä lopputulos olisi kasvulle vahingollinen.

– Nyt on tärkeintä vahvistaa yrittäjien motivaatiota ja halua työllistää. Uudet

1

Yhteisöveron laskeminen ei riittäisi paikkaamaan osinkoveron kiristystä. Päinvastoin.

Esimerkkilaskelmassa yhteisövero on laskettu 15 ja 20 prosenttiin ja osinkoverotuksen huojennus on otettu kokonaan pois. Yrittäjä maksaisi siis jokaisesta osinkoeurosta 30 prosentin pääomaveron.

2

Keskivertoyrittäjä tienaa tänä vuonna arviolta 43 323 euroa. Summasta 75 prosenttia on ansiotuloja ja loput osinkoa. Yli 90 prosenttia yrittäjistä saa osinkoja alle 10 000 euroa.

Kokonaisuus huomioon

>

Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi pitää tärkeänä, että veroratkaisuja tehtäessä huomioidaan kokonaisuus.

– Omistajayrittäjän näkövinkkelistä katsottuna keskustelu ohjautuu kokonaisverorasitukseen.

Kuinka paljon voitosta maksetaan yhteisöveroa ja kuinka paljon vielä osinkoveroa sitä jaettaessa, Ahvenniemi sanoo.

Hänen korvaansa kielteiset yhteisvaikutukset eivät kuulosta hyvältä.

– Yhteisöveron alentaminen saattaa tehdä maastamme houkuttelevamman ulkopuolisin silmin.

Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että kotimaisen pkyrittäjän kannattaa sijoittaa omaan

HE

I

LI

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Tästä on kyse

UU

työpaikathan syntyvät nimenomaan pkyrityksiin, Järventaus huomauttaa.

– Yrittäjät kokevat omistamansa yrityksen verot ja omat veronsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Osinko on palkkio yrittäjän ottamasta riskistä. Jo nyt yrittäjien verotus on korkeampaa kuin saman tuloluokan palkansaajilla. Sen lisäksi yrittäjät tekevät 25 prosenttia pidempää päivää, hän jatkaa.

Osinkoihin puuttumista on julkisuudessa väläytellyt palkansaajien keskusjärjestö SAK ja aihe on ollut tiettävästi myös valtiovarainministeriön pöydällä.

yrityksestään palkkana keskimäärin 75 prosenttia ja loppuosa tuloista kertyy osingoista, joista on jo maksettu kertaalleen vero.

Yhteen kertaan verotettuja osinkoja voi nostaa nykyään yhdeksän prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta ja enintään 60 000 euroa.

– Nykyinen malli on toiminut hyvin.

Se vahvistaa omavaraisuutta. Itse asiassa Suomi pelastui jättityöttömyydeltä vuonna 2008, kun pk-yrityksillä riitti puskureita. Yrittäjät kaipaavat pitkäjänteistä veropolitiikkaa, eikä jatkuvaa tempoilua, Järventaus sanoo.

– Lisäksi sukupolvenvaihdokset rahoitetaan pitkälti osingoista saaduilla tuloilla, hän jatkaa.

Hänen mukaansa yhteisöveron laskeminen on perusajatuksena hyvä, kun se ei ole muusta pois. Tehokkaampiakin tapoja tosin on houkutella pk-yrityksiä palkkaamaan työvoimaa ja kasvamaan.

– Esittämämme veromalli tukee nimenomaan työllisyyttä. Kun yritysveron maksamista myöhennetään, yritykselle jää enemmän kassaan rahaa investoida ja palkata työntekijöitä, Järventaus uskoo.

IT

Jussi Järventaus

Nykymalli toimii. Yrittäjät nostavat

terveiset. Yrittäjien verorasitus ei saa missään nimessä nousta, sanoo Jussi Järventaus.

KK

Yrittäjät kokevat omistamansa yrityksen verot ja omat veronsa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Osinkoveron kiristys linkittyy suoraan yritysten maksamaan yhteisöveroon, jota ollaan laskemassa.

Hallitus tekee veronkiristyksistä ja -kevennyksistä päätöksiä viikon kuluttua puoliväliriihessään.

Juha Ahvenniemi yritykseensä eikä vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen.

– Pienyrittäjällä osingon vaihtoehtona on käytännössä palkka.

Mielekkäämpää olisikin keskustella palkkaverotuksemme kannustavuudesta, Ahvenniemi arvioi.

5

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Voisimme taas ottaa Ruotsista

Ota kantaa!

mallia, jolloin sukupolvenvaihdoksessa ei uuden yrittäjän tarvitse aloittaa tervettä yritystä uudelleen suuren velkataakan alla vain maksaessaan valtiolle ”välirahat”.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Kai Iiskola, Pohjois-Karjalan Yrittäjien jäsenlehti Neuvokas

Keskivertoyrittäjän tulorakenne

2013 ennuste, euroa

Nyky-

järjestelmä

Yhteisö- Yhteisöverokanta verokanta 15% * 20% *

Tulot - Siitä ansiotuloa - Siitä pääomatuloa Maksetut verot

Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen – Yrityksessä maksettu vero

Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero) Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, % – Lakisääteiset vakuutusmaksut Bruttotulo II (bruttotulot I ja lakisääteiset maksut)

Kokonaisveroaste, % Yrittäjän keskimääräiset tienestit.

43 323 32 327 10 996 9 176

43 323 32 327 10 996 11 275

43 323 32 327 10 996 11 275

34 148 1 714

32 049 1 049

32 049 1 399

45 037

44 373

44 723

24,2 4 696

27,8 4 696

28,3 4 696

49 733 49 069 49 419 31,3 34,7 35,1

Osinkoverotus kiristyy tuntuvasti.

Yrityksen tuloksesta maksettava vero alenee.

Lopputuloksena kokonaisveroaste nousee.

Kokonaisverorasitus nousee 10 prosenttia.

* Osinkojen verohuojennus poistuu kokonaan. Kaikista osingoista maksetaan 30 prosentin pääomavero.

Yrittäjän kokonaisverorasitus kiristyy pahimmillaan 30 prosenttia ja keskivertoyrittäjänkin kymmenellä prosentilla. Palkansaajan kokonaisveroasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä.

3

Suomen Yrittäjien veromallissa yhteisöveron maksua myöhennetään, jolloin vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun varallisuutta otetaan yrityksestä pois.

4

Pientä valonpilkahdusta, mutta turha vielä tuuletella Yrittäjien odotuksissa lähitulevaisuuden osalta on havaittavissa orastavaa uskoa parempaan. Parempiin aikoihin uskovien ja heikompia suhdanteita odottavien määrä on kutakuinkin tasoissa uusimmassa pk-barometrissa.

Pk-barometrin mukaan yritysten liikevaihto- ja kannattavuusodotukset ovat aiempaa paremmat, mutta toisaalta investointikäppyrä sojottaa alaspäin. Muualla kuin palvelualoilla yritykset aikovat tehdä investointeja peräti 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Joka toisella pk-yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Rahoituksen käyttötarkoituksista käyttöpääoma nousee edelleen muiden vaihtoehtojen edelle.

Monissa pk-yrityksissä maksuvaikeudet ovat edelleen kasvussa. Viimeisten kolmen kuukauden aikana maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on noussut 18 prosenttiin.

5

50

Liikevaihto

40

Kannattavuus

40 20 30 20 1/11 1/12 1/13 30

Vakavaraisuus

20

0 1/11 10

1/12 1/13

Investoinnit

0

10

1/11 1/12 1/13

–10 1/11 1/12 1/13

LÄHDE: SY:N PK-BAROMETRI 1/2013

Kasvuedustajat-nimellä kulkeva eduskunnan Kasvuyrittäjyys- ja Startup-ryhmä on julkistanut raportin kasvuhaluisesta Suomesta.

Kasvan, siis elän -nimeä kantavassa raportissa määritellään kasvuyrittäjyys ja sen merkitys Suomelle ja kuvataan kasvuyrittäjyyden ja yrittäjyysympäristön tilaa maassamme. Lisäksi Kasvuedustajat esittää Suomelle viittä tehtävää, joilla luodaan Suomesta entistä parempi paikka kasvulle. Katso tehtävät: http://kasvuedustajat.fi

Kuljetustuen tilalle uusi esitys

Kommentti

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat esittävät uuden erityisesti vientiä tukevan logistiikkatuen ottamista vuoden 2014 budjettiin.

KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lapsus vai harkittu rikos Draaman kaari menee jotenkin näin.

Ensin joku ehdottaa yhteisöveron radikaalia laskemista 15 prosenttiin yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden nimissä. Toisaalla hymistellään ehdotukselle, mutta vastaehdotuksena ehdotetaan listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennuksen poistamista oikeudenmukaisuuden nimissä. Jälleen on ensimmäisen ehdottajan vuoro hymistellä.

Kun ehdotetaan älyttömiä, voi lopputulos olla jotain siltä väliltä.

Kaikki tai ainakin lähes kaikki yrittäjät kannattavat yhteisöveron laskemista, mutta ei näillä ehdoilla.

Yhteisöveron radikaali alentaminen sataa kuitenkin

Juuri nyt:

ensisijaisesti suurten pörssiyritysten omistajien laariin.

Sillä ei pelasteta myöskään työpaikkoja.

Uudet työpaikat syntyvät nyt ja jatkossa pkyrityksiin, haluttiin niin tai ei. Palkansaajajärjestön ja muiden tahojen kova into rokottaa ruokkivaa kättä tuntuukin kummalliselta.

Omistajayrittäjälle on tärkeää saada tuottoa ottamalleen riskille. Silloin puhutaan osingoista. Jos osinkoverotus kiristyy, loppuu yrittäjältä myös motivaatio ottaa riskiä ja kasvattaa yritystään.

Sen jälkeen on enää turha ihmetellä, miksi kukaan ei palkkaa ihmisiä töihin.

Esityksen taustalla on huoli epäoikeudenmukaisesta kilpailutilanteesta Ruotsiin verrattuna ja vaakalaudalla on tuotannollisten yritysten säilyminen syrjäisillä alueilla.

Neuvottelukunta nostaisi logistiikkatuen kertaheitolla 20 miljoonaan euroon. Nykyinen viiden miljoonan euron kuljetustuki loppuu tämän vuoden jälkeen.

Logistiikkatuella kompensoitaisiin myös jo toteutettua polttoaineverotuksen korotusta ja vuonna 2015 voimaan tulevaa rikkidirektiivistä aiheutuvien rahtikustannusten kallistumista.

6

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

PIXMAC

Apua velkojen hoitoon Lakia yksityishenkilön velkajärjestelystä ollaan muuttamassa. Yrittäjäjärjestö esittää, että toiminimiyrittäjän yritystoiminnan ja yksityistalouden velkavastuut järjesteltäisiin yhdessä.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

pääsyä.

– Olin talven 2011 – 2012 aikana 7,5 kuukautta sairauslomalla työ-

uupumuksen aiheuttaman masennuksen vuoksi. Sairausloma sai talouteni aivan sekaisin enkä pystynyt sitä edes kesän aikana saamaan kuntoon.

Laskuja kertyi ja osa meni perintään. Toimeentulotukiluukku ja seurakunnan diakoni tulivat tutuiksi. Yrittäjä otti yhteyttä velka-

Hyvä vai huono idea?

Yrittäjäsanomat kysyi Facebookissa yrittäjiltä, että mitä mieltä he ovat vuosilomalain muutoksesta.

Osallistu keskusteluun: www.facebook.com/ suomenyrittajat

Kyllä ensiksi täytyisi huolehtia siitä, että sillä työnantajayrittäjälläkin olisi mahdollisuus ilman huomattavaa tulonmenetystä edes itse ensin sairastaa rauhassa.

joka vetää asiasta johtopäätöksensä, eikä edes hae velkajärjestelyyn.

Tämä ei liene nykylain tarkoitus.

Velkajärjestelylain uudistamista käsittelevä työryhmä sai työlleen pohjaksi nipun ehdotuksia kahden vuoden takaisen mietinnön muodossa. Velkajärjestelyssä ei

Velkaneuvonnassa kerrottiin, ettei hän pääse velkajärjestelyyn, koska on yrittäjä.

Tästä saa sen käsityksen, että loma on jotain niin kallisarvoista, loukkaamatonta ja pyhää, että mihin tahansa ollaan valmiita, kunhan vain työntekijän lomaoikeus säilyy.

Ei tuo kyllä ainakaan työllistämis- ja vakinaistamiskynnystä madalla. Tämä(kin) kustannusvaikutus pitäisi heijastaa tuotteen/palvelun hintoihin.

järjestellä yrityksen vaan yrittäjän tai muun kansalaisen henkilökohtaisia velkoja.

Tutkimusten mukaan entiset yrittäjät ovat velkajärjestelyyn tyytymättömimpiä. Janne Makkula kertoo tutkimuksista käyvän ilmi, että monella olisi ollut vielä halua jatkaa yritystoimintaa, mutta siihen ei velkajärjestelyssä annettu mahdollisuutta.

– Lakia pitäisi muuttaa niin, että velkajärjestelyssä yksityisen elinkeinonharjoittajan tilannetta tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti. Yritystoiminnan ja yksityistalouden velkavastuut pitäisi järjestellä yhdessä velkajärjestelylain mukaisesti.

Maksukyvytön ja -kykyinen. Erikoinen kuvio menee näin. Jos yrit-

Tämä on ihan pöhkö idea. Voiko viikonlopunkin sitten pitää jälkikäteen, jos sairastuu viikonloppuna?

(

R

akennusalan toiminimiyrittäjä kertoo nimettömänä oman tarinansa, johon ei vieläkään ole löytynyt ulos-

neuvontaan loppuvuodesta 2012.

Velkaneuvonnassa kerrottiin, ettei hän pääse velkajärjestelyyn, koska on yrittäjä. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.

– Velkajärjestelyyn hakevalla tilanne on monesti sellainen, että henkilö tarvitsee apua asioidensa järjestelyssä. Ei palkansaajalle suoraan sanota, että kun olet palkansaaja, et pääse järjestelyyn, kummastelee Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

Hänen mukaansa yrittäjän tarina on surullinen esimerkki lainsäädännön hankaluudesta ja tietämättömyydestä. Pitäisi olla taho, josta yrittäjä voi hakea neuvontaa.

Tällä hetkellä neuvontaa antavat Suomen Yrittäjät ja Talousapu. Rakennusalan yrittäjä ei ole ainoa,

Olli Jouppila

Enja Ikäheimo

Jani Korkiakangas

Jussi Hietala

uutiset

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

uusi alku. Yritystoiminnan harjoittamisen ei pitäisi estää velkajärjestelyyn pääsemistä, mikäli muut velkajärjestelyn edellytykset täyttyvät.

Velkajärjestelylain vaiheet

>

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä on vuodelta 1993. Nyt sitä jälleen päivitetään. Viimeisin paristakymmenestä muutoksesta tehtiin muutama vuosi sitten. Tällöin maksuohjelman pääasiallista kestoa lyhennettiin viidestä kolmeen vuoteen, mikä oli Suomen Yrittäjien esittämä toimenpide.

Velkajärjestelyvelallisten maksuvara on heikentynyt 2000-luvulla ja nykyään yhä useampi velallinen saa koko velkamääränsä anteeksi. Ainoastaan neljä kymmenestä velallisesta oli tehnyt palkkatyötä velkajärjestelyn aikana. Tiedot käyvät ilmi tutkija Elisa Valkaman tutkimuksesta.

täjä on onnekas, ja pääsee yksityishenkilön velkajärjestelyyn, johtaa se hänen henkilökohtaisten velkojensa järjestelyyn maksuohjelman mukaisesti. Mutta yrityspuolen velat jäävät järjestelemättä. Toiminimen velkojen järjestely vaatii nykymallissa yrityssaneerausmenettelyn.

– Eihän velkajärjestely ratkaise henkilön tilannetta. Tavallisesti, jos henkilöllä on ongelmia henkilökohtaisessa taloudessa, niitä on myös liiketoiminnan raha-asioissa.

Nykymalli ei myöskään mahdollista asunnon säilyttämistä.

Velkajärjestelylaissa on erityisvaatimuksia velallisille, jotka järjestelyyn hakiessaan ovat yrittäjiä.

Järjestelyä hakiessaan elinkeinonharjoittajalla ei saa olla liiketoiminnassa velkaa.

Kyllä Suomessa on varmaan jo maksimoitu nämä lomat ja vapaat… ei kait se ole työnantajan vika, jos henkilö sairastuu vuosilomalla = se on vain huonoa tuuria, miksi siitä pitäisi lisää vapaata tulla?

Mika Linna

Kumpi malli sopii yritykselle?

Ehdotettu koulutuskorvauksen korottaminen 800 euroon ei riitä nuorten syrjäytymisongelman poistamiseksi.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

O

ppisopimuksen rooli nuorten koulutusvaihtoehtona on jatkossakin lähes olematon, vaikka yrityksille maksettavaa koulutuskorvausta on kaavailtu nostettavaksi sadasta eurosta 800 euroon kuukaudessa.

Korotuksen on tarkoitus astua voimaan kevään aikana.

– Lähdemme ihan nollatilanteesta.

Nuorisotakuun yhteydessä mainostettu 800 euron koulutuskorvaus yrityksille ei muuta tilannetta miksikään.

Valtion budjettiin on varattu viisi miljoonaa euroa, joten rahaa riittäisi 500 sopimuksen tekemiseen ja vain yhden vuoden ajaksi, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Martti Pallari.

Vuoden 2010 tilastojen mukaan peruskoulun päättäneitä oli 64 215 ja näistä vain 90 nuorta aloitti oppisopimuskoulutuksen.

– Oppisopimuksen ympärille luodaan suuria odotuksia, mutta ei ymmärretä lähtökohtia. Tavoitteeksi pitäisi asettaa tuhansien nuorten työllistyminen eikä vain muutaman kymmenen, hän jatkaa.

Alla on vertailu oppisopimuksen ja Suomen Yrittäjien esittämän koulutussopimuksen välillä. Perusedellytyksenä molemmissa malleissa on se, että yrittäjällä on tarve ottaa nuori töihin:

7

Ajassa: Tulot ja verot - spektaakkeli julki Yrittäjien tulot ja verot 2013 -selvitys perustuu Verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista sekä veroista vuoden 2011 verotuksessa.

Suomen Yrittäjät julkistaa selvityksen maaliskuun puolivälissä.

Kuntapamput koolla Suomen Yrittäjät järjestää yrittäjät ja kuntajohdon kokoavan Kunnallisjohdon seminaarin Lahdessa 23. – 24. huhtikuuta. Tilaisuus tarjoaa osallistujille uusia ituja kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. Lisätietoa ilmoittautumisesta yrittajat.fi > tapahtumakalenteri

Oppisopimus Oppisopimus on työsuhde.

Oppisopimuskoulutus on Suomessa tällä hetkellä työssä olevien aikuisten täydennyskoulutusmuoto. Palkka erityisesti oppisopimussuhteen alussa on liian suuri saatuun suoritteeseen nähden. Jos työehtosopimuksen mukainen taulukkopalkka on esimerkiksi 1 500 euroa, yrittäjä maksaa 70 – 80 prosenttia taulukkopalkasta eli 1 050 – 1 200 euroa ja työnantajamaksut.

Koulutuskorvaus on yrittäjälle tällä hetkellä 100 euroa.

Vaikutukset: Oppisopimus on yrittäjän kannalta kallis. Lisäksi yrittäjä joutuu käyttämään huomattavan osan omaa aikaa. Alle sata peruskoulun päättäneistä aloitti oppisopimuskoulutuksen vuonna 2010.

Nuori – Turku kutsuu Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma kokoaa tulevaisuuden tekijät Turkuun 17. – 19. toukokuuta. Tapahtumassa valitaan Vuoden nuori yrittäjä. SY:n nuori yrittäjä -kilpailun alueelliset voittajat valitaan 8. huhtikuuta mennessä.

Tapahtuman verkkosivut www.gettogether.fi avataan 22. helmikuuta. Samalla ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan.

3/2013

Koulutussopimus Koulutussopimus ei ole työsopimus, vaan sopimus opiskelusta.

Opiskelija saa työnantajalta korvausta, jonka tasosta sovitaan oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan kesken. Yritys maksaa alkuvaiheessa 300 – 400 euroa kuukaudessa harjoittelijalle ja korvaus nousee porrastetusti osaamisen kehittyessä. Oppilaitos saa vuodessa 10 000 – 11 000 euroa nuorta kohti. Tästä yksikköhinnasta oppilaitos maksaisi nuorelle esimerkiksi 200 euroa kuukaudessa kannusterahaa. Tällöin nuorelle maksettaisiin alkuvaiheessa 500 – 600 euroa kuukaudessa, mikä on tuplaten opintorahaan verrattuna. Samalla yritykset luopuvat koulutuskorvauksesta.

Esimerkiksi Saksassa on toimiva malli, jossa yritys maksaa 25 – 30 prosenttia taulukkopalkasta oppisopimuksessa olevalle harjoittelijalle. Siitä huolimatta työntekijä tuottaa yritykselle alle puolet kuluihin verrattuna.

Vaikutukset: Koulutussopimuskaan ei ratkaise kysymystä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta, mutta se on täsmälääke nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hyödyt oppisopimukseen verrattuna ovat moninkertaiset.

Seuraava Numero ILMESTYY 21.3.

YRITTÄJÄN ASIAT kohdallaan Lohjalla Katso vapaita toimitiloja tai kaupungin tontteja www.lohja.fi/toimitilat www.lohja.fi/tontit

Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen jorma.korhonen@lohja.fi 044 374 4302

8

uutiset

Suorat:

Miksi yksinyrittäjät tarvitsevat oman talon?

1 Kysymys: Perustit Jyväskylään Yrittäjän Kumppanitalon tukemaan yksinyrittäjiä työssään ja vuokraamaan toimitiloja. Miksi, Redesan Oy:n toimitusjohtaja Sanna Jylänki?

Vastaus: Tämä on ollut parin vuoden ajan mielessä asiakkaita tavatessa. Olen auttanut yrittäjiä löytämään asiakkaita, ja siinä työssä kulminoitui ajatus, että yksinyrittäjä tarvitsee olkapäätä ja sparrausta, se auttaa jaksamaan. Parhaiten tämä onnistuu yhteisen aamukahvin ääressä. Muuten yrittäjä jää helposti toimistoon ihmettelemään, miksei asiakkaita tule.

2 Kysymys: Mitä sellaista tarjoatte, mitä yksinyrittäjä ei muualta saa?

Vastaus: Paikan, jossa jaetaan hyvät ja huonot päivät.

Verkostoitumista, yhteistä kehittymistä ja kehittämistä sekä toimi- ja kokoustiloja.

Meillä on matala kynnys, käymään voivat tulla muutkin kuin talossa asuvat yrittäjät.

Saamme koko ajan viestiä, että juuri tällaista toimintaa tarvitaan.

3 Kysymys:

Millainen kokemus sinulla on yksinyrittäjän arjesta?

Vastaus: Olen toiminut seitsemän vuotta yrittäjänä pienyritysrintamalla. Yksinyrittäjien eli pirun pienten yrittäjien kanssa toimiessa olen kokenut, että heille ei ole tukipalveluja. Konsulttiyhtiön palkollinen ei tunne pienyrittäjän arkea.

Pienyrittäjää auttaessa pitää tietää, miten pienillä resursseilla saadaan tuntuvia tuloksia.

Sanna Jylänki

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Ajaako direktiivi lääkärit Terveydenhuollon yritykset sanovat potilasdirektiivistä ykskantaan, ettei yhteiskunnan toimesta pidä luoda keinottelumahdollisuuksia palvelujen hankinnalle.

LPY

Riikka Koskenranta

P

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

otilasdirektiivi astuu voimaan viimeistään ensi vuoden alusta. Suomalaisille potilaille korvataan EU- ja ETAmaassa tai Sveitsissä annettu terveydenhoito samoin periaattein kuin Suomessakin. Näin siis viimeistään ensi vuoden alusta.

Potilasdirektiivin toimeenpanoa on selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä.

Direktiivissä on paljon avoimia kysymyksiä, muun muassa mihin palveluihin sitä sovelletaan ja miten potilaan kustannukset korvataan.

Vielä on epäselvää, rinnastetaanko ulkomailla saatu hoito Suomessa yksityiseen vai julkiseen terveydenhuoltoon. Korvausmallista riippuu se, vastaisiko kustannuksista valtio, potilaan kotikunta vai sairausvakuutus. Työryhmä lähetti neljä vaihtoehtoista mallia lausuntokierrokselle.

Myös muista EU-maista tulevilla potilailla on oikeus hakea terveyspalveluja Suomesta. Hoidon lisäksi potilasdirektiivi koskee myös lääkemääräyksiä.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen on työryhmän jäsen.

– Olemme kansalaisten valinnan

mahdollisuuksien lisäämisen kannalla. On vain mahdotonta hyväksyä sitä, että kansalaisille luodaan lainsäädännöllä taloudellinen kannuste hakeutua hoitoon ulkomaille ennemmin kuin kotimaassa toimiviin terveyspalveluyrityksiin.

Eriarvoisuutta. Yksi malleista, niin sanottu omavastuuosuusmalli asettaa ulkomailla toimivat kilpailijat huomattavasti parempaan asemaan kuin Suomessa toimivat yritykset. Omavastuuosuusmallissa suomalaisten hoidot korvataan EU- ja ETA-alueilla samalla tavalla kuin julkisella sektorilla kotimaassa ja Suomessa yksityisen palveluntuottajan valinneen hoidot vain sairausvakuutuskorvauksella.

– Omavastuuosuusmalli saattaa johtaa myös siihen, että Suomessa toimivat palveluntuottajat siirtävät tuotantoaan ulkomaille esimerkiksi tytäryhtiöitä perustaen, Partanen epäilee.

Kyseinen malli tulisi kalliiksi kunnille, jotka joutuisivat korvaamaan pääosan rajat ylittävistä hoidoista. Omavastuuosuusmallin lisäksi lausuntokierrokselle lähtivät sairausvakuutusmalli ja pari sekamallia. Partasen mukaan sairausvakuutusmalli on käytännössä nykymalli, eikä täytä EU:n direktiiviä.

Karkeita arvioita 1. Omavastuuosuusmallissa kunnat joutuvat korvaamaan

kansalaisille EU-/ETA-alueilla toteutetuista hoidoista muutaman vuoden kuluttua 80 – 100 miljoonaa. Tämä on varovainen arvio, jossa ei ole huomioitu esimerkiksi kotimaisten yritysten osittaista siirtymistä lähialueille.

vaikutuksia. Menetysvaikutus voisi olla erittäin suuri, jos vakuutusyhtiöt ja työnantajat alkaisivat suosia tällaista ulkomaista palveluntarjontaa, Kari Varkila arvioi.

Tytäryhtiö Viroon?

– Koskiklinikalla on täysin suomalaisessa omistuksessa olevana yrityksenä erittäin suuri kynnys siirtää toimintoja ulkomaille. Käytännössä olisi kuitenkin helppo perustaa naapurimaihin tytäryhtiöitä, hoitaa niissä direktiivin piiriin kuuluvat potilaat, ja päättää tulouttaako voitot Suomeen. Työllistämisvaikutus kohdistuisi kuitenkin kohdemaahan, emmekä me sellaista halua kuin pakon edessä.

Vaikutukset yksityiselle hoidolle – Menetysvaikutus voisi olla erittäin suuri, jos vakuutusyhtiöt ja työnantajat alkaisivat suosia tällaista ulkomaista toimintaa, jossa heidän korvausosuutensa pienenisi. Toki markkinoille tulisi yksityisiä hoidonvälittäjiä, jotka matkatoimiston tavoin järjestäisivät hoidon ja sen lainarahoituksen.

Koskiklinikka Oy:n toimitusjohtajayrittäjä Kari Varkila

Ota kantaa verkossa

www.yrittajat.fi

2. Työryhmän ulkopuolisessa, elinkeinoelämän järjestöjen esittämässä

vaihtoehtoisessa mallissa nostetaan merkittävästi sellaisten palveluiden sairausvakuutuskorvauksia, joissa onarvioitu kysynnän suuntautuvan ulkomaille. Tällöin kyseisten sava-korvausten rahoitusmenot (joista valtio kustantaa 50 prosenttia ja vakuutetut 50 prosenttia) nousisivat noin 50 – 100 miljoonaa euroa.

Pienet yritykset epätietoisia työterveysh Alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä työterveyshuoltopalveluja ei useinkaan tarjota lakisääteisiä velvoitteita laajemmin.

Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

R

eilu kolmasosa alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä ei koe työterveyshuollon edistävän

työkyvyn ylläpitämistä ja ehkäisevän sairauspoissaoloja.

Lähes 40 prosenttia alle 10 henkeä työllistävistä yrityksistä ei myöskään ymmärrä täysin, mitä työterveyshuoltosopimus pitää sisällään. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenyrityksilleen tekemästä Työterveyshuoltopalvelukyselystä.

Toisaalta työolobarometrien tulokset tunnetaan jo entuudestaan: pienissä yrityksissä viihdytään keskimäärin paremmin kuin suurissa, joissa työterveyspalvelut ovat lakisääteisiä kattavammat ja sairauspoissaolojakin seurataan järjestelmällisesti.

Voiko Suomen Yrittäjien selvi-

Työterveyshuollon on tarjottava pienille yrityksille laadukkaita palveluja.

Helena Palmgren

tyksestä vetää johtopäätöksen, että työterveyshuollon merkitystä on liioiteltu?

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén ja yrittä-

jyyttä ja työhyvinvointia tutkiva Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Helena Palmgren torppaavat ajatuksen. Työterveyshuollon merkitystä on vaikea nähdä, jos ei ole selvillä, minkälaisia työkaluja sillä on tarjota.

Etenkin pienissä yrityksissä tarvitaan lisää tietoa siitä, miten työkyvystä voi huolehtia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

– Toisaalta työterveyshuoltojen on tarjottava pienille yrityksille sopivia, laadukkaita palveluita. Tilanteeseen on tulossa parannusta, kun starttaamme tänä keväänä hankkeen, jossa yrittäjille jaetaan tietoa työkyvyn edistämisestä ja työterveyshuollosta, Palmgren sanoo.

uutiset

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Perintään selvät säännöt ja kunnilta rahat pois

töihin Viroon?

KAISA VÄISTÖ

Maksu- ja perintälainsäädäntö uudistuu 16. maaliskuuta.

Muutosten myötä pk-yritysten elämä helpottuu.

Hannu Hallamaa toimitus@yrittajat.fi

Y

rittäjä? Ärsyttääkö kunnan vaatimus pitkästä maksuajasta?

Elämäsi helpottuu 16. maaliskuuta, kun uusi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista astuu voimaan. Tämän jälkeen maksuaika saa olla pääsääntöisesti 30 päivää, jos velallinen on kunta tai muu hankintayksikkö.

Muutos on peräisin EU-direktiivistä ja suunnattu Etelä-Euroopan julkisyhteisöjen maksuaikatauluja rivakoittamaan. Se sopii kuitenkin mainiosti suomalaisyrittäjillekin.

Myös perintälakiin on tulossa muutoksia. Laki on imaissut sisuksiin muitakin yrittäjien kannalta tärkeitä

Kapasiteetti käyttöön. Miksi ohjaisimme potilaita ulkomaille hoitoon, jos voisimme hoitaa heidät Suomessa, kun yksityisten tarjoama kapasiteetti hyödynnettäisiin, Asko Koskinen kysyy.

Kilpailuasetelma – Omavastuumallin mukainen korvausjärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtää tuotantoa halvemman kustannustason maihin. Jos suomalaisen kilpailukyvyn ongelma ulottuisi myös palvelusektoriin, – vähän kärjistäen – laivat täyttyisivät hyvin, kun virolaiset rakentajat tulisivat laivalla Suomeen ja lääkärit sekä hoitajat matkaisivat paluukyydillä töihin Viroon.

– Yhteiskunnan ei pidä luoda tällaisia epäterveitä rakennelmia ja kilpailuasetelmia.

parhaiten palvelusetelimallissa. Miksi ohjaisimme potilaita ulkomaille hoitoon, jos voisimme hoitaa heidät Suomessa, kun yksityisten tarjoama kapasiteetti hyödynnettäisiin?

– Uskon, että suomalaisen terveydenhuollon arvostus potilaiden keskuudessa on hyvä. Vain pieni joukko lähtisi hakemaan nopeampaa palvelua ulkomailta.

Mikä muuttuu?

• Maksuehtoja koskevat pykä- kaupallisiin sopimuksiin lät säädetään suojaamaan sovelletaan viivästyskorkoa, pk-yritysten liikekumppanin jonka määrä on kahdeksan pitkiltä ja kohtuuttomilta prosenttiyksikköä kormaksuehdoilta. keampi kuin viitekorko.

Näin ollen viivästyskoron • Perintälakiin tulevat muusuuruus olisi yhdeksän protokset suojaavat erityisesti senttia vuodessa. Lakimuupienyrittäjää epäasialliselta tos ei kuitenkaan edellytä perinnältä, joka liittyy usein käyttämään lakisääteistä vilpilliseen puhelinmarkkiviivästyskorkoa. nointiin.

• Suomessa sovelletaan • Yrittäjän itsensä periessä lakisääteiselle viivästyskosaatavaansa kuluttajalta, rolle kahta eri korkokantaa. hän voi veloittaa nykyiseen Yritysten sekä yritysten tapaan enintään viisi euroa ja julkisyhteisöjen välisiin perintäkirjeeltä.

kohtia, joilla kannustetaan maksamaan laskut oikeaan aikaan, mutta samalla suojataan yrittäjää epäasialliselta perinnältä. Laki sisältää hyvää perintätapaa korostavan pykälän ja suojaa perintäkustannuksilta tapauksissa, joissa yritetään periä aiheettomia velkoja.

– Nyt säädetään selkeämmin se, ettei perintätoimisto voi jatkaa perintää, jos yritys sen riitauttaa, sanoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

Laissa säädetään myös tratan käytöstä. Sitä saa käyt-

Entä laadunvalvonta

Kapasiteetti käyttöön

– Asiassa herää kysymys myös laadunvalvonnasta. Miten silloin menetellään, jos ulkomailla saadusta hoidosta tulee komplikaatioita?

– Lääkäripalveluyritykset kannattavat laajasti potilaiden oikeutta valita oma hoitopaikka. Se toimii tällä hetkellä

Medilaser Oy:n toimitusjohtaja Asko Koskinen

Moni tuumii, että yrittäminen on kovaa.

Onneksi se on myös kivaa.

Yksityisten kanta on tämä

•

•

Ns. sairausvakuutusmalli pitäisi suomalaiset yksityiset yritykset tasa-arvoisina ulkomaisille vaihtoehdoille, mutta ei auttaisi potilasta, koska sava-korvauksen taso on nykyisin surkean matala.

Kaikki esitetyt korvausmallit ovat vaikeita toteuttaa Suomen vanhanaikaisen terveydenhuoltojärjestelmän vuoksi. Muualla Euroopassa on jo kauan ymmärretty, että toimivin terveydenhuoltomalli on sellainen, jossa palveluntuottaja voi olla joko yksityinen tai julkinen. Ja raha kulkee potilaan mukana.

Kunhan on kunnon työkalut.

Nokia Lumia 820 ja DNA Y-paketti

huollon hyödyistä jäsenet huolehtivat keskimääräistä paremmin työntekijöidensä työterveyshuoltopalveluista.

– Huolestuttavaa on se, että etenkin pienissä yrityksissä työterveyshuoltopalvelut on saatettu järjestää vain lakisääteisten velvollisuuksien täyttämiseksi, Hellstén sanoo.

Joka tapauksessa työterveyshuoltokyselyn tulokset yllättivät Hellsténin positiivisesti.

– Jäsenyrityksistä 73 prosenttia on järjestänyt yrittäjän vapaaehtoisen työterveyshuollon. Työnantajina toimivista yrityksistä 88 prosenttia on järjestänyt työterveyshuollon.

30 98

alk.

Ehkäiseekö työterveyshuolto sairauspoissaoloja?

50- henkeä työllistävät yritykset

71

16

13

Pienet yritykset

66

12

33

Mikroyritykset

20

45

35

Kaikki

49 0

20 Kyllä

17 40

60

€/kk/24kk (alv. 0%)

Kun ostat 4G LTE -teknologiaa tukevan Nokia Lumia 820 -puhelimen,saat kaupan päälle Kauppalehti-sovelluksen lukuoikeuden (voimassa 31.3.2013 asti).

Työnantajayritykset, yrityskokoluokittain

34 80

LÄHDE: SY:N TYÖTERVEYSHUOLTOKYSELY 2013

Lisää tietoa. Suomen Yrittäjien

100 %

En osaa sanoa Ei

9

Yrittäjän älypuhelin on myös nopea nettiselain, kätevä kalenteri, sähäkkä sähköpostilaatikko, luotettava navigaattori, näppärä kamera, mainio musiikkisoitin ja paljon muuta. DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

tää vain erääntyneen, selvän ja riidattoman saatavan perimiseen. Aiemmin tratta on perustunut vakiintuneeseen kauppatapaan, ja sitä on usein käytetty uhkauksena epärehellisessä perinnässä.

Suoraan EU-direktiivistä lakiin tulee yritysten välille Suomen oloissa erikoinen 40 euron ”viivästyssakko”.

Jos velallinen myöhästyy maksussaan yhdenkin päivän, voi velkoja laittaa heti 40 euron laskun viivästyksestä. Mitään maksumuistutuksia ei tarvitse lähettää.

10

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Asu herättää hahmot henkiin Artistiasu Oy suunnittelee, valmistaa ja vuokraa erilaisia esiintymisasuja, eläin- ja hahmopukuja sekä teema-asuja. Pukuvuokraamon valikoimista löytyy asu joka lähtöön.

Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

juttutuulella Miten bisnekset sujuvat?

Tämä ei ole bisnestä, vaan tapa elää. Näinhän se on monessa käsityöalan yrityksessä. Vakituisia työntekijöitä on yhdeksän, keikkaväkeä ja harjoittelijoita aina muutama kerrallaan. Yritysasiakkaat tuovat liikevaihdosta 90 prosenttia, yksityiset ihmiset loput. Juuri nyt on vuokrauspuolella penkkari- ja vanhojenpäiväsesonki.

Mikä teidän valmistamistanne hahmoista on tunnetuin?

Kuka? Minna Gröhn

Ikä: 45 Työura: Kuopion käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa opiskelujen jälkeen olin kaksi vuotta vieraalla töissä. Sitten perustin Artistiasun vuonna 1993 ja olen ollut yrittäjä siitä lähtien.

Perhe: Teini-ikäiset tyttäret ja mies.

Motto: Asioilla on taipumus järjestyä.

Yritysten maskotteja, kuten Viking Linen Ville Viikinkiä, Sokoksen Onni Oravaa ja Marlin Mehukattia näkee paljon mainoksissa ja tapahtumissa.

Mutta tunnetuimmat ovat varmasti Muumit. Ei tosin paljasteta tätä ainakaan lapsille, sillä oikeastihan Muumit tulevat Muumilaaksosta.

Toimitte Keravan Saviolla Klondyke-talossa, jossa toimi aiemmin muun muassa Nokian kumitehdas. Pitääkö asuja tulla katsomaan paikan päälle?

Paikan päälle pääsee helposti autolla tai junalla, mutta jos asua ei ole pakko sovittaa, niin toimitamme asun Matkahuollon kautta ympäri Suomea.

Kuka suunnittelee uudet asut ja mistä ideat tulevat?

Minä suunnittelen esiintymisasut yhdessä esiintyjän kanssa. Kaikki lähtee hänen toiveistaan ja tarpeistaan, ja mukaan koetan sitten ujuttaa jotain uutta, väriä tai muuta jippoa. Joskus valmistamme hahmon mainostoimiston piirroksen perusteella, toisinaan meiltä tilataan suoraan joku hahmo.

JARKKO VIRTANEN

Mikä on naamiaisasuissa in juuri nyt?

Nyt eletään taas 80-lukua. Miami Vice-, Dallas- ja Abba-tyyppiset asut olivat vähän aikaa sitten väärällä tavalla vanhoja, nyt ne ovat kuuminta hottia. Kun työskentelen näin värikylläisessä paikassa, oma suojavärini on harmaa. Eikä minua saa houkuteltua naamiaisiin millään ilveellä.

Yrityksellä tulee 20 vuotta täyteen tänä vuonna.

Onko luvassa isot juhlat?

Kyllä syksyllä on tarkoitus jotain kehittää.

Olitte MTV3:n ompelimo 1996–2004 ja Maikkarin pukuvuokraus ja pukuvarasto siirtyi teille 2005.

Puvustossa on asuja Viipurin teatterin ajoilta. Paljonko asuja on kaikkiaan?

Meillä on noin 20 000 vaatekappaletta ja saman verran erilaisia asusteita eli kenkiä, laukkuja, koruja ja hattuja. Kestosuosikkeja ovat Elvikset, Marilynit, Charleston-asut ja inkkari- ja länkkäripuvut.

uutiset

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

11

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm.

8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia.

FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 € (+ toim.kulut 600 €).

FORD BUSINESS PARTNER -huoltoleasing (36kk/60 000 km) alkaen 596 €/kk (sis. alv 24 %).

Tervetuloa koeajolle!

ford.fi/hyotyajoneuvot

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 € (autoveroton suositushinta 28.750 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 183 g/km 4.165,14 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 183–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,9–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

12

uutiset

Huoli yrityksistä muuttui iloksi

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013 Jarkko Virtanen

Kajaanilaiset olivat huolissaan menetetyistä työpaikoista, kun UPM sulki kaupungissa tehtaan muutama vuosi sitten.

Huoli näyttää kuitenkin osoittautuneen turhaksi, sillä niin sanotulla Renforsin Rannan yritysalueella työskentelee jo enemmän ihmisiä kuin tehtaan sulkemishetkellä eli yli 530.

Kunnostettuihin tiloihin on kotiutunut jo yli 30 yritystä.

Näistä 28 on alueella täysin uusia toimijoita, loput ovat toimineet alueella jo pidempään kuten Pölkyn sahan omistama Kajaaniwood sekä Kainuun Voiman voimalaitos.

Telakkamies taksifirman hallitukseen Taksi- ja pikkubussikonserni Kajon hakee kasvua palkkaamalla uutta voimaa yhtiön hallitukseen.

Ehkä tunnetuin nimi on Masa-Yardsin perustaja, vuorineuvos Martin Saarikangas.

Yhtiö on palkannut myös uuden toimitusjohtajan. Maaliskuun alusta toimitusjohtajana aloittaa Jari Kujala, jolla on kokemusta pankkimaailmasta.

Kajon aikoo kasvaa jatkossakin vahvistamalla yrittäjävetoisen ketjun yrittäjä- ja automäärää.

Yhtiö laajentaa toimintaansa valtakunnallisesti ja kartoittaa kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Pohjallisen voi nyt muotoilla itse Muotoilluista pohjallisista tunnettu Footbalance tuo markkinoille uuden pohjallistuoteperheen. Uutta on se, että pohjalliset voi muotoilla itse kotona.

Pohjalliset lämmitetään 80-asteisessa kotiuunissa ja asetetaan sen jälkeen jalkineisiin.

Footbalance on kasvanut huimasti neljän vuoden aikana.

Yhtiön pohjallisia myydään jo 20 maassa. Yhtiö arvioi, että sen liikevaihto oli viime vuonna noin seitsemän miljoonaa euroa.

Oikaisu Yrittäjäsanomissa 1/2013 oli juttu homekoirasta. Jutussa kerrotaan, että viranomaiset ovat määritelleet koiran homekartoituksesta tehtävän raportin tarkan sisällön. Todellisuudessa mikään viranomaistaho ei määrittele raportin sisältöä.

MAHDOLLISUUKSIA. Ikääntyminen on mahdollista kääntää mahdollisuudeksi. Meidän täytyy joustavoittaa keski-ikäisten työntekijöiden työaikoja, kun he hoitavat ikääntyviä vanhempiaan, Paul Hogan listaa ratkaisujaan.

Hoivapalvelut tuovat nostetta franchisingiin Franchisingsektori tarvitsee jopa tuhat uutta yrittäjää vuosittain. Kansainvälinen seniorihoivayritys laajentuu parhaillaan uusille paikkakunnille Suomessa.

Jopa tuhat uutta yrittäjää Hoivapalvelut vähentävät dementiaa ja alzheimeria sairastavien lääkärikäyntejä jopa 50 prosenttia.

Paul Hogan

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

S

uomen Franchising-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki uskoo hoivapalveluista löytyvän kasvua franchisingsektorille. Hoiva-alalla toimii kansainvälisen Home Instead Seniorihoivan lisäksi kotimainen Pohjois-Karjalassa ja Savossa toimiva Alina Hoivatiimi.

Ei-sairaanhoidollisia hoivapalveluita tuottavan Home Instead Senior Caren perustajan Paul Hoganin mukaan väestön nopea ikääntyminen, vanhusten yksinäisyys ja muun muassa Alzheimerin lisääntyminen aikaansaavat lisätarpeita vanhusten hoivapalveluissa.

– Myös kunnalliset kotihoidot tarvitsevat lisätukea ja täydennystä, sillä kunnat eivät yksin pys-

ty vastaamaan kuntalaisten tarpeisiin.

– Ikääntyminen luo taloudellisia mahdollisuuksia. Nyt 60 – 70vuotiaiden ihmisten elämässä on 10 – 20 vuotta enemmän aktiivista aikaa, jolloin he tarvitsevat palveluja aivan eri tavalla kuin koskaan ennen, Hogan jatkaa.

Säästöjä terveydenhuoltoon.

Hoiva- ja tukipalveluihin panostaminen maksaa itsensä takaisin, amerikkalainen Hogan väittää ja tuo tueksi dataa Yhdysvaltain markkinoilta.

– Hoivapalvelut vähentävät dementiaa tai alzheimeria sairastavien lääkärikäyntejä jopa 50 prosenttia. Kun kotiin on saatavilla hoivaa, sairaalakäynnit lyhenevät.

Moni yksin asuva ikäihminen jou-

>

Kansainvälinen Home Instead Seniorihoiva laajentui Suomeen ja Helsinkiin vuonna 2008.

Franchisingketjun tavoitteissa on kasvattaa verkostoaan Suomessa. Ketjun pioneeri-yrittäjä Samuli Suominen työllistää palvelutoimistossaan yli 80 työntekijää eli hoivanantajaa.

Lisäksi useampia ihmisiä on koulutuksessa.

Franchisingmalli laajenee tällä hetkellä Suomessa erilaisiin palveluihin.

– Näistä vielä erityisesti b-to-b-konsepteissa ja hoivaalalla on varmasti tulevaisuu-

tuu palaamaan sairaalaan 30 päivän kuluessa, kun kotona ei ole saatavilla apua. Hoivan avulla uusintakäynnit sairaalaan vähenevät.

Hoganin vetoomus hallituksille onkin antaa hoivasektorin kehittyä, sillä sen avulla terveydenhuoltoon saadaan säästöjä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteen mukaan 92 prosenttia 75-vuotiaista asuu kotona itsenäisesti tai erilaisten tukipalveluiden voimin. Home Insteadin tarjoama palvelu kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin. Jos kaupunki on tehnyt yhtiön kanssa palvelusopimuksen, kuntalainen voi ostaa palveluita myös palveluseteleillä. Kunnissa päätetään siitä,

dessa luvassa kasvua muun muassa väestön ikääntymisen takia. Todennäköisesti tulevaisuudessa toimialakirjo kasvaa, arvioi Franchising-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki.

Vastamäen mukaan lähitulevaisuuden kasvuvauhti franchisingsektorilla on liikevaihdossa mitattuna viiden prosentin luokkaa. Uusia yrittäjiä tarvitaan 800 – 1000 henkilöä vuositasolla. Franchisingyritykset työllistävät arvioiden mukaan noin 50 000 henkeä suoraan.

Franchisingketjuja on Suomessa 250 – 300 kappaletta.

paljonko palveluja ostetaan yksityisiltä.

Home Instead Seniorihoivan yrittäjän Samuli Suomisen mukaan keväällä 2011 alkanut noin vuoden mittainen työvoimapoliittinen hoiva-avustajakoulutus on tervetullut lisä, että työmarkkinoille saadaan lisää resursseja täydentäviin tehtäviin ja tukitehtäviin.

Kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön koulutuskokeilu.

Suominen on franchisingketjun ensimmäinen yrittäjä Suomessa.

Kaksi muuta toimipistettä avaa helmikuun lopulla ovensa Vantaalle ja Tampereelle.

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

13

Vaativan yrittäjän päivittäisestä liiketoiminnasta helpompaa, www.point.fi

Pointin Palvelupaketit alkaen 28,50 €/ kk.

Sisältää yrittäjän valitseman maksupäätteen.

Tilaa omasi osoitteesta www.point.fi tai numerosta 09 477 43 340.

SY ilmoitus cmyk.indd 1

21/01/2013 15:01:42

14

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

RAVISTAJAT JUHA HARJU

tuotantotiloissa. Timo Keski-Kasari (vas.) ja hänen vaimonsa Marjo ovat opetelleet itse kaiken juustonvalmistuksesta.

Hyvien makukokemusten Juustoportti on murtanut rajaaitoja ja tuonut suomalaisille ison annoksen eurooppalaista ruokakulttuuria.

Jalasjärvi Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

J

uustoistaan tunnettu jalasjärveläinen Juustoportti ei tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan todellisesta Ravistajat-yrityksestä.

Onkin heti syytä siirtyä aikakoneella yli 20 vuotta taaksepäin.

Silloin Suomen meijeriteollisuudessa ovat suljetut markkinat: tuontikiintiöitä, tiukkoja sääntöjä ja sääntelyä sekä käytännössä yksi monopoliyhtiö.

Vaikeuskerrointa markkinoille tuloon lisäsi se, että toimialalla oli yli sadan vuoden perinteet ja toisaalta suomalainen ruokakulttuuri oli kehittymätön.

Vasta EU-jäsenyys purki ”maan tavan”.

– Meidän elämäntapamme on ollut yhtä ravistusta alusta lähtien. Nyt puhutaan paljon luomusta, kasvollisesta omistajuudesta

ja lähiruuasta, mutta me olemme tehneet sitä jo 25 vuotta, sanoo Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Alun perin Juustoportti syntyi fiktiivisenä yhtiönä Timo KeskiKasarin ja hänen vaimonsa Marjon lopputyön tuloksena. Juustojen tekemisen historia ulottuu kuitenkin aina vuoteen 1966, jolloin KeskiKasarin vanhemmat hankkivat friisiläishieho Isabellan.

– Karjakeittiössä tehtiin juustoja, pakattiin ne Cortinan perään ja lähdettiin kirkolle myymään, toimitusjohtaja nauraa.

Makua kansalle. Juustoportti muuttui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa fiktiosta faktaksi. Keski-Kasareita ajoi eteenpäin halu ja into muuttaa suomalaisten makutottumuksia.

– Ainakin minä haluan, että

Nyt puhutaan paljon luomusta, kasvollisesta omistajuudesta ja lähiruuasta, mutta me olemme tehneet sitä jo 25 vuotta.

Timo Keski-Kasari

juusto maistuu. Meidän ideologiamme onkin olla välinpitämättömyyttä vastaan. Jo päiväkodeissa opetettiin lapsille, että juusto on tätä, Keski-Kasari kertoo.

Hän puhuu paljon uuden kehit-

tämisestä ja toisenlaisesta tavasta toimia. Markkinoille on turha viedä samaa tuotetta.

– Avasimme valtatien varteen kahvilan, jossa vierailijat saivat maistaa leipäjuustoamme. Silloin muut kahvilat olivat hieman toisenlaiset. Yllätyimme, kun kävijät toivoivat vielä enemmän valikoimaa.

Siitä se alkoi.

Keski-Kasarit matkustivat ahkerasti ulkomailla testaamassa juustoja, katsastamassa laitteistoa ja taistelivat avoimen kilpailun puolesta.

Markkinoille alkoi tulla tuotteita, joita Suomessa ei aikaisemmin ollut. Asiakkaat ottivat uudet tuotteet mielihyvin vastaan.

– Vuonna 1993 aloimme valmistaa ab-jugurtteja, sen jälkeen kellaroituja juustoja ja mozzarellaa.

Kellaroitujen juustojen mestari oli

15

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

1/10

Näin Ravistajatsarja etenee

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa.

Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

Juustoportti pähkinänkuoressa • Juustoportti on Suomen suurin yksityinen meijeriyhtiö. Se ostaa maitoa 30 miljoonaa litraa vuodessa. Siitä kymmenen prosenttia on luomumaitoa ja miljoona litraa vuohenmaitoa.

• Yhtiöllä on kolme meijeriä ja kaksi Juustoportti-kahvilaa sekä ruokatehdas Kuopiossa.

• Konserni on kasvattanut liikevaihtoaan keskimäärin 17 prosenttia joka vuosi. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 20

prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna noin 40 prosenttia.

Konsernin liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa.

• Yhtiöön syntyy yksi uusi työpaikka joka kuukausi.

• Juustoportin tuotteista 80 prosenttia on ”hengissä” vielä kahden vuoden kuluttua lanseerauksesta.

• Juustoportin tuotteista etenkin vuohenjuustoa on viety myös ulkomaille.

lähettiläät Sveitsistä ja mozzarellan Italiasta, Keski-Kasari sanoo.

– Meillä on käytössä mestari-kisälli-malli. Juustomestareita ei kouluteta yleisesti Suomessa. Olemme myös vieneet työntekijämme katsomaan ulkomaille, miten tuotteita siellä tehdään. Näin syntyy tietty tekemisen kulttuuri, hän jatkaa.

Pieni on kaunista. Kaikkien tuotteiden lähtökohtana on aitous ja hyvät reseptit.

Sen ovat huomanneet myös kuluttajat. Juustoportin tuotteita löytyy nykyään suurten markettien hyllyiltä eri puolilta Suomea.

Yhtiö on myös kasvanut keskimäärin 17 prosentin vauhdilla koko

Juustoportti on rohkea uudistaja

>

Jalasjärveläinen Juustoportti saa Ravistajat-asiantuntijaraadilta pelkkää suitsutusta. Yhtä vaille kaikki raatilaiset rankkaavat Juustoportin kymmenen eniten toimialaansa ravistelleiden yritysten joukkoon.

– Juustoportti on onnistunut kasvattamaan vuosikausia liiketoimintaansa. Se on perheyritys ja palkkaa jatkuvasti uusia työntekijöitä. Sen lisäksi yritys on rohkea uudistaja, joka hakee kansainvälisiä markkinoita, luettelee Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä.

Mäkelän arvioihin yhtyvät myös muut raatilaiset. Kaikki arvostavat sitä, että Juustoportti on nimenomaan perheyritys.

Kansainvälisyyttä yhtiö on haistellut pari vuotta, kun vuohenjuustoja on lähtenyt myyntiin lähimaiden kauppoihin.

Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo nostaa esiin suomalaisen ruokakulttuurin.

Mämmin ja monopolien luvatussa maassa ruokakulttuuriksi on aiemmin riittänyt vatsan tuleminen täyteen. Paloheimon mukaan Juustoportti on kuitenkin nostanut maun etusijalle ja yhtiö tekee jatkuvasti aktiivista tuotekehitystä.

Lähiruokaa ja luomua. Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen korostaa Juustoportin merkitystä myös lähi-ruuan tuottajana.

– Yrityksen myyntitoiminta on innovatiivista. Lähiruoka ja luomu ovat jatkuvasti läsnä, Ketonen sanoo.

Ketosen kanssa samoilla linjoilla on Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi.

Hänkin arvostaa Juustoportin lähituotantoa.

– Heillä on laajentumissuunnitelmia ruokapuolelle ja se on kunnioitettava tavoite.

Annamarja Paloheimo

Pasi Ketonen

Arto Kämppi

Kolme pointtia

olemassaolonsa ajan. Konsernin liikevaihto on nyt lähes 40 miljoonaa euroa.

– Meillä on omat pienemmät yksikkömme ja jokainen vastaa omistaan. Niin meijerit kuin kahvilatkin.

Ihmiset viihtyvät pitkään, kun he ovat pienemmissä yrityksissä töissä ja heitä koulutetaan paljon.

1

Muovannut suomalaista ruokakulttuuria määrätietoisella strategiallaan

2

Kasvava perheyritys, joka palkkaa jatkuvasti uutta työvoimaa

3

Arvostaa tuotekehitystä

Kohti seuraavaa ravistusta Juustoportissa ei ole jääty muistelemaan vanhoja menestystuotteita, vaan yhtiö skannaa markkinoita jatkuvasti.

Toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari sanoo, että kaksi isoa lanseerausta on luvassa tänä vuonna.

– Leipäjuusto on Suomessa edelleen juhlaruoka. Ihmiset ostavat kotiin salaatin lisukkeeksi kyllä fetaa, mutta eivät leipäjuustoa. Meiltä tulee kauppoihin keväällä öljyyn

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

pakattu leipäjuustopurkki, joka säilyy, KeskiKasari kertoo.

Yhtiö on myös investoinut suuria summia laitteistoihin, joiden avulla myyntiin on mahdollista valmistaa enemmän säilöntäaineettomia tuoretuotteita.

– Tulemme syksyllä ruokapuolelle huikeilla jutuilla monelle osastolle. Meillä on ruokien valmistuksessa hirveästi mahdollisuuksia, Keski-Kasari lupaa.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 2 710

16

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Veikka Joki-Erkkilä:

Aikuinen on terve, kun leikkii toimitus@yrittajat.fi

Toiset nollaavat päänsä lösähtämällä sohvalle pelaamaan pleikkarilla Battlefieldiä. Me vedämme sen sijaan sotilasreleet niskaan ja painumme metsään.

Muutaman tunnin tai parhaimmillaan päivien rymyäminen metsässä karkottaa arjen ja stressin tehokkaasti mielestä.

Meitä on kymmenen kaverin ydinporukka, 24 – 40-vuotiaita eri alojen ammattilaisia. Mukana on muun muassa yrittäjiä, rauhanturvaajia, poliiseja. Harrastamme Milsimiä, joka tulee sanoista Military Simulation.

Kyse on eräänlaisesta vapaaehtoisesta maanpuolustusharrastuksesta, simuloimme erilaisia sota- ja taistelutilanteita. Käyttämämme airsoft-aseet ovat tarkkoja replikoita aidoista kivääreistä painoa ja ulkonäköä myöten.

Kun vapaata on enemmän, tapahtumat kestävät viikonkin ja käymme ulkomailla asti. Milsimin harrastajia on Pirkanmaalla vajaat sata, kaikkiaan Suomessa muutamia satoja. Ulkomailla harrastajia on useita tuhansia.

Parasta Milsimissä on yhteenkuuluvaisuuden tunne porukan kesken. On hienoa päästä tekemään asioita yhdessä. Toimim-

Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

me joukkueena samalla tavoin kuin armeijassakin, mutta leikkimielellä. Tarkoitus on kuitenkin pitää hauskaa. Tämä on loistavaa vastapainoa työlle.

Saa jännittää, kuka sieltä puun tai kallion takaa tulee vastaan, miettiä ihan toisenlaisia strategioita kuin työpöydän ääressä.

Olemme hyvin tarkkoja siitä, minkälaisen kuvan annamme harrastuksestamme ulkopuolisille. Mukaan ei haluta sellaisia, joilla todellisuus ja leikki menevät liiaksi sekaisin. Käsittelemme esimerkiksi aseita kuin ne olisivat oikeita, säilytämme niitä lukitussa kaapissa, eikä ketään osoitella aseella pelin ulkopuolella. Tässä täytyy olla oikeanlainen tyyppi ja osata käyttäytyä korrektisti muita kohtaan.

Naisia ei Milsimin piirissä ole pahemmin näkynyt, vaikka hekin ovat toki tervetulleita. Oman avovaimoni mielestä on parempi, että riehun metsässä kuin että menisin baariin ryyppäämään.

Itse olen harrastanut Milsimiä kuusi vuotta. Tämä vie kyllä mennessään. Varusteisiin on mennyt rahaa henkilöauton verran, parikymmentätuhatta euroa. Etenkin aseet maksavat.

Verkkosivuja ja somea • Veikka Joki-Erkkilä on tamperelaisen mainostoimisto ADsite Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Toimisto on erikoistunut yritysten sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen, kuten verkkosivujen suunnitteluun, hakukonemarkkinointiin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen.

NV200

NISSAN NV200 SIIRRy UUTeeN bISNeSmALLIIN Koska haluamme, että sinä tunnet itsesi todelliseksi työelämän tähdeksi esittelemme uuden Working Star Editionin – uutuusmallin, jonka varustelu yhdistää huvin ja hyödyn. Unohda harmaa arki – valkoinen NV200 Working Star Edition tuo valoa työpäivään (tehdastilauksena myös muissa väreissä).

• Reilu tavaratila (4,2 m3) • Tilaa kahdelle eurolavalle • Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5’’ LcD-värinäyttö, MP3-yhteensopiva cD/radio sekä Bluetooth.

NISSAN NV200 wORkINg STAR edITION ALk. €

23 000

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €.

Autoveroton hinta 17 548,83 €, autovero 4 851,17 €)

Nissan. Innovation that excites.

NISSAN-RAHOITUS €/kk*

273

LISää bISNeSIdeOITA: NISSAN.fI

NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, co2 -päästöt 135–139 g/km. *Rahoitusesimerkki: Nissan NV 200 Working Star Edition kokonaishinta 23 000 €, käsiraha 4 600 €, perustamismaksu 150 €, rahoitettava osuus yhteensä 18 550 €, sopimusaika 36 kk, korko 5,9 %, kuukausierä 272,84 €, viimeinen erä 11 995 €. Kuukausierä sisältää käsittelykulun 8 €/kk. Luottokustannukset yhteensä 3 152,30 €, todellinen vuosikorko 7,23 % ja todellinen luottohinta 26 152,30 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoituslaskelma on esimerkki, tarkan laskelman saat Nissan jälleenmyyjältäsi.

EMIL BOBYREV

Leena Filpus

henkireikä

uutiset

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla

Alihankkijat kärkkyvät miljoonatilauksia

Miten kasvuyritykset lähtevät lentoon?

Suomalaiset laivanrakennusyritykset ovat kiinnostuneita edelleen osallistumaan STX:n uuden Oasis 3 -risteilijän rakennustöihin.

– STX:n Ranskan telakan kanssa käytyjen alustavien keskustelujen pohjalta arvioimme, että suomalaisyrityksillä on mahdollisuus saada tilauksia kokonaisarvoltaan noin 40 – 60 miljoonan euron edestä.

Kovassa kilpailussa suomalaisten etuna on kokemus kahden aiem-

kommunikoinnin ja aikataulujen seurannan osalta, kertoo Finpron Ranskan vientikeskuksen päällikkö Heli Pasanen-Zentz.

Ranskalaisen telakan toimintatapojen vuoksi parhaat edellytykset onnistuneelle ja pitkäjänteiselle yhteistyölle luo jatkuva paikallinen tuki. Suomalaisyritysten tukena ovat ranskalaiset telakka-asiantuntijat, Finpron Pariisin toimisto ja Team Finland -verkosto.

–60

Alihankintayrityksistä peräti 60 prosenttia ilmoittaa tilaustensa vähentyneen.

Kysyntätilanteen heikkeneminen näkyy vapaan kapasiteetin kasvuna, ilmenee Teknologiateollisuuden kyselystä.

Kuvat: Ernst & Young

Valtio. voisi nopeuttaa työntekijöiden palkkaamista ulkomailta.

Meillä on tässä paljon byrokratiaa Suomessa..

Henkilön pitäisi voida aloittaa meillä duunissa heti huomenna.

man Oasis-risteilijän rakentamisesta, sanoo Finpron meriteollisuusprojekteista vastaava seniorikonsultti Ulla Lainio.

– Telakka on kiinnostunut suomalaisesta korkeatasoisesta osaamisesta ja hakee luotettavia erikoistoimittajia sekä avaimet käteen -ratkaisujen toimittajia.

Ranskalaisen telakan toimintatavat poikkeavat suomalaisista muun muassa projektin suunnittelun,

Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka

SUOMI. on tällä hetkellä matkalla helvettiin, mutta olemme matkalla k-luokassa, mikä vähän helpottaa. Meidänhän ei tarvitse tehdä mitään. Nyt kaikki

toivovat uusia

kasvuyri tyksiä.

Blancco Oy:n toimitusjohtaja Kim Väisänen

Meillä. on kaikki pelissä, tässä pelissä ei voi pelata safetyä. Olen itse muuttanut Kiinaan. Ei ole varaa epäonnistua.

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari lahti 23.–24.4.2013 eväiTä elinKeinopoliTiiKKaan uudelle valTuuSToKaudelle Uusia työpaikkoja syntyy Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: vuosina 2001–2011 pk-yrityksiin luotiin 110 000 uutta työpaikkaa.

Jollan hallituksen puheenjohtaja Antti Saarnio

Yksi syy. kasvuhaluttomuuteen on, että yrittäjäpolvi on aika ikääntynyttä. Tarvitsemme paljon uusia, nuoria yrittäjiä tähän maahan.

Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli 2 020 yrittäjää kuntien ja kaupunkien valtuustoihin. Tällä valtuustokaudella jokaisen kunnan on tärkeää suunnata ajatuksia elinkeinojen kehittämiseen ja uuden kasvun luomiseen.

Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

TerveTuloa muKaan!

Lisätietoa ja iImoittautumiset www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2013

Yhteistyössä:

EM Groupin toimitusjohtaja Marjo Miettinen

17

18

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Kuuluisin turkulainen saa oman nimikkokarkin Vesa-Matti Väärä

Lähituotanto, joustavuus ja ketteryys ovat pienen makeistehtaan menestyksen valtit.

Vetonaulaksi saatiin Putous-tähti Samppa Linna.

kuin Turun seudulta.

Sen sijaan yrityksen perustajat Heikkonen ja tuotantojohtaja Timo Linte eivät ole noviiseja.

Heikkonen on Leafin entinen kehityspäällikkö ja Linte tuotannonohjauspäällikkö. Parikymmenen vuoden makeisalan urallaan he ovat nähneet, miten pohjoismaiset tehtaat ovat valuneet Itä-Eurooppaan.

– Osaamisen ja perinteen katoaminen suretti. Siksi ajatus oman makeistehtaan perustamisesta oli Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi pitkään mielessä. Saimme rahoituksen kuntoon sattumalta samoiarkkimaailman toi- hin aikoihin, kun päätös Leafin mitusjohtaja Tommi Auran tehtaan lopettamisesta varHeikkonen vastaa pu- mistui, Heikkonen sanoo.

Pieni on joustava. Vanha työnhelimeen karkkikoneen alta. Valukonees- antaja ei ole ryhtynyt kampittasa on vikaa ja koneiden sielunelä- maan pienempää.

– Painimme eri sarjassa. Liikemän tuntija on mennyt koneenkorideamme on olla pieni ja joustava jaajien avuksi.

– Kapasiteettimme on 600 000 lisenssisopimusvalmistaja ja alikiloa vuodessa, ja sitä voidaan hankkija oman tuotekehityksen lisäksi. Poimimme nostaa helposti miljoosuurten valmistajien naan kiloon. Sen jälpöydiltä putoavia mukeen tuotantotilam-me rusia, Heikkonen satulee pieneksi, tehtaannoo ja kertoo, ettei hohtaja kertoo Turun suurten valmistajien kupeessa Kaarinassa siedes kannata tehdä jaitsevasta karkkitehon Suomen alle 30 000 kilogramtaasta. man eriä.

Kanadalainen karkkimakeisKarkkimaailman kone on tehtaalle käytmarkkinoiden joustavuus tarkoittaa tökelpoinen vielä pitkokonaisarvo. esimerkiksi sitä, että kään, sen kapasiteetti tarvittaessa uusi tuoon viisi miljoonaa kiloa. te saadaan kaupan Kovat tekijänimet. Karkkimaa- hyllylle kuudessa viikossa. Siihen ilma on makeisalalla uusi tulokas. eivät suuret tehtaat taivu.

– Timo pystyy kehittämään viiYritys perustettiin vasta viime kesänä ja joulumarkkinoille päästiin kossa 2 – 3 uutta karkkimakua. loppuvuodesta. Helmikuusta läh- Esimerkiksi Putous-hahmo Samptien hedelmä-, salmiakki- ja mar- pa Linnan nimikkokarkki tulee meladimakeisia ja myöhemmin kauppoihin muutaman viikon kuxylitol-tuotteita saa muualtakin luttua.

Poimimme suurten valmistajien pöydiltä putoavia murusia.

Tommi Heikkonen

Myyntiin puhtia. Heikkonen uskoo, että laadukkaalle kotimaiselle toimijalle on tilaa kylläisillä makeismarkkinoilla. Yhtiö suosii suomalaisia raaka-aineita aina kun mahdollista, kartonkitoimittajakin on kotimainen.

– Kuluttajat arvostavat lähituotantoa. Mutta moni ei tiedä, että vain hyvin harva suomalaiseksi mielletty tuotemerkki on valmistettu Suomessa.

Suomen makeismarkkinat ovat noin 400 miljoonaa euroa. Karkkimaailma tavoittelee siitä muutaman prosentin osuutta. Se tietää sitä, että nyt 11 henkeä työllistävä yritys toivoo palkkaavansa 4 – 5 vuoden sisällä 20 – 30 työntekijää lisää. Osaajia on Turun seudulla entuudestaan.

– Liikevaihtomme tulee olemaan ensimmäisenä vuonna 1 – 2 miljoonaa euroa, mutta jo muutaman vuoden kuluttua se nousee 6 – 8 miljoonaan euroon, Heikkonen uskoo.

K

400 milj.€

Karkki maistuu. En usko makeisveron hillitsevän kokonaiskysyntää tai ohjaavan kuluttajakäyttäytymistä. Me miellämme sen vain lisäkustannuksena, joka iskee tulokseen, Tommi Heikkonen sanoo.

Rauno Vanhanen: Menneestä maailmasta Kolumni RAUNO VANHANEN

rauno.vanhanen@yrittajat.fi

Sama meno on jatkunut 1960-luvulta lähtien, jolloin tulopolitiikkaa alettiin tehdä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

K

oulutuspäiväsolmu on malliesimerkki toivottavasti

jo menneestä maailmasta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat palkojen korottamisesta ja samalla myös erilaisista lainmuutoksista, jotka eduskunnan edellytetään siunaavan. Asetelma on yleensä vielä se, että ikään kuin palkankorotusten ”maltillisuuden” vastapainona järjestöjen sopimuksellaan säätämät lainmuutokset ovat palkansaajan asemaa parantavia.

Palkansaajan aseman taas ei koeta paranevan, jollei muutos näy työnantajan velvoitteiden lisääntymisenä.

Raamisopimuksen koulutuspäiväkiistassakin juuri tämä asetelma näkyy kirkkaana. Palkansaajan osaamisen ei uskota paranevan pelkästään sillä, että työnantajalle annettaisiin vero-

kannustimia henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Mukaan pitää saada joku juttu, jolla sälytetään yrityksille uusia velvoitteita.

Kuvaan kuuluu vielä sekin, että kun järjestöt näistä työelämän lakien muuttamisesta sopimuksillaan säätävät, muutokset eivät tietenkään rajoitu vain sopimuksen tehneiden yhdistysten omiin jäseniin, vaan kaikkiin muihinkin.

Sama meno on jatkunut 1960-luvulta lähtien, jolloin tulopolitiikkaa alettiin tehdä.

Koulutuspäiväkiistassa palkansaajapuoli on vaatimassa kaikille pienillekin työnantajayrityksille erilaisia sakon uhalla toteutettavia suunnitelmavelvoitteita samoin kuin jokaiselle työntekijälle kolmea koulutusvapaapäivää vuodessa täydellä palkalla. Pienet työnantajayritykset

eivät todellakaan ole olleet sopimassa itselleen mistään tällaisista velvoitteista ja kustannuslisistä.

Kysymys ei ole mistään pienestä asiasta, jos yrityksen maksettavaksi tulisi palkansaajajärjestöjen vaatimat kolme palkallista päivää työntekijää kohti joka vuosi. Sitten pekkaspäivien sopimisen ei ole tainnut näin mittavaa kertarysäystä työnantajakustannuksiin tulla: kolmelta päivältä palkanmaksu, tuotannon menetys ja koulutuksen kustantaminen.

Suuremmilla yrityksillä, joilla jo nykyisin palkallisia koulutuspäiviä on yli kolme, ei muuttuisi mikään muu kuin tulisi lisäverohelpotus.

Pienille yrityksille sen sijaan tulisi tuntuvasti lisää selvällä rahalla maksettavaa, mikä ei varmastikaan kannusta lisätyöntekijöiden palkkaamiseen.

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

uutiset

LATAA KAUPPALEHTI NYT WINDOWS-PUHELIMEESI

LATAA MAKSUTTA

Nyt voit seurata Kauppalehteä myös esim. Nokia Lumia -puhelimilla lataamalla Windows Phone -sovelluksen.

Luettavissa ovat mm.

• päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä • verkkopalvelun uutiset • tärkeimmät pörssitiedot

LATAA JA TUTUSTU MAKSUTTA Tutustu Kauppalehteen lataamalla sovellus Windows Marketplace -sovelluskaupasta.

Voit tutustua ilman tilausta 31.3.2013 asti.

Tutustumisjakson jälkeen varmistat rajattoman lukuoikeuden jatkossakin tekemällä Kauppalehti VIP-tilauksen tai Digitilauksen osoitteesta www.kauppalehti.fi/asiakaspalvelu.

19

20

uutiset

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Joustavuutta vanhempainvapaisiin Vanhempainvapaat ovat varma aihe kuumentamaan keskustelun kuin keskustelun. Yrittäjänaiset on tehnyt kansalaisaloitteen vanhemmuuden kustannuksista.

Yrittäjälle aihe on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys myös kasvun este.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ä

idit käyttävät valtaosan äitiysloman jälkeisistä vanhempainvapaista.

Seurauksena on, että naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä ei toteudu. Hallituksen tavoitteena on lisätä miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti helmikuussa

JUKKA-PEKKA MOILANEN

Nuoret naiset työmarkkinoille:

Palapeli rakentuu. Kalenteri kulkee mukana. Naisyrittäjyyttä kai se on, että tällaista palapeliä osaapi pyöritellä, Vanhempainliiton puheenjohtajana toimiva yrittäjä Susanna Saranlinna pohtii.

kotihoidontuen rinnalle uutta osaaikatyöhön kannustavaa joustavaa hoitorahaa.

Jopa 40 prosenttia alle 35-vuotiasta koulutetuista naisista tekee määräaikaisuuksia. Vastaava luku miehillä vuonna 2011 oli 15 prosenttia. Tiedot koskevat akavalaisia palkansaajia. Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtajan Heli Järvisen mukaan tästä voi syyttää sitä, että

vanhemmuuden kustannukset ovat äitien työnantajien kontolla.

Ei uskalleta palkata perheenperustamisiässä olevia naisia. Esimerkiksi Ruotsissa vanhemmuuden kulut maksetaan yhteisistä varoista.

– Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä.

– Tiedetään, että työllistämisen vastuu on siirtynyt pk-yrityksiin.

1

Osa-aikaisen työn tekeminen. Yksittäistenkin työtuntien tekemisen pitäisi olla mahdollista.

Myös yrittäjä voi työllistää naisia osa-aikaiselle pätkälle, ei tarvitse ajatella työllistämistä liian ison palan nielaisemisena.

2

Vanhemmuuden kulut isommille hartioille.

Yrittäjänaisten aloite on paikallaan. Haluan nostaa esiin keskustelua vanhempainvapaista myös työnantajan kanssa. Mahdolliset esille tulevat vanhempainvapaat pitää huomioida.

3

Isä vanhempainvapaalle. Keskustelussa tulisi korostaa sitäkin, että pienen lapsen kotona hoitaminen voi olla positiivinen vaihtoehto myös isälle. Näin äitiyslomalta töihin tai yrittäjäksi palaavan äidin työmarkkinoille paluu helpottuu.

Esitykset: yrittäjä ja Vanhempainliiton puheenjohtaja Susanna Saranlinna.

Meillä on tässä valtava voimavara, joka olisi käytössä välittömästi, kun kustannukset laitettaisiin verovaroin maksettavaksi, Järvinen yllyttää.

Osa-aikatyötä lisää. Naisyrittäjä ja Vanhempainliiton puheenjohtaja Susanna Saranlinna seuraa keskustelua vanhemmuuden kustannuksista, vanhempainvapaista ja

nuorten naisten työmarkkina-asemasta monellakin tapaa aitiopaikalta. Luottamustehtävänsä lisäksi hänen yrityksensä toimii henkilöstönvuokrauksessa. Hän on tiiviisti yhteydessä vuokratyövoimaa käyttäviin yrityksiin.

Saranlinnan mielestä osa-aikatöiden lisääminen on osa naisyrittäjyyden mahdollistamiseen ja vanhempainvapaiden tasapuoli-

uutiset

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Osa-aikainen työ on mahdollisuus, ei uhka Osa-aikatyötä koskeva lainsäädäntö on työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman raportin perusteella ajan tasalla.

Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä.

Heli Järvinen

seen jakoon tähtäävää ratkaisua.

– Lähtisin miettimään sitä, miten osat yhdistämällä saadaan kokonaisuuksia. Osa-aikaisen työn tekemiseen on käytännössä haluja, mutta järjestelmämme monesti estää sen tekemisen. Yksittäistenkin työtuntien tekeminen pitäisi olla mahdollista.

Hän ihmettelee, miksi asiaan ei saada ratkaisua.

Suomen Yrittäjänaisten Heli Järvinen näkee niin osa-aikatyön lisäämisen kuin myös vanhempainvapaiden joustavamman käytön tuovan lisää notkeutta työmarkkinoille osana muuta kokonaisuutta.

T

yö- ja elinkeinoministeriön julkaiseman raportin mukaan Suomessa 14 prosenttia työllisistä on osa-aikatyössä. Suurimmalle osalle työntekijöistä osaaikatyö on myönteinen mahdollisuus, joka tarjoaa keinoja esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä auttaa jaksamaan työssä pidempään.

– Osa-aikatyöhön suhtaudutaan usein yleisessä keskustelussa jostain syystä negatiivisesti ja unohdetaan siihen liittyvät positiiviset mahdollisuudet, kuten työllistämisen edistäminen ja työurien pidentäminen. On muistettava, että osa-aikatyö tarjoaa myös väy-

län työmarkkinoille, sanoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen.

– Nuorille se on tapa hankkia työkokemusta, työttömille ja työmarkkinoilta poissaoleville osa-aikainen työ taas antaa mahdollisuuden päästä uudelleen kiinni työelämään.

21

Miljardin litran maitoprojekti Kauhajoella toimivan Done Logistics Oy:n liiketoiminta on siirtynyt Amipac Oy:n omistukseen.

Amipacin tämän hetken massiivisin projekti on ArlaFoodsin uusi, Euroopan suurin meijeri Englannin Aylesburyssa.

Amipac suunnittelee meijeriin kuljetus- ja täyttöjärjestelmän. Amipacin tiedotteen mukana meijerissä pakataan jatkossa vuosittain peräti miljardi litraa tuoremaitoa.

Amipacin kotipaikka on Järvenpää.

Yhtenäiset pelisäännöt. Rytkönen oli mukana raportin laatineessa työryhmässä, joka siis ei esitä muutoksia lakiin. Nykyisessä lainsäädännössä osa-aikaisen työntekijän asemaa turvaa työnantajan velvoite tarjota työntekijöille lisätyötä silloin, kun työtehtävät ovat osa-aikaisille sopivia.

– Lisätyöntarjoamistilanteet tulee ratkaista tapauskohtaisesti. Lisätöiden jakaminen kuuluu lähtökohtaisesti työnantajan direktio-oikeuden piiriin, mutta työnantajan on aina työtä ja työtehtäviä jakaessaan noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja syrjimättömyyttä, Rytkönen kertoo.

Loppuraportissa painotetaan osa-aikatyöhön liittyvien hyvien käytäntöjen jakamista ja kehittämistä sekä yhtenäisten ja avointen pelisääntöjen luomista työpaikoilla.

Konsu palveluksessasi Venäjällä ja Ukrainassa

Etabloituminen

Kirjanpito

henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta

Lakipalvelut

Verokonsultointi

Tilintarkastus

Konsu Magazine on nyt julkaistu.

Voit käydä lukemassa sen osoitteessa:

www.konsu.com

vuoden SWAP-laitevaihtotakuu

22

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Huijarilaskuttajat piinaavat yrittäjiä. Oululainen Juha Jousi

tenttaa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta, miten hallitus auttaa yrittäjiä.

Joka vuosi noin 130 000 yhden hengen yritystä on harhaanjohtavan markkinoinnin kohteena, ja samankaltaisia laskuja kertyy myös muille yrittäjille.

Vilpillisiä ja aiheettomia laskuja maksetaan joka vuosi arviolta yli 20 miljoonan euron edestä. Näille rahoille olisi yritystoiminnassa muutakin käyttöä. Ja siihen päälle meidän huijausten kohteiksi joutuvien yrittäjien arvokas työaika: asioiden setviminen on hidasta, vaikeaa ja kallistakin, jos joutuu käyttämään juristia. Nämä sotkevat yrittäjän normaalirytmiä – se on kaikki pois yrityksen tuloksesta ja sitä kautta valtion verotuloista. Itse onneksi sain apua Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta. Hallitusohjelmassa lukee näin: ”Puututaan vilpilliseen ja harhaanjohtavaan toimintaan elinkeinoelämässä ja arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet.” Mitä tämän eteen on tehty?

Tämä alennus aiheuttaisi ison rahoitusaukon, suuruusluokaltaan parin miljardin luokkaa.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman yhteisöveron laskusta Helsingin Sanomissa

Parasta tietysti olisi, että yksikään maa ei tukisi telakkateollisuuttaan kohdennetuilla tuilla. On onnetonta, että tällaista tukikilpailua ei ilmeisesti saada kuriin edes EU-tasolla.

Etlan tutkimusohjaaja Niku Määttänen Akateemisessa talousblogissa

Meillä on kokemuksia tästä jo 1970-luvun faksiajoilta asti, mutta internet on räjäyttänyt ilmiön. Meidän yrityksessämme ollaan onnellisessa asemassa, kun yksi henkilö voi perehtyä huijarien torjuntaan ja muut saavat työrauhan.

Mutta yksinyrittäjä on ihan liemessä. Huijarit iskevät tyypillisesti uusiin yrityksiin, joissa yrittäjällä ei vielä ole kokemusta eikä tietoa siitä, mitä häneltä vaaditaan. Myyntipuheessa huijari usein sumuttaa yrittäjää väittämällä, että juuri hänen tarjoamansa palvelu on pakollista, jolloin yrittäjä saattaa harhautua ostamaan aivan vilpillisen palvelun. Miksi yrittäjää ei koske sama peruuttamisoikeus kuin kuluttajaa?

Ruotsi pärjää monissa kohdissa paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Meidän tulee mennä Ruotsin ohi ja ottaa kilpailuetu.

Nykymuodossaan hyvinvointiyhteiskunta on sortumassa. Sen ennustamiseen ei tarvita edes laskupäätä.

Vuorineuvos Gustav von Hertzen Suomen Kuvalehdessä

JUKKA-PEKKA MOILANEN

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies yhteisöveron laskemisesta Yle Uutisten haastattelussa

Vielä törkeämpiä ovat ne, jotka lähettävät laskun, vaikka yrittäjä ei ole tilannut mitään.

Me tarvitsemme laissa säädetyn keinon suojautua näiltä väärinkäytöksiltä. Millä aikataululla sellainen on tulossa?

Juha Jousi yrittäjä

Tiedätkö, mikä on yrityksen oikea arvo?

Arvonmääritys on kattava esitys yrityksen realistisesta arvosta suunnitellussa kaupassa. Kattava ja helppolukuinen Arvonmääritys on tehokas omistajanvaihdoksen apuväline niin myyjälle, ostajalle, sijoittajalle kuin kaupan rahoittajallekin.

Arvonmääritys voidaan tehdä yrityksen osakekannan arvosta, liiketoiminnan arvosta tai molemmista aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Realistinen arvonmääritys on yrityksen omistajavaihdoksen paras lähtökohta. Mikäli harkitset yhtiön tai liiketoiminnan myyntiä, suosittelemme sekä osakekannan että liiketoiminnan arvonmääritystä tärkeän päätöksen tueksi.

Arvonmäärityksen toimitus on nopeaa.

Toimitus kestää tilauksesta alle kaksi viikkoa.

Lisäetu!

Mikäli annat meille myynti- tai ostotoimeksiannon kolmen kuukauden kuluessa Arvonmäärityksen valmistumisesta, hyvitämme puolet arvonmäärityksen hinnasta välityspalkkiostamme!

Hinnat (+alv) Toiminimen arvonmääritys 890€. Suomen Yrittäjien jäsenille 790€.

Osakeyhtiön osakekannan arvonmääritys 1 350€.

Suomen Yrittäjien jäsenille 1 200€.

Lisäanalyysina liiketoimintakaupan arvonmääritys 500€.

Liiketoimintakaupan arvonmääritys erikseen tilattuna 1 350 €.

Tilaa heti tai kysy lisätietoja!

Puhelimella 010 2864 008 tai sähköpostilla arvo@yrityskaupat.net vain Alkaen lv) a (+ € 0 9 7 äjien tt ri Suomen Y etu jäsen

23

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Varsinkin rakennusalalla tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että asiakkaat maksavat myöhässä. Hankaloittaa vaan omaa taloudellista suunnittelua, kun ei pysty ikinä varmaksi tietämään, koska saattaisi kilahtaa tilillä.

Pete Koskinen maksuaikojen pitenemisestä

Facebookkommentti Kannatan lämpimästi Suomen Yrittäjänaisten merkittävää yhteiskunnallista aloitetta.

Yrityksissämme oli vuosina 1986 – 87 osin yhtä aikaa kahdeksan naista äitiyslomalla. Vaati todella suurta sydäntä pelata kahdeksan viidestäkymmenestä vajaalla tai varanaisilla. Kustannus oli mielestäni kohtuuton yritystemme kokoon ja liikevaihtoon suhteutettuna.

On hyvä kuulla, että sait apua Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta. Olen tyytyväinen siitä, että etujärjestönne on ottanut hyvin aktiivisen roolin asiassa. Nopeimmin ja tehokkaimmin huijausyritysten torjunta onnistuu, jos huijausyritysten kohteeksi joutuneet yrittäjät saavat oikea-aikaisesti asiantuntevaa tietoa oikeuksistaan ja järkevistä toimintavaihtoehdoista. Oikeusministeriössä on toki arvioitu myös lainsäädännön muutostarpeita yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Rakentavaa vuoropuhelua on käyty myös Suomen Yrittäjien kanssa. Jatkamme tätä työtä ministeriössä.

Risto Vesterinen kommentoi Suomen Yrittäjänaisten aloitetta vanhemmuuden kustannusten jakamisesta

Kysely

Yleisenä lähtökohtana oikeusjärjestelmässämme on, että tehty sopimus pitää. Jos sopimuksen syntymisestä tai sisällöstä on erimielisyyttä, sopimukseen vetoavan on näytettävä, mitä on sovittu. Ei ole ajateltavissa, että yritys joutuisi odottamaan laissa säädetyn peruuttamisajan eli esimerkiksi pari viikkoa ennen kuin saa varmuuden siitä, että toisen yrityksen kanssa tehty sopimus pitää. Yrittäjien yleisestä peruuttamisoikeudesta säätäminen olisi suhteellisen järeä keino puuttua huijausongelmaan, joka loppujen lopuksi koskee vain pientä osaa kaikista yritysten välisistä sopimuksista.

Peruuttamisoikeutta voitaisiin ehkä ajatella, jos se olisi mahdollista rajata vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin pienyrittäjiin ja ainoastaan markkinointihuijauksiin. Tätä selvitellään parhaillaan.

Ehditkö pitämään talvilomaa?

KYLLÄ

39 % EN

53 %

EN TIEDÄ

Facebookin pikakyselyyn saatiin 59 vastausta.

Anna-Maja Henriksson oikeusministeri

Päijät-Hämeessä pk-yritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku nousi peräti 23 yksikköä ja odotukset alueella ovat huomattavasti positiivisemmat kuin Suomessa keskimäärin.

Mitään yksittäistä syytä en kyllä osaa sanoa, miksi näkymät ovat positiivisemmat kuin muualla.

Täällä on aktiivisesti haettu kasvua ja palveluita markkinoidaan erityisesti pääkaupunkiseudulle. Katseet on suunnattu sinne suuntaan koko ajan.

Tunnelmat ovat kylläkin kaksijakoiset. Vaikka palvelualalla näkymät ovat paremmat, niin teollisuuden alihankkijoilla on edelleen vaikea tilanne.

Kari Helokivi Lahden Yrittäjien puheenjohtaja

PEKKA SIPOLA

Lainsäädännön muutostarpeita arvioidaan parhaillaan, kuten edellä totesin.

Mahdollisten lainsäädäntömuutosten aikataulua on tässä vaiheessa liian aikaista arvioida.

PS.

8 %

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka

johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

• Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.

Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

• Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

arjessa

Kaveruksista yhtiökump

yrittäjän arjessa

Yritys pystyyn kavereiden kanssa

EMIL BOBYREV

+ –

• Myös ongelmista voi puhua avoimesti, usein pelkkä katsekin riittää.

• Keskinäinen luottamus, joka on syntynyt jo ennen yrityksen perustamista.

• Joustavuus. Asioista helppo sopia.

• Riittävän vapaa-ajan järjestäminen haastavaa.

• Työasiat kulkevat mukana myös vapaalla.

• Samat naamat töissä ja harrastuksissa.

25

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

MAALISkuu

15

Muistathan: Vuoden 2012 vuosi-

ilmoitusten korjaukset tulee tehdä viimeistään 15. maaliskuuta, jotta verottaja saa ne esitäytetyille veroilmoituksille.

2°C

Suomi on hyväksynyt kansainväliseksi tavoitteeksi rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen. Ilmastopaneelin mukaan Suomen on tehostettava energiaja materiaalitehokkuutta, jotta tavoite on saavutettavissa.

ppaneiksi

Leo Nokelainen, 27

Lempäälä Tehtävä: Toimitusjohtaja, asentaja ja sähkötöiden johtaja Koulutus: Sähkö- ja automaatioasentaja

Minkälainen yritys syntyy, kun lapsesta asti toisensa tunteneet kaverukset pistävät osaamisensa yhteen?

Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

N

okialaisen Ubitec Oy:n perustajia ei voi moittia ainakaan pessimisteiksi. Neljä ystävystä ja entistä partiokaveria päätti nimittäin jättää palkkatyönsä ja perustaa yhdessä yrityksen.

Vaikka imu yrittäjäksi olisikin vahva ja liikeidea timanttia, moni miettii kahteen kertaan taloudellisen tulevaisuutensa yhdistämistä kavereiden kanssa. Mitä jos yrittäjyys karahtaa kallioon tai taloudelliset ongelmat vetävät pinnat liian piukeiksi? Päättyykö ystävyys samalla kertaa?

Teollisuuden kunnossapito- ja teollisuussähköpalveluja tarjoavan Ubitecin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Leo Nokelainen nauraa pessimistin epäilylle.

– Meistä kolmella on jo ollut pitkään yhteinen venekin, joten olemme tottuneet tekemään töitä yhdessä ja jakamaan siitä myös taloudellisen vastuun. Tosin pienemmässä mittakaavassa kuin nyt. Kun on lapsesta asti tuntenut toisensa, ystävyyden pahimmat särmät ovat jo aikaa sitten hioutuneet.

Kaveruus kestää. Leo Nokelainen, veljensä Jukka, Samu Saastamoinen ja Lauri Kaunisto perustivat Ubitecin vuosi sitten. Ainakaan vielä ei ole tullut eteen sellaista, missä kaveruus, saati veljeys olisi ollut koetuksella.

– Tietenkin hetkittäin on ollut jotain vääntöä rankan työviikon jälkeen, mutta olemme edelleen hyvissä väleissä. Porukassa toimimista ei tarvitse enää opetella. Ryhmän roolit on jo otettu, Leo Nokelainen sanoo.

Aivan riskittömäksi ubitecläiset eivät yhteistä yrittäjän taivalta ole silti mieltäneet. Mahdollisten kiistojen ratkaisemista on mietitty jo etukäteen.

– Sen päätimme, että jos jokin alkaa hiertää, pitää olla rohkeutta nostaa kissa pöydälle. Asioista on keskusteltava, on uskallettava avata suunsa ajoissa, eikä jättää mitään hautumaan. Mutta tämähän on ihan normaali pelisääntö missä tahansa työyhteisössä.

Yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut hetken haave.

Jukka Nokelainen, 25

Leo Nokelainen oli tehnyt jo muutaman vuoden omia keikkoja toiminimellä palkkatyön ohessa. Vähitellen heräsi ajatus omasta yrityksestä ja palkkatöiden jättämisestä. Muut kaverukset päättivät sitten tulla mukaan.

Toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan pesti oli luontevasti Leon heiniä.

– Tai ainakin minusta se oli luonnollista, Nokelainen nauraa.

Omaan yritykseen lähdettiin niin, että osa töistä oli jo valmista alihankintaa edellisille työnantajille. Vahva yhteistyöverkosto on tuonut loput työt.

– Meillä on ollut myös muutama omakotitaloprojektikin, eikä yksityisasiakkaiden palveleminen ole poissuljettua jatkossakaan.

Päätähtäin on kuitenkin teollisuuden ja julkisen puolen sähkörakentamisessa, koska siihen meillä löytyy erikoisosaamista.

Töitä on ollut ensimmäisen vuoden aikana riittämiin ja asiakaspohjaa koetetaan laajentaa koko ajan.

Etenkin yrityksen pyörittämiseen kuluva aika on yllättänyt.

– Onneksi meillä on neljäs osakas taloussihteerinä. Kun talous on omissa käsissä, pysymme varmasti paremmin tilanteen tasalla kuin monessa muussa pienessä firmassa.

Ylöjärvi Tehtävä: Asentaja, vastuualueena myynti ja markkinointi Koulutus: Koneenasentaja, opiskelee automaatioinsinööriksi

Lauri Kaunisto, 28

Tampere Tehtävä: Taloussihteeri Koulutus: Hallintotieteen ylioppilas

Samu Saastamoinen, 28

Osaaminen ratkaisee. Muidenkin osakkaiden roolit ovat muovautuneet erikoisosaamisen perusteella.

Jukka Nokelainen opiskelee asentajan työn ohessa automaatioinsinööriksi, mutta hän vastaa myös Ubitecin myynnistä ja markkinoinnista. Samu Saastamoinen on täysipäiväinen asentaja, jonka vastuulla ovat erityisesti mekaaniset asennukset. Toimitusjohtajakin pistää työkaluliivit päälleen ja lähtee asennushommiin päivittäin.

Pienessä yrityksessä toimitusjohtaja ei voi jäädä vain työpöydän ääreen. Mutta kenenkään tehtävät eivät ole lukkoonlyötyjä.

– Tämä on vain lähtötilanne. Tilanne muuttuu varmasti esimerkiksi sitten, kun Jukan opinnot päättyvät. Kun yritys kasvaa, jokaisen roolitkin muuttuvat varmasti. Viimeistään rekrytoinnit muuttavat kunkin perustajan tehtäviä, Leo Nokelainen sanoo.

Nokia Tehtävä: Asentaja, vastuualueena mekaaniset asennukset Koulutus: Automaatioasentaja

Etsitään hyvää tyyppiä!

>

Vuosi sitten startanneessa Ubitec Oy:ssä mietitään ensimmäisiä rekrytointeja. Kaikki työt on pystytty hoitamaan kunnialla, mutta etenkin kiireaikoina lisäkäsillekin olisi tarvetta. Lomaakin olisi kiva pitää välillä.

Toimitusjohtaja Leo Nokelaisen mukaan vakinaisten työntekijöiden rekrytointeja jarruttaa se, ettei töiden määrää voi vielä ennustaa. Kiireavulle ja toimivalle alihankintaverkostolle on silti tarvetta.

– Kevät sen vahvistaa, mutta tarkoitus olisi palkata kesätyövoimaa jo tänä vuonna. Tyypin pitää tietenkin sopia joukkoom-

me, mutta en usko uusien kavereiden mukaantulon olevan sinänsä vaikeaa. Haasteet ovat enemmänkin osaamispuolella.

Meidän työmme on niin laajaalaista, ettei valmiita kavereita tule koulunpenkiltä, Nokelainen sanoo.

Hän arvelee, että etenkin pitkäaikaisemmat työntekijät koulutetaan itse.

– Otamme esimerkiksi nuorempia kavereita harjoittelemaan. He saavat vaikka oppisopimuksella alan erikoisosaamisen. Vanhemmalle ammattilaiselle tämä ryhmä ei välttämättä ole helpoin porukka tulla mukaan.

26

arjessa

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Matto bisnesten alta – ja kuinka siitä selvitään Miten pienyrittäjä voi varautua siihen, että vuokranantaja sanoo liiketilan vuokrasopimuksen irti? Ei oikein mitenkään, vastaavat kauppiaat.

KUVAT: Jarkko Virtanen

Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

L

iikkeenharjoittaja Hanna Keskisen yrittäjänura on lähes neljän vuoden mittainen. Yhtä kauan hän on pitänyt luomupuuvillasta sekä soija- ja bambukuidusta valmistettujen vaatteiden Urban Soul -kauppaansa Helsingin Kaisaniemen metroasemalla.

Myymälän paikka on lähes täydellinen. Ihmisiä virtaa liikkeen ohi seitsemänä päivänä viikossa aamuvarhaisesta iltamyöhään.

On työmatkalaisia, opiskelijoita, elokuvateatteriin menijöitä, joista aina joku piipahtaa myös ostoksille.

Siksi vuokranantajan, kiinteistösijoitusyhtiö Spondan, yhtäkkinen ilmoitus vuokrasopimuksen päättymisestä kolmen kuukauden kuluttua tuli ikävänä yllätyksenä.

Keskinen ei ole ainoa irtisanottu. Sama viesti on tullut myös

loppuunmyynti. Hanna Keskinen joutuu laittamaan lapun luukulle ja etsimään uudet toimitilat.

– Ei tällaiseen oikein voi varautua. Kolmessa kuukaudessa on vaikea löytää uutta paikkaa. Vuokrasopimukseen voisi tietenkin koettaa neuvotella pitemmän irti-

muutamalle muulle Urban Soulin naapurissa sijainneelle yrittäjälle.

– Hulluinta tässä on se, että alun perin vuokranantaja etsi nimenomaan pitkäaikaista vuokralaista. Uusi vuokranantaja haluaa näemmä eroon pienistä, elävyyttä tuovista yrityksistä ja antaa tilat yhdelle suurelle, Keskinen harmittelee.

Pienehköjä liiketiloja hyvien ihmisvirtojen äärellä on Helsingin keskustassa harvassa.

sanomisajan, mutta kaltaiselleni yksinyrittäjälle sekin voi olla liian sitovaa, jos joutuu itse syystä tai toisesta lopettamaan toiminnan, Keskinen sanoo.

Verkkokaupasta hän ei ainakaan aio luopua, vaikka oikeanlaista liiketilaa ei heti löytyisikään.

Urban Soulin naapuristakaan ei hyvältä liikepaikalta lähdetä mielellään. Uudessa paikassa asiakaskunnan rakentaminen pitää aloittaa alusta. Siihenkään ei voi oikein varautua.

Harvinaista. Marian koditorian

Ei tällaiseen oikein voi varautua. Kolmessa kuukaudessa on vaikeaa löytää uutta paikkaa.

Hanna Keskinen

toimitusjohtaja Soili Hedborgin mukaan heidän tilanteensa on hieman helpompi kuin muilla. Heillä on 15 franchise-liikkeen ketju ja Kaisaniemen yrittäjälle on jo löydetty uusi tila muualta. Paikka ei kuitenkaan ole yhtä vilkas kuin nykyinen.

– Liiketilan menettäminen näin äkisti on tosi harvinaista. Muistan

yhden vastaavan irtisanomisen kymmenen vuoden takaa. Toivoisin, että yrittäjäjärjestöissä mietittäisiin, kuinka pieniä yrityksiä voitaisiin tukea tällaisten tilanteiden varalta. Olemme myös kasvavia työllistäjiä.

Karnevaalikauppa Aprillin vuokrasopimus sanottiin irti ennen joulua. Lähes 15 vuotta samalla paikalla sijainneen liikkeen irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

– Se oli hyvä, sillä nyt ehdimme etsiä uuden tilan rauhassa Graniittitalosta. Tosin nyt joudumme maksamaan vuokraa jonkin aikaa kahdesta paikasta, sillä vuokranantaja ei halunnut tulla irtisanomisajassa vastaan, sanoo myymälänhoitaja Mari Laiho.

Keinot vähissä, jos sopimus purkautuu

>

Vuokrasopimuksen purkaminen on osa yrittäjäriskiä, mutta irtisanomisen peruste on lain mukaan aina ilmoitettava.

Näin sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula.

– Tällöin vuokralaisen kannattaa arvioida sitä, onko irtisanomiselle hyväksyttävä syy. Laki nimittäin lähtee siitä, että tuomioistuin voi vuokralaisen vaatimuksesta julistaa vuokranantajan suorittaman irtisanomisen tehottomaksi, jos irtisanomista on vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen

pidettävä muutoin kohtuuttomana eikä irtisanomiseen ole hyväksyttävää syytä. Paljon vaikeampi onkin sitten määritellä se, minkälainen syy on hyväksyttävä ja minkälainen ei, Makkula kertoo.

Vuokrasopimus on joka tapauksessa syytä tehdä huolella.

Makkula nostaa esimerkiksi taloyhtiön putkiremontit, jossa vuokranantaja on joko yksityinen henkilö tai yritys, mutta remontista päättää taloyhtiö.

Lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta ja alennusta vuok-

rasta, kun huoneistoa ei ole voitu käyttää tai huoneisto ei ole sovitussa kunnossa.

– Tällainen oikeus on siinäkin tapauksessa, että remonttia ei tee vuokranantaja, vaan esimerkiksi taloyhtiö. Vuokrasopimuksessa on kuitenkin voitu sopia toisin.

Lisäksi remontti aiheuttaa varmasti tulojen menetystä yrittäjälle.

Vahingonkorvausta vuokranantajalta on tällaisessa tilanteessa vaikea saada, koska tulojen menetys ei johdu vuokranantajan, vaan kolmannen osapuolen toiminnasta.

– Vuokrasopimukset tehdään

pitkälti vuokranantajan vakioehtojen mukaisesti ja pienyrittäjän mahdollisuus neuvotella niihin muutoksia on heikko, Makkula myöntää.

Haku päällä. Pääkaupunkiseudulla on lähes miljoona neliötä tyhjää toimitilaa, mutta ongelmaksi muodostuu vapaan toimitilan epäkäytännöllinen sijainti tai tilojen liian iso koko.

Toimitilojen rakentamista tutkiva RPT Docu onkin laajentanut reviiriään parittamalla muuttamista harkitsevia yrittäjiä ja toimitilojen

omistajia yhteen.

RPT Docu välittää aktiivisesti vähintään viisi henkeä työllistävien yritysten tietoja.

– Muuttaminen on iso projekti ja siihen pitää varautua hyvissä ajoin, jopa kaksi vuotta etukäteen.

Joku tarvitsee enemmän neuvotteluhuoneita, joku toinen taas hissin, kuvailee toimitusjohtaja Mikko Saastamoinen.

Hänen mukaansa ei ole kummankaan osapuolen etu, jos toimitilat makaavat tyhjinä tai kasvava yritys ei saa haluamiaan toimitiloja nopeasti käyttöönsä.

arjessa

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

27

Tossut jalkaan ja liikkeelle Yrittäjät tarvitsevat omaa hyvinvointiaan tukevaa mieleistä vapaa-ajan tekemistä arjen unohtamiseksi.

– Yrittäjähuoltamon Boostkampanja aktivoi yrittäjiä kokemaan ja jakamaan liikunnan riemua muiden kanssa. Kokemuksen ei tarvitse olla umpimielistä urheilua, vaan se voi olla myös

aivojumppaa, sanoo EläkeFennian markkinoinnin projektipäällikkö Maarit Wahlbom.

Kampanja käynnistyi tammikuun lopussa, ja se jatkuu aina huhtikuun loppuun.

Ensi vaiheessa miehet ottavat mittaa naisista.

Yrittäjä pääsee mukaan kirjautumalla sisään Heia-

Heia -nimiseen palveluun.

Sieltä löytyy ryhmä, johon voi liittyä.

HeiaHeia on netissä ja mobiililaitteissa toimiva hyvinvointia sekä liikuntaa edistävä palvelu.

Kampanjan tarkemmat ohjeet ja säännöt löydät osoitteesta www.heiaheia. com/yrittajahuoltamo

Kuukauden kysymys Kysymys: Osa-aikainen työntekijä tekee töitä tarpeen mukaan, 0 – 37,5 tuntia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy?

Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman määräytymiseen vaikuttaa työsuhteen kesto ja tehtyjen työpäivien tai -tuntien määrä.

Vuosilomalain 5 §:n mukaan työntekijä ansaitsee 2,5 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä, työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täydeksi lomapäiväksi.

Osa-aikaisen työntekijän osalta täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään vuosilomalain 6 §:n mukaan kalenterikuukautta, jolta hänelle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijälle ei kerry 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan myös sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana

työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Jos työtuntimäärä jää kalenterikuukauden aikana alle tämän, vuosilomaa ei kerry kyseiseltä kuukaudelta.

Jos tuntipalkkainen työntekijä työskentelee alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, hänen vuosilomapalkkansa määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaan prosenttiperusteisesti. Työntekijän lomapalkka on 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta. Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, lomapalkka on 9 prosenttia.

Vuosilomalain määräyksistä voidaan kuitenkin työehtosopimuksilla poiketa.

• Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Morsiuspukuliike MorsiusSalonki RosAmor Ky Seinäjoella. Liikevaihto 200 000 - 250 000 €. Työntekijänä yrittäjä itse. Omat 169 m2 toimitilat. Lisätiedot Sari Koskela p. 050 593 9739.

EPY-03122012-2380 Sisustus- ja lahjatavaraliike pääkaupunkiseudulla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

SY-11122012-2391 Osuus erikoiskauppatoiminnasta. Toimintaa koko Suomessa.

Liikevaihto yli 2 000 000 €.

SY-11122012-2392 Huonekalualan maahantuontija tukkuyritys. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 500 000 600 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 35 m2. Hintapyyntö 200 000 €.

SY-07012013-2440 Erikoistavarakauppa Meri-Lapin alueella. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

Vuokratut toimitilat.

SY-10012013-2445 Myydään/myydään osuus viihdeelektroniikka- ja esitystekniikka-alan yritys Pirkanmaalla.

Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 350 m2. Hintapyyntö 125 000 €.

SY-11012013-2456

Palvelut, liikenne 50 % osakkuus verkkokaupasta.

Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

SY-11012013-2454 Kiinteistöhuoltoyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5.

SY-16012013-2473 Huoltokorjaamo Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 580 m2.

SY-21012013-2483

tulevat Eilakaislalta

Teollisuus

Ilmanvaihtotuotteiden maahantuonti- ja tukkuliike pääkaupunkiseudulla. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 178 m2. Hintapyyntö 92 000 €.

SY-14012013-2459 Verho- ja kangaskauppa Varsinais-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 177 m2. Hintapyyntö 80 000 €.

SY-15012013-2471 Lasten lelujen myyntiin ja maahantuontiin erikoistunut VERKKOKAUPPA Lelutalo.fi, sekä aputoiminimi Suomen Lelutalo. Liikevaihto 150 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1.

Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 98 000 €.

SY-17012013-2479 Matkamuistomyymälä Lapissa.

Liikevaihto 200 000 - 300 000 €.

Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 107,5 m2. Hintapyyntö 115 000 €.

SY-12022013-2557

Majoitus, ravintola, elintarvike Ruoka- ja tanssiravintola Iltalento Hailuodossa. Omat toimitilat 250 m2 + 25-asiakaspaikkainen kota, velaton myyntihinta on 295 000 €.

HUOM! Pohjanmaan Hunajakeskus Ky myy molemmat omistamansa kiinteistöt: ainutlaatuinen tilaisuus nopealle / nopeille ostajille! Lisätietoja myös http://www.etuovi.com/ kohde/969786 EMME MYY YRITYKSIÄMME, vaan toimitilamme tontteineen!

SY-05022013-2530 Kainuussa yritys jonka toimialana on majoitus- ja matkailu- sekä korjaamotoiminta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 1 700 m2, useassa rakennuksessa, osa kylmää tilaa.

SY-06022013-2539

Rakentaminen

Valtuutetun kodinkonehuoltoliikkeen liiketoiminta ja tarvikevarasto pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 58 m2. Hintapyyntö 35 000 €.

SY-29012013-2510

Abloy-valtuutettu lukkoliike PäijätHämeessä. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-10012013-2449

Jätealan kuljetusliike Uudellamaalla. Hintapyyntö 65 000 €.

SY-11022013-2546

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Tilitoimisto Turun seudulla. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 170 m2. Hintapyyntö 200 000 €.

SY-11022013-2547 Kiinteistöhuoltoyritys Virossa.

Liikevaihto vuonna 2012 5 700 000 € (netto). Työntekijöitä 700. Vuokratut toimitilat 500 m2. Hintapyyntö 1 750 000 €.

SY-13022013-2559

Palvelut, liikenne Ostetaan 1 - 5 hengen tilitoimisto tai tilitoimiston asiakaskanta Varsinais-Suomesta tai mahdollisesti myös Satakunnasta, Pirkanmaalta, Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta tai Uudeltamaalta.

SY-12122012-2398

Senioreille suunnattu kunto- ja hyvinvointikeskus pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 150 000 €.

SY-13022013-2560

Ostetaan pienen tilitoimiston liiketoiminta Satakunnan alueelta.

Vuokratut toimitilat.

SY-19122012-2415

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 21.3.2012

Ostetaan liiketoiminta/yritys.

Liikevaihto 300 000 - 700 000 €.

SY-11012013-2455

Teollisuus

Metallialan yritys ja/tai kiinteistö Malmin Tattarisuolla. Omia tuotteita. Liikevaihto 300 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 3 - 5. Omat toimitilat 1970/700 m2. Tiedustelut p. 050 533 9062.

SY-12122012-2396 Suunnittelutoimisto (erikoisalue muovi- ja kumituoteet sekä työvälineet) Pirkanmaalla. Liikevaihto yli 120 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 135 000 €.

SY-16012013-2474 Teollisuuden alihankintayritys Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15.

Vuokratut toimitilat 1570 m2. Hintapyyntö 350 000 €.

SY-22012013-2488 Pienempi metallialan koneistamo, tai koneet ja laitteet Helsingissä. Vuokratut toimitilat 250 m2.

SY-13022013-2558

Muut toimialat Lukkoliike pääkaupunkiseudulla.

Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €.

Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2.

SY-04012013-2435

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Pakkaukset...................................500 000 Urheilutarvikemyymälä...............280 000 Alueellisesti merkittävä sähköasennusliike........................660 000 Polttoaineiden tukkukauppa....... 530 000 Perinteikäs kultasepänliike......... 678 000 Elintarvikkeiden jalostusyhtiö....450 000 Yökerho ja pubi............................ 180 000 Kansainvälisillä markkinoilla toimiva elintarviketeollisuuden koneiden valmistaja.....................500 000 Autovuokraamo............................280 000 Lelukauppa.....................................60 000 Siivouspalveluja tarjoavan yrityksen liiketoiminta................. 160 000 Vakiintunut arkkitehtitoimisto...... 50 000 Ravintola, elintarvikemyynti ja muut kodin tarvikkeet.............630 000 ICT-alan yritys...............................500 000 Huonekaluliike VarsinaisSuomessa...................................... 295 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa www.yritysporssi.fi

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

28

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

TALOUS

Seuraa tunnuslukuja

lauri rotko

Välillä yrityksen kasvu tai muu syy voi viedä yrittäjän huomion liiaksi pois yrityksen tunnusluvuista.

Kun tulos tipahtaa pakkaselle, on pakko reagoida ja pyrkiä korjaamaan tilanne.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

H

artolassa Vuohelan Herkku Oy:ssä herättiin vuonna 2009 siihen, että yritys teki tappiota. Silloin tartuttiin toimeen rivakasti.

Toimitusjohtaja Pirkko Hämäläinen kertoo heidän puhuneen omaehtoisesta saneerauksesta tuolloin, ja kova syyni laitettiin päälle.

– Päätimme, että meidän pitää saada tulos nopeammin selville, ja tunnuslukuja pitää seurata tiiviimmin. Otimme muun muassa logistiikan tarkkailuun, ja ryhdyimme kilpailuttamaan raaka-aineostoja enemmän, Hämäläinen muistelee.

Avuksi Hämäläinen sai kaksi yrityskummia, jotka toimivat henkisenä tukena talousasioiden hoidossa.

Katson kuukausittain tilitoimiston verkko-ohjelmassa tärkeät tunnusluvut, seuraan ja ennakoin myynnin kehitystä.

Pirkko Hämäläinen

– Kyky hakea ja ottaa vastaan apua jo ennen kuin on pakko, ovat tärkeimpiä menestystekijöitä.

Yritys päätti samassa yhteydessä yrityshistoriansa ensimmäisistä hinnankorotuksista. Leipomo karsi 40 prosenttia tuotteista. Yrityskummien verkoston kautta yhtiöön löytyi uusi tehtaanjohtaja.

Vuohelan Herkun puoti on perustettu vuonna 2003. Tähän asti Hämäläinen toimi kotoa käsin. Osakeyhtiöksi 40 vakituista työllistävä yhtiö muuttui vuonna 2011. Yhtiön liikevaihto on kasvanut joka vuosi vuodesta 2003. Vuohelan Herkulla menee tänä päivänä hyvin.

Kate-erittely apuvälineenä. Kauppatieteiden tohtori, yrittäjä Toivo Koski Tulosakatemia Oy:stä neuvoo pk-yrittäjiä yhtiömuodosta riippumatta tarkistamaan kuukausittain, että liiketoiminta on voitollista.

– En itse laske voittoprosenttia, vaan yksinkertaisesti katson, että yritys tekee voittoa. Jos haluaa syventyä tuloslaskelmaan, voi myös arvioida liikeriskiä, eli sitä, kuinka herkästi tuloksentekokyky vaihtelee myyntimäärän tai -hintojen vaihdellessa. Katelaskelma auttaa arvioinnissa.

Yrittäjän kannattaa pyytää tilitoimistosta kirjanpidon ajon lisäksi kate-erittely kuukausittain. Kate-erittelystä voi laskea muun muassa hintajoustoja.

– Yksi tuloslaskelman tärkein tunnusluku on myyntikateprosentti. Jos myyntikateprosentti lähtee lipsumaan alaspäin, se on merkki siitä, että yrittäjä alkaa huomaamattaan antaa periksi hinnoissa.

Tai sitten hänellä on kustannukset kasvamassa huomaamattomasti.

Koski neuvoo yrittäjiä seuraamaan myös taseen tunnuslukuja, kuten maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Hänen mukaansa tappiota tekevän yrityksen on syytä seurata oman pääoman määrää kuukausittain. Osakeyhtiölaki velvoittaa tekemään rekisteröinti-ilmoituksen viipymättä, jos omapääoma laskee negatiiviseksi. Lisäksi oman pääoman määrä on syytä merkitä hallituskokouspöytäkirjaan.

Nopea raportointi. Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistuneessa Vuohelan Herkussa talousasiat ovat nykyisin toimitusjohtajan linssin alla säännöllisesti.

– Meillä tehdään kassavirtalaskelmaa, jota seuraamme säännöllisesti. Käytämme tilitoimiston verkkopohjaisia ohjelmia, ja raportointi on tosi nopeaa. Tulosta seuraan myös.

Hämäläinen on tyytyväinen tilitoimiston ohjelmiin. Hän voi katsoa kuukausittain verkossa tärkeät tunnusluvut, seurata ja ennakoida myynnin kehitystä.

tarkka syyni. Vuohelan Herkussa käytettiin tervehdyttämistoimista nimitystä omaehtoinen saneeraus, toimitusjohtaja Pirkko Hämäläinen kertoo.

Toiminimet valopilkkuja luottoluokituksissa

>

Osakeyhtiön ratingjakauma poikkeaa täysin koko yritys- ja henkilöyhtiöiden populaation jakaumasta, Bisnode Finland Oy:n johtaja Matti Rahikka kertoo. Negatiivisen luottoluokituksen saaneita on huomattavasti enemmän osakeyhtiöpuolella kuin henkilöyhtiöissä.

– Henkilöyhtiöissä yrittäjän omaisuus on vakuutena liiketoiminnalle. He ovat osakeyhtiöitä huolellisempia toiminnassaan.

Luottoluokituksiin erikoistunut Soliditet on Bisnode Finland Oy:n aputoiminimi. Positiivisen

reittauksen saa lähes 70 prosenttia yrityksistä.

– Helposti unohdetaan se, että C-luokituksen saaminen ei tarkoita konkurssiin ajautumista, vaikeudet voivat olla tilapäisiä.

Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriöisten yritysten kokonaismäärä on kasvanut jo neljä vuotta peräkkäin ja nyt niitä on yhtä paljon kuin 2000-luvun alussa. Bisnoden tilastojen mukaan velkomustuomioiden määrä kuitenkin väheni viime vuonna vuodesta 2011, kun ulosottoesteet ja tratat lisääntyivät.

29

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

289 000

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni viime vuonna hieman ja oli 289 000.

Seuraa näitä tunnuslukuja kuukausittain : ista k r Ta Taseesta

ta: s i k Tar Tuloslaskelmasta

+

Tavoita kuntapäättäjät!

>1

1. Yritys tekee voittoa.

1. Maksuvalmiuden suhdeluku

2. Kirjanpitäjältä kate-erittely,

syytä olla >1. Maksuvalmius selville vertaamalla rahoitusomaisuutta lyhytaikaisiin velkoihin

laske tästä myyntikate prosentti.

3. Jos yritys tekee tappiota, laske liikevaihdon kriittinen piste, jolla yritys tekisi voittoa.

2. Oman pääoman määrä, oy-laki velvoittaa rekisteröimään tiedot, jos oma PO menee miinukselle.

* Myyntikateprosentti lasketaan usein kustannuslaskennan kautta.

Se olisi hyvä laskea myös kirjanpidon kautta, edes kerran vuodessa.

* Poistoista ja aktivoinneista: Hyvän yrityksen tunnusmerkki on se, että hyvä yritys pyrkii tekemään poistot mahdollisimman isoina.

Lähde: Toivo Koski, Tulosakatemia Oy

Yritysten Rating-jakauma, %

% 60

59,86

50 40 30 20 10,89

10

8,79

3,78

0

7,35

6,76

B

C

2,57

AAA AA A AN

Ei Rating

Yritys- Tmi Oy Ky Ay Ok Oyj Ei muoto reitattavat

%

52,16

37,45

5,43

2,14

0,48

0,05

2,28

Luottotiedoista voi ennustaa konkurssin Rating-jakauma ennen konkurssihakemusta

% 100

86,36

80,96 72,11

75

62,87 47,84

50 30,61

25 10,12

0

3,52 Edellinen päivä

8,95 10,09 6 kk ennen

13,46 14,42 12 kk ennen

21,55

20,06 17,08

24 kk ennen

AAA, AA, A AN, Ei Rating

Kuntamarkkinat -osastojen myynti: Maritta Mäkelä maritta.makela@kuntalehti.fi puh. 040 765 8016

36 kk ennen

B, C

* AN-luokassa ovat viimeisen kahden vuoden aikana perustetut yritykset ja henkilöyhtiöt.

LÄHDE: BISNODE FINLAND OY

Lehtien ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti marianne.lohilahti@netti.fi puh. 040 708 6640

Suurin kunta-alan tapahtuma 11.-12.9. Kuntatalo

30

TALOUS

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Raha houkutteli mukaan Yritysten puhelinlaskuja analysoiva Alekstra koki Kasvuväylän edullisimmaksi vaihtoehdoksi.

PEKKA SIPOLA

Mikä Kasvuväylä?

• Kasvuväylä on tarkoitettu nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville pk-yrityksille.

• Kasvuväylä on TEM-toimijoiden (Tekes, ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, PRH ja Suomen Teollisuussijoitus) palvelu, joka on ollut käynnissä vuodesta 2011.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

K

un asiakkaina ovat Suomen suurimmat yritykset, tulee markkinoiden katto vastaan nopeasti.

Näin kävi myös helsinkiläisellä Alekstralla, jonka liiketoiminta perustuu asiakkaiden puhelinkulujen hallintaan. Yhtiö analysoi puhelinlaskuja ja kaivaa säästöjä etsimällä muun muassa kustannustehokkaimpia tuotteita sekä palveluja eri operaattoreilta.

– Optimoinnin avulla pystytään säästämään jopa 30 – 40 prosenttia puhelinlaskuissa. Euroissa se tarkoittaa 100 000 euroa per 1 000 työntekijää. Säästöt tulevat isollekin yritykselle yllätyksenä, sanoo Alekstran toimitusjohtaja Jani Puroranta.

Alekstra on tyypillinen kasvuyritys, joka hakee rahoitusta kansainvälistyäkseen. Yhtiö on perustanut konttorin New Yorkiin. Toinen väylä ovat suomalaiset pörssiyritykset, jotka tarvitsevat Alekstran palveluja Suomen rajojen ulkopuolella.

– Rahoitus oli ensisijainen syy, kun lähdimme mukaan Kasvuväylään. Tekesiltä saatu lainaraha on oleellisesti edullisempaa ja joustavampaa kuin osakerahoitus, Puroranta kertoo.

Tekesin myöntämä kehityslaina kattaa 70 prosenttia Alekstran hyväksytyistä tuotekehityskuluista.

Asiakkaan luo. Puroranta myöntää, että pienen yrityksen ei ole helppo saada uskottavuutta suurten ulkomaisten yritysten silmissä.

Uskottavuuden saavuttaminen vaatii läsnäoloa ja aktiivista myyntityötä sekä verkostoitumista. Yhtön perustajajäsenet ovat kaikki tavalla tai toisella olleet aikaisem-

• Palveluun valitut yritykset voivat hyödyntää omaan kasvusuunnitelmaansa parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntijaja rahoituspalveluja.

• Palvelussa on jo noin 120 yritystä ja mukaan haetaan 80 uutta yritystä vuoden 2013 aikana.

• Yrityksille Kasvuväylä tarjoaa erityisesti neuvontaa ja rahoitusta. Jokaiselle Kasvuväylään valitulle yritykselle nimetään asiakasvastaava, Kasvuluotsi.

kova tavoite. Alekstra aikoo olla tulevaisuudessa globaalisti toimiva virtuaalinen operaattori, kertoo Jani Puroranta.

Rahoitus on kova ydin

>

Kasvuväylä on onnistunut houkuttelemaan jo lähes 120 kansainvälistymisestä kiinnostunutta pk-yritystä toteuttamaan omaa kasvusuunnitelmaansa.

Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa neljä hakua ja tavoitteena on saada mukaan lähes sata uutta kasvuyritystä.

Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä sanoo, että suurin kimmoke yrityksillä on rahoituksen saaminen.

– Uudet kansainväliset avaukset vaativat rahaa ja erilaisia neuvoja asiantuntijoiltamme.

min töissä eri puhelinoperaattoreilla.

– Suomessa meillä ei ole kilpailua, mutta ulkomailla kilpailu on kovaa. Pyrimme, että teknologiamme olisi ylivertainen nimenomaan globaaleissa puhelinlaskuissa, toimitusjohtaja sanoo.

Alekstran kasvuluvut ovat komeat. Valtaosa liikevaihdosta tulee vielä Suomesta.

– Visiossamme on muuttua jossain vaiheessa itse virtuaaliseksi operaattoriksi globaalisti. Se vaatii vielä teknologian kehitystä ja noin 50 miljoonan dollarin sijoitusta yhtiöön, Puroranta arvioi.

Milj. euroa 10

Kasvuväylään valittavilla pk-yrityksillä pitää olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa kotimaassa ja niiden täytyy pyrkiä vahvaan kasvuun kansainvälisillä markkinoilla.

Setälän mukaan valitut yritykset työllistävät keskimäärin yli kymmenen henkilöä. Yritysten liikevaihto on vähintään 0,5 miljoonaa euroa.

– Kasvuväylässä mukana olevat yritykset ovat hyvässä vaiheessa, jos katsoo liikevaihtoa, Setälä kehuu.

Yli sadan prosentin kasvuun ylsi 12 yritystä vuonna 2011.

• Palvelussa rahoitushakemusten käsittely nopeutuu ja kasvun vaatima kokonaisrahoitus on helpommin saatavilla. Kasvuväylän avulla yritys voi suunnitella ja toteuttaa kasvustrategiaansa pitkäjänteisesti ja entistä vaivattomammin julkisia yrityspalveluja hyödyntäen.

• Seuraava haku sulkeutuu 15. maaliskuuta.

Alekstralla huima kasvu

Lisää kasvajia 9,7

8 6 4

2013 Vuonna 2013

3,0

2

0,5

0,6

2008

2009

1,2

0 2010

2011

20 yritystä (pilotti) 2012 35 yritystä 2013 60 yritystä 2011

neljä uutta hakua,

(tavoite)

80 – 100 yritystä

2013 (e.)

Uutta: Kauppahinta-arvio, omistajanvaihdoksen ensimmäinen askel Tätä on odotettu! Uusi, helppo ja markkinoiden edullisin tapa selvittää, mikä yrityksesi kauppahinta oikeasti voisi olla. Se sopii erityisesti ammatinja liikkeenharjoittajien, pienten toiminimiyritysten ja osakeyhtiöiden yritystoiminnan myyntihinnan määrittämiseen.

Lisäetu!

Mikäli annat meille myynti- tai ostotoimeksiannon kolmen kuukauden kuluessa Kauppahinta-arvion valmistumisesta, hyvitämme puolet arvion hinnasta välityspalkkiostamme!

Kauppahinta-arvion tekee yrityskaupan kokenut ammattilainen. Saat realistisen arvion, mihin hintaan yrityksestä kaupat voisivat oikeasti syntyä. Kirjallisen arvion lisäksi saat halutessasi suulliset kommentit kauppahinnasta ja jatkotoimenpiteistä.

Hinnat (+alv ) Toiminimen kauppahinta-arvio 590 €. Suomen Yrittäjien jäsenille 490 € Osakeyhtiön kauppahinta-arvio 790 €. Suomen Yrittäjien jäsenille 690 €

Kauppahinta-arvion toimitus on nopeaa. Hinta-arvio toimitetaan jopa muutaman päivän kuluessa tilauksesta ja aineiston saannista.

Tilaa heti tai kysy lisätietoja!

Puhelimella 010 2864 008 tai sähköpostilla arvo@yrityskaupat.net

Talous

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kassankierron nopeuteen apua

K

äyttöpääoman tarve korostuu yrityksissä erityisesti vaikeina aikoina. Käyttöpääoma nousee vuodesta toiseen kärkeen myös yrittäjille suunnatussa pk-barometrissa, kun kysytään suurimpia syitä pankkirahoitukselle.

Tähän markkinarakoon iskee nyt Intrum Rahoitus uudella yritysrahoituspalvelulla, jonka tarkoituksena on nimenomaan nopeuttaa kassankiertoa.

Mistä palvelussa on oikein kysymys, Intrum Justitian johtaja Juha Iskala?

– Intrum Rahoitus myöntää rahoitusta yrityksen myyntilaskuja vastaan 100-prosenttisesti ilman reaalivakuuksia.

Miksi te olette lähteneet tällaiseen mukaan?

– Pk-sektorilta saatujen viestien mukaan yritykset kärsivät pidentyneistä maksuajoista sekä yhä tiukkenevasta rahoitustilanteesta.

Meiltä on jo pidemmän aikaa tiedusteltu palvelua, jossa organisaatiot voisivat saada myyntisaamisiaan vastaan rahoitusta. Palvelu on ollut

tarjolla muualla Euroopassa ja molemminpuolisten hyvien kokemusten pohjalta palvelun tarjonta aloitettiin myös Suomessa.

Mitä hyötyä tästä on yrittäjälle?

– Suurimpina hyötyinä palvelun käyttäjät pitävät muun muassa kassankierron merkittävää nopeutumista ja sen lisäksi myyjä voi tarjota asiakkailleen pidempiä maksuaikoja. Rahoitusta käyttävällä organisaatiolla on mahdollista valita, kumpi kantaa laskutukseen tai luototukseen liittyvän riskin. Riskin siirrol-

la on vaikutusta positiivisesti myös organisaatioiden taseeseen, hallinnon kevenemisestä puhumattakaan.

Mitä kustannuksia palvelusta tulee yrittäjille?

– Palvelu on yrittäjälle edullista. Hintaan vaikuttavat rahoitettava euromäärä, rahoituksen kesto ja luototukseen liittyvä riski. Tyypillisesti hinta vaihtelee alle prosentista vajaaseen kahteen prosenttiin laskujen pääomasta. Laskutuksen käsittelykulu on 2 – 4 euroa/ lasku.

Pienyrittäjä, meillä Aktiassa saat suurasiakkaan palvelun.

Aktiassa pienyrittäjä saa kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankki- ja vakuutusasioiden sujumisesta. Tervetuloa konttoriimme kuulemaan lisää Aktian yrityspalveluiden eduista. Ota yhteyttä puh. 010 247 6700*.

Lisätietoja myös www.aktia.fi/yritysasiakkaat. * Puheluhinnat kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

31

32

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

vapaalla MIKKO LEHTIMÄKI

Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Vaalivankkurit liikkeelle. Paavi Benedictus XVI:n

eroilmoituksesta ehti kulua vain päivä, kun ensimmäiset Paavo Paaviksi –mukit tulivat jakoon Keminmaalla.

Win-win. EU-perhe uhosi

uudistushalua budjettineuvotteluissa ja onkin hienoa nähdä, että aina niin dynaamiset maataloustuet selvisivät ylivoimaiseksi voittajaksi.

6

Omistus. Palkansaajajärjestöt huutavat kilpaa valtiota omistajaksi turvaamaan työpaikkoja. Yhden telakan lisäksi pelastuslistalla ovat pari suljettua sellutehdasta, Kiljavan opisto ja Urheilusäätiön taulut.

Kakkiva paimen. Espanjalainen jouluperinne näyttää pesiytyneen suomalaiseen yliopistomaailmaan.

Feminismi. Feministit suutahtivat Suomen euroviisukappaleesta. Edellisen kerran konklaavi suivaantui, kun lastenlaulussa ”Aja hiljaa isi” ei huomioitu lainkaan naiskuljettajia.

Ydinvoimaa. Viimeisimpien laskelmien mukaan Olkiluoto Nelonen, Vitonen, Kutonen ja Seiskan valu ehtivät valmistua ennen kuin Kolmonen saadaan liitettyä sähköverkkoon.

kysymystä

Lasse Koski

Miten syöt mämmisi?

1

Kymppi-Maukkaat on Suomen markkinajohtaja mämmimarkkinoilla. Paljonko myytte mämmiä vuosittain?

Kympin markkinaosuus on runsas 60 prosenttia. Myyntimäärät ovat liikesalaisuutemme. Kaikki valmistamme, mitä ostetaan ja meillä olisi enemmänkin kapasiteettia.

2

Mämmi on imellytettyä ruispuuroa, joka valmistetaan ruismaltaasta ja ruisjauhoista. Ilman lisättyä sokeria mämmi on terveysruokaa.

Onko mämmi terveyspommi?

Mämmissä on 40 prosenttia ruismallasta ja 60 prosenttia ruisjauhoa. Mämmi on erittäin funktionaalinen tuote.

3

Ovatko mämmin kaikki raakaaineet Suomesta?

Tällä hetkellä emme voi taata, että kaikki raaka-aineet olisivat kotimaisia.

Rukiin viljely on parin huonon syksyn takia pienentynyt ja ainakin noin 60 – 70 prosenttia ruisjauhosta on tehty ulkomaisesta rukiista.

4

Kaikki valmistamme, mitä ostetaan ja meillä olisi enemmänkin kapasiteettia.

5

Kuka? Lasse Koski

Viedäänkö mämmiä ulkomaille?

Hyvin vähän, satunnaisesti. Ruotsiin viemme jonkun verran, lähinnä se menee ruotsinsuomalaisille. Olemme yrittäneet käynnistää vientiä, mutta ei ole ollut suurta menestystä. Aikoinaan teimme suuremmankin kampanjan Saksaan.

Miten syöt mämmisi?

Suurimmaksi osaksi syön sen maidon kanssa. Myös vaniljakastike tai jäätelö sopivat erittäin hyvin mämmin kanssa. Hyvä jälkiruoka syntyy, kun laittaa puolet jäätelöä ja puolet mämmiä tehosekoittimeen, ja seoksen hetkeksi vuoassa pakastimeen.

6

Millaisia uusia tuotteita Laihian Mallas tytäryhtiöineen on tuonut markkinoille viime vuosina?

Perinteiset tuotteemme ovat pitäneet pintansa. Vuodet eivät ole veljeksiä. Uusia tuotteita täytyy pyrkiä tuomaan markkinoille, kun vanhoja aina välillä putoaa pois. Toijalan leivontapuolella on tullut uusia pakasteleivonnaisia, ja olemme tuoneet erilaisia variaatioita perinteisistä maltaistamme markkinoille.

Ikä: 56-vuotias.

Työ: Koitan katsoa vähän kaiken perään.

Työntekijöitä Laihialla on noin 50, ja Toijalassa tytäryhtiö Kymppi-Maukkaat Oy:ssä noin 50 ja pakkausyhtiöissämme runsas 20 henkilöä. Olen vetänyt yritystä vuodesta 1990, ja olen viidettä sukupolvea. Yritys on perustettu vuonna 1910.

Perhe: Vaimo ja kolme täysi-ikäistä tytärtä.

Unelma: Ykkösasia on se, että yrityksillä riittää kannattavaa toimintaa. Siinä on unelmaa kerrakseen.

33

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

M&M

4/10

Baanalla

Tapahtumia

Mitä ihmettä? Hanken on perustanut yrittäjyyden tutkimuskeskuksen,

jonka nimi on Erling-Persson Centre for Entrepreneurship. Näin siksi, koska yrittäjyyden koulutukselle on yhä enemmän kysyntää.

HYVIÄ ESIMERKKEJÄ. Kärkölän, Merikarvian, Mäntsälän ja Uudenkaupungin Yrittäjät palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2012 parhaina paikallisyhdistyksinä. Vuoden 2012 toimialajärjestö on Lääkäripalveluyritykset ry. Kuvassa palkintoa pokkaamassa Kari Varkila (vas.), Jari K Sillanpää, Terttu Lundelin, Päivi Heinonen ja Mikko Seppälä. (Kuva: Lea Hult)

MUOTIA. Varsinais-Suomen Nuori Yrittäjyys -aluemessuilla oli mukana 46 eri kouluasteiden opiskelijoiden perustamaa yritystä.

Parhaaksi korkea-asteen yritykseksi valittiin Fashion Flash Finland, joka toteuttaa suomalaisille muotisuunnittelijoille suunnitellun portaalin. (Kuva: Turo Numminen)

VOITTAJIA. Keski-Suomen Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon voittajatiimi Keuruun Megamarket Oy:stä eli yrittäjä Kari Ketola, Sirpa Heikkinen, Suvi Ketola ja Juha Partti tuulettamassa saamaansa tunnustusta.

(Kuva: Terotemedia)

PIKAVERKOSTOITUMISTA. Helsingin yliopiston järjestämän Hyvä yritys -viikon Entrepreneurship speed date -tapahtuma keräsi Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hankenin ja Laurean opiskelijoita verkostoitumaan. (Kuva: Jaakko Blomberg)

Venäjäklinikka yrityksille Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ja Nestorpartners järjestävät Venäjä-klinikan yrityksille 7. maaliskuuta klo 9.00 – 16.00. SVKK:n ja Nestorpartners ry:n kokenut asiantuntijakaarti kartoittaa yrityksen kanssa sen lähtötilanteen, tahtotilan ja resurssitarpeen, ja laatii tulevaisuuden askelmerkit yrityksen Venäjän liiketoiminnan edistämiseksi.

Klinikalle on helppo mennä, sillä klinikkasession kesto on 45 minuuttia ja alviton hinta 100 euroa. Paikkana SVVK, World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki. Klinikka on ensisijaisesti suunnattu muun muassa rakentamisen ja projektiliiketoiminnan sekä kiinteistöliiketoiminnan toimialueille.

Mukaan otetaan myös muiden alojen yrityksiä mikäli tilaa riittää. Ilmoittaudu pian, sillä paikkoja on rajoitetusti. svkk.fi > tapahtumat

Neljä kymmenestä suomalaisesta aikoo valita nykyistä useammin luomutuotteita kaupassa, kertoo MTK:n, Ajatuspaja e2:n ja Maaseudun Sivistysliiton tutkimus.

Opi tekemään AdWordsmainoskamppis AdWords-mainonnalla tavoitat hakukoneella tietoa etsiviä asiakkaita ja erilaisten verkkosivustojen käyttäjiä. Google AdWords on maailman suurin ja käytetyin verkkomainonnan järjestelmä.

Google AdWords -mainonnan voi hoitaa omatoimisesti kohtuullisella työpanoksella.

Edellytyksenä tuottavien AdWords-mainoskampanjoiden luomiselle on muutaman perustekniikan opettelu. Suomen Yrittäjät järjestää koulutuksen webinaarina, eli vuorovaikutteisena verkkoseminaarina.

Kouluttajana toimii KTM, MBA Jari Juslén, Akatemia 24/7 Oy. Jäsenhinta 59 euroa. Ilmoittautuminen viimeistään 26. helmikuuta. yrittajat.fi/koulutuskalenteri

30 vuotta kohtaamisia Kokemäen liikekeskuksessa nälkäistä lounasväkeä ruokkiva Kahvi- ja ruokapaikka Salkkari täytti 14. helmikuuta pyöreät 30 vuotta. Juhlat pidettiin vasta seuraavana lauantaina kakkukahvien ja musiikin kera.

Salkkarin kolme osakasta ja yksi työntekijä valmistavat kaiken alusta alkaen itse. Aamut alkavat jo klo 5, jotta tarjolle saadaan

tuoreita leivonnaisia. Yrittäjä Hannele Myllymäki kertoo heidän suosivan lähiruokaa.

– Palvelemme lähinnä lounasasiakkaita.

Vuosi sitten ravintola siirtyi kuusipäiväisestä aukiolosta arkiaukioloon.

– Meitä itketti, kun palvelu huononi. Mutta täytyy tehdä suuria ratkaisuja, että jaksaisi paremmin.

Yrittäjä toivoi juhlapäivältä kiireetöntä jutustelua asiakkaiden kanssa.

Täyttääkö yrityksesi pyöreitä vuosia?

Läheta meille siitä vinkki: toimitus@yrittajat.fi

SM-hiihtoa ja mononheittoa

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

I

in ladut saavat kyytiä 23. maaliskuuta, kun valtava määrä yrittäjiä ottaa toisistaan mittaa Yrittäjien SM-hiihdon sprinttiviestissä sekä naisten että miesten ikäsarjoissa. Lapsillekin on luvassa oma sarja, mikäli ilmoittautumisia tulee. Sprinttiviestit hiihdetään kolmessa sarjassa: perhe-, yritys- ja yhdistyssarjoissa.

Kilpailunjohtajana toimii Iin Yrittäjien puheenjohtaja Väinö Kasila. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11. maaliskuuta mennessä (Iin Yrittäjät ry).

Milloin: 23. maaliskuuta klo 11 Iin Illinsaaressa Mukana myös: sinä ja sukset

Komiaa

Kun asioit pohjalaisten yrittäjien kanssa, valmistaudu kuulemaan katteetonta itsekehumista tyyliin: ”Kyl on komiaa (mahtavaa).”

34

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

MARKKINOINTI Haluatko markkinoida yritystäsi myös venäläisille asiakkaille?

www.kauppatie.com

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

Uusin lehti verkkolehtenä, jakelu ja hinnasto.

Kysy tarjousta Jarmo Jyrkinen

Sinun paikallinen tilitoimistosi

lehtimainos@luukku.com

Helsingissä on Consista Oy

puh. 041 7497112

VIdEOTUOTANTOA

VIDEOTUOTANTOA YRITYKSILLE (UUSIMAA/E-SUOMI)

Kala Productions Oy Kaarle Lahdenpää 040 - 5518733 www.kalaproductions.fi

ja

Lohjalla Paritilit Oy

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti NetBaron®-sovellusperhe

YRITYSSOVELLUKSET

• • • • • • • • • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron.

näytä olevasi jäsen Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2013 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

2013

35

2/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion:

Vi skulle igen kunna använda Sverige som modell. Där behöver den nya företagaren i samband med ett generationsskifte inte starta upp ett välmående företag på nytt under en stor skuldbörda bara för att ha betalat ”mellanpengar” till staten.

Kai Iiskola, Företagarna i Norra Karelens medlemstidning Neuvokas.

Flexibel föräldraledighet Man måste hitta en balans mellan föräldraledigheten och arbetsmarknaden. Företagarkvinnorna har tagit ett samhällsinitiativ om kostnaderna för föräldraskap.

jukka-pekka moilanen

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

M

ammor använder majoriteten av föräldraledigheten efter moderskapsledigheten. Följden är att jämlikheten mellan män och kvinnor i arbetslivet inte förverkligas. En arbetsgrupp insatt av Social- och hälsovårdsministeriet presenterade i februari en ny flexibel vårdpenning vid sidan av hemvårdsstödet som ska uppmuntra till deltidsarbete.

Så många som 40 procent av alla utbildade kvinnor under 35 år har en korttidsanställning. Motsvarande siffra hos männen år 2011 var 15 procent (uppgifterna gäller löntagare som hör till Akava). Enligt Heli Järvinen, verkställande direktör för Företagarkvinnorna i Finland rf, är orsaken till detta att kostnaderna för föräldraskap ligger på mammornas arbetsgivares axlar. Man vågar inte anställa kvin-

Pusslet byggs upp. Kalendern följer med. Kanske det är just det som är kvinnligt företagande, att man klarar av ett sådant här pussel, funderar Susanna Saranlinna, företagare och ordförande för Föräldraförbundet. nor som är i ”bilda-familj-åldern”. I Sverige till exempel betalas kostnaderna för föräldraskap från gemensamma reserver.

– På grund av det aktuella systemet växer inte kvinnornas företag, de blir inte mer internationella och de sysselsätter inte.

Mer deltidsarbete. Den kvinnliga företagaren och Föräldraförbundets ordförande Susanna Saranlinna följer på många sätt diskussionen om kostnaderna för föräldraskap, föräldraledighet och de unga kvinnornas ställning på arbetsplatsen. Utöver förtroen-

deuppdraget verkar hennes företag inom personaluthyrning. Enligt Saranlinna är mer deltidsarbete en del av en lösning som syftar till att göra det möjligt för kvinnor att vara företagare och till en jämlik fördelning av föräldraledigheten.

– Jag började fundera på hur man får fram en helhet genom att kombinera delarna. I praktiken finns det många som vill arbeta deltid, men vårt system hindrar dem ofta.

Heli Järvinen från Företagarkvinnorna i Finland anser att både mer deltidsarbete och en mer flexibel användning av föräldraledighe-

Heli Järvinen

ten skulle medföra mer flexibilitet på arbetsmarknaden som en del av en större helhet.

Pengar snabbare från kommunen till företagarna Lagstiftningen om betalningar och indrivning av fordringar förnyas den 16 mars.

Tack vare förändringen blir livet lättare för SMFföretagen.

Hannu Hallamaa toimitus@yrittajat.fi

Ä

r du företagare? Tycker du att kommunens krav på en lång betalningstid är irriterande? Livet blir lite lättare för dig den 16 mars när den nya lagen om betalningsvillkor för handelsavtal träder i kraft. Därefter kan betalningstiden i vanliga fall vara 30 dagar, om gäldenären är en kommun eller en annan anskaffningsenhet.

Förändringen härstammar från ett EU-direktiv och syftar till att snabba upp betalningstidtabellerna inom den offentliga sektorn i Sydeuropa. Den passar dock även de finländska företagarna perfekt. Även lagen om indrivning av

fordringar kommer att förändras.

Lagen kommer att innehålla andra viktiga punkter som är viktiga för företagen och som uppmuntrar till att betala räkningarna i rätt tid, men som samtidigt skyddar företagarna från omotiverad indrivning. Den kommer att innehålla en paragraf om god indrivningssed och skydda mot indrivningskostnader i fall där man försöker driva in ogrundade skulder.

– Nu regleras tydligare det faktum att indrivningsorganisationen inte kan fortsätta indrivningen om företaget bestrider den, säger Företagarna i Finlands juridiska expert Tiina Toivonen.

I lagen regleras även användningen av trattor. Den får endast användas för indrivning av en förfallen, klar och obestridlig fordran.

Tidigare har trattan baserats på en etablerad affärssed, och den användes ofta som hot vid oärlig indrivning.

Direkt från EU-direktivet får lagen en bestämmelse om en för finländska förhållanden ovanlig ”förseningsböter” på 40 euro mellan företagen. Om gäldenären betalar en dag för sent har borgenären rätt att genast skicka en förseningsräkning på 40 euro. Några betalningspåminnelser behöver inte skickas ut.

Följ nyckeltalen Ibland kan företagets tillväxt eller något annat leda bort företagarens uppmärksamhet från företagets nyckeltal. På Vuohelan Herkku Oy i Hartola märkte man 2009 att företaget gick med förlust. De vidtog genast åtgärder.

– Vi beslöt att vi måste få fram resultatet snabbare och följa nyckeltalen mer noggrant, påminner sig verkställande direktören Pirkko Hämäläinen.

Vuohelan Herkku går bra idag. Toivo Koski, doktor i handelsvetenskaper, råder SMF-företagare att varje månad kontrollera att företaget går med vinst, oberoende av företagsform. Företagaren bör be revisionsbyrån om en täckningsspecifikation varje månad utöver bokföringen.

Nytt förslag som ersätter transportstödet Östra och Norra Finlands delegation föreslår att ett nytt logistikstöd som särskilt stöder exporten tas med i budgeten för 2014. Bakom förslaget ligger en oro om konkurrensläget jämfört med Sverige och bevarandet av företag i avlägsna områden står på spel.

Delegationen föreslår att logistikstödet med en gång höjs till 20 miljoner euro.

Det aktuella transportstödet på fem miljoner euro tar slut efter det här året. Till exempel tog anslaget på fem miljoner euro som reserverades i budgeten i Finland i fjol slut redan på hösten. I Sverige har man beviljat totalt 45 miljoner euro i stöd.

Oron över företaget förbyttes i glädje Invånarna i Kajana oroade sig över förlorade arbetsplatser när UPM stängde sin fabrik i staden för något år sedan.

Det verkar dock som att oron var obefogad, eftersom det nu arbetar fler personer på företagsområdet Renforsin Ranta än när fabriken stängde, dvs. över 530 personer. Över 30 företag har gjort sig hemmastadda i de renoverade utrymmena. Av dem är 28 helt nya aktörer i området.

36

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

Ei kai työntekijäsi pidä lounastaukoa etätyöpäivänä?

Etätyön tekeminen lisääntyy nopeasti. Me Ifissä olemme seuranneet tarkkaan työelämän muutosta ja sen vaikutuksia etätyöntekijöiden vakuutusturvaan.

Työnantajalle vakuutusturvan aukot saattavat tulla yllätyksenä. Lakisääteinen vakuutus ei olekaan voimassa aina, esimerkiksi kotona ruokaillessa. Anna meidän auttaa. Ifistä saat markkinoiden kattavimmat ratkaisut etätyöntekijöiden vakuutusturvaan, muun muassa erityisen etätyövakuutuksen ensimmäisenä Suomessa.

Lue lisää ja osallistu arvontaan osoitteessa

if.fi/etatyo Voita 8 hengen Teema-astiasto aterimineen!

if.fi 010 19 15 00