YrittäjäSanomat 1/2011 by Suomen Yrittäjät

n:ro 1 • Tammikuu 2011

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi JUHA AHONEN

Kovan lajin lukemisto.

Omakin etu mielessä kuntaliitoksissa Valtuustoissa istuvilla kuntatyöntekijöillä on mielessään myös oma etu, kun kunnassa valmistellaan kuntaliitoksia. Tämä voi vaikeuttaa muiden kuntalaisten kannalta parhaan liitoksen toteutumista. sivu 10

Uusi jätelaki on roskaa Joustettaisiinko? Vanhasen mukaan •pienyrittäjiä •SY-pomo Rauno rassaavat joustamattomat

työmarkkinarakenteet, työvoiman saatavuus ja työllistämiseen liittyvät riskit. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä Vanhasella on tarjota pulmiin ratkaisuja.

••

sivu 7

Vaalirahoitus on OK

tuo mieleen kähminnän ja paljastusjutut. •Ihan•Vaalirahoitus näin ikävästä ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse.

jätehuoltoyritysten •toimintaedellytysten •Jätelaki johtanee yksityisten oleelliseen heikkenemiseen

ja jätehuollon yksipuolistumiseen, uskoo Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen. Myös Suomen Yrittäjät on huolissaan sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen tulevaisuudesta.

••

sivu 3

juuri näin Kulttuuriväki ja bisnesväki eivät aina ymmärrä toisiaan. Syystäkin. Tommi Forsström

SY edustettuna pysyvästi nyt myös Brysselissä Neimala hoitaa SY:n EU-edunvalvontaa •jatkossa •Antti Euroopan päätöksenteon pääkallopaikalla. sivu 13

Suomalainen ei usko ennen kuin näkee sivu 13

– Lainmukainen vaalirahoitus on hyväksyttävää ja tarpeellista, muistuttaa Jussi Järventaus.

Yrittäjäjärjestön valiokuntien jäsenet valittu

sivu 5

sivu 6

Luovaa työtä ei voi tehdä tyhjiössä Entinen Litografisk Anstalt kirjapaino, sittemmin painotalo, jykevässä vihreäksi rapatussa arvorakennuksessa Helsingin Uudenmaankadulla muuntui luovien yrittäjien yhteiseksi työhuoneeksi. sivuT 14 –15

Lapsi rytmitti arjen uusiksi Mikkeliläinen Henna Rautiainen teki parikymppisenä haaveistaan totta. Vauhti ei ole päässyt hiipumaan, sillä yrittäjästä tuli hiljattain äiti. sivu 12

N:o 1 • Tammikuu 2011

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Laivamatkat

Luoton- ja riskienhallinta

Pysäköinti

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ katso myös www.soliditet.fi

Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme www.sonera.fi/jasenedut.

Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ finder@fonecta.com

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla varaukset@europcar.fi

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 0135903 Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

YRITYSKÄYTTÖÖN TARKOITETUISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjän YKSITYISKÄYTTÖÖN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) ▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292 Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739 tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Autopaketti(FVRRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti ▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi

Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Näytä olevasi jäsen

Tiedot ja taidot tuoreina

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta. Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä!

www.yrittajat.fi/verkkopalvelut Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Avaus:

Ympäristöministeriön johdolla ollaan luomassa mallia, joka johtaa jätehuollon yksipuolistumiseen.

Mitä nyt: Talous: Yritysrahoitusta aiempaa paremmin saatavilla Yritysten rahoitusongelmat ovat vähentyneet, mutta ne ovat silti selvästi yleisempiä kuin taantumaa edeltäneinä vuosina. EK:n, Suomen Pankin sekä TEM:n Yritysten rahoituskysely – selvityksen mukaan alle kymmenen työntekijän mikroyritysten rahoitusongelmat ovat helpottuneet suhteellisesti eniten.

Työelämä: Palvelualojen työnantajaliitot kimppaan Vuoden 2011 alusta Suomeen syntyi uusi työnantajaliitto Palvelualojen työnantajat PALTA. Liitto kokoaa 1 700 palvelualan yritystä yhteen ja samaan EK:n jäsenliittoon. Jäsenyritykset työllistävät lähes 140 000 henkilöä. Liiton päätoimialat tässä vaiheessa ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut.

20%

verkkokaupoista ostetuista tuotteista tilataan ulkomailta. Eniten suomalaiset kuluttajat tilaavat Englannista, mutta myös Ruotsi, Saksa ja USA ovat suosittuja tilausmaita. Suomalaisilla verkkokauppiailla olisikin aihetta kiriä kilpailijat kiinni.

LOTTA TAMMELIN

Jätelain kokonaisuudistus on tarpeellinen ja pidämme tärkeänä sen toteuttamista hallitusohjelman mukaisesti tämän eduskunnan aikana, Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen sanoo. Lakiesityksessä on kuitenkin runsaasti puutteita, jotka eduskunnan tulisi huomioida ja korjata.

Yksityisen jätekuljetuksen tulevaisuus uhattuna

••Jätelain valmistelua ovat ohjanneet kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ja muut julkiset toimijat, eikä alan

yritysten kantoja varsinkaan valmistelun loppuvaiheessa ole juurikaan huomioitu, Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen sanoo.

Jouko Lantto, teksti Juha Ahonen, kuva

opimusperusteinen jätteenkuljetus eli ns. kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus säilyy Suomessa muodollisesti, mutta käytännössä tämä mahdollisuus on vesitetty kokonaan tiukoilla määräyksillä, ylikunnallisella lautakunnalla, erilaisilla raportointivelvoitteilla ja siirtymäpykälillä. Näin väittää jätelakiuudistuksesta Ympäristöyritysten Liiton puheenjohtaja Pirjo Rytkönen, jolla on yrittäjänä 20 vuoden kokemus toimialalta. – Oleellinen muutos nykyjärjestelmään on se, että tasavertaiset vaihtoehdot poistetaan. Jatkossa siis kunnan järjestämä jätteenkuljetus on asiakkaille pääsääntö ja ns. sopimusperusteinen järjestelmä on poikkeus tähän pääsääntöön. Toinen merkittävä ongelmakohta liittyy pakkauksiin. Nykyisin lähinnä yksityiset yritykset keräävät pakkauksia kiinteistöiltä ns. energiajakeena. Nyt kunnille eli käytännössä kuntien jäteyhtiölle ylikunnallisen jätelautakunnan siunauksella ollaan antamassa etuoikeus kerätä kiinteistöiltä pakkaukset. Ja jos kunta ei kerää, niin vasta silloin olisi yksityisillä yrityksillä oikeus tarjota palveluja, Rytkönen ihmettelee. – Käytännössä tämä johtaa siihen, että yksityiset yritykset potkaistaan kiinteistöiltä pois, koska kuntayhtiöt tulevat varmasti tätä laissa niille annettua etuoikeutta käyttämään.

Tarjonta surkastuu. Jätelain tavoitteet ovat sinällään hyviä ja kannatettavia, Pirjo Rytkönen vakuuttaa, mutta harmittelee samalla, että nyt ollaan ympäristöministeriön johdolla luomassa mallia, joka johtaa jätehuollon yksipuolistumiseen ja yksityisten jätehuoltoyritysten toimintaedellytysten oleelliseen heikkenemiseen. – Hallituksen esityksen mukaan alalle ollaan myös tekemässä erittäin kalliita hallinnollisia rakenteita, kuten jätteenkuljetusrekisteri ja jätelautakunnat. Näillä ei ole mitään tekemistä lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. – Kysymys on siitä, että keräämällä tarpeetonta tietoa jätteenkuljetuksista ja jätemääristä voidaan osittaa sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä kalliiksi ja byrokraattiseksi. Tämän seurauksena jätelautakunnalle on helppo jatkossa perustella, miksi sopimusperusteisesta kuljetusjärjestelmästä tulisi luopua. Rytkösen mukaan koko asiaa ovat myös leimanneet väärät syytökset yksityisiä yrityksiä kohtaan. On mm. esitetty, että yritykset eivät

ole kiinnostuneet haja-asutuksen jätehuollosta, mikä väite ei pidä paikkaansa, hän toteaa. – Edellisen lisäksi julkisuudessa on esitetty, että kiista olisi kuntien ja yksityisten jätehuoltoyritysten välillä. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Varsinkin kunnissa, joissa on sopimusperusteinen järjestelmä, kunnat ja yritykset ovat samoilla linjoilla siitä, miten järjestelmää tulisi kehittää. – Kyse on kuntien omistamien jätehuoltoyhtiöiden ja yksityisten jätehuoltoyritysten välisestä intressiristiriidasta.

Synkkä tulevaisuus. Jos hallituksen esitys etenee muuttumattomana eduskunnassa, jätealan pk-yritykset tulevat häviämään Suomesta lähes kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana, puheenjohtaja Pirjo Rytkönen ennakoi huolestuneena. – Kunnallistaminen tulee jylläämään oikein kunnolla. Isot kansalliset ja kansainväliset yritykset sekä alihinnoittelevat onnenonkijat tulevat voittamaan kilpailutukset. Tämä on jo näkynyt käytännössä. Esimerkiksi keuruulainen pitkän linjan yritys Pentti Laurila Ky myytiin vuoden vaihteessa suuryritys L&T:lle. Huoli on siis yrittäjillä kova, ja tällainen liikehdintä varmaankin lisääntyy epävarmuuden takia. Rytkösen mukaan alan palvelutaso heikkenee merkittävästi. Kuluttajien mahdollisuus vaikuttaa jätehuollon palvelutarjontaan katoaa lopullisesti samalla, kun jätehuoltokustannukset kasvavat huomattavasti. – Hallinto- ym. kulut tulevat kasvamaan, ja nämä siirtyvät jätemaksuihin ja varsinkin veroluonteiseen perusmaksuun. Kuluttajat maksavat tämän lystin. Kuluttajat maksavat kustannukset myös osittain kahteen kertaan, varsinkin pakkausjätteiden osalta.

Ympäristöministeriön johdolla luodaan mallia, joka johtaa jätehuollon yksipuolistumiseen ja yksityisten jätehuoltoyritysten toimintaedellytysten oleelliseen heikkenemiseen. Pirjo Rytkönen

Sopimusperusteinen jätteenkuljetus säilytettävä. Suomen Yrittäjät haluaa säilyttää

jätelainsäädännössä mahdollisuuden nykyisenkaltaiseen sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään. Asiakkaan tekemään tuottajan valintaan perustuva järjestelmä mahdollistaa yritysten joustavan markkinoille pääsyn. Toisaalta laadultaan ja kustannustasoltaan heikommat toimijat karsiutuvat asiakasvalintaan perustuen markkinoilta yhtä helposti.

Hallituksen jätelakiesitys rapauttaisi alan kilpailun Jätelakiesityksen vaikutukset jätehuoltoalan kilpailuun ja kierrätyksen kehittämiseen huolestuttavat elinkeinoelämän järjestöjä. Ympäristöyritysten Liitto, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Romukauppiaiden Liitto ovat antaneet ympäristöministeriön jätelakiesityksestä murskalausunnon eduskunnan talous- ja ympäristövaliokunnille sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Järjestöjen mukaan jätelain pykälät eivät nykyisessä muodossaan toteuta EU:n ja Suomen jätepolitiikan painotuksia ja lainsäädännön vaatimuksia. Esitetyssä muodossa uusi jätelaki rapauttaisi alan kilpailua, heikentäisi yrittäjyyden edellytyksiä ja veisi pohjaa kierrätyksen kehittämiseltä.

Perustuttava markkinaehtoisiin malleihin. Elinkeinoelämän järjestöt muis-

tuttavat, että jätehuollon järjestämisen tulee perustua markkinaehtoisiin malleihin, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo. – Yksityisten yritysten kehittämää kierrätyksen toimintaympäristöä ja tietotaitoa tarvitaan. Innovaatioiden ja kilpailun lisäämiseksi toimijoiden valinnanvapautta tulee laajentaa nykyisestä. Hallituksen jätelakiehdotus veisi kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan.

Tiina Toivosen mukaan hallituksen esitys monopolisoi alaa ja rajoittaa jätteen tuottajien valintamahdollisuuksia. – Lakiehdotus muuttaa alan rakenteita rajusti. Yksityisistä yrityksistä uhkaa tulla kuntayhtiöiden alihankkijoita, ja yksityisiä yrityksiä häviää markkinoilta. – Myös osaamispääomaa katoaa ja alan kehittämisedellytykset heikkenevät. Tämä ei ole hyväksyttävää eikä yhteisölainsäädännön mukaista.

Liian laajat oikeudet. EU:n jätedirektiivissä

lähtökohtana on, että vastuu jätehuollosta on jätteen alkuperäisellä tuottajalla. Direktiivissä yksinoikeudet on rajattu loppukäsittelyyn ja sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen. Jätelakiesityksessä yksin- ja erityisoikeudet ovat kuitenkin laajempia kuin mikä on välttämätöntä tai mitä yhteisölainsäädäntö sallii. Esityksessä kuntien vastuulle on kuitenkin säädetty jätehuoltoa laajemmin. Järjestöt esittävätkin, että eduskunta muuttaisi hallituksen esitystä siten, että jätelaki antaa jätteen tuottajille ja haltijoille oikeuden päättää jätedirektiivin edellytysten mukaisesti jätehuollostaan. – Jätelain tulee tukea kansalaisten kierrätysmahdollisuuksia ja kierrätysliiketoiminnan kehittämistä ja varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset kaikille toimijoille, lausunnossa muistutetaan.

Kauppa: Erikoiskauppa vastustaa alkuperämerkinnän ilmoituspakkoa EU:n parlamentti on käsitellyt pakollista alkuperämaan ilmoituspakkoa vaatteisiin. Muotikaupan Liitto ry vastustaa parlamentin kaavailemaa alkuperämaamerkintäpakkoa. Moderneissa tuotantoketjuissa työ ja materiaalihankinta voi jakautua useisiin eri maihin. Tästä syystä alkuperämaamerkintä ei pysty antamaan riittävää tietoa tuotteen alkuperästä, liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski kertoo. Nykyisin alkuperämaa voidaan merkitä tuotteeseen, jos tuotteen tuottaja tai myyjä katsoo tämän markkinoinnin kannalta tarpeelliseksi.

IT: Stuxnet-haittaohjelma on viime vuoden tietoturvailmiö Vuoden 2010 merkittävin tietoturvailmiö oli Stuxnethaittaohjelma, joka on luotu erityisesti teollisuusautomaatiojärjestelmien sabotointiin. Stuxnetia on luonnehdittu tähän mennessä tunnetuista haittaohjelmista teknisesti edistyneimmäksi. Osa ohjelman hyödyntämistä haavoittuvuuksista on edelleen korjaamatta. Spekulaatio haittaohjelman varsinaisesta kohteesta jatkuu edelleen.

Kysymys&Vastaus:

Stephan Rantala, yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Kysymys: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos on ehdottanut yritys-tukien karsimista seuraavan hallituskauden aikana. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on nimittänyt työryhmän kartoittamaan erityisesti suurten yritysten saamien julkisten yritystukien määrää. Mitä mieltä? Vastaus: Tukien osalta voitaisiin syynätä vähän, minkä kokoisille yrityksille niitä menee. Pienten yritysten tukia ei mielestäni pitäisi leikata, sillä tavoitteemme on saada pienyrityksiä kansainvälistymään ja yritystuet ovat yksi tapa edistää kansainvälistymistä. Puolueiden tulee kertoa vaalikampanjansa aikana, miten ne suhtautuvat yritystukien leikkaamiseen. Kansainvälistymiskoulutusta tarvitaan paljon nykyistä enemmän, Pro Active Oy Ab:n hallituksen puheenjohtaja ja SY:n hallituksen jäsen Stephan Rantala vastaa.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Keskustelu kirje | Sanna Perkiö, kansanedustaja, kokoomuksen kulttuurivaltuuskunnan puheenjohtaja pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 27. tammikuuta 2011

Yrittäjiltä informatiivista vaalitukea

JARKKO ÖVERSTI

käyttäjä on äänestäjä – ei siis lahjoittaja –, johon ehämän vuoden huipputapahtuman eli dokkaan on luotava tavalla tai toisella sidonnaisuuseduskuntavaalien varsinainen vaalisuhde. Rationaalisin ja samalla käytetyin tapa solmia päivä on sunnuntai 17.4.2011. Halukpo. suhde on lupaus, mistä puolestaan seuraa, että kaat ja vaalipäivänä estyneet pääsevät politiikassa elää jatkuvan ristiriidan siemen. Kun äänestämään ennakkoon kotimaan ääni on lunastettava lupauksella toimia äänestäjän kohteissa jo huhtikuun 6. – 12. päivien haluamalla tavalla, (koska lupaamattomuus vie välisenä aikana. äänen toiselle ehdokkaalle), on kiusaus ja houkutus Toistaiseksi ehdokkaat ovat olleet valmiusasesuuri luvata. Kun totuuden hetki tulee sitten väismissa lähtölaukausta odottamassa. Viimeistään ja tämättä eteen vaalien jälkeen, ovat sekä valittu että tosissaan se ammutaan maaliskuun puolivälissä, äänestäjä ymmällään, koska annettua lupausta ei voi jolloin nykykansanedustajat saavat jäädä vaalilomallunastaa. le. Tosin vaalinäkyvyyttä haetaan täyttä päätä jo nyt, Yrittäjäjärjestö ei lupaa ehdoksillä monet ehdokkaat esittäytyvät kaille vaalirahaa, vaan sen sijaan mm. verkkomedioissa mainosvideoiJärjestöltä vaali-informaatiota, joka on vapaasti llaan ja muilla kannanotoillaan. ei vaalirahaa kaikkien halukkaiden käytettävissä. Tulevan vaalikamppailun herkulvaan vaaliSen ydinsisältö on luonnollisesti linen seurantakohde on vaalirahoiinformaatiota. yrittäjyys, tuo kansantalouden ja yhtuksen määrä ja laatu. Määrässä teiskunnallisen ja samalla kaikkien kansalaisia kiinnostaa ehdokkaan kansalaisten hyvinvoinnin moottori. tukirahoituksen mahdollinen Ja jotta tuo monipuolinen moottori romahtaminen vaalirahakohun kävisi, oikeilla kierroksilla, luotetseurauksena, laadussa puolestaan tavasti ja hyödyllisesti, SY esittää tuen kaikenpuolinen avoimuushuomioitavaksi näkökantoja, joiden vaatimus jo kampanjoinnin aikauskotaan ja tiedetään vaikuttavan na. Mielenkiintoista on myös seumyönteisesti sen suorituskykyyn. rata puolueiden ja/tai yksittäisten Vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokkaiden varainhankinnan ehdokkaille – ja samalla myös äänesonnistumista netissä, jossa lahtäjille – Suomen Yrittäjät toteaa, että joittaminen ainakin teknisesti yhteiskunta vaikuttaa yrittäjyyteen käy kätevästi ja vaivattomasti. olennaisella tavalla verotuksella. Suomen Yrittäjät kannustaa Sanomme myös, että yrittäjyys halukkaita yrityksiä ja yrittäjiä edellyttää sekä henkistä että talouavoimeen ehdokastukeen, sillä dellista riskinottoa, jonka huomioisellainenkin kuuluu oleellisesti minen yrittäjien verotuksessa on demokratiaan: meillä on oikeus oikein ja kohtuulista. Kun nykyinen tukea ideologiaa, henkilöä, verojärjestelmä on kiistatta vahvisasiaa tai näkemyksiä, jotka tanut yritysten taseita, luonut ja koemme omaksemme tai säilyttänyt työpaikkoja sekä lisännyt muutoin kannatettaviksi. verokertymiä, on huolehdittava Samalla voi muistuttaa, siitä, että näin tapahtuu seuraavan että itse ”vaalimarkkinoilla” verouudistusprosessin jälkeenkin. kuningas ja se suurin vallan-

YLÖSOTETTUJA Jos Suomella ei ole kotimaisesti johdettua ja omistettua kaivosteollisuutta, teknologinen tuotanto Suomessa kuihtuu. Kaivannaisteollisuuden liiketoimintaprofessori Timo Lindborg Iltalehdessä

Harmaan talouden rikoksista tulisi olla kovat rangaistukset sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällä hetkellä työntekijä pääsee pälkähästä, ja sanktiosta kärsii vain yrittäjä. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajan Jorma Kortesoja Kalevassa

Lapissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että pk-yritykset alueella voivat pysyä markkinoilla ja osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Lapin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Hannu Autonen Lapin Kansassa

Kun Rautaruukki ja Outokumpu vetäytyivät pääosin alalta, syntyi tyhjiö. Ulkomaisten pörssiyhtiöiden oli helpompi lähteä liikkeelle kuin pienten suomalaisten yritysten. Ilman ulkomaisia yrittäjiä koko ala olisi kuollut Suomesta. Agnico-Eagle Finland Oy:n toimitusjohtaja Ingmar Haga Kainuun Sanomissa

Laillisia tukilakkoja on liian helppoa järjestää, ja laittomista lakoista koituvat korvaukset ovat hyvin pieniä. Siksi tarvittaisiin uusi järjestelmä Tunneälyn taidot eivät lukeudu esimiesten tai uusia toimintatapoja, joilla työrauha saataisiin vahvuuksiin Suomessa. Jos tunteita ei osoiteta, paremmin turvattua. toiseen ei synny kontaktia. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala Karjalaisessa

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Kalevassa

Piristystä suomalaiseen kulttuuriin

uggenheim-säätiö ja Helsingin kaupunki päättivät tammikuun puolivälissä käynnistää selvitystyön Guggenheimin nykytaiteen museon sijoittamisesta pääkaupunkiimme. Selvitystyö valmistuu vuoden 2011 aikana. Tämän kaltaiset iloiset yllätykset ovat oivia esimerkkejä siitä, että yksittäisten taiteen ammattilaisten ja harrastajien aktiivisuudella voi olla merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen taide-elämään. Ulkomaisten matkailijoiden ja suomalaisen suuren yleisön kiinnostus maamme kulttuurielämää kohtaan saisi varmasti melkoisen piristysruiskeen, jos museo alkaneen vuosikymmenen aikana aloittaisi toiminnan Helsingissä.

Kulttuurin kulutusta lisäämällä kulttuurialan joka portaaseen – luovan työn tekijästä kauppiaaseen – alkaa siirtyä lisää rahaa ja työtä. Jotta voimme kasvattaa kuluttajien ja markkinoiden kulttuurin nälkää, tarvitsemme avuksi myös kannustavaa verotusta. Kulttuurin ja luovien alojen talouden joustavuuden ja dynaamisuuden lisäämiseksi julkisten kulttuuripalvelujen tuottamisessa on siirryttävä enemmän tilaaja-tuottajamalliin siten, että yrittäjyyslähtöiset kulttuuripalvelujen tuotantotavat yleistyvät. Uusia toiminta- ja rahoitusmalleja on kehitettävä yrittäjyyslähtöisten kulttuuripalvelujen lisäämiseksi.

Ainoastaan markkinoiden ostovoima voi aidosti kasvat-

Taiteeseen sijoittamiseen ja

taa luovia aloja. Valtiovalta ja kunnat rahoittavat leijonanosan kulttuuripalveluista. Julkisesti rahoitettujen teattereiden, orkestereiden, kirjastojen ja museoiden määrä maassamme onkin valtava. Eri hallinnonalojen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä suomalaisen kulttuurin ja luovan työn vahvistamiseksi tulisi lisätä tuntuvasti. Samaan aikaan julkisia kulttuuripalveluja tulee avata yrittäjyydelle.

lahjoittamiseen tulisi kannustaa. Myös nykytaiteeseen sijoittaminen ja varojen lahjoittaminen julkisiin taidehankintoihin sekä kulttuurituotantoon yleensäkin pitäisi tehdä houkuttelevammaksi. Esimerkiksi julkisin varoin rahoitettaville taidelaitoksille tehtävien lahjoitusten tulisi aina olla verovähennyskelpoisia. Taidekokoelmaa tulisi myös voida pitää ammattimaisesti hoidettuna sijoituskohteena kuten esimerkiksi arvopapereita tai kiinteistöjä.

Kulttuuripalvelut laajemmin

yritysten ja kotitalouksien ulottuville. Kulttuuriseteliä käyttävä kuluttaja päättää palvelun tai

Kulttuurimarkkinoiden kehittymistä tulee edistää verotuksen keinoin.

tuotteen hankkiessaan, mihin tuki ohjautuu. Kulttuuriseteliä tulee edelleen kehittää siten, että myös yritykset voisivat käyttää kulttuuriseteleitä taidehankintoihinsa sekä muihin kulttuuripalveluihin. Valtio voisi nimetä ne yksityiset kulttuurikeskukset ja kulttuuripalvelut, joihin yritysten kulttuuriseteliä voitaisiin käyttää.

Kulttuurin ja luovien alojen markkinoiden kehittymistä tulee edistää myös verotuksen keinoin. Ammattitaiteilijan kotitalouksille palveluna tekemä tilausteos tai taide-esitys tulisi sisällyttää kotitalousvähennyksen piiriin. Kuka tahansa voisi silloin tilata suoraan taiteilijalta kotiinsa taideteoksen tai kulttuurielämyksen, ja siten tarjota työtä ammattitaiteilijoille. Taiteen arvonlisävero on tällä hetkellä perusteettomasti epäyhtenäinen. Kirjojen arvonlisävero on yhdeksän prosenttia, mutta vastaavasti taiteenvälityksen arvonlisävero on 23 prosenttia. Kulttuuripalvelujen ja taideteosten sekä niiden välityksen arvonlisäveroa tulee yhtenäistää ja asettaa se huomattavasti 23 prosentin perustasoa alemmaksi. Verokannustimista hyötyisivät niin kuluttajat, vapaa taidekenttä ja kulttuuripalveluyrittäjätkin.

Kulttuuria ei voi enää kehittää pelkkien tukien varassa.

Tarvitaan uusia yksityisiä kulttuurin rahoituskanavia, joiden avulla korkeatasoisille taiteilijoillemme syntyy elinvoimainen taloudellinen perusta. Guggenheimin sijoittuminen Helsinkiin toisi mukanaan myös kansainvälisiä rahoituslähteitä.

kirje | Jussi Korpikoski, toimitusjohtaja, Verso Globe Oy

Vastuullisuuden maailma avautuu yrityksille uudella tavalla

hteiskuntavastuu. Yritysvastuu. CSR. GRI. Siinä muutamia esimerkkejä sanoista ja lyhenteistä, jotka tarkoittavat, millä tavalla yritykset voivat ottaa toiminnassaan huomioon esimerkiksi ympäristöasiat tai oman henkilöstönsä hyvinvoinnin. Termiviidakon jatkuva kasvu ja koko vastuullisuuskeskustelun hajanaisuus johtuu maailman muuttumisesta. Toisin sanoen siitä, että pelko ihmisten keskuudessa lisääntyy yhä suurempien ongelmien edessä. Työpahoinvointi muuttuvien työaikojen ja epämääräisten työsopimusten takia lisääntyy. Ympäristömme voi pahoin, eikä muutosta ole ollut havaittavissa. Tuntuu siltä, että tilanteen epätoivo turruttaa nekin, jotka olisivat halukkaita muutokseen. Onneksemme muutoshalukkuutta kuitenkin on, paljonkin.

Suomalaiset ovat kiinnostuneita yrityksen vastuullisuudesta. Kuluttajien ostokäyt-

täytyminen on muuttumassa radikaalisti. Se, missä ennen vanhaan luotettiin brändiin ja sen luomaan laatuvaikutelmaan, on vaihtumassa pääasiassa internetin välityksellä tapahtuvaan tiedonhakuun tai ”googlailuun”. Ihmiset ovat alkaneet yhä enemmän etsiä konkreettista tietoa päätöstensä tueksi. Illan ravinto-

lavalintaa mietittäessä valitaan yhä useammin se, mistä tiedetään saatavan laadukasta suomalaista ruokaa, jonka alkuperä on tunnettu. Tilitoimistoa valittaessa halutaan valita kumppani, jonka tiedetään kohtelevan asiakkaitaan ja henkilöstöään hyvin. Lakanoita valittaessa jotkut saattavat jopa valita merkin, jonka tiedetään käyttävän materiaaleinaan vain luonnonmukaista kuitua. Myös ne, jotka miettivät, mihin yritykseen hakea töihin, saattavat tiedustella kyseisen yrityksen henkilöstöetuja ja ympäristönäkökohtia. Tekemämme tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista on kiinnostuneita yrityksen vastuullisuudesta. Kaikki tämä tiedonhalu kertoo ihmisten halusta saada järkeviä perusteita valinnoilleen. Toisaalta tämä kertoo myös siitä, että enää ei uskota sokeasti brändien luomaan mielikuvaan, vaan halutaan konkreettista todistusaineistoa siitä, mitä yritykset oikeasti tekevät.

si omaa CSR-konsulttia. Toiminta siellä on ollut saksalaiseen tyyliin hyvin järjestelmällistä ja suunnitelmallista, ja sitä on lei-

Merkkiviidakko hämmentää. Suomen ulkopuolella vas-

mannut lukuisten sertifikaattien ja standardien hyödyntäminen. Nämä ovat toki hyviä oman toiminnan parantamiseen. Kuitenkin, kun aletaan puhua siitä, mitä yritykset ovat oikeasti tehneet, jotta ne ovat saavuttaneet tietyn standardin tai sertifikaatin, tullaan useasti ison ky-

tuullisuusasiat ovat olleet esillä jo kauan. Esimerkiksi Saksassa on olemassa satoja yhteiskuntavastuusta konsultoivia asiantuntijayrityksiä. Itse asiassa voi olla jopa vaikeaa löytää saksalainen keskisuuri yritys, jolla ei oli-

Halusin rakentaa hyvän työpaikan itselleni ja muille, sekä tehdä jotain, jolla on merkitystä yhteiskunnassa.

symysmerkin äärelle. Saksassa ongelma on selvästi isompi kuin Suomessa, koska siellä merkkiviidakko on vielä triplasti laajempi. Kuluttajien on lähes mahdotonta muistaa, mikä merkki tarkoittaa mitäkin tai mitä konkreettisia hyviä tekoja merkkiin sisältyy.

Verso.info. Maailman muuttuessa oikeanlaisen viestinnän tarve korostuu. Yritysten, varsinkin pienten ja keskisuurten, voi olla vaikea perustella itselleen isompia panostuksia vastuullisuuteen, jos ne eivät pysty tästä myös liiketoiminnallisesti hyötymään. Suuri osa suomalaisista yrityksistä tekee jo nyt paljon hyviä asioita, mutta neutraali avoin viestiminen teoista jää usein puuttumaan. Myös se, että yritys kovaan ääneen itse toitottaa omaa hyvyyttään, koetaan varsinkin kuluttajarajapinnassa usein jopa ärsyttävänä asiana. Verso.info on tällä hetkellä ainoa palvelu, joka tarjoaa yritykselle helpon ja konkreettisen ikkunan näyttää aidot teot kaikille sekä myös saada konsultointia kehittymiseen. Jo lähitulevaisuudessa yritysten maailma tulee olemaan yhä enemmän aitoihin tekoihin perustuvaa. Ne jotka osaavat hyödyntää uudenlaisen avoimen yritysvastuun periaatteita jo nyt, voivat saavuttaa toimialallaan selvää kilpailuetua.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka Säteilylain tiukennus haittaisi solariumyrityksiä

jussi järventaus:

FUTUREIMAGEBANK

Vaalirahoitus on hyväksyttävää ja tarpeellista ja laillisesti annettu vaalirahoitus ei ole salakavalaa kähmintää •vaan•Rehdisti hyväksyttävää ja tarpeellista. Jokainen päättää toki itse, haluaako rahoitusta antaa vai ei, Jussi Järventaus sanoo. Lotta Tammelin

oko viime vuoden lööpit räiskyivät toinen toistaan ikävämpiä paljastusjuttuja vaalirahoituksesta. Milloin olivat vuorossa lentoliput, milloin lahjapesukoneet. Kaiken kaikkiaan vaalirahoitus onkin joutunut melko negatiiviseen valoon. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on vaalirahoituksen ympärillä pyörivän julkisen keskustelun saamasta sävystä hieman harmissaan. Järventaus painottaakin, että silloin kun vaalirahoituksen antamisessa toimitaan avoimesti ja reilujen pelisääntöjen mukaisella tavalla, ei siinä ole mitään negatiivista. – Lainmukainen vaalirahoitus on hyväksyttävää ja tarpeellista, hän summaa. – Tarpeellista sen takia, että sillä turvataan se, että hekin, joilla ei ole mahdollisuutta kampanjoita omin varoin rahoittaa, voivat asettua ehdolle esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Vaaleissa ei voi menestyä ilman mahdollisesti merkittävääkin rahankäyttöä, Jussi Järventaus sanoo. – Vaalirahoituksella turvataan demokratian toimintaa, ja sillä on siinä tärkeä rooli.

Jokainen päättää itse! Jär-

ventaus ei ole ketään yllyttämässä rahoitusta jakamaan, mutta hän toivoo, ettei julkisen keskustelun saama sävy turhaan estäisi ihmisten halua osallistua ehdokkaiden tukemiseen. – Jokainen tekee tietenkin omat ratkaisunsa siitä, onko

kiinnostunut vaalirahoitusta antamaan vai ei, hän sanoo. Ilmoitusvelvollisuus eduskuntavaaliehdokkaalle syntyy, jos yksittäiseltä henkilöltä saadun tuen määrä ylittää 1 500 euroa. Pienemmätkin lahjoitukset voi ilmoittaa, kunhan tuen antaja on siihen nimenomaisesti suostunut. Mikäli tukea on kiinnostunut antamaan, on se Järventauksen mielestä syytä tehdä mahdollisimman avoimesti. – Olen tässä avoimuuden kannattaja. Miksei näitä pienempiäkin lahjoituksia voisi sallia julkistettavan? Päätös on toki kiinni tukijasta itsestään, Jussi Järventaus sanoo.

Vaalirahoituksella turvataan demokratian toimintaa, ja sillä on siinä tärkeä rooli.

Laista luettua: Ohjeita

Suomen Yrittäjät on järjestön tasolla ollut hyvin niukka vaalirahoituksen suhteen aiemmissa vaaleissa, ja linja tulee pysymään samana myös tulevissa. – Olemme ainoastaan saattaneet ostaa lipun puolueiden pääseminaareiksi arvioituihin tilaisuuksiin. Tuki on siis ollut äärimmäisen niukkaa. Lisäksi olemme olleet puheenvuoronkäyttäjinä eri puolueiden ehdokkaiden tilaisuuksissa. Nytkin sitä tapahtuu jossakin määrin, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoo. – Olemme arvioineet, että jäsenistömme pitää oikeampana sitä, että meidän vaikuttamistyömme tapahtuu suoranaisena vaikuttamisena eikä niinkään vaalirahoituksen kautta. Meille maksetut jäsenmaksut on tarkoitettu järjestön operatiiviseen toimintaan. Edunvalvontaa tehdään päättäjien suuntaan aktiivisena vaikuttamistyönä. – Olemme ymmärtäneet jäsenistömme tahdon tällä tavalla ja siksi olemme olleet pidättyvällä linjalla vaalirahoituksen suhteen. Ja tulemme olemaan jatkossakin, Järventaus kertoo.

Suomen Yrittäjät ei hyväksy uutta hoitoperhevapaata RODEO

Harri Auramo

Suomen Yrittäjät vastustaa hallituksen esitystä uudeksi perhevapaaksi, joka mahdollistaisi työntekijän jäämisen pitkäksikin määräajaksi pois työstä hänen perheenjäsenensä hoitamista varten. Eduskunnalle antamassaan lausunnossa Suomen Yrittäjät toteaa, että uuden perhevapaan luominen ei yrittäjien mielestä ole perusteltua. Nykyisinkin työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkattomasta poissaolosta esimerkiksi perheenjäsenen hoitamista varten, eikä tässä käytännössä ole osoitettu olevan ongelmia. – Lainsäädäntöä ei tulisi muuttaa ilman selkeää tarvetta. Muutoin vaarana on sellaisen sääntelyn syntyminen, joka luo perusteettomasti yrityksille velvoitteita ja aiheuttaa kustannuksia. Pienet yritykset kärsivät tällaisesta sääntelystä suhteellisesti eniten, Suomen Yrittäjät muistuttaa. Hallitus ehdottaa uutta perhevapaasäännöstä työsopimuslakiin. Työnantajan olisi pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä, jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä erityistä hoitoa varten. Poissaolo olisi palkaton. Työnantaja ja työntekijä sopisivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työntekijä voisi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ennen sovittua ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle

Suomen Yrittäjät vastustaa.

Jussi Järventaus

Jäsenmaksut vain operatiiviseen toimintaan

ja pelisääntöjä rehtiin vaalirahoitukseen löytyy vuonna 2009 säädetystä vaalirahoituslaista. Erikseen on ilmoitettava kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on eduskuntavaaleissa vähintään 1 500 euroa. Yksilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi kuin yllä mainittu summa.

viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Vapaan päätyttyä työntekijällä olisi oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhönsä poissaolon jälkeen.

Yrittäjälle harmia ja kustannuksia. Suomen Yrittäjien

mukaan työnantajille aiheutuisi ehdotetusta perhevapaasta merkittäviä kustannuksia, joita syntyy esimerkiksi sijaisen etsimisestä ja kouluttamisesta sekä tehtävien uudelleen järjestelystä. Jos poissaolijan tiedot ja taidot heikentyvät perhevapaan aikana, työntekijän tuottavuus heikkenee ja yritykselle aiheutuu epäsuoria kustannuksia myös tätä kautta. Ongelmat korostuvat pienissä yrityksissä.

Aina sijaista ei ole edes saatavilla yritykseen, jolloin muiden työntekijöiden työkuorma lisääntyy. Uusi perhevapaa johtaisi määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen. Uusien vapaamuotojen luominen korottaa myös työllistämisen kynnystä ja ohjaa alihankintaan tai vuokratyövoiman käyttöön. Lisäksi Suomen Yrittäjien mielestä uuden perhevapaan luominen on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että työuria tulisi pidentää. Laki mahdollistaisi ehkä vuosienkin poissaolon työstä. – Tarve hoitoa tarvitsevan perheenjäsenen huolenpitoon on ymmärrettävä ja luonnollinen. Uudelle sääntelylle ei kuitenkaan ole tarvetta, SY lausuu.

Ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä ja muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö ei saa vastaanottaa suoraan tai välillisesti samalta tukijalta eduskuntavaaleissa enempää tukea kuin arvoltaan 6 000 euroa. Tukena ei kuitenkaan pidetä tavanomaista talkootyötä eikä tavanomaisia ilmaispalveluja. Ilmoitettavan summan suuruudet vaihtelevat eri vaaleissa. Lähde: FINLEX - laki ehdokkaan vaalirahoituksesta 24.4.2009

Eduskuntaan enemmän yrittäjämyönteisiä kansanedustajia Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltusen mukaan yrittäjäjärjestön tavoitteena on saada uuteen eduskuntaan entistä enemmän yrittäjämyönteisiä kansanedustajia sekä heidän joukkoonsa monia SY:n jäsenyrittäjiä (nyt 30 henkeä). – Eduskuntavaaliehdokkaille Suomen Yrittäjät tarjoaa työvälineeksi Yrittäjyys kantaa Suomea 2011 – 2015 -tavoiteohjelmaa, josta on tehty myös tiivistelmä sekä asianmukaiset verkkoaineistot, Hiltunen innostaa.

Uusi perhevapaa aiheuttaisi yrittäjälle kustannuksia mm. sijaisen kouluttamisesta vapaalla olevan työntekijän tilalle.

Ehdotus säteilylain muuttamiseksi sisältää niin raskaita velvoitteita, että eräiden solariumpalveluja tarjoavien kuntokeskusten ja kauneudenhoitoyritysten toiminnan jatkaminen vaarantuu. Säteilylakiin aiotaan lisätä toiminnanharjoittajalle velvoite nimetä solariumin käyttöpaikalle vastuuhenkilö, jolla olisi velvoite opastaa solariumpalvelun käyttäjiä laitteen käytössä sekä tarkastaa epäselvissä tapauksissa palvelun käyttäjän ikä. Vastuuhenkilön tulisi olla aina paikalla palvelun ollessa käytössä. Laiminlyönti voi johtaa yrittäjän tuomitsemiseen säteilyrikkomuksesta rangaistukseen. Lakiin on tulossa lisäksi säännös, jonka mukaan yrittäjää kielletään altistamasta alle 18-vuotiasta henkilöä solariumin ultraviolettisäteilylle. Nykyään vastaava suositus on annettu asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa Suomen Yrittäjät kannattaa solariumin käyttäjille suunnattua tiedottamista ja opastamista. Myös alle 18-vuotiaiden henkilöiden terveyden suojeleminen on perusteltua.

Kampanjasivut osoitteessa yrittajat.fi. SY toteuttaa myös

eduskuntavaaleihin liittyvät nettisivut, jotka avataan helmikuussa, Hiltunen kertoo. Hänen mukaansa tavoitteena tuoda esille yrittäjien roolia yhteiskunnassa ja vaikuttaa yrittäjämyönteisempään päätöksentekoon. – Tarkoituksena on puhutella kaikkia kansalaisia, ei vain jäsenyrittäjiä. Sivuille kerätään tietoa jäseninä olevista yrittäjäehdokkaista netissä olevalla lomakkeella. Tässä tapauksessa jäsenehdokkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka yritys on Suomen Yrittäjien jonkin paikallisyhdistyksen tai toimialajärjestön jäsen, ja ehdokas työskentelee aktiivisesti yrityksessä. Selvyyden vuoksi jäsenehdokkaana ei pidetä esimerkiksi jäsenyrityksen ulko-

Eduskuntavaalit 2011 Vuoden 2011 eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 17.4.2011. Ennakkoäänestys kotimaassa on 6. – 12.4. ja ulkomailla 6. – 9.4. Eduskuntavaalien ehdokasasettelu vahvistetaan 17.3. puolella työskentelevään yrittäjän puolisoa. Aluejärjestöt ja toimialajärjestöt vastaavat ehdokkaiksi asettuneiden jäsenyrittäjien tietojen kokoamisesta a toimittamisesta keskusliittoon.

Kentän keskustelutilaisuudet. Suosittelemme aluejärjes-

töille myös perinteisten keskustelutilaisuuksien järjestämistä

Lakiesitys koskee solariumpalveluja tarjoavien kuntokeskus- ja kauneudenhoitoyritysten liiketoiminnan jatkamisen edellytyksiä. Sen vuoksi lakimuutosten tulee olla oikeassa suhteessa esityksen tavoitteisiin nähden. Esitys johtaisi toteutuessaan siihen, että osa alan yritysten palvelusta loppuisi joko kokonaan

tai osittain, tai toiminnan jatkaminen vaatisi kohtuuttomia lisäresursseja. SY:n mukaan ainakin miehittämättömät solariumpalvelut – joita Suomessa on noin 30 – joutuisivat lopettamaan toimintansa. Samaan aikaan Ruotsissa on 800 ja Tanskassa yli 1 000 itsepalvelusolariumia, mutta näissä maissa ei ole säädetty vastaavanlaisia velvoitteita yrityksille. Suomessa miehittämättömiin solariumpisteisiin on investoitu jopa 60 000 – 90 000 euroa per laite, minkä lisäksi yrittäjät ovat usein sitoutuneet vuosien vuokrasopimuksiin. Kun laitteiden investointikustannukset kuoletetaan poistojen kautta, on lakimuutoksen mukainen kuuden kuukauden siirtymäsäännös aivan riittämätön.

Lisää työvoimakustannuksia. Myös solariumpalvelua tar-

joavat kunto- ja liikuntakeskukset kärsivät lakimuutoksesta. Henkilökunta on paikalla ennalta ilmoitettuun kellonaikaan, jolloin asiakkailla on tilaisuus ostaa tai uudistaa asiakaskortteja tai saada palveluihin liittyvää opastusta. Henkilökunnan läsnäolovelvoite koko palveluntarjoajan aukioloaikana on erityisen raskas pienille yrityksille. Lievemmilläkin toimenpiteillä päästäisiin lakiesityksessä kirjattuihin tavoitteisiin, Suomen Yrittäjät ehdottaa. Henkilön opastaminen, tiedottaminen ja iän tarkastaminen voitaisiin tehdä sarjakorttia ostettaessa, eikä näitä toimenpiteitä tarvitsisi toistaa jokaisen käyttökerran yhteydessä.

Yleissitovat työehtosopimukset käännetään myös ruotsiksi Hallitus ehdottaa lakimuutosta, jonka mukaan yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan jatkossa myös ruotsiksi. Esityksen mukaan sopimukset kääntää ja julkaisee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan tällä hetkellä internetissä suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, millä kielellä työmarkkinajärjestöt ovat toimittaneet sopimuksen julkaistavaksi. Useimmiten työehtosopimukset on julkaistu vain suomeksi. Koska yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat kaikkia

työnantajia, niiden tulkinnan on oltava helppoa kielestä riippumatta. Yleissitovan työehtosopimuksen käännös ei kuitenkaan tulisi olemaan oikeudellisesti sitova. Jos työehtosopimus ja sen käännös olisivat ristiriidassa, on lakiesityksen mukaan noudatettava alkuperäistä työehtosopimusta. Yleissitovien työehtosopimusten käännöksistä tulee olemaan merkittävää apua ruotsinkielisille työnantajille, työntekijöille ja työsuojelutarkastajille. Nyt esitetyllä muutoksella halutaan turvata ruotsinkielisen väestön perustuslakiin, kielilakiin ja Ahvenanmaan itsehallintolakiin perustuvat kielelliset oikeudet.

YrittäjYYs on minulle elämäntapa. Olen yrittäjäjärjestön jäsen. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempi järjestömme on. liitY sinäkin!

vaalipiirin ehdokkaille, Kari Hiltunen muistuttaa. Näissä tilaisuuksissa yrittäjillä on mahdollisuus tentata eri puolueiden ehdokkaita. – Suomen Yrittäjät ry. ei osallistu rahoituksella yksittäisten ehdokkaiden tukemiseen eikä osta puolueiden vaaliseminaareihin lippuja. Sen sijaan keskusjärjestön edustajat voivat toimia esimerkiksi alustajina em. vaaliseminaareissa.

Avointa ja läpinäkyvää Uuden lainsäädännön tarkoituksena on tehdä vaalirahoituksesta avointa ja läpinäkyvää. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suositellaan, että ehdokkaat ilmoittavat kaikki saamansa vaalituet avoimesti. Lainsäädäntö edellyttää, että kaikista yli 1 500 euron tuista tehdään ilmoitus. Käytännössä ehdokkaan vaalirahoitus hoidetaan tukiyhdistyksen kautta ja rahaliikenteestä tehdään kirjanpito. Kirjanpitoon on merkittävä myös lehtien ilmoitukset ja myös mahdolliset ilmaiset lehti-ilmoitukset.

Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center

N:o 1 • Tammikuu 2011

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Alivakuuttaminen harmittaa kassanjohtajaa

SYT

Maritta Onnela Koulutus: yo-merkonomi Työura: SYT, Palkki-yhtymä, Schauman Wood Oy, Rakennustoimisto PKKadenius Ky Perhe: puoliso, kolme aikuista tytärtä Harrastukset: mökki, luonto ja lukeminen

••Työttömyysturvan takeena on vasta riittävä YEL-taso. Timo Sormunen, teksti

rittäjien työttömyyskassa on kasvattanut viime vuosina ripeästi jäsenkuntaansa ja noussut samalla alansa ykköseksi. SYT näki päivänvalon 1990-luvun laman jälkimainingeissa ja toimi yhdessä AYT:n kanssa alansa tienraivaajana. Viime vuosina puntit ovat jäsenmäärien osalta kääntyneet kuitenkin yhä selvemmin SYT-kassan eduksi. Kassa kasvaa nyt tasaista tahtia ja siinä on jo lähes 18 000 jäsentä. – Kieltämättä tuo hiljalleen taakse jäävä suhdannekuoppa ja finanssikriisi toivat selvän kasvunykäyksen. Toisaalta sama ilmiö nähtiin myös vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun globalisaatio ja Kiina-ilmiö alkoivat purra tosissaan. Yllättävissä, yrittäjästä itsestään riippumattomissa talouskäänteissä haetaan lisäturvaa, tiivistää kassanjohtaja Maritta Onnela. Suosiota on lisännyt paitsi yleinen tietoisuus myös kasvun kautta tullut jäsenmaksujen pudotus, joka on nykyisellään 25 prosenttia YEL-työtulosta. Halvimmillaan itselleen saa työttömyysturvaa jo reilusti alle sadan euron vuosimaksulla. – Maksu määräytyy YEL-vakuutuksen yrittäjätulon pohjalta, joka kuitenkin edelleen arvioidaan selvästi alakanttiin. Liian monella yrittäjällä se on tuo työttömyysturvan minimi eli noin 8 500 euroa vuodessa. Keskiarvokin liikkuu vain 17 000 – 18 000 eurossa, Onnela huokaa.

Hänen huolensa taustalla on se, että itsensä alivakuuttamiseen syyllistyvät yrittäjät ottavat tässä kohtaa kovia riskejä. Jos ne realisoituvat, voivat seuraukset olla taloudellisesti kohtalokkaita paitsi itselle myös yrittäjän perheelle. Muutaman kympin päiväansiot on nykyisillä elinkustannuksilla nopeasti kulutettu. – Kannattaa muistaa, että YELtulon perusteella määrittyy yrittäjän koko sosiaaliturva eli esimerkiksi työttömyys- ja sairauspäivärahat sekä vanhempainvapaan tulot, Onnela tähdentää.

Työttömyysaste on pysynyt synkimpinäkin kuukausina 2 – 3 prosentin haarukassa. Maritta Onnela

Pieni työttömyysprosentti. SYT:n

jäsenkunta koostuu pienyrittäjistä ja ammatinharjoittajista, jotka työllistävät itsensä lisäksi korkeintaan muutaman käsiparin. Vaikka työttömyys on valtaosalle yrittäjistä jo periaatteellisesti vieras ajatus, on entistä useampi oivaltanut, että työt voivat tyssätä ja tilaukset loppua myös itsestä riippumattomista syistä.

– Tällaisessa tilanteessa työttömyysturva antaa mahdollisuuden miettiä ja rakentaa uutta yritysideaa. Toki yksi vaihtoehto on palata myös palkkatyöhön, Maritta Onnela huomauttaa. Toimialakirjo ulottuu rakennusalan ammatinharjoittajista ja yhden miehen kaivinkoneyhtiöistä yrityskonsultteihin ja asiantuntijoihin. Työttömyysaste on pysynyt synkimpinäkin kuukausina 2 – 3 prosentin haarukassa. – Etenkin palkkatyössä pidempään olleille työttömyyskassan jäsenyys on ollut eräänlainen itsestään selvyys ja siksi se koetaan tärkeäksi myös yrittäjänä, Onnela kertoo. Aikojen ja asenteiden muutoksesta kertoo jotain sekin, että jäsenkunnassa on entistä enemmän liikettä molempiin suuntiin. Palkkatyöstä siirrytään yrittäjäksi, mutta myös päinvastoin. Tällöin on tärkeää, että jälkisuoja toimii kitkatta eri kassojen välillä. – Yrittäjyys ja ansiotyö eivät ole enää toistensa vastakkaisia vaihtoehtoja. Päinvastoin, sopivaan väliin osuva yrittäjyyspätkä voi olla jatkossa todella kova sana työmarkkinoilla, Onnela huomauttaa.

keytyksissä yhteen menoon vähintään neljä kuukautta. Ilmoitus tehdään ja se käsitellään TE-toimistossa, jonne yrittäjä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. Työtön yrittäjä on oikeutettu joko Kelan peruspäivärahaan tai yrittäjäkassan päivärahaan. Ilmoitus työttömyyskassalle lähtee niinikään TEkeskuksesta. Polku on yrittäjän kannalta varsin työläs, sillä se vaatii todisteekseen mm. lopettamispaperit niin kaupparekisteristä kuin verottajalta. Tässä kohtaa nousee usein esiin myös yrityksessä työskennelleiden perheenjäsenten ja etenkin aviopuolison asema. – Yrityksen lopettamisprosessiin liittyy joskus pitkiäkin viiveitä. Lisäksi se on tavallaan turhaa paperibyrokratiaa, jos toimintaa on tarkoitus jatkaa tilanteen parannuttua. Tällaisesta väliaikaisesta ”pakastamisesta”, jolloin yrittäjä itse on työttömyysturvan varassa, on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsista, Maritta Onnela vihjaa.

Suomen Yrittäjien hallitus valitsi 18.1.2011 kokouksessaan uusia jäseniä työmarkkina-valtuuskuntaan ja varajäseniä erovuoroisten tilalle. Lisäksi hallitus valitsi jäsenet ja puheenjohtajat 15 muuhun valiokuntaan kaudelle 2011 – 2012. Valiokunnat ja niiden puheenjohtajat ovat: Työmarkkinavaltuuskunta Olavi Nieminen Alueellisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan valiokunta Kaarina Jokinen Hyvinvointi- ja palvelumarkkinoiden valiokunta Matti Kettunen Järjestövaliokunta Mikko Simolinna Kansainvälistymisen valiokunta Paula Aikio-Tallgren Kasvuyrittäjyyden valiokunta Kyösti Kakkonen Kaupan valiokunta Tapio Rytilä Koulutuksen ja ammattiosaamisen valiokunta Heikki Hämäläinen Liikenteen valiokunta Kai Andersson Nuorten yrittäjien valiokunta Tarja Nieminen Ruotsinkielisten valiokunta Stephan Rantala Rakentamisen, urakoinnin, kaavoituksen ja energian valiokunta Juha Lounatvuori Teollisuuden valiokunta Jaakko Heiskari Tulevaisuusvaliokunta Veikko Tervonen Vero- ja rahoitusvaliokunta Jarmo Leppiniemi Tarkastusvaliokunta Timo Leppänen

Lopettamisen sijasta pakasteeseen. Yrittäjän työttömäksi totea-

minen vaatii nykyisellään melkoisen määrän viranomaistyötä ja rekisteriilmoituksia. Vaateena on, että yritystoiminta on todistettavasti loppunut tai ollut kes-

Yrittäjien hallitus valitsi valiokuntien jäsenet

Yrittäjyys ja ansiotyö eivät ole enää toistensa vastakkaisia vaihtoehtoja. Päinvastoin, sopivaan väliin osuva yrittäjyyspätkä voi olla jatkossa todella kova sana työmarkkinoilla, SYT:n kassanjohtaja Maritta Onnela huomauttaa.

Lisätietoja kassasta www.syt.fi

Valiokuntien jäsenet ja heidän yhteystietonsa löytyvät yrittajat. fi-sivuilta. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ suomenyrittajat/valiokunnat/

HAEMME SINULLE VAIKKA AUTOJEN OMISTAJATIEDOT. PUHELUSI 020202 PALVELUUN TUKEE SUOMEN YRITTÄJIEN EDUNVALVONTATYÖTÄ. HINTATIEDOT ILMAISEKSI NUMEROSTA 0800 11 02 02 02 TAI WWW.FONECTA.COM

Yrittaja_sanomat_02-landia380x255mm.indd 1

21.1.2011 13.00

N:o 1 • Tammikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

päättäjät yrittävät

Sovitaanko siitä yhdessä? Hermoilua kettutarhassa

ähestyvät vaalit leimaavat tunnelmaa eduskuntatalossa. Se on hyvin hermostunut. Vapaaehtoisesti eduskunnan jättää 34 kansanedustajaa. Hermostuneita ovat ne 166 edustajaa, jotka pyrkivät uusimaan valtakirjansa kevään vaaleissa. Läheskään kaikilta se ei

onnistu.

Näyttäisi tulevan protestivaalit. Se ennakoi, istuvien kansanedustajien mielestä pahaenteisesti, poikkeuksellisen suurta vaihtuvuutta. Erään valistuneen arvion mukaan Arkadianmäen kettutarhassa istuu vain 25 kansanedustajaa, jotka voivat olla levollisin mielin edustajapaikkansa uudistamisen suhteen. Kaikki istuvat ministerit eivät kuulu siihen joukkoon. On mahdollista, että uusia kasvoja huhtikuun lopulla kokoontuvassa uudessa eduskunnassa on joka toinen.

••• Protestivaalit ovat perussuomalaisten mieleen. He arvioivat itsensä protestin kanavaksi, eivätkä varmaankaan ilman perusteita. Mahtavaksi paisunut gallupkannatus paistaa puolueen kansanedustajien naamoista. Vaalipäivään on vielä aikaa, mutta he käyttäytyvät kuin olisivat jo voittaneet vaalit. Perussuomalaiset eivät mitenkään peittele hallitushinkuaan. Hallitukseen lähtemiselleen he ovat asettaneet kaksi kynnysehtoa. Ministerisalkut, niitä pitää saada kaksi. Poliittisista kynnyskysymyksistä ei ole kerrottu, jos sellaisia on. Ministeriehdokkaatkin on jo epävirallisesti nimetty. He ovat puolueen puheenjohtaja Timo Soini ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka. Vaikka Vistbacka on jättämässä eduskunnan, hänen oletetaan uhrautuvan ministeriksi, jos hallituksen ovet puolueelle aukeavat. Vistbacka toimi liikenneministerinä Harri Holkerin sinipunahallituksessa 1980-luvun lopulla. Hän oli SMP:n ainokaisena ministerinä kuin orpo piru. Kokemus oli raskas. Vistbacka kertoi tämän palstan pitäjälle jo viime keväänä tähdentäneensä puoluejohtaja Soinille, ettei hallitukseen pidä missään tapauksessa lähteä yhden ministerin voimin.

••• Vaalitunnelmoinnin lisäksi eduskunnan on yllin kyllin töitäkin. Hallituksen lakiesityksiä on valtiokuntamyllyssä vielä satakunta. Niiden tulee olla valmiita vietäväksi suureen saliin viimeistään 8. maaliskuuta. Muussa tapauksessa lakiesitys raukeaa. Joukossa on peruslakimuutos, jolla presidentiltä riisuttaisiin jälleen valtaa pois. Muutos on jäämässä aiottua vähäisemmäksi, sillä lain läpimenon varmistamiseksi hallituspuolueiden ja suurimman oppositiopuolueen, SDP:n kesken syntyi joulun alla periaatesopu siitä, että hallituksen esitystä sopii vielä rukata perustuslakivaliokunnassa. Myös vaalilakiuudistus vaatii perustuslain säätämisjärjestyksen eli kahden eduskunnan käsittelyn tullakseen hyväksytyksi. Hallituksen esityksen tarkoitus on lisätä suhteellisuuden toteutumista ja niistäisi muutaman paikan nykyisestä järjestelmästä hyötyviltä suurilta puolueilta. Asia on täysin levällään ja näyttää siltä, etteivät esitystä avoimesti vastustavan SDP:n lisäksi muutkaan suuret puolueet ole aivan tosissaan asian kanssa. Muita isoja lakiesityksiä ovat postilaki, rautatielaki vesilaki ja kaivoslaki.

••• Oma mielenkiintonsa on jätelakiuudistuksella. Lakiesityksessä venytetään kunnan osuutta ja vastuuta jätehuollon järjestämisestä aina monopoliksi asti. Esityksessä ei panna juurikaan painoa sille, että jätehuollon ja kierrätyksen ympärille on syntynyt toimivaa ja kehittyvää yritystoimintaa. Alan yrittäjien mielestä esitetyssä muodossaan laki sekoittaisi jo syntyneet markkinat ja vaikeuttaisi kilpailua. Hyvää se ei merkitsisi myöskään kierrätyksen kehittämiselle. Yrittäjät jäisivät korkeintaan alihankkijan asemaan kuntiin nähden. Jätteiden kierrätyksen merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa jätemateriaaleja hyödynnetään, tai ainakin pitäisi hyödyntää, huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Muussa tapauksessa maailma hukkuu… sanonko mä mihin.

t ä v e k i Vaal 11 20

••Jäykkä suomalainen työmarkkinarakenne nakertaa yritysten tuottavuutta. Suomen Yrittäjät tarjoaa ongelmaan lääkkeeksi paikallista sopimista.

Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva

rityisesti näin eduskuntavaalien alla Suomen Yrittäjien edunvalvontaosastolla on kiire, kun poliittisille päättäjille selvennetään suomalaisten pienyrittäjien ongelmia ja haasteita sekä pohditaan niihin ratkaisuja. Tässä edunvalvontatyössä johtaja Rauno Vanhasen vastuulla ovat erityisesti työelämään liittyvät kysymykset. Vanhasen mukaan pienyrittäjien suurimmat työelämän ongelmakohdat seuraavalla vaalikaudella tulevat olemaan joustamattomat työmarkkinarakenteet, työvoiman saatavuus ja työllistämiseen liittyvät riskit. – Ja ehkä juuri tuossa tärkeysjärjestyksessä, hän summaa.

Joustoa työelämään. Kaiken

kokoiset suomalaisyritykset ovat nykypäivänä mukana globaalissa kilpailussa. Suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyys kuitenkin heikentää pk-yritysten mahdollisuuksia pärjätä tuossa kiihtyvässä kilvassa. Se vaikuttaa myös yritysten tuottavuuteen. Vanhasen mukaan työlainsäädäntö kaipaisikin pöllytystä, jotta ongelmilta tulevaisuudessa vältyttäisiin. Työmarkkinoiden tuottavuutta voitaisiin Vanhasen mielestä parantaa yrityskohtaisilla joustoilla, ensisijaisesti paikallisella sopimisella. – Paikallinen sopiminen tarkoittaa poikkeamista työlakien tai työehtosopimusten säännöistä ja se on mahdollista vain, kun alan työehtosopimuksessa se sallitaan määrätyn asian kohdalla. Paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat suurelta osin käytettävissä vain työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Vanhanen selvittää taustoja. – Lisäksi järjestelmä on nykyisellään erittäin monimutkainen, ja sen soveltaminen erityisesti pienissä ja työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä on vallan mutkikasta. Koko järjestelmän yksinkertaistaminen olisi siis tarpeen, ja kaikille pitäisi paikallisessa sopimisessa taata yhtäläiset mahdollisuudet.

Yhdessä yksimielisiä. Johtaja

Vanhasen mukaan halukkuutta paikalliseen sopimiseen pienistä yrityksistä kuitenkin löytyy. – Erityisesti työaikakysymyksissä, mutta myös esimerkiksi ylityökorvauksissa ja lomajärjestelyissä, hän luettelee ja jatkaa, että SY:n ykköstavoitteena onkin, että koko järjestelmä yksinkertaistettaisiin niin pitkälle, että suoraan jo laissa sallittaisiin työnantajien ja työntekijöiden sopia lähtökohtaisesti kaikista työn tekemiseen liittyvistä asioista. – Kunhan molemmat osapuolet ovat kaikesta yksimielisiä, hän painottaa. Palkansaajaa suunnitelmat saattavat huolestuttaa. Millä taataan, ettei paikallinen sopiminen käänny pelkästään työnantajan ylivallaksi? – On selvää, että pitää huolehtia siitä, että sopimustasapaino on turvattu. Myös työntekijöillä täytyy olla riittävät tiedot yrityksen tilanteesta. Pienissä

Rauno Vanhasen mukaan paikallisen sopimisen järjestelmä on nykyisellään monimutkainen, ja sen soveltaminen erityisesti työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä on mutkikasta. Yksinkertaistaminen olisi siis tarpeen.

On hyvä huomata, ettei tässä pakolla olla siirtämässä sopimista yrityksiin. Rauno Vanhanen

yrityksissä tilanne on tyypillisesti se, että kaikki yrityksessä ymmärtävät, että todellinen yhteinen työnantaja on yrityksen tuotteiden ostaja ja henkilöstökin yleensä tietää hyvin, millä keinoilla omia tuotteita saadaan kaupaksi. Vanhasen mukaan työntekijöiden asemaa turvaa myös se että työntekijöillä on aina mahdollisuus valita keskuudestaan yhteinen edustaja puhumaan kaikkien puolesta. Vähänkin suuremmissa yrityksissä se on luonteva tapa. Pienemmissä yrityksissä on kuitenkin aivan yhtä luontevaa koota kaikki saman pöydän ympärille neuvottelemaan yhdessä kaikkia koskevista käytännöistä, hän ehdottaa. – Kollektiivinen sopiminen vahvistaa työntekijöiden asemaa, kun asioita ei sovita jokaisen kanssa yksilöllisesti.

Suhteet ovat hyvät. Jos jo-

takuta vielä epäilyttää paikallisen sopimisen tasapuolisuus, on Vanhasella heittää pöytään myös tutkimustuloksia. – Pienten yritysten työoloja koskevien selvitysten perusteella paikalliseen sopimiseen näyttäisi olevan hyvät edellytykset – ajatellen esimerkiksi sopimustasapainon toteutumista ja osapuolten keskinäisiä välejä, Vanhanen avaa. –Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittaisten Työolobarometritutkimusten perusteella pienemmissä yrityksissä johdon ja työn-

tekijöiden väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. Myös esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja on hyvin vähän. Vanhasen mukaan pienissä yrityksissä henkilöstö koetaankin aidosti voimavarana, ja talouden heikosta tilanteesta huolimatta pienillä työpaikoilla ei ole juurikaan turvauduttu irtisanomisiin. Myös lomautuksia on ollut maltillisesti, hän selvittää.

Kuljetuskustannusten kokonaisindeksi saavutti marraskuussa 2010 pisteluvun 120,8. Tämä kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuskehitystä kuvaava pisteluku on siten ylittänyt huippuvuoden 2008 keskiarvon 119,2. Dieselöljyn lisäksi kuljetuskustannuksia ovat nostaneet mm. jatkuva korjaus- ja huoltokustannusten (+ 3,5 %) sekä vakuutuskustannusten (+ 3,8 %) kasvu.

linen sopiminen on tietenkin iso kysymys ja sopimisen yleistyminen edellyttää runsaasti työpaikkojen ja työnantajien neuvontaa sekä opastusta, Rauno Vanhanen summaa. – Myös ammattiyhdistysliikkeen puolella paikallinen sopiminen tarkoittaisi sitä, että työntekijät kaipaisivat entistä enemmän liittojen apua. On

varmasti tilanteita, joissa työntekijät tarvitsevat asiantuntijan apua pohtiessaan, kannattaako johonkin poikkeussopimukseen työnantajan kanssa mennä. Vanhanen myös muistuttaa, että vaikka paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättäisiin, ei se tarkoita sitä, että asioista olisi pakko sopia paikallisesti. – On hyvä huomata, ettei tässä pakolla olla siirtämässä sopi-

mista yrityksiin. Monet yritykset pitävät oikein hyvänä mallia, jossa työn tekemisen ehdot tulevat ulkopuolelta laista ja työehtosopimuksista. Välillä kuitenkin tulee tilanteita, kuten suhdannekriisi, joissa tulee tarve saada käyttöön omat yrityskohtaiset ratkaisut, jotta yritys ja sen työntekijät pärjäävät Silloin mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen pitää olla.

Urat pidemmiksi – työllistäminen riskittömämmäksi

uoret aikuiset istuvat koulussa. 250 000 ihmistä koristaa työvoimatoimiston kortistoa. Kymmeniä tuhansia jää eläkkeelle vuosittain. Lisätään listaan vielä työkyvyttömyydestä johtuvat työuran keskeytykset. Käänteleepä lukuja, miten päin tahansa, työelämän ulkopuolelle jäävien summa on joka tapauksessa liian suuri. Jotain on siis tehtävä. Mutta mitä, Rauno Vanhanen? – Kansalaisten työuria voidaan pidentää sekä alku- että loppupäästä. Opintoihin pääsyä on helpotettava ilman välivuosien tuomaa viivästystä ja valmistumiseen on motivoitava taloudellisin kannustein. Myös tosiasiallista eläkeikää, joka on tällä hetkellä 59,8 vuotta, on voitava nostaa. Tähän voidaan vaikuttaa työkyvyttömyyden ehkäisyllä, verotuksella, työelämän mielekkyydellä, Vanhanen antaa esimerkkejä. – Huomattava työvoimaresurssi meillä on myös jo eläkkeelle jääneissä ihmisissä. Verotukseen voitaisiinkin kehittää malli, joka kannustaa työnteon jatkamiseen sen jälkeen, kun henkilö on päättänyt jäädä vanhuuseläkkeelle. Tämä vaatii kuitenkin ajatusmaailman muutosta, eläkkeelle jäämisen ei tarvitse tarkoittaa tekemisen lopettamista.. Vanhasen mielestä ulkomaista työvoimaa tullaan Suomessa tarvitsemaan.

SKAL muistuttaa kuljetuksenantajia huippukorkeasta kustannustasosta Kuljetusyrittäjien järjestö SKAL muistuttaa kuljetuspalveluja käyttäviä asiakkaita kuljetuskustannusten kiihtyvästä noususta. Erityisen rajua on ollut polttoaineen hinnan nousu. Viime vuonna dieselpolttoaine kallistui viidenneksen. Polttoainekustannusten nousu 20 senttiä litraa kohden tarkoittaa keskiverto raskaalla yhdistelmällä 15 000 euron suuruista kustannusten nousua vuodessa.

Neuvontaa tarvitaan. Paikal-

SKAL hämmästelee myös Liikenteen turvallisuusviraston omia hinnankorotuksia. Tieliikenteen kuljettajantutkinnosta perittäviä maksuja nostettiin vuodenvaihteessa keskimäärin 40 prosenttia. SKAL:n mielestä tämä on vastoin hallitusohjelman edellyttämää logistiikkakustannusten alentamistavoitetta, jonka tulisi näkyä myös valtion omien virastojen toiminnassa.

– On erittäin hyvä, jos Suomeen saadaan ulkomailta myös yrittäjiä. Se tuo maahan uudenlaisia ideoita ja uudenlaista osaamista. Se merkitsee myös sitä, että samalla syntyy kontakteja ulkomaille, mikä lisää Suomen kansainvälistymistä.

lievemmin kriteerein tai pitäisikö koeajan olla tämän hetkistä pidempi, Vanhanen hahmottelee. Hänen mukaansa työsopimuksen tekemisen kynnystä madaltaisi myös se, että työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita lievennettäisiin.

Palkkaamisessa on riskinsä. Jotta työuria voisi ylipäätään pidentää, täytyisi työllistämisen olla mahdollisimman helppoa ja riskitöntä. Rauno Vanhasen mielestä onkin huolestuttavaa, että vaikka yrittäjien määrä viime vuosina ollut kasvussa, työnantajayritysten määrä on kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana viimeiset kymmenen vuotta. – Jos halutaan, että työtä tehtäisiin normaalissa palkkasuhteessa, edellyttää se, että ainakin pienten yritysten kohdalla työsopimuksen solmimisesta syntyvää riskiä on kyettävä pienentämään. Siitä ei päästä mihinkään. Jos riskiä ei pienennetä, tullaan työvoima hankkimaan tulevaisuudessa enenevässä määrin muulla tavoin kuin palkkaamalla työsuhteeseen. Työntekijän palkkaamisesta syntyviä riskejä voi Vanhasen mukaan vähentää monin keinoin. – Voidaan pohtia, pitäisikö sallia määräaikaisten sopimusten teko nykyistä

Korvausjärjestelmä kompensoimaan. Työnantajan riskeistä puhuttaes-

sa ei vanhemmuuden kustannuksia voi unohtaa. – Sekin on yksi tekijä, joka karsii työnantajaksi lähtemistä. Suurin yksittäinen kustannuserä, josta minkäänlaista kompensaatiota ei työnantajalle tule, on sairastuneen lapsen hoitoajalta työntekijälle maksettavat palkkakustannukset. Lähes kaikkien työehtosopimusten mukaan vanhempi voi olla muutaman päivän kotona hoitamassa sairasta alle kymmenvuotiasta lastaan, ja työnantaja maksaa siltä ajalta palkkaa. – Nämä palkkakustannukset jäävät lopullisesti työnantajan kustannuksiksi. Niistä ei saa mitään korvausta mistään. Tähän pitää löytää jonkinlainen korvausjärjestelmä, jossa ainakin osittain näitä yritystoiminnasta johtumattomia kustannuksia kompensoitaisiin, Rauno Vanhanen ehdottaa.

Yritysten ei ole pakko huolia yhden ja kahden sentin hiluja Ulkomailta saadut yhden ja kahden sentin kolikot kelpaavat maksuvälineeksi myös Suomessa. Yritys voi silti kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, kunhan kertoo asiasta selvästi jo ulko-ovella. Suomessa käteismaksut pyöristetään aina lähimpään viiteen senttiin, joten pieniä kolikoita ei ole tarvittu. Ulkomailta tuodut yhden ja kahden sentin kolikot ovat silti laillisia maksuvälineitä myös Suomessa, Kuluttajavirasto muistuttaa.

Toisaalta yrityksillä on myös oikeus valita asiakkaansa, kunhan ne eivät syyllisty syrjintään. Liike voi siis halutessaan kieltäytyä vastaanottamasta yhden ja kahden sentin kolikoita. Silloin liikkeen pitää ilmoittaa asiasta ulko-ovellaan selvästi ja näkyvästi. Yritys voi myös päättää, että ei hyväksy käteistä lainkaan. Mikään laki ei estä sitä. Käteismaksu on kuitenkin edelleen yleinen maksutapa, jonka puuttuminen

on asiakkaalle yllätys. Siksi myymälöiden, jotka eivät kelpuuta käteistä rahaa tai pankkikorttia, on kerrottava asiasta jo markkinointivaiheessa. Tarjolla olevat maksutavat eivät saa olla asiakkaan kannalta kohtuuttomia. Esimerkiksi kaikille kansalaisille välttämättömiin palveluihin, kuten sähköön, veteen, lämpöön ja puhelimeen, on oltava tarjolla eri maksutapoja ja aina myös laajasti käytetty perinteinen maksuvaihtoehto.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Talous

Yrittäjyyspolitiikka myötätuulessa – ainakin periaatteessa

”N

yt on aika antaa pysyvästi pk-yritysten tarpeille keskeinen sija EU:n politiikassa ja tehdä totta EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten vuonna 2000 esittämästä näkemyksestä – tehdä EU:sta maailmanluokan toimintaympäristö pkyrityksille.”

Näin uljaasti lausutaan kaksi vuotta sitten hyväksytyssä Small Business Act -nimisessä EU:n komission tiedonannossa. Tiedonannossa linjattiin erinäisiä toimenpiteitä ja periaatteita, joiden kautta kovaan tavoitteiseen piti päästä.

••• ”Hallituksen tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle maailman paras toimintaympäristö.” Tämä sitaatti on puolestaan Suomen nykyisen hallituksen ohjelmasta. Kotimaiset tavoitteet ovat siis vähintään yhtä korkealla tai jopa korkeammalla kuin EU:ssa.

••• Suomessa yrittäjyyspolitiikalla on ollut vahva asema jo pidempään. Hallitukset ovat linjanneet politiikkaa myönteisesti. Yrittäjyyttä on edistetty hallituksen politiikkaohjelmien välityksellä. Käytännön tuloksiakin on tullut. Paljon viitattu myönteinen tulos on ollut yritysten lukumäärän merkittävä kasvu.

Paremman päätöksenteon avain on yritystoiminnan syvällinen ymmärtäminen.

EU-päätösten kaiku ei ole yrittäjien keskuudessa myönteinen. Monille tulee EU:sta mieleen kuljetusyrittäjien työajan käsittämätön rajoittaminen. EU:n yhteisiä julkisten hankintojen pelisääntöjäkään ei juuri kuule kiitettävän. Sääntelyaparaatti tuntuu tuottavan kehnoa jälkeä. ”Think small first” eli ”pienet ensin” periaate ei ole riittävän vahva. Politiikan uskottavuus murenee lopulta, jos hyvät periaatteet eivät ala ohjata päätöksiä.

••• Eurooppalaisia yrityksiä yhdistää se, että ne ovat keskimäärin hyvin pienikokoisia. Reilusti yli 20 miljoonasta yrityksistä peräti 99,8 % on pk-yrityksiä. Alle 10 hengen mikroyrityksiä on noin 92 % koko yrityskannasta ja niissä työskentelee miltei kolmannes yritysten työvoimasta. Paremman päätöksenteon avain on yritysrakenteen ja yritystoiminnan syvällinen ymmärtäminen. Suomen Yrittäjät on päättänyt panostaa EU-edunvalvontaan aiempaa vahvemmin. Haluamme tuoda päätöksentekoon suomalaisten yrittäjien kokemuksen ja näkemyksen entistäkin ponnekkaammin. Seuraava EU:n yrittäjyyspolitiikan testi on Small Business Actin uudistaminen. Tiedonanto julkistetaan ensi kuussa. Se antaa mahdollisuuden arvioida, onko EU menossa oikeaan suuntaan. Sanoista tekoihin.

••• Arjen keventämiseksi. TEM:n kansliapäällikkö Virtanen leukaili taannoin aukioloajoista. Hän murjaisi seminaarissa, että kuluttaja tarvitsee mitan ja kalenterin voidakseen käydä maitokaupassa. En hekottanut muiden mukana, taistelu laista oli juuri lämpenemässä. Nyt täällä Brysselissä Virtasen mitta ja kalenteri jo hymyilyttävät. Nimittäin siksi, että täällä nekään eivät auta. Lukuisat pienet kaupat ja ravintolat ovat kiinni usein ja yllättäen. Hieman kun harjoittelee, saa kyllä maitonsa ostettua. Ovatkohan täkäläiset kuluttajat fiksumpia vai nöyrempiä kuin suomalaiset?

Yrittäjän Iltakoulu – sinä olet tärkein Seija Lukkala

Tony Dunderfelt

31.1. Tampere 9.2. Helsinki 15.2. Vaasa 16.2. Lappeenranta 16.2. Vantaa 22.2. Oulu 24.2. Kuopio

Jorma Uotinen

Joko sinä olet käynyt Yrittäjän Iltakoulussa? Tämänkertaisina teemoina ovat luova yrittäminen, yrittäjän hyvinvointi sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Tule sellaisena kuin olet, tapaa muita yrittäjiä ja lataa akut uutta virtaa täyteen. Iltakoulu on sinua varten!

24.2. Jyväskylä 1.3. Espoo 1.3. Iisalmi 2.3. Kajaani 3.3. Joensuu 8.3. Lahti

9.3. Lohja 10.3. Seinäjoki 10.3. Porvoo 15.3. Mikkeli 15.3. Turku 16.3. Rovaniemi

16.3. Hyvinkää 17.3. Ylivieska 22.3. Pori 23.3. Kotka 29.3. Hämeenlinna 30.3. Rauma

Lisätietoja löydät osoitteessa tapiola.fi/iltakoulu. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti!

Suomen Yrittäjät

Takana pelättyä parempaa, edessä eritahtista nousua vuosi 2010 oli sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa pelättyä parempi, •johtaja •Mennyt Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä toteaa. Jouko Lantto

uotantonumerot koko vuodelta 2010 eivät ole vielä tässä vaiheessa kasassa, mutta niiden suuruusluokat ovat tiedossa, Timo Lindholm summaa viime vuoden tilastosaldoja. Hänen mukaansa velkakriisien kanssa kamppaileva euroalue ylsi vajaan 2 prosentin talouskasvuun, moniongelmainen Yhdysvallat lähes 3 prosenttiin ja Suomessa BKT:n lisäys ylitti kaikesta päättäen 3 prosenttia. – Kaikki hieman parempia lukuja kuin vuosi sitten uskallettiin ennustaa. On kuitenkin huomattava, että talouskehityksen puristaminen muutamiin makrotason lukuihin pelkistää todellisuutta rankasti, Lindholm jatkaa. Nykyisissä oloissa erot sekä maiden välillä, toimialojen kesken että täysin samoilla markkinoilla toimivien yritysten välillä ovat huomattavan suuret. – Eurotalouden positiivisin yllättäjä on Saksa. Sen teollisuus kasvaa yli 10 prosentin vuosivauhtia, vienti vetää, työttömyysaste on eurooppalaisittain matala ja julkisen talouden vaje siedettävä.

– Työ ja tuotanto eivät ole pelätyssä määrin karanneet halvempiin maihin, joten Saksan teollisuus- ja vientivetoinen nousu etenee melko vakaasti. Toisin on sen sijaan Yhdysvalloissa, jossa talous käy hikistä moniottelua useiden päällekkäisten ongelmien kanssa. Äärimmilleen venytetty velaksi kuluttamisen kausi kääntyi finanssikriisin myötä massatyöttömyydeksi ja asuntomarkkinoiden lamaksi, Timo Lindholm sanoo. – Yhdysvalloista hävisi vuosina 2009 – 2010 työpaikkoja selvästi enemmän kuin yhdenkään sodanjälkeisen talouskriisin tai taantuman aikana. Kun työttömyysaste on lähes 10 prosenttia ja julkisen talouden budjettivaje lähellä Kreikan ja Espanjan luke-

mia, ei Yhdysvalloista ole samanlaiseksi maailmantalouden veturiksi kuin aiempien taantumien jälkeen.

Kiittäkäämme Kiinaa. Monen

vauraan länsitalouden kohdalla pätee nyt sellainen outo kolmijako, että julkiset taloudet ovat eriasteisissa velkakriiseissä, osa yrityksistä pärjää jopa hyvin ja kuluttajien talous on jotain siltä väliltä, Timo Lindholm kuvaile. Hänen mukaansa kuluttajien vaurastuminen nousukausien aikana tuki viime vuonna kauppaa ja palvelualoja monissa maissa – myös Suomessa. – Tämän ansiosta makrotalouden numerot ovat pysyneet kohtuullisina. Yritykset puolestaan ovat parantaneet kannat-

Erot jopa samoilla markkinoilla toimivien yritysten välillä ovat huomattavan suuret. Timo Lindholm

tavuutta kulusäästöillään. Myös kilpailutilanteet ovat muuttuneet nopeasti kunkin toimialan vahvimpien yritysten eduksi. Timo Lindholmin mukaan alkaneena vuonna maailmantalouden nousu on edelleen suurelta osin Kiinan & kumppaneiden varassa. – Näissä kehittyvissä talouksissa on kasvulle sekä varaa, tarvetta että halua. Länsimaissa sen

Millä keinoin Saksa pärjää?

IBANilla vai ilman – maksuautomaattikäytännöissä eroja Nordean ja Säästöpankkien maksuautomaattien käyttö jatkuu SEPAan siirryttäessä. Tilinumero- ja viivakoodimuutosten vuoksi kyseiset pankit päivittävät viivakoodin käsittelyn maksuautomaateissa. – Nordean maksuautomaatit on päivitetty ja viivakoodien käyttö on jo mahdollista. Säästöpankkien ja joidenkin paikallisosuuspankkien maksuautomaateilla IBAN-tilinumeron sisältämän viivakoodin käyttö tulee mahdolliseksi maaliskuussa, Finanssialan Keskusliitton Kehityspäällikkö Anne Nisén kertoo.

Sampo ja OP-Pohjola luopuvat. OP-Pohjola ja Sampo Pankki

eivät päivitä maksuautomaatteja vaan luopuvat niistä alkuvuoden aikana. Automaattien käyttö on merkittävästi vähentynyt verkkopankin suosion kasvun myötä. Jos maksuautomaattia ei ole vielä päivitetty, on laskua maksettaessa maksun tiedot näppäiltävä itse eikä viivakoodinlukijaa voi käyttää. – Pankkitilin numero syötetään vanhassa suomalaisessa muodossa. Maksun voi myös tehdä jättämällä IBAN-tilinumerosta pois neljä ensimmäistä merkkiä eli FI ja kaksi ensimmäistä numeroa. Joillakin maksuautomaateilla tilinumeron voi myös syöttää IBAN-muodossa, Nisén neuvoo.

Pietarin ja Helsingin juna kohentaa aluetaloutta LEIF ROSNELL/VR GROUP

Pietarin ja Helsingin välinen uusittu junayhteys voi tuoda merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja aluetalouteen erityisesti Karjalan kehityskäytävällä. Niin sanottu Karjalan kehityskäytävä kattaa Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja itäisen Uudenmaan maakunnat. Uusittu rata ja Allegro-junakalusto nopeuttavat matkaa Helsingin ja Pietarin välillä alkuvaiheessa kolmeen ja puoleen tuntiin ja myöhemmin kolmeen tuntiin, kun se on tähän asti ollut viisi ja puoli tuntia. Henkilöliikenteen paraneminen luo edellytyksiä erityisesti liikkuvuutta ja kommunikaatiota edellyttäville toimialoille, kuten liike-elämän palveluille, todetaan tutkimusraportissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vetämän liikennehankkeen tilaaman tutkimuksen on tehnyt Kaupunkitutkimus TA Oy.

Uskottavuus

koetuksella.

Tiukan finanssipolitiikan välttämättömyys rajoittaa kotimaista kysyntää ja samalla työllisyyden nousua. Pahimmin velkaantuneiden EU-valtioiden uskottavuus on Timo Lindholmin mielestä kovasti koetuksella, joten ylikansallisten tukipakettien tehtailu jatkuu. – Tukien tärkein tavoite on estää rahoitusmarkkinoiden halvaantuminen. Syksyn 2008 tilanteen ei haluta toistuvan. Kun finanssipolitiikan pelivara kevyempään suuntaan on liki olematon, on rahapolitiikassa jatkettava ylimatalien ohjaus- ja rahamarkkinakorkojen aikaa, Lindholm kuvaa. Lyhyiden korkojen mataluus ja pitkien korkojen riskit houkuttelevat sijoituspääomia osakemarkkinoille, hän jatkaa. – Sijoittajien tämän vuoden päänvaivana onkin miettiä, ovatko pörssiyhtiöiden tulosodotukset realistisia ja kohdallaan suhteessa osakekurssiin – vai onko mitätön korko ainoa pörssikursseja kannatteleva tekijä.

Eurotalouden positiivisin yllättäjä on Saksa. Alkaneena vuonna maailmantalouden nousu on edelleen suurelta osin Kiinan ja kumppaneiden varassa.

Maan perinteiset – edelleen voimissaan olevat menestystekijät ovat tuotannon laatu, toimitusvarmuus ja yritysten pitkäjänteinen toiminta suhteessa asiakkaisiin, Lindholm luettelee. – Näiden lisäksi Saksa on monien vuosien ajan onnistunut pitämään työvoimakustannusten nousun kilpailijamaita hitaampana.

Nordean maksuautomaateilla voi maksaa jo ilman näppäilyä IBAN-tilinumerolla. Säästöpankkeissa muutos tapahtuu maaliskuussa. Sampo Pankki ja OP-Pohjola sen sijaan luopuvat kokonaan maksuautomaateista alkuvuoden aikana. Yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan siirtymisen yksi tärkeimmistä asioista on suomalaisen tilinumeron korvaaminen kansainvälisellä IBAN-tilinumerolla. Laskujen tilisiirtolomakkeilla oleva pankkiviivakoodi muuttuu SEPAan siirryttäessä siten, että se sisältää laskuttajan tilinumeron IBAN-muotoisena. Maksun tiedot voi maksuautomaateilla lukea suoraan viivakoodista ilman tietojen näppäilyä.

sijaan etsitään kompromisseja menojen leikkausten ja verojen korotusten välillä, jotta julkiset taloudet saadaan edes hitaan toipumisen uralle.

Uudella junayhteydellä on raportin mukaan suuri merkitys myös työmarkkinoiden kannalta. Saavutettavuuden paraneminen mahdollistaa työpaikkakeskittymien työmarkkina-alueen laajenemisen, joka edesauttaa työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Liikenneyhteyksillä on tärkeä rooli myös matkailun kannalta.

Myös Moskovaan. Raportin

mukaan nopeampi yhteys parantaa myös Moskovan saavutettavuutta laajalla alueella Etelä- ja Itä-Suomessa. Venäjän suurten kaupunkien saavutettavuus voi edelleen kehittyä ja niiden merkitys syventyä Etelä- ja Itä-Suomen aluetalouksien kannalta. Tämä edellyttää, että liikenneyhteyksiin panostetaan edelleen. Samalla on suotavaa, että rajaan liittyvät ja vuorovaikusta rajoittavat tekijät vähenevät. Liikenneyhteyksien parantamisella Suomen ja Pietarin välillä sekä rajojen avaamisella on historian kuluessa ennenkin ollut merkittävä vaikutus Suomen taloudelliselle kehitykselle. Pietarin rakentaminen ja kasvu 1700- ja 1800-luvulla saivat aikaan merkittävän kasvusysäyksen Itä ja Kaakkois-Suomen kehitykselle.

perussuomalaisten täysmuutos-ryhmä:

Uudistuksia arvonlisäverotukseen Arvonlisäveron vähäisen toiminnan alaraja on nostettava nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon sekä alarajahuojennuksen liikevaihtorajaa 22 500 eurosta 50 000 euroon. Näin esittää Täysmuutos-ryhmän vetäjä Timo Rope, jonka mukaan muutos auttaisi pienten yritysten kannattavuutta, tekisi yrittäjyyden aloittamisen helpommaksi ja pienentäisi taloudellista riskiä. – Useissa muissa EU-maissa – mm. Italiassa ja Itävaltassa – arvonlisäverovapautuksen alaraja on paljon korkeampi. Esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa yrityksen liikevaihdon jäädessä alle 30 000 euron ei tuotteista

ja palveluista tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Timo Ropen mukaan raja on vieläkin korkeampi Isossa-Britanniassa (n. 95 000 euroa) ja Ranskassa (80 000 euroa). – Alarajan nostaminen hyödyttää etenkin palvelualojen yrityksiä, joissa suurimmat kulut ovat palkkoja eikä vähennettävää arvonlisäveroa siten synny. Ehdotus parantaa pienyritysten mahdollisuutta työllistää. Arvonlisäveron alarajan nosto madaltaa myös itsensä työllistämisen kynnystä. Uusien yrittäjien kautta valtion ja kuntien verotulot kasvavat, Timo Rope sanoo.

Pekkarinen selvityttää, voisiko suuryritysten tukia leikata Työ- ja elinkeinoministeriö tarttuu välittömästi ETLA:n ja eräiden elinkeinoelämän johtohenkilöiden vaatimuksiin leikata etenkin suurten yritysten yritystukia, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Suuryritysten tärkeimmät suorat julkiset yritystuet ovat Tekes-rahoitus sekä viennin ja kansainvälistymisen rahoitus. Näiden osuus yritysten omiin tutkimus-, kehittämis- ja vienninedistämispanostuksiin verrattuna on alle 10 prosentin luokkaa. Ajankohtainen esimerkki suorista yritystuista ovat lisäksi suomalaisen meriteollisuuden pelastamiseksi päätetyt tukitoimet. Ministeri Pekkarisen mukaan Suomessa yritysten suoran julkisen rahoituksen määrä on ollut selvästi pienempi kuin EU-mais-

sa keskimäärin ja suhteessa kansantuotteeseen pienempi kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa. – Nyt tarkoitus on yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tehdä tarkka arvio suuryritysten saamien ja muidenkin mahdollisten julkisten yritystukien leikkaamisen mahdollisuuksista. Asiassa ennätetään toimia hyvin vielä nykyisen hallituksen ja eduskunnan aikana. Mahdolliset leikkaukset helpottavat valtion menojen tasapainottamista tulevien vuosien aikana. – Suomen etu on kuitenkin huolehtia siitä, että EU-säännöin ja EU-rahoituksella maamme pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen jatkuminen turvataan, Mauri Pekkarinen toteaa.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Verotus

Asiantuntija | Lakipalsta

Suunnitteilla olevat sukupolvenvaihdosjärjestelyt hoidettava ripeästi

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Sopimuksen päättyminen Olemme tekemässä tärkeää yhteistyösopimusta ja päässeet tulevan kumppanimme kanssa yksimielisyyteen yhteistyön päälinjoista. Haluaisimme varmistaa, että yhteistyö jatkuu riittävän pitkään, jotta saamme uuden liiketoiminta-alueemme kannattavaksi. Tarvitsisimmekin lisätietoa sopimuksen päättymiseen liittyen.

•

Pitkäkestoisen sopimuksen voimassaolo on mahdollista sopia toistaiseksi voimassa olevaksi, määräajaksi tai näiden yhdistelmäksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa niin kauan, kunnes jompi kumpi sopijapuolista haluaa irtisanoa sopimuksen. Irtisanomisilmoituksen jälkeen sopimus on vielä voimassa sovitun tai kohtuullisen irtisanomisajan. Irtisanomisaika on mahdollista sopia myös pidemmäksi, mikäli halutaan, etteivät sopijapuolet voi irtautua sopimussuhteesta nopeasti. Irtisanomisajan pituus voi olla myös eripituinen sen mukaan, kumpi sopijapuolista irtisanoo sopimuksen. Sopimukseen voidaan lisäksi sopia perusteet, joiden täyttyessä irtisanomisoikeus on olemassa. Määraikainen sopimus sitoo osapuolia sovitun määräajan ja päättyy sovitun määräajan umpeuduttua. Sopimuksen kesto voidaan sopia aluksi esimerkik-

si kaksi vuotta määräaikaisena ja sen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Lisäksi on mahdollista sopia, että sopimus on voimassa aina sovitun pituisen määräajan kerrallaan, ellei sitä irtisanoa tiettyyn ajankohtaan mennessä. Sopimukseen sovitusta voimassaoloajasta huolimatta sopimus voidaan päättää aikaisemminkin toisen sopijapuolen sopimusrikkomuksen johdosta. MIkäli toinen sopijapuoli olennaisesti rikkoo tai laiminlyö sopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan, voi toinen osapuoli purkaa sopimuksen heti päättyväksi. Sopimusta tehtäessä voidaan sopia myös perusteet, joiden täyttyessä sopimuksen purku on mahdollinen. Purkuoikeus voidaan sopia vain toisellekin sopijapuolelle sopimuksessa sovittujen edellytysten täyttyessä. Sopijapuolet voivat myöhemmin yhteisellä sopimuksella myös muuttaa sopimuksen voimassaoloa. Esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan muuttaa määräaikaiseksi. Sopimusmuutokset edellyttävät, että molemmat sopijapuolet ovat yksimielisiä sopimuksen muutostarpeesta ja muutoksen sisällöstä. Suosittelen kääntymään juridisen asiantuntijan puoleen selvittääksenne tilanteeseenne parhaiten soveltuvat sopimusvaihtoehdot.

iime joulun alla julkistettu Hetemäen verotyöryhmän raportti sisältää ehdotuksia, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat myös perintö- ja lahjaverotukseen sekä yritysten sukupolvenvaihdoksiin, KPMG:n Torsti Lakari kirjoittaa. Hänen mukaansa voimassa oleviin sukupolvenvaihdoshuojennuksiin nähden ehdotukset johtaisivat verotuksen kiristymiseen.

Perintö- ja lahjaveroasteikot. Perintö- ja lahjaveroas-

teikkoihin työryhmä ehdottaa muokkausta, joka toisaalta lieventäisi progressiota, mutta toisaalta kiristäisi suurten perintöjen ja lahjojen verotusta. Ehdotukset eivät ole täysin konkreettisia, vaan esimerkinomaisia. Työryhmä mm. ehdottaa, että yli 1 M€ ylittäviin perintöihin sovellettaisiin 16 prosentin verokantaa I-veroluokassa. Vuosina 2008 ja 2009 on perintö- ja lahjaverotusta juuri lievennetty, kun luovuttiin III-veroluokasta ja I-veroluokan korkein veroprosentti alennettiin 16 prosentista 13 prosenttiin. Erityisen suuret lahjat kannattaisi siten harkita annettavaksi ennen mahdollista asteikon kiristymistä.

Sukupolvenvaihdoshuojennuksiin liittyvä ns. leikkurisäännös. Perintö- ja lahjaverolain 55 – 57 §:ssä säädetään yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksista perintö- ja lahjaverotuksessa. Normaalitapauksessa perintö- tai lahjavero maksetaan omaisuuden käyvän markkina-arvon perusteella. Lahjojen ja perintöjen osalta huojennus toimii siten, että käyvän arvon sijasta yritysvarallisuus arvostetaan 40

prosenttiin vertailuarvostaan. Vertailuarvo lasketaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain säännösten mukaisesti. Vertailuarvoon liittyy ns. leikkurisäännös, jonka mukaan vertailuarvo voi kohota vuosittain enintään 50 prosenttia, vaikka yrityksen todellinen arvo nousisi huomattavasti tätä enemmänkin. Leikkurilla on olennainen merkitys silloin, kun perinnön tai lahjan kohteena on kasvuyritys. Pohdittuaan verotuksen oikeudenmukaisuutta ja verohuojennusta on työryhmä päätynyt esittämään, että leikkurisäännöksen soveltamisesta luovuttaisiin perintö- ja lahjaverolain huojennusta laskettaessa. Käytännössä tämä uudistus lähentäisi joissakin tapauksissa vertailuarvoja käypiin arvoihin

Työryhmä haluaa avata keskustelua koko sukupolvenvaihdosten huojennusjärjestelmän hyväksyttävyydestä. nähden. Työryhmä on laajemminkin nostanut raporttinsa perusteluissa esille verotuksen yhdenvertaisuuden ja haluaa avata keskustelua koko sukupolvenvaihdosten huojennusjärjestelmän hyväksyttävyydestä.

Perintönä tai lahjana saadun yrityksen myynnin verotus.

Kun lahjaksi tai perintönä saatu yritys myydään, pidetään luovutusvoittoverotuksessa todellise-

na hankintamenona perintö- ja lahjaverotuksessa määriteltyä käypää arvoa eikä huojennettua arvoa, jonka mukaan perintö- tai lahjaverot on määrätty. Tältä osin työryhmä ehdottaa muutosta, että jatkossa todellisena hankintamenona pidettäisiin sitä arvoa, josta verot on määrätty. Muutos kiristäisi luovutusvoiton verotusta tilanteissa, joissa voitto lasketaan todellista hankintamenoa soveltaen. Muutos jää ehdotetussa muodossaan merkitystä vaille silloin, kun luovutusvoiton laskennassa on edullisinta käyttää hankintameno-olettamaa. Perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksiin liittyy viiden vuoden karenssiaika, eli yrityksiä harvoin myydään ennen kuin viiden vuoden omistusaika verotuksen toimittamisesta on ylittynyt. Pitkäjänteinen yrittäminen kestää usein huomattavasti tätä pidempään, eli usein on tilanne se, että luovutusvoitto lasketaan 40 prosentin hankintamenoolettaman mukaan, kun taustalla on vähintään 10 vuoden omistusaika. Näissä tapauksissa luovutusvoittoverotukseen kohdentuva muutosehdotus ei tuota muutosta veron määrän laskentaan, ellei samalla muuteta hankintameno-olettaman laskentatapaa. Kyseistä luovutusvoittoverotukseen liittyvää lakimuutosta ehdotettiin jo vuonna 2008 osana muutospakettia, jolla huojennussäännöstön soveltamista olisi muutettu entistä edullisemmaksi. Koko muutoshanke kuitenkin peruttiin, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että yrittäjät ja maanviljelijät olisivat muutoksen jälkeen liian edullisessa asemassa muihin perinnön ja lahjan saajiin nähden.

juha ahvenniemi, tal:

Verotyöryhmä väheksyy yrityksen omistajan riskiä Torsti Lakari toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt mm. yritysten rakennejärjestelyihin sekä yritysten luovutustilanteiden verotuskysymyksiin.

Säästöhenkivakuutukset.

Säästöhenkivakuutuksiin liittyvät verovapausmahdollisuudet työryhmä ehdottaa poistettaviksi. Jotkin, erityisesti ulkomaiset vakuutusyhtiöt, ovat tarjonneet tuotetta, jossa vakuutusmaksu maksetaan rahan sijasta sijoittamalla vakuutuskuoren alle alkuvaiheessa oleva yritys. Kun yrityksen arvo aikanaan kasvaa, tapahtuu arvonmuutos vakuutuksen sisällä. Kokonaisjärjestelyssä voidaan myös hyödyntää sijoitus- eli säästöhenkivakuutuksiin liittyviä perintö- ja lahjaverolain mukaisia etuja. Toteutuessaan lakimuutos hieman heikentäisi tällaisten vakuutusjärjestelyiden verotehokkuutta.

Varautuminen muutoksiin.

Yllä todetun ohella vaikuttaa pääomatuloveroprosentin kaavailtu nostaminen 28 prosentista 30 prosenttiin luovutusvoittojen verotusta kiristävästi esimerkiksi yrityskaupoissa. Monet merkit viittaavat siihen, että yritysten omistajanvaihdosta suunnittelevien on syytä seurata muutosehdotusten etenemistä ja varautua tarvittaessa nopeastikin toteuttamaan järjestelyt, mikäli tavoitteena on, että järjestelyihin sovelletaan nykyisiä eikä kiristyviä veroseuraamuksia. Vasta seuraava eduskunta tulee säätämään uudet verolait ja täsmällistä tietoa niiden sisällöstä ei ole tässä vaiheessa vielä kenelläkään.

Hetemäen työryhmän ehdotuksissa väheksytään yritykseen sijoitetun oman pääoman riskiä, toteaa toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi Taloushallintoliitosta. Juha Ahvenniemen mukaan yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle laskettaisiin ehdotetussa osinkoverojärjestelmässä riskittömän valtiolainan korkoa vastaava tuotto (ns. normaalituotto) ja vain tuolta osin omistajayrittäjän osinkoa verotettaisiin kuten kenen tahansa yksityishenkilön saamaa pääomatuloa. Muilta osin ankarammin. – Omaan yritykseen sijoittamista ei voida kuitenkaan pitää riskittömänä sijoituksena, eikä työryhmän ehdotusta onnistuneena. Ehdotettu osinkoverojärjestelmä asettaisi omaan yritykseen sijoittamisen verotuksellisesti epäedullisempaan asemaan vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen verrattuna. Muita yrittäjän riskisijoitusten tuottoja verotettaisiin 30 prosentin ve-

rolla, mutta omasta yrityksestä saatua osinkoa verotettaisiin laskennallisen normaalituoton ylittävältä osin aina ankarammin. Työryhmä ehdottaa kaiken kaikkiaan, että yritys- ja osinkoverotuksen osakeyhtiöiden tuloveroa – yhteisöveroa – alennettaisiin 22 prosenttiin. Yksityisen osakeyhtiön jakama osinko verotettaisiin aina pääomatulona. Ja osingon kokonaisveroaste olisi joko 30 prosenttia tai 45 prosenttia, kun otetaan huomioon jaetusta voitosta yhtiön jo maksama vero. – Osakeyhtiön omalle pääomalle laskettaisiin verotuksessa ns. normaalituotto, jota vastaavan osingon kokonaisveroaste olisi 30 prosenttia. Se vastaisi vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta maksettavaa veroa, kun pääomatuloveroa ehdotetaan nostettavaksi 30 prosenttiin. Normaalituoton ylittävältä osin osingon kokonaisveroaste olisi 45 prosenttia, Juha Ahvenniemi kalkyloi.

Makeisverossa kuukauden siirtymäaika Vuonna 2010 valmistetuista makeisista ja jäätelöistä ei peritä vielä vuoden alusta korotettua valmisteveroa. Makeisveron voimaantultua vuoden alusta kauppiaat voivat pitää esillä kahdenlaisia hintoja samoille tuotteille 2011 alkukuukausina, jolloin myynnissä voi olla vielä vuonna 2010 valmistettuja tuotteita. Veronalaiset tuotteet määritellään tullitariffin nimikkeiden avulla. Lain ulkopuolelle on rajattu pienet riippumattomat makeisten ja jäätelön valmistajat, joiden kalenterivuoden aikana myyntiin valmistamien tuottei-

den määrä on enintään 10 000 kiloa, ja ne virvoitusjuomien valmistajat, joiden myyntiin valmistamien tuotteiden määrä on enintään 50 000 litraa valmista juomaa. Tavallinen kauppias, joka ei toimi tukkukaupassa tai ei ole maahantuoja, ei maksa valmisteveroa. Vähittäismyyjät ostavat makeiset ja jäätelöt verollisina. Virvoitusjuomaveron soveltamisala laajenee vuoden alusta käsittämään myös pullotetut luonnonvedet. Kaupallisen toimijan on tammikuun loppuun mennessä haettava kuukauden kuluessa tullista toimilupa.

”Valmis konsepti ja kova halu menestyä. Siinä ovat oman tähtitarinani ainekset.” Elina Koskela Vuoden Opteam-yrittäjä 2010

Sinustako Opteam-yrittäjä? Etsimme uusia franchise-yrittäjiä rakentamaan kanssamme valtakunnallista henkilöstöalan menestystarinaa. Jos olet dynaaminen, tulossuuntautunut ja sinulla on halu menestyä, olet etsimämme henkilö. Tarjoamme sinulle valmiiksi konseptoidun liiketoimintamallin, markkinoiden edistyksellisimmän palvelupaletin sekä osaavan ketjuorganisaation tuen.

Tee elämäsi paras päätös osoitteessa: www.opteam.fi Opteam on vastuullinen, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys, jolle on myönnetty Suomen Henkilöstöpalveluyritysten Liiton auktorisointi. Tarjoamme organisaatioille ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden henkilöstöhaasteisiin. Monipuoliseen palveluvalikoimaamme kuuluvat henkilöstövuokraus, rekrytointi, kansainvälinen rekrytointi, henkilöstön kehittämiseen ja uudelleen sijoittumiseen liittyvät palvelut sekä tiimi- ja vuorovaikutusvalmennukset. Vuonna 2010 liikevaihto oli n. 65 miljoonaa euroa ja kuulumme alamme suurimpiin yrityksiin.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Yrittäjät & kunta Varsinais-Suomessa positiivinen vire Varsinaissuomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten odotukset vuoden 2011 talouskehityksestä ovat erittäin myönteisiä, yrittäjien aluejärjestön toimitusjohtaja Henri Wibom selittää Varsinais-Suomen Maakuntaennuste -kyselyn tuloksia. Hänen mukaansa taantuma näyttää näin vähitellen olevan taakse jäänyttä elämää. – Viime vuoteen verrattuna yrittäjien näkymät ovat huomattavasti optimistisemmat ja suhdanneodotuksissa ollaan palaamassa taantumaa edeltäneisiin näkymiin. Yrittäjien odotukset olivat kokonaisuudessaan yhtä positiivisia viimeksi vuonna 2008. Huolimatta liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuodotuksista henkilökunnan määrän suhteen näkymät ovat VarsinaisSuomessa vain lievästi viime vuotta parempia, Wibom toteaa. – Vain 17 prosenttia maakunnan yrityksistä aikoo palkata tänä vuonna uusia työntekijöitä. 77 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että he pitävät työntekijämääränsä ennallaan, joskin vain viisi prosenttia yrittäjistä arvioi vähentävänsä henkilökunnan määrää.

Turun seutu palaamassa maakunnan veturiksi. Varsi-

nais-Suomen Maakuntaennusteen kyselyn tuloksia verrattiin aiempaan tapaan viiden eri seutukunnan välillä. Parhaiten

taantumasta on nousemassa Loimaan seutu. Loimaan seudulla yli puolet (53 %) yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan tänä vuonna. Viime vuoteen verrattuna kasvua on huikeat 26 prosenttiyksikköä. Loimaan seudun jälkeen parhaimmat kasvuodotukset ovat Turun seudulla. Vaikka Turun seudulla on omat haasteensa, seudun pk-yrittäjät uskovat kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen, Wibom toteaa. – Yli puolet Turun seudun pkyrittäjistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna. Viime vuoteen verrattuna lisäystä on 17 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Turun seutu on vähitellen palaamassa koko maakunnan veturiksi, kuten se oli ennen taantumaa.

Yrittäjyysilmapiirit puntarissa. Maakuntaennusteessa ky-

syttiin jo kuudetta kertaa peräkkäin pk-yrittäjien arviota kuntansa yrittäjyysilmapiiristä. Tulosten perusteella runsas puolet kaikista pk-yrityksistä piti yrittäjyysilmapiiriä joko hyvänä tai erinomaisena, Henri Wibom iloitsee. – Kuntavertailun ykköseksi nousi tänä vuonna Kaarina. Toiselle sijalle tuli tänä vuonna Uusikaupunki ja kolmanneksi Lieto. Jumbosijalle jäi tänä vuonna Turku, jossa vain 39 prosenttia yrittäjistä piti yrittäjyysilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä.

Kuntaväki pelaa omaan pussiin kuntaliitosten toteuttamisessa

os kunnanvaltuustossa on paljon oman kuntansa palveluksessa työskente leviä henkilöitä, kuntaliitoksia solmitaan todennäköisemmin kuin sellaisissa valtuustoissa, joissa kuntatyöntekijöitä on vähemmän. Liitoksen toteutuessa nämä valtuutetut saavat viiden vuoden irtisanomissuojan päätoimelleen. Näin ollen kunnanvaltuutettujen henkilökohtaiset vaikuttimet vaikeuttavat kuntalaisten kannalta parhaiden kuntaliitosten toteutumista. Tämän olettamuksen esittää Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. VATT:n tutkijat Tuukka Saarimaa ja Janne Tukiainen ovat tutkineet vuosien 2008 ja 2009 aikana solmittujen kuntaliitosten syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Heidän keskeinen kysymyksensä on se, ovatko liitoksista päättäneet kunnanvaltuutetut solmineet kyseisiä liitoksia pelkästään kuntalaisten etua ajatellen vai kenties myös oma yksityinen etu mielessään. Periaatteessa kuntalaisten kannalta paras mahdollinen kuntakoko määräytyy kahden vastakkaisen tekijän kompromissina. Kuntakoon kasvaessa palvelujen tuotannon yksikkökustannukset usein laskevat, mutta vastaavasti palveluja on

vaikeampi räätälöidä asukkaiden tarpeita vastaaviksi. Näin siksi, että väkiluvun kasvaessa myös asukkaiden tarpeiden kirjo kasvaa. Tutkimuksessa toki havaitaan, että kuntien väestörakenne, maantieteelliset tekijät ja kuntien välillä jo toimiva yhteistyö selittävät suuren osan kuntaliitoksista. Niinpä voidaan sanoa, että kuntalaisten etua on selvästi ajateltu liitoksia solmittaessa. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin muutakin.

Toinen tulos yllättää. Tutki-

muksen mielenkiintoisin tulos on, että myös paikallispolitiikka vaikuttaa päätöksiin. Esimerkiksi liitoksen vaikutus kunnanvaltuutettujen henkilökohtaiseen poliittiseen uraan ja siviilityöuraan selittävät olennaisen osan liitosten syntymisestä. Kunnanvaltuutettujen henkilökohtaiset vaikuttimet saattavat jopa vai-

Muutakin mielessä. Kuntaliitoksissa ajatellaan kuntalaisten etua. Eräät haluavat lisäksi henkilökohtaista hyötyä.

Oma suu on lähempänä kuin kontin suu. Tämä pätee myös kuntaväkeen, tietysti. keuttaa kuntalaisten kannalta parhaan liitoksen toteutumista. Valtuutetut pyrkivät esimerkiksi solmimaan liitoksia, joissa valtuustopaikkoja katoaa mahdollisimman paljon. Samoin jos liitosta pohtivassa valtuustossa on paljon päätoimenaan oman kuntansa palveluksessa työskenteleviä henkilöitä, liitoksia solmitaan todennäköisemmin kuin sellaisissa valtuustoissa, joissa kuntatyöntekijöitä on vähemmän. Tätä yhteyttä voi selittää se, että kannustaakseen liitoksia valtio takaa, ettei

kunnan työntekijöitä irtisanota ensimmäiseen viiteen vuoteen liitoksen jälkeen. Tämä viiden vuoden irtisanomissuoja on saattanut aiheuttaa sen, että kuntatyöntekijävoittoiset valtuustot kannattavat liitoksia. Kyseinen yhteys säilyy, vaikka kuntatyöntekijöiden osuus koko kunnan väestöstä huomioidaan, joten yksi mahdollinen tulkinta tälle yhteydelle on nimenomaan valtuutettujen omien etujen ajamiseen liittyvä tulkinta. Tutkijat herättävät kysymyksen, onko järkevää jättää kun-

taliitosten tekeminen kuntien vastuulle, vai pitäisikö valtion toimia vielä aktiivisemmin kuntaliitosten muodostamisessa. Valtio myönsi tutkimusaikana huomattavasti aiempaa avokätisempiä yhdistymisavustuksia tutkittuihin liitoksiin. Toinen merkittävä tulos tutkimuksesta onkin se, että valtion myöntämällä yhdistymisavustuksella on ollut vaikutus siihen, millaisia kuntaliitoksia on solmittu. Liitokset, jotka saavat enemmän tukea, myös syntyvät todennäköisemmin.

Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki

Palvelujen ulkoistaminen toi juridiikan kuntapolitiikkaan

16.-18.3.2011

Laki- ja työsuhdeseminaari Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

Torstai 17.3.

Keskiviikko 16.3. 11.00

Ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30

Kahvi- ja hedelmätarjoilu

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

12.15

Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

12.00 Kahvi- hedelmätarjoilu 12.30

Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa ▪ verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille ▪ suhtautuminen työhön muuttuu – uusia haasteita työnantajalle Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes 13.15

Lounas ja hytteihin majoittuminen

14.00 Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen ▪ mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan? ▪ yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen ▪ rikollisuuden uhat yritystoiminnalle Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto 14.45

15.15

16.15

Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa ▪ synty ja sitovuus ▪ muuttaminen ja kohtuullistaminen ▪ reklamointi Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina – miten menetellä? ▪ näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin ▪ mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys – erityistarkastelussa puhelinmyynti ▪ perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen ▪ myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla – maksuhäiriömerkintä? Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä ▪ osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus ▪ yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde ▪ voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle? ▪ muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot – mahdollista? ▪ yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero – miten varautua muutostilanteisiin? ▪ omistusoikeus 50 - 50 % – halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat? – tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeita Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.00 Erilaiset sopimustyypit – rajanvetoa ja vastuukysymyksiä ▪ alihankinta- ja freelancesopimukset ▪ vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 18.15

Yrittäjän oma sosiaaliturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

20.00 Buﬀet-illallinen

Ilmoittautumiset viimeistään 2.3.2011 sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23, f. (09) 229 229 99 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen ▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ▪ määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪ koeaika ▪ työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

13.30

Työntekijän poissaolot ▪ sairauspoissaolot ▪ perhevapaat, vapaa omaishoidon takia ▪ opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ▪ muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät

14.45

Tauko ja välipala

15.15

Vuosilomat ▪ vuosiloman kertyminen ▪ loman antaminen ja ajankohta ▪ lomapalkka ja lomaraha ▪ lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

16.15

Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä ▪ koeaikapurku ▪ irtisanominen vai purkaminen ▪ eri perusteet työsuhteen päättämiselle ▪ kielletyt irtisanomisperusteet Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät (16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15

Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

18.15

Kyselytunti – kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille

19.45

Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 A la carte -illallinen

Perjantai 18.3. 8.00

Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Hyödynnä ennakkoilmoittautujan etu! Suomen Yrittäjät

kouluttaa!

Ilmoittautuessasi ennen 1.1.2011 saat 20 % alennuksen alla mainituista hinnoista.

Jäsenhinta 390 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 €/hlö 1 h sisähytissä ja 440 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 550 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 €/hlö 1 h sisähytissä ja 600 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

udentyyppiset toimintatavat ovat tuoneet kunnat uusien oikeudellisten kysymysten eteen, koska ulkoistamisissa liikutaan monella eri oikeudenalalla, toteaa Kouvolan kaupungin tuotantojohtaja Mikko Komulainen väitöstutkimuksessaan. Mikko Komulaisen mukaan muun muassa ulkoistamista koskeva sääntely on lisääntynyt ja hajanaistunut. Hän käy tutkimuksessaan läpi ulkoistamisiin välittömästi ja välillisesti liittyviä näkökulmia ja ilmiöitä. Kunnat ovat etenkin 2000-luvulle tultaessa ulkoistaneet entistä enemmän palvelujaan, mikä on vahvistanut kuntien roolin muutosta palveluiden tuottajasta niiden järjestäjäksi. Tutkimuksen keskipisteenä on, miten eri säännökset ohjaavat ja rajoittavat ulkoistamisia sekä mitä vaatimuksia ulkoistamisille on asetettavissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös eri palveluntuottamismuotoja. Esimerkiksi erilaiset variaatiot tilaaja-tuottajamallista ovat yleistyneet. Tutkimuksessa arvioidaan kuntalaisten roolin muutosta asiakkaana – esimerkiksi oikeusturvan näkökulmasta – sekä luottamushenkilöiden rooleja eri toimintamuodoissa. Luottamushenkilöiden rooli on kehittynyt etenkin niissä kunnissa, joissa on siirrytty tilaajatuottajamalliin.

Tasapainoilua. Kuntien vai-

kutus- ja päätösmahdollisuudet ovat saaneet ulkoistamisten määrän ja koon kasvaessa aivan uusia elementtejä. Lisäksi ulkoistamisprosessin eri vaiheissa joudutaan tasapainoilemaan sen kanssa, mitkä asiat pitäisi ratkaista puhtaasti oikeudellisen tarkastelun pohjalta ja milloin pitäisi huomioida poliittisia linjoja.

Tutkimuksen perusteella ulkoistusten vaikutukset ovat moninaisia. Ulkoistamisen eri muodoissa on oikeudellisia, toiminnallisia sekä taloudellisia eroja. Ulkoistamisen muotoja on säännelty tarkasti, ja demokraattisen päätöksenteon liikkumatila aitoine vaihtoehtoineen joutuu monessa suhteessa entistä ahtaammalle. Tämä merkitsee vastuu-, johtamis-, ohjaus- ja palveluntuottamiskysymysten selkeyttämistä ja erottamista. Kunnanvaltuustolla on viime kädessä päätösvalta ainakin mittavissa kokonais- ja osittaisulkoistuksissa. Toisaalta eri palvelutuottamistavat, kuten monipalvelutuottajamallit, voivat tukea myös kunnan itsehallinnollista asemaa. Mikko Komulaisen tohtorinväitös Ulkoistaminen kunnissa tarkastettiin Tampereen yliopistossa.

Vanhuspalveluiden tuottavuus onkin luultua parempaa

aikuttavuuden huomioon ottaminen nostaa aikaisempia arvioita vanhuspalveluiden tuottavuuskehityksestä. Kunnallisessa tuotannossa tuottavuus on kehittynyt paremmin kuin yksityisen sektorin tuottamissa ostopalveluissa. Muun muassa näihin tuloksiin päädytään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisemassa tutkimuksessa, jonka nimi on Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa. Tutkimus on tehty yhteistyössä Finnish Consulting Groupin, Kuntaliiton ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton kanssa. Yleisin tapa mitata hyvinvointipalvelujen tuottavuutta on verrata suoritteita (hoitopäiviä tai oppitunteja) käytettyihin panoksiin (palkkojen ja muiden hintojen muutoksista puhdistettuihin kustannuksiin). – Tässä tutkimuksessa mitataan vanhuspalveluiden tuottavuutta hoitopäivien ja -käyntien ohella myös annettujen hoitojen vaikutuksilla vanhusten toimintakyvyn muutokseen, kertoo tutkimusprofessori, vt. ylijohtaja Aki Kangasharju VATT:sta. – On olennaista, että tulevaisuudessa löydetään kustannustehokkaat ja riittävän hyväta-

soiset tavat vanhuspalveluiden tuottamiseen, toteaa liittojohtaja Tuomas Mänttäri Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitosta. Luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon kerääminen yksityisen ja julkisen sektorin kustannusja laatueroista on haastavaa, ja tietoa on vähän. Tämän tutkimusotoksen perusteella yksityissektorin palvelut osoittautuivat julkisia jonkin verran edullisemmiksi. Selvityksiä ja alan toimintamallien kehittämistä on syytä jatkaa. – Tutkimus on merkittävä päänavaus vaikuttavuuden huomioon ottavaan tuottavuusmittaukseen Suomessa. Vastaavia tarvitaan myös muista peruspalveluista, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen.

Alemmat kustannukset heikentävät. Tulosten mukaan

vaikuttavuuden huomioon ottaminen nostaa tuottavuusarviota noin puoli prosenttiyksikköä. Se on vähän lyhyellä aikavälillä mutta pienentää merkittävästi arviota julkisen talouden kestävyysvajeesta, mikäli havainto on yleistettävissä koko kuntakenttään pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa myös havaittiin, että kunnallisessa tuotannossa vaikuttavuuden huomioon ot-

tava tuottavuus on kehittynyt paremmin kuin yksityisen sektorin tuottamissa ostopalveluissa kunnille, joskin yksityisen sektorin palveluiden yksikkökustannusten (kustannukset hoitopäivää ja hoitokäyntiä kohti) taso on kunnallista tuotantoa alhaisempi ja niissä palkkojen ja muiden panosten hintakehitys on ollut kunnallista tuotantoa maltillisempaa. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että asiakkaita sijoitetaan eri kunnissa eri tavalla, mikä vaikuttaa kunnan vanhustenhuollon kokonaiskustannuksiin. Avohoidossa, eli esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa, hoidetaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla osin jopa huonompikuntoisia asiakkaita kuin laitoshoidossa. Yksityisen sektorin palveluissa hoidetaan parempikuntoisia vanhuksia kuin kuntien omassa tuotannossa, mikä vaikuttaa palvelujen yksikkökustannuseroihin. Käsillä oleva tutkimus perustuu 21 kunnan aineistoon kuntien omasta palvelutuotannosta ja yksityisistä ostopalveluista vuosilta 2008 ja 2009. Näihin tietoihin on yhdistetty Kuntaliiton omistamaa ja Finnish Consulting Groupin (FCG) keräämää ja ylläpitämää tietoa vanhusten toimintakyvystä.

Tampereen kaupungista seudun joukkoliikenteen järjestäjä Tampereen seudulla linjaauto-liikenteen ja kevyen raideliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimii nyt Tampereen kaupunki. Uusi järjestely perustuu joukkoliikennelain muutokseen, joka tuli voimaan vuodenvaihteessa. Tampereen kaupungin toimivalta-alueeseen kuuluvat sen oman alueen ohella seitsemän kuntaa, jotka ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Muutoksen tarkoituksena on tukea seudullista kehittymistä ja luoda edellytyksiä joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle. Seudullinen liikenne tarkoittaa usean kunnan alueelle ulottuvaa joukkoliikennettä. Suomessa linja-autoliikenteessä toimivaltaisia viranomaisina on yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä 26 kunnallista viranomaista. Kunnallisista viranomaisista on Tampereen lisäksi ennestään kolme seudullista. Ne ovat Helsingin seudun liikenne, Lahden kaupunki ja Hämeenlinnan kaupunki.

Uusi kotikunta lähes 20 000 kansalaiselle Suomessa on tämän vuoden alusta 336 kuntaa, kun kuusi kuntaa yhdistyy. Näissä kuudessa kuntaliitoksessa on mukana 12 kuntaa. Karttulan kunta liittyy Kuopion kaupunkiin, Kuhmalahden kunta liittyy Kangasalan kuntaan, Kylmäkosken kunta liittyy Akaan kaupunkiin, Artjärven kunta liittyy Orimattilan kaupunkiin ja Varpaisjärven kunta liittyy Lapinlahden kuntaan. Oravaisten ja VöyriMaksamaan kunnat yhdistyvät perustamalla uuden Vöyrin kunnan. Kuntaliiton mukaan kuntaliitosten myötä kotikunta vaihtui 18 300 henkilöllä. Vuonna 2011 maakuntia on Manner-Suomessa 18. Maakuntien määrä väheni vuodenvaihteessa yhdellä ItäUudenmaan ja Uudenmaan maakuntien yhdistyessä. Seutukuntia on vuonna 2011 Manner-Suomessa yhteensä 67 ja Ahvenanmaalla 3. Myös seutukuntien lukumäärä väheni yhdellä. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta lakkasi olemasta Kuhmalahden liittyessä Kangasalan kuntaan ja Pirkanmaan seutukuntaan. Myös Pälkäneen kunta siirrettiin Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnasta Tampereen seutukuntaan.

Åbo Akademi onnistui varainhankinnassaan Åbo Akademin varainhankintakampanja on ylittänyt 10 miljoonan euron tavoitteensa. Koossa on nyt 11,3 miljoonaa euroa. – Keräys on mennyt suunnitelmien mukaan ja olemme luonnollisesti erittäin tyytyväisiä. Keräys ei lopu tähän vaikka tavoite saavutettiinkin, vaan jatkamme aktiivisesti varainkeruuta vielä puolen vuoden ajan, kiittelee rehtori Jorma Mattinen lahjoittajia. Valtio on lupautunut maksamaan 2,5 euroa jokaisesta kesäkuun loppuun mennessä lahjoitetusta eurosta. Kerätyn pääoman tuotto käytetään korkealuokkaisen ruotsinkielisen koulutuksen ja tutkimustyön takaamiseksi maassamme tulevaisuudessa.

•

Savuttomat kunnat. Noin kolmannes Suomen kunnista on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi. Päätöstä valmistelee lisäksi 52 kuntaa. Savuttomien kuntien määrä on lisääntynyt neljänneksellä edellisvuodesta. Savuttomat työpaikat ovat jatkoa jo toteutetuille tupakoinnin rajoituksille.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Haastattelu:

Tunnetko jo puheenjohtaja Mikko Simolinnan? Hän yrittää opetella tuntemaan sinut ja välittää tuntosi päättäjille.

Yrittäjien sanansaattaja Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna iloitsee valloilla •olevasta •Suomenyrittäjyysbuumista. yrittäjäjärjestöllä riittää kuitenkin siinä, että yrittäjän ääni •saadaan •Työnsarkaa kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lotta Tammelin, teksti Heli Hirvelä, kuva

iime vuoden lokakuussa Mikko Simolinna seisoi Turun messuhallin puhujapöntössä ja piti voittopuhettaan tuhannelle Suomen Yrittäjien liittokokoukseen saapuneelle kuulijalle. Kuhina ja hulina vastavalitun puheenjohtajan ympärillä oli melkoinen. Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin pyörinä ja hyörinä on hiukan jo rauhoittunut – kiirettä pitää kuitenkin yhä. – Paljon on ollut tapaamisia. On kuultu sekä yrittäjiä että sidosryhmien edustajia. Ei voi valittaa, töitä on ollut ja asioita on viety eteenpäin, Mikko Simolinna summaa puheenjohtajakautensa alkutaipaletta. Simolinna on otettu vastaan kentällä eli alue- ja paikallisjärjestöissä sekä yrittäjien keskuudessa hyvin. – Vierailupyyntöjä on tullut runsaasti, ja palaute on ollut positiivista. Paljon on nostettu esiin ideoita ja asioita sekä annettu neuvoja siitä, mitä pitäisi tehdä. Se on positiivista, kun yrittäjät vaivautuvat ottamaan yhteyttä ja kertomaan omia näkemyksiään. Pidän sitä arvokkaana, koska sitä kautta kentän tuntemus karttuu. – Toivoisin, että jatkossakin ihmiset kertoisivat huolistaan ja tarpeistaan ja siitä, miten yrittäjyyden ilmapiiriä ja olosuhteita voidaan Suomessa parantaa. Me pyrimme sitten auttamaan ja viemään asioita eteenpäin, hän kertoo.

Yrittäjävetoinen yhteiskunta. Yli satatuhatpäisen

yrittäjäyhteisön uusi puheenjohtaja näkee yrittäjyyden tulevaisuuden ja tilanteen Suomessa hyvänä. – Olemme siirtymässä yrittäjävetoiseen yhteiskuntaan. Pk-yritysten merkitys yhteiskunnassamme kasvaa koko ajan. Jo ihan senkin takia, että suuri osa uusista työpaikoista muodostuu pk-yrityksiin. Yhteiskunnassamme onkin opittu näkemään yritysten merkitys Mikko Simolinna työllistäjänä ja sitä kautta verotulojen luojana, hän iloitsee. – Yritykset luovat yhteiskunnallemme hyvää. Simolinnan mukaan yhteiskunnassamme on meneillään ”yrittäjyysbuumi”. – Julkisuudessa puhutaan yrittäjien merkityksestä positiivisesti, yrittäjyys on otettu kouluihin oppiaineeksi ja nuoria kannustetaan yhä enemmän yrittäjyyteen, Simolinna luettelee havaittavissa olevan ilmiön merkkejä. – Buumi on nähtävissä läpi koko yhteiskunnan. Ja se on todella hyvä juttu, hän painottaa.

Yli 112 000 jäsentä. Kyllä siitä joukosta suomalaisen yrittäjän mieliala ja tunto välittyy eteenpäin.

Äänen pitää kuulua. Yrittäjien määrä on kasvanut

koko 2000-luvun, ja myös yrittäjäjärjestön jäsenkehitys on ollut viime vuosina erittäin positiivista. Simolinnan mukaan SY:llä on yhä enemmän painoarvoa yrittäjien edunvalvontajärjestönä. Painoarvon kasvaessa kasvaa myös vastuu. – Meillä on yhä suurempi vastuu siitä, että yrittäjän ääni kuuluu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Töitä riittää siis jatkossakin, Simolinna summaa.

Muutoksen tuulet puhaltavat yhteiskunnassamme, ja siihen täytyy myös yrittäjäjärjestön mukautua. – Muutos on pysyvää. Merkittävä osa yrittämisen vapauteen liittyvästä päätöksenteosta tulee nykyään EU:n suunnasta. Jo se edellyttää, että järjestön toiminta ottaa entistä enemmän huomioon sisämarkkinoita säätelevän lainsäädännön. Lainsäädäntötyöhön ja lainvalmisteluun on pystyttävä vaikuttamaan ennakolta myös EU-tasolla.

Verotus ja harmaa talous. Vaalikevät on mielenkiin-

toista aikaa yrittäjäjärjestön näkökulmasta. Edunvalvontatyö pyörii täysillä, kun yrittäjille tärkeitä asioita tehdään tutuksi myös tulevan hallituskauden päätöksentekijöille. Tämän hetken tärkeimmäksi edunvalvontakysymykseksi Simolinna mieltää verotuksen. – Meidän tehtävämme on valvoa, että verotuksen kannustavuus ja palkitsevuus säilyy jatkossakin yrittäjän suunnasta katsottuna. Se riski, minkä yrittäjä ottaa yrityksen perustaessaan, tulee huomioida verotuksessa. Toinen ajankohtainen ja tärkeä asia Simolinnan mielestä on harmaan talouden torjunta. – Harmaan talouden torjuntaan täytyy löytää keinoja, jotta jäsenkuntamme, rehelliset yrittäjät, voivat tulevaisuudessakin pyörittää yritystoimintaansa kannattavasti. Harmaa talous on iso ongelma, ja siihen täytyy kaikin keinoin puuttua. – Lisäksi meillä on iso joukko muitakin tärkeitä asioita. Paikallinen sopiminen, osaavan työvoiman saannin varmistaminen ynnä muut, Simolinna luettelee.

Yrittäjän sielunelämän tulkki. Verotus, harmaa talous

ja paikallinen sopiminen – kaikki kovia paloja pureskeltavaksi. Vaikeiden asioiden kanssa painittaessa tarvitaan voimaa ja vahvuuksia. Mikko Simolinnan mukaan yksi Suomen Yrittäjien vahvuuksista löytyy suuresta jäsenmäärästä. – Yli 112 000 jäsentä. Kyllä siitä joukosta suomalaisen yrittäjän mieliala ja tunto välittyy eteenpäin. Olemmekin suomalaisen yrittäjän sielunelämän vahva tulkki, hän maalailee. Simolinna näkee voimaa myös paikallisyhdistystoiminnassa. – Paikallinen toiminta tekee meistä uniikin elinkeinoelämän edunvalvojan, hän pohtii.

Nuoret mukaan toimintaan. Entäs ne järjestön tulevai-

suudenhaasteet sitten? – Meidän on pystyttävä pitämään se asema, jonka olemme saavuttaneet, ja kasvattamaan sitä, Simolinna summaa. Kuten monissa yrityksissä myös Suomen Yrittäjien jäsenistössä on tulevaisuudessa edessä ainakin jonkin asteista sukupolvenvaihdosta. Mikko Simolinnan mukaan seuraavan viiden kuuden vuoden aikana jää eläkkeelle suuri joukko järjestössä toimivia jäseniä. – Uusien aktiivisten jäsenyrittäjien mukaan saaminen on iso haaste. Toimintatapojamme ja -malleja on varmasti muokattava, että nuoret innostuvat mukaan. Kuuntelemme kuitenkin herkillä korvilla nuorten ajatuksia ja ideoita. Nuoret yrittäjät tietävät parhaiten itse, miten tätä toimintaa pitää heidän suunnastaan katsottuna kehittää. Nuorten Yrittäjien valiokunta on varmasti tässä työssä hyvä ja tärkeä foorumi.

henkilö: Mikko Simolinna on 64-vuotias Pukkilasta kotoisin oleva

ICT-alan yrittäjä. Hän on opiskellut matematiikkaa, luonnontieteitä sekä tietojenkäsittelyä ja tietotekniikkaa. Simolinnan perheeseen kuuluu vaimo Elina ja kolme aikuista lasta. Vapaa-aikanaan Simolinna laskettelee, metsästää ja matkustelee. Mikko Simolinna valittiin vuonna 2000 Pukkilan Yrittäjien puheenjohtajaksi ja vuonna 2008 Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajaksi. Sieltä taival jatkui keskusliiton puheenjohtajaksi syksyllä 2010.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Täyttä asiaa | Tommi Forsström

Bisneskoulu pakettiauton takapenkillä

ulttuuriväki ja bisnesväki eivät aina ymmärrä toisiaan. Syystäkin. Toisessa leirissä seurataan tunteenpaloa ja luomisen tuskaa, toisessa uskotaan sokeasti Excelin viimeiseen soluun jäävää lukua. Tämä vastakkainasettelu on harvoin ollut yhtä tulenarassa tilassa kuin nyt, sisällöntuotannon liiketoimintamallien kuivuessa kasaan. Hyvitysmaksujärjestelmän kyseenalainen laajentaminen saa kulttuuriväen näyttämään rosvoretkeläisiltä. Samalla tuotteistajaguru Jari Parantainen, normaalisti niin loistavan Gurumarkkinointi.fi-blogin, kirjoituksessaan ”Kulttuuriväki kerjää” (27.12.2010) sai kulttuuriväen barrikaadeille rinnastaessaan harvinaisen kömpelösti insinöörivetoisen tuotekehitysprosessin ja kulttuurin luomisen. Itselläni on teltta molemmissa leireissä, enkä voisi edes ajatella asian olevan toisin. En ole nimittäin koskaan käynyt mitään koulua loppuun asti lukion jälkeen. Silti olen päätynyt urallani mm. vetämään miljoonaluokan projektia eräälle suomalaiselle matkapuhelinvalmistajalle, esimiestehtäviin toistasataa prosenttia vuodessa kasvavaan ohjelmistoyritykseen sekä nyttemmin hankkimaan elantoni yksinyrittäjänä. Mihinkään näistä en olisi ollut pätevä ilman aivan liian vakavaksi päässyttä musiikkiharrastusta, joka on vienyt minut omarahoitteisille ja itse järjestetyille kiertueille ympäri läntistä maailmaa sekä julkaisemaan omatoimisesti kymmeniä äänitteitä.

Olin tietämättäni yhdessä maailman kovaotteisimmista bisneskouluista.

Olin koko tämän ajan tietämättäni yhdessä maailman kovaotteisimmista ja konkreettisimmista bisnes- ja esimieskouluista. Kun on ensimmäisen kerran käynyt läpi kiertueen, jossa kymmenen ihmistä pitäisi saada korkeintaan parin sadan euron keikkapalkkioilla kuuden viikon ajan ympäri Eurooppaa hajoamisvaarassa olevassa pikkubussissa, eivät pienet heilahdukset projekteissa tunnu enää juuri miltään. Samalla oppii ihmisen motivoimisen ja siitä syntyvän tiimihengen mittaamattoman arvokkaan merkityksen. Optimointi ei myöskään enää ole terminä entisensä, kun on ensimmäisen kerran ynnäillyt pennejä ja laskeskellut mitä vauhtia kannattaisi ajaa ja mitä reittiä, jotta säästettäisiin 10 euroa bensakuluissa. Sama pätee ääniteprojekteihin: kun oletettu myynti on 500 yksikköä noin 10 euron kappalehinnalla, oppii minimoimaan hävikkiä ja maksimoimaan tehokkuutta ennennäkemättömillä tavoilla. Järkeistäminen ei ole valinta, vaan itsestäänselvyys. Kaikki tämä on arkipäivää omatoimiselle ja itsenäiselle muusikolle, joka on siunattu ja/ tai kirottu tee-se-itse -hengellä. Toki olen opetellut ja opiskellut paljon muutakin, mutta väitän, että olisin vain häviävä varjo siitä monitahoisesta osaajasta, joka tänä päivänä olen, ilman riippumattoman tulorahoitteisen kulttuuritoiminnan karua koulua takanani. Tommi Forsström / T:mi Forssto www.forssto.com

Nuori yrittäjä

Henna Rautiainen on tehnyt asiat omalla tavallaan ••Nuoren naisyrittäjän alkutaivalta auttoi vahva visio omasta tekemisestä. Jaana Matikainen, teksti Paula Myöhänen, kuva

ikkeliläinen Henna Rautiainen (s. 1985) teki parikymppisenä haaveistaan totta. Hän perusti täyden palvelun kauneudenhoitoyrityksen kotikaupunkiinsa. Liikkeelle lähdettiin kahden henkilön voimin, mutta jo ensimmäisen vuoden aikana hommaa laajennettiin määrätietoisesti. Tänä päivänä Hennan yritys tarjoaa asiakkailleen perinteisten kampaamopalveluiden lisäksi hiusspan ja kosmetologin palveluita. Nelisen vuotta sitten Hennan vanhemmat hieman kauhistelivat nuoren naisen ideaa. Oma yritys, ja niin isoihin tiloihin keskustassa? – Minulla oli vahva visio siitä, mitä teen. Halusin tehdä asiat heti alusta alkaen riittävän isosti. Se motivoi tarpeeksi, sanoo Henna Rautiainen. Vauhti ei ole päässyt vielä hiipumaan, sillä yrittäjästä tuli hiljattain äiti. Nyt arkea eletään pitkälti vähän päälle puolivuotiaan Niklaksen ehdoilla. Täysin poissa Henna ei kuitenkaan osaa yrityksestään olla. Eikä hän pysty olemaan, sillä tietyt paperihommat on hoidettava itse. Harvakseltaan Henna tekee myös asiakastöitä. Yleensä Henna pyörähtää työpaikalla yhdessä pojan kanssa. Henna sanoo, että elämän arvot muuttuivat totaalisesti pojan syntymän myötä. Samalla elämään tuli uudenlaista sisältöä. – Yrityksen perustamisvaiheessa olin töissä aamuvarhaisesta iltamyöhään, mutta nyt on toisin. Mieli kokopäiväisestä töihin paluusta on muuttunut niin, ettei minulla vielä mikään kiire olekaan, toteaa Henna. Hän ei usko, että olisi juuri sitä oikeaa hetkeä lasten hankkimiseen. Asiat kyllä lutviutuvat. Niin on käynyt ainakin hänen kohdallaan, vaikka myös puoliso on yrittäjä. – Toki myönnän, että äitiyspäiväraha voisi olla isompi, vaikka se sivuseikalta arjessa tuntuukin. YELin suuruutta kannattaisi kyllä miettiä jo hyvissä ajoin ennen vaunujen hankintaa. Lapsentekoa kun ei vakuutusyhtiön toimistoissa osata ennustaa, naurahtaa Henna. – Onni on kuitenkin kiltti lapsi. Ja se, että isovanhemmat ovat lähellä, hän jatkaa.

Uraauurtavaa toimintaa. Lapsuudestaan saakka kampaajan työstä

Tee huoltotesti ja voita kirjalahjakortti! Ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajantasalla? Tarvitsetko tietoa henkilöturvaasi liittyvissä asioissa?

Tee huoltotesti ja osallistu kirjalahjakorttien arvontaan.

Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

Henna Rautiainen kannustaa muita nuoria yrittäjiksi. Kun on ammattitaito, vahva palo ja visio omaan työhönsä, mikään ei ole mahdotonta. Myös perhe-elämän pystyy yhdistämään yrittäjän arkeen, vakuuttaa Henna sylissään poikansa Niklas. haaveillut Henna aloitti uransa paikallisessa kampaamossa. Siellä hän työskenteli vuoden ennen ammattikouluun pääsemistään täyttäen hyllyjä ja lakaisten lattioita. Vaikka homma välillä tympi, osaa Henna arvos taa kokemustaan. Samoihin töihin hän nimittäin saa tarttua yrittäjänä tilausten, koulutusten, asiakastöiden ja monien muiden juoksevien asioiden lisäksi. Valmistumisensa jälkeen Henna ehti olla kahdessa työpaikassa ennen oman yrityksensä perustamista. Osasyy yrityksen perustamiseen oli se, ettei hän halunnut allergian takia luopua ammatistaan. Toisaalta mielessä siinsi halu tehdä omannäköisensä kauneudenhoitopaikka. Tammikuussa 2007 ilmestyi vuokralle sopivan oloinen liiketila. Tilan nähtyään Hennalla alkoi välittömästi

poksua visioita, ja maaliskuussa avattiin Henni´s. Yritys on muutakin kuin perinteinen parturi-kampaamo. – Olin alusta alkaen halunnut luoda yrityksen, jossa panostetaan asiakkaiden viihtyvyyteen. Halusin tuoda hieman hemmottelua ja luksusta ihmisten arkeen. Osana tätä ovat hierovat pesutuolit, jotka olivat nelisen vuotta sitten harvinaisuuksia, kertoo Henna. Span puolella hiushoidot tehdään puolestaan tietyn rituaalin mukaan, mikä on tiettävästi ainutlaatuista jopa Suomen mittakaavassa. Henna on siis nuoresta iästään, tai ehkä juuri siksi, ollut uranuurtaja Mikkelissä.

Johtaminen opittu käytännössä. Henni’s työllistää yrittäjän lisäksi viisi alan ammattilaista. Lisäksi tiloissa

työskentelee kaksi vuokratuolilaista. Vaativinta arjessa on Hennan mielestä yrityksen jatkuva kehittäminen, sillä paikalleen ei parane jämähtää. Myös työntekijöiden toiveiden huomioiminen on omalla tavallaan haasteellista, mutta niitä pyritään ottamaan esiin säännöllisissä kehityskeskusteluissa ja palavereissa. Johtamistaidot Hennalla ovat muotoutuneet matkan varrella. Kuten monella muullakin yrittäjällä johtamiseen ei välttämättä saa ammattikoulussa valmiuksia. – Vaikka joku on joskus varoitellut, ettei työntekijöiden kanssa saa ystävystyä, ovat työkaverit minulle enemmänkin ystäviä. En koe, että asemani olisi siitä horjunut, vaan meillä on uskomattoman hyvä porukka ja henki. Alalla vallitsevaan kilpailuun Henna suhtautuu luontevasti. Hän kes-

Kiipeily-yritys rakensi jääputouksen rakkaudesta lajiin Riikka Koskenranta, teksti Markku Mellanen, kuva

dventure Partners aloitti jääputouksen rakentamisurakan joulukuun alkupuolella kierrättämällä Vantaanjoen vettä Helsingin Veräjämäen Pirunkallion laen kautta. Joulukuun lopulla paikalla avattiin jääkiipeilyseinämä. Pirunkallion jääputous tarjoaa tiettävästi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden jääkiipeilyn kokeiluun ja harjoitteluun Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla lajia voi harrastaa myös Espoon Nuuksiossa. Kiipeily-yritys Adventure Partnersin yrittäjä Markku Mellanen kertoo, että jääputousidea syntyi vahingossa, kun Mellanen mietti yhtiökumppaninsa Johannes Petteri Kärkkäisen kanssa, missä he järjestävät talvella jääkiipeilykursseja. Sitten Kärkkäinen käveli kesällä Kaivopuistossa ja bongasi jäädytettäväksi sopivan kallion. Kaivopuiston suhteen hanke ei saanut kaupungilta vihreää valoa. − Lähdimme kesällä kiipeilytalkoisiin ja löysimme Pirunkallion. Paikka on erinomainen: tässä on vettä loputtomasti lähellä, sähkö lähellä ja julkinen liikenne kulkee vierestä.

Kokeiluja ja kausikortteja. Jääpu-

touksen avajaisiin saapui järjestäjän mukaan toistasataa kiinnostunutta. Lajista kiinnostuneille yritys tarjoaa kahden tunnin mittaista jääkiipeilykokeilua ja lajiin jo tutustuneille päi-

Pirunkallion jääputous sijaitsee Helsingin Veräjämäessä. vän mittaista jääkiipeilyn peruskurssia. Lisäksi näyttökokeen suorittaneet jääkiipeilyn perustaidot hallitsevat harrastajat voivat ostaa kausikortin itsenäistä kiipeilyä varten. Vuonna 2009 perustettu yritys järjestää talvikaudella kallio- ja jää-

kiipeilyretkiä pääkohteissaan Posion Korouomalla ja Pyhällä. Korouoma on Mellasen mukaan Suomen hienoin jääkiipeilykohde. Pyhällä he järjestävät mm. takamaahiihtoa (rinteen ja latujen ulkopuolella). Jos hanke tuo yrittäjälle sen verran

kausimaksutuloja, että omansa saa pois, niin Mellanen on tyytyväinen. − Suurin motiivi hankkeen toteuttamiseen oli rakkaus lajiin. Tämä on myös hyvä koulutuspaikka meille, ja tuohan jääputous hyvää julkisuutta ja näkyvyyttä.

kittyy omaan tekemiseensä eikä sen kummemmin kyttäile muiden touhuja. Tärkeintä on pysyä ajan tasalla maailman tuulissa, ja tuoda niitä soveltuvin osin myös omille asiakkaille.

henkilö: Henna Rautiainen Rautiainen perusti parikymppisenä kauneudenhoitoyrityksen Mikkeliin. Henni’s työllistää viisi ammattilaista. Lisäksi tiloissa on kaksi vuokratuolilaista.

Nuoria töihin Sanssi-kortilla vuoden 2011 loppuun asti Nuorten työllistämisen tukemiseen tarkoitettu Sanssi-kortti on ollut käytössä seitsemän kuukautta. Joulukuun puoliväliin mennessä kortin on saanut yhteensä 18 500 alle 30-vuotiasta työtöntä vastavalmistunutta, joista 3 200 eli lähes joka kuudes on työllistynyt. Sanssi-kortti-hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Sanssi-kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta jotka ovat nyt työttöminä. Sanssi-kortin alaikäraja on 17 vuotta. Sanssi-kortilla nuori todistaa työnantajalle, että hänen palkkauskustannuksiinsa voidaan myöntää palkkatukea. Saadakseen palkkatukea työnantajan täytyy tehdä hakemus TE-toimistoon ennen työsuhteen alkamista sekä täyttää tietyt työnantajalle asetetut edellytykset. Työsuhde ei voi alkaa ennen TE-toimiston päätöstä. Palkkatuki on enimmillään 550 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan enintään 10 kuukauden ajalta. Jos työnantaja ottaa nuoren oppisopimuskoulutukseen, palkkatukea maksetaan koko koulutuksen ajalta.

•

Uusia yrityksiä perustettiin viime vuoden tammi-syyskuussa kuusi prosenttia edellisvuotista enemmän. Yrityksiä perustettiin 6 217, kun määrä vuotta aiemmin oli 5 845. Tämä ilmenee uusyrityskeskusten tiedoista. Uusien asiakkaiden määrä kasvoi 12 prosenttia.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Kansainvälistyminen ulottuvillasi

Eurooppaa edestakaisin

••Pitäisikö meidän puhua viiden vai 450 miljoonan asukkaan kotimarkkinasta, haastaa kansainvälistymisen konsultti Hannu Talvio.

U on jo tänä päivänä yhteinen talousalue, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma voivat liikkua vapaasti. − Jos kulttuuritekijöitä ei oteta huomioon, niin sisämarkkinat mahdollistavat yritysten toiminnan yhtä helposti kuin kotimarkkinalla, Raaseporin Yrittäjien hallituksen sihteeri Hannu Talvio konsulttiyhtiö Tutoriumista sanoo. Tullin tilastojen mukaan suoraa vientiä tavarakaupassa harjoittaa vain noin 8 000 pkyritystä (heinä-syyskuu 2010). Tuontia harjoittavia yrityksiä on yli kolme kertaa enemmän kuin vientiyrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vientiä harjoittaa noin 50 000 yritystä eli 20 prosenttia pk-yrityksistä. Myös Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin tulokset tukevat EK:n mainitsemaa lukemaa, näissä järjestöjen luvuissa ovat mukana myös välillistä vientiä harjoittavat yritykset. Pk-yritykset vastaavat noin 12 prosentista ulkomaankaupan arvosta, ja suuret hoitavat enemmistön kakusta.

Suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Kansainvälistymi-

nen ei ole niin vaikeaa kuin moni kuvittelee, Talvio rohkaisee. Hän kuuluu myös Suomen Yrittäjien kansainvälistymisen valiokuntaan. Talvio arvioi, ettei moni pienyrittäjä katso eikä näe oman lähimarkkinansa ulkopuolelle ilman suoranaisia markkinaimpulsseja. − Uskon, että vientimahdollisuuksien selvittäminen lähtisi paremmin liikkeelle, jos pienyrittäjän pöydälle tulisi kyselyitä ul-

komailta. Yrittäjän pitäisi saada konkreettisia markkinaimpulsseja.

Kärsivällisyys ja kohtuullisuus ››Ranskalaisten tämän vuoden

Rekrytoikaa valmiiksi kansainvälinen nuori. Talvio on

avainsanat ovat kärsivällisyys ja kohtuullisuus. Rekrytointien määrän uskotaan olevan joko samalla tasolla viime vuoden kanssa tai hiukan pienempi.

selvittänyt kansainvälisiä markkinamahdollisuuksia erikokoisille yrityksille vuodesta 2002 lähtien. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän vei suomalaisia puutaloja ulkomaille. Hän onkin miettinyt, mikä voisi olla pienyrittäjälle sopiva ensimmäinen konkreettinen askel kansainvälistymisen tiellä. − Pk-yrittäjien kannattaisi rekrytoida nuoria, joilla on kansainvälistä taustaa. Näin yritykseen saataisiin uuden työntekijän lisäksi kaupan päälle kansainvälistymisen valmiudet. Nuorilla on pelottomuus kansainvälisiä markkinoita kohtaan. Lisäksi ympäri Suomen pitäisi järjestää enemmän organisoituja matkoja toimialamessuille. Silloin yrittäjä näkee omin silmin, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Lisäksi keskinäinen vuorovaikutus ja tuki tällaisilla reissuilla ovat arvokkaita, Talvio tietää.

Tukea ja tietoa. Tukea ja tietoa omien valmiuksien arviointiin on saatavilla todella laajasti. Yksinomaan julkisia neuvontapalveluja on alueilla roppakaupalla: Lisäksi on konsultteja, järjestöjä (esim. Suomen Yrittäjät) sekä tutkimus- ja luokituslaitoksia. Lisätietoa: http://tekno.teknologiateollisuus.fi/kasetti/index. php > omat valmiudet Myös Suomen Yrittäjillä on kansainvälinen yhteyshenkilöverkosto. www.yrittajat.fi/yritystoiminnaabc/kansainvalistyminen/yhteishenkiloverkosto/

››Ruotsalaiset pienyritykset ovat tyytyväisempiä vuokratyöfirmojen kykyyn löytää sopivia työntekijöitä kuin työvoimatoimistojen palveluihin. SEB:n Ingela Hemming kertoo pienyrityksille olevan erityisen tärkeää, että he

››Lukuisat keskisuuret yrityk-

info: Suoraa vientiä tavarakaupassa

harjoittaa vain noin 8 000 pk-yritystä. Pk-yritykset vastaavat noin 12 prosentista ulkomaankaupan arvosta, ja suuret hoitavat enemmistön kakusta. Pk-yrittäjien kannat-

taisi rekrytoida nuoria, joilla on kansainvälistä taustaa, rohkaisee Hannu Talvio konsulttiyhtiö Tutoriumista. Näin yritykseen saataisiin uuden työntekijän lisäksi kaupan päälle kansainvälistymisen valmiudet.

Muistilista vienti- ja markkinasuunnitelman tekoon: TUTORIUM

auhajoella toimiva Kometos Oy perustettiin vuonna 1991 heti kättelyssä vientiyritykseksi. − Meillä on sellaiset tuotteet, ettei kotimaan markkinoilla toimiminen ollut vaihtoehtoa. Ensimmäisenä hyppäsimme Venäjälle vuosien 1991 – 92 vaihteessa, muun muassa teurastamolaitteita ja elintarvikkeiden käsittelylaitoksia valmistavan yrityksen perustaja-toimitusjohtaja Raimo Niemi kertoo. Vuosina 1992 – 93 yritys käynnisti viennin Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan. − Yritys on hyvä esimerkki siitä, kuinka jatkuvalla asiakaslähtöisellä tuotekehityksellä, nichemarkkinoille erikoistumalla ja määrätietoisella jakelutieverkoston kehittämisellä pienempikin toimija pystyy rakentamaan jalansijan useille kansainvälisille markkinoille, kansainvälistymisen konsultti Hannu Talvio sanoo. Talvio konsultoi Kometos Oy:tä vuosina 2007–2008 ELY-keskuksen hankkeen puitteissa. − Meillä oli siihen aikaan kasvuongelmia, juu-

löytävät työntekijöitä, joilla on oikeat kyvyt ja sopiva luonne. Pienyritykset rekrytoivat edelleen eniten omien verkostojensa ja kontaktiensa kautta, joskin vuokratyövoiman käyttö on ollut kasvussa pienyrityksissä.

Haluavat työllistää

Yksi maa per vuosi on sopiva tahti Riikka Koskenranta, teksti

Pienet ja keskisuuret yritykset tukivat työllisyyttä voimakkaimmin taantuman aikana, ja ne jatkavat rekrytoimista myös tänä vuonna.

Vuokratyöfirmat parempia

FUTUREIMAGEBANK

Riikka Koskenranta, teksti

Ulkomaat

tuimme tiettyyn liikevaihtoon, emmekä meinanneet millään päästä ylitse siitä, Niemi kertoilee. Niemi haki neuvoa mm. ELY-keskuksesta ja päätti tällöin kansainvälistymisen hankkeeseen osallistumisesta. Hankkeessa konseptoitiin etabloituminen eri maihin, eli malli siitä, kuinka yritys menee uusille markkinoille.

Tähtäimessä Turkki. Kometos Oy:lla on laaja kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto, joka ulottuu Keski-Euroopan, Baltian maiden ja Venäjän lisäksi Uuteen-Seelantiin ja Sri Lankaan asti. Yrityksen tehdastuotannosta menee vientiin 80 – 90 prosenttia ja myös maahantuontia harjoittavan koko konsernin liikevaihdosta 70 prosenttia. Raimo Niemelle tuli viime vuonna ulkomaan matkapäiviä 168. − Ensiksi oli kaksi maata per vuosi, mutta se oli liikaa. Nyt etenemme yksi maa per vuosi. Viime vuoden lopulla teimme ensimmäiset toimitukset Unkariin ja nyt katselemme Turkkiin päin.

Hannu TaLvio kannustaa yrittäjiä ulkomaille toimialamessuille. Kuva Berliinistä.

1. Mitä tuotteita, mihin ja miten (valintaperusteet, kehittämis- ja sopeuttamistarve, kilpailu- ja menestystekijät) 2. Tiedonhankinta kotimaassa ja ulkomailla (tarvittavat tiedot ja toimenpiteet niiden hankkimiseksi) 3. Asiakaskohderyhmä, jakelutien valinta ja vientikanava (valintaperusteet ja keinot asiakkaiden löytämiseksi, myydäkö itse vai käyttääkö edustajaa?) 4. Markkinointi, menekinedistäminen (välineet, toimenpiteet, kohderyhmä) 5. Huomioitavat sopimukset (edustaja-, asiakasja huoltosopimukset, kuljetus- ja vakuutussopimukset) 6. Vakuutustarve ja toimituslausekkeet (tuoteja henkilöstövakuutukset, kuljetus- ja tavara vakuutukset) 7. Vientitoiminnan käytännön kulut ja budje tointi (markkinatutkimukset, investointi tarpeet, tuotteen sopeuttaminen, markkinointimateriaali, jakelu- ja myyntikustannukset) Lähde: www.yrittajat.fi

set Saksan Baden-Württembergissä haluavat ottaa lisää työntekijöitä vuonna 2011. Yritykset haluavat myös

investoida voimakkaasti. Monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat lisäksi tyytyväisiä viime vuoden tulokseen.

Älä jätä näitä huomiotta ››TheStreet.com kirjoittaa useista presidentti Obaman tuomista veromuutoksista, joilla on merkitystä pienyritysten omistajille. Samalla kun pienyrittäjät valmistelevat vuoden 2010 veroja, heidän tulee tehdä investointeja

varusteisiin ja muuhun kiinteään pääomaan, sillä vuosien 2010 ja 2011 aikana niistä on luvassa verohelpotuksia. Myös kiinteistöjen korjaustöistä saa 100 prosentin poistot aina 250 000 dollariin asti.

Keskustelua verotuksesta? ››Ranskan yrittäjäliitto CGPME on käynnistänyt keskustelun elinkeinonharjoittajien verotuksesta. Liiton mukaan on korkea aika keskustella aiheesta, koska joka toisen kunnan alueella ei ole enää yhtään elinkeinonharjoittajaa. Keskustelulle antaa aihetta

myös hallituksen omaisuusverouudistus. Liitto pelkää, että jo säädetyt uudet lait lisäävät elinkeinonharjoittajien verotaakkaa räjähdysmäisesti. Keskustelun pohjaksi liitto on laatinut listan yli viidestäkymmenestä elinkeinonharjoittajilta perittävästä verosta.

Hyvästit luottolamalle ››Luottolama näyttää jättä-

neen Saksan. Kesän jälkeen valtion yrityksille tarjoamia avustuksia ei ole juuri kysytty. Saksa-rahastoissa oli käytet-

tävissä 40 miljardia euroa. KfW-pankin mukaan tähän mennessä 6 304 yritystä on hakenut lainoja yhteensä 19,3 miljardin euron edestä.

Terveysetuuksia työntekijöille ››Yhä useampi USA:n pien-

yritys tarjoaa terveyshyötyjä työntekijöilleen, kertovat vakuutusyhtiöt. Tämä on tuonut satoja tuhansia aiemmin vakuuttamattomia terveydenhoidon piiriin. Merkittävä tekijä tämän taustalla on ollut

uuden terveydenhuoltolain takaama verohelpotus alle 25 henkeä työllistäville yrityksille, jotka tarjoavat vakuutuksen työntekijöille. Laki on tuonut odottamattomia mahdollisuuksia myös vakuutusyhtiöille.

Arvonlisävero nousi

SY:lle pysyvä edustus Brysseliin ••Suomen Yrittäjille on nimitetty pysyvä edustaja hoitamaan järjestön EU-vaikuttamista Brysselissä.

Y:n hallitus nimitti EUvaikuttamisen edustajaksi varatuomari, LLM Antti Neimalan, joka on aiemmin ollut pitkään SY:n palveluksessa. SY:n EU-edunvalvontaa on hoidettu tähän asti keskustoimistolta käsin. Jatkossakin kukin edunvalvontasektori vastaa oman alueensa EU-hankkeiden seurannasta. Pysyvällä edustuksella on tarkoitus tukea ja auttaa järjestön muuta työskentelyä EU:n suuntaan

Paljon asioita vireillä. EU:ssa

on käynnistetty lukuisia merkittäviä hankkeita viime aikoina. Vireillä on niin laajoja horisontaalisia hankkeita kuin yksittäisiä lainsäädännön muutoksiakin. Vauhti on nyt kova, kun EU pyrkii irti talouskriisistä uuteen kasvuun. − Isossa kuvassa kasvustrategia Eurooppa 2020 hallitsee. Kaikki muu tekeminen pohjautuu siihen. Eurooppa 2020 -strategia rytmittää myös jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa. Muita isoja hankkeita ovat parhaillaan

konsultaatiovaiheessa oleva sisämarkkinoiden toimenpidepaketti eli Single Market Act ja yrittäjyyspolitiikan peruskiven, Small Business Actin, uudistaminen,

Antti Neimala luettelee. Näistä isoista hankkeista tulee sitten aikanaan yksittäisiä lainsäädäntöaloitteita neuvoston ja parlamentin käsittelyyn.

Jäsenkunnalle lisää tietoa.

Pysyvän edustuksen myötä yrittajat.fi-portaaliin lisätään tietoa EU-asioista. Portaalissa tarjotaan EU-perustietoa ja tuoreita

uutisia viikoittain. Lisäksi portaalissa seurataan jäsenyritysten kannalta tärkeimmiksi arvioituja hankkeita erikseen.

Työaikadirektiivi uudelleen käsittelyyn Riikka Koskenranta

Euroopan komissio on joulukuussa pyytänyt työnantajien ja työntekijöiden edustajia esittämään näkemyksensä EU:n työaikadirektiivin tarkistamista koskevista vaihtoehdoista. Näin komissio pyrkii käynnistämään uuden yrityksen työaikalainsäädännön muuttamiseksi. − Työaikasääntelyn ja sen kehittämisen tarkastelu EU:ssa on tärkeää. Tämä kytkeytyy myös kansallisiin kysymyksiin puhuttaessa työajasta eli siitä, millaiset mahdollisuudet työpaikoilla on löytää toimivia ratkaisuja työn tekemiseen, Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen sanoo. Vanhasen mukaan työpaikoille pitää saada käyttöön keinoja, jotka mahdollistavat työn tekemisen, silloin kun työtä on.

− Direktiivin pitäisi mahdollistaa entistä paremmin myös yrityskohtaiset sopimukset työajoissa. Sopimismahdollisuuksien lisääminen on ykköstavoitteemme. Uhkana on, että direktiivisääntely menee entistä rajoittavampaan suuntaan, Vanhanen lisää. Työajan järjestelymahdollisuudet linkittyvät keskusteluun työvoiman riittävyydestä, missä ei ole kyse pelkästään työntekijämääristä, vaan myös siitä, kuinka tuottavasti ja kuinka paljon työtä tehdään.

Kuljetusyrittäjien kohtalo. Kuljettajien työaikadirektiivissä on kyse raskaiden ajoneuvojen kuljettajien viikoittaisen kokonaistyöajan sääntelystä. Myös itsenäiset kuljettajat eli kuljetusyrittäjät otettiin

direktiivissä viikkotyöaikasääntelyn piiriin. Suomi on kuitenkin vastustanut kuljetusyrittäjien työaikasääntelyä. − Direktiiviä ei ole vielä otettu käyttöön Suomessa eikä tiettävästi muissakaan EU-maissa. Tavoitteemme on, että se muutetaan ennen pitkää.

Äitiysvapaan pidentäminen vastatuulessa. EU-parlamentti äänesti

loppuvuodesta 2010 äitiysvapaan pidentämisestä 20 viikkoon ja täyden palkan ulottamisesta koko äitiysvapaalle. Asian käsittely on kesken ja kantoja muodostetaan parhaillaan eri maissa. Suomen Yrittäjät vastustaa Euroopan parlamentin tekemiä muutosehdotuksia raskaussuojeludirektiiviin.

Palveluja tuodaan eniten Saksasta, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta Palvelujen viennissä Suomen tärkeimmät kauppakumppanit olivat viime vuonna Intia, Ruotsi ja Kiina. Ruotsin lisäksi lähialueiden maista eniten palveluja vietiin Venäjälle ja Saksaan. Tilastokeskuksen mukaan palvelujen tuonti on keskittynyt vientiä selvemmin tiettyihin maihin. Tärkeimpiä palvelujen tuontimaita ovat edelleen Saksa, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ruotsi. Kiinan ja Intian osuus palvelujen ulkomaankaupasta kasvoi vuonna 2009. Näiden maiden merkitys on kasvanut vuodesta 2002. Palveluja vietiin vuonna 2009 noin 15 miljardin euron arvosta palvelujen tuonnin ollessa 12 miljardia.

•

Eurostars-ohjelman haku käynnissä. Eurostars-ohjelmasta rahoitetaan pk-kasvuyritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Yritykset voivat lähettää ohjelmaan hakemuksia Brysseliin miltä tahansa aihealueelta 24.3.2011 mennessä. www. eurostars-eureka.eu

››Arvonlisävero nousi Brittein saarella keskiyöllä 4. tammikuuta 17,5 prosentista 20 prosenttiin. Forum of Private Business -järjestön johtaja

Phil Orford kehotti kiinnittämään erityistä huomiota muutoksen vaikutuksiin yritysten kirjanpidossa.

Ensi vuodesta parempaa ››Yli 60 prosenttia ranska-

laisyrityksistä luottaa tulevaisuuteen. Tuoreen kyselyn mukaan luottamus on kasvanut viime vuodesta kahdeksan prosenttiyksikköä 61 prosenttiin. Suurimmat

yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen myönteisimmin. Lisäksi yritysten rekrytoinnin uskotaan lisääntyvän ja työttömyyden hiukan vähenevän ensi vuoden aikana.

Företagarna rankkasi virastot ››Ruotsin pienyrittäjät ovat

valinneet maansa parhaaksi viranomaiseksi Bolagsverketyhtiöviraston. Huonoiten rankingissa sijoittui maahanmuuttovirasto Migrationsverket. Yrittäjäjärjestön pääekonomi

Lars Jagrén kommentoi myös ruotsalaisyrittäjien haasteita. Ruotsi tarvitsee uusia kasvavia yrityksiä, mutta yrityksen perustaminen ja luotsaaminen vaativat suuria askelia yrittäjiksi aikovilta.

Keskisuuret luottavaisia ››Keskisuuret yritykset Saksassa ovat tyytyväisempiä taloustilanteeseen kuin koskaan aiemmin. Keskisuurten yritysten liiton kyselyn mukaan yli puolet yrityksistä on tilanteeseen tyytyväisiä ja kolmasosa

jopa odottaa tilanteen yhä paranevan. Melkein kolme neljäsosaa kyselyssä mukana olleista 6 000 yrityksestä suunnittelee investointeja ensi vuonna, ja reilu kolmasosa aikoo palkata uusia työntekijöitä.

Teema:

N:o 1 • Tammikuu 2011

Suurin hyöty yhteistyöhuoneessa on työyhteisö. Parhaimmillaan järjestely tuottaa synergiaa, kun voi jakaa kokemuksia ja jopa töitä keskenään.

Luovaa työtä ei voi tehdä tyhjiössä ••Entinen Litografisk Anstalt kirjapaino, sittemmin painotalo, jykevässä

vihreäksi rapatussa arvorakennuksessa Helsingin Uudenmaankadulla muuntui luovien yrittäjien yhteiseksi työhuoneeksi. ••Arkkitehdit, muotoilijat, kustantaja, graafikot ja sisustussuunnittelija viihtyvät mainiosti valoisassa vajaan 200 neliön avokonttorissa, jossa neuvonpitoja varten on yksi iso pöytä ja huoneen kulmaan sommiteltu tuoliryhmä. Työpöytien lomassa on matalahkoja hyllyjä.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Aiheesta:

Tilat

Ole vihreä toimitilavalinnoissasi

Itsenäisten, luovien yrittäjien

Meillä on tietynlainen turvaverkko täällä ympärillämme, päävuokralainen Mikael Gylling kertoo. Pidämme toisistamme huolta.

Kestävän kehityksen kannalta toimitilapäättäjät korostavat rakennuksen energiatehokkuuden merkitystä. Energiatehokkuuden kannalta keskeisimpinä ratkaisuina pidetään talotekniikkaa sekä energian talteenottoa ja hyötykäyttöä, selviää toukokuisesta Tulevaisuuden Työympäristö -barometrista. Toiseksi tärkeimmäksi ympäristötekijäksi nousivat toimiston sijainti, sijoittuminen ja liikenneyhteydet, jotka ovat yleensä ratkaisevimpia tekijöitä toimitila päätöksissä.

yhteistyöhuone on keskellä Helsingin Design District -aluetta 200 neliön avokonttorissa. Tila on jaettu kolmeen osaan: eteisestä avautuu neuvottelutila, pikku keittiö ja nelisen isoa työpöytää. Keskellä huoneistoa on iso valoisa sali lukuisine työpisteineen, ja huoneiston perällä on ateljeetoimisto.

Kotimainen huonekaluvalmistus keskittyy ja investoi Artek Oy Ab ja Martela Oyj perustivat yhteisyrityksen, joka keskittyy yhtiöiden myymien tuotteiden valmistukseen. Raisiolainen P.O. Korhonen tulee toimimaan sopimusvalmistajana, joka keskittyy muotopuristustekniikalla tuotettujen puuhuonekalujen valmistukseen. Yritys työllistää tällä hetkellä Raisiossa noin 40 henkilöä. Yhteisyritys ilmoittaa investoivansa välittömästi noin 500 000 euroa tuotantoteknologiaan.

Luovan työtilan valoisuus on tärkeää, erityisesti luonnonvalon pääsy työtiloihin. Esimerkkityöhuoneessa ikkunoita on kiitettävästi.

Riikka Koskenranta, teksti Sini Pennanen, kuvat

uovien ammattilaisten yhteistyöhuone on keskellä Helsingin Design District -aluetta, trendikuppiloiden ja kaupungin ytimen läheisyydessä. Lukuun ottamatta muotoilija, kalustesuunnittelija Antti Kotilaisen suunnittelemia tuoleja, huomiota herättäviä isoja kattovalaisimia ja lattiavalaisinta, jossa varjostin täyttyy ilmalla kuvun lämmetessä, Uudenmaankadun yhteistyöhuone ei rönsyä alan ammattilaisten kädenjälkeä. Päävuokralainen, arkkitehti Mikael Gylling selittää minulle, miksi näin on. − Täällä on niin paljon suunnittelijoita, joilla kaikilla on oma makunsa, ettemme voisi tehdä mitään kovin radikaalia valintaa. Toisaalta, kun tekijä suunnittelee muuta, ympäristön pitää olla melko neutraali. Arkkitehtien makuhan toki tunnetaan: musta-valkoinen on hyvä.

Työkavereilta saa palautetta.

− Voimme kaikki hyötyä toisistamme liiketaloudellisestikin, kun toimimme läheisillä aloilla ja voimme syöttää toisillemme hommia tarvittaessa. Suurin hyöty kuitenkin on työyhteisön saaminen. Jos kaikki istuisimme omillamme, työyhteisöä ei olisi, kaksi osa-aikaista työntekijää työllistävä Gylling Suunnittelutoimisto Molino Oy:sta pohtii. Luovilla aloilla on myös tärkeää kuulla, mitä mieltä muut ovat, ja saada ateljeekritiikkiä. − Ilman feedbackia on hedelmätöntä tehdä työtä. Ateljeekritiikki pitää rimaa korkealla.

Parhaimmillaan järjestely tuottaa synergiaa, kun voi jakaa kokemuksia ja jopa töitä keskenään. Marko von Konow

Voiko interiööri kannustaa luovuuteen? Gylling nostaa esille muiden luovien ihmisten läsnäolon tärkeyden luovan työn tekemisessä. − Mulle on erityisen tärkeää, että voin höpistä duuneistani muiden kanssa. Ei luovuutta voi tehdä vakuumissa, ei tällä alalla ainakaan. Työnteossa on hyväksi, kun joku sanoo välillä: kuule, toi edellinen versio oli paljon parempi. Tällä hetkellä Uudenmaankadun toimistossa sinkoilevat 11 – 12 luovan tekijän ajatukset, joiden niin keskeneräisiä kuin valmiita töitä on aika ajoin ripustettuna seinillä. Tekijät eivät kilpaile keskenään töistä; pieni keskinäinen kisailu ja kannustava suitsiminen kuitenkin kuuluvat asiaan. Graafinen suunnittelija Marko von Konow tuli ensimmäisen kerran samaan työosoitteeseen vuonna 2000. − Minulla on yhteistyöhuoneesta hyviä kokemuksia. Parhaimmillaan järjestely tuottaa synergiaa, kun voi jakaa kokemuksia ja jopa töitä keskenään. Von Konow varasi remontin aikaan lukollisen ateljeetoimiston itselleen. Oven ja äänieristyksen takana voi musisoida rauhassa iltasella. Myös Anna Salonen ja Yuki Abe mottoWASABI Oy:stä ovat viihtyneet toimitiloissa jo 2,5 vuotta, ja Salonen kertoo heidän hyötyneen likeisten toimialojen tekijöiden läsnäolosta.

Ei liian siloiteltua. Kun Mikael Gyl-

ling muutti Uudenmaankadun Erottajan-päässä sijaitsevan kerrostalon huoneistoon 10 vuotta sitten, nykyisistä vuokralaisista kahdella, Antti Kotilaisella ja Marko von Konow’lla, oli jo toimisto samassa osoitteessa. Gyllingillä oli alussa enemmän työntekijöitä, ja firman koon supistuttua hän oli jo aikeissa muuttaa toisaalle, mutta toisin kävi. − Päätimme ottaa tänne lisää vuokralaisia, ja ainoastaan luovilta aloilta. Tila kaipasi remonttia, joten lattiat laitettiin kuntoon ja huoneisto sai uuden maalipinnan. Peränurkkaan tehtiin tilava ateljeetoimisto, jossa on äänieristetty seinä. − Mielestämme työhuoneessa saa olla rosoa; täällä rakennellaan malleja ja joku saattaa ruveta sahaamaan jotain tuolia tai sohvaa yhtäkkiä, Gylling naureskelee. Helsingin keskustassa sijaitsevassa yhteistyöhuoneessa yhden pöydän hinnaksi tulee tällä hetkellä, nykyisellä väkimäärällä, noin 300 euroa. Se pitää sisällään siivoukset, internetin, sähkön sun muut. Yhteistyöhuone säästää siis selvää rahaa, muiden etujen lisäksi. Toimistohotellit eivät ainakaan arkkitehti-Gyllingiin vetoa: ympärillä oleva jengi on ihan erinäköistä ja oman alan ns. työkaverit puuttuvat.

Verkottumalla yksi saa lisää voimaa. Gylling nostaa vielä esille mer-

kittävän yhteistyöhuoneen plussapuolen: tarjouksen tekeminen julkisissa hankintakilpailuissa mahdollistuu, kun kaksi tekijää verkottuu. − Mun pitää pystyä ilmoittamaan tarjouksessa riittävä määrä työntekijöitä riviin, kaupunki ei koskaan tilaa yksin toimivalta yrittäjältä.

Yhteistoimisto toi lisää mielenkiintoa työhön Ideaali työskentelyratkaisu.

Riikka Koskenranta, teksti

Yhteistyöhuoneen uusi tulokas graafinen suunnittelija Marko Myllyaho kertoo työskentelyympäristön tuoneen lisää mielenkiintoa työhön. Hän muutti Kuopion kotitoimistosta Helsinkiin viime vuonna ja Uudenmaankadun yhteistyöhuoneeseen marraskuussa 2010. Työtehoni on noussut, kun työlle on varattu oma tila, Myllyaho kertoo. − Työmatka on henkisesti hirveän tärkeä, silloin aivot loksahtavat oikeaan taajuuteen. Illalla töistä pois lähtiessä voi taas sulatella päivän aikana tapahtunutta. 200 neliön työhuoneessa on arkkitehteja ja useita muotoilualan ammattilaisia. Osa heistä on tehnyt projekteja yhdessä. − Olemme puhuneet, että olisi kiva kehittää yhteisöämme sellaiseen suuntaan, että voisimme tarjota asiakkaille kokonaisvaltaisesti palveluja. Jos vaikka minä suunnittelen yritysilmeen, samalla pystyisimme tarjoamaan ilmeen uudistusta kokonaisvaltaisemmin sisältäen esimerkiksi sisustus- ja arkkitehtuurisuunnittelua.

Kotitoimistossa yrittäjä on melko yksin töidensä kanssa. Myllyaho & Co:n työskentelytilaratkaisu toi kaikille työkavereita ja vieläpä niin, että kaikki ovat luovia ammattilaisia. − Täällä voi vaihtaa ajatuksia ja nähdä suunnittelua eri kanteilta sekä seurata, miten muiden suunnitteluprosessi etenee, viitisen vuotta yrittäjänä toiminut Myllyaho hehkuttaa toimiston plussia. − Tämä on ideaali ratkaisu minulle: saan pitää oman yrityksen ja sen tuoman vapauden ja vastuun sekä säilyttää suoran yhteyden asiakkaisiin, mikä isoissa mainostoimistoissa voi hukkua hierarkiaan. Keskittyminen ei ainakaan vielä ole ollut muun muassa lehtien ulkoasusuunnittelua tekevälle suunnittelijalle ongelma, ja ainahan voi laittaa kuulokkeet korville ja kuunnella musiikkia, jos tarvitsee omaa rauhaa. Myllyahon suunnittelun jälki on nähtävissä tässäkin lehdessä; hän vastaa nyt päivänvalon saavasta YrittäjäSanomien ilmeen kevyestä uudistuksesta.

••

Lähes puolet yrityksistä ennakoi työpisteiden ajallisen käytön tehostuvan kolmen tulevan vuoden aikana.

Yhteys myös kestävään kehityk seen. Rakennuksen energiatehok-

Hyvästit omalle työhuoneelle Toimistoneliöt käytetään entistä tehokkaammin. Avotilat yleistyvät. Omat työhuoneet vähenevät. Työpisteistä tulee nimeämättömiä.

kuuden kannalta keskeisimpinä rat

Koppikonttori käy harvinaisem- kaisuina pidetään talotekniikkaa sekä maksi. Toimistoneliöiden tarpeen energian talteenottoa ja hyötykäyt-

ennakoidaan vähenevän parin seuraavan vuoden aikana. Toisaalta samaan aikaan taloudellisen tilanteen odotetaan elpyvän, ja toimistotyöntekijöiden ja tarvittujen työpisteiden määriin odotetaan kasvua. Tällaisen yhtälön toteutuminen edellyttää toimistotiloilta yhä suurempaa tehokkuutta. Joustavuutta ja muunneltavuutta haetaan entistä voimakkaammin avotilaratkaisuilla sekä kombikonttoreilla. Menneiden vuosien ”koppikonttori” on tulevaisuudessa yhä harvinaisempi näky. Työnteon moninaisuudesta johtuen toimistoissa tarvitaan jatkossakin hiljaisia huoneita, epävirallisia kohtaamispisteitä sekä erilaisia neuvottelu- ja ryhmätyöskentelytiloja. Avotila ei tunnetusti sovellu kaikkiin tehtäviin ja tilanteisiin.

töä. Toiseksi tärkeimmäksi ympäristötekijäksi nousivat toimiston sijainti, sijoittuminen ja liikenneyhteydet, jotka ovat yleensä ratkaisevimpia tekijöitä toimitilapäätöksissä. Toimistotiloihin liittyvistä palveluista ympäristön tilaan eniten vaikuttavana seikkana pidettiin kiinteistön jätehuoltoa, kierrätystä ja lajittelua. Vain puolet vastaajista on tietoisia rakennusten ympäristöluokituksista tai on tehnyt niitä koskevia linjauksia toiminnassaan. Vastausten mukaan asia ei ole ollut yrityksille ajankohtainen, eikä niillä ole ollut riittävästi osaamista ja resursseja syventyä siihen. Vastaajista vain 14 prosenttia arvioi viime vuonna, että rakennuksen ympäristöluokitus ei tuota riittävästi lisäarvoa heidän toiminnalleen. Valta-

osa, runsaat 60 prosenttia vastaajista, ei ole valmis maksamaan ympäristöystävällisemmästä toimistotilasta nykyisiä tiloja enempää. – Ympäristösertifioitujen kiinteistöjen kysyntä ja yritysten tietoisuus asiassa on nopeassa kasvussa, joten siltä osin tulevassa barometrissä saattaa olla isompi muutos viime kyselyyn, uskoo markkinointi- ja vuokrauspäällikkö Eero Ojala.

Päätöksiä ohjaavat perustekijät ennallaan. Toimitilojen sijainnin

valinnassa korostuvat hyvät yhteydet niin julkisilla kulkuvälineillä kuin omalla autolla. Myös sijainti omiin asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin nähden on lisännyt painoarvoaan. Sijaintitekijöiden lisäksi toimitilapäätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea autopaikkojen saatavuus, henkilöstön

Osoite- ja yhteystietojen muuttaminen on mahdollista myös sähköisesti YTJ-asiointipalvelun kautta. FUTUREIMAGEBANK

Opas huoneistoremonteista

Kuivaa kuin Saharassa?

Toimistotilan käytössä jo muutamia vuosia vallinneet trendit voimistuvat edelleen. sa viimekertaisten tulosten kanssa. Tänä kuutena vuotena, kun olemme tehneet barometriä, tulosten pääsuuntaus on vain voimistunut – siis tilankäytön tehokkuus, työnteon moninaistuminen ja tarve erilaisille työskentelytiloille.

Kaupparekisteriin merkittävälle yritykselle on ilmoitettava ainakin yksi osoitetieto: joko käyntiosoite tai postiosoite. Muita yhteystietoja ei ole välttämätöntä ilmoittaa, tiedottaa PRH. Kaupparekisteriin merkittävät yrityksen tiedot ovat aina julkisia ja kenen tahansa saatavissa. Yrityksen perustietoja on haettavissa maksutta Virre-tietopalvelussa, YTJ-tietopalvelussa ja kaupparekisterin Kuulutustietopalvelussa. Yritys voi ilmoittaa kaupparekisteriin ja YTJtietopalveluun yhden osoitetiedon lisäksi muita yhteystietoja.

Opas huoneistoremonttien ilmoitusvelvollisuudesta ja käsittelymaksuista on ilmestynyt. Opas on uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen, ja sen ovat laatineet oikeusministeriö, Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja Kuluttajaliitto. Oppaan voi ladata Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton sivuilta.

Toimitilapäättäjät panostavat yhä enemmän tilatehokkuuteen enkilökohtaisista työpisteistä ja työhuoneista luovutaan, turhia neliöitä karsitaan ja tilankäyttöä tehostetaan. Yhä suurempi osa ”valkokaulustyöläisistä” tekee työnsä jatkossa jaetuissa tai nimeämättömissä työpisteissä. Erilaiset neuvottelu- ja ryhmätyöskentelytilat ovat myös ahkerassa käytössä. Työtä tehdään myös toimiston epävirallisemmissa kohtauspisteissä, hiljaisissa huoneissa, kotona, mobiilisti ja muulloin kuin varsinaisena työaikana. Etäneuvottelut ja virtuaaliset työvälineet yleistyvät matkustamisen sijasta. Tulokset käyvät ilmi Tulevaisuuden Työympäristö -barometrista, jonka KTI Kiinteistötieto Oy on toteuttanut Skanskan toimeksiannosta pääkaupunkiseudulla. Vastaajina olivat toimitilapäättäjät. Yli 50 hengen yritysten toimistoja koskeva kysely tehtiin viime vuonna, mutta markkinointi- ja vuokrauspäällikkö Eero Ojala Skanskalta kertoo tämän päivän tilanteen vain voimistaneen päätrendejä. – Keväällä julkaisemme uuden barometrin. Henkilökohtaisesti odotan vuoden 2011 tulosten olevan linjas-

Kaupparekisterille riittää yksi osoitetieto

terveys- ja turvallisuusnäkökohdat sekä rakennuksen turvallisuusratkaisut, energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset. Rakennuksen imago ja arkkitehtuuri koetaan vähemmän tärkeänä. Tilojen tekniselle varustelulle asetetaan entistä kovempia vaatimuksia. Tietoverkkojen taso, ilmanvaihto ja jäähdytys, hyvät valaistusolosuhteet ja toimiva akustiikka ovat perusedellytyksiä. Tilankäytön tehokkuuden kasvun odotetaan pitävän toimitilakustannusten nousun kurissa lisääntyvistä työntekijämääristä huolimatta. Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta yritysten muuttojen määrässä tai muuttoalttiudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Vastanneista yli kolmannes on muuttanut ja 20 prosenttia arvioi muuttavansa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Talvella sisäilma muuttuu kuivaksi, mistä seuraa nenän, ihon ja silmien kuivuutta. Tilannetta voi helpottaa huolehtimalla oikeasta lämpötilasta ja ilmankosteudesta sisätiloissa. Jos sisäilma alkaa tuntua kuivalta, avuksi voi ottaa ilmankostuttimen. Kosteus ei saa nousta yli 45 prosentin, jotta talon kylmiin rakenteisiin ei ala tiivistyä kosteutta. Jos patterit paahtavat täysillä, lämpötilaa on hyvä laskea 21 – 22 asteeseen.

Poista lumet ajoissa riskipaikoista Lumikuormia poistetaan katoilta jo tiuhaan tahtiin. Lumikuorman poistoon kannattaa ryhtyä ainakin silloin, jos lumi voi aiheuttaa vahinkoa katolta tippuessaan tai se on kasaantunut kevytrakenteisten katosten päälle. Lumen paino voi aiheuttaa rakenteiden painumia, halkeamia ja romahduksia. Jäiset lumimassat saattavat repiä tikkaat seinä- ja kattorakenteista sekä rikkoa savuhormeja tai vesirännejä. Lumi kuuluu Suomen talveen, ja lumen poisto katoilta on osa normaalia kiinteistön huoltoa. Mikäli lumi aiheuttaa vaurioita rakennukselle, ei vahinkoja korvata vakuutuksesta.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Tilat Länsi-Vantaalle liiketilaa noin 50 000 kerrosneliötä Länsi-Vantaalle aiotaan tehdä kaksi asemakaavamuutosta, jotka toteutuessaan tuovat alueelle uutta toimistoja liiketilaa noin 50 000 kerrosneliötä. Vantaanlaaksoon Hämeenlinnanväylän ja Vantaanlaaksontien väliin Vetokujan pohjoispuolen rakentamattomalle metsäalueelle on haettu asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa toimistorakentamista kyseiseen kortteliin. Rakentaminen sijoittuu Hämeenlinnanväylän varteen. Rakennukset ovat 7 – 8-kerroksisia. Kokonaisrakennusoikeus on 41 575 kerrosneliötä, ja siitä maanalaisia tiloja on 5 250 kerrosneliötä. Näyttelytiloja voi

rakentaa 30 prosenttia tontin rakennusoikeudesta ja liiketiloja 12 – 15 prosenttia, ei kuitenkaan päivittäistavarakauppaa. Vantaankosken aseman vieressä olevalla Sanomalan alueella ehdotetaan muutettavaksi liikerakennusten kortteliin kuuluva tontti toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennustehokkuudeksi esitetään 1,2:ta, mikä merkitsee 8 491 kerrosneliötä rakennusoikeutta. Siitä 1 500 kerrosneliötä saa olla liiketiloja. Suurin sallittu kerrosmäärä on kuusi. Rakennus tulee sijoittaa kiinni tontin rautatien puoleiseen reunaan. Alue sijaitsee Kehäradan aseman vieressä.

Builders Oy sijoittaa omiin toimitiloihin Kurikassa Kurikassa toimivalla Rakentajapalvelu Builders Oy:lla on meneillään vahva kasvun vaihe. Yrityksellä on monia uusia kehittämissuunnitelmia ja tarjouskantaa on jo pitkälle ensi kesään. Tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Toiminnan kasvaessa ja laajetessa tarvitaan toimitiloja uusille kehitettäville projekteille. Yritys on ostanut Kurikan kaupungilta 740 neliön Mekatroniikkakeskuksen nimellä kulkevan teollisuushallin ja noin 2 hehtaarin maa-alueen. Builders Oy:n omistavat Petri Alanen ja Kimmo Peltola. Yrityksen palveluksessa on tällä hetkellä 20 työntekijää. Liikevaihto on miljoona euroa. Yrityksellä on työn alla mm. Ähtärin Mekkorantaan raken-

nettava ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu lomakylä, joka käsittää kaikkiaan viisitoista 60 neliön lomamökkiä. Hanke on osa Ähtärin Eläinpuiston ja Luoma Oy:n yhteisprojektia ja urakka toteutetaan avaimet käteen -periaatteella. Työn alla on lisäksi omakotitaloja, halleja ja pienempiä saneerauskohteita. Yritys on kehittynyt hirsirakentamisen erikoisosaajana. Yritys on myös verkottunut sillä tavalla, että se kykenee tarjoamaan yhteistyökumppaniensa kautta urakoitsijat ja tekijät sekä kaikki rakennusmateriaalit rakentamishankkeiden eri vaiheisiin. Näin pystytään tarjoamaan asiakkaille kokonaisuus, jonka asiakkaat haluavat yhä useammin avaimet käteen -ratkaisuna.

Vammaisten työtilan järjestelytukea ei osata hakea Työ- ja elinkeinotoimiston myöntämää työolosuhteiden järjestelytukea saa vain harva vammaistuen saajan työnantaja, selviää Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimuksesta. Vammaisten työnteon esteitä voidaan kuitenkin poistaa töiden ja työolojen mukauttamisella. Puolet tutkimukseen osallistuneista 205:tä Kelan vammaistukea saavasta sanoi, että heidän työtilansa eivät olleet työn sujuvuuden kannalta toimivat ja

käytännölliset. Puutteita oli mm. työpisteiden säädettävyydessä ja työn apuvälineissä. Tutkimukseen osallistuneet työskentelevät avoimilla työmarkkinoilla. Työnantajat ja työterveyshuollot tuntevat tulosten perusteella huonosti järjestelytuen, vaikka se on ollut käytettävissä jo vuosia. Myös muiden työpaikan ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen mukauttamisratkaisujen toteutuksessa oli vähäistä.

Yritysten avoimet työpaikat Nyt voit ilmoittaa avoimesta työpaikasta huippuedullisesti yrittajat.fi:n ja Uranus.fi:n yhteisessä palvelussa. Ilmoituksella tavoitat eri alojen osaajat ympäri Suomen. Ilmoitus näkyy seuraavilla sivustoilla: • yrittajat.fi • uranus.fi • maakuntalehtien ura-arena.fi *) • ruotsinkielisten lehtien jobben.fi *) *) Ilmoitus näkyy mm. Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi-Savon kotisivuilla kävijöille sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgå-bladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijöille.

Suomen Yrittäjien jäsenyritys saa ilmoituksen puoleen hintaan, 240 e (+ alv). llmoituksen normaalihinta on 480 euroa (+ alv).

www.yrittajat.fi/avoimettyopaikat Ilmoituksesi tavoittaa yli 200 000 työnhakijaa!

Puhtauspalvelualan yritykset pitävät yhteiskuntaa toiminnassa ••Monesti sanotaan, että siivouksen tulosta ei huomaa ennen kuin sitä ei ole. Asian voi ilmaista toisinkin. PUHTAUSTIETO PT OY

Harri Auramo, teksti

odellisuudessa ilman puhtauspalvelualan työtä yhteiskunta pysähtyisi. Näin valistaa Puhtaustieto PT Oy, joka on erikoistunut mm. puhtausalan tiedotus- ja julkaisutoimintaan sekä koulutukseen. Puhtauspalveluala on myös merkittävä työllistäjä: noin 80 000 henkeä. Kotipalvelujen tuottajat lisäävät henkilöstön helposti yli sadantuhannen. Puhtaustieto PT Oy:n toimitusjohtajan Marjatta Lausjärven mukaan liikekiinteistöissä puhtaus maksaa 10 – 150 euroa neliöltä, ja kiinteistön ylläpitokustannuksista puhtauspalvelun osuus on jopa 30 – 35 prosenttia. Erityyppiset kiinteistöt vaativat puhtauspalveluja eri tavalla, joten kustannukset vaihtelevat paljon. Asuntokiinteistöissä siivotaan vain portaat, kun taas laitos- ja liikekiinteistöissä kaikki tilat. – Sekä palvelun ostajan että tuottajan on tiedettävä hyvin, miten tilan vaatima puhtaustaso ja sen tuottamiseen tarvittavat palvelupaketit voidaan määritellä tilojen käyttäjien tarpeita vastaaviksi, Marjatta Lausjärvi sanoo. – Monesti emme oivalla, että kun puhutaan sairaalahygieniasta tai elintarvikehygieniasta, tautiepidemioiden torjunnasta tai puhtaasta ja turvallisesta ruuasta, sen takana on aina omalta osaltaan puhtaudesta huolehtiva ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen henkilöstö, Lausjärvi korostaa. – Ympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä puhtauspalvelun hallinnassa. Kun haluamme vapaa-ajallamme käydä uima-hallissa tai kuntosalissa, meille on tätä varten tuotettu puhtaat tilat. Työpaikoilla puhutaan paljon allergioista ja sisäilmasta. Hyvän ja terveellisen sisäilmankin ylläpitämisen perusta on tavassa tehdä oikeita asioita oikein.

Puhtauspalveluilla on oma tehtävänsä työpaikkojen hyvän ja terveellisen sisäilman hoitamisessa.

aan suorittamiseen ja hintaan kuin itse asian viemiseen hyvään lopputulokseen vaihtelevien tilanteiden mukaan. – Sisäilmasto, vahinkosaneeraukset, nettihuoltokirjat, suunnitteluratkaisut, materiaalituntemus, kemikaalien käyttö, menetelmien ja erilaisten koneiden hallinta ovat osa puhtauden ammattimaista työn hallintaa, hän sanoo.

Puhtausalalla tuhansia yrityksiä. Puhtausalalla toimii tuhansia

yrityksiä ja yhteisöjä. Yksityiset palveluyritykset ovat lisänneet viime vuosina markkina-aluettaan, mutta olennainen osa puhtaudesta tuotetaan myös sisäisillä palveluilla tai liikelaitosten tekemänä. Teollisuus, sairaalat ja palvelutalot vaativat palvelujen tuottajilta erikoisosaamista. Puhtauden mittaaminen, tulosten tulkinta, homesiivous, materiaalivalinnat, nanoteknologian uudet tuulet, nettihuoltokirjojen ylläpitäminen ja hygienian hallinta ovat ammattimaisen puhtauden tuottajan tätä päivää, Lausjärvi luettelee.

Puhtauden uudet linjat. Puhtau-

teen vaikuttavat monet kymmenet tekijät. Siksi puhtauden osaamiseen kuuluu sen alueen hallitseminen, jonka palveluja myy. Tämä ei ole Marjatta Lausjärven mukaan ollut itsestäänsel-

Puhtauden eri osa-alueisiin erikoistuneet yritykset voisivat hyödyntää osaamistaan myös vientituotteeksi. Marjatta Lausjärvi

vyys palveluja myyville yrittäjille eikä myöskään palvelujen ostajille. Palvelujen osto-osaaminen vaatii ammattitaitoa myös puhtauden suhteen. – Kilpailutuksessa kiinnitetään huomiota liiaksi kilpailutuksen oike-

Sähköautoja liitetään kiinteistöjen verkkoon Kasvava sähköautokuorma aiheuttaa lisävaatimuksia kiinteistöjen sähköverkoille lähitulevaisuudessa. Fortum on julkaissut suosituksen, jonka tarkoituksena on auttaa kiinteistöyhtiöitä varautumaan ladattavien sähköautojen vaikutuksiin kiinteistöjen sisäisissä sähköverkoissa. Suosituksessa otetaan kantaa sekä olemassa olevan kiinteistön sähköverkon kehittämiseen että uudisrakennuskohteen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Suomessa ja Pohjoismaissa latausinfrastruktuuri on jo pääosin valmiina autojen lämmitysverkkojen yhteydessä. Sähköautojen laajamittainen käyttöönotto vaatii kuitenkin pieniä paikallisia muutoksia sekä jakeluverkkoihin että kiinteistöjen sisäisiin sähköverkkoihin.

Sähköautoilla kaksi roolia. Suositus on tehty osana Cleen Oy:n Älykkäät sähköverkot ja Energiamarkkinat -tutkimusohjelmaa. Sähköautoilla on rooli sekä verkon kuormituksen kannalta tavallisena kuormana, että myöhemmin akkuteknologian kehittyessä myös sähkövarastoina. Fortum valmistautuu sähköautojen laajamittaiseen käyttöönottoon

suunnittelemalla ja toteuttamalla latausverkostoa. Lisäksi yhtiö tutkii, testaa ja toteuttaa erilaisia latauspisteitä ja maksutapoja yhdessä kumppaneidensa kanssa. Cleen Oy on energia- ja ympäristöalan yritysten sekä tutkimuslaitosten vuonna 2008 perustama strategisen huippuosaamisen keskittymä. Yhtiön omistajina on kansainvälisiä yrityksiä, jotka harjoittavat Suomessa huomattavaa energia- ja ympäristöalan tutkimus- ja kehitystoimintaa, sekä kansallisesti merkittävimmät tutkimusyhteisöt.

•

Teollisuuden hukkalämpöä menee yhä liikaa harakoille. Suomessa ei ole vielä riittävästi hyödynnetty teollisuuden ylijäämälämmöstä tuotettavan sähköenergian mahdollisuuksia. Jos pienikin osuus ylijäämälämmöstä tuotettaisiin sähköksi, määrät olisivat nopeasti samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi Suomen tuulisähkön tuotanto.Tämä käy ilmi Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen selvityksestä.

Alan koulutusta uhkaa väheksyntä. Puhtauspalvelun koulutuksen

alasajo ihmetyttää Marjatta Lausjärveä. Hän tarkoittaa kymmenien vuosien ajan kestänyttä yliopistokoulutusta, mikä lopetettiin muutama vuosi sitten maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta. – Yliopistokoulutus tuotti tärkeitä, käytäntöäkin palvelevia tutkimus- ja opinnäytetöitä. Ulkomaisten yliopistojen edustajat kävivät tutustumassa Suomen edistyneisyyteen kiinteistöjen ja työpaikkojen puhtaanapidossa. Suomessa siis oltiin edelläkävijöinä. Marjatta Lausjärven mukaan puhtausala edellyttää huippuunsa viritettyä osaamista monesta nä-

kökulmasta. Oikeanlaisella yhteistyöllä tuotetaan paras lopputulos. Kokonaisuuteen tarvitaan pintojen, teknologian, tuotteiden, palveluiden ja suunnitteluratkaisujen yhteistyötä, jolloin lopputuloksena on kaikkien etu. Ammattialana puhtauspalveluala on nuori ja tulevaisuuden haasteita täynnä. – Tietotaitoon puhtaassa Suomessa tulee panostaa, jotta meillä osaaminen pysyy oikealla tasolla, korostaa toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi, joka toimii myös Siivoustaito-lehden päätoimittajana. – Huipulla pysyminen vaatii entistä enemmän koulutukselta ja tutkimukselta. Henkilöstön tietotaidon

Puhtauspalvelu on kasvuala Siivoustyötä tekee eri ammattinimikkeillä noin 80 000 henkilöä. Yrityksiä alalla toimii noin 4 500. Yritysten määrä on ollut pitkään kasvussa, ja alan liikevaihto on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Suuret kaupat jyräsivät pienet Pienet kaupat ovat jääneet selvästi suurten jalkoihin, sillä kaupan alan liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 7,5 prosenttia, kun taas pienyritysten liikevaihto vain 1,6 prosenttia. Tilastokeskuksen julkaisemasta kaupan toimialakatsauksesta ilmenee, että kaupan alan liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 7,5 prosenttia edellisvuodesta. Kaupan alan pienyritysten liikevaihto kasvoi kuitenkin vain 1,6 prosenttia vuoden takaisesta, joten pienet kaupat ovat selkeästi jäämässä isojen ketjujen jalkoihin. – Luvut eivät sinänsä meitä yllätä vaikka ovat ikäviä pienten kauppojen osalta. Sekä sunnuntain aukiolojen vapauttaminen että kaupan suuryksiköiden lisääntyminen johtavat siihen, että kaupan pienet yritykset ovat vaikeuksissa, Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen luettelee. Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi tammi-syyskuun aikana koko maassa 3,4 prosenttia, kun taas vähittäiskaupan pienyritysten liikevaihto supistui 2,3 prosenttia.

Lapissa synkkää – Keski-Pohjanmaalla kasvua. Uudenmaan pien-

yritysten liikevaihto väheni kaikkiaan tammi-syyskuussa 2,1 prosenttia. Uusimaa tuottaa koko maan vähittäiskaupan pienyritysten liikevaihdosta

ylläpitämisen tulee olla jatkuvaa. Koulutuksen yhtenäinen putki ammattitutkinnoista yliopistotason opintoihin ehti siirtää Suomessa ammattiosaamista hyvälle tasolle. Tämänhetkinen tilanne vaarantaa ammattiosaamisen pysyvyyden ja kehittämisen. Marjatta Lausjärvi hämmästelee sitä, että juuri nyt vähennetään tietoa ja koulutusta, kun eri osatekijöiden tulokset – kuten robottien, nanoteknologian ja puhtaanapidon ohjelmat – antavat erinomaisia tuloksia kiinteistöjen, kalusteiden ja työpaikkojen pintojen ja teknologian kehitykseen. Tietojen soveltaminen käytäntöön palvelisi koko yhteiskuntaa.

reilun viidesosan, joten se hidasti pienyritysten liikevaihdon kasvua koko maassa. Joillain alueilla päästiin kuitenkin jopa maltilliseen kasvuun. Vahvimmin vähittäiskaupan pienyritysten liikevaihto kasvoi Keski-Pohjanmaan maakunnassa, jossa saavutettiin 3,6 prosentin kasvulukemat. PohjoisSavossa kauppojen liikevaihto kasvoi 2,0 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 0,5 prosenttia. Kaikissa muissa Manner-Suomen maakunnissa vähittäiskaupan pienyritysten liikevaihto kuitenkin pieneni koko alkuvuoden ajan. Eniten liikevaihto supistui teollisuusvaltaisessa Lapin maakunnassa, jossa miinusta tuli jopa 9,8 prosenttia. Myös Etelä-Karjalan sekä Pirkanmaan maakunnissa liikevaihto väheni noin 6 prosenttia vuotta aiemmasta.

•

Erityistyölasit ovat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yksi konkreettinen keino lisätä ja parantaa suoriutumista ja jaksamista työelämässä. Erityistyölaseilla voidaan vähentää näyttöpäätetyön kuormittavuutta ikääntyvillä työntekijöillä työergonomisten parannusten ohella.

Mobiiliteknologia tuo tehoa kunnossapitoalan yrityksiin Kunnossapitoalan yritykset voivat tehostaa merkittävästi toimintojaan mobiiliteknologian avulla. VTT on kehittänyt ratkaisuja, joiden avulla yritykset pystyvät hyödyntämään monipuolisesti mobiiliteknologiaa muun muassa töiden suunnittelussa ja raportoinnissa. Työnjohtajat voivat esimerkiksi toimittaa tilauksia ja ohjeita suoraan kunnossapitäjän matkapuhelimeen, ja työntekijät voivat raportoida kentältä, kun työ on suoritettu. Mobiiliratkaisujen käyttö liikkuvan työn tukena on yleistymässä. Teollisuuden työtehtävät vaativat yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta tietoa sekä yhteyttä yrityksen taustajärjestelmiin. Mobiilisovellusten käyttöönottoa helpottaa se, että päätelaitevalikoima on laajentunut ja laitteet ovat aiempaa luotettavampia ja monipuolisempia. Teknologian kehityksen myötä myös käyttäjien asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Yritykset voivat lisätä liikkuvien työtehtävien tehokkuutta, tuottavuutta ja luotettavuutta saadessaan mobiiliteknologian avulla käyttöönsä enemmän reaaliaikaista tietoa.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Nimityksiä Suomen Yrittäjissä Suomen Yrittäjien hallintojohtajaksi on valittu tehtävää väliaikaisesti hoitanut Markku Lamminmäki. Hallinto johtajan tehtävään kuuluu kokonaisvastuu järjestön ja sen omistamien tytäryhtiöiden taloudesta ja henkilöstöstä. Lamminmäki on aloittanut järjestötoimintansa vuonna 1981 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajana ja siirtynyt keskusjärjestöön talouspäälliköksi 1990. Keskusjärjestössä hän on hoitanut useita eri tehtäviä toimien viimeksi järjestöpäällikkönä. Hallintojohtaja on johtoryhmän jäsen. Suomen Yrittäjien pysyväksi edustajaksi Brysseliin on nimitetty varatuomari, LLM Antti Neimala. Neimala on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Suomen Yrittäjien johtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton PK-johtajana. Antti Neimalan tehtävinä on seurata EU-instituutioiden toimintaa, tukea järjestön edunvalvontatyötä ja tiedottaa yrittäjille tärkeistä EU-asioista.

Kesäduuni-kampanja haastaa yritykset kesätyötalkoisiin Vastuullinen kesäduuni 2011 -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätöitä. Suomen lasten ja nuorten säätiön (SLNS) ja Alma Median kampanja kiinnittää huomion kesätyöpaikkojen merkitykseen ja pyrkii vaikuttamaan kesätyökulttuurin kehitykseen. Kesätyötalkoisiin ovat tervetulleita kaikki työnantajat, jotka tarjoavat kesätyöpaikkoja 16 – 25-vuotiaille ja ovat kiinnostuneita kehittämään vastuullista suomalaista kesätyökulttuuria. Kampanjassa esitellään hyvän kesätyön periaatteet, joiden avulla sekä kesätyöntekijä että työnantaja hyötyvät enemmän kesätyökokemuksesta.

Maksuton kesätyöilmoituskanava. Alma Mediaan

kuuluva rekrytointipalvelu Monster.fi tarjoaa kampanjaan osallistuville työnantajille mahdollisuuden julkaista omat kesätyöilmoituksensa Monster. fi:ssä veloituksetta. Elokuussa kampanja palkitsee vuoden 2011 vastuullisimman kesätyönantajan. Yritykset voivat ilmoittautua mukaan osoitteessa facebook.com/kesaduuni2011. Viime vuosina nuorten ke sätyötilanne on heikentynyt rajusti. Nuorelle kesätyö merkitsee paitsi oman rahan hankkimista ja talouden hallinnan oppimista, myös osaamisen ja työkokemuksen kartuttamista.

Tekoja & tapahtumia Tietoturvapäivässä pohditaan Nettimarkkinoinnin karttakirja yksityisyyttä netissä oppaaksi digitaaliseen maailmaan

yysisen maailman rinnalle on kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana syntynyt digitaalinen maailma, Jari Juslén sanoo. Digitaalisen maailman kasvu vaikuttaa yritysten markkinointiin. Tänä aikana massamarkkinointi ei enää ole ainoa keino ostajien tavoittamiseksi. Lisäksi monet vanhat markkinointikeinot, kuten puhelinluettelot, ovat kokonaan kadottamassa merkityksensä myyjien ja ostajien yhdistäjinä, Nettimarkkinoinnin karttakirjan yrittäjille kirjoittanut Jari Juslén sanoo. Motiiviksi kirjan kirjoittamiselle hän selittää seuraavaa. – Internetissä markkinoinnin pelisäännöt ovat erilaiset kuin fyysisessä maailmassa. Yksi merkittävimmistä on se, että yritykset voivat verkossa puhua suoraan asiakkailleen. Juslénin mukaan mediayhtiöiden kontrolloimille viestintäkanaville on nyt olemassa vaihtoehto, jonka kaltaista useimmat meistä eivät vain kymmenen vuotta sitten olisi osanneet kuvitellakaan. – Internet on ilmainen media,

Niin pientä yritystä ei olekaan, ettei se voisi käynnistää markkinointia verkossa. Jari Juslén

jossa näkymistä portinvartijat eivät säännöstele. Kaiken kokoiset yritykset voivat hyödyntää internetin markkinointivälineitä tehokkaasti, mutta vain tekemällä joitakin asioita oikein, Juslen painottaa. – Oman asiakaskohderyhmän valinta ja oman arvolupauksen kiteyttäminen ovat tärkeitä lähtökohtia menestyvälle markkinoinnille. Tämän lisäksi yritysten on opeteltava käyttämään verkossa toimivia markkinointi-

välineitä siten, että niiden avulla syntyy yhteys potentiaalisiin ostajiin.

Näiden uusien työvälineiden toiminnan tunteminen on tarpeen niiden hyödyntämiseksi.

Uutta ajattelua kehiin

Hämmennystä vähemmäksi

Kirjan tavoitteena on kuvata, miten markkinointi käynnistetään internetissä, Jari Juslen selittää. Riippumatta yrityksen koosta tai toimialasta, nämä samat vaiheet toistuvat silloin, kun halutaan rakentaa tuloksia tuottava markkinointikoneisto verkkoon, hän jatkaa. – Markkinoinnin siirtäminen verkkoon edellyttää uudenlaista ajattelua ja myös joitakin uusia taitoja. Uusia markkinoijan osaamisalueita ovat esimerkiksi sisällön tuottaminen, hakukonenäkyvyyden rakentaminen, hakusanamainonta ja web-analytiikan hyödyntäminen markkinoinnin kehittämisessä. Digitaalisen maailman markkinoijan tärkeitä työvälineitä ovat erilaiset digitaaliset sisällöt, hakukoneet, blogit ja sosiaalinen media, Juslen jatkaa. – Lisäksi tarvitaan web-analytiikkaa, jonka käyttö auttaa muodostamaan näkemystä markkinointitoimenpiteiden tehokkuudesta ja antaa pohjaa markkinoinnin kehittämiselle.

Olen tavannut monia yrittäjiä ja markkinoinnin ammattilaisia, jotka ovat ilmaisseet hämmennyksensä ja epävarmuutensa uusien markkinoinnin menetelmien ja välineiden edessä, Juslén kommentoi. – Monille on epäselvää, mitkä näistä välineistä ovat yleensä tarpeellisia. Oikeiden välineiden löytämisen lisäksi niitä pitäisi osata hyödyntää tehokkaasti.

Jari Juslén Nettimarkkinoinnin karttakirja Kustantaja Tietosykli Oy Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille 79 € (+ alv 9 %) ISBN 978-952-9612-68-0

Tietoturvapäivää ja -viikkoa vietetään tänä vuonna 8.2.2011. Kahdeksatta kertaa järjestettävän kampanjan kantavana teemana on yksityisyys netissä. Yksityisyys netissä -teeman ympärillä tapahtumassa käsitellään esimerkiksi sosiaalisen median tietoturvakysymyksiä. Sosiaalinen media on tuonut myös netin ongelmatilanteet entistä lähemmäs tavallista netinkäyttäjän arkea. Turvallinen verkkoyhteisöjen käyttäminen vaatiikin tarkkaavaisuutta ja oman yksityisyyden varjelu on entistä tärkeämpää. Omien tietojen kertomista kannattaa miettiä niin sosiaalisissa medioissa kuin muissakin verkkopalveluissa. Yhteisöpalveluissa on hyvä harkita myös klikkauksiaan, sillä huijaukset saattavat näyttää varsin viattomilta viesteiltä kavereilta. Uutta nettisivuilla. Tietoturvapäivä näkyy aiempaa enemmän myös verkossa. Koko helmikuun on esimerkiksi käynnissä Tietoturvapäivä-hankkeen asiantuntijapalsta Suomi24-keskustelufoorumilla. Fiksusti netissä -palstalla netinkäyttäjien tietoturvakysymyksiin vastaavat Nettiviisaat eli Tietoturvapäivä-hankkeessa

mukana olevat asiantuntijat. Myös koululaisille julkaistaan tietoturvaan liittyviä tehtäviä ja kilpailu tietoturvakoulu.fi-sivustolla.

Lue lisää: www.tietoturvaopas.fi www.tietoturvakoulu.fi

TOP5-vinkit yksityisyyden suojelemiseen netissä Verkkoyhteisöissä kannattaa miettiä, mitä henkilökohtaisia tietoja itsestään julkaisee. Älä silti luota liikaa yksityisyysasetuksiin. Oma nimi ja kuva ovat yleistä tietoa, mutta esimerkiksi oman kotiosoitteen, sähköpostiosoitteen ja henkilökohtaisten valokuvien kanssa tulee jo olla tarkempi. Älä kerro muista enempää, kuin he itse haluavat. Luottokorttitietoja, verkkopankkitunnuksia tai salasanoja ei saa lähettää koskaan sähköpostitse. Kun olet rekisteröitymässä nettipalvelun käyttäjäksi, lue ensin, miten tietojasi käytetään. Huolehdi salasanoistasi. Tee niistä riittävän vaikeita ja pidä ne vain omana tietonasi.

Tunne asiakkaasi verkossa Verkko-ostaminen matkapuhelimella on lisääntynyt, jo neljännes Suuren verkkokauppatutkimuksen vastaajista kertoi ostaneensa tuotteen tai palvelun kännykällään, Smilehouse Oy kertoo. Verkkokaupassa on asioinut enemmistö suomalaisista: tutkimukseen vastanneista kuluttajista 78 prosenttia asioi verkkokaupoissa vähintään kuukausittain, lähes puolet jopa viikoittain.

Ei mainosten räiskimistä. Tu-

levaisuuden verkkopalvelut löytävät asiakkaansa, väittää Helsin-

gissä pidetyssä verkkokauppaseminaarissa puhunut verkkokaupparatkaisujen tarjoaja Soprano Oyj:n johtaja Taneli Tikka. Verkkomainostajan on tärkeää tavoittaa asiakas oikeassa mielentilassa. Tikan mukaan mainosviesti pitää tuoda lähemmäksi kuluttajan kontekstia. Asiakkaan tuntemisesta hyvä esimerkki on verkkokauppa Amazon, joka seuraa ostajan verkkokäyttäytymistä ja osaa näin tarjota ostajalle lisää häntä mahdollisesti kiinnostavia tuotteita.

Tuotteet myyntiin. Suomalainen

ohjelmistoinnovaatio

Yrittäjät iltakouluun Tapiolan ja Suomen Yrittäjien järjestämä maksuton foorumi Yrittäjän Iltakoulu tarjoaa työkaluja jaksamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tilaisuuden lopuksi jokaisella osallistujalla on oiva mahdollisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Supersuosittu Iltakoulu kiertää helmi-maaliskuussa 2011 yli 20 kaupungissa. Tämänkertaisina teemoina ovat tulevaisuuden luova yrittäminen, yrittäjän fyysinen ja henkinen hyvinvoin

ti sekä luova johtaminen ja vuorovaikutustaidot. Puhujiksi ovat lupautuneet kansainvälisesti menestyneen Globe Hope Oy:n perustaja Seija Lukkala, mielen toimintaa ja henkistä hyvinvointia yli 30 vuotta tutkinut psykologi Tony Dunderfelt sekä tanssijana, koreografina ja laulajana mainetta niittänyt Jorma Uotinen. Iltakoulun vierailuaikataulu eri paikkakunnalla on osoitteessa www.tapiola.fi/ iltakoulu.

valjastaa suurimmat sähköiset markkinapaikat verkkokauppiaiden jakelukanaviksi, Soprano Oyj:n johtaja Tapio Valli hehkuttaa. Hänen mukaansa uutuuden avulla kauppias voi siirtää tuotteensa myyntiin ensimmäisenä Huuto.nettiin ja Keltaiseen Pörssiin. Palvelun käyttäminen on maksutonta, vain onnistuneista kaupoista veloitetaan 2,9 prosentin provisio. Sopranon yhteistyössä Sanoma Digitalin kanssa kehittämä palvelu mahdollistaa verkkokauppatuotteiden ammattimaisen myynnin sähköisillä markkinapaikoilla. Palvelu tarjoaa käyttöön kevyen tuotehallinta-

järjestelmän sekä työkalut tuotteiden listaamiseen markkinapaikoilla. Brain.fi on verkkokaupan täysin uusi ajattelumalli, toteaa Soprano Oyj:n toimitusjohtaja Arto Tenhunen. – Kauppias vain yksinkertaisesti siirtää tuotteensa tarjolle sinne, missä asiakkaat jo luonnostaan ostoaikeissa ovat. Olemme luoneet työkalun, jolla yrittäjä voi myydä ammattimaisesti tuotteitaan Suomen ja maailman suurimmilla toreilla. Verkkokaupan palveluun voi tutustua ja sen voi maksutta ottaa käyttöön osoitteessa www. brain.fi.

Työhyvinvointikortti tekee tuloaan Työturvallisuuskeskus on hyväksynyt Työhyvinvointikortin kehitystyön työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajien esityksen mukaisesti. Kortin pilottikoulutus käynnistyy keväällä ja avoin koulutus syksyllä 2011. Työhyvinvointikortin voi suorittaa päivän koulutuksessa, johon sisältyy tentti keskeisestä oppisisällöstä. Koulutuksen tavoitteena on aikaansaada työhy-

vinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus on avoin kaikille organisaatioiden edustajille. Sitä järjestetään niin työpaikkakohtaisena kuin avoimena koulutuksena. Koulutukselle on vahvistettu yhteinen sisältö. Perusteemat ovat työhyvinvointi johtamisessa, työyhteisön toiminta sekä terveys ja työkyky.

••Uusi sähköinen palvelu helpottaa yrityksen perustamiseen liittyvää paperisotaa. – Pankissa asiointiin kuluva aika puolittuu, arvioi puolestaan johtaja Tiina Äijö Nordea Pankista. Prosessin nopeutumisen takia yrittäjä voi aloittaa liiketoiminnan viikkoja aikaisemmin kuin vanhassa järjestelmässä.

Lotta Tammelin

Maksuttoman Perustayritys.fipalvelun kautta yrityksen perustaja voi hoitaa viranomaisilmoitusten lisäksi myös pankki- ja vakuutuspalveluiden sopimisen. – Yrityksen voi perustaa yhdellä istumalla, kun perustajan on aiemmin pitänyt täyttää kymmeniä eri lomakkeita, joissa kysellään samoja tietoja, sanoo Perusta Yritys Suomi Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen. Rantasen mukaan palvelusta kertyy rutkasti säästöjä, niin yrittäjälle kuin valtiollekin. Esimerkiksi yrittäjän eläkehakemus syntyy automaattisesti perustamisen sivutuotteena.

Pakosti oikein. Lisäksi järjestelmä pakottaa perustamaan yrityksen oikein, mikä ehkäisee turhia virheitä.

Perustayritys.fi-palvelun kehittämisessä ovat olleet mukana mm. Verohallinto ja Patentti- ja rekisterihallitus, TEM-toimialapalvelut, PKTsäätiö, Nordea, IF Vahinkovakuutus, OP-Pohjola, Eläke-Tapiola, Veritas Eläkevakuutus, Elisa ym.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa Maahantuonti ja tukkukauppa Etelä-Karjalassa. Talousalueena koko Suomi. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat.

Maahantuonti -/jälleenmyyntiyritys Uudellamaalla, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat n. 350 m2. Työntekijöitä 3 - 5. Hintapyyntö 270 000 €. SY-09122010-872

Lelu- ja toimistotarvikeliike Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. SY-30122010-887

Piensisustus- ja lahja tavaroiden maahantuonti-, tukku-, vähittäis- ja nettikauppa. Liike pääkaupunkiseudulla, toimintaa koko Suomessa, vientiä ulkomaille sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto n. 500 000 €. Työntekijöitä 2 + 2 + omistaja. Vuokratut toimitilat n. 100 + 200 m2. SY-04012011-899

Aseman kenkä ja nahkan liiketoiminta ja myyntivarasto – Patentti- ja rekisterihallitukseen saapuneista lomakkeista puolet on ollut väärin täytettyjä, kertoo Juha Rantanen. Rantasen mukaan viranomaiset ja muut palvelujen tuottajat ovat tähän asti joutuneet pyytämään kirjallisesti yrittäjältä tietojen korjaamista, ja suuri osa näistäkin virheistä on johtunut huolimattomuudesta, kuten sosiaaliturvatunnuksen väärinkirjoittamisesta.

EU:n tavoitteena on lyhentää viranomaisten käsittelyaika kolmeen päivään. Nyt se on Suomella keskimäärin kahdeksan päivää. Uusi Perustayritys.fi-palvelu edesauttaa tavoitteeseen pääsyä tuottamalla virheettömiä perustamisilmoituksia säästäen niin julkista rahaa kuin viranomaisten työaikaakin. Nopeutta ja turvallisuutta yrityksen perustamiseen

Lahden keskustassa juna-aseman lähellä, erittäin hyvällä paikalla. 86 vuotta vanha perheyhtiö. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 70 m2.

SY-19012011-922

Teollisuus Työkalujen maahantuonti- ja myyntiyhtiö Kankaanpäässä, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 100 000 €. SY-10012011-903

Rakentaminen Teollisuus / rakennusalan yritys tai osuus Espoossa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliike-toimintaa. Vuokratut toimitilat. Työntekijöitä 2 - 3. SY-19012011-919

Majoitus, ravintola, elintarvike Lounasravintolan liiketoiminta ja kalusto Vantaalla. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 60 000 €.

SY-04012011-896

Muut toimialat Karjatiloille ekologisen hygieniahuollon menetelmiä kehittävä yritys Etelä-Savossa. Toimintaa koko Suomessa.

Palvelu

SY-26112010-862

Kiinteistösijoitusyhtiö Kuntokeskus Uudellamaalla, myös toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Omat toimitilat 1000 m2 liiketalossa.

Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Hintapyyntö 840 000 €.

SY-11012011-905

SY-22112010-855

Yritys pystyyn kännykästä – turvallisesti

Monta lomaketta yhdessä.

www.yritysporssi.fi

SY-18112010-847

Hyvästit yrityksen perustamisen lomakerumballe

Palvelun perustajat lupailevat, että rahan lisäksi säästyy myös aikaa, kun kerran syötettyä tietoa ei tarvitse kirjoittaa kahdesti, vaan viranomaiset ja yrittäjän valitsemat yksityiset tahot saavat tiedot samalla kertaa. – Oikeusturvavakuutus tulee voimaan välittömästi ja on yrityksen turvana jo silloin, kun sopimuksia tehdään ja riskejä otetaan, selvittää johtaja Atte Andersson IF:stä

Lisäksi Tietoturvaopas.fi-sivustolle päivitetään jo ennen tapahtumaa uutta tietoa sosiaalisten medioiden turvallisesta käytöstä, linkkihuijauksista ja yksityisyyden suojasta. Käy klikaamassa Tietoturvapäivän Facebook-sivun tykkäänappia osoitteessa www.facebook.com/tietoturvapaiva, niin pysyt ajan tasalla.

Lotta Tammelin Jouko Lantto

lisää myös uusin tekniikka. Teleoperaattori Elisa on toimittanut palveluun uuden kännykällä toimivan mobiilivarmenteen. – Mobiilivarmenne, kännykkä ja perustamispalvelu yhdessä muodostavat kätevän ja ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka hyötyarvo on mittava yritystä perustettaessa, summaa osastopäällikkö Mika Repo Elisasta.

Lastensuojelulaitos EteläPohjanmaalla, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat/vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-29112010-866

Silkkipaino Savonlinnassa, toimintaa koko Suomessa. SY-20122010-881

Tilitoimisto Tampereella, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan teollisuuden logis

tiikka- ja pakkaustoimintayritys tai osuus. Toimintaa koko

Suomessa ja ulkomailla. Omat/ vuokratut toimitilat.

Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Kuljetusten puupakkaukset.................... 370 000 Rakennusteoll. tukkukauppa.............. 4 000 000 Alumiinisten ikkunoiden ja liukuovien valmistus.............................1 500 000 Hirsitalojen valmistus..............1 349 000 + kiint. Rakennusalan erikoisliiketoiminta........730 000 Graafisen alan erikoisosaaja..................650 000 Kuljetusliike.............................................650 000 Keittiötasojen ja fasaadiosien valm.......490 000 Elektroniikkateollisuuden tuotteet....... 400 000 Leipomo kahvilamyymälä...................... 400 000 Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita................................325 000 Kuljetusten puupakkaukset..........300 000 + vrst Hautaustoimisto ja kukkakauppa.......... 270 000 Erikoisrakentamista.................................172 000 Kuntosali...................................................130 000 Pizzeria .....................................................125 000 Sisustuskangaskauppa............................120 000 Musiikkibaari Turussa..............................120 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa............60 000 20 % osuus ravintolisäalan yrityksestä....55 000

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

SY-22122010-884

Ostetaan tilitoimisto PohjoisPohjanmaalta. Liikevaihto 50 000 - 500 000 €. Omat toimitilat. SY-03122010-869

SY-14012011-913

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

24.2.2011

Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät lähes 250 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa www.yritysporssi.fi

N:o 1 • Tammikuu 2011

PARHAAT PALVELUT

■

PARHAAT PALVELUT Parhaat palvelut

PARHAAT PALVELUT

■

Svensk resumé PARHAAT PALVELUT

Sakkunnig guide för iståndsättning av vattendrag

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Centralförbundet för Fiskerihushållning har gett ut en guide för iståndsättning av vattendrag som är den modernaste och mest omfattande i sitt slag i Norden. Den färska guiden på 278 sidor är ett standardverk för alla som är intresserade av eller arbetar med iståndstättning av vattendrag. Virtavesien kunnostus heter guiden och den grundar sig på en artikelserie i tidningen Suomen Kalatalouslehti åren 2005 – 09. Artikelserien är nu uppdaterad, kompletterad och rikligt illustrerad. Författare är fiskeribiolog Anssi Eloranta vid Mellersta Finlands NTM-central. Han säger att ett hårt utnyttjande under århundraden har helt förstört stora delar av våra rinnande naturvatten. Eloranta har varit med om att planera och leda ca 150 olika iståndsättningsprojekt sedan början av 1980-talet. – Det fortsatta hotet mot vattendragen å ena sidan och den ökade förståelsen för livskvalitet å andra sidan har bidragit till att istånsättningsprojekten nu betraktas som viktiga och brådskade internationellt sett, säger Eloranta.

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® Tietokone-lehden testivoittaja Monipankki integroidusti NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Testivoittaja

Disponentbranschen synas

NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

Bostadsminister Jan Vapaavuori har tillsatt en utredningsgrupp bestående av ekon.dr. Kaj Hedvall, ekon. mag. Tuuli Kaskinen och fil. mag. Matias Johansson med uppgift att utreda disponentverksamhetens nutillstånd i bostadsfastigheter och hela branschens utvecklingshinder. Åtgärder som syftar till att utveckla disponentverksamheten kommer att föreslås utsgående från utredningen. Av de nuvarande disponenterna går en stor del i pension under de närmaste åren. – Service och underhåll utgör de centrala elementen i disponentverksamheten. Kraven har dock blivit mångsidigare. Byggnadsbeståndets höga ålder ökar behovet av reparatiosbyggande. Här är disponenten igen i centrum, säger bostadsminister Jan Vapaavuori. Disponenterna måste vara förtrogna med mycket annat än underhåll. Att förstå kundens behov är det viktigaste.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Yritykset Mauri Kivistö teollisuusbisnekseen

FP-Tamar myi MBO-kaupalla aurinkosuojatuotantonsa

Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mauri Kivistö hankki vuoden vaihteessa enemmistön Oy Ergo-Istuimet Ab -nimisestä yrityksestä. Ergo-Istuimet Oy on Tampereella sijaitseva veneistuimia valmistava yritys, jonka asiakkaita ovat merkittävimmät suomalaiset venevalmistajat. Ergon henkilökuntaan kuuluu 8 henkilöä. Vuonna 1966 perustetun yrityksen tuotevalikoimaan on kuulunut istuimia mm. linja- ja hen-

Tamperelainen FP-Tamar Oy on myynyt aurinkosuojatuotteiden valmistusta, maahantuontia ja myyntiä käsittävän liiketoimintansa MBO-kaupalla Tampereen Markiisi Oy:lle. FP-Tamar Oy keskittää toimintansa rakentamiseen liittyviin tuotteisiin. Liiketoimintakaupan yhteydessä FP-Tamar Oy:n koko aurinkosuojatuotealueen henkilöstö siirtyi uuden yhtiön, Tampereen Markiisi Oy:n palvelukseen. Samalla FP-Tamar Oy:n toiminimi

Mauri Kivistö

kilöautoihin, ruotsinlauttoihin ja huviveneisiin, mutta nykyisin yritys on keskittynyt ainoastaan huvi- ja työveneiden istuinten valmistukseen. Ergo-Istuimet Oy:n perustaja Raimo Mäkinen jatkaa perheineen yrityksessä vähemmistöosakkaana. Uuden yrityksen tarkoituksena on kasvattaa nykyisin yhden miljoonan luokassa olevaa liikevaihtoa voimakkaasti lähinnä vientiin panostamalla.

muutettiin FP-Tuotteet Oy:ksi. FP-Tuotteet Oy keskittää jatkossa toimintansa rakentamiseen liittyvien tuotteiden ja komponenttien, tilanjakotuotteiden, kuten taiteovien, siirtoseinien, äänieriste- ja taitto-ovien, suihkuseinien ja -ovien sekä verhokiskotuotteiden ja muiden alumiinivalmisteiden, kuten murtosuojatuotteiden tuotantoon ja myyntiin. Yhtiö on tällä hetkellä yksi Suomen johtavista asunto- ja kokoustilanjakotuot-

Tunnustuspalkinto Sievin Jalkineelle

Kotimaisuus nostaa Jopoa

Professori Pentti Kaiteran rahaston palkinto vuodelta 2010 on annettu Sievin Jalkine Oy:lle tunnustuksena yrittäjyydestä, menestyvästä ja laadukkaasta tuotekehityksestä ja tuotantotoiminnasta sekä kansainvälisyydestä. Palkinnon vastaanottivat yrityksen toimitusjohtaja Markku Jokinen ja talouspäällikkö Katja Kemppainen Oulun yliopistolla joulukuussa järjestetyssä tilaisuudessa.

Helkama Velox Oy:n viime kesänä tekemä päätös siirtää polkupyörävalmistusta taiwanilaiselta alihankkijaltaan omalle tehtaalleen Hankoon näyttää onnistuneen. Hankoon palanneen Jopon suosio kasvaa. Vuoden 2010 Jopomyynti oli yli neljänneksen korkeampi kuin ennätyksellisenä vuonna 2009. Hangossa valmistettuja Jopo-polkupyöriä on ollut saatavana syyskuun alusta asti.

Sievin Jalkine on PohjoisEuroopan suurin jalkineiden valmistaja. Sen päätuotteita ovat turva- ja ammattijalkineet sekä armeijan jalkineet Yhtiö valmistaa myös vapaa-ajan jalkineita. Tuotteista noin puolet viedään 25 maahan. Tärkeimpiä vientimaita ovat Pohjoismaat, Saksa, Englanti, Hollanti ja Belgia. Yhtiö on perustettu vuonna 1951. Se työllistää noin 550 hen-

kilöä, joista Sievissä 320, Oulaisissa 150 ja Lapualla 55. – Keskeinen tekijä yhtiön onnistumisessa on henkilöstön vahva sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen, sekä korkea laatu ja tehokkuus läpi koko organisaation. Sievi pyrkii luomaan parhaat edellytykset laadun tekemiseksi suomalaisella työllä, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Markku Jokinen.

– Jopoa on myyty erittäin hyvin myös talviaikaan hurjista kinoksista huolimatta. Useat jälleenmyyjämme ovat tilanneet lisää pyöriä jo tässä vaiheessa kautta. Jopo löysi tiensä myös pukinkontteihin, kertoo Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Alkuperäistä Jopoa valmistettiin vuosina 1965 – 1974. Uudelleen

teiden valmistajista. – Tulemme panostamaan jatkossa entistä vahvemmin rakennusliikkeiden ja rautakauppasektorin tuotteiden ja palveluiden alueille. Näissä kasvu- ja kehitysnäkymät ovat Suomessa ja lähialueilla tulevaisuudessa lupaavat, toteaa FP-Tamar Oy:n toimitusjohtaja Ari Kurvi. Tampereen Markiisi Oy puolestaan vastaa nyt aurinkosuojatuotteiden valmistuksesta, maahantuonnista ja myynnistä.

Tampereen Markiisi Oy:n yhtenä pääosakkaana ja toimitusjohtajana aloittava Matti Salminen arvioi aurinkosuojaustuotteiden menekin kasvavan jatkossakin. – Yhtiöllämme on pitkät perinteet ja vahva markkina-asema Tamar-tuotemerkin puitteissa. Aurinkosuojauksella saavutetaan merkittäviä etuja niin energiansäästön kuin asumismukavuudenkin alueella, Salminen sanoo.

lanseerattu Jopo palasi markkinoille vuonna 2000. Jopoa valmistettiin muutaman kauden ajan alihankintana Taiwanissa. – Olemme pystyneet luomaan muutamia uusia työpaikkoja ja lisääkin on syntymässä, Jari Elamo sanoo.

Palkintona mielenrauhaa Lakipalveluyritys Fondia on käynnistänyt toista kertaa Voita Lakiosasto – kisan, jossa se ottaa yhden yrityksen kaikki päivittäiset lakiasiat maksutta hoidettavakseen loppuvuoden ajaksi. Kilpailuun voivat osallistua kaikki yritykset, jotka haluavat antaa lakiasiansa yritysjuridiikan asiantuntijoiden hoidettavaksi. Kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa http://www.fondia.fi, ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 7.3.2011. Hyvin hoidetut lakiasiat muodostavat perustan yrityksen kasvulle, mistä syystä haluamme antaa yhdelle yritykselle mahdollisuuden viettää huoleton loppuvuosi tietäen, että Fondia huolehtii yrityksen kaikista päivittäisistä lakiasioista, yhtiön markkinoinnista vastaava Lena Ioka kertoo kilpailun taustoista. Fondia on vuonna 2004 perustettu liikejuridiikkaan erikoistunut yritys. Yhtiöllä on toimipisteet Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Fondian työntekijämäärä ylitti syksyllä 2010 jo 70 henkilön rajapyykin.

N:o 1 • Tammikuu 2011

Svensk resumé Skärgårdssmak på båtmässan Skärgårdssmak, som värnar om skärgårdens matkulturarv, öppnar vid februari månads båtmässa ett kafé som frästar mässbesökarna med skärgårdsprodukter direkt från småproducenterna i skärgården. Man kan njuta av bl.a. Stallhagen-bryggeriets öl och laxmackor med lax från Raumo och bröd från Rosala. I skärgårdskvarteret finns också en stor utställning av naturfotografen Janne Grönings fotografier. Även hantverksprodukter finns att köpa till hemmet och till båten. På hantverkarnas avdelning presenterar bl.a. Åbolands hantverk r.f:s medlemsföretag sina alster. Vene 11 Båt -utställningen går av stapeln i Helsingfors och mässkatalogen finns på www. venemessut.fi

Nya affärsbyggnader måste ha vattenmätare i varje lokal Sedan början av året måste alla nybyggen större än en bostadslägenhet ha vattenmätare i varje bostad. Nya kontors- eller affärsbyggnader måste också ha egna vattenmätare i alla lokaler. Den bakomliggande tanken är dels att spara vatten och energi, dels att fördela kostnaderna rättvist enligt verklig förbrukning. Mätarna måste vara sådana att det går att följa med förbrukningen av både kallt och varmt vatten. Av Finlands totala energiförbrukning utgör enbart bostädernas vattenförbrukning ca fem procent. Nya vattenmätare blir senare obligatoriska även i samband med större saneringar av gamla rörsystem.

SKAL påminner om den rekordhöga kostnadsnivån Åkeriernas organisation SKAL påminner sina kunder om transportkostnadernas allt snabbare ökning. Särskilt bränslepriserna har gått upp rejält. I fjol steg dieselbränslets pris ca 20 procent. En ökad bränslekostnad på 20 cent per liter innebär en årlig kostnadsökning om 15 000 euro för ett medeltungt lastfordon. Transportkostnadernas helhetsindex uppnådde i november 2010 värdet 120,8. Därmed har indexet överskridit medeltalet 119,2 som noterades toppåret 2008. Förutom dieselpriserna har reparations- och servicepriserna (+3,5 %) och försäkringskostnaderna (+3,8 %) gått upp.

Ny datatjänst om företag Virre heter Patent -och registerstyrelsens nya databank om företag och stiftelser. Från Virre får man snabbt t.ex. handelsregisterutdrag och bokslut. Virre på www.virre. fi kan användas få finska, svenska och engelska. Genom registrering kan man återkomma till uppgifterna under en månads tid. Ifall man använder Virre ofta kan man ingå ett särskilt avtal varvid användaren faktureras månatligen. Då kan vissa tjänster fås till rabatterat pris.

Översättning av Pekka Sörensen

Miljöministeriet gör det svårt för sm-företagen inom sophanteringen det gäller den under beredning varande avfallslagen så har miljöministeriet mera hört på de stora kommunala •och•Närandra offentliga aktörerna än på de privata sophanteringsbolagen, säger Pirjo Rytkönen, ordförande för Miljöföretagens Förbund. Jouko Lantto, text Juha Ahonen, bild

e avtalsbaserade soptransporterna, dvs. de som fastighetsägaren ordnat, bibehålls formellt men i praktiken har den här möjligheten helt urvattnats med stränga regler, en överkommunal nämnd, olika rapporteringsförpliktelser och övergångsregler. Det hävdar Pirjo Rytkönen med 20 års företagarerfarenhet av branschen. – En väsentliga ändring är att alla möjligheter till jämlikhet slopas. Framöver är det främst den av kommunen ordnade sophanteringen som gäller för de enskilda kunderna och den sk. avtalsbaserade hanteringen är en avvikelse från huvudregeln. Ett annat stort problem är förpackningarna. I dag är det främst privatföretagen som samlar in fastigheternas förpackningar. Men nu tänker man överlåta förpackningarna till de kommunala sophanteringsbolagen.

Ifall regeringens förslag inte ändras, försvinner de privata sophanteringsbolagen nästan helt inom de närmaste fem åren, förutspår en bekymrad Pirjo Rytkönen. Hela frågan har präglats av oriktiga påståenden om de privata bolagen. Man har bl.a. låtit påskina att glesbygdens sop-

hantering inte skulle intressera företagen. Så är det inte. Därtill har man hävdat att det är kommunerna och de privata bolagen

jussi järventaus:

Valfinansiering acceptabelt och behövligt Lotta Tammelin, text

n öppen och laglig valfinansiering är acceptabelt och behövligt, inte lömskt rofferi. Var och en besluter förstås själv om man vill ge pengar eller inte, påpekar FiF.s vd Jussi Järventaus. Hela fjolåret var medierna fulla av snaskiga avslöjanden om valfinansieringen. Om det inte var flygbiljetter så var det t.o.m. tvättmaskiner som spökade. På det hela taget framstod valfinansieringen i en rätt tvivelaktig dager. Jussi Järventaus gillar inte tonen i den allmänna debatten. Han påpekar att det inte är något skummt med valfinansiering så länge spelet är öppet och rent. – Finansiering behövs för att även de som inte har råd att sat-

Ohederliga styrelsemedlemmar har en klart negativ inverkan på företagets ekonomi och verksamhet, har professor JuhaPekka Kallunki kommit till i sin undersökning. Tjugo procent av medlemmarna i svenska börsbolags styrelser har av domstol blivit dömda för brott. Tre procent har blivit prickade för personlig betalningsstörning och ca två procent har suttit i tre eller fler styrelser för bolag som gjort konkurs. Sådana här styrelsemedlemmar har en rentav överraskande negativ inverkan på företagets lönsamhet, visar undersökningen. – Rönen tyder på att stor vikt måste fästas vid de centrala beslutsfattarnas bakgrund, säger prof. Kallunki i sin rapport som publicerats i Suomen Asiakastieto Oy:s tidning Majakka 2/2010. Kontrollen kan göras i samband med boksluts- och riskanalysen men naturligtvis även då nya styrelsemedlemmar utses. – T.ex. i corporate governance -koden kan man precisera hurudana bakgrundskontroller sty-

relsens medlemmar ska utsättas för. Även i Finland är det orsak att beakta detta, konstaterar Kallunki. Uppgifter i brottsregistret utgör inte kreditupplysningar och uppgifterna kan inte användas till att klassificera personer eller företag.

Konkurs överraskar även revisorer. I en annan artikel i

Majakka-publikationen rapporterar prof. Stefan Sundgren och mag. Nina Sormunen om sin forskning enligt vilken revisorerna ytters sällan kan förutsäga om/när företaget går omkull. Forskarna gick igenom de sista revisionsberättelserna hos 1 300 konskursföretag. Endast för fem(!) procent av företagen hade revisorn påpekat att en fortsatt verksamhet är diskutabel. – Procentandelen är oroväckande låg och tyder på att revisorerna är ovilliga att anpassa sina berättelser efter företagens verkliga verksamhetsförutsättningar, skriver Sundgren och Sormunen.

Österbottniska företag donerade 58 000 euro till universitetet

Utbudet rasar. Pirjo Rytkö-

nen ogillar ministeriets modell som innebär att sophanteringen blir ensidigare och de privata branschföretagen får det svårare. – Genom att insamla obehövliga uppgifter om soptransporterna kan man bevisa att det privat systemet är dyrt och byråkratiskt. Därför blir det lätt att inför sophanteringsnämnden argumentera mot ett avtalsbaserat system.

Ohederlig styrelsemedlem tär på företagets resultat

sa egna pengar ges en möjlighet att ställa upp t.ex. i riksdagsval. I dag kan man inte ha framgång i val utan pengar.

Medlemsavgifter inte i blöt.

Som organisation har FiF alltid varit mycket restriktiv när det gäller valfinansiering. Samma linje kommer att tillämpas även i framtiden. – Vi har kanske på sin höjd kunnat köpa biljetter till tillställningar som kan betraktas som partiernas huvudseminarier. Understödet har alltså varit ytterst knappt. Härtill har vi uttalat oss vid olika partiers valmöten. Så gör vi i viss mån även nu, uppger Järventaus. Enligt Järventaus anser medlemkåren att FiF:s ska påverka direkt och inte genom valfinansiering. Medlemsavgifterna är av-

Valfinansieringen tryggar en viktig funktion inom demokratin. Jussi Järventaus

sedda för den operativa, direkta intressebevakningen där beslutsfattarna är målgruppen.

som tvistar. Inte heller detta stämmer. I kommuner med avtalsbaserat system är kommunen och företagarna någorlunda

ense om hur systemet borde utvecklas. Det är de kommunala och privata sophanteringsbolagen som inte drar jämnt.

Sanssi-kortet har sysselsatt endast var sjätte ungdom Sanssi-kortet för förbättrad sysselsättning av unga togs i bruk i fjol somras. I.o.m. mitten av december hade 18 500 nyutexaminerade arbetslösa unga under 30 år fått kortet. Av dessa hade 3 200, dvs. mindre än var sjätte, hittat ett jobb. Med kortet bevisar de unga för sina arbetsgivare att de kan beviljas lönebidrag för bestridande av deras lönekostnader. För erhållande av bidraget måste arbetsgivaren inlämna en ansökan till AN-byrån vid NTMcentralen innan anställningen börjar. Arbetsgivaren måste också uppfylla vissa kriterier.

Bidraget t.o.m. 550 e per månad. Lönebidraget är högst 550 euro per månad och den utbetalas högst för 10 månader. Ifall arbtsgivaren ger de unga läroavtalsutbildning utbetalas lönebidrag för hela utbildningstiden. Arbetsgivare kan vara en kommun, ett företag, en förening, en stiftelse eller ett socialt företag,

men inte staten. Sanssi-kortet är avsett särskilt för under 30-åriga nyutexaminerade med yrkesexamen som ännu inte fått något jobb. Från grundskolan och gymnasiet utkomna förpassas i första hand till vidareutbildning. Nedre åldersgränsen för Sanssikortet är 17 år. En förutsättning för bidraget är att den unga peronen är anmäld som arbetslös arbetssökande vid sin AN-byrå. Lönebidrag kan beviljas både för visstidsanställningar och för ordinarie anställningar som pågår tillsvidare.

Vasa universitet utvecklar servicebusiness för verkstäder

Pekkarinen utreder att skära i stödet till storföretag

Allmänt bindande kollektivavtal översätts även till svenska

Tekes finansierar två nya program som ska skapa toppkunnande för serviceverksamheten inom den finska metalloch verkstadsindustrin. Vasa universitet är med i forskningsprogrammet Framtidens industriella tjänster (FutIS). Vasa universitets andel av Tekes-pengarna för 2011-12 är en miljon euro. Under åren 2010-2015 finansierar Tekes olika projekt för sammanlagt 28,4 Meur. Till Vasa universitets nätverk hör 19 inhemska företag, nio forskningsgrupper och deras internationella partners.

Arbets- och näringsministeriet tar fasta på kravet, framfört av ETLA och vissa höjdare i näringslivet, att skära särskilt i de bidrag som stöder storföretagen. Det påpekar näringsminister Mauri Pekkarinen. Tekes-finansieringen och finansieringen av export och internationalisering utgör det främsta offentliga direktstödet till storföretag. Det här stödets andel av företagens egna FoU- och exportsatsningar är under 10 procent. Enligt Pekkarinen har det direkta offentliga företagsstödet i Finland varit klart mindre än inom EU i genomsnitt och mindre i förrhål-

Regeringen föreslår en lagändring enligt vilken allmänt bindande kollektivavtal i framtiden utges även på svenska. Enligt förslaget översätts och utges kollektivavtalen av nämnden för fastställande av kollektivavtals allmänt bindande verkan vid social- och hälsovårdsministeriet. För nuvarande utges kollektivavtalen på webben på finska eller svenska beroende på det språk som avtalen varit författade på när arbetsmarknades parter levererat avtalen för utgivning. Oftast har kollektivavtalen utgetts endast på finska. I och med att allmänt bin-

lande till nationalprodukten än t.ex. i Tyskland, Frankrike, Sverige och Danmark. – Nu vill vi i samråd med näringslivet göra en noggrann uppskattning av hur och var vi kunde skära i de stöd och bidrag som går till storföretagen. Detta hinner vi bra med ännu under nuvarande valperiod. Eventuella nedskärningar skulle underlätta balanseringen av statsbudgeten under kommande år. – Det ligger dock i Finlands intresse att finländska sm-företag garanteras fortsatt finansiering enligt EU-regler och genom EU, konstaterar Pekkarinen.

Mauri Pekkarinen utreder möjligheterna att skära i storföretagsstödet. Sm-företagens finansiering måste dock tryggas, anser han.

dande kollektivavtal måste iakttas av alla arbetsgivare måste avtalen kunna tolkas lätt oavsett språk. Det översatta avtalet skulle dock inte vara rätsligt bindande. Ifall kollektivavtalet och dess översättning står i konflikt, bör man enligt lagförslaget följa det ursprungliga (finskspråkiga) avtalet. De översatta avtalen kommer att vara till stor hjälp för svenskspråkiga arbetsgivare, arbetstagare och arbetarskyddsinspektorer. Med den nu föreslagna reformen vill man trygga de svenskspråkigas och ålänningars språkliga rättigheter.

Sex företag och en stiftelse donerade sammanlagt 58 000 euro till Vasa universitet den 14 december. Donatorerna är: SK Tuote Oy från Korsholm, Serres Oy fr. Kauhajoki, Oy Elkamo Ab fr. Jakobstad, Ilmajoen Sähkökoje Oy fr. Ilmajoki, Nipere Oy fr. Östermark och Autoliike Lähdemäki Oy fr. Vasa. Stiftelsen Tieto-opin ja informatiikan säätiö representerades av UPC Communication Center fr. Vasa. Företagen är verk-

samma inom industri, handel och it. Många har varit familjeföretag under flera generationer. Härtill har representanter för donatorföretagen deltagit i Vasa universitets fortbildning på kurser om balanserad tillväxt. Det handlar om ett innovativt, 1,5 år långt program som riktar sig till ägarföretagare. Under kursen har bestående nätverk skapats mellan företagarna och en del av de olika årskursernas deltagare sammankommer fortfarande.

Tullen vill ha säkerhetsuppgifter av sina kunder i förväg Tullen vill att kunderna anmäler elektroniskt säkerhetsuppgifterna innan varorna anländer till EU:s yttre gräns. Detta gäller för all kommersiell trafik inom hela EU fr.o.m. början av 2011. De deklarerade säkerhetsuppgifterna underlättar riskanalysen och syftar till att hindra farliga varor från att överskrida gemenskapens yttre gränser. – När kunden sänder uppgifterna elektroniskt i förväg blir det lättare och pålitligare att gö-

ra riskanalysen inom hela EU, säger tullöverinspektör Veijo Alatalo. Trafiken stoppas inte om deklarationen fattas efter 1.1.2011 men färden blir långsammare när riskanalysen görs utgående från dokument och andra tillgängliga uppgifter. Den nya bestämmelsen gäller all kommersiell varutransport – per flyg, järnväg, fartyg eller bil – men inte privatresenärers varor avsedda för personligt bruk.

Företagandet är en livsstil För mig. Jag är medlem av företagarföreningen. Ju fler vi är, desto starkare är vår förening. kom med du oCksÅ!

Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center

N:o 1 • Tammikuu 2011

Kovan lajin lukemisto.

! a t a l i t a t s i Mu

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.