YrittajaSanomat 3/2010 by Suomen Yrittäjät

nro 3 • MAALISkuu 2010

suomen yrittäjät • företagarna i finland • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti • yrittajat.fi

Magnum Oy

sa s a k SYT n turvana jä yrittä 5 vuotta ! jo 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Pia Feinik:

Kauko Kivilehto:

sivu 14

sivu 10

Kunnat sosialisoivat jätteet

Taide piristää työpaikkaa

Mahdollisuuksien alue

Yrittäjät vaativat kuria myymälävarkaille

Barents-foorumissa pohdittiin alueen tarjoamia mahdollisuuksia ja luotiin verkostoja. Foorumissa puhunut presidentti Tarja Halonen toivoi, että SY, Finpro, Opora Rossii ja kaikki muut toimijat kehittäisivät yhteistyötään Barentsin alueen hyväksi. – Älkää haukatko liian suurta palaa, mutta haukatkaa koko ajan pieniä paloja, Halonen kannusti.

rikollisuus on •voimakkaassa •Kauppaan kohdistunut kasvussa. Poliisille ilmoitettujen

myymälävarkauksien määrä kasvoi viime vuonna syyskuun loppuun mennessä yli kymmenen, paikoin jopa 20 prosenttia. E

••

sivu 16

Kauppiaiden mielestä on selvä, että näpistysten lisääntyminen johtuu sakon muuntorangaistuksen poistosta.

Risto Aalto/Keskisuomalainen

on liikkeiden kustannuksella •korjattu •Uudistuksessa tilastoja kauniimmiksi. sivu 5

Saman alan yrittäjien oltava yhdessä vaitonaisia

••

Pitkä lista kielletyistä puheenaiheista.

Harri Auramo, teksti

››Saman alan yrittäjät eivät saa puhua bis-

neksestä toimialansa tilaisuuksissa. Puhekiellosta annettu ohje on lyönyt yrittäjät ällikällä. Kieli on pidettävä keskellä suuta, jottei vahingossakaan rikottaisi kilpailulakia. Viranomaisten kannalta mukavan yhdessäolon osanottajat ovat kilpailevia yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton antama ohje kieltää tai ainakin kehottaa välttämään puhumasta toimialajärjestön tilaisuuksissa lähes kaikesta, mikä liittyy yritysten bisnekseen. Vain joistakin yleisistä, koko alaa koskevista asioista saa puhua.

Kielto koskee myös vapaata seurustelua. – Ohjeet ovat tiukat mutta sinänsä hyvät, koska ne herättävät lukijansa ottamaan tarkemmin selvää luvallisista puheenaiheista, kommentoi lainopillinen asiamies Anja Tuomola Suomen Yrittäjistä. Ohjeiden laatija, EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen korostaa, että mahdolliset vaaran paikat on tärkeätä tuoda yritysten tietoon. – En väitä, että kaikesta siitä joutuisi varmuudella sakotetuksi, mitä ohjeessa kuvataan yrittäjien kanssakäymisestä, Lehtonen tarkentaa.

sivu 7

Juuri näin Johtajuus on rooli, joka täytyy ottaa ja omaksua.

Sanna Leino

Tienvarsimainonnan lupa-asiat sekavia selvitti, miten tienvarsimainon•nan•Työryhmä lupa-asiat saataisiin yrityslähtöisemmiksi. Mainoskylttien poikkeuslupien myöntämiseen kaivataan joustavuutta.

sivu 13

Kansalainen Jalonen saanut tehdä työtä aitojen suomalais•ten•Olen yrittäjien kanssa, sanoo eläkkeelle jäävä Tauno Jalonen kiitollisin mielin. sivu 19

Nuorilla tuloskuntoa Valtakunnallisen Nuori yrittäjä 2010 -kilpailun palkinnot jaettiin 20.3. Tulevaisuuden Tekijät -tapahtumassa Oulussa. Tapahtuma kokosi lähes 100 nuorta eri puolilta maata. Yksi neljän palkittavan yrityksen yrittäjistä on jyväskyläläisen Samcom Oy:n Teemu Tapper. Samcom on tietojärjestelmätoimittaja. sivu 15

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Majoitus- ja kokouspalvelut

Laivamatkat

Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta. Jäsenetuhintaista majoitusta on saatavilla myös ketjun hotelleissa Baltiassa ja Puolassa. www.bestwestern.fi

Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot www.tallinksilja.com Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat: puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja rekisteröityminen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennro: 9468. Mikäli olet jo Club One kanta-asiakasohjelman jäsen, nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoita yrityksesi nimi ja asiakasnumero 9468 sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Lisätietoja www.clubone.fi. Hintatiedot ja varaukset ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) ▪ palveluun rekisteröityminen ja käyttöönotto www.clubone.fi/erikoisliittyminen

Hintatiedot ja varaukset

▪ maksuton palvelunumero 08001 2010 ▪ Suomen Yrittäjien asiakaskoodi 0135 9030 (online ja puhelinvaraukset) ▪ näytä jäsenkorttiasi varmentaaksesi sopimushintaisen varauksen

Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotelleissa. Hinnat sisältävät aamiaisen noutopöydästä, iltasaunan, auton paikoituksen ja arvonlisäveron. Erityisetuna Comfort Hotel Pilotissa (Vantaa) kuljetukset hotellin omalla pikkubussilla lentoaseman ja hotellin välillä erillisen aikataulun mukaisesti. SY:n n jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja www.choicehotels.fi. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset www.yrittajat.fi -jäsensivuilta. Risteilyt – online varaukset mahdollisia ▪ Helsinki–Tukholma risteily (tuotetunnus FKYRI) ▪ Turku–Tukholma -Miniristeilyt (tuotetunnus FKYRI) ▪ Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat (tuotetunnus FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Piknik-risteily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina-Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Helsinki–Tallinna ▪ Autopaketti (tuotetunnus FKYRIA) Hintatiedot ja varaukset yrittajat.fi -jäsensivuilta tai ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Hakupalvelut Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Fonecta Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi. 02 02 02 Numeropalvelu auttaa Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Fonectan asiakaspalvelu ▪ puhelimitse 020 692 999 (arkisin klo 9–16) tai ▪ finder@fonecta.com

Sähköpostiturvapalvelut D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ”roskapostikansioiden” käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Samalla palvelu varmistaa postit mahdollisten yhteys- tai palvelinongelmien yhteydessä sekä salaa liikenteen automaattisesti. ▪ palvelun maksuton kokeilutilaus www.d-fence.fi/sytilaus ▪ lisätietoja www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Sonera tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille matkapuhelut 0,0575 €/min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, jolla käytät kahta matkapuhelinta samalla numerolla, kk-maksu 0 € 12 kk ajan. Soneralta nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista! Lue lisää jäseneduista ▪ www.sonera.fi/yrityksille ▪ puhelimitse 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

▪ Comfort Hotel Pilotti (Vantaa) puh. (09) 329 48 00 tai sähköposti hotel.pilotti@choicehotels.fi ▪ Clarion Hotel Santa Claus (Rovaniemi) puh. (016) 321 321 tai sähköposti sales@hotelsantaclaus.fi ▪ Quality Hotel Isovalkeinen (Kuopio) puh. (017) 5396 100 tai sähköposti sales@isovalkeinen.com

Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille. Katso hintatiedot kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja ja varaukset www.hilton.com/nordic Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin:

▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20

Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 % alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin

▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi ▪ lisätietoja www.hotelarthur.fi

Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen hotelleissa –12 %, Ruotsissa –5 %, Tanskassa ja Norjassa –8 % alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset

▪ Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä ▪ lisätietoja ja varaukset www.scandichotels.fi

Pysäköinti Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 % alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi Hintatiedot

▪ 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ uuSI OSOITE 1.4. alkaen Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA ▪ katso uudet ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisäpalveluja. Tällä alennusmallilla jäsenyrittäjä saa auton vuokrauksen aina päivän julkista hintaa halvemmalla. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varaukset

▪ www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi ▪ Europcar varauspalvelu 0200 121 54

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv). Alennus myönnetään laskun yhteydessä ja se koskee Suomessa tehtyjä ostoja. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Niillä polttonesteiden myyntihinnat ovat alueensa edullisimmalla tasolla. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verkkolaskulla 1 €/kk, paperilasku 2,5 €/kk. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (arkisin 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Alennus ei koske Shell express-asemia. Lisätietoja ja euroShell yrityskorttihakemukset

▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16) ▪ www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse ▪ merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292.

Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista, alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,35 snt/litra (sis. alv) ja ne myönnetään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. Alennukset huomioidaan laskutuksen yhteydessä. Ei laskutuseikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ ▪ ▪ ▪

St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista lisätietoja maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 tai sähköpostilla kortit@st1.fi

St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla jäsenetuna bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Alennukset lasketaan kulloinkin asemalla voimassa olevista hinnoista (sis. alv). Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset

▪ hakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja www.teboil.fi ▪ lisätietoja Teboilin palvelunumerosta 020 470 0900 Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Tiedot ja taidot tuoreena

yrittäjat.fi uutisoi, tiedottaa ja palvelee. Sivustolla on aina ajankohtaista asiatieoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Jäsenenä saat tietoa yritystoimintaan ja yrittämiseen vaikuttavista asioista. Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat käyttöösi asiantuntijamateriaalia, kuten YrittäjäInfon, palkkataulukoita ja työsuhdelomakkeita.

Näytä olevasi jäsen Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun, voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Luoton- ja riskienhallinta Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenyrityksille jäsenetuvuosisopimusta. Jäsenetuvuosisopimukseen kuuluu oikeus hankkia kahta kattavaa yritysraporttia edulliseen hintaan. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpostitse käyttäjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenille räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 € + alv 22 %. Jäsenetu ▪ henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja käyttöoikeus kahteen räätälöityyn yritystietoraporttiin Yritystietoraportit ▪ Yritystieto 3,50 € + alv 22 % (norm. 6,05 € + alv 22 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt ja Riskimittari ▪ YritystietoPlus 5,50 € + alv 22 % (norm. 8,95 € + alv 22 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt, Riskimittari, Maksumittari ja vastuuhenkilöt Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puh. 010 270 7200 (arkisin klo 8.00–16.30) tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotietoja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet Finland tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille luottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). uusi jäsenetu Jäsenedut ▪ yritys- ja henkilöluottotietoraportit, 20 % alennus ovh-hinnoista ▪ Rating-todistus, 20 % alennus Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto

▪ Soliditet Finland asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ www.soliditet.fi ▪ yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava tilausta tehtäessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja Sopimuksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluumme 020 7414 110 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@skapat.fi. Hoidamme kaikki sähkösopimuksen kilpailuttamiseen, vaihtamiseen ja hankintaan liittyvät asiat puolestasi. Haemme yrityksellenne kaikissa markkinatilanteissa järkevimmät sähkönhankintaratkaisut. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero. Energiatodistus – energiatehokkuusyhteistyö alkaa Skapat Energian tekemällä selvityksellä, joka pitää sisällään lähtötilanteen kartoituksen, kiinteistökatselmuksen ja raportoinnin. Energiaselvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen.

Vakuutukset Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin vakuuttamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa sekä mahdollisuus lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2010 jälkeen alkaviin vakuutuksiin. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista saat

▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat ▪ soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon 010 802 290 ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa

Jäsenenä saat maksuttoman näkyvyyden yrityshaussa. Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan. Päivitä yrityksesi tiedot ajantasalle Yrityshakupalvelussa, osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi!

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Pekkarinen: Pienyrittäjilläkin on oikeus vapaapäivään

Suhdanteet

Tulevaisuus näyttää valoisammalta – suhdanneodotukset plussalla

toimintaympäristön tila on viimevuotisen rajun heikkenemisen jälkeen alkanut vakaantua monilla toimialoilla, • •Taloudellisen mikä näkyy selvästi alkanutta vuotta koskevissa odotuksissa, selviää Suomen Yrittäjien tekemästä pk-barometrista. COMMAIMAGE

Lotta Tammelin, teksti

››Pk-yritysten suhdanneodotus-

ten saldoluku on nyt +25, kun se vuosi sitten oli täsmälleen yhtä paljon miinuksella. – Talouskriisi on aiheuttanut suomalaisille pk-yrityksille kovia sopeutumispaineita. Yritysten kriisinsietokyky on kuitenkin vuosien mittaan vahvistunut, joten odotukset eivät viime vuonnakaan pudonneet 1990-luvun alun laman lukemiin, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm kertoo. Lindholmin mukaan suhdanteiden paranemista odottaa nyt 37 prosenttia pk-yrityksistä, kun vastaava osuus vielä puoli vuotta sitten oli 18 prosenttia. – Odotukset ovat nousseet kaikilla neljällä päätoimialalla ja samalla toimialojen väliset erot odotuksissa ovat kaventuneet. Myös yritysten kokoluokittain näkemys lähiajan suhdanteista on aiempaa yhtenäisempi.

Liikevaihto ja kannattavuus kohenevat Barometrin tulosten valossa myös odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat puolessa vuodessa nousseet oleellisesti. Viime syksyn barometrissa liikevaihdon laskuun varautuvia oli lähes yhtä paljon kuin sen nousuun luottavia. – Lähes joka toinen pk-yritys arvioi liikevaihtonsa kasvavan

korjaamiseen ennen henkilöstönlisäystä on ilmeinen. – Pk-yritysten työllistämistarpeet ovat nousseet kaikilla toimialoilla, vaikka kysynnän epävarmuus onkin suurin työllistämisen este. Työllistämistarpeita on etenkin rakentamisessa ja teollisuudessa sekä muita aloja vähemmän kaupassa, Lindholm arvioi.

Sopeutuminen talouskriisin seurauksiin jatkuu

Tulevaisuus näyttää vähän valoisammalta. Myös muuttomiehille, sillä palvelualojen odotukset ovat hieman muita aloja vahvempia. lähimmän 12 kuukauden aikana. Teollisuudessa liikevaihdon laskua odottavien osuus on puolittunut 15 prosenttiin, Timo Lindholm iloitsee. Pääekonomisti kertoo, että palveluala erottuu edelleen muista hieman keskimääräistä vahvemmilla liikevaihto-odo-›

tuksilla. Pk-yritysten odotukset kannattavuuden muutoksesta ovat vuoden 2009 huiman pudotuksen jälkeen kohonneet saldolukuun +21, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. – Odotukset kannattavuuden paranemista ovat kautta linjan nousseet tuntuvasti. Yritykset

Rahoitusta käyttöpääomaksi sekä investointeihin Barometrista käy ilmi, että hieman yli

puolella pk-yrityksistä on lainaa rahoituslaitoksista. Viimeisen 12 kuukauden aikana uutta ulkoista rahoitusta on ottanut 31 prosenttia yrityksistä. Ulkoista rahoitusta aikoo seuraavien 12 kuukauden aikana hankkia 26 prosenttia pk-yrityksistä. Osuus on 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksynä. – Ulkoista rahoitusta tarvitaan edelleen ensi sijassa käyttöpääomaksi, vaikka käyttöpääomaa hakevien osuus onkin alempi kuin viime syksynä. Sen sijaan aiempaa useampi yritys aikoo ottaa rahoitusta kone- ja laiteinvestointeihin sekä kehittämishankkeisiin, Timo Lindholm selvittää. Uutta ulkoista rahoitusta suunnittelevista yrityksistä 76 prosenttia aikoo hankkia sitä pankeista, mikä on samaa tasoa kuin viime syksynä. Finnveran rahoitusta aikoo hakea aiempaa harvempi yritys. Niin ikään vakuutusyhtiöiden suuntaan aikoo kääntyä viime vuotta harvempi yritys.

Rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana ottaneista78 prosenttia on ottanut sen pankeista ja 15 prosenttia rahoitusyhtiöistä – aivan kuten parin edellisenbarometrin mukaan oli aikonutkin. – Finnverasta rahoitusta oli ottanut 26 prosenttia, mikä on viime syksyä korkeampi osuus. Ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana ottaneista32 prosenttia raportoi rahoitusmarkkinoiden muutosten aiheuttaneet erittäin tai melko suuria vaikutuksia. Tämä osuus on nyt kääntynyt laskuun syksyn pk-yritysbarometriin verrattuna. – Vaikutuksia havainneista 55 prosentin mukaan rahoituksenmarginaali on noussut. Vakuusvaatimukset ovat kiristyneet 62 prosentin mukaan ja rahoituksen yleinen saatavuus on heikentynyt 36 prosentin mukaan. Vakuusvaatimukset näyttäisivät edelleen kiristyneen – etenkin teollisuudessa ja kaupassa. Keskisuurissa yrityksissä pienempiä useammin nähdään erityisesti marginaalin nousseen. Pienemmissä yrityksissä koetaan puolestaan erityisesti vakuusvaatimusten kiristyneen.

ovat karsineet kulujaan ja tehostaneet toimintaansa, Lindholm muistuttaa. Barometristä on nähtävissä, että positiiviset liiketoiminnan muutosodotukset heijastuvat myös vakavaraisuutta koskeviin arvioihin. Vakavaraisuutta koskevissa odotuksissa erot toimialoittain ovat hyvin pienet. Runsas kolmannes yrityksistä näkee taseensa vahvistuvan tänä vuonna. Kaikilla toimialoilla noin joka kymmenes yritys pelkää puolestaan vakavaraisuutensa putoavan nykyisestä.

Kaupassa ja palvelualoilla luottamus kotimarkkinoiden elpymiseen ja erityisesti kuluttajien rahan käyttöön on pääekonomistin mukaan vahva, vaikka työttömyyden arvioidaankin yleisesti edelleen kasvavan. – Teollisuudessa arviot henkilöstön määrän kehityksestä ovat varovaisemmat kuin muilla aloilla, koska liikevaihto ehti viime vuoden aikana pudota varsin paljon. Tarve kannattavuuden

Pk-yrityksistä lähes puolet on jo tehnyt sopeuttamistoimia taloustilanteen vuoksi. Sopeuttamistoimia tehneiden osuus on noussut 7 prosenttiyksikköä viime syksystä. Sopeuttamis-› toimien toteutus ja niiden suunnittelu on Lindholmin mukaan sitä yleisempää mitä suurempiin pk-yrityksiin mennään. Pääsääntöisesti alihankkijoina toimivat yritykset ovat muita useammin joutuneet sopeuttamistoimiin. – Sopeuttamistoimiin ryhtyneistä 42 prosenttia on lomauttanut ja 30 prosenttia on tehnyt muita työaikajärjestelyitä. Irtisanomisiin on joutunut turvautumaan26 prosenttia jo sopeuttamistoimia tehneistä, ja sopeuttamistoimia suunnittelevista 19 prosenttia harkitsee irtisanomisia. Näissä osuuksissa ei ole muutoksia viime syksystä. Lomautukset ja irtisanomiset ovat yleisimpiä teollisuudessa ja rakentamisessa, pääekonomisti Lindholm selvittää. – Noin neljänneksellä yrityksistä sopeutumistoimiin kuuluu

– Vaikka investointien käänne ajoittuu talouden nousussa yleensä melko myöhäiseen vaiheeseen, ovat pk-yritysten investointiodotukset nousseet jo niukasti plussan puolelle. Lindholm painottaa, että teollisuus erottuu muista toimialoista hieman vahvemmilla investointiodotuksilla. – Sen sijaan kaupassa odotukset ovat edelleen heikoimmat ja miinusmerkkiset. Kaupan alalla investointiodotukset ovat sitä heikommat mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Huojentava tieto on, että paineet henkilöstön vähentämiseen ovat pk-yrityksissä helpottuneet.

››Pk-yrityksistä 18 prosenttia

ilmoittaa kokeneensa maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämä on samaa tasoa kuin syksyn barometrissa.

››Yrityksistä 55 prosenttia on

kokenut maksuvaikeuksia asiakkaiden tai kumppaneiden suunnalta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämäkin on samaa luokkaa kuin syksyllä.

››Maksuvaikeuksia viimeisen

kolmen kuukauden aikana kohdanneista 74 prosenttia katsoo maksuvaikeuksienlisääntyneen vuodentakaiseen verrattuna. Syksyllä tämä osuus oli vielä 80 prosenttia.

››Maksuvaikeuksia ovat kohdanneet erityisesti teollisuuden ja kaupan yritykset.

toiminnan laajentaminen uusiin tuotteisiin. Noin viidesosalla toimia tehneistä ja suunnittelevista toimet kohdistuvat liiketoiminnan laajentamiseen uusille alueille tai liiketoiminnan keskittämiseen ydinalueisiin. Timo Lindholmin mukaan tilapäisistä palkanalennuksista on sopinut 15 prosenttia ja 13 prosenttia sopeutustoimia suunnittelevista ennakoi toimien kohdistuvan palkan alennuksiin.

Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku Pk-barometri, kevät 2010

Investointeja suunnitteilla, henkilöstö pidetään

Maksuvaikeudet eivät ole väistyneet

Uusi liikeaikalaki laajensi kauppojen sunnuntaiaukioloa, mutta samalla lakiin tuli säännös, jolla rajoitetaan kauppakeskusten ns. pakkoaukioloa. Kauppakeskuksessa toimivalla yrittäjällä on oikeus pitää tietyin edellytyksin liikkeensä suljettuna. On kuitenkin ilmennyt, että eräissä kauppakeskuksissa painostetaan kaikkia liikkeitä pitämään ovensa auki myös sunnuntaisin. Tämä epäkohta on saanut ministeri Mauri Pekkarisen kiinnittämään huomiota pienyrittäjien tilanteeseen. – Sunnuntaiaukiolon laajentaminen on lisännyt sekä ihmisten valinnan vapautta että kaupan tehokkuutta. Laajentamisen kärsijöiksi uhkaavat kuitenkin jäädä kauppakeskusten pienyrittäjät. Kauppakeskukset tuntuvat pyrkivän kaikkien liikkeidensä yhtenäisiin aukioloaikoihin hinnalla millä hyvänsä, Pekkarinen harmittelee. – Sunnuntain kalliin vierastyövoiman vuoksi aukiolo merkitsee pienyrittäjille kuitenkin käytännössä seitsemänpäiväistä työviikkoa. Vähäisten asiakasmäärien vuoksi sunnuntaiaukiolo ei edes ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa. Ministerin mukaan liikeaikalain nojalla elinkeinonharjoittajaa ei voida velvoittaa pitämään kauppakeskuksessa sijaitsevaa liikettään avoinna kaikkina viikonpäivinä.

Keski-Pohjanmaan kotipalveluyrittäjät haluavat tietoa palvelusetelistä Keskipohjalaiset kotipalvelu-› yrittäjät eivät saa omasta mie-› lestään tarpeeksi tietoa palvelusetelijärjestelmästä. He uskovat, että myös asiakkailla on vain vähän tietoa palvelujen saatavuudesta ja vaihtoehdoista. Yrittäjien mukaan asiakkaat toivovat lisää tietoa palveluseteleistä. Yrittäjien kokemuksia koskeva kysely on toteutettu syksyllä 2009 osana Maakunnallinen palveluseteli kotihoitoon -projektia.

Tekijänoikeustoimikunta asetettu

50 40 30 20 10 0 -10 -20 1/90 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on asettanut uuden tekijänoikeustoimikunnan vuoden 2011 loppuun kestävälle toimikaudelle. Puheenjohtajana jatkaa professori Niklas Bruun. Tekijänoikeustoimikunta käsittelee tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksiin liittyviä asioita mm. arvioimalla lainsäädännön uudistustarpeita ja valmistelemalla niiden suuntaviivoja ministeriölle. SY:n edustajana toimikunnassa on lainopillinen asiamies Janne Makkula.

Väyrynen tarjoaa liittofuusiota – Wuorinen ei lämpene

••Yrittäjien ääni kuuluisi parhaiten, kun EK ja SY yhdistyisivät, sanoi ministeri. Mitä vastaa SY:n puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. Jouko Lantto, teksti

››Ulkomaankauppa-

ja kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrysen mielestä yrittäjien ääni pitäisi saada nykyistä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Edellisessä YrittäjäSanomissa ministeri totesi asiasta mm. seuraavaa. − Minusta kannattaisi pohtia kahden keskusjärjestön eli Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien sulauttamista toisiinsa. Pienyrityksillä voisi sitten olla tällaisen suurjärjestön puitteissa omaa toimintaa. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorisen mukaan ministerin ja jäsenyrit-

täjäkollegan ehdotus herättää mielenkiintoa, mutta antaa aiheen myös pohtia yrittäjäidentiteetin – tai tässä tapauksessa järjestöidentiteetin – säilyttämisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. − Olen ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että tämän ajan yhteiskunta kaipaa tarkempaa yrittäjien äänen noteeraamista. En kuitenkaan usko, että se toteutuisi yhdistämällä suomalaisen suurteollisuuden – tai tänä päivänä suurehkon yritystoiminnan – edusmieheksi enimmäkseen koettu EK ja kymmeniä tuhansia pienyrittäjiä leimallisesti edustava yrittäjäjärjestö Suomen Yrittäjät.

Omiensa näköinen

Wuorisen mukaan kunkin järjestön on oltava myös jäsenistönsä näköisen, mikä ajattelu perustuu mm. niihin mielikuviin, joita poliitikoilla tai kansalaisilla on yrittäjistä ja yrityksistä. − Kvartaalitaloudessa elävällä pörssiyrityksellä ja paikallismarkkinoilla toimivalla perheyrityksellä on epäilemättä erilainen mielikuva ihmisten mielissä, mutta myös arkitodellisuudessa. Siksi yrittäjäjärjestöllä on perusteltua olla itsenäinen, ja käyttää mielikuvavahvuutta jäsenkuntansa puolesta. Wuorisen mukaan SY edustaa yrittäjää, joka elättää työllään itsensä ja perheensä, mutta myös

ihmistä, joka luo omin käsin tyhjästä menestyvän yrityksen. − Yrittäjyyden kirjo on valtava ja motiivit olla yrittäjä monipuoliset, mutta tässä järjestössä yrityksen omistajalla on aina tunnistettavat kasvot.

Työmarkkinoille tulossa yrittäjyyttä Wuorinen sanoo arvostavansa EK:n edunvalvontakoneistoa, osaamista ja yhteiskuntasuhteita, mutta etenkin yhteistyö- ja oppimismielessä. Vuosien varrella olen voinut olla tekemisissä EK:n edustajien kanssa monissa hankkeissa ja projekteissa hyvin kokemuksin ja tuloksin, mutta

ministeri Väyrysen esittämää liittofuusion tarvetta ei ole mieleen tullut, hän jatkaa. − Kyse on mielikuvista, mutta myös pienyrittäjäidentiteetin säilyttämisestä ja vaalimisesta. Mutta kyse on myös tulevaisuuden työllistymismalleista, jossa perinteiset työntekijät lähestyvät yrittäjämäistä suhtautumista työhön ja toimeentuloon, ja jossa hekin tarvitsevat leimallisesti oman etujärjestön roolia vaihdettuaan. Jarkko Wuorisen mukaan työmarkkinat ovat kehittymässä niin, että se sama epävarmuus, jonka piirissä pienyrittäjät ovat aina eläneet, koskettaa yhä useammin perinteistä duunaria tai

toimihenkilöä, mikä taas vaikuttaa asenteisiin. − Yrittäjyys yleistyy yhteiskunnassa monin eri tavoin ja monesta eri syystä, eikä vähiten siksi, että kankeat ja joustamattomat työmarkkinat kannustavat ihmisiä positiivisella tavalla yrittäjäuralle. Tässä kehityksessä leimallisesti pienyrittäjäkuntaa edustavalla organisaatiolla on oma itsenäinen paikkansa.

Maksajat päättävät YrittäjäSanomissa ministeri Väyrynen kyseli EK:n ja SY:n muodostaman suurliiton perään. Tähän Jarkko Wuorinen huomauttaa, että yli 100 000 yritystä

edustava SY on jäsenmäärältään varmasti jo riittävän suuri. − Suomen Yrittäjäin Keskusliiton ja Pienteollisuuden Keskusliiton fuusio vuonna 1996 oli merkittävin tapahtuma pkyrityssektorin yhdentymisen ja samalla järjestökasvun näkökulmasta. Tässä ajassa uskon, että tiivis edunvalvontayhteistyö EK:n kanssa asioissa, joissa intressit ovat yhteiset, on parempaa politiikkaa, kuin liittofuusion hakeminen. Samalla Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen toteaa, että lopulta maksajat eli yrittäjät ja yritykset päättävät, minkälaisessa kokoonpanossa heidän asiaansa ajetaan.

− Asiakas- eli jäsentyytyväisyys ratkaisee, mutta on myös muistettava, että yrittäjäjärjestön historia on poikkeuksellinen suomalaisessa järjestökentässä. Yrittäjien keskusliiton – nykyisin Suomen Yrittäjät ry – ovat perustaneet maakuntien yrittäjät omalla aloitteellisuudellaan, eivätkä Helsingin herrat mahtikäskyllään. – Järjestömme omistaja ovat Suomen eri alueilla; aluejärjestöissä ja kuntien yrittäjäyhdistyksissä sekä toimialajärjestöissä, ja niillä on kyllä hallussaan itsetietoista harkintaa siitä, miten yrittäjien edunvalvontaa on hoidettava tulevina vuosina, Wuorinen summaa.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Keskustelu kirje | Sanna Leino, henkilökohtainen valmentaja, MBA, Mind Studio Coaching pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 25. maaliskuuta 2010

aan hallitus sanoo, että yrittäjyyshalukkuus – se, että joku on perustanut yrityksen ja toimii markkinoilla yrittäjänä, tai että joku toinen suunnittelee ryhtyvänsä yrittäjäuralle – tuo kansantalouteen › dynamiikkaa ja uusituimista, joka puo-› lestaan turvaa työllisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan pitävyyttä. Yrittäjät/yksityinen yritystoiminta saa näin tunnustusta, jonka voi sanoa olevan myös ansioista annettua; tarjoamalla kansalaisille työtä ja toimeentuloa häiriö- ja riskiympäristössä yksityinen yritystoiminta/raha laittaa itse asiassa koko hyvinvointisysteemin liikkeelle ja pitää sitä myös käynnissä; bisnes tulee ennen veroja, tuota poliitikkojen polttoainetta, eikä päivävastoin. Ei ole syytä olla uskomatta, etteikö itse kukin yksittäinen ministeri tai merkkipoliitikko seisoisi hallituksen yrittäjyyslinjausten takana tai tunnustaisi ainakin jossakin määrin, että yksityinen yritystoiminta – maailmanmarkkinoilla operoivista teollisuusyrityksistä lähimarkkinoilla toimiviin kyläkauppoihin – lopulta kannattelee tätäkin maata, niin valtiota kuin sen kuntiakin. Tosin päivän politiikkaa seuratessaan saattaa y-asioita seuraava ajatella, että erinäisissä arjen teoissa päättäjä toisensa jälkeen on enemmänkin laittamassa kapuloita – todellisia tai henkisiä - yksityisen yritteliäisyyden rattaisiin, kuin että puolustaisi rohkeasti kansalaisen oikeutta ja mahdollisuutta yrittää ilman, että siihen sumpalataan aina jotakin erityistä. Tuore, mutta julkikeskustelussa jokseenkin vaiettu esimerkki on Ylen rahoitusmalli kansanedustaja Mika Lintilän johtaman työryhmän esittämässä muodossa. Yritysten julkisen palvelun mediamaksu olisi ehdotuksen mukaan kolme kertaa asuntokuntamaksun suuruinen, ja se perittäisiin silloin, kun yrityksen liikevaihto olisi vähintään 400 000 euroa vuodessa. Käy-

tännössä edellinen tarkoittaisi, että kymmenet tuhannet yritysten omistajat olisivat vastuullisia hankkimaan Ylelle rahoitusta useita satoja euroja vuodessa, kun normaalikansalainen pääsisi alle 200 euron. Periaatteellisesti erittäin epätasa-arvoista, käytännössä monelle myös kohtuutonta. Sumplaussarjan toinen tapaus tulee työministeri Anni Sinnemäeltä, jonka mielestä osinkotulojen ”nollaverokannasta” luopuminen on ainut merkittävä toimi puuttua tuloeroihin ja taata samanaikaisesti yrityksille terveet toimintaedellytykset. Pääomatuloveroa pitää kerätä 300 – 400 miljoonaa euroa enemmän ja se onnistuu parhaiten nollaverokannasta luopumalla, ministeri Sinnemäki on esittänyt ja hermostuttanut yrittäjät epäilemään, että hänen puheissaan on vakavaa tarkoitusta torbedoida yritysverotuksen kannustavuutta ja faktaa, koska nollaverokantaista osinkotuloa ei ole olemassakaan. Kolmantena tulkoon ministeri Paula Lehtomäen jätelain uudistamista koskevat linjaukset, jotka po. elinkeinoa edustavien yrittäjien mielestä tukevat kuntamonopolin rakentamista, mutta polkevat hallituksen muutoin niin kiittämää yksityistä yritteliäi-› syyttä. Samaa kategoriaa on Sairaankuljetusliiton mielestä hallituksen aikomus monopolisoida ensihoitopalvelu pelastuslaitoksille. Alan yrittäjät ovat kitkeriä ja katkeria, kun ohjelmassaan yrittäjyyttä hienosti puolustava hallitus onkin kaatamassa koko elinkeinoa. Meitä nakerretaan jatku-› vasti ja joka puolelta, on yksi-› tyistä yritystoimintaa harjoittavien johtopäätös tästä ajasta ja hallitusvallasta. Kitkerintä lienee kuitenkin se, että liikkeellä ovat monien yrittäjien ”omat” turvajoukot, keskusta ja kokoomus, kun taas vasen laita lisää kuumaa vettä kiukaalle. ”Hallitus on pettänyt pienyrittäjät” Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sivaltaa tässä lehdessä (s. 6), ja saattaa olla oikeassa.

YLÖSOTETTUJA Merkittävä haaste nyt on saada työpaikat pysymään Suomessa. Lisäksi yritysten kilpailukykyä pitäisi tukea useilla eri toimilla. Kannatan lakkojen pakkosovittelua, koska lakot murentavat Suomen yritysten luotettavuutta kansainvälisesti.

Rovaniemen kaupunki lähtee mukaan Barentskeskus Finlandiin, joka perustetaan 7.4.2010 Rovaniemellä. Mukaan on lähdössä eri tahoja Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelta. Uusi yhtiö tuottaa ja välittää analysoitua tietoa Barentsin alueesta.

Toimitusjohtaja Jussi Järventaus Lapin Kansassa

Valtion ja kuntien taloutta pitää alkaa laittaa kuntoon jo kuluvalla hallituskaudella. Työuria ei saada pidennettyä pelkällä kepillä, vaan työpaikoilla pitää voida olla ja viihtyä.

Uutinen Lapin Kansassa

Sähköyhtiön vaihtoa on hyvä harkita ainakin vuoden välein. Sähköyhtiö ei laskuta ylimääräisestä mittarinlukemisesta, jos yhtiön vaihdosta on yli vuosi aikaa. Antti Kivipuro Energiamarkkinavirastosta Ilkassa

Ministeri Mari Kiviniemi Kauppalehdessä

Kaivosalasta on muodostumassa yksi kansantaloutemme teollisista tukipilareista erityisesti alueellisen kehityksen näkökulmasta.

Satamalakko aiheuttaa pienyrityksille konkursseja. Pienyritysten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet, kun kassavirrat ovat tyrehtyneet satamalakon aiheuttaman tavaran myynnin hyytymisen vuoksi.

Temin tiedote

Teknologiateollisuuden johtaja Mika Nykänen Yle.fissä

Keisarille vaatteet – yrittäjästä johtajaksi

Mind Studio Coaching

Hallitus nakertaa

yrittäjä joutuu tarkastelemaan suhdettaan •johtajana •Jokainenolemiseen, vaikka hänellä ei olisi yhtään työntekijää. Se, miten yrittäjä johtaa itseään, on yritykselle elämän ja kuoleman kysymys, Sanna Leino kirjoittaa. ››Moni aloittaa yrittäjätaipaleensa eväinään valtava innostus ja rautainen ammattitaito omalla alallaan. Arjen pyörityksessä tulevat tutuksi yrittämisen käytännön realiteetit. Ne opitaan usein sitä kivuliainta ja kalleinta tietä, kantapään kautta. Itsensä johtaminen on yrittäjän tärkein taito: ajan hallinta, stressin sieto, tavoitteiden asettaminen, päätösten tekeminen, asioiden suunnittelu ja toteuttaminen, rajojen vetäminen… Nämä ja monet muut asiat on helpompi kohdata, kun pitää oman sisäisen puheensa kannustavana, käyttää oikein voimavarojaan ja tunnistaa rajoittavat uskomukset.

Ilo edellä

Johtajuus on rooli, joka täytyy ottaa ja omaksua. Se on kuin vaate, joka puetaan päälle aina aamuisin. Niin kuin liian suuret tai pienet housut saavat kantajansa näyttämään oudolta, johtajuutensa kanssa kamppaileva yrittäjäkin on helposti työntekijöiden silmissä epäuskottava. Yrittäjä-johtaja saa paljon anteeksi – onhan hän yrityksen kantava voima. Mutta jos johtajuus on pitkään kadoksissa, tulokset putoavat, henkilöstön vaihtuvuus kasvaa ja poissaolot lisääntyvät. Keisari on ilman vaatteita. Johtaminen on taitolaji. Se on päivittäistä ja johdonmukaista toimintaa, joka parhaim-

Tammikuussa 2010 julkaistiin johtamisesta kaksi merkittävää tutkimustyön tulosta. Harvard Business Review’n ”What really motivates workers” paljastaa, että edistysaskeleiden aikaan saaminen työssä on suurin yksittäinen tekijä, joka kannustaa ihmistä tekemään parhaansa. Isossa-Britanniassa The Work Foundation julkaisi tutkimuksensa, jonka mukaan parasta tulosta tekevät johtajat puolestaan keskittyvät ihmisiin, eivät tavoitteisiin. Sanna Leino

millaan varmistaa, että onnistumiselle ja sen tuomalle ilolle on tilaa. Meillä Suomessa pienissä yrityksissä työntekijät kokevat nauttivansa tavallisista päivittäisistä töistään enemmän kuin muissa yrityksissä. Tämä on oivallinen maaperä, jonka hyvä johtaja voi saada kukkimaan entistä kauniimmin ja tuottamaan entistä paremmin.

Hyväksi johtajaksi Onneksi johtamista voi oppia. Meissä kaikissa on olemassa ne ominaisuudet, jotka tekevät meistä hyviä ja jopa loistavia johtajia. Ne on mahdollista löytää ja ottaa käyttöön. Väärät housut voi muokata sopiviksi – tai vaihtaa vaikka hameeseen! Johtamistaitojen kehittämisellä on paljon ja kauaskantoisia hyötyjä. Sen lisäksi että ajankäyttö ja stressi ovat paremmin hallinnassa, asiat on helpompi priorisoida ja voimavarat kohdentaa oikein. Lopputulos näkyy paitsi viivan alla myös lisääntyneenä vapaa-aikana.

Sanna Leino on kolmannen polven yrittäjä ja kahden yrityksen omistaja. Rohdos-Ala Oy on alansa johtava ammattikosmetiikan tukkuliike ja työllistää 10 henkeä. Mind Studio Coaching ratkaisee johtamiseen ja sen ihmissuhteisiin liittyviä haasteita auttamalla löytämään rakentavampia tapoja toimia. www.mindstudio.fi

Viisi vinkkiä johtajalle Sanna Leinon vinkkejä Sinulle, joka haluat kehittää yritystäsi kehittämällä itseäsi johtajana:

››Pyydä palautetta: kysy muilta, mitä jo nyt teet hyvin ja missä voisit kehittyä

››Kerro aikeistasi: onnistut paremmin, kun pyydä muilta apua ja tukea

››Opi paremmiltasi: etsi itsellesi

esikuva ja mallinna hänen tekemisiään

››Käytä lyhintä tietä: kysy neuvoa asiantuntijalta - kantapää on kallis opettaja

››Muista kolme K:ta: kuuntele, kiitä ja kannusta. Sekä itseäsi että muita.

Lähteet Amabile, Teresa M., and Steve J. Kramer. ”What Really Motivates Workers.” Harvard Business Review 88, no. 1 (January - February 2010): 44-45. The Work Foundation: Exceeding Expectation: the principles of outstanding leadership (January 2010). Suomen Yrittäjät: PK-yritys - hyvä työnantaja (2009).

kirje | Teuvo Kontio, puheenjohtaja, Suomen Sairaankuljetusliitto Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja, Suomen Sairaankuljetusliitto

Suomen Sairaankuljetusliitto:

Hallitus pyrkii sosialisoimaan ensihoitopalvelut kilpailuttamatta ››On käsittämätöntä, että nykyi-

sellä hallituspohjalla esitetään ensihoitopalvelun valtiollistamista uudella terveydenhuoltolailla siten, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelut alueellaan tai osassa sitä mm. yhteistyössä pelastustoimen kanssa ilman kilpailutusta. Suomen Sairaankuljetusliitto vastustaa jyrkästi tätä suunnitelmaa 17. maaliskuuta antamassaan kannanotossa. Hallitus toimii vastoin omaa ohjelmaansa, jossa se toteaa tavoitteenaan olevan tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman

parhaan toimintaympäristön. Tämän lakiesityksen toteutuessa nykyiset yksityiset palveluntuottajat ajetaan ahdinkoon ja pyritään lopettamaan hyvin toimiva ja kehittyvä infrastruktuuri. Lainsäädännöllä tuottajat asetettaisiin eriarvoiseen asemaan, mikä vaarantaa nimenomaan yksityisen sairaankuljetuksen olemassaolon. On muistettava, että lähes 2/3 maamme kunnista on tehnyt ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden ostosopimuksen yksityisen yrityksen kanssa, jolloin 3/4:ssa niistä kunnista yritys on alansa ainoa palve-

luntuottaja. Kaluston tehokas käyttö on yksityisille yrityksille yksi tärkeimmistä toiminnan edellytyksistä ja tulisi olla sitä myös palvelun järjestäjille jatkossa. Laissa tulisi varmistaa, että taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjestelmiä luodaan myös uusiin toimintamalleihin siten, että jatkossakin olisi mahdollisuus käyttää palveluntuottajien kalustoa tehokkaasti, eikä vaarantaa nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Suomen terveydenhuolto-› lakiesityksessä nykyiset palveluntuottajat (pelastuslaitos ja

yksityinen sektori) asetetaan eriarvoiseen asemaan keskenään, mikä vaarantaa nimenomaan yksityisen sairaankuljetuksen olemassaolon. Tämä johtuu siitä, että kilpailu ensihoitopalvelun tuottamisesta vähenee pelastuslaitoksen saadessa käytännössä monopoliaseman. Nämä keskeiset lainsäädäntöasiat ovat ratkaisevassa asemassa yksityisen sairaankuljetuksen ja yrittäjyyden jatkuvuuden osalta. Niillä on myös poikkeuksetta ratkaiseva vaikutus potilaan tasavertaiseen asemaan ja potilasturvallisuuteen koko valtakunnassa.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Kovala, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2010

28.01.

18.01.

21.01.

02/2010

25.02.

15.02.

18.02.

03/2010

25.03.

15.03.

18.03.

04/2010

29.04.

19.04.

22.04. 20.05.

05/2010

27.05.

17.05.

06/2010

26.08.

16.08.

19.08.

07/2010

23.09.

13.09.

16.09.

08/2010

28.10.

18.10.

21.10.

09/2010

25.11.

15.11.

18.11.

10/2010

16.12.

07.12.

09.12.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Yrittäjäpolitiikka

Näpistelijät kuriin – vanhaa lakia toivotaan takaisin

Anna Lundén: Osinkoverotusta uhkaa kymmenien prosenttien kiristys

••Yritysten suojaksi ehdotettu lähestymiskielto tuskin toimii käytännössä. Riikka Kovala, teksti ja kuvat

››Tuntuu,

että nyt liikkeiden kustannuksella on korjattu tilastoja kauniimmiksi, kultakauppias Kauko Nyström viittaa näin sanomalla sakon muuntorangaistuksen poistamiseen ja sen myötä lisääntyneisiin näpistyksiin. Kauppaan kohdistunut rikollisuus on voimakkaassa kasvussa. Poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä kasvoi viime vuonna syyskuun loppuun mennessä yli kymmenen prosenttia, pääkaupunkiseudulla ja esimerkiksi Forssassa jopa 20 prosenttia. Kauppiaiden syyttävä sormi osuu sakkojen muuntorangaistuksen poistoon. − Teimme juuri inventaarin, hävikkiä on paljon enemmän kuin olisin uskonut. Inventoimattomia tuotteita löytyi monella tuhannella eurolla. Johonkin ne ovat menneet, osa menee tietysti omaan piikkiin, Forssan Liivikeskuksen yrittäjä Anu Niemi kertoo. Kello-Nyströmin kelloseppätoimitusjohtaja Kauko Nyströmin mielestä lainmuutoksen myötä taparikollisille on tullut aivan erilainen mahdollisuus kuin ennen, se pelote on käytännössä kokonaan pois niiltä. − He voivat rauhassa ottaa ja varastaa, ja saavat sakkotuomioita, joita heillä on piikissään vaikka kuinka monta. Forssan Yrittäjien puheenjohtaja ja Merkintätalo Oy:n yrittäjä Arto Heino lisää vielä, että tietoisuus siitä, että näpistyksestä ei seuraa mitään, vain lisää sitä varastelua. − Nämä taparikolliset käyttävät liikettä melkein vaatekaappinaan.

Sakon muuntorangaistuksen poisto syypää Pöydän ympärillä istuvat kolme yrittäjää ovat silminnähden ärtyneitä lakimuutoksen synnyttämästä tilanteesta. Se, että päihdeongelmainen tai näpistelijä voi varastaa jopa 10 kertaa ennen kuin syyttäjä ottaa näpistykset käsittelyyn, ei mahdu heidän eikä monen muun oikeustajuun. Oikeusministeriö puolustelee lakimuutosta sanomalla, että lisääntyneet näpistykset olisivat laman aiheuttamia, Kauko Nyström näpäyttää. Sakkoa ei voi muuttaa enää vankeusrangaistukseksi ja näpistyksen raja on nykyään 400 euroa. – Syyttäjät eivät ota edes käsittelyyn, ellei ole monta näpistystä kontolla. Taparikolliset ovat todella härskejä täällä. − Ennen näpistelyillä tarkoitettiin sitä, kun vietiin karkkipussi kaupasta, Heino sanoo. Oikeusministeriön kriminaali-› poliittisen osaston päällikön

Hävikki lähes kokonaan varkaiden taskuihin

Jarmo Littusen mielestä syyttämiskynnys kuulostaa korkealta. Ajatus on ollut, että silloin, kun näpistykset ovat toistuvia, ne viedään tuomioistuimeen eikä enää ratkaista rangaistusmääräysmenettelyssä. Poliisin omissa ohjeissa sanotaan, että jos on toistuvaa, niin ei enää anneta rangaistusmääräystä. Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään 1000 euron suuruinen menettämisseuraamus rikkomuksesta, ellei tapaukseen liity ankarampi rangaistus. Forssan Yrittäjissä ryhdyttiin viime vuonna pohtimaan, että mitä myymälävarkauksille on tehtävissä. Yhdessä aamukahvitilaisuudessa oli poliisikin paikalla. Heinon mukaan Forssan kauppiaat toivovat, että laki

››Vähittäiskaupan hävikki Suo-

messa oli kansainvälisen tutkimuksen (The Global Retail Theft Barometer 2008 / Checkpoint) mukaan 1,3 prosenttia myynnistä. Tästä rikollisen hävikin osuus oli 1,12 prosenttia. Kun vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2008 noin 39,74 miljardia euroa, se merkitsee 444 miljoonan euron tappioita kaupalle.

››Kauppa käyttää lisäksi varkaus-

hävikin estämiseen tarkoitettuihin laitteisiin, järjestelmiin ja niiden ylläpitoon sekä vartiointiin saman tutkimuksen mukaan Euroopassa 0,34 prosenttia myynnistä, mikä merkitsee lisäksi vuositasolla vielä noin 135 miljoonan euron kustannusta.

Ajatus on ollut, että silloin, kun näpistykset ovat toistuvia, ne viedään tuomioistuimeen eikä enää ratkaista rangaistusmääräysmenettelyssä. Jarmo Littunen

palautetaan entiselleen, laki oli ennen ok. − Täällä vuonna 2009 vuoden takaiseen verrattuna myymälävarkaudet olivat nousseet 20 prosenttia. Poliisienkin mielestä on aika turhauttavaa, kun heidät kutsutaan paikalle ja he kirjoittavat sakon, joka revitään siinä heidän silmiensä alla, Nyström kertoilee. Näpistyksiin syyllistyvät taparikolliset ja päihdeongelmaiset. Alusvaateliikkeen yrittäjä Niemi kertoo kokemuksistaan. − Muutaman kerran on käynyt joku mies, he kävelevät ensimmäiseen hyllyyn, ottavat siitä niin paljon kuin kouraan mahtuu ja kävelevät pihalle. Sitten on naisia, jotka tulevat sovittamaan ja sitten pihistävät sovituskopissa. Ei voi kiistää, että taantumallakin jotain vaikutusta olisi.

Yrityslähestymiskielto toimii ravintoloissa, mutta ei erikoisliikkeessä, ei ovella kukaan voi olla vahtimassa sitä, yrittäjät Kauko Nyström (oik), Anu Niemi ja Arto Heino sanovat kokemuksen äänellä. sakot tulisivat jälleen muuntokelpoisiksi tietyin edellytyksin. Myös muunlaisia ehdotuksia on tuotu julkisuuteen, mm. yrityslähestymiskiellon toteuttamista selvitetään oikeusministeriössä. − Pitäisi mennä askel taaksepäin tämän lainmuutoksen osalta ja palata vanhaan ja tehdä sitten joku muutos rattijuoppojen osalta eikä toisinpäin, Nyström toivoo. − Miten yrityslähestymiskielto käytännössä toteutettaisiin, jos tällainen henkilö pyrkisi

kauppaan, miten tiedämme, että tässä on nyt lähestymiskiellon piirissä oleva henkilö. Liikkeissä pitäisi olla tieto tällaisista henkilöistä ja se voi sitten mennä intimiteettisuojan puolelle, Nyström pohtii. Jarmo Littusen mukaan yrityslähestymiskielto on vain yksi asia, joka täytyy selvittää, että voisiko se olla toimiva. − On yhteinen intressi yrittää löytää keinoja vähentää myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Tämäkin yritetään selvittää, kyllä

siihen liittyy ongelmia. Arto Heino jatkaa aiheesta, että lähestymiskielto toimii ravintoloissa, mutta ei erikoisliikkeessä, ei ovella kukaan voi olla vahtimassa sitä. − Onhan se myös pikkuisen yrittäjämoraalin vastaista, yritt-› täjät ovat positiivisia ajattelijoita. Näillä yrittäjillä on ainakin huumoria vielä tallella. − Ratkaisu voisi olla sellainen, että jaetaan myymälä kahteen osaan, tulisi tuulikaappiosasto,

Lakia muutettaessa vuonna 2008 eduskunta edellytti, että sakkovankeudelle kehitetään korvaavia rangaistusmuotoja. Työryhmä on selvittänyt mahdollisuutta ottaa käyttöön sakkovangeille tarkoitettu yhdyskuntaseuraamus, jota voitaisiin käyttää muuntorangaistuksena vankeuden ohella. OM:n ehdotuksen mukaan myös rangaistusmääräysmenettelyssä tuomitut

2006 kehityssuunta oli vielä alaspäin ››Vielä vuonna 2006 poliisin tietoon tuli 146 000 varkautta, törkeää varkautta ja näpistystä, mikä oli 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Näpistysten tilastoitu määrä on tosin herkkä myymälävalvonnan ja ilmoittamiskäytännön muutoksille. Varkausrikosten esiintymisessä on suuria alueellisia eroja. Rikollisuus keskittyy suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. loppuun mennessä taas kasvoi yli kymmenen prosenttia, mm. pk-seudulla kasvu oli vieläkin nopeampaa. Lähde: Hyvinvointivaltion kriminaalipolitiikka 2007

Kauko Nyström

jonne laitetaan sellaiset tuotteet, jotka eivät muutenkaan mene kaupaksi. Siellä tämä henkilö saa› näpistellä ihan kuinka haluaa, Heino vitsailee.

Yrittäjäyhdistys näyttää esimerkkiä

Vanha laki takaisin

››Poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä vuonna 2009 syyskuun

Pahin tilanne on se, että turrutaan vaan tilanteeseen ja laki jää voimaan ja se toimii huonosti.

Forssan Yrittäjät kehottaa kaikkia yrittäjäyhdistyksiä nostamaan myymälävarkauksien lisääntymisen esille. Tämä on yksi osa-alue, mitä voimme tehdä koko yrittäjäkunnan edunvalvonnan eteen. – Olisi hyvä, että jokainen yrittäjä rohkeasti soittelisi näpistyksistä poliisilaitokselle, Kauko Nyström patistelee.

Miksi Forssassa nähdään piikki myymälävarkauksissa muuhun maahan verrattuna? − Osaltaan se johtuu siitä, että täällä on herätty tähän asiaan ja varkauksia on tilastoitu kunnolla. Täällä oli muutama vuosi sitten erittäin paha päihdeongelma ja silloin sitten 4–5 päihdeongelmaista menehtyi, mutta se oli vain keihään kärki. Se on nyt jollain lailla saatu hallintaan, Forssan Yrittäjien puheenjohtaja Arto Heino selvittää. − Ei edes 20 prosentissakaan ole kaikki mukana, väitän, että luku on koko Suomessa noussut sen 20 prosenttia, kultakauppiasyrittäjä Kauko Nyström väittää. Asia on akuutti erikoisliikkeiden ja yrittäjien puolelta, varkauksia tulee jatkuvasti esille Forssassa. − Täällä halutaan olla näpistysvarkauksien suhteen talkoissa mukana ja ilmoitetaan, kun jotain viedään, Arto Heino kertoo. − Kyllähän se suututtaa niin maan perhanasti, kun toinen vaan tulee ja vie jotain, onhan se törkeää! Forssan Liivikeskuksen yrittäjä Anu Niemi harmittelee. Forssan Yrittäjissä vuoden 2009 ja 2010 teemana on myymälävarkauksiin puuttuminen. Paikallisyhdistys järjestää viimeistään syksyllä korkeatasoisen seminaarin, jonne kutsutaan paikalle poliisin, syyttäjän, yrittäjien ja päättäjien edustajia. − Olisi hyvä, että jokainen yrittäjä rohkeasti soittelisi näpistyksistä poliisilaitokselle. − Pahin tilanne on se, että turrutaan vaan tilanteeseen ja laki jää voimaan ja se toimii huonosti, Nyström jatkaa.

Taparikollisten kuvat liikkeisiin Yrittäjät toivovat paikallisilta poliisipiireiltä taparikollisten kuvia jakoon kauppiaille, että epätoivottu tulija voidaan pysäyttää heti ovella tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. − Olen sitä mieltä, että jotain tämäntapaista pitäisi kehittää. Muuten on kohta sitä, että on vartija joka liikkeessä, kuten isoissa kaupungeissa, Niemi pohtii. Nyström ja Heino nyökyttelevät vieressä. Miltä ehdotus kuulostaa Oikeusministeriön ylijohtajasta Jarmo Littusesta? − Sitä yritetään myös selvittää, tarkoitus on vielä tässä kuussa järjestää tapaaminen, jossa on tietosuojavaltuutettu läsnä. Se olisi ennaltaehkäisevästä näkökulmasta hyödyllistä, että näpistelijät olisivat mahdollisimman laajasti kauppiaiden tiedossa, jotta todella voisivat sitten reagoida sopivalla tavalla. Asia tulee pohdittavaksi myös esimerkiksi henkilörekisterilainsäädännön kannalta. Oikeusministeriön myymälävarkauksien ehkäisykeinoja selvittävään kokoukseen kutsutaan paikalle Kaupan Liiton edustajat, kuten myös työntekijäjärjestön edustajat. Sakon muuntorangaistus tuli voimaan kesällä 2008, ja sen vaikutukset myymälävarkauksien määriin ovat olleet tiedossa ruohonjuuritasolla alusta asti. OM:n selvitystä asiasta ja tehtävistä toimenpiteistä saadaan vielä odottaa. Littusen mukaan OM:ssa mietitään nyt sitä, mitä lisäselvityksiä ja lisätyötä tässä tarvitaan. Tällä hetkellä kauppiaat pyrkivät tekemään voitavansa - estämään näpistyksiä ja varkauksia sekä saamaan tekijät kiinni turvakameroiden ja myyjien käyttäytymisohjeiden avulla. Kultakauppias Nyström on yhtenä pääomistajana turvallisuusalan yritys Forssan Liikevartiointi Oy:ssä, joka tarjoaa muun muassa vartiointipalvelua.

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yrittäminen on kiva laji – vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa. Jäsenyrittäjänä saan yrittäjäjärjestön asiantuntijoilta ajankohtaiset neuvot ja tietoa yritystoiminnan käytännön asioista. Suosittelen yrittäjyyttä ja jäsenyyttä. Valokuvaaja Sini Pennanen – SininenKuva Tmi

www.yrittajat.fi/liityjaseneksi

Hetemäen verotyöryhmän osinkoveromalleihin sisältyvät veronkiristykset iskisivät toteutuessaan pahimmin pienimpiin osakeyhtiöihin. – Verotus kiristyisi kaikissa malleissa vähintään joka toisessa pk-osakeyhtiössä, täydessä kahdenkertaisessa verotuksessa jopa kahdessa kolmasosassa pk-yrityksistä. Keskimääräinen kiristyminen olisi huomattavaa ja vaihtelisi 28–50 prosentin välillä. Mediaanilla mitattuna kiristys olisi 12–19 prosenttia, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén laskee. Suomen Yrittäjät on jättänyt Hetemäen työryhmälle kommenttinsa osinkoveromalleista. Työryhmä esitti neljä vaihtoehtoa nykyisen osinkoverotuksen muuttamiseksi: klassinen kahdenkertainen osinkoverotus, muunneltu klassinen malli, ns. ACE-malli tai muunneltu nykyinen osinkoverotus. SY vastustaa näitä kaikkia. − Kaikki uudet mallit johtaisivat käytännössä siihen, että pk-yritysten ja -yrittäjien veroja korotettaisiin, Lundén sanoo. Yrittäjäjärjestön mielestä yhdenkertaisen osinkoverotuksen soveltamisaluetta olisi mahdollista laajentaa työllistäviä yrityksiä kannustavalla tavalla. Nyt esitetyt mallit heikentäisivät yrittämisen kannusteita. – Pääomatulojen laskentapohjana olevissa yrityksen nettovaroissa voitaisiin huomioida myös osa yrityksen maksamista palkoista, Anna Lundén ehdottaa. − Osinkoverotuksen kiristyminen vaikeuttaisi myös meneillään olevia sukupolvenvaihdoksia, jotka toteutetaan lähes aina yrityskauppoina ja rahoitetaan yrityksestä nostetuilla osingoilla ja lainalla. Verotyöryhmän varsinaisten ehdotusten on määrä valmistua vappuun mennessä. Nykyinen hallitus saattaa tuoda muutosehdotuksen osinkoverotukseen vielä hallituskautensa aikana.

Yksityiset terveyspalvelut kiinnostavat sijoittajia Moni Suomessa toimiva suuri lääkäriasema on nykyisin › ulkomaisessa omistuksessa. › Sijoittajien kiinnostus perustuu pidemmän aikavälin näky-› miin. Yksityisten terveyspalvelujen liikevaihto kaksinkertaistui vuosina 2000 – 2008 ja henkilöstöäkin on rekrytoitu puolet lisää. Liikevaihdon ja henkilöstön huimasta kasvusta huolimatta toimialan kannattavuus on pysynyt vakaana. Tämä on saanut myös ulkomaiset yritykset ja sijoittajat kiinnostumaan lääkäriasemista, kirjoittavat Samuli Rikama ja Maarit Lappalainen Tilastokeskuksen Tieto&trenditlehdessä 1/2010. Väestön vanheneminen kasvattaa vääjäämättä terveyspalveluiden kysyntää, mikä tekee investoinneista pitkällä aikavälillä kannattavia.

››Kultakaivos sai tukea. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä myönnettiin 1 300 000 euroa kehittämisavustusta Nordic Mines Oy:lle Laivakankaan kultakaivoksen infrastruktuurin rakentamiseen Raahessa. Kaivoshanke työllistää rakennusvaiheessa noin 500 ja tuotantovaiheessa 100 –150 henkilöä.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

SY haluaa korttimaksut tilille vieläkin nopeammin

Arhinmäen mielestä hallitus on unohtanut pienyrittäjät Timo Sormunen, teksti

››Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä istuva hallitus kumartaa yrittäjäpolitiikan suhteen entistä syvemmälle EK:n suuntaan. Samalla kuitenkin käännetään selkää pienyrittäjille ja heidän murheilleen. – Onhan tämä aika merkilli-› nen tilanne, kun maassa on kenties yrittäjäystävällisimmäksi kehuttu hallitus ja tavallisten pienyrittäjien murheet ovat jääneet täysin taka-alalle. Nyt ajetaan voimalla vain isojen asiaa, niittaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Vielä 10 –15 vuotta sitten vastaavat pienyrittäjien puolustuspuheet olisivat kuulostaneet demareista vasemmalle asemoituvan puolueen leiristä vähintäänkin merkillisiltä. Muutosten

tuulet ovat kuitenkin tuivertaneet asenneilmastoa yrittäjyydelle myönteisemmäksi myös Vasemmistoliitossa. Toisaalta, myös monen nuoremman polven yrittäjän elämänfilosofia lähestyy ennemminkin vasemmistolaista kuin oikeistolaista ajattelua. Osansa on silläkin, että moni takavuosien perusduunari tienaa tänä päivänä kapean leipänsä pienyrittäjänä. Vaikka pomo löytyy nyt sa-› mojen haalarien sisältä, sykkii sydän edelleen vanhaan tahtiin. –Minusta pienyrittäjät ja tavalliset palkansaajat ovat monessa kohtaa ihan samalla viivalla. Valtaosalla haaste on siinä, että pystyy jotenkin turvaamaan itselleen ja perheelleen toimeentulon. Ja kyllä nuo riskitkin taitavat olla nykysuhdanteessa aika samanlaiset.

Yrittäjillä ne liittyvät liiketoimintaan, palkansaajilla potkuihin, jotka voivat osua kohdalle ihan odottamatta, Arhinmäki muistuttaa.

Paljon parannuskohteita Yrittäjyyspainotukset ja tulevat vaalit alkavat asteittain näkyä myös Vasemmistoliiton ohjelmatyössä. Parhaillaan puolue sorvaa omaa yrittäjyysohjelmaa, johon Arhinmäen mukaan on löytynyt helposti parannuskohteita. Useimmat niistä olivat esillä jo hallituspuolueiden edellisissä vaaliohjelmissa. Tuolloin annetut lupaukset ovat kuitenkin jääneet monessa kohtaa toteutumatta. – Esimerkiksi yrittäjän sosiaa-› liturvan kohentaminen palkansaajan tasolle on jäänyt ihan unohduksiin, vaikka asia olisi varmasti nyt todella ajankohtainen. Puolison asema tällaisessa työttömyystilanteessa on sekin pitkälti ratkaisematta, Arhinmäki listailee. Myös ensimmäisten työntekijöiden palkkauskynnystä pitäisi edelleen madaltaa ja paikallisille yrittäjille turvata mahdollisuus päästä mukaan kuntien palveluostoihin. Nyt markkinoita dominoivat isot toimijat.

Verotukseen oikeudenmukaisuutta

VASEMMISTOLIITTI:FI

Yrittäjien tunteita tänä talvena kuumentaneeseen verokeskusteluun Arhinmäki tarjoaa oikeudenmukaisuus-periaatetta. Vasemmistoliittolaiseen yritysveromalliin eivät kuulu verovapaat osingot eikä muukaan pääoma- ja ansiotulokikkailu, jolla vältellään yhteiskunnallista vastuunkantoa. – Verotuksen pitää olla sel-

keää ja oikeudenmukaista. Meidän mielestämme progressio on siihen paras ja yksinkertaisin malli. Eli lasketaan ensin kaikki tulot yhteen ja katsotaan, mitä tuosta koko potista kuuluu maksaa veroa, Arhinmäki tiivistää. Samaan hengenvetoon hän tunnustaa, ettei ehdotus välttämättä nosta eläköön-huutoja

Valtaosalla yrittäjistä haaste on siinä, että pystyy turvaamaan itselleen ja perheelleen toimeentulon. Paavo Arhinmäki

varakkaimpien omistaja-yrittäjien keskuudessa. Tavallisessa pk-kentässä ja etenkin pienyrityksissä malli olisi kuitenkin nykyistä toimivampi. – Itse uskon, että valtaosa yrittäjistä on pohjimmiltaan sitä mieltä, että parempiosaisten on pidettävä huolta heikommista. Siitähän tässä verotuksessakin on lopulta kyse, puheenjohtaja huomauttaa.

Pienyrittäjien kautta omille juurille Arhinmäen oma käytännön tun-› tuma yrittäjyyteen on ohut, mutta tuttavien ja ystävien kautta pienyrittäjien arki kuuluu tulleen tutuksi. Samalla hänelle on valjennut, että valtaosalle pieniä palveluyrittäjiä ja puodinpitäjiä kyse on ennemminkin omasta työllistymisestä, toimeentulosta sekä ”oman jutun” toteuttamisesta kuin vain halusta vaurastua. –Kaikki eivät tosiaankaan ole näitä aggressiivisia kasvuyrittäjiä, joita toki niitäkin tarvitaan.

Ilmapiiri on yrittäjyydelle joka tapauksessa varsin suotuisa ja vapaus päättää omista asioista houkuttaa. Samoin se, että uusille ja itse oivalletuille palveluinnovaatiolle on edelleen markkinarakoa. Ja niitä, jotka vielä epäilevät Vasemmistoliiton motiiveja yrittäjien edunajajana, Arhinmäki kehottaa lukemaan historiaa. Tosin ei 1900-luvulta, vaan ennen teollistamisen aikakautta. – Tässä palataan käytännössä omille juurille, sillä vasemmistolaisaatteet alkoivat kyteä nimenomaan oloihinsa kyllästyneiden käsityöläisten, seppien ja suutarien joukossa. Me olemme jälleen tällä samalla asialla, puheenjohtaja huomauttaa. Eipä siis ihme, ettei Arhinmäki lämpene kaimansa, ministeri Paavo Väyrysen viime Yrittäjäsanomissa heittämälle idealle EK:n ja SY:n yhdistämisestä yhdeksi isoksi työnantajaliitoksi. – Kyllä pienyrittäjän ääni hukkuisi silloin lopullisesti, Arhinmäki toteaa.

Paavo Arhinmäki

››Ikä: 34 v ››Koulutus: Valt.yo ››Työura: Vasemmistoliiton

puheenjohtaja vuodesta 2009, varapj. 2007–2009, kansanedustaja 2007–, Esko-Juhani Tennilän avustaja 2005 –2007, Vasemmistonuorten pj. 2001–2005, Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2001.

››Perhe: Avopuoliso ››Harrastukset: Jalkapallo, musiikki ja lukeminen

Luottokunta on lyhentänyt sirukorttien maksutapahtumien tilitysajan viidestä pankkipäivästä kahteen. Suomen Yrittäjät haluaa lyhennystä vielä yhden päivän lisää. Korttimaksujen tilitysajan kauppiaalle ilmoitetaan nyt lyhentyneen automaattisesti kahteen päivään, jos Luottokuntaan lähetetty korttimaksuaineisto on virheetöntä ja korttimaksut on vastaanotettu sirumaksupäätteellä. Tilitysaika korttimaksuille lasketaan siitä päivästä, jolloin tapahtuma on saapunut Luottokuntaan. Uusi tilitysaika koskee

niin credit- kuin debitkortteja. – Tämä on hyvä vastaantulo kauppiaiden kokemaan ongelmaan, että rahat viipyvät, kun asiakkaat ovat siirtyneet käyttämään debit-korttia pankkikortin sijasta. Kaksi päivää on kuitenkin enemmän kuin maksupalvelulain siirtymäkauden jälkeen edellytetettävä yksi päivä. Loogista olisi, että Luottokunta ryhtyisi siirtymäkauden jälkeen noudattamaan yhden päivän periaatetta, Suomen Yrittäjien johtaja Risto Suominen muistuttaa. – Maksupalvelulain käsittely on vielä kesken eduskunnassa,

ja siellä yksi tulkinnallinen asia on se, koskeeko laki myös Luottokuntaa, ja pakottaisiko se siten Luottokuntaa noudattamaan lain edellyttämää yhden päivän periaatetta. Toiminnallisesti järkevää on, että raha menee läpi samassa ajassa myös Luottokunnan kautta, Suominen huomauttaa. Luottokunnasta muistutetaan, että jos yritys toimii toimialalla, jossa tuote tai palvelu tai tuote toimitetaan selkeästi maksutapahtumaa myöhemmin, noudatetaan edelleen viiden päivän tilitysaikaa.

Yritysuhritutkimus käynnissä Yrityksiin kohdistuu rikollisuutta, mutta tällä hetkellä ilmiötä ei tunneta tarpeeksi. Nyt Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, OPTL on käynnistänyt laajan tutkimushankkeen teollisuuden ja kaupan alan yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta, jotta yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta voitaisiin torjua tehokkaasti. Tutkimuslaitos kartoittaa kevään 2010 aikana teollisuuden ja kaupan alan yrityksiin kohdistuvaa rikollisuuden määrää ja piirteitä sekä rikosten yrityksille aiheuttamia kustannuksia. Samoin selvitetään tekijöitä, jotka vai-

kuttavat toimipaikkojen riskiin joutua rikollisuuden kohteeksi. Tutkimusaineisto kootaan yrityksille suunnattuna kyselynä. Siihen on satunnaisotannalla arvottu mukaan 3000 toimipistettä kaikista yrityskokoluokista teollisuuden ja kaupan alalta. Otos edustaa kattavasti erikokoisia ja eri alueilla toimivia yrityksiä.

Yrittäjiä kannustetaan vastaamaan kyselyyn Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa kaikille Suomessa toimiville yrityksille.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä tutkimuksen onnistumisen kannalta, että kaikki toimipaikat, joihin tutkimuksessa otetaan yhteyttä, vastaisivat haastatteluun. Kerätty tieto on välttämätöntä rikollisuuden torjunnan kehittämisessä. Tutkimuksen suosittelijoina ovat oikeusministeri Tuija Brax ja sisäasiainministeri Anne Holmlund. Tutkimuksen johtoryhmässä ovat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto sekä TEKES. Tutkimuksen ensituloksia on odotettavissa vuoden 2010 lopussa.

EU:ssa vaaditaan kohtuutta SEPA-maksuihin EU-parlamentin talous- ja raha-asianvaliokunta vaatii, että kuluttajien ja kaupan yritysten näkemykset pitää ottaa paremmin huomioon maksukorttiuudistuksessa. Valiokunnan puheenjohtaja Sharon Bowles vaatii myös, että SEPA ei saisi johtaa korttimaksamisen kallistumiseen. Kyseinen valiokunta haluaa erityisesti, että komissio puuttuisi kaupalle

kielteisiin rajat ylittäviin maksuihin eli niin sanottuihin interchange-maksuihin (MIF). Interchange fee -tason voimakas lasku tai jopa poistaminen olisi kaupalle tervetullut, koska se heijastuisi myös kansallisiin maksuihin. Nyt kauppa maksaa uusien debit-korttien ja Visa Electronin käytöstä aina 0,31 prosenttia ostoksen arvosta. Tästä interchange feen osuus

kortin myöntäneelle pankille on 0,19 prosenttia. Tällä hetkellä maksut on täysin yksipuolisella päätöksellä määrätty kaupalle, kerrotaan Kaupan liitosta. – Kaupan liiton mukaan maksun tulisi olla senttimääräinen. Prosentuaalinen maksu ei perustu todellisiin kustannuksiin, vaan toimii pankkimaailman rahastusautomaattina, sanoo asiamies Matti Räisänen.

Loistava tapa etsiä yritystietoja. Aikoinaan. Finder-hakupalvelu on tätä päivää. Sieltä löytyvät osoitteet, puhelinnumerot, sähköpostit, aukiolot, reitit ja kartat – aina ajantasaisina. Ja uutuutena nyt myös syvempi yritystieto: vastuuhenkilöt, taloustiedot, tuotteet ja palvelut. Saat arvokasta apua ostopäätöksen tekemiseen ja kumppanin valitsemiseen. Yrittäjien jäsenet saavat 100 ilmaista Finder-hakua kuukaudessa, kirjautumalla palveluun omalla jäsennumerolla osoitteessa www.yrittajat.ﬁ.

Hakukonemarkkinointi | Asiakkuusmarkkinointi | Digitaalinen suoramarkkinointi | Hakumediat YS_Finder_KLkonsepti_380x255mm.indd 1

Uuden ajan mediatalo.

18.3.2010 12.58

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Kilpailu

päättäjät yrittävät

Ei saa, on kielto ehdoton…

Hohto mennyt kansan edustamisesta

ansanedustajan työstä on mennyt hohto. Näin pitää päätellä siitä, että monet istuvat kan-› sanedustajat ovat jo runsas vuosi ennen eduskuntavaaleja ilmoittaneet jättävänsä Arkadianmäen turvallisen pylvästalon ja suuntaavansa kohti uusia, hohdokkaampia haasteita. Tällä haavaa pyyhkeen on heittänyt kehään jo yli 20 kansanedustajaa ja lisää ilmoituksia satelee kaiken aikaa. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa luopujia oli 30. Tällä menolla kolmenkympin raja rikkoutuu kepeästi.

•••

ksi haluaa tehdä jotain kivempaa, kun on vielä nuori, yksi kaipaa enemmän aikaa leikkiä lastensa kanssa kun he ovat vielä leikki-iässä. Yksi ei tiedä varsinaista syytä, mutta ei vain enää huvita. Yksi on päässyt maistamaan politiikan nurjaa puolta. Yksi ensimmäisen kauden edustaja ilmoittaa pettyneensä paljoon puhumiseen eduskunnassa. Jos puhuminen parlamentissa tuli ikävänä yllätyksenä, edustaja ei ehkä alun perinkään käsittänyt mihin leikkiin lähti, kun lähti ehdokaslistalle hajaääniä haravoimaan. Sana ’parlametti’ voidaan johtaa ranskan kielen puhumista tarkoittavasta sanasta ’parle’. Parlamentissa siis puhutaan. Historia tuntee muitakin tapoja ratkoa kiistoja. Samainen kansanedustaja pitää pahana sitäkin, että eduskunnassa riidellään sen sijaan, että ajettaisiin asioita yhdessä.

Puhumista pidetään sivistyneenä tapana ratkoa ongelmia. Hänelle tuli siis suurena yllätyksenä, että politiikassa vastakkaiset näkemykset ja linjat iskevät yhteen. Politiikka kuitenkin on yhteistyön lisäksi juuri sitä, ja sitä on myös kansan edustaminen. Parlamentissa asiat selvitetään puhumalla ja lopulta äänestämällä. Vaikka puhuminen kyllästyttäisikin, sitä on yleensä pidetty hyvänä, tai ainakin sivistyneenä tapana ratkoa ongelmia. Toinen vaihtoehto olisi, että istuntosalin ovella kullekin edustajalle jaettaisiin halot kouraan ja puhemiehen merkistä ruvettaisiin mätkimään. Siinä äänestyksessä voittaisi viimeiseksi pystyyn jääneen kanta.

•••

siat eivät kuitenkaan ole niin huonolla tolalla, kuin nyt saattaa näyttää. Niiden, joita homma ei enää huvita, tilalle löytyy taatusti uusia yrittäjiä. Puolueet haravoivat parhaillaan ehdokkaita ja pian kuulemme ketkä kaikki ovat vaaleihin lähdössä. Kunhan vaalit lähestyvät huomaamme, että Arkadianmäelle on myös tunkua. Viime vaaleissa yrittäjillä meni varsin hyvin. Eduskunnassa on istunut tällä vaalikaudella kaikkiaan 29 Suomen Yrittäjien jäsentä ja paremmalla onnella heitä olisi vielä jokunen enemmänkin. Toistakymmentä yrittäjäehdokasta jäi ensimmäiselle varasijalle.

•••

allitus tuo aivan lähiaikoina eduskuntaan esityksensä kuluvan vuoden ensimmäiseksi lisätalousarvioksi ja kehykset tulevien vuosien budjettipolitiikalle. Suuri kysymys kuuluu, missä vaiheessa on viisasta lopetella elvytyspolitiikka ja milloin aletaan maksella takaisin talouskriisin vuoksi otettuja velkoja. Niitä kertyy tänä vuonna lisää arviolta 13 miljardia euroa. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön taannoin julkaisema pk-yritysbarometri kertoi, että valoa jo kajastaa talouskriisin tunnelin päästä. Pienten- ja keskisuurten yritysten odotukset tulevaisuuden suhteen ovat nousussa, vaikka vielä ollaankin kaukana normaaliajoista. Lamalasku lankeaa raskaana maksuun ensi eduskuntavaalien jälkeiselle vaalikaudelle. Seuraava eduskunta joutuu päättämään verojen korotuksista, menojen leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista. Päätökset eivät ole välttämättä kovin mieluisia. Kaikki ovat kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että seuraava vaalikausi ei ole jakopolitiikan juhlaa. Eduskunnassa kysytään vastuun kantajia. Tällä hetkellä näyttäisi tosin, että vastuun karttajia löytyisi helpommin.

Yrittäjät eivät saa puhua bisneksestä toimialaliittonsa tilaisuuksissa

on tärkeätä tavata saman alan ihmisiä. Voi vaihtaa ajatuksia. Kieli on kuitenkin pidettävä keskellä suuta, • •Yrittäjille sillä viranomaisten vinkkelistä mukavan yhdessäolon osanottajat ovat kilpailevia yrityksiä. RODEO / TERO SIVULA

Harri Auramo, teksti

››Yrityskentällä ei aina tiedetä, kuinka ankaria kilpailulain säännökset ovat. Pienyrittäjillä varsinkin on harvemmin aikaa perehtyä lakien kaikkiin pykäliin. Siksi Elinkeinoelämän keskusliitossa on kirjoitettu yrityksille ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta. Ohje on lyönyt monet yrittäjät ja heidän toimialajärjestönsä ällikällä. Ohje kieltää tai ainakin kehottaa välttämään puhumasta toimialaliiton tilaisuuksissa lähes kaikesta, mikä liittyy yritysten bisnekseen. Vain joistakin yleisistä, koko alaa koskevista asioista saa puhua. Kielto koskee myös virallisen ohjelman jälkeistä vapaata seurustelua. Yrittäjien ja yritysten toimialajärjestöt ovat paikkoja, joissa samalla alalla toimivat, keskenään kilpailevat yritykset kohtaavat. Tapaamisten yhteydessä käydyt keskustelut ja kilpailijoiden välillä vaihdetut tiedot ovat alkaneet kiinnostaa kilpailuviranomaisia yhä enemmän.

Miten kokouksissa käyttäydytään

Varovaisuus on välttämätöntä Kilpailun vahingollinen rajoittaminen on kiellettyä. Eräitä toimialajärjestöjä ja niiden johtoon kuuluvia yrityksiä on rangaistu isoillakin ”rapsuilla” laittomista päätöksistä. EK:n erittäin tarkat käyttäytymisohjeet on laadittu sen takia, ettei kenenkään tarvitsisi enää hankkia oppia kantapään kautta. Onko tämä toimialajärjestöille annettu ohjeistus hätävarjelun liioittelua? – Ohjeet ovat tiukat mutta sinänsä hyvät, koska ne herättävät varmasti lukijansa ottamaan tarkemmin selvää luvallisista puheenaiheista, kommentoi lainopillinen asiamies Anja Tuomola Suomen Yrittäjistä. Tuomola huomauttaa, että toimialajärjestöjen kokouksissa voidaan aivan vahingossakin käsitellä asioita, jotka merkitsevät kiellettyä hintayhteistyötä. Ikäviä esimerkkejä on nähty. Sakot on määrätty mm. Suomen Hiusyrittäjille ja Kodinkonehuoltojen Liitolle. Samaa vakuuttaa ohjeiden laatija, EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen. He olivat havainneet oikeusjuttujen perusteella, että yrityksissä ei aina tiedetä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. – Minun korviini ei ole kuulunut, että antamaamme ohjetta olisi kukaan kyseenalaistanut. Eräät yritysten edustajat ovat olleet hämmästyneitä lain tiukkuudesta. On kysytty, saako enää mistään puhua ja saako istua vierekkäin? Mahdolliset rikkomukset ovat aina tapauskohtaisia. Jutut menevät markkinaoikeuteen, josta voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen nähdään, oliko menettely lainmukaista vai jäikö poppoo kiipeliin. – En väitä, että kaikesta siitä joutuisi varmuudella sakotetuk-› si, mitä ohjeessa kuvataan yrit-

Yrittäjien ei kannata tuudit-› tautua sen varaan, että puhekiellon tehokas valvominen toimialapäivillä vaatisi lähes itäsaksalaista ilmiantojärjestelmää. On viisainta katsoa kuin katua. Kielletyistä asioista puhuminen on kiellettyä kaikessa kilpailijoiden kanssakäymisessä, olipa paikka tai aika mikä tahansa. Yrittäjäkollegan kanssa saa toki mennä kalareissulle, mutta näistä asioista ei sitten puhuta, sanoo laki.

Saman alan yrittäjien pitää keksiä lauteilla muuta puhuttavaa kuin työasiat. Toisaalta saunassa on hyvä olla ihan hiljaakin. Rauhoittumisen paikka.

Näistä asioista ei saa puhua

myyntihinnoista

täjien kanssakäymisestä ja keskusteluista, mutta mahdolliset vaaran paikat on totta kai tärkeä tuoda yritysten tietoon. Jos haluaa olla varovainen ja olla ottamatta riskiä, silloin on syytä noudattaa ohjetta, Jukka Lehtonen sanoo. Lehtonen lisää, että ei hiusyrittäjien tapauksessakaan liitto varmaan ikimaailmassa kuvitellut tekevänsä mitään laitonta. Se oli vahinko, mutta silti sakkoja tuli. Tietämättömyys ei vapauta vastuusta.

onko perusteena tuntihinnoittelu tai kokonaishinnoittelu, sekä hintakomponenteista

Yrittäjä: Voiko tämä olla totta?

EK:n ohjeen lähtökohta on, että kaikki luottamuksellisen

tiedon vaihtaminen on kiellettyä. Erityisen kriittisesti kilpailuviranomaiset suhtautuvat sellaiseen keskusteluun ja tietojenvaihtoon, joka koskee yritysten tulevaa tai viimeaikaista hinnoittelua. Kiellettyä on keskustella esimerkiksi seuraavista aiheista:

››hinnoista, kuten raaka-aineiden ostohinnoista tai tuotteiden ››hintaan vaikuttavista tekijöistä ja hinnoitteluperusteista, kuten ››tiedoista, joista hintoja voi päätellä, kuten kustannusrakenteesta

››myyntialueista ››hankintalähteistä tai ostoalueista ››osto- tai myyntimääristä ››markkinaosuuksista ››tuotantotavoitteista, investoinneista, tuotantolaitosten seisokeista ja käyntiasteista, varastotilanteesta

››kustannusrakenteesta ››asiakkaista ja niiden ostoista ››luottoehdoista, takuuajoista ››hyödykkeiden toimittajista ja niiden myyntiehdoista ››tulevista tai annetuista tarjouksista ››suhtautumisesta tiettyyn asiakkaaseen tai asiakasryhmään,

tavarantoimittajaan tai tavarantoimittajaryhmään tai kolmanteen kilpailijaan

››muista luottamuksellisista teknisistä tai kaupallisista tiedoista. Jonkin verran jää puhuttavaa… Sallittuja keskustelunaiheita ovat yleensä uudet lait, ympäristönormit ja myös tekniset standardit, kunhan ne ovat kaikille avoimia. Muita ”sananvapauden” piiriin kuuluvia aiheita ovat tuoteturvallisuus, ympäristönsuojelu, koko alan laadunvalvonta ja koulutus.

Erikoiskaupan yrittäjä Varsinais-Suomesta kertoo häm-› mästyneensä Yrittäjäsanomien› taannoisesta uutisesta, jossa› EK:n ohjeesta mainittiin. Yhtä epäuskoisesti kilpailulain ankaruuteen ovat suhtautuneet hänen yrittäjäkollegansa. Voiko olla näin tarkkoja määräyksiä, jotka rajoittavat yrittäjäihmisten kanssakäymistä ja sananvapautta? – Ymmärrämme toki sen, että ei me saada kartellia tehdä eikä kaikki myydä samalla hinnalla, mutta kyllä liiketoiminnan kalkylointi on aina perinteisesti kuulunut alan ihmisten kokoontumisten yhteyteen. Meidän pitäisi saada sieltä oppia, miten pärjätään. Kannattaako jäsenmaksua mihinkään liittoon enää maksaa, jollei siellä saa mitään tärkeätä puhuakaan, yrittäjä puhisee kiukuissaan. Erikoiskauppiaan mukaan pienyrittäjät eivät kilpailulain kiemuroita ehdi itse tutkimaan. Valaistusta kaivataan. Muuten

Yrittäjät ovat olleet hämmästyneitä kilpailulain tiukkuudesta. Jukka Lehtonen

joku joutuu ennen pitkää ikävyyksiin. – Ei maailma tällainen saisi olla. Mutta jos asia on näin, niin sitten täytyy yrittäjäjärjestön taistella sellaisia säännöksiä vastaan, yrittäjä ehdottaa. Kamppailu voi kuitenkin olla vaikeata, sillä Jukka Lehtosen mukaan säännökset on alun perin tehtailtu Brysselissä. Suomen laki on lähestulkoon kopio EU:n sääntelystä.

Miten toimialaliiton kokouksissa on esimerkiksi kartellikielto otettava huomioon? EK antaa ohjeeksi mm. sen, että esityslistaan ei saa sisällyttää kiellettyjä aiheita. Ne ovat niitä, joista oheisessa pitkässä luettelossa käsketään olla ihan hiljaa. Toiseksi kokouksessa on pidettävä visusti vaari siitä, ettei keskustelu lipsahda kielletylle alueelle. Jos nyt kuitenkin niin käy, että joku ryhtyy puhumaan ”sopimattomia”, annetaan siihen tyly käsky: ”Keskeytä kiellettyä aihetta› koskeva puheenvuoro välittömästi ja totea, että asiasta ei voida keskustella kilpailuoikeuden sääntöjen vuoksi. Vaadi keskustelun lopettamista välittömästi.” Erikoista ohjeessa on se, että tämä kehotus ei koske vain kokouksen puheenjohtajaa. Velvollisuus kielletyn puheen keskeyttämiseen on itse kullakin kokoukseen osallistuvalla henkilöllä! Osallistujat käyvät epämuodollisia keskusteluja kahvitauolla, lounaalla ja illallisella. Näissäkään keskusteluissa ei saa käsitellä kiellettyjä aiheita. Ei myöskään hiihtolenkillä tai sen jälkeen. Kun ns. vanhan kansan käytösneuvon mukaan saunassa ei saa puhua uskonnosta eikä politiikasta, eikä nyt bisneksestäkään, pitää yrittäjien lörpötellä lauteilla jostain muusta. Eipä silti, siitä ne puhuisivat muutenkin.

Herrasmiessopimus on vastoin lakia Kilpailulain mukaan yritysten kiellettyjä yhteistyömuotoja ovat lähes aina hintakartellit ja hinnoista sopiminen, hankintalähteiden tai markkinoiden jakaminen, kollektiiviset boikotit, tuotannon rajoittaminen sekä luottamuksellisten tietojen vaihto ja tällaisia tietoja sisältävä tilastointi. Vahingolliset kilpailunrajoitukset ovat kiellettyjä. Kartellikiellon rikkominen voi käytännössä tapahtua esimerkiksi yritysten kirjallisella tai suullisella sopimuksella tai ns. herrasmiessopimuksella. Se voi tapahtua toimialajärjestön päätöksellä tai suosituksella, tai tietojen vaihdon johdosta. Rikkominen voi tapahtua myös niin, että yritys osallistuu › kokoukseen, jolla on kilpailua rajoittava vaikutus tai tarkoitus, eikä yritys aktiivisesti irtisanoudu kielletystä yhteistyöstä. › On sekä todistettavasti irtisanouduttava että poistuttava kokouksesta. Kilpailuoikeuden lähtökohtana on, että yritysten pitää tehdä liiketoimintaansa koskevat ratkaisut itsenäisesti. Kilpailijoiden välinen tarjousyhteistyö on yleensä kiellettyä. Se on sallittua lähinnä silloin, jos yritys yksin ei pysty toimittamaan kaikkia tarjouskilpailussa vaadittuja tuotteita tai palveluja.

Isännöintiliitto jakaa 150 000 esitettä laista

Katsastuksia kaavaillaan huoltokorjaamoille

Isännöintiliitto on tuottanut taloyhtiöiden hallituksille esitteen, joka kertoo pähkinänkuoressa uuden asunto-osakeyhtiölain vaikutukset. Ensi heinäkuussa voimaan tuleva asunto-osakeyhtiölaki on herättänyt paljon hämmennystä taloyhtiöissä. Erityisesti taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat pelänneet, että uusi laki tuo raskaita lisävastuita. – Hallituksissa ei tarvitse olla huolissaan. Hallituksen jäseneltä vaaditaan ainoastaan normaalia huolellisuutta eikä hallituk-

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mielestä ehdotukset katsastusalan kehittämiseksi mahdollistavat katsastusalan kilpailun lisäämisen. Ne vaikuttavat myönteisesti myös katsastuspalveluihin ja asiakashintoihin. – Esitykset on tehty ministeriön ja Trafin yhteistyönä, mutta ehdotusten toteuttamiseen tarvitaan mukaan koko autoala. Tässä ollaan nyt autoilijan asialla, toteaa pääjohtaja Kari Wihlman. Keskeinen muutosehdotus autoilijan kannalta on riippu-

sen jäsenen vastuu varsinaisesti lisäänny, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä rohkaisee. Esitettä jakavat taloyhtiöiden hallituksille isännöintiyritykset. Esitteestä on otettu 150 000 kappaleen painos. Esite jaetaan myös kaikille Isännöintiliiton julkaiseman Kotitalo-lehden tilaajille.

Isännöintiala kerää ideoita verkossa Yhtiökokouskauden

ollessa

vilkkaimmillaan Isännöintiliitto selvittää verkkohaastattelulla, millaisia odotuksia isännöintipalveluun liittyy. Verkkohaastattelu on avoinna Isännöinti-› liiton verkkosivuilla maaliskuun ajan ja siihen voivat vastata kaikki halukkaat. – Erityisesti toivomme vastauksia taloyhtiöiden hallituksilta, osakkailta ja asukkailta, kertoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Linkki verkkohaastatteluun löytyy Isännöintiliiton etusivulta: www.isannointiliitto.fi

mattomuusvaatimuksen poistaminen, jolloin myös korjaamot ja vahinkotarkastustoimintaa harjoittavat yritykset voisivat saada katsastusluvan. Katsastusyritykset voisivat puolestaan jatkossa tehdä huoltoja korjaustoimintaa. Wihlmanin mukaan muutosten avulla löydettäisiin runsaasti asiakkaita hyödyttäviä etuja, kun yritys voisi tehdä tiloissaan samoilla laitteilla sekä huoltoja että katsastuksia. Muutokset tulisi suunnitella siten, että katsastuksen laatu voidaan turvata,

palvelua ja saatavuutta parantaa – mutta kuitenkin niin, että hinta olisi kohtuullinen. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa mahdollisuutta teettää jälkitarkastus millä tahansa katsastustoimipaikalla sekä katsastuksen hintarekisterin luomista. Palvelun kautta saataisiin luotettavaa tietoa katsastuspalvelujen hinnoista. Katsastuslupien myöntäminen erikseen kevyelle ja raskaalle kalustolle nähdään etuna haja-asutusalueilla sijaitseville toimijoille.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

ZORRON

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee

yramidirakenteet, joissa annetaan siihen perustuvia lupauksia että uusia maksajia saadaan loputtomasti leikkiin mukaan, ovat kiellettyjä. Bernard Madoff istuu liittovaltion vankilassa 150 vuoden tuomiota ja WinCapitan avainhenkilöt odottavat omia raitapaitojaan. Eläkejärjestelmämme, tuon sallitun pyramidirakenteen, nokkamiehet sovittelevat jo rantapaitoja. Syytä lomailuun ei kuitenkaan ole, kun katsoo järjestelmän tilaa. Rahastoituja eläkevaroja on 100 miljardia. Tähän asti kertyneitä vastuita on 500 miljardia. Aukon suuruutta voi hahmottaa sitä kautta, että maassamme tehtävät vastikkeelliset työtunnit vaativat noin 2,4 miljoonan ihmisen panoksen. Kun aukko on 400 miljardia eli 400 000 miljoonaa, on se 165 000 euroa työssäkäyvää kohti. Selvää on, että eläkelupauksista on livettävä, mutta selvittäisiinkö niin, että systeemi pysyisi jotenkuten kasassa?

•••

vainehdotukseksi on noussut työurien pidentäminen. Tähän mennessä on sovittu, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä oman valinnan mukaan 63 ja 68 ikävuoden välillä. Kannusteet työssä jatkamiseen ovat merkittäviä. Esimerkiksi 4000 euroa/kk bruttoansioilla työskentelevän eläke voi kasvaa 900 eur/kk, jos työura jatkuu 63 vuoden sijasta 68 vuoteen. Yksityisellä sektorilla työuran pidentämiselle on luonnolliset rajoitteensa: biologisena tosiasiana mm. ihmisen kyky työstää useampaa asiaa ajallisesti rinnakkain heikkenee dramaattisesti tuossa iässä. Julkisessa hallinnossa tämä ei useinkaan ole ongelma. Erilaisista laitoksista, ministeriöistä ja yliopistoista kuuluu, että ”jatkoajalle” jäävät järjestään tyypit, joista olisi pitänyt päästä eroon jo ajat ennen 63-vuotispäiviä. Puhutaan porukasta, joka ei ole rasittunut työnteosta eläkeikään mennessä. Mitä pitäisi ajatella siitäkin valtion laitoksen asiantuntijasta, jonka tekemisistä kollegat eivät juurikaan tienneet ennen kuin siivooja sattumalta avautui. Roskapöntöstä oli löytynyt useana päivänä peräkkäin askarreltuja paperinukkeja, kuten kahdeksan tonttua käsi kädessä ja kömpelöjä saksintoja erilaisista eläimistä.

•••

mme tarvitse työtunteja, vaan järkeviä työtunteja. Järjettömiä työtunteja, joiden tuotos ei paranna kansalaisten hyvinvointia, tulee kitkeä. Julkishallinnon erityisosaamista on luoda järjetöntä työtä. Työministeriö teetti taannoin 150 tutkimusta työelämän ennakoinnista tavoitteena, että sitä osattaisiin tehdä paremmin. Näyttääkö nyt siltä, että osataan? Ponnistusta läheltä seurannut virkamies vahvistaa, että suurin osa raporteista ei ole suomea, vaikka yksittäiset sanat ovatkin kieltämme.

Jotta järkevää työtä voidaan teettää, tarvitaan siihen pystyviä ihmisiä. Näiden tuottaminen on koulutusjärjestelmän asia. Nyt järjestelmä tuottaa markkinointitradenomeja, jotka eivät osaa sanoa kädestä päivää ja kertoa keitä ovat sekä rakennusinsinöörejä, jotka eivät selviä vastaavan mestarin tehtävästä edes leikkimökin pystytyksessä. Oma lukunsa ovat kaikenlaiset taidekoulutuksen saaneet, joiden tähtäimenä on päästä julkisesti rahoitettuna selittämään, että heidän teoksensa ovat skeptisiä kaikkia binaarisia vastinpareja kohtaan, jotka hallitsevat länsimaista metafysiikkaa ja humanismia. Teokset eivät avaudu ilman selitystä, eivätkä varsinkaan selitettyinä.

•••

erimmäisin asia eläkejärjestelmän kannalta kuitenkin on, mitkä edellytykset on tarjota järkevää työtä. Yrittäjät ovat erikoistuneet sen luomiseen. Puitteiden kehittäminen tälle on valtionhallinnossa vastuutettu työ- ja elinkeinoministeriölle. Sen ministeri suorittaa tehtävää vaatimalla yrittäjien verotuksen voimakasta kiristämistä. Huolestuttavasti samaa viestiä laulaa yhä monipäisempi kuoro valtioneuvoston ja eduskunnan jäseniä. Jos he hoitaisivat henkilökohtaista talouttaan samalla kykenemättömyydellä kuin yhteistä talouttamme, tulisi Holhouslain 18 §:n mukaan harkita heidän toimintakelpoisuutensa rajoittamista.

Ilmastonmuutoksen hillintä kannattaa − taloudellisestikin

••Päästöjen vähentämisessä etusijalla ovat energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö kaikilla sektoreilla. FUTUREIMAGEBANK

Riikka Kovala, teksti

››Suomen hallituksen tulevaisuusselonteon mukaan päästöjä leikataan 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuuden parantamiseksi tarkistetaan muun muassa uusien rakennusten energianormeja vuoden 2012 jälkeen niin, että asteittain siirrytään passiivitaloihin. Energiantuotannossa syntyy kaksi kolmasosaa Suomen päästöistä, kun mukaan lisätään liikenne, muodostavat nämä kaksi aluetta neljä viidesosaa päästöistämme. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava teknologia on jo pääosin olemassa tai tulossa markkinoille hyvin pian, hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen sanoo. Tulevaisuusselontekoa varten on laadittu neljä mahdollista vähäpäästöisen Suomen tarinaa, joissa pyrittiin kuvaamaan joitakin toisistaan selvästi erottuvia tapoja vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia. − Kaikissa skenaarioissa talous kasvaa ihan kohtuullista vauhtia. Ilmastonsuojelu voi olla Suomelle myös mahdollisuus. Ilmastotalkoot kiihdyttävät kestävien ratkaisujen maailmanmarkkinoiden kasvua. Kilpailukykyä unohtamatta Tynkkysen mukaan teollisuuden kilpailukyvyn pohtiminen ja mukaan ottaminen on keskeistä ilmastonsuojelussa. Jos saadaan aikaiseksi koko maailman kat-

Ilmastonsuojelu voi olla Suomelle myös mahdollisuus. Ilmastotalkoot kiihdyttävät kestävien ratkaisujen maailmanmarkkinoiden kasvua. Oras Tynkkynen

tava ilmastosopimus, mikään maa ei saa silloin kilpailuetua muihin nähden. muihin nähden. Kansanedustaja Oras Tynkkynen heittää melko yksipuolisen kuvan yrittäjistä puhuessaan ohjauskeinojen tarpeesta teknologioiden kehityksen ja käyttöönoton edistämiseksi. − Jos kannusteet ovat koh-› dallaan, kyllä yritykset investoivat. Jos annamme heille tukun rahaa, että he hieroisivat kissannahkoja yhteen, kyllä he sitten hieroisivat niitä yhteen. Heitä kiinnostaa rahan tekeminen. VTT:ssä arvioidaan päästöjen rajoittamisen kustannusten osuuden BKT:stä olevan maailmanlaajuisesti 1 – 2 prosenttia, mikä viivästää tutkimuskeskuksen mukaan vaurastumista alle vuoden. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Hanna Virta pitää todennäköisimpänä karkeana arviona noin –2 prosentin BKTvaikutusta. Lisäksi kustannukset voidaan kattaa teknologian viennillä. Kansainvälisten sopimusten mukainen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen tuo Suomen BKT:hen karkeasti kaksinkertaisen vaikutuksen muihin EU-maihin nähden. Tämä siksi,

Energiantuotannossa syntyy kaksi kolmasosaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenne mukaan laskien nämä kaksi aluetta muodostavat neljä viidesosaa päästöistämme. Tuulivoima on uusiutuva energiamuoto.

Ilmastotalkoiden johtajuus hukassa Yritysmaailma odottaa hallitusten johtavan

toimia, joilla saataisiin aikaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta välttämättömät toiminnan muutokset. PricewaterhouseCoopersin tutkimuksen mukaan ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää yhdistämällä sanktiot ja palkitseminen. Sanktioiden ja palkkioiden yhdistelmä olisi todennäköisesti paras keino saada yritykset vähentämään ympäristövaikutustaan. Koko maailmassa 84 prosenttia johtajista hyväksyy sen, että ilmastonmuutos vaikuttaa liiketoimintaan ja muuttaa sitä seuraavien 2 – 3 vuoden aikana, selviää

että energian merkitys Suomen kansantaloudelle on maan pohjoisesta sijainnista, pitkistä kuljetusmatkoista ja tuotannon energiavaltaisuudesta johtuen selvästi EU-maiden keskiarvoa suurempi.

Kannattaako tehdä mitään Tiedemiesten yksiselitteinen vastaus on: kyllä kannattaa! Ja niin kannattaa Suomen taloudenkin kannalta. Aluksi syntyy

PwC:n Appetite for Change -kyselytutkimuksen tuloksista. Samoin koko maailmassa 44 prosenttia johtajista ajattelee, että on ensisijaisesti hallitusten tehtävä edistää muutosta ilmastonmuutosta ehkäisevässä toiminnassa. Maakohtaisesti tarkasteltuna luvuissa on kuitenkin huomattavia eroja.

taminen (85 %), yrityksen maine (74 %), kulusäästöt (73 %) ja kilpailuetu (67 %). Mielenkiintoista on, että jos sääntely toteutetaan oikealla tavalla, liike-elämän edustajat näkevät sen jopa tervetulleena sen sijaan, että sitä pidettäisiin rajoittavana. Enemmistö haastatelluista (55 %) pitää nykyistä vero-, kannustin-, ja päästökauppapolitiikkaa tehottomana. Suomalaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi toteutettavien energiaKäyttäytymiseen vaikuttavat veroratkaisujen täytyy olla globaaleja, mikä tarkoittaa säännökset ja maine Eurooppaa laajempaa yhteisymmärrystä. Tutkimusta Organisaatioiden ympäristökäyttäytymiseen vaikutta- varten on haastateltu lähes 700 johtavassa asemassa vat keskeiset tekijät olivat lakien ja säännösten noudat- olevaa henkilöä 15 maassa.

kustannuksia vähäpäästöiseen tekniikkaan investoimisesta, mutta pitkässä juoksussa innovaatiot luovat vientimarkkinoita yrityksille. − Luonnonvarojen runsas käyttäminen on pitkäjänteisesti kestämätöntä. Onkin parempi olla eturivissä, koska sen ansiosta voimme myydä tuotteita tms ulkomaille. Jos olemme liian hitaita, häviämme maailmanmarkkinoissa, siksi on tärkeää muuttaa Suomen talousrakennetta, Ilmatieteen laitoksen ja VATT:n

tutkimusprofessori Adriaan Perrels sanoo. Suomesta löytyy jo nyt Perrelsin mukaan ns. vihreää osaamista vientiin mm. biomassan hyväksikäytön alueella, jotkut sähkötekniset osat, kuten älykkäät sähkömittarit sekä rakennusmateriaaleja. − Suomessa ei käytetä puurakentamista hyväksi järkevästi, sen potentiaali on paljon isompi. Syyksi hän epäilee rakennusalan konservatiivisuutta. − Myös passiivitaloja on osat-

tu tehdä jo kauan, mutta on sanottu, ettei kannata rakentaa Suomessa, vasta nyt ensimmäinen passiivitalo on rakennettu. Suomen hallituksen voimin onkin ryhdytty edistämään puutuotealaa ja puurakentamista osana Metsäsektorin strategista ohjelmaa. Tarkoitus on löytää t&k:n, standardisoinnin ja rakentamis- ja energiamääräyksin, sekä soveltuvin osin jopa julkisia hankintoja koskevin ohjein keinot puurakentamisen vauhdittamiseen kotimaassa.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tunnettuja ohjauskeinoja ovat päästökauppa ja hiilivero. Ilmatieteen laitoksen Hanna Virran mukaan tulevaisuudessa ohjauskeinona voisi olla henkilökohtainen päästökauppa nyt käytössä olevan päästökaupan ja hiiliveron sijaan. Mutta, aika ei ole vielä kypsä henkilökohtaiselle päästökaupalle. Virran mukaan tällä voidaan tulevaisuudessa kattaa kaikki kulutukseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt.

Professori kehottaa autoilemaan vähemmän Hiilijalanjälkensä vähentämisestä huolta kantavan kuluttajan tulisi kiirehtiä autonsa vaihtamista vähäpäästöisempään ja pienentää ajokilometrejään. Näin vetoaa professori, johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Hän perustelee, että autolla ajo aiheuttaa noin 15 prosenttia yksityisen kuluttajan hiilijalanjäljestä. Seppälä kertoo, että asunto, elintarvikkeet ja auto ovat ylivoimaisesti suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuone-

FUTUREIMAGEBANK

KOSTO

Talous

kaasupäästöjen aiheuttajat: kolmen kärki. Sen sijaan vaatteet, huonekalut, lentomatkat ja laivamatkat eivät nouse erityises-› ti esiin keskimääräisen kulutta-› jan hiilijalanjäljessä. Hiilijalanjälki kuvaa tuotteisiin ja palveluihin kytkeytyvien kasvihuonekaasupäästöjen summaa. Auton ajon osuus on noin 15 prosenttia kuluttajan hiilijalanjäljestä. Asuminen varusteineen muodostaa 30 prosenttia ja ruoka vajaat 20 prosenttia. Lukemat ovat vuodelta 2005.

Autoillakin on oma hiilijalanjälki Autojen hiilijalanjälki voidaan Seppälän mukaan jakaa valmistusja käyttövaiheille, kun valmistukseen sisällytetään myös raaka-aineiden käytön elinkaariset vaikutukset. Nykyisten bensiini- ja dieselautojen käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat auton elinkaaren päästöistä 80 – 90 prosenttia, kun autoilla ajetaan 200 000 kilometriä.

Suomessa asukasta kohti ajetut kilometrimäärät ovat kolmanneksi suurimmat EU-maista. Suomen uusien rekisteröityjen autojen hiilioksidipäästöt vakiintuivat 2000-luvulla tasolle 180 g/km, ja ne ovat pienentyneet nyt runsaan 150 g/km tasolle vasta vuoden 2008 autoverouudistuksen seurauksena. Vuonna 2006 Suomen uusien henkilöautojen ominaishiilidioksidipäästöt olivat EU:ssa vielä neljänneksi suurimmat. – Kuluttajan valinnat ovat

avainasemassa uudistettaessa autokantaamme, jossa henkilöauto viipyy keskimäärin 18 vuotta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suuripäästöinen auto tulisi korvata mahdollisimman nopeasti vähäpäästöisemmällä autolla, varsinkin jos autolla ajetaan tuhansia kilometrejä vuodessa, Jyri Seppälä kehottaa. Liikennemäärän kasvua ei saa päästää mitätöimään autojen laadun parannuksen tuomaa etua.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Sukupolvenvaihdos ASIANTUNTIJA | Torsti Lakari, KPMG

Epävarmuus sukupolvenvaihdoshuojennusten soveltumisesta jatkuu Sukupolvenvaihdoksiin liittyy mahdollisuus saada verohuojennus sekä luovuttajan että luovutuksensaajan verotuksessa. Erityisesti luovutuksensaajan huojennuksiin liittyy seikkoja, joista on oltava perillä jo etukäteen, jotta mahdollisuutta huojennuksen saamiseen ei väärän menettelyjärjestyksen vuoksi menetetä, VT, KTM Torsti Lakari kirjoittaa. ››Vaikka terminologisesti puhu-

taan sukupolvenvaihdoksista, kaikki verohuojennukset eivät edellytä osapuolten välistä sukulaisuussuhdetta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuoden 2009 lopulta horjuttaa jälleen verotuksen ennakoitavuutta.

Luovuttajan verohuojennus Mikäli yritys luovutetaan vastikkeellisesti, on kyseessä kauppa. Kauppahinta voi vastata yrityksen käypää arvoa tai alittaa sen. Lähtökohtana on, että luovutusvoitoista menee veroa. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvien huojennussäännösten avulla myyjä voi kuitenkin tietyin edellytyksin välttyä luovutusvoiton verotukselta. Verovapaa luovutus edellyttää, että yritys on omistettu riittävän kauan ennen myyntiä, yritystoiminnan jatkajan on oltava riittävän läheistä sukua myyjälle ja yrityksestä on luovutettava kerralla riittävän suuri osa. Jatkajan on lisäksi toimittava yrityksessä riittävän kauan kaupan jälkeen. Muutoin luovuttajan saama veroetu kostautuu luovutuksensaajan tuloverotuksessa. Myyjän luovutusvoittoverovapauden edellytysten täyttyminen voidaan selvittää esimerkiksi käymällä suunnitellun

luovutuksen yksityiskohdat läpi veroasiantuntijan kanssa. Huojennuksen soveltuminen on myös mahdollista varmistaa verovirastolta haettavalla tuloverotusta koskevalla ennakkotiedolla.

Luovutuksensaajan huojennus vastikkeettoman luovutuksen yhteydessä

Vastikkeettomia saantoja ovat lahja, perintö ja testamentti. Näiden yhteydessä voidaan perintö- ja lahjaveroa huojentaa normaalista, mikäli siirtyvänä omaisuutena on yritysvarallisuutta. Normaalisti lahja- tai perintöverot määrätään lahjan tai perinnön käyvän markkina-arvon mukaan. Kun kyse on liiketoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeista ja kaikki perintö- ja lahjaverolain mukaisen sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset täyttyvät, lahjaverotuksen pohjaksi otetaan 40 % osakkeiden niin sanotusta vertailuarvosta. Esimerkiksi jos osakkeiden käypä arvo on 1000 ja vertailuarvo 100, määrätään lahjaverot arvosta 40 % x 100 = 40. Ilman huojennusta lahjaverotuksen pohjana olisi arvo 1000. Huojennusetu on toisin sanoen sitä suurempi, mitä isompi on ero osakkeiden käyvän arvon ja ver-

tailuarvon välillä. Huojennuksen saaminen edellyttää, että veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy yritys tai sen osa. Riittävä osa on vähintään yksi kymmenesosa yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Huojennuksen saajan on jatkettava yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadussa yrityksessä. Tämä edellyttää yleensä konkreettista työskentelyä tai hallintoelimen jäsenyyttä. Luovuttajan ja jatkajan ei tarvitse olla sukua toisilleen.

Yrityksen tulee olla tuloverotuksessa verotettu… Luovutuksen kohteena olevan yrityksen tulee olla tuloverotuksessa verotettu elinkeinoverolain mukaan, jotta kyse olisi elinkeinotoiminnasta, jota voidaan jatkaa. Verotuskäytännössä oli muutamia vuosia sitten erisuuntaisia ratkaisuja koskien arvopaperisijoittamista harjoittavia yhtiöitä. Vuoden 2006 lopulla korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisuja, joiden pohjalta saattoi päätellä, että myös arvopaperikauppaa harjoittavat yhtiöt olisivat ongelmitta huojennusedun piirissä, kunhan niitä on verotettu EVL:n mukaan. Yllättäen korkein hallinto-oikeus kuitenkin antoi toisen suuntaisen päätöksen vuoden 2009 lopulla (KHO

Torsti Lakari toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt mm. yritysten rakennejärjestelyihin sekä yritysten luovutustilanteiden verotuskysymyksiin. 30.11.2009 t 3394). Mainitussa tapauksessa, vaikka yhtiön harjoittamaa arvopaperikauppaa oli verotettu elinkeinoverolain mukaan, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei aiottuihin osakkeiden lahjoituksiin voitu soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä.

KHO:n päätös hämmentää

Yrittäjä, jos tarvitset lisää aikaa, varaa aika. Uskomme, että sinullakin olisi käyttöä muutamalle lisätunnille viikossa. Anna yrittäjän tarpeisiin perehtyneen asiantuntijamme kartoittaa mahdollisuutesi säästää aikaa palvelujemme avulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös on jälleen avannut keskustelun siitä, mitkä yhtiöt ovat huojennussäännöksen piirissä ja mitkä yhtiöt voidaan jättää huojennusedun ulkopuolelle. Kehitys on tältä osin valitettavaa, koska verotuksen ennakoitavuus kärsii. Vähänkin epävarmoissa tilanteissa on hyvin suositeltavaa hakea perintö- ja lahjaverotusta koskeva ennakkoratkaisu sen selvittämiseksi, voidaanko verohuojennus saada. Huojennusedun rahallinen merkitys saattaa olla useita kymmeniä tuhansia euroja.

Yrityksen perustaminen on ensimmäinen askel sen myymiseksi

••Yrityskauppa ei onnistu ilman ohjausta.

YRITYSKAUPAT OY

Jouko Lantto, teksti

Tavoitteen saavuttamiseksi on nähtävä vaivaa.

››On yleistä, että yrityskauppa ei

onnistu lainkaan, tai että yritys vain lopetetaan eikä sitä edes yritetä myydä. Näin toteaa Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen. Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi, Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen tietää. Hän on Suomen suurimman pk-yritysten omistajavaihdoksiin erikoistuneen Suomen Yrityskaupat -franchising-ketjun toimitusjohtaja. − Ainoa tapa nopeuttaa prosessia ja varmistaa yrityksen kauppa on panostaa aikaa ja rahaa valmistelutyöhön. Ennen myyntiin laittamista jokaisessa yrityksessä on paljon sellaista tehtävää, joka nopeuttaa ja varmistaa itse kauppa, mutta jonka hoitaminen vie oman aikansa. Ostajan kannattaa puolestaan muistaa, että unelmafirma ei välttämättä satu kohdalle juuri silloin, kun sellaisen haluaisi ostaa. Tämänkin tavoitteen saavuttamiseksi on nähtävä vaivaa, Rantanen sanoo.

Juha Rantanen

Faktoja, ei luuloa Alan ammattilaisen tapaaminen› on Juha Rantasen mielestä yrityskaupan ydin. Se säästää ai-

Tulossa

Yritystä ei voi myydä eikä sitä kannata ostaa, jos paperit eivät ole kunnossa, Juha Rantanen painottaa.

kaa ja vaivaa, vähentää riskejä› ja helpottaa päätöksentekoa,› kun yrityskaupasta vasta haaveillaan. − Asiantuntija kykenee heti kertomaan, mikä olisi järkevin polku edetä, kannattaako suunnitelmaa lykätä vai pitääkö se haudata kokonaan. Samalla asiakas saa tietää, mitä apua olisi tarjolla, ja mitä se maksaa. Yritystä ei voi myydä eikä sitä kannata ostaa, jos paperit eivät ole kunnossa, Juha Rantanen painottaa. Ja siinä missä myyjä tarkistaa ostajan taustat, ostaja tarkistaa myytävän yritykset kaikki tärkeimmät asiapaperit. Rahoittajan luona kannattaa käydä kysymässä mielipidettä siitä, löytyisikö ajatellulle kauppahihnalle rahoitusta, Rantanen jatkaa. − Yrityskaupan rahoittaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi samanhintaisen asuntokaupan. Ennen tärkeiden tietojen luovutusta on syytä vaatia ostajaa allekirjoittamaan kunnollinen salassapitosopimus, jolla vähennetään vihamielisen yritysvakoilun riskiä.

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen lähimmän Elisa yrittäjämyyjän kanssa osoitteessa www.elisa.fi/ajanvaraus tai soita vaikka heti 010 19 13 19 (ark. 8–16.30, pvm/mpm)

Yrityskauppaseminaari kesäkuussa 2010

Suomen Yrittäjien jo perinteinen Sukupolven- ja omis-

tajanvaihdosseminaari järjestetään Tallinnan Meriton Confernce & Spa Hotellissa kesäkuun 10 – 11. välisenä aikana 2010. Seminaari on tarkoitettu yrityskauppaa tai sukupolvenvaihdosta suunnitteleville, jolloin se itse asiassa kutsuu osallistumaan jokaista yrittäjää, jonka mielestä yrityksen perustamisen on ensimmäinen askel sen myymiseen tai luovuttamiseen seuraavalle sukupolvelle. Ensimmäisen seminaaripäivän puheenjohtajana ja yhtenä alustajana toimii toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy. Toisen seminaari-

päivän puheenjohtajana ja yhtenä alustajana toimii KTL Risto Walden, Bilanssi Oy. Alustava ohjelma osoitteessa yrittajat.fi. Osallistumismaksu: jäsenhinta: 369 € / hlö 2-hengen huoneessa ja 391 € / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 529 € / hlö 2-hengen huoneessa ja 551 € / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2010 sähköpostilla kirsi. harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99 / Härkönen.

www.elisa.fi/yrittajille

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Yrittäjät & kunta

Sopimusperusteinen jätehuolto kannustaa paremmin investoimaan

••Jätelakiesitys antaa kunnille laajan monopoliaseman mm. kotitalouksien, seurakuntien, terveydenhuollon ja oppilaitosten jätteisiin. ››Lakiesityksessä on kyse paitsi

jätteen kuljetusjärjestelmästä, eli siitä, säilyykö sopimusperusteinen järjestelmä, jossa kiinteistöjen omistajat kilpailuttavat jätehuoltonsa ja tekevät sopimuksen jonkin jätealan yrittäjän kanssa, myös jätehuollon vastuunjaosta sekä jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen edistämisen sääntelystä. EU:n jätedirektiivi määrittelee jätehierarkian niin, että ensisijaisena on jätteen määrän vähentäminen ja uudelleenkäyttö, seuraavana jätteen hyödyntäminen materiaalina, jätteen energiahyödyntäminen ja viimeisenä jätteen turvallinen loppusijoitus. Jätedirektiivi asettaa vaatimuksia kansalliselle lainsäädännölle. Lakiuudistuksessa on arvioitu myös tuottajavastuun sääntelyä. Yksityisistä jätealan yrityksistä valtaosa on pieniä kuljetusyrityksiä. On myös yrityksiä, jotka tarjoavat ympäristöhuolto- ja kierrätyspalveluja. Kunnallinen Jätelaitosyhdistys on esittänyt sopimusperusteisen jätteen kuljetuksen poistamista laista kokonaan. Sen mukaan sopimusperusteinen malli johtaa epätäydelliseen kilpailuun usealla paikkakunnilla. Jätelaitosyhdistys on kattojärjestö kuntien 35 jätelaitokselle. Suomen Yrittäjien Janne Pesosen mukaan sopimusperusteinen järjestelmä jo järjestelmänä takaa sen, että markkinat toimivat, kun asiakas itse valitsee palveluntarjoajansa. Hän uskookin, että kaikilla yksityisillä jätealan yrityksillä on yhtenevät intressit jätteenkuljetuksen osalta säilyttää sopimusperusteinen malli ja pyrkiä siihen, että yksityisellä ympäristöalalla on kehittämismahdollisuuksia. Lakiehdotuksessa jätteiden kuljetuksesta on siis esitetty kaksi vaihtoehtoa: joko sopimusperusteisesta kuljetuksesta pääosin luovuttaisiin ja kunnat järjestäisivät ja kilpailuttaisivat jätteenkuljetuksen keskitetysti, tai sopimusperusteinen kuljetusmahdollisuus säilyisi vastedeskin. Lakiesitys on lausuntokierroksella kuukauden verran ja menee syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Ympäristöyritysten Liiton mielestä kuntien laajat yksinoikeudet ajavat jätehuollon kehittämisen umpikujaan. Äänekosken Yrittäjien puheenjohtajan Antti Vainikaisen mukaan kaupungin yrittäjät eivät hyväksy jätteenkuljetuksen kunnallistamista. − Yhdistyksen mielestä jätteenkuljetuksen kunnallistaminen huonontaa jätehuollon palvelua ja johtaa kustannusten nousuun. Kuntien jäteyhtiöiden monopoliasema estää yksityisen liiketoiminnan kehittämisen, koska jatkossa kunta määrää, mitä jätteelle tapahtuu. − Kunnat sosialisoivat jätteet yrittäjien kalustolla, enti-› nen jätealan yrittäjä ja Lassi-› la&Tikanojan yhteyspäällikkö Kauko Kivilehto pamauttaa.

Kierrätysvaatimukset loisivat mahdollisuuksia Kierrätysvaatimusten ottaminen mukaan lakiin tuo potentiaalisesti huikean määrän uutta yrittäjyyttä; se loisi mahdollisuudet yrityksille kehittää toimintaansa, Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Janne Pesonen toteaa. Nyt EU:n jätedirektiivin mukaiset uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat prosenttitavoitteet on kuitenkin jätetty lakiesityksestä pois ja

myöhemmin säädettäviksi. EU-direktiivi määrää vähentämään jätettä ja lisäämään kierrätystä, mutta Suomessa nousee massapolttolaitoksia ja uusille myönnetään lupia kummallisen myötämielisellä otteella. − Jätteen polttaminen onkin vastoin lausuntokierroksella olevan jätelain tavoitetta, Pesonen sanoo. Salon Jätehuollon toimitusjohtajan Esa Brandtin mielestä massapoltolla ei mitenkään päästä kierrätystavoitteisiin. − Massapoltto sitoo jätemäärät vuosikymmeniksi eteenpäin ja lopettaa tehokkaasti kierrätysjärjestelmien kehittämisen. Se on kaatopaikoille tehokas tapa saada jätevirrat hallintaansa, mutta kierrättämisen pitää olla ensisijainen tavoite. Voimalaitostekniikan toinen vaihtoehto on rinnakkaispoltto, jonne voidaan syöttää lähes kaikkea palavaksi kelpaavaa. Jos jätettä ei ole tarpeeksi, laitokseen voidaan nakata esimerkiksi turvetta. Esimerkiksi Vaasaan ja Ouluun ollaan perustamassa massapolttolaitoksia, jotka mak-

Äänekoskella sanottua ››Meneillään oleva kehitys jätehuoltoalalla heikentää laajemminkin yritysten tuntemaa luottamusta kuntamarkkinoiden toimintaa kohtaan. ››Kuntien päätöksentekijöiden on tunnettava vastuunsa alueen elinkeinorakenteessa. ››Kunnan järjestämään jätteidenkuljetukseen siirtyminen rajoittaa yritysten kalusto- ym. investointeja, koska sopimuskaudet ovat määräaikaisia. ››Myös työntekijöiden asema heikkenee, koska yritys joutuu tekemään työsopimukset määräaikaisina. ››Kaupungin asukkaille päätös tarkoittaisi ostopakkoa monopoliasemaan pääsevän yrityksen kautta ja kilpailun puuttuminen nostaa jätteenkuljetusten hintoja.

Sopimusperusteisessa järjestelmässä ollaan ikään kuin jatkuvissa työsopimuksissa, kun ollaan markkinaehtoisessa toimintatilanteessa. Janne Pesonen

savat 135 miljoonaa per laitos. Kivilehdon mukaan nämä voimalaitokset hakevat alueellisia jäteyhtiöitä mukaan osakkaiksi. − Tällä perusteella he laskevat, että saavat sen 50 000 tonnia per vuosi poltettavaa tavaraa. Kun kunnalliset jäteyhtiöt ovat osakkaina polttolaitoksessa, ei heillä ole intressejä mihinkään muuhun, kuten lajitteluun ja hyötykäyttöön.

Hintaeroista ei yksimielisyyttä Eri osapuolet, lähinnä yksityiset yritykset ja kunnallinen Jätelaitosyhdistys, ovat esittäneet erilaisia perusteita, miksi sopimusperusteinen päihittää kunnallisen jätehuollon ja toisinpäin. Ympäristöyritysten Liiton mielestä kuljetusjärjestelmien hintaerojen tarkastelu on puutteellista. Liiton teettämän selvityksen mukaan erijärjestelmien kokonaiskustannuksissa ei ole omakotikiinteistöissä eroa. Hintavertailuja vaikeuttaa sekin, että sopimusperusteisessa mallissa hallintokulut sisältyvät hintaan, mutta kunnan järjestämässä mallissa eivät. Kivilehdon mukaan Kuntaliiton hintavertailua oli osaltaan tekemässä henkilö, joka istuu myös Jätelaitosyhdistyksen hallituksessa, mikä saattaa selvityksen arveluttavaan valoon. VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, toteutti Ympäristöministeriön pyynnöstä Jätteenkuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset -arvioinnin. 10.3. ilmestynyt raportti on julkinen ja löytyy netistä. Tutkimuksen mukaan siirtyminen sopimusperusteisesta järjestelmästä keskitettyyn järjestelmään on yhteydessä keskimäärin 40 prosentin hinnan alennukseen jokaista 600 litran jäteastian tyhjennyskertaa kohden ja keskimäärin 0,39 jätekuljetusyrityksen poistumi-

››Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste laski vuodesta 2007 vuoteen 2008 neljä prosenttiyksikköä noin 36 prosentista 32 prosenttiin. Samanaikaisesti jätteen energiahyödyntämisen eli käytännössä jätteenpolton osuus nousi 12 prosentista 17 %. Jätteenpoltto siis vähensi yhdyskuntajätteen kierrätystä. Jätteenpoltosta syntyy päästöjä.

››Tehtyjen tutkimusten (esim. kuntaliiton tutkimus vuosilta 2000–2007) mukaan kustannustaso nousee huomattavasti enemmän kuntien järjestämässä jätteiden kuljetuksessa kuin sopimusperusteisessa, vapaaseen kilpailuun perustavassa mallissa. Salon Jätehuollon Esa Brandtin mukaan yrityksillä pitää jatkossakin olla mahdollisuus toimia markkinoilla, muuten seurauksena on tehoton kunnallinen monopoli, joka tulee asukkaille kalliiksi ja kierrätystavoitteisiin ei päästä.

Salon Jätehuolto on kehittänyt tehokkaan lajittelulaitoksen Uutta teknologiaa jätealalle kehitetään pääasiassa yksityisissä yrityksissä. Vuonna 2009 kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla palkittu Salon Jätehuolto Oy ja sen sisaryritys Salon Hyötykäyttö ovat hyvä esimerkki jätealaa kehittävästä yrityksestä. Salon Jätehuolto alkoi kehittää jätteiden lajittelulaitosta vuonna 1988 ja laitos on vuosien myötä pai-› sunut todella monipuoliseksi lajittelukeskukseksi. Yrityksen laitokseen toimitettu energiajae menee lämpövoimalaan, metalli sulattamoihin, lasi palautuu lasiteollisuudelle, sähkö- ja elektroniikkaromu sitä edelleen lajitteleville ja hyödyntäville yrityksille, › paperi ja pahvi uusiopaperiksi jne. Yhtiöt työllistävät› yhteensä 22 henkilöä. Salon Jätehuollon toimitus-› johtaja ja toisen polven edustaja Esa Brandt seurailee valppaana jätelain uudistuksen ympärillä vellovaa keskustelua. − Ympäristöministeri on koko ajan ajanut sellaista linjaa, että kunnat saisivat entistä enemmän valtaa

seen kuntaa kohden toimialalta. Tämä tarkoittaisi noin 133 jätealan yrityksen toiminnan loppumista (0,39x342). Luku kuulostaa melko suurelle. Ympäristöyritysten mukaan olisi oleellista tarkastella vuotuisia kokonaiskustannuksia yksittäisen astiatyhjennyksen sijaan. Lisäksi VATT:in selvityksen mukaan markkinoiden suurin yritys Lassila&Tikanoja välttelee kuntia, joissa on käytössä keskitetty järjestelmä. Tämä tutkijoiden mukaan viittaa siihen, että suurilla yrityksillä ei ole erityistä etua kunnan kilpailuttamasta järjestelmästä. Havainnosta voi tehdä myös toisenlaisen johtopäätöksen, että L&T etsii toimivaa markkinaympäristöä. Tällä hetkellä hieman yli puolet kunnista on sopimusperusteisessa jätehuollossa, väkimäärältään on kuitenkin enemmän kunnallisessa mallissa, kun joitakin isoja kaupunkeja on kunnallisen piirissä. Helsingissä muun muassa on kunnallinen jätehuoltojärjestelmä.

Työnteko vakaampaa sopimusperusteisessa Kunnan kilpailuttamassa kunnallisessa jätehuollossa yritysten saamat urakat ovat katkolla muutaman vuoden välein, mikä ei tiedä hyvää yritystoiminnan kehittämiselle ja pitkäjänteiselle toiminnalle. − Kunnan kilpailuttamassa

jäteasioihin, jossakin vaiheessa hän jopa esitti sopimusperusteisen mallin poistamista kokonaan uudes-› ta jätelaista. Omasta mielestäni lakia pitää muuttaa täysin päinvastaiseen suuntaan. Yritys kerää vuodessa noin 10 000 tonnia seka-› jätettä, josta voisi kierrättää 70 prosenttia. Salon › Hyötykäyttö taas käsittelee vuodessa 15 000 tonnia jätteitä, josta vain prosentti menee kaatopaikalle.

Ei kiitos kunnalliselle monopolille Brandtin mukaan yrityksillä pitää jatkossakin olla mahdollisuus toimia markkinoilla, muuten on seurauksena tehoton kunnallinen monopoli, joka tulee asukkaille kalliiksi ja kierrätystavoitteisiin ei päästä. En jaksa uskoa, että kansanedustajat hyväksyisivät sellaista lakia eduskunnassa, joka olisi yrityksille vahingollinen. Salossa on muutoin sopimusperusteinen malli, ›

RIIKKA KOVALA

Riikka Kovala, teksti Katri Lehtola, kuva

Kunnat sosialisoivat jätteet yrittäjien kalustolla. Kauko Kivilehto

mallissa, kuljetusyritykset pystyvät tekemään työsopimukset sopimusperiodin ajaksi. Sopimusperusteisessa järjestelmässä ollaan ikään kuin jatkuvissa työsopimuksissa, kun ollaan markkinaehtoisessa toimintatilanteessa. Tämä on hyvin vahva argumentti sopimusperusteisen puolesta, Pesonen tiivistää. Myös yrityksen rahoituksen saanti on epävarmaa, kun yhtiön tulorahoituksen hankinta perustuu pätkittäisiin sopimuksiin. Kauko Kivilehto kertoo kunnallisen mallin olevan raakaa peliä. − Kun siirrytään sopimusperusteisesta kunnan järjestämään, tarkoittaa sitä, että yritys

joutuu irtisanomaan kaikki työntekijät ja tekemään heidän kanssaan määräaikaiset sopimukset. − Kunta ottaa paikalliselta oman kunnan yrittäjältä kaikki yksityisasiakkaat pois. Sitten se tarjoaa sitä pakettia, että kuka hoitaisi halvimmalla tämän paketin. Pesonen kertoo sellaisiakin esimerkkejä löytyvän, että joku muualla Suomessa toimiva bulvaaniyritys, jolla ei ole ainuttakaan jäteautoa, on voittanut kilpailutuksen. Hänen mielestään asiakaslähtöinen malli parantaisi markkinoiden toimivuutta. − Sopimusperusteisessa järjestelmässä markkina on koko ajan auki yksityisille yrityksille. Mietittäessä sellaisia alueita, joissa ei ole paljon yksityisiä yrityksiä, niin jos ne markkinat nyt betonoidaan kunnalle, kuinka voidaan kuvitella, että markkina kehittyy.

Kuntien rooli Kuntia tarvitaan yhtenäistämään jätehuoltomääräyksiä. Nyt lähes kaikilla jätelaitoksilla on erilaiset jätehuoltomääräykset, Kivilehto ihmettelee. Ympäristöyritysten liitto toivoo, että kuntien yhtiöiden tehtävät tarkistetaan ja päätetään uudestaan, koska laki muuttuu. Kunnan valtuustoilla on tällä hetkellä valtaa jätehuollossa, ne vahvistavat jätehuoltomääräyk-

mutta Kiskon ja Särkisalon alueella on käytössä kunnallinen jätehuolto. Kiskon ja Särkisalon valtuustot ovat jo päättäneet siirtyä takaisin sopimusperusteiseen nykyisten sopimuskausien päätyttyä. Brandtin veljesten Esan ja Mikon yritykset toimivat Halikon, Muurlan, Kuusjoen, Suomusjärven ja Kiikalan alueilla, muiden 10 yrityksen kanssa. Esa Brandt jaksaa uskoa ympäristöhuollon liiketoimintaan lähivuosinakin. − Materiaalikierrätystä pitää selvästi entisestään tehostaa ja kehittää. Jätevirroista pitää pystyä erottelemaan entistä enemmän yksittäisiä materiaaleja, jotka ohjataan uudelleen käyttöön. Tuottoisaa tämä ei ole koskaan vielä ollutkaan, mutta työllistää yhä enemmän ihmisiä, mikäli lainsäätäjät vaan antavat meille mahdollisuuden toimia, hän jatkaa. Salon Jätehuollossa ja Hyötykäytössä puhaltaa myös uusia tuulia, mutta niistä toimitusjohtaja ei vielä hiisku enempää.

Jätelain uudistus pähkinänkuoressa ››Suomessa toimii noin 500 ympäristöhuoltoalan yritystä, ympäristöteknologian yritykset mukaan lukien noin 800.

››Suomessa kertyi vuonna 2007 jätteitä noin 69 miljoonaa tonnia.

Pääosa jätteistä muodostuu tuotannossa. Yhdyskuntajätteen määrä oli noin 2,7 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä 35,6 % kierrätettiin materiaalina, 2,8 % poltettiin jätevoimalassa, 8,8 % hyödynnettiin energiana ja 52,7 % meni kaatopaikalle.

››Kaikesta jätteestä kaatopaikoille saa päätyä EU:n mukaan vain 20 prosenttia nykyisen 40 prosentin sijaan.

››1,1 mrd markkinat jätealalla.

set, päättävät kuljetusjärjestelmästä, yhtiöidensä tehtävistä ja jätetaksoista Ympäristöteknologian yhteydessä on puhuttu sen potentiaaleista mahdollisuuksista vientimarkkinoilla. − Monopolisoimalla tämä jätesektori kunnille, tuhotaan käytännössä yksityisen ympäristöyrittäjyyden tulevaisuuden vientinäkymät ja kehittyminen ylipäätään, Pesonen herättelee uhkakuvaa. Koska jätteen arvo kasvanee tulevaisuudessa ja hyödyntämisen kustannukset riippuvat olennaisesti keräysreittien logistiikasta, yritysten mahdollisuus suunnitella kuljetusreittejä vaikuttaa yksityisten toimijoiden kannustimiin investoida jät-

teiden käsittelyteknologiaan, VATT:in selvityksessä arvioidaan.

Tuottajavastuu muuttumassa Pakkausjätteiden tuottajavastuuta yhdenmukaistettaisiin muiden tuottajavastuujärjestelmään kuuluvien tuotteiden sääntelyn kanssa. Tämä tarkoittaa, että pakkausten tuottajat velvoitetaan järjestämään elinkeinotoiminnan pakkausjätteen ohella myös kuluttajapakkausten, kuten kartonki-, lasi- ja metallipurkkien erilliskeräys ja jätehuolto. Tähän mennessä kunta on pääosin huolehtinut kuluttajapakkausten jätehuollon järjestämisestä.

››Hyvään hallintomenette-› lyyn kuuluu, että kaikille osapuolille annetaan vaikuttamismahdollisuus ja kaikkia osapuolia kuunnellaan ennen päätöksentekoa. ››Sopimusperusteinen jäte-› huolto, jossa kiinteistönomistajalla on vapaus valita jätekuljetuksen hoitava yritys, on vapaata kilpailua ja näin myös yrittäjyyttä tukevaa toimintamallia. ››Äänekosken Yrittäjät esit-› tää, että kaupungin päättäjät arvioivat jo valmisteluvaiheessa tämän asian osalta päätöksen vaikutukset yrittäjyyteen ennen päätöksentekoa.

Yrittajat.fi:ssä sanottua Itsellä on vertailupohjaa Joensuun seudulta, jossa yritys voi vapaasti kilpailuttaa ja yksityinen joutuu käyttämään kunnallisen alihankkijaa Lassila&Tikanojaa. Yksityinen on selkeästi halvempi. Nyt Yrittäjäjärjestön on laitettava ”Kivet kuppiin” näissä sosialismin haaveissa. Nimim. Yrittäjä, 12.3.

Kilpailutuksen suoritti Jätekukko Oy, joka on

kuntien omistama jäteyhtiö. Kilpailuttaminen näillä yhtiöillä on todella härskiä toimintaa. Kainuussa ajetaan asioita samaan tilaan. Paikallisia jäteyrittäjiä yritetään laittaa polvilleen alueellisen jätehuollon kuntayhtymän (= Kainuun kunnat) toimesta. Kunnallistaminen merkitsee siis sitä, että paikallinen osaaminen ja tieto taito menee halvalla ja yrittäjistä yritetään tehdä torppareita, joilla ei ole mahdollisuuksia tuloksen tekemiseen tai sitten ne vain kuolevat prosessin myötä. Nimim. Jake, 12.3.

On paikkakuntia, joissa jätekuljetusyrittäjät eivät suostu antamaan tarjouksia, jotka ulottuisivat toisille paikkakunnille. Kilpailua ei käytännössä esiinny. Ei nimim., 12.3.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Yrittäjät & kunta

Etelän aluejärjestöt jo eduskuntavaalityöhön

••Elinkeinopolitiikan toteutus mukaan metropolipolitiikan kärkihankkeisiin. harri auramo

Jouko Lantto, teksti

Panostamme toimiin, joilla Suomen ainoa kansainvälisesti kilpailukykyinen metropolialue menestyy. Näin julistavat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten sekä Uudenmaan yrittäjäjärjestöt, jotka tähyävät jo eduskuntavaaleihin julkistamansa tavoiteohjelman kautta. Ensimmäisenä tehtävänä aluejärjestöjen ja niiden yrittäjäyhdistysten tavoitelistalla on huolehtia metropolialueen elinkeinorakenteen monipuolisuudesta, sanoo Helsingin Yrittä-› jien puheenjohtaja Pentti Rantala. − Kärkisijalla tällä alueella tulee olla yrityskoosta riippumatta yrityksien sijoittumispäätösten helpottaminen. Oleellista on varmistaa se, että yritykset voivat ja niiden kannattaa sijaita metropolialueellamme. Valtion ja alueen kuntien tulee toimillaan vaikuttaa eri tyyppisten yritysten sijoittumispäätöksiin. Alueella tarvitaan tulevaisuudessa myös teollista ja tuotannollista yritystoimintaa, Pentti Rantala muistuttaa.

Palveluja tuotteistettava Yrittäjien tavoiteohjelmassa esitetään, että alueen kunnat tuotteistaisivat omia sosiaali- ja terveyspalveluitaan, jotta niiden kustannukset olisivat helpommin vertailtavissa. Tämä loisi todellisia markkinoita, kun yritysten ja julkisen sektorin tuottamien palvelujen hintoja voitaisiin aidosti vertailla. Yrittäjyyshalukkuutta järjestöt parantaisivat mm. koulutuksen keinoin, alentamalla uusien yritysten perustamiskynnystä ja kannustaisivat toimivia yrityksiä kasvuaikeisiin. Varsinkin vaikeina aikoina yhteiskunnassa tulisi olla kykyä työllistämisen riskin alentamiseen. Lisähaas-

tetta tuo yrittäjien mittava eläköityminen.

Rahoitusmekanismit ajan mukaan Järjestöt esittävät, että valtion toimet nykyisessä haastavassa taloustilanteessa on kohdistettava elinkelpoisten yritysten takauksiin, jotta nämä saavat apua kassakriisiin tai pystyvät investoimaan yleisestä rahoitustilanteesta huolimatta. Vaikka lähtökohtana täytyy olla se, että pääasiassa yritykset saavat rahoituksensa toimivilta rahoitusmarkkinoilta, on myös valtion yritysten kehittämis- ja kasvuaikeisiin osoittamaa rahoitusta kasvatettava. Lisäksi pitää olla rohkeutta edelleen pohtia eri suhdannetilanteisiin soveltuvia mekanismeja, jotka notkeuttaisivat viranomaisten yritysten rahoittamisen, kehittämisen ja investointien järjestelyjä. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa elinkeinopoliittisten kokeilujen tekeminen alueella.

Metropolipolitiikkaa vahvistettava Puolitoista vuotta sitten avattu Vuosaaren satama on metropolipolitiikkaa, joka palvelee koko Suomea.

Metropolin puolesta ››MetropoliAreena on kansalaisille avoin foorumi osoitteessa www.

metropoliareena.fi Sivustolla halutaan vahvistaa kansallista metropolipolitiikkaa herättämällä yhteiskunnallista keskustelua tilaisuuksien, tutkimusten ja uusien avausten muodossa.

››Kantaakseen Suomea metropolialueen on kyettävä kilpailemaan

globaalilla tasolla muiden metropolien kanssa, sivuilla päätellään ja sanotaan, että menestyvä metropolialue on edellytys koko maan menestykselle.

››Metropolialue herättää kuitenkin paljon keskustelua: esimerkiksi millä

tavalla alueelle seuraavan 20 vuoden aikana muuttavat 200 000 ihmistä löytävät kohtuuhintaisen asunnon, työpaikan ja ennen kaikkea viihtyvät Suomen ainoalla metropolialueella.

Yrittäjäjärjestöjen mielestä katse on nyt suunnattava seuraaviin eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin ja varmistettava erillisen metropolipolitiikan jatkuvuus ja vahvistuminen seuraavalla hallituskaudella. Yrittäjäjärjestöt korostavat, että elinkeinopolitiikan toteutus pitää ottaa mukaan metropolipolitiikan kärkihankkeisiin. Yrityksien toiminnalle ja sijoittumispäätöksille on tärkeää, että esim. alueen liikenneinfrastruktuurin parantamiseen osoitetaan rahoitusta alueen liikennevirrat huomioiden.

››Koko ohjelma: www.helsinginyrittajat.fi/edunvalvonta/ eduskuntavaalit-2011

Kuntien valinnoilla on väliä

••Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt uudet kilpailupoliittiset linjaukset. ››Kuntien valinnoilla ja toimen-

piteillä on merkittäviä vaikutuksia markkinoihin. Kunnat ovat ostajia, palvelujen tuottajia ja luovat myös ratkaisuillaan edellytyksiä elinkeinotoiminnalle. – Kuntien päätöksillä on ai-› na suuri taloudellinen vaikutus omalla alueellaan. Ja vaikka kuntalainen ja hänen hyvinvointinsa ovat aina kunnallisessa päätöksenteossa ensimmäisellä sijalla, kunnan on mietittävä valintojensa vaikutukset myös markkinoihin, johtava lakimies Juha Myllymäki Kuntaliitosta muistuttaa. Kunnan vastuulle kuuluvat palvelut ovat kokonaisuus, jonka hallinta vaatii kuntalaisten tarpeiden ja paikallisten olosuhteiden tuntemista. Kunta voi päättää tiettyjen palvelukokonaisuuksien ostamisesta, palvelujen tuottamisesta itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunta voi myös päättää palvelusetelin käyttöönotosta. Kunnan tulee jatkossakin päättää paikallisella tasolla palvelujen tuotantotavasta. – Kuntien yksin tai seudullisesti laatimat palvelustrategiat helpottavat palvelukokonaisuu-

den hallintaa ja linjaavat samalla palvelun tuottamista kunnassa. Elinkeinoelämä ja yritykset saavat samalla tiedon siitä miten kunnat hyödyntävät markkinoita palveluja järjestäessään.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvu kovaa Vuonna 2008 kuntien ostojen kokonaissumma oli yhteensä melkein 15 miljardia euroa. Vuosina 2000 – 2008 hankintojen arvo on kasvanut keskimäärin noin seitsemän prosenttia vuodessa. Palveluissa kasvu oli vastaavana aikana keskimäärin 9,2 prosenttia. Erityisesti sosiaali-› ja terveyspalveluissa kasvu on ollut kovaa. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen arvo kasvoi lähes 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. – Toimivat markkinat ovat hankintojen suuren määrän vuoksi kunnille erittäin tärkeät. Palvelujen ja tavaroiden hintojen on oltava kohtuullisia ja laadun ja valikoiman hyvä. Kuntien hankinnoilla voidaan tukea uusien innovaatioiden syntymistä ja uuden palvelutoiminnan kasvua myös siellä missä yksityinen ky-

syntä ei yksin riitä synnyttämään taloudellista toimintaa, johtava lakimies Juha Myllymäki muistuttaa. Kuntien omalla palvelutuotannolla on usein vaikutuksia markkinoihin, sillä ne tuottavat myös sellaisia palveluja, joita yritykset myyvät yksityisillä markkinoilla.

Reilua kilpailua markkinoilla Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Janne Pesonen on Kuntaliiton näkemyksiin tyytyväinen. – Kuntaliiton linjaukset ovat pitkälti yhteneväisiä Suomen Yrittäjien näkemyksien kanssa. Kuulostaa jopa hyvältä, että kuntasektori alkaa aiempaa paremmin tiedostaa oman roolinsa markkinatoimijana myös tavara- ja palveluhankintojen osalta, Pesonen iloitsee. Pesosen mukaan Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kuntien kilpailutuksiin. – Minkään yrittäjäryhmän

”Kuntia riittää 60 kappaletta” Raumalainen kunnallisneuvos lyö pöytään pohjat hiljalleen voimistuvassa keskustelussa, kuinka monta kuntaa Suomessa oikeasti tarvitaan. Kunnallisneuvos Väinö Saarinen kirjoitti 10. maaliskuuta Helsingin Sanomissa, että maahamme riittää 60 kuntaa. Noin 60 000 asukkaan kunnalla vasta olisi voimavaroja, osaamista ja kilpailukykyä hoitaa velvoitteensa. Kuitenkin meillä vas-

Mitä jos antaisit tämän kaverin hoitaa laskujesi kirjoittamisen?

tustetaan kuntien yhdistymisiä mielikuvituksellisin tavoin. – Vähennetään maakuntia. Niille ei hallintoa tarvita, ei myöskään kunnan ja ministerin väliin, Saarinen ehdottaa lisäksi. Saarisen mielestä kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi perustettu Paras-hanke on vain verho, jolla luodaan teennäisiä, arkielämälle vieraita yksiköitä. – Meillä ei ole varaa temppui-

luun, sanoo Saarinen ja muistuttaa, että kuntien yhdistymisessä ei mikään kylä eikä maa-alue häviä mihinkään. Hän kertoo, että Rauman ja Rauman maalaiskunnan yhdistäminen on tuottanut kahdeksan miljoonan euron vuotuisen säästön. Kunnallisveroon se on merkinnyt kahden prosentin alennusta samalla kun palvelukyky on parantunut.

suosimista emme halua nähdä, vaan reilua kilpailua reiluilla markkinoilla. Tämä henki tulee esiin myös Kuntaliiton kannanotossa. Kilpailutusta ei voida pitää erityisen onnistuneena, jos tarjouspyyntöön saadaan alle 4 – 5 tarjousta. Kyse on siis hyvin pitkälti siitä, ovatko kilpailutukset kokoluokaltaan sellaisia, että useilla alan toimijoilla on mahdollisuudet tarjota ja onko tarjouspyyntö rakennettu siten, että se ei turhaan rajaa teknisillä kriteereillä potentiaalista tarjoajajoukkoa kilpailutuksen ulkopuolelle, Janne Pesonen selvittää. Pesonen toivoo, että Kuntaliiton linjaus noteerataan asiaankuuluvalla vakavuudella myös kunnissa. – Tavarahankinnoissa tietyntyyppinen volyymietu-uskovaisuus on johtanut paikallisesti jopa terveen yritystoiminnan loppumiseen. Palveluhankinnoissa on ollut niin ikään samansuuntaista kehitystä. Jos marginaalisen volyymiedun hintana on yritystoiminnan loppuminen ja työpaikkojen menetys, kuinka kokonaistaloudellisesti järkevää keskittäminen lopulta on,.

››Pudasjärvi on harvakokeilukunta. Pudasjärvi on Sisäasiainministeriön harvaan asuttujen alueiden turvallisuushankkeen kokeilukunta. Pudasjärvi on yksi Suomen harvaan asutuimmista kunnista. Väestötiheys on 1,59 asukasta/km2. Pudasjärvellä pohditaankin parhaillaan, miten ihmisten perusturvallisuutta ja heidän hyvinvointinsa edellyttämää perushoitoa voidaan parantaa lisäämällä kyläyhteisöissä toimivien eri ammattiryhmien, yrittäjien ja kyläläisten yhteistyötä.

Vie maksutapahtumat sinne, missä asiakkaasikin ovat ja säästä aikaa. Elisan Maksupäätepalvelu on markkinoiden edullisin ja se toimii kiinteällä kuukausihinnalla. Maksupäätepalvelu

alk.

27,50 €/kk

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen lähimmän Elisa yrittäjämyyjän kanssa osoitteessa www.elisa.fi/ajanvaraus tai soita vaikka heti 010 19 13 19 (ark. 8–16.30, pvm/mpm)

www.elisa.fi/yrittajille *Kuukausimaksu sisältää kaikki maksamisessa tarvittavat palvelut, ohjelmistot ja maksupäätelaitteen. Sopimusaika 36 kk. Avausmaksu 60 € (alv. 0 %). Palvelun käyttämiseen tarvitaan laajakaista- tai GPRS-liittymä riippuen valitusta maksupäätteestä. Yhteys- ja liittymämaksut veloitetaan erikseen.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Yrittäjä

Kuluttajavalistajan rooli osui pienyrittäjälle naulan kantaan

pienyrittäjän työntekijä sairastuu, yrittäjä tekee oman työnsä lisäksi hänen hommansa ja maksaa palkan. • •Kun Vähän epäreilua, sanoo rakennusyrittäjä, tv-juontaja Jorma Piisinen. Harri Auramo, teksti ja kuva

››– Voi että teillä on sitten hyvä ohjelma, huikkaa iäkkäämpi rouva ohimennessään RemonttiReiskalle, joka vartoo Tampereen asumismessuilla vuoroaan työnäytökseen. Jorma Piisinen kiittää palautteesta, ja järjestelee työkalujaan. Remontti-Reiskan selväsanainen ja oleelliseen keskittyvä kodinkorjausohjelma puree suomalaisiin. Paitsi televisiossa myös työnäytöksissä ja messuilla esiintyvä Jorma Piisinen kerää yleisöä ympärilleen. Joukossa on niitäkin, jotka eivät koskaan rakenna tai remontoi enää yhtään mitään, mutta lennokas esitys hurmaa. Toki esityksen jälkeen käy moni kysymässä tarpeellista neuvoa oman kotinsa kunnnostushuoliin. Piisinen kuuntelee ja vastailee. Varkaudessa syntynyt Jorma Piisinen on esittänyt RemonttiReiskaa MTV3:lla jo seitsemäntoista vuotta, mutta hän ei ole vain suosittu tv-kasvo. Suorapuheinen mies on pitkän linjan itseoppinut rakennusalan yrittäjä, jonka firma rakentaa ja remontoi kaiken aikaa Järvenpäästä käsin eri puolilla Etelä-Suomea. Remontti-Reiska on sivutyö. – Me ostamme tontit, rakennetaan talot ja myydään pois. Kaikki tehdään alusta loppuun. Jatkuvasti rakennetaan uutta tai tehdään vanhoihin rakennuksiin remontteja, Piisinen tiivistää liikeidean. Jorma Piisinen on syntynyt yrittäjäperheeseen. Pojanklopista alkaen käytännön kokemusta alkoi karttua työmailla; siellä riitti laudanpätkän keräämistä ja naulanrepimistä. – Isäukolla oli rakennusalan yritys ja minä olin siinä mukana. Sitten kun hän alkoi jäädä eläkkeelle, minä perustin oman rakennusalan firman pääkaupunkiseudulle. Kovin pitkään Jorma Piisinen ei ns. sukupolvenvaihdosta odotellut. Vähän aikaa hän ehti olla palkollisena isoissakin rakennusyhtiöissä, mutta jo 18-vuotiaasta lähtien omissa leivissään. – Juuri nyt näinä aikoina on liiketoiminta meillä aika pientä. En tällä hetkellä työllistä kovinkaan monta työntekijää, mutta parhaimmillaan minulla on ollut kymmenkunta henkilöä. Palkittua kuluttajatietoa Jorma Piisisen juontaman ohjel-

Oma lukunsa on tietysti se, että tv-ohjelma tarjoaa itse tekijöilleen eturivin paikan perehtyä rakennusalan uusiin me-› netelmiin, materiaaleihin ja tutkimustietoon.

man arvo on huomattu muuallakin kuin tv-yhtiössä ja kansan keskuudessa. Vuonna 2003 Joka kodin asuntomarkkinat sai kauppa- ja teollisuusministeriöltä palkinnon kuluttajatiedon jakamisesta. Piisinen valittiin RemonttiReiskan rooliin vuonna 1993 kilpailun kautta. Tuttava oli huomannut hakuilmoituksen ja kehotti hakemaan. Finaaliin yltäneet ehdokkaat rakensivat kukin tv-ohjelmassa linnunpöntön ja katsojat saivat äänestää mieluisinta esiintyjää. Piisisellä ei ollut esiintymiskokemusta eikä kouluja takanaan keskikoulun jälkeen, mutta kokemusta ”raksalta” sitäkin enemmän. Vuonna 2006 ohjelmassa seurattiin pientalon rakentamista. Sitä oli rakentamassa nuori mies, Ari Lahti. Katsojilta tuli palautetta, että se on hyvä kaveri, ottakaa mukaan ohjelmaan. Otettiin, ja nyt kumppaneilla on melkoinen vauhti remonttiohjelmassaan. – Vauhtia täytyy olla, kun nettominuutteja on parikymmentä ja siinä ajassa pitää esittää kolme

Se rakentamisen laatu

Kodissa kannattaa panostaa keittiöön, kodinhoitotiloihin, pesutiloihin ja sänkyyn. Silloin ihminen voi paremmin. Remontti-Reiska

neljä eri asiaa. Ensin näytetään lähtötilanne, sitten muutama ydinkohta väliltä ja lopetus. Ei ole tietenkään mitään järkeä tvohjelmassa pyörittää nauhaa koko tapahtuman ajan. Remontti-Reiskan hommissa toteutuu samalla se, mikä Piisisen mielestä on parasta yrittämisessä. Parhaimmillaan yrittäjä voi rakentaa oman henkilökohtaisen ohjelmansa niin kuin hyväksi kokee. – Hyvää on se – minun tapauksessa etenkin – että voin valikoida mitä teen. Voin olla työmaalla, painaa siellä hommia niska limassa tai voin olla pomona antamassa kavereille ohjeita, hakemassa tavaraa. Tai minä voin tehdä tv-ohjelmaa ja tavata sitä kautta mielenkiintoisia ihmisiä, tai olla viikonloppuisin messuilla tai pitää pientalon rakentajille koulutusta.

Jorma Piisinen kiertää ahkerasti messuilla valistamassa kotinsa remontista kiinnostuneita suomalaisia. Heillä on paljon kysyttävää, Piisinen kuuntelee ja vastailee mielellään.

Onnea elämään keittiön kautta Jos sattuu paikalle, kun Remontti-Reiska esiin-

tyy, ei kannata jättää käyttämättä tilaisuutta tiedonsaantiin. Tässä näkökulmaa keittiöremonttiin. Mitkä seikat laukaisevat keittiöremontin? Tulee perheenlisäystä, vanhennutaan tai joudutaan liikuntarajoitteiseksi. Tai keittiön kalusto kerta kaikkiaan tulee teknisen käyttöikänsä määränpäähän, kyllästytään keittiön ilmeeseen tai sen mekanismit eivät enää vastaa nykyajan tasoa. Ehkä on sattunut katastrofi keittiössä, kuten vesivahinko tai rasvapalo, Jorma Piisinen luettelee. Keittiöremontti on yksi kalleimpia remontteja kotona. Etenkin miesväelle saattaa tulla mieleen asioita, minkä takia keittiön kunnostamista pitäisi vielä lykätä. Halutaan kenties käyttää se raha autoon, veneeseen, matkailuun… – Jos ajatellaan keittiöremontin kustannusta pitkässä juoksussa, niin ei se hirveän paljon ole per vuorokausi. Keittiöremontti tehdään kymmenelle

tai jopa 20 vuodelle. Olen nähnyt siististi hoidettuja keittiöitä, jotka ovat täysin toimintakuntoisia vielä 30 vuoden iässä. Jos tehdään vaikka 15 000 euron remontti ja käytetään keittiötä vaikka 15 vuotta, niin ei se kustannus ole päivää kohti yhtään mitään, ei edes maitolasillisen hintaa, Jorma Piisinen laskee. Kannattaa siis tosissaan miettiä, mikä on kallista ja mikä ei, sekä mitä keittiöremontilla saavutetaan. Keittiöstä lähtee päivittäinen hyvinvointi. Piisinen sanoo sen, mikä on tavallista suomalaisille. Kun me rupeamme suunnittelemaan keittiöremonttia, niin lähdetään kiertelemään kalusteliikkeissä, että minkälainen olisi mieluisa kaapiston ovimalli. – Se on ihan hyvä lähtökohta, mutta silti kannattaa harkita ammattitaitoisen keittiösuunnittelijan ottamista nopeasti projektiin mukaan. Etenkin vanhojen kerrostalojen seinissä voi olla erilaisia patteja, ja ikkunan korkeudet voivat tuoda yllätyksiä, minkä-

laista kalustetta voidaan käyttää. Suunnittelija näkee, onko mahdollista toteuttaa se, mitä te haaveilette. – Jos uutta keittiötä perheen piirissä innokkaasti suunnitellaan kynttilänvalossa ja viinilasin kanssa, voi helposti käydä niin, että ammattilainen huomaa siinä kotiväen suunnitelmassa virheitä, jotka estävät keittiön ja kodinhoitohuoneen toimintaa. Kun me olemme ikään kuin jo asettuneet asumaan ja elämään omaan suunnitelmaan, voi olla vaikea hyväksyä ammattilaisen tekemiä huomautuksia. Ammattilaisen kantaa kannattaa kysyä senkin takia, että rakentamisen määräykset tiukkenevat jatkuvasti. Osa niistä koskee myös keittiöremontteja; esimerkkinä varautuminen vettä käyttävien ja muodostavien laitteiden vesivuotoihin. – Kotona on neljä asiaa, joihin kannattaa ja täytyy panostaa: keittiöön, kodinhoitotiloihin, pesutiloihin ja sänkyyn. Silloin ihminen voi hyvin ja elämä on helpompaa, Remontti-Reiska neuvoo.

Jorma Piisinen on puhunut paljon ja aika kovin sanoin suomalaisen rakentamisen laadusta, siis huonosta laadusta. Hän osoittaa siihen yhden syynkin, joka hieman yllättäen piilee työelämän lakipykälissä. Kyse on yrittäjän ja työntekijän epäsuhtaisesta vastuusta. – Kun työllistät ihmisiä, olet yrittäjänä hirveän tiukasti heistä vastuussa. Vaikka sinun yrityksellä menisi miten huonosti tahansa, et voi kovin helposti sanoa heitä irti. Yrittäjän vastuu työntekijästä näkyy Piisisen mukaan siinäkin, kun työntekijä sairastuu pienyrityksessä tai vaikka kahden miehen yrityksessä: – Jos omistat yrityksen ja sinulla on yksi työntekijä, niin paitsi että teet omat työsi, teet myös sen sairastuneen kaverin työt ja sitten maksat vielä hänelle palkan. Tämä on vähän niin kuin epäoikeudenmukaista tässä yrittämisessä. Jorma Piisinen viittaa taloudelliseen ja ns. poliittiseen vastuuseen. Työntekijä kantaa vain jälkimmäistä. – Jos työntekijä tekee jonkin ”suden”, josta aiheutuu suuret kustannukset, niin työnantaja maksaa aina viulut. Työntekijä sanoo, että se oli minun vika sorry, ja sillä siisti. Se on sitä poliittista vastuuta. Piisisen mukaan työntekijän vastuuta pitäisi pystyä jotenkin laajentamaan. Sitten vasta päästään rakentamisessa parempaan laatuun. Ei voida lähteä siitä, että jokaisella työntekijällä on valvoja ja sillä on taas valvoja, jolla on taas valvoja, jotka kaikki ovat työsuhteessa, eli eivät millään tavalla taloudellisessa vastuussa. – Joskus tulee se perjantai-iltapäivä, kun kaikilla on kiire mökille. Työntekijä on yksin ja tekee sen ison suden. Jorma Piisinen lisää, että sama ongelma vaivaa muitakin aloja kuin rakentamista. Työntekijän olematon taloudellinen vastuu perustuu lakipykäliin. Ay-liike ei ole sietänyt Piisisen ehdotusta lainkaan. – Yrittäjän riskiä tämäkin, hän tuhahtaa.

Tarvitsen vakuutustodistuksen tarjoukseen heti. Onnistuuko? Jep. Sen ja muut tärkeät asiakirjat saat sähköisinä verkkopalvelustamme, www.varma..

Hyvää työtä.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Lainsäädäntö

Tienvarsimainonnan lainsäädännön tulkintaa kehitetään joustavammaksi nalta kohteen löydettävyytenä. Matkailun osalta poikkeusluvan tarpeellisuutta arvioidaan kohteella harjoitettavan toiminnan kannalta ja arvioinnissa korostuu toiminnan tunnetuksi tekeminen. – Lain esitöissä ei sen sijaan määritellä sitä, missä tilanteissa poikkeuslupaa on pidettävä ”muusta sellaisesta syystä tarpeellisena”. Korkein hallinto-oikeus, KHO, on ottanut kantaa lupaedellytysten täyttymiseen useassa ratkaisussaan. KHO on muun muassa katsonut, etteivät yksinomaan yksittäisten yritysten liiketaloudelliset intressit ole riittävä peruste poikkeusluvan myöntämiseksi.

Lotta Tammelin, teksti

››Yritykset

ovat kokeneet tienvarsimainonta ja opastemerkkejä koskevat lupakäytännön sekavaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Työryhmä selvitti liikeministeriön pyynnöstä, miten tienvarsimainonnan lupa-asiat saataisiin yrityslähtöisemmiksi. Työryhmä esittää, että mainoskylttien poikkeuslupien myöntämisessä käytettäisiin enemmän harkintaa. Tienvarsimainontaa koskevat säännökset sisältyvät vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen maantielakiin. Aikaisemmin asiasta säädettiin luonnonsuojelulaissa ja lupaviranomaisina toimivat alueelliset ympäristökeskukset. Maantielain säätämisen myötä valvonta- ja lupaviranomaiseksi tuli Tiehallinto, nykyinen Pirkanmaan ELY-keskus, joka käynnisti kesällä 2006 maanteiden varsilla olevien tienvarsimainoksien inventoinnin selvittääkseen luvallisten ja luvattomien tienvarsimainosten määrän. – Reilusta 6000 mainoksesta luvattomiksi osoittautui 80–85 prosenttia. Syynä vallitsevaan tilanteeseen arvioidaan olevan aikaisempien lupaviranomaisten epäyhtenäinen lupakäytäntö sekä tiedottamisen ja valvonnan puute, kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

Pääsääntöisesti kielletty Maantielain mukaan ulkomainosten sijoittaminen asemakaava-alueen ul-

Mainonnan poikkeuslupakäytännöt tulisi saattaa nykyisten säännösten puitteissa yrityslähtöisemmiksi.

Kaava-alueella lupa kunnalta

Tiina Toivonen

kopuolelle on lain pääsäännön mukaan kielletty. – Lain esitöissä kuitenkin todetaan, että tienvarsimainonta on tärkeää yritystoiminnan kannalta. Tienpitoviranomainen voi lain mukaan myöntää poikkeuksen ulkomainoskiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen, matkailun kannalta tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena, Toivonen selvittää. Toivosen mukaan poikkeuslupa-› harkinnassa liikenteen opastuksen› tarve arvioidaan tiellä liikkujan kan-›

Toivosen mukaan asemakaava-alueelle ja liikennealueen ulkopuolelle sijoitettavien mainosten lupaviranomainen on kunta. Mainosten luvanvaraisuus määritellään maankäyttöja rakennuslaissa sekä -asetuksessa. Myös kuntien rakennusjärjestyksissä voi olla määräyksiä mainoksista. – Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset myöntävät mainoksille toimenpidelupia, mutta kunnan rakennusjärjestyksessä voidaan määritellä käytettäväksi myös ilmoitusmenettelyä. Joidenkin kuntien kohdalla asemakaava-alueelle sijoitettavasta mainonnasta ei tarvitse edes tehdä ilmoitusta. Näin ollen kuntakohtaiset käytännöt poikkeavat varsin paljon toisistaan, Tiina Toivonen kertoo.

Poikkeusluvat tiukassa Poikkeuslupaviranomaisena toimi viime vuoden loppuun saakka Tiehallinto ja vuoden alusta alkaen tienpitoviranomaisena poikkeuslupia on käsitellyt Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Suomen Yrittäjät tekemän selvityksen perusteella Tiehallinto on antanut ainoastaan 16 yritykselle ja säätiölle myönteisen lupapäätöksen vuoden 2006 vuoden 2009 lopun välisenä aikana. – Tiehallinto on myöntänyt selvityksen perusteella poikkeuslupia myös sellaisille yrityksille, joiden mainokset eivät ole täyttäneet poikkeusluvalle Tiehallinnon ohjeistuksessa asetettuja edellytyksiä. Yhteensä poikkeuslupapäätöksiä oli tehty noin 250 kappaletta. – Tievarsimainontaa koskevan poikkeuslupamenettelyn voidaan katsoa olleen viime vuosina erittäin tiukkaa ja joustamatonta. Suurin osa poikkeusluvan hakijoista on saanut lupaviranomaiselta kielteisen päätöksen. Päätöksiä on perusteltu muun muassa liikenneturvallisuustekijöillä sekä ympäristöllisillä seikoilla.

Yrityslähtöisemmäksi Suomen Yrittäjät esitti liikenne- ja viestintäministeriölle viime vuoden syyskuussa, että mainonnan poikkeuslupakäytännöt ja opastelupaharkinta tulisi saattaa nykyisten säännösten puitteissa joustavammiksi ja yrityslähtöisemmiksi.

Tämän johdosta liikenneministeri Anu Vehviläinen pyysi Suomen Yrittäjiä, Liikennevirastoa ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta kartoittamaan keinoja, joilla tienvarsimainonnan lupakäytäntöä voidaan kehittää joustavammaksi. Työryhmä jätti muistion toimenpideehdotuksineen ministerille helmikuun lopussa. – Katsomme, että mainonnan poikkeuslupakäytännöissä ja opastelupaharkinnassa voidaan päästä yrityslähtöisempään malliin nykyisten säännösten tulkinnalla ja ohjeistuksia uudistamalla, Suomen Yrittäjistä työryhmässä mukana toiminut Tiina Toivonen sanoo. – Ulkomainosten lupaharkinnan lähtökohtana tulee olla poikkeusluvan kokonaisharkinta sekä yritysten tasapuolinen kohtelu. Tällöin ei ole perusteltua rajata kaavamaisesti tiettyjä toimialoja tai mainostyyppejä poikkeusluvan piiristä, vaan ratkaista asia kussakin yksittäistapauksessa ennalta määriteltyjen objektiivisten kriteerien kautta. Pirkanmaan ELY-keskus on luvannut lisätä jatkossa yrittäjien neuvontaa ja yrittäjien kanssa käytävää vuoropuhelua mainos- ja opasteasioissa.

Hyödyllistä tienkäyttäjille Tiina Toivonen korostaa, että mainonta ja opasteet tulee nähdä yritysten ohella hyödyllisiksi myös tienkäyttäjien näkökulmasta.

– Tavoitteenamme on, että yhdeksi poikkeuslupaa puoltavaksi nimenomaiseksi perusteeksi omaksutaan poikkeuslupaharkinnassa paikallisten yritysten tarve välittää palveluistaan, sijainnistaan ja toiminnastaan informaatiota tienkäyttäjille, hän muistuttaa. Toivosen mukaan poikkeuslupaharkinnassa on perusteltua kiinnittää huomiota liikenneturvallisuusnäkökohtiin. Hän pitää kuitenkin erityisen tärkeänä, että mainontaan, joka ei sel-

Kuntien ja yrittäjien lausunnoille enemmän painoa Työryhmän uusien linjausten myötä myös kuntien ja yrittäjien lausunnoille annetaan enemmän painoarvoa poikkeuslupaharkinnassa. – Pelkkä puoltava lausunto ei kuitenkaan perustele mainoksen tarpeellisuutta. Kunnat voivat yksittäistapauksissa pyrkiä vaikuttamaan lupapäätökseen perustelemalla mainoksen tarpeellisuutta esimerkiksi alueensa elinkeinorakenteiden elinvoimaisuuden edistämisen kannalta, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen kertoo. – Tienvarsimainosten astettamiskielto ei koske kaikenlaista ilmoittelua. Poikkeuslupaa ei tarvitse kokous-, tiedotus-, huvi- tai muuta

Verkostojen sopimuksilta vaaditaan nyt enemmän Verkostoitumisessa tai alihankinnassa samalla tai läheisellä toimialalla toimivalta yritykseltä ei ole mitään uutta. Sen sijaan uutta on hankintayksiköiden kasvaminen, kansainvälistyminen ja uudet vaatimukset alihankkijoille sekä anglo-amerikkalainen sopimuskulttuuri, jossa kaikista mahdollisista asioista sovitaan hyvin yksityiskohtaisilla sopimuksilla, helsinkiläinen lakimies Jari Sotka kirjoittaa. Jari Tolvanen, Studio Elite

››Isot teollisuuden yritykset ovat keskittäneet hankintojaan yhä suuremmille alihankkijoille ja keskimääräiset hankinnat ovat kooltaan kasvaneet. Tämä sama trendi on nyt käynnissä myös suunnittelu- ja kehitystyön alihankinnoissa. Tästä seuraa, että riippuvuus yhdestä tai muutamista asiakkaasta kasvaa ja riskit sitä myötä. Toisaalta näiden alihankkijoiden on pakko hakea kumppaneita toisista alihankkijoista, jotta nämä yhdessä voisivat tarjota yhä suurempia suunnittelu- ja kehitystöitä alan isoille yrityksille. Vain yksi on morsian Tosiasia kuitenkin on, että isot yritykset haluavat tehdä sopimuksia vain yhden yrityksen, eivät yhteenliittymän tai verkoston kanssa. Näin ollen joku verkoston yrityksistä joutuu toimimaan ns. verkostoveturina ja ottamaan päävastuun sopimuksen toteuttamisesta ja kantamaan riskin siitä, jos toimitus ei ole sovitunlainen tai tapahdu oikeassa ajassa. Edellisen lisäksi isot yritykset vaativat sopimuksissaan usein kohtuuttomilta tuntuvia sitoumuksia alihankkijoiltaan. Tällä en tarkoita perinteisiä kaupallisia ehtoja, kuten hintaa, toimitusaikaa tai laatuvaatimuksia, vaan alihankkijoiden toimintamahdollisuuksia rajoittavia ehtoja, eli kilpailukieltoa, oikeuksien siirtämistä hankkijalle, salassapitoa ja rajoituksia käyttää tehdyn työn tuloksia ja kertynyttä tietotaitoa myöhemmin.

Ahdistavia sopimuskohtia Useasti näitä hankintoja tekevät insinöörit insinööreiltä, jotka kyllä hallitsevat teknisen ja taloudellisen puolen ja näistä asioista pystyvät osapuolet itsekin neuvottelemaan. Mutta alihankintasopimuksien muut kohdat ovat kilpailukiellon ja muilta alihankkijan toimintavapautta rajoittavilta osin yleensä hankintayrityksen lakiasiainosaston laatimia ja ne on laadittu siten, että hankkija saa varmasti kaikki oikeudet työhön ja että tietotaito ei leviä alihankkijalta mihinkään. Tätä varmistetaan vielä huomattavilla sopimussakko- ja vahingonkorvausklausuuleilla. Nämä sopimuskohdat ovat yleensä laadittu maksimaalinen

OTM, MBM Jari Sotka on helsinkiläinen lakimies, joka toimii omassa toimistossaan ja on keskittynyt pk-yritysten oikeudellisiin ongelmiin. Ennen yrittäjäksi siirtymistään hän on toiminut useita vuosia asianajajana isossa Helsinkiläisessä liikejuridiikkaan keskittyneessä asianajotoimistossa. www.jarisotka.fi omien etujen varmistaminen mielessä, eikä suinkaan ajatellen yksittäistä hankintaa ja sen erityispiirteitä. Karrikoidusti sanoen alihankkija ei saisi koskaan tehdä mitään suunnittelutyötä hankkijan kilpailijalle tai käyttää mitään projektissa kehitettyjä ratkaisuja, käytettyjä taustaoikeuksia tai tietoa kellekään muulle tehtävässä työssä, koskaan.

…ja loivennuksia Alihankkijan tuleekin sopimusneuvotteluissa keskittyä myös näihin eikaupallisiin kohtiin ja käyttää tässä apunaan ulkopuolista juristia. Silloin voi kuulla, että esimerkiksi kilpailukielto on rajattavissa koskemaan vain tiettyä toimialaa, jolloin suunnittelun tulosten ja kertyneen tietotaidon kategorinen käyttökielto kaikkialla onkin tarpeeton ehto. Esimerkiksi hankkija saattaa hyväksyä sen että kilpailukielto koskee metsäteollisuutta, mutta ei konepajateollisuutta tai kemianteollisuutta.

Keskinäisistä sopimuksista Yritysten verkostoituessa keskenään ja jakamalla myös suunnittelu- ja

Kehittämisen aika on nyt

kehitystyötä keskenään tulisi näiden myös laatia keskinäiset sopimukset, joissa sovitaan vastuista, velvollisuuksista ja riskien jaosta. Tämä on erityisesti verkostoveturin etujen mukaista. Jo projektin tarjoamis- ja suunnitteluvaiheessa tulisi miettiä em. kysymyksiä, esimerkiksi ottamalla pohjaksi hankkijoiden yleisesti käyttämät sopimusehdot ja miettimällä sitten alihankkijoiden keskinäistä työnjakoa ja sopimisen tarvetta. Tässä vaiheessa on usein hyödyllistä laatia verkoston kesken puitesopimus keskinäisestä työnjaosta. Tämä senkin vuoksi, etteivät nämä asiat sitten tulisi yllättäen vastaan kun sopimuksen saanut verkostoveturi sopii ”aliurakoista” toisten alihankkijoiden kanssa.

Vieritä velvollisuuksia Verkostoveturin oma alihankinta- tai projektisopimus määrittää lopullisesti verkoston välisen sopimisen tarpeen. Verkostoveturin tulisi ”vierittää” sopimusvelvollisuudet myös sen alihankkijoille. Näissä sopimuksissa, tulisi ottaa huomioon myös edellä mainitut ei-kaupalliset sopimusehdot. Tämä yksityiskohtaisuuden vaatimus pienten yritysten keskinäisille sopimuksille tuntuu usein kohtuuttomalta ottaen huomioon myös alihankinnan arvon, mutta se on tarpeen jos verkostoveturi haluaa turvata oman asemansa. Alihankintasopimuksen tekevä yritys kun yleensä vastaa myös omien alihankkijoidensa töistä kuin omastaan. Tämä yksityiskohtaisuus vaatii ensimmäisissä sopimuksissa huomattavasti yritysten johdon aikaa ja kuluja aiheutuu usein ulkopuolisen juristin käytöstä. Tämä työ tulisi kuitenkin nähdä olennaisena osana liiketoiminnan tavanomaista kehittämistä. Pkyrityksen kannalta sopimusasiat ja niihin liittyvät yksityiskohdat tuntuvat usein ylivoimaisen vaikeilta selvitettäviksi. Erityisesti teknologiahankkeissa näiden kysymysten käsittelyä ei ole syytä vältellä. Kun oikeudellisten kysymysten huolellisesta suunnittelusta muodostuu käytäntö, myös suhteelliset kustannukset pienevät ja yrityksen oma asema sekä varsinainen suunnittelutyö on varmemmalla pohjalla.

Rahoitusta yrityksen alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Jos tarvitset rahoitusta muutostilanteisiin, esim. investointeihin, käyttöpääomaan, omistusjärjestelyihin, vientiin tai nykyisen suhdannetilanteen vaatimiin rahoitustarpeisiin, ota yhteyttä meihin.

Lisätietoja www-sivuiltamme ﬁnnvera.ﬁ ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

västi haittaa liikenneturvallisuutta, tultaisiin lupaharkinnassa suhtautumaan nykyistä sallivammin. Liikennevirasto, Pirkanmaan ELYkeskus ja Suomen Yrittäjät jatkavat yhteistyötä sekä seuraavat ulkomainonnan kehittämistä. – Lainsäädäntömuutosten mahdollisuus on pidettävä avoinna, mikäli ilmenee, ettei nykyisen lain pohjalta saavuteta tarpeellista joustoa tienvarsimainonnan poikkeuslupaharkintaan, Toivonen muistuttaa.

sellaista tilaisuutta taikka vaaleja tai kansanäänestystä koskevaa ilmoittelua eikä rakennuksessa ja sen läheisyydessä tapahtuvaa ilmoittelua paikalla harjoitettavasta toiminnasta ja siellä myytävistä tuotteista. Tällaisia tilaisuuksia koskevat ilmoitukset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen asianomaista tilaisuutta, ja ne on poistettava viikon kuluessa siitä, kun tilaisuus on pidetty. Toivonen muistuttaa, että olemassa olevaa tienvarsimainonnan lupamenettelyohjetta ollaan vasta päivittämässä, mutta poikkeuslupahakemukset käsitellään jo ennen ohjeen valmistumista työryhmän uusien linjausten mukaisesti.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Yrittäjyys Maitosota riehuu – nuoret viljelijät maksumiehinä MTK:n maaseutunuoret ovat huolestuneita maidon tuottajahinnan laskun seurauksista suomalaisille maidontuottajille. Kovimman laskun maitosodasta maksavat nuoret viljelijät, jotka ovat siirtyneet tilalla jatkajiksi ja ottaneet velkaa. Nuoret yrittäjät kehittävät maatilaansa ja panostavat tuotantoon. Investoinnit ovat alkavalle yrittäjälle suuri menoerä. – Kuinka turvataan nuorten, suomalaisten maidontuottajien toimintaedellytykset, jos maidon tuottajahinta edelleen laskee, kyselee MTK:n maaseutunuoret. Maaseutunuoret painottavat, että tuottajahintojen vaihtelut aiheuttavat maatila-yrittäjille suuria paineita. Epävarmuus markkinoilla ja tuottajahintojen heilahtelut vaikeuttavat yrityksen kehittämistä. Se heijastuu myös yrittäjien jaksamiseen ja arjen pyöritykseen. Maaseutunuoret vaativat, että myös yritykset kantavat vastuunsa tässä asiassa, jottei suomalaisen ruoantuotannon toimivuus ja jatkuvuus vaarannu. Viime aikojen maitokeskustelu on osoittanut, että kotimaisuutta arvostetaan. Suomalaiset ruoantuottajat eivät voi kuitenkaan jatkaa korkealaatuisten raaka-aineiden tuotantoa jatkuvasti alenevilla tuottajahinnoilla. Yritysten pitää toiminnallaan taata tuottajille oikeudenmukainen tuottajahinta reilun kaupan hengessä.

Epäilyttävä hanke

Yhteiskunnallista yrittämistä ajetaan liialla innolla Riikka Kovala, teksti

Työ- ja elinkeinoministeriön raportti esittää, että yhteiskunnalliset yritykset olisi sisällytettävä lainsäädäntöön. Suomen Yrittäjät ei pidä uuden yritysmuodon lisäämistä lainsäädäntöön tarpeellisena. Yhteiskunnallisten asioiden huomioiminen on sinänsä tärkeää, mutta ne tulisi huomioida kaikille yrityksille tarjottavien kannustimien kautta, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen sanoo. − Kannustimet voisivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyydestä saatavia etuja tai vaikeasti työllistyvän palkkauksesta maksettava tukea. Näitä jo jossain määrin onkin olemassa. Yhteiskunnallinen yritys tarkoittaa yritystä, joka toimii liiketoiminnallisin periaattein, mutta sen olemassaolon tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. Sen toimintaa ohjaavat enemmän arvot ja tavoitteet kuin taloudellisen voiton tavoittelu. Tavoitteita toteutetaan tuottamalla palveluita tai tuotteita. Raportin mukaan monissa EU-maissa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeä osa julkista sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa. Lainsäädännön osalta voidaan joko muuttaa sosiaalisten yritysten lakia tai yhteiskunnallisille yrityksille luodaan oma laki, ”Sosiaaliset ja yhteiskunnalli-

Mieluummin kannustimia kaikille yrityksille. Outi Tähtinen

set yritykset – uuden talouden edelläkävijöitä?” -raportissa sanotaan. Lailla määriteltäisiin yhteiskunnallinen yritys, sen yhtiömuodot, kannustimet, sekä mahdolliset voitonjaon rajoitukset ja rekisteröinti.

Tuet ja kilpailuneutraliteetti Yrittäjien keskuudessa kaavailut tuntuvat arvatenkin kummallisilta. Tässä ollaan luomassa markkinoille toimijoita, jotka eivät toimi markkinoiden yleisten pelisääntöjen mukaan, mikä ei tiedä hyvää kilpailuneutraliteetin kannalta.

− Markkinoiden toimivuuden ja tasapuolisen kilpailun kannalta olennaista on se, että eri toimijat toimivat samoista lähtökohdista ja samoilla pelisäännöillä. Työ- ja elinkeinoministeriön esittämä yhteiskunnallinen yritysmalli on vastoin näitä periaatteita. Yritysten yhteiskuntavastuu toteutuu ensisijaisesti työpaikkoja luomalla, Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Janne Pesonen toteaa. Hänen mukaansa vapailla markkinoilla toimivien yritysten toiminnan on jatkossakin perustuttava tuloksellisuuteen. TEM:ön raportissa todetaan, että jos yhteiskunnallisia yrityksiä lähdetään tukemaan, ne on määriteltävä joko täsmällisen määritelmän avulla tai jonkinlaisen hyväksymismenettelyn kautta. Tukimuotojen on oltava sellaisia, etteivät ne riko kilpailuneutraliteetin määrityksiä. Selvitys osoittaa julkisen sektorin ostojen merkityksen yhteiskunnallisille yrityksille. Raportti ehdottaa, että julkisiin hankintoihin on mahdollista sisällyttää sosiaalisia ja ekologisia näkökulmia. Työministeri Anni Sinnemäen mielestä yhteiskunnallinen yrittäjyys voi synnyttää Suomeen kokonaan uudenlaista toimintaa, joka on taloudellisesti kannattavaa, mutta pyrkii ennen kaikkea edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita.

Taide tuo piristystä työpaikoille ja vieläpä kohtuuhintaan hankitaan yhä enemmän työpaikoille. Ja miksipä ei hankittaisi, kun sen • •Taidetta on todettu vaikuttavan monin tavoin myönteisesti. Taide aktivoi ja se rauhoittaa.

Luota omaan makuusi, kun hankit taidetta. Älä kysy naapurin mielipidettä. Tietoa saat taiteilijoilta ja taiteilijaseuroilta, kertoo kuvataideyrittäjä Pia Feinik. Harri Auramo, teksti ja kuva

››Kuvataiteilija,

Arvonlisäveropäivät 6.5. ja 18.5. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki

Arvonlisäveropäivä Torstai 6.5.2010 klo 9.30 – 16.00 9.30

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennykset käytännössä ▪ Nykyisten kiinteistöinvestointisäännösten sisältö ja soveltaminen ▪ Tehtyjen/tekemättömien vähennysten tarkistaminen ▪ Kiinteistön käyttötarkoituksen muutostilanteet ▪ Tarkistukset kiinteistön luovutustilanteissa ▪ Verohallituksen ohjeistuksen huomioiminen ▪ Tarkistusten huomioiminen tilinpäätöstiedoissa 11.30

Lounas

12.30

Vähennysoikeuden rajoitukset ▪ Henkilökuntamenojen vähennykset ▪ Hankinnat yksityiseen kulutukseen ▪ Neuvottelu- ja markkinointikulut vs. edustuskulut ▪ Veroton liiketoiminta – huomiointi vähennyksissä

14.00

Kahvi

14.30

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa ▪ Kuluveloitukset kotimaassa sekä ulkomaille ▪ Vähennyskelvottomien kulujen edelleenveloitus Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen ▪ Vähennysten oikea-aikainen tekeminen ▪ Myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Tiistai 18.5.2010 klo 9.30 – 16.00 9.30

Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00

Yhteisökaupan arvonlisäverotus ▪ Rajat ylittävä EU-tavarakauppa: yhteisömyynti ja yhteisöhankinta ▪ Yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset ▪ Verolliset yhteisöhankinnat ▪ Kolmikantakauppa ja yksinkertaistamissäännös ▪ Tavaran myynti asennettuna EU-maihin ▪ Yhteisökaupan uudistuneet ilmoitusvelvollisuudet

11.30

Lounas

12.30

EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus ▪ Tavaran myynti EU:n ulkopuolelle ▪ Verottoman vientimyynnin edellytykset ja vientinäyttö ▪ Verollinen maahantuonti ▪ Maahantuonnin veron vähennysoikeuden varmistaminen ▪ Veroton maahantuonti ▪ EU:n ulkopuolisen tavarakaupan ilmoitusvelvollisuudet

14.00

Kahvi

14.30

2010 uudistuneen kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverokysymyksiä ▪ Palvelujen myyntimaasäännökset uudistuivat 1.1.2010 ▪ Uudistuksen keskeinen sisältö ja käytännön esimerkkejä ▪ Milloin palvelu on myyty Suomessa? ▪ Milloin laskulle ei tule Suomen veroa? ▪ Milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? – ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus 1.1.2010 alkaen ▪ Kansainvälisen palvelukaupan uudet raportointivelvoitteet

Ulkomaisten ostojen alv-käsittely ▪ Tavarahankinnat EU:sta ja kolmansista maista EU:n ulkopuolelta ▪ Kansainväliset palveluostot ja ostajan käännetty verovelvollisuus 2010 palvelukaupan myyntimaauudistuksen valossa ▪ Ulkomaisten arvonlisäverojen takaisinhakumahdollisuus – uudistunut EU-menettely 2010

Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä alv-kysymyksiä ▪ AVL:n laskumerkintävaatimukset kansainvälisessä kaupassa ▪ Kuluveloitukset kotimaassa ja ulkomaille ▪ Arvonlisäveron palautus ulkomailta: edellytykset, rajoitukset ja 2010 uudistunut EU-menettely

Tuoreinta oikeuskäytäntöä ja Verohallituksen ohjeistusta 16.00 Seminaarin päätös 16.00

Seminaarin päätös

Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Ernst & Young Oy

Ilmoittautuminen

Arvonlisäveropäivään viimeistään 26.4.2010 ja Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivään viimeistään 10.5.2010 sähköpostilla kurssit@yrittajat.fi tai puh. (09) 229 229 94 Jäsenhinta/seminaari 220 € (+ alv), normaalihinta/seminaari 350 € (+ alv) Kun osallistut molempiin seminaareihin: jäsenhinta 390 € (+ alv), normaalihinta 610 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan. Peruutus: Jos peruutus tehdään viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme 30 € (+ alv) peruutusmaksua. Mikäli peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme arkipäivää ennen koulutusta tai osallistuja jää saapumatta koulutukseen, perimme koko osallistumismaksun.

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

yrittäjä Pia Feinik puhuu mielellään siitä, miksi ja millä tavalla taidetta kannattaa hankkia paitsi koteihin myös toimistoihin ja muunkinlaisille työpaikoille. Nokialainen kuvataiteilija Feinik on taiteilijauransa ohella toiminut alan tutkijana ja opettajana ja ehtinyt toimia pitkään venealan yrityksen markkinointipäällikkönä. Jalasjärvellä syntyneen kuvataiteilijan ansioluetteloa täydentävät monet opinnot ja näyttelyt. Moottoripyöräilyä harrastava Pia Feinik on taidehistorian ja kulttuuripolitiikan maisteri, joten hänellä olisi varmasti paljonkin kerrottavaa taiteen teorioista. Mutta hänpä korostaa yhä uudestaan, että ”taidetta ei tarvitse ymmärtää” kuten yleisesti kuulee puhuttavan, vaan riittää, että ihminen kokee teoksen omalla kohdallaan tärkeäksi. – Taidetta hankkiakseen ei siis tarvitse olla minkään taidealan asiantuntija saati ammattilainen, vaan jokainen ihminen on oman taide-elämänsä asiantuntija. Ihan oikeasti riittää se, että jokin asia siinä teoksessa jollain tavalla sykähdyttää, miellyttää tai laittaa miettimään, Pia Feinik sanoo. Taidetta on monenmoista, mutta siitä ainakin ollaan yhtä mieltä, että taide elävöittää elämää. Ja vielä muutakin hyvää: Pia Feinikin mukaan tutkimuksissa on huomattu, että taide todella vaikuttaa ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Taide ilahduttaa, virkistää, aktivoi, rauhoittaa ja hoitaa – teoksesta ja katsojasta riippuen. Yritykset ovat perinteisesti teettäneet taiteilijoilla tilaustöitä. Yrityksen perustaja on ikuistettu tauluun, ehkä myös ensimmäinen toimitalo tai arkinen aherrus verstaalla. Ne viestivät yrityksen jatkuvuudesta ja pitkäjänteisestä työstä. Neuvotteluhuoneissa tällaiset taidete-

okset toimivat mainiosti keventävän small talkin kirvoittajina, kun ulkomaiset vieraat tulevat ensi kertaa taloon. Taiteen antaminen yrityslahjoina on myös yleistä. Tavallisen pk-yrityksen taukotilat, ruokalat, odotustilat ja työhuoneet saisivat eloisamman ilmeen, jos seinillä olisi paikallisen kuvataiteilijan teoksia eikä haalistuneita julisteita maatalousnäyttelyistä.

Ennakkoluulot estävät elämyksen. Katso, koe ja uskalla innostua!

kokemuksiaan. Kannattaa miettiä, mitkä asiat siinä teoksessa kiinnostavat tai mitkä sykähdyttävät. Väri, tietyt muodot vai tietyt teemat. Pitää uskaltaa kokea ja innostua! Toisaalta jos on jo pitempään hankkinut kuvataidetta ja pitää esimerkiksi maisematauluista tai muotokuvista tai grafiikasta, niin aika ajoin voi ikään kuin kyseenalaistaa oman mielitaiteensa. Pia Feinik tapasi hiljattain taidenäyttelyssä 80-vuotiaan herran, joka kertoi kodissaan olevan jo niin paljon vanhaa taidetta, että nyt hän ostaa jotakin modernimpaa. Ikä oli tuonut uutta näkemystä.

Pia Feinik

Voi kysyä ja osallistua Tasokkaat mutta kohtuulliset taidehankinnat eivät useimpien yrityksen budjettia heilauta. Maankuulun veroprofessorin puhe siitä, että taidetta on hankittu yrityksiin viime vuosina isolla rahalla verotussyistä ja sijoitusmielessä, kuuluvat Amerikkaan tai jonnekin muualle.

Ohita ennakkoluulot! Taidetta voitaisiin käyttää paljon enemmän sen myönteisten vaikutusten hyödyntämiseksi työpaikoilla, mutta jostakin syystä taidetta ei kaikkialla uskalleta ottaa vastaan. Muutaman taideteoksen hankkiminen yrityksen tiloihin ei ole mainittavan suuri kustannus. Pia Feinik kehottaa tutustumaan taiteeseen ilman ennakkoluuloja; ne nimittäin estävät sen elämyksen, joka taiteesta on parhaimmillaan mahdollista saada. – Ennakkoluulot ovat usein syynä myös siihen, miksi taidetta ei hankita. Monilla on ikäviä mielikuvia ehkä nykytaiteesta, vaikka jo pelkkä sana nykytaide on vähän harhaanjohtava. Pitäisi puhua vain taiteesta ylipäätään. – Taidetta kannattaa pysähtyä katsomaan, kuulostella omia

Taidetta torjuvan asenteen takana voi olla epävarma tunne, ettei tiedä tarpeeksi taiteesta, eikä sitten uskalla hankkiakaan. Pia Feinikin mukaan ei paljoa tarvitsekaan tietää, mutta jos haluaa tietoa, sitä on yllin kyllin tarjolla. Pitää vain uskaltaa kysyä ja osallistua rohkeasti. Taiteilijat ja ammattitaitoiset galleristit osaavat kertoa. – Taiteilijat osaavat hyvin pitkän matkaa vastata, että mistä hänen teoksissaan on kysymys ja miksi on tehty näin. Monet kertovat avoimesti myös työskentelytavoistaan. Taiteilijoihin saa yhteyden paikallisten taitelijaseurojen kautta, gallerioista, taidenäytte-› lystä, taidelainaamoista ja seuraamalla sanomalehtien kulttuurisivuja. Internetissä on seurojen, taiteilijoiden ja eri taiteilijaliittojen kotisivuja ja ammattitaiteilijoiden matrikkeli. Kanavia on todella paljon. Tulevan taidenäyttelyn järjestäjiin voi ottaa yhteyttä ja pyytää vaikka kutsua avajaisiin. – Kannustan vahvasti luottamaan taidehankinnassa omaan makuun, antaa oman persoonan näkyä. Siihen halpaan ei saa mennä, ettei uskalla ostaa, kun naapuri ei siitä taulusta tykkää, Pia Feinik puuskahtaa.

Luovat jalostuvat jalostamossa Luovien alojen yrittäjien liiketoimintaosaamista kehitetään valtakunnallisen Jalostamopalvelun avulla. Keski-Suomen ELY-keskus koordinoi Jalostamo-toimintamallin vakiinnuttamista ELYkeskusten ja muiden alueellisten toimijoiden normaaliksi toiminnaksi. Jalostamo on neuvontapalvelu, joka muodostuu yksittäisistä, maksuttomista yritystapaamisista sekä alueellisista hankeklinikoista. Jalostamo auttaa luovien alojen yrityksiä, yrittäjiä ja

yrittäjäksi aikovia parempaan ja kannattavampaan liiketoimintaan. Yrittäjien liiketoimintaosaaminen parantaa palvelujen tuotteistamista ja markkinointia. Valtakunnallisen koordinaation tehtävänä on Jalostamo-palvelun välittäminen eri puolelle Suomea yhteistyössä ELY-keskusten ja paikallisten kehittäjien kanssa. Koordinaation avulla kehitetään myös palvelun sisältöä ja Jalostamotoimijoiden asiantuntijuutta sekä perehdytetään uusia asian-

tuntijoita ja konsultteja. Koordinaattori huolehtii palvelun markkinoinnista web-sivustojen, tapahtumien ja verkostojen kautta sekä tekee yhteistyötä Yritys-Suomi-palvelun, KOKO-verkoston (koheesio- ja kilpailukykyohjelman) ja muiden sidosryhmien kanssa. Jalostamo-hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta. Palvelu on syntynyt yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa.

Ei sikaa säkissä

Taidegalleristit kertovat, että monesti asiakas jättää taulun ostamatta, koska kehykset ovat väärät… No tottahan toki kehykset voi vaihtaa, Feinik huomauttaa. Asiantunteva kehystäjä vaihtaa ne mieleisiksi. Taideteosten ostamista on tehty helpommaksi. Suurimmilla taiteilijaseuroilla on taidelainaamot, joista voi hankkia teoksen itselleen korottomalla osamaksulla, kuten 20 eurolla kuukaudessa. Taidetta ei tarvitse ostaa sikaa säkissä, eli teoksen saa kotiin kokeiltavaksi. Monet taidegalleriat, taiteilijaseurat ja taiteilijat antavat tai vuokraavat teoksen kotiin tai yritykseen ns. kotisovitukseen. Silloin voi rauhassa verrata ja katsella, onko teos oikea siihen paikkaan. – Jos ei ole, sitten palautetaan. Jos on, niin sitten jatketaan neuvotteluja. Ei tarvitse tehdä päätöksiä ennen kuin on ihan varma asiasta, Pia Feinik kertoo. – Kannattaa myös opetella tunnistamaan uusia ja perinteisiä kuvataiteen menetelmiä. Näin ei tule vahingossa ostaneeksi digiprinttiä. Jottei ostaisi tulostetta oikean teoksen asemesta, voi katsoa neuvoa ja lisätietoa eri kuvataiteilijaliittojen nettisivuilta. Jos teoksen ostaminen vähän kuitenkin jännittää, voi kääntyä ammattilaisen puoleen. Taiteilijaseurasta ja gallerioista kerrotaan tietoa valinnan pohjaksi ja annetaan jopa neuvoja teoksen ripustamiseen paikalleen, ettei tapahtuisi mitään virhettä.

Yhteystietoja

››Kuvataiteilijamatrikkeli (suomalaiset ammattitaiteilijat)

››www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi ››Taiteilijajärjestöjen kotisivut: ››www.taidegraafikot.fi ››www.painters.fi ››www.sculptors.fi ››www.hippolyte.fi

Lisää harjoittelua! Pidemmät tai useammat harjoittelujaksot nykyistä varhemmin opintojen aikana helpottaisivat yliopistoopiskelijoiden työelämään tutustumista, kertoo Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön tutkimus. Opiskelijat toivovat myös harjoittelun tavoitteiden selkiyttämistä. Tutkimukseen osallistuneet toivoivat myös, että työnantajat itse olisivat suorempia siinä, millaista osaamista he harjoittelijaltaan haluavat. Tutkimuksen mukaan opiskelijat toivovat myös harjoittelupalkkauksen kohentamista.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

TÄYTTÄ ASIAA | Tarja Nieminen

Nuori yrittäjä

Jatkaja hakusessa – miten olisi opiskelija

Nuorten yrityksillä hyvä kasvu

••Kokonaisvaltainen asiakkaista huolehtiminen yhdistää vuoden 2010 palkittuja nuoria yrittäjiä. Jaana Tihtonen

Rami Marjamäki

Raija-Liisa Konkola, teksti

››Suomen Yrittäjien ja Yksityis-

yrittäjäin Säätiön järjestämä Nuori yrittäjä 2010 -kilpailu oli kovatasoinen. Ehdokkaat valtakunnalliseen kilpailuun karsittiin aluekilpailujen kautta. Kilpailussa palkittiin kolmen yrityksen perustajat, teollisuuden sopimusvalmistaja Edward Blomstedt Helsingistä, autojen maahantuontia ja myyntiä harjoittavat Marko Kuusisto ja Miika Toivonen Tampereelta sekä tietojärjestelmätoimittaja Teemu Tapper Jyväskylästä. Lisäksi palkittiin kuopiolainen rakennusalan yrittäjä Jussi Konttinen, joka jatkaa sukupolvenvaihdoksen kautta isänsä perustamaa yritystä. Säätiön rahapalkinto oli yhteensä 48 000 euroa. Edward Blomstedt, Teemu Tapper ja Jussi Konttinen palkittiin kukin 12 000 eurolla. Marko Kuusisto ja Miika Toivonen palkittiin 6 000 eurolla kumpikin. Kilpailu järjestettiin nyt 13. kertaa. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna kilpailussa voivat olla ehdokkaana yrityksen perustajien lisäksi nuoret jatkajat.

Teollisuuden monipuolinen sopimusvalmistaja Diplomi-insinööri Edward Blomstedt (28) perusti yrityksensä Oy Nordic Cast Sourcing Ab:n vuonna 2005. Lyhyessä ajassa yritys on kasvanut kaivonkansien toimittajasta kehittyneeksi komponenttien ja kokoonpanojen sopimusvalmistajaksi kone- ja rakennusteollisuudelle. NC Sourcing tuottaa asiakkailleen maailmanlaajuisen verkostonsa kautta valutuotteita, taoksia, koneistettuja kappaleita, hitsattuja rakenteita sekä muita teollisia komponentteja ja toimii käytännössä järjestelmätoimittajana. Yritys toimii asiakkaansa hankintaorganisaationa ja tarjoaa kokonaisratkaisuja komponentti- ja osakokoonpanotarpeisiin. Suomen mittakaavassa se tarjoaa ainutlaatuisia kokonaisuuksia yhdistäen tuotteen ja palvelun. NC Sourcing hoitaa käytännössä asiakkaan koko hankintatoimen ostoja, logistiikkaa ja varastointia myöten ja siten tehostaa tämän kilpailukykyä. Edward Blomstedtin tavoitteena on ollut alusta asti suuntautuminen ulkomaille. Viidessä vuodessa on ylletty yli kahden miljoonan euron liikevaihtoon. Menestys pohjautuu uskallukseen markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa sekä uudenlaiseen tuote-palvelu -kokonaisuuteen sekä verkostomaiseen toimin-

Menestys pohjautuu uskallukseen asiakaspalvelussa sekä uudenlaiseen tuote-palvelu -kokonaisuuteen. Edward Blomstedt

tamalliin. Yritys työllistää Suomessa 4 henkilöä. Voimakkaasta kasvusta ja taloustaantumasta huolimatta se on tehnyt tasaista tulosta.

Kasvua myös taantuman aikana Marko Kuusisto (32) ja Miika Toivonen (31) perustivat Tampereen Autocenter Oy:n vuonna 2002. Yritys harjoittaa uusien ja käytettyjen autojen sekä moottoripyörien maahantuontia ja myyntiä. Nuorten yrittäjien rohkean ja määrätietoisen yrittämisen ansiosta Autocenteristä on kasvanut 17 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yritys. Yritys työllistää kymmenkunta henkilöä. Marko Kuusisto ja Miika Toivonen ovat perinteisellä toimialalla ottaneet käyttöön uusia toimintamalleja ja pitäneet kiinni ideoistaan. Pitkäjänteinen työ muun muassa hankintakanavien kehittämisessä on antanut etumatkaa kilpailijoihin verrattuna. Alusta lähtien on panostettu internet-markkinointiin. Omistajien ja henkilökunnan intohimo työtään kohtaan on näkynyt liikevaihdon kannattavana kasvuna myös taantuman aikana. Jos ovi ei ole käynyt, asiakkaisiin on otettu yhteyttä. Nuorten yrittäjien tavoitteena on yrityksen liiketoiminnan jatkuva kasvu. Lähitulevaisuuden konkreettisia toimia ovat uuden isomman toimipisteen rakentaminen, viennin merkittävä kasvattaminen ja huoltotoiminnan aloittaminen.

Jos ovi ei ole käynyt, asiakkaisiin on otettu yhteyttä, sanovat Marko Kuusisto ja Miika Toivonen. vaativia tietojärjestelmäratkaisuja. Samcom on keskittynyt sähköisten asiointipalveluiden, järjestelmäintegraatioiden ja raportointiratkaisujen toteutukseen. Teemu Tapper (33) on toinen yityksen perustajista ja pääomistajista. Lyhyessä ajassa Samcom Oy on kasvanut merkittäväksi tietojärjestelmätoimittajaksi liikevaihdon ollessa kuluvalla tilikaudella yli 2,5 miljoonaa euroa.

Jokaisena toimintavuonna yritys on kasvanut kannattavasti. Se työllistää nykyisin 36 tietojärjestelmäalan ammattilaista. Menestymisen kulmakiviä ovat osaavien ihmisten rekrytointi, tuotteiden paketointi asiakkaille houkuttelevalla tavalla, aktiivinen myyntityö sekä määrätietoinen panostaminen laadukkaisiin toimituksiin ja aikatauluista kiinni pitämiseen. Lisäksi Samcom on ottanut käyt-

sesti kehittämässä yritykseen toimintatapoja, joilla tietojärjestelmäprojektit saadaan toteutumaan sovitun mukaisesti niin budjetin, aikataulun kuin hankkeen tavoitteiden osalta. Samcom Oy on osallistunut ns. Osaava-koulutukseen, jossa koko yrityksen toiminnot on käyty läpi. Parhaillaan yrityksen koko johto osallistuu kasvuyrityksille tarkoitettuun Osaava toimitusjohtaja -koulutukseen.

Monipuolisuus tuo kilpailuetua Jukka Gröndahl

Tietojärjestelmäprojektit aikataulussa ja budjetissa Vuonna 2005 perustettu Samcom Oy tuottaa Java- ja Microsoft-teknologioihin perustuvia

töön tavoitehintamalliin pohjautuvan projektihinnoittelun, joka on tuonut yritykselle useita tyytyväisiä asiakkaita. Samcomin tavoitteena on alusta pitäen ollut kasvu ja siihen panostaminen. Teemu Tapperin yrittäjyys-› uralle lähtemisen syynä oli se, että toteutettavista tietojärjestelmähankkeista pitää aidosti voida olla ylpeä ja annetuista asiakaslupauksista täytyy pitää kiinni. Hän on ollut aktiivi-

SUKUPOLVENVAHDOKSEN jälkeen Jani Konttinen on laajentanut palvelutarjontaa kolmen viime vuoden aikana.

Kuopiolaisyrittäjä Jussi Konttinen (32) otti vetovastuun Maalaus- ja saneeraus Konttinen Oy:stä vuonna 2003, jolloin yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos. Jussi Konttinen tutustui toimialaan jo äidinmaidossa, sillä isä Matti Konttinen aloitti yrittäjäuransa toiminimellä vuonna 1974. Jussi Konttinen ryhtyi työskentelemään isänsä rinnalla ammatillisten opintojensa jälkeen vuonna 1995, ja vähitellen vastuu yrityksestä siirtyi isältä pojalle. Nuoren yrittäjän johdolla palvelutarjontaa on laajennettu kolmen viime vuoden aikana ja työpaikkoja on luotu lisää taloustaantumasta huolimatta. Yritys työllistää 33 henkilöä. Maaliskuun lopussa päättyvän 12 kuukauden tilikauden arvioi-

tu liikevaihto on 3,2 miljoonaa euroa. Yrityksen kilpailuetuna on palvelutarjonnan monipuolisuus kilpailijoihin nähden. Rakennus-, pinnoitus- ja sähköasennustyöt tuotetaan pääsääntöisesti omana palveluna. Myös sisäisiä toimintoja on kehitetty henkilökuntaa kouluttamalla ja ottamalla käyttöön tuotannon ja taloushallinnon kattava ohjelmistot, jotta asiakkaita voidaan palvella nopeasti reaaliajassa. Tätä tukee yrityksen matala organisaatiorakenne. Yritys on menestynyt markkinoilla käyttämällä hyväkseen niitä ominaisuuksia, joihin pkyrittäjä usein toimintansa perustaa eli ketteryyteen, pieniin hallinnollisiin kuluihin ja työn laatuun.

mistajanvaihdos on ajankohtaisempi haaste nyt kuin koskaan aiemmin. Viimeisimmän pkyritysbarometrin mukaan n. 50 000 yrityksessä odotetaan sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden kuluessa. Omistajanvaihdosten onnistuneen toteutuksen yhdeksi haasteeksi muodostuu jatkajan löytäminen. Aina kun jatkaja ei löydy perheestä tai suvun lähipiiristä, vaan jatkajaa on lähdettävä etsimään kauempaa. Jatkajan löytämisen vaikeus koskettaa kaikkia toimialoja. Yksi paikka, josta jatkajan voi löytää, on oppilaitos. Olen saanut olla mukana Yrittäjäpolvenvaihdos-hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat lappilaiset yritystoiminnan siirtämistä suunnittelevat pk-yritykset sekä jatkamisesta kiinnostuneet korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten opiskelijat. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa keskeistä on löytää potentiaalinen jatkaja yritystoiminnasta luopuvalle yrittäjälle oppilaitosten opiskelijoista. Hanke on luonut yhden uuden konkreettisen keinon jatkajan löytämiselle oppilaitosmaailmasta. Aika näyttää millaisen pysyvän toimintamallin hanke aikaansaa yrittäjäpolvenvaihdoksiin liittyen. Omistajanvaihdoksia voidaan vauhdittaa ura- ja ammattiohjauksella. Kerrottaessa yrittäjyydestä urana, on tuotava tasavertaisesti esille mahdollisuus lähteä yrittäjäksi ostamalla jo toimiva yritys. Toimivan yrityksen ostamisen kautta pääsee alkava yrittäjä nopeammin kiinni yrittämisen arkeen, ovathan asiakkaat, tuotteet ja palvelut sekä henkilöstö jo olemassa. Kuitenkaan tämä ei tarkoita sitä, että vaihdostilanteessa jatketaan ja toisinnetaan luopujayrittäjän elämäntyötä. Kyllä toimivassa yrityksessä saa käyttää luovuuttaan, ideoitaan ja osaa osaamistaan yritystoiminnan uudistamiseksi! Toimivassa yrityksessä yrittäjä on samanlainen itsenäinen ja vapaa toimija, joka toteuttaa omaa potentiaaliaan yrityksensä kautta. Tänä vuonna nuori yrittäjä kilpailuun on voinut osallistua ensimmäistä kertaa yrittäjä, joka on omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen jälkeen johtanut yritystään menestyksellisesti vähintään kolme vuotta. Tämä muutos on yksi konkreettinen teko, joka edistää omistajanvaihdosyrittäjyyden arvostusta. Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä, joten yrittäjyydestä on tehtävä houkutteleva uravaihtoehto kaikenikäisille. Samalla on korostettava, että yrityksen omistajanvaihdos on yksi luonnollinen tapa aloittaa ura yrittäjänä. On siis aivan yhtä arvokasta tulla yrittäjäksi ostamalla kuin perustamalla yritys.

Tarja Nieminen Villinikkarit Oy Keski-Suomen Yrittäjät Nuorten yrittäjien valiokunta, puheenjohtaja

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Kansainvälisyys

Tiedonvaihtoa ja bisneskontakteja

••Italian teollisuusyrittäjien liitto Confapi kutsuu yrittäjäjärjestöjä kriisinvastaiseen taisteluun. Anna Sifo, teksti ja kuva

››Kahdeksan kansallisen yrittä-

jäjärjestön edustajaa kokoontui viime helmikuun lopulla Roomassa ”uhmaamaan” kansainvälistä talouskriisiä ja etsimään keinoja pk-yrityssektorin kaupallisen yhteistyön lisäämiselle. Italialaisen Confapin aloitteesta käynnistetyissä Rooman kokouksessa oli mukana edustajia Suomesta, USA:sta, Ruotsista, Bulgariasta, Makedoniasta, Brasiliasta ja Romaniasta. Yhteen-› sä näiden maiden yrittäjäjärjestöt edustavat 500 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka työllistävät yli 8 miljoonaa työntekijää. Tapaamisen tarkoituksena on panna alulle suora tiedonvaihto italialaisten ja muiden maiden yrittäjäyhdistysten välillä, Confapin puheenjohtaja Paolo Galassi sanoi kokouksen avauksessa. − Pk-yritysten pääsyn parantamien kansainvälisille markki-› noille on oltava eri maiden yrittäjäjärjestöille prioriteettikysymys. Tämä ajatus on inspiroinut Confapia perustamaan kansainvälisen yhteistyöverkoston.

Network anticrisi Confapin esittelemän network anticrisin – kriisinvastainen verkosto yrittäjäyhdistysten välille – tavoitteena on helpottaa suoraa tiedonvaihtoa italialaisten ja muiden maiden yrittäjäyhdistysten välillä tekemällä yhteisiä aloitteita ja organisoimalla yksilöllisiä liiketapaamisia, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Mauri Kivistö toteaa. − Katson yhteistyön aloittamisen Italian yrittäjäorganisaation kanssa positiivisen asiana ja potentiaalisena väylänä suoriin liiketoimintayhteyksiin jäsenyritysten välillä. Tästä kokouksesta

alkaa yhteysverkoston luominen ja tietojen sekä jakelukanavien kehittäminen. Johtaja Risto Suomisen mukaan Suomen Yrittäjien intressissä on olla mukana tämänkal-› taisissa hankkeissa jäsenyritysten liiketoimintamahdollisuuksien laajentamiseksi. − Verkosto-aloite on mielenkiintoinen, mutta herättää toki erilaisia kysymyksiä, kuten onko esimerkiksi Italian ja Suomen lainsäädännöt linjassa laskutusmenetelmien kanssa. Suomen Rooman suurlähetystön ministerineuvos Leeni Liukkosen mukaan Confapin järjestämä tilaisuus osoittaa, että nyt ollaan katsomassa uuteen, talouskriisin jälkeiseen maailmaan. − Tarvitsemme positiivisia merkkejä ja tämä tilaisuus antaa sellaisia samoin kuin tehostetta tilaisuuteen voida luoda uusia työpaikkoja sekä auttaa yrityksiämme kansainvälistymään.

Välimeren sydämessä ››Italia edustaa Välimeren sydämessä

tie-, meri ja lentoyhteyksissä solmukohtaa Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä. Italian markkina tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia laajeneville yrityksille. Italiassa on lähes 60 miljoonaa kuluttajaa ja sen bruttokansantuote (PIL) on neljännellä sijalla Euroopassa. Maan strategisesta sijainnista johtuen Italia mahdollistaa helposti 396 miljoonan kuluttajan saavuttamisen muissa Euroopan Unionin valtioissa ja 240 miljoonaa kuluttajaa PohjoisAfrikassa ja Lähi-Idässä.

››Italian teollisuuden viime vuoden

keskimääräinen liikevaihto laski 18,7 % suhteessa vuoteen 2008 ja tilauskanta putosi 22,4 %. Samalla Istat (Italian tilastotoimisto) korostaa, että nämä ovat pahimpia laskuja vuoden 2000 jälkeen.

››Odottaessamme verouudistusta, joka

Tästä alkaa yhteysverkoston ja jakelukanavien luominen. Mauri Kivistö

Tapaaminen Confapin tiloissa. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Mauri Kivistö (vas) ja Confapin puheenjohtaja Paolo Galassi.

voisi tarjota hengitysreiän Italian yrityksille, on tarpeen löytää uusia välineitä, välineitä, jotka mahdollistavat yrityksille olla puoleensavetäviä ja kilpailukykyisiä, Italian teollisuusyritysten Confapin puheenjohtaja Paolo Galassi sanoo.

››Tästä syystä Confapi ehdottaa erään-

On välttämätöntä toimia ryhmänä Italiassa viime heinäkuussa hyväksytty legge sviluppo – kehityslaki – on tuonut sopimusuutuuden yrityksille. Niillä on nyt juridinen perusta verkkojen/verkostojen luomiseksi ja eri kumppanitahojen tunnustuksen saamiseksi niille. Yritysverkkojen suuri arvonlisä suhteessa muihin yhteistyömuotoihin merkitsee yrittäjille autonomiaa, suurta perustavanlaatuista arvoa, joka liittyy yrittäjän itsenäisyyteen. Network -verkot mahdollistavat tämän arvon säilyttämisen yhdessä sen tosiasian kanssa, että nykymaailmassa yritysten on välttämätöntä toimia ryhmänä.

Italiassa pienet ja keskisuuret yritykset ovat vakuuttuneita siitä, että yritysverkkojen malli edustaa parasta ratkaisua yhtiöille niiden selviytymiseksi nykyisestä talouskriisistä tehden niistä vahvempia siinä vaiheessa, kun markkinat alkavat uudelleen kasvaa. Kaiken kaikkiaan verkkojen luomisen ilmiöön liittyy myös poliittinen konteksti, jossa ”legge sviluppo” (kehityslaki) antaa verkostoitumissopimuksille juridisen perustan suhteessa kolmansiin osapuoliin. Italiassa ajatellaan, että menestyminen on pienelle ja keskisuurelle yritykselle mahdollista vain,

jos ne ovat yhteydessä muiden yritysten kanssa, ja jos ne onnistuvat käyttämään useammalla tavalla hyväkseen samaa markkinoilla olevaa tietämystä/ osaamista. Aikoinaan know-how oli mitä hyödyllisin laji kaikille, nykyisin pienet yritykset ovat liian pieniä maksamaan yksin esimerkiksi tuotekehitystoiminnan investointikustannukset. Verkko on ymmärrettävä keskinäisen riippuvuuden järjestelmänä, ”yhteyslinkkinä”. EU:n sisämarkkina käsittää 450 miljoonaa asukasta. Pienten ja keskisuurten yritysten on tultava ulos paikalliselta tasolta ja globalisoiduttava, Italiassa ajatellaan.

laisen vientiä harjoittavien pienten ja keskisuurten tuotantoyritysten ”Cabina di regian” perustamista maahamme. Tarkoituksena ei ole luoda suurta neuvottelupöytää, vaan kevyt rakenne, jonka johdossa olisi taho, joka tuntee hyvin tuotanteollisuutemme ongelmat.

››Puheenjohtaja Galassin mukaan

tavoitteena on tukea italialaista eccellenzaa, erinomaisuutta, ja säilyttää keskittyminen pienyrittäjiin, jotka ovat osanneet vallata tilaa kansainvälisillä markkinoilla huolimatta maailmantalouden kriisistä.

Barentsin alueen yhteistyö on uusi mahdollisuus pk-yrityksille

››Suomen Yrittäjät järjesti maa-

liskuun 18. päivä Barentsin alueen tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän seminaarin. Tilaisuudessa puhuivat mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja venäläisen yrittäjäjärjestön Opora Rossiin edustaja. Foorumin yhteistyötahoina olivat Finpro ja Opora St. Petersburg. Foorumin tarkoituksena oli välittää uusinta tietoa siitä, mitä Barentsin alue tarjoaa sekä tietoa siitä, miten oikeat verkostot löytyvät, ja miten pk-yrityksillä on mahdollisuus päästä niihin mukaan. – Barents-foorumissa mietimme yhdessä, miten norjalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset yrittäjät yhdessä suomalaisten kanssa voivat rakentaa uusia visioita ja toteuttaa ne tulevina vuosikymmeninä, Jarkko Wuorinen sanoi.

myös Venäjän yrittäjäjärjestön Opora Rossiin Murmanskin alueen puheenjohtaja puhui tilaisudessa Barentsin alueen yhteistyömahdollisuuksista.

Kiinnostusta ja verkostoja Foorumin yhtenä tavoitteena oli lisätä kiinnostusta yhteystyöhankkeisiin ja kehittää niitä varten yhteistyöverkostoja. Puheenjohtaja Wuorisen mukaan yritysten vastuulla on rakentaa verkostoja yli rajojen ja luoda liikesuhteita. Tässä tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. – Barentsin alueella on suuria mahdollisuuksia kaivostoiminnassa, metsäklusterissa, rakennusteollisuudessa sekä suunnittelutoiminnassa. Viestiliikennettä unohtamatta. Alueella tarvitaan infrastruktuurin rakentamista. Tarvitaan ratoja, teitä ja toimivia lentokenttiä, Wuorinen luetteli. – Energia ja ympäristöinvestointitarpeet ovat mittavat. Tarvitaan sähköä, lämpöä ja hyvää jätehuoltoa ja entisen teollisuu-

Pieniä paloja

Finlandia-talossa järjestetyssä Barents-foorumissa puhuivat mm. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tilaisuutta järjestämässä ja ideoimassa oli myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja (vasemmalla). den jälkien hoitoa ennen kuin öljy- ja kaasukentät voidaan ottaa käyttöön. Myös turismi ja matkailu ovat alueella varmasti kasvussa, hän jatkoi. Wuorinen toivoi, että foorumi käynnistää prosessin, jossa yritykset entistä määrätietoisemmin voivat rakentaa toimivia verkostoja, yhdistää voimavaroja ja synnyttää näin talouteen jotain uutta. – Talouden taantuma edellyttää uusia päänavauksia, niin Suomessa, Barentsin alueella,

kuin maailmanlaajuisesti. Etsikäämme ennakkoluulottomasti uusia toimintamahdollisuuksia, Wuorinen innosti.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Myös Tasavallan presidentti Tarja Halonen kertoi huomanneensa, että Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kiinnostus Barentsin alueen yhteistyötä kohtaan on koko ajan kasvanut. Halosen mukaan puheenjoh-

taja Jarkko Wuorisen esittelemien alueen mahdollisuuksien, kuten talouden, energia, liikenteen ja logistiikan alojen lisäksi, esillä on ollut myös alkuperäiskansojen elinolojen turvaaminen ja pelastusyhteistyön kehittäminen. Halonen pohti puheessaan myös ilmastonmuutoksen tuomia muutoksia Barentsin alueen tilanteeseen. – Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pohjoisilla alueilla on hyvin erilaisia arvioita. Toi-

saalta ilmastonlämpeneminen uhkaa arktista luontoa ja alkuperäiskansojen perinteistä kulttuuria ja elinkeinoja. Toisaalta se kuitenkin tarjoaa uusia taloudellisia näkymiä avaamalla merireittejä ja helpottaa luonnonvarojen hyödyntämistä. – Varautuminen ilmaston lämpenemiseen lisää joka tapauksessa yhteistyötä Barentsin alueella. Ympäristön suojelu ja taloudellinen kehitys eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita, presidentti jatkoi.

Halosen mukaan Barentsin alueelle odotetaan tulevina vuosina kymmenien miljardien investointeja. Hänen mukaansa myös

Yrittäjäkurssit suosiossa

››Higher Education Statistics Agency mukaan yrittäjäkurssit ovat brittiyliopistoissa suuressa suosiossa. Esimerkiksi kaksi freelance-pohjalta kulttuuritapahtumia järjestänyttä nuorta naista ovat päättäneet yliopistossa käymänsä kurssin jälkeen yhdistää voimansa. Nykyisin heidän yrityksensä tekevät yhteistyötä taideorganisaation kanssa, joka on yksi maan koillisosan suurimmista. Ranskassa ahdistaa

››Alle 20 työntekijää työllistävien yritysten johtajat ovat huolissaan Ranskan taloudesta, mutta vielä enemmän huolissaan omasta taloustilanteestaan. Yhteensä tuhat johtajaa vastasi kyselyyn, jonka mukaan työpaikkoja vähentävien yritysten määrä olisi suurempi kuin lisää työntekijöitä palkkaavien määrä. SEB-yrittäjäbarometri

››Ruotsalaisyrittäjät suhtautu-

vat positiivisesti tulevaisuuteen. SEB:n yrittäjäbarometrissa pääosa vastaajista uskoo kasvuun tulevien kuukausien aikana. SEB:n Ingela Hemmingin mielestä tulokset ovat positiivisia sekä työmarkkinoiden että taloudellisen kasvun kannalta. Vaikeimmaksi nykytilanne koetaan pienimmissä yrityksissä.

Uusi välittäjä neuvottelee

››Saksassa keskisuuret yritykset kärsivät rahoitusvaikeuksista. Tämän ongelman helpottamiseksi Saksan talousministeri Rainer Brüderle on valinnut pankkiiri Hans-Joachim Metternichin toimimaan välittäjänä pankkien ja yritysten välillä.. Pankit lupaavat

••Pohjoisen alueen energia- ja ympäristöinvestointien tarpeet ovat valtavat. Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuvat

Eurooppaa edestakaisin

Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän välisen kaupan odotetaan kasvavan reippaasti. – Näiden tulevaisuuden näkymien edistämiseksi liikenneyhteyksiä on tietenkin parannettava ja rajan ylitystä helpotettava. Halonen kehottikin yrittäjiä ja asiantuntijoita pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia alueen liikennehankkeiden saralla. Presidentti Halonen myös iloitsi, että yhteistyötä PohjoisEuroopassa on viime vuosina lisätty ja se on edennyt varsin myönteisesti. – Sydämestäni toivon, että Suomen Yrittäjät, Finpro, Opora Rossii ja kaikki muut toimijat, kehittävät yhteistyötään Barentsin alueen ihmisten hyväksi. Luokaa pieniä tapauksia ja kootkaa niistä luontainen etenemistapa, koska teillä on valtavasti resursseja. Uskon siihen, että ihmiseltä ihmiselle ja yritykseltä yritykselle -malli toimii. Älkää haukatko liian suurta palaa, mutta haukatkaa koko ajan pieniä paloja, Halonen kuvaili. – Pk-yrityksiä ei missään nimessä pidä aliarvioida. Niin pkyritykset kuin ihmisetkin tuppaavat olemaan aluksi pieniä, Halonen muistutti.

SY lisää kansainvälistä yhteistyötä Suomen Yrittäjien kansainvälinen toiminta on laajenemas-

sa. – Olemme mukana eurooppalaisen yrittäjäjärjestön toiminnassa, meillä on läheiset kontaktit Ruotsin ja Norjan yrittäjä-järjestöihin ja luonnollisesti Venäjän yrittäjäjärjestöön, Jarkko Wuorinen sanoo. – Olemme tiivistäneet yhteistyötä kuluvan vuoden aikana Venäjän yrittäjäjärjestö Opora Rossiin kanssa. Uskomme, että yhteistyön tiivistämisestä hyötyvät myös suomalaiset yritykset toimiessaan Venäjällä. Wuorisen mukaan suomalaisilla yrityksillä on lisääntyvä tarve › verkostoitua toisten yritysten kanssa riippumatta ilmansuunnasta.

››Ranskalaispankit ovat luvanneet kasvattaa pk-yrityksille ja pienille yrityksille tarkoitettujen lainarahojen määrää. Viime viikolla pankit sitoutuivat kasvattamaan summan 96 miljardiin euroon vuonna 2010. Summa, joka on kolme prosenttia viimevuotista suurempi, sisältää 58 miljardia euroa lyhytaikaisiin lainoihin ja 38 miljardia keskipitkiin tai pitkäaikaisiin lainoihin. Nuoret ja yrittäjyys

››Ruotsissa nuorten yrittäjähalukkuutta vähentää pääoman puute. Vuosi 2008 oli hyvä uusien nuorten yrittäjien suhteen. Taloudellisen kriisin myötä kiinnostus yrittäjäksi ryhtymistä kohtaan laski, mutta nyt tilanne on taas parantunut. Oman yrityksen aloittavien nuorten määrä voisi kuitenkin olla vielä suurempi, sanoo Svenskt näringslivin pääekonomi Stefan Fölster. Suhdanneohjelma turvaa töitä

››Tutkimuksen mukaan Saksan hallituksen miljardien arvoinen suhdanneohjelma turvaa työpaikkoja Saksassa. Tutkimuksen mukaan yli puolet niistä yrityksistä, jotka olivat saaneet apua KfW-Bankin ohjelmasta, olivat priorisoineet työpaikkojen säilyttämistä. Pienyrityksillä menee suuria huonommin

››The Wall Street Journalin mu-

kaan USA:n pienyrityksissä ei olla optimistisia. The National Federation of Independent Businessesin pienyrittäjien optimismi-indeksi laski viime kuussa 1.3 yksikköä. Indeksi on ollut alhaalla jo vuoden 2009 huhtikuusta. Suurilla yrityksillä menee sen sijaan nyt paremmin.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Toimialat Urakoitsijat: Nyt on oikea aika tilata sähkötöitä STUL/Mikko Arvinen

Uudisrakentamisen hidastuminen näkyy nyt myös sähköurakointipuolella. Sähköasennukset tehdään yleensä rakennuksen viimeistelyvaiheessa, joten sähköurakoinnissa rakennusalan taantuma on alkanut näkyä koko laajuudessaan vasta viime kuukausien aikana. Pääkaupunkiseudulla toimivan Jonel Ky:n toimitusjohtajan Göran Jonssonin mukaan sähkötöiden tilaamiselle olisi nyt paras mahdollinen hetki. Hän pahoittelee, että korkeasuhdanteen aikana heillä tai monilla muillakaan sähköurakointiliikkeillä ei ollut mahdollista ottaa vastaan kaikkia töitä. – Nyt sähkömiehiä saa paljon paremmin, joten nyt kannattaa teettää varsinkin pienempiä töitä, Jonsson sanoo.

Hänen mukaansa hyvin tehdyt sähköasennukset voivat säilyä turvallisessa käyttökunnossa vuosikymmeniä, mutta yli 30 vuotta vanhan talon alkuperäiset sähköasennukset eivät todennäköisesti vastaa enää tämän päivän vaatimuksia esimerkiksi pistorasioiden määrän tai maadoituksen osalta. Myöskään vanha puhelinkaapelointi ei todennäköisesti riitä nopeampien laajakaistapalveluiden välittämiseen.

Luvanvaraisia sähkötöitä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n alueosastot osallistuvat tänä keväänä lähes kaikille kuluttajille suunnatuille rakennusmessuille eri puolilla Suomea.

Hotellihuoneiden käyttöaste laski 49 prosenttiin Viime vuosi oli matkailu- ja ravintolapalveluille synkkä eikä kuluva vuosi lupaa tilanteeseen helpotusta. Säästämisasteen nousu, työttömyyden kasvu, alkoholinveron korotukset ja lokakuusta heinäkuuhun jatkuva kauppa- ja ravintolaruoan arvonlisäverokantojen epätasa-arvoisuus uhkaavat pudottaa alan pois yleisen talouskehityksen kelkasta. – Matkailu- ja ravintola-ala tuo valtiolle verotuloja neljä mil-› jardia euroa vuodessa. Se on merkittävä työllistäjä, jonka osuus bruttokansantuotteesta on jo suurempi kuin pankki- ja vakuutusalan, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Vahingollisia alv-muutoksia Matkailu- ja ravintola-alan kannattavuuden lasku jyrkkeni selvästi viime vuonna ja palveluiden kysyntä tippui 7,5 prosenttia.

Sektoria kurittivat viime vuonna etenkin ulkomaalaisten matkailijoiden väheneminen, veromuutokset, säästämisasteen nousu ja työttömyys. Konkurssiin haettujen yritysten määrä säilyi kuitenkin entisellä tasolla. Vientikysynnän ja liikematkailun supistumisesta kärsivät eniten hotellit, joiden majoitusmyynnin arvo kutistui viime vuonna 10 prosenttia. Huoneiden käyttöaste tipahti 49 prosenttiin. Ruoan ja alkoholin myynti ravintoloissa notkahti viime vuonna noin seitsemän prosenttia. Talouslama rokotti pahiten henkilöstöravintoloita, joiden myynti tippui peräti 11,5 prosenttia. Myös pitopalveluyritysten myynti supistui 9,3 prosenttia edellisvuodesta. Ainoastaan pikaruoka maittoi entiseen malliin, sillä pikaruokaravintoloiden myynnin arvo kasvoi 3,5 prosentilla. Myyntihinnat nousivat 4,5 prosenttia pääosin ruuan tukkuhintojen kallistumisen ja alkoholiveron korotusten vuoksi.

Jonel Ky:n Bo-Henrik Sundberg ja Göran Jonsson muistuttavat, että esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä pistorasiat kannattaa varustaa turvallisuutta lisäävillä vikavirtasuojakytkimillä.

Messukampanjalla halutaan muistuttaa, että sähkötyöt eivät ole jokamiehenoikeus vaan luvanvaraista toimintaa. Jonssonin mukaan messuilla ihmiset tulevat valitettavan usein kyselemään ohjeita, kuinka he voisivat itse asentaa esimerkiksi pistorasioita. – Esimerkiksi vakuutukset eivät korvaa mahdollisia vahinkoja, jos töitä ei ole tehty ammattimaisesti, Jonsson muistuttaa. Vaikka erilaisia sähkötarvikkeita myydään nykyisin runsaasti rautakaupoissa ja varaosaliikkeissä, tulee esimerkiksi pistorasioiden ja kytkimien asennus jättää aina Tukesin rekisteröimille sähköurakoitsijoille. Oman alueen osaavat urakoitsijat löytää helposti www. urakoitsija.fi -hakemistosta.

Hoivapalvelut saavat vientistrategian Hoito- ja hoivapalvelut saavat Työ- ja elinkeinoministeriön toi-› mesta kansainvälistymis- ja vientistrategian kuluvan vuoden loppuun mennessä. TEM:n työryhmä tekee myös ehdotukset kärkihankkeiksi ja käynnistettäviksi toimenpiteiksi. Työryhmää johtaa valtiosihteeri Riina Nevamäki ja sen jäseniksi on nimitetty edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, ulkoasiainministeriöstä, Finprosta ja Tekesistä. Ryhmän asiantuntijoiksi on kutsuttu edustajat Kuntaliitosta, Suomen Yrittäjistä, Elinkeinoelämän Keskusliitosta ja Tampereen Yliopistosta. Työryhmä arvioi hoito- ja hoivapalvelujen kansainvälis-

tymiseen ja vientiin liittyviä kehittämistarpeita ja toimintamalleja julkisen sektorin, yksityisten tuottajien sekä näiden yhteistyön näkökulmasta. Työssä määritellään viennin ja sen kasvun keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet sekä erityisesti TEM:n hallinnonalan palvelujen ja rahoituksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Hyvinvointialan yritysten kansainvälistyminen ja vienti keskittyy edelleen Suomessa korkean teknologian tuotteisiin. Palveluiden viennissä ei ole päästy eteenpäin. Globaaleilla markkinoilla korkean teknologian tuotteiden yhdistämisellä palvelukonsepteihin uskotaan olevan suuria vientimahdollisuuksia.

FordFiesta Van autoveroton hinta alk. 11.190 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 133g/km 2.760,91. Hintaan lisätään toimituskulut 600 €. FordFiesta Van CO2-päästöt 98-133g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7-5,7l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.ford.ﬁ

Uusi Ford Fiesta Van - Taloudellisin, vähäpäästöisin ja tyylikkäin hyötyajoneuvo.

Väkivallan uhkaa työpaikoilla torjutaan seminaarikiertueella Monilla työpaikoilla on suuri riski joutua fyysisen väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Kauppojen pidemmät aukioloajat, alkoholin ja päihteiden lisääntynyt kulutus sekä muutokset työelämässä ovat tuoneet esiin uusia aloja ja työtehtäviä, joissa esiintyy väkivaltaa. Tilanteen parantamiseksi on› käynnistetty valtakunnallinen Väkivallan uhka työpaikalla -se-› minaarikiertue, joka nostaa väkivallan uhan yhteiseen keskusteluun ja kokoaa yhteen ehkäisykeinoja. Väkivalta ei kytkeydy vain tiettyyn toimialaan, vaan missä tahansa tehtävässä työntekijä voi joutua työpaikan sisältä tai ulkopuolisen taholta tulevan väkivallan uhan kohteeksi.

– Suomessa joutuu työssään uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi vuosittain noin 5 prosenttia työssä käyvistä. Tämä tarkoittaa 110 000 henkilöä. Virallisiin rekistereihin tilastoidaan vuosittain noin 1500 väkivallan aiheuttamaa työtapaturmaa. Kuolemaan johtavia työväkivaltatapauksia sattuu keskimäärin kaksi vuodessa, kuvaa ylijohtaja Leo Suomaa tilannetta. Seminaarikiertue käy läpi lain-› säädäntöä, työsuojelun viranomaisvalvontaa, palkansaajien ja työnantajien näkemyksiä sekä työpaikoilla noudatettavia hyviä käytäntöjä. Tilaisuuksia järjestetään kevään aikana yhdeksällä eri paikkakunnalla. Lisätietoa: www.stm.fi/seminaarit/vakivaltatyossa

Asiakastyytyväisyys mitattiin Kymessä Kotkan-Haminan seudun palveluyritysten ja julkisten pal-› veluiden asiakastyytyväisyyttä on mitattu kolmannen kerran asiakaskyselyllä. Seutukunnan kärki vaihtui. Vuoden 2010 TAK Palvelumittari -tutkimuksessa parhaaksi palveluyksiköksi nousi EteläKarjalan Säästöpankin Kotkan konttori. Toiseksi nousi Karhulan Silmäasema ja kolmanneksi kahtena edellisvuotena ykkössijan saavuttanut Konditoria Huovila Haminasta. Kolmen kärkiyrityksen erot olivat marginaalisia. Kyselyssä kartoitettiin pankkien, ravintoloiden, päivittäistavarakauppojen, erikoiskauppojen sekä kuntien palveluiden asiakastyytyväisyys viidessä seudun kunnassa: Kotkassa, Haminassa, Pyhtäällä, Virolahdella ja Miehikkälässä.

Lähes kaikilla tutkituilla toimialoilla asiakastyytyväisyys on noussut edellisestä mittauksesta. Mittauksen takana on monta tahoa, kuten Cursor Oy, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy, Kymenlaakson kauppakamari ja Kymen Yrittäjät. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 500 asiakasta.

››Hevosmessut. Hevosalan kilpailijoille, yrittäjille, harrastajille ja aloittelijoille suunnatut Hevoset-messut kutsuvat kaikkia eläinten ja iloisen harrastuksen ystäviä Tampereen Messuja Urheilukeskukseen 9. - 11. huhtikuuta. Vuosi sitten ensi kertaa järjestetyt messut toivat Tampereelle 6300 hevosista kiinnostunutta messukävijää. Lisää www.hevosmessut.fi.

Kovia lupauksia pakettiautolle, mutta uskomme kattavamme ne: • Malliston yhdistetty kulutus alkaen 3,7l/100km • CO2 päästöt alkaen 98g/km • Ford Fiesta RedDot Design Award winner 2009 • Monikäyttöinen 1m3 tavaratila • Ajettavuus luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Jos et vieläkään usko meitä - tule tutustumaan pakettiautomarkkinoiden mielenkiintoisimpaan uutuuteen. Uusi FordFiesta Van ensiesittelyssä Ford-liikkeissä 04.–05. helmikuuta.

FordFiesta Van

Feel the difference

ESPOO: Automaa Espoo • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HUITTINEN: Levorannan Autoliike • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta ja Vauhti-Vaunu • LOHJA: Uudenmaan Auto • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Autoliike Viescar ja Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: Salon Automyynti • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J.Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere Ford ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku ja Veho Raisio • TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Wetteri • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar • www.ford.ﬁ

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Työelämä

asiantuntija | Lakipalsta

Tapani Kiminkinen:

Huolehdi perusyksiköstäsi Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Saatavan vakuus Olemme sopineet hyvän potentiaalisen yhteistyökumppanin kanssa aloittavamme yhteistyön. Meitä askarruttaa se, miten turvaamme sopimukseen perustuvat saatavat yhteistyökumppanilta. Yrityksemme joutuu aluksi investoimaan suuriakin summia yhteistyön käynnistämiseen.

››Yhteistyökumppanin kanssa› tehtävässä sopimuksessa voidaan sopia myös vakuuskysymyksistä. Pääsääntöisesti sopijakumppani vastaa sopimukseen perustuvista velvollisuuksista. Mikäli yhteistyökumppaninne on osakeyhtiö, vastaa osake-› yhtiö sopimusvelvoitteista. Esimerkiksi osakeyhtiön osakkeenomistajilla ei ole henkilökohtaista vastuuta osakeyhtiön sitoumuksista ja velvoitteista ilman erillistä vastuusitoumusta. Yhteistyösopimukseen kan-› nattaa huolellisesti kirjata yhteistyökumppanin vastuut ja velvoitteet. Saatavan vakuutena voidaan käyttää useita erilaisia vakuuksia. Yleisimmät vakuudet ovat henkilö- tai esinevakuuksia.

Osakeyhtiön johtohenkilö › tai muu osakeyhtiöön nähden täysin ulkopuolinenkin henkilö voi antaa esimerkiksi omavel-› kaisen takaussitoumuksen osa-› keyhtiön sopimussuhteeseen perustuvista velvoitteista. › Tällaiseen sitoumukseen tarvi-› taan sitoumuksenantajan alle-› kirjoitus. Mikäli takaus on omavelkainen, voidaan maksusuo-› ritusta vaatia suoraan takaajalta, mikäli osakeyhtiö ei maksa › sopimukseen perustuvia saatavia. Esinevakuutena voidaan käyttää omaisuutta, kunhan › muistetaan omaisuuden omis-› tajan antaman panttaussitoumuksen lisäksi siirtää esineen hallinta vakuudensaajalle tai jollekin kolmannelle osapuo-› lelle. Vakuusesine ei saa jäädä vakuudenantajan omaan hallintaan. Henkilö- ja esinevakuutta voidaan molempia käyttää myös samaan sopimussuhteeseen perustuvien saatavien vakuudeksi. Henkilötakaus voi esimerkiksi olla luonteeltaan myös täytetakaus, jolloin takaaja vastaa siitä saatavan osasta, jolle ei saada suoritusta esinevakuudesta.

Reilut 350 päijäthämäläistä yrittäjää kokoontui 10.3.2010 pohtimaan hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteita Tapani Kiminkisen johdolla. Tapiolan ja Päijät-Hämeen Yrittäjien järjestämässä Yrittäjän Iltakoulussa lääkäri-kirjailija Tapani Kiminkinen puhui otsikolla ”Hyvän elämän reseptejä”. Ilta kului pohtiessa elämän peruskysymyksiä: luottamuksen ja turvallisuuden tunteen merkitystä sekä hyvinvointia ja jaksamista. Usein kuulee puhuttavan työelämästä ja vapaa-ajasta, vaikka ei ole olemassa erikseen mitään

työelämää. On vain yksi kokonainen elämä, ja sen ytimenä perhe. Kaiken pitäisi lähteä tämän ytimen tai perusyksikön huolehtimisesta, Kiminkinen painottaa. Kiminkisen sanoma on yksinkertainen: hyvinvoinnin ja jaksamisen lähtökohtana on perusyksiköstä huolehtiminen. Kaikki muu on toissijaista.

Syyt ensin selville Illan aikana lääkäri-kirjailija puhui suoraan ja asioiden oikeilla nimillä. Meidän kaikkien, mukaan lukien itseni, pitäisi oppia löy-

säämään välillä. Perusyksikön kunnosta huolehtiminen ei lisää vain jaksamista, vaan pitää huolen luottamuksen ja turvallisuuden tunteesta niin perhe- kuin työelämässä, Kiminkinen kertoo. Kiminkinen painottaa myös liikunnan ja monipuolisen ruokavalion merkitystä jaksamiselle. Huonoa oloa on turha kuitenkaan hoitaa, ellei ensin selvitetä oireiden syitä. Yrittäjän Iltakoulu on Tapiola-ryhmän ja Suomen Yrittäjien yhteistyössä järjestämä seminaari. Kevään aikana järjestetään 25 Yrittäjän Iltakoulu -tilaisuutta eri puolilla Suomea.

Punk tukee työhyvinvointia

Työyhteisösovittelu ratkomaan työpaikan ristiriitoja Työyhteisösovittelu tekee tuloaan työpaikan ristiriitojen ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on soveltaa muun muassa rikossovittelussa hyväksi koettua toimintamallia työelämään. – Kokemukset osoittavat, että sovittelun avulla työyhteisöissä voidaan aukaista hyvinkin haasteellisia solmuja, sanoi suomalaisen sovittelun pioneeri ja kehittäjä, koulutuspäällikkö Timo Pehrman Työsuojelurahaston tilaisuudessa 5. maaliskuuta. Ristiriidat työyhteisöissä alkavat usein pienistä asioista ja

perustuvat monesti väärinkäsityksiin ja juoruihin. Konfliktit kuitenkin kasvavat monesti suuriksi ja elävät pitkään, koska niihin ei puututa riittävän ajoissa. Väärät tulkinnat ja puhumattomuus ruokkivat tulehtunutta tilannetta. Pehrman perustaa näkemyksiään myös tutkittuun tietoon, muun muassa Suomen Sovittelufoorumin ja Työsuojelurahaston rahoittamaan Työyhteisösovittelu-tutkimushankkeeseen, jossa oli mukana 14 erilaista sovittelutapausta. Konfliktin syn-

nyttämä ahdistus voi johtaa siihen, että joku joutuu lähtemään työyhteisöstä tai sairastuu. Sovittelulla tilanteita voidaan kuitenkin purkaa ennen lopullista kriisiä, ja se soveltuu hyvin myös laajemmin ristiriitojen hallinnan menetelmäksi. Timo Pehrman sanoo, että sovittelija ei osallistu riidan ratkaisuun, vaan tekee sovinnon mahdolliseksi, on aktiivinen kuuntelija ja oppimisprosessin käynnistäjä. Aiheesta llisätietoa osoitteesta www.tsr.fi/TSR-kanava.

Muista miten muistat...

Veljekset Nuutinen Oy:ssä Punk-hankkeen puitteissa on rakennettu käytännön malleja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Sisko Ahosilta, teksti ja kuva

››Uudenmaan, Hämeenlinnan ja Pirkanmaan alueilla toimiva Kuntoutussäätiön Punk-hanke tukee pientyöpaikkojen työhyvinvointityötä ja kehittää käytäntöjä työkyky- ja osaamiskysymysten käsittelyyn. Ensimmäisen vuoden aikana jo 54 työpaikkaa on tullut toimintaan mukaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa. Mäkelä-Pusan mukaan Punk – Pientyöpaikoilla uudistuminen – pureutuu alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen ja vastaavasti työuralla jatkamisen lisäämiseen. − Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään n. 52 vuoden iässä, kun suoraan työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtymisikä on 63 – 68 vuotta. Yhteinen tavoitteemme yritysten kanssa on alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Myös sairauspoissaolojen vähentämisellä voidaan vaikuttaa työurien pituuteen, Pirkko Mäkelä-Pusa huomauttaa. − Punk-hanke kehittää käytäntöjä ja välineitä pientyöpaikkojen yhteistyöhön työterveyshuoltojen ja kuntoutuksen palvelujen tuottajien kanssa.

Koulutusta, valmennusta ja kuntoutusta Hanke tarjoaa mukana oleville yrityksille mm. Tulosta ja kilpailukykyä työhyvinvoinnilla (TuKi) -valmennusta, jonka ta-› voitteena on vahvistaa työhyvinvointiosaamista työpaikalla. Voimavaroja esimiestyöhön -valmennus puolestaan tarjoaa välineitä esimiestyön haasteisiin muutospaineessa, kun taas työntekijän osaamishaasteisiin vastataan Moniosaaja-valmennuksella, Pirkko Mäkelä-Pusa kertoo. − Hankkeessa on myös otettu käyttöön jo useita varhaisen reagoinnin käytäntöön perustuvia Työkyvyn tuki -malleja, joissa on sovittu työpaikkakohtaisesti mm. sairauspoissaolojen seurannasta ja joustavan työhönpaluun mahdollisuuksista. Projektipäällikön mukaan samassa yhteydessä on sovittu työnjaosta työpaikan ja työterveyshuollon kesken silloin, kun työntekijän työkyky on alentunut. − Tutkimusten mukaan jo 2 – 3 kuukauden sairauspoissaolojakso lisää eläkkeelle hakeutumisen halukkuutta. Yrityksistä mukaan hankkee-

seen on lähtenyt mm. Veljekset Nuutinen Oy, joka on vuonna 2001 perustettu kiinteistö- ja huoneistokorjausten erikoisliike. Yritys työllistää Helsingin ja Tuusulan toimipisteissään 36 henkilöä. Toimitusjohtaja Petteri Nuutinen pitää tärkeänä työntekijöiden työkykyisyyden tukemista. − Hankkeen kautta olemme rakentaneet ja ottamassa käyttöön Työpaikan työkyvyn tuki -mallin sekä osallistuneet työhyvinvointia käsittelevään koulutukseen.

Yhteistyö voimissaan

››Hankkeen kehittämistyössä

ovat Kuntoutussäätiön lisäksi mukana Tampereen yliopiston HyWin-työhyvinvointitiimi, Kiipulan kuntoutuskeskus ja 5 työterveyshuoltoa. Osa kehittämistyöstä tapahtuu yhteistyössä työpaikkojen työterveyshuoltojen kanssa. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke vuosille 2009 – 2012.

Johtaja voi huonommin kuin vuosi sitten Lotta Tammelin, teksti

-2,5

snt/l polttoaineesta

...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. Alennukset ovat voimassa 1.4.-30.6.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. Muista myös Teboilin yrityskorttialennukset.

-10 % autopesusta

Suomalaisen yritysjohdon työhyvinvointi on selvästi heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Tulokset ovat Tapiola-ryhmän pk-yritysten johdon työhyvinvointia selvittäneestä kyselystä. Yritysjohdon henkilökohtaisen työhyvinvoinnin kokemus on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. 67 prosenttia vastaajista arvioi oman työhyvinvointinsa olevan hyvä tai erinomainen, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 77 prosenttia. Myös usko omaan työhyvinvointiin tulevaisuudessa oli vähentynyt. – Tulos hieman yllättää, koska työolobarometrin mukaan pk-yritysten henkilöstö voi vuodesta toiseen kuitenkin hyvin. Toisaalta pk-yritysten johto toki kohtaa työssään paljon samoja ongelmia kuin yrittäjä, mikä varmasti osittain selittää tulosta, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén sanoo. Yli kolmannes vastaajista koki erittäin paljon tai melko paljon stressiä työssään. – Yrittäjien ja yritysjohdon hyvinvointiin ei valitettavasti kiinnitetä riittävästi huomiota. Tällä voi olla kauaskantoiset seuraukset, sillä kun yrittäjällä tai yrityksen johdolla jaksaminen loppuu, vaikuttaa se koko työyhteisön hyvinvointiin merkittävästi, Hellstén painottaa. Eniten stressaantuneiden määrä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Huomat-

tavaa on, että kolmanneksella vastaajista on vain vähän tai ei ollenkaan stressiä. Kyselyn taustamuuttujilla (lapset, ikä, sukupuoli, siviilisääty, alue, yrityksen koko) ei ollut merkittäviä vaikutuksia johtajien hyvinvoinnin kokemuksiin.

Työhyvinvointia tulee kehittää yhteistyössä Suomalainen yritysjohto näkee työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeänä yrityksen menestymisen kannalta. Tärkeintä siinä on vastaajien mielestä yksilön kuunteleminen, kaikkien osapuolten oma vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä, oikeudenmukainen kohtelu sekä toiminnan selkeys. Myös arvostuksen osoittaminen, luottamus, työn mielekkyys sekä hyvä johtaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Johtajat arvioivat oman yrityksensä saavan melko hyvän arvosanan työhyvinvoinnin kehittämisessä (ka. 3,46 asteikolla 1– 5). Oma osuus työhyvinvoinnista huolehtimisessa saa keskiarvon 3,58. Kriittisimmin suhtauduttiin yhteiskunnan rooliin. Yhteiskunnan työssä jaksamiseen tekemä panostus arvioitiin 2,95 arvoiseksi. Avovastauksista käy ilmi, että työnantajan odotetaan luovan puitteet työhyvinvoinnille, mutta jokaisen ihmisen henkilökohtaista vastuuta korostetaan myös paljon. Myös yhteistyö työterveyshuollon ja henkilöstön välillä koetaan tärkeänä.

Kiire vähentää työn mielekkyyttä

Kyselyn mukaan työn mielekkyyttä tällä hetkellä vähentävät erityisesti jatkuva kiire sekä muuten ajankäyttöön liittyvät haasteet. Myös taloudellinen tilanne, sen mukanaan tuoma epävarmuus sekä kiristynyt kilpailu ovat tekijöitä, jotka vähentävät työn mielekkyyden kokemuksia. Henkilöstöasioiden hoitaminen ja taantumasta johtuvat irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvät toimet koetaan hyvin haasteellisiksi. Suurin osa vastaajista kokee, että sekä nykyinen taloudellinen tilanne että tulevaisuuden epävarmuus heikentävät henkilöstön hyvinvointia. Kuitenkin osassa yrityksiä tilanne on saanut porukan puhaltamaan voimakkaasti yhteiseen hiileen. Tapiola-ryhmän vuoden 2010 alussa tekemän Kuinka voit johtaja -kysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Kyselyyn vastasi internetin kautta yhteensä 968 henkilöä (v. 2009 n=832). Kohdejoukkona oli pienten ja keskisuurten yritysten johto.

››Siltakilpa opiskelijoille. Suomen Messut järjestää Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton kanssa siltakilpailun, joka on tarkoitettu rakennustekniikan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille. SPAN 2010 -kilpailun finaali on lokakuussa FinnBuild 2010 -messuilla.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Kansalainen

Järjestölle perinnöksi vahva kivijalka

••Suomen Yrittäjien eläkkeelle jäävän talousjohtajan Tauno Jalosen uran aikana järjestö on kasvanut ja voimistunut. Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuvat

››– Työpaikkana Suomen Yrittäjät on ollut hyvä, haasteellinen ja palkitseva. Tässä työssä on saanut olla tekemisissä aitojen suomalaisten yrittäjien kanssa. Lisäksi työssä on pysynyt väkisinkin yhteiskunnallisten asioiden tasalla. Näin työpaikkaansa kuvailee Suomen Yrittäjien toukokuussa eläkkeelle jäävä talousjohtaja Tauno Jalonen. 65-vuotiaalla Jalosella onkin ollut aikaa mielipidettänsä muodostaa, sillä järjestön palveluksessa on vierähtänyt 35 vuotta. Oululaisen Jalosen järjestöura sai alkunsa vuonna 1975, kun hän aloitti Oulun seudun yrittäjien järjestöpäällikkönä. Oulusta matka jatkui muutamaa vuotta myöhemmin Kainuun Yrittäjien toimitusjohtajaksi. 1980-luvun alussa Tauno Jalonen siirtyi silloisen SYKL:n järjestöjohtajaksi ja varatoimitusjohtajaksi. Yrittäjäjärjestön omistaman Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimitusjohtajan pesti alkoi 1990-luvun puolivälissä ja Suomen Yrittäjien talous- ja henkilöstöjohtajaksi Jalonen valittiin 2000-luvun alussa.

Aikoinaan liigatason jääkiekko-otteluita erotuomarina johtanut Tauno Jalonen keskittyy eläkepäivillään jälleen liikuntaharrastukseen. Musta laatta on vaihtunut valkoiseksi palloksi.

Perhe, golf ja Nizza Vaikka yrittäjäjärjestö on ollut Jaloselle ikään kuin pitkäaikainen

kumppani, jää hän kuitenkin tyytyväisin mielin eläkkeelle. – Ajattelen, että olen oman osuuteni hoitanut. Olen tehnyt pidemmän › työuran kuin suomalaiset keskimäärin. Jalonen aikoo viettää eläkepäiviään perheensä parissa. Aikaa saavat vaimon lisäksi neljä lastenlasta, joita eläköityvä talousjohtaja lupaa kyyditä erilaisiin harrastuksiin. Golf on Jaloselle rakas harrastus ja hänet löytääkin jatkossa › varmasti myös kesäisiltä viheriöiltä. – Aion myös viettää aikaa entistä enemmän Välimeren rannalla Nizzassa kakkosasunnollamme, Tauno Jalonen hymyilee.

Kasvua hakemassa – Silloin kun tulin keskusliittoon, meillä oli vajaa 150 paikallisyhdistystä ja keskeinen tehtävä olikin perustaa niitä lisää. Nyt paikallisyhdistyksiä on yli 400, Jalonen summaa. Jalosen uran alkuvaiheessa jär-› jestössä panostettiin voimakkaasti myös jäsenhankintaan, mikä onkin› ollut tuloksellista. Tänä päivänä jä-› seniä on yli 110 000 ja Suomen Yrittä-

Reaaliaikainen järjestö

Edunvalvonnan ja tässä ajassa tapahtuvan elämän kytkeminen yhteiseen aikaan on haaste. Tauno Jalonen

jät on elinkeinoelämän suurin etujärjestö. – Järjestön resurssit ovat lisääntyneet huomattavasti jäsenmäärän merkittävän kasvun myötä. Resurssien kasvu näkyy myös siinä, että kun aloitin, oli keskusliiton palveluksessa noin kuusi henkilöä. Nyt henkilöstöä on liki 60, hän pohtii. Huikea jäsenmäärän lisäys on tuonut järjestölle myös tukevan perustarakenteen, minkä edunvalvontatyö vaatii toimiakseen tuloksellisesti. – Edunvalvonta vaatii aivoja. Aivoja ei saa ilman rahaa, talousjohtaja Jalonen painottaa ja lisää, että nykyisen ”yrittäjätalon” kivijalka on vahva.

Talousjohtaja Tauno Jalosen mukaan on tärkeätä, että järjestön kassa on kunnossa. – Edunvalvonta vaatii aivoja. Aivoja ei saa ilman rahaa, Jalonen muistuttaa.

Jalosen uran aikana myös järjestön toimintatapa on muuttunut. – Yhteiskunta arvostaa eri asioita eri aikaan. Silloin kun lähdimme liikkeelle, kantava voima oli aate ja ideologia. Nyt on siirrytty enemmän faktaan: edunvalvontaan, jota tuke-› vat eurot eli taloudellinen perusta. Aiemmin, kun ei ollut resursseja, ideologia oli se, jolla elettiin, Jalonen muistelee. Talousjohtaja Jalosen mukaan yrittäjäjärjestön toiminta on muuttunut myös pitkäjännitteisemmäksi ja voimakkaammaksi. – Tavoitteellisemmaksi, suunnitelmallisemmaksi ja systemaattisemmaksi. Aikaisemmin toiminta oli enemmän ad hoc -typpistä tulipalojen sammuttamista. Myös tietotekniikka on tuonut toimintaan tehokkuutta. Eniten se on Jalosen mukaan lisännyt yhteydenpitoa ja viestintää organisaation ja jäsenyrittäjien välillä. – Voisi sanoa, että järjestö on nykyään reaaliajassa. Meidän jäsenet reagoivat asioihin saman minuutin› sisällä, jos jokin asia on mennyt pie-

leen heidän kannaltaan. Tietotekniikka on lähentänyt järjestöä ja sen jäseniä.

Aika – edunvalvonnan haaste Tauno Jalosen mukaan yksi järjes-› tön haasteista edunvalvontatyössä› on yrittäjien odotuksiin vastaaminen. – Edunvalvontatyö on pitkäkestoista. Yrittäjän päivä on taas tässä ajassa elämistä. Tämän aikaa vievän edunvalvonnan ja tässä ajassa tapahtuvan elämän kytkeminen yhteiseen aikaan on haaste. Yrittäjälle ongelma tulee tässä ja nyt, kun taas lainsäädännöllisten ongelmien ratkaisu vie aikaa. Edunvalvontatyön saralla Jaloselle mieleenpainuvin hetki liittyy työttömyysvakuutusmaksuihin viime laman aikana. – 1990-luvun laman aikana työttömyysvakuutusmaksut alkoivat nousta voimakkaasti. Yrittäjät miettivät jo maksuboikottia ja asiasta käytiin useita keskusteluja. Onneksi tilanne ratkesi niin, että po. maksut saatiin pudotettua. Kyseessä oli tilanne, jossa ainoan kerran minun urani aikana yrittäjät ovat uhanneet maksuboikotilla lakonomaisesti.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Taloustilanne

Viivyttely on vaarallista

••Yrittäjän pitäisi herätä, kun myynti putoaa. Pekka Malmberg, teksti

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa Puu-, pelletti- ja sisustustakkoja, sekä puuliesiä myyvän yrityksen liiketoiminta Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-20100215-437

Huoltoasema Kainuussa. Liikevaihto n. 1 200 000 €. Työntekijöitä 3. Omat toimitilat n. 430 m2. SY-20100215-439

Dvd-vuokraamo Jyväskylässä. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 45 m2. Hintapyyntö 25 000 €. SY-20100219-457

Miesten vaatetusliike PohjoisPirkanmaalla. Liikevaihto 200 000 €. Työntekijöitä 2 (yrittäjät). Omat toimitilat 100 m2. SY-20100301-474

Urheilu- ja vapaa-ajan tuotteiden/vaatteiden kauppa

Teollisuus, valmistus

Palvelu

Huonekalu- ja designalan yritys tai osuus Varsinais-Suomessa.

Sähkö-, antenni-, elektroniikka-, tietoverkkoasennus / huoltoyritys Kymenlaaksossa.

Liikevaihto 1 500 000. Työntekijöitä 15. Omat toimitilat 4 000 m2. SY-2-10-28

Sahalaitos Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 100 000 €. Työntekijöitä 2. Omat toimitilat 2000 m2.

Omat toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-20100225-466

Parturi-kampaamo Turun lähistöllä. Vuokratut toimitilat 38 m2. SY-20100226-470

SY-20100215-438

Peltisepän liike Uudellamaalla.

Autohuoltoyritys pääkaupunki-

Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2.

seudulla. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 250 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

100 % Suomalaisen lukkotehtaan pietarilaisen tytäryhtiön osakkeista. Omat toimi-

Hautaustoimisto Keski-Suomes-

SY-20100215-440

tilat 15 000 m2, tehtaan maapintaala 16 041 m2.

SY-20100303-480

sa. Liikevaihto 100 000 - 200 000. Vuokratut toimitilat 70 m2. Hintapyyntö 60 000 €.

SY-20100316-492

SY-20100219-456

Yrityspörssin ilmoitusehdot ››Yrityspörssissä julkaistaan vakio-

sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

››Netti-ilmoituspaketti sisältää

kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %.

››Yrityspörssin ilmoituspaketti

sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %.

››Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät,

Teräsrakenteiden valmistusja asennusyritys Pirkanmaalla.

››Sinisilmäisyys on periytyvä suomalainen ominaisuus, jota ei kukaan pidä pahana ominaisuutena. Yrittäjät ovat tässäkin asiassa täysin normaaleja ihmisiä. Mutta jos sinisilmäisyys siirtyy luonteeseen, yrittäjä löytää itsensä helposti vaikeuksista. Oman myynnin putoamista pidetään hetken oikkuna ja toimialan yleiseen laskuun reagoidaan tuskin ollenkaan. Niin isot asiat eivät kiinnosta. Laskut kuitenkin jauhavat samaan tahtiin kuin ennenkin ja reagointi siirtyy aina vaan eteenpäin. Myöhäistä heräämistä monet kerrat seurannut terveyttämiskonsultti Erkki Niskanen (TMC) korostaa taloushallinnon nopeaa päivittämistä. Missä mennään? Kuka hyvänsä hätääntyy, kun selkeät maksuvaikeudet ovat konkreettisesti edessä. Laskuja on enemmän kuin tuloja. Ensimmäiseksi pitää tehdä uusi tuloslaskelma ja päivittää kassavirtalaskelma. Ilman näitä ei tiedetä yrityksen todellista tilannetta. Paljonko on velkaa nyt ja laskuja ja tuloja edessäpäin. Uudet ja tarkat laskelmat tarvitaan myös haettaessa lisärahoitusta, muistuttaa Erkki Niskanen. Useimmiten tarvitaan ulko-› puolista apua tilanteen selvittämiseen ja sitä voi hakea esimerkiksi Talousapu-neuvontapalvelun kautta. Sieltä saa neuvojen lisäksi ilmaiset työkalut ja maksusuunnitelman omaan käyttöön. Yrittäjän on tehtävä tiivistä yhteistyötä oman tilitoimiston kanssa. Lisää rahaa ei pidä hakea ennen kuin tilanne on selvitetty ja tutkittu omat rahoituskeinot. Myyntiä pitää lisätä, ostojen hinnat käydä läpi ja etsiä säästökohteita.

Oleellista on päivittää taloushallinto nopeasti.

Rahoitusta on räätälöity suhdannetilanteeseen.

Erkki Niskanen

Jukka Vilppo

Lainaa ei haeta hatusta

Lisärahoitusta haettaessa yrittäjän yleisiä virheitä Erkki Niskasen kokemuksen mukaan ovat - väärin ja usein liian pieneksi arvioitu rahan tarve - omien resurssien yliarviointi takaisinmaksussa - epätarkat laskelmat. On täysin normaalia, että pankinjohtaja kuuntelee mieluummin yrittäjää, jolla on rohkeutta kertoa tilanne sellaisena kuin se on. Lisäyllätykset syövät luottamusta ja vaikeuttavat asioiden hoitoa. Ei rahoittaja hyödy mitään hyvän asiakkaan menettämisestä. Erkki Niskanen muistuttaa myös muista rahoitusvaihtoehdoista, joita ovat osakkaiden lisäpanostus, Finnveran suhdannelaina sekä pääomasijoitus.

Lääkkeitä neuvotteluun Aktian luotonvalvonnan päällikkö Kimmo Nylund ei kaipaa pienyrittäjältä mitään monimutkaista selvitystä vaan paperia, jossa on tiivistetty mikä on tilanne nyt, mistä se johtuu ja mihin ollaan menossa.

››Mitkä tuotteet ja palvelut menestyvät ja mitkä eivät? ››Mistä myynnin nousut ja laskut johtuvat? ››Paljonko on juuri nyt maksuja rästissä, siis kaikki rästit? ››Mitä isoja maksuja on kohta edessä ja milloin? ››Mitkä ovat saatavat ja mikä on niiden maksutilanne? ››Paljonko on ennustettava myynti muutaman seuraavan kuukau-

§ § § § § § § § § § § § § § § § § § ›› § § Suhdannerahoitusta ›› Yritysvälittäjät § § ›› § § ›› § § § § § § ›› § § ›› § § § Majoitus, ravintola, § § § ›› elintarvike § § § § § § § § § § § § § § § § § § § § Yrittäjien avuntarve kasvussa: § § § § § § § § työNANtAJAN § palvelunumero on 029 007 4990 § § § § § § § Neuvontapaketti § § § § myös verkossa § § § § § Yrityspörssi § § § Seuraava § § § § ilmestyy 29.04.2010 § § § § § § § § § § § § § § § § § § PK-yritykset innokkaimpia § § Myös Yrittäjän § hakusanamainostajia § tukiverkko toimii § § § § pk-yrityksen§työsuhdekirja § § § 4Työsuhteen tunnusmerkit Hakukoneoptimointia Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 770 m2.

SY-20100303-479

Lvi-alan laitteita maahantuova yritys. Liikevaihto 500 000 600 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 400 000 €.

SY-20100311-487

Lahja- ja sisustusalan tukku / nettikauppa / vähittäisliike

Helsingissä. Liikevaihto n. 400 000 €. Työntekijöitä 3 + 2. Vuokratut toimitilat 120 m2 + 190 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-20100311-488

Kioski-kahvila Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 80 000 €.

SY-20100312-489

Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 300 mv. Hintapyyntö 159 000 €.

SY-20100226-471

Haetaan pääomasijoittajaa /

rahoittajaa / omistajaa perustettavaan keittiötarvikkeiden valmistusja myyntiyritykseen Etelä-Suomessa.

SY-20100310-484

Metallialan pienteollisuusyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto

Rakentaminen

Ilmastointialan erikoisliike

Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-20100311-486

Pelti- ja ilmanvaihtoalan yritys Kaakkois-Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 1000 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-20100316-493

100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 240 m2. Hintapyyntö 300 000 €.

Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin

SY-20100316-490

Kalusteteollisuusyritys Turun

talousalueella. Liikevaihto 250 000 €. Työntekijöitä 3. Omat tai vokrattavat toimitilat.

SY-20100318-498

Leipomo/kahvila-konditoria

Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 600 m2.

ABC

SY-20100217-454

Osuus pubi-tyyppisestä ravintolasta Keski-Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

4Työsopimuksen ehdot 4Palkanmaksu 4Työaika 4Irtisanominen tai lomautus 4Vuosiloma 4Poissaolot 4Työntekijän yksityisyyden suoja 4Yhteistoiminta yrityksissä 4Luottamushenkilöistä 4Tasa-arvosta

Merja Hirvonen, Anja Tuomola, Risto Tuominen Työnantajan ABC – pk-yrityksen työsuhdekirja 275 sivua ISBN 978-952-9612-64-2 Normaalihinta 129 € Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille

89,-

+ alv 8 % + toimituskulut

Tilaukset maarit.tahtinen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 46

PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/yrityspörssi

SY-20100303-478

Ohutlevykoneiden valmistus.............. 4 000 000 Rautakauppa.........................................2 100 000 Autoalan tarvikkeet................................ 800 000 Kauneushoitola....................................... 590 000 Ekologiset käymälät ja kompostointi... 485 000 Elektroniikkateollisuuden tuotteet....... 400 000 Neste-huoltoasema................................ 365 000 Viher- ja piha-alueiden rakentaminen... 250 000 Perinteikäs kotileipomo......................... 250 000 Perhekoti/lastensuojeluyksikkö............ 250 000 Maaseuturavintola................................. 199 000 Osuus sisämikroautoradan osakekannasta........................................ 195 000 Palvelukoti Kainuussa............................ 190 000 Franchise-yrittäjä Eagle Sports Bar . ... 150 000 Kioski + ½ kiinteistöyhtiöstä................. 125 000 Kylmälaitteiden asennus ja -huolto...... 120 000 Polttoaineen jakeluasema.............115 000 + vrst Eagle Sports Bar Yrittäjä Tornioon max. . ....................................................... 50 000 Naisten muotiliike................................... tarjous

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

sa kuukausittaisen kävijämäärän 1 500:sta 18 000:een.

– Vaikka internetin hakusanamainonta on kasvussa suomalaisessa B2B-mainonnassa, valtaosa yrityksistä ei osaa hyödyntää netin edullisia tai jopa maksuttomia markkinointimahdollisuuksia, kertoo professori, KTT Heikki Karjaluoto. Hänen Digitaalinen markkinointiviestintä - esimerkkejä parhaista käytännöistä yritys- ja kuluttajamarkkinointiin -kirjansa julkaistiin juuri. Hakusanamainonta on helppo ja edullinen tapa aloittaa mainostaminen internetissä. Suurilla yrityksillä hakusanamainonnan rooli on yleensä muuta markkinointia tukeva, mutta pkyrityksille netissä näkyminen voi olla liiketoiminnan ja myynnin kannalta elintärkeää. – Pienet ja tuntemattomat pk-yritykset ovat innokkaimpia hakusanamarkkinoijia Suomessa, sillä hakusanamarkkinoinnin avulla heillä on tasavertaisemmat mahdollisuudet näkyä hakutuloksissa yhdessä isojen kilpailijoiden kanssa, Karjaluoto kertoo. – Eräs uusi pääkaupunkiseudulla toimiva rengasliike nosti hakusanamarkkinoinnin ja -optimoinnin avulla verkkosivujen-

Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivustojen löydettävyyden parantamista eli sitä, kuinka korkealle yrityksen tiedot nousevat hakutuloslistassa. Hakukoneoptimointiin kannattaa panostaa, koska hakukoneissa näkyminen on ilmaista ja käyttäjät luottavat enemmän hakutuloksiin kuin mainoksiin. – Yleensä hakukoneoptimointiin kiinnitetään huomiota vasta siinä vaiheessa, kun sivuston löydettävyydessä ilmenee ongelmia, Karjaluoto kertoo. – Hakukoneoptimoinnissa tärkeintä on lisätä etusivulle liiketoimintaan liittyviä avainsanoja. Optimointiin vaikuttavat toki muutkin tekijät, joten optimointiprojekti on suositeltavaa toteuttaa asiantuntijan kanssa. KTT Heikki Karjaluoto toimii markkinoinnin professorina Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa. MMA (Mobile Marketing Association) on palkinnut hänet vuoden 2007 mobiilimarkkinoinnin tutkijana.

››Hankintalaki. Eduskunta on

››Kasvua hygieniamarkkinoil-

hyväksynyt lopullisesti julkisia hankintoja koskevan lain, jolla kynnysarvoja nostettiin ja hankintamenettelyn avoimuutta lisättiin. Pienhankintojen oikeussuojakeinojen käyttöön liittyvät tulkintaongelmat selvitetään ja ryhdytään tarvittaviin toimiin sääntelyn selkeyttämiseksi.

Yrittäjät ottavat entistä enemmän yhteyttä Talousapu-puhelinneuvontapalveluun. Avun tarve on kasvanut edelleen tänä vuonna. Talousvaikeuksissa ole-› via yrittäjiä on kaikilla toimialoilla. Avun tarpeen pääpaino näyttää kuitenkin siirtyneen pieniin palvelualojen ja kaupan yrityksiin. Viime lokakuussa avattuun neuvontapalveluun on ottanut yhteyttä lähes 750 yrittäjää. Tänä vuonna yhteydenottoja on ollut jo yli 300. Puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–18 numerossa 029 007 4990. Neuvontaa antavat siihen koulutetut yrityksen terveyttämiskonsultit (TMC). Palvelu on maksuton.

sä, jos yrityksellä on kannattavan toiminnan edellytykset. Tämän hetken taloudelliseen tilanteeseen Finnvera on räätälöinyt suhdannelainan ja -takauksen, joita voidaan myöntää siinä tapauksessa, että yritystoiminta on ollut kannattavaa ennen laskusuhdannetta. Yrityksen tulee osoittaa, että pääoman tarve johtuu nimenomaan taantumasta. Suhdannelaina on tarkoitettu yrityksen maksuvalmiuden turvaamiseksi ja investointien rahoittamiseen. Suhdannelainaa ei voida käyttää yrityksen vanhojen lainojen tai muiden vastuiden maksamiseen, Jukka Vilppo tiivistää.

Finnvera myönsi v. 2009 suhdannerahoitusta yli 500 yritykselle lähes 190 milj. euroa. Suhdannerahoitus on vain osa Finnveran yritysrahoituksesta korostaa projektijohtaja Jukka Vilppo. Finnveran normaali rahoitus on tietenkin käytettävis-

Yritys-Suomen verkkosivuilla osoitteessa www.yrityssuomi.fi/ talousapu on vapaasti käytettävissä asiantuntijoiden tekemiä ohjeita ja sähköisiä työkaluja yrityksen talouden terveyttämisessä. Paketin osia ovat: – tilanteen kartoitus ja maksusuunnitelman tekeminen – talouden ja taloushallinnon terveyttämisen ohjeet – tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma yritykselle – liiketoiminnan kehittämisen perusmenetelmät – muutos toiminnassa: saneeraus, myynti, lopettaminen

den aikana?

Kimmo Nylund suosittelee seuraavia lääkkeitä pohjaksi rahoitus- ja maksuneuvotteluille: Muista karhuta omia saataviasi aktiivisesti Keskity toiminnassa olennaiseen ja kannattavaan Leikkaa kannattamattomat rönsyt Lisää omaa koulutustasi Laita taloushallinto kuntoon Yrittäjän omien vakuuksien tai takauksen antaminen lisää rahoittajan uskoa hankkeeseen Tee maksuohjelma, jonka pystyt hoitamaan.

Talousapu-neuvontapalvelua rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Finanssialan Keskusliitto ja Finnvera. Palvelun kehittämiseen ovat osallistuneet myös verohallinto, Konkurssiasiamiehen toimisto, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittäjät. Talousapu-neuvontapalvelun to-› teuttaa PKT-Säätiö.

Yrittäjän tukiverkko on maksuton nettipalvelu yrittäjille SY:n osoitteessa www.yrittajat. fi. Tukiverkko auttaa niin ikään yrityksen taloudellisissa vai-

keuksissa. Se ohjaa myös vertaistukeen ja ammattimaiseen krisiapuun yrittäjien stressitilanteissa. Tukiverkossa tiedetään kokemuksesta, että puhuminen ja vaikeuksien käyminen läpi kokeneen yrittäjän kanssa tuo helpotusta ahdistukseen ja käytännön neuvoja hankalaan tilanteeseen. Yksin ei kannata jäädä! Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin on myös yrittäjien käytettävissä. Puhelinpalvelusta saa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat se-› kä kriisityöntekijät että vapaaehtoiset tukihenkilöt.

ei osata hyödyntää

la. Suomen kosmetiikka- ja hygieniatuotemarkkinoiden arvo kasvoi vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 1,7 prosenttia. Pesuvalmisteiden myynti kasvoi kuluttajatuotteissa vielä enemmän,7 prosenttia, ja laitosten ja teollisuuden ammattilaistuotteissakin runsaat 2 prosenttia.

Etappi – Yrittäjän perusturva netissä Yrittäjä ei poikkea palkannauttijasta yhtään ihmisenä. Hän voi sairastua tai saada ammattitaudin. Eläkeikä koittaa jonain päivänä kaikille, ja työttömyyden uhka on konkreettinen nykyisessä suhdannetilanteessa. Yrittäjille kuluu lakisääteisenä perusturvana mm. sairaspäiväraha ja korvaukset sairauden hoitamisesta. Yrittäjäperhe saa lapsilisää ja lapsen hoitokorvausta. Eläke karttuu niin palkansaajalle kuin yrittäjällekin.

Erona palkansaajaan on se, että lakisääteiset etuudet määräytyvät yrittäjän itse ilmoittaman työtulon perusteella. Vapaaehtoisesti yrittäjän on hankittava taloudellinen turva työttömyyden, työtapaturman tai ammattitaudin varalta.

Tarkista oma tilanteesi Etapista Suomen Yrittäjien verkkosivuilla on kattava kooste yrittäjien

turvasta ja korvauksista nimeltään Etappi. Sivut on rakennettu elämäntilanteen mukaan: - työttömyysturva - sairastuminen - eläke - lapsen syntymä - työtapaturma - vapaaehtoiset vakuutukset - työterveyshuolto - Minun turvani – laskuri - nuoren yrittäjän etuudet Sivuilla on laskuri, jolla voit laskea oman perusturvasi ja

verrata sitä elämisen kuluihin. Etapista pääset linkkien kautta tärkeille sosiaaliturvan sivuille. Palvelua pitävät yllä Kela, Eläketurvakeskus, Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa, Suomen Yrittäjät, Fennia-ryhmä ja Yrittäjäruuvi Oy.

Käytä hyväksesi Etappia:

››www.yrittajat.fi/yrittajansosiaaliturvaopas

Riku & Unelma MITÄ ETSIT?

TARVITSEN UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ . . .

. . . MUTTA MISTÄ LÖYTÄISIN SOPIVIA YRITYKSEENI?

TIESITKÖ, ETTÄ YRITTAJAT.FI:SSÄ ON AVOIMET TYÖPAIKAT -PALVELU ? HIENOA, KATSONKIN SIELTÄ!

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Yrittäjät liikkeellä

Kotisivukone valloittaa maailmaa Ideakone

heiluseuroille kuin yksityishenkilöille omien henkilökohtaisten sivujen tekoon.

Vahva kasvu- ja kansainvälistymispotentiaali

Moogo-itsepalvelukonsepti lanseerattiin ensimmäisenä Suomen ulkopuolisena maana Ruotsissa elokuussa 2007 ja englanninkielinen versio syksyllä 2008. Pääkaupunkiseudun Nuoriksi Yrittäjiksi 2010 on valittu Ideakone Oy:n perustajat Antti AlaIlkka (29) ja Mikko Nurminen (29). Ideakone on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä ITyritys, joka kehittää ja markkinoi Suomen johtavaa kotisivujen itsepalvelutuotetta Kotisivukonetta sekä sen kansainvälistä versiota Moogoa. Kotisivukoneella on perustettu Suomessa jo yli 100 000 kotisivua ja Moogolla puolestaan saman verran

kansainvälisillä markkinoilla aina Etelä-Amerikkaa ja Aasiaa myöten. Tänä vuonna kahden miljoonan euron liikevaihtoa tavoitteleva Ideakone Oy hakee vahvaa kasvua Moogo-konseptilla Suomen rajojen ulkopuolelta. Palvelu toimii tällä hetkellä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä ympäri maailmaa. Kehitteillä on myös muita kieliversioita kuten kiina. Kotisivukone soveltuu niin pk-yrityksille, yhdistyksille, ur-

Valintaraati totesi, että nuoret yrittäjät Antti Ala-Ilkka ja Mikko Nurminen ovat luoneet yrityksen, joka vastaa vahvasti niihin kasvuyritys- ja kansainvälistymishaasteisiin, joita mm. valtiovallan taholta on yrittäjille ja yrityksille esitetty. – Vaikutuksen teki kotimarkkinoiden ohella ympäri maailmaa oleva asiakaskunta. Se tarjoaa yritykselle jatkossakin laajan kansainvälisen markkinapotentiaalin ja merkittävän, mutta realistisen kasvunäkymän, korostaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen. Valinnassa kiinnitettiin huomiota myös Antti Ala-Ilkan ja Mikko Nurmisen Ideakone Oy:n toiminnan kannattavuuteen sekä riskien hallintaan voimakkaasta liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvusta huolimatta. Ideakone Oy on edustava esimerkki suomalaisten nuorten kyvystä kehittää maailmaa valloittavia palveluratkaisuja.

Yrittäjiä kutsutaan Luovuuden uusi aalto -tilaisuuteen Maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään Suomessa 26.4.2010 kuudennen kerran. Luovuuden ja keksintöjen merkitys ihmiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin kehittäjänä on ollut merkittävä. Saavutukset ovat tärkeitä, mutta miten tärkeätä voimavaraa luovuutta kehitetään ja edistetään Suomessa.

Maailman henkisen omaisuuden päivänä järjestettävä Luovuuden uusi aalto –tilaisuus haastaa koko Suomen uudistamaan ajatteluaan ja hakemaan pysyvää elvytystä sekä kestävää kilpailukykyä. Tilaisuus järjestetään 26.4. 2010 klo 10–12 Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoululla Es-

poon Otaniemessä. Tilaisuutta isännöi Aalto-yliopisto yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen, Suomalaisen Työn Liiton ja Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen kanssa. Tilaisuuden ohjelma on saatavissa yrittajat. fi:n sivujen tapahtumakalenterista. Tilaisuuteen ilmoittaudutaan etukäteen.

Päivityksiä SY:n jäsenetuihin Scandic-hotellien jäsenetu paranee

Korotettu alennus Teboilin polttoaineista

Suomen Yrittäjien jäsenten Scandichotelleista saamat jäsenedut paranevat. Vanhasta hotellikohtaisesti sovitusta hinnoittelusta siirrytään flex-hinnoista annettaviin prosenttialennuksiin. Uusi hinnoittelumalli› on entistä joustavampi.› Varauksen voi perua tai muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. Hintaan sisältyvät aina runsas aamiainen, internet-yhteys sekä kuntohuoneen käyttö. Myös mahdolliset henkilökohtaiset kanta-asiakasedut säilyvät. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat kaikissa Suomen Scandic-hotelleissa 12 prosentin alennuksen flex-hinnasta. Tanskassa ja Norjassa alennus on kahdeksan prosenttia ja Ruotsissa viisi prosenttia.

Suomen Yrittäjien jäsenkortilla oleva Teboilin polttoaine-etu paranee kolmen kuukauden mittaisen kampanjan ajaksi. Jäsenkortin magneettiraidalla saa 1.4. – 30.6.2010 välisenä aikana 2,5 senttiä/litra alennusta bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 prosenttia voiteluaineista ja koneellisista pesuista. Heinäkuussa etu palautuu jälleen normaalitasolle eli 2,2 senttiin/litra. Alennuksen saa kaikilta yli 300 Teboil-huoltamolta ja -automaattiasemalta nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta. Edun saa, kun antaa Suomen Yrittäjien jäsenkortin ensin kassalle tai syöttää sen automaat-› tiin ja maksaa käteisellä, pankkikortilla, Visalla tai MasterCardilla. Jäsenyritykset voivat hakea myös Teboilin oman Yrityskortin. Sillä jäsenalennukset ovat 2,69 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 prosenttia› voiteluaineista, autokemikaaleista ja› pesuista.

Uusia jäsenetuhotelleja Scandic on ostanut hotelli Linnean, hotelli Rivolin ja hotelli Salpauksen liiketoiminnan. Lisäksi kauppaan kuuluu Helsinkiin Paasitornin kongressikeskuksen yhteyteen rakennettava uusi hotelli. Kauppa vahvistaa merkittävästi Scandicin asemaa Suomessa. Kaupan myötä Scandicin operoimien hotellien kokonaismäärä Suomessa nousee 27:ään ja huonemäärä noin 5 000 huoneeseen. Kolmessa uudessa Scandicissa työskentelee noin 100 henkilöä, jotka siirtyvät Scandicin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kaikkiaan Suomen Scandiceissa työskentelee noin 1 000 hotelli- ja ravintola-alan ammattilaista. – Linnea, Rivoli ja Salpaus ovat Riihimäellä, Järvenpäässä

ja Lahdessa alueensa johtavia hotelleja. Uskon vahvasti uusien hotellien kehitysmahdollisuuksiin ketjumme jäseninä, kun ne siirtyvät huhtikuussa Scandicliikemerkin alle, sanoo Scandic Suomen toimitusjohtaja Aarne Hallama. Asiakkuusjohtaja Marja Jarenko kertoo, että Linnea, Rivoli ja Salpaus liitetään huhtikuun aikana Suomen Yrittäjien jäsenetuohjelmaan.

Suomen Yrittäjät MasterCard korvataan Nordean Busines MasterCardilla

Suomen Yrittäjät ja Nordea ovat päättäneet lopettaa Suomen Yrittäjien MasterCard -yhteistyön. Nordea tarjoaa nykyisille kortinhaltijoille ominaisuuksiltaan vastaavaa Nordea Busines MasterCardia. Samalla paperilaskun laskutuslisän perimisestä luovutaan. Suomen Yrittäjät MasterCardin käyttäjiltä ei vaadita mitään toimenpiteitä, mikäli he haluavat käyttöönsä Nordean kortin. Kortit vaihdetaan automaattisesti toukokuun aikana. Nordea on lähettänyt asiaa koskevan kirjeen kaikille nykyisille kortinhaltijoille. Mikäli SYMC:n käyttäjä ei halua uutta korttia, hän voi ilmoittaa siitä kirjeen ohjeiden mukaisesti Nordean asiakaspalvelun numeroon 0200 52300.

Lentoparkki muuttaa 1.4. Suomen Yrittäjien jäsenetukumppani Lentoparkki muuttaa huhtikuun alussa. Uusi toimipaikka on Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa osoitteessa Tikkurilantie 151. Lentoparkki on yksityinen, yötäpäivää valvottu pysäköintialue. Lentoparkista on bussikuljetus terminaaleihin sekä matkalta palattaessa kuljetus› tulotasanteilta pysäköintialueelle. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat pysäköinnin normaalihinnoista 15 prosentin alennuksen jäsenkortilla.

Hämeenlinnan Teatteriin nimikkotuoleja yrityksille Hämeenlinnan Teatteri ja Hämeen Yrittäjät aloittavat yhteistyön, jonka ensivaiheessa hämäläisyrityksille tarjotaan ns. ensi-iltatuoleja teatterin uudelle, ensi syksynä avattavalle päänäyttämölle. Varaamalla nimikkotuolin yritys saa näkyvyyttä niin salissa kuin aulassakin. Pakettiin kuuluu ensi-iltaliput omille nimikkopaikoille sopimuskauden ajan. – Teatteri on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Haluamme myös taloudellisesti vaikeina aikoina tuoda yrittäjille uudenlaisia virikkeitä. Yhteistyön tavoitteena on myös laajentaa teatterin tulopohjaa. Yhteistyön kautta koemme itsekin olevamme yrittäjiä, teatterinjohtaja Heikki Paavilainen tunnustaa. – Yrittäjien hyvinvointi ja jaksaminen on yksi keskeisiä teemojamme. Yrittäjän pään ja kropan

tulee olla kunnossa. Nyt aloitettava yhteistyö avaa kantahämäläisille yrittäjille uuden tavan virkistäytyä ja huomioida vaikka asiakkaitaan tai työntekijöitään, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka toteaa.

››Verkkosivut yrittäjille Helsingissä. Yrittäjiä ja sijoittajia erityisesti palveleva verkkosivusto www.metrohelsinki.hel.fi on avattu Helsingin kaupungin www.uuttahelsinkia.fi -portaalissa. Sivuilta löytyy tietoja mm. alueen vapaista toimitilatonteista ja toimitiloista, asumisesta, virkistysalueista ja palveluista.

››Rannikolla netistä yrittäjätiedot oppilaitoksille. Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät tarjoavat nettisivuillaan oppilaitoksille listan yrittäjistä, jotka ovat valmiita vierailemaan oppilaitoksissa kertomassa yritystoiminnastaan. Näin yrittäjyyskasvatus ei jää paitsioon yrittäjäpuhujien puutteesta.

Nimikkotuolit Nimikkotuolit myydään varausjärjestyksessä ja ne merkitään laattaan kaiverrettavalla varaajan haluamalla tekstillä. Tuolin ostaja pääsee katsomaan kaikki ensi-illat omalta varatulta paikaltaan. Pakettiin kuuluu myös tapaaminen tekijöiden kanssa. Tuoleja voi varata Hämeenlinnan Teatterilta tai Hämeen Yrittäjien toimistolta. Nimikkotuoleja myydään yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Istumapaikat myydään varausjärjestyksessä.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

PARHAAT PALVELUT

■

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta.

■

PARHAAT PALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

PARHAAT PALVELUT

■

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT

YRITYSSOVELLUKSET

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat...

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

Lataa ohjelmat osoitteesta www.tietosuunta.com

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

YrittäjäSanomat PARHAAT PARHAAT PALVELUT PALVELUT

Nopea, tehokas ja edullinen

Ilmoitusmyynti: Ilmoitusmyynti: Suomen Suomen Business Business VViestintä iestintä Kari J. Mattila Kari563 J. Mattila 050 5462 050-563 5462

TALOUSHALLINNON OHJELMISTO

Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com KIINTEISTÖT

MONTENEGRO, BAR Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

YRITYSSOVELLUKSET

0400 828 996

NETBARON

Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

solutions

VERKKOKAUPAT

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

24 h/vrk

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

YRITYSPALVELUT

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain.

WWW.ABC.FI

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

www.telehaku.ﬁ www.yrityshaku.ﬁ

Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

• sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

SCANRIA OY NetBaron-ilmoitus2.indd 1

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti 11.1.2010 15.35

Yritykset Fuusiolla kaikki paukut samaan rakettiin

Turkulaislääke meni kaupaksi isolla rahalla

Suomi-Soffa keskittyy jatkossa ainoastaan kotimaisiin kalusteisiin. Kotimaisiin kalusteisiin keskittyminen luo lähivuosina 100 uutta työpaikkaa Suomeen. Aikaisemmin Suomi-Soffa on myynyt kotimaisten kalusteiden ohella myös tuontikalusteita, lähinnä kampanjatarkoituksiin. Nyt tehtaan oma kampanjalinjasto on saatu niin toimivaksi, ettei tuontikampanjatuotteita ole enää syytä pitää valikoimissa. – Suomi-Soffa haluaa panostaa kotimaisuuteen. Olemme ylpeitä tuotantomme tehokkuudesta ja jatkuvasta tuotekehityksestämme, josta uusimpana esimerkkinä on VTT:n kanssa meneillään oleva älysohvahanke. Myös roolimme suomalaisten käsityöläisammattilaisten työllistäjänä merkitsee meille paljon, Suomi-Soffan toimitusjohtajaksi palaava Marita Keskinen-Toivainen kertoo.

Ilotulitus Oy, Lohjan Ilotulitus Oy – Tähtiraketti ja PyrostarIlotulitteet Oy yhdistivät liiketoimintansa. Uuden yhtiön nimi on Suomen Ilotulitus Oy. Kolmen johtavan suomalaisen ilotulitealan yrittäjän yhdistymisen tuloksena syntyvä Suomen Ilotulitus Oy on täyden palvelun yhtiö, jolla on yhteenlaskettuna peräti 124 vuoden kokemus ilotulitealalta. – Voidaan kai leikkimielisesti sanoa, että nyt on Suomessa kaikki kovimmat paukut pistetty samaan tehorakettiin, toteaa Suomen Ilotulitus Oy:n toimitusjohtaja Kalervo Kaarre. Kolmen kokeneen yrityksen synergian hyödyntäminen, vuosien kokemus, ammattitaito ja osaaminen näkyvät erityisen voimakkaasti tuotekehityksessä sekä räjähdevarastointiin, logistiikkaan ja materiaalihankintoihin liittyvissä asioissa. Kaikki

Turkulaisen lääkekehitysyrityksen Hormos Medical Oy:n lääkekeksinnöstä, ospemifeenista, maksettiin maailmalla jättipotti. Hormos Medical Oy:n amerikkalainen emoyhtiö QuatRx Pharmaceuticals Company ilmoitti maaliskuun alussa solmineensa maailmanlaajuisen lisenssisopimuksen ospemifeenin kehittämisestä ja markkinoinnista japanilaisen Shionogi & Companyn kanssa. Shionogi sai ospemifeenin maailmanlaajuiset markkinointioikeudet. QuatRx saa puolestaan 25 miljoonaa dollaria allekirjoitusmaksuna ja sen lisäksi yli 100 miljoonaa dollaria tiettyjen kehitys- ja viranomaisvaiheiden saavuttamisesta. Lisäksi QuatRx saa etappimaksuja Yhdysvaltain ulkopuolisten maiden myyntilupien saannista ja myynnin kehityksestä sekä rojalteja

Täysi kotimaisuus tarkoittaa Suomi-Soffalle oman tuotannon laajentamista entisestään. Lisäksi kotimaisten huonekaluvalmistajien alihankkijaverkostoa laajennetaan parhaillaan, kun kaikkiin tuoteryhmiin haetaan kotimaisia kumppaneita. – Palkkaamme lisää henkilökuntaa tuotantoomme. Arviomme on, että henkilöstömme kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana noin sadalla hengellä. Suomi-Soffan tehtaalla Kajaa-› nissa valmistetaan sohvakalustoja korkealaatuisista raaka-aineista. Kalusteiden Avainlippu-alkuperämerkki kertoo, että tuotteet on valmistettu Suomessa. – Suomi-Soffan tavoitteena on, että kaikki myymälämme ovat jatkossa Avainlippu-myymälöitä, eli jatkossa myymme kaikkialla vain kotimaisia tuotteita kaikissa tuoteryhmissä, Keskinen-Toivainen korostaa.

futureimagebank

Suomi-Soffasta täysin kotimainen kalustetalo

Ilotulitealan fuusion lupaillaan merkitsevän kilpailukykysiä hintoja.

nämä asiat ovat ratkaisevia tekijöitä kilpailukyvyn parantamiseksi tulevaisuuden EU- ja CEilotulitemaailmassa. Lopullisen hyödyn saavat luonnollisesti ilotulitteiden vähittäismyyjä ja käyttäjä, joille Suomen Ilotulitus Oy pystyy nyt tarjoamaan entistä monipuolisemman ja jatkuvasti uudistuvan tuotevalikoiman.

››Verkkokauppiaille uutisportaali proverkkokauppa. fi. Se toimii eräänlaisena alan ”olohuoneena” kooten yhteen mm. parhaat palat koti- ja › ulko-maisesta verkkokauppaalan uutisoinnista, sosiaalisen › median kirjoituksista, tapahtumista ja keskusteluista. Portaalista vastaa Suomen Verkkomaksut Oy.

tuotteen myynnistä. Ospemifeeni on markkinoiden ensimmäinen estrogeeniton vaihtoehto vaihdevuosien jälkeisen emättimen limakalvoatrofian oireiden hoitoon. Lääke on Turku Science Parkissa operoivan Hormos Medical Oy:n kehittämä. Suurkauppa teki Hormoksen toimitusjohtajasta Risto Lammintaustasta tyytyväisen miehen. – Ospemifeeni osoittaa, että reilun kymmenen vuoden aikana tehty hieman alle sadan miljoonan dollarin investointi on mahdollista saada takaisin kahden seuraavan vuoden aikana kaksinkertaisena. Sen jälkeen onnistuneesta myynnistä on odotettavissa reilun kymmenen vuoden ajan tulovirta, joka ilman uusia investointejakin voi tuoda tehdyn investoinnin takaisin yli kymmenkertaisena, Lammintausta toteaa.

Talopaketin pilkkominen ei välttämättä kannata

Hirsitaloasiantuntija Tomi Hyytiäinen Jyväskylän Honkamyymälästä suosittelee, että talopaketin toteutus annetaan yhden urakoitsijan vastuulle. – Rakentamisen pilkkominen pieniin urakoihin voi tarjousvaiheessa vaikuttaa piirun verran edullisemmalta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että työt sujuvat jouhevasti ja vastuukysymykset ovat selviä, kun urakasta vastaa vain yksi yritys, Hyytiäinen sanoo. Rakentamisen vaivattomuutta arvostavat kuluttajat ostavat hirsitalon mielellään valmiiksi rakennettuna. Honkarakenteen myymälöillä on lista yhtiön hyviksi kokemista urakoitsijoista. Ammattilaisten apua tarvitaan myös loma-asunnon suunnittelussa, jossa on yhä tärkeämpää pohtia rakenteita myös energiankulutuksen kannalta.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Svensk resumé Företagarna får inte tala affärer på branschförbundets tillställningar Harri Auramo, text

För företagarna är det viktigt att träffa företagare i samma bransch. Mötesdeltagarna bör dock se upp med vad som diskuteras. I myndigheternas ögon kan det vara betänkligt att konkurrerande företag deltar i trevlig samvaro. Ute på företagarfältet vet man inte alltid hur stränga konkurrenslagens bestämmelser är. Näringslivscentralen EK har utarbetat en anvisning om hur man ser till att konkurrenslagen följs. Anvisningen har slagit många företagare och deras branschorganisationer med häpnad. Det är om nu inte direkt förbjudet så i alla fall inte rekommendabelt att vid branschförbundets tillställningar tala om allt som hör affärer till. Endast vissa allmänna saker som angår hela branschen kan diskuteras. Detta gäller också vad som pratas under den mera fria samvaron. För konkurrensmyndigheterna är branschorganisationen ett forum för konkurrerande företag och följaktligen är det av intresse för myndigheterna vad som kan tänkas diskuteras konkurrenter emellan. Att begränsa konkurrensen är förbjudet. Branschorganisationer och deras chefer har utde-

lats kännbara straff för olagliga beslut. EK:s mycket detaljerade direktiv har utarbetats just för att undvika detta.

Inte excess i nödvärn – Anvisningarna är stränga men i och för sig behövliga och lockar säkert läsarna till att ta noggrannare reda på vilka samtalsämnen är tillåtna, kommenterar FiF:s jurisdiska ombud Anja Tuomola. EK:s expert på området Jukka Lehtonen betonar samma sak. Vid EK har man analyserat rättegångsfall och kommit till att företagen inte alltid vet vad som är tillåtet. Eventuella förseelser behandlas i rätten som särfall. Sedan ser man om allt varit lagenligt eller om gänget åker fast. – Jag vill inte påstå att man skulle bli säkert bötfälld för allt som tas upp i anvisningen, men om man vill vara försiktig och in-› te ta risker så är det nog klokt att följa våra råd, säger Lehtonen. – Vissa företagare har varit häpna över hur sträng lagen är. Man har frågat om man alls kan byta åsikter och får man ens sitta bredvid varandra? En förteckning på förbjudna och tillåtna samtalsämnen bland företagare i samma bransch finns på den finskspråkiga sidan 7.

Översättning av Pekka Sörensen

Företagarna vill återinföra gammal lag mot butikstjuvar

och urmakaren Kauko Nyström i Forssa undrar om man vill snygga upp statistiken • •Guldhandlaren på butikernas bekostnad. fräcka här. – Förr i världen var det snatteri ta en godispåse, säger Heino. För Jarmo Littunen, avdelsningschef vid justitieministeriet, ter sig åtalströskeln hög. – Tanken har nog varit att upprepade brott förs till domstol och att man inte nöjer sig med ett strafforderförvarande. – Även polisen tycker att det är ganska frustrerande att skriva ut en böteslapp som sedan rivs i deras åsyn, säger Nyström.

Riikka Kovala, text och bild

››Han hänvisar till slopandet av förvandlingsstraff och de därmed sammanhängande ökade butiksstölderna. Brottsligheten mot detaljhandeln har ökat starkt. De till polisen anmälda butiksstölderna ökade i fjol med över 10 procent och inom huvudstadsregionen och t.ex. i Forssa t.o.m. med 20 procent. Butiksinnehavarna utpekar det slopade förvandlingsstraffet som den främsta orsaken. – Svinnet är större än vad man har tänkt sig, flera tusen, säger företagare Anu Niemi vid Forssan Liivikeskus. Enligt urmakare Kauko Nyström har lagändringen gynnat yrkestjuvarna. För deras del har skrämseleffekten fallit bort. Bovarna kan nu i lugn och ro roffa åt sig och samla bötesstraff på hög. Arto Heino, ordförande för den lokala företagarföreningen i Forssa anser också att vetskapen om att snatteriet inte mera leder till fängelsedom ökar brottsligheten. Vaneförbrytare använder butikerna som sina skafferier och garderober.

Besöksförbud?

Mot rättskänslan

Betalkortspengar inom två dagar Kreditlaget har övergått till att betala butikinnehavarna inom två bankdagar efter att kunden betalat sina uppköp med ett chispkort. Tidigare fick handeln sina pengar först inom fem bankdagar. FiF vill att penningtrafiken ska ta endast en dag. Den nya krediteringstiden gäller både för credit- och debitkort. – Det här är ett gott svar på handelns nödrop då pengarna börjat dröja när kunderna övergått till debitkort i stället för bankkort. Två dagar är dock mera än betaltjänstlagens en dag som förutsätts gälla efter en

övergångstid, påpekar direktör Risto Suominen vid FiF. – Betaltjänstlagen ligger ännu hos riksdagen och en ångestfull tolkningsfråga är huruvida lagen kommer att gälla även Kreditlaget. Funktionellt vore det förnuftigast att pengarnas omloppstid skulle vara densamma även för Kreditlaget. Från Kreditlaget påpekas att om företaget i fråga verkar i en bransch där produkten eller tjänsten klart levereras efter betaltransaktionen så tillämpas fortfarande en fem dagars krediteringstid.

Smidigare tillstånd önskas för reklam vid vägkanten Arbetsgruppen som grunnat på reklamen utmed vägkanterna föreslår att man vid beviljandet av specialtillstånd i allt högre grad tar hänsyn till kommunernas och de lokala företagens synpunkter. Trafikverket, Birkalands NTM-› central och FiF har på uppmaning av trafikminister Anu Vehviläinen utrett hur tillståndsförfarandet kunde utvecklas när det gäller reklamskyltar utmed vägrenarna. Trafikanterna dirigeras i första hand med officiella trafikmärken. – Trafiksäkerheten måste komma i första hand men affischeringen kunde vara smidigare reglerad, säger Janne Makkula, chef för lagstiftningsärenden vid FiF.

Arbetsgruppen anser att de lokala företagens och kommunernas synpunkter borde beaktas särskilt i glesbygden. Större hänsyn borde tas även till de aktuella landsvägarnas karaktär. Trafikverket kommer att uppdatera affischeringens tillståndsprocedurer enligt arbetsgruppens synpunkter. – För småföretagarna bringar de här förändringarna ljus i lågkonjunkturens mörker. Vägrensaffischeringen hjälper trafikanterna att hitta fram till de lokala företagen, utan skyltar och affischer kör folk förbi, säger Jari-Pekka Koponen, bilserviceföretagare och medlem i FiF:s trafikutskott som också deltagit i arbetsgruppens arbete.

De tre företagarna runt bordet är uppenbart irriterade på utvecklingen efter lagändringen. Det att en ”vanlig” snattere eller en med rusproblem kan stjäla upptill tio gånger innan åklagaren tar upp saken, går emot de tres och många andras rättskänsla. Justitieministern försvarar lagändringen med att det ökade snatteriet beror på lågkonjunkturen, säger Kauko Nyström. Böter kan inte mera förvandlas till fängelsestraff och gränsen för snatteri är i dag 400 euro. – Åklagarna bryr sig inte om att göra sitt om inte personen i fråga har snattat flera gånger. Vaneförbrytarna är verkligen

Besöksförbud kan kanske fungera i restauranger men inte i specialbutiker. Inte kan vi stå vid dörren och kolla vem som får komma in och vem inte, säger företagarna Anu Niemi (till v), Arto Heino och Kauko Nyström av erfarenhet.

Sm-företagen har ljusare förväntningar

••Sm-företagens verksamhetsmiljö har stabiliserats. Förväntningarna är starkt positiva. ››Det är dock ännu långt till normala förhållanden, framgår det av FiF:s sm-barometer. Smbarometerns förväntningssaldo står nu på +25 procent. För ett år sedan var det lika mycket minus. Konjunkturen svänger mot det bättre, tror 37 procent av företagen. Ännu i höstas trodde endast 18 procent så. Förväntningarna har blivit positivare i alla huvudbranscher och samtidigt har skillnaderna branscher emellan blivit mindre. Förväntningarna angående omsättningens utveckling har också blivit klart ljusare: saldovärdet är +33 och inemot hälften av sm-företagen tror att omsättningen ökar under innevarande år. Man ser positivare även på investeringarna: saldot är med ett nödrop på plussidan. Kring en fjärdedel av sm-företagen inom

industri och tjänster tror att deras investeringar ökat redan i år. Innevarande år är på många sätt en anpassningens tid för företagen. Man har dragit ned på kostnader, effektiverat verksamheten och sökt efter nya verksamhetsområden. – I dagens ekonomiska läge måste barometerns saldovärden tolkas med försiktighet. De berättar om förändringens riktning men inte hur nära eller fjärran från normalläget man är, påpekar FiF:s chefsekonom Timo Lindholm.

Betalningsproblemen har inte försvunnit Sm-företagen ser positivare på framtiden men betalningssvårigheterna, uppsägningarna och permitteringarna fortsätter, säget FiF:s chefsekonom Timo Lindholm.

Trots att förväntningarna har ändrat förtecken är sm-företagens vardag ännu full av problem. T.ex. de inkommande betal-

Egentliga Finland frågade hur Anna Lundén: skattekontot har fungerat Dividendsbeskattningen kan skärpas Egentliga Finlands Företagare har frågat sina medlemmar vad de tycker om det nya skattekontot som togs i bruk vid årsskiftet. Kring 400 besvarade enkäten. Enligt regionorganisationens vd Henri Wibom ville man utreda saken medan reformen ännu är ny och sedan ge skattemyndigheterna feed back så att allt skulle fungera bra från första början. Av respondenterna uppgav över hälften att en bokföringsbyrå gör periodanmälan elektroniskt. Ca sju procent uppgav att anmälan görs av bokföringsbyrån på papper. Även om byråerna gör anmälan så uppgav 46 procent att de håller ett

öga på webbkontot även själva. Kring hälften av företagen anser att det nya skattekontot inte utgör ett svårare system än det tidigare. Drygt en tredjedel kunde dock ännu inte ta någon entydig ståndpunkt. Drygt 15 procent uppgav att det nya systemet är svårt. Bokföringsbyråerna är inte heller okritiska. – Bokförarna har berättat för oss att direktiven är långa och svårtydliga och kunde gott göras kortare och mer entydiga, hälsar Wibom skattemyndigheterna. Endast åtta procent av respondenterna hade ändrat på sina faktureringsintervaller eller vidtagit andra åtgärder p.g.a. övergången till en förfallodag.

När lagen ändrades 2008 förutsatte riksdagen att bötesfängelse ska ersättas med andra påföljder. Även besöksförbud för företag utreds vid justitieministeriet. – Hur skulle man i praktiken tillämpa besöksförbud när det gäller företag. Hur skulle vi veta om personen i fråga har ålagts besöksförbud. Butikerna borde ständigt vara uppdaterade på detta och det kan bli problem med intimitetsskyddet, tror Kauko Nyström. Arto Heino anser att man inte kan ha några dörrvakter heller. Företagarna tänker ju positivt. I dag gör butikerna vad de kan: tar fast snattare med hjälp av säkerhetskameror och direktiv till personalen. I fjol diskuterade företagarna i Forssa igenom snattandet och motåtgärderna. Även polisen var med på ett infotillfälle. Enligt Heino vill butiksinnehavarna i Forssa att lagen om förvandlingsstraff återinförs. Senast på hösten årdnads ett seminarium på hög nivå där polisens, åklagarens, företagarnas och beslutsfattarnas representanter kommer att vara närvarande. – Det vore bra om varje företagare skulle modigt rapportera snatteriet till polisen. Olyckligast är att man ”vänjer” sig vid snatteriet och lagen blir oförändrad och fungerar dåligt, säger Kauko Nyström.

med tiotals procent arbetsgrupp har tagit fram modeller som skulle skärpa beskattningen. • •Hetemäkis Allra mest hos mindre aktiebolag. ››Alla modeller skulle skärpa be-

skattningen i vartannat mindre aktiebolag och modellen med full dubbel beskattning t.o.m. i två tredjedelar av alla sm-företag. Den genomsnittliga skatteskärpningen skulle vara 12 –19 procent, kalkylerar direktör Anna Lundén vid FiF. Hetemäkis arbetsgrupp har föreslagit fyra alternativa modeller baserade på VATT:s kal-

kyler: en klassisk dubbel dividendbeskattning, en modifierad klassisk modell, en sk. ACE-modell och en modifierad version av den nuvarande modellen. FiF har förkastat samtliga med hänvisning till att de skulle innebära skärpt beskattning. Företagarna anser att det är möjligt att utvidga tillämpningen av enkel beskattning så att den uppmuntrar företagen till

nyanställningar. De nu föreslagna modellerna skulle vara dåliga ur incitamentsynpunkt. – Till de nettotillgångar som ligger som grund för kapitalbeskattningen kunde man också räkna en del av de löner som företaget betalat ut, föreslår Lundén. Hon anser också att en skärpt dividendbeskattning skulle inverka menligt på pågående›

generationsväxlingar som nästan alltid genomförs som företagsköp och finansieras med› lån och dividender från företaget. Arbetsgruppens egentliga svar ska vara klara i.o.m. första maj. Den borgerliga regeringen kan ta upp förslaget om ändrad beskattning av dividender ännu under pågående regeringsperiod.

ningarna är rejält försenade. – I vårens barometer uppgav 18 procent av företagen att de inte kunnat ta hand om sina egna betalningar normalt under de senaste tre månaderna. Andeln är lika stor som i fjol höstas och fortsättningsvis flerdubbel jämfört med normala tider, säger Timo Lindholm. Innemot hälften av sm-företagen uppger att man anpassat sin verksamhet efter rådande konjunkturläge genom uppsägningar och permitteringar. Andelen är klart högre än i fjol höstas. Positivt däremot är att vart fjärde sm-företag strävar till att utvidga verksamheten till nya produkter. Sm-barometern utarbetas två gånger per år av FiF, Finnvera och arbets- och näringsministeriet i samarbete.

”Även småföretagare har rätt till ledig dag” Den nya affärstidslagen gav handeln utvidgad söndagsöppet men samtidigt tog man in i lagen en bestämmelse om begränsade öppettider för småbutiker i köpcentra. De här butikerna har rätt att under vissa förutsättningar hålla stängt. Det finns dock köpcentra som trycker på småbutikerna för att dessa skulle hålla öppet även söndagar. Detta är ett misförhållande som minister Mauri Pekkarinen tagit fasta på. – Söndagsöppettidernas förlängning har inneburit mera valmöjligheter för kunderna och ökad effektivitet för handeln. De som förlorat på detta är småbutikerna i stora köpcentra. Det ser ut som om köpcentra skulle eftersträva enhetliga öppettider till vilket pris som helst, säger Pekkarinen harmset. – Utomstående arbetskraft med söndagstillägg blir dyrt vilket innebär att företagarna själva måste stå bakom disken sju dagar i veckan. Enligt ministern kan man med hänvisning till affärstidslagen inte tvinga en näringsidkare att hålla sin butik i ett köpcentrum öppen alla veckodagar.

Förlikning löser konflikter på jobbet Ett inom brottsförlikning välfungerande förlikningsförfarande kan kanske tillämpas även på konflikter i arbetslivet. Enligt Valios skolningschef Timo Pehrman kan förlikning vara till hjälp även i mycket komplicerade situationer på en arbetsplats. Pehrman, som själv varit med om att utveckla modellen, talade vid ett seminarium som arrangerats av Arbetarskyddsfonden. Konflikter på arbetsplatsen börjar oftast med småsaker och grundar sig på missupp-› fattningar och skvaller. Konflikter kan också växa till sig och bli långvariga p.g.a. att man inte tar itu med dem i tid. Felaktiga tolkningar och outtalade känslor underblåser konflikten. Undersökningar visar att ångestfyllda konflikter kan leda till att någon måste lämna arbetsplatsen eller att folk blir sjuka. – Förlikning kan förvandla en negativ utveckling till en möjlighet att lära sig något, säger Timo Pehrman.

Våld på arbetsplatsen motarbetas på turné Butikernas längre öppettider, ökad användning av alkohol och droger tillsammans med ändringar i arbetslivet har bidragit till att våld och hot med våld har ökat på många arbetsplatser. Enligt överdirektör Leo Suomaa drabbas årligen ca 110 000 personer i sitt arbete av våld eller av hot med våld. Årligen registreras ca 1 500 arbetsolyckor förorsakade av våld; av dessa i genomsnitt två med dödlig utgång. För att motarbeta våldet på arbetsplatserna arrangeras under vårens lopp en riksomfattande upplysningsturné med seminarier på nio orter. Ytterligare information: www. stm.fi/seminaarit/vakivaltatyossa.

Visa att du är medlem! Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2010 till medlemsföretagets egna sidor. Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.

Nro 3 • Maaliskuu 2010

Lidl KONALA