Suomen YrittäjäSanomat 6/2011

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

n:ro 6 • ELOkuu 2011

JARKKO VIRTANEN

Kovan lajin lukemisto.

Mellakan mukiloimat Ikkunat ovat säpäleinä ja ovia peittävät puulaverit – Ison-Britannian mellakat ovat koskettaneet pahiten pienyrittäjiä. Turvallisuusuhat huolettavat paikallisia yrittäjiä muutenkin. sivu 16 JARKKO ÖVERSTI

Action!

Häkämies lupaa liehuttaa yrittäjien lippua

•• ••

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ymmärtää pk-yritysten arvon ja on lupautunut pienyrittäjien asiamieheksi.

Työlistalla on lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi, kuntien palvelurakenneuudistus ja rahoitusasiat. sivu 6

Y

CM

MY

CY

CMY

K

••

sivu 12

juuri näin Työnantajan näkökulmasta ei ole merkitystä, vaikka Facebookstatuspäivitys leviäisi vain muutamalle sadalle ihmiselle.

Aika ajoi Euroopan ohi

koettelee Etelä-Eurooppaa ja ongelmat •ovat•Velkakriisi täysin itseaiheutettuja.

Yrittäjien pääekonomisti Timo Lind•holmin •Suomen mukaan Eurooppa on levännyt laakereillaan

liian kauan, eikä elinkeinoelämää ole uudistettu tarpeeksi. Suomi ei ole aivan näin huonossa jamassa. sivu 11

Kahvia ja Kainuun herkkuja Chiapattaa ja kyyttöjuustoherkkuja samasta vitriinistä. Kahvilayritys Murunen tarjoaa kansainvälisiä ja perinteisiä, kainuulaisia makuja Sotkamon paikallisille sekä alueen matkailijoille. sivu 18

Pitsaa voi tilata netistä

ja Mikko Simolinnan mielestä hallitus•ohjelma •Jussi Järventauksen on aivan liian heppoinen. näkökulmasta veroratkaisuja heikentää •kertaalleen •Kasvuyritysten verotetun osingon enimmäismäärän lasku 60 000

•markkinoinnille •Harhaanjohtavalle on saatava loppu.

Hallituskin on luvannut auttaa.

sivu 3ZervantAD2011v9.pdf

sivu 5

sivu 20

euroon.

M

kaveriporukan kuvaamista skeittileffoista.

Nyt asiakaskunta koostuu tutuista nimistä: Nokia, Nelonen, Helsingin Sanomat jne. Menestyksen salaisuus on intohimo.

Kiitos siitä SML Finland Oy:lle!

Yrityksen takana on innovatiivinen kaksikko, joka korjasi voiton myös Fonectan markkinointikilpailussa.

Formulakuski Heikki Kovalainen huristeleekin ensi kauden pitsalogo ajohaalarissaan.

Hallitusohjelma on liian vaisu!

C

Films Oy:n kamera käy. Musiikkivideoita, •mainoksia, •… ja Pablotrailereita ja dokkareita tekevä yritys syntyi

1

8.8.2011

16.32

Saara Jämes

Piriseekö puhelin?

02

N:o 6 • Elokuu 2011

Tervetuloa nauttimaan mielenkiintoisesta ohjelmasta ja ainutlaatuisesta tunnelmasta!

Perjantai 21.10.2011 Liittokokous ja tervetuliaisjuhlat Seinäjoki Areena

Perjantai klo 9.00– Valtakunnalliset yrittäjä­ päivät avautuvat

Perjantai klo 11.00–n.16.00 Suomen Yrittäjien liitto­ kokous

Ilmoittautumispiste ja yhteistyökumppaneiden muodostama Yrittäjyyden kasvumaa avautuvat, liittokokouskahvi.

Kaikille avoin kokous, josta välitetään viestiä myös poliittisille päätöksentekijöille.

Liittokokouksen avauksessa kuullaan mm. Risto Nevalan tangotervehdys.

Perjantai klo 19.00–24.00 Seinäjoki Areena KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin KOMIAT tervetuliaisjuhlat on järjestetty viimeisen päälle Ameriikan malliin.

Tarkoituksena on juhlia rennosti sekä pukeutua, syödä ja tanssia teeman mukaan.

Lisäksi kuullaan Aronin Elvis­tulkintoja ja nautitaan USA­buffetin antimia sekä illan teemaan sopivia juomia. Musiikista vastaa Coverfield.

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Illan juontaa Seinäjoelta lähtöisin oleva Susanna Laine. Ohjelmassa on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon luovutus, jota juhlistetaan näyttävällä cheerleader­show´lla.

Toivomme, että pukeudut iltaan aitoon Ameriikan henkeen.

Paras jenkkiasu palkitaan illan mittaan kunniakirjalla ja samppanjapullolla.

Lauantai 22.10.2011

Lauantai klo 9.00–10.00 Hyvän mielen aamu yrittäjän voimavarat ­tee­ malla

Hyvän mielen aamu, seminaarissa mielenkiintoisia menestystarinoita Seinäjoki Areena Lauantai klo 10.00–10.30 Perustuottajasta Design­taloksi Yrityksen kasvutarinan kertoo toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski­Sopanen, Lennol Oy.

Lauantai klo 10.30–11.00 Herttin tähäre – Rempseä revyy elämästä eteläpohja­ laisessa kaupungissa

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä suosittu tilaisuus, jossa tarjotaan yrittäjille henkistä ja hengellistä elämänravintoa sanoin ja sävelin.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tervehdyksen tilaisuuden alkuun tuo Minna Sillanpää ja teemasta puhuu toimitusjohtaja Maria Hanhisalo, VM-Carpet Oy. Tilaisuuden isäntänä on toimitusjohtaja Matti Kari, Koti-Matto Oy ja musiikista vastaa Juha Tapio.

Lauantai klo 13.00–13.30 Miten hyödynnät media­ osaamista yrityksesi kasvun tukena?

Pläjäys Seinäjoen kaupun­ ginteatterin suositusta sketsishow´sta.

Nyssaa nauraa syrämensä kyllyyrestä!

Pauli Aalto­Setälä, Aller Media Oy.

Myös lauantaina kannattaa vierailla yhteistyökumppanien muodostamalla Yrittäjyyden kasvumaalla.

Lauantai 22.10.2011 Valtakunnallisten yrittäjäpäivien juhlagaala Seinäjoki Areena

Lauantai klo 18.00–19.30 Pääjuhla, klo 20 alkaen illallinen Pääjuhla alkaa akrobatiavoimisteluesityksellä. Avaussanat lausuu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna.

Musiikkiesityksestä vastaa sopraano Sirkka Lampimäki.

Juhlapuhujana kuullaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Rissikkoa. Pääjuhlan kohokohtana jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päätössanat lausuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Pääjuhlan lopuksi lauletaan yhdessä Maamme-laulu. Pääjuhlaa seurataan illallispöydistä.

Illan juontaa Mika Ala­Panula.

Lauantai klo 22.30–02.00 Tanssiaiset Seinäjoella lapsuutensa viettänyt supersuosittu kestotähti Paula Koivuniemi bändeineen viihdyttää yrittäjäpäivien yleisöä monipuolisella ohjelmistollaan ja lukuisilla hiteillään.

Paula Koivuniemen jälkeen loppuillan tanssimusiikista vastaa Tanssiorkesteri Noiser, ja tanssittajina on myös kadetteja Kauhavan lentosotakoulusta linnan juhlien tapaan.

Hotelli- ja kotimajoituksesta tietoa osoitteessa www.yrittajapaivat.fi

Sunnuntai 23.10.2011

Sunnuntai klo 10.00 Jumalanpalvelus

Yrittäjäpäivien Jumalanpalvelus Lakeuden Risti

Jumalanpalveluksen jälkeen Seinäjoen seurakunta tarjoaa kirkkokahvit.

Yrittäjäpäivien jumalanpalveluksen järjestää Seinäjoen Yrittäjät yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa.

Saarnan pitää kirkkoherra Tapio Luoma.

03

N:o 6 • Elokuu 2011

Avaus:

Yrittäjän näkökulmasta hallitusohjelma on vaatimaton. Paljon enemmän on tehtävä, vaativat Jussi Järventaus ja Mikko Simolinna.

Mitä nyt: Suomi menestyi amerikkalaisessa innovaatiovertailussa Amerikkalainen ITIF sijoitti Suomen toiseksi vertailussa, jossa arvioitiin eri maiden innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä tutkijoiden ja teknisen koulutuksen saaneiden, tutkimus- ja kehityspanosten, pääomasijoitusten, tuottavuuden ja kaupan perusteella.

Innovaatiovertailu oli jatkoa vuoden 2009 arvioinnille, jossa ITIF eli the Information Technology and Innovation Foundation peilaa Yhdysvaltojen kilpailukykyä 44 muuhun maahan tai alueeseen.

Innovatiivisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi ITIF arvioi Singaporen. Toisena oli Suomi, kolmantena Ruotsi ja neljäntenä Yhdysvallat.

9752

uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä,

kertoo Tilastokeskus.

Määrä väheni lähes kahdeksan prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, jolloin toimintansa aloitti 10 579 yritystä.

Eniten uusi yrityksiä tuli kaupan toimialalle, jossa toimintansa aloitti 1 657 uutta yritystä eli 17,0 prosenttia kaikista ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneista yrityksistä.

Maakunnista aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla, jossa aloitti 3 339 yritystä.

Suomen Yrittäjien jäsenmäärä kasvussa

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simonlinna ja toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaativat, että hallitus turvaa talouskasvun tekemällä vahvaa yrittäjyyspolitiikkaa.

Jussi Järventaus:

Hallitusohjelma ei riitä – on tehtävä enemmän!

Yrittäjäjärjestössä on vetovoimaa, sillä Suomen Yrittäjien jäsenmäärä on kasvanut vuodessa liki kolmellatuhannella jäsenellä. Järjestö edustaa nyt 113 000 yritystä.

Jäsenmäärän on siivittänyt kasvuun paitsi uusien jäsenten liittyminen myös aiempaa parempi jäsenpysyvyys – Suomen Yrittäjien palvelut koetaan tarpeellisiksi ja edunvalvonta tärkeäksi.

Hyvä jäsenkehitys tarkoittaa Suomen Yrittäjien painoarvon kasvua edunvalvonnassa ja lisää voimavaroja jäsenpalveluun. Aktiivisten jäsenyrittäjien kautta nousevat esille niin lainsäädännön muutostarpeet kuin jäsenistön koulutus-, tiedotus- ja palvelutoiveetkin.

FUTUREIMAGEBANK

••Jussi Järventauksen mukaan hallitusohjelma on yrittäjyyden näkökulmasta vaisu.

Erävoitto saatiin kuitenkin osinkoveroasiassa.

Lotta Tammelin, teksti Jarkko Översti, kuva

U

usi hallitusohjelma saatiin vihdoin kirjoihin ja kansiin kesäkuun lopulla. Haastavan väännön tulosta odotettiin myös yrittäjäjärjestössä suurella mielenkiinnolla, eikä vaikutustyössä säästelty voimavaroja. Voittoja tuli, mutta yrittäjän näkökulmasta ohjelma ei ole läheskään täydellinen.

– Yrittäjyyden ja talouskasvun osalta ohjelma on vaisu ja osin epärealistisen optimistinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus harmittelee.

– Nyt kun Euroopan ja koko maailman taloustilanne on hyvin epävakaa ja taantumankin riski on olemassa, on kasvanut erityistarve sille, että hallitus tekisi vahvaa yrittäjyyspolitiikkaa ja turvaisi siten talouskasvun.

Tässä suhteessa hallitusohjelma ei ole vahva, Järventaus linjaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja penääkin hallitukselta ohjelmakirjauksia mittavimpia toimia taloustilanteen vakauttamiseksi.

– Me tulemme tekemään hyvää yhteistyötä hallituksen kanssa, mutta olemme sitä mieltä, ettei hallitusohjelma riitä vaan on tehtävä enemmän.

Järventaus uskoo kuitenkin, että hallitus ymmärtää yrittäjyyden merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän toivookin, että ohjelma on vain lähtölava, jolta voidaan ponnistaa eteenpäin.

Torjuntavoitto verotuksesta. Järventaus pitää merkittävimpänä asiana sitä, että Hetemäen työryhmän ehdotukset osinkoveron muutoksista saatiin torjuttua ja että osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään

ja yhteen kertaan verotetun osingon määrä yhdeksässä prosentissa nettovaroista.

– Se oli tärkeä asia ja säilyttää osaltaan yrittäjyyden kannustimia, Järventaus sanoo.

Hiukan osinkoveroasiassa kuitenkin tuli takkiinkin, sillä vaikka osinkoveron rakenne säilyi ennallaan, kertaalleen verotettavan osingon enimmäismäärää alennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Yritysten kasvun näkökulmasta muutos on askel huonompaan suuntaan.

– Kiristys koskee pienehköä yrittäjäjoukkoa, mutta juuri nämä yrittäjät ovat kuitenkin useimmiten merkittäviä työllistäjiä ja kasvuyrityksiä.

Haasteena työelämän kehittäminen. Vaikein asia tulevalla vaali-

kaudella tulee Jussi Järventauksen mukaan olemaan työmarkkinoiden kehittäminen.

– Hallitusohjelma on siltä osin hyvin ohut.

Järventauksen mukaan Suomen pitäisi työmarkkinoiden kehittämisessä ottaa oppia Saksasta.

– Saksassa on tehty hyvin merkittäviä asioita kilpailukyvyn ja työpaikkojen turvaamiseksi. Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmassa on monia sellaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka on Saksassa menestyksekkäästi viety käytäntöön. Mahdollisuus toisin sopimisesta, sosiaaliturvauudistus ja työnantajariskin pienentäminen – ne on kaikki tehty Saksassa, hän selvittää.

Jussi Järventaus näkee, että näiden työmarkkinamuutosten läpi vieminen tällä hallituskaudella ei näytä todennäköiseltä, mutta hän lupaa, että töitä sen eteen tullaan tekemään ja asiat pidetään keskustelussa esillä.

Katso SY:n arvio hallitusohjelmasta http://www.yrittajat.fi/hallitusohjelma2011

Heinäkuun lomakausi hiljensi puukauppaa

Simolinna huolissaan pk-yritysten rahoituksesta Lotta Tammelin, teksti

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna toivoo, että hallitus alkaa nopeasti pohtia uusia malleja yrityksien rahoittamiseen, ja erityisesti yrityksen kasvu- ja omistajanvaihdostilanteisiin.

– Hallitus on asettanut tavoitteeksi yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä pienyritysten toimintaedellytysten parantamisen, mutta tarjottu keinovalikoima on heikko. Hallitusohjelmassa luotetaan pääasiassa julkiseen t&k-rahoitukseen sekä julkisen yritysrahoituksen rakenteiden kehittämiseen, hän sanoo.

Simolinna ehdottaa, että hallituksen keinojen rinnalla myös yksityiset rahoittajat voisivat toimia paremmin pk-yritysten rahoittamisessa. Hänen mukaansa erilaiset sijoittajat ja bisnesenkelit voisivat panostaa rahaa erityisesti alkuvaiheen yrityksiin.

– Yksityisille sijoittajille pitäisi luoda veroporkkana, jossa yrityksen osakkeiden myynnistä saatu tulo ei ainakaan kokonaan olisi veronalaista tuloa tai jos voitonkin sijoittaa uuteen yritykseen, sitä ei verotettaisi. Tällaisella luovutus-

voittoveron huojennuksella olisi positiivinen vaikutus sijoitusmääriin ja yritykset saisivat tarvittavaa pääomaa, Simolinna toteaa.

– Toki myös yritysten kasvuhalukkuuteen vaikuttavan t&k-verokannustimen käyttöönottoa on harkittava.

Helpotusta myös omistajanvaihdostilanteisiin.

Mikko Simolinna on erittäin huolestunut ikääntyvä yrittäjäkunnan sukupolvenvaihdostarpeista.

– Nyt tarvitaan voimakasta rahoituksellistakin panostusta myös uuden yrittäjäsukupolven löytämiseen.

– Yrittäjien ikääntymisestä johtuvaan seuraavaan suureen sukupolven- ja omistajanvaihdosten tarpeeseen hallitusohjelmassa vastataan toteamalla ainoastaan, että yritysten jatkajien löytämiseksi tehostetaan yrittäjyysvalmennusta. Perintöverotusta lisäksi kiristetään, mikä kohdistuu myös yrittäjien sukupolvenvaihdoksiin.

Simolinnan mukaan eräs keino sukupolvenvaihdosongelmiin voisi olla valtion erityisluottolaitos Finnveran valjastaminen yrityskauppojen rahoittamiseen erityisellä omistajanvaihdoslainalla.

Lomakausi hiljensi puukauppaa vilkkaan alkukesän jälkeen. Ostomäärä oli kuitenkin saman verran kuin keskimäärin aiempina vuosina heinäkuussa.

Metsäteollisuus osti heinäkuussa yksityismetsistä miljoona kuutiota puuta. Koko tammi-heinäkuun ostomäärä, 10,8 miljoonaa kuutiota, oli 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Alkuvuonna vahvistuneet kantohinnat ovat korkealla.

Mäntytukin keskikantohinta oli 57 euroa kuutiolta ja kuusitukin 59 euroa kuutiolta. Koivutukista maksettiin keskimäärin 44 euroa kuutiolta. Mänty- ja koivukuidun keskimääräinen kantohinta oli 16–17 euroa kuutiolta.

Kuusikuidusta maksettiin keskimäärin 20 euroa kuutiolta.

Kysymys&Vastaus:

Poimintoja – Uusi hallitusohjelma yrittäjien näkövinkkelistä:

•

Negatiivista

Hallitusohjelma ei sisällä aineksia suomalaisten työmarkkinoiden joustavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen esim. lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

•

Hankintalain kansallisia kynnysarvoja nostetaan. Iso osa yrityksistä voi jäädä julkisten hankintojen ulkopuolelle.

•

Positiivista

Yhteisövero laskee prosentin.

Osakeyhtiömuotoisten yrittäjien enemmistön tuloverotus kevenee hieman.

• •

Julkisia yritystukia suunnataan pk-yrityksiin sekä kansainvälistyviin kasvuyrityksiin.

Yrittäjyyskasvatusta luvataan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla.

Tiina Oksala, toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto ry Kysymys: Miten aukioloaikojen muutos on vaikuttanut kauppakeskuksissa toimiviin yrittäjiin?

Vastaus: Kauppakeskusten myymälöiden kokemukset laajentuneesta aukiolosta vaihtelevat. Pääosin nykyiset aukioloajat ovat asianmukaisia, ja runsas kolmannes kauppakeskusten myymälöistä on sunnuntaisin suljettuna. Jokapäiväinen aukiolo ei ole yrittäjien ja myymäläpäälliköiden kokemuksen mukaan kannattavaa. Huolestuttavaa on se, että yli puolet kauppiasyrittäjistä kokee aukiolon laajentumisen heikentäneen jaksamistaan.

04

N:o 6 • Elokuu 2011

Keskustelu kirje | Mikko Simolinna, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät pääkirjoitus | Anssi Kujala, päätoimittaja | 25. elokuuta 2011

Työtä ja hyvinvointia

K

Työ vasta alkoi

K

esäkuussa muodostetun hallituksen ohjelmaa on arvioitu kesän mittaan runsaasti. Niin tehdään tässäkin lehdessä. Kannanotoista on jäänyt vaikutelma, että elinkeinoelämän järjestöjen tärkein tehtävä oli kritisoida sisältöä loputtomiin. Kiistatta esimerkiksi yrityksien kasvuun ja työllistämiseen kannustaminen näyttäytyy heikkona. Aihetta risujen antamiseen on ollut.

julistautuneella elinkeinoministeri Häkämiehellä on täysi työ luoda ja ylläpitää yrittämiseen kannustavaa ilmapiiriä.

Tästä huolimatta loppujen lopuksi yrittäjä itse tietää, uskooko liikeideaansa ja sen menestymismahdollisuuksiin. Jos yrittäminen Suomessa olisi ollut vuosikymmenien varrella valtion linjausten varassa, meillä tuskin olisi nyt yli 260 000:ta yritystä.

Joku hallitus ylpeili taannoin luoneensa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja yrityksiin.

Tähän sopii hyvin erään yrittäjän lausahdus: ”ei hallitus tähän maahan ole yhtään uutta työpaikkaa luonut, yrittäjät ovat sen itse tehneet”. Niin se on nytkin. Yrittäjät vastaavat lopulta suomalaisten hyvinvoinnista.

Mutta asenne on osin väärä. Vaikuttamistyö yrittäjien toimintaedellytysten puolesta kun ei koskaan voi loppua ohjelman julkistamiseen vaan – kuten aiemminkin on nähty – hallitusohjelmat pitää nähdä suuntaviivoina. Lähivuosina punnitaan myös yrittäjäjärjestön kyky tehdä yrittäjyyden puolesta vaikuttavaa työtä.

Edellisen hallituksen ohjelmassa julistettu tavoite oli tehdä Suomesta maailman paras maa yrittää. Kun ei ollut enää eväitä täyttää tuota tavoitetta taantuman vuoksi, tavoite unohtui. Tältä hallitukselta on lupa odottaa, että samoista syistä ohjelmaa muokataan enemmän yrittäjyyteen kannustavaksi.

Epävarma taloudellinen tilanne pakottaa uusiin linjanvetoihin, ja silloin on keskeistä huomata, että uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista kolme neljästä on syntynyt pk-yrityksiin. Suomessa pitää herätä elinkeino-rakenteen rajuunkin muuttumiseen ja uskaltaa murtaa esimerkiksi vanhoja työmarkkinarakenteita.

Pääministeri Kataisella, valtiovarainministeri Urpilaisella ja hallituksen yritysasiamieheksi

Kiitos tekijöille!

Kataisella, Urpilaisella ja hallituksen yritysasiamieheksi julistautuneella Häkämiehellä on täysi työ luoda ja ylläpitää yrittämiseen kannustavaa ilmapiiriä.

Olen aloittanut 1.6. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana ja toimin myös yrittäjämedioiden vastaavana päätoimittajana. Yrittäjäjärjestöllä on pitkä historia, jonka tekemiseen ovat osallistuneet tuhannet yrittäjät ja järjestömme toimihenkilöt. Haluan tässä yhteydessä kiittää kahta henkilöä, jotka ovat välittäneet järjestömme viestiä yhteensä yli viisikymmentä vuotta ja jääneet nyt ansaitulle eläkkeelle. Lehtiemme päätoimittajina toimineilla Jouko Lantolla ja Harri Auramolla on ollut 80-luvulta alkaen keskeinen rooli työmme näkymisessä.

Uskon, että iso joukko yrittäjäjärjestön toimijoita yhtyy näkemykseeni, kun kiitän Harria ja Joukoa. Kiitos.

ataisen hallituksen ohjelmassa puhutaan uusien työpaikkojen luomisesta laajasti. Hallituksen tavoitteena on vaalikauden aikana luoda eri tietolähteiden mukaan noin 80 000 uutta työpaikkaa. Varsinaisia konkreettisia keinoja, joilla uudet työpaikat luodaan, on ohjelmasta kuitenkin vaikea löytää.

Suomessa uudet yksityisen puolen työpaikat ovat viime vuosina lähes kokonaan, 95 %, syntyneet pk-sektorin yrityksiin. Vastaavasti on viimeisen vuosikymmenen aikana suurteollisuudesta vähentynyt lähes 50 000 työpaikkaa (TE 13.5.11).

Mitään merkkejä siitä, että tämä trendi muuttuisi, ei ole näköpiirissä. Näin ollen hallituksen kaavailemista 80 000 työpaikasta noin 75 000 pitäisi syntyä pk-yrityksiin.

Pk-yritykset luovat uusia työpaikkoja, jos kasvun edellytykset ovat kunnossa. Näitä ovat mm. toimivat markkinat, rahoituksen saatavuus, alhainen

korkotaso, osaavan työvoiman saatavuus, kannustava ja palkitseva verotus sekä mahdollisuus tehdä investoinnilla tulosta.

Näihin edellytyksiin hallitus voi vaikuttaa kasvua tukevalla elinkeinopolitiikalla. Toisaalta vähäinenkin epävarmuus markkinoiden kehittymisestä ja yrittämisen toimintaympäristön muutoksista ja sääntelyn lisääntymisestä saa pk-yrittäjän luopumaan investoinneista ja uusien työpaikkojen luomisesta.

Kun uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pk-yrityksiin, tulee hallituksen kaikessa elinkeinoelämään liittyvässä päätöksenteossaan kuunnella yrittäjiä herkällä korvalla. Työmarkkinoiden kehittämisessä on aika ajanut isojen keskitettyjen ja jäykkien työmarkkinasopimusten ohi.

Julkisuudessa käyty keskustelu paluusta TUPO-pöytään kuulostaa pk-yrittäjn korvissa paluulta viime vuosituhannelle. Yritysten tulevaisuutta ei enää rakenneta TUPO-pöydissä,

Mikko SimolinnaN mukaan hallituksen tulee kuunnella pk-yrityksiä elinkeinoelämään liiittyvässä päätöksenteossa herkällä korvalla. vaan nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintamalleja.

Suomen Yrittäjät on esittänyt joukon työelämän joustoon liittyviä asioita, jotka toteutuessaan kannustaisivat pk-yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja.

Pk-yrityksissä tarvitaan paikal-

lista sopimista ja joustavuutta työn tekemiseen. Useilla työpaikoilla ja varsinkin uuden teknologian kasvuyrityksissä työn tekeminen ei enää välttämättä ole kiinni ajasta tai paikasta.

Vanhoilla savupiipputeollisuuden aikaisilla malleilla ei luoda uusia yrityksiä eikä uusia työpaikkoja.

Maan hallituksessa on suorat ja ilmeisen toimivat kytkökset työntekijäpuolen etujärjestöihin. Siinä mielessä hallituksella pitäisi olla myös kykyä uudistaa työelämän sääntelyä ja joustoja.

Eri asia on, löytyykö näistä asioista vastaavilta ministereiltä tahtoa lähteä ajamaan uudistuksia.

Työelämän uudistuksia kaivataan kipeästi, koska vaarana on, että pk-sektorin kasvu hiipuu ja uudet työpaikat jäävät syntymättä. Se johtaisi siihen, että nykyistä hyvinvointia pitäisi entistä enemmän rahoittaa lainoilla. Tämä kehitys olisi todella tuhoisaa koko kansakunnan hyvinvoinnille.

kirje | Eero Suutari, kansanedustaja

Kas, on taloustuuli vain yltynyt!

K

evään ja kesän aikana odotettu talouskasvu jäi toteutumatta. Vaikka musta maanantai ei toteutunut, on pelko edelleen taustalla. Euroopan ja USA:n velkakriisi vaikuttavat yksityistalouksien luottamukseen, työllisyyden paraneminen on pysähtynyt ja yritysten investointihalukkuus jatkuu tahmeana. On mahdollista, että itseään ruokkiva talousluottamuksen rapautuminen on jo alkanut.

Itse uskon, että taloutemme ei kaadu, vaikka se horjuu. Optimismiin on myös syytä. Näyttää siltä, että Suomen elinkeinoelämän luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt vain hiukan keväästä. Suomi on selvinnyt eurokriisistä toistaiseksi kuivin jaloin, ja taloustilanteemme on kohtuullisen hyvä. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkimusraportti vahvistaa asian seuraavasti: 1. Suomen talouden toipumisvauhti vuoden 2008 taantumasta on euroryhmän paras.

2. Julkisten menojen hallinnon tasossa, rakenteessa ja tehokkuudessa olemme ykkösenä.

3. Suomen verotaakka suhteessa kansantuotteeseen on vain hieman keskitasoa korkeammalla.

4. Verojen välttelyssä Suomi erottuu edukseen.

5. Työllisyys Suomessa on keskitasoa Euroopassa, mutta naisten osallistuminen työvoimaan on Euroopan huippua.

6. Ja lopulta – Suomella on velkaa suhteellisen vähän, talouskasvu on kelvollista ja budjetti tasapainossa.

Juuri nyt meidän täytyy huolehtia yritysten kasvumahdollisuuksista. Vaikka hallitusohjelma on talouskasvun näkökulmasta vaisu ja siinä korostuu pyrkimys tuloerojen tasaamiseen kannustavuuden sijasta, kokonaan ei ole kakkua lakattu kasvattamasta.

Oma puolueeni Kokoomus piti hallitusneuvotteluissa huolta siitä, että hallitus sitoutuu edistämään kasvua ja työllisyyttä. Työllisyyden edistämisen kannalta on positiivista, että ansiotulovähennystä korotetaan ja ansiotulojen verotusta ei ainakaan kiristetä. Muutamia yritysten kasvukannustimia säilytettiin. Esimerkiksi yhteisövero laskee prosenttiyksiköllä, minkä seurauksena osakeyhtiömuotoisten yrittäjäenemmistön verotus lievästi kevenee. Teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi sovittiin energiaveroleikkurin parantamisesta. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan lisää-

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja Kajaanista. Hän toimii myös Kajaanin Yrittäjien puheenjohtajana. Ennen kansanedustajaksi tuloaan hän toimi Sunit Oy:n toimitusjohtajana.

miseksi päätettiin kehittämisen rahoitus säilyttää. Myös yritysten kehitysmenojen verovähennysoikeutta selvitetään.

Ajan vaatimat työelämän rakennemuutokset eivät valitettavasti tulleet hallitusohjelmaan.

Pois jäivät paikallisten sopimismahdollisuuksien lisääminen sekä työnantajariskin kohtuullistaminen. Työpanoksen lisäämiseen tullaan varmaankin palaamaan, sillä teollisten työpaikkojen säilyttäminen Suo-

messa vaatii varmasti työmarkkinoiden rakennemuutoksia.

Koska uudet työpaikat ovat lähes yksinomaan yrittäjien varassa, uskon, että hallituskauden aikana tullaan tekemään myös muutoksia, jotka eivät suoraan ilmene ohjelmasta.

Pohjois-Suomen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeän kaivosalan vauhdittamiseksi lisätään valtion sijoitustoimintaa.

Metsäteollisuuden edistämiseksi hallitusohjelmaan kirjattiin metsäalan strateginen ohjelma, johon toivon panostettavan monipuolisella asiantuntemuksella. Myös Pohjois-Suomen luovien alojen ja paljon työllistävien palvelualojen vahva kasvupotentiaali on hallitusohjelmassa tunnustettu, ja lisärahoitusta kohdennetaan tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Hallitusohjelmaan kirjattiin myös yksinyrittäjien ja mikroyritysten aseman parantaminen sekä yrittäjien velkajärjestelytilanteiden ongelmien selvittäminen. Tällöin vastoinkäymisten jälkeen uuden yritystoiminnan aloittaminen, työllistäminen ja siinä menestyminen suotaisiin.

Katseet kannattaa suunnata tulevaisuuteen. Vaikk’ onkin tuuli vain yltynyt, itseensä uskova ei pelkoa tunne ei!

YLÖSOTETTUJA EKP:n päätös ostaa Italian ja Espanjan velkakirjoja tuo vain tilapäistä apua. Tilannetta rauhoitetaan painamalla lisää rahaa, mutta seurauksena on kuitenkin inflaation nousu. Tätä kautta veronmaksajatkin tulevat maksumiehiksi.

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander Turun Sanomissa

Jos ammattikuljettajien terveysriskit tutkittaisiin ja hoidettaisiin kunnolla, yleinen turvallisuus teillä olisi parempi.

Rahtareiden toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Lehtinen Lapin Kansassa

Hallituksen täytyy pitää budjettiriihessään pää kylmänä. En muista aikoja, jolloin maailmantalouden tulevaisuusnäkymät olisivat olleet näin epävarmat.

Kaikki ainekset paniikkiin ovat olemassa.

Olen ihastunut ajatukseen, jossa neuvottelut käydään korkeasuhdanteen aikana. Neuvotteluilla varaudutaan laskusuhdanteeseen. Näin yt-neuvotteluista tulisi jatkuva prosessi.

SAK:n pääekonomisti Olli Koski Helsingin Sanomissa

Suomen kunnat ovat eurooppalaisittain hyvässä jamassa. Kuntaliitoksilla ja kuntien rakenteellisella kehittämisellä on hyvät mahdollisuudet parantaa kuntataloutta.

Työministeri Lauri Ihalainen Savon Sanomissa

Joka kolmas lukio on uhattuna hallitusohjelmassa päätettyjen määrärahaleikkausten takia. Suuret lukiot kasvavat ja pienet karsiutuvat. Lukioiden määrärahoja leikataan 32 miljoonaa euroa.

Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja Eva Liljeblom Kuntalehdessä

Nyt ei pidä luoda paniikkimielialaa maailmantalouteen. Olen optimisti ja korostan tasapainoisen talouden merkitystä. Toivon kansainvälisen talouden kasvavan, vaikka se ei kasvaisikaan niin nopeasti kuin halutaan.

Venäjän pääministeri Vladimir Putini Helsingin Sanomissa

Rangaistukset tai rangaistuksen riski eivät ehkäise rikollista toimintaa niin tehokkaasti kuin rikollisen rahan poisottaminen.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Pohjalaisessa

Tullin rikostorjuntajohtajan Sami Rakshit Savon Sanomissa

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella.

Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

– Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille.

Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.

05

N:o 6 • Elokuu 2011

Edunvalvonta FUTUREIMAGEBANK

Harhaanjohtava markkinointi saatava kuriin!

Suomen Yrittäjät pyysi tietosuojavaltuutetulta kannanottoa siihen, onko kahden yrityksen välisen puhelinmyyntikeskustelun taltioiminen katsottava henkilötietolain mukaiseksi henkilötietojen käsittelyksi ja onko yrittäjällä oikeus vaatia kuultavaksi myyjäosapuolen tallentama keskustelu.

– Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan puhelujen taltioiminen on yksi tapa, jolla henkilötietoja voidaan kerätä. Toisin sanoen puhelinnauhoite on henkilötietolaissa tarkoitettu henkilötieto ja sen käsittelyssä on noudatettava henkilötietolain määräyksiä, Suomen Yrittäjien lakineuvoja Antti Huotilainen kertoo.

ja hakemistopalvelubisnes rassaa yrittäjien mieltä ja •kukkaroa.

•Luettelo-Saagalle on saatava stoppi. Uusi hallituskin on luvannut puuttua harhaanjohtavaan toimintaan.

yrittäjät myös menevät epähuomiossaan halpaan ja lankeavat vilpillisiin markkinointipuheisiin.

Kaiken kaikkiaan yrittäjien vahingot keikkuvat Makkulan mukaan miljoonissa tai jopa kymmenissä miljoonissa euroissa.

– Kymmenet tuhannet yrittäjät kohtaavat harhaanjohtavaa markkinointia, SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö harmittelee.

Lotta Tammelin, teksti

Y

rittäjien puhelimet ovat viime vuosina käyneet kuumana.

Langan päässä on milloin mikäkin luettelofirma, joka kinuaa yhteystietoja mitä mystisimpiin netin hakemistopalveluihin. Osalla toimijoista on puhtaat jauhot pussissa, mutta osan toiminta perustuu silkkaan harhaanjohtamiseen.

Toiveita kuitenkin on, että ilmiö saataisiin kuriin, sillä uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että tuleva hallitus lupaa puuttua vilpilliseen ja harhaanjohtavaan toimintaan elinkeinoelämässä ja arvioida lainsäädännön muutostarpeet.

– Mekin Suomen Yrittäjissä pohdimme koko ajan, mikä on se keino, millä tähän ilmiöön voidaan puuttua. On tärkeää, että hallitusohjelmaan saatiin tämä SY:n tavoitteiden mukainen kirjaus. Yrittäjät ovat tätä kovasti toivoneet, ja olemme saaneet paljon pyyntöjä, että tehkää jotain. Nämä ovat hitaita prosesseja, mutta nyt meillä on selkeä alku. Siihen pitää tarttua ja viedä se maaliin niin, että jotakin tehdään konkreettisesti. Helpotusta tähän järjettömään tilanteeseen on saatava, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula painottaa.

Tarkkaan mietittyä toimintaa. Työnsarkaa asiassa tulee kui-

tenkin olemaan, sillä Makkulan mukaan luettelopalveluita koskevat yhteydenotot ovat viimeisen muutaman vuoden aikana yleistyneet SY:n neuvontapuhelimessa jokapäiväisiksi.

– Vielä viisi vuotta sitten ongelmaa ei näkynyt tässä mittakaavassa.

Hyvin tyypillinen Suomen Yrittäjien neuvontapalveluihin tuleva soitto koskeekin juuri harhaanjohtavasti markkinoitua nettiluettelopalvelua ja sitä, miten tällaisesta sopimuksesta pääsee irti.

Koskaan ei siis pitäisi maksaa aiheettomana pitämäänsä laskua, koska silloin oravanpyörä jatkaa pyörimistään.

Janne Makkula

– Myös sellaisia tapauksia esiintyy, joissa yrittäjä ei ole tilannut mitään mutta saa siitä huolimatta vahvistuksen tehdystä tilauksesta ja laskun, Makkula kertoo.

Janne Makkula arvelee, että kyseenalaisin keinoin markkinointia harjoittavia luettelopalvelufirmoja on tällä hetkellä kymmeniä. Tarkkaa lukumäärää on kuitenkin vaikea arvioida.

– Sama yritys voi toimia useilla eri aputoiminimillä. Yhden y-tunnuksen alla voikin olla kymmeniä aputoiminimiä. Sen vuoksi ulospäin näyttääkin, että toimijoita on todellista useampia, Makkula kertoo.

– Yhteistä näille yrityksille on kuitenkin se, että toimintapa on mietitty hyvin tarkkaan. Esimerkiksi yrityksen nimi saattaa muistuttaa jotain jo markkinoilla toimivaa tunnettua ja luotettavaa yritystä. Näin pyritään luomaan luotettava kuva. Lisäksi toimintaan kuuluu se, että yrittäjiä harhautetaan tarkoituksella tekemään sellaisia sopimuksia, joita muuten ei tekisi, hän jatkaa.

Valitettavan usein kiireiset

Henkilötietolakia sovelletaan myös yrittäjään. Hen-

Perintälaki ja kielto-oikeus.

Vyyhti luettelopalvelubisneksen ympärillä kuulostaakin siis melko moniongelmaiselta.

– Juridisesti se ei kuitenkaan sitä ole, mutta aihe tarvitsisi ehdottomasti selkeämpää sääntelyä ympärilleen. Suomen Yrittäjät onkin alkanut ajaa sääntelyä, joka poistaa ja vähentää tätä harhaanjohtavaa toimintaa. Toiminta, joka perustuu harhaanjohtamiselle, ei ole harmaata taloutta vaan mustaa. Sellaiseen pitää ehdottomasti puuttua nykyistä tehokkaammin.

Makkulan mukaan asiaa auttaisi muun muassa perintälain uudistaminen.

– Saatavien perintään liittyvät kysymykset pitää uudistaa. Milloin saatava on sillä tavalla epäselvä ja riitainen, että sitä ei voi enää periä tratalla eli julkisuusuhkaisella maksukehotuksella? Perustellusti riitautetut saatavat kuuluvat tuomioistuimen, eivät perintätoimiston ratkaisuvaltaan.

– Kenelläkään ei pitäisi myöskään olla oikeutta olla yhteydessä yrittäjään harhaanjohtamistarkoituksessa. Sellaiset yhteydenotot pitäisi yrittäjänkin pystyä kieltämään tehokkaasti. Lainsäädäntö on tällä hetkellä mielestäni tässä kohtaa epäselvä. Pitäisi selkeämmin todeta yrittäjän kielto-oikeus tällaista ei-toivottua harhaanjohtavaa markkinointia kohtaan ja luoda sille kunnolliset oikeussuojakeinot. Ratkaisut on pakko löytää.

Numerot kaupparekisteristä.

Tällä hetkellä kuluttajat ovat näissä asioissa yrittäjää paremmassa

Saatko kuunnella nauhoitteen?

RAIVOSTUTTAAKO PUHELIMEN PIRINÄ?

Hallitus on luvannut laittaa harhaanjohtavan markkinoinnin kuriin.

Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla kommentoitua

” ” ”

Mulle on kyllä soittanu viisikin päivässä parhaillaan. Lähes päivittäistä.”

Ensin ne kypsytti huijauksia

rummuttamalla yrittäjät hermoraunioiksi. Sen jälkeen tuli markkinoitavaksi puhelinmyyntiesto kypsyneille yrittäjille, joka paljastui sekin huijaukseksi.”

Näitähän riittää ja aina vain käyvät röyhkeämmiksi. Itse jouduin juuri eilen ensimmäistä kertaa lyömään luurin korvaan, tähän asti on sentään muutamaan ”ein” jälkeen uskottu, mutta tämä vain jatkoi myyntipuhetta.”

”

Sitkein ei uskonut, vaikka viidesti kieltäydyin. Laskin sille itselleenkin ihan ääneen, että ”Huomasitkos ollenkaan? Kieltäydyin jo tarjoamastasi palvelusta näissä ja näissä kohdissa.” Oli vähän liian tylyä läiskätä luuri korvaan, mutta loppuviimein jouduin siihen turvautumaan.”

”

Neuvon aina asiakkaitani kiertämään hakemistopalvelut kaukaa. Analogiaksi soveltuu mainostaminen haisevan roskapöntön kyljessä. Itse hain puhelinmyyja.info -sivustolta listan puhelinmyyjien numeroista ja nautin mielenrauhasta saadessani katkaista myyntipuhelut niihin vastaamatta.”

kilötietolain 26 §:n mukaan jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja.

– Tietosuojavaltuutetun tulkinnan mukaan henkilötietolain säännökset soveltuvat yrittäjään yritysmuodosta riippumatta. Puhelinkeskustelussa viestinnän osapuolina ovat kuitenkin aina yksittäiset luonnolliset henkilöt, jotka ovat äänensä perusteella yksilöitävissä nauhoitteesta, Huotilainen selvittää.

Henkilötietolain 28.2 §:n

asemassa: heillä on oma viranomainen ja selkeä lainsäädäntö.

– Yrittäjät, ja varsinkin toiminimiyrittäjät, putoavat väliin. Heitä ei suojaa kuluttajalainsäädäntö, eikä heillä ole myöskään taloudellisia resursseja lähteä asioista riitelemään. Tällöin seurauksena on helposti se, että 300 euron lasku on helpompi maksaa kuin lähteä riitelemään ja selvittelemään asiaa.

– Tämä taas ruokkii tätä harhaanjohtavaa markkinointitoimintaa. Koskaan ei siis pitäisi maksaa aiheettomana pitämäänsä laskua, koska silloin oravanpyörä jatkaa pyörimistään, Makkula painottaa.

Yritysten puhelinnumerot luettelopalvelufirmat napsivat kaupparekisteristä.

– Kun yritys perustetaan, se merkitään kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Näillä hakemistopalveluyrityksillä on käsittääkseni sopimukset Kaupparekisterin kanssa siitä, että yritysten tiedot siirtyvät heidän ylläpitämiin hakemistoihinsa.

mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua lain 26 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti.

– Tietosuojavaltuutetun ohjeistuksen mukaan tietojen antaminen kirjallisessa muodossa voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että puhelinkeskustelun sisältö kirjoitetaan kokonaisuudessaan paperille rekisterinpitäjän toimesta.

Tekstin tulee olla ymmärrettävässä muodossa, Antti Huotilainen kertoo.

Tietosuojavaltuutetun mukaan henkilötietolain nojalla ei kuitenkaan voida edellyttää, että rekisteröidyllä olisi oikeus saada puhelinkeskustelusta sähköinen taltio esimerkiksi cd-levylle talletettuna.

Miten menetellä? Tietoja

pyytääkseen rekisteröidyn on tarvittaessa ilmoitettava tarkastuspyyntönsä yhteydessä sellaisia yksilöiviä tietoja, jotka ovat tarpeellisia henkilötietojen etsimiseksi.

– Käytännössä tämä tarkoittaa käytyjen puheluiden ajankohtien yksilöimistä mahdollisimman tarkasti.

Henkilötietojen tarkastusta koskeva pyyntö on esitettävä rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona, lakineuvoja Huotilainen opastaa.

Tarkastuspyyntöä ei voi tehdä puhelimitse.

– Olisikin hyvä selvittää, olisiko PRH:n mahdollista katkaista tällainen sopimus siinä kohtaa, jos huomataan, että toimija ei noudata hyvää liiketapaa markkinoilla.

Ostatko ilmaa? Yrittäjien olisi

myös ehkä syytä kyseenalaistaa lukemattomien netistä löytyvien luettelo- ja hakemistopalveluiden hyödyt. Myydäänkö niissä itse asiassa pelkkää ilmaa?

– Jos yrityksesi tiedot ovat jossakin kaksi kuukautta sitten markkinoille tulleessa hakupalvelussa kaikkien muiden suomalaisten yritysten tietojen seassa, niin mikä on se lisäarvo, jonka palvelusta saat, Makkula kysyy.

– Jos haluat jonkun yrityksen yhteystiedot, niin etsitkö niitä palvelusta, josta et ole ikinä kuulutkaan, hän jatkaa.

Makkula painottaakin, että yrittäjien olisi syytä suunnitella etukäteen markkinointitoimiaan ja miettiä tarkkaan, missä palvelussa kannattaa oikeasti olla mukana.

06

N:o 6 • Elokuu 2011

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Häkämies lupautuu yrittäjien äänitorveksi ••Elinkeinoministeri Jyri Häkämies lupaa tehdä pk-yritysten eteen tiukasti töitä.

Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva

K

esälomiltaan työn ääreen palaavan hallituksen suhdannetaivaalle on elokuun aikana kertynyt sen verran massiivisia pilviä, että hallitusohjelmaan vielä alkukesällä kirjattuja optimistisia odotuksia joudutaan melkoisella varmuudella rukkaamaan heti tuoreeltaan tulevassa budjettiriihessä.

Tämän tunnustaa myös elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok), vaikka kieli pysyy tulevien täsmennysten osalta varsin tarkasti keskellä suuta.

Yksi asia on kuitenkin miehen mukaan varmaa: pk-yritysten ja potentiaalisten kasvajien eteen on nyt tehtävä entistä tiukemmin töitä, ja niitä on tuettava tarvittaessa nopeilla, taannoisten suhdannelainojen kaltaisilla päätöksillä.

– Suomi selvisi edellisestä suhdannekuopasta nimenomaan pk-kentän vahvojen taseiden ja työllistämiskyvyn ansiosta. Toista peräkkäistä iskua ei sekään välttämättä enää kestä, ja siksi vientiin suuntaavien kasvajien mutta myös sitä ensimmäistä työntekijäänsä palkkaavien pk-yritysten kasvua on tuettava, Häkämies linjaa.

Aiemmin kesällä julkaistussa lehtihaastattelussa hän ilmoittautuikin pk-yrittäjien asiamieheksi. Häkämies itse kuvaa titteliä lähinnä viestinviejän ja koordinaattorin työksi, jolla pk-näkökulmaa viedään lakien valmistelutyöhön mahdollisimman monella eri hallinnonalalla.

– Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia on tehty jo vuosia, mutta minä aion viedä sitä entistä enemmän käytännön tasolle ja myös TEM:n ulkopuolisiin ministeriöihin. Yrittäjiä koskevaa lainsäädäntöä tehdään jatkuvasti esimerkiksi opetusministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, valtiovarainministeriössä sekä

liikenne- ja viestintäministeriössä. Tavoitteena on, että pystyisimme arvioimaan yritysten näkökulmasta plussat ja miinukset myös heidän lakihankkeisiinsa, Häkämies tiivistää.

Uutta potkua palvelurakenneremonttiin. Toinen iso asia, jota Häkämies aikoo

”pökkiä eteenpäin”, kuten ministeri asian ilmaisee, on kuntien palvelurakenneuudistus. Paljon porua matkan varrella nostattanut hanke oli työsarkana jo edellisellä hallituksella, joka selvitytti vyyhteä useammassakin ministeriössä ja työryhmässä.

Käytännön toteutus jäi kuitenkin monien mielestä puolitiehen ja lopputulos villaiseksi. Tätä mieltä on ollut myös SY, joka odottaa uudelta hallitukselta kohtuullisen nopeaa ja selkeää raamitusta siitä, millaiset palvelustrategiat kuntien tulee tehdä. Muutosmoottoreina voisivat olla isot kaupungit, mutta mukaan pilotointiin pitäisi saada varsin nopeasti myös muita rakennemuutoskuntia.

Häkämiehen mielestä villakoiran ydin löytyy pilottiohjelmien sijaan eri toimijoiden ja valtionhallinnon nykyistä parem-

Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia on tehty jo vuosia, mutta minä aion viedä sitä entistä enemmän käytännön tasolle ja myös TEM:n ulkopuolisiin ministeriöihin.

Jyri Häkämies

Jyri Häkämies

masta yhteistyöstä. Sitä hän aikoo edistää jo aiemmin esittelemällään asiamiesmallilla myös elinkeinoelämän ja kuntasektorin järjestöjen suuntaan.

– Kaikkein tärkeintä on päästä eteenpäin nykyisestä juupas eipäs -väittelystä. Julkisen puolen rinnalle tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia, mutta heitä on kohdeltava tasapuolisesti. Nyt tuntuu siltä, että yksityinen puoli on otsikoissa lähinnä epäonnistumistensa takia. Hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat jääneet vähälle huomiolle, Häkämies harmittelee.

Samalla hän korostaa esimerkiksi palvelusetelin osoittautuneen monessa kunnassa hyväksi toimintamalliksi.

– Se antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita, mistä hän palvelut hankkii, ja tällä tiellä pitää jatkaa. Viime kädessä päätösvallan pitää olla asiakkaalla. Se pakottaa kaikki skarppaamaan, elinkeinoministeri muistuttaa.

Pääomapula piinaa pk-kenttää. Sumui-

sen suhdannetilanteen lisäksi Häkämiestä huolettaa kasvuyritysten rahoitus. Kotimaisten bisnesenkeleiden kukkaronnyörit ovat entistä kireämmällä ja avuksi kaivattaisiin kipeästi myös uilkomaista pääomaa.

Asiaan otti kesällä kantaa myös SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinna.

Kaiken kukkuraksi kotoinen pörssikin kituu uusien tulokkaiden puutteessa.

– Ruotsissa suunta on päinvastainen.

Siellä uusia listayhtiöitä tulee tasaista tahtia, Häkämies huokaa.

Kasvurohdoiksi on esitetty mm. t & k -investointien verovähennysoikeutta sekä bisnesenkeleiden verohelpotuksia, mikäli nämä sijoittavat voittojaan edelleen kotimaiselle pk-kentälle.

– Pääomapulaan ja kasvukannusteisiin on löydettävä nopeasti ratkaisuja myös edessä olevia sukupolvenvaihdoksia aja-

Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan kuntien palvelurakenneuudistuksessa on päästävä eteenpäin nykyisestä juupas eipäs -väittelystä. Hyvät toimintamallit ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

tellen. Niissä tahti kiihtyy jatkuvasti, eikä meillä tosiaankaan ole varaa menettää potentiaalisia työllistäjiä, Häkämies painottaa.

Samalla hän uskoo, että nimenomaan pk-kentän työllistämispotentiaali muok-

kaa kirjavan hallituskoalition vasemman laidan asenteita yrittäjyydelle suotuisammaksi ja miettimään keinoja, joilla niiden työllistämiskynnystä saataisiin matalammaksi.

– Itse näen esimerkiksi oppisopimuskou-

Ikä: 49 v.

Koulutus: valtiotieteen maisteri Työura: elinkeinoministeri 2011—, puolustusministeri 2007—2011, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2006 —2007, varapuheenjohtaja 2003—2006, kansanedustaja 1999—, Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto 1999—2006, Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja 1994—2003, Kotkan kaupunginvaltuusto 2005—, Kymenlaakson Liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja 2005 —2009 Perhe: puoliso, kaksi lasta Harrastukset: liikunta, lukeminen lutuksessa paljon mahdollisuuksia, joilla pienyritykset voisivat palkata ensimmäiset työntekijänsä ja päästä eteenpäin ilman kohtuuttomia rekrytointiriskejä. Nuoret syrjäytyjät on saatava kiireesti kiinni työelämään, elinkeinoministeri toteaa.

HAEMME SINULLE VAIKKA AUTOJEN OMISTAJATIEDOT. PUHELUSI 020202 PALVELUUN TUKEE SUOMEN YRITTÄJIEN EDUNVALVONTATYÖTÄ.

HINTATIEDOT ILMAISEKSI NUMEROSTA 0800 11 02 02 02 TAI WWW.FONECTA.COM

Yrittaja_sanomat_02-landia380x255mm_elokuu.indd 1

19.8.2011 12.24

07

N:o 6 • Elokuu 2011

Edunvalvonta Yksilöllinen sopiminen lisää työtyytyväisyyttä Mirka Moilanen, teksti

Eduskunta tyhjäkäynnillä

K

aikki päättyy aikanaan, niin kesäkin.

Yhden laskutavan mukaan kesä päättyy siihen hetkeen, kun kesäloma loppuu. Jos näin on, niin kansanedustajien kesä kestää aina 6:nteen syyskuuta. Silloin eduskunta kokoontuu syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon.

Tosiasiassa poliittinen syksy käynnistyy vakiintuneen tavan mukaan eduskuntaryhmien elokuisilla kesäkokouksilla. Myös hallituksen budjettivalmistelut ovat yhtä varma syksyn merkki, kuin muuttoporukoita talojen harjoille kokoavat linnut.

Suomen Yrittäjien työoloja ja paikallista sopimista koskevan selvityksen mukaan työntekijät ovat työsuhteisiinsa tyytyväisempiä niissä pienissä yrityksissä, joissa työehdoista sovitaan yksilöllisesti. Suomen Yrittäjien tuore Pkyritys – hyvä työnantaja -selvitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2010 työolobarometrin tietoihin.

Tämä yritysten kokoluokittainen tarkastelu kertoo työntekijöiden olevan työsuhteidensa keskeisiin ehtoihin tyytyväisimpiä niissä pienissä yrityksissä, joissa työehdoista sovitaan yksilöllisesti työnantajan ja työntekijän välillä.

Selvityksestä käy ilmi, että yksilöllisesti näistä työsuhteen

ehdoista sovitaan tyypillisimmin alle 10 hengen mikroyrityksissä.

Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Lauri Raution mukaan juuri mikroyritysten työntekijät ovat vastausten perusteella kaikkein tyytyväisimpiä työaikoihinsa sekä palkkoihinsa.

Lisäksi työntekijät ovat mikroyrityksissä tyytyväisimpiä työntekijöiden ja työnjohdon välisiin suhteisiin.

Työntekijät tyytyväisimpiä pienissä yrityksissä. Selvityk-

sen perusteella yksilöllinen, suoraan työntekijän ja yrityksen välillä tapahtuva työsuhteen ehtojen muutoksista sopiminen on selvästi yleisintä kaikkein pienimmissä yrityksissä. Tämä ei ole yllättävää, Lauri Rautio arvioi.

FUTUREIMAGEBANK

päättäjät yrittävät

YksilöllInen sopiminen tuottaa tyytyväisiä työntekijöitä.

– Kiinnostavaa sen sijaan on, että työntekijöiden tyytyväisyys työtahtiinsa sekä palkkauksensa oikeudenmukaisuuteen, kilpailukykyisyyteen ja kannustavuuteen on juuri näissä yrityksissä kaikkein korkeinta. Yksilöllinen sopiminen vaikuttaa tuottavan työsuhteensa ehtoihin tyytyväisiä työntekijöitä, Rautio toteaa.

Aikaisempien vuosien tapaan pienempien yritysten työntekijät luottavat muita enemmän työpaikkansa säilymiseen. Pienimmissä yrityksissä töiden koetaan myös olevan paremmin organisoituja. Nämä tulokset on Suomen Yrittäjien mielestä syytä ottaa huomioon pohdittaessa niin tuottavuuden parantamisen keinoja kuin kehitettäessä työntekijöiden työmotivaatiota ja työssä jaksamista.

Yrittäjänaiset tyytyväisiä hallituksen kirjaukseen Yrittäjänaisten Keskusliitto on tyytyväinen siihen, että työnantajien maksettavaksi lankeavien perhevapaakulujen korvaaminen on edes kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.

Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokinen toivoo, että kolmas kerta toden sanoo, sillä perhevapaakulujen tasaaminen on ollut mukana myös kahdessa edellisessä hallitusohjelmassa. Jokinen muistuttaa, ettei nyt puhuta mistään lillukanvarsista, sillä äidin työnantajat subventoivat vuosittain valtiota 720 miljoonan euron potilla.

– Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa, Jokinen sanoo.

••• Eduskunta oli vaalien jälkeen tyhjäkäynnillä. Vuoden 2011 valtiopäivien avajaisten jälkeen 28. huhtikuuta jäätiin odottelemaan jotain tapahtuvaksi. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut vielä pitkään aikaan. Hallitusneuvottelut junnasivat aina juhannuksen tietämille.

Uusilla kansanedustajilla oli sentään jotakin puuhaa.

He tutustuivat komeaan työpaikkaansa ja osallistuivat perehdytyskoulutukseen eduskunnan asiantuntevien virkamiesten johdolla.

Aika moni osallistui, sillä uusia kansanedustajia pääsi kansaa edustamaan peräti 84. Tosin yhdeksän heistä oli joskus aikaisemmin toiminut kansanedustajana. Talon systeemit olivat kuitenkin heidän aikaisemmista ajoistaan sen verran muuttuneet, että perehdyttäminen oli paikallaan.

••• Eduskunnassa tapahtui paljon kyllä kesälläkin, mutta pääasiassa remonttityömaalla. Eduskunta on valtakunnan suurin korjausrakennustyömaa.

Siitä kun eduskunnan ikäpuhemies Kauko Tuupainen (ps.) avasi vuoden 2011 valtiopäivien ensimmäisen täysistunnon siihen, kun eduskunta lähetettiin kesätauolle heinäkuun alussa, kaikkiaan 26 täysistunnossa kului aikaa 42 tuntia.

Uusi eduskunta sai käsiteltäväkseen kaikkiaan 11 hallituksen esitystä. Kahdeksan niistä ehdittiin käsitellä.

Hallituksen esitykset olivat enimmäkseen pieniä kiireellisiä lainsäädäntöhankkeita. Isompia asioita olivat lisätalousarvio ja hallituksen tiedonanto Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta.

Eduskunta pääsi päättämään myös Portugalin tukipaketista, joka hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Perehdyttämiskoulutuksesta huolimatta jokunen perussuomalaisten kansanedustaja sähläsi äänestysnappien kanssa ja tuli tarkoittamattaan kannattaneeksi hallituksen esitystä ja tukipakettia.

•••

KUN TAIKINA ALKOI VAIVATA LEIPURIA. Jauhopölylle altistuminen pakotti Markun ammatinvaihtoon. Onneksi lakisääteinen tapaturmavakuutus korvasi kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen.

Vaikka laki määrittelee tarkkaan vakuutuksen sisällön, ei ole samantekevää mistä sen hankit. Ifin asiantuntijatiimi otti heti Markun tilanteesta kokonaisvastuun, jolloin hänen suuri elämänmuutoksensa toteutui suunnitellusti.

Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Eduskunta pääsee tositoimiin vasta kesätauon jälkeen.

Heti alkuun syliin tulee Kreikan uusi apupaketti. Mahdollisesti myös muista kriisimaiden tukitoimista ehditään EU-tasolla sopia ennen kuin kesätauko päättyy.

Hallituksen päätökset eivät riitä, sillä ainoana EU-maana Suomi käsittelee jokaisen lisävaltuuden parlamentissa.

••• Eduskunta saa eteensä hallituksen esityksen ensi vuoden valtion talousarvioksi vasta lokakuun alussa, melkein kuukautta myöhemmin kuin on ollut tähän asti tapana. Samaan syssyyn käsittelyyn tulee hallituksen käsitys vuosien 2013 2015 menokehyksistä.

Budjettivalmistelujen viivästyminen johtuu siitä, että eduskuntavaaleja siirrettiin kuukautta myöhemmäksi. Myös hallitusneuvottelujen venyminen aiheutti lisäviivästymistä. Virkamiesten oli paha ryhtyä kyhäämään budjettipohjia, kun ei ollut tietoa, mitä Säätytalolla sovitaan valtion tuloista ja menoista.

LUE LISÄÄ YRITYKSEN HENKILÖVAKUUTUKSISTA If.fI/VAKUUTAHENKILOSTO TAI SOITA 010 19 15 00

••• Hallituksen budjettiesityksen repostelu on eduskunnan syysistuntokauden pääurakka. Budjettimietinnön laativan valtiovarainvaliokunnan ja sen kahdeksan alajaoston lisäksi budjettiesitystä jauhetaan eduskunnan 13:sta erityisvaliokunnassa.

Lisäksi perustuslakivaliokuntaa työllistetään lukuisilla valtiokuntien ja jaostojen lausuntopyynnöillä.

Satojen asiantuntijakuulemisten ja lukemattomien valiokuntaistuntojen jälkeen eduskunta tekee lopulliseen budjettiin muutokset, jotka edustavat noin promillea budjetin loppusummasta.

Monet ovat vaatineet eduskunnan budjettikäsittelyn rationalisoimista. Saa nähdä tapahtuuko sellaista nyt, kun aikaa budjettiesityksen eduskuntakäsittelyyn jää kuukausi tavanomaista vähemmän.

if.fi/vakuutahenkilosto 010 19 15 00

08

N:o 6 • Elokuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

EU totisen paikan edessä – yrittäjyydellä ulos kriisistä

T

alouskriisi on pitkittynyt ja paisunut. EU joutuu kamppailemaan akuutin kriisin hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi, eikä tilanne ei juuri näytä olevan helpottumassa.

Kriisistä selviämisen ohella on välttämätöntä pystyä luomaan edellytyksiä kasvuun. Yhtälö on vaikea, mutta meneillään oleva murros on kuitenkin hyödynnettävissä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Kriisitietoisuuden lisääntyessä perusasiat pääsevät oikeuksiinsa.

Yrittäjyys kantaa, kun hauraammat rakenteet pettävät.

Euroopan ilmapiiri on otollinen yrittäjyydelle. Kansalaisten ja päättäjien sympatiat ovat pienten yrittäjien ja luotettavien työllistäjien puolella. Yrittäjähengessä on sitä, mitä koko Eurooppa nyt eniten kaipaa. On oltava rohkea ja uudistushaluinen, on oltava sitkeä ja määrätietoinen, on oltava nopea ja joustava.

Juuri nyt onkin helppo osua tilaisuuksiin, joissa hehkutetaan yrittäjyyden, perheyritysten ja pk-sektorin merkitystä.

Kyse ei nähdäkseni ole pelkästä sanahelinästä. Meneillään on vakavia yrityksiä muun muassa sisämarkkinoiden uudistamiseksi, julkisten hankintojen markkinoiden tehostamiseksi ja innovaatioiden edistämiseksi.

Yrittäjyyden vahvistaminen ja pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen lukeutuvat itseoikeutetusti kaikkien hankkeiden avaintavoitteisiin. Se on hyvä alku.

Siitä emme pääse mihinkään, että käsitykset yrittäjyydestä ovat edelleen tuskallisen pinnallisia. Pk-yritysten toimintaympäristön parantamisesta on tullut suosittu selitys miltei mille tahansa politiikkaehdotuksille. Asiat näyttävät taipuvan melkoisille mutkille, kun päättäjät miettivät pkyritysten parasta.

Esimerkiksi keskustelun monimuotoisuudesta kelpaa julkisten hankintojen uudistaminen. Yksi koko uudistuksen perustavaa laatua oleva osakysymys on hankintasäännösten kynnysarvojen taso. Siis kysymys siitä, minkä arvoisiin hankintoihin direktiivisäännöksiä sovelletaan ja minkä arvoisiin ei. Pk-yritysten tarpeilla perustellaan täysin vastakkaisia näkemyksiä: Yksi vaatii direktiiveihin kirjattujen kynnysarvojen nostamista, koska jäykän sääntelyn purkaminen tekisi pk-yritysten elämän helpommaksi.

Toinen sanoo, että kynnysarvojen nostaminen vähentää läpinäkyvyyttä ja kilpailua sekä syrjii pk-yrityksiä ja suosii suuryrityksiä.

Kuvattu esimerkki panee kysymään, miten tämä murros on hyödynnettävissä tehokkaimmin? Politiikkahan on oikeansuuntaista. Työkalut politiikan toteuttamiseksikin ovat olemassa. Nyt tarvitaan syvällisempää pureutumista yrittäjyyden logiikkaan ja rakenteisiin. Yrittäjyyden ilmiöt on tunnettava läpikotaisin, jotta yrittämisen edistäminen, vahvistaminen ja parantaminen osuvat maaliin. Näissä talkoissa yrittäjien edustajien rooli on iso ja vastuu painava.

Asiat näyttävät taipuvan melkoisille mutkille, kun päättäjät miettivät pkyritysten parasta.

••• Puolen promillen massa

Helsinki City Marathon jää minulta tänä vuonna väliin.

Vähän tuntuu haikealta, koska olin ehtinyt osallistua maratoniin Helsingissä neljänä perättäisenä kesänä.

Elokuussa juostava maraton toimii hyvin, kun noudatetaan suomalaista vuosirytmiä. Kesälomalla treenaamalla ehtii hivenen paikata sitä, mikä jää keväällä vajaaksi.

Kisan jälkeen voi ottaa syksyllä vähän iisimmin. Talvella voi suorastaan laiskotella, jos ei viitsi juosta pimeissä sohjokeleissä. Keväällä on taas aika ravistautua hereille ja alkaa lampsia kohti seuraavaa maratonia. Yksinkertaista ja helppoa, ilmainen maratonkoulu.

Helsingin hyvätunnelmainen, hieno tapahtuma väistyy tällä kertaa Brysselin maratonin hyväksi. Miksi ihmeessä?

Siksi, että on ainakin melkein kansalaisvelvollisuus osallistua vähintään kerran kotikylän kisoihin.

Ehdin kyllä jo hymähdellä, kun selvitin maratonin osallistujamäärää. Nettisivujen mukaan tapahtumaan osallistui viime vuonna ennätykselliset yli 10 000 juoksijaa.

Tuloslista paljasti pikkuruisen vääristelyn: 8 000 juoksijaa osallistui lasten juoksuun, naisten juoksuun, minimaratonille tai puolimaratonille. Vain 2 000 juoksijaa osallistuu maratonille.

Erotunko helpommin massasta, kun kokonaismassaa on vähemmän? Painaako puolen promillen massajuoksija paljon vai vähän?

Lisää EU-asiaa ja EU-edustaja Antti Neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/eu-tietopaketti

Talous

Yhdenkertainen osinkoverotus kannustaa yrittäjyyteen ••Yrittäjien kannalta on hyvä, että uusi hallitus ei toteuta liian riskialttiita ja yrittäjyyden kannustavuutta heikentäviä osinkoveromuutoksia.

RODEO

Mirka Moilanen, teksti

H

allitus sopi uudessa hallitusohjelmassaan, että yritysverotuksen rakennetta ei muuteta. Tämä merkitsee, että pk-yritysten osinkojen yhdenkertainen verotus säilyy edelleen osakeyhtiöiden verotuksen pääsääntönä.

Yritysten kasvun näkökulmasta ratkaisua tosin heikentää Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundénin mukaan kertaalleen verotetun osingon enimmäismäärän lasku 60 000 euroon, samoin pääomaverokannan nousu.

– Vaikka nämä kiristykset koskevat lukumääräisesti pienehköä yrittäjäjoukkoa, tällaiset yrittäjät ovat yleensä merkittäviä työllistäjiä ja kasvuyrityksiä, jollaisia myös Suomessa tarvitaan, Anna Lundén toteaa.

Koska yhteisöverokanta kuitenkin samalla alenee 25 prosenttiin, hallitusohjelma merkitsee kokonaisuutena osakeyhtiömuotoisten pkyrittäjien enemmistön verotuksen lievää keventymistä.

– Kannustava ja riskinottoon palkitseva verojärjestelmä onnistuttiin siksi pääosin säilyttämään, Lundén kiittelee.

Kahdenkertainen verotus olisi rankaissut pk-yrityksiä. Jyrki

Kataisen asettama verotyöryhmä esitti viime hallituskaudella julkaistuissa selvityksissä, että pkyritysten osinkoverotuksen laskentaperusteet olisi korvattu uudella niin sanotulla normaalituottokäsitteellä.

Tämä olisi Anna Lundénin mukaan merkinnyt käytännössä paluuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen, sillä osakeyhtiöiden yhteen kertaan verotettua tuottoa olisi leikattu merkittävästi.

Vastoin pahimpia uhkakuvia yrittäjien osinkoverotuksen rakenne säilyy kuitenkin entisellään.

– Jos pääomien sijoittamiselle omaan yritystoimintaan ei ole kannustimia, kasvaviin ja riskipitoisiin yrityksiin ei kannata panostaa, Lundén sanoo.

Anna Lundénin mukaan yhdenkertaisen osinkoverotuksen yhdeksän prosentin tuottoaste huomioi kohtuullisella tavalla yrittäjyyden kannustavuuden ja yrittäjäriskin, kun osinkojen yhteen kertaan verotetun tuoton määrä lasketaan kertomalla osakeyhtiöön kertyneet varat tällä tuottoasteella.

– Yrityksiin on kannattanut pa-

YHDENKERTAISEN osinkoveron säilyminen palvelee yrittäjiä. Yhteiskunta voikin vaikuttaa yrittäjyyden kehitykseen verotuksella niin positiivisesti kuin negatiivisestikin.

Verotuksen painopisteen siirtämisellä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia yritysten kestävyyteen.

Anna Lundén

nostaa omaa pääomaa sekä kerryttää kasvuun ja työllistämiseen tarvittavia puskureita. Osinkoverotus on siksi suosinut toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä ja yritysten oman pääoman vahvistamista, Lundén toteaa.

Paluu kahdenkertaiseen verotukseen olisi Lundénin mukaan päinvastoin rankaissut pk-yrityksiä erityisesti oman pääoman käytöstä ja suosinut siksi velkarahoitusta.

Tämä ei olisi ollut kasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden kannalta järkevää.

– Tällaisella verotuksen painopisteen siirtämisellä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia yritysten kestävyyteen, Lundén jatkaa.

Yhteiskunta vaikuttaa yrittäjyyteen verotuksella. Lundénin

mukaan yrittäjien oli vaikea tunnistaa kaikkia niitä heikkouksia, joita

verojärjestelmässä nähtiin viime hallituskauden verokeskusteluissa, sillä yritysten taseet ja investointitoiminta ovat tilastojen valossa olleet varsin terveitä. Alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin syntyi vuosina 2001 – 2008 yli 75 000 uutta työpaikkaa, mikä oli yli puolet kaikista yksityisen sektorin kokopäiväisistä työpaikoista.

– Yhteiskunta voi vaikuttaa yrittäjyyteen verotuksella. Tärkeä kysymys verovalintoja tehtäessä on se,

minkälaista dynamiikkaa muutokset tuovat koko talouteen ja miten talouskasvua parhaiten edistetään, Lundén sanoo.

Lundén muistuttaa, että koska pelkillä veronkorotuksilla ei voida turvata yhteiskunnan rahoituspohjaa, ovat yrittäjyys, työllisyys ja kasvu ratkaisevia. Tämän vuoksi myös verotuksessa on edelleen tarvetta liikkua pikemminkin kannustavampaan kuin kiristävään suuntaan.

Yhdenkertaisen osinkoverotuksen

yhdeksän prosentin tuottoaste huomioi kohtuullisella tavalla yrittäjyyden kannustavuuden ja yrittäjäriskin, kun osinkojen yhteen kertaan verotetun tuoton määrä lasketaan kertomalla osakeyhtiöön kertyneet varat tällä tuottoasteella.

Uusi järjestelmä kiristää kasvuyritysten verotusta Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jyrki Mäkysen mielestä verojärjestelmän tulee tukea yrityksen kykyä ja halua kehittää ja laajentaa liiketoimintaa ja näin ollen lisätä yrityksen työllistämistarvetta. Yhteen kertaan verotetun osingon ylärajan laskeminen 60 000 euroon kuitenkin kiristää Mäkysen mukaan yhteiskunnan kipeästi kaipaamien kasvuyrittäjen verotusta.

– Jos verojärjestelmän kannustavuus leikkaa omistajayrittäjän halua toiminnan kehittämiseen ja riskin ottamiseen, ovat verotuksen dynamiikka-vaikutukset merkittävät, Mäkynen sanoo.

Kasvuun kannustaminen kaukana. Mäkynen muistuttaa, että juuri ne yrittäjät ja yritykset, joita osingon ylärajan laskeminen 60 000 euroon koskee, ovat usein kovasti kaivattuja kasvuun ja kansainvälistymiseen aktiivisesti pyrkiviä.

– Juuri näiden yritysten merkitys on laajempi, kuin vain oman yrityksen suorat vaikutukset, kun alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kautta vaikutukset ulottuvat laajemmalle.

Uudessa järjestelmässä näille yrityksille samansuuruisen osingon nostaminen kuin aiemmin tarkoittaa Mäkysen mukaan verotuksen kiristymistä noin 7 000 eurolla.

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

– Tämä ei nyt oikein hyvältä kannusteelta tunnu, Mäkynen päivittelee.

Raja pois kokonaan! Niin sanotun kateus-

rajan laskemista on Mäkysen mukaan perusteltu oikeudenmukaisuudella.

– Kovin on kapea katsonta, jos oikeudenmukainen verotus on vain tietystä euromäärästä maksettava veroprosentti, Mäkynen toteaa.

– Mielestäni oikeampi toimenpide viestiksi yhteiskunnan tavoittelemalle toiminnalle olisi ollut yhteen kertaan verotetun rajan laskemisen sijaan poistaa kyseenomainen raja kokonaan, hän jatkaa.

Tämä ei nyt oikein hyvältä kannusteelta tunnu.

Yrittäminen on kiva laji – vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa.

Jäsenenä käytössäni ovat jatkuvasti laajat neuvontapalvelut, tiedotuspalvelut, jäsenedut ja laaja yhteistyöverkosto. Jäsenyys tarkoittaa minulle myös toisten yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden tapaamista. Suosittelen jäsenyyttä myös sinulle.

Valokuvaaja Sini Pennanen Sininen Kuva, Sipoo

Jyrki Mäkynen

09

N:o 6 • Elokuu 2011

Talous

Tarkista rakentamisen alv-muutokset 1.4.2011 voimaan tullut rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverotus on vaikuttanut moneen muuhunkin kuin varsinaiseen rakennusyritykseen.

Tietoa lakimuutoksen soveltamisesta tulee koko ajan lisää, ja siksi keväällä hankitut opit eivät välttämättä enää riitä.

Mistä on kyse? Rakentamis-

palveluiden käännetty arvonlisäverotus tarkoittaa, että aliurakoitsija ei suorita myynneistään arvonlisäveroa vaan veron suorittaa palvelun ostaja. Tämä käännetty verovelvollisuus on pakollista, kun sekä palvelu että ostaja täyttävät soveltamisen edellytykset. Myyjän toimialalla ei ole merkitystä,

Kirjoittaja Katariina Sorvanto työskentelee arvonlisäveroasiantuntijana KPMG:llä.

Katariina Sorvannon ja Hanna Huhtalan yhdessä kirjoittama kirja ”Rakentamisen käännetty arvonlisävero käytännössä” ilmestyy syksyllä.

SEPAan vajaat kaksi kuukautta Onko yrityksesi valmis SEPAan? Nykyisten maksuaineistojen vastaanotto päättyy pankeissa lokakuussa. Muutos vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, myös vain Suomen alueella toimiviin.

Lokakuun jälkeen maksamisessa siirrytään lopullisesti SEPAaikaan. 1.11.2011 alkaen pankit eivät enää vastaanota kotimaisessa muodossa olevia yritysten maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita.

Jos yritys ei ole vielä SEPA-valmiudessa, pitäisi sen pikimmiten laatia suunnitelma siitä, miten laskut ja palkat maksetaan vielä lokakuun jälkeenkin.

Muutoksia tarvitaan useimmiten taloushallinnon järjestelmiin. Jos yritys käyttää yrityksen verkkopankkia, pankki

tekee siihen tarvittavat muutokset SEPA-maksujen maksamista varten.

Muihin pankkiyhteys- ja taloushallinnon ohjelmistoihin päivitykset on tilattava kyseisten ohjelmistojen toimittajilta. Myös yhteystapa ja turvajärjestelyt pankkiin pitää tarkistaa. SEPAmaksujen käyttöönotosta on sovittava oman pankin kanssa.

Korttimaksuja vastaanottavien yritysten on päivitettävä maksupäätteet voidakseen ottaa vastaan sirukorttimaksuja.

Neuvoja ja apua saa omalta pankilta, tilitoimistolta ja ohjelmistotalolta.

Mikä on SEPA? Lyhenne tulee sanoista Single Euro Payments Area ja tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta.

Finpro ja Suomen Uusyrityskeskukset yhteistyöhön mikroyritysten kasvun kiihdyttämiseksi Finpro ja Suomen Uusyrityskeskukset ovat sopineet yhteistyöstä mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi. Tarkoituksena on helpottaa aloittavien mikroyritysten pääsyä markkinoille ja kasvua yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Finpron ja Suomen Uusyrityskeskusten yhteistyöllä mahdollistetaan mikroyritysten pääsy kansainvälisiin verkostoihin.

Lisäksi yhteistyöllä etsitään uusia markkinamahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla ja nopeutetaan tiedon siirtymistä paikallisille yrittäjille Suomeen.

Suomen Uusyrityskeskuksen ja Finpron tavoitteena on käynnistää yhdessä myös projekti, joka etsii ja siirtää Suomeen kansainvälisiä uusia liiketoimintamalleja mikrokasvuyrittäjyyden edistämiseen. Kansainvälistymisen mahdollistavat Finpron verkostot eri maanosissa ja maissa.

– Yhteistyön myötä halutaan kiinnittää huomiota mikroyritysten kasvun tärkeyteen ja evästää Suomen uutta hallitusta sisällyttämään hallitusohjelmaan mikrokasvuohjelma työllisyyden edistämiseksi, kertoo Suomen Uusyrityskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari.

Tsuparin mukaan on surullista, että kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta mikroyritykset ovat unohdettu voimavara, sillä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana työnantajayrittäjien määrä ei ole kasvanut yhtään. Tsupari painottaa, että nyt on aika kartoittaa tämän kehityksen syyt ja ryhtyä toimenpiteisiin.

– Suomi tarvitsee menestyäkseen lisää kasvavia kansainvälistyviä yrityksiä. Myös viennin rakenne kaipaa monipuolistamista ja vientiyritysten määrän lisäystä, Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen sanoo.

Verkkokaupankäynti kasvaa reippaasti Verkkokaupankäynti jatkaa kasvuaan ja jopa kiihtyvällä tahdilla. Verkkokauppa on kasvanut 11 prosenttia vuoden takaisista luvuista, kertoo Vilkas Group Oy:n tuore verkkokauppaindeksi.

Vuositasokehityksen lisäksi selvää kasvua on tapahtunut kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen. Vuonna 2010 toisen neljänneksen kehitysluku oli –5 prosenttia, kun se nyt se osoittaa +1 prosenttia kasvua verrattuna ensimmäiseen kvartaaliin. Kasvun takana on mm. ikääntyneiden kuluttajien innostuminen verkkokaupoista sekä kasvava myynti ulkomaille verkossa.

Verkkokauppa on edelleen selkeä kasvuveturi kaupan alalla.

Nyt sen ovat huomanneet myös perinteiset kaupat, joissa kasvuluvut ovat olleet vaatimattomimpia.

– Seuraava kasvupyrähdys tullaan näkemään kun perinteiset

kivijalkakaupat siirtyvät verkkoon, ennustaa Markku Korkiakoski Vilkas Groupista.

– Perinteiset kaupat ovat ymmärtäneet, että verkkokauppa ei ole korvaava malli, vaan se täydentää olemassa olevaa liiketoimintaa siten, että siitä hyötyvät sekä kivijalka että verkkokauppa.

Vuoden 2011 toisesta puoliskosta Korkiakoski ennustaa mielenkiintoista, sillä loppuvuosi on perinteisesti verkkokauppojen kulta-aikaa, mutta nyt kuvaan ovat nousemassa myös mobiilit myyntikanavat.

– Loppuvuoden voittajia ovat sellaiset verkkokauppiaat, jotka onnistuvat tavoittamaan asiakkaat sieltä, missä he liikkuvat. Esimerkiksi Facebook ja mobiililaitteille optimoitu verkkokauppa tarjoavat kauppiaille erinomaisen mahdollisuuden tavoittaa kuluttajat, jotka elävät aktiivista elämää verkossa.

vaan vain myyjän myymällä yksittäisellä palvelulla.

On tärkeää, että kaikki rakentamisen – ja myös esimerkiksi henkilöstönvuokrauksen, jos henkilöstöä vuokrataan rakennustyöhön – parissa toimivat tietävät, mikä on muutoksessa tarkoitettua rakentamispalvelua ja minkälaisiin ostajiin käännetty verovelvollisuus soveltuu.

Käytännössä näihin kysymyksiin liittyy monenlaisia tulkinta- ja rajanvetotilanteita.

Rakentamispalveluiden käännetyn verovelvollisuuden tarkoituksena on estää ostajaa vähentämästä sellaista arvonlisäveroa, jonka myyjä olisi laskuttanut mutta jättäisi tilittämättä valtiolle. Rakentamispalveluiden

käsite on tarkoitettu tulkittavaksi ja sovellettavaksi laajasti.

Kenen on ymmärrettävä?

Käytännössä on huomattu, että rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus voi koskea rakennusliikkeiden lisäksi muun muassa kuljetusliikkeitä sekä kiinteistönhuolto- ja henkilöstönvuokrausyrityksiä. Myös moni kuntaan ja energiayhtiöön sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Kaikkien osto- ja myyntilaskujen kanssa tekemisissä olevien pitäisi pystyä varmistumaan laskujen oikeellisuudesta: soveltuuko käännetty verovelvollisuus vai ei. Virheellisestä käännetyn verovelvollisuuden soveltamises-

ta tai soveltamatta jättämisestä aiheutuu nimittäin aina veroriskejä joko myyjälle tai ostajalle.

Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä lakimuutos vaikuttaa olennaisesti myös kassavirtoihin. Siksi se kannattaa huomioida myös myyntineuvotteluissa ja sopimuksissa.

Vaikutukset sopimuksiin ja kassavirtoihin. Koska myy-

jän velvollisuutena on laatia oikeanlainen lasku, myyjän on tiedettävä, soveltuuko myyntiin käännetty verovelvollisuus vai ei ja miksi. Sen vuoksi sopimuksia laadittaessa ja päivitettäessä myyjän kannattaa varmistaa saavansa riittävät tiedot ostajan liiketoiminnasta.

Ostajalle on sinänsä edullista, jos käännetty verovelvollisuus soveltuu. Tällöin ostajan ei tarvitse maksaa arvonlisäveron osuutta myyjälle muun kauppahinnan yhteydessä, vaan ostaja saa pitää rahan itsellään siihen asti, kun-

nes vero on mahdollisesti tilitettävä valtiolle. Jos ostajalla on veron vähennysoikeus, veroa ei tarvitse tilittää. Jos ostaja maksaa myyjälle verollisen hinnan, vaikka ostoon olisi pitänyt soveltaa käännettyä verovelvollisuutta,

ostaja on maksanut arvonlisäveron verran liikaa kauppahintaa.

Pahimmillaan ostaja ei saa arvonlisäveroa myyjältä takaisin, mutta joutuu silti suorittamaan veron viivästysseuraamuksineen Verohallinnolle.

Uutta ratkaisukäytäntöä Uutta ratkaisukäytäntöä on jo syntynyt Verohallinnon kirjallisissa ohjauksissa ja ennakkoratkaisuissa. Moni asiakas on saanut hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita. Vaikka yksittäisen yrityksen saamat ohjeet eivät sellaisenaan sido muita, ne kuitenkin kertovat Verohallinnon

yleisestä linjasta ja virkailijoiden ja ajattelutavasta.

Esimerkki: Kiinteistön ja sii-

hen kohdistuvan rakentamisen määritelmiä on tarkennettu monissa ohjauksissa. Jos työ ei kohdistu kiinteistöön, vaan on vaikkapa irtaimen kiviaineksen

murskaamista, siihen ei sovelleta rakentamisen käännettyä arvonlisäverotusta. Toisaalta, jos tällainen työ on osa laajempaa, kerralla myytävää rakentamispalvelua, käännetty verovelvollisuus todennäköisesti soveltuu koko myyntiin eli silloin myös kivenmurskaukseen.

10

N:o 6 • Elokuu 2011

Talous YrittäjYYs on hYvä uravalinta.

Yrittäjä toimii tietysti Suomen Yrittäjissä – olipa hän sitten nuori tai konkari, työllistävä tai yksinyrittäjä. liitY sinäkin!

Jarmo Yrjölä Raision Puusepät

Suomalaiset ovat valmiita tiukempaan talouspolitiikkaan Lähes puolet Suomen Yrittäjien teettämään tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että julkiset tulot ja menot on pyrittävä tasapainottamaan jo tämän vaalikauden aikana. Kahdeksan prosenttia antaisi aikaa tasapainottamiseen vain 1 – 2 vuotta.

Kansalaisten enemmistö kannattaa siten tiukempaa talouspolitiikkaa kuin mitä uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut.

Kun vaihtoehtoina tasapainottamisessa ovat hallitun talouskasvun lisäksi verojen korotukset ja säästöt julkisissa

menoissa, suosittaa 51 prosenttia suomalaisista ensisijaisesti säästöjä ja 39 prosenttia kannattaa mieluummin veronkorotuksia. Säästöjä suomalaiset hakisivat ensisijaisesti valtion palkkamenoista sekä kehitysapu- ja puolustusmenoista. Sitä vastoin terveyspalvelujen ja koulutuksen menoja ei suostuta leikkaamaan.

Tulokset ilmenevät Suomen Yrittäjien Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi lähes 1 400 suomalaista.

Kysely tehtiin viikolla 24.

Pörssiosinkoja voi verottaa ankarammin kuin pk-yritysten osinkoja. Kyselyssä selvitet-

tiin myös kansalaisten mielipiteitä siitä, mitä veroja voitaisiin korottaa ja mitä puolestaan ei.

Eniten kannatusta saavat pörssiyhtiöistä saatujen osinkotulojen veron sekä tupakka- ja alkoholiveron korotukset. Sen sijaan polttoaineiden ja energian tiukempaa verottamista pidetään erittäin huonona vaihtoehtona, samoin perintöveron ja kiinteistöveron korottamista.

– Näyttää siltä, että suomalai-

set ymmärtävät hyvin selvästi, mikä ero on sijoittamisella ja yritystoiminnan harjoittamisella. Pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen verotuksen tiukentaminen hyväksytään, mutta listaamattomien pk-yritysten maksamat osingot halutaan pitää kevyesti verotettuina. Yritystoiminnan riskit ja kannustavuuden säilyttäminen yritysverotuksessa ymmärretään, toteaa Porissa SuomiAreenalla puhunut Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

Jos vaihtoehdoiksi asetetaan

Yrittäjät hermostuivat Itellan hinnoittelusta kulutuksen tai työn verotuksen kiristäminen, valitsee 58 prosenttia vastaajista mieluummin kulutusverojen kuten arvonlisäveron noston. Ansiotuloveron korotusta pitää parempana vaihtoehtona 28 prosenttia vastaajista.

Suomalaisilla on hyvin realistinen käsitys maamme talouden tilasta. Hieman yli puolet kysellyyn vastanneista pitää sitä tyydyttävänä ja kolmasosa hyvänä suhteessa muihin EU-maihin. Erittäin hyväksi talouden nykytilaa luonnehtii yksi ainoa vastaaja.

Käteismaksulliset yleispalvelutuotteet muuttuivat arvonlisäverottomiksi 1.6. alkaen. Arvonlisäverolakiin perustuva muutos toi mukanaan sen, ettei näistä tuotteista voi enää tehdä alvvähennystä. Vähennysoikeutta ei myöskään voi käyttää Itella, jonka käteismaksullisia yleispalvelutuotteita ja postimerkkejä ostivat aiemmin erityisesti pienyritykset.

Nyt näillä tuotteilla ei ole enää verovähennysoikeutta niiden ollessa arvonlisäverottomia ja yritysasiakkaita närkästyttää.

Lisäksi närästää se, että kirjelähetysten verottomat hinnat ovat nousseet entisestään.

– Yrityksiä kismittää se, että ennen palvelu saatiin hinnalla, joka saatiin vähentää verotuksessa ja nyt samasta palvelusta joutuu maksamaan korkeamman verottoman hinnan, eikä enää voida käyttää arvonlisäveron vähennysoikeutta Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo.

Sopimusasiakkuus ei ole kannattavaa kaikille. Toivo-

Uusi työkaveri piristää.

sen mukaan Itellassa kyllä tiedetään pienyrittäjien tuska ja Itella lanseerasi kesäkuussa pienyrittäjien palvelut -sivuston, joka tarjoaa erilaisia postitusratkaisuja pienyritysten käyttöön.

Itella haluaisi yritysasiakkaat sopimusasiakkaiksi ja tarjoaa

sopimuspalveluita yritysasiakkaille, jolloin yritys saa käyttöönsä postimaksukoneen, jolla postimaksujen hinnat ovat hiukan halvempia.

– Itellan tarjoamat sopimusasiakkuuspalvelut ovat verollisia ja hinnat ovat suhteellisen samaa luokkaa kuin ovat olleet aiemminkin, Toivonen sanoo.

Palvelusopimuksissa ei kuitenkaan Toivosen mukaan ole huomioitu kaikkein pienimpiä yritysasiakkaita, eikä sopimusasiakkuus ole heille välttämättä kannattavaa.

Jotta esimerkiksi postimaksukoneen käyttäminen kannattaisi, pitäisi yrityksellä olla keskimäärin yli seitsemän lähetystä päivässä.

– Ei ole mitään järkeä ottaa kallista sopimusta, vaikka siitä verohyöty saataisiinkin, kun kokonaisrasitus on kuitenkin korkea, Toivonen toteaa.

Toivosen mukaan Itellan nykyisissä palveluissa ei ole huomioitu kaikkein pienimpiä yrityksiä, jotka postittavat kirjeen pari silloin tällöin. Myöskään toimialakohtaisia eroja ei ole otettu huomioon.

– Kyllä Itellassa on tultu vastaan, mutta vielä kaivataan jotain tuotetta tai palvelua niille ihan kaikkein pienimmille yrityksille, oli se sitten sopimusasiakkuus tai joku muu, joka huomioisi kaikkein pienimpien tarpeet, Toivonen sanoo.

Yritysten maksukäyttäytyminen parani alkuvuonna Vuoden 2011 toisella neljänneksellä perinnän kohteena oli 6,18 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Perinnän kohteena olevien yritysten määrä laski kaikissa kokoluokissa vuoden 2010 toiseen neljännekseen verrattuna.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä perinnän kohteena oli yhteensä 29 220 yritystä. Näistä yrityksistä oli kesäkuun loppuun mennessä ehtinyt lopettaa toimintansa 2 290 yritystä, joista 637 oli lopettanut toimintansa konkurssiin. Edelleen toimivista yrityksistä, 26 834, eli 6,18 prosenttia yrityksistä oli perinnän kohteena vuoden toisella neljänneksellä.

Suhteellisesti eniten perinnän kohteena olevien yritysten osuus laski yli 100 työntekijän yrityksissä ja suhteellisesti vähiten laskua oli alle viiden työntekijän yrityksissä.

Alle viiden työntekijän yrityksistä perinnän kohteena oli 5,64 prosenttia kaikista kokoluokan yrityksistä vuoden toisella neljänneksellä. Vaikka pienissä yrityksissä oli suhteellisesti vähiten perinnän kohteena olevia yrityksiä, yli 83 prosenttia kaikista perinnän kohteena olevista yrityksistä työllisti alle viisi työntekijää.

Toimialoittain tarkasteltuna perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus oli vähentynyt vuoden 2010 toiseen neljännekseen verrattuna kaikil-

iPhone 4 + puhe- ja nettipaketti alk.

35

26 €/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: iPhone 4 -puhelin, puhe- ja nettipaketti. Lisähintaan Google-sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 €/kk. Tarjous voimassa 30.9.2011 asti.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita 044 144 099 tai tilaa tekstiviestillä numerosta 044 044 1441.

Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

la toimialoilla kiinteistöalaa lukuun ottamatta, jossa perinnän kohteena olevien yritysten osuus nousi yli 13 prosenttia.

Eniten perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus laski viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna majoitusja ravitsemistoiminnassa. Silti juuri majoitus- ja ravitsemistoiminnassa perinnän kohteena oli vielä suhteellisesti eniten yrityksiä, eli 11,54 prosenttia toimialan yrityksistä.

Perinnän kohteena olevien yritysten osuus oli huhti–kesäkuussa korkea myös rakentamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, kiinteistöalan toiminnassa sekä kustantamisessa ja viestinnässä.

Suhteellisesti vähiten perinnän kohteena olevia yrityksiä oli alkutuotannossa sekä rahoitusja vakuutustoiminnassa.

Perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus oli vuoden toisella neljänneksellä laskenut 15 maakunnassa vuoden takaiseen verrattuna. Eniten perinnän kohteena olevia yrityksiä maakunnan yritysmäärään suhteutettuna oli Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla.

Luotettavimpia maksajia olivat jälleen Pohjanmaan maakunnan yritykset. Selvästi eniten maksukäyttäytyminen oli kuitenkin parantunut Pohjois-Karjalassa, jossa perinnän kohteena olevien yritysten osuus oli laskenut lähes 29 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Uusia palveluita harmaan talouden torjumiseksi Harmaan talouden torjuntayksikön palveluiden avulla viranomaistahot voivat selvittää muun muassa, kuinka asiakkaiden verovelvoitteet on hoidettu.

Tekes on mukana julkisen rahoituksen pilottina Verohallinnon harmaan talouden torjuntayksikön palveluissa, joiden avulla voidaan selvittää, miten viranomaisten asiakkaina toimivat tahot ovat hoitaneet julkiset vel-

voitteet esimerkiksi verottajan suuntaan. Palvelun avulla Tekes voi nopeasti saada selville, onko yritys hoitanut asianmukaisesti erityisesti yritystalouteen liittyvät viranomaisvelvoitteensa ja parantaa näin entisestään rahoituksen kohdentamista. Tekes voi käyttää palvelua päätösvaiheessa erityisesti uusia asiakkaita valittaessa ja rahoituksen maksamisen yhteydessä.

Golflahjat.fi -verkkokauppa on erikoistunut

golflahjatavaroiden myyntiin

TM & © 2011 Apple Inc. All rights reserved.

www.golflahjat.fi Hinta: 19,50€

Tervetuloa!

Hinta: 29,90€

11

N:o 6 • Elokuu 2011

Haastattelu:

Laakereilla lepäily olisi lopetettava, jos aiomme säilyä kilpailukykyisenä talousmantereena, Timo Lindholm sanoo.

Eurooppa – vanha ja väsähtänyt talousalue ••Onko taantuma taas täällä? Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm kaipaa hallitukselta ripeitä toimia, ettei näin käy.

Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva

T

aloustaivaallemme on jälleen kertynyt synkkiä pilviä, vaikka edellisen taantuman tomut eivät ole vielä edes kerinneet laskeutua. Miten tässä nyt taas kävi näin, Suomen Yrittäjien pääekonomisti ja varatoimitusjohtaja Timo Lindholm?

– Tiettyjä merkkejä siitä, että talouden vauhti pikkuhiljaa hiipuu, oli nähtävissä jo kevään aikana.

Osakemarkkinat lipsuivat ja ennakoivat talousmittarit, kuten yritysten ja kuluttajien odotukset, kääntyivät laskuun.

Sitten Euroopan velkakriisi kärjistyi, ja viimeinen niitti oli, kun USA:n talouslukemat toiselta vuosineljännekseltä olivat huonommat kuin odotettiin, Lindholm selvittää.

– Numerot tulivat herkkään tilanteeseen, kun yhtä aikaa mietittiin USA:n velkakattoa ja vatvottiin Kreikan, Espanjan ja Italian tilanteita. Kaikki tämä yhdessä synnyttivät markkinareaktion, joka sitten pörssissä nähtiin.

Uutisointi asiasta lisäsi entisestään varovaisuutta, ja varovaisuus lisäsi epävarmuutta. Epävarmuus tarkoittaa aina sitä, että uusia investointeja lykätään tai laitetaan jäihin niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin yrityksissä.

Pelkästä epävarmuudesta ja ylireagoinnista ei nyt kuitenkaan ole kyse. Lindholmin mukaan kesäkuun kansainvälisen talouden luvuissa on selviä viitteitä siitä, ettei kaikki ole niin hyvin kuin keväällä ajateltiin.

– Vientinumerot, teollisuuden tuotanto- ja tilausluvut, kulutusmenot, työpaikat – monessa numerossa ja monessa maassa on tullut pettymyksiä. Onhan tässä eväät heikompaan menoon, pääekonomisti summaa.

On liian yksioikoista ajatella, että jäsenyys eurossa olisi kaikkien ongelmien syy.

Velkaa velan päälle. Loppu-

tulos kevään ja kesän käänteistä on se, että talouskasvuennusteita tälle ja ensi vuodelle on pakko vetää alaspäin niin kotimaassa kuin muuallakin.

Jonkinlainen taantuma onkin Lindholmin mielestä mahdolTimo Lindholm linen.

– Ongelman perussyyt ovat niin hankalia. Puhutaan monien maiden julkisen talouden ylivelkaantumisesta ja paikoin myös kuluttajien. Ylivelkaantuminen on aina todella hitaasti korjattava ongelma, eikä sen korjaamiseen löydy oikotietä.

Talousnoviisia alkaa väistämättäkin mietityttää, miksi niin monet maat maailmalla ovat päätyneet vippaamaan vippaamisen ilosta ja vielä sillä seurauksella, että vouti kolkuttelee nyt kokonaisten maiden oville. Lindholmin mukaan syyttävä sormi osoittaa pitkään jatkunutta huonoa talouspolitiikkaa.

– Maat eivät ole pystyneet uudistamaan talouksiaan, eikä yritystoiminnasta ole saatu sitä irti, mitä olisi pitänyt. Samalla julkisissa menoissa on jatkuvasti eletty yli varojen.

Kenties velanottokulttuurikin on vuosien saatossa muuttunut?

– Olemme eläneet täysin vapaiden rahoitusmarkkinoiden maailmassa runsaat 20 vuotta. Markkinat ovat antaneet liian helpon tilaisuuden elää yli varojen. Lisäksi LänsiEuroopan talous on jäänyt jalkoihin kasvun ja uudistumisen tavoittelussa verrattuna esimerkiksi Kiinaan. Eurooppa on vanha, väsähtänyt ja kohtuullisen vauras talousalue, josta ei ole löytynyt tarvittavaa uudistumisen meininkiä. USA on puolestaan elänyt yli varojensa jo pitkään.

Yritykset talouden kannattelijoina. Euromaista pa-

himmat velkapotit löytyvät Kreikalta, Italialta ja Espan-

jalta. Suomellakin velkataakkaa on, mutta se on Lindholmin mukaan täysin hoidettavissa.

– Suomen suhteellinen asema EU-maiden vertailussa on parhaimmasta päästä. Meillä on talouden numeroiden kautta katsottuna varsin hyvä yrityssektori, joten yrityksiä ei ainakaan voi hölmöilystä syyttää. Suomalaiset yritykset ovat kannatelleet talouttamme varsin hyvin – paljon paremmin kuin monessa muussa maassa.

Huoleti emme voi silti olla, sillä jos uusi taantuma iskee todenteolla päälle, huomaavat ulkomaankauppaa tekevät yritykset sen nahoissaan myös meillä.

– Ulkomaisen kysynnän heikkeneminen lyö läpi. Toinen ongelma voi olla se, että miten rahoitusmarkkinat tulevat toimimaan. Miten, millä ehdoilla, minkä kokoiset ja minkä toimialojen yritykset pystyvät uusimaan luottojaan, jos pankkisektori ei pystykään toimimaan normaalisti?

Lindholmin suurin pelko onkin, että pk-yritysten rahahanat lyödään kiinni. Pk-yritysten rahoituksen hintaan ja muihin ehtoihin tulee hänen mukaansa vaikuttamaan myös kansainvälisen pankkitoiminnan sääntelyn tiukentaminen.

– Onni on se, että suomalaiset pankit ovat eurooppalaisessa vertailussa parhaasta päästä.

Hyvä ja paha euro. Kotipesä on siis edes jotenkuten

kunnossa, ja muut ovat tämän hetkisen talouskurjimuksen syntipukkeja. Sitten on vielä tuo kansaa jakava yhteisvaluutta euro, jonka surkeimpia jäseniä on riennettävä vähän väliä pelastamaan. Olisiko Suomen syytä näyttää moiselle valuutalle kengänpohjaa?

– On liian yksioikoista ajatella, että jäsenyys eurossa olisi kaikkien ongelmien syy ja siitä sivuun hyppääminen olisi ratkaisu. Eivät asiat ole näin yksinkertaisia.

Se, miten eurosta ylipäätään voisi erota, on epäselvää.

– Minulla on sellainen käsitys, että tarkkoja lakipykäliä siitä, miten eurosta irtauduttaisiin, ei ole edes olemassa.

Suomea verrataan usein Ruotsiin, joka ei aikanaan hypännyt eurokelkkaan ja selvisi vuonna 2008 alkaneesta taantumasta suhteellisen vähäisin vaurioin. Onko Ruotsin menestys ollut yksinomaan oman kansallisen valuutan ansiota?

– Ruotsi oli eurosta päätettäessä Suomea paljon vauraampi ja monipuolisempi talousmaa. Ruotsi ei tuolloin tarvinnut euroa samalla tavalla kuin Suomi. Näen euron kuitenkin tuoneen Suomelle paljon hyvää. Kun Suomella on sama valuutta kuin rikkailla teollisuusmailla Saksalla ja Ranskalla, olemme houkuttelevampi ja vakaampi investointikohde, kuin olisimme olleet oman markkamme kanssa.

– Euro on myös kannustanut yrityksiä uudistumaan ja parantamaan toimintaansa, koska tiedetään, ettei ennen käytettyä devalvaatiokepulikonstia ole enää olemassa.

Lupaukset täytettävä pian. Jotta taloussopasta selvittäisiin, toivoo Timo Lindholm, että uusi hallitus turvaisi yrityksille niin hyvät toimintaedellytykset kuin näissä oloissa suinkin vain on mahdollista.

– Se edellyttää hallitusohjelmaan kirjattujen lupausten täyttämistä mahdollisimman nopeasti, hän painottaa.

– Ajattelun on lähdettävä siitä, että yritysten kautta muodostuvat talouden tulot ja tulojen turvaaminen on nyt tärkeämpää kuin tulojen jakaminen.

Lindholmin mukaan erityisesti nyt ollaan siinä tilanteessa, jossa on varmistettava, että tuloja varmasti syntyy.

Jos näin ei tehdä, rapautuu julkinen talous Lindholmin mukaan entisestään ja vaikeuksien voittamisesta tulee entistä vaikeampaa. Nyt voitolle pääseminen olisi vielä mahdollista.

Henkilö: Timo Lindholm, 51, on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti. Lindholmin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista tytärtä sekä 13-vuotias koiravanhus.

12

N:o 6 • Elokuu 2011

Täyttä asiaa | Katja Kuusisto

Ensin palvelu, sitten raha

T

ahtomattaan tulee yrittäjänä tuumailtua montaakin asiaa vähän liikaakin yrittäjän näkökulmasta.

Itse toimin erikoisliikkeessäni myyjän ominaisuudessa ja näin ollen tulee monesti ajateltua marketeissa, pikaruokaloissa sekä huvipuistoissa käydessä asiakaspalvelua ehkä liikaakin erikoisliikkeen tasolla.

Mutta olemmeko me kuluttajat itse luoneet tarpeen pikapalvelulle ja persoonattomalle kohtelulle, rahat ensin ja palvelu vasta sitten -tyyliin? Vai onko syy toiminnasta haluttu parempi tuotto ja halu olla se amerikkalaisin Euroopan maa kaikkine kiireinemme?

Ostettaessa esimerkiksi juuri rannekkeita, sisäänpääsylippuja ja VIP-lippuja tulee jälkikäteen hiukan huijattu mieli. Osta paketti -periaatteella palvelu hoituu, jos on hoituakseen.

Perheemme kävi helteisessä Helsingissä kolmen päivän kaupunkilomalla, eikä lapsiperheiden suosimissa kohteissa tullut asiakas ainakaan yrittäjänäkökulmalla tyytyväiseksi.

Palvelut maksettiin molemmissa ensin ja sen jälkeen lähdettiin jonottamaan.

Olisihan se ollut kiva saada omalla profiililla tehty kolikko, mutta jonossa oli jo usea nelihenkinen perhe ollut yli kaksi tuntia ja vielä oli matkaa tehtäväpaikalle useampi kymmenen metriä.

Huvipuistossa ehti käydä viidessä laitteessa kolmen tunnin aikana mutta oppi samalla jonottamaan.

Entäs jos palattaisiin asiakaspalvelun ajatuksin hiukan ajassa taaksepäin ja maksettaisiinkin vasta, kun on palvelu saatu? Toimisiko näin, vai olisiko reklamaatioita maksutilanteessa enemmän kuin euroja? Tulisiko käytäntö aivan liian kalliiksi toiminnan järjestäjälle, kun pitäisi rajoittaa tulijoita tai palkata lisää henkilökuntaa?

Omassa erikoisliikkeessäni esittelen, kuuntelen, yritän saada aikaan kaupan ja vasta kaiken työn jälkeen käymme yhdessä asiakkaan kanssa kassalle. Joskus asiakas kiittää ja haluaa miettiä vielä ostostaan.

Näin teen vielä itse myyjänä, mutta onhan se jo omallakin kohdalla ostopuoli siirretty pitkälti tekniikan armoille.

Tietotekniikka hoitaa tilausten vastaanoton, mutta ei tee ekstramyyntiä tai ota huomioon jokaisen erikoisliikkeen omia tarpeita ja vieraannuttaa samalla ostajan ja myyjän toisistaan.

Olisi helppoa syyttää kaikesta hienoa ja nykyaikaista tietotekniikkaa. Tekniikka hoitaa upeat rannekkeet käteen kaikkine viivakoodeineen, tulostaa tilauskuitin pikaruokalan magneettiin kiinnitettäväksi ja samalla unohdetaan se varsinainen asiakaspalvelu hymyineen, jonka tavoitteena olisi saada asiakas käymään toistekin.

Tietotekniikka hoitaa tilausten vastaanoton, mutta ei tee ekstramyyntiä tai ota huomioon jokaisen erikoisliikkeen omia tarpeita ja vieraannuttaa samalla ostajan ja myyjän toisistaan.

Katja Kuusisto Toimitusjohtaja, KK-Style Oy Nuorten yrittäjien valiokunnan jäsen, Etelä-Pohjanmaa

Nuori yrittäjä

Nuori ja rohkea ••Musavideoita, trailereita, dokumentteja ja mainoksia tekevä helsinkiläinen tuotantoyhtiö Pablo Films aikoo vielä tuplata liikevaihtonsa, mutta liian isoksi tai aikuiseksi se ei halua kasvaa.

Miina Poikolainen, teksti Jarkko Virtanen, kuvat

P

ablo Filmsin tuottaja ja perustajajäsen Henri Salokangas on pakannut autonsa ja on valmiina lähtemään lomalle. Ihan kohta.

– Mun piti lomailla jo edellinen viikko, mutta olin sunnuntaita myöten töissä, hän naurahtaa.

Pablon taival alkoi vuosia sitten kaveriporukan VHS-kaseteille kuvaamista lumilauta- ja skeittileffoista, joita myytiin pienimuotoisesti netissä.

Lopulta ajankohtaiseksi tuli perustaa ihan oikea yritys. Salokangas on yrittäjäperheestä, joten työn määrä ei ole tullut hänelle yllätyksenä ja apu on aina ollut lähellä.

Kahdessa vuodessa Pablon toiminta on kasvanut niin, että syksyllä aloittaa uusi tuottaja, jolloin Salokangas voi keskittyä enemmän yrityksen pyörittämiseen. Nyt työn alla on Nokian tilaama dokumentti Flow-festivaalista, ja syksyllä Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla saa ensi-iltansa kokopitkä Finnsurfingdokumentti. Asiakkaina ovat olleet myös Helsingin Sanomat, MTV3 ja Nelonen Media. Miten lokäpöksyjengi pääsi näin pitkälle?

– Meillä kaikilla on ollut luontaisesti kiinnostus tekemiseen. Olemme haalineet mukaan samanhenkistä porukkaa, ja yritys on lähtenyt kasvamaan, Salokangas perustelee.

– Olemme yrittäneet kasvattaa toimintaa varovasti, ettei mopo karkaisi käsistä.

Nollabudjetin musavideoissa saa irrotella. Pablo Filmsin toimitilat

ovat Helsingin Konalassa teollisuusalueella. Aulassa tulee ensimmäisenä vastaan ystävällinen labradorinnoutaja, joka käy haastattelunkin aikana moneen otteeseen tarjoamassa palloa retuutettavaksi.

Yhteisen työhuoneen pitkän pöydän ympärillä lepää valkoisia Maceja ja piuhoja. Salokangas pahoittelee sotkua, vaikka ulkopuolinen ei sitä huomaa. Nuorten miesten kollektiivissa sitä voisi olla enemmänkin.

Tällä hetkellä Pablo Films työllistää kahdeksan henkilöä. Kukaan ei ole kiinteällä kuukausipalkalla, vaan palkka muodostuu tehtyjen töiden mukaan. Jokaisella työntekijällä on omat vahvuutensa ja mahdollisuus valita itseään kiinnostavia projekteja.

– Olemme onnellisia, sillä olemme saaneet tehdä juttuja, joista olemme aidosti innoissamme. Tietenkään

Pablossa jokaisella on mahdollisuus tehdä omia juttujaan. – Jos tämä olisi pelkkää työtä, innostus kuolisi, Henri Salokangas sanoo. Pablon porukka vasemmalta takarivistä Jaakko Itäaho, Kim Koponen, Totte Rautiainen ja Jyri Paajamaa. Eturivissä Henri Salokangas, Aleksi Raij, Jukka Metsäaho ja Juho Konstig. kaikki tuotannot eivät ole super-mielenkiintoisia, tämä on kuitenkin työtä. Mutta saamme motivaatiomme pidettyä yllä tekemällä esimerkiksi nollabudjetin musavideoita kavereille. Niissä voi kokeilla uutta eikä kukaan ole käskemässä.

Talosta löytyy ohjaajat, kuvaajat, leikkaajat ja tuottajat. Lisäksi jokaiseen tuotantoon tarvitaan ulkopuolisia freelancereita, kuten maskeeraajia ja valomiehiä.

Salokangas uskoo, että menestyksen taustalla on rohkeus tehdä erilaisia töitä.

– Asiakkailta saattaa joskus viime metreillä loppua rohkeus kokeilla uutta. Mutta ne, jotka ovat uskaltaneet,

ovat saaneet erilaisen lopputuloksen kuin muilla ja erottuneet joukosta.

Sekavaa, mutta osaavaa porukkaa. Toisin kuin muissa tuotanto-

yhtiöissä, Pablossa ei keskitytä vain yhteen osa-alueeseen vaan tehdään kaikkea liikkuvaan kuvaan liittyvää – musiikkeja myöten.

– Haittapuolena on, että jollain saattaa tulla sekava kuva meistä. Että mitä ne on oikeasti tekemässä, Salokangas pohtii.

Pablolle tulee tilauksia niin paljon, että pian pitää palkata lisää työntekijöitä. Viime kaudella yrityksen liikevaihto oli noin 400 000 euroa, ja

Menestyksemme salaisuus on niinkin yksinkertainen, että meillä on nuoria, erittäin motivoituneita tekijöitä.

Henri Salokangas

tavoitteena on vielä tuplata se. Uusille asiakkaille täytyy myydä välillä eioota, koska kaikkea ei ehdi tehdä, vaikka kuinka haluaisi.

– Menestyksemme salaisuus on niinkin yksinkertainen, että meillä on nuoria, erittäin motivoituneita tekijöitä. Totta kai lahjakkaitakin, mutta taitoa tulee siitä, että motivoitunut. Kaikilla meillä on hirveä halu tehdä ja kehittää uutta.

– Uskon nuoruuteen joka päivä vahvemmin. Nuorilla on paljon uutta annettavaa, kunhan heille annetaan mahdollisuus tehdä.

Yrittäjä, oletko kartalla?

Oman tavaramerkin ja mallin rekisteröiminen on markkinoinnin perusasioita.

Tiesitkö, että hyvin suunnitellulla ja rekisteröidyllä tavaramerkillä ja mallisuojalla sekä niiden ja verkkotunnuksen muodostamalla kokonaisuudella voi merkittävästi tukea markkinoinnin onnistumista.

Hyvä tavaramerkki on pohja brändin rakentamiseen.

Rekisteröimällä tavaramerkin varmistut siitä, että tavaramerkki on yksinoikeudella sinun; saat yksinoikeuden merkin käyttämiseen ja samalla oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa merkkiä tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä.

Tavaramerkki on rahanarvoista omaisuutta.

Hyvä tavaramerkki on yritykselle investointi, jonka arvo oikein hoidettuna kasvaa.

Siksi se kannattaa suojata kilpailijoilta ja jäljittelijöiltä.

Ethän unohda malliston suojaamista!

TERVETULOA!

Tavaramerkki- ja mallilinja järjestää ilmaisen yleisöluennon “Tavaramerkin suojaaminen” 29.9.2011 klo 13.30 PRH:n tiloissa Helsingissä.

Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Tutustu iltapäivän ohjelmaan ja ilmoittaudu: www.prh.fi

Hyvä muotoilu on merkittävä investointi ja kilpailuvaltti. Jäljittelyn torjunnassa mallien rekisteröiminen on välttämätön työkalu. Ilman sitä yritykselläsi ei ole tehokasta keinoa puuttua jäljittelijöiden toimintaan.

www.prh.fi

Suunnista nyt verkkosivuillemme: www.prh.fi Saat hyvät neuvot tavaramerkin ja mallin rekisteröintiin myös asiakaspalvelustamme (09) 6939 5855.

Tavaramerkki- ja mallilinja

13

N:o 6 • Elokuu 2011

Työelämä Tulityöstandardi uusittiin torjunnan tehostamiseksi Tulitöistä aiheutuvien henkilö- ja omaisuusvahinkojen torjumista tilapäisillä tulityöpaikoilla käsittelevä standardi SFS 5900 on uusittu.

Standardissa esitetään toimet paloturvallisuuden lisäämiseksi asennus-, huoltoja korjaustöissä, joissa hitsataan, leikataan, hiotaan sekä tehdään muuta työtä avoliekillä tai muuta vastaavaa työtä, josta aiheutuu palovaara.

Standardi antaa ohjeita henkilöille, joiden tehtävänä on johtaa, valvoa ja tehdä tulitöitä. Ohjeet koskevat työn tilaajaa sekä ulkopuolisia urakoitsijoita ja kiinteistöjen hoidosta vastaavia henkilöitä.

Standardin soveltamisalaan on lisätty lause, ettei standardi koske kattotulitöitä.

Terminologiaa on täsmennetty. Siihen on lisätty työvaatetusta käsittelevä kohta. Standardin nimi on lyhennetty muotoon tulitöiden paloturvallisuus. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan vakuutuskorvausta vähentää tai se voidaan evätä.

Standardi on saatavissa Standardisoimisliiton asiakaspalvelusta, p. (09) 1499 3353.

Yksityisyyden pelisäännöt työelämässä ••Yksityisyyden suoja kuuluu perusoikeuksiin. Internet on kuitenkin tuonut matkaan monta mutkaa.

FUTUREIMAGEBANK

Saara Jämes, teksti

Y

ksityisyyden suoja tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus pitää yksityiselämäänsä kuuluvat asiat omana tai vain lähipiirinsä tietona. Internet kuitenkin mutkistaa asiaa huomattavasti.

Yksityisyyden suoja ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sen laajuuteen vaikuttavat useat eri tekijät. Sitä voivat rajoittaa muut perusoikeudet, kuten esimerkiksi sananvapaus. Toisaalta henkilön yhteiskunnallinen asema saattaa vaikuttaa hänen yksityisyyden suojansa laajuuteen.

Korkea asema työpaikalla saattaa tuoda mukanaan myös käyttäytymisvelvoitteita vapaaajalla. Työnantaja voi nimittäin edellyttää näkyvässä asemassa olevalta työntekijältään koh-

Tuotteen energiateho ilmaistava mainoksessa Energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainontaan on tullut muutos 20.7.2011 lähtien. Nyt tuotteen hinta- ja energiatietojen yhteydessä on ilmoitettava myös energiatehokkuusluokka. Käytännössä määräys koskee esimerkiksi useiden kotitalouslaitteiden mainontaa. Tavoitteena on vaikuttaa kuluttajiin niin, että he valitsisivat energiatehokkaampia tuotteita.

Energiamerkintä osoittaa tuotteen käytönaikaista energiankulutusta asteikolla A‑G, joista A on paras ja G heikoin.

Joissain tapauksissa käytössä on myös A-luokkaa paremmat energiatehokkuusluokat A+, A++ ja A+++.

Energiamerkinnän piiriin kuuluvat tällä hetkellä kotitalouksien astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, kuivausrummut, kylmäsäilytyslaitteet, sähköuunit, kotitalouslamput ja ilmastointilaitteet. Televisioille tulee energiamerkintävaatimus marraskuun lopussa.

Tuotteen teknisiä ominaisuuksia koskevassa myynninedistämisaineistossa, kuten valmistajan esitteissä, on myös mainittava energiatehokkuusluokka.

Uusia määräyksiä räjäytystyölle Kaikkea räjäytys- ja louhintatyötä varten on nyt nimettävä räjäytystyönjohtaja, joka hyväksyy räjäytyssuunnitelman ja huolehtii sen toteuttamisesta. Räjäytystyönjohtaja tekee turvallisuutta koskevat ratkaisut kaikissa työvaiheissa.

Työnantajan on tehtävä myös kirjallinen turvallisuussuunnitelma, joka perustuu aktiiviseen riskinarviointiin.

Uuteen asetukseen räjäytysja louhintatyön turvallisuudesta on koottu olennaiset säännökset, joiden tavoitteena on parantaa turvallisuutta. Uusi asetus koskee myös kaivostyötä, ja se tuli voimaan samanaikaisesti kaivoslain kanssa 1. heinäkuuta 2011.

Laadunhallintaa pk-yrityksille Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on julkaissut jo kolmannen painoksen käsikirjastaan ISO 9001 for Small Businesses. What to do. Nyt se on saatavissa myös suomeksi nimellä ISO 9001 pk-yrityksille.

Kuinka toimia.

Uudistetussa käsikirjassa on otettu huomioon kyseisen standardin viimeisin, vuonna 2008 julkaistu versio. Siinä kerrotaan selkeällä kielellä ja monin käytännön esimerkein, miten pk-yritykset voivat oppia ymmärtämään ja hyödyntämään ISO 9001 -standardia. www.sfs.fi

tuullisen hyvää käyttäytymistä ja firman hyvän maineen ylläpitämistä myös työpaikan ulkopuolella.

Yksityisyyden käsite muutostilassa. Internetin aikakau-

della yksityisyyden käsitteen voidaan nähdä muuttuneen merkittävästi. Etenkin sosiaalinen media on muokannut käsitystä yksityisyydestä ja saanut ihmiset luopumaan osasta yksityisyyttään vapaaehtoisesti.

Yksityisyyttä ei käsitetä enää samalla tavalla kuin aiemmin.

Tämä näkyy sekä työnantajan että työntekijän toiminnassa.

Esimerkiksi perinteinen kirjesalaisuus, jota on perinnäisesti pidetty hyvin vahvana yksityisyyteen liittyvänä oikeutena, on joutunut uudelleenarvioinnin eteen, kun on käyty keskustelua työnantajan oikeudesta lukea työntekijän sähköposteja. Kirjesalaisuuden pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta valitettavan usein se unohtuu sähköpostien kohdalla työpaikoilla. Työnantaja saa lukea työntekijän sähköpostit käytännössä vain luvan kanssa.

Sosiaalisen median pelisäännöt. Sosiaalisen median

Työnantaja näyttää herkästi ovea työntekijälle, jonka moitittava toiminta saattaa vaikuttaa yrityksen maineeseen.

Saara Jämes

käytön pelisäännöt taas ovat valitettavan monelle työntekijälle varsin epäselvät. Työntekijä ei välttämättä ole selvillä esimerkiksi siitä, että pomon tai työpaikan tuotteiden haukkuminen Facebook-statuksessa saattaa johtaa irtisanomiseen tai vakavimmassa tapauksessa jopa työsuhteen purkamiseen ilman irtisanomisaikoja. Työnantaja näyttää herkästi ovea työntekijälle, jonka moitittava toiminta saattaa vaikuttaa yrityksen maineeseen. Työnantajan näkökul-

Kuvan julkaisemista on yleensä arvioitava hieman tekstin julkaisemista kriittisemmin. Tämä johtuu siitä, että kuvassa esiintyvä henkilö on usein varsin helppo tunnistaa. Pelkän tekstin perusteella ei aina välttämättä ole selvää, kenestä on kysymys, mutta kuten sanotaan, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että julkisilla paikoilla otettuja kuvia voi periaatteessa kenestä tahansa julkaista internetissä, jos ne eivät ole arkaluontoisia. Sen sijaan firman juhlissa tai muussa suljetussa tilaisuudessa otettuja kuvia ei saisi julkaista ilman kuvissa esiintyvien henkilöiden suostumusta.

Etenkin sosiaalinen media on muokannut käsitystä yksityisyydestä, ja saanut ihmiset luopumaan osasta yksityisyyttään vapaaehtoisesti.

masta ei ole merkitystä, vaikka statuspäivitys leviäisi vain muutamalle sadalle ihmiselle.

Myöskään se ei ole selvää, voiko esimerkiksi firman juhlissa itsensä munanneesta kaverista otettuja kuvia julkaista omalla Facebook-sivullaan.

Pääsääntönä on, että ainoastaan asianomaisen henkilön suostumus tekee toisen yksityisasioiden kertomisesta luvallista.

Jos julkaistava tieto on arkaluonteista, voi tiedon julkaisija joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Jos taas julkaistava tieto ei pidä paikkaansa

Eniten jatkajia kaipaillaan kauppaan ja kiinteistöalalle Nuoria yrittäjiä kyllä löytyy, mutta heitä kiinnostavat osittain eri toimialat kuin eläköityvien konkareiden yritykset.

Asiakastieto Oy:n tutkimuksen mukaan suomalaisista yrittäjistä joka kuudes on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle. Siten noin 58 000 yritystä tarvitsisi toiminnalleen jatkajan. Tutkimuksen mukaan kiinnostusta yrittämiseen nuorilta kyllä löytyy, joten useimpien yritysten toiminnan jatkuminen on todennäköistä.

Nuorten kiinnostus ja väistymässä olevien yrittäjien edustamat toimialat eivät silti täysin kohtaa. Eniten sukupolvenvaihdosta lähestyviä yrityksiä on kiinteistöalalla ja kaupassa, mutta nuorten suosikkitoimi-

aloja ovat viime vuosina olleet kauppa ja rakentaminen. Jos kiinteistöyhtiöille ei löydy jatkajia, voi alalla olla edessä keskittyminen nykyistä harvempien toimijoiden käsiin.

Erityisen paljon uusia nuoria yrittäjiä on Juko Leinon ja Atte Hännisen tutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.

Uudetkin hankkineet jo kannuksia. Varsin suurella osalla

uutta toimintaa aloittavista yrittäjistä on joko ammatissa toimimisen tai yrittämisen kautta syntynyttä kokemusta. Esimerkiksi vuonna 2010 perustetuista yrityksistä 41 prosentilla oli vä-

Kuva on tekstiä voimakkaampi

hintään yksi vastuuhenkilö, jolla oli aiempaakin yrittäjätaustaa.

Saman toimialan yrittäjäkokemusta löytyi lähes joka kuudennen yrityksen päätöksentekijöistä. Aiempi kokemus samasta toimialasta on yleisintä kiinteistöbisneksessä ja harvinaisinta kaupan alalla ja teollisuudessa.

Uusien yritysten riskit ovat alkuvaiheessa suuret, sillä vuoden kuluessa perustamisesta jo viidellä prosentillä niistä on maksuhäiriömerkintöjä. Vastuuhenkilötaustalla on uusien yritysten arvioinnissa erityisen suuri merkitys. Jos perustajilla on henkilökohtaisia häiriömerkintöjä, tulee niitä yrityksellekin peräti 25 prosentin todennäköisyydellä jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

tai on toista halventavaa, voi tekijä joutua vastuuseen kunnianloukkauksesta.

Lainsäätäjän haasteet internetissä. Internet ja teknologia

kehittyvät ja muuttuvat todella nopeasti, mikä tekee lainsäädäntötyöstä haastavaa. Kehityksen myötä on syntynyt täysin uudentyyppisen sääntelyn tarve.

Vaikka internet on ollut arkipäiväämme jo pitkään, voi sitä perustellusti vieläkin kutsua juridisessa mielessä villiksi länneksi.

Lainsäätäjä voi vain yrittää seurata nopeaa kehitystä.

Kunnianloukkaus rikoksena Kunnianloukkauksesta puhuttaessa tarkoitetaan toisesta esitettävää valheellista tietoa tai vihjausta, joka on omiaan aiheuttamaan loukkauksen kohteelle kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkaus voi ilmetä esimerkiksi herjauksena julkisella paikalla muiden ihmisten läsnä ollessa, mutta myös siten, että loukkaaja ja loukattu ovat kahdestaan.

Arvosteluvapauden periaatteen vuoksi makuasiat on erotettava kunnianloukkauksesta. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2005:1, oli sanomalehden pakinatyylisessä kirjoituksessa arvosteltu kuopiolaisen pizzerian pizzaa.

Kirjoitus oli julkaistu otsikolla ”Sulavat sanat” ja siinä lausuttiin muun muassa seuraavaa: ”Kuopiossa on pieni pizzeria, johon viaton matkalainen eksyy ja tilaa marinaran.

Eteen isketään muultakin kuin ulkonäöltään huussinlunkkua muistuttava lätkyrä, jonka pinnalla harhailee muutama purkkisimpukka.

Vielä kitukasvuisemmat katkaravut, puolisen tusinaa, hukkuvat ilkeästi venyvään edamjuustokuorrutukseen.”

Korkein oikeus katsoi, ettei kysymys ollut pizzerian omistajaan kohdistuvasta kunnianloukkauksesta, sillä kyseessä oli jutun kirjoittajan mielipide.

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Yritysten vastuu nuorten työelämävalmentajina kasvanut Yritysten rooli nuorten työelämävalmentajana on kasvanut, sillä työelämän pelisäännöt ovat usein kesätyöläisillä hukassa, selviää Suomen lasten ja nuorten säätiön teettämästä tutkimuksesta.

Työnantajista 37 prosenttia pitää nuorten työelämän pelisääntöjen tuntemusta selvästi puutteellisena. Nuoren tietämättömyys ilmenee esimerkiksi asiattomina poissaoloina ja myöhästelynä. Tiedot käyvät ilmi Suomen lasten ja nuorten säätiön T-Medialla teettämästä tutkimuksesta, joka on osa Vastuullinen kesäduuni 2011 -kampanjaa. Tutkimukseen osallistui 120 työnantajaa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta eri puolilta Suomea.

Taloudellisen tiedotustoimiston asiantuntijan Markku Tenkamaan mukaan nuoret eivät saa kotoa tai koulusta riittäviä eväitä työelämään.

– Yritysten rooli ja vastuu nuorten valmentamisessa työelämän käytäntöihin on kasva-

nut. Kesätyö on hyvä tilaisuus opetella taitoja, joita työelämässä vaaditaan, Tenkamaa toteaa.

Nuorten työelämäosaamista voi edistää hyvällä perehdyttämisellä, joka on erittäin tärkeä osa kesätyötä. Huolellisen perehdyttämisen avulla työnantajat voivat hälventää nuorten työelämää kohtaan kokemia pelkoja, sillä nuoret ovat usein huolissaan omasta pärjäämisestään työelämän haasteissa.

Innostuksella ja hyvä asenne ovat työkokemusta tärkeämpiä. Tutkimuksen mu-

kaan hakijan motivaatio ja myönteinen persoona ovat tärkeimpiä tekijöitä kesätyöntekijöitä valittaessa. Yhdeksän kymmenestä työnantajasta pitää motivaatiota ja kuusi kymmenestä hakijan persoonaa erittäin tärkeänä valintaperusteena.

Aiempi työkokemus, jota nuoret itse pitävät keskeisenä menestystekijänä, on erittäin tärkeää vain kuudelle prosentille

työnantajista, oikeanlainen koulutus 27 prosentille.

– Hyviä tyyppejä haetaan. Innostunut persoona ja motivaatio ratkaisevat onnistumisen tehtävissä. Kesätyöläisten työkokemus on joka tapauksessa ohutta, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n toiminnanjohtaja Leena Malin vahvistaa.

Kesäduunikampanja haastoi yrityksiä kesätyötalkoisiin.

Kesällä toteutettu Vastuullinen kesäduuni 2011 oli Suomen lasten ja nuorten säätiön ja Alma Median kampanja, joka haastoi työnantajia tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja.

Kampanjassa esiteltiin hyvän kesätyön periaatteet, joiden avulla sekä kesätyöntekijä että työnantaja hyötyivät enemmän kesätyökokemuksesta.

Kampanjassa oli mukana yli 60 työnantajaa ja tarjolla oli yli 15 000 vastuullista kesätyöpaikkaa.

Jatka samalla linjalla.

Ota itsellesi työttömyysvakuutus.

Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

14

N:o 6 • Elokuu 2011

Työelämä Yritys- ja luottotietojärjestelmä ei ole viranomaispalvelu Yrittäjiä hämmennyttänyt Yritys- ja luottotietojärjestelmä www.ylj.fi ei ole viranomaispalvelu, eikä sitä pidä sekoittaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään www.YTJ.fi.

Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Lauri Raution mukaan Suomen Yrittäjiin on kevään ja kesän aikana tullut useita yhteydenottoja koskien Suomen Yritys- ja Luottotietojärjestelmä YLJ Oy:tä.

– Yhteyttä ottaneet yrittäjät ovat useissa tapauksissa sekoittaneet kyseisen yrityksen Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämään yritys- ja yhteisötietojär-

jestelmään (YTJ), Rautio sanoo.

Rautio korostaakin, että yritys- ja luottotietojärjestelmä ei ole viranomaispalvelu, eikä sitä pidä sekoittaa YTJ:ään.

YTJ sisältää maksuttoman ja reaaliaikaisen YTJ-tietopalvelun, josta saa perustiedot suomalaisista yrityksistä, yhteisöistä ja säätiöistä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 24 tuntia vuorokaudessa. YTJ ei myöskään lähetä laskuja palvelun käytöstä.

Vastaavasti yksityisen Yritys- ja luottotietojärjestelmän (www.ylj.fi) perus- ja luottotietojärjestelmään liittyminen on yrityksille maksullinen.

Riskipalvelujen tarjoajille tulee uusia määräyksiä Kuluttajaturvallisuudesta säädetään uusi laki. Uutena vaatimuksena laissa on mm. turvallisuussuunnitelmien teko riskejä sisältävissä palveluissa.

Kuluttajapalveluja tarjoavan tahon tulee tehdä toiminnastaan etukäteen ilmoitus valvontaviranomaiselle silloin, kun on kysymys palvelusta, johon sisältyy merkittäviä riskejä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi huvipuisto, kuntosali, leikkikenttä, seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu, kiipeilykeskus, uimaranta ja turvapuhelinpalvelu.

Tällaisten riskipalvelujen tarjoajan on myös laadittava kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja.

Kuluttajaturvallisuuslaki korvaa vuodelta 2004 olevan kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain. Uusi laki tulee voimaan vuoden 2012 alusta. Tarkoituksena on kehittää yleistä kuluttajaturvallisuuslainsäädäntöä niin, että sen säännökset ovat selkeitä sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten ja kuluttajien kannalta.

Työurat pidemmiksi pk-yrityksissä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä

P

ienyrityksessä jokaisen työpanos ja työkyisenä pysyminen on tärkeää.

Miten pienyrityksessä parhaiten vastataan kansalliseen tavoitteeseen työurien pidentämisestä, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Maire Laaksonen?

– Yhteisenä tavoitteena on pystyä puuttumaan työkyvyn alenemiseen ennen ongelmien ilmenemistä, ja siksi onkin tärkeää, että esimies ja työntekijä osaavat keskustella työn tekemisen esteistä, Laaksonen vastaa.

Lisäksi Laaksonen painottaa, että työterveyshuolto voi toimia pienyrityksen asiantuntijana ja kumppanina varhaisen tuen mallia laadittaessa.

– Vaikka toiminnan pelisäännöt on tärkeää sopia yhdessä työpaikalla, hän huomauttaa.

Tietoa ja ymmärrystä tarvitaan. Läheskään kaikki työn

tekemiseen liittyvät ongelmat eivät ole lääketieteellisiä. Usein kysymys on Laaksosen mukaan tiedon tai osaamisen puuttumisesta tai työn muutostilanteissa puuttuu yhteinen ymmärrys työn tarkoituksesta.

– Niissä tilanteissa, joissa sairaus alentaa työkykyä, työterveyshuollon asiantuntijat, esimerkiksi työfysioterapeutti,

Maire Laaksonen

työterveyslääkäri tai -hoitaja, voivat olla yhdessä työpaikan kanssa suunnittelemassa muutoksia työhön. Tavoite on aina tukea jäljellä olevaa työkykyä.

Työterveyshuolto voi toimia myös esimiehen neuvonantajana ja tukena, kun mietitään ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin, Maire Laaksonen ehdottaa.

– Ratkaisuja haetaan aina työn kautta eli mietitään, mitä työssä on tarpeen ja mahdollista muuttaa. Mitä aikaisemmin asioihin tartutaan, sitä helpompi on löytää ratkaisuja.

Varhainen tuki kannattaa myös taloudellisesti. Sairausvakuutuslaki muuttui 2011 alusta siten, että työnantajan saaman ennalta ehkäisevän työterveyshuollon 60 prosentin korvauksen ehtona on, että yritys on laatinut varhaisen tuen mallin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Ei pelkkää sairauksien hoitamista. Työelämän muutos

tuo haasteita kunnalliselle työterveyshuollolle. Haasteet työurien pidentämisestä osoitetaan

Johtaminen ja markkinointi -seminaari 29.9.–1.10.2011

RODEO

Mitä aikaisemmin asioihin tartutaan, sitä helpompi on löytää ratkaisuja.

Lotta Tammelin, teksti

Silja Line m/s Serenade Helsinki –Tukholma –Helsinki

Työterveyshuolto voi toimia myös esimiehen neuvonantajana ja tukena, kun mietitään ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Maire Laaksonen toteaa.

Torstai 29.9.

11.30

Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppatieteen tohtori Toivo Koski

Perjantai Torstai 29.9. 30.9.

Ilmoittautuminen

8.00

Aamiainen

12.00 Kahvibuffet

9.30

Laiva saapuu Tukholmaan

12.30 Elämysten ja tarinoiden kaupallistaminen ▪ Case: Kansainvälinen Live tapahtuma ▪ Tapahtumat osana markkinointiviestintää ▪ Parhaat käytännöt maailmalta ▪ Itse toteutettuna vai ostettuna palveluna

12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

Mika Sulin, Suomen MM-Jääkiekon 2012 pääsihteeri 13.15

Osallistujien esittäytyminen

14.00 Lounas 14.45

Tuotteiden ja palvelujen kerroksellisuus – luo asiakkaalle hyötyä ja paranna kannattavuutta ▪ Myytkö tuotetta vai palvelua, kerroksia vai ydinhyötyä?

▪ Tuotteen kerroksellisuus tuotteistuksen perustana ▪ Missä kerroksessa asiakas ostaa tuotteen?

▪ Missä kerroksessa palvelu kohdataan ja millä fiiliksellä?

▪ Mistä kerroksesta löytyy ydinhyöty?

Viestintäkonsultti Tarja Pursiainen, Activeworking Oy

16.30 Myynnin ja hinnoittelun kannattavuuslaskelmat ▪ Pikakertaus katelaskennasta ja sen sudenkuopista ▪ Hintajousto: Kuinka paljon myynnin tulisi nousta alennusten seurauksena?

▪ Hintamuutosten vaikutus tulokseen ▪ Maksuaikojen vaikutus yrityksen tulokseen ▪ Erilaisten hinnoittelumallien vaikutus tulokseen ▪ Väärät opit, joilla katteet tuhotaan Luennon aikana lasketaan esimerkkilaskuja.

Osallistujat voivat tuoda esille omia kysymyksiä, joita esityksen aikana pyritään laskemaan.

Kauppatieteen tohtori, Toivo Koski, TulosAkatemia Oy

13.00 Rekrytoinnin mannerlaatat liikkuvat!

▪ Katsaus rekrytoinnin perinteeseen ja luutuneisiin käsityksiin ▪ Megaluokan järistykset ja muutoksen peräaalto ▪ Mihin luonnonilmiöihin kannattaa yrittäjänä tutustua, jotta menestyy vuonna 2015?

▪ Ammutaan alas muutamia turhia pelkoja ▪ Parhaat käytännöt Suomessa ja maailmalla ▪ Tuoreimmat menetelmät ja missä kehitetään uutta?

Psykologi, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala, Rekrytointipalvelu Sihti Oy 14.30 Tauko ja kahvibuffet 15.00 Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen?

▪ Hyvän esimiestyön ja johtamisen odotukset ▪ Onnistuneen esimiestyön edellytykset ▪ Työilmapiiriin vaikuttavat tekijät Käytös näkyy, syyt ovat piilossa ▪ Ihmistyyppien vaikutus johtamiseen ▪ Miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan?

Osuus sisältää vuorovaikutustyylin arvion osallistujille.

17.15

Positiivisten ajatusten arpajaiset ▪ Onnistumisen eväät ja yrittämisen iloa Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

18.15

Yleisökeskustelu seminaarista

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails 20.00 Buffet-illallinen

Lauantai 1.10.

21.00 A la carte -illallinen 7.30

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 15.9.2011

Osallistumismaksu

osoitteessa www.yrittajat.fi/johtaminen-markkinointi2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Jäsenhinta 415 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 442 € /hlö 1 h sisähytissä, 460 € /hlö 1 h promedane hytissä ja 470 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Ilmoittautua voi myös: www. yrittajat.fi/koulutus

www.yrittäjähuoltamo.fi

SEITTI – Alueellisella yhteistyöllä kohti parempaa työterveyttä -hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Työterveyslaitoksen toteuttama kunnallisen työterveyshuollon kehittämishanke, jossa rakennetaan yhdessä työterveystoimijoiden kanssa maakunnallisia hyviä toimintakäytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyöstä, työkyvyn tuesta ja asiakaslähtöisestä toiminnan suunnittelusta.

Tämän lisäksi hankkeessa kehitetään

perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on saada aikaan asiakkaan kannalta toimivat yhteistyömallit.

SEITTI toimii Keski-Suomen maakunnassa ja siihen kuuluvat kaikki KeskiSuomen kunnalliset työterveysyksiköt ja niiden 150 kunnallista työterveystoimijaa.

SEITTI on osoittautunut vaikuttavaksi tavaksi kehittää työterveyshuoltoa. Toiminta saa jatkoa Pohjanmaalla: BotniaSEITTI-

hanke on aloittanut toimintansa tänä vuonna 14 työterveysyksikön ja 250 työterveystoimijan parissa.

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Maire Laaksonen on tyytyväinen SEITTI-hankkeen tuloksiin.

– SEITTI on osoittanut sen, että työterveyshuollon kehittäminen on aina yhteistyötä. Yhteistyö työterveyshuollon ja asiakasyrityksen välillä on vaikuttavan ja toimivan työterveyshuollon ydin.

Korvauksia Kelasta

••Kelan sairaanhoito- ja lääkekorvaukset kuuluvat myös yrittäjille.

Sellainen tilanne ei ole outo, että suomalainen yrittäjä sairastaa usein työpaikallaan. Lääkärin apuun turvaudutaan vasta, kun olo on todella huono, ja sitä ennen lääkitystä haetaan omasta kotiapteekista. Velvollisuudentunne ja vastuu ovat selkäytimessä.

Varsinkin osalla vanhempaa yrittäjäkuntaa on vieläkin se vakaa usko, että erilaiset edut ja korvaukset kuuluvat yrittäjille vain joissakin tapauksissa.

Korvausten hakemista pidetään myös byrokraattisen ja vähän halventava prosessina. Minä pärjään kyllä itse. Tämä uskomus elää vahvasti ja unohdetaan, että yrittäjälle kuuluvat samat edut kuin muillekin suomen kansalaisille.

Lääkkeiden

korvaaminen.

Korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeistä saa yleensä jo lääkkeitä ostaessaan, jos näyttää Kela-kortin apteekissa, muistuttaa Kelan etuuspäällikkö, yliproviisori Päivi Kaikkonen.

Korvaamisen muita yleisiä edellytyksiä ovat muun muassa: – kyseessä on korvattava lääke

– lääke on määrätty sairauden hoitoon – lääkettä ostetaan kerralla korkeintaan kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Peruskorvauksen määrä on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Lääkkeiden hinnoista ja korvattavuuksista saa lisätietoa Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi kohdasta lääkehaku.

Erityiskorvaus. Korvaukset pe-

rustuvat sairausvakuutuslakiin, jonka mukaan joidenkin tiettyjen pitkäaikaisten ja vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voidaan maksaa peruskorvausta (42 %) suurempi erityiskorvaus (72 tai 100 %).

Erityiskorvausoikeutta haetaan Kelasta lääkärin kirjoittamalla Blausunnolla.

Sairausvakuutuslaissa on määritelty myös oikeus lisäkorvaukseen silloin, kun lääkekustannukset ovat suuret. Kela seuraa asiakkaalle maksettavaksi tulevia lääkekustannuksia, kertoo Päivi Kaikkonen. Kun saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 675,39 euroa (vuonna

2011) kalenterivuodessa, asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen. Kela toteuttaa lainsäätäjän tahdon käytännöksi. Kela on siis toimeenpanija, joka ohjaa, neuvoo ja valvoo lain noudattamista ja sitä, että kaikki saavat heille kuuluvat korvaukset sairausvakuutuslain mukaisesti.

Lääkevaihto ja korvauksen maksaminen. Osa lääkkeistä

kuuluu lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin. Asiakas voi tällöin vaihtaa apteekissa lääkärin määräämän lääkkeen edullisempaan vaihtoehtoiseen lääkevalmisteeseen, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt vaihtoa reseptiin tekemällään merkinnällä. Korvaus maksetaan lääkkeen viitehinnasta eikä mahdollisesta korkeammasta myyntihinnasta.

Jos korvausta ei saa apteekissa, voi sitä hakea Kelasta jälkikäteen kuuden kuukauden sisällä lääkkeen ostamisesta lomakkeel-

Lääkekorvausasioissa yrittäjälle kuuluvat samat edut kuin muillekin suomen kansalaisille, Kelan yliproviisori Päivi Kaikkonen sanoo.

la (SV 127) ja sen liitteillä.

Yrittäjälle kuuluvat lääkekorvauksen lisäksi myös sairaanhoitokorvaukset yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin palkkioista sekä sairauden hoitamisen ja tutkimuksen kuluista.

Katso eri korvauksista Kelan

sivuilta www.kela.fi kohdasta sairastaminen tai Yrittäjän sosiaaliturvaoppaasta www.yrittajat.fi/etappi

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan)

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita yrityksen toimiala, osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Katso myös:

Hyvien käytäntöjen SEITTI

Pekka Malmberg, teksti

Seminaari tarjoaa uusia ajatuksia tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, markkinointiin sekä yrityksen ja työyhteisön johtamiseen. Asioita käsitellään käytännönläheisesti ja keskustelevalla otteella innostavien luennoitsijoiden johdolla.

Seminaari on myös erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

osin työterveyshuollolle.

– Jatkossa on panostettava entistä enemmän työpaikan kanssa tehtävään työterveysyhteistyöhön ja ennalta ehkäisevään työhön, ei niinkään sairauksien hoitoon, ylilääkäri Laaksonen katsoo.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa asiakas, hän painottaa.

– Työpaikan kanssa kehitettävän työterveysyhteistyön lisäksi on panostettava myös henkilöasiakkaaseen. Tällöin keskiöön nousee myös perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyö erityisesti silloin, kun työterveyshuolto on rajattu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, Laaksonen jatkaa.

Normaalihinta 580 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 607 € /hlö 1 h sisähytissä, 625 € /hlö 1 h promedane hytissä ja 635 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Vuokratyövoiman kasvu näyttää rauhoittuneen Vuokratyövoimaa käytetään yrityksissä erityisesti ruuhkahuippujen tasaamiseen, sesonkien ja sairaslomasijaisuuksien hoitamiseen sekä oman työtaakan helpottamiseen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön selvitys.

Selvityksen perusteella vuokratyövoiman käyttö vuoden 2011 alkupuolella vaikuttaisi olevan vähäisempää kuin vuonna 2010.

Keskimääräinen luku, jolla vuokratyövoiman määrää kuvattiin sitä käyttäneissä yrityksissä vuonna 2010, on 6,7 prosenttia.

Erikoistutkija Yrjö Myllylän selvityksen kohteena olivat yritykset, joissa on käyty yt-neuvotteluja viime vuonna.

Vuokratyöntekijöiden työsuhteiden keskimääräisen pituuden arvioitiin olevan 122 päivää. Keskimäärin 17 prosenttia heistä työllistyi käyttäjäyrityksiin. Vastausten perusteella vuokratyöntekijöiden ottamista pidetään myös rekrytointikeinona.

Tulevia suuntauksia. Yrityk-

siltä tiedusteltiin mahdollisia vuokratyövoiman käyttöön vaikuttavia uusia ilmiöitä. Esille nousivat muun muassa, että tulevaisuuden henkilöstöpalvelut erikoistuvat, yritykset kehittävät omia vuokratyövoiman käyttöön verrattavissa olevia käytäntöjä ja että vuokratyövoimaa käytetään asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä.

•

Standardilehti nettiin. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on laittanut ISO Focus+ -lehden sivuilleen internetiin (www.iso.org) kaikkien vapaasti luettavaksi. Lehti on edelleen saatavissa myös maksullisena painettuna lehtenä. Englanninkielinen ISO Focus+ ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa.

Siinä kerrotaan standardien käytöstä ja hyödyistä.

Maahanmuuttajien yritysneuvontaa kehitetty menestyksekkäästi Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman, EU-rahoitteisen Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen (MOY) -hankkeen tulokset ovat olleet positiivisia.

Hankkeen tuella on perustettu 107 yritystä ja työllistetty 187 henkilöä.

Yrityksiä on perustettu eniten tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoille. Myös rakennus-, kuljetus- ja varastointialoille on perustettu uusia, maahanmuuttajavetoisia yrityksiä.

MOY-hankkeen päällimmäisiä tavoitteita ovat olleet maahanmuuttajien työllistymisen helpottuminen yrittäjyyden kautta sekä maahanmuuttajien yritysneuvonnan kehittäminen

koko hankealueella. Keinoja yrittäjyyteen ryhtymisen helpottamiseksi ovat olleet muun muassa erilaiset koulutus- ja verkottumistilaisuudet, henkilökohtainen yritysneuvonta ja yritysneuvonnan prosessien kehittäminen erityisesti maahanmuuttajien yritysneuvontaan soveltuviksi.

Maahanmuuttaja-asiakkaiden määrät yritysneuvonnassa ovat kasvaneet huomattavasti hankkeen toiminta-aikana, ja yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia on saatu hyvin yritysneuvontapalveluiden piiriin. Lisäksi maahanmuuttajien parissa työskentelevien sidosryhmien yhteistyö on hankkeen ansiosta tiivistynyt.

15

N:o 6 • Elokuu 2011

Työelämä Asiantuntija | Lakipalsta

Lakko-oikeus kuuluu työntekijälle on arvioitu työntekijöiden lakko-oikeutta ja •vähimmäispalveluiden •TEM:n tilaamassa työrauhaselvityksessä turvaamista.

O

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Kiinteistökaupan esisopimus Olemme ostamassa teollisuuskiinteistöä ja harkitsemme esisopimuksen tekemistä, sillä rakennuksille olisi tarkoitus tehdä kuntokartoitus lopullisen ostopäätöksen tueksi. Mitä seikkoja meidän pitäisi huomioida?

•

Kiinteistökauppaa koskevan esisopimuksen sitovuus edellyttää, että esisopimus tehdään kiinteistökaupan määrämuodossa. Jotta esisopimus sitoo, on se siis tehtävä kirjallisesti kaupanvahvistajan toimiessa todistajana.

Esisopimuksessa sovitaan selkeästi ehdot, joiden täyttyessä sitova kauppa tehdään ja mihin päivämäärään mennessä lopullinen kauppa on viimeistään tehtävä. Tällaisena ehtona voi esimerkiksi olla kuntotarkastuksessa todettu sovitunlainen kiinteistön kunto. Esisopimuksessa voidaan myös sopia, miten kuntotarkastuksesta aiheutuvat kustannukset jakautuvat osapuolten kesken.

Mikäli kiinteistönkauppaa koskeva esisopimus on tehty noudattamatta kiinteistönkaupan määrämuotoa (esimerkiksi ilman kaupanvahvistajaa), esisopimus ei ole pätevä. Sen perusteella ei voi menestyksellisesti vaatia

kaupantekoa. Tällaisen esisopimuksen johdosta kaupasta vetäytyvä osapuoli voi joutua korvaamaan toiselle osapuolelle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Tällaisia korvattavia kuluja voivat olla esimerkiksi toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupan tekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, kuten kuntotarkastuksesta aiheutuvat kulut.

Esisopimus voidaan tehdä sellaiseksi, että se sitoo molempia osapuolia tai vain toista osapuolta. Esisopimus raukeaa, ellei kauppaa ole tehty sen voimassa ollessa tai kannetta kaupan tekemiseksi pantu vireille laissa asetetussa määräajassa.

Esisopimus ei vielä anna tulevalle ostajalle oikeutta sopimuksen kohteena olevaan kiinteistöön, vaan kiinteistön omistusoikeus säilyy toistaiseksi myyjällä. Mikäli myyjä luovuttaisi kiinteistön omistusoikeuden vastoin esisopimusta jollekin muulle taholle, on myyjä velvollinen korvaamaan esisopimuksen mukaiselle ostajalle aiheutuvan vahingon. Yleensä esisopimukseen otetaan sopimussakkoehto siltä varalta, ettei sopimusta täytettäisi.

n hyödyllistä että tällainen selvitys on nyt tehty.

Selvityksessä ei kuitenkaan käsitellä erikseen niin sanottuja laittomia lakkoja, joihin Suomessa turvaudutaan jatkuvasti, Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen toteaa.

Vanhasen mukaan Saksan työmarkkinoita koskevasta ETLA:n raportista käy ilmi, että Saksassa työtaisteluiden määrä on hyvin vähäinen verrattuna Suomeen.

– Yksi selittävä tekijä on varmasti se, että Saksassa vastuu laittomien lakkojen aiheuttamis-

ta vahingoista on normaalia vahingonkorvausvastuuta, jolloin lakosta vastuussa olevien korvausvelvollisuus voi nousta moninkertaiseksi verrattuna Suomen tilanteeseen, Vanhanen toteaa.

Työntekijän lakko-oikeutta rajoittaa vain vähimmäispalveluiden turvaaminen Työrauhavelvollisuus perustuu maasta riippuen joko lainsäädäntöön, työmarkkinoiden puitesopimukseen tai yksittäisen työehtosopimuksen määräykseen.

Kaikki keskeiset valvontaelimet, Kansainvälisen työjärjestön

ILO:n yhdistymis-vapauskomitea ja asiantuntijakomitea, Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lähtevät siitä, että lakko-oikeus on työntekijöille kuuluva perustavaa laatua oleva oikeus, jota ei voida merkittävässä määrin rajoittaa.

Valtio voi kuitenkin vaatia, että lakosta huolimatta vähimmäispalvelut tulee turvata, kun kysymyksessä on välttämättömiä julkisia palveluja koskeva lakko, joka uhkaa rajoittaa verkkoyhteyksiä, sähkön- ja läm-

mönjakelua, vesihuoltoa, yleisten hygieniaolojen, kiireellisten terveys- ja huolenpitopalvelujen sekä muiden välttämättömien yhteiskunnallisten palvelujen järjestämistä.

Pitemmälle meneviin rajoitustoimiin voidaan ryhtyä vain poikkeusoloissa ja silloinkin vain tilapäisesti.

Lakko-oikeuden rajoittamiselle on asetettu kolme edellytystä: että rajoituksesta on säädetty lailla, että sille on hyväksyttävä tarkoitus ja että rajoitukset ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa.

TEM tutki työmarkkinaosapuolten järjestäytymistä Työ- ja elinkeinoministeriön TEM on tutkinut työehtosopimusten kattavuutta Suomessa vuonna 2008 ja palkansaajien järjestäytymistä Suomessa vuonna 2009.

Tutkimus antaa yleiskuvan vuosina 2007 ja 2008 solmituista yksityisen sektorin työehtosopimuksista, sopimuksen osapuolista ja sopimuksen vaikutusalueesta.

Sopimuksen vaikutusaluetta määriteltäessä yleissitovuus on keskeinen tekijä. Mikäli vähintään noin puolet sopimusalan palkansaajista toimii järjestäytyneen työnantajan palveluksessa, sopimus on yleissitova ja sitoo samalla myös sopimusalan järjestäytymättömiä työnantajia.

Työehtosopimusten kattavuus kuvaa järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien palkansaajien osuutta sopimusalan kaikista palkansaajista.

Vuonna 2008 tämä osuus oli yksityisellä sektorilla 73,1 prosenttia.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 390 000 pal-

Laatuinnovaatio-kilpaan voi vielä hakea Vuoden laatuinnovaatio -kilpailun tavoitteena on lisätä Suomessa syntyvien innovaatioiden määrää ja kohottaa niiden tasoa.

Kilpailun hakuaika päättyy 9. syyskuuta 2011.

Viidettä kertaa järjestettävässä kilpailussa on viisi sarjaa: Suuret yritykset, Pk-yritykset, Mikroyritykset ja yksityiset henkilöt, Julkinen sektori ja yleishyödylliset yhteisöt ja Potentiaaliset innovaatiot.

Voittajat palkitaan juhlagaalassa 10.11.2011. Jokaisesta viidestä voittajaorganisaatiosta kutsutaan yksi henkilö puhumaan Oasis of Excellence -innnovaatioseminaariin, joka järjestetään Euroopassa keväällä 2012.

Kilpailun järjestävät Suomessa Laatukeskus Excellence Finland ja asiantuntijayritys Deloitte, joka on Innovation Mana-

gement -verkoston aktiivijäsen.

Laatukeskuksesta korostetaan, että kaikki kilpailijat tavallaan voittavat, sillä jo pelkkä osallistuminen innostaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään uusia ideoita ja innovaatioita.

Kilpailun hakulomake, osallistumismaksut ja arviointiperusteet löytyvät osoitteesta: www. laatukeskus.fi/innovaatio

•

Viiden maan patenttivirastot ja Suomen Patentti- ja rekisterihallitus ovat aloittaneet laajennetun PPH-yhteistyökokeilun. Muut maat ovat Japani, USA, Kanada, Venäjä ja Espanja.

Kokeilun aikana patentin hakijan mahdollisuudet nopeuttaa hakemuksen käsittelyä laajenevat entisestä.

KATSO E U T R KIE U L U A T AIKA imies

kansaajaa työskentelee järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula painottaa.

Paikallisesta sopimisesta työtyytyväisyyttä. Työehtoso-

pimusten piirissä oli yksityisellä sektorilla 85 prosenttia palkansaajista, kun yleissitovuus otetaan huomioon. Kun mukaan lasketaan julkinen sektori, jossa sopimukset kattavat kaikki palkansaajat, työehtosopimusten piiriin kuului 89,5 prosenttia palkansaajista.

– Kokonaan työehtosopimusten ulkopuolella on siten noin 217 000 yksityisen sektorin palkansaajaa, mikä merkitsee, että näiden työntekijöiden työehdoista sovitaan yksilöllisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman työolobarometrin mukaan paikallinen sopiminen taas näyttäisi lisäävän työntekijöiden työtyytyväisyyttä, Makkula kertoo.

m o u s /  etera.

Yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa vahvistetaan Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajilla on jatkossa oltava omavalvontasuunnitelma asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Uusi laki tulee voimaan 1. lokakuuta 2011. Lisäksi palveluntuottajan on vastattava siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset.

Laki vahvistaa palvelujen tuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asiakkaalle tarjoamiensa palvelujen laadusta.

Lisäksi se painottaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina valvonnan keinoina.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää jatkossa toimiluvan niille palvelujen tuottajille, jotka tuottavat ympärivuorokautisia palveluja

useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella.

Muissa tapauksissa luvan myöntää nykyiseen tapaan aluehallintovirasto. Uusi luvan saannin edellytys on, että palvelun tuottaja kykenee vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan.

Kotipalvelun tukipalveluista ja vastaavista palveluista sekä yksityisestä perhepäivähoidosta tehdään edelleen ilmoitus kunnalle, mutta näitä palveluja ei merkitä yksityisten palvelujen antajien valtakunnalliseen rekisteriin.

Ensisijainen valvontavastuu säilyy kunnalla.

Verohallituksen on tarkoitus tarkistaa omaa ohjeistustaan niin, että rekisteriin merkitseminen ei enää ole edellytys palvelujen arvonlisäverottomalle myynnille.

SUOSITTU SUOMIMIES-REKKA KIERTÄÄ TAAS! Testaamme paikan päällä suomalaisten miesten ja naisten kunnon: kehon koostumus, leposyke ja puristusvoima antavat kokonaiskuvan terveydestä. Samalla kamppaillaan parhaimman puristajan tittelistä.

Uskallatko näyttää itsellesi millainen SuomiMies sinä olet!

Eläkevakuutusyhtiö Etera tukee suomalaista työelämää ja työkaveruutta, ja on SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen pääyhteistyökumppani.

Tapahtuman toteuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

etera./suomimies

16

N:o 6 • Elokuu 2011

Mellakat levisivät esikaupunkien kuningattareen ••Lontoon mellakoista kärsi myös rauhallisella Eilingin esikaupunkialueella viinibaaria pitävä Alexander Rastovic.

C

rispins-viinibaarin oven peittona on puulaveri. Niin on myös monen muun lähiyrityksen ovissa ja ikkunoissa. Vielä joitain päiviä sitten tämänkin kadun varsi oli kuin sodankäynnin jäljiltä.

Länsi-Lontoon Eilingissä mellakoiden leviäminen omille kotinurkille tuli yllätyksenä. Rauhallisen Ealingin lempinimi on Queen of the suburbs eli esikaupunkien kuningatar.

Alexander Rastovic viinibaarissa oltiin varuillaan jo mellakointia edeltäneenä iltana.

– Poliisi kävi kertomassa mahdollisesti alkavista mellakoista ja kehotti sulkemaan ovet tavallista aikaisemmin. Chiswickissä pubissa työskentelevä 19-vuotias poikani oli kuullut asiasta ja haki vaimoni töistä 10–11:n aikaan.

››Pääomasijoittajien inves-

toinnit perheyrityksiin voivat hyödyttää molempia osapuolia, mutta järjestelyyn liittyy myös haasteita. Perheyritysten ja riskisijoittajien välisiä suhteita on tarkasteltu kahdessa väitöstutkimuksessa Saksassa. Markus Hehnin ja Christian Prymin tutkimusten mukaan riskisijoittajan tulo perheyri-

››Forum of Private Business

-järjestö on kutsunut Britannian poliittisen eliitin tutustumaan pienyrittäjien arkeen tarjoamalla heille työkokemus-

ta erilaisina yrittäjinä. Ministeri Oliver Letwin otti pestin piirakanmyyjänä. Lähes sata parlamentin jäsentä on jo lähtenyt mukaan tempaukseen.

Yritysperustanta hiipui Ranskassa ››Ranskassa uusien yritysten Elämä on palaamassa Lontoon Ealingissä normaaliksi. Mellakoiden vaikutukset näkyvät paikoin edelleen. Rikkinäisten ikkunoiden ja ovien tilalla on puulevyt.

Maailma on muuttunut. Meille on tehty kolme murtoa. Kaikki viimeisen kolmen vuoden aikana.

Alexander Rastovic

Eilingin mellakoista koitui Alexander Rastovicin viinibaarille arviolta 5 000 punnan taloudelliset tuhot. Mellakoita useammin turvallisuuskysymyksistä ovat mielessä yksintyöskenteleminen ja omaisuusrikokset.

– Pidämme kerran kuukaudessa muiden paikallisten anniskelupaikkojen ja poliisin kanssa kokouksen, jossa käymme läpi ongelma-asiakkaat. Jos Eilingissä saa porttikiellon yhteen pubiin, saa kiellon myös kaikkiin muihin. Porttikiellon saaneita on täällä noin 10 – 12. He eivät ole paikallisia. Eilingiin tullaan usein muualta. Nämä mellakoi-

jatkin olivat suur-Lontoon ulkopuolelta.

Lama toi rikosaallon. Rasto-

vic on pitänyt viinibaariaan Eilingissä jo 29 vuoden ajan.

– Maailma on muuttunut.

Tuona aikana meille on tehty kolme murtoa. Kaikki viimeisen kolmen vuoden aikana. Laman myötä rikosmäärä on kasvanut, Alexander Rastovic sanoo.

Mellakoista huolimatta hän uskoo suuremman uhan liiketoiminnalle koituvan taloudellisten seikkojen kautta.

– Elannon ansaitseminen on yhä vaikeampaa. Voitot pienevät vuokrien ja muiden kustannusten noustessa. Turvallisuuteen täytyy satsata myös enemmän rahaa. Aikoinaan meillä ei ollut edes turvakameroita. Nyt ne on pakko olla.

Entä jos näin käy myös meille?

O

ttaja mi

toi

Lotta Tammelin

•

i

kom

mentt

tyy yleensä joko yrittäjän omista säästöistä tai riskejä pelkäämättömiltä ystäviltä tai sukulaisilta.

Dernerin mukaan looginen päätelmä asiasta on se, että mikäli valtio haluaa tukea yrittäjyyttä, on sen myönnettävä verohelpotuksia pienyrityksiin investoiville.

– Jos isoäiti haluaa käyttää patjan alle säästämänsä rahat sukulaisen liikeideaan, antakaa hänen tehdä se verohelpotuksien avulla, Maria Derner esitti toiveensa Ruotsin hallitukselle.

•

lemme viime viikkoina saaneet katsella kuvia Lontoossa mellakoivista ihmismassoista, rikotuista ikkunoista ja ryöstetyistä liiketiloista. Jokaisen sirpaloituneen näyteikkunan ja viimeistäkin arvotavaraa myöten tyhjennetyn myymälän takana on aina inhimillinen kohtalo – pienyrittäjä, joka elinkeino on tuhottu.

Kun mietimme kollegoitamme Isossa-Britanniassa, hiipii mieleen tahtomattakin kysymys: Voisiko tämä tapahtua myös meillä?

Suomalainen mielenlaatu on onneksi jäyheämpää ja hidasliikkeisinä harvemmin intoudumme vastaavanlaisiin tuhotöihin. Emme siltikään saa kuvitella, että asuisimme lintukodossa. Rikollisuus on noussut

Verohelpotusta sijoittajaisoäidille Ruotsissa yrittäjäjärjestö haluaa verohelpotuksia pienyrityksiin sijoittaville.

Ruotsissa uskotaan pienten ja nuorten yritysten olevan tulevaisuudessa yhteiskunnalle yhä tärkeämpiä. Ruotsin yrittäjäjärjestön Företagarnan aluejohtaja Maria Derner näkee aloittavien yritysten riskirahoituksen kannustavan useampia yrittäjyyteen ja toivoo rahoituksen lisäämistä.

Derner muistutti Göteborgs Posten -lehdessä, että aloittelevan yrityksen alkupääoma löy-

tykseen merkitsee yritykselle suurta kulttuurimuutosta ja saattaa tuntua vaikealta vanhoille osakkeenomistajille. Uusi tilanne voi aiheuttaa kiistoja johtajien välillä, ja henkilöstön keskuudessa vanha yhteenkuuluvuuden tunne voi heiketä.

Toisaalta yritys, joka selviää näistä ristiriidoista, on lopulta aiempaakin vahvempi.

Brittiministeri myi piirakoita

n

tarvitsee aniharvoin varautua mellakoihin. Molemmissa maissakäydään keskustelua palvelualan henkilökunnan kohtaamasta väkivallasta ja yksintyöskentelystä.

– Vaimoni on usein töissä yksin. Hän on tottunut siihen ja osaa käsitellä tilannetta. Silti minulla on hänestä huoli.

Onneksi asiakkaamme ovat kanta-asiakkaita, jotka pääosin tunnemme.

Eilingissä pubien turvallisuutta kehitetään yhdessä viranomaisten kanssa.

– Saimme hiljattain anniskeluoikeuksiimme pidemmän aukioloajan. Edellytyksenä on valvontakamerajärjestelmän hankkiminen ja tilanteen pitäminen hallinnassa.

lituksen päätöstä tärkeänä.

FPB:n edustaja Phil McCabe muistuttaa kuitenkin, että nimettömyys on pienyrityksille tärkeää. Muuten vaarana on, että myöhässä maksavat suuryritykset hankkiutuvat eroon pienemmistä yrityskumppaneistaan.

Saksassa tutkittiin riskisijoittajan tuloa perheyritykseen

Tulipalo vieressä. Seuraa-

Porttikielto kaikkiin pubeihin. Suomessa yrittäjien

Suuryritykset halutaan häpeäpaaluun ››Britanniassa kabinettiministeri Francis Maude aikoo saada kuriin suuryritysten myöhästyneet maksut alihankkijoilleen. Myöhästymisistä ilmiannetut yritykset saavat nimensä esille verkkoon. Aiemmin vastaavaa listaa ylläpitänyt Forum of Private Business pitää hal-

Markus Ahonen, Ealing, Lontoo, teksti ja kuvat

vana päivänä leimahti. Viereisessä tienristeyksessä sytytettiin kolme autoa palamaan ja polttopullo lensi saman rakennuksen päässä olevaan liikkeeseen.

– Itse katsoin kotona uutisista helikopterista otettua kuvaa ja näin tulen lähenevän liiketilaamme. Onneksi palokunnan ylimääräinen sammutusauto sai pysäytettyä palon ennen sen leviämistä tänne.

Mellakoijat rikkoivat viinibaarin ovilasin ja ikkunasta neljä paneelia. Rastovicin vaimo, poika ja asiakkaat lukkiutuivat keittiöön ja pääsivät takaovesta pakoon toisen ravintolan tiloihin.

– Turvakameran kuvien huppupäiset hahmot veivät kaikki vahvat viinat, suurimman osan viineistä, hifi-laitteistot ja kortinlukukoneen. He rikkoivat paikkoja turhautuneena siihen, ettei kassassa ollut käteistä.

Mellakoista koitui merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

– Odottelen vakuutusyhtiön arviota. Tuhoja tuli arviolta 5 000 punnan edestä. Kun tilanne määritellään valtion taholta mellakaksi, valtio korvaa tuhoja niillekin, joilla ei ole vakuutusta.

Eurooppaa edestakaisin

Copyright © M-Brain Oy

Eurooppa

meilläkin koko ajan yhä suuremmaksi yrityksen toimintaa uhkaavaksi tekijäksi.

Keskusrikospoliisin syyskuussa 2010 julkaiseman yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuvan mukaan pohjoismaissa on viime vuosina ollut liikkeellä tuntuvasti aiempaa enemmän ulkomaisia tilauksista varkauksia tekeviä rikollisryhmiä.

Näiden poliisin mukaan Virosta, Liettuasta, Puolasta tai Romaniasta lähtöisin olevien ammattirikollisten näppeihin tarttuvat niin huolimattoman rakennusyrittäjän työkalut ja -koneet kuin lattea ajatuksissaan siemailevan mainostoimistoyrittäjän omenan kuvalla varustettu läppärikin. Arvotavara kelpaa ja omaisuuttaan sekä sen mukana hukkaan huvenneita työtuntejaan on turha havitella takaisin.

Yrittäjän on mietittävä omaisuutensa lisäksi myös itsensä ja työntekijöittensä. Helsingin seudun kauppa-

Saksassa yhä enemmän siirtolaisten perustamia yrityksiä Siirtolaiset perustavat yhä enemmän yrityksiä Saksassa. Yleensä ne ovat pienyrityksiä.

Leibniz Universität Hannoverin ja Työmarkkina- ja ammattitutkimusinstituutin tekemän Global Entrepreneurship Monitorin mukaan maahanmuuttajat tekevät välttämättömyydestä hyveen: useampi kuin joka neljäs maahanmuuttaja oli työtön ennen kuin ryhtyi yrittäjäksi.

Tilastojen mukaan suurin osa heidän yrityksistään on kaupan tai ravitsemusalalla.

Näiden yritysten perustamiseen ei yleensä tarvita suurta alkupääomaa.

Rahoitusta suurempi ongelma monelle siirtolaiselle on se, jos hän tulee EU:n ulkopuolelta, eikä hänellä ole viisumia tai työlupaa. Kielitaidon puute vielä kasvattaa vaikeuksia selviytyä byrokratiasta.

kamarin tutkimukseen vastanneista kolmestasadasta pääkaupunkiseudun yrityksestä yli kuudesosa arvioi, että henkilökuntaan kohdistunut rikollisuus on lisääntynyt kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tyypillisintä henkilökuntaan kohdistunutta rikollisuutta oli väkivallalla uhkaaminen, jota raportoitiin useimmin palvelualoilla ja yksintyöskentelyn yhteydessä.

Yritysturvallisuus ja yrityksen toiminnan esteettömyyden turvaaminen ei ole leikin asia, sillä Yhdysvalloissa on tutkittu, että viidestä totaalituhon kohdanneesta yrityksestä kolme menee nurin lopullisesti.

Luku on hätkähdyttävä, jos ajattelee, että kolmea viidestä Lontoossa uhriksi joutunutta pienyrittäjää uhkaa jatkossa toiminnan lopettaminen.

Turvallisuusasiat on siis syytä ottaa vakavasti täälläkin. Mieluimmin ennen, kuin polttopullo lentää toimistotilasi ikkunasta sisään.

Ranskalaiset haluavat suosia paikallisia, nuoria yrityksiä Yhä useammat ranskalaiset ovat huolestuneita pienten paikallisyritysten menestyksestä.

Tuoreen kyselyn mukaan 89 prosenttia ranskalaisista haluaa suosia hankinnoissaan ranskalaisyrityksiä, sillä he ovat ymmärtäneet, että tulevaisuuden työpaikat riippuvat paikallisista yrityksistä.

Haastatellut ranskalaiset eivät kuitenkaan halua suosia mitä tahansa yrityksiä, vaan tukea ha-

lutaan antaa erityisesti nuorille ja uusille yrittäjille sekä pienille yrityksille, joilla on vähemmän rahoitusmahdollisuuksia.

•

Eva Diedrichs saksalaisesta konsulttiyritys A.T.Kearneystä sanoo, että viiden vuoden jälkeen nuoren yrityksen täytyy tietää, miten se tienaa rahaa.

– Jos strategiaa ei siinä vaiheessa ole, rahasta tekee tiukkaa.

määrä väheni kesäkuussa liki 11 prosenttia verrattuna toukokuuhun, jolloin uusien yritysten määrä kasvoi nopeasti. Kasvu oli silloin peräti 29 prosenttia.

Tämän vuoden toisella neljänneksellä oli runsaat 10 prosenttia vähemmän uusia yrityksiä kuin vuoden 2010 toisella neljänneksellä.

Palkinnot sosiaalisesta vastuusta ››Kolme keskisuurta yritystä on palkittu Saksan Baden-Württenbergissa sosiaalisesta vastuullisuudesta. Palkitut yrityk-

set ovat Ketterer Bäder GmbH Donaueschingenistä, Bartholomän urheilu- ja koulutuskeskus sekä calwilainen Börlind.

Byrokratia ei vähentynytkään ››Forum of Private Businessin (FPB) tekemä kyselytutkimus kertoo, että Britanniassa hallitus epäonnistui tavoitteessaan keventää pienyritysten lainsäädännöllistä taakkaa. Kahdeksan pienyritystä kymme-

nestä kertoo käyttävänsä enemmän aikaa lainsäädännöllisiin toimiin kuin vuonna 2009.

Byrokratian hinnaksi FPB laskee yhteensä 16,8 miljardia puntaa vuodessa. Se tekee 14 200 puntaa yritystä kohti.

Ruotsinkin yrittäjillä lyhyet lomat ››Aftonbladetin keskustelussa Företagarna-järjestön pääekonomisti Lars Jagrén ja Captuksen toimitusjohtaja Nima Sanandaji kertovat yrittäjien työskentelevän eniten ja viettä-

vän vähiten lomaa. Kirjoittajien mukaan yrittäjien työmäärä Ruotsissa on isompi kuin Yhdysvalloissa ja Britanniassa. He toivovat yrittäjille vähemmän veroja ja säännöksiä.

Britanniassa mentoreita pk-yrityksille ››Britanniassa on koulutettu

231 pankin työntekijää yritysten mentoreiksi, jotka neuvovat yrityksiä kasvun esteiden ylittämisessä. Vuoden aikana

koulutetaan yli tuhat mentoria.

Pienet ja keskisuuret yritykset tavoittavat mentorit uusien verkkosivujen välityksellä.

Ranskassa erityistoimia pienyrittäjille ››Ranskassa on kirjattu 280

toimenpide-ehdotusta pk-yritysten, käsityöläisten, kauppiaiden ja maanviljelijöiden elämän helpottamiseksi. Raportti ”Lakien yksinkertaistaminen kasvun ja työllisyyden eduksi” on toimitettu presidentti Nicolas Sarkozylle. Presidentti Sarkozyn sanotaan olevan erityisen kiinnostunut 11 ehdotuk-

sesta. Kolme keskeistä suositusta raportissa on tehdä palkkalaskelmista luettavampia, vähentää henkilöstön määrään liittyviä lakisääteisiä kynnysarvoja sekä tehdä muutoksia itsensä työllistävien sosiaaliturvamaksuihin. Sarkozy haluaa, että osa toimenpiteistä voitaisiin ottaa käyttöön vuoden loppuun mennessä.

Saksassa aikeita alv-maksun lykkäykseen ››Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble haluaa taata pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden arvonlisäveron maksun lyk-

käämiseen. Maksamisen lykkäämisen pitäisi olla Schäublen mukaan aina mahdollista eikä vain kriisin aikana.

17

N:o 6 • Elokuu 2011

Kansainvälistyminen

Irlannin kautta kansainvälistymismahdollisuuksia suomalaisyrityksille ••Talouden pohjamudissa ryömivässä Irlannissa yrittäjyyttä arvostetaan. Maa tarjoaisi suomalaisyrityksille yhteistyömahdollisuuksia – ja maailman leveimmän väylän rapakon takaisille markkinoille.

innovaatioiden kansainvälistämisessä.

Markus Ahonen, Dublin, teksti ja kuvat

I

rlanti on viime aikoina päässyt otsikoihin lähinnä talousongelmiin liittyvissä merkeissä. Sukeltanut talous vaikuttaa myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Silti yrittäjyys on Irlannissa edelleen yleistä ja arvostettua.

Suomen Yrittäjien Dublinissa kesäkuussa vieraillut ryhmä tutustui maan tilanteeseen ja mahdollisuuksiin. Esille nousivat myös yhteistyömahdollisuudet Suomen kanssa sekä Irlannin ja sen kautta avautuvien muiden markkinoiden suomalaisille yrityksille tarjoama potentiaali.

Yrittäjänä, business-konsulttina ja Enterprise Irelandin kautta start up -yritysten mentorina Irlannissa työskentelevän Teemu Salorannan mukaan Irlanti tuo nyt uudenlaisia mahdollisuuksia, kun aktiivisuutta maan nostamiseksi tarvitaan.

– Irlanti on yritteliäs maa. Lasi on täällä ennemminkin puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Haasteet ovat taloudelle kovat. Kaikki apu tarvitaan, mitä voidaan saada.

Irlannin vahvuudet täydentävät. Saloranta on aikaisemmin

työskennellyt Ison-Britannian puolella 13 vuotta Perloksen tehtaan toimitusjohtajana ja on Irlannissa bisnesalan verkostoijana toimivan Finnish Business Clubin puheenjohtaja. Hän on nähnyt mentorintyönsä kautta maan pienyritystoiminnan ja sen kansainvälistymisen haasteet. Monenlaista viritystä tarvitaan yrityssektorilla uusien yritysten maahan houkuttelemiseksi ja luomiseksi.

Pienyritysten tukemiseen maassa on Irlannissa omanlaiset mallinsa. Ulkomaisia yrityksiä maahan houkuttelee valtiorahoitteinen IDA (Industrial Development Authority). Pieniä start up -yrityksiä validoi ja muun muassa viiden prosentin osuusostoin tukee organisaationa Enterprise Ireland.

Yksi avoimen talouden Irlannin pienyritysten ensimmäisistä haasteista on kansainvälistyminen.

– Irlannilla vahvuuksina ovat englannin kieli, yritysten hyvät välit Yhdysvaltoihin sekä markki-

Erillinen pk-ministeri. Irlannin

yrityselämään, yrittäjärjestöjen toimintaan ja elinkeinopoliittiseen päätäntään liittyvät toimenpiteet herättivät mietintöjä Yrittäjien ryhmän keskuudessa. Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho löysi Irlannista malliesimerkin, joka voisi toimia myös Suomessa.

– Erityisesti mielenkiintoista täällä on se, että Irlannin hallitukseen on saatu erillinen pk-ministeri.

Se oli näiden järjestöjen tosi kova lobbausläpimeno.

Yrittäjien ryhmä vieraili Irlannin-matkan aikana muun muassa Irlannin pienten ja keskisuurten yritysten järjestössä ISME:ssä. Matkan aikana keskusteltiin paitsi yhteistyöstä suurlähetystön kanssa myös Suomen Yrittäjien paremmasta integroimisesta Irlannin Finnish Business Clubin kanssa.

Business-konsulttina, Enterprise Irelandin start up -yritysten mentorina ja Irlannin Finnish Business Clubin puheenjohtaja toimiva Teemu Saloranta kertoi Irlannin talouselämän tarvitsevan nyt kaiken mahdollisen avun, mitä yrityselämän kautta voidaan saada. Irlantilaisten vahvuuksiksi Saloranta mainitsi englannin kielen, hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja positiivisen asenteen. Lasi on Irlannissa aina puoliksi täynnä.

Erityisesti mielenkiintoista täällä on se, että Irlannin hallitukseen on saatu erillinen pkministeri.

Tuuli Kirsikka Pirttiaho

noinnin osaaminen Yhdysvaltojen suuntaan. Irlantilaiset ovat myös erittäin luovia ihmisiä, vaikka eivät tee pitkäjänteistä suunnittelua.

Väylä Yhdysvaltoihin. Irlanti-

laisyritykset hakevat kansainvälisiä kontakteja ja synergiaetuja. Viime aikoina yhteistyötä on viritelty yhä enemmän myös suomalaisten yritysten kanssa.

Suomesta Irlantiin suuntautuva kaupankäynti on tällä hetkellä vain 200 miljoonan euron luokkaa, Irlannista Suomeen noin kaksinkertainen. Mahdollisuuksia laajempaan hyödyntämiseen olisi.

Suomen Irlannin-suurlähettiläs Pertti Majanen arvelee Suomen ja Irlannin kokoluokan ja historiallis-poliittisen taustan auttavan.

Yhteistyötä on tehty jo puoli vuosisataa muun muassa rauhanturvatyössä.

Viime syksynä suurlähetystö ja Finnish Business Club järjestivät yhteistyönä Dublinissa innovaatioseminaarin ja sen oheen yritysten kahdenvälisen kohtaamispaikan.

Tarkoituksena oli Majasen mukaan saattaa yhteen etenkin suomalaisia teknologiainnovaatioita tuottavia yrityksiä ja irlantilaisia markkinointiosaajia.

– Maiden välillä voisi tässä kohtaa nähdä business-komplemen-

taarisuutta myös markkinoiden suhteen. Irlannista on maailman levein väylä Yhdysvaltojen markkinoille, jotka Nokia ja muut suomalaiset yritykset ovat jo aikaisemmin todenneet hyvin vaikeaksi avata. Ja kun Irlanti on kiinnostunut Venäjän ja Kiinan markkinoinnista, yhteistyö näiden väylien avaamiseksi toisen avustuksella voisi toimia molemmin päin.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala totesi kansainvälistämisen olevan myös Suomen pään tutkimusten mukaan hyödyllistä yrityksille.

– Kansainvälistyneen pienyrityksen on tutkimuksissa todettu elävän pidemmän elinkaaren kuin vain kotimaan markkinoilla toimivan.

Suurlähettiläältä yhteydenottopyyntö. Irlanti on nykyisin

merkittävä it-alan ja lääketieteen

alan keskittymä. Silti maa on huomattavasti jäljessä esimerkiksi innovaatioihin panostamisessa ja niiden kehittämisessä, missä taas Suomi on yksi maailman huippumaista.

Irlantiin suuntautuvan viennin potentiaalisia aloja olisi useita. Kalliin energian ydinvoimattomassa maassa etsitään keinoja esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen uudenlaiseen tuottamiseen.

Käytännön mahdollisuuksia yhteishankkeisiin ja kansainvälistymiseen on jo meneillään. Suurlähetystö ja Finnish Business Club järjestivät keväällä Corkissa cleantech-alaan ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyvän seminaarin.

Syksylle on Majasen mukaan luvassa uusi seminaari.

– Suurlähetystö toivoo suomalaisilta cleantech-yrityksiltä yhteydenottoja, mikäli he haluavat olla esillä suomalaisen osaamisen ja

Suomen Irlannin-suurlähettiläs Pertti Majanen arveli Suomen ja Irlannin hyötyvän mahdollisesta yhteistyöstä. Suomi Yhdysvaltojen markkinoille Irlannin kautta pääsemisessä, Irlanti pyrkiessään Suomen kautta Venäjän ja Kiinan markkinoille. Majasta tervehtimässä Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto.

Pienyritysten lainahanat kiinni Irlannin huono taloustilanne näkyy pienyrityksissä. Viime vuonna neljä yritystä päivässä sulki ovensa.

Pienyrityksiin taloustilanne vaikuttaa etenkin lainansaannissa. Pankkeihin tulevista yritysten lainahakemuksista 56 prosenttia tulee takaisin kielteisin päätöksin.

Nykyinen kriisi ei ole perua julkisen rahoituksen kriisistä. Pari vuotta sitten hallitus sitoutui antamaan pankkien tappioille takaukset tietämättä vielä niiden suuruutta. Holtittoman lainanannon aiheuttamat tappiot osoittautuivat lopulta jättimäisiksi.

Takaustarpeen noustessa tilanne muuttui kestämättömäksi ja pankit lunastettiin valtion omaisuudeksi.

Menojen myötä myös julkiselta rahoitukselta putosi pohja.

Euroopan Unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston 80 miljardin euron tukipaketin riittämisestä keskustellaan parhaillaan. Joidenkin hallituslähteiden mukaan Irlanti saattaa vielä olla toisen tukikierroksen

tarpeessa. Ennen vaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa arveltiin jopa 200 miljardin euron velkataakan olevan arkipäivää vuonna 2015.

Matala yritysvero houkuttelee.

Irlannin talous on avoin, peräti 70-80 prosenttia siitä pohjautuu vientiin.

Avoimuus tekee maan taloudesta myös haavoittuvaisen. Englanninkielisestä maasta on kuitenkin ehkä maailman levein vientiväylä tärkeille markkinoille Yhdysvaltoihin.

Irlanti on hyötynyt suurten it-jättien maahan perustamista jättikonttoreista. Toiminta on tuonut hyötyjä myös alihankkijoille sekä erityisesti työllisyyteen. Vielä vuonna 2006 maan työttömyysprosentti oli neljän pinnassa. Nyt se on lähes 15.

Yritysten houkuttelemiseksi Irlantiin maa on kiristyvässä taloustilanteessakin pitäytymässä matalassa 12,5 prosentin yritysverossa eikä ole halukas yritysverotuksen harmonisointiin muun Euroopan Unionin kanssa.

Pk-yrittäjä, kurota korkeuksiin!

Anna Visma Monipankin hoitaa SEPA-siirtymäsi Visma Monipankki on pankkiliikenneohjelmisto juuri Sinulle!

Helppo

= selviät sekä käyttöönotosta että käytöstä itsenäisesti

Laaja

= hallitset koko pankkiliikenteen vaivattomasti

Tehokas = liikennöit kaikkiin pankkeihin yhdellä ohjelmistolla Tuettu

= saat henkilökohtaista käyttötukea suomeksi sekä puhelimitse että internetissä Visma Monipankki alkaen 799 € (+alv 23%)

Soita ja kysy lisää: 0207 560 511 monipankki@visma.com visma.fi/monipankki

18

N:o 6 • Elokuu 2011

Teema:

Kalle Virtasen kainuulaisia herkkuja tarjoilevan kahvilayritys Murusen menestyksen taustalla on joustava yhteistyö alueen muiden ystäväyrittäjien ja innovatiivisen asiakaskunnan kanssa.

Menestyvä business vaatii ystäväyrityksiä

••Kahvila ja sisustuskauppa Murunen tarjoaa kotoisan pistäytymispaikan Sotkamon torin laidalla. Kainuulaisia herkkuja tarjoileva yritys tarvitsee menestyäkseen ystäväyrityksiä, ja yhteistyötä paikkakunnan muiden yritysten kanssa tehdään päivittäin.

19

N:o 6 • Elokuu 2011

Aiheesta:

Koulutus & markkinointi

Oppimiskeskus Fellmannia avasi ovensa

H

elmikuussa ovensa avanneen Murusen taival on lähtenyt kivasti liikkeelle, ja alkuvaikeuksiltakin on säästytty.

– Tämä on ihan käsittämätöntä. Asiat ovat sujuneet paljon helpommin kuin uskalsin odottaa.

Nöyrä fiilis täytyy olla siitä, että alusta asti väki on löytänyt tänne eikä ole tarvinnut erityisesti houkutella asiakkaita, kahvilan omistaja Kalle Virtanen sanoo kiitollisena.

Syksyä kuitenkin on odotettu jännittyneinä. Sotkamo on virkeä paikka, jota lähellä sijaitseva Vuokatti ja paikkakunnan pesäpalloylpeys Sotkamon Jymy elävöittävät paljon. Kesällä Sotkamossa elettiin sesonkia ja paikka täyttyi matkailijoista, mutta Murusessa uskotaan, että kävijöitä riittää, kun kahvila on sellainen, johon kaikkien on helppo tulla.

– Muruseen ovat löytäneet koululaiset, työssäkäyvät, eläkeläiset ja kaikki siltä väliltä. Tämä huomattiin jo helmikuussa, kun kahvila aukesi. Se on jopa ylittänyt omat odotukset, kuinka paljon väkeä löytyy.

Kahvila ja sisustuskauppa.

Nyt kahvilassa eletään vielä alkuvaihetta, ja jokainen päivä tuo tulessaan jotakin uutta. Virtanen haluaa luoda virkeän ja pirteän kokemuksen matkailijoiden lisäksi myös Sotkamon omille paikallisille.

– Jos saat Kainuusta frappuccinoa ja itse paistettua chiabattaa, niin se on täällä jotain aika erilaista, Virtanen sanoo.

Sotkamon torin kulmaan ei kuitenkaan ole yritetty rakentaa helsinkiläistä trendikahvilaa, vaan kainuulainen maanläheisyys on haluttu pitää mukana.

Kalle Virtanen

Murusessa on kodinomainen ja rento tunnelma.

Virtanen itse on aina kaivannut kotipitäjäänsä paikkaa, jonne on kiva mennä mihin aikaan päivästä tahansa ja missä viihtyisi kuin kotonaan.

Se oli ensimmäinen kipinä yrityksen perustamiseen. Toinen kipinä syttyi, kun Virtanen kohtasi sisustuskauppayrittäjän kanssa.

– Hänellä oli ideoita ja intoa toteuttaa niitä, mutta hän etsi sitä viimeistä rohkaisua. Itse taas halusin perustaa kahvilan jollain tällaisella jujulla lisättynä. Silloin tajusimme, että jos laitamme molemmat ideat saman katon alle, niin meillä on hyvä paketti.

Näin syntyi Murunen Oy, kahvila ja sisustuskauppa samassa paketissa. Kahvila on Virtasen yritys, ja sisustuskauppa puolestaan on oma yrityksensä.

Tällainen konsepti on jo tuttu maailmalta mutta pohjoisessa

toistaiseksi aika tuntematon.

Murusessa asetelma on kuitenkin toiminut hyvin, ja se on Virtasen mukaan rikastuttanut molempien yritystoimintaa.

Asiakaskin saa kokemuksesta enemmän irti, kun kynnyksen yli astuttuaan huomaa, ettei Murunen olekaan pelkkä kahvila tai pelkkä sisustuskauppa.

Herkkumatka

Kainuuseen.

Murusen herkkuvitriini on moderni ja raikas Kainuun herkkukokoelma, ja kahvilassa käytetään paljon lähileipomoiden tuotteita ja paikallisia herkkuja, kuten leipäjuustoa ja kyyttöjuustoa.

Tuotteet on kerätty omalta kylältä ja lähimaakunnista ja -pitäjistä. Vitriinistä löytyy rönttösiä Kuhmosta, suklaakakkua Kajaanista ja juustoja Sotkamosta. Lisäksi Murusessa leivotaan omia leivonnaisia joka päivä.

Tällä hetkellä Murunen on kahvila-konditoriatyylinen, mutta Virtanen haluaa kääntää Murusta entistä vahvemmin lounaskahvilaksi. Murusessa tehdään jo lounassalaatteja ja pientä suolaista, ja elokuusta alkaen kahvilasta on saanut myös lounaskeittoja.

– Me haluamme tehdä jokaisesta päivästä paremman kuin edellisestä. Kesällä olimme auki seitsemänä päivänä viikossa, nyt syksyllä tarjoamme lämmintä ruokaa ja jatkamme erilaisia

Kallen mielestä parasta yrittäjyydessä on: saa tehdä juuri sellaisen

päivän tai viikon kuin itse haluaa, pääsee suunnittelemaan itse, näkee ihmisten tyytyväisyyden ja hyvän tuulen, joka syntyy hyvästä kupista kahvia ja vastapaistetuista leivonnaisista.

KAlle Virtasen mukaan parasta Murusessa on sen innostunut henkilökunta.

teemailtoja. Ensi vuoden tavoitteena olisi, että meillä olisi kaksi kahvilaa, Virtanen luettelee saavutuksia ja tavoitteitaan.

Yhdessä on parempi kuin yksin. Vaikka Murunen on Sot-

kamossa ainutlaatuinen konsepti eikä aivan lähistöltä löydy vastaavalla tarjonnalla kilpailevia yrityksiä, kokee Virtanen kilpailevansa asiakkaiden ajasta uimarannan, elokuvateatterin ja pesäpallo-ottelun kanssa.

Virtanen näkee kuitenkin yhteiselon pitäjän yrittäjien kanssa ennemmin rikastuttavana tekijänä kuin haasteena.

– Aika alkaa olla oikea sille ajatukselle, että yhdessä on parempi kuin yksin.

Virtanen itse on työskennellyt Murusen markkina-alueella 5 – 6 vuotta. Sinä aikana kerätyt kokemukset hyvistä tuotteista ja kumppaneista on nyt hyödynnetty kahvilassa.

Murunen asioi lähileipomoiden kanssa päivittäin, mutta lisäksi on tarvittu muita yrityksiä, joiden kanssa on tehty kampanjoita ja projektiyhteistyötä, tapahtumia ja oheistoimintaa.

Murusessa järjestetään esimerkiksi perjantaisia kuohuviini-

iltoja, joihin Sotkamon yritykset haluavat tuoda vieraita ja siten olla itse esillä.

– Itse ei tarvitse osata ja tehdä yksin kaikkea, vaan yhteistyö luo kimppavoimaa. Siinä tarvitaan ystäväyrityksiä, Virtanen pohtii.

Virtasen mielestä pienen yrityksen pyörittämisessä parasta on se, että saa omien ideoiden ja asiakkaiden toiveiden pohjalta luoda koko ajan jotain uutta: suunnitella uusia leipiä ja leivonnaisia leipureiden kanssa, rakennella lounasideoita ja miettiä keittovaihtoehtoja.

– Jos asiakas kysyy, että olisiko teillä jäätelöannoksia, niin seuraavana päivänä meillä on jäätelöannoksia. Tai jos asiakas toivoo vähähiilihydraattisia välipalaleipiä, niin siitä leipurikin innostuu ja seuraavana päivänä meillä sitten on niitä vähähiili-

hydraattisia leipiä tarjolla. Ketju kulkee sutjakkaasti, ja pienen yrityksen on helppo mukautua.

Kainuun Yrittäjien paikallisyhdistykseltä Virtanen kokee saaneensa henkistä tukea erityisesti alkuvaiheessa, kun nuorta yrittäjää lähestyttiin ja kannustettiin.

Pienessä pitäjässä kanssayrittäjät ovat tulleet tutuiksi ja ongelmatilanteissa kollegoita on helppo lähestyä. Perusviikkoon mahtuu yhteydenpitoa ja yhdessä tekemistä.

– Yrittämiseen liittyy myyttejä ja turhia pelkoja. Loppupeleissä, kun laittaa itsensä likoon ja itse pääsee tekemään valintoja ja päättämään, niin taatusti menee hyvin. Muilta saa apua, mutta myös oma asenne ratkaisee pikkuasioista lähtien, Kalle kannustaa muita yrittäjiä.

se, että sulkemisajan jälkeen on velvollisuuksia, jotka täytyy hoitaa: siivoaminen, laskujen maksaminen ja tilausten tekeminen ei ole se mukavin juttu.

••Kurssi tuli ja meni, mutta mitä jäi koulutuksesta käteen? Tuliko toivottua muutosta työhön vai jatkuuko toiminta vanhaan malliin?

K

oulutuksen vaikuttavuus syntyy vasta silloin, kun se tuottaa selkeitä tuloksia työssä, muistuttaa seniorikonsultti Harri Lappi koulutus- ja konsultointiyritys Mercuri International Oy:stä.

Koulutusta arvostellaan usein liian kalliiksi. Lappi korostaa sitä, että koulutus on aina silloin kallista, jos kursseilta saatuja oppeja ei osata, haluta tai ehditä viedä riittävän hyvin käytäntöön.

Johdolla suurin vaikutus. – Koulutus on yrittäjälle investointi siinä missä muutkin investoinnit. Johdon kannattaa olla vahvasti mukana tukemassa ja ohjaamassa tämänkin investoinnin tulosta. Kokemuksemme mukaan johdon osoittamalla kiinnostuksella on ratkaiseva vaikutus siihen, miten työntekijän koulutuksesta saadut opit menevät käytäntöön, Lappi sanoo.

Hänen mukaansa koulutuksen jälkeen ei ole viisasta jättää työntekijää yksin ideoineen ja oppeineen. Koulutus ei pääty siihen, kun kurssitettava saapuu työpaikalleen. Todellisuudessa investointia aletaan vasta tämän jälkeen ns. ulosmitata.

Lapin tekemän kyselyn mukaan vain joka kymmenes myyntikoulutukseen osallistunut oli saanut edes jonkinlaista ohjausta esimieheltään.

Oppimisprosessi

Mercuri International Oy

sen johto tai esimies ei yksinkertaisesti tiedä, miten tukea koulutuksessa ollutta työntekijäänsä soveltamaan ja käyttämään uusia taitoja ja oppeja. Valmennusten tulosten aikaansaaminen delegoidaan helposti ulkopuoliselle taholle.

Lapin mukaan ulkopuolinen kouluttaja voi kyllä antaa työvälineitä ja valmentaa johtoa toimimaan oikein. Mutta parhainkaan kouluttaja ei pys-ty tulemaan työpaikalle neuvomaan ja seuraamaan, miten tässä onnistutaan.

– Esimerkiksi selkeä toimintasuunnitelma ohjaa soveltamaan koulutuksessa opittuja uusia asioita ja seuraamaan edistymistä. Mallia voisimme ottaa myös vaikkapa urheilijoilta, jotka harjoituspäiväkirjan avulla seuraavat kehittymistään.

Hämeenlinnassa alkaa syksyllä 2011 yrittäjän ammattitutkintokoulutus Hämeenlinnassa alkaa syksyllä 2011 pienyrittäjille tarkoitettu yrittäjän ammattitutkintokoulutus, jossa kartoitetaan ja kehitetään kunkin yrittäjän ja yrityksen vahvuuksia ja osaamista. Matkan varrella kirkastetaan omaa juttua ja luodaan yritykselle uskottava ja perusteltu liiketoimintasuunnitelma.

Yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen kestää noin 1,5 vuotta, ja se suoritetaan työssä ja työn ohessa. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, ja tutkintomaksu on 58 euroa. Koulutus valmistaa suorittamaan yrittäjän ammattitutkinnon, josta saa virallisen tutkintotodistuksen.

Koulutuksen järjestävät Hämeenlinnan seudun koulutusyhtymän oppisopimustoimisto ja Rastor Oy Hämeenlinnan talousalueen yrityksille.

Jos uusi asia ei heti toimi, on suuri houkutus palata vanhoihin tapoihin eikä uusien oppien anneta millään lailla ”häiritä” työntekoa. Yritys ja yksilö menestyvät jatkossakin. Kuitenkin kyky soveltaa uusinta teoriatietoa jatkuvasti takaa niin yrityksen kuin työntekijänkin menestyksen jatkossa.

– Kun ihmisiltä kysyttiin, milloin heillä oli oikein hyvä työpäivä, neljä viidestä vastaajasta piti parhaimpana päivänä sitä, kun he olivat kokeneet työssään edistymistä ja pystyivät kehittymään ja onnistumaan aiempaa paremmin.

Puuttuvatko keinot? Usein yrityk-

Uusi yksityinen yliopisto aloittaa Helsingissä Yliopisto-opiskelun voi nyt myös Suomessa aloittaa ilman pääsykokeita ja välivuosia, kun Estonian Business School aloittaa kauppatieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavan koulutusohjelman Helsingissä.

Tutkinnot ovat EU-alueella Bolognan prosessin mukaisesti standardoituja yliopistotutkintoja, joita EU ja Viron opetusministeriö valvovat.

EBS Helsinki ottaa uusia opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa, sekä syys- että kevätlukukaudelle. Opiskelijavalinta perustuu henkilökohtaiseen haastatteluun, johon pääsemisen edellytyksenä on ylioppilastutkinto ja riittävä englannin kielen taito. Lukuvuosimaksu on 5 000 euroa.

Vasta tiedon soveltaminen osoittaa koulutuksen hyödyn Pitäkää palaveri! Ennen valmennusta osallistujan motivoituminen ja valmistautuminen on merkittävin asia, jotta asioiden käytäntöön viemisessä onnistutaan.

Valmennuksen jälkeen Lappi suosittelee esimiestä pitämään palaverin osallistujan kanssa ja käymään läpi tämän valmennuksessa saamat uudet ideat, keinot ja työkalut sekä tukemaan niiden käytäntöön viemistä.

– Vuorovaikutusta ei kuitenkaan saa jättää yhteen palaveriin, koska parhaimmat tulokset saadaan, kun tuetaan työntekijää jatkuvasti uusien työtapojen jalkauttamisessa.

miljoonaa euroa, on summa, jonka hallitus aikoo suunnata yritysten starttirahaan. Uusi hallitus antoi kesällä eduskunnalle työllisyyslisäbudjetin, jossa määrärahoja suunnataan lähinnä työllisyyden tukemiseen.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitukseen ehdotetaan 28 miljoonan euron määrärahan ja 4 miljoonan euron valtuuden lisäystä.

Työllistämiseen arvioidaan käytettävän yhteensä 19,2 miljoonaa euroa, josta 12 miljoonaa euroa palkkatukeen yksityiselle sektorille, 3,9 miljoonaa euroa kunnille ja kuntayhtymille sekä vajaat 1,6 miljoonaa euroa valtiolle.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan suunnataan yhteensä 8,8 miljoonaa euroa, josta 7,54 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja 1,26 miljoonaa euroa valmentavaan koulutukseen.

Kallen mielestä haastavinta yrittäjyydessä on: aikaiset aamut,

Seniorikonsultti Harri Lappi:

Taru Mälkiä, teksti ja kuva

1,57

FUTUREIMAGEBANK

Itse ei tarvitse osata ja tehdä yksin kaikkea, vaan yhteistyö luo kimppavoimaa. Siinä tarvitaan ystäväyrityksiä.

Mirka Moilanen, teksti Jussi Ovaskainen, kuvat

Oppimiskeskus Fellmannia avasi ovensa Lahden Kirkkokadulla maanantaina 8.8. Fellmannia on monimuotoinen oppimisympäristö, jossa Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden yliopistokeskus järjestävät opetusta.

Talosta saa tieto- ja kirjastopalveluita sekä tukea ja ohjausta oppimiseen. Korkeakoulujen yhteiskirjastoon on yhdistetty kolmen eri toimipisteen palvelut, ja lisäksi sinne on keskitetty alueella toimivien korkeakoulujen kurssikirjallisuuden lainattavat kokoelmat.

Fellmanniassa on käytettävissä opiskelu- ja tutkimustiloja, ja talossa voi järjestää myös kokouksia ja seminaareja.

Koulutuksen hyöty mitataan siinä, kuinka asiat muuttuvat työssä. Tähän tarvitaan johdon antamaa ohjausta ja tukea, sanoo seniorikonsultti Harri Lappi Mercuri International Oy:stä.

Konkarikin voi aloittaa alusta.

Moni yrittäjä kokee olevansa liian kiireinen osallistuakseen koulutukseen.

Monia painaa huoli siitä, miten yritys tai itse pärjää sen ajan. Lappi kertoo asiakkaastaan, keski-ikäisestä pk-yrityksen toimitusjohtajasta, joka halusi kehittää myyntitaitojaan.

– Hän ymmärsi, että yrityksen tulevaisuus on kiinni asiakkaista ja hänen omasta onnistumisestaan myynnissä.

Yritys oli tuotantoyritys, jossa kukaan ei ollut aiemmin tehnyt myyntityötä.

Toimitusjohtaja valitsi itselleen monivaiheisen koulutusohjelman, jossa muut osallistujat olivat uransa alkuvaiheessa olevia nuoria myyjiä.

Lappi kertoo ensin epäilleensä, miten kokenut toimitusjohtaja sulautuisi joukkoon.

– Kun kurssin jälkeen keskustelin hänen kanssaan, hän vakuutti valmennuksen olleen juuri sitä, mitä hän oli halunnutkin. Koulutus onnistui, koska toimitusjohtaja oli tehnyt oikean analyysin toiminnastaan ja itsestään.

Mutta ennen kaikkea hänellä oli oikea asenne lähteä oppimaan juuri sitä, mitä yritys tarvitsi.

– Työn tehokkuutta ja tulosta ei useinkaan lisää se, että tekee enemmän ja pitempää päivää. Kannattaa ajoittain pysähtyä arvioimaan, missä mennään ja mihin kannattaa seuraavaksi panostaa.

Koulutustayrittäjille.fi -palvelu tehostaa yrittäjien kouluttautumista Helsingin Yrittäjien HyPoint Oy:n www.koulutustayrittajille.fi-palvelu on uudistunut. Koulutustayrittäjille.fi -palveluun on koottu Uudenmaan alueella tarjottavaa, yrittäjille suunnattua liiketoimintaosaamista tukevaa koulutusta.

Vuoden kestäneen Koulutustayrittäjille.fi -palvelun kehittämisvaiheen päätyttyä HyPoint Oy yhdisti voimansa FindCourses Finland Oy:n kanssa, joka ylläpitää valtakunnallista työelämän täydennyskoulutusten haku- ja tietopalvelua osoitteessa www.koulutus.fi.

Yhteistyöllä helpotettiin yrityksille suunnattujen koulutusten löytymistä tarjoamalla yhtenäinen hakukone osoitteessa www.koulutustayrittajille.fi.

20

N:o 6 • Elokuu 2011

Koulutus & markkinointi

Myynnin ja markkinoinnin edellytykset kuntoon ••Zervant Oy tarjoaa verkkopohjaisen palvelun liiketoiminnan hallintaan ja markkinoinnin tehostamiseen.

Lotta Tammelin, teksti Zervant Oy, kuva

Y

rittäminenkin on internetin myötä muuttunut nopeasti. Nykyään asiakkaat tarkastavat ennen lopullista ostopäätöstä yrityksen tiedot verkosta ja suosittelevat aktiivisesti hyviä yrityksiä.

Facebook esimerkiksi kertoi viime syksynä, että yksi sen suosituimmista statuspäivityksistä on suositusten kysyminen.

– Näihin suositteluihin myös luotetaan, koska ne tulevat omasta verkostosta. Suositeltuun yritykseen tutustutaan tämän jälkeen verkossa. Tässä vaiheessa ostopäätöksen tekeminen helpottuu entisestään, jos yritys pystyy myös näyttämään luotettavan maineensa, toimitusjohtaja Mattias Hansson Zervant Oy:stä kertoo.

Zervant Oy on vuonna 2009 perustettu yritys, joka tarjoaa pienyrittäjille verkkopohjaisia palveluita liiketoiminnan hallintaan ja markkinoinnin tehostamiseen. Mattias Hanssonin mukaan hieman yli puolella Zervantin asiakkaista ei ole omia verkkosivuja.

– Tästä syystä Zervant on tuomassa elokuussa markkinoille erittäin helpon tavan julkaista yrityksen tiedot ja yrityksen maine verkossa sähköisenä käyntikorttina. Tämän verkkosivun avulla asiakkaat voivat ottaa yhteyttä yrittäjään, suositella yrittäjää helposti ja saada varmuuden ostopäätökselle, hän kertoo.

Palvelu tuo yrittäjän käyttöön helppokäyttöiset työkalut laskutukseen, kustannustenhallintaan, asiakassuhteiden kehittämiseen ja verkkonäkyvyyteen.

Zervant-palvelu julkistettiin tammikuussa 2011, ja 350 yritystä käyttää sitä yrityksensä liiketoiminnan hallintaan. Sähköisen käyntikortin julkaiseminen ja asiakkaiden hallinta on maksutonta. Laskutus palvelun kautta on maksullista.

Mattias Hansson ja Tuukka Koskinen Zervant Oy:stä haluavat helpottaa pienyrittäjien arkea vekkopohjaisilla palveluilla.

Kuuntele asiakkaitasi – luo hyvä maine. Asiakastyytyväi-

syyskyselyiden ja asiakassuhteiden hallinnan työkalut suunnitellaan yleensä isojen yritysten tarpeisiin. Tästä syystä Hanssonin mukaan pienyrittäjän asiakkaiden kuunteleminen jää, varsinkin havaintojen kirjaamisen osalta, yrittäjän oman aktiivisuuden varaan ja kertynyttä mainetta on hankalaa hyödyntää.

– Zervant tarjoaa mahdollisuuden kerätä asiakaspalautetta laskutuksen yhteydessä tai erikseen. Tätä kautta myös yrityksen maine kertyy, ja sen voi halutessaan julkistaa verkossa.

Mikäli yrityksen maine on hyvä, uusien asiakassuhteiden solmiminen on helppoa, hän painottaa.

Laskun tulee olla hyvännäköinen, selkeä ja virheetön, jotta asiakkaalle jää hyvä tuntuma yrityksen ammattimaisuuteen.

– Tyytyväiset asiakkaat haluavat suositella yritystäsi.

Kannattaa ylittää asiakkaan odotukset, sillä erityisen hyvää palvelua saatuaan he kertovat siitä tutuilleen monissa tilanteissa.

Aina ei kuitenkaan ole mahdollista jäädä mieleen ylittämällä odotukset. Jos olet tehnyt työsi hyvin, pyydä asiakasta suosittelemaan yritystäsi. Mikäli asiakas ei ole valmis suosittelemaan yritystäsi, muista kysyä, mitä voit parantaa, jotta olisit suosittelun arvoinen, Mattias Hansson neuvoo.

Laskutus ja paperityöt ongelmitta. Mattias Hanssonin

mukaan pienelle yrittäjälle myös lasku on konkreettinen markkinointityökalu.

– Laskun tulee olla hyvännäköinen, selkeä ja virheetön, jotta asiakkaalle jää loppuun asti hyvä tuntuma yrityksen ammattimaisuuteen.

Yrittäjän on tietenkin myös tärkeää tietää, ketkä ovat yrityksen parhaat asiakkaat, mihin yrityksen rahat kuluvat ja miten yrityksellä menee. Tämä auttaa kohdistamaan markkinointia oikein.

– Zervant-palvelun tarkoituksena on auttaa yrittäjää kokonaisvaltaisesti. Kohtuuhintaisen palvelun avulla voi helposti hoitaa yrittäjyyteen liittyvät asiat samassa palvelussa. Helppokäyttöisessä palvelussa voi laskuttaa, hallita kustannuksia, kirjata matkakulut, kerätä asiakaspalautetta, luoda yrityksen maineen ja julkaista sähköisen yrityksen käyntikortin, Hansson selvittää.

– Palvelun voi ottaa ilmaiseksi ja sitoumuksetta käyttöön osoitteessa www.zervant.fi.

Kuukauden ajan palvelua käytettyään yrittäjä päättää itse, haluaako käyttää palvelun kaikkia osioita vai jatkaako ilmaisen palvelun käyttöä, hän jatkaa.

Mattias Hansson

Suomen Yrittäjät kouluttaa Syksy 2011 Syyskuu 15.9. Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus Innopoli 1, Tekniikantie 12, Espoo

20.9. Pienyrityksen talousjohtaminen Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki

22.9. Esiinny vakuuttavasti

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

27.9. Kehity esimiehenä

Spektri (Pilotti), Metsänneidonkuja 4, Espoo

29.9. – 1.10. Johtaminen ja markkinointi -seminaari

Silja Line m/s Serenade, Helsinki-Tukholma-Helsinki

Lokakuu 6.10. Osakeyhtiön johdon vastuut Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

11.10. Facebook-markkinointi

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

13.10. Pienyrityksen markkinointiviestintä

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

19.10. Ajankohtaisveropäivä

Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki

27.10. Itsensä johtaminen

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Marraskuu 1.11. Palaute

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

3.11. Pienyrityksen talousjohtaminen -jatkokurssi Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

10.11. Puhelinmyynti

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

15. – 17.11. Yrittäjän veroseminaari

Viking Linen m/s Mariella Helsinki – Tukholma – Helsinki

23.11. Työlait tutuksi – työaikamääräykset ja valvonta Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

29.11. Innovaatioiden rahoitus

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri, p.(09) 229 229 94 tai kurssit@yrittajat.fi

Pizza-online tekee pienellä isoa ••Pienelläkin markkinointibudjetilla voi tehdä paljon. Pizza-online.fi näyttää mallia.

Katri Koskela, teksti

K

eravalainen Pizza-online.fi näki päivänvalon loppuvuodesta 2007.

Siitä lähtien palvelun suosio on kasvanut tasaisen vauhdikkaasti, ja keväällä yritys voitti Fonectan Paikkakunnan Paras -kilpailun ensimmäisen osakilpailun. Tähän on tultu omistajien mukaan toistaiseksi varsin kevyillä markkinointipanostuksilla.

Pizza-online.fi on keravalaisen SLM Finland Oy:n pyörittämä palvelu, jonka idea on yksinkertaisesti tarjota ihmisille mahdollisuus pizzan ja muun ruuan tilaamiseen verkon kautta. Yrityksen takana ovat Henrik Bamford ja Toni Toijanaho ja eräs tietty moottorikelkkareissu vuonna 2007.

– Miesporukka saapui väsyneenä ja nälkäisenä mökille kelkkailemasta. Joku heitti, että olisipa kätevää, jos ruuan voisi tilata suoraan netistä, Bamford muistelee.

Eipä muuta kuin tuumasta toimeen. Nyt, noin neljä vuotta palvelun perustamisesta, valtakunnallisesti toimivaa Pizza-online.fi -palvelua pyörittää kuuden hengen tiimi täysipäiväisesti. Ansaintalogiikka perustuu välityspalkkioon, jonka ravintolat maksavat jokaisesta toteutuneesta tilauksesta. Käyttäjille palvelu on maksuton, eikä ravintoloille pelkkä mukaan liittyminen kustanna mitään.

Formulakuski Heikki Kovalainen ajelee ensi kauden Pizza-online.fi -logo ajohaalarissaan. – Uskoimme Fonectan kisan voiton olevan arvokas, kertovat Henrik Bamford ja Toni Toijanaho.

Kun käyttäjä löytää uuden, kivan palvelun, joka toimii, hän kertoo siitä kavereillekin.

Henrik Bamford

Kuhinaa pienellä budjetilla.

Pizza-onlinen kova suosio on yllättänyt perustajansakin.

– Siihen vaikuttaa ehkä se, että tämä palvelu on Suomessa ihan uutta. Kun käyttäjä löytää uuden, kivan palvelun, joka toimii, hän kertoo siitä kavereillekin, Bamford sanoo.

Pizza-onlinen markkinointi onkin tähän asti perustunut lähinnä puskaradioon. Bamford ja Toijanaho ovat kuitenkin lyöneet löylyä kiukaalle osallistumalla itse varsin aktiivisesti verkkokeskusteluun. Lopputuloksena on ollut asiakaskunta, joka paitsi käyttää palvelua säännöllisesti,

myös osallistuu sen kehittämiseen.

– Käyttäjiltä tulee ideoita jatkuvasti, ja niitä myös toteutetaan. Pienen yrityksen etuja ovat nopeus ja joustavuus – en usko, että suuri yritys pystyy samalla tavalla reagoimaan jokaiseen ideaan, Bamford tuumaa.

Bamfordin mukaan 70 prosenttia uusista kävijöistä tulee sivuille Googlen kautta. Niinpä hakukoneoptimointi, eli sivun hakukoneessa löytymisen varmistaminen, onkin ollut ensiar-

voisen tärkeää. Facebookissa taas pyörii päivittäin arvontoja, alennuksia ja muuta keskustelua.

– Budjetin ei tarvitse olla iso, ja paljon saa silti tehtyä, Bamford tuumaa.

Tavoitteena paikka Heikin haalarissa. Keväällä Pizza-onli-

ne hyppäsi lehtien palstoille kekseliäällä idealla: miehet olivat selvittäneet Suomen suosituimmat pizzatäytteet tutkimalla yrityksensä viimeiset miljoona pizzatilausta. Voittajakolmikoksi kohosi kinkku-ananas-salami, ja tiedon uutisoivat esimerkiksi iltapäivälehdet.

Myös Fonectan Paikkakunnan Paras -kilpailuun lähdettiin samalla asenteella: kaikkia ideoita kokeillaan ja mukana ollaan täysillä. Nyt tavoiteltiin valtakunnallista voittoa ja sen myötä yrityksen logoa Heikki Kovalaisen haalareissa sekä mainosvideota formulatähden kanssa.

Yrityksen kampanjointiin kuului muun muassa tekstiviestimuistutuksen lähettäminen jokaisen tilausvahvistuksen mukana, alennukset äänestäneille ja 10 000 euron hyväntekeväisyyslahjoitus voiton osuessa kohdalle. Myös Facebookissa ja sivuilla mainostettiin näkyvästi.

– Uskoimme Fonectan kisan voiton olevan niin arvokas, että panostus markkinointiin maksaa itsensä takaisin, Bamford kertoo.

Markkinointijohtaja Ulla Koret Fonectalta sanoo, että Paikkakunnan Paras -kilpailun fokus on tarkoituksella paikallisuudessa.

– Suomi on pienten ja keskisuurten yritysten maa ja haluamme, että nämä yritykset saa-

vat lisää näkyvyyttä, arvostusta ja menestystä. Ympäri Suomen paikallisiksi voittajiksi on noussut hyvin erityyppisiä ja -kokoisia yrityksiä. Lisäinnoittajana on valtakunnallinen palkinto, Koret sanoo.

Henrik Bamfordin mukaan kisavoitto tuli hyvään saumaan, sillä Pizza-onlinella on tarkoitus lähteä syksyllä lanseeraamaan brändiään laajemmalla markkinointikampanjalla – ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa.

– Tähän asti olemme lähinnä rakentaneet palvelua, vähän kuin taustalla, hän sanoo.

Jo nyt palvelulla on kuitenkin yli 400 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Kaikessa hiljaisuudessa.

Käyttäjiltä tulee ideoita jatku-

vasti, ja niitä myös toteutetaan. Pienen yrityksen etuja ovat nopeus ja joustavuus.

Suomen Pakolaisavun koulutukset kannustavat yrittäjyyteen ••Suomen pakolaisavun yrittäjyyskursseilla opitaan pyörittämään omaa yritystä.

Lotta Tammelin, teksti

S

uomen Pakolaisapu on järjestänyt yrittäjäkoulutuksia Ugandassa Kyangwalin ja Kyakan pakolaisasutusalueella vuodesta 2006 lähtien.

Pienyrittäjäkurssilla harjoitellaan taloudenpitoa ja kaupankäynnin perusteita käytännön tasolla.

– Koulutuksessa suunnitellaan esimerkiksi yrityksen talout­ta, kuittien tekoa ja budjetin sekä markkinaselvityksen laatimista, Suomen Pakolaisapu ry:n varainhankintapäällikkö Johanna Huurre kertoo.

Opettajina kurssilla toimivat usein pakolaiset, jotka ovat itse käyneet kurssin aikaisemmin.

Heitä koulutetaan koko projektin ajan, ja Suomen Pakolaisavun kenttätyöntekijät Ugandassa mentoroivat opettajia sekä antavat neuvoja ja apua. 5 – 6 kuukauden pituisille yrittäjyyskursseille osallistuu vuosittain noin 200 – 300 pakolaista.

– Halukkaita olisi paljon enemmänkin, mutta resurssit eivät riitä tällä hetkellä useampien ryhmien järjestämiseen.

Kurssi valmistaa pakolaisia myös paluumuuttoon. Yrittäjyyskurssilaiset ovat usein ensimmäisten paluumuuttajien joukossa, koska he pystyvät perustamaan myös kotimaahansa yrityksen, jolla he saavat tuloja perheelleen, Huurre selvittää.

Luku- ja laskutaito tarpeen.

Yrittäjäkurssin lisäksi yrittäjyyden alkeita opiskellaan myös

Nuorisohankkeessa opin myös lukemaan.

Mojama Kebbie

lukutaitopiireissä ja nuorisokoulutuksissa. Oman bisneksen pyörittäminen on Huurteen mukaan monelle välttämätöntä, jotta perhe saisi ruokaa pöytään.

Pienyrityksen pyörittämistä helpottaa huomattavasti, jos osaa lukea ja laskea.

– Suomen Pakolaisapu järjestää lukutaito-opetusta tällä hetkellä Ugandassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Kaikissa maissa käytännönläheiset aiheet ovat merkittävä osa opetusta. Yrittäjien arki on helpottunut lukutaitopiirin myötä monella tavalla. Esimerkiksi vaihtorahan laskeminen on helpompaa ja tilikirjan pitäminen mahdollista, mikä helpottaa velkojen muistamista, Johanna Huurre kertoo.

Vaikka yrittäjyystieto on innostanut lukutaitopiiriläisiä kaupankäyntiin, on siinä omat haasteensa.

– Esimerkiksi Sierra Leonen maaseudulla kaupankäyntiä hankaloittavat pitkät kulkuyh­ tey­ det ja kauppojen puute. Lisäksi suuri osa hankinnoista tehdään markkinoilta tai vaihdetaan. Sierra Leonessa riittää silti intoa yrittämiseen, ja haasteisiin pyritään keksimään mitä erilaisimpia ratkaisuja. Muutama innokas yrittäjä on esimerkiksi muokannut puotinsa kannetta-

vaksi ja kulkee sen kanssa kylän talosta taloon iltaisin.

Myös nuorten kursseja. Pien-

yrittäjyys on osa lähes kaikkia Suomen Pakolaisavun kursseja, kuten nuorten ammattikurssia, jonka tarkoitus on antaa sodan vuoksi syrjäytyneille nuorille aikuisille valmiudet toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Kurssilla keskitytään itse ammatin opiskelun ohella pienyrittäjyyteen ja opetellaan mm. kirjapitoa sekä pankkien roolia yritystoiminnassa.

Tavoite on, että kurssin päätteeksi nuoret perustavat muutaman hengen yrityksiä yhdessä muiden kurssilaisten kanssa.

Hankkeen myötä Sierra Leoneen on perustettu esimerkiksi kampaamoja, räätäliliikkeitä,

muurari- ja ateriapalveluyrityksiä. Niistä hyvä esimerkki on Five Sister’s Salong, kampaamo, jonka viisi kurssilta valmistunutta nuorta perusti Pakolaisavun avustuksella heti työharjoittelun jälkeen tammikuussa 2009.

Sadekautena yrityksellä on ollut taloudellisesti tiukkaa, kun asiakkailla on entistä vähemmän rahaa kampaamokäynteihin. Siksi he ovat päättäneet

SUOMEN PAKOLAISAPU

hankkia lisätuloja pienellä kaupankäynnillä, kuten hakemalla lähikylästä garria myytäväksi kaupungissa.

– Nyt pystyn maksamaan itse vuokrani. Nuorisohankkeessa opin myös lukemaan, yksi Five Sister’s Salongin yrittäjistä 23vuotias Mojama Kebbie kertoo.

Bon keskustassa sijaitsevalla Gebrila Banguiran ja hänen neljän kumppaninsa räätäliliikkeellä on kauppa käynyt vuodenajasta riippumatta hyvin. Hyvällä viikolla 26-vuotias Gebrila pääsee tekemään jopa kymmenen pukua, jolloin viikkoansiot nousevat 70 000 leoneen, joka on noin 14 euroa. Itse ompelutyön päälle räätälit keräävät lisäansioita vuokraamalla saumuriaan kollegoille, joilla sellaista ei ole.

Possuista vuohiin ja lopuksi kalaa. Kongon demokraattises-

Five sister’s Salongin perustivat Pakolaisavun yrittäjyyskurssilta valmistuneet nuoret naiset.

ta tasavallasta kotoisin oleva Attonettee Mbuve asuu nykyään Ugandassa Kyaka II -pakolaisasutusalueella.

Kun Mbuve saapui Ugandaan, hän ei osannut sanaakaan englantia. Mbuve aloittikin englannin opiskelun Pakolaisavun kurssilla vuonna 2008.

Englannin lisäksi hän on käynyt Pakolaisavun yrittäjäkoulutuksen. Mbuvella ei ole vielä yritystä, mutta liiketoimintasuunnitelma on kuitenkin valmiina.

Hänellä on emakko, kymmenen porsasta sekä kaksi vuohta, joista toisella on jo pieni kili. Mbuven tarkoituksena onkin myydä porsaita, ostaa lisää vuohia ja aloittaa lopulta kalanmyyntibisnes.

21

N:o 6 • Elokuu 2011

Tekoja & tapahtumia

Konkari ja nuori kohtaavat yrittäjäpäivillä

Nimityksiä Suomen Yrittäjissä

vuosittaiseen tapahtumaan Seinäjoelle 21.–23. lokakuuta odotetaan •vähintään •Yrittäjäjärjestön 2000:ta osallistujaa. Lähde sinäkin mukaan! yrittäjäpäiville aktiivisina yrittäjävuosinaan Seinäjoen Varaosakeskuksen toimitusjohtajana muutenkin.

– Yrittäminen on yksinäistä miehen ja naisen puurtamista.

Päätökset tehdään itse, ja siksi monet yrittäjät kokevat, että on tärkeää päästä keskustelemaan samanhenkisten ihmisten kanssa, toteaa Eino Rajamäki.

Kirsi Kuusisto, teksti ja kuva

V Hanna Tapala

Hanna Tapala järjestöpäälliköksi Järjestöosastolle järjestöpäälliköksi on nimitetty Hanna Tapala. Hän tulee aiemmin järjestöpäällikkönä toimineen Markku Lamminmäen vakanssille. Hanna on aloittanut tehtävässä 1.8.2011.

Hanna Tapala on 32-vuotias tradenomi. Hän toimi aiemmin Helsingin Yrittäjissä kehittämispäällikkönä tehtävinään järjestötyön kehittäminen, jäsenhankinta, edunvalvonta ja kehittämishankkeet. Tapala on aiemmin työskennellyt myös eduskunnassa.

Kari Jääskeläinen

Kari Jääskeläinen elinkeinopoliittiseksi asiamieheksi Paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen lohkolle elinkeinopoliittiseksi asiamieheksi on nimitetty Kari Jääskeläinen. Hän aloitti tehtävässä 1.8.2011 Heikki Autton siirryttyä kansanedustajaksi.

Kari Jääskeläinen on 41vuotias hallintotieteiden maisteri. Hänellä on työkokemusta pk-yrityksistä, Keskustan eri tehtävistä ja Euroopan parlamentista erityisavustajana. Jääskeläinen on toiminut myös liikenneministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana.

altakunnalliset yrittäjäpäivät on tilaisuus, jossa jäsenyrittäjät kohtaavat sekä vanhoja että uusia yrittäjätuttavia.

Kauhavalainen nuori yrittäjä, 27-vuotias Heikki Laakso (Stroitel Oy) osallistuu yrittäjäpäiville kolmatta kertaa. Tapahtuma on hänen mielestään varteenotettava tilaisuus tavata yrittäjäkonkareita ja ylipäätään kokoontua viettämään yhteistä viikonloppua.

Heikki on nyt toista vuotta Kauhavan Yrittäjien sihteerinä ja on erityisen tyytyväinen siihen, että Kauhavalta lähtee paikallisyhdistyksen hallitus puolisoineen kokonaisuudessaan ja yhteiskuljetuksessa paikan päälle.

Mukaan Seinäjoki Areenalle otetaan varmasti mukaan sopiva määrä sitä kuuluisaa ”pohojalaasta uhoota”.

Ympäri mennään – yhteen tullaan. Suomen Yrittäjien sekä

Johanna Hallikainen

Johanna Hallikainen markkinointipäälliköksi SY:n viestintäosastolla markkinointipäällikkönä aloittaa 1.9.2011 Johanna Hallikainen, vastuualueenaan mm. järjestön ja yrittäjämedioiden markkinointi, jäsenedut ja markkinointiyhteistyö sekä yrityspörssi-palvelu. Hallikainen raportoi varatoimitusjohtaja Anssi Kujalalle. Vakanssia on aiemmin hoitanut yhteyspäällikkö-nimikkeellä Katri Pölkki, joka siirtyi Fennia-ryhmän palvelukseen.

Hallikainen, 40 v, toimii tällä hetkellä Fonecta Oy:ssä partneruusjohtajana ja vastaa yrityksille suuntautuvasta markkinoinnista ja yhteistyökumppanuuksista. Hän on tehnyt vuosia yhteistyötä Suomen Yrittäjien kanssa.

Seinäjoen Yrittäjien kunniapuheenjohtaja, seinäjokelainen yrittäjäneuvos Eino Rajamäki (71), jos joku on yrittäjäpäivien vakiokävijä. Hän kertoo yrittäjäpäivien käytännössä alkaneen nimenomaan Seinäjoelta Hotelli Sorsanpesässä syyskuussa 1973.

Pohjalaisuutta suurella kauhalla. Seinäjoella yrittäjäpäivät

Suomen Yrittäjien kunniapuheenjohtaja, yrittäjäneuvos Eino Rajamäki Seinäjoelta ja nuori yrittäjä Heikki Laakso Kauhavalta löysivät Valtakunnallisten yrittäjäpäivien ohjelmatarjonnasta monta mielekästä yksityiskohtaa.

Silloin tapahtumasta käytettiin nimeä Valtakunnallinen Yrittäjäpoliittinen päivä ja tapahtuma kokosi Seinäjoelle noin 400 yrittäjää ympäri Suomen.

– Alkuvuosina yrittäjien vuosittainen suurtapahtuma oli korostetusti yhteishengen nostatusta ja yrittäjähengen herättämistä yhteiskunnassa. Toki

nytkin yhteishenki näkyy, mutta aikaisemmin tapahtumalla oli erityisesti tuollainen leima, kertoo Eino Rajamäki.

Sittemmin yrittäjäpäivien yhteiskunnallinen merkitys on hänen mukaansa vahvistunut vahvistumistaan. Esimerkiksi liittokokouksen päätökset ja sen yhteydessä hyväksyttävä julki-

Jarmo Hyytiäinen Yrittäjä-lehden ja yrittajat.fi:n päätoimittajaksi

Uusi aulaemäntä on Ursula Peponis. Aiemmin aulaemäntinä toimineet Anne Eronen ja Satu Kääriäinen siirtyivät uusiin tehtäviin, Eronen järjestösihteeriksi ja Kääriäinen jäsenrekisterinhoitajaksi.

SY:n viestintäpäällikkönä toiminut Jarmo Hyytiäinen aloitti 1.6.2011 alkaen Yrittäjälehden ja yrittajat.fi-verkkojulkaisun päätoimittajana.

Varatoimitusjohtaja Kujala toimii näiden yrittäjämedioiden vastaavana päätoimittajana ja myös Yrittäjäsanomien päätoimittajana.

Tuukka Hämäläinen ja Tuomas Liinamaa lakineuvojiksi Neuvontapalveluun saadaan täydennystä, kun uutena lakineuvojana aloittaa 29.8.2011 Tuukka Hämäläinen.

Aiemmin kesällä neuvontapalveluissa aloitti lakineuvojana Tuomas Liinamaa.

Yrittäjän päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jota vietetään 5. syyskuuta monin eri tavoin ympäri maan – kouluissa ja oppilaitoksissa, yrityksissä, työpaikoilla ja järjestöissä. Yrittäjän päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Päivä otettiin almanakkaan merkkipäiväksi vuonna 2010.

Yrittäjän päivän pääjuhla järjestetään 5.9. Kiasma-teatterissa Helsingissä. Järjestelyistä vastaa tänä vuonna Suomen Yrittäjät

yhdessä Yrittäjän Päivä -säätiön kanssa.

Tapahtumista toivotaan tietoa www.yrittajanpaiva.fi-sivuston tapahtumakalenteriin. Sivustolle on koottu yhdistysten, yritysten ja koulujen käyttöön viestintämateriaalia ja ideoita päivän viettämiseen.

Jos olet järjestämässä Yrittäjän päivään liittyvää tapahtumaa, voit ladata verkkosivuilta käyttöösi Yrittäjän päivän logoja ja valmiita kutsupohjia.

MetropoliAreenan projektipäälliköksi Johanna Sumuvuori Helsingin, Espoon, Vantaan ja Uudenmaan yrittäjäjärjestöjen, MTV3:n ja Lehtiyhtymä Oy:n pääkaupunkiseudun lehtien (Länsiväylä, Helsingin Uutiset, Vantaan Sanomat) yhteisen MetropoliAreena-hankkeen projektipäällikönä on aloittanut VTM Johanna Sumuvuori.

Sumuvuorella on monipuolinen kokemus yhteiskuntavaikuttamisesta. Hän on toiminut muun muassa vihreiden kansanedustajana viime vaalikaudella.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Savon Yrittäjät on käynnistämässä yhdessä maakunnan elinkeinotoimijoiden kanssa noin puolentoistavuoden kestoista, pääosin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on käynnistää yrityskummitoiminta laajassa mitassa Pohjois-Savossa.

Suomessa yrityskummitoiminta on varsin vähäistä ja Pohjois-Savossa toimintaa ei ole

Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 74 m2 + alakerta 50 m2.

juuri lainkaan.

Hankkeen päätavoite on käynnistää Pohjois-Savossa yrityskummitoiminta, jonka toimesta voidaan tarjota apua ja neuvoja alku- eri kehitysvaiheessa oleville yrityksille.

Estetään karikot. Yrityskummitoiminnan tavoitteena on nopeuttaa yrityksen pääsyä kannattavan toiminnan uralle estää

tai vähentää erilaisten karikkojen vaikutuksia, auttaa yrityksen erilaisissa kehittämisen vaiheissa ja varmistaa ns. hiljaisen tiedon saaminen yritystoiminnan kehittämiseen.

Kummeiksi pyritään saamaan mukaan noin 150 kokenutta ammatti-ihmistä. Kummien ammattitaito on kaikkien yritysten käytettävissä Pohjois-Savon alueella.

Selkeyttä kilpailuasioihin

Rakentaminen

Kauppa Ompelukonealan erikoisliike

Rakennuspuutavaran myyntiliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €.

Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat n. 1000 m2. Hintapyyntö 400 000 €.

Sy-03052011-1112

Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-20052011-1143

Vaateliike Pohjanmaalla. Liike-

Etsitään teräsovituottajaa / jälleenmyyjää ostamaan teollisuusovien edustus Espoossa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat.

Työntekijöitä 2 - 3.

SY-06072011-1212

Kiinteistönvälitystoimisto Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000250 000 €. Vuokratut toimitilat n. 50 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-21072011-1223

Kangaskauppa ja ompeluliike Etelä-Karjalassa. Omat toimitilat 90 m2. Yksi työntekijä. Liikevaihto alle 100 000 €.

Sy-11082011-1255

Sisustussuunnittelu- ja maahantuontiyritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

SY-18082011-1259

SY-09062011-1178

Kutsu maksuttomiin seminaareihin – Lahti, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi

Teollisuus Palvelut, liikenne Kauneushoitola pääkaupunki-

Miten uusi kilpailulaki vaikuttaa yritysten toimintaan?

seudulla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Vuokratut toimitilat.

Hintapyyntö 54 000 €.

SY-29042011-1107

Tilitoimisto Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2.

Vuokrataan/myydään teollisuushalli Piikkiössä. Omat toimitilat, lattiatilat 1 047 m2, konttoritilat 313 m2.

SY-24052011-1151

Rakennusteollisuuden alihankintayritys Floridassa. Toiminta ulkomailla. Työntekijöitä 6-9.

Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-13072011-1216

SY-01062011-1170

Kilpailulainsäädäntö on yritysten mielestä yksi ongelmallisimpia lainsäädännön alueita.

Marraskuussa voimaan tuleva uusi kilpailulaki parantaa osaltaan tilannetta, mutta tiedon jakaminen lain kielloista ja kilpailuviranomaisten tehtäväkentästä on siitä huolimatta tärkeää.

KILPAILUVIRASTO

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Järvinen on nimitetty Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.9.2011 alkaen.

Järvinen on toiminut yrittäjänä, ja hän on tehnyt pitkän uran toimittajana pääasiassa Yleisradiossa. Hän on myös veteraanikansanedustaja ja Vihreiden naisten puheenjohtaja.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

vaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 280 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

KONKURRENSVERKET

Yrittäjänaisten Keskusliitolle uusi toimitusjohtaja

Yrittäjän päivänä 5.9. lippu salkoon

Pohjois-Savon yrityskummitoimintaan vauhtia Ursula Peponis aulaemännäksi

Suomen Taksiliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu taksiyrittäjä Jari Lemmetyinen.

Valinta tehtiin Turun liittokokouksessa kesäkuussa.

Lemmetyinen seuraa uudessa tehtävässä liittoa vuodesta 2003 johtanutta vantaalaista Krister Olssonia.

Jarmo Hyytiäinen

SY-30032011-1052

Ursula Peponis

lausuma huomioidaan mediassa yhä paremmin.

Eino Rajamäki on osallistunut yrittäjäpäiville monessa roolissa, niin Suomen Yrittäjäin Keskusliiton puheenjohtajana (1985–1994) kuin aikaisemmin aluejärjestön ja paikallisyhdistyksenkin puheenjohtajana. Tosin hän toteaa, että olisi lähtenyt

järjestettiin nykymuodossaan edellisen kerran vuonna 2001.

Eino Rajamäki odottaa, että tämänvuotinen tapahtuma onnistuu vähintään yhtä hyvin.

Sekä hän että Heikki Laakso toivovat, että Pohjanmaata ja pohjalaisuutta tarjotaan yrittäjäpäiväkävijälle ”suurella kauhalla”. Ja varmasti vähintäänkin kahvipöytäkeskusteluissa sivutaan usein esille nousevaa puheenaihetta pohjalaista kateutta, joka Eino Rajamäen mukaan merkitsee nimenomaan kilpailuhenkisyyttä, ei ilkeyttä.

– Jos yrittäjätuttu rakentaa uuden hallin, pitää pohjalaisen yrittäjän rakentaa myös sellainen. Mutta siitä pitää sitten tulla paljon suurempi ja komeampi!

Jos et ole vielä ilmoittautunut yrittäjäpäiville, tee se osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

Jari Lemmetyinen Taksiliiton puheenjohtajaksi

Aluehallintovirastot ja Kilpailuvirasto järjestävät tässä tarkoituksessa eri puolella Suomea iltapäiväseminaareja, joissa Kilpailuviraston edustajat valottavat uuden kilpailulain sisältöä.

Aiheina mm. kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

Syksyllä 2011 seminaareja järjestetään seuraavasti: 8.9. Oulussa, 15.9.

Lahdessa, 21.9. Rovaniemellä, 28.9.

Vaasassa, 5.10.Kuopiossa ja 24.10.

Jyväskylässä. Kaikki seminaarit alkavat klo 13 ja päättyvät noin klo 16.

Lisätietoja: erikoistutkija Jussi Pääkkönen puh. 09 7314 3391 tai www.kilpailuvirasto.fi/seminaarit

www.kilpailuvirasto.fi

Tilitoimisto Keski-Suomessa.

Liikevaihto 100 000 - 200 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 63 000 €.

SY-21062011-1193

Sopimus- ja tilausliikennettä harjoittava yritys Satakunnassa. 2-3 työntekijää. Omat toimitilat.

SY-01082011-1233

Julkisivusaneeraus- / maalausliike Pirkanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 274 m2. Hintapyyntö 140 000 €.

SY-18052011-1137

Pelti- ja profilointialan yritys Hämeen Peltipiste Oy. Työntekijöitä 2 - 3.

SY-27062011-1199

Lvi-alan erikoisliike LounaisSuomessa. Liikevaihto on noin 600 000 vuodessa, ja ammattitaitoista henkilöstöä on noin 10.

SY-25072011-1226

Lasitusliike Pirkanmaalla.

Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 42 000 €.

SY-11082011-1254

Pikaruokaravintola + kioski Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijiötä 6 - 9. Omat toimitilat 300 m2.

SY-20062011-1192

Osuus it-alan yrityksestä, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Myös verkkoliiketoimintaa.

Liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-10052011-1123

Kiinteistösijoitusyhtiö PohjoisPohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Hintapyyntö 840 000 €.

SY-15072011-1218

Tilitoimisto Uudellamaalla. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Kotitoimisto 25 m2. Hintapyyntö 40 000 €.

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan kylpyhuone- /raken-

nustuotealan maahantuontiyritys tai liiketoiminta. Liike-

vaihto 250 000 - 4 000 000 €. Omat tai vuokratut toimitilat.

SY-02052011-1111

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 22.9.2011

Myytäviä kohteitamme Teollisuushalli ja liikehuoneistot, vuokratulot..........................................2 200 000 Rautakauppa.......................................2 100 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja..............................................1 400 000 Teollisuuskiinteistö.............................1 200 000 Rakennusalan erikoisliiketoiminta.......730 000 Eristysasentamista................................650 000 Alihankintakonepaja............................. 460 000 Teollisuuskiinteistöyht. osakekanta.....420 000 21-paikkainen hoitokoti............400 000 + kiint.

Sisustustoimitukset................................ 325 000 Huonekaluliike.........................................313 000 Teoll. kunnossapito ja asennustyöt......250 000 Pizzeria ...................................................125 000 Siivousliike..............................................100 000 Pesula......................................................100 000 Kuntosali...................................................99 000 Elintarvikemyymälä.................................80 000 Polttoaineen jakeluasema.............75 000 + vrst LVI-suunnittelu.........................................60 000 Sisustuskangaskauppa................ 30 000 + vrst.

Pääomistaja konepajalle......................... tarjous Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Muut toimialat

SY-17082011-1258

Majoitus, ravintola, elintarvike

Yritysvälittäjät

Ostetaan tilitoimisto pääkaupunkiseudulta/Uudeltamaalta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

SY-20052011-1145

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal­ velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

22

N:o 6 • Elokuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® Tietokone-lehden testivoittaja

LOMA-ASUNNOT

Monipankki integroidusti NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010.

Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron.

TILITOIMISTOT

Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Yritykset Kasvuväylältä vientivetoa suomalaisille vaalikoneille Kotimaisen ZEF Solutionsin vaalikoneet ovat miljoonille suomalaisille äänestäjille jo tuttuja. Nyt yritys panostaa kansainväliseen läpimurtoon.

Kansainvälistymisapua yritykselle tarjoaa julkisen sektorin rakentama Kasvuväylä. Se on lyhyessä ajassa osoittautunut toimivaksi toimintamalliksi Kasvuväylässä ovat mukana ELY-keskus, Finvera, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes.

Julkisen sektorin toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään tarjotakseen parhaat mahdolliset ratkaisut vahvoille kasvuyrityksille.

Yhdeksi pilottiyritykseksi on valittu ZEF Solutions Oy. ZEF on Oulussa ja Espoossa toimitilojaan pitävä ohjelmistoyritys, jonka palvelut ovat kotimaassa laajasti käytössä. Kevään eduskuntavaaleissa ZEFin vaalikoneita käytettiin 2,5 miljoonaa kertaa.

– Tämä on paras julkisen sektorin palvelu yrittäjälle koskaan.

Tämä konkretisoituu muun

muassa siinä, että yrityksille on nimetty henkilökohtainen kasvuluotsi. Kiireiset yrittäjät eivät usein tiedä kaikista julkisen sektorin rahoitus- ja palvelumuodoista. Nyt kasvuluotsi on aktiivisesti tekemisissä yrittäjän kanssa, kiittelee ZEF Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela.

Yrityksen asiakkaina ovat muun muassa MTV3 ja Suosikkilehti. Jälkimmäisen tarjoamaa ammatinvalintatestiä käytti 600 000 henkilöä yhdessä viikossa. ZEF on kasvanut kannattavasti 40 prosenttia vuosittain jo kuusi vuotta.

•

Isännöinnin työmäärä on lisääntynyt. Asunto-osakeyhtiölaki täytti vuoden 1.7.2011.

Isännöintiliiton barometrikyselyn mukaan laki on lisännyt isännöinnin työmäärää keskimäärin 7 prosentilla. Työmäärää ovat lisänneet erityisesti lain tuomat remontti-ilmoitukset ja korjaustarveselvitykset.

Perheyritys Tasosystem maailman kärkeä säätölaitteiden valmistajana Tampereelta käsin toimiva Tasosystem Oy on kohonnut maailman kolmen johtavan paperi- ja kartonkiteollisuudelle säätötoimilaitteita valmistavan yrityksen joukkoon.

Kilpailun kiristyessä paperija kartonkitehtaat pyrkivät yhä korkeampaan ja tasaisempaan laatuun sekä parempaan energiatehokkuuteen ja raaka-ainesäästöihin. Tämä nostaa myös tuotantoprosessien säätöjärjestelmille asetettavia vaatimuksia.

Tasowheel Groupiin kuuluva Tasosystem suunnittelee ja valmistaa CD-säätötoimilaitteita.

Yritys on tunnettu lista-, laimennusvesiventtiili-, päällystys-, kostutus- ja höyrysäätötoimilaitteistaan, jotka mahdollistavat erittäin tarkan säädön vaativissa prosessiympäristöissä.

Yli 30 vuoden ja lähes 200 000 säätökomponentin toimituskokemuksella yritys on lunastanut paikkansa tarkkuustoimilaitteiden edelläkävijänä.

Tuotetuki lähellä prosessia.

Kaikki mekaaniset laitteet tarvitsevat jossakin elinkaarensa vaiheessa huoltoa. Tasosystem on

kymmenien vuosien ajan dokumentoinut tuotehistoriaansa järjestelmällisesti. Yrityksen palveluksessa on henkilöitä, jotka pitTASOSYSTEM

Äärimmäisen tarkkojen toimilaitteiden avulla valmistuksen virheet saadaan minimiin ja prosessi tuottamaan tasalaatuista tuotetta.

Automatisoidun profiilisäädön avulla vältetään myös manuaaliseen säätötyön turvallisuusriskejä.

kän työuransa aikana ovat olleet valmistamassa toimilaitteita eri vuosikymmenillä. Näin yli 20 vuotta vanhojenkin laitteiden peruskunnostaminen ja vaihtokelpoisten alkuperäisvaraosien toimittaminen on mahdollista.

– Meille on tärkeää, että pystymme palvelemaan kaikkien asiakkaidemme, myös konserniasiakkaidemme, tehtaita suoraan ilman välikäsiä. Kun tuotetuki tulee suoraan laitevalmistajalta, asioiden hoitaminen nopeutuu, varatoimitusjohtaja Pekka Kiiski toteaa.

Tasosystem on vakavarainen kasvuyritys, jonka osaamisella on ollut vaikutus suomalaisen paperin- ja kartongintuotantoteknologian kehitykseen. Täysin itsenäisenä ja riippumattomana yrityksenä Tasosystem on voinut kehittää toimintaansa asiakkaitaan kuunnellen. Tuotekehitys, tuotanto ja materiaalien hallinta on keskitetty omaan tuotantolaitokseen.

Suomalaisohjelmistolla säästöä kännykkäkuluihin Suomalainen Alekstra Oy on kehittänyt ohjelmistopalvelun, jonka avulla yritykset voivat säästää noin 20 prosenttia matkapuhelinkuluissaan.

Alekstra Oy:llä on toimipisteet Helsingissä, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Yrityksen vuonna 2009 päivänvalon nähnyt Ratemizer-ohjelmisto on käytössä jo yli 300 000 käyttäjällä.

Kansainvälistymisessä Alekstraa auttaa julkisen sektorin uusi palvelumalli Kasvuväylä.

Operaattoreiden laskut kohdistuvat Ratemizerin avulla suoraan oikeille kustannuspaikoille.

Järjestelmä profiloi automaattisesti jokaisen käyttäjän, ja valitsee hänelle kustannustehokkaimman palveluvalikoiman.

Alekstra-yhtiön arvo on nelinkertaistunut vuoden aikana.

Liikevaihto kasvoi edellisellä tilikaudella lähes 100 prosenttia.

Nyt kasvu puolessa välissä kuluvaa tilikautta on jo ylittänyt 300 prosenttia. Kansainvälisiä markkinoita haetaan ensisijaisesti Yhdysvalloista. Llisäksi

palvelu on asiakkaiden käytössä mm. Iso-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Sveitsissä.

– Nykyinen edelläkävijyys ei takaa menestystä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Meidän on jatkuvasti tuotettava uutta.

20 prosentin pudotus puhelinlaskusta oli ensimmäinen askel.

Seuraava missiomme on roaming eli puhelimen käyttöön ulkomailla liittyvien kulujen puolittaminen, toteaa Alekstran toimitusjohtaja Toni Toikka.

•

Sairaankuljetuksen korvaustaksat nousivat elokuun alussa 6,09 prosenttia. Korotus perustuu taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusten nousuun. Kela korvaa asiakkaan omavastuuosuuden ylittävän osuuden suoraan kuljetuspalvelun tuottajalle. Asiakkaan 9,25 euron omavastuuosuus sairaankuljetusmaksusta jäi entiselleen.

23

N:o 6 • Elokuu 2011

Svensk resumé Skatteförvaltningens enhet för bekämpning av den gråa ekonomin kan bistå övriga myndigheter när dessa utreder huruvida deras kunder har uppfyllt sina skatte- och andra samhälleliga förpliktelser. Tekes är med som den offentliga finansieringens pilotorganisation. Genom de tjänster som den gråa ekonomins bekämpningsenhet tillhandahåller kan Tekes, t.ex. i samband med finansierings-beslut, kolla det aktuella företagets bakgrund.

Kvalitetskontroll för sm-företag Den internationella standardiseringsorganisationen ISO har gett ut redan den tredje upplagan av sin handbok ISO 9001 for Small Business.

What to do. Handboken finns nu att tillgå även på finska.

I den förnyade handboken har man beaktat den aktuella standardens senaste version av år 2008. Handboken redogör i klartext och genom exempel hur sm-företagen han dra nytta av ISO 9001.

Se även: www.sfs.fi

Den tekniska handeln fick ansvarsprinciper Föreningen för teknisk handel och tjänster har godkänt särskilda principer för ansvarsfull företagsverksamhet. Föreningens verkställande direktör Markku Uitto uppger att principerna utarbetades och kodifierades på medlemmarnas begäran.

Ca 85 procent av all teknisk handel i landet bedrivs av föreningens medlemmar.

Ansvarskännande aktörer som beaktar god handelssed kan anhålla om medlemskap. Att ta ansvar inom teknisk handel innebär framför allt att säkra leveranskedjan mellan tillverkare och slutanvändare.

Lasten måste surras noga i containers och släpvagnar Trafiksäkerhetsmyndigheten Trafi påminner om att lasten alltid måste surras noga i containers och släp.

En bristfälligt fastgjord last som kommit i rörelse under transporten kan utgöra en stor fara för medtrafikanter.

Detta gäller även på sjön.

Säkerheten är en fråga för hela transportkedjan: avsändare, åkerier och emottagare.

Mera egenkontroll inom privata socialtjänster Enligt en ny lag som träder i kraft den första oktober i år måste privata producenter av socialtjänster i fortsättningen ha en plan för egenkontroll.

Härtill måste producenten svara för att den helhet av tjänster som kunderna ebjuds håller måttet.

Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården, Valvira, beviljar i fortsättningen tillstånd till sådana producenter som tillhandahåller dygnetrunttjänster på större geografiska områden som omfattar versamhetsområdet för flera regionförvaltningsverk. I annat fall beviljas tillståndet såsom förut av regionförvaltningsverket. Ett nytt villkor för erhållandet av tillstånd är att producenten kan stå för sina ekonomiska förpliktelser.

Hemservicens stödtjänster och privat familjedagvård anmäls fortsättningsvis till kommunen, men dessa tjänster införs inte i den riksomfattande förteckningen över privata producenter. Det primära övervakningsansvaret ligger även i fortsättningen hos kommunen.

Jussi Järventaus:

Regeringsprogrammet inte nog – mera måste göras! blev äntligen färdigt i slutet av juni. FiF:s vd Jussi Järventaus anser att •programmet •Det nya regeringsprogrammet är lamt och ställvis orealistiskt när det gäller företagsamhet och ekonomisk tillväxt.

Lotta Tammelin, text Jarkko Översti, bild

N

u när Europas och hela världens ekonomi är i gungning och risk för recession föreligger har vi ett särskilt behov av att regeringen skulle föra en stark företagsamhetspolitik och därigenom trygga tillväxten.

På den här punkten är regeringsprogrammet inte starkt, anser Järventaus.

Han efterlyser mer omfattande åtgärder för att stabilisera ekonomin och utlovar att FiF kommer att bjuda till i sitt samarbete med regeringen.

Bevarad enkel beskattning av dividend bra för företagare För företagarna är det bra att den nya regeringen inte förverkligar alltför riskfyllda och incitamentvidriga reformer av dividendbeskattningen, konstatetar FiF. Katainens regering kom överens om att företagsbeskattningens struktur inte rubbas. Detta innebär att sm-företagens enkla beskattning kvarstår som huvudregel när det gäller aktiebolag.

Ur tillväxtsynpunkt är det dock betänkligt att den redan en gång beskattade dividendens maximibelopp sänktes till 60 000 euro och att kapitalbeskattningen skärptes.

– Även om dessa skärpningar gäller ett relativt litet antal företag så bör man minnas att dessa företag i regel sysselsätter mycket folk och är inriktade på tillväxt. Sådana behöver vi i det här landet, säger direktören vid FiF Anna Lundén.

Genom att samfundsbeskattningen samtidigt går ned till 25 procent innebär regeringsprogrammet i sin helhet att aktiebolagsformen beskattas något

PEKKA SIOPLA

FiF-direktör Anna Lundén anser att regeringens dividendbeskattnings-politik utfallit på ett bättre sätt en väntat.

lindrigare. Lundéns bedömning är att man genom detta i stort sett lyckats bevara ett skattesystem som lockar till risktagning och tillväxt.

Avvärjningsseger i beskattningen. Järventaus sätter stort

värde på att man kunde avvärja Hetemäki-arbetsgruppens förslag om ändingar i beskattningen av dividender och att beskattningen på den punkten behåller sin nuvarande struktur och att den en gång beskattade dividenden stannar vid nio procent av nettotillgångarna. Järventaus anser att man på det här sättet bibehöll incitament.

Lite på näsan fick man dock i beskattningsfrågan såtillvida att man fick gå ned från 90 000 till 60 000 när det gäller maximibeloppet för redan en gång beskattad dividend. Men tanke på företagens tillväxt var detta en ändring mot det sämre.

Finländarna beredda på stramare ekonomisk politik

Mer bör göras föt att betträmja företagande, anser Jussi Järventaus och Mikko Simolinna.

– Skärpningen gäller visserligen en relativt liten skara företagare, men just dessa är oftast betydande sysselsättare och inriktade på tillväxt, påpekar Järventaus.

Utmaningar inom arbetslivet. Ett utveckla arbetsmarkna-

den kommer att vara den svåraste frågan under nästa valperiod, anser Järventaus. I det avseendet är regeringsprogrammets budskap tunnt. Järventaus ser gärna att vi skulle tillämpa den tyska modellen.

– I Tyskland har betydande åtgärder vidtagits för att trygga

konkurrenskraften och arbetsplatserna. I FiF:s målprogram finns många åtgärdsförslag enligt den framgångsrika tyska modellen, säger Järventaus. Som exempel nämner han möjligheten till avtal utanför kollektivavtalen, ett förnyat socialskydd och en förminskad arbetsgivarrisk.

Jussi Järventaus tror att man sannolikt inte kommer att kunna genomföra dessa ändringar på arbetsmarknaden under regeringsperioden, men han lovar att FiF jobbar för det och håller saken synlig i debatten.

Vilseledande marknadsföring måste stoppas snarast!

skumma katalog- och registerbusinessen ger företagarna gråa hår och saftiga räkningar. Nu måste •det•Den bli slut på skojeriet. Även den nya regeringen har lovat åtgärder mot vilseledande marknadsföring.

Lotta Tammelin:, text

F

öretagarnas telefoner har gått heta de senaste åren. Mystiska katalogfirmor vill ha kontaktuppgifter för utgivning i alla möjliga fantastiska registertjänster på webben. En del av påringningarna kommer från rena skojare som är ute endast för att tjäna pengar.

Hopp finns dock om att ofoget kan stävjas. I den nya regeringens program finns det upptaget att regeringen kommer att vidta åtgärder mot vilseledande marknadsföring i näringslivet och bedöma behovet av ny lagstiftning.

– Vi inom FiF grunnar också hela tiden på vad som vore det rätta greppet mot fenomenet.

Det var bra att saken noterades i regeringsprogrammet. Trycket från fältet har varit hårt och medlemmarna ropar efter åt-

gärder. Det handlar ju om långsamma processer men det här är en god början. Något konkret måste fås till stånd ty situationen är helt absurd, säger Janne Makkula, chef för lagstiftningsfrågor vid FiF.

Väl planerad verksamhet.

Arbete kring frågan kommer inte att saknas. Enligt Makkula har FiF:s telefonrådgivning fått svara på katalogtjänstfrågor allt oftare under de senaste åren. För fem år sedan var frågan ännu inget stort problem.

En typisk fråga till FiF:s rådgivningn gäller just vilseledande marknadsföring och hur bli av med ett avtal som man ingått i god tro.

Enligt Makkula förekommer det också att företagaren inte beställt nånting alls men trots det kommer det orderbekräftelse och faktura.

Vi inom FiF grunnar också hela tiden på vad som vore det rätta greppet mot fenomenet.

FUTUREIMAGEBANK

Nya tjänster mot ekonomins gråzon

Översättning av Pekka Sörensen

Janne Makkula

Flera bifirmor. Enligt Janne Makkulas uppskattning finns det tiotals skumma katalogföretag.

Någon exakt siffra är svårt att ge eftersom samma företag kan fungera under flera bifirmor under ett och samma FO-nummer.

Därför är det svårt att avgöra hur många aktörerna egentligen är.

– Gemensamt för dessa företag är dock att verksamheten är nogsamt planerad. Sålunda kan företagets namn påminna om ett redan atablerat och välrenommerat företags firma(namn). På så sätt vill man förstås skapa trovärdighet. Vanligt är också att kunden avsiktligt lockas att ingå ett avtal som kunden i vanliga fall inte skulle skriva på, säger Makkula.

Dessvärre har tiotusentals företagare utsatta för skumma marknadsmetoder i brådskan gått i fällan så ofta att man redan är uppe i skador värda tiotals miljoner(!) euro.

Nya instrument behövs för finansiering av företag

R

egeringsprogrammet behöver nya modeller för underlättandet av företagens finansiering, anser FiF:s ordförande Mikko Simolinna. Han talade i juli i Björneborg vid en företagardiskussion i samband med SuomiAreena. De nya modellerna borde införas redan i början av regeringsperioden.

Särskilt när företaget växer eller ska byta ägare vore nya finansieringsgrepp välkomna.

– Regeringsprogrammet tar upp tillväxt, internationalisering och småföretagens bättre villkor som mål och det är alldeles på

sin plats, men medicinen är för svag, ansåg Simolinna.

Han ser gärna att finansiärerna skulle ta ett större ansvar för tillväxten och företagarnas intresse för den. I regeringsprogrammet förlitar man sig i alltför hög grad på den offentliga FoUfinansieringen och på att omforma finansieringens struktur.

– En modell vore att skapa ett skattemässigt lockbete för privata finansiärer så att inkomster av företagsförsäljning inte i sin helhet skulle betraktas som beskattbar inkomst och att om vinsten lägges ned i det nya företaget så skulle den inte beskattas. Genom en sådan lättnad i överlåtelse-

JARKKO ÖVERSTI

FiF:s ordförande Mikko Simolinna anser att Katainens regering har goda avsikter och ett gott mål när det gäller befrämjandet av företagens tillväxt. Medlen är dock tillsvidare anspråkslösa.

vinsternas beskattning skulle företagen erhålla nytt kapital, sade Simonlinna.

Målet borde vara att olika investerare och businessänglar satsar på företag som är i början av sin historia och att även gemensamma investeringar görs.

Beslut i saken kunde tas senast då man i enlighet med regeringsprogrammet utreder näringsbeskattningen. I programmet har man också ställt i utsikt att utreda beskattningens inverkan på tillväxtbenägenheten.

Lättare att byta ägare. FiF anser att starka finansiella insatser

behövs nu för att finna en ny företagargeneration.

– I regeringsprogrammet kvitteras den kommande stora generations- och ägarväxlingens behov endast med att man kommer att effektivera företagarutbildningen för att finna krafter som kunde ta över efter den åldrande företagarkåren. Härtill har man skärpt arvsbeskattningen, något som drabbar även gnerationsväxlingarna i företagen, påpekade Simolinna.

Simolinna efterlyser särskilda ägarväxlingslån som kunde beviljas av Finnvera som komplement till de privata investerarnas satsningar på företagsköp.

Börsdividender kan beskattas strängare. I enkäten pej-

lades medborgarnas åsikter om vilka skatter som kunde höjas och vilka inte. De flesta vill skärpa beskattningen av börsaktiers dividender, tobak och alkohol.

Därmot ansågs högre energioch bränsleskatter vara ett dåligt alternativ, likaså skärpt beskattning av arv och fastigheter.

FiF:s vice vd Timo Lindholm anser att finländarna vet alldeles klart vad som är skillnaden mellan investering och företagsverksamhet.

– Mera skatteuttag på börsdividender godtas men olistade smföretags dividender vill man inte gå åt. Man förstår alltså att det måste finnas incitament i företagandet, tolkar Timo Lindholm.

Om skärpningen av konsumtionens eller arbetets beskattning vore alternativ, så skulle 58 procent av respondenterna välja ökad beskattning av konsumtion, t.ex. genom högre moms.

Företagarkvinnorna nöjda med regeringens notering Företagarkvinnornas centralförbund är nöjt med att ersättandet av de kostnader som arbetsgivarna måste erlägga för familjeledigheter har åtminstone noterats i det nya regeringsprogrammet. Företagarkvinnornas ordförande Kaarina Jokinen hoppas på att man nu kommer framåt efter att saken varit inskriven i två tidigare regeringsprogram. Jokinen påpekar att

Årets största svenska företagarseminarium ordnas i Åbo

Mikko Simolinna:

Mirka Moilanen, text

Inemot hälften av finländarna är av den åsikten att offentliga inkomster och utgifter borde fås i jämvikt redan under den här regeringsperioden. Åtta procent av medborgarna är beredda att ge balanseringen endast 1 – 2 år. Majoriteten talar för en stramare ekonomisk politik än vad som den nya regeringen redan utlovat i sitt program.

Då grundalternativen i balanseringen är, förutom ekonomisk tillväxt, högre skatter och offentliga sparåtgärder rekommenderar 51 procent av medborgarna i första hand sparande och 39 procent ser hellre att skatterna höjs.

Spara vill folk i första hand i statliga löner, försvaret och u-landsbiståndet. Ingen vill skära i hälso- och skolningsutgifterna. Resultaten framgår av Taloustutkimus Oy:s enkät beställd av FiF. Inemot 1 400 finländare utfrågades.

Kom med på årets största svenska företagarseminarium i Åbo 13.9.2011 ombord på S/S Bore! Seminariet ordnas kl.

14.00 – 19.00.

VD Jussi Järventaus öppnar, och Reidar Wasenius berättar om kreativitet, företagande och nya affärsmodeller, dessutom har vi smågruppsverksamhet och möjlighet till nätverksskapande i god företagaranda. Mer information om programmet och anmälningsuppgifter finner du på www.yrittajat.fi/seminariet

•

Enligt den svenska företagarföreningens, Företagarnas, chefsekonomer arbetar en företagare i genomsnitt 340 – 380 timmar mer per år än en anställd.

det inte handlar om småsaker.

Mödrarnas arbetsgivare subventionerar staten årligen med 720 miljoner euro.

– En baby kostar moderns arbetsgivare ca 12 000 euro och om ett litet företag har flera arbetstagare på mammaledigt samtidigt, eller ersättaren och ersättarens ersättare blir gravid, så innebär stora extra kostnader, påminner Jokinen.

Företagandet är en livsstil För mig.

Jag är medlem av företagarföreningen.

Ju fler vi är, desto starkare är vår förening. kom med du oCksÅ!

Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center

24

N:o 6 • Elokuu 2011

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Laivamatkat

Luoton- ja riskienhallinta

Pysäköinti

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta.

Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ katso myös www.soliditet.fi

Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen.

Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme www.sonera.fi/jasenedut.

Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi.

Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä.

Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta.

Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ finder@fonecta.com

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla varaukset@europcar.fi

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa.

Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 01359030 Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista.

Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista.

Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

YRITYSKäYTTööN TARKOITETuISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjän YKSITYISKäYTTööN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) ▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292 Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla.

St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi.

Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua.

Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi.

Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739 tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Autopaketti(FVYRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti ▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi

Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Näytä olevasi jäsen

Tiedot ja taidot tuoreina

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan.

Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt?

Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta.

Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä!

www.yrittajat.fi/verkkopalvelut Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin.

Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.