YrittajaSanomat 2/2010

nro 2 • HELmikuu 2010

suomen yrittäjät • företagarna i finland • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti • yrittajat.fi

Magnum Oy

sa s a k SYT n turvana jä yrittä 5 vuotta ! jo 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Johanna Närvä:

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma:

sivu 10

sivu 9

Verkosto vahvistaa

Kuntapalvelut pelastettava Edellytyksiä paikalliseen sopimiseen

Osinkoverotukseen tarjotaan vain huonoja malleja

ei kuulu mitään hyvää osakeyhtiöyrittäjille.

•Julkisuuteen •Hetemäenonverotyöryhmästä tuotu neljä osinkoveromallia, joista Suomen Yrittäjät ei voi

kelpuuttaa yhtäkään.

Mallien suurin heikkous on yrittäjäkannusteiden puuttuminen tai huonontuminen. Osinkoverotus kiristyy.

Suomen Yrittäjät puolustaa nykyistä verotusta. Se on vahvistanut yritysten taseita.

fu

tu

re

ima

geb

ank

•• ••

Moni yrittäjä kokee, että lisäämällä paikallista sopimista, yritystoiminta saataisiin kilpailukykyisemmäksi ja selviytyminen poikkeusoloissa olisi helpompaa. Jos päättäjät edellyttävät työnantajilta sosiaalista vastuuta ja ties mitä matalasuhdanteissa, pitää antaa yrityksiin edellytykset viedä yritystoiminta taantuman yli ehjänä, lietolainen yrittäjä Mika Mäkinen muotoilee. sivu 5 GYMICOM

sivu 3

Kasva, hyvä yritys, kasva! on kansainvälisesti vertaillen vähän • •Suomessa nopean kasvun yrityksiä.

Riikka Kovala, teksti

››Hallituksen kasvuyrittäjyyttä edistävät› ohjelmat eivät vakuuta 29-vuotiasta yrittäjä Antti Vilpposta. Pohjoismaisia startup yrityksiä seuraavan verkkomedian ArcticStartupin perustanut Vilpponen on miettinyt kerran jos toisenkin kannusteita ja esittääkin alkavien yritysten tukemiseen tuloveron kevennystä yritystoiminnan ensimmäisille vuosille. − Mekin teimme ensimmäisenä vuon-› na kovalla työllä ihan marginaalisen voiton, eikä valtio paljoa tee muutamien tuhansien eurojen verotuloilla, mutta yrit-

täjät pystyvät tekemään sillä yllättävän paljon.

Suomessa on hyvä yrityshautomo- ja kiihdyttämöpalveluverkosto kasvuyritysten tarpeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt uudella konseptilla Tekesin ja aloitusrahasto Vera Oy:n kanssa kuusi yrityskiihdyttämöä vuodesta 2008 alkaen. Kiihdyttämöjä toimii mm. elintarvike-, ympäristöteknologian ja me-› diateknologian alalla.

sivu 12

Juuri näin Luovassa työilmapiirissä on lupa tehdä tyhmiä kysymyksiä.

Kristiina Aaltonen

Äänemme Euroopan Unionissa käsittelyyn on tulossa •merkittäviä •EU:n instituutioiden asioita, kuten kansalaisaloitteen tekninen toteutus, EU2020 ja ilmastoasiat. sivu 16

Testamentista apua sukupolvenvaihdokseen jonka •perintöverotus •KHO hyväksyiontestamenttimallin, tähän asti estänyt. Asia on silti vaikea.

sivu 19

Kuperkeikkoja ja liikunnan iloa Lasten ja nuorten kuntoklubi GYMillä ei nostella rautaa, eikä kilpailla verenmaku suussa. Ainutlaatuinen liikeidea on nyt monistumassa myös franchising-ketjuksi. sivu 15

02

Nro 2 • Helmikuu 2010

Hinnat alkaen FordTransit Trend 300S 85 hv (CO2 214 g/km) 24.840 € + arvioitu autovero 4.489,41 € kokonaishinta 29.329,41 € + toimituskulut. Malliston CO2 alkaen 189 g/km. www.ford.fi

FordTransit - Huippumallisto, huippuvarustelu, uudet hinnat.

Ford Transit on ratkaisu kaikkiin kuljetustarpeisiin. Mallistosta löydät etu-, taka- ja nelivetomallit, laajan moottorivalikoiman (85-200 hv) ja lukuisia kuormatilavaihtoehtoja (5-14 m3).

Lisäksi Ford Transit Trend -mallien huikea vakiovarustus jättää muut varjoonsa. Malleista löytyvät mm. ESP ja mäkilähtöapu, ilmastointi, polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella, sähköikkunat, lämmitettävä tuulilasi, kauko-ohjattava keskuslukitus, sähkösäätimet ja lämmitettävät ulkopeilit, vakionopeudensäädin, radio/CD-soitin ja Bluetooth-handsfree.

Ford Transit Trend malliston hinnat nyt alkaen 29.329,41 € Uusi Ford Transit Connect ja uusi Ford Ranger sekä muu mallisto nyt Ford liikkeissä. Tervetuloa koeajolle.

FordHyötyajoneuvot

Feel the difference

ESPOO: Automaa Espoo • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HUITTINEN: Levorannan Autoliike • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy y • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy y • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta a • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescarr • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta ja Vauhti-Vaunu • LOHJA: Uudenmaan Auto • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany y • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Autoliike Viescar ja Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Veho Autotalot Turku • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: Salon Automyynti • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J.Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere Ford ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku Ford • TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Wetteri • VANTAA: Automaa Vantaa a • YLIVIESKA: Autoliike Viescarr • www.ford.fi

03

Nro 2 • Helmikuu 2010

Elinkeinopolitiikka

Osinkoverotuksen uusi malli vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen

pörssiin listaamattomien yhtiöiden verotuksen uudistamisesta – kiristämisestä – kuumenee. Asiaa valmistelevan • •Keskustelu alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa, mutta väliaikatietoja on jo tiedossa.

Jouko Lantto, teksti

››Alivaltiosihteeri

Martti Hetemäen johtaman verotyöryhmän tehtävänä on arvioida verojärjestelmämme muutostarpeita ja tehdä esityksiä uusista suuntalinjoista, veroasiantuntija Satu Grekin Suomen Yrittäjistä summaa. Hänen mukaansa taustalla on myös ajatus, että työryhmän esityksistä syntyisi vaaliteemoja kevään 2011 eduskuntavaaleihin. − Yleistavoitteena on, että verojärjestelmä tukee kestävää talouskasvua ottaen huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset sekä kansainvälisen kilpailukyvyn.

Tämänhetkinen tieto on, että työryhmä antaa välimietinnön toukokuussa 2010, ja että se käsittelee kokonaisuutena pääoma- ja ansiotulojen verotusta, osinkoverotusta ja arvonlisäverotusta. Järjestöjä kuullaan helmikuussa. Kuulemisten pohjaksi on julkaistu VATTin laskelmat neljän osinkoveromallin vaikutuksista.

Laskelmissa on tarkasteltu mallin vaikutusta investointeihin, eli kohteleeko osinkoverotus eri tavoin omalla tai vieraalla pääomalla rahoitettuja investointeja, Grekin selittää. − Suomen Yrittäjät puolustaa voimakkaasti nykyistä osinkoverojärjestelmää. Sitä ei voida katsoa osoitetun huonoksi, vaan pikemminkin erinomaiseksi.

Vakavaraisia ja työllistämiskykyisiä Grekinin mukaan nykyisen pkyritysten osittaisen yhdenkertaisen osinkoverotuksen ansiosta yritykset ovat vakavaraisia sekä taantumansieto- ja työllistämiskykyisiä. Esitettyjen mallien heikkous on yrittäjäkannustinten puute tai niiden huomattava heikkeneminen, Yrittäjien veroasiantuntija huomauttaa. − Esitetyt osinkoveromallit eivät tukisi varojen sijoittamista omaan yritystoimintaan, ja muut sijoitusmuodot tulisivat houkuttelevammiksi. − Mallien heikkoutena on myös se, että pk-yritykseen sijoittaminen nähdään riskiltään korkeintaan kiinteistösijoittamiseen tai joukkovelkakirjalainoihin verrattavana, ja tuottovaade on mitoitettu liian alas.

Yrittäjiä uhkaa osinkoverotuksen kiristäminen – Suomea satamalakko

Omistajuuden näkökulma hukassa Kritiikkiä valtiovarainministeriön malleille on tullut myös muualta. Esim. Helsingin Sanomissa 11.2.2010 kerrottiin näyttävästi, kuinka arvostetut verotuksen tutkijat arvostelevat verotyöryhmän linjauksia.

Yhtä lailla kritiikkiä on osoitettu itse medialle, jonka on sanottu olevan tässä asiassa asenteellinen väittäessään, että yrittäjät keinottelisivat nykyi-› sellä verojärjestelmällä. Oireellista myös on, että ns. akatee-› minen maailma näyttää itse olevan hyvinkin erimielinen osinkoverotuksen kehittämissuunnista. Yrittäjyyden professori Markku Virtanen konkretisoi asiat näin: − Yleisesti esim. Heikki Niskakangas (työryhmän varapuheenjohtaja) perustelee väitteitään taloustieteellä. Jos tarkastellaan asiaa yrittäjyystutkimuk-

Suomen Yrittäjien pu-

Vakavarainen, suomalaisomistuksessa oleva yritys on paras lamalääke.

Markku Virtanen

sen näkökulmasta, kaikki hänen argumenttinsa, samoin kuin muidenkin rahoitusgurujen argumentit, voidaan melko perusteellisesti kumota.

Omissa tutkimuksissamme suomalaisista kasvuyrityksistä yrittäjien motiivit ja kannusteet ovat selkeästi osoittaneet julkisuudessa esitetyt näkemykset osingoilla kikkailusta virheellisiksi, Markku Virtanen painottaa ja kysyy: − Miten saataisiin myös yrittäjyyden ja suomalaisen omistajuuden näkökulma esille tässä keskustelussa, jota vievät eteenpäin kansantalous- ja oikeustieteilijät?

Nykymallissa oikeansuuntaiset kannusteet Heikki Niskakankaan mukaan nettovarallisuuteen perustuva veromalli kannustaa välttämään

valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SY:n puheenjohtaja Jarkko Wuorinen vaihtoivat näkemyksiä yritysverotuksen kehittämisestä SY:n puheenjohtajaseminaarissa Helsingissä. riskiä. Olemme eri mieltä veromallin kannustavuudesta, Markku Virtanen painottaa. − Vuoden 1993 nettovarallisuusperusteinen veromalli on ollut kannustinvaikutuksiltaan parasta, mitä suomalaisille yrityksille verotuksessa on tapahtunut.

Virtasen mukaan edellisen laman aikaan yritysten omavaraisuusasteet olivat surkeita.

Suuri osa niistä yrityksistä, joilla ei ollut oman pääoman puskuria, meni nurin. Vuodesta 1993 alkaen verotus on kannustanut yrityksiä kerryttämään omia pääomia. Verotus on kannustanut erityisesti perheyrityksiä ja suomalaista, kasvollista omistajuutta, Virtanen selittää. − Mikä voisi olla parempi lamalääke kuin vakavarainen suomalaisessa omistuksessa oleva yrityskanta?

Ministeri Katainen

Verotyöryhmän esitykset poliittista käsittelyä vailla Riikka Kovala, teksti

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen

verotyöryhmän esityksiä ei ole vielä poliitti-› sesti käsitelty, valtiovarainministeri Jyrki Katainen rauhoitteli Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöjen puheenjohtajia helmikuun alussa Helsingissä. Toisaalta Katainen totesi, että meillä on historiallinen tilaisuus tehdä verotuksen kokonaisuudistus. − Olemme kokeilleet joitain vippaskonsteja, kuten ensimmäisen työntekijän palkkatukea.

Nyt pitää laittaa isot palikat kuntoon.

Katainen kertoi henkilökohtaisen veroajattelunsa kulkevan niin, että palkkavero ja yhteisövero ovat kaksi sellaista veroa, joita ei pidä

mennä nostamaan. − Vielä on elvyttämisen aika. Sopeutus ei ole vallitsevan suhdanteen kannalta fiksua, nyt on aika tehdä rakenteelliset uudistukset. − Uskon, että tarvitsemme joidenkin verojen nostoa tilapäisesti. Sen jälkeen tarvitsemme julkisen sektorin tehostamista, menojen supistamista ja työurien pidentämistä.

Työurien pidentäminen on Kataisen mukaan vaihtoehto verojen korottamiselle ja menojen supistuksille. Nyt on myös aika uuden talouden luomiselle. Satsaaminen osaamiseen, kilpailukykyisen ja kotimaisen energian saatavuuteen ja kolmantena verotukseen, Katainen luetteli keinoja aikaansaada uutta.

heenjohtajan Jarkko Wuorisen mukaan yrittäjiä näyttää uhkaavan verotuksen kiristyminen.

Vaikka lopulliset ehdotukset yritys- ja osinkoverojärjestelmän kehittämisestä on tarkoitus tehdä kevään aikana, ovat merkit selvät, Wuorinen summaa. − Verokeskusteluun tuotujen osinkomallien toteuttaminen olisi haitta pk-yritysten toiminannalle ja niiden työllistämismahdollisuuksille.

Kun työryhmän oli määrä pohtia tuottavuuden kasvattamismahdollisuuksia, työllisyyden parantamista ja yrittäjyyden edellytyksiä, niin esillä olleet ehdotukset eivät tue näitä rakenteellisia tavoitteita, Wuorinen korostaa. − Veromallien suurin heikkous on yrittäjyyskannusteiden puute tai niiden selkeä heikkeneminen. Ne eivät tukisi varojen sijoittamista omaan yritystoimintaan, kuten nykyinen pkyritysten osittain yhdenkertainen osinkoverotus tukee.

Yrittäjien puheenjohtajan mukaan kannusteiden karsiminen heikentäisi pk-yritysten taseita ja johtaisi kevyempiin sekä velkapainotteisiin taseisiin.

Työmarkkinoiden huolestuttava tilanne Vaikka tuotannon väheneminen näyttää nyt päättyneen sekä Suomessa että useimmissa muissa länsimaissa, työllisyydessä ja työttömyydessä mennään meillä edelleen huonompaan suuntaan. Onkin hirveän vaarallista, että tällaisessa taloustilanteessa joudutaan vielä pelkäämään satamalakon uhkaa, joka pysäyttäisi ulkomaankauppamme lähes tyystin, Wuorinen sanoo. − Tehtyjen työtuntien määrä putosi viime vuonna arviolta 5 prosenttia, jossa pudotuksessa näkyvät luonnolliset massiiviset lomautukset ja irtisanomiset. Tämä perustieto pitää nyt tallentaa tarkasti kaikkien

työehtosopimuksia valmistelevien henkilöiden ajatuksiin, jotta noususta saadaan pidettyä kiinni.

Yrittäjien mielestä työttömyyslukujen kasvu ja orastavan nousun varmistaminen vaativat syvää solidaarisuutta kaikilta työehtosopimuksia tekeviltä sopijaosapuolilta, Jarkko Wuorinen painottaa. − Nykytilanteessa varaa korkeisiin korotuksiin ei ole, vaan reitti korkeampiin palkkoihin vaatii sellaisen osaamisen hankkimista, joka johtaa korkeampaan tuottavuuteen, joka taas johtaa yritysten liiketoiminnan ja kannattavuuden kasvuun.

Työhyvinvoinnin kehittäminen otettava vakavasti

Kasvavan työttömyyden aikana on syytä muistaa työhyvinvoinnin merkitys sekä työntekijöille että yrittäjille, Yrittäjien puheenjohtaja viestittää. − Työssä jaksaminen vaati sekä yhteiskunnalta että yrittäjiltä huolellista perehtymistä työntekijöiden henkilökohtaisiin työpanoksiin. Voimme joka tapauksessa iloita siitä, että tutkimustietojen perusteella juurin pienet yritykset tarjoavat työntekijöilleen hyvät työolot ja että työntekijät viihtyvät pienissä yrityksissä, joissa omistaja on lähellä työntekijää.

Suomen Yrittäjät jäsenyrityksineen pitävät itsestään selvänä, että yritykset eivät pysty tekemään hyvää tulosta ilman hyvinvoivia työntekijöitä.

Siksi on yhtä luontevaa, että myös yrittäjien jaksamisesta ja hyvinvoinnista on syytä pitää huolta, sillä riskin ottaminen ja vastuu työntekijöistä uuvuttaa myös työnantajayrittäjiä. − Jos yrittäjä ei jaksa, niin seuraukset kertaantuvat helposti myös yrityksen työntekijöiden pahoinvoinnin lisääntymisestä.

Siksi yrittäjien oirehtimiseen on syytä suhtautua riittävällä vakavuudella.

Esitetyt VATTin mallit Satu Grekinin puntarissa

• •Klassinen kahdenkertainen osinkoveromalli

Yhtiön tulosta verotetaan 22 › prosentin yhteisöverolla. Osak-› kaan saamaa osinko on kokonaan pääomatuloa, jonka verokanta on 30 prosenttia. Osingon kokonaisveroaste on siten aina 45,4 prosenttia. Yhtiön netto-› varallisuudella tai jaetun osingon määrällä ei ole merkitystä eikä silläkään, onko yhtiö noteerattu vai ei.

Suosii velkaa Malli suosii velkarahoitusta, sillä velan korot ovat vähennyskelpoisia toisin kuin korvaus omasta pääomasta. Kun järjestelmässä ei ole kannustinta vah-

vistaa omaa pääomaa, on oletettavissa, että yhtiöiden taseisiin kertyneet puskurit heikkenevät.

Tämä vaikuttaa tunnuslukuihin heikentävästi, jolloin kriisiaikana rahoituksen saanti vaikeutuu ja työntekijöiden lomautuksilta ja irtisanomisilta on vaikeampi välttyä.

kannustinta. Tämän vuoksi klassisessa mallissa osakeyhtiö ei olisi enää järkevä muoto matalalla tulotasolla. Muusta lainsäädännöstä johtuvat laajat vastuut eivät kuitenkaan tee henkilöyhtiöstä hyvää vaihtoehtoa monellekaan yrittäjälle.

Ohjaa kiinteistösijoituksiin

• •Muunneltu klassinen malli

Malli ohjaa sijoituksia oman yrityksen sijaan mieluummin kiinteistöihin, metsään ym. yhteen kertaan verotettuihin kohteisiin. Malli voisi suosia niukkavaraisia, suurituottoisia palvelualan yrityksiä, joiden osingot ovat nytkin pääosin ansiotuloa. Koska verokannat ovat kuitenkin korkeat, järjestelmä ei sisällä riittävää yrittäjyyden

Kuten edellä mutta ns. omistajayrittäjien saaman osingon kaksinkertaista verotusta huo-› jennetaan. Huojennus toteutetaan siten, että vuosittaiseen 30 000 euron rajaan saakka osingosta vain 35 prosenttia on veronalaista. Näin saavutetaan 30,2 prosentin kokonaisveroaste, joka vastaa muita pääomatuloja.

Erilaista verokohtelua

Omistajayrittäjä olisi yrittäjä, joka yksin tai yhdessä perheensä kanssa omistaa yhtiöstä vähintään puolet ja työskentelee yrityksessä. Eri omistajille tulisi eri verokohtelu, mikä osaltaan mutkistaa järjestelmää ja tuo rajanveto-ongelmia. Mallissa on samat omaa pääomaa heikentävät vaikutukset kuin edellä.

Mallissa ei ole yrittäjäkannustinta palkkatuloon verrattuna, sillä samansuuruisen palkan veroprosentti on 20 (v. 2010 veroperusteet).

Nettovarallisuudella ei merkitystä Kun nykyistä yhdenkertaisen verotuksen 90 000 euron ylärajaa on kritisoitu siitä, että se kannustaa tyhjentämään yhtiötä

vähintään tämän verran, tätä rajaa voi perustellusti kritisoida tällä argumentilla. Jos huojennettua määrää ei nosta ulos, huojennus on menetetty, eikä se myöskään tuota etuja jäädessään yhtiöön, kun nettovarallisuudella ei ole merkitystä.

• •Muunneltu nykymalli Malli ei muuta listattujen yh-› tiöiden osinkoverotusta nykyi-› sestä. Listaamattomien yhtiöiden yhdenkertaisesti verotettu enintään 90 000 euron alue poistuu. Nettovaroille lasketun 3,5 prosentin tuoton alittavan osingon kahdenkertaista verotusta on huojennettu siten, että veronalaista pääomatuloa on vain 35 prosenttia. Ylimenevä 70

prosenttia on ansiotuloa, kuten nykyisin. Tämä on ainoa malli, jossa on progressiivisuutta.

Malli kiristää sekä pienten osinkojen verotusta (26 % –> 30,2 %), että matalien nettovarojen yrityksiä. Nettovaroiltaan yli 6 miljoonan yhtiöiden jakamissa osingoissa verotus kevenee, kun osinko ylittää 200 000 euroa.

••ACE-malli

Mallissa yhteisöverokanta on edellisistä poiketen 26.

Listattujen ja listaamattomien yhtiöiden kohtelu on sama.

Nettovarallisuudella on merkitystä siten, että sille lasketaan 3,5 prosentin tuotto, joka vä-› hennetään yhtiön tuloksesta ennen yhtiöveron määrää-

mistä. Osinko on saajalleen sataprosenttisesti pääomatuloa (30 %).

Malli saattaa oman ja vie-› raan pääoman samaan asemaan. Koska yhteisöveroa ker-› tyy vähemmän, ei sen kevennysvaraa ole. Malli syö yhtiön kotimaan verotuottoja osakkaiden kotimaan sijaan ja on kansainvälisen verokilpailun väline yhtiöiden sijoittautumisvaltiosta kisatessa. Välillisen omistuksen tilanteissa ACEvähennyksestä ei usein olisi hyötyä, joten järjestelmään siirtyminen aiheuttaisi mittavia yritysjärjestelyjä.

Belgia soveltaa ACE-mallia siten, että käyttämättömän hyvityksen voi siirtää myöhemmille vuosille. Myös Ruotsissa ja Norjassa pk-huojennusta voi siirtää. Tämä ominaisuus

SY puolustaa voimakkaasti nykyistä osinkoverojärjestelmää.

Satu Grekin

olisi harkitsemisen arvoinen Suomessakin. Muilta osin ACE sisältää samat ongelmat kuin muut mallit: kiristää pienten ja keventää suurten verotusta.

04

Nro 2 • Helmikuu 2010

Keskustelu kirje | Kristiina Aaltonen, valmentaja, Novetos Oy

Menestys löytyy asioiden yhdistämisestä uudella tavalla

pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 25. helmikuuta 2010

Yksinkertaista ja oikeudenmukaista

YLÖSOTETTUJA Satamalakon mahdollisuus kauhistuttaa, sillä yritys on täysin ulkomaankaupan varassa. Muutaman asiakkaan toimitukset on saatu siirrettyä kumipyörille, mutta siirto aiheuttaa lisälaskua, mikä heikentää kannattavuutta.

Suominen Kuitukankaat –yrityksen Paul-Erik Toivo Kauppalehdessä

Kansantaloudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka monta tuntia tai vuotta säädetään yleiseksi työajaksi. Kyseinen oletus on teollisen yhteiskunnan jäänne.

Sillä ei ole merkitystä, miten pitkää työ on, vaan miten tuottavaa se on. Åbo Akademin Alf Rehn Turun Sanomissa

AKT:n uhkaamaa lakkoa on lykätty kahdella viikolla eteenpäin. Jos satamien lakko toteutuu, se merkitsisi talouden kääntymistä laskuun.

Elinkeinoelämän keskusliiton Eeva-Liisa Inkeroinen Taloussanomissa

EU:n alueiden komitea on valinnut Uudenmaan Euroopan yrittäjyysalueeksi vuonna 2012. Alueita on kaikkiaan kolme. Titteliä tavoitteli 36 aluetta. Edellytyksenä oli uskottava ja tulevaisuutta ennakoiva toimintasuunnitelma yrittäjyyden edistämisessä.

Uutinen Uusimaassa

Suomessa pitäisi olla käytössä järjestelmä, jolla voisi seurata työntekijän terveystietoja. Terveystietojen pitäisi siirtyä uuden työnantajan tietoon esimerkiksi työntekijän vaihtaessa työpaikkaa

YIT ja Etera toteuttavat Yrittäjätalon Lohjalle. Kohteen on määrä valmistua keväällä 2011. Toimistorakennuksen vuokralaisiksi tulevat mm. Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo ja Yrityskeskus sekä Lohjan Yrittäjät.

Lehdistötiedote

Yrityksen maineelle ei aiheudu korjaamattomia vahinkoja, jos asiat (yt-neuvottelut )on hoidettu vakavasti pohtien.

HRM Partnersin Anitta Niemelä-Anttila Kauppalehdessä

Keskustelu osinkoverotuksen tiukentamisesta ei voisi sattua huonompaan ajankohtaan. Sukupolvenvaihdokset ovat pahoin myöhässä, koska 2000-luvulla on odotettu erilaisia yrittäjille luvattuja verohelpotuksia.

Aronia Groupin Lars Lindholm Kauppalehdessä

Elinkeinoelämän keskusliiton Jukka Ahtela Savon Sanomissa

Jakke Nikkarinen

marjoja ja sieniä, toimimaan kehitysalueilla jne.

Halukkaille tarjottavan veroedun kääntöpuoli – pimeä puoli – on tukirahoitus, subventio, jonka viranomainen antaa hakemuksesta, ja moniin tarkoituksiin.

Yritysstartteja, naisyrittäjyyttä, monia investointeja, vientiponnistuksia, messuihin osallistumista jne. tukirahoitetaan hakemuksesta. Tiedossa kuitenkin on, että subventiot saattavat vääristää kilpailua ja aiheuttaa tukikierteitä. Kun yksi yritys/toimiala pelastetaan, tai sen kilpailukykyä vahvistetaan, kilpailija saattaa joutua ahdinkoon ja avuntarpeeseen.

Verojen kautta vaikuttaminen on tehokasta subventioihin tai pakottamiseen verrattuna, professori Jarmo Leppiniemi on sanonut.

Hänen mukaansa edun saavat ne yritykset, joille kertyy veronalaista tuloa; jatkuvissa tappioissa rämpivät eivät ainakaan tuloverohuojennuksista yleensä hyödy. Lisäksi verotukseen liittyy se hyvä puoli, että verolainsäädännön avulla ennustaminen on helppoa. Yllätysten tuottamia tappioita ja markkinoiden sekoittamista ei subventioiden tavoin tapahdu.

Kun veroilla kannustaminen on yhteiskunnan käytössä olevista keinoista parhaiten markkinatalouteen sopivaa ja kohtuullisen tehokasta, se on kannatettavaa. Itse asiassa se taitaa myös olla hallituksen ainoa tapa huolehtia suomalaisen työn kilpailukyvystä globaalimarkkinoilla.

Kristiina Aaltonen kirjoittaa. ››Oivallus kertoa businesscoachingista yhdistämällä se Picasson elämään ja töihin oli innoittava. Huomasimme ihmisten nauttivan sekä tehokkaasta ajankäytöstä (huvi ja hyöty) että verkostoitumisesta eri alojen ihmisten kanssa ja poikkitieteellisestä ajattelusta. Viini ja tapakset upeassa Cubus-ravintolassa edesauttoivat luovuuden ilmapiirin muodostumista. Edelliseen liittyen; mitä voisi tehdä tänä vuonna toisin, jotta kasvu ja menestys olisivat mahdollisia.

Innovaatio on harvoin mikään täysin uusi keksintö. Kyse on pikemminkin siitä, että yhdistellään vanhoja asioita uudella tavalla. Mitä meillä olisi opittavaa esimerkiksi vanhainkodeilta, päiväkodista, kulttuurista, taiteesta, poikkitieteelliseltä alalta? Tarvitsemme vain rohkeutta lähteä kokeilemaan. Hyvät päätökset syntyvät kokemuksesta, kokemukset taas huonoista päätöksistä.

Mene vanhainkotiin Idealla tulee olla suunta. Tavoitteena on hioa jotain aikaisempaa ideaa, vaikkapa uuden palvelun kehittäminen. Katsotaan asiaa uudelta kannalta. Hyötyjen olisi hyvä olla kohtuullisen hyvin ennakoitavissa ja toteuttavissa melko nopeasti näinä aikoina.

Uuden idean olisi hyvä olla tun-

nelmaa ylläpitävä ja kiehtova, jotta pysymme vireessä. Voisi jopa ottaa harppauksia täysin uusiin suuntiin ja jopa avata aivan uusia aloja. Voisiko se löytyä joltakin ulkomaanmatkalta, kirjasta jota emme kuuna päivänä ole ennen edes vilkaisseet, harrastamalla jotain, joka ei perinteisesti sovi omaan kohderyhmäämme.

Aamuradiosta kuuluu saksalaisen rockabillybandin sovituksia nykypopparin kappaleista, ja saa sen vielä kuulostamaan hienostuneelta. Jos olet kosmetiikkayrittäjä, mene käymään vanhainkodissa ja katso miten siellä eletään ja miten kosmetiikkaa siellä käytetään. Vanhainkodeissa ja palvelutaloista löytyy lähitulevaisuuden suurin ostopotentiaali.

rittää ajatuksemme uusiin ulottuvuuksiin. Esimerkiksi jos ajattelisit suunnittelevasi itsellesi kesämökkiä, miltä se näyttäisi?

Kuvittele seuraavaksi, että suunnittelet kesämökkiä Pablo Picassolle. Seuraavaksi kuvittele, että suunnittelet kesämökkiä Matti Vanhaselle. Mitä se tarkoittaisi talon materiaaleille, ikkunoiden muodolle, oviaukoille?

Joskus rajoitukset synnyttävät uusia oivalluksia. Jokainen köyhä opiskelija tietää, kuinka innovatiiviseksi voi tonnikalasalaatin saada tai millä keinoin löytyy mahdollisuus päästä kesäfestivaaleille Varsinais-Suomeen.

Palvelu voi syntyä sen paniikin seurauksena, että jokin oleellinen toimintamallimme estyy.

Joogaopettaja keksi uuden joogatyylin, kun käsi katkesi.

Vaihda näkökulmaa

Uskomaton määrä ideoita

Renessanssiajan merkkimies Leonardo da Vinci sanoi aikanaan, että vain tarkastelemalla asiaa kolmesta eri näkökulmasta pystymme ymmärtämään asian.

Ihailen mestari da Vincia hänen laaja-alaisen ajattelunsa vuoksi.

Leonardo oli ennakkoluulottomasti kiinnostunut suunnilleen kaikesta: optiikasta koirien anatomiaan, lintujen lennosta arkkitehtuuriin ja sotataitoon, taiteista puhumattakaan.

Näkökulman vaihtaminen vi-

Ideoiden laatu on suhteessa ideoiden määrään. Menestyvimmät innovaattorit tuottavat uskomattoman määrän ideoita.

Pablo Picassokin teki yli 20 000 teosta. Alojen, kulttuurien ja tieteenalojen välimaasto tuottaa erilaisten ideoiden yhdistelmiä, mutta aivan yhtä tärkeää on, että se tuottaa niitä valtavasti. Mitä siis voisimme tehdä toisin?

Innovatiivisessa työilmapiirissä on ensiarvoisen tärkeää hyväksyä epäonnistuminen. On

Kristiina Aaltosen viisi vinkkiä ››Kutsu perinteiseen kuukausipala-

veriin ihminen, joka ei liity alaanne; luovan päiväkodin opettaja, 17 vuotias nörtti, kuvataiteilija, muusikko… tai pitäkää yksi päivä kuukaudessa niin, että jokainen saa tehdä luovasti mitä haluaa.

››Pidä seuraava asiakastapah-

tuma eksoottisessa miljöössä; kasvitieteellisessä puutarhassa, kerrostalon katolla, designmuseossa, koulun jumppasalissa tai kaupassa.

››Ole monien alojen yhdistäjä

kutsumalla kokoon eri alojen edustajia, asiakkaita.

››Ajattele suuria ja uusia, vaikka muut nauraisivat.

››Ryhdy uteliaaksi; lue, käy pai-

koissa jossa et ennen ole ollut, kysele, ihmettele, innostu.

väistämätöntä, että kun tekee paljon, myös virheitä tapahtuu.

On lupa tehdä tyhmiä kysymyksiä. Luova ilmapiiri on yhtä kuin hyväksyvä ilmapiiri. da Vincin päiväkirjat kertovat hetkittäisistä sekavuuden ja kaoottisuuden ilmapiiristä. Väsymätön kokeilun, yrittämisen ja erehtymisen tila oli tutkimus- ja havainnointityön arkea.

kirje | Eero Lehti, kansanedustaja, kok

Verokeskustelu saanut jo absurdeja muotoja ››En

muista koskaan aikaisemmin jonkun saaneen kolmen palstan juttuunsa yhtä paljon vääristyksiä ja virheellisiä väitteitä, kuin Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki ylsi 25.1.2010 Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Kaupunkilegenda, että olisi verovapaita osinkoja, elää sinnikkäästi Sinnemäenkin ajattelun takana. Häntä helpottakoon kuitenkin tieto, ettei verovapaita osinkoja ole. On vain yhteen tai kahteen kertaan verotettua osinkotuloa saajalle. Jos myös palkkatulo verotettaisiin kahteen kertaan, tarkoittaisi se, että tilille tulleesta palkasta saaja maksaisi vielä yhden lisäkerran veroa.

Ministeri Sinnemäki ehdottaa, että yhtiön ja osakkaan veroprosentin tulisi olla ylimmän marginaaliveron suuruinen. Tarkoittaisi, että kokonaisveroaste yritystoiminnassa palkasta ja osingosta olisi yli 50 prosenttia.

Kukahan tämän jälkeen ryhtyy vielä yrittämään? Paremminkin taitaisi tulla yrityksiä kaupan kertaheitolla oikein kunnolla.

Kuka työllistäisi Anni Sinne-› mäen vastuulla olevat työttömät, vai miten hän aikoo kantaa vastuunsa?

Totuus esiin

Myös alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän julkistamat neljä eri uutta vaihtoehtoa osinkoverotukseksi herättävät huolestumista. Yrittämisen kannustavuutta näissä ehdotuksissa en näe millään tavoin, sen sijaan kateellisuutta, kaunaisuutta ja väärää mielikuvaa siitä, että yrittäjät saisivat yritystoiminnastaan kohtuuttoman ansion.

Yrittäjät tekevät vuodessa noin 25 prosenttia enemmän työtunteja kuin palkansaajat, jäävät myöhemmin eläkkeelle ja panevat usein käytännössä kaiken oman varallisuutensa riskille alttiiksi perustaessaan/ylläpitäessään oman työpaikkansa ja usein monen muunkin työpaikan. Riskikin realisoituu tilastollisesti vähintäinkin kerran 75 vuodessa, joillakin toimialoilla tuntuvasti tiheämmin. Sosiaaliturvakin koko yrittäjäperheen osalta on palksansaajia harkinnanvaraisempaa ja heikompaa.

Yrittäjä joutuu myös ottamaan paljon pidempiä suunnittelujänteitä oman toimintansa lähtökohdaksi; investoinnit koneisiin ja laitteisiin puhumattakaan rakennuksista on suunniteltava useiksi vuosiksi jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Niin sanottua luottamuksen suojaakin

tarvittaisiin, jottei jatkuvasti erilaisia säännöksiä muutettaisi pahimmillaan kokeilumielessä.

Suomi suosii suuria Nykysäännöksilläkin yrittämi-› nen Suomessa näyttää yhä› useammin jäävän elinkeinoharjoittaja -tyyppiseksi. Ulkopuolisen työvoiman kustannukset ja riskit ovat palvelualalla pienyritykselle kohtuuttomia. Suurille yrityksille sen sijaan työvoiman hallinnosta aiheutuvat erilliskustannukset ovat helpommin siedettäviä. Järjestelmä, joka vallitsee Suomessa, suosii suuria ja pörssinoteerattuja yhtiöitä.

Jos Suomessa haluaa rikas-

tua, on se syytä tehdä pörssilistatuilla osakkeilla, jotka ovat noteerattuja ja omaisuus voidaan hajauttaa. Yrittäjä on saman munakorin vanki. Yrityskauppa on ihan eri asia, kuin ostaa tai myydä listattujen yhtiöiden osakkeita.

Jos yritysverotusta ei saada kannustavammaksi, yritykset eivät enää ennen pitkää työllistä muita kuin yrittäjän itsensä.

Kehityssuunta on ollut jo nähtä-› vissä 20 vuoden ajan. Työnan-› tajia on ollut 82 000 jo yli 15 vuotta. Samaan aikaan itsenäisiä elinkeinoharjoittajia on tullut lähes 100 000 lisää. Yrittäjät eivät enää uskalla harkita ulkopuolisia työntekijöitä, koska säännökset ovat liian ahdistavia ja monimutkaisia.

jouko lantto

H

yvä verojärjestelmä on yksinkertainen ja oikeudenmukainen. Samalla sen on täytettävä fiskuksen tarpeet ja tavoitteet.

Tässä ajassa hyvän verojärjestelmän piirteeksi on tosin luettu neutraalisuus, joka tarkoittaa, että verotus ei saisi vaikuttaa ihmisen päätöksentekoon, ei haittaamalla eikä etua antamalla. Toisaalla on esitetty vasta-argumentointia, jonka mukaan yhteiskunnalla on tarve ja oikeus ohjata kansalaisia/yritystoimintaa haluamaansa suuntaan.

Karkealla jaolla yhteiskunnan ohjausvälineet, joilla vaikuttaa yksityiseen päätökseen ovat pakko tai palkitseminen ja esim. veropolitiikan mahdollistamat variaatiot niiden välillä. Samalla tässä yhteydessä on myös tapana todeta, että eri menettelytapojen hinta yhteiskunnalle on hyvin erilainen.

Professori Jarmo Leppiniemi on huomauttanut, että veroilla vaikuttaminen on miedoin poikkeama markkinataloudesta. Veroedun saa se, joka tekee yhteiskunnan haluamalla tavalla, mutta haluton ei ole kuitenkaan pakotettu tekemään juuri niin.

Edut ovat verovapaita tuloja, ylimääräisiä vähennyksiä, arvonlisäverohuojennuksia tms. Veroedulla houkutellaan myös jättämään nettovarallisuutta yrityksiin, nauttimaan setelillä kulttuurista, ostamaan ALV-huojennettua ruokaa, tilaamaan lehti eikä ostamaan irtonumeroita, poimimaan

asiakastilaisuuden Ateneumissa Picasso-näyttelyn • •Pidimme yhteydessä ja asiakkaamme olivat innoissaan, Novetoksen

Eero Lehti on kokoomuksen kansanedustaja.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella.

Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta.

Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

– Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille.

Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Kovala, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2010

28.01.

18.01.

21.01.

02/2010

25.02.

15.02.

18.02.

03/2010

25.03.

15.03.

18.03.

04/2010

29.04.

19.04.

22.04.

20.05.

05/2010

27.05.

17.05.

06/2010

26.08.

16.08.

19.08.

07/2010

23.09.

13.09.

16.09.

08/2010

28.10.

18.10.

21.10.

09/2010

25.11.

15.11.

18.11.

10/2010

16.12.

07.12.

09.12.

05

Nro 2 • Helmikuu 2010

Yrittäjäpolitiikka

Paikallisen sopimisen lisäämiselle monia esteitä

Odotusta PohjoisPohjanmaalla

••– Voidaan perustellusti väittää, että työn tuottavuus on se, jolla kisat voitetaan tai ollaan voittamatta. joustot johonkin laajuuteen asti.

Yrityksessä on käytössä ryhmäeläkeratkaisu, jonka turvin on mahdollista jäädä 55-vuotiaana eläkkeelle. Lisäksi henkilöstölle on lisäsairausvakuutus, jonka turvin hoitoon pääsee heti. Henkilöstön tapaturmavakuutus on ulotettu myös vapaaajalle. − Meillä joustetaan työajoissa, työntekijät voivat oman menon sattuessa harkita itse, miten korvaavat työpaikalta pois ollun ajanjakson. − Yksi henkilö on tällä hetkellä opintovapaalla. Opintovapaalaissa on tiettyjä kankeuksia,› jos työntekijä haluaa tulla opintovapaan aikana töihin. Siksi muutimme hänen työsopimustaan siten, että ajoittainen työnteko onnistuu.

Riikka Kovala, teksti Mikael Soininen, kuvat

››Näin sanoo teollisuuden asian-› tuntijapalveluita tarjoavan Teknolinker Oy:n toimitusjohtaja Mika Mäkinen viitaten Suomen kilpailukykyyn asetelmassa muu Eurooppa ja maailma.

Mäkisen mielestä työelämän 8 –16 -ajattelu on jäänyt auttamattomasti ajasta jälkeen, eivätkä tiukat työajat sovi nykyyhteiskuntaan.

Muutoksen suunta ei varsi-› naissuomalaisen Mäkisen mielestä tarkoita sitä, että työnteki-› jöiden pitää juosta entistä kovempaa, vaan oikeanlaisella tuottavuuden lisäämisellä työkuorma voi pikemminkin helpottua.

– Tullaan sellaisiin asioihin, kuten ulkoistaminen. Kuljetukset ovat siirtyneet aika päiviä sitten itse tehdystä kuljetusliikkeille, koska he hoitavat kuljetukset tehokkaammin.

Mika Mäkinen, kuten moni muu yrittäjä, kokee, että lisäämällä paikallista sopimista yritystoiminta saataisiin kilpailukykyisemmäksi ja selviytyminen poikkeusoloissa, kuten taantumassa, olisi helpompaa. Tarpeellisen paikallisen sopimisen esteinä nähdään erityisesti riski tehdyn sopimuksen riitauttamisesta sekä se, ettei työlainsäädäntö tai työehtosopimus salli tarpeelliseksi koettuja poikkeamia.

Lillukanvarsilla pyörittelemistä

Työehtosopimusjärjestelmä puntariin Mäkinen laittaisi koko työehtosopimusjärjestelmän vaakalaudalle.

– Minusta fokusta pitäisi vaihtaa. Nyt TES:eissä yritetään ylhäältä käsin viisastella, että mikä on kullakin alalla tärkeää, vaikka ruohonjuuritasolla nähdään arkitodellisuus.

Vuonna 2006 yrittäjäksi ryhtynyt sanavalmis Mäkinen uskoo ihmisten haluavan olla tuottavia yhteiskunnan osia. Hänestä politikointi sillä, että 8 –16 työnteon malli on tavoiteltava, luo pahaa verta.

Teknolinkerin kaksi vakituista työntekijää ovat hyvin kärLaittamalla asiat uuteen järjestykseen, voi löytyä tuottavuutta ja prosessit tehostua, ilman että kenenkään pitää juosta yhtään lujempaa, Mika Mäkinen tietää. Hänen yrityksensä kehittää yritysten sisäisiä toimintoja erityisosaamisalueenaan tuotekehitys ja logistiikka.

Vieressä asiakasyrityksen Ralf Ståhle.

On muistettava, että Suomessa palkkakustannukset ovat melkoiset, joten meidän pitää hoitaa työt järkevimmällä mahdollisella tavalla.

Mika Mäkinen

ryillä yrityksen kulloisestakin tilanteesta ja investoinneista.

Paikallinen eli yrityskohtainen sopiminen on Mäkisen yrityksessä jatkuvaa. Sopimalla on saavutettu työaikajoustoja ja työntekijät ovat saaneet etuja, joilla pyritään sitouttamaan heitä yritykseen.

– Olemme pyrkineet tulkitsemaan olemassa olevaa lakia keskenämme väljemmin.

Sinänsä työaikalaki ja TES:ien työaikapankit mahdollistavat

Teknolinker työllistää vuoden ympäri tuntityöntekijöitä, esimerkiksi hiljattain, kun he tekivät alihankintaa meriklusterin logistiikan hallinnassa. − Tunti tunnista työn maksaminen on ay-liikkeelle vähän vieras ajatus, mutta meillä se on toiminut hyvin.

Yritys ei kuulu työnantajaliittoihin. Tällöin työehtosopimusta sovelletaan yleissitovana ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat jonkin verran vähäisemmät kuin työehtosopimuksen solmineisiin työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä. Mutta Mäkinen kertoo kokemusten olleen hyviä, tosin tarvetta olisi paikallisen sopimisen lisäämiselle laajemmin.

– Kuulumme metallin työehtosopimuksen piiriin, se on alan selkeimpiä. Sielläkin on silti tällaista lillukanvarsilla pyörittelemistä ja kikkaillaan joillain työn osilla.

Teknolinkerin liikevaihto kasvoi Mäkisen mukaan viime tilikaudella noin 62 prosenttia ja edelliselläkin 20 prosenttia.

– Ei olla laman kourissa. Uskon, että paikallisella sopimisella on ollut merkitystä selviytymisessämme.

Jos päättäjät edellyttävät työnantajilta sosiaalista vastuuta ja ties mitä matalasuhdanteissa, pitää antaa yrityksiin edellytykset viedä yritystoiminta taantuman

Tunti tunnista työn maksaminen on ay-liikkeelle vähän vieras ajatus, mutta meillä se on toiminut hyvin.

Mika Mäkinen

yli ehjänä, Mäkinen muotoilee.

Hän lisää toki heti perään, että valtiovalta on sitä varten, että se huolehtii kansalaisten sosiaaliturvasta.

– Jos tappiolliset mutterinpotkimisvaiheet jäisivät väliin ja tehtäisiin töitä silloin, kun töitä on, toisi se tarvittavaa joustavuutta työpaikoille.

– On muistettava, että Suomessa palkkakustannukset ovat melkoiset, joten meidän pitää hoitaa työt järkevimmällä mahdollisella tavalla. Meillä on etätyötä tehty ja on tuntityöntekijöitä.

Mika Mäkinen ottaa mielellään kehittämisehdotuksia vastaan työntekijöiltä, ja hyvät ehdotukset menevät varmuudella läpi.

– Jokainen ihminen on voimavara, ja se kannattaa hyödyntää.

Teknolinker on toiminut meriklusterin ohella myös muiden kone- ja laitevalmistajien hankinnan, varastoinnin ja logistiikan kehittämisen tai hallinnan projekteissa. Yhtenä viimeisimmistä projekteistaan Teknolinker sai Viking Life-Saving Equipmentin varastoinnin kehitysprojektin Itämeren alueella. Hankkeen tuloksena syntyi materiaalihuollon suunnitelma, jossa hyödynnetään parhaita puolia hajautetun ja keskitetyn varastoinnin toimintamalleista.

Viking Life-Saving on meriturvallisuusratkaisujen markkinajohtaja. − He ovat muuttamassa varastointiaan kanssamme niin, että monen lokaation varastoinnin oheen on rakennettu keskitetty varasto, jossa oikein valittujen kiertonopeuksien ja varastointimäärien avulla maakohtaisten varastojen tasoja, on voitu laskea palvelutasosta tinkimättä. Se oli vuoden mittainen projekti, joka päättyi alkuvuodesta, Mäkinen kertoilee.

Paikallisesti sovittua Paikallisen sopimisen nykytilanne on, että jouston mahdollisuudet tunnetaan huonoimmin mikroyrityksissä.

Vastaajista noin 40 % oli poikennut työlainsäädännön tai työehtosopimusten määräyksistä paikallisesti sopien. Niillä, jotka olivat poikenneet paikallisesti sopien, oli varsin hyvät kokemukset paikallisesta sopimisesta.

Vain alle 10 % vastaajista piti paikallista sopimista koskevaa sääntelyä riittävän selkeänä.

Peräti 75 % yrittäjistä arvioi, että laajemmat sopimismahdollisuudet helpottaisivat selviämismahdollisuuksia poikkeustilanteissa.

Vain 7 % vastaajista koki, ettei paikallisen sopimisen laajentamiselle ole lainkaan tarvetta.› Lähde: SY:n kysely paikallisesta sopimisesta pk-yrityksissä, elokuu 2009.

Aiheesta myös s. 6

Teknolinker Oy:n yrittäjä Mika Mäkinen (oik) kertoo heidän laatineen materiaalihuollon suunnitelman Viking Life-Saving Equipmentille. Viking Life-Savingin Itämeren alueen johtajan Ralf Ståhlen mukaan tavoitteena oli mm. tiputtaa varastointiarvoja.

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yrittäminen on kiva laji – vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa.

Jäsenyrittäjänä saan yrittäjäjärjestön asiantuntijoilta ajankohtaiset neuvot ja tietoa yritystoiminnan käytännön asioista. Suosittelen yrittäjyyttä ja jäsenyyttä.

Valokuvaaja Sini Pennanen – SininenKuva Tmi

www.yrittajat.fi/liityjaseneksi

Vuoden päähän ulottuvat yrittäjien odotukset ovat lähinnä odottavia, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.

Toki positiivistakin virettä on havaittavissa, joskin valtaosa maakunnan yrityksistä pyrkii ”vain” säilyttämään nykyisen tilanteen. − Pohjois-Pohjanmaan yritykset ovat vuoden päähän arvioitujen liikevaihdon muutosodotusten suhteen odottavaisia ja samalla varovaisia. Sama koskee yritysten odotuksia henkilöstömäärän muutosten osalta.

Verottajan näkemysten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on jonkin verran kasvua maksamattomissa verosaatavissa, mutta koko valtakunnantilanteeseen verrattuna tilanne tältä osin on vielä varsin kohtuullinen, Kolehmainen arvioi. − Ely-keskuksen tilastot ovat työttömien työnhakijoiden osalta kasvaneet jonkin verran sekä maakunnan ja Oulun osalta. Luvut ovat maan keskiarvoa muutaman prosenttiyksikön korkeammat.

Pohjois-Pohjanmaalla myös rahoittajien näkemykset ovat odottavaisella kannalla, ja tilanteeseen nähden rahoituslaitokset ovat hyvin varovaisia toimimaan aloitteentekijöinä, Marjo Kolehmainen summaa.

Tukirahaa standardisoinnin edistämiseen SFS on julistanut haettavaksi vuodelle 2010 avustusluonteista projektirahoitusta.

Projektien tulee edistää standardisointia Suomessa tai kasvattaa standardisointiin osallistumisesta ja standardien käytöstä saatavia hyötyjä.

Rahoitusta voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi. SFS:n osuus kokonaisrahoituksesta sovitaan tapauskohtaisesti ja voi olla enintään 70 prosenttia.

Rahoituksen hakuaika päättyy 15.3.2010. Lisätietoja on sivuilla www.sfs.fi/standardisointi/projektirahoitus.

SFS on myöntänyt vuodesta 2008 lähtien projektiavustuksia hankkeisiin, joiden avulla aktivoidaan suomalaisia hyötymään standardeista ja standardisoinnista. Vuonna 2008 tukea sai 15 projektia ja viime vuonna 11.

Standardisointi on yhteisten toimintatapojen laatimista. Tarkoituksena on helpottaa jokapäiväistä elämää.

Yleinen asevelvollisuus varmistaa kuljettajien saannin Yleisestä asevelvollisuudesta ei tule luopua, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. Hänen mukaansa työministeri Anni Sinnemäen esittämät ajatukset yleisen asevelvolli-suuden lopettamisesta vai-keuttaisivat toteutuessaan ammattitaitoisten kuljettajien saamista tulevaisuudessa kuljetusalalle.

Palveluksen aikana voi suorittaa perustason ammattipätevyyskoulutuksen vaatimukset täyttävän kuljettajakoulutuksen. Vuosittain kuljettajatutkinnon raskaalla yhdistelmäajoneuvolla suorittaa noin 3 500 nuorta, jotka ovat vapauduttuaan varusmiespalveluksesta valmiita työelämän palvelukseen.

06

Nro 2 • Helmikuu 2010

Järventaus Tanskasen kasvutyöryhmän raportista:

Väyrynen tarjoaa veroporkkanoita ja liittofuusiota Timo Sormunen, teksti

››Ulkomaankauppa-

Keskustan kuvapankkI

ja kehitys-› yhteistyöministeri Paavo Väy-› rysen (kesk) mielestä yritysten innovaatiovähennys olisi toteuttava vielä tällä vaalikaudella.

Verotuksen pitäisi muutenkin kannustaa yrittäjyyteen, siihen sijoittamiseen ja tätä kautta myös työllistämiseen, painottaa keminmaalainen matkailu-ja koulutusyrittäjä. Yrittäjien ääni kuuluisi puolestaan parhaiten, kun EK ja SY yhdistyisivät.

Istuvan hallituksen alkuvauhti oli pk-yritysten ja yrittäjyyden tukemisen suhteen vauhdikas.

Nyt tahti tuntuu monien yrittäjien silmissä kuitenkin hiipuneen.

Samalla on alkanut tuttu kädenvääntö ja julkinen kinastelu yritysverotuksen kiristystarpeesta.

Paavo Väyrysen mielestä uudistustahdin hiipumiseen ei kuitenkaan olisi varaa. Päinvastoin, yritystoiminnan edellytyksiä pitäisi edelleen parantaa, sillä

uusia työllistäjiä kaivataan kipeästi.

– Hallituksen elvytysratkaisuilla, joista mittavimmat ovat suuntautuneet yritysrahoituksen turvaamiseen, on ollut myönteisiä vaikutuksia kaikille yrityksille. Suorina hyötyjinä

Innovaatiovähennys auttaisi panostamaan tuotekehitykseen ja kasvuun.

Paavo Väyrynen

ovat varmaankin olleet ensi sijassa suuremmat yritykset, mutta mm. alihankintojen kautta niillä on ollut merkitystä myös monille pienyrityksille, ministeri-yrittäjä muistuttaa.

Viime kuukausina julkinen keskustelu on kääntynyt entistä enemmän yritysverotuksen kiristämisen suuntaan. Pääomaverotuksen varovaiselle nostolle on näytetty vihreää valoa myös kokoomuksen leiristä.

Kysymykseen osinkoverotuksen kiristystarpeista Väyrynen vastaa kieli keskellä suuta.

– Osinkoverotusta muutettaneen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että verotus kannustaa yrittäjyyteen. Myös yrittämiseen sijoittamisen pitää tehdä kannattavammaksi muihin sijoitusmuotoihin nähden, hän linjaa.

Paavo Väyrysen mielestä Suomen Yrittäjät ja EK voisivat fuusioitua työnantajapuolen suurliitoksi.

Kasvajia ei saa kuristaa Etenkin kasvuvaiheessa olevan yrityksen verotuksessa on Väyrysen mukaan pulmia, jotka kaipaisivat ratkaisua. Tästä hänellä kuuluu olevan omakohtaisiakin kokemuksia.

– Olemme sijoittaneet yrityksemme kehittämiseen kaikki voitot ja myös muita tuloja.

Tällaisessa tilanteessa voittojen verottaminen ei kuitenkaan ole viisasta. Verothan päinvastoin heikentävät yrityksen kehittymistä ja sen mahdollisuuksia työllistää, hän huomauttaa.

– Virossa on tietääkseni käytössä ns. aitamalli. Siinä yritykseen jääviä voittoja verotetaan vasta sitten, kun omistaja ottaa niitä omaan käyttöönsä. Tällaista tulisi meilläkin harkita, Väyrynen lisää.

Keminmaalla matkailu-, kuntoutus- ja tanssilavatoimintaa harjoittavan yrityksen nokkamies kannattaa myös valmisteilla olevan innovaatiovähennyksen toteuttamista. Sen kantavana ideana on, että tuotekehityskuluja voisi siirtää yrityksen taseeseen kone- ja laiteinvestointien tapaan.

– Innovaatiovähennys auttaisi monia yrityksiä panostamaan nykyistä enemmän tuotekehitykseen ja kasvuun. Yritys voisi vähentää 1,3-kertaisina tutkimukseen ja tuotekehitykseen palkatun työntekijän palkkakulut. Tämä edistäisi paitsi innovaatioiden syntymistä myös työllisyyttä.

Yrittäjät ja EK yhteen Väyrynen on pitkällä poliitikkourallaan nähnyt tupojen nousun ja myös tuhon. Kulunut talvi on ollut liittokierrosten suhteen

takkuinen, tuoreimpana esimerkkinä kuljetusalan pattitilanne.

Moni onkin alkanut riitelyn myötä haikailla keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen perään.

Väyrystäkään ei nykymeno tunnu miellyttävän.

– Tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin tuskin on paluuta, mutta jonkinlaista koordinaatiota työmarkkinoilla kyllä tarvitaan, hän muotoilee.

Ministerin mielestä myös yrittäjien ääni pitäisi saada nykyistä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Väyrysen resepti voi kuitenkin maistua kitkerältä niin Etelärannassa kuin SY:n leirissä.

– Minusta kannattaisi pohtia kahden keskusjärjestön eli Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien sulauttamista toisiinsa. Pienyrityksillä voisi sitten olla tällaisen suurjärjestön puitteissa omaa toimintaa, Väyrynen pohtii.

Tässä kohtaa voi hyödyntää valtion tukitoimia, Väyrynen muistuttaa.

Viennin edistämisessä suositaan hänen mukaansa pienyrityksiä. Ministerin vetämien kauppavaltuuskuntien kustannusten kattamiseen tarjolla olevaa tukea on kuitenkin jäänyt järjestelmän byrokraattisuuden vuoksi käyttämättä.

Uusia kasvajia ja vientivetu-› reita ministeri hakisi laajalla sihdillä, perinteistä metsäteollisuuttakaan unohtamatta. Tavaroiden viennin lisäksi palveluviennillä on kasvava merkitys.

– Kansantalouden ja työllisyyden kannalta parhaat mahdollisuudet liittyvät puurakentamisen edistämiseen. Tässä tar-› vitaan mittavia ponnistuksia se-› kä kansallisella, EU:n että globaalilla tasolla. Jokainen puutalo tai puinen huonekalu on hiilivarasto. Tämä kannattaa muistaa ilmastonmuutosta torjuttaessa, Väyrynen muistuttaa.

Puurakentamisessa vientisaumaa Monet perinteiset teollisuudenalat ja viennin veturiyritykset ovat ajautuneet viimeisen kahden vuoden aikana varsin syviin vaikeuksiin. Samalla myös niiden alihankkijat ovat joutuneet kiristämään vyötä.

Tilanne on ollut hyvin tiedossa myös ahkerasti reissaavalla ulkomaankauppaministerillä, jonka mielestä alihankintatoimituksia on markkinoitava entistä aktiivisemmin suoraan ulkomaille.

– Esimerkiksi meriteollisuudessa olemme ponnistelleet tässä mielessä sekä Venäjän että Brasilian suuntaan. Alihankintayritysten pitäisi hakea toimituksia useille yrityksille, ja niillä tulisi olla myös omia tuotteita.

Oikeat suuntaviivat, mutta toimenpidekaavailut varovaisia Talouskasvun edellytysten vahvistamista koskevan hankkeen väliraportissa on tunnistettu kansalliset haasteet oikein. On hyvä, että työryhmä korostaa tuottavuuden ja sen kasvun merkitystä kaikilla työelämän aloilla ja tasoilla välttämättömän talouskasvun keinoina, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

– Raportin sisältöä rajoittavat kuitenkin työryhmän toimeksiantoon liittyvät rajaukset, toimenpide-ehdotusten yleisyys ja varovaisuus kajota perinteisesti vaikeisiin asioihin.

– Työryhmä on rajannut verotuksen varsinaisen käsittelyn ulkopuolelle. On tärkeää, että työryhmä ottaa selvän kannan, että verojärjestelmän olisi vahvistettava yritysten kasvuhaluja ja -mahdollisuuksia.

Työmarkkinat eivät toimi Työmarkkinoiden olisi tunnustettava, että ne eivät toi-› mi Suomessa kunnolla sen enempää työpanoksen määrän kuin tuottavuudenkaan osalta.

Työvoiman käytössä on edelleen paitsi yhä kasvava tarjontaongelma, myös kysyntähaaste: työllisyysastetta voitaisiin parantaa helpottamalla työllistämistä nykyisestä. Teema sivuu-

RAMI SALLE

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Joustoturva-TES pitäisi ottaa käyttöön nopeasti.

Jussi Järventaus

tetaan väliraportissa, Järventaus huomauttaa.

– Tuottavuustavoitteen osalta olisi oleellista kehittää työmarkkinoiden rakenteita ja Suomen

työmarkkinamallia. Työryhmä ei koskettele väliraportissaan tuottavuuteen olennaisesti vaikuttavaa työehtojen päätöksentekotasoa, paikallista sopimista.

Työryhmän loppuraporttiin kaivataan konkreettisia ehdotuksia siitä, millä tavoin paikallista sopimista on edistettävä, jotta tuottavuus ja siihen läheisesti liittyvät elementit, kuten työssä jaksaminen, edistyvät.

Suomen Yrittäjien esittämä ns. joustoturvates-malli on tähän sopiva työkalu, joka pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti, toimitusjohtaja Järventaus korostaa.

– Suomen haasteet työpaikkojen säilyttämiseksi maassamme ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi ovat niin kovia, että tarvitaan vaikuttavia, vielä tällä hallituskaudella toteutettavia toimia.

ideoikasvua.fi

››Ministeri Tanskasen kasvutyöryhmän väliraportti ja siinä esitetyt lukuisat

toimenpidekokonaisuudet on tarkoitettu laajan kansalaiskeskustelun herättäjiksi. Avaukset eivät vielä ole työryhmän politiikkasuosituksia. Niiden aika on elokuussa 2010, kun työryhmän loppuraportti julkaistaan. Osoitteessa www.ideoikasvua.fi työryhmä kutsuu kansalaiset mukaan ideoimaan ja arvioimaan keinoja, joilla maahamme luodaan kestävää kasvua. Keskustelu on avoinna maaliskuun 2009 loppuun saakka. Keskustelua hyödynnetään elokuussa 2010 annettavassa loppuraportissa, jossa julkistetaan konkreettisia politiikkasuosituksia.

Paavo Väyrynen

››Ikä: 63 v ››Koulutus: Valtiotieteen tohtori ››Työura: Kansanedustaja 1970 –2003,

2007– pääministerin sihteeri 1970 – 1971, opetusministeri 1975 –1976, työvoimaministeri 1976 –1977, ulkoasiainministeri 197–1982, pääministerin sijainen ja ulkoasiainministeri 1983 –1987, ulkoasiainministeri 1991– 1993, Euroopan parlamentin jäsen 1995 –2007, Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007–

››Perhe: Vaimo Vuokko Väyrynen, lapset Tiinaliisa, Taneli ja Lotta

››Harrastukset: Pohjanranta Oy:n kehittäminen

SY ei hyväksy lakimiesten elinkeinovapauden rajoittamista ››Suomen

Yrittäjät ei kannata ehdotusta, jonka mukaan muille oikeudenkäyntiavustajille kuin asianajajille ja julkisille oikeusavustajille luotaisiin uusi lupajärjestelmä. Ehdotuksen mukaan pääsääntöisesti ainoastaan luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat voisivat ajaa juttuja tuomioistuinlaitoksessa.

Ehdotettu muutos rajoittaisi

SY:n mielestä elinkeinoharjoittamisen vapautta. Työryhmä ei ole esittänyt sellaisia ongelmia, jotka puoltaisivat nyt ehdotetun lupajärjestelmän toteuttamista. Lupajärjestelmä rajoittaisi perusteettomasti lakimiesten mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan, vaikeuttaisi lakimieskoulutuksen suorittaneen mahdollisuutta aloittaa

yritystoiminta sekä aiheuttaisi kustannuksia sekä lakimiehille että yhteiskunnalle.

SY:n mielestä nykyinen järjestelmä on hyvä ja yleinen laki-› miestutkinto riittävä kelpoisuusvaatimus. Oikeustieteellistä tutkintoa voitaisiin kuitenkin kehittää niin, että se antaisi entistä paremmat edellytykset tuomioistuimessa toimimiseen.

Suomesta löytyy 23 634 Virtasta, kuka heistä on uusi asiakkaasi?

Asiakkaita on vaikea löytää, kun heitä tavoittelee vääristä paikoista. Toisaalta yritystäkään ei ole olemassa, ellei se löydy sieltä, mistä asiakkaat sitä etsivät. Onneksi on Finder.

100 ILMA ISTA FINDER-H AKUA YRITTÄJIL LE

Uudistuneesta Finder-palvelusta löytyvät ajantasaiset puhelinnumerot, osoitteet, kartat, reitit, kontaktilista ja mahdollisuus yrityksen sisäiseen puhelinluetteloon.

Etu sinulle yrittäjä: Yrittäjien jäsenet saavat 100 ilmaista Finder-hakua kuukaudessa, kirjautumalla palveluun omalla jäsennumerolla osoitteessa www.yrittajat.fi.

Asiakkuusmarkkinointi ❘ Digitaalinen suoramarkkinointi ❘ Hakukonemarkkinointi ❘ Hakumediat

Yrittaja_sanomat_380x255.indd 1

17.2.2010 15.33

07

Nro 2 • Helmikuu 2010

Yrittäjäpolitiikka

päättäjät yrittävät

Työnantajavelvoitteista yrityksille lähes kuuden miljardin vuosilasku

Sähköä eduskunnassa

E

nsi vuoden huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit sähköistävät eduskunnan, kuten koko suomalaisen poli-› tiikankin. Hermoilu purkautui heti istuntokauden alkajaisiksi, kun Sauli Niinistöä vedeltiin kölin ali puhemiehen vaalissa.

Omatkin pottuilivat salaisen lippuäänen suojista puhemiehelle, kun Niinistö sai vaalissa alle puolet annetuista äänistä, mutta kuitenkin yli puolet hyväksytyistä äänistä.

Saman kohtalon sai kokea demariryhmän puheenjohtajana toiminut Tarja Filatov. Demarit panivat ryhmityksensä uusiksi, kun ex-puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän henkinen johtaja Eero Heinäluoma otti paikkansa eduskuntaryhmän nuijan varressa.

Opposition terhakoitumisesta kertoo sekin, että se paiskasi hallitusta välikysymyksellä heti kun istuntokausi pääsi hädin tuskin käyntiin.

Kaikki viittaa siihen, että vuoden 2010 valtiopäivistä tulee kuumat. Saa nähdä, millaisilla kierroksilla Arkadianmäen pylvästalossa käydään, kun pääministeriä ryhdytään vaihtamaan, ehkä jo juhannuksen alla.

V

•••

uodelta 1962 olevaa vesilain uudistusta on valmisteltu jo kymmenisen vuotta, ja hallitus sai sen viimein eduskuntaan istuntokauden alkuun. Se käynnisti välittömästi uudestaan Vuotos-eipäs-inttämisen.

Tekoaltaan luultiin lopullisesti hautautuneen korkeimman hallinto-oikeuden kielteiseen päätökseen. Uuteen vesilakiesitykseen sisältyy kuitenkin kohta, jonka mukaan hallitus pääsee sanomaan sanansa yhteiskunnallisesti merkittävistä hankkeista. Tässä on nähty mahdollisuuksia aloittaa Vuotosruljanssi uudestaan.

Oppositio paiskasi hallitusta välikysymyksellä heti istuntokauden alussa.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) vähätteli asian merkitystä väittämällä hallituksen olevan vain yksi kaikkien lausunnonantajien joukossa. Hallituksen sana ei paina sen enempää kuin muidenkaan, oli oikeusministerin kanta.

Vuotoksen tekoaltaan harras kannattaja Antti Rantakangas (kesk.) piti ihmeellisenä, ettei hallituksen jäsen pidä hallituksen näkemyksiä minään.

Rantakangas vaati samalla, että ainakin toinen Lapin kiistaa herättäneistä merkittävistä vesivoimahankkeista kirjattaisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Kantaa on otettu jo eduskunnan ulkopuolellakin. Asiassaan sinnikäs Kemijoki-yhtiö on jo kaivanut arkistostaan esille Vuotos-paperit odottamaan uuden vesilain hyväksymistä.

H

•••

allitus on luvannut helpottaa yritysten hallinnollista taakkaa neljänneksellä. Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännöstä ja viranomaisbyrokratiasta yrityksille aiheutuvaa ylimääräistä kustannusta.

Monen mielestä asian suhteen ei ole tapahtunut mitään, pikemminkin päinvastoin. Äskettäin valmistui kuitenkin kolme työ- ja elinkeinoministeriön teettämää selvitystä, jotka käsittelevät byrokratiakustannuksia kolmella yritysten kannalta keskeisellä alueella: työnantajavelvoitteet, taloushallinnon raportointi ja julkiset hankinnat.

Esimerkiksi 155 erilaisen työantajavelvoitteen noudattamisesta koituu yrityksille yhtensä 5,8 miljardin euron kokonaislasku. Kaikki raha ei kuitenkaan hupene turhaan byrokratiaan, vaan osa on aivan asiallista toimintaa, jonka yritykset tekisivät muutoinkin.

Hallinnollista, byrokratian aiheuttamaa kustannusta summasta on ”vain” 900 miljoonaa euroa.

V

•••

iime syksynä eduskunnassa käytiin kipakka keskustelu julkisten hankintojen kilpailuttamista koskevan lain uudistamisesta. Keskustelussa tuotiin esille huoli siitä, että pk-yritykset eivät pääse tarjouskilpailussa välttämättä samalle viivalle isompien kanssa.

Tarvitaan niin iso nippu paperia ja selvitystä, ettei pienillä ole resursseja täyttää tarjouskilpailun kaikkia yksityiskohtaisia vaatimuksia.

Juuri tästä on kyse, kun puhutaan hallinnollisesta taakasta ja sen aiheuttamasta byrokratiasta.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, ehtiikö istuva hallitus vielä loppuaikanaan tekemään asiassa muutakin kuin selvityksiä.

••Tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset.

RODEO.fi

Lotta Tammelin, teksti

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti teettämänsä kolme selvitystä yrityksille aiheutuvista hallinnollisista kustannuksista. Tutkimus paljasti, että työnantajana toimimiseen liittyvistä tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset.

Yrityksille aiheutuu kustannuksia, kun ne lainsäädännön velvoittamina keräävät, muokkaavat ja toimittavat tietoa viranomaisille ja muille osapuolille, kuten työntekijöille. Kustannuksista osa aiheutuu toimista, joita yritys ei tee oman liiketoimintansa tarpeista vaan pelkästään lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Tätä osuutta pidetään hallinnollisena taakkana.

Hallinnollista taakkaa selvitettiin yrityshaastatteluin kolmella yritysten kannalta keskeisellä alueella: työnantajavelvoitteissa, taloushallinnon raportoinnissa ja julkisissa hankinnoissa. Työnantajana toimimiseen liittyvistä tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset. Hallinnollista taakkaa työnantajavelvoitteissa on selvityksen mukaan 906 miljoonaa euroa, mikä vastaa 16 prosenttia hallinnollisista kokonaiskustannuksista.

Eniten taakkaa yrityksille aiheutuu sosiaalivakuutus- ja eläkelaitoksille tehtävistä ilmoituksista, joista muodostuu lähes puolet työnantaja-

velvoitteisiin liittyvästä kokonaistaakasta. Hallinnollisia kustannuksia aiheutuu eniten (noin 3,3 miljardia euroa) työsuojeluun ja -turvallisuuteen liittyvistä velvoitteista, mutta taakkaa niistä muodostuu erittäin vähän, vain 2 prosenttia työnantajavelvoitteiden kokonaistaakasta.

Taloushallinnon raportoinnista kustannuksia eniten mikroille

Taakkaa vähennetään

››Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2009 periaatepäätöksen kansalliseksi toimintaohjelmaksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi vuosille 2009 –2012.

››Tavoitteena on, että kansalliseen lainsäädäntöön perustuvista tiedonantovelvoitteista ja viranomaismenettelyistä yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vähennetään neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös EU-tasolla on asetettu vastaava tavoite. Hallinnollisen taakan keveneminen on omiaan parantamaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Taloushallinnon raportoinnista aiheutuu yrityksille vuosittain 2 miljardin euron hallinnolliset kokonaiskustannukset, josta hallinnollista taakkaa on 256 miljoonaa euroa (8 prosenttia).

Taloushallinnon raportoinnin hallinnollisista kokonaiskustannuksista ja -taakasta eniten (yli 60 prosenttia) aiheutuu mikroyrityksille. Taloushallinnon raportoinnin hallinnolliset kustannukset ovat vuositasolla yksittäiselle mikroyritykselle noin 10 200 euroa.

Selvityksen mukaan taloushallinnon raportointi nähdään yrityksissä pääosin tärkeänä yritysten liiketoiminnan kannalta, mutta samaan aikaan tunnistetaan myös velvoitteita, joita yritykset eivät tekisi omaehtoisesti, kuten tilinpäätösasiakirjojen rekisteröinti tai tilinpäätöksen liitetietojen erittely. Euromääräisesti eniten hallinnollista taakkaa syntyi tilintarkastuksesta ja velvollisuudesta avustaa tilintarkastajaa, yhteensä 96 miljoonaa euroa.

Uuden ytlain sisältö tunnetaan heikosti ››Työnantajista 67 prosenttia ja hen-

kilöstöstä 64 prosenttia kertoo tuntevansa uuden yhteistoimintalain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Yt-laki ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. Näin ar-› vioidaan työ- ja elinkeinoministeriön kyselytutkimuksessa.

Yt-laki edellyttää, että yrityksissä käsitellään yhteistoimintamenettelyssä henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön koulutustavoitteet. Tämä on toteutunut vain joka toisessa yrityksessä.

Tutkimuksen mukaan lailla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia yritysten vakinaisen henkilöstön määrään tai henkilöstön rakenteeseen. Laki ei ole myöskään laajentanut henkilöstön koulutuksen määrää tai kohdentumista.

Tutkimus väittää, että laki ei ole vaikuttanut lain piiriin uutena tulleiden pienten yritysten työllistämishalukkuuteen. Niiden kokoluokka on 20–29 työntekijää.

Kehittämisen aika on nyt

Pienyrityksistä kritiikkiä Pienten yritysten työnantajat ovat› yhteistoimintalakiin tyytymättömimpiä: 41 prosenttia heistä antoi lain› toimivuudesta arvosanan heikko tai välttävä, kun puolestaan 30 – 49 hengen työnantajista saman huonon arvion antoi noin kolmannes ja tätä suuremmista työnantajista vain joka viides.

Työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat katsovat tuntevansa lain paremmin kuin järjestäytymättömät.

Työntekijäliittoon kuuluvat henkilöstön edustajat ovat puolestaan järjestäytymättömiä kriittisempiä siinä, miten työnantaja täyttää yt-velvoitteensa.

Henkilöstön edustajat ovat kohtuullisen tyytyväisiä yritysten tapaan tiedottaa yritystä koskevista asiois-› ta ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaa työtään koskeviin päätöksiin.

Kriittisimmin henkilöstö suhtautuu mahdollisuuksiin vaikuttaa henkilöstön vähentämistä koskeviin ratkaisuihin.

››Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut toimitiloilleen ympäristöohjelman ja sitoutunut noudattamaan valittuja Green Office -kriteerejä. Nämä ovat paperinkulutuksen ja sähkönkulutuksen vähentäminen sekä henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen. Ministeriön ympäristöohjelman tavoitteena on vähentää paperin- ja sähkönkulutusta viisi prosenttia vuosittain kaudella 2009 – 2012.

Rahoitusta yrityksen alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin.

Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Jos tarvitset rahoitusta muutostilanteisiin, esim. investointeihin, käyttöpääomaan, omistusjärjestelyihin, vientiin tai nykyisen suhdannetilanteen vaatimiin rahoitustarpeisiin, ota yhteyttä meihin.

Lisätietoja www-sivuiltamme finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Hankinnan hallinnollinen kustannus 3 790 euroa Julkisiin hankintoihin liittyvien kansallisten velvoitteiden hallinnolliset kokonaiskustannukset yrityksille ovat vuosittain noin 164 miljoonaa euroa, josta hallinnollista taakka on 21 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia. Yksittäisestä kilpailutuksesta aiheutuu yritykselle noin 1 460 euron hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on 190 euroa.

Selvityksen mukaan hankintayksikölle puolestaan aiheutuu 49 miljoonan vuosittaiset hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on liki 4 miljoonaa, kun yksittäisen hankinnan hallinnolliset kustannukset olivat 3 790 euroa, josta taakka oli 270 euroa.

Hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävien pienhankintojen hallinnolliset kustannukset olivat suhteellisen pienet: yrityksille 150 euroa ja hankintayksiköille 610 euroa.

››Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010 -messut järjestetään 6.–9. lokakuuta 2010 Helsingissä. Samaan aikaan järjestetään ensimmäistä kertaa kaksi muuta messutapahtumaa: FinnBuild rakennus- ja talotekniikka-alan ja Arena liikunta-alan ammattilaisille.

08

Nro 2 • Helmikuu 2010

KOSTO

Talous ZORRON

Yrittäjien tuloista lähes kolme neljännestä ansiotuloverotuksessa

••Vertailussa tulot 31 prosenttia suuremmat ja työaika 20 prosenttia pidempi kuin palkansaajilla.

Entä voiko huippuyliopistoa olla ilman huipputason opetusta ja opettajia? Ajatellaan esimerkiksi Aaltoyliopiston liikkeenjohdon alojen professorikuntaa.

Kun otamme päältä muutaman poikkeuksen pois, niin yksikään liikeyrityksen johtaja ei halua tavata heitä, koska siitä ei hyödy ammatillisesti mitään. Miten on mahdollista, että ylimmän ja viimeisimmän tieteellisen osaamisen airuilla ei tuollaisella alalla ole mitään annettavaa arkielämälle? Joko koko tieteenala on huuhaata tai sitten alan oppituoleilla istuvat. Toivottavasti jälkimmäiset.

A

•••

alto-yliopiston onnistunut lanseeraus on herättänyt kateutta maaseutuyliopistoissa. Viesti on tiivistetysti se, että nyt ne vie kaiken eikä meille jää mitään. Ei teiltä mitään viedä, vaikka pitäisi. Kun erään yliopiston oppiaine sai täytettyä opiskelijapaikoistaan hätäisesti viidenneksen, ei hätä tullut käteen. Haettiin rajan takaa puolen sataa samalla alalla jo ansioitunutta ihmistä. Luettiin vanhat opinnot ja muut tekemiset hyväksi, annettiin täydentävä pikakoulutus ja lyötiin maisteritason todistukset käteen. Rasvana rattaissa oli suomalainen opintotuki. Toiset palasivat kotiin vahvistamaan, että tsuhnia ne ovat. Koulu saavutti tuloksensa ja opetusministeriö palkitsee.

Harri Hietala

Ansiotuloverotusta

fu

Vuonna 2008 yrittäjien tuloista verotettiin lähes kolme neljännestä ansiotuloina, ekonomisti Hietala paljastaa. Siten selvä enemmistö yrittäjien tuloista verotetaan ansiotulona. − Ansiotulojen sisällä on kuitenkin tapahtunut selvä muutos vuoden 2005 verouudistuksen jälkeen. Maksuunpanoaineiston perusteella yrittäjien palkkatulon määrä on vuosina 2004 – 2008 kasvanut 893 miljoonaa euroa, mutta ansiotulo-osingon määrä on laskenut samana aikana 254 miljoonaa euroa.

Suhteellisesti tarkasteltuna

tu

r

ansiotulo-osinkojen määrä on laskenut lähes 60 prosenttia vuodesta 2004, kun taas palkkatulojen määrä on kasvanut yli 60 prosentilla, Harri Hietala summaa.

Poikkeavia Yrittäjien tulojakauma poikkeaa selvästi muusta väestöstä, sillä yrittäjissä on muuta väestöä enemmän sekä pieni- että suurituloisia. Noin neljänneksellä veronalaiset tulot jäivät alle 15 000

euroon, kun taas vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa. Vuonna 2008 yli 90 000 pääomatulo-osinkoa saaneita yrittäjiä oli 1 318. Tämä on 0,6 prosenttia YEL-vakuutetuista yrittäjistä. Pääomatulo-osinkoja saaneita yrittäjiä oli 53 511 osingon ollessa 14 348 euroa.

Kaiken kaikkiaan yli 90 000 euroa osinkoja saaneita oli 3 290.

Pääomatulo-osingon saajien, joita oli yhteensä reilut 416 000, keskimääräinen osinko oli 4 558 euroa.

Yrittäjien lukumäärä ja tulot tuloluokittain vuodelta 2008 toimitetussa verotuksessa

Korkeampi veroaste Verotus keveni verojen ja maksujen alentamisen sekä tulojen laskun myötä vuonna 2008 edellisvuotiselta tasoltaan. Yrittä-› jien tuloistaan maksama vero oli keskimäärin 27,6 prosenttia, ja palkansaajien veroaste oli 24,3 prosenttia, Hietala laskee. − Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 33,5 prosenttia, joka oli 6,3 prosenttiyksik-

Poimittuja

nk

veronalaiset tulot laskivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittäjien keskimääräinen tulo oli 39 686 euroa.

Palkansaajien tulo oli keskimäärin 30 207 euroa noustuaan edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon verotuksen maksuunpanotiedoista.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietalan mukaan yrittäjien, palkansaajien ja maataloustuottajien pääomatulot laskivat vuonna 2008. Erityisesti laskivat luovutusvoitot arvopapereista. − Sen sijaan vuonna 2008 palkkatulot nousivat kaikilla ryhmillä. Palkansaajilla palkat nousivat enemmän kuin luovutusvoitot laskivat.

Yrittäjien tulot olivat keskimäärin 31 prosenttia suuremmat kuin palkansaajien tulot, mutta yrittäjät tekevät lähes 20 prosenttia pidempiä työpäiviä, mikä selittää osaltaan yrittäjien parempaa kokonaistuloa, Hietala toteaa.

eba

››Yrittäjien

Yrittäjissä on muuta väestöä enemmän sekä pieni- että suurituloisia.

köä palkansaajan veroastetta korkeampi.

Näin tarkasteltuna noin 10 prosenttia korkeampaa tuloa ei voida pitää liian suurena korvauksena yhteen riskilliseen kohteeseen sidotulle pääomalle varsinkin, kun otetaan huomioon palkansaajien tasolle nouseva keskimääräinen verorasitus, Hietala kommentoi.

ag

A

alto-yliopiston synnytys on ollut mahtipontinen.

Samalla se on ollut osoitus yhdestä suomalaisen huippuosaamisen alueesta, nimittäin propagandasta. Suurella taitavuudella on ajettu läpi hokema monitieteellistä huippuosaamista synnyttävästä keskuksesta. Siellä teknillinen ja taloudellinen osaaminen sulautuvat taiteelliseen osaamiseen säilyttäen maamme kilpailukyvyn ja pelastaen kansakuntamme. Mikä tähän asti on estänyt yhteistyön tekemisen teknillisen korkeakoulun, kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun kesken? Ei mikään. Mikä siis Aalto-yliopiston kolmen korkeakoulun hallinnollisen yhdistämisen myötä muuttuisi?

Jouko Lantto, teksti

eim

Osaamisverkosto vai valheiden verkosto?

Yhteensä

1- 34 999

35 000- 54 999

55 000- 74 999

Tulonsaajia

203 727

124 152

41 735

17 201

9 522

6 584

3 363

1 170

Keskimääräiset veronalaiset tulot

40 247

17 826

43 644

63 635

85 794

119 940

196 764

685 330

73,2

88,0

85,0

79,5

73,9

65,5

52,4

20,6

Siitä ansiotuloa, %

75 000- 100 000- 150 000- 300 00099 999 149 999 299 999

Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2008 olivat 39 686 euroa laskettuaan 1,1 % edellisestä vuodesta. Näistä tuloista ansiotuloksi luettiin 73 % ja pääomatuloksi 27 %. Tuloista jäi verotuksen jälkeen käteen yrittäjälle keskimäärin 0,5 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin – 29 813 euroa. Noin neljänneksellä veronalaiset tulot jäivät alle 15 000 euroon, kun taas vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa.

Yrittäjien tuloistaan maksama keskimääräinen veroprosentti oli 27,6, mukaan luettuna jo yrityksessä osingoista maksettu vero. Yrittäjien verotus oli 1,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2007. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 33,5 %.

Palkansaajien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat 30 207 euroa vuonna 2008 noustuaan 3,6 %. Tulot olivat siten 28 % matalammat kuin yrittäjillä. Yrittäjät tekivät kui-› tenkin 20 % pidempää työpäivää. Palkansaajien keskimääräinen veroprosentti oli 24,3 ja › käteen jäävä tulo 23 083 euroa.

Veroprosentti oli siten 3,3 pro-› senttiyksikköä yrittäjiä mata-› lampi. Tulojen muutosta selittää se, että niin yrittäjien kuin › palkansaajien ja maataloustuottajien pääomatulot – eten-› kin luovutusvoitto arvopapereista – laskivat. Sen sijaan

ansiotulot – etenkin palkkatulot – nousivat.

Yrittäjien verotusta kevensi vuosina 200 5 – 2008 erityisesti yritysverokannan alentaminen sekä ansiotulojen verotuksen keventäminen yli normaalin inflaatiotarkistuksen. Verotuksen muista uudistuksista johtuen yrittäjien henkilökohtaisessa verotuksessaan tuloistaan maksamat verot sen sijaan kiristyivät muutoin pääsääntöisesti vuodesta 2004 vuoteen 2006 tulojen rakenteessa tapahtuneista muutoksista huolimatta.

Kaikki lakisääteiset maksut mukaan lukien yrittäjien keskimääräinen kokonaisveroaste oli 33 – 35 % vuosina 2005 – 2008, kun vastaava prosentti palkansaajilla oli 27– 29.

Yritysverouudistus ja ansiotulojen verotuksen kevennys ovat laskeneet keskimäärin yrittäjien kokonaisuudessaan maksamia veroja. Verotuksen maksuunpanotilaston mukaan on arviolta noin 20 000 sellaista omistajayrittäjää, joilla verotus on kiristynyt verouudistuksen myötä, koska heillä on ansiotulona verotettavaa osinkoa.

Lisäksi on reilut 1 300 sellaista yrittäjää, joilla yritysverouudistukseen asetettu uusi 90 000 euron osinkotuloraja täyttyy. Näistä valtaosalla verotus on ollut kireämpää kuin vanhassa verojärjestelmässä, koska rajan ylittävät pääomatulo-osingot verotetaan osittain kahteen kertaan.

Luottamus on terveyttämisen ydin

••Yrittäjä menettää helposti luottamuksen lupaamalla asioita, joita ei ole suunniteltu ja laskettu kunnolla.

Taloushallinto ja terveyttäminen Pekka Malmberg, teksti

E

•••

i tarvitse kaksisia ennustajanlahjoja nähdäkseen, mitä tuleman pitää. Muutaman vuoden kuluttua Yleisradion kustantama tutkiva journalisti kiertää nuo Bongoliat ja Nigeriguat, jonne peruskoulujamme on viety. Toimiviksi raportoiduista kouluista osaa ei löydy lainkaan; ei löydy edes rakennuksia. Osasta löytyy rakennukset, mutta niissä on asevarastoja, ilotaloja ja korruptiohallinnon virkamiesten residenssejä. Pari toimivaa koulua sentään löytyy, ja niitä pyöritetään vapaaehtoisvoimin hyväntekeväisyytenä; palkanmaksu opettajille on loppunut aikaa sitten.

Samalla selviää, että suurin osa tästä viennistä tapahtui suomalaisten maksamana kehitysyhteistyönä.

Loppukaupat oli tehty luotolla Finnveran antamien vientitakuiden siivittämänä, ja pieniä hajaeriä lukuun ottamatta kaikki saatavat ovat pystyssä.

O

•••

ma lukunsa tässä kansallisessa osaamisverkostossa ovat kaikenlaiset adultat ja sekalaiset korkea-, matala-, ammatti- ja epäammattikoulut, jotka julkisilla rahoilla pyörittävät tyhjänaikaista koulutusta ja joutavia projektejaan vain työllistääkseen itsensä – ja tasaisin väliajoin poliisin. Tutkintaan päätyvät tapaukset kuivatetaan järjestään kokoon sillä lopputoteamuksella, että ohjeet olivat epäselvät ja nyt ohjeita on uudistettu.

Tämä kokonaisuus kehrää hallinnon hiljaisen hyminän siunauksessa, valheiden suuressa verkostossa.

››Yrityksen

terveyttäminen voi kohdata heti alkuvaiheessa esteitä, kun maksurästejä on paljon, rahat ovat loppu eikä lisärahoitusta löydy. Toivottomalta näyttävän tilanteen voi kuitenkin avata kokeneiden terveyttämiskonsulttien mielestä luottamus yrittäjään.

Luotettavat luvut Kriisissä oleva yrittäjä ei useimmiten pysty hahmottamaan talouden kokonaisuutta, muistuttaa terveyttämiskonsultti Hannu Sillanpää (TMC). Yrittäjä kiinnittää huomionsa kiireellisten rästien hoitamiseen ja pahimpien reikien paikkaamiseen. Päivittäinen selviäminen luo ainakin vähäistä uskoa tulevaisuuteen, mutta tosiasiassa kriisi syvenee, jos yrittäjä ei tee yrityksen terveyttämiselle kokonaisratkaisua.

Jos yrittäjä ei tee rästissä olevista veroista, lainoista, vakuutusmaksuista, palkoista, työnantajasuorituksista ja ostoista tarkkaa yhteenvetoa, käy huonosti. Tämänon nähnyt työssään terveyttämiskonsultti Jukka Kauko (TMC). Hän korostaa lukujen luotettavuutta.

Tulot mukaan Yrittäjän maksusuunnitelmaan pitää sisällyttää rästien ja muiden maksujen lisäksi myös tulot nyt ja noin pari kuukautta eteenpäin. Yrittäjän pitää esittää rehellisesti oikeat luvut, koska ne eivät pahenna tilannetta. Jukka Kauko ja Hannu Sillanpää korostavat, että kaikille velkojille pitää esittää samat laskelmat ja raportit.

Tulopuoli pitää saada niin pi-› täväksi, että maksuohjelma pitää. Jos yrityksellä ei ole liiketoimintasuunnitelmaa, on› yrittäjän ainakin tehtävä yhteenveto tulossa olevasta kassavirrasta ja tarkkaan arvioidusta myynnistä parin seuraavan kuukauden ajalta. Näin saadaan pohja ensimmäisten lyhennysten suorittamiseksi ajallaan. Siitä syntyy luottamusta.

Yrityksen terveyttämisyritykset ovat turhia, jos taloushallintoa ei

TMC Jukka Kauko, Kaukoviisas Oy

hoideta hyvin. Vaikeudet toistuvat › nopeasti, ja laastaroitu talous repeää aikanaan.

Synkän mutta realistisen kuvan antaa Tuokko Tilintarkastus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Suontausta (KHT). Hän on nähnyt yritysten selviytyvän, koska ne tekevät sen eteen sitkeästi töitä.

Hän on nähnyt myös hyvin alkavien nousujen katkeavan kesken, kun laskelmat pettävät, koska ne ovat puutteellisia.

Yrittäjän pitää hoitaa taloushallintoa ja käyttää tilintarkastajaa hyödyksi.

Nämä ovat Seppo Suontaustan yksinkertaiset terveyttämislääkkeet:

1. Kassavirta, tuloslaskelma ja tase

TMC Hannu Sillanpää, Alphacon Oy

Taloushallinto kuntoon Yrittäjältä puuttuu usein riittävä aika tai kokemus luotettavien talousraporttien ja maksusuunnitelman tekemiseen. Mahdollisuuksia saada ammattitaitoista apua ja neuvontaa on monia.

Omaa tilitoimistoa pitää hyödyntää, ja jos sillekin on velkaa, pitää velan lyhentäminen aloittaa heti.

Yrittäjien Tukiverkon kautta saa neuvoja ja ohjeita ,ja Talousapu-neuvontapalvelu on kaikkien käytettävissä. Puhelinpalvelu on ollut toiminnassa viime lokakuusta asti, ja yli 500 yrittäjää on saanut maksutonta neuvontaa. Talousavun kotisivuilla on ilmaisia työkaluja ja ohjeita, joilla terveyttämisen saa alkuun ja taloushallinnon kuntoon. Kokeneet neuvojat, joukossa Jukka Kauko ja Hannu Sillanpää, ovat käytettävissä.

Neuvontaa:

››puh. 029 007 4990 ››www.yrityssuomi.fi/talousapu

Yrityksen taloushallinnossa pitää tehdä kolme keskeistä laskelmaa, joita ilman yritys ei voi toimia kunnolla. Nämä pakolliset laskelmat kertovat taloudellisen tilanteen.

• Tase kertoo rahamäärän, joka ollaan velkaa tai saamassa eli liiketoiminnan varat ja velat. Tämä on keskeinen tekijä kriisissä.

• Kassavirta puolestaan osoittaa yrityksen todellisen kassarahavirran eli paljonko on rahaa asioiden hoitamiseen, mikä yleensä on se kriittisin tekijä.

• Tuloslaskelma on tietyssä mielessä mahdollisuuksien osoittaja, ja se näyttää yrityksen potentiaalisen kassavirran eli sen, mihin pitäisi päästä.

2. Yrittäjän oma osuus talous hallinnon hoitamisessa Keskeisin seikka on huolehtia siitä, että laskutus tehdään ilman viivettä ajallaan.

Toinen erittäin keskeinen seikka on, että kaikki menot viedään laskentajärjestelmään heti, kun ne ovat tiedossa.

että tilastojen mukaan toiseksi yleisin syy yrityksen epäonnistumiseen ovat riittämättömät kirjanpidon menettelytavat. (Yleisin syy on liian pieni pääomasijoitus yritykseen.)

TUOKKO OY

Ongelmia juontuu kaukaa. Otetaan vaikka sähkötekniikka. Millä ihmeellä löydät siihen opiskelijoita, kun peruskoulutusjärjestelmä tuottaa pääosin laskutaidottomia ihmisiä? Järjestelmän kehuttu kulmakivi on peruskoulu, jonka nyt väitetään opetusministeriön valtiosihteerin suulla olevan niin tasokasta, että siitä aiotaan tehdä Nokian kaltainen vientituote. Tässä on projekti, jolta ei tule puuttumaan julkista rahoitusta. Siinä on kaikki: liikutaan koulutuksen kentässä, pullistellaan omahyväisesti erinomaisuuttamme ja ollaan älyllisesti niin epärehellisiä, että Aalto-yliopiston puuhamiehiäkin kismittää, miksi pirulauta ei maalailtu vielä isommalla pensselillä.

4. Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelma osoittaa yrityksen todellisen rahavirran. Kassavirta kertoo sen osuuden myyntituotoista, joka on maksettu. Toisaalta se kertoo sen osuuden liiketoiminnan kuluista, joka on maksettu kassasta. Kassavirta kertoo myös maksetut investoinnit sekä kassaan saadut ja kassasta maksetut rahoituserät.

5. Tuloslaskelma Tuloslaskelma kertoo kirjanpidon voiton, mutta vastaavaa rahaa ei ole yleensä saatu yrityksen pankkitilille.

On keskeistä huomioida, että vain osa myyntituotoista on maksettu yritykselle ja osan asiakkaat ovat yritykselle velkaa.

Samaten kulujen osalta vain osa kuluista on yleensä maksettu, ja loput yritys on toimittajilleen edelleen velkaa.

6. Tase Tase kertoo rahamäärän, jota yritys ei ole vielä saanut maksuna, ja rahamäärän, joka ollaan velkaa. Tase kertoo liiketoiminnan varat ja velat kauden alussa ja lopussa.

Taseen tulkinnassa on syystä huomioida kolme keskeistä riskitekijää: taseerät kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, taseessa käytetään arvioita esimerkiksi omaisuuden kulumisesta (poistot) ja sinne jätetään kirjaamatta merkittävä määrä aineetonta omaisuutta (esimerkiksi tuotannollinen osaaminen ja henkinen pääoma). Taseen arvot saattavat tästä syystä huomattavasti poiketa omaisuuden todellisesta arvosta suuntaan tai toiseen.

Toimitusjohtaja Seppo Suontausta, Tuokko Tilintarkastus Oy

käynnistettäessä tai yrityksen nykyistä liiketoimintaa laajennettaessa rahoitus on usein ongelma. Ajan käyttäminen yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen lisää yrityksen ymmärrystä liiketoiminnastaan. Tämä asiakirja voi olla myös tehokas apuvälinen rahoituksen saamiseksi liiketoiminnalle.

8. Tilintarkastus ja eri laskelmat – miten hyödyntää tilin tarkastajaa?

Tilintarkastaja pystyy yleensä merkittävästi auttamaan yrityksiä, jotka laativat talousarvion eli budjetin. Tilintarkastajan käyttäminen apuna jo sinällään pakottaa yrityksen perin pohjin analysoimaan jokaisen liiketoiminnan osa-alueen ja seuraamaan todellista suorituskykyään suhteessa budjettiin.

Budjetit eivät ole jäykkiä, ja niitä voidaan muuttaa koko budjettijakson ajan, mutta poikkeamien syiden analysointi edesauttaa liiketoiminnan kasvua ja välttämään virheiden toistamista.

3. Yhteistyö tilitoimiston kanssa

7. Liiketoimintasuunnitelma

9. Mitä pitää seurata?

Yrityksen tulee huolehtia, että kaikki tulot ja menot sekä vastuut ovat tilitoimiston tiedossa ilman viivettä. Tilitoimiston kanssa kannattaa sopia mahdollisimman pian kuukauden päättymisen jälkeen valmistuvista ajantasaisista kuukausittaisista raporteista. On syytä tiedostaa,

Jotta yritys olisi kannattava ja menestyvä, yrityksellä on oltava selkeä käsitys yrityksen asiakkaista, vahvuuksista ja kilpailutilanteesta. Yrityksen on pystyttävä myös ennakoimaan ja suunnittelemaan mahdollista tulevaa laajentumistaan. Uutta liiketoimintaa

Keskeistä on seurata rahamäärää, joka virtaa yrityksen pankkitilille ja pankkitililtä pois viikoittain ja kuukausittain ja verrata niitä ennustettuihin määriin. Suuret poikkeamat ennusteesta ovat olennaisin seikka, johon on syytä pureutua.

09

Nro 2 • Helmikuu 2010

Yrittäjät & kunta

Kuntapalvelujen pelastusohjelmaan anotaan rahaa monelta momentilta

uhkaa upota suohon. Sen estämiseksi on kirjoitettu kuntapalvelujen pelastusohjelma.

• •Kuntatalous Palvelujen ulkoistaminen mainitaan siinä ohimennen. ››Kuntaliiton vuosille 2010 – 2013 laatima pelastusohjelma edellyttää kuntien suitsivan menojensa kasvua, mutta myös valtiota vaaditaan tulemaan vastaan. Kunnille halutaan lisää valtionosuutta ja lisää verotuloja.

Kuntaliitossa on laskettu, että kuntatalous ajautuu tänäkin vuonna miinukselle 600 miljoonaa euroa huolimatta valtion nykyisestä tukipaketista, kuntien säästötoimista, veronkorotuksista ja lainanoton lisääntymisestä.

Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma hiostaa kuntia hillitsemään menojaan voimakkaasti.

Hän siirtyi liiton johtoon vuodenvaihteessa varatoimitusjohtajan paikalta.

– Jos kuntien menot kasva-› vat lähivuosina 3,5 prosenttia, kuntatalouden alijäämä kasvaa 4,4 miljardia euroa. Kuntien velkataakka kasvaa nykyisestä 11,5 miljardista 20 miljardiin euroon. Jos menot kasvavat nopeammin tai tulokehitys on ennakoitua heikompaa, alijäämän kasvu vain kiihtyy, Mäki-Lohiluoma luettelee synkkiä lukuja.

Pelastusohjelman tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2013 mennessä tasapainottaa kuntien talous niin, että velkataakan paisuminen pysähtyy 17 miljardiin euroon. Se on valtava summa.

Miksi juuri 17 miljardia?

– Se on vielä jotenkin hoidettavissa. Nykytasolla lainanhoitokustannukset ovat vielä kohtuullisia, mutta jos inflaatio ja korkotaso lähtevät nousuun, monessa kunnassa kustannuk-

puhuta, ja palvelujen ostot yksityisiltä ja muilta tahoilta mainitaan vain ohimennen.

Ohjelman mukaan kuntien palvelujen ostot yksityisiltä ja muilta kuntasektorin ulkopuolisilta toimijoilta eivät voi kasvaa 2000-luvun alun tahtiin, ellei kuntien henkilöstöä vastaavasti merkittävästi vähennetä.

Toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma, tarkoittaako tämä sitä, että kuntien ostoja yksityisiltä palveluntuottajilta on lisättävä selvästi?

– Jos me tuotamme jatkossa nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut samalla tavalla rakenteellisesti kuin tällä hetkellä, niin tarvitsemme 120 000 –170 000 uutta kuntatyöntekijää. Pelastusohjelmassa tämä osa kuvaa pikemminkin sitä, että sillä sinänsä ei kuntatalouden kannalta ole suurta merkitystä, tehdäänkö se kunnan omana työnä vai tehdäänkö se ulkoistettuNiin pitkälle kuin silmä na työnä. Paine on siintää, on edessä suuria samansuuntainen.

Sellainen ratkaisu alijäämiä valtiontaloudessa on mahdoton, että ja kasvavia vaikeuksia palvelu ulkoistetaan kunnallistaloudessa. ja siitä huolimatta Raimo Sailas Kanava-lehdessä 1/2010 toiminta ja henkilökunta säilyy samalla tasolla kunnan Olisiko ulkoistamisesta omassa organisaatiossa.

Pelastusohjelma on melko apua talouskriisiin? lyhyt, nelivuotinen. Onko jatko-› Yrittäjiä kiinnostaa, voisiko osa tekeillä? Ilmeisesti tällä heillä olla jokin muukin tehtävä vuosikymmenellä tarvitaan viekuntatalouden tehostamisessa lä paljon rankempia toimenpikuin veronmaksajan rooli. Palve- teitä kuntatalouden pelastamilusetelistä ei pelastusohjelmassa seksi.

mitusjohtajana olisi varmaan mielenkiintoista nähdä reaktiot, jos ilmoittaisin jonkin tarkan luvun. Kehityksen mukaan on ilmeistä, että seuraavissa kuntavaaleissa valitaan valtuustot alle 300 kuntaan. Aikaisemmin olemme linjanneet vahvan peruskunnan mallin, jossa kunnan toiminnallinen kokonaisuus yhdessä tai yksin perustuu työssäkäynti- tai asiointialueeseen. Monen kunnan palveluja tarjotaan tai haetaan nykyistä useammin yli kuntarajojen.

set ylittävät sietokyvyn.

Kuntaliitto haluaa kunnille rahaa ja säästöjä monesta “tuutista”. Ensi vuodesta alkaen kuntasektorin kurjan tilinpäätöksen pitäisi kaunistua 850 miljoonalla eurolla. Kuntien omilla toimenpiteillä eli lähinnä tuottavuuden kohentamisella tavoitellaan 350 miljoonan euron säästöä muutoin toteutuvaan menoon verrattuna. Puuttuvia 500 miljoonaa euroa anotaan – mistäpä muualta – valtiolta, jolle ehdotetaan monia keinoja avustussumman keräämiseen. On valtionosuuksien lisäämistä, kuntien veropohjan laajentamista, kuntien tehtävien vähentämistä sekä normien ja määräysten keventämistä.

Kuntien toimintamenojen kasvu on 2000-luvulla ollut vuosittain viiden prosentin luokkaa, vuonna 2008 menot kasvoivat lähes 8 prosenttia ja viime vuonna noin 5 prosenttia. Kasvu on tulokehitykseen nähden aivan liian nopeaa.

Rahaa ja säästöjä pienistä puroista

KUNTALIITTO

Harri Auramo, teksti

Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Kuntasektori ei kestä enää uusia tehtäviä.

– Olemme tietoisia siitä, että tämä vuosikymmenen vaatii varmasti paljon sellaisia uudistuksia, joita me emme uskalla vielä oikein edes kuvitella. Uskomme kuitenkin sellaiseen kehitykseen, että menemme eteenpäin

askel askeleelta tietoisina siitä, että meidän täytyy pitää kuntatalous tasapainossa ja löytää siihen ratkaisut. Olemme käynnistäneet tämän pelastusohjelman rinnalla vuoteen 2017 jatkuvan hankkeen kuntien hyvinvointi-

palveluiden turvaamiseksi.

Montako kuntaa Kuntaliiton mielestä Suomeen riittää vuonna 2020? Nythän kuntia on 342.

Vähennystä on tullut, mutta monien mielestä ei tarpeeksi.

– Uutena Kuntaliiton toi-

Mäki-Lohiluoman luotsaama Kuntaliitto esittää kunnille, että ne painavat toimintamenojensa kasvun lähivuosina ennätyksellisen alas eli 3,5 prosentista 2,5 prosenttiin.

– Tämä on erittäin vaikea tehtävä, kun reilusti yli puolet kuntien kustannuksista tulee henkilöstöstä. Miten kykenemme rahoittamaan esimerkiksi kasvavat hoito- ja hoivapalvelut, Mäki-Lohiluoma pohtii.

– Henkilöstömenot on pidettävä hillittyinä, ja niitä on pystyttävä myös supistamaan.

Kaikki tietoyhteiskunnan ratkaisut tuottavuuden parantamiseksi on otettava käyttöön.

Kaikki sähköistettävissä olevat palvelut on sähköistettävä ja lisättävä itsepalveluja.

– Valtion on tuettava kuntataloutta niin, että laman yli päästään mahdollisimman vähin vaurioin. Kuntalaisen on

saatava hyvinvointipalvelunsa, ja valtion on kannettava siitä vastuunsa. Valtion on lopetettava kuntien tehtävien ja normien jatkuva lisääminen, jotta nykyiset palvelut kyetään kohtuudella hoitamaan. Kuntasektori ei kestä uusia tehtäviä.

Kuntapalvelujen pelastusohjelma edellyttää, että valtio vahvistaa kuntien tulopohjaa, kasvattaa kuntien valtionosuuksia, siirtää 60 miljoonan euron jäteveron tuoton kunnille sekä säilyttää korotetun yhteisöveroosuuden vuoden 2012 jälkeenkin. Kuntatalouden vahvistaminen vaatii myös sitä, että osa pääomaveroista siirretään kunnille, kiinteistöveron ylärajoja korotetaan ja osa ajoneuvo- ja polttoaineverojen tuotosta siirretään kunnille.

– Lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisen sääntelyn purkamista ja valtionohjauksen vähentämistä. Jos normeja entisestään kiristetään, niin silloin jäykistetään rakenteita, jolloin talouden tasapainottamiseen on entistä vaikeampi päästä.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan nyt on jatkettava keskustelua siitä, miten kuntien ja valtion työnjakoa muutetaan monessakin asiassa. Esimerkiksi ammattikorkeakoululaitoksessa kunnilla on lähinnä maksajan rooli ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa menokehitykseen. Osa toimeentulotuesta tulisi siirtää Kelan vastuulle, samoin erityisen kallis erikoissairaanhoito valtion piikkiin.

Moni kuvittelee yhä, ettei DNA:n verkko peitä.

DNA:n kuuluvuusalue kattaa yli 99 % suomalaisista.

Lähde: www.dna.fi/kuuluvuus

Klikkaa dna.fi/yritys tai soita 044 144 099.

Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto.

yrityspalvelut

10

Nro 2 • Helmikuu 2010

Yrittäjät & kunta

Raumalaiset yrittäjät ottavat keskustan kehittämisen tosissaan keskustan kauppiaat ovat järjestäytyneet Rauma City-kauppiaat -yhteisöksi, jonka jäseniltä löytyy draivia • •Rauman kehittää kaupungin keskustan elinvoimaisuutta tapahtumin ja tempauksin.

täjien edustajat ja minä. Käymme siellä läpi asioita, joita mielestämme pitäisi laittaa paremmalle tolalle ja kerromme, mitä olemme tehneet.

Myöskin Rauman Yrittäjät ry:n hallitus ja kaupunginhallitus kokoontuvat säännöllisesti kerran vuodessa pohtimaan yhteisiä asioita.

Riikka Kovala, teksti Hannu Pärssinen, kuvat

››Rauma

City-kauppiaat on Rauman Yrittäjien alainen toimija, jonka toimintaa vetää Rauma-isäntä Hannu Pärssinen. Keskustan kehittäminen sai alkunsa Rauma City-kauppiaat/Rakastunut Raumaan -hankkeena vuonna 2002. Kivijalkakauppiaiden, palveluyrittäjien ja kaupungin yhteistyö oli osoittautunut niin hedelmälliseksi, että hankkeen päättyessä keväällä 2006 toimijat päättivät jatkaa yhteistyötä. − Kaupunki näki toiminnan osoittautuneen välttämättömäksi.

Kaupunki päätti ulkoistaa kauppatorin ja katualueiden hallinnan ja tarjosi sitä Rauman Yrittäjille. Heinäkuussa 2006 sovimme 2,5 vuoden koeajasta, ja nyt toiminta jatkuu määräaikaisella sopimuksella, entinen musiikkiliikeyrittäjä Hannu Pärssinen kertoo.

Rauma City-kauppiaat alkoi hoitaa toripaikkamaksuja, jäätelökioskien ja terassien vuokrausta ja mainospaikkamaksuja. Rauman keskusta on pessyt kasvonsa ratkaisevasti 2000-luvun alkuvuosina. Kauppatorin kattaminen lienee herättänyt suurimmat vastalauseet, mielipiteitä oli toki puolesta

Sunnuntaisin ovi säpissä

Kaupunki päätti ulkoistaa kauppatorin ja katualueiden hallinnan ja tarjosi sitä Rauman Yrittäjille.

Tapahtumien järjestäminen Raumalla on tuonut yrittäjiä yhteen ja olemme pystyneet tekemään yhteistyötä. Kun kaupungissa tapahtuu, myös ihmiset liikkuvat ja tulevat kahville, Kontion kahvilan yrittäjä Petri Laaksonen kertoo. Menekkituotteet raumaksi lausuen ovat ”kaffett ja hyvälist”.

Hannu Pärssinen

ja vastaan. Kauppiasyhdistyksiä oli aiemmin kaksi: omansa vanhan Rauman kauppiailla ja omansa uuden puolen eli Valtakadun alueen yrittäjillä. Noin 100 kauppiasta ja palveluyrittäjää Raumalta ovat toimineet vuodesta 2002 yhteisessä yhdistyksessä.

Vuodesta 1936 toimineessa paikallisyhdistyksessä on kaksi palkattua työntekijää.

Kaupungin tiedotus mallikasta

Esimerkillistä keskustan kehittämistä Jotain menestyksekkäästä yrittäjien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä kaupungin kehittämiseksi kertoo se, että Rauma voitti vuoden 2009 kaupunkikeskustapalkinnon.

Palkintoraati kiinnitti huomiota mm. kaupungin ja yrittäjien väliseen yhteistyöhön, joka oli raadin mielestä saatu esimerkilliseksi koko maata ajatellen. − Meillä on keskustan kehitystyöryhmä, joka kokoontuu aina tarvittaessa. Ryhmässä istuvat molemmat kaupunginjohtajat, kaupunginsuunnittelupäällikkö, yrit-

Me yrittäjät olemme vahvempia verkoston kautta ja saamme äänemme kuuluviin kuluttajille paremmin. Jos kauppias yksin päättäisi pitää liikettä auki pidempään, ei hän saisi ketään liikkeelle. Olemme tällainen kauppakeskus, vain ilman kattoa, Rauma City-kauppiaita jo perustamassa ollut Sisustustalo Kodinonnin yrittäjä Johanna Närvä kertoo.

Olemme oppineet tekemään yhteistyötä yrittäjien kanssa. Näemme, että jos naapurilla menee hyvin, niin minullakin voi mennä hyvin. Toisena se, että on saatu hyvät välit kaupungin kanssa, Silmäoptikot Palmun yrittäjä ja Rauman Yrittäjien edustaja City-kauppiaissa Pekka Palmu toteaa.

Suurten kaupunkien talous romahti Suurten kaupunkien taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti viime vuonna. Tämä ilmenee kuntien tilinpäätösten ennakkotiedoista. Pienempien kuntien talous on vielä pysynyt keskimäärin edellisen vuoden tasolla osin kuntaliitosten ansiosta. Kuntaliitto arvioi, että tänä vuonna kaikkien kuntien tilanne huononee selvästi.

Kuntaliiton mukaan lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Myös seuraavat vuodet ovat kuntatalouden kannalta vaikeita. Jotta tappiokierre saadaan oikaistua, kuntien täytyy pystyä hillitsemään menojen kasvua olennaisesti viime vuodesta, mutta myös valtion pitää lisätä kuntapalvelujen rahoitusta peruspalvelujen turvaamiseksi, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. − Muuten veronkorotuspaineet kasvavat kunnissa kohtuuttomiksi. Valtiovarainministeriö arvioi viime viikolla, että odotettavissa oleva palvelujen kysynnän lisäys tuo kuntaveroon kolmen prosentin nousupaineen vuoteen 2020 mennessä. Tämä

Rauman liikkeet eivät ainakaan vielä ole innostuneet pitämään liikkeitä auki sunnuntaisin, vaikka isot herrat päättivät vapautetusta liikeaikalaista vuoden alusta alkaen. − Annamme aukiolosuosituksia.

Ei ole lähdetty sille linjalle kuin kauppakeskukset, että kaikkien pitää sitoutua pitämään liikkeensä näin ja näin auki. Eihän siitä tulisi mitään.

Valtaosa keskustan yrityksistä on 1– 2 hengen yrityksiä. Raumaisännän mukaan kauppiasyhdistys järjestää vuoden kuluessa joitain yhteisiä viikonloppuja, jolloin liikkeet suositellaan pidettävän auki.

Pärssinen kertoo vuoden alusta vapautuneiden aukioloaikojen merkityksestä keskusteltavan seuraavassa City-kauppiaiden jäsenillassa. − Rauma-päivänä 17.4. järjestämme laatulauantain, jossa korostamme sitä, että jäsenyrityksemme antavat laadukasta palvelua ja myyvät laadukasta tavaraa.

Tapahtumien järjestäminen kannattaa, sillä ne saavat kuluttajia liikkeelle keskustaan ja keskustan liikkeisiin ja ravintoloihin.

Muita isoja tapahtumia ovat Tonttujen yö joulun alla, Pitsiviikko sekä Mustan pitsin yö. − City-kauppiaat vastaavat heinäkuun aikana iltatorien tapahtumien järjestämisestä. Ne ovat keränneet hyvin sekä myyjiä että ostajia, paitsi kelien ollessa huonot.

edellyttää erittäin suotuisaa verotulojen kehitystä, mitä ei nyt ole näköpiirissä.

Kietäväisen mukaan kuntien tilanne on vaikea, koska ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu ja taloudellinen lama koettelevat yhtä aikaa. − Nyt on koettu seuraukset erityisesti suurissa kaupungeissa, joiden pitäisi olla maan talouden vetureita. Kehitys ei valitettavasti käänny nopeasti positiiviseksi. Laman vaikutukset alkavat tuntua tästä vuodesta eteenpäin muissakin kunnissa erityisesti työttömyyden kasvun seurauksena.

Heikko talous heijastuu maakuntaan Kuntien lainakanta on kasvanut

kaikenkokoisissa kunnissa. Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 1 875 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1 629 euroa ja vuonna 2007 yhteensä 1 545 euroa asukasta kohti.

Suurten kaupunkien lainakanta kasvaa nopeasti: 23 suurinta kaupunkia suunnittelevat velkaantuvansa lisää yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Monen kunnan lainakanta on jo nyt noussut varsin suureksi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa.

Vuoden 2009 vuosikate jäi negatiiviseksi 25 Manner-Suomen kunnassa, eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan.

Suurten kaupunkien heikot tulokset näkyvät myös maakuntien menestyksessä.

Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate romahti puoleen edellisvuodesta. Yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna vain kaksi kolmannesta poistoista Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Eniten negatiivisen vuosikatteen kuntia on Satakunnassa ja PohjoisPohjanmaalla.

Rauma City-kauppiaat on Rauman Yrittäjien alainen toimija, jonka toimintaa vetää Rauma-isäntä Hannu Pärssinen.

Rauman keskustan kadut ovat olleet auki ties kuinka monta kesää. Ensin katutyöt koskivat vanhan Rauman aluetta, ja viime vuonna Valtakatu oli vuorossa. − Tässä keskustassa on eletty varsin haasteellisessa ympäristössä. Otimme esille teknisen toimen kanssa, että kun katuja kaivetaan auki, niin yrittäjille pitää tiedottaa aikatauluista. Mikäli tuli aikataulumuutoksia, kävin viemässä liikkeisiin erilliset tiedotteet muutoksista.

Kaupunkikeskustakonferenssi järjestetään Raumalla 25.–26. elokuuta, se on Elävä kaupunkikeskusta ry:n vuoden päätapahtuma. Päivien ohjelma julkistetaan keväällä.

Pärssinen lupailee, että tiedossa on mielenkiintoisia luentoja.

Palveluseteli yrityksen perustajalle Kuortanelaisella on mahdollisuus hankkia palvelusetelillä yrityksen perustamiseen liittyvät paperityöt ja konsultaatiota kuortanelaisesta tilitoimistosta, kunnanjohtaja Pentti Turunen ehdotti kuntansa hallitukselle ja hallitus tuumasi, notta OK. Kuortaneen elinkeinojohtaja Jyri Saranpää taustoittaa palvelusetelipäätöstä niin, että Kuortaneen Yrittäjät ry:n kanssa on käyty neuvotteluja eri toimenpiteistä kunnassa toimivan yrittäjyyden tukemiseksi ja uuteen yrittäjyyteen kannustamiseksi. − Aihe on ollut vahvasti esillä myös käynnissä olevassa elinkei-

no-ohjelmatyössä. Oman yrittäjyyden vaihtoehdon tukemisella pyritään säilyttämään palveluiden ja tuotannon kattavuus ja monipuolisuus sekä työllistävä vaikutus.

Viime vuosien aikana Kuortaneelle on perustettu vuosittain kolmisenkymmentä uutta yritystä, joista suuri osa on ensimmäisiä yrityksiä ja tyypillisesti yksinyrittäjiä.

Ensimmäistä kertaa Palvelusetelillä tuettaan aloittavaa, ensimmäistä yritystään perustavaa kuortanelaista siten, että seteliä voidaan käyttää yri-

tyksen perustamiseen liittyvään paperityöhön ja konsultaatioon kuortanelaisessa tilitoimistossa.

Kuortaneen Yrittäjät ry on selvittänyt palvelusetelillä saatavan palvelun raamit ja kustannukset tilitoimistojen kanssa. Alkuvaiheessa palveluseteliä vastaanottaa neljä tilitoimistoa.

Palvelusetelin saa käyttöönsä neuvottelulla elinkeinojohtajan kanssa. Lisäksi edellytyksenä on, että perustettava yritys rekisteröidään Kuortaneelle.

Palvelusetelin käyttäminen ei poissulje muiden yrityksen perustamiseen liittyvien neuvontapalveluiden, esim. Uusyrityskeskuksen käyttöä.

Suuret kaupungit investoivat hieman Kuntaliiton suurille kaupungeille suuntaaman kyselyn mukaan toimintamenojen kasvu hidastuu tänä vuonna merkittävästi.

Eniten saadaan aikaiseksi sillä, että henkilötyövuosien määrä vähenee noin 2 prosentilla viime vuodesta. Suuret kaupungit ovat kuitenkin pitäneet kiinni investoinneistaan. Ennakkotietojen mukaan viime vuoden investoinnit olivat lähes edellisvuoden tasolla, ja tänä vuonna suuret kaupungit aikovat investoida viime vuotta enemmän.

Lohjalle rakennetaan Yrittäjätalo Lohjan keskustaan rakennetaan Yrittäjätalo. Uuteen taloon tulee toimisto-, palvelu- ja yrityshautomokäyttöön sopivia tiloja.

Yrittäjätalo valmistuu keväällä 2011. Etera rakennuttaa talon yhdessä YIT Rakennus Oy:n kanssa.

– Lohja on vireä kaupunki, josta Yritystalossa hautuvilla uusilla yrittäjillä on hyvät yhte-

ydet niin pääkaupunkiseudulle kuin muuallekin Suomeen, toteaa Eteran kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen.

– Uusille toimistotiloille on Lohjalla tarvetta ja tilausta.

Laurea-ammattikorkeakoulun naapurissa sijaitsevilla tiloilla haetaan nimenomaan synergiaa yritys- ja koulumaailman välille, kertoo projektipäällikkö Tero

Salmi YIT Rakennus Oy:stä.

Toimistorakennukseen tulevat vuokralaisiksi Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo ja Yrityskeskus sekä Lohjan Yrittäjät ry.

Lohjan Yrittäjätalon tiloista on vuokrattu jo yli puolet. Kaiken kaikkiaan rakennukseen tulee tilaa noin 4 000 m2. Arkkitehtinä toimii Tuomo Siitonen.

11

Nro 2 • Helmikuu 2010

Yrittäjät & kunta

Yhdessä mutta erikseen

Rakel Hiltunen:

Mari Schildt, teksti Vesa-Matti Väärä, kuva

Kuntien verotulojen kasvu on tulevina vuosina selvästi viime vuosia hitaampaa. Yhteisöveroosuuden korotus on yksi apu pulmaan.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen sanoo, että yhteisövero-osuuden korotus 10 prosenttiyksiköllä viime vuonna kolmeksi vuodeksi oli oikean suuntainen, joskaan ei riittävä toimenpide kuntatalouden tervehdyttämiseksi.

– Tulevat vuodet tulevat olemaan ongelmallisia kaikille kunnille. Työttömyyden kasvu ja vähitellen myös väestön ikääntyminen lisäävät kuntien menoja.

Samaan aikaan kuntien verotulot vähenevät tänä vuonna ennätyksellisen suurista kuntaverojen korotuksista huolimatta, Rakel Hiltunen puhui kuntatalouden seminaarissa 10. helmikuuta.

– Lisäongelmia kuntien verokehitykselle asettaa yhteisöveron määräaikaisen yhteisöveroosuuden poistuminen vuoden 2012 alusta, mikäli korotuksen jatkosta ei tehdä tuota ennen päätöstä. Yhteisöveron korotuksen jatko on kuntien selviytymisen kannalta aivan välttämätöntä ja maan hallituksen tulee tehdä siitä päätös mahdollisimman pian.

Hiltunen näki jotakin hyvää-

••Salon yrittäjäyhdistykset eivät menneet kuntaliitoksessa yhteen, vaan kehittivät työkalukseen puheenjohtajien työryhmän. ››Salossa nähtiin vuosi sitten Suomen suurin kuntaliitos, kun seudun kymmenen kuntaa liitettiin yhteen Salon kaupungiksi.

Ennen liitosta alueella oli viisi yrittäjäyhdistystä. Nyt Salon kaupungissa on edelleen viisi yrittäjäyhdistystä. Me olemme joskus täällä sellaisia kapinallisia, sanoo puheenjohtaja Ari Aalto, Kuusjoen-Muurlan-Perttelin Yrittäjistä. − Me teemme asioita, niin kuin parhaaksi näemme, tukee Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Sjöholm.

Asiaa kummeksuville salolaiset vastaavat, että miksi pitäisi yhdistyä? Paikalliset identiteetit ovat edelleen voimissaan, elleivät sitten entistä vankempia. Yhtään kirkkoa ei vielä ole purettu, summaa Halikon Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Virta.

Aika pian näimme sen, että kun tulee yksi kunta, ei ole mahdollista, että jokainen yhdistys käy vuorollaan kertomassa kunnalle asioitamme, vaan meidän täytyy esiintyä yhdellä äänellä.

Ari Aalto

Mainittujen lisäksi Salon alueella toimii Kiikalan-Suomusjärven-Kiskon Yrittäjät sekä Per-› niön-Särkisalon Yrittäjät. Uuden Salon alueella asuu vajaat tuhat yrittäjäyhdistysten jäsentä.

Loppukädessä liittymiskysymyksessäkin kyse on ihmisistä.

Kaksi vuotta sitten yhdistymisestä keskusteltiin aika paljon.

Yhdistymistä puoltava seikka olisi ollut ainakin se, että pienes-› sä yhdistyksessä tulee suvantovaiheita ja pullonkauloja, Kuusjoen-Muurlan-Perttelin puheenjohtaja Ari Aalto sanoo. − Ei tahdo löytyä aktiivisia henkilöitä, jotka toimisivat yhdistyksissä ja sen johtotehtävissä. Toisaalta vaikka Salon yhdistys oli suurin, ei se sielläkään ollut sen helpompaa. Eli sitä on-› gelmaa yhdistyminen ei olisi ratkaissut.

Olisimme todennäköisesti menettäneet ison määrän vapaaehtoistyötä tekeviä luottamushenkilöitä, sanoo Salon Yrittäjien Sjöholm.

PYÖREÄN PÖYDÄN ääressä kiitellään, että Salon kaupunki kuuntelee yrittäjiään herkällä korvalla. Mukana ovat tällä kertaa Jyrki Sjöholm, Ari Aalto ja Veikko Virta.

Yhteinen ääni kaupunkiin päin

Tie ei vienyt yhteen, mutta toimintaympäristö on joka tapauksessa muuttunut entisestä, arvioi Ari Aalto. − Aika pian näimme, että kun tulee yksi kunta, ei ole mahdollista, että jokainen yhdistys käy vuorollaan kertomassa sille asioitaan, vaan meidän täytyy esiintyä yhdellä äänellä.

Käytännössä yhdistykset kääntyivät puheenjohtajien yhteistyöryhmän puoleen, joka seudulla oli jo olemassa. Nyt sen rooli terävöityi. Samaan aikaan uuden kaupungin perustamisen kanssa myös Salon kaupunginjohtaja vaihtui. Vaikka yhteistyö oli sujunut entisenkin kanssa mutkatta, uuden kaupunginjohtajan Antti Rantakokon kanssa puheenjohtajat aloittivat uudelta pohjalta. Tärkeimmäksi työkaluksi on vuoden aikana muotoutunut säännöllinen kokoontuminen kaupungin johdon kanssa.

− Kaupunki kuuntelee meitä› tosi herkällä korvalla. Tämä on sellainen hyvä puoli, joka on› vahvistunut, Halikon Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Virta toteaa.

Jyrki Sjöholmin mukaan tilanne on kaupunginjohtajallekin otollinen, sillä tieto kulkee tehokkaasti puheenjohtajilta hallituksille ja edelleen jäsenis-

tölle. Ehkä tehokkaammin kuin se muuten tekisi. Sama pätee myös toisinpäin.

Puheenjohtajat ovat osallistuneet aktiivisesti muun muassa Salon uuden elinkeinopoliittisen ohjelman laadintaan.

Yhdistykset ovat olleet mukana myös suunnitelmissa vankentaa yrittäjyysvaikutusten arviointia kaupungin päätöksenteossa.

Julkiset hankinnat aiheuttavat huolta

Suomen suurin kuntaliitos on aiheuttanut huolta ja epävarmuutta yrittäjissä, jotka ovat osallistuneet alueen kuntien julkisiin tarjouskilpailuihin. Että tuleeko sieltä Salon kaupungilta nyt tarjouspyyntö, että halutaan Salon teiden auraus tunnin sisällä, kuvailee puheenjohtaja Aalto.

Huoli on sikäli aiheellinen, että julkisissa hankinnoissa on edelleen opettelemista molemmin puolin pöytää, Jyrki Sjöholm arvioi. − Lakia me emme voi alkaa sorvaamaan täällä uudestaan, mutta voimme vaikuttaa kaupungin toimintaan siten, millaisia tarjouspyyntöjä se tekee, miten ja missä kokoluokassa.

Puheenjohtajien puheenjohtaja tähyää yli maakuntarajan Salon yrittäjäyhdistysten pu-

heenjohtajien yhteistyöryhmän puheenjohtajalla Ari Aallolla on harvinaisen komea titteli: puheenjohtajien puheenjohtaja. Eikö se ole mafian piirissä tunnettu nimellä Capo di tutti capi, Aalto itse hymyilee.

Tosielämässä puheenjohtajien puheenjohtajalla on vähemmän muodollisia tehtäviä, koska puheenjohtajien tapaamisissa keskustelu on vapaamuotoista – mitä nyt rönsyjä täytyy Aallon joskus rajoittaa. − Välillä itsekin ihmettelen, mikä tämä

rooli on. Istun myös Salon uudessa kaupunginvaltuustossa, vaikka ennen en ole harrastanut politiikkaa. Sen olen huomannut, että ymmärtämisen kannalta on eduksi, että on verkostoja ja tuntee paljon ihmisiä. Silloin tietää, keneltä lähtee kysymään asiaa.

Lohjan suunta kiinnostaa Ari Aalto on Varsinais-Suomen Yrittäjien työvaliokunnassa Salon seudun (Salo ja Somero) seutuvastaava. Vaikka Turku

on perinteinen suunta verkottua, viime aikoina seudulla on keskusteltu myös kontakteista Lohjan suuntaan. Salon Seudun Osuuskauppa on yhdistynyt lohjalaisen Osuuskauppa Seudun kanssa, ja samaa kehitystä on nähty myös vakuutusalalla. − Emme ole aktiivisesti hakeneet yhteistyötä Lohjan suunnalta, mutta jos tulee vastaan jotakin, jossa meillä olisi yhteisiä intressejä, niin ei sitä ryhdytä tyrmäämään sen vuoksi, että olemme eri alueilta. Yrittäjille rajoilla ei ole merkitystä.

Kunnat tarvitsevat jatkoa yhteisöverolle kin tapahtuneen kuntatalouden kannalta. Hänen mukaansa helmikuun alussa aikaansaatu järkeväntasoinen sopimus kuntaalan työmarkkinaneuvotteluissa sopii hyvin tähän tilanteeseen, kun kuntien toimintamenojen kasvun hillintä on entistä keskeisempää kuntapalvelujen turvaamiseksi.

– Kuntapalvelujen toimivuuden varmistaminen onnistuu vain päättäväisesti ja pitkäjännitteisesti toimien. Millään yksittäisillä toimenpiteillä emme onnistu turvaamaan kuntapalveluja, tarvitaan sekä kuntien omia että valtion toimia.

Rakel Hiltunen viittasi valtiovarainministeriön äskettäin julkistettuun finanssipolitiikan asiakirjaan. Siinä päädyttiin arvioimaan, että kunnallisveroprosentin korotuspaineella kuvattuna kuntatalouden tervehdyttämistarve on vuonna 2020 kolme prosenttiyksikköä ja vuonna 2030 peräti seitsemän prosenttiyksikköä.

– Arvion vakavuutta lisää se, että arvio perustuu peräti kuntien verotulojen erittäin optimistiseen neljän prosentin kasvuarvioon vuosittain. Kun kasvu jäänee selvästi tuota alemmaksi nousevat veronkorotuspaineet vastaavasti, Rakel Hiltunen päivitteli.

Siuntioon energiatehokkaan rakentamisen malliesimerkki Siuntion uusi kuntakeskus, Siuntion sydän, on esimerkki kokonaisvaltaisesta energiatehokkaasta aluesuunnittelusta.

Asuntosäätiö ja Motiva kehittävät yhdessä Siuntion kunnan kanssa energiaa säästävää asumista uudistuvaan kuntakeskukseen. Mallissa kehitetään uusia asuinalueita yhdessä asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa kaavoituksesta aina toteuttamiseen asti.

Asuntosäätiö haluaa Siuntiossa varmistaa alueen energiatehokkuus- ja ympäristöarvojen toteutumisen. Motivan tehtävänä on toimia puolueettomana asiantuntijana ja varmistaa tavoitteen hyvä toteutuminen.

– Meitä kiinnostaa erityisesti se, miten asukkaita valmennetaan ja opastetaan energiaa ja ympäristöä säästävään asumiseen. Aloite tähän on tullut asukasjärjestöistä ja paikallisilta päättäjiltä. Minusta se on erin-

omainen lähtökohta. Spontaani asukastoiminta johtaa useimmiten hyvään lopputulokseen, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen.

Siuntion kuntakeskuksen rakentamisessa otetaan ympäristö- ja energianäkökohdat huomioon jo asemakaavavaiheessa.

Mäkeläisen mukaan energiaratkaisut pidetään avoimena, ja yhdessä Motivan ja kunnan kanssa katsotaan, mitä rakentamiseen liittyviä asioita pitäisi sisällyttää jo kaavaan. Siuntiolaiset ovat mukana suunnittelussa.

– Tähän suuntaan rakentaminen tulevaisuudessa menee.

Kaikki nämä asiat on mietittävä jo alusta alkaen. Yhteistyössä kuntien kanssa tarvitsemme puolueetonta ja luotettavaa tietoa, Mäkeläinen toteaa.

Siuntion sydämen rakentamiseen päästään vuonna 2012.

Alueen odotetaan valmistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Yhdessä tekemisen halusta syntyy tapahtumia Uudessakaupungissa

••Merefesti, Venetsialaiset, Mansikkakarnevaalit ja Silakkatempaus. . .

Studio FotoMika

Lotta Tammelin, teksti

››Siinä murto-osa Uudenkaupungin Yrittäjien vuosittain järjestämistä kymmenistä tilaisuuksista. Uudenkaupungin Yrittäjät onkin alueensa suurin tapahtumajärjestäjä.

Mistä Uudenkaupungin Yrittäjillä löytyy intoa, tahtoa ja osaamista alueen lukuisien tapahtumien isännöimiseen?

– Ideat tapahtumiin saavat alkunsa usein hyvin spontaanisti ,ja alulle paneva voima on lähes poikkeuksetta into kokeilla jotakin uutta. Aktiivinen jäsentoiminta ja yhdessäolo saavat ideoita ilmoille. Pyrimme luomaan uutta, oppimaan virheistä ja kuuntelemaan asukkaita ja yrittäjiä tarjotessamme tapahtumia kaiken ikäisille, Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kertoo.

Lundelinilla on nyt seitsemäs vuosi Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtajana, joten kokemusta tilaisuuksien järjestämisestä on karttunut. Jäsenyrittäjille Uudenkaupungin Yrittäjät järjestivät vuonna 2009 yhdeksän kappaletta aamiais- ja lounastilaisuutta, yrittäjyyskasvatuksia keväällä ja syksyllä sekä yhteisiä kuntoiluaamuja kaksi kertaa viikossa.

– Lisäksi kävimme kevätko-

Torikauppias Terttu Lundelin on kolmannen polven yrittäjä ja toiminut itse yrittäjänä jo yli 35 vuotta. Lundelinin mukaan kaiken Uudenkaupungin Yrittäjien toiminnan ydinvoimana toimii halu tehdä yhdessä ja positiivinen meininki. kousristeilyllä, messumatkalla, sekä järjestimme Uudessa-› kaupungissa yrittäjäillan, Merfestien VIP-tilaisuuden, teatteri-illan ja yhdistyksen 75-vuotisjuhlat 30-luvun teemalla.

Suosituiksi ovat myös muodostuneet havutalkoot ja tietenkin perinteiset pikkujoulut, puheenjohtaja kertoo.

Myös kuntalaiset pääsevät osallistumaan Kaikille kuntalaisille Uudenkaupungin Yrittäjät ovat järjestäneet esimerkiksi laskiaistapahtuman, pääsiäistempauksen, kevätmarkkinat, lähiruokatempauksen ja Tul Toril -teemapäiviä, ja marraskuussa kaupungin pääkaduille sytytettiin jouluvalot.

– Mansikkakarnevaalit järjestetään yhteistyössä palveluyrittäjien, paikallisen vierasvenesatamayrittäjän sekä kaupungin kanssa. Elokuussa mökkikauden päättäjäisiksikin tituleerattu Venetsialaiset-tapahtuma kerää kaupunginlahden ympärille niin ikään väkeä, väriä ja meininkiä, Terttu Lundelin esittelee alueen kesätapahtumia.

Viime vuonna alkunsa sai myös aivan uusi tapahtuma, Silakkatempaus. Se järjestettiin yhteistyössä paikallisen troolarija huoltamoyrittäjän sekä palveluyrittäjäryhmän kanssa – Silakkaa jaettiin ilmaiseksi 4 000 kiloa, ja yli 2 000 ihmistä jonotti paikalla silakkaämpärinsä kanssa. Tempauksen ajatuksena oli nostaa esiin troolikalastus sekä alueellamme tehdyt kalasatamasatsaukset. Kalanjalostuksella on merkittävä työllisyysvaikutus alueellamme.

Silakkatempaus ylitti uutiskynnyksen myös valtakunnallisessa mediassa, Lundelin kertoo.

Suosituin Uudenkaupungin tapahtumista on kuitenkin Merefestit. Puheenjohtaja Lundelinin mukaan tapahtuma hakeekin kävijämäärällään vertaistaan koko alueella.

– Merefestit ovat ylivoimaisesti suosituin tapahtumamme sekä yleisenä että yrittäjille

suunnattuna tilaisuutena. Festit keräsivät viime vuonna n. 15 000 vierasta ja yrittäjille järjestettyyn VIP-tilaisuuteenkin saapui lähes kolmesataa jäsentä.

Rahoitusta ja näkyvyyttä yhteistyönä Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Lundelinin mukaan tilaisuuksia järjestetään vaihtelevasti yhden hengen kokoonpanosta aina suuren järjestäjäjoukon ponnistuksiin asti.

– Suurin rahoittajamme on Uudenkaupungin kaupunki, mikä kertoo hyvin kaupungin myönteisestä ja kannustavasta suhtautumisesta yrittäjyyteen alueellamme. Lisäksi paikallinen puhelinyhtiö, pankit, sähköyhtiö sekä lukuisat muut yksityiset yritykset ja yhteisöt ovat olleet kiitettävästi mukana sponsoroimassa tapahtumia.

Yhteistyötä tehdään myös paikallisten medioiden kanssa.

– Yhteistyömme paikallismedioiden kanssa on ollut ensisijaisen tärkeää tapahtumien onnistumisen kannalta. Näkyvyys ja informaation kulku mahdollistavat suurien väkimäärien paikalle saamisen ja uusien tapahtumien tunnetuksi tekemisen. Kokemuksemme kaikkien medioiden kanssa ovat olleet erinomaiset.

Outi Mäenpää – Viesti tietoisemmin.

Markku Pölönen – Usko unelmaasi, yrittäjä.

Suomen Yrittäjät

Tapani Kiminkinen – Hyvän elämän reseptejä.

12

Nro 2 • Helmikuu 2010

Kasvuyritys Kasvuohjelma on käynnistynyt Kauppakeskus Akseli Omena kasvaa myös kansainvälisesti OmenahotelliTechVillassa vauhdikkaasti elävöittää Mikkelin keskustaa Suomalainen ketju

k

com -hotelli. Sinne on jo tehty varauksiakin. Hotellissa on 230 huonetta ja tilaa yhteensä 920 henkilölle. Tällä hetkellä Suomessa on seitsemän Omenahotellia. Tampereella on kaksi sekä Turussa, Jyväskylässä ja Vaasassa yksi. Ketjun tavoitteena on kasvaa 25–30 hotellin ketjuksi Suomessa.

Neuvotteluja käydään kuulemma Ruotsissa ja jopa Norjassa.

Omenahotellin idea perustuu nettipohjaisen varaukseen ja maksamiseen ja siihen, että asiakas maksaa vain majoituksesta.

an eb

Akseli on valittu vuoden kauppakeskukseksi. Kolme paikallista perheyritystä on investoinut hankkeeseen 33 miljoonaa euroa.

Keskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin.

ag

Kolme kuukautta toiminut

maa toteuttaa Suomessa 19 teknologiakeskusta, joiden kautta ohjelmaan pääsee mukaan 200 kasvua tavoittelevaa yritystä koko maasta.

Kasvuohjelman avulla TechVillan yrityskehittäjät analysoivat yritysten liiketoiminnan kasvumahdollisuuden ja laativat strategisiin tavoitteisiin tähtäävät kehittämisohjelmat. Kehittämistoimille etsitään myös sopiva rahoitus.

im

Riihimäen talousalueella kansallista kasvuohjelmaa. Ohjelmassa laaditaan suomalaisille kehittämishalua omaaville yrityksille kasvun mahdollistavia liiketoiminnan kehittämisanalyysejä ja -ohjelmia. Ohjelmassa on vielä tilaa uusille kasvua tavoitteleville yrityksille.

Syksyllä 2009 alkanut pk-yritysten kasvuohjelma on käynnistynyt TechVillassa vauhdikkaasti. Ohjel-

re

TechVilla toteuttaa Hyvinkää-

”leviää kuin Elanto”.

Kööpenhaminan Omenahotelliin pääsee kesäkuussa.

Hotelliketju Omena avaa tänä vuonna kolme uutta hotellia. Helsinkiin aivan Forumin kauppakeskuksen taakse tulee kokonaan uusi hotelli ja Lönnrotinkadun hotelliin valmistuu laajennusosa ensi syksynä. Kesäkuun alussa avataan Kööpenhaminaan lähelle Tivolia ja Strögetiä ketjun ensimmäinen kansainvälinen Omenahotels.

fu

tu

Kasvuyrityksen lentoon lähteminen vaatii ••Kasva hyvä yritys, kasva, huutavat politiikantekijät ja raportin laatijat. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähän kasvuyrityksiä.

KONTAKTIVERKKO Oy

Riikka Kovala, teksti

››Kun laman jälkeen päästään kohentamaan työllisyyttä, suuntautuvat hallituksen ministereiden päät yrittäjiin ja kasvuyrittäjiin entistä voimakkaammin. On tärkeää parantaa yrittämisen edellytyksiä, jotta kasvuun tähtäävien yrittäjien joukko lisääntyy. Toki kasvu ei ole kaikille yrityksille tavoite eikä elinehto. Hallituksen kasvuyrittäjyyttä edistävät ohjelmat eivät vakuuta 29-vuotiasta yrittäjä Antti Vilp-posta. − Valtiovallalla alkaa tahtotila olla sillä tasolla, että jotain voidaan saada aikaiseksi, mutta toteutus on toistaiseksi hyvin heikkoa.

Pohjoismaisia start-up-yrityksiä seuraavan verkkomedia ArcticStartupin perustanut Vilpponen pettyi muun muassa hallituksen kaavaileman enkelisijoittajille suunnitellun verohelpotuksen kaatumiseen. Kolmannessa yrityksessään työskentelevä nuori yrittäjä ymmärtää kyllä pienyrittäjien argumentin siitä, että yritysten kasvuun kannustamisen keinot tulisi kohdistaa varsinaisten riskin kantajien eli yrittäjien verotuksen keventämiseen. − On vähän kaksipiippuinen juttu, kasvuyrittäjät tarvitsevat niin paljon taloudellista resurssia.

Xiha Oy

ulkomaille, ja yhteisössä hän voi etsiä kohdemaasta henkilön ja kysellä asioista etukäteen. Xiha Lifessa on reaaliaikaiset käännökset. Se käyttää Googlen käännöksiä. Käyttäjiä on kaikenikäisiä, mutta suurin käyttäjäryhmä ovat 30–45-vuotiaat naiset. − Meillä on käyttäjiä jo yli 200 maassa, käyttäjäkunta jakaantuu tasaisesti ympäri maailman. Tämä antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden kasvaa globaalisti.

Rekisteröityneitä käyttäjiä sivustolla on nyt hieman yli 700 000 ja lisää liittyy noin 1 500 joka päivä.

Uniikkeja kävijöitä on miljoona kuukausittain.

Kansainvälistä tunnustusta

Tuloveron kevennys alkaville yrittäjille

Xiha Life sai tammikuussa miljoona dollaria siemenrahoitusta, mukana kierroksessa oli mm. Veraventure, toimitusjohtaja Jani Penttinen kertoo.

KontaktiVerkon poppoo koostuu yhteyspäällikkö Taina Suontamasta, verkostoassistentti Terhi Kuismasta ja toimitusjohtaja Kirsi Vuolletista. Lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi henkilöä tuntityöläisinä sekä KontaktiVerkko ostaa alihankintana työtä.

Jos et ole vielä kuullut Xiha Life sosiaalisesta mediasta ja pelikaupasta, niin etköhän tule pian kuulemaan.

Xiha Life -yhteisön perustivat Jani Penttinen vaimonsa Wen Sunin kanssa Kiinassa asuessaan. Verkkosivusto sai kipinän omasta tarpeesta harrastuspohjalla, kun Penttinen asui Kiinassa ja pohti, miten ihmiset voivat löytää ystäviä uudessa maassa. − Noin vuosi ensiversion julkistuksen jälkeen palvelun pyörittäminen alkoi viedä niin paljon aikaa, ettei sitä enää voinut harrastuksena tehdä.

Kasvutahti oli reipas, ja palvelu tuotti jo jonkin verran rahaakin, joten päätimme uskoa sen mahdollisuuksiin ja perustimme XIHA Oy:n Helsingissä syksyllä 2007.

Xiha Life sai tammikuussa miljoona dollaria siemenrahoitusta, mukana kierroksessa oli mm.

Veraventure. Verkkoyhteisö poikkeaa ajatustavaltaan Facebookista, sillä Xiha Lifessa etsitään uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa, kun naamakirjassa pidetään yhteyttä etupäässä olemassaoleviin ystäviin. Penttisen mukaan tyypillinen käyttäjä on lähdössä matkalle tai työkomennukselle

Tämä on kolmas Penttisen perustama yritys, aiemmat yritykset hän perusti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Lisäksi hän on ollut mukana parissa start upissa USA:ssa. XIHA Life sai tunnustusta keväällä 2009, kun se valittiin sadan merkittävimmän eurooppalaisen teknologiayrityksen listalle amerikkalaisen Red Herring -lehden palkintogaalassa. Penttinen ja Sun aikovat pysyä itse vetovastuussa yrityksessään lähivuodet. − Meillä on erittäin kunnianhimoinen kasvutavoite. Nyt tuoreen rahoituksen, Vigo-ohjelman ja kokeneen management-porukan avulla olemme rakentamassa Xihasta kansainvälisesti merkittävää menestystarinaa.

Xiha Life

››Perustettu: syksy 2007 ››Liikevaihto: 20 000 e kuukausittain, suunnitelmissa huomattava kasvu vuonna 2011

››Tulos: tappiolla, positiivinen tulos tavoitteena 2011

››Mukana sijoittamassa: pääsijoittaja

Aloitusrahasto Vera, Vigo-kiihdyttämö Lots, enkelisijoittajat Acrium Investments, Seastringo Oy, Calcus Kustannus Oy ja Harri Hursti

››Montako työllistää: 6 täysipäiväistä

yrittäjät mukaan lukien, muutama osa-aikainen työntekijä ja yhteisön ylläpitäjiä sekä kielenkääntäjiä

Uudet keinot verkottumiseen Moni pk-yritys kompastuu siihen,

ettei se osta ulkopuolelta palveluita, vaan pyrkii tekemään kaiken itse kirjanpidosta markkinointiin, lahtelaisen KontaktiVerkon toimitusjohtaja Kirsi Vuollet uskoo.

KontaktiVerkko on Työntekijät pitää perustettu ottaa mukaan yritysmaaliskuussa 2008, ja se toiminnan kehittämitoimii Lahden seen. Hehän tekevät yrityshautokäytännön työtä ja mossa. Yritys ajattelevat asiat sai alkunsa, monesti realistisemkun Vuolletin min kuin innovatiibisnestuttavat ovat vuosien viset johtajat.

Kirsi Vuollet saatossa kyselleet häneltä erilaisia osaajia, joku on tarvinnut luotettavaa tilitoistoa, toinen teollista suunnittelijaa. Rahoitus- ja myyntialalla työkokemuksensa ja verkostonsa kartuttanut melko tuore yrittäjä huomasi tällöin tilaisuutensa tulleen. KontaktiVerkon tarkoituksena on saattaa yhteen erilaisia osaajia toimialasta riippumatta.

− Verkostokumppaneista pyritään etsimään juuri se oikea asiakkaan tarpeita varten, joten yrittäjä säästää aikaa ja vaivaa.

KontaktiVerkko tarjoaa liiketoiminnan tehostamiseen ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyviä palveluita. Yrityksen palveluita on hyödyntänyt myös Lahden yrityspuisto alkavien yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistamisessa. Yrityksen palvelupaketissa tulee kevään aikana olemaan kolme palvelutasoa, kumppanuustason asiakkaalla on käytössään koko paletti.

KontaktiVerkon verkkosivuille on tulossa vinkkipalvelu, missä voi ehdottaa asiakkaita ja asiantuntijoita.

Hallittua kasvua Yritys työllistää yrittäjän lisäksi jo kaksi ammattilaista ja Vuollet kertoo lisävahvistusta tarvittavan jossain vaiheessa tänä vuonna.

Hänen mielestään kasvussa tärkeää on hallittu kasvu, se,että visio on selkeä ja sitä kohden mennään suunnitelmallisesti. − Pala palalta rakentaen ja prosessien tulee olla heti alkuvaiheessa kunnossa. Alkavan yrityksen on tärkeää löytää heti oikeita

yrittäjähenkisiä työntekijöitä, luottaa heihin ja heidän osaamiseensa sekä tarjota heille tarvittava puuttuva ammattitaito esim. oppisopimuskoulutusta hyödyntäen.

Tärkeää on myös luoda sopiva kannustinjärjestelmä, naisyrittäjä miettii. Vuollet näkee mielellään henkilökunnan mukana yritystoiminnan kehittämisessä. Hehän tekevät käytännön työtä ja ajattelevat asiat monesti realistisemmin kuin innovatiiviset johtajat. Kasvua tukee teknologian hyödyntäminen. Toiminnanohjausjärjestelmän täytyy olla heti alkuvaiheessa mukana, se tehostaa toimintaa, Kirsi Vuollet kertoo yrityksensä kasvun osasista.

Kiikarissa sijoittaja

KontaktiVerkko

››Perustettu: maalis 2008 ››Liikevaihto: 5 vuoden päästä liikevaihtotavoite on 3 – 5 milj. euroa

››Tulos: osakeyhtiön ensimmäinen tilikausi oli voitollinen

››Mukana sijoittamassa: Kirsi Vuollet 100 % ››Montako työllistää: 2 työntekijää

Lähde: Antti Vilpponen

Ruohonjuuritason kasvuyrittäjä on miettinyt kerran jos toisenkin kannusteita ja esittääkin alkavien yritysten tukemiseen tuloveron kevennystä yritystoiminnan ensimmäisille vuosille.

– Mekin teimme ensimmäisenä vuonna kovalla työllä ihan marginaalisen voiton, eikä valtio paljoa tee muutamien tuhansien eurojen verotuloilla, mutta yrittäjät pystyvät tekemään sillä yllättävän paljon, Vilpponen pohtii. − Nyt joudumme maksamaan sen veroina sen sijaan, että voisimme käyttää tulosta liiketoiminnan kehittämiseen. Kyllä se raha valtiolle tulee loppujen lopuksi joka tapauksessa.

Suomessa on hyvä yrityshautomo- ja -kiihdyttämö-palveluverkosto kasvuyritysten tarpeisiin sekä räätälöityjä julkisia yrityspalveluja. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistellyt uudella konseptilla Tekesin ja aloitusrahasto Vera Oy:n kanssa kuusi yrityskiihdyttämöä, osa on hyvin tuoreita ja ensimmäinen käynnistyi 2008 alussa. Kiihdyttämöjä toimii mm. elintarvike-, ympäristöteknologian ja mediateknologian alalla.

Lahden yrityshautomopalveluiden kysyntä on lisääntynyt, ja ympäristöalan yrityksiä on tullut hautomoon sankoin joukoin, hautomon kasvupalveluiden johtaja Risto Mauno kertoo. Lahden tiede- ja yrityspuiston konkreettisessa hautomossa ja virtuaalisesti palveluiden piirissä on yhteensä 60 yritystä. Noin 10 prosenttia suomalaisesta ympäristöliiketoiminnasta on sijoittunut Lahden seudulle. Kasvuyrityksen lentoon lähteminen vaatii myös pääomia. Nopea kasvu käynnistyy tutkimusten mukaan 3 – 5 vuoden päästä käynnistymisestä. Alkavien yritysten pääomarahoitus on Suomessa perustunut pitkälti julkisten pääomasijoittajien, kuten Veraventuren ja Teollisuussijoituksen tekemiin sijoituksiin. Julkisen rahoituksen rinnalle tarvitaan kuitenkin lisää yksityisiä sijoittajia ja bisnesenkeleitä.

Vilpponen seuraa ja raportoi start-up-yrityksissä tapahtunutta verkkomediassaan. Hän näkee lähitulevaisuuden valoisana. − Positiivista meininkiä on tosi paljon ja hyvä fiilis haistettavissa.

Ainoa kehittämisalue, mitä toivoisi Suomeen enemmän, olisi, että täällä toimineet menestyvät yrittäjät palaisivat kotimaahan jossain vaiheessa.

Näin saataisiin heidän osaamisensa tänne ja saataisiin sellaisia toisen sukupolven yrittäjiä.

Satoja tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa

1. Pyri ensiksi esittäytymään rahoittajille joko yhteisen tutun kautta tai lähetä lyhyt esittely yrityksestäsi ja sitä kautta sovi tapaaminen.

Nykyisessä taloustilanteessa moni sijoittaja on kiinnostunut näkemään konkretiaa, jos sinulla on näyttää protomalli tms., se on aina parempi kuin että käy kymmeniä kalvoja läpi.

2. Pitää pyrkiä vakuuttamaan useampi sijoittaja, Suomessa sijoituskierrokset ovat sen verran pieniä, että kannattaa valita moni sijoittaja mukaan. Näin sijoittajatkin minivoivat riskiään, kun oman investoinnin tarve pienenee.

3. Pyri ottamaan selvää, mille toimialoille sijoittaja on aiemmin sijoittanut. Jos kyseinen sijoittaja ei ole ikinä sijoittanut ict-alalle tai verkkopalveluihin, on aika epätodennäköistä, että sinä olisit ensimmäinen.

4. Ei kannata tyytyä vain Suomen sisäisiin sijoittajiin. Pohjoismaista tai Euroopasta voi löytyä sijoittajia. Vielä auttaa, kun on hyvä sijoittajapaketti, jonka heille lähettää. Kyllä sijoittajat ottavat kiinnostaviin yrityksiin yhteyttä.

5. Mukana on hyvä olla neuvonantajatiimi. He pystyvät vakuuttamaan sijoittajajan siitä, että yritys on sijoituksen arvoinen.

Ja lopuksi, idea itsessään ei välttämättä ole minkään arvoinen, mutta idean toimeenpano ja tuotetta ja palvelua kehittävä tiimi idean ympärillä merkitsevät.

13

Nro 2 • Helmikuu 2010

Kasvuyritys Chilit laajensi heti ”tois pual jokke”

Matka-Agentit avasi viidennen, Helsinkiin

BioneXt kasvatti terveysteknologia-alaa Tampereella

Vuoden alussa toimintansa aloit-

Matka-Agentit täyttää kym-

BioneXt Tampere -seitsenvuotinen terveysteknologian investointi ja kehitysohjelma on päättynyt.

Vuonna 2003 käynnistetty bioteknologiatoimialan kehittämisohjelma BioneXt Tampere on keskittynyt terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen.

Ohjelmalla on ollut selkeä vaikutus myös Tampereen seudun terveys- ja bioteknologia-alan kasvuun.

Tampereella ala on kasvanut viime vuosina nopeimmin Suomessa ja kerännyt eniten yksityisiä sijoituksia liiketoiminnan kehitykseen.

tanut Chilit on ennättänyt jo Turkuun.

Uusi aluepiste perustettiin helmikuun puolessa välissä, ja nyt yksikköä pyörittää kahdeksan ammattilaista.

Samalla vahvistettiin Helsingin organisaatiota useilla rekrytoinneilla myyntiin ja ohjelmistoryhmään. Kokonaisuudessaan tämä it-alan yritys työllistää nyt jo kolmekymmentä henkeä.

– Halusimme lähteä tähän heti tosissaan. Laaja-alainen palvelu vaatii

riittävän kokoista joukkuetta, toteaa Chilitin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Laurila.

– Yrityksiltä pitäisi löytyä enemmän uskallusta paikalliseen kasvuyrittäjyyteen. Useissa IT-taloissa trendi näyttää olevan toiseen suuntaan, kun pienempiä yksiköitä lakkautetaan säästökuureissa. Kun mahdollisuus Turun yksikön rakentamiseen tarjoutui, otin hasteen empimättä vastaan, tiivistää aluejohtaja Janne Heikkinen.

menen vuotta ja avasi viidennen toimiston pääkaupunkiin. Naisille on valmistunut oma tuoteperhe Lomaleidit.

Toimitusjohtaja Jorma Kukkosen ja myyntijohtaja Annikki Piispan vetämä yritys on kasvanut jo usealle paikkakunnalle. Ensimmäisen toimiston eli Porvoon lisäksi Matka-Agentit toimii Loviisassa, Turussa ja Joensuussa. Helsingin

toimisto avattiin Eerikinkadulle.

Niin, ja ne naisten matkat löytyvät sivuilta www.lomaleidit.fi. Matkat ovat aktiivisten ja elämänmyönteisten naisten makuun suunniteltuja vapaa-ajan matkoja.

Suomalaista uusiutuvan energian osaamista maailmalle

runsaasti pääomia Riikka Kovala

nointikanavista tulevat parhaimmat vierailijat.

Google analytics mittaa aika makrotason mittareita, mutta työkalumme auttaa ymmärtämään koko putken, sen kuinka moni niistä etusivulle tulleista ihmisistä jatkaa, ts. missä vaiheessa pitäisi tehdä mitäkin muutoksia tehokkaan läpivirtauksen aikaansaamiseksi, Vilpponen selvittää.

Tuotekehitys tapahtuu verkkopalveluita ja konsepteja rakentavan Kisko Labsin kanssa. Kassavirtaa yritykseen tulee myös mainonnasta, mm. verkkomediaan myydyistä mainoksista ja mediaratkaisuista, mm. liidigeneraation kautta.

Onnistumisen tunne motivoi

Haluan saada yritystoiminnan vahvasti kasvavaksi, ArcticStartupin Antti Vilpponen sanoo.

Piilaaksokin seuraa suomalaista verkkomediaa Pohjoismaisia start-up -yrityksiä seuraava verkkomedia ArcticStartup sai alkunsa blogina syksyllä 2007, mutta kasvuyritysten seuraaminen ja muu oheisliiketoiminta alkoi viedä niin paljon aikaa, että yrittäjä Antti Vilpponen siirtyi verkkomedian toimitusjohtajaksi päätoimisesti syksyllä 2009. Neljästä osakkaasta Vilpposen lisäksi Ville Vesterinen työskentelee yrityksessä.

Paitsi verkkomediaa, helsinkiläinen ArcticStartup järjestää tapahtumia, ja tuoreena osa-alueena yritystoimintaan on tullut mukaan konsultointia. − Pyrimme kehittämään liiketoimintaamme enemmän tuoteliiketoimintalähtöiseksi ja kasvamaan irti tämänhetkisestä mediavetoisesta ansaintamallista. Teemme parhaillaan tuotekehitystä verkossa toimivan

BioneXtin aikana Tampereen seudulle syntyi välillisenä vaikutuksena 49 ja suorana vaikutuksena 23 uutta alan yritystä. Uusia työpaikkoja taas syntyi välillisenä vaikutuksena 2 474. Seudun terveys- ja hyvinvointisektorille on taas syntynyt yhteensä 336 uutta yritystä. Bio- ja terveysteknologian henkilöstömäärän kehitys on ollut BioneXtin aikana Tampereen seudulla huomattavasti nopeampaa kuin muissa Suomen kaupungeissa.

BioneXtin tärkeimpiä kulmakiviä on ollut toiminnan keskittäminen biomateriaaleihin, kudosteknologiaan, bio-ICT;hen sekä immunologian alaan.

analytiikkatyyppisen työkalun eteen.

Business development -työkalun avulla organisaatio voi kehittää verkkopalveluja tai saada parempaa ROI:ta markkinoinnista. − Verkkopalvelussa pitää ymmärtää se, miten vierailijat käyttävät palvelua. Sitä tietoa voidaan soveltaa verkkopalvelun kehittämiseen, mutta myös markkinoinnin tehostamiseen selvittämällä, mistä markki-

Mitä kasvu merkitsee jo opiskeluaikana yrittäjän taipaleen aloittaneelle nuorelle? − Henkilökohtaisesti se merkitsee onnistumista. Silloin on pystynyt todistamaan liiketoimintakonseptin itselleen ja jos ihmiset ovat valmiita maksamaan tuotteesta tai palvelusta, niin sillä pystyy tyydyttämään markkinoilla olevia tarpeitakin. Haluan saada yritystoiminnan vahvasti kasvavaksi, se kunnianhimo on siinä kasvussa.

Vilpponen ounastelee jo jonain päivänä, saatuaan Arctic Startupin kasvu-uralle, perustavansa jälleen uuden yrityksen. Nyt start-upeista kertovalla sivustolla vierailee 20 000 uniikkia kävijää kuukausittain, joista valtaosa Suomesta, ja toiseksi eniten kävijöitä tulee komeasti Kaliforniasta, Piilaakson suunnalta. − Tulemme paketoimaan palvelun erilailla kevään aikana, mutta emme halua sitä ajaa alas, koska sille on selkeästi tarvetta. Palvelusta tulee yhteisövetoisempi.

ArcticStartup

››Perustettu: tammikuussa 2009 ››Liikevaihto: 45 000e ››Tulos: 23 000e ››Mukana sijoittamassa: 4 osakasta 100 %

››Montako työllistää: 2 osakasta

rahoittaa uusiutuvan energian kasvua ja • •Tekes kansainvälistymistä. ››Uusiutuvan energian markkinat kasvavat noin 20 prosenttia vuodessa. Alan haasteena kuitenkin on, ettei suomalaisyritysten keskimääräinen kasvuvauhti vastaa alan kansainvälistä kehitystä.

Kansainvälinen verkottuminen on heikkoa, eivätkä alan yritykset houkuttele kansainvälisiä toimijoita ja sijoittajia.

Tekesin Groove-ohjelmalla halutaan vaikuttaa erityisesti pk-sektorin kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– Uusiutuvan energian suosio on kasvanut viime vuosina, poliittiset päätökset kannustavat päästöjen pienentämiseen ja ilmastouhka on todellinen. Nämä luovat hyvää pohjaa uusiutuvan energia-alan kilpailukyvylle, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Saaranen VNT Management Oy:stä.

– Esimerkiksi Saksalla on kuitenkin Suomeen verrattuna etumatkaa, koska siellä on ymmärretty energiapolitiikan ja teollisuuspolitiikan yhteys. Esimerkiksi syöttötariffit ovat luoneet paikalliselle teollisuudelle pilotointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia, jonka jälkeen on ollut uskottavuutta vientimarkkinoillakin, Saaranen jatkaa.

on jo 8 prosenttia. Tämä osuus on yksi maailman suurimpia.

Suomessa on vahvaa osaamista uusiutuvan energian alalla ja laaja alan pk-sektori. Kansainvälisen kilpailukyvyn rakentamisen ja verkostojen kehittämisen tuki on kuitenkin tähän asti puuttunut. Tekesin Groove-ohjelma vastaa puutteeseen yhdessä rahoittajaverkoston kanssa.

– Suomessa uusiutuvan energian markkinat eivät ole isot, ja kasvu edellyttää vientiä. Kansainvälistyminen puolestaan edellyttää valtion ja Tekesin tukea. Perusosaamista Suomesta löytyy, mutta laajempaa yhteistyötä eri yritysten välillä, tuotekehitystä ja näiden tukemista tarvitaan, kannustaa alan kasvuyrityksen WinWinD Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hakala.

– Esimerkiksi WinWindillä on jo tehty paljon panostuksia ja haluamme erottua kilpailijoista. Kasvumahdollisuuksia löytyy globaaleilta markkinoilta, Hakala kertoo.

Groovea bisnekseen!

Tekesin uusi Grooveohjelma kannustaa uusiutuvan energian pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvussa ja kansainvälistymisessä. Energiateknologian vienti on viime vuosina kasvanut nopeasti, ja sen osuus Suomen viennistä

››Suomen luomuvienti on 14 miljoonaa euroa, mikä on yksi prosentti koko elintarvikeviennistämme. Kasvattamisen varaa on runsaasti, sillä Suomen luomuvientistrategiassa kaavaillaan luomuviennin osuudeksi 10 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, kertoo elintarvikealan johtava konsultti Esa Wrang Finprosta.

f

Hyvää työtä.

ag e

ba

nk

››Energialamppujen palautus. Www. lampputieto.fi -palvelusta voi tarkistaa energiansäästölamppuja vastaanottavat kaupat paikkakunnalla. Periaatteena on, että lampun voi palauttaa uuden ostaessaan. Ensisijaisena energialamppujen ja loistelamppujen vastaanottoverkostona säilyvät SER- ja ongelmajätteen keräyspisteet.

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus?

Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma..

eim utur

14

Nro 2 • Helmikuu 2010

Laki- ja työsuhde

seminaari 16.–18.3.

Silja Linen m/s Silja Serenade välillä Helsinki Tukholma Helsinki

Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

Tiistai 16.3.

11.45 Ilmoittautuminen 12.00 Kahvibuffet 12.30 Sopimusehdot puhelinmyynnissä ▪▪ onko suullisesti tehty sopimus sitova?

▪▪ suullisen sopimisen yleiset ongelmat ▪▪ suullisen sopimuksen syntyminen ja sisältö ▪▪ miten toimin, jos kirjalliset ehdot poikkeavat suullisesti sovitusta?

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät 13.30 Hankintalaki ja sen muuttuneet säännökset ▪▪ julkisen hankinnan kilpailutuksen periaatteet ▪▪ kilpailuttamisen uudet kynnysarvot ▪▪ lainvastaisiin hankintoihin uusia seuraamuksia ▪▪ hankintaoikaisu korvaa kunnallisen oikaisupyynnön

Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät 14.30 Buffet-lounas 15.15 Yrittäjän työttömyysturva ▪▪ kuka on yrittäjä työttömyysturva-asiassa?

▪▪ työllistyminen yritystoiminnassa ▪▪ työttömyysturva yritystoiminnan päättyessä ▪▪ yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva

Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät 16.15 Ajankohtaista eläkevakuutuksesta ▪▪ muutokset YEL- ja TyEL-järjestelmissä tulevina vuosina

Yhteyspäällikkö Mauno Hietikko, Fennia-ryhmä 17.00 Tauko

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan) 17.15 Yrittäjän hyvinvointi ja työssä jaksaminen ▪▪ mistä yrittäjä saa tukea hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen?

▪▪ työterveyshuolto yrittäjän tukena – kuinka yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon

Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät 17.45 Tietoiskuja ajankohtaisista lakimuutoksista ▪▪ uusi henkilöstörahastolaki ▪▪ jätelainuudistus ▪▪ velkajärjestely ▪▪ kilpailulaki ▪▪ uusi yhdenvertaisuuslaki elinkeinotoiminnassa 21.00 A la Carte -illallinen

Keskiviikko 17.3.

7.00 Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan 10.00 Lakineuvojat tavattavissa kokoustiloissa

– mahdollisuus myös ruotsinkieliseen neuvontaan 12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.30 Työehtosopimusten muutokset ▪▪ työehtosopimustilanne maaliskuussa 2010 ▪▪ sovitut palkankorotukset aloittain ▪▪ keskeiset tekstimuutokset ▪▪ neuvottelukierroksen välitilinpäätös

Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät 13.30 Miten teen työsopimuksen oikein?

▪▪ kirjallinen vai suullinen sopimus?

▪▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus?

▪▪ voinko tehdä peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia?

▪▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪▪ koeaika työsuhteen ehtona ▪▪ työsopimuksen tekeminen ja työehtosopimus ▪▪ liikesalaisuuksien suojaaminen ▪▪ kilpailukieltosopimus

Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät 14.30 Kahvibuffet 15.00 Lomautusasiat ▪▪ lomautetun irtisanotun takaisinottaminen ▪▪ koulutusvelvoite ▪▪ työsuhde lomautuksen aikana

Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät 16.00 Yleisimmin kysytyt kysymykset Suomen Yrittäjien neuvontapalvelussa

Suomen Yrittäjien lakineuvojat Tomi Haapman, Lauri Rautio ja Perttu Wasenius,

Suomen Yrittäjät 16.30 Tauko 16.45 Yhdenvertaisuus työelämässä – mitä työnantajan on hyvä tietää ▪▪ yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työhönotossa ▪▪ yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työsuhteen kestäessä ja työsuhteen päättämisessä ▪▪ tasa-arvosuunnitelma

Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät

(17.00 laiva lähtee Helsinkiin)

17.45 Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta

Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy 18.30 Yhteenvetokeskustelu seminaarista

Kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille 19.45 Seminaarin päätös ja cocktails 20.00 Buffet-illallinen

Torstai 18.3.

7.30 Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

(Kaikki ajat ovat paikallista aikaa.)

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 390,-/hlö 2-h ikkunallisessa hytissä, 412,-/hlö 1-h sisähytissä, 431,-/hlö 1 h promenade hytissä ja 440,-/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta: 550,-/hlö 2-h ikkunallisessa hytissä, 572,-/hlö 1-h sisähytissä, 591,-/hlö 1 h promenade hytissä ja 600,-/hlö 1-h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Ilmoittautuminen Viimeistään 2.3.2010 sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri Yhteistyössä

Yrittäjyys

Selvitä, kuka olet yrittäjänä

rakentuu vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin: äidinmaidosta sitä ei voi imeä.

• •Yrittäjäidentiteetti Selkeä identiteetti ei takaa taloudellista menestystä, mutta vahvistaa luottamusta omaan itseensä yrittäjänä ja lisää henkisiä voimavaroja.

tiiu kaitalo

Katja Holopainen, teksti

››Dosentti

Kari Vesala kertoo, että yrittäjyyden tutkimuksissa yrittäjäidentiteetti on noussut yhä keskeisemmäksi avainkysymykseksi. Yrittäjän ajatusmaailman ymmärtäminen on tärkeää, koska yrittäjyydessä puhutaan yksilöistä. − Yrittäjä ei elä tyhjiössä ja siksi hänen käsityksensä siitä, kuka hän kokee olevansa, on merkittävää.

Kuivan asiallisesti Vesala heittää eteen värikkään kuvan. ”Puuseppä” julistaa Hakaniemen torilla olevansa yrittäjä. Torilla pyörivän väen ajatuksissa yrittäjyys yhdistyy hyvinkin erilaisiin mielikuviin. Moni sanoo mieluummin olevansa ammatinharjoittaja kuin yrittäjä, Vesala toteaa. − Yhtenä syynä ovat yrittäjyyteen liittyvät yleiset kielteiset käsitykset, kuten oman edun tavoittelu. Poliittisesti yrittäjyyteen sen sijaan liitetään tänä päivänä yhä enemmän myönteisiä asioita: yrittäjät luovat työtä ja palvelevat näin koko yhteiskuntaa.

Myönteiset ja kielteiset käsitykset ovat olennainen osa yrittäjäidentiteetin rakennusaineksia.

Identiteetti selkiintyy kokemuksen kautta Yrittäjäidentiteetti ei synny, kun yrittäjä saa yrityspaperit ulos kaupparekisteristä. Oma käsitys itsestä yrittäjänä kehittyy ajan kanssa. − Identiteetti alkaa muodostua vasta sitten, kun yksilöllä on käsitys siitä, mitä yrittäjyys sisältää ja mitä hän itse yrittäjänä› on.

Harva rakentaa identiteettiään tietoisesti: ”Nyt olen hoitanut muut hommat ja ryhdyn rakentamaan identiteettiäni”. Kun kerrot yrittäjyyden prosessista ja omasta yrittäjätoiminnastasi muille, rakennat samalla omaa yrittäjäidentiteettiäsi, Kari Vesala toteaa.

Vesalan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että moni yrittäjä muodostaa oman käsityksensä› itsestään tarinoiden kautta. Tä-› mä näkyy myös yrittäjien elämäkerroissa.

Vesalan mielestä yrittäjäidentiteetin vahvuus tai heikkous ei ole olennaista vaan se, että on sinut itsensä kanssa. Käytännössä se merkitsee sitä, että selvittää itselleen, miksi on yrittäjä ja› millainen yrittäjänä haluaa olla.

Yrittäjyys tutkimuksissa Akatemiatutkija Kari Vesala luotsaa Helsingin Yliopistossa yrittäjyyden sosiaalipsykologian tutkimusryhmää, jossa on parhaillaan tekeillä viisi yrittäjyyteen liittyvää väitöskirjaa.

Vesalan oma väitöskirjakin (1992) koski yrittäjyyttä. Hän pohti muun muassa yrittäjien käsityksiä omaa menestymistään määrittävistä tekijöistä.

Vesala on tutkinut myös ammattikalastajien ja maanviljelijöiden identiteettiä. Tänä päivänä yrittäjärooli on tärkeä osa omaa kokonaisidentiteettiä yhä useammalle ammatinharjoittajalle ja myös ulkoistetulle työntekijälle.

Käyttöesineiden sijaan taiteilija tekee abstrakteja tuotteita, joiden arvoa ei voi laskuttaa tuntityönä, kertoo Jiri Geller. Hän tekee laskuidusta tilaustyötä Heurekaan: aika-avaruuden kaareutumaa käsittelevää teosta, jonka esikuva on Nasan supertietokoneella työstetty mustan aukon gravitaatioaallot.

Taidetta toiminimellä Jiri Geller, 39, on yksi merkittävimmistä suomalaisista nykytaiteilijoista. Hänen töihinsä on voinut tutustua eri Suomen Kiasmasta Tokion Mori Museoon.

En tunne itseäni yrittäjäksi, mutta juridisesti olen sitä kyllä, sanoo Jiri Geller.

Vaan eipä hän voi rinnastaa itseään työsuhteisiin ystäviinkään. − Työt jäävät taakse, kun kaverit lähtevät duunista. Minulla työpäivä ei oikeastaan lopu koskaan.

Jiri Geller työskentelee ateljeessaan

kahdeksan-yhdeksän tuntia kuutena päivänä viikossa. Kotona odottavat laskut, kirjanpitoasiat ja esimerkiksi tulevien näyttelyitten järjestämiseen liittyvät työt tietokoneella.

Geller on ollut toisen palkoissa nuorena kesätöissä. − Kärsivällisyyteni on loputon, kun teen omaa työtäni. Jos olisin töissä jollain toisella, pinnani katkeaisi nopeasti.

Gelleristä taiteilijat on Suomessa viime vuosina pakotettu yrittäjyyteen. Hän

perusti toiminimen 2008 laittaakseen sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät asiat järjestykseen. Apurahat, myelit, yelit, alvit ja sotut ovat vieläkin melko sotkuista viidakkoa. − Minulla on kirjanpitäjä, jotta voisin keskittyä paremmin omaan työhöni.

Siitä huolimatta arki on pitkälti samanlaista kuin kenen tahansa pienyrittäjän: selvitettäviä asioita olisi enemmän kuin aikaa niiden hoitamiseen.

Maailma muuttuu ja yrittäjyys sen mukana katja holopainen

Petteri Pajarista, 37, tuli yrittäjä

vuonna 1988. Hänen matkapuhelimensa putosi maahan, ja siitä katkesi antenni.

Vuonna 1988 liitin pään katkenneeseen antenniin ja huomasin sen toimivan hyvin, nykyinen yrittäjä Petteri Pajari muistaa. Silloin jupit työnsivät puhelimiaan povitaskuun, ja pitkä antenni oli haitaksi.

Petteri sai tuolloin idean: lyhyemmällä antennilla voisi olla kysyntää. Ei muuta kuin myymään. − Lyhensin antennin, kun asiakas kävi kahvilla. Parissa minuutissa asiakkaalla oli toiveitten mukainen antenni ja minulla 250 markkaa.

Pajari omistaa vaimonsa kanssa viestintä- ja toimistotekniikkaan erikoistuneen Petele-liikkeen.

Enimmillään liikkeitä oli seitsemän, ja › Petele palkittiin Suomen parhaimpana alan yksityisenä liikkeenä.

Kriisissä ollaan Pajarin mielestä yrittäjyys elää kriisiä.

Asiakkaille tärkeintä tuntuu olevan hinta.

Pajari ei arvosta yrittäjää, joka myy tuotteita ja palveluita vain hinnalla. − Oikea yrittäjyys on sitä, että tekee asiat toisin kuin muut. Myy ja kehittää sellaisia tuotteita sekä palveluita, jotka ovat hyödyksi asiakkaille. Niistä saatavan › katteen on myös motivoitava yrittämään.

Petteri Pajari on kokenut hienoja hetkiä toisten yrittäjien kanssa. – Heidän osoittamansa arvostus on paras palkinto.

Kauppa on käynyt osittain kasvottomaksi, harva suomalainen on valmis maksamaan palvelusta. Se syö yrittäjän itsetuntoa, toteaa Petteri Pajari.

Yrittäjyys on kuitenkin ollut aina hänelle olennainen osa elämää. Pajarin

vanhemmat sekä isovanhemmat olivat yrittäjiä. Eikä Pajari ole valmis lyömään hanskoja tiskiin vaan kehittelee uusia toimintamalleja ja palveluita. Sellaisia, jotka palvelisivat tulevaisuuden asiakkaita ja tuottavat yrittäjälle mielihyvää.

Mielikuvat identiteetin takana

liittyy vahvasti •kuva •Yrittäjyyteen tehokkaasta toimeenpani-

jasta. Pystyvyyteen ja menestykseen nojaava identiteetti saattaa aiheuttaa paineita. Jotta yrittäjä voisi olla sinut itsensä kanssa, hänen olisi hyvä pohtia yrittäjyyteen liittyviä mielikuvia, joita voi luokitella karkeasti esimerkiksi seuraavin Kari Vesalan esimerkein:

Elämäntapayrittäjä – pienyrittäjä, joka elättää työllään itsensä ja perheensä, jolle ammattitaito on tärkeämpää kuin itse yrittäminen.

Amerikkalainen Self made man luo

mys on myös se, kenen asialla yrittäjä on? Asiakkaiden asialla vai kampittamassa kilpailijoita? › Yrittäjien yhteisellä asialla? Myös tähän kysymykseen voi löytää vastauksia tyypittelyllä.

Dynaaminen yrittäjä ottaa riskejä, altistaa

Yrittäjä pakon edessä – esim. ulkoistettu työntekijä tai taitelija, jolle merkittävintä on oman › työn tekeminen, luominen: yrittäjästatus tai -velvollisuudet eivät kiinnosta.

Pelle Peloton on innovatiivinen, luova ja uudistumaan pyrkivä.

Oman voiton maksimoija – oman taloudel-

James Bond -tyyppi, Yhteisen hyvän tai vaikkapa hänen majesteettinsa asialla.

Jalo kilpailija – oman suorittamisen asialla,

Riistäjä – tavoittelee häikäilemättömästi omaa etua, hyötyy muiden kustannuksella, hankkii omaisuutta jopa lakeja kiertäen. Merkittävä kysy-

Itsensä kehittäjä – hyvän elämän asialla,

omin käsin tyhjästä menestyvän yrityksen.

itsensä epäonnistumiselle ja on kasvuhakuinen.

lisen edun asialla.

tavoittelee voittoa nähdäkseen kuinka hyvin onnistuu, ei rahan itsensä tähden.

haluaa olla itsenäinen, kehittyä ja toteuttaa itseään.

15

Nro 2 • Helmikuu 2010

Nuori yrittäjä

GYMillä liikkuminen on kivaa!

••Christina Nurmen ja Oona Kivelän telinevoimisteluharrastuksesta syntyi bisnes ja pian myös franchising-ketju. ››Iloinen

Oona Kivelän (vas.) ja Christina Nurmen mukaan GYMiltä ei nostella rautaa, vaan liikutaan leikin ja tekemisen ilon kautta sekä kehon omaa painoa hyödyntäen.

Ainutlaatuinen liikeidea GYMi on liikeidealtaan ainutlaatuinen, eikä Suomessa ole toista samanlaista lasten ja nuorten liikuntaan keskittynyttä kuntoklubia. Nurmi ja Kivelä ovat tutkineet myös ulkomaisia markkinoita, mutta sieltäkään ei vastaavaa konseptia ole löytynyt.

GYMin valikoimissa on kerhojen, kuten AfterSchoolin, lisäksi GYMiLaji-tunteja, joissa keskitytään yhteen lajiin, kuten Parkouriin, Break Danceen, Yogaan tai HipHoppiin. Lisäksi GYMillä liikutaan ohjatusti monipuolisilla Vinkki-tunneilla, jotka perustuvat pitkälti teline-› voimisteluun. Nuorimmat lapset, 0 – 3-vuotiaat, liikkuvat Vinkki-tunneilla yhdessä vanhemman kanssa. Urheilijoille ja eri lajien harrastajille on tarjolla oheisharjoittelua telineillä ja ilman.

– Meillä voi pitää myös liikunnalliset syntymäpäivät, ja koulujen loma-aikoina järjestetään leirejä, Nurmi kuvailee.

Myöskään aikuisia, äitejä, isiä tai eläkeläisiä ei GYMillä ole unohdettu, ja heille löytyy omat Vinkki-tuntinsa, vaikka kuntoklubilla lasten liikuntaan panostetaankin. Uusimpana aikuisten lajina on suurta suosiota saavuttanut PowerPole, jossa harjoitellaan tankotanssia ja kehonhallintaa muillakin telineillä.

Sosiologisesti ikuinen nuori

S

Lotta Tammelin, teksti GYMicom, kuvat

puheensorina täyttää tilan, kun lasten ja nuorten kuntolubi GYMin GYMiAfterSchool-iltapäiväkerhoon saapuneet lapset voimistelevat, syövät välipalaa ja puuhastelevat. Välillä tehdään kuperkeikkoja tai askarrellaan pienistä helmistä esimerkiksi pääkalloja.

Christina Nurmi, 35, ja Oona Kivelä, 26, perustivat yrityksen nimeltä Gymicom syksyllä 2007.

Kun 320 neliömetrin liiketilat löytyivät keväällä 2008 Kampista, Helsingistä, avattiin GYMi, lasten ja nuorten kuntoklubi asiakkaille.

– En tiedä, miten meillä kävi niin hyvä tuuri, että tila löytyi niin helposti. Lasten liikuntaan erikoistuneen kuntoklubin tiloilla on kuitenkin tiukat kriteerit: täytyy olla huonekorkeutta ja tarvitaan tietyt sosiaaliset tilat, kuten suihkut ja vessat. Klubilta löytyvät lapsille tarkoitetut liikuntavälineet sekä telinevoimistelutelineitä, kuten trampoliinirata, renkaat ja rekki, toimitusjohtaja Nurmi kertoo.

– Mikään lasten pienoiskuntosali GYMi ei ole, eikä meiltä löydy nurkista rautaisia puntteja tai minikokoisia kuntosalilaitteita. Meillä liikutaan leikin ja tekemisen ilon kautta sekä kehon omaa painoa hyödyntäen, johon telinevoimisteluvälineet on oiva keino. Sen lisäksi lapset pääsevät nauttimaan oppimisen ilosta, koska GYMillä opetetaan jokaista lasta, hän korostaa.

TÄYTTÄ ASIAA | Elina Vammavaara

Mikään lasten pienoiskuntosali GYMi ei ole, eikä meiltä löydy nurkista rautaisia puntteja tai minikokoisia kuntosalilaitteita.

Christina Nurmi

Mahdollisuus toteuttaa omia visioita

GYMin toimitusjohtaja Christina Nurmen mukaan lapset ovat vaativia, mutta palkitsevia asiakkaita.

– Mitä nuoremmasta asiakkaasta kyse, sen suorempaa on palaute. Ei ole harvinaista, että ohjaajia juostaan halaamaan GYMillä, Nurmi kertoo.

Sekä Nurmella että Kivelällä on pitkä telinevoimistelu- ja liikuntatausta. Molemmat ovat harrastaneet telinevoimistelua lapsesta saakka ja aloittaneet myös lajin valmentamisen nuorina.

Tätä pohjaa vasten lasten kuntoklubin perustaminen oli naisille helppo valinta.

– Olimme kummatkin olleet pitkään seuraliikuntatoiminnassa ja tiesimme ne puutteet, mitkä siellä on. Olimme nähneet seurojen toimintaympäristön tuomat vaikeudet toteuttaa niitä ajatuksia, joita meillä itsellämme oli lasten liikunnasta. Sitä kautta oli selkeä päätös lähteä toteuttamaan omia visioitamme omassa yrityksessä. Lisäksi olemme kumpikin yrittäjäperheistä, joten sekin varmaan osaltaan vaikutti yrittäjäksi ryhtymiseen, Christina Nurmi sanoo.

Nurmi ja Kivelä haluavat toteuttaa liikuntaa lasten omilla ehdoilla.

– Pyrimme ymmärtämään, mikä on lapselle hyväksi. Tuntisisällöt suunnitellaan lapsen kehitystaso huomioiden. GYMillä ei myöskään missään nimessä korosteta kilpailemisesta. Meillä ei kilpailla eikä pyritä väkisin kilpaurheiluun, vaikka tarjoamme myös valmennusta kilpaurheilijoille. Se luo erilaisen tunnelman, kun jokainen keskittyy kilpailun sijasta kehittämään omia taitojaan. Keväällä järjestämme taas kuntotestin, ja siinäkin korostamme, etteivät lapset vertaile tuloksiaan muiden tuloksiin, vaan yrittävät parantaa omiaan.

– Emme kuitenkaan ajattele, että kilpaurheilu olisi jotenkin kamalaa, sillä sen parissahan mekin olemme touhunneet.

Kaikille se ei vain sovi tai jotkut haluavat aloittaa sen vasta myöhemmin. Haluamme antaa kaikille mahdollisuuden kehittyä nuorena hyväksi liikkujaksi, Christina Nurmi pohtii.

Franchising-yrittäjiä etsitään!

Vaikka naisilla on lempeämpi lähestyminen liikuntaan, liiketoiminnan he ottavat tosissaan.

Heti yritystä perustettaessa

molemmilla oli vahva näkemys siitä, että mikäli bisnesidea on toimiva, muodostetaan GYMikonseptista ketju.

– Ensimmäinen vuosi näyt-› ti, että liikeidea toimii, ihmiset ovat tyytyväisiä ja asiakkaita löytyy, joten lähdimme heti tekemään pohjatyötä franchisingketjun perustamiseksi. Nyt olemme tehneet käsikirjaa tuleville› GYMi-yrittäjille, Nurmi kertoo.

Myös Tekes innostui Nurmen ja Kivelän franchising-ideasta, ja se rahoittaa puolet suunnitteluprojektin budjetista.

– Rahoituksen lisäksi Tekesiltä saatu henkinen tuki on ollut tärkeää. On mukavaa, että jokin taho uskoo meihin ja ideaamme.

Se on lisännyt varmuutta, toimitusjohtaja Christina Nurmi tuumii.

Nyt projekti on edennyt jo niin pitkälle, että vapaita liiketiloja on etsitty ja uusia yrittäjiä ryhdytään pian rekrytoimaan.

Laajentumissuunnitelmat myös Suomen rajojen ulkopuolelle ovat mielessä.

– Olemme jo saaneet joitakin yhteydenottoja halukkailta yrittäjiltä, ja haastattelut aloitetaan pian. Suomi on kuitenkin sen verran pieni maa, että tulevaisuudessa todennäköisesti pyrimme laajentumaan myös ulkomaille, Nurmi arvelee.

yksyn ja talven aikana olemme keskustelleet kulisseissa paljon siitä, mikä on nuoren yrittäjän ikäraja. Toiset pitävät kiinni 35 vuodesta, toiset haluavat nostaa ikärajan 40 vuoteen.

Eräs yrittäjä lohkaisi kerran huumorilla, että kun nostamme nuoren yrittäjän ikärajaa vuosittain muutamalla vuodella, pian nuoret yrittäjät ovat enemmistönä järjestössä. Tälläkin vitsillä on vakava pohja, tarvitsemme nuoria jäseniä, mutta millä heidät saamme mukaamme?

Nuoren yrittäjän ikä on vaikea määriteltävä. Raja on vedetty 35 tai 40 vuoteen, mutta mikä on todellisuudessa määritelmä, joka määrää kuka on Nuori Yrittäjä? ”Nuori” sosiologisena terminä viittaa suurin piirtein teini-ikäisiin, vanhemmistaan itsenäistyviin. Tutkimusten mukaan nuoruutta leimaa vapauden halu, kokeilu ja uteliaisuus. Vapauden koetaan mahdollistavan mitä tahansa. Ovet pidetään avoinna kaikelle uudelle. Ennen lopullista sitoutumista pitää kokeilla omien siipien kantokykyä ja etsiä oma itsensä ja sisältö elämäänsä.

Nuori aikuinen viittaa ikään, jolloin perustetaan perhe ja osallistutaan viimein työelämään. Suomalaiset perustavat perheensä jossain 30 vuoden tietämillä, työelämään siirrytään täysipainoisesti samoihin aikoihin.

Tähän niin kutsutun pidennetyn nuoruuden jälkeiseen vaiheeseen siirrytään myöhään monista syistä. Yhtenä pidetään kulttuurimme luomia vaatimuksia nuorille: mitä kaikkea sinun tuleekaan tehdä ennen kuin tulet aikuiseksi!

Työelämään siirtyminen on tänä päivänä vaikeaa, korkeakaan koulutus ei takaa työpaikkaa opintojen jälkeen, joten moni akateemisessa koulutuksessa oleva on päätynyt koulutuskierteeseen, kun ei ole töitä opiskellaan. Kun on opiskellut liikaa, ei ole töitä. Varhaisimmin työelämään näyttävätkin siirtyvän ammatillisen koulutuksen saaneet.

Nuori aikuinen muuttuu aikuiseksi, kun elämäntilanne on vakiintunut, lapset kasvavat, ja työelämässä on löydetty oma paikkansa. Aikuiselle ei ole ikärajaa.

Voimmeko me määritellä numeroissa, mikä on nuoren yrittäjän määritelmä? Mielestäni olisi hedelmällisempää luoda kuva nuoresta yrittäjästä: Mitkä ovat ne haasteet, joita hän päivittäin kohtaa? Millaisessa arvomaailmassa hän elää?

Millaisessa elämäntilanteessa nuori yrittäjä on työnsä ulkopuolella?

Näitäkin asioita pohdimme ensi kuussa Oulussa järjestettävässä Tulevaisuuden Tekijät 2010 -tapahtumassa.

Odotamme keskusteluun mukaan lukuisia nuoria yrittäjiä, ikään katsomatta.

Elina Vammavaara Tulevaisuuden Tekijä InnoConnections Oulun Yrittäjät vpj Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen jäsen Suomen Yrittäjät nuorten yrittäjien valiokunta

Nuorten Yrittäjien kantaa ottavia kirjoituksia kaivataan lisää!

Ota yhteys toimitukseen riikka.kovala@yrittajat.fi

Yritys-opiskelijayhteistyö – win-win-tilanne Ilkka Niskanen, teksti ja kuva

ClearChannel Suomi halusi antaa opiskelijoille kokemusta ja tukea heidän ammatillista kehitystään, joten ryhmä ammattikorkeakouluopiskelijoita pääsi toteuttamaan yritykselle mainonnan huomioarvotutkimuksen.

Ulkomainosyritys ClearChannel toteutti vastikään valmistuneen uuden mainonnan huomioarvotutkimuksen yhteistyössä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kanssa.

Ryhmä mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijoita toteutti tutkimuksen osana Mediat ja viestintä- sekä Mainonnan tutkimus -kursseja.

Kuultuaan presentaatiot tut-› kimuksen tuloksista ClearChannelin Suomen yksikön kehityspäällikkö Päivi Aatola ja markkinointipäällikkö Kim Nordström luottavat HAAGAHELIAn opiskelijoiden ammat-

titaitoon.

– Olemme erittäin tyytyväisiä. Tulokset ja toimintatavat eivät juuri poikkea tutkimusyrityksistä, Aatola sanoo.

Tavoitteena win-win-tilanne Nordström ja Aatola eivät näe yhteistyösuhdetta ammattikorkeakoulun kanssa yrityksen yksipuolisena hyötymisenä, vaan pyrkimyksenä ajaa molempien osapuolien etua. Yhteistyön edut ovat varsin selkeät myös opiskelijoille. Mukana olleille voidaan esimerkiksi kirjoittaa todistus projektiin osallistumisesta.

– Tavoitteena on aina winwin-tilanne. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada tällaisesta työstä kokemusta ja meriittejä.

Onnistumisen tunteet ja esimerkiksi haastattelutilanteesta saatava rohkeus ovat tärkeitä, Nordström sanoo.

Mainontaa ja yritysviestintää opiskelevan Tuomo Sinkkosen mielestä huomioarvotutkimus oli opettavainen kokemus.

– Me haluamme opiskelijoiden näkevän, että heidän työllään on oikeasti merkitystä.

Tutkimuksen tuloksia todella käytetään myyntiosastollamme työkaluna. Samalla haluamme tehdä yritystä tutuksi opiskelijoille. Jo näin lyhyessä projektissa näkee, että tässäkin joukossa on hyvin ammattitaitoisia ihmisiä, jotka voisivat soveltua yrityksessämme erilaisiin tehtäviin, Aatola jatkaa.

– Samalla pystymme myös tukemaan opiskelijoiden ammatillisen itsetunnon kehittämis-› tä – se on jotain, mihin kouluissa ei välttämättä aina ehditä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi meillä olleet harjoittelijat ovat olleet erittäin päteviä.

Niinpä haluamme myös rohkaista työnhakuun. Tällaisessa opiskelijoiden ja työelämän vuoropuhelussa olemme mielestäni paitsi ulkomainonnan, myös laajemmin media-alan asialla.

Todelliset projektit motivoivat ClearChannelin ja ammattikorkeakoulun yhteistyön käynnistämisessä Aatolalla on ollut suuri rooli. Entisenä markkinoinninopettajana hän tietää, että molemmilla osapuolilla on annettavaa toisilleen.

– Kouluissa haasteena on erilainen varjotekeminen. Opiskelijan on paljon helpompi motivoitua tekemään työtä, jonka tietää todella olevan jollekin hyödyksi.

Myös koulun puolelta yhteistyö on pääsääntöisesti otettu vastaan hyvin. Opiskelijat ovat suhtautuneet työelämälähtöisyyteen varsin positiivisesti. Osa on kokenut kenttätyön tekemisen haastavaksi, mutta toisaalta työn tarjoamaa kokemusta myös arvostetaan.

– Onhan tässä erilainen fiilis kuin tavallisessa kouluprojektissa. Tuntuu hyvältä tietää, että projekti tehdään oikealle yrityk-

selle todelliseen käyttöön, eikä ainoastaan paperintäytteeksi, open mieliksi, sanoo HAAGAHELIAn opiskelija Merika Koskinen.

Yhteistyötä myös jatkossa Kehityspäällikkö Aatolan mielestä nyt toteutettu projekti on hyvä päänavaus, josta on helppo lähteä rakentamaan yhteistyötä myös jatkossa. Pienellä kehitystyöllä vastaavanlaisista projekteista pystytään tulevaisuudessa tekemään entistäkin toimivampia.

– Aikataulujen sovittaminen yhteen vaatii vielä työtä. Yritys elää omaa elämäänsä ja oppilaitokset omaansa. Parasta olisi, jos projekti voitaisiin integroida suoraan koulun opintosuunnitelmaan. Nyt sekä me että opettajat ainakin tiedämme, kuinka paljon työtunteja tällainen työskentely vaatii.

16

Nro 2 • Helmikuu 2010

Ulkomaat

Eurooppaa edestakaisin

Riikka Kovala, teksti ja kuva

››Kymmeniä kansalaisuuksia, 22

eri kieltä ja satoja eri intressejä, joiden tavoitteena on päästä yksimieleiseen lausuntoon. Tällaista on talous- ja sosiaalikomitean arkipäivä keskellä EU:n koneistoja.

Talous- ja sosiaalikomitea on Euroopan Unionin neuvoa-antava elin, kuten on alueiden komitea. Suomen Yrittäjien edustaja ETSK:n kolmosryhmässä, eli ryhmässä muut järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan järjestöt, on kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren.

Ryhmään 1 kuuluvat työnantajajärjestöt ja ryhmään 2 työntekijäjärjestöjen edustajat. ETSK pyrkii vaikuttaan EU:n parlamenttiin, komissioon ja neuvostoon valmistelemalla komitean keskenään sopia kantoja parlamentin käsittelyyn tulevista aiheista. ETSK:n vaikutusvaltaa on vaikea mitata, sillä kuten komitean pääsihteeri Martin Westlake sanoi humoristisesti.

– Olemme neuvoa-antava elin, he voivat joko ottaa vastaan neuvomme ja käyttää sitä tai he voivat ottaa vastaan neuvomme ja käyttää sitä joka tapauksessa.

Lissabonin sopimus ja kansalaisjärjestöt Komitean raportit ja lausunnot menevät automaattisesti parlamentaarikoille ja komission jäsenille nähtäväksi. Tuore Lissabonin sopimus, eli ns. EU:n perustuslaki, joka tuli voimaan

julkisella tai yksityisellä puolella, koska palvelutarve kasvaa tulevaisuudessa, Palmgren toteaa.

joulukuun alusta 2009, vahvisti kansanvaltaisia piirteitä unionissa. Sopimus mahdollistaa kansalaisaloitteet, johon vaaditaan miljoona nimeä merkittävästä määrästä EU:n jäsenvaltioita.

Näin kansalaiset ja järjestöjen edustajat voivat pyytää komissiota ottamaan käsittelyyn toivomansa asian, vaikka aloite ei velvoitakaan komissiota. Kansalaisaloitteen tekninen toteutus on vielä vaiheessa, eikä tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka kauan vaadittavia miljoonaa nimeä saa kerätä. Lissabonin sopimus toi monia muitakin muutoksia, kuten määräenemmistöpäätösten osuuden lisääminen yksimielisyysvaatimuksen kustannuksella 17 eri aihealeella. Sopimuk-› sen puutteeksi, Akavan edusta-› ja komiteassa, Markus Penttinen mainitsee mm. sen, että päätöksenteon yksimielisyysvaatimus jäi voimaan sellaisille

Itsensä työllistävä ei olisi aivan yrittäjä

Yksityinen palvelutuotanto on hyödynnettävä nykyistä paremmin.

Thomas Palmgren

Talous- ja sosiaalikomitea antaa aika ajoin myös lausuntoja omasta aloitteestaan pyrkien vaikuttamaan komissioon ja parlamenttiin avauksillaan. Thomas Palmgren (kuvassa keskellä) on SY:n edustaja ns. muista eturyhmistä kostuvassa ryhmässä. ydinalueille, kuten tietyt työelämän kysymykset ja verotus. − Yhtenä esimerkkinä työntekijän irtisanomiskysymykset ovat käytännössä halvaantuneessa tilassa yksimielisyysvaatimuksen vuoksi.

Kilpailukykyasiat pakko rako EU2020 nimi kuulostaa byrokraattiselta, mutta toivoa sopii, että tällä kertaa strategia tuottaa tuloksia unionin maiden

kilpailukyvyn parantamisessa.

Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet kulkivat ennen nimellä Lissabonin strategia, nyt nimi on vaihtunut EU2020 strategiaan. Jäsenmaat eivät sitoutuneet Lissabonin strategian

BARENTS-FOORUM 18.3.2010 Finlandia-talossa Barentsin alueen mahdollisuudet ja näkymät pk-yrityksille Suomen Yrittäjät järjestää Barentsin alueen tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän korkeatasoisen foorumin yhteistoiminnassa Finpron ja Venäjän yrittäjäjärjestö Opora Rossiin kanssa. Tilaisuudessa käyttää puheenvuoron tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Päivän aikana saat uusinta tietoa siitä, mitä Barentsin alue tarjoaa sekä tietoa siitä, miten oikeat verkostot löytyvät, ja miten niihin päästään mukaan.

Foorumin puheenjohtajana toimii maaherra, tohtori Eino Siuruainen.

Torstai 18.3.2010, Helsinki-sali 9.30

Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00

Yrittäjäverkostot voimavarana ▪ puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät

10.15

Tasavallan Presidentin Tarja Halosen puheenvuoro Mitkä toimialat tarjoavat parhaat kehitysmahdollisuudet?

▪ johtaja Juhani Anhava, Pöyry Oy

Opora Rossiin näkemykset Barentsin alueen kehityksestä ▪ Opora Rossiin edustaja

Käytännön kokemuksia Barentsin alueelta sekä Murmanskista ▪ teollisuusneuvos Seppo Saarelainen, Betonimestarit Oy, Yrittäjän raha–miksi Venäjä?

▪ CEO Tapio Herajärvi, Corrotech Oy, metalliteollisuus

13.00–14.00

Lounas

14.00

Valtioneuvoston tervehdys

(lounas ja kahvitarjoilu 60 €)

▪ kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi

Ennakoimalla ajoissa mukaan Barents hankkeisiin ▪ Project Leader, Petri Leino, Finpro Arctic Oil & Gas Project, Murmansk

Barentsin alueen tarjoamat mahdollisuudet pk-yritysten näkökulmasta ▪ varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja, Suomen Yrittäjät ▪ foorumin johtopäätökset, maaherra, tohtori Eino Siuruainen

15.00–16.00

B to B WorkShop ▪ rakentaminen, infrastruktuuri, metalliteollisuus ▪ kuljetus ja logistiikka ▪ muut toimialat, palvelut, rahoituskanavat ym. yhteistyöhankkeet

Foorumi on maksuton (rajoitettu osallistujamäärä) ▪ Ilmoittautumiset viimeistään 11.3.2010 osoitteeseen www.yrittajat.fi/tapahtumakalenteri tai mari.savolainen@yrittajat.fi tai puhelimitse Mari Savolainen (09) 2292 2934 ▪ Tilaisuutta koskeviin kysymyksiin vastaa Thomas Palmgren, puh. 050 500 3384

Tervetuloa!

Yhteistyössä:

Copyright © M-Brain Oy

Suomen pk-yrityksilläkin on äänitorvensa lähellä Euroopan Unionia

kutsu

tavoitteisiin ja tulokset jäivät mitättömiksi. Komissio jättää strategiasta raportin helmikuun lopussa, ja EU2020 on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa. Hyväksymisen jälkeen valmistellaan sektorikohtaisia ohjelmia, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusta ja kehitystä. Tuottavuuden parantaminen on keskeisin tavoite. − Eurooppa-tason patenttia ei ole saatu aikaiseksi ja digitaaliseen kauppaan ja sisältötuotantoon liittyen jäsenmaiden toimintaa pitäisi saada paremmin yhteen toimivaksi, Euroopan komission Risto Artjoki arvioi.

Hän työskentelee komissaari Olli Rehnin kabinetissa.

Hyvinvointipalvelut väännön kohteena Julkisten hyvinvointipalvelujen laatutasot ovat EU:n parlamentin asialistalla keväällä. Mahdolliset laatutasot voivat toteutuessaan koskea ainakin kulttuuria, liikennettä ja sosiaali- ja terveyshuoltoa. Näkemyksiä löytyy ainakin yleisluontoisen puiteasetuksen puolesta, joka määräisi laatutasot ja sen puolesta, että poistetaan sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaan kilpailutta-

mislainsäädännön piiristä – kiistakapuloita on varmasti tiedossa. − Yksityinen palvelutuotanto on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Markkinoista tulee luoda mahdollisimman kilpailuneutraalit. Kasvu voi tapahtua

Talous- ja sosiaalikomitea antaa aika ajoin myös lausuntoja omasta aloitteestaan pyrkien vaikuttamaan komissioon ja parlamenttiin avauksillaan. Nyt Espanjan puheenjohtajuuden aikana työllisyys on yksi tärkeä painopiste. Komitean eteläisen Euroopan järjestöjen edustajat toivat komitean pöydälle käsitteen itsensä työllistävä, joka ei olisi aivan yrittäjä eikä aivan työntekijä. Aloitteen tekijöiden tarkoituksena on pohtia tällaisen kolmannen työmarkkinaosapuolen luomista. Kyseisestä käsitteestä on väännetty kättä aiemminkin. − Tällaiset mallit eivät sovi järjestelmäämme ollenkaan. Aloite on tullut Etelä-Euroopasta, missä asiat nähdään eri tavalla.

Tässä on etelä-pohjois -vastakkaisasetelma. EU on sitoutunut yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen, miksi siis pitäisi luoda uusi taakka, kun todellisia ongelmia ei ole.

Palmgren kannattaa asioita, jotka parantavat yksinyrittäjien asemaa, mutta uudet käsitteet eivät parannusta tuo. Hän jättikin yhdessä ruotsalaisen kollegansa ja työntekijöitä edustavan ruotsalaisen kanssa muutosehdotuksensa aloitteeseen. Palmgren toivoo, että asia ei yllä parlamentin käsittelyyn asti.

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat yhdessä ETSK Komiteaa voisi verrata

kansallisessa päätöksentekokoneistossa toimivaan talousneuvostoon, mutta vertaus ei olisi aivan täydellinen, ensinnä talousneuvostossa ei käsitellä sosiaalisen ulottuvuuden asioita ja toisaalta Suomen talousneuvostossa puhetta johtaa pääministeri, toisin kuin ETSK:ssä. SY:n edustaja Thomas Palmgren kuuluu kolmeen jaostoon, TEN eli Liikenne, energia, perusrakenteet ja tietoyhteiskunta, SOC eli työllisyys, sosiaalisuus ja

kansalaisuus sekä INT eli › yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus. Yhteensä komiteassa on kuusi eri jaostoa.

Komitea on toiminut › vuodesta 1957. ETSK on 344 › jäsenestä koostuva neuvoaantava edustuselin. Jäseniä on kaikista unionin 27 jäsenvaltiosta. Suomesta on yhdeksän jäsentä, kolme kussakin ryhmässä (työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt ja muut eturyhmät). Komitean tehtävänä on antaa lausuntoja.

www.eesc.europa.eu

St. Lapland -vientirenkaalla potkua markkinointiin

Ruka–Kuusamon alueen matkailuyritystä • •Kahdeksan yhdistävät voimansa St. Lapland -brändin alle. ››Yritykset hakevat vientirenkaasta tehoa kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin.

Yhteiset tavoitteet ja synergiaetujen tuoma hyöty luovat vahvan pohjan vientirengas-› yhteistyölle. Finpron organisoimassa vientirenkaassa ovat mukana Iivaaran Eräkartano, Isokenkäisten Klubi, Loma-Lopotti ja Huilinki, Nordic Holiday Services ja Pohjolan Pirtti, Ollilan lomamajat ja Juomuskota, Oivangin Lomakartano, Ruka Adventures sekä Studioravintola Tundra. − Mukana olevilta yrityksiltä löytyy alueen parhaita majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluita, joita tuotteistetaan asiakkaille houkutteleviksi kokonaisuuksiksi. Alkuvaiheessa kohdemarkkinoina ovat keskeiset Euroopan maat ja Venäjä, vientipäällikkö Jaana Sirkiä St. Laplandista kertoo.

Vientipäällikön avulla kustannustehokkuutta Vientirenkaassa yritysten ja Finpron yhteisesti valitsema vientipäällikkö vastaa palveluiden tuotteistamisesta sekä niiden kansainvälisestä markkinoinnista. St. Lapland -brändin alle rakennetaan mukana olevien yritysten yhteistä konseptia, mutta yritykset jatkavat edelleen myös itsenäisinä toimijoina. − Yrityksillä on erityistä osaamista ja laajaa matkailutarjontaa Ruka–Kuusamon alueella.

Yhteisen tuotannon kilpailuvaltteja ovat laadukas ja henkilökohtainen palvelu, kodikkaat ja viihtyisät kohteet, tasokkaat ohjelmapalvelut ja herkullinen paikallinen ruoka, Jaana Sirkiä kertoo.

Finpron vientirenkaan avulla suomalaiset pk-yritykset voivat luotettavasti, kustannustehok-

Kysyttävää Euroopasta?

››Soita maksuttomaan numeroon 00800 6789 1011, mistä tahansa EU:n jäsenvaltiosta. Saat tiedotuspisteestä kaikilla EU:n virallisilla kielillä yleistä tietoa EU-asioista, Euroopan unionin politiikasta, tärkeiden organisaatioiden yhteystietoja ja neuvoja käytännön ongelmiin.

kaasti ja pienellä riskillä ottaa ensimmäiset askeleet uudelle markkinalle. Yrityksille muodostuu vientirenkaan toiminta-aikana realistinen käsitys markkinan mahdollisuuksista ja potentiaalisista asiakkaista, ja samalla ne solmivat ensimmäiset kontaktinsa kohdemaahan.

Vientirenkaan yrityksillä on käytössä yhteisesti valittu vientipäällikkö ja apunaan Finpron asiantuntijat, jotka ohjaavat toimintaa. Vientirenkaan muodostavat 4 – 6 yritystä, joilla on toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita. Finprolla on jatkuvasti käynnissä tai suunnitteilla 20 – 30 aktiivista vientirengasta eri toimialoilta kaikkialla maailmassa.

Lisätietoja:

››www.finpro.fi/vientirenkaat

EU on Facebookissa

››Sosiaalisista medioista on tullut varteenotettavia kanavia myös EU-asioiden viestimisessä. Sekä komissio että Euroopan parlamentti käyttävät nykyään Facebookia suuren yleisön tavoittamiseen.

Sivulla tiedotetaan Eurooppasalin tapahtumista sekä aloitteista ja kysymyksistä EU:ssa.

Pitää puhua ››Brittiläisten yrittäjäorganisaa-

tioiden mukaan maan poliittisten päättäjien tulisi selittää vaalikampanjoidensa yhteydessä, kuinka heidän puolueensa aikovat auttaa saarivaltakunnan 4,8 miljoonaa pienyritystä. Yrittäjäjärjestö Federation of Small Businesses (FSB) aikoo mobilisoida yrittäjiä painostamaan päättäjiä paikallistasolla. Puolueet näyttävät reagoivan vaatimuksiin.

Esimerkiksi varjoministeri Mark Priskin mukaan konservatiivit aikovat kertoa yksityiskohtaisista pienyritysasioista ”tulevina viikkoina”.

Tukea tiedossa

››Ranskalaiset Orange ja AlcatelLucent ovat esitelleet Arc Bretagne Atlantique -ohjelmansa, jonka tavoitteena on auttaa Bretagnessa ja Pays de la Loiressa toimivia teknologiayrityksiä. Yhtiöt aikovat auttaa sektorilla toimivia pieniä ja keskisuuria sekä startup-yrityksiä kehittämään tuotteitaan antamalla niiden käyttöön omia laitteitaan sekä osaamistaan. ”Ei” Mona Sahlinille ››Dagens Industrin julkaisemat

tulokset eivät ole mairittelevia Ruotsin sosiaalidemokraateille ja Mona Sahlinille. Maan yritysjohtajista ainoastaan 5,1 prosenttia äänestäisi nyt sosiaalidemokraatteja. Kyselyyn osallistui 11 000 yritysjohtajaa. Suosituin kandidaatti yritysjohtajien keskuudessa oli pääministeri Fredrik Reinfeldt puolueineen.

KfW laskee lainakorkoja

››Saksan hallitus ja valtio-omis-

teinen KfW -pankki ovat sopineet lainakoronlaskuista ja joustavammista ehdoista pk-yritysten rahoituksen edistämiseksi. Tavoitteena on estää uhkaava luottolama. Koronlasku tuli voimaa helmikuun alusta. KfW-pankkiryhmän puheenjohtaja Ulrich Schröder sanoo, että tämäkin vuosi tulee olemaan haastava monille yrityksille juuri rahoitusmielessä.

Omalle kukkarolle ››Brittiläisen Federation of Small

Businessesin tekemän tutkimuksen mukaan pienten yritysten johtajat ovat joutuneet ottamaan käyttöön omat luottokorttinsa ja lainaamaan jopa ystäviltään rahaa yritysten pitämiseksi hengissä. Yrityksillä on ollut vaikeuksia saada luottoa pankeilta. Lisäksi asiakkaat ovat maksaneet laskujaan hitaassa tahdissa.

Taas syntyy ››Ruotsin Bolagsverketin tilasto-

jen mukaan viime tammikuussa perustettiin 5 368 uutta yritystä. Uusien yrittäjien joukossa on paljon maahanmuuttajia, kertoo Ruotsin Yrittäjien toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson.

Daimler avoin auttamiselle

››Saksan keskuspankkiin suunniteltu pääomarahasto kiinnostaa teollisuutta. Esimerkiksi Daimler AG harkitsee siihen osallistumista. Rahaston suuruus on alkuvaiheessa 300 miljoonaa euroa.

Keskuspankin Jürgen Fitschenin mukaan tavoitteena on kasvattaa rahastoa 500 miljoonaan euroon. Keskisuuret yritykset voivat saada rahastosta 2 –10 miljoonaa euroa.

Luottamus korkeimmillaan

››Ranskan Tilastokeskus Inseen mukaan taloussuhdanne on paranemaan päin. Sen haastattelemat yritysjohtajat arvioivat yrityksensä tilanteen kehittyneen vuoden alussa. Tilastokeskuksen mukaan kaupankäynnin ilmapiiriä mittaava indeksi on kohonnut 92 pisteeseen, mikä on korkein arvo sitten vuoden 2008 syyskuun.

17

Nro 2 • Helmikuu 2010

tietoisku | Viro

Ulkomaat SY:n Barents-forum Finlandia-talolla 18.3.2010

Barentsin alueen suurinvestoinnit ajoittuvat tälle vuosikymmenelle

••Miten pk-yritykset saadaan mukaan suurhankkeiden toteutukseen?

Jouko Lantto, teksti

››On erinomaisen tärkeää, että Suomen Yrittäjät välittää pkyrityskenttään tietoa Barentsin alueen valtavista mahdollisuuksista, sanoo Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Alueelle investoidaan miljardeja euroja tällä vuosikymmenellä, hän toteaa.

Lapissa, Ruotsin Norbottenissa ja Pohjois-Norjan kolmessa läänissä asuu lähes 900 000 asukasta. Lisäksi Barentsin alueella Luoteis-Venäjällä pelkästään rajanpinnassa Muurmanskin ja Venäjän Karjalan alueella on yli 1,5 miljoonaa asukasta, Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta kuvaa. − Alueella on valtavat luonnonrikkaudet, joiden hyödyntä-› miseen matkailutoimialan investointien lisäksi käytetään Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella tällä vuosikymmenellä ja ensi vuosikymmenen alussa vähintään 40 miljardia euroa ja Venäjän› alueella jopa 50 miljardia euroa.

Kankaanrannan mukaan investoinnit Barentsin alueella ovat asukaslukuun nähden huo-› mattavan suuret. Pohjoisen alueen yrittäjäjärjestöt ovat verkottuneet tekemään yhteistyötä alueen pk-yritysten hyväksi tulevien investointien hyödyntämisessä, hän jatkaa. − Olemme tehneet mm. Pohjoiskalotin alueen investointikartoituksen ja strategian siitä, miten pk-yritykset saataisiin mu-› kaan näihin suurinvestointeihin.

Tämä BEAR-hankkeen nimellä toteutettu selvitys tullee

BEAR (Barents Euro-Arctic Region) Population 2005, total population 5.54 million

www.barentsinfo.org/Lapin liitto

saamaan jatkoa, ja pohjoisten alueiden yrittäjien yhteistyö tulee tiivistymään. Tällainen kehitys on Kankaanrannan mielestä välttämätöntä, ja siihen antaa lisämahdollisuuksia nykyinen informaatioteknologian kehitys, joka tarjoaa jatkuvasti uusia keinoja työn tekemiseen ja asiakkaiden palveluiden kehittämiseen.

Barentsin yrittäjäneuvosto

Barentsin alueen mahdollisuudet ja näkymät Suomen Yrittäjät järjestää Barentsin alueen tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän foorumin Helsingissä Finlandia-talossa 18.3. klo 9.30 –16.00. Tilaisuudessa käyttää puheenvuoron tasavallan presidentti Tarja Halonen. Barents-foorumin yhteistahoina ovat Finpro ja Opora St. Petersburg. Tilaisuus on maksuton, lounas maksaa 60 euroa.

Ilmoittautuminen verkossa yrittajat.fi tai mari.savolainen@yrittajat.fi, p. (09) 2292 2934. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumiset viimeistään 11.3.2010. Kysymyksiin vastaa kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, p. 050 5003384.

International Matchmaking 2010 Norjan Tromssassa Norjan Yrittäjien Sigfred Steien toivottaa suomalaiset yritykset tervetulleeksi International Matchmaking 2010 -tapahtumaan, kansainvälisille yrityskontakteille Norjan Tromssaan › 10.–11.5.2010. Rekisteröinti osoitteessa www.viaregi.com/registration/?dw5660a15957. › Lisätietoja martti.kankaanranta@yrittajat.fi tai Kjelstrup@bedriftsforbundet.no

Pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteistyö tiedostaa sen, että suuret yritykset etelästä tekevät parhaat sopimukset, isoimmat voitot ja niillä on asiantuntemusta, Martti Kankaanranta määrittää. Samalla hän muistuttaa, että perinteinen kauppa kulkee pohjois–etelä suuntaisesti, mutta ei itä–länsisuuntaisesti. − Meillä on liian vähän rajat ylittävää tietoa investointien tasosta ja hankintamahdollisuuksista. On myös niin, että alueelliset yritykset eivät ole edullisessa asemassa suhteessa suuriin investointeihin ja ne ovat alhaalla hankintaketjussa.

Näin myös jatkuu, mikäli mitään ei tehdä, Kankaanranta epäilee, ja sanoo, että aluejärjestöt panostavat nyt rajat ylittävään pk-yritysten yhteistyöhön ja informaation levittämiseen perustamalla Barentsin yrittäjäneuvoston. − Barentsin yrittäjäneuvostoksi nimetty yhteistyö pyrkii parantamaan rajat ylittäviä palveluja pienille ja keskisuurille yrityksille, kartoittaa kansainvälisiä mahdollisuuksia ja tiedot-

taa näistä mahdollisuuksista ja investoinneista.

Tämä kumppanuuden ja verkostojen rakentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille ison bisneksen tekemiseen on ensiarvoisen tärkeää, Kankaanranta toteaa.

Mahdollisuus kilpailla Ottaen huomioon valtavat Barentsin alueelle suunnitellut investoinnit niin kaikkien tärkeintä on, että pk-yrityksille annetaan mahdollisuudet kilpailla, vakuuttaa myös aluejohtaja Kjel Hjelm Ruotsin yrittäjien Norrbottenin aluejärjestöstä. − Suunnitellut investoinnit tarvitsevat toteutuakseen infraa ja monenlaisia palveluja.

Kjel Hjelmin mielestä mielestään suuri painoarvo tulee kohdistaa koko Barentsin alueen infrastruktuuriin rakentamiseen pitkälti paikallisten ja alueen toimijoiden toimesta. − Kaivosten tai tuulimyllyjen rakentaminen ja tuotanto tarvitsevat hyvin toimivaa yhteiskunta-apparaattia. Pitää olla asuntoja, ruokaa, yhteyksiä (dataa, teitä, junia ja lentoja), pesulaitoksia, kouluja, yrittäjiä jne.

Norjan yrittäjäjärjestön hallituksen jäsen Sigfred Steien Tromssasta yhtyy Hjelmin ajatuksiin. Steien on sitä mieltä, että meidän tulee kehittää yhteistyötä ja kauppaa itä–länsisuunnassa pk-yritysten välillä Barentsin alueella. − Juuri tämän takia työskentelemme BEAR-yhteistyössä ja Barentsin yrittäjäneuvostossa.

Tilinpäätöksen esittäminen muuttui Virossa on tehty •muutos, •Viron liiketoimintalakiin joka voi aiheuttaa useita ongelmia joillekin maassa toimiville suomalaisille yrittäjille, kirjoittaa asianajaja Johanna Korhonen. ››Vuoden alusta astui voimaan

Viron liiketoimintalain (äriseadustik) muutos, jonka mukaan tilinpäätökset liitteineen, suunnitelmat voitonjaosta tai tappion kattamisesta sekä valtuutus edellä mainittujen asiakirjojen esittämiseksi tulisi esittää sähköisesti ja digitaalisesti allekirjoitettuna. Muutos aiheuttaa useita käytännön ongelmia etenkin niille suomalaisille yrittäjille, jotka ovat virolaisen yhtiön hallituksen jäseniä ja joilla ei ole Viron myöntämää henkilökorttia ja henkilötunnusta (ID-kaart) tai tiliä virolaisessa pankissa.

Tilinpäätöstiedot esitetään yrittäjäportaalin kautta osoitteessa https://ettevotjaportaal.rik.ee. Tiedot esittävän henkilön tulisi tunnistautua henkilökorttinsa avulla. Ulkomaalaiset, mukaan lukien suomalaiset, hallituksen jäsenet, joilla on virolaisessa pankissa henkilökohtainen tili, voivat tunnistautua pankkitunnustensa avulla.

Lain mukaan kaikkien hallituksen jäsenten täytyy allekirjoittaa tilinpäätös. Tämä onnistuu vain virolaisen henkilökortin avulla. Vaikka yhtiön hallituksessa olisi useampi henkilö, joilla on mahdollisuus digitaaliseen allekirjoittamiseen, täytyy sähköisesti esitetyt tilinpäätöstiedot tulostaa ja allekirjoittaa paperilla, jos yksikin hallituksen jäsen ei kykene antamaan digitaalista allekirjoitusta. Tällöin yrittäjäportaalin kautta täytetty ja tulostettu tilinpäätös allekirjoitetaan ja

esitetään uudelleen portaaliin skannattuna pdf-muodossa.

Viron kaupparekisteriin virolaisella henkilötunnuksella rekisteröity hallituksen jäsen voi yrittäjäportaalin kautta valtuuttaa esimerkiksi kirjanpitäjän esittämään tilinpäätöstietoja tai tilintarkastajan lisäämään lausuntonsa. Portaalissa voidaan myös antaa valtuutus allekirjoitetun tilinpäätöksen esittämiseksi. On huomioitava, että valtuutusta allekirjoittamiseksi ei voida antaa.

Jos yhtiöllä ei ole yhtään hallituksen jäsentä, jolla on virolainen henkilökortti ja henkilötunnus tai virolaisen pankin internet-pankkitunnuksia, voi esimerkiksi kirjanpitäjä, jolla on Viron henkilötunnus, täyttää sähköiset lomakkeet ja tulostaa ne allekirjoitettavaksi.

Sähköiseen tilinpäätösten esittämiseen on myönnetty yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana tilinpäätöksen voi esittää myös notaarin kautta.

Muotovaatimusten mukainen tilinpäätös esitetään notaarille tulostettuna tai sähköisessä muodossa. Notaari lähettää kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoittaman tilinpäätöksen kaupparekisteriin kirjanpitovelvollisen puolesta ja perii palvelusta 400 Viron kruunun (n. 25 €) suuruisen palkkion.

Tilinpäätöksen esittämistä koskevat määräajat jäivät ennalleen.

Johanna Korhonen Asianajotoimisto Aivar Pilv www.apilv.ee

Kanavia Eurooppaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Eurooppa-asiantuntijat neuvovat ja auttavat yrityksiä löytämään sopivat eurooppalaiset kumppanit ja projektit.

Tekes on kouluttanut jokaiseen ELY-keskukseen eurooppalaisen rahoituksen asiantuntijan.

He osaavat kertoa, mikä on EUREKA tai Eurostars, mitä palveluja tarjoaa Enterprise Europe Network tai mitä mahdollisuuksia EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta löytyy.

Brysselissä jaettavat EU:n budjetin alaiset tutkimus- ja innovaatiotuet ovat Euroopan

unionin kolmanneksi suurin rahoituspotti. Nämä rahoitus- ja verkottumiskanavat ovat pkyrityksiltä vielä suurelta osin löytämättä.

Keski-Suomen ELY-keskuksen Eurooppa-asiantuntijana toimii Heini Günther. − Työskentelemme yritysten kanssa, jotka haluavat löytää kannattavuutta ja parempaa kilpailukykyä erottuakseen omalla alallaan. Tarjolla on työkaluja tuotekehitykseen, markkinoille menoon, liikeidean kehittämiseen ja palvelumallien hiomiseen. Kun yrityksen tarve ja lähitulevaisuuden tavoitteet ovat

selvillä, voimme ohjata oikean työkalun äärelle.

Aktiivisille yrityksille Eurooppalaiset verkostojen ja rahoitusvälineiden hyödyntäminen on Güntherin mukaan hyvä tapa siirtyä kansainvälisille markkinoille, saada julkisuutta ja kehittää kumppanuuksia.

Niiden avulla aktiiviset yritykset pääsevät esimerkiksi mukaan luomaan alalle yleisiä standardeja, joihin oma tuote sopii.

Yhteishankkeissa kuulee uusimmista virtauksista, verkottuu

Kannattaa olla yritysasiakas!

parhaiden osaajien kanssa ja luo pysyviä liiketoimintasuhteita.

EU:n eri ohjelmissa avautuu kymmeniä hakuja vuosittain.

Tuhansia suomalaisia on osallistunut eurooppalaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin.

Esimerkiksi EU:n tutkimuksen puiteohjelman turvallisuusaiheisista hauista on rahoitettu 142 suomalaisosallistujaa, näistä 44 on ollut yrityksiä. Suomeen on tätä kautta tullut 46 miljoona euroa.

Yritysasiakkaanamme

SAAT 10 % ALENNUSTA

Lisätietoa:

››www.tekes.fi/eu

kaikista toimisto- ja paperitarvikkeista – myös tarjoushintaisista!

Uusimaa on Euroopan yrittäjyysalue 2012 Euroopan unionin alueiden komitea on valinnut Uudenmaan Euroopan yrittäjyysalueeksi 2012.

Ensimmäistä kertaa myönnettävää Euroopanlaajuista tunnustusta tavoitteli 36 aluetta, joista tunnustuksen sai kolme aluetta vuodelle 2011 ja kolme aluetta vuodelle 2012. Tunnustus myönnetään alueille, joilla on uskottavin ja parhaiten tulevaisuutta ennakoiva toimintasuunnitelma yrittäjyyden edistämisessä.

Uudenmaan liitto painotti ha-› kemuksessaan tulevaisuuden yrittäjyyden perustuvan aiempaa enemmän osaamiseen, korkeaan koulutukseen ja erikoistumiseen. Uudenmaan erityinen vahvuus on yritysten, oppilaitos-

Näkyvyys lisää Uudenmaan tunnettuutta Euroopassa ja tuo taloudellista hyötyä maamme elinkeinoelämälle laajemminkin.

Varmasti se myös houkuttelee lisää ulkomaalaista yritystoimintaa alueelle, toteaa Uudenmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff.

ten ja julkisen sektorin hyvä keskinäinen kumppanuus. Tulevaisuuden Uusimaa on kestävällä tavalla kilpailukykyinen, turvallinen ja houkutteleva metropolialue Itämeren alueella.

– Euroopan yrittäjyysalueen arvo on tärkeä tunnustus 1,4 miljoonan asukkaan Uudellemaalle ja sen elinkeinoelämälle.

Helsingin Yrittäjät mukana Uudenmaan liitto valmisteli hakemuksen yhdessä osaamiskeskus Culminatum Innovation Oy:n, Aalto-yliopiston ja Uudenmaan ammattikorkeakoulujen kanssa. Hakemukselle saatiin vahvaa tukea yrittäjäjärjestöiltä, kauppakamarilta sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä.

– Olimme mukana tekemäs-› sä hakemusta, ja siinä viitataan alueen yrittäjäjärjestöjen toimenpiteisiin. Esimerkiksi Yritystä Stadiin -tapahtumamme mainitaan yhtenä tärkeimmistä yrittäjyysmaakunnan tapahtu-› mista. Niin ikään koko Uudenmaan alueen yhteinen MetropoliAreenamme on esillä, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.

Euroopan yrittäjyysalue -status tulee näkymään lukuisissa Uudellamaalla vuoden 2012 tapahtumissa ja vahvistaa Helsingin vuoden 2012 World Design Capital -teemavuotta.

– Tunnustus luo hyvän alustan voimavarojen tiivistämiselle yrittäjyyden edistämisessä, sanoo Kujala.

8

95

895 /10 kpl CD CAKE BOX 1495 /25 kpl ››Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin SuoDVD-R TAI DVD+R 1695 /10 kpl CD-R

Rakennusalan näkymät lupaavia Romaniassa ja Bulgariassa

SONY CD-, DVD- JA BLU-RAY -TALLENTEET

men majoitusliikkeissä noin

DVD-RW 4,7 GB TAI 444 000 vuorokautta jou95 /5 viime DVD+RW 4,7 GB kpl

Romaniassa ja Bulgariassa. Selvityksen mukaan suomalaisyrityksillä on mahdollisuuksia aina arkkitehti- ja insinöörisuunnittelusta rakentamiseen ja teknologiatoimituksiin.

Suomalaisten kannalta yksi kiinnostavimmista projekteista on Bourgasin kaupunkike-

hityshanke nk. Super Bourgas.

Vanhan sataman uudelleensijoituksen ansiosta Mustanmeren rannalla on 600 000 neliötä vapaata rakennusmaata. Lisäksi koko uuden sataman liikenne ja logistiikka sisämaahan pitää suunnitella.

11 lukuussa, mikä oli 12 prosent-

tia vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kuitenkin lisääntyivät vain yhden prosentin joulukuussa.

Kaikkiaan yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä vähenivät koko viime vuoden ajan. Luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja.

(Dymo LM 22OP, arvo 69,-)

DYMO-NAUHA 12 mm x 7 m, musta/valkoinen

1950

/kpl (22,-)

Liity osoitteessa suomalainenkirjakauppa.fi/yritysasiakkaat tai myymälässämme. a Sanoma company

Finpro ja Tekes ovat selvittäneet suomalaisyritysten mahdollisuuksia osallistua EU:n tukemiin infrastruktuurihankkeisiin Romaniassa ja Bulgariassa. Finpro on yhdessä Tekesin kanssa analysoinut infraprojektien, kuten teiden, rautateiden, lentokenttien ja satamien, valmisteluja

OSTA 5 DYMO-NAUHAA, SAAT DYMO-TARRAKIRJOITTIMEN VELOITUKSETTA

ALKAEN

18

Nro 2 • Helmikuu 2010

asiantuntija | Lakipalsta

Järjestö HEIMO TURUNEN

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Henkinen työsuojelu Olemme huomanneet, että työpaikallamme työilmapiiri on huonontunut ja työntekijöiden poissaolot ovat lisääntyneet. Mitä kannattaa tehdä?

››1.1.2003 voimaan tullut työ-

turvallisuuslaki säätää velvollisuuksia sekä työnantajalle että työntekijälle. Työturvallisuuslaissa on huomioitu myös työntekijöiden henkinen terveys. Työnantajalla on velvollisuus tunnistaa ja arvioida vaarat sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Työntekijän on esimerkiksi vältettävää häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Lisäksi työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus vaaratilanteista.

Työntekijöiden lisääntyneiden poissaolojen syy kannattaa selvittää sekä kartoittaa työilmapiiriä esimerkiksi kyselyillä. Eri kokoonpanoilla käytävissä työpaikkapalavereissa voidaan tarkemmin selvittää työilmapiiriä. Apuna voidaan käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita esim. työterveyshuollosta tai työnohjauspalveluita.

Selvitysten perusteella työnantajan on tarvittaessa ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin. Toimintatapoja ja -menetelmiä voidaan muuttaa ja kehittää, ilmapiiriä muuttaa avoimempaan suuntaan ja

kiinnittää huomiota esimiesten vuorovaikutustaitoihin.

Osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia kannattaa täsmentää.

Mikäli keskustelut ja asiantuntija-apu eivät auta työilmapiirin parantamisessa, on harkittava myös muita toimenpiteitä. Työpaikalla voidaan tehdä myös työtehtävien järjestelyjä, jotta esimerkiksi toisistaan/toisilleen ärsyyntyvät työntekijät saadaan työskentelemään etäämmälle toisistaan.

Mikäli joku tai jotkut työntekijät osoittautuvat rikkoneen työturvallisuuslakia, on asiaan varmistusten jälkeen puututtava myös työnjohdollisesti. Työnjohdollisina toimenpiteinä voivat tapauskohtaisen harkinnan perusteella tulla kysymykseen esimerkiksi huomautus, varoitus ja viime kädessä myös työsuhteen päättäminen. Työntekijän työsuhde voidaan irtisanoa riittävän asiallisella ja painavalla perusteella, mikäli työntekijä on rikkonut lakisääteisiä velvoitteitaan, esimerkiksi työturvallisuuslakia. Varoituksen antaminen on pääsääntö ennen irtisanomisen suorittamista.

Lisätietoja työturvallisuudesta löytyy esimerkiksi työturvallisuuskeskuksen kotisivuilta www.tyoturva.fi.

YRITTÄJÄJÄRJESTÖN PERINTEISET Puheenjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin helmikuun alussa. Neuvottelupäivät kokosi lähes 450 osallistujaa ympäri Suomea.

§ §

§

§

§ §

§ §

§ YrittäjäSanomat tapasi neuvottelupäivillä alue- ja paikallisjärjestöjen puheenjohtajia. §

§ § ••§ §

§ §

§ §

§ §

§

§

§ § § 1. Mitä alueelle kuuluu tällä hetkellä?

§ § §

§ §2. Mitkä ovat alueen

suurimmat haasteet? § §

§ § § edunvalvonnan tärkeimmät painopisteet vuodelle 2010?

§ § § 3.

Entä

§ §

§ §

§ § § § §

§ § §

§ §

§ § §

§ § §

§ § §

§ §

§ § § työNANtAJAN

§ § §

§ § §

§ §

§ § §

§ § §

§ § §

§ §

§ § § Kalevi Manner

§ § §

Riitta Asikainen Mika Kolehmainen Matti Rönkkö Hannu Autonen

§ §

§ § §

§ § §

§ § §

§ § §

§ § § § §

§ § § §

§ § pk-yrityksen työsuhdekirja

§

§

§ §4Työsuhteen tunnusmerkit

Puheenjohtajien pikakysely Lotta Tammelin, teksti ja kuvat

ABC 4Työsopimuksen ehdot 4Palkanmaksu 4Työaika 4Irtisanominen tai lomautus 4Vuosiloma 4Poissaolot 4Työntekijän yksityisyyden suoja 4Yhteistoiminta yrityksissä 4Luottamushenkilöistä 4Tasa-arvosta

Merja Hirvonen, Anja Tuomola, Risto Tuominen Työnantajan ABC – pk-yrityksen työsuhdekirja 275 sivua ISBN 978-952-9612-64-2 Normaalihinta 129 € Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille

89,-

+ alv 8 % + toimituskulut

Tilaukset maarit.tahtinen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 46

Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja

Luumäen Yrittäjien puheenjohtaja

Pielaveden Yrittäjien puheenjohtaja

Varkauden Yrittäjien puheenjohtaja

Lapin Yrittäjien puheenjohtaja

1. Kuopioon kuuluu hyvää.

Paikka on vireä Itä-Suomen keskus. Taantumasta huolimatta alueella on paljon yritys- ja rakennustoimintaa.

1. Luumäellä kaikki on ihan hyvin. Taantumakaan ei ole tuonut pahempia ongelmia, puualalla tosin menee hiukan heikommin.

1. Pielavesi on pieni paikkakunta, jossa lama ja työttömyys eivät sillä tavalla näy, koska yritysrakenne on painottunut pk-sektorille eikä suuria toimijoita juuri ole.

Pienten yritysten tärkein voimavara on henkilöstö ja heistä halutaan pitää kiinni.

1. Varkauteen kuuluu ”ei huonoa, muttei hyvääkään”.

Stora Enson lakkauttamisuhka vaikuttaa koko kaupunkiin. Emme kuitenkaan ole luovuttaneet.

1. Lappiin kuuluu kohtuullisen hyvää, eikä taantuma ole vielä meitä kohdannut.

En tiedä, onko se vielä edessä vai selviämmekö vähemmällä. Alueella palveluala on edustettuna eniten ja matkailumarkkinat ovat pelanneet kohtuudella. Myös kaivosprojektien aloittamispäätöksiä on tehty.

2. Haasteita ovat kuntatalouden tasapainottaminen ja yritysvaikutusten huomioon ottaminen päätöksenteossa. Meneillään on myös palvelualueen uudistus, jotta kaupungin organisaatiot saataisiin asiakaslähtöisemmiksi, joten jänniä aikoja eletään.

3. Panostamme palvelusetelin esille tuomiseen kunnan toiminnassa.

2. Yritysvaikutusten arviointia päätöksenteossa pitäisi parantaa Luumäellä. Meillä on ollut muutamia tapauksia, joissa yrittäjille on aiheutunut ongelmia.

3. Yrittäjien väliseen yhteistyöhön on panostettava.

Ja tietenkin myös verkostoitumiseen. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat mielestäni pienten yritysten tärkeä voimavara.

2. Paikallisella tasolla Pielaveden Yrittäjien suuri haaste on jäsenmäärän kasvattaminen ja yritysten yhteistyön lujittaminen. Toivottavaa olisi myös, että Ylä-Savon paikallisyhdistykset yhdistäisivät voimiaan. Siitä olisi hyötyä myös edunvalvontaasioissa.

3. Aluejärjestötasolla painopiste on jäsenpalveluiden kehittämisessä, paikallisjärjestössä puolestaan juuri tuo yhteistyön lujittaminen, sillä pienet eivät pärjää yksin.

2. Yksi haasteista on jäsenmäärän lisääminen. Yhteistyötä kaupungin kanssa voisi myös parantaa. Se sujuu nyt jo melko hyvin, mutta aina on varaa parantaa. Tehtaiden lakkauttamisuhan takia kaupunki on selvästi alkanut kuunnella myös meitä ja huomannut, että pieniäkin työnantajia on olemassa.

3. Kuntavaikuttaminen on selkeä päämäärä, kuntien › hankintapäätökset ja yritys-› vaikutusten arviointi pää-› töksenteossa. Jokainen euro, joka jää kaupunkiin, tukee omia palveluitamme.

2. Haasteena on kunnallisen elinkeinopolitiikan tehostaminen, kuten esimerkiksi hankinnat ja yritysvaikutukset päätöksenteossa.

3. Panostamme Lapin saavutettavuuden parantamiseen, esimerkiksi rautatieyhteyksien ja teiden kehittämisellä.

Tyyppihyväksynnästä sittenkin lisäkustannuksia

”Tienpidon rahoitus laiminlyöty jo vuosia”

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii nopeita viranomaistoimenpiteitä raskaan kaluston uuden tyyppihyväksyntämenettelyn selkeyttämiseksi. Yksittäin hyväksyttävien kuorma-autojen ja perävaunujen käyttöönotosta ei saa muodostua kuljetusyrityksiä kurittavaa rahastuskeinoa.

SKAL ja autokaupan toimijat ovat pettyneitä uusien Suomessa ensirekisteröitävien ajoneuvojen tyyppihyväksyntämenettelyyn, joka käynnistyi vuoden alussa. Lupauksista huolimatta

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajan Jaakko Rahjan mukaan tienpidon rahoitus on heikentynyt hälyttävästi yli kymmenen vuoden aikana.

– Tämä siitä huolimatta, että raskasta liikennettä on tullut huomattavasti lisää ja tienpidon ympäristövaatimukset ovat monessa suhteessa kasvaneet, Jaakko Rahja toteaa.

Rahjan mukaan tiestöä ei pystytä enää ylläpitämään tienkäyttäjien edellyttämällä tasolla – kehittämisestä puhumattakaan.

Myös elinkeinoelämän kannalta

autokaupan osapuolille on aiheutunut lisäkustannuksia.

Tyyppihyväksyntämenettely se-› kä hyväksytyn asiantuntijan toiminta ja vastuualueet ovat edelleen epäselvät, palvelun saatavuus riittämätöntä, ohjeistus puutteellista ja hinnat nousseet merkittävästi.

EU:n tyyppihyväksyntädirek-› tiivin valmisteluvaiheessa vakuutettiin, että uudistuksella ei ole merkittäviä kansantalou-› dellisia vaikutuksia ja että se saattaisi jopa vähentää ajoneuvoja maahantuovien yritysten

kustannuksia. SKAL edellyttää nopeita ja tehokkaita ratkaisuja yhteistyössä valvovan viranomaisen TraFi:n (ent. AKE) ja eri toimijoiden kesken.

Ohjeistuksen tulee olla selkeää ja yksiselitteistä, ja hyväksyttyjä asiantuntijoita, jotka suorittavat tyyppihyväksyntää,› tulee olla riittävästi. SKAL seuraa tarkoin tyyppihyväksyntäpalvelujen hinnoittelua ja tarjonnan riittävyyttä, jotta kuljetusalan ennestään korkea kustannustaso ei nouse.

liikenneväylien kunto on ongelmallinen: se heijastuu kansainväliseen kilpailukykyyn ja työllistämisen mahdollisuuksiin.

Tiestön tilasta ja tierahoituksesta on huolissaan Tieyhdistyksen ohella 27 muun yhteiskunnallisen järjestön muodostama Auto- ja Tieforum, joka edustaa laajasti palkansaajia, elinkeinoelämää sekä teiden käyttäjiä.

Kannanotossa vaaditaan, että taantumassa on aika parantaa liikenneyhteyksiä ja tuoda työllisyyttä muuten hiljaiselle rakennusalalle.

Rakennesuunnitteluun selventävä turvaohje Sekä työturvallisuuslaki että valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta ovat osoittautuneet sen verran vaikeaselkoisiksi, että rakennushankkeen eri osapuolten keskuudessa on saattanut olla epätietoisuutta kullekin osapuolelle kuuluvista velvollisuuksista.

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n teettämä ohje tuo selkeyttävää tietoa työturvallisuusvelvoitteiden hoitamisesta. Rakennesuunnittelijan työturvalli-› suustehtävät -niminen ohjeisto sisältää tekstiosan lisäksi arviointi- ja tarkastuslistan vaaratekijöistä, betoni- ja teräselementtien käsittelyohjeet sekä kaideohjeet.

Vaikeaselkoisen asetustekstin seurauksena on mm. yleistynyt käsitys, että vastuuta työturvallisuuden suunnittelusta siirtyy päätoteuttajalta rakennesuunnittelijalle. Monet rakennusvaiheen vaarallisimmista runkovaiheen töistä suoritetaan juuri rakennesuunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan. Päätoteuttajan vastuu työturvallisuuden suunnittelussa ei kuitenkaan ole vähentynyt.

Ohjeiston on kirjoittanut laatujohtaja Ahti Rantonen Finnmap Consulting Oy:stä.

Ohje on SKOLin sivuilla www. skolry.fi kohdassa Ajankohtaista.

Koottua tietoa joukkoviestimistä Suomessa ilmestyi vuonna 2008 yhteensä 201 sanomalehteä, ja sanomalehtien verkkoversioita oli 164. Kaikkiaan internetissä oli tarjolla noin 400 suomalaista verkkolehteä.

Nämä tiedot löytyvät Tilastokeskuksen julkaisemasta teoksesta Joukkoviestimet 2009, joka on artikkeleihin ja tilastoaineistoon perustuva monipuolinen katsaus Suomen joukkoviestintään. Julkaisussa tarkastellaan joukkoviestinnän kulutusta ja taloutta sekä eri viestintävälineitä.

Julkaisu ilmestyy kahden vuoden välein, ja siinä on ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmät. Julkaisua myy Tilastokeskuksen verkkokauppa Tilastotori www.tilastokeskus.fi ja myyntipalvelu (09) 17342011.

Riskit hallintaan malliratkaisuilla Työterveyslaitos on avannut verkkopalvelun, jonne kootaan toimialakohtaista ja työtehtäväkohtaista tietoa hyvistä riskinhallintakeinoista. Ohjeet auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä työpaikalla. Malliratkaisuja on tällä hetkellä seitsemäntoista, ja ne koskevat metallituote- ja autoalan työtehtäviä. Malliratkaisuja tuotetaan jatkossa myös muille toimialoille. Malliratkaisut on tarkoitettu apuvälineiksi työpaikoille, suunnittelijoille, työsuojeluviranomaisille, työterveyshuolloille sekä alan ammatilliseen opetukseen.

Riskienhallinnan malliratkaisuihin voi tutustua osoitteessa www.ttl.fi/malliratkaisut.

Työhyvinvoinnin yrittäjäilta 15.3.

Oulussa STM:n työhyvinvointifoorumi ja Työterveyslaitos vievät pitkin maakuntia Työhyvinvointifoorumin kiertuetta.

Helmikuussa kiertue oli jo Tampereella ja nyt maaliskuussa Oulussa, jossa puhuu mm. sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.

Huhtikuussa foorumi on Kuopiossa. Lappeenranta on › vuorossa toukokuussa. Ja syksyllä kiertue jatkuu.

Foorumin ohjelmassa joh-› datellaan pohtimaan, mitä yrityksissä voidaan tehdä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Työhyvinvointifoorumi on osa hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa. Lisäksi se edistää työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämistä Terveyden edistämisen politiikkaohjelman kanssa.

Lisätietoja

››www.työhyvinvointifoorumi.fi

19

Nro 2 • Helmikuu 2010

Työelämä ASIANTUNTIJA | Sarianne Mäkelä, KPMG

Lisätilaa testamentille Korkein hallinto-oikeus antoi vuoden vaihteessa uudenvuodenlahjan kaikille, jotka haluavat vaikuttaa omaisuutensa kohtaloon kuolemansa jälkeen. Veroasiantuntija Sarianne Mäkelä kertoo KHO:n lahjan luonteesta.

K

orkein hallinto-oikeus hyväksyi antamallaan pää-› töksellä testamenttimallin, jonka käytön perintöverotus on tehokkaasti tähän saak-› ka estänyt. Päätöksen perusteella on selvää, että osittaisluopumista ei voida pitää veronkiertona, jos testamentti sen sallii.

Vakiintuneen perintöverotuskäytännön mukaan luopuminen osittain perinnöstä tarkoittaa tuplaverotusta. Esimerkiksi vainajan N omaisuuteen kuuluu hänen omistamansa yrityksen osakkeet ja omakotitalo. Hänen ainoa lapsensa E haluaa periä osakkeet, koska ei halua myydä yhtiötä, ja antaa talon mennä myytäväksi rahaa enemmän tarvitseville omille lapsilleen H:lle ja P:lle. Lopputulos on, että ensin E maksaa perintöveron sekä osakkeista että talosta, jonka jälkeen H ja P maksavat vielä lahjaverot samaisesta talosta.

Ilman testamenttia tätä huonoa lopputulosta ei voida muuttaa.

Vaihtoehdot ovat joko/tai, joko otat koko omaisuuden omistusoi-keudella taikka sitten et mitään.

Omistusoikeus vai käyttöoikeus Tämä asiantila on nyt muuttunut, jos vain asia on otettu huomioon testamentissa. KHO:n päätöksessä puitiin testamenttia, jossa oli annettu perillisille (omille lapsille) laajalti vaihtoehtoja. Testamentin mukaan saajat voivat valita, ottavatko saamaansa omaisuuteen omistusoikeuden vai käyttöoikeuden. Lisäksi oli mainittu, että saaja voi vastaanottaa omistusoikeuden tai käyttöoikeuden myös osittain. Perilliset olivat käyttäneet vaihtoehtoja vaihtelevasti siten, että yksi otti vastaan murto-osan perinnöstä omistusoikeudella ja loput käyttöoikeudella ja toinen otti vastaan pelkän käyttöoikeuden. Tällöin omistusoi-keus omaisuuteen meni suoraan lapsenlapsille käyttöoikeuden pysyessä välisukupolvella. Lapsenlapset pääsivät pienemmillä perintöveroilla, kun käyttöoikeuden arvo otettiin huomioon perintöveroa määrättäessä.

Veronsaaja esitti, että järjestelyä oli pidettävä veronkiertona. Jos tämä kanta olisi voittanut, välisukupolvi olisi jälleen maksanut perintöverot koko omaisuudesta ja lapsenlapset lahjaveron siltä osin

Kirjoittaja Sarianne Mäkelä toimii yritysverotuksen asiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt erityisesti pk-sektorin yritysten ja yritysten henkilöomistajien veroasioihin.

Markkinaoikeus on määrännyt 29.1. 2010 eräälle koneita ja laitteita maahantuovalle yhtiölle 80 000 euron sakot kilpailunrajoituslain määrähintakiellon rikkomisesta. Yhteen sopimuskumppaniin (yritykseen) kohdistunut määrähinnoittelu oli kattanut Suomessa useampia alueita ja kestänyt seitsemän kuukautta. Menettely tapahtui vuonna 2004.

Maahantuomiaan koneita ja› laitteita itsekin asentanut ja› huoltanut yhtiö oli sisällyttänyt kumppaniyrityksen kanssa tehtyyn huoltovaltuutussopimukseen kohdan, jonka mukaan yri-› tys ei saanut kilpailla maahantuojayhtiön kanssa omaan lukuunsa tekemiensä huoltotöiden ja myymiensä varaosien hinnoilla. Yrityksen tuli siten noudattaa maahantuojan mää-

räämiä hintoja. Samalla rajoitettiin maahantuojalta koneita ja laitteita hankkineiden tahojen mahdollisuutta kilpailuttaa keskenään maahantuojan ja ko. yrityksen palveluja.

Jo ikivanha kielto Kiinteän tai alimman mahdollisen jälleenmyyntihinnan määrääminen seuraavalle jakeluportaalle on ollut jo kymmenien vuosien ajan kiellettyä sekä Suomessa että laajemmin EU:ssa.

Kiellettyjä ovat sekä suoranaisesti sovitut että epäsuorat mutta tosiasiallisilta vaikutuksiltaan suoraa sopimusta vastaavat järjestelyt.

Aidosti suositusluonteisten hintojen määrittäminen on kuitenkin tietyin edellytyksin sallittua.

Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteinen YTJ-asiointipalvelu on avattu osoitteessa www.ytj.fi. Palvelun kautta yritykset voivat ilmoittaa osoite- ja yhteystietomuutoksensa sähköisesti molemmille viranomaisille: kaupparekisteriin ja verottajalle.

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ on PRH:n ja Verohallinnon yhteinen tietojärjestelmä, johon yritykset ja yhteisöt ilmoittavat toimintansa aloittamisesta, muutoksista ja lopettamisesta Y-lomakkeilla. YTJasiointipalvelu mahdollistaa tietojen sähköisen ilmoittamisen YTJ-järjestelmään.

YTJ-asiointipalvelun ensimmäisessä vaiheessa palvelussa voi ilmoittaa osoite- ja yhteystietoihin tulleet muutokset sähköisesti. Palvelua voivat käyttää

yksityiset elinkeinonharjoittajat sekä kaupparekisteriin merkityt yritykset ja yhteisöt.

Asiakkaat tunnistetaan käyttäen verkkopankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (HSTkortti). Ilmoitusten tekemisestä vastuussa olevat henkilöt tai heidän asiointipalvelun kautta valtuuttamansa asiamiehet voivat tehdä ilmoituksen yrityksen puolesta. Ilmoittaminen on maksutonta.

Vuonna 2008 yritykset tekivät YTJ:hin yli 23 500 osoite- ja yhteystietomuutosta.

Muut Y-lomakkeilla ilmoitettavat tiedot annetaan vielä paperilla. YTJ-asiointipalvelu laajenee jatkossa vaiheittain niin, että tulevaisuudessa kaikki ilmoitukset Verohallinnon rekistereihin, kaupparekisteriin ja säätiörekisteriin voi tehdä sähköisesti.

Suojakäsineiden ostajalle voi tulla suuria vaikeuksia valitessaan työhönsä sopivaa käsinettä.

Tämä selvisi työsuojelupiirien tekemässä markkinavalvontahankkeessa.

Esimerkiksi kemikaalinsuo-› jakäsineen valinta on lähes mahdotonta, koska useimmissa käsinepakkauksissa tai niiden käyttöohjeissa ei kerrota, miltä kemikaaleilta käsine suojaa.

Myyjät eivät yleensä pysty lainkaan auttamaan valinnassa, paitsi eräissä suojainmyyntiin erikoistuneissa liikkeissä.

Muidenkin käsineiden valinta on vaikeaa. Hitsaustöihin sopivaa käsinettä ei tahdo löytyä, koska tarjolla on käsineitä, joiden sopivuutta hitsaustyöhön ei ole varmistettu. Vaatimusten mukaiset hitsauskäsineet tunnistaa merkinnästä EN 12477.

Tarkastetuista hitsauskäsineistä noin 90 prosenttia oli vaatimusten vastaisia, ja niiden asianmukaisia käyttöohjeita oli vieläkin vähemmän.

Työsuojelupiirit tarkastivat noin 300 käsineparia. Käyttöohje puuttui lähes puolelta, ja kunnollinen ohje löytyi vain joka viidenteen käsinepariin. Käyttöohje on erittäin tärkeä, koska siinä selitetään käsineen merkinnät ja kerrotaan, miltä vaaralta ja kuinka hyvin käsine suojaa.

Lisäksi ohjeissa tulee mainita käsineen sisältämät aineet, jotka voivat aiheuttaa allergiaa.

Hankkeessa tarkastettiin kemikaalin-, kuuman- ja kylmänsuojakäsineitä sekä hitsauskäsineitä ja käsineitä mekaanisia vaaroja vastaan.

kuin omistusoikeus tuli heille.

Kokonaisuutta ajatellen veroissa tällä kertaa säästettiin, koska hypättiin yhden sukupolven yli, eivätkä lapsenlapset enää omien vanhempiensa jälkeen joudu maksamaan perintöveroa tästä jo perimästään omaisuudesta. Lisäksi käyttöoikeus vielä pienensi maksettavaa veroa. Normaalitapauksessa, ilman testamenttia, jokainen sukupolvi maksaa veron koko kokonaisuudesta.

Jos testaattori tahtoo määrätä Nyt kun KHO kumosi veronkiertoajatuksen, testamentteja voidaan jatkossa kirjoittaa huomattavasti vapaammin.

Kun testamentin tekemisen ja kuoleman välillä kuluu monesti pitkä aika, on kaikkien osapuolten kannalta helpompaa, kun saajat voivat itse päättää, mitä perinnölleen tekevät – siinä kohtaa, kun päätöksen tekeminen on lopulta ajankohtaista. Enää ei tarvitse pitäytyä kaavamaisissa ratkaisuissa vain rankkojen veroseuraamusten vuoksi, eikä testamentin tekijän tarvitse pystyä ennustamaan tulevaisuutta ja kuolemansa jälkeisiä olosuhteita ja määrätä omaisuudestaan vain tähän ennustukseen pohjautuen. Useimmiten on myös testamentin tekijän tahdon mukaista, että päätäntävalta jää lopulta perilliselle. Jos testaattori taas tahtoo määrätä jotakin nimenomaisesti ilman valinnanvaihtoehtoja, tämä on täysin yhtä mahdollista kuin ennenkin. Ainoa rajoitus on, ettei ketään voida pakottaa ottamaan testamenttia tai perintöä vastaan.

Jos testamentti on jo olemassa, nyt kannattaa pohtia, olisiko syytä muuttaa sitä enemmän va-› linnanvapautta jättävään suuntaan. Vapaampi vaihtoehto saattaa olla mahdollinen ilmankin, mutta varminta on kirjoittaa asian nimenomaisesti hyväksy-› vä lauseke suoraan itse testamenttiin. Jos testamenttia ei vielä ole tullut tehtyä, nyt on ainakin yksi hyvä syy lisää laatia se jo tänään.

Työsuojelurekisteriin kaivataan ilmoituksia hänen valtuuttamansa henkilö. Ilmoituksen rekisteriin voi tehdä sähköisesti Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla tai sieltä tulostettavalla lomakkeella.

Rekisteriin ilmoitetuille lähetetään muun muassa Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti Telma ja Työterveyslaitoksen julkaisema TTT-lehti sekä muutakin työsuojelun ajankohtaistietoa, materiaalia ja tietoa koulutuksesta. Lisätietoja: www.ttk.fi/tyosuojeluhenkilorekisteri.

››Kotieläintilat suuria energiankuluttajia. Sähköenergian osuus on noin viidennes maatilojen energiankulutuksesta.

Lypsykarjatiloilla valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta on noin 10 prosenttia, sikatiloilla 30 – 40 prosenttia.

Missä tilassa olet, kun nousu alkaa?

Y R I T T Ä J Ä N M E N E S T Y S T E K I J Ä T

Laivalahdenkatu 2b Laajuus

Toimistotilaa 25 m2 48 m2 115 m2 154 m2 373,5 m2 1 015 m2

Herttoniemi, Helsinki

1

Laajuus

krs.

2 2 2 2 4 5+6

Uniikki kohde Silkkikutomo sijaitsee Herttoniemessä loistavien liikenneyhteyksien ja palveluiden keskellä. Itäväylä ja metroasema ovat lähellä ja kauppakeskus Megahertsi aivan kiinteistön vieressä.

Kohde on peruskorjattu vuonna 2003 toimivuus ja viihtyvyys mielessä pitäen. Uudenveroiset, jäähdytyksellä ja kulunvalvonnalla varustetut avarat tilat tekevät sinun toiminnastasi tehokasta ja turvallista.

Autopaikkoja on runsaasti sekä autohallissa että pihalla.

Kauppatapa: Vuokraus

Itälahdenkatu 22B Laajuus

Toimistotilaa 10 m2 40 m2 166 m2 228 m2 282 m2 895 m2

Yliopistonkatu 5

Lauttasaari, Helsinki

2

Kluuvi, Helsinki

krs.

Toimistotilaa 1 383 m2

3

Liiketilaa 238 m2

1

Porkkalankatu 7 Laajuus

Toimistotilaa 11 m2 43 m2 223 m2

Ruoholahti, Helsinki

5 5 4

Onko yrityksesi tulevaisuus avara ja valoisa? Tässä avo- ja huonetilaa käsittävässä yhdistelmätoimistossa se on varmasti kumpaakin. Keskustan palvelutarjonta tekee arjesta mukavaa. Liiketilan näyteikkunat näkyvät kauas vilkkaalle Kluuvikadulle.

Liiketilaa 83 m2 170 m2

Kauppatapa: Vuokraus

Kauppatapa: Vuokraus

1 1

Tämä edustava kiinteistö on todellinen huippuyhteyksien kohde Ruoholahdessa Porkkalankadun ja Salmisaarenkadun kulmassa.

Länsiväylä busseineen, metro kävelymatkan päässä ja keskustan läheisyys tuovat sinut hetkessä työpaikallesi. Palvelut pelaavat: Ruoholahden Kauppakeskus on aivan kohteen vieressä. Parkkipaikoista ei tarvitse huolehtia sillä kiinteistöllä on oma pysäköintihalli.

4

krs.

2 2

1

1 3 2 2

Nyt tarjolla modernia ja edustavaa toimistotilaa merellisessä Lauttasaaressa muutaman minuutin päässä keskustasta. Kiinteistön avarassa keskusaulassa käyttäjiä ja asiakkaita palvelee lounasravintola, josta onnistuu kätevästi tarjoilut myös ensimmäisen kerroksen yhteiskäytössä oleviin neuvottelutiloihin.

3

2

4

ja voita listu l kä a Os

Kauppatapa: Vuokraus

Metro

Raitiovaunu

Bussi

Sponda Oyj, Korkeavuorenkatu 45, 00130 Helsinki, valtakunnallinen asiakaspalvelu, puh 020 355 6677

www.sponda.fi

3

krs.

si tö ö yt

Työturvallisuuskeskus ylläpitää sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluhenkilörekisteriä. Työnantajan on ilmoitettava rekisteriin työsuojeluvaalien tulos.

Ilmoitettavia asioita ovat työsuojeluhenkilöstön yhteystiedot ja työterveyshuoltopalvelujen tuottaja. Työnantaja voi ilmoittaa rekisteriin lisäksi työterveyshenkilöstön yhteystiedot.

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaalit toteutettiin marras–joulukuussa 2009 suurimmalla osalla yksityisen sektorin ja lähes kaikilla kuntien ja seurakuntien työpaikoilla. Vaalitulos on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työsuojeluhenkilöstö jatkaa entisissä tehtävissä. Myös kesken toimikauden tapahtuvista muutoksista on päivitettävä tiedot rekisteriin.

Käytännössä ilmoituksen tekee työsuojelupäällikkö tai

Oikean suojakäsineen ostaminen vaikeata

Maahantuojalle tuntuva sakko Yritysten osoitemuutokset huollon määrähinnoittelusta sähköisesti viranomaisille

20

Nro 2 • Helmikuu 2010

yrittajat.fi

Työpaikkailmoituksia yrittäjien omassa nettipalvelussa

OSTETAAN YRITYKSIÄ

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Majoitus, ravintola, elintarvike

Kauppa Kello- ja kultasepänalan vähittäiskauppa Länsi-Uudellamaalla. Liikevaihto 300 000 €.

Työntekijöitä 3. Vuokratut toimitilat 108 m2.

Puu-, pelletti- ja sisustustakkoja, sekä puuliesiä myyvän yrityksen liiketoiminta Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-1-10-15

Sisustusliike tai osuus Pirkanmaalla. Liikevaihto +/- 400 000 €.

Työntekijöitä 1 - 2. Vuokratut toimitilat 220 m2 + varastotilat.

SY-20100215-437

Huoltoasema Kainuussa.

Liikevaihto n. 1 200 000 €. Työntekijöitä 3. Omat toimitilat n.

430 m2.

SY-20100215-439

SY-1-10-18

Teollisuustarvikeliike Satakunnassa. Liikevaihto 900 000 €.

Työntekijöitä 3. Vuokratut toimitilat 590 m2.

Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 45 m2.

Hintapyyntö 25 000 €.

Liikevaihto 1 500 000. Työntekijöitä 15. Omat toimitilat 4000 m2.

SY-2-10-28

Sahalaitos Päijät-Hämeessä.

Liikevaihto 100 000 €. Työntekijöitä 2. Omat toimitilat 2000 m2.

SY-20100215-438

Peltisepän liike Uudellamaalla.

Liikevaihto 200 000 - 300 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2.

SY-20100215-440

Leipomo/kahvila-konditoria Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 600 m2.

SY-20100217-454

Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin

100 % Suomalaisen lukkotehtaan pietarilaisen tytäryhtiön osakkeista. Työntekijöitä 21- 50. Omat toimitilat 15 000 m2.

SY-20100219-456

SY-1-10-14

Huonekalu- ja designalan yritys tai osuus Varsinais-Suomessa.

SY-1-10-13

SY-20100219-457

Teollisuus, valmistus

Suomi ja ulkomaat. Liikevaihto 400 000 €. Työntekijöitä 1 + 3.

Vuokratut toimitilat 300 m2.

200 000 €. Työntekijöitä 2.

Vuokratut toimitilat n. 100 m2.

Dvd-vuokraamo Jyväskylässä.

SY-1-10-20

Kone- ja laitesuunnittelua sekä valmistusta harjoittava yritys tai osuus. Talousalueena

Lounas-kahvilan liiketoiminta Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto

Palvelu Osuus tilitoimistosta Tampereella. Liikevaihto 200 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2.

SY-1-10-17

Ohutlevykoneiden valmistus...............4 000 000 Puutavarayritys.....................................1 725 000 Ajoneuvojen valmistus..........................1 650 000 Tilauskonepaja.......................................1 550 000 Keittiötasojen ja fasaadiosien valm.....1 420 000 Testauslaitteet......................................... 650 0 00 Ekologiset käymälät ja kompostointi.... 485 000 Moottoripyöräkeskus ja maatila............ 480 000 Elektroniikkateollisuuden tuotteet........ 400 000 Konepaja.................................................. 380 000 Perinteikäs kotileipomo.......................... 250 000 Tekstiiliagentuuriliike.............................. 220 000 Pääomasijoitus maahant.liikkeeseen.... 200 000 Osuus sisämikroautoradan osakekannasta......................................... 195 000 Golfpuoti.................................. 150 000 + liiketila Franchise-yrittäjä Eagle Sports Bar....... 150 000 Musiikkibaari Turussa............................. 92 500 Musiikkipubi............................................. 68 000 Naisten muotiliike................................... tarjous

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

Lvi-suunnittelutoimisto ja kopiopalveluliike (samoissa tiloissa) Luoteis-Uudellamaalla.

Työntekijöitä 1 + 1. Vuokratut toimitilat 55 m2.

SY-2-10-27

››Osana

Suomen Yrittäjien ko-› konaisverkkopalvelu-uudistuk-› sia nyt myös Yrityspörssi on saa-› nut uuden ilmeen. Ulkoasun lisäksi palvelun toimintalogiikka on muuttunut reaaliaikaisemmaksi ja sähköisemmäksi. Uudistunut palvelu mahdollistaa kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot yhden ja saman valtakunnallisen palvelun piiriin. Toisin sanoen mukaan pääsevät kaikki yritysmyyntiä tarjoavat nettipalvelut.

Uudistuksen tuloksena niin ostajat, myyjät kuin myös palveluntarjoajat hyötyvät. Palveluntarjoajat saavat huomattavasti enemmän myynti-ilmoituksia näkyviin omiin palveluihinsa, myyjät saavat enemmän näkyvyyttä ilmoituksilleen ja ostajat saavat kattavamman kuvan yritystarjonnasta. Lisää osoitteessa www.yrittajat.fi/yritysporssi.

Näin se toimii Ilmoituksen Yrityspörssiin voi jättää yritys, jota ilmoitus koskee tai kyseisen yrityksen asiamies.

Ilmoituksen jättäjä vastaa antamiensa tietojen oikeellisuudes-

Omistajanvaihdos on nuorelle erinomainen mahdollisuus siirtyä yrittäjäuralle.

ta. Julkaistuihin ilmoituksiin voi vastata sähköisesti Yrityspörssin vastauslomakkeella. Saapuneet vastaukset toimitetaan sähköpostitse ilmoituksen jättäjälle, joka itse päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan.

Kuka jatkaa elämäntyötäsi?

Suomen Yrittäjien Yri-

tyspörssi-palvelusta on vuo-› sien mittaan muodostunut laaja ja tunnettu yritysten myyntiin ja ostoon keskittynyt markkinapaikka. Nyt osana SY:n verkkopalvelu-uudistuksia myös Yrityspörssi on saanut uuden ilmeen ja uudistuneen tekniikan. Palvelu on nyt entistä reaaliaikaisempi ja sähköisempi ja – mikä tärkeintä – entistä valtakunnallisempi.

Uudistuksen tavoitteena on tuoda kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot valtakunnallisen palvelun piiriin. Palvelun taustalla toimii keskitetty ”pilvipalvelu”, jonne tallennetaan sekä Suomen

Näytä olevasi jäsen!

Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2010 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Jouko Lantto, teksti

Palvelu

››Alun toteamus tai väite sai ryh-

Ostetaan tilitoimisto alueelta Turku, Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola. Liikevaihto 150 000 - 350 000 €. Työntekijöitä 3 - 5.

Omat toimitilat 70 - 120 m2.

SY 1/10-16

Yrityspörssin ilmoitusehdot ››Yrityspörssissä julkaistaan vakio-

sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

››Netti-ilmoituspaketti sisältää

kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %.

››Yrityspörssin ilmoituspaketti

sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa.

Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %.

››Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät,

PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/yrityspörssi

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.03.2010

Yrityspörssi saattaa myyjät ja ostajat yhteen

Yrittäjien että yhteistyökumppaneiden ilmoitukset, ja josta niitä nostetaan eri palveluntarjoajien tai kenen tahansa verkkosivuille.

Lähtökohta uudistukseen ei kuitenkaan ole ollut tekninen, vaan taustalla vaikuttaa huoli siitä, että hyväkuntoisia yrityksiä lopetetaan tulevaisuudessa yrittäjien ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle. Tällä hetkellä yrittäjistä 26 prosenttia on yli 55 vuotta täyttäneitä. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan noin 50 000 yritystä luopuu noin viiden vuoden sisällä yritystoiminnasta.

Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksille on siis tilausta.

Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset saivat verkkopalvelun Sosiaalisille ja yhteiskunnallisille yrittäjille tarkoitettu uusi verkkopalvelu on avattu osoitteessa www.yhteinenyritys.fi. › Se on sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan neuvonta- ja tukipalvelu. Sivuilla voi käydä keskustelua sekä saada tietoa ja apua sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan tueksi. Yhteinen yritys -verkkopalvelu on tarkoitettu yrittäjille, viranomaisille, yritysneuvojille, kehittäjille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.

Palvelu on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hanketta, joka edistää sosiaalista yritystoimintaa Suomessa.

on muutamia hyviä kaupallisia työpaikkapalveluja mutta ei • •Internetissä erityisen toimivaa pk-sektorin yrittäjävetoisille yrityksille. No nyt on.

Ympäristöneuvoja verkosta Ongelmia jätehuollon järjestämisen kanssa? Tunnetko ympä-› ristölainsäädännön? Näistä ja monenlaisista muista yrityk-› sen toimintaan liittyvistä ym-› päristöasioista saat tietoa Yritys-Suomi-verkkoportaalin ympäristöosioista tai yrittajat. fi-sivustolta.

Yritysten on kiinnitettävä › yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin. Myös sijoittajat ja rahoittajat saattavat olla kiinnostuneita ympäristöriskien arvioimisesta.

YritysSuomen Ympäristötie-› to-osiossa on tietoa energia- › ja materiaalitehokkuudesta, ympäristöviranomaisista, ympäristölainsäädännöstä, kemikaalilaeista, riskienhallinnasta sekä ympäristöjohtamisesta › ja -luvista. Jos YritysSuomi-› sivuilta ei löydy vastauksia, yritykset voivat lähettää ympäristöasioihin liittyviä kysymyksiä osoitteeseen ymparistoneuvonta@ely-keskus.fi. Kysymyksiin vastaavat Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristöasiantuntijat.

Myös yrittajat.fi-sivustolla on tietopaketti yritystoimintaan liittyvistä ympäristöasioista, kuten kemikaaliasetus REACH:sta, ympäristömerkistä, jätehuollosta ja ympäristöluvista.

Asiakasdialogia verkkoon Soneran tutkimuksen mukaan kuluttajat odottavat yrityksiltä aktiivista vuoropuhelua tuotteista ja palveluista. Kulutta-› jat keskustelevat palveluista verkossa, ja yritysten odote-› taan osallistuvan keskusteluun myös omien kanavien ulkopuolella.

Suomalaisista peräti 85 prosenttia ajattelee, että yritysten on tärkeä pyrkiä aktiiviseen vuoropuheluun asiakkaittensa kanssa tarjoamistaan tuotteista ja palveluista. Ostopäätösten tekemisen kannalta internet on jo itsestäänselvyys: viimeisen vuoden aikana 90 prosenttia on verrannut tuotteiden ja palveluiden hintoja internetissä ja 72 prosenttia etsinyt arvioita ja mielipiteitä niistä.

tymään markkinaselvitykseen.

Sen perusteella syntyi näkemys, että Oikotie on varsin pääkaupunkiseutupainotteinen ja suurten yritysten työpaikkailmoitusten koti. Monster puolestaan vaikuttaa globaalilta palvelulta, joka tavoittelee etupäässä korkeasti koulutettuja osaajia. Uratie näyttää olevan vahvasti vain tekniikan alaan painottuva ja vain vähän ilmoituksia sisältävä verkkopalvelu.

Hinnastoja tutkimalla tuli helposti siihen tulokseen, että pkt-yrityksen kannalta edellä mainitut tuntuvat suhteellisen hinnakkailta. Edullisin on työministeriön Mol.fi. Kuitenkin ilmeisesti osa työnhakijoista saattaa jopa vierastaa sitä.

Markkinoilla näytti olevan jäsenyritystemme kannalta merkittävä aukko. Sen Suomen Yrittäjien yrittajat.fi ja Uranus.fi haluavat nyt poistaa.

Yrittäjävetoisille työpaikoille on luotu verkkopalvelu, josta löytyvät pienehköjen yritysten paikat helposti. Tähän palveluun ohjautuvat henkilöt, jotka hakevat työpaikkoja, joissa on

mahdollisuus olla mukana aidosti yrityksen kehittymiseen vaikuttamassa.

Rekrytointi on kallista Yrittajat.fi:n yhteistyökumppanina on Uranus Oy, jonka yrittäjätoimitusjohtajana toimii Hannu Solanne. Jo yli 11-vuotta alalla toiminut yritys on kasvanut lähes 20 henkilöä työllistäväksi sähköisen rekrytoinnin asiantuntijaksi, Solanne kertoo. − Koko työelämäni ajan – reilut 30 vuotta – olen toiminut rekrytoinnin parissa ja pitkään myös yrittäjänä. Miellän tarkoin, miten merkittävä jokainen yksittäinen rekrytointi on yrittäjävetoisessa yrityksessä. Onnistuminen vie firmaa merkittävästi eteenpäin, epäonnistuminen voi vaarantaa koko yrityksen toiminnan.

Solanteen mukaan rekrytointi on Suomessa poikkeuksellisen kallista. Isoihin lehti-ilmoituksiin on varaa vain suurilla yrityksillä. Tutkitusti suomalaiset työntekijät kokevat pienet yritykset useimmiten paljon mielekkäämpää työtä tarjoavina kuin isot jättiläiset. − Nyt yrittäjille on tarjolla

mahdollisuus, jonka avulla voi kilpailla osaavista työntekijöistä yhtä mainioin keinoin kuin suuremmatkin työnantajat. − Yrittäjä voi ilmoittaa avoimet työpaikkansa helposti ja edullisesti sekä saada ilmoitukselleen hyvän lukijamäärän.

Säästöä yli 200 euroa Yrittäjien uudessa palvelussa työpaikkailmoitus näkyy yrittajat.fi- ja uranus.fi -sivustojen li-› säksi myös 17 johtavan maakuntalehden arena.fi -palvelun uraarena-sivuilla. Normaalihinnoit-› telulla em. ilmoituspaketti maksaa 480 euroa, mutta yrittajat. fi:n kautta ilmoituksen jättäminen maksaa SY:n jäsenille ainoastaan 240 euroa (+alv). Näin tehty työpaikkailmoitus tavoittaa jopa yli 200 000 uranvaihtajaa ympäri Suomen. Ilmoitus on esillä hakuajan tai korkeintaan 30 vuorokautta.

– Yrittäjänä haluan, että jokainen yritys voi kilpailla työnhakijoista reilusti ja tasavertaisesti. Pidän myös tärkeänä, ettei työpaikkailmoittelu ole kohtuuttoman kallista. Nyt synnytetty yhteistyö yrittajat.fi portaalin kanssa mahdollistaa pienille

Onnistunut rekrytointi vie firmaa eteenpäin, epäonnistuminen voi vaarantaa koko yrityksen toiminnan.

Hannu Solanne

työnantajayrityksille edullisen tavan kilpailla osaavasta työvoimasta. Verkkoilmoitus kaupallisessa palvelussa parantaa myös yrityksen uskottavuutta työnantajana ja kehittää samalla sen imagoa myönteiseen suuntaan, Uranuksen Hannu Solanne sanoo.

Näin palvelu toimii 1. Yritys tekee työpaikkailmoituksen osoitteessa yrittajat.fi ja maksaa 240 euroa luottokortilla tai pyytää laskutusta. Laskutuksen lisämaksu on 8 euroa.

2. Uranus viimeistelee ilmoituksen (mm. lisää logon, kotisivulinkin, työpaikan kotikunnan kotisivulinkin, luokittelee hakua varten ilmoituksen ja varmistaa mahdollisimman hyvän hakukonelöydettävyyden.

3. Uranus huolehtii myös siitä, että työnhakijat saavat sähköpostiinsa viestin, jos palveluun ilmoitettu työpaikka vastaa heidän hakutoiveitaan.

4. Uranus lähettää yritykselle vahvistusviestin, jossa on linkki ilmoitukseen, sekä ohjeet, miten voi seurata ilmoituksen lukijamäärää sekä linkittää ilmoituksen näkymään yrityksen omilla kotisivuilla.

5. Ilmoitus on esillä hakuajan tai korkeintaan 30 vuorokautta.

6. Ilmoitus näkyy seuraavissa palveluissa: yrittajat.fi, uranus.fi, maakuntalehtien ura-arena.fi sekä ruotsinkielisten lehtien jobben.fi.

Info

››Ilmoitus tavoittaa ura-arenan kautta myös Kalevan,

Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja LänsiSavon kotisivuilla kävijät sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgåbladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijät.

Tietoiskuilla vauhditetaan rakennerahastotoimintaa Järjestöjä, oppilaitoksia ja yrityksiä innostetaan verkostoitumaan, käynnistämään uusia EUrahoitteisia kehittämishankkeita ja osallistumaan niihin. Hankkeiden avulla voidaan tukea yrityksiä kasvamaan ja työllistämään sekä parantamaan työntekijöiden osaamista. Kampanja rakentuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) alueilla maalis–toukokuussa järjestettävistä tietoiskuista. Tietoiskujen juontaja on toimittaja ja kirjailija Roman Schatz.

EU:n rakennerahasto-ohjelmiin on varattu yhteensä noin 1,7 miljardia euroa, josta noin reilu

kolmannes on sidottu hankkeisiin. Rahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli 22 000 työpaikan ja runsaan 3 200 uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella.

Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi kampanjassa ovat mukana SY, Keskuskauppakamari, EK, SAK, STTK, MTK, Akava, Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysalan keskusliitto, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, opetusministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja maakuntien liitot.

Oulusta Helsinkiin Tilaisuudet pidetään seuraavilla paikkakunnilla: ››Oulussa 3.3. ››Jyväskylässä 10.2. ››Lahdessa 12.3. ››Porissa 16.3. ››Seinäjoella 18.3. ››Kokkolassa 23.3. ››Vaasassa 24.3. ››Mikkelissä 13.4.

››Kuopiossa 14.4. ››Kajaanissa 15.4. ››Joensuussa 16.4. ››Kouvolassa 20.4. ››Tampereella 28.4. ››Turussa 4.5. ››Rovaniemellä 6.5. ››Helsingissä 20.5.

Matkailuyrittäjät vievät turisteja talvikalaan Tämä talvi on tarjonnut verkkokalastajille rannikkoa myöten oivan mahdollisuuden talviseen verkkokalastukseen. Ulkomaalaisia lomailijoita viedään talviverkoille mm. Kuusamossa.

Kalatalouden Keskusliitosta kerrotaan, että talvikalastuksen elämyksellinen arvo on huomattu laajemminkin ulkomaalaisten lomailijoiden parissa. He käyvät joko omatoimisesti pilkkimässä tai käyttävät talvikalastuksen osaavien yrittäjien palveluja.

Kuusamolainen matkailuyrittäjä Tuomo Ollila on usean vuo-

den ajan vienyt ulkomaalaisia lomailijoita talviverkoille. Talvikalastus on Ollilan mukaan lomailijoiden suosituin talviohjelma. Se voittaa jopa kelkkailun ja muun nykyviihteen. Verkkojen kokemisen jälkeen vieraat viedään pilkille, ja sillä aikaa verkkosaaliista valmistetaan vieraille herkullinen kalaruoka.

Talviverkkokalastajalla tulee olla luvat kunnossa. Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson muistuttaa, että verkkokalastukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun

(22 euroa/vuosi) lisäksi kalaveden omistajan lupa.

Miten verkot saa jään alle?

Usein kuulee ihmeteltävän, miten ihmeessä verkot on jään alle saatu. Talviverkkojen laskeminen on itse asiassa melko yksinkertaista, ainakin teoriassa. Kuka tahansa voi siihen pystyä, vaikka ei olisi sitä koskaan aikaisemmin tehnyt. Yksinkertaisimmillaan kyse on kalaverkon uittamisesta pitkän kepin avulla kahden avan-

non väliin. Ammattimaisempaan pyyntiin on tarjolla verkonuittoa helpottavia välineitä, kuten uittohärveli.

Talviverkkojen kokeminen voi olla koko mökkiviikonlopun kohokohta – varsinkin jos paikalla sattuu olemaan lapsia tai tuttuja, jotka eivät ole moista koskaan nähneet. Heillä riittää ihmettelemistä verkon kokemisessa, ja usein saalistakin saadaan kotiin viemisiksi saakka. Saaliit ovat jäiden alta hyviä. Suurinta hetkessä on kuitenkin elämyksellinen arvo.

21

Nro 2 • Helmikuu 2010

Yrittäjät liikkeellä Harri Welling

Yrittäjien keilamestaruus ratkotaan Ylöjärvellä Ylöjärven Yrittäjät isännöi Yrittäjien keilailun SM-kilpailut kaupungin keilahallilla helmi- ja maaliskuun aikana. Yrittäjät pistävät keiloja kumoon SMmielessä jo kahdettakymmenettä kertaa. Kilpailu on avoin kaikille yrittäjille sekä yrityksessä työskenteleville perheenjäsenille.

Helmikuun kahdeksantena päivänä alkavan alkukilpailun varsinaiset kilpailuajat ovat lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12 ja 14. Alkukilpailu on mahdollista järjestää sopimuksen mukaan myös viikolla. Kummassakin tapauksessa yrittäjien pitää varata aika etukäteen. Alkukilpailussa heitetään yhteensä kuusi sarjaa.

Finaaliin pääsee alkukilpailun 12 parasta.

Rekisteröidyt keilaajat saavat valtakunnalliseen keskiarvoonsa perustuvan tasoituksen. Esimerkiksi, jos osallistujan keskiarvo on 171, saa hän tasoitusta 24 pistettä sarjaan eli 144 pistettä kuuteen sarjaan keilaamiinsa pisteisiin lisää. Rekisteröimätön pelaaja saa tasoitusta 35 pistettä sarjaa kohden. Kuuteen sarjaan keilaamalla saatuihin pisteisiin lisätään 210 pistettä.

Kilpailu huipentuu lauantaina 27. 3.2010 järjestettävään finaaliin. Kisan jälkeen järjestetään banketti, ja tarjolla on myös mahdollisuus saunomiseen ja illanvieton jatkamiseen. Kilpailun osallistumismaksu on 35 euroa.

Rekisteröityneille keilaajille summa sisältää YSM-kilpailun lisäksi erikoiskilpailun.

Kilpailun johtajana toimii Kyösti Tahvanainen. Hän ottaa vastaan ilmoittautumisia numerossa 010 422 7650.

Petrol Circus kokoaa motskariharrastajat Uusi moottoripyöräalan tapah-› tuma Petrol Circus järjestetään 22.–23. toukokuuta Helsingin Messukeskuksessa. Kevään uuden kokoontumisajon kävijät saapuvat paikalle omilla pyörillään, joten elämyksellisen tapahtuman tunnelmaan pääsee jo pysäköintipaikalla.

– Tapahtuman pääpaino on kustomoiduissa ja käytetyissä moottoripyörissä. Lisäksi esillä on kevään uutuusmalleja. Rakennettujen näyttelystä on tulossa hieno kokonaisuus, ja rakentajat ottavat toisistaan mittaa tosissaan, sillä parhaat luomukset palkitaan. Jaossa on maineen lisäksi 10 000 euroa palkintorahoja, kertoo näyttelyryhmäpäällikkö Håkan Löfgren Suomen Messuilta.

Tapahtuman yhteydessä järjestettävä Swap Circus, eli rompetori, esittelee kävijälle lisäja varaosatarjonnan kaasuttimista keulaputkiin. Rompetorilla uutta omistajaa etsivät myös käytetyt moottoripyörät.

Kari Häyrinen Finnpro Oy:n toimitusjohtajaksi Finpro ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitettu DI, MBA Kari Häyrinen 1.3.2010 alkaen.

Häyrinen (synt. 1959) toimii tällä hetkellä Finpron strategiasta ja ennakoinnista vastaavana johtajana.

Vuosina 2001– 2007 hän toimi Perlos Oyj:ssä Aasian alueen johtajana sijoituspaikkanaan Kiina.

Vuosina 1995 – 2001 Kari Häyrinen toimi Elcoteq Network Oyj:n johtoryhmän jäsenenä, liiketoiminnankehitysjohtajana ja Aasian aluejohtajana. Lisäksi Häyrinen on työskennellyt Fiskars-konsernissa eri tehtävissä mm. USA:ssa sekä johtajana pääomasijoitusyhtiö Start Fund of Kerassa.

Finpron nykyinen toimitusjohtaja Jorma Turunen siirtyy Teknologiateollisuuden toimitusjohtajaksi 4.3.2010.

››Tupakoinnin lopettamisella säästyneiden hoitokustannusten osuus on sitä suurempi mitä nuorempana tupakointi lopetetaan, mutta vielä 60 – 64-vuotiailla lopettajilla säästöt ovat yli 70 prosenttia. Päivittäin tupakoivat miehet menettävät työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena 2,6 työvuotta tupakoimattomiin ja 1,8 työvuotta tupakoinnin lopettaneisiin miehiin verrattuna.

Vuoden paikallisyhdistykset Kuopiossa, Laukaassa, Oulaisissa ja Valtimolla Heimo Turunen

Vuoden 2009 paikallisyhdistyksiä ovat Kuopion Yrittäjät, Laukaan Yrittäjät, Oulaisten Yrittäjät ja Valtimon Yrittäjät. Vuoden toimialajärjestö -palkinnolla huomioitiin Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry (SKVL).

Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitukset arvioivat vuosit-› tain toimintaansa yhtenäisin perustein. Valtakunnallisessa arvioinnissa yhdistyksiä arvioidaan neljässä sarjassa: alle 50 jäsenen, 50 – 250 jäsenen ja yli 250 jäsenen yhdistykset se-› kä toiminnan innovatiivisuuden perusteella.

Neljä palkittua

Valinnassa otettiin huomioon myös koko henkilökunnan sitoutuminen tavoitteisiin, kouluttautuminen ja ylpeys omasta työyhteisöstä. Optilook on saanut ISO-9002 -laatusertifikaatin.

Kirsi Inkisen Optilook on vuoden optikkoliike Vuoden optikkoliikkeeksi 2010 on valittu Helsingissä toimiva Optilook.

Huomionosoituksen myönsi alan yrittäjäjärjestö Suomen Optikkoliikkeiden Liitto.

Optilook on perustettu vuonna 1992. Yrityksellä on Helsingissä kaksi toimipistettä, joissa asiakkaita palvelee yhdeksän optikkoa. Yritys ei kuulu mihinkään optikkoliikeketjuun.

Yrittäjäomistaja Kirsi Inkinen näkee yrityksen menestyksen synty-› vän henkilökuntansa erikoisosaami-

sesta, odotukset ylittävästä palvelusta ja korkeatasoisista laatutuotteista.

– Mielestäni tyytyväinen, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on yrityksen tärkein pääoma. Yrittäjän tulee luoda tälle puitteet. Meillä on muun muassa vapaa kouluttautumismahdollisuus.

Yksi haastava tehtävä on ollut› henkilökunnan työaikojen järjes-› tely. Inkisen mukaan pienten lasten vanhemmilla pitää olla mahdollisuus viettää aikaa perheensä kanssa,

ja muutkin elämäntilanteet saattavat vaatia joustavia järjestelyjä työajoissa.

Kovassa kilpailutilanteessa tulee tietysti myös seurata taloudellisia tunnuslukuja mahdollisimman reaaliaikaisesti ja reagoida nopeasti.

– Nykyisessä kilpailutilanteessa erikoistuminen on tärkeää. Tulemme panostamaan vielä vahvemmin erityisosaamiseemme eli työnäkötutkimuksiin ja näyttöpäätelaseihin sekä silmiensuojaimiin, lupaa Kirsi Inkinen.

Alle 50 jäsenen sarjassa palkittu Valtimon Yrittäjät on aloitteellinen kunnan suuntaan. Toiminta on tavoitteellista myös jäsenhankinnassa ja -huollossa.

Vuoden yhdistykseksi 50 – 250 jäsenen yhdistysten joukosta valittiin Laukaan Yrittäjät, joka on poikkeuk-› sellisen vahvasti sitoutunut elinkeinovaikuttamiseen. Erinomaisena vaikuttamismallina ovat ns. Tahtoryhmä ja kuntakipinäpäivät. Yhdistyksen hallituksen toiminta perustuu tiimityöskentelyyn. Jokaista uutta jäsentä lähestytään puhelinsoitolla.

Kuopion Yrittäjät huomioitiin sarjassa yli 250 jäsenen yrittäjäyhdistykset. Valintaan vaikuttivat Kuopion Yrittäjien laadukas tiedottaminenja› aktiivinen kuntavaikuttaminen. Kuopion Yrittäjien järjestötoimintaa ohjaavat eettiset pelisäännöt, joiden työstämisessä yhdistys on ollut edelläkävijänä yrittäjäjärjestössä.

Oulaisten Yrittäjät palkittiin inno-› vatiivisten yhdistysten sarjassa. Esimerkkejä yhdistyksen innovatiivi-

Kuvassa vasemmalta Sakari Suomala Laukaan Yrittäjistä, Aimo Rajasalo Valtimon Yrittäjistä, Eero Simunaniemi Oulaisten Yrittäjistä, Jaana Anttila-Kangas SKVL:stä sekä Mika Kolehmainen Kuopion Yrittäjistä. sesta toiminnasta ovat lukion yrittäjyyskasvatusosion tuottaminen, yrittäjien seniortoiminnan aloittaminen sekä Yrittäjä Aslak -kuntoutuksen käynnistäminen aktiivisen kuntavaikuttamisen ja jäsentoiminnan rinnalla.

Toimialapalkinto SKVL:lle Vuoden toimialajärjestö -palkinnolla huomioitu Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry (SKVL) on selkeyttänyt alan toimijana profiiliaan, tehosta-› nut toimintaansa ja keskittynyt jäsenpalvelujensa kehittämiseen. Järjestöön kuuluu 30 prosenttia alan yri-› tyksistä. SKVL on kiinteistönvälitys-› alan yrittäjien palvelu- ja edunvalvon-

tajärjestö. Se on yhdessä Kiinteistömaailman, Osuuspankkikeskus Osk.:n sekä Realia Groupin kanssa jäseninä Kiinteistönvälitysalan Keskusliitossa.

›› Vahvasti kotikaupunkinsa päätöksentekoon osallistuva Ulvilan Yrittäjät on valittu Satakunnan Yrittäjien vuoden paikallisyhdistykseksi. Ulvilan Yrittäjät on perustettu vuonna 1978. Sen jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 270. Kahtena viime vuonna jäsenmäärän nettolisäys on ollut noin 40. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii kolmatta vuotta Tiina Ahonen.

Uusia jäseniä ja jäsenpysyvyyttä Yrittäjäjärjestön jäsenkehitys on ollut positiivinen jo usean vuoden ajan, järjestöjohtaja Kari Hiltunen iloitsee.

Suomen Yrittäjät ry edustaa jäsenjärjestöjensä kautta tällä hetkellä 110 000 suomalaista yritystä, joten valtakunnallinen järjestäytymisaste on 42 prosenttia verrattuna Tilastokeskuksen yritysrekisterikantaan, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltunen laskee.

Hänen mukaansa tavoitteena on nostaa prosenttilukua tänäkin vuonna ja saavuttaa kokonaisuudessaan 112 000 yrityksen määrä. Paikallis- ja alueorganisaation kautta järjestäytyneille yrityksille tavoite on 88 000 jäsenyritystä, jolloin loput tulevat toimialakentästä, Hiltunen toteaa. − Järjestäytymisasteessa on tietenkin suuria alueellisia ja paikallisia eroja, mutta niin on myös jäsenpotentiaalissa. Toisaalta tänä vuonna panostamme myös jäsenpysyvyyteen, jotta vaikuttamisen asemat säilyvät hyvinä kuntatasolla.

Kari Hiltusen mukaan haastava taloustilanne asettaa jäsenpysyvyydelle erityisiä haasteita. Siksi on tärkeää, että kaikilla toiminnan tasoilla kiinnitetään suurta huomiota nykyisten jä-

senten uskoon, että yrittäjäjärjestö on jäsentensä tukena vaikeina aikoina. − On tärkeää tiedottaa jäsenille kaikista hyödyistä, joita voi saada olemalla mukana yhteisessä verkostossa.

Kaupungit kiikarissa Valtakunnallinen jäsenpoistuma on ollut viime vuosina 10 prosentin luokkaa, Hiltunen laskee ja sanoo, että tavoitteena on pitää jäsenpoistuma› tällä tasolla huolimatta haastavasta talouskehityksestä. − Jäsenmarkkinoinnin resursseja suunnataan jäsenpysyvyyttä tukeviin toimiin. Silloin kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkien ja pääkaupunkiseudun jäsenpysyvyyden parantamiseen yhdessä aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten kanssa.

Jäsenhankinnassa käytetään edelleen ammattimaista jäsenhankintaa, jota keskusjärjestö tukee taloudellisesti. Hiltusen mukaan käytännön jäsenhankintatoimenpiteistä vastaavat aluejärjestöt. − Telemarkkinoinnin tueksi on tärkeää, että paikallisyhdistykset tukevat jäsenhankintaa ja jäsenpysyvyyttä omilla toimillaan.

Pirkanmaan vuoden 2010 Nuori Yrittäjä Pirkanmaan vuoden 2010 Nuori Yrittäjä -palkinnon ovat saaneet Miika Toivonen ja Marko Kuusisto Tampereen Autocenter Oy:stä. Yrityksen päätoimiala on autojen ja moottoripyörien maahantuonti, myynti, korjaus ja vienti. Yritys maahantuo ja myy kaikkia ajoneuvomerkkejä kysynnän mukaan. Esimerkiksi asiakkaiden tarpeisiin maahantuodaan tilauksesta kalustoa, jota ei ole Suomen markkinoilla muilta saatavilla. Yritys on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana, ja kasvu jatkuu edelleen.

Palkitsemisperusteina olivat yrityksen uusi toimintamalli, jonka se on tuonut perinteiselle toimialalle, sekä Miika Toivosen ja Marko Kuusiston tarmokkuus ja rohkeus pitää ideoistaan kiinni. Kaikki ajoneuvot tuodaan maahan ilman välikäsiä. Yrityksen tuotteiden merkittävä hintaetu yhdistettynä sitoutuneeseen ja osaavaan asiakaspalveluun on mahdollistanut kasvun ja asiakassuhteiden pysyvyyden.

Vuonna 2002 perustettu yritys on alusta alkaen panostanut internet- ja suoramarkkinointiin, mikä on selvästi ollut oikea valinta tuloksen ja kustannustehokkuuden kannalta. Uusia moottoripyöriä yritys alkoi tuoda maahan kolme vuotta sitten. Myynnin kasvu on ollut yli 60 prosentia vuosittain. Uusien autojen maahantuonti

ja myynti alkoi vuonna 2009, samoin vientikauppa.

Kilpailussa nuorena yrittäjänä pidetään palkinnon jakovuonna enintään 35 vuotta täyttänyttä yrittäjää.

Hänen perustamansa yrityksen on pitänyt olla toiminnassa vähintään kolme vuotta, ja yrityksen on työllistettävä omistajan lisäksi vähintään yksi henkilö. Lisäksi yrityksellä on oltava jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa.

Suomen Yrittäjät ja Yksityisyrittäjäin Säätiö järjestävät Nuori Yrittäjä -kilpailun nyt 13:tta kertaa. Kilpailussa on palkittu tähän mennessä jo yli 30 eri toimialoilla ja maan eri puolilla toimivaa menestyvää nuorta yrittäjää. Valtakunnallisen kilpailun pääpalkinto, 50 000 euroa, jaetaan yhden tai useamman yrittäjän kesken 19.–21.3.2010 Nuorten Yrittäjien tapahtumassa Oulussa.

››Turvakotiselvitys. Suomi ei täytä Euroopan Neuvoston suositusta, jonka mukaan tarjolla tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka 10 000 asukasta kohti. Meillä on 21 turvakotia, joista suurin osa yhdistyspohjaisia. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille on tarjolla 123 perhepaikkaa.

Valokuvaaja Sini Pennanen – SininenKuva Tmi

Yrittäminen on kiva laji – vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa.

Jäsenyrittäjänä saan yrittäjäjärjestön asiantuntijoilta ajankohtaiset neuvot ja tietoa yritystoiminnan käytännön asioista. Suosittelen yrittäjyyttä ja jäsenyyttä.

www.yrittajat.fi/liityjaseneksi

22

Nro 2 • Helmikuu 2010

PARHAAT PALVELUT

■

PARHAAT PALVELUT

■

PARHAAT PALVELUT

■

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

TULOSTINTARVIKKEITA

KIINTEISTÖT

PARHAAT PALVELUT

MONTENEGRO, BAR Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

0400 828 996 Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

TILITOIMISTOT

Miksi CW - kasetit värilasereihin?

Korkein laatu ISO 9001, 100% uudet suoraan valmistajalta Brother, Dell, Epson, Kyocera,Oki, Samsung, Xerox

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

PARHAAT PALVELUT PARHAAT

PALVELUT Ilmoitusmyynti: Ilmoitusmyynti: Suomen Business Suomen Business VViestintä iestintä Kari J. Mattila Kari J. Mattila 050-563 5462

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti

Cartridge Web

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

TOIMITILAT

Epson C1100 värit CMY, hinta/kpl....................76,00 Oki C5850/5950/MC560 värit CMY, hinta kpl...65,00 Samsung CLP-500/550/510 kaikki värit/kpl.....79,90 Xerox Phaser 6300 HC värit CMY, hinta/kpl....99,00

Ota yhteyttä tai tule käymään!

050 563 5462

AgfaPhoto

www.consista.fi

Picture Pack mukana 100 x fotopaperi

HP 363 x 6 kasettia + fotopaperi x 100 kpl...27,50 Canon CLI-521/520 x 5 + fotopaperi x 100..29,90

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Myydään tai vuokrataan

Canon PG-50/40/37 musta 22 ml x 3 kpl .....49,90 HP 57/28/22XL 3-väri 17 ml x 3 kasettia.......39,90 HP 56/27/21XL musta 19 ml x 3 kasettia......29,90

KUNNANTALO Alajärven Lehtimäeltä

Nykyaikaiset muunneltavat tilat. Valokaapeliyhteys.

Rakennusvuosi 1992, Huoneistoala 1.640 m2 Voidaan jakaa pienempiin tiloihin.

Tilojen esittelydiat: www.alajarvi.fi => Uutiset ja tiedotteet

ColorStar HP CLJ 2600 75% enemmän sivuja Musta 4000 sivua (norm. 2500).....59,90 Värit/kpl 3500 sivua (norm.2000)..59,90

Lisätietoja: CW Crystal -sarjan kasetit ovat läpinäkyviä!

YRITYSPALVELUT

WWW.ABC.FI

Kalevi Moisio kaupunginjohtaja 044 2970 213 kalevi.moisio@alajarvi.fi

Jouko Etula yrityspalvelupäällikkö 044 2970 247 jouko.etula@jpyp.fi

Mustekasetti.com Finland Oy

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

Hämeentie 27

www.telehaku.fi

00500 Helsinki

020 7431100

Katso nettisivuiltamme uudet tarjouksemme

www.yrityshaku.fi Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

YRITYSSOVELLUKSET

High Quality Products / Patent Design Around

SCANRIA OY

VERKKOKAUPAT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

solutions

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat...

Kielipalvelu FILIAL

24 h/vrk

NETBARON

YRITYSSOVELLUKSET

Lataa ohjelmat osoitteesta www.tietosuunta.com

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain.

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta.

• sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus

Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

Nopea, tehokas ja edullinen

TALOUSHALLINNON OHJELMISTO

Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com

Uuden Kauhavan alueella toimivat neljä paikallisosuuspankkia yhdistävät voimansa tämän vuoden aikana allekirjoitettavan sulautumissuunnitelman mukaisesti. Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän Osuuspankit muodostavat pai-› kallisosuuspankin, jonka juuret ovat vahvasti toimialueensa sisällä. Yhdistymisellä turvataan pankin kilpailukyky ja yhtenäiset palvelut kaikkien konttoreiden asiakkaille. Konttoriverkostoon yhdistyminen ei vaikuta. Yhdistyminen vastaa myös kasvavaan erityispalveluiden tarpeeseen. Muun muassa sijoitus- ja lainopilliset- sekä omaisuudenhoito- ja vakuutuspalvelut ovat kaikkien yhdistyvien pankkien asiakkaiden käytettävissä.

Pekkaniskaan suuri sijoitus uusia investointeja varten Suomen Teollisuussijoitus, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja yhtiön pääomistaja ovat sijoittaneet yhteensä 14,5 miljoonaa euroa nostureita ja henkilönostimia vuokraavaan ja myyvään Pekkaniska Oy:öön.

– Kasvu vaatii jatkuvia investointeja. Nyt saadulla rahoituksella kasvatamme ja kehitämme Pekkaniskan toimintoja Venäjällä ja Ukrainassa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Janne Niska.

PEKKANISKA OY

Työpaikat pidetään Janne Niska kertoo, että Pekkaniskan periaatteena on olla viimeiseen saakka lomauttamatta tai irtisanomatta työntekijöitään

Pekkaniskan tuotantoa: Moskovassa siirrettiin 24-metrinen, 185 tonnia painava neuvostoaikainen patsas historialliselle paikalleen.

laman takia Suomessa. Yritys antoi lupauksen laman alkuvaiheissa vuoden 2008 lopulla, siitä on pidetty kiinni ja aiotaan pitää myös jatkossa.

– Suomalaisena perheyrityksenä haluamme suojella suomalaisten työpaikkoja kaikin keinoin, vaikka työvoima Suomen ulkopuolella usein olisikin halvempaa, Janne Niska painottaa.

– Pekkaniska on taantumasta huolimatta kannattava ja kansainvälistynyt liiketoimintapalveluyhtiö. Nosturivuokrauksessa se kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian viiden suurimman joukkoon ja tähtää markkinaalueensa ykköseksi, perustelee sijoituspäällikkö Miikka Salminen Teollisuussijoituksesta.

Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

NetBaron-ilmoitus2.indd 1

Yritykset Kauhavalaiset osuuspankit lyövät hynttyyt yhteen

R

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

11.1.2010 15.35

Tapiola Varainhoito korostaa vastuullista sijoittamista

Lujaa lujempi muovi sai erikoispalkinnon

Tapiola Varainhoito Oy on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Ne käyvät yksiin yhtiön tähänkin asti noudattamien käytäntöjen kanssa. Tapiola Varainhoito sitoutuu noudattamaan ja edistämään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä näkökohtia sijoitusanalyysissä, sijoituspäätöksissä sekä omistajapolitiikassa.

– Tapiola Varainhoito on nou-› dattanut omia vastuullisen sijoittamisen periaatteitaan jo useita vuosia. YK:n periaatteet konkretisoivat vastuullisen sijoittamisen käytäntöä entisestään ja luovat pohjan kehittää toimintaa edelleen, toimitusjohtaja Tom Liljeström sanoo.

Varainhoidon toimintatapoihin on kuulunut muun muassa

Jyväskylän yliopiston Nanoscience Centerissä kehitetty hyptoniitti on saanut eurooppalaisen teknologiapalkinnon.

Professori Jorma Virtasen johdolla kehitetty hyptoniitti on hiilinanoputkilla vahvistettua epoksia. Lopputulos on 20 – 30 prosenttia lujempaa kuin aiemmat lujitemuovit.

Amroy Europe Oy on kehittänyt materiaalia edelleen. Sitä on jo käytetty menestyksellisesti jääkiekko- ja pesäpallomailoihin, suksiin ja tuulivoimaloiden rakenteisiin.

Amroy Oy sai merkittävän eurooppalaisen teknologiapalkinnon nanoteknologian alalla materiaalinkehityksestään. Palkinnon myönsi Frost & Sullivan, joka on kansainvälinen konsulttiyritys.

se, että salkunhoitajat tapaavat sijoituskohteena olevat yritykset säännöllisesti ja käyvät keskustelua kohdeyritysten kanssa.

– Sijoituskohteidemme vastuullisuuden arviointi on jo tuotu osaksi sijoitusprosessia niin, että ne vaikuttavat salkunhoitajan työhön ja yritysanalyysiin.

Varainhoitajana meillä on myös vastuu tuottaa asiakkaillemme pitkällä tähtäimellä paras mahdollinen riski-tuotto-suhde. Pyrimme minimoimaan riskit ja hakemaan tuottoa vastuullisuuden reunaehdoilla, apulaisjohtaja Outi Kalpio kertoo.

Kalpion mukaan YK:n peri-› aatteiden allekirjoittamista puol-› si myös se, että ne ovat vakiintumassa sijoitusalan normiksi.

Instituutiosijoittajat ovat laajasti oppineet ja hyväksyneet ne.

23

Nro 2 • Helmikuu 2010

Svensk resumé Adressändringar elektroniskt Patent- och registerstyrelsen och Skatteförvaltningen har öppnat en gemensam YTJwebbtjänst på adressen www. ytj.fi . Genom tjänsten kan företag meddela om adressändringar och andra ändrade kontaktuppgifter elektroniskt till handelsregistret och skattemyndigheterna. Kunderna identifieras genom nätbankskoder eller chipsförsedda personkort (HST). Att lämna ändrade uppgifter är gratis. Andra uppgifter på Y-blanketter lämnas fortfarande på papper.

I framtiden utvidgas dock YTJtjänsten gradvis så att alla anmälningar till t.ex. skattemyndigheter och handelsregistret kan göras elektroniskt.

Turismföretagare lockar kunder med vinterfiske Den här vintern har varit idealisk för nätfiske både längs kusterna och inne i landet.

T.ex. i Kuusamo har utländska turister visat stort intresse för vinternätfiske, berättar Tuomo Ollila, lokal turismföretagare.

Enligt Ollila är vinterfisket populärare än motorkälkar och annan modern underhållning.

Efter att man vittjat nätena får kunderna pilka och under tiden tillreds en läcker måltid av nätfångsten.

Vid Centralförbundet för Fiskerihushållning bekräftas det att utländska turister fått upp ögonen för vinterfisket som upplevelse. Turisterna tar sig självmant ut på pilkfiske och anlitar också lokala turismföretagares tjänster. För nätfiske måste man erlägga en fiskerivårdsavgift (22 e/år) och därtill be om lov hos vattenägaren.

”Väghållningens finansiering varit negligerad i åratal” Enligt Finska vägföreningens vd Jaakko Rahja har väghållningens finansiering gått ned dramatiskt under de senaste tio åren. Detta trots att den tunga trafiken ökat starkt och väghållningens miljökrav skärpts. Rahja anser att vägunderhållet inte mera motsvarar trafikanternas krav, för att inte tala om behovet att utveckla vägnätet. Dåliga vägar inverkar negativt på näringslivets konkurrenskraft och sysselsättningen. Vägföreningen kräver att man under lågkonjunkturen satsar på vägarna och sysselsätter anläggnings- och byggbranschen som går på lågvarv.

Arbetsgivare slipper socialavgifter i vissa kommuner Arbetsgivare i vissa kommuner slipper betala socialskyddsavgifter ännu till utgången av 2011. Befrielsen utgör en del av ett experiment som syftar till att undersöka hur uteblivna avgifter påverkar sysselsättningen och dess förutsättningar.

Befrielsen gäller fortfarande i Kajanaland och i sex kommuner i Norra Karelen och i kommunerna Enontekis, Enare, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki, Övertorneå och Hailuoto. Befriade är också arbetsgivarna i Nådendal inom Velkua kommun som upphörde 2009 och samma gäller de forna kommunerna Houtskär, Iniö, Korpo och Nagu i Väståbolands stad.

Företagarföreningar premierades för aktivitet Lokalföreningarna som FiF premierat 2009 är från Kuopio, Laukaa, Oulainen och Valtimo.

Till årets branschorganisation utsågs fastighetsförmedlarnas Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, SKVL. Priserna delades ut den 8 februari i samband med FiF-fältets underhandlingsdag.

Lokalföreningarna deltog i ”tävlingen” uppdelade i fyra serier: under 50 medlemmar, 50 – 250 medlemmar, över 250 medlemmar och föreningar som varit extra innovativa.

Översättning av Pekka Sörensen

Dividendbeskattningens lösningsmodell inverkar på företagens framtid

går allt hetare om hur olistade aktiebolags beskattning ska reformeras – skärpas.

• •Diskussionen Martti Hetemäkis arbetsgrupps tid går ut i slutet av året men mellantidsuppgifter föreligger redan.

Företagarna i Finland:

Jouko Lantto, text Heimo Turunen, bild

Alla fyra modeller ger sämre förutsättningar

››Arbetsgruppens uppgift är att dels bedöma hur beskattningen ska ändras och dels att ta fram nya principiella riktlinjer. I bakgrunden ligger också tanken att arbetsgruppens förslag kunde bli valtemata i riksdagsvalet våren 2011, säger skatteexpert Satu Grekin vid FiF. Vad man nu vet så kommer› arbetsgruppen att avge en mel-› lanrapport i maj 2010 om kapital- och förvärvsinkomstbeskattningen, dividendbeskattningen och momsen. Som fak-› taunderlag har man gett ut Statens ekonomiska forskningscentrals kalkyler om hur fyra olika dividendbeskattningsmo-› deller kan tänkas fungera. I kalkylerna har man studerat modellernas inverkan på investeringarna, dvs. huruvida dividendsbeskattningen behandlar investeringarna olika beroende på om det är fråga om eget eller främmande kapital.

FiF anser att Hetemäkis skattearbetsgrupp kommit med förslag som är problematiska ur dividendbeskattningens synpunkt.

FiF anser att de föreslagna beskattningsmodellerna skulle utgöra ett nytt hinder för smföretagens verksamhet och sysselsättningen.

– Arbetsgruppens uppgift vara att grunna på hur förbättra lönsamheten, sysselsättningen och företagens verksamhetsförutsättningar. Det vad man nu lägger fram stöder dock inte dessa målsättningar, säger FiF. Arbetsgruppen föreslår fyra alternativa modeller för dividendsbeskattningen: en helt dubbel beskattning, en på den föregående modellen baserad vidareutvecklad modell för ägarföretagare, en omarbetad version av Finlands nuvarande › modell och den belgiska avdragsmodellen. Alla dessa skulle enligt FiF dock leda till att smföretagens beskattning skärps.

Den främsta bristen är bristen på incitament.

Satu Grekin, FiF

– FiF står starkt bakom det nuvarande systemet. Man har inte kunnat bevisa att det funger dåligt, snarare tvärtom, säger Grekin.

Hon anser att företagen, tack vare den delvis enkla dividendbeskattningen, nu är solidare och bättre rustade mot lågkonjunktur och kapabla att behålla arbetsplatserna. Den främsta bristen med de föreslagna modellerna är bristen på incitament eller att befintliga incitament rejält försvagas.

– De föreslagna modellerna skulle göra utomstående investeringsobjekt attraktivare än den egna verksamheten. En svaghet är också att man utgår ifrån att risken att investera i sm-företag är densamma som vid investe-

Kring 400 företagaraktiva deltog i FiF-fältets förhandlingsdagar. ringar i fastigheter eller masskuldebrev och att avkastningskravet är satt för lågt.

Ägarskapets synvinkel saknas Den akademiska världen förefaller att vara oenig om hur dividendbeskattningen borde utvecklas.

– T.ex. arbetsgruppens vice ordförande Heikki Niskakangas åberopar den ekonomiska vetenskapen i sin argumentation.

Men ser man på saken ur företagsamhetsforskningens synvinkel kan alla hans argument och även de andra finansieringsexperternas argument kullkastas, hävdar Markku Virtanen, professor i företagsamhet.

– Vi har studerat finländska tillväxtföretag. Företagarnas motiv och incitament har klart bevisat att de i offentligheten ventilerade uppfattningarna om tricksandet med dividender är felaktiga, betonar Virtanen och efterlyser företagsamhetens och det inhemska ägadets röst i diskussionen som nu förs och leds av nationalekonomer och jurister.

Nuvarande incitament är av rätt slag Niskakangas hävdar att den nuvarande nettoförmögenhetsmodellen lockar till att undvika risker.

– Vi har olika åsikter om skattemodellens sporrar. Nettoför-

Jarkko Wuorinen:

Lönsamheten kunde premieras individuellt FiF:s ordförande Jarkko Wuorinen anser att det finländska arbetsmarknadssystemet inte premierar hög lönsamhet tillräckligt. Låg lönsamhet däremot gynnas av en starkt solidarisk lönepolitik.

Enligt Wuorinen har särskilt de centraliserade löneuppgörelserna medfört att de lågproduktiva branschernas löner stigit oproportionerligt mycket under ekonomisk högkonjunktur. Det har ansetts vara önskvärt att be-

handla de anställda på ett jämlikt sätt.

– Detta har dock skapat ett oskäligt kostnadstryck i många branscher. Företagarna har kanske tvingats till att pruta på tillväxtkraven och nyanställningar p.g.a. höga arbetskostnader.

De anmärkningsvärt stora skillnaderna i lönsamheten hos olika företag och branscher har knappast inverkat på lönerna, särskilt då en centraliserad inkomstpolitik varit rådande. Lö-›

neuppgörelserna har oftast baserat sig på exportindustrins betalförmåga varvid företagen på hemmamarknaden kommit i klämm.

FiF anser att man bör övergå till att premiera produktiviteten enligt vad individer och företag presterar. Därför bör lokala avtal uppmuntras så att produktiviteten förbättras, nyanställningar underlättas och tillväxthinder undanröjes.

Kvinnliga företagare trivs men stressar Kvinnliga företagare är i huvudsak nöjda med sitt arbete. Nöjdast är de som levererar hälso-, social- och personliga tjänster.

Motivationen och energin är störst hos äldre och ensamföretagare.

Bl.a. detta framgår av en undersökning som gjorts vid Institutet för arbetshygien. Kvinnliga företagare upplever sig dock vara mer stressade än de lönearbetande kvinnorna. Stressigast är det bland arbetsgivare inom hotell- och restaurangbranschen. De kvinnliga företagarna är vid rätt god hälsa och besitter också en rätt god arbetsförmåga, dock en sådan svagare än hos

lönearbetande kvinnor i genomsnitt. Särskilt den fysiska arbetsförmågan är sämre.

Semester är inte sjävlklart Kring 30 procent av de kvinnliga företagarna utför ett kroppsligt tungt arbete. Upprepade arbetsrörelser och besvärliga arbetsställningarnar besvärar särskilt ensamföretagare och unga kvinnliga företagare. Att kombinera arbetet med livet i övrigt skapar också problem. Semester är inte någon självklarhet: var sjunde respondent hade inte alls tillåtit sig någon semester under

mögenhetsmodellen från 1993 är ur incitamentsynpunkt det bästa som hänt i beskattningen av finländska företag, påpekar Markku Virtanen.

Enligt Virtanen var andelen eget kapital i balansräkningarna erbarmligt dålig under depressionen i början av 1990-talet.

Största delen av de företag som hade svaga balanser gick omkull.

Från och med 1993 har beskattningen uppmuntrat företagen till att förstärka sina balanser.

Beskattningen har också särskilt uppmuntrat inhemskt familjeägande.

– Vad kunde vara bättre under dåliga tider än ett solitt inhemskt företag, frågar Virtanen.

Revisionssystemet ska förenehetligas så att revisorer får en gemensam yrkesexamen. Målet är att företagen ska få ut mera av revisorernas kunskap. Handelsoch industriministeriet tillsatte 2009 en utredningsman med uppgift att bedöma hur det nuvarande systemet med tre revisorskategorier ( CGR, GRM och OFR) borde reformeras så att det motsvarar revisionstjänsternas framtida behov.

Förutom den föreslagna grundexamen skulle det vara möjligt att absolvera två tilläggsmoduler som skulle ge kompetens för revidering av börsbolag, banker och försäkringsbolag. Den andra

Sm-företagens dividensbeskattning är nu delvis enkel. Med detta avses att beskattningen av företaget och dess ägare kombineras så att antingen företaget eller företagaren beskattas, inte båda. FiF anser att beskattningen bör vara sådan att incitamenten bevaras. Särskilt viktigt är att man i reformen indentifierar den samfällda effekten av företagets och företagarens beskattning.

Skattearbetsgruppens förslag saknar politisk behandling Finansminister Jyrki Katainen påpekar att Hete-

mäkis skattearbetsgrupp ännu inte fått sitt förslag behandlat av politikerna.

– Vi har prövat på diverse trick såsom lönebidrag för en fösta anställd, men nu måste större byggstenar plockas fram. En historisk möjlighet finns nu för en helhetsreform av beskattningen, sade Katainen den 7 februari vid ett

skolning. Lagen har inte heller påverkat nyanställningsbenägenheten hos de mindre företag, 20 – 29 anställda, som lagen också omfattar.

Missnöjet med lagen är högst bland arbetsgivarna i mindre företag: 41 procent av dem gav lagen vistordet svag eller nöjaktig. Samma omdöme gavs av 30 procent av dem som har 30-49 anställda och av ca 20 procent av dem som har över 50 anställda. De arbetsgivare som hör till ett arbetsgivarförbund anser sig veta mera om lagen än de oorganiserade. Fackanslutna anställda är å sin sida mer kritiska än sina oorganiserade arbetskamrater angående arbetsgivarens sätt att sköta samarbetsfrågor.

Gemensam examen för alla revisorer året före undersökningen.

De viktigaste stöttepelarna för kvinnliga företagare är familjen och andra kvinnliga företagare. Vila och möjligheten att lösgöra sig från arbetet skulle bäst stöda välbefinnandet i arbetet, anser de kvinnliga företagarna. Även en bättre pension, möjligheten att få hjälp i arbetet samt rehabiliterings- och arbetshälsotjänster skulle hjälpa att orka i arbetet. Enligt Helena Palmgren, utvecklingschef vid Institutet för arbetshygien, har endast var tredje kvinnliga företagare sett till att de har tillgång till en ordnad arbetshälsovård.

Nuvarande modell bättre

Katainen:

Innehållet dåligt känt i nya samarbetslagen Företagens kännedom om den nya samarbetslagens innehåll är ännu rätt blygsam. Av arbetsgivarna uppger 67 procent att de känner till lagens endast nöjaktigt eller hjälpligt. Lagen har inte lett till större ändringar i företagens beteende. Det är bedömningen i undersökningen.

I den nya samarbetslagen som trädde i kraft i juli 2007 förutsätts att man i samband med samarbetsförfarande tar upp en personalplan och personalens utbildningssmål till behandling.

Detta har dock varit verklighet endast i hälften av företagen. Undersökningen slår fart att lagen inte haft omedelbara effekter på antalet ”stamanställda” eller på personalens struktur eller dess

– Den främsta nackdelen med de här modellerna är bristen på incitament eller att incitamenten försvagas. Modellerna stöder inte investeringar i det egna företaget såsom är fallet med den nuvarande delvis enkla beskattningen. De nya modellerna skulle göra företagens balansräkningar skuldtyngda och svagare. Detta kan innebära oanade konsekvensser för företagens bärkraft.

tilläggsmodulen skulle ge kompetens för revidering av kommuner och liknande offentliga samfund.

Allt godkännande och all övervakning skulle i framtiden koncentreras till ett organ som skulle byggas upp kring revisionsnämnden vin Centralhandelskammaren som nu övervakar CGR-revisorerna.

››SEPA. Det lönar sig för företagen att fråga sina programleverantörer hur och när företagen kan få sina SEPAkompatibla program.

FiF-evenemang.

FiF:s ordförande Jarkko Wuorinen påpekade att systemet med lönebidrag nog kunde fungera om det skulle omfatta hela landet och gälla även för arbetsavtal på viss tid.

Minister Katainen berättade att han personligen anser att varken arbets- eller företagsbeskattningen borde skärpas. Enligt Katainen är

det ännu inte dags att upphöra att stimulera ekonomin.

Tiden är inne för strukturella reformer. Några skatter kan kanske höjas tillfälligt.

Katainen anser att fler år i arbetslivet är ett alternativ till högre skatter och stramare utgifter. Kunskap, konkurrenskraft och tillgång till inhemsk energi och först efter dessa beskattningen, tror ministern att ger ny ekonomisk tillväxt.

Fler FiF-medlemmar Företagarnas i Finland medlemsantal fortsätter att öka. Vid årsskiftet hade organisationen över 110 000 medlemmar. Det är 4 000 fler än ett år tidigare.

– Det är många faktorer som har bidragit, säger organisationsdirektör Kari Hiltunen vid FiF. Antalet företag har ökat under de senaste åren och bidragit till medlemsanskaffningen.

Därtill har vi lyckats kommunicera vårt budskap till potentiella medlemmar. På så sätt har vi kunnat locka folk även under ekonomiskt svåra tider.

Medlemsundersökningar visar att intressebevakningen är den främsta orsaken för medlemskap. Härnäst kommer råd-› givningstjänster och andra medlemsförmåner. Den riksomfattande rådgivningstjänsten,

(09) 229 221, tar emot ca 50 000 samtal per år. Goda råd ges också av distriktsorganisationerna och de lokala experterna. Det är främst skatte- och arbetsjuridiska frågor som sysselsätter rådgivningen.

– Helt onödigt att ensam kämpa med problemen, det är bara att ta till telefonen och fråga experterna, uppmanar Kari Hiltunen.

Vid sidan av den vanliga juridiska och tekniska rådgivningen finns sedan i fjol våras också en riksomfattande webbtjänst där företagare som själv genomgått svårigheter hjälper yrkesbröder eller -systrar som hamnat i knipa. Den här tjänsten kan även andra än FiF-medlemmar anlita.

Kontaktuppgifter finns på www. yrittajatukiverkko.fi

Visa att du är medlem!

Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2010 till medlemsföretagets egna sidor.

Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.

24

Nro 2 • Helmikuu 2010

Lidl KONALA

BMW EfficientDynamics

Weniger Emissionen. Mehr Fahrfreude.