YrittajaSanomat 1/2010 by Suomen Yrittäjät

SY -kassa 1995 - 2010

vuotta

nro 1 • Tammikuu 2010

suomen yrittäjät • företagarna i finland • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti • yrittajat.fi

Magnum Oy

yrittäjän turvana Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Erkki Valta:

Kaisu Mäkinen:

sivu 18

sivu 15

Yrittäjävaihto rohkaisi jatkamaan

Pienyrityksille tulee kiire SEPAan •• SEPA on suurempi muutos kuin euroon siirtyminen ja se tulee yllättävän nopeasti vastaan. Suomi siirtyy tämän vuoden aikana Euroopan yhtenäiseen maksualueeseen.

COMMA IMAGE

Missiona yrittäjyysmaakunta

Markkinaoikeus sakotti kahta toimialajärjestöä Kodinkonehuoltojen Liiton sakon syynä oli kielletty hintayhteistyö, Hiusyrittäjillä kielletty hintasuositus. sivu 17 Hanna C. & Co.

koskee kaikkia yrityksiä. Vasta vajaa •puolet •SEPApienyrityksistä on aloittanut SEPA-

suunnittelun. Aikaa on enää muutama kuukausi. on tehtävä muutoksia talous•hallinnon •Yritystenohjelmistoihin. Ohjelmistojen asennustyöt ovat ruuhkautumassa. sivut 3 ja 5

Nyt on yrityksen ostajan markkinat

voi olla kelpo mahdollisuus, kun toimivia •yrityksiä •Yrityskauppa tulee myyntiin läjäpäin. ››Yritysten valtavirrassa, eli 100 000 – 500 000 liikevaihdon suuruisissa mikro-› yrityksissä yli 30 prosentissa, eli 29 000 yrityksessä, yrittäjä on yli 55-vuotias, Omistajanvaihdosten valtakunnallisen koordinointihankkeen projektipäällikkö Tapani Kaskela kertoo. Yrittäjien ikärakenne on selvästi palkansaajiakin vinoutuneempi. Omistajan- tai sukupolvenvaihdosta aikoville yrittäjille jatkajan löytäminen on haaste.

Juuri näin Kannattaa pohtia, kumpaan joukkoon kuulut, aktiivisiin vai passiivisiin. Petri Salminen

Ministeri Sinnemäki raivostutti yrittäjät Anni Sinnemäen puheet •osinkotulojen •Työministeri”nollaverokannan”

haitallisuudesta ovat saaneet yrittäjäpiirit kuohumaan. SY:n Lundén: Kaksinkertaisen verotuksen lievennys on kannustetekijä, jota tarvitaan mm. työllisyyden vahvistamiseksi.

Toimitila on toimiva tila Toimitilaksi ei kelpaa nykyään enää mikä tahansa murju, sillä tyylikkäät ja miellyttävät tilat voivat olla myös bisnesvaltti. Toimitiloja suunnitteleva Hanna Chaker kertoo miten. sivu 13

••

Yli 20 vuotta toimineen Hämeenkyrön Lista ja Kalusteen omistajanvaihdos sujui vikkelästi; jatkaja kävi katsomassa yritystä syyskuussa ja joulukuussa hän astui jo yrittäjän saappaisiin. Hämeenkyrön Lista ja Kaluste oli Pirkanmaan ViestinVaihto -palvelun myytävien yritysten listalla ensimmäinen yritys, joka herätti jatkaja Markku Oksan mielenkiinnon.

sivu 6

Lastensuojelukin on yritystoimintaa

Videovalvontaohjelmistot käyvät kaupaksi Britanniassa

Sosiaalipalvelujen ulkoistaminen on tuonut esiin yrityksiä, jotka tarjoavat kodinomaista lastensuojelua.

sivu 3

sivu 16

sivu 11

Nro 1 • Tammikuu 2010

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Laivamatkat

Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot www.tallinksilja.com Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat: puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja rekisteröityminen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennro: 9468. Mikäli olet jo Club One kanta-asiakasohjelman jäsen, nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoita yrityksesi nimi ja asiakasnumero 9468 sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Lisätietoja www.clubone.fi. Hintatiedot ja varaukset ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) ▪ palveluun rekisteröityminen ja käyttöönotto www.clubone.fi/erikoisliittyminen

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta. Jäsenetuhintaista majoitusta on saatavilla myös ketjun hotelleissa Baltiassa ja Puolassa. www.bestwestern.fi Hintatiedot ja varaukset

▪ maksuton palvelunumero 08001 2010 ▪ Suomen Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030 (online ja puhelinvaraukset) ▪ näytä jäsenkorttiasi varmentaaksesi sopimushintaisen varauksen

Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotelleissa. Hinnat sisältävät aamiaisen noutopöydästä, iltasaunan, auton paikoituksen ja arvonlisäveron. Erityisetuna Comfort Hotel Pilotissa (Vantaa) kuljetukset hotellin omalla pikkubussilla lentoaseman ja hotellin välillä erillisen aikataulun mukaisesti. SY:n n jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset www.yrittajat.fi -jäsensivuilta. Risteilyt – online varaukset mahdollisia ▪ Helsinki–Tukholma risteily (tuotetunnus FKYRI) ▪ Turku–Tukholma -Miniristeilyt (tuotetunnus FKYRI) ▪ Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat (tuotetunnus FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Piknik-risteily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina-Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Helsinki–Tallinna ▪ Autopaketti (tuotetunnus FKYRIA) Hintatiedot ja varaukset yrittajat.fi -jäsensivuilta tai ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Hakupalvelut Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Fonecta Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi. 02 02 02 Numeropalvelu auttaa Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Fonectan asiakaspalvelu ▪ puhelimitse 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai ▪ finder@fonecta.com

Sähköpostiturvapalvelut D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Samalla palvelu varmistaa postit mahdollisten yhteys- tai palvelinongelmien yhteydessä sekä salaa liikenteen automaattisesti.

▪ Comfort Hotel Pilotti (Vantaa) puh. (09) 329 48 00 tai sähköposti hotel.pilotti@choicehotels.fi ▪ Clarion Hotel Santa Claus (Rovaniemi) puh. (016) 321 321 tai sähköposti sales@hotelsantaclaus.fi ▪ Quality Hotel Isovalkeinen (Kuopio) puh. (017) 5396 100 tai sähköposti sales@isovalkeinen.com

Scandic ja Hilton -hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille kymmenessä eri maassa. Scandic on yksi Euroopan johtavista hotelliyrityksistä, Scandic operoi myös Suomen Hilton hotelleja. Hintatiedot ja varaukset

▪ Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Hilton varaukset suoraan hotelleihin: Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä ▪ lisätietoja www.hilton.com/nordic ja www.scandichotels.fi ▪ Suomen Yrittäjien jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 % alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin

▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi ▪ lisätietoja www.hotelarthur.fi

Pysäköinti Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 % alennuksen normaalihinnoista. Alueelta on bussikuljetus terminaaleihin sekä matkalta palatessa myös kuljetus tulotasanteilta Lentoparkkiin. www.lentoparkki.fi Hintatiedot ja ajo-ohje

▪ 24 h puhelinpalvelu (09) 6151 4191 ▪ ajo-ohje: Tietotie 4, 001530 Vantaa 1 - Kehä III:lta Lentoasemantielle 2 - Liikennevaloista vasemmalle 3 - heti seuraavasta oikealle 4 - Ilmailumuseota vastapäätä = P50

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Sonera tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille matkapuhelut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, jolla käytät kahta matkapuhelinta samalla numerolla, kk-maksu 0 € 12 kk ajan. Soneralta nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista! Lue lisää jäseneduista ▪ www.sonera.fi/yrityksille ▪ puhelimitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus myönnetään laskun yhteydessä ja se koskee Suomessa tehtyjä ostoja. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Niillä polttonesteiden myyntihinnat ovat alueensa edullisimmalla tasolla. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verkkolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (arkisin 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus

Autonvuokraus Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille kaikista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista 15 %:n alennus. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisäpalveluja. Tällä alennusmallilla jäsenyrittäjä saa auton vuokrauksen aina päivän julkista hintaa halvemmalla. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä.

Jäsenetu

▪ 1 henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja ▪ 2 edullista yrittäjäraporttia Yrittäjäraportit

▪ Yritystieto 3,50 euroa (norm. 6,05 €) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt ja Riskimittari ▪ YritystietoPlus 5,50 euroa (norm. 8,95 €) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt, Riskimittari, Maksumittari ja vastuuhenkilöt Lisätietoja

Lisätietoja ja euroShell yrityskorttihakemukset

Soliditet Finland tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille luottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). uusi jäsenetu Jäsenedut ▪ yritys- ja henkilöluottotietoraportit, 20 % alennus ovh-hinnoista ▪ Rating-todistus, 20 % alennus

▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16) ▪ www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse ▪ merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus – 2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista, alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,35 snt/litra (sis. alv) ja ne myönnetään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. Alennukset huomioidaan laskutuksen yhteydessä. Ei laskutuseikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ ▪ ▪ ▪

St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista lisätietoja maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 tai sähköpostilla kortit@st1.fi

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla jäsenetuna bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Alennukset lasketaan kulloinkin asemalla voimassa olevista hinnoista (sis. alv). Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. ▪ hakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja www.teboil.fi ▪ lisätietoja Teboilin palvelunumerosta 020 470 0900 Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Tiedot ja taidot tuoreena

Lisätiedot ja varaukset

▪ www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi ▪ Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Näytä olevasi jäsen Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun, voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille sopimusasiakkuuden ja räätälöityjä yrittäjäraportteja jäsenetuhintaan. Rekisteröidy Asiakastiedon jäsenetuasiakkaaksi yrittajat.fi -sivustolla, kirjaudu sivuille jäsennumerolla. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpostitse käyttäjätunnukset ja pääset käyttämään palvelua. Palvelun vuosimaksu on 40 € (norm. 240 €).

euroShell yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Alennus ei koske Shell express-asemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ palvelun maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus ▪ lisätietoja www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Luoton- ja riskienhallinta

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

yrittäjat.fi uutisoi, tiedottaa ja palvelee. Sivustolla on aina ajankohtaista asiatieoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Jäsenenä saat tietoa yritystoimintaan ja yrittämiseen vaikuttavista asioista. Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat käyttöösi asiantuntijamateriaalia, kuten YrittäjäInfon, palkkataulukoita ja työsuhdelomakkeita.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

▪ Asiakastiedon palvelunumerosta 0600 173 23 (3,35 e/min + pvm) ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotietoja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto

▪ Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ www.soliditet.fi ▪ yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava tilausta tehtäessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja Sopimuksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluumme 020 7414 110 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@skapat.fi. Hoidamme kaikki sähkösopimuksen kilpailuttamiseen, vaihtamiseen ja hankintaan liittyvät asiat puolestasi. Haemme yrityksellenne kaikissa markkinatilanteissa järkevimmät sähkönhankintaratkaisut. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero. Energiatodistus – energiatehokkuusyhteistyö alkaa Skapat Energian tekemällä selvityksellä, joka pitää sisällään lähtötilanteen kartoituksen, kiinteistökatselmuksen ja raportoinnin. Energiaselvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Vakuutukset Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin vakuuttamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa sekä mahdollisuus lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista saat

▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat ▪ soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon 010 802 290 ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Jäsenenä saat maksuttoman näkyvyyden yrityshaussa. Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan. Päivitä yrityksesi tiedot ajantasalle Yrityshakupalvelussa, osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Nro 1 • Tammikuu 2010

Nyt on yrityksen ostajan markkinat

••Olemassa olevien omistajanvaihdospalveluiden näkyvyys ja saavutettavuus on puutteellista ja ensikontaktin löytäminen on hankalaa. Työura takana, yrittäjyys edessä

Riikka Kovala, teksti

››Omistajanvaihdosten

valtakunnallinen koordinointi -hankkeen projektipäällikkö Tapani Kaskela summaa juuri valmistuneen omistajanvaihdosten palveluverkoston arvioinnin tu-› loksia. Hän on ollut omistajanvaihdosten ja yrityskauppojen kanssa tekemisissä vuodesta 2003. Yrityskauppa voi todella-› kin olla kelpo mahdollisuus lähi-› vuosina, kun toimivia yrityksiä tulee myyntiin läjäpäin. Yritysten valtavirrassa, eli 100 000 – 500 000 liikevaihdon suuruisissa mikroyrityksissä yli 30 pr-› osentissa, eli 29 000 yrityksessä, yrittäjä on yli 55-vuotias, Kaskela kertoo. − Se tarkoittaa, että vuosittain tulisi tehdä noin 1 400 kauppaa. Nyt Suomessa on tehty arviolta noin 1 000 kauppaa/vuosi. Luopumisiän lähivuosina saavuttavaan 29 000 mikroyritykseen ei ole laskettu mukaan elinkeinonharjoittajia, 1– 2 hengen yrityksiä, joista Kaskela uskoo noin 30 prosentin joutuvan lopettamaan aikanaan. Suomen Yrittäjien syksyn 2009 pk-baro-› metrin tiedot ovat samansuuntaisia. Barometrin mukaan 29 prosentissa pk-yrityksiä on odotettavissa sukupolven- tai omistajanvaihdos seuraavan viiden vuoden aikana. Pirkanmaan elinkeinoelämän toimijat ovat olleet tienraivaajia omista-

Osa SY:n aluejärjestöistä on hyvin mukana, mutta osa ei ole ollenkaan, toimijoiden houkutteleminen yhteisiin talkoisiin on vielä kesken ja tärkeää. janvaihdospalveluiden tarjoamisessa. Pirkanmaan Yrittäjät ja TE-keskus (nyk. Ely-keskus) ovat tarjonneet ViestinVaihto palvelua yhteistyössä vuodesta 2002. Pirkanmaalla tehdään 200 yrityskauppaa vuosittain.

Haasteena jatkajan löytäminen Yrittäjien ikärakenne on selvästi palkansaajiakin vinoutuneempi. Omistajan- tai sukupolvenvaihdosta aikoville yrittäjille jatkajan löytäminen on haaste. Perheyrityksistä on edelleen perustajaomistajajäsenen hallussa jopa 79 prosenttia. Perheyrityksissä tullaankin varmasti näkemään sukupolven- ja omistajanvaihdoksia. − Tällä haavaa luopujia on näkyvillä enemmän kuin jatkajia.

Riikka Kovala, teksti Rami Marjamäki, kuva

Yli 20 vuotta toimineen Hämeenkyrön Lista ja Kalusteen omistajanvaihdos sujui vikkelästi; jatkaja kävi katsomassa yritystä syyskuussa ja joulukuussa hän astui jo yrittäjän saappaisiin. Uuden yrittäjän, Markku Oksan päivät ovat pitkiä, 12–13-tuntisia, mutta työ kiinnostaa. − On mielenkiintoista käydä erilaisten asiakkaiden luona ja koko ajan saa olla tekemässä, ei tarvitse olla jouten. Perustajayrittäjä, myyjä Pentti Antila oli jo sulatellut yrityksen myyntiä pidemmän aikaa ja vaihdos toteutui ihan odotusten mukaan. Antila

Nyt pitäisi markkinoida alueiden neuvontaosaamista voimakkaammin ja herätellä sekä luopujia että jatkajia liikkeelle. Tapani Kaskela

Pitää olla tietynkokoinen yritys ennenkuin yrityskauppiaita kiinnostaa. Pienet yritykset taas pitäisi saada palveluntarjoajien luokse, Kaskela sanoo. Eikä luopumissuunnittelussa ainakaan auta se, kun yritystä aletaan myydä, vähintään naapuri kysyy, että meneekö sinulla huonosti, kun olet myymässä. Omistajanvaihdosten valtakunnallisen koordinointihankkeen tavoitteena on mm. saada aikaan laadukas omistajanvaihdos-palveluverkosto koko Suomeen, yksi yhteinen kauppapaikka ”yrityskaupoille” Suomessa ja tuoda yritysten ostovaihtoehtoa voimakkaasti esille perustamisen vaihtoehtona.

Oikeastaan viisi minuuttia sen jälkeen, kun sain kuulla irtisanomisesta, olin tyytyväinen ja ajattelin, että nyt lähdetään ihan jonnekin muualle. Markku Oksa

oli jutellut yritystoiminnasta luopumisesta kirjanpitäjälleen ensimmäisenä. Hän ilmoitti Hämeenkyrön Lista ja Kalusteen myyntiin Pirkanmaan Viestinvaihto-palveluun kesällä 2009. Ja elokuun lopulla Markku Oksa kävi ViestinVaihto asiantuntijan luona ja sai käteensä listan, mistä tarinan keskiössä oleva yritys löytyi.

Palveluiden saatavuus vaihtelee Hankkeen puitteissa tehty 15 TE-keskus-alueen evaluointi palvelujen nykytilasta julkistetaan alkukeväällä. Tapani Kaskela summaa kuitenkin keskeisimpiä havaintoja kertomalla, että eri alueet ja niillä toimivat yritykset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa, koska palveluiden saatavuus ja resurssointi vaihtelevat voimakkaasti. Palveluketjuissa on paikoin puutteita, mm. jatkajista huolehtiminen vaihdoksen jälkeen on vielä kehittymätöntä eli palveluprosessit usein loppuvat siihen, kun tekninen vaihdos on toteutettu. Omistajanvaihdosten koordinointihankkeessa ei olla luomassa uusia palveluja, vaan tarkoituksena on saada olemassa olevat palvelut paremmin näkyville ja yritysten saataville. − Julkisten ja yksityisten palvelujen rajapinnassa on vielä selkiintymättömyyttä eikä aina tiedä milloin ollaan kenenkin pakeilla. − Osa SY:n aluejärjestöistä on

Palkkatöiden loppuminen helpotus

Yritystoiminnassa on niin paljon kaikennäköistä nippelitietoa, minkä edeltäjä on 20 vuoden aikana hankkinut, sitä ei kuukaudessa tai kahdessa pysty siirtämään, tyytyväinen jatkaja-yrittäjä Markku Oksa kertoo.

hyvin mukana, mutta osa ei ole ollenkaan, toimijoiden houkutteleminen yhteisiin talkoisiin on vielä kesken ja tärkeää.

Omarahoitusosuus lisääntynyt Aina vaihdokset eivät kuiten-

kaan suju toivotunlailla. − Jos vastinpari löytyy ja tahtotila olemassa, eli molemmat ovat oikeasti kiinnostuneita toteuttamaan kaupan, niin kyllä se ratkaisu löytyy. Jos 20 casea avataan, niin 19 toteutuu, kun tahtotila on olemassa. Ehkä tänä päivänä kuitenkin rahoituksen

saaminen on se, joka joskus tuottaa päänvaivaa. Nyt omarahoitusosuuden on oltava luokkaa 30 – 40 prosenttia. Kaskelan mukaan ns. oman rahan määrä on moninkertaistunut viime vuosista. Myös EU on huomannut omistajanvaihdosten merkityk-

sen, ja EU:n tavoitteissa on, että yritysten omistajanvaihdokset saisivat saman huomion kuin yritysten uusperustanta. − Haastamme siihen kaikkia elinkeinoelämän toimijoita mukaan ja alamme toitottaa sitä täällä Pirkanmaalla.

Oksa sai elokuussa kuulla entisten töidensä loppuvan. − Oikeastaan viisi minuuttia sen jälkeen, kun sain kuulla irtisanomisesta, olin tyytyväinen ja ajattelin, että nyt lähdetään ihan jonnekin muualle. Markku Oksa oli ajatellut jo yrityksen perustamistakin, mutta palkkatöiden loputtua

hän kuuli Pirkanmaan Ensimetrissä käydessään mahdollisuudesta ostaa yritys. – En oikeastaan tiennyt yrityskauppapaikoista, ennen kuin kävin Ensimetrissä. Sitten se kääntyi sille kannalle, että kannattaa yrittää löytää toimiva yritys. Reilun 30 km päässä Tampereelta sijaitseva Hämeenkyrön Lista ja Kaluste oli ViestinVaihdon myytävien yritysten listalla ensimmäinen yritys, joka herätti Oksan mielenkiinnon. Saatuaan yrityksen tiedot, lähti hän käymään paikan päällä. − Ja siitä se sitten lähti. › Ilmeisestikin vaihdos tapahtui aika nopealla aikataululla. Prosessi kesti reilut kolme kuukautta.

Ala löytyi harrastusten kautta Oksa vaihtoi alaa yrittäjäksi ryhtyessään. Hän työskenteli it-alalla palkkatöissä 37 vuotta. − Käsillä tekeminen on ollut harrastukseni aina. Tämäntyyppistä yritystä minä etsinkin. Hämeenkyrön Lista ja Kaluste myy kaikkia kodin ja toimistojen kiintokalusteita sekä tarjoaa asiakkaalle palvelun suunnittelusta asennukseen. Hämeenkyrön kunta on yksi iso asiakas. − Töitä on ihan riittävästi. Se on äkkiä selvinnyt, millaista yrittäminen on ja olen nyt tyytyväinen. Yrityksessä on yksi työntekijä, joka jatkaa uuden omistajana palveluksessa. Yrityksen asiakkaat ja kuviot tunteva työntekijä on Oksalle korvaamaton apu. 63-vuotiaan perustajayrittäjä Pentti Antilan kanssa tuoreella yrittäjällä on sopimus, että hän auttaa niin kauan kuin on tarvis − opastaa ja neuvoo kaikessa tekemisessä. Antilan eläkepäivät eivät ole vielä päässeet alkamaan varsinaisesti. − Jatkan vielä vanhoja hommia joka päivä yrityksessä. Lähes täysiä päiviä olen tehnyt.

Mietityttääkö omistajanvaihdos? ››Ely-keskusten (ent. TE-keskus) ViestinVaihto –palvelun puitteissa

arvioidaan jatkajatilanne, omistajanvaihdoksen aikataulu ja yrityksen arvonmääritys.

››Lisäksi luopumiseen voi liittyä kummina toimiminen jatkajalle ja asiantuntija-avun tarjoaminen.

SEPA on suurempi muutos kuin euron käyttöönotto ••Taloushallinnon ohjelmistot on uusittava SEPA-kelpoisiksi tämän vuoden aikana. Samaan syssyyn kannattaa miettiä prosessien järkeistämistä. Harri Auramo, teksti

››Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Anne Nisén muistuttaa, että yhtenäinen euromaksualue SEPA tulee monille yrityksille eteen yllättävän nopeasti. Kaikkia yrityksiä se kuitenkin koskettaa. – Huolestuttavaa tällä hetkellä on se, että kun tilisiirtojen muutosaika päättyy vuoden 2010 lopussa, niin syksyllä tehdyn tutkimuksen mukaan mikroyrityksissä ja muissa pienyrityksissä ei SEPA-suunnitelmia ollut vielä paljoa tehty, Anne Nisén kertoi Taloushallintoliiton Tili- ja vero-› päivillä. Mikroyrityksistä alle 30 prosenttia oli tuolloin suunnitellut, miten SEPAn muutokset hoidetaan. Vähän suuremmissa pienyrityksissä osuus oli noin 40 prosenttia. Suuremmissa yrityksissä

Vaikka ohjelmistot olisivat SEPAvalmiita, niiden asennus vie paljon aikaa. Ruuhkaa on luvassa. Anne Nisén

ollaan paljon pidemmällä, mutta niillä on enemmän resurssejakin. Pienyritysten on korkea aika ampaista kuopistaan. – Lyhyesti sanottuna SEPAn vaikutus yritysten taloushallinnolle on se, että muutoksia tulee kaikkiin järjestelmiin, joissa käsitellään tilinumeroita, kuten laskujen maksatukseen, palkkatietojärjestelmiin, reskontraan ja niin edelleen. Kansalliset standardit poistuvat ja niiden tilalle tulevat SEPA-palvelut omien aikataulujensa tahdissa, Anne Nisén tiivistää. Yritysten tulee ensimmäiseksi kartoittaa kaikki ne järjestelmät, joissa tällaista tietoa on. Samalla tulee kysyä sekä omalta ohjelmistotoimittajalta että pankilta, millä aikataululla muutokset voidaan tehdä yrityksen järjestelmiin. Sitten yrityksen on tehtävä oma SEPA-suunnitelma.

– Toimeen kannattaa tarttua senkin takia ajoissa, että pystyy muodostamaan aikataulun sopivaksi omalle yritykselle. Ruuhkaa on luvassa. Ohjelmistotaloista kerrotaan, että heidän resurssinsa ovat jo nyt tiukoilla ja erityisen tiukoilla ne tulevat olemaan loppuvuonna. Hän suosittelee yrityksille, että ne SEPA-muutoksiin ryhtyessään miettisivät samalla, miten voitaisiin rationalisoida olemassa olevia prosesseja. Kannattaa pohtia pankkisuhteitaan ja ehkä kilpailuttaakin. Tarvitseeko yrittäjä neljä pankkia vai riittäisikö yksi? Näin voisi saada jo nyt hyötyjä, kun SEPAan siirtyminen muutoin näyttäytyy alkuvaiheessa vain pakollisena kustannuksena. Nisénin mukaan on arvioitu, että SEPAan siirtyminen on paljon suurempi muutos kuin eu-

ron käyttöönotto, joka sekin oli aikamoinen ponnistus. Kyse on suurista investoinneista, mutta myös suurista hyödyistä, vaikka yritysten on vaikea tällä hetkellä niitä hahmottaa. EUn tutkimuksen mukaan SEPAn hyödyt tulevat aikanaan olemaan noin 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viime kädessä hyötyjen pitäisi näkyä maksupalvelujen käyttäjille siten, että hinnat eivät nouse tai jopa laskevat.

SEPAn knoppeja Kehityspäällikkö Anne Nisén muistuttaa, että SEPA-tilisiirrot koskevat euromääräisiä maksuja. Jos maksut suoritetaan Englannin punnissa tai Tanskan kruunuissa, ne eivät ole SEPAtilisiirtoja vaan ulkomaanmak-

suja. Vain nämä kaksi tilisiirtotapaa tulevat olemaan käytössä 32 valtion euromaksualueella. Tilisiirtojen siirtymäajan on määrä päättyä tämän vuoden 2010 lopussa, jonka jälkeen pankin ei enää ole välttämättä pakko vastaanottaa nykyisiä maksuaineistomuotoja. – Mutta kun nyt on havaittu pienyritysten SEPA-kehityksen olleen hidasta, halutaan varmistaa, että kaikki ehtivät tehdä muutokset. Siksi aikataulussa on takaportti, jonka kautta pankit ja ohjelmistotalot voivat vuoden 2011 lokakuun loppuun asti vielä vastaanottaa erityispalveluina vanhojen standardien mukaisia maksuaineistoja. Niillä voi sitten olla myös eri hinta. SEPA-tilisiirto sisältää sen ehdon, että maksun pitää siirtyä kolmessa päivässä lähettäjäpankista saajapankkiin esimerkiksi

Porvoosta Valenciaan. – Kun Suomessa on totuttu siihen, että kotimaan maksuliikenteessä tilisiirto tapahtuu yhdessä päivässä, niin sitä vauhtia ei kuitenkaan meillä täällä hidasteta SEPA-tilisiirron tullessa, Nisén rauhoittelee.

Suoraveloitukseen oma ratkaisu SEPA muuttaa suoraveloitusta perusteellisesti. Anne Nisénin mukaan SEPA-suoraveloitus sopii rajat ylittävään suoraveloitukseen, mutta kotimaiseen käytäntöön se ei tahdo istua lainkaan. – Kun kotimaisesta suoraveloituksesta kuitenkin on luovuttava, sen tilalle kehitetään meillä e-laskuun perustuva palvelu. Mieluummin se kuin SEPA-suoraveloitus.

Eurooppalainen suoraveloitus poikkeaa kotimaisesta suoraveloituksesta erityisesti siinä, että valtuutus annetaan maksajan pankin sijasta laskuttajalle, jolloin laskuttaja vastaa valtakirjojen ylläpidosta. Suomalaisille uusi asia on myös se, että maksaja voi peruuttaa SEPA-suoraveloituksen. – Näin yritys ei voi katsoa suoraveloituksena tililleen tullutta suoritusta lopulliseksi ennen kuin kahdeksan viikon kuluttua maksupäivästä, koska maksajalla on oikeus saada suoraveloitettu maksu takaisin tuona aikana, Anne Nisén kertoo. Suomalaiset pankit toteuttavat SEPA-suoraveloituksen pääosin tämän vuoden marraskuussa. Kotimaisen suoraveloituksen siirtymäaika jatkunee vuoteen 2013.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Keskustelu pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 28. tammikuuta 2010

kirje | Nina Rautelin, johtaja, SAP Finland

Elinkeinoelämästä erkaantuneet

elsingin Sanomat on hiljakkoin julkaissut kirjoitussarjaa, jossa 7 asiantuntijaa kukin vuorollaan arvioi, miltä Suomen talous näyttää nykykriisin jälkeen vuonna 2017. Helsingin yliopiston professori Markku Kuisman oivallisen kirjoituksen otsikko ”Menetykset ovat syntyneet luovasta tuhosta” viitannee itävaltalaiseen kansantaloustieteilijä Joseph Alois Schumpeteriin (1883– 1950), joka jo aikoinaan esitti, että etenkin taloudellisissa murroksissa vanhat rakenteet tuhoutuvat, kun uudet innovaatiot ja uudet yrittäjät haastavat olemassa olevat, kaavoihinsa kangistuneet. Ja näinhän juuri nyt on käymässä Suomessakin, joskin edellisen, 1990-luvun alun murroksessa syntynyttä ja kommunikaatioteknolgian nousun aiheuttamaa suurta innovaatioharppausta on turha odottaa. Itse asiassa Markku Kuisman mukaan Nokia-ilmiön syntyminen oli niin suuri maailmanhistoriallinen ihme, ettei sellaista pitäisi tämä kokoisessa massa päästä edes tapahtumaan, saati lähimpien vuosikymmenten aikana toistumaan. Suomalaisten hyvinvointia rakennetaan siis jatkossa perinteisen perusbisneksen varaan, vaikka yhteiskunnan tukipanostukset uusille teknologia-alueille tai tietoisesti kasvuhakuisiin innovatiivisiin vientiyrityksiin ovat mahtavat. Mitään mittavaa esimerkiksi työllisyysmielessä näistä hankkeista ei kuitenkaan kannata nopeasti odottaa, vaikka jokainen menetystarina on tietenkin sinällään noteerauksen ja onnentoivotusten arvoinen. Suomen Yrittäjät on viimeaikojen julkisanoissaan viestittänyt, että Yrittäjyys kantaa Suomea, myös vuonna 2010 ja siitä eteenkin päin. Viestiin

sisältyy edellä sanottu tosiasia, jonka mukaan hyvinvointimme ja työllisyytemme ovat voimakkaasti sidoksissa kotimaiseen perusyrittämiseen, y-naisiin ja y-miehiin, jotka tekevät ja palvelevat uskollisesti › ja uutterasti. Sampo Pankin tuoreen selvityksen mukaan suomalaisyrittäjä uurastaakin joka viikko jopa yhden päivän enemmän, kuin keskiverto palkansaaja. Vuodessa tämä tarkoittaa yli 1,5 kuukautta enemmän työtä palkansaajiin verrattuna. Yllä olevassa katsannossa ei olekaan yllättävää, että työministeri Anni Sinnemäen puheet yrittäjien saamien osinkotulojen ”nollaverokannan” vahingollisuudesta ovat nostaneet karvat pystyyn y-piireissä. Ministeriä on arvosteltu argumentaation löysyydestä ja huomautettu piikikkäästi, että osingoissa ei ole olemassakaan ministerin mainostamaa nollaverokantaa. Ministeri onkin voinut kuulla, että osakeyhtiöt voivat, maksettuaan ensin voitosta 26 prosenttia veroa, jakaa vasta sen jälkeen osakkaalle vuosittain yhteen kertaan verotettua osinkoa, ja että parinsadantuhannen yrittäjän joukossa 90 000 euron maksimikannusteen savuttaa tuhatkunta yrittäjää. Muutoin suomalaiset yrittäjät ovat keskituloisia ja maksavat veroja saman verran kuin palkansaajatkin. Vaikka kärjistykset ja provosoinnit, ylilyönnit ja rimojen alitukset kuuluvatkin politiikan arkeen, on harmillista ja kiusallista, että yrittäjäkuntaa/koko elinkeinoelämää koskettavat kummalliset viestit tulevat nykyisin ”omasta” ministeriöstä, työn ja elinkeinojen kehittämisen pyhätöstä. Kysymykseksi jää; kumpi taho on erkaantunut elämästä; ymmyrkäiset yrittäjät vaiko mahtavat ministerit.

YLÖSOTETTUJA Suomalaisella yhteiskunnalla on edessään neljäs iso mullistus sotien jälkeen. Väestörakenteen muutos luo yhteiskunnalle kovia vaatimuksia, kun ikääntyvien määrä jatkuvasti kasvaa ja jaettavan määrä vähenee. Pohjoismaiden investointipankin Johnny Åkerholm Keskipohjanmaassa

Kaikki verkostot on valjastettava yritysten käyttöön, jotta ne voisivat hypätä mukaan kiinnostaviin urakoihin. Kyse ei ole pelkästään Venäjän alueesta, vaan koko pohjoisesta alueesta. SY:n varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja Kauppalehdessä

Matkailijamäärät kasvoivat Tornionlaaksossa vuonna 2009. Esimerkiksi Vihreällä Pysäkillä kävi 130000 vierailijaa, mikä on selvästi edellisvuotista enemmän. Joulumyynti kasvoi. Pellon Yrittäjien puheenjohtaja Asta Keränen Pohjolan Sanomissa

Verotili voi tarjota roskapostittajille uskottavan ympäristön yritysten pankki- ja luottokorttitietojen kalasteluun.

D-Fencen johtajan Juha Oravala ITViikossa

Yrittäjille koituu aina suuria ongelmia, jos kuntien tai valtion yhtiöt puskevat yksityiselle sektorille. MaRa ry:n Timo Lappi Kauppalehdessä

EK:n jäsenjärjestöt työllistivät 120 000 nuorta kesätöihin vuonna 2009. Vuodelle 2010 on asetettu sama tavoite.

TAT:n Markku Tenkamaa Keskisuomalaisessa

Etätyön tekemisen mahdollisuudet tulisi ottaa selvästi nykyistä paremmin huomioon rakennusten suunnittelussa.

Maakunta-arkkitehti Tatu Oukka Hämeen Sanomissa

Kirjava raportointi johtaa vääriin päätöksiin ••Yrityksissä tehdään helposti päätöksiä vääristä lähtökohdista talousinformaation irrallisuuden vuoksi. Päätöksenteossa hukutaan myös monesti excel-taulukoiden vilinään, SAP Finlandin suurasiakasmyynnistä vastaava johtaja Nina Rautelin kirjoittaa.

masta ajastani controllerina on nyt 10 vuotta ja käsiteltävä tietomassa on noiden vuosien aikana moninkertaistunut. Informaatiomassa kasvaa samalla, kun aikaikkunat jatkuvasti kapenevat. Tietoa pitää tuottaa jatkuvasti nopeammin, mutta myös löytää tietotulvasta olennainen: miettiä, mitä raportoi ja millä tasolla. Jos tarjolla on liikaa informaatiota, katoaa se, mitä oikeasti halutaan seurata ja raportoida. Katse on nyt suunnattu tulevaisuuteen: enää ei haluta irrallisia katsauk-› sia menneestä, vaan dynaamisia raportteja, joilla voidaan simuloida tulevaisuuden eri skenaarioita.

Verrataan omenaa päärynään Pöytälaatikoissa pyörivien irrallisten excel-taulukoiden vaara piilee siinä, että johtopäätoksiä tehdään vääristä lähtökohdista. Kun luvuista ei saada vertailu-

kelpoisia, päädytään helposti vertaamaan omenoita päärynöihin. Tällöin eri raportit eivät millään tavalla keskustele keskenään, kun tietoja ei saada yhdistettyä puhumaan samaa kieltä. Tietojen harmonisointi on kaiken a ja o: siirtymällä irrallisten excel -taulukoiden pyörittämisestä integroituihin talousohjausjärjestelmiin varmistutaan siitä, että tiedon eheys säilyy ja lähtökohta raportointiin on kaikilla sama läpi organisaation. Nykyään yrityksissä halutaan staattisten raporttien tuottamisen sijaan tietämystä ”what if” -skenaarioihin ja simulointimalleihin. Menneen raportointi toimiikin tätä nykyä lähinnä tulevaan katsomisen tukena, kun simuloidaan erityyppisiä skenaarioita. Päätöksenteossa halutaan pystyä itse hyödyntämään raportoinnin työkaluja joustavammin olematta riippuvaisia it-organisaatioista, jolloin järjestel-

Irrallisten exceltaulukoiden pyörittämisen sijaan voitaisiin kaikkien harmaita hiuksia vähentää yhdistämällä ja harmonisoimalla järjestelmät ja prosessit kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Nina Rautelin

miltä vaaditaan yhä enemmän käytettävyyttä.

Kriittisiä kohtia valvottava Tänä päivänä tarvitaan intuitiivisia työkaluja, jotka tunnis-

tavat ja valvovat eri vaiheiden kriittisiä kohtia; mitä on tehty ja mitä tietoa tarvitaan lisää. Vakituisesti seurattavien tunnuslukujen ohella oleellista on hälytysraportointi, jossa järjestelmä nostaa esiin erityisesti ne alueet, joissa ollaan kriittisillä rajoilla tai poiketaan suunnitelmasta. Näin pystytään hälytysraportoinnin kautta kiinnittämään huomiota niihin asioihin, joihin esimerkiksi johtajan pitää puuttua. Muuten helposti väännetään raporttia raportin perään näkemättä kriittisiä kohtia, joihin tulisi kiinnittää huomiota ja miettiä toimenpiteitä. Jos aika ei kuluisi manuaaliseen rutiinityöhön, se vapautuisi kaivattuun tulevaisuuden skenaarioiden luontiin. Päätöksenteossa halutaan dynaamisia, joustavia raportteja, joilla pystytään simuloimaan esimerkiksi markkinoiden, hinnoittelun tai kustannusrakenteen muutoksen vaikutuksia. Toiminnallinen tehokkuus edellyttää järjestelmää, joka kattaa koko liiketoiminnan, koska nämä kysymykset koskettavat kaikkia liiketoiminnallisten päätösten tekijöitä. Mitä tehokkaampaan raportointiin päästään, sitä enemmän jää työaikaa tuottavampaan työhön kuin manuaaliseen täsmäytykseen.

kirje | Markku Virtanen, professori | Tomi Heimonen, tutkija Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus

Nykyisessä veromallissa oikeansuuntaiset kannusteet

rofessori Heikki Niskakankaan mukaan nettovarallisuuteen perustuva veromalli kannustaa välttämään riskiä. Olemme eri mieltä veromallin kannustavuudesta. Vuoden 1993 nettovarallisuusperusteinen veromalli on ollut kannustinvaikutuksiltaan parasta, mitä suomalaisille yrityksille verotuksessa on tapahtunut. Edellisen laman aikaan yritysten omavaraisuusasteet olivat surkeita. Vuonna 1992 huonekaluteollisuudessa alle 50 henkilöä työllistävien yritysten omavaraisuusaste oli 3,8 prosenttia! Suuri osa luotoista oli valuuttalainoja ja kaksi peräkkäistä devalvaatiota teki tehtävänsä. Suuri osa yrityksistä, joilla ei ollut oman pääoman puskuria, meni nurin. Vuodesta 1993 alkaen verotus on kannustanut yrityksiä kerryttämään omia pääomia. Verotus on kannustanut erityisesti perheyrityksiä ja suomalaista, kasvollista omistajuutta. Mikä voisi olla parempi lamalääke kuin vakavarainen suomalaisessa omistuksessa oleva yrityskanta? Taloustieteilijöillä on houkutus käyttää abstraktisia malleja ja miettiä erilaisten sijoitusvaihtoehtojen kannattavuutta. Yrittäjällä on useimmiten

ainoastaan yksi sijoituskohde, oman yrityksen kehittäminen. Tutkimuksessamme itäsuomalaisista kasvu- ja menestysyrityksistä on mukana Blancco Oy Ltd., BP-Asennus Oy, Mipro Oy, Mummon Turva Oy ja Pentin Paja Oy. Perheyrityksiä näistä ovat Mipro Oy, Mummon Turva Oy ja Pentin Paja Oy. Vuonna 2000 yritykset työllistivät yhteensä 50 henkilöä ja vuonna 2008 yhteensä 200. Työllisyyden lisäykseen tuskin olisi päästy, jos ei olisi koko ajan panostettu myös tuotekehitykseen. Yritykset rahoittavat investointinsa ja T&K-panostuksensa pääosin tulorahoituksella. Yritysten konttorit ovat vaatimattomia eikä arvotauluja näy seinillä. Profesori Niskakankaan kommentit eivät ota lainkaan huomioon verojärjestelmän muutoksen vaikutuksia yrityksen rahoitusrakenteeseen. Ne voivat olla arvaamattomia ja johtaa suomalaisen omistuksen kannalta epäedulliseen lopputulokseen. Pääomaverosta vapaa osinko saattaa kannustaa jakamaan osinkoa juuri sen verran, että siitä ei tule verovaikutuksia. Voi olla myös niin, että tämä pienentää osingonjakoa. Osinkomäärät voisivat olla korkeam-

Markku Virtanen

Tomi Heimonen

mat ja taseet huonommassa kunnossa, jos kannustinta ei olisi ollut käytettävissä. LTY:n tutkijoiden (Sjögren, Puumalainen, Syrjä, 2009) tutkimuksessa todettiin, että kasvuhakuiset yritykset ottavat osinkoina ulos vähemmän kuin 9 % ja loput voittovarat käytetään tulevaisuuden kasvun varmistamiseen. Yrittäjämäinen toiminta ei seuraa rahoitusteorioiden mallia. Perinteiset talous- ja rahoitusteoriat eivät sovellu ennakoimaan yrittäjän käyttäytymistä, sillä heitä motivoi itsenäisyys, ammattiylpeys, perhearvot ja ulkoinen tunnustus. Näitä tekijöitä perinteiset mallit eivät sisällä eivätkä pysty selittämään. Verotuksen kannustinvaiku-

tusta kuvaa seuraava yrittäjän kommentti: ”Se ajatus, mikä mulla silloin 1990-luvun lopulla oli, että velkaa me ei enää tarvita. Pitäisi suunnitella, miten tehdään tulosta. Miten saadaan velkaa pienemmäksi? Nyt sitä on 10 vuotta tehty. Yritys on täysin velaton. Oma pääoma on tietysti ollut oleellista. Nyt omia pääomia yleensäkin on kasvatettu, koska verotus on sitä suosinut. Verotuksella on ajettu sitä, että yritykset olisivat vakavaraisia ja asiat olisivat kunnossa. Jos tämä käännetään taas toiseen suuntaan, niin sitten ollaan väärillä urilla. Kyllä tämä on parempi ratkaisu, että taseet on kunnossa, varsinkin nyt, kun tuli tämä kriisi.”

JÄSENLEHTI tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Kovala, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2010

28.01.

18.01.

21.01.

02/2010

25.02.

15.02.

18.02.

03/2010

25.03.

15.03.

18.03.

04/2010

29.04.

19.04.

22.04. 20.05.

05/2010

27.05.

17.05.

06/2010

26.08.

16.08.

19.08.

07/2010

23.09.

13.09.

16.09.

08/2010

28.10.

18.10.

21.10.

09/2010

25.11.

15.11.

18.11.

10/2010

16.12.

07.12.

09.12.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Talous

Yhtenäinen euromaksualue on jo loppusuoralla ••Yhtenäinen euromaksualue SEPA sisältää valtavasti yksityiskohtia, joiden käytännön toimeenpano on

Yrittäjien SEPA-huolet:

pääosin pankkien ja ohjelmistotalojen harteilla. Aikaa on tämä vuosi.

COMMA IMAGE

Harri Auramo, teksti

››Kaikkien muidenkin suomalaisyritysten on valmistauduttava SEPAn käyttöönottoon. Pk-yrityksissä tiedetään vielä hieman huonosti, mistä on kysymys. On asioita, jotka yrittäjienkin on varmistettava omassa toiminnassaan, varsinkin jos toimintaa on muissakin EU-maissa. Ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille on tarjolla konkreettisia hyötyjä, kun sen sijaan monet pelkästään kotimarkkinoilla toimivat yritykset kokevat joutuvansa suorastaan sijaiskärsijöiksi. Isännöintialan yrityksistä on kerrottu, että SEPA:n suoraveloitukseen siirtyminen olisi askel taaksepäin. Käteisellä maksaminen on helppoa missä tahansa euroalueen maassa. Sen sijaan laskujen maksaminen maasta toiseen on hankalampaa. Muun muassa tämän esteen poistamiseksi Eurooppa siirtyy yhtenäiseen euromaksujärjestelmään SEPA:an, jossa kaikki euromaksut ovat kuin kotimaan maksuja. Yksi pankkitili ja maksukortti riittävät maksajalle koko SEPA-alueella, johon kuuluu 27 EU-maata ja viisi ETA-maata. SEPA = Single Euro Payments Area IBAN = International Bank Account Number BIC = Bank Identification Code Vuodesta 2008 käynnissä ol-› lut SEPA-siirtyminen tuo muutoksia tilisiirtoihin, korttimaksuihin ja suoraveloituksiin. Siirtyminen on määrä saattaa päätökseen tämän vuoden 2010 loppuun mennessä. Suomessa muutoksia ohjaa pankkien laatima kansallinen suunnitelma, jolle oikeudellista perustaa antaa keväällä voimaan tuleva maksupalvelulaki. SEPA aiheuttaa yrityksille pakollisia investointeja. Yritysten tulee päivittää maksuliikenteen ja taloushallinnon ohjelmistojaan. Vaikka yrityksellä ei olisikaan toimintaa ulkomailla, sen tulee selvittää sekä omat että kauppakumppaniensa kansainväliset pankkiyhteystiedot IBAN- ja BIC-muodoissa. Ne on oltava laskuissa ja tilisiirtolomakkeilla ensi heinäkuun alusta lukien. Kotimaiseen tilinumeroon perustuva tilisiirtopalvelu tulee poistumaan. Yrittäjän kannattaa kysyä ohjelmistotoimittajaltaan tai asiantuntevalta tilitoimistoltaan, miten ja milloin yritys saa SEPAn edellyttämät ohjelmistot käyttöönsä. Yrittäjän pitää seurata oman pankkinsa SEPAtiedotusta ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. Korttimaksuja vastaanotta-› vien yritysten tulee vaihtaa mak-› supäätteensä sirumaksupäätteiksi ja varmistaa, että ne so-› pivat uusille korteille. Sirukortit korvaavat pelkän magneettijuovan sisältävät kortit. Korttimaksaminen perustuu jatkossa tunnuslukuun koko euromaksualueella. Pankit etenevät eri tahtiin SEPA-muutoksissaan. Se on hankaloittanut ohjelmistotalo-› jen kehitystyötä, kun ne ovat joutuneet odottelemaan pank-› kien valmiuksia. Tilitoimistot ovat saaneet selitellä yrittäjille, miksi ohjelmistoja ei vielä ole.

Pienyrittäjien tietämys selvitettiin Hämeessä Suomessa on tehty muutamia selvityksiä siitä, mitä yritykset SEPAsta tietävät ja miten ne ovat siihen varautuneet. Kohteena ovat olleet yleensä suuremmat yritykset. Sen sijaan Hämeen Yrittäjien tilaamassa selvityksessä asioita kysyttiin pienyrittäjiltä.

Korttimaksun kova hinta ja maksujen hidas tilitys Harri Auramo, teksti

SEPA on tähän mennessä

SEPA helpottaa aikanaan niin kuluttajien kuin yritysten elämää. EU:n tutkimuksen mukaan maksupalvelujen hinnatkin saattavat laskea, tai ne eivät ainakaan nouse niin kovasti.

Hämeen Ammattikorkeakoulussa opiskelija Aki Somerkallio selvitti opinnäytetyössään, mitä muutoksia siirtymä aiheut-› taa pienyrittäjille ja miten he ovat muutokset ottaneet vastaan. Kyselyyn osallistuneet 128 kantahämäläistä yrittäjää edustivat tavallisia pienyrityksiä, joista 30 prosentilla oli ulkomaille suuntautuvaa toimintaa, yleisimmin ulkomainen asiakas. Kysely tehtiin viime syyskuussa. Vastaajista kaksi kolmannesta tunsi SEPAn käsitteenä, ja puolet tiesi, mitä se pitää sisällään ja mihin sillä pyritään. Kenelläkään ei ollut täysin väärää kuvaa SEPAsta. Mikäli asiasta ei paljoa tiedetty, johtui se siitäkin, ettei monista asioista ollut selkeitä ja lopullisia kuvioita vielä tiedotettukaan. Vain 13 prosenttia yrityksistä oli vienyt SEPA-siirtymän yrityksessään niin pitkälle kuin se tuolloin syksyllä oli mahdollista.

Kuudella prosentilla siirtyminen oli aloitusvaiheessa, ja 30 prosentilla vasta keskustelun aiheena. Lopuissa 51 prosentissa siirtymistä ei ollut huomioitu. Osa tuntui olevan sitä mieltä, ettei SEPA vaikuta heidän yritystoimintaansa lainkaan.

Hyötyjä ja haasteita Tutkija Aki Somerkallio hahmotteli SEPA:sta annetun informaation pohjalta joukon hyötyjä, haasteita ja muutoksia, joita yrittäjät tulevat kohtaamaan. Näitä seurauksia hän testasi haastattelemalla yritysten edustajia. SEPA yhtenäistää eri maiden erilaiset käytännöt, ja siksi yrittäjät voivat hallinnoida maksutoimintaansa aiempaa helpommin. Maksuliikenne maasta toiseen nopeutuu selvästi, ja maksut tapahtuvat samalla tavalla ja hinnalla. Mitä enemmän yrityksellä on ulkomaan toimin-

taa, sitä suurempi on kustannusten ja ajan säästö kansainvälisten maksujen hoitamisessa. Uusien maksutapojen avulla voidaan lähestyä uusia asiakasryhmiä. Tulevaisuudessa SEPA tuo lisäpalveluja, kuten e-laskun, internet/verkkomaksun ja matkapuhelinmaksamisen. Kirjekuoret ja postitukset häviävät pois yhä vilkkaammin. Yrittäjän vastuu vähenee SEPA-maksukorttien myötä. Korttien kopiointi käy entistä vaikeammaksi ja väärinkäyttö hankaloituu, kun korttiveloitukset hyväksytään henkilökohtaisella PIN-koodilla allekirjoituksen sijasta. Yrittäjälle ei jää enää taltioitavaksi suurta määrää allekirjoitettuja kuitteja. Somerkallion mukaan SEPA ei tuo yrityksille niinkään suoria haittoja vaan pikemminkin haasteita, jotka ratkaistuaan yritys voi toimia tehokkaammin. Haasteiden ylittäminen voi olla

yritykselle silti tosi hankalaa.

Muutoksia maksujärjestelmiin Uusien järjestelmien käyttöönotto edellyttää yrityksiltä investointeja. Vanhat järjestelmät eivät kykene käsittelemään pitkiä IBAN-numeroita, saati BICtunnuksia. Tilinumeropäivitys tarkoittaa näiden tunnusten käyttöön ottamista. Kassajärjestelmäpäivitykset käsittävät maksupäätteiden päivityksen sirupäätteiksi sekä itse järjestelmän muuttamisen hyväksymään sirupäätteet. Myymäläyritysten, jotka saavat maksun käteisellä tai kortilla, on huolehdittava tilinumeroiden, kassajärjestelmien ja reskontran päivittämisestä. Pelkästään verkkokauppaa käyvältä yritykseltä jää pois huoli kassajärjestelmästä, koska asiakkaat maksavat ostoksensa

verkkopankissa yrityksen tilille. Sellaisten yritysten, jotka myyvät tuotteitaan asiakkaille lähettämällä laskun jälkikäteen, on tilinumeroiden ja reskontran päivittämisen lisäksi uudistettava laskutusohjelmansa. Yritysten täytyy ainakin siirtymän alussa tottua korttimaksujen saamisen viivästymiseen. Tällä hetkellä SEPA-kortilla tehdyt maksut kirjautuvat yrityksen tilille vasta kuuden pankkipäivän jälkeen asiakkaan suorittamasta ostosta, jopa myöhemminkin. Yrittäjän on syytä kääntyä järjestelmän toimittajan puoleen, ellei tämä ole jo käynyt kauppaamassa tarvittavia ohjelmauutuuksia. Järjestelmätoimittajat pyrkinevät siihen, että yrittäjä vain investoi uuteen järjestelmään ja maksaa siitä. Tarkistuslista yritykselle välttämättömistä toimenpiteistä löytyy mm. Nordean sivuilta.

aiheuttanut kaksi mainittavaa huolta suomalaisille yrittäjille. Lisäksi yrittäjät pelkäävät, että pankit maksattavat systeemin viulut heillä. Suomalaiset pankit ovat antaneet asiakkailleen SEPAmaksukortteja vuoden 2008 alusta. Näiden debit-korttien osuus kasvaa koko ajan, koska pankit eivät enää myönnä kotimaisia pankkikortteja. Ajan myötä ne poistuvat käytöstä. Kauppojen tulee päivittää maksupäätteensä ja järjestelmänsä sellaisiksi, että maksu voidaan suorittaa sirukorteilla. Suomalaiset pankit ovat tehneet sopimuksia Visan ja Mastercardin kanssa uusista korteista siten, että maksuliikenne kulkee Luottokunnan kautta. – Ongelmana on näiden korttien käytön kalleus kauppiaalle. Kauppiaan on hankittava maksupääte, jossa on sirukorttien lukemiseen kykenevä ominaisuus. Lisäksi maksu käyttökertaa kohti on huomattavasti korkeampi kuin aikaisemmin, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Risto Suominen. Suomisen mukaan pankkikorteista kauppiaalle tuleva kustannus yhtä maksukertaa kohti on tähän asti vaihdellut pankista riippuen 0–5 senttiin. Nyt debit-korttia käytettäessä maksu on 0,31 prosenttia ostoksen arvosta, minkä lisäksi Luottokunta veloittaa 2–3 senttiä ostoskerralta. Tämä tarkoittaa, että kauppiaalle tuleva kustannus on keskimääräisillä luottokorttiostosmäärillä 4–5 -kertainen aiempaan verrattuna. Risto Suominen on laskenut, että ostosten suurentuessa saattaa kauppiaan maksama provisio nousta – pankista riippuen – jopa kymmen- tai satakertaiseksi. Koko kauppasektorin kustannusten arvioidaan nousevan 24 miljoonasta vähintään 90 miljoonaan euroon vuodessa. Kustannusnousu johtuu nimenomaan provision eli kauppiasmaksun vaihtumisesta senttimääräisestä tapahtumamaksusta prosenttipohjaiseksi. Pankille maksettava palkkio siis perustuu ostoksen arvoon.

Kolme muutosta maksamiseen Numero yksi: Tilisiirto ››Vuonna 2008 käynnistynyt SEPA-tilisiirto

korvaa ensi vuoden alusta kotimaan maksun. Suuri yleisö näkee sen, että tilisiirroissa siirrytään tilinumeroiden kansallisesta numerosarjasta pidempään IBAN-numeroon, jonka pituus on Suomessa 18 merkkiä. Alussa on kahden › kirjaimen maatunnus ja viimeisenä itse tili-› numero vanhassa muodossa ilman väliviivaa. Kotimaan maksuissa IBAN-tunnus kuten myös pankin osoitteen yksilöivä BIC-koodi tulevat pakollisiksi vuoden 2011 alussa. ”Mattimyöhäisille” kaavaillaan erityispalveluna lisäaikaa vuodeksi lisähintaa vastaan. Yritysten tulee huolehtia siitä, että pankki-› yhteyden tunnisteina toimivat IBAN- ja BICnumerot tulevat yritysten laskuille ja tilisiirtolomakkeille jo 1.7.2010 lukien. Myös pankkiviivakoodin sisältö muuttuu. Näiden kahden tunnuksen ansiosta maksuliikenne nopeutuu huomattavasti SEPA-alueella rajat ylittävissä maksuissa. Maksujen on määrä kulkea maasta toiseen maksajan tililtä saajan tilille enimmillään kolmessa pankkipäivässä. SEPA vaikuttaa myös palkkojen maksuun. Palkkapäivän sijasta annetaan maksupäiväksi eräpäivä, joka on palkanmaksupäivää edeltävä pankkipäivä.

Numero kaksi: Maksukortit ja maksupäätteet ››Maksukortit uudistuvat SEPA-korteiksi, ›

joilla pyritään samanlaiseen toimintavarmuuteen euroalueella riippumatta kortin myöntämismaasta. Korttien päivittäminen SEPA-korteiksi on alkanut meillä yhdistelmäkorteilla, joissa yhdistyvät kansallisen ja kansainvälisen kortin ominaisuudet. Näitä ovat nykyiset Visa- ja MasterCard-kortit sekä Visa Electronit. Näkyvimpiä muutoksia ovat korttien EMV-sirut, jotka korvaavat aiemmat magneettijuovat ja luovat näin parempaa turvaa korttien kopiointia vastaan. Korttiuudistukset tarkoittavat muutoksia myös maksupäätteisiin. Kuitin allekirjoittamisen sijasta maksaja hyväksyy korttimaksun näppäilemällä henkilökohtaisen PIN-koodin maksupäätteeseen. Korttien hyväksyminen maksuvälineeksi edellyttää sirumaksupäätteitä. Maksuliikenne hoidetaan keskitetysti Luottokunnan kautta. Yrittäjille uusien järjestelmien hankinta on kallis investointi ja sen pitäisi olla silti kannattava. Uusien EMV-maksupäätteiden on oltava EU:n alueella käytössä tämän vuoden 2010 loppuun mennessä.

Yrittäjäjärjestö pyrkii neuvotteluin saamaan korjausta kaupan yrittäjien korttikustannusten hinnoitteluun. Maksu on nyt kohtuuton. Risto Suominen

Maksut saatava kauppiaan tilille nopeammin

Yrittäjän kannalta debit-korttien käyttöön liittyy hinnoittelun kalleuden lisäksi toinenkin ongelma. Asiakkaan maksamisen jälkeen raha siirtyy varsin hitaasti kauppiaan tilille. Pulmaan on luvattu parannusta. Uudet maksupäätteet kyllä toimivat tiskillä nopeasti, ja turvallisuus on sirukorttien ja maksupäätteiden myötä parantunut. Samalla yrittäjiä on ruvennut harmittamaan, kun heille kuuluvat maksut ostoksista ovat viivästyneet; yrittäjät joutuvat itse asiassa rahoittamaan asiakkaan ostoksia. – Luottokunnan nykyisen › käytännön mukaan raha siirtyy saajalle maksupäivän ja enintään kuuden pankkipäivän kuluttua. Käytännössä maksu on usein saajan tilillä kuitenkin vasta kymmenen päivän kuluttua riippuen siitä, onko maksu tehty viikonloppuna, Risto Suominen kertoo. Luottokunta on tehnyt yrittäjien kritiikin jälkeen päätöksen supistaa läpimenoaikaa kuudesta pankkipäivästä kahteen pankkipäivään. Tämä uusi käytäntö on määrä saattaa voimaan tämän vuoden maaliskuussa. Tällöin debitkorttia käytettäessä maksu tulisi huomattavasti nykyistä nopeammin saajalle.

futureimagebank

Numero kolme: Suoraveloitus ››Suoraveloitus on Suomessa yleistä

kuluttajien ja yritysten välillä, ja se toimii siten, että asiakas tekee pankilleen suoraveloitusvaltakirjan. SEPA tuo tähän hyväksi koettuun kotimaiseen systeemiin suuren muutoksen, aivan erilaisen suoraveloituksen. SEPA-suoraveloituksessa asiakas antaa valtakirjan laskuttavalle yritykselle, ei enää pankille. Pankki ei voi enää varmistua, onko kyseisellä yrityksellä oikeus veloittaa asiakkaan tiliä. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus peruuttaa 8 viikossa suoraveloitusmaksunsa, jolloin hän saa veloitetun summan takaisin. Maksu on laskuttajan kannalta lopullinen vasta peruutusajan jälkeen. Tämä kuluttajien peruutusmahdollisuus huolestuttaa ainakin Suomessa elinkeinoelämää. SEPA-suoraveloitus on käynnistysvaiheessa, ja se pitäisi olla halukkaille tarjolla viimeistään 1.11.2010. Kotimainen suoraveloitus lakkaa siirtymäajan jälkeen. Suoraveloitus tulee muiden SEPA-toimintojen kanssa yhtenäiseksi koko EU:n alueella, joten sitä voi käyttää myös EU-maiden välillä.

Kirjoituksen lähteitä:

Tuleva SEPAn suoraveloitus aiheuttaa merkittäviä järjestelmämuutoksia. Suomessa pyritään siihen, että kotimaisen suoraveloituksen tilalle ei otettaisi SEPAn mallia, vaan meillä kehitettäisiin sen tilalle sopiva e-lasku.

››Finanssialan Keskusliitto, www.fkl.fi ››Aki Somerkallion opinnäytetyö

2009, HAMK. SEPA-Maksukäytänteen käyttöönoton arviointi yrittäjän näkökulmasta.

››Risto Suominen, Suomen Yrittäjät

Nro 1 • Tammikuu 2010

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Penttilä varoittaa veronkorotuksista Timo Sormunen, teksti

Evasta kevään tullen Kauppakamarin toimitusjohtajaksi siirtyvän Risto E.J. Penttilän mielestä verotuksen keventäminen olisi jatkossakin parasta lamalääkettä koko kansantaloudelle. Yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi pitäisi muutenkin tehdä nyt kaikki, mitä tehtävissä on. Keskuskauppakamarin tulevan toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän mielestä istuva hallitus on pärjännyt vaikeassa taloustilanteessa eurooppalaisittain verraten varsin hyvin. Nyt onkin keskeistä, mitä ratkaisuja tehdään talouden nousun vauhdittamiseksi. Julkisen talouden paineet ovat jo herättäneet keskustelun verojen korottamisesta. Penttilän mukaan suomalaisyritysten kilpailukyvyn, kotimarkkinoiden ja viennin vahvistaminen vaativat kuitenkin päinvastaisia toimia. – Suomen kokoisen maan on yksinkertaisesti tehtävä kaikki mahdollinen sen eteen, että

yritysten toimintaedellytykset säilyvät. Syy on perin yksinkertainen: jos suomalaisyrityksillä ei ole kilpailukykyä, ei ole tarjolla töitäkään, hän pamauttaa. Tämän yhtälön perustekijöitä ovat Penttilän mielestä kilpailukykyinen verotus sekä edullinen energia. – Ratkaisu vaatii veronkevennyksiä ja lisää ydinvoimaa, mutta ennen kaikkea nopeita päätöksiä niiden toteuttamisesta, hän napauttaa.

Rikastuminen on rikos Oxfordin tohtori ja tutkija, Nuorsuomalaisten ex-kansanedustaja, aktiivinen ulkopolitiikan tarkkailija, Nato-keskustelun aikanaan avannut ja niukasti europarlamenttivaaleissa rannalle jäänyt Penttilä on muutoinkin harmissaan kotimaisesta verokeskustelusta. Hänen mielestään nykyisissä oikeudenmukaisuusvaateissa ollaan pahasti sivuraiteella. Oikeudenmukaisen verotuksen kun pitäisi nimenomaan palkita riskinotosta, kasvusta ja luoduista työpaikoista. Tässä kohtaa hän muistuttaa jälleen siitä, ettei verotuksen keventäminen ja sen painopisteiden muuttaminen suinkaan keikauta Suomi-venettä ympäri, vaan päinvastoin vakauttaa sitä. Yritysten ja elinkeinoelämän hyvinvointi kun sataa suoraan myös veronmaksajien laariin. – On oikeastaan aika huvittavaa, että näissä verotuksen kiristysvaateissa aletaan lähestyä tuota taannoin täysin tyrmättyä tasaveroa, Penttilä hymähtää.

Palveluista pelastusrengas Suomen on sanottu pärjänneen nykytaantumassa hyvin, koska meillä otettiin opiksi 1990-luvun lamasta – toki osin sen virheiden kautta. Penttilän mukaan ponnistus uuteen talouskasvuun vaatii kuitenkin uudenlaisia keinoja. – On muistettava, että tämä lama on etenkin vientiteollisuuden kannalta jopa edellistä pahempi. Nyt meillä ei ole perinteisen metalliteollisuuden, Nokian ja ICT-sektorin kaltaisia vetureita, jotka nostaisivat meidät mukanaan kuiville, Penttilä huomauttaa. Edessä onkin murros, jota joudutaan monessa kohtaa viemään läpi selkä seinää vasten. Teollista Suomea pitäisi muokata seuraavan nousun alkaessa maaksi, joka elää entistä enemmän kaupasta ja palveluista. Se tietää ketterille kasvajille markkinarakoa, mutta monella perinteisellä toimialalla myös verta, hikeä ja kyyneleitäkin, kuten metsäteollisuudessa on jo nähty. – Teollisuus on jatkossakin yksi Suomen tukijalka, jonka toimintaedellytyksistä on pidettävä tarkoin huolta. Samalla sen on itsekin muututtava ja haettava entistä isompi osa liikevaihdostaan palveluista, Penttilä tähdentää.

Kylmä totuus tulee eteen, kun isot ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja paikkaajiksi aletaan metsästää nuoria osaajia. Heitä ei nykyinen tuotto/ tehokkuus-ajattelu edessä odottavine burnouteineen kuitenkaan houkuta. Entistä pidemmälle koulutetut nuoret vaativat työltään sisältöä, haasteita ja vastuuta, mutta arvostavat toisaalta myös vapaa-aikaa. Työlle ei haluta omien vanhempien tapaan uhrata koko elämää.

Oikeudenmukaisen verotuksen pitäisi palkita riskinotosta, kasvusta ja luoduista työpaikoista. Risto E.J. Penttilä

– Nuoret tuovat työelämään kokonaan uusia ja entistä joustavampia toimintatapoja, jotka meidän on vain pakko hyväksyä. Nykytyylillä ei tuottavuutta enää nosteta, siihen väkeä on saneerausten jäljiltä liian vähän. Kaiken lisäksi se on jo valmiiksi väsynyttä, Penttilä huomauttaa.

Risto E.J. Penttilä

››Ikä: 50 v ››Koulutus: Filosofian tohtori ››EVA:n johtaja, pääsihteeri

European Business Leaders’ Convention, Kauppakamarin toimitusjohtaja 1.5.2010 alkaen

Murroksen tuulia työpaikoille Iso murros on edessä myös itse työelämässä ja etenkin työn sisällössä. Tämä seikka on Penttilän mielestä jäänyt julkisuudessa aivan liian vähälle huomiolle ja siinä kuuluu olevan haastetta myös Kauppakamarin 16 000 jäsenyritykselle.

››Luottamustoimet: mm. Suomen

Atlanttiseura pj, Suomen Wilton Park-ryhmä pj., Creative Finland hall.jäsen.

››Perhe: Vaimo, kaksi tytärtä ››Harrastukset: Squash, tennis, uinti ja ulkoilu

EVA

Oikeudenmukaisen verotuksen pitäisi nimenomaan palkita riskinotosta, kasvusta ja luoduista työpaikoista, muistuttaa EVA:sta Kauppakamarin toimitusjohtajaksi siirtyvä Risto E.J. Penttilä.

kouluttaa

kevät

Helmikuu

16.2. Onnistu myynnissä! 18.2. Palaute – esimiestyön kivijalka

Fennia, Televisiokatu 1, Helsinki Spektri (Pilotti), Metsänneidonkuja 4, Espoo

Maaliskuu

4.3. Pienyrityksen talousjohtaminen 9.3. Myyvä yrityskuva 11.3. Asiakkuuksien johtaminen 13.3. Excel 2007 -perusteet pienyrittäjälle 16.–18.3. Laki- ja työsuhdeseminaari 23.3. Kehityskeskustelun ABC 25.3. Myyntivalmennus

VR Kokouskeskus, Rautatientori 1 C, Helsinki Tiedekeskus Heureka, Tikkurila, Vantaa Spektri (Pilotti), Metsänneidonkuja 4, Espoo Mikrokoulutus Pro Oy, Meritullinkatu 1 C, Helsinki Silja Linen m/s Silja Serenade välillä Helsinki Tukholma Helsinki Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Huhtikuu

8.4. Työvoiman vuokraus ja alihankinta 13.4. Bli bekant med arbetsrätten 15.4. Yrityksen sopimukset 20.4. Pienyrityksen talousjohtaminen -jatkokurssi 27.4. Osakeyhtiön johdon vastuut

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Radisson Blu Royal Hotel, Hovrättsesplanaden 18, Vasa

4.5. Företagets avtal 6.5. Arvonlisäveropäivä 18.5. Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä 26.5. Syväjohtaminen – tavoitteellista vuorovaikutusta

Hotelli Helka, Pohjoinen Rautatiekatu 23, Helsinki Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Företagarna i Finland, Mannerheimvägen 76 A, Helsingfors Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Fennia, Televisiokatu 1, Helsinki

Kesäkuu

10.–11.6. Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari

Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia

Jouko Lantto, teksti

››Samalla on kiinnitetty huomio-

ta ministerin käyttämään argumentaatioon, joka saattaa johtaa yritysverotukseen perehtymättömät harhapoluille. Ministeri Anni Sinnemäen mielestä osinkotulojen ”nollaverokannasta” luopuminen on ainoa merkittävä toimi tuloerojen tasoittamiseksi ja yritysten terveiden toimintaedellytysten kehittämiseksi. – Pääomatuloveroa pitää kerätä 300–400 miljoonaa euroa enemmän kuin tällä hetkellä. Se onnistuu parhaiten nollaverokannasta luopumalla, koska näin suljetaan samalla se valuvika, joka mahdollistaa tulojen muuntamisen. Ministerille on luonnollisesti huomautettu, että osingoissa ei ole nollaverokantaa. Osakeyh-› tiöt voivat, maksettuaan ensin voitosta 26 prosenttia veroa, jakaa sen jälkeen osakkaalle vuosittain yhteen kertaan verotettua osinkoa. Sen määrä on 9 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa osakasta kohti.

Vastalääke tuplaverolle Osinkojen kahdenkertaista verotusta lievennetään yleisesti myös muissa valtioissa, eikä Suomi muodosta tässä poikkeusta, SY:n johtaja Anna Lundén huomauttaa. − Suomen Yrittäjien mukaan oleellista on myös havaita, että kaksinkertaisen verotuksen lievennys on kannustetekijä, jollaista yrittäjien ja yritysten verotus tarvitsee mm. työllisyyden

Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki kohautteli yrittäjien tuntoja verokannanotoillaan. vahvistamiseksi. Anna Lundénin mukaan Suomesta löytyy runsas tuhat yritystä, joissa osinkotulot saattava savuttaa 90 000 euron maksimisumman. − Meillä on noin 200 000 YEL-yrittäjää, joista runsaan tuhannen osalta raja ylittyy. Suomalaisen yrittäjän tulot vaihtelevat noin 15 000 – 55 000 euron välillä, eli he ovat keskituloisia. Yrittäjät maksavat veroja saman verran kuin palkansaajatkin.

Kateuspolitiikkaa Myös keskustan veroasiantuntija, kansanedustaja Esko Kiviranta tyrmää työministeri Sinnemäen esityksen, jonka mukaan listaamattomien yritysten

omistajilleen maksamia osinkoja on verotettava täysimääräisesti jo tämän kevään aikana. Pikkusievää kateuspolitiikkaa, edustaja Kiviranta toteaa Verkkoapilassa. Kivirannan mukaan Sinnemäki ei tunnu tietävän, että suinkaan kaikki listaamattomat yritykset eivät maksa 90 000 euron verovapaita osinkoja. − On tehty tutkimus, jonka mukaan valtaosa osingoista jää alle 10 000 euron per vuosi verovelvollista kohden. Puheet 90 000 euron verovapaista osingoista vievät keskustelua harhateille. Sinnemäen ajama veronkiristys kohdistuisi Kivirannan mukaan laajaan pienyrityskenttään, joka on muutoinkin lujilla. Todellisia osinkomiljonäärejä asia

ei koske, hän toteaa Verkkoapilassa. − Nyt ei ole verojen korotuksen aika. Ei ole vielä varmuutta, mitä reaalitaloudessa tapahtuu, onko kasvu todella alkanut. Päinvastoin yrittäjyyttä olisi kaikin keinoin tuettava. Esko Kivirannan mukaan veroratkaisuja on mahdollista katsoa vasta parin vuoden kuluttua, jolloin varmuudella tiedetään, onko lama ohitettu ja kansantalous kääntynyt kasvu-uralle. − Edellisen laman aikana Ahon hallitus teki monia positiivisia veroratkaisuja, jotka auttoivat talouden nousua. Nyt yritysten toimintaympäristö on verotuksen osalta kohtalaisen hyvä. Ei ole mitään syytä lähteä sitä muuttamaan.

Savon Yrittäjien ”Yksikään ei huku” -hanke tutki taloudessa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia pk-yritysten liiketoimintaan. Kyselyyn vastanneista noin 500 yrittäjästä 45 prosenttia oli sitä mieltä, että yrittämisen edellytykset ovat viimeisen vuoden aikana heikentyneet. Edelleen tuloksista selvisi, että maakunnan pk-yrityksistä yli puolet oli kuluneen vuoden aikana tehnyt erilaisia liiketoiminnan sopeuttamiseen ja uudelleen suuntaamiseen liittyviä toimenpiteitä ja näistä yrityksistä 60 prosenttia oli saanut yrityksensä kannattavuuden paranemaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidesosa ilmoitti tarvitsevansa liiketaloudellista, juridista tai rahoitusvaihtoehtojen selvittämiseen liittyvää apua. Projektipäällikkö Kai Kolehmainen Savon Yrittäjien ”Yksikään ei huku” -hankkeesta totea, että pk-yrittäjät eivät pääsääntöisesti käytä ulkopuolisia asiantuntijoita apuna toimenpiteiden suunnittelussa. − Jos apua kysytään, sitä kysytään tilitoimistosta tai toiselta

yrittäjältä, kertoo kyselyn vastaukset. Hankkeen tavoitteena on auttaa taantuman takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja sen kautta on mahdollista saada eri toimialojen asiantuntijoita avuksi asioiden selvittelyyn. Toiminta alkoi kesäkuussa ja sopeuttamis-

toimenpiteitä on sen jälkeen tehty 42 yritykselle.

Omia palkkoja alemmas Yritykset ovat vastanneet taantumaan erilaisin toimenpitein; yleisimpänä sopeutumiskeinona pienissä yrityksissä on kuitenkin

Ovatko yrittämisen edellytykset viimeisen vuoden aikana mielestäsi. . .

Pysyneet ennallaan

39,6

Heikentyneet

45,2

Parantuneet

15,3

Lähde: Savon Yrittäjät

Kaikki vastaajat

käytetty yrittäjän oman palkan pienentämistä. Lomautuksia ja irtisanomisia on käytettyä lähinnä yli 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan alkuvuoden 2009 aikana pienyritysten liikevaihto oli laskenut suuryrityksiä vähemmän ja maakunnallisessa vertailussa pohjoissavolaisten yritysten liikevaihto oli laskenut toiseksi vähiten, 9,6 prosenttia, Kolehmainen toteaa − Yksikään ei huku -hankkeen kysely toteutettiin joulukuussa 2009 ja sen tuloksien mukaan yrittämisen edellytykset ovat viimeisen vuoden aikana heikentyneet 45 prosentin mielestä. − Palveluyrityksistä noin puolet oli sitä mieltä, että tilanne on pysynyt ennallaan kun taas teollisuudessa tilanne oli heikentynyt 70 prosentilla yrityksistä. Palvelualalla taantuman vaikutukset ovat ainakin toistaiseksi pienemmät, mutta tuotannollisten yritysten irtisanomisten ja lomautuksien seuraukset iskevät todennäköisesti myös palveluihin, Kai Kolehmainen arvioi.

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Toukokuu

puheenjohtajan, työministeri Anni Sinnemäen puheet osinkotulojen • •Vihreiden nollaverokannan turmiollisuudesta ovat herättäneet yrittäjäpiireissä ihmetystä.

Taantuma tuntuu Pohjois-Savossa

Suomen Yrittäjät

Yrittäjät tyrmistyivät työministerin verosuunnitelmista

Meriton Conference & Spa Hotelli, Tallinna

Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri tai p.(09) 229 229 94

Vuosi 2009

Menestystä, mutta myös yrittäjäriski toteutui

vuosi oli monelle yrittäjälle tuloksekas, mutta myös yrittäjäriski • •Viime konkretisoitui, kun yrittäjän tulotaso tippui roimasti edellisvuoteen verrattuna. ››Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yrittäjäyhdistykset ovat selvittäneet jäsenistönsä yritystoiminnan tuloksellisuutta viime vuodelta. Kyselyn tulosten perusteella yrittäjäriski konkretisoitui joka neljännen pienyrittäjän kohdalla, kun heidän henkilökohtainen tulotasonsa [yhteenlaskettuna osingot, palkat, palkkiot] laski enemmän kuin viisi prosenttia, Espoon Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen toteaa. − Kaiken lisäksi lähes 14 prosenttia yrittäjistä joutui tule-

maan toimeen jopa yli 15 prosenttia pienemmillä tuloilla kuin edellisenä vuonna.

Tulotaso kohenemassa Toisaalta vielä useampi yrittäjä menestyi edellisvuotta paremmin, Erkki Pärssinen huomauttaa ja sano, että yli 30 prosentilla yrittäjistä tulot kasvoivat viime vuonna yli viisi prosenttia. − Tosin vain kahdeksan prosenttia pystyi kasvattamaan tulotasoaan huomattavassa määrin eli yli 15 prosenttia. Vastaajista

43 prosenttia ilmoitti tulotason pysyneen lähes ennallaan. Tänä vuonna vähintään viime vuoden tulotason uskoo saavuttavan lähes yhdeksän yrittäjää kymmenestä, Pärssinen jatkaa. − Oman tulotason laskua pelkää puolet pienempi joukko verrattuna viime vuonna tuloja menettäneisiin. Sekin on merkittävä myönteinen signaali.

Positiivinen vire olemassa Pienyrittäjillä on säilynyt positiivinen vire Espoossa, Kauni-

aisissa ja Vantaalla, arvioi myös Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Häkkinen. Hänen mukaansa usko taantuman taittumiseen näkyy siinä, että tänä vuonna jo noin 40 prosenttia yrittäjistä arvioi ansaitsevansa yli viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Kun myös liikevaihdon kasvuodotukset ovat nousussa, on tilanne Häkkisen mukaan rohkaiseva. − Pienyrittäjien mielissä nousukausi on jo ovella ja luottamus tulevaisuuteen on selvästi vahvistunut.

Nro 1 • Tammikuu 2010

päättäjät yrittävät

Pk-yritysten rekrytoinnit ja samalla rekrytointiongelmat laskussa

ja keskisuurista yrityksistä vajaa viidennes rekrytoi uutta henkilöstöä • •Pienistä menneen vuoden 2009 aikana, selvisi SY:n kyselyssä. ››SY:n

Vanhasen kakkonen ehtoopuolelle

uoden 2010 valtiopäivien avajaisia vietetään keskiviikkona 3. helmikuuta. Kansanedustajat päättävät joulun alla käynnistyneen joulutaukonsa jo päivää aikaisemmin, kun Arkadianmäelle kokoonnutaan valitsemaan puhemiehiä. Viimeisiä valtiopäiviä ennen seuraavia eduskuntavaaleja kutsutaan pitkiksi valtiopäiviksi. Ne päättyvät vasta eduskuntavaaleihin keväällä 2011. Tällä kertaa pitkistä valtiopäivistä tulee vieläpä poikkeuksellisen pitkät. Eduskuntavaalien ajankohtaa ollaan siirtämässä maaliskuulta huhtikuulle, joten valtiopäiville kertyy kuukausi lisää pituutta.

•••

duskunnan kevään työkuorma selviää, kun hallituksen esitysten luettelo valmistuu näihin aikoihin. Urakasta ennustetaan hikistä, sillä hallitusohjelman viimeisetkin lupaukset pitäisi saattaa satamaan. Vanhasen kakkoshallituksen taival kääntyy ehtoopuolelle, kuten ehkä myös pääministerin poliittinen ura. Nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestareista tavattiin sanoa hävityn mestaruusottelun jälkeen ”they’ll never come back”, he eivät koskaan palaa.

Seuraava vaalikausi ei tule olemaan jakopolitiikan kultakautta.

viime syksynä tekemästä kyselystä selvisi, että kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti teollisuudessa rekrytointien määrä laski vuonna 2009. Päinvastoin yrityksistä 9 prosenttia oli joutunut lomauttamaan ja 6 prosenttia irtisanomaan henkilöstöään. Pk-yrityksistä 4 prosentilla olivat lomautukset edelleen käynnissä. Teollisuuden yrityksistä lähes puolet oli joutunut lomauttamaan henkilöstöään, kun taas palveluyrityksissä lomauttaneiden osuus oli 7 prosenttia. Teollisuudessa vajaa viidennes on joutunut turvautumaan irtisanomisiin, kun palveluissa irtisanoneiden osuus jäi muutamaan

prosenttiin. Rakentamisessakin lomautukset (28 prosenttia) ja irtisanomiset (14 prosenttia) olivat muita aloja yleisimpiä.

Hyvin toimittu, mutta... Ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä arvioi, että pkyritykset ovat kyenneet säilyttämään työpaikat hyvin vuoden 2009 aikana. Irtisanomisiin ja lo-› mauttamisiin on arvioiden mu-› kaan turvautunut kymmenenviisitoista tuhatta yritystä irtisanottujen määrän jäädessä selvästi alle kymmeneen tuhanteen. − Tänä vuonna tilanne voi kuitenkin vielä heiketä merkittävästi, ellei kysyntä virkoa pian.

Rekryongelmat helpottuneet

Pk-yrityksistä 8 prosenttia on kärsinyt rekrytointiongelmista viimeisen vuoden aikana. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, sillä keväällä 2008 ongelmista kärsi peräti 17 prosenttia yrityksistä. Ongelmia on aiempaa harvemmissa yrityksissä kaikilla toimialoilla, mutta etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa rekrytointiongelmat ovat helpottuneet, Hietala pelkistää. − Taloustilanne selittää rekrytointien vähenemistä, mutta vaikka rekrytointiongelmat ovat vähentyneet, ongelmia kärsineistä yrityksistä 70 prosenttia

on kärsinyt suoranaisesta työvoimapulasta.

Vähän vuokratyövoimaa Pienistä ja keskisuurista yrityksistä 8 prosenttia oli käyttänyt vuokratyövoimaa vuoden 2009 aikana. Luku on sama kuin vuosi sitten. Vuokratyövoiman käyttöä arvioi lisänneensä 5 prosenttia ja vähentäneensä 10 prosenttia vastaajista. Vuokratyövoiman käyttö on ollut keskimääräistä yleisempää teollisuudessa (22 prosenttia) ja rakentamisessa (15 prosenttia). Näillä aloilla on myös yleisimmin vähennetty vuokratyövoiman käyttöä, teollisuudessa peräti 34 prosenttia.

Myymälävarkaudesta saattaa pian napsahtaa porttikielto kauppaan Myymälävarkaudet ovat lisääntyneet selvästi viime aikoina. Oikeusministeriö ja Kaupan liitto ovat aloittaneet yhteistyön etsiäkseen keinoja estää ja vähentää kauppaan kohdistuvia rikoksia. Oikeusministeri Tuija Brax kertoo, että kevään aikana työryhmä pohtii, voitaisiinko näpistelijöille asettaa esimerkiksi porttikieltoja kauppaan. Braxin mukaan yhtenä vaihtoehtona on miettiä, minkälaista kieltoa voitaisiin käyttää niitä henkilöitä kohtaan, jotka jatkuvasti kohdistavat rikokset samaan kauppaan. Kaupan liitto on Braxin mukaan toivonut, että porttikielto voisi koskea kokonaista kauppaketjua. Tietosuojalainsäädäntö saattaa kuitenkin estää kiellon laajentamisen useisiin kauppoihin. Kaupan alan toimijat ovat julkisuudessa epäilleet, että myymälävarkauk-

sien lisääntyminen saattaa johtua viime vuosien lakimuutoksista. Muutos johti siihen, että esim. näpistyksestä seurannutta sakkorangaistusta ei muunnettu vankeusrangaistukseksi. Sakon muuntorangaistus tarkoittaa sitä, että jos sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Oikeusministeriön mukaan pääsyy myymälänäpistysten ja -varkauksien kasvuun löytynee lamasta.

››Kyläkauppatuki jatkuu vuoden 2014 loppuun, päätti valtioneuvosto. Muutoin avustus olisi päättynyt vuoden 2011 lopussa. Avustus on enintään 40 prosenttia investointimenoista. Se on tarkoitettu kyläkaupoille, joiden päivittäistavaroiden myyntiala on alle 400 neliötä ja vuosimyynti alle 2 milj. euroa.

Yrittäjä, eiköhän

laiteta arkirutiinit

sujumaan?

Sama on koskenut keskustan puheenjohtajia. Nyt kuitenkin Paavo Väyrynen ja ehkä myös Anneli Jäätteenmäki tekevät parhaansa osoittaakseen, ettei sanonta pidä paikkaansa Suomen politiikan raskaassa sarjassa. Nyrkkeilyssä hokeman paikkansapitämättömyyden osoitti aikoinaan Muhammad Ali.

•••

allitus laatii kehykset tulevien vuosien budjettipolitiikalle maaliskuussa, jonka jälkeen ne tuodaan eduskunnan ruodittaviksi. Siinä linjataan jo seuraavan vaalikauden tulevaisuutta. On hyvin tiedossa, ettei seuraava vaalikausi tule olemaan jakopolitiikan kultakautta. Pikemminkin päinvastoin. Valtio on taantumaksi vähätellyn laman aikana velkaantunut rajua vauhtia. Velkoja on makseltava pois, kunhan suhdanteet kääntyvät nousuun. Verojen korotuksia ja säästöleikkauksia on jo luvattu. Mielenkiintoista on, kuinka karun tulevaisuuskuvan vaaleihin valmistuvat hallituspuolueet tohtivat maalata kansalaisten silmien eteen. Väistyvän pääministeri Vanhasen puheiden mukaan valtion veropottia pitäisi lihottaa noin kahdella miljardilla eurolla. Sekin riittää vain sillä edellytyksellä, että suhdanteet todella kääntyvät nousuun ja työuria onnistutaan pidentämään. Kahden miljardin veronkiristykset nielisivät leijonanosan summasta, jolla veroja on Vanhasen kakkoshallituksen kaudella kevennetty.

•••

erokeskustelua kuumentaa myös alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotuksen kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä. Sillä on aikaa tämän vuoden loppuun, mutta aikataulua on hoputettu. Eräiden arvioiden mukaan yritysverotusta koskeva kokonaisuus valmistuisi jo kuluvan kevään aikana. Lähtökohdat yritysverokeskustelulle eivät näytä järin lupaavilta yrittäjien näkökulmasta. Pääomaveron kiristämisellä on laajaa kannatusta hallituksen piirissä. Lisäksi hallituspuolue vihreät on nokitellut vaatimalla pk-yrittäjien kaikkia osinkotuloja verolle. Nythän tilanne on se, että listaamattomien yhtiöiden osinkotulot ovat verovapaita aina 90 000 euroon asti, jos osinkoa jaetaan enintään yhdeksän prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Maassa on noin 200 000 YEL:n piirissä olevaa yrittäjää. Heistä vain runsaalla tuhannella ylittyy 90 000 euron osinkotuloraja. Suomalaiset yrittäjät kuuluvat keskituloisten kastiin. Heidän tulonsa vaihtelevat 15 000 – 55 000 euron välillä.

•••

ääministeri Vanhasen eroilmoituksesta lauennut keskustan puheenjohtajataisto ulottuu myös eduskuntaan. Vastoin yleistä luuloa tasavallan pääministeriä ei suinkaan valitse keskustan puoluekokous 11.–13. kesäkuuta Lahdessa. Sellaista mainintaa ei Suomen perustuslaista löydy. Perustuslain mukaan pääministerin valitsee Suomen eduskunta. Sen mukaan mennään ja se merkitsee, ettei pääministerin vaihtaminen ole pelkkä ilmoitusasia.

Lähetä lyhenne SY tekstiviestinä numeroon 16183, niin autamme kartoittamaan yrityksesi tilanteen ja helpotat arkeasi yrittäjänä. Samalla saat käyttöösi Soneran tarjoamat upeat edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Puhut esimerkiksi matkapuhelut edulliseen jäsenhintaan 0,0575 €/min (norm. 0,065 €/min). Nyt siirryt myös helposti nykyaikaiseen korttimaksamiseen. Maksupäätepalvelun avaus 0 € ja 3 kuukautta veloituksetta (hinnat alv 0 %). Etusi 148,70 €! Lisää etuja: www.sonera.ﬁ/jasenedut

Jäsenedut saat myös 1) soittamalla Myyntipalveluumme 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) 2) verkosta www.sonera.ﬁ/jasenedut 3) Sonera Kaupasta tai valtuutetulta yritysmyyjältä

Nro 1 • Tammikuu 2010

KOSTO

Talous ZORRON

Tärkeätä on reagoida heti

Maksuohjelma auttaa vaikeuksissa maksuohjelma edellyttää, että yrittäjä tuntee yrityksensä menot ja tulot. • •Realistinen Uusi neuvontapalvelu auttaa näiden ynnäämisessä.

oliittisen johdon ja heitä ympäröivien asiantuntijoiden leväperäinen suhtautuminen julkiseen velkaantumiseen kummeksuttaa. Vaurauden vuosikymmenten jälkeen emme seuraa, paljonko yhteisesti kerryttämämme ylijäämät tuottaisivat. Sitä vastoin jännitämme korkokehitystä, joka määrää velkaantumisemme loppulaskun. Näissä oloissa valtiojohto kerskuu, että maineemme on hyvä ja velkaa saadaan kun vaan pyydetään. Kattamattomia eläkevastuita on runsaasti, kunnat ovat ahtaalla ja valtiolla on velkaa 70 mrd. Vuonna 2010 valtion nettovelka kasvaa 13 mrd edellyttäen, että budjettikehys ei petä. Velka kasvaa vuodessa määrällä, joka vastaa noin 400 000 keskituloisen ihmisen vuotuisia bruttotuloja. Lainanotto jatkuu vuodesta 2011.

•••

uomessa tehtyjen palkallisten työtuntien kokonaismäärä on laskevassa trendissä. Suhdannehuipussa 2008 tehtiin vähemmän töitä kuin suhdannehuipussa 1990, vaikka työikäisten määrä kasvoi jatkuvasti. Trendin kääntäminen on kova tehtävä nyt kun työikäisten määrä kääntyy laskuun. Velanmaksua ajatellen kaikki palkallinen työ ei ole samanarvoista. Kun sosiaalivirkailija Oravaisissa miettii, tulisiko Suomeen kotoutettavan perhekunnan toimeentulotukea nostaa kympillä kuussa, tehdään humaania työtä. Mutta ei sillä työllä makseta velkoja; toivottavasti työn hedelmillä aikanaan. Kauhistuttaa ajatella, kuinka pienen joukon työllä velat tulee hoitaa. Yrittäjät kuuluvat pääsääntöisesti tuohon kastiin.

•••

altion omaisuutta olisi vielä myytävissä, mutta se ei ole kestävä ratkaisu. Välttämättömäksi luettavia julkisia palveluja voisi tuottaa tehokkaammin ja muut julkiset menot minimoida, mutta noita odotellessa käy aika pitkäksi. Veronkorotukset eivät lisää niiden ihmisten lukumäärää ja toimintaedellytyksiä, joiden työllä velat joudutaan hoitamaan. Globaalitalous voi nousta vahvalle kasvu-uralle, mutta siitä ei välttämättä ole ratkaisuksi. Meillä ei ole tuoreita nyrkkejä raskaisiin sarjoihin tilanteessa, jossa teknologiateollisuus horjuu, metsäteollisuuden kapasiteetti purkautuu, kone- ja laiteteollisuus on pinteessä. Tarvitaan pienten purojen dynamiikkaa ja sen synnyttämiseksi yhtiöveron voimakasta pudottamista. Esitetyn tueksi on asiallista yksilöidä säästökohteita, jotta julkistalouden epätasapaino ei enää pahenisi. Etäältä yritystoimintaa ei kohteita voi nimetä leimautumatta lasten, sairaiden ja vanhusten nälättäjäksi. Yksi vastinpari yhtiöveron leikkausesitykselle on kansallinen innovaatiojärjestelmä, joka on niin laaja, että sen arviointi vaati 149 asiantuntijaa ja loppuraportti liiteraportteineen on yli 500 sivua.

•••

uomessa on noin 40 000 yrittäjyyden päätoimista edistäjää. Otetaan yksinkertainen esimerkki heidän tehtäväkentästään. Valtio jakaa 15 000 euron tutkimus- ja selvitysrahoja. Yritykset ymmärrettävästi hakevat avustuksia jos ei muusta syystä niin saadakseen vastinetta veroilleen. Lomakkeiden täyttämisiä, neuvontaa, neuvotteluja, käsittelyjä hallinnossa, odottamista, kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä, raportteja, maksatushakemuksia, lisäselvityksiä, maksatuksia, järjestelmän suunnittelua ja ylläpitoa, monikerroksisia valvontajärjestelmiä ynnä muuta. Riittääköhän 30 000 euroa kokonaiskustannuksina siihen, että 15 000 euroa voidaan sijoittaa tulevaisuuden kannalta tärkeäksi arvioituun kohteeseen? Kuka osaa valita kohteet, jotka tuottavat kättelyssä keskimäärin 100 % ja sitten vielä varsinaiset tuotot päälle. Vaihtoehto olisi, että yritykset käyttäisivät itse tuon 30 000 euroa järkeväksi katsomillaan tavoilla. Tuottokohteiden paikantaminen on äärimmäisen vaikeaa. Kokeet ovat osoittaneet, että tikkaa heittävä apina päihittää pörssissä mattimeikäläisen – monenlaisista rahastonhoitajista puhumattakaan. On tärkeää vapauttaa nuo hallinnon kätkemät sijoittajanerot ratkaisemaan omalta osaltaan talousongelmamme: annetaan kavereille pienet siemenrahapussit ja pannaan aidoille finanssimarkkinoille näyttämään apinoille ja muillekin lajeille närhen munat.

Pekka Malmberg, teksti

››Moni yrittäjä on kyvytön ratkomaan talousongelmiaan, koska ei tunne yrityksensä menoja ja tuloja. Muun muassa tässä tilanteessa yrittäjä voi hakea apua uudesta Talousapu-puhelinpalvelusta. Yrittäjät kipsaantuvat vaikeuksissaan, kun taloushallinto on mennyt sekaisin, tietää myös kokenut yritysneuvoja Arja Kuittinen, joka on päivystänyt jo useita kertoja uudessa palvelussa. Soitot ovat tulleet useimmiten hyvin pieniltä palvelualan yrityksiltä, joiden liiketoiminta on supistunut rajusti tai kadonnut lähes kokonaan. Rahan tarve on huutava, mutta summat ovat pieniä, muutamista satasista ylöspäin. Apua hakevat yrittäjät hoitavat useimmiten jopa ongelmiensa keskellä laskunsa ja heille on tulossa myös uutta kassavirtaa, mutta käyttöpääoma on yleensä loppu. Vaikein tilanne on joillakin nuorilla yrittäjillä, jotka joutuvat hakemaan jopa toimeentulotukea. Tee maksuohjelma Jotkut yrittävät selviytyä pikaluottojen avulla, mutta se tie johtaa yleensä vain syvempiin ongelmiin. Arja Kuittinen kehottaakin yrittäjiä neuvotteluun pankin, vakuutusyhtiön ja verottajan kanssa. Velkojat pyrkivät yleensä joustamaan, mutta yrittäjän pitäisi selvitä vähintäänkin koroista. Tärkeintä on tehdä realistinen maksuohjelma. Kaikki laskut ja maksut pitää laskea yhteen. Tulot pitää myös selvittää ja sitten neuvotella maksuista. Moni ei pysty puhumaan veloistaan, koska ei tunne omaa tilannettaan. Maksuohjelman perusteina ovat tarkat ja rehelliset laskelmat. Ne löytyvät kirjanpidosta, joka on saatava kuntoon. Talousavun neuvontapalvelu auttaa, jos otat yhteyttä. Puh. 029 007 4990, www.yrityssuomi.fi/talousapu.

futureimagebank

Annettua rahaa, vai ansaittua

Tärkeintä on tehdä realistinen maksuohjelma. Arja Kuittinen

Kaikesta tästä on voi välttyä, kun yrittäjä ottaa mahdollisimman ajoissa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöön toteaa perintäpäällikkö Markku Junkkari työeläkeyhtiö Varmasta. Mitä aikaisemmin yrittäjä on yhteydessä vakuutusyhtiöön, jopa ennen maksumuistutusta, sitä helpompi on tehdä rästissä olevista maksuista maksusopimus.

Eläkevakuutusmaksua voi pienentää ja korottaa Kun yrityksellä on hyviä vuosia, voi yrittäjä parantaa eläketurvaansa maksamalla sovittua suurempaa YEL-vakuutusmaksua. Jos eteen tulee taloudellisesti heikompia vuosia, voi vastaavasti maksaa väliaikaisesti pienempää YEL-maksua ilman, että työtulo muuttuu pysyvästi. Markku Junkkari kehottaa käyttämään eläkevakuutusmaksun joustoa hyväksi.

Lakisääteiset maksut on aina hoidettava Jos lakisääteistä vakuutusta kuten yrittäjäeläkettä ei makseta eräpäivänä, tulee parin viikon päästä muistutus, Jos yrittäjä ei reagoi tähän, seuraa siitä yleensä maksun lähettäminen ulosottoon. Lakisääteiset vakuutukset ovat ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä. Ulosottoon lähetty maksu pitää hoitaa sen jälkeen ulosoton kanssa. Vakuutusturva ei kuitenkaan katkea, mutta kuluja tulee lisää. Jokainen huomautus ja perintä maksaa lisää.

Mitä aikaisemmin yrittäjä on yhteydessä vakuutusyhtiöön, jopa ennen maksumuistutusta, sitä helpompi on tehdä rästissä olevista maksuista maksusopimus. Markku Junkkari

Ei vuoden 2009 veroja vielä verotilille! Verotili on otettu käyttöön jopa› liian innokkaasti: Yritykset ovat ilmoittaneet ja maksaneet vuoden 2009 veroja verotilille. Verotili otettiin käyttöön tammikuun alussa, ja Verohallinnolle on jo tullut uuden käytännön mukaisia maksuja ja ilmoituksia. Uusia maksuohjeita ja kausiveroilmoitusta on kuitenkin käytetty ennenaikaisesti. Jos vuoden 2009 veroja ilmoittaa kausiveroilmoituksella ja maksaa verotilin pankkitileille, tästä aiheutuu turhia selvityspyyntöjä ja jopa aiheettomia arvioverotuksia.

Ei vielä kausiveroilmoituksella Vuoden 2009 marras- ja joulukuun arvonlisävero ja työnantajasuoritukset on ilmoitettava vanhaan tapaan valvontailmoituksella ja maksettava vuoden 2009 maksuohjeilla. Vasta tammikuun 2010 arvonlisäveron ja työnantajasuoritukset voi ilmoittaa kausiveroilmoituksella ja maksaa verotilille.

Arvonlisävero marraskuulta 2009 ja työnantajasuoritukset joulukuulta 2009 ilmoitetaan valvontailmoituksella 15.1.2010 ja arvonlisävero joulukuulta 15.2.2010. Koska ilmoitukset koskevat vuotta 2009, niitä ei voi antaa kausiveroilmoituksella.

Marras-joulukuun suoritukset vielä entiseen tapaan

Marras-joulukuun 2009 arvonlisäveroa ei voi maksaa verotilille. Maksamiseen on käytettävä vanhoja maksuohjeita tai tilisiirtolomakkeita. Joulukuun arvonlisäveron eräpäivä on 15.2.2010. Jos olet ilmoittanut vuoden 2009 arvonlisäveroa tai työnantajasuorituksia kausiveroilmoituksella tai maksanut niitä verotilin pankkitilille, ota yhteys verotilin neuvontanumeroon 020 697 056 (pvm/mpm), jotta virhe saadaan korjattua mahdollisimman pian, ilman seuraamuksia.

Jotkut yrittäväT selviytyä pikaluottojen avulla, mutta se tie johtaa yleensä vain isompaan ongelmakasaan. Viisaampaa on ottaa yhteys velkojiin.

Maksujärjestely ajoissa antaa vaihtoehtoja Jos yrityksen luotonantaja eli käytännössä pankki lähettää maksuhuomautuksen, niin siihen pitää yrittäjän reagoida heti. Jos näin ei tapahdu, pyrkii pankki eri keinoin olemaan velalliseen yhteydessä. Mikäli yhteydenotto ei onnistu käynnistyvät juridiset perimistoimenpiteet, jotka aiheuttavat joka tapauksessa lisäkustannuksia ja monimutkaistavat asioista sopimista. Korot rästiytyvät ja niiden lisäksi alkaa kertyä myös viivästyskorkoa ja myöhemmin perinnän kustannuksia, muistuttaa luottojohtaja Harri Ronimus Nordea Pankista. Yrittäjälle on välttämätöntä hoitaa suhteensa pankkiin korrektisti, koska jokainen yritys tarvitsee luottoa jossain vaiheessa. Vaikeana aikana lyhennysten viivästyessä pitäisi heti olla yhteydessä pankkiin ja aloittaa keskustelut eri vaihtoehdoista, korostaa Harri Ronimus. Yrittäjän pitää tehdä mahdollisimman tarkka erittely kaikista veloista sekä eri velkojatahojen kanssa tehdyistä sopimuksista. Kyseeseen saattaa tulla myös ns. Monikantasopimus, jolloin velkojatahot yhdessä sitoutuvat tiettyihin maksuohjelmien helpotuksiin. Laajapohjainen ratkaisu, joka kattaa mahdollisimman kattavasti koko velkojajoukon johtaa yleensä parhaaseen lopputulokseen. Tarvitaan myös suunnitelma toimenpiteistä, joiden kautta on nähtävissä, että velallisen maksukyky uskottavasti voi parantua. Taloushallinto pitää laittaa luotettavaan kuntoon. Nämä kaikki toimenpiteet luovat edellytykset lainojen uudelle maksujärjestelylle, jolloin lyhennyksiä siirretään, laina-aikaa voidaan pidentää ja maksetaan vain korkoja jne.

Veroistakin maksuohjelma Yrittäjän oma-aloitteisten verojen maksaminen muut-

tui tämä vuoden alusta. Ylitarkastaja Eija Lönnroth Verohallinnosta korostaa jokaisen yrittäjän oman verotilin etuja: ››jokaiselle yrittäjälle tulee verotili, joka on kooste oma-aloittei-› sista veroista ››Verohallinto merkitsee tilille ne verot, jotka yrittäjä on ilmoit-› tanut itse yhdellä kaavakkeella eli kausiveroilmoituksella ››verotiliveroja ovat kaikki oma-aloitteiset verot kuten arvonlisä-› vero ja työnantajasuoritukset ››ilmoitus annetaan joka kuukausi sen 12. päivä sähköisesti ja › paperilla 7. päivä ››jos liikevaihto on enintään 50 000 ilmoitus ja maksu suorite-› taan neljännesvuosittain ››jos liikevaihto on enintään 25 000 alv:n voi ilmoittaa ja maksaa› kerran vuodessa ja muut neljännesvuosittain ››pidennettyyn ilmoitus- ja maksumenettelyyn kuulumisesta› tulee aina ilmoitus Verohallinnosta ja siihen tulee itse hakeutua ››verotiliverojen yleinen maksupäivä on kuukauden 12.päivä ››verotilin saldo ilmaisee, jos veroja on jäänyt maksamatta ››yrityksille on loppuvuonna postitettu verotiliohjeet ja maksu-› ohje verotiliviitteineen ››Verotili-palvelussa voi seurata tilin tapahtumia ja antaa kausi-› veroilmoituksen ››verotilin avaamisesta katso www.vero.fi/verotili tai 020697056.

Verotilin negatiivinen saldo eli verorästi Eija Lönnroth kehottaa yrittäjiä seuraamaan aktiivisesti oman verotilinsä saldoa, joka kertoo verojen maksamisen kokonais-›

Pitkäaikaissäästämistilejä markkinoille huhtikuussa Eläkesäästämisen vaihtoehdot lisääntyvät vuoden alussa voimaan tulleen pitkäaikaissäästämistä koskevan lain myötä. Eläkesäästämisen verokannuste laajenee nykyisten yksilöllisten eläkevakuutusten ohella muuhun sidottuun pitkäaikaissäästämiseen: talletuksiin, rahastoihin ja arvopapereihin. Uusia verovähennyskelpoisia pitkäaikaissäästämissopimuksia (PStilit) on tarjolla huhtikuun alusta alkaen Finanssivalvonnan käsiteltyä palveluntarjoajien aloittamisilmoitukset. Verovähennysoikeus on PStileissä samansuuruinen kuin nykyisissä eläkevakuutuksissa. Maksimiverovähennyksen saa säästämällä 5 000 euroa vuodessa. Verovähennys lasketaan pääomatuloveroprosentin mukaan. Enimmillään verovähennys on siten tänä vuonna 1 400 euroa. Niillä henkilöillä, joilla ei ole pääomatuloja, verovähennys tehdään alijäämähyvityksenä ansiotuloverosta samalla tavalla kuin asuntolainojen koroissa.

PS-tilien tuotot ovat säästöaikana verovapaita. Lisäksi asiakas voi vaihtaa palveluntarjoajaa vapaasti. PS-tilien varoja voi alkaa nostaa aikaisintaan lakisääteisessä vanhuuseläkeiässä.

Eläkevakuutuksiin voi säästää edelleen Tulevaisuuden eläketurvaa voi täydentää edelleen myös yksilöllisillä eläkevakuutuksilla. Vanhoissa sopimuksissa viime vuoden loppuun mennessä säästetyt varat voi nostaa sopimuksesta riippuen joko 55-, 58-, 60- tai 62-vuotiaasta alkaen. Vuosien 2010–2016 aikana tehdyt eläkesäästöt voi siirtymäsäännöksen mukaisesti nostaa aikaisintaan 62-vuotiaasta. Vanhojen eläkevakuutusten lyhin eläkeaika on kaksi vuotta. Uusien yksilöllisten eläkevakuutusten verosäännökset ovat samanlaiset kuin PS-tilellä. Myös työnantajan ottamien uusien yksilöllisten eläkevakuutusten verotus muuttuu.

tilanteen ja reagoimaan heti, kun se on miinuksella: ››suorittamatta jääneistä veroista› huomautetaan tiliotteella, maksu-› muistutusta ei tule ››kaikki yrittäjät saavat verotilin› tiliotteen postitse ››maksettavasta saldosta tulee kaksi› huomautusta ››jos yrittäjä ei hoida asiaa, huo-› mautusten jälkeen tiliotteella il-› moitus asian siirtämisestä perintää ››jos perittävää on jo ennestään,› huomautuksia ei tule ja tiliotteessa› Eija Lönnroth lukee viimeinen maksupäivä › ennen perintään siirtoa ››perinnästä maksamattomat verot siirtyvät ulosottoon ››maksuvaikeuksissa pitää ottaa heti yhteyttä Verohallintoon ››maksuohjelmasta katso: www.vero.fi/maksut ja palautukset. Eija Lönnroth korostaa, että ilmoitusten antaminen ajoissa on nyt entistäkin tärkeämpää: ››jos kausiveroilmoitus myöhästyy, kullekin myöhässä ilmoite-› tulle verolle määrätään myöhästymisajalta 20 prosentin vuo-› tuista korkoa vastaava myöhästymismaksu ››ilmoitus siis kannattaa aina antaa ajoissa, vaikka rahat eivät› riittäisi verojen maksuun ››viivästyskorko maksamattomalle verolle on 7 prosenttia vuon-› na 2010.

Alvien takaisinhaku ulkomailta helpommaksi Suomalaiset yritykset jättävät ulkomailla maksettuja arvonlisäveroja vuosittain kymmenien miljoonien eurojen edestä hakematta, vaikka jo muutaman ulkomaanmatkan aikana kertyneiden summien takaisinhakeminen olisi kannattavaa. Ulkomaan arvonlisäverojen takaisinhaku muuttui kuluneen vuoden alussa sähköiseksi. Vuoden alusta alv-palautushakemukset jätetään sähköisessä muodossa kotimaan verottajalle, joka välittää ne käsiteltäviksi kohdemaiden verottajille. Sähköinen menettely koskee jo vuoden 2009 kuluista haettavia palautuksia. Ulkomaan arvonlisäverot on haettava takaisin kohdemaista ns. ulkomaalaispalautuksena, eikä niitä voi vähentää kotimaan verotuksessa.

Matkakulujen ja alihankinnan alvit takaisinhaettavia

Palautuskelpoiset kulut määräytyvät kohdevaltioiden paikallisen lainsäädännön mu-

kaan. Takaisin voi hakea mm. esimerkiksi matkakuluihin, kuten hotelli- ja taksikuluihin sisältyviä alveja. Muita yleisiä ulkomailla syntyviä liiketoiminnan kuluja ovat paikalliset alihankinnat, konferenssi- ja koulutuskulut sekä messuille ja näyttelyihin osallistumiseen liittyvät kulut. Vuoden 2009 aikana ulkomaille maksettujen arvonlisäverojen takaisinhaku on tehtävä kevään ja kesän 2010 aikana. Hakuaika päättyy sähköisessä järjestelmässä syyskuun lopussa, mutta haku kannattaa hoitaa mahdollisimman ajoissa ennen verottajille kertyviä hakemusruuhkia.

››Isännöintiyritysten hakupalvelu on vilkkaassa käytössä. Isännöintiyritystä etsi viime vuoden aikana yli 8000 kävijää. Maksuton hakupalvelu löytyy Isännöintiliiton verkkosivuilta ja listaa liiton jäsenyritykset, www.isannointiliitto.fi/isannointiliitto/ yritykset/

Nro 1 • Tammikuu 2010

asiantuntijA | Paavo Martikainen

Yhteiskunta

Työryhmältä pelastusrengas telakkateollisuuden kriisiin?

••Telakkateollisuustyöryhmä esittää mietinnössään telakkateollisuuden tukemiseksi toimenpidepakettia.

futureimagebank

Lotta Tammelin, teksti

on osoittanut, että käyttöomaisuus•osakkeiden •Verotuskäytäntö luovutusvoittojen verovapaus evätään, vaikka sen muodolliset edellytykset täyttyvät, KPMG:n veroasiantuntija Paavo Martikainen kirjoittaa.

››Maailman

telakkateollisuus elää kaikkien aikojen pahinta kriisiään. Suomessa tilanne on vakavin Turun telakalla, jossa uusien alustilausten puuttuminen merkitsee töiden loppumista telakan koko henkilöstöltä marraskuussa 2010. Työryhmän kaavailemaan toimenpidepakettiin sisältyvillä tuki- ja rahoitustoimenpiteillä olisi tarkoitus saada STX Finland Oy:n Turun telakalle vuodeksi noin 50 prosentin työkuorma, jonka turvin telakka ja verkostoyritykset voisivat ylläpitää toimintaansa, kunnes markkinaehtoinen kysyntä palautuu. Paketin toimenpiteisiin sisältyy myös valtion alustilauksia, joilla olisi tarkoitus työllistää pienempiä telakoita ja siten auttaa ne kriisin yli. – Telakkateollisuuden tulevaisuus Suomessa on turvattava. Suomalainen alan osaaminen on maailman huippua. Ala työllistää suoraan parhaimmillaan yli 20 000 henkilöä ja lähes pari tuhatta yritystä, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

››Käyttöomaisuusosakkeille on tyypillistä, että ne on hankittu pitkäaikaiseen omistukseen ja niiden omistamisella tavoitellaan ensisijaisesti muita tarkoitusperiä kuin osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja. Tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat esimerkiksi tytäryhtiöosakkeet ja omistusyhteysyritysten osakkeet. Elinkeinotoimintaa harjoittavan yhteisön käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutukset säädettiin verovapaiksi 19.5.2004 alkaen. Verovapauden muodolliset edellytykset ovat (1) vähintään 10 prosentin osuus luovutettavan yhtiön osakepääomasta, (2) osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden ajan eikä (3) luovutuksen kohteena ole kiinteistö- tai asunto-osake-› yhtiö taikka osakeyhtiö, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Lisäksi luovutuksen kohteen on oltava kotimainen tai EU:n jäsenvaltiossa taikka verosopimusvaltiossa asuva yhteisö. Viimeaikainen verotuskäytäntö on muuttanut laintulkintaa

10 miljoonan lisävaltuutus Työryhmän esitykseen sisältyy› laivanrakennusteollisuuden in-› novaatiotuen 10 miljoonan euron lisävaltuuden ottaminen vuoden 2011 talousarvioon sekä varautuminen lisävaltuuteen vuosien 2010 ja 2011 lisätalous-› arvioihin. Pakettiin kuuluu myös EU:n hyväksymän ympäristöystävällisten investointien tuen käyttöönoton selvittäminen Suomessa. Tuella voitaisiin tukea varustamojen ympäristöystävällisiä alusinvestointeja. Lisäksi työryhmä esittää julkisesti tuettuja luotto- ja takuu-› järjestelyjä sekä telakan rakennusaikaista rahoitusta. Tukien käyttöönotto on perusteltua myös sen vuoksi, että Suomen kilpailijamaat (esim. Etelä-Korea, Espanja, Italia, Japani ja Kiina) ovat ryhtyneet merkittäviin valtiontukitoimiin oman telakkateollisuutensa tukemiseksi. – Pidän välttämättömänä, että hallitus sitoutuu vahvasti telakkateollisuuden innovaatiotuen jatkamiseen ja teknologiarahoituksen turvaamiseen. Toivon, että ympäristöystävällisten investointien tukimenettely voidaan ottaa käyttöön

Luovutusvoittojen verovapaus ei koske omistajayrittäjää

Pahimmassa tapauksessa 14 000 työntekijää saa lähtöpasin telakkateollisuudessa. Suomen Yrittäjien asiamies Markku Wuotin mukaan on välttämätöntä, että hallitus on mukana turvaamassa telakoiden toiminnan jatkumisen. tapauskohtaisesti myös Suomessa. Varustamoja on kannustettava eri toimin matkustajaautolauttojen tilaamiseen. Myös valtion on harkittava omien tilauksiensa aikaistamista, Pekkarinen huomauttaa.

Kaikille ei voida turvata töitä

Työryhmä esittää myös, että varaudutaan myöntämään lisämäärärahaa työvoimakoulutukseen. Työvoimakoulutuksessa ja telakkateollisuuden alihankki-

javerkoston tukemisessa keskeisessä roolissa on Varsinais-Suomen ELY-keskus, jolle työryhmä esittää työvoimakoulutuksen lisämäärärahan lisäksi pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen määrärahaa.

– Kaikille toimialan työntekijöille ei voida turvata lähimmän vuoden kuluessa työtä toimialalla. Siksi on tärkeää, että koulutusta ja kurssitusta lisätään ja ehkäistään kaikin keinoin työttömyys, Pekkarinen muistuttaa.

SY: Telakkatyöryhmän esitykset välttämättömiä Suomen Yrittäjät pitää telakka-

työryhmän esityksiä monipuolisina, kattavina ja välttämättöminä. Tehdyillä esityksillä pyritään ratkaisemaan Suomen telakoita uhkaava kriisi mahdollisimman pienin vaurioin. Pahimman uhkakuvan toteutuessa telakoiden työntekijämäärä supistuu työryhmän arvion mukaan tämän vuoden aikana 14 000 henkilöllä. Tilauskannan uudistamisen epäonnistuminen johtaisi lisäksi kerrannaisvaikutuksiin verkostoyrityksissä, joten yhteenlasketut kustannusvaikutukset yhteiskunnalle olisivat satoja miljoonia euroja. – Tässä poikkeavassa tilanteessa on välttämätöntä, että myös Suomen hallitus

MULLA ON MAKEE BISNES-IDIS !

omalta osaltaan on turvamaassa Turun telakan toiminnan jatkumista. Erityisen tärkeää on parantaa telakoiden hintakilpailukykyä kaikilla mahdollisilla EU:n sallimilla erityistoimilla, Suomen Yrittäjien asiamies Markku Wuoti sanoo.

Avuksi Tax-lease?

Kriisin johdosta useat valtiot ovat ottaneet käyttöön merkittäviä taloudellisia tukimuotoja parantaakseen telakoiden hintakilpailukykyä. Suomi on omalta osaltaan sitoutunut kansainvälisiin › sopimuksiin, jotka rajoittavat valtion mahdollisuuksia vastata epäterveisiin › ja protektionistisiin menettelyihin maailman telakkateollisuuden syvässä

kriisissä. Laivanrakennusmarkkinat ovat supistuneet yli 90 prosentilla vuoden 2008 tasosta. – Tilapäisratkaisun lisäksi olisi syytä pyrkiä valmistelemaan tax-lease -veromalliratkaisua, joka on monen EU-maan käytössä. Tax-lease on luonut uusia › kilpailukykyisiä mahdollisuuksia alus-› tilauksiin. Lisäksi veromallia sovelletaan myös muiden merkittävien laitehankintojen yhteydessä, Markku Wuoti selventää. Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen tulisi huolehtia, että käytettävät veroratkaisut olisivat yrityksille kilpailukykyisiä ja vertailukelpoiset muiden EU-maiden kanssa.

VOIS VARMAAN TUUMATA KUN TIETÄIS MITEN ETEENPÄIN. . .

Verovapauden muodolliset edellytykset ovat mutkikkaat, mutta kuitenkin tarkkarajaiset. Poikkeuksen tekee vaatimus siitä, että verovapautta sovelletaan ainoastaan elinkeinotoiminnan harjoittajiin. Elinkeinotoiminnan harjoittaminen on lainsäädännössä jätetty täysin avoimeksi käsitteeksi, joka on elänyt yli 40-vuotisen historiansa ajan. Kun yksityishenkilöiden omistamat yhtiöt ilmoittavat veroilmoituksellaan merkittäviä verovapaita käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittoja, verokarhu herää tutkimaan asiaa. Tutkiminen ja sen tulokset ovat ilmeisen tarkoitushakuisia ja käytännössä veroviranomainen selittää vuosiakin elinkeinotoiminnaksi tulkitun toiminnan henkilökohtaisen tulolähteen mukaiseksi toiminnaksi. Professori Heikki Niskakankaan sanojen mukaan ”… käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaus ei ole mikään lakiin vahingossa jäänyt porsaanreikä, vaan pitkän miettimisen jälkeen rakennettu verohelpotus. Se on tehty vakain tuumin ja harkiten. Kun lakiin on nimenomaisesti kirjoitettu › 1 vuoden omistusajan vaatimus, on vaikea › estää verovapautta, joka saavutetaan tuon yhden vuoden omistusajan jälkeen.” (Verotus 1/2007 s. 11−12). Käytännössä tämä näyttää olevan kuitenkin varsin helppoa.

Tulkinta oikeasta tulolähteestä käännetään päälaelleen Esimerkiksi yhtiötä on voitu useiden vuo-› sien ajan verottaa kaikesta saamistaan veronalaisista tuloistaan EVL -tulolähteessä.

Kirjoittaja Paavo Martikainen työskentelee veroasiantuntijana KPMG:n vero-osastolla ja on erikoistunut yritysverotukseen ja yritysten omistajanvaihdosjärjestelyihin. Yhtiön myydessä omistamiaan käyttöomaisuusosakkeita, sille muodostuu yllättäen veroviranomaisten tulkinnan mukaan myös TVL-tulolähde, jonne käyttöomaisuusosakkeet katsottiin kuuluvan. Näin ollen verovapaasta käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitosta tulee yhtiölle veronalaista tuloa. Veroviranomaisten vuosia kestänyt tulkinta oikeasta tulolähteestä käännetään päälaelleen verovuoden päättymisen jälkeen eikä luottamuksensuojalla ole mitään merkitystä. Lisäksi muutoksenhakuelimet, verotuksen oikaisulautakunta ja hallintotuomioistuimet, eivät jostakin syystä ole vielä oikaisseet veroviranomaisen yksipuolisia tulkintoja. Tämä johtaa siihen, että verotusvalta on ainoastaan veroviranomaisella eikä perustuslakiin kirjoitettu vallan kolmijako näissä olosuhteissa toteudu.

Yksityishenkilönä tehtävät osakekaupat varteenotettava vaihtoehto Pyrkimys näyttäisi olevan, että elinkeinotoiminnan käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot yritetään kaikin keinoin selittää veronalaiseksi. Näin siitäkin huolimatta, että niiden verovapaudesta on selkeästi säännelty lain tasolla. Koska tähän asti verohallinnon tulkintoihin ei ole puututtu, verovapauden saaminen on erittäin epävarmaa. Omistajayrittäjän tilanteessa käyttöomaisuusosakkeiden myyminen ei välttämättä ole verosuunnittelumielessä paras eikä ainakaan riskittömin vaihtoehto. Varsinkin osinkoverotuksen todennäköisen kiristymisen vuoksi yksityishenkilönä tehtävät osakekaupat ovat varteenotettava vaihtoehto, jos siihen on vain mahdollisuus. Nykyisellä pääomaverokannalla osakkeiden myyntihinnasta maksettava efektiivinen vero on yksityishenkilölle omistusajasta riippuen 16,8 % tai 22,4 %, jos hankintameno-olettaman (20 % tai 40 %) vähentäminen on kannattavaa.

NO TSEKKAA SE YRITTAJAT.FI:STÄ!

Nro 1 • Tammikuu 2010

Yrittäjät & kunta Kuntaväki kypsyy

Suomessa on enää 342 kuntaa

••Kuntia voi reippaasti karsia, sanovat yrittäjät ja kunnanjohtajat. Harri Auramo, teksti

››Kunnalliselämän

vaikuttajat kypsyvät hiljakseen siihen tosi-› asiaan, että kuntien määrää on karsittava reippaasti. Vielä ollaan kuitenkin kaukana yrittäjien järjestön kahdeksantoista vuotta sitten esittämästä tavoitteesta: Suomeen riittää 90 kuntaa. Nykyisen yrittäjäjärjestön edeltäjä Suomen Yrittäjäin Keskusliitto oli vuonna 1992 huomattavasti aikaansa edellä, kun

se ilmaisi Suomeen riittävän› 90 kuntaa, jotka tulisi muodos-› taa työssäkäyntialueiden mukaan. Kuntia oli tuolloin 460 kappaletta, nyt niitä on 342. Yrittä-› jien ehdotus ei ottanut tuolloin tulta edes keskusteluissa: se oli kuin toiselta planeetalta. SYKL hiillosti päättäjiä tunnustamaan, että kunnallishallintoa on paisuteltu piittaamatta talouden reaaliteeteista. Sittemmin, paljon myöhemmin maan hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, joka pyrkii

yrittäjien toivomaan suuntaan. Omasta kotikunnasta luopuminen tuntuu olevan karvasta enemmän kuntien luottamushenkilöille kuin esimerkiksi kunnanjohtajille. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuskyselyn mukaan kunnanjohtajien mielestä Suomessa riittää 189 kuntaa.› Tähänkin on vielä pitkä matka, sillä erilaiset kuntaliitoshankkeet lupailevat parin kolmen vuoden sisällä vain noin 40 kunnan häviämistä. Samassa vuoden 2005 kyselyssä kannattivat

yrittäjät ja johtavat toimihenkilöt eri kansalaisryhmistä innokkaimmin kuntien karsintaa. Yrittäjät katsoivat tuolloin sopivaksi kuntamääräksi 270 kappaletta. Koko väestön keskitoive oli 330 kuntaa. Vuoden 2010 alussa toteutui vain neljä kuntaliitosta. Loviisa, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää muodostivat uuden Loviisan kaupungin. Noormarkku liittyi Poriin, Ylämaa Lappeenrantaan ja Himanka Kalajoen kaupunkiin.

Kunnille perustetaan kaksi valtakunnallista palvelukeskusta Jo 153 kuntaa ja 24 kuntayhtymää on lähtenyt mukaan neuvotteluihin kahden valtakunnallisen palvelukeskuksen perustamiseksi. Ne keskittyvät tietotekniikkaan sekä talous- ja henkilöstöhallintoon ja vaikuttavat myös kuntahankintojen yhtenäistämiseen. – Uusien, kuntien täysin omistamien palvelukeskusten avulla voidaan luoda valtakunnallinen palvelukeskusmalli, joka tuo yhtenäisyyttä erilaisten järjestel-

mien viidakkoon. Tarkoitus on tukea kuntien tietojärjestelmien› uudistamista erityisesti sähköisen asioinnin näkökulmasta, yh-› tenäistää laadukkaan tiedon tuottamista kuntien menoista ja tuloista sekä parantaa kuntien tarjoamien palveluiden laatua samalla hilliten kustannusten nousua, ohjelmajohtaja Antti Kivelä Sitrasta toteaa. Hankkeen ja siihen liittyvät neuvottelut käynnisti Sitra yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Neuvottelut jatkuvat ensi kevääseen, jolloin päätetään osakeyhtiömuotoisten palvelukeskusten perustamisesta. Niiden palvelusisältö määritellään yhdessä kuntien asiantuntijoiden kanssa. Neuvotteluissa selvitetään kuntien tarpeita eri ICT-palveluissa, joita ovat sovelluspalvelut, tietohallinnon johtamiseen ja hankintoihin liittyvät asiantuntijapalvelut sekä infrastruktuuriin liittyvät käyttäjäpalvelut.

Talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä kuntien tarpeita selvitetään rakenteiden, toimintamallien ja järjestelmien yhtenäistämiseksi mm. suunnittelussa, palkkahallinnossa sekä hankinnoissa. Neuvotteluihin mukaan lähteneiden kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasmäärä vastaa yli puolta Suomen väkiluvusta.

Alueellinen sotumaksuvapautus jatkuu vuoden 2011 loppuun Työnantajan vapauttaminen sosiaaliturvamaksuista eräissä kunnissa jatkuu vuoteen 2011. Vapautus on osa kokeilua, jonka tarkoituksena on selvittää työnantajille annettavan maksuvapautuksen vaikutusta työllisyyteen ja työllistämisedellytyksiin.

Maksuvapautusta sovelletaan edelleen Kainuun maakunnassa, Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa. Lisäksi vapautus koskee Hailuotoa, Ilomantsia, Juukaa,

Lieksaa, Nurmesta, Valtimoa ja Rautavaaraa. Vapautus jatkuu myös Naantalin kaupungissa vuonna 2009 lakkautetun Velkuan kunnan alueella, samoin Länsi-Turunmaan kaupungissa lakkautettujen Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kuntien alueilla.

Kansaneläkemaksun poistamisen vuoksi vapautus koskee vuodesta 2010 vain työnantajan sairausvakuutusmaksua. Sosiaaliturvamaksujen vapautuksen enimmäismäärä on edelleen 30 000 euroa työnantajaa kohden kultakin palkanmaksuvuodelta.

Tampereella kiistaa keskustan kehittämisestä •• Virkamiestyöryhmä saa yrittäjiltä voimakasta kritiikkiä. futureimagebank

››Tampereella

keskustan kehittämistä pohtinut virkamiesryhmä haluaa häätää yksityisautot pois keskustasta ja tehdä Hämeenkadusta parissa vuodessa autoton alue. Virkamiestyöryhmä saa yrittäjiltä voimakasta kritiikkiä. Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jari Jokilampi toteaa, että Tampereella keskustan kehittämistä pohtinut virkamiesryhmä on jatkanut vuorineuvos Kari Neilimon vetämää visio 2030 -työryhmän työtä, jossa keskustan kehittämistä on visioitu näyttävästi Tammerkosken kahta puolta. Tosin Neilimon ryhmän ehdotuksessa ei autoja ajettu pois, vaan siinä ”keskusta tulee olla saavutettavissa aina kulkuvälineestä riippumatta”, Jokilampi toteaa. − Kaupungin päättäjien on nyt syytä kuunnella yrittäjiä, jos halutaan säilyttää Tampereen keskusta elävänä ja elinvoimaisena. Tampereen kaupunki voi vaikuttaa keskustan kauppaliikkeiden menestymiseen hyvällä suunnittelulla. Keskustan liikkeet eivät ole vain kaupunkikuvan koristeita ja nähtävyyksiä. Kauppoihin pitää asiakkaiden myös päästä ostoksille, vieläpä helposti, Jokilampi vaatii.

Kaupunki voi vaikuttaa keskustan kauppaliikkeiden menestymiseen hyvällä suunnittelulla.

Jari Jokilampi

− Keskustakortteleiden kivijaloissa sijaitsevilla erikoisliikkeillä ei ole elinmahdollisuuksia, jos paikalle ei pääse autolla. On täysin mahdotonta kuvitella, että kodinkoneita kannetaan pitkiä matkoja joissakin pysäköintihalleissa odottaviin autoihin. Autolla pitää päästä lähelle.

Kivijalkaliikkeet tuovat turvallisuutta

Kauppa ei pärjää, jos sinne ei pääse Jokilammen mukaan jo nykyisellään monet Tampereen keskustan erikoisliikkeet ovat vaikeuksissa, koska asiakkaat hakeutuvat reuna-alueiden marketteihin. Kauppiaat kuulevat jatkuvasti, että asiakkaat eivät tiedä, miten autolla pääsee paikalle ja ylipäätään keskustassa liikkumaan, hän määrittää.

Kävelypainotteisia alueita voi olla, jos ne muodostavat kaupungissa selkeän kokonaisuuden. Autojen pois ajamisella, katujen sulkemisella ja liikenteen ruuhkauttamisella ei edistetä Tampereen keskustan vetovoimaa, Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jari Jokilampi sanoo.

Monet keskustan kehittäjät hakevat mielellään mallia Euroopan suurkaupunkien kävelykeskustoista, ihaillen niiden viihtyisiä terasseja ja kahviloita, Pirkanmaan Yrittäjien Jokilampi sanoo. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Tampere ole miljoonakaupunki ja talviaika rajoittaa terasseilla viihtymistä, hän jatkaa. − Tampere on ihmisen kokoinen kaupunki ja sellaisena erinomainen paikka elää, asua ja yrittää. Siksi on sääli, jos keskustan vetovoimaisuutta heikennetään keinotekoisilla liikennejärjestelyillä.

Uusiutuvan energian käytön kilpailu kunnille käynnistynyt Uusiutuvan energiankäytön kilpailu kunnille pyrkii edistämään uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuomaan esille edistyksellisiä lämmöntuotantoesimerkkejä. Kilpailu järjestetään Suomen Yrittäjien aloitteesta. Energiateollisuus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Ympäristöministeriö järjestävät yhteistyössä kunnille tämän kevään aikana uusiutuvan energian edistämiskilpailun Uusiutuvan energian kunta 2010. Kilpailuaikaa on 1.6.2010 asti. Kilpailun tulokset julkistetaan 15.–16.9.2010 järjestettävien kuntamarkkinoiden yhteydessä Helsingissä. – Suomen Yrittäjät toivoo, että kunnat osallistuisivat aktiivisesti kilpailuun, jolla tähdätään siihen, että kuntiin syntyy uusia yritysmahdollisuuksia uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Kilpailun tarkoituksena on palvella yrityksiä, jonka vuoksi toivomme, että kunnissa innostuttaisiin kertomaan yrityksille monipuolisesti kilpailusta, SY:n johtaja Risto Suominen sanoo. Kilpailussa on neljä sarjaa, joista kaksi ensimmäistä ovat lämpölaitoskohtaisia. Kunta voi

osallistua yhteen tai useampaan sarjaan.

Sarja 1: Eniten uusiutuvaa

energiaa käyttävä kunta Sarja 1 on lämpölaitoskohtainen sarja. Sarjassa palkitaan kunta, jossa vuonna 2009 lämpölaitoksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön osuus kokonaistuotannosta on suurin.

Sarja 2: Uusiutuvan energian käyttöä eniten kasvattanut kunta Sarja 2 on lämpölaitoskohtainen sarja. Sarjassa palkitaan kunta, jonka laitos tai jossa sijaitseva laitos on kasvattanut eniten uusiutuvalla energialla tuotetun lämmön osuutta lämmön kokonaistuotannosta vuosina 20072009. Sarja 3: Avoin sarja

Sarja 3 on avoin sarja, jossa huomioidaan kaikki uusiutuvan energian käyttö lämmitykseen kunnan alueella. Sarjassa huomioidaan näin ollen myös uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä haja-asutusalueilla. Sarjassa kunnat kuvailevat olemassa olevia lämmitysratkaisuja ja uusiin lämmitysratkaisuihin liittyviä suunnitelmia alueellaan.

Sarja 4: Parhaat päätökset

uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Osa uusiutuvan energian projekteista, joista kunta tekee lainvoimaisen päätöksen ennen kilpailuajan loppua, ei ehdi toteutua kilpailujakson aikana. Sarjassa 4 palkitaan vuoden 2007 alusta vuoden 2010 toukokuun loppuun merkittävimmät lainvoimaiset päätökset uusiutuvan energian edistämisestä tehnyt kunta. Sarjaan voi osallistua enintään kolmella eri päätöksellä.

Avoimessa sarjassa huomioidaan myös haja-asutusalueiden lämmöntuotannossa hyödynnetty pienimuotoinen tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto (esimerkiksi lämpöpumppujen vaatima sähkö) uusiutuvan energian käyttöä arvioitaessa. Kilpailuhakemukset tulee lähettää 1.6.2010 mennessä Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Johanna Hietamäelle sähköpostitse tai kirjeitse: johanna.hietamaki@yrittajat.fi tai Suomen Yrittäjät ry, PL 999, 00101 HELSINKI. Kirjekuoreen tai sähköpostiviestin otsikkokenttään merkintä ”uusiutuvan energian kilpailu”. Lisätietoja energiateknisistä asioista antaa Kalevi Luoma Suomen Kuntaliitosta ja kilpailukäytäntöjä koskevista kysymyksistä Johanna Hietamäki. Kussakin neljästä kilpailusarjasta palkitaan yksi kunta kunniakirjalla. Kunta voi hyödyntää kilpailun nimeä markkinoinnissaan. Palkintoraati voi yksimielisesti palkita kunniakirjalla myös kussakin sarjassa toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneen kunnan.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet ››yrittajat.fi ja kunnat.net

Kunnat pyrkivät minimoimaan rakennustensa energiankulutusta Toimitusjohtaja-yrittäjä Heidi Ekholm-Talas, BSG Marketing Oy

Tää on mun juttu. Ja Sinun! Tilaa Yrittäjä-lehti jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

Kunnissa tehdyt energiansäästöpäätökset ovat vähentäneet kuntien rakennusten energiankulutusta, mutta tavoite on vähentää sitä lisää. Kulutus ei ole noussut 2000-luvulla, mutta ajatus on saada kulutus vahvaan laskuun. Vuosi 2008 oli hyvin lämmin ja rakennusten lämmitystarve jopa viidenneksen pienempi kuin normaalisti. Vertailua on siksi ollut vaikea tehdä. Lopputulos on, että kulutus kunnissa ei ole laskenut niin paljon, kuin toivottiin.

Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoen mukaan rakennusten energiatehokkuuden eteen on tehty töitä ja Kuntaliittokin on pitänyt kulutustilastoa vuodesta 1982. – Lämmön kulutuksen vähentäminen kunnissa on onnistunut osittain ja työtä vähentämisen eteen on tehty jo parikymmentä vuotta. Suurin osa kuntien rakennuskannasta on ollut jo vuodesta 1997 ns. energiansäästösopimusten piirissä. Valtion kannusteet sopimuskunnille

ovat olleet liian pieniä, Ruokojoki miettii.

Peruskorjaus kuluttaa paljon Peruskorjaus lisää kuntien julkisten rakennusten sähkönkulutusta. – Lämmön kulutus kasvaa myös parannetun ilmanvaihdon vuoksi. Lämmin viime vuosi vaati ilmanvaihdon tehostamista. Energiaa kului siis enemmän, kuin ulkoilman lämpötilan mu-

kaan voisi päätellä, muistuttaa Ruokojoki. Myös rakennusten kaukovalvontaa on Kuntaliiton mukaan tehostettava. Sisäisessä vuokraustoiminnassa tilojen käyttäjät täytyy palkita energiaa säästävästä käytöstä. – Käyttäjät eivät useinkaan saa mitään hyötyä siitä, että he säästävät energiaa. – Tilojen tehokkaampi käyttö iltaisin ja ryhmäkokojen kasvu ovat osaltaan saattaneet nostaa energiankulutusta.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Yrittäjä

Lastensuojelupalvelujen yritys on paljon vartija

Palveluyrityksille viranomaistiedot yhdestä verkkopalvelusta

ulkoistaminen on tuonut esiin yksityisiä yrityksiä, joiden olemassaolosta suuri yleisö • •Sosiaalipalvelujen ei ole tiennytkään. Care Component Oy tarjoaa lastensuojelupalveluja kodinomaisissa yksiköissä. Harri Auramo, teksti ja kuva

››Sosiaalipalvelualan yritykset täydentävät kunnallisia palveluja, ja monilla yrityksillä tuo tehtävä on yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeä. Neljän sosiaali- ja opetusalan ammattilaisen vuonna 2002 perustama Care Component Oy auttaa elämän alkuun huonoissa oloissa eläviä lapsia ja nuoria, jotka yhteiskunta on katsonut välttämättömäksi – vastoin heidän tahtoaankin – sijoittaa uuteen kasvuympäristöön. Yrityksellä on VarsinaisSuomessa pienryhmäkoteja ja lastenkoteja, joissa kunnan huostaan ottamille lapsille ja nuorille tarjotaan turvallisten rajojen sisällä reitti itsenäistymiselle. Pienryhmäkodit ovat nykyajan vaihtoehto erilaisille kasvatuslaitoksille, joita on vuosien varrella paljon lopetettu. Yleisesti ei tiedetä, että lapsi- ja nuorisotyössä on ollut tarjolla yritysten tuottamia palveluja jo kymmeniä vuosia. Care Component myös etsii sijoitettaville lapsille sijaisperheitä ja toimii niiden tukena. Perheisiin sijoitettavien lasten määrä on viime aikoina kasvanut, samoin tarve uusiin sijoituksiin. – Olemme saaneet useita yhteydenottoja sosiaalitoimista ja muilta toimijoilta sijaisperheiden tarpeesta. Vastaamme tähän laajentamalla toimintaamme ja tulemme tuottamaan myös vahvasti tuettua perhehoitoa, kertoo toimitusjohtaja Mika Ingi. Yritys on jo rekrytoinut yli 20 sijaisperhettä, ja lisää etsitään. Care Component tarjoaa perheille koulutuksen ja jatkuvan tuen. Yritys toimii myös jälkihuollon eri alueilla. Nuotti-projekti on erikoistunut nuorten tukiasumiseen. Se perustuu aitoon ja rehelliseen kontaktiin aikuisen ja nuoren välillä. Ensimmäisessä vaiheessa nuorilla on säännöllinen päiväohjelma, jonka avulla he oppivat välttämättömiä elämäntaitoja. Toisessa vaiheessa he siirtyvät omiin asuntoihin. Kolmannessa vaiheessa nuoren tukea vähennetään hallitusti, ja hän ottaa elämänsä kokonaan omaan hallintaan. Care Component työllistää yli 40 ammattilaista. Yhtiö ei ole enää mikroyritys, mutta Mika

Isännöintiala luopuu henkilöauktorisoinneista Isännöitsijöiden auktorisointi uudistuu. Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA auktorisoi vastaisuudessa yrityksiä ja luopuu nykyisistä henkilöauktorisoinneista vuoden 2011 loppuun ulottuvan siirtymäajan jälkeen. Muutos tekee auktorisoinnista isännöintiyrityksille jatkuvan kehittämisen välineen. Se antaa myös taloyhtiöille entistä paremman mahdollisuuden käyttää auktorisointia palvelutarjoajien toiminnan laadun arvioinnissa. Muutos on sopusoinnussa uuden asunto-osakeyhtiölain tuomien muutosten kanssa. Oleellinen osa uudistusta on yritysten auditoinnin siirtyminen 1.1.2010 alkaen riippumattoman kolmannen osapuolen, Det Norske Veritaksen hoidettavaksi. Tämä tekee arvioinnista läpinäkyvän ja yhdenmukaisen kaikkialla Suomessa. Auditointi tapahtuu joka kolmas vuosi. Nykyiset henkilöauktorisoinnit ja niihin liittyvä ISA-tunnuksen käyttöoikeus ovat voimassa 31.12.2011 asti.

››Isännöintiyritysten ha-

kupalvelussa 8 000 kävijää. Vuoden 2009 aikana isännöintiyritysten hakupalvelussa oli kävijöitä 8 024 ja käyntejä 10 179. Hakupalvelusta löytyvät Isännöintiliiton jäsenyritykset, joita on tällä hetkellä 257. Isännöintiliiton jäsenyritykset kattavat yli puolet Suomen isännöinnistä. Heikkilän mukaan hyville tekijöille on kysyntää.

Lastensuojelualan yrittäjä Mika Ingi toivoo, että sosiaalialan päätöksenteossa nähdään myös ihminen eikä vain numeroita ja järjestelmiä. Ingin mukaan he ovat kuitenkin ”samassa veneessä” kuin sosiaalipalvelualan pienyritykset suhteessa isoihin toimijoihin. Markkinoiden eräillä sektoreilla

Yrityksemme on hyvin halukas ammatillisesti läpinäkyvään vuorovaikutukseen muiden tahojen kanssa. MIka Ingi

on nimittäin mukana jo kansainvälisiä suuryhtymiäkin.

”On osattava katsoa numeroiden taakse” Mika Ingi toimii valtakunnallisen hyvinvointihankkeen neu-

vottelukunnan jäsenenä. Hän kokee tehtäväkseen tuoda siellä esille sosiaalipalvelujen asiakkaiden ja yritysten asioita ruohonjuuritasolta. – Kun olen päässyt ”isojen poikien” kanssa katsomaan Helsingissä tämän alan järjestelmiä, niin hienoilta ne näyttävät. Pieni ihminen saattaa sinne kuitenkin hukkua. Tällä alalla on osattava katsoa numeroiden taakse. Pitkään alalla olleena Mika Ingi tietää, että sosiaalialan työntekijäkin saattaa paatua, kun kaiken aikaa tulee pahoja asioita vastaan. Paatua ei saa, vaikka surulliset ja uhkaavat tapaukset kuormittavat henkisesti. – Olen kehittänyt itselleni sellaisen tavan, että otan ajatuksiini minulle läheiset ihmiset, ja mietin, mitä silloin tekisin, jos he olisivat samassa tilanteessa kuin työssä kohtaamani ihminen. Tällainen ajattelu olisi hy-

väksi sosiaalialan päätöksiä tehtäessäkin. Mika Ingi kytkee aiheen keskusteluun sosiaalialan työvoimapulasta, joka kärjistyy eläköitymisen myötä. Uutta työvoimaa tarvitaan, mutta aika vähän on puhuttu siitä, mitä heidän pitää osata. Yhtä tärkeätä on huomata, että alalla nyt toimivilla ihmisillä on todella paljon tietotaitoa siitä, miten käytännön tilanteissa on viisainta toimia. – Ainakin meidän alalla voi sanoa, että yksi hyvä työntekijä vastaa kolmea sellaista, jotka eivät sitä hommaa oikein osaa. Kun murrosikäinen nuori siinä edessä kiroilee eikä tahdo mennä ”raameihin”, on ihan sama, kuinka monta hoitajaa siinä on, jos ei kenelläkään ole taitoa käsitellä tilannetta. Osaava ihminen on se tarvittava instrumentti. Mika Ingi kannattaa lämpimästi alan henkilöstön kou-

lutushankkeita, kunhan niissä näkyvät myös käytännön elämän tilanteet ja kokemus.

Kilpailutus kivistää Sosiaalipalvelualan yritykset elävät kuntasektorin armoilla, varsinkin Mika Ingin edustamalla alalla. Hän sanoo yrityksille olevan tosi tärkeätä, että kunnan rahat riittävät. Muutoin loppuisi elinkeino. Niinpä yritysten on tuotettava yhä edullisempia ja parempia palveluja kuntien käyttöön, mutta jonkin verran ryhdistäytymistä kaivattaisiin myös tilaajapuolelle. – Minun nähdäkseni monissa sosiaalipalvelujen kilpailutuksissa eletään nyt vähän kuin villissä lännessä. Tilanteet vaihtuvat nopeasti, informaatio kulkee aika huonosti ja melkein joka

kerta säännöt ovat muuttuneet pikkuisen erilaisiksi. Mika Ingi haluaa kuitenkin suhtautua tilanteeseen positiivisesti. Hän tuo esille näkökantaa, että sosiaalialan yritykset ovat kunnan käden jatke ja että vastakkainasettelu yksityisen ja kunnan palvelujen välillä saataisiin poistetuksi. Aito kilpailutilanne olisi kaikkien etu. – Se on kuitenkin selvää, että pienten sosiaalipalveluyritysten on hankala kilpailla suurten monikansallisten yhtiöiden kanssa. Niillä on valtavasti pääomaa ja ne voivat tarjota monessa paikassa palvelun hetkellisesti kotimaisia tuottajia huomattavas-› ti halvemmalla, jopa tappiolla, jos niin haluavat. Syödäkseen osan kilpailijoista pois markkinoilta. – Meidän on vaikea kilpailla myös kunnan omien palvelujen kanssa, koska kunnalla on oikeus sellaisiin arvonlisäverovähennyksiin, joita meillä ei ole. Ne voivat laittaa tämän edun suoraan omaan hinnoitteluunsa. Hänen mukaansa yrittäjät tuottavat silti tälläkin hetkellä kilpailukyistä palvelua, vaikka vapaaseen kilpailuun nähden he ovat epäedullisessa asemassa. Mika Ingi uskoo, että aidossa kilpailussa sosiaalialan palvelut lähtisivät kehittymään aivan eri

tavalla ja parempaan suuntaan. Hän kritisoi alan tuottavuuslaskentaa, jossa mittarina on esimerkiksi niin ja niin monta tuhatta euroa per työntekijä. Pitäisi katsoa, kuinka paljon vaikuttavuutta työntekijä saa asiakkaisiin. Nyt raha määrää puhetta, laatu unohtuu. – Esimerkiksi lastensuojelupuolella olisi tarjottava niin laadukkaita palveluja, että nuoren ihmisen kohtalokas kierre saadaan katkaistuksi. Nyt meille on päässyt syntymään suorastaan sukuja, jotka ovat jatkuvasti lastensuojelun tarpeessa. Tämä pitää pystyä ehkäisemään, ja yksi keino on panostaa kalliin laitoshoidon jälkeiseen jälkityöhön, jottei laitoskierre jatku. Kunnat ovat talousongelmissaan päinvastoin vähentäneet jälkihoidon rahoitusta. – Samoin on lisättävä lasten sijoittamista perheisiin. Tällaisilla toimenpiteillä säästetään pitkässä juoksussa paljon rahaa, Mika Ingi luettelee ehdotuksia. Kun lapset hoidetaan ongelmien syntyessä aikaisemmin tavallisissa perheissä ja kun mukaan otetaan alan yrityksen tietotaito ja tarjotaan tuki suoraan perheisiin, saadaan lapsille uudet merkitykselliset aikuiset. He voivat olla lapsen ja nuoren mukana aikuistumiseen asti.

Kumppanuus mukaan Mika Ingi kaipaa alalle uu-

denlaista kumppanuutta: On aika ymmärtää, että olemme samassa veneessä, kunnat ja palveluntuottajat. – Meidän pitäisi luoda yhteinen foorumi, jossa pohdittaisiin valvovien viranomaisten päätösten taloudellisia vaikutuksia palvelutuotantoon. Esimerkkinä kerron ohjeesta, jonka mukaan, jos yksikössä on seitsemän nuorta, niin siellä pitää olla sitten kolme vessaa. Kaksi ei enää riitä, jos sattuu oksennustauti. Mika Ingin mukaan tällaiset normit näkyvät suoraan palveluntuottajan kustannuksissa, tuottavuudessa ja muussakin. Vastaavia normeja on tullut muitakin. Hänen mielestään ne pitäisi valmistella ja miettiä ›

yhdessä eri tahojen kanssa, koska käytännön hoitotyöhön löytyy varmasti muitakin näkökulmia. – Meillä on syvällisiä yhteistyökumppaneita kuntien joukossa, joiden kanssa asioita pohditaan, mutta ne ovat myös varovaisia kumppaneita. Kuntien puolelta on viestitetty, etteivät he voi niin kauheasti yhteistyötä tehdä, jotta me ei suosita teitä verrattuna muihin tuottajiin. Hänen mielestään palveluntuottajat voisivat tässä kohtaa katsahtaa peiliin ja miettiä sellaista yhteenliittymistä, jonka kautta kuntien kanssa voitaisiin tehdä yhteistä kehittämistyötä ilman yhden yrityksen suosimispelkoja.

Palveluyritysten lupaviranomaisasioinnin pitäisi helpottua, kun keskeinen tieto on koottu Yritys-Suomi-verkkopalveluun uuteen osioon. Verkkopalveluun on koottu tiedot palvelualojen yritystoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta Suomessa. Verkkopalvelua tukee YritysSuomi-puhelinpalvelu. Uusi asiointipiste on perustettu, koska EU:n palveludirektiivi edellyttää, että kaikkiin EU- ja ETAmaihin perustetaan ns. keskitetty asiointipiste, josta on saatavilla tietoja palveluelinkeinoja koskevista luvista, ilmoituksista ja säännöksistä. Varsinainen asiointi tapahtuu jatkossakin asianomaisten lupaviranomaisten kanssa. Verkkopalvelun kautta pääsee myös muiden EU/ETAjäsenvaltioiden keskitettyihin asiointipisteisiin, joista palveluvientiä harkitsevat yritykset saavat tarvitsemaansa tietoa. Portaalissa on palvelualoja koskevaa toimialakohtaista tietoa, neuvontaorganisaatioiden yhteystietoja ja viranomaisten palveluja.

Eläketurvakeskus opastaa työnantajia Eläketurvakeskuksen sähköiset palvelut lisääntyvät. Se on avannut sähköisen hakemuspalvelun työnantajille, jotka lähettävät työntekijöitä ulkomaille työhön. Palvelussa työnantaja voi hakea ulkomaankomennukselle lähetetylle työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Palveluun kirjautumisessa käytetään verohallinnon ja Kelan yhteistä Katsotunnistautumista. Palvelu on maksuton ja avoin kaikille työnantajille. Lisätietoa www. etk.fi, Tietoa lähetetyn työntekijän sosiaaliturvasta. Uusi EU:n sosiaaliturvaasetus on astunut voimaan. Eläketurvakeskus järjestää työnantajien edustajille infotilaisuuden asetuksesta 883/2004. Työntekijän ja yrittäjän vakuuttamista koskevien uusien sääntöjen soveltaminen alkaa 1.5.2010. Tilaisuus järjestetään Eläketurvakeskuksessa (Kirjurinkatu 3, Helsinki) torstaina 18. maaliskuuta kello 12–16. Ilmoittautumiset viimeistään 26.2. koulutuskalenterin kautta, www.etk.fi. Tilaisuus on maksuton.

Finpro starttaa kansainvälistymishankkeen luoville bisneksille Finpro käynnistää luovien alojen yritysten kansainvälistymiseen tähtäävän Luovimo-hankkeen. Luovimon tavoitteena on kehittää yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, tukea poikkitoimialaista yhteistyötä ja verkottumista sekä ennen kaikkea saada aikaan konkreettisia, mitattavia hyötyjä yrityksille. Luovimo-hanke koostuu luovien alojen yhteisestä innovaatioprosessista sekä yrityskohtaisista kehitysohjelmista. Ohjelmaan valitaan kansainvä-

listymisvalmiuksiltaan eri luovien toimialojen kärkeä edustavat yritykset, joiden liiketoimintaa ja kansainvälistymisvalmiuksia kehitetään yrityksen tarpeisiin räätälöidyllä konsultointiohjelmalla. Yrityshaku on käynnissä 5.3.2010 asti. Luovimon pääpaino on konsepti-, tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien kehittämisessä. Hankkeen fokustoimialoja ovat muotoilu, elokuva tv/av, musiikki, esittävät taiteet sekä pelit ja sisällöntuotanto.

Hanke auttaa 20 suomalaista luovien alojen yritystä kehittämään kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille. Hanke pyrkii kasvattamaan näiden yritysten kansainvälistä liikevaihtoa systemaattisen kasvupolun tuloksena. Luovat alat nähdään yhtenä tulevaisuuden kasvutoimialana Suomessa ja niiden kansainvälistyminen on nostettu tärkeäksi kehityskohteeksi myös ministeriötasolla. Finpro tukee luovien

Kuljetusala elpyy heikosti Tuoreen SKAL Kuljetusbarometrin mukaan kuljetusalalla on nähtävissä vain vähäisiä elpymisen merkkejä. Loppuvuosi toteutui selvästi arvioitua heikommin ja joka kuudes kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi kuljettajien määrän yhä laskevan. Syys-joulukuussa kuljetetut tavaratonnit ja ajetut kilometrit kasvoivat jonkin verran kesään verrattuna, mutta jäivät selvästi odotuksista. Ennusteet keväälle 2010 ovat varovaisia ja lähellä loppuvuoden toteutuman tasoa. Joka kolmas kuljetusyritys arvioi elokuussa liikevaihtonsa laskevan loppuvuonna, mutta laskun koki lähes joka toinen vastanneista. Yli 40 prosenttia

ennakoi liikevaihtonsa edelleen laskevan tulevana keväänä. Kasvua odottaa neljännes vastaajista. Samankaltaiset toteutumat ja odotukset koskevat myös kannattavuuden kehitystä.

Kaluston määrä ei lisäänny Kaluston määrän ei ennakoida lisääntyvän. Kalustohankintoihin käytettävän euromäärän arvioidaan kuitenkin kasvavan. Yhtenä selittävänä tekijänä tähän on vaihtokaluston arvon aleneminen. Kuljettajien määrä väheni joka viidennessä vastaajayrityksessä elo-joulukuussa 2009 ja vähenemistä keväälle 2010 en-

nakoi yhä joka kuudes vastaaja.

Kuljetusyrittäjät voivat huonosti Barometrin ajankohtaiskysymyksessä tiedusteltiin yrittäjien jaksamista ja kuljetusalan sopimuskäytäntöjä. Vastauksista näkyi, että viime vuosi on koetellut kuljetusyrittäjiä sekä syönyt yrityksen johtamisen voimavaroja. Vain kolmannes vastanneista kokee jaksavansa hyvin. Yleiset kuljetus- ja logistiikkapalveluehdot (Logterms 2008) ovat vakiintumassa toimialalle. Jopa 40 prosenttia vastanneista ilmoitti käyttävänsä ainakin osassa sopimuksissaan Logterms-ehtoja.

alojen yritysten kansainvälistymistä ja kasvua globaalin asiantuntijaverkoston ja monialaisen osaamisen avulla. Hanke myös aktivoi eri toimialojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja tukee konkreettisesti kärkiyritysten kansainvälistymistä. Hankkeen rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetusministeriö. Lisätietoja yrityshausta Finpron Internet-sivuilta: www.finpro.fi/Luovimo

Uusi kehittämisraha työpaikoille Tekes on esitellyt uuden rahoituksen työorganisaatioille. Sen on määrä kannustaa työpaikkoja kehittämään uusia toimintatapoja ja parantamaan näin tuottavuutta ja työelämän laatua. Rahoitus suunnataan innovatiivisiin, ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäviin projekteihin, joissa kehitetään uusia työ-, organisaatio- ja johtamistapoja. – Viime taantumasta opittiin se, että laskukauden päättyessä menestyvät parhaiten ne organisaatiot, jotka ovat panostaneet toimintatapojen kehittämiseen ja samalla pysyneet osaavien työntekijöiden kannalta vetovoimaisina, kertoo Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini.

Outi Mäenpää – Viesti tietoisemmin.

Markku Pölönen – Usko unelmaasi, yrittäjä.

Suomen Yrittäjät

Tapani Kiminkinen – Hyvän elämän reseptejä.

››Hevosmessut. Hevosalan kilpailijoille, yrittäjille, harrastajille ja aloittelijoille suunnatut Hevoset-messut kutsuvat kaikkia eläinten ja iloisen harrastuksen ystäviä Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 9. - 11. huhtikuuta. Vuosi sitten ensi kertaa järjestetyt messut toivat Tampereelle 6300 hevosista kiinnostunutta messukävijää. Lisää www.hevosmessut.fi.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Toimitilat Kokousta etänä, kokeile videoneuvottelua

Lämmönvaihdinten puhdistuksella säästöjä

Videoneuvottelupalveluja on saata-

Kaukolämmönvaihtimen puhdistus vähentää noin viidenneksen

villa useilla paikkakunnilla. Järjestelmillä on mahdollista järjestää myös monipisteneuvotteluita. Palvelua tarjoavat mm. Technopolis, Xenex, Elisa. Jos videoneuvottelujärjestelmälle tulee paljon käyttöä, voi oman järjestelmän ostaminen tulla kyseeseen. Vaasalainen R-Studio tarjoaa vaihtoehtoina Microsoftin ja Ciscon neuvot-

Energiatehoa kerrostaloon kilpailulla Paroc Oy Ab on käynnistänyt kilpailun, jonka tavoitteena on toteuttaa 1960–1980 -luvuilla rakennetun kerrostaloyhtiön energiakorjaus. Kyseisten vuosikymmenten taloyhtiöt voivat ilmoittautua kilpailuun, jonka voittajataloyhtiön yksi rakennus saneerataan yhteisvoimin vastaamaan passiivitalon energiatehokkuutta. Kilpailu toteutetaan kevään 2010 aikana kaksivaiheisena: ilmoittautuneiden taloyhtiöiden joukosta valitaan jatkoon kolme taloyhtiötä, joiden kanssa ryhdytään tarkempaan hankesuunnitteluun. Voittajaksi valitaan taloyhtiö, joka edustaa hyvin oman aikakautensa rakennuskantaa ja on osoittanut hakemuksessaan innovatiivisuutta. Hankkeessa ovat mukana ARA, VTT, Sitra, Tekes, Enervent ja Lammin Ikkuna. ARA:n mukanaololla varmistetaan, että mallia voidaan hyödyntää ja soveltaa kohtuuhintaiseen ARA-tuotantoon. Suomessa on jo uudisrakentamisen puolella kokemusta passiivitaloista, joiden ympäristökuormitus ja energiankulutus ovat merkittävästi alhaisempia kuin tavanomaisessa talossa ja jotka ovat vedottomia ja miellyttävän lämpöisiä ympäri vuoden. Noin miljoona suomalaista asuu ikääntyvissä kerrostalolähiöissä, jotka tarvitsevat peruskorjausta. Kipeimmin korjausta kaipaavat 1960- ja 1970-luvun elementtitalot

Kiinteistönhuoltoyritys hoitaa VVO:n asuntovuokrausta Kotkalainen Kiinteistöpalvelu Mikko Pirinen Ky ja asumispalveluita tarjoava julkinen suuryhtiö VVO-yhtymä ovat aloittaneet uudenlaisen yhteistyön. Pirisen perheyritys vuokraa nyt VVO:n vuokra-asunnot Kotkassa ja Loviisassa. Sopimus koskee palvelutuotantoa VVO:n vuokra-asuntojen välittämiseksi ja asiakaspalvelun toteuttamiseksi. VVO:n asumispalvelutoimisto sijaitsee Kiinteistöpalvelu Mikko Pirisen palvelupisteen yhteydessä Kotkan keskustassa. Samassa tilassa on myös VVO:n isännöintipiste. Kiinteistöpalvelun ja VVO:n yhteisenä tavoitteena on mm. lisätä asukastyytyväisyyttä helpottamalla VVO-kohteissa asumiseen liittyvien asioiden hoitamista ja vuokra-asunnon hankintaa Kymenlaakson alueelta. – Kiinteistöpalvelun ja VVO:n välinen sopimus on merkittävä myös siksi, että nyt ensimmäistä kertaa yhden oven takaa asukkaat saavat sekä huoltoyhtiön että isännöinnin palvelut mutta myös asumiseen ja asuntovuokraukseen liitty-› vät palvelut, toteaa VVO:n Kotikeskuksen isännöitsijä ja tiiminvetäjä Juha Laitinen. –Uudenlainen yhteistyö on myös Kiinteistöpalvelun strategian mukainen ja tuo erityisesti asukkaille mutta myös VVO:lle uudenlaisia etuja mm. laajan palveluvalikoimamme kautta, sanoo yrittäjä, toimitusjohtaja Mikko Pirinen. Kiinteistöpalvelu Mikko › Pirinen Ky on runsaat 35 työntekijää työllistävä itsenäinen ja yksityinen kotkalainen perheyritys.

››Muistutus vesillä liikkujille. Suomen suurin venenäyttely ja vesillä liikkujan vapaa-ajantapahtuma Vene 10 Båt järjestetään 13.–21. helmikuuta 2010 Helsingin Messukeskuksessa.

teluohjelmistoja. Ohjelmistoilla voidaan jakaa videokuva, työpöytä, tekstieditoriohjelmia ja internetsivuja. R-Studion mukaan videoneuvotteluun voidaan kutsua esim. sähköpostilinkillä, jolloin käyttäjä pääsee neuvotteluun sähköpostin avulla. Skype ja Googlen Gmail-sähköposti tukevat myös ääni- ja videokeskusteluita. Videoominaisuuden voi ottaa käyttöönsä Gmailin pikaviestit-ruudussa.

kiinteistön lämmityskuluista. Puhdistus kuitenkin laiminlyödään lähes poikkeuksetta. – Jostain syystä lämmönvaihtimia ei juurikaan puhdisteta, vaikka niiden puhdistuksella voidaan saavuttaa merkittävät säästöt lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Puhdistus

kannattaa tehdä noin 5 –10 vuoden välein, kertoo Tuomo Nieminen Tehoc Oy:stä. Niemisen mukaan vanhemmissa kerrostaloissa on usein alkuperäinen lämmönvaihdin, jota ei ole puhdistettu koskaan. › Se on silloin varsinainen energiasyöppö. Viimeisten viiden vuoden aikana Tehoc Oy:n puhdistukset ovat pienentäneet lämmityskuluja keskimäärin 20 prosenttia

Tampereen Tullin alue kasvaa nopeasti ••Tampereen kiinteistömarkkinat ovat hiljakseen elpymässä. Ainakin synkkyydestä ollaan pääsemässä eroon. Matti Valli, teksti ja kuvat

››Kasvava

tai aloittava yritys löytää Tampereelta vuokrattavaa tai ostettavaa hyväkuntoista toimitilaa lähes parhaimmalta paikalta eli rautatieaseman vierestä Tullin alueelta kauppakeskuksen ja yliopiston vierestä. Tilaa on vapautunut, koska alueen tärkein vuokralainen eli Tampereen yliopisto on keskittänyt toimintojaan omiin rakennuksiinsa. – Tampereen kiinteistömarkkinoilla vallitsee ostajan markkinat, mutta toisaalta uutta tarjontaa ei ole kovin paljon, sillä uudisrakentaminen on ollut maltillista. Rakennusten toteuttaminen on aloitettu vasta kun vuokralaiset ovat panneet nimensä papereihin, sanoo johtaja Juhani Lehtinen Catella Property Oy:stä.

Uudet tilat täyttyvät Tullin tiivis liike-, toimistoja asuinalue kasvaa nopeasti. Kauppakeskuksen ja yliopiston viereen on nousut ja nousee aivan uusia toimistorakennuksia, joista paras esimerkki on Tulli Business Park. Valmistumassa on myös Technopoliksen toimitalo, joka sekin on jo lähes täyteen vuokrattu. Myöhemmin Technopolis aikoo rakentaa lisätilaa. Rakennuslupa sallisi myös 24 kerroksisen tornihotellin rakentamisen alueelle, mutta SOK panttaa aloituspäätöstä. Tullin alueen viereen rautatien päälle rakennetaan lähitulevaisuudessa monitoimiareena, joka voi hyvinkin olla pelikunnossa jo vuonna 2013. Catellan omat uudet, runsaan sadan neliön tilat sijaitsevat Tulli Business Parkissa, jossa se on pieni vuokralainen. Naapureina on moderneja tiloja arvostavia pienyrityksiä. Vuokrataso on yli 20 euroa neliöltä, kun taas vanhojen toimistojen vuokra alueelle on tästä noin puolet. – Käytössämme on neliömääräisesti vähemmän tilaa kuin aikaisemmassa toimistossamme, mutta neliöt paljon tehokkaampia. Maksamme uudesta toimitilasta vuokraa saman verran kuin entisestä kaupungin ydinkeskustassa sijainneesta toimitilasta maksettiin, Juhani Lehtinen sanoo. Modernia toimistotilaa löytyy myös teknologiakeskus Hermiasta, joka sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston alueella Hervannassa. Kaupin alueelle, yliopistollisen keskussairaalan kylkeen on sijoittunut terveysja bioteknologiayritysten toimistokeskittymä, jossa sielläkin on runsaasti modernia toimitilaa. Tampereen kehyskuntien toimistotilat ovat pääosin keskittyneet kaupunkien keskustaalueille.

Bisnes kasvaa itään Liiketilojen kysyntä painottuu parhaisiin tiloihin, ja esimerkiksi ulkomaisilla liikeketjuil-› la on tarkat vaatimukset sijainnin ja tilojen suhteen. Lehtisen mukaan halutumpia paikkoja kauppaliikkeille ovat Hämeenkatu rautatieaseman ja Stockmannin kulmauksessa sekä Kuninkaankadun kävelykatuosuus. Näillä alueilla ja Koskikeskuksessa yrittäjät maksavat toimitiloistaan korkeinta vuokraa.

Tulli Business Park sijaitsee kasvavalla Tullin liike- ja toimistoalueella rautatieaseman vieressä. Isojen yritysten rinnalle on sijoittunut moderneja tilaratkaisuja arvostavia pienyrityksiä.

Pienyrittäjillä oma talo Vuokrattavaa ja ostettavaa toimisto-, liike ja tuotantotilaa

löytyy Tullin alueelta muun muassa Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n omistamasta runsaan 50 000 kerrosneliön suuruisesta punatiilisestä rakennuskokonaisuudesta. Kompleksissa toimii yli 140 yhteisöä ja yritystä. – Yhtiön osakkeita on viimeaikoina myyty noin 1 200 –1 500 euron neliöhintaan tilan varustuksesta ja kunnosta riippuen. Tietooni tulleet neliövuokrat ovat 12 –16 euron luokkaa, mutta liikehuoneistojen vuokrat voivat olla tätä korkeampia, toteaa Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n toimitusjohtaja Olli Hirvimäki.

Huippupaikkojen vuokratasot vaihtelevat yleensä 40 – 80 euroon neliömetriä kohden. Tampereen kaupungin liikekeskusta on siirtymässä idän suuntaan, koska lännessä kasvua rajoittaa Pyynikin harju. Itäsuunnan vahvistumista merkitsee myös Ratinan kauppakeskus, jonka toteutuksen aloittaminen on käytännössä lähtölaukausta vailla. Uusi kauppakeskus houkuttelee Tampereen keskustaan liikkeitä, jotka ovat aiemmin toimineet ydinkeskustan ulkopuolella. Tuotannolliset tilat ja varastot sijoittuvat logistisesti Tampereen valtaväylien varrelle. Jotkut teollisuudenalat ovat keskittyneet naapurikuntiin, kuten raskaiden koneiden kauppa Pirkkalaan. Ylipäätään teollisuusyritykset katsastavat toimitiloja myös Tampereen naapurikunnista Kangasalta, Lempäälästä, Nokialta, Pirkkalasta, Vesilahdelta sekä Ylöjärveltä. Lehtisen mukaan teollisuustilan tarjontaa vastaa kysyntää, mutta uudisrakenta-

Tarjolla olevien tilojen koko alkaa 20 neliömetristä. Kasvuyritykselle löytyy usein lisätilaa seinän takaa, joten muuttopuuhiin ei tarvitse välttämättä ryhtyä. Nykyisten rakennusten ohella yhtiö omistaa lisärakennusoikeutta vajaa 10 000 neliötä, joista suuri osa sijaitsee kokonaan rakentamattomalla tontilla. – Teollisuustason mitoituksilla toteutetun rungon kantavuus riittää myös painavia laitteita edellyttävään toimintaan. Tiloissa sijaitseekin graafisen alan yrityksiä, hammassairaala, laboratorioita, neulomoita ja leipomo. Kaikki rakennukset on varustettu tavarahisseillä, Hirvimäki sanoo.

Toimitilaa Pyynikiltä

Tampereen Pyynikillä sijaitseva Finlaysonin vanha tehdasrakennus Pyynikin Trikoo voi hyvinkin olla erinomainen vaihtoehto yrittäjälle, joka hakee hinnaltaan kilpailukykyistä toimitilaa hiukan keskustan ulkopuolelta. Vuokrattavana on työ- ja varastotiloja sekä erikokoisia toimistotiloja. Alueella on tällä hetkellä noin 250 vuokralaista, joista osa tuottaa palveluita muille yrityksille. Kiinteistön omistaa työeläkevakuutusyhtiö Varma, joka rakentaa tilat asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Vuokraaja voi valiota puhelin- ja datayhteytensä kolmelta eri toimittajalta.

minen on maltillista eikä valmista uutta tilaa juurikaan ole.

Ideaparkin alue alkaa paisua? Helsinki-Tampere -moottoritien varressa sijaitseva Lempäälän Ideapark on Tampereen alueen merkittävin viime aikoina valmistunut liiketilaprojekti. Samalle alueelle suunnitellaan myös mittavaa uudisrakentamista. Ideaparkin viereen on kaavailtu jopa 18 kauppakeskuksen kokoista retail park -tyyppistä ”miesten maailmaa”, joka sisältäisi mm. auto-, rauta- ja varaosaliikkeitä. – Tampereen kiinteistömarkkinat ovat hiljakseen elpymässä ja ainakin synkkyydestä ollaan pääsemässä eroon. Käänne parempaan tapahtui loppuvuodesta. Ostajia kiinnostaisivat keskustan kohteet, mutta niille ei ole myyjiä. Onneksi markkinat eivät koskaan ylikuumentuneet sen enempää tarjonnan kuin kysynnänkään osalta. Vuokrakysyntäkin on kohtuullista, Lehtinen sanoo.

Tampereen Pienteollisuustalossa tarjolla olevien tilojen koko alkaa 20 neliömetristä. Toimisto- ja tuotantotilojen vuokrat ovat 12 –16 euron luokkaa. Liikehuoneistojen vuokrat lienevät korkeampia.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Toimitilat Lounaslähetti tuo ruoan työpaikalle

The Hub tarjoaa yhteisöllistä toimitilaa

Lounaslähettipalveluja on saatavilla osissa Suomea.

Hub on toimintamalli ja yrittäjien yhteisö, joka tarjoaa käyttöajan mukaan vuokrattavaa avokonttoritilaa. Suomen ensimmäiset Hubit ovat vireillä Tampereelle, Jyväskylään, Saloon ja Helsinkiin. Helsingin Hub avaa ovensa 1.2.2010 ja Tampere saa omansa myöhemmin tänä vuonna. Helsingissä toiminta aloitetaan Aleksanterinkadulla. Tavoitteena on yritysyhteisön luominen, yhteishankkeiden läpivieminen sekä liiketoiminnan ja tilasuun-

Lähetit tuovat lämpimät ateriat ja erilaiset lounasvaihtoehdot suoraan työpaikalle. Googlehaun perusteella lounaslähettipalvelua tarjoavia yrityksiä on lähinnä pk-seudulla. LunchBox kuljettaa ennakkoon netistä tilattuja annoksia yrityksille, jotka ovat solmineet palveluntarjoajan kanssa sopimuksen. LunchBox -palvelu toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsinkiläisellä La Bamballa on liikkuva lounaslähettipalvelu. Joensuulainen StarChef Catering valmistaa ja toimittaa lämminateriapalveluita yrityksille.

fut

im ure

ag e

nittelun valmistelu. Hub-yhteisöjä toimii ympäri maailmaa. Hubissa voi tehdä töitä, tavata ihmisiä, luoda yhteistyötä ja viedä ideoita eteenpäin. Verkoston mukaan Hub on toimintamalli yhteiskunnallisille yrittäjille ja muille ihmisille, jotka omalla toiminnallaan haluavat edistää yhteiskunnallista kehitystä. Ensimmäisen Hubin perusti vuonna 2005 Lontooseen englantilainen yrittäjä Jonathan Robinson. Lisätietoja: hubhelsinki.fi

Työ- ja elinkeinoministeriölle Green Office -merkki WWF on myöntänyt työ- ja elinkeinoministeriölle ensimmäisenä ministeriönä Suomessa Green Office -merkin käyttöoikeuden. Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu, jonka avulla vähennetään ympäristökuormitusta ja samalla saavutetaan säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Ministeriön todettiin täyttävän merkin myöntämisen edellyttämät kriteerit 20.1.2010 järjestetyssä toimitilojen tarkastuksessa.

Toimitila on toimiva tila ••Sisustussuunnittelija Hanna Chaker näkee yrityksen toimitilat myös sen käyntikorttina. Miltä sinun ”käyntikorttisi” näyttää? Lotta Tammelin, teksti

››Jättiläismäinen

kulmatyöpöytä, harmaat väliseinäkkeet erivärisine nuppineuloineen ja ympärillä mahdollisimman monta kaiken kirjavaa mappia – perinteinen mielikuva työpisteestä, jonka toimitiloja sisustava Hanna Chaker mielellään vaivuttaisi jo unholaan. – Yrityksen toimitilat ovat kuin käyntikortti. Kun ihminen tulee yritykseen, toimitilat luovat siitä ensivaikutelman. Ensivaikutelma on äärimmäisen tärkeä, olit sitten värväämässä uutta asiakasta tai rekrytoimassa työntekijää, hän pohtii. Chaker perusti espoolaisen Hanna C. & Co. -sisustussuunnitteluyrityksensä puolitoista vuotta sitten. Laman kouriin aloitetulla yrityksellä on riittänyt töitä ja asiakkaina on suuria yrityksiä, kuten esimerkiksi Veikkaus, mutta myös pienet yrittäjät ovat työllistäneet. – Suuremmille yrityksille tehdään isoja projekteja, joissa alkuperäistä ei ole välttämättä kuin ulkoseinät. Pienemmille yrityksille tehtävät suunnittelutyöt liittyvät enemmän viihtyvyyden ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Töitä välillä seisten Toimitilojen merkitystä ei ole Chakerin mukaan vielä täysin ymmärretty Suomessa. Sisustussuunnittelu saatetaan mieltää turhaksi ja kalliiksi investoinniksi, vaikka se pitäisi suunnittelijan mielestä nähdä valttikorttina asiakkaiden hankinnassa sekä satsauksena omaan henkilökunnan hyvinvointiin. – Vanhakantaisissa yrityksissä ei vielä nähdä, että ergonomiset, toimivat ja kauniit työtilat lisäävät työmotivaatioita ja tukevat työssä jaksamista. Uusi sukupolvi on kuitenkin ymmärtänyt, etteivät osaavat työntekijät enää viihdy nuhjuisissa konttoreissa. Henkilökunnan hyvinvointia voi Chakerin mukaan lisätä valitsemalla esimerkiksi ergonomisemmat työtuolit ja -pöydät. – Ihmiset kärsivät nykyään paljon selkä- ja niskaongelmista ja yrityksille niistä koituu kuluja niin fysioterapiana kuin sairauspoissaoloina. Hyvä ratkaisu tähän ongelmaan on sähkösäädettävä työpiste, jonka pystyy säätämään nopeasti napista pai-

Lotta Tammelin

namalla ja työasentoa voi vaihtaa, vaikka seisoma-asentoon. Eikä sähköisesti säädettävästä työpisteestä tarvitse maksaa enää maltaita, sellaisen saa vanhanmallisen ison kulmatyöpöydän hinnalla.

Toimitilan suunnittelutyö alkaa Hanna

Tietotekniikka vaikuttaa myös sisustukseen

Chakerin mukaan yrityksen tarpeiden kartoituksesta. Pohditaan, mikä toimitiloissa on hyvää ja mikä huonoa, minkälaista työtä siellä tehdään, ketkä tekevät töitä tiiminä ym. – Suuri asia toimitilojen suunnittelussa on ihmisten tarve yksityisyyteen ja omaan tilaan. Jos on totuttu omiin huoneisiin, ja muutetaankin tilat avokonttoriksi, voi muutos olla ihmisille stressaavaa. Tilaa voi kuitenkin jakaa myös muuten kuin seinillä. Itse käytän paljon tekstiilejä, kuten verhoja. Ne ovat seiniä ja seinäkkeitä edullisempi vaihtoehto ja myös helpommin muunneltavissa. Tekstiileillä voidaan luoda tiloihin elävyyttä, esimerkiksi käyttämällä yrityksen omia logo- tai brändivärejä, Chaker kertoo.

Hyvin suunniteltu toimitila ja ammattitaitoinen suunnittelija voi myös säästää kustannuksia. Tarkkaan harkitulla sisustuksella voi Hanna Chakerin mukaan vaikuttaa tilan tarpeeseen ja siten säästää mm. vuokrakuluissa. – Eräälle asiakkaalleni esimerkiksi suunniteltiin kokonaan uudet toimitilat ja tilan käyttöä hiomalla pystyin nipistämään pois lähes 200 neliömetriä turhaa tilaa arkkitehtitoimiston pohjasuunnitelmasta. Kuitenkin niin, ettei työmukavuus kärsinyt. – Lisäksi ammattilainen tietää, mistä hankinnat kannattaa tehdä, Chaker muistuttaa. Kustannussäästöjä ja muutoksia toimitilojen ja työpisteiden suunnitteluun on tuonut myös tietotekniikan kehitys.

On kalusteita, jotka auttavat ihmisiä rentoutumaan. Hanna Chaker

Siivoaminenkin auttaa Kaikki kaipaavat yksityisyyttä ja omaa tilaa. Avokonttorissa tilaa voi jakaa tekstiilein. Ne vaimentavat melua ja kätkevät katseilta. Lotta Tammelin

– Kymmenen vuotta sitten, kun näytöt olivat jättimäisiä, tarvittiin isot työpöydät sekä erilaisia tasoja ja säätöveivejä näppäimistölle ja teline keskusyksikölle. Pöydät olivat todella kalliita. Nykyään litteät näytöt ja yleistyneet kannettavat eivät tarvitse massiivisia pöytälevyjä, mikä säästää tilaa ja rahaa.

Rentouttavat kalusteet Hanna Chaker panostaa työpisteiden lisäksi mielellään myös tauko- ja neuvottelutiloihin. Ai-› na perinteinen neuvottelupöy-› tä-tuoli-ratkaisu ei hänen mielestään ole paras. – On kalusteita, jotka auttavat ihmisiä rentoutumaan. Siksi neuvotteluhuoneessa voi hyvin olla esimerkiksi sohva ja muutama nojatuoli. Sohvalla istuttaessa ei tarvitse tuijottaa läppärin näyttöä tai katsella kalvoesityksiä, vaan silloin syntyy helpom-

Kauppakorkeakoulun käynyt Hanna Chaker jatko-opiskeli sisustussuunnittelijaksi silloisen julkikalusteyrityksessä tekemänsä työnsä ohella ja innoituksella. Yrittäjäksi hän on halunnut aina.

min aitoa keskustelua. Jos sohva tuntuu liian uskaliaalta neuvotteluhuoneeseen, hyvä paikka sille on myös työntekijöiden taukotila. Toimitilojen muutosten ei tarvitse välttämättä olla suuria, pienilläkin asioilla voi lisätä mukavuutta. – Hyvä valaistus, ankeat harmaat seinäkkeet pois, avointa tilaa, pirteät värit esimerkiksi tekstiilein, Chaker luettelee ideoita. Hanna Chakerin mielestä yritysten kannattaa satsata myös kahvikoneeseen, esimerkiksi cappucinokoneeseen tai espressokeittimeen. – Mielestäni kahvikone on hyvä investointi yritykselle. Se kokoaa ihmiset yhteen juttelemaan, ideoimaan ja luomaan yhteishenkeä. Houkutteleehan se enemmän, ettei tarvitse hakea laihaa, seisonutta kahvia termarista. Pieni juttu, mutta silläkin on merkitystä.

Hanna C. & Co.

Neuvotteluhuoneessa voi olla sohva ja nojatuolit. Ne takaavat rennon tunnelman.

Toimitilamarkkinoilla odotetaan jo varovaista elpymistä Kiinteistömarkkinoiden ammattilaiset uskovat markkinoiden hiljalleen elpyvän, mutta vuokrapuolella haasteita on vielä runsaasti. Tyhjiä tiloja ilmestyy lisää etenkin toimistomarkkinoille. Loppuvuonna tehdyn toimitilabarometrin mukaan vuokratasojen kehitysodotukset ovat kauttaaltaan laskusuuntaisia. Parhaat markkina-alueet pitävät kuitenkin pintansa haasteellisissakin olosuhteissa. Esimerkiksi Helsingin keskustassa lähes puolet vastaajista uskoo liiketilojen vuokrien pysyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana ennallaan, kun 42 prosenttia vastajista odottaa niiden laskevan. Muilla alueilla laskuun uskotaan laajemmin, niillä 50 – 65

prosenttia vastaajista ennustaa laskua.

Toimistovuokrissa laskupaineita Myöskään toimistotilojen vuokranäkymät eivät ole Helsingin keskustassa niin synkät kuin muilla alueilla, joskin lähes kaksi kolmesta vastaajasta uskoo sielläkin vuokrien laskuun. Laskun uskotaan kuitenkin jäävän alle kolmeen prosenttiin. Suurinta notkahdusta toimistovuokriin odotetaan Espoossa, jossa hyvänkin toimistotilan vuokran odotetaan laskevan noin viidellä prosentilla seuraavan vuoden kuluessa. Turun ja Tampereen toimistovuokrien laskuodotus on kolmen neljän

Toimitilasuunnittelun ABC

prosentin luokkaa. Enemmistö barometrivastaajista uskoo tyhjien tilojen määrän nousevan lähitulevaisuudessa kaikilla alueilla ja kaikissa toimitilatyypeissä. Tyhjien liiketilojen määrän lisääntymiseen uskoo joka toinen vastaaja. Tyhjän toimistotilan määrän kasvuun uskoo pääkaupunkiseudulla jopa 80 prosenttia vastaajista; muualla Suomessa tähän uskoo 68 prosenttia vastaajista.

Kaupankäynti elpyy Kiinteistösijoituksille asetetut tuottovaatimukset näyttäisivät tasaantuneen pari vuotta jatkuneen nousun jälkeen. Barometrin vastaajat olisivat nyt valmiita sitomaan rahansa Helsingin

keskustan toimistokiinteistöön keskimäärin 6,2 prosentin nettotuotolla, mikä on jopa aavistuksen alhaisempi kuin puoli vuotta sitten. Tuottovaatimusten kehitys on ollut samankaltaista kaikissa kasvukeskuksissa, ja lukemat ovat pitkälti samalla tasolla kuin viime keväänä. Myös lähitulevaisuuden tuottovaatimusten odotetaan pysyvän vakaina. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymit ovat romahtaneet kymmeniä prosentteja viime vuosien huippulukemista. Asiantuntijat uskovat pohjan jääneen tältä osin taakse, ja kysynnän uskotaan vahvistuvan kautta linjan. Vastaajista 62 prosenttia uskoo kotimaisten sijoittajien kiin-

Tekstiileillä voidaan tuoda tiloihin väriä ja ne voidaan sävyttää esimerkiksi yrityksen logon väreihin ja siten yhtenäistää ilmettä. Yksi osa toimitilojen parannusta on siivoaminen. – Heitetään turhat paperit pois ja arkistoidaan sellaiset, joita ei päivittäin tarvita. Sillä vähennetään säilytystilan tarvetta. Tärkeä vaihe suunnitteluprosessia on toimittajien kilpailutus ja kalusteiden hankinta. Ammattilainen osaa tehdä hyvät tarjouspyynnöt ja kilpailuttaa toimittajat siten, että asiakkaalle koituu säästöjä myös hankintaprosessissa. – Remontit ja kalusteasennukset tulee suunnitella huolella ja aikatauluttaa mahdollisuuksien mukaan siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä, esim. lomien, henkilökunnan koulutuspäivien aikaan tai viikonloppuna, Chaker neuvoo.

LEED-rakennus on ympäristöystävällinen nostuksen kiinteistökauppoja kohtaan kasvavan seuraavan vuoden kuluessa. Ulkomaistenkin sijoittajien kiinnostuksen viriämiseen uskoo joka toinen vastaaja. Etenkin toimistoja liikekiinteistöjen kaupan elpymiseen uskotaan.

Barometri

››RAKLI-KTI-toimitilabarometri

toteutetaan kahdesti vuodessa. Lokakuun kyselyyn vastasi 73 kiinteistömarkkinoiden asiantuntijaa. Kysely järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa yhteistyössä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn kanssa. Kyselyn toteuttaa KTI Kiinteistötieto Oy.

››LEED on rakennusten suunnittelun, rakentamisen sekä käytön ja ylläpidon ympäristöluokitus. Pohjoisamerikkalaista alkuperää oleva LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on tällä hetkellä yksi harvoista maailmanlaajuisista rakennusten ympäristötehokkuuden sertifiointiluokituksista ja se on ollut käytössä lähes 15 vuotta. LEEDin tavoitteena on edistää rakennuksen kokonaisvaltaista suunnittelua, tuoda esille ympäristöjohtamista rakennusalalla, kannustaa kilpailemaan ympäristötehokkuudella, parantaa kuluttajien tietoisuutta ympäristötehokkaiden rakennusten eduista ja muokata kiinteistömarkkinoiden toimintaa ympäristötehokkaampaan suuntaan.

LEED-sertifioitujen projek-› tien hyöty tulee esille ympäristönäkökohtien lisäksi kustannussäästöjen ja käyttäjäys-› tävällisyyden muodossa. LEEDrakennukset käyttävät materiaaleja sekä resursseja tehokkaammin verrattuna tavallisiin rakennusmääräysten mukaisesti rakennettuihin rakennuksiin. Rakennukset ovat muun muassa energiaystävällisempiä, sisäilmanlaadultaan parempia sekä sijainniltaan ympäristöystävällisempiä liikkumistapoja suosivia. Rakennukset tähtäävät myös terveellisempien työympäristöjen kehittämiseen.

Kolmannen osapuolen ja tarkastama Ympäristösertifikaatti on luotet-

tava mittari ympäristöystävällisemmästä rakentamisesta, koska se on kolmannen osapuolen laatima, vahvistama ja tarkastama. LEED -ympäristöluokituksia myöntävät ja niiden käyttöä valvovat riippumattomat ulkoiset arvioijat U.S. Green Building Council (USGBC) -yhteisöstä. USGBC on voittoa tavoittelematon organisaatio. LEED-sertifikaattia on mahdollista hakea myös asuinrakennuksille, julkisille rakennuksille ja asuinalueille. Varsinkin Yhdysvalloissa ollaan tässä asiassa pitkällä. On olemassa muitakin ympäristöluokituksia rakennuksille, mutta niistä suurin osa on kansallisia järjestelmiä, kuten suomalainen PROMISE-ympäristöluokitus.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Laki- ja työsuhde

seminaari 16.–18.3.

Nuoret yrittäjyyskasvatuksesta:

Silja Linen m/s Silja Serenade

Löpinöitten sijaan toimintaa

välillä Helsinki Tukholma Helsinki Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

Tiistai 16.3. 11.45 Ilmoittautuminen 12.00 Kahvibuffet 12.30 Sopimusehdot puhelinmyynnissä ▪▪ onko suullisesti tehty sopimus sitova? ▪▪ suullisen sopimisen yleiset ongelmat ▪▪ suullisen sopimuksen syntyminen ja sisältö ▪▪ miten toimin, jos kirjalliset ehdot poikkeavat suullisesti sovitusta? Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät 13.30 Hankintalaki ja sen muuttuneet säännökset ▪▪ julkisen hankinnan kilpailutuksen periaatteet ▪▪ kilpailuttamisen uudet kynnysarvot ▪▪ lainvastaisiin hankintoihin uusia seuraamuksia ▪▪ hankintaoikaisu korvaa kunnallisen oikaisupyynnön Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät 14.30 Buffet-lounas 15.15 Yrittäjän työttömyysturva ▪▪ kuka on yrittäjä työttömyysturva-asiassa? ▪▪ työllistyminen yritystoiminnassa ▪▪ työttömyysturva yritystoiminnan päättyessä ▪▪ yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät 16.15 Ajankohtaista eläkevakuutuksesta ▪▪ muutokset YEL- ja TyEL-järjestelmissä tulevina vuosina Yhteyspäällikkö Mauno Hietikko, Fennia-ryhmä 17.00 Tauko (17.00 laiva lähtee Tukholmaan) 17.15 Yrittäjän hyvinvointi ja työssä jaksaminen ▪▪ mistä yrittäjä saa tukea hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ▪▪ työterveyshuolto yrittäjän tukena – kuinka yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät 17.45 Tietoiskuja ajankohtaisista lakimuutoksista ▪▪ uusi henkilöstörahastolaki ▪▪ jätelainuudistus ▪▪ velkajärjestely ▪▪ kilpailulaki ▪▪ uusi yhdenvertaisuuslaki elinkeinotoiminnassa 21.00 A la Carte -illallinen

Keskiviikko 17.3. 7.00 Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan 10.00 Lakineuvojat tavattavissa kokoustiloissa – mahdollisuus myös ruotsinkieliseen neuvontaan 12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.30 Työehtosopimusten muutokset ▪▪ työehtosopimustilanne maaliskuussa 2010 ▪▪ sovitut palkankorotukset aloittain ▪▪ keskeiset tekstimuutokset ▪▪ neuvottelukierroksen välitilinpäätös Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät 13.30 Miten teen työsopimuksen oikein? ▪▪ kirjallinen vai suullinen sopimus? ▪▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus? ▪▪ voinko tehdä peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia? ▪▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪▪ koeaika työsuhteen ehtona ▪▪ työsopimuksen tekeminen ja työehtosopimus ▪▪ liikesalaisuuksien suojaaminen ▪▪ kilpailukieltosopimus Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät 14.30 Kahvibuffet 15.00 Lomautusasiat ▪▪ lomautetun irtisanotun takaisinottaminen ▪▪ koulutusvelvoite ▪▪ työsuhde lomautuksen aikana Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät 16.00 Yleisimmin kysytyt kysymykset Suomen Yrittäjien neuvontapalvelussa Suomen Yrittäjien lakineuvojat Tomi Haapman, Lauri Rautio ja Perttu Wasenius, Suomen Yrittäjät 16.30 Tauko 16.45 Yhdenvertaisuus työelämässä – mitä työnantajan on hyvä tietää ▪▪ yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työhönotossa ▪▪ yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työsuhteen kestäessä ja työsuhteen päättämisessä ▪▪ tasa-arvosuunnitelma Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät

Nuori yrittäjä

(17.00 laiva lähtee Helsinkiin)

17.45 Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy 18.30 Yhteenvetokeskustelu seminaarista Kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille 19.45 Seminaarin päätös ja cocktails 20.00 Buffet-illallinen

Torstai 18.3.

••Nuoret kaipaavat koulun yrittäjyyskasvatukselta käytännön toimintaa puheiden sijaan. Katja Holopainen, teksti ja kuvat

››Myös asiakysymykset kiinnostavat: Miten yritys perustetaan? Minkälainen on kannattava liikeidea ja mikä oikea yritysmuoto? Yrittäjyyskasvatus-sana tuo kahdeksatta luokkaa käyville Veeralle ja Sampolle mieleen tyypit, jotka kiertävät kouluilla ja kertovat, mitä yrittäjyys on. Yhdeksäsluokkalaiset Hilla, Aleksi ja Mikko ovat saaneet syventävää tietoa yrittäjyydestä kaupallisten aineitten kurssilla, luokassa, jossa on pehmeät penkit ja tietokoneet. Tunneilla saa tietää yrittäjyyden hyvistä ja huonoista puolista – jos jaksaa kuunnella. Lukiossa kerrotaan yhteiskun-› taopin tunneilla yrityksen perustamisesta ja juridisista asioista. Aleksi Ripatti valitsi lisäksi valinnaisen Nuori Yrittäjä -kurssin. − Olimme ympäri vuorokauden Järvenpään lukiolla, suunnittelimme ryhmissä yrityksen ja yrittäjäraati valitsi parhaan. Juuri tähän tapaan nuoret haluaisivatkin tietoa yrittäjyydestä. Olisi kiva tehdä yhdessä luokan kanssa jotain, toteaa Veera. Sampo säestää toiminnallisuuden olevan löpinöitä tehokkaampaa. Hilla toivoisi, että tunneilla voitaisiin työstää oppilaitten yritysideoita ja pohtia, mikä oikeasti olisi mahdollista ja toimivaa. Mutta ei meillä ole oikeasti mitään hajua siitä, miten yritys oikeasti perustetaan, kuinka kallista ja hankalaa se on, Aleksi Ripatti sanoo. Ensin ammatti ja työkokemusta Veera kertoo, ettei hän tiedä vielä ollenkaan, miksi haluaisi tulla isona, yrittäjyydestä puhu-

Kahdeksasluokkalaisilla Veera Ikosella ja Sampo Latvakankaalla, yhdeksäsluokkalaisilla Hilla Pesosella, Aleksi Kilpeläisellä ja Mikko Piisisellä sekä lukion toista käyvällä Aleksi Ripatilla on kokemusta sponsorien hankkimisesta ja leirikoulujen rahankeruusta. mattakaan. Sampo toteaa, että ensin olisi varmasti oltava töissä ja kerättävä kokemusta. Hilla valitsisi palkkatyön turvallisuuden takia, ellei hänellä olisi vahvaa yritysideaa, johon muutkin uskoisivat hänen itsensä lisäksi. Perusammatti on kuitenkin en-

sin hankittava. Aleksi Kilpeläinen pitää yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona. Mikko toivoisi voivansa elättää itsensä jääkiekkoilijana: − Meillä on myös rakennusalan perheyrityksiä, joissa voisin työllistyä.

Aleksi Ripatti työllistää jo nyt itseään freelancerina muun muassa antamalla rumputunteja. Ensi kesäksi hänellä on idea, jolla hän toivoo voivansa työllistää itse itsensä: − En kuitenkaan vielä kerro sitä, ettei kukaan toinen varasta ideaani.

Aleksi ei näe yrittäjyyttä kokopäiväisenä vaihtoehtona. Sen sijaan hän voi kuvitella itsensä sivutoimiseksi yrittäjäksi: − Minulla on paljon aikuisia tuttuja, joilla sivutoiminen yrittäjyys toimii hyvin.

Yrittäjyys osa opetussuunnitelmaa Yrittäjyyskasvatus sisältyy opetussuunnitelmaan alakoulun ensimmäisestä luokasta alkaen. Jäykkä käsite sisältää esiintymistaitojen, tiimityön, rohkeuden, omatoimisuuden ja vastuullisuuden tukemista. Kaikkea sitä mitä sisältyy sisäiseen yrittäjyyteen. Ulkoisen yrittäjyyden eli liiketoiminnan perusteiden opetus alkaa yläkoulun puolella. Yläkoulussa ja lukiossa yrittäjyyskasvatus on sisällytetty kaikkiin aineisiin, mutta lisäksi oppilailla on mahdollisuus valita yrittäjyyteen liittyviä kursseja – jos koulu sellaisia tarjoaa. Opettajien henkilökohtainen tietämys yrittäjyydestä on usein vähäistä. Tärkeää olisikin, että opettajat oppisivat käyttämään opetuksessa hyväkseen yhteistyökumppaneita kuten yrittäjiä ja yrityksiä, pankkeja, uusyrityskeskuksia ja työvoimatoimistoa, projektipäällikkö Tuula Ilvonen Keski-Uudenmaan YES-keskuksesta toteaa. Ympäristönvaihdos ja uudet asiantuntija lisäävät oppilaiden mielenkiintoa. Suomessa toimii 15 alueellista YES-keskusta, jotka tarjoavat kouluille yrittäjyyskasvatusta.

Yrittäjyyskasvatusta leirikoulun kylkiäisenä Ensimmäinen luonteva

Riku Tuominen, Jenna Seppänen ja Meri Sallinen myivät keksejä Kellokosken Yrittäjien joulukadun avajaisissa.

tilaisuus yrittäjyyskasvatukseen tulee usein jo alakoulussa, jossa kerätään rahaa melko ahkerasti leirikouluihin ja luokkaretkiin. Ruukin koulun 5 C luokka, möi makeisia Kellokosken Yrittäjien joulukadun avajaisissa. Aluksi myyminen hieman kangerteli, mutta pian viidettä luokkaa käyvät 11-vuotiaat pääsivät vauhtiin. He kiidättivät karkkirasioita kaupan parkkipaikalle saapuvien asiakkaiden luokse. – Oli kivaa. Opittiin me vähän huijaamaankin, kun yksi rasia maksoi 6,5 euroa ja kaksi 13 euroa, supermyyjä Riku Tuominen totesi. Mutta eihän se mitään huijaamista ollut, ennalta hiottua myyntitaktiikkaa vain.

7.30 Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

(Kaikki ajat ovat paikallista aikaa.)

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 390,-/hlö 2-h ikkunallisessa hytissä, 412,-/hlö 1-h sisähytissä, 431,-/hlö 1 h promenade hytissä ja 440,-/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta: 550,-/hlö 2-h ikkunallisessa hytissä, 572,-/hlö 1-h sisähytissä, 591,-/hlö 1 h promenade hytissä ja 600,-/hlö 1-h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Ilmoittautuminen Viimeistään 2.3.2010 sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri Yhteistyössä

Ensimetri avusti alkuun 943 uutta yritystä viime vuonna Ensimetrissä • •Uusyrityskeskus yrittäjähalukkuuden ennätysvuosi. ››Yrityksen perustajia palveleva Uusyrityskeskus Ensimetri auttoi vuonna 2009 alkuun ennätykselliset 943 uutta yritystä. Sivutoimisia näistä uusista yrityksistä on 222 eli 23,5 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen tuli 40 yritystä. Vuonna 2009 perustetut yritykset loivat 735 työpaikkaa. Vuonna 2009 uusi yrityksiä perustettiin eniten palvelualalle, 73 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen tuli 2,4 prosenttia. Uusia yrityksiä syntyi viime vuonna myös kaupan- ja teollisuuden aloille.

Lausuntoja Finnveralle lainapäätösten tueksi Ensimetrin toiminnassa on nähtävissä kasvua kautta linjan. Uusia yritysideoita listattiin vuoden 2009 aikana 2 413 kappaletta (2008: 2 223) ja asiakaskäyntejä 3763 (2008: 3 551). Uusia asiakkaita Ensimetrissä kävi 2 452, kasvua edellisvuoteen tuli 7,3 prosenttia. Ensikäynnillä Ensimetrissä kävi yrittäjäehdokkaita vuonna 2009 kaikkiaan 2 452, joista naisia oli 1 061 ja miehiä 1 391 kävijää. Kasvua edellisvuoteen

tuli 168 yrittäjäehdokasta. Yrittäjäehdokkaista 32 prosenttia oli 30 – 39-vuotiaita ja samassa ikäryhmässä tapahtui myös eniten yrittäjäehdokkaiden määrän kasvua edellisvuoteen verrattuna. Ensimetrin laati vuonna 2009 starttiraha- ja jatkostarttirahalausuntoja yhteensä 700 kappaletta. Vuonna 2009 Ensimetri aloitti uutena palveluna lausuntojen laatimisen Finnveralle pienyrittäjä- ja naisyrittäjälainapäätösten tueksi. Lausuntoja laadittiin aloitusvuonna 100 kappaletta.

Yksinyrittäjän palkkatuki Saloon, Somerolle ja Kaskisiin Yksinyrittäjien avustuskokeilu laajeni vuodenvaihteessa Salon seutukuntaan ja Kaskisten kaupunkiin. Näillä alueilla voidaan nyt myöntää avustusta yrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Ensimmäisen työntekijän palkkatukikokeilu käynnistyi vuoden 2007 kesäkuussa. Palkkatukea myönnettiin aluksi Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa 17 kunnan alueella toimiville yksinyrittäjille. Avustuskokeilua on matkan varrella laajennettu niin, että sen piirissä on nyt noin 150 kuntaa sellaisilla alueilla, joiden taloudellinen kehitys on jäänyt muuta maata heikommalle. Nyt tuen piiriin päässyt Salon

seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2011 loppuun asti. Kaskisten kaupunki on äkillisen rakennemuutoksen alue vuoden 2010 loppuun asti. Avustusta voidaan myöntää, jos yrityksen ensimmäinen työntekijä palkataan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen ja työntekijän työaika on vähintään 25 tuntia viikossa. Muitakin edellytyksiä tuen saamiselle on, ja niistä saa lisätietoa alueen ELY-keskuksesta, jonne tukihakemus myös jätetään. Ensimmäisen vuoden aikana avustus on 30 prosenttia työntekijän palkkamenoista ja toisena vuonna 15 prosenttia.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Nuori yrittäjä

Yrittäjävaihto antoi rohkeutta oman malliston eteenpäin vientiin

TÄYTTÄ ASIAA | Petri Salminen

(Myynti-)putken päässä kajastaa valoisa tulevaisuus

usi vuosi alkaa aina odotuksin ja odotuksiin liittyvin kysymyksin. Vuosi sitten yrittäjien keskuudessa aprikoitiin ylle laskeutuneen laman syvyyttä ja sen vaikutuksia itse kunkin yritystoimintaan. Pelko ja synkkyys olivat tuolloin vallitsevassa roolissa. Valitettavan monessa tapauksessa uhkakuvat muuttuivat vuoden mittaan todellisuudeksi. Onneksi kuitenkin suurin osa suomalaisista yrityksistä taisteli itsensä läpi lamavuoden myllerrysten. Uuden vuosikymmenen käynnistyttyä elämme jälleen odotusten keskellä. › Odotukset ovat kuitenkin muuttaneet muotoaan verrattuna edellisvuoteen. Enää › ei kysellä, kuinka syvälle tulemme putoamaan, vaan nyt pohditaan onko uusi nousu jo käynnistymässä. Vähintäänkin varovainen optimismi on leviämässä läpi yritys-› kentän. Pienet onnistumiset ympärillämme saavat meidät itsemmekin uskomaan, että voimme olla jälleen menestyjien joukossa. Me, jotka kaikesta ympärillämme velloneesta turbulenssista huolimatta olemme pitäneet yrityksemme pystyssä, olemme saaneet vahvistuksen sille, että toimintamme on tehty kestämään koviakin puhureita. Tämä onkin pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Työssäni olen saanut seurata lukuisien eri toimialoilla toimivien yritysten tapoja reagoida muuttuneeseen taloustilanteeseen. Näkemykseni on, että yritykset, jotka ovat satsanneet olemassa olevien asiakkaidensa palvelemiseen ja uusien asiakkaiden hankkimiseen, ovat selvinneet jotakuinkin kuivin jaloin lama-aikanakin. Myyntiin panostaneet yritykset ovat paitsi selvinneet, myös saavuttaneet lisää markkinaosuuksia kilpailijoiltaan. Markkinoita on jaettu uusiksi muun muassa siitä syystä, että kilpailijat ovat supistaneet toimintaansa, jolloin asiakas päätyy ostamaan tarvitsemansa artikkelit siltä, joka aktiivisesti tarjoaa tuotteitaan ja palvelujaan ja osoittaa näin olevansa ”pelissä mukana”. Uskon, että vuonna 2010 markkinaosuuksien uusjako kotimaassa ja kansainvälisesti tulee edelleen jatkumaan. Aktiiviset haalivat asiakkuuksia passiivisilta. Jokaisen yrittäjän kannattaisikin pohtia, kumpaan joukkoon itse kuuluu: aktiivisiin vai passiivisiin. Huominen myydään jo tänään.

••Aina ei lähtiessään tiedä mitä löytää ja oppii. Tämän allekirjoittaa mikkeliläinen Kaisu Mäkinen, 25 v. Jaana Matikainen, teksti Paula Myöhänen, kuva

››Hän oli viime syksynä kolmen kuukauden ajan yrittäjävaihdossa Milanossa. Mitään suuria ahaa-elämyksiä hän ei koe saaneensa, mutta kansainvälisen kokemuksen myötä tuli vankka halu jatkaa yrittäjänä. – Kun oli tarpeeksi kauan irti työstään ja työpaikastaan, näki lähelle. Minulle ehti tulla jo ikävä omaa pajaa. Olin vakuuttunut siitä, että minun kannattaa jatkaa yrittäjänä, vaikka alku on ollut melkoista rämpimistä, kertoo Kaisu. Antoisinta hänestä yrittäjävaihdossa oli oman korusarjan suunnittelu. Mitään valmista ideaa hänellä ei ollut, vaan kaikki alkoi idean etsinnästä. – Siitä siirryttiin luonnosvaiheeseen ja pikkuhiljaa aloin tehdä kokeiluja ja tutkia kannattavuutta. Tein myös kustannuslaskentaa ja tutkin markkinoita, eli kävin läpi koko prosessin. Lisäksi opettelin tuntikirjanpitoa ja raportointia. Kaikkia näitä pystyn hyödyntämään omassa työssäni, uskoo Kaisu. Tämän vuoden aikana hän aikoo raivata tilaa arjestaan oman malliston toteuttamiselle. – Tähän asti aika on tuntunut menevän aloittavana yrittäjänä hengissä säilymiseen ja laatikot pursuavat ideoita, kertoo Kaisu. Luovassa työssä on kirouksensa

FOKUKSESSA

Kolmen kuukauden aikana Kaisu ehti pysähtyä miettimään omia työtapojaan. Hän kokee olevansa järjestelmällinen luonne, mutta silti hänestä tuntuu, että ideavirran katkaiseminen arkirutiinien takia on työlästä. Vaikeinta hänestä on ollut yhdistää markkinamiehen rooli luovan ammatin herkkyyteen. – Olen aina ajatellut asiakasta ensin, sillä sieltä tulee raha yritykseen. Luovuutta on kuitenkin pystyttävä pitämään yllä, sillä ilman sitä ei työtä pysty tekemään, tuumii Kaisu. Ristiriitaa lisää se, että idea voi tulla sunnuntai-iltana ja sen piirtä-

miseen menee useita tunteja. Silti työpaikalla on oltava maanantaina kahdeksalta. – Käsityötä tehdessä ei aina etukäteen tiedä minkä verran jokin tietty vaihe vie lopulta aikaa. Lisäksi itse laaditut aikataulut menevät herkästi uusiksi jos asiakkaan koruun tarkoitetut kivet eivät tule postissa ajallaan, sanoo Kaisu. Kuopion Muotoiluakatemiasta vuonna 2007 jalometallimuotoilijaksi valmistunut Kaisu Mäkinen perusti oman yrityksen tammikuussa 2008. Yrittäjänä hän sanoo voivansa yhdistää työhönsä myös toisen ammattinsa, vaatetusalan artesaanin taidot. – Muotoilualalla on rajalliset mahdollisuudet työllistyä vieraan palvelukseen. Toisaalta olen sen verran omapäinen, että haluan toteuttaa omia korujani. Tuon haaveen eteenpäin vientiin Kaisu sai vauhtia yrittäjävaihdosta. Yhteistyökumppanina hänellä oli korusuunnittelun professori Maria Luisa Vitobello, jolla on ollut oma yritys 25 vuoden ajan. Vitobello on varsin tunnettu korusuunnittelija kotimaansa ulkopuolella, ja hänen korujaan on ollut myynnissä niin Hong Kongissa kuin New Yorkissa. Tällä hetkellä Vitobello tutkii ja kehittää tekniikoita vanhojen korujen aidontamiseen ja väärennösten paljastamiseksi. – Tätä en emännästäni tiennyt etukäteen, Kaisu sanoo ja lisää, ettei konkariyrittäjä antanut mitään valmiita toimintaohjeita, vaan oivallukset tapahtuivat omassa päässä. Nuorille, alle kolme vuotta toimineille yrittäjille tarkoitettu EU-rahoitteinen ohjelma jatkuu tänä vuonna. Välittäjäorganisaatioina toimivat muun muassa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä, Päijät-Hämeen koulutuskonserni – Lahden Ammattikorkeakoulu.

lisätietoa

››www.erasmus-entrepreneurs.eu

Petri Salminen Salminen & Tikka Oy, toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät ry, hallituksen jäsen KSY:n nuorten yrittäjien työryhmä

Vaikuttavat verkostot ja Nuorkauppakamarin aktiivi, kajaanilainen • •Yrittäjäjärjestön Miariikka Heikkinen ammentaa energiansa ihmisistä ja tekemisestä.

AKTIIVI

Riikka Kovala, teksti ja kuva

››Asunnonvälittäjä-yrittäjä Miariikka Heikkisen vapaa-aika on tehokkaasti käytetty Nuorkauppakamariin ja y-järjestötoimintaan. − Kun näkee koko ajan uusia ihmisiä ja pääsee tapahtumiin, joihin ei muuten ikinä tulisi kutsuja, innostaa se tekemään ja lähtemään. Siitä saa niin paljon itsellensä, vaikka täytyy antaakin paljon. Niinpä se on, että täytyy antaa, jos aikoo saada jotain. Vielä viime vuonna Miariikka toimi Kajaanin yrittäjänaisten puheenjohtajana ja hän oli neljä vuotta Yrittäjänaisten keskusliiton hallituksessa. ”Ihan kaikkeen ei aika riitä kuitenkaan”. 39-vuotias järjestövaikuttaja valittiin Nuorkauppakamarin kansalliseksi puheenjohtajaksi kuluvalle vuodelle. Luvassa on siis rutkasti kalenterimerkintöjä ja viikonloputkin ovat tiukkaan varattu. Nuorkauppakamarin kansallinen puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksessa sekä johtaa järjestöä kokonaisvaltaisesti. − Tietysti kansainvälinen puoli tulee myös mukaan. Edustan Suomen Nuorkauppakamareita kansainvälisillä kentillä. Kotimaassa saan ilokseni vierailla eri yhdistysten luona. Kun näkee, miten asioita tehdään eri puolilla Suomea, antaa se näkökulmaa ja voi antaa vinkkejä muille kamareille. Johtamistaidot kehittyvät Miariikka iloitsee nähdessään nuorten aikuisten kehittyvän

Nuorten Yrittäjien kantaa ottavia kirjoituksia kaivataan lisää! Ota yhteys toimitukseen riikka.kovala@yrittajat.fi

Kiirettä on pitänyt, toteaa joulukuussa kansainvälisestä yrittäjävaihdosta palannut Kaiku Korun Kaisu Mäkinen. Hänen korujaan on esillä huhtikuun puoleen väliin saakka Mikkelin Kenkäverossa olevassa Lasten huoneessa -näyttelyssä.

olla jatkaja jollekin yritykselle. − Mielenkiintoa uusiin asioihin on. Kainuun Asuntomarkkinoiden tavoitteena on säilyttää ainakin nykyinen markkina-asema. Yrittäjän mukaan yrityksessä ollaan koko ajan tuntosarvet ylhäällä omaa toimintaa kehittäen. Lama ei ole kolhaissut vuokramarkkinoita samoin kuin myyntipuolta. − Näkymät ovat ilahduttavan tasaiset, taantuma ei ole niinkään vaikuttanut vuokra-asuntoihin. Kainuussa on Talvivaaran kaivos, joka vaikuttaa asuntojen

kysyntään ja meille tulee myös tulomuuttajia. Opiskelijat on tietysti iso ryhmä, varsinkin syksyaikaan asunnoista on jopa pulaa. Nuorkauppakamarissa vajaa neljännes jäsenistä on yrittäjiä. Suomen Yrittäjien ja Nuorkauppakamarin ”kohderyhmä” on siis osittain sama. − Kun kuulun sekä SY:hyn että JCI:hin, niin kyllähän katson molemmilla laseilla asioita, pystyn hyödyntämään näkemääni ja oppimaani. Monessa paikassa vaikuttamisesta hyötyvät varmasti kaikki osapuolet. Miariikka on nyt kolmatta

vuotta SY:n Nuorten yrittäjien valiokunnassa. − Näen nuorten yrittäjien toiminnan sillä tavalla tärkeäksi, koska sukupolvet ajattelevat eri tavalla myös yrittäjyydestä. Siksi on hyvä, että on tällainen valiokunta, joka aktivoi myös nuoria yrittäjiä yrittäjäjärjestötoiminnan pariin. On tärkeää saada uusia ajatuksia ja uusia tekijöitä kasvamaan SY:hyn. NY-valiokunta on tosi innostunut tekemään nuorten yrittäjien innostamiseksi asioita ja kun sen päästää irti, niin tuloksia syntyy varmasti, hän pamauttaa.

Ihmisestä ja järjestöistä 1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan a) Nuorkauppakamarin toimintaan ja b) Suomen Yrittäjien jäseneksi?

Parasta johtamiskoulutusta Nuorkauppakamarissa on eri luottamustehtävämme, mitä tarjoamme jäsenillemme. Jäsenet pystyvät viemään järjestössä kerätyt opit omaan työpaikkaansa tai yritykseensä hyödyksi, yrittäjävaikuttaja Miariikka Heikkinen sanoo. järjestön ja toiminnan kautta. − Olen nähnyt ihan huikeita menestys- ja kehitystarinoita siitä, miten hyvin ujosta nuoresta kasvaa esiintymistaitoinen johtaja. On huikeaa seurata vierestä, tsempata ja kannustaa. − Nuorkauppakamarin slogan on tekemällä oppiminen. Paras-

ta johtamiskoulutustamme on eri virkamme, mitä tarjoamme jäsenillemme. Jäsenet pystyvät viemään järjestössä kerätyt opit omaan työpaikkaansa tai yritykseensä hyödyksi. Miariikka Heikkinen oli 29-› vuotias, kun hän perusti vaateliikkeen vuonna 2000. Muuta-

man vuoden päästä eteen tuli toimialan muutos, kun Miariikka osti vuokra-asuntojen välitysyhtiön, jossa myös hänen miehensä Jari työskenteli. Vuodesta 2003 saakka Miariikka on pyörittänyt Kainuun Asuntomarkkinat Oy:tä yksin, mies auttaa tarvittaessa.

Ovi avoinna

Aktiivinen yrittäjä on valmis tarttumaan uuteen tilaisuuteen, silloin kun sellainen kohdalle sattuu. Nuorkauppakamarissa on alkamassa omistajanvaihdoshanke jatkajien suuntaan, ja Miariikka sanoo varovaisesti, ettei hän poissulje mahdollisuutta

a) Nuorkauppakamarin toimintaan tutustuin mieheni kautta ja päätin hakea jäseneksi. Minua kiinnostaa itsensä kehittäminen › ja erilainen vaikuttaminen projektien kautta omaan paikkakuntaan ja myöhemmissä viroissa maanlaajuisesti.

3. Mieleenpainuvin tilanne, josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa?

b) SY:hyn liittyminen on jo pelkästään kannanotto, totta kai kaikkien yrittäjien pitää kuulua yrittäjäjärjestöön. Minulle tärkeää on vaikuttaminen yrittäjyyteen Suomessa. Molemmissa järjestöissä isona asiana ovat myös verkostot.

2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta?

löytyy tietoa ja SY:n julkaisuja seuraamalla pysyy ajan tasalla.

− Yritystoiminnan kannalta verkostot ovat tärkeitä, löytyy asiakkaita ja apua. Nuorkauppakamarissa näkökulma laajenee, › kun tekee paljon erilaisia asioita ja pystyy sitä kautta viemään asioita eteenpäin. › Oppeja pystyy hyödyntämään työelämässä ja muissa järjestöissä. SY:n nettisivuilta

− Viime heinäkuussa olin Japanissa 125 nuorkauppakamarilaisen kanssa ainoana suomalaisena kouluttautumassa tulevaan puheenjohtajakauteen. Oli huikeaa nähdä, kun kaikilla on sama tavoite, niin yhteinen › sävel löytyy, vaikkei osa japanilaisista puhu-› nut sanaakaan englantia. Tehtyämme pari päivää ryhmätöitä, aloimme pian kaikki ymmärtää toisiamme.

4. Motto

− Haarukalla ja veitsellä, pala kerrallaan se norsukin syödään.

5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi?

− Sopivan kiireinen ja tuloksekas. Sellainen, että on saanut tehtyä tehtävät, mitä on aikonut.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Ulkomaat

Britannia tarjoaa hyvän kodin yrityksille

Eurooppaa edestakaisin

Reetta Purontakanen, teksti Saara Kekki, kuva

››Lähes neljän Helsingin-vuotensa aikana suurlähettiläs Caton on saanut seurata aitiopaikalta sekä Britannian että Suomen taloutta ja tavata monia suomalaisia yritysjohtajia. − Olen saanut matkustaa ympäri maata, tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä vaalia Suomen ja Britannian välisiä yhteyksiä. Näkemäni perusteella voin sanoa, että suhteet ovat erinomaiset kaikilla tasoilla. Catonin mielestä mailla on hyvä yhteinen pohja: Britannia ja Suomi ovat molemmat omillaan toimeentulevia ja kekseliäitä maita, jotka uskovat vakaasti vapaaseen kauppaan, yrittäjyyteen ja innovaatioihin yritysten pitämiseksi kehityksen kärjessä.

selventää. Caton uskoo, että lamasta huolimatta pienten ja keskisuurten yritysten lähtökohdat Britanniassa ovat vakaat: suuret, avoimet ja kilpailukykyiset markkinat; erinomainen valikoima peruspalveluita, kuten markkinointia, mainontaa ja rahoitusta. Lisäksi yli 60 miljoonan hengen monikulttuurinen väestö on kiinnostunut kokeilemaan uusia tuotteita. Monet yritysmaailman ihmiset uskovat, että viimeksi mainit-

Yrityspalvelut tuohduttavat

››Skotlannin pienyrittäjät ovat

tuohtuneita Bank of Scotlandin päätöksestä hoitaa suhteet pienyritysasiakkaiden kanssa call centerin kautta. Federation of Small Businesses ilmoittaa olevansa tyrmistynyt pankin ”hylkäämisestä”.

UK Trade & Investment palkitsee viisi pohjoismaalaista yritystä Britannian investoinneistaan maaliskuun alussa. Ehdolla on myös pienempiä kasvuyrityksiä, kuten Spotify ja suomalainen Muxlim.

Kansainvälinen kauppa yhdistää Muitakin yhtäläisyyksiä on. Molemmat maat ovat riippuvaisia kansainvälisestä kaupasta, ja tämänhetkinen lama on vahingoittanut molempien talouksia. Viimeisen vuoden aikana on ollut mahdotonta avata televisio tai lukea lehtiä näkemättä uutisia yrityksistä, jotka ovat vaikeuksissa, kun niiden asiakkaat vähentävät kulutustaan. Catonin näkemys tähän on selvä. − Jos perustaa mielipiteensä Britannian taloudesta vain näihin synkkiin uutisiin, masentuu varmasti. Lisäksi saa tilanteesta aivan väärän käsityksen. Oma arvioni tilanteesta on, että seuraavalla vuosikymmenellä menestyvät yritykset ovat niitä, jotka asemoivat itsensä hyvin selviämään lamasta, hän

••Britannian Suomen suurlähettiläs, tohtori Valerie Caton tuntee yritys- ja rahoitusmaailman Suomessa ja Britanniassa.

tu on olennainen tekijä pienille yrityksille. Kuluttajien avoimuus innovatiivisille tuotteille tekee Britanniasta erinomaisen koekentän yrityksille, joilla on kansainvälisiä tavoitteita. Britannialla on myös vahvat historialliset ja taloudelliset yhteydet kasvaville markkinoille Aasian, Afrikan ja Lähi-Idän maissa, puhumattakaan Atlantin ylittävistä suhteista Pohjois-Amerikan talousalueelle. Ehkä juuri näiden syiden takia monet niin suomalaiset kuin muutkin pohjoismaalaiset yritykset ovat valinneet Britannian tärkeäksi kohdemarkkinakseen. Viime vuosien aikana sadat

Yhtymät auttavat

Lontoo valmistautuu järjestämään vuoden 2012 kesäolympialaiset. Kisat tarjoavat hienoja mahdollisuuksia niin taitaville urheiljoille kuin yrityksillekin.

Nihkeät pankit

pohjoismaalaiset yritykset ovat laajentaneet toimintaansa Britannian markkinoille, joista viime vuonna 54 projektia toteutui suurlähetystöjen UK Trade & Investment-tiimien avustuksella. Tämän johdosta UK Trade & Investment palkitsee viisi pohjoismaalaista yritystä Britannian investoinneistaan maaliskuun alussa pidettävässä palkinto-

gaalassa Lontoossa. Palkintoihin on asetettu ehdolle suuria nimiä kuten Nokia, Vattenfall ja Statoil, sekä myös pienempiä kasvurityksiä kuten Spotify ja suomalainen Muxlim, jotka ovat kaikki omalta osaltaan tulleet hakemaan markkinaosuuttaan Britanniasta, ja toisaalta tuoneet Britanniaan uusia innovaatioita ja osaamista.

BARENTS-FOORUM 18.3.2010 Finlandia-talossa Barentsin alueen mahdollisuudet ja näkymät pk-yrityksille Suomen Yrittäjät järjestää Barentsin alueen tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän korkeatasoisen foorumin yhteistoiminnassa Finpron ja Opora St. Petersburgin kanssa. Tilaisuudessa käyttää puheenvuoron tasavallan presidentti Tarja Halonen. Päivän aikana on tarkoitus saada uusinta tietoa siitä, mitä Barentsin alue tarjoaa sekä tietoa siitä, miten oikeat verkostot löytyvät, ja miten niihin päästään mukaan. Foorumin puheenjohtajana toimii maaherra, tohtori Eino Siuruainen. Torstai 18.3.2010, Helsinki-sali 9.30

Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00

Foorumin avaus Yrittäjäverkostot voimavarana

Alkanut vuosi on kiinnostava Britannian kotimaan politiikassa: parlamenttivaalit ovat tulossa. Caton suhtautuu mahdolliseen hallituspuolueen vaihtumiseen rauhallisesti. − Uskon, että Britanniassa on vahva puolueet ylittävä halu houkutella investointeja maahan, kannustaa tulevaisuuden kasvua innovaation kautta ja tukea yrittäjyyttä. Sama koskee byrokratian vähentämistä ja Britannian työmarkkinoiden pitämistä joustavina. Tulevaisuudessa nähdään myös muita uusia hankkeita, kun Lontoo valmistautuu järjestämään vuoden 2012 kesäolympialaiset. Kisat tarjoavat hienoja mahdollisuuksia niin taitaville urheiljoille kuin yrityksillekin. Maan valmistautuessa olympialaisiin huomiota kiinnitetään yhä enemmän energiatehokkuuteen ja vihreisiin ratkaisuihin ympäri maata. Caton huomauttaa, että hallitus suhtautuu vakavasti sitoumukseensa. Uusi kansallinen uusiutuvan energian strategia luo pohjan 100 miljardin punnan (116 miljardin euron) investoinneille uusiutuvan energian projekteihin vuoteen 2020 mennessä. − Lopuksi haluan sanoa Britanniasta kiinnostuneille suomalaisille yrityksille, että minä ja UK Trade & Investment-tiimini olemme Suomessa teitä varten, Caton lisää.

Mitä UK Trade & Investment tekee

››UK Trade & Investment on Britannian valtion organisaatio, joka auttaa

ulkomaalaisia yrityksiä sijoittumaan Britanniaan. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia suomalaisille yrityksille.

››auttaa yrityksiä tarjoamalla markkinatietoa, kontakteja verkostoihin,

yliopistoihin ja asiantuntijapalveluihin, tietoa rahoituksen hankkimisesta ja valtion tukimuodoista, apua työvoiman ja fyysisten toimitilojen kartoittamiseen, sekä tuotekehityskumppaneiden löytämiseen.

››toimii Suomessa Iso-Britannian suurlähetystön alaisuudessa Helsingissä.

Tasavallan Presidentin Tarja Halosen puheenvuoro Mitkä toimialat tarjoavat parhaat kehitysmahdollisuudet? ▪ johtaja Juhani Anhava, Pöyry Oy

Opora Rossiin näkemykset Barentsin alueen kehityksestä ▪ Opora Rossiin edustaja

Käytännön kokemuksia Barentsin alueelta sekä Murmanskista ▪ teollisuusneuvos Seppo Saarelainen, Betonimestarit Oy, Yrittäjän raha – miksi Venäjä? ▪ CEO Tapio Herajärvi, Corrotech Oy, metalliteollisuus

13.00–14.00

Lounas

14.00

Ennakoimalla ajoissa mukaan Barents hankkeisiin

(lounas ja kahvitarjoilu 60 €)

››Suhdannekriisissä luottoluokitus on osoittautunut Saksan keskisuurille yrityksille riskitekijäksi, jonka monet yritykset aliarvioivat. Pankeista kerrotaan, että monien yritysten luottoluokitus on heikentynyt tai heikkenee vuoden 2009 tuloslukujen perusteella edelleen. Michael Woywode, pk-yritysten tutkimusinstituutin johtaja Mannheimin yliopistosta, sanoo, että luottoluokituksen hallinnan pitäisi olla keskisuurissa yrityksissä tärkeä osa strategista johtamista. Jäädäänpä kotiin ››Arviolta joka kymmenes skot-

Kuluttajien avoimuus innovatiivisille tuotteille tekee Britanniasta erinomaisen koekentän yrityksille, joilla on kansainvälisiä tavoitteita, Britannian Suomen suurlähettiläs, Valerie Caton tietää.

▪ Project Leader, Petri Leino, Finpro Arctic Oil & Gas Project, Murmansk

Barentsin alueen tarjoamat mahdollisuudet pk-yritysten näkökulmasta ▪ varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja, Suomen Yrittäjät ▪ foorumin johtopäätökset, maaherra, tohtori Eino Siuriainen

14.45–16.00

B to B WorkShop ▪ rakentaminen, infrastruktuuri, metalliteollisuus ▪ kuljetus ja logistiikka ▪ muut toimialat, palvelut, rahoituskanavat ym. yhteistyöhankkeet

Foorumi on maksuton (rajoitettu osallistujamäärä) ▪

Ilmoittautumiset viimeistään 11.3.2010 osoitteeseen www.yrittajat.fi/tapahtumakalenteri tai mari.savolainen@yrittajat.fi tai puhelimitse Mari Savolainen (09) 2292 2934

▪ Tilaisuutta koskeviin kysymyksiin vastaa Thomas Palmgren, puh. 050 500 3384

Tervetuloa!

Paikallinen kauppatapaosaaminen auttaa Britanniassa Riikka Kovala, teksti Mirasys Ltd, kuva

Etene kumppanuuksien kautta

Videovalvontaohjelmistoja suunnitteleva Mirasys

Riivari neuvoo muita Britannian markkinoista kiinnostuneita suomalaisia yrityksiä toimimaan ensin kumppaneiden kautta, jolloin voi varmistua oman valikoiman soveltuvuudesta. − Kaupankäyntikulttuuri poikkeaa melko paljon suomalaisesta, joten paikallista kulttuuri- ja kauppatapaosaamista tarvitaan myös. Yrityksen liikevaihto on 6,3 miljoona euroa, josta vientiä on yli puolet. Britannian osuus on alle viisi prosenttia tällä hetkellä, mutta toimitusjohtaja Riivari ennakoi osuuden kasvavan tänä vuonna yli 10 prosenttiin liikevaihdosta. − Mirasysin liiketoiminta on voimakkaassa kasvussa ja vuodesta 2010 odotetaan läpimurtovuotta viennissä. Vaikeat taloudelliset olot eivät vähennä tarvetta suojautua myymälävarkauksia ja murtoja vastaan. Varsinkin 2009 käynnistetty vienti EU:n ulkopuolelle menee hyvin. Mirasys solmi viime vuonna merkittävän kaupan Bangkokin kaupungin kanssa. Yritys toimittaa ohjelmistot koko metropolin kattavaan kameravalvontajärjestelmään.

Oy on valloittanut ulkomaan markkinoita pala kerrallaan. Ensimmäiset järjestelmänsä yritys myi Britanniaan vuonna 2003 ruotsalaisen kumppaninsa Bewator:in kanssa. Helsinkiläinen Mirasys on johtava turvallisuusalan videovalvontaohjelmistojen kehittäjä Euroopassa ja merkittävä peluri myös maailman markkinoilla. Vuonna 1997 perustettu Mirasys toimii yhteistyössä kansainvälisten palveluntarjoajien ja laitevalmistajien, kuten tietotekniikkayritys Hewlett-Packardin kanssa. Mirasysin turvajärjestelmät tukevat video-, audio- ja tekstipohjaista valvontaa. − Olemme toimineet Britannian markkinoilla pitkään partnereiden kanssa. Teetimme itse laajan puhelinhaastattelukierroksen potentiaalisten kumppaneiden keskuudessa 2006, Mirasys Ltd:n toimitusjohtaja Jukka Riivari kertoo. Vuonna 2007 Mirasysin tytäryhtiö avasi ovensa saarivaltiossa. Vähittäiskauppa ja julkishallinto ovat ko. markkinoilla suurimmat asiakastoimialat. Asiakkaita on ympäri maata.

››Ruotsin Yrittäjien toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark-Nilssonin mukaan pankkien nihkeä suhtautuminen pienyritysten lainoihin on vahingoittanut Ruotsia. Ruotsin rahoitustarkastuksen tilastoista selviää, etteivät pankit ole noudattaneet kehotuksia helpottaa pienyritysten lainansaantia. Pankit torjuvat

▪ puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät

10.15

››Ranskalla on vähemmän vientiyrityksiä Saksaan ja Italiaan verrattuna, ja niiden määrä on laskenut 10000:lla 2000-luvun alusta lähtien, sanoo ulkomaankaupan valtiosihteeri Anne-Marie Idrac. Siksi pk-yrityksiä varten luotiin viime maaliskuussa ad hoc -rakenne, jonka tarkoituksena on edistää yritysten hakeutumista vientiin. Tähän mennessä 26 ranskalaista yhtymää on osallistunut pk-yritysten yhteistyösopimukseen.

Mirasysin tuotteilla hallinnoidaan maailmanlaajuisesti yli 300 000 kameraa. Jukka Riivari

Mirasysin kameroita käytetään kotimaassa ja ulkomailla pankki- ja rahoitussektorilla sekä vähittäiskauppa-, logistiikka-, kaupunkivalvonta- ja koulutustoimialoilla. Virheitäkin toki tekevälle sattuu. Riivarin mukaan henkilövalinnat ovat vaikeita. − Muutamat rekrytoinnit eivät ole olleet kovin onnistuneita.

lantilainen ei poistunut kotoaan vuoden ensimmäisenä varsinaisena työpäivänä. Syynä oli kylmät ja huonot sääolosuhteet. Pienyrityksiä edustava Colin Borland kertoo, että jos 10 prosenttia työväestöstä jää pois töistä, merkitsee se noin 60 miljoonan punnan hävikkiä Skotlannin taloudessa.

CGPME korostaa ››Ranskan pk-yritysten yhdistys

CGPME on julkistanut lausunnon, jonka mukaan yrityksien on edelleen vaikea saada lainaa. Erityisesti pk-yritykset kohtaavat näitä vaikeuksia. CGPME:n mukaan lainojen määrä väheni vuoden 2008 marraskuusta vuoden 2009 marraskuuhun 17,5 prosenttia.

Lisää sääntöjä ››Ruotsalaiset yrittäjät saivat

viime vuonna paljon lisää uusia sääntöjä. Ruotsin Företagarförbundetin Per Lidstöm sanoo esim. kassarekisterilain olevan kova isku monelle kovasti työtä tekevälle yrittäjälle. Kolme neljästä yrittäjästä joutuu sen vuoksi taistelemaan taloudellisesti.

Enemmän uusia kuin konkursseja

››Viime vuonna, suurimpana talouskriisin vuotena sitten sodanjälkeisen ajan Saksassa aloitettiin enemmän yrityksiä kuin niitä lopetettiin. Keskisuurten yritysten tutkimusinstituutin mukaan uusien yritysten lukumäärä oli 410000 ja konkurssiin menneitä oli 397000. Johann Eekhoffin mukaan pienet, alle 20 työntekijän yritykset teollisuusalalla ovat selvinneet kriisistä yllättävän hyvin.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Työelämä

Yrittäjän työviikko on 5 +1 -päiväinen

asiantuntija | Lakipalsta

••Yrittäjä tekee joka viikko yhden päivän enemmän töitä kuin palkansaaja.

COMMA IMAGE

Lotta Tammelin, teksti Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Riittääkö sana vakuudeksi? Olemme pitkään neuvotelleet pitkäaikaisesta ja suuria investointeja vaativasta yhteistyöstä erään osakeyhtiön kanssa. Saimme osakeyhtiön kehityspäälliköltä kirjallisen sopimusluonnoksen, johon ei ole kirjattu kaikkia sopimusneuvotteluissa läpikäytyjä asioita. Esimerkiksi osakeyhtiön antamat vakuudet puuttuvat kokonaan sopimuksesta. Jos allekirjoitamme sopimuksen, onko suullisesti sovituilla tarkennuksilla enää merkitystä?

››Sopimuksen muotovapaus tarkoittaa sitä, että sopijapuolet voivat valita haluamansa sopimuksen tekomuodon, mikäli lainsäädännössä ei ole pakottavia rajoituksia. Sopimus on mahdollista tehdä esimerkiksi kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallisen sopimuksen yhteydessä on sinällään mahdollista sopia suullisista sopimusehdoista. Suulliseen sopimukseen liittyy näyttövaikeuksia, jos sopijapuolet ovat myöhemmin eri mieltä sopimuksesta tai sen sisällöstä. Suulliseen sopimukseen vetoavan eli vaatimusten esittäjän on tarvittaessa pystyttävä näyttämään

sopimuksen sisältö toteen esimerkiksi henkilötodistelulla. Kysytyssä tilanteessa on suositeltavaa laatia kirjallinen sopimus, johon kirjataan kaikki sovitut ehdot. Osakeyhtiön antamista vakuuksista sovitaan kirjallisesti joko esinevakuuden panttaussopimuksella tai henkilötakaussitoumuksella. Osakeyhtiö on oikeushenkilö, jota sopimuksen tekemisessä edustaa esimerkiksi osakeyhtiön hallitus tai yhtiöjärjestyksen mukainen toiminimenkirjoittaja. Voitte tarkistaa kaupparekisteristä, onko kehityspäälliköllä nimenkirjoitusoikeus. Mikäli näin ei ole, teidän on syytä varmistua valtuutuksen asianmukaisuudesta ja kehityspäällikön mahdollisesta asemaan perustuvasta valtuutuksesta. Osakeyhtiö on toimittanut teille sopimusluonnoksen ja mahdollisesti käyttänyt omaa juridista asiantuntijaa sopimusluonnoksen laatimisessa. Teidän kannattaa kääntyä oman asiantuntijan puoleen ja tarkistuttaa sopimusluonnoksen sisältö. Joka tapauksessa suosittelen sopimusluonnoksen muokkaamista ainakin siten, että suullisesti sovitut lisäehdot ja vakuudet kirjataan selkeästi sopimukseen.

Maksuhäiriömerkintä yli 31 000 yritykselle vuonna 2009 Suomalaisille yrityksille tuli vuonna 2009 yhteensä 109 000 uutta maksuhäiriömerkintää eli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Konkurssiin haettiin 3 600 yritystä, joista lähes tuhat toimi rakennusalalla, kertoo Suomen Asiakastieto Oy. Vuosi 2009 oli maksuhäiriötilastojenkin valossa suomalaisille yrityksille erittäin vaikea. Ongelmien syvyyttä kuvaa vireille pantujen konkurssien jyrkkä kasvu ja laajuutta se, että protestoitujen trattojen määrä kasvoi lähes 16 000 kappaleella eli kolmanneksella 62 000 kappaleeseen. Uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli 31 000 yritykselle kaikkiaan 109 000 kappaletta eli kullekin häiriöitä saaneelle yritykselle keskimäärin 3,5 merkintää. Yritysten saamien maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi edellisvuodesta 24 000 kappaleella eli 28 prosentilla.

Lähes tuhat rakennusyritystä haettiin konkurssiin Konkurssiin haettiin viime vuonna 3 600 yritystä, jossa kasvua oli noin 700. Hakemukset johtivat entistä useammin yrityksen lopettamiseen, kun konkurssiin asetettiin yli 2 200 yritystä. Konkurssiin asetettujen yritysten määrässä kasvua oli kolmannes ja hakemusten määrässä 26 prosenttia. Kaiken kaikkiaan konkurssien määrässä ollaan kuitenkin vielä kaukana edellisestä lamasta. Esimerkiksi vuonna 1992 konkurssiin haettiin yli 7 000 yritystä. Viime vuonna suhdanteista ja rahoituskriisistä kärsivät pahimmin rakennusalan yritykset, joita haet-› tiin työmaiden hiljentyessä kon-› kurssiin lähes tuhat. Konkurssiaalto karsi myös kaupanalalta noin 650 yritystä.

Suomalaisen yrittäjän keskimääräinen työviikko on 47,5 tuntia palkansaajien työviikon jäädessä 40,5 tuntiin. Tulokset käyvät ilmi Sampo Pankin Yrittäjä-tutkimuksesta. Vastajulkistetun tutkimuksen mukaan yrittäjän keskimääräinen työviikko on 47,5 tuntia palkansaajien työviikon jäädessä 40,5 tuntiin. Naisyrittäjät työskentelevät miehiä vähemmän. Naisyrittäjien keskimääräinen työviikko oli 45 tuntia ja miesten puolestaan 49,5. – Karkeasti arvioiden yrittäjä tekee siis joka viikko yhden päivän enemmän töitä kuin keskiverto palkansaaja. Vuodessa tämä tarkoittaa jo yli 1,5 kuukautta. Tutkimus osoittaa, että yrittäjät ovat työaikamielessä lähes vuosisadan jäljessä palkansaajia. Palkansaajien työviikkohan rajattiin Suomessa jo itsenäistymisen aikaan korkeintaan 47-tuntiseksi, sanoo aluejohtaja Kari Tähtelä Sampo Pankista. Yrittäjistä jopa kymmenen prosenttia työskentelee yli 60 tuntia viikossa ja neljä prosenttia yrittäjistä työskentelee yli 70 tuntia. – Yli 60 tunnin työviikko näyttää jo merkittävästi lisäävän stressiä vähemmän työskenteleviin nähden. Oman yrityksen menestyminen ruokkii yrittäjän työhalua, sillä toimialan muita yrityksiä paremmin menestyvien yritysten yrittäjät tekevät selvästi pidempiä työpäiviä, sanoo Tähtelä.

Pehmeät arvot Raha ei kuitenkaan riitä selittämään pitkiä työviikkoja. Yrittäjien elämän tärkeimpiä arvoja tarkasteltaessa raha sijoittui arvostettavien asioiden joukossa listan loppupäähän, kun tär-

››Yrittäjien työssäoloehto lyheni kahdesta vuodesta 18 kuukauteen ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva parani. Työssäoloehdon lyhentäminen merkitsee, että yrittäjät pääsevät nopeammin työttömyysetuuksien piiriin. Muutoksen jälkeen yrittäjä on oikeutettu työttömyysetuuteen, kun hän on työskennellyt vähintään 18 kuukautta yrittäjänä. – Yrittäjäkassaan kuuluva yrittäjä on tämän ajan jälkeen oikeutettu ansiopäivärahaan, ja kassaan kuulumaton yrittäjä peruspäivärahaan. Yrittäjän työssäoloehdon lyhentäminen on perusteltua etenkin nykyisessä suhdannetilanteessa, kun terveen yritystoiminnan edellytykset omaavia yrittäjiä voi joutua lopettamaan yritystoiminnan, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen selvittää. Myös yrittäjille aletaan maksaa

Yli 60 tunnin työviikko näyttää jo merkittävästi lisäävän stressiä vähemmän työskenteleviin nähden. keimmiksi asioiksi nousevat terveys, perhe ja koti sekä ihmissuhteet. – Eri elämänalueiden tyydyttävyyttä tarkasteltaessa kärkeen nousi sel-

korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Yrittäjät ovat aiemmin osallistuneet koulutukseen melko vähän ja ansio-osan korotuksella heitä kannustetaan paitsi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen myös omaehtoisen koulutuksen piiriin.

Perheenjäsen asemaa parannetaan Työttömyysturvalain mukaan yrittäjän perheenjäsen on nykyisin oikeutettu työttömyysturvaan, jos hänen työnsä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn vuoksi. Käytännössä yrityksen toiminnan ja työllistämiskyvyn heikkeneminen ei kuitenkaan aina liity tuotantosuunnan lopettamiseen tai vastaavaan syyhyn. Yrityksen toiminta voi hiipua esimerkiksi asiakasmäärän tai yrityksen tarjoamien palveluiden kysynnän vähentymisen vuoksi. Tällaisessa tilanteessa yritys voisi

Markkinaoikeus määräsi sakot kahdelle toimialajärjestölle teuttamisessa ja täytäntöönpanossa. Markkinaoikeus hylkäsi Kilpailuviraston esityksen tältä osin. Parturi- ja kampaamoalan etujärjestölle Suomen Hiusyrittäjille määrättiin 33 000 euron seuraamusmaksu kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä. Markkinaoikeuden ratkaisu vastaa Kilpailuviraston esitystä vuodelta 2007. Viraston mukaan Hiusyrittäjät antoi vuosina 2000-2006 jäsenistölleen suosituksia partureiden ja kampaamojen palveluhintoihin tehtävistä korotuksista. Hiusyrittäjät yhdisti tiedotteissaan työehtosopimusneuvotteluissa sovittuja palkankorotuksia koskeviin tietoihin oman arvionsa alan kustannusten nousun vaikutuksista palveluhintoihin. Yhdistys myös esitti näiden perusteella laskemiaan arvioita ja suosituksia palveluhintojen korotustarpeista sekä kehotti alan yrittäjiä nostamaan näiden pohjalta omia hintojaan. Markkinaoikeus katsoi Hiusyrittäjien pyrkineen tiedotteillaan vuosittain tiettyyn prosentuaaliseen ko-› rotukseen kampaamopalvelujen hinnoissa ennen kaikkea alan yrittäjien

keästi työn sisältö. Moni yrittäjä ammentaa jaksamista siitä tyydytyksestä, jota omassa firmassa työskentely tuo. Toiseksi tyytyväisimpiä yrittäjät olivat perhe-elämäänsä, toteaa Tähtelä.

Miehet vertaavat muihin Yrittäjän tyytyväisyys elämäänsä kasvaa, jos hän kokee yrityksensä menestyvän muuta toimialaa paremmin.

ansiotason turvaamiseksi. Markkinaoikeuden mukaan kysymys oli kielletyistä hintasuosituksista.

Virasto: Tärkeä viesti järjestöille Kilpailuviraston mukaan markkinaoikeuden ratkaisut antavat toimialajärjestöille tärkeän signaalin siitä, etteivät järjestöt saa sopia alan hinnoista tai puuttua muutenkaan jäsen-

yritystensä hinnoitteluun. Myös hintasuositukset ovat kiellettyjä, koska ne yhdenmukaistavat alalla toimivien yritysten hinnoittelua ja kannustavat yrityksiä hintojen nostamiseen omien kustannusten kehityksestä riippumatta. Suositukset myös yhdenmukaistavat hintoihin tehtävien korotusten ajankohtaa, jolloin asiakkaiden mahdollisuus välttää korotus palveluntarjoajaa tai kauppiasta vaihtamalla heikkenee.

Hiusyrittäjät valittavat oikeuden päätöksestä Suomen Hiusyrittäjät ei

aio tyytyä Markkinaoikeuden määräämään sakkorangaistukseen, vaan valittaa asiassa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Järjestö kyseenalaistanee koko tuomion ja on erityisen tyytymätön sakon suuruuteen. Suuryhtiöillä vastaava sakko on ollut vain 2–3

vielä tarjota työtä toiselle yrittäjäpuolisoista, mutta yritystoiminta ei enää riitä elättämään koko perhettä. – Tuotantosuunnan lopettamisvaatimus on johtanut käytännössä siihen, että työttömyysturvaa saadakseen yrittäjäperhe on joutunut lopettamaan toiminnan kokonaan, Outi Tähtinen kertoo. Vuoden alusta voimaan tulevan muutoksen jälkeen yrityksessä työllistynyt perheenjäsen on oikeutettu työttömyysturvaan tilanteessa, jossa hänen työnsä on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluontoisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta tuleva tulo jää vähimmäistoimeentulon alapuolelle. – Lisäksi edellytetään, että yrityksessä työskentelee enää yrittäjäperheen jäseniä. Työttömyysturvalain muutos on askel oikeaan suuntaan yrittäjän ja yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten työttömyysturvan parantamisessa, Tähtinen kiittelee.

Alkaville yrittäjille neuvontaa Yritys-Suomi -puhelinpalvelusta

on määrännyt Suomen Kodinkonehuoltojen liitolle • •Markkinaoikeus ja Suomen Hiusyrittäjille sakot kilpailun rajoittamisesta. ››Kilpailuviraston mukaan ratkaisut antavat toimialajärjestöille tärkeän viestin, etteivät ne saa puuttua jäsenyritysten hinnoitteluun. Markkinaoikeus määräsi 22. joulukuuta 2009 Suomen Kodinkonehuoltojen liitolle 5 000 euron seuraamusmaksun vuosina 1997– 2003 tapahtuneesta kilpailunrajoituslaissa kielletystä hintayhteistyöstä. Markkinaoikeus päätyi Kilpailuviraston vuonna 2006 tekemän esityksen kanssa samaan lopputulokseen, mutta sakko jäi Kilpailuviraston esittämää alhaisemmaksi. Kielletty yhteistyö koski hintoja ja hinnoitteluperusteita, joilla yhdistykseen kuuluvat huoltoliikkeet olivat valmiita tarjoamaan huolto- ja korjauspalvelujaan kodinkoneiden laitetakuita myöntäville yrityksille. Kilpailuviraston mukaan yhteistyön tarkoituksena oli takuuhuolto- ja korjaushintojen hintatason korottaminen. Kilpailuvirasto esitti sakon määräämistä myös 17:lle yhdistyksen hallitukseen kuuluneelle huoltoliikkeelle, joiden virasto katsoi olleen keskeisiä toimijoita hintakartellin to-

Huolto- ja kunnossapitotöissä merkittävimpiä riskejä ovat ergonomiaan ja töiden suunnitteluun liittyvät ongelmat. Kun käyttöhäiriöt ja laiteviat hoidetaan nopeasti, kasvavat myös terveysja turvallisuusriskit. Näin kertoo ylitarkastaja Hannu Stålhammar sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän on Suomessa toteuttamassa eurooppalaista kunnossapidon turvallisuuskampanjaa, jossa päähuomio kiinnitetään nimenomaan työpaikoilla tapahtuviin toimenpiteisiin. Yhteistyö työnantajan, työntekijöiden sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa on Stålhammarin mielestä keskeistä. – Lisäksi kunnossapitotöiden huomioiminen työnteon kokonaisuudessa sekä työvälineiden, koneiden ja laitteiden käytettävyyden ja toimivuuden varmistaminen ovat tärkeitä asioita. Ennakoivassa toiminnassa korostuu viisi vaihetta: töiden suunnittelu, turvallisuuden varmistaminen, turvallinen työskentely, työskentely suunnitelmien mukaan sekä tehdyn työn tarkistaminen, ylitarkastaja Hannu Stålhammar luettelee.

Raha ei selitä pitkiä työvikkoja. Yrittäjän tärkeimmät arvot ovat tutkimuksen mukaan terveys, perhe ja koti. Keskivertoa parempi menestyminen vähentää stressin kokemista, mutta menestymättömyys ei kuitenkaan vastaavasti lisää stressin kokemista. – Miesyrittäjät kokevat naisia useammin olevansa menestyviä verrattaessa oman yrityksen suoriutumista toimialan muihin yrityksiin. Naiset puolestaan ovat kokonaisuutena miehiä tyytyväisempiä elämäänsä sekä yrittäjyyskokemukseensa, sanoo Tähtelä.

Yrittäjien työttömyysturva paranee ••Työttömyysturvalakiin tuli yrittäjiä koskevia muutoksia 1.1.2010 alkaen. Lotta Tammelin, teksti

Kunnossapidon työturva kampanjoidaan esille

prosenttia yrityksen liikevaihdosta, mutta nyt Hiusyrittäjiltä vaaditaan 10 prosenttia liiton tilinpäätöksestä. Hiusyrittäjät pitävät vääränä sitä, että jäsenmaksut on laskettu mukaan liikevaihtoon. Suuryhtiöillä kyse on sentään bisneksestä, jota jäsenmaksut eivät Hiusyrittäjien mukaan ole.

Yritys-Suomi palvelujärjestelmä täydentyy puhelinpalvelulla, joka tarjoaa yrittäjille lisäkanavan henkilökohtaisen palvelun ja verkkopalvelun rinnalle. Yritys-Suomi -puhelinpalvelu on työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallinen palvelukanava yrityksille ja yrittäjäksi aikoville. Alkuvaiheessa puhelinpalvelu tarjoaa apua ja opastusta lähinnä aloittaville yrittäjille. Toiminta laajenee vuoden 2010 loppuun mennessä koskemaan myös jo toimivia yrityksiä ja näille suunnattuja TEM-konsernin yrityspalveluja. Palvelusta asiakkaat saavat yleistä alkavan yrittäjän yritysneuvontaa, tietoa ja neuvontaa TEM-konsernin sekä tärkeimpien yhteistyökumppaneiden alkaville yrityksille suunnatuista yrityspalveluista sekä opastusta niihin liittyvissä sähköisissä palveluissa. Tarpeen vaatiessa asiakas ohjataan oikeaan julkiseen yrityspalveluun tai henkilökohtaiseen palveluun. Puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä klo 9.00–16.00. Suomenkielistä palvelua saa numerosta › 010 194 680, ruotsinkielistä numerosta 010 194 681 ja englanninkielistä numerosta 010 194 682. › www.yrityssuomi.fi

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09) 2292 2912 maisa.leimu@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Kerro paikallisen sopimisen tavoistanne

››Lähetä s-postilla lyhyt kuvaus paikallisen

sopimisen keinoista, joilla yrityksessänne on sovittu muun muassa työaikajoustoista, kannustavasta palkkamallista tai parannettu tuottavuutta tms. Yhteydenottojen pohjalta tehdään keväällä juttusarja. S-postia pyydetään lähettämään riikka.kovala(at)yrittajat.fi.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Järjestö

Hyppy tuntemattomaan on mukavampaa samanhenkisessä porukassa Riikka Kovala, teksti Pekka J Väisänen, kuva

• •”Mukava huomata, että

meitä oman tien etsijöitä on muitakin” ››Tammikuussa Suomen Yrittäjiin liittynyt juristi-yrittäjä Teresa Laine-Puhakainen perusti asianajotoimiston elokuussa 2008, eikä hän ole katunut päivääkään. Tuoreella yrittäjäjärjestön jäsenellä on kokemusta Vaasan Yrittäjänaisten toiminnasta, mikä on ollut antoisaa ja opettavaista. Kun asiantuntemus omalta alalta on suurta, tuli aikanaan mieleen, että sitä voisi yrittäjänä hyödyntää, Asianajotoimisto Laine-Puhakaisen perustaja Laine-Puhakainen pohtii. − Tosiasia kuitenkin on se, että yrittäjyyden ensiaskeleet ovat kuin hyppy tuntemattomaan pimeän rotkon yli. Toiselle puolelle jää kaikki tuttu ja turvallinen ja toisella puolella sitten suunnistetaan aluksi ainakin aika yksin. Joten on mukavaa huomata, ettei ole ainoa kuilun yli hypännyt ja oman tiensä sieltä etsinyt. Sen lisäksi, että juristi-yrittäjää kiinnostaa toisten yrittäjien tapaaminen, hän uskoo hyödyntävänsä erilaisia koulutustilaisuuksia, ammattikirjallisuutta ja asiantuntevaa neuvontaa asioissa, jotka koskettavat itseä yrittäjänä ja yritystä. − Olen aina kiinnostunut oppimaan uutta ja päivittämään tietojani. Tämä kun on aika yksinäistä työtä ja itsensä kanssa pitää tulla hyvin toimeen, joten on mukava tavata muita saman-

Pk-yrityksissä suhtaudutaan myönteisesti senioreihin Suomi on Euroopan nopeimmin harmaantuva maa. Ihmisiä poistuu työmarkkinoilta lähivuosina huomattavasti enemmän kuin mitä uusia työntekijöitä ja yrittäjiä aloittaa työelämän. Vuonna 2015 meillä on 1,5 miljoonaa henkilöä eläkkeellä. Työvoiman saatavuuden tur-› vaaminen on suuri haaste yrityksissä. Suomalaiset ovat työsidonnaisia ja moni vanhuuseläkeläinen on valmis työskentelemään osa-aikaisesti tai erikseen hänelle muokatuissa tehtävissä. Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kahdessa kolmesta jää henkilöstöä eläkkeelle lähitulevaisuudessa. Keskimäärin kuusi prosenttia yritysten henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Osassa yrityksistä kaikki viisi–kuusi työntekijää ovat eläköitymässä ensi

vuosikymmenen puoliväliin mennessä. − Vanhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden mukana yrityksestä lähtee pois merkittävää tietoa ja osaamista. Tätä mieltä on lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä, koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä toteaa.

Mieluiten entisiä työntekijöitä Vastaajayrityksistä vajaaseen viidennekseen on palkattu vanhuuseläkkeellä olevia töihin. Peräti 71 prosenttia ei ole palkannut, mutta on halukas tulevaisuudessa käyttämään eläkeläisiä työvoimana. Palkattavalta seniorityöntekijältä edellytettäisiin ennen

kaikkea tehtävään soveltuvaa ammattitaitoa ja osaamista. Li-› säksi yli puolet vastaajista odottaa hyvää työterveyttä. Kolmasosa edellyttää työntekijöiltä joustavuutta työaikoihin, kun vastaajat ovat saaneet nimetä korkeintaan kaksi tärkeää ominaisuutta. – Vastaajayritykset palkkaisivat mieluiten vanhuuseläkkeellä olevan henkilön suoraan hänen omasta yhteydenotostaan. Mieluiten yritykset palkkaisivat seniorityövoimaa yrityksessä aikaisemmin työskennelleitä, sillä heidän osaamisensa ja kyvyt tunnetaan. Kysely vanhuuseläkkeellä olevien mahdollisuuksista työskennellä pk-yrityksissä tehtiin osana Seniorikansalainen-hanketta. Kyselyyn vastasi 103 yrityksen edustaja.

Takuueläke voi tuoda myös ongelmia

Joulukuusta 2009 SY:n yrittäjäyhteisöön kuulunut Juha-Pekka Seppänen etsii yritystoiminnan ajankohtaisista asioista tietoa yrittajat.fi -sivuilta. henkisiä ja kuulla heidän kokemuksiaan elämän ja yrittäjyyden yhteensovittamisesta.

SY:ssä ajettava perhevapaiden kustannusten jakamista

Edunvalvontatyö on järjestössä välillä balanssin löytämistä eri aloilla toimivien yritysten intressien suhteen, vaikkakin pääpiirteissään yrittäjämyönteinen politiikka kantaa hedelmää kaikille yrittäjille. Teresa Laine-Puhakainen haluaa SY:n

ajankohtaisista asioista ››Juha-Pekka

Seppänen, 23, laittoi pystyyn kuljetusyritys JPS-Kuljetus Ay:n isänsä Pekka Seppäsen kanssa toukokuussa 2009. Yritys tarjoaa jätehuollon lisäksi monipuolisesti kuljetuspalveluja, kuten muutto- ja rahtikuljetuksia sekä tuulilasinkorjausta.

Juha-Pekka Seppänen ei ole vielä käyttänyt Suomen Yrittäjien jäsenpalveluja lukuun ottamatta järjestön nettisivuja. YrittäjäSanomia hän on lukenut jo aiemmin, kun lehti on tullut yrittäjä-isälle. Seppänen hankkii tarvitsemansa tiedot internetistä. Yrittäjien edunvalvonta ei ole kovin tuttua. − Yhdistys on ollut mukavasti vaikuttamassa yrittäjien asioihin, moitteita ei ole, hän sanoo lisäten, ettei tosin ole seurannut edunvalvontaa vielä kovin pitkään.

takuueläke voi vaikuttaa heikentävästi yrittäjien halukkuuteen vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä pienituloisten yrittäjien halukkuuteen nostaa YEL-vakuutuksen tasoa, mikä heijastuu yrittäjien sosiaaliturvan tasoon laajemminkin. Arvion mukaan takuueläkkeen saajia olisi vuonna 2011 lain voimaan tullessa noin 120 000 henkilöä. Takuueläke maksetaan valtion varoista.

››Mainontaa ulkomailta? Mainostajien Liiton tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa palvelujen ostamista ulkomaisilta mainostoimistoilta. Joka neljäs vastaaja ilmoitti käyttävänsä ulkomaista mainostoimistoa.

eteenpäin koko maakunnassa. Siinä on Hämeen Yrittäjien • •Yrittäjyyttä uuden puheenjohtaja Erkki Vallan keskeisin tavoite.

Onnistu myynnissä!

Lotta Tammelin, teksti Evcon Oy, kuva

Fennia, Televisiokatu 1, Helsinki 16.2.2010 klo 12.00 – 16.15 Aloita uusi vuosi terästämällä myyntiäsi! Tuija Rummukainen

Asenne ja sen vaikutus tuloksiini Tavoitteet ▪ Miksi ja miten tavoitteita asetetaan? Mitä taitoja voin itsessäni kehittää ▪ Mitä huiput tekevät toisin? ▪ Huippumyyjän 8 ominaisuutta Innostava ja tuloksellinen myyntiesittely ▪ Hyödyn ja ominaisuuden ero ▪ Miten ja milloin kauppa päätetään? Tämän käytännönläheisen koulutusiltapäivän tavoitteena on antaa vauhtia ja energiaa arkiseen myyntityöhön kaikille, jotka myyntitaitoa työssään tarvitsevat. Kouluttaja Tuija Rummukainen on itse mitä parhain esimerkki myönteisen tavoitteellisuuden voimasta – onnistumiseen keskittymisestä.

Kouluttaja

Yritysvalmentaja, insinööri Tuija Rummukainen, Human Energy Oy. Hän on tehnyt tutkimuksia huippumyyjistä ja kirjoittanut aiheesta kirjoja. www.humanenergy.fi

Osallistumismaksu

Jäsenhinta 150 € (+ alv)) Normaalihinta 240 € (+ alv) Kahvi ja voileipä sisältyvät hintaan.

Ilmoittautuminen viimeistään 8.2.2010 Koulutuksen nro 01 Puh. (09) 229 229 94, faksi (09) 229 229 99 tai kurssit@yrittajat.fi

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Keskity onnistumiseen!

On mukava kuulla kokemuksia elämän ja yrittäjyyden yhteensovittamisesta.

• •Nettipalvelusta tietoa

säätämiselle on perusteita, mutta siihen liittyy myös pulmia. Takuueläkkeen mahdollisia vaikutuksia työurien pituuteen ja YEL-vakuutuksen tasoon tulee seurata. Takuueläke mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon myös usealle yrittäjänä toimineelle eläkkeensaajalle. Suomen Yrittäjien mielestä takuueläke voi heikentää pienituloisten henkilöiden halukkuutta pysyä työelämässä, jos he eivät takuueläkkeen vuoksi koe työntekoa kannattavaksi. Työikäisen väestön vähentyminen ja elatussuhteen heikkeneminen edellyttävät tunnetusti työurien pidentämistä. Sosiaaliturvaan ei tule SY:n mukaan luoda uusia järjestelmiä, jotka kannustavat työikäistä väestöä siirtymään työmarkkinoiden ulkopuolelle. Lisäksi

Yrittäjyyttä koko maakuntaan

Suomen Yrittäjät kouluttaa

Ohjelma

kiinnittävän edunvalvonnassa huomiota siihen, että perhevapaiden kustannukset jaetaan tasapuolisesti lapsen äidin ja isän työnantajan kesken. Hän uskoo vahvan järjestön kykyyn viedä poliittisille päättäjille tietoa yrittäjien arjesta ja siinä ilmenevistä ongelmista.

Maan hallitus valmistelee 685 euron takuueläkettä turvaamaan eläkkeensaajan toimeentulon, jos hänen varsinainen eläketulonsa ei siihen riitä. Suomen Yrittäjien mielestä ehdotukselle on perusteita, mutta siihen liittyy myös pulmia. Lakiluonnoksen mukaan takuueläkkeen edellytyksenä olisi ensinnäkin, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai eläkettä maatalousyrittäjäin luopumistukijärjestelmästä. Mikäli hänen eläkkeensä yhteenlaskettuina jäävät alle takuueläkkeeksi määritellyn tason, joka vuoden 2010 tasossa olisi 685 euroa kuukaudessa, hän saisi takuueläkettä, jota muut eläketulot vähentävät. Suomen Yrittäjät toteaa lausunnossaan, että takuueläkkeen

››Diplomi-insinööri Erkki Valta, 57, aloitti Hämeen Yrittäjien puheenjohtajana vuoden alussa. Uusi puheenjohtaja ottaa työsarkansa mielenkiinnolla vastaan. Hänen mukaansa ykkösasia on viedä yrittäjyyttä eteenpäin koko maakunnassa. Hämeessä on myös käynnistetty ”Kohti yrittäjyysmaakuntaa”› -hanke, johon tuore aluejärjestön puheenjohtaja aikoo panostaa aikaa. – Kuten koko Suomessa on myös Kanta-Hämeessä paljon tekemistä siinä, että yrittäjyys todella nähdään voimavarana koko hyvinvointiyhteiskunnan ja työllistämisen kulmakivenä. 2010-luvun haasteissa yrittäjyys on todella lähes ainoa vajaakäytössä oleva mahdollisuus. Haasteena rahoitus Kanta-Hämeessä on samat haasteet kuin muuallakin maassa tällä hetkellä. – Täälläkin yrittäjien haasteet liittyvät taloustilanteesta selviä-

Yrittäjyyden edellytyksiä ei pitäisi heikentää mm. veroratkaisuilla vaan kannustavuuteen olisi löydettävä porkkanoita. Ilman pk-yrityksiä ja niiden kasvua ei ole veropohjaa. Uskon, että jokaisella alueella panostetaan vahvuuksiin ja rakennetaan asioita niiden pohjalta. Tässä työssä myös yrittäjät eri puolilla maakuntaa pyrkivät tekemään osansa. Erkki Vallan mukaan koko Suomessa niin kuin myös Kanta-Hämeessä on paljon tekemistä siinä, että yrittäjyys todella nähdään voimavarana koko hyvinvointiyhteiskunnan ja työllistämisen kulmakivenä. Valtaa harmittaa, että 2010-luvun haasteissa yrittäjyys on todella lähes ainoa vajaakäytössä oleva mahdollisuus. miseen mahdollisimman pienin vaurioin, Erkki Valta arvioi. Vallan mukaan eniten yrittäjiä vaivaavat Kanta-Hämeessä ongelmat rahoituksen järjestämisessä ja varmistamisessa.

– Toki on eroja eri maakunnan osien välillä. Esimerkiksi Forssan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seutujen välillä löytyy vaihtelua mm. työllisyydessä, taloudessa ja toimialarakenteissa.

Veropohja syntyy pk-yrityksistä Erkki Valta kaipaa myös yritystoiminnan kannattavuuteen lisää porkkanoita, kepit olisi syytä jättää vähemmälle. – Yrittäjyyden edellytyksiä ei pitäisi heikentää mm. veroratkaisuilla vaan kannustavuuteen olisi löydettävä lisää porkkanoita. Ilman pk-yrityksiä ja niiden kasvua ei ole veropohjaa.

LPY:

Yksityinen sektori on halukas ja kyvykäs lisäkouluttamaan lääkäreitä Sosiaali- ja terveysministeriö esittää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamista niin, että se rajaisi lääkäreiden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen vain kuntien ja kuntayhtymien tehtäväksi. Lääkäripalveluyritykset ry on kuitenkin sitä mieltä, että myös yksityisen sektorin terveyspalvelutuottajilla pitää olla mahdollisuus toimia lääkäreiden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen koulutusyksikkönä.

Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Leena Niemistön mukaan ei ole mitään syytä epäillä, että yksityinen palvelujen tuottaja ei pystyisi järjestämään hyviä koulutusolosuhteita lääkäreiden lisäkoulutuksen toteuttamiselle. Lisäkoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollon tehtävissä toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön tervey-

denhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa.

STM ja LPY erimielisiä STM:n mielestä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen yhdeksän kuukauden koulutusjaksot pitäisi suorittaa toimimalla työ- tai virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Leena Niemistön mielestä koulutuksen kehittäminen ei tätä edellytä.

− Meidän mielestämme nykyisen kaltaista yhteistyötä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen kehittämiseksi voidaan laajentaa koskemaan myös yksityistä sektoria. Koulutusyksiköiksi hyväksytyt yksityiset terveyspalveluyritykset pääsisivät siten mukaan yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lääkäreiden koulutuksen kehittäminen. Monilla paikkakunnilla yksityinen sektori on merkittävä palvelujen tuottaja.

Suuresta pieneen Hausjärveläinen Valta työskenteli 1980- ja

90-luvuilla suurissa yrityk-› sissä liikkeenjohdon eri tehtävissä. Hän toimi mm. Alko Oy:n varatoimitusjohtajana. 2000-luvulla veri veti kuitenkin yksityisyrittäjäksi ja Valta perusti liikkeenjohdon konsultointiyrityksensä Evcon Oy:n. – Tein ensimmäisen liikeidean omasta yrityksestäni jo v. 1988. Tarkoitus oli tuolloin erikoistua konsultointiin mm. logistiikan alalla. Kirjoitin myös niihin aikoihin kirjan logistiikasta yhdessä konsultti Mikko Haapasen kanssa. Yritykseni perustin vuonna 2001, kun tuli mahdollisuus ja tilaisuus lähteä omaan yritystoimintaan. Samalla siirsin vähitellen toiminnan painopistettä pääkaupunkiseudulta Kanta-Hämeeseen. – Työllistän itseni ja toi-› min nykyisin pääasiassa pk-yritysten piirissä spar-

raamalla omistajayrittäjiä ja hallitustyöskentelytyyppisellä toiminnalla. Asiakkaani ovat pääkaupunkiseudulla ja Kanta-Hämeessä, Valta kertoo.

Oma ala apuna Omasta alasta on hyötyä myös puheenjohtajan työssä. – Hallitustyöskentely ja johdon sparraus on myös tässä tehtävässä yksi keskeinen osa työtä. Asiakkaiden kuuleminen ja asiakaslähtöisyys työssäni vastaa hyvin yrittäjien jäsenkunnan toiveiden kuuntelua. Työskentely omassa mikroyrityksessä Vallan mukaan on hyvin erilaista kuin toimiminen yleisjohtajana suuressa organisaatiossa. – Olen pitänyt kyllä mo-› lemmista toimintaympäristöistä ja nyt koen, että nykytilanteessa voin hyvin hyödyntää aikaisempaa kokemusta molemmista rooleista.

Franchising -Yhdistys SY:n jäseneksi Suomen Franchising-Yhdistys ry, SFY on hyväksytty Suomen Yrittäjien toimialaliittojäseneksi SY:n hallituksen kokouksessa. SFY on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaisesti: ”edistää franchisingperiaatteella toimivien yritysten yhteistoimintaa sekä edistää ja kehittää hyvää franchisingtapaa, lisätä tietoutta franchisingtoiminnasta, hoitaa yhteiskuntasuhteita sekä ylläpitää yhteyksiä eri maissa toimiviin franchisingyhdistyksiin.” SFY päätti anoa SY:n jäsenyyttä, koska yhdistyksen mielestä

molemmilla tahoilla on yhteiset tavoitteet mm. yrittäjyyden edellytysten edistämiseksi. Yhdistyksen jäsenten eli jäsenketjujen määrä on tällä hetkellä yhteensä 93. Lisätietoja yhdistyksestä: franchising.fi

››Älä hanki jalkapallon kisalippua huijarilta. Ensi kesänä Etelä-Afrikassa pelattavat jalkapallon MM-kisat innostavat myös huijareita. Viranomaiset varoittavat hankkimasta lippuja epävirallisilta sivustoilta tai mustasta pörssistä. Lippu kannattaa hankkia Fifa.com-sivustolta tai valtuutetuilta myyjiltä.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Muotikaupan Liitto kouluttaa nyt myös ruotsiksi Muotikaupan Liitto aloittaa ruotsinkielisen pukeutumisneuvojakoulutuksen liiton tiloissa Helsingissä. Koulutus on suunnattu muotikaupan ammattilaisille, niin kauppiaille kuin henkilöstöllekin. Kurssia suositellaan myös niille suomenkielisille, jotka tarvitsevat ruotsin ammattisanastoa. Kouluttajana toimii Muoti-› kaupan Liiton pitkäaikainen kouluttaja Leena JohanssonRengen, joka on useana vuonna ollut yksi liiton pidetyimmistä kouluttajista. Stilrådgivare-kurssi vastaa jo klassikoksi muodostunutta suomenkielistä pukeutumisneuvojakurssia, jota Muotikaupan Liitto on järjestänyt 1970-luvulta

lähtien. Kurssin aikana käsitellään mm. vaatteiden ja vartalon mittasuhteita, tekstiilimateriaaleja ja etikettipukeutumista. Suomenkielisenä kurssi on kerännyt paljon arvostusta ja on ollut hyvin kysytty. Vuonna 2005 Opetushallitus virallisti pukeutumisneuvojan koulutuksen osaksi vaatetusalan erikoisammattitutkintoa. Koko-› naisuus on lähes identtinen Muotikaupan Liiton järjestämän koulutuksen rungon kanssa. Valtaosa merkittävistä suomalaisista muodin vähittäiskaupoista on kouluttanut henkilöstöään Muotikaupan Liiton järjestämillä kursseilla. Ruotsinkielinen kurssi on suunnattu laajalle ammattilais-

ten ryhmälle. Yksi kohderyhmä on ruotsinkieliset vaatetusalan yrittäjät sekä heidän myyntihenkilöstönsä. Toinen ryhmä, jolle koulutus hyvin soveltuu, on suomenkielinen myyntihenkilöstö, joka työskentelee ruotsinkielisellä alueella. – Kurssi on myös erittäin hyödyllinen suomenkielisille kauppiaille tai ostajille, jotka työskentelevät ruotsinkielisten tavarantoimittajien kanssa, korostaa Muotikaupan Liiton viestintäpäällikkö Tarkko Nuutinen. Hän lisää, että oman ammattisanaston ”freesaaminen” ei olisi lainkaan haitaksi vaatetusalan vientitehtävissä olevillekaan, ei myöskään lehdistölle.

Ohjelmistoyritysten kasvulle vauhtia rahoitusoppaalla Ohjelmistoyritysten rahoitusopas kokoaa yhteen keskeiset julkiset ja yksityiset rahoitusmuodot sekä kertoo konkreettisesti, miten yritys kykenee hyödyntämään innovaatiotukijärjestelmää, kehittämään rahoituspohjaansa ja kasvamaan kansainväliseksi kasvuyhtiöksi. Yritykset saavat oppaasta tietoa sopivan rahoitusmuodon valitsemiseksi. Rahoitusopas keskittyy erityisesti suomalaisiin julkisiin rahoituslähteisiin, pääomasijoittajiin, pankkeihin sekä enkelisijoittajiin, ja se sisältää tietoa alalla toimivista muistakin sijoittajista. – Yritysten kasvuun tarvitaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin ratkaisuja. Järjestelmää koskevat suuremmat muutokset ovat pitkäkestoisia, mutta tarpeellisia. Erityisesti tulisi kiinnittää

huomiota organisaatioiden välisen yhteistyön ja kommunikaation tehostamiseen sekä erilaisten tukimekanismien tarkempaan kohdentamiseen, sanoo Ohjelmistoyrittäjien hallituksen jäsen ja oppaan toimittanut Mika Ahokas. Julkaisijan mukaan yritysten liiketoiminta ja rahoituspohja tulisi jo alun alkaen rakentaa siten, että tähtäin on kansainvälisessä kasvussa. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on tältä osin paikoin tehoton: julkisten rahoittajien välillä on päällekkäisyyttä ja tukia kohdennetaan laajalle yritysjoukolle kansainvälisesti potentiaalisimpien yritysten sijaan. Rahoitusopas syntyi osana Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuuden Kasvufoorumi -hanketta. Ilmainen opas on saatavilla nidottuna sekä

PDF-versiona www.kasvufoorumi.fi. Ohjelmistoyrittäjät ry on si-› toutumaton innovatiivisen, ammattitaitoisen, kasvuhakuisten ja yrittäjähenkisten ohjelmisto-› yritysten johdon yhteisö. Ohjelmistoyrittäjien yhtenä keskeisenä tehtävänä on alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Yksi merkittävimmistä ja näkyvimmistä tätä tukevista projekteista on viime vuonna alkanut Kasvufoorumi-hanke. Yhdistys järjestää kuukausittain tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Yhdistys valitsee vuosittain Vuoden ohjelmistoyrittäjän, joka omalla esimerkillään on edistänyt suomalaisen ohjelmistoteollisuuden kasvua ja innoittanut yrittäjähenkisyyteen.

Koulutus Oppisopimuskoulutus kiinnostaa yrityksiä

Pienyrittäjille ammattikoulutusta Satakunnassa

••Oppisopimuskoulutuksen kysyntä on korkealla.

comma image

››Oppisopimuskoulutukseen

suhtaudutaan varsin myönteisesti. Yli 80 prosenttia Innolink Research Oy:n tekemään tutkimukseen vastanneista pitää sitä erittäin tai melko sopivana yritysten koulutustarpeisiin. Kiinnostavuutta lisäävät erityisesti suurempi koulutuskorvaus, aktiivinen tiedottaminen olemassa olevista mahdollisuuksista, henkilökohtainen koulutusmahdollisuuksien läpikäynti sekä laatuun panostaminen. Puolet tutkimuksen vastaajista pitää oppisopimuskoulutusta kiinnostavana. Oppisopimuksesta ovat kiinnostuneet erityisesti yritykset, joilla on työvoimatarpeita vuodelle 2010, asiakaspalveluun ja henkilöstöjohtamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä jo aiempaa kokemusta oppisopimuskoulutuksesta. – Erityisesti ne yritykset, joilla on henkilöstön kehittämistai rekrytointitarpeita tuntevat koulutuspalvelut yhä paremmin. Eräs keskeinen syy tähän on koulutuksen järjestäjien yrityksille suunnatun viestinnän lisääntyminen. Lisäksi tarjonta on kehittynyt asiakaslähtöisemmäksi, Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö VeliMatti Lamppu kommentoi tutkimustuloksia. – Myös koulutuksen järjestäjien ja yrittäjäjärjestön yhteis-› työ osaamispalveluiden suunnittelussa, markkinoinnissa ja toteuttamisessa on selvästi lisääntynyt. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on viime syksynä Suomen Yrittäjien yhdessä oppisopimuskouluttajien ja opetusministeriön kanssa yhdessä yrittäjille suunnattu oppisopimuskoulutuskampanja, Lamppu lisää. Yli puolet lokakuussa 2009 toteutettuun tutkimukseen vas-›

Satakunnan Yrittäjien toimistossa Porissa vietettiin 11. tammikuuta pieni juhlahetki, kun kolmetoista yrittäjää sai todistuksen yrittäjän ammattitutkinnosta. Yrittäjät olivat osallistuneet puolitoista vuotta kestäneeseen Osaava yrittäjä tekee tulosta› -koulutukseen. Satakunnan Yrittäjät on tiiviisti mukana koulutuksen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Pienyrittäjille suunnattu koulutus tähtää oman liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutus toteutetaan aikuiskoulutuskeskusten yhteistyönä niin, että

koko ryhmä kokoontuu kymmenen kertaa eri puolilla Satakuntaa. Lisäksi jokainen yrittäjä saa henkilökohtaista ohjausta omalla paikkakunnallaan. Nyt valmistunut ryhmä on Satakunnassa neljäs. Kaikkiaan koulutukseen on osallistunut yli sata pienyrittäjää. Oppilaitosten yhdistyessä neljän aikuiskoulutuskeskuksen sijaan jää jäljelle kaksi koulutus-› organisaatiota, jotka toteuttavat jatkossa pienyrittäjäkoulutusta maakunnassa. Satakunnan Yrittäjät, Winnova Oy ja Sataedu allekirjoittivat 11. tammikuuta uuden yhteistyösopimuksen.

Tervetuloa Yrittäjän iltakouluun Tapiola-ryhmän yhden SY:n aluejärjestöjen kanssa organisoima Yrittäjän iltakoulu -sarja käynnistyy Helsingistä 8.2.2010. Tänä vuonna tapahtumissa syvennytään yrittäjän fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä vuorovaikutustaitoihin. Illan odotetuimmasta puheenvuorosta vastaa vieraileva luennoitsija Oppisopimuksesta ovat kiinnostuneet erityisesti yritykset, joilla on työvoimatarpeita sekä asiakaspalveluun ja henkilöstöjohtamiseen liittyviä kehittämistarpeita. tanneista yrityksistä uskoo oman toimialansa markkinoiden kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana merkittävästi tai jonkin verran. Ainoastaan pieni osa vastaajista uskoo markkinoiden heikkenemiseen. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on korkea – yhteensä 70 prosenttia yrityksistä tavoittelee voimakasta kasvua tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan.

Tarvetta työvoimalle löytyy jo

Lähes puolet vastaajista ilmoittaa yrityksellään olevan tarvetta työvoimalle joko välittömästi tai vuoden 2010 aikana. Eniten koulutustarvetta alueen yrityksissä koetaan olevan pätevyysvaatimuksiin (30 prosenttia), liiketoiminnan kehittämiseen (26 prosenttia) sekä asiakaspalveluun (21 prosenttia) liittyen.

– Outi Mäenpää, Tapani Kiminkinen tai Markku Pölönen. Tapiola-ryhmä tarjoaa myös osallistujille mahdollisuuden jäädä Jälki-istuntoon vaihtamaan ajatuksia ja verkostoitumaan alueen yrittäjien kanssa. Paikkoja on rajoitettu määrä, ja koulun suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Iltakoulu on maksuton.

Aikataulu ja paikkakunnat 8.2. Helsinki 9.2. Vantaa 10.2. Porvoo 15.2. Tampere 16.2. Kuopio 17.2 Oulu 25.2. Kajaani 2.3. Espoo 3.3. Järvenpää 4.3. Salo 9.3. Pori 9.3. Kokkola 10.3. Hämeenlinna 10.3. Lahti 10.3. Lappeenranta

11.3. Kouvola, Inkeroinen 16.3. Joensuu 17.3. Iisalmi 17.3. Rovaniemi 18.3. Mikkeli 23.3. Rauma 25.3. Turku 30.3. Seinäjoki 31.3. Vaasa 15.4. Jyväskylä

Ilmoittaudu verkossa osoitteessa › tapahtumat.tapiola.fi

Sanotaan, että halpa ei voi olla hyvä.

Paitsi yritysasiakkaidemme mielestä. He pitävät DNA:ta ykkösenä. Tyytyväisimmät ja uskollisimmat matkaviestinpalveluiden kuluttaja- ja yritysasiakkaat: DNA. Lähde: EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2009, Telecommunications Finland. www.epsi-finland.org

Klikkaa dna.fi/yritys tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto.

yrityspalvelut

Nro 1 • Tammikuu 2010

Yrittäjille suunnatut tuetut lomat 2010 Kauppa

Teollisuus, valmistus

Optikkoliike Turussa. Liikevaihto 155 000 €. Työntekijöitä 1 + 1. Vuokratut toimitilat 57 m2.

Kirjapaino Savonlinnassa. Liike-

SY 10/09-210

Kello- ja kultasepänalan vähittäiskauppa Länsi-Uudellamaalla. Liikevaihto 300 000 €. Työntekijöitä 3. Vuokratut toimitilat 108 m2.

SY 1/10-15

Sisustusliike tai osuus Pirkanmaalla. Liikevaihto +/- 400 000 €. Työntekijöitä 1 - 2. Vuokratut toimitilat 220 m2. + varastotilat. SY 1/10-18

Teollisuustarvikeliike Sata-

kunnassa. Liikevaihto 900 000 €. Työntekijöitä 3. Vuokratut toimitilat 590 m2.

SY 1/10-20

vaihto 200 000 €. Työntekijöitä 3. Omat toimitilat 413 m2. SY 10/09-259

Kone- ja laitesuunnittelua sekä valmistusta harjoittava yritys tai osuus. Talousalueena Suomi ja ulkomaat. Liikevaihto 400 000 €. Työntekijöitä 1 + 3. Vuokratut toimitilat 300 m2.

SY 1/10-14

Majoitus, ravintola, elintarvike Lounas-kahvilan liiketoiminta Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 €. Työntekijöitä 2. Vuokratut toimitilat n. 100 m2.

SY 1/10-13

Palvelu Kuljetus- ja logistiikkapalveluyritys. Talousalueena Etelä-

Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Liikevaihto 1 400 000 €. Työntekijöitä 3 + 10. Omat toimitilat 605 m2 + vuokratut varastotilat 105 m2. SY 10/09-256

Osuus tilitoimistosta Tampereella. Liikevaihto 200 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2.

SY 1/10-17

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Palvelu

SY 10/09-255

Ostetaan tilitoimisto alueelta Turku, Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola. Liikevaihto 150 000 - 350 000 €. Työntekijöitä 3 - 5. Omat toimitilat 70 - 120 m2.

taajan yhteystiedot ja ilmoituksen koodi Yrityspörssin osoitteella. Saapuneet vastaukset toimitetaan ilmoituksen jättäjälle, joka itse päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan. Julkaisija ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ilmoituksen poisjäämisestä tai ilmoituksen vähäisestä poikkeamisesta ilmoitetusta tekstisisällöstä. Julkaisijan vastuu ilmoituksen julkaisemisessa taikka ilmoituksen tai vastauksen välittämisessä tapahtuneesta virheestä tai viivästymisestä rajoittuu yksittäisen virheellisen ilmoituksen hintaan. Mikäli ilmoitus tai vastaus jää postin tai sähköpostin toiminnassa ilmenevän häiriön vuoksi saapumatta vastaanottajalle ei julkaisija vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.

Ilmoitushinnat Internet-ilmoitus 70 € + alv 22 % Ilmoituspaketti Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 210 € + alv 22 % Ilmoituspaketti ei-jäsenille 345 € + alv 22 % Yhteystiedot Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 99 toimisto@yrittajat.fi

Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin

Yrityspörssin ilmoituslomake

Ohutlevykoneiden valmistus.................4 000 000 Puutavarayritys...................................... 1 725 000 Ajoneuvojen valmistus........................... 1 650 000 Tilauskonepaja........................................ 1 550 000 Keittiötasojen ja fasaadiosien valm...... 1 420 000 Ekologiset käymälät ja kompostointi...... 485 000 Moottoripyöräkeskus ja maatila.............. 480 000 Rakentaminen........................................... 450 000 Maanrakennus- ja koneurakointi............. 400 000 Leipomo kahvilamyymälä........................ 350 000 Osuus sisämikroautoradan osakekannasta........................................... 275 000 Huoltoasema ja kahvila............................ 250 000 Perhekoti/lastensuojeluyksikkö............... 250 000 Vierasvenesatama ja saaristolaisravintola..................................................... 225 000 Tekstiiliagentuuriliike................................ 220 000 Franchise-yrittäjä Eagle Sports Bar ....... 150 000 Merkkivaateliike........................................ 100 000 Musiikkipubi............................................... 68 000 Naisten muotiliike..................................... tarjous Lisätietoja ja lisää kohteita

Haluatko mukaan Yrityspörssiin? Täytä ilmoituslomake ja palauta faksilla (09) 229 229 99 tai postitse: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki

Yhteystiedot Ilmoittaja_ ___________________________________________________ Osoite_______________________________________________________ ____________________________________________________________ Postinumero _________________________________________________ Postitoimipaikka_ _____________________________________________ Puhelin______________________________________________________ Suomen Yrittäjien jäsennumero__________________________________

Yrityspörssin ilmoituspaketti Suomen Yrittäjien jäsenille 210 € + alv

Yrityspörssin ilmoituspaketti ei-jäsenille 345 € + alv

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.02.2010

Kuntokatelomat Kuntokateloma on tarkoitettu työikäisille alle 60 v. yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Ohjelma koostuu asiantuntijaluennoista, ohjatusta liikunnasta ja henkilökohtaisesta kuntotestistä. Ryhmäkoko on 20 henkilöä ja loman kesto 5 vuorokautta. Omavastuuosuus, 30 € /vrk, sisältää puolihoidon, lomaohjelman ja majoituksen 2 hengen huoneessa.

Ostetaan yritys Ostetaan osuus yrityksestä Myydään yritys

Myydään osuus yrityksestä

Halutaan rahoitusta

Tarjotaan rahoitusta

Haluatko vastata Yrityspörssin ilmoitukseen? Täytä vastauslomake ja palauta faksilla (09) 229 229 99 tai postitse: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki

Talousalue________________________________________________

Tämä vastauslomake lähetetään ilmoittajalle. Kerro vastauksessasi taustatietojasi tai miksi olet kiinnostunut ao. ilmoituksesta. Muista merkitä ilmoituksen lopussa oleva koodi!

Työntekijöiden lukumäärä___________________________________

Toimiala_ ___________________________________________________

Lomatukea haetaan henkilökohtaisella tai perhekohtaisella hakemuslomakkeella. Perhelo-› mille hakevien tulee mainita mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat.

Liikevaihto________________________________________________

Toimitilat______________________m2

omat

Jättämällä Yrityspörssi-ilmoituksen internetissä voi ilmoitukseen liittää laajemman kuvauksen kohteena olevasta yrityksestä. Lisätiedot julkaistaan vain Yrityspörssin internet-sivuilla.

Lähiosoite___________________________________________________

Allekirjoitus_ _________________________________________________

Postinumero ________________________________________________

Nimen selvennys______________________________________________

Päiväys______________________________________________________

Postitoimipaikka_ ____________________________________________

Taustatietoja vastaajasta ______________________________________

___________________________________________________________ ___________________________________________________________

Yrityspörssi uudistuu

››Suomen Yrittäjien Yrityspörssi uudistuu alkuvuodesta. Jatkossa kaikki verkossa yrityksiä välittävät toimijat voivat halutessaan tallentaa ostoja myyntiilmoituksensa yhteiseen tietokantaan, jonka kautta ilmoitukset saavat entistä suuremman näkyvyyden valtakunnallisessa palvelussa.

Yrityskaupan Puhemies

tarina kuvastaa sen identiteettiä ja arvoja, ja asiakkaan on voitava samastua tarinaan. Tarinaa rakennettaessa pohjana ovat brändin ohella asiakkaiden tarpeet ja asenteet. − Nuoret kuluttajat eivät juokse enää muotibrändien perässä, nyt etsitään uniikkeja kokemuksia. Vaikka suomalaiset ovat poikkeuksellisen hintatietoisia, elintarvikkeita ei osteta vain vatsantäytteeksi tai valita hinnan perusteella. Maun lisäksi tär-› keää on se, että ostaminen tuo mielihyvää – asiakas ostaa tuotteen lisäksi sen edustaman arvomaailman, kertoo Tekesin Sapuska-ohjelman päällikkö Kari Venäläinen. Ohjelman tavoitteena on elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen.

Suomalaiset raaka-aineet kunnian

Ostajan ja myyjän yhteinen puhemies onnistuneen omistajanvaihdoksen tukena.

Yrittäjälomat vuonna 2010 Kuntokatelomat Herttuan kuntokeskus + SKAL, Kerimäki Holiday Club Kuusamo, Kuusamo

24.10. – 29.10.2010 Hakemus heti 25.04. – 30.04.2010

Holiday Club Vesileppis, Leppävirta

31.10. – 05.11.2010

Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen

19.09. – 24.09.2010

21.11. – 26.11.2010

Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

Hakemus heti 19.04. – 24.04.2010

20.09. – 25.09.2010

Yrittäjien Terveyskatelomat Holiday Club Kuusamo, Kuusamo

14.11. – 19.11.2010

Härmän Kuntokeskus, Kauhava

24.10. – 29.10.2010

Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen

03.10. – 08.10.2010

Yyterin kylpylähotelli, Pori

08.11. – 13.11.2010

Yrittäjien Kuntoilukatelomat Hotelli Ylläsrinne, Kolari

22.08. – 28.08.2010

14.11. – 20.11.2010

Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa

24.10. – 29.10.2010

Yrittäjien Perhelomat Holiday Club Vesileppis, Leppävirta

10.10. – 15.10.2010

Härmän Kuntokeskus, Kauhava

31.10. – 05.11.2010

Junioriloma

Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen

04.07. – 09.07.2010

Yyterin kylpylähotelli, Pori

27.06. – 02.07.2010

Ainutlaatuinen tarina erottaa yritykset kilpailijoista elintarvike-, ravintola- ja matkailualan • •Suomalaisia tuotteita ja palveluja myydään nyt tarinoiden avulla. ››Yrityksen

››Lisätietoa seuraavassa YrittäjäSanomien numerossa.

Yrittäjälomalla voi keskittyä oman hyvinvoinnin ja kunnon hoitamiseen.

Lomatukihakemuksia saa Suomen Yrittäjien aluejärjestöistä, keskusliiton toimistosta ja Maaseudun Terveys- ja lomahuollosta puh. (09) 241 8406. Hakea voi myös sähköisesti osoitteesta www.yrittajat. fi (Suomen Yrittäjät/palvelut jäsenyrityksille /kuntolomat/ Mtlh:n sähköinen hakemus tai tulosta lomatukihakemus 2010) tai www.mtlh.fi/ hakeminen. Jos käytät sähköistä hakemusta, voit halutessasi vielä varmistaa em. numerosta, että hakemus on varmasti mennyt perille. Lomatukihakemus palautetaan viimeistään 3 kk ennen haetun loman alkamista keskusliittoon tai lomajärjestöön. Hakulomakkeen kaikkiin kysymyksiin tulee vastata huolella, sillä puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. Välttämätöntä on perustella lomatuen tarve. Kutsu ja lasku omavastuuosuudesta hyväksytyille lähetetään viimeistään 2 kk ennen loman alkamista Terveys ja Lomahuollosta. Peruutukset ilmoitetaan suoraan MTLH:n puh. (09) 2418 406. Lomatuki koskee vain siinä mainittua aikaa ja paikkaa. Käsittelyajan rauhoittamiseksi mahdolliset kyselyt lomapäätöksistä vasta 9 viikkoa ennen loman alkua lomajärjestöstä! Kielteisestä päätöksestä ei lähetä ilmoitusta.

Valintakriteerit lomatuelle Lomalle valittavien henkilöiden yleiset valintakriteerit on määritelty valtioneuvoston antamilla ohjeilla sosiaalisesta lomatuesta, jotka ovat seuraavat: • Lomatukea voi hakea yrittäjän lisäksi hänen avio-/avopuolisonsa ja perheensä. • Aikaisemmin saatu tuki ilmoitetaan. • Hakijan tulee ilmoittaa oma ja avio-/avopuolison verotettava tulo viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa. • Hakijan huollettavien lasten lukumäärä ilmoitetaan. • Perustelut lomatuelle ovat välttämättömät: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt tulee kuvata hakemuksessa. Tukea ei voi saada peräkkäisinä vuosina. Lomatuen saamisen estää myös muualta saatu lomatuki. Lomatuki on tarkoitettu niille, joilla ei muuten ole mahdollista lomailla.

Lisätietoja

››Lisätietoja antavat aluejärjestöjen

toimistot sekä Maaseudun Terveysja Lomahuolto (MTLH ry) puh. (09) 2418 096/ Airi Tella tai puh. (09) 2418 406/ Maarit Kainulainen.

vuokra

Vastaajan nimi_______________________________________________

Puhelin_____________________________________________________

Perhelomat on tarkoitettu lapsiperheille ja ne toteutetaan lasten ehdoilla. Juniorilomat on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille. Lomaohjelmassa on yhteistä ohjelmaa koko perheelle ja erikseen lapsille ja aikuisille. Omavastuuosuus, 20 €/vrk aikuisilta ja yli 17 v. lapsilta, 7 € /vrk 8–16 v. lapsilta. Alle 7 v. ikäisiltä lapsilta ei peritä omavastuuosuutta. Perhelomilla on täysihoito ja loman pituus vaihtelee 5–6 vuorokautta.

Tuen hakeminen

_________________________________________________________

Ilmoituksen koodi (aina merkittävä)_____________________________________________

Perhe- ja juniorilomat

Kuntoilukatelomat on tarkoitettu kuntoilusta, luonnosta ja levosta kiinnostuneille aikuisille. Omavastuuosuus on 27 €/vrk ja se sisältää puolihoidon, loma-› ohjelman ja majoituksen 2 hengen huoneessa. Kuntoilukateloma pituus vaihtelee 5–6 vuorokautta.

Toimiala__________________________________________________

Yrityspörssin VASTAuslomake

Terveyskateloma on tarkoitettu yli 60 v. yrittäjille. Ohjelma sisältää terveystestejä, asiantuntijaluentoja ja ohjattua liikuntaa. Ryhmäkoko on 20 henkilöä ja loman kesto 5 vuorokautta. Omavastuuosuus, 27 €/vrk sisältää puolihoidon, lomaohjelman ja majoituksen 2 hengen huoneessa.

Kuntoilukatelomat

Internet-ilmoitus 70 € + alv

ilmoitustekstialue (vain nämä tiedot merkitään ilmoitukseen)

SY 1/10-16

Tutustu palveluun: www.yrittajat.fi/puhemies

comma image

Yrittäjät ry toteuttaa yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisen määrärahan turvin. Vuoden 2010 aikana RAY:n tuki mahdollistaa noin 7 500 henkilön ja noin 1 200 yrittäjän/yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman.

Terveyskatelomat

SY 10/09-254

Ostetaan tilitoimisto Helsingistä. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. TYöntekijöitä 1 - 3.

Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Suomen Yrittäjäsanomat -lehdessä, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden (6) kuukauden näkyvyyden ensimmäisestä lehti-ilmoituksesta alkaen internetissä osoitteessa www.yrittajat.fi/ yritysporssi. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Suomen Yrittäjäsanomat -lehden numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Internet-ilmoituspaketti sisältää kuuden (6) kuukauden näkyvyyden internetissä osoitteessa www.yrittajat.fi/ yritysporssi. Ilmoituksen Yrityspörssiin voi jättää yritys, jota ilmoitus koskee tai yrityksen asiamies. Ilmoittajan tulee käyttää internet-sivuilla tai Suomen Yrittäjäsanomat -lehdessä olevaa ilmoituslomaketta. Ilmoituksen jättäjä vastaa ilmoituksessa antamiensa tietojen oikeellisuudesta. Ilmoitukseen voi vastata internetsivuilla ilmoituksen yhteydessä olevalla lomakkeella, Suomen Yrittäjäsanomat -lehdessä julkaistavalla vastauslomakkeella tai lähettämällä muulla tavoin vas-

Yritysvälittäjät

Kari Tuomes 010 2864 005 Simo Poikola 010 2864 015 www.yrityskaupat.net 010 2864 000

Ostetaan tilitoimisto Pirkanmaalta. Liikevaihto 200 000 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 10. Vuokratut toimitilat.

››Suomen

Yrityspörssin ilmoitusehdot

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Unione on esimerkki yrityksestä, joka on onnistunut tunnistamaan nousevia asiakastarpeita ja luonut niiden pohjalta uudenlaisen palvelukokonaisuuden. Yritys toimii aloitteentekijänä suomalaiselle ruoka-, ravintola- ja matkailukulttuurille. Se

RODEO

teissa kasvaa maultaan ja koostumukseltaan ainutlaatuisia raaka-aineita. Meillä on mahdollisuus nousta Euroopan tai jopa maailman johtavaksi puhtaiden makujen maaksi, mutta se vaatii alan arvostuksen kasvattamista Suomessa, toteaa Unionen hallituksen puheenjohtaja Aki Arjola.

Henkilöstö ja tutkijat mukaan kehittämiseen

Kuluttajat etsivät uniikkeja elämyksiä, muotibrändit eivät kiinnosta. on esitellyt helsinkiläisiä ravintoloita yli 600 kansainväliselle ruokatoimittajalle muun muas-› sa ruoka-alan ammattilaisille suunnattujen Eat&Joy-festivaalien kautta, julkaisee Viisi tähteä -elämysmediaa ja on tuonut luomulähiruuan Helsingin keskustaan Lasipalatsin Eat&Joy maatilatorille. − Suomen pohjoisissa olosuh-

Ainutlaatuisia kokemuksia etsivät myös matkailuyritysten asiakkaat. Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vetäjä Risto Mäkikyrön mukaan matkailijat haluavat yhä useammin ostaa matkansa yksilöllisistä komponenteista koottuina. Niin kutsutun dynaamisen paketoinnin läpimurtoa odotellaan edelleen suomalaisiin varaus- ja myyntijärjestelmiin. Termillä tarkoitetaan ajattelumallia, jossa matkailija kokoaa tarjolla olevista palveluista itselleen sopivimman kokonaisuuden. − Kun yrityksen tarina on käsikirjoitettu osaksi palvelukokemusta, se auttaa osaltaan yritystä erottautumaan kilpailijoistaan, Mäkikyrö jatkaa.

Talvi suotuisa saimaannorpille, matkailuyrittäjät iloitsevat Hyvä luminen talvi tarjoaa Saimaannorpille hyvät ja suojaisat pesät. Linnansaaren Kansallispuiston maisemissa toimivat SaimaaHoliday matkailuyrittäjät ovat mielissään runsaslumisesta talvesta. Matkailuyritykset toteuttavat luontomatkailua kansallispuistoalueella yhteistyössä Metsähallituksen kanssa suojellen arvokasta järviluontoa asukkeineen. Saimaannorppa on yksi alueen kiinnostavista vetonauloista, jonka vaan harvat ja valitut onnistuvat retkeillessään näkemään. Retkeilyä norppa-alueilla toteutetaan merkityillä luontoreiteillä ja retkisatamissa, jotta Norpan elinympäristö ei häiriintyisi.

››Seitsemättä Tietoturvapäivää – ja Suomessa myös Tietoturvaviikkoa – vietetään 9.2.2010 yli 60 maassa ympäri maailman. Tämän vuoden pääteema on Ajattele ennen kuin >klik<, jonka tarkoitus on saada pohtimaan turvallista ja vastuullista nettikäyttäytymistä. Katso video ja lue lisää Suomen tapahtumista osoitteessa www.tietoturvakoulu.fi ja kansainvälisistä tapahtumista saferinternetday. org-sivustolta.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Yrittäjät liikkeellä Jalonen eläkkeelle, Vanhanen palaa Yrittäjiin

Jäsenkortilla oleva polttoaineetu paranee

Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelevä Rauno Vanhanen palaa Yrittäjiin 1.5.2010 lukien. Hänet on nimitetty Suomen Yrittäjien Yrittäjyys- ja työelämäyksikön johtajaksi. Rauno Vanhanen toimii myös toimitusjohtajan varamiehenä. Vanhanen on työskennellyt aiemmin yrittäjäjärjestössä vastaavissa tehtävissä, ja on nyt toimivapaalla työ- ja elinkeinoministeriön Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman ohjelmajohtajan tehtävän takia. Suomen Yrittäjien talousjohtaja ja tytäryhtiö Sypoint Oy:n toimitusjohtaja Tauno Jalonen jää eläkkeelle maaliskuun alusta. Tauno Jalonen on toiminut 35 vuotta yrittäjäjärjestön eri tehtävissä, aluksi aluejärjestössä ja sen jälkeen keskusliiton palveluksessa. Sypoint Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.3.2010 lukien yrityksen varatoimitusjohtaja, ekonomi Jouko Lantto. Lantto jatkaa yhtiön julkaisujen päätoimittajana. Sypoint Oy on Suomen Yrittäjien omistama palveluyhtiö, joka tuottaa yrittäjille koulutuspalveluja, yrittajat.fiverkkopalveluja sekä kustantaa YrittäjäSanomat -jäsenlehteä ja tilattavaa Yrittäjä-lehteä.

Suomen Yrittäjät ry ja Oy Teboil Ab ovat sopineet, että sopimusalennus Yrittäjien jäsenkortilla on tänä vuonna bensiinistä ja dieselöljystä 2,2 senttiä/litra sekä voiteluaineista 10 %. Alennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta nettohintapohjaisia Express-asemia lukuun ottamatta. Edun saa, kun antaa Suomen Yrittäjien jäsenkortin ensin kassalle tai syöttää sen automaattiin ja maksaa käteisellä, pankkikortilla, Visalla tai MasterCardilla. Jäsenyritykset voivat hakea myös Teboilin oman Yrityskortin. Sillä jäsenalennukset ovat 2,69 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % voiteluaineista, autokemikaaleista ja pesuista.

Anna Nousiainen lakineuvojaksi Suomen Yrittäjien neuvontapalvelussa on aloittanut lakineuvojana 11.1. oikeustieteen ylioppilas Anna Nousiainen. Hän toimii Atte Rytkösen sijaisena. Atte on kevääseen › asti opiskelija-vaihdossa Yhdysvalloissa. Muita lakineuvojia ovat Tomi Haapman, Lauri Rautio ja Perttu Wasenius. Uutena aulaemäntä aloitti vuoden 2010 alussa Anne Eronen Irja Lukkarisen siirtyessä eläkkeelle.

Riihimäen Yrittäjät juhlii 70-vuotista taivalta Riihimäen yrittäjäjärjestö viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan. Järjestö on toiminut riihimäkeläisen identiteetin luojana ja kehittänyt kaupunkia jo 70 vuoden ajan. Riihimäen Yrittäjät toimivat monilla eri aloilla, ja jäsenistö koostuu niin suuryrityksistä kuin mikroyrityksistäkin. Jo vuonna 1922 on Riihimäen alueella toiminut ammattikuntayhdistys nimeltään Kauppaseura. Ajan kuluessa nimi ja muoto kuitenkin muuttuivat ja tämänhetkisen nimensä seura sai vuonna 1954 Riihimäen yksityisyrittäjien ja Riihimäen Kauppaseuran yhdistyessä Riihimäen Yrittäjiksi. Riihimäen yrittäjäjärjestö tarjoaa syntymäpäiviensä kunniaksi jäsenistölleen runsaasti tapahtumia ja koulutusta niin osaamisen vahvistamista kuin hyvinvointia.

SY ja yrittajat.fi nyt Facebookissa ja Twitterissä Suomen Yrittäjät ja yrittajat.fi löytyvät nyt myös Facebookista ja Twitteristä. Kaikki halukkaat voivat liittyä Facebookissa Suomen Yrittäjät ja yrittajat. fi -ryhmiin tai seurata Twitteristä uusimpia yrittäjäuutisia päivittäin. Myös Facebookin yrittajat.fi -ryhmästä voi lukea uusimmat yrittäjiä sykähdyttävät uutisaiheet. Kaikki mukaan, tähän joukkoon kannattaa kuulua! Suomen Yrittäjät Facebookissa www.facebook.com/ suomenyrittajat ja Twitterissä www.twitter.com/suomenyrittajat. yrittajat.fi Facebookissa www.facebook.com/yrittajatfi ja Twitterissä www.twitter. com/yrittajatfi

Ketään ei sanota irti -kampanja onnistui komeasti

••Pirkanmaalla on ”säästetty” runsaat 3 000 työpaikkaa. Kevättalvella 2009 Pirkanmaalla alkanut Ketään ei sanota irti -kampanja päättyi vuodenvaihteessa. Hyvästä kampanjasta hyötyy koko pk-sektori, Pirkanmaalla uskotaan. Pirkanmaan Yrittäjien Ketään ei sanota irti -kampanjan syntyi, kun PK-Juomatukun toimitusjohtaja Pekka Markula kyllästyi kuuntelemaan päivittäistä valitusvirttä taantumasta. Pitkäaikainen yrittäjä ei ollut irtisanomassa ketään, eikä hänen kollegoillakaan tuntunut olevan tarvetta irtisanomisiin suuryritysten tapaan. Tämä sai

Markulan miettimään, voisiko asialle tehdä jotain. Hän otti yhteyttä Pirkanmaan Yrittäjiin ja esitteli idean, jossa yrittäjät sitoutuisivat olemaan irtisanomatta ketään. Käytännössä koko kampanja sai alkunsa tästä yhteydenotosta. Kampanjan alkuperäinen lupaus, olla irtisanomatta ketään kuluvan vuoden aikana, sai pian seurakseen kaksi muuta. Yksinyrittäjiä ajatellen mukaan otettiin lupaus, jossa yrittäjä vakuuttaa pysyvänsä yrittäjänä ainakin tämän vuoden. Lisäksi mukaan otettiin myös lupaus sii-

Tilaa uusimmat uutiset sähköpostiisi

tä, että yritys palkkaa lisää työvoimaa vuoden aikana. Eniten kampanjailmoittautumisia tuli kevään 2009 aikana, mutta lupauksia on annettu näihin päiviin asti. Pirkanmaalta mukaan on lähtenyt kaikkiaan 1 162 yritystä. Näissä yrityksissä työpaikkoja on ”säästetty” Pirkanmaalla yhteensä runsaat 3 900.

vuoden 1952 Marskin • •Alkuperäisiä merkkejä myydään nyt uudelleen. Lotta Tammelin, teksti

Varallisuussotkuja

››Talvisodan muiston kunniaksi sodan 105 päivän ajan 30.11.2009 – 13.3.2010. Merkkejä myydään jäljellä olevat 100 000 kappaletta. Kaikki Suomen veteraanijärjestöt ovat mukana kampanjassa. Merkin hinta on 20 euroa, josta käytetään 16 euroa sotaveteraanien tukemiseen. Merkkiä myyvät R-kioskit, Sonera Kaupat ja www. marskinmerkki.fi. Suomen Marsalkka Manner-› heimin ratsastajapatsas rahoitettiin vuonna 1952 laajalla› kansalaiskeräyksellä ja myymällä Mannerheimin monogrammista tyyliteltyä rintamerkkiä. Lahjoittajia oli yhteensä lähes 750 000.

Keski-Suomessa ilmestyvä Sunnuntaisuomalainen uutisoi 22. marraskuuta veteraanijärjestöjen ja -säätiöiden varallisuudeksi 87 miljoonaa euroa. – Uutisessa liittojen varallisuuteen oli laskettu mukaan sellaisia säätiöitä ja yhdistyksiä, jotka eivät kuulu veteraanijärjestöjen ryhmään, eikä niiden tarkoituskaan ole veteraanien huolto. Veteraanijärjestöjen varallisuudesta ei myöskään ollut vähennetty niiden velkoja ja vastuita. Näin kokonaisluku oli virheellisesti saatu näyttämään todellisuutta suuremmalta, kommentoi Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Aarno Strömmer Sunnuntaisuomalaisen uutista. Strömmerin mukaan Sunnuntaisuomalaisen laskentaperustan virheet oikaisemalla veteraanijärjestöjen yhteenlaskettu varallisuus on 23,5 miljoonaa euroa. Valtio käyttää vuosittain veteraanien ja sotainvalidien huoltoon 350 miljoonaa euroa. – Veteraanijärjestöjen varallisuus on vähäinen sotaveteraanien huollon ja hoivan tarpeeseen verrattuna. Veteraanivastuu ry:ssä ovat mukana Sotainvalidien Veljes-› liitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto.

Runsaat 60 000 sotaveteraania Suomessa on runsaat 60 000 sotaveteraania ja heistä on sotainvalideja noin 10 000. – Talvisodan 70-vuotismuistoissa meillä jokaisella on nyt mahdollisuus tukea sotiemme veteraaneja sekä ottaa kantaa itsenäisen isänmaamme puolesta. Veteraanit ovat edelleen joukossamme ja he tarvitsevat kaiken tukemme. Veteraaneja ei jätetä, muistuttaa Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Aarno Strömmer.

Idea levisi myös maakunnan ulkopuolelle Hämeeseen sekä Pohjois- ja Rannikko-Pohjan-

Lahjatavaroita Lapissa -messut Enontekiöllä järjestetään 13. – 14.2.2010 jo 17. kerran. Messut on suunnattu lahjatavara-, matkamuisto- ja sisustusalan sekä liikelahjojen ammattiostajille. Vähittäismyyntiaika yleisölle on ainoastaan sunnuntaina › klo 14.00 – 16.00 Hetan koulukeskuksen liikuntahallissa. › Järjestäjänä toimii Enontekiön Yrittäjät ry. Tavoitteena on antaa pienillekin lahjatavaranvalmistajille mahdollisuus esitellä tuotteitaan ammattimessuilla Lapissa, ympäri Suomea ja pohjoiskalottia tuleville ostajille.

Satu Grekin

Soita arkisin (09) 229 221 maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

veroasiantuntija ▪ arvonlisävero ▪ elinkeinoverotus ▪ pääomatulon verotus

SuoMen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa. kun Soitat, varaudu kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen kätevimmin jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Kerro asiasi ja jäsennumerosi. Puhelusi yhdistetään kulloinkin tarvitsemallesi asiantuntijalle. Ota huomioon, että palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ajoittain ruuhkaa.

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪

Harri Hellstén lainopillinen asiamies ▪ työoikeus ▪ yrittäjän sosiaaliturva

▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪

▪

työsuhdeasiat työaika palkkataulukot työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset työnantajamaksut YT-laki yhtiömuodot kuluttajansuoja kirjanpito ja tilintarkastus tietosuoja-asiat riitojen ratkaisu sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪

yrityksen sopimukset toimitussopimukset kiinteistöt ja rakentaminen kuljetus ja liikenne

▪

▪ ▪

▪ ▪ ▪

ympäristönsuojelu ympäristövahingot jätehuolto viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset ▪ ▪ ▪ ▪

ombudsman (svenskspråkig service) ▪ arbetslivjuridik och kollektivavtalsfrågor ▪ utrikeshandel

verotus perintö- ja perheoikeus uuden omistajan löytäminen Yrityspörssi ja Yrityskaupan Puhemies -palvelu

Janne Makkula lainsäädäntöasioiden päällikkö ▪ yritysjuridiikka ▪ sopimusoikeus ▪ maksukyvyttömyysasiat ▪ teollis- ja tekijänoikeus

Thomas Palmgren kv-asiamies ▪ yritysten kansainvälistyminen ▪ EU-asiat ▪ venäjänkauppa

Koulutus ▪

▪ ▪ ▪

▪

arvonlisäverotus yritysverotus henkilöverotus

▪ ▪ ▪ ▪

EU ja ulkomaankauppa idänkauppa USA:n kauppa, Latinalaisen Amerikan kauppa kansainvälinen neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat ▪

koulutusasioiden päällikkö ▪ yrittäjän oma ja työntekijöiden koulutus ▪ yrittäjyysopetus

Max Lindholm

yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen yrittäjätutkinnot yrittäjän oppisopimus henkilöstökoulutus työpaikallaoppimisen järjestelyt

Tiina Toivonen lainopillinen asiamies ▪ julkiset hankinnat ▪ ympäristöoikeus ▪ maankäyttö- ja rakennuslaki

Risto Tuominen lainopillinen asiamies ▪ työoikeus ▪ tes-asiat ▪ sosiaaliasiat

Yrittäjän sosiaaliturva

Ulkomaankauppa ▪

▪

Verotus ▪

Veli-Matti Lamppu

Ympäristöasiat

Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta

▪

konkurssi yrityssaneeraus velkajärjestely luottotietoasiat

eläkeasiat sairaus työterveyshuolto työkyvyttömyys työttömyys

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪ ▪ ▪

▪

kilpailuasiat julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

Anja Tuomola lainopillinen asiamies ▪ työoikeus ▪ sopimusoikeus ▪ julkiset hankinnat ▪ kilpailuoikeus

▪

Outi Tähtinen työmarkkina-asioiden päällikkö ▪ työoikeus ▪ yrittäjän sosiaaliturva ▪ yritysjuridiikka ▪ sopimusoikeus

Suomen Yrittäjissä sinua palvelee myös neljä lakineuvojaa sopimus- ja työoikeuden perusasioissa.

Kysy

alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi!

alkuperäisiä Marskin merkkejä myydään maaliskuun puoleenväliin asti. Osa tuotosta käytetään sotaveteraanien hyväksi.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry myöntää vuosittain tunnustuspalkinnon määrätietoisesta työstä suomalaisen kuljetuselinkeinon hyväksi. Vuoden 2009 Kuljetuskuutio luovutetaan Vantaan kaupungille. Vantaan kaupunki vauhditti Kehä III:n parannustöitä lainaamalla Suomen valtiolle 50 miljoonaa euroa. SKAL:n hallituksen mielestä tämän kaltainen aktiivisuus voisi toimia kannustavana esimerkkinä myös muille tieinvestointeja kovasti odottaville kaupungeille. Kehä III on yksi Suomen vilkkaimmista teistä ja tärkeä pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen valtaväylä. Maanteiden tavaraliikenteelle ja Suomen logistiikalle sen merkitys on erityisen suuri. Kehä III on osa valtakunnallista E18-tietä. Se yhdistää Etelä-Suomen kaupungit, satamat sekä lentoasemat ja toimii siten keskeisenä väylänä kotimaiselle ja kansainväliselle tavaraliikenteelle. SKAL on myöntänyt Kuljetuskuutioita vuodesta 1997 lähtien. Viime vuonna Kuljetuskuutio myönnettiin komissaari Olli Rehnille.

MakSuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan liittyen.

▪

tusyrittäjien SKAL on tyytyväinen liikenneministeri Anu Vehviläisen päätökseen jatkaa vuoden 2011 loppuun bulgarialaisten ja romanialaisten kuljetusyritysten toimintakieltoa Suomessa. Sisäisten kuljetusten avaaminen ko. maille olisi ollut suolaa haavoihin vaikeassa tilanteessa kamppailevalle kuljetusalallemme, SKAL lausuu.

Satoja Lapin lahjatavarayrittäjiä koolla messuilla

SKAL:n Kuljetuskuutio Vantaan kaupungille

Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla!

▪

››Kiitos ministerille. Kulje-

Soliditet on Suomen Yrittäjien uusi yhteistyökumppani Soliditet Finland on osa Bis-› node-konsernia, joka on Euroopan johtava luottotietoja yritysinformaatioalan toimija. Se keskittyy kotimaisen sekä pohjoismaisen yritys- ja kulut-› tajainformaation tarjontaan. Soliditetin Suomessa toimi-

6 000 työpaikan kampanja

yrittajat.fi -uutiskirje ilmestyy ensimmäisen kerran 28.1 ja siitä eteenpäin joka toinen viikko. Tilaa yrittäjäuutisia, pureksittua hyötytietoa ja yrittäjätarinoita sisältävä uutiskirje sähköpostiisi yrittajat.fi -verkkosivujen etusivulla klikkaamalla tilauspainiketta. Nostamme uutiskirjeeseen yrittajat.fin blogeja, jos sinulla on halua kirjoitella puhuttelevia blogitekstejä yrittäjäyhteisön verkkosivuille, olethan yhteydessä: paivi.kankaro@suomen. yrittajat.f

Marskin merkillä tuetaan sotaveteraaneja

maalle. Yhteensä lamatalkoiden avulla on turvattu Suomessa noin 6 000 työpaikkaa.

via sisaryhtiöitä ovat Dun & Bradstreet Finland Oy, 121 Media Oy (ent. Kauppalehti 121 Oy), DirektMedia Finland Oy ja Kompass Finland Oy. Bisnode-yhtiöiden liikevaihto Suomessa on noin 20 miljoonaa euroa ja niiden palveluksessa on lähes 100 työntekijää. Bisnoden maajohtaja on Juha Airaksinen. Soliditet-liiketoiminnasta vastaa liiketoimintajohtaja Vesa Kalapuro. Soliditet, joka on alkuperäisen AAA-Ratingluokituksen kehittäjä, tarjoaa Suomen Yrit-› täjien jäsenille mm. yritys- ja henkilöluottotietoraportteja 20 prosentin alennuksella ovhhinnoista.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Yritysmyynti: 020

myös Hämeentie 1

Kontti 100% uusia kasetteja varastossa! - 6000 kpl

 Laskutus Nro 1 • Tammikuu 2010 au

 Toimitus suo  Nimetty, hen PARHAAT PALVELUT ■ PARHAAT PALVELUT ■ PARHAAT PALVELUT ■ PARHAAT PALVELUT KIRJAPAINOT

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

TULOSTINTARVIKKEITA

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

mustekasetti.com Säästä satoja ja tuhansia euroja/vuosi!

Toimitus suoraan työpöydälle, 020 743 11 07

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

Yritysmyyntimme palvelee henkilökohtaisesti Laskutus auki automaattisesti myös netissä

KIINTEISTÖT

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti

MONTENEGRO, BAR Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

YRITYSSOVELLUKSET

kolmen kasetin pakkaukset HP 56/27/21XL musta 19 ml x 3 kasettia.....29,90 HP 57/28/22XL 3-väri 17 ml x 3 kasettia......39,90 Canon PG-50/40/37 musta 22 ml x 3 kpl......49,90

0400 828 996 Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

NETBARON solutions

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

AGFAPHOTO Canon PicturePack 5 x kasettia PGI-521/520 kasetit + fotopaperi x 100 kpl...29,90

Utec-tuotteet (ISO9001/9002/14001) TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

Samsung ML-1610,1710, SCX-4200, 3200 s.39,90 Brother TN-2000/5000 sivua (norm. 2500)....39,90 HP P1006/1505, CB435/436, 1500 sivua....34,90 HP LJ 1010 Q2612A/4000 sivua (2000).........34,40

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Ilmoitusmyynti: Suomen Business Viestintä

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

VÄRILASERKASETIT Utec

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Brother TN-135 värit cmy 5000 sivua/kpl.......87,40 HP CP1215 cmyk x 4 kasettia (CB540-3).....179,90 HP CM2025, CC530-3A cmyk värit/kpl...........63,50 Samsung CLP-300 x 4 kasettia Rainbow-kit...79,90 Samsung CLP-500 cmyk värit/kpl...................65,00

Kari J. Mattila 050-563 5462 www.consista.fi

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain. • sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

*UPrint Samsung ML-1640, 1500 sivua.........39,90 TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Mustekasetti.com Finland Oy Hämeentie 27 00500 Helsinki 020 743 11 00

NetBaron-ilmoitus2.indd 1

11.1.2010 15.35

Uudelle tilaajalle ilmaiseksi mustepakkaus, mustekasetti tai fotopaperi. VERKKOKAUPAT YRITYSSOVELLUKSET

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat... Lataa ohjelmat osoitteesta www.tietosuunta.com TUOTANTO- JA LIIKETILAT

WWW.ABC.FI

Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

YRITYSPALVELUT

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

24 h/vrk

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

www.telehaku.ﬁ

Nopea, tehokas ja edullinen

TALOUSHALLINNON OHJELMISTO

Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com

www.yrityshaku.ﬁ Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

SCANRIA OY

Yritykset Jukeboksista biisejä tekstiviestein Tamperelais-helsinkiläinen Ku-› talab Oy on patentoinut keksintönsä automaattisesti täydentyvästä jukeboksista. DJ Online Jukebox on uudenlainen tekstiviesteillä toimiva jukeboksi. Kotimaisen patentin lisäksi hakemukset ovat vetämässä EUalueelle, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Yritys on uudistanut vuosi sitten kaupallistamansa musiikki- ja mediapalvelu DJ Onlinen vastaamaan yhä tiukentuvaan kilpailuun ravintola-alalla. Tietokoneen keinoäly ohjaa soittotyylejä. Suomalaisille ravintoloille kehitetty DJ Online -taustamusiikkipalvelu on saavuttanut nopeasti jalansijaa Suomessa. Järjestelmän myynti Ruotsiin alkaa helmikuussa. Kutalab Oy:n toimitusjohtaja Jani Tolonen uskoo, että julkisten tilojen äänimaailma tarjoaa yhtiölle mahdollisuuden nopeaan kasvuun ravintola-alan vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. DJ Online on ollut mukana VTT:n ExpeShare-projektissa, jossa osallistujia oli Espanjasta,

Aptual Oy Kouvolasta käynnistää kehityshankkeen Singaporessa Yritysten markkinointiviestintään ja sen teknologisiin ratkaisuihin erikoistunut Aptual Oy käynnistää singaporelaisen bisnesyliopiston kanssa tutkimushankkeen, joka keskittyy sosiaalisen median innovaatioihin. Aptual myös perustaa Singaporeen ohjelmistokehitysyhtiö Jalusta Tchnologies Ltd:n. Aptual Oy:n tutkimushanke kestää yhdeksän kuukautta ja se

Kutalabin hallituksen puheenjohtaja Pablo Harju (vas) ja toimitusjohtaja Jani Tolonen. Ranskasta ja Suomesta. Myös Nokia osallistui projektiin: DJ Onlinen Vote4Music-toiminto on käytettävissä Symbian 60 -puhelimilla. Projektissa tutkittiin kuluttajien tapoja käyttää ja jakaa multimediasisältöä. Lisäksi projektissa tuotettiin tapoja, joilla voi nauttia sisällöstä missä

ja milloin tahansa, esimerkiksi liikkeellä oltaessa. DJ Onlinen takana on suomalaisten yksityishenkilöiden rahoittama Kutalab Oy, joka työllistää nykyisellään 10 henkilöä. Kutalab aloitti DJ Online -taustamusiikkijärjestelmän kehittämisen vuoden 2004 alussa.

toteutetaan yhdessä Singapore Management Universityn ja sen Innovaatioiden ja yrittäjyyden laitoksen kanssa. Hankkeessa tutkitaan sosiaaliseen mediaan perustuvia innovaatioprosesseja ja sosiaalisen median työkalujen hyödyntämistä tutkimus- ja kehitysprosesseissa. Tavoitteena on löytää helposti sovellettavia toimintamalleja erityisesti pkyritysten käyttöön.

Teknologiatuotanto toteutetaan yrityksen uudessa yksikössä, joka on Singaporeen perustettava, Aptualin täysin omistama ohjelmistokehitysyhtiö. Se keskittyy toiminnassaan internet-pohjaiseen ohjelmistotuotantoon. Aptualin tavoitteena on toteuttaa korkeatasoisia markkinointiviestinnän palveluja sekä Eurooppaan että Aasiaan.

Teknologiayritys Tasowheel konserniyhtiöksi Perheyritys Tasowheel Oy:stä on muodostettu vuodenvaihteessa konserniyhtiö. Korkealaatuiseen tarkkuusmekaniikkaan ja voimansiirtoon erikoistuneeseen yritysryhmään kuuluvat konserniyhtiö Tasowheel Group Oy ja tytäryhtiöt Tasotikka Oy Tikkakoskella sekä Tasosystem Oy ja Tasogears Oy Tampereella. Hienomekaniikkayritys Taso-

tikka Oy keskittyy hydrauliikkalohkoihin ja komponentteihin. Tasotikan erityisosaamista ovat vaativat koneistukset ja hiotut osat ja osakokonaisuudet sekä yksilölliset tuotetestaukset. Tarkkuusmekaniikkayritys Tasosystem Oy:n vahvaa osaamisaluetta ovat paperikoneisiin tulevat toimilaitteet, laimennusventtiilit ja listansäätölaitteet

sekä pienet lieriö- ja kierukkavaihteistot. Toisena vahvana alueena ovat terveydenhuollon ja -tutkimuksen koneiden ja laitteiden vaativat osakokonaisuudet. Voimansiirtoyritys Tasogears Oy keskittyy hammas- ja kierukkapyörien sekä -vaihteistojen tuotekehitykseen, tuotantoon ja kokoonpanoon.

Heta rantautui Kiinaan Turkulainen yksityinen matkatoimisto Heta on avannut toimipisteen Shanghaihin. Toimitusjohtaja Kirsi-Marja Salosen mukaan toukokuussa 2010 avautuva kaikkien aikojen suurin maailmannäyttely EXPO 2010 Shanghaissa innoitti toimipisteen avaamiseen. − Pystyäksemme palvelemaan näyttelyyn matkaavia asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti, on tärkeää, että meillä on paikan päällä oma edustajamme. Tammikuun alussa Hetan Shanghain myyntipäällikkönä aloitti Minna Hirsimäki, joka projektissa koordinoi asiakkaidemme paikallista ohjelmaa ja toimii Hetan yhteyshenkilönä maailmannäyttelyssä, Salonen selostaa. − Olen erityisen iloinen siitä, että olemme saaneet yhteistyökumppaniksemme Finnairin, jolla on suorat lennot Helsingistä Shanghaihin. Maailmannäyttely on avoinna 1.5.–31.10.2010, ja paikalle odotetaan jopa 70 miljoonaa kä-›

vijää. EXPOn pääteemana on ”Better City – Better Life”. Suomen paviljonki näyttelyssä on nimeltään Kirnu, joka pyrkii esittelemään maatamme pienoiskoossa. Uskon, että maailmannäyttely tulee kiinnostamaan suomalaisia, Minna Hirsimäki sanoo. − Kiinassa jonkin aikaa asuneena olen jo oppinut luotettavien kontaktien merkityksen yhteistyötä muodostettaessa.

››Uudet taksinkuljettajat koulunpenkille. Uusien taksinkuljettajien on vuoden 2010 alusta lähtien käytävä pakollinen koulutus ajoluvan saamiseksi. Uusilta ajolupaa hakevilta kuljettajilta vaaditaan vähin-› tään 30 tunnin koulutus. Taksinkuljettajan ajolupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Ajoluvan uusiminen edellyttää vähintään päivän jatkokoulutuksen ja se koskee kaikkia taksinkuljettajia.

Nro 1 • Tammikuu 2010

Svensk resumé

Översättning av Pekka Sörensen

Kommunfolket godtar sakteligen ett mindre antal kommuner

Företagarnas SEPA-bekymmer:

Kortbetalningarna är dyra och pengarna flyter in långsamt ••I Finland har det europeiska betalningsområdet SEPA hittills medfört ”bara” två större bekymmer för företagarna. comma image

Harri Auramo, text

››Dessutom befarar företagarna att bankerna låter företagarna betala kalaset. De finländska bankerna har utfärdat SEPA-betalkort sedan början av 2008. Dessa sk. debitkort har ökat i antal hela tiden i.o.m. att bankerna inte mera beviljar inhemska bankkort – som med tiden tas ur bruk. De SEPAkompatibla debit-korten har ett EMV-chips. Handeln måste uppdatera sina betalterminaler och system så att betalningarna kan göras med chipskort. Betaltrafiken sker via Kreditlaget. – Problemet är att dessa kort blir så dyra för handeln. Butikerna måste skaffa en betalterminal som kan avläsa chipskort. Därtill är avgiften per transaktion rejält större än tidigare, uppger direktör Risto Suominen vid FiF. Enligt Suominen har avgiften per transaktion hittills varit 0–5 cent. Men vid användning av debit-kort är kostnaden 0,31 procent av köpets värde och därtill tar Kreditlaget 2–3 cent per transaktion. I praktiken innebär detta att butikerna får erlägga 4–5 gånger mer för nöjet än tidigare. Risto Suominen har räknat ut att butiken vid större inköp kan råka ut för 10–100 gånger större provisioner, beroende på bank. Hela detaljhandelssektorns kostnader uppskattas öka fr. dagens 24 miljoner till minst 90 miljoner per år. Främsta orsaken är den procentbaserade debiteringsgrunden.

FiF-direktören Risto Suominen är oroad över betalkortkostnadernas snabba ökning.

Ensamföretagares lönebidrag i ännu fler kommuner Experimentet med understöd för ensamföretagare utvidgades vid årsskiftet till att omfatta även Salonejden och Kaskö. Inom dessa områden kan ensamföretagarna nu erhålla bidrag för avlöning av en första anställd. Experimentet inleddes i juni 2007. Till början gällde det endast i Lappland, Kajanaland och i östra Finland i 17 kommuner. Sedan 2007 har en massa kommuner kommit till och nu är antalet uppe i 150. Alla inom re-

gioner där den ekonomiska utvecklingen har varit svagare än i de övriga delarna av landet. Bidrag kan beviljas om den första arbetstagaren anställs tillsvidare och arbetstiden är minst 25 timmar per vecka. Även andra villkor finns. Om dem finns information hos regionens ELY-central dit man också lämnar ansökningarna. Under första året är bidraget 30 procent av arbetstagarens lönekostnader och under det andra året 15 procent.

Modehandeln skolar även på svenska Modehandelns Förbund rf inle-› der en svenskspråkig stilrådgivarutbildning i Helsingfors. Målgrupp är modeproffsen inom handeln, såväl handlarna som personalen. Som utbildare fungerar Leena Johansson-Rengen som har långvarig erfarenhet av dylik verksamhet inom förbundet. Stilrådgivare-kursen tar › helt efter den motsvarande

finskspråkiga kursen som redan anses vara en klassiker och som förbundet arrangerat sedan 1970-talet. Under kursen behandlas bl.a. klädernas och människornas mått och proportioner, materialer och etikettfrågor. Den finskspråkiga kursen har varit mycket ansedd och har varje år varit branschens mest efterfrågade kurs.

Årsskiftet medför nya regler för åkerinäringen

Serviceföretagen får nu info från en och samma webbplats

Vid årsskiftet var det slut dels med övre gränsen på 70 år för förare av tunga fordonskombinationer, dels med övergångs-› tiden för långtradare av modultyp. De ifrågavarande äldre personernas rätt att arbeta bakom ratten kan förlängas med högst två år i taget fr. och med 70 års ålder med stöd av läkarintyg. Slopandet av åldersgränsen har med EU:s körkortsdirektiv att göra. Den tre år långa nationella övergångstiden för långtradare med bredd över 2,6 meter gick ut vid utgången av 2009. Nu får modulkombinationernas lastutrymmen vara högst 2,55 meter breda. Detta gäller dock inte värmeisolerade lastutrymmen.

Serviceföretagen borde få det lättare att kommunicera med tillståndsmyndigheter när viktigaste fakta nu finns på webbtjänsten YritysSuomi som dessutom uppbackas av en telefonstjänst. Den nya infopunkten grundades p.g.a att EU:s servicedirektiv förutsätter att information om serviceföretagens tillståndsärenden, bestämmelser och annat liknande fås centralt i alla EUoch ETA-länder. De egentliga ärendena sköts även i framtiden hos respektive myndighet. Genom webbtjänsten får man också tillgång till andra EU/ ETA-länders motsvarande infopunkter.

servicestrukturen på ett sätt som företagarna hade förespråkat. Att avstå från den egna kommunen tycks vara svårare för de förtroendevalda än för t.ex. kommundirektörerna. En enkät fr. 2005 visar att kommundirektörerna anser att 189 kommuner är ett tillräckligt antal. Även till det kommer vägen att vara lång. Pågående sammanslagningar tyder på att inom 2–3 år försvinner endast 40 kommuner. I samma 2005-enkät var det företagarna och ledande tjänstemän som var de ivrigaste anhängarna av nedskärningen av antalet kommuner. Företagarna tyckte då att 270 var tillräckligt. Hela folkets genomsnittliga önskemål var att minska antalet kommuner till 330.

Företagarna mindre utsatta vid arbetslöshet

Pengarna rör på sig alltför långsamt

Chipskorten fungerar bra i betalterminalerna och säkerheten har förbättrats men för handeln är det problematiskt att pengarna tar så lång tid på sig innan de hamnar på butiksinnehavarens konto. I själva verket tvingas företagarna till att finansiera kundernas köp. Färbättringar har dock utlovats. – Enligt Kreditlagets praxis får butiken sina pengar efter betalningsdagen plus max sex bankdagar. Om uppköpet är gjort under ett veckoslut är pengarna dock framme först efter tio dagar, säger Risto Suominen. Kreditlaget har noterat företagarnas kritik och utlovat att i mars förkorta omloppstiden fr. sex till två bankdagar.

De tongivande inom det kommunala livet vänjer sig sakteligen vid att antalet kommuner måste skäras ned radikalt. Än är det dock en bit till målet som FiF:s föregångare presenterade för 18 år sedan: 90 kommuner är nog för Finland. Företagarna var 1992 före sin tid då organisationen ansåg att 90 kommuner skulle förslå och att dessa borde bildas enligt pendlingsregioner. Då fanns det 460 kommuner, nu är man nere i 342. Företagarnas förslag blev inget diskussionsämne. Företagarna ville få kommunfolket att medge att kommunalförvaltningen låtits svälla ut utan hänsyn till ekonomiska realiteter. Långt senare gick regeringen in för att reformera kommun- och

Chipskorten fungerar bra i betalterminalerna och säkerheten har förbättrats.

SEPA 2008 – 2010 Det gemensamma eurobetalom-

rådet SEPA innehåller en massa detaljer som i huvudsak bankerna och programvaruhusen ansvarar för. Sm-företagen är tillsvidare dåligt insatt i saken. Företagen gör dock klokast i att själv ta reda på saker och ting, särskilt ifall företaget har verk-

samhet utanför hemlandet. Inom SEPA-området är alla betalningar ”inhemska”. Ett bankkonto och ett betalkort är tillräckligt för betalaren och även företaget. Fr. och med 2008 har övergången till SEPA inneburit ändringar i kontogireringar och direktdebiteringar.

Företagen måste uppdatera sina betaloch ekonomiprogram. Det lönar sig för företagen att fråga sina programleverantörer hur och när företagen kan få sina SEPA-kompatibla program. Den egna bankens SEPA-info ska man också hålla ett öga på.

Företagarna understöder livboj för varvsindustrin

föreslår att varven räddas • •Varvsindustriarbetsgruppen över krisen med ett stödpaket. Lotta Tammelin, text

››Särskilt akut är läget i Åbo där uteblivna order innebär arbetslöshet för hela personalen i november 2010. Med ”Livbojen” syftar man till att STX Finland Ab:s Åbovarv skulle få en 50 procents beläggning för ett år så att varvet och underleverantörerna skulle kunna upprätthålla verksamheten tills marknaden kvicknar till. Åtgärderna innefattar också statliga beställningar till mindre varv. – Varvens framtid i Finland måste tryggas. Vårt kunnande står på toppnivå och branschen sysselsätter direkt över 20 000 personer och inemot 2000 företag, konstaterar näringsminister Mauri Pekkarinen. I arbetsgruppens förslag ingår 10 extra innovationsmiljoner i 2011 års statsbudget och beredskap för extra medel i innevarande och nästa års tilläggsbudgeter. Härtill föreslås med statliga medel stödda kredit- och garantiarrangemang samt varvsfinansiering under fartygens byggtid. Understödet motiveras med att konkurrentländerna - som t.ex. Syd-Korea, Spanien, Italien och Japan – gått in för massiva stöd åt de nationella varven. FiF anser att varvsarbetsgruppens förslag är motiverade, mångsidiga och nödvändiga. Enligt de värsta utsikterna kan 14 000 personer på varven och hos underleverantörer missta sina jobb i år. De samhälleliga totalkostnaderna skulle vara hundratals miljoner. – Särskilt viktigt vore att förbättra varvens konskurrenskraft genom alla de knep som EU bara tillåter, säger FiF:s ombudsman Markku Wuoti som också förespråkar en sk. tax-lease -skattemodell som många EU-länder använder. Den har skapat konkurrenskraftiga möjligheter för fartygsbeställningar.

futureimagebank

Ändringar i arbetsskyddslagen som gynnar företagare trädde i kraft vid årsskiftet. Företagare är berättigade till understöd efter 18 månader som företagare. Tidigare krävdes två år. Även företagarnas familjemedlemmar får det nu lättare vid arbetslöshet. – Efter 18 månader är företagare som är medlemmar i företagarnas arbetslöshetskassa berättigade till inkomstbunden dagpenning och de som inte tillhör kassan kan lyfta grunddagpenning. Att man gått ned från två år till 18 månader är motiverat p.g.a. konjunkturläget, säger Outi Tähtinen, arbetsmarknadschef vid FiF. Hittills har företagarens familjemedlemmar kunnat få arbetslöshetsersättning om han/ hon har måst sluta arbeta p.g.a. att den aktuella produktionen el. tillverkningen har upphört.

I praktiken kan dock företagets sysselsättande förmåga försvagas även på annat sätt. Det kan också vara fråga om t.ex. nedgång i efterfrågan p.g.a. färre kunder. I sådana situationer kan företaget eventuellt ännu sysselsätta företagarens äkta hälft men inte hela familjen. – Kravet på att tillverkningen upphört har i praktiken lett till att företagarfamiljen har måst lägga ned all verksamhet för att kunna erhålla arbetslöshetsunderstöd, berättar Outi Tähtinen. För familjemedlemmars arbetslöshetsunderstöd gäller efter årsskiftet att arbetet måst har tagit slut p.g.a. att förutsättningarna för företagsverksamheten försämrats varaktigt och att utkomsten stannar under gränsen för minimiuppehälle. Härtill förutsätts att endast familjemedlemmar ännu arbetar i företaget.

Marknadsdomstolen bötfällde två branschorganisationer Herr- och damfrisörernas branschförbund och motsvarande organisation för service av hushållsmaskiner och vitvaror har av marknadsdomstolen bötfällts för begränsning av konkurrensen. Förbunden får inte befatta sig med medlemsföretagens prissättning. Suomen Kodinkonehuoltojen liitto måste betala 5 000 euro för otillbörligt prissamarbete under åren 1997– 2003. Samarbetet gällde de priser och prissättningsgrunder med vilka förbundets medlemsföretag erbjöd sina tjänster åt företag som lämnar garantier på hushållsmaskiner. Marknadsdomstolen ansåg att syftet med samarbetet var att höja prisnivån på garanti- och reparationsarbeten.

Herr- och damfrisörernas intresseorganisation Suomen Hiusyrittäjät fick böta hela 33 000 euro för brott mot lagen om konkurrensbegränsning. Enligt domstolen gav förbundet under åren 2000–2006 sina medlemmar rekommendationer om prisförhöjningar. I sin skriftliga information till medlemmarna kombinerade organisationen information om löneförhandlingarna med sina egna uppskattningar om hur branschens ökade kostnader påverkar kundpriserna och hur medlemsföretagen borde höja sina egna priser. Domstolen ansåg att organisationen med sin medlemsinformation eftersträvade en årlig höjning av frisörpriserna.

Nuvarande incitament rätt riktning i beskattningen

Varvsarbetsgruppen strävar till att lösa den finländska varvskrisen så att skadorna minimeras.

Två forskare vid Helsingfors handelshögskolas enhet för småföretag är av annan åsikt än prof. Heikki Niskakangas som anser att en dividendbeskattning som grundar sig på nettoförmögenhet får företagen att undvika risktagning. Professor Markku Virtanen och forskare Tomi Heimonen skriver att 1993 års nettoförmögenhetsbaserade skattemodell har varit det bästa i incitamentväg som hänt i de finländska företagens beskattning. Under föregående depression var företagens balanser miserabla om man ser på det egna kapitalet. Inom möbelindustrins företag som sysselsatte under 50 personer var det egna kapitalets andel 3,8 procent! – Till största delen var krediterna i utländsk valuta och två devalveringar efter varandra gjorde sitt. De flesta som inte

hade egna reserver att ta till gick omkull. Fr.o. med 1993 har beskattningen uppmuntrat till att bygga upp det egna kapitalet. Beskattningen har varit särskilt uppmuntrande för familjeföretag med synliga finländska ägare. Vad kan vara bättre under dåliga tider än solida företag i inhemska händer? Virtanens och Heimonens skrivelse slutar med en företagares kommentar: ” Jag hade i slutet av 90-talet tanken att lån tar vi inte mera. Och att man borde planera hur man driver det hela med resultat och får skulderna ner. Nu har vi gjort det i tio år och vi e helt skuldfria. De egna kapitalet har vi byggt upp när beskattningen har gynnat det. Om de här nu igen vänds till de motsatta så då e vi på fel spår. Nog e de bättre att ha balanserna är skick, särskilt när nu den här krisen kom.”

Nro 1 • Tammikuu 2010

Lidl KONALA