Yrittäjäsanomat 4/2019

12

14

”MAKSAN YELIÄ 18 000 € / V” Vain kolmasosa ilmoittaa maksavansa riittävästi YEL-maksua

YRITTÄJÄN PODCAST! Uusissa jaksoissa puhutaan yrityskaupoista. Kuuntele!

16

TEE NÄIN TYÖPISTEESSÄ Lue ammattilaisen vinkit välineistä ja työasennoista

20

ONKO SINULLA VERKKOKAUPPA? Tiedätkö EU:n uuden maksudirektiivin?

04 2019 yrittajat.fi

v i e r a i l e v e r ko s s a w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

”Selvisin raskaista vuosista” Villihevosia-hitistään muistettu Hanna Ekola selvisi yksinyrittäjänä, leskenä ja yksinhuoltajana yrittäjämiehensä kuoleman jälkeen.

24–26

”Halusin työllistää itseni nopeasti”

Harriet Aryenda on yksi Suomen noin 10 000 maahanmuuttajayrittäjästä.

Pääkaupunkiseudulla jo noin 40% uusista yrityksistä on maahanmuuttajataustaisia.

Sivu 18

Puolet yksinyrittäjistä tienaa alle 2 000 € Moni painaa pitkää päivää eikä juuri pidä lomia, käy ilmi tuoreesta kyselystä.

Sivu 4

TOYOTA.

INTOHIMONA TYÖ.

TOYOTA PRO -PALVELUMME AMMATTILAISILLE

TOYOTA PROACE

Toyota Pro -palveluilla varmistat, että autosi pysyy työkunnossa, eikä toimintaasi tule turhia keskeytyksiä. Jos huoltoa kuitenkin tarvitset, Suomen laajin huoltoverkostomme palvelee sinua aina lähellä ja nopeasti. Ammattilaisemme räätälöivät autosi varustelun työsi vaatimusten mukaan. Meiltä saat myös tarpeisiisi sopivat huoltosopimukset, vakuutukset ja rahoitusratkaisut.

• Nyt saatavilla myös 120 hv 8-portainen automaatti.

• Tehokas ja taloudellinen • Kolme korimallia • Kuormatila jopa 2,8 m, tilavuus 6,1 m3 • Läpilastausluukulla reilu metri lisätilaa • Parhaimmillaan tehoa 180 hv ja vääntöä 400 Nm • Pitkän L2-mallin kantavuus lähes 1 400 kg, vetokyky 2 500 kg

SUOMEN LAAJIN PALVELUVERKOSTO.

Autoverollinen kokonaishinta

Toyota Proace L2 2.0 D 120 Automaatti Toyota Jousto Pro -rahoituksella esim. 355 €/kk

Toimitus- Kokonaishinta kulut toim.kuluineen

WLTP CO -päästöt*

WLTP EU-yhd. kulutus*

ESIMERKKILASKELMA: Toyota Proace L2 2.0 D 120 Automaatti 35 351,61 € (sis. toimituskulut 600 €) 27 418,12 € 600 € 28 018,12 € 180 g/km 6,9 l/100 km TOYOTA JOUSTO kk-erä 355 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm.

Käsiraha 20 % (7 070,32 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu 31 856,76 € 600 € 32 456,76 € 190 g/km 7,2 l/100 km hyvityshinta 14 785,00 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk.

34 751,61 € 600 € 35 351,61 € 196 g/km 7,5 l/100 km Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,73 %. Luototettava 39 297,47 € 600 € 39 897,47 € 236 g/km 9,0 l/100 km määrä 28 461,29 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 31 457,91 €.

Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta.*Proace-malliston CO2- päästöt 178–197 g/km Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. ja yhdistetty kulutus 6,9–7,5 l/100 km. Hilux-malliston CO₂-päästöt 222–245 g/km ja yhdistetty kulutus 8,5–9,3 l/100 km. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa.

Malli Proace Compact 1.5D 100 Proace L1 2.0 D 120 Proace L2 2.0 D 120 Automaatti Hilux Extra Cab 2.4 D-4D 150 4WD Active

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

3

Pixhill

4/19 syyskuu tä ss ä n u m e ro ss a

pä ä k i r j o i t u s

Meillä on hallanvaara MONI YRITTÄJÄ seuraa suurella mielenkiinnolla, kun maan hallitus valmistautuu ensimmäiseen budjettiriiheen ja työmarkkinajärjestöt aloittavat sopimusneuvotteluitaan.

Yrittäjien kysyvää mieltä lisää maailman heikentyvä talous. Maailmankauppa yskii, tuotanto hiipuu, kauppasodat kärjistyvät. Myös maailmanpolitiikan kiemurat – niin Brexit, Trump kuin Hongkong – lisäävät yrittäjien huolia.

Moni pohtii, mikä vaikutus kaikella on omaan yritystoimintaan, rekrytointeihin ja investointeihin. Mitä minä uskallan nyt tehdä?

Tilanne on aidosti vakava. Vaikka Suomen talous viime vaalikaudella kehittyi hyvään suuntaan, talous ei ole vielä terve.

Otamme yhä lisää velkaa – ensi vuonnakin useita miljardeja. Työllisyysaste on liian alhainen ja liian moni on työmarkkinoiden ulkopuolella. Myös ilmastomuutos etenee tuskastuttavaa vauhtia.

Monelle yritykselle – varsinkin pienelle – työllistämisen kynnys on edelleen liian korkea. Yrittäjän mieli tekisi työllistää, mutta riski on liian suuri ja kustannus liian korkea.

kolumni

Taru Jussila Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja

Tässä tilanteessa hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä odotetaan viisautta ja malttia.

Hallituksen pitää uskaltaa toteuttaa rakennereformeja työmarkkinoilla, välttää holtitonta julkisten rahojen käyttöä ja panostaa viisaalla tavalla osaamiseen.

Työmarkkinajärjestöjen pitää kyetä tekemään maltillisia työehtosopimuksia – kiky-kivuista huolimatta – ja edistämään rohkeasti paikallista sopimista.

Työllisyysryhmissä olevien järjestöjen – myös Yrittäjien – pitää löytää vaikuttavia ratkaisuja, jotka nostavat työllisyyttä, tuovat ihmisiä työmarkkinoille ja vahvistavat taloutta.

Haasteet ovat suuret, mutta talouden hallanvaara ei anna vaihtoehtoja.

Maailman kehitys ei ole omissa käsissämme, mutta paljon on. Suomen päättäjät pystyvät ratkaisuillaan keskeisellä tavalla vaikuttamaan siihen, että Suomi ei ajaudu ainakaan pitkäksi aikaa talouden ankariin yöpakkasiin, joista kärsivät kaikki.

Mikael Pentikäinen Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Digihenkivakuutus kuntoon PIENISTÄ JA KESKIKOKOISISTA yrityksistä noin kolmanneksella ei ole mitään toimintaa verkossa; ei verkkosivua, ei Facebook-sivua. Osa suomalaisista yrittäjistä saattaa olla pudonnut digikelkasta pysyvästi, mutta suurimmalle osalle kyse on uuden taidon opettelemisesta tai olemassa olevien taitojen päivittämisestä 2020-luvulle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vertasi syyskuun alussa digitaitoja tämän päivän yrittäjän henkivakuutukseksi. Vain harva voi pärjätä ilman näitä taitoja, sillä samaan aikaan suomalaiset kuluttajat kulkevat tällä saralla kärkijoukoissa.

Googlen ja Yrittäjien syyskuun alussa julkaisema yhteistyö mahdollistaa digitaitojen kehittämisen ihan jokaiselle yrittäjälle, jolla on tietokone tai älypuhelin ja nettiyhteys. Lokakuusta alkaen joka kuukausi on tarjolla maksuttomia etäkoulutuksia verkkoanalytiikasta, näkyvyyden parantamisesta verkossa ja somessa, digitaalisen markkinointistrategian luomisesta ja verkkokaupan rakentamisesta.

Google Finlandin kanssa tehtävä yhteistyö liittyy Googlen laajaan Grow with Google -ohjelmaan. Grow-ohjelman tavoitteena on kouluttaa digitaitoja 10 000 suomalaiselle.

Maksuttomien etäkoulutuksien lisäksi 10 paikkakunnalla kiertävässä digikoulussa tullaan opettamaan samoja digitaitoja. Digihenkivakuutuksensa voi laittaa 2020-luvulle nyt helpommin kuin kenties koskaan aiemmin.

Onko sinun yrityksesi digihenkivakuutus kunnossa? Yrittäjäsanomien sivulta 8 löytyy lisää tietoa Googlen ja Yrittäjien yhteistyössä järjestämistä maksuttomista live- ja etäkoulutuksista.

4 Yksinyrittäjien ilot ja surut Laajasta kyselystämme käyvät ilmi tienestit, työajat ja monet muut yksinyrittäjien asiat 8 Google-yhteistyötä Google järjestää digikoulutusta ja webinaareja yhdessä Yrittäjien kanssa 10 Tule yrittäjäpäiville!

Puhujina muun muassa ST1:n Mika Anttonen ja huippujalkapalloilija Jari Litmanen 12 Paljonko maksat YEL-maksuja?

Hannu Aarrelampi maksaa niitä reilusti, 18 000 euroa vuodessa 14 Syyskuun puheenaiheet Kuuntele Yrittäjän podcast ja varo valelaskuja 16 Muista nämä asiat työpisteessä Asiantuntijan vinkit istuma-asennosta, läppäristä, valaistuksesta – kaikesta!

18 Maahanmuuttajayrittäjät Pääkaupunkiseudulla jo noin 40 % uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia 20 Verkkokaupan uusi direktiivi Jos teet verkkokauppaa, kannattaa pikaisesti perehtyä tähän maksuliikenteen direktiiviin 24 Yksinyrittäjä ja yksinhuoltaja Hanna Ekola jäi leskeksi noin 10 vuotta sitten ja hänestä tuli yksinyrittäjä ja yksinhuoltaja 29 Yrityspörssi 30 Parhaat palvelut

4

Puolet yksinyrittäjistä tienaa alle 2000 euroa Suomen Yrittäjien kyselytutkimukseen osallistuneista yksinyrittäjistä 48 prosenttia kertoo tienaavansa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Mutta osalla menee paremmin: he tekevät lyhyttä viikkoa ja viidesosa pitää kuukauden loman.

Tekstit Elina Hakola, Leila Itkonen ja Pauli Reinikainen & Grafiikka Maarit Kattilakoski

V

uonna 2016 tehdyssä vastaavassa kyselyssä alle kaksitonnia ansainneiden vastaajien osuus oli 51 prosenttia, eli heidän osuutensa on pienentynyt hieman kuluneiden kolmen vuoden aikana.

Moni tekee pitkiä työpäiviä

Noin puolet yksinyrittäjäkyselyn vastaajista ilmoittaa tekevänsä töitä keskimäärin yli 40 tuntia viikossa. Kokoaikaisesti toimivien yksinyrittäjien keskuudessa osuus on suurempi, 58 prosenttia.

Vastaajista 23 prosenttia kertoo työskentelevänsä viikossa yli 50 tuntia. Kokoaikaisten yksinyrittäjien ryhmässä yli 50 tuntia työskentelevien osuus on 27 prosenttia.

Kotokunto-yritystä vetävä fy-

sioterapeutti Jaana Koskinen on poikkeus. Hän tekee nelipäiväistä työviikkoa ja työskentelee alle kahdeksan tuntia päivässä. Hänen asiakkaansa ovat etupäässä vanhuksia ja hän tekee kotikäyntejä.

Koskinen aloitti yrittäjänä vuonna 2010. Syynä oli halu vaikuttaa omaan tulotasoon ja työaikaan.

– Ei tämä kultakaivos ole, mutta vähemmällä työmäärällä on ollut mahdollisuus pärjätä perheellisenä ihan hyvin.

Koskinen huomasi pian yrittäjäksi lähdettyään, ettei hänen tarvitse enää pakertaa töitä aamusta iltaan.

– Yrittäjän työaika on vaihteleva. Koska pärjään vähemmällä työajalla, aikaa jää myös muulle elämälle. Työelämän ympärille on kehkeytynyt muutakin elämää. Minulle yrittäjänä tavoitteena ei ole ollut koskaan jatkuva kasvu vaan

se, että työ elättää.

Koskinen työskentelee tyypillisesti maanantaista torstaihin kello kymmenen ja viiden välisenä aikana. Joskus työt loppuvat aikaisemmin.

– Teen 6-7 tunnin päiviä. Joskus päivä saattaa pidentyä työmatkojen takia, jos asiakaskäynti on kaupungin toisella puolella, Helsingissä työskentelevä yrittäjä kertoo.

Tessi Ranta-aho, Tasapainovalmennus Pystyraita

Antti Koskinen, Markkinointitoimisto FissioMedia Oy

”Pitää itse huolehtia hyvinvoinnistaan”

Vain joka viides yksinyrittäjä ilmoitti lomailevansa vuosittain kuukauden tai yli kuukauden.

Tuusulassa kauneushoitolaa pitävä kosmetologi Rita Sohlman pitää lomistaan kiinni.

– Olin ennen yrittäjäuraani palkkatöissä, kunnes lähdin uudelle uralle. Silloin totuin esimerkiksi

kunnon kesälomiin. Olen toiminut noin 10 vuotta yrittäjänä, ja näin 55-vuotiaana tarvitsen enemmän palautumisaikaa kuin nuorempana.

Yrittäjän täytyy myös itse huolehtia hyvinvoinnistaan, sillä kukaan ei patista lomalle, hän kertoo.

Sohlman pitää heinäkuussa kolmen–neljän viikon kesäloman, viikon keväällä tai syksyllä sekä yksittäisiä päiviä mahdollisuuksien mukaan.

– Kesällä hoidan puutarhaa ja olen intohimoinen ratsastaja. Syksyisin ja talvisin käymme ulkomailla. Muuten olen töissä lähes koko ajan. Nytkin suunnittelen sosiaalisen median postauksia. Lomalla laitan työpuhelimen kiinni, hän kertoo.

Puolella haasteita jaksamisessa

→

Jaksamisessa yksinyrittäjät

y k s i n y r i t tä j ä x 3

Pitkiä päiviä ilman lomia?

– Asiakkaani olivat pääosin yksityishenkilöitä, jolloin hintoja on vaikea pitää kunnolla kannattavina. Katteet olivat pieniä ja olin kaikessa itse kiinni.

Tein monenlaista, mutta hyviäkään ideoita ei ollut aikaa toteuttaa kunnolla. Olisin tarvinnut jonkun viereen sanomaan stop.

– Lomailen kansallisina juhlapyhinä ja silloin tällöin perjantaisin. Tämä on elämäntapa. Se auttaa, kun tekee sitä, mistä tykkää ja palaa omalle jutulleen.

Silloin se ei tunnu työltä.

Jaana Koskinen, Kotokunto – Työskentelen tyypillisesti maanantaista torstaihin kymmenen ja viiden välisenä aikana. Teen 6–7 tunnin päiviä. Tähän työhön liittyy esimerkiksi asiakaspalautteita ja arviointeja.

Niiden kanssa menee perjantaisin pari-kolme tuntia.

YKSINYRITTÄJÄT NUMEROINA Yksinyrittäjien määrä kasvaa vauhdilla. Suomessa oli 2000-luvun alussa noin 123 000 yksinyrittäjää.

Nyt heitä on jo noin 182 000 (Tilastokeskus 2018).

248%000 € / kk yksinyrittäjistä tienaa alle 2 000€ kuukaudessa

Noin joka neljäs tekee töitä yli

50 TUNTIA VIIKOSSA

90 %

alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä haluaa kasvattaa yritystään

JOKA VIIDES ÄITI jätti perhevapaat kokonaan käyttämättä Yksinyrittäjien yleisin yritysmuoto on

T:MI mutta osakeyhtiöiden osuus nousee

LÄHDE: Suomen Yrittäjien kysely yksinyrittäjille, noin 1 900 vastaajaa KUVA: Pixhill

YLI 50 %:lla yksinyrittäjistä on ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinto

6

Yrittäjän täytyy myös itse huolehtia hyvinvoinnistaan, sillä kukaan ei patista lomalle, sanoo Rita Sohlman.

jakautuvat kahtia: 47 prosenttia ilmoitti, ettei ole kokenut haasteita jaksamisessa, mutta hieman yli puolet puolestaan vastasi kokeneensa jaksamisen haasteita.

Kaikista vastanneista 30 prosenttia ilmoitti, että on kokenut jaksamisen haasteita, mutta ei ole hakenut apua. Kaksi kolmesta vastanneesta ei ole järjestänyt itselleen yrittäjän työterveyshuoltoa.

Sairaana työskenteleminen on varsin yleistä, sillä vain 26 prosenttia vastaajista ei ole harjoittanut yritystoimintaa sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana.

Jaksaminen on yrityksen menestymisen ja jatkuvuuden kannalta kriittinen tekijä, eikä sitä pidä vähätellä. Tämän tietää yrittäjänä loppuun palanut Tessi Ranta-aho, joka ryhtyi yrittäjäksi elokuussa 2008.

Hän toimi ennen yrittäjäksi ryhtymistään myynti- ja markkinointiassistenttina. Hän kuitenkin paloi työssään loppuun, eikä kyennyt kuntoutumisjakson jälkeen palaamaan.

Hän opiskeli luontaishoitoja, kuten intialaista päähierontaa, vyöhyketerapiaa ja NLP-valmennusta, ja ryhtyi yrittäjäksi.

– Ajattelin, että yrittäjyys olisi vastaus. En ehkä tajunnut mistä

siinä oli kokonaisuudessaan kyse.

Halusin vain tehdä hoitoja ja auttaa ihmisiä, Ranta-aho kertoo.

Työstä ei kuitenkaan jäänyt tarpeeksi tuloa elämiseen.

– Asiakkaani olivat pääosin yksityishenkilöitä, jolloin hintoja on vaikea pitää kunnolla kannattavina. Katteet olivat pieniä ja olin kaikessa itse kiinni. Monistaminen ja skaalaus ei onnistunut, Ranta-aho kertoo.

Vuonna 2016 Ranta-aho romahti ja hänen oli pakko jättää kaikki yrityksen toiminta.

Työn annostelu on vaikeaa

Jälkiviisaus on helpointa viisautta.

Ranta-aho tietää, että olisi pitänyt karsia tekemisiä ja keskittyä kunnolla rajattuun toimintaan.

Innostuessaan tekeminen voi karata käsistä, ja innostusta yrittäjä tarvitsee. Tekemisessä täytyy kuitenkin muistaa kohtuus.

– Olen impulsiivinen, en suunnittele, aikatauluta tai paketoi.

Minun on vaikea pyytää apua itse tekemiseen, mutta myös sparraukseen. Tein monenlaista, mutta hyviäkään ideoita ei ollut aikaa toteuttaa kunnolla. Olisin tarvinnut jonkun viereen sanomaan stop, hän miettii.

1/3 12 54 67 YKSINYRITTÄJISTÄ

on palkannut työntekijän jossakin yrityksen toiminnan vaiheessa

PROSENTTIA

yksinyrittäjistä on käyttänyt vuokratyövoimaa

PROSENTTIA

ilmoittaa YEL-työtulonsa olevan alle 13 000 euroa

PROSENTTIA

yksinyrittäjäkyselyn vastaajista ei ole järjestänyt itselleen yrittäjän työterveyshuoltoa

Loppuunpalamisen jälkeen Ranta-aho oli sairauslomalla kahdeksan kuukautta ja kävi tukiryhmässä. Silti hän palasi töihin liian aikaisin.

– Aloitin vauvahieronnoilla ja aloitin kevyesti. En kuitenkaan ollut vielä kunnossa ja väsyin aivan täysin pian uudelleen, hän kertoo.

Muutamia kokeiluja lukuun ottamatta Ranta-aho ei ole tehnyt yrityksensä kautta töitä ollenkaan vuonna 2018.

Perhevapaat osin pitämättä

Perhevapaiden suhteen yksinyrittäjien tilanne poikkeaa palkansaajista.

Yksinyrittäjinä toimivista äideistä joka viides ilmoitti jättäneensä perhevapaat kokonaan käyttämättä. Isistä alle puolet oli (47 prosenttia) oli ollut isyysvapaalla, mutta vain kolme prosenttia kertoi olleensa hoitovapaalla.

Osittaista hoitovapaatakin oli käyttänyt vain kaksi prosenttia yksinyrittäjinä työskentelevistä isistä.

– Yrittäjien asemaa perhevapaissa todella kannattaa parantaa, se on erityisesti lasten etu, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Kasvuhaluisia yksinyrittäjiä SUOMEN YRITTÄJIEN kyselytutkimus kertoo, että yksinyrittäjät ovat kaikkinensa kasvuun tähtäävää väkeä: kaksi kolmesta (67 prosenttia) ilmoittaa tavoittelevansa kasvua.

Alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä peräti 90 prosenttia haluaa kasvattaa yritystoimintaansa.

Toimialoista kasvuhalukkaimpia oltiin kaupan saralla. Tärkeimpinä kasvun keinoina yksinyrittäjät pitävät uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamista, verkostoitumista sekä työntekijöiden

palkkaamista.

Vastauksissa esiin tulevat esimerkiksi työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät ongelmat.

– Työllistäminen koetaan kalliiksi ja riskialttiiksi. Tällä hetkellä yritystoiminta henkilöityy yrittäjään itseensä, eikä omaa työaikaa voi rajattomasti lisätä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi taustoittaa.

Kyselyyn osallistui kaikkiaan lähes 1 900 yksinyrittäjää. Vastaajista ne, joilla oli ollut joskus työntekijä, kokivat työllistämisen riskin

ja kalleuden yrityksen kasvua rajoittaviksi tekijöiksi useammin kuin vastaajat, jotka olivat toimineet koko ajan yksin.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toivoo, että jatkossa työllistämistä helpotettaisiin.

– Työmarkkinarakenteilla on merkittävä ohjaava vaikutus siihen, halutaanko työtä teettää työsuhteessa vai toimeksiantona tai jätetäänkö työ tekemättä kokonaan, Hellstén muistuttaa.

Merkittävimmät kasvun esteet, % (mahdollisuus valita 1–3 vaihtoehtoa) En voi lisätä työaikaani

53

Oma osaamiseni ei riitä

7

Työllistäminen on liian kallista

33

Työllistämiseen liittyvä riski

32

Verkostoituminen on vaikeaa

8

Rahoituksen puute estää kasvun

17

Minulla ei ole maksavia asiakkaita

14

Perhetilanne estää kasvun

6

Voimani eivät riitä

20

Yritykseni toiminta henkilöityy minuun,

27

joten en halua rekrytoida työntekijää 0

10

20

30

40

50

60

Yksinyrittäjiä eniten palvelualoilla

YKSINYRITTÄJYYDEN yleistyminen on ollut työ- ja yrityselämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Yksinyrittäjyys on tällä hetkellä jo Suomen yleisin yritysmuoto.

Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 kun viime vuonna yksinyrittäjiä oli jo 182 000.

Yksinyrittäjien yleisin yritysmuoto on toiminimi, mutta osakeyhtiöiden osuus on noussut vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn verrattuna.

Yksinyrittäjyys painottuu palvelualoille: Palveluiden piirissä toimii kyselyn vastaajista jo kolme neljästä. Kaupan ja rakentamisen aloilla yrittäjänä toimi molemmissa 11 prosenttia vastanneista. Teollisuuden ilmoittaa päätoimialakseen viisi prosenttia vastanneista.

Yksinyrittäjät ovat kaiken kaikkiaan korkeasti koulutettua väkeä: yli puolella on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto.

Hyvinvointiturva

Oikea hoito nopeasti

Helppo palvelu

Hyvinvoiva henkilöstö

Kattava Hyvinvointiturva maksaa vähemmän kuin kaksi sairauspoissaolopäivää. Tutustu fennia.fi

7

Tuottavuus kasvuun

8

Uutiset

Kasvu jatkuu, investoinnit laahaavat Yritykset ovat vähentämässä investointeja, mutta odotukset oman liikevaihdon kehityksestä ovat edelleen myönteisiä.

TIEDOT ILMENEVÄT viime viikolla julkistetusta Pk-yritysbarometrista, johon vastasi yli 6 000 pk-yrittäjää. Barometrin teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä 27 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 17 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Odotukset ovat positiiviset, mutta vaimentuneet viime keväästä. Myös liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan, vaikka kasvuodotukset ovat laskeneet.

Suurimpina haasteina pk-yritykset näkevät investointien lähiajan kehityksen. Odotukset ovat selvästi negatiiviset ja jatkoivat laskuaan.

Kaikkien muiden toimialojen paitsi teollisuuden investointien saldoluku painui negatiiviseksi.

– Jatkuessaan investoimattomuus vaarantaa tulevien vuosien kasvun, pääekonomisti Mika

Kuismanen Suomen Yrittäjistä selvittää.

Vähemmän uutta työtä kuin aikaisemmin

Talouskasvun hidastuminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä heikentävät odotuksia henkilökunnan määrän kehityksestä. Barometrin tulosten mukaan odotukset työntekijöiden määrän kehityksestä ovat heikommat kuin odotukset yleisestä talouskehityksestä.

– Pk-yrityksissä on edelleen tarve lisätä henkilöstöä, mutta lisäkannusteita tarvitaan, jotta työllisyystavoitteet voisivat toteutua, pääekonomisti Kuismanen toteaa.

Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt puolitoista vuotta samana, mutta verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen niiden määrä on laskenut.

– Huolestuttavaa on lisäksi se, että niiden yritysten, jotka eivät il-

moita tavoittelevansa kasvua, määrä on nousussa, Mika Kuismanen sanoo.

Digitalisaatio etenee pk-yrityksissä

Pk-yritykset käyttävät barometrin mukaan liiketoiminnassaan yhä enemmän erilaisia digitaalisia palveluja, kuten ostamista verkossa.

Tulosten mukaan 36 prosenttia tekee ostoksia verkon kautta. Verkkokauppa on osana liiketoimintaa kuitenkin vain 14 prosentilla yrityksistä.

Yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia eri liiketoiminnan osa-alueille pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä. Yrityskuvan vahvistaminen ja uusien asiakkaiden tavoittaminen on näistä keskeisempiä.

Työmarkkinajärjestelmässä kehitettävää

Yrityksistä 15 prosenttia on sitä

Mika Kuismanen

mieltä, että nykyinen sopimusjärjestelmä on täysin toimiva ja 49 prosenttia pitää järjestelmää riittävän toimivana. Sen sijaan 29 prosentin mielestä järjestelmä ei toimi hyvin. Seitsemän prosenttia yrityksistä vastaa, että nykyinen sopimusjärjestelmä ei toimi lainkaan.

Tärkeä havainto on se, että voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat tyytymättömiä nykyiseen sopimusjärjestelmään. Niistä 12 prosenttia on sitä mieltä, että järjestelmä ei toimi lainkaan.

Yrittäjät yhteistyöhön Googlen kanssa GOOGLE JA Suomen Yrittäjät järjestävät digikoulutusta kymmenellä paikkakunnalla. ”Riittävät digitaidot ovat tämän päivän yrittäjän henkivakuutus”, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Koulutusten paikkakunnat ilmoitetaan lähiaikoina. Google järjestää yrittäjille myös ilmaisia webinaareja.

– Suomen Yrittäjät on tärkeä yhteistyökumppani, totesi Googlen maajohtaja Antti Järvinen Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona.

Grow with Google -ohjelman tavoitteena on kouluttaa digitaitoja 10 000 suomalaiselle. Ohjelma on tarkoitettu niin työnhakijoille, opiskelijoille kuin lapsille ja nuorille – sekä tietysti yrityksille.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korostaa, että digitaidot ovat kuin henkivakuutus tämän päivän yrittäjille.

– Digimaailma ei kierrä ketään

vaan koskee kaikkia. Siksi haluamme antaa jokaiselle yrittäjälle mahdollisuuden digitaitojen vahvistamiseen, Pentikäinen kertoo.

Hän muistuttaa, että joillekin digitaalinen osaaminen voi antaa merkittävän kilpailuedun, joka tuo kestävää menestystä.

– Google on digitaalisen maailman supermahti. On hienoa, että voimme tehdä Googlen kanssa yhteistyötä suomalaisten yrittäjien hyväksi. Kannustan siksi osallistumaan kierroksen tapahtumiin aktiivisesti, Mikael Pentikäinen sanoo.

Googlen ja Suomen Yrittäjät loppuvuoden aikana järjestämät digitalisaatioon liittyviä ilmaiset etäkoulutukset/webinaarit löytyvät osoitteesta www.yrittajat.fi/koulutus

Googlen tilaisuudessa Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen, Yrittäjien Mikael Pentikäinen, työministeri Timo Harakka ja Google Finlandin maajohtaja Antti Järvinen.

Jari Lammassaari jari.lammassaari@yrittajat.fi

10

Yrittäjänkin sisu vaatii myös lempeyttä JOKAINEN SUOMALAINEN yrittäjä tietää, mitä on sisu.

Yrittäjäpäivillä puhuva positiivisen psykologian tohtori Emilia Lahti on tutkinut väitöskirjassaan sisun käsitettä. Nyt hän haluaa laajentaa sitä, miten sisukkuus nähdään.

– Sisu on ytimellistä voimaa, mutta siinä on vaara sortua itsestäänselvyyksien toisteluun, Lahti sanoo.

Lahden kiinnostus sisun tutkimiseen lähti omasta elämäntilanteesta. Vajaa kymmenen vuotta sitten hän asui New Yorkissa ja työskenteli Suomen pääkonsulaatin assistenttina. Ulospäin kaikki näytti hyvältä, mutta kotona hänen puolisonsa pahoinpiteli Lahtea toistuvasti. Sitten hän keräsi voimansa ja lähti suhteesta.

Oma kokemus sai Lahden pohtimaan, miten ihmiset selviävät äärimmäisistä vastoinkäymisistä.

Vuoden 2018 alussa Lahti juoksi ja pyöräili Uuden-Seelannin läpi 2 400 kilometriä 50 päivässä tutkiakseen sisua oman kokemuksensa kautta. Matkan varrella hän kampanjoi tehdäkseen parisuhdeväkivaltaa näkyväksi Sisu, not silence -tapahtumissa.

Jalosta omaa sisuasi

Lahti puhuu sisusta valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä lokakuussa.

Yrittäjän täytyy olla sisukas, mutta periksiantamattoman eteenpäin puskemisen sijaan tarvitaan myös pehmeyttä ja herkkyyttä. Joskus päästäkseen eteenpäin täytyykin katsoa sisäänpäin ja tutkia omaa polkuaan.

Lahden mukaan, kulttuurisen taustamme takia itselle on helpompi olla ankara kuin lempeä, mutta lempeä sisu on rohkeutta olla itselleen rehellinen. Suurinta sisua voikin siis olla se, että muuttaa mieltään tai toteaa nykyisen polun olevan itselle väärä.

– Olen oppinut kamppailulajeista, että minussa oleva pehmeys mahdollistaa itseasiassa lujuuden, joka ei ole tiukkuutta, eikä se katkea. Ilman toista yksi voima kääntyy itseään vastaan, Lahti sanoo.

Lahti matkustaa paljon, ja sisun käsite on maailmalla muotoutunut hänelle rikkaammaksi ja vivahteikkaamaksi kuin aloittaessaan tutkimustyötään. Siksi muun muassa lempeys ja tasapaino ovat päässeet osaksi sisun määritelmää.

– Kaikkien sisu on erilainen.

Oman sisun jalostaminen on se juttu. Voi luoja kuinka paljon meillä on voimaa ja käyttämätöntä energiaa, hän huokaa.

Lahti muistuttaa, että vaatii sisua kuunnella omaa visiotaan.

– Jos olisin juoksutavoitteessani

Uudessa-Seelannissa miettinyt, mikä on mahdollista ja mikä ei, en varmasti olisi omistanut kahta vuotta valmistautumiseen, kampanjan rahoituksen keräämiseen ja tapahtumien järjestämiseen.

Vaatii itsetuntemusta kuunnella kritiikkiä ja ottaa vastaan tietoa,

mutta kuunnella itseään. Mitä enemmän edistin omaa missiotani, sitä enemmän nousi ääniä, jotka olivat todella innostuneita jutustani, Lahti sanoo.

Elina Hakola

Yrittäjäpäivillä Antti Rinne, Jari Litmanen ja ST1:n Mika Anttonen Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna Lahdessa 18.-19. lokakuuta. Kyseessä on Suomen Yrittäjien suurin vuosittainen tapahtuma, joka kerää paikalle yli tuhat osallistujaa.

Tämän vuoden tapahtuman teemana on ”juuret ja kasvu”.

– Ihan täysi hulina on ollut päällä. Tämä on merkittävä tilaisuus, jota on valmisteltu puolentoista vuoden ajan. Nyt olemme onneksi loppusuoralla, Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo sanoo.

Vihervirta-Vuontelon mukaan järjestäjä on halunnut pitää riman erityisen korkealla.

– Tarkoituksena on tehdä tästä todella hyvä tilaisuus. Haluamme, että asiakaskokemus tuo tapahtumaan merkittävää lisäarvoa. Kyse ei ole pelkästä juhlahumusta ja yrittäjien

palkitsemisesta vaan haluamme, että osallistujat saavat liiketoimintahyötyä perjantain bisnesseminaarista. Iso kiitos kuuluu alusta asti tapahtuman järjestämisessä merkittävässä roolissa olleelle järjestöpäällikkö Jenni Vesaselle.

Liike-elämän seminaari järjestetään Yrittäjäpäivien yhteydessä nyt ensimmäistä kertaa.

Seminaarissa kuullaan muun muassa johtamisen ja digitalisaation asiantuntijoita.

– Osallistujilla on nyt erinomainen mahdollisuus sopia henkilökohtaisia tapaamisia asiantuntijoiden kanssa, Vihervirta-Vuontelo muistuttaa.

Yrittäjäpäivien pääesiintyjä on ST1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen. Lavalla kuullaan myös muun muassa Jari Litmasta ja suomalaista sisua tutkinutta Emilia Lahtea.

Tapahtuman juontaa toimittaja Arto Nyberg. Lauantain kruunaa

juhlagaala, jossa jaetaan valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Ensimmäistä kertaa myös yksinyrittäjät palkitaan. Juhlapuhujana on pääministeri Antti Rinne.

– Moni yrittäjä tulee paikalle vuodesta toiseen. Tämä on heille vuoden kohokohta, jolloin päästään juhlimaan arvokkaasti omaa työtä. Toki verkostoituminen on oleellinen osa tapahtumaa, Vihervirta-Vuontelo painottaa.

Järjestöön liittyvä asiaosuus painottuu tänäkin vuonna perjantain liittokokoukseen, jossa käsitellään Suomen Yrittäjien sääntöuudistusta.

Uudistus liittyy järjestön hallinnon virtaviivaistamiseen. Tavoitteena on lisätä reagointinopeutta yhä kiihtyvässä muutoksessa.

Liittokokouksen käsittelyyn tuotava sääntöuudistus ehdottaa hallituksen pienentämistä nykyisen työvaliokunnan kokoiseksi.

Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Mainos Eazybreak Oy

Eazybreak tekee asiat helpoksi ja reiluksi

Jokainen yrittäjä ja työntekijä ansaitsee työsuhde-edut Olitpa sitten työnantaja, työntekijä tai yksityisyrittäjä, työsuhde-etujen käyttäminen kannattaa. Lisääntynyt hyvinvointi hyödyttää niin ihmistä kuin yritystäkin, ja kaiken lisäksi edut ovat osittain tai jopa kokonaan verottomia.

Työsuhde-etujen tarjoamiseen on erilaisia vaihtoehtoja, joista sähköinen Eazybreak on sekä helpoin että reiluin.

Sähköinen Eazybreak siirtää lounas-, liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaedut puhelimeen jättäen perinteiset setelit ja kortit historiaan.

Etujen hallinnointi tapahtuu helposti ja nopeasti verkossa. Säästyneen ajan voi käyttää yrityksen varsinaisen bisneksen tekemiseen.

Ilmainen raha on varsin reilu työsuhde-etu Rahapalkasta maksetaan aina tuloveroa, mutta työsuhde-edut ovat vähintäänkin osittain verovapaata tuloa. Lounasedusta 25 % on verotonta ja liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaedut voivat olla jopa kokonaan verottomia.

”Ainoastaan käytetyistä eduista maksetaan, eikä kadonneista tai vanhentuneista seteleistä ole pelkoa.”

HR Manager Henri Lappalainen, Azets Suomi

Eazybreakin kanssa on helppo pysyä kärryillä Eazybreakin avulla yritys pysyy aina ajan tasalla työsuhde-etujen kulutuksen suhteen.

Esimerkiksi saldoja voi seurata reaaliaikaisesti. Myös palvelun hinnoittelu on selkeää ja läpinäkyvää, joten yritys tietää tarkkaan mistä maksaa ja minkä verran.

Miksi ihmeessä ruuat pitäisi maksaa etukäteen?

Perinteiset työsuhde-etusetelit sitovat pääomia, kun koko paketti on maksettava aina tilatessa. Eazybreakissa yritys maksaa vasta sitä mukaa, kun etuja käytetään. Näin pääoma vapautuu parempaan käyttöön.

Vihdoinkin voit unohtaa setelit ja kortit hyvillä mielin Eazybreakissa edut ovat puhelimessa. Näin ollen yritys maksaa vain oikeasti käytetyistä eduista, ei koskaan hävikistä, jota perinteisten työsuhde-etuseteleiden kanssa syntyy.

Kukapa ei olisi kuullut työpöydän syövereihin kadonneista tai housujen mukana pyykkikoneessa pestyistä lounasseteleistä.

”Tämä on niin helppo ratkaisu sekä etujen hallinnoijan että käyttäjän kannalta.

Myöskään hyvän ja nopean palvelun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Voimme todellakin suositella Eazybreakia kaikille”

Millainen yritys voi hyödyntää työsuhde-etuja?

- Edunsaajalle pitää maksaa rahapalkkaa - Toiminimiyritykset eivät pääsääntöisesti voi hyödyntää työsuhde-etuja - Fiksut ja yrittäjille sekä työntekijöille säästöjä tuovat digipalvelut kiinnostavat, samoin kuin työssäjaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen

HR Partner Annukka Turunen, Remion Oy

Rasittaa vähemmän ihmistä ja luontoa Työsuhde-etuseteleiden ja -korttien painaminen, levittäminen ja käyttäminen rasittaa ihmisten lisäksi luontoa. Siksi sähköinen ratkaisu on reilu paitsi yksilön myös kokonaisuuden kannalta – varsinkin, kun työsuhde-etuja Suomessa käyttää jo yli miljoona ihmistä.

Ennakkomaksut takaisin asiakkuuden päättyessä Eazybreak haluaa tarjota asiakkailleen alan parasta palvelua – alusta loppuun. Jos asiakkaiden tarpeet muuttuvat matkan varrella, he voivat irtisanoa sopimuksen päättymään välittömästi. Tällöin Eazybreak palauttaa yritykselle kaikki käyttämättömät ennakot.

Tarjous Suomen Yrittäjien jäsenille Kaikki Eazybreak edut yrityksellesi kuukausihintaan 1,20 € / käyttäjä + 5 € / yritys – alennusta jopa 60 %!

Alkuun pääset turvallisesti: ensimmäiset 2 kuukautta tarjoamme ilman palvelumaksuja, tyytyväisyystakuulla.

Aloita jo tänään osoitteessa eazybreak.fi – tai soita ja kysy lisää 020 740 2730.

12

Hannu maksaa YEL-maksua 18 000 euroa vuodessa

Eläke noin 3 500€/kk

Aarrelampi arvioi, että hänellä on työuraa jäljellä 2–3 vuotta. Tämän hetken YEL-kertymän mukaan hänen eläkkeensä olisi noin 3 500 euroa kuukaudessa.

– Enää tässä vaiheessa kertymää ei pysty korjaamaan. Tällaiset päätökset on tehtävä hyvissä ajoin, hän muistuttaa.

Aarrelampi oli palkkatöissä vuoteen 2002 asti. Tuolloin hänen palkkansa oli suhteellisen hyvä.

Hän perusti yrityksensä Hantekno Oy:n vuonna 2002. Yritys tuo maahan ammattielektroniikkaa.

– Iso osa eläkkeestäni on varmasti palkkatöistä kertynyttä. Kun aloitin yrittäjänä, kirjanpitäjäni ehdotti, että nostaisin YEL-mak-

Kolmasosalla riittävät YEL-maksut

Tuoreen yksinyrittäjäkyselyn mukaan hieman yli puolet kaikista vastanneista ilmoittaa YEL-työtulonsa olevan alle 13 000 euroa vuodessa.

Vain noin kolmannes kaikista ilmoittaa maksavansa riittävästi YEL-maksua.

Yrittäjyyden jälkeiseen elämään varautumisessa 37 prosenttia ilmoittaa turvautuvansa sijoitustoimintaan. Muina keinoina mainitaan erityisesti säästäminen ja vapaaehtoinen lisäeläke.

sua. Silloin ymmärsin, että niin kannattaa tehdä. Jos olisin maksanut YEL-minimimaksua kaikki nämä vuodet, eläkkeen olisi pari tuhatta euroa kuukaudessa.

Aarrelampi harmittelee monen yrittäjän ratkaisua maksaa YELiä vain minimimäärän vuodessa.

– Ymmärrän toki sen, että kaikilla ei ole varaakaan maksaa enempää. Toiset sijoittavat rahaa muualle ja sekin on hyvä ratkaisu.

YELin heikkous on toki se, että sieltä rahoja ei saa pois millään, jos tarve tulee.

Nyt hän maksaa YEL-maksua 18 000 euroa vuodessa.

– Se ei ole vaikeuttanut elämistä.

Toimin sillä tavalla, että maksan eläkemaksun ja otan firmasta sen verran palkkaa kuin tarvitsen. En tarvitse kovin paljon. Yrittäjä on varautunut siihen, että hän tulee toimeen eläkkeellä jopa nykyistä paremmin, jos vain terveys kestää.

– Olen vakuuttanut kaiken varalta myös terveyteni.

”Mieluummin enemmän kuin vähemmän”

Muita yrittäjiä Hannu Aarrelampi

Juha Vääräkangas.

HANNU AARRELAMPI ei halua, että hänen ansiotasonsa laskee eläkepäivillä. – Se voi jopa nousta, hän sanoo.

Yksinyrittäjä Hannu Aarrelampi on maksanut kymmenen vuoden ajan tavallista suurempaa YEL-maksua.

– Käytännössä maksan paljon enemmän kuin pitäisi. Tällä hetkellä maksan YELiä yli 70 000 euron vuosiansion mukaan.

– Nyt saan varmasti riittävän eläkkeen sitten kun eläkkeelle pääsen. En halua, että joudun kärvistelemään eläkkeellä niin, että elintasoni putoaa nykyisestä.

Hannu Aarrelampi ei halua kituuttaa eläkkeellä, siksi hän maksaa minimiä suurempia YEL-maksuja. kannustaa maksamaan YEL-maksua mieluummin enemmän kuin vähemmän.

– Yrittäjän kannattaa tarkistaa eläkekertymä ajoissa ja korottaa tarvittaessa YEL-maksua. Tarkistus kannattaa tehdä mieluiten jo 40-vuotiaana.

– Se, maksaako firma vuodessa kymppitonnin vai 18 000 euroa, ei todennäköisesti kaada firmaa mutta henkilökohtaisesti on ikävä tilanne, jos eläke jää pieneksi.

Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Myy enemmän verkossa, helposti!

Helppokäyttöinen hallintapaneeli Suosituimmat maksutavat ilman kiinteitä kuluja Valmiit integraatiot käytetyimpiin logistiikkayhtiöihin Lukuisia valmiita laajennuksia ja kattavat rajapinnat

n: Tutustu palveluu mycashflow.fi

Kattavat ohjeet ja nopea ja ystävällinen asiakaspalvelu Lue lisää osoitteessa www.mycashflow.fi

p. 020 741 7671 Suosituin kotimainen verkkokauppapalvelu

|

info@mycashflow.fi

|

www.mycashflow.fi

NISSAN NAVARA

NAUTI VAHVEMMASTA KOKEMUKSESTA Nyt voit lastata Nissan NAVARAan enemmän kuormaa kuin koskaan aiemmin.

Voit ajaa turvallisemmin ja miellyttävämmin tehokkaampien jarrujen ja uuden jousituksen ansiosta, vetää peräkärryä turvallisemmin ja nauttia uudesta NissanConnect-navigointi- ja viihdejärjestelmästä. Nissan NAVARA on vahvempi ja parempi kuin koskaan.

• Uusi etu- ja takajousitus • Suurempi hyötykuorma • Tehokkaammat jarrut

• Perävaunun ajovakauden hallintajärjestelmä • Uudet NissanConnect Services -ominaisuudet

Lue lisää: nissan.fi

Varaa koeajo Nissan-jälleenmyyjälläsi jo tänään.

Nissan Navara N-Guard alk.

46 313 €

KAIKILLE NISSANHYÖTYAJONEUVOILLE

EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: NAVARA-mallisto: 6,3-9,4 l/100km, 167-249 g/km. Nissan NAVARA-mallisto King Cab alk. 35 757 € (sis. toimituskulut 600 €).

Nissan Navara N-GUARD Double Cab, 2-paikkainen alk. 46 313 € (sis. toimituskulut 600 €). Kuvan auto erikoisvarustein. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.

14

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Poliisi varoittaa yrityksiä valelaskuista POLIISIN MUKAAN niin sanottujen toimitusjohtajapetosten määrä on kasvanut Suomessa kuluneena vuonna.

Tänä vuonna poliisille on tehty alkuvuoden aikana 196 rikosilmoitusta epäillystä toimitusjohtajapetoksesta. Poliisin arvion mukaan yritykset ja muut rikosten kohteeksi joutuneet toimijat ovat menettäneet rikosten takia rahaa arviolta 4,2 miljoonaa euroa.

Viime vuonna ilmoituksia tehtiin noin 170 ja toissa vuonna noin sata.

– Tyypillinen toimintatapa on esimerkiksi sellainen, että rikollinen tekeytyy yrityksen toimitusjohtajaksi ja pyytää alaistaan sähköpostitse maksamaan tekais-

tun laskun rikollisen tilille, kertoo rikoskomisario Marko Leponen poliisin Kyberrikostorjuntakeskuksesta.

Toimitusjohtajapetoksilla tarkoitetaan rikoksia, joissa hyödynnetään yrityksessä tai yhdistyksessä toimivan, yleensä johtavassa asemassa olevan henkilön tietoja petoksen tekemiseksi.

– Toimitusjohtajapetoksia on kohdistettu aiemmin lähinnä suuriin ja keskikokoisiin yrityksiin, mutta viime aikoina myös erilaiset yhdistykset, kuten urheilu- ja muut harrastusseurat ovat joutuneet tällaisen toiminnan kohteiksi, rikoskomisario Marko Leponen sanoo.

Yhdistyksiin ja yrityksiin koh-

distuvien petosten yleistymisen vuoksi poliisi kehottaa rahaliikennettä hoitavia henkilöitä erityiseen valppauteen laskuja maksettaessa. Huijausyritykset ovat usein erittäin taidokkaasti tehtyjä ja tekaistujen laskujen erottaminen aidoista laskuista vaatii huolellisuutta.

Erityispiirteitä huijaussähköposteissa ovat esimerkiksi kiire ja poikkeuksellisen suuri summa.

Tyypillistä on, että lähettäjä kertoo olevansa tavoittamattomissa ja toivoo, ettei häneen oteta yhteyttä laskuun liittyen, rikoskomisario Matti Airaksinen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta kertoo.

Poliisille ilmoitettujen tietoverkkorikosten määrät ovat viime

Kuuntele Yrittäjän podcast YRITTÄJÄN PODCASTIN syyskausi on startannut yrityksen ostamiseen keskittyvillä jaksolla.

Kuuntele, miten tunnettu vaateliike vaihtoi omistajaa ja tuliko prosessissa mutkia matkaan.

Yrittäjän podcastin syyskauden kaksi ensimmäistä jaksoa on kuunneltavissa Supla-palvelussa. Syksyn ja viime kevätkauden jaksoihin pääset käsiksi myös osoitteessa yrittajat.fi/yrittajan-podcast.

Syyskauden ensimmäisessä

jaksossa pureudutaan yrityksen ostamiseen. Pauli Reinikaisen vieraana on Crazy-muotiliikkeen ostanut Jan Pippinsköld. Hän osti putiikin viime keväänä yhdessä vaimonsa Sirpan kanssa.

Jaksossa Pippinsköld kertoo, miten pariskunta päätyi ostamaan tunnetun vaateliikken, miten yrityksen ostoprosessi eteni ja tuliko prosessin varrella yllätyksiä. Jakson loppupuolella ääneen pääsee Yrityspörssi.fin yrittäjä ja toimitus-

johtaja Meri Varkoi-Anhava, joka valottaa yrityksen myyntiprosessia Yrityspörssin näkökulmasta.

Yrittäjän podcastin jaksot julkaistaan kahden viikon välein.

Syksyn toisessa jaksossa kuullaan Crazyn myyneen Arja Hongellin mietteitä muun muassa siitä, oliko yrityksestä vaikea luopua ja millaisia asioita yrityksen myymisessä pitää ottaa huomioon.

Italialainen kylä maksaa uusille yrittäjille 700 € / kk

ERIKOISTA, MINISTERI Opetusministeri Li Anderssonin (vas) toimet yrittäjiä kohtaan herättävät huolta. Ministeri pudotti yrittäjät pois opetushallituksen johtokunnasta. Sitä ennen yrittäjät jätettiin sivuun jatkuvan oppimisen työllisyysryhmästä. Pk-yrityksissä on suuri osaamisen kehittämisen tarve ja nuorille pitää saada yrittäjyyskasvatusta.

HIENOA, MINISTERI Elinkeinoministeri, keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni sen sijaan saa kiitosta yrittäjiltä. Hän ehdotti valtiontakauksen nostamista esimerkiksi 80 prosenttiin.Nykyisin valtio takaa pienten ja keskisuurten yritysten lainoja noin puolella lainapääomasta.

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ It-alan yrittäjä Sauli Kauppinen on yksi niistä yrittäjistä, jotka tekevät hyvää leipätyönsä ohella. Kauppinen kerää, korjaa ja antaa joululahjaksi tietokoneita syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tämänkaltaista hyväntekeväisyyttä tarvitaan – ja onneksi Kauppinen ei ole ainoa lajissaan.

@MarikaKNieminen Eilen metsässä. Löydettiin sieniä pataruokaan. Illalla perheen kanssa juhlimme puolison synttäriä.

Hyvä välillä pysähtyä ja vain olla. #vapaapäivä #luonto #yrittäjyys #metsä #voima #elämä

Kerro yrittäjätarinasi videolle Yrittäjäpäivillä KUMMELI-TV-SARJASTA tunnetuksi tullut, nykyinen media-alan yrittäjä Olli Keskinen ja Yrittäjämedioiden toimitus tekevät videohaastatteluja Suomen Yrittäjien osastolla Yrittäjäpäivillä 18.–19.10.

Tule kertomaan kameran eteen, kuinka ryhdyit yrittäjäksi ja miksi olet yrittäjäjärjestön toiminnassa mukana. Ilmoittaudu ennakkoon ma 7.10. mennessä sähköpostilla osoitteeseen jari.lammassaari@yrittajat.fi. Laita viestin otsikoksi sana VIDEO.

Suomalaisille startupeille eniten sijoituksia bruttokansantuotteeseen, Pääomasijoittajat ry kertoo. Vuonna 2018 suomalaiset startupit saivat ennätysmäisen 479 miljoonaa

tuomio

t weetit

ETELÄISESSÄ ITALIASSA sijaitseva Molisen alue tarjoaa uusille asukkaille 700 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajan. Ehtona on muutto johonkin alueen kylistä ja liiketoiminnan aloittaminen.

– Liiketoiminta voi olla mitä tahansa, esimerkiksi leipäkauppa tai ravintola, alueen johtaja Donato Toma kertoo The Guardian -lehdelle.

SUOMI ON noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitattaessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituksia suhteessa

vuosina pysyneet samalla tasolla.

Identiteettivarkauksien määrässä on ollut kasvua ja nämä liittyvät valtaosin petoksiin, joissa rikolliset ovat käyttäneet hyväkseen toisen henkilön tai yrityksen yksilöityjä tietoja, kuten henkilötunnusta.

euroa sijoituksia, joista Venture Capital -sijoitusten osuus oli 203 miljoonaa euroa.

@riinalaaksonen Oikeesti mielestäni menestys on sitä, että on luonut omannäköisen elämän mistä nauttii, saa keskittyä asioihin, mihin kokee intohimoa ja on vapaa ja saa toteuttaa itseään. #menestys #yrittäjyys #vapaus @mikolanniemi Yrittäjä voi laskea Elon YEL-laskurilla eläkearvion kuluvan vuoden tason lisäksi myös eläkkeelle jäämisvuoden tasossa. Näin voit testata, kuinka yleinen arvioitu ansiokehitys vaikuttaa oman eläkearviosi määrään. elo.fi/yel-laskuri #yrittäjyys #eläke @HassinenM Ystäväni teki rohkean ratkaisun ja ryhtyi yrittäjäksi Varkaudessa.

Avajaispäivänä paikalla oli mainiosti porukkaa. Tässä liikkeessä asiakkaat saavat todella ystävällisen, iloisen ja asiantuntevan palvelun. #yritys #yrittäjyys #asiakaspalvelu #aloittavayrittäjä #liiketoiminta

Hyvä Suomen Yrittäjien jäsen, tiesithän, että Alma Talent myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille kaikista jatkuvista lehti- ja digitilauksista 20 prosentin jatkuvan alennuksen.

Tee tilauksesi osoitteesta: yrittajat.almatalent.fi

16

Muista nämä asiat työpisteessä!

Pienillä teoilla omasta työpisteestä saa ergonomisemman ja viihtyisämmän.

Lue ammattilaisen vinkit parempaan työympäristöön.

Teksti Elina Hakola & Kuvat Pixabay ja Laura Eyvindson

ISTUMA-ASENTO:

Tarkista, että jalat osuvat tukevasti lattiaan, ei vain varpaat. Tarvittaessa käytä koroketta.

Tuolin reuna ei saisi painaa takareisiä, jotta verenkierto ei häiriinny.

Istu selkä suorassa niin, että istuinkyhmyt osoittavat kohti lattiaa ja lanneselkään tulee pieni luonnollinen notko. Lantion ja selän hyvää asentoa voi myös tukea pienellä tyynyllä. Painon tulee jakautua tasaisesti molemmille pakaroille ja jalanpohjille.

– Kovin moni ei jaksa istua ryhdikkäästi koko päivää. Useamman tunnin istuminen on rankka suoritus koko keholle, vaikka olisi hyvä ergonomia. Hyvä lihaskunto ja liikkuvuus auttavat jaksamaan istumatyössä, Fysioterapeuttiyrittäjä Laura Eyvindson sipoolaisesta SmartFysiosta kertoo.

VALAISTUS:

Varmista, että työpisteelläsi on tarpeeksi valoa, mutta asettele se niin, että valo ei häikäise silmiä tai heijastu tietokoneen näytöstä.

– Huomasin itse siristeleväni silmiä ja työntäväni päätä ja leukaa lähelle näyttöä, kunnes ymmärsin, että ongelma on työpisteeni valaistuksessa. Korjasin valaistusta ja muutos oli merkittävä, Eyvindson sanoo.

TULOSTIN JA SKANNERI:

Sijoita ne mahdollisimman kauas tietokoneesta. Näin on pakko nousta välillä ylös.

KÄSIVARRET, HIIRI JA NÄPPÄIMISTÖ:

Kyynärvarsien tulisi olla vaakasuorassa. Pidä hiiri lähellä pöydän reunaa. Hiireen ei pitäisi tarvita kurkottaa. Kyynärvarren ei pitäisi kurottaa 20 senttiä pidemmälle kehosta.

– Pääasia on, että työskentely on keholle mahdollisimman helppoa ja keho saa olla mahdollisimman rentona, Eyvindson sanoo.

NÄYTTÖ:

Katso suoraan eteenpäin. Nyrkkisääntönä voisi olla se, että näytön ylin kolmannes osuu silmien korkeudelle.

Jos teet töitä kannettavalla tietokoneella, hanki erillinen näyttö ja näppäimistö. Eyvindsonin mukaan läppärin kanssa on mahdotonta tehdä työtä ergonomisesti. Jotta näytön näkee, yläselkä pyöristyy ja niskan notko ylikorostuu.

– Pää painaa noin viisi kiloa ja niskan lihakset joutuvat kannattelemaan sen painoa. Niska ja hartiat väsyvät, mistä aiheutuu kireyttä ja kipua. Kädet ja sormet saattavat puutua tai niissä tuntuu pistelyä.

17

Reagoi kun kroppa kuiskaa, ei vasta kun se huutaa Päänsärkyä, kireyttä niskassa, puutuvat sormet… Kehosi yrittää kertoa jotain ja vaatii huomiotasi.

– Tauot, liikkuminen ja työasennon tarkastelu ovat tärkeitä osia työpäivää. Omaa terveyttä täytyy priorisoida ja reagoida kehon viesteihin. Fysioterapeutin vastaanotolle kannattaa hakeutua ajoissa.

Mitä kauemmin oireita on ollut ja kehon viesteihin ei ole reagoitu, sitä enemmän työtä kehon ongelmien ratkominen ja hoitaminen vaatii, Laura Eyvindson sanoo.

Jotta ongelmia ei tulisi, niitä kannattaa ehkäistä harjoitteilla päivän mittaan.

– Ylä- ja alaraajojen liikkuvuus kuntoon sekä rankaa tukevat syvät vatsa- ja selkälihakset vahvoiksi, Eyvindson listaa.

Työpäivän harjoitteisiin voi sisältyä lempeitä, pumppaavia ja joustavia liikkeitä, jotka ovat vastakohtia istumiselle. Rintakehän avaus ja yläselän pyöristys, katseen ja pään kiertäminen puolelta toiselle sekä ylös viistoon ovat helppoja tehdä vaikka heti.

Eyvindson neuvoo seuraavan liikesarjan. Seisoessa kurota yhtä aikaa toinen käsi suorana ylös ja toista alas. Katse seuraa ylhäällä olevaa kättä. Kurota ja vaihda käsien suuntaa.

– Tärkeintä ovat matalan kynnyksen liikkeet, joita on helppo tehdä vähän joka välissä. Esimerkiksi käsiä ei tule nosteltua hartiakorkeuden yläpuolelle juurikaan työpäivän aikana.

PIDÄ TAUKOJA:

VIIHTYISYYS:

– Työn imu voi viedä mukanaan, joten tämä voi olla aluksi vaikeaa.

Itse käytän sovellusta nimeltä Brainfocus, mutta muitakin on tai voit käyttää ajastinta. Aluksi rutiini vaatii opettelua ja vähän pakottamista, mutta keho kiittää ja työn tehokkuus paranee, kun työjaksoja ja taukoja vuorottelee, Eyvindson sanoo.

– Itselleni on tärkeää, että sähköpostit ovat kansioissa ja tarvittaessa tieto helposti löydettävissä. Sekainen työpöytä vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin uskoisi, Eyvindson sanoo.

Viherkasvit ovat trendikkäitä, mutta niiden on tutkittu olevan myös hyviä vaikutuksia ilmanlaatuun, akustiikkaan ja työilmapiiriin. Ne laskevat stressitasoa ja rauhoittavat.

Onpa niiden väitetty lisäävän myös työtehoa.

Kasvit tarjoavat myös näkösuojaa ja tuovat kodinomaisuutta työympäristöön.

Viherkasvi voi myös viimeistellä toimiston sisustuksen. Ota kuitenkin huomioon hoitotarve ja se, että jotkut kasvit ovat allergisoivia.

Tee töitä 30–40 minuuttia, jonka jälkeen on 10–15 minuutin tauon paikka. Venyttele ja käveleskele. Silmienkin on välillä hyvä levätä ja katsoa kauas.

Pidä työpisteesi järjestyksessä.

Se vaikuttaa viihtyvyyteen ja keskittymiseen.

18 Meeri Utti

Kauppaa ugandalaisella sisulla Viranomaiset epäilivät, kannattaako Harriet Aryendan perustaa omaa yritystä. ”Minulle suositeltiin ennemmin uudelleenkoulutusta.”

JOS UGANDASTA Suomeen muuttanut Harriet Aryenda olisi kuunnellut viranomaisia, hänen tämänpäiväinen työasunsa olisi valkoinen. Aryenda hehkuu kuitenkin värikkäässä, itse maahantuomassaan mekossa.

– En innostunut, kun minulle ehdotettiin uudelleenkouluttautumista TE-toimistossa. Sen edustaja puhui parhaista työmahdollisuuksista ja lähi- ja sairaanhoitajakoulutuksista, mutta minulla oli muuta mielessä, Harriet Aryenda kertoo.

Suomalaisen puolisonsa vuoksi Helsinkiin muuttanut nainen halusi yrittäjäksi, eikä edes kielikoulutuksen kautta.

– Minulla oli monia suomea opiskelevia tuttavia, mutta edes heidän kielitaitonsa ei ollut kovin hyvä. Laskeskelin vuosia, ja ajattelin, että haluan työllistää itseni mahdollisimman pian.

Aryendan Ugandan Kampalassa suorittama yliopistotutkinto oli jo hyväksytty sosionomin pätevyytenä Suomessa.

– En ottanut mitään tukia, edes sopeutumisrahaa, Suomeen tultuani, mutta minun ei tarvinnut mennä myöskään työvoimaviranomaisten ihan alussa ehdottamiin siivoushommiin, Aryenda kertoo.

Vuonna 2010 Suomeen muuttanut nainen työskenteli aluksi päiväkodissa ja koulun iltapäiväkerhon vetäjänä. Ajatus yrittäjyydestä

Harriet Aryenda haluaa tehdä reilua kauppaa. – Olen tutustunut käsityöläisiin Ugandassa ja Keniassa ja maksan heille tuotteista ilman välikäsiä.

kirkastui äitiysloman aikana.

Omaa kauppaa suunnitellessaan Aryenda oli luottavainen: hän uskoi, että afrikkalaiset sisustustuotteet, kankaat, käsityöt ja luonnonkosmetiikka löytävät oman asiakaskuntansa.

Itä-Afrikassa se, että korkeasti koulutetuilla naisilla on päätyön lisäksi vaikkapa kioski tai pieni vaatemyymälä, on tyypillistä.

– Minullakin oli ollut pientä myyntitoimintaa jo Ugandassa sen lisäksi, että tein katulapsityötä.

Hän toivoo, että afrikkalaiset naiset nähtäisiin potentiaalisina toimijoina myös Suomessa.

– Me maahanmuuttajat – naiset ja miehet - olemme rohkeita, sillä olemme ottaneet riskin jo, kun olemme jättäneet kotimaamme, kulttuurimme, sukumme ja kielemme. Kun kokemus puhuu, kielikin on monessa kohtaa toisarvoinen asia.

– Suomalainen byrokratia ei ole mahdotonta, pitää vaan uskoa omiin ideoihin. Ja meidän naisten

MAAHANMUUTTAJAYRITTÄJÄT SUOMESSA l Suomessa on noin 10 000 maahanmuuttajayrittäjää. l He työllistävät noin 30 000 henkilöä. l Maahanmuuttajayrittäjien yrityksillä on liikevaihtoa yhteensä noin 3,5 miljardia euroa. l Pääkaupunkiseudulla uusista yrityksistä jo 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. l Maahanmuuttajia ja yrittäjiä tarvitaan, jotta työelämästä poistuvien määrää voidaan korvata. l Suomen Yrittäjät on perustanut maahanmuuttajayrittäjien verkoston. l SY:n linja on, että oleskelulupaprosessia ja työvoiman saatavuutta ei pidä turhaan rajoittaa. Myös kotouttamista tulisi sujuvoittaa.

pitää tiedostaa, että Suomi on vapaa maa.

Harriet Aryenda ei saanut aluksi tukea liiketoimintasuunnitelmalleen. Lopulta TE-toimisto myönsi hänelle starttirahan, ja The Natural Beauty Shop, Finland avattiin Helsingin Hämeentiellä vuonna 2014.

Sörnäisissä sijaitsevalla liikkeellä on nykyisin myös verkkokauppa.

Eniten kysytään Harriet Aryendan tekemää, itäafrikkalaisen perinteen mukaista luonnonkosmetiikkaa.

Tuotteiden valmistamista varten hänellä on erilliset toimitilat.

– Me puhutaan tehtaasta vielä vähän vitsaillen, tällä hetkellä myös miehensä työllistävä Harriet sanoo.

The Natural Beauty Shop, Finlandin verkkokaupasta vastaava aviomies Topi Nakari kertoo, että toiminnan laajentamistakin on jo harkittu.

Leila Itkonen

Ehdota Vuoden maahanmuuttajayrittäjää!

OSALLISTUMISKRITEERIT

Suomen Yrittäjät etsii ensimmäistä kertaa Vuoden maahanmuuttajayrittäjää.

Kilpailulla halutaan nostaa esiin menestyviä ja muille esimerkkinä toimivia yrittäjiä.

Voittaja valitaan viidestä finalistista joulukuussa. Samalla Vuoden 2019 maahanmuuttajayrittäjä palkitaan työeläkeyhtiö Elon lahjoittamalla 3000 euron palkinnolla.

Ajatus kilpailun järjestämisestä lähti maahanmuuttajayrittäjiltä.

– Pitkään Suomessa toimineena tiesin, että yrittäminen on haastavaa varsinkin maahanmuuttajille, Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjäverkoston puheenjohtaja Ali Giray sanoo.

Kilpailuun voi ehdottaa osallistujia 20.11. saakka joko suomeksi tai englanniksi.

l

l

l l l

l l

Yrittäjä ei ole syntynyt Suomessa. Äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame.

Voittaja on innostava esimerkki muille maahan muuttaneille ja yrittäjille ylipäätään.

Yrittäjä on perustanut yrityksen Suomeen, ja yritys on toiminut tähän vuoteen mennessä vähintään kolme vuotta.

Yrittäjän ja yrityksen tulee olla maineeltaan moitteeton.

Yrityksellä on jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa. Yritys ja yrittäjä on huolehtinut vero- ja muista lakisääteisistä velvoitteista sekä työnantajana että yrittäjänä.

Kilpailuun voi osallistua yrittäjäkaksikko tai tiimi, ehdokas voi olla myös yksinyrittäjä.

Yrittäjä ei voi olla Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjien verkoston johtoryhmän jäsen.

R E K R .ER W O .

W R E K R RK RKER . WO O .ER OWRKER . WO .

W K R E K O R O .

W W .

R E K R R O .

E W K R E R K R O W .E R RK O RE . W

Etuvetoinen Vito Worker 110CDI alk. 34 712 €

Etusi jopa

3 961 € Etuvetoinen Sprinter Worker 314CDI alk. 43 999 €

Etusi jopa

4 216 €

RK

Mercedes-Benz Premium -ratkaisut

Laajin mallisto

Kattava verkosto

Ratkaisumyynti

Rahoitusratkaisut

Aina yhteydessä

24 h Tiepalvelu

Mercedes-Benz Vito 110CDI FWD-3,05/32K normaali A1 Worker kokonaishinta alk. 34 711,04 €. CO2-päästöt uusi mittaustapa – WLTP 194 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk.

22,46 €/kk. Ajotietokoneen kieli: englanti. Mercedes-Benz Sprinter 314CDI FWD-3,5/32K normaali A1 Worker kokonaishinta alk. 43 998,66 €. CO2-päästöt uudistettu mittaustapa – laskennallinen NEDC-arvo 235 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 29,95 €/kk. Ajotietokoneen kieli: suomi. Hinnat sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €. Kuvan autot lisävarustein.

Vito ja Sprinter. Nyt edullisina Worker-malleina.

Mitä sinä haluat pakettiautoltasi? Vito ja Sprinter Worker -mallit tarjoavat kaiken, mitä ammattilainen autoltaan tarvitsee. Etuveto merkitsee suurempaa kantavuutta ja Sprinterissä myös matalampaa kuormauskorkeutta – edullista hintaa unohtamatta.

Vito Worker -mallissa vakiovarusteina mm.

• Tempmatic-ilmastointi • Vakionopeudensäädin • Peruutuskamera • Moottorin lisälämmitin • Audio 15 -järjestelmä • Sivutuuli- ja vireystila-avustimet

Lue lisää mercedes-benz.fi/vans-kampanjat

Sprinter Worker -mallissa vakiovarusteina mm.

• MBUX-multimediajärjestelmä 7 tuuman kosketusnäytöllä • Mittariston värinäyttö • Monitoimiohjauspyörä • Peruutuskamera • Lisälämmittimen käyttö kello-ohjauksella sekä Mercedes Pro -sovelluksen kautta etänä

20

Digi Getty Images

Uusi EU-määräys on herätys verkkokauppiaille Ensi syksynä Suomessa käyttöön otettava Euroopan laajuinen vahva asiakastunnistaminen parantaa maksamisen turvallisuutta. Arvion mukaan noin 30 prosenttia nykyisestä maksuliikenteestä ei täytä EU-direktiivin vaatimuksia.

VAHVA ASIAKASTUNNISTUS (Strong Customer Authentication -tunnistus, SCA) muuttaa verkkokauppojen maksujen tunnistamista. Jatkossa verkkokaupan maksuja ei voi enää tehdä pelkkien maksukortissa olevien tietojen perusteella lukuunottamatta pieniä ja toistuvia maksuja.

Viimeinen takaraja määräysten noudattamiselle oli 14. syyskuuta.

EU-direktiivi koskee pankkeja ja maksulaitoksia. Finanssivalvonta on myöntänyt pankeille tilapäisen lisäajan, jonka kestosta päätetään vielä kuluvan vuoden aikana.

Käytännössä lisäaika tarkoittaa, että pankeille ei koidu sanktioita, vaikka määräyksiä ei vielä noudatettaisi.

Vahvalla tunnistamisella tarkoitetaan maksupalvelun käyttäjän sähköistä tunnistamista. Uusien säännösten mukaan maksu on

vahvistettava siten, että vahvistuksessa toteutuu kaksi seuraavista: pin-koodi, matkapuhelimen kautta tapahtuva tunnistus, sormenjälki tai tunnuslukulaite.

Direktiivin noudattamisvelvollisuus on pankeilla, jotka myöntävät maksukortteja.

– Vaikka Woltin tai HSL:n kaltaisessa sovelluksessa olisi kaksivaiheinen tunnistautuminen, se ei merkitse mitään, jos palveluntarjoaja ei ole tehnyt pankin kanssa sopimusta, jossa pankki hyväksyy mobiilisovelluksessa olevan vahvan tunnistautumisen. Tällainen sopiminen kattavasti palveluntarjoajan puolelta on käytännössä mahdotonta, ihan suurimpia toimijoita lukuunottamatta, koska maksuvälineitä liikkeellekaskevia pankkeja on niin paljon. Todennäköisesti pankit delegoivat tunnistamisen esimerkiksi Visan ja

SEURAA DIGIPAULIA: Instagram: @digipauli

⚫

Mastercardin kaltaisille toimijoille sen sijaan, että sopivat yksittäisten palveluntarjoajien kanssa, OP-Ryhmän innovaatiovastaava Sami Karhunen selvittää.

Avainsana 3D Secure

Finanssiala ry:n johtavan asiantuntijan Teija Kaarlelan mukaan eniten haasteita on tällä hetkellä korttimaksamisen turvallisuudessa.

– Vahvan tunnistautumisen vaatimus kohdistuu kaikkeen sähköiseen maksamiseen. Erityisen huomion kohteena on kortilla maksaminen, joka vielä tänä päivänä osin tapahtuu pelkästään korttitiedoilla syöttämällä kortin numero, voimassaoloaika ja takapuolen turvakoodi. Nämä tiedot eivät täytä vahvan tunnistautumisen vaatimusta.

EU-direktiivin tarkoituksena on

Twitter: @DigiPauli

⚫

paitsi lisätä turvallisuutta, myös mahdollistaa uudenlaisten palveluiden tuominen markkinoille.

– Direktiivi mahdollistaa muun muassa uudenlaiset tilitietopalvelut, joiden avulla useammassa pankissa olevat tilitiedot voidaan kerätä samaan palveluun, Kaarlela kertoo.

Jatkossa verkkokauppiaan on mahdollista hankkia maksupalvelut sellaisilta palveluntarjoajilta, jotka käyttävät sovelluksissaan pankin maksurajapintaa.

– Kaiken tämän jälkeen on mahdollista, että korttimaksaminen vähenee.

Jatkossa Apple Payn, Google Payn ja Mobile Payn kaltaiset palvelut on mahdollista rakentaa niin, että ne toimivat suoralla yhteydellä pankkiin ilman maksukorttia.

Kaarlelan mukaan kauppiaan kannattaa olla yhteydessä omaan maksupalvelutarjoajaan.

– On hyvä tarkistaa, onko oma ratkaisu uusien säännöksien mukainen. Avainsana on 3D secure, se kertoo vahvasta tunnistautumisesta. Nyt viimeistään pitäisi herätä.

Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Youtube: Suomen Yrittäjät

Kokeilussa Samsungin uusi huippupuhelin SAMSUNGIN GALAXY NOTE -sarja on noussut viime vuosina valmistajan huippupuhelimeksi yhdessä Galaxy S-sarjan kanssa.

Galaxy Note 10 tuli Suomessa kauppojen hyllyille 23. elokuuta.

Tarjolla on ensimmäistä kertaa kaksi näyttökokoa: 6,3-tuumainen perusmalli ja 6,8-tuumainen Galaxy Note10+.

Kahdeksan gigatavun keskusmuistilla ja 256 gigan tallennusmuistilla varustettu Note 10 maksaa Suomessa euron vaille 1 000 euroa. Plus-version hinta 256 gigan tallennusmuistilla on 1 149 euroa ja 512 gigan muistilla 1 249 euroa. Note+ tarjoaa käyttäjälle peräti 12 gigan keskusmuistin.

DigiPauli

testaa

Teknisesti uutuus-Noten yksi parhaista ominaisuuksista on erittäin tarkka ja kirkas kosketusnäyttö. Aikaisempaan malliversioon verrattuna se on korkeampi. Näyttö kiertää tyylikkäästi etukameran samaan tapaan kuin Galaxy S10

-mallissa. Testissä olleen välkehtivän Aurora Glow -erikoisvärin ansiosta takakantta voi käyttää jopa peilinä.

Kuten aikaisemmat Notet, kymppiversio erottuu useimmista älypuhelimista kosketuskynällä.

Tällä kertaa kynään on lisätty mahdollisuus ”komentaa” puhelinta ilmakomennoilla, koskettamatta näytön pintaa. Kynän kiepautuksilla ilmassa voi muun muassa zoomata kameralla ulos ja sisään.

Käytännössä muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen palaa mieluusti käyttämään kameraa totutulla tavalla ja kynää kynänä.

Edellisestä Notesta tuttu toiminnallisuus valokuvan ottamisesta kynän napin painalluksella on

21

kuitenkin kätevä, samoin vaihto etu- ja takakameran välillä kynän napin tuplapainalluksella.

Note 10:n käyttö yhdellä kädellä vaatii totuttelua. Vasemmalla kädellä käyttö luonnistuu kohtalaisen hyvin, mutta oikealla haasteita on enemmän. Yksi arkipäiväiseen käyttöön vaikuttavista muutoksista on sormenjälkitunnistimen siirto laitteen takaa näytön alle.

Kyseessä on valmistajien suosima trendi, jolla laitteen etuosasta saadaan varattua enemmän pinta-alaa näytölle. Ratkaisun ongelmana on, että sensori lukee sormenjäljen vain kohtuullisen pieneltä alueelta, eikä sormi aina hakeudu automaattisesti oikeaan kohtaan.

Note10:n käytössä saattaa törmätä tämän tästä virhepainalluksiin. Laitteen näyttö on reunasta hieman kaareva, jolloin peukalon kurkotus näytön yläkulmaan johtaa helposti virhekosketukseen ja väärän toiminnon aktivoimiseen.

Note 10:n parasta antia on näytön ohella suorittimen nopeus sekä laadukas kamerajärjestelmä.

Käyttäjä voi valita pääkameran lisäksi ultralaajakulmakameran tai telekameran. Videokuvaukseen on lisätty mahdollisuus niin kutsuttuun bokeh-efektiin.

Aktiivisia musiikin kuuntelijoita saattaa harmittaa se, että Samsung on poistanut Notesta 3,5 millin kuulokeliitännän.

Pauli Reinikainen pauli.reinikainen@yrittajat.fi

Digitohtori

5 tärppiä virustorjuntaohjelman valintaan

Mihin asioihin yrittäjän tulisi kiinnittää huomiota valitessaan virustorjuntaohjelmistoa?

– Etenkin päivitysten saatavuuteen, saatavilla olevaan käyttäjätukeen, ohjelmiston luotettavuuteen ja siihen, voidaanko ohjelmistolla keskitetysti hallita ja valvoa kaikkien päätelaitteiden, palvelimien ja mobiililaitteiden suojausta. Tärkeää on myös tietää, kuinka laajat suojausominaisuuden ohjelmisto tarjoaa.

Mitä ohjelmiston ominaisuuslistalta pitäisi vähintään löytyä?

– Päätelaitteiden ja mobiililaitteiden suojaus sekä säännölliset päivitykset ainakin. Helppokäyttöisyys on tärkeä, koska silloin ohjelmistoa tulee käytettyä.

Ohjelmistoa valitessa työkäyttöön ei kannata säästää valitsemalla

ilmaisversiota edes tunnetusta ohjelmistosta, vaan kannattaa hankkia maksullinen versio.

Onko tärkeää, että ohjelmistossa olisi tuki myös mobiililaitteiden suojaukselle?

– Tänä päivänä mobiililaiteet vastaavat ominaisuuksiltaan tietokoneita ja niillä käsitellään yrityksen hallussa olevia tietoja samalla tavoin. Tästä syystä mobiililaitteiden suojaukseen tulee myös kiinnittää huomiota, eli ehdottomasti kannattaa hankkia ohjelmisto, jossa on tuki myös mobiililaitteille.

Miten yrityksille tarkoitetut antivirusohjelmistot eroavat kuluttajaversioista?

Yleensä yritysversioissa on enemmän ominaisuuksia kuin kuluttajaversiossa, kuten useampien

päätelaitteiden suojaus, tiedostojen kryptaus, verkkoliikenteen salaus (VPN) ja mobiililaitteiden suojaus. Kuluttajakäyttöön tarkoitettu antivirusohjelmisto saattaa joissakin tapauksissa riittää yrittäjälle, jos yritystä pyöritetään yhdellä tietokoneella.

Yrityksille tarkoitettu antivirusohjelmisto tarjoaa usein korkeamman luokituksen palomuurin useille laitteille ja servereille ja mahdollisesti myös älypuhelinten suojauksen. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että yritysohjelmisto on välttämätön, jos yrityksellä on työntekijöitä tai jos yrittäjän käytössä on useita tietokoneita.

Asiantuntijana tietoturva-alan konsultti Hannu Huttunen.

22

Lähiverkko huippukuntoon Lähiverkko langattoman yhteyden kanssa on monen suuren ja pienen yrityksen merkittävin ratkaisu yhdessä laajakaistan kanssa.

Laadukas verkko kannustaa työntekoon, eikä katvealueita ole missään.

LÄHIVERKON ONGELMAT johtuvat pääasiassa käyttäjän tekemistä valinnoista. Ne kuitenkin vaikuttavat päivittäin varsinkin kotona työtään tekevän päivän sujuvuutta. Katvealueet ja heikommat nopeudet eivät ainakaan kannusta tehokkaampaan työskentelyyn ja pahimmillaan haittaavat sujuvaa työnkulkua.

Valitettavan usein ainakin ykisityisyrittäjän verkko on tehty yhden laitteen varaan. Nettiyhteys jaetaan mukana tulevalla modeemilla juuri sieltä, mistä seinäpistoke laajakaistalle löytyy.

Langattoman verkon jako seinän viereen piilotetulla modeemilla on jo lähtökohtaisesti huono idea.

Seinäheijastukset ja alhainen sijainti heikentää yhteyksien laatua ja nopeutta.

Luotettava ja nopea lähiverkko takaa, että työskentely onnistuu kattavasti joka paikassa. Sitä ajatellen ei kannata lähteä liikkeelle yhdestä laitteesta vaan koota verkko useasta osasta. Näin langaton verkko saadaan toimimaan joka paikassa laadukkaasti.

Yritystasolle nostettu luotettavuus, takuu ja erinomainen suorituskyky ovat etsimisen arvoisia vahvuuksia. Esimerkiksi Netgearin uudet Business-laitteet skaalautuvat näppärästi pienyrityksiin ja kotitoimistoon. Laitteiden hallinta onnistuu kattavasti ja vaivattomasti selaimen tai vaikka puhelimen avulla. Järjestelmää voi laajentaa lisäosilla tarpeiden kasvaessa. Tässä esimerkki mietitystä peruskokoonpanosta, jonka ominaisuudet riittävät raskaaseen

käyttöön ja jota on ilo käyttää.

Laadukas langaton tukiasema WAC540 luo pohjan laadukkaalle verkolle. Sen nopeus ja tuettu laitelukumäärä ovat aivan eri tasolla peruslaitteisiin verratessa.

Isompaan tilaan erinomainen lisä on kattoon asennettava langaton toistin SRC60, joka säteilee joka suuntaan kattavasti.

Se tukee PoE-käyttöä (Power over ethernet) eli laitteen tarvitsema virta kulkee verkkopiuhan mukava helpompaa ja siistimpää asennusta varten. Virran toistimeen saa joko tukiasemasta tai langallisesta GS408EPP-kytkimestä, joka sisältää myös gigabitin lankaliittymät esimerkiksi nas-verkkotallentimelle.

3

POINTTIA

1.

LAADUKAS JA LUOTETTAVA VERKKO 2.

SKAALAUTUVUUS 3.

KATTAA KAIKKI TILAT

Osku Kannisto toimitus@yrittajat.fi

Sopimusriitaa?

Jurinet auttaa.

Autamme asiakkaitamme lainopillisissa asioissa; sopimusten laadinnassa, ennakoinnissa, riidoissa ja rikosoikeudellisissa asioissa.

Ota yhteyttä. Hyödynnä jäsenetusi. Soita 029 009 2590.

Me olemme puolellasi. jurinet.fi

NETGEAR GS408EPP (gigabitin kytkin) Hinta: 200 € Takuu: elinikäinen Netgear WAC540 (langaton tukiasema) Hinta: 300 € Takuu: 5 vuotta Netgear SRC60 (langaton toistin kattoon) Hinta: 400 € Takuu: 5 vuotta Lisätietoja: www.netgear.com

Varaa kampanjahintaan 22.10.2019 asti.

TUORETTA TEKEMISEN MEININKIÄ!

Punaisilla laivoilla pidetään parhaat palaverit.

Kevään kokous- ja ryhmämatkat kannattaa varata nyt!

Matkansa viimeistään 22.10. varanneet saavat tuntuvan kampanjaedun ja osallistuvat arvontaan.

Helsinki–Tallinna-päiväkokous esim. 36 €/hlö

Perjantaipalaveri Helsingistä esim. 27 €/hlö (sis. aamiaisen) After Work Perjantaipalaveri Helsingistä esim. 48 €/hlö (sis. Buffet ja kokoustarjoilupaketti) Helsinki–Tukholma-merikokous esim. 129 €/hlö

Vuorokauden merikokous Viking Gracella esim. 64,50 €/hlö Lue lisää vikingline.fi/kokous Varaukset: ryhma@vikingline.com tai puh. 0800 412 412

SIELLÄ ILO SEILAA.

24

Lohduttavia lauluja Hanna Ekola selviytyi raskaista vuosista yksinyrittäjänä ja yksinhuoltajana. Hän teki surutyötä miehensä kuoleman jälkeen rakentamalla talon ja kirjoittamalla lohduttavia tekstejä.

Teksti Tiina Rantakoski & Kuvat Meeri Utti

H

anna Ekola muistetaan edelleen Villihevosista, mutta kymmenettuhannet tuntevat hänet lohduttavista sanoistaan kirjoissa ja konserteissa. Kymmenen vuotta sitten hän itse tarvitsi lohdutusta enemmän kuin koskaan.

– Tuon musiikillani ja kirjoillani lohtua ja toivoa. Surun kohdannut voi ajatella, että jos tuo on selvinnyt tolkun ihmisenä tuosta kaikesta, ehkä minäkin, Hanna Ekola sanoo.

Hanna Ekolan mies Juha Salonen kuoli keuhkosyöpään kymmenen vuotta sitten.

Diagnoosi saatiin päivää ennen menehtymistä.

– Kyllä siinä ajatteli vain, että ei näin voi käydä. Kuolemaan ei ehtinyt valmistautua ollenkaan.

Noin kymmenen vuoden sisällä Ekola menetti kaksi sisarusta, äitinsä ja isänsä, joten hän on joutunut itse tekemään surutyötä pitkään. Toinen sisaruksista oli niin ikään laulajan uran tehnyt Saara Suvanto, joka kuoli 40-vuotiaana sydänkohtaukseen.

– Kun on itse työstänyt surua, pystyy antamaan toivon ja selviytymisen viestiä.

Omista kokemuksistaan Ekola puhuu luennoilla, jotka on suunnattu työssään surua kohtaaville ja heille, jotka ovat kokeneet sen itse. Surua hän käsittelee myös kirjoissa, joita on julkaistu jo 25.

– Kesällä kirjoitan paljon. Kuljen luonnossa, tarvitsen luovuuteen hiljaisuutta. Myös koti järvimaisemissa ruokkii luovuutta, hän kertoo.

Miehen kuolema aiheutti paljon muutoksia myös Ekolan työhön. Hän oli saattanut

aikaisemmin keskittyä laulamiseen, sillä mies hoiti keikkamyynnin ja järjestelyt. Salosella oli pitkään ohjelmatoimisto, hän oli toiminut muun muassa Dingon managerina.

– Minun piti ottaa hänenkin työ itselleni.

Jouduin miettimään, pystynkö jatkamaan, mutta olin saanut häneltä hyvän opin, tiesin kyllä miten keikat järjestetään.

Tilanne oli muutenkin kaaottinen. Pariskunta oli ostanut kesällä 2008 tontin, jonne oli saatu talon perustukset valmiiksi. Poika Lassi oli tuolloin 10-vuotias.

– Hyvin nopeasti otin asioista kiinni ja halusin yrittää selviytyä siitä kaikesta. Ajattelin, että pahin on jo tapahtunut. Tein surutyötä rakentamalla uutta.

Henkivakuutus toi taloudellista turvaa, ja perhe saattoi muuttaa uuteen kotiin järven rannalle Lohjan Pusulaan vuonna 2010.

Juhlavuosia tulossa

Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta siitä, kun Ekola sai levytyssopimuksen ja levytti ikisuosikiksi jääneen Villihevosia. Hän perusti oman yrityksen samoihin aikoihin, joten ensi vuonna on tarkoitus juhlistaa 30-vuotista laulajan uraa ja yrittäjyyttä. Juhlavuodet jatkuvat myös vuonna 2021, jolloin Ekola täyttää 60 vuotta.

Musiikkiura alkoi, kun Saara-sisar oli kiikuttanut levy-yhtiöönsä Hannan äitienpäivälahjaksi tekemänsä kasetin.

– Saaralla oli jo levytyssopimus, ja olin laulanut hänen levylleen taustoja. Meillä oli pieni kotibändi ja teimme jonkin verran keikkoja.

Kotona olimme laulaneet aina.

Levy-yhtiö innostui Ekolan äänestä ja hän

→

Hanna Ekola

Ik채: 57 Ammatti: laulaja, lauluntekij채, kirjailija, TM Motto: Aina on toivoa ja kaikesta voi selviyty채 Harrastukset: Luonnossa liikkuminen Saavutukset: 2 kultalevy채, 1 platinalevy, Emma-palkinto Vuoden 1991 naissolistitulokkaana, Vuoden kiinnostavin kristillinen -kirjapalkinto 1997

26

1 2 3

Kiitä.

Aloita ja lopeta päiväsi siten.

Anna arvoa tälle hetkelle, ihmisille ympärilläsi ja ylipäätään elämälle. Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä.

Pidä mitä lupaat.

Älä lupaa sellaista, mitä et voi pitää. Jos kuitenkin olet luvannut jotain, mitä et voikaan pitää, kerro siitä rehellisesti ja hyvissä ajoin.

Toivo.

Aina on toivoa ja asioilla on tapana järjestyä. Jos jollain hetkellä et tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä, pidä tuumaustauko.

sai levytyssopimuksen marraskuussa 1989.

– Olin jäänyt syksyksi pois töistä viimeistelläkseni gradun ja samalla tein demon. Tieto gradun hyväksymisestä ja levytyssopimuksesta tulivat samana päivänä, Ekola muistaa.

Villihevosia julkaistiin seuraavana vuonna ja koko albumi lokakuussa 1990. Hittikappale on Ekolan veljen, Martti Heikkilän käsialaa. Kappaleen esittely Levyraati-ohjelmassa nosti suosion kattoon, ja levyä myytiin lopulta yli 60 000 kappaletta.

Moottoritieltä sivuteille

Nykyään Ekola esiintyy enimmäkseen kirkoissa ja yksityistilaisuuksissa. Hengelliset laulut tulivat iskelmän oheen ohjelmistoon jo 90-luvulla, ja sillä tiellä ollaan.

– Jos iskelmäaikoina paahdoin moottoritiellä, niin nykyään menen pieniä sivuteitä hitaammin.

Ehtii katsella maisemiakin ja olla merkityksellisten asioiden äärellä, Ekola vertaa.

Idea hengelliseen levyyn tuli levy-yhtiöltä Ekolan tehtyä albumin Jukka Kuoppamäen kanssa 90-luvun loppupuolella.

– Silloin alettiin arvostaa hengellisen musiikin esittäjiä. Juuri perustettu Radio Dei antoi musiikille myös kanavan.

Osaltaan vaihtoon iskelmästä hengelliseen musiikkiin vaikutti, että Ekola tuli keskenmenojen jälkeen raskaaksi ja sai pojan vuonna 1998.

– Tuntui oikealta ratkaisulta, että en tee yötöitä ja pystyin rauhoittamaan keikkailua.

Ekola kertoo, että tavallaan hän on palannut juurilleen nykyisessä työssään. Hän on opiskellut Helsingissä teologiksi ja suuntautui sairaalateologiaan.

– Siinä kyse on sielunhoidosta.

Tein aikoinaan harjoittelun sädehoitoklinikalla. Samoja suruun liittyviä asioita käsittelen lauluillani ja kirjoillani.

Yrittäjän riski

Miehensä kuoleman jälkeen Hanna Ekola jäi yksinhuoltajaksi ja myös yksinyrittäjäksi. Työ yksinyrittäjänä on ollut välillä rankkaa, mutta nykyään Ekola sanoo osaavansa jaksottaa työt musiikin teon, kirjoittamisen ja luentojen parissa.

– Kokemuksen kautta tiedän,

mihin ajanjaksoihin kannattaa ajoittaa esiintymiset kirkoissa.

Osaan myös varata riittävästi aikaa sekä kappaleiden että kirjojen kirjottamiselle.

Esiintyminen kirkoissa oli 90-luvulla uutta, ja viime vuosina se on jälleen muuttunut seurakuntien yhdistyessä isommiksi.

– Aikaisemmin saatoin sopia suoraan kirkkoherran kanssa esiintymisestä. Nyt päätöksen tekeminen menee kokouksiin ja kestää kauemmin.

Kirkkokonsertteihin liittyy yrittäjän näkökulmasta riski, jota ei moni tiedä.

– Kirkkoihin ei myydä lippuja vaan ohjelmalehtisiä, joiden ostaminen ei ole pakollista. Näin ollen tulot ovat joka kerta arvoitus.

Yksinhuoltajuus on vaikuttanut yrittäjänä olemiseen. Ekola kertoo saaneensa paljon apua veljensä perheeltä ja ystäviltä, jotta on voinut tehdä esiintymismatkoja ympäri Suomen.

– Sen yksinhuoltajuus vaikutti, että kului viisi vuotta ennen kuin vein ensimmäisen kerran pojan yökylään oman henkilökohtaisen menon vuoksi.

Kahden muusikon poika on itse-

kin suuntautunut musiikkialalle.

Nyt parikymppinen Lassi Salonen tottui jo lapsena keikkareissuihin.

Mukana oli usein myös pianisti Virpi Salon pojat.

– Välillä sitä imetettiin sakastissa, Ekola muistaa.

Ekola kertoo, että yrittäjän piti jo raskausaikana varautua hiljaisempaan aikaan. Odotusaikana Ekola teki peräti sata keikkaa, johon mahtui myös kolmen viikon Lapin rundi.

Kiireisimpinä iskelmävuosina Hanna Ekola julkaisi levyn joka toinen vuosi. Viimeisin, Taivaanrakas-albumi ilmestyi viime vuonna.

Kun meri jälkeen myrskyjen on taas peilityyni, niin samalla se vastauksen antoi kyselyyni: Kaikella on aikansa ilolla ja surulla.

Ja lopulta on kaikki kaunista kiitosta.

Kaunista kiitosta säv. & sov. Kai Jämsä, san. Hanna Ekola

ETSITKÖ YRITYSAUTOA? Löydä mutkattomimmat vaihtoehdot k-caaraleasing.fi

28

Yrityksestä irtaantuminen voi olla tunteikas prosessi SUURI OSA menestyneistä yrittäjistä, jotka ovat itse saaneet rahoitusta enkeli- tai pääomasijoittajilta, ryhtyvät itse enkelisijoittajiksi.

Näin väittävät Anssi Kiviranta ja Matias Mäenpää, jotka ovat perustaneet oman sijoitusyhtiö Leapin tukemaan startup-yritysten alkutaivalta.

– Enkelisijoittajat ovat tärkeitä, koska ne auttavat yrityksiä siinä vaiheessa, kun yritys ei vielä ole tarpeeksi iso tai kiinnostava pääoma-

sijoittajille, Matias Mäenpää sanoo.

Kiviranta ja Mäenpää ovat koostaneet kirjan yrittäjistä, jotka ovat perustaneet oman yrityksen, kasvattaneet sen ja lopulta myyneet tai saaneet pääomasijoittajan mukaan kasvattamaan yritystä entisestään.

EXIT-nimisessä kirjassa on 15 yrittäjän tarina.

– Exit ei saa olla päätavoite vaan seuraus. Toki raha voi olla osittain motivoiva tekijä, syy se ei saa olla

Matias Mäenpää ja Anssi Kiviranta haluavat tukea startupien alkutaivalta.

tai lopputuloksesta ei tule hyvä.

Pääsyy täytyy olla lisäarvo asiakkaalle, Mäenpää sanoo.

Puolet irtaantuu Exitin jälkeen

Exit-vaiheeseen kestää keskimäärin 5-10 vuotta perustamisesta.

Kun yrittäjä sitten myy osuuden tai koko yrityksen eteenpäin, kokemus voi olla hämmentävä.

Henkinen irtaantuminen yrityksestä, jonka on luonut alusta saakka, alkaa.

– Seitsemään vuoteen en nähnyt muuta mahdollisuutta tehdä bisnestä, kuin oma firma. Yhtäkkiä näkee muutakin elämää. Kuukausi kuukaudelta toiminta tuntui vähemmän omalta, kertoo Kotisivukoneen perustaja Mikko Nurminen, jonka yrityksen Fonecta osti vuonna 2013.

Nurminen jäi kotisivukoneeseen töihin kahdeksi vuodeksi kaupan jälkeen.

Matias Mäenpään mukaan puolet yrittäjistä irtaantuu yrityksestä.

– Intressit menevät eri suuntiin, eikä perustajalla ole enää valtaa ja vastuuta, hän toteaa.

Pääomasijoittajan mukaan tulo

tuo kuitenkin leveämpiä hartioita, kuten Jungle Juice Barin perustaja Noora Fagerström kertoo. Vaaka Partnersin tuella yritys on voinut tehdä kasvu- ja kansainvälistymisaskeleita, joita yrittäjien omien rahojen turvin ei oltaisi uskallettu ottaa.

Naiset vähemmistössä

Exit-kirjan 15 tarinasta vain kolme on naisten tarinoita. Mäenpään mukaan suhdeluku olisi sama, vaikka esimerkkejä olisi 150.

– Naiset työllistävät usein itsensä, mutta eivät uskalla viedä asioita eteenpäin. Riskinottokyky puuttuu, kun on perheet hoidettavina.

Usein naiset jäävät myös yrityksissä taka-alalle, Fagerstöm pohtii.

Tasapuolisempaa tulevaisuutta on kuitenkin odotettavissa. Mäen pää ja Kiviranta ovat olleet mukana Turussa startup-kiihdytysohjelma Boostissa. Anssi Kivirannan mukaan parikymppisissä suhdeluku näyttäisi olevan erilainen, ja naiset innokkaampia kasvattamaan yrityksiään.

Teksti ja kuva Elina Hakola

kuntalehti.fi

SUHDANTEET MUUTOKSESSA Kunta-alan ykkösmedia Kuntalehti pureutuu tänä vuonna mm. talouteen, koulutukseen sekä muihin kuntia koskettaviin ajankohtaisiin ilmiöihin, ihmisiin ja päätöksentekoon.

Tilaamalla Kuntalehden varmistat, että olet tärkeän tiedon ytimessä.

TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ.

29 I JÄSENKORTT

WWW.YRITYSPORSSI.FI

SHIP CARD T I MEMBER MEDLEMSKOR

OSTETAAN YRITYS PALVELUT Ostamme tietoverkkopalveluihin liittyvää liiketoimintaa ja asiakkuuksia. Myös mahdollisuus jäädä jälleenmyyjäksemme ja paikallistuen tarjoajaksi. Esimerkiksi webhotellipalveluita tai virtuaalipalvelinvuokrausta. 6779 MYYDÄÄN YRITYS MAJOITUS, RAVINTOLA, ELINTARVIKE Meren rannalla toimiva 90-paikkainen ravintola sauna ja kokoustiloineen. Suosittu pitopaikka monenlaisiin juhliin. Asiakaskunta on laaja, päivällä lounas ja a la carte ravintolana.

Mahdollisuus kehittää myös iltaravintolaksi. 6656

koko Suomi. Valmis asiakaskunta, hyvät toimitilat ja verkkokauppa. Liiketoimintakauppa tai toimitilojen osto.

Puh. 0400 57 46 98. 6469 MUUT TOIMIALAT Myydään polttoainejakelu ja kahvila Keski-Suomessa. Yrityskauppaan kuuluu polttoainejakelulaitteisto, tontti, jolla yritys on vuokralla sekä siihen liittyvät kiinteistöt.

Tontti ja sen kiinteistöt tarjoavat useita eri liiketoimintamahdollisuuksia polttoainemyynnin lisäksi. Puh. 0400 714 999 6419 PALVELUT Myydään liiketoiminta. Yrityksellä on kaksi alan johtavaa tuotemerkkiä, sekä valmis asiakaskunta ja myös vientiä. Tarkemmin puh. 0400 226 029 6369

TEOLLISUUS 41 vuotta toiminut puualan yritys etsii jatkajaa eläköitymisen vuoksi. Myyntialueena

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.10.2019.

Satoja myytäviä yrityksiä ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa www.yritysporssi.fi Voit jättää ilmoituksen soittamalla 010 339 3300.

YRITTÄJÄ, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! Kaikki yhteistyökumppanien tarjoamat jäsenedut löydät www.yrittajat.fi/jasenedut

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 75 426 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammassaari, toimituspäällikkö ⚫ Elina Hakola, toimittaja ⚫ Leila Itkonen, toimittaja ⚫ Pauli Reinikainen, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta.

Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Uusi velvoite yrityksille:

ILMOITA EDUNSAAJATIEDOT KAUPPAREKISTERIIN KEITÄ KOSKEE? Kaikkia osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, vaikka edunsaajia ei olisi.

Osin ay:itä ja ky:itä.

Velvollisuus ei koske pörssiyhtiöitä ja toiminimiyrittäjiä.

www.ytj.fi

MITEN? Maksuton ilmoitus osoitteessa www.ytj.fi

APUA? EDUNSAAJA? Edunsaaja on useimmiten yrityksen omistaja (>25 %).

Lisää ohjeita: www.prh.fi

www.prh.fi

TULE JUTTUSILLE YRITTÄJÄPÄIvILLÄ 18.-19.10.

LAhDESSA!

30

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

TALOUSHALLINTO

TILITOIMISTOT

OLISIKO TÄSSÄ PAIKKA SINUN YRITYKSESI ILMOITUKSELLE? MEHUSTAMOT

OTA YHTEYS:

Kari Salko, 0400 604 133, KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

kari.salko@otava.fi

Tarjoamme PAKKAUS(kontit, hanapussit, pullot) ja MEHUSTUSPALVELUA. Sekä pienet että isot erät.

MÄNTSÄLÄN MEHUSTAMO 045 139 1709 www.mantsalanmehustamo.fi

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE KOKO SUOMEEN

JÄSENEDUT

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / leimatut käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

MAINOSTOIMISTOT

OLISIKO TÄSSÄ PAIKKA SINUN YRITYKSESI ILMOITUKSELLE?

KYSY TARJOUS:

Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

ISKE KIINNI YRITTÄJÄN ETUIHIN Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen runsaasti rahanarvoisia palveluita, etuja, tarjouksia, tapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Liity jäseneksi ja lataa samalla Yrittäjän mobiilikortti.

Sen ansiosta jäsenetusi kulkevat aina mukanasi.

Liity jäseneksi osoitteessa yrittajat.fi/liity ja lataa applikaatio sovelluskaupasta!

Kymmenen myymälää

JUURET &KASVU LOKAKUUSSA LAHDESSA KAIKKI VALOT SYTTYY! Yrittäjäpäivät valloittaa Lahden Messukeskuksen 18.−19.10. teemalla Juuret&Kasvu. Tarjolla bisneshyötyä, inspiroivia puhujia ja rahanarvoisia asiantuntijatapaamisia. Verkostoidu, tee kauppaa ja juhli yrittäjyyttä!

Pääesiintyjiä ovat mm. energiayhtiö St1:n pääomistaja, yrittäjä Mika Anttonen; sisututkija Emilia Lahti; suomalaiseen yrittäjyyteen perehtynyt historioitsija, yrittäjä Teemu Keskisarja; jalkapallolegenda Jari Litmanen; sekä Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama.

Päivää luotsaa toimittaja-juontaja Arto Nyberg.

AFTER SKI Tervetulojuhla After Ski -hengessä. Pääseekö sinun asusi mitaleille? Verkostoidu ja rentoudu kollegoiden kanssa.

SAA TEHDÄ KAUPPAA Brella yhdistää. Vartti potentiaalisen kumppanin kanssa.

UUTTA! KASVUN TYÖKALUT -BISNESSEMINAARI Tartu uudella otteella johtamiseen, digiin ja someen, yrittäjän oppimiseen ja uusiin teknologioihin. Ota hyöty irti henkilökohtaisista asiantuntijatapaamisista!

YRITTÄJÄGAALA Yrittäjäpäivät huipentuu Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jakoon Yrittäjägaalassa.

NÄMÄ JA PALJON MUUTA LAHDESSA Mahtava kattaus odottaa.

Ilmoittaudu samantien.

OSTA OSA, OSTA KOKO PAKETTI www.yrittajapaivat.fi Pääyhteistyökumppanit

Tapahtumakumppanit