Yrittäjäsanomat 7/2016 by Suomen Yrittäjät

Puolet maailman k au pa s ta TTIP madaltaisi yritysten kynnystä aloittaa vienti Yhdysvaltoihin.

Y r i t ys t o i m i n ta e i r i i tä Teija Laakkonen otti työttömyysturva-asioista selvää, kun työt vähenivät.

Pa n o s ta va lt t i k o rt t i i s i Palvelukokemuksessa on yksi valttikortti ylitse muiden: työntekijä.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

07 2016 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Riviin, järjesty! Tiina Laisi-Puheloinen sai opit johtamiseen Puolustusvoimista. Tuloshakuisen moniosaajan seuraava haaste on oman yrityksen luotsaaminen.

28–30 fakta

Lähteet: Suomen Yrittäjät Kuvat: Pixhill

TAPATURMAVAKUUTUS

YEL

PERHEVAPAA

YEL

Maksut ja siitä maksettavat etuudet määräytyvät YEL-työtulon perusteella.

YEL-työtuloa vuonna 2014?

Vakuutuksen hinta vaihtelee toimialoittain.

KYLLÄ

Ansionmenetyksen lisäksi vakuutuksesta korvataan työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia hoitokuluja.

Äitiys- isyys- ja vanhempainvapaiden päivärahat ovat YEL:in mukaiset. Jos työtuloa on nostettu 20 prosenttia, päiväraha lasketaan nostoa edeltävän kuuden kuukauden työtulosta.

VAPAAEHTOISIA

Saat korvausta sairaanhoidosta, jos olet sopinut siitä työterveysaseman kanssa.

Kela maksaa päivärahan verotuksessa ilmoitettujen tulojen mukaan.

YKSINYRITTÄJÄN YEL TURVAVERKKO Sairastamisen vaara 63v.

Yli neljän päivän sairastaminen: YEL-maksu kunnossa?

KYLLÄ

Saat YEL-maksun mukaista sairauspäivärahaa. EI

Saat päivärahaa verotuksessa ilmoitetun tulon mukaan vasta kymmenen sairauspäivän jälkeen.

Työttömyysturvan maksaa Kela.

Työtulo noussut

OSA-AIKAINEN ELÄKE

VANHUUSELÄKE

Yksinyrittäjän turvaverkko KELA Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63-vuotiaasta eteenpäin. on varsin tiivis. Heikko kohta Eläkettä pitää nostaa puolikas tai neljännes. Alin eläkeikä nousee asteittain. Vastaavasti vanhuuseläkkeestä on sairauspäiväkarenssi. Neljä leikataan 4,8 prosenttia vuosittain. Eläkevakuuttaminen on vapaaehtoista. JATKAA päivää merkitsee paljon rahaa. YÄ VOI KENTEL Sivut 18–19

tso lisää: WW.YRITTAJAT.FI/ YRITTAJAT/YKSINYRITTAJAT

61v.

TYÖS

YEL

KYLLÄ

Työtuloni yrittäjätoiminnasta on vähintään 12 420 euroa odessa vuonna 2016 ja eläketurvani on YEL-vakuutuksessa: saan ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

61 vuotta täyttäneitä koskee varhennettu vanhuuseläke (voimaan vuonna 2017).

Sivut 4–7

Sairastamisessa on neljän päivän karenssi.

Kuulutko yrittäjäkassaan?

Samassa taloudessa asuva ja yrityksessä työskentelevä TYEL-perheenjäsen, voi vakuuttaa itsensä yrittäjän työttömyyskassassa.

4pv. karenssi

SAIRASTAMINEN

Ikäluokittainen tavoite-eläkeikä koskee yrittäjiäkin eli täyden eläkkeen saa vasta tavoite-eläkeiässä.

Yksi kymmenistätuhansista Vuosittain kymmenettuhannet yrittäjät kilpailevat julkisista hankinnoista. Michael Lindholm on yksi heistä. Uusi laki sisältää mahdollisuuksia ja uhkan.

Osuus, jota ei korvata, on verovähennyskelpoista.

TYÖTTÖMYYS

12 420 euroa

KELA

KELASTA Saat osan terveyshuollon kuluista.

KELA

TYÖTERVEYS

20%? Katso perhevapaa.

Yli vuoden työkyvyttömyys: Voit olla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Ammattilainen valitsee työvälineensä tarkasti.

a alkaen t n i h n o t lis PRO-mal

€ 1 2 , 9 8 23 9 uskulut Sis. toimit

€ 23 989,21

Hinta alk

€ 27 993,28

Hinta alk

Volkswagen

1,2 TSI/2,0 TDI (55-75 kW)

2,0 TDI (75 kW)

2,0 TDI (62-84 kW)

Hinta alk

ae n

Sis. toim

ituskulut

CADDY PRO 3,2 m3

ae n

Sis. toim

ituskulut

CADDY MAXI PRO

ae n

€ 31 989,39 Sis. toimit

uskulut

TRANSPORTER PRO

4,2 m3

5,8-6,7 m3

Uusi edullinen Volkswagen PRO -mallisto. Volkswagen PRO on ammattilaisille varusteltu mallisto, josta löydät luotettavan, tehokkaan ja kustannuksiltaan maltillisen työvälineen monipuoliseen ammattikäyttöön. Tutustu laajaan Volkswagen PRO -mallistoon ja valitse omasi osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi

Volkswagen Caddy PRO -mallisto alk. 23 989,21 €. Hinta CO₂-päästöllä 131 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 4,5–5,7 l/100 km, CO₂-päästöt 117-131 g/km. Volkswagen Caddy Maxi PRO -mallisto alk. 27 993,28 €. Hinta CO2–päästöllä 121 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 4,6 l/100km. Volkswagen Transporter PRO -mallisto alk. 31 989,39 €. Hinta CO₂-päästöllä 157 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 6-6,2 l/100 km, CO₂-päästöt 157-162 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.9.2016, sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein.

Yrittäjäsanomat

07/16 syyskuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Lähes 900 patenttihakemusta

Varo sähköpostihuijareita

Vuoden alkupuoliskon aikana Suomessa tehtiin 892 patenttihakemusta. Eniten niitä tehtiin rakennustekniikan alalle. bit.ly/patentit

Nyt on liikkeellä ns. toimitusjohtajahuijauksia. Huijarit matkivat yrityksen verkkotunnusta ja yrittävät toimitusjohtajan nimellä saada tilisiirtonsa maksuun. bit.ly/huijaukset

tapahtumat

tä ss ä l e hd e ss ä

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Huijauksen kohteena

Kymmenkunta suomalaisyritystä on joutunut identiteettivarkauksien kohteeksi. bit.ly/identiteettivarkaus

Turvan piiriin Yrittäjien sosiaaliturvaa alettiin parantaa valtavan konkurssiaallon herättämänä vuonna 1992, kertoo emeritusyrittäjä Markku Wuoti. Samana vuonna alkoi myös valtakunnallinen yrittäjän kriisipuhelin-neuvontapalvelu. Sosiaaliturvan uudistaminen oli tavattoman hidasta. Nykyisin yrittäjälläkin on turvaa. Sivu 10

Näin varaudut kriisiin

Yrittäjän vakava sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero ja kuolema saattavat aiheuttaa muutoksia yrityksen omistuksessa. bit.ly/varauduexitiin 7.–9.1 0.2016

Yrittäjäpäivillä Vaasassa innostavat puhujat Tervetuloa Valtakunnallisille yrittäjäpäiville Vaasaan! Perjantaina on liittokokous ja vaihtoehtoisesti kaksi retkeä. Illalla on vuorossa rennot opiskelijabileet. Lauantaina lavalle nousevat mm. Sampo Kaulanen, Taru Tujunen, Bruce Oreck ja Gustav Hägglund. Viikonloppu huipentuu perinteiseen Yrittäjägaalaan.

Miljoonariski kannatti

vinkit Hullu kyläkauppias Jounin Kaupalla on puoli miljoonaa tykkääjää facebookissa. Sampo Kaulanen kertoo tarinansa.

Kansanedustajan ja näyttelijän miljoonasauna Löyly on herättänyt huomiota Hollywoodissa saakka. bit.ly/miljoonariskiLoyly

Opiskelijoille annettava Y-tunnus Suomalaisten huikea, Pisa-tutkittu osaaminen, ei näy kansantaloudessa, harmittelee uutisankkuri Keijo Leppänen. Leppänen myöntäisikin kaikille toisen asteen opiskelijoille Y-tunnuksen. Hän näyttää yrittäjäkasvatuksen mallia kotoaan, jossa hänen poikansa olivat viestintätoimiston opissa kuluneen kesän. Sivu 12

Kun kuolema kohtasi

Perinteinen viestintä ei enää riitä Se, joka ei uskalla viestiä, unohtuu ja kuolee, sanoo Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Yrittäjän kuolema kriisiyttää liiketoiminnan hetkeksi. Jonkun perheenjäsenistä piti kuitenkin tulla konttoriin töihin.bit.ly/yrittajankuolema

Ilmoittautuminen päättyy! Tänään 22.9. on viimeinen päivä ilmoittautua! (yrittajapaivat.fi)

Tv-kasvo-yrittäjä Keijo Leppänen antaisi kaikille toisen asteen opiskelijoille Y-tunnuksen. bit.ly/opiskelijayrittajyys

Uutisankkurin pojat kauppiaina

Sopiva löytyi, mitä seuraavaksi?

lu e l isä ä

Yrittäjä - l e h d e stä

Alihankinta tuo mahdollisuuden sopeutua joustavasti muuttuviin markkinatilanteisiin, neuvoo Turun Teollisuuden Rakentajat Oy:n toimitusjohtajan Jari Rastas. Huonosti hallittu alihankintaketju voi olla myös suuri riski. Siksi aina on tehtävä kirjallinen sopimus. Sivu 20

Työterveys myös yksinyrittäjille Ensi vuonna avattava palvelusivusto pyrkii selventämään työterveyshuollon kiemuroita, vinkkaa kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitokselta. Yrittäjät saavat tarvitsemansa tiedot ja tuen työturvallisuus- ja työterveysasioihin yhdestä paikasta. Sivu 24

Koti-isästä tuli keksijä

to imi tu s

Janne Alasaarela oli koti-isä ja veneenveistäjä. Rahasta oli pulaa ja mies joutui käymään leipäjonoissa. Sitten hän keksi korkin, joka muuttaa veden vichyksi. Patentoitua BubbleCap-laitetta viedään nyt pariinkymmeneen maahan. Lue koko juttu syyskuussa ilmestyneestä Yrittäjä-lehdestä.

anssi kujala

päätoimittaja 0400 567 925

silja eisto

toimittaja 050 563 5732

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

jari lammassaari toimittaja 050 569 7010

juhani ojalehto

toimittaja 050 436 0370

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

SOTE KIRITTÄÄ PIENIÄ

Kunnissa alkaa pian hankintakisa

Yrittäjäsanomat kokosi tietoja kuntien kilpailuttamista julkisista hankinnoista. Hankintoja tehdään eniten Helsingissä ja Uudellamaalla, mutta moni pieni kunta kohoaa tilastoissa korkealle kilpailuttamiensa sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoksi. Sote-hankinnat ovat arvoltaan usein kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Ulkoistukset voivat jatkua toistakymmentä vuotta, mutta hankinta raportoidaan vain sille vuodelle, jolloin se on tehty. Näin isot sote-potit nostavat kunnan ja koko maakunnan sijoitusta. Näin on käynyt esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa Mänttä-Vilppulan ja Parkanon suuret sote-ulkoistukset nostavat lukuja.

Pk-yritysten mahdollisuudet kilpailla julkisista hankinnoista paranevat ensi vuonna, kun uusi hankintalaki tulee voimaan. Uuteen lakiin liittyy myös uhka. Teksti katri simola Grafiikka maarit kattilakoski Kuva vesa-matti väärä

un Michael Lindholm perusti Analystica Oy:n runsas kymmenen vuotta sitten, tieto julkisista hankintamenettelyistä oli vähäistä. IT-alalla töitä riitti ilmankin. Aihe kiinnosti kuitenkin sen verran, että Analystican henkilökunta osallistui kurssille, jossa kerrottiin, miten julkisiin hankintoihin laaditaan tarjouksia ja miten hankintamenettelyt toimivat. Siitä lähtien Analystica on osallistunut lukuisiin tarjouskilpailuihin. – Se oli aikoinaan enemmän sattumaa lähteä tarjoamaan julkiselle puolelle, mutta nykyisin se on jo meille tärkeä segmentti. Viime vuosina Analystica on voittanut isoja projekteja sosiaali- ja terveysalalta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on asiakkaana neljättä vuotta, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ensimmäistä vuotta. Asiakkuudet eivät ole tulleet helpolla. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit tekivät runsaan vuoden ajan selvityksiä siitä, kenet ne valitsevat. – Se vaatii pitkää pinnaa ja kustannuksia, joita tulee erilaisista selvityksistä, raporteis-

TOP10

ta ja kokouksista. Pitää vain uskoa itseensä, Lindholm linjaa.

”Voidaan vain toivoa” Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain arviolta 35 miljardin euron arvosta. Euromääräisesti suurimmat hankinnat keskittyvät sosiaali- ja terveysalalle sekä rakennusalalle. Moni pieni kunta on viime vuosina kilpailuttanut sote-palvelujaan. Esimerkiksi Mänttä-Vilppula ja Jämsä ovat solmineet sopimuksia Pihlajalinnan kanssa. Suuret sote-ulkoistukset nostavat pienet kunnat korkealle tilastoissa, joissa hankintojen arvo suhteutetaan asukaslukuun. Mänttä-Vilppulan hankintojen arvo on yli 28-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Mutta miten pk-yritykset hyötyvät ulkoistuksista, jos sopimuksia tehdään vain Pihlajalinnan kaltaisten jättien kanssa? Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin arvioi, että palveluntuottajan motivaatio määrää sen, kuinka paljon sopimuksista lohkeaa alihankintoja.

Kunnat ja HanKintojen arvo, euroa/asuKas

→

gallup X 3

Miten julkisten hankintojen kilpailutusta voisi kehittää? Perttu Hietanen, Vitreo Oy Pienhankinnoista ilmoittamisen pitäisi olla pakollista kunnille. Hankkijalle on myös asetettava pätevyysvaatimukset. Nyt etenkin pienissä kunnissa hankintoja tehdään usein oman työn ohella osaamattomin voimin. Tuotteen tai palvelun elinkaarikustannusten sekä yrityksen verojalanjäljen pitäisi sisältyä tarjousten vertailukriteereihin. Päivi Halonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Hankinnoilla on suuri merkitys alueen talouteen, joten niitä kannattaa jakaa yhä enemmän osiin, jotta myös pk-yrityksillä on mahdollisuus osallistua. Hankkijan tulisi olla yhteydessä yrityksiin ja hioa tarjouspyyntöä vuoropuhelun pohjalta. Kuntien tulisi tiedottaa hankinnoista jo etukäteen ja yrittäjien pitäisi jaksaa olla aktiivisia. Juha Ahola, Putki-Sato Oy Kansallisia kynnysarvoja pitäisi nostaa, sillä se toisi hankintayksiköille enemmän vapautta ja parantaisi puitesopimuksien painoarvoa. Rajoitettu menettely, jossa hankintayksikkö valitsee yritykset, jotka ovat parhaiten soveltuvia tarjoamaan hankintaa, on mielestäni paras. Hankintayksikkö saa silloin helpommin laatua ja palvelua.

kolmetoista kuntaa ei kilpailuttanut yhtään julkista hankintaa vuosien 2014–2015 aikana. suurin osa näistä kunnista sijaitsee ahvenanmaalla.

KärsämäKi

41 078

mänttä-Vilppula

36 597

posio

34 584

siiKalatVa

30 845

parKano

18 955

pyhtää

17 137

Jämsä

14 200

rantasalmi

11 006

pomarKKu

6 285

JuupaJoKi

6 217

vähiten hankintoja. alhaisin hankintojen arvo. pienin hankintojen arvo per asukas. Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjien hankintaasiamiehen Jorma Saarikedon keräämät tilastotiedot. Saariketo on kerännyt kuntien tiedot Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta sekä Hilmasta, joka on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä sähköinen ilmoituskanava. Tiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin tietoihin.

aHvenanMaa 11 kpl 11 miljoonaa 376 €/asukas

Yrittäjäsanomat

MaaKunta Hankintojen määrä, kpl Hankintojen arvo yHteensä, euroa Hankintojen arvo, euroa/asukas

KaIKKI

lappi

MaaKunnat yHteensä

268 kpl 257 miljoonaa 1 421 €/asukas

5 793 Hankintojen määrä, kpl 7,18 miljardia euroa, yHteensä KesKiMäärin 1 297 Hankintojen arvo, €/asukas

toiseksi vähiten hankintoja. toiseksi alhaisin hankintojen arvo yhteensä. KesKipoHjanMaa

poHjanMaa

poHjoispoHjanMaa

poHjoissavo

sataKunta

eteläpoHjanMaa

355 kpl 261 miljoonaa 1 131 €/asukas

238 kpl 138 miljoonaa 694 €/asukas

varsinaissuoMi 461 kpl 366 miljoonaa 772 €/asukas

144 kpl 86 miljoonaa 1 085 €/asukas

82 kpl 40 miljoonaa 534 €/asukas

245 kpl 107 miljoonaa 604 €/asukas

suurin hankintojen arvo per asukas. toiseksi suurin hankintojen arvo yhteensä.

Kainuu

465 kpl 606 miljoonaa 1 512 €/asukas

KesKisuoMi 300 kpl 545 miljoonaa 1 820 €/asukas

184 kpl 158 miljoonaa 648 €/asukas

poHjoisKarjala 86 kpl 75 miljoonaa 455 €/asukas

eteläsavo

päijät-HäMe

184 kpl 234 miljoonaa 1 548 €/asukas

227 kpl 231 miljoonaa 1 142 €/asukas

KyMenlaaKso

pirKanMaa 444 kpl 1,14 miljardia 2 277 €/asukas

KantaHäMe 140 kpl 129 miljoonaa 718 €/asukas

toiseksi eniten hankintoja.

kuntien ja maakuntien luvut ovat keskimääräisiä arvoja kahden vuoden ajalta. vuosien 2014 ja 2015 tiedot on laskettu yhteen ja jaettu kahdella. mukana ovat kaikki 2014 olemassa olleet kunnat. muutama niistä on lakannut vuoden 2015 alussa, ja nämä kunnat on otettu vuoden 2015 osalta huomioon nolla-arvoin. tiedot kattavat kuntien kilpailuttamat julkiset hankinnat, joiden kokonaisarvot ylittävät eu-hankintojen tai kansallisten hankintojen kynnysarvot. mukana ei ole pienhankintoja. luvuissa on noin kahden prosentin virhemarginaali.

eteläKarjala

toiseksi pienin hankintojen arvo per asukas.

164 kpl 51 miljoonaa 386 €/asukas

154 kpl 279 miljoonaa 1 554 €/asukas

eniten hankintoja. suurin hankintojen arvo. toiseksi suurin hankintojen arvo per asukas.

uusiMaa

pääKaupunKiseutu

HelsinKi

588 kpl 470 miljoonaa 895 €/asukas

423 kpl 784 miljoonaa 1 611 €/asukas

630 kpl 1,21 miljardia 1 941 €/asukas

Yrittäjäsanomat

Suuri vaara on, että kilpailutusten koko kasvaa pk-yritysten ulottumattomiin ja jakamista ei toteuteta. Jorma Saariketo

Suuret yritykset voivat olla pkyritysten kannalta yhtä lailla huono monopoli kuin julkinen sektorikin. Yksityinen sektori voi kuitenkin valita kumppaninsa julkista vapaammin. Sote-uudistuksen edettyä kunnat eivät enää voi tehdä viime vuosien kaltaisia kokonaisulkoistuksia, muistuttaa Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo. – Nyt voidaan vain toivoa, että maakuntiin muodostuvat sotehankintayksiköt eivät tee kilpailutuksista niin suuria, että pk-yritykset eivät pääse tarjoamaan palveluitaan.

Yli sata miljoonaa Pienille yrityksille realistisimpia julkisia hankintoja ovat usein pienhankinnat, joita kunnat voivat tehdä ilman tarjouskilpailua. Hankintalaki ei säätele pienhankintoja, mutta ohjaa niiden tekoa. Grekin, Saariketo sekä Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala arvioivat pienhankintojen määrän kasvavan selvästi lähivuosina, kun uusi hankintalaki nostaa kynnysarvoja. – Kasvu on vähintään sata miljoonaa euroa ja kappalemäärissä noin 2 600 hankintaa vuodessa. Kappalemäärissä tämä vastaa 17 prosenttia Hilmassa olevista hankinnoista. Onkin tärkeää, että myös pienhankinnat kilpailutetaan mahdollisimman avoimesti, Neimala sanoo. Pienet yritykset voivat päästä kiinni myös isompiin hankintoihin, jos ne ositetaan. Hallituksen esityksessä velvoite hankintojen jakamisesta

Michael Lindholm osallistuu julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin IT-alalla. Hänen perustamansa Analystica Oy tekee monenlaisia tiedonkeruu- ja analysointiprojekteja. Sen palveluihin kuuluu muun muassa palautetietojen kerääminen, siirtäminen oikeaan paikaan, käsittely ja analysointi.

osiin on kuitenkin tulossa vain EUhankintoihin. Kansallisia hankintoja ei ole pakko jakaa osiin. Se on yrittäjien kannalta vakava uhka. – Suuri vaara on, että kilpailutusten koko kasvaa pk-yritysten ulottumattomiin ja jakamista ei toteuteta, vaan keksitään perustelut jakamatta jättämiselle, Saariketo sanoo. Tällä voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia. – Jos kunta omalla toiminnallaan syö elintilaa yrityksiltä, syö se samalla omaa elinvoimaansa, toteaa Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen.

Laittomia hankintoja Joka vuosi osa kunnista ei kilpailuta yhtään hankintaa. Vuonna 2015 tällaisia kuntia oli 31, joista noin puolet sijaitsi Ahvenanmaalla. – Ei ole todennäköistä, että kunta ei olisi vuoden aikana hankkinut yhtään mitään, vaikka kyseessä olisikin pieni

kunta. Ahvenanmaa on poikkeus, sillä maakuntahallinto ja Maarianhamina kilpailuttavat usein kuntien puolesta, Saariketo sanoo. Se, ettei hankintoja näy tilastoissa, voi Saarikedon mukaan johtua ainakin neljästä syystä. Jos kyseessä on pieni kunta, se saattaa tehdä yhteistyötä isomman kanssa, eikä tieto välity tilastoihin. Toisekseen kunta on voinut ottaa käyttöön Kuntaliiton omistaman KL-Kuntahankinnat Oy:n puitesopimukset, joiden tiedot eivät näy näissä tilastoissa kunnan omana hankintana. Kolmannekseen pienissä kunnissa ei aina riitä osaamista kilpailuttamiseen. Siihen liittyvä neljäs syy on se, että kilpailutuksen merkitys ymmärretään tahallaan väärin. – Ihan selkeästi on sellaisia tapauksia, että on jätetty hankinta kilpailuttamatta ja tehty suorahankinta. Se on useimmiten laiton menettely, josta kukaan ei vapaaehtoisesti kerro.

JOKAISELLE JOTAKIN

Julkisia hankintoja on kolmenlaisia: EU-hankintoja, kansallisia hankintoja ja pienhankintoja. Pienhankinnan arvo alittaa kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon. Kansallinen hankinta ylittää kansallisen kynnysarvon, mutta jää EU-kynnysarvon alle. EU-hankinnan arvo ylittää EU-kynnysarvon.

35 ISO POTTI

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä 35 miljardin euron arvosta.

3,5

JOKA KYMMENES

J U L K I S T E N H A N K I N TOJ E N K A N S A L L I S E T K Y N N Y S A R VO T, E U R OA Julkisten hankintoJen kansalliset kynnysarvot, euroa Hankintalaji

Nykyinen hankintalaki

Hallituksen esitys

Tavara- ja palveluhankinnat

30 000

60 000

Eräät koulutuspalvelut

100 000

Rakennusurakat

150 000

Sote-palvelut

100 000

400 000

Eräät muut palvelut

100 000

300 000

Käyttöoikeussopimukset

30 000

500 000

Uusi hankintalaki muuttaa joidenkin julkisten hankintojen kansallisia kynnysarvoja. Kynnysarvo on tietty euromääräinen summa. Kun hankinnan kokonaisarvo ylittää kynnysarvon, tulee hankinnan kohdalla soveltaa hankintalakia. Jos kansallisen hankinnan kokonais-

arvo jää kynnysarvon alle, on kyseessä pienhankinta. Hankkija voi kilpailuttaa pienhankinnan hyväksi katsomallaan tavalla. Hankkija voi jakaa hankinnan osiin useamman palveluntarjoajan kesken, mutta ei saa pilkkoa sitä. Pilkkomisella tarkoitetaan osittamista, jolla on

Arviolta joka kymmenes hankinta on pienhankinta. Vuosittain pienhankintoja tehdään siis noin 3,5 miljardin euron arvosta.

KIINNOSTUSTA ON

tarkoitus kiertää säännöksiä. Jos hankinnan kokonaisarvo ylittää esimerkiksi kansallisen kynnysarvon, sitä ei saa pilkkoa pienhankinnoiksi. Osahankinnat on kilpailutettava hankintalain edellyttämällä tavalla, jos niiden kokonaisarvo ylittää kynnysarvon.

Suomen Yrittäjien jäsenistä 78 prosenttia pitää julkista sektoria kiinnostavana asiakasryhmänä. Vuosittain kymmenettuhannet yrittäjät osallistuvat julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin.

Yrittäjäsanomat

Valvontaa ja keveämpää sääntelyä kommentti Uusi hankintalaki tulee todennäköisesti voimaan ensi vuoden alussa. Hallitus esittää lakiin sekä valvontaa että keveämpää kansallista sääntelyä. Hankintamenettelyjä valvoisi Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Valvonnan avulla voitaisiin nykyistä paremmin torjua laittomia suorahankintoja. Keveämpi sääntely tarkoittaisi sitä, että vanhat menettelysäännöt kumottaisiin ja niiden tilalle tulisi vain vähimmäisvaatimukset siitä, miten hankinnasta tulee ilmoittaa, miten tarjoukset tulee pyytää, miten tarjouksia tulee keskenään vertailla ja miten päätös tulee tehdä. – Tämä on mahdollistavaa, ei pakottavaa lainsäädäntöä. Pelkkä lakimuutos ei tee muutosta, mutta se voi auttaa kuntia avaamaan silmänsä, toteaa Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin. Joustavuuden lisääminen on tervetullutta, sanoo Analystica Oy:n yrittäjä Michael Lindholm. Hän ryhtyi osallistumaan IT-alan julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin kymmenisen vuotta sitten. – Nykyinen hankintalaki oli juuri tullut voimaan, eikä kukaan oikein tiennyt, mitä kenenkin pitää tehdä. Jos jokin paperi puuttui, niin tarjous hylättiin. Lindholm vaikutti samoihin aikoihin Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa. Hän muistaa yhdenkin tapauksen, kun hissihankinnoista tuli ver-

rattain kalliita. Muutamilta tarjoajilta puuttui tarjouksen kannalta vähäpätöisempiä dokumentteja, minkä vuoksi tarjoukset hylättiin. Valittu toimittaja oli 30 000 euroa kalliimpi kuin muut. Sittemmin käytäntöä on muutettu.

Yrittäjien ja kuntien välissä Pk-yrittäjät pitävät kuntien harjoittamaa hankintapolitiikkaa hyvin tärkeänä, mutta kunnat suoriutuvat siitä yrittäjien arvioiden mukaan vain kohtalaisesti. Asetelma selviää Suomen Yrittäjien tuottamasta Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselystä. SY:n elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen arvioi, että tähän on ainakin kolme syytä. Ensinnäkin kunnat kilpailuttavat hankinnat pk-yritysten näkökulmasta liian suurina kokonaisuuksina. Toisekseen julkisten hankintojen kilpailutusprosessi voi olla yrittäjälle hallinnollisesti kohtuuttoman työläs. Kolmas yrittäjiä hiertävä asia on tiedonpuute, jos kunta ei käy markkinavuoropuhelua yrittäjien kanssa, eikä tiedota hankinnoista näkyvästi, ei yrittäjä löydä niistä tietoa. – Sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönotto kaikissa hankinnoissa parantaa tiedonkulkua.

Katri Simola

toimitus@yrittajat.fi

Mitä kannattaa tehdä? Jututin Yrittäjäsanomien juttua varten kymmenkuntaa eri tavoin hankintaasioihin kytkeytyvää ihmistä, ja pyysin jokaista antamaan omat vinkkinsä yrittäjille, miten julkisten hankintojen kanssa kannattaisi toimia. Moni totesi, että kiinnostunut on syytä olla. Julkisia hankintoja kilpailutetaan 35 miljardin euron edestä vuosittain, ja joku ne tuotteet ja palvelut kuitenkin tuottaa. Kassan karttumisen ohella projekteista voi saada vinkkejä esimerkiksi tuotekehitykseen. Yrittäjän kannattaa ensin tutustua oman kuntansa hankintapolitiikkaan. Jos hankintoja ei ilmoiteta sähköisesti kunnan verkkosivuilla, yhteydenotto ja kasvokkain tapaaminen ovat paikallaan. Hankinnoista kannattaa muutenkin udella jo ennen niiden julkistusta.

Katri Simola toimitus@yrittajat.fi

Aamiainen jota ei tarvitse tehdä itse.

Presentaation hiominen – välillä silmiä voi lepuuttaa horisontissa.

Vielä ehtii vastata sähköposteihin.

Kotimatkalla ehtii ostaa tuoksun puolisolle ja makeisia lapsille.

TYÖAIKA ON RAHAA Työmatka Tallinnaan voi olla tehokkaampi kuin peruspäivä konttorilla. Tallink Shuttle -laivojen Business Loungessa nautit matkalla maittavat ateriat, ja työnteko etenee samalla kuin matkakin. Löydä monipuoliset matkavaihtoehdot: tallink.fi/kokous

EU-hankinnoista ja kansallisista hankinnoista ilmoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä Hilmassa, valtion hankintoja kilpailuttaa Hansel Oy ja kuntien hankintoja Kuntaliiton omistama KL-Kuntahankinnat Oy. Tarjouspyyntö on syytä lukea hyvin tarkkaan ja tarjota vain sitä, mitä on pyydetty, ja vastata vain siihen, mihin on pyydetty. Apua saa muun muassa Suomen Yrittäjien ylläpitämästä hankinta-asiamiesverkostosta. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Kun on lähettänyt yhden tarjouksen, on seuraavan teko jo paljon helpompaa. Jos tarjous hylätään, kannattaa pyytää palautetta, ja tehdä ensi kerralla paremmin.

Yrittäjäsanomat

Uutiset

Varapuheenjohtajavalinta kuumentaa liittokokousta Lokakuun toisena viikonloppuna valitaan yrittäjäliikkeen johtotiimi. Jyrki Mäkysen jatkoa pidetään varmana.

järjestö Yrittäjäjärjestön hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kaksivuotiskaudet ovat katkolla Vaasan liittokokouksessa. Suomen Yrittäjien istuvalle puheenjohtajalle Jyrki Mäkyselle ei ole ilmoittautunut haastajia. Varapuheenjohtajavaaliin on ilmoittautunut yhdeksän ehdokasta. Nykyisestä neljästä varapuheenjohtajasta kolme, Mikko Akselin, Juhani Hyry ja Tommi Matikainen, tavoittelevat jatkokautta. Yrittäjäsanomat kysyi yrittäjäliikkeen johtoon tähyäviltä aktiiveilta seuraavan kahden vuoden tärkeintä edunvalvonnan aihetta. Selvälle enemmistölle, kuudelle henkilölle, se oli työpaikkasopimisen edistäminen. – Aito työpaikkasopiminen on saatava käyttöön, muuten Suomi on pulassa. Se täytyy ulottaa kaikkiin yrityksiin, kuuluivat työnanta-

jat ja työntekijät liittoihin tai eivät, Uudenmaan Yrittäjien Juhani Hyry korostaa. Myös Suomen Taloushallintoliitto ry:n Akselin, Hämeen Yrittäjien Minna Nissilä, Helsingin Yrittäjien Sarianne Reinikkala, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Kimmo Hanhisalo ja Varsinais-

Suomen Yrittäjien Jaakko Männistö nostivat esiin työelämän ja työmarkkinoiden rakenteiden uudistamisen. Minna Nissilä katsoo ensisijaisen tavoitteen olevan mahdollisimman korkea työllisyysaste, johon päästään muun muassa paikallisella sopimisella. Sen sijaan Etelä-Karjalan Yrit-

Jäsenmäärä nousuun Ehdokas Jaakko Männistö esittää jäsenmäärän kasvattamiseen ratkaisuksi lisää kokeiluja ja uusia jäsenyyden muotoja niille yrittäjille, joilla ei ole vahvaa paikallisidentiteettiä tai toimivat pääosin esimerkiksi ulkomailla. Minna Nissilä ja Juhani Hyry tuovat esiin joukkovoiman: mitä suurempi jäsenmäärä, sitä helpompi on saada yrittäjille tärkeitä asioita esiin. Carita Orlando lähtisi muokkaamaan Suomen Yrittäjien toimintaa muuttuvan yrittäjyyden mukaiseksi. Nuoria yrittäjiä tulee saada mukaan toimintaan yhä enemmän, hän sanoo.

Jyrki Mäkynen ja ylhäältä vasemmalta alkaen Mikko Akselin, Kimmo Hanhisalo, Juhani Hyry, Tommi Matikainen, Jaakko Männistö, Minna Nissilä, Carita Orlando, Nina Rasola ja Sarianne Reinikainen.

täjien Matikainen nosti ykköseksi kokonaisveroasteen laskemisen. Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry:n Carita Orlando taas korosti seuraavan kahden vuoden osalta sote-uudistusta edunvalvonnan ykkösasiana. – Sen huolehtiminen, että soteuudistuksessa myös pk-yritykset pääsevät kattavasti mukaan tuottamaan palveluja. Etelä-Savon Yrittäjien Nina Rasolan mukaan ensisijaista on lisätä joustavuutta lainsäädäntöön ja kaavoitukseen. Keinoksi hän mainitsi norminpurun.

Hankintaosaaminen ykkösjuttu Maakuntauudistus astuu voimaan vuoden 2019 alussa. Silloin maakunnille siirtyy tehtäviä ELYkeskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien lii-

Mikä liittokokous? l Suomen Yrittäjät valitsee puheenjohtajan ja 1-4 varapuheenjohtajaa liittokokouksessaan Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vaasassa 7. lokakuuta. l Puheenjohtajisto valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valinnan tekee liittokokous. l SY:n aluejärjestöt ja toimialajärjestöt esittävät ehdokkaita vaaliin. Virallisesti ehdokkaat asetetaan liittokokouksessa äänivaltaisten kokousedustajien esityksestä.

toista ja kunnista. ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkautetaan. Yrittäjät näkevät uudella kunnalla monia elinkeinopoliittisia tehtäviä. Varapuheenjohtajaehdokkaista kuusi nostaa kuntien hankintaosaamisen keskiöön. – On tärkeää nostaa hankintaosaamista, ottaa yrittäjäkenttä mukaan palveluntuottajiksi ja tarjota referenssikohteita yrityksille, Tommi Matikainen painottaa. Matikaisen kanssa samoilla linjoilla ovat Juhani Hyry, Minna Nissilä, Carita Orlando, Kimmo Hanhisalo ja Jaakko Männistö. – Kuntien tulee ehdottomasti olla kilpailuneutraaleja. On tärkeää ottaa käyttöön toimivat käytännöt julkisissa hankinnoissa. Kunta on juuri niin elinvoimainen kuin sen yritykset ovat, Männistö kertoo linjastaan. Mikko Akselinin mukaan uuden kunnan tulee mahdollistaa laaja valinnanvapaus sote-palveluissa. Soten osalta maan hallitus on linjannut, että kunta ei saisi lainkaan tuottaa sote-palveluja. Kunnilla nähdään kosketuspintaa elinkeinoelämään myös hankintojen ulkopuolella. Sarianne Reinikkala nostaa ykkösasiaksi työvoima- ja yrityspalveluiden toimivuuden. – Kunnissa on kehitettävää muun muassa omistajanvaihdos-, startupsekä kansainvälisyysasioissa. – Kunnalla on oltava aktiivinen elinkeinopolitiikka, jolla turvataan yrittäjämyönteinen toiminta kunnassa, Kimmo Hanhisalo linjaa. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

y r it tä jät. f i MAASEUDUN KASVUPOLKU ® HAE SPARRAUKSEEN 16.1. MENNESSÄ

kasvuopen.fi/hae

Yrittäjyyttä yliopistoihin

Suomen Yrittäjät ja Suomen Yliopistot UNIFI ry ovat laatineet ensimmäiset yrittäjyyssuositukset. Niissä kannustetaan yliopistoja ottamaan yrittäjyys osaksi strategista johtamista, kehittämään yritystoimintaa ja tukemaan opiskelijoiden yrittäjämäistä toimintaa. bit.ly/yrittajyyssuositukset

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Maaseutuyrittämisen sparrauskisa alkaa kilpailu Maaseudulta ponnistavien yritysten sparrauskilpailu Maaseudun Kasvupolku käynnistyy lokakuussa Jyväskylässä. Kasvupolku tarjoaa maaseudulla yrittämiseen uusia näkemyksiä, kontakteja, osaamista ja kilpailun, jonka finaali järjestetään Farmarissa Seinäjoella kesällä 2017. Kasvupolulle valitaan alkuvaiheessa 15 potentiaalisinta yritystä, jotka saavat kaksi päivää maksutonta valmennusta ja testausta. Kisa on avoin toimialasta riippumatta niin ideatasolla oleville yrityksille kuin pitkään liiketoimintaa maaseudulla harjoittaneille. Suomen Yrittäjät on mukana raivaamassa polkua maaseutuyrityksille.

Pienet yritykset tärkeitä sotessa sote Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan sote-uudistuksen valinnanvapaus toteutuu koko maassa vain siten, että myös pienille yrityksille taataan mahdollisuus tarjota palveluitaan. Kujalan mukaan hallituksen onkin huolehdittava siitä, että soten perustason palveluissa asiakkailla on yhdenvertainen mahdollisuus valita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottaja. Suomen Yrittäjien mukaan valinnanvapausmalli ja sen laajuus, eli valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut, tulee määritellä ja päättää kansallisesti. – Maakunnille ei tule antaa omaa päätösvaltaa siitä, millä mallilla tai miten laajana ne toteuttavat valinnanvapauden, Kujala arvioi. Hänen mukaansa maakuntien on kuitenkin huolehdittava siitä, että valinnanvapaus toteutuu ja alueella on riittävästi palveluntuottajia. Valinnanvapauslainsäädännön valmistelu etenee ja lakiluonnoksen pitäisi valmistua loppuvuonna 2016.

Uusia etuja sinulle! Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt • laajaan Fenniakaskoon lasivakuutuksen veloituksetta • kotivakuutukseen ehdollisen omavastuun. Tarjous on voimassa 31.12.2016 asti ja koskee uusia vakuutuksia. Fennia on jo neljättä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2015). Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä. Soita, p. 010 503 8818 ma—pe klo 8—17. Tutustu myös www.fennia.fi/suomenyrittajat.

Yrittäjäsanomat

kimmo brandt / compic

S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta

Lainsuojattomasta etuuksien piiriin Mitä Yrittäjä oli lähes lainsuojaton vielä 1990-luvun alussa yhteiskunnan turvaverkossa. Yrittäjien sosiaaliturvaa alettiin parantaa vuonna 1992 valtavan konkurssiaallon herättämänä. Yrittäjän toimeentuloturvan perustana on eläkevakuutusta otettaessa määriteltävä vuosityötulo eli YEL-työtulo. Turkulainen emeritusyrittäjä Markku Wuoti on tehnyt vuosikymmeniä työtä yrittäjien sosiaaliturvan eteen.

Kuka ”Yrittäjäjärjestö sai maan hallituksen pöydälle joitakin hankkeita, ja näiden seurauksena käynnistettiin muun muassa yrittäjien kuntolomatoiminta. Valtio tuli reippaasti mukaan kuntolomaan. Totesimme, että yrittäjät tarvitsevat paljon muutakin. Ehdotin valtion korkealle virkamiehelle, että eikö yrittäjien työterveyshuoltokin pitäisi saada kuntoon. Hän vastasi, että ilman muuta ja lupasi hommata siihen rahat. Turussa alkoi kokeilu yrittäjien työterveyshuollosta vuonna 1995. Sittemmin myös yrittäjän työterveyskulut hyväksyttiin yrityksen kirjanpitoon. Lisäksi yrittäjien sosiaaliturvaa alettiin parantaa. Yrittäjien työttömyyskassa tuli myöhemmin. Vuonna 1992 aloitin valtakunnallisen Yrittäjän kriisipuhelin -neuvontapalvelun. Siitä aineistosta saatiin pohjaa, miten yrittäjän tukiverkkoa ja sen lainsäädäntöä pitäisi korjata. Toimin siihen aikaan yrittäjänä useammassa yrityksessä. Olin vuosina 1987–1991 myös Suomen Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtajana. Sosiaaliturvan uudistamistyö oli tavattoman hidasta. Poliittisessa kentässä kehutaan koko ajan yrittäjiä, mutta sitten sen turvan parantaminen on älyttömän hidasta.” Miten Suomen Yrittäjät on ollut vaikuttamassa sosiaaliturvan paranemiseen. Toimintansa lopettavan yrittäjän pääsyä työttömyysetuudelle on helpotettu useaan otteeseen 2000-luvulla. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Käänne parempaan on tapahtunut Helsingin Laudoitus Oy porskuttaa kovaa eteenpäin. Myös monen muun yrityksen odotukset tulevasta ovat parantuneet voimakkaasti verrattuna vuoden takaiseen. TALOUS Helsingin Laudoitus Oy on rakentamisen hyvässä vedossa kiinni. Hyvinkääläisyritys on rekrytoinut kesäkuun alun jälkeen noin 30 vakituista työntekijää. Nyt vahvuus on noin 50 henkilöä. – Nyt suuruusluokka riittää meille, eikä tulevina kuukausina ole enää tarvetta kauheasti rekrytoida. Toki elämme työmaiden ja tarpeiden mukaan. Työllistämme myös alihankkijoita, Helsingin Laudoitus Oy:n toimitusjohtaja Joonas Kontkanen kertoo. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEMin viime viikolla julkistaman Pk-yritysbarometrin mukaan suuri enemmistö, lähes 70 prosenttia, pk-yrityksistä kertoo jatkavansa nykyväellä. Taloustilanteen paranemisesta kertoo kuitenkin se, että kaikilla toimialoilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä uskotaan, että työvoiman määrää voidaan edelleen lisätä. – Teollisuudessa työllisyysnäkymät ovat edelleen hieman paremmat kuin muilla toimialoilla, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen summaa tutkimuksen tuloksia. – Jotta enemmistö yrityksistä saataisiin lisäämään työvoimaansa, työllistämistä pitää helpottaa esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista, Malinen toteaa. Malisen mukaan uusissa työpaikoissa on alueittain merkittäviä eroja. Helsingin seudulla henkilöstöodotusten saldoluku on 23, joka on yli keskiarvon. Vastaavasti Kainuussa ollaan nollassa. Barometrissa käytetty saldoluku saadaan siten, että lasketaan kasvaa ja pienenee -vastausten osuuksien erotus.

Helsingin Laudoitus toimii runkourakoitsijana Kalasataman REDI-hankkeessa SRV Infralle, Argjend Kerveshi ja Joonas Kontkanen kertovat maan alla, tulevassa parkkilaitoksessa.

Täysi työllisyys kevääseen Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevasta ovat parantuneet: 43 prosenttia niistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana. Vain noin joka kymmenes pelkää suhdanteiden heikkenevän. Vaikka pk-yritykset näkevät valoa, julkistavat ennustelaitokset mollivoittoisia arvioita talouskasvusta. – Tämä selittyy sillä, että talouden kasvu tulee kotimarkkinoilta, jossa pk-yritykset ovat voimakkaammin mukana, Petri Malinen toteaa. Investointien saldoluku oli koko maassa positiivinen ensimmäisen kerran sitten kevään 2011, vaikka investointiodotukset ovat edelleen varovaiset. Helsingin Laudoitus Oy:llä tilauskanta on aika täynnä kapasiteettiin nähden. Joonas Kontkasen mukaan toista vuotta heidän osaltaan kestävä Kalasataman työmaa on poikkeuksellisen pitkä.

Helmi-maaliskuulle asti on täysi työllisyys. Osalle porukasta töitä on pitkälle ensi syksyynkin asti.

– Helmi-maaliskuulle asti on täysi työllisyys. Osalle porukasta töitä on pitkälle ensi syksyynkin asti. – Olemme investoineet satoja tuhansia tänä vuonna, muun muassa uuteen muottikalustoon. Investointeja tulee ensi vuodellekin jossain määrin, ei niin paljon kuin tänä vuonna, Kontkanen myhäilee. Yrityksen tilanne kuvastaa laajemminkin kuvaa rakentamisessa: hyvin menee. Pk-yritysbarometriin vastasi yli 6 000 yrittäjää eri puolilta Suomea. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Kiertotalouden vastakkainasettelu huolettaa YMPÄRISTÖ Katse vientimarkkinoihin ja loppu sääntelyinnolle. Siinä suomalaisen kiertotalousalan yrittäjän viesti EU-päättäjille. Muutoin alan kasvumahdollisuudet ovat kohta pelkkä muisto. Kiertotalous on ilmiö, joka muokkaa maailmaa yhtä paljon kuin globalisaatio. Suomella on kokoaan suurempi painoarvo ja potentiaali kiertotaloudessa. Näin uskotaan ainakin EU-komissiossa. – Suomalaisilla pk-yrityksillä on kaikki eväät profiloitua kiertotalouden edelläkävijöiksi. Tämä on ala, johon todella kannattaa panostaa, hehkuttaa komission varapuheenjohtaja, kiertotalousasioista vastaava Jyrki

Katainen. Kataisen tavoitteena on rakentaa kannustava toimintaympäristö, joka auttaa kiertotalousalan yrityksiä ponnistamaan kasvuun. Ensimmäiset sääntelyehdotukset julkistettiin viime joulukuussa. Seuraavaksi on tarkoitus luoda sisämarkkinat uusioraaka-aineille, ja lähivuosina sääntelyä on luvassa lisää. – Nyt kuuntelemme yrityksiä ja yritämme oppia, mitä työkaluja ne tarvitsevat. Kaikki lähtee yrityksistä itsestään, painottaa Katainen. Hypetyksestä huolimatta pk-yrittäjää nykytilanne huolettaa.

– Kansallista ja EU-tason kiertotalouspolitiikkaa vaivaa tahmeus, sisäänpäin kääntyneisyys ja vastakkainasettelu, linjaa jätteiden jalostamisen ja kiertotalouden investointeja kehittävän Eera Waste Refining Oy:n Mikko Kantero. Jähmeys on Kanteron mukaan ymmärrettävää. Suomessa on tehty isoja tuota ja hävitä -talousmallin mukaisia investointeja, jotka kilpailevat suoraan kiertotalouden kanssa. Ne jarruttavat kiertotalouden lentoon lähtöä EU-maissa. Pk-yritysten tarpeet ovat hyvin erilaisia, mutta yleisesti EU-tasolla pitäisi Kanteron mukaan siirtää katseet sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

– Sääntelyn suunnittelun sijaan EUtasolla tulisi auttaa alan yrityksiä saamaan kaikin tavoin jalansijaa Euroopan ulkopuolisista maista, joissa on todellinen kiertotaloustyhjiö. Keskittymällä vientimarkkinoihin kotimaiset pk-yritykset pysyisivät kehityksen kärjessä ja saisivat vientituloja. Hyvät konseptit voitaisiin sitten ottaa käyttöön sisämarkkinoilla, kun vanhoja rakenteita uusitaan.

Heli Satuli

toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Kumpi vai Kampi? A n a ly y s i

TTIP etenee haasteista huolimatta maailma EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppa- ja investointikumppanuusspimus TTIP laajentaisi suomalaisyritysten liiketoiminta-aluetta. Yritysten kynnys aloittaa vienti Yhdysvaltoihin alenisi ja markkinoille pääsy helpottuisi. Sopimuksesta 20 prosenttia koskee tulleja ja tariffeja ja 80 prosenttia hallinnollisten ja teknisten esteiden purkamista. Pk-yrityksillä on rajoitetut resurssit erilaisten tuotehyväksyntöjen ja sertifikaattien hankkimiseen. Tavoite on, että EU:ssa turvalliseksi testattu tuote pääsisi myös Yhdysvaltojen markkinoille ilman, että yrityksen täytyisi testata se toiseen kertaan. Yhdysvallat on EU:lle jo nyt läheinen ja tärkeä kauppakumppani, onhan EU:n vienti Yhdysvaltoihin lähellä miljardia euroa per päivä. Palvelukauppa muodostaa kolmasosan tästä kaupasta. Suomelle Yhdysvallat on toiseksi suurin palveluiden vientimaa. Yhdysvaltojen presidenttivaaleissa vapaakaupasta on tullut suuri vaaliteema. Oli voittaja kumpi tahansa, Yhdysvallat näyttää siirtyvän protektionistisempaan suuntaan. Donald Trump on republikaanien presidenttiehdokas, mutta hän ei edusta perinteisiä republikaanisia arvoja, eivätkä hänen puheen-

sa vastaa republikaanien linjauksia. Republikaanit ovat lähtökohtaisesti vapaakauppamyönteisempiä kuin demokraatit. Sopimuksen painopisteitä joudutaan ehkä hieman muuttamaan, jotta hallintovaihdoksen jälkeen päästään eteenpäin. Myös Euroopassa vapaakauppavastaisuus ja protektionismi ovat nousussa. Kuulemme yhä kriittisempiä äänenpainoja TTIP-sopimusta vastaan. Usein kuitenkin voimakkaiden poliittisten kannanottojen takaa löytyykin yksittäisen puolueen kamppailu äänestäjistä. Tähän kokonaisuuteen on asetettava esimerkiksi Saksan talousministeri Sigmar Gabrielin viimeaikaiset lausunnot. Sopimuksen aikataulu myöhästyy, mutta on kaikkien etu, että TTIP pyritään neuvottelemaan loppuun. Nyt on käyty 14 neuvottelukierrosta, mitä on verrattava Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen raameihin. Tyynenmeren sopimukseen pääseminen vaati 30 neuvottelukierrosta. Puolet maailmankaupasta tulee olemaan TTIP-sopimuksen piirissä, mikäli sopimus toteutuu. Thomas Palmgren Kansainvälisten asioiden päällikkö thomas.palmgren@yrittajat.fi

Ammattilaista ei aina erota rivistä asun perusteella. Valitsemalla Taloushallintoliiton auktorisoiman tilitoimiston varmistut siitä, että talous- ja veroasiasi ovat alan parhaissa käsissä, keskeytyksettä. Valitse auktorisoitu ja valvottu tilitoimisto www.taloushallintoliitto.ﬁ

Osaava – Luotettava

Yrittäjäsanomat

vesa - matti väärä

Kun yritystoiminta ei riitä Kun turkulaisen yrittäjän työt vähenivät rajusti, hän haki soviteltua päivärahaa, ja sai etuuden. Vain harva yksinyrittäjä on yrittäjäkassan jäsen. TYÖELÄMÄ Moni yrittäjä ei vieläkään tiedä, että yrittäjä voi kuulua työttömyyskassaan. SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan yrittäjillä on harhaluuloja kassan suhteen. Noin 35 000 yrittäjää kuuluu työttömyyskassaan. Yrittäjäkassoja on kaksi: SYT-kassa ja AYT-kassa. Kassan jäsenmaksutaso määräytyy YEL-vakuutuksen mukaan. Mahdollista päivärahaa maksetaan vakuutustason mukaan. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa silloin, kun yritystoiminta on pienimuotoista ja TE-toimisto on todennut sen luonteeltaan sivutoimiseksi. Sovitellun päivärahan maksaminen yrittäjille on yleistynyt. Turvaa on oikeasti tarjolla TL designin yrittäjä Teija Laakkonen teki vuosia töitä Turun telakalla alihankkijana. Telakkateollisuus joutui rakennemuutoksen kouriin vuonna 2010, ja työt vähenivät. Töiden vähentyessä Laakkonen otti työttömyysturva-asioista selvää soittamalla yrittäjäkassaan. – Olin kuullut kauhukertomuksia, että yrittäjän pitää lopettaa firma, jos haluaa TE-keskuksen kautta saada yhtään mitään.

Laakkonen haki päivärahaa. TEkeskus antoi kielteisen työvoimapoliittisen päätöksen päivärahahakemukseen. Laakkosen mukaan toimiston ohje kuului, että firma ja Y-tunnus pitää molemmat lopettaa. Yrittäjä sai SYT-kassalta neuvoja, joiden avulla hän haki muutosta kielteiseen päätökseen muutoksenhakulautakunnalta. Helmikuussa 2011 kassa alkoi maksaa sisustusompelu- ja verhoilualan yrittäjälle soviteltua päivärahaa. – Pääsin jaloilleni kassan avulla. Lähetän kassaan vapaamuotoisen otteen kirjanpidosta, josta selviävät laskutus ja juoksevat kulut. Pääsääntöisesti työttömyysetuutta maksetaan, kun päätoiminen yritystoiminta on lopetettu. Mikäli henkilön katsotaan työllistyvän sivutoimisesti palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, on hänellä mahdollisuus anoa

yrittäjät.fi

Pojat kauppaavat isäänsä

yrittäjäkassalta soviteltua työttömyysetuutta. Sen saamisen edellytyksenä on aina, että henkilö hakee kokoaikatyötä. Laakkonen saa soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa sellaisina kuukausina, joina liiketoiminnan tulot ovat pienet. – Nyt yritystoiminta on piristymään päin. Menneenä kesänä tein taas risteilijän verhoiluja, Laakkonen iloitsee. On hyvä muistaa myös kassan turvaverkko niissä tilanteissa, kun yrittäjä on sairastunut ja saanut sairasvakuutuksen enimmäisajalta sairauspäivärahaa, mutta sairaus jatkuu. Hän voi tällöin hakea työkyvyttömyyseläkettä. – Työttömäksi jäävistä jäsenistämme noin 10–15 prosenttia lopettaa terveydellisestä syystä, Merja Jokinen sanoo.

TE-toimisto vastaa Teija Laakkonen sai kielteisen työvoimapoliittisen päätöksen TE-toimistosta soviteltuun päivärahahakemukseensa. Valitus muutti päätöksen myönteiseksi. Hän työllistyy yritykseensä osa-aikaisesti. Varsinais-Suomen TE-toimiston vastaava asiantuntija Erja Kalske vastaa, miksi näin tapahtui. – TE-toimisto selvittää, onko henkilö pää- vai sivutoimiseen palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Jos on sivutoiminen, on mahdollista anoa soviteltua etuutta maksajalta. Päätöksen sovitellusta etuudesta tekee maksaja. Työlinjan työttömyysturvaneuvonnasta saa lisätietoa työttömyysturvaasioissa.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

meeri utti

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Teija Laakkonen saa soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa sellaisina kuukausina, kun tulot ovat pienet. TE-keskuksen näkökulmasta hän on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä.

Leppäsen veljekset Frans-Eemil, 16 (oik.) ja Ottoville 18, tutustuivat yrittäjän arkeen hankkimalla yrityskontakteja uutisankkureiden koulutusosaamisen myymiseksi.

Keijo Leppänen antaisi kaikille opiskelijoille Y-tunnuksen. Aluksi hän kasvattaa yrittäjiä pojistaan. TYÖELÄMÄ – Faijamme on tolkun mies. Siitä huolimatta ajattelimme panna hänet myyntiin. Näin alkaa ilmoitusteksti, jolla lukiolaispojat Ottoville Leppänen ja Frans-Eemil Leppänen ovat lähestyneet esiintymiskoulutusta kaipaavia yrityksiä ja tienanneet kesätyörahaa. Leppäsen veljesten isä on MTV3:n uutiskasvona tunnettu yrittäjä Keijo Leppänen. Hän katsoo, että jokaisella pitäisi olla valmiudet käynnistää liiketoiminta. Mies päätti puhaltaa poikiinsa yrittäjähenkeä ja pestasi heidät yritykseensä Keileen kauppaamaan uutisankkureiden osaamista. – Ihmisten olisi perehdyttävä yrittäjyyteen jo varhain. Tulevaisuuden työsuhteet ovat niin repaleisia, Leppänen perustelee. Poikien mukaan kesätyömarkkinat ovat epävarmat jo nyt. Vakavasti palloilulajeja harrastavien nuorten on mahdotonta yhdistää urheilua ja perinteistä päivätyötä, harjoituksia kun voi olla kahdesti päivässä. – Tässä pojille avautui omavaltaisen ajankäytön ihanuus, Keijo Leppänen

toteaa. – Meillä oli joustavat työajat. Joskus aloitimme aamu-, joskus iltakahdeksalta, ja jos halusimme lomailla, lomailimme. Se oli mielekästä sillä tavalla, Ottoville Leppänen säestää. Työnkuva oli hankkia yrityskontakteja myynti-ilmoitusta varten. – Se oli enimmäkseen helppoa hommaa. Kirjoitimme hakuun esimerkiksi ”Nordean viestintäjohtaja” ja otimme löytämämme sähköpostiosoitteen ylös. Reiluun 1 700 osoitteeseen ilmoitus lopulta lähti.

Opiskelijoille Y-tunnus Suomi on PISA-tutkimusten huippua, mutta osaaminen ei näy kansantaloudessa, Keijo Leppänen harmittelee. Hän esittää ratkaisuksi koulutusjärjestelmän muutosta sekä yritys- ja yhteisötunnuksen myöntämistä kaikille toisen asteen opiskelijoille. – Lukioikään mennessä nuoret olisivat yrittäjäkelpoisia. Kun yotodistuksen saa käteen, olisi Y-tunnus toisessa, hän pelkistää. Y-tunnus ei Leppäsen visiossa velvoittaisi mihinkään, mutta se toimisi

Leppästen kolmikko Keijo ”Keke” Leppänen on työskennellyt MTV3:lla vuodesta 1993. Ohessa hän pyörittää viestintätoimisto Keile Oy:tä ja kuuluu Espoon Yrittäjiin. Kolmannen vuoden lukiolainen Ottoville Leppänen pelaa jääkiekkoa Espoo Bluesin A-nuorissa. Toisen vuoden lukiolainen Frans-Emil Leppänen pelaa jalkapalloa FC Espoon B-junioreissa.

vakuutuksena. – Joku jatkaa toiselta asteelta opiskeluja, joku menee palkkatöihin. Jos hän kyllästyisi työhönsä tai tulisi irtisanotuksi, hän ei menisi kortistoon tumput suorina, vaan vetäisi pöytälaatikosta oman yrityksensä. Tähän tapaan ajattelee läheltä yrityksen pyörittämistä seurannut

Ottoville Leppänenkin. – Yrittäjyys voisi olla ammattini. Lätkää ajattelin pelata niin pitkään kuin mahdollista, mutta ikuisesti siitä ei leipää saa. Koulunpenkkiä mieluummin valitsen yrittäjänpenkin.

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

Yritysluottoa kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille!

Rahoitamme yrityksiä ilman reaalivakuuksia – nyt jopa 50 000€ saakka, 1-12kk Yritysluotto.fi-lainapalvelu tarjoaa jopa 50 000€ saakka lainaa kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille, 1-12 kuukauden takaisinmaksuajalla. Lainapalvelu sopii erinomaisesti yrityksille, jotka painivat yllättävissä taloudenpidon haasteissa. Yrityslaina on nopeasti saatavilla ja hakeminen on vaivatonta verkkohakemuksella, ilman paperitöitä ja tilinpäätösdokumentaatiota.

Kun teet lainahakemuksen tänään, saat lainapäätöksen jo samana päivänä. Olemme toimineet rahoitusmarkkinoilla jo vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2013 lähtien olemme rahoittaneet yli 1500 yritysasiakasta Suomessa. Lisätietoja www.yritysluotto.fi

Henkilökohtaista palvelua arkisin 9-17 Puh. 020 741 2032 asiakaspalvelu@yritysluotto.fi

Lainaa nopeasti verkosta!

Yrittäjäsanomat

Ajankohtaisveropäivä Keskiviikkona 19.10. klo 9—16.15 Tiedekeskus Heureka, Tikkurila, Kuninkaalantie 7, Vantaa

8.30 9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta johtava veroasiantuntija, OTK, VT Mika Jokinen, Verohallinto • • • •

10.45

oma-aloitteisten verojen uusi verotusmenettely kiinteistön määritelmä muuttuu 1.1.2017 uutta oikeuskäytäntöä Verohallinnon uudet ohjeet

Mika Jokinen

Budjetin verolinjaukset, yritysten ja niiden omistajien verotus vero-oikeuden apulaisprof. KTT, Tomi Viitala, Aalto-yliopisto • budjetin verolait, yrittäjävähennys, uutta oikeuskäytäntöä • laajeneeko verotuksen varausjärjestelmä? • yhtiö- ja osinkoverotuksen tulevaisuus

12.00 13.00

Lounas Verolainsäädännön muutokset 2017 ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto

Tomi Viitala

• uudet veroperusteet • tuloveroasteikot ja vähennykset

Ennakkoperintä 2017, vuosi- ja kausiveroilmoitukset • työnantajamenettelyn muutokset • työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut 2017 • vuosi-ilmoitukset vuodelta 2016

14.20 14.45

Kahvi Tilinpäätös 2016 ja uudistunut kirjanpitolaki käytännössä veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

Sari Wulff

• uuden kirjanpitolain soveltaminen käytännössä • soveltamisen vaikutukset verotukseen • KILAn uusimmat lausunnot

16.15

Seminaari päättyy Risto Walden

Huippukouluttajat. Ilmoittaudu mukaan! Ilmoittaudu viimeistään 10.10. www.yrittajat.fi/avp Jäsenhinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319 € (+ alv) Normaalihinta . . . . . . . . . . . . . . . 469 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

Yrittäjäsanomat

VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

47,16 numeroa

Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuna -20 % normaalihinnasta.

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää. TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin – painetun lehden lisäksi voit rekisteröityä digilehden lukijaksi osoitteessa summa.talentum.fi. Tilaa nyt jäsenhintaan!

TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun LTE1609A

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@almamedia.fi, kirjoita viestin otsikkoon LTE1609A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30), mainitse tilatessasi tunnus LTE1609A

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Alma Talent Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puhelun hinta (sis. alv 24 %): 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori.

TE_yrittajasanomat_6_2016_254x365.indd 1

16.9.2016 12:11:28

Yrittäjäsanomat

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

olli huhtala

tuomio

Hyvässä tikissä Yrittäjän päivänä 5.9. Suomen Yrittäjät juhli 20. toimintavuottaan ja julkisti historiikkinsa Työn tekijät. Täsmälleen 5.9.1995 allekirjoitettiin Suomen Yrittäjien perustamisasiakirja Finlandia-talolla Helsingissä. Tuolloin yrittäjät päättivät keskittää voimansa yhteen järjestöön. Yrittäjien omalle päivälle antavat arvoa yhä useammat. Yrittäjät ottavat itse vastuuta ja riskejä omasta elämästään ja luovat työtä itselleen ja muille. Siksi yrittäjyyden merkitys on yhä suurempi Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Voisi siis ajatella, että kaikki päättäjät ja päätökset ottavat huomioon yrittäjät. Suomessa kuitenkin toimitaan osin kuin eläisimme murrosvaiheessa, jossa vasta siirrytään agraariyhteiskunnasta teollistumisen aikaan. Vanhakantaisen jarruttelun sijasta nyt pitäisi saada aikaan ilmiö, jossa yrittäjille palautuu usko tulevaisuuteen. Myönteisiä signaaleja on. Viime viikolla julkistettu Pk-yritysbarometri kertoo, että tunnelmat taloudessa ovat

kääntymässä. Yrittäjät eri puolilla maata odottavat nyt parempaa ja uskovat, että käänne on tapahtumassa. Jos Suomessa ei kuitenkaan tehdä uudistuksia erityisesti työmarkkinoilla, odotettu myönteinen vire voi hiipua. Nyt on mahdollisuus kääntää Suomen talouskehitys. Yritykset ovat valmiit painamaan kaasua. Päättäjien pitää varmistaa, että tie raivataan auki kasvulle, investoinneille ja työllisyydelle. Jos tie ei aukene, yritysten on pakko käyttää taas jarrua. Yrittäjän päivän juhlassa 10-vuotias pikkuyrittäjä lupasi olla vielä hyvässä tikissä, kun järjestömme juhlii 70. toimintavuottaan. Silloin toivottavasti ei enää puhuta jäykistä työmarkkinarakenteista, vaan Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa uuden yrittäjä- ja työntekijäsukupolven yhteistyöllä yhdessä sopien. Tänään yrittäjien yhteinen järjestö on hyvässä tikissä, pitkäaikaiset tavoitteet etenevät, mutta koko ajan pitää juosta lujempaa pysyäkseen edes paikoillaan.

kolumni

Ei ammuta vegaania Liharavintola mainostaa kasvispäiväänsä videolla, jossa ammutaan vegaani ja jauhetaan tämän aivot lihamyllyssä. Ei kiihota ruokahalua, vaan on ällö. Mitä seuraavaksi? Yrittäjä karkotti rosvot Varkaat napannut yrittäjä on joskus saanut syytteet ja jopa tuomion pahoinpitelystä. Porilainen yrittäjä ei käynyt käsiksi, vaan karkotti varkaat välkkyvillä strobovaloilla ja kuulapyssyillä. Todella kekseliästä! Miljardeja viennin edistämiseen Finnvera saa 17 miljardia lisää vientitakuisiin ja -luottoihin. Yli 50 prosentin korotus on tarpeellinen, jotta rahoitus on samalla tasolla keskeisten kilpailijamaiden kanssa.

t weetit

Meitä tarvitaan

Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät, puheenjohtaja jyrki.makynen@ yrittajat.fi

Tämän kirjoituksen aihe nousi erittäin kirkkaasti mieleeni Kuntamarkkinoilla kuulemieni alustusten ja käymieni keskustelujen jälkeen. Kuntavaalit ovat huhtikuussa. Kaukana tulevaisuudessa, ajattelee moni. Miksi sen pitäisi kiinnostaa, ainakaan nyt? Siksi, että kuntavaalit ovat yrittäjän arkea ajatellen ehkä ne kaikkein tärkeimmät vaalit. Kunnan päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten yritys voi toimia kunnassa. Salliiko kaava varastoni laajennuksen, saanko rakennusluvan uudelle toimipisteelleni ja pääseekö työntekijäni lapsi päivähoitoon? Näistä asioista päätetään kunnassa. Menestyäkseen yritys tarvitsee järkevän, hyvin toimivan ympäristön. Kunta on merkittävällä tavalla vaikuttamassa tämän ympäristön toimivuuteen. Siksi sillä on väliä, ketkä kuntien luottamuselimissä tekevät päätöksiä. Meillä yrittäjillä on kevään vaaleissa paljon puolustettavaa: peräti viidennes Suomen kuntien ja kaupunkien valtuutetuista on yrittäjiä. Puolueet hankkivat parhaillaan kiivaasti ehdokkaita kuntavaalilistoilleen. Jos vaikuttaminen tuntuu vähänkin omalta jutulta ja oman yrityksen ja muun elämän tilanne suinkin sen sallii, kannustan lähtemään ehdokkaaksi! Jotta yrittäjiä saadaan valtuustoihin, heitä pitää olla ehdokkaina laajasti kaikkien puolueiden ehdokaslistoilla. Olen ollut kolme kautta Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen ja sitä kautta monessa muussakin kunnallisessa päätöksenteossa mukana. Valtuutettuna pystyy suoraan vaikuttamaan siihen, millaisia päätöksiä kaupungissa tehdään. Yrittäjänä tunnen hyvin kaupungin muutkin yrittäjät, eli pystyn välittämään ison yrittäjäjoukon toiveet päätöksentekoon. Toisaalta myös tiedän, mitä päätöksiä on tulossa, ja tiedän ja osaan kertoa muillekin, mihin pitää varautua. Jos kuntavaalien asiat tuntuvat vielä vaikeilta, apua saa Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelmasta. Moni aluejärjestö tekee siitä omia alueellisia versioita. Julkistamme ohjelman hyvissä ajoin ennen vaaleja. Ja mikä on paras vastaus kysymykseen, miksi kannattaisi äänestää yrittäjää? Kannattaa kehottaa kysyjää miettimään, minkälainen oma kunta olisi, jos siellä ei olisi yhtään yritystä.

Pekka Nurmela @PegZor 13. syyskuuta #yrittäjät optimistisia, odotus plussalla. Ei vielä räjäytä pottia investointien ja työn suhteen, mutta askellamme hyvään suuntaan. #pkbaro Ari Pöntinen @AriPntinen 13. syyskuuta #pkbaro Valtaosa #rahoitus’ta hakeneista pk-yrityksistä sitä sai. #yritysrahoitusta hyvin tarjolla #kasvu’un ja #investointi’hankkeisiin. Kirsi Anttila @KirsiAnttila1 Hyvinvointia ylläpidetään huolehtimalla pk-yritysten toimintamahdollisuuksista #kasvustartti #yrittäjät Leo Rantanen @RantanenLeo Mihin isot yritykset tarvitsevat 60 päivän maksuaikansa? Aina hämmästyttää ja veetättää. #yrittäjät #maksuaika #toiminmuidenpankkina

Yrittäjäsanomat

kuukauden blogi

Hei, yrittäjä, panostatko parhaaseen valttikorttiisi? Suomalaisyrittäjän taival on globaalien markkinoiden takia muuttunut merkittävästi. Yrityksien on kilpailtava enenevässä määrin palvelukokemuksella – asiakkaalla kun on lähes aina vaihtoehto ostaa tuote tai palvelu esimerkiksi verkon kautta halvemmalla. Asiakaslähtöisyys ja palvelukokemus muodostuvat useista osista, mutta sen suhteen on yksi valttikortti ylitse muiden: työntekijä. Ja tästä valttikortista yrittäjän kannattaa pitää huolta. (Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että jos sinun alallasi on ihan sama, kuka hoitaa työtehtävät, suosittelen harkitsemaan uusia aluevaltauksia. Koneet nimittäin vievät bisneksesi ennen kuin huomaatkaan.) Työntekijä on useimmille yrittäjille suuri investointi, johon asetetaan paljon odotuksia. Samaan aikaan etenkin ensimmäinen työntekijä on suuri riski: jos hän sairastuu, hänen työnsä on tehtävä itse. Siksi moni yrittäjä suhtautuu työntekijöihin sekalaisin tuntein.

Hyvä työntekijä kuitenkin poikkeuksetta vaikuttaa sekä yrityksen maineeseen että tulokseen positiivisella tavalla. Motivoitunut ja yrityksen tavoitteet tunteva työntekijä tekee työnsä hyvin, pyrkii tulemaan siinä paremmaksi ja ehdottaa itsekin aktiivisesti parannuksia. Sanomattakin lienee selvää, että tällaisia työntekijöitä ei kasva puissa eikä heitä useinkaan löydy valmiina. Mutta yrittäjä voi tehdä paljonkin sen eteen, että työntekijä pääsee täyteen potentiaaliinsa. Tämä viiden kohdan lista auttaa alkuun.

1. Aseta tavoitteet ja kerro ne Työntekijän on tiedettävä, mikä hänen roolinsa on, mitkä hänen tehtävänsä ovat ja mitä hänen työllään on tarkoitus saada aikaan. Perustelematon työnjohtokäskyjen jako ei kuulu 2010-luvun työpaikalle. Tavoitteita voi laatia kokeneempien työntekijöiden kanssa myös yhdessä ja pohtia, mitkä tulostavoitteet auttaisivat

firmaa parhaiten. Tässä vaiheessa molemmilla on myös yhteinen käsitys tavoitteista.

2. Tunne työntekijäsi Työn tehokkuuteen vaikuttaa moni asia: taito, tieto, hyvinvoinnin taso, motivaatio – lista on pitkä. Sinun on hyvä tietää, mikä vaikuttaa työn tehokkuuteen juuri omien työntekijöidesi kohdalla, ja miten voit motivoida heitä parempaan tulokseen. Kannattaa muistaa, että nuoret sukupolvet poikkeavat tässä vanhemmista. Heille on tärkeää nähdä työnsä merkitys ja heitä pitää motivoida muullakin kuin rahalla. Jos haluaa parhaat työntekijät, on opittava, miten nuoret työntekijät saa sitoutettua yritykseen.

3. Anna tilaa palautteelle Moni yrittäjä on tottunut yksin toimimiseen – vähän liiankin kanssa. Parannusehdotuksia ja palautetta kannattaa kuitenkin ottaa vastaan myös muualta, jos työntekijät tuntevat yrityksen hyvin. Kun uusia

ideoita tai kriittistä palautetta tulee, tärkeää on olla tyrmäämättä niitä suoralta kädeltä. Palautteen vastaanottaminen ei tarkoita sitä, että kaikki toiminnot muutetaan saman tien palautetta vastaavaan suuntaan, eivätkä työntekijät sitä odotakaan. Jotta ideoita ja palautetta tulisi jatkossakin, käsittele ne asianmukaisesti ja kiitä työntekijää niiden antamisesta.

4. Kouluta ja huolehdi Eri alojen ja työelämän muutoksen tahti on kiivas. Yrittäjän kannattaa hyväksyä se, ettei itse aina osaa opettaa kaikkia tarpeellisia taitoja työntekijöilleen. Ulkopuolinen koulutus onkin usein paikallaan. Työntekijän kouluttaminen osoittaa paitsi panostusta hänen osaamiseensa, myös luottamusta siihen, että hän tuo firmalle hyödyllisen tiedon käyttöön. Työntekijälle kannattaa osoittaa arvostusta myös huolehtimalla jaksamisesta ja siitä, että työntekoon löytyvät kaikki tarvittavat välineet.

5. Käännä katse itseesi Me kaikki uraudumme omiin työtapoihimme ja oletamme hyvin nopeasti niiden olevan paras tapa tehdä asioita. Sama pätee myös yrittäjiin: omalla kohdalla hyväksi todettujen toimintatapojen tuputtaminen myös omille työntekijöille ei aina paranna lopputulosta. Seuraavan kerran, kun sinua ottaa päähän, että työntekijäsi saapuu työpaikalle viisi minuuttia yli yhdeksän, vedä henkeä. Vaikuttaako se aidosti päivän aikana saavutettaviin tavoitteisiin? Voisitko esimerkiksi tulostavoitteiden kautta rohkaista työntekijää saapumaan aikaisemmin? Työntekijöiden hyvinvoinnin ja laadukkaan työn lopputuloksen aikaansaaminen on keskeinen osa liiketoimintaa. Siksi työntekijään panostaminen on panostus myös omaan bisnekseen. Elina Uutela Kirjoittaja on yrittäjä, startup-kentän moniottelija ja tulevaisuusintoilija, joka uskoo maailman muuttuvan, kun käärii hihat ja alkaa töihin. Hän on kiinnostunut teknologiasta, koulutuksesta ja yhteiskunnasta.

lisää blogeja osoitteessa www.yrittajat.fi

YRITTÄJÄ, ME AUTAMME SINUA YLITTÄMÄÄN ESTEET!

SUOMEN YRITTÄJIEN AINOA VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI LAKIASIOISSA! MUISTA KATSOA JÄSENETUSI YRITTAJAT.FI SIVUSTOLTA!

Palvelemme muun muassa seuraavissa asioissa Työoikeus, yhtiöoikeus, rahoitusoikeus, sopimukset, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa

info@jurinet.ﬁ 029 009 2590 www.jurinet.ﬁ

Yrittäjäsanomat

fakta

Yksinyrittäjän pitää varautua moneen Yksinyrittäjä ei putoa tyhjän päälle, tuli eteen perheenlisäys, työttömyys tai vanhuus. Taloudellisesti ammatinharjoittajaa koettelee tavallinen sairastaminen.

PERHEVAPAA

YEL

YEL-työtuloa vuonna 2014? KYLLÄ

Äitiys- isyys- ja vanhempainvapaiden päivärahat ovat YEL:in mukaiset. Jos työtuloa on nostettu 20 prosenttia, päiväraha lasketaan nostoa edeltävän kuuden kuukauden työtulosta. EI

KELA

Kela maksaa päivärahan verotuksessa ilmoitettujen tulojen mukaan.

Teksti Juhani Ojalehto Grafiikka Maarit Kattilakoski

alokuvaaja Tuomas Elenius ottaa työssään varman päälle. 37-vuotias Elenius sanoo valmistautuneensa työttömyyden, työkyvyttömyyden ja eläköitymisenkin varalle. Yhteiskunnalta itsenäiselle elinkeinonharjoittajalle tuleva sosiaaliturva ei ole Eleniukselle tuttu, vaan hänelle varautuminen merkitsee insinöörityylistä ajattelua ja ennakoivaa rahankäyttöä. Viime aikoina työuransa puolivälin ohittaneen miehen mielessä ovat olleet vanhuuseläkkeeseen liittyvät asiat. – Olen laskeskellut yrittäjän eläkelain [YEL] maksujen määriä ja ennakoinut minkälaisia summia eläkkeelle jäädessä saisi. En usko, että alle 65-vuotiaana vielä rannalla makaillaan. Eläkeikä on kaukana, mutta sitä on järkevää miettiä, sanoo omaa nimeään kantavan valokuvaamon yrittäjä ja ainoa työntekijä Elenius. Nykyisellä eläkkeen tasolla Elenius selviäisi puolisonsa kanssa nippa nappa. – Olemme lapseton pariskunta, joten pääsemme aikaisessa vaiheessa asuntolainattomaan vaiheeseen.

Sosiaaliturvan sijaan rahasto ja verkosto Elenius sanoo maksavansa YEL-maksuja alakanttiin, lähinnä työkyvyttömyyttä ajatellen. – Jos miettisin sitä vain vanhuuseläkkeen kannalta, maksaisin vielä vähemmän ja sijoittaisin sen rahan muualle. Olenkin ottanut rinnalle rahastosijoittamisen. Elenius sanoo tiedostavansa uhkakuvan, että sattuisi jotakin, joka veisi kyvyn jatkaa nykyisessä työssä. – Olen varautunut henkisesti ja taloudellisesti siihen, että terveydellisesti kävisi jotain, joka estäisi tekemästä näitä hommia. Pystyisin olemaan useita kuukausia ilman tuloja.

TYÖTTÖMYYS Sairastelun kanssa Eleniuksella ei ole ollut ongelmia. Hän on selvinnyt niistä tavallisilla lyhyillä flunssilla. Valokuvaajan työssä keikkoja on joskus helppo siirtääkin. – On se joustavampaa kuin esimerkiksi parturi-kampaajalla. Tiettyyn päivään sidotut tehtävät eli tapahtumakeikat voi hätätapauksessa antaa tutun ammattilaisen hoidettaviksi. – Kaveriverkostoa on pitänyt luoda sen verran, että saa korvaavan kuvaajan paikalle, jos pahasti sairastuu. Tähän asti keikat on saatu hoidettua vaikka pää kainalossa.

Sairastaminen tulee kalliiksi Parturi-kampaaja Teija Uitto-Kohonen vahvistaa toimialaansa ja yritysmuotoonsa liittyvät hankaluudet taudin iskiessä. Töistä poissaolo merkitsee yksinyrittäjälle täyttä tulonmenetystä neljän päivän ajan. – Sairauspäiväraha alkaa juosta vasta neljännen päivän jälkeen. Hiljattain sairastuin keskellä viikkoa torstaina. Kun sunnuntaita ei lasketa, niin vasta seuraavan viikon tiistaina olisin saanut päivärahaa, jos olisin vielä ollut toipilaana. Kuume ja mahatauti menevät yleensä ohi neljässä päivässä, Uitto-Kohonen toteaa. Hän oli kokonaan poissa töistä yhden päivän ja teki seuraavan puolipäiväisesti. Joskus asiakkaiden aikoja voi siirtää, mutta lauantaina oli jo mentävä töihin. – Lauantaina oli juhliin menijöitä. Sellaisten asiakkaiden siirtäminen ei onnistu. Uitto-Kohosen mielestä yksinyrittäjän sairauspäiväkarenssin pitäisi olla tasapuolinen palkansaajan kanssa. – Aina kun puhutaan, että palkansaajille voisi säätää yhden päivän karenssin, heillä nousevat karvat pystyyn. Palkansaajilla ei kuulemma ole varaa siihen. Miten minulla on varaa neljään,

12 420 euroa

Kuulutko yrittäjäkassaan? KYLLÄ

Työtuloni yrittäjätoiminnasta on vähintään 12 420 euroa vuodessa vuonna 2016 ja eläketurvani on YEL-vakuutuksessa: saan ansiosidonnaisen työttömyysturvan. EI Työttömyysturvan maksaa Kela. Samassa taloudessa asuva ja yrityksessä työskentelevä TYEL-perheenjäsen, voi vakuuttaa itsensä yrittäjän työttömyyskassassa.

KELA

Yksinyrittäjien puolesta tekemistä riittää, mutta tuloksiakin on saatu aikaan, toteaa Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi. – Kaksi ensi vuonna voimaan astuvaa asiaa ovat yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alv, molemmat Suomen Yrittäjien pitkäaikaisia tavoitteita. Yrittäjävähennyksessä toiminimien, kommandiittiyhtiöiden ja avointen yhtiöiden tuloista 95 prosenttia on veronalaista. Kun arvonlisäveron voi maksaa vasta sitten, kun on saanut rahat kassaan, pienyritysten kassavalmius helpottuu. – Avasimme keväällä nettisivuston, johon on kerätty keskeistä tietoa yksinyrittämisestä, Hämeenniemi vinkkaa. Katso lisää: www.yrittajat.fi/yrittajat/yksinyrittajat

OSA

61 vuot varhen (voim

Eläkettä pitää n Vastaava leikataan 4

Katso lisää: WWW.YRITTAJAT.FI/ YRITTAJAT/YKSINYRITTAJAT

kun olen pienituloinen kampaaja pieneltä paikkakunnalta?

Asemassa olisi parannettavaa

Yksinyrittäjien asema kohenee

YEL

Uitto-Kohosella on yksinyrittäjyydestä päällimmäisenä valoisat kokemukset. – Nautin oman itseni herrana olemisesta, seitsemän vuotta parturi-kampaamoa pyörittänyt Uitto-Kohonen hymyilee. Eleniuksenkin vinkkelistä yrittäjän asema on plussan puolella. Yleisesti ottaen hän arvelee tilanteen olevan toinen. – Näppituntuma on se, että yksinyrittäjän asemassa olisi parantamisen varaa. Pidempiaikainen sairastaminen ja työttömyys ovat hirveän iso ongelma monelle tutulle yrittäjälle. – Toiminta on helposti katkolla, jos yrittäjä on kolmekin kuukautta poissa markkinoilta sen takia, että jalka on paketissa. Asiakkaat etsivät uuden tekijän täyttämään tarpeitaan.

61v.

Yrittäjäsanomat

Lähteet: Suomen Yrittäjät Kuvat: Pixhill

TAPATURMAVAKUUTUS

YEL

Maksut ja siitä maksettavat etuudet määräytyvät YEL-työtulon perusteella.

IA VAPAAEHTOIS

Vakuutuksen hinta vaihtelee toimialoittain.

TYÖTERVEYS

KELA

KELASTA Saat osan terveyshuollon kuluista.

Ansionmenetyksen lisäksi vakuutuksesta korvataan työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia hoitokuluja.

Saat korvausta sairaanhoidosta, jos olet sopinut siitä työterveysaseman kanssa. Osuus, jota ei korvata, on verovähennyskelpoista.

YKSINYRITTÄJÄN TURVAVERKKO

‘‘ Hyödynnän yrittäjäjärjestön edut autonvuokrauksessa.’’

4pv. karenssi

SAIRASTAMINEN

Sairastamisessa on neljän päivän karenssi. Yli neljän päivän sairastaminen: YEL-maksu kunnossa?

YEL

europcar.fi

KYLLÄ Saat YEL-maksun mukaista sairauspäivärahaa. EI Saat päivärahaa verotuksessa ilmoitetun tulon mukaan vasta kymmenen sairauspäivän jälkeen.

63v.

A-AIKAINEN ELÄKE

tta täyttäneitä koskee nnettu vanhuuseläke maan vuonna 2017).

Työtulo noussut

VANHUUSELÄKE

nostaa puolikas tai neljännes. asti vanhuuseläkkeestä 4,8 prosenttia vuosittain.

Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63-vuotiaasta eteenpäin. Alin eläkeikä nousee asteittain.

Eläkevakuuttaminen on vapaaehtoista. A A K AT Ä VOI J Y L E T N E TYÖSK Ikäluokittainen tavoite-eläkeikä koskee yrittäjiäkin eli täyden eläkkeen saa vasta tavoite-eläkeiässä.

20%? Katso perhevapaa.

Yli vuoden työkyvyttömyys:

Yksinyrittäjän sairauspäiväkarenssin pitäisi olla tasapuolinen palkansaajan kanssa. Teija Uitto-Kohonen

Voit olla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.

gallup

Sami Hänninen, yrittäjä, Sautinkarin Kesäterassi

Teija Uitto-Kohonen, yrittäjä, Parturi-kampaamo Teija

Tuomas Elenius, yrittäjä, Valokuvaamo Tuomas Elenius

Olen sesonkiyrittäjä kesäkahvilassa. Omalla mittapuullani tein aivan liikaa töitä, mutta se oli pakko, koska toiminta-aika on lyhyt. Jaksoin sillä ajatuksella, että kesä on pian ohi ja tapahtumien järjestäminen on yrittäjyyden suola. Tein sopimuksen työterveyspalveluista. Sosiaaliturvaan en ole kiinnittänyt huomiota muuten kuin maksamalla YEL-vakuutusta. Olen ottanut työstäni vapaata milloin tukussa käymistä varten, milloin viedäkseni pikkuveljeä harrastuksiin ja isoäitiä terveyskeskukseen tai apteekkiin. Vaikka ne perheasioihin liittyvätkin, ne maksetaan omasta pussista.

En ole käyttänyt vanhempainvapaita, sillä olemme saaneet lapsemme ennen yrittäjäuraani. Se oli sillä tavalla tietoinen valinta, ettemme pitäneet hyvänä, että perustaisin yrityksen ja jäisin heti kohta äitiyslomalle. Tiedän, että äitiyspäivärahaa saa YEL-työtulon mukaan, mutta fakta on se, että yritystoiminnasta on jatkuvia kuluja, esimerkiksi tilan vuokra tai pankkilaina. En tarkoita, etteivätkö yrittäjät voisi saada lapsia, mutta se ei vain ole niin yksinkertaista kuin palkkatyössä. Mieheni on palkansaaja, joten hän on ollut kotihoidontuella lasten kanssa.

Parhaiten jaksan työssä, kun irrottaudun siitä kunnolla vapaa-ajalla. En koskekaan kameraan. Ulkoilen, tapaan kavereita ja matkustelen vaimoni kanssa. Erakkoluonteisena olen mielelläni omissa oloissa ja katselen elokuvia. Vuosien myötä oppii sen tasapainon, ettei tee liikaa töitä, vaikka kiireiset jaksot kuuluvat yrittäjän arkeen. Toisen työntekijän palkkaamista en pidä mörkönä. Se voisi tulla ajankohtaiseksi, jos laajentaisi tiettyä kuvauspalvelua. Joskus asiakkailla on toiveita, joita ei voi luotettavasti toteuttaa, jos tekemässä on kaksi ihmistä.

Yrittäjäsanomat

Turun Teollisuuden Rakentajat käyttää useita kymmeniä alihankkijoita, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jari Rastas.

Turun Teollisuuden Rakentajat Oy

Alihankinta tuo eväät kasvuun

Priima-Yhtiöihin kuuluva rakennusalan yritys on toiminut vuodesta 1997, ja se työllistää kymmeniä alihankkijoita rakennusprojekteissaan. Sillä on vakinaista henkilökuntaa 15–20 henkeä, ja sen rakennuskohteissa työskentelee yleensä 40–80 henkeä. Teollisuuden Rakentajat on tunnettu erityisesti sosiaali- ja kauppa-alan rakentamisesta. Priima-Yhtiöt on toteuttanut esimerkiksi Turussa Kuninkaanlaakson hoiva- ja senioriasuntojen korttelin ja Priima-keskuskeskittymän Lietoon.

Turun Teollisuuden Rakentajat Oy:n toimitusjohtajan Jari Rastaan mukaan huonosti hallittu alihankintaketju voi olla myös suuri riski. Miten olet luonut alihankintaverkoston? Perhetaustani on yrittäjäsuvussa. Olen ollut rakennusalalla 1980-luvulta lähtien ja kokenut sen monet nousut ja laskut. Alihankintatuntemukseni pohjautuukin kokemukseen ja toimintamallien tehostamiseen. Nykyään yrityksemme toiminta liittyy vahvasti alihankintaketjuun ja sen koordinointiin sekä verkostojen hyödyntämiseen. Teemme rakennusteknisen työn itse, mutta projektien eri osissa hyödynnämme alihankkijoita. Heitä käytämme esimerkiksi suunnittelussa, talotekniikassa ja sisustustöissä. Käytämme myös jonkin verran vuokratyövoimaa. Keskeinen toimintamallimme on hankkeiden KVR-toteutus, emme siis yleensä toimi pelkästään pääurakoijana.

Milloin alihankinta kannattaa? Oman yrityksen kasvu ja kehitys ovat keskiössä alihankintaa

pohdittaessa. Alihankinta tarjoaa kasvulle eväät, ja mielestäni kannattaa miettiä oman työn tehostamista. Tarvitaan selvä visio siitä, miksi alihankintaa tarvitaan. Alihankkijasta ei myöskään saa tulla liian riippuvaiseksi, vaan vaihtoehtoja on oltava.

Millä kriteereillä alihankkija kannattaa valita? Raha yksin ei voi olla määräävä tekijä, vaan alihankkijan tausta, luotettavuus ja osaaminen sekä soveltuminen tehtävään ovat tärkeämpiä kriteerejä. Oma bisnes ei saa vaarantua. Kun aikataulu on tiukka, huono alihankkija voi tuhota kaiken. Siksi alihankkijan taustat on aina tarkistettava. Apua saa rekistereistä, ja alihankkijalta pitää pyytää vero- ja eläkemaksutodistukset. Myös luottotiedot on tarkistettava. Rekisterit ovat kattavia, ja jos niistä ei löydy tietoja yrityksestä, hälytyskellojen tulisi soida. On myös hyvä muistaa, että vas-

yrittäjä vinkkaa

Vilkastuta asiakasvirtaa Verkkokauppa- ja alusta voivat olla miten hienoja ja toimivia tahansa, mutta ilman asiakasvirtaa niillä ei tee mitään, arvioi Papu Designin toimitusjohtaja Jussi Kurkela.

tuu projektista ja sen etenemisestä on aina tilaajalla.

Sopiva alihankkija löytyi, mitä seuraavaksi? Ihmiset eivät välttämättä riitele, mutta asiat voivat. Siksi aina on tehtävä kirjallinen sopimus. Tärkeää on käydä neuvottelut ja selvittää asiakirjat, hankintarajat ja vastuurajat. Sopimuksia ensimmäistä kertaa tehdessä kannattaa mukaan ottaa juridinen asiantuntija varmistamaan ainakin sopimuspohjat. Työn koordinaatiota ja yhteydenpitoa varten kannattaa määrittää vastuuhenkilöt.

Millainen on hyvä alihankkija? Hyvä alihankkija on teknisesti pätevä, ja hänen hintansa sopii tilaajan laskelmiin. Aktiivisuus, tuotteiden ja toiminnan kehittäminen sekä yhteiset säästöt liittyvätkin hyvään alihankkijaan. Rakennusalalla myös hyvä suunnittelu on keskeinen piirre. Hyvän tilaajan

yrittäjät.fi

merkki on puolestaan se, että hän kunnioittaa alihankkijaa ja ottaa kehitysehdotukset huomioon.

Miten toimiva alihankintaketju muodostetaan? Maailma monimutkaistuu koko ajan, ja samalla alihankintaketjut pitenevät. Alihankkijat saattavat hyödyntää toisia alihankkijoita. Turun Meyerin telakka on hyvä esimerkki meriteollisuuden verkottumisesta. Kyseessä on globaali hermokimppu, jossa risteilyalusten rakentaminen on vain osa siellä tehtävästä työstä ja verkostossa toimivien yritysten osaamisesta. Kasvava kokonaisuus vaatii valvontaa, ja sen merkitys korostuukin vuosi vuodelta. Rakennusalalle tulee lisää määräyksiä, mikä vaatii tilaajalta aktiivista valvontaa. Digitalisaatio helpottaa valvontaa.

Miten olette itse onnistuneet alihankinnassa?

markkinatilanteisiin. Lähes jokainen rakennuskohteemme ja hyvä laatutaso ovat esimerkkejä onnistumisesta. Alihankkijoiden takia ei ole tullut viivästyksiä. Pyrimme heidän kanssaan jatkuvuuteen, eikä hyviä alihankkijoita vaihdeta helposti. Emme pärjäisi ilman alihankkijaverkostoamme.

Alihankinta tuo mahdollisuuden sopeutua joustavasti muuttuviin

Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi @SiljaEisto

Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli verkkokauppa.

Uskalla opetella uutta Perheyritys Ruokanet Oy:n yrittäjä Eva Tenhunen neuvoo luottamaan omaan tekemiseen. Kulut on laitettava kuriin ja uutta kannattaa opetella. Verkkokaupan pyörittämisessä tärkeää on myös nopea reagointi.

Älä unohda asiakasta Merikratos Oy:n osakas Mikko Niemelä ohjeistaa, että asiantuntijoiden apua kannattaa hyödyntää. Tärkeää on, että tuotteet on muotoiltu käyttäjälähtöisesti. Hyvään asiakaskokemukseen kuuluu myös neuvonta.

Ole hereillä Verkkokaupan pyörittäminen vaatii, että tavara ja logistinen ketju ovat hyvin hallussa. Toimituksen on tultava perille ennen kuin momentum häviää, opastaa Levykauppa Äxän toinen perustaja Jari Lipponen.

kimmo brandt / compic

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

Yrittäjäsanomat

k u u k a u d e n k a u p pa

A T A R A V MUISTA SU! S I E R N I TIIM

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Reteko Oy ostojalalla – uusia työpaikkoja luvassa YRITYSKAUPAT Eurajoen Romu -konserniin kuuluva Reteko Oy on ostanut Muhoksen Romu Oy:n romu- ja kierrätysliiketoiminnan. Kaupan jälkeen konsernin toiminta-alue ulottuu koko Suomeen. Reteko Oy vahvistaa kykyään palvella muun muassa Raahen ja Tornion terästehtaiden raaka-ainehankinnassa. Samalla yhtiö valmistautuu lähialueen jättiurakan Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen metalliromujen kierrätykseen. – Yhtiö investoi vahvasti Muhoksen toimipaikan kehittämiseen. Lähitulevaisuuden ykköshanke tulee olemaan leikkuriaseman rakentaminen. Tuleva miljoonainvestointi antaa hyvät edellytykset rakennus-, teollisuus- ja purkuromujen käsittelyyn, kertoo Reteko Oy:n toimitusjohtaja Samuli Sirkkunen. Leikkurihankinta mahdollistaa noin 15 henkilön palkkaamisen kierrätyslaitokselle. Samalla yhtiö pyrkii kehittämään alueelle nykyaikaisia kierrätys-

palveluita myös muille materiaaleille. Kaupan myötä konsernin vuosittainen materiaalikierrätysmäärä nousee yli 150 000 tonniin ja liikevaihto yli 60 miljoonaan euroon. Myyjänä toiminut Kivimäen perhe jatkaa toiminnassa merkittävällä osuudella, ja Arto Kivimäki aloittaa romuliiketoiminnan johtajana. – Romu- ja kierrätysliiketoiminnan myynti vahvalle toimijalle antaa meille mahdollisuuden kehittää purkupalvelujamme entisestään maanlaajuisesti. Yhtiö jatkaa purkuliiketoimintaansa Suomen Tehopurku Oy nimellä, sanoo Suomen Tehopurku Oy:n toimitusjohtaja Kari Kivimäki. Eurajoen Romu omistaa Reteko Oy:n yhdessä Getadeal Oy:n kanssa.

Oikaisu

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi pixhill

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Yrittäjäsanomien 6/2016 -numeron tilitoimiston valintaa koskevaan juttuun pääsi virhe. Juttua varten tehdyn haastattelun pohjalta syntynyt muotoilu ”Sen vuoksi kannattaa aina varmistaa Taloushallintoliitosta, että tilitoimisto on auktorisoitu eli laillisesti pätevä” on virheellinen. Erityisesti ilmaisu ”laillisesti pätevä” on selkeästi virheellinen. Auktorisoidut tilitoimistot ovat Taloushallintoliiton jäseniä, mutta se ei ole edellytys laillisuudelle. Suomessa on paljon hyviä, päteviä ja laillisia tilitoimistoja ilman jäsenyyttäkin. Toimitus pahoittelee virhettä.

Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.

Uusimmat uutiset odottavat puhelimessasi.

LATAA NYT KAUPPALEHDEN MOBIILISOVELLUS: kl.fi/mobiili

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Valmentaja löytyy verkosta Tukea liiketoiminnan hallintaan on tarjolla netissä.

Yrityskummit Suomen Yrityskummit ry mainostaa olevansa Suomen suurin mentorointiverkosto.http://www. yrityskummit.fi/

Parhaimmillaan mentori on kuin ystävä, kertoo mentorointia saanut ja itsekin mentorina toiminut toimitusjohtaja Markus Seppänen.

Ilmaista apua yrityksen pyörittämiseen Yhtiönsä ainoana osakkeenomistajana Markus Seppänen pitää mentoreita johtoryhmänään. Koulutus Parhaimmillaan mentori on kuin ystävä, kertoo mentorointia saanut ja itsekin mentorina toiminut toimitusjohtaja Markus Seppänen. Seppäsen mukaan liike-elämää nähnyt ja pelisilmää omaava konkari on arvokas apu monissa yrityksen ongelmatilanteissa. Kesällä 2011 tilitoimisto Profitcount Oy:n omistajavaihdoksessa työntekijästä yrittäjäksi ryhtynyt Seppänen huomasi kokemattomuutensa. Hänellä oli hoidettavanaan viiden työntekijän osakeyhtiö ja kaikki firman osakkeet omassa salkussaan. Nuori yrittäjä tarvitsi tukea. – Olin aika yksinäinen päätöksien kanssa. En oikein tiennyt, miten jaan tehtäviä työntekijöille ja miten saan heistä potentiaalin

irti. Työhaastattelijana olin kokematon. – Koulussa mentoriohjelmat olivat olleet esillä, joten pidin itsestään selvänä, että nuori yrittäjä tarvitsee vanhemman apua, kauppakorkeakoulu Hankenilta pätevyytensä saanut Seppänen toteaa. Verkostoituminen kannatti Mentorin löytämisessä oli hänen mukaansa onnea, sillä se löytyi firman asiakaskunnasta. Profitcountin kirjanpitopalveluita käyttävä eteläafrikkalaistaustainen konsultti Ben Nothnagel oli Seppäselle jossain määrin tuttu 11 vuoden ajalta. Mentori–aktorisuhde, kuten yhteistyökuviota nimitetään, syntyi miesten välille vaivihkaa. – Ensimmäisissä keskusteluissa

ei mainittu mentorointia. Työasioista puhuminen johti siihen, että Nothnagel kysyi kuulumisiani ja ajatuksiani tulevaisuudesta. Kului pari vuotta, ennen kuin ”mentorointi” -sana todettiin ääneen. Nothnagelin kautta, keväällä 2012, Seppänen löysi toisen kansainvälisen tason valmentajan, tuolloin Nokian palkkalistoilla olleen australialaisen Ann Calmanin. – Kun Calman tuli käymään toimistolla, hän otti heti tilan haltuun. Hän sanoi, että jos yrityksen logo on tuommoinen, niin mappien pitää olla tämmöisiä. Laitoin kiitollisena kaiken ylös, hänellähän on neljä maisterin tutkintoa. Seppänen tapasi Nothnagelia ja Calmania alkuun joka toinen kuukausi, sittemmin yhteydenpito on kasvanut viikoittaiseksi. Nykyään

hän kutsuu näitä 30–40 vuotta itseään vanhempia mentoreita ystävikseen. Apu on enimmäkseen keskustelua, mutta usein mentorit lähettävät luettavaksi erilaisia artikkeleita ja kirjoja. Calman on lisäksi haastatellut Profitcountin työntekijäehdokkaita Skypen kautta. Mitään korvausta mentorit eivät ole avustaan halunneet. – Aktorin pitää kuitenkin kohteliaasti kysyä mentorin kuulumisia, jos ei osaa antaa mitään syvällisempää. Jos suhde on yksipuolinen, mentori kyllästyy, itsekin mentoroinut Seppänen tietää.

Uusi asetus määrää henkilödatan käsittelyä laki Asetus luo yhtenäiset tietosuojasäännöt koko Euroopan unionin alueelle. Samalla se tuo uusia mahdollisuuksia hyödyntää dataa osana liiketoimintaa. Toukokuussa 2018 voimaan tuleva asetus vaikuttaa kaikkiin tahoihin, jotka jollain tavalla käsittelevät henkilötietoja. Helsinkiläisyritys Datomik tekee pk-yrityksille muun muassa kartoituksia, joissa se selvittää yrityksen tietosuojakäytäntöjen nykytilan. – Isommissa yrityksissäkin on sama ongelma: juuri nyt ei tiedetä, miten tulee toimia. Tämä koskettaa muun muassa markkinointia, henkilöstöhallintoa ja palvelukehitystä, kertoo Datomikin

yrittäjä Anna-Riitta Vuorenmaa. Käyttäjille tulee myös aiempaa yksiselitteisempi oikeus vaatia itseään koskevien tietojen poistamista. – Uusi tietosuoja-asetus tuo ison muutoksen nykytilaan verrattuna ja yritysten pitäisi nyt ottaa asia työlistalle. Vuorenmaan mukaan yrityksissä on tällä hetkellä paljon prosesseja, jotka eivät ole uuden lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Yksinkertainen esimerkki markkinoinnista on vaikkapa uutiskirjeiden lähetys. Nykyinenkin sääntely edellyttää henkilötietojen asianmukaista suojaamista. Uudella sääntelyllä yrityksille asetetaan velvollisuus ilmoittaa viranomaisille

tietoturvaloukkauksista ja nimittää tietyissä tilanteissa erityinen tietosuojavastaava. Lasten henkilötietojen käsittelyyn tulee uusia säännöksiä. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tietyt säännökset koskettavat kaikkia henkilötietoja kerääviä tai käsitteleviä yrityksiä ja osa sääntelystä vain osaa yrityksiä. – Nyt yritysten tulee sekä satsata tietosuojaan uudella tavalla ja luoda säännönmukaiset prosessit riskien minimoimiseksi, Vuorenmaa sanoo. Merkittävä muutos on, että uusi sääntely tuo huomattavat sakot säännösten rikkomisesta.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

Mentoripankki Kokemusta ei voi ostaa, julistaa Hyvä Diili, jonka mentoripankki kattaa koko maan. https://mentoripankki.

Kykyjenetsijät AIMS Finland korostaa mentoroinnin tulosten mittaamista. http://www.aims.fi/ services/businessmentoring

Muista nämä 1. Yrityksille tulee velvoitteita, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai työntekijöiden henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä ja säilyttämisessä. 2. Arvioi henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta ja siihen liittyviä riskejä sekä sitä, miten riskejä voitaisiin vähentää. 3. Selvitä millä tavalla yrityksessä reagoidaan rekisteröityjen pyyntöön tarkistaa tai poistaa itseään koskevat tiedot yrityksen rekistereistä. Lähde: SY:n lainopillinen asiamies Ville Kukkkonen

Yrittäjäsanomat

SY: Postin jakelu yrityksille kilpailutus Suomen Yrittäjien mukaan valtion on vastattava vain postitoiminnan järjestämisestä. Jakelu tulee avata kokonaan markkinoiden toteutettavaksi. – Paras tapa turvata hyvät ja tehokkaat jakelupalvelut on yksityisen yritystoiminnan varaan rakentuva palveluiden tuotanto. Siksi esitämme, että postinjakelu kilpailutetaan, ja riittävän pienissä osissa, jotta myös pienet yrittäjät voivat osallistua siihen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Nyt Postin yleispalveluvelvoite edellyttää, että kirjeet ja pienet paketit on jaettava ja kerättävä viitenä arkipäivänä viikossa. Tällaisen postin määrä vähenee vuodessa 10 prosentilla, mikä tarkoittaa 70 miljoonan euron tulojen laskua. Jotta rahat riittävät postinjakoon, Postin on joko kerättävä tuloja muualta tai valtion on tuettava Postia. Tällä hetkellä valtio ei anna rahaa Postille, muttei vastaavasti odota siltä tuottoja. Siksi liikenneja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja ehdotuksistaan postilain uusimiseksi. Suomen Yrittäjät vastustaa markkinoihin puuttumista verovaroin. Nyt ongelmana on se, että lakivelvoitteiset tehtävät ja markkinatoiminta sotketaan. – Hinnoittelun muissa kuin postipalveluissa tulisi olla markkinaperusteista. Se toteutuu parhaiten, kun markkinatoiminta ja lakisääteinen toiminta ovat eri yhtiöissä, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä sanoo. Grekinin mukaan henkilö-, tavara- ja postikuljetuksia pitää voida yhdistellä nykyistä tehokkaammin. Tämä todennäköisesti nopeuttaisi nyt takkuilevaa jakelua. – Esimerkiksi koulukyydin mukana voisi mennä vaikka kirjepostia, Grekin havainnollistaa. Postilakiuudistus on tarkoitus viedä eduskuntaan tämän vuoden kuluessa.

KasvuStartti-kiertue on kohtauspaikka Syksyn aikana toteutetaan 10 paikkakunnalla valtakunnallinen KasvuStartti-tapahtumasarja. Tapahtumat ovat yrittäjien ja yrittäjyyskumppaneiden kohtauspaikkoja, joissa yritystoimintaa aloittavat ja jo toimivat yritykset voivat

verkottua ja saada tietoa. Kiertue käynnistyi Oulusta 16.9, 22.9. tapahtuma on Jyväskylässä. Kiertueen järjestävät TE-toimistot yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa. KasvuStartti-kiertue tarjoaa tietoa ja työkalu-

ja yritystoiminnan aloittamisesta, rahoittamisesta, kasvattamisesta, kansainvälistymisestä, verotuksesta, työllistämisestä ja työttömyysturvasta. bit.ly/kasvustartti

Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.

Yrittäjäsanomat

aleksi poutanen

Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Helena Palmgren kannustaa myös yksinyrittäjiä hyödyntämään työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon ohjeistus kootaan yhdelle sivustolle

VINKKiä

Näin hankit työterveyshuollon

Työterveyshuollolla yrittäjä hoitaa omaa ja työntekijänsä terveyttä. Ensi vuonna avattava palvelu pyrkii selventämään työterveyshuollon kiemuroita. Työelämä Ensi vuoden alussa yksin- ja pienyrittäjille on luvassa helpotusta työterveyspalveluiden hoitamiseen. Näin kertoo kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitokselta. – Pienyrittäjille suunnatun uuden palvelusivuston ajatuksena on, että yrittäjät saavat tarvitsemansa tiedot ja tuen työturvallisuus- ja työterveysasioihin yhdestä paikasta. Yhden toimintaluukun periaatteella toimiva palvelu avataan vuoden 2017 alussa, ja se tulee YritysSuomi.fi-sivustolle. Palvelu tarjoaa yrittäjille neuvoja ja tukea työterveyshuollon järjestämiseen. Aluksi siitä on Palmgrenin mukaan hyötyä erityisesti yrittäjille ja pientyönantajille. Myöhemmin se laajenee suurempiin yrityksiin ja

julkisiin organisaatioihin. Palvelun toteutuksesta vastaa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö. Myös Suomen Yrittäjät on mukana suunnittelussa.

Uudelle palvelulle on tarvetta Palmgrenin mukaan työterveyshuoltoon liittyy yhä paljon epäselviä mielikuvia. Kaikille yrittäjille ei esimerkiksi ole selvää, mitä työterveyspalvelut pitävät sisällään ja milloin niitä tulee järjestää. Nyrkkisääntö kuuluukin, että työnantajan on järjestettävä lakisääteiset työterveyshuollon palvelut kaikille työsuhteessa oleville työntekijöille. Tähän työterveyshuoltolainsäädännön säätelemään pakolliseen osioon kuuluvat työterveyttä ja -kykyä tu-

kevat sekä työterveyden ongelmia ennaltaehkäisevät palvelut. Niitä ovat esimerkiksi työkyvyn seuranta ja tukeminen. Yrittäjä voi halutessaan järjestää pakollisen osion rinnalle myös vapaaehtoisia työterveyshuollon palveluita, joita ovat esimerkiksi rokotukset ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito.

Työterveyspalvelut hoitavat myös yksinyrittäjiä Yksinyrittäjien ei ole pakko hankkia työterveyspalveluja. Palmgrenin mukaan se kuitenkin kannattaa. – Omaa terveyttä on syytä hoitaa siinä missä työntekijöidenkin. Vuonna 2015 yksinyrittäjistä noin 15 prosenttia hyödynsi työterveyspalveluita.

Tiedonpuutteen lisäksi on olemassa myös muita työterveyshuollon järjestämistä hidastavia kohtia, Palmgren kertoo. Vaikka yrittäjällä olisi tieto työterveyspalveluiden lakisääteisyydestä, hinta saattaa jarruttaa päätöstä. Vaikeaa voi myös olla hahmottaa, miten työterveys eroaa perusterveydenhuollon palveluista. – Työterveyshuolto tarjoaa tukea ja työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä. Se auttaa myös selviämään työssä silloin, kun työkyky on alentunut, Palmgren selventää työterveyspalvelujen luonnetta.

Tiedonkeruu Selvitä tarpeesi ja velvollisuutesi ja ota yhteyttä palveluntarjoajiin. Löydät niitä täältä: http://www.tyoterveydeksi.fi/ Tarpeet Päätä, tarjoatko lakisääteisten palveluiden lisäksi vapaaehtoisia. Tarjous Pyydä tarjoukset palveluntuottajilta. Huomioi tarjousten selkeys ja hinta. Kohtaavuus Kenen tarjonta vastaa parhaiten tarpeitasi? Päätös Tee sopimus.

Silja Eisto silja.eisto@yrittajat.fi @SiljaEisto

UUTUUS!

Mätää yritystä ei saa myytyä – Arvokas yritys on yhteiskunnankin etu Vain puolet pk-yritysten päättäjistä seuraa yrityksensä arvon kehittymistä. Tämä tulos tuli ilmi tutkimuksesta, jonka Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM teettivät tänä keväänä 6 000 pienyrittäjälle. Juha Rantanen, Ari Engblom, Riitta Korpela, Mika Haavisto, Johanna Haanpää Arvokas yritys – näin pidät yrityksesi myyntikunnossa

42 € (+ alv. 10 %)

Arvokas yritys on uutuuskirja, joka jokaisen yrittäjän kannattaa lukea. Tämän kirjan lukeminen on tuottava investointi riippumatta siitä, onko yritys vasta perustettu vai vuosikymmeniä vanha. Kirja antaa käytännön ohjeita siitä, kuinka mikä tahansa yritys voi säilyttää ja kasvattaa arvoaan. Kirjan vinkkien avulla kykenet virittämään yrityksesi huippukuntoon askel kerrallaan. Tutustu ja tilaa: yrittajat.fi/arvokas_yritys Isot tilaukset – pyydä tarjous: johanna.haanpaa@yrittajat.fi Toimituskulut: 8 €/tilaus Kustantaja: Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Yrittäjäsanomat

kalenteri

Google Adwords -mainonta haltuun 6.10.2016 09.30–10.45 webinaari omalla koneellasi Onko Google AdWords tehokkain tapa hankkia uusia asiakkaita? Mitkä avainsanat tuovat myyntiä ja kuinka kampanja optimoidaan? Tämän webinaarin jälkeen ymmärrät, miten Google AdWords toimii ja miten saat siitä mahdollisimman suuren hyödyn. Opit myös parhaat keinot kulutetun rahamäärän minimointiin. Kouluttajana toimii ukko.fi:n markkinointipäällikkö Olli Kopakkala, joka perusti oman verkkokauppansa 16-vuotiaana.

Pilvipalvelu – arjen apuri 23.11.2016 14.00–15.30 webinaari omalla koneellasi Yrittäjän tärkeät dokumentit, kalenterit, muistiinpanot ja muu tarvittava ovat pilvipalvelussa aina saatavilla. Yhteistyökuvioissa pilvipalvelu on verraton jakamisen ja yhdessä työskentelyn väline. Tässä webinaarissa esitellään kaksi pienyrittäjälle sopivaa maksutonta pilvipalvelua, Microsoftin OneDrive ja Google Drive, ja tutustutaan palveluiden tarjoamiin keskeisiin työkaluihin ja annetaan ideoita niiden hyödyntämiseen.

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

YELLIT JA TYELLIT EI KIINNOSTA PÄTKÄÄKÄÄN. SIKSI VALITSIN ETERAN. Sinun tehtäväsi on yrittää, meidän tehtävämme on auttaa. Eteran Yrittäjän Etupaketti on suunniteltu yrittäjän tueksi, yrittäjien toiveita ja tarpeita kuunnellen. Poimi paketista itsellesi sopivimmat palvelut ja keskity siihen, mikä sinulle on tärkeintä. Lue lisää: etera.fi/tuleasiakkaaksi

Pk-yrityksen arvonmääritys 14.10.2016 09.30–10.45 webinaari omalla koneellasi Koulutuksessa perehdytään eri arvonmääritysmenetelmiin (substanssiarvo ja tuottoarvo) ja opetellaan arvonmääritys tilikauden voitto- ja liikevoittokertoimien avulla. Kurssilla opitaan myös oman pääoman arvon ja liiketoiminnan arvon ero. Kouluttajana kauppatieteiden tohtori, DI Toivo Koski, TulosAkatemia Oy.

Ajankohtainen veropäivä 19.10.2016 09.00–16.15 Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa Ajankohtaisveropäivän teemoja ovat muiden muassa verohallinnon uudet ohjeet arvonlisäverotuksesta, budjetin verolinjaukset, verolainsäädännön muutokset 2017 ja uudistunut kirjanpitolaki.

Palkkalaskuri

VEIKKO KÄHKÖNEN Valokuvaaja, Bright Side Production Oy. Yritys työllistää kolme henkeä.

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Yrittäjäsanomat

Eteenpäin, mars!

Tiina Laisi-Puheloinen suoritti asepalveluksen ensimmäisten naisten joukossa. Hän otti sieltä saamansa opit käyttöön johtamisessa ja yrittäjänä.

Teksti kira keini Kuvat meeri utti

un Tiina Laisi-Puheloinen oli nuori tyttö, hän teki kotipihalleen ladun. Hän hiihti ladulla tuntikausia kunnes oli pimeää. Vain siksi, että oli päättänyt niin

etukäteen. – Olen aina ollut sellainen, että kun jotain päätän, sen myös teen. Päättäväisyys kuljetti hänet ensimmäisten naisten joukossa armeijaan. Puolustusvoimissa suoritettu reserviupseerikoulutus on ohjannut Laisi-Puheloista monenlaisiin johtotehtäviin, viimeisimpänä luotsaamaan omaa yritystä. – Puolustusvoimissa sai hyvät eväät siihen, että ei ihan pienistä hätkähdä. Uskallan laittaa kädet saveen.

Johtaminen ei tapahdu tyhjiössä Vuonna 1996 Laisi-Puheloinen päätti suorittaa asepalveluksen. Vastavalmistunut 26-vuotias kasvatustieteiden maisteri halusi johtajakoulutusta ja samalla testata itseään: Miten nuori nainen pärjää miesvaltaisessa instituutiossa? Varusmiespalveluksessa tuli vastaan miehiä, joiden mielestä armeija ei ollut naisen paikka, mutta pääosin suhtautuminen naisvarusmiehiin oli asiallista. Päänvaivaa tuotti lähinnä se, ettei kaikista varusteista löytynyt riittävän pieniä kokoja. – Minulla on asepalveluksesta vain hyviä muistoja. Sieltä on jäänyt loistavat verkostot, hän kertoo. Laisi-Puheloinen eteni reservin kapteeniksi ja viihtyi yhteensä seitsemän vuotta Puolustusvoimilla viestintä- ja henkilöstöalan tehtävissä sekä johtamisen laitoksella Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vuonna 2002 hän lähti vuodeksi Kosovoon rauhanturvaajaksi, mikä kehitti paineensietokyvyn äärimmilleen. – Kriisinhallintatehtävissä ollaan jatkuvasti poikkeusoloissa. Pään on pakko kestää. Upseerikoulutusta pidettiin pitkään parhaana johtamiskouluna. Sittemmin monet ovat kyseenalaistaneet, sopivatko armeijan opit nykyaikaiseen johtamiseen. Laisi-Puheloinen on asiasta eri mieltä. – Mitään koulutusta ei voi ottaa vastaan sellaisenaan, mutta siviili- ja sotilasjohtamista läheltä seuranneena koen, etteivät ne ole kovin kaukana toisistaan. Sotilaskoulutuksessa painottuu johtaminen poikkeusoloissa, mutta

siinäkin tärkeää on ihmisten yksilöllinen kohtaaminen ja motivointi. Hänestä niin liike-elämän kuin armeijan johdossa on keskeistä hahmottaa laajempi kokonaiskuva. – Armeijassa on tiedettävä, mikä on omien ja vihollisen joukkojen tilanne sekä minkälaista osaamista ja varusteita joukoilla on. Sama pätee liike-elämässä: johtajan tulee tuntea oma henkilöstö ja kilpailijat perinpohjin. Kummassakaan tilanteessa johtaminen ei tapahdu tyhjiössä, Laisi-Puheloinen sanoo. Omiin joukkoihin on pystyttävä vaikuttamaan. – Armeijassa näkee heti, onko johtajalla toimeenpanokykyä. Saako hän poteroissa makaavat joukot liikkeelle, kun on kylmä, pimeää ja sataa vettä? Kukaan ei kykene johtamaan yksin. Sellaista fakiiria ei olekaan.

Mennään eikä meinata Puolustusvoimilla vietettyjen vuosien jälkeen Laisi-Puheloista pyydettiin markkinointipäälliköksi Alma Median Monster-työnhakupalveluun. Kyseessä oli hänen ensimmäinen kosketuksensa liike-elämään ja myyntiin. – Nuorena ajattelin, että en halua ikinä tehdä myyntiä. Almassa huomasin, että se ei ole sittenkään hassumpi laji: sehän on ihmisiin vaikuttamista. Puolustusvoimilla oppii sinnikkyyttä, josta on hyötyä myyntityössä. En anna helposti periksi, Laisi-Puheloinen kertoo. Almasta hän siirtyi Sanomalle Oikotie.fi:n työpaikkapalveluiden liiketoimintajohtajaksi. Hän sai tiimeineen aikaan huikeita tuloksia: neljässä vuodessa liikevaihto kasvoi 150 prosenttia. – Kun päätin, että meistä tulee markkinajohtaja, meistä myös tuli. Se ei ollut yksin minun ansiotani, mutta osaan johtaa ihmisiä erilaisissa organisaatioissa. Minulla on vahva muutosjohtajan asenne, mennään eikä meinata. Olen aina ollut hyvin tulosorientoitunut ja -hakuinen tyyppi. Mediabisnestä kokeiltuaan Laisi-Puheloinen kaipasi uusiin tehtäviin. Kun häntä pyydettiin Isku Interiorin Etelä-Suomen aluejohtajaksi ja myöhemmin Iskun Baltian-yhtiöiden toimitusjohtajaksi, bittien ja nettisivukävijöiden kauppaaminen vaihtui huonekalujen myyntiin. Laisi-Puheloisen aikana Iskun Etelä-Suomen liikevaihto tuplaantui.

Armeijassa on tiedettävä, mikä on omien ja vihollisen joukkojen tilanne. Sama pätee liike-elämässä: johtajan tulee tuntea oma henkilöstö ja kilpailijat perinpohjin.

Armeijasta tilasuunnitteluun

→

COREspace Oy on kesäkuun 2016 alussa perustettu tilasuunnitteluun ja liikkeenjohdon konsultointiin keskittyvä yritys, joka pyrkii yhdistämään ihmiset, johtamisen, toiminnan ja tilat tehokkaaksi ja tuottavaksi kokonaisuudeksi. Yrityksen perustajat ovat Tiina LaisiPuheloinen ja Päivihelena Hallanoro. “Haluamme olla toiminnan ja tilojen uudisraivaajia”, Laisi-Puheloinen sanoo.

Yrittäjäsanomat

Jos esimiehenä ei koskaan saa kritiikkiä, ei ole ehkä tehnyt kaikkea sitä, mitä olisi pitänyt. Kaikki eivät voi pitää siitä, mitä sanot ja teet.

Yrittäjäsanomat

Minulla on vahva muutosjohtajan asenne, mennään eikä meinata. Olen hyvin tulosorientoitunut ja -hakuinen tyyppi.

Vaikka hyvää johtajuutta on monenlaista, LaisiPuheloinen tietää omasta kokemuksesta, mitä johtajan pitää ottaa huomioon. – Suunta ja tavoitteet pitää olla aina. On luotava strategiset askeleet, joiden eteneminen tarkistetaan tietyin väliajoin. Johtaminen on pitkäjänteistä ja säännönmukaista työtä. Pitää myös muistaa, että tekee työtä seuraajilleen. Jatkajan on oltava helppo ottaa ohjat.

Yrittäjyys ei ole pikavoittoja Iskussa Laisi-Puheloisen alaisena työskenteli sisustusarkkitehti Päivihelena Hallanoroon. Hallanoro toimi Iskun suunnittelujohtajana Arabiemiraateissa ja halusi perustaa yrityksen Suomeen palattuaan. Laisi-Puheloinen oli pohtinut yrittäjyyttä jo Sanomalla ollessaan, mutta ei ollut keksinyt sopivaa liikeideaa. Hallanoron kanssa idea alkoi muotoutua, ja tilasuunnitteluun ja liikkeenjohdon konsultointiin erikoistunut yritys COREspace Oy perustettiin. Naiset kokivat, että yritysten tekemät toimitilamuutokset ovat mahdollisuus koko organisaation strategian ja toimintatapojen muutokseen. – Jos yritys uusii strategiansa, mutta työympäristölle ei tehdä mitään, on muutoksia hankala saada läpi. Jos halutaan vaikkapa tehostaa myyntiä, yksi vaihtoehto on siirtää myyjä työpisteeltä pois. Se on konkreettinen osoitus, että myyjän pitää olla asiakkaan luona eikä toimistolla, Laisi-Puheloinen selittää. COREspace auttaa yrityksiä optimoimaan tilankäyttöään. Suomessa on vielä runsaasti toi-

Rohkeus

Jos ei ole uskallusta tehdä rohkeita päätöksiä, mitään ei tapahdu. On uskallettava kuunnella omaa sisintä.

mistokantaa, vaikka monia töitä voisi tehdä missä tahansa. – Työnteko muuttuu koko ajan. Se, että mennään joka päivä konttorille ja tehdään töitä omassa työhuoneessa, ei ole tätä päivää. Työtiloja tiivistämällä ja käyttämättömänä olevia tiloja vuokraamalla yritykset voisivat lisäksi tehdä tuottoa. Kesäkuussa perustettu yritys sai heti useita yhteydenottoja, ja ensimmäiset asiakkaat on jo lyöty lukkoon. Vaikka alku on ollut lupaava, on Laisi-Puheloisella yrittäjyydestä realistiset odotukset. – Ei se glamouria ole. Yrittäjyys on pitkäjänteistä hommaa, ja pikavoittoja on turha odottaa. Kaikki pitää rakentaa alusta asti itse.

Kädet saveen Työnjako COREspacessa on selkeä. Myynti, talousasiat ja asiakkaiden johtamis- ja toimintaprosessien kehittäminen ovat Laisi-Puheloisen alaa, ja luova suunnittelutyö kuuluu Hallanorolle. – Yhtiökumppanini on erittäin luova ihminen.

Tiina Laisi-Puheloinen arvelee, että armeijan käyminen on lisännyt hänen uskottavuuttaan. -Ihmiset, jotka minut tuntevat, tietävät, että minulle ei kannata ryppyillä. Annan täydellä mitalla takaisin.

Myynti

Myynti on osa yrityksen dna:ta. Yrittäjä ei voi luopua myynnistä, eikä sitä voi ulkoistaa kenellekään.

Tiina Laisi-Puheloinen Ikä: 46 Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Ura: Suunnittelija Puolustusvoimissa 20002005, markkinointipäällikkö Monsterissa 2005-2008, business manager Sanoma Digitalissa 2008-2013, aluejohtaja Isku Interior Oy 2012-2016, toimitusjohtaja Isku Baltics AS 2015-2016, co-founder ja toimitusjohtaja COREspace Oy 2016Perhe: Aviomies

Nauru saa raikaa COREspacen omistajat ovat kovia nauramaan, ja haluavat palkata yritykseensä positiivisia ihmisiä.

Minä taas olen suoraviivaisempi halki poikki pinoon -tyyppi. Täydennämme toisiamme. COREspacen tulevaisuudesta puhuttaessa Laisi-Puheloinen innostuu. – Asetan helposti itselleni tavoitteen, että vähintään miljoonan euron liikevaihto mahdollisimman nopeasti, hän nauraa. – Haluamme yrityksen, joka kasvaa kannattavasti ja on ajassa mukana, jopa sitä edellä. Vastaanotto on ollut hyvä. Tällaiselle yritykselle on kysyntää. Tilaisuuden tarjoutuessa Laisi-Puheloinen haaveilee COREspacen laajentumisesta Suomen ulkopuolelle. Iskun Baltian-toimintoja johtaessaan hän huomasi, että Baltian maissa on käynnissä toimitilojen muutos. Pyrkimyksenä on kuitenkin saada yritys kasvuun ensin kotimaan rajojen sisällä. – Nyt keskitymme tähän ja teemme yhden asian kunnolla. Haluamme tehdä tuottavan ja työllistävän yrityksen, mutta nöyryyttä on oltava mukana. Täytyy olla valmis tekemään ihan niitä käytännön hommia. On aika laittaa kädet jälleen saveen.

Yrittäjäsanomat

K I R J AT JARI SILLANPÄÄ – PALJAANA Mari Koppinen Tammi 2016 Jari Sillanpää kertoo kirjassa elämästään avoimesti. Miltä mennyt ja tuleva elämä näyttäytyy nyt, kun Suomen suurimmat stadionit on jo valloitettu. Estraditaiteilijan lumovoima syntyy karismasta ja rautaisesta ammattitaidosta, mutta myös rohkeudesta olla oma, avoin itsensä. Sillanpää kertoo teoksessa sekä henkilökohtaisesta elämästään että työstään. BULL’S ALL OUT Jari Mentula WSOY 2016 Yrittäjä, ammattilaiskehonrakentaja Jari ”Bull” Mentulan elämän tärkeimmät asiat ovat treeni, työ ja perhe. Hän suhtautuu kaikkiin kolmeen osa-alueeseen samalla tavalla: jos haluaa menestyä, on annettava kaikkensa ja kehityttävä aina vain paremmaksi eikä vastoinkäymisten takia saa luovuttaa. Kirja kertoo hänen elämästään, periaatteistaan ja treeneistään.

Viiden tonnin innovaatioseteliä hakemaan! Yrittäjät voivat jo lokakuun alusta lähtien hakea 5 000 euron palveluseteliä, joka on tarkoitettu asiantuntijapalvelujen ostamiseen. Innovaatiosetelillä työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kannustaa pk-yrityksiä kehittämään kilpailuky-

kyään innovaatio-osaamisen avulla. Kyseessä on Tekesin rahoittama kaksivuotinen kokeilu. On arvioitu, että innovaatioseteleitä käyttää ehkä parituhatta yrittäjää. Ensi keväänä on suunnitelmissa käynnistää

myös Innovaatiopankki. Sen avulla vauhditetaan innovaatioiden käyttöä yrityksissä. Innovaatiopankin toiminnan mallit on tarkoitus hahmotella vuoden loppuun mennessä.

A K T I A Y R I T Y S PA LV E LU T

”Kasvua henkilökohtaisella neuvonannolla” Tarjoamme neuvoja ja pankkipalveluja, jotka edesauttavat yrityksesi ja perheesi arkea. Otamme vastuun siitä, että asiat etenevät sovitusti.

KUN NORMIBISNES EI RIITÄ - KESTÄVÄ STRATEGOINTI Timo Santalainen, Ram B. Baliga Talentum pro 2015 Kirja lupaa antaa uusia työkaluja strategian laatimiseen ja toteutukseen. Monimutkaisessa ja ennustamattomassa ympäristössä normibisnes ei riitä, vaan on lähdettävä uusille urille. On tunnistettava mahdollisuudet ja työstettävä uusia liiketoimintamalleja ennakkoluulottomasti. Teos kertoo strategiatyöstä esimerkkien ja käytännönläheisen teorian avulla. Santalainen on STRATNETin perustaja ja toimitusjohtaja sekä Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti. Ram B. Baliga toimii professorina Wake Forest -yliopistossa USA:ssa.

Käymme yhdessä läpi suunnitelmasi liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvun tarpeille. Näin löydämme parhaat ratkaisut yrityksellesi. Otamme vastuun siitä, että asiat etenevät sovitusti. Haluatko kuulla lisää? Sovi tapaaminen. Tavoitat meidät sähköpostitse (yritys@ aktia.fi) tai soittamalla yritysasiakaspalveluun puh. 010 247 6700. Tervetuloa Aktia Pankkiin!

Yrittäjäsanomat

kimmo brandt / compic

MITEN NOLLAAn?

Levykokoelma kelpoa dataa Marko Kivelän levyvihko vietti elokuussa 30-vuotisjuhlapäivää.

INTOHIMO Kun henkinen data-analyytikko haluaa hahmottaa tekemistään, hän ryhtyy kirjaamaan asioita järjestykseen paperille. Näin kävi 17-vuotiaalle Marko Kivelälle kesällä 1986, kun hän huomasi, ettei enää muistanut jokaisen levyn ostopaikkaa, aikaa ja hintaa. Oli siis syytä perustaa vihko, johon kirjattaisiin perustiedot, kuten julkaisuvuosi ja formaatti kaikista siihen mennessä hankituista 160 levystä sekä tietysti kaikista tulevista levyistä. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, levykokoelma ei mahdu yhteen vihkoon, kuten ei se mahdu myöskään yhteen huoneistoon. Kokoelma onkin jouduttu hajasijoittamaan eri osoitteisiin, ja kodin aktiivikokoelma vaihtuu parin vuoden välein. Tänään siellä ovat brittiklassikot David Bowien johdolla. Iskelmä- ja pelimannimusiikki sopivat parhaiten kesämökille – Nykyään naureskelen eri tavalla sille jutulle, jossa mies hankki

postimerkkikokoelmalle oman yksiön. Kivelälle koko ei ole keräilyssä pääasia, mutta aina se kiinnostaa. Hänen levyvihossaan on yli 10 000 riviä (12 tuuman ja 7 tuuman vinyylejä sekä CD-sinkkuja). Ensimmäiset levyt olivat Stray Catsin tuotokset vuodelta 1981, ja viime vuosien juttu on ollut mökkikokoelman täydentäminen. Kokoelman rahallista arvoa on turha miettiä, ja ainakaan vaimolle Kivelä ei sitä kerro. – Parasta tai arvokkainta levyä ei ole, mutta Eppujen juhlavuonna vastaan mielelläni, että Eppu Normaalin ensisinkku.

Vihkosta dataksi ja datasta informaatiota Vuonna 2001 Kivelä lupautui pitämään esitelmän datamurskaajien laivaseminaarissa otsikolla ”aikasarja-analytiikan perusteet levyaineistoa soveltaen”. Tätä varten hänen oli pakko naputella

vihkojen sisältö dataksi, ja silloinen malli ennakoikin levyostojen lisääntymistä. – Nyt Excel pitäisi päivittää, sillä sisällöstä saisi mielenkiintoisen raportointiportaalin demon. Siinä lienee ensi kesän apulaisen työmaa. Tänä vuonna kesäapuri auttoi päivittämään Kivelän yrityksen Arvotiedon kotisivut.

Keräilykonseptista myyntikonseptiksi Kivelän mukaan kokoelma ei koskaan tule valmiiksi ja tarinoita riittäisi vaikka kirjaksi. Seuraavaksi hän valmistelee ostamisen sijaan levyjensä myymistä. – Ehkä tässä on yrittäjyyden jatko-osa, johon pop-up -myymälät ja some tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia, arvioi Kivelä.

Marko Kivelä Marko Kivelä on helsinkiläinen tietojohtamisen asiantuntija. Markolla on yli 20 vuoden monipuolinen kokemus datamassojen jalostamisesta ja hyödyntämisestä. Vuonna 2012 hän perusti Arvotieto Oy:n.

Esa Nieminen toimitus@yrittajat.fi

YRITTÄJÄ, SINUN EI TARVITSE YRITTÄÄ YKSIN. Kun sinä ja työntekijäsi olette kunnossa, työasiatkin sujuvat. Meiltä saat lakisääteisen työterveyden ja yrityksellesi sujuvat terveyspalvelut. Saat tuntuvat edut kun teet sopimuksen 30.11. mennessä.

MILLAINEN TYÖ, SELLAINEN TERVEYSTALO terveystalo.com/yrittaja

SOITA 030 633 9529*

*Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i

Puukko vaihtui 3D-tulostimeen

Yrittäjä-lEHti antaa Eväitä onniStUMiSiin. Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta.

Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua kertoo tärkeimmästä työvälineestään.

03 2016 yrittaja

Lehti

k , jon

is a pa r

erä sa vi

h tä ä

s at e i

semp

t.fi

esä ikin k

ttien Somejä taja haaS

omaa n ilosan acam Urheilu vä Sport celevittä taa Fa a kukis rin. halua ja Twitte in ok bo

ä lä tiell Yhä Sil ljetusfirma

JOHTAMINEN Ostimme yrityksemme ensimmäisen 3Dtulostimen vuonna 2013 uistinten prototyyppien valmistukseen. Tulostin on kuin laatikko, jossa on raamit, mutta ei seiniä. Prototyypit valmistuvat sen sisässä. Pitihän sillä aluksi leikkiä ja kokeilla, mitä kaikkea sillä voisi tehdä. Tulostin on meillä kuitenkin tiukasti tuotekehityskäytössä. 3D-tulostin on parhaimmillaan pitkässä kehitystyössä. Prototyypin suunnittelu tietokoneella voi viedä päiviä, mutta kun pohja on suunniteltu, pieniä muutoksia on nopea tehdä. Kauas on tultu siitä, kun vuolimme prototyypit puusta. Merkittävin ero käsin vuolemisen ja 3D-tulostamisen välillä on se, että muutosten tekeminen käsin

Ku taja n perus poiE. Taulu hänen ja kaksi ttäovat yri kaansa teensä neet yh otta. 130 vu

än ei mituävaa kiiltok

Tuotekehitystyö helpottui 3D-tulostimen myötä, kertoo Kimmo Korpua.

ei aina onnistu aloittamatta koko prototyyppiä alusta. Tulostin raksuttaa meillä päivittäin. Prototyypin suunnittelee tietokoneella ja printtaa ulos työntekijämme, joka on teollinen muotoilija. Ideat uusiin tuotteisiin tulevat usein työntekijöiltämme, mutta myös kalastajat lähettävät vinkkejä. Haluan muistuttaa erityisesti pienyrittäjiä siitä, että pelkällä

luavat täjät ha Blogiyrit ytin työn rikkoa mydesta. Venla helppou lle yksi posSavikujai tarkoittaa taus vo päivää. täyttä työ

3D-tulostimella ei tee mitään. Tärkeintä on, että joku osaa käyttää siihen liittyviä tietokoneohjelmia, joiden opiskelu voi viedä vuosia. Kone ei ole korvaamaton, mutta se helpottaa työtä huomattavasti. Jos se hajoaa pitkäksi ajaksi, otamme edelleen puupalikan ja puukon käteen.

54€ 3 Yrittäjä

tio Inspiraa

sis. alv 6 numeroa

tilaa lEHti PUHEliMElla: lähetä viesti tilaUS numeroon 050 9022 225

ö Keksint

Pakkom

ielle

? Mitäs jos

tilaa lEHti nEtiStä: yrittajat.fi /yrittaja

Enni Sahlman toimitus@yrittajat.fi

NISSAN BUSINESS 360 -MALLISTO OTA UUSI NÄKÖKULMA YRITYSAUTOILUUN

NISSAN X-TRAIL BUSINESS 360 Käyttöetu alk. 535 € Vapaa autoetu alk. 700 € Alk. 35 262 €

sis. toimituskulut 600 € CO2-päästöt 129-149 g/km

Huippuvarustellun, varta vasten yritysautoiluun räätälöidyn Nissan Business 360 -malliston alhaisten verotusarvojen lisäksi malliston CO2-päästöt täyttävät tiukemmankin yritysautopolitiikan vaatimukset.

X-TRAIL BUSINESS 360 -mallissa vakiona:

• Around View Monitor 360° -kamerajärjestelmä • NissanConnect-navigointi- ja audiojärjestelmä • Avattava lasikatto 7-paikkaisessa versiossa • Sähkötoiminen takaluukku • Automaattinen ajovalojen vaihtojärjestelmä • Pysäköintiavustin • Liikennemerkkien havainnointijärjestelmä • Liukuva 2. istuinrivi • Saatavilla myös nelivetoisena ja 5- tai 7-paikkaisena

NISSAN BUSINESS 360. Yritysautoilun ylivertainen taso.

Tutustu Business 360 -mallistoon: WWW.NISSAN.FI QASHQAI Business 360 alk. 28 210 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,8-5,8 l/100km, 99–134 g/km. X-TRAIL Business 360 alk. 35 262 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 4,9–6,4 l/100km, 129–149 g/km. PULSAR Business 360 alk. 25 526 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,6–5,7 l/100km, 94–134 g/km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin.

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TYÖELÄMÄ

YRITYSSOVELLUKSET

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Tiedustelut:

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

AJONEUVOPAIKANNUS

LUe LISää www.YRiTTAJAT.fi

TALOUShALLINTO

Yrittäjäsanomat

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle www.yritysporssi.fi

Jäsenetua Yrittäjille!

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Majoitus, ravintola, elintarvike Myydään ravintolakokonaisuus kehittyvällä paikalla.Erinomainen tilaisuus keittiöalan ammattilaiselle. Mahdollisuus nostaa katetta tiputtamalla alihankkijat pois keittiöstä. v 2017 varauksia jo yli 100 000 €. 3668 Haemme jatkajaa yli 20 vuotta toimineeseen, suosittuun Taukopaikka Nuottijärvi, Kajaaniin. Mahd. kehittää toimintaa monin tavoin. Loistava tilaisuus esim. yrittäjäperheelle. www.nuottijarvi.fi. p. 0400 571 566 Mervi Paananen-Kaurijoki 3171 Myydään legendaarinen Ravintola Ohrantähkä Korpilahdella. Alan vaihdoksen vuoksi pikaisesti tarjousten perusteella. Vankka kanta-asiakaskunta, monipuolinen viihdetarjonta, pitkät perinteet. Kannattava yritys, kysy lisää! 3587 Hämeenkoski Jokelan Kartano Oy/ 574+160 m2.10 h+3 x sali + 5 kph + 2 xoh + aula/s+k+p+khh + 2 x ver.+at+aitta+vaja. Valtatie 12 varrella Hollolan ja Lammin välissä. 20.771 m2 tontti raj. Teurojokeen. Mh. 650 000 €. Pihlajamäentie 23. P. Frisk p. 0400 909 090. 2561 Myydään Kokkolan Vanhan Tullipakkahuoneen tilojen vuokrausta ja tapahtumien järjestämistä harjoittava liiketoiminta sekä Kiinteistö Oy:n osakekanta k.o. tiloihin. www.vanhatullipakkahuone.com. Puh. 040 516 2311 3531 Myydään kiva kahvilaravintola hyvällä liikepaikalla suositun puutarhakeskuksen yhteydessä tien 66 varrella Ruoveden keskustassa. Toiminta ympärivuotista, säännöllinen lounasasiakaskunta. 3525 Myytävänä kahvila-ravintola, 40-paikkainen, A-oikeudet. Idyllisellä saarella, vakiintunut asiakaspiiri. Pizzauuni sekä grillituotteet. 3500 Perinteikäs kotileipomo upeassa kokonaisuudessa jossa yhdistyvät koti, puutarha sekä työpaikka. Hyvin ylläpidetty kokonaisuus moniin mahdollisuuksiin! 3496 Myynnissä perheyritys. Tällä hetkellä toiminnassa hotelli, kahvio, pitopalvelu, myymälöitä. Imatra-rauhalpr risteys. Rakennusoikeutta on. Eelis Kettunen/Mööpeli-mekka 0400-750 425, www.karjalanportti.fi 3493 Viihtyisä 70 paikkainen lounaskahvila Kokkolan ydinkeskustassa koneineen ja kalusteineen heti toimintavalmis. 3487 Myydään viisi SUBWAY-pikaruokaravintolaa. Ravintolat ovat uudehkoja ja sijaitsevat erinomaisilla liikepaikoilla Kokkolassa (2 ravintolaa), Pietarsaaressa, Tuurissa ja Ylivieskassa. 3440

Kauppa Artica on 12 vuotta Levin hiihtokeskuksessa toiminut Korkeatasoinen Vaateliike. Kansainvälinen asiakaskunta Venäjältä Eurooppaan sekä Suomen suurimman hiihtokeskuksen vakiasukkaat. Upea tilaisuus uudelle yrittäjälle. 3623 Myydään toimivan moottoripyöräyrityksen liiketoiminta. Laaja asiakaskunta. Osaava ja motivoitunut henkilökunta. Kaikki valmiina varastoa ja kassoja myöten. Laadukkaita merkki-

huoltoja. Uusia ja käytettyjä mopoja ja moottoripyöriä. 3580 Myydään Suomen Lelutalon liiketoiminta. Tässä oiva mahdollisuus ostaa toimiva verkkokauppa. Kauppahinta kuittaantuu myynnin bruttokatteella noin vuodessa. www.lelutalo.fi. Ota yhteyttä: lelutalo@gmail.com. h. 26 t€. 3574 Ota sinäkin Pusula haltuun, myynnissä toimiva huoltoasema! 3571 Työkalujen maahantuontia jo vuodesta 1990. Vakiintunut yritysasiakaskunta. Hyvät ja luotettavat agentuurit. Varasto 150 m2 ja toimisto 50 m2. Hinta 65 000 €. 3513 Myydään tuottava verkkokauppa. Yleiskone.fi - kodin pienkoneiden ja muiden tarvikkeiden verkkokauppa. Erinomaiset mahdollisuudet ja paljon apudomaineja. Ota yhteyttä Jesse Kakkola / 0400-841690 tai info@koti-in.fi. 3481 Myydään tekninen tukkuliike Etelä-Pohjanmaalta. Kyseessä on yli 20 vuotta alalla toiminut työkalujen ja tarvikkeiden myyntiin erikoitunut yritys. Yritys on saavuttanut vakiintuneen aseman, hyvät pitkäaikaiset hankintasopimukset ja vankan asiakaskunnan. Organisaation laajentuessa uusille toimialoille, etsimme jatkajaa kyseiselle liiketoiminnalle. 3442 Myydään rengasliike Oulun seudulla, toimiva hyvän asiakaskunnan omaava liike jolla erittäin hyvät edellytykset kasvaa vielä nykyisestä. Toimintaan mahdollisuus ottaa myös muuta lisäksi tai liittää jo olemassa olevaan. 2964

Palvelut Ompelimo Helsingissä. Tilaisuus ammattilaiselle. Toiminut samassa paikassa 40 v, josta 15 v nykyisellä yrittäjällä. Vakituinen asiakaskunta. Edullinen toimitila, liikehuoneisto katutasossa. tied. 040-703 3456. 3607 Tilitoimisto Tampereen ympäristökunnassa. Työllistää kaksi henkeä. Liikevaihto n 100 000 €. Tilitoimiston pitkään toiminut ja vuokratilat sijaitsevat paikkakunnan keskustassa. 3606 Erittäin hyvällä paikalla Konecranesin vieressä ISO autokorjaamo. Työkalut mm Snap-On, nostureita 7 kpl, joista osa aivan uusia. Kolmessa kapasiteetti 5000 kg. Kuorma-automonttu. Hp. 240 000,- tai tarjous. 0400-585 859. 3506

Teollisuus Yrityksellä erinomaiset referenssit teollisuuteen. Erinomainen tilaisuus päästä mielenkiintoiselle alalle ilman haastavaa alkuvaihetta. Osaamista teollisuuden erilaisiin ratkaisuihin. 3d-mallit - dokumentit ja mittakuvat, pikamallit, fyysiset mallikappaleet, kokonaistoimitukset. 3557 Myydään erittäin vakavaraisen teollisuushallien vuokraustoimintaan keskittyneen Tahat Oy:n koko osakekanta. Vuokratuotto kaikkien hallien ollessa vuokrattuna on noin 120 000 €/ vuosi. Tuotto-odotus 8 %. 3470 Etsimme osakasta (50 %) kannattavalle alansa kärkiyritykselle. Yritys on keskittynyt perustuksiin, ja sen toimipiste sijaitsee Uudellamaalla. Toimialueena on koko Suomi ja Ruotsi. LV + 1 MEUR. Henkilöstöä 4-5. 3389

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Kauneudenhoitoalan yksityinen oppilaitos Costa del Solilla ............... 100 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa ................... 40 000 Lastensuojelulaitos ....... 950 000 Lounasravintola Jyväskylässä ..................... 49 000 Metallituoteliiketoiminta .................... 250 000 Ilmalämpöpumppujen tukkumyynti .................... 150 000 Tunnettu anniskeluravintola Sisä-Suomessa ............... 200 000 Ravintola Tallinnassa .... 360 000 Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

-2,7

Yrityskortilla

snt/l

polttoaineesta*

-2,2

Jäsenkortilla

snt/l

Rakentaminen Haemme osakasta puuaitaelementtiyritykseen. Liikevaihto n. 1,0 milj. Yritys on 30 vuotta vanha ja tunnettu alalla. Uuden osakkaan tehtäviin kuuluu aidan asennuksen johtamistyöt, aidan asennukset ja työt tuotantotiloissa. 3524

polttoaineesta*

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi

Myydään hyödyllisyysmallisuoja (ns. pikkupatentti), autotallien, saunamökkien yms. rakennelmien kuljettamiseen sekä yritys niiden valmistamiseen. www.redirakenne.com. 3418

Muut toimialat Vuodesta 2007 lähtien toiminut hyväkuntoinen, erikoiskutistepakkauskalvojen ja -koneiden maahantuontiyritys, sen liiketoiminta ja varasto eläkkeelle siirtymisen johdosta. www.nalgot.fi. 3462 AAA, 25 vuotta toiminut, pehmopaperia Suomessa jalostava tukkuliike. Myyntiä Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Pitkäaikaiset asiakassuhteet. 3453 Kiinteistöala. Sijainti Tervajoella autokauppa keskittymässä. Kiinteistö soveltuu monenlaiseen yritystoimintaan ja on jaettavissa eri tiloiksi. Lämmin kerrosala 999,5 m2 ja kylmä n. 85 m2. Iso päällystetty piha, oma tontti n. 8300 m2, yhdessä kerroksessa. Rakennusoikeus 0,36. Valtatien varressa tyylikäs, hyväkuntoinen punatiilivuorattu rakennus. 3428

OSTETAAN YRITYS Palvelut Ostetaan yritys Uudeltamaalta. Sijoittaja etsii ”tervettä” yritystä johon voisi sijoittaa ja kehittää pitkäjänteisesti. Sijoittajalla on pitkä kokemus yritystoiminnasta usealta toimialalta. Ota yhteyttä puh: 050 555 5045. 3550 Ostetaan Turun seudulla sijaitseva tilitoimisto. 3031

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.10.2016 Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen www.yritysporssi.fi

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 84 796 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Silja Eisto, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Jari Lammassaari, toimittaja ⚫ Juhani Ojalehto, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ulkoasu Miikka Tikka ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

AVARATILAA & ILOMETREJÄ

EUROOPAN JOHTAVALTA

KEVYIDEN HYÖTYAJONEUVOJEN VALMISTAJALTA

UUDISTUNUT CITROËN JUMPER HETI VALMIINA AJOON!

TÄYSIN UUSI CITROËN JUMPY ENSIESITTELYTARJOUS

READYPLUS-PACK

PRO PACK ALK. 629 €

• Korinväriset puskurit -peilit, -kylkilistat ja -ovenkahvat • LED-päiväajovalot sekä sumuvalot • Pysäköintitutka takana • Kosketusnäyttö

LOISTAVAN JUMPER-PERUSVARUSTELUN LISÄKSI SAAT VELOITUKSETTA:

ETUSI VÄH. 1 259 €

• Talvirenkaat peltivanteilla • Tavaratilan vanerointi (lattia ja seinät) ja vetokoukku

WINDOW PACK ALK. 419 €

ETUSI JOPA 3 000 € Jumper on saatavana ReadyPlus-paketilla kaikkina eri umpikoriversioina (8m3–17m3) ja kaikilla uusilla huipputaloudellisilla moottorivaihtoehdoilla.

CITROËN JUMPER

29 481 € sis. toimituskulut

Citroën Jumper -mallisto alkaen autoveroton svh. 26 190 € + arv. autovero 2 691,89 € CO2-päästöllä 180g/km = 28 881,89 € + toim. kulut 600 € = 29 481,89 €. EU-keskikulutus 6,8 l/100 km. Kuvan auto lisävarustein.

• Liukuoven lasi • 180 astetta aukeavien takaovien lämmitettävät lasit ja pyyhkijät

EDULLINEN AJAA JA OMISTAA! HUOLENPITOSOPIMUS Jumpyyn ja Jumperiin alk. 39 €/kk/10 000 km/

ETUSI VÄH. 219 € CITROËN JUMPY

26 596 € sis. toimituskulut

Citroën Jumpy -mallisto alkaen autoveroton svh. 23 920 € + arv. autovero 2 076,60 € CO2-päästöllä 144 g/km = 25 996,60 € + toim. kulut 600 € = 26 596,60 €. EU-keskikulutus 5,5 l/100 km. Kuvan auto lisävarustein.

Katso lisää citroen.fi /citroen

@citroensuomi

citroen.fi

Tarjoukset voimassa 31.10.2016 saakka, ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

CITROËN-TAKUU 3 v/100 000 km