YrittäjäSanomat 2/2011

n:ro 2 • HELmikuu 2011

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi JOUKO LANTTO

Kovan lajin lukemisto.

Leiritulen äärellä Syvimmistä sosiaalisen median syövereistä on löydetty uusi laji, ystäväyrittäjä. Ystäväyrittäjälle tyypillistä on verkottuminen muiden lajitovereiden kanssa. Heimon edustajat myös parveilevat mielellään kuvitteellisen leiritulen, Facebookin, ympärillä. sivu 16 RAMI MARJAMÄKI

Kauniita lupauksia?

Jäsenkunta muuttuu – haasteisiin tullaan vastaamaan on vastata muuttuvan jäsenkunnan •muuttuviin •SY:n haasteena tarpeisiin ja näin turvata järjestön tulevaisuus ja elinvoimaisuus myös jatkossa.

Järjestö on käynnistänyt kehittämisohjelman vuosille 2011 – 2016.

••

sivu 5

Tuulta purjeisiin, kuntakenttä!

on saatava jatkossa tehokkaammaksi.

•Yhdistelmä, •Kuntien palvelutuotanto jossa menot kasvavat mutta tulot eivät, ei vetele

vaalitentissä kuultiin tulevalle •vaalikaudelle •Suomen Yrittäjien kauniita ja kauheita veroehdotuksia.

Miltä kuulostaa: yhteisövero alas, osinkoverot ennallaan ja ALV ylös?

Palvelualat ovat parahtaneet ALV:n korotuspuheista.

Huolestuneimmat povaavat korotuksista jopa kuoliniskua kaikkein pienituloisimmille yrittäjille.

••

sivu 3

juuri näin Pienempien yritysten energiatalkoiden pulmana on useimmiten se, että uudistustarpeet tiedostetaan, mutta alkuun on vaikea päästä.

Juha Pakarinen

Sisämarkkinat huomioitava talousuudistuksissa ei etene minnekään, jos emme saa kasvua •taas•EUkäyntiin, brittiliberaali Sharon Bowles sanoo.

Yritys ei kasva ilman visiota Esimerkkejä menestyvistä kasvuyrityksistä ei tarvitse kaukaa hakea, vaikka eetterissä ja lehdissä valitetaan kovaan ääneen kasvuyritysten puutetta. Juhani Lehti korostaa kilpailukyvystä huolehtimisen tärkeyttä. sivuT 18 – 19

sivu 17

Verkkokaupan yleiskuva kaikkea muuta kuin riemukas

Tilaajavastuusta kallis unohdus

sivu 14

Viranomaiset kiristävät tilaajavastuun valvontaa. Laiminlyönnin sakko voi nousta 16 000 euroon. Tilitoimistot ovat alkaneet opastaa asiakkaitaan lain koukeroihin. sivu 14

enää. SY:n Janne Pesosen mukaan tilanne on haastava, muttei mahdoton.

Edunvalvonta innostaa puheenjohtajuuteen

sivu 7

sivu 5

02

N:o 2 • Helmikuu 2011

Elisalla on kattava ja nopea 3G-verkko.

Se ei todellakaan ole sama, mitä 3G-verkkoa käytät.

Tai minkä älypuhelimen hankit.

Elisa puhepaketti 2000 min, sis. mobiililaajakaistan 20 € /kk *

+

Nokia E7-00 N alk. 18,54 €/kk *

=

38

Nokian uusi, kosketusnäytöllä ja qwerty-näppäimistöllä varustettu E7-00 on täällä! Yhdessä Elisan 3G-verkon ja moninaisten sovellusten kanssa tämä legendaarinen kommunikaattori on oiva kumppani liikkuvan työn tekemiseen missä ja milloin tahansa.

Katso tutkimus eri 3G-verkoista vertaaverkkoja.fi/yritys. Osta suoraan yritysten verkkokaupasta elisa.fi/yrityksille, soita yritysasiakaspalveluumme 010 19 13 19 (pvm/mpm ark. 8–16.30) tai varaa aika tapaamiseen elisa.fi/ajanvaraus. *Elisa puhepaketti 2000 min sisältää 2M mobiililaajakaistan, ei käyttökattoa. Laite + 2000 min puhepaketti 24 kk määräaikainen sopimus. Yritysten verkkokaupasta Nokia E7 19,85 €/kk, 24 kk sopimus. Elisa puhepaketti tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia, hinnat alv. 0 %. Puhepakettitarjous voimassa 31.3.2011 asti.

54 € /kk *

03

N:o 2 • Helmikuu 2011

Avaus:

Huhtikuun eduskuntavaalit innostavat puolue-eliitin kansan pariin. Yrittäjien vaalitentissä huolehdittiin valtion taloudesta.

Mitä nyt: Vaalit: Vaalirahat syyniin Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on ottanut käyttöön uuden tietojärjestelmän puolue- ja vaalirahoitusvalvontaa varten. Järjestelmässä on voitu vastaanottaa puoluerahoituksen ajantasaisia ilmoituksia ja ennakkoilmoituksia vuoden 2011 alusta lukien.

Vaaleissa ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava erikseen kukin yksittäinen tuki ja sen antaja, jos tuen arvo on eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa tai presidentinvaalissa vähintään 1 500 euroa. Vaalirahailmoitus tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta.

Koulutus: Perussuomalaiset haluavat uudistaa koulutusjärjestelmän Yrittäjyyteen valmentava koulutus on otettava pakolliseksi peruskoulutukseen sekä kaikkeen ammatilliseen koulutukseen, Perussuomalaisten Täysmuutosryhmä ehdottaa. Lisäksi ammattikorkeakouluun on perustettava yrittäjyyslinjat erikseen tekniselle ja palvelualalle.

Myös opettajilta on vaadittava hyvätasoista työelämän ja yrittäjyyden tuntemusta.

16.2.

eduskunnan talousvaliokunta antoi lausuntonsa jätelakiehdotuksesta, jossa ollaan antamassa kunnille nykyistä laajempaa vastuuta jätehuollosta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä sitä, ettei kunnan järjestämisvastuu syrjäytä ja syrji yksityisiä yrityksiä jätehuoltopalvelujen tuottajia. Talousvaliokunnan mukaan säännöksiä tulee muuttaa niin, että yksityisen ja julkisen toimijan tasa-arvoisuus toteutuu myös jätteen kuljetuksessa.

KOLMEN KOPLA. Miten käy kolmen suurimman puolueen vaaleissa? SY:n vaalitentissä kolmikko kertoi puolueittensa verokantoja tulevalle vaalikaudelle. Tenttaajana Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Työelämä: Sivutoimista vai ei?

Verotus puhutti vaalitentissä

FUTUREIMAGEBANK

TEM on täsmentänyt ohjeensa sivutoimisesta yrittäjyydestä. Ohjeistuksen mukaan yrittäjyys on sivutoimista silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (10 kk), mutta myös silloin, kun yritystoiminnan vaatima työmäärä ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

••Suomen Yrittäjien puheenjohtajaseminaarissa järjestetyssä vaalitentissä käytiin läpi kolmen suurimman puolueen

aatoksia seuraavaa vaalikautta ajatellen. Vaalitentin yhdeksi pääpuheenaiheeksi nousi odotetusti verotus.

Lotta Tammelin, teksti Lea Hult, kuva

P

ääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) esittää ensi vaalikauden alkuun laajaa yhteiskuntasopimusta, jossa yritykset sitoutuisivat kotimaisiin investointeihin vastineena yritysverotuksen alentamiselle.

– Me olemme valmiita yhteisöveron alennukseen heti vaalikauden alussa esimerkiksi kahdella prosentilla. Ja mikäli kasvua syntyy, olemme valmiita etenemään yhteisöveron alentamisessa jatkossa myös lisää, Kiviniemi kertoi keskustan kantoja.

– Toivoisin, että pystyisimme solmimaan yhteiskuntasopimuksen, johon sitoutuisivat niin yritykset, yrittäjät, työntekijät kuin hallituskin.

Yhteisövero alas, alv ylös. Kokoomus on

puolestaan väläytellyt yhteisöveron laskua 22 prosenttiin ja pääomatulojen verotusta nostettavaksi.

– Me tarvitsemme keskipitkän aikavälin kasvustrategian. Sen takia olemme esittäneet yhteisöveroon neljän prosenttiyksikön alennusta, prosentti per vuosi. Lisäksi esitämme tuloverotuksen keventämistä seuraavalla vaalikaudella.

Osinkoveron pitäisimme ennallaan sen takia, että riskinotolla pitää olla kannusteita. Ihan pienimmät osingon vapauttaisimme verosta.

Sillä olisi kotimaiselle omistajuudelle merkitystä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) luetteli.

– Jotta velkaantuminen saadaan hallintaan, tarvitsemme nopeasti verotuloja lisää. Lääke siihen on välillisten verojen korotus, esimerkiksi

”

arvonlisäveron korotus. Pääomatulon verotuksen korotuksella on myös symbolisesti korkea arvo, sillä Suomen pitää olla oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen valtio, Katainen jatkoi.

Kestävyysvaje kuntoon, koeaikaa pidemmäksi? SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner

on valtion taloustilanteesta huolissaan ja toivoo yhteisen tekemisen meininkiä koko yhteiskuntaan, jotta kestävyysvaje saataisiin pikaisesti paikattua.

– SDP lähtee sitä, että valtion talous on kunnossa 2015. Siitä ehkä kaksi kolmasosaa hoituu kasvulla ja kolmasosa pitää hoitaa veronkorotuksilla ja säästöillä, Jungner kertoo.

– Arvonlisäveron korotus on houkuttelevaa, koska se on helppoa. Me olemme siinä kuitenkin luomassa itsellemme ongelmaa nimeltä inflaatio. Jos me yhteisvaluutassa polkaisemme kotikutoisen inflaation käyntiin, se iskee meidän kilpailukykyymme tosi kipeästi, hän pohtii.

– Palkkaverotusta ei pidä korottaa, mutta keventäminen tässä taloustilanteessa on mielestäni vastuutonta.

Työllistämisen esteistä puhuttaessa yrittäjänä itsekin toimineelta Jungnerilta löytyi ymmärrystä Suomen Yrittäjien ehdottamalle koeajan pidentämiselle.

– Yrittämisessä on erittäin tärkeää työllistäminen ja erityisesti sen esteiden pohtiminen.

Työllistämisessä ei ole itse asiassa kyse työn sivukuluista, vaan siitä riskistä, mitä tapahtuu jos ottaa uuden ihmisen ja asiat ei menekään niin kuin on suunniteltu. Suomen Yrittäjien ajatus siitä, että katsottaisiin koeaikaa pidemmäksi kuin neljä kuukautta kuulostaa mielestäni hyvältä, Jungner sanoi.

Mari Kiviniemi: Toivoisin, että pystyisimme solmimaan yhteiskuntasopimuksen, johon sitoutuisivat niin yritykset, yrittäjät, työntekijät kuin hallituskin.

Mikael Jungner: Suomen Yrittäjien ajatus siitä, että katsottaisiin koeaikaa pidemmäksi kuin neljä kuukautta, kuulostaa mielestäni hyvältä.

Jyrki Katainen: Esitämme tuloverotuksen keventämistä

seuraavalla vaalikaudella. Osinkoveron pitäisimme ennallaan sen takia, että riskinotolla pitää olla kannusteita.

mättömän paljon. Mutta kun

Ennen vaaleja luva taan kaikenlaista. Entäs kansanedustajilla ja muilla tosi suurituloisilla ei ole halua maksaa jälkeen? veroja tuloistaan, niin näin käy.

Seuraukset tulevat olemaan 9.2.2011 18:43, Anonymous katastrofaaliset.

Käsittämätöntä tuo ALV:n nostosuunnitelma, jonka jopa SY:n puheenjohtaja on siunannut.

9.2.2011 21:08, Minna Se vie heti töitä ”käsityöläisiltä”, Alv:n nosto olisi todellakin kuojotka myyvät omaa työtään, linisku jo nyt alle 1 000 euroa

Masennus on yksittäisistä sairauksista yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste. Sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeessa on kolmen ja puolen vuoden ajan etsitty keinoja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen.

Ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen on pitkäjänteistä työtä, ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Vuosina 2008 – 2009 uusien masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi kuitenkin jo laskuun. Tuoreiden vuoden 2010 lukujen mukaan sama myönteinen trendi jatkuu edelleen.

Kysymys&Vastaus:

Otteita Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmasta 2011 – 2015 Julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on vältettävä. Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edellytyksiä.

Ansiotulon verottamista tulee edelleen keventää alentamalla valtion tuloveroasteikon rajaveroasteita kauttaaltaan – lisäansioista tulee jäädä aina vähintään 50 prosenttia.

Yrittäjien verotuksen tulee olla kilpailukykyistä palkansaajien verotukseen verrattuna.

Listaamattomien osakeyhtiöiden yhdenkertai-

sen osinkoverotuksen tuottoaste tulee säilyttää vähintään 9 prosentin tasolla, joka huomioi yrittäjyyden kannustavuuden ja yrittäjäriskin.

Tappioiden tasausjärjestelmää tulee joustavoittaa niin, että tappiot voidaan vähentää verotuksessa takautuvasti, jolloin vähennyksen voisi saada rahapalautuksena tai muiden verojen alennuksena (carry back). Tappioiden vähennysaikaa tulee pidentää 10 vuodesta 15 vuoteen.

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys tulee sallia liikevaihdoltaan enintään 500 000 euron yrityksille.

Alv:n nosto on kuolinisku – kommentteja yrittajat.fi-verkkosivuilta 9.2.2011 11:05, eikä tavaraa. Lisäksi se lisää harmaata taloutta aivan käsittäHhmmm..

Työterveys: Älä masennu!

kuussa tienaavalle kosmetologiyrittäjälle. Houkuttaa varmaan sitten enemmän tehdä ilman kuittia. Eli äänestän tulevissa vaaleissa vasemmistoliittoa. No, kokoomusta en ole koskaan äänestänytkään.

Ei aja käsityöalan pienyrittäjän asiaa.

9.2.2011 22:39, persu

Pienille pk-yrityksille pitää luoda alin taso alv:lle. Meillähän on

räätälöity malli maanviljelijöille, jota voi tietenkin muutkin käyttää.

Mielestäni olisi meilläkin ajettava alv-alarajaksi 98 000 euroa niin kuin Britanniassa, Ranskassa 68 000, saksassa 35 000. Kaikissa EU-valtioissa se on suurempi kuin Suomessa, 8 000 euroa. Ollaanko me tasa-arvoisia valtioita EU:ssa?

Hollannissa ja Saksassa on vielä alv:n prosentti usealla tuottajasektoreilla ja käsityöläisillä 8 prosenttia.

10.2.2011 8:56, Alvi

Hmmm. Eihän tuossa alv:n kanssa venkoilussa mitään tolkkua ole.

Vaikka puhutaan isommista kuin yhden hengen yrityksistäkin, tuntihinta kuluttajalle nousee ja tuotteiden hinta nousee. Ostovoima, ja ennen kaikkea ostohalut heikkenevät. Ei johda kasvuun, se on varma.

Jaakko Salminen, toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry Kysymys: Uuden teknologian toimialojen rakennemurros käynnistyi Suomessa Nokian ilmoitettua tulevista mittavista henkilöstövähennyksistä.

Osa Symbian-osaajista ja Nokian t&kväestä ryhtynee yrittäjiksi. Miten näistä iduista synnytetään uusia menestystarinoita, uusia pikku ”nokioita”?

Vastaus: Heillä on loistava tilaisuus. Varmasti monella kaverilla on ollut joku idea jostain ratkaisusta tai sovelluksesta, jota eivät ole Nokialla ollessaan päässeet toteuttamaan.

Aika pienetkin yritykset, nimenomaan softapuolella, pystyvät saamaan aikaan kohtuullista kasvua. Hyvä esimerkki on Angry Birds ja Rovio. Vinkki, jonka antaisin Nokiasta lähteville t&k-kavereille, on hankkiutua sellaisten tuttavien tai sukulaisten kanssa kimppaan, joilla on bisneskokemusta talouspuolelta ja myynnistä. Teknisen osaamisen lisäksi tuotteet tai palvelut pitää osata kaupallistaa ja viedä markkinoille. Se on voittava kombinaatio.

04

N:o 2 • Helmikuu 2011

Keskustelu kirje | Minna Reijonen, toimitusjohtaja, www.reijonenlaw.fi pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 24. helmikuuta 2011

Yhteiskunnallisen yrityksen piilevä dilemma

J

JARKKO ÖVERSTI

okunen vuosikymmen sitten pienempikin yksiMinisteri Sinnemäen mukaan yhteiskunnallisen yrityisyrittäjä koki olonsa (ainakin henkisellä tasolla) tyksen tavoitteet ovat yleishyödyllisiä ja voitto sijoitetaan jollakin tavoin ahtaaksi, kun vasemmistovetoitakaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteissessa yhteiskunnassa vallitsi suhteellisen reipas kunnallinen yritys toimii liiketoiminnallisin periaattein, yhteiskunnallistamisen ilmapiiri. Käytännössä se mutta sen olemassaolon tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. tarkoitti vasemmiston halua ja tavoitetta Sen toimintaa ohjaavat enemmän arvot ja tavoitteet kuin ottaa mm. pankit ja vakuutustaloudellisen voiton tavoittelu, ministeri yhtiöt yhteiskunnan haltuun raharikmaalaa. kailta kapitalisteilta, mutta ei näissä Tuntematta tässä vaiheessa tämän Kilpailuneutralisosialisointihankkeissa pienempääyhteiskunnallinen yritys -ilmiön aitoa teetin ytimeen kään yrittäjää myötäkarvaan silitelty. suomalaista potentiaalia Suomen Yrittäkuuluu tasapuoliTässä ajassa omanlaisena ja jät on ilmaissut huolensa siitä, että huonen verokohtelu 1970-luvun verrattuna samanlaisensa nossa tapauksessa kilpailumarkkinoille yritysten toiminhämmennyksen aiheuttaja taitaa olla ollaan ns. ”yhteiskunnallisen hyvän” ns. yhteiskunnallinen yrittäjyys, jonka (mitä se sitten onkaan) nimissä tuotatavoitteista rantautumista Isosta-Britanniasta Suomassa toimijoita, jotka eivät kuitenkaan riippumatta. meen on valmisteltu raportointivaiheetoimi markkinoiden yleisten pelisäänseen mm. työ- ja elinkeinoministeriön töjen mukaisesti. Uhkana siis on, että asettamassa työryhmässä. Erityisen kilpailuneutraliteetti kierrettään, mikä rakas asia näyttää olevan vihreille, ei tietenkään voi olla hyväksyttävää; jotka puheenjohtajansa Anni Sinmarkkinoiden toimivuuden ja tasapuonemäen mukaan haluavat rakentaa lisen kilpailun kannalta olennaista on yhteiskunnallisista yrityksistä merse, että eri toimijat toimivat samoista kittävän yrittämisen muodon. lähtökohdista ja samoilla pelisäännöillä.

Huomattakoon, että yhteiskunKilpailuneutraliteetin ytimeen kuunallinen yritys -argumentaatiossa luu myös se, että verokohtelu, julkinen katsanto on huomattavasti leveämpi, hankintapolitiikka yms. on tasapuolista kuin mitä tarkoitetaan esimerkiksi ja yritysten toimintatavoitteista riippusosiaalisella yrityksellä. Sehän on matonta. Nykyiset ja tulevat vastuupoolemassa työllistääkseen vajaakunliitikot pitäkööt huolen siitä, että tämä toisia ja pitkäaikaistyöttömiä henkivaatimus ei unohdu jatkovalmisteluvailöitä, ja sen toiminta perustuu vuoheessa, kuten em. työryhmä on myös ykden 2004 alussa voimaan tulleeseen simielisesti esittänyt. Samalla kuitenkin lakiin. Lain perusteella sosiaaliset itse kullekin tulevaisuuden päättäjälle yritykset toimivat normaalisti kilpaihyväntahtoisen varoituksen sana: kuka lumarkkinoilla mutta saavat palkkameistä yksin tai ryhmässä on valmis tukea työntekijöiden alentuneesta ottamaan kontolleen täyden yrittäjäristyökyvystä ja siitä seuraavasta tuotkin, mutta samalla valmis rajoittamaan tavuusvajeesta. Sosiaalisen yrityksen yrityksensä taloudellista menestystä, statuksen ja oikeuden em. tukiellei mielessä siintäisi kompensaatiotoimiin yritys saa, mikäli se na saatava yhteiskunnan tuki. Paineet hyväksytään työ- ja elinkeinotällaiseen ovat ilmeiset, mutta ajatukset ministeriön ylläpitämään rekison pidettävä kirkkaina tulossa olevista teriin. eduskuntavaaleista huolimatta.

YLÖSOTETTUJA Yritysrahoitus on selvinnyt pahimmista finanssikriisin aiheuttamista vaikeuksista. Yritysten rahoitusongelmat vähentyivät vuonna 2010 mutta ovat yhä selvästi yleisempiä kuin kriisiä edeltäneinä vuosina.

Hyvinvointiyhteiskunta ei säily, elleivät ihmiset ota nykyistä enemmän vastuuta omasta elämästään. Asia on herkkä, mutta nyt on viimeinen hetki kysyä, missä menee yhteiskunnan ja yksilön vastuun raja.

Kuntaministeri Tapani Tölli Aamulehdessä

Suomen Pankin tiedote

Verokiilan vuoksi suurilta kuulostavat palkka­ kustannukset esimerkiksi palvelualoilla eivät päädy työntekijälle vaan verottajalle.

Professori Matti Viren Turun Sanomissa

Suomalaisten kotitalouksien taloustilanne edustaa eurooppalaista kärkeä. Suomi sijoittui 18 maata kattavassa vertailussa sijalle viisi.

Edellä ovat vain Norja, Tanska ja Ruotsi sekä Kanada. Muutokset edellisiin vuosiin verrattuna eivät olleet merkittäviä.

Jyväskylän kaupungin pyykkipalvelujen tuottajan valinnassa ei tarpeeksi huomioitu kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Gorefield Eesti valittiin siksi, että sen tarjous oli halvin. 20 prosentin säästö on kuitenkin pieni, jos alueelta poistuu sen takia kaksi tai kolme työpaikkaa.

SY:n elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Keskisuomalaisessa

Yksityissektori on tullut jäädäkseen sosiaalipalveluiden tuottajana. Suomessa on vahva julkinen sektori, mutta se ei yksinään riitä.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Yle.fissä

Genworth Financialin Genworth Index -tutkimus

Valmisteverotuksessa monta huomionarvoista asiaa uusille ja entisillekin toimijoille

V

almisteverotus koskettaa maassamme yhä useampaa yritystä, esimerkiksi vuoden alusta voimaan tulleet makeis- ja jäätelöverot ovat aiheuttaneet kysymyksiä ja ihmetyksiä yrittäjien keskuudessa, OTK Mirja Reijonen kirjoittaa.

Valmisteverotuksen säännökset poikkeavat arvonlisäverotuksesta, eikä kaikilla yrityksillä voi ollakaan kokemusta valmisteverotuksen säännöksistä ja lain tulkinnoista. Maahantuojien, valmistajien, tukku- ja vähittäismyyjien on syytä selvittää etukäteen mm., mitkä tuotteet ovat veronalaisia. Esimerkiksi kaikki makeisena myytävät tuotteet eivät välttämättä ole veronalaisia.

Asia riippuu siitä, mikä on tuotteen sisältö ja koostumus.

Varmuuden vuoksi ei veroja kannata suorittaa. Jäätelöi-

den verotus on uusi asia myös viranomaiselle. Jäätelöinä verotetaan niin jäätelö ja mehujäät kuin jäätelön valmistukseen käytettävät seokset. Se mikä on jäätelöä, määritellään tuotteen sisällön ja tullitariffinimikkeen perusteella. Yrittäjällä pitäisi olla näkemystä myös siitä, mikä on paras mahdollinen lupa omalle toiminnalle. Valmistajalla on

oltava veroton varasto, mutta jollekin sopii jokin muu lupa paremmin. Tietyissä tapauksissa veronmaksukynnystä voi lykätä luvasta riippuen. Koska valmisteverotus poikkeaa arvonlisäverotuksesta, verottomuusja verovastuukysymykset on myös syytä tiedostaa ja varautua ongelmiin etukäteen esim. vakuutuksin.

Tietyissä tilanteissa valmisteveronalaisia tuotteita voi myydä eteenpäin verotta. Erityisedellytyksiä on myös, kun yritys harjoittaa kauppaa Ahvenanmaalle.

Tietyissä tilanteissa veroista joutuu kuitenkin vastuuseen, jos tavara häviää varastossa tai matkalla Suomeen. Valmisteveron alaisten tuotteiden (muidenkin kuin makeisten ja jäätelöiden) maahantuojien, valmistajien, varastoijien ja tukkumyyjien olisi hyvä varautua etukäteen mahdollisiin ongelmiin, jotta ikäviltä yllätyksiltä jälkikäteen välttyisi.

Vähittäismyyjällekin voi verovastuu langeta, jos kukaan tuotteen aiemmassa myyntiketjussa ei ole veroja maksanut. Pienet valmistajat on rajattu veron ulkopuolelle, mutta jos vuoden lopussa raja ylittyy, joutuu veron maksamaan jälkikäteen koko vuoden määrästä. Tämän mak-

saa yritys omasta pussistaan, ellei ole varautunut siihen etukäteen.

Lainsäädännössä on myös lasku- ja kirjanpidolle edellytyk-

Minna Reijosella on vuosien kokemus valmisteverotuksesta.

Hän on entinen verotuspäällikkö, nykyisin yrittäjä. siä, jotka on syytä selvittää, ettei verotarkastuksissa jälkeenpäin tule epäselvyyksiä. Yrityksen on ikävä jälkeenpäin maksaa jälkiveroja tai virhemaksuja siitä, ettei ole ottanut asioista selvää tai on olettanut asian olevan selvä.

Jos epäselvyyksiä tulee, näyttö lankeaa yritykselle. Usein ei löydy näyttöä siitä, että asioista on yritetty ottaa selvää.

Muita uusia verovelvollisia valmisteverotuksessa on myös

mm. jäteverotuksen puolella.

Teollisuuden kaatopaikat tulivat veronalaisiksi vuoden alusta lukien. Energiaverotuskin uudistui vuoden alusta lähes kokonaan.

Polttoaineyhtiöille uudet tuotteet ja tuotenimikkeet tuovat alussa varmasti tulkintaongelmia, kuten käyttäjillekin on käynyt uuden etanolibensiinin kanssa.

Biopolttoöljy tuli uutena tuotteena verolliseksi vuoden alusta lukien. Pienvalmistajalta ei kuitenkaan edellytetä luvan hakemista toiminnalleen. Mm. teollisuudessa on hyvä huomioida myös se, mihin säännökset oikeuttavat käyttämään verotonta polttoainetta tai alemmin verotettua sähköä, milloin on mahdollista hakea veronpalautusta ja mitä veronpalautusmenettelyssä edellytetään.

Uutta on myös uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki, jonka perusteella voimalaitokset saavat tietyillä edellytyksillä tukea tuotetusta sähköstä.

Näihin kaikkiin uudistuksiin, paitsi sähköntuotannon tukeen, sovelletaan valmisteverotuslainsäädäntöä ja -käytäntöjä, jotka yrityksen on syytä etukäteen selvittää oman toimintansa lähtökohdat huomioiden.

kirje | Esko Haukkala, revisioneuvos, KHT emeritustilintarkastaja

Pahin esitys sitten toisen maailmansodan

H

etemäen työryhmän esityksen jälkeen herää kysymys, mitä pahaa perheyrittäjät ovat tehneet, kun heidät ehdotetaan verotuksessa näin kaltoin kohdeltaviksi. Kysymys kuulukin, notta haluaako työryhmä lopettaa pk-yritysten toiminnan Suomesta ja haluaako se, että täällä keskitytään jatkossa yksinomaan pörssiyhtiöihin.

Perheyhtiöiden osinkoverotuksen kaksinkertaistaminen vaikuttaa ensinnäkin siihen, että osingonjaot eivät olisi enää relevantteja toimintoja po. yrityksissä. Kun ansiotuloverotusta laskettaisiin nykyistä alemmas, perheyhtiön osakkaat nostaisivat tulonsa luonnollisesti palkkana eivätkä korkeasti verotettuina osinkoina.

Riittääkö motivaatio. Toi-

seksi on kysyttävä, kannattako Suo-messa edelleen toimia esim. perheyhtiönä ja riittääkö kansalaisilla enää motivaatiota uusien yritysten perustamiseen ja olemassa olevien yritysten pitämiseen. Onko järkevämpää etsiä yritykselle ostaja, mikäli ideat ovat myytävissä, joutuu moni yrittäjä kysymään.

Tarkoituksena näyttää olevan maksattaa ansiotulojen veronalennukset perheyrittäjien osinkojen verotuksen kiristyksellä.

Totuus on kuitenkin se, että yrittäjien osinkotulot tulisivat vähe-

nemään rajusti, jos Hetemäen työryhmän esitykset etenevät.

Toisaalta voi kysyä, onko kenenkään syytä kadehtia tätä nykyistä ja keskimäärin 14 000 euron yhteen kertaan verotettua osinkoa, josta veroa on jo maksettu 35,1 prosenttia eli 4 914 euroa ja perheyrityksen kannalta 9 086 euroa netto verojen jälkeen.

Huomattakoon samalla, että juuri perheyritykset ovat koko ajan lisänneet työvoimaa, mutta sitä vastoin pörssiyhtiöt ovat sitä vähentäneet ja siirtäneet toimintojaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi maamme rajojen ulkopuolelle.

nostettavaksi kaikissa veroluokissa 2 prosenttiyksikköä. Tämä vaikuttaa kotimaiseen ostovoimaan ja kotimaisilla markkinoilla toimivien yritysten kilpailukykyyn. Työryhmän toteamus, että eri kannat aiheuttavat kustan-

Nettovarallisuutta tarvitaan.

Esko haukkala on Suomen Yrittäjien verovaliokunnan jäsenen, EK:n Yritysvaltuuskunnan ja sen verotyöryhmän jäsen sekä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien verovaliokunnan puheenjohtaja.

Työ­ ryhmän mukaan nykyinen osinkoverotus ohjaa nettovaral­ li­ suuden kasvattamiseen. Mikäli yrityksen liikevaihto kasvaa, tarvitaan käyttöpääomaan enemmän varoja. Siten nettovarallisuus ei kasva siksi, että yrittäjä sitä kasvattaisi, vaan vain liiketoiminnan kautta. Sitä (nettovarallisuutta) tarvitaan puolestaan nyt taantuman aikana yrityksien pystyssä pitämiseen.

Moni yritys onkin välttynyt konkurssilta, vaikka liikevaihto on romahtanut ja yrityksen tulos muuttunut tappiolliseksi

Arvonlisäverotuksesta. Työ-

ryhmä ehdottaa arvonlisäveroa

tään, koska ruokailu tulisi nykyistä kalliimmaksi. Vientiyrityksiähän tämä korotus ei sen sijaan koske, koska vienti on arvonlisäverovapaata liiketoimintaa ja ne saavat kotimaisten yritysten maksamat verot takaisin. Se tietysti helpottaa kilpailukykyä vientiyrityksille, jotka ovat maallemme ja työllisyydelle erittäin tärkeitä.

Kilpailu Lapin matkailuyritysten kilpailukyvystä lisääntyy ja voi suuntautua alempien verotusten maihin.

Mietintö hyllyyn pölyttymään. Yrittäjien harras toive

nuksia verohallinnolle ja yrityksille, ei sen sijaan juurikaan pidä paikkaansa, koska ATK-järjestelmät sen työn tekevät ja verohallinto saa yrityksien maksamat verot tililleen ilman heidän työpanostaan.

Esityksellä pyritäänkin siihen, että maassa olisi vain yksi verokanta, 25 prosenttia, jolloin valtion verotulot kasvaisivat.

Toisaalta esim. ravintoloissa ruokailijat vähenisivät entises-

on, ettei tasavallan tuleva hallitus eikä eduskunta lähde tällaisten arvionvaraisten laskelmien perusteella antamaan yrittäjille niskalaukausta. Kun jo välimietinnön julkaisemisen jälkeen on yrittäjiä muuttanut ulkomaille jopa Kainuunkin korkeudelta, on viesti selvä: tämän työryhmän mietinnön voi jättää hyllyyn pölyttymään, koska meillä on nyt erittäin toimiva verojärjestelmä.

Jos Nokia yms. yhtiöt halutaan pitää Suomessa, alennettakoon pörssiyhtiöiden verotusta 22 prosenttiin, vaikka niiden Suomessa säilyminen onkin nykyoloissa epävarmaa, ja annetaan listaamattomien jatkaa nykyisellään 26 prosentin verolla ja säilytetään niiden osinkojen verotus ennallaan.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella.

Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

– Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille.

Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiaksmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.

05

N:o 2 • Helmikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

Jäsenkunta muuttuu – haasteisiin tullaan vastaamaan ••On hienoa, että järjestö näkee muutoksen tarpeen. Siinä tiivistetysti yrittäjäjärjestön aloittaman kehittämisohjelman saama vastaanotto helmikuun 2011 neuvottelupäivillä.

Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

S

oraääniä ei salissa kuulunut, kun paikallisyhdistysten ja toimialajärjestöjen puheenjohtajat käyttivät tyytyväisiä puheenvuoroja Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Rajaniemen esittelemästä järjestön kehittämisohjelmasta.

Otammeko aloitteen ja suuntaamme Suomen Yrittäjiä järjestönä 2010-luvulta eteenpäin, Petri Rajaniemi kysyi ja sanoi kyseessä olevan käyttöjärjestelmän päivittäminen 2010-luvulle. − Tarvitsemme uutta hyvää entisen lisäksi.

Esityksen tarkoituksena oli pikemminkin herättää kysymyksiä kuin tarjota vastauksia. − Paikallisyhdistykseen ja Suomen Yrittäjiin liittyminen ei ole yrittäjille itsestäänselvyys.

Tarjontaa ja kilpailua on kovin paljon niin verkossa kuin livenä.

Yrittäjäliike ei ole yksin ilmiön kanssa.

Yrittäjyys ja jäsenistö muuttuvat. SY:n haasteena on vas-

tata muuttuvan jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin ja näin turvata järjestön tulevaisuus ja elinvoimaisuus myös jatkossa.

Haasteena ovat muun muassa kasvualueet, joissa järjestäytymisaste on huomattavasti alhaisempi kuin muualla maassa.

Tänä päivänä 70- ja 80-luvuilla syntyneet perustavat suurimman osan aloittavista yrityksistä. Heidän saamisensa mukaan järjestötoimintaan on meille haaste, Rajaniemi linjaa.

Suomen Autokoululiiton toimitusjohtaja Kaija Savolainen tervehti kehittämissuunnitelmia tyytyväisenä ja kertoi haasteiden olevan heillä samat kuin Suomen Yrittäjissä. Tarvitsemme järjestöön uutta henkeä ja uutta verta, Savolainen sanoi. − Loistava esitys. Tämä antoi lähtökohdan lähteä puhumaan oman alueen yrittäjille, Helsingin Yrittäjien Töölön kaupunginosayhdistyksen tuore puheenjohtaja Tuula Styrman

Siru Vainion mukaan järjestön tehtäväksi jää enemmän ja enemmän edunvalvonta, eikä itse yrittäjiä välttämättä kiinnosta olla edunvalvontatyössä mukana. Juuri siksi halutaan kuulua järjestöön, että järjestö hoitaa sen puolen. Asko Piirainen nyökyttelee vieressä.

Yrittämisen juttu on vapaus, luovuus ja sallivuus.

Näiden pitää näkyä järjestön ilmeessä. Tärkeää on myös positiivisuus ja hyvä fiilis.

Siru Vainio

kommentoi Petri Rajaniemen esitystä.

Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen Sotkamosta on huomannut omassa järjestössään, että nuoret eivät

lup l a g ä j yrittä

enää liity järjestöön jäsenhankinnalla vaan selailevat järjestön nettisivuja ja ulostuloja tehden vasta sitten päätöksen mukaan lähtemisestä. − Järjestöstä antamallamme mielikuvalla on vaikutusta.

Uskon, että nuoret tietävät jo alastaan paljon enemmän, ovat käyneet enemmän kouluja kuin aiemmin ja ovat sen seurauksena hyvin kriittisiä etujärjestönkin suhteen.

Piirainen uskoo järjestön kehittämisohjelman olevan hyvin aiheellinen. − Nyt on viimeinen mahdollisuus alkaa muuttaa, koska tämä vaatii kärsivällisyyttä ja hyviä referenssejä.

Puheenjohtaja Mikko Simolinna summasi neuvottelupäivillä esityksen ja yleisöpuheenvuorojen viestin sanoen, että tässä meillä on vahva visio ja missio, josta on hyvä lähteä eteenpäin.

Yrittäjyyden moninaisuuden tulee näkyä. − Suomen Yrittä-

jien ilmeen pitää muuttua niin, että järjestön imagossa näkyy yrittämisen moninaisuus. On myös näytettävä, että kaikki yrittämisen muodot halutaan jouk-

koon mukaan, Kouvolan Yrittäjien puheenjohtaja Siru Vainio kuvailee. − Yrittämisen juttu on vapaus, luovuus ja sallivuus. Näiden pitää näkyä järjestön ilmeessä.

Tärkeää on myös positiivisuus ja hyvä fiilis.

Järjestön kehittämistyö on ennen kaikkea jäsenten kuuntelemista, Vainio ja Piirainen painottavat. Näin on tarkoitus myös edetä, Rajaniemi sanoo.

Keskustelun käyminen mahdollistetaan myös verkkotyökaluin ja järjestämällä tilaisuuksia.

Mutta erityisen tärkeää on nyt kuunnella niitä, jotka eivät ole vielä liittyneet jäseneksi, tai ovat jo eronneet järjestöstä. Mitä tarpeita heillä on? − Kenelläkään ei ole viisautta sanoa, että juuri näin se pitää olla seuraavalla viisivuotiskaudella, vaan eteenpäin pitäisi mennä kuuntelemalla jäseniä ja tarjoamalla toimintatapoja. Sitten katsotaan, mikä lähtee vetämään, Piirainen linjaa.

Vainio jatkaa, että uudenlaisen imagon saamisen ja ylläpitämisen pitää olla jatkuvaa työtä.

Eräs indikaatio yrittäjäjärjestön imusta ja vetovoimasta on Petri Rajaniemen mukaan Suomen Yrittäjien Facebook-sivujen suosio. Järjestöllä on palvelussa reilut 4 600 fania, mikä ylittää huimasti muiden etu- tai ammattiliittojen fanimäärän.

Toimitusjohtaja Jussi Järventaus korostaa kehittämisohjelman tarvetta. − Tämä on järjestön tulevaisuuden kannalta tärkeä hanke, jossa pidämme itsellämme aloitteen olla mukana määrittämässä suomalaista yrittäjyyttä myös tulevaisuudessa.

SY:n kehittämisohjelma käyntiin SY on käynnistänyt kehittämisohjelman vuosille 2011 – 2016.

Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ja löytää vastauksia siihen, miten tulevat yrittäjät ja tulevat jäsenet suhtautuvat yrittäjyyteen ja Suomen Yrittäjiin. Kevään aikana SY käynnistää kohderyhmätutkimuksen. Lisätietoja kehittämisohjelmasta antavat Jussi Järventaus ja Petri Rajaniemi.

Edunvalvontaa ja yhteisöllisyyttä Lotta Tammelin, teksti ja kuvat

1. Mikä innostaa työssäsi yrittäjäjärjestön puheenjohtajana?

2. Mikä puheenjohtajuudessa on haastavinta?

3. Suomen Yrittäjissä on käynnistynyt kehittämisohjelma, jossa esimerkiksi järjestön jäsenille suunnattuja palveluita kehitetään entistä monipuolisemmaksi. Mitä mieltä olet uudesta kehittämisohjelmasta? Onko se tarpeen?

Juhani Hyry

Tarja Hiitiö

Lohjan Yrittäjien puheenjohtaja

Valkeakosken Yrittäjien puheenjohtaja

1. Yrittäjien edunvalvonta innostaa minua.

Minulla on yrittäjyydestä pitkä kokemus ja olen nähnyt sen koko kirjon. Työhön vetää myös halu vaikuttaa asioihin niin, että jollakulla muulla yrittäminen olisi helpompaa. Haluan myös kannustaa kasvuun ja olla yrittäjien tukena.

1. Tilitoimistoyrittäjänä haluan ajaa yrittäjien etuja. Puheenjohtajuus on minusta rikkaus ja hyvä vastapaino työlle.

2. Yrittäjäjärjestöllä pitää olla oikeus olla räväkämpi. Meidän ei pidä hännystellä. Emme ole pystyneet mielestäni vaikuttamaan isoihin asioihin tarpeeksi. Pitäisi keskittyä isoimpiin asioihin, ei useaan pieneen.

3. On aina hyvä, että tehdään jotakin ja kehi-

tytään. Mielestäni kehitysohjelma voisi olla vieläkin räväkämpi. Vanhoja jo olemassa olevia jäseniä ei myöskään saa unohtaa.

2. Uutena puheenjohtajana on paljon työnsarkaa. Laivaa pitäisi kääntää niin, että järjestettäisiin lisää aktiivista toimintaa jäsenille.

Olen huomannut sen, että kaikessa järjestön tekemisessä historia tulee aina vastaan, eikä asioita saa välttämättä tehdyksi niin kuin haluaisi.

3. Ohjelma on hyvä ja olen monesta kehitys-

ajatuksesta samaa mieltä. Minua hämmästyttää se, etteivät yrittäjät arvosta itseään. Arvostus täytyy löytää sekä yrittäjien että järjestön keskuudesta. Kehitysohjelmassa on hyvä suunta.

Lauri Väärälä

Terhi Rantanen

Ranuan Yrittäjien puheenjohtaja

Naantalin Yrittäjien puheenjohtaja

1. Edunvalvonta ja yhteisöllisyys innostavat minua. Yrittäjien kanssa on mukava tehdä hommia. Paikallisyhdistyksen tärkein yhteistyökumppani on kunta, ja kunnan kanssa tehty yhteistyö vaikuttaa omaankin elämään. Siksi vaikuttaminen on tärkeää työtä.

1. Haluan vaikuttaa asioihin ja edistää edunvalvontaa omalla paikkakunnallani.

Puheenjohtajaksi lähdin, koska järjestö oli tuttu ennestään ja tunsin sen aatemaailman omakseni.

2. Haaste on se, miten jäsenet ja yritykset saa-

daan liikkeelle ja ihmiset kokouksiin. Ihmiset vetoavat nykyään liikaa hektiseen elämään ja kiireeseen. En minäkään varmaan kerkeäisi olla mukana, jos minua ei oikeasti kiinnostaisi nämä asiat.

3. Kehitysohjelma on erittäin hyvä. Maailma muuttuu, ja järjestön pitää muuttua myös. On syytä miettiä, miten se ryhmä, joka ei pidä yrittäjäjärjestöön kuulumista tärkeänä, saadaan mukaan toimintaan.

2. Yhdistyksen tunnettavammaksi tekeminen eli markkinointi on mielestäni haastavaa.

Uskon myös, että jäsenten on vaikea ymmärtää yrittäjäjärjestön kolmiportainen rakenne.

3. Kehittämisohjelmassa on mielestäni hyvä suunta, mutta asiaa pitää miettiä. Positiivista jäsenkehitystä pitää pyrkiä edistämään.

Seison kyllä esityksen takana.

06

N:o 2 • Helmikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

Verorahoilla kilpailu hiertää

ovat kiukuissaan kuntien ja kuntayhtymien lisääntyneestä aktiivisuudesta osallistua markkinoille, •jossa •SYonja LPY yksityistä tarjontaa.

LPY vastustaa HUS:n yksityissairaalahanketta

Jouko Lantto, teksti Leena Roskala, kuva

Y

rittäjien mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n suunnitelma perustaa yksityissairaala HYKSin Oy on esimerkki epäterveestä kehityksestä.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen mukaan po. sairaalan perustamisvalmisteluissa ei ole tuotu esiin mahdollisen HYKSin Oy:n toiminnan negatiivisia vaikutuksia suomalaiseen terveyspalvelujärjestelmään ja palvelujen saatavuuteen.

– LPY ja monet muut tahot ovat esittäneet, että HYKSin Oy vääristää alan kilpailua, kohdentaa tuotannontekijöitä väärin, on esimerkki eriarvoistavasta henkilöstöpolitiikasta, nostaa koko alan henkilöstökuluja sekä sekoittaa terveydenhuollon kaksi erillistä rahoitusjärjestelmää.

Partasen mukaan perustamisen seurauksena olisi myös se, että julkiselle sektorille kuuluvan hoitotakuun toteuttaminen vaikeutuisi, jonka lisäksi yksityissairaala julkisorganisaation sisällä toisi sinne eriarvoisuutta samalla tavalla kuin vuonna 2008 lopetettu erityismaksuluokkajärjestelmä.

Epätervettä kilpailua markkinoille. Ismo Partasen mukaan uusi sairaa-

layhtiö aiheuttaisi merkittäviä markkinoilla kilpailuvääristymiä, koska sen pääomistaja HUS-kuntayhtymä voisi tarjota sille perusteettomia etuja muihin vastaavia palveluja tuottaviin yrityksiin nähden.

– Näitä kilpailuetuja hyödyntämällä HYKSin Oy voi hinnoitella tuotteensa edellisemmin tai kilpailla työvoimasta paremmilla eduilla kuin alan yksityiset yritykset.

Vaikka HYKSin Oy maksaisi kaikki toiminnastaan aiheutuvat käyttökulut

esitetyssä muodossa.

LPY edellyttää, että asian merkittävästä ennakkotapausluonteesta johtuen mahdollisia päätöksiä pohditaan perusteellisen ja avoimen valmisteluprosessin jälkeen.

Ismo Partanen on Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja. täyskorvausperiaatteella, jää sille käytännössä ns. konkurssisuoja ja muita paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta investointeihinsa ja toimintansa kehittämiseen, Partanen kommentoi ja kysyy, onko toimintamalli yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustavaa elinkeino- ja talouspolitiikkaa, jota kunnat ja valtio haluavat?

– On myös kovin erikoista, että hoitojonojen kanssa kamppaileva sairaanhoitopiiri haalii uusia asiakasryhmiä

suojiinsa. On selvää, että mahdollisen HYKSin Oy:n asiakaskohderyhmään kuuluvat vakuutusyhtiöiden lähettämät sekä ulkomailta tulevat asiakkaat, jotka eivät varmasti tule hoitojonoista.

Suunnitelman

uuteen

arvioon.

HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on tehty kiireellä ja osittain väärään informaatioon perustuen, Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo

Partanen väittää. Koska kyseessä on merkittävä ennakkotapaus, on perusteltua vaatia, että suunnitelmat tehdään huolellisesti ja myös ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen, ennen kuin HUS:n hallinto tekee asiasta päätöksiä, hän jatkaa.

– Olisi myös korrektia ja hyvän hallintotavan mukaista, että asiasta kuultaisiin myös HUS:n omistajien sekä muidenkin merkittävien sidosryhmien kannanotot.

Kunnat ja kuntayhtymät toimivat eri tavalla Julkisen sektorin elinkeinotoiminnasta on keskusteltu Suomen EU-jäsenyydestä lähtien, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen toteaa. Esim. Kuntaliitto linjasi nykyiset kilpailupoliittiset näkemyksensä jo kesällä 2004.

– Silloin se katsoi, että kunnat voivat osallistua markkinoille tuottajina vain erityissä poikkeustapauksissa eli vain silloin, kun kyseisten palvelujen saatavuus sitä edellyttää.

Onkin outoa, että Kuntaliitto ei ole ottanut kantaa HUS:n yksityissairaalasuunnitelmaan.

Ismo Partasen mukaan HUS:n suunnitelmat liittyvät läheisesti kuntayhtymien lisääntyneeseen halukkuuteen

levittäytyä palvelumarkkinoille. Tämä suuntaus on jatkunut kiihtyvällä vauhdilla, vaikka peruskunnat eli kuntayhtymien omistajat ovat toimineet pääsääntöisesti toisella tavalla.

– Kunnat ovat ulkoistaneet palvelujen tuotantoa, lisänneet ostopalvelujen hyödyntämistä ja jopa myyneet omistamiaan toimintoja sekä omistuksiaan tuotannollisista yhtiöistä ja liikelaitoksista.

Kuntayhtymien aktiivisuus osallistua markkinoille liittynee paineeseen, jonka aiheuttaa kuntien tulorahoituksen lisäämistarve sekä kuntasektorin henkilöstön eläkkeiden turvaamiseen liittyvät haasteet, Ismo Partanen arvioi.

Raportti yhteiskunnallisesta yrityksestä valmistunut – SY ja EK varauksellisia

T

yö- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka on selvittänyt yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia, on luovuttanut raporttinsa. Siinä se mm. esittää, että yrittäjyyden mahdollisuuksien laajentamiseksi ja julkisen palvelutuotannon monipuolistamiseksi käynnistetään yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittäminen ja kevään 2011 eduskuntavaalien perusteella muodostettava hallitus käynnistää kehittämishankkeen jatkotoimenpiteiden valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi.

Työryhmän mukaan liiketoimintamalli on syytä määritellä erotukseksi yritysten yhteiskuntavastuun määritelmästä tai yleisestä hyväntekeväisyyden harjoittamista.

Ei julkista tukea. Työryhmän

mielestä yhteiskunnallisille yrityksille luotaville uusille tai erillisille tukijärjestelmille ei ole osoitettu tarvetta. Kaikki olemassa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös yhteiskunnallisten yritysten hyödynnettävissä, eikä yhteiskunnallisten yritysten toimintamalliin määritelmällisesti liity sellaisia piirteitä, jotka rajoittaisivat mahdollisuuksia nykyisten yritystukien myöntämiseen, työryhmä määrittää.

SY on osallistunut työryhmän toimintaan usean henkilön voimin. Työskentelyssään he ovat viestittäneet mm. sitä, että myös nykyiset yritysmuodot ja liiketoimintamallit soveltuvat kiistatta ja sellaisinaan toimimaan myös niissä julkisten palvelujen tuotantotarpeissa, joista työryhmän toimeksiannon yhteydessä on ollut kyse. Tärkein keino hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi on-

Emme pidä toivottavana, että normaali voittoa tuottava, kansalaisia työllistävä ja verotuloja yhteiskunnalle aikaansaava yritys saatettaisiin yleisessä mielipiteessä asettaa vähemmän arvostettuun asemaan kuin ”yhteiskunnallisen yrityksen” leiman saanut yritys.

SY ja EK kin saada kunnat hyödyntämään normaaleja yrityksiä nykyistä enemmän palvelujen toteuttamisessa, SY huomauttaa.

Uhkana epäselvyys julkisilla palvelumarkkinoilla. Suomen

Yrittäjät ja Elinkeinoelämän Keskusliitto ovat mm. arvioineet työryhmässä, että yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä julkisilla palvelumarkkinoilla toimivien yritysten roolista. Järjestöt kantavat erityistä huolta mahdollisen yhteiskunnallisen yrityksen brändin tai merkin turvin toimivan yritysmuodon tai liiketoimintamallin vaikutuksista kilpailuasetelmaan markkinoilla. Jonkin liiketoimintamallin asettaminen vaikkapa erityisellä merkillä suojattuun erityisasemaan ei voi olla vaikuttamatta kilpailuneutraliteettiin julkisia hankintoja koskevassa päätöksenteossa, SY ja EK sanovat.

Liiketoimintamallin määrittely. Yhteiskunnallisen yrityksen

yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrityksen toiminnan vaikuttimena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen.

Tämän saavuttamiseksi yritys käyttää voitostaan enemmän kuin puolet tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

Asiakas- ja yrityskentässä erottautumista samoin kuin toimintamallin tunnettuutta on perusteltua edistää yhteiskunnalliselle yrityksille myönnettävällä merkillä. Työryhmä ehdottaa, että merkin käyttöönotto- ja myöntämisprosessiin ja käytön valvontaan liittyvät yksityiskohdat valmistellaan jatkotyössä. Myöntämisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja osapuolia syrjimättömiä.

Määritelmää ja merkkiä koskeva jatkotyö ehdotetaan käynnistettäväksi välittömästi TEM:n asettamassa työryhmässä.

Yhteiskunnallinen yritys ei ole

yritystoiminnan juridinen muoto vaan liiketoimintamalli, jonka toiminnan tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. Yritys toimii ja menestyy markkinoilla ja sijoittaa pääosan voitostaan toimintansa kehittämiseen.

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN

PARAS YRITYS -KILPAILUUN VOITA YRITYKSESI LOGO HEIKKI KOVALAISEN AJOHAALARIIN

Ilmoittaudu mukaan kilpailuun osoitteessa www.fonecta.fi/heikki Yrittaja_sanomat_380x255_paikkakunnanparas.indd 1

17.2.20117 15.40

07

N:o 2 • Helmikuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

päättäjät yrittävät

Tehot irti

t ä v e k i Vaal 11 20

Kuka omistaa jätteen?

varmastikaan ole eri mieltä siitä, että kuntien palvelutuotantoa on jatkossa tehostettava.

•Yhdistelmä, •Kukaan eijossa menot kasvavat mutta tulopuoli ei kasva rinnalla, tekee tilanteesta lähivuosina haastavan.

J

U

ätelain uudistaminen herättää hämmennystä.

Porvarihallitus on säätämässä lakia, joka sorsii jätehuollon ympärille kehittyvää yksityistä yritystoimintaa. Samalla se antaa kunnalliselle jätehuollolle lähes monopoliaseman, ainakin etuotto-oikeuden.

Ei olekaan ihme, että yrittäjien edustajat ovat esittäneet hallituksen jätelakikaavailulle haisevan vastalauseensa. Lakiesityksestä laatii mietinnön ympäristövaliokunta, jolle yhteisen, lakihankkeelle poikkipuolisen lausunnon ovat esittäneet Suomen yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Ympäristöyritysten liitto, Suomen kiinteistöliitto ja Romukauppiaiden liitto.

••• Kiistan kohteena on yhdyskuntajäte, joka muodostaa vain vajaan neljä prosenttia kaikesta jätteestä. Vaikka se on prosentteina vähän, on jätteenmäärä tonneissa valtava.

Kuten hallituskin lakiesityksen perusteluissa toteaa, jätteiden hyödyntäminen aineena ja energiana ei ole edistynyt kuten olisi pitänyt.

Kaatopaikoille rahdataan edelleen suuria määriä biohajoavaa ja hyödyntämiskelpoista tavaraa. Järjestöt ovatkin huolissaan siitä, että lakiesityksellä kavennetaan jätehuollon kirjoa ja samalla vaikeutetaan kierrätyksen kehittämistä.

••• Jätettä voidaan hyödyntää energiataloudessa tai mieluummin kierrätettynä materiaalitalouden raaka-aineena. Jätteellä on siis myös arvoa, ja kysymys kuuluukin, kuka sen omistaa ja kuka sitä saa hyödyntää.

Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, Pentti Tiusanen ymmärtää alan yritysten tuskan. Huoli on hänen mielestään aiheellinen.

Vasemmistoliitolaista Tiusasta ei niinkään huoleta kunnan suosiminen sinänsä vaan kierrätyksen tulevaisuus. Kun kunnat keräävät jätteet, ne eivät mene kierrätykseen vaan suoraan polttouuniin, Tiusanen järkeilee.

Hän muistuttaa, että Suomessa on parhaillaan suunnitteilla merkittävä määrä jätteenpolttolaitoksia. Sai jätteen hyödynnettäväkseen kuka hyvänsä, Tiusanen toivoo, ettei polttamisesta tule pääsääntö vaan kierrätyksestä.

Valiokunnan varapuheenjohtaja arvelee hallituksen esityksen kuitenkin toteutuvan yrittäjäjärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Enemmistöhallituksilla on tapana viedä esityksensä läpi.

••• Peli ei ehkä kuitenkaan ole niin selvä kuin Tiusanen näyttää otaksuvan.

Tähän viittaavat lakiesitykseen annetut lausunnot.

Ympäristövaliokunta on pyytänyt mietintöä varten lausunnot talousvaliokunnalta ja hallintovaliokunnalta.

Kuten tavaksi on tullut, lausunto on pyydetty myös perustuslakivaliokunnalta, ihan vaan varmuuden vuoksi.

Etenkin talousvaliokunta on kuullut herkällä korvalla yrittäjien näkökohtia.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei kunnan järjestämisvastuu syrjäytä tai syrji yrityksiä jätehuoltopalvelujen tuottajina ja että asiakkaalla, siis jätteen tuottajalla, on oikeus kilpailuttaa yhdyskuntajäte.

Talousvaliokunta ehdottaa myös pykälämuutoksia, jotka toteuttavat nämä periaatteet. Valiokunnan mielestä lainsäädännön tulee kannustaa kehittämään kotimaisia uusia innovaatioita ja liiketoimintoja.

••• Talousvaliokunnan sosialidemokraattiset edustajat jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Oppositiopuolueen edustajat pitävät hallituksen esitystä parempana kuin valiokunnan tekemiä muutosesityksiä.

Hallintovaliokunnan lausunto oli yksimielinen ja myötäsukaisempi hallituksen lakiesitykselle.

••• Mietinnön valmistumisen ehdoton takaraja on 8. maaliskuuta, jotta se ehtii eduskunnan suuren salin päätettäväksi ennen vaalitaukoa.

Valiokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Marja Ekroos arvioi mietinnön valmistuvan viikkoa ennen takarajaa.

Silloin nähdään, minkä painoiseksi arvioidaan yrittäjäjärjestöjen sana tässä asiassa.

Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva

seissa kunnissa vannotaan yrittäjäystävällisyyden ja yrittäjälähtöisen päätöksenteon nimeen.

Yritysten merkitys kuntien taloudelle ja vetovoimaisuudelle tunnustetaan ja ymmärretään myös, minkä tyyppisiin yrityksiin uudet työpaikat syntyvät. Tunnustuksista ja ymmärryksestä huolimatta kuntien jokapäiväisestä toiminnasta yrityslähtöisyyttä on kuitenkin vaikea löytää.

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesosen mukaan tilanne on haastava mutta kuitenkin pienillä muutoksilla muokattavissa.

– Ensimmäinen asia on julkisen sektorin harjoittama ja yritysten kanssa kilpaileva elinkeinotoiminta. Yrittäjien näkökulmasta yhteisillä rahoilla markkinoilla operoiminen on äärimmäisen vaikeasti perusteltavissa oleva ilmiö, Pesonen ärähtää.

– Toinen merkittävä askel yrittäjälähtöisempään suuntaan olisi hankintakäytäntöjen vieminen nykyisestä, varsin volyymiorientoituneesta mallista, enemmän markkinoiden toimivuutta ja monimuotoisuutta sekä kokonaistaloudellisuutta huomioivaan suuntaan, pohtii Pesonen.

Esimerkiksi kuntapalveluissa ostopalvelujen kautta tehostaminen edellyttäisi toimivia palvelumarkkinoita ja nykyistä laajempaa yhteistyötä monimuotoisen yritysjoukon kanssa. Tästäkin huolimatta tuottajamarkkina keskittyy kilpailutus kerrallaan ja edellytykset toimivien palvelumarkkinoiden luomiselle heikkenevät.

Mitä sitten tuleva hallitus voi kuntapalveluiden tehostamisen eteen tehdä?

– Lainsäädäntöpuolella pystytään tekemään joitakin tarkennuksia, mutta paljon on kyse siitä, mihin suuntaan isossa kuvassa rakenteita viedään, mihin suuntaan asenneilmapiiri menee ja minkä tyyppiseen toimintaan valtio jatkossa kuntia kannustaa tai ohjaa, Pesonen pohtii.

Valuviat remontoitava. Seu-

raavalla hallituskaudella kuntalakiin on odotettavissa mittava remontti, jossa toivon mukaan tarkastellaan muun muassa kunnan lakisääteisiä tehtäviä.

– Nykyisellä vaalikaudella kuntalakiin on tehty jo osittaisia uudistuksia, kuten esimerkiksi kunnallisiin liikennelaitoksiin liittyvän säätelyn tarkentaminen.

Sekin tosin taitaa jäädä perusteellisesta valmistelusta huolimatta seuraavan eduskunnan vahvistettavaksi, Pesonen selventää.

Tulevalta hallitukselta Pesonen toivoisikin kuntalakiin selkeämpää määritelmää siitä, missä määrin julkisen sektorin on ylipäätään mielekästä toimia kilpailluilla markkinoilla. Pesonen itse uskoo, että kuntien roolin pitäisi tulevaisuudessa olla selkeästi järkevien elinkeinorakenteiden syntyä mahdollistava ja markkinoita kehittävä ja että tämä voisi tapahtua esimerkiksi elinkeino- ja hankintapolitiikan keinoin.

– Kuntien toimialasta pitää

Yrittäjien näkökulmasta yhteisillä rahoilla markkinoilla operoiminen on äärimmäisen vaikeasti perusteltavissa oleva ilmiö. Kuntien toimialasta pitää jatkossa rajata yksiselitteisesti pois kaikki sellainen elinkeinotoiminta, joka kilpailee yritysten kanssa, jyrähtää Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen.

Tyytymätön asiakas kantaa palvelusetelinsä toiselle tuottajalle.

Janne Pesonen

jatkossa rajata yksiselitteisesti pois kaikki sellainen elinkeinotoiminta, joka kilpailee yritysten kanssa, linjaa Pesonen.

Rakenteisiin suunniteltuja muutoksia Pesonen pitää ainakin osittain tervetulleina.

– Tärkeää uudistamisessa on se, että vaikka uudistamisen vauhti onkin joskus verkkainen, viedään kehitystä kuitenkin oikeaan ja kestävään suuntaan.

Nykyisilläkin rakenteilla olisi mahdollista toimia paljon tehokkaammin ja fiksummin. Kuntakentässä on kuitenkin taustalla vanhaa valuvikaa, joka vaatii kokonaisvaltaisempaa tarkastelua ja pohdintaa.

Paremmin, tehokkaammin.

Yksityisen sektorin hyödyntäminen nykyistä paremmin julkisessa palvelutuotannossa edellyttää toimivia markkinoita. Toimivat palvelumarkkinat puolestaan edellyttävät selkeää kysyntäasetelmaa ja jatkuvuutta. Myös monikanavainen rahoitusjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja tukee toimivan palvelumarkkinan kehittymistä. Niin ikään lähellä asiakasta, eli käytännössä kunnissa, oleva järjestämisvastuu voisi toimia jatkossakin.

– Nykyisen tyyppinen järjestämisvastuuajattelu julkisten palveluiden tuottamisessa voi olla hyvinkin järkevää säilyttää myös

jatkossa, mutta sillä tavalla, että järjestämis- ja tuottamisvastuu on nykyistä selkeämmin kirjoitettu auki ja toisistaan erilleen, Pesonen toivoo.

– Edelleen on jonkin verran tulkinnallista rajanvetoa siitä että, jos kunnalla on palveluiden järjestämisvastuu niin, pitääkö sen myös silloin tuottaa niitä itse, hän selvittää.

Pesosen mielestä asia on kuitenkin hyvin yksinkertainen.

– Kunnalla on kokonaisvastuu siitä, että lakisääteiset palvelut pystytään tarjoamaan riittävän laadukkaasti ja riittävällä saatavuudella kuntalaisille. Se miten palvelut tuotetaan, on kunnan itsensä ratkaistavissa.

– Suomen Yrittäjien arvio asiasta on se, että huomattavaa tehostamispotentiaalia olisi saatavilla, mikäli julkinen sektori nykyistä laajemmin, paremmin ja tehokkaammin osaisi hyödyntää yksityisen sektorin tuottajia. Toiston uhallakin sanon sen vielä: tämä kuitenkin edellyttää toimivia markkinoita, painottaa Pesonen.

Toimiva markkina. Lähes kaik-

ki kunnat operoivat palvelutuotannossaan jo ainakin jossakin määrin markkinarajapinnassa.

Pesosen huoli markkinoiden toimivuudesta on siis perusteltu.

Valitettavan usein järjestämisvastuulliselta ostajalta puuttuu kuitenkin kokonaisvaltainen näkemys ja osaaminen markkinoiden kehittämisestä sekä sen välttämättömyydestä. Kun kilpailuolosuhteet eivät ole reilut ja tasapuoliset, ei se ole ostajankaan edun mukaista.

– Yksi Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteista onkin, että julkisen sektorin ostaja olisi

Hinta vs. laatu Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen toivoo, että seuraavalla vaalikaudella julkisen sektorin hankintatoimi otettaisiin kriittisen suurennuslasin alle.

– Hankintalaki on mikä on. Itse uskon siihen, että nykyinenkin hankintalaki mahdollistaisi fiksujen hankintojen tekemisen. Liiallinen varovaisuus ja suomalainen tapa tulkita hankintalakia, on kuitenkin johtanut siihen, että sitä ei ole opittu käyttämään niin hyvänä työkaluna kuin mikä olisi mahdollista.

– Julkisten hankintojen osalta olisi paljon kehitettävää. Esitänkin, että hallitus laatisi julkisia hankintoja koskevan kehittämisohjelman. Ideana olisi se, että aina kun ostetaan, huomioitaisiin, että ostajalla on suhteellisen suuri vastuu markkinan toimivuudesta ja kehittymisestä, Pesonen

ehdottaa.

Häntä myös harmittaa, että Suomessa julkisen puolen ostoja tekevät tahot ovat jumiutuneita ajatukseen, että jos ostetaan kerralla enemmän, saadaan se samalla halvemmalla.

– Jos kilpailutetaan liian isoja kokonaisuuksia ja saadaan esimerkiksi muutama hassu tarjous, niin eihän se ole ollut onnistunut kilpailutus, Pesonen lataa.

Aiemmin nyrkkisääntönä oli, että kilpailutuksia tehdessä pitäisi saada vähintään neljä tai viisi tarjousta, jotta prosessia voitaisiin pitää onnistuneena. Nyt säännöt ovat kuitenkin unohtuneet.

– Meillä ei monestikaan osata painottaa laatua. Aivan liian usein mennään pelkän yksikköhinnan perusteella, elinkeinoasioiden päällikkö harmittelee.

jatkossa kilpailutuksia tehdessään velvoitettu huomioimaan aina markkinoiden toimivuuden.

– Käytännön kilpailuttamisessa on ollut paljon ongelmia.

Enkä minäkään väitä, että tilanne muuttuisi paremmaksi vain sormia napsauttamalla. Väitän kuitenkin, että se on mahdollista, jos vain tahtoa ja ymmärtämystä asialle löytyy.

Kannustusta palveluseteliin. Suomen Yrittäjien elin-

keinoasioiden päällikkö Janne Pesosen mukaan kuntia pitää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä kannustaa nykyistä huomattavasti laajempaan palveluseteleiden käyttöön. Puolitoista vuotta sitten voimaan tullut laki palvelusetelistä sosiaali- ja terveyspalveluissa teki setelistä huomattavasti käytännöllisemmän ja potentiaalisemman vaihtoehdon kuin mitä se aiemmin oli.

– Edunvalvonnallisesti tarkasteltuna palveluseteleiden käyttöönotto on edennyt liian hitaasti. Jos kuitenkin ajatellaan, miten nihkeästi kunnissa on ylipäätään mahdollista saada uudistuksia aikaan, niin siihen nähden palveluseteli on otettu jopa yllättävänkin hyvin vastaan.

– Nyt olemme siinä vaiheessa, että palvelusetelijärjestelmiä rakennetaan hyvin aktiivisesti erikokoisissa kunnissa, eri puolilla maata ja erilaisiin palveluihin.

Määrällisesti kuntia tai kaupunkeja ei ole paljon, mutta kiinnostus on kova. Toivomme seuraavalta hallitukselta kannustavaa otetta palvelusetelien nykyistä laajempaan käyttöönottoon.

Palveluseteli on selvästi Pesosen lempilapsi, ja hän kutsuukin järjestelmää fantastiseksi.

– Se on oikein toteutettuna ylivertainen esimerkiksi suhteessa siihen toiseen vaihtoehtoon, jossa kunta isoina kokonaisuuksina kilpailuttaa palveluita, hän huomauttaa.

Palveluseteliä käyttävä asiakas valitsee itse palveluntuottajansa. Jo se, että kysyntää hajautetaan asiakkaille, mahdollistaa Pesosen mielestä markkinoiden paremman toimimisen.

– Lisäksi moni sosiaali- ja terveyspalvelualan yrittäjä on melko kypsä siihen, että liiketoiminnan fokus on liiaksi kiinni kuntien hankintaviranomaisten kanssa seurustelussa. Päähuomion pitäisi olla siinä, että asiakas saa laadukasta palvelua kustannustehokkaasti ja silloin kun sitä tarvitsee. Uskon, että jos palvelusetelit lyövät itsensä kunnolla läpi, tulevat laatuorientoituneisuus, kustannustietoisuus ja palvelukonseptien kehittäminen kehittymään roimasti.

– Jos asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän kantaa palvelusetelinsä toiselle tuottajalle. On vaikea kuvitella tämän parempaa kontrollia siihen, että palvelu pysyy hyvänä ja kustannukset kurissa, Pesonen summaa.

08

N:o 2 • Helmikuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Talous

Yrittäjyyteen luotetaan kasvun moottorina

E

U hakee päättäväisesti uuden nousun eväitä. Yrittäjyyden merkitys kasvun moottorina ja työllisyyden lähteenä on kirkastunut päättäjille. EU:n kasvustrategiassa ”Eurooppa 2020” yrittäjyydellä on keskeinen rooli. Kasvustrategiaa toteuttavissa niin sanotuissa lippulaivahankkeissa yrittäjyyden edistäminen saa uusia konkreettisia muotoja. Sisämarkkinoiden tehostamispaketin valmistelu, Small Business Actin päivitys ja palveludirektiivin arviointi ovat kaikki tärkeitä yrittäjyyshankkeita. Komissiolta on odotettu käytännön esityksiä, nyt niitä on saatu esiin.

•••

Tässä lehdessä kerrotaan sisämarkkinoiden tehostamispaketista (Single Market Act). Komission aloite on parhaillaan kuulemisen kohteena. Myös Suomen Yrittäjät antaa siitä lausuntonsa. Olemme esittämässä prioriteettihankkeiksi niitä komission ehdotuksia, jotka edistävät yrittäjyyttä laajimmin ja tehokkaimmin.

Täysin tyytyväisiä emme komission pakettiin ole. Siinä muun muassa ehdotetaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan tukemista tavalla, joka löisi korvalle normaalia yritystoimintaa. Yrittäjyyden yleisten edellytysten vahvistaminen toimii tehokkaimmin kansalaisten ja veronmaksajien eduksi. Uusia – tuettuja ja etuoikeutettuja – yritystoiminnan luokkia ei tarvita.

Eurooppalaisten yrittäjäjärjestöjen katto-organisaation UEAPME:n pääsihteeri Andrea Benassi luonnehti komission aloitetta nasevasti. Hän totesi, että tarvitaan ”pk-yritysten sisämarkkinapaketti”. Nimenomaan pk-yritykset kaipaavat uusia keinoja, joilla ne pääsevät osallisiksi 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoista. Tähän asti pk-yritykset ovat kyllä noudattaneet sisämarkkinasääntelyn velvoitteita, mutta suurimmat hyödyt ovat menneet toisiin osoitteisiin.

•••

Small Business Act hyväksyttiin vuonna 2008. Nyt tuloksia on arvioitu ja uusia aloitteita on esitetty. Komission esitykset ovat oikeansuuntaisia. Niiden suurin merkitys on yleisen asenteen muokkaamisessa. Yhtään yksittäistä hanketta, joka muuttaisi yrittäjyyden toimintaympäristön kerralla paremmaksi, ei ole mahdollista nimetä.

Suomi on ollut monessa suhteessa esimerkillinen yrittäjyyden edistäjä.

Silti uudistettu Small Business Act tarjoaa paljon hyviä ideoita myös kotimaisille politiikantekijöille. Esimerkkinä voi mainita julkiset hankinnat. Niitä pitäisi komission mielestä ohjata jäsenmaissa pk-yritysmyönteisemmin.

Kaikki hyvät aloitteet tuleekin toteuttaa viipymättä. Kisa parhaasta toimintaympäristöstä ei hellitä. Sitä ei ole varaa hävitä.

Kun esimmäiset arviot tuloksista on saatu, on jotenkin valju olo.

••• Palveludirektiivin täytäntöönpanotilanne on ollut Euroopan parlamentin arvioitavana. Direktiivin valmistelu aiheutti suuren poliittisen kohun pari vuotta sitten. Nyt kun ensimmäiset arviot tuloksista on saatu, on jotenkin valju olo. Jäsenmaat ovat olleet hitaita ja passiivisia, läheskään kaikkia direktiivin edellyttämiä muutoksia ei ole tehty eikä viranomaispalveluita järjestetty. Tästä ovat kärsineet sellaiset yritykset, joiden oman maan järjestelmät ovat jo aiemmin tarjonneet ulkomaisille tulijoille hyvät toimintaedellytykset.

On Suomen ja suomalaisten yrittäjien etu, että palveludirektiivi pannaan nopeasti täytäntöön kaikissa EU-maissa.

Arjen piristykseksi: Auton navigaattori osaa yllättää. Olimme menossa teini-ikäisen tyttäremme, hänen serkkunsa ja serkun poikaystävän kanssa katsomaan Atomiumia.

Atomium on niin hauskalla tavalla jamesbond-tyyppinen nähtävyys, että raahaan vieraat sinne vaikka väkisin.

Tällä kertaa monumenttia jännittävämmän elämyksen tarjosi navigaattori.

Yhdessä risteyksessä käännyin sen käskystä jälleen oikealle, vaikka oma karttatuntemukseni olisi ohjannut suoraan. Mutta kas, olimmekin ajaneet punaisten lyhtyjen alueelle. Ikkunat olivat täynnä paljon Atomiumia elävämpiä nähtävyyksiä. Hämmennyksen hellitettyä meillä oli oikein hauskaa.

Lisää tällaista, navigaattori!

Järjestöjen palvelutuotannolle mietiskeltiin verohelpotuksia Oikeusministeriö on teettänyt seitsemän muun ministeriön kanssa selvityksen kansalaisjärjestöjen taloudellisen aseman parantamisesta.

Kansalaisjärjestöjen ilmoitetaan tuottavan yhteiskunnallista hyötyä esimerkiksi täydentämällä julkista palvelutuotantoa.

Selvityksellä haetaan ratkaisuja mm. valtionhallinnon avustuskäytäntöjen ongelmiin.

Selvityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin niin sanottua julkisen palvelun velvoitetta niille aloille, joilla palveluntarjoajia ei ole. Tällainen olisi esimerkiksi päihdekuntoutus haja-asutusalueilla.

Julkisen palvelun velvoite merkitsee, että yhteiskunnan on huolehdittava palvelun saatavuudesta.

Verohelpotuksia järjestöille. Palvelujen tuottamista voi-

taisiin helpottaa yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallilla. Sen avulla järjestöt tuottaisivat palveluja esimerkiksi syrjäseutujen ja taantuvien alueiden asukkaille. Mahdollinen voitto käytettäisiin näiden palvelujen kehittämiseen ja yleishyödylliseen toimintaan.

Ehdotuksen mukaan yhteiskunnallisen yrityksen malli tulisi sisällyttää seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Järjestöjen asemaa tulisi selvityksen mukaan parantaa myös verohelpotuksilla. Olisi tärkeää varmistaa yleishyödyllisen kansalaistoiminnan verovapaus sekä selvittää järjestöille tehtyjen lahjoitusten

isuus. a l i t n to Maksuä hyväksesi!

Käyt

verovähennysoikeutta.

Osa kansalaisjärjestöille suunnatusta rahoituksesta tulisi varata järjestörajat ylittäviin kehitysohjelmiin, joiden tavoitteet määriteltäisiin valtion ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä. Näin voitaisiin huolehtia myös erilaisia avustuksia vaille jäävien ryhmien äänen kuulumisesta ja niiden osallisuuden vahvistamisesta.

Valtakunnallisten keskusjärjestöjen ja neuvontajärjestöjen oheen ehdotetaan alueellisia neuvontakeskuksia. Niistä pienetkin järjestöt saisivat koulutusta sekä neuvoja rahoituksen hakemiseen.

Selvityksen ovat laatineet filosofian tohtori Aaro Harju ja yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä.

Suhdanneodotukset tasaantuneet vuoden aikana

••Investointien nousu seuraa viiveellä yleisen taloustilanteen kohenemista.

Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan.

Jouko Lantto, teksti

S

uomalaisten pk-yritysten odotukset suhdanteiden ja oman liiketoiminnan kehityksestä ovat tasaantuneet viime vuoden jyrkän nousun jälkeen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä toteaa. Suhdanneodotusten saldoluku on nyt +34, mikä on 6 yksikköä alempi kuin viime syksyn Pk-yritysbarometrissa.

Ekonomisti Petri Malisen mukaan yrittäjät arvioivat alkaneen vuoden olevan liiketoiminnalle suhteellisen hyvän mutta talouskasvun ei uskota enää kiihtyvän.

– Selvin osoitus yritysten luottamuksesta on liikevaihtoodotusten melko korkea saldoluku +43. Vahvimmat liikevaihto-odotukset ovat vähintään 50 henkeä työllistävillä yrityksillä.

Niillä saldoluku on erittäin korkea +70.

Teollisuuden tilauskannan kasvu näkyy puolestaan pk-yritysten vientiodotuksissa, joita kuvaava saldoluku nousi 3 yksiköllä tasolle +34, Malinen raportoi.

– Teollisuuden pk-yrityksistä 45 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan. Sen sijaan vientiä harjoittavien yritysten joukko ei ole laajentunut.

Investoinneissa ei nopeaa nousua. Varovaisuus inves-

toinneissa jatkuu, Petri Malinen sanoo. Hänen mukaansa on kuitenkin luonnollista, että investointien nousu seuraa viiveellä yleisen taloustilanteen kohenemista.

– Pk-yritysten arviot investointiensa kehityksestä ovat silti

Petri Malinen

vieläkin selvästi heikommat kuin yleiset liiketoimintaodotukset.

Investointiodotusten saldoluku aleni viime syksystä kahdella yksiköllä lukemaan +5, joka on vain puolet pitkän ajan keskiarvosta. Vain suurimmissa pkyrityksissä investointiodotukset ovat kohtuullisen positiiviset, Malinen toteaa.

Investointeja jarruttelevat käyttämätön kapasiteetti ja kesken oleva kannattavuuden palauttaminen. Myös tuotanto-

kustannusten ja palkkojen nousu voi vaikuttaa investointihalukkuuteen. Pk-yritysten arviot lopputuotteiden ja palkkojen noususta ovat parantuneet viime syksystä kaikilla toimialoilla.

Kannustava verotus tärkeintä talouspolitiikassa. Talous-

kriisin pitkän varjon väistyminen heijastuu maksuvaikeuksien asteittaisena vähenemisenä, kevään pk-barometri viestittää.

Sen mukaan maksuvaikeuksia kokeneiden osuus on pienentynyt viime syksyn barometristä neljällä prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin, Malinen laskee.

– Edelleen ollaan kaukana normaalitilanteesta, jossa maksuvaikeuksia on vain muutamalla prosentilla yrityksistä. Tilanne

on kuitenkin selvästi parantunut viime vuodesta kaikilla toimialoilla.

Suhdanteiden ja yritysten maksuvalmiuden paraneminen näkyy myös siinä, että aiempaa harvempi yritys on joutunut sopeuttamaan toimintaansa talouden nopeasti vaihdelleen tilan takia.

Lähivuosien tärkeimmäksi talouspolitiikan tavoitteeksi pkyritykset nimeävät yrittämiseen ja työntekoon kannustavan verotuksen. Yli puolet barometriin vastanneista yrityksistä pitää tätä kaikkein tärkeimpänä tavoitteena. Myös julkisen velan kasvun pysäyttämisen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisen tulisi yrittäjien mielestä nousta korkealle talouspolitiikan tavoitelistassa.

Suhdannenäkymät tasaantuneet: 1/11 saldoluku +34 60 40 20 0 -20 -40 -60

I/90 I/91 I/92 I/93 I/94 I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2011

Pk-yritysten rahoituskysyntä vaisua Talouden viimeaikainen elpyminen ei ole vielä lisännyt pk-yritysten halukkuutta investointeihin ja ulkoisen rahoituksen hankintaan, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

– Pk-yritysten investointisuunnitelmat ovat yllättävän varovaiset, mikä heijastuu rahoituskysyntään. Lisäksi yritysten maksuvalmiustilanne on kohentunut viime aikoina ja selittänee osaltaan rahoituskysynnän vähyyttä.

Pauli Heikkilän mukaan pk-yritysten rahoitussuunnitelmat ovat pysyneet viimeiset 12 kuukautta melko vakaina.

– Tärkeimpänä ulkoisen rahoituksen käyttökohteena on pysynyt käyttöpääoma.

Toiseksi tärkein kohde ovat koneiden ja

laitteiden laajennusinvestoinnit, joita suunnittelee 18 prosenttia rahoitusta hakevista yrityksistä.

Pk-yritysten kiinnostus korvausinvestointeihin ja rakennushankkeisiin ei sen sijaan ole juurikaan lisääntynyt, Heikkilä sanoo.

Myös rahoituksen hankinta yrityskauppoihin ja omistusjärjestelyihin näyttää pysyvän vähäisenä.

Suhdannerahoitus kiinnostaa kasvuhakuisia. Finnveran, TEM:n ja SY:n PK-

yritysbarometrin mukaan suhdannerahoituksen kysyntänäkymät ovat samankaltaiset kuin viime syksynä, Pauli Heikkilä sanoo.

– Ulkoista rahoitusta suunnittelevista yrityksistä 27 prosenttia aikoo hakea joko Finnveran suhdannelainaa tai -takausta.

Suhdannerahoitus kiinnostaa nyt aiempaa enemmän pieniä ja voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä.

Finnvera voi myöntää suhdannerahoitusta vielä tämän vuoden loppuun saakka.

Rahoituksen ehtoja muutettiin helmikuun alussa entistä joustavammiksi: suhdannelainan ja -takauksen enimmäisaika on nyt 10 vuotta aiemman kuuden vuoden sijasta.

Toivomme, että pidempi takaisinmaksuaika rohkaisee yrityksiä pitkäkestoisiin investointeihin, joiden tarve Suomessa on ilmeinen sekä talouden kehityksen että työllisyyden näkökulmista, Heikkilä painottaa.

juhana vartiainen:

Huomio työnteon kannustavuuteen Unohdetaan kysynnän kasvattaminen. Osallistumisas-

Riikka Koskenranta, teksti Jouko Lantto, kuva

Yhdestä asiasta Suomessa vallitsee yhteisymmärrys läpi puoluekentän. Se on ikääntyminen ja siitä seuraava julkistalouden kriisi. Työn tuottavuuden muutos ei ratkaise ongelmaa, koska julkisten palveluiden hinta nousee sen mukana. Näin sanoi Konjunkturinstitutetin, Ruotsin suhdanneinstituutin, tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen SY:n neuvottelupäivillä antaessaan eväitä Suomen hallitusohjelmaan. − Työn tarjonnan, ja erityisesti osallistumisasteen nostamisen, tulisi olla etusijalla tulonsiirtoja veropolitiikassa.

Hänen mukaansa talouden resurssien lisäämisessä tär-

Osallistumisasteeseen vaikuttaminen edellyttää työnteon kannustinten muutoksia, Juhana Vartiainen korostaa. keimmät keinot ovat osallistumisasteeseen vaikuttaminen ja rakenteellisen työttömyyden taittaminen.

− Kaikkein parasta on nostaa julkispalvelujen tuottavuutta, mutta se on vaikeaa.

teeseen vaikuttaminen edellyttää työnteon kannustinten muutoksia, Vartiainen korosti. − Kysynnän kasvattaminen on suhdannepolitiikkaa, eikä se lisää työpaikkoja pysyvästi.

Kysynnän lisääminen ei sovi kehittyneeseen markkinatilanteeseen. Kysynnän lisääminen jollain alueella on pois joltain muulta alueelta, eikä talous toimi näin.

Juhana Vartiainen neuvoo lisäämään työllisyyttä pysyvästi muun muassa keventämällä työn verotusta, nostamalla eläkeikää, tiukentamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa sekä edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.

SKAL vaatii hallitukselta lisää ruutia EU-toimintaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL vaatii muutosta kuljetuselinkeinoa koskevaan EU-päätöksentekoon. Uuden hallitusohjelman myötä Suomen tulee omaksua aktiivisempi rooli.

SKALin mukaan EU:ssa tarvitaan maanteiden tavaraliikennettä edistäviä säädöksiä, joissa reuna-alueiden erityisolosuhteet huomioidaan.

Huonoja esimerkkejä liiasta harmonisoinnista ovat kuljetusyrittäjyyttä kahlitseva työaikadirektiivi sekä pyrkimykset kajota jäsenmaiden oikeuteen päättää itsenäisesti ajoneuvojen mitoista ja painoista.

Uuden hallituksen on tutustuttava ratkaisuvaihtoehtoihin perusteellisesti, ja vuoropuhelun sidosryhmien kanssa pitää olla tiivistä. Suomen tulisi myös varhentaa eduskunnan kannanmuodostusta asioiden valmisteluvaiheessa.

Suomalainen kuljetuselinkeino tarvitsee vahvaa EU-edunvalvontaa. SKAL:n verkottunut edunvalvonta tuo Suomen tarpeet ja erityispiirteet logistiikkaa ja kuljetuksia koskevassa päätöksenteossa väkevästi esiin, SKAL lausuu.

Keskustan yrittäjät: Kotimaisia tuotteita tarjolle Vähittäiskaupassa kaupalliset ketjut eivät ota myyntiin kotimaisia tuotteita entiseen tapaan, keskustan yrittäjät kommentoivat. Sen sijaan kauppojen hyllyjä on alettu täyttää ulkomaisilla tuotteilla.

Keskustayrittäjät korostavat, että kaupoissa tulisi olla aina tarjolla myös kotimainen vaihtoehto.

Elintarvikkeissa on kotimaisia tuotteita useimmiten hyvin tarjolla, vaikka sielläkin on tuontituotteiden osuus kasvanut voimakkaasti, keskusta sanoo. Erilaisten tarvikkeiden ja työkalujen tilanne on kuitenkin huolestuttava. Niitä valmistavat yritykset ovat jopa valittaneet, että on helpompi myydä tarvikkeita ulkomaille kuin kaupan kotimaan ketjuihin, keskustan yrittäjäasiain neuvottelukunta toteaa.

Suhdannerahoituksen takaisinmaksuaikaa pidennetty Finnvera voi myöntää yrityksille suhdannerahoitusta vielä tämän vuoden loppuun saakka.

Suhdannerahoituksen ehtoja on muutettu joustavammiksi niin, että se sopii paremmin investointien ja kasvun vaatimaan käyttöpääoman rahoitukseen. Finnveran suhdannelainan ja -takauksen ehtoja on muutettu siten, että laina- ja takausaika on pidennetty 10 vuoteen aiemman kuuden vuoden sijasta. Lyhin laina- ja takausaika on kaksi vuotta.

Finnveran suhdannerahoitus otettiin käyttöön 6.3.2009 rahoitus- ja talouskriisin ollessa pahimmillaan.

Isännöintiin luotetaan Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus kertoo, että isännöintiyrityksiä pidetään luotettavina, ammattitaitoisina ja vastuullisina.

Eniten hallitukset kehuvat isännöitsijöiden talousasioiden osaamista. Asiakaspalveluun ja teknisiin asioihin hallitukset toivovat enemmän osaamista. Isännöintiliiton tutkimus tehtiin marrasjoulukuussa, jolloin isännöintiyrityksiä kohtaan esitettiin rahastusväitteitä. Joidenkin tahojen lietsomat mielikuvat rahastusongelmista eivät kuvasta todellisuutta, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä toteaa.

09

N:o 2 • Helmikuu 2011

Verotus verohallinnon pääjohtaja:

Verotilin ongelmien korjaaminen vaatii myös lakimuutoksia

V

Katso-valtuutuksia on vanhentunut. Verotilin käyttö vaatii vahvaa tunnistautumista. Kun henkilö toimii verotilipalvelussa yrityksen tai yhteisön puolesta, palveluun kirjaudutaan Katso-tunnisteella.

Onko tähän mennessä jo nähtävissä, mille tahoille verotili on tuottanut hyötyä tai tulee varmuudella tuottamaan?

set. Suomessa ulkomaalaispalautusjärjestelmä toimii, mutta joissakin EU-maissa sähköisen järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt ja palautukset ovat viivästyneet. Siksi EU:ssa ja Suomessa on säädetty, että vuoden 2009 palautushakemuksen voi antaa maaliskuun 2011 loppuun asti.

Harri Auramo, teksti Lotta Tammelin, kuva

erotilin käyttöönotossa on ilmennyt lukuisia väärinymmärryksiä, eikä niitä ole sattunut pelkästään asiakkaille. Myös verohallinnossa olisi kaivattu osaamista huomattavasti enemmän.

Näin sanoo Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen vuoden 2010 alussa voimaan tulleesta veronmaksun menettelymuutoksesta. Laitinen jatkaa, että edelleenkin verotilissä ilmenee pikkuvirheitä. Asiakkaille sattuu vielä paljon sellaista, että ei käytetä asiakaskohtaista viitenumeroa tai maksetaan väärillä tilinumeroilla, jolloin rahat ohjautuvat vääriin paikkoihin.

– Erityisesti ilmoittamisessa esiintyy epätarkkuuksia: ilmoitetaan väärille kohdekausille tai kahteen kertaan ja korjauksissa tehdään virheitä – näin saadaan tilit sotkuun, pääjohtaja harmittelee.

Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivillä puhunut Mirjami Laitinen puuttui myös myöhästymismaksuun, joka määrätään veronmaksajalle verotilin mukaisen ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyömisestä.

– Tämän maksun määrääminen on meille mitä haastavin velvollisuus, mutta veronmaksajien ilmoittamisvelvollisuus on siinä mielessä tärkeä, että sen perusteella jaetaan rahat veronsaajille. Siksi se on niin kovasti sanktioitu kuin on, Laitinen selvitti.

Veronsaajia ovat valtio, kunnat, seurakunnat ja Kela. Ennen verotiliä asiakkaat maksoivat rahat ”korvamerkittyinä” veronsaajille, jolloin ne menivät lähes suoraan veronsaajien tileille. Verotili poisti maksumenettelystä ns. korvamerkityn rahan.

Mirjami Laitisen mukaan muutos aikaisempaan menettelyyn on aiheuttanut asiakkaiden keskuudessa ärtymystä silläkin tavalla, että kun asiakas on huomannut jälkeenpäin virheen ilmoittamisessa ja omaehtoisesti sen korjannut, hän on silti saanut maksaakseen myöhästymismaksun.

– Ymmärrän, että asiakas ei sitten mielellään ryhdy korjailemaan virhettään. Mutta väittäisin, että se kuitenkin pitkässä juoksussa kannattaa tehdä. Kun virheet tarkastuksissa huomataan, niin siitä seuraa vielä helposti lisäseuraamuksia kuten mahdollisesti veronkorotukset.

Ovatko verotilin hyödyt jo näkyvissä?

••Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen vastaa.

Kausiveroilmoitukset muuttuivat. Uusi kausiveroilmoitus 2011 on

Verohallinnon työmäärä on merkittävästi vähenemässä ja siten myös kustannukset, jotka veronmaksajat viime kädessä maksavat, Mirjami Laitinen sanoo.

– Katso-tunniste vaatii kyseisen yrityksen antaman valtuutuksen. Vuodenvaihteessa kiinnitimme huomiota siihen, että tunnisteiden valtuutuksia oli vanhentunut. Sitähän verohallinto ei voi vahtia, että millä tavalla yritykset ovat valtuuttaneet heidän puolestaan jonkun toimimaan. Tämä pitäisi yritysten tarkistaa, ja ohjeita löytyy verotilin Katso-osasta, Mirjami Laitinen neuvoi.

Verohallinto on tähän asti lähettänyt kaikille verotiliasiakkaille paperisen tiliotteen postitse. Tästä käytännöstä luovutaan toukokuussa 2011, jonka jälkeen tiliote on nähtävissä verkossa Verotili-palvelussa.

– Jos asiakas kuitenkin edelleen tarvitsee paperisen tiliotteen, sen saa kun ilmoittaa Verotili-palveluun tai soittaa verotilin neuvontanumeroon.

Asiakkaat voivat siis kertoa verotilipalvelussa tai puhelimitse, jos eivät luopumista halua, Laitinen kertoi.

Negatiivisen arvonlisäveron ongelmia. Pääjohtaja Laitinen kertoi,

että verotilissä on edelleen ongelmia negatiivisen arvonlisäveron suhteen, mikä vaatii korjausta lainsäädäntöön.

Arvonlisävero esimerkiksi palautuu joko liian nopeasti tai sitten liian hitaasti. Yksi keino pitää verotilillä

Verotilin ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti on sanktioitu myöhästymismaksulla, koska ilmoitusten perusteella rahat jaetaan eteenpäin veronsaajille.

rahaa on saldorajan ilmoittaminen verkkopalvelussa, jolloin vältytään edestakaiselta rahavirralta.

– Arvonlisäveropalautuksen hidas käsittely on usein kiusallinen siksi, että se vie verotilin herkästi miinukselle. Käsittelyn aikana sitä miinusta ei tarvitse mennä maksamaan heti.

Verohallinnosta tulee erikseen ilmoitus, jos negatiivista alvia ei hyväksytä, ja vasta sitten on se maksun paikka.

Verotilillä näkyy jokainen tapahtuma, ja siihen reagoidaan välillä ehkä turhankin herkästi.

– On kysytty, että kun verotili on plussalla, niin meneekö verotilille maksuunpantujakin veroja. No ei, mutta niitä voidaan kuitata, jos ne ovat maksamattomana. Edelleenkin on käytäntönä, että jos on plussaa joissakin veroissa, niin niistä voidaan kuittailla muita maksamattomia veroja.

Ongelmia on aiheutunut myös siitä, kun maksamattomat verot ovat menneet ulosottoon. Kahdella verotiliotteella miinussaldosta muistutetaan asiakasta, mutta kolmannella kerralla kerrotaan, että nyt maksu siirtyy pois verotililtä ja lähetetään perittäväksi. Monet asiakkaat ovat luulleet, että perintäänsiirtoilmoituksen jälkeen voidaan edelleenkin maksaa miinukselle mennyt maksu verotilille.

– Ei voida. Tosin vielä ko. kuukauden loppuun asti sen voi kyllä maksaa verohallintoon, mutta sitä varten on pyydettävä maksuohjeet. Tämän jälkeen maksu siirtyy ulosottoon ja se pitää maksaa ulosottotilille. Tämä asia on aiheuttanut todella paljon ongelmia, ja olemme yrittäneet nyt ohjeilla selventää menettelyä, Mirjami Laitinen sanoi.

– Verotilin käyttöönottoa hämmensi lisäksi, että samaan aikaan verotilin kanssa tuli voimaan EU:n sisällä palvelujen käännetty arvonlisävero ja sähköiset ulkomaalaispalautuk-

jo käytössä. Täyttöohjeeseen on päivitetty uudet ja muuttuneet kohdat.

Pääjohtaja Laitinen kertoi tärkeimmistä muutoksista. Työnantajasuorituksiin tulee muutoksia, koska matalapalkkatuki poistui vuodenvaihteessa. Rakentamispalveluille tuleva käännetty arvonlisävero on otettava huomioon huhtikuun kausiveroilmoituksessa.

Verohallinto ei enää lähetä vuosittain veronmaksajille kausiveroilmoituslomakkeita ja maksuohjeita.

Maksuohje, jonka veronmaksaja on saanut siirtyessään verotiliasiakkaaksi, on edelleen voimassa. Lomakkeet ovat Verohallinnon verkkosivuilla.

– Verotilejä on kaikkiaan 526 737 veronmaksajalla, ja siihen nähden mainitut vaikeudet koskettavat pientä osaa asiakkaista (joskin heitäkin tarpeettomasti) eivätkä toivottavasti vähennä sitä hyötyä, mitä menettelystä on kaikkiaan saatu ja on tulevaisuudessa saatavissa.

– Eniten hyötyvät ne, joilla on paljon oma-aloitteisten verojen suhteen edestakaista rahaliikennettä, koska aiemmin toisen verolajin vähennyksiä ei ole voitu kuitata toisesta verolajista. Niin ikään on vähentynyt merkittävästi selvitystyö, jonka aiemmin aiheuttivat väärille tileille maksamiset.

Tämä johtui siitä, että tilejä oli eri verolajeja varten ja vielä erikseen kullakin veroviraston alueella omansa. Rahat ohjattiin verolajitunnuksella oikealle tilille, ja virheitä syntyi paljon. Tästä koitui selvityspyyntöjä myös asiakkaille.

Niin ikään verojen kirjaaminen moneen kertaan erikseen maksulapuille ja erikseen valvontailmoitukselle aiheuttivat monenkertaista työtä.

– Paras hyöty kuitenkin on saavutettavissa vasta sitten, kun myös maksuunpannut verot saadaan verotilille.

Verotilin ongelmat ovat ensimmäisen vuoden aikana aiheuttaneet paljon päänvaivaa varsinkin tilitoimistoissa. Onko Verohallinnossa lausuttu missään vaiheessa vakavasti, että koko järjestelmään ei olisi pitänyt siirtyäkään?

– On vielä ennenaikaista sanoa, etteikö järjestelmän käyttöönotosta ole kaikkinensa hyötyä. On paljon asiakkaita, jotka ovat tyytyväisiä palveluun. On totta, että eniten harmeja on aiheutunut tilitoimistoille: mm. mitättömien korkomuutosten kirjanpitokirjaukset ovat olleet varmasti ärsyttäviä ja alkuun myös tunnistautumisen ongelmat toimittaessa verotilillä asiakkaan puolesta.

– On kuitenkin otettava huomioon, miten järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut verohallinnon työmäärään. Nimittäin kaikista alkuvaikeuksista huolimatta työmäärä on merkittävästi vähenemässä ja siten myös kustannukset, jotka veronmaksajat viime kädessä maksavat.

– Vaikka verotiliä ei olisi otettukaan käyttöön, olisi verohallinnon joka tapauksessa ollut uusittava tietojärjestelmiään, joilla näitä veroja valvotaan ja jaetaan veronsaajille, joten arviointi siitä, olisiko verotilijärjestelmästä pitänyt luopua, on tähänkin nähden vaikeaa.

Suomen Yrittäjät ajoi 1990-luvulta alkaen Ruotsin mallin innoittamana verotilin luomista Suomeen. Olisiko verotili otettu käyttöön ilman yrittäjäjärjestön aloitteita ja vaikuttamista?

– Vaikea vastata, mutta todennäköisesti olisi otettu käyttöön siksi, että suuntauksena myös kansainvälisesti on ollut siirtyminen verolajikohtaisista maksuista asiakaskohtaiseen käsittelyyn, ja ihan senkin vuoksi, että rahan edestakainen liikuttelu ja erilaisten hakemusten ja ilmoitusten tekeminenkin maksaa.

Verotilin kaltaista järjestelmää on tiettävästi kaavailtu myös yksityishenkilöille. Eikö se olisi liian vaativa menettely sekä verohallinnolle että varsinkin veronmaksajille?

– Kun verotilin käyttöä laajennetaan myös maksuunpantuihin veroihin, näyttäisi siltä, ettei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää montaa järjestelmää, vaan kaikilla tulisi olla sama järjestelmä, vaikka yksityishenkilöillä ei olekaan samassa määrin edestakaista rahaliikennettä kuin yrityksillä. On myös mahdollista, että verotilin myötä tulee ihan uudenlaisia näkymiä kehittää yksityishenkilöidenkin veronmaksua.

Tarvitsetko rahoitusta yrityksen perustamiseen tai sen toimintaan?

Arvonlisävero käännetään rakennusalalla aprillina Käännettyä verovelvollisuutta aletaan soveltaa niihin rakentamispalveluihin, joiden suorittaminen alkaa 1.4.2011 tai myöhemmin. Uuden menettelyn tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliurakointiketjuissa esiintyvää harmaata taloutta.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki täsmentää aloittamisella tarkoitettavan sitä, että työnteon pitää toaisasiallisesti olla käynnistynyt. Pelkällä sopimuksella ei ole merkitystä.

– Ennen huhtikuun 2011 alkua aloitettuihin urakoihin käännettyä ei sovelleta, vaikka palvelun suorittaminen olisi kesken maalis-huhtikuun vaihteessa, Laura Kurki selvittää.

Käännetty verovelvollisuus merkitsee sitä, että veron ilmoittaa myyjän sijasta ostaja. Myyjän on tiedettävä, milloin laskuttaa pääsäännöstä poiketen ilman arvonlisäveroa.

Rakentamispalveluiden käännettyä verovelvollisuutta on sovellettava, ja laskutettava ilman arvonlisäveroa silloin kun: 1. kaupan kohteena on rakentamispalvelu (myös työvoiman vuokraus rakentamispalvelua varten) 2. ostaja on elinkeinonharjoittaja,

joka muuten kuin satunnaisesti myy edelleen rakentamispalveluita.

Mikä on rakentamispalvelua?

Rakentamispalveluna pidetään toimialaluokitusten mukaisesti talonrakentamista, maa- ja vesirakentamista sekä erikoistunutta rakentamista.

Arvonlisäverolaki määrittelee rakentamispalveluksi kiinteistöön kohdistuvan rakennus- ja korjaustyön sekä työn yhteydessä asennetun tavaran myynnin. Kiinteistö tarkoittaa maaaluetta sekä sillä olevia rakennuksia ja pysyviä rakennelmia.

– Rakentamispalvelua ei ole tuotannossa käytettävien koneiden ja laitteiden asennus ja pystytys, viheralueiden istutus, arkkitehti- ja suunnittelupalvelut, rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajaa, ul-kotilojen puhtaanapito eikä kuljetus, veroasiantuntija Laura Kurki luettelee.

Myöskään tavaran myynti asennettuna, kiinteistönhoito, ohjelmointi sekä puunkorjuu eivät ole rakentamispalvelua.

Laura Kurki huomauttaa, että näitä palveluita tarjoavien yritysten palveluihin sisältyy kuitenkin usein esimerkiksi maanrakennuspalvelu-

na pidettävää kaivamista. Tällöin on joko eriteltävä laskulla eri palveluiden osuus tai kohdeltava myyntiä palvelukokonaisuutena, jolloin verokohtelu määräytyy pääsuoritteen mukaan.

– Esimerkiksi pihan teettämisessä pääsuorite lienee viheralueen tai kivetyksen teko eikä kaivaminen, vaikka työ olisi vaatinut myös kaivamista.

Rajanvetoja tulee ratkottavaksi. Laura Kurjen mukaan rajanveto-

ongelmia on luvassa runsaasti, ja yritysten on hyvä varmistua myymiensä palveluiden arvonlisäverokohtelusta hyvissä ajoin ennen huhtikuuta.

Verohallinto on julkaissut verkkosivuillaan www.vero.fi ohjeen Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus (Etusivu > vero-ohjeet > verotustietoa yritysasiakkaille).

Yritys voi myös saada veroviranomaiselta ennakkokannanoton omien myyntiensä verokohteluun pyytämällä joko 1. viranomaista sitovan, maksullisen (175 euroa) ja valituskelpoisen ennakkoratkaisun tai 2. kirjallisen ohjauksen, joka on maksuton ja josta ei voi valittaa.

Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai jo toimivaa pk-yritystä. Voimme rahoittaa myös sosiaali- ja terveysalan yrityksiä useilla laina- ja takaustuotteillamme yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa.

Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

10

N:o 2 • Helmikuu 2011

Verotus

Henkilöstörahastolaki antaa uusia mahdollisuuksia

Verotukseen tarvitaan monipuolisia kannustimia

••Bonussijoitustili tai kapitalisaatiosopimus tarjoavat vaihtoehdon autoedulle tai palkankorotukselle.

••Päähallituspuolueiden maltilliset verokannanotot noteerattu yrittäjäkentässä.

V

Jouko Lantto, teksti Pekka Sipola, kuva

uodenvaihteessa voimaan tullut uusi henkilöstörahastolaki ja vuonna 2010 esitelty työperäistä osinkoa koskeva säännöstö (työpanososinko) ovat laajentaneet kannustin- ja sitouttamisjärjestelmien käyttöalaa, verotuksen asiantuntija Harri Vehviläinen kirjoittaa. Ne ovat myös tuoneet yrityksille uusia mahdollisuuksia luoda räätälöity ratkaisu. Lainsäädäntömuutosten lisäksi myös esimerkiksi bonussijoitustili tai kapitalisaatiosopimus tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle autoedulle tai palkankorotukselle.

Henkilöstörahasto. Uuden lain

myötä henkilöstörahaston vähimmäishenkilöstömäärä on vain 10 työntekijää, nostorajoituksia on lievennetty ja soveltamisalaa on laajennettu mm. kuntiin. Henkilöstörahastoon liittyy monia veroetuja. Ensinnäkin itse rahasto on tuloverosta vapaa yhteisö. Työnantajan maksamat henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat ovat yritykselle vähennyskelpoisia, eikä nostetuista eristä tarvitse maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua, työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksuja. Työntekijää verotetaan vasta, kun hän nostaa eriä henkilöstörahastosta. Nostetusta mää-

rästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 20 prosenttia verovapaata tuloa.

Työpanososinko. Osakeyhtiössä

on voitu jakaa ensimmäisen kerran työpanososinkoa vuonna 2010.

Työpanososingon verotus perustuu erityissäännökseen, ja siitä on myös annettu Verohallinnon ohje vuonna 2010. Työpanososinko on tuonut uuden monipuolisen tavan luoda kannustinjärjestelmä, josta saatu tulo verotetaan edunsaajan ansiotulona. Etuna työpanososingossa suhteessa palkkaan on, että siitä ei peritä lainkaan työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksuja.

Lisäksi työpanososinko on yhtiölle vähennyskelpoista, toisin kuin tavanomainen osinko.

Työpanososingon maksun perusteena olevan osakkeen käypä arvo voidaan määrittää hyvinkin matalaksi vakavaraisessakin yhtiössä erityisesti, jos yhtiöjärjestyksessä on karsittu kyseisen osakesarjan hallinnolliset oikeudet minimiin ja omistusaikaa on rajoitettu osakassopimuksella. Tämä mahdollistaa myös varsinaisen omistuksen ja päätäntävallan säilyttämisen vanhoilla omistajilla. Listaamattomassa yhtiössä yhtiöjärjestys, osakassopimus ja erilaiset osakesarjat

Kirjoittaja Harri Vehviläinen toimii veroasiantuntijana KPMG:llä omistajajohtoisia yrityksiä palvelevassa Middle Market -ryhmässä.

tarjoavatkin todella monipuoliset mahdollisuudet luoda erilaisia sitouttamis- ja kannustinjärjestelmiä. Toisaalta uudistuksen myötä on myös syytä varmistaa, ettei olemassa oleva yhtiöjärjestys sisällä säännöksiä, joiden perusteella tavanomaiseksi osingoksi tarkoitettu osinko voidaan katsoa työpanososingoksi.

Bonussijoitustili ja kapitalisaatiosopimus. Bonussijoitustili

ja kapitalisaatiosopimus perustuvat molemmat työnantajan, työnte-

kijän ja rahoituslaitoksen väliseen sopimukseen. Järjestelmät tuovat mahdollisuuden mm. sijoittaa etuna saadut varat työntekijän suosiman sijoituspolitiikan mukaan, valita pidetäänkö varat yhtiön taseessa sekä sisällyttää ehtoihin sitouttamisperiodi, jonka aikana kertynyt etu palautuu yhtiölle, jos työntekijä poistuu yrityksen palveluksesta. Työntekijälle etu tuloutuu vasta varoja nostettaessa, mikä tuo joustavuutta suhteessa vuosittain maksettavaan bonukseen. Yhtiölle järjestelmät tuovat lisää valinnanvaraa myös sen suhteen, milloin palkan sivukulut maksetaan. Sopimusperusteisina sekä bonussijoitustili että kapitalisaatiosopimus ovat joustavia ja kevyitä välineitä luoda yritykseen kannustamisjärjestelmä tai laajentaa jo olemassa olevaa.

Hyvä kannustinjärjestelmä. Hyvä kannustinjärjestelmä tukee yrityksen liiketoimintastrategiaa, on palkkion ja motivoinnin ohella itsessään sitouttava sekä luo kilpailuetua pätevän työvoiman pitämisessä ja rekrytoinnissa. Toimivan järjestelmän luomiseen on tarjolla paljon välineitä, joiden avulla yritykselle voidaan räätälöidä tarkoituksenmukainen ja tehokas ratkaisu.

Kovan lajin lukemisto.

E

duskuntavaalienlähestyessä (17.4.2011) puolueet ovat julkistaneet verouudistusnäkemyksiään. Esimerkiksi Kokoomus on korostanut voimakkaasti kannusteiden säilyttämisen tärkeyttä yrittäjien verotuksessa. Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi on niin ikään painottanut osinkoverotuksen kannustavuuden säilyttämisen tärkeyttä.

Johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä pitää nykyisten päähallituspuolueiden kannanottoja myönteisinä ja rauhoittavina, sillä yrittäjäkunnan hyvässä muistissa on verouudistusta selvittäneen Martti Hetemäen työryhmän tuoreet esitykset osinkoverotuksen merkittävästä kiristämisestä. Anna Lundénin mukaan yrittäjät ovat seuranneet huolestuneena verokeskustelua, jossa ei ole aina haluttu ymmärtää yritystoimintaan kuuluvan riskinoton palkitsemistarvetta.

– Yrittäjien mielestä kiristämisen sijasta nyt tarvitaan verojen kevennyksiä, jotka innostavat yritteliäitä ihmisiä laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan yritykseen uusia työntekijöitä.

Osinkoverotus ollut tulilinjalla.

Yrittäjät pitävät Hetemäen verotyöryhmän lopputulosta yrittäjäkannustimien osalta epäonnistuneena, Lundén toteaa. Työryhmän esityksessä veromuutosten tavoitteena olisi painopisteen siirto työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen ja yritysten osalta halu siirtyä omistajien verottamiseen.

– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus muuttuisi samalla siten, että yhdenkertaisen osinkoverotuksen laskentaperuste korvattaisiin uudella normaalituottokäsitteellä.

– Osinkojen yhdenkertainen verotus laskettaisiin jatkossa 2 – 3 prosentin tuottoasteella yritykseen sijoitetuista nettovaroista, mikä on valtion velkakirjojen tuottoaste. Tämä on nykyiseen 9 prosentin tuottoon verrattuna olemattoman pieni ja merkitsi käytännössä paluuta osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen. Esitys ei ole tämän vuoksi kelvannut yrittäjille.

Kannustimet säilytettävä. Työ-

ryhmän osinkomallin suurin heikkous olisi yrittäjäkannustimien loppuminen, Anna Lundén toteaa. Siinä samassa osingon kokonaisvero nousisi 45,4 prosenttiin, joka vastaa ylimpien työtulojen veroa, hän jatkaa.

– Tällainen osinkomalli ei ota huomioon sitä, että yritystoimintaan liittyy riskinotto, jolloin omaan yritykseen sijoitetulle pääomalle ja työlle pitää saada kohtuullinen tuotto.

Verotus ei kannustaisi kaavailtujen muutosten jälkeen riskinottoon eikä investoimaan omaan yritykseen.

Paluu kahdenkertaiseen osinkoverotukseen rankaisisi yrityksiä erityisesti oman pääoman käytöstä, Lundén sanoo.

– Tämä heikentäisi pk-yritysten taseita ja johtaisi velkojen kasvatta-

ta! a l i t ta s i u M

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

Hetemäen työryhmän veromalli on huono myös eri sijoitusmuotojen neutraalisuuden kannalta, johtaja Anna Lundén sanoo. – Arvioiden mukaan yrittäjät ryhtyisivät siirtämään varojaan yhteen kertaan verotettuihin kohteisiin, kuten vuokrattaviin asuntoihin omaan yritykseen sijoittamisen sijasta.

Muunto-ongelma ei perustu todellisuuteen Erityisesti pienet pk-yritykset kärsisivät voitonjaon verotuksen kiristymisestä, vaikka yhtiöverotusta samalla kevennettäisiin.

Voitot ovat suurissa yrityksissä usein suuremmat suhteessa jaettuihin osinkoihin kuin pienissä yrityksissä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan pienimmät yritykset eivät hyötyisi yhteisöveron alentamisesta mutta kärsisivät voitonjaon verotuksen kiristymisestä. Myös 90 000 euron osinkoverorajan poistaminen keventäisi varakkaimpien osingon-

miseen. Tällaisella verotuksen painopisteen siirtämisellä voisi olla arvaamattomia vaikutuksia yritysten talouden kestävyyteen.

1990-luvun lama muistettava.

Esitetyt muutokset johtaisivat myös nykyistä heikompaan työllistämiskehitykseen, Anna Lundén uskoo.

Hänen mukaansa pienten ja keskisuurten yritysten omien pääomien

saajien verotusta. Jos nettovarat ovat riittävät, alempikin tuottoaste voi tuottaa suuren yhteen kertaan verotetun osingon.

Keskeisenä järjestelmän muuttamisen perusteena työryhmä pitää ns. muunto-ongelmaa, jolla väitetään yrittäjien voivan muuttaa ansiotuloaan pääomatuloksi.

Muunto-ongelma on kuitenkin vero-oikeudellinen myytti, joka ei perustu todellisuuteen. Yrittäjät halutaan joillakin tahoilla vastoin faktoja kuvata suurituloisiksi ja kevyesti verotetuiksi henkilöiksi.

puutteen arvioitiin olleen keskeinen syy siihen, että suuri joukko yrityksiä kaatui 1990-luvun lamassa.

– Sen jälkeen käyttöön otettiin osinkojärjestelmä, joka palkitsee omavaraisuuden vahvistamisesta.

Yritysten vahvistuminen helpotti merkittävästi sopeutumista vuonna 2008 alkaneen talouskriisin oloihin.

Konkurssien määrä jäi pelättyä pienemmäksi, samoin työttömyyden nousu.

Tulo- ja verotilastojen mukaan yli 90 prosenttia suomalai-

euroa ja pääomatulo-osinko alle 5 000 euroa, eli alle 400 euroa kuukaudessa.

Osakeyhtiöiden keskimääräiset nettovarat osakasta kohden olivat 50 000

Keskimääräinen tulo oli hieman alle 40 000 euroa ja kokonaisvero lakisääteiset vakuutusmaksut mukaan lukien 33,5 prosenttia. Yrittäjien tuloista verotettiin ansiotulona 75 prosenttia ja pääomatulona 25 prosenttia.

sista yrityksistä on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Yli 93 prosenttia omistajayrittäjistä sai vuonna 2008 osinkoja alle 10 000 euroa.

Uudenmaan Yrittäjät huolissaan arvonlisäveron korotuksesta Arvonlisäveron korotus 23 prosentista 25 prosenttiin uhkaa kuluttajapalveluita tarjoavien pienyrittäjien toimeentuloa. Alvin korotus koskettaisi Uudenmaan Yrittäjien mukaan erityisesti myös pieni- ja keskituloisia kuluttajia ostovoiman vähentymisen muodossa.

Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajan Kari Järvenpään allekirjoittaman kannanoton mukaan viime

aikoina käyty keskustelu parturi-kampaajien arvonlisäverotuksesta ja sen siirtymisestä kuluttajahintoihin on ollut puutteellista. − Käytännössä moni hiusalan yrittäjä joutui pitämään alennuksen itsellään saadakseen työstään edes jonkunlaisen korvauksen. Arvonlisäveron korottaminen erityisesti niillä palvelualoilla, joissa se on jo nyt 23 prosenttia, johtaa kestämättömään

kehitykseen. Jo nyt tulee usein halvemmaksi ostaa kokonaan uusi laite hajonneen tilalle kuin korjauttaa vanha, sinänsä käyttökelpoinen laite.

Kannanoton mukaan alvia ei tule korottaa lainkaan; tarve olisi laskea kaikkien työvoimavaltaisten palveluiden arvonlisävero pysyvästi 9 prosenttiin.

11

N:o 2 • Helmikuu 2011

Haastattelu:

Varmoja urapolkuja ei enää ole. Siksi yrittäjyystrendi tulee lähivuosina vahvistumaan, espoolaisyrittäjä Tuula Antola sanoo.

Yrittäjyyden uusi aalto tekee tuloaan ••Pienessä on aina suuren alku, muistuttaa Kaipaus Finlandin toimitusjohtaja ja innovaatioaktivisti Tuula Antola.

Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva

E

spoolaisen Kaipaus Finlandin toimitusjohtaja ja ”innovaatioaktivisti” Tuula Antola uskoo, että yrittäjyyden myötätuuli vahvistuu sitä mukaa, kun perinteiset työurat muuttuvat epävarmemmiksi. Huipputeknologian rinnalla olisi kuitenkin tilaa myös ihmisten arkeen iloa ja hyvinvointia tuottaville inno-

vaatioille.

Pakkasten keskellä kärvistelevässä koto-Suomessa on viimeiset pari viikkoa kohistu vientiteollisuutemme lippulaivan ja hyvinvointimme tukijalan uusista strategisista linjauksista, jonka myötä tuhansien ohjelmistoinsinöörien ja tuotekehittäjien Nokia-työt uhkaavat tulla tiensä päähän.

Uutisia on seurannut tarkasti myös tuoksutuotteistaan tunnetun Kaipaus Finlandin toimitusjohtaja Tuula Antola, diplomi-insinööri hänkin.

Vaikka kännykkäjätin suunnanmuutos nostaa taivaalle mustia pilviä, jaksaa hän silti muistuttaa horisontin takaa kajastavasta valosta. Vanha viisaus muutoksesta uutena mahdollisuutena pätee paitsi Nokiaan myös sieltä irtaantuvaan henkilöstöön.

– Jokainen voi miettiä, millainen määrä huippuosaamista nyt vapautuu muuhun käyttöön. Kyllä tuo porukka pystyy tekemään muutakin kuin vain matkapuhelinsoftaa, hän vakuuttaa.

Jokaisen uuden innovaation ei tarvitse olla huipputekniikka.

Nyt olisi varmasti kysyntää arkea helpottaville, iloa ja hyvinvointia tuottaville yksinkertaisille ideoille.

Tuula Antola

Nyt suunnistetaan yrittäjäuralle. Todennäköistä

on sekin, että takavuosia selvästi suurempi osa vapaaksi jäävistä käsipareista suunnistaa yrittäjänuralle.

Eikä suinkaan pakosta, vaan selkeästä halusta toteuttaa itseään oman osaamisensa kautta.

Työelämän jatkuva epävarmuus saa entistä useamman pidemmällekin koulutetun miettimään yrittäjyyttä, Antola ennustaa.

– Varmoja urapolkuja ei ole tarjolla sen kummemmin isoissa yhtiöissä kuin julkisella sektorillakaan. Tätä kautta yrittäjyystrendi tulee lähivuosina vain vahvistumaan.

Naiset tulevat. Työelämän muutostuulet ovat puhaltaneet viime vuosina uutta vauhtia myös naisyrittäjyyteen.

Antola uskoo, että nyt nähty on vasta alkusoittoa. Omia liikeideoita ja omia innovaatioita pitäisi kuitenkin viedä vielä rohkeammin ja ennakkoluulottomammin eteenpäin.

Samalla hän muistuttaa, ettei jokaisen uuden innovaation tai tuoteidean tarvitse olla huipputeknologiaa.

Tälle seikalle on Nokian kasvun vuosina jollain tapaa sokeuduttu.

– Kannattaa huomata, että esimerkiksi neuvolajärjestelmä, astioiden kuivauskaappi ja se kaikille tuttu pieni peltinen purkinavaaja ovat suomalaisia keksintöjä. Juuri tällaisia arkea helpottavia tuote- ja palveluinnovaatioita kaivattaisiin nyt lisää.

Olen myös talven keskellä pohtinut, että ollaan me aikamoinen kansa, kun pärjäämme näissä oloissa. Tiukoissa paikoissa on ennenkin keksitty hyviä ratkaisuja, Antola muistuttaa.

Verkostojen voimalla eteenpäin. Vaikka Kaipaus on pitkälti Antolan innovaatio, on itse yritys ja sen liiketoimintamalli syntynyt monen osaajan verkostoyhteistyönä. Espoolaisyritys työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä, mutta sen taustajoukoissa on raudanlujia design-, strategia-, tuotanto- ja markkinointiammattilaisia. Verkostoa on kudottu alusta asti ja ahkerasti moneen eri suuntaan.

Antola suosittaa samaa mallia muillekin.

– Yrittäjän ei tarvitse eikä toisaalta pidäkään tehdä aivan kaikkea itse. Itse olen hakenut kumppanit periaatteella, jossa jokaisella on paitsi lopputulokseen myös toisilleen jotain annettavaa. Uskon, että puntit menevät loppupeleissä tasan, vaikkei vaihtosuhdetta voikaan aina määritellä euroissa.

Verkottumalla pääsee myös kasvupolulle hieman kevyemmin panoksin kuin suoraan uutta väkeä palkkaamalla.

Työtä syntyy joka tapauksessa jonnekin, mikä sekin on arvokasta, Antola muistuttaa.

Pienessä on suuren alku. Kolmevuotiaaksi varttuneen

Kaipauksen kasvutaival on toimitusjohtajan mukaan nyt pisteessä, jossa tähän asti käytetyille työtunneille ja hikipisaroille alkaa olla näkyvissä myös korvausta. Muun muassa Japanin, Britannian ja jopa Australian markkinat ovat avautumassa lupaavasti. Tärkeänä vetoapuna kansainvälistymiselle on mm. EU:n Enterprise Europe Network -verkosto.

Tapiolan kupeessa olevan kerrostalon alakerta pursuaa haastatteluhetkellä pakkauslaatikoita ja -rasioita. Muutaman kymmenen neliön tilat tuntuvat äkkiseltään aika vaatimattomilta hurjia kasvuvisioita omaavalle yritykselle, jolle miljoonatilausten metsästäminen maailmalta on nykyisellään lähes tulella leikkimistä. Tämän tunnustaa myös toimitusjohtaja, joka kuitenkin kääntää kokokysymyksen kannusteeksi.

– Jokainen iso yritys on ollut aikanaan pieni, joten miksei meilläkin olisi samaa kasvun mahdollisuutta. Ja totta kai se pätee muihinkin yrittäjiin. Pitää vain ottaa askeleita eteenpäin ja osata samalla luopua jostain vanhasta.

Henkilö: Tuula Antola on 42-vuotias espoolaisyrittäjä, joka on koulutuk-

seltaan paperi- ja ympäristönsuojelutekniikan DI. Innovaatioaktivistiksi itseään kuvaileva Kaipaus Finlandin toimitusjohtaja ja perustajaosakas on kysytty asiantuntija, kun eri organisaatioissa aletaan kaivaa esiin siellä piileskelevää luovuutta.

Hän on myös kirjoittanut Innovatiivisuuden johtaminen -kirjan.

Antolan perheeseen kuuluu aviomies, kolme tytärtä ja koira. Harrastuksia ovat muun muassa Just for fun -naiskuoro, lukeminen ja ratsastus.

12

N:o 2 • Helmikuu 2011

Yrittäjät & kunta

Uusi yleisohje kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista

Aktiiviset laukaalaiset mukana edistämässä kuntansa hyvinvointia ••Laukaassa on onnistuttu selättämään päätöksentekijöiden vastustus palveluseteliä kohtaan ja luotu yhdessä tekemisen meininki.

Kun yhteistyötä käynnisteltiin, palveluseteli ei saanut aluksi kannatusta tiedon puutteen takia.

Nyt se on menossa laajennetusti läpi Laukaassa.

Riikka Koskenranta, teksti ja henkilökuva

1

8 200 asukkaan kirkonkylän, taajamien ja maaseutukylien kunnassa palvelut ovat monipuolisia ja sijoittuvat ympäri pitäjää, Laukaan Yrittäjien puheenjohtaja vuosina 2007–2009 ja kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Anita Kuniala kertoilee.

Paikallisyhdistyksen aktiivisuus kuntapalveluiden kehittämisessä sai alkunsa, kun yrittäjäyhdistys otti aloitteen käsiinsä käynnistääkseen säännölliset tapaamiset kunnan kanssa. Tuloksena syntyi TAHTO-ryhmä alkuvuonna 2008. − Ryhmän kokoonpanoon haluttiin ihmisiä, jotka tuovat omalta taholtaan kysymyksiä ja ideoita kunnan hyvinvoinnin edistämiseen.

Tie palvelusetelille aukeni.

Yhteisillä tapaamisilla Laukaan Yrittäjät on saanut yrittäjien näkökulman paremmin esille kunnassaan. Pääteemoina ovat

Anita Kuniala

palveluseteli ja työllisyyden edistäminen. − Kun yhteistyötä käynnisteltiin, palveluseteli ei saanut aluksi kannatusta tiedon puutteen takia. Nyt se on menossa laajennetusti läpi Laukaassa.

Yksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön kehittämiseen ja palveluseteliin johtanut avaintekijä Laukaassa oli runsas ja avoin keskustelu yrittäjien ja kunnan kesken, Laukaan Yrittäjien puheenjohtaja, hoiva-alan yrittäjä Maarit Heikkinen kertoo.

Yhdessä markinoiden. Yrit-

täjäyhdistys ja kunta ovat tehneet yhteistyötä myös markkinoinnissa Lievestuoreen teollisuustonttialueen ympärillä.

Kuniala kertoo yrittäjien tavanneen kunnan kaavoitus- ja rakennuspuolen johtoa jo ennen TAHTO-ryhmän perustamista.

Keskusteluissa selvisi, että Lievestuoreella on toimivilla paikoilla noin 20 hehtaaria kunnan teollisuustontteja, jotka eivät olleet menneet kaupaksi. − Kävimme virkamiesten kanssa tutustumassa tontteihin ja aloitimme heidän kanssaan yhteistyössä markkinoinnin.

Ysitien varteen laitettiin mainos ”Ysitien Sampo”, jonka ideana oli markkinoida tontteja Kalevalan tyyliin.

Markkinointi jäi taantuman jalkoihin, mutta aloitettaneen uudestaan.

Yhteistyötä kautta linjan.

Yrittäjäyhdistyksellä ja kunnalla on todella monipuolista yhteistyötä kautta eri sektoreiden.

Yrittäjät ovat muun muassa järjestäneet opettajille TET- eli

työelämääntutustumispaikkoja yrityksissään.

Laukaan Yrittäjät on pyrkinyt kantamaan kortensa kekoon myös työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden taittamiseksi.

– Laukaan vapaa-ajan puoli on tehnyt loistavaa työtä työttömien eteen ja varsinkin syrjäytymisen estämiseksi. Viime vuonna he palkkasivat TYÖKIIhankkeeseen projektityöntekijän. Halusimme aukaista hänelle yhteyksiä yrityksiin ja järjestimme kuntakipinäpäivän tämän ympärille, Anita Kuniala selvittää.

Tapahtumassa TYÖKII-hankkeen vastaava sai kontakteja yrityksiin ja toimintamalli oli niin onnistunut, että maaliskuussa Lievestuoreella järjestetään samanlainen kuntakipinäpäivä.

Kunnanjohtaja Esko Koliseva on Kunialan mukaan ollut myös tyytyväinen yhteistyöhön.

Yhdessä on todettu, että yhteistyötä tekemällä olemme vahvempia.

Laki- ja työsuhdeseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki

16.-18.3.2011 Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

Torstai 17.3.

Keskiviikko 16.3.

11.00

Ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30

Kahvi- ja hedelmätarjoilu

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

12.15

Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.30

Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen ▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ▪ määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪ koeaika ▪ työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

13.30

Työntekijän poissaolot ▪ sairauspoissaolot ▪ perhevapaat, vapaa omaishoidon takia ▪ opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ▪ muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät

Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa ▪ verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille ▪ suhtautuminen työhön muuttuu – uusia haasteita työnantajalle Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes 13.15

Lounas ja hytteihin majoittuminen

14.00 Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen ▪ mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan?

▪ yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen ▪ rikollisuuden uhat yritystoiminnalle Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto 14.45

15.15

16.15

Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa ▪ synty ja sitovuus ▪ muuttaminen ja kohtuullistaminen ▪ reklamointi Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina – miten menetellä?

▪ näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin ▪ mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys – erityistarkastelussa puhelinmyynti ▪ perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen ▪ myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla – maksuhäiriömerkintä?

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä ▪ osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus ▪ yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde ▪ voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle?

▪ muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot – mahdollista?

▪ yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero – miten varautua muutostilanteisiin?

▪ omistusoikeus 50 - 50 % – halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat? – tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeita Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.00 Erilaiset sopimustyypit – rajanvetoa ja vastuukysymyksiä ▪ alihankinta- ja freelancesopimukset ▪ vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 18.15

Yrittäjän oma sosiaaliturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

20.00 Buffet-illallinen

Hyviä aiheita ja asiantuntevia luennoitsijoita.

(Asiakaspalaute vuoden 2010 seminaarista.)

14.45

Kahvi ja välipala

15.15

Vuosilomat ▪ vuosiloman kertyminen ▪ loman antaminen ja ajankohta ▪ lomapalkka ja lomaraha ▪ lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

16.15

Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä ▪ koeaikapurku ▪ irtisanominen vai purkaminen ▪ eri perusteet työsuhteen päättämiselle ▪ kielletyt irtisanomisperusteet Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät (16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15

Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

18.15

Kyselytunti – kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille

19.45

Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 A la carte -illallinen

Perjantai 18.3.

8.00

Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 2.3.2011 www.yrittajat.fi/koulutus, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99 / Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Jäsenhinta 390 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 €/hlö 1 h sisähytissä ja 440 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta 550 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 €/hlö 1 h sisähytissä ja 600 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Kirjanpitolautakunta on antanut uuden yleisohjeen, jossa on täsmennetty kirjanpidon kirjausketjun kuvausta sekä selkeytetty ja kehitetty tositteita koskeva ohjeistus.

Ohjeen mukaan kirjausketju ulottuu liiketapahtumasta tositteeseen ja siitä kirjanpitomerkinnän tekemisen kautta pääkirjanpitoon, josta yhteys jatkuu tilinpäätöksen tuloslaskelmaan tai taseeseen.

Kirjausketjun tulee myös toimia tilinpäätöksestä alaspäin siten, että tuloslaskelman ja taseen erien sisältö voidaan pääkirjatilien saldojen ja kirjausten perusteella selvittää.

Ohjeessa on myös havainnollistettu kirjanpitoaineiston säilyttämistä koskevia vaatimuksia. Ohjeen liitteenä on esimerkkiyrityksen avulla avattu ohjeessa kuvattuja menettelyjä.

Yleisohje ei ole sidoksissa kirjanpidon tiettyyn tekniseen toteuttamistapaan. Tätä kuvastaa mm. se, että paperitositetta ei enää ole asetettu ensisijaiseksi tositteen muodoksi.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot ovat luettavissa osoitteessa www. tem.fi/kirjanpito

Kahdeksan heppaa oikeuttaa hevosyrittäjän vuosilomaan Laukaan Yrittäjät on halunnut olla mukana kunnan hyvinvoinnin edistämisessä, paikallisyhdistyksen entinen puheenjohtaja Anita Kuniala kertoo.

kuntaliitto puolustautuu:

Uusi jätelaki ei lisää kuntien valtaa Kuntaliiton mukaan jätelakiesityksen tavoitteena on parantaa asumisjätehuoltoa, jossa yksityisillä yrityksillä on merkittävä rooli. Kuntaliitto torjuu arvelut siitä, että eduskunnan käsittelyssä oleva jätelakiesitys antaisi kuntien jäteyhtiöille nykyistä enemmän valtaa jätehuollossa.

– Yhdyskuntakuntajätehuolto on uudessa laissa ehdotettu säilytettäväksi pääosin ennallaan, mikä näkyy lakiehdotuksesta ja sen perusteluista. Lakiesitys ei kavenna yksityisten yritysten roolia, totesi Kuntaliiton ympäristölakimies Leena Eränkö jätelaitosten päivillä Jämsässä 3. helmikuuta.

Uuden lain myötä pakkausjätteiden keräys siirtyisi kunnilta tuottajien vastuulle, mikä laskisi

asukkaiden kustannuksia pakkausjätteiden osalta ja tehostaisi keräystä.

– Uusi laki ei toisi jätemaksuihin korotuksia. Jätehuollon vaatimustason nousu toki asettaa korotuspaineita, mutta tämä mahdollistaa myös lisätuloja ympäristöalan yrityksille, Eränkö painotti.

Erängön arvion mukaan uuden lain merkittävimmät muutokset koskevat pakkausjätteen keräämistä sekä kuntien jätehuoltoviranomaisten tiedonsaantioikeutta jätteenkuljetusten toimivuudesta. Käytännössä uudella lailla ei Erängön mukaan ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntajätehuoltoon.

– Jätelakiesityksen hyväksymättä jättämisestä seuraisi kui-

tenkin EU-oikeudellisia toimenpiteitä, sillä Suomi ei tällöin voisi täysin toimeenpanna EU:n jätedirektiiviä, Eränkö huomautti.

– Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen markkinaehtoisempaan suuntaan ei tosiasiassa ole mahdollista, vaikka ehdotus valmisteltaisiin uudelleen. Lain uudelleen valmistelu veisi valtionhallinnolta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa myös kohtuuttomasti voimavaroja, Eränkö arvioi.

Kuntaliitto tukee hallituksen esitystä uudeksi jätelaiksi. Eränkö peräänkuuluttaa myönteisen ilmapiirin luomista, jotta kuntien jätelaitokset ja ympäristöyritykset voivat jatkaa hyvää yhteistyötä uusien innovaatioiden etsimiseksi.

valtiontalouden tarkastajat:

Kunnat eivät selviä nykyrahoituksella Kunnat eivät todennäköisesti tule selviämään tehtävistään nykyisellä rahoituksella. Kehysmenettely tulisi laajentaa kattamaan koko julkinen talous.

Näin toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto raportissaan.

Vaikka valtiontalouden kehykset ovat vaalikaudella 2007– 2010 pitäneet ja kehysmenettely on hillinnyt valtion menojen kasvua, ei julkisen talouden kestävyyttä koskevia tavoitteita ole saavutettu. Valtiontalouden kehykset kattavat vain noin kolmasosan koko julkisen talouden menoista.

Tarkastuksen yhteydessä teh-

dyn kestävyyslaskelman perusteella julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, joka vaarantaa hyvinvointivaltion rahoitusperustan ja jota lyhytaikainen hyvä talouskasvu ei riitä ratkaisemaan.

Kunnallisveroa korotetaan.

Raportti varoittaa, että väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet kohdistuvat erityisesti kunnallisiin palveluihin ja sosiaaliturvarahastoihin. Kunnat eivät todennäköisesti tule selviämään tehtävistään ilman kunnallisveron korotusta.

Kehysmenettelyä olisi tar-

koituksenmukaista jatkaa uudistettuna sekä laajennettuna koko julkista taloutta koskevaksi siten, että kuntatalous ja sosiaaliturvarahastot sisältyisivät kehykseen omina kokonaisuuksinaan. Kuntatalouden osalta olennaista on rajoittaa valtion toimenpiteistä kunnille aiheutuvaa kustannusrasitusta.

Vaalikauden ensimmäinen kehyspäätös on ratkaisevan tärkeä.

Menotaso tulisi avoimesti ja selkeästi johtaa julkisen talouden kestävyyttä koskevista tavoitteista. Tavoitteiden tulisi perustua realistiseen käsitykseen talouskehityksestä.

rakel hiltunen:

Kuntarakenne linjattava pikaisesti Maan uuden hallituksen pitää pystyä linjaamaan kuntahallinnon kehittämissuunta. Kuntahallinnon rakennekysymykset pitää ratkaista pikaisesti.

Näin puhui Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen avatessaan kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumin 9. helmikuuta.

Kuntaliiton hallitus esitti viime keväänä parlamentaarisen komitean asettamista kuntalain kokonaisuudistusta tekemään.

– Valmistelut kuntalain uudis-

tamiseksi onkin jo käynnistetty, ja myös komitean asettaminen on valtioneuvoston käsissä. Käytännön työ on tehtävä ripeästi, jotta osa uudistuksista voidaan toteuttaa jo vuoden 2013 alusta, Hiltunen painotti.

Rakel Hiltusen mukaan kuntarakenteen selvittäminen muodostaa perustan muille uudistettaville asioille, joita ovat mm. kuntatalouteen liittyvät kysymykset, demokratia ja johtaminen sekä kuntien rooli markkinoilla.

– Kuntien erilaistumiskehitys

on johtanut siihen, että kuntalain kehittämisessä on linjattava, millaisiin kunta- ja palvelurakenteisiin lakia luodaan. Kuntaliitto puolustaa vahvan peruskunnan mallia, jossa palvelujen järjestämisvastuu ja rahoitus ovat samoissa, kuntalaisten valtuuttamissa käsissä.

– Suuri ja kiireellinen kysymys on, miten kuntalain kokonaisuudistus suhteutetaan meneillään olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyöhön. Linjauksia odotetaan jo maaliskuun loppuun mennessä.

Hevostilan yrittäjä saa oikeuden vuosilomaan, jos tilalla on vähintään kahdeksan hevosta.

Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaan vuosiloman saanti edellyttää jatkossakin, että tilalla on vähintään neljä kotieläinyksikköä. Aiemmin kolme hevosta on muodostanut kotieläinyksikön, joten vuosilomaoikeus on edellyttänyt vähintään 12:ta hevosta. Vuoden alusta alkaen kaksi hevosta on kuitenkin riittänyt muodostamaan kotieläinyksikön.

Aiempi kotieläinyksikön koko oli hevosten osalta vanhentunut, koska hevosten hoito on muuttunut aiempaa työllistävämmäksi ja sitovammaksi.

Muutos lisää vuosilomaan oikeutettujen hevosyrittäjien määrää noin kahdellasadalla.

Valtion korvattavat kustannukset nousevat noin miljoonalla eurolla.

Joutsenmerkki ensi kertaa tasoitteelle Sadolin Eco Tasoitteelle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki. Kyseessä on markkinoiden ensimmäinen joutsenmerkitty tasoite. Merkki kertoo tasoitteen täyttävän tiukat ympäristövaatimukset, jotka käsittävät tuotteen koko elinkaaren.

Merkki asettaa tiukat vaatimukset tuotteen kemialliselle koostumukselle. Tasoite ei esimerkiksi saa lainkaan sisältää hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä orgaanisia aineita (ns. PBT-yhdisteitä) eikä ftalaatteja. Ei myöskään raskasmetalleja, formaldehydiä ja haihtuvia aromaattisia hiilivetyjä.

Kuntaliitosinto näyttää vähän hiipuneen Kuntaliitosinto on hiipunut, ja palveluja ollaan valmiita järjestämään maakunnallisesti tai valtakunnallisesti.

Näin väittää Kunnallisalan Kehittämissäätiö kunnanvaltuutettu-kyselyn perusteella.

Valtuutetuista34 prosenttia pitää kuntaliitosta vaihtoehtona talouden ja palvelujen turvaamiseen tulevalla vuosikymmenellä.

Kansalaisten suhtautuminen on vielä nihkeämpää. Vain joka viides innostuu kuntaliitoksista lähivuosina.

Sen sijaan kuntien palveluita ollaan valmiita järjestämään maakunnallisesti (58 prosenttia valtuutetuista).

Myös terveyspalvelun valtakunnallinen organisointi esim. Kansaneläkelaitoksen hoitamana saa valtuutettujen enemmistön kannatuksen (63 prosenttia).

13

N:o 2 • Helmikuu 2011

Energia

Holhoustoimen tehtäviä halutaan ulkoistaa

Pk-kentän energiainvestointeihin kaivataan uutta potkua isot edellä, sitä pienet perässä. Tämän kuvion toivotaan potkivan liikkeelle myös pk-yritysten energiansäästöinvestointeja, •joiden •Mitäsuunnitteluun ja toteutukseen on tarjolla valtion tukieuroja.

E

nergiaintensiivinen teollisuus on pitänyt jo vuosikymmenten ajan tarkasti huolta energiakuluistaan ja osannut hakea siitä myös kilpailuetua.

Tuotantotapoja ja -tiloja on muokattu energiatehokkaampaan suuntaan, ja samalla on opittu kilpailuttamaan entistä tiukemmin energiantuottajia.

Myös energiatehokkuuden johtamiseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Syykin on toisaalta selvä.

Energiakustannukset ovat merkittäviä, ja ne näkyvät suoraan toiminnan kannattavuudessa.

Merkittävä osa isommista teollisuus-ja palveluyrityksistä sekä kuntasektorista on omien säästölinjaustensa lisäksi liittynyt energiatehokkuussopimukseen. Sen myötä ne ovat sitoutuneet jatkuvan parantamisen malliin, jonka tavoitteena on tehostaa omaa energiankäyttöä yrityskohtaisten tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2016 mennessä.

Näihin samoihin talkoisiin halutaan nyt entistä isompi joukko myös pk-yrityksiä, painottaa Motivan asiantuntija Juha Pakarinen.

Moni yrittäjä on jo liittynyt sopimukseen paitsi rahallisen säästön myös imagotekijöiden vuoksi, onhan vihreydestä tullut muutamassa vuodessa selkeä kilpailuvaltti. Painetta on saattanut tulla myös asiakasyritysten puolelta, jotka joutuvat paimen-

Pakarisen rohtona on johdon sitoutuminen ja resurssien varaaminen energiatehokkuustyöhön sekä yrityksessä tehty energiakatselmus, jonka pohjalta päästään helpoimmin eteenpäin. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ja Motivan ohjeiden mukaisesti tehtyyn katselmukseen voi saada tukea parhaimmillaan 50 prosenttia sen kustannuksista.

– Monessa tapauksessa alkuinvestoinnit voivat olla hyvinkin pieniä eli esimerkiksi ilmastoinnin, lämmityksen ja valaistuksen säätöjä. Ja vaikka eteen tulisi isompia investointeja, maksavat ne itsensä varsin nopeasti takaisin Lisäksi tällaisiin energiasäästöinvestointeihin on saatavissa valtion tukea, Pakarinen muistuttaa.

Esimerkiksi raskaassa teollisuudessa energiainvestointien takaisimaksuaika on valtaosin alle kaksi vuotta.

PK-Yrityksissä energiatalkoiden tarve tunnistetaan, mutta ei oikein tiedetä, mistä kulmasta asiaan tartuttaisiin.

Juha Pakarinen

tamaan kumppaniverkostoaan samalle laatupolulle, jota ne itsekin kulkevat.

Myötätuulesta huolimatta kasvunvaraa on Pakarisen mukaan vielä riittämiin.

– Tällä hetkellä energiatehokkuussopimusten piirissä on toimialasta riippuen keskimäärin 40 prosenttia pk-yritysten energiankäytöstä. Yleistavoite on,

että lähivuosina tuo lukema saataisiin nostetuksi 60 prosenttiin, hän linjaa.

Energiakatselmuksesta alkuun. Pienempien yritysten

energiatalkoiden pulmana on useimmiten se, että uudistustarpeet tiedostetaan, mutta käytännön toteutuksen kannalta

käsissä on epämääräinen möhkäle, johon ei oikein osata tarttua mistään kulmasta. Niinpä asiat lykkääntyvät eteenpäin tai säästöjä haetaan kohteista, joiden vaikutus kokonaiskulutukseen on lopulta mitätön.

Ja kun tulokset jäävät odotettua laihemmiksi, hiipuu myös lupaavasti orastanut innostus koko asiaa kohtaan.

FUTUREIMAGEBANK

laittamisella ja oikeilla säädöillä voidaan saavuttaa keskimäärin vähintään 15 prosentin energiansäästö. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennusten lämpötilojen säätöä optimaaliseksi ja kiinteistöteknisten laitteiden huolellista kunnossapitoa.

Käytönopastus ja laiteinvestoinnit kannattavat. Toinen

15 prosentin parannus olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuteen on mahdollista saavuttaa kiinnittämällä huomiota siihen, miten taloa käytetään ja kuinka siellä eletään. Asukkaiden ja toimitilojen käyttäjien

tulisi välttää turhaa ikkunoiden ja ovien auki pitämistä kylmällä ilmalla sekä kiinnittää huomiota sähkön ja veden käyttöönsä.

Kolmas 15 prosentin parannus voidaan saada aikaan vaihtamalla kiinteistössä käytettäviä laitteita energiatehokkaampiin.

Tämä on syytä huomata valittaessa sähkölaitteita niin vanhoihin kuin uusiinkin rakennuksiin.

Hybridiratkaisu harkintaan.

Kun kiinteistössä on edessä öljykattilan uusiminen tai muu kunnostus, kannattaa selvittää, olisiko jokin hybridiratkaisu ta-

lossa paikallaan. Patenttiratkaisua ei ole, vaan asiaa tulee pohtia aina kiinteistökohtaisesti. Öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiselle kokonaan toiseksi löytyy harvoin taloudellisia perusteita, kerrotaan palvelukeskuksesta.

Suosittu aurinkolämpöjärjestelmä toimii kunnolla vain hyvin suunniteltuna ja hallitusti toteutettuna. Hyvin tai puutteellisesti toteutettujen aurinkolämpöjärjestelmien hyötysuhteiden ero voi olla jopa kymmeniä prosentteja.

Ilmasta veteen -lämpöpumppu on vaihtoehto, joka voi kiinteistöstä riippuen olla aurinkolämmitystä helpompi ja sopivampi ratkaisu hybridiläm-

Järjestöjen ja yritysten yhteistyö hakee muotoaan Vain suurimmat kansalaisjärjestöt tekevät järjestelmällisesti yhteistyötä terveys- ja sosiaalialan yritysten kanssa.

RAY:n tilaama selvitys käsittelee yhteistyötä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yritykset tuottavat palveluja ja tuotteita, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kansalaisjärjestöistä on tullut yrityksille kiinnostavia kumppaneita.

– Haluamme selvityksellä herättää keskustelua siitä, että yritysten rooli voisi olla yhteiskunnassa paljon syvempikin kuin pelkkä verojen maksaminen ja työpaikkojen tarjoaminen, RAY:n osastopäällikkö Mika Pyykkö toteaa ja viittaa ns. yhteisövastuuseen. Järjestöyhteistyö voi tuoda yritykselle monenlaisia hyötyjä.

– Työntekijöiden työmotivaatio ja -hyvinvointi lisään-

tyvät ja yrityksen myönteinen työnantajamielikuva vahvistuu. Järjestöiltä yritys saa käyttöön myös uudenlaista asiantuntemusta, selvityksen tekijä Sari Kuvaja kertoo.

Suuret kansalaisjärjestöt etsivät jo syvempää yhteistyötä yritysten kanssa. Pienet järjestöt ja yhdistykset lähestyvät yrityksiä lähinnä saadakseen toimintaan rahaa tai tavaralahjoituksia.

Tutkijan mukaan paikallistasolla vuoropuhelua voisi kehittää esimerkiksi koulutusyhteistyöhön ja asiantuntijavaihtoon.

– Vastikkeettomien rahalahjoitusten aika näyttää olevan ohi, tai ainakin niiden merkitys on selvästi vähenemässä.

Yrityksiä kiinnostaa pikemminkin pitkäkestoinen yhteistyö. muutaman kumppanin kanssa kerrallaan, Kuvaja toteaa.

e

amm n a a k

Saat

ak

asi s y t i r y

10 %KSEN U N N ALE

teistönomistajien mielestä keskeistä on löytää viranomaisten kanssa tasapaino siihen, miten rakennuksia ja niiden energiatehokkuutta parannetaan kehittämällä käyttöä, ylläpitoa ja sähköisten laitteiden hankintoja ja mitä ratkaistaan korjausrakentamisen keinoin.

Selvää kuitenkin on, että merkittävä määrä korjauksia jää tekemättä, jos ne eivät ole kustannuksiltaan kannattavia ja ne nostaisivat tarpeettomasti asuntojen ja toimitilojen vuokria.

ista ja ntere e l . a k ta, tteista a tuo ikkeis t v s i r s a i t i er nta oushi a pap s tarj sto- j i ö y m i m o t ista – essa: .fi soitte jakauppa laskim o o t s y i t i i r i L k toim n e alain ssämme. aa. p .suom öi www i myymäl rkkokaup e ta v e kosk us ei Alenn

CANON MP495 MONITOIMILAITE mitykseen. Myös lämpöpumppuihin pätee sama asia kuin aurinkolämpöjärjestelmiin, eli tärkeää on, että laite asennetaan ammattitaitoisesti ja oikein.

– Joskus taas tilanne voi olla se, että kiinteistön paras ympäristöteko on yksinkertaisesti vanhan öljykattilan vaihto uuteen ilman, että yritetäänkään sovittaa järjestelmään hybridiratkaisua, toteaa erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta.

Hybridiratkaisuista on jo saatavilla tietoa verkossa, mutta neuvoja kannattaa kysyä myös asiantuntijoilta, kuten asiaan vihkiytyneiltä suunnittelijoilta ja asennusliikkeiltä.

Tyylikäs ja helppokäyttöinen langaton monitoimilaite.

*Tulostaa * Skannaa * Kopioi

Erinomainen tulostuslaatu, tarkkuus jopa 4800 x 1200 dpi.

Mukana mm. ohjelma Full HD Movie Print Function, jolla voi poimia Canonin kameralla kuvatuista video-otoksista yksittäisiä kuvia ja tulostaa ne.

Helppokäyttöinen Easy PhotoPrint EX -ohjelma valokuvien tulostukseen.

Takuu 1 vuosi.

A SANOMA COMPANY

luttavat nykyisin öljyä jopa kolmanneksen vähemmän kuin ennen, ja nykytekniikan avulla saa jokaisesta lämmitysöljylitrasta enemmän tehoja irti.

Jos öljylämmityskattila on 25 – 30 vuotta vanha, kannattaa se vaihtaa nykyaikaiseen kattilaan, jonka hyötysuhde on huomattavasti parempi. Uusi kattila ja poltin tuottavat öljystä lämpöä 95 prosentin hyötysuhteella, ja lisäksi lämmitysöljyssä on tänä päivänä mukana bio-osuus.

palvelut kokonaan tai osittain.

Tällä hetkellä oikeusaputoimistoissa hoidetaan virkatyönä noin 30 000 henkilön edunvalvonta. Noin 2 800 henkilön palvelut ostetaan ulkopuoliselta palvelutuottajalta: 21 kunnalta, yhdeltä järjestöltä ja kahdelta yksityiseltä ammatinharjoittajalta.

Tavoitteena on, että nykyistä suurempi osuus palveluista hankittaisiin ostopalveluina, sillä oikeusaputoimistojen toimipaikkojen määrä on lähivuosina vähenemässä. Toisaalta väestön ikääntymisen arvioidaan tulevaisuudessa lisäävän edunvalvonnan tarvetta. Taustalla on lisäksi valtion tuottavuusohjelma, joka edellyttää edunvalvontahenkilöstön vähentämistä.

Liity YRITYSASIAKKAAKSI!

Tärkeintä on löytää tasapaino. RAKLIn edustamien kiin-

Korjausrakentaja on tyytyväinen, jos investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin.

tietysti avainasemassa. Tässäkin kohtaa ruokahalu yleensä kasvaa syödessä ja hyvät säästötulokset kannustavat yrittäjiä eteenpäin, Pakarinen muistuttaa.

Vaikka suunta on yhä parempaan ja kattavampaan järjestelmään, on energiatehokkuussopimusten nykysaldokin varsin vakuuttava. Sen piirissä olevien yritysten ja julkisyhteisöjen energiansäästö vastaa vuositasolla noin 1,8 Twh:ta, joka kansankielelle muutettuna tarkoittaa noin 90 000 omakotitalon sähkön- ja lämmönkulutusta.

Myös energiakatselmusten pohjalta tehtyjen parannustoimien tulokset näkyvät asiantuntijan mukaan nopeasti. Esimerkiksi teollisuuden pienempien pkyritysten lämmönkulutuksessa säästöpotentiaali on ollut 24 prosentin, sähkössä 9,0 prosentin ja vedenkulutuksessa 22 prosentin luokkaa.

Vuositasolla tämä tietää jo varsin kohtuullista säästösaldoa.

Lisäetuna on se, ettei energiatehokkuus suinkaan jarruta yrityksen muuta arkea.

– Mitattavuus ja seuranta ovat

Hybridilämmitysratkaisut kiinnostavat öljylämmittäjiä Öljy kuuluu niihin lämmitysratkaisuihin, jotka tämän hetken energiapoliittisessa keskustelussa on manattu ”alimpaan pannuhuoneeseen”. Öljyn mainetta voi kuitenkin parantaa.

Yhä useampi öljylämmittäjä lisää lämmitysjärjestelmänsä energiatehokkuutta hyödyntämällä öljyn rinnalla uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkolämpöä tai ilmasta veteen -lämpöpumppua. Öljyalan Palvelukeskuksessa tiedetään, että öljylämmittäjät ovat nyt kiinnostuneita hybridijärjestelmistä. Se kertoo heidän halustaan säästää energiaa ja tehdä osansa ilmastotalkoissa.

Palvelukeskuksen mukaan öljylämmitysjärjestelmät ku-

Valtion rahallinen tuki energiatehokkuuden edistämiseen kannattaa hyödyntää mahdollisimman kattavasti.

Ruokahalu kasvaa syödessä.

Energiakorjausten erittäin pitkät takaisinmaksuajat hämmentävät Julkisuudessa on kerrottu, että rakennusten laajojen energiakorjausten takaisinmaksuajat ovat huomattavan pitkiä, jopa sata vuotta. Uhkana on, että määräysten seurauksena korjaukset jätetään tekemättä, vanhat rakennukset rappeutuvat tai ne puretaan ja tilalle rakennetaan uusia.

RAKLIn piiriin kuuluvat ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, millaisia määräyksiä korjausrakentamiseen suunnitellaan energiatehokkuuden parantamisen nimissä. Määräyksillä voi olla kielteisiä vaikutuksia kiinteistöjen kunnossapitoon.

Kiinteistönomistajien kannanotossa todetaan, että olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa suuria säästöjä voidaan saada aikaan huomattavasti korjausrakentamista kustannustehokkaammin ja nopeammin kehittämällä rakennusten ylläpitoa ja käyttöä.

– Kiinteistötekniikan kuntoon

MOTIVA

RODEO

Timo Sormunen, teksti

Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt ostopalveluiden käytön laajentamista holhoustoimen edunvalvontapalveluiden tuottamisessa. Uusia palveluntuottajia voisivat olla esimerkiksi kansalaisjärjestöt, asianajajat ja lakimiehet.

Työryhmän mielestä ostopalveluilla voitaisiin ensisijaisesti hoitaa ne edunvalvonnat, joihin oikeusaputoimiston resurssit eivät riitä. Ostopalveluja voitaisiin käyttää myös silloin, kun palvelujen alueellinen turvaaminen sitä vaatii.

Edunvalvontapalveluiden järjestämisen ovat vuoden 2009 alusta hoitaneet valtion oikeusaputoimistot. Aiemmin palvelun tuottivat pääosin kunnat. Oikeusaputoimisto voi järjestää palvelun joko omana toimintanaan tai ostamalla

7900

Ovi lukemattomiin maailmoihin www.suomalainen.com

14

N:o 2 • Helmikuu 2011

Toimialat

Ammattikalastajien saalis kasvoi merialueella

Tilitoimistot neuvovat asiakkaitaan jo tilaajavastuunkin koukeroista •• Tilitoimistojen työ ei ole enää pitkään ollut vain kirjanpitoa. Uusin palvelu koskee tilaajavastuuta.

Harri Auramo, teksti Ilkka Leino, kuva

A

siakasyrityksiä neuvotaan laajasti taloushallinnon asioissa. Tilaajavastuu on yksi uusista opastuksen kohteista.

Laki tilaajavastuusta tuli voimaan jo vuonna 2007. Tarkemmin kyseessä on laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Taloushallintoliitto nyt kehottaa jäseniään eli tilitoimistoja perehtymään paremmin tilaajavastuulain kiemuroihin, koska viranomaiset ovat ryhtyneet valvomaan lakia tehokkaammin.

– Viime aikoina on tehty aika paljon tarkastuksia, ja asiakasyrityksillemme on langetettu sanktioita. Sakot ovat olleet aika kireitä, ja tämän vuoden alussa niihin tehtiin vielä reilu inflaatiokorotus, kertoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen.

Hän sanoo, että viranomaisilla on selvä tarkoitus saada yrittäjät noudattamaan lakia, jos ei muulla niin pakolla. Siksi kirjanpitoyritysten on syytä valistaa yrittäjäasiakkaitaan myös tämän lain tulkinnasta. Rangaistusmaksut vaihtelevat 1 600 eurosta 16 000 euroon.

– Ennen kaikkea meidän on pystyttävä neuvomaan yrittäjää, milloin hän on tilanteessa, jossa tilaajavastuulakia tulee soveltaa.

Käytännössä se tarkoittaa, että yrittäjän täytyy siinä tapauksessa hankkia lain määräämä asiakirjanippu ja nimenomaan ennen toimeksiannon alkamista.

Keitä tämä velvoite koskee.

Tilaajavastuulain päätarkoitus on harmaan talouden torjunta.

Työn tilaajalle on asetettu velvol-

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Suomen Yrittäjien ja Yrittäminen on kovaYrittäjäristit laji. Menestys itsessään tuo Ansioristit ontyydytystä hieno tapatekijälleen, muistaa mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee yrittäjänä tai työntekijänä pitkään myös erityistä tunnustusta. Suomen toiminutta henkilöä.

Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimiYrittäminen on kova laji. Menestys neille henkilöille myöntämällä anoitsessään tuo tyydytystä tekijälleen, muksesta yrittäjäristejä. mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta.

Yritys voi huomioida myös Suomen henkilöYrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta kuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla yrittäjille yrittäjyyden hyväksi toimiSuomen ja Yrittäjien Ansioristeillä.

Ne neille henkilöille anosopivat jaettaviksimyöntämällä esimerkiksi yritykmuksesta yrittäjäristejä. sen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansajaYrittäjäristejä vastaavilla Lisätietoja hakemuslomakkeet: Suomen Yrittäjien Ansioristeillä.

Ne Maisa Leimu, puhelin (09) 2292 2912 sopivat jaettaviksi esimerkiksi yritykmaisa.leimu@yrittajat.fi sen merkkivuoden kunniaksi tai henwww.yrittajat.fi/huomionosoitukset kilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09) 2292 2912 maisa.leimu@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

lisuus varmistaa, että sen kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset ovat täyttäneet tietyt lakisääteiset velvoitteensa.

Varmistamisen on määrä tapahtua niin, että tilaaja hankkii ennen sopimuksen tekoa tulevan sopimuskumppaninsa, kuten aliurakoitsijan, asioista koko joukon selvityksiä ja dokumentteja. Niistä muodostuu ns. asiakirjanippu. Tilaajayritys hoitaa ikään kuin valvovan viranomaisen tehtävää.

Leena Rekola-Nieminen luettelee ensin niitä tilanteita, joissa asiakirjoja ei tarvitse hankkia: jos sopimuskumppani on esimerkiksi valtio, kunta, kuntayhtymä tai seurakunta. Nämä toimijat on

Asiakasyrityksiimme on tehty tarkastuksia tilaajavastuun noudattamisesta, ja sakot ovat olleet aika kireitä.

Leena Rekola-Nieminen

laissa lueteltu. Asiakirjanippua ei myöskään tarvitse hankkia, jos sopimuskumppanin toiminta on vakiintunutta tai jos yritysten yhteistyösuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimusten perusteella.

Nykyään yrityksiä kilpailutetaan aikaisempaa enemmän ja sopimuskumppanit voivat vaihtua tiuhaankin. Yhä useammin asiakirjat on siis hankittava.

– Tämä velvollisuus koskee nimenomaan tilaajaa. Siis elinkeinonharjoittajaa, joka käyttää joko vuokratyövoimaa yrityksessään tai jonka työtiloissa tai

Kun tilaajavastuu sattuu yrityksen kohdalle, on sopimuskumppanista hankittava huolellisesti joukko asiakirjoja. Laiminlyönnistä voi seurata tuntuva sakko, muistuttaa Leena Rekola-Nieminen. työkohteessa Suomessa työskentelee työntekijä, joka on tilaajan kanssa alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa, tiivistää Rekola-Nieminen mutta muistuttaa, että pykälissä on kautta linjan erilaisia täsmennyksiä ja rajanvetoja, jotka pitää käydä läpi.

– Aika usein ajatellaan, että tilaajavastuulaki koskee vain rakennusalaa eikä muita. Mutta ei täällä laissa sellaista rajausta ole, että koskisi vain rakennusalaa.

Tosin rakennusalalle on omia säädöksiään, jotka ovat hivenen tiukempia.

– Onhan lakiin laitettu mukaan vähän myös olennaisuuden periaatetta eli aivan pienistä risauksista ei tarvitse asiakirjapakettia lähteä hankkimaan. Näin on, jos toimeksiannon kesto on enintään kymmenen päivää tai 7 500 euroa. Tilauksen ketjuttaminen esimerkiksi yhdeksän päivän pätkiin ei kuitenkaan poista velvollisuutta, Rekola-Nieminen selvittää.

Samoin velvollisuus asiakirjojen hankintaan säilyy, jos alihankintapalveluja tehdään säännöllisesti tai toistuvasti, vaikka 7 500 euron raja ei kuukausittain

ylittyisikään. Rajoja pitää katsoa aika suppeasti.

Asiakirjanippu on keskeinen juttu. Toiselta yritykseltä työtä

tilaavan yrittäjän pitää varautua asiakirjojen hankintaan.

Ensinnäkin on varmistettava sopimuskumppanin kuuluminen pakollisiin rekistereihin, joita ovat ennakkoperintä-, arvon-

Tilaajavastuulain edellyttämä asiakirjanippu on hankittava ennen kuin sopimus solmitaan ja työt aloitetaan. Lisätietoa löytyy osoitteesta Tilaajavastuu.fi.

Laiminlyönnin rangaistusmaksut ovat 1 600 eurosta 16 000 euroon.

lisävero- ja työnantajarekisteri.

Alle kolmen kuukauden ikäinen kaupparekisteriote on oltava, ja myös verovelkaluettelo.

– Meiltä on kysytty, käykö verotiliote verovelkaluetteloksi.

Eihän se käy, sillä kun verot ovat muutaman kuukauden maksamatta, niin ne putoavat pois verotililtä ja menevät perintään.

Verotiliote voi olla silti puhdas.

Lisäksi yrittäjän on hankittava sopimuskumppanistaan eläkevakuutusmaksutodistus eli todistus siitä, että työnantaja tai vaikkapa ”reppumies” on järjestänyt eläkevakuutukset.

– Mielenkiintoinen velvollisuus on hankkia tieto siitä työehtosopimuksesta, jota noudatetaan yrityksessä, jonka kanssa ollaan tekemässä sopimusta.

Jos kyseisellä alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, mitkä ovat sitten työsuhteen olennaiset ehdot, joilla nämä meille joko vuokratyövoimana tai aliurakan muodossa töitä tekevät henkilöt ovat oman yhtiönsä palveluksessa. Ne pitää selvittää, Leena Rekola-Nieminen huokaa.

Ja kuten sanottu, nämä paperit on kerättävä ennen kuin sopimus solmitaan ja ruvetaan töihin. Tähän on syytä lisätä, että asiakirjojen voimassaoloaika on vain kolme kuukautta, kun tehdään sopimusta ensimmäistä kertaa. Jos sopimuskumppani on ulkomaalainen, se ei vapauta mitenkään tästä velvoitteesta.

– Vaatii vielä vähän enemmän kekseliäisyyttä selvittää, mitkä missäkin maassa ovat niitä dokumentteja, jotka vastaavat näitä meidän asiakirjoja.

Asiakirjojen hakuun on kehitteillä julkinen palvelu, jonne asiakirjat kerättäisiin yhtenäisesti. Järjestelmän avaamisen ajankohta on auki. Sitä ennen hyödyllistä tietoa ja apua löytyy mm. osoitteesta Tilaajavastuu.fi.

Verkkokaupan yleiskuva kaikkea muuta kuin riemukas ••Ulkomaisella verkkokaupalla on iso jalansija Suomessa, kuluttajille olisi jo aika saada kotimaisia vaihtoehtoja.

Riikka Koskenranta, teksti

K

aupan tutkimuspäivässä esiintyneen TNS Gallup Digitalin johtajan Seppo Roposen mukaan kotimainen tarjonta verkossa ei ole tällä hetkellä riittävää. Esimerkiksi urheiluvälineiden verkkokaupasta ulkomaisten verkkokauppojen osuus on 46 prosenttia. − Verkkokaupan yleiskuva on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin riemukas.

Verkosta tuotetietoa. TNS

Gallup on selvittänyt TutustuOsta-Käytä-mallillaan eri kanavien painoarvoa ostoprosessissa tuoteryhmäkohtaisesti. − Osassa tuoteryhmistä verkko on jo tärkein tiedonhakukanava ennen ostotapahtumaa, useimmissa tuotteissa verkko on vähintään kakkosena. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että netin merkitys vähentyisi.

On toki joitakin tuoteryhmiä, kuten rakentaminen, jossa kaupalla on vahva rooli.

Käyttöön liittyvissä kysymyksissä kuluttajat suuntaavat vielä eniten kivijalkamyymälään, mutta monissa tuoteryhmissä verkko menee jo kivijalan edelle.

Roposen mukaan tuttavapiireillä on myös suuri merkitys tuotteen käyttöön liittyvissä epäselvyyksissä.

Vinkit

erikoiskauppiaalle.

Kaikkien ei välttämättä kannata rynniä verkkoon e-kaupalla, mutta ostamisen tukeminen verkossa on tärkeää lähes kaikil-

le kauppiaille, Seppo Roponen neuvoo. − Erikoiskauppiaalle tärkein palvelumuoto verkossa on asiakkaan tukeminen sen jälkeen, kun osto on jo tapahtunut. Toiseksi tärkein asia on ostotapahtumaa tukevan tuotetiedon esilläolo verkkosivuilla. Vasta kolmantena tulee verkkokauppamahdollisuus.

Tuotteiden käytön tukemisella tarkoitetaan yleensä lisätiedon tarjoamista, lisäostoihin kannustamista, asiakaspalvelua ja asiakkuudenhallintaa.

Mitä tuotetietoa netissä sitten halutaan? − Huolehtikaa ainakin siitä, että ostopaikkatiedot ovat esillä verkossa, eli kivijalkamyymälän sijainti. Sen jälkeen voi alkaa miettiä hintojen, valikoiman ja teknisten tietojen esille laittamista.

Kuluttaja hakee tuotetietoa valmistajan ja kaupan sivujen lisäksi myös hakukoneista ja hintavertailusivuilta.

Läsnä monessa kanavassa.

Verkkokauppa on tärkeää, mutta monikanavaisuus on erikoiskauppiaalle avainasia. Roposen mukaan erikoiskauppiaiden tulee löytää oman liiketoimintansa kannalta tarkoituksenmukainen monikanavainen tasapaino. − Olemassa olevan myymäläverkoston yhdistäminen verkkoon muodostaa keskeisen kilpailukeinon monille suomalaiskaupoille ulkomaisten verkkotoimijoiden puristuksessa. − Toistaiseksi sosiaalisen median rooli kuluttajien verkkoostamisessa on sivuosassa, Roponen tietää.

RODEO

Myymäläverkoston yhdistäminen verkkoon muodostaa keskeisen kilpailukeinon monille suomalaiskaupoille ulkomaisten verkkotoimijoiden puristuksessa, Seppo Roponen TNS Gallupista neuvoo.

Tulevaisuuden lähikauppavisio Aalto Future Store on vähittäiskaupan tulevaisuuteen katsova hanke, jonka tavoitteena on luoda myös uusia kaupallisia läpimurtoja ja palveluinnovaatioita. Yksi hankkeen opiskelijaryhmä on innovoinut tulevaisuuden lähikauppakonseptia. Emilia Dermedesiotiksen, Hanna Kännön ja Juho Ullakonojan ryhmä uskoo lähikaupalle olevan kysyntää, sillä kotitalouksien koko Suomessa tulee yhä pienenemään, eikä kahden hengen kotitalous välttämättä halua asioida hypermarketissa.

Luomumarkkinan potentiaali on Suomessa valtava. Ullakonojan mukaan Amerikassa luomu- ja orgaanisia elintarvikkeita myyvän, pörssiin listatun, elintarvikekauppa Whole

Foods Marketin kurssi nousi aikajaksolla marraskuusta 2008 tammikuuhun 2011 457 prosenttia. − Pienten ja yhä ostokykyisempien kaupunkilaiskotitalouksien lisääntyessä yhä kiihtyvällä tahdilla kysyntä laadukasta ja tuoretta ruokaa tarjoavalle premium-hintatason lähikaupalle tulee näkemyksemme mukaan kasvamaan.

Ryhmän mukaan sijainti on lähikaupalle tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Liikepaikat sijaitsevat vilkkaiden kulkureittien varrella kasvukeskusten tiheään asutuilla alueilla.

Tulevaisuuden lähikaupassa tuotteet olisi varustettu RFID-siruilla, jolloin kassahenkilökunta voi keskittyä palvelutyöhön.

Merialueen ammattikalastuksen kokonaissaalis oli viime vuonna ennakkoarvion mukaan noin 122 miljoonaa kiloa.

Saalis kasvoi vuodesta 2009 neljä miljoonaa kiloa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 92 miljoonaa kiloa ja kilohailia 24 miljoonaa kiloa. Silakkasaalis kasvoi lähes kaksi miljoonaa kiloa ja kilohailisaalis miljoonalla kilolla. Turskaa kalastettiin miljoona kiloa.

Yhdessä nämä pääosin troolilla avomereltä kalastettavat lajit kattoivat 97 prosenttia kaikkien lajien kokonaissaaliista. Silakka- ja kilohailikannat ovat viime vuosina olleet vahvoja ja sen myötä saaliskiintiöt suuria.

Silakan ja kilohailin kalastus on keskittynyt muutamalle kymmenelle alukselle. Valtaosa ammattikalastajista kalasti kuitenkin verkoilla tai rysillä rannikkoalueella.

Rannikkokalastuksen tärkeimmät lajit ovat siika, kuha, ahven ja lohi. Vuoteen 2009 verrattuna siikaa, kuhaa ja ahventa saatiin enemmän, mutta lohisaalis pieneni.

Etämyyntisäännöt koskevat yrittäjiä nettihuutokaupassakin Yrityksen on noudatettava etämyyntiä koskevia säännöksiä myös silloin, kun se myy tuotteitaan verkkohuutokaupassa, Kuluttajavirasto huomauttaa.

Huuto.net on suosittu nettihuutokauppa, jossa kuluttajat käyvät pääasiassa kauppaa keskenään. Etämyyntiä koskevat säännökset eivät ulotu tällaiseen kuluttajien kaupankäyntiin. Tilanne muuttuu, jos tavaraa siellä myykin yritys. Esimerkiksi kuluttajan peruuttamisoikeus on silloin voimassa.

Myyjien joukossa on elinkeinonharjoittajia, joiden on myyntipaikasta riippumatta noudatettava etämyyntisäännöksiä. Kuluttajaviraston havaintojen mukaan osalla Huuto.netin yritysmyyjistä oli käytössä säännösten vastaisia ehtoja. Virasto muistutti Huuto.netille, että palveluntarjoajana sillä on vastuu sivuilla olevasta aineistosta. Siksi sen on varmistettava, että yritysasiakkailla on riittävät tiedot lain vaatimuksista, kuten yhteystietojen kertomisesta, tilausvahvistuksen lähettämisestä ja peruuttamisoikeudesta.

Puhelinmyynti monimutkaisissa palveluissa Kuluttajaviraston mielestä kuluttajille myydään puhelimitse monimutkaisia tuotteita ja palveluita ilman, että niistä annettaisiin riittäviä tietoja.

Viraston mukaan monimutkaisia sopimuskokonaisuuksia ei pitäisi lainkaan myydä puhelimitse. Ongelmia lisää se, että kaikki myyjät eivät noudata kuluttajansuojalaissa määriteltyjä markkinoinnin perussääntöjä. Alan itsesääntelyn vahvistamiseksi Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto on laatinut jäsenilleen telemarkkinoinnin käytännesäännöt ja ohjeen senioreille suunnatusta puhelinmyynnistä.

Digitaalisen ajopiirturin kuljettajakortteja uusittava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi muistuttaa, että kuljettajalla on oltava voimassaoleva kuljettajakortti, kun hän kuljettaa digitaalisella ajopiirturilla varustettua ajoneuvoa.

Kuljettajakorttien voimassaoloaika on viisi vuotta, ja suuri osa korteista on uusittava tämän vuoden aikana. Vuonna 2006 kuljettajakortteja myönnettiin 9600.

Digitaalista ajopiirturia käytetään ajo- ja lepoaikavalvonnan välineenä 1.5.2006 jälkeen ensirekisteröidyissä kuorma- ja linja-autoissa.

Kuljettajakortin voi uusia Trafin palveluntuottajan Ajovarma Oy:n toimipaikassa täyttämällä kuljettajakortin hakemuslomakkeen. Lisätietoa www.ajovarma.fi.

15

N:o 2 • Helmikuu 2011

Työelämä

Asiantuntija | Lakipalsta

Taakkaa pois vuoden 2012 loppuun mennessä Y

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Kuka vastaa virheestä?

Tilasimme toiselta yritykseltä tärkeän toiminnassamme tarvittavan laitteen. Kun avasimme sen paketista, näytti laite kolhiintuneelta. Käyttökokeilu osoitti, että laite ei toimi moitteettomasti. Mikä neuvoksi?

•

Elinkeinonharjoittajien väliseen irtaimen kauppaan sovelletaan kauppalain (27.3.1987/355) säännöksiä.

Kauppalain säännökset ovat kuitenkin pääosin tahdonvaltaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että sopijapuolet voivat keskenään sopia kaupan ehdoista toisin kuin kauppalaissa säädetään.

Kauppasopimuksen velvoitteista vastaavat kaupan osapuolet. Mikäli myyjänä on esimerkiksi osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, vastaa tämä yhtiö sopimuksen sitoumuksista ja velvoitteista.

Edellytyksenä on, että sopimuksen on tehnyt yhtiön puolesta henkilö, johon on tähän oikeus.

Yhtiön edustamisoikeus voi perustua yhtiöoikeudelliseen asemaan esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä olevan toiminimenkirjoitusta koskevan määräyksen mukaisesti. Lisäksi on mahdollista myös valtuutukset. Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että henkilöllä on yhtiössä sellainen asema, johon yleisen tavan ja käytännön mukaan liittyy oikeus tehdä yhtiötä sitovia sopimuksia. Mikäli kysymyksessä on toiminimiyritys (ammatin- tai liikkeenharjoittaja), vastaa toiminimenhaltija

henkilökohtaisesti sopimusvelvoitteista.

Kauppalain mukaan vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavaran luovutus on tapahtunut. Elinkeinonharjoittajien välisessä kaukokaupassa, jossa tavaran kuljettamiseen toiselle paikkakunnalle käytetään itsenäistä rahdinkuljettajaa, katsotaan tavara luovutetuksi, kun rahdinkuljettaja saa sen haltuunsa. Sopijapuolet voivat siis keskinäisellä sopimuksellaan poiketa näistä säännöksistä.

Ostajalla on kauppalain mukaan yleinen velvollisuus tarkastaa tavara niin pian kuin se olosuhteet huomioiden on mahdollista. Virheestä on myös ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita virhe. Ostajan on tarvittaessa pystyttävä näyttämään toteen reklamaationsa.

Mikäli laitteessa katsotaan olevan myyjän vastuulla oleva virhe, on lain mukaan ensisijainen seuraamus yleensä virheen korjaaminen myyjän toimesta, mikäli tästä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ostajalle. Muita virheen seuraamuksia voivat olla hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus.

Tilanteen arviointia varten on selvitettävä sopimuksenne sisältö sekä virheen laatu, syy ja syntyajankohta (onko esimerkiksi kysymys kuljetusvauriosta). On mahdollista myös sopia myyjän kanssa virheen seuraamuksista.

rityksiin kohdistuva hallinnollinen kokonaistaakka on hieman alle kaksi miljardia euroa vuodessa, ilmenee selvityksistä, joita on tehty hallituksen kansallisen ohjelman puitteissa, jonka tavoitteena vähentää po. taakkaa neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Summa on noin 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kolme selvästi raskainta aluetta ovat työnantajana toimiminen, verotus ja taloushallinnon raportointi. Neljänneksi merkittävin taakka yrityksille aiheutuu ympäristöluvista ja niihin liittyvästä valvonnasta. Työministeri Anni Sinnemäen mukaan hallituksen toimilla kevennetään yritysten raportointivelvoitteista aiheutuvia kustannuksia.

– Olen tyytyväinen siitä, että taakan lähtötaso on selvitetty.

Nyt meillä on tietopohja, jonka avulla pystymme kohdentamaan toimia sinne, missä yrityksille turhaa taakkaa on eniten. Byrokratian keventäminen hyödyttää erityisesti pieniä yrityksiä.

– Tarkoituksena on keventää turhaa byrokratiaa. Täytyy kuitenkin olla tarkkana, että keventämisellä ei vaaranneta ilmoitusvelvollisuuksien taustalla olevien yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista.

Yritysten hallinnollisen taakan keventämisellä on myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvion mukaan taakan keventäminen hallituksen tavoitteen mukaisesti

neljänneksellä kasvattaisi bruttokansantuotteen tasoa 0,35 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Taakan vähentyminen parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Keskeisimpiä keinoja on sähköisten asiointimahdollisuuksien tarjoaminen. Sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyviä hankkeita on vireillä kaikilla toimintaohjelman painopistealoilla, ja sähköisen asioinnin kehittämistä koordinoidaan hallituksen SADe-ohjelmassa.

Uutta ohjeistusta sivutoimisille yrittäjille. Työ ja elinkei-

noministeriö on täsmentänyt sivutoimista yrittäjyyttä koskevat ohjeensa. Tavoitteena on ottaa huomioon työmarkkinoilla ta-

Sivutoimiset yrittäjät voivat toimia rinnakkain tai jaksoittain yrittäjinä ja palkansaajina.

Vuonna 2008 Tilastokeskuksen yritysrekisterin yrityksistä 28 prosenttia oli sivutoimisia. pahtuneet muutokset ja yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä, sanoo ministeri Anni Sinnemäki.

– Koska vain sivutoimisella yrittäjällä on mahdollisuus yrittäjänä toimiessaan saada työttömyysetuutta, on sääntelyn ytimessä kysymys siitä, milloin yrittäjyys voidaan vielä katsoa sivutoimiseksi. Pyrkimyksenä on, etteivät ihmiset joudu turhaan lopettamaan yritystään saadakseen työttömyysturvaa.

Ministerin mukaan täsmennetty ohjeistus lähtee siitä, että

yrittäjyys on sivutoimista silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (10 kuukautta), mutta myös silloin, kun yritystoiminnan vaatima työmäärä ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sivutoimisena yritystoimintana voidaan pitää myös alkavaa yritystoimintaa silloin, kun työn määrä on vähäistä.

Mahdollista on myös se, että päätoiminen yrittäjyys muuttuu sivutoimiseksi. Päätoimisen

yritystoiminnan muuttuminen edellyttää vähintään 10 kuukauden kokoaikatyötä tai sitä, että toiminnan vaatiman työmäärän voidaan muutoin katsoa olevan vähäinen. Kokonaisharkinta ratkaisee.

Jatkossa työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon sivutoimisesta yrittäjyydestä toistaiseksi voimassa olevana, kun ne aiemmin annettiin määräajaksi.

Toistuvista selvityspyynnöistä luovutaan ja yritystoiminnan tilannetta kysytään muun asiakaspalvelun yhteydessä. Näin siksi, että työnhakijalla on joka tapauksessa velvollisuus ilmoittaa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista. Selvityspyyntö lähetetään vastaisuudessa vain tarvittaessa.

Opel tavara-autot, parasta myös paketeille.

Työsuhdelipussa veroetu Joukkoliikenteen työsuhdelippu on työnantajalle erinomainen mahdollisuus tarjota työntekijöilleen merkittävä etu ja samalla rohkaista ympäristöystävälliseen työmatkustukseen, matkahuolto hehkuttaa. Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen porkkanaksi jopa 3 100 eurolla verovapaata työmatkailua Matkahuollon työsuhdelippujen avulla.

Viime vuoden alussa toteutunut uudistus lisäsi työsuhdematkalipun verovapaata osuutta merkittävästi. Nyt työsuhdeliput luetaan verovapaaksi tuloksi myös 600 euron ylittävältä osalta aina 3 400 euroon asti, jolloin verovapaa osuus voi olla suurimmillaan yhteensä 3 100 euroa.

Työnantaja voi valita myös pienemmän etuuden, vaikkapa 300 euroa vuodessa.

Työsuhdelipun käyttöönotto. Työntekijä voi maksaa työ-

suhdelipun työmatkasetelillä, tai sitten Matkahuolto laskuttaa työnantajaa matkakorttien latausten perusteella. Työsuhdelippujen käyttöönottamiseksi työnantaja tekee sopimuksen

työmatkaseteleiden ostamisesta Matkahuollon kanssa ja antaa ne lounasseteleiden tavoin työntekijöiden käyttöön. Työntekijä voi maksaa seteleillä työsuhdelipun joko osittain tai kokonaan.

Jos työsuhdeliput laskutetaan latausten perusteella, työnantaja sopii laskutuksesta toteutuneen käytön mukaan.

Kaikki yhdellä matkakortilla. Matkahuollon työsuhde-

lipuilla työntekijä voi maksaa matkansa koko valtakunnan bussiliikenteessä pois lukien pääkaupunkiseudun ja Turun paikallisliikenne. Kaikki Matkahuollon tarjoamat työsuhdeliput ladataan matkakortille, jolla bussimatkat on nopea maksaa.

Työsuhdelipuiksi sopivat esimerkiksi seutuliput, kaupunkiliput, kuntakeskusten väliset työmatkaliput, henkilökohtaiset 44 tai 22 matkan vuosiliput sekä henkilökohtaiset CityCity-liput.

Lippu on aina henkilökohtainen, ja se on pääsääntöisesti tarkoitettu kodin ja työpaikan välisille matkoille. Matkustusta vapaaaikana ei ole kuitenkaan käytännössä rajoitettu.

Työnantajien asiointipalvelu uudistui Kelan nettisivuilla Työnantajien asiointipalvelua Kelan nettisivuilla on selkeytetty, ja työnantajalta pyydetään aiempaa vähemmän tietoja. Palvelussa työnantajat voivat ilmoittaa Kelalle mm. sairausajan, kuntoutusajan ja vanhempainvapaan ajalta maksamansa palkan sekä työtulot päivärahan maksamista varten. Lisäksi työnantaja voi hakea sairaus-, osasairaus- ja vanhempainpäivärahaa ja vuosilomakustannuskorvausta sekä ilmoittaa osasairauspäivärahaajalle tehdystä sopimuksesta.

Uudistuksen jälkeen voi yhdellä kirjautumisella tehdä usean työntekijän ilmoitukset sekä samaa etuutta koskevat hakemukset ja ilmoitukset samalla kertaa. Enää ei tarvitse kirjoittaa y-tunnusta tai valita, toimiiko työnantajana vai palkka-asioiden hoitajana.

Uudistuksista hyötyy erityi-

sesti se, joka ilmoittaa usean työnantajan puolesta palkkatietoja, esim. palkanlaskentayritys tai tilitoimistovaltuutettu, kertoo Kelan suunnittelija Päivi Hyvärinen.

– Palvelun käyttäjä voi täyttää yhdellä kirjautumisella eri työnantajien ilmoitukset ja hakemukset, Uudistuksen myötä palveluun voi kirjautua vain vahvalla Katsotunnisteella. Katso-alitunnuksia käyttävien tuleekin vahvistaa tunnuksensa osoitteessa https:// yritys.tunnistus.fi. Muutoksella lisättiin tietoturvaa, koska vahva Katso-tunniste on sidottu henkilötunnukseen ja tietoja lähettävän henkilöllisyys on siinä varmennettu. Vahvassa Katsotunnistautumisessa käytetään aina kertakäyttösalasanaa.

Lisätietoja palvelusta:www. kela.fi/tyonantajat

Opelin tavara-automallisto on monipuolisuudessaan verraton. Auto on monelle kokopäiväinen työpiste, jonka viihtyisyys ja käytännöllisyys on kaikki kaikessa. Eikä se työilmapiiriä huononna, jos myös lasti pysyy järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Siksi kaikki neljä tavara-autoamme, Movano, Vivaro, Combo ja Corsa Van, muuntuvat mitä uskomattomampiin käyttötarkoituksiin ja kaikenkokoisille yrityksille. Tutustu huolella, valitse tunteella.

Uusi Movano-malliston kokonaishinnat alkaen Vivaro-malliston kokonaishinnat alkaen

30 189 € 30 731 €

Combo-malliston kokonaishinnat alkaen Corsa Van -malliston kokonaishinnat alkaen

17 814 € 13 380 €

www.opel.fi

Movano-mallisto autoveroton hinta alk. 26 400 €, autovero 3 789 €. Yhd. polttoaineenkulutus 8,0–9,4 l/100 km, CO2-päästöt 211–249 g/km. Vivaro-mallisto autoveroton hinta alk. 25 820 €, autovero 4 911 €. Yhd. polttoaineenkulutus 7,5–8,8 l/100 km, CO2-päästöt 199–232 g/km. Combo-mallisto autoveroton hinta alk. 13 900 €, autovero 3 914 €. Yhd. polttoaineenkulutus 5,0–6,5 l/100 km, CO2-päästöt 135–154 g/km. Corsa Van -mallisto autoveroton hinta alk. 10 950 €, autovero 2 430 €. Yhd. polttoaineenkulutus 4,3–5,3 l/100 km, CO2-päästöt 115–119 g/km. Kuvien autot ovat erikoisvarusteltuja. Kokonaishintoihin lisätään toimituskulut.

16

N:o 2 • Helmikuu 2011

Täyttä asiaa | Hanna Munter

Kalalle uimalasit

S

uomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivillä 6. – 8.2. kokoontui joukko järjestömme kantavia voimia. Siellä tavattiin tuttuja yrittäjiä, Fennian mukavaa väkeä ja tietysti toimihenkilöitämme. Vuosien aikana monista järjestöihmisistä on tullut hyviä ystäviä. Uusia kasvojakin oli jälleen mukana. Meri-ilma oli jälleen hyvänhenkinen.

Risteilyllä käytiin myös mitä kiivainta poliittista keskustelua. Puoluejohtajien paneelissa mukana olleet puolueet olivat valmiita tekemään syviä kumarruksia yrittäjyyden eteen. Onneksi muutamia lupauksia tuli oikein kirjattua ylöskin ja ne muistetaan! Käytäväkeskusteluissa selvisi, että yrittäjät aikovat tulevissa vaaleissa käyttää ääntään ja ehdokkaita löytyy omistakin riveistä. Hyvä niin.

Kävimme mielenkiintoista keskustelua myös järjestömme kehittämisestä ja nuorista yrittäjistä. Viesti oli selvä: Järjestöä halutaan kehittää ja saada lisää nuoria mukaan toimintaan! Itse luulen edustavani jokseenkin nuoria (33 v.) yrittäjiä. En silti keksi mitään hokkus-pokkus temppua, jolla houkuttelisimme mukaan enemmän ruuhkavuosia eläviä nuoria, paitsi tietysti odottamalla.

Järjestössämme on paljon yhdistyksiä, joissa on nuoria jäseniä ja myös luottamushenkilöinä toimii nuoria ihmisiä.

Hyvä esimerkkinä tästä on Varsinais-Suomi. Kröhöm! Järjestökoneistomme on raskas, joskin vankka.

Me nuoret olemme toimintatavoiltamme vähän erilaisia, lisäksi olemme melko kirjavaa jengiä. Kirjavalla tarkoitan heterogeenistä, mutten pidä edellä mainitun kaltaisten sanojen viljelystä. Kirjavuus ja vaihtelevuus istuu kuvauksena koko järjestökenttään hyvin, mutta nuorten toiminta sellaisenaan sopii järjestöön kuin kalalle uimalasit. Ideatasolla ajatus on loistava, toteutus hieman haastavampi. Teemme asioita eri tavalla. Innostuneisuus on kova. Ideat lentää, kipinät räiskyy ja nauru raikuu. No, mutta eivät hommat nauramalla valmistu vaan uutta suuntaa ja virtaa tarvitaan. Lisävirtana järjestössä voisivat toimia uudet yrittäjät, nuoret yrittäjät, maahanmuuttajayrittäjät ja opiskelijat.

Me nuoret olemme toimintatavoiltamme vähän erilaisia, lisäksi olemme melko kirjavaa jengiä.

Olisikohan meidän yrittäjienkin jo aika tarjota yrittäjyyttä hyvänä uravaihtoehtona opiskelijoille ja ojentaa mahdollisuutta tutustua yrittäjyyteen ja järjestöömme. Yrittäjyyskasvatuksen yhtenä tehtävänä on yrittäjämäisen ajattelun lisääminen. Kannustamalla opiskelijoita meille ominaiseen ajatteluun myös jäsenyyden muodossa saamme varmasti vastapallona osaavaa, koulutettua väkeä työelämään ja yrittäjiksi.

Kaupallista kevään odotusta kaikille!

Hanna Munter Harjula-Catering Oy Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan jäsen

Nuori yrittäjä Tavoitteena työtä vastaava koulutus Pohjois- ja eteläsavolaisten ammatillisten koulutusorganisaatioiden sekä Kuopion Yrittäjien ESR-rahoitteinen Kartturi-hanke selvittää yritysten osaamistarpeet ja esittää aikanaan uudistuksia ammatillisen opetuksen sisältöihin. Sen tavoitteena on tuottaa entistä työelämälähtöisempää koulutusta ja saada yrityksiin yhä osaavampia ammattilaisia, projektipäällikkö Niina Martikainen esittelee.

– Työntekijöiden osaamisvaatimukset ja mahdolliset koulutustarpeet tulevat esiin yritysten päivittäisissä toiminnoissa.

Kartturi-hankkeessa mukana olevien ammatillisten oppilaitosten opettajat tekevät haastattelut ennalta valittujen toimialojen yrityksissä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Lisäksi kevään aikana lähetetään yrittäjille sähköinen kysely, jolla kerätään lisää tietoa opetussisältöjen kehittämistarpeista.

Hankkeen osatoteuttajana on Kuopion Yrittäjät. Yrittäjien toiminnanjohtaja Kirsi Räsänen kannustaa yrityksiä vastaamaan hankkeen kyselyyn.

Nuoren yrittäjäperheen yritys on vuoden hostelli Tampereen Dream Hostel avasi ovensa viime huhtikuussa, ja nyt se on palkittu vuoden 2011 hostellina. Tunnustus annettiin Suomen Retkeilymajajärjestön SRM:n hallituksen ja asiakkaiden mielipiteiden perusteella.

Dream Hostel on omistajansa Ville Virkin kannanotto hostellien puolesta. Hän haluaa olla luomassa Suomeen uutta, persoonallista hostellikulttuuria. Hostelli on pohjimmaltaan perheyritys, jossa tehdään kompromisseja, uudenlaisia ratkaisuja ja rikotaan rajoja. Virkin arki on kiireistä kahden pienen lapsen isänä ja tuoreen yrityksen omistajana.

Vahvimpana valttinaan Ville Virkki pitää henkilökuntaansa. Asiakkaat tuntuvat olevan samaa mieltä, sillä SRM:n saamassa palautteessa nousivat vahvasti esiin hyvä ja lämminhenkinen asiakas-

palvelu sekä henkilökunnan sitoutuneisuus työhönsä.

Dream Hostellissa on asiakkaille yhteisiä tiloja riittävästi ja ne kutsuvat viettämään aikaa muiden matkailijoiden kanssa, jolloin toteutuu yksi hostellin ydinidea, yhteisöllisyys.

SRM:n pääsihteeri Ari J. Aalto antaa kiitosta Virkille rohkeudesta: – Dream Hostel aloitti vaikeaan aikaan, mutta se näyttää jo löytäneen paikkansa matkailijoiden keskuudessa ja tamperelaisessa majoitustarjonnassa, Aalto sanoo.

Kolmasosa suomalaisista pienyrittäjistä on ollut mukana toteuttamassa kotisivuja tai on tehnyt ne itse. Yli 50 prosenttia tekisi tarvittaessa yrityksensä tai yhdistyksensä kotisivut itse tai pyytäisi tuttua ihmistä tekemään sivut, selviää Ideakone Oy:n julkaisemasta tutkimuksesta.

Uskalla yrittää 2011 Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia nuorille. Ohjelmat antavat tietoa yrittäjyydestä, harjaannuttavat elämässä tarvittavia taitoja sekä kannustavat aktiiviseen, oma-aloitteiseen työotteeseen läpi elämän.

Kansallisessa NY-loppukilpailussa, eli Uskalla yrittää 2011 -tapahtumassa valitaan lukuvuoden parhaat NY-yritykset sekä peruskoulun että toisen asteen koulutuksen sarjoissa. Tämän lisäksi luvassa on kahden päivän tapahtuma Lahdessa 5 – 6.4.2011 täynnä mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia mahdollisuuksia, oppimista ja hauskanpitoa.

Ensimmäisenä päivänä järjestetään erilaista tutustumiseen ja yritysten esittelyyn liittyvää ohjelmaa sekä tuomariston haastattelu. Toinen päivä on varattu myynnille aluemessujen tapaan ja voittajat paljastetaan tapahtuman päätöstilaisuudessa.

Paikalla on tuomaristoa liikeelämästä arvioimassa NY-yritysten toimintaa. Lisätietoa nuoriyrittajyys. fi ja uskallayrittaa.fi

Yrittäjän ystävä ••Vaikka yrittäisitkin yksin, et enää ole yksin. Yksinyrittäjät verkostoituvat keskenään ja auttavat toisiaan.

Yrittäjien verkostoitumisesta syntyy myös liiketoimintaa.

Lotta Tammelin, teksti Mikko Käkelä, kuva

Y

ksinyrittäjä. Onpa ikävän kuuloinen sana. Mietit varmaan mielessäsi surullista reppanaa, joka päivät pääksytystään yrittää yrittää – yksin.

Ypöyksin, vailla toisen ihmisen seuraa, kannustusta tai apua. Niin, siltähän se kuulostaa.

Kolme vuotta sitten perustetun Intunex Oy:n 35-vuotias toimitusjohtaja Janne Ruohisto on kuitenkin eri mieltä. Hänestä pienyrittäjyys ei ole yksinäistä.

– Ei tosiaankaan ole, hän nauraa ja jatkaa, että pienyrittämisessä on paljon enemmän yhteisöllisyyttä kuin monessa isossa firmassa.

– Pienyrittäjät auttavat ja arvostavat toisiaan. Jos joku tarvitsee apua, toiset jeesaavat. Isoille yrityksille ei ole tyypillistä, että toista autettaisiin ihan luonnostaan, Ruohisto kuvailee.

Joukot apuun. Ruohisto on kehit-

Tee huoltotesti ja voita kirjalahjakortti!

Ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajantasalla?

Tarvitsetko tietoa henkilöturvaasi liittyvissä asioissa?

Tee huoltotesti ja osallistu kirjalahjakorttien arvontaan.

tänyt myös oman bisnesideansa yhteisöllisyyden ja toisten auttamisen ympärille.

– Teemme maailman helpointa tapaa saada asiantuntijoilta apua yli organisaatiorajojen. Innostamme ihmisiä jakamaan osaamistaan. Autamme pieniä yrityksiä parveutumaan jonkun ongelman, idean, projektin tai haasteen edessä ja ratkaisemaan sen paljon nopeammin kuin se olisi millään muulla tavalla ollut mahdollista. Kehitämme myös uudenlaista toimintatapaa ja siihen työvälinettä.

Wow. Kuulostaapa maallikon korvaan mystiseltä. Teette siis mitä?

– Eli xTune-palvelu löytyy samannimiseltä verkkosivulta, ja mikä tahansa yritys voi ottaa sen käyttöönsä noin minuutissa. Palvelussa voi esittää muille käyttäjille eli yrityksille ongelmiaan sekä haasteitaan ja löytää apujoukot niiden ratkaisemiseen, Ruohisto selittää.

XTune lanseerattiin viime lokakuussa, ja nyt palveluun on innostunut mukaan kaikkiaan noin 50 yritystä.

– En ole kuitenkaan ehtinyt vielä myymään palvelua. Kaikki käyttäjät ovat tulleet itsekseen, Janne Ruohisto myhäilee.

Palvelusta on hyötyä myös suurille yrityksille, ja sen pilotoimisessa onkin ollut mukana muutaman tuhannen hengen organisaatioita.

– Olemme kehittäneet heidän osaamisensa liikkumista niin, että organisaatioiden sisälläkin ihmiset jakaisivat tietoa ja auttaisivat toisiaan.

Frendiyrittäjät. Janne Ruohisto Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

vannoo yrittäjien yhteisöllisyyden nimiin myös oman toimensa ohella.

Sosiaalisen median himokäyttäjä on mukana Facebookissa ja Twitterissä syntyneessä Ystäväyrittäjyydessä.

– Idean isä Eero Rautasilta kysyi Twitterissä, että olisiko tällainen ystävyysyrittäjyys-ajatus mitään.

Melko nopeasti moni, minä mu-

Tänä päivänä pitäisi lähteä jo reilusti nuorempana yrittämään. Yliopistossa vielä vähän vieroksutaan yrittäjyyttä, mutta Aalto yliopistossa on eri meininki.

Siellä on sitä hönkää, mitä pitääkin olla. Kannustusta. Ei yrittäminen ole niin kuoleman vakavaa, nauraa Intunex Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Janne Ruohisto. Taustalla yhtiökumppani Jaakko Naakka.

kaan lukien, vastasi, että emme tiedä, mitä tarkoitat, mutta kuulostaa tosi hyvältä, Ruohisto kuvailee.

Ystäväyrittäjyys sai Ruohiston mukaan alkunsa siitä, että yrittäjät löysivät toisensa sosiaalisessa mediassa.

– Yrittäjäthän sinne ensimmäisenä hakeutuivat, koska heillä on tarve verkostoitumiseen, yhteistyöhön, osaamisen jakamiseen ja oppimiseen, hän innostuu.

– Hyvin nopeasti yrittäjät muodostivat tällaisen heimon, parven tai ehkä jopa leiritulen, jonka ympärille kerääntyivät. Teemana oli tietenkin yrittäjyys. Syntyi Facebook-ryhmä, yhteinen blogialusta, Twitteristä löytyy Friendtrepreneur-tweettauksia ja olemme järjestäneet tapahtumia.

Ystäväyrittäjyysyhteisössä on lanseerattu myös MEMEgroupin Kristii-

na Pääkkösen hauska idea – taskulounaat.

– Twitterissä joku kysyy, että kuka ehtii lounaalle ja ne, jotka kerkeävät, menevät. Tavataan ihan uusia naamoja, joiden kanssa on saatettu ainoastaan twiittailla aiemmin. Syödään, seurustellaan ja sitten jatketaan takaisin töihin.

Entäs eurot? Kuulostaa hauskal-

ta: tutustutaan ihmisiin, syödään, hengaillaan, näpytellään iPadeja ja twiittaillaan. Skeptikko minussa kuitenkin kysyy, syntyykö yhteisöistä ja yhteisöllisyydestä jotain ihan konkreettista? Lähinnä euroja, ajattelen.

– Esimerkiksi meidän xTunepalvelussa hyvin moni yrittäjä on jo löytänyt apua. On jo syntynyt hyviä esimerkkejä, joissa pieni yritys on

tarttunut isoon tarjoukseen ja puolessa tunnissa kymmenkertaistanut oman organisaationsa koon. Hyvältä siis näyttää. Kasvua tässä haetaan.

– Itse olen ostanut noin kuudelta ystäväyrittäjältä palveluita. Yli kymmenellä tuhannella eurolla joka tapauksessa, Ruohisto ynnää nopeasti.

– Lisäksi jaamme tietenkin osaamista, ja kun luottamus syntyy, toisen palveluista vinkataan eteenpäin.

Se on viraalimarkkinointia. Sana kiirii eteenpäin.

Pehmeämpiä arvoja ajateltaessa yhteistyöstä syntyy myös ystäviä.

– Parhaat kaverit on yrittäjä. Verkostoidun eniten juuri yrittäjien kanssa. Yrittäjät ovat samassa tilanteessa: kalenterit ovat yhtä tukossa, ja huolet pystyy jakamaan, Ruohisto hymyilee.

Mikä ihmeen Ystäväyrittäjyys?

Ystäväyrittäjyys on avoin verkosto ystävällisiä yrittäjiä ja yrittäjien ystäviä, jotka löysivät toisensa sosiaalisessa mediassa.

Ystäväyrittäjät on itsenäisesti muodostuva verkosto ystävällisiä yrittäjiä ja yrittäjien ystäviä, johon kuka tahansa voi liittyä.

Ystäväyrittäjät verkostoituvat mm. Facebookissa

ja Twitterissä, mutta järjestävät myös avoimia tapahtumia talkoohengellä ympäri Suomea.

Ystäväyrittäjiä voi verrata heimoksi, joka on kerääntynyt yhteisen leiritulen ( yrittäjyys) äärelle.

Facebookissa ”kipinävahtia” pitävät vapaaehtoiset emännät ja isännät, jollaiseksi kuka tahansa voi ilmoittautua.

Intunex Janne Ruohisto perusti Intunex Oy:n vuonna 2008 ja värväsi pian mukaan Jaakko Naakan. Intunex on suomalainen startup -yritys, joka kehittää ja tarjoaa uudenlaista ohjelmistoa asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön ja ongelmanratkaisuun yli yksikkö- ja organisaatiorajojen.

xTune xTune on uudenlainen työkalu nopeuttaa ongelmanratkaisua ja auttaa asiantuntijoita jakamaan osaamistaan yli yksikköja organisaatiorajojen. xTunen avulla kuka tahansa voi helposti ja nopeasti saada apua asiantuntijoilta yrityksen sisältä tai omasta yritysverkostosta.

17

N:o 2 • Helmikuu 2011

Eurooppaa edestakaisin

Copyright © M-Brain Oy

Ulkomaat

Työttömyys prioriteetiksi ››Ranskalaisen työnantajaliitto Medefin pääjohtaja Laurence Parisot korostaa, että työttömyyden vähentäminen pitäisi olla kaikkien ranskalaisten prioriteetti. Hänen mukaansa työpaikat syntyvät pienissä

yrityksissä, eikä suurissa yrityksissä ole enää voimakasta potentiaalia luoda työpaikkoja.

Parisotin mukaan Ranskassa tulisi nyt ottaa käyttöön vanha järjestelmä, joka tarjoaa helpotuksia hyvin pienille yrityksille.

Istuu, sopii, heiluu ja näyttää hyvältä ››Saksalaisen designin ja käsityön tuotteilla on jälleen kysyntää. Varsinkin luksustuotteissa kaivataan epätavallisempia ja omaperäisiä tuotteita.

Tämä trendi on huomattu niin

perinteisemmissä yrityksissä kuin nuorten muotoilijoiden ja käsityöläisten pienyrityksissä. Alan jäjärjestön mukaan yritysten määrä on kasvanut Saksassa nyt kaksi vuotta.

Omistajien optimisti kasvussa ››Citibankin tutkimuksen

mukaan valtaosa yhdysvaltalaisista pienten yritysten omistajista suhtautuu tähän vuoteen toiveikkaasti. Suurin osa yrittäjistä uskoo, että tästä

vuodesta tulee parempi tai yhtä hyvä kuin viime vuosi oli.

Vain 15 prosenttia uskoo, että tästä vuodesta tulee viime vuotta heikompi.

Lisää lainaa ››Ison-Britannian pankit ovat

sopineet maan hallituksen kanssa lisäävänsä erittäin pienten yritysten lainoitusta 10 miljardilla punnalla.

Vaihtokauppana ne saivat lisävarmuutta sääntelyn ja verotuksen kehityksestä tule-

vaisuudessa. Tilanne on ollut hallinnolle vaikea, sillä sen tavoitteena on ollut säilyttää Lontoon keskeinen asema Euroopan finanssikeskuksena, vaikka kansa on ollut vihamielinen pankkiireita ja heidän bonuksiaan kohtaan.

0,8 % kasvua ››La Banque de France odottaa Ranskan talouskasvun kiihtyvän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,8 prosenttiin.

Toteutuessaan kasvu olisi nopeinta yli seitsemään vuoteen.

Ennuste on kuitenkin selvästi

positiivisempi kuin esimerkiksi Inseen ja Reutersin 0,3 prosentin ennusteet. Vuodelle 2011 on ennustettu keskimäärin noin 1,5–1,6 prosentin talouskasvua. Myös yrityksissä uskotaan kasvuun.

Kuusi kymmenestä markkinoi netin kautta ››Ruotsin yrittäjäjärjestö

Företagarnan julkaiseman raportin mukaan 60 prosenttia pienyrityksistä markkinoi itseään internetin välityksellä.

24 prosentilla yrityksistä on

oma nettikauppa. Pääekonomisti Lars Jagrén kertoo, että internetistä on tullut 20 viime vuoden aikana arkipäivää myös pienyrityksille.

Sisämarkkinat huomioitava talousuudistuksissa ••EU:n sisämarkkinoita ei saa unohtaa tai Euroopan talous- ja työllisyyspotentiaalia ei saada käyttöön.

Henna Hopia, teksti Euroopan komissio, kuvat

S

isämarkkinat ovat talousunionin perustana.

Tarvitsemme sitoutumista, jos aiomme olla vakavissamme tulevaisuudessa, vaati entinen kauppa- ja sisämarkkinakomissaari Mario Monti Euroopan komission helmikuun alussa Brysselissä järjestämässä konferenssissa ”The Single Market – Time to Act”.

Hän on arvostellut nykyistä talouskeskustelua, jossa sisämarkkinat eivät saa ansaitsemaansa asemaa. Jotta jäsenmaat saataisiin oikeasti sitoutumaan sisämarkkinoiden kehittämiseen, ehdotti Monti, että sisämarkkinat otettaisiin yhden Eurooppa-neuvoston kokouksen aiheeksi. Helmikuun kokouksessa aihetta jo hieman sivuttiin, kun päätettiin yhteisistä energiamarkkinoista, eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja digitaalisten sisämarkkinoiden luomisesta vuoteen 2015 mennessä.

Osaksi talouspakettia? Sisä-

markkinakokousta ei kuitenkaan järjestettäne ennen kuin suurimmat talouspäätökset on tehty.

EU:ssa valmistellaan nyt kokonaisvaltaista talousuudistuspakettia, joka kattaa muun muassa vakausrahaston- ja mekanismin, lakipaketin talouskoordinaatiosta ja eurooppalaisen ohjausjakson sekä rahoitusmarkkinoiden vahvistamisen.

Pari viikkoa sitten Saksa Ranskan tukemana toi lisäksi pöydälle kilpailukykyehdotukset motiivinaan lähentää euromaiden ja halukkaiden muiden EU-maiden yhteisöverotusta ja eläkejärjestelmiä sekä kirjata velkajarru maiden perustuslakeihin. Ehdotukset ovat kohdanneet vastarintaa. Euroopan komission yhtenä huolena on ollut, että pääasiassa euromaita koskevat ehdotukset jakaisivat unionia kahtia ja haittaisivat siten sisämarkkinoiden toimintaa.

Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokun-

Hyviä aikoja yrityskaupoille ››Moni yrityskauppa Saksassa lykkäytyi tai purkautui viime vuosien talouskriisin vuoksi.

Asiantuntijat kuitenkin odottavat yrityskauppojen piristyvän

tänä vuonna. Mahdollisuuksia tarjoutuu erityisesti keskisuurille yrityksille, jotka ovat kestäneet hyvin kriisin.

Syntyy, mutta ne eivät kasva ››Ranskassa syntyy paljon uusia yrityksiä, mutta hallituksella on nyt haaste siinä, miten yritykset saadaan kasvamaan riittävästi, jotta ne loisivat uusia työpaikkoja ja saisivat aikaan kasvua. Yritysten kasvus-

ta on tullut jo hyvin merkittävä kysymys Ranskan talouden kehityksessä. Kolmesta miljoonasta ranskalaisyrityksestä 2,9 miljoonassa on alle viisi työntekijää.

Vahvalla valuutalla on arvioijansa ››Poliitikot ja liike-elämän johtajat antavat ymmärtää, että Ruotsista on tulossa pienyritysten johtama talous.

Mutta suuryritykset tuntuvat edelleen johtavan politiikkaa ja antavan ymmärtää, että vahva

kruunu ajaa Ruotsin ongelmiin.

Todellisuudessa vain kymmenen prosenttia pienyrityksistä uskoo vahvan kruunun olevan niille ongelma. Vahvan kruunun tuomat ongelmat ovat vain myytti.

Kevyt talvilamaannus ››Saksan keskisuurten yri-

tysten kasvuvauhti hellitti hieman joulukuussa edelliskuukaudesta, käy ilmi ITindeksistä. Joulukuu 2010 oli

kuitenkin paras joulukuu neljään vuoteen. Lisäksi yritysten tulevaisuudennäkymät ovat edelleen hyvät.

187 000 työpaikkaa ››USA:n yksityissektorin tam-

mikuussa tuottamista 187 000 uudesta työpaikasta yli puolet on pienten yritysten tuottamia. Palvelusektorille syntyi

166 000 uutta työpaikkaa.

Tämä osoittaa työllisyyden paranevan edelleen nopeasti, arvioi Miller Tabak & Co:n päästrategisti Dan Greenhaus.

Sharon Bowles EP-toimistollaan.

nan puheenjohtaja, brittiliberaali Sharon Bowlesin mukaan EU:ssa valmisteilla olevassa sisämarkkinatoimenpidepaketisssa pitäisi saada markkinoiden ”paha laiminlyönti” korjattua.

Hän yhtyi Europarl.tvn haastattelussa Montin näkemykseen siitä, että pahimpia sisämarkkinoiden laiminlyöjiä ovat olleet euromaat.

– Aivan kuin euromaiden ei tarvitsisi ottaa muita EU-maita niin vakavasti. Tähän on puututtava. EU ei etene minnekään, jos emme saa kasvua taas käyntiin, ja ainoa väline siihen ovat yhtenäismarkkinat, kilpailukyky ja kauppa, hän painotti.

Hän vaati paneelikeskustelussa, että sisämarkkinat pitäisi saada mukaan valmisteilla olevaan talousuudistuspakettiin.

Sisämarkkinoita ei ole juuri valmisteluissa huomioitu, mitä esimerkiksi Financial Times piti harmillisena Saksan ehdotuksissa.

– Ehdotusten halutaan olevan iskeviä eikä liian yksityiskohtaisia, siksi ehkä valitettavasti niissä ei mainita mitään Euroopan sisämarkkinoiden laajentamisesta, joka on kaikista EU-suunnitelmista tärkein talouskasvun ja integraation moottori, lehti kommentoi pari viikkoa sitten.

Ehkä ainoaksi sisämarkkinoita koskevaksi seikaksi voidaan nähdä Saksan vaatimus koulutus- ja ammattipätevyyksien vastavuoroisesta hyväksymisestä liikkuvuuden edistämiseksi, mutta tämä on vaatimaton ehdotus suhteessa koko paketin kokoon.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroson mukaan komission vuotuinen kasvuselvitys huomioi sisämarkkinoiden vahvistamisen keinona nousta kriisistä, kohti kasvua.

EU:n sisämarkkinat: 500 miljoonan

ihmisen yhtenäismarkkinat, tavoitteena vapaa liikkuvuus tavaroille, palveluille, pääomalle ja työvoimalle.

Mahdollisuuksia yrittäjille ja kuluttajille: uudet työpaikat, suuremmat markkinat, lisää kilpailua, laajemmat valikoimat ja kohtuulliset kuluttajahinnat.

Paljon puutteita: joillain sektoreilla toimitaan edelleen 27 eri sääntöjen mukaan.

EU:lla on meneillään kuulemismenettely, 50 toimenpide-esitystä voi kommentoida 28.2. asti Euroopan komission verkkosivuilla.

Lopullinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on tarkoitus saada voimaan ensi vuonna.

Komissio priorisoi. Komissi-

on puheenjohtaja José Manuel Barroson mukaan komission vuotuinen kasvuselvitys kyllä huomioi sisämarkkinoiden vahvistamisen keinona nousta kriisistä, kohti kasvua. Komissio on kuitenkin itsekin huolissaan sisämarkkinoiden kehityksestä – jos niitä ei saada toimimaan, ei Eurooppa 2020 -tavoitteisiinkaan päästä. Asiasta vastaava ranskalaiskomissaari Michel Barnierin arvioi, että yritykset ja kuluttajat näkevät sisämarkkinat edelleen enemmän esteenä kuin mahdollisuutena.

Sisämarkkinoita kuitenkin pyritään uudistamaan. Parhaillaan on käynnissä komission kuulemismenettely, jossa 50:tä sisämarkkinatoimenpide-ehdotuksesta valitaan reilu kymmenen tavoitetta, joihin maiden on helpompi sitoutua ja jotka toimivat konkreettisena apuna talouskasvun luomisessa.

– Nyt on valintojen aika. Jos kaikki ovat prioriteetteja, ei mikään ole prioriteetti, Barroso painotti.

Työstetty paketti on tarkoitus hyväksyä ensi vuonna, kun EU:n alkuperäinen sisämarkkinajulistus täyttää jo 20 vuotta.

Yrittäjä, suunnitteletko kansainvälistymistä?

Pietarissa saman katon alle Pietarissa aiemmin eri osoitteissa ja eri puolilla kaupunkia toimineet työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaiset toimijat Finnvera ja Finpro sekä Suomalais-Venäläinen Kauppakamari (SVKK) ovat muuttaneet uuteen Suomi-taloon Pietarin ydinkeskustaan. Suomi-talo sijaitsee Marian kirkon naapurissa osoitteessa Ul. Bolshaya Konyushennaya 4-6-8 vain viiden minuutin kävelymatkan päässä Nevsky Prospektin metroasemasta.

TEM:n alaisten toimijoiden keskinäinen tiedonkulku paranee, kun toiminta on keskitetty saman katon alle. Pystymme

•

Eurostars-ohjelman haku käynnissä. Eurostars-ohjelma rahoittaa pk-kasvuyritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja.

Yritykset voivat lähettää ohjelmaan hakemuksia Brysseliin miltä tahansa aihealueelta 24.3.2011 mennessä osoitteessa www.eurostars-eureka.eu.

yhdessä myös tehostamaan asiakaspalveluamme, toteaa Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.

– Asiakkaiden on helppo löytää Pietarin ydinkeskustassa sijaitseva Suomi-talo ja säästää samalla kallisarvoista matka-aikaa, koska keskeiset TEM-toimijat löytyvät samasta talosta.

TEM-trio täydentyy kvartetiksi, kun innovaatiokeskus Finnode muuttaa Suomi-taloon ensi vuodenvaihteessa. TEM-toimijoiden lisäksi Suomi-talosta löytyvät mm. Helsinki-Keskus, Jykes, ISKU, VR, Finnair ja Pohjola Pankin Pietarin-edustusto.

Luotaus yli rajojen -koulutuksessa opit arvioimaan yrityksesi tilan ja mahdollisuudet ulkomailla.

Käytännönläheisessä koulutuksessa luot yrityksellesi kansainvälistymisen strategian. Tervetuloa!

Strateginen markkinointi -koulutuksessa opit ymmärtämään markkinoinnin merkityksen arvon luonnissa, viestinnässä ja toimittamisessa asiakkaalle.

Koulutus alkaa 7.– 8.4. koulutuspäivillä Helsingissä.

Koulutus kestää 2 kk, hinta 1890 e. Ilmoittaudu 20.3. mennessä!

Koulutus alkaa 25.8. koulutuspäivällä Helsingissä.

Koulutus kestää 3 kk. Ilmoittaudu 1.8. mennessä!

Diploma in Marketing Management, MJD -tutkinnossa oivallat markkinoinnin, myynnin ja viestinnän roolin osana strategiaa ja asiakkuutta.

Koulutus alkaa 24.– 25.3. koulutuspäivillä Helsingissä. Koulutus kestää 9–12 kk, hinta 9800 e.

Ilmoittaudu 10.3. mennessä!

Kysy lisätietoja: Helena Vallo, puh. 010 473 6637, helena.vallo@markinst.fi

Ilmoittaudu netissä

markinst.fi

•

Tietokoneita kasvaville yrityksille. Hewlett-Packard on esitellyt uusia yrityspöytäkoneita, joissa on yhtiön mukaan hyvät laajennusmahdollisuudet. Ne sopivat erityisesti pk-yrityksille, jotka tarvitsevat joustavia ja laajennettavia tietokoneita.

Tunnistettava muutos. markinst.fi

18

N:o 2 • Helmikuu 2011

Teema:

Kasvuun on satsattava silloin, kun yrityksellä on selvä visio markkinaosuuksien ja liiketoiminnan kasvattamisesta, sanoo eräs kasvuyrittäjä. Unohtaa ei saa myöskään asiakaslähtöisyyttä ja jatkuvaa kehitystyötä.

Yritys ei kasva ilman visiota ja uskallusta

••Nyt on kovasti tapetilla puhua siitä, että Suomesta puuttuu kasvuyrityksiä, Suomen pääomasijoitusmarkkinat eivät

toimi tai meillä ei ole riittävästi tarpeeksi hyviä ja kantavia bisnesideoita.Toisaalta on hyvä muistaa, että mikroyritykset työllistävät neljänneksen koko työvoimasta, joten keinoja mietittäessä kasvupotentiaali kannattaa nähdä laajana.

19

N:o 2 • Helmikuu 2011

Aiheesta:

Kasvuyrittäjyys

Kasvuyrittäjäkilpailun parhaat palkittiin Ernst & Youngin kasvuyrittäjäkilpailun Suomen-osakilpailun kokonaisvoiton vei Management Events Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Muurainen Helsingistä.

Hän edustaa Suomea kansainvälisessä kasvuyrittäjäkilpailussa Monte Carlossa ensi kesänä.

– Kilpailussa oli mukana upeita yrittäjiä, joilla on uskoa ja näkemystä tulevaisuudesta ja jotka ovat viime vuosinakin kasvattaneet rohkeasti liiketoimintaansa, toteaa kilpailun johtaja Mikko Rytilahti Ernst & Youngilta. Entrepreneur of the Year on arvostettu kansainvälinen tunnustuspalkinto menestyville kasvuyrittäjille.

Kilpailussa nimettiin tuotannon, kaupan ja palveluiden toimialasarjojen parhaat. Tuotantosarjan voiton vei sastamalalainen Veijo Hukkanen, jonka yritys on kalanjalostusalan V. Hukkanen Oy. Kaupan sarjassa palkittiin keravalaiset Janne ja Seppo Vertanen Oy Verman Ab:stä, ja palveluiden parhaana Management Events Oy:n Olli Muurainen.

Young Entrepreneur of the Year -erikoispalkinnon, enintään 35-vuotias kasvuyrittäjä, sai helsinkiläisen LM Tietopalvelut Oy:n Janne Järvinen.

Lehti Groupin

Juhani Lehden mukaan

yritystoiminnassa menestymisen avainasia on ollut asiakkaan palveleminen mahdollisimman hyvin.

Asiakkaan tarpeisiin vastataan niin hyvin kuin mahdollista.

Riikka Koskenranta, teksti Rami Marjamäki, kuvat

P

uuttuu Suomesta sitten kasvuyrityksiä tai ei, lopulta yrityksissä on viimeinen sana.

Jää nähtäväksi, vaikuttaako hallituksen kasvuyrityspolitiikan rukkaus ja ensi hallitusohjelmaan todennäköisesti tuleva t&k-verovähennys yritysten kasvuhalukkuuteen.

Esimerkkejä menestyvistä kasvuyrittäjistä tai kasvuhalukkaista yrityksistä ei kuitenkaan tarvitse kaukaa hakea. Kasvuyrityksen määritelmissä on eroja, yksinkertaisimmillaan kasvuyritys on yritys, jolla on kasvuhalua ja -kykyä.

Kaksi hyvin erilaista kasvuyritystä ovat helsinkiläinen web-analytiikkayritys Snoobi Oy ja pirkkalalainen konepajateollisuuden kappaleiden osatoimittaja Lehti Group Oy, jotka molemmat ovat saaneet tunnustusta yritystensä kasvattamisesta. Vuonna 2004 perustettu Snoobi Oy palkittiin tammikuun lopulla Red Herring -median kilpailussa Euroopan lupaavimpien teknologia-alan kasvuyritysten joukossa. Tampereen seudun Vuoden Uusyrittäjä 2010 Lehti Group syntyi vuonna 2006 yrityskaupalla.

Toimitusjohtaja-yrittäjä Juhani Lehti on panostanut alusta asti vahvasti tuottavuuteen ja investoinut ajanmukaiseen tuotantokalustoon.

It-yrittäjät rohkeita kasvajia. It-alalta ponnistaa suuri

osa Suomen kasvuyrittäjistä.

Esimerkiksi Tekesin muutaman

vuoden toimineessa rahoitusohjelmassa nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille on myönnetty vuoden 2010 loppuun mennessä yli 41 miljoonaa euroa rahoitusta. Tukea saaneista yrityksistä 60 prosenttia on it-alalta. Myös Snoobi on saanut Tekesin kasvuyritysrahoitusta.

Snoobin liiketoimintamalli on hyvä esimerkki teknologiayrityksen menestystekijöistä. Verkon yli palveluja tarjoava konsepti, eli Saas-malli, mahdollistaa nopean kasvun sekä kansainvälistymisen, sillä liiketoiminta on hyvin skaalautuvaa eli helposti monistettavissa.

Kova kasvu syö usein yrityksen kannattavuutta, ainakin perinteisillä aloilla, mutta se on liiketoiminnan kehittämisen kannalta järkevää, silloin kun kasvukykyä on.

– On selvää, että kasvuun on satsattava silloin, kun yrityksellä on selvä visio markkinaosuuksien ja liiketoiminnan kasvattamisesta. Snoobin kohdalla olemme pystyneet koko ajan kasvattamaan palvelumme tilaajakantaa, toimitusjohtaja Jukka Ropponen kuvaa.

Asiakaslähtöisyys ja uskallus. Ropposen mukaan Snoobin

tulos on ollut viimeisten vuosien ajan positiivinen, ja yritys panostaa jatkuvaan kansainväliseen kasvuun. Snoobin perustaja Pekka Koskinen siirtyi vuoden 2008 alusta hallituksen puheenjohtajaksi. Koskinen ja Ropponen kertovat web-analytiikkayrityksen menestyksen reseptin olevan seurausta asiakaslähtöisyydestä, helppokäyttöisyydestä, jatkuvasta kehitystyöstä sekä uskalluksesta panostaa ja ottaa riskejä.

SNOOBIN Tavoitteena on kasvattaa henkilökunnan määrä noin 60 henkilöstä 80 – 90:een vuoden loppuun mennessä.

Snoobilla on Suomen lisäksi liiketoimintaa viidessä muussa Euroopan ja Baltian maassa. Eri maissa toimivien ulkomaisten jakelijoiden lisäksi yrityksellä on oma toimisto Tukholmassa.

Olemme avaamassa toimistoa seuraavaksi Englantiin, kansainvälisissä myynnin ja markkinoinnin tehtävissä työuransa ennen Snoobia tehnyt Ropponen kertoo.

– Teemme parhaillaan töitä ensimmäisen varsinaisen rahoituskierroksemme eteen.

Iso investointi käynnissä.

Konepajateollisuuden kappaleiden osatoimittaja Lehti Group selvisi taantumasta varsin vähäisin vaurioin: yhtään työntekijää ei irtisanottu ja vuonna 2009 liikevaihto putosi 12 prosenttia edellisvuodesta, kun kilpailijoilla liikevaihdon puolittuminen ei ollut mikään poikkeus. Alan yrityksissä muutos parempaan on tapahtunut vasta vuodenvaihteen kieppeillä, toimitusjohtaja Juhani Lehti tietää.

Lehti Group kaksinkertaistaa tuotantotilansa tämän vuoden aikana. Yritys pyrkii kasvattamaan liiketoimintaansa ja palkkaamaan lisää henkilökuntaa nykyisten 31 työntekijän lisäksi.

Lehti uskoo työllistävänsä loppuvuonna 35 ammattilaista.

− Alihankkijan pitää ensin luoda kapasiteetti, ja sen jälkeen voi lähteä hakemaan kapasiteetille töitä. Sellaiset ajat ovat ohi, jolloin asiakasyritykset sitoutuivat mihinkään.

Asiakaskunta on pitkälti Suomessa, jonkin verran toimituksia lähtee kuukausittain ulkomaillekin.

Kilpailukykyä kehitettävä jatkuvasti. Pirkanmaalainen

rohkea työllistäjä korostaa kilpailukyvystä huolehtimisen tärkeyttä liiketoimissa.

– Kilpailijamme eivät välttämättä ole enää naapurissa, vaan heitä on myös Suomen rajojen ulkopuolella. Maailma on tässä kohtaa jatkuvassa liikkeessä. Jos Suomessa on tarve painaa kustannuksia alaspäin, niin jossain toisella puolella maailmaa kustannusten suunta on jatkuvasti ylöspäin.

Lehti Group konsernin liikevaihto vuodelta 2010 oli noin 3,5 miljoonaa. Edellisvuonna liikevaihto oli 2,5 miljoonaa. − Liikevoittoprosentti oli viime vuonna 15 prosentin kieppeillä ja vuonna 2009 viisi prosenttia, se korjaantui viime vuonna olennaisesti.

Elinkeinoelämä odottaa seuraavan hallituksen ottavan käyttöön t&k-verokannustimen, joka

On selvää, että kasvuun on satsattava silloin, kun yrityksellä on selvä visio markkinaosuuksien ja liiketoiminnan kasvattamisesta. Snoobin kohdalla olemme samalla pystyneet kasvattamaan palvelumme tilaajakantaa.

Jukka Ropponen

FUTUREIMAGEBANK

Alan yrityksissä muutos parempaan on tapahtunut vasta vuodenvaihteen kieppeillä, yrittäjä Juhani Lehti tietää.

saa kannatusta myös teollisuusalan yrittäjältä. − Kyllä siinä järkeä on. Meilläkin on tuotekehityshankkeita,

jotka koskevat oman tuotteen alkuvaiheen selvittelyä, Lehti kertoo vielä vaitonaisena oman tuotteen kehitystyöstä.

Ristiriitaisia ajatuksia politiikasta Riikka Koskenranta, teksti

L

ehti Groupin toimitusjohtaja-yrittäjä Juhani Lehti uskoo Suomen kasvuyrityspolitiikan tahtotilan olevan täysin oikea, mutta keinot eivät ole tuottaneet tuloksia.

– Jotain pitäisi keksiä.

Yrittäjyyden ja yrityksen kasvun houkuttelevuutta pitäisi jotenkin lisätä. Olen vähän samoilla linjoilla esimerkiksi Björn Wahlroosin kanssa siinä, että valtion keinot ohjata rajoittuvat pitkälti verotukseen ja jossain mielessä tukipolitiikkaan.

Yrittäjyydessä pitää säilyttää houkuttelevuus ja motivoivuus verrattuna palkkatyöhön. Sen kaventaminen verotusta kiristämällä ei ole oikea suunta, Lehti selvittää.

Toisaalta on hyvä muistaa, että mikroyritykset työllistävät neljänneksen koko työvoimasta, joten keinoja mietittäessä kasvupotentiaali kannattaa nähdä laajana.

It-yritys Snoobin perustaja Pekka Koskinen antaa tukensa Suomen innovaatiopolitiikalle ja valtion kasvuyrittäjille suuntaamille tuille.

– Ne ovat elintärkeitä

Snoobin kaltaisille yrityksille.

Näiden lisäksi koulutusjärjestelmä, joka takaa yrityksille riittävän laadukkaan työntekijäpotentiaalin kuin myös kannustava verotus, ovat avaintekijöitä suomalaisyritysten mahdollisuuksissa menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

Onko meillä hyviä ideoita?

Lehden mukaan Suomessa kaivataan myös lisää hyviä bisnesideoita. − Usein sanotaan, että Suomessa osataan tehdä keksintöjä mutta ei kaupallistaa niitä. Näkisin sen niin päin, ettei meillä hirveästi ideoita ole, niitäkin saisi olla enemmän.

Snoobin toimitusjohtajan Jukka Ropposen mielestä Suomessa on nykyisin suuri määrä erinomaisia ”insinöörivetoisia” teknologiayrityksiä, joilla on loistava tuotekonsepti mutta suuria puutteita kansainvälistymisen ja myynnin osaamisessa. Hän ei usko teknologian ja innovaatioiden olevan pullonkaula kasvulle.

– Liian moni yritys luulee tuotteen tai innovaation myyvän itse itsensä.

Hissipuheilla kasvu-uralle

K

asvuyritysten perustamisessa on yhä haasteita. Esimerkiksi pääomasijoittajilla on rahaa, mutta he eivät löydä sopivia sijoituskohteita, Helsingin Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Timo Onnela sanoo.

Toimitusjohtaja Timo Onnelan mukaan yrityksessä pitää olla skaalautuvuutta, jotta se olisi potentiaalinen kasvuyritys.

Esimerkiksi peliteknologia on tällaista toimintaa, jossa hyvää tuotetta monistamalla saadaan lisätyksi kannattavuutta. Samalla Onnela sanoo, että uusien yritysten seuranta on yhä edelleen riittämätöntä.

– Olisi tärkeää esimerkiksi selvittää, kuinka kauan yritykset ovat yritysrekisterissä ja mistä syystä sieltä mahdollisesti pudotaan pois. Tällä hetkellä verottaja ei anna tietoa yritysten liikevaihdosta eikä myöskään yritysten työllistävästä vaikutuksesta kerry tietoa.

Timo Onnela, on Helsingin Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja.

Keskuksen markkinointinimi on YritysHelsinki.

Timo Onnelan mukaan olisi syytä koota tietoja myös lopettavista yrityksistä sekä lopettamiseen johtaneista seikoista. Tällainen tieto hyödyttäisi monia tahoja, hän uskoo.

Kiihdytyspisteestä vauhtia kasvuun. YritysHelsinki tarjoaa

potentiaalisille kasvuyrityksille

kasvuneuvontaa sekä kohtauspaikan kiihdytettävälle, eli kasvuyritykselle, ja kiihdyttäjälle, eli asiantuntijalle tai sijoittajalle, Timo Onnela selittää. Kiihdytysyhteistyön tavoitteena on saada asiantuntija sitoutumaan soveltuvin osin jakamaan kasvuyrityksen liiketoiminnan riskejä, hän toteaa.

– Kiihdytyspisteeseen valitaan mukaan potentiaalisia kasvuyrityksiä, joilla on aito halu kasvuun. Lisäksi yrittäjän tai yrittäjien tulee olla sitoutuneita yritykseensä ja yrityksellä tulee olla halua ja tarvetta saada mukaan sijoittajia tai yksityisiä yhtiökumppaneita.

Hissipuheharjoituksia. Yritys-

Helsinki tarjoaa kasvuyrityksille myös mahdollisuuden harjoitella viiden minuutin lyhyttä myyntipuhetta eli ”pitchiä”, Onnela kertoo.

– Tämän niin sanotun hissipuheen tarkoituksena on paitsi kertoa kuuntelijoille perustiedot yrityksestä myös saada kuuntelijat eli lähinnä sijoittajat

kiinnostumaan yrityksestä.

– Meillä on käynyt harjoittelemassa 50 yritystä, ja olemme huomanneet harjoittelun parantavan merkittävästi yrityksen esitystä. Meille saa tulla harjoittelemaan useammankin kerran, ja jokainen harjoittelukerta tuo selvästi yritykselle lisäarvoa.

Myös asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä, sillä annamme puheesta suullisen ja kirjallisen palautteen.

Vaikka naisten yrittäjyysaktiivisuus on parantunut, edelleen vain kolmannes yrittäjistä on naisia, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Henna Virkkunen muistuttaa.

Kokoomusnaiset arvioi, että ensimmäisen työntekijän palkkatuki on osoittautunut toimivaksi ja käynnissä oleva kokeilu tulisi laajentaa valtakunnalliseksi.

Naisvaltaisten alojen yrittäjien työllistämistä voidaan lisätä myös jakamalla vanhemmuuden kustannukset tasaisemmin, Henna Virkkunen toteaa.

– Perhevapaajärjestelmästä työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on vähennettävä suuntaamalla rahoitukseen verorahoja. Myös yrittäjän sosiaaliturvaa on edelleen kehitettävä vastaamaan palkansaajan sosiaaliturvan tasoa.

The Greendress laajenee kolmanteen kaupunkiin

••Viiden minuutin myyntipuhe eli pitch opettaa keskittymään olennaiseen.

Jouko Lantto, teksti Mari Hohtari, kuva

Kokoomusnaiset: Naisyrittäjiä rohkaistava kasvuun

Akateemisten avuksi. Yritys-

Helsinki on kehittänyt myös yhteistyömallin akateemisen yrittäjyyden kannustamiseksi yhdessä Hankenin ja Forum Viriumin kasvuvalmennuksen kanssa. Entrepreneurship Internship -mallissa yrittäjyydestä kiinnostunut korkeakouluopiskelija pääsee vaihtoon kasvuyritykseen. Yhteistyön tavoitteena on tarjota opiskelijoille haastava harjoittelujakso tulevaisuuden

kasvuyrityksessä, jossa he pääsevät toteuttamaan aitoja kasvuun liittyviä projektitöitä.

Vaihto toteutetaan Affärsutvecklingen i praktiken -nimisen (Liiketoimintakehitys käytännössä) Hankenilla järjestettävän yrittäjyyskurssin aikana. Opiskelijat tekevät 2 – 3 hengen tiimeissä kuuden viikon mittaisen konsultointijakson valikoiduissa kasvuyrityksissä. Kurssi järjestetään 25.1. – 6.5.2011.

Maahanmuuttajat huomisen yrittäjinä Noin 36 prosenttia Helsingin Uusyrityskeskuksen asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia, toimitusjohtaja Timo Onnela laskee. Heidän voivat päästä kurssille, joka kestää seitsemän viikkoa kokopäiväopiskeluna. Vastaavan yritysneuvojan Toivo Utson mukaan YritysHelsingin asiakkaat tulevat 120 eri maasta. Tukimateriaali, kuten Yrittäjäksi Suomessa -opas, on käännetty 10 kielelle.

Utson mukaan maahanmuuttajayrittäjät ovat nykyisin korkeasti koulutettuja ja moti-

voituneita ja heillä on paljon hyviä liikeideoita. Esimerkki poikkeavasta liikeideasta on suomalaisen ympäristöosaamisen vieminen Afrikkaan.

Suomeen avioliiton vuoksi muuttaneet thaimaalaiset naiset ja turkkilaiset miehet ovat aktiivisimpia yrittäjiksi ryhtyviä. Lisäksi jotkin alat ovat erityisesti tiettyjen kansalaisuuksien suosiossa – esimerkiksi kuljetusala venäläisten, rakennusala virolaisten ja it-ala intialaisten ja kiinalaisten.

Yrittäjäkaksikko näyttelijä-kansanedustajaehdokas Jani Toivolan sekä kauppatieteilijä ja yrittäjä Elina Järnefeltin omistama ekologista ja eettistä luksusmuotia tarjoava The Greendress liikekonsepti laajenee.

Ketjun kolmas myymälä on avattu Tampereelle. Muut myymälät sijaitsevat Helsingissä ja Turussa. Tampereella panostetaan suomalaisiin suunnittelijoihin, joista tamperelaisen Camilla Mikaman tuotteet ovat esillä myymälässä. Konsepti työllistää kuusi itsenäistä yrittäjää eri kaupungeissa.

Yritysjärjestelyt ja -ostot lisääntymässä Entistä useampi yksityisesti omistettu yhtiö suunnittelee kasvavansa yritysoston kautta, ilmenee Grant Thorntonin kansainvälisestä tutkimuksesta. EU-maissa keskimäärin 29 prosenttia vastanneista suunnitteli yritysostoja, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.

41 prosenttia vastanneista suomalaisyrityksistä suunnittelee yritysostoja, mikä on kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

20

N:o 2 • Helmikuu 2011

Kasvuyrittäjyys

Tasotikka Oy investoi ajoissa ja tuplasi liikevaihtonsa ••Hienomekaniikkaa valmistava Tasotikka Oy koki taantuman iskiessä sen minkä maan teknologiateollisuus keskimäärin.

Liikevaihdosta lähti 40 prosenttia. Se ei vienyt investointihaluja.

N

yt on liikevaihdon suunta vaihtunut.

Tikkakoskella sijaitseva Tasotikka Oy yli kaksinkertaisti liikevaihtonsa vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna.

Samaan aikaan yritys investoi yli 1,5 miljoonaa euroa tuotantokoneisiin ja -laitteisiin.

Yrityksen luottamus tulevaan on ollut investointipäätösten valossa luja. Yhtiö on parin viime vuoden aikana hankkinut mm. kaksi vaakakaraista koneistuskeskusta sekä moniakselisorvin.

Tasotikka on erikoistunut tarkkuutta vaativien metalliosien ja kokoonpanojen suunnitteluun ja valmistukseen.

Varatoimitusjohtaja Hemmo Harjunheimon mukaan pari vuotta sitten synkältä näyttänyt tilanne alkoi kohentua odotettua nopeammin. Tasotikka selvisi lamasta hyvin.

– Liikevaihdolla mitattuna vuosi 2009 oli erittäin vaikea, mutta jo viime vuonna tavoitimme 3,5 miljoonan euron tason.

Liikevaihto on sama, josta lähdimme putoamaan laman alkaessa.

– Viime marraskuussa teimme yli kolmikymmenvuotisen toimintamme parhaan liikevaihdon 27 henkilön voimin. Aiemmin emme ole kyenneet samaan, vaikka talossa on parhaimmil-

MARTTI ANTTILA

laan ollut 36 henkilöä töissä, Hemmo Harjunheimo kertoo.

Temppu on Harjunheimon mukaan tehty panostamalla tehokkuuteen ja tuotannon läpimenoon ”erittäin paljon”.

Toiminnan laatu toi uusia asiakkaita. Tasotikan toimin-

nan elpymiseen ovat Hemmo Harjunheimon mukaan vaikuttaneet sekä aikaisempien asiakkuuksien virkoaminen että uudet, merkittävät asiakkaat.

Tasotikan asiakkaita ovat maailmanlaajuisesti mm. erikoismoottorien valmistajat, erikoisajoneuvoteollisuus, mittausinstrumenttien valmistajat ja prosessiteollisuus. Yrityksen tuotteista yli 80 prosenttia menee välillisesti vientiin, ja suoran viennin osuuskin on toipumassa.

Harjunheimon mukaan Tasotikan asiakkaat arvostavat ensisijaisesti tuotteiden laatua ja toimitusvarmuutta.

Puolueettoman tutkimuslaitoksen tekemän henkilöstökyselyn mukaan Tasotikka sai selvästi kansallisia verrokkiyrityksiä paremman tuloksen työympäristöstä, työssä jaksamisesta ja työpaikan yhteishengestä.

– On tärkeää sekä nykyisiä työntekijöitä että tulevia rekrytointeja ajatellen, että yrityksen työilmapiiri on kunnossa. Henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta, Harjunheimo kehaisee.

Tasotikka Oy:n varatoimitusjohtaja Hemmo Harjunheimo iloitsee siitä, että laatu ja toimitusvarmuus ovat tuoneet yritykselle uusia asiakkaita.

Kasvua budjetoitu yli 30 prosenttia. Hienomekaniik-

kaan erikoistunut Tasotikka Oy on Tasowheel Group Oy:n yksi yritys. Tasotikka on budjetoinut liikevaihdolleen tänä vuonna 30 prosentin kasvun.

Tasotikan tuotantotilat Tikkakoskella ovat 1800 neliömet-

TASOTIKKA OY

rin suuruiset, mikä on riittänyt toistaiseksi. Nykyisellä tontilla on tilaa lisärakentamiseen, jos tarve tulee.

Tämän kansainvälisesti toimivan teknologiakonsernin juuret ovat vuodessa 1979, kun Taisto Sorjonen perusti Tasowheel Oy:n Tampereen Lamminpäähän. Hän toimii nyt hallituksen puheenjohtajana konsernissa, joka on täysin Sorjosen perheen omistuksessa. Toimitusjohtajana on vuodesta 2002 toiminut perustajan poika Kari Sorjonen.

Yhtiö on tehnyt matkan varrella merkittäviä yritysostoja.

Vuonna 1985 toiminta laajennettiin tarkkuusmekaniikkaan ja kansainvälinen toiminta käynnistyi. Yritys on palkittu mm. vuoden alihankkijana ja vuoden perheyrityksenä.

Viime vuonna muodostetun Tasowheel Groupin muita tytäryhtiötä ovat voimansiirron Tasogears Oy ja tarkkuusmekaniikan Tasosystem Oy. Nämä yritykset ovat Tampereella.

Tuotannon läpimenoon vauhtia Viime marraskuussa teimme yli kolmikymmenvuotisen toimintamme parhaan liikevaihdon 27 henkilön voimin. Aiemmin emme kyenneet samaan, vaikka oli 36 henkilöä töissä.

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.

Ota itsellesi työttömyysvakuutus.

Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Toinen Tasotikan hankkimista Niigata-koneistuskeskuksista. Niihin liittyy automaattinen palettijärjestelmä. Yhtiö päätti taantuman aikana 1,5 miljoonan euron koneinvestoinneista.

Pk-yritysten tietoturva uusien haasteiden edessä

••Valmiit hyökkäysohjelmat houkuttelevat myös perinteisiä rikollisia.

Mikael Mäki, teksti

T

yö- ja vapaa-aikaa on entistä vaikeampaa erottaa toisistaan. Tietotekniikassa tämä on johtanut laitteiden niin sanottuun kuluttajistumiseen: samoja laitteita hyödynnetään niin työtehtävissä kuin henkilökohtaisessa käytössä. Yritysten tietoverkkoihin pääsee kiinni mistä vain, joten työtäkin voi tehdä missä tahansa. Erityisesti pk-yrityksille kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa toimintaa. Toisaalta tietoturvalle tämä asettaa aivan uusia haasteita.

Myös uhkissa tapahtuu suuria muutoksia. Juuri julkaistu Symantecin raportti kertoo, että verkkorikollisten suosioon ovat nousseet helppokäyttöiset valmiina myytävät hyökkäysohjelmat – suurin osa verkkohyökkäyksistä tapahtuu jo näiden avulla. Myös hyökkäysohjelmien myynnillä tehdään rahaa. Niitä hankitaan tilaamalla ohjelma esimerkiksi vuodeksi. Yrityksillä onkin vastassaan tehokkaasti organisoitunut ammattirikollisuus. Ohjelmien kehitystyön tavoitteena on uusien haavoittuvuuksien mahdollisimman nopea hyödyntäminen.

Helppokäyttöisyytensä vuok-

si valmiit hyökkäysohjelmat houkuttavat käyttäjiksi myös perinteisiä rikollisia. Verkkorikollisuus ei enää vaadi erityistä asiantuntemusta, ja Symantecin raportti ennustaakin verkkorikollisten ja -hyökkäysten yleistyvän merkittävästi. Ammattirikolliset ovat liikkeellä rahan vuoksi, ja pk-yritykset ovat tärkeimpiä kohteita. Hyökkäysten kohteena ovat liiketoimintaan liittyvät tiedot, ja vaarassa ovat yrityksen rahat ja maine – tai jopa toimintakyky.

Pk-yritykset joutuvat keskittämään resurssinsa liiketoiminnan pyörittämiseen. Niiden tietoturvan taso suhteessa rahaliikenteeseen on usein heikko, ja siksi ne kiinnostavat verkkorikollisia.

Mitä pk-yritykset voivat tehdä vaarojen välttämiseksi?

Ymmärrä riskit. Lähtökohta-

na on tasapaino riittävän tietoturvan ja tietojen saatavuuden välillä. Selvitä yritykseesi kohdistuvat riskit ja valitse tietoturvaratkaisut niiden mukaan. Kysy oikeita kysymyksiä: Missä arvokkaat tiedot sijaitsevat? Kuinka tietoja käytetään ja kuinka voit estää niiden joutumisen vääriin käsiin? Mitä teknologioita ja Internet-sivustoja henkilöstö käyttää?

Kasvuväylästä ohituskaista kansainvälisille markkinoille Kasvuväylä on tarkoitettu nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville yrityksille. Palveluun valitut yritykset voivat hyödyntää omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntijaja rahoituspalveluja.

Kyseessä on työ- ja elinkeinoministeriön alaisten toimijoiden uusi palvelumalli, jossa asiakasvastaava ”luotsi” etsii sopivan

rahoituksen ja parhaat palvelut. Mukana ovat ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, PRH, Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes.

Jokaiselle Kasvuväylään valitulle yritykselle osoitetaan asiakasvastaava eli Kasvuluotsi, joka etsii TEM-toimijoiden tarjonnasta yritykselle sopivimmat palvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

SYMANTEC

Harri Auramo, teksti

gioiden käytön lisääntyessä työpaikalla yritysten tulee kehittää toimivia tapoja ottaa nämä huomioon ja lisätä henkilöstön tietoisuutta IT:hen liittyvistä uhkista.

Hallinnoi älypuhelinten käyttöä. Älypuhelinten merkitys työ-

Vaarassa ovat yrityksen rahat ja maine, jopa toimintakyky.

Stefan Zilliacus

Pidä tietoturvasi riittävänä.

Yritykset tarvitsevat kattavia ratkaisuja, jotka suojaavat tietokoneita, palvelimia, älypuhelimia ja muita laitteita roskapostilta, haittaohjelmilta ja muilta uhkilta, jotka pyrkivät hyökkäämään sähköpostin, tietoverkon tai tallennusvälineiden kautta.

Tietoturvaan kuuluu myös luotettava varmuuskopiointi ja toimiva tiedonpalautus.

Hallinnoi sosiaalisten medioiden ja uusien teknologioiden käyttöä. Sosiaalisten medioiden ja uusien teknolo-

välineenä kasvaa, ja niiden tietoturva tulee varmistaa. Salasanan käyttö on vasta ensimmäinen askel. Kiellä suojaamattomien langattomien yhteyksien käyttö konttorin ulkopuolelta yrityksen verkkoon. Muistuta, ettei laitteita saa koskaan jättää minnekään ilman valvontaa.

Hallinnoi salasanojen käyttöä. Aseta selkeät säännöt

vahvojen salasanojen käytöstä kaikissa laitteissa ja yrityksen sivustoilla. Muistuta, ettei tuntemattomasta lähteestä tulevien sähköpostien linkkejä tai liitetiedostoja saa koskaan avata.

Tietoturva ei saa olla liiketoiminnan este. Päinvastoin, sen pitää auttaa yritystä hyödyntämään IT-teknologioita ja laitteita mahdollisimman tehokkaasti.

Ennen kaikkea tietoturvan tulee suojata se ainutlaatuinen tieto, jolle yrityksen toiminta perustuu.

Kasvuyrityksemme kiinnostavat ulkomaisia pääomasijoittajia Joukko kansainvälisiä pääomasijoittajia on käynyt tutustumassa Suomen parhaisiin kasvuyrityksiin Enterprise Finland Venture Forum -tapahtumassa tammikuun lopulla. Kolmisenkymmentä suomalaista teknologiayritystä houkutteli Espoon tapahtumaan sijoittajia mm.

Englannista ja Pohjoismaista.

DFJ Espritin Lontoon-toimis-

ton Paul Murray uskoo vahvasti suomalaiseen teknologiaosaamiseen. Hän kehuu tapahtuman tarjoavan heille erinomaisen mahdollisuuden päästä tutustumaan kymmeniin teknologiayrityksiin saman päivän aikana.

– Suomi on yli viidensadan start-up-yrityksensä vuoksi edistyksellinen markkina uuden teknologien kentässä.

21

N:o 2 • Helmikuu 2011

Tekoja & tapahtumia Lauri Rautio nimitetty lainopilliseksi asiamieheksi Osa-aikaisena lakineuvojana toiminut oikeustieteen maisteri Lauri Rautio on nimitetty SY:n lainopilliseksi asiamieheksi vuoden 2011 loppuun saakka tehtävänään edelleen jäsenten neuvonta ja erityisesti hakemistopalveluihin (Directa ym.) liittyvät asiat.

Kaikissa hakemistopalveluja koskevissa kysymyksissänne pyydämme olemaan yhteydessä Lauri Rautioon, p. (09) 2292 2871, lauri.rautio@yrittajat.fi, ja tarvittaessa johtaja Rauno Vanhaseen, p. (09) 2292 2935.

Palkitut paikallisyhdistykset aktiivisia toimijoita kunnissaan ••Parhaat paikallisyhdistykset ovat tänä vuonna Tenonlaakson, Keuruun, Humppilan ja Kouvolan Yrittäjät.

Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

S

Y:n paikallisyhdistysten parhaimmistoksi valikoituivat tänä vuonna Tenonlaakson, Keuruun, Humppilan ja Kouvolan Yrittäjät. Vuoden 2010 toimialajärjestö on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.

Puheenjohtajien neuvottelupäivillä jaettuna tunnustuksena kukin sai 1 000 euron rahapalkinnon. Paikallisyhdistysten hallitukset arvioivat toimintaansa ensin itse yhtenäisten valtakunnallisten kriteerien pohjalta.

Parhaat yhdistykset valitaan jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: alle 50, 50 – 99, 100 – 249 sekä yli 250 jäsenyritystä.

Energiatehokkuuden toimenpideohjelma kiinteistöille EU:n energiapalveludirektiivin säästötavoitteeseen pääsemisen varmistamiseksi on luotu vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä, johon toimijat voivat liittyä. Toimitilojen toimenpideohjelma on kiinteistöomistajien työkalu. Ohjelman ovat kehittäneet TEM, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

TEM tukee energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä yrityksiä mm. rahoittamalla kehityshankkeita, tukemalla energiainvestointeja ja myöntämällä pienille yrityksille korotettuja tukia energiakatselmuksiin.

Kuvasanakirja maahanmuuttajille logistiikan termeistä Työtehoseura on julkaissut selkokielisen kuvasanakirjan henkilö- ja tavaraliikenteen sekä varastoalan termeistä.

Opas on tarkoitettu alan maahanmuuttajaopiskelijoille, oppilaitoksille, kouluttajille ja työssäoppimisen ohjaajille helpottamaan keskinäistä vuorovaikutusta.

Liikenteen alan koulutuksessa, erityisesti pääkaupunkiseudun henkilöliikenteessä, maahanmuuttajien osuus aikuiskoulutuksessa on suuri.

Työtehoseura on merkittävä kuljetusalan koulutuksen järjestäjä Uudellamaalla. Maahanmuuttajat opiskelevat ammattiin suomen kielellä, ovat työssäoppimassa ja työllistyvät suomalaisiin työyhteisöihin. Tutkinnon suorittaminen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen vaatii ammattitermistön hallintaa.

Kierrevihkon muotoon sidottu kirjanen sopii taskuun, ja siinä on laminoidut sivut, joten opiskelijan on helppo pitää sitä mukanaan kaikissa tilanteissa. Ammattikielen ja vuorovaikutuksen parantuminen lisää myös työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Pohjoisessa toimitaan haastavissa olosuhteissa. Tenon-

Kouvolan Yrittäjien puheenjohtaja Siru Vainio, Keuruun Yrittäjien puheenjohtaja Tapani Paasu, Humppilan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Mustonen, Tenonlaakson Yrittäjien puheenjohtaja Vuokko Mikkola ja puheenjohtaja Juha Lounatvuori STUL ry:stä.

Puutuotealan yrityksillä on kiinnostusta ja edellytyksiä tiiviimpään yhteistyöhön Päijät-Hämeessä. Yritykset ovat tunnettuja laadukkaista tuotteistaan ja vahvasta lähialuetoiminnasta.

Työtehoseuran selvityksen mukaan kaikilla yrityksillä oli jo ennestään luontaista yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.

Suuremmilla yrityksillä yhteistyö oli sopimuksiin perustuvaa, pienemmillä epävirallista.

Yhteistyön muodot olivat useimmiten ruuhkahuippujen purkamista ja palvelujen ostamista muilta yrityksiltä. Ruuhkahuippujen jakaminen esimerkiksi sahauksessa varmistaa toimivan asiakaspalvelun. Kun yhteistyö on toimivaa, asiakas-

ta palvellaan kaikissa tilanteissa ”jos ei itse ehdi niin naapuri” -periaatteella.

Höyläreitä,sahureita,viiluntekijöitä... Potentiaaliset uu-

det yhteistyökumppanit olivat yrittäjien mukaan muita lähialueen puualan yrityksiä. Sahayrittäjillä potentiaaliset kumppanit olivat useimmiten höyläreitä ja hirsirakentajia. Puusepän yrittäjillä ne puolestaan ovat sahureita ja viiluntekijöitä, mökkirakentajilla esimerkiksi laude- ja porrasrakentajia ja huonekaluyrittäjillä laiva- tai venerakentajia.

Yhteistyön tiivistämisestä kiinnostuneet yrittäjät tapasivat toisiaan muutamia kertoja

viime syksynä. Tapaamisiin ja vierailulle Kanta-Hämeessä toimivaan Hämeen Puuverkkoon osallistui 15 yrittäjää. Tärkeimpinä asioina verkoston kehittämisessä nähtiin luotettavuus, yrittäjien samanlainen ajattelutapa, palvelualttius, logistiikan toimivuus ja avoin keskusteluympäristö.

Yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi markkinoinnissa, myynnissä, koulutuksessa ja tuotannon ruuhkahuippujen purkamisessa. Myös esimerkiksi tarjousten, tilausten ja sopimusten hoitamisessa nähtiin yhteistyön mahdollisuuksia. Yrittäjät päättivät jatkaa yhteistyön rakentamista tapaamalla toisiaan säännöllisesti ensi kevään aikana.

Tätä mieltä on SKAL. Kuljetusyrittäjien järjestö on huolissaan Puolustusvoimien säästösuunnitelmista. Varuskuntien lakkauttamista pohdittaessa on otettava huomioon kuljetusalan ammattilaisten saatavuus. Puolustusvoimat on suurin raskaan liikenteen perustason ammattipätevyyskouluttaja.

•

Työviihtyvyys on tosiasia!

Positiivarit Oy kysyi yli 3 000 suomalaiselta mielipiteitä työssä viihtymisestä. Kyselyn perusteella työviihtyvyys on suurimmalle osalle tosiasia – vain 3 prosenttia vastaajista kertoi ettei viihdy työssään lainkaan.

Johtava tiedontuottaja ja edunvalvoja. Vuoden 2010 toi-

mialajärjestö Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on sähköistysalan johtava tiedontuottaja ja edunvalvoja. Liitto vaikuttaa aktiivisesti sähkö- ja teleurakointiin liittyviin hallinnollisiin ja teknisiin määräyksiin, alan standardointiin sekä eri järjestöjen ja viranomaisten kesken laadittaviin yleisiin sopimusehtoihin.

Liittoon kuuluu varsinaisina jäseninä lähes 2 000 sähkö-, teleja verkostourakointiyritystä. Liikevaihdolla ja työllistävyydellä mitattuna edustavuus on 95 prosenttia sähköistysalasta.

www.yritysporssi.fi Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Teollisuus

Lelu- ja toimistotarvikeliike Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

SY-30122010-887

SY ja SKAL tiiviissä yhteistyössä EU-edunvalvonnassa SY ja SKAL tekevät entistäkin tiiviimpää yhteistyötä SY:n lisättyä EU-edunvalvonnan resursseja.

– SKAL:lla suorasta EU-vaikuttamisesta on jo pitkä kokemus.

SY:llä puolestaan on maan paras yrittäjäpoliittisen vaikuttamisen verkosto ja osaaminen.

Näitä vahvuuksia käytetään nyt jäsenkunnan hyväksi EU-edunvalvonnassa, SY:n EU-edustaja Antti Neimala kuvaa.

Synergiaetuja haetaan muun muassa tilaratkaisulla. Järjestöt ovat sopineet samojen tilojen hyödyntämisestä Brysselin-toiminnassaan.

SY ja SKAL ovat sopineet samojen tilojen hyödyntämisestä Brysselin toiminnassaan.

Piensisustus- ja lahjatavaroiden maahantuonti-, tukku-, vähittäis- ja nettikauppa. Liike pääkaupunkiseudulla, toimintaa koko Suomessa, vientiä ulkomaille sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto n. 500 000 €. Työntekijöitä 2 + 2 + omistaja. Vuokratut toimitilat n. 100 + 200 m2.

Pohjoismaiden ympäristöministerit ovat hyväksyneet Joutsen-ympäristömerkille uuden vision, jonka avulla Pohjolaa brändätään myös ulkomailla.

Ministerien mielestä Joutsenmerkin tulisi sopia paremmin yhteen myös EU:n ympäristömerkin kanssa.

Tiedotteen mukaan Pohjoismainen Joutsenmerkki on viime vuonna tehdyn englantilaistutkimuksen mukaan yksi maailman tunnetuimmista. Uuden vision hyväksyneiden ministerien mielestä Joutsenmerkki voisi kuitenkin olla vieläkin parempi, vuonna 2015 jopa yksi tehokkaimmista vapaaehtoisista ympäristömyönteisen kuluttajapolitiikan välineistä.

Joutsenmerkki edistää muidenkin merkkien myöntämisperusteiden tiukentumista sekä vahvistaa profiiliaan kestävyyden paremmin huomioivienilmastotekojen välineenä. Toisin sanoen Joutsenen on määrä toimia esimerkkinä ja antaa kuluttajille entistäkin selkeämpiä valintamahdollisuuksia. Tämä pätee myös julkisen sektorin vihreisiin hankintoihin, ei vain yksittäisen kuluttajan ostopäätöksiin.

Elinkeinoelämän ja tuottajien yhteistyötä vahvistetaan. Vision mukaan ympäris-

tömerkintä nähdään myös tehokkaana kilpailutekijänä ym-

Työkalujen maahantuonti- ja myyntiyhtiö Kankaanpäässä, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 100 000 €.

Puisten huonekalujen osien ja puupellettien valmistusta harjoittava yritys tai osuus Kainuussa. Työntekijöitä 16 - 20.

Omat toimitilat n. 10 000 m2 vuokratontilla.

SY-25012011-929

Lahden keskustassa juna-aseman lähellä, erittäin hyvällä paikalla. 86 vuotta vanha perheyhtiö. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 70 m2.

Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2 - 3.

Omat toimitilat 500 m2.

SY-03022011-939

Urheiluliike Päijät-Hämeessä.

Työntekijöitä 3 - 4. Vuokratut toimitilat.

SY-10022011-949

mintaa koko Suomessa.

SY-15022011-957

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

24.3.2011

Lounas- ja tilausravintola Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 130 000 €.

SY-15022011-958

Suomalaisravintola Espanjassa.

Muut toimialat

Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Ajoneuvojen valmistus........................ 1 650 000 Tilauskonepaja......................................1 550 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja...............................................1 400 000 Eristysasentamista.................................650 000 21-paikkainen hoitokoti............. 550 000 + kiint.

Keittiötasojen ja fasaadiosien valm......490 000 Teollisuuskiinteistöyht. osakekanta......420 000 Elektroniikkateollisuuden tuotteet...... 400 000 Leipomo kahvilamyymälä..................... 400 000 Maanrakennus- ja koneurakointi......... 400 000 Teollis. kunnossapito ja asennustyöt....350 000 Peltisepänliike........................................330 000 Kuljetusten puupakkaukset........300 000 + vrst Kauneudenhoitoalan tukku ja maahantuonti.........................................300 000 Sähköurakointi.......................................250 000 Naisten muotiliike..................................200 000 Kioski + ½ kiinteistöyhtiöstä..................125 000 Musiikkibaari Turussa............................ 120 000 Pub-ravintola............................................90 000

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

SY-20122010-881

Tilitoimisto Tampereella, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

Kiinteistösijoitusyhtiö PohjoisPohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Hintapyyntö 840 000 €.

SY-11012011-905

SY-14012011-913

Pesula Pohjanmaalla. Liikevaihto n. 140 000 €. Työntekijöitä 1 + 2.

Vuokratut toimitilat 210 m2. Hintapyyntö 119 000 €.

SY-14022011-953

Autopeltikorjaamo Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 140 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 300 m2 + 100 m2 kylmää tilaa. Hintapyyntö 60 000 €.

Teknisiä kiinteistöjen ja maatalouden suojaus- /turva- / hälytinlaitteita maahantuova yritys. Toimintaa koko Suomessa.

Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €.

Vuokratut toimitilat.

SY-16022011-963

SY-20012011-925

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan teollisuuden logistiik-

Rakentaminen Teollisuus / rakennusalan yritys tai osuus Espoossa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat. Työntekijöitä 2 - 3.

SY-19012011-919

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

päristön entistä paremmin huomioivassa maailmassa. Tämä on otettava huomioon Joutsenmerkin kehitystyössä tulevaisuudessa, kuten myös yhteensovittaminen Euroopan ympäristömerkin kanssa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puolesta Joutsenmerkkiä hallinnoiva pohjoismainen ympäristömerkintälautakunta saa vuonna 2011 noin 1,5 miljoonaa Tanskan kruunua tavanomaista enemmän visioon liittyvän työn edistämiseksi.

SY-04012011-896

SY-15022011-960

Silkkipaino Savonlinnassa, toi-

Kodinkoneiden ja viihdeelektroniikan vähittäismyyntiyritys Pohjois-Pohjanmaalla.

Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyytö 190 000 €.

Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 105 000 €.

Palvelu

SY-28012011-931

Trendikkäisiin kenkiin erikoistuneen kenkäkaupan liiketoiminta Helsingissä. Työntekijöitä

kalusto Vantaalla. Työntekijöitä 2 - 3.

Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 60 000 €.

SY-19012011-922

Sisustustuotealan Värisilmäketjuun kuuluva liike Pohjois-

Yritysvälittäjät

Lounasravintolan liiketoiminta ja

SY-10012011-903

Aseman kenkä ja nahkan liiketoiminta ja myyntivarasto

2 - 3. Vuokratut toimitilat 150 m2.

Hintapyyntö 60 000 €.

Joutsen kohti uusia tuulia

Majoitus, ravintola, elintarvike

SY-04012011-899

Armeijan kuljettajakoulutus ei saa loppua

ja elinkeinojen yhteensovittaminen.

Humppilan Yrittäjät on onnistunut houkuttelemaan uusia jäseniä eläkkeelle jäävien tilalle, ja jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina. Humppilan Yrittäjissä oli vuoden 2010 lopussa 70 jäsenyritystä, ja järjestäytymisaste on 53 prosenttia. Arvioinnissa huomioitiin erityisesti tiivis yhteistyö kunnan kanssa sekä menestys ELPO-arvioinnissa, jossa Humppila oli Hämeen Yrittäjien paras valtakunnallisestikin vertailukelpoisilla tuloksilla.

Keuruun Yrittäjät on aktiivinen toimija monella osa-alueella, ja yhdistyksen jäseniä vaikuttaa useissa toimikunnissa ja muissa elimissä. Keuruun Yrittäjät on myös saavuttanut aseman mieluisana ja tärkeänä yhteiskumppanina. Jäsenmäärä on Multian ja Keuruun Yrittäjien yhdistymisen myötä kasvanut 212:een, ja järjestäytymisprosentti on 43 prosenttia.

Kouvolan Yrittäjät on Kouvolan kaupungin kuntauudistuksen jälkeen edistänyt aktiivisesti alueen paikallisyhdistysten yhteistyötä. Hallituksen jäsenillä on selvät vastuualueet, mikä näkyy myös tiiviinä yhteistyönä mm. alueen oppilaitosten ja Kouvolan kaupungin kanssa.

Jäseniä Kouvolan Yrittäjissä on 543. Järjestäytymisprosentti kaupungissa on yhdessä kaupungin alueella toimivien muiden viiden paikallisyhdistyksen kanssa 41 prosenttia.

Puualan pienyritykset mielivät yhteistyöhön Päijät-Hämeessä

Yrittäjien sijaispalvelu koko maahan 2012 Yrittäjien sijaispalvelusta kehitetään vuoden 2012 loppuun mennessä valtakunnallinen malli. Sijaispalvelun rekisterissä olevat sijaiset ovat käytettävissä koko maan alueella. www.sipa.fi

laakson Yrittäjissä oli vuoden 2010 lopussa 40 jäsentä, mikä on 43 prosenttia alueen kaikista yrityksistä. Lapin Yrittäjät korosti perusteluissaan juuri jäsentavoitteiden saavuttamista sekä hyvää yhteistyötä kunnan kanssa. Tenonlaakson Yrittäjät toimii erityislaatuisissa olosuhteissa haasteenaan poikkeuksellisen pitkät välimatkat, kulttuurierot

Vuoden 2010 toimialajärjestö on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.

ka- ja pakkaustoimintayritys

tai osuus. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Omat/vuokratut toimitilat.

SY-22122010-884

Ostetaan tilitoimisto Espoosta.

Liikevaihto 100 000 - 200 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3.

SY-09022011-946

Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät lähes 250 yrityksen myynti-ilmoitusta.

Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa www.yritysporssi.fi

Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal­ velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

22

N:o 2 • Helmikuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron®

TILITOIMISTOT

Tietokone-lehden testivoittaja Monipankki integroidusti

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010.

Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

YRITYSPALVELUT Yrittäjä ja/tai toimitusjohtaja Voisiko työasiat hoitaa toisin? Kenen kanssa sparrata?

Kuinka osaisin kehittää liiketoimintojani?

Mistä saan apua kassavirtojen riittävyyteen ja niiden hallintaan?

Katso www.kantogroup.fi ja sovi tapaaminen jyrki.kanto@kantogroup.fi tai soita palveleva puhelin 06000-2233 (0,99€/ puhelu ja 2,97€ /min + pvm/mpm)

Ei kristallipallolla vaan yli 25 vuoden kokemuksella!

Yritykset •

Vesimittarit liiketiloihin.

Huoneistokohtaiset vesimittarit tulivat vuoden alusta pakollisiksi uudisrakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksi huoneisto.

Asuntojen lisäksi mittarit on asennettava uusiin toimisto- ja liikekiinteistöihin. Vesimittarit säädettäneen myöhemmin pakollisiksi myös laajojen putkiremonttien yhteydessä.

•

Isännöintiala syyniin.

Asuntoministeri Vapaavuori on asettanut asiantuntijaryhmän selvittämään asuinkiinteistöjen isännöinnin nykytilannetta ja toimialan kehittymisen esteitä.

Isännöinnin ytimessä ovat huoltotyöt ja kunnossapito, mutta alan vaatimukset ovat monipuolistuneet, joten isännöitsijän rooli korostuu entisestään.

Näytä olevasi jäsen!

Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2011 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Euroopan parasta julkistalouden kehittämistä Suomen Deloitte-konserni on ostanut Y4 Finland Oy:n liiketoiminnan. Y4 Finland Oy:n toimitusjohtajana toiminut Petri Palviainen siirtyi kaupan myötä Deloitten palvelukseen Y4-palvelukokonaisuuden kehittäjäksi.

Y4-ideologialla (Yrittäjyys Ylös Yhteiskunnassa Yhteistyöllä) tähdätään toimintakulttuurin muutokseen, jossa viranomaiset, kunnat, oppilaitokset ja muut julkiset toimijat ottavat kaikessa päätöksenteossa huomioon vaikutukset yrittäjyyteen, kertoo konseptin hyödyntämistä jo vuodesta 2002 aktiivisesti edistänyt Petri Palviainen.

– Kehittämistä tehdään eri toimijoiden tiiviinä yhteistyönä, jolloin saadaan aikaan konkreettisia toimenpiteitä. Keski-Suomessa kehitetyllä toimintatavalla alue on muuntunut yhdeksi Suomen yrittäjäystävällisimmistä maakunnista.

Y4-ideologia nousi Euroopanlaajuiseen tietoisuuteen voitettuaan Yrittävä Eurooppa -kilpailun Brysselissä joulukuussa 2006.

Y4 valittiin yli 400 ehdokkaan ja 28 maan joukosta parhaaksi julkistaloutta kehittäväksi toiminnoksi, ja sillä on Euroopan alueella EU-komission käyttösuositus. Suomessa Y4-mallia hyödynnetään Keski-Suomen maakunnan ohella mm. Lapin kunnissa, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Toiminnalla nähdään kasvupotentiaalia tulevaisuudessakin.

Haluamme varmistaa toimivaksi osoittautuneen Y4-toimintamallin säilymisen ja tarjota lisäresursseja sen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen.

– Y4-malli täydentää hyvin olemassa olevia julkisen sektorin ja yrittäjäkentän palveluitamme, kuten kasvuyritysmallia.

Deloitte on maailman suurin yksityinen asiantuntijaorgasaatio. Sen palveluksessa on noin 170 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Suomessa yhtiön palveluksessa on noin 400 asiantuntijaa.

Kuivaleivästä terveellistä naposteltavaa vientiin Linkosuon Leipomo Oy on vastannut sekä napostelun että terveystietoisuuden lisääntymiseen ja kehittänyt kuivaleivästä terveellisiä napostelutuotteita.

Vientiin kehitetyt ohuet ruissipsit ovat markkinoilla jo Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.

Vienti on käynnistymässä useisiin muihin Euroopan maihin sekä Kanadaan ja Japaniin.

– Maailmalla on levinnyt tietoisuus rukiin terveellisyydestä, ja jalostettuna suomalainen ruis sopii hyvin muihinkin ruokakulttuureihin, leipomojohtaja

Jarmo Talasrinne sanoi Tekesin Sapuska-seminaarissa.

Linkosuo on saanut Tekesiltä tukea kansainvälistymiseen sekä reseptien ja tuotantotekniikan kehitystyöhön. Tärkeimpänä Talasrinne pitää kuitenkin Tekesin asiantuntija-apua.

– Yllätys on ollut se, miten paljon peruskonseptia on sovellettava eri markkinoille: toisaalla terveellisyys on tärkein myyntivaltti, toisaalla ekologisuus.

Myös pakkauskoot ja -materiaalit on sovitettava kohdemarkkinaan.

Yritys välittämään senioreita töihin Suomeen on perustettu vuokratyövoimaa tarjoava yritys, jonka toiminta-ajatuksena on senioriikäisten ihmisten työnvälitys sekä yksityisille että yrityksille.

Suomen Seniorivälitys Oy tulee toimimaan maanlaajuisesti mutta painopiste on Helsingissä, yrityksen kotipaikkakunnalla.

– Yrityksillä on kasvava tilapäisen henkilökunnan tarve samalla kun yhä useammat yksityistaloudet kyselevät näitä palveluja, kertoo Micael Blomster, Suomen Seniorivälitys Oy:n toimitusjohtaja ja osakas.

Toiminta kattaa kaikki mahdolliset palvelualat.

Kasvua b2b-verkkokaupasta Toimistotarvikekaupan kilpailun kiristyessä Paperipalvelu odottaa kasvattavansa myyntiään ja markkinaosuuttaan uuden b2b-verkkokauppansa avulla.

Suurissa asiakkuuksissa markkinat ovat hyvin keskittyneet.

Kuitenkin noin puolet markkinapotentiaalista on alle 50 hengen yrityksissä, ja täällä myös tavarantoimittajia on paljon, taustoittaa Paperipalvelun markkinointipäällikkö Jouni Varis.

– Kilpailu asiakkaista on erittäin kovaa, joten toimintoja tulee jatkuvasti tehostaa kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.

Nykypäivänä se tarkoittaa erityisesti verkkoliiketoiminnan kehittämistä, Paperipalvelu on suomalainen perheyritys, jonka kilpailuvaltteina markkinaosuustaistossa ovat Variksen mukaan korkeatasoinen asiakaspalvelu sekä verkkokaupparatkaisu, jolla erilaisia kohderyhmiä voidaan palvella nopeasti ja kustannustehokkaasti. van tarjonnan parhaalla kokonaispalvelulla.

Paperipalvelulle verkkokaupan toteutti Smilehouse Oy tavalla, jossa asiointi ja laajan tuotevalikoiman hallinta on helppoa sekä asiakkaalle että kauppiaalle, innostaa Smilehousen johta-

va konsultti Jaakko Hallavo.

– Tämän teknologian ydinosaajat löytyvät Suomesta, eivät esimerkiksi toiselta puolelta maailmaa, Paperipalvelun verkkokauppa toteutettiin Smilehouse Workspace Enterprise -ohjelmistolla ja integroitiin mm. Logican toimittamaan Fenix Matha -ERP-järjestelmään. Uusi verkkokauppa korvaa vuonna 1996 rakennetun ja 2005 uudistetun tilausjärjestelmän. Paperipalvelun asiakasja palvelusopimuskirjon laajuus edellyttivät joustavaa skaalautuvuutta ja teknisiä erikoisratkaisuja mm. rahtilaskentoihin, kirjautumistapoihin ja valikoimanäkyvyyksiin.

Paperipalvelun verkkokauppaan voi tutustua osoitteessa www.paperipalvelu.fi.

•

Joka paikan jätetieto. Kotitalouksien jätepalvelut löytyvät osoitteesta www.jäteinfo.fi.

Kuntahaun kautta voi etsiä jätehuoltopalveluja koti- tai mökkikunnasta tai mistä päin Suomea tahansa. Sivuston on julkaissut Jätelaitosyhdistys . Jäteinfo palvelee erityisesti paikkakunnalta toiselle muuttavia.

23

N:o 2 • Helmikuu 2011

Svensk resumé

Översättning av Pekka Sörensen

De tre stora redovisade för sin skattepolitik

talar för ett samhällsfördrag, samlingspartiet vill sänka samfundsskatten och höja kapitalskatten.

•Sossarna •Mari Kiviniemi tvekar inför höjda skatter och vill spara.

dernas beskattning vill vi inte rubba, risktagning måste vara tillåtet. De allra minsta dividenderna borde vara helt skattefria, framhöll finansminister Jyrki Katainen.

Enligt Katainen behöver vi snabbt ökade skatteintäkter för att minska skuldsättningen.

Detta nås genom höjda indirekta skatter, t.ex. moms. Han anser också att höjd beskattning av kapitalinkomster också har ett högt symbolvärde. Finland måste vara rättvisst och jämlikt.

Lotta Tammelin, text Jouko Lantto, bild

Så kunde man sammanfatta de tre största partiernas skattepolitiska linjedragningar som top�politikerna presenterade i början av februari vid en konferens för FiF-fältets ledning.

Statsminister Mari Kiviniemi talade för ett samhällsfördrag som skulle förbinda företagen till att investera i hemlande mot att staten skulle sänka företagsbeskattning.

– Vi är beredda att sänka samfundskatten genast i början av valperioden med t.ex. två procentenheter. Och ifall tillväxt följer så kan vi tänka oss att sänka samfundsskatten ytterligare, sade Kiviniemi.

Underskott måste åtgärdas.

Sänk samfundsskatten, höj momsen. Samlingspartiet å sin

sida har låtit påskina att man kunde sänka samfundsskatten till 22 procent och höja kapitalinkomsternas beskattning.

– Vi behöver en tillväxtstrategi på medellång sikt. Därför har vi föreslagit att samfundsskatten kunde sänkas med fyra procentenheter, en procentenhet per år.

Härtill föreslår vi att inkomstbeskettningen lindras. Dividen-

De än så länge största partiernas representanter – Kiviniemi, Katainen och Jungner – anländer till företagarnas valdebatt.

SDP utgår ifrån att den offentliga ekonomins hållbarhetsunderskott är under kontroll 2015.

Två tredjedelar av den operationen tar tillväxten hand om och en tredjedel måste skötas med höjda skatter och besparingar, sade partisekreterare Mikael Jungner.

Jungner lockas av höjd moms.

En lätt genomförd åtgärd, men inflationsrisken avskräcker. En inhemsk inflation under en gemensam valuta skulle slå hårt mot vår konkurrenskraft.

Lönebeskattningen bör inte skärpas men å andra sidan vore en sänkning i dagens läge ansvarslös.

skattegeneralen:

Rätta till skattekontoproblemen kräver också att lagen ändras

av skattekontot har lyft fram många missförstånd som inte härstammar enbart från kunderna.

•Även•I bruktagandet skatteförvaltningens kunnande måste uppdateras. Det säger skatteförvaltningens generaldirektör Mirjami Laitinen.

Harri Auramo, text Lotta Tammelin, bild

E

harmset.

Mirjami Laitinen, som talade vid bokföringsbyråernas intresseorganisation TAL:s konto- och skattedagar, tog också upp förseningsavgiften som drabbar den som underlåtit att deklarera.

– Att påföra den här avgiften är en stor utmaning för oss. De skattskyldigas plikt att deklarera är viktig genom att den ligger som grund för att staten, kommunen, församlingarna och FPA får sina skattemedel. Därför är deklareringen så hårt sanktionerad, förklarar Laitinen.

arbetar med skattekontofrågor för ett företags eller samfunds räkning loggar hon/han in i tjänsten med sin Katso-kod.

– För Katso måste man ha ett befullmäktigande av det aktuella företaget el. samfundet. Vid årsskiftet fäste vi oss vid förekomsten av föråldrade fullmakter. Vi kan ju inte övervaka hur någon befullmäktigat någon annan. Företagen borde kontrollera. Webbinformation finns i skattekontots Katso-avdelning, förklarar Mirjami Laitinen.

Detta kräver ändrad lagstiftning.

Momsen återbördas antingen förs snabbt eller för långsamt.

Ett sätt att hålla pengar på skattekontot är att uppge saldogränsen på webben. Då ungår man penningströmmar av och an.

– Skatteåterbäringarnas långsamma behandling är ett irritationsmoment genom att skattekontot lätt uppvisar minus.

Under behandlingen behöver man inte genast betala minussaldot. Från oss kommer det ett särskilt meddelande ifall negativ moms inte godtas och först då gäller det att betala. Alla transaktioner syns på kontot och man reagerar på det kanske t.o.m. för snabbt.

Problematiskt har det också

nligt Laitinen dras skattekontosystemet – det nya förfaringssättet för erläggandet av skatter sedan början av 2010 – fortfarande med småfel, såsom att kunderna inte använder sitt specifika referensnummer eller rätt kontonummer varvid pengarna går till fel ställe.

– Särskilt i samband med deklareringen verkar noggrannheten att vara i riskzonen: man deklarerar för fel period eller två gånger för samma period eller gör fel när man vill rätta till fel.

På så sätt stökar man till kontona, säger generaldirektören

Över en halv miljon kunder använder sig av skattekontosystemet och många är nöjda med servicen. Men det är sant att det är bokföringsbyråerna som har varit mest i blåsten, medger generaldirektör Mirjami Laitinen.

Yrkesfiskarnas fångster något bättre ute till havs

Bokföringsbyråer bistår med råd om beställaransvarslagen

Enligt preliminära uppskattningar uppgår yrkesfiskets totalfångst till ca 122 milj. kilo i fjol. Detta innebär en tillväxt på fyra miljoner kilo jämfört med året innan. Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet uppger att fjolårets strömmingsfångst var 92 milj. kg och vassbukens 24 milj. kg. Strömmingsfångstens tillväxt var inemot två miljoner kg och vassbukens fyra milj. kg. Torskfångsten var en miljon kg.

Tillsammans utgjorde dessa två arters, i huvudsat ute till havs upptrålade, fångster 97 procent av alla arters totalfångst. Strömmings- och vassbukstammarna har varit starka under de senaste åren och fångstkvoterna därmed stora.

Strömmings- och vassbuksfisket sköts koncentrerat av ett tjugotal fartyg. Majoriteten av yrkesfiskarna fiskar dock med nät och ryssjor på kustområdet. Kustfiskets viktigaste arter är gös, sik, abborre och lax. Jämfört med 2009 var fjolårets fångster av sik, gös o. abborre större men laxfångsten mindre.

Katso-fullmakter inte mera giltiga. Skattekontot kräver säker identifikation. Då en person

Problem med negativ moms.

Enligt Laitinen utgör den negativa momsen onekligen fortfarande ett skattekontoproblem.

varit när obetalda skatter gått till utmätning. Kunden påminns om ett negativt saldo men två kontoutdrag men den tredje gången upplyses kunden om att det blir inkasso. Många kunder har trott att det fortfarande går att rätta till saldot efter inkassomeddelandet.

– Nej, det går inte. Visserligen kan man betala till Skatteförvaltningen ännu till utgången av ifrågavarande månad men då måst man be om råd ang. hur betalningen görs. Efter detta går betalningen till inkasso och den måste erläggas till inkassokontot. Det här har varit mycket problematiskt och vi har försökt bringa reda i saken genom anvisningar, säger Laitinen.

inom allmän ekonomisk administration är ett centralt arbetsfält för bokföringsbyråerna.

•Nu•Kundrådgivning vill kunderna veta mera om det sk. beställaransvaret.

Harri Auramo, text

B

eställaransvarslagen, dvs. lagen angående beställarens utredningsskyldighet och ansvar vid anlitande av utomstående arbetskraft, trädde i kraft redan 2007.

Varför bokföringsbyråernas intresseorganisation TAL nu uppmanar sina medlemmar att sätta sig in i lagens krumelurer beror på att myndigheterna allt effektivare börjat övervaka lagens eflerlevnad.

– Under de senaste tiderna har kontroller förekommit allt oftare och våra kundföretag har drabbats av sanktioner. Böterna har varit ganska höga, berättar TAL:s ordförande Leena RekolaNieminen.

Enligt henne har myndigheterna klart gått in för att få företagen att lyda lagen; men ”käpp” om inte annat biter. Därför är det all orsak för bokföringsbyråerna att upplysa sina företagskunder

om hur lagens ska tolkas. Försummelseavgifterna varierar fr.

1 600 till 16 000 euro.

– Framför allt måste vi kunna berätta för kunderna när och hur dom hamnar i en sådan situation att just den här lagen måste tillämpas. I praktiken måste företagaren då skaffa sig en bunt i lagen föreskrivna dokument uttryckligen innan företagaren ingår avtal med en hyrd arbetstagare eller en underleverantör.

Vem gäller förpliktelsen. Hu-

vudsyftet med beställaransvarslagen är att bekämpa ekonomins gråzon. Den som anställer hyrd arbetskraft eller ingår avtal med underentreprenörer har ålagts att utreda och försäkra sig om att avtalspartnern har uppfyllt sina lagstadgade förpliktelser.

Detta går till så att beställaren redan innan avtal ingås skaffar sig vissa upplysningar om t.ex.

underleverantören. På ett sätt agerar beställaren här som en övervakande myndighet.

– Det här gäller uttryckligen beställaren; alltså en näringsidkare som använder sig antingen av inhyrd arbetskraft eller i vars utrymmen, eller på arbetsplatser, det arbetar någon som är anställd av ett företag som är underleverantör till beställaren, sammanfattar Rekola-Nieminen och påminner om att det i paragraferna genomgående finns gränsdragningar och preciseringar som måste gås igenom.

Viktigt dokumentknippe. Ett företag som beställer ett jobb av ett annat företag måste försäkra sig om att avtalspartnern finns i obligatoriska register såsom förskottsuppbörds-, momsoch arbetsgivarregistret. Ett under tre månader gammalt utdrag ur handelsregistret måste man också ha, likaså ett intyg

Om det blir aktuellt med beställaransvar så måste man noggrannt ta fram en massa dokumenterad information om sin samarbetspartner. Försummelser kan leda till dryga böter, påminner Leena Rekola-Nieminen.

över betalda skatter och en betalningsplan på eventuella skatteskulder.

– Vi har blivit tillfrågade om ett skattekontoutdrag gäller som skatteskuldsförteckning.

Det gör det nu inte genom att om skatterna är obetalda för någon månad så faller de bort från skattekontot och går till inkasso.

Skattekontot kan trots det vara rent.

Dessutom måste företagaren skaffa ett papper på att avtalspartnern har tagit hand om sina arbetspensionspremier.

– Intressant är också att måste utreda vilket kollektivavtal som gäller för avtalspartnern.

Ifall inget allmänt gällande kollektivavtal finns så kan man fråga sig vilka är då de villkor som gäller för dem som jobbar för oss som underleverantörer eller som hyrd arbetskraft. Det måste utredas, suckar RekolaNieminen.

För anskaffning av de behövliga dokumenten håller man på att utarbeta en offentlig tjänst där dokumenten skulle finnas tillgängliga. Innan dess kan nyttig information fås på adressen www.tilaajavastuu.fi .

FiF kritiserar företagsstödet Arbetsgruppen som grunnat på det företagsstöd som storföretagen åtnjuter har inte gjort ett gott jobb, anser FiF. Man har inte utrett vad de storas stöd innebär för de små. En alltför stor del av storföretagsstödet går till universiteten och sm-företagen blir utan.

Enligt FiF:s ekonomiske expert Petri Malinen borde man i fortsättningen utreda även smföretagens ställning då dessa bildar nätverk med storföretag.

I dag går en god del av storföretagsstödet till universitet och forskningsinstitutioner varvid sm-företagen löper risken att bli utanför nätverket.

– Man kan inte säga att arbetsgruppen har utrett hela företagsstödsystemet och slutsatserna kan inte heller tillämpas på stödsystemet i sin helhet, säger Malinen.

Näringsminister Mauri Pekkarinen tillsatte i början av året en arbetsgrupp med uppgift att snabbt kartlägga hur mycket av företagsstödet går till storföretagen och var man kunde skära i detta stöd. FiF satt med i arbetsgruppen.

Uppdraget var begränsat och arbetsgruppen granskade endast en snäv sektor av helheten; närmast de storföretagsstöd som arbets- och näringsministeriet hade beviljat. Arbetsgruppen fann inte heller något svar på frågan varför hela systemet är så splittrat och svårt att tyda.

– Det kan inte ligga i samhällets eller de enskilda aktörernas intresse att systemet är så splittrat att det fungerar ineffektivt och kanske till och med emot sina egna yttersta syften, påpekar Malinen.

– Ifall ingen klar analys av stödsystemet kan uppbringas, innebär det i värsta fall att de statliga sparåtgärderna drabbar behövliga företagsstöd. Det värsta scenariot är att man börjar skära i de stöd som fungerar bäst, konstaterar Malinen.

En sjättedel till storföretag.

Arbetsgruppen fann att arbetsoch näringsministeriet i fjol beviljade statliga företagsstöd till ett totalbelopp om 616 miljoner euro. Härav gick 97 miljoner till storföretag, dvs. företag som sysselsätter minst 250 personer.

Vi behöver en klarare inblick i företagsstöden. Annars finns risk för att statliga sparåtgärder drabbar även nyttiga företagsstöd, säger FiF:s Petri Malinen.

Mest pengar, 230 milj, euro, slussades genom Utvecklings-centralen för teknologi och innovationer (Tekes) och 136 milj. genom NTM-centralerna. Av Tekes-pengarna gick 75 milj. till storföretagen.

Företagsstöden i Finland är mindre än det europeiska genomsnittet. Enligt EU:s rapport för 2009 utgjorde Finlands stöd till industri- och tjänsteproduktionen 0,47 procent av BNP medan genomsnittet för hela EU var 0,49 procent. I Danmark och Frankrike uppgick stödprocenten till över 0,8.

Pekkarinen vill omfördela.

Mauri Pekkarinen anser att vi inte behöver öka det offentliga företsgsstödet trots att man hos oss beviljar klart mindre stöd än vad de flesta konkurrentländerna gör. Däremot vore det på sin plats att omfördela och fokusera stödet på nytt. Enligt Pekkarinen kunde man ta av de stora företagen och ge åt till sådana sm-företag som är inriktade på tillväxt. Han anser också att den statliga innovationsfinansieringen borde ses över. Av den ca två miljarder stora årliga innovationsfinansieringen går över 80 procent till grundforskning och till annat än FoU i företagen. Pekkarinen vill att mera av innovationspengarna ska gå direkt till kommersialicering av produktidéer och till att göra exporttröskeln lägre hos företagen.

Aftonskolan vill minska företagsbyråkratin Hur minska företagens administrativa börda var ämnet som studerades vid regeringer aftonskola den 9 februari.

I mars 2009 fattade regeringen principbeslutet att minska företagsbyråkratin med en fjärdedel i.o.m. utgången av 2012.

Enligt utredningar är företagens totala byråkratiska börda värd något under två miljarder euro per år. Detta utgör 1,2 procent av bruttonationalprodukten. De klart tyngsta områdena är arbetsgivarrollen, beskattningen och den ekonomiska rapporteringen. Som nummer fyra rankas miljötillstånden och kontrollen i samband med dessa.

– Meningen är att dra ned på onödig byråkrati. Lättnaderna får dock inte leda till att de sam-

hälleliga mål som ligger bakom rapporteringen hamnar i riskzonen, påpekar arbetsminister Anni Sinnemäki.

Statens ekonomiska forskningscentral uppskattar att en till en fjärdedel förminskad börda ökar bruttonationalprodukten med 0,35 procent genom företagens ökade produktivitet och konkurrenskraft.

– En lättare byråkrati gynnar säskilt mindre företag. Vi har nu gjort en bra början men målen kan endast nås genom fortsatt arbete, sade minister Sinnemäki.

Statsmaktens främsta ”lättnadsrecept” är att erbjuda allt bättre möjligheter till att sköta de byråkratiska uppgifterna elektroniskt.

Visa att du är medlem!

Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2011 till medlemsföretagets egna sidor.

Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.

24

N:o 2 • Helmikuu 2011