Yrittäjäsanomat 2/2016 by Suomen Yrittäjät

Odotukset s i i rt y vät k e vä ä s e e n Työpaikkasopiminen siirtyi työmarkkinapöytään. Yrittäjät epäilevät lopputulosta.

TE - t o i m i s t o t ja l k au t u i vat Uudellamaalla kolkutettiin eniten yritysten ovia.

D e m a r e i s ta k o y r i t tä j i e n p u o l u e ? SDP:n kansanedustaja Timo Harakka tykkää pk-yrittäjyydestä.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

02 2016 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d tiina lämsä

Suomen kovimmat investoijat Neljä aluetta on kerännyt nyt suunnitteilla tai tekeillä olevista suurinvestoinneista lähes 70 prosenttia. Kovin kaksikko on Uusimaa ja Pirkanmaa. Oulun seudulla mennään Pyhäjoen investointien tahdissa kohti parempia aikoja.

4–7

Kukkaroita valmistavan Cosecha-yrityksen perustaja Mirka Teerikangas tuplasi yrityksensä liikevaihdon vuodessa Facebook-markkinoinnilla. Sivut 18–19

Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa asuu yli tuhat suomalaista. Yksi heistä on Jaana Räsänen-Pentti, joka auttaa suomalaisyrityksiä menestymään ulkomailla. Hän puhuu mielellään naisten pärjäämisestä työelämässä arabimaassa. Sivut 26–28

teea jokihaara

pixhill

Some tärkeä pk-yrittäjälle

Läpimurto vaatii sinnikkyyttä

SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016 ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE.

Jari Sillanpää, Vuoden viihdyttäjä

VALVEUDU VIISAASTI

VERKOSTOIDU VAIVATTA

VIRKISTÄYDY VIIHTYEN

• Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä. • Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä. • Uudista markkinointia ja myyntiä.

• Tapaa laivalla vanhoja tuttuja. • Luo uusia verkostoja. • Naura, keskustele ja viihdy.

• Ota ansaittu tauko kiireisiisi. • Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin. • Nauti ja energisoidu.

LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM.

Mikko Kuitunen

Linda Liukas

Miika Lipiäinen

Jaakko Alasaarela

Antti Hagqvist

Minna Valtari

Myyttien murtaja Suomen paras työpaikka Vincit Oy

Suomen Digital Champion Hello Ruby Oy

Muutosjohtajasta tislaamonpitäjäksi Kyrö Distillery

Arvojohtaja Suomen paras työpaikka ZEF Oy

Urheiluhullu yritysvalmentaja Ironcoaching Oy

Somenatiivi toimitusjohtaja Someco Oy

KERÄÄ PORUKKA JA VARAA MATKA! LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI m/s Baltic Queen Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan! Tapahtuman ohjelma tukee yritystoiminnan kehittämistä, ja on yrityksille verovähennyskelpoinen. RISTEILYN HINTA ALK. 62 €/HLÖ (4-hengen B-luokan hytissä)

ENÄÄ 100 HYTTIÄ JÄLJELLÄ VARAA MATKASI NYT, www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)

YHTEISTYÖSSÄ

MU KANA

JO LÄHES

1300 YRITTÄJÄ

Ä!

Yrittäjäsanomat

02/16 Helmikuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Nollasopimus eduskunnassa

Jo vuosi verovilppivihjeitä

Nollatuntisopimukset olivat viime viikolla lähetekeskustelussa eduskunnassa. Suomen Yrittäjien mielestä nollatuntisopimuksia ei saa kieltää lailla. http://bit.ly/nollatuntisopimus

Jopa 9 500 yritystä tai henkilöä epäiltiin verovilpistä vuonna 2015. Verohallinto harkitsi puuttumista yli tuhanteen tapaukseen. http://bit.ly/verovilppi

vesa - matti väärä

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Parhaiden joukossa

Arctic Light Hotel on yhdenneksitoista paras hotelli maailmassa. http://bit.ly/maailmanparas

Perhosbaarilla bisnestä

Tuolin kokoinen konserttisali

Tammikuussa perustettu Belightful Design Oy suunnittelee lifestyletuotteita ulkotiloihin. Ensimmäinen tuote on perhosia puutarhaan houkutteleva perhosbaari. Yritys suunnittelee ja valmistaa tuotteita yhdistämällä omatuntotaloutta, designia, lifestyleä ja puutarhakulttuuria. Sivu 12

Frankfurtin lentoasema tilasi merkittävän määrän akustisia tuoleja Studio Antti E Oy:ltä. http://bit.ly/konserttituolissa

Lahjoituksen turvin järjestettyyn koulutukseen on osallistunut jo yli 900 opettajaa. http://bit.ly/opettajienkoulutus

23.–24.4.2016

vinkit

Oppia arkeen ja vähän hupiakin

n u o r i i n n o s ta j a

Risteilyllä esiintyy Linda Liukas, joka on yrittäjä, lastenkirjailija ja ohjelmoija. y r i t tä j ät ä ä n e s s ä

Suomen suurin Yrittäjäristeily järjestetään huhtikuussa. Helsingistä lähtevä laiva suuntaa Tallinnaan. Risteilyllä on tarjolla innostavia puhujia ja viihdettä. Yrittäjätorilla mikroyrittäjien on mahdollista esitellä omia palveluitaan ja tuotteitaan. Tapahtuma on osa Suomen Yrittäjien 20-vuotisjuhlavuotta. Yli tuhat on jo ilmoittautunut. Lisää tietoa: www.yrittäjäristeily.fi

antti keskitalo

Opettajille yrittäjyyskoulutusta

Puhujina kuullaan muun muassa Vincitin Mikko Kuitusta, Somecon Minna Valtaria ja ZEF:n Jaakko Alasaarelaa.

Kevyttä yritystä

Suomessa on jo 50 000 kevytyrittäjää. Yleensä he ovat Etelä-Suomessa asuvia yli 30-vuotiaita miehiä. http://bit.ly/kevytyrittaja Taxi tuo töitä nuorille

Biketaxi.fi tuo polkupyörätaksit Porvoon lisäksi Kuopioon. Yritys lupaa töitä nuorille osaajille. http://bit.ly/taxillatöitä

s i l l a n pä ä e s i i n t y y

Risteilyn viihdeosuuden tähti on kaikkien tuntema Jari Sillanpää.

Valveutunut yrittäjä kouluttaa Viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä muistuttaa, että työelämän muuttuvat haasteet vaativat henkilöstön kouluttamista. Kouluttajana Mäkelästä haastavinta ovat ne henkilöt, jotka eivät osallistu koulutukseen omasta tahdostaan. Sivu 20

meeri utti

t i l aa

Yrittäjä

Periscope on suoraa lähetystä

to imi tu s

Tiedonvälitys jatkaa muuttumistaan yhä reaaliaikaisemmaksi. Viimeisin merkittävä loikka on videosuoratoistopalvelu Periscope. Palvelu ei ole jäänyt teinien hupailuksi, vaan mukaan on hypännyt myös yrityksiä, järjestöjä ja organisaatioita, julkkiksia ja vaikuttajia. Myös Suomen Yrittäjät ja Nuoret Yrittäjät ovat ottaneet palvelun omakseen. – Periscope tarjoaa helpon tavan välittää hyödyllistä sisältöä tapahtumistamme ja toiminnastamme yrittäjäkunnalle ja laajemmalle yleisölle, järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä kuvailee.

esa nieminen

t weetit

-l e ht i !

@JanneMakkula

Eikö ole fiksumpaa sopia yhdessä ennen kuin joudutaan taloudellisiin vaikeuksiin ja kriisiin? Ennakoida. #paikallinensopiminen @JaanaPohja1

@JanneMakkula On, kun kaikki tietävät, mistä, miten, miksi ja millä seurauksilla ollaan sopimassa #paikallinensopiminen @JanneMakkula

@JaanaPohja1 Vastaus näihin pitää tietää ennen kuin sopimus syntyy. Jos ei tiedetä, ei synny. #paikallinensopiminen

@KimmoSuoniemi

Mikä inspiroi Jari Sarasvuota? Jari Sarasvuo saa yrittäjyyteensä eniten inspiraatiota työstä itsestään. Haluaisin vielä onnistua yrittäjänä. Suosio ja varallisuus eivät korvaa sitä, että onnistuu ydintekemisessä ja omassa ammatissaan, Sarasvuo sanoo. Lue juttu Yrittäjä-lehden numerosta 1/16.

vt. päätoimittaja 040 546 6424

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

katri simola

toimittaja 040 669 4976

virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822

Olenko ainoa jonkamielestä on naurettavaa puhua paikallisesta sopimisesta jos siitä sopivat #ayliike? #yks #paikallinensopiminen

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

NäIN SUOMI INVESTOI

Neljä aluetta ylitse muiden Neljä aluetta on noussut kahtena peräkkäisenä vuonna investointilistan kärkeen. Uusimaa, Pirkanmaa, Kymenlaakso ja Pohjois-Pohjanmaa ovat keränneet nyt suunnitteilla tai meneillään olevista suurinvestoinneista lähes 70 prosenttia. Teksti riikka koskenranta Kuvitus maarit kattilakoski

nvestoinneissa kaksi aluetta, Uusimaa ja Pirkanmaa, ovat selvästi aktiivisempia kuin Suomi kokonaisuutena. Rakennus- ja teollisuusalan tietopalveluja tarjoavan RPT Docun investointiaineistosta käy ilmi, että Uusimaa on omaa luokkaansa investoinneissa. Oulun alue ottaa osansa tämän ja tulevien vuosien investoinneista. Piikkipaikalla komeilee Fennovoiman ydinvoimalatyömaa Pyhäjoella. Tosin työmaan vahvuus on tällä hetkellä vain 300 henkilöä, kun enimmillään hanke työllistää jopa 4 000 tekijää kerralla. Vuosina 2020 – 2022 on suurin vauhti päällä. Kymenlaakso nousee myös esiin hankealoitusten määrällä, mutta siellä Venäjän vastaiset pakotteet ovat aiheuttaneet paljon epävarmuutta. RPT Docun tutkimus- ja kehitysjohtajan Hannu Rimpiläisen mukaan tämä tarkoittaa, että isojen kohteiden aloitukset saattavat siirtyä. Yksi liiketoimintamahdollisuuden Pyhäjoella vainunnut toimija on oululainen rakentaja Temotek Oy. Asunto- ja toimitilahankkeiden volyymi on Temotekillä yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. – Lähdimme testaamaan markkinaa ensimmäisenä rakennusalan toimijana pienel-

EnEmmistö korjaushankkEita Suomessa on vuosittain suunnitteilla tai tekeillä ainakin 130 yli 40 miljoonan euron jätti-investointia ja yli 20 miljoonan euron korjaushanketta.

lä rivitalohankkeella Pyhäjoen keskustassa. Kuudestatoista asunnosta jo 11 on myytynä. Uskomme, että kaupanteon vauhti kiihtyy entisestään, mitä pidemmälle päästään, toimitusjohtaja Raimo Pahkala kertoo. Suunnittelupöydällä on kaksi pienkerrostaloa, joissa on yhteensä noin 60 asuntoa. Temotek teki tonttikiinnityksiä Pyhäjoelle ensimmäisten toimijoiden joukossa Fennovoima-huumassa. – Vahvuutemme on dynaamisuus ja nopealiikkeisyys, etsimme mahdollisuuksia aktiivisesti. Toimimme Pohjois-Suomessa laajalla alueella. Temotek on varannut 8-tien varrella sijaitsevalta Ollinmäen teollisuusalueelta kaksi toimitilatonttia. Fennopark-toimitilahankkeen ajatuksena on tarjota toimitilaa alueelle tuleville yrityksille. Pahkalan mukaan toimitilat suunnitellaan niin, että niiden elinkaari jatkuu myös Pyhäjoen hankkeen jälkeen.

OTOKSEN JAKO ALUEITTAIN

Nostetta talouteen BusinessOulun suurhankkeiden yhteyspäällikkö Jouni Kähkönen on tavannut ahkerasti alueen yrittäjiä monissa infotilaisuuksissa. Yksittäinen suurhanke voi parhaimmillaan työllistää satoja eri alihankkijayrityksiä, riippuen hankkeen kestosta.

Otos suurimmista suunnitteilla tai jo tekeillä olevista investoinneista, mukana on myös korjausrakennushankkeita. Tie- ja ratahankkeet eivät ole mukana grafiikassa.

→

gallup X 3

Millaisia investointisuunnitelmia yritykselläsi on? Tommi Matikainen, ITA Nordic Pääasiassa investoimme koneisiin ja laitteisiin. Uuden koneen pitäisi saapua kesäkuun alussa ja toinen investointi on työn alla. Investoimme keskimäärin kymmenen prosenttia liikevaihdosta, eli noin 0,5 miljoonaa vuodessa. Meillä on ollut monta heikkoa vuotta, korvausinvestoinnit olivat jäissä. Olemme viimeisen neljän vuoden ajan siirtyneet automaatioon, mikä on laskenut työvoimakustannuksia. Tuula Mustonen, Fysiokuusamo Oy Investoimme tulevanakin vuonna henkilöstön koulutukseen ja uusiin hoitolaitteisiin, koska hoitomenetelmät ja laitteet kehittyvät huimaa vauhtia. Toimitiloihin tehdään muun muassa iso valaisinremontti ja vaihdetaan valaisimet nykyaikaisiin ratkaisuihin, mikä tuo säästöjä energiankulutuksessa. Panostamme myös markkinointiin. Investoimme kahdeksan prosenttia liikevaihdosta. Anne Niemi, Järviseudun Peruna Oy Järviseudun Peruna on nykyisin pääomasijoitusta harjoittava yritys. Toinen sijoitusyhtiömme on Hydro-Invest Oy. Yhtiöiden kautta olemme pääomistajana kahdessa metalliteollisuuden yrityksessä. Näiden yritysten investointisuunnitelmat ovat noin 170 000 euroa. Investoinneilla tehostetaan ja monipuolistetaan tuotantoa täydentäen kolmen edeltävän vuoden suurempaa investointiohjelmaa.

Etelä-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

4 4 4 1 6 4 16 3 12 1 9 4 3 52 7

RPT Docu kerää aineistoa useista eri lähteistä. Osa investoinneista on vasta suunnitteluvaiheessa, ja kustannukset ovat arvioita. Samoin aloitus- ja valmistumisajat. Osa hankkeista voi myös vielä lykkääntyä tai peruuntua. Listauksesta puuttuvat esimerkiksi isot tuulivoimalainvestoinnit. Lisäksi tiedot puuttuvat usein datakeskuksista, sillä projektit ovat salaisia. RPT Docu soittaa lähes 70 000 puhelua vuosittain rakennuttajille ja kerää tietoa myös muista lähteistä. Yritys on ruotsalaisomisteinen.

Yrittäjäsanomat

1. Härmälänrannan Lentokonetehdas l l l l

Kunta: Tampere Kustannusarvio: 20 miljoonaa euroa Aloitus: kesä 16 Valmistuu: ?

2. REDIn tornitalot l Kunta: Helsinki l Kustannusarvio: Ei tiedossa l Aloitus: 2017–2018 l Valmistuu: ? 3. Helsingin keskustakirjasto l l l l

Kunta: Helsinki Kustannusarvio: 98 miljoonaa euroa Aloitus: Loppuvuosi 2016 Valmistuu: ?

4. Helsingin Olympiastadionin uudistus l l l l

Kunta: Helsinki Kustannusarvio: 209 miljoonaa euroa Aloitus: 3/2016 Valmistuu: ?

5. Tripla/Hotelli ja Businesspark Kunta: Helsinki Kustannusarvio: Ei tiedossa l Aloitus: 2018 l Valmistuu: ? l l

6. Kaupunginsairaalan II-vaihe Kunta: Lahti Kustannusarvio: 20 miljoonaa euroa l Aloitus: kesä 16 l Valmistuu: 11/2018 l l

7. Kampus KOy koulutuskeskus Kunta: Kurikka Kustannusarvio: Ei tiedossa l Aloitus: 9/2016 l Valmistuu: 12/2017 l l

8. GFN Pääskylahti biojalostamo Kunta: Savonlinna Kustannusarvio: 50 miljoonaa euroa l Aloitus: 2018–2019 l Valmistuu: ? l l

9. Kassisen kerrostalot l Kunta: Ylivieska l Kustannusarvio: 41 miljoonaa euroa l Aloitus: 5/2016 l Valmistuu: ? 10. Keski-Suomen keskussairaala l l l l

Kunta: Jyväskylä Kustannusarvio: 420 miljoonaa euroa Aloitus: 6/2016 Valmistuu: ?

11. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo Kunta: Lappeenranta Kustannusarvio: 60 miljoonaa euroa l Aloitus: 2018–2019 l Valmistuu:? l l

12. HUS Traumakeskussyöpäkeskus l l l l

Kunta: Helsinki Kustannusarvio: 250 miljoonaa euroa Aloitus: 2018 Valmistuu: ?

13. Lappeenrannan Teknillinen yliopisto l l l l

14. Keskussairaalan rakentaminen l l l l

5 000 – 6 000

Kunta: Lappeenranta Kustannusarvio: 35 miljoonaa euroa Aloitus: 2/2016 Valmistuu: 9/2017

15. Suomutunturin rinneliikuntakeskus l l l l

Kunta: Kemijärvi Kustannusarvio: Yli 50 miljoonaa euroa Aloitus: ? Valmistuu: ?

l l l l

Kunta: Kotka Kustannusarvio: 139–140 miljoonaa euroa Aloitus: Loppuvuosi 2016 Valmistuu: ?

22. Lipporannan kampus l Kunta: Oulu l Kustannusarvio: Ei tiedossa l Aloitus: kesä 2016 l Valmistuu: ? 23. Kivistön kaupunkikeskus I-vaihe l l l l

Kunta: Vantaa Kustannusarvio: Ei tiedossa Aloitus: Alkuvuosi 2017 Valmistuu: ?

16. TAYS L-siipi l Kunta: Tampere l Kustannusarvio: Ei tiedossa l Aloitus: 4/2017 l Valmistuu: 4/2019

24. Limingantullin kerrostalot l Kunta: Oulu l Kustannusarvio: Ei tiedossa l Aloitus: 3/2016 l Valmistuu: ?

17. Metropolian Myllypuron kampus

25. Rikastushiekan käsittelylaitos

l l

Suomessa on vuosittain alkavaa rakennushanketta. Näistä yksityisen sektorin osuus tällä hetkellä on kaksi kolmasosaa, ja julkisen sektorin yksi kolmasosa.

Kunta: Lappeenranta Kustannusarvio: 30 miljoonaa euroa Aloitus: 6/2016 Valmistuu: ?

21. Kymenlaakson keskussairaala

l l

Kunta: Helsinki Kustannusarvio: Ei tiedossa Aloitus: 5/2016 Valmistuu:?

18. Luminary tornilamellitalot

Tähän otokseen valituista isoista hankkeista julkisia hankkeita on 68 ja yksityisiä 62.

l l

(Mukana on myös kuntien omistamien yhtiöiden hankkeita, kuten investoinnit energialaitoksiin.)

l l

Kunta: Tampere Kustannusarvio: Ei tiedossa Aloitus: kevät 2016 Valmistuu: ?

19. Tavase tekopohjavesilaitos l l l l

Kunta: Kangasala Kustannusarvio: 57 miljoonaa euroa Aloitus: ? Valmistuu: ?

20. Matkakeskus KOy l Kunta: Oulu l Kustannusarvio: Ei tiedossa l Aloitus: 5/2016 l Valmistuu: ?

l l l l

Kunta: Siilinjärvi Kustannusarvio: Ei tiedossa Aloitus: Syksy 2015 Valmistuu: ?

26. Valkeavuoren koulun laajennus ja korjaus l l l l

Kunta: Kaarina Kustannusarvio: Ei tiedossa Aloitus: Syksy 2016 Valmistuu:?

27. Tyks T3-sairaala l Kunta: Turku l Kustannusarvio: 158 miljoonaa euroa l Aloitus: Alkuvuosi 2016 l Valmistuu:? 28. Rauman sataman konttilaituri l l l l

Kunta: Rauma Kustannusarvio: 20 miljoonaa euroa Aloitus: 3/2016 Valmistuu: 12/2017

Yrittäjäsanomat

tiina lämsä

Lähdimme testaamaan markkinaa ensimmäisenä rakennusalan toimijana pienellä rivitalohankkeella Pyhäjoen keskustassa. – Oulun seudulla mennään investoinneissa parempia aikoja kohti. Hanhikiven ydinvoimalahanke tulee vaikuttamaan myös kaikkiin muihin teollisiin ja kaupallisiin hankkeisiin tuoden uutta kipinää. Voimalatyömaan kokonaiskustannusarvio on 6,5 –7 miljardia euroa. Se tuo nostetta koko Pohjois-Suomen talouteen. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkaa vuoden 2018 alussa. Nyt ovat käynnissä maanrakennustyöt ja tukirakennusten rakentaminen. Voimalan rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto, näillä näkymin kahden vuoden sisällä. – Jos ydinvoimalahankkeeseen haluaa mukaan, Fennovoiman verkkosivuilla voi käydä ilmoittautumassa potentiaaliseksi alihankkijaksi. Myös pääurakoitsijan Titan2-verkkosivuilta löytyy ilmoittautumislinkki.

– Olemme valppaina ydinvoimalahankkeen kanssa ja kiinnostuneita tulevista projekteista. On ne sitten Fennovoiman tai muiden yritysten tila- tai rakentamispalvelutarpeita, Temotekin toimitusjohtaja Raimo Pahkala kertoo.

18 Rekrytoi

Avoimia työpaikkoja

18 prosenttia Pk-yritysbarometrin vastaajista aikoo lisätä henkilöstöään.

Pahkala kertoo Temotekin liikevaihdon kehittyneen myötäisesti viime vuosina. Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto oli 25 miljoonaa, viime vuonna 30 miljoonaa ja kuluvan vuoden budjetti on lähes 40 miljoonaa euroa. Rakennusyhtiöllä on toimipisteet myös Tampereella ja Helsingissä. – Haemme kolmea toimihenkilöä Oulun konttorille. Rekrytoimme parhaillaan myös Tampereelle ja Helsinkiin. Viime vuonna rekrytoimme kymmenen toimihenkilöä. Henkilökuntaa oli viime vuonna parhaimmillaan 140 henkilöä. Jouni Kähkösen mukaan yritykset ovat hyvin aktiivisia ja osaavat etsiä suurhankkeiden työmahdollisuuksia. – Alueemme yrityksiä on hakeutunut ja hakeutumassa mukaan myös Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa käynnistyviin hankkeisiin. BusinessOulun Kähkösellä on

hankkeista kuin uudisrakentamisesta. – Yli puolet tietokannassamme olevista kohteista on korjaushankkeita, mutta euroissa uudisrakentamisen arvo on suurempi. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on kovaa kysyntäpainetta, RPT Docun Rimpiläinen kertoo. Yrittäjäsanomat listasi Suomen suurimpia investointeja vuosi sitten tammikuussa. Sekä julkisten että yksityisten investointien määrissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuoteen. – Viime vuoden loppupuolella myönnettyjen rakennuslupien määrissä oli kasvava kulmakerroin pitkästä aikaa. Se antaa viitteitä, että rakennusteollisuuden alamäki olisi taittumassa.

mielessään kolme asiaa, joilla pkyritykset voivat vielä petrata mahdollisuuksiaan jättihankkeissa. – Jatkuva laadun parantaminen on järkevää, koska vaatimukset kiristyvät koko ajan sekä kotimaisissa että ulkomaisissa hankkeissa. Jos laatuasiat eivät ole kunnossa, niin ei ole yhtä kilpailukykyinen kuin muut kilpailijat. Myös kielitaidolla on merkitystä. Kolmantena korostuu oma aktiivisuus. Yrittäjän pitää lähteä reippaasti hakemaan tilaisuuksia, harvemmin niitä kukaan tuo toimistoon.

Uusimaa ja Pirkanmaa kärjessä RPT Docu kerää tietoa suunnitteilla ja rakennusvaiheessa olevista investointihankkeista Suomessa. Yritys kerää tietoa niin korjaus-

Vahvoja kasvajia

9 prosenttia vastaajista hakee voimakasta kasvua. Lisäksi 36 prosenttia vastaajista on kasvuhakuisia.

13 Data hyödyksi

13 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä käyttää big dataa. Käyttö on yleistynyt ripeästi viimeisen vuoden aikana.

Y r i t y s t e n i n v e s to i n n i t, k i i n t e ä n pä ä o m a n b r u t to m u o d o s t u s , m i l j. e u r oa YHTEENSÄ

27 268 7 578 8 499 11 191

21 655

23 022

23 086

7 324

7 165

6 847

7 407

6 376

7 231

8 034

7 198

7 307

8 271

7 955

8 626

8 205

7 717

7 519

22 907 7 229

21 636

21 302

6 721

6 476

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

HENKISET OMAISUUSTUOTTEET KONEET, LAITTEET JA KULJETUSVÄLINEET RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT

32 Tulos

32 prosenttia uskoo yrityksensä kannattavuuden kasvavan. 21 prosenttia ennakoi sen sijaan laskua.

Lähde: Pk-barometri I/2016 Lähde: Pk-yritysbarometri 1/2016

Uusimaa vetää sijoituksia Pk-yritykset ennakoivat investointiensa piristyvän hiukan vuodentakaisesta. Yrityksistä lähes viidennes uskoo kasvattavansa investointejaan seuraavien 12 kuukauden aikana, tosin neljännes uskoo vähentävänsä investointeja.

Oheinen grafiikka kertoo Uudenmaan porskuttavan omassa sarjassaan investointilistalla. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri tukee tätä kuvaa, sillä uusmaalaisista yrityksistä suurempi osuus ennakoi kasvattavansa

investointejaan kuin valtakunnallisesti. Uudellamaalla koneiden ja laitteiden laajennusinvestoinnit ovat tärkein syy hakea ulkoista rahoitusta, kun valtakunnallisesti käyttöpääoma on tärkein syy.

Yrittäjäsanomat

Suurhankkeille case manageri Etelä-Korean malliin Suomen ICT-sektori kiinnostaa selvästi eniten amerikkalaisia sijoittajia. Näin kertoo Amcham Finlandin ulkomaisille investoijille tarkoitettua ohjelmaa johtava Kimmo Collander. – Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvamassa. Tänne sijoittavien erityyppisten amerikkalaisten rahastojen määrä on nousussa. Suomi saa kuitenkin vain kaksi prosenttia Pohjoismaihin suuntautuvista amerikkalaisista investoinneista. Collanderilla on nippu toimenpiteitä takataskussaan hallitukselle pohdintaan. – Lainsäädännöllisen ryntäilyn sijasta tarvitsemme laajan konsensuksen siitä, millaisen Suomen haluamme. Investointeja estävät verokysymykset, kuten esimerkiksi osakevaihdon kohtelu, pitää ratkaista ripeästi. Nykyinen tilanne on kestämätön suomalaiselle kasvuyrittäjälle, joka hakee rahoitusta USA:sta. Collanderin mukaan luvitukseen pitää saada ennakoitavuutta suuria reaali-investointihankkeita varten ja loppu sille, että virastot valittavat toistensa päätöksistä. – Toisaalta suurhankkeita varten tarvitaan toimiva case manageri –järjestelmä valtionhallintoon. Etelä-Korean mallin mukainen investointiasiamies

kommentti

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Saadaanko investointihanat auki?

Kimmo Collander

lisäisi sijoittajien luottamusta järjestelmään. – Suomen saaminen kasvuuralle on kaikkein tärkein asia. Poliittisen riskin tai ennakoimattomuuden katsotaan nousseen Suomessa, sijoittajia työkseen tapaava Collander sanoo painokkaasti.

Sijoittajien katseet käännettävä Suomeen Collander muistuttaa, että amerikkalaiset yhtiöt pitävät yli kahta triljoonaa dollaria voittovarojaan USA:n ulkopuolella. He eivät ha-

lua kotiuttaa niitä verotettavaksi USA:ssa. – Meidän pitäisi Suomessa miettiä, kuinka saisimme osamme näistä dollareista tänne investoitavaksi. Täällä nähdään paljon hienoja mahdollisuuksia. Täkäläisten startupien joukossa on maailman luokan helmiä, joihin sijoittaneet ovat tehneet kovia tilejä. Suomen pitääkin pystyä kaappaamaan isompi osa tästä sijoittajien pohjoismaisesta huomiosta, joka nyt kohdistuu suurelta osin Ruotsiin, hän sanoo.

Pidät tutut Office-työkalut menossa mukana. Kokeile ilmaiseksi 3 kk:n ajan!

l ita ig

• Sonera Kauppa • sonera.fi/officetoday • soita 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

Valitse omasi täältä:

Pro N -liittymä -43 %

alk.

es in

• Puhetta 25 h/kk • Viestejä 500 kpl/kk • Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 25 Gt/kk

Valitsemasi puhelin + Sopiva Pro N -liittymä

Kun sinulla on huippupuhelin ja tehokas liittymä, toimisto kulkee mukanasi missä ikinä liikutkin.

Office today #koskamävoin

useamman rakennustyöt alkavat nyt alkuvuonna. Lähivuosien investointilistan ykkösenä on Pyhäjoen ydinvoimalatyömaa, jonka kokonaiskustannusarvio on 6,5 -7 miljardia euroa. Se tulee tuomaan nostetta koko Pohjois-Suomen talouteen. Voimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018. Muitakin miljardiluokan hankkeita on: kiinalaisyhtiö tiedotti helmikuussa miljardin biodieseljalostamohankkeestaan Kemiin. Rakennushankkeiden toteutuminen voi aikaistua tai viivästyä tai toisaalta jäädä kokonaan toteutumatta, riippuen rahoituksen saannista. Toivoa sopii, että yrittäjien investointiodotukset saavat konkretiaa alleen. Barometrin mukaan ulkopuolista rahoitusta haetaan kuitenkin edelleen lähinnä käyttöpääomaksi, joskin neljännes vastaajista tarvitsee pääomia koneja laiteinvestointeihin.

Yrittäjälle:

Noin kaksi kolmasosaa suunnitteilla ja rakennusvaiheessa olevista investointihankkeista Suomessa on yksityisiä hankkeita, loput ovat julkisen sektorin hankealoituksia. Tämä selviää rakennushankkeiden tietopalveluja tarjoavan RPT Docun tietokannasta. Tuore Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n Pk-yritysbarometri kertoo pk-yritysten seuraavien 12 kuukauden investointiaikeista. Barometrissa yritysten investointiodotuksia kuvaava saldoluku on parantunut vuodentakaisesta, mutta se on silti kaukana noususuhdanteen luvuista. Yritykset seuraavat taloustilannetta, heikossa suhdannetilanteessa investointeihin ei uskalleta ryhtyä eikä niihin ole tarvetta, jos kysyntä on vähäistä. Yritykset tekevät investointipäätöksiä arvioiden tilanteen kehittymistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurinvestoinneissa on useita sairaalarakennushankkeita, joista

Yrittäjäsanomat

pixhill

Uutiset Työpaikkasopimisessa katseet kevääseen Työpaikkasopiminen etenee nyt työehtosopimusten kautta. Takarajana on toukokuun loppu. Ellei sopua löydy, hallitus jatkaa lakiteitse.

toimialat Suomen Yrittäjistä korostetaan, että hallitus pitää kiinni jo hallitusohjelmaan kirjaamistaan tavoitteista. Niihin kuuluu, että työpaikoilla pitää pystyä sopimaan työajoista, palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. – Tämä asettaa tavoitteen oikealle tasolle: Kun tuo toteutuu, mahdollisuudet säilyttää ja luoda työtä paranevat oleellisesti, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Yrittäjät: Taas odotetaan Promootiotoimisto Sunnyone Promotion omistajayrittäjä Sanni Kaikkosella on noin 150 freelancer-työntekijää ympäri Suomen. Suurin osa heistä on palkkatyöntekijöitä. Kaikkosen mukaan ensi alkuun syntyi fiilis, että ratkaisua siirrettiin eteenpäin. – Toivottavasti hallituksen päätös saadaan maaliin sellaisenaan kuin se nyt on esitetty. Käytän työehtosopimuksia pohjana, kun mietin yksittäisen tietyn alan työntekijän palkkausta, mutta paikallinen sopiminen palkoista toimii meillä kaikista parhaiten. Palkkojen lähtötasosta on pidetty kiinni alusta saakka. Mikkeliläisen ympäristönhuoltoalan perheyrityksen RL-Huolinta

Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasola lataa hallituksen päätökseen isoja toiveita ja odotuksia. – Ei vain tunnu olevan valmiutta tehdä tarvittavia ratkaisuja ennen kuin on vihoviimeinen pakko. Nyt se on toukokuun loppu.

Kansanedustajat: Hyvä ratkaisu Keskustan kansanedustaja Marisanna Jarvan mukaan tehty ratkaisu on osoitus suomalaisesta luovasta ongelmanratkaisukyvystä. – Ollaan joustavia molempiin suuntiin, ja lopputulos ratkaisee. – Perheyrityksissä kuten meillä kotona on työntekijöillä hyvin tiedossa yrityksen tilanne. Isoissa yrityksissä se on varmasti ongelma hierarkian takia. Tiedonsaanti tulee turvata työntekijöille, jotta heillä on sama tieto yrityksen talouden tilasta kuin työnantajalla ja siten valmius sopimiseen. Perussuomalaisten Kaj Turusen mielestä hallituksen päätös on hyvä ratkaisu.

Ollaan joustavia molempiin suuntiin, ja lopputulos ratkaisee.

Päätös paikallisesta sopimisesta antaa vielä odottaa.

Hänen mukaansa se ei välttämättä tarkoita, etteikö olisi tarvetta lainsäädäntöön. – Pallo on nyt työmarkkinajärjestöillä, ja heidän on vastattava huutoonsa. Se on halusta kiinni. – Jos työmarkkinajärjestöt saavat sovittua paikallisesta sopimisesta työehtosopimuksiin, niin sen jälkeen ne voidaan betonisoida lainsäädäntöön, Turunen arvioi. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

Paikallinen sopiminen • Järjestäytymättömät työnantajat on saatettava samalle viivalle kuin järjestäytyneet koskien sekä oikeuksia että velvollisuuksia. • Paikallisesti on pystyttävä sopimaan työajoista sekä palkoista, palkanlisistä ja muista korvauksista. • Selviytymislauseke on määriteltävä sellaisia tilanteita varten, jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita. • Henkilöstön edustus ja tiedonsaanti on turvattava yrityksen hallinnossa. • Lopullinen päätösvalta paikallisesta sopimisesta tulee olla työpaikoilla. Lähde: TEM tiedote

700 miljoonan potti jakoon tänä vuonna RAHA Maaseudun yrittäjille on tarjolla lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta investointeihin, kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen vuoteen 2020 mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014−2020 on lähtenyt verkkaisesti liikkeelle, mutta Maaseutuverkoston yrittäjyys ja elinkeinot -työryhmän puheenjohtaja Hannu Uusihonko lupaa, että rahahanat aukeavat tänä vuonna. Koska tähän mennessä rahoitus on jäänyt jakamatta, tänä vuonna yrityksille on tarjolla peräti 700 miljoonaa euroa. Toistaiseksi yritykset ovat hakeneet laiskasti rahoitusta maaseutuohjelmasta, sillä harva

tietää täyttävänsä kriteerit. Tukea ei siis esimerkiksi jaeta pelkästään maaseutuelinkeinoa harjoittaville. Uusihonko painottaa, että Suomen pinta-alasta 95 prosenttia lasketaan maaseuduksi. Tällä alueella on yli puolet kaikista Suomen yrityksistä. − Esimerkiksi Satakunnassa vain Porin ja Rauman keskusta-

Yli puolet yrityksistä voi hakea rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

alueet eivät ole maaseutua, Uusihonko antaa esimerkin.

Tuen määrä vaihtelee Rahoitusta on saatavilla niin yrityksen perustamiseen kuin investointeihin. Lisäksi tukea voi hakea yhdessä muiden yritysten tai yhteisöjen kanssa. − Rahaa voi saada esimerkiksi uusien koneiden tai käyttöomaisuuden hankintaan, tuotekehityshankkeisiin tai kansainvälistymisselvitykseen, Uusihonko luettelee. Suomen Yrittäjät ja MTK ovat käynnistäneet maaseutukierroksen, jonka aikana on tarkoitus tehdä ohjelmaa tutuksi ja selventää hakuperusteita. Varsinkin

Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät ovat hakeneet rahoitusta vain vähän. Uusihonko uskoo, että hakijat aktivoituvat, kun tieto lisääntyy. Tuen määrä vaihtelee tukialueen ja käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi perustamistukea hakeva yritys voi saada enintään 35 000 euroa. Investointitukea taas myönnetään 20−40 prosenttia kustannuksista. − Yrityksen koko, toimiala ja sijainti vaikuttavat tuen määrään, Uusihonko muistuttaa. Yhteistyöhankkeissa tukitaso vaihtelee 60:sta 80 prosenttiin. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Rahoitusta yrittäjille Noin 95 prosenttia Suomen yrittäjistä voi hakea rahoitusta Manner-Suomen maaseuturahastosta. Tarjolla innovaatio- ja perustamistukea sekä rahoitusta yhteishankkeisiin. Yritys voi hakea tukea joko Elykeskukselta tai Leader-ryhmän kautta. Tukihakemus jätetään Hyrrä-palvelussa. Lisätietoja aiheesta löydät osoitteesta: http://bit.ly/tukiraha sekä http://www.yrittajat.fi/ kunnat.

Yrittäjäsanomat

Paikallisen sopimisen mahdollisuus toisi töitä toimialat Laivati-

laukset ovat piristäneet Turun telakan alihankkijoiden tilannetta selvästi. Laivasähkötyö Oy:n toimitusjohtaja Juha Hietarinta kertoo, että parantunut tilanne ei kuitenkaan tarjoa töitä välttämättä suomalaisille. − Työtä on paljon tarjolla, mutta suomalainen työvoima ei ole kilpailukykyistä. Ongelmana ovat korkeat palkkojen sivukulut ja erilaiset perusteettomat kulukorvaukset. Samoin työehtosopimusten rakenne ja ammattiliittojen ohjeistukset ovat sellaisia, ettei palkkahaarukoiden alimmilla palkoilla kuuluisi vielä tehdä tuottavaa työtä, hän sanoo. Puolasta, Virosta ja Latviasta virtaa VarsinaisSuomeen paljon työvoimaa, sillä ulkomaalaiset suostuvat tekemään työtä matalammilla palkoilla kuin suomalaiset. Kyse ei missään nimessä ole harmaasta työvoimasta, Hietarinta painottaa. Yksi ratkaisu ongelmaan olisi Hietarinnan mielestä paikallinen sopiminen. Näin suomalaisyrittäjät voisivat palkata kotimaista työvoimaa ilman pelkoa ammattiliittojen jälkikäteen oikeusteitse vaatimista korvauksista. − Työehdoista pitäisi pystyä sopimaan enemmän yksittäisten henkilöiden ja yrityksen työntekijöiden kanssa, hän jatkaa.

AVIt haluavat vähentää sääntelyä byrokratia Aluehallintovirastot esittivät helmikuun alussa yli 50 normin kumoamista tai muuttamista sekä lupa- ja valvontatoiminnan yksinkertaistamista ja prosessien sähköistämistä. Ehdotuksessa mainitaan, että asiakkaiden hallinnollista taakkaa voitaisiin vähentää myös yhteisellä asiakaspalvelukanavalla sekä ennakkoohjauksen lisäämisellä. Aluehallintovirastojen mukaan nykyisessä lupa- ja valvontajärjestelmässä on liikaa toimijoita ja tasoja, mitkä tekevät kokonaisuuden asiakkaalle epäselväksi. Yksi tapa ongelman ratkaisuun olisi aluehallintoviraston ehdotuksen mukaan se, että jatkossa vain ne huolehtisivat luvituksesta ja valvonnasta asemansa vuoksi. Aluehallintovirastot rajaisivat Valviran tehtäväksi valtakunnalliset valvontaohjelmat, kansainväliset asiat, erityisosaamisen, ammatin harjoittamisen valvonnan sekä AVIen toiminnan tarpeellisen koordinoinnin.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Mainosvideo levisi kulovalkean tavoin Suomen Yrittäjien tammikuussa julkaisema mainosvideo saavutti neljän ensimmäisen päivän aikana lähes 350 000 katsojaa. Näyttelijä-muusikko Heikki Silvennoisen tähdittämää videota on tähän mennessä katsottu yli 400 000 kertaa ja video on jaettu 5 000 kertaa.

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat

meeri utti

”Yrittäjät tietävät mitä haluavat ja mitä eivät”

Leimaa laimentamassa MITÄ Vuosina 1991−1995 tehtiin lähes 190 000 konkurssia, kun valtava rahoituskriisi iski Suomeen. Velat moninkertaistuivat ja korot nousivat pilviin. Viimeinen sivallus suomalaisyrittäjien lihaan oli se, kun markka laitettiin kellumaan vuonna 1992 ja sitä seurasi devalvaatio. Moni ei kestänyt konkursseista syntynyttä taakkaa ja häpeää, ja elämä päättyi oman käden kautta. Toisten elämä kuitenkin jatkui vastoinkäymisistä huolimatta. Yksi heistä on Antti Salminen.

KUKA ”1980-luvulla puoliksi omistamallani talotehtaalla meni hyvin ja laman alkaessa 1991 yrityksemme tase oli hyvässä kunnossa. Devalvaation seurauksena velka kasvoi ja pankin suosittelemien valuuttaluottojen vuoksi olimme pulassa. Vuonna 1995 yrityksemme ajautui konkurssiin. Se vei luottotiedot, kodin, kesämökin ja varat. Nykyisin niin ei enää kävisi. Meillä kävi huono tuuri, koska lainamme olivat väärässä pankissa. Jos ne olisivat olleet muualla, tilanne ei olisi äitynyt noin pahaksi. Minun velkani vanhenivat lopulta vuonna 2008. Kun A-talot meni konkurssiin, jatkoimme muutamia vuosia kumppanini kanssa omistamamme kiinteistöyhtiön kautta. Koska olimme tehneet konkurssin, rahoitusta oli mahdotonta saada. Sitten toiminta loppui ja jatkoin agentuuritoimintaa lopun työuraani. Selvisin 1990-luvun lamasta perheen ja läheisten avulla. Opin, että pankkien ja monien ihmisten suhtautuminen muuttui. Konkurssin tekeminen oli epäonnistuminen ja minut leimattiin miltei rikolliseksi. Onneksi oli heitä, jotka eivät määritelleet minua konkurssini takia. Tiedän nyt, että riskejä olisi pitänyt kartoittaa paremmin. Toisaalta suomalainen yhteiskunta ei pärjäisi ilman riskejä ottavia yrittäjiä.” MITEN Suomen Yrittäjät puuttui nopeasti syvenevään lamaan. Järjestö perusti kriisiryhmän, jonka avulla käytiin vuoropuhelua verottajan, pankkien ja Finnveran kanssa. Lisäksi tarjolla oli henkistä kriisiapua. Kriisiryhmä pelasti lukuisia yrityksiä konkurssilta. Lisäksi järjestö lähti ajamaan konkurssilakiin muutoksia. Esimerkiksi konkurssin tehneet yrittäjät eivät enää joudu ikuiseen velkavankeuteen. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

TE-toimistojen yrityskäyntien määrä kasvoi viime vuonna yli neljänneksellä verrattuna edellisvuoteen. toimialat

Noin 18 500 yrittäjää sai viime vuonna vieraan työja elinkeinotoimistosta. Kyseessä oli paikallisen TE-toimiston henkilökohtainen yrityskäynti, joita tehtiin viime vuonna yli neljännes enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2014 TE-toimistot kolkuttivat noin 14 000 eri yrityksen oveen. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena oli, että yrityskäyntejä olisi viime vuonna ollut 20 000. – Hyvin lähelle tavoitetta päästiin, toteaa yritysasiakkuuskoordinaattori Riku Hautamäki Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Määrällisesti eniten yrityskäyntejä tehtiin viime vuonna Uudellamaalla. Siellä sijaitsevista yrityksistä noin 3 600 tapasi TEtoimiston henkilökuntaa kasvokkain, kun vuotta aiemmin luku oli noin 3 000. Kuntien asukaslukuun ja yritysten määrään suhteutettuna TE-toimistot tapasivat yrittäjiä erityisen ahkerasti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. – Muuten määrät noudattelevat aika pitkälle alueiden kokoa. Vähiten käyntejä on pienillä alueilla, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, mutta niissäkin puhutaan sadoista yrityskäynneistä, Hautamäki kertoo.

Työmarkkinatilanne yritysten näkökulmasta Henkilökohtainen tapaaminen on todettu hyväksi tavaksi kartoittaa yritysten tarpeita ja perehdyttää yrittäjiä TE-palveluiden saloihin. – Käynneillä selvitetään yritysten palvelutarpeita, opitaan tuntemaan työmarkkinatilannetta yritysten näkökulmasta sekä haravoidaan piilotyöpaikkoja, Hautamäki kertoo. Arviolta yli 90 prosenttia viime vuoden yrityskäynneistä suuntautui pk-yrityksiin. – Suuryrityksiäkään ei unohdeta,

Riku Hautamäki kertoo, että Kainuussa ja Etelä-Savossa yrityskäyntejä tehdään vähiten.

mutta eniten henkilökohtaisesta palvelusta hyötyvät pk-yritykset.

Osaaminen ja rekrytoiminen huolena Yrittäjiä huolettavat erityisesti osaavan työvoiman saatavuus sekä rekrytointien onnistuminen. TE-toimisto voi auttaa yrittäjää esimerkiksi kertomalla koulutuksista tai rekrytointia tukevista palveluista. Piilotyöpaikkoja löytyy säännöllisesti, kun yritykset saavat tukea rekrytointiin, Hautamäki sanoo. – Yrittäjät ovat siitä kiitollisia kumppaneita, että kun heidän

kanssaan keskustelee, heiltä saa helposti selkeitä kannanottoja ja he tietävät, mitä haluavat ja mitä eivät. Yritys voi sopia yrityskäynnistä ottamalla yhteyttä TE-toimistoon. Myös TE-toimisto on aloitteellinen. Tietynlainen yritys voi kiinnittää TE-toimiston huomion. – Se voidaan arvioida profiililtaan potentiaaliseksi tai asiasta voidaan saada yhteydenotto yhteistyökumppanilta, esimerkiksi paikalliselta yrittäjäjärjestöltä. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Uudistuksiin lisäpotkua byrokratia Vuonna 2019 voimaan astuvaa sote- ja maakuntauudistusta koskevat käytännöt ovat vasta valmisteltavana. Suomen Yrittäjät julkaisi helmikuussa oman näkökulmansa koko Suomea ravisuttaviin muutoksiin. Uudistus vaikuttaa kaikkien toimialojen yrittäjiin. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala painottaa, ettei uudistuksessa saa syntyä passiivisia toimijoita, jotka jakavat julkisia varoja tai hoitavat byrokratiaa. Hänen mukaansa suomalainen yhteiskunta on muuttu-

nut keskittyneestä ja suuresta teollisuudesta pienistä yrityksistä muodostuvaan verkostoon, joka vaikuttaa omalta osaltaan myös sekä sote- että maakuntauudistukseen. − Vaikka yrityksille sijainnilla ja saavutettavuudella on merkitystä, alueiden menestystä määrittävät lopulta yritykset ja niiden toimintaedellytykset hallinnollisten rajojen sijaan, Kujala linjaa. Muutoksessa esimerkiksi yrittäjien neuvontaan, palveluihin, lupiin, rahoitukseen liittyvät Ely-keskusten tehtävät siirtyvät uusien

FINNVERA

alueiden vastuulle. Uudistuksessa muutetaan merkittävästi myös kuntien rooleja ja tehtäviä. Kunta on yrittäjälle edelleen tärkeä kumppani.

Suurin muutos valinnanvapaus Hallituksen viime vuonna tekemän valinnanvapautta koskevan linjauksen vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurien mullistusten edessä. Käytännössä muutos tarkoittaa, että raha seuraa asiakasta tämän itse valitsemaan hoitopaikkaan. − Jotta tämä onnistuu, kaik-

kien sote-palvelujen tuottajien omistuspohjasta riippumatta pitää olla samalla viivalla, Suomen Yrittäjien työvaliokunnan jäsen, lääkäriyrittäjä Kari Varkila sanoo. Uudistuksen onnistumiseen vaatii, että palvelujen tuotantorakenteen ja rahoitusjärjestelyn on oltava oikeudenmukainen niin asiakkaille, valtiolle, sote-alueelle kuin palveluiden tuottajille. Lue aiheesta lisää: http:// www.yrittajat.fi/kunnat Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Yrittäjyyskasvatus

Starttirahat Alkavan yrittäjän neuvonta

YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT

Omistajanvaihdosten neuvonta

Rahoitus

Kasvu ja kansainvälistyminen Keksintö- ja innovaatiopalvelut

Suomen Yrittäjät esitteli oman ratkaisumallinsa sote- ja maakuntauudistukseen.

Team Finland -palvelut TEKES

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Piristymistä ilmassa – uskoa kotimarkkinoihin Pk-yritykset aikovat pitää kiinni työvoimastaan. Yritysten luottamus taloustilanteeseen on vahvistunut. toimialat Pk-yritysten kannattavuusodotukset ovat kohonneet talouskasvun piristymisen merkkien kanssa samaan tahtiin. Yritysten investointinäkymätkin ovat hiukan parantuneet vuoden takaisesta, Suomen Yrittäjien, TEM:n ja Finnveran Pkyritysbarometri kertoo. Yrittäjät ovat toivoneet työpaikkasopimisesta oleellista apua kilpailukyvyn nostamiseen, mutta yhä joudutaan odottamaan, mitä työmarkkinajärjestöpöydässä syntyy. Maan hallituksen viesti on, että paikallista sopimista kehitetään työehtosopimusten kautta ja täydennetään lainsäädännöllä. Yritysten luottamus on palautumassa. Taloustilanteen paranemisen johdosta entistä harvempi yritys joutuu sopeuttamaan toimintaansa. Tosin Suomessa BKT:n ennustetaan kasvavan vain reilut puoli prosenttia vuonna 2016, jolloin kasvu olisi EU-maiden toiseksi heikointa. Korkeampiakin ennusteita on esitetty. Rakennusteollisuudesta on vihdoin kuultu positiivisia uutisia, mikä kertoo kotimarkkinoiden taloustilanteen vahvistumisesta. Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakentaminen kääntyy tänä vuonna vihdoin 2,5 prosentin kasvuun. Osittain tämä selittyy

@FinnveraFi Kansainvälistymällä kasvuun! Kv-rahoitusta aiotaan hakea aiempaa selvästi enemmän kaikilla toimialoilla. #pkbaro

asuntotuotannon elpymisellä taantumavuosien jälkeen. Palvelualoilla on hieman muita aloja paremmat työllisyysnäkymät. Pk-yritysbarometri kertoo, että kaikilla toimialoilla uskotaan jälleen mahdollisuuteen palkata henkilöstöä lisää. Pk-yritykset työllistävät 65 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin.

@SatuMalkamaki #pkbaro lehdistöinfossa kuultua: ”Vuosina 2006–2008 rahoitusmarkkinoilla oli enemmän rahaa kuin järkeä” #talous

Palveluviennissä potentiaalia Hallituksen tilannekuvassa maaliskuussa 2015 todettiin, että Suomen vienti romahti finanssikriisissä, minkä jälkeen vientikehitys on jäänyt selvästi maailmankaupan kasvusta. Toimivat kotimarkkinat ovat myös vientiyrityksille tärkeä ponnahduslauta. Suomen palveluvienti on kilpailijamaihin vertailtuna vähäistä. – Palveluviennin potentiaalia ei tunnisteta riittävästi eikä sen kansainvälistämiseen satsata senkään vertaa kuin tavaran. Osittain edellä mainitusta arvostuskysymyksestä johtuen meidän palveluvientimme on kovin alkutekijöissään, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo. Helmikuisen Pk-yritysbarometrin mukaan kuitenkin niistä palvelualan yrityksis-

tä, jotka harjoittavat vientiä, jopa 54 prosenttia uskoo kasvattavansa viennin määrää kuluvana vuonna. Palveluviennin merkitys kansantaloudessa lisääntyy lähivuosina. Vain teollisuusyrityksissä vientinäkymät ovat palvelusektoria positiivisemmat. Kaikista yrityksistä viidesosa harjoittaa vientiä. Näistä yrityksistä lähes kuusi kymmenestä harjoittaa suoraa vientiä.

PIENILLÄ ASIOILLA ON USEIN KAUASKANTOISET SEURAUKSET

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

@toivakka Kasvuhakuisista yrityksistä 1/3:lla suoraa vientiä ulkomaille! Pk-yritysbarometri: - luvassa lisää työpaikkoja @TesiFII Kasvuhakuisista yrityksistä kaksi kolmesta aikoo lisätä henkilöstöään seuraavan vuoden aikana #pkbaro

Yritystoiminnassa pienikin ongelma saattaa puuttellisesti hoidettuna kasvaa mittasuhteiltaan hallitsemattomaksi.

Meidän tehtävämme on turvata ja varmentaa yrityksesi menestys.

Me olemme JuriNetissä sitä mieltä, että hinta ei saa olla asiakkaalle este saada korkeatasoisia lakipalveluja.

Meidän mielestämme jokainen ansaitsee lakipalvelut, joista ei aiheudu yritykselle kohtuuttomia kustannuksia.

MEILLE MIKÄÄN LAKIASIASI EI OLE LIIAN PIENI TAI SUURI! Ota yhteyttä! 029 009 2590 info@jurinet.ﬁ www.jurinet.ﬁ

Yrittäjäsanomat

SDP:n Harakan avaukset saavat tukea

jukka - pekka flander

Timo Harakka peräänkuuluttaa uudenlaista suhtautumista pk-yrittäjiin.

Suomen Yrittäjien Janne Makkula pitää kansanedustajan ehdotuksia tervetulleina. toimialat SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on reivaamassa puoluettaan 2020-luvulle. Puolueensa haastavassa ohjelmajulistuksessa hän peräänkuuluttaa uutta suhtautumista pk-yrittäjiin – niin nykyiseltä Sipilän hallitukselta kuin omalta puolueeltaankin. Harakka kirjoittaa, että ”10–30 hengen yritysten työnantajavelvoitteita on kevennettävä. Niille on sallittava esimerkiksi pidempi koeaika, huojennuksia työaikasääntöihin ja yt-menettelyn normeihin. Nykyään raskaiden velvoitteiden välttäminen suorastaan rajoittaa työllistämistä. Entäpä, jos SDP olisi yrittäjäpuolue?” Harakka haluaa fiksun valtion kannustavan ihmisiä kokeilemaan siipiään yrittäjinä ja tarjoamaan turvaverkon vaikeuksien tullen.

Muutoksia tarvitaan Suomen Yrittäjien työ- ja yrityslainsäädännöstä vastaava johtaja Janne Makkula pitää Harakan esityksiä mielenkiintoisina. – Työnantajavelvoitteiden keventäminen 10–30 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä on hyvä avaus. On selvää, että

yrittäjät.fi

ten mahdollisuutta palkata työvoimaa voidaan helpottaa, ovat välttämättömiä. Lainsäädäntöä on kehitettävä työllisyyttä paremmin tukevaan suuntaan pitkällä aikavälillä.

Epäilyttäviä työsuhteita Kansanedustaja Harakka myöntää, että epätyypilliset työsuhteet ovat epäilyttäviä perinteisessä sosialidemokraattisessa ajattelussa. Hänen mukaansa pää- ja sivutoimisten yrittäjien verkostoja, jotka luovat keskenään toimeksiantoja ja työtilaisuuksia, kannattaa tukea. Mikroyrittä-

jät ovat aktiivisia, joustavia tuottajakansalaisia, jotka tuovat talouteen luovuutta ja dynamiikkaa, Harakka alleviivaa. – Minusta alkaa olla vanhasta maailmasta puhua tyypillisistä tai epätyypillisistä työsuhteista. Kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. On muistettava, että työlainsäädäntö on pohjimmiltaan markkinoiden toiminnan sääntelyä, Makkula sanoo. – Yrittäjyys ei ole puoluepoliittinen kysymys. Se on tapa tehdä työtä, hän jatkaa. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi @NieminenEsa

Q&A

vesa - matti väärä

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

yt-lain soveltamisalaa pitäisi nostaa vielä korkeammaksi. Esimerkiksi 50 työntekijään, koska ei ole tarkoituksenmukaista normittaa yhteistyötä silloin, kun se toimii muutenkin. Makkulan mukaan on hyvä käydä avointa keskustelua siitä, millainen työlainsäädäntö tukee parhaiten työllisyyttä. – Esimerkiksi Saksassa alle kymmenen henkilön yrityksiin ei sovelleta lainkaan irtisanomissuojasääntelyä. Makkula haastaa kansanedustaja Harakan työllistämisesteiden purkutalkoisiin. – Toimenpiteet, joilla pienten yritys-

Omatuntotaloutta perhosista Miksi perustit oman yrityksen, Miia Liesegang? Oli selvää, että uuden idean kanssa lähdetään liikkeelle yrittäjävetoisesti. Meillä on kummallakin aikaisempaa yrittäjätaustaa, joten kynnys aloittaa ei ollut korkea. Konseptia kehitettiin puolisen vuotta, jotta meillä oli tarpeeksi taustatietoa arvioida menestyksen mahdollisuuksia ja lähteä viemään tätä täysillä eteenpäin. Tavoitteena on luoda vahvasti kansainvälistä liiketoimintaa. Millaista tukea ja rahoitusta olette saaneet? Haemme ulkopuolista rahoitusta enkelisijoittajilta ja Tekesiltä. Tulevaisuudessa myös joukkorahoitus on yksi mahdollisuus. On ollut positiivinen yllätys, miten valmiita eri alojen ammattilaiset ovat olleet auttamaan: verkostomme kasvaa jatkuvasti. Toisaalta verkostojen kautta saadut suositukset ovat lähes ainoa tapa edetä uusille markkinoille. Millainen toimiala on? Luomme uudenlaista markkinaa yhdistämällä omatuntotaloutta, designia, lifestyleä ja puutarhakulttuuria. Feedereitä on jo maailmalla, mutta me olemme keskittyneet designiin ja käyttäjäkokemukseen.

Miten saitte ensimmäiset asiakkaanne? Monet kuluttajat ovat jo kuulleet tuotteesta ja kysyvät, mistä sitä saa ostaa. Toistaiseksi ohjaamme heidät nettisivuillemme, jossa saa tehdä ennakkotilauksen. Kevään aikana lähestymme Ison-Britannian jälleenmyyntiverkostoja. Puutarhanhoito on maassa iso bisnes. Sesonkituotteesta johtuen teemme myyntiä pääosin vuodelle 2017. Mitkä ovat vahvuuksianne? Nautimme uuden oppimisesta ja iloitsemme pienistäkin onnistumisista. Samalla ajatuksemme ovat kuitenkin täysin tulevaisuudessa. Meitä on kehuttu verkostoitumistaidoista. Tiedämme, että kahdestaan maailmaa ei valloiteta, emmekä pelkää lähestyä itseämme fiksumpia ihmisiä. Mitä vinkkejä antaisit uusille yrittäjille? Epäonnistumisen pelko ei saa olla este aloittamiselle. Aina ei onnistu, mutta aina oppii. Älä usko itsestäsi liikaa, mutta älä myöskään liian vähän. Ole nöyrä, mutta kurkottele taivaita – saatat yltää ainakin puoliväliin. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Belightful Design Oy Miia Liesegang perusti Belightful Design Oy:n yhdessä Taina Tallalan kanssa. Tammikuussa perustettu yritys suunnittelee ja valmistaa lifestyletuotteita ulkotiloihin. Ensimmäinen lanseerattava tuote on perhosia puutarhaan houkutteleva “butterfly feeder” eli perhosbaari. Jo kolmessa eri kilpailussa palkitun tuotteen tavoitteena on luoda elämyksellinen ja hauska keino luonnon tukemiseen. Esimerkiksi perhosten määrä on viimeisen 25 vuoden aikana puolittunut Euroopassa.

Miia Liesegangin (oik.) ja Taina Tallalan perhosbaari-idea on palkittu jo kolmessa eri kilpailussa.

Yrittäjäsanomat

Käytä aikaasi tiedon hyödyntämiseen, älä hakemiseen. Kauppalehti Tietopalvelut on yrityksesi luottokumppani. Saat aina tuoreinta ja virallisinta tietoa yrityksistä, kiinteistöistä ja henkilöistä liiketoimintasi tueksi. Palveluidemme avulla tarkastat asioiden oikeat taustat ja haet vaivatta tietoa sinulle tärkeistä sidosryhmistä: asiakkaista, kilpailijoista ja yhteistyökumppaneista. Faktoihin perustuen teet oikeita päätöksiä päivittäin. Oikeilla työkaluilla olet toimintaympäristösi paras asiantuntija. Lisätietoja saat asiakaspalvelustamme: puh. 0800 141 070, tietopalvelut@kauppalehti.fi, tietopalvelut.kauppalehti.fi

Tiedon luottopakki.

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x P k- b a r o m e t r i

Kirkko keskelle kylää

uomen Yrittäjät on halunnut edistää paikallista sopimista jo viitisentoista vuotta. Sipilän hallituksen myötä tuon tavoitteen uskottiin toteutuvan – löytyihän hallitusohjelmasta selkeä kirjaus paikallisen sopimisen vahvistamisesta lainsäädännöllä, ei työehtosopimuksilla. Paikallisesta sopimisesta tuli kuitenkin peliväline hallituksen ja työmarkkinajärjestön väliseen taistoon yhteiskuntasopimuksesta. SAK ilmoitti, että paikallinen sopiminen pitää ratkaista työmarkkinapöydässä ennen kuin edetään työmarkkinaneuvotteluissa. Hallitus teki välttämättömyydestä hyveen, ja rakensi kompromissin. Yrittäjät ja EK saivat varmistuksen, että lopullinen päätösvalta tulee olla työpaikoilla. Tämän takuumieheksi asettui hallitus. Palkansaajajärjestöt puolestaan pääsevät ratkomaan paikallista

sopimista työehtosopimusten kautta, ja yhteiskuntasopimusneuvottelut jatkuvat. Myös hallituksen sisällä tehty päätös oli kompromissi. Kokoomus halusi lakia, perussuomalaiset olivat kallellaan työehtosopimuksiin kuten keskustakin. Lopulta hallituksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tämä sekä että -malli. Nyt paikallista sopimista koitetaan kirjata työehtosopimuksiin, ja jos sitä ei synny, niin toukokuussa hallitus jatkaa lakiteitse. Yrittäjäkentässä hallituksen ratkaisuun suhtaudutaan epäillen: kykenevätkö työmarkkinajärjestöt ratkomaan kymmenen vuotta pöydällä olleet asiat pikavauhtia? Paikallinen sopiminen etenee nyt hiljalleen, kun kaikki säilyttivät kasvonsa jotenkuten. Palkansaajajärjestöt parhaiten.

Talous liikkeelle

Liikevaihdon kasvuodotukset ovat korkeimmat suurissa pk-yrityksissä.

53% Vienti kasvaa

Viennin määrä nousee seuraavan vuoden aikana selvästi nykyistä suuremmaksi. Erityisesti teollisuudessa.

Kasvuhakua löytyy

kolumni

Myrskyä sähkönsiirtomarkkinoilla – mikä on yhteiskunnan vastuu ja vastaus?

Antti Neimala varatoimitusjohtaja antti.neimala@ yrittajat.fi

44%

Carunan sähkönsiirtohintojen korotukset raivostuttivat yrittäjät ja kuluttajat. Hinnankorotukset olivat rajuja, tuotannollisilla yrityksillä niiden kertoman mukaan jopa 40–60 prosenttia nykyiseen verrattuna. Ei ole ihme, että Carunan 650 000 asiakasta alkoivat kysyä oikeuksiensa perään. Kuluttaja-asiamies sai taivuteltua Carunan jaksottamaan hinnankorotuksen kohtuullisemmin. Maan ensimmäinen kuluttaja-asiamiehen ajama ryhmäkanne oli nähdäkseni lähellä. On syytä toivoa, ettei kuluttaja-asiamies suostunut liian pehmeään ratkaisuun. Oli tärkeää, että Caruna sitoutui kohtuullistamaan myös yritysten hinnankorotusten jaksotuksen. On kuitenkin varmistettava, että toimenpiteet helpottavat yritysten asemaa myös käytännössä. Jatkamme yhteydenpitoa Carunaan yrittäjien edut turvataksemme. Carunan temppu synnytti poliittisen myrskyn. Syynä oli, että Carunan liiketoiminta on ostettu Fortumilta muutama vuosi sitten yli 2,5 miljardilla eurolla. Kuohuntaa lisäsivät uutiset yhtiön niukasta veronmaksusta Suomeen ja epäilyt aktiivisesta verosuunnittelusta. Nyt kysytään, onko perusinfrastruktuurin luovuttaminen yksityisille monopoleille perusteltua. Moni poliitikko on ollut sitä mieltä, että välttämättömyyspalveluita ei pitäisi antaa yksityisten monopolien tuotettaviksi. Sähkönsiirtoyhtiöitä aletaan tuskin sosialisoida. Valvontaa pitää joka tapauksessa kiristää ylilyöntien estämiseksi. Siihen tarvitaan lainsäädäntöä, jolla määrätään suuret hinnankorotukset viranomaisen tarkastettaviksi etukäteen. Yksittäiset ongelmat on selvitettävä perinpohjaisesti. Samalla iso kuva on pidettävä kirkkaana. Tärkeintä on markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Se on pitkälti sama asia kuin yrittäjyyden edellytyksistä huolehtiminen.

Yhä useampi yritys pyrkii kasvamaan voimakkaasti huolimatta nykyisestä taloustilanteesta.

16% Riittävätkö rahat?

Maksuvaikeuksista kärsineiden yritysten määrä on pysynyt samansuuruisena jo viiden vuoden ajan.

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Yrityskulttuuri: hit or miss? Yrityskulttuurista on tullut yhtäkkiä globaali, kuuma peruna. Olen siitä innoissani. Deloitten viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet vastanneista yrityspäättäjistä piti yrityskulttuuria yhtenä top 3 kriittisimmistä kehitysasioista. Vuonna 2014 luku oli vielä noin 20 prosenttia. Tutkimusyritys Talent Board puolestaan selvitti viime vuonna, että 41 prosenttia työnhakijoista etsii tietoa yrityksen kulttuurista ennen kuin päättävät, hakevatko työpaikkaa ylipäätään. Yksi suurimmista yrityskulttuuriin liitetyistä väärinkäsityksistä on ajatella design-sisustetun toimiston, biljardipöydän ja ilmaisten kokisten olevan yrityskulttuurin kehittämistä. Ei siinä, on aina hienoa nähdä, että työssä viihtymiseen panostetaan. Laadukkaaseen työympäristöön investoiva työnantaja välittää työntekijöistään. Kivat edut eivät ole sama asia kuin yrityskulttuuri. Hyvin erilaisen yrityskulttuurin omaavilla yri-

tyksillä voi olla samat edut, mutta strategisesti erilaiset kulttuurilliset tarpeet. Ero on siinä, että yksikään etu ei ohjaa strategian toteutumista. Systemaattinen yrityskulttuuri sen sijaan ohjaa.

Mitä yrityskulttuuri on? Ihminen on laumaeläin, ja lauman jäsenet kopioivat, korjaavat ja kannustavat tietynlaiseen toimintamalliin. He, jotka eivät laumaan sopeudu, siirtyvät muualle. He, jotka yrittävät toimia lauman sääntöjen vastaisesti, ohjataan nopeasti oikeille raiteille. Jonkunlainen kulttuuri löytyy ihan jokaisesta yrityksestä, jossa on kahta enemmän ihmisiä. Mutta tukeeko olemassa oleva kulttuuri strategian toteutumista? Tekeekö se johtamisesta

Kivat edut eivät ole sama asia kuin yrityskulttuuri.

helpompaa? That’s the million dollar question. Systemaattinen, strategiasta kumpuava, yrityksen yhdessä ihmisten kanssa johtama kulttuuri tekee näin. Ryhmän mieltymyksistä määrittämä kulttuuri saattaa tuurilla tukea strategiaa, mutta saattaa hyvin olla myös tukematta. Mikäli kulttuuri ei tue strategiaa, johtaminen on paljon haastavampaa ja yrityksessä on todennäköisesti enemmän konflikteja, tehottomuutta ja ulko-oven liikehdintää. Ihmiset eivät sitoudu aidosti, ja silloin on vaikea uskoa asiakkaidenkaan olevan äärityytyväisiä.

Kehittämisessä voi vain voittaa

On mielekästä ymmärtää, kuinka oma työpanos kytkeytyy liiketoimintaan. Tämän rinnalla kulttuurin pehmeiden elementtien, alussa mainitsemieni etuuksien kehittäminen, saa myös järkiperäisen merkityksen. Strategian kannalta haluttua kulttuuria voidaan myös tuotteistaa, eli konkretisoida ymmärrettävälle, kosketeltavalle tasolle. Ajattele, jos koko johtamisen kaaren rekrytoinnista työnkuvaan, tavoitteiden määrittämiseen, suoriutumisen seuraamiseen, palautteen antamiseen ja kannustimiin saakka voisi kytkeä selkeästi strategiaan ja kulttuuriin. Kulttuurista tulisi strateginen toiminnanohjausjärjestelmä. Just saying.

Kulttuurin kehittäminen strategiaa tukevalla tavalla on mielekästä. Silloin siihen saa todennäköisemmin tukea myös yritysjohdolta, koska kehittämisestä tulee strategisesti tärkeä työkalu liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

TOIMISTO TASKUSSA, TIEDOSTOT PILVESSÄ JA APU LÄHELLÄ

susanna rantanen @RantanenSusanna Kirjoittaja on rekrytointeihin erikoistuneen Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman20202-verkoston hallituksen puheenjohtaja.

yrittajat.fi

Lumia 650

184

€

tai 7,65 €/kk (24 kk sopimus) Alv. 0 %.

Tyyliä työkäyttöön! Ennakkotilaa nyt!

Elisa Boxi on yrittäjän 4G-mobiililiittymä lähes rajattomalla verkkotallennustilalla. Tiedostosi ovat aina tallessa, käytettävissä missä vain ja kaikilla laitteilla. Elisa Boxi Premium ja Microsoft OneDrive for Business

YRITYSGURU – TEKNINEN TUKI PUHELUN PÄÄSSÄ

0600 900 200 ARK. 8-17 (2,19 €/MIN + PVM/MPM)

Tilaa elisa.ﬁ/ yritysverkkokauppa

Tule käymään tai varaa aika elisa.ﬁ/ajanvaraus

2495

€/kk

• • • •

Lähes rajattomasti puhetta Tekstareita 100 kpl/kk Ulkomaan käyttö EU-alueella 5 €/pv Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s

Alv. 0%

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Nopeaa asiakaspalvelua chatissa. Kirjaudu elisa.ﬁ/yrityksille

Kaikki hinnat Elisa Yritysgurua lukuun ottamatta alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

Heidi Ekholm-Talas @EkholmTalas Heidi on sarjayrittäjä: muun muassa Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut.

Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä.

Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa.

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

Lumia 950

483

€

tai 20,15 €/kk (24 kk sopimus) Alv. 0 %.

Liitä näyttöön ja työskentele kuten tietokoneella

Yrittäjäsanomat

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yritt채j채sanomat

Liity j채seneksi: yrittajat.fi/liity

Yrittäjäsanomat

fakta

Pienyrittäjä, markkinoi yritystäsi some edellä

SOME-maino

Sosiaalisen median kanavat ovat matalan kynnyksen markkinointiväyliä, jotka pienyrittäjän kannattaa ottaa haltuun. Aktiivinen läsnäolo ja vetävät sisällöt lisäävät näkyvyyttä halvalla.

yksinyrittäjä

Teksti Kristiina Markkanen ja Viivi Myllylä Grafiikka Raija Lehtonen

oikkaus sadoista tuhansiin Facebook-tykkääjiin muutamassa kuukaudessa. Päivityksiä, jotka tavoittavat kymmeniätuhansia ihmisiä. Someaddiktin toiveunta? Ei, vaan esimerkki onnistuneesta yrityksen markkinoinnista sosiaalisessa mediassa. Mallia näyttää kukkaroita valmistavan Cosecha-yrityksen perustaja Mirka Teerikangas. Hän tuplasi pitkälti Facebook-markkinoinnin avulla viime vuoden aikana yrityksensä liikevaihdon edellisestä vuodesta. – Somepanostuksen myötä myös yrityksen Facebook-sivun tykkääjämäärä kasvoi vajaassa puolessa vuodessa reilusta viidestäsadasta kahteen ja puoleen tuhanteen, Teerikangas iloitsee. Sosiaalisen median kanavat ovat helppo ja halpa tapa kerätä näkyvyyttä sekä omalle yritykselle että yrittäjälle sen takana. – Markkinointi sosiaalisessa mediassa on kustannustehokasta. Kunhan opettelee eri kanavien logiikat, omin voimin pääsee pitkälle, sosiaalisen median viestintätoimisto Somecon toimitusjohtaja Minna Valtari muistuttaa.

”Se voittaa, joka huutaa eniten” Teerikankaan mukaan yrittäjälle on tärkeää keksiä mielenkiintoista sisältöä, joka erottuu edukseen muusta uutisvirrasta. Hän päivittää Cosechan Facebook-sivua päivittäin eikä kitsastele kuvien tai emoji-hymiöiden käytössä – viimeisimmässä päivityksessä pieniä sydämen kuvia on seitsemän. Pelkkiä tekstipäivityksiä Teerikangas ei ole tehnyt vuosiin. – Mitä tylsempiä postaukset ovat, sitä vähemmän ne houkuttelevat ihmisiä. Esimerkiksi ’Tuote X on tänään tarjouksessa hintaan X’ -tyyppiset suorat mainokset eivät yleensä toimi, Teerikangas sanoo. Ne ovat persoonattomia ja jättävät katsojan kylmäksi. Sen sijaan maksetut ja tietylle kohderyhmäl-

Opettele sosiaalisen median tavoille: selvitä, mitä missäkin kanavassa on luontevaa tehdä ja minkälaisia trendejä on nousussa. Kun someviestinnän perustaidot ovat hallussa, markkinointi on helppo toteuttaa. Mittaa markkinoinnin tuloksia eri palveluiden analyysityökaluilla nähdäksesi, ovatko tavoitteet täyttyneet ja missä voisit petrata.

le räätälöidyt mainokset Facebookissa toimivat tehokkaasti. Teerikangas ostaa pari kertaa kuussa yritykselleen näkyvyyttä liukuvalla hintahaarukalla. Joskus parikymppiä riittää, kerran taas meni parisataa. Satsaus kannatti: kahdellasadalla sponsoroidun päivityksen alennusmyynneistä näki 60 000 ihmistä. – Neljällä eurolla pääsee liikkeelle, mutta jotta mainonta aidosti kannattaa, kuukaudessa pitäisi puhua pikemminkin satasista tai tonneista. Rahasumma riippuu yrityksen koosta ja siitä, minkälaista yleisöä haluaa tavoittaa, Valtari sanoo. Hän kehottaa seuraamaan, minkälaista mainontaa kilpailijat hyödyntävät. – Mainostaminen sosiaalisessa mediassa on huutokauppaa: Se voittaa, joka huutaa eniten, eli on valmis maksamaan eniten, Valtari sanoo.

Budjetti:

100 € – 2 000 €

Hehkutus ja osallistaminen innostavat Sosiaalisessa mediassa ei siis kannata olla tylsä, ja rahaa kannattaa käyttää tavoitteesta riippuen. Mihin muuhun oman yrityksen markkinoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota? Valtarin mukaan erityisesti pienen yrityksen markkinoinnin on hyvä profiloitua yrittäjään. – Vaikka päivittäisi sosiaalista mediaa yrityksen nimissä, yrittäjän oman äänen täytyy kuulua taustalla. Markkinoinnissa pitää näkyä yrityksen tarina. Yritys ei saa jäädä kasvottomaksi, Teerikangas myötäilee. – Jos mahdollista, kannattaa hehkuttaa omia tuotteita tai yrityksen kuulumisia. Osallistaminen on tärkeää, ja ihmiset lähtevät helposti mukaan hypeen. Itse kysyn seuraajiltani paljon suoria kysymyksiä, jotka synnyttävät keskustelua, hän jatkaa. Lisäksi Teerikangas suosittelee tutustumaan Facebookin tarjoamiin tilastoihin. Niistä näkee esimerkiksi, mihin kellonaikoihin kävijät ovat sivuilla ja minkälaiset sisällöt menestyvät.

/kk

gallup

Sampo Kaulanen Kauppias, Jounin Kauppa Somemarkkinointi on tuonut paljon näkyvyyttä, mikä on tuntunut asiakasmäärissä. Pidän sitä kustannustehokkaimpana tapana hankkia näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa sisällön on oltava helposti lähestyttävää eikä liian kliinistä. Olemme menneet henkilöbrändi edellä.

Yrittäjäsanomat

o nnan ABC

Epäaktiivisuus suurin sudenkuoppa

kasvuyrittäjä

kansainvälistyjä

Määritä omat kohderyhmät ja valitse somekanavat, joiden kautta tavoitat ne parhaiten. Jotkut yritykset ovat valinneet markkinointikanavakseen suositun videopalvelu Periscopen, joka tavoittaa hyvin esimerkiksi nuoria. Jaa aktiivisesti sekä omaa laadukasta sisältöä että muiden toimijoiden päivityksiä ja osallistu esimerkiksi Twitterin kautta ajankohtaisiin keskusteluihin.

Luo profiili kansainväliseen LinkedIn-verkostoon, jossa voi julkaista myös blogikirjoituksia ja osallistua keskusteluihin sekä oman että muiden alojen ammattilaisten kanssa. Yritysmarkkinoinnin kieli kannattaa valita sen mukaan, mihin maahan tähtää: Ruotsiin kannattaa tähdätä ruotsinkielisillä kärjillä. Hyödynnä Facebookin Global page -toimintoa, jolla yrityksen sivulle voi luoda useita eri kieliversioita.

Budjetti:

500 € – 10 000 €

Budjetti:

/kk

1 000 € –

/kk

ylärajaa ei kannata laittaa

Lähteet: viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä / Kinda, Minna Valtari / Someco, Budjetit: Daniel Levi / SomeWorks

Ilkka O. Lavas Sarjayrittäjä, mm. City Digital Oy

Kimmo Stude Toimitusjohtaja, Grandefun Oy

Läsnäolo kaikkialla sosiaalisessa mediassa on mahdotonta, joten markkinoinnin voi hyvin ulkoistaa ammattilaiselle. Markkinoinnissa kannattaa kuunnella asiakaspalautetta, tuoda aktiivisesti omia näkemyksiä esiin ja käyttää luontevilta tuntuvia kanavia. Kokeilimme Snapchatia, eikä se toiminut yritysmarkkinoinnissa.

Sosiaalisen median markkinointimme on lähtenyt liikkeelle odotuksiin nähden hyvin, mutta vaihtelevasti. Erityisesti tunnettavuudessa on vielä tekemistä. Yrityksessämme on käyty läpi muutoksia, joten ihmisillä on vielä epätietoisuutta siitä, missä me olemme ja mitä me teemme.

Yrittäjä voi helposti kaivaa itselleen kuoppaa olemalla passiivinen sosiaalisessa mediassa. Somecon toimitusjohtaja Minna Valtarin mukaan yrityksen markkinointi sosiaalisessa mediassa on epäonnistunutta ensisijaisesti silloin, kun sitä ei ole. – Itsestään antaa herkästi epäaktiivisen kuvan, jos jättää vastaamatta sosiaalisessa mediassa esitettyihin kysymyksiin, Valtari painottaa. Jos yrittäjä itse ei vuorovaikuta yleisönsä kanssa, yleisö alkaa viestiä keskenään kommenttikentässä. Silloin tilanne voi äityä konfliktiherkäksi ja pahimmillaan vaikuttaa yrityksestä sidosryhmille syntyvään kuvaan. – Ihmiset lähtevät väittelemään ja puolustamaan toisiaan, mistä voi kehkeytyä jopa kriisitilanne, Valtari sanoo. Läsnäolon puute somekanavissa voi myös antaa yrityksestä täysin väärän kuvan. – Esimerkiksi tyhjä Facebook-sivu voi saada jonkun luulemaan, että yritys on lopettanut toimintansa. Toinen sudenkuoppa, johon yrittäjä voi kompastua, on liika mainostaminen. Maksettujen mainosten ja sponsoroitujen päivitysten kanssa on hyvä käyttää tervettä harkintaa. Tiuha mainostustahti käy helposti yleisön hermoille ja mainonta saattaa kääntyä itseään vastaan. – Jos mainoksia paukuttaa menemään liian usein samalle kohderyhmälle, kohderyhmä kyllästyy. Kun näytölle tulee joka päivä saman firman mainos, ihmiset alkavat nopeasti pitää yritystä ärsyttävänä.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

Paras apu työelämän muutokseen

Murroskouluttaja

Viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä sanoo, että sisältösuunnitelma ja tavoitteet auttavat tunnistamaan hyvän koulutuksen. Milloin tietää, että työntekijöitä kannattaa kouluttaa?

Miten tunnistaa hyvän koulutuksen?

Työn uudet haasteet tänä päivänä edellyttävät jatkuvaa oppimista. Työntekijöille annetaan koulutusta sekä mahdollistetaan uuden oppiminen kehittävien työtehtävien, vertaisoppimisen, itseopiskelun, työkierron ja mentoroinnin avulla. Esimerkiksi uuteen teknologiaan tulee tutustua kunnolla, jotta tiedetään, onko siitä hyötyä yrityksessä.

Hyvän koulutuksen tunnistaa sisällön kuvauksesta, josta selviää tavoite eli millaisia asioita koulutuksessa opitaan. Selkeä koulutuksen sisältö ja hyviä suosituksia saanut kouluttaja takaavat hyvän koulutuksen.

Miten koulutustarpeet voi parhaiten kartoittaa? Henkilöstön kehittäminen kuuluu yrityksen päivittäiseen arkeen. Kehityskeskusteluissa ja päivittäisessä vuoropuhelussa tuodaan esiin koulutustarpeita. Työntekijä ja työnantaja voivat molemmat ehdottaa sopivia koulutuksia tarpeidensa mukaan.

Miten koulutuksesta saa eniten irti? Kannattaa osallistua keskusteluihin, kysyä kaikkea mikä liittyy päivän teemaan sekä jakaa omia kokemuksiaan muiden osallistujien kanssa. Aktiivisella osallistumisella saa eniten irti.

Koulutat paljon itse, miten valmistaudut? Valmistautuminen tuleviin koulutuksiin on osa jokaista työpäivää. Oman alan jatkuva seuranta on tärkeää, jotta voi kouluttaa uusim-

mat tiedot ja taidot osallistujille. Kerään sisältöjä talteen linkkeinä ja niistä on hyvä käydä ennen tulevaa koulutusta tarkistamassa uusimmat tiedot. Materiaalit valmistelen vasta lähellä koulutustilaisuutta, jotta mukaan tulee mahdollisimman tuoretta tietoa.

Mikä tekee hyvän kouluttajan? Kouluttaminen on jatkuva prosessi oppia uutta ja innostaa muita. Kouluttaja on alansa asiantuntija, joka pitää ammattitaitonsa ajan tasalla lukemalla monipuolisesti erilaista sisältöä verkosta ja kirjoista, kouluttautumalla ja osallistumalla tilaisuuksiin sekä keskusteluihin ja vertaisoppimalla muilta alan asiantuntijoilta. Lisäksi kouluttajan on tunnettava opetusmenetelmät ja -välineet. Koulutustilanne on aina vuorovaikutusta osallistujien kanssa.

yrittäjät.fi

Kouluttajan tulee luoda toimiva luottamuksellinen vuorovaikutustilanne sekä saada kontakti oppijoihin.

Millaisia haasteita olet itse kohdannut kouluttajana? Haastavaa on kohdata osallistuja, joka ei ole halunnut itse tulla koulutukseen, vaan hänet on määrätty osallistumaan. Silloin oppiminen on todella haasteellista, koska asenne ei ole kohdallaan.

Millainen on ala, jolla toimit? Sosiaalinen media on tuonut ihmisten kohtaamiselle ja yhteistyölle uusia mahdollisuuksia sekä luonut uusia ammatteja. Viestintämme on monipuolistunut ja muuttunut. Automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat työmarkkinoita. Vähitellen näemme, kuinka monet asiat muuttuvat. Älylaitteet,

Pauliina Mäkelä kouluttaa yrityksiä, yhteisöjä, järjestöjä ja yksityishenkilöitä sosiaalisen median käytössä. Lisäksi Kinda Oy:n palveluihin kuuluvat esimerkiksi mediakasvatusluennot sekä verkkovalmennukset. Mäkelä seuraa automatisaation, robotisaation ja digitalisaation tuomia muutoksia työelämään ja valmistautuu jo seuraavaan muutosaaltoon sosiaalisen median jälkeen.

älytalot, 3D-tulostus, lisätty todellisuus ja palvelurobotit ovat pian osa arkeamme. Avaan älypuhelimeni sormenjäljen avulla, auton koskemalla kahvaa, käynnistän auton napista painamalla ja seuraan päivän aikana ottamiani askeleiden määrää älypuhelimeni avulla. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli yksinyrittäjän työhyvinvointi.

Pidä kiinni arkirutiineista Tärkeintä ovat säännölliset arkirutiinit, joihin kuuluvat hyvät yöunet, liikunta ja terveellinen ruokavalio sekä aikataulutus. Enää en sano kaikille projekteille kyllä, sanoo yrittäjä Katja Kokko.

Hoida kotiasiat kuntoon Kunnollisten unien, liikunnan ja terveellisen ravinnon avulla pääsee pitkälle. Henkinen jaksaminen on kaikkien tärkein. Kun kotona menee hyvin, se näkyy myös työssä, muistuttaa yrittäjä Miika Kemppi.

Ota omaa aikaa Jos omaa aikaa ei ole, uudistuminen työssä on vaikeaa. Kun pystyy pysähtymään ja pohtimaan omaa toimintaansa, kaikki periaatteet voi kyseenalaistaa, vinkkaa yrittäjä Kaapo Kamu.

Muista hyvä ergonomia Kunnon lomat, ruokataukojen pitäminen, perheen tuki ja hyvä ergonomia vaikuttavat yksinyrittäjän työhyvinvointiin. Perusasioihin panostamalla pään saa nollattua työasioista, korostaa yrittäjä Taina Backlund.

antti keskitalo

Pauliina Mäkelä sanoo, että kouluttajan on valmistauduttava koulutuksiin jokaisena työpäivänä.

Markkinahäirinnälle loppu Sairaanhoitopiirit voivat hoitaa kiireelliset kuljetukset kolmella tavalla: itse, kilpailuttaa tai hoitaa sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten yhteistoiminnassa. Ministeriö ohjeistaa pelastuslaitoksia ja sairaanhoitopiirejä niin, että pelastuslaitosten on vetäydyttävä potilassiirtoja koskevista yhteistoimintasopimuksista sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaanhoitopiirit saavat toimittaa potilassiirtoja itse vain omalle sairaanhoitopiirille. – EU:sta on tullut viesti ministeriölle, että laittakaa asia kuntoon. Meidän mielestämme asia pitää hoitaa heti ja laittaa kilpailutuksia käyntiin, niin

Useissa Suomen kunnissa ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluita hoitavat yritykset sopimuksella sairaanhoitopiirien kanssa. Alueilla, joissa sairaanhoitopiirit kilpailuttivat kuljetukset, yritysten liiketoiminta on jatkunut kuten ennenkin. Sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten itse järjestämien kuljetusten lisääntyminen johti kuitenkin noin 200 yrityksen konkurssiin vuoden 2013 alussa.

kuin aikaisemminkin oli, Vainio vaatii. Sairaanhoitopiireille on annettu aikaa vastata ministeriölle huhtikuun puoliväliin asti. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

pixhill

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Yrityskaupan turvin maailmanvalloitukseen yrityskaupat

Markkinointitoimisto Kuulu Oy ja videotuotantoyhtiö Pohjonen Productions ovat lyöneet hynttyyt yhteen. Molemmat yritykset hamuavat kansainvälisten markkinoiden valloitusta, ja yhdistymisellä haetaankin kasvua ulkomailta. Vaikka molemmilla yrityksillä on asiakkaita myös ulkomailla, viennin osuus liikevaihdosta on ollut kymmenen prosentin luokkaa. Digitalisaatio mahdollistaa tehokkaan kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin ilman suuria investointeja. Cisco Systemsin tekemän ennusteen mukaan vuonna 2019 kaikesta nettisisällöstä 80 prosenttia koostuu

videosisällöistä. Muutos on valtava ja vaatii markkinoijilta panostuksia videosisältöihin niin Suomessa kuin globaalisti. – Näimme yhdistymisen järkeväksi, sillä yhdessä olemme paljon enemmän kuin kaksi pientä firmaa. Jos pienet suomalaiset aikovat menestyä maailmalla, erikoisosaamisen täytyy olla korkealla tasolla. Koulutukset ovat nyt ja tulevat olemaan iso osa toimintaamme, ja videon ja koulutuksen yhdistäminen helpottaa kansainvälistymistavoitteitamme paljon, Kuulun toimitusjohtaja Jonna Muurinen kertoo. Cisco Systemsin ennusteen mukaan pelkästään tämän vuoden aikana

videon osuus nettiliikenteestä nelinkertaistuu. – Vaikka videot ovat tehokas tapa viestiä yrityksen tarinaa, pelkkä video ei enää riitä. Somemaailma on muuttunut yhä aktiivisemmaksi, joten videot tarvitsevat entistä tehokkaampaa somekampanjointia ja sometyökaluja. Nyt voimme yhdistää erityislaatuisen video-osaamisen digiosaamiseen ja saada asiakkaillemme todellista näkyvyyttä niissä paikoissa, jotka heille todella merkitsevät, Kuulun videomarkkinoinnin johtaja Ville Pohjonen sanoo. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

Enemmän rahaa suomalaisille.

Sairaankuljetukset alueilla

OTA RAHAT MYYMÄLLÄ LASKUSI MEILLE.

– Noin 200 yritystä meni vuoden 2013 alussa nurin, kun sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten järjestämät kuljetukset alkoivat vuosien kuluessa laajentua. Nykyisin siellä on muun muassa vanhainkotien, hoivakotien ja terveysasemien kuljetuksia, Vainio kertoo asian taustasta.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/myylaskut

on antanut sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön suuntaan oikaisevaa palautetta sairaankuljetuskiistassa. Ministeriöt ohjeistavat sairaanhoitopiirejä palauttamaan kiireettömät potilassiirrot markkinoille. Yksityiset sairaankuljetusyritykset tekivät kantelun asiassa Euroopan komissiolle syksyllä 2014. Kantelun mukaan pelastuslaitokset saavat EU:n valtiontukisäännöissä kiellettyä valtiontukea viranomaisrakenteensa vuoksi toimiessaan kilpailluilla markkinoilla. Komission tulkinnan mukaan potilassiirtoja hoitavien pelastuslaitosten tulee joko yhtiöittää kyseinen osa toiminnastaan tai vetäytyä kyseisten siirtokuljetusten tuottamisesta. Suomen Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja Tero Vainio kertoo, että komission päätöstä kanteluun kokonaisuudessaan ei ole vielä tullut. Sairaankuljetusyritykset hoitavat sekä ensihoitopalvelun piirissä olevia kuljetuksia että kiireettömiä siirtokuljetuksia.

TA DET LUNGT

MARKKINAT Euroopan komissio

Ota yhteyttä. Kysy myös factoring- sekä laskutus- ja reskontrapalveluistamme. Katsotaan yhdessä sinulle paras ratkaisu.

Ministeriö suitsii sairaanhoitopiirien potilaskuljetuksia

Pääset myös eroon maksumuistutusten lähettämisestä ja saataviesi perinnästä. Voit itse valita myytkö yhden, useamman vai kaikki tiettyyn projektiin liittyvät laskut. Halutessasi kannamme myös luottoriskin.

pond 5

Komission tulkinnan mukaan potilassiirtoja hoitavien pelastuslaitosten tulee joko yhtiöittää kyseinen osa toiminnastaan tai vetäytyä kyseisten siirtokuljetusten tuottamisesta.

Myymällä laskusi Svea Ekonomille saat saatavina odottavat rahat heti kassaan.

Yrittäjäsanomat

pekka sipola

Mitä muistaa Iranissa? Timo Nurminen antaa neuvoja Iranin avautuville markkinoille.

MYYNTI JA MARKKINOINTI Mieti, haluatko myydä itse vai toimia paikallisen jälleenmyyjän tai jakelijan kautta.

–Yrityskylä etsii mukaan lisää yrityksiä, jotka voivat simuloida oman yrityksen toimintaa nuorille vastuullisella ja inspiroivalla tavalla, toiminnanjohtaja Tomi Alakoski kertoo.

Oppilas tarttuu vientiyrityksen ohjaimiin Yrittäjyyden oppimisympäristö Yrityskylä on aloittanut toimintansa yläkouluissa. Yrityskylässä nuoret oppivat globaalissa maailmassa tarvittavia talous- ja työelämätaitoja. koulutus Uuteen opetussuunnitelmaan pohjautuvaa yläkoululaisten Yrityskylää pilotoidaan tänä keväänä pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa yli 2000 oppilaan ja opettajan voimin. Ensi syksynä konsepti laajenee viidelle eri alueelle, jolloin se tavoittaa tuhansia oppilaita ja opettajia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Yksityisyrittäjäin Säätiön rahoittama oppimiskokonaisuus koostuu opettajien koulutuksesta, oppitunneista ja vierailusta fyysiseen Yrityskylä-oppimisympäristöön. Oppimisympäristössä nuoret johtavat tiimeinä yritystä maailmantalouden pyörteissä. – Yläkoululaiset oppivat globaalin talouden peruskäsitteitä. On tärkeää, että jo peruskoululaiset ymmärtävät kansainvälisten yri-

tysten liiketoimintaa, Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski kertoo. – Yrityskylässä on viisi tiimiä, jotka kukin edustavat yhtä globaalin yrityksen johtoryhmää. Tavoitteena on pärjätä mahdollisimman hyvin ja kasvattaa yrityksen mainetta. Pelissä tulee yllättäviä tilanteita, joita oppilaat ratkovat. Markkina-alueita on kaksi, Saksa ja Kiina. Päästäkseen Kiinan markkinoille yrityksellä pitää olla riittävästi mainetta. Oppimisympäristö on digitaalinen järjestelmä, jossa tilataan muun muassa raaka-aineita, laitetaan tuotanto pyörimään ja toimitaan keskenään kilpailevissa tiimeissä. Peli ohjaa oppilaita myös jatkuvaan keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Vastuullisia yritysyhteistyökumppaneita Nyt Yrityskylä etsii mukaan lisää yrityksiä, jotka pääsevät kumppaneiksi lähtiessään simuloimaan oman yrityksensä toimintaa nuorille vastuullisella ja inspiroivalla tavalla. – Tavoitteenamme on tuoda oppimisympäristöön erilaisia yrityksiä, jotta ympäristö simuloisi hyvin oikeita haasteita. Pilotointi jatkuu ja yläkoululaisten yrityskylää kehitetään vielä. Kumppaniyritysten tulisi toimia kansainvälisillä kentillä. Rahoitus tulee yhteistyökumppaneilta. Alakosken mukaan taloudellinen panostus ei välttämättä ole yritykselle suuri. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Mikä Yrityskylä? Yrityskylä on Suomessa kehitetty oppimiskokonaisuus, jossa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppivat taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä. Vuodesta 2009 toiminut alakoululaisten Yrityskylä palkittiin maailman parhaana koulutusinnovaationa WISE Summitissa vuonna 2014. Tänä vuonna jo yli 70 prosenttia kuudesluokkalaisista vierailee Yrityskylissä. Alakoululaisten toiminta tavoittaa kuluvan lukuvuoden aikana yli 40 000 kuudesluokkalaista aina Oulusta Espooseen ja siltä väliltä. Yrityskylä toimii Taloudellisen tiedotustoimisto TATin alaisuudessa.

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Pori 18.–19.5.2016

Tervetuloa mukaan!

NÄHRÄÄ

PORIS!

ON KYSYNTÄÄ Pakotteet rajoittivat yhteiskuntaa laajasti, vaikka ne oli kohdistettu vain joillekin aloille. Kysyntää monille tuotteille ja palveluille.

Tutu stu m onipu Varaa olise vuod en oh en pa jelma ras ty an. ömat kasi nyt.

Suomen Yrittäjien

Ainutlaatuinen kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Porissa järjestettävän seminaarin teemoja ovat energia, johtajuus, digitalisaatio ja valinnanvapaus.

NYT JOS KOSKAAN Älä aikaile, vaan lähde rohkeasti paikan päälle. Moni muukin pyrkii Iranin markkinoille ja kilpailutilanne saattaa tulla yllätyksenä.

Anu Vehviläinen

Jyrki Mäkynen

Helena Åhman

Timo Aro

Kunta NYT

Yrittäjyys luo elinvoimaa

Muutosjohtamisella menestykseen

Mullistaako muuttoliike Suomen?

Yhteistyössä: PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

Yrittäjäsanomat

Hyödynnä valtakunnalliset jäsenedut 2016 VAKUUTUKSET

LAIVAMATKUSTAMINEN

Fennian etuihin kuuluu esim. 50 %:n alennus sairausvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta ja pysyvän työkyvyttömyyden turva 10 % korkeammalla korvaussummalla. Hyödynnä myös 14–40 %:n alennus kodin ja perheen vakuutuksista sekä kaskon 70 %:n bonus. Lisätiedot: fennia.fi/suomenyrittajat, 010 503 8818.

AUTONVUOKRAUS Jäsenille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista henkilö-, paketti- ja kuormaautovuokrauksista. Lisäksi 2 %:n alennus etukäteen maksettavista Pre Paid -hinnoista. Alennukset ei koske erikseen tilattavia lisäpalveluja. Lisätiedot: varaukset@europcar.fi, europcar.fi, p. 0200 121 54.

Työ- ja kokousmatkat: 10 % alennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Matkavarauksiin tarvittavan asiakasnumeron saat kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille. Vapaa-ajan matkustus: Liittyminen suoraan Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silvertasolle. Lisätiedot ja varaukset: p. 010 804 123, www.tallinksilja.fi. Risteilyt ja reittimatkat: jäsenetu risteilyllä on jopa 15 % ja reittimatkalla jopa 20 % päivän normaalihintaisesta risteilyhyttipaketista tai reittimatkalla hyttipaketista ja henkilöautosta. Reittimatka tulee varata jäsenyrityksen nimellä. Varaukset www.vikingline.fi tai Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).

AUTOPESU Jäsenille −20 % normaalihintaisista autopesuista HelmiSimpukka-ketjun asemilla. Lisätiedot: helmisimpukka.fi.

POLTTOAINEET SY:n jäsenkortilla tai Neste Oil Yrityskortilla alennusta bensiinistä ja dieselistä −2,5 snt/l (sis. alv) asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Perusalennuksen lisäksi raskaan kaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -neste- kaasut ja -polttonesteet sopimushinnoin. Lisätiedot: p. 0200 113 11, neste.fi. Ohjeet Neste Oil Yrityskortin hakemiseen yrittajat.fi-jäsensivuilta. SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/l (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä −10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä −2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta ja pesuista −10 %. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätiedot: p. 020 470 0739, anne-maria.paavola@ teboil.fi. Teboil lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen sopimushintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Lisätiedot: suomeksi p. 0800 183 301 tai ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@teboil.fi.

VIESTINTÄRATKAISUT Elisa tarjoaa jopa satojen eurojen arvoisia etuja. Kaikki etusi osoitteessa elisa.fi/yedut. Henkilökohtaista palvelua saat Yrityspisteestä elisa.fi/ajanvaraus ja Yritysasiakaspalvelusta 010 80 8088 (ark. 8–16.30, 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min. alv. 24 %). Elisa Yritysten Verkkopalvelu: elisa.fi/verkkokauppa. yritysten-asiakastuki.elisa.fi

REKISTERITIEDOT Luotettava Kumppani -palvelun vuosihinnasta −15 % (85 € + alv.). Noudamme yrittäjän puolesta tilaajavastuutiedot eri rekistereistä. Tiedot ovat aina ajan tasalla Luotettava Kumppani -raportilla. Valvojapalvelu tilaajavastuutietojen automaattiseen seurantaan, −25 % alennus kaikista tasoista. Lisätiedot: tilaajavastuu.fi ja yrittajat.fi/jasenedut.

LEHDET Jäsenille Summa-verkkopalvelussa maksutta yksi lehtituote kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kirjat 20 %:n alennuksella. Kestolehtitilauksista 20 %:n jatkuva alennus. Katso lehdet yrittajat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: p. 020 442 4100, yrittajat.talentum.fi, asiakaspalvelu@talentum.fi.

Kerro tilauksen tai varauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenetu myönnetään jäsenkorttia näyttämällä tai kampanjatunnuksella.

www.yrittajat.fi/jasenedut

Jäsenkortin magneettiraidalla saat alennuksia Neste Oilin ja Teboilin bensiinistä ja dieselistä. MAJOITUS- JA KOKOUSPALVELUT Holiday Club -kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta 15 %:n alennus. Etu voimassa nettivarauksissa osoitteessa holidayclub.fi. Kampanjakoodin saat yrittajat.fijäsensivuilta. Lisätietoja: p. 03 06 8600. Restel Hotel Groupin huoneet: 20 %:n alennus päivän majoitushinnasta sekä 10 %:n alennus päivän kokouspaketeista. Varaukset ja tiedustelut: p. 020 055 055 (0,59 €/ min + pvm/mpm), my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut suoraan kokoushotellista. Lisätiedot hotelleista sekä muista jäseneduista yrittajat.fi-jäsensivuilta. Etusi jopa −30 %.

RAVINTOLAT Jäsenyrityksille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä useissa muissa ravintoloissa. Katso ravintolat yrittajat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: ravintolamaailma.fi.

LAKIPALVELUT Jäsenyrityksille ja perheenjäsenille 15 %:n alennus kaikista lakipalveluista. Alennus voi olla enintään 1 000 euroa. Lisäksi maksuton 20 minuutin alkuneuvottelu sitoumuksetta. Lisäksi vaihtuvia jäsenetuja kuukausittain: jurinet.fi/yrittajat. Lisätiedot: 029 009 2590, info@jurinet.fi, jurinet.fi.

UUSI JÄSENETU! MUSEOKORTTI Jäsenet saavat kampanjakoodilla museokorttiin lisäkuukauden (yhteensä 13 kk). Etu voimassa 31.12.2016 saakka. Kampanjakoodin saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.

Katso tarkemmat tiedot jäsenhinnoista ja varausohjeista kirjautumalla jäsensivuille jäsennumerollasi osoitteessa www.yrittajat.fi.

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Kai Myllyneva muistuttaa, että yhteistoimintaneuvotteluissa on toimittava maltilla.

VINKKiä

YT-Neuvotteluihin Ajankäyttö Neuvotteluaika on rajoitettu ainoastaan tilanteissa, joissa vähennetään työvoimaa.

Viestintä on kulmakivi Hyvä työnantaja kuuntelee vastapuolen ajatuksia yhteistoimintaneuvotteluiden aikana. johtaminen Kärsivällisyyttä, suunnittelua ja sujuvaa viestintää. Näitä asioita yrittäjä tarvitsee yhteistoimintaneuvotteluissa, paljastaa HR4:n hallituksen puheenjohtaja Kai Myllyneva. Hänen mukaansa yt-neuvottelut tarkoittavat valitettavan usein irtisanomisia. Muita syitä voivat olla esimerkiksi työtehtävien uudelleen järjestäminen, uusiin tiloihin muuttaminen tai liiketoiminnan luovutus. Myllynevan mukaan liian moni yritys aloittaa neuvottelut valmistautumatta. Ennen neuvotteluiden aloit-

tamista yrittäjän pitäisi kysyä itseltään seuraavia asioita: Mitä ollaan tekemässä? Miten muutokset vaikuttavat työntekijöihin tai yrityksen tulevaisuuteen? Miten varmistetaan sujuva viestintä? On myös hyvä muistaa, että yritys, jolla on alle 20 vakituista työntekijää ei kuulu yt-lain piiriin. – Toimiva viestintä on neuvotteluiden kulmakivi. Irtisanomistilanteissa neuvotteluesitys pitää toimittaa kaikille yrityksen työntekijöille viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluiden aloittamisesta. Tämän jälkeen viestien pitää kulkea jouhevasti

Scandic Rosendahl 26.–27.5.2016 Tampere

eri osapuolten välillä, Myllyneva sanoo.

Muista työntekijöitä Ensisijaisesti neuvottelut käydään työnantajan ja henkilöstöedustajan, kuten luottamusmiehen välillä. Hyvä työnantaja kuuntelee vastapuolta. – Jopa yksityiskohdilla on väliä. Suunnitelmassa pitäisi lukea, mitä saattaa tapahtua. Vasta neuvotteluiden jälkeen voidaan kirjoittaa, mitä tulee tapahtumaan. Vastapuolta ei saa hoputtaa ja samoihin kysymyksiin pitäisi jaksaa vastata kerta toisensa jälkeen. Neuvottelut

vaativat ennen kaikkea malttia, Myllyneva kertoo. Lopullisen päätöksen tekee työnantaja. Moni haluaisi heittää tämän jälkeen hanskat tiskiin, mutta hyvä yrittäjä muistaa työntekijöitään. – Kaikille pitäisi kertoa, mitä muutokset tarkoittavat ja varmistaa, että niihin sopeudutaan. Talosta lähteville voi tarjota erilaisia tukipalveluita uuden työpaikan löytämiseksi. Työntekijöiden laiminlyönti voi näkyä vielä vuosienkin jälkeen huonona työilmapiirinä. Johanna Nykopp toimitus@yrittajat.fi

Varmista osaaminen Neuvottelut voi hoitaa itse tai ammattilaisen avustuksella. Neuvotteluesitys Esityksestä pitää selvitä neuvottelujen alkamisajankohta, paikka ja käsiteltävien asioiden pääkohdat. Kuuntele Ota vastapuolen ehdotukset huomioon ja anna heille lisätietoja pyydettäessä. Ota opiksi Neuvotteluiden lopuksi kannattaa miettiä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Asiaa voi kysyä työntekijöiltä suoraan.

ONNISTU YRITYSKAUPASSA

— omistajanvaihdosseminaari, Tampere 26.–27.5. • • • •

Varmista yrityksesi myyntikunto ja kiinnostavuus, kehitä yritystäsi ja kasvata sen arvoa! Maksimoi yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen tulos kaikkien osallisten kannalta! Valmistaudu elämänmuutokseen luopujana tai uutena yrittäjänä. Nauti Pyynikistä ja Pyhäjärven maisemista sekä perinteikkäästä kunnostetusta Rosendahlista – ja tietysti seminaariohjelmasta!

Seminaari Sinulle • omistajanvaihdosta suunnitteleva, luopuja ja jatkaja • yritysostoa harkitseva • yritysneuvoja sekä muuten omistajanvaihdoksesta kiinnostunut

Lue lisää: www.yrittajat.fi/ov_tampere Tiedustelut: helena.leiviska@yrittajat.fi, 040 551 9667

Yrittäjäsanomat

kalenteri HISSIPUHE KUNTOON 3.3.2016 9.30 – 10.45 Omalla koneellasi (webinaari) Kuinka erottautua muista yrityksistä, kiteyttää kaikki olennainen pariin minuuttiin ja esiintyä itsevarmasti? Muun muassa näihin asioihin perehdytään verkkokoulutuksessa, jota vetää yrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuo. Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat tehostaa myyntitaitojaan.

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

ALV MEILLÄ JA MUUALLA 9.3.2016 14.30 – 15.45 Omalla koneellasi (webinaari) Koulutuksessa käydään läpi kotimaisen ja kansainvälisen arvonlisäverotuksen perusteet. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki kertoo muun muassa, milloin arvonlisäveron voi vähentää ja mitä tarkoittavat käännetty verovelvollisuus sekä yhteisömyynti ja -hankinta. Kurki listaa myös arvonlisäverotuksen uhat ja mahdollisuudet.

MITEN GOOGLE ADWORDS TOIMII? 11.3.2016 9.30 – 10.45 Omalla koneellasi (webinaari) Koulutuksessa opitaan, miten Google Adwords toimii ja miten sitä kannattaa hyödyntää. Tietyt avainsanat ja tehokkaasti kirjoitettu mainos voivat nostaa myyntiä. Kouluttajana toimii yli 200 yritystä nettimarkkinoinnin kanssa auttanut Olli Kopakkala. MITEN YRITYS VOI? 17.3.2016 9.00 – 16.30 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Pienyrityksen talousjohtamiseen keskittyvän kurssin tavoitteena on oppia tunnistamaan tilinpäätöstiedoista yrityksen tila sekä ymmärtää erilaisten toimien vaikutukset yrityksen kannattavuuteen. Kouluttaja Toivo Koski kertoo, kuinka tuloslaskelmaa, tasetta ja kassavirtalaskelmaa voi hyödyntää johtamisessa. Lue lisää tapahtumista ja koulutuksista osoitteesta www. yrittajat.fi

valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma 20.–21.5.2016 jyväSkylä

muutosta johtajuuteen

Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä. Lue lisää: www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

Yrittäjäsanomat

Ympärillä levittäytyvä maailman suurin kauppakeskus Dubai Mall ja maailman korkein rakennus Burj Khalifa kertovat Arabiemiraattien mentaliteetista pyrkiä parhauteen.

Uuteen kulttuuriin Kahdeksan vuotta Dubaissa asunut Jaana Räsänen-Pentti auttaa suomalaisyrityksiä asettumaan Arabiemiraattien markkinoille. Onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Teksti ja kuvat teea jokihaara

ersianlahti kimmeltää vieressä, kun Jaana Räsänen-Pentti ajaa pois Dubain bisneskeskustasta. Määränpäänä on Palm Jumeirah, yksi maailman suurimmista ihmisen rakentamista saarista, joka on tehty palmun muotoiseksi. Muotoa ei voi havaita autosta käsin, mutta se paljastuu keskikonsolin gps-kartasta, kun Räsänen-Pentti osoittaa sormella, missä auto kulkee. Palm Jumeirahin viereen oli tarkoitus tulla kaksi vielä suurempaa palmua. Saarien rakentaminen alkoi vuonna 2001, kun Dubaille haluttiin lisää rantaviivaa. Projekti pantiin jäihin 2009 kansainvälisen finanssikriisin puhkaistua Dubain kiinteistökuplan. Palmun lehvien huipulta avautuu näkymä Dubain pilvenpiirtäjien muovaamaan horisonttiin. Kun katseen kääntää merelle, näkee yhtä suuruudenhullulta kuulostavan rakennusprojektin. Ulapasta vaivoin erottuvat kummut ovat merkki The World -nimisestä hankkeesta, jossa tekosaaret rakennetaan maailmankartan muotoon. Karttaan kuuluu 300 saarta, joista valtaosa on edelleen tyhjillään. Viime vuoden lopulla julkistettiin sydämenmuotoisen St. Petersburg -saaren rakentaminen. Sinne on tarkoitus tulla 109-huoneinen hotelli, 90 kelluvaa huvilaa vedenalaisin makuuhuonein sekä katuja, joilla sataa lunta. Kun Räsänen-Pentti esittelee emiraattia, joka on ollut hänen kotinsa kahdeksan vuotta, kaksi sanaa toistuu lauseissa: maailman suurin. Luvut tuntuvat käsittämättömiltä ja suunnitelmat utopialta – jos ei ottaisi huomioon, että osa tästä kaikesta on kuitenkin valmistunut. – Täällä pyritään olemaan maailman parhaita, Räsänen-Pentti sanoo. Ja kasvu jatkuu. Maa panostaa Dubain maailmannäyttelyyn 2020, jota varten rakennetaan niin metroverkkoa kuin hotelleja. Maailmannäyttelyn arvellaan luovan 275 000 uutta työpaikkaa. Myöhemmin ajamme pinta-alaltaan maailman suurimman kauppakeskuksen parkkihalliin. Dubai Mallissa on 1 200 liikettä, ja tulossa on vielä parisataa lisää. Yläpuolella kohoaa yli 800 metriin Burj Khalifa -pilvenpiirtäjä, joka on, vähemmän yllättäen, maailman korkein rakennus. – Kahdeksan vuotta sitten parkkihallissa

sai huhuilla, onko täällä ketään. Nyt tämä on täynnä yötä myöten, Räsänen-Pentti sanoo.

Markkinoille tulo vaatii ponnisteluja

Terveysalalla tehtävää Jaana Räsänen-Pentti muutti Dubaihin vuonna 2008 puolisonsa töiden vuoksi, kuten moni muukin kaupungin länsimaalaisista. Töitä löytyi pian myös hänelle, ja nykyään nainen on osakkaana The Gulf Point -nimisessä yrityksessä. Se tekee markkinoille tuloon liittyvää liikkeenjohdon konsultointia, ja asiakkaina on suureksi osaksi suomalaisyrityksiä. Räsänen-Pentin omat erityisalueet ovat terveysala, opetus ja koulutus. Hän puhuu mielellään siitä, että suomalaisilla olisi Arabiemiraateissa paljon tehtävää etenkin terveydenhuollossa, vielä tarkemmin sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Arabiemiraateissa on myös maailman korkeimpia kakkostyypin diabeteslukuja, ja esimerkiksi ruotsalaiset ja britit ovat jo perustaneet maahan diabetessairaaloita. – Koska 90 prosenttia ihmisistä on muualta tulleita, hyvinvointia ei seurata pitkäjänteisesti. Tähän on herätty pikkuhiljaa, RäsänenPentti sanoo. Muutoksen tuulia tuo muun muassa lakiuudistus, joka tekee terveysvakuutuksen pakolliseksi kaikille. Myös työterveyshuolto on alkanut kannustaa ihmisiä liikkumaan, ja paikallinen pankki ilmoitti aktiiviliikkujien saavan alennusta lainojensa korkoihin.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Dubaissa asuvien suomalaisten mielipiteet jakautuvat siinä, kuinka houkutteleva paikka se on yritykselle. 60 prosenttia ei perustaisi yritystä Dubaihin jatkuvasti muuttuvan bisnesympäristön sekä työviisumien säännösten vuoksi. Loput 40 prosenttia vastaajista taas harkitsisi yrityksen perustamista, koska he näkivät Dubain kasvavat markkinat, halvan työvoiman ja matalat verot kannustimina. Jaana Räsänen-Pentti myöntää, ettei markkinoille tulo ole aivan yksinkertaista. Jos yritys haluaa tehdä bisnestä Arabiemiraateissa, täytyy sitä varten perustaa yhteisyritys paikallisen toimijan kanssa. Yli puolet omistuksesta täytyy olla emiraattiosapuolella, mutta sen ei tarvitse koskea myös tulonjakoa. Ulkomaalaisia sijoituksia houkutellaan useilla vapaakauppaalueilla (free zone). Ne eivät kuitenkaan ole hyödyllisiä, mikäli tarkoitus on pyrkiä markkinoille nimenomaan Emiraateissa, sillä niille perustettu yritys voi toimia vain vyöhykkeensä sisällä sekä ulkomailla. Maahan ei myöskään voi vain muuttaa katsomaan, josko jotakin työtä löytyisi. – Tavoitemuuttajaa ei täällä pitkään katsella. Jos tänne tulee, pitää olla sponsori, eli usein työnantaja tai puoliso, RäsänenPentti kertoo.

Läpimurrot vaativat sinnikkyyttä Suomalaisia on Arabiemiraateissa yli tuhat. Heistä suurin osa asuu Dubaissa, ja määrä kasvaa koko ajan. Myös noin 50 kotimaisella yrityksellä on maassa toimipiste. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Dubaissa olevat suomalaiset työskentelevät useimmiten it-alalla, koulutuksen parissa ja asiantuntijatehtävissä. Paljon löytyy myös matkailualalta ja energiateollisuudesta. Räsänen-Pentti toimii Finnish Business Councilin puheenjohtajana Dubaissa. Hän uskoo, että Arabiemiraatteihin voisi tehdä Pohjolasta paljon nykyistä enemmänkin kauppaa. Hän arvioi, että Suomessa on huomattu Emiraattien kasvu, mutta ongelmana on pitkäjänteisen panostuksen puute. – Suomesta on tunkua tänne, mutta kiinnostuksesta liiketoimintaan on vielä pitkä matka. Voi olla valtava innostus, delegaatio tulee, mutta asioita on vaikea hoitaa eteenpäin taas Suomesta käsin.

On sanottu, että ihmiset eivät hallitse aikaa, vaan Allah.

→

Yritt채j채sanomat

Yrittäjäsanomat

– Suomalaisilta puuttuvat isot läpimurrot, kuluttajabrändejä ei ole. On Outotec, Outokumpu, Stora Enso ja Konecranes, isot yritykset ja joukko tuntemattomampia korkean teknologian yrityksiä. Joskus pienempikin satsaus voi riittää: Räsänen-Pentti näkisi suomalaisille paljon mahdollisuuksia muun muassa Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyssä.

Naiset pärjäävät Se, että Räsänen-Pentti päätyi Arabiemiraatteihin, tuntuu jopa kohtalon oikulta. Vuosia ennen Dubaihin muuttoa hän teki Turun kauppakorkeakoulussa lopputyönsä suomalaisten sopeutumisesta arabimaihin. Siinä tosin tutkittiin Saudi-Arabiassa asuvien kokemuksia. Räsänen-Pentti harmittelee, että arabimaat usein niputetaan yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka ero esimerkiksi vanhoillisen Saudi-Arabian ja Dubain välillä on suuri. Nykyisessä asuinpaikassaan hän voi mennä expat-yhteisön suosimaan kauppakeskukseen hihattomassa paidassa, vaikka varmuuden vuoksi mukana kulkee aina huivi. Vastoin yleisiä käsityksiä Räsänen-Pentti kokee, ettei hän ole kohdannut hankaluuksia arabimaassa asuvana naisena. Hän tahtoo kumota ennakkoluuloja ja puhuu mielellään naisten menestymisestä työelämässä. – Naiset pärjäävät täällä hyvin. Esimerkiksi Dubain kauppakamarissa on paljon naisia. Kuusikymmentäkuusi prosenttia julkishallinnon viroista on naisilla ja 70 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista paikallisista on naisia. Suomalaisnaiset ovat nousseet täällä korkealle IBM:llä ja NSN:llä. Kulttuuri voi toki tuoda omat piirteensä naisten ja miesten työskentelyyn. Moni pomo ei ole koskaan nähnyt naispuolisen alaisensa kasvoja, ja koti pidetään yksityisenä alueena. – Suomessa olisin tavannut työkavereiden puolisot ja lapset, täällä en. Myös yritys- ja päätöksentekokulttuuri on hyvin erilaista Suomeen verrattuna. Jotkut asiat kestävät kauan eikä aikatauluista aina pidetä kiinni. – On sanottu, että ihmiset eivät hallitse aikaa, vaan Allah. Sopeutumisvaikeuksia Räsänen-Pentti ei muista koskaan kohdanneensa, vaikka Dubai oli ensimmäinen asuinpaikka ulkomailla. – Helpottaa, kun tietää mitä on vastassa. Kun on perehtynyt uskontoon ja kulttuuriin, kulttuurishokki on pienempi. Ongelmia olisi saattanut aiheuttaa se, että perheen tyttäret olivat yläkouluikäisiä, kun muutto ulkomaille tuli ajankohtaiseksi. Lapset sopeutuivat kuitenkin nopeasti.

Tee kotiläksyt

Kuuntele muiden yritysten kokemuksia. Strategia vaikuttaa siihen, mihin ja miten kannattaa yritys perustaa. Oikean paikallisen partnerin löytäminen on avain menestymiseen.

– Myöhemmin he ovat sanoneet, että tänne muutto oli parasta, mitä heille on tapahtunut.

Suomalaisyhteisö voi helpottaa Yksi muuttajaa odottava kulttuurishokki voi liittyä liikenteeseen. Räsänen-Pentti kertoo, että vielä seitsemän vuotta sitten liikennekulttuuri oli hurjaa, kun peltipoliiseja ei ollut. Väestönkasvun myötä ruuhkien kanssa on opittava elämään. Räsänen-Pentti kertoo, että kun uusi ihminen muuttaa Dubaihin, hänelle annetaan neuvo: mieti tarkkaan, missä on työpaikka ja koulut, ja päätä asunnon sijainti vasta sitten. – Ruuhkat ovat pahoja, ja aina samoissa paikoissa samaan suuntaan. Muuttajaa voi helpottaa se, että ympäriltä löytyy paljon suomalaisia, Dubaissa reilut 600. On Suomi-koulua, äiti-lapsikerhoja ja harrastusporukoita. Myös Räsänen-Pentti viihtyy paljon suomalaisten kanssa, mutta Finnish Business Councilin kautta tapaa myös kansainvälisempiä pariskuntia ja perheitä. Vapaa-aika kuluu pitkälti Business Councilin asioita hoitaessa. Räsänen-Pentti kertoo

Jaana Räsänen-Pentti ei ole kohdannut hankaluuksia arabimaassa asuvana naisena. Hän päin vastoin puhuu mielellään naisten menestymisestä työelämässä Arabiemiraateissa.

Verkostoidu

Ota selvää ennen muuttoa vieraaseen maahan, mikä koulu lapsille, mistä asunto, minne syömään, kuka lyhentää verhot? Esimerkiksi Facebookin ryhmistä voi löytyä apua.

myös golfaavansa miehensä tavoin, ja on aloittanut vanhan harrastuksen, pianonsoiton. Suomessa hän viettää aikaa etenkin kesäisin mökillään Mikkelissä. Dubaissa kesälämpötilat saattavat nousta 50 asteeseen, eikä ulkoelämä ole mahdollista neljään kuukauteen. Entä tulevaisuus? Onko se Dubaissa, Suomessa vai aivan muualla? – Olen miettinyt, että minne asettuu kun lopettaa työnteon. Varmaan riippuu siitä, minne jälkikasvu päätyy, Räsänen-Pentti pohtii. Toinen tyttäristä lähti äidin jalanjäljissä lukemaan kauppatieteitä, toinen opiskelee ja työskentelee Australiassa. – Tavoite on, että saisi olla puolet vuodesta Suomessa. Kun Räsänen-Pentiltä kysyy, mitä hän kaipaa vanhasta kotimaastaan, vastaus on perinteinen. – Ruisleipä. Fazer voisi perustaa tänne sivupisteen, hän vinkkaa. Myös tuore savukala tulee mieleen. Saunaa ei tarvitse ikävöidä, sillä sellainen löytyy omasta kodista. Vihtoja tosin on hankalampi saada, etenkin tuoreita.

Älä jää omiin nurkkiin

Etsi itsellesi yhteisö. Luo kontakteja myös yritysmaailmaan ja pyydä apua tarvittaessa.

Jaana Räsänen-Pentti Syntynyt: 6.1.1963 Kontiolahdella. Ura: Osakkaana The Gulf Point -yrityksessä. Ennen Dubaita konsultoi liikkeenjohtoa kahdeksan vuotta H&K Strategiesin toimialajohtajana. Puheenjohtaja Finnish Business Councilissa Dubaissa. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri. Perhe: Puoliso Petri Pentti, kaksi tytärtä Henriikka ja Rebekka, sekä koirat Milla ja Otto.

Lähteet: Ulkoministeriö, Henriikka Pentin opinnäytetyö ”Working in Dubai as a Finnish expatriate. Study of the Differences in Business Customs between Finland and Dubai” (Aalto-yliopisto 2015)

Yrittäjäsanomat

3 x e l o k u vat

Jättiläinen (2016) Tammikuussa teatterilevitykseen tullut kaivosyhtiö Talvivaarasta kertova elokuva yhdistelee draamaa ja jännitystä. Elokuva on fiktiivinen, mutta se noudattelee Talvivaaran tapahtumia perustamisesta alkaen. Tarina kertoo myös suomalaisesta

korruptiosta. Elokuva sai mainiot arvostelut. Poliittiselle trillerille vahva teatterikäyntisuositus. Ohjaus Aleksi Salmenperä ja käsikirjoitus Pekko Pesonen. Tuotantoyhtiö on Helsinki-filmi ja levitysyhtiö Nordisk Film.

Steve Jobs (2016) Danny Boylen ohjaama elokuva Applen jo edesmenneestä suurmiehestä Steve Jobsista sai ensi-iltansa Suomessa tammikuussa. Riisuttu yli kaksituntinen elokuva kuvaa Jobsin elämää vain kolmen historiallisen tuotelanseerauksen kautta.

Steve Jobsin elämäkertaan pohjautuva elokuva päättyy vuoteen 1998 ja iMacin julkaisuun, loppu onkin historiaa. Pääosaa esittävän Michael Fassbenderin lisäksi valokankaalla vilisee menestyneitä näyttelijöitä, kuten Kate Winslet ja Seth Rogan.

The Social Network (2010) The Social Network on elokuva menestyksestä, petturuudesta ja onnistumisista. Jo vuonna 2010 ensi-iltansa saanut elokuva kertoo tarinan Facebookin synnystä ja sen perustajista. David Fincherin ohjaama ja Aaron Sorkinin käsikirjoit-

KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

taman elokuvan taustalla on aiheesta kirjoitettu kirja The Accidental Billionaires. Oscareilla ja Golden Globeilla palkittu elokuva ei jätä ketään kylmäksi. Facebookin nykyistä toimitusjohtaja Mark Zuckerbergia esittää Jesse Eisenberg.

Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Kiinnostaako työhyvinvoinnin kehittäminen liikunnan avulla? Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä henkilöstön, johdon ja työterveyshuollon kanssa. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31. 3. 2016. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainen puh. 050 441 4025, elina.tarkiainen@likes.fi

KKI-HANKETUKI

www.kkiohjelma.fi

Yrittäjäsanomat

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI

TALOUShALLINTO

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

työUU UUT lavojen jaannus

aik to Vaih eiden pstimilla n i väli F-tunn R

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 029-193 9999

Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 029-193 9999

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi! KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS! Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

TuTusTu! 6 lehTeä vain 54 € (sis. alv)

Yrittäjyys yhdistää.

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistumisiin. Yrittäjä-lehti on kannesta kanteen yrittäjiä kertomassa, missä mennään ja miten maa makaa suomalaisen yrittäjän näkökulmasta. Saat ideoita ja inspiraatioita niin työhön kuin vapaa-aikaankin. Kenties löydät juuri sen kullanarvoisen idean, jota olet kaivannut.

Tilaa lehti nyt www.yrittajamediat.fi

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

T yö k a l u n i

Eurajoen Romu Oy:n murskalaitos valmistui vuonnsa 2012.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Teollisuus

Vuodesta 1983 maahantuontia ja tukkukauppaa, sähkötukku, sähköja valaisinliikkeille sekä teollisuudelle, joihin hyvät asiakassuhteet. Hyvät ja pitkät suhteet lähinnä Italialaisiin tavarantoimittajiin. Toimittajia myös Saksa, Tanska, Ruotsi, Itävalta. Voitolliset tulokset. Myydään liiketoiminta. Nykyiseen halliin voi jäädä vuokralle tai ostaa myös sen. Myydään eläkkeelle jäämisen johdosta. Hinta sisältää varaston ja koneet. 3078

Teollisuuskomponenttien/ varaosien maahantuontiyritys. Lv.n. 1,3 milj. Eur. Asiakkaana suurteollisuuden kunnossapito yms. Oma toimisto myös Saksassa. Myyntialue koko Suomi, ei paikkakunta riippuvainen. 3077

Sähköasenusta,-korjausta ja huoltoa sekä konemyyntiä harjoittava yli 20-vuotias sähköliike. Suomen vahvimmat Platin 2007-2015 ja AAAluottoluokitukset. 3070 50 vuotta toiminut kello- ja koruliike. Kellosepän palvelut & uudet kellot ja korut. Mahdollisuus jatkaa myös pelkästään kellosepän työpajana. Yritystoiminta on tuloksellista ja tällä hetkellä korjaustyöpainotteinen. Laaja ja uskollinen asiakaskunta. 3135 Kauppa-kahvila-kotileipomo. Vaikutusaluella n. 850 kesäasuntoa, Luostaritie tuo matkaajia. Lintula 10 km ja Valamo 25 km. Laaja oheistoimintamahdollisuus. luostaritie.com Puh. 045 6341 522. 3126

Majoitus, ravintola, elintarvike Menestyvä grilli-kioski Teirinkadun Kipsa Vaasan Suvilahden kaupunginosassa. Grilli-Kioskin toimintaan kuuluu laaja valikoima grillituotteita, veikkauspalvelu, RAY:n pelikoneet ja kesäterassi B-oikeuksilla. 3119 Tornionlaaksossa, Ylitornion keskustassa oleva omalla tontilla sijaitseva Hotelli Helenan Kievarin liiketoiminta kiinteistöineen ja irtaimistoineen. H: 350 000 €. Yhteystiedot: Helena Ollila puh. 050 4661340. 2450 Keskeisellä paikalla Vähänkyrön keskustassa pitkään toiminut ja hyvän asiakaskunnan omaava ravintola myydään yrittäjän eläköitymisen vuoksi. Yrittäjä valmis auttamaan uuden yrittäjän alkuun. Myydään yrityksen liiketoiminta, koneet ja laitteet. 3013

Pitkään toiminut stanssausta / painamisen jälkikäsittelyä tekevä yritys Pk-seudulta. Yrityksellä on vakiintunut asiakaskunta ja laaja laitteisto. Liikevaihto 200 t€ ja 3 työntekijää. Yritys on velaton. 3039 Suunnittelutoimisto. Yhtiö on velaton. Toimintaa koko Suomessa. Toimisto tarjoaa suunittelupalveluita ja kokonaistoimituksia. Yritys on toiminut 20 vuotta ja sillä on vakiintunut asiakaskunta, sekä hyvät kasvunäkymät. Erinomainen tilaisuus päästä mielenkiintoiselle alalle ilman haastavaa alkuvaihetta. Yritys myydään yrittäjän eläkeiän johdosta. 2983

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Hautaustoimisto ja kukkakauppa ............................40 000 Menestyvä konepaja ..........3 100 000 Hotelli/ravintola järven rannalla ..................................300 000 Kehittyvä mökkikylä Ylläksellä ................................ 425 000 Perhekoti ..................................40 000 Hitsaus- ja teollisuuden kunnossapitoalan alihankintayritys ..... 220 000 Autovaraosaliike Satakunnassa .........................500 000 Kalustevalmistusyritys kiinteistöineen ....................... 395 000 Ilmastointialan yritys ............450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Palvelut

OSTETAAN YRITYS

Avain-suutarilike myytävänä. Liike on toiminut 20 vuotta menestyksekkäästi Savonlinnassa keskeisellä paikalla. Toiminnan voi aloittaa heti ja toiminnan sisäänajo uuden yrittäjän kanssa sopimuksen mukaan. Liikkeelle on laaja asiakaskunta. 3051

Ostetaan päiväkotiyritys. Mikäli olet halukas luopumaan toiminnasta ja siirtämään sen edelleen hyviin käsiin ja turvaamaan laadukas toiminnan jatkaminen, niin ole yhteydessä: kai. seppala@pilkepaivakodit.fi tai 0500504300. 3094

Kannattava Siivousalanyritys Kouvolassa. Erikoisalana Voimalaitos siivoukset. Toimisto, koti ja mökkisiivoukset. Henkilöstö 2-4. Hinta 40 000 käyttöomaisuus ja liiketoiminta Minna Y. 0400 903556, Osmo S. Cwan Oy 040521595. 3023

Ostetaan Turun seudulla sijaitseva tilitoimisto. 3031

Muut toimialat Oletko digimarkkinoinnin rautainen ammattilainen tai toimittaja, joka pystyy tekemään mielenkiintoisen jutun aiheesta kuin aiheesta? Tule mukaan palvelu/digimarkkinointi yritykseen, jonka liikevaihto kasvaa vuosittain. 3005

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

24.3.2016

Tunnissa murskaksi 40 tonnia romua Eurajoen Romu Oy:n yrittäjä Juuso Luodesmeri kertoo tärkeimmästä työvälineestään. TOIMIALAT Tärkein työvälineeni on murskalaitos. Se on hiukan isomman kokoluokan väline, sillä se vie noin hehtaarin kokoisen alueen. Ilman murskalaitosta emme kykenisi tekemään tämänkaltaista bisnestä. Kun kokonainen auto pitää jalostaa teräs- ja valimoteollisuudelle sopivaksi raakaaineeksi, on murskalaitos siihen ainoa realistinen vaihtoehto, sillä ei sitä autoa tänä päivänä kannata enää käsin purkaa ja ruuvailla osia irti. En itse suoranaisesti

operoi murskalaitetta, mutta teen kauppaa kierrätetyillä materiaaleilla ja lasken niiden jalostusarvoja murskalaitteen kautta. Olemme erikoistuneet rautojen ja metallien kierrättämiseen. Jalostamme niistä teollisuudelle raaka-aineita. Ostamme romurautaa ja -metalleja yksityisiltä ihmisiltä, kunnilta, kaupungilta sekä toisilta alan yrityksiltä. Käsittelemme paljon romuautoja. Murskauslaite erottelee materiaalit noin kämmenen kokoisiksi kappaleiksi. Tavara kulkee linjastoja

pitkin ja eri tekniikoin siitä erotellaan osia eri materiaaliluokkiin. Esimerkiksi tuuliseula erottelee kevyet ja painavat osat. Sähköstaattisen induktion avulla puolestaan erotellaan eri tavalla sähköä johtavat materiaalit. Murskalaitos valmistui kesällä 2012. Se on hyvin mittava investointi. Yhdessä tunnissa murskalaitteen läpi kulkee noin 40 tonnia tavaraa. Se on melkoinen rivi autoja. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

tuomio Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

VR halpuuttaa. Onnibus pakotti VR:n alentamaan hintoja neljänneksellä; Helsinki-Jyväskylä halvimmillaan 15 euroa, ja peruslippu 32 euroa. Onnibussilla 12 euroa. Kilpailu tekee hyvää.

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat

Viinalle lisätunti. Alkojen aukioloaika pitenee tunnilla, ja kapakkojen aukioloaikaa voi pidentää. Siinä se alkoholilain kokonaisuudistus.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Esa Nieminen, vt. päätoimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere

Sonera ja Nordea. Valitettavasti yhteyttä haluamaanne numeroon tai verkkopankkiin ei tänäänkään saada.

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Carunaa kertomaa. Sähkön hinnan korotuksen lasku Pohjanmaan kasvihuoneille yli kolme miljoonaa euroa. Yrittäjät kiittävät!!

www.volkswagen-hyotyautot.fi

VOLKSWAGEN 4MOTION NAUTI TALVESTA.

r 2016 of the Yea n a V r e t r n Transpo mmittime lä ä s li a n u din -erikoiset kaukosää ja o ll e k ajastin etta. veloituks

Volkswagen 4MOTION -hyötyautomalliston vetovoimaa. Volkswagen 4MOTION -nelivetomallisto tekee talvesta kesän. Ainakin ajamisessa. Neliveto parantaa ajettaessa merkittävästi auton pitoa ja hallittavuutta. Kaikille renkaille jakautuva vetokyky tekee liikkeellelähdöstä ja ajamisesta sujuvaa kaikilla alustoilla kaikissa keleissä. Nelivedon nautittavuutta lisäävät vahvat ja taloudelliset TDI-dieselmoottorit ja laajan malliston kruunaavat automaattivaihteistolla varustetut versiot. TERVETULOA TUTUSTUMAAN VOLKSWAGEN 4MOTION -HYÖTYAUTOMALLISTOON.

Tarjoamme kaikille koeajolla käyneille ja tarjouksen pyytäneille 25 euron arvoisen K-market Neste Oil -lahjakortin. Etu voimassa helmikuun 2016 loppuun. Etu ei käy Neste Oil Truck -asemaverkostossa. Lisälämmittimen ajastinkello ja kaukosäädin veloituksetta uusiin Caddy- ja Transporter-asiakastilauksiin helmikuun 2016 loppuun asti.