YrittajaSanomat 7/2010 by Suomen Yrittäjät

nro 7 • SYYSkuu 2010

suomen yrittäjät • företagarna i finland • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti • yrittajat.fi

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Markku Ojala: MA

Ideana verotili on hyvä sivu 11

Karkkiverolaista tulkintaongelmia sivu 5 PEKKA SIPOLA

Ei suuria muutoksia verojärjestelmään

Lupaava EU-syksy Komissiolla on meneillään projekti ’second chance’ tarkoituksenaan lyhentää konkurssiin menneen yrityksen jälkiseurauksia. Yksi epäkohta on eurooppalaisen patentin puuttuminen. Syksyllä käydäänkin aiheesta tiukka vääntö.

palveluja, niiden pitää miettiä, •halutaanko • Kuntien ulkoistaessa käyttää paikallista yrittäjää ja sitä kautta huolehtia verotulojen kertymisestä kotikuntaan, pääministeri Mari Kiviniemi sanoo. Tehokkaimpien tapojen käyttöönotto kaikissa kunnissa toisi miljardiluokan säästöt. Kiviniemi ei kannata suuria muutoksia nykyiseen verojärjestelmään. Vanhempainvapaajärjestelmämme on yksi epäkohta. Kiviniemi on valmis katsomaan työnantajan kustannusten korvaamista nykyistä paremmin.

sivu 20

•• ••

sivu 3

Puheenjohtajaehdokkaat esittelyssä Riikka Koskenranta, teksti

››Vuodesta 1986 asti yrittäjänä toiminut Mik-

ko Simolinna haastaa istuvan puheenjohtajan Jarkko Wuorisen lokakuun liittokokouksen puheenjohtajavaalissa. Varapuheenjohtajiksi ovat ehdolla Sirpa Alho-Törrönen, Kaarina Jokinen, Mauri Kivistö, Jari-Pekka Koponen, Jorma Kortesoja, Teppo Mikkola, Jyrki Mäkynen, Pentti Rantala, Anne Suominen ja Kirsi Åkerlund. Ehdokkaista Kivistö, Kortesoja ja Åkerlund tavoittelevat jatkokautta varapuheenjohtajana. Lokakuun 22. päivä Turussa pidettävässä liittokokouksessa linjataan yrittäjien yhteisiä tavoitteita ja toimintaa sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus. Päättäjinä on noin 200 virallista liittokokousedustajaa. Kokous on avoin kaikille osallistujille. Se selvästi myös kiinnostaa, sillä tähän mennessä liittoko-›

kousta seuraamaan on ilmoittautunut jo yli 800 yrittäjää. Oma mielenkiintonsa Turun kokouksessa on siinä, että kaikki hallituksen jäsenet ovat aiemmin tehdyn toimintapoliittisen sopimuksen mukaisesti erovuorossa. Kun aiemmin hallituksessa on ollut 55 jäsentä, on tässä liittokokouksessa pyrkimyksenä rajata määrä 40 jäseneen. Liittokokouksen lisäksi Yrittäjäpäivillä on tarjolla monipuolista tiedollista antia. Viikonlopun aikana puhutaan luovuudesta, rohkeudesta, markkinoinnista, sosiaalisesta mediasta, brändistä ja rahoituksesta. Lauantain paneelikeskustelussa kohtaavat yrittäjät ja politiikan tekijät. Keskusteluun on pyydetty kaikkia eduskuntapuolueita, sekä hallituspuolueita että oppositiota.

Juuri näin Meillä on tarve pohtia tapoja, joilla median yrittäjyydestä luomaa kuvaa saadaan suunnattua pk-yritysten ja nuoren yrittäjyyden suuntaan. Maija Ilmoniemi

sivuT 8–9

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turussa 22.–24.10.2010

Yhteistyöllä kilpailykyä yrityksinä suomalaiset yhtiöt •ovat •Yksittäisinä liian pieniä kilpailemaan ulkomaalaisten

Isältä pojalle

yhä enemmän it-henkilöstön työpanosta.

Punkan pajassa eli Vallilan Takomo Oy:ssä sukupolvenvaihdos suoritettiin kiireettä ja hyvin suunnitellen. Suunnitteleminen kannattaa aloittaa sekä jatkajan että luopujan tahtotilan selvittämisellä. – Kun osapuolten toiveet ovat selvillä, kannattaa prosessissa käyttää ulkopuolista apua: lakimiestä, konsulttiyritystä tai tilitoimistoa, yrityksen uusi toimitusjohtaja Teemu Punkka neuvoo.

sivu 15

sivu 19

kanssa isoissa projekteissa, kuten ydinvoimalan rakennuksessa ja telakkaurakoissa. Verkostoituminen merkitsee väistämättä sopimusten tekemistä. sivu 22

Tietoturvasta huolenaihe

suhtautuminen tietoturvaan on •muuttunut •Pk-yritysten nopeasti. Uhkien selvä kasvu sitoo

Kiva nährä Sunt Turus! Ilmoittaudu viimeistään 1.10. www.yrittajapaivat.fi

Magnum Oy

sa s a k SYT n turvana jä yrittä 5 vuotta ! jo 1

Nro 7 â&#x20AC;˘ Syyskuu 2010

BMW EfficientDynamics

Weniger Emissionen. Mehr Fahrfreude.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Yrittäjäpolitiikka Kiviniemi:

Päätöksiä tehtävä yrittäjyyden näkökulmasta

Mari Kiviniemi ei kannata massiivisia muutoksia nykyiseen verojärjestelmään. • •Pääministeri Hän on valmis jonkinasteisin muutoksiin, kunhan järjestelmä huomioi yrittäjyyden kannusteet. Riikka Koskenranta, teksti

››22. kesäkuuta 2010 alkaen pää-

ministerin tehtäviä hoitaneella Mari Kiviniemellä on läheinen suhde yrittäjyyteen: aviomiehellä Juha Louhivuorella on mainostoimisto, ja vanhemmilla oli broilerikanala Etelä-Pohjanmaalla. Vanhempien yrittäjämalli oli kiinnostava ja kannustava, mutta omassa elämässä politiikka vei kuitenkin voiton. Järjestyksessä Suomen toisena naispääministerinä Kiviniemi saattoi vihdoin politiikan ykkösenä johdattaa eduskunnan käsittelemään ensi vuoden budjettia seuraavin sanoin. − Jotkut manaavat huonoja ai-› koja. Toiset sanovat edessä ole-› van hitaan kasvun ajat. Me emme› tyydy tähän. Me haastamme nä-› mä puheet teoillamme ja päättäväisellä politiikalla. Tavoittelemme ennusteita parempaa kasvua.

Tuottavuushaasteeseen vastataan Julkinen talous on vaikeuksissa ja kovasti alijäämäinen, mihin vastatakseen hallitus on siirtynyt elvytyksestä kiristävään finanssipolitiikkaan. Samalla tuottavuuden kasvua on pohtinut viime kuukausina ainakin kaksi työryhmää: kestävän talouskasvun ja työllisyyden työryhmä sekä

ministeri Antti Tanskasen vetämä kasvutyöryhmä. Ensimmäinen on kolmikantainen työryhmä, jossa Kiviniemen mukaan tuottavuuden parantaminen on yksi selkeä pohdinnan kohde. − Tuottavuuden parantamiseen ei ole yhtä yksittäistä keinoa. Esimerkiksi julkisella sektorilla tarvitaan monia toimia, sitä, että pohditaan rakenteita, johtamista, tapoja organisoida työ ja ict:n käyttöä.

Kehitettävää hankintaosaamisessa Moni kunta on joutunut korottamaan kunnallisveroprosenttiaan, jotta kuntalaisten palvelut saadaan tuotettua. Kuntien palvelumarkkinoiden kehittymisessä onkin vielä paljon tehtävää. Kunnissa on suurta hajontaa siinä, kuinka esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja on ulkoistettu yksityisille tuottajille. Kiviniemi näkee yksityisten ja kuntien yhteistyössä paljon mahdollisuuksia. − Kuntapuolella on paljon kehittämisen varaa hankintaosaamisessa, sillä paljon on kiinni siitä, että osataan kilpailuttaa ja tehdä tarjouspyynnöt. Kunnissa on paljon sellaisia asioita, joissa yhteistyö yritysten kanssa on tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa [kuin palvelun tuottaminen itse].

Voimakkaan kasvun tarve 1990-luvun alun julkisen talouden kriisistä selvittiin ValPekka Sipola

Kunnissakin pitää miettiä, halutaanko tukea paikallista yrittäjää ja sitä kautta huolehtia riittävistä verotuloista. Mari Kiviniemi

Yrittäjät soimaavat kuntia juuri pääministerin esiin nostamasta hankintaosaamisen puutteesta. Suurten volyymien suosiminen aiheuttaa sen, että voittajaksi saattaa selviytyä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava singaporelainen pääomasijoitusvetoinen yritys ja lähialueen pienemmät yritykset jäävät pelistä pois. Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen väittääkin, että pääomavetoisen yrityksen kannattaa lähteä kilpailutukseen mukaan vaikka kertaluonteisesti alikatteella. On totta, että tämä on yksi haasteista, joita kuntapuolella on, pääministeri summaa. − Kunnissakin pitää miettiä, halutaanko tukea paikallista yrittäjää ja sitä kautta huolehtia riittävistä verotuloista. On kyse myös siitä, että yritykset voivat tehdä myös yhteistyötä, jolloin kilpailussa voidaan onnistua. Valtio ei ole asettamassa kunnille tavoitteita sen suhteen,

kuinka paljon yksityiseltä sektorilta pitäisi ostaa. Esimerkiksi Tanskassa tällaiset tavoitteet ovat käytössä. − Tilanteet kunnissa ovat erilaiset, joissain kunnissa ei ole tekijöitä, vaikka haluttaisiinkin› ostaa yksityiseltä yritykseltä. Yleinen kannuste valtiovallan puolelta on ollut hyödyntää yksityistä sektoria enemmän ja oppia niistä hyvistä käytänteistä, mitä eri kunnissa on ollut. Kiviniemen mukaan hyvien käytänteiden ja tehokkaimpien tapojen käyttöönotto kaikissa kunnissa toisi miljardiluokan säästöt. Puhutaan siis suurista summista.

Verouudistuksen sisältö auki

”Vanhempainvapaan kustannukset ovat epäkohta” Pääministeri Mari Kiviniemelle

yrittäminen on tuttua vanhempien maatilan ja aviomiehen yritystoiminnan kautta. Hän uskoo suomalaisten suhtautumisen yrittäjyyteen olevan hyvällä tasolla, toisaalta pääministerin mielestä › ei pidä uskotella, että kaikki voivat olla yrittäjiä. − Se vaatii omanlaistaan luonnetta ja tietenkin halua. Meillä on kohtuullisesti yrittäjiä, mutta enemmänkin voisi olla. Erityisen toiveissaan voi olla siitä, että enemmän nuoria suuntaisi yrittäjyysuralle. Tähän on myös panostettu.

Koen, että suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen vahvat kannustimet eteenpäin menemiselle ja yrittämiselle, hän arvioi. − [Yrittäjän turvaa] on tällä hallituskaudella pa-› rannettu esimerkiksi yrittäjän puolison työttömyys-› turvaoikeutta parantamalla. Vanhempainvapaajärjestelmämme on vielä yksi epäkohta, jossa voitaisiin korvata paremmin työnantajan kustannuksia. Kiviniemi tunnustaa, että yrittämisen edellytyksissä on vielä aukkokohtia, jotka kokonaisuudessa voivat monesti kääntää vaa’an palkkatyön puolelle.

tiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan sillä, että menoja karsittiin ja veroja nostettiin. − Tämän lisäksi varsinainen valtiontalouden tasapainottaja oli se, että aikaansaatiin voimakas kasvu, pitkä kasvukausi jatkui vuodesta 1993/1994 vuoteen 2008. Nyt emme todellakaan saa aikaan sellaista kasvua, mitä silloin saatiin, pitkän linjan talousvaikuttaja sanoo. Näköpiirissä on 1,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvu per vuosi, kasvuprosentti vaihtelee toki riippuen vastaajaorganisaatiosta. − Euroalueella on ollut val-› lalla käsitys, että tämäntyyppisessä tilanteessa on fiksumpaa karsia menoa niin paljon kuin mahdollista ja nostaa veroja niin vähän kuin mahdollista. Jos ongelmaa lähdetään ratkaisemaan veroja korottamalla, se voi tappaa hitaankin kasvun, Sailas varoitti puhuessaan Helsingissä Mainontapäivässä.

Mari Kiviniemi on varovainen arvioissaan Suomen taloustilanteesta. – Epävarmuutta on sen verran, että kaikki on mahdollista. Taantumaa ei voi julistaa päättyneeksi vielä. Todennäköisempää on, että talouden kasvu on alkanut ja kyse on siitä, kuinka vahvana se jatkuu.

Jotain pääministerin ajattelusta verouudistuksen suhteen kertoo se, että hänen mielestään on painetta 90 000 euron yhteen kertaan verotetun osinkotuoton rukkaamiseen jonkin verran alaspäin. − Nykyinen verojärjestelmämme on edelleen hyvä ja kannustava. Ymmärrän, että yrittäjäkentässä on suhtauduttu huolestuneesti verojärjestelmän uudistamiseen. Verojärjestelmään tehtävät muutokset pitää tehdä työllisyyden ja yrittäjyyden kannustimien näkökulmasta, Kiviniemi lisää. Verouudistus

Tulevaisuuden energiaratkaisut standardisoidaan jo tänään

Standardisoinnin vuositapahtuma

21.10.2010

Finlandia-talo, Helsinki Tervetuloa! Tilaisuus on maksuton.

www.standardiforum.fi

Teemat • Suomen energiapolitiikka • energiatehokkuus ja päästöjen hallinta • vaatimukset energianhallintajärjestelmille • standardisoinnin vastauksia haasteisiin: bioenergia, kasvihuonekaasupäästöt, kierrätyspolttoaineet, rakentaminen, sähköautoteknologia

ei kuitenkaan vielä hetkeen etene. Kun Hetemäen työryhmä julkistaa toisen vaiheen esityksensä loppuvuodesta, nähdään sen jälkeen, ensi vaalikautta silmällä pitäen, puolueiden omat veroesitykset. Päälinja yritysverotuksessa,› siis se, että on painetta kiristää pääomaverotusta ja samalla alentaa yhteisöveroprosenttia, on Kiviniemen mukaan selvä. Muuten hän ei erityisemmin innostu Hetemäen työryhmän esityksen sisällöistä, siksi, että siinä vaikutukset yrittäjyyden kannustinten kannalta ovat negatiiviset. Kiviniemi muistuttaa, että edellisessä verouudistuksessa keskusta piti huolta siitä, että pysyttiin yhdeksän prosentin nettovarallisuusrajassa. − Omassa puolueessani on tehty ennenkin päätöksiä yrittäjyyden näkökulmasta.

Kuuluuko ääni Miten tärkeää on, että myös pksektori on mukana ns. kolmikantaneuvotteluissa? − Ilman muuta pitää kuunnel-› la pienten yritysten ääntä. Toivoisin, että pääsisimme neuvotteluasetelmaan, jossa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyö olisi hyvää ja saataisiin tuloksia. Palkkaneuvottelujen järjestelmään hän toivoo koordinaatiota.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Keskustelu kirje | Paula Aikio-Tallgren, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan Yrittäjät pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 23. syyskuuta 2010

Suomi käy kovaa kilpailua kalotilla Ruotsin ja Norjan kanssa

Valta valita

ertailu ja sen jälkeen tapahtuva valinta kuuluu nykyihmisen oikeuksiin tai jopa velvollisuuksiin. Itse asiassa on vaikea löytää ihmiselämän aluetta, johon vertailu ja valinta -parivaljakkoa ei sisältyisi. Vertailu ja valinta liittyy ihmisen suuriin linjaratkaisuihin, mutta myös arkisiin tekoihin aamusta iltamyöhään saakka. Ihmissuhteissa vanhempiaan ei voi valita, mutta puolison sekä ystävät kyllä, ja useimmiten vertailun jälkeen. Työosaamista rekrytoidessa monessa tehtävässä valintaa edeltää niin ikään vertailu, joissakin tapauksissa – eikä arvoltaan mitenkään suurissa – jopa testausta ja syvähaastattelua. Näin palkanmaksaja haluaa varmistua, että valinta onnistuu, uusi henkilö sopeutuu porukkaan, ja täyttää työnantajan vaatimukset. Toisesta kulmasta työntekijä voi varmistua, että palkanmaksaja täyttää myös omalta osaltaan ao. henkilön työnantajalleen asettamat vaatimukset. Politiikassa vertailua tehdään jatkuvasti ja valintaa vaaleissa, meillä valtakunnan tasolla seuraavan kerran huhtikuun eduskuntavaaleissa vuonna 2011. Yrittäjien järjestössä valintoja tehdään jo kuukauden kuluttua Turun liittokokouksessa, kun täytettävänä seuraavalle kaksivuotiskaudelle on yksi puheenjohtajan paikka, enintään 4› varapuheenjohtajan paikkaa ja 40 hallituspaikkaa. Yrittäjäkunnan vaalimenettelyä ja siihen liittyvää vaalitaiste-

lua on sieltä täältä tiirailtu ja sanottu, etteikö niitä – valintoja – voisi tehdä pienemmissä piireissä ja keskenään sopien, vuorotteluperiaatetta noudattaen. Ajatus ei ole mitenkään uusi eikä tuntematon; valmistelevaa ja äänestystä ohjaavaa vaalivaliokuntaa on käytetty 1980-luvulle saakka, joskin samana vuosikymmenen puolivälissä liittokokous piti parempana valita järjestön puheenjohtaja itsenäisesti, kuin noudattaa ennalta laadittua valinnan käsikirjaa. Näin on toimittu myös myöhempinä vuosina, ehdokkaat ovat kampanjoineet kukin tavallaan ja liittokokous tehnyt valintansa ilman ennakko-ohjausta. Suomen Yrittäjien ylimmän johdon demokraattinen valintaprosessi viestii yhteisön omaleimaisuudesta elinkeinoelämän järjestön monipuolisessa joukkueessa. Itse asiassa valinta muistuttaa puolueiden toimintaa niiden valitessaan puoluejohtoa, joskin yrittäjien yhteisössä äänivaltaa käyttävien keskuudessa varmaankin jokainen eduskuntapuolue on edustettuna. SY ei ole yhden puolueen liike saati puolue, vaan moniarvoinen ja jossain määri heterogeeninenkin yhteisö; on jäsenyrittäjiä bisneksen kaikilta toimialoilta, naisia ja miehiä, nuoria ja varttuneempia kaikkialta Suomesta, työnantajia, palkanmaksajia, yksin, (muttei yksinään) yritystyötään tekeviä jne. Värikielellä sanottuna kirjavaa porukkaa, mutta sellaista, joka aina on löytänyt ja löytää edelleenkin itse parhaat naiset ja miehet itseänsä edustamaan ja yrittäjyyden kuvaa kirkastamaan. SINI PENNANEN

YLÖSOTETTUJA Vuodesta 2011 tulee tätä vuotta vaikeampi. Jos päästäisiin 3 prosentin kasvuun, voitaisiin harkita, onko verojen kiristyslinja välttämätöntä. SY:n pääekonomisti Timo Lindholm Nykypäivässä

Hallitus korjaa energiaveroa muuttaessaan selkeän virheen, joka ensimmäisessä paketissa oli. Vero olisi toiminut väärin päin, kun kivihiilen käyttö olisi kasvanut ja maakaasun vähentynyt sekä päästöt lisääntyneet.

Suurilla (kuntien) kertahankinnoilla pelataan paikalliset tavarantoimittajat tai palvelutoimittajat ulos. Hankintarajoja on mahdollista pilkkoa, jotta paikalliset yritykset voivat niihin (kuntien hankintoihin) osallistua. SY:n kehittämispäällikkö Janne Pesonen Pohjolan Sanomissa

Sellaisia työn sankareita ei tarvita, jotka kehuskelevat tehneensä 40 vuotta yhteen putkeen ilman lomia. Ei pidä unohtaa omaa jaksamistaan. Jokaisen on pidettävä lomaa ja annettava aikaansa lähimmäisilleen. Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen Koneyrittäjä-lehdessä

Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lund STT:ssa

››Pohjoinen Suomi käy kovaa kilpailua työvoimasta, investoinneista ja yritysten kilpailukyvystä Norjan ja Ruotsin kanssa. Ajankohtainen esimerkki on kaivosyhtiö Northland Recourcen hankeselvitys malmikuljetusten satamasta. Narvik on noussut uudelleen vaihtoehdoksi Kemin sataman rinnalle eikä Ruotsin puolen Luleån satamakaan ole poissuljettu vaihtoehto. Narvik-kortti ei ole yllättävä veto kansainväliseltä pörssiyhtiöltä. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot selvitetään ja ja yhtiö hakee kokonaistaloudellista ratkaisua. Faktisesti rahtikustannukset Kemiin lienevät edullisempia, mutta kuvaan astuvat mukaan myös kiinalaisten asiakkaiden kanssa solmitut esisopimukset sekä kaikki muut ratayhteyksiin liittyvät tuet ja rahoitusratkaisut, joita Norjan valtio hankkeelle tarjoaa. Myös Ruotsin intresseissä on olla aktiivisesti ratahankkeissa mukana. Suuren kaivosyhtiön tarjoamat malmimäärät nopeuttaisivat esimerkiksi Haa-

parannan radan rakentamista. Ruotsin lähestyvillä vaaleillakin on oma merkityksensä. Malmien kuljetuksista käydään parhaillaan pohjoisessa kovaa kansainvälistä kisaa ja tämä on noteerattava myös Suomen eduskunnassa ja hallituksessa. On paikallaan, että Suomen puolella vielä kerran katsotaan koko länsikairan ratainfra sekä Kemin satamahanke valtion investointien kannalta. Mikäli Kemin sataman laajennus ei toteudu, ei vastaavaa satamakapasiteetin lisäystä ole lähivuosina tarjolla. Suomessa on tärkeä nähdä, että Suomen toiminta-alue ei pääty Tornionjoelle. Pohjoiskalotti on tulevaisuudessa yksi markkina-alue, joka kattaa neljä valtiota. Kilpailu maiden välillä on jo nyt kovaa. Esimerkkejä riittää muuallakin kuin kaivospuolella. Uutinen parin päivän takaa kertoi, että työn kustannukset per tehty tunti nousivat viime vuonna Suomessa 4 % ja Ruotsissa vastaavasti 3,6 %. Ero voi tuntua vähäiseltä, mutta kun

vertailuun lisätään muita Ruotsin vahvoja kilpailuetuja, vaikutus moninkertaistuu pohjoisessa toimiville yrityksille. Yrittäjät, joilla on tuotannollista toimintaa sekä Norrbottenissa että Lapissa kertovat, että tosiasiassa esimerkiksi metallialan palkkakustannukset ovat selvästi korkeammat Suomen puolella. Siis nimenomaan kokonaiskustannukset, kertoivatpa viralliset palkkatilastot mitä hyvänsä. Norja ja Ruotsi nokittavat Suomen monessa asiassa. Ruotsi tulkitsee EU:n kuljetustukia väljemmin kuin Suomi ja tukee pohjoisia rahteja lisäksi omalla kansallisella tuellaan. Vastaava tulkinta Suomessa tukisi monen uuden tavarakuljetuksista riippuvan yrityksen sijoittumista pohjoiseen. Monet rajaesteet, joiden poistamiseen ei tarvita muuta kuin poliittista tahtoa, rasittavat tarpeettomasti suomalaisia yrityksiä. Myös työvoiman houkuttelemisessa naapurit kunnostautuvat mm. porrastamalla sotu-maksu-

Paula Aikio-Tallgren

ja. Norja antaa Pohjois-Norjaan muuttaville koulutetuille ihmisille opintolainat anteeksi. Tämä on pieni summa valtion kassassa, mutta tärkeä asia yksittäiselle työntekijälle. Hammerfest on Snöhvit-hankkeen myötä muuttovoittoalue ja tätä ovat vauhdittaneet myös Norjan valtion päätökset. Norjan ja Ruotsin kaltaisia kädenojennuksia pohjoisen alueen kilpailukyvyn vahvistamiselle pitää myös Suomessa saada aikaan. Kustannukset valtiontalouden kannalta ovat pieniä – vaikutukset yritysten toimintaan ja työvoiman saatavuuteen ovat suuria. Pohjoiskalotti on alueena kansainvälinen ja sen merkitys tulevina vuosina tulee kasvamaan. Arktisen alueen huippukokouksen lisäksi Lapissa tarvitaan käytännön toimenpiteitä ja ajantasaisen Lappi-tietouden lisäämisestä etelässä.

kirje | Eero Lehti, kansanedustaja

Hallitukselta kaivataan yrittäjähenkistä loppurutistusta ››Hallitusohjelma oli mannaa monelle yrittäjälle. Ohjelman toteutuksen sotki talouslama, joka laajuudessaan oli ensimmäistä kertaa globaali. Suomen hallituskin joutui suuntaamaan voimavaransa tilanteen haltuunottoon ja vahinkojen minimointiin. Tässä rytinässä yrittäjille tärkeät asiat jäivät toisarvoisiksi. Olenkin pettynyt hallituksen tähänastiseen toimintaan, sillä talouslamasta riippumatta olisi voitu valmistella muutoksia. Mielestäni olisi kuitenkin ollut mahdollista valmistella talouslamankin puitteissa muutoksia, jotka eivät ole rahasta kiinni, vaan halukkuudesta ja hyvästä tahdosta. Nyt hallituksella olisi puoli vuotta aikaa vääntää moni asia oikeille jengoilleen. Mutta myös yrittäjäjärjestöiltä ja elinkeinoelämältä tarvitaan painetta, jotta tarvittavat päätökset eduskunnassa syntyvät. Epävakaa veroympäristö Yleisesti on todettu pääomaverotuksen häiritsevän koko elinkeinoelämää. Investointien suunnittelu, joka on pitkäjänteistä ja vakaata talousympäristöä vaativaa, on nyt vaikeaa, kun ei tiedetä tulevaa verokohtelua. Pienten yrittäjien verotus näyttäisi kiristyvän, joka on omiaan vähentämään halua laajentamiseen tai riskinottoon. Yrittäjät kaipaavat nyt, että heidän riskinsietokykynsä noteerataan paremmin kuin teoreetikkojen

riskiä vähättelevä asenne. Yrittäjä, joka menettää mahdollisessa konkurssissa koko omaisuutensa ja osan tulevaisuudestaan, ei paljon ymmärrä keskiarvojen päälle silloin, kun vahinko sattuu omalle kohdalle.

Riskiä voisi madaltaa Nykyisin aloittavat yrittäjät asettavat jo tavoitteensa varsin vaatimattomiksi. Ulkopuolista työvoimaa ei haluta. Tämän johdosta hallituksen tulisi vielä kertaalleen pohtia, miten pienen yrittäjän riskinkantokykyä voitaisiin keventää silloin, kun hän palkkaa ensimmäisiä työntekijöitä. Työsuhteen 4 kuukauden maksimikoeaika, jonka laki sallii, on monesti liian lyhyt. Tilalle kaivattaisiin vuoden koeaika, koska työntekijän koulutuskin usein vaatii puoli vuotta ja jonkin näköinen harkinta-aika puolin ja toisin olisi muutoinkin eduksi. Myös vakuutusjärjestelmä voisi kattaa ensimmäisen työntekijän irtisanomisesta aiheutuvista kustannuksista ainakin merkittävän osan. Verottaja vaatii kaikista voitoista osansa, mutta siirtyminen Ruotsin malliin tässä asiassa olisi paikallaan. Siellä toisen yrityksen tappiot voi vähentää voittoa tuottavan yrityksen voitosta. Jopa ansiotulot voidaan arvioida ottamalla huomioon yritystoiminnan tappiot. Ruotsi käsittelee ihmistä ihmisenä, Suomen verottaja lähtee tulojakoajatte-

lusta, jonka oikeudenmukaisuuden perusteita on vaikea ymmärtää - niitä kun ei ole. Rahoitusvalmiuden ja kassavirran kannalta olisi hyväksyttävä se, että alv-tilityksiä voitaisiin toteuttaa sitä mukaan, kun asiakkaatkin maksavat laskunsa. Nykyinen etupainotteinen tilitys on monessa yrityksessä koettu raskaaksi. Talousapuakin ja neuvontaa erilaisten yksittäisten asioiden hoitamisessa olisi syytä parantaa ja asia kuuluisi valtiolle eikä yrittäjäjärjestölle.

Taakkaa jaettava Monesti on myös pohdittu työnantajalle tulevaa kustannusta, joka syntyy raskausajalta, ja varsinkin naisvaltaisilla aloilla. Tämän taakan jakaminen tasaisesti ja ennen kaikkea valtiolle helpottaisi ainakin hedelmällisyysiässä olevien naisten työhön pääsyä. Myöskään ensimmäisen sairauspäivän siirtäminen palkansaajan kustannuksiksi ei olisi pahitteeksi. Miksi työnantajan pitäisi erityisesti olla velvollinen maksamaan toisten sairauksista? Pienyrityksissä tuntuu kohtuuttomilta, kun omien vastaavien menojen kattaminen ja hoitaminen on lähes mahdotonta. Kaiken kaikkiaan pienyrityslainsäädännön tekemi-

nen ennemmin tai myöhemmin tulee meillä välttämättömäksi. Muuten Suomeen ei synny kasvuyrityksiä taantuvia teollisuusaloja vastaavaa määrää. 20 vuoteen työnantajayritykset eivät ole juurikaan lukumääräisesti lisääntyneet. Sen sijaan olemme saaneet 100 000 uutta elinkeinoharjoittajaa. Lainsäätäjä, niin halutessaan, voisi varsin lyhyellä valmistelulla korjata vielä viimeisten kuukausien aikana yrittäjän asemaa ja saada yrittäjät entistä innostuneemmin kehittämään ja kasvattamaan yrityksiään ja luomaan kaikille suomalaisille työtä. Tällä hetkellä 35 000 akateemisesti koulutettua ihmistä ilman työtä ei kuulosta siltä, että työmarkkina-asiat olisivat maassamme niin auvoisia kuin News Weekin tutkimus antaisi olettaa.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2010

28.01.

18.01.

21.01.

02/2010

25.02.

15.02.

18.02.

03/2010

25.03.

15.03.

18.03.

04/2010

29.04.

19.04.

22.04. 20.05.

05/2010

27.05.

17.05.

06/2010

26.08.

16.08.

19.08.

07/2010

23.09.

13.09.

16.09.

08/2010

28.10.

18.10.

21.10.

09/2010

25.11.

15.11.

18.11.

10/2010

16.12.

07.12.

09.12.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Verotus

Yhdenkertainen osinkoverotus säilytettävä

kokonaisuudistusta pohtineen Martti Hetemäen työryhmän ehdotukset merkitsisivät • •Verotuksen pk-yritysten osinkoverotuksen merkittävää kiristymistä, johtaja Anna Lundén toteaa.

Lukuja

Jouko Lantto, teksti Rami Salle, kuva

››Pk-yritysten omavaraisuusaste oli vuosina

››Martti

Hetemäen johtaman työryhmän esittämä ansiotuloverojen ja yhteisöverokannan keventäminen ovat sinänsä kannatettavia kehityssuuntia, mutta osinkoverotuksen ehdotettu raju kiristäminen sen sijaan ei, johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä sanoo. − Uusi osinkoveromalli johtaisi pk-yritysten omistajien kokonaisverorasituksen kohtuuttomaan kasvuun ja sitä kautta yrittäjäkannustinten heikkenemiseen. Anna Lundénin mukaan tärkeä kysymys tulevia verovalintoja tehtäessä onkin se, minkälaista dynamiikkaa muutokset toisivat koko talouteen ja millä tavoin talouskasvua parhaiten edistettäisiin. − Katsomme, että verotuksella tulee edelleen kannustaa yrittäjyyteen ja tätä kautta aikaansaatavaan talouskasvuun sekä työllisyyden paranemiseen. Yrittäjyyden kannustin on nykyisin toteutettu pääosin yhdenkertaisella osinkoverotuksella, ja se tulee myös edelleen säilyttää kannustimena yrittäjille.

2003 –2008 kohtalaisella noin 40 prosentin omavaraisuustasolla samaan aikaan, kun sekä investoinnit että työpaikkojen määrä kasvoivat. Alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin syntyi vuosina 2001–2008 yli 75 000 uutta työpaikkaa, mikä oli puolet kaikista yksityisen sektorin kokopäiväisistä työpaikoista.

Anna Lundén kertoo. Yrittäjäsektorissa näin ei kuitenkaan ole, sillä yritys on perustettu tuottamaan toimeentuloa yrittäjälle ja hänen perheelleen, hän huomauttaa. − Vaikka yhteisöverokanta olisi hyvin matala, mutta yrityksestä ulos otetun tulon vero tuntuva, kasvu jäisi pieneksi, koska yrittäjä ei saisi riittävää korvausta riskinotostaan. Esityksessä osinko muuttuisi käytännössä työtuloksi 45,4 prosentin kokonaisverorasituksella. Vaikka yhteisöveron osuus olisi 26 prosentin sijaan 22 prosenttia, ei sillä ole pk-yrityksen omistajalle merkitystä, vaan sillä, paljonko yrittäjä maksaa kokonaisveroa tulostaan, Lundén korostaa. − Nykyinen veromalli, joka palkitsee yritysten kasvattamisesta riskinottajaa ja yrittäjää itseään, on kasvun kannalta paras.

Kannusteet riskin perusteella Verotyöryhmän esityksissä hyvää on sinänsä se, että pk-yritysten jakamien osinkojen verotus perustuisi jatkossakin yhtiön nettovaroihin, Anna Lundén jatkaa. Mutta koska osingon kahdenkertaista verotusta huojennettaisiin kuitenkin vain 3,9 prosentin tuoton alittavalta osin, yrittäjyyden kannustin heikkenisi olennaisesti nykyisestä, hän summaa.

Talousteoreettisia heikkouksia

Nykyinen veromalli, joka palkitsee yritysten kasvattamisesta riskinottajaa ja yrittäjää itseään, on kasvun kannalta paras. Anna Lundén

− Riskipitoisen pk-yritystoiminnan harjoittamisen mielekkyys heikkenisi tällöin merkittävästi, sillä kompensaatio ei kata yrittämiseen aina sisältyvää riskiä. − Sijoitus omaan yritykseen on riskisijoitus, jonka tuoton tulee olla selvästi esitettyä korkeampi. Vähintään nykyinen 9 prosentin tuottoaste yrityksen nettovarallisuudelle on siksi säilytettävä.

Huomio oleelliseen Työryhmän selvityksessä on arvioitu, että yhteisöverokannan korkeudella olisi kotimaisten investointien kannalta suurempi merkitys kuin osinkoverotuksella,

Anna Lundén huomauttaa, että laiskaksi rahaksi väitettyihin omaisuuseriin voidaan nykyisin tehokkaasti puuttua peiteltyä osingonjakoa, veronkiertoa ja luontoisetuja koskevilla säännöillä, jotka ovat verotuksellisesti kalliita.

Laiskan rahan mysteeri Martti Hetemäen työryhmässä on esitetty

näkemyksiä, joiden mukaan suomalaisyrityksissä makaisi laiskaa rahaa, eli niiden taseissa olisi runsaasti yritystoimintaan kuulumatonta omaisuutta kuten tauluja, veneitä tai vapaa-ajan asuntoja. Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén kiistää, että asianlaita olisi näin. − Ns. laiskaa rahaa ei ole jäänyt yhtiöihin, vaan varoja on käytetty investointeihin, joiden tuot-

to on ollut keskimäärin hyvällä 18 – 20 prosentin tasolla. Näin korkea sijoitetun pääoman tuotto ei olisi ollut mahdollinen, jos taseissa olisi runsaasti yritystoimintaan kuulumatonta omaisuutta Lundén samalla huomauttaa, että tällaisiin omaisuuseriin voidaan nykyisin tehokkaasti puuttua peiteltyä osingonjakoa, veronkiertoa ja luontoisetuja koskevilla säännöillä, jotka ovat verotuksellisesti kalliita.

Yrittäjien mukaan on myös vaikea tunnistaa niitä kaikkia heikkouksia, joita verotyöryhmä nykyjärjestelmässä näkee, Anna Lundén sanoo. − Työryhmä moittii nykyistä verojärjestelmää mm. siitä, että se suosii aineellista pääomaa tai rahoitusvarallisuutta osaamiseen tai inhimilliseen pääomaan kohdistuvien investointien kustannuksella. − Raportin mukaan myöskään tutkimus- ja kehitysmenoihin ei investoida riittävästi, koska ne eivät kertaluonteisina kuluina lisää yritysten nettovarallisuutta, joka on osinkojen yhdenkertaisen verotuksen perusteena. Edellä sanotut esitykset ovat Lundénin mukaan talousteoreettisia, eivätkä kuvaa investointitapahtumia yritysten näkökulmasta. − Yrittäjät tavoittelevat investoinneille korkeaa tuottoa. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat käytännössä vahvasti edustettuina, koska yrityksiin haetaan tulovirtoja ja parempaa kannattavuutta. Päinvastoin kuin selvityksessä esitetään, yritysten taseet ja investointitoiminta ovat myös tilastojen valossa varsin terveitä.

Makeisveron soveltamisraja houkuttelee keplotteluun Harri Auramo, teksti

››Suomen Yrittäjien mukaan ma-

keisille ja virvoitusjuomille säädettävää uutta veroa on vaikea välttää. Lakiehdotusta pitäisi silti korjata, koska se syrjii eräitä yrittäjiä ja tuotteita. Hallitus esittää uutta valmisteveroa makeisille, makeisten kaltaisille valmisteille, suklaalle, kaakaota sisältäville tuotteille, jäätelölle, mehujäälle ja muille niiden kaltaisille jäädytetyille tuotteille. Virvoitusjuomien valmisteveroa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan lähdeveteen sekä kaakaoja kahvijuomiin. Suomessa on ollut ennenkin käytössä makeisvero, vuosina 1926 –1999. Vanhasen hallitus päätti vuonna 2009, että makeisvero otetaan uudelleen käyttöön mahdollisimman pian. Verotuksen on määrä alkaa jälleen vuoden 2011 alusta. Makeisia on tarkoitus verottaa 75 senttiä kilolta silloin, kun vuotuinen tuotanto nousee yli 10 000 kilon. Siten aivan pienet makeisten ja jäätelön tuottajat saisivat verovapauden. Raja on niin alhaalla, että se suosii myös sivutoimista tuotantoa ja ”puuhastelua”. Virvoitusjuomaveroa on aikomus nostaa 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta. Verovapaus säilyy alle 50 000 litran vuosituotannolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien uudella verotuksella aiotaan kerätä verotuloa 100 –120 miljoonaa euroa vuodessa. Rahasummalla on tarkoitus paikata edes vähän työnantajan kela-maksun poiston aiheuttamaa aukkoa valtiontaloudessa. Suomen Yrittäjät on antanut lakiesityksestä lausunnon valtiovarainministeriölle. SY pitää kelamaksun poistamista merkittävänä ja positiivisena päätöksenä, joka edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Vaikka makeisten ja virvoitusjuomien valmisteveron korotus on valitettava, on myös ollut tiedossa, että sitäkin tullaan käyttämään verotuloja etsittäessä.

Keplottelua ja harmaata tuontia SY:n mukaan lakiesityksessä on ominaisuuksia, jotka heikentävät rehellisten yrittäjien toimintaedellytyksiä lisäämällä joillekin toisille houkutusta ns. harmaaseen tuontiin. Soveltamisalan rajaukset ovat sen verran epätarkat, että ne voivat luoda epäoikeudenmukaisuuden tunnetta alan yrittäjien keskuuteen.

Voi käydä esimerkiksi niin, että hyvin pieni tuottaja valmistaa makeisia vain sen määrän, joka jää juuri ja juuri alle kilomäärän, mikä vapauttaa veronmaksusta. Jos makeisia kuitenkin menee kaupaksi enemmän, valmistaja hakee pakettiautolla Virosta ”omaan käyttöön” karkkeja, eikä ilmoita niitä mihinkään. Kuluttajille ne kuitenkin myydään ja aika halvalla. Alan rehellisiä yrittäjiä tämä harmittaa suuresti. Harmaa maahantuoja voi olla myös aivan satunnainen kaupustelija. Laki koskee kotimaassa valmistettuja tai Suomeen maahantuotuja makeisia. Verovapauden alhainen kiloraja 10 000 kiloa muodostaa eräille pienille yrittäjille kasvun esteen. Harmaatuonti houkuttelee, samoin se, ettei kilomääräisen tuotantorajan ylittämistä ainakaan heti ilmoiteta. Suomen Yrittäjien mielestä ongelma olisi pitänyt pyrkiä korjaamaan asettamalla makeisverolle liukuva raja.

Suklaapatukat keksihyllyyn Yrittäjien mukaan lain epätarkkuus aiheuttaa myös toisenlaisen ongelman. Suuret valmistajat voivat helposti pistää suklaapatukkansa keksipakettiin ja keksihyllyyn, ja myydä tämän ”makeisen” koostumukseltaan hiukkasen erilaisena tuotteena. Makeisveroa ei tarvitse silloin maksaa. Lakiluonnoksessa sanotaan, että myös terveysvaikutukset on jollakin tavalla pyritty ottamaan huomioon. Esimerkiksi nimikkeeseen 1905 kuuluvat tuotteet on jätetty verotuksen ulkopuolelle, koska siihen luokkaan kuuluvan ruokaleivän saattaminen valmisteveron piiriin olisi epätoivottavaa. Eri tuotteiden verollepano perustuu kansainväliseen tullitariffiluokitteluun. Suomen Yrittäjien mukaan tuotteiden terveellisyyttä ei ole lakiluonnoksessa ilmaistu riittävän selvästi, jolloin joitakin valmisteita saatetaan syrjiä. Tämäkin voi aiheuttaa harmaatuontia. Nyttemmin lainvalmistelijat› ja poliitikotkin ovat hiljaisesti myöntäneet, että tuotteiden terveellisyyksiä on hyvin hankala määrittää. Uudella verolla on siis tarkoitus kerätä vain rahaa. Uusi vero tulisi koskemaan esimerkiksi ksylitolituotteita ja pullovesiä, mutta ei perunalastuja, hillomunkkeja ja useita suklaavälipalapatukoita.

Nro 7 • Syyskuu 2010

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Apunen vaihtaisi kateuslistat veroeuroiksi tuore johtaja Matti Apunen jättäisi verotiedot julkaisematta. Tärkeämpää hänen mielestään olisi kertoa, kuinka paljon • •Evan ihmiset ovat tilittäneet veroeuroja kotikuntansa hyväksi. Timo Sormunen, teksti Matti Rajala, kuva

››Aamulehdestä Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan johtajaksi siirtynyt Matti Apunen on tympääntynyt tapaan, jolla menestyneitä kasvuyrittäjiä ristiinnaulitaan verottajan julkaisemien tulotietojen pohjalta. Apunen listaisi mieluummin ne summat, jotka samaiset yrittäjät tilittävät veroeuroina kotikuntaansa. Kateus vie kalatkin vedestä, kuuluu vanha sananlasku. Paljolti samaa asennetta on tuoreen Eva-johtajan mielestä myös kasvuyrittäjien kohtelussa, vaikka yleisissä asenteissa onkin menty aimo harppauksin eteenpäin takavuosien riistäjäasenteista. Kehut ja kannustus kuitenkin loppuvat monen yrittäjän kohdalla viimeistään silloin, kun omat verotiedot tulevat julkisiksi. Selkäänpuukotus ja yleinen paheksunta on etenkin ripeästi vaurastuneiden yrittäjien kohdalla armotonta. – Yrittäjyys ja yrittäminen on sinällään kunniakasta ja arvostettua. Omalla yritteliäisyydellä rikastuminen on kuitenkin edelleen pahasta, Apunen huokaa. Veroeurot esiin Keskellä synkintä syksyä julkaistavat verotiedot ovat medialle kullanarvoista skuuppiaineistoa viikkokausiksi eteenpäin. Niistä on vuosien varrella kiskottu monta lööppiä myös Apusen vanhassa työpaikassa, Tampereella ja Pirkanmaalla ilmestyvässä Aamulehdessä. Alkuinnostuksen jälkeen kokeneelle uutismiehelle alkoi

kuitenkin paljastua myös uutis-› kisan kääntöpuoli, jossa tuiki tavallinen yrittäjä voi joutua maksamaan tahattomasta julkisuudesta kohtuuttoman kallista jälkilaskua. Eikä pelkästään veroeuroina, vaan epäilevinä katseina ja pahimmillaan koko perhettä koskevina uhkailuina. – Menestyvien yrittäjien tai yritysjohtajien tuloista on aina helppo tehdä otsikoista, mutta ne ovat vain osa totuutta. Parempi tapa olisi tehdä listat sillä perusteella, kuinka paljon nämä menestyjät lopulta maksavat veroja kotikuntaansa. Se avaisi varmasti silmiä monella suunnalla, Matti Apunen uskoo.

Lisäturvaa riskinottoon Teräväkielistä journalistia ja kipakkakynäistä kolumnistia kismittää myös se, että nyky-Suomessa yrittäjillä riittää ystäviä puolueväriin katsomatta. Kauniiden juhlapuheiden sisältö kolisee kuitenkin monessa kohtaa tyhjyyttään. – Yrittäjyyden tukeminen löytyy jokaisen puolueen ohjelmasta ja nykymenolla yrittäjät suorastaan syleillään hengiltä. Siitä on kuitenkin vielä matkaa aitoon tahtoon ratkaista esimerkiksi ensimmäistä työntekijää palkkaavan yrittäjän ongelmat, Apunen napauttaa. Ylevien ohjelmajulistusten sijaan yrittäjille olisikin rakennettava ympäristö, joka rohkaisee ja kannustaa riskinottoon ilman kohtuutonta pelkoa epäonnistumisesta. Ja vaikka vene kävisi-› kin jossain kohtaa karilla, ei siitä saisi jäädä riippaa loppuelämäksi.

– Jotain perustavaa laatua on pielessä, jos kasvumahdollisuuksia omaava yrittäjä päättää liiallisten riskien pelossa jatkaa vain omin voimin ja entiseen malliin. Näillä ”mies ja mäkki”-firmoilla ei kuitenkaan koko Suomea työllistetä, Apunen lisää.

denlaista myötätuulta myös ns. downshifting-elämäntapa, jossa perinteiselle 8 –16-uurastukselle haetaan enemmän vapaa-aikaa ja itsenäistä päätösvaltaa tarjoavia vaihtoehtoja. – Tutkimustemme mukaan› tämä asenne valtaa alaa 25 – 35 -vuotiaiden joukossa ja etenkin julkisella sektorilla. Poliittisella kartalla se tuntuu kiinnostavan varsinkin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajia, Matti Apunen toteaa. Samalla hän tähdentää, ettei tämäkään vielä auta ratkaisemaan nopeasti harmaantuvan Suomen pulmia. – Peruskysymys on, millä yrittäjät saadaan ottamaan riskiä ja kuinka he voisivat puhtaalla omalla tunnolla nauttia myös sen tuomasta palkinnosta. NykySuomessa tämä ei vielä onnistu.

Yrittäjyys kiinnostaa myös kuntasektorilla Vaan ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Vaikka suomalaiset ovat edelleen työura- ja turvallisuusorientoituneita, näkee nuorempi polvi yrittäjyyden selvästi aiempaa kiinnostavampana vaihtoehtona.

Kaiken ei tarvitse olla kallista ja hienoa hitechiä, vaan liikkeelle voi päästä pienilläkin panoksilla.

Matti Apunen

Evan johtajaa ilahduttaa etenkin se, että kädellä tekemisen taito ja sen ympärille syntyvä pienyrittäjyys nostaa nyt nopeasti päätään. – Kaiken ei tarvitse olla kallis-› ta ja hienoa hitechiä, vaan liikkeelle voi päästä pienilläkin panoksilla. Itse olen käyttänyt usein esimerkkinä parketin asennusta, josta saa nopeasti synnytettyä ihan merkittävää liiketoimintaa. Siinä tarvitaan vain muutamia työkaluja ja tarvikkeetkin ovat usein valmiiksi paikan päällä, Apunen muistuttaa. Yrittäjyyteen puhaltaa uu-

Matti Apunen ››Ikä: 50 v. ››Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri

››Työura: Elinkeinoelämän valtuus-

kunnan johtaja 2010 -, Aamulehden päätoimittaja 1998 –2010, Imagen päätoimittaja 1997– 98, Aamulehden kehityspäällikkö ja kulttuuritoimittaja 1985 –1996.

Yrittäjillä on tänä päivänä ystäviä joka puolella. Monia kasvuyrittäjyyteen liittyviä pulmia on silti ratkaisematta, muistuttaa Evan johtaja Matti Apunen.

››Perhe: Vaimo ja kaksi lasta ››Harrastukset: Elokuvat, kirjallisuus, pyöräily ja jalkapallo

EU:n pidennetty äitiysloma kestämätön yrityksille Euroopan parlamentti käsittelee ehdotusta raskaussuojeludirektiiviksi. Parlamentin tasa-arvovaliokunta esittää äitiysvapaan pidentämistä 20 viikkoon täydellä palkalla ja imetystaukoja työpaikoille. Suomen Yrittäjät vastustaa ehdotusta. Nykyisin äitiysvapaa on Suomessa noin 18 viikkoa, jolta ajalta Kela maksaa äitiysrahaa. Lain perusteella työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa työntekijälle äitiysvapaan ajalta, mutta työehtosopimuksissa on säännöksiä palkallisuudesta. Työnantajalle jää maksettavaksi palkan ja äitiysrahan välinen erotus. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös ehdotus pakollisen äitiysvapaan pidentämisestä neljästä kuuteen viikkoon niin, että pakollinen äitiysvapaa olisi pidettävä kokonaisuudessaan lapsen syntymän jälkeen. Lisäksi tasa-arvovaliokunta esittää kahden viikon isyysvapaata täydellä palkalla. – EU:n tasa-arvovaliokunnan ehdottamat pidennykset äitiysvapaaseen täydellä palkalla ovat kestämättömiä työnantajayrityksille, toteaa SY:n työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen. – Työnantajayritykset maksavat jo nykyisessä järjestelmässä liian paljon siitä, että työntekijöillä on ja heille syntyy lapsia. Tällaiset muutokset lisäävät merkittävästi työnantajayritysten kustannuksia, nostavat entisestään työllistämisen kynnystä ja heikentävät etenkin nuorten naisten mahdollisuuksia työllistyä, Tähtinen jatkaa. Suomen Yrittäjien mukaan EU:n tasolla ei tule säännellä liian tiukasti perhevapaista. Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on varsin kattava, eikä sen pidentämiseen ole perusteita.

Helsingissä ja Pirkanmaalla on nyt vain yksi Puhelinluettelo.

Siinä kaikki. Hakumediat

Yrittaja_sanomat_PIR_HEL_380x255mm.indd 1

Asiakkuusmarkkinointi

Digitaalinen suoramarkkinointi

Hakukonemarkkinointi

16.9.2010 13.47

Nro 7 • Syyskuu 2010

Yrittäjäpolitiikka

päättäjät yrittävät

Mistä yrittäjiä?

••Kristillisdemokraatit julkistivat toukokuussa uuden yrittäjäjyysohjelmansa Mistä Yrittäjiä. Lotta Tammelin, teksti

››Huolenaiheemme

Vallaton eduskunta?

duskunnan syksy lähti vauhtiin, kun parlamentti pääsi repostelemaan vaalikauden viimeistä budjetti-› esitystä syyskuun puolivälissä. Budjettiesitys jauhautuu syksyn mittaan eduskunnan valiokunnissa, etenkin valtiovarainvaliokunnassa ja sen jaostoissa. Joulun alla budjetti hyväksytään päiviä ja iltoja kes-› tävän äänestysrumban jälkeen ja huomataan, että hallituksen esitykseen on saatu promilleluokan muutokset. Runsaan 50 miljardin talousarviossa se tekee noin 50 miljoonaa. Viilaukset tehdään hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien neuvotteluissa ja hallituksen luvalla. Opposition sana ei tässä prosessissa paina sentin vertaa.

on se, että noin 70 000 yrittäjää on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle. Mistä löydämme uusia yrittäjiä heidän tilalleen? Ja miten voimme politiikassa luoda sellaisia työkaluja ja instrumentteja, että omistajanvaihdokset ovat mahdollisia, ja että uusia yrityksiä perustettaisiin tarpeeksi paljon, pohtii Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Peter Östman, joka on ollut päävastuussa ohjelman tekemisestä. – Suomalainen yritystoiminta rakentuu paljolti mikro- ja pkyrityksille. Siksi KD:n yrittäjyysohjelma huomioi juuri heidät ja

tarjoaa parannuksia heidän tilanteeseensa. Yrittäjyysohjelman lähtökohta on, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voidaan turvata vain korkealla tuottavuudella ja työllisyydellä. Niillä taataan kansalaisten hyvä ostovoima, joka taas ruokkii taloudellista tuotteliaisuutta. Aloittavia yrittäjiä KD:n mukaan tuettava nykyistä enemmän. – Uusien yritysten perustamis-› ta olisi tuettava pysyvällä starttirahalla, ja parannettava rahoitustukia käynnistys- ja alkuvaiheissa. Myös yksinyrittävän toimintamahdollisuuksia tulee› parantaa. Tämä toteutuisi helpottamalla lisähenkilön palkkaa-›

mista määräaikaisella maksualennuksella työnantajamaksuissa, esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi, Östman mainitsi ohjelman tavoitteista.

Lisää tietoutta Ohjelmallaan Kristillisdemokraatit haluavat myös lisätä tietoutta pk-yrittäjyydestä. – Haluamme lisätä tietoa yrittäjyydestä oman puolueemme sisällä ja erityisesti tulevien eduskuntavaalien ehdokkaiden keskuudessa. Lisäksi haluamme viedä yleisön keskuuteen tietoa siitä, miten tärkeä rooli pk-yrityksillä on kansantalouden suhteen, Peter Östman esittelee.

Haluamme myös haastaa muut› puolueet tekemään parempia yrittäjyysohjelmia, Östman kertoo.

– Erityisesti Kokoomus ja Keskusta puhuvat juhlapuheissaan, kuinka he haluavat edistää yrittäjyyttä. En kiellä, etteivätkö he olisi tehneet paljon hyviä asioita. Kaikesta huolimatta kuitenkin liian moni nykyiseenkin hallitusohjelmaan kirjatuista› asioista on jäänyt puolitiehen, eikä lupauksia ole lunastettu. – Me haluaisimme herättää laajempaa keskustelua ja debattia näistä asioista. Minua ei tyydytä se, että puolueet yrittävät näennäisesti kirjoittaa yrittäjäystävällisiä julistuksia. Pienyrittäjien ongelmiin pitäisi todella perehtyä, ja asiat joihin halutaan parannusta, pitäisi kirjoittaa selkeästi auki.

Plusmerkkinen hinta

Kristillisdemokraatit eivät ole lähteneet spekuloimaan, kuinka paljon yrittäjyysohjelmassa esitetyt tavoitteet tulevat maksamaan. – Olen satavarma siitä, että jos toimittaisiin niin kuin olemme ohjelmassa esittäneet, se tuottaisi paremmin koko kansantaloudelle. – Osa tavoitteistamme on kopioita Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmasta. Lisäksi mukana on joidenkin toimialajärjestöjen tavoitteita, kuten esimerkiksi SKAL:n ja Yrittäjänaisten Keskusliiton. Joitakin kohtia on myös Elinkeinoelämän keskusliitolta.

•••

duskunnan parhaisiin keskustelijoihin kuuluva Bjarne Kallis (kd.) toi esille opposition tuskan budjettiprosessissa. Hän huomautti, että hallituksen budjettineuvottelut, ns. budjettiriihi otti aikaa vain yhden päivän, mutta eduskunta käsittelee hallituksen esitystä kolme kuukautta. – Satoja asiantuntijoita kutsutaan Helsinkiin, he lausuvat mielipiteensä, esittävät paljon korjauksia, mutta lopputulos on, että vain hyvin pieniä korjauksia tehdään. Kallis kysyi, onko kaikki tämä touhuaminen tuloksiin nähden silkkaa ajan ja rahan haaskausta. Ja vastasi, että kyllä on, ellei sitten eduskunta ota sille kuuluvaa budjettivaltaa omiin käsiinsä.

•••

alliksen ajatus budjettivaltaa suvereenisti ja ilman hallituksen ohjastusta käyttävästä eduskunnasta on paitsi populistinen myös mielenkiintoinen. Vaikka Kalliksen mainitsema budjettiriihi kestikin vain päivän, eivät hallitukset sentään valtion talousarvioita aivan hatusta repäise. Tapana on laatia raamit valtion tuloille ja menoille koko vaalikaudeksi. Niitä kutsutaan budjettikehyksiksi. Lisäksi tulevat vielä sitoumukset esimerkiksi EU:lle ja rahaliitto Emulle. Talous- ja kasvusopimuksen perusteella Suomikin on sitoutunut pitämään budjettivajeensa korkeintaan kolmessa prosentissa. Vaikka tavoite onkin talouskriisin vuoksi lipsuttu, tarkoitus on päästä mitä pikimmin takaisin sopimuksen edellyttämään raamiin. On vaikea nähdä hallituksen budjettiesityksiä suurena kansanvallan puutteena. Budjetit ovat tietenkin mitä suurimmassa määrin politiikkaa, ja vallassa kulloinkin olevat hallitukset vastaavat tekemisistään. Olisi hauska nähdä mitä seuraisi, jos eduskunta ottaisi tavakseen repiä hallituksen esitykset päreiksi ja laatisi budjetit aivan omin päin.

•••

duskunta istuu ns. pitkiä valtiopäiviä. Vuoden alussa käynnistyneet valtiopäivät jatkuvat ensi vuodelle aina maaliskuulle, jolloin kansanedustaja lähtevät vaalilomalle. Vaikka vaalit lähestyvät eduskunnan syksy ja alku› kevät merkitsevät kansanedustajille työntäytteisiä päiviä ja joskus myös iltapuhteita. Syksyn budjettitohinoiden lisäksi hallitus antaa eduskunnalle vielä näillä valtiopäivillä kaikkiaan 250 lakiesitystä ja selontekoa. Selontekoja hallitukselta tulee ainakin kansallisesta ruokastrategiasta, sukupuolten tasa-arvosta, tietoyhteis-› kunnan tilasta ja tulevaisuudesta, luonnonvarojen käytöstä ja metropolipolitiikasta.

•••

duskunnalle suunnitellun lakisuman joukkoon ei varmaankaan mahdu verotuksen kokonaisuudistus. Sitä valmistellaan alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtamassa työryhmässä, jonka määräaika on asetettu vuoden loppuun. Hallitus kyllä ehtisi valmistella verolait, mutta se tuskin sitä tekee. Eduskunnan kokenut pääsihteeri Seppo Tiitinen on todennut, että ajan puolesta verolakien valmistelu olisi kyllä mahdollista. – Mutta onko se viisasta, Tiitinen lisäsi. Verotuksen rukkaaminen on arka asia, suorastaan tulenarka. Siihen savottaan ei ryhdytä vaalien alla. Vaalien alla varotaan tekemästä virheitä, joista oppositio voisi päästä hallituksen kurkkuun kiinni. Lopputulokseksi jää, että verotuksen uudistaminen jää seuraavan hallituksen murheeksi. Niinkuin moni muukin asia, kuten työurien pidentäminen, palvelujen leikkaaminen sekä valtiontalouden tasapainottaminen ylipäätään.

Yrityksesi maksuliikenne muuttuu merkittävästi heti ensi vuoden alussa. Nyt on aika laittaa SEPA-asiat kuntoon. SEPA helpottaa yritysten maksuliikennettä niin kotimaassa kuin maasta toiseen. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilaispäisratkaisuihin, vaan tule suoraan Nordeaan. Meillä on täydet SEPA-valmiudet. Käänny asiantuntijan puoleen. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 ja kysy lisää.

nordea.ﬁ

Teemme sen mahdolliseksi

Nro 7 • Syyskuu 2010

KOSTO

Liittokokous ZORRON

Puheenjohtajaehdokkaat tentissä 1986 asti yrittäjänä toiminut Mikko Simolinna haastaa istuvan puheenjohtajan Jarkko Wuorisen lokakuun • •Vuodesta liittokokouksen puheenjohtajavaalissa.

1. Ihminen

Kirjatiedon rajat

2. Yritystoiminta

rosessijohtaminen, aikaan perustuva johtaminen, osaamisen johtaminen, laatujohtaminen, resurssien johtaminen, syväjohtaminen, innovaatioiden johtaminen, muutosjohtaminen, tulosjohtaminen, tavoitejohtaminen, ihmisten johtaminen, ikäjohtaminen, itsensä johtaminen – eikä tässä vielä kaikki. Kanadalaisprofessori löi ällikällä vannomalla ’naurujohtamisen’ nimiin. Tuo kutsuvieras oli esitelmöimässä yliopistolla ja johtamistieteen nuoret jatko-opiskelijat tekivät keskittyneesti muistiinpanoja. Rouva oli tutkinut johtoryhmätyöskentelyä ja todennut, että naseva letkautus tai osuva vitsi sopivaan rakoseen rentouttaa ilmapiiriä, kohentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa johtoryhmää tehtävässään. Oi nauru, tuo lahjoista suurin, joka vähentää kehon stressihormonitasoa ja vaikuttaa positiivisesti ihmisen immuunijärjestelmään.

•••

uistui samalla elävästi mieleen tapaus muutaman vuoden takaa. Kauppakorkeakoulun johtamisaineen professori teki sen, mitä harva hänen kollegoistaan uskaltaa. Asettui alustamaan aiheesta ”miksi yksi yrittäjä menestyy ja toinen ei” ehkä › vaativimman mahdollisen yleisön eteen: › kuulijakunnassa oli useita yrittäjiä, jotka olivat rakentaneet tyhjästä satojakin ihmisiä työllistäviä yrityksiä. Asetettu otsikko oli laaja ja monitahoinen, joten aivan tyhjentävää vastausta ei voi antaa eikä odottaa. Alustus noudatti kaavaa, että toisaalta asia on ehkä näin, mutta toisaalta ei ehkä olekaan ja että yksi sanoi kerran sen olevan näin, missä toinen sanoi että ei ole. Vieras ei ehtinyt jäädä illalliselle, koska häntä odotti aikainen aamuherätys ja lento kansainväliseen liiketaloustieteilijöiden konferenssiin lähelle Geneveä.

•••

suin sattumalta kuunteluoppilaaksi pöytäseurueeseen, johon oli valikoitunut tavattoman vahva ja avarakatseinen ryhmä yrittäjiä. Heille oli voimien ja vastavoimien puristuksessa selkiytynyt kirkas kuva, kuinka businestä tehdään ja myös kuinka sitä ei tehdä. He palasivat vielä iltapäivän aiheeseen, miksi joku yrittäjä menestyy, joku ei. Yhteinen ymmärrys lähtökohdista oli selvä. Yhteiskunta määrää mm. lainsäädännöllä perusedellytykset yrittämiselle. Kullakin toimialalla on ymmärrettävä rakenne ja oma logiikkansa. Erilaistaminen ja kohdentaminen ovat tärkeitä. Kilpailussa on omat temppunsa. Omaa tuotesalkkua on rakennettava pitkäjänteisesti. Toiminnot on osattava organisoida. Resurssien laatu on tärkeää. Resursseista tärkein on ihminen ja hänen kanssaan tulee osata olla. Paras tapa olla ihmisten kanssa on olla oma itsensä.

•••

itten se itse yrittäjä. Että tärkeintä on tahto. Siitä nousee oikea asenne, tavoitteet ja päämäärät. Sitten tarvitaan tiedot ja taidot; niitä voi yhteen lyötyinä kutsua vaikka osaamiseksi. Ja että energia pitää keskittää. Energian keskittäminen tuottaa kipua, koska voimat on kohdennettava asioihin, joiden sisällöstä ympäristö pyrkii lähtökohtaisesti päättämään. Jokainen tarvitsee hyvää sattumaa, onnea. Sen mitä menestys on, kukin määrittää tahollaan, mutta menestystä ei voi arvioida huomioimatta samalla, millä riskeillä ja millä panostuksilla se on saavutettu.

3. Luottamustehtävät y-järjestön ulkopuolella ja mahdollinen puoluetausta 4. Urasi yrittäjäjärjestössä

5. SY:n aseman tavoitekuva, entä onko keskusliiton asema edunvalvojana/ neuvontaorganisaationa nyt kohdallaan 6. Vaaliteemat

Suurimpina vahvuuksinaan tehtävään Mikko Simolinna pitää yhteistyökykyään, kokemustaan asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta ja kansainvälisyyttään.

Lue Jarkko Wuorisen verkkosivuilta, mitä vaikuttajat sanovat istuvasta puheenjohtajasta.

”Enemmän kuin edunvalvontaa.”

SY:n nykyisen puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä pienyrittäjät ovat itsensä työllistäjinä ja muiden suomalaisten palkkojen maksajina alati suurempi ryhmä. − Tämä suomalaisten palkkojen maksajan rooli vie yrittäjien omistaman ja johtaman Suomen Yrittäjät ry:n päätöksenteon ydinpaikoille, tyrmää Wuorinen väittämän siitä, että pienyrittäjät ovat yhteiskuntapoliittisesti pieni ja heterogeeninen ryhmä.

1. Olen syntynyt vuonna 1951 Turussa, hammaslääketieteen lisenssi, opettajapuoliso ja kaksi komeaa poikalasta, Juho-Antti 15 vuotta ja Janne-Vesa 18 vuotta. Harrastan urheilua monipuolisesti ja muistaan, että ihminen on kokonaisuus, jonka kaikkien osien on oltava tasapainossa. Siksi on aina muistettava, että hyvän perhe-elämän kautta yrittäjäkin saa tarvittavaa kannustusta tulosten tekemiseen ja tukea bisneselämän ajoittaisiin paineisiin. 2. Toimin monipuolisen hammashoidon yrittäjänä mm. Savonlinnassa, jossa nykyisellä ryhmävastaanotolla on viisi hammashoitoyksikköä. Rovaniemen vastaanotolla on viisi yleishammashoitoyksikköä, erikoishammashoitoyksikkö, sekä kirurginen ja nukutushammashoitoyksikkö. Yhtiöissä työskentelee nykyisin noin 50 henkeä. Hammashoidollisen yritystoiminnan lisäksi minulla on ollut jo kolmekymmentä vuotta koulutus-, konsultointi- ja julkaisutoimintaa harjoittava yhtiö FinDais Ky. 3. 1970-luvulla olin Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Savonlinnan kaupunginvaltuutettuna olen toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 lähtien keskustan riveissä. Vuosina 2007–2009 olin Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsen. Toukokuusta 2009 olen toiminut Maakuntavaltuuston I varapuheenjohtajana. Vuosina 1997–2007 toimin Savonlinnan seudun kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. 4. Olen aiemmin toiminut Etelä-Savon Yrittäjien ja Savonlinnan Yrittäjien puheenjohtajana.

Ennen nykyistä puheenjohtajakautta, joka alkoi syksyllä 2008, toimin kuusi vuotta SY:n varapuheenjohtajana vastuualueenani koulutus-, hyvinvointi-, aluekehitys- ja kansainväliset asiat. Kesällä 2009 aloitin Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan puheenjohtajana. Eurooppalaisen Yrittäjäjärjestön UEAPMEn varapuheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2009. 5. SY on vahvistanut ja monipuolistanut asemaansa vaikutusvaltaisena elinkeinoelämän järjestönä, mutta aina on parannettavaa. Tänä päivänä järjestöllämme on erittäin hyvät yhteydet maamme korkeimpiin päätöksentekijöihin. Jatkossa on panostettava voimakkaasti, mutta samalla yhteistyössä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa vaikuttamiseen eurooppalaisella tasolla, koska EU:n päätöksenteko vaikuttaa yhä enemmän suomalaiseen yritys- ja työelämän sääntelyyn. 6. Sanot ”Enemmän kuin edunvalvontaa”. Mitä sillä tarkoitat?› − Itse kunkin järjestön julkikuvassa vastakkainasettelu toisten intressiryhmien kanssa tai oman ryhmän etujen mukainen toiminta saavat suurimman huomion. Edunvalvonta on toki ykkösasiamme – yrittäjän asiaa tässä maassa ei aja kukaan muu kuin yrittäjät itse. Mutta mielestäni yrittäjäjärjestö on paljon muutakin. Se on monipuolinen kouluttaja, erinomainen tiedottaja ja loistava foorumi itse kunkin liikeyhteyksien lisäämiseksi ja vahvistamiseksi.

Mikko Simolinna on vankasti sitä mieltä, että SY:n jäsenkunta muodostaa tulevaisuudessa entistä merkittävimmän toimijan Suomen elinkeinoelämässä, sekä työllistäjänä että valtion verotulojen muodossa. Simolinna tyrmäsi näin provokatiivisen väitteen siitä, että pienyrittäjät ovat yhteiskuntapoliittisesti pieni ja heterogeeninen ryhmä. − Meillä yrittäjillä tulee olemaan tärkeä rooli myös poliittisen päätöksenteon ytimessä. Pukkilalainen Simolinna sitoutuu SY:n puheenjohtajana viemään yrittäjäjärjestön entistä keskeisempään asemaan poliittisessa päätöksenteossa.

”Muutosta yrittäjien edunvalvontaan.”

1. Asun Itä-Uudellamaalla Pukkilan kunnassa, Porvoon joen rannalla. Olen naimisissa Elinan kanssa ja meillä on kolme lasta: Lina ja Erik, vuonna 1976 syntyneet kaksoset ja vuonna 1983 syntynyt Emilia. Lina asuu Amsterdamissa ja pyörittää omaa kauppaa, jossa myy suomalaista muotia ja huonekaluja. Harrastan metsästystä ja laskettelua. 2. Aloitin yritystoimintani vuonna 1986. Myymme ICT-alan ratkaisuja isoille pörssiyrityksille ja julkishallinnon yksiköille. Toimimme Suomen lisäksi myös Baltiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Meitä on noin 45 henkilöä ja liikevaihtomme on 6–7 miljoonaa euroa projektitoimituksista riippuen. 3. Olen sitoutumaton vapaan markkinatalouden kannattaja. En ole osallistunut aktiivisesti poliittiseen toimintaan, mutta olen ollut sekä kunnallisissa, maakunnallisissa, että seurakunnallisissa luottamustehtävissä. Muun muassa olen ollut verotuslautakunnan ja veronoikaisulautakunnan jäsen. 4. Olen liittynyt Pukkilan yrittäjiin vuonna 1988. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi minut valittiin vuonna 2001, josta alkaen

olen ollut Uudenmaan Yrittäjien hallituksen jäsen. Vuonna 2007 minut valittiin aluejärjestön (UY) puheenjohtajaksi. SY:n hallituksessa olen ollut 2005 alkaen, ensin vara-› jäsenenä ja 2007 alkaen varsinaisena jäsenenä. 5. SY on yksinyrittäjien ja pk-yrittäjien edunvalvoja. Vanhasen II hallitusohjelmaa mukaillen SY:n tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras maa yrittää. Edunvalvonnassa on vielä paljon työtä tehtävänä. Hyödyntämällä SY:n koko maanlaajuista organisaatiota on tavoitteeseen mahdollista päästä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kaikkien elinkeinoelämän järjestöjen välistä yhteistyötä. 6. Sanot ”Muutosta yrittäjien edunvalvontaan”. Mitä tämä lupauksesi tai toiveesi pitää sisällään? − Muutosta tarvitaan sekä SY:n ulkoisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen että sisäisen toimintakulttuuriin kehittämiseen. Ilman muutosta jämähdämme paikoillemme ja pahimmassa tapauksessa alamme taantua. www.simolinna.fi

www.wuorinen.fi

Johtopaikat uusjakoon

jat Edusartsinaainen jäsen onkoouikkesue-en

Suomen Yrittäjät ry:n varsinainen liittokokous pidetään perjantaina 22. päivänä

lokakuuta 2010 kello 11.00 alkaen Turussa paikallisessa Messu- ja Kongressikeskuksessa. Kokouksessa päätetään mm. keskusliiton vuoden 2009 tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä talousarvion, toimintasuunnitelman sekä jäsenmaksujen ja niiden maksuajan vahvistamisesta vuodelle 2011. Suurimman huomion saanevat kuitenkin henkilövalinnat, sillä kokouksessa › valitaan keskusliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puheenjohtajia valitaan yksi, samoin ainakin yksi varapuheenjohta››Sään töje ja, mutta oletettavasti kuitenkin sääntöjen mahdollistama maksimimäärä eli › johtaja n 13 §:n m u n 4 varapuheenjohtajaa. annet tulee saa kaan puhe da yli uista enOma mielenkiintonsa Turun kokouksessa on siinä, että kaikki hallituksen ää pu tuksi. Äänes nistä tulla olet jäsenet ovat aiemmin tehdyn toimintapoliittisen sopimuksen mukaisesti kseen tystä ehdok va va k erovuorossa. Kun aiemmin hallituksessa on ollut 55 jäsentä, on tässä liitto(A,B,C aalle anne r ten jokais litaan k , D...) elle kokouksessa pyrkimyksenä rajata määrä 40 jäseneen. Hallituspaikat jaetaan irjaint Äänes usedu un ty st kirjain aja kirjoitt ksessa kok nus alueja toimialajärjestöjen kesken niiden jäsenmäärien suhteessa toimintaaa eh otunnu do k Jollei poliittisessa sopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Siten aluejärkukaa sen äänes kkaansa t n y y slippu l e i jestöille on menossa 27 ja toimialajärjestöille 13 hallituspaikkaa. hdok puol u suorit ta annetui as saa vaa n. Normaalikäytännön mukaan suuruudesta palkitaan, jolloin jäsensta ää lissa etaan n t e i o stä, niten inen ä määrältään isot saavatkin kaksi hallituspaikkaa. Nämä ovat Etelää keske äniä saan änestys ka Pohjanmaan Yrittäjät (6369 jäsentä), Pirkanmaan Yrittäjät (10309), een e n, jois hden hd ta saanu t tule enemmän okkaan Uudenmaan Yrittäjät (8064) ja Varsinais-Suomen Yrittäjät (8092). e vali tuksi. äänia Toimialapuolelta jäsenmäärälukujen perusteella hallituspaikkaan on automaattisesti oikeus Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:IIa (6634 jäsentä), Suomen Taksiliitolla (7582) ja Yrittäjänaisten Keskusliitolla (6000).

Sään nöt

Äänet

››Kullakin aluejärjestöllä

on liittokokouksessa kaksi (2) äantä ja toimialajärjestöllä yksi (1) äani järjestöön suoraan tai sen jäsen yhdistyksen kautta edellisen kalen terivuoden päättyessä kuulunu tta alkavaa sataa (100) äänivaltaista yri tystä kohti. Kuluvan vuoden aik ana jäseneksi Iiittyneen järjestön ko hdalla äänimäärä määräytyy liittymisa jankohtana jäsenenä olleiden yritys ten lukumäärän perusteella. ››Jos jäsenjärjestö lähett ää liittokokoukseen useamman kuin yhden kokousedustajan, jäs enjärjestön on päätettävä, kuinka mo nta ääntä kullakin edustajalla on käytettävissään. Jäsenjärjestön äänim ärää ei voida jakaa edustajille mu rto-osiin vaan jako on tehtävä koko naisin äänin.

››Kukin v ettämään liittoko rjestöön tettu läh n jäsenjä

ja ) edusta tyksen yhden (1 sen jäsenyhdis en i ta terivuod taa suoraan en kalen sa is ll a e a v d a e kautta utta alk n lu u u k n sä ise päättyes maksunsa edell ennessä en s m jä n ) u 0 u 0 p p (1 Io n e luvan ivuod kohti. Ku en kalenter tä s y it r y tyne utta maksan ana jäseneksi liit ärä ik a stajamä vuoden alla edu d h na o k n jankohta järjestö ittymisa ten lukuli y ty y ä määr n yritys ä olleide . jäsenen lla perustee määrän

set Kustanjiennumk atka- ja

››Kokousedusta en osallistumise muista kokouk

ista ista kustannuks sen aiheuttam ö. st je senjär vastaa kukin jä

Nro 7 • Syyskuu 2010

Liittokokous

Pitkän linjan yrittäjiä ehdolla varapuheenjohtajiksi Suomen Yrittäjien sääntöjen mukaan varapuheenjohtajia valitaan ainakin yksi, • •Henkilöstövalmennus• • alan yrittäjä

mutta oletettavasti kuitenkin sääntöjen mahdollistama maksimimäärä eli neljä varapuheenjohtajaa.

Sirpa Alho-Törrönen Varkaudesta

1. Kolme aikuista lasta, joista yksi on yrittäjänä ja kaksi toimii perheen yrityksissä. Puoliso on yrittäjä Pekka Törrönen. Olen 47-vuotias sairaanhoitaja-diakonissa, kasvatustieteen kandidaatti, työnohjaaja. Harrastan liikuntaa, kokkailua ja opiskelua: valmistun YET-psykoterapeutiksi. Yrittäjänä olen ollut yli 20 vuotta. 2. Yrittäjyyden ja yrittävyyden yhteiskunnan edistäminen on ykkösjuttu. Kunnallispolitiikassa en ole mukana, luottamustehtäviä on mm. maakunnan yhteistyöryhmän III-varapj, Ely-keskuksen neuvottelukunnan ja Fennian neuvottelukunnan jäsenyys. Olen kokoomuksen jäsen ja ehdolla eduskuntaan 2011. 3. Vuosi(kymmeniä) perusjäsen, aktivoiduin luottamustehtäviin lasten aikuistuttua. Varkauden Yrittäjien hallitus 2000-luvun alulta, varapj 2004 – 2005, pj 2006 – 2008, Savon Yrittäjien työvaliokunta vuodesta 2007, koulutusvaliokunta 2006, työvoimavaliokunta pj 2008, Savon yrittäjät varapj 2008, kv-valiokunta pj 2010, Savon Yrittäjät pj vuodesta 2009, Suomen Yrittäjät järjestövaliokunta 2009 – 2010, hallitus, varajäsen 2009 – 2010. 4. Haluan olla luomassa yrittäjyyden yhteiskuntaa, jossa turvataan perusyrittäjän toimintaympäristö ja kasvuyrittäjyydelle menestymisen edellytykset tekojen tasolla. Teemoina: 1. Sisäistä yhteenkuu-› luvuutta ja vetovoimaa vahvistettava ja järjestön sisäinen koneisto on hyödynnettävä tehokkaammin – yrittäjät omistavat järjestön. › 2. Rohkeampaa yhteiskuntavaikuttamista! 3. Alueiden elinvoimaisuutta on vahvistettava, koko maata on kehitettävä vastuullisesti. 5. Pienyrittäjät voivat olla poliittisesti heterogeeninen ryhmä, mutta toimintakulttuuriltaan ja perusnäkemyksiltään kokemukseni mukaan hyvinkin yhtenäinen. Tämä mahdollistaa yhteiset näkemykset yli puoluerajojen monissa yrittäjyyttä koskevissa kysymyksissä. Päätöksenteon ytimiin on pyrittävä, ja kyllä päätöksentekoon voidaan vaikuttaa myös luomalla painetta aktiivisella, aloitteellisella toiminnalla ja julkisella, myönteisellä näkyvyydellä. www.yrittajat.fi/fi-FI/savonyritta- jat/blogi

yrittäjä • •Kalustealan Jyrki Mäkynen

Seinäjoelta

1. 46-vuotias KTM. Perheeseen kuuluvat vaimo Tanja ja kolme kouluikäistä lasta, kaksi aikuista lastani ovat jo omillaan. Vapaa-aika kuluu yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, liikkumalla (golf, hiihto, lenkkeily), lukemalla ja lasten harrastuksiin osallistumalla. 2. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, Seinäjoen Teknologiakeskuksen hallituksen pj, EteläPohjanmaan korkeakoulusäätiön hallituksen pj, SeAMK hallituksessa edustan elinkeinoelämää, Oma Säästöpankki Oy:n hallituksen pj, E-P ELY:n neuvottelukunnan jäsen, Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen. 3. Luottamustoimissa vuodesta 1997 alkaen; paikallisyhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana, aluejärjestössä 4 vuotta varapuheenjohtajana ja nyt 3 vuotta puheenjohtajana. SY:n hallituksen jäsen 4 vuotta, järjestövaliokunnan jäsen. 4. Yrittäjyys on minulle arvo, aate ja työ. Haluan antaa oman panokseni tämän maan rakentamiseen ja mielestäni yksi parhaista tavoista toteuttaa tätä tehtävää on toimia › meidän yrittäjien asioiden edistä-› misessä − oman yrittämisen lisäksi. 1. Haluan panostaa järjestön yhteishengen ja yhtenäisyyden lisäämiseen. 2. Yleiseen ilmapiiriin vaikuttavaan julkiseen keskusteluun. 3. Kaiken kokoisten yritysten arvostuksen parantamiseen. 5. Onko varaa ohittaa pk-yrittäjät, johon kuuluu reilusti yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä, ja jotka työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä, merkityksettömänä ryhmänä? Ei ole. Perustamme vaatimuksemme aitoon faktaan yrittämisestä. Olemme lähellä päätöksenteon ydintä, mutta tulosten aikaansaamisessa on parannettavaa. Yleinen mielipide pitää saada tueksemme. www.jyrkimakynen.fi

Jari-Pekka Koponen on Keski-Suomen ensimmäinen vpj-ehdokas SY:n historiassa. Sirpa Alho-Törrösen mielestä yrittäjäjärjestön voima kumpuaa paikallisyhdistyksistä ja jäsenistä.

Jyrki Mäkyselle yrittäjyys on arvo, aate ja työ. Pentti Rantalalle on myönnetty nuorisotyöstä kansainvälinen Ambassador for Peace -arvonimi.

1. Ihminen. 2. Luottamustehtävät y-järjestön ulkopuolella. 3. Urasi yrittäjäjärjestössä? 4. Mikä SY:n luottamustehtävässä kiinnostaa? 5. Väittämä: Pienyrittäjät ovat yhteiskuntapoliittisesti pieni ja heterogeeninen ryhmä. Siksi myös Suomen Yrittäjät pysyy poliittisen päätöksenteon ytimien ulkopuolella.

Anne Suominen tekee myös kouluttajan töitä oppilaitoksissa.

”Kimma ja Vipinää” kuuluu Kaarina Jokisen mainoslause.

yrittäjä • •Metsäalan Kaarina Jokinen

Asikkalasta

1. Olen 59-vuotias metsäalan yrittäjä Asikkalasta. Vedämme puolisoni Simon kanssa Metsä-Patu Ky:tä. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri. Olen luonteeltani jämpti ja stressinsietokykyäni sanotaan hyväksi. 2. Olen Kokoomuksen kannattaja ja koko sydämelläni mukana sekä Asikkalan kunnallispolitiikassa että kirkkovaltuustossa. Olen tällä hetkellä mm. kunnanvaltuuston jäsen, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja maakunnallisen tarkastuslautakunnan jäsen. Edellisellä valtuustokaudella toimin Asikkalan valtuuston puheenjohtajana. 3. Juuri nyt Päijät-Hämeen Yrittäjien hallituksen jäsen, Asikkalan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja, SY:n hallituksen jäsen sekä alueja paikalliselinkeinopoliittisen valiokunnan pj ja Yrittäjänaisten Keskusliiton (YNKL) pj. 4. Mielestäni yksin- ja pienyrittäjien yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa on parannettava. 1. Yrittäjän sosiaaliturva on nostettava palkansaajien tasolle. 2. Yritysverotuksessa tulee toteuttaa pienten uudistusten sijaan kokonaisuudistus, joka kannustaa yrittäjiä kasvuun ja terveeseen riskinottoon.› 3. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava myös Suomessa laajalta veropohjalta. 5. Päinvastoin. Pienten yritysten työllistämisvaikutus on merkittävä. Suomen Yrittäjien takana on vahva kenttäväki ja siksi luottamushenkilöiden johdon ja keskusliiton toimiston on toimittava tämän joukon äänitorvena. Liiton on nostettava työelämän kannalta tärkeitä asioita esille. Nuorten syrjäytyminen on nyt iso ongelma. Eläkeleikkuri on jo purrut ja ihmiset jäävät de facto eläkkeelle 62-vuotiaina. Blogi: www.yrittajanaiset.fi/blog

• •Liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen

Mauri Kivistön mielestä nuorten ajatusten on saatava lisää tilaa järjestön toiminnassa.

Kirsi Åkerlund hoitaa työssään asianajajana erityisesti pk-yritysten asioita.

• •Asianajaja Kirsi Åkerlund

Teppo Mikkola haluaa parantaa SY:n kuvaa, uskottavuutta ja arvostusta.

Jorma Kortesoja: Olemme pienten yritysten edunvalvonnassa ylivertainen.

Espoosta

1. 49-vuotias asianajaja. Perheessä yrittäjäpuoliso Per sekä 17- ja 20-› vuotiaat lapset. Harrastan liikuntaa, mm. muodostelmaluistelua, balettia, laskettelua, lenkkeilyä. 2. Espoon seudun yrityspalveluita tuottavan YritysEspoo-verkoston johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2008. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsen. Espoonlahden kokoomuksen varapuheenjohtaja. 3. Espoon Yrittäjien varapuheenjohtaja 2001– 2004, puheenjohtaja 2005 – 2008, Pääkaupunkiseudun Yrittäjien hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja vuodesta 2005. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja 2008-, hallituksen ja työvaliokunnan jäsen 2007– 2008. 4. Motiivini toimia yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä on lähtöisin työssäni kohtaamistani pienten yrittäjien epäkohdista. Kolme teemaa: 1. Nuoret yrittäjät vahvemmin mukaan näkymään kaikilla järjestön luottamushenkilötasoilla. 2. SY:n pitäisi hyödyntää viestinnässään enemmän uusia medioita ja näkyä verkossa. 3. Pk-yrittäjyystietouden saattaminen ”suuren yleisön” tietoisuuteen. Suuren yleisön tietoisuus ja sympatia voi edesauttaa SY:n esille tuomien epäkohtien korjaamista poliittisessa päätöksenteossa. 5. SY on merkittävin pk-yritystoiminnan asiantuntija ja tietouden lähde Suomessa. Voiko tällaisen organisaation jättää poliittisen päätöksenteon ytimien ulkopuolelle myös jatkossa? Varmasti voi, jos poliittiset päätöksentekijät laskevat lyhytnäköisesti lähimpien vaalien äänestäjämääriä, mutta ei voida, jos uskalletaan ajatella Suomen tulevaisuuden suuntaa pidemmällä perspektiivillä.

• •Kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola

• •K-kauppias Anne Suominen

Mynämäeltä

1. Vuodesta 1973 heti yo-kirjoitusten jälkeen työelämässä. En ole naimisissa. Luen paljon. 2. Mietoisten LC:n perustajajäsen, 30 vuotta jäsenenä. Mietoisten Säästöpankin isännistössä 1987–1988, hallituksessa 1989 lähtien, puheenjohtajana 13 vuotta. Sp-liiton hallintoneuvostossa 2008 lähtien. En ole mukana politiikassa. 3.. Mynämäen S. Ammattiautoilijoiden hallitukseen 1981 ja pj:ksi vuonna 1984. L-S Kuljetusyrittäjät hallitukseen 1989 ja pj:ksi 1990. SKAL:n hallitukseen 1991 ja varapuheenjohtajaksi 2005 alusta. Mietoisten Yrittäjien perustajajäsen ja 1. hallituksen jäsen. SY:n hallituksessa viimeiset viisi vuotta, työvaliokunnassa nelisen vuotta. SY:n veroja rahoitusvaliokunnassa vuodesta 2002 lähtien. 4. Pienelläkin yrityksellä on tärkeä rooli suomalaisen kansantalouden rakentajana. Pienikin yritys voi olla kasvuyritys, kunhan kannustimet ovat kohdallaan. Harmaan talouden torjunta tärkeää, kilpailuneutraaliteetti kuntoon! Haluan olla parantamassa SY:n kuvaa, uskottavuutta ja arvostusta. 5. Väittämä ei pidä paikkansa. Yli sadantuhannen yrityksen järjestön ääntä on poliittisten päätöstentekijöiden kuunneltava. Jos olemmekin heterogeeninen ryhmä, pieni emme ole! SY:ssä meillä on oltava yksi kärki ja selkeä työnjako. Tätä kärkeä jäsenyrittäjät, hallitus, luottamushenkilöt tukevat.

Eurasta

1. 53-vuotias K-kauppias, ammatillinen opettaja, liiketalouden tradenomi. Perheessä aviomies sekä lapset Johannes 28 v. ja Kaisa 23 v. › Moottoripyöräily ja tanssi ovat mieluisia harrastuksiani puolisoni kanssa. 2. Aluejärjestön puheenjohtajuus on tuonut mukanaan erilaiset ohjausryhmät ja toimikunnat. Olen ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu kokoomuksen mandaatilla. 3. Vuonna 2001 Euran Yrittäjien puheenjohtajaksi, kyseistä tehtävää hoidin neljä vuotta. Yhden varapuheenjohtajavuoden jälkeen Satakunnan Yrittäjien puheenjohtajaksi vuonna 2005. Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen olen ollut vuodesta 2005. 4. Tärkeät teemat: 1. Kuntiin juurrutetaan yrittäjäystävällisyyttä. › 2. Työelämän tarpeet oppilaitosten käytäntöön. 3. Korostan johtajuuden merkitystä niin yritystoiminnassa kuin järjestössämmekin sen kaikilla tasoilla. Johtaminen tarkoittaa henkilökunnan ja sidosryhmien arvostamista sekä pelin pelaamista yhteisillä säännöillä. 5. Pienyrittäjät eivät ole pieni ryhmä. Pk-yrittäjät kantavat Suomea. Viime vuosien uusista työpaikoista niihin on syntynyt neljästä kolme. Suuria yrityksiä ei synny, pienet kasvavat suuriksi, jos kasvuedellytykset ovat olemassa. Siksi Suomen Yrittäjien pitää olla päätöksenteon ytimessä. www.annesuominen.fi

• •Perheyritysryhmän omistaja

Jorma Kortesoja Oulaisista

1. 49-vuotias, perheeseen kuuluvat vaimo Pirjo, lapset Antti-Jussi ja Elina. Harrastan golfia, lenkkeilyä ja vapaaehtoistoimintaa. 2. Luottamustoimia muun muassa Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnossa MYR:n neuvottelukunnan jäsen, MYR:n maaseutujaoston ainoa elinkeinoelämän edustajajäsen, ELY-neuvottelukunnan jäsen, aluevaltuuston jäsen. Elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan jäsen, Yliopiston OSGG (Oulu South Goes Global) ryhmän jäsen, lisäksi useissa eri yhteisöissä ja yrityksissä hallituksen jäsenenä tai pj:na. Kokoomuksen kansanedustajaehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan piiristä. 3. SY:n jäsenenä usealla yrityksellä, Oulaisten yrittäjien hallituksessa ja puheenjohtajana, PPY:n hallituksessa ja puheenjohtajana, SY:n hallituksessa, TVK:ssa ja kaksi vuotta varapuheenjohtajana. Yrittäjäjärjestössä luottamuspaikoilla 18 vuotta. 4. Mahdollisuus vaikuttaa valtakunnallisesti yrittämisen toimintaedellytyksiin, yhtenä osana suurta kokonaisuutta. Teemat: 1. Edunvalvonnan ja järjestön vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. 2. Nuorten yrittäjien ja senioriyrittäjien aseman vakauttaminen järjestössä. 3. Järjestön ulkoisen kuvan kirkastaminen. 5. SY on sitoutumaton uskonnollisesti ja poliittisesti. Niin kauan kuin pysymme ulkona päätöksenteon ja lainsäädännön ytimestä, mahdollisuutemme vaikuttaa ovat rajalliset. Emme saa sitoutua myöskään tulevaisuudessa, mutta meidän pitää kannustaa jäseniämme mukaan päätöksentekoon, tällöin saamme toivottua vaikutusmahdollisuutta heidän kauttaan.

Hankasalmelta

1. Olen öljyalan ammattilainen, diplomikoulutus 1995 ja autoteknikko/insinöörikoulutus 1989 sekä ajoneuvoasentajakoulutus 1981. Perheeseeni kuuluu kauneuden- ja terveydenhoitoalan yrittäjä vaimo Hanna ja neljä kouluikäistä lasta. Harrastan mökkeilyä, laskettelua, golfia, matkustusta maailmalla ja kuntayhteistyötä. Ajattelen, että elämä on lahja ja me kaikki ihmiset olemme samanarvoisia. 2. Olen ollut yhden kauden 1990luvulla kunnallispolitiikassa keskustan sitoutumattomana edustajana, mutta totesin pian, että yrittäjäjärjestö on itselleni soveltuvampi kanava vaikuttamiseen kunnassakin. Olen mukana useissa alueemme kehittämisprojektien ohjausryhmissä, mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän projekteissa. Toimin myös muutamien pk-yritysten hallituksissa. 3. Olen ollut pitkään Hankasalmen Yrittäjien hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuosina 1993 – 2009, Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja vuodesta 2000, Suomen Yrittäjien hallituksen varajäsenenä 2000 – 2010 ja liikennevaliokunnan jäsen. Olen myös Neste-Kauppiaiden liiton hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan jäsen 2007– 2009. Olen myös ollut Keski-Suomen Nuorten Yrittäjien työryhmän pj. 4. Mielestäni SY on monipuolisin ja tehokkain elinkeinoelämän järjestö, joka toteuttaa tuloksellisesti tehtäväänsä joka puolella Suomea. Olen nostanut esiin, että tehtävämme on nyt rohkaista ja tukea erityisesti nuoria yrittäjiä ja kannustaa nuoria yrittäjyyteen. Tarpeen on lisätä yrittäjän ja työelämän hyvinvointia – yrittäjyys, työ ja elämä on kokonaisuus, jota meidän kaikkien olisi opittava jättääksemme jälkeemme kestävää tulevaisuutta. 5. Päinvastoin, SY:n vaikuttamistyöllä on suuresti edistetty pienten yritysten asioita koko toimintahistorian ajan. Poliittisessa päätöksenteossa on hyväksyttävä, että kaikkia maksimitavoitteita ei aina saada lävitse. On pystyttävä vaikuttamaan ajankohtaisiin epäkohtiin, ja pystyttävä perustelemaan ne luotettavasti. Yhtä tärkeää on olla vaikuttamassa pidemmän aikavälin ratkaisuihin. www.jaripekkakoponen.fi

• •Markkinointiviestintäalan yrittäjä

Mauri Kivistö Tampereelta

1. Yrittäjä vuodesta 1981, sitä ennen olin suurteollisuuden palveluksessa, 3 lasta, joista 2 aikuista ja yksi 10-vuotias isin poika. Harrastuksina Yrittäjäjärjestö ja työn ohessa liikunnalliset aktiviteetit ja juniorin jalkapallo. 2. Mm. kolmen osakeyhtiön hallituksessa, joista kahdessa pj. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautakunnassa, Ikäihmisten lautakunnassa, TE-toimikunnan jäsen, ELY-keskuksen neuvottelukunnan jäsen. Fennia Pirkanmaan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Siemenrahasto Tamseed Ky:n sijoitusneuvoston jäsen. Olen ollut kunnallisvaaliehdokkaana sitoutumattomana kokoomuksen listalla. 3. SY:n varapuheenjohtaja 2008 alkaen, hallituksen työvaliokunnan jäsen vuodesta 2006, järjestövaliokunnan ja viestintävaliokunnan jäsen vuodesta 2006. SY:n hallituksen jäsen vuodesta 2005. Pirkanmaan Yrittäjät hallituksen pj 2005 alkaen, Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen työvaliokunnanjäsen 2000 alkaen, hallituksen jäsen 2000 alkaen. Tammelanpuiston Yrittäjien puheenjohtaja 2000 – 2005. Yrittäjäjärjestön jäsen vuodesta 1983. 4. Minua kiinnostaa suomalaisen yhteiskunnan eteenpäin vieminen yrittäjyyden avulla. 1. Uusien tuulien eli nuorten ajatusten saatava lisää tilaa järjestön toiminnassa. › 2. Järjestön otettava enemmän valmentajan roolia pienten yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä. 3. Luotava enemmän kansainvälisiä yhteyksiä ja oltava avaamassa ovia pk-yrityksille Suomen rajojen ulkopuolella. 5. Pk-sektori työllistää yli 60 % yksityisen sektorin työpaikoista. Pk-sektori tekee yli 50 % yksityisen sektorin liikevaihdosta. Uusista työpaikoista syntyy pk-sektoriin lähes 80 prosenttia, eli millä mittarilla pk-yritykset ovat pieni ryhmä − ei oikein millään!

• •Sairaalalaitteita maahantuova yrittäjä

Pentti Rantala Helsingistä

1. Olen syntyjäni keskisuomalainen, vaimoni Terttu, heili Karjalasta, poikani Harri, paljasjalkainen helsinkiläinen. Suomi on tullut tutuksi päästä päähän ja laidasta laitaan. Olen innokas vapaa-ajankalastaja ja teatterin sekä musiikin ystävä. 2. Yrittäjäjärjestön lisäksi olen aktiivisesti toiminut Suomen vapaaajankalastajien piirihallituksessa jäsenenä, Helsingin kaupungin elinkeinovaltuuskunnan jäsenenä, Helsingin kaupungin työvoimatoimiston Työtä – Taitoa ja Työvoimaa -projektin ohjausryhmän jäsenenä, Helsingin opetusviraston ja Vuosaari-projektin työryhmän jäsenenä. Luottamustehtävissä olen vahvasti sitoutumaton – asiat merkitsevät, ei politiikka. 3. Ensin paikallisyhdistyksen hallituksessa ja 2 vuotta puheenjohtajana. Aluejärjestön hallituksessa 2 vuotta ja vuodesta 2008 alkaen HY:n puheenjohtajana. Suomen Yrittäjien hallituksen ja työvaliokunnan jäsen 2008 alkaen. 4. Suomen Yrittäjien luottamustehtävissä on mahdollisuus pienyrittäjien edunvalvontaan kaikilla tasoilla. 1. Luottamushenkilöiden pystyttävä välittämään ”kentän” tarpeet entistä tehokkaammin operatiivisille toimijoille SY:ssä. 2. Nuorten yrittäjien yhteistoiminta koko järjestössä paremmaksi. 3. Kansainvälistyminen siten, että pk-yrityksille avautuisi helpommin ovia vientimarkkinoilla. 5. Edunvalvonnassa ratkotaan asioita ja tulokset ratkaisevat, ei se, mikä puolue puhuu.

Ehdokkaiden blogit verkossa

››Esittelyt jatkuvat yrittajat.fissä. Lue myös ehdokkaiden blogikirjoituksia verkossa.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Talous

Pk-yritysten odotukset nousivat edelleen

Kiinteistöt verosuunnittelun välineinä – erityisesti sukupolvenvaihdoksissa käyttöä verosuunnittelun välineenä esimerkiksi ennen • •Kiinteistöjen suunnitteilla olevaa sukupolvenvaihdosta on tärkeää pohtia jo etukäteen,

››Suomalaiset

Kiinteistöomistuksen vaikutus yhtiön varallisuudessa Luovutettaessa sellaisen elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeita, jonka varallisuuteen kuuluu liiketoiminnan käytössä oleva kiinteistö, on usein tärkeää tunnistaa kiinteistön omistukseen liittyvät veronäkökohdat sekä yhtiön että omistajan tulonmuodostuksen ja verotuksen tehostamiseksi. On tilanteita, joissa liiketoimintaa jatkavan uuden yrittäjän, yleensä yritystoiminnasta luopuvan yrittäjän perheenjäsenen, on taloudellisesti mahdotonta ostaa suoralla kaupalla osaa tai jopa kaikkia yhtiön osakkeita, koska yhtiön tase on kiinteistöomistuksesta johtuen liian vahva. Aina ei myöskään yritystoiminnasta luopuva yrittäjä tahtoisi luovuttaa yhtiönsä omistusta täysin vastikkeetta, vaan elämäntyöstä toivottaisiin toimeentulon suomaa turvaa myös tulevaisuudessa. Mielekästä voikin olla harki-› ta kiinteistöomistuksen eriyttämistä yhtiön muusta liiketoiminnasta siten, että sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen yhteydessä kiinteistö jäisi yhtiömuotoisena yritystoiminnasta luopuvan yrittäjän omistukseen. Tähän voidaan päästä esimerkiksi siten, että liiketoimintaa harjoittava osakeyhtiö jakautuu kokonaisjakautumisella sekä uudeksi liiketoimintaa harjoittavaksi yhtiöksi että uudeksi kiinteistöyhtiöksi. Kiinteistöyhtiön

muodoksi on perusteltua harkita keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, jonka yhtiöjärjestyksestä ilmenee ns. huoneistoselitelmä, jonka perusteella osakeomistus oikeuttaa erikseen määritellyn tilan hallintaan. Sukupolvenvaihdos voidaan puolestaan toteuttaa uudessa liiketoimintayhtiössä joko vastikkeettomana lahjana tai lahjanluonteisena kauppana.

Yhdenkertaisen verotuksen kohteena olevan vuokratulon muodostuminen Näin muodostetussa rakenteessa kiinteistöyhtiön osakkaana oleva ja yritystoiminnasta luopunut yrittäjä vuokraa omistamiaan toimitiloja liiketoimintayhtiölle ja liiketoimintayhtiö maksaa sen omassa verotuksessa vähennyskelpoisen vuokran suoraan keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeenomistajalle. Yritystoiminnasta luopuneelle yrittäjälle saatu vuokratulo on vuokraukseen kohdistuvien vastikekulujen vähentämisen jälkeen koko määrältään pääomatuloa, johon kohdistuisi suhteellinen pääomatulon vero-

kanta, joka tällä hetkellä on 28 prosenttia. Keskinäisen kiinteistöyhtiön toiminnassa tarvittavat varat saadaan lähtökohtaisesti osakkeenomistajan maksamina hoito- ja rahoitusvastikkeina, jotka ovat maksajan verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Jakautumisen yhteydessä kiinteistöyhtiöön voidaan siirtää myös toiminnassa tarvittavaa pääomaa. Yritysjärjestelyjä koskevien› elinkeinoverolain säännösten soveltuessa, alkuperäisen liike-› toimintayhtiön jakautumisesta ei aiheudu jakautuvalle yhtiölle tai sen osakkaalle tuloveroseuraamuksia, eikä kiinteistön erottamisesta keskinäiseen kiinteistöyhtiöön aiheudu vastaanottavalle uudelle yhtiölle myöskään varainsiirtoveroseuraamuksia. Jakautumisen veroneutraalisuus on kuitenkin suositeltavaa varmistaa veroviranomaista sitovan ennakkotiedon avulla. Myös osakkeisiin kohdistuvien omistusaikojen laskenta noudattaa jatkuvuutta, eli kiinteistöyhtiön osakkeista mahdollisesti luovuttaessa myöhemmin, näitä uusia osakkeita koskeva omistusaika lasketaan siitä hetkestä, jolloin yritystoiminnasta luopunut yrittäjä

Kiinteistön omistusta koskevalla järjestelyllä voidaan turvata yrittäjyydestä luopuvan omistajayrittäjän yhdenkertaisen verotuksen piirissä olevan vuokratulon muodostuminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Pauli Liiri

Johanna Firtina, KPMG

muistuttaa veroasiantuntija Pauli Liiri.

Kirjoittaja Pauli Liiri toimii veroasiantuntijana KPMG:llä, ja on erikoistunut yritysverotukseen sekä omistajayrittäjien verosuunnitteluun – erityisesti sukupolvenvaihdoksiin liittyvään verosuunnitteluun.

on alun perin hankkinut jakautuneen yhtiön osakkeet. Tämä tuo etua luovutuksesta aiheutuvan luovutusvoiton veroa laskettaessa, sillä tällöin on mahdollista soveltaa edullisempaa 40 prosentin hankintameno-olettamaa, mikäli sekä vanhat että uudet osakkeet on omistettu yhteensä yli 10 vuotta. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten verosuunnittelussa ei ole nyrkkisäännönomaisesti yhtä oikeaa toteuttamistapaa. Selvää on joka tapauksessa se, että Hetemäen työryhmän ehdotukset osinkoverotuksen uudistukseksi toteutuessaan lisäävät kiinteistöomistukseen liittyvää verosuunnittelutarvetta myös muissa kuin sukupolvenvaihdostilanteissa.

pienet ja keskisuuret yritykset ovat kestäneet talouskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Työpaikat on pystytty säilyttämään ja konkurssien määrä on alkanut vähentyä. Parantuneista talousnäkymistä huolimatta investointiodotukset ovat pysyneet matalalla tasolla. Tähän vaikuttaa paitsi talouskriisistä toipumisen keskeneräisyys myös kevään verokeskustelusta yrittäjille jäänyt pelko verotuksensa kiristymisestä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa. Järventauksen mukaan hallitus teki sinänsä oikein lykätessään verouudistusta seuraavalle vaalikaudelle, sillä epävarmuus kovalla kiireellä toteutettavan uudistuksen lopputuloksesta oli liian suurta. Vaikka asia siirtyykin seuraavalle hallitukselle, nyt kuitenkin tarvittaisiin keskeisten poliittisten päättäjien sellaisia verouudistuksen suunnan linjauksia, jotka tukisivat investointien käynnistämistä. Yrittäjät odottavat päättäjiltä suuntaa antavaa viestiä siitä, että yrittäjien verotuksen kannustavuus myös osinkoverotuksen osalta säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla, jolloin investointeihin liittyvä riskinotto olisi yrittäjien kannalta jatkossakin mielekästä. Tämän kaltaiset linjaukset vahvistaisivat yrittäjien tulevaisuudenuskoa siitä huolimatta, että uudistuksen yksityiskohdista päättäminen jää seuraavalle hallitukselle, Järventaus totesi.

Pk-yritykset kestäneet talouskriisin seuraukset Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat kestäneet ta-

yrityksistä arvioi sen kasvavan. Sen sijaan näkemykset investoinneista ovat varovaisemmat. Investointien kasvua ennakoi 22 prosenttia yrityksistä. Osuus on täsmälleen sama kuin edellisessä, kevään barometrissa. Tämä viittaa siihen, että toipuminen talouskriisistä on kesken. Myös pelko yrittäjien verotuksen kiristymisestä voi jarrutella liiketoiminnan laajentamista.

Joka neljäs rekrytoimassa

Talouskriisin pitkä varjo näkyy yritysten maksuvaikeuksina, sanoo pääekonomisti Timo Lindholm. louskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Työpaikat on pystytty säilyttämään ja konkurssien määrä on alkanut vähentyä. Pk-yritysten näkemykset lähiajan talouskehityksestä ja oman liiketoiminnan muutoksista ovat varsin positiiviset. Suhdanneodotusten saldoluku on nyt +40. Muutos vuodentakaiseen tilanteeseen nähden on huima: silloin vastaava saldoluku oli -25. Nykyistä parempia suhdanteita seuraavien 12 kuukauden kuluessa odottaa 47 prosenttia yrityksistä, ja heikompia aikoja ennakoivia on vain 7 prosenttia. Korkeaa saldolukua selittävät talouden alkanut nousu sekä yritysten talouskriisin aikainen heikko lähtötilanne. Talouden nousu näyttää etenevän suurempien yritysten johdolla: toiveikkaimpia ovat vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset. Myös näkemykset liikevaihdon kehityksestä ovat hyvin myönteiset, kun yli puolet pk-

Viime vuosi oli useimmille pkyrityksille vaikea. Tarvitaan useita peräkkäisiä korkeita saldolukuja ja niiden mukaisten odotusten toteutumisia ennen kuin liikevaihto ja kannattavuus ovat jälleen hyvällä tasolla. – Odotusten nousu on suurinta teollisuudessa – kuten vientivetoisen talouden kohenemiseen kuuluukin. Suomen kotimarkkinoiden vakaus ja vahvuus näkyy puolestaan henkilöstöodotuksissa. Joka neljäs pk-yritys aikoo lisätä henkilöstönsä määrää. Positiivisimmat odotukset ovat kaupan ja palvelualojen vähintään 50 hengen yrityksissä. Lähes puolet niistä suunnittelee henkilöstönsä määrän lisäämistä, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm.

Toimialoista huomio kiinnittyy rakennusalaan, jonka odotusten nousu on lähes kaikilla osa-alueilla jäänyt jälkeen muista aloista. Vaikka rakentaminen on jälleen kasvussa, kokevat alan pienet yritykset kilpailutilanteen vaikeana. Harmaa talous on yleinen ja vakava ongelma alan pkyrityksille.

Talouskriisin varjo näkyy maksuongelmina Positiivisten odotusten ja yritysten nykytilan välillä on edelleen huomattava ero. Selvimmin tämä näkyy maksuongelmien suurena määränä. – Syksyn barometrissa 19 prosenttia pk-yrityksistä raportoi kokeneensa maksuvaikeuksia viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on prosenttiyksikön korkeampi kuin kevään barometrissa. Tuoreet luvut kertovat, että talouskriisin varjo on pitkä, painottaa Lindholm. Hyvissä talouden oloissa vain muutama prosentti yrityksistä kokee maksuvaikeuksia. Asiakkaiden ja liikekumppanien maksuvaikeuksiin on törmännyt hieman useampi kuin joka toinen pk-yritys. Tältäkin osin tilanne on alkuvuoteen nähden säilynyt hyvin samankaltaisena.

Sopeutetaan keskittymällä ydinliiketoimintaan Noin 40 prosenttia pk-yrityksistä on talouskriisin takia joutunut sopeuttamaan liiketoimintaansa. Sopeuttaminen on ollut sitä yleisempää mitä suuremmista ja pitempään toimineista yrityksistä on kyse. Myönteisenä muutoksena aiempaan nähden on se, että paine lomautuksiin on vähentynyt. Sopeutumiskeinoista korostuu nyt keskittyminen ydinliiketoimintaan. Talouskriisi on kannustanut kaiken kokoisia yrityksiä arvioimaan kriittisesti liiketoimintansa rakennetta.

Pekkarinen myönsi tukea neljän pienvesivoimalan uudistamiseen Harri Auramo, teksti

Etera - aitoa ammattitaitoa työeläkkeissä. Työssä viihtyminen ja jaksaminen ovat yrityksen sekä työntekijän yhteinen etu. Etera on asiantunteva kumppani yrityksesi työhyvinvoinnin edistämisessä.

etera.

E T E R A O N K E S K I N Ä I N E N T YÖ E L Ä K E VA K U U T U S Y H T I Ö, J O K A VA K U U T TA A K A I K K I E N TO I M I A L O J E N T YÖ N T E K I J Ö I TÄ J A Y R I T TÄ J I Ä .

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on päättänyt ministeriönsä myöntävän runsaat neljä miljoonaa euroa energiatukea neljälle vanhalle pienvesivoimalalle, joiden tehoja korotetaan turbiineja uusimalla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vanhojen vesivoimaloiden uudistamisen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on yhteensä 9200 henkilötyöpäivää. Pato Oy:lle myönnettiin 1 640 000 euroa Kouvolan Myl-

lykosken vesivoimalaitoksen ja Suur-Savon Sähkö Oy:lle 760 000 euroa Hirvensalmen Kissakosken pienvoimalaitosten uudistamiseen. Kymijoen Myllykoskessa sijaitsevan, 1920-luvulla rakennetun pienvesivoimalaitoksen vanhojen koneistojen uusimisella vuotuinen sähköntuotanto nousee 9 000 megawattitunnista 15 000:een. Nykyinen laitos on huonokuntoinen, ja sitä on voitu käyttää vain puolella teholla. Hirvensalmen Kissakosken 1930- ja 1940-luvuilla rakennetut

kaksi pienvesivoimalaitosta korvataan uudella voimalaitoksella. Laitosmiljöö on suojeltu, joten vanhat rakenteet säilytetään. Vuotuinen sähköntuotanto nousee tuhannella megawattitunnilla noin 9 000:een. Koskienergia Oy:n kaksi hanketta saavat tukea yhteensä 3 596 800 euroa. Sillä rahalla uusitaan Inhanjoen Ryötössä ja Pyhäjoen Hourunkoskella sijaitsevat lähes 70 vuotta vanhat pienvesivoimalaitokset. Ne ovat nyt huonossa kunnossa, ja osa turbiineista on jo poistettu käy-

töstä. Uudistuksella tavoitellaan yhteensä 8160 megawattitunnin tuotantoa. Maan hallituksen tavoitteena on lisätä vesivoiman tuotantoa noin 0,5 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä. Yksi TWh on miljoona megawattituntia. Lisäys koostuu pääasiassa olemassa olevien voimalaitosten tehonkorotuksista sekä pienvesivoimasta. Vesivoiman tuotanto oli Suomessa vuonna 2009 12,6 terawattituntia ja sähkön kokonaistuotanto 68,7 TWh.

Säätiöiden liiketoiminta Sähköinen kiinteistökauppa halutaan panna verolle mahdolliseksi lähivuosina Säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotusta koskeva sääntely on tarkistettava ja säätiölaki uudistettava. Moni säätiö harjoittaa varsin laajaa elinkeinotoimintaa ja saa samalla yleishyödyllisenä yhteisönä verohelpotuksia. Näin todetaan valtiontalouden tarkastusviraston raportissa. Suomessa on noin 2 900 säätiötä, joiden hallinnon valvonta on Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä. Tarkastusviraston havaintojen mukaan PRH:n säätiöihin kohdistuva valvonta on kuitenkin ollut varsin rajoittunutta sekä säätiöiden perustamisvaiheessa että myöhemmin. Säätiöiden hallussa on merkittävästi varallisuutta ja niiden harjoittama toiminta on laajaa. Useimpien säätiöiden toiminta on joko kokonaan tai osittain verovapaata. Tämä johtuu siitä, että verottaja lukee noin 90 prosenttia säätiöistä tuloverolaissa tarkoitetuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroedun suuruusluokaksi on

arvioitu 1990-luvun puolivälistä alkaen 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkastuksen perusteella tämän veroedun todellinen määrä on arviota suurempi.

Kilpailu vääristyy Raportin mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia salassapitosäännöksiä tulisi muuttaa. Nykyisin verottajan on pidettävä salassa jopa tieto siitä, mitä yhteisöjä se on pitänyt yleishyödyllisinä ja siten yhteiskunnan tarjoamien veroetujen piirissä. Salassapitovelvollisuus heikentää markkinoiden läpinäkyvyyttä, eivätkä veroetujen mahdolliset kilpailua vääristävät vaikutukset tule riittävästi esille. Tarkastusvirasto pitää tärkeänä, että tuloverolakia täsmennetään. Lailla on tarpeen säätää, mitä pidetään riittävänä yhteiskunnallisena vastineena yhteiskunnan verotukina menettämille verotuloille. Nykyisellään tuloverolain yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevat säännökset ovat yleisluonteiset ja tulkinnanvaraiset ja sellaisina ne vaikeuttavat niin verotusta kuin myös tehokasta verovalvontaa.

Sähköinen asiointi aiotaan mahdollistaa myös kiinteistökaupoissa ja muissa kiinteistöihin liittyvissä oikeustoimissa. Lakiin tullaan lisäämään säännökset sähköisestä kiinteistön kaupasta, panttauksesta ja kirjaamismenettelystä. Paperimuotoisia asiakirjoja tai hakemuksia koskevia säännöksiä ei muutettaisi, vaan perinteisiä toimintatapoja voisi jatkossakin käyttää niin haluttaessaan. Lakiesityksen mukaan osapuolet voisivat tehdä kiinteis-

tön kauppakirjan sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä internet-pohjaisessa› asiointijärjestelmässä. Kauppa› tehtäisiin sähköisellä lomakkeella, johon saataisiin haettua tietoja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ja muista viranomaisrekistereistä. Nykyisin kaupanvahvistajan› on vahvistettava kiinteistön kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Sähköisessä kiinteistökaupassa ei tarvittaisi kaupanvahvistajaa.

Vapaavuori kehui raumalaisia Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan Raumalla on onnistuttu kaupan yksiköiden sijoittelussa. Jättimarkettien sijoittuminen kävelyetäisyydelle Rauman keskustasta oli mieluista asuntoministerille, kun hän kävi puhumassa Elävä kaupunkikeskusta ry:n konferenssissa Raumalla. – Mielestäni Raumalla on tehty onnistunut ratkaisu, kommentoi Vapaavuori sanomalehti Länsi-Suomen uutisessa.

Vapaavuori puhui, että vähittäiskaupan suuryksiköt pyrkivät yhä lain tavoitteiden vastaisesti keskustojen ulkopuolelle voidakseen imuroida asiakkaita koko seudulta. Hänen mielestään oikea paikka kaupan suuryksiköille on toimia osana yhdyskuntarakennetta eikä siitä irrallisina saarekkeina. – Peltomarkettien aika on ohi, ministeri tiivisti raumalaisen sanomalehden mukaan.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Talous Verotili – idea hyvä, mutta viat korjattava Verotili on ollut käytössä tämän vuoden alusta. Uuden menettelyn piirissä ovat ns. oma-aloitteiset verot, kuten arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksu. Käytännössä verotilimenettelyn ihanuuden ja kurjuuden ovat saaneet kokea yritystoimintaa harjoittavat verovelvolliset näin järjestelmän ensivaiheessa. Ideana verotili on hyvä. On maksajakohtainen reskontra, josta selviää maksettavaksi ilmoitetut verot, niiden katteeksi maksetut määrät ja saldotilanne. On hyvä, että maksettavia ja yritykselle palautettavia veroja voi kuitata keskenään. On myös hyvä, että arvonlisäverojen palautuksen voi periaatteessa saada takaisin jo seuraavassa kuussa, mikä on erityisesti vientiyritysten intressissä.

Käytäntö kertoo toimivuudesta Idea on hyvä, mutta käytäntö› on kuitenkin se, joka lopulta kertoo järjestelmän toimivuuden. Kokemuksia on saatu kohta vuoden verran, ja negatiivista palautetta on langennut tilitoimistojenkin harteille riittämiin. Mistä sitten kenkä puristaa? On käynyt niin, että negatii-› visen – yritykselle palautettavan – arvonlisäveron kuittaaminen maksettavista ei ole onnistunut odotetulla tavalla. Yritys haluaa kuitata palautettavan maksettavasta ja maksanut niiden erotuksen, järjestelmä ei sitä ymmärrä, vaan ilmoitettu negatiivinen vero palautetaan ja loppujen lopuksi yritys maksaa veroa liian vähän. Yrityksen verotilille tulee merkintä miinussaldosta ja maksumuistutus – soppa on valmis.

Vain määräpäivinä ilmoituksia Jotta homman saisi hoidettua kohdalleen, ilmoitettavat tiedot pitää antaa tiettyinä päivinä ja tietyssä järjestyksessä, kuittaustahtoa ei siis voi muulla tavoin ilmaista. Tietoja ei siis voi antaa ennakolta ja haluamanaan päivänä – silloin, kun tiedot ovat yrityksessä valmiina annettavaksi. Asia, jota kukaan ei osannut pelätä ja jonka osalta Verohallinto antoi ohjeistusta vasta kevään kuluessa. Arvonlisäveron palautukset ovat ruuhkautuneet Verohallinnon selvittelyihin niiden oikeellisuudesta, eikä ennuste käsittelyaikojen lyhentymi-

Kirjoittaja Markku Ojala on Taloushallintoliiton asiantuntija.

Ministeri Väyrynen:

Kiina hidastanee talouden kasvua

Karjalassa kasvumahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia. Maailmantaloudessa on kuitenkin edessä kasvun hidastuminen Kiinan johdolla, arvioi Handelsbanken. Handelsbankenin ekonomistit ennakoivat, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna aiemmin arvioitua nopeammin, 3,4 prosenttia (aiempi ennuste 1,9 %). Ensi vuonna kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 2,7 prosenttia. Ekonomistien mukaan talouskasvu on Suomessa päässyt vauhtiin odotettua nopeammin. Maailmantalouden kysynnän vahvistuminen ja lisääntynyt luottamus suhdannenousuun ovat tuntuvasti vauhdittaneet Suomen vientiä. Elpyminen on selvästi levinnyt myös kotimaiseen kysyntään matalan korko-

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen näkee Karjalan alueella merkittäviä investointimahdollisuuksia suomalaisyrityksille. – Noin 40 yritystä on jo rekisteröitynyt Karjalan tasavaltaan, ja Suomi johtaa ulkomaisten investointien tilastoa. Kasvumahdollisuuksia voisi olla muun muassa keskeisellä yhteistyösektorillamme metsäteollisuudessa, jossa löytyy perinteisten toimintamuotojen lisäksi paljon

mahdollisuuksia kehittää jatkojalostusta esimerkiksi puurakentamisen alalla, ministeri Väyrynen visioi. Ministeri Väyrynen totesi tahdon yhteistyön tiivistämiseen olevan voimakas. – Perustan hyvälle yhteistyölle on luonut 20 vuotta harjoitettu lähialueyhteistyö. Viime vuosina prioriteettisektoriksi on nostettu taloudellinen yhteistyö ja sitä edistetään monien eri alojen hankkeiden kautta. Esi-

merkkinä voi mainita EuroRussia-foorumin, jonka tavoitteena on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kautta parantaa pkyritysten toiminta- ja investointiedellytyksiä Luoteis-Venäjällä, ministeri Väyrynen kertoi. Ministeri Väyrynen on muistuttanut myös paikallisia edustajia yhteisten ponnistelujen tärkeydestä liiketoimintaympäristön parantamiseksi, rajaliikenteen sujuvoittamiseksi ja kaupanesteiden purkamiseksi.

tason ja kuluttajien optimismin ansiosta. – Talven mittaan Suomen talouskasvu kuitenkin maltillistuu, kun suhdannenousu hidastuu keskeisillä vientimarkkinoillamme, toteaa pankin pääekonomisti Tiina Helenius. – Talouskasvu jatkuu kuitenkin kohtuullisena myös ensi vuonna ja kun pelot uudesta globaalista taantumasta hälvenevät, uskaltavat suomalaisyritykset jälleen investoida ja työllistää, Tiina Helenius ennustaa.

Maailmantalous hitaampaan kasvuun Kiinan vaikutus maailmantalou-› den suhdanteisiin vahvistuu koko ajan. – Kiinan tehdasteollisuuden suhdanne ennakoi nykyisin Yh-

dysvaltojen ja Euroopan suhdanteita eikä päinvastoin. Nyt näyttää siltä, että maan rahapolitiikan kiristyminen on saanut aikaan notkahduksen tehdasteollisuudessa ja sen vaikutukset näkyvät viiveellä myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa, Helenius sanoo. Edellytykset kulutuksen ja asuntorakentamisen kasvulle ovat ekonomistien mukaan heikot sekä Yhdysvalloissa että läntisessä Euroopassa. – Investointien kehityksen kannalta vienti nouseekin nyt arvoon arvaamattomaan. OECDmaiden vaatimaton kysyntä ja kiristyvä finanssipolitiikka kääntävät nyt katseet kohti kehittyviä talouksia. Maailmantalouden toipumisen kannalta on entistä tärkeämpää, että niiden kotimainen kysyntä säilyy vahvana.

sen osalta ole positiivinen. Ensi huhtikuussahan rakennusalalla otetaan käyttöön ns. käänteinen arvonlisävero. Siinä aliurakoitsija ei maksa veroa, mutta voi vähentää hankintojen veron. Se merkitsee arvonlisäpalautusten ja sitä kautta selvittelytyön määrän kasvua ja lopulta käsittelyaikojen venymistä ennestään, ellei mitään tehdä.

Haasteita riittämiin

OSTA NYT HP TULOSTIN JA

Ongelmia maksujen hallinnan kannalta on aiheuttanut myös se, että verotilille on putkahdellut esim. tuloverojen palautuksia, mikäli yritys on antanut ilmoitukset maksettavista veroista hyvissä ajoin ennen eräpäivää ja sattumalta siinä kohtaa, kun veronpalautukset maksetaan. Lisäksi sentinkin miinussaldo verotilillä saattaa aiheuttaa koko veronpalautuksen esim. tuhansien eurojen kirjaamisen verotilille. Verotilille tulee näissä tapauksissa veronpalautus ja yrityksen myöhempi oma maksu. Tilillä saattaa tällöin olla tukevasti rahaa, kun veronpalautuksen siirtymistä ei ole ymmärretty ottaa maksettaessa huomioon tilin katteena. Haaste on siinä, että omia maksuja ei saa Verohallinnolta takaisin, ellei ole tehnyt niitä erehdyksessä. Rahojen takaisin hakeminen vaatiikin sitten oman menettelynsä. Nämä ovat yksittäisiä esimerkkejä niistä käytännön ongelmista, joita verotilimaailmassa on kohdattu. Selkeitä vikoja ei voida pitää malliominaisuuksina autokaupassa eikä niitä pidä hyväksyä myöskään verotilijärjestelmässä. Ongelmiin onkin syytä tarttua rivakasti ja menettelyä korjattava yritysten arkeen paremmin sopivaksi – ensi kevättäkin ajatellen.

SAAT RAHAA Maksamme tilillesi jopa 100 euroa ostaessasi kampanjatulostimen 1.9.– 31.10.2010 välisenä aikana. Rekisteröi ostoksesi osoitteessa:

www.hp.fi/rahaatakaisin Valitse näistä kampanjatuotteista:

Kauan odotettu raportointikoodisto helpottaa kirjanpitoa Sähköiseen viranomaisraportointiin tehty apuväline Rapor-› tointikoodisto ja raportointikoodisto.fi-sivusto on julkistettu ja käytössä maksutta. Raportointikoodisto helpottaa ja nopeuttaa yritysten pakollista sidosryhmäraportointia sekä yhtenäistää raportointikäytäntöjä. Yksi merkittävä yritysten hallinnollista taakkaa lisäävä tekijä on kirjanpitoon perustuva viranomaisraportointi. Nyt julkistettu raportointikoodisto pitää sisällään tiedot verottajan, Tilastokeskuksen, Yritystutkimusneuvottelukunnan ja kaupparekisterin tietovaatimuksista ja tehostaa näin ollen yritysten raportointia. Yritykset voivat edelleen itse määritellä koodiston taustalla olevat yrityskohtaiset tililuettelonsa.

Aikaa ja resursseja säästyy − Raportointikoodisto on erinomainen työväline kirjanpidos-› ta vastaavalle. Koodistoon on koottu kaikki sidosryhmien tarpeet, jolloin jo kirjaamisvaiheessa voidaan kohdistaa tapahtumat oikeille koodeille, kertoo Vuokko Mäkinen tilitoimisto Hawconista.

Verohallinnon pääjohtaja› Mirjami Laitinen korostaa, että raportointikoodiston tavoite on vähentää nimenomaan pkyritysten hallinnollista taakkaa. − Siirryttäessä sähköisen raportointikoodiston mukaiseen ilmoittamiseen vähenevät myös viranomaisille raportoituihin tietoihin liittyvät virheet, mikä on kaikkien etu, Laitinen lisää. Raportointikoodisto on kehitetty yhdessä laajan verkoston kanssa, johon kuuluvat muun muassa Taloushallintoliitto, Verohallinto, Patentti- ja rekisteri-› hallitus, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Tieto ja Aditro.

Seuraavaksi palkkaraportointi Raportointikoodiston jatkokehityksestä ja ylläpitämisestä vastaa Tili-instituuttisäätiön alainen raportointilautakunta. Suunnitteilla on myös palkkaja henkilöstöraportointia helpottavan palkkakoodiston kehittäminen. Tavoitteena on, että yritykset ottaisivat raportointikoodiston käyttöön korvaaman tilikartat. Raportointikoodisto muodostaa perustan sähköiselle tilinpäätökselle.

0 Hyvitys 7

€/tulostin

Tilausnumerot: CC435A CC436A

Hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan erittäin kilpailukykyinen värimonitoimilasertulostin. • Verkkokortti ja faksi vakiona. • Automaattinen kaksipuoleinen tulostus ja 250 arkin lisäpaperikaukalo (vakiona FXI-mallissa). • Nopeus 20 värisivua minuutissa, ensimmäinen sivu tulostuu nopeasti. • Skannaus myös verkkokansioon.

stin 00 €/tulo Hyvitys 1

€/tulostin

Tilausnumerot: CB493A CB494A CB495A

HP COLOR LASERJET CM2320FXI/NF MONITOIMITULOSTIN

alk. 695 euroa (sis. ALV 23 %)

0 Hyvitys 5

Tilausnumerot: CC469A CC470A CC471A

HP COLOR LASERJET CP2025/N/DN

Yritystason tuottavuutta ja poikkeuksellisen hyvää tulostuslaatua omassa toimistossa. • Nopea tulostus – jopa 20 sivua minuutissa (mustavalkoinen ja väri). • Kiinteä Ethernet-liitäntä varmistaa verkkotulostuksen luotettavuuden. • Automaattinen kaksipuolinen tulostus säästää paperia (vakiona CP2025dn-mallissa).

alk. 399 euroa (sis. ALV 23 %)

Paranna tuottavuutta tällä nopealla, edullisella ja verkkokäyttöön valmiilla väritulostimella, joka tarjoaa alan johtavaa tulostuslaatua. • Nopea tulostus – jopa 30 sivua minuutissa (mustavalkoinen/väri) erilaisille papereille. • Instant-on-tekniikalla alan nopein ensimmäisen sivun tulostus ja energiansäästö. • Helppo tulostimen hallinta ja Colour Access Control -toiminto.

alk. 749 euroa (sis. ALV 23 %)

Osta yksi tai useampi (max 5) kampanjan tulostinmalleista. Rekisteröi ostoksesi osoitteessa: www.hp.fi/rahaatakaisin. HP maksaa tilillesi hyvityksen 4–6 viikon kuluessa, hyvitys sisältää arvonlisäveron. Kampanja koskee 1.9.–31.10.2010 ostettuja kampanjatuotteita. Rekisteröinti on tehtävä 30 päivän kuluessa ostopäivämäärästä, viimeistään 29.11.2010. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Kysy lisää HP myyntipalvelusta: 010

HP COLOR LASERJET CP3525N/DN/X

Etsi valtuutettu HP jälleenmyyjäsi:

www.hp.fi/kumppanihaku

217 2700 (pvm)

Nro 7 • Syyskuu 2010

Talous

Paras hinta elämäntyölle

osa yrittämisen palkitsevuudesta kiteytyy hetkeen, jolloin yrityksestä luovutaan. • •Keskeinen Silloin hinnoitellaan yrittäjän elämäntyö ja riskinoton kannattavuus. ››Yrittäjä on ammattilainen yrittämisessään. Usko omiin kykyihin on oltava melkoinen, jotta yleensä rohkenee yrittäjäksi, VIA Groupin toimitusjohtaja Tero J. Kauppinen sanoo. − Yrityksen myyminen on kuitenkin harvoin toistuva ja usein suorastaan ainutlaatuinen tapahtuma yrittäjäuralla, jolloin hyville neuvoille syntyy runsaasti katetta. Tero J. Kauppisen mukaan televisiossa kokkiohjelmien joukossa on helmi; Siinä kuuluisa kokki Gordon Ramsay ja ravintoloitsija ottaa joka jaksossaan kohteeksi huonosti menestyvän ravintolan. Ohjelmassa analysoidaan ja näytetään, mitkä kaikki asiat yrityksessä ovat vikana ja miksi se ei menesty. − Kesän jaksoissa on ollut huimia tapauksia. Keskeinen tekijä kaikissa tapauksissa on ollut yrittäjän johtajuus. Vaikka tulokset ovat huonoja, johtamisen muuttaminen näyttää vaikealta. Tämä johtaa ongelmiin ajattelussa ja toiminnassa. Ruokalista ei toimi, keittiö ei toimi, ruoka ei toimi, asiakkaat ovat tyytymättömiä – ja yrittäjä kärsii nahoissaan. Yrittäjän kannattaa katsoa ohjelmaa, Kauppinen kannustaa. − Se on kuin opetuselokuva yrittäjän päähänpinttymistä, uskomuksista ja käyttäytymisestä, joita hänen on vaikea muuttaa,

Yritys, kuten raaka

vaikka tulokset suorastaan vaativat sitä. Ajatukset, joihin ihminen uskoo, muodostavat Tero J. Kauppisen mukaan hänen realisminsa. Sarjan vietit vahvistavat sen, mikä on nähtävissä arkielämässä; ihmistä ohjaavat hänen mielikuvansa asioista.

timanttikin, kannattaa hioa ennen myyntiä. Silloin siitä saadaan paras hinta, sanoo VIA Groupin vanhempi konsultti Tapani Koski. − Kun tietää kaikki yrityksen potentiaalia nostavat tekijät ja pystyy todentamaan nykytilan ja potentiaalin erot, on helppo kohdistaa toimenpiteet potentiaalin saavuttamiseksi, Tapani Koski on ollut mukana kehittämässä VIA Timantti -mallia, jonka avulla voidaan nopeasti diagnostisoida, onko yrityksellä pimennossa olevaa potentiaalista arvoa ja millä toimenpiteillä yrityksen arvo saadaan nousemaan jopa yrittäjän omien odotusten yli. − Jokaisen yrityksen tai sen osan myyntiä harkitsevan kannattaa tehdä diagnoosi,

Kolme mielikuvaa yrityksen hinnasta Pienin mielikuva yrityksen hinnasta yleensä on ostajalla, Tero J. Kauppinen tietää. Ostaja näkee taseen ja tuloslaskelman, tuotteet ja konkretian, joka perustuu menneeseen. Vaikka hän näkisikin hyödyt yritysostoksestaan, hän haluaa keskittyä historian synnyttämiin todisteisiin. − Yrittäjän mielikuva oman yrityksensä hinnasta perustuu paitsi historiaan myös tulevaisuuden näkemykseen ja uskoon siitä, millaista liiketoimintaa yritys voisi tehdä. Lisäksi oma panostus ja sitoutuminen tuovat tunteet mukaan tavalla, joka nostaa helposti arvostuksia. Ostajan ja myyjän erilainen näkemys hinnasta on luonnolliseen dynamiikkaan perustuva ja estää kaupan syntymisen, Kauppinen toteaa. − Kolmas mielikuva hinnasta jää normaalisti kokonaan käsittelemättä. Se on yrityksen todellinen potentiaali, näkymätön

Timantti on arvokkain hiottuna miten yrityksen arvo saadaan nousemaan. Kun on kysymys yrittäjän elämäntyön hinnoittelusta, tähän on kaksinkertainen syy.

Ammattilainen haukkuu hintansa Yrityskaupassa käytetään yleisesti tilintarkastajien ja juristien apua. Tämä on varmasti viisasta. Nyt ei kuitenkaan ole kysymys verotuksen optimoinnista tai kirjanpidon riskeistä, Tapani Koski sanoo − Kysymys on ammattimaisen strategisen näkemyksen ja liikkeenhoidollisen osaamisen sekä uuden kehitetyn mittausmenetelmän hyödyntämisestä yrityksen arvon nostamisessa. Kun osaamisen käyttämisellä vaikutetaan yrityksen hintaan nostavasti, ammat-›

Parhaimmillaan tuotto panokseen nähden muodostaa mukavan kertoimen yrityksestä saatavalle hinnalle, arvioi yrityskauppoihin ja strategiaan erikoistunut Tapani Koski VIA Groupista. tilainen haukkuu hyvin hintansa. Näin on erityisesti, kun myytävänä on keskikokoinen yritys, joihin olemme erikoistuneet, kertoo Koski.

Miten saan parhaan hinnan yrityksestäni? Tero J. Kauppisen perustama VIA Group on jo 35 vuotta toiminut konsultointiyritys. Se on partnerina CDI Globalissa, jolla on 56 toimistoa 36 maassa. Kansainvälinen verkosto mahdollistaa ulkomaisten ostajien löytämisen suomalaisille yrityksille yhtä hyvin kuin ostettavan yrityksen löytämisen halutusta maasta, Kauppinen sanoo. potentiaali, jonka olemassaolo pitää todentaa ostajalle. − Aivan kuten aikaisemmassa ravintolaesimerkissä, myös yrit-

täjälle itselleen saattaa yrityksensä todellinen potentiaali olla pimennossa, varsinkin jos sen synnyttäminen vaatii uusia eri-

laisia toimia. Ja vaikka ajatus siitä on olemassa, yrittäjältä saattaa puuttua keinot yrityksen potentiaalin arvon todentamiseksi.

Yrittäjä/omistaja -seminaari 16.11.2010 klo 9.00–13.00 Leadership House, Westendinkatu 7, 02160 Espoo ››Yrityksen arvon potentiaalin tunnistaminen ››Missä lisäarvo on omassa yrityksessäni ››Arvon luomisen strategiat ››Paljonko pimennossa olevaa arvoa yrityksessämme on ››Ohjelma ja tietopaketti tilattavissa: info@viagroup.fi tai puh. 020 740 2851

Luopujat ja jatkajat kohtaavat laajentuneessa Yrityspörssissä

I R T Y Y K O S K

KELPA

L ES I AS PA L

U L VE

“LÄHIVAKUUTUS“OMA YHTEYSHENKILÖNI “KOKONAISUUS TOIMII ASIAKKAANA TYYTYVÄISYYTENI LÄHIVAKUUTUKSESSA JA PALVELU PELAA RAKENTUU HYVÄLLE ON TÄYSILLÄ MUKANA PAIKALLISESSSA KORVAUSPALVELULLE.” YRITTÄJYYDESSÄNI.” LÄHIVAKUUTUKSESSA.” Juha Junno, toimitusjohtaja, Oulun Kärpät Oy

Ilmoittajat tarvitsevat teknistä tukea

Hannele Gustafsson, yrittäjä, Sisustusliike Jokikatu 6

Yritysten kauppapaikka Yrityspörssi laajenee syksyn aikana, kun myös Etelä-Savon, Savon ja Etelä-Pohjanmaan yrityskauppailmoituksia voi hakea Yrityspörssistä. Yrityspörssissä on silloin noin 350 – 400 ilmoitusta, ja määrän odotetaan kasvavan. − Voimme tarjota Yrityspörssin hallintajärjestelmää eri yrityskauppatoimijoiden käyttöön, jolloin he voivat tallentaa ilmoituksiaan sivuille, Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n yhteyspäällikkö Katri Pölkki kertoo. Tavoitteena on aikaansaada maanlaajuinen kauppapaikka, jossa näkyy kootusti eri toimijoiden ilmoitukset. Etelä-Savon yritysmarkkinat.fi ilmoitukset ovat jo Yrityspörssissä. Yritysmarkkinat.fi on Etelä-Savossa toimiva yrittäjäpolvenvaihdosten neuvontapalvelu, joka toimii sekä yrityksestä luopujien että jatkajien tukena.

Riikka Koskenranta, teksti

Jope Ruonansuu, yrittäjä, Jopelix Oy

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ylläpitämä yrityskauppa.net lopettaa toimintansa, kun Etelä-› Pohjanmaan Yrittäjät ottaa käyttöönsä ”yrityspörssi-konseptin”. Etelä-Pohjanmaan ELY:n ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien› yhteisen omistajanvaihdosten

edistämishankkeen omistajanvaihdosasiantuntija Tommi Ylimäki kertoo yritysten myyntiä harkitsevien usein hiukan epäröivän myynti-ilmoituksen jättämistä. − Usein asiakasta pitää hieman rohkaista, jotta tämä alun perinkin ryhtyy ilmoituksen jättämiseen. Lokakuussa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämispäälliköksi siirtyvä Ylimäki sanoo, että teknisen tuen tarve näinkin helppokäyttöisessä järjestelmässä on ollut usein ilmeinen. − Lisäksi yrittäjän on usein hankalaa nähdä, mitkä seikat ulkopuolista ostajaa kiinnostavat. Ilmoituksesta pitää kuitenkin saada myyvä.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien› Ylimäki toivoo uudelta yhteiseltä Yrityspörssiltä kriittisen massan ylittymistä yritysilmoitusten määrässä ja tämän mukanaan tuomaa loikkaa ilmoittelun suosiossa ja yleisyydessä. − Toivomme samalla massan mukanaan tuomaa valtakunnallista näkyvyyttä, mikä samalla innostaa myös alueellisia yrittäjiä ilmoittamaan myynti- tai ostoaikeistaan internetissä. Ylimäki kannustaakin SY:tä markkinoimaan Yrityspörssiä innokkaasti ilmoittajien aktivoimiseksi mahdollisimman useilla sivustoilla. Hän uskoo myös, että uudenaikaisen järjestelmän automaatio sujuvoittaa sen käyttöä merkittävästi.

Ostaminen turvallisempaa kuin perustaminen Seuraavan viiden vuoden aikana yritystoiminnasta luopu-

jia arvioidaan olevan noin 17 800 alle 500 työllistävää yritystä. Vuositasolla yrityskauppoja tehtäneen 2500 – 3000. Yrittäjäksi ryhtyvän kannattaakin harkita myös ostovaihtoehtoa. EU-komission selvityksen mukaan yrityksen ostaminen on kolme kertaa turvallisempaa kuin perustaminen. Toimivalla yrityksellä ei myöskään ole uuden yrityksen ”kuolemanlaaksoa”. TEM:n koordinoiman yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia helpottavan hankkeen tavoitteena on turvata kattava ja yritysten tarpeisiin vastaava laadukas omistajanvaihdospalvelujen tarjonta. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun.

“LÄHIVAKUUTUKSEN HENKILÖKOHTAINEN PALVELU SÄÄSTÄÄ UUDEN YRITTÄJÄN AIKAA JA EUROJA.” Janne Ojanen, yrittäjä, Liikelahjayritys JMC Oy

Yrittäjäasiakkaamme ovat tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä*. Tervetuloa! Otamme sen henkilökohtaisesti. Kumppaninamme yritysasiakkaiden lakisääteisissä työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia.

*EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2009 (Yritysasiakkaat)

Toivomme lisääntyneen massan mukanaan tuomaa valtakunnallista näkyvyyttä, mikä samalla innostaa myös alueellisia yrittäjiä ilmoittamaan myynti- tai ostoaikeistaan internetissä, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Tommi Ylimäki sanoo.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Yrittäjät & kunta

Julkisia hankintoja halutaan käyttää innovaatioiden edistämiseen messa on tähän asti tehty. Ymmärtääkseni Suomessa vallitsee konsensus siitä, että asiat eivät ole kunnossa, vaan viranomaiskäytäntöjä pitää muuttaa, Antti Tanskanen totesi. Kilpailuvirasto olisi Tanskasen mukaan oikea taho olemaan aloitteellinen siinä, että kaavoitus ja maankäyttö saatetaan kuntoon.

Riikka Kovala, teksti ja kuva

››Kasvutyöryhmä esittää valtion innovaatiorahoituksen hallinnoinnin selkeyttämistä, julkisten hankintojen käyttämistä myös innovaatiopolitiikan välineenä ja riippumattoman kilpailuneuvoston perustamista. Nk. kasvutyöryhmän vetäjä ministeri Antti Tanskanen selitti yritys- ja elinkeinopolitiikkaan kohdistuvien raportin toimenpide-ehdotusten vähyyttä sanoen, että valtiovalta voi tehdä yritystoiminnan kasvun edistämiseksi vain tietyn verran. Kasvuryhmä esittää raportissa politiikkasuosituksia tuottavuuden kasvun vahvistamiseksi. − Tuottavuus määrää tulotasomme kehityksen ja sitä kautta myös hyvinvointimme. Tämä yksinkertainen totuus pätee ohi erityisintressien, pääministeri Mari Kiviniemi sanoi vastaanottaessaan työryhmän loppuraportin. Tietoyhteiskunnan edellytykset kuntoon Raportin mukaan tietoyhteiskunnan rakentaminen on ensisijaisen tärkeää talouskasvun tukemiseksi. Vaikka työllisyyden hoito on lähivuosina tärkeää, pidemmällä aikavälillä tulojen ja ostovoiman kehitys riippuu tuottavuuden kasvusta. Kasvutyöryhmä ehdottaakin, että eri ministeriöiden vastuulle kuuluvista kasvua tukevista toimenpiteistä muodostetaan kasvupoliittinen ohjelma.

Kilpailua ja kaavoitusta Kasvutyöryhmä esittää kilpailuviraston resurssien tuntuvaa lisäämistä markkinoiden toiminnan edistämiseksi. Ryhmä

Hankintatointa tehostettava

YmmärtääksenI Suomessa vallitsee konsensus siitä, että [kilpailun huomioonottaminen kaavoituspäätöksissä] asiat eivät ole kunnossa, vaan viranomaiskäytäntöjä pitää muuttaa, Antti Tanskanen totesi. perustaisi alan asiantuntijoista koostuvan riippumattoman kilpailuneuvoston, joka seuraa kilpailuolosuhteiden kehitystä, tekee aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi ja arvioi valvonnan toimivuutta. − On karsittava yksin- ja eri-

oikeuksia merkitsevää, yritysten kilpailukeinojen käyttöä kahlehtivaa sekä alalle tulon esteitä luovaa sääntelyä. Kilpailu on otettava järjestelmällisesti huomioon kaavoituksessa ja maankäyttösuunnitelmissa. Työryhmä ei mennyt em.

lausetta pidemmälle toimenpide-ehdotuksissaan siinä, miten kaavoituspäätösten vaikutukset yritystoimintaan ja markkinoiden toimivuuteen huomioidaan. − Tämä velvoittaa ottamaan näkökohdan huomioon ihan toisella tavalla kuin, mitä Suo-

Maankäyttölakiin saatava velvoite arvioida kilpailuvaikutukset Kaavoituksella on merkittävä vaikutus

yritysten markkinoille pääsyyn ja jo markkinoilla toimivien yritysten kilpailuedellytysten kannalta. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät saa olla kaavapäätöksiä tehtäessä suuria yrityksiä ja kauppaketjuja heikommassa asemassa. Suomen Yrittäjien mielestä kaavoituksesta syntyviä kilpailuvaikutuksia tulisikin arvioida ja seurata nykyistä monipuolisemmin ja avoi-

memmin, mikä edellyttää entistä avoimempaa viranomaistoimintaa sekä yritysten kuulemista kaavapäätöksiä tehtäessä. − Koska kilpailuvaikutusten vapaaehtoinen selvittäminen ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla, maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee sisältyä selkeä velvoite kaavoituksen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo.

Julkisen sektorin hankintoja on keskitettävä ammattimaisesti toimiviin hankintaorganisaatioihin säilyttäen riittävä kontakti sisäisiin asiakkaisiin, raportissa esitetään. Hankintoja tulee käyttää myös innovaatiopolitiikan välineenä. − Hankintapolitiikan järjestäminen niin, että se antaa tilaa innovoinnille, avaisi valtavat markkinat. Siis ei tilata tiukasti määrättyjä koneita tai palveluja, vaan tilataan kulloinkin esillä olevan asian tarpeen tyydytys ja annetaan tavarann ja palvelun toimittajille mahdollisuus innovoida, miten homma hoidetaan; Tanskanen visioi.

T&k-rahoitus 1,2 prosenttiin Työryhmä ehdottaa myös julkisen t&k-rahoituksen nostamista vähintään 1,2 prosenttiin BKT:sta. − Jos yhteiskunnassa ei ole yritystoimintaa riittävästi, yhteiskunta on järjestänyt pelisäännöt sillä tavalla, etteivät riskit ja tuotot ole oikeassa suhteessa toisiinsa. Yhteiskunta voi vaikuttaa sekä riskeihin että tuotto-odotuksiin hyvinkin monella tavalla. Raportissa on konkreettisia ehdotuksia rahoituksesta, Tanskanen sanoi.

Kunnille yhtiöt tietoyhteistyön tiivistämiseksi Joukko kuntia on perustanut palvelukeskukset KPK ICT Oy ja KPK THH Oy edistämään tietoyhteistyötä, joka parantaa niin julkisen talouden tuottavuutta kuin kansalaisten palvelutarjontaa, Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä sanoo. Yhtiöiden perustaminen pohjautuu Sitran koordinoimaan Kuntien Palvelukeskus -hankkeeseen, jossa on ollut mukana laaja joukko kuntia, kuntayhtymiä sekä sidosryhmiä. Tietohallinnon palveluita tuottavassa KPK ICT Oy:ssä on 21 perustajaosakasta ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottavassa KPK THH Oy:ssä 11 perustajaosakasta Aiesopimuksella yli sata kuntaa on ilmaissut halunsa olla omistajana palvelukeskuksissa, joten kunnallisen päätöksenteon edetessä omistuspohjaan on odotettavissa merkittävää laajentumista, Sitran Antti toteaa. KPK ICT Oy:n hallituksen puheenjohtajana aloittaa Sitran yliasiamies

Kultainen Avain energiankulutuksen seurannan kehittäjälle

Mikko Kosonen ja varapuheenjohtajana Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. KPK THH Oy:n hallituksen puheenjohtajana on Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä, varapuheenjohtaja on Kotkan kaupungin talousjohtaja Jaana Kuuva.

Kohti yhtenäisempiä järjestelmiä Yhtiöiden verkostomaisten osaa-› miskeskusten toiminta perustuu kuntakentän osaamiseen ja sen syventämiseen, ratkaisujen monistamiseen yhteistyön avulla sekä tiiviiseen sisäiseen ja ulkoiseen sidosryhmätyöskentelyyn. Yhtiöt tulevat parantamaan erityisesti toiminnan hallittavuutta ja ennustettavuutta sekä hankintaosaamista kuntasektorilla. Kansalaisille palvelukeskusten toiminta mahdollistaa jatkossa entistä laajemman ja kuntarajat ylittävän palveluasioinnin.

Uusi kuntayhtiö tehostaa työvoiman hankintaa Syyskuun alusta käytössä ollut verkkopalvelu kokoaa Suomen kaikkien kuntatyönantajien ilmoitukset yhteen paikkaan. – Uuden Kuntarekry-palvelun tavoitteena on auttaa kunta-alaa rekrytoinnissa, kertoo voittoa tavoittelemattoman KL-Kuntarekry Oy:n toimitusjohtaja Tuula Nurminen. Kunnan toimijat ovat usein alueensa suurimpia työnantajia, ja rekrytointityötä on paljon. – Nykyaikaiset, sähköiset työkalut nopeuttavat rekrytointia, vähentävät kustannuksia ja tuovat uusia vaihtoehtoja paperiha-

kemuksiin verrattuna, hän kertoo. Kuntarekry.fi on kehitetty yhdessä kunta-alan rekrytointiasiantuntijoiden kanssa. Työtä etsivä henkilö löytää yhdestä osoitteesta kunta-alan avoimet työpaikat ympäri Suomea. Tuula Nurmisen mukaan kunnissa tarvitaan perinteisten tehtävien lisäksi myös uudenlaista osaamista. – Kunnat tarvitsevat kansainvälistymisen, markkinoinnin, kilpailutuksen ja viestinnän osaajia sekä tietoja muiden teknologioiden asiantuntijoita.

Suomalaisen Työn Liitto palkitsi Ecore Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvisen Kultainen Avain -kunniakirjalla ja yrityksen Suomalaisen Työn Liiton lahjajäsenyydellä. Samainen yritys on valittu vuoden 2010 Jyväskylän seudun Uusyrittäjäksi. Yrityksen EcoreAction -tuotteilla voidaan käsitellä sähkön, kaukolämmön, maakaasun ja veden käyttötietoja. Jyväskyläläinen Ecore on lyhyessä ajassa noussut alansa markkinajohtajaksi ja saanut › myös eurooppalaiset energiayhtiöt kiinnostumaan tuotteestaan. Energiayhtiöt pyrkivät osaltaan vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen edistämällä energiansääs-› töä ja energian tehokasta käyttöä asiakaskunnassaan. Maailmalla EcoreActionin mahdollistamasta kulutuksen reaaliaikaisesta seurannasta ollaan erittäin kiinnostuneita.

Rahoitusta palvelualan standardisointiin Nordisk InnovationsCenter (NICe) tarjoaa tukea projekteille, joiden tavoitteena on saada pk-yritykset osallistumaan palveluiden standardisointiin. Rahoitusta tällaisiin projekteihin voivat hakea mm. pohjoismaiset yritykset. Projekteja voidaan myöntää konsortioille, joissa on mukana vähintään kolme erilaista sidosryhmää. Tarkoitukseen on varattu noin 1,9 miljoonaa euroa. Projektiehdotukset tulee jättää viimeistään 29. lokakuuta 2010. Lisätiedot: www.nordicinnovation.net ja Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Teemme sen mahdolliseksi

Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 ja varaa aika tapaamiseen.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Turvallisuus Tullin turvatietouudistus voimaan vuodenvaihteessa

Työtelineistä ja suojarakenteista annettiin uusittu ohje

Väärinkäytösriskit voi ottaa hallintaan

Viimeistään 1.1.2011

Rakennusalalle on annettu ajanmukaistettu ohje, joka koskee rakennus-› työmaan telineiden ja putoamista estävien suojarakenteiden suunnittelua, toteuttamista ja käyttämistä. Ohjetta voidaan soveltaa myös muuhun telinetyöhön, esim. teollisuudessa. Ohje koskee paikalla rakennettavia työtelineitä sekä putoamisen estäviä suoja-› rakenteita kokonaisuudessaan. Ohjetta › uudistettaessa on otettu huomioon uudet

Tätä mieltä ovat sisäisen tarkastuksen ammattilaiset Eila Koivu ja Helge Vuoti sekä rikostarkastaja Markku Rantaaho. He ovat kirjoittaneet kirjan Väärinkäytösriskit hallintaan, jonka on julkaissut Tietosanoma Oy. Erilaisten väärinkäytösten kuvaamisen lisäksi teoksessa selvitetään havainnollisesti, millaisten varoitusmerkkien avulla

alkaen on EU:n alueelle saapuvasta tavarasta annettava sähköinen saapumisen yleisilmoitus turvatiedoin. Ilmoitus on tehtävä ennen tavaran saapumista EU:n alueelle. Suomessa ilmoitukset annetaan AREX-järjestelmään. Saapumisen yleisilmoitusten lisäksi järjestelmään annetaan myös saapumisen esittämisilmoi-

tuksia, yleisilmoituksia ja väliaikaisen varastoinnin purkaustulosilmoituksia. AREX-ilmoitukset ovat osa EU:n turvatietouudistusta sekä kansallista tulliselvitysketjun sähköistämistä. Järjestelmään annetaan Suomessa myös EU:sta lähtevän tavaran poistumisilmoitukset vienti-ilmoituksia lukuun ottamatta. Lisätietoja www.tulli.fi

työturvallisuutta koskevat lait ja asetukset, erityisesti 1.6.2009 voimaan astunut› valtioneuvoston asetus rakennustyön › turvallisuudesta, joka on myös julkaisun › liitteenä. Lisäksi suuria muutoksia on › aiheuttanut eurooppalaisten SFS-EN-teline-› standardien voimaantulo. Lisätietoa Rakennusinsinöörien Liiton verkkopalvelussa, www.ril.fi, RIL-julkaisu Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet (17.08.2010). 241 sivua, 98 euroa.

Pieni koko ei ole este tehokkaalle riskien hallinnalle Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

››Työterveyden ja työturvallisuuden ESENER-tutkimuksen mukaan tärkeimmät esteet työpaikan terveys- ja turvallisuusongelmiin puuttumiselle olivat resurssien, kuten ajan, henkilöstön tai rahan, puute (36 prosenttia) sekä tiedon puute (26 prosenttia). Euroopan laajuinen tutkimus osoittaa myös, että jopa pienet yritykset pystyvät laatimaan yrityksen sisäisiä riskinarviointeja, mutta ne tarvitsevat tuekseen asiantuntemusta, ohjausta ja välineitä, jotta ne voisivat toteuttaa riskinhallintaprosessinsa tehokkaasti. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolta saa lukui-› sia painotuotteita ja vuorovaikutteisia välineitä riskienhallintaprosessin helpottamiseksi erityisesti pk-yrityksissä. Työterveysasiat puheeksi työyhteisön kesken Tutkimusta varten haastatelluista johtajista yli 40 prosenttia pitää psykososiaalisten riskien torjumista vaikeampana kuin muiden työterveyskysymysten ratkaiseminen. Työntekijöiden osallistuminen on keskeistä työ-

terveyden ja työturvallisuuden hallinnassa. Tutkimus osoittaa, että työterveys- ja työturvallisuustoimien onnistuminen on paljon todennäköisempää työpaikoilla, joilla työntekijät osallistuvat niihin. Tämä koskee erityisesti pieniä työpaikkoja; niissä työntekijöiden osallistumisella on suuri merkitys psykososiaalisten riskien tehokkaassa hallinnassa.

Perheyritykset poikkeus ESENER-tutkimuksesta käy ilmi, että mitä pienempi yritys, sitä huonommat ovat työolot ja ongelmat kuin suuremmilla, mutta tämä [trendi] ehkä muuttuu, kun verrataan perheyrityksen tapaisiin yrityksiin. Perheyrityksissä ongelmat eivät ole sensuuntaisia kuin isommissa yrityksissä, mutta on vaikea sanoa, minkä kokoluokan yrityksessä se raja kulkee, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja Jukka Takala kertoo. Takala tietää, että suurin piirtein alle 10 hengen yrityksissä voi olla hyvä yhteishenki hyvä, joka ehkäisee kaikkia em. ongelmia. Lisätietoa riskienarvioinnista ja käytännön toimenpiteistä: www.esener.eu

Psykososiaaliset riskit huolestuttavat johtajia ››ESENER-yritystutkimuksen

perusteella työstressiä pidetään yrityksissä yhtä tärkeänä kuin työtapaturmia (79 prosenttia).

››Työperäinen stressi on erityisen

voimakasta terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla, jossa 91 prosenttia yrityksistä Euroopassa pitää sitä jonkin verran tai hyvin huolestuttavana.

jukka takalan mukaan perheyritysten ja mikroyritysten hyvä yhteishenki voi ehkäistä työolojen ongelmia. Takala on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja.

Suomessa eniten työkyvyttömiä Euroopassa

››Euroopan työterveys- ja työtur-

The Work Foundationin kesällä julkaistun maaraportin

vallisuusviraston johtaja Jukka Takalan mukaan työstressin on todettu kuormittavan voimakkaasti tuottavuutta Euroopassa. Vain alle kolmannes yrityksistä on ottanut käyttöön menettelyjä stressin torjumiseksi.

Remonteista tapaturmia maatalousyrittäjille Maatalouden huolto- ja korjaustöissä sattuu tapaturmia työtuntia kohti kolme kertaa enemmän kuin muissa karjanhoitotöissä ja viisi kertaa enemmän kuin muissa maanviljelytöissä. Maatilojen huolto- ja kunnossapitotöihin kuuluvat muun muassa korjaukset, häiriönpoistot, ylläpito, vian etsintä, osien vaihto, tarkastukset, kalibroinnit, mittaukset ja testaukset. Tehtävät voivat olla joko ennalta suunniteltuja tai suunnittelemattomia, jotka tehdään nopeasti. Suunnitelmallinen huolto ja kunnossapito varmistavat työn sujuvuuden ja koneiden häiriöttömän toiminnan. Ne auttavat torjumaan monia vaaratekijöitä. Korjaustyöt joudutaan kuitenkin usein tekemään joko välittömästi tai hyvin lyhyellä varoitusajalla – kiireessä ja hankalissa olosuhteissa. Työsuojeluhallinto ja Työ-

terveyslaitos ovat korostaneet maatalousyrittäjien huolto- ja kunnossapitotöiden turvallisuusasioita kesän Farmari-näyttelyssä Mikkelissä. Kun tila- ja karjakoot kasvavat, maatalousyrittäjät ulkoistavat tilan töitä. Esimerkiksi kasvinsuojelutöistä tai rehunteosta voi tulla toiselle maatalousyrittäjälle sivuelinkeino. Ulkoistamisen seurauksena työt voivat yksipuolistua, jolloin työasennoista johtuva haitallinen kuormitus voi lisääntyä. Työpäivien venyminen voi myös lisätä työn fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Tällä hetkellä vajaat 40 prosenttia maatalousyrittäjistä eli noin 37 000 maatalousyrittäjää kuuluu työterveyshuoltoon. Kokonaisvaltainen työterveyshuolto, joka sisältää tilakäyntien ja terveystarkastusten lisäksi sairaanhoitopalvelut, tukee yrittäjän työkykyä monipuolisesti.

Kemikaaliriskit syyniin pk-yrityksissä

››Stressi huolettaa myös koulutusalalla (84 prosenttia).

väärinkäytökset voi tunnistaa ja miten niiden syntymistä voi ehkäistä. Kirjassa tarkastellaan väärin-› käytöksiä niin yritysten kuin julkishallinnon kannalta. Teos on tarkoitettu oppaaksi toimivalle johdolle, turvallisuuden ja hallinnon asiantuntijoille, sisäisille tarkastajille, tilintarkastajille ja näiden alojen opiskelijoille.

mukaan Suomessa on Euroopan korkein työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä. Suomalaisilla työntekijöillä on myös enemmän sairauspoissaoloja kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa psykososiaalisten syiden, kuten masennuksen takia työmarkkinoiden ulkopuolelle ja/tai työkyvyttömyyseläkkeelle jää huomattava määrä ihmisiä vuosittain. − Tuoreen selvityksen mukaan alle 35-vuotiaana työkyvyttö-

miksi, juuri masennuksen, stressin ja muiden työhön liittyvien psykososiaalisten syiden vuoksi, todetuista aiheutuu yhteis-› kunnalle kuuden miljoonan euron kustannukset Suomessa. Koko EU-alueella kustannukset ovat 600 miljardia euroa, › Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja Jukka Takala sanoo. 30-vuotiaan kohdalla työkyvyttömäksi joutuminen tarkoittaisi, että henkilö on poissa työelämästä noin 35 vuotta.

Kemikaalivalvontakampanja (SLIC) liikuttaa työsuojeluviranomaisia syyskuusta joulukuuhun eri puolilla Suomea tarkastuksilla, joiden avulla pyritään parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten riskienhallintaa kemiallisten aineiden käsittelyssä ja kemikaalialtistuksessa. Valvontahanke kohdistetaan Suomessa huonekaluteollisuuteen ja autokorjaamoihin. Kampanja on koko Euroopan unionin yhteinen ja se tähtää työympäristön turvallisuuden parantamisen lisäksi EU-lainsäädännön noudattamisen yhdenmukaistamiseen sekä työperäisten sairauk-› sien ja tapaturmien torjuntaan.

Vaarallisille aineille altistutaan usein tietämättä Työntekijä altistuu usein työssään vaarallisille aineille ilman, että hänellä on selkeää tietoa ai-

neiden aiheuttamista vaaroista tai tarpeellisista torjuntatoimenpiteistä. Vaaralliset aineet voivat aiheuttaa usein vakaviakin vaurioita terveydelle tai jopa kuolemantapauksia. Vaaralliset aineet päätyvät elimistöön useimmiten hengitysteitse ja ihon tai ruoansulatuskanavan kautta. Riskin suuruuteen puolestaan vaikuttavat altistumistapa, altistavan aineen pitoisuus tai määrä, altistumisaika ja suojatoimenpiteiden tehokkuus. Työnantajan tulee arvioinnin avulla varmistaa, että riskit ovat työpaikalla asianmukaisesti hallinnassa. Arviointi tehdään askel askeleelta, sovellettuna työolosuhteisiin ja työtehtäviin. Ensin selvitetään käytettävät vaaralliset aineet, arvioidaan altistumisvaara ja suunnitellaan altistumisen ehkäisemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Keskeytysvakuutus turvaa liiketoiminnan

liiketoiminnalle tapahtuu, jos toimitiloihin tulee kosteusvaurio, tavarantoimittajan varasto palaa tai yhtiökumppani joutuu onnettomuuteen? • •Mitä Keskeytysvakuutuksella varaudutaan liiketoiminnan yllättävään katkoon. Anni Karppanen, teksti Jami Lauttalammi, kuva

››Pub Olariuksen yrittäjä Mika

Nerg sai aamuyöllä puhelun: kiinteistössä oli havaittu putki-› rikko, ja ravintolan omistaja pyydettiin paikalle avaamaan ovet. Jäätynyt patteri oli rikkonut putken. Yli 3 000 litraa vettä oli valunut yön aikana yläkerran katosta, ja alakerta lainehti. Liiketoiminta keskeytyi, kun ravintola joutui lähes kolmen kuukauden remonttiin. Onnettomuus aiheutti ravintolalle omaisuusvahinkoja, mutta myös liiketoiminnan keskeytymisvahingon. – Ilman keskeytysvakuutusta toimintaa ei olisi enää saatu kannattavaksi, Pub Olariuksen yrittäjä Mika Nerg toteaa. Omaisuuskeskeytysvakuutus on jokaisen yrittäjän perusvakuutus. Vakuutuksella varaudutaan tilanteeseen, jossa liiketoiminta keskeytyy kokonaan tai osittain yrityksen toimitilalle tai irtaimelle omaisuudelle sattuneen vahingon vuoksi.

Menetetty myyntikate korvataan Keskeytysvakuutukset korvaavat yrityksille esine- ja henkilö-

vahingosta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja ja vahingon vuoksi menetettyä myyntikatetta. Korvauksia maksetaan, jos liikevaihto laskee onnettomuuden seurauksena tai jos liiketoiminnan säilyttämisestä syntyy ylimääräisiä kuluja. Pub Olariuksen kohdalla liiketoimintaa ei ollut mahdollista jatkaa edes puoliteholla. – Meille tilanne oli täysin uusi, mutta vakuutusyhtiöstä saimme hyvän tuen. Fennia toimi aktiivisesti, koska liiketoiminnan nopea palautuminen normaaliksi oli molempien yhteinen intressi, Nerg kiittelee. Harvoin yrityksen liiketoiminta katkeaa kokonaan, sillä yleensä yritys pystyy pyörittämään osaa liiketoiminnasta, Fennian riskipäällikkö Pekka Marttila kertoo. − Tällöin vakuutus korvaa menetettyä myyntikatetta ja liiketoiminnan ylläpitämisestä koituvia ylimääräisiä kuluja, esimerkiksi väliaikaisen toimitilan vuokran. Vakuutuskirjaan merkitään, mitkä toimitilat ja koneet vakuutetaan keskeytysvakuutuksella. Korvaus edellyttää aina vakuutusehtojen mukaista omaisuusvahinkoa, joten kiinteistön käytön estyminen saneerauksen

Keskeytysvakuutuksen myötä usko liiketoimintaan säilyi. Mika Nerg

tai putkistoremontin vuoksi ei ole keskeytysvahinko.

Korvausmäärät budjetista

Yrittäjä Mika Nergin aktiivinen tiedotus sai vakioasiakkaat palaamaan pubiin heti avajaisviikonloppuna.

Keskeytysvakuutuksen korvaus-› määrä lasketaan yrityksen toteutuneen tuloslaskelman ja budjettitietojen perusteella. Keskeytysvakuutuksella vakuutetaan yleensä yrityksen budjetoitu myyntikate. Korvaustilanteessa yrityksen tuloslaskelman ja budjetin perusteella arvioidaan, mikä olisi ollut liikevaihto ilman keskeytystä. Tätä liikevaihtoa verrataan keskeytysajan toteutuneeseen liikevaihtoon. Laskelmissa otetaan huomioon liikevaihdon perusteltu kehitys ja toimialan kausivaihtelut. – Keskeytysvakuutuksen myötä usko liiketoimintaan säilyi, ja sen turvin pääsimme avaamaan lähes kolmen kuukauden tauon jälkeen. Onneksemme asiakkaat palasivat pubiin heti avajaisvii-

konloppuna, siitä nöyrä kiitos heille, Nerg kertoo. Vahingon korjausta nopeutti yrittäjän aktiivinen toiminta. Pekka Marttila kiittelee Mikaa ja hänen yhtiökumppaniaan itsensä likoon laittamisesta. – Ei tullut mieleenkään jäädä tumput suorina odottelemaan korvauksia, Nerg kuittaa.

Fakta

››Omaisuuskeskeytysvakuutuk-

sella varaudut tilanteeseen, jossa liiketoiminta kokonaan tai osittain keskeytyy yrityksen omaan toimintaan käytettävälle toimitilalle tai irtaimelle omaisuudelle sattuneen esinevahingon vuoksi.

››Riippuvuuskeskeytysvakuutuksella varaudut tilanteeseen, jossa liiketoiminta kokonaan tai osittain keskeytyy liikekumppanin yritystoiminnassaan käyttämälle omaisuudelle sattuneen esinevahingon vuoksi.

››Tapaturmakeskeytysvakuutuk-

sella varaudut tilanteeseen, jossa liiketoiminta keskeytyy kokonaan tai osittain yrityksen avainhenkilön tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Turvallisuus Työturvallisuus halutaan korkeakouluopetukseen Huomispäivän arkkitehtien, insinöörien, terveys-

alan ammattilaisten ja yritysjohtajien on oltava tietoisia työterveys- ja työturvallisuusasioista voidakseen huolehtia niin omasta kuin muidenkin turvallisuudesta työelämässä. Näin lausuu Euroopan työ-› turvallisuus- ja työterveysviraston uusi raportti, joka tarkastelee näiden asioiden sisällyttämistä yliopisto-opetukseen.

– Koulutus on avainasemassa, mikäli tahdomme kehittää riskinehkäisykulttuuria. Jos työterveys- ja työturvallisuusasioista on todella tarkoitus tulla erottamaton osa liikkeenjohtoa ja yritystoimintaa, kaikki tulevat johtajat ja ammattilaiset tarvitsevat omaa rooliaan koskevaa riskikoulutusta, sanoo johtaja Jukka Takala Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirastosta.

futureimagebank

Tärinäaltistuksen seurantaan mittalaite Rakentamisessa ja teollisuudessa käytettävät tehokkaat käsityökalut aiheuttavat runsaasti riskejä, jotka voivat pahimmillaan johtaa työntekijän vammautumiseen. Laitteiden tärinää on tähän mennessä ollut työtilanteessa hankalaa mitata, sillä johdolliset mittalaitteet vaikeuttavat työskentelyä. MIP Electronics Oy:n maahantuoma uutuus, VibTrack HAV™ -annosmittari asennetaan työkalun sijasta työntekijän käteen. Turvallinen ja helppokäyttöinen mittalaite ei häiritse työtä, vaan kerää

luotettavasti tietoa käteen kohdistuvasta tärinästä sekunnin välein koko työvuoron ajan. VibTrack HAV™ värähtelyannosmittari on osana tärinäaltistumisen järjestelmää, joka sisältää telakointiaseman sekä raportteja ja analyyseja tuottavan ohjelman.

Tietoturva on nyt yritysten suurin huolenaihe

Symantecin tuoreen tutkimuksen mukaan tietoturva on noussut yritysten suurimmaksi huolenaiheeksi. Taakse jäivät niin perinteinen rikollisuus kuin katastrofit, kuten tulipalot ja vesivahingot. Samalla tietoturvasta on tullut IT-henkilöiden tärkein tehtävä. Yli puolet yritysten IT-ammattilaisista työskentelee suoraan tai osittain tietoturvaan liittyen. Tutkimus vahvistaa oletuksen, että pk-yritykset ovat lisääntyvässä määrin verkkohyökkäysten kohteena, entistä pienempiä päätelaitteita (älypuhelimia ja kannettavia tietokoneita) hukataan runsaasti ja tärkeiden tietojen menetyksistä ja niiden seurauksista on saatu kokemuksia kantapään kautta. Kansainvälinen tutkimus on suomalaisittain mielenkiintoista luettavaa: rahallisesti tietoturvaan panostetaan muualla merkittävästi enemmän kuin meillä (keskiarvo on 51 000 dollaria vuodessa), mutta tulokset eivät päätä huimaa. Vielä vuosi sitten kolmasosalla yrityksistä ei ollut edes virustorjuntaa käytössään. Suomalaisten valveutuneisuus tietoturva-asioissa onkin kansainvälisesti korkealla tasolla, ja panostusta on tehty tekniikan ohella myös henkilöstöön.

Tieto kannattaa suojata Yrityksien luottamuksellisiin tietoihin – tilinumeroihin, luottokorttitietoihin, asiakas- ja henkilöstörekistereihin – kohdistuu hyvin erilaisia riskejä. Tietoja voi kadota esimerkiksi haittaohjelman hyökkäyksen, tulipalon, palvelimen rikkoutumisen tai kadonneen päätelaitteen myötä. Yrityksille kaikki uhkat ovat sa-

RODEO

Täysin tietoturvasta piittaamattomia yrityksiä Suomesta ei löydy. Erkko Skantz

manarvoisia, sillä jokaisen seurauksena voi olla kohtalokas tie-› donmenetys. Toimiva varmuuskopiointi ja tietojenpalautus estävät aina tietojenmenetyksen, kun taas informaation salaaminen estää tehokkaasti tietojen joutumisen vääriin käsiin. – Suomalaisissa yrityksissä tietoturvan merkitys ja rooli ymmärretään hyvin, mutta toisinaan yhä kapea-alaisesti. Täysin tietoturvasta piittaamattomia yrityksiä Suomesta ei löydy, pääsääntöisesti panostus on järjestelmien ja laitteiden suojaamisessa. Palomuuri ja virustorjunta ovat tietysti tarpeellisia, mutta jatkossa painotusta tulee saada itse tiedon suojaamiseen. Varmuuskopiointi- ja tiedonpalautussuunnitelmat ovat usein suomalaisissakin yrityksissä puutteellisia, kertoo Symantec Finlandin partneritoiminnan johtaja Erkko Skantz. Korvaamattoman tiedon menetykset ovat yrityksille todellinen uhka. 42 prosenttia ilmoitti menettäneensä liiketoimintaan liittyviä tietoja ja kokeneensa rahassa mitattavia menetyksiä liiketoiminnassaan. Yli 60 prosentissa yrityksiä oli hukattu kannettavia tietokoneita tai älypuhelimia, ja 73 prosenttia oli joutunut verkkohyökkäyksen kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkimukseen osallistui 2 152 pk-yritysten johtajaa ja ITpäättäjää 28 maassa toukokuussa 2010.

Kansainvälisen tietoturvatutkimuksen mukaan yli 60 prosentissa yrityksiä oli hukattu kannettavia tietokoneita tai älypuhelimia, ja 73 prosenttia oli joutunut verkkohyökkäyksen kohteeksi kuluneen vuoden aikana.

Symantecin suositukset ››Kouluta henkilöstöä: tee ohjeet ja kouluta

henkilöstöä internetin turvalliseen käyttöön. Anna tietoa tietoturvasta sekä internetin vaaroista. Koulutuksen tulee painottaa myös salasanojen säännöllistä vaihtamista ja mobiililaitteiden suojaamista.

››Turvaa liiketoiminnalle tärkeät tiedot :

pk-yrityksiin kohdistuu jatkuvasti lisää uhkia, joten luottamuksellisten tietojen suojaaminen on erittäin tärkeää. Yksikin tietomurto voi tuhota yrityksen. Kartoita, mitkä tiedot ovat

yritykselle todella tärkeitä ja ota käyttöön kattava tietoturvaratkaisu, joka turvaa nämä tiedot.

››Ota käyttöön tehokas varmuuskopiointi

ja tiedonpalautussuunnitelma: tiedon suojaamiseen ei pelkkä virustorjunta riitä. Varmuuskopiointi ja toimiva tiedonpalautus ovat kulmakiviä pk-yrityksen kattavassa tietoturvassa. Niiden avulla tietokoneet, palvelimet ja sovellukset saadaan toimimaan häiriötilanteissakin. Jokaiseen häiriötilanteeseen

Opas työtapaturmavakuutuksesta on nyt

julkaistu suomeksi, englanniksi, venäjäksi, puolaksi ja viroksi. Opas on suunnattu sekä EU:n alueelta että EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tuleville työntekijöille. Oppaassa on ohjeita ja perustietoa työntekijän

vakuuttamisesta työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Oppaan julkaisivat SAK, STTK ja Akava. Opas on nimeltään Suomessa työskentelevän vakuuttaminen työtapaturmien ja ammattitautien varalta ja se löytyy SAK:n englanninkielisiltä sivuilta www. sak.fi.

Joka kolmas työmatkaautoilija toivoisi lisäoppia liikenteeseen

••Yli puolet yritysten it-ammattilaisista osallistuu tietoturvatyöhön. ››Tietoturvayhtiö

Työtapaturmavakuutusta viidellä kielellä

liittyy asiakastyytymättömyyden vaara, jonka seuraukset yritykselle voivat olla mittavia.

››Suojaa sähköposti ja toimintasi verkos-

sa: valitse tietoturvaratkaisu, joka ehkäisee sähköpostin kautta tulevia uhkia. Näin suojaat yrityksen tärkeitä tietoja ja voit keskittyä tuottavaan työhön. Muista, että roskapostittajat ja tiedonkalastelijat käyttävät yleistä huomiota herättäneitä tapahtumia sekä taivuttelu- ja hämäysmenetelmiä saadakseen henkilöitä luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan.

Joka kolmas työmatkansa autolla ajava suomalainen ilmoittaa haluavansa lisäopetusta liikenteessä. Autoilijat ovat valistuneen kriittisiä omista ajotaidoistaan. Vastaajista vain alle kolmannes antaa itselleen kouluarvosanaksi 9 tai 10. Suurin osa arvioi osaamisensa 7:n ja 8:n tasoiseksi. Liikennesääntöjen tuntemus on itsearvioinnin mukaan melko hyvällä tasolla (75 % arvioi tuntevansa liikennesäännöt melko hyvin). Vain joka neljäs sanoo tuntevansa liikennesäännöt erittäin hyvin. Halutuimpana ratkaisuna lisäopetukselle toivotaan verkkopalvelua, jonka peräti 66 prosenttia vastaajista näkee hyvänä liikenneopetuksen välineenä. – Suomalaiset haluavat itselleen ja lapsilleen lisää liikenneopetusta. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitäisi hyvänä verkkopalvelua, jossa voisi harjoitella liikennesääntöjä ja ajamista. Tähän kutsuun kannattaisi nyt yhteiskunnan sekä alan yritysten ja järjestöjen nopeasti tarttua. Kansa käyttää nettiä kaikenlaiseen tiedonhakuun, miksei siis myös liikenneoppiin, kom-

mentoi tuloksia Soprano Oyj:n toimitusjohtaja Arto Tenhunen. Lyhyt turvaväli ja punaisia päin ajaminen huolestuttaa autoilijoita. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioivat näiden aiheuttavan eniten onnettomuustilanteita. Myös ylinopeus ja liikennemerkkien noudattamatta jättäminen lisäävät onnettomuuksia vastaajien mielestä.

Kiire, äkkipikaisuus ja väsymys Kysyttäessä kuljettajan henkilökohtaisia riskitekijöitä, vastaajat arvioivat työmatkaliikenteen uhkatekijöiksi kiireen (81 prosenttia arvioi riskin suureksi tai erittäin suureksi). Toiseksi eniten vaaranpaikkoja aiheuttaa äkkipikaisuus (75 prosenttia) ja kolmanneksi eniten väsymys (71 prosenttia). – Lähtötilanne liikennekulttuurin parantamiseksi on hyvä, koska suomalainen autoilija tunnistaa omakohtaiset vaaratekijät. Vaikeinta onkin oman käyttäytymisen muuttaminen, vaikka ongelma näyttää olevan tiedossa, sanoo Arto Tenhunen.

Yksityisille turvapalveluille uusia tehtäviä Järjestyksenvalvojien käyttöala laajenee 1. joulukuuta terveyden ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, lentopaikkoihin ja satamiin, joissa järjestyksenpitoon liittyvät tehtävät ovat samanlaisia kuin muillakin liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa. Muutos tehtiin järjestyslakiin. Järjestyksenvalvojat ylläpitävät em. paikoissa poliisin tai rajavartiolaitoksen apuna yleistä järjestystä ja turvallisuutta samoin perustein ja oikeuksin kuin nykyisinkin. Samalla vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutusvaati-

muksia tarkennetaan. Tarkennukset koskevat muun muassa järjestyksenvalvojan kouluttajakoulutusta ja vartijan voimankäyttökouluttajaksi hyväksymistä sekä vartijan oikeutta kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä. Myös yksityisen turvallisuusalan valvontaa koskevia säädöksiä tarkennetaan. Lakimuutokset perustuvat yksityisen turvallisuusalan lainsäädännön kokonaisuudistukseen, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt tulevat muutokset kuuluvat ensimmäiseen vaiheeseen.

Työhyvinvointiin panostaminen on investointi, joka tutkitusti maksaa itsensä takaisin 10-kertaisesti. Sijoita henkilökuntasi hyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuus terveelliseen ruokailuun – Luottokunnan Lounassetelillä. Tai ruoki luovuutta tai tyydytä liikunnanhimo Luottokunnan Virikesetelillä. Kun työntekijäsi voivat hyvin, yrityksesi voi hyvin.

Sijoita satanen.

Katso ja voita! Tutki tarkemmin työhyvinvointi-investoinnin tuottoja ja tilaa laskelma setelien hyödyistä www.luottokunta.fi/tyohyvinvointi. Siinä samassa voit voittaa 1000 €:lla hyvinvointia yritykseesi.

HUOMAA UUSI ILME!

Sijoitus, joka tuottaa kaikissa suhdanteissa.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Turvallisuus Turvallisuus ajaa yksityisyydensuojan yli Suomalaiset hyväksyvät uuden teknologian avulla toteutettavan ihmisten valvonnan silloin, kun sitä käytetään turvallisuuden parantamiseen, rikosten ehkäisyyn ja kohteena on joku toinen kuin itse. Aineellisen omaisuuden suojaamiseen teknologian avulla suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti. Tekesin Turvallinen ja sujuva arki – mutta millä hinnalla? - internetkysely toteutettiin kesä-elokuussa 2010.

Lasten ja vanhusten valvonta ok Turvallisuus ja omaisuudensuoja nähdään perusteiksi henkilökohtaiselle seurannalle: hätä- ja varkaustilanteissa yli 57 prosenttia vastaajista antaisi paikannus-

tiedot viranomaisten käyttöön. Ihmisiin kohdistuva valvonta hyväksytään laajemmin, jos valvottavana on joku muu kuin itse, kuten päiväkoti- tai kouluikäiset lapset tai eläkeikäiset lähiomaiset. Kyselyn mukaan ihmiset suhtautuvat yleisesti ottaen aineellisen omaisuuden suojaamiseen myönteisesti. Poikkeuksen tekee oma auto. Yli 23 prosenttia vastanneista kieltäytyisi kaikista uusista auton turvajärjestelmistä. − Lähitulevaisuuden suuria mullistuksia on niin kutsuttu sulautettu tietotekniikka eli ubitekniikka: teknologia hoitaa tehtäviä taustalla itsenäisesti. Tämä tarjoaa valtavat mahdollisuudet turvallisuutta ja sujuvuutta li-

sääviin sovelluksiin, sanoo Tekesin Ubicom-ohjelman päällikkö Kimmo Ahola. Uuteen teknologiaan liittyvät tietosuoja-asiat ovat uusi maailma, eikä kukaan oikein tiedä, millaiseksi se muotoutuu. Minkä joku voi kuvitella, sen insinööri voi toteuttaa – ratkaisevaa on, miten teknologiaa lopulta käytetään. Teknologian käyttö pitää sovittaa lakiin. Haasteena on, että lainsäädäntö on kansallista ja sen ylikansallinen harmonisointi on hankalaa. Tekesin Turvallisuus-ohjelman seminaarissa todettiin, että yksityisyys on edelleen suomalaisille tärkeä asia ja turvallisuusalan pitää pohtia, mitä tämä merkitsee sille tulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 282 henkilöä.

Inhimillinen käyttäjävirhe tiedonmenetysten yleisin syy

johtuvat usein käyttäjän virheestä. Ammattilainen voi kuitenkin onnistua • •Tiedonmenetykset palauttamaan kadonneet tiedostot, kunhan sitä ei ole yritetty ensin omatoimisesti. Lotta Tammelin, teksti

››Norjalainen Ibasin emoyhtiö Kroll Ontrack on julkaissut kansainvälisen tutkimuksen, jon-› ka mukaan 40 prosenttia tietoteknologian käyttäjistä kotona ja yrityksissä uskoo käyttäjä-› virheiden olevan tiedonmenetysten tärkein syy. Ibasin mukaan yleisin syy korjaamattomiin tiedonmenetyksiin on kuitenkin asiantuntematon, omatoiminen tiedonpalautuksen yrittäminen. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 vastaajaa 17 maasta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa sekä Australiassa. Osallistuja pyydettiin kertomaan, miten heidän viimeisin tiedonmenetyksensä oli tapahtunut. Peräti 40 prosenttia vastaajista kertoi näkemyksenään, että syynä oli inhimillinen erehdys, kun taas 29 prosenttia syytti ongelmista laitteita tai järjestelmää. Pohjoismaissa syytetään laitteita – usein turhaan Ibas toimii kaikissa Pohjoismaissa ja saa vuosittain yhteydenottoja lähes 3 600 henkilöltä, jotka ovat yleensä menettäneet digitaalisia valokuvia tai musiikkia. Lisäksi selvitysten perusteella joka toisessa yrityksessä tapahtuu tiedonmenetykseen johtava tapahtuma joka toinen vuosi. Pohjoismaissa ilmoitetuista› ongelmatapauksista 23 prosen-› tissa syytetään inhimillisiä virheitä, kuten tiedostojen päällekirjoittamista tai niiden tu-› hoamista vahingossa. 77 prosentissa syyksi nähtiin laitteiden fyysinen vikaantuminen kuten kiintolevyn iskuvaurio, lukuon-

FUTUREIMAGEBANK

gelma, mekaaninen tai elektroninen vika. Selvitysten mukaan näistä vahingoista peräti 30 prosenttia johtui itse asiassa tietokoneiden sekä ulkoisten kiintolevyjen saamista kolhuista huolimattoman käsittelyn seurauksena. Näin inhimillisten vahinkojen osuus tietojen menetyksistä nouseekin noin puoleen kaikista tapauk-› sista.

Miten tietoja menetetään? Inhimillisten vahinkojen estäminen on vaikeaa. Virheet tai vahingot eivät kuitenkaan ole tärkein lopullisen tiedonmenetyksen syy. Ibasin tutkimusten mukaan joka neljännessä yrityksessä IT-osasto on yrittänyt omatoimisesti palauttaa rikkoutuneelle tallennusvälineelle talletettua tietoa, ja epäonnistunut siinä. Yli 26 prosentissa tällaisista tapauksista talletettu tieto on tuhoutunut lopullisesti. – IT-asiantuntijoita löytyy yrityksistä ja monesta kodistakin, mutta tiedonpalautus vaatii erikoisosaamista ja erikoistyökaluja. Jos tiedonpalautuksen edellyttämät toimenpiteet eivät ole sataprosenttisesti hallussa, ei missään tapauksessa pidä kokeilla ongelmanratkaisua omatoimisesti. Siitä seuraa usein lisää, entistä vakavampia ongelmia, kertoo Jyri Pohja, Norman Ibas Oy:n toimitusjohtaja. – Ammattilainen pystyy palauttamaan tiedot keskimäärin yli 80 prosentissa tiedonmenetyksistä, mutta tapauksissa, joissa tiedonpalautusta on ensin yritetty itse, syyt palautuksen epäonnistumiseen tuplaantuvat, hän jatkaa.

Jos tiedonpalautuksen edellyttämät toimenpiteet eivät ole sataprosenttisesti hallussa, ei missään tapauksessa pidä kokeilla ongelmanratkaisua omatoimisesti.

Apua! Kiintolevy pamahti. Mitä nyt teen? 3. Looginen vai fyysinen vaurio? ››Onko tietovaurion syynä järjestelmävirhe, ohjelmisto-

Kuinka välttää lisätuhot kiintolevyn rikkouduttua? Kun vahinko on tapahtunut, on tärkeää noudattaa tiettyjä sääntöjä talletettujen tietojen pelastamiseksi. Alla on tarkastuslista, jonka avulla vahingot voidaan minimoida kiintolevyn rikkoutuessa.

1. Lopeta laitteen käyttö välittömästi ››Lopeta työskentely ja sammuta laite lisätuhojen välttämiseksi.

2. Älä kirjoita mitään kiintolevylle ››Älä tallenna tietoa tai asenna mitään ohjelmia kiintolevylle, jolta haluat tietoa palautettavan. Päällekirjoitettua tietoa ei voi pelastaa!

virhe, kiintolevyn fyysinen rikkoutuminen vai onko kiintolevy joutunut alttiiksi kosteudelle tai kuumuudelle? Olipa syy mikä tahansa, sammuta laitteesta aina virta, käsittele levyä varoen ja ota yhteys asiantuntijaan.

4. Mieti, kuinka arvokasta menetetty tieto on ››Mieti tarkkaan, mikä kiintolevylle tallennetun tiedon

todellinen arvo on. Tarkista, löytyykö tieto mahdollisesti joltakin toiselta tallennusvälineeltä, varmuuskopiosta jne. Harkitse, kuinka nopeasti kyseistä tietoa tarvitaan. Näiden kysymysten avulla voit päättää, onko syytä ottaa yhteyttä tiedonpalautuksen asiantuntijaan.

Lähde: Norman Ibas Oy

Paikallinen elinvoimaisuus esiin Hämeenlinnan mallilla Riikka Koskenranta, teksti

Hämeenlinnalaisella yrittäjällä Jaana Paavilaisella on vastaus siihen, miten paikalliset yrittäjät ja kuntalaiset saadaan liikkeelle toimimaan yhdessä. Hämeenlinnassa jo toimiva Paikallinen vaikuttajafoorumi on saanut innostuksen Sitran valtakunnallisesta vaikuttajafoorumista, joka käynnistettiin syksyllä 2009. Sitran kehittämishankkeessa ”Suomen Elinvoiman lähteet” pyrittiin hakemaan niitä tekijöitä, joilla kasvatamme elinvoimaa maahamme. − Ensimmäinen paikallinen vaikuttajafoorumi perustettiin Hämeenlinnaan marraskuussa 2009 ja sen vastaanotto oli menestys. Foorumi synnytti keskustelua juuri siitä, mitä elinvoiman lisäämiseen tarvitaan: tarvetta lisätä kohtaamisia eri tekijöiden kesken, jotta voidaan verkot-

tua ja jakaa ajatuksia, Fin Brands Oy:n ja Sovita Oy:n yrittäjä Paavilainen kertoo. Elinvoimaa paikallisuudesta -foorumin tavoitteena on etsiä oman alueen ainutlaatuisuustekijöitä ja rakentaa niistä uusia elinvoiman lähteitä omalle alueelle, Paavilainen kertoo. Hän on ollut mukana Sitran kehityshankkeessa ”Suomen Elinvoiman lähteet” etsimässä elinvoimaa lisääviä asioita maahamme. − Foorumin tavoitteena on lisätä kohtaamisia eri ammattiryhmien välillä ja edesauttaa verkostojen syntymistä. Yhdeksi foorumin työvälineeksi olemme rakentaneet kyselyn. Kyselyn tavoitteena on selvittää ja saattaa yhteen paikkakunnan eri vaikuttajia miettimään alueen vahvuuksia ja mitä he ovat valmiita tekemään alueensa hyväksi. Hämeenlinnassa käynnistetty paikallinen vaikuttajafoorumi

on laajentunut kesän ja alkusyksyn aikana Ouluun, Kuopioon, Saloon ja viimeisimpänä Savonlinnaan.

Paikallisuus tahtotilaksi Lokaalisuus voi toimia myös globaalisti. − Paikalliset vanhat tyhjät tilat, esimerkiksi tehdashallit tulee ottaa käyttöön mahdollistaviksi ”pohjiksi” pienille verkostomaisille toiminnoille. Nämä paikalliset mahdollistavat tilat voidaan rakentaa myös yhteiskunnalliseksi yritykseksi. − Kun yritys tai tila toimii yhteiskuntavastuullisesti kasvattamatta ensisijaisesti omaa omistaja-osuuttaan, se kanavoi tuoton takaisin toimintaan voimaannuttaen verkoston kasvua ja mahdollistaen samalla kokeilemista ilman onnistumisen pakkoa, Paavilainen sanoo.

Paikallisen foorumin rakentaminen Paavilainen kertoo, että paikallisen vaikuttajafoorumin jäsenet toimivat jatkossa fasilitaattoreina omissa kontekstiryhmissään ja pyrkivät omalla toiminnallaan lisäämään elinvoiman kasvua ympäristössään. − Samalla, kun paikallisuus kasvattaa elinvoimaa, se luo hyvinvointia. Hankittaessa paikallisesti tuotettuja palveluita ja tuotteita koituvat myös hyödykkeistä saadut eurot alueen hyväksi. Niillä varmistetaan alueen yritysten elinvoimaisuus ja mahdollisuus työllistää lisää. Kiinnostuneet voivat kysyä lisätietoja Jaana Paavilaiselta: jaana.paavilainen@finnbrands.fi Lisätietoa Sitran Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelmasta: www.sitra.fi -> ohjelmat

Mikkeli ja Hirvensalmi palkittiin uusiutuvan energian käytöstä Mikkeli ja Hirvensalmi saivat uusiutuvan energian kunniakirjat Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Mikkeli palkittiin uusiutuvan energian käytön lisäämises-› tä lämmityksessä ja Hirvensalmi esimerkillisellä tavalla toteutetuista uusiutuvaan energiaan› perustuvista lämmitysratkaisuista. Mikkeli sai tunnustusta erityisesti esimerkillisestä toiminnasta suurena kuntana. Palkitsemista palkintoraati perusteli uusiutuvan energian käytön lisäämisen lisäksi lämmityksestä aiheutuvien asukaskohtaisten CO2-päästöjen pienuudella sekä suurella kaukolämmön liittymisasteella. Myös polttoaineen hankinnan tuomat työllisyysvaikutukset lähialueen metsäenergia-alan yrityksille ja turpeen osuuden vähentäminen energian

RIIKKA KOSKENRANTA

tuotannossa mainittiin palkitsemisen perusteena. Hirvensalmi sai kunniakirjan kunnan kaikkien kiinteistöjen siirtymisestä kevytöljylämmityksestä hakkeeseen. Johdonmukaisen hankkeen hyviksi puoliksi todettiin järkevät investointiratkaisut, vuotuiset todennettavissa olevat kustannussäästöt, paikkakunnalle jäävät tulot, erillisten lämpökeskusten kauko-ohjaus ja tehonsäätö sekä erillisverkostot lämpöhäviöiden ja pumppausten pienentämiseksi. Myös lämpölaitosten suurta uusiutuvan energian osuutta (n.95 %) pidettiin hyvänä.

Kuntien ekoteot tekevät tulemistaan Sampo Seppänen

Uusiutuvan energian lisääminen on kunnille mahdollisuus. Suosi-

malla kotimaisia energialähteita energiaratkaisuissaan kunnat edistävät paikallisten yritysten liiketoimintaa ja työllistämismahdollisuuksia. Samalla riippuvuus tuontipolttoaineista vähenee. − Kunnilla ja yrittäjillä on yhteinen intressi tässä asiassa, Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppänen sanoi palkitsemistilaisuudessa. Suomen Yrittäjät järjesti Uusiutuvan energian kunta 2010 -kilpailun yhteistyössä Energiateollisuuden, Kuntaliiton, MTK:n, TEM:n ja Ympäristöministeriön kanssa. Kilpailulla haluttiin edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja löytää myönteisiä esimerkkejä edistyksellisesti uusiutuvaa energiaa käyttävistä kunnista.

Energiansäästövinkit muidenkin nähtäväksi Lokakuussa viikolla 41 vietettävää Energiansäästöviikkoa valmistellaan yrityksissä, yhteisöissä ja tänä vuonna myös kotitalouksissa hyvää vauhtia. Osallistujia kehotetaan kertomaan hyvät säästövinkit muillekin. Verkkopalvelu www.energiansäästöviikko.fi pyrkii houkuttelemaan kampanjaan osallistujat valitsemaan annetuista energiansäästövinkeistä omalle yritykselle tai yhteisölle parhaiten sopivat ja kertomaan niiden toteuttamisesta. Palvelun vinkit toimivat samalla tarkistuslistana, mihin asioihin pitäisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota. Mikäli asiat ovat omassa yhteisössä jo niin hyvällä tolalla, että vinkit tuntuvat itsestään selviltä, voi verkkopalvelun kautta jakaa oman hyvän käytäntönsä eteenpäin. Energiansäästöviikon osallistujamäärä on vuosien varrella kasvanut tasaisesti. Viime vuonna mukana oli lähes 400 yhteisöä. Tavoitteena on tänä vuonna tuplata osallistujamäärä. – Energiansäästöviikko on perinteikäs työyhteisötapahtuma, sanoo Motivan viestintäpäällikkö Kirsi Gimishanov. – Teemaviikko on ollut hyvä tilaisuus järjestää asiakastapahtumia ja työyhteisötempauksia, eikä niitä ole tarkoitus jatkossakaan sulkea pois. Energiansäästöviikkoa koordinoi Motiva. Lisätietoja www. energiansäästöviikko.fi

››Tietotyöntekijöiden ylikuormittumisen tutkimiseen uusi mittari. Aivojen kuormittumista ja hyvinvointia on tutkittu Tekesin FinnWell -terveydenhuollon teknologiaohjelman tutkimushankkeessa. Mekanismien tunteminen auttaa myös tietotyön johtamista kohti parempia tuloksia. Terveystalon TyöOptimi-kyselyn avulla työterveyslääkärit voivat tunnistaa tietotyöntekijöiden ylikuormittumisen. 17 kysymystä käsittelevät työtilannetta, työstä palautumista ja mielikuvia omista voimavaroista.

Nro 7 • Syyskuu 2010

BALTIC PRINCESSIN 22 H -PIKKUJOULURISTEILY Baltic Princessillä Helsingistä Tallinnaan ei pikkujouluista puutu vauhtia ja säihkettä. Upea risteilyalus tarjoaa loisteliaat puitteet ja monipuolisen viihdeohjelmiston iloisen pikkujoulujuhlan viettoon. Lähtekää porukalla viihtymään Itämeren parhaisiin pikkujouluihin! Alkuviikon lähdöt kutsuvat Tähtitansseihin -esiintymässä iskelmätaivaan kirkkaimmat tähdet. Torstai-lauantai-lähdöillä juhlitaan Itämeren vauhdikkaimmissa bileissä, joissa Suomen parhaat bilebändit tykittävät keskiyöstä aamuun asti. Säihkyviä show-elämyksiä tarjoaa joka ilta näyttävä ja viihdyttävä Midnight Show! Katso tarkat ohjelmatiedot osoitteesta www.tallink.ﬁ/viihde.

Lähdön tunnelmaa

Makunautintoja

Edullisia ostoksia

Hauskanpitoa

Esim.

65€ /henkilö

Hintaan sisältyy: risteily B-luokan kahden henkilön hytissä, yksi meriaamiainen, buffet-illallinen ruokajuomineen sekä jouluglögi. Hinta voimassa su-ke-lähdöillä 22.12.2010 asti, kun vähintään 10 täysin maksavaa henkilöä/varaus.

LISÄTIEDOT JA VARAUKSET Tallinkin kokous- ja ryhmämyynnistä 010 804 123, ma–pe 8–17 (kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh+5,98 snt/min, ja matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min). Oikeudet muutoksiin pidätetään. www.tallink.ﬁ.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Yrittäjä

Metsäkoneala siirtyy isompiin yrityksiin ja tarvitsee enemmän palkkakuljettajia ••Metsäkoneyrittäjillä on hyvä työtilanne. Kannattavuus on kuitenkin heikko. Valtion veropäätökset uhkaavat tehdä hallaa. lee haittaveroa. Niin siinä sitten kävi, että myös kotimaiselle turpeelle sitä tulee. Vero vaikuttaa heikentävästi turvealan työllisyyteen ja kilpailukykyyn. – Puu ja turve ovat tulevaisuuden polttoaineita; niillä yhdessä turvataan suomalaisten energiahuoltoa myös kriisiaikoina.

Harri Auramo, teksti ja kuva

››Metsäteollisuuden alasajo ei ole paljoa vaikuttanut metsäkoneyrittäjien bisnekseen. Kun tehtaat eivät nyt keitä tuontipuuta, koneyrittäjillä on urakoita siinä missä ennenkin tai jopa enemmän. Uutta työtä tuo lisäksi energiapuun korjuu. Sellun hinta on huipussaan ja puukauppa käy. Metsäkoneyrittäjien työnäkymät ovat valoisat, ja loppukesän myrskypuiden korjuuseen olisi tarvittu urakoitsijoita enemmän kuin heitä on. Silti alan yrittäjillä riittää muita huolia kylliksi. – Siitä pitää huolen maan hallitus ja eduskunta, puuskahtaa sotkamolainen metsäkoneyrittäjä Asko Piirainen. Hän on Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja, liiton, jonka jäsenistä kolmannes urakoi metsässä ja kaksi kolmasosaa maankaivuussa. Asko Piirainen lisää, että kaikki ns. haasteet eivät toki tule päättäjiltä, vaan yrittäjien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa myös sen takia, että asiakkaat vaativat urakoitsijoilta entistä monipuolisempia ja suurempia kokonaisuuksia. Yksittäinen koneyrittäjä saattaa jäädä osaurakoitsijaksi. Piiraisen yritys on esimerkki alalla yleistyvästä liiketoiminnan muutoksesta ja yrityskoon kasvusta. Vuokatista käsin toimivan Metsäurakointi Piirainen Oy:n toiminta on laajentunut vuosien saatossa puunkorjuusta kokonaisurakointiin, joka kattaa koko kuljetusketjun kannolta tehtaalle. Yritys työllistää 25 metsäalan ammattilaista ja se operoi parillakymmenellä erilaisella metsätyökoneella ja kuljetusajoneuvolla. Energiapuun korjuu ja myynti on tuonut uuden toimialan yritykselle. – Monilla ikääntyvillä metsäkoneyrittäjillä ei ole työlleen jatkajaa ja he myyvät kalustonsa urakoineenkin toisille. Yrittäjien lukumäärä vähenee ja yritysten koko kasvaa. Palkkakuljettajia tarvitaan lisää, ja jos metsäteollisuuden nyt uudestaan alkanut nousu jatkuu, niin palataan taas työvoimapulaan, toimitusjohtaja Asko Piirainen kertoo. Vaikka metsäkoneyrittäjien lähitulevaisuus nyt näyttää hyvältä, yritysten kannattavuus on vielä heikko. Asko Piirainen katsoo liittonsa tärkeäksi tehtäväksi neuvoa yrittäjiä oikeaan kustannuslaskentaan.

Tehtaita on suljettu Puunkorjuun 1 300 yrittäjää työllistävät noin 4 000 henkilöä. Millä tavalla metsäteollisuuden alasajo on vaikuttanut metsäkoneyrittäjien yrityskenttään? – Ei se näy meidän yrityskentässä mitenkään erityisesti. Tehtaita on jonkin verran hävinnyt ja puunkäytön kokonaisvolyymi on pudonnut vajaasta 60 miljoonas-

ta kuutiosta 47– 50 miljoonaan. Mutta kun tuontipuuta ei tuoda, niin metsäalan koneyrittäjillä on sama määrä tai pikkusen enempi työtä kuin aikaisemmin. Suomalaisen puunkorjuun määrä ei ole paljoa laskenut, Asko Piirainen vastaa. – Tai jos se on kolme miljoonaa kuutiota tipahtanut, niin bioenergian korjuu on sen korvannut, hän lisää. Piiraisen mukaan metsäkoneyrittäjistä ei nyt ole ylitarjontaa, milteipä kova kysyntä. Kun loppukesällä tuli myrskytuhojen takia äkkinäinen lisäys puunkorjuun tarpeeseen, ilmeni metsäkoneyrittäjistä jopa pulaa. Tuulenkaatojen tuoma lisäys oli silti vain kymmenen prosenttia koko Suomen vuotuisesta hakkuumäärästä.

Konetyö metsässä vaatii luonnetta Sotkamolainen Metsä-

Metsäkoneyritysten koko kasvaa, kun ikääntyneiden yrittäjien tilalle ei löydy jatkajaa. Metsäyhtiöt haluavat neuvottelukumppaneikseen isompia yksiköitä, kuvailee metsäkoneyrittäjä Asko Piirainen alansa rakennemuutosta.

Persianlahdella sattuu jotakin ja pohjoisessa tulipalopakkaset. Siinä sitä ollaan, kun tuontipolttoaineet ovat hakusessa ja kaasuhanakin kiinni. Asko Piirainen

– Tämän alan pitää olla kannattavaa ja siitä pitää tulla rahaa, pelkästään työ ei riitä. Kun yrityskoko kasvaa ja työntekijöiden määrä, siinä laskennan on jo pakko olla oikealla pohjalla ja urakkahinnat kohdallaan.

Valtiovalta hämmentää Niin metsässä kuin maarakennuksessa möyrivät koneyrittäjät ovat otsa rypyssä seuranneet valtiovallan puuhia polttoaineiden

valmisteveron korottamiseksi. Vuodenvaihteessa on uhattu korottaa veroa kahdeksan senttiä litralta. – Alunperin valmisteveron korotuksen puhuttiin vähentävän öljyn käyttöä lämmityksessä ja että korotus ei koskisi moottoripolttoöljyä, mutta nyt se näyttää sitäkin koskevan, sanoo Asko Piirainen. – Tuo kahdeksan senttiä tarkoittaa 24 miljoonaa euroa lisää kustannuksia koko konetyöalalle. Maarakennuksen ostajina

ovat pitkälle valtio ja kunnat. Kun tiedetään kuntien taloudellinen tilanne, niin saattaapa käydä, että jokin hyvin tarpeellinen hanke jää juuri sen takia toteuttamatta, että veronkorotus pakostakin nostaa kustannuksia. Asko Piirainen on käynyt koneineen korjaamassa Ruotsin myrskytuhoja. Hän pitää hyvin toimivana sikäläistä mallia, jossa ammatikseen konetyötä tekevä yrittäjä saa hakea valmisteveropalautuksen valtiolta takaisin. Vastaava kompensointi tarvitaan meillekin. – On muistettava, että myös bioenergian korjuu on konetyötä. Polttoaineen valmisteveron korotus tulee vaikuttamaan tämän uusiutuvan energian kilpailukykyyn, jos valtio kerää siitäkin rahaa kassaansa.

Yritysverotus meinaa mennä päin mäntyä Koneyrittäjät ovat huolissaan seuraavalla hallituskaudella tulossa olevasta verouudistuksesta, jonka huhutaan pienentävän työkoneiden poistopohjaa ja puuttuvan kielteisesti osinkoverotukseen. Koneiden poistopohjaa on jo aiemmin pudotettu 30 prosentista 25:een. – Tälläkin hetkellä koneiden täysimääräinen poistaminen vie ainakin viisi vuotta aikaa, mutta rankassa työssä meidän koneet eivät kestä sitäkään. Kun on kyse pääomavaltaisesta urakointialasta, niin poistojen kauttahan koneiden velat on saatu maksetuksi. – Pienten osakeyhtiöiden osinkoverotusta ollaan puhei-

den mukaan viemässä sellaiseen malliin, että nettovarallisuuden 9-prosenttinen osuus poistetaan ja mentäisiin kiinteistön tuoton mukaiseen vapaaseen osinkoon. Tuntuu aika hullulta, kun konetyöalalla otetaan isoja riskejä, mutta sitten ei onnistuneesta riskinotosta olisikaan verotuksellisesti juuri mitään hyötyä. Energiaverotuksesta on väännetty kättä pitkin syksyä ja jatkoa seuraa. Syyskuun 1. päivänä, kun tätä lehtijuttua tehtiin, Asko Piirainen kertoi energia- ja metsäalalle tulleen aikamoisena yllätyksenä sen, että turpeellekin on tulossa haittaverona energiaveron korotus. Piiraisen mukaan ministeri Pekkarisen linja vaikutti alunperin siltä, että tuontipolttoaineille, kuten kivihiilelle ja öljylle, tu-

urakointi Piirainen perustettiin vuonna 1962, kun Teuvo Piirainen aloitti urakoinnin toiminimellä, samana vuonna kuin hänen poikansa Asko syntyi. Nyt osakeyhtiö työllistää 25 henkilöä. Asko Piirainen ei lakkiaisten jälkeen ehtinyt konealan opintoja pitkään harrastaa, kun oman perheyrityksen metsäkone kaipasi kuljettajaa. Tänään firmalla on kokoa sen verran, ettei hän toiminnan johtamiselta enää ehdi koneen ”puikkoihin”. Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana toimiva Asko Piirainen on myös koneyrittäjien FinnMetko-näyttelyn toimikunnan puheenjohtaja. Ammattilaisten suosima tapahtuma järjestettiin 13. kerran syyskuun alussa Jämsänkoskella. – Messuilla on oma tehtävänsä elinkeinon sisällä, mutta samalla haluamme näyttelyn edistävän alan tunnettuutta ja imagoa. Tärkeä asia on, että tämä olisi nuorille paikka, missä he voivat tutustua koneisiin ja ihmisiin ja kenties valitsisivat konetyön tulevaksi koulutuslinjakseen ja ammatikseen, Piirainen selvittää.

Taustalla on todellinen huoli siitä, mistä alalle saadaan uutta työvoimaa, kun ikääntyvät metsäkoneyrittäjät eivät enää lähde savottaan. Kokoaan kasvattavat metsä-› koneyritykset tarvitsevat palkkakuljettajia. Luulisi itsenäisen työn metsäkoneella ja luonnossa olemisen vetoavan varsinkin maaseudun nuoriin. Nuorten saaminen alalle ja pysyminen alalla koulutuksen jälkeen ei ole aivan selvä asia. Palkkaus on Piiraisen mukaan työehtosopimuksessa jo neuvoteltu kilpailukykyiseksi, se vastaa keskiansioita. Tosin liiton tutkimuksen mukaan metsäkonetyössä palkka on tekijöilleen vasta neljänneksi tärkein motiivi. Jotkut tykkäävät tehdä töitä yksin luonnossa. Mutta: – Tämä työ ei sovi kaikille. Se vaatii luonnetta, sanoo Asko Piirainen. Kukin voi kuvitella itsensä huhkimaan yksinään ison koneen kanssa peninkulman päähän talviseen metsään, kuoppaiseen maastoon, pakkaseen ja pimeään, jossa työkoneen valojen heittämät pitkät varjot keikkuvat sinne tänne.

Turvaa itsesi, panosta yritykseesi. Hanki itsellesi Yrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat toimeentulosi ja perheesi tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. Samalla turvaat myös yrityksesi, koska ilman yrittäjää ei ole yritystäkään. Kysy lisää asiakaspalvelustamme 01019 5101 (ma–pe 8–18). Tai käy osoitteessa tapiola.fi/omaturva Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisää jäseneduista.

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Nuori yrittäjä TÄYTTÄ ASIAA | Maija Ilmoniemi

Isän, isoisän ja isoisoisän saappaisiin

Nuori yrittäjyys esiin mediassa!

••Jousipalveluyritys Vallilan Takomo Oy:ssä sukupolvenvaihdos on toteutettu suunnitellen ja kiirehtimättä. Lotta Tammelin, teksti ja kuva

On päästettävä irti

››Sepän pajassa on juuri sellaista, kuin siellä kuvittelisikin olevan. On likaista, kuuma ja korvia huumaava pauke kajahtelee perältä. Tällä pajalla ei kuitenkaan taota hevoskenkiä, vaan täällä, Vallilan Takomo Oy:ssä jousisepät valmistavat lehtijousia autoihin. Helsingin Pitäjänmäessä sijaitseva Vallilan Takomo Oy on perheyritys, joka tarjoaa jousipalveluita kaikkiin ajoneuvotyyppeihin raskaasta kalustosta henkilöautoihin. Yritys toimittaa uusia jousia, korjaa vanhoja tai muokkaa jousituksen vastaamaan auton käyttövaatimuksia. Yrityksen perusti vuonna 1945 Pauli Punkka yhdessä isänsä Eliksen kanssa. Sittemmin isä-poikapareja on tullut lisää, kun Paulin poika Veikko aloitti yrityksen toimitusjohtajana vuonna 1985. Yrityksen tuorein vetäjä on puolestaan Veikon poika Teemu. 33-vuotias Teemu Punkka aloitti Vallilan Takomon toimitusjohtajana vuonna 2009. Vaikkakin Veikko-isä on luovuttanut virallisen vetovastuun pojalleen, toimii hän yhä yrityksen hallituksen puheenjohtajana ja Pitäjänmäen-yksikön operatiivisessa päivittäistoiminnassa.

Sukupolvenvaihdoksessa on usein myös läsnä henkinen puoli, kun vanhempi polvi jättäytyy taka-alalle ja uudempi astuu tilalle. Ristiriitoja voi siis ilmaantua. Teemun mukaan prosessi on vaatinut myös Veikolta tietynlaisia uhrauksia, mutta heillä kaikki on sujunut kuitenkin kitkatta. – Sukupolvenvaihdoksen edetessä pidemmälle isän on pitänyt olla koko ajan valmis siirtämään enemmän vastuuta minulle ja tekemään siten omaa luopumisprosessiaan. – Hän on antanut omaa päätösvaltaansa pois ja samalla kuitenkin työskennellyt yrityksessä. Se ei ehkä kaikilta onnistuisi. Ei se ainakaan kauhean helppoa ole, Teemu Punkka muistuttaa.

Hitaasti hyvä tulee Teemu Punkka siirtyi yritykseen töihin vakituisesti tradenomin opintojensa jälkeen 2000-luvun alussa. Melko pian Veikko ja Teemu tulivat siihen tulokseen, että poika jatkaisi suvun viitoittamalla tiellä ja ottaisi yrityksen johtamisen vastuulleen isän jäädessä eläkkeelle. Kiire sukupolvenvaihdoksella ei ole ollut, vaan vaihdosprosessi on edennyt hiljalleen monen vuoden ajan. – Onni oli se, että kun tulin yritykseen töihin, isä oli vasta 50-vuotias, joten asioilla ei ollut mikään kiire. Olemme käyttäneet tämän ajan eduksemme, ja tuomani lisäresurssit ovat pyritty hyödyntämään yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen, Teemu Punkka kertoo. – Kiireetön vaihdosprosessi on sopinut sekä yritykselle että minulle oikein hyvin, hän summaa. Teemulle yrittäjäksi ryhtyminen oli helppoa. – Olin nähnyt yrittäjyyden ja yrittäjän elämän läheltä koko ikäni. Varmasti tietynlainen yrittäjämäinen ajattelutapa on iskostunut myös minuun hyvin vahvasti. Haluan tehdä itse päätöksiä ja vaikuttaa asioihin. On vaikea kuvitella, että olisin palkkatyössä. Paha tosin sanoa, kun en ole palkkatyössä koskaan ollut, Teemu Punkka nauraa.

Vuoden helsinkiläinen yritys 2001 Veikko Punkka palkittiin vuonna 2001 vuoden helsinkiläisenä yrittäjänä. Tunnustuksella haluttiin Helsingin Yrittäjien mukaan korostaa mm. perheyrittäjyyden ja työntekijöihin koh-› distuvan vastuuntunnon merkitystä, joka yrityksessä on hoi-› dettu ensiluokkaisesti. – Tunnustus oli hieno kun-› nia isälle ja hänen työlleen, Teemu Punkka sanoo. – Se oli meriitti myös työntekijöille, Veikko Punkka kuitenkin myhäilee.

Kaikkien tahtoa kunnioittaen Tärkeintä Teemu Punkan mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnittelemisessa on aivan ensiksi selvittää sekä luopujan että jatkajan tahtotila. – Pitää selvittää, millä tavalla halutaan edetä ja mitkä ovat kummankin

Haaste on heitetty

Kiireetön vaihdosprosessi on sopinut sekä yritykselle että minulle oikein hyvin. Teemu Punkka

osapuolen odotukset. Meille kummallekin on ollut selvää, mitä haluamme, joten se on tehnyt vaihdoksesta helpompaa, Punkka kuvailee. Punkan mukaan on myös erittäin tärkeää, että sukupolvenvaihdoksen paperisota sekä juridinen ja verotuksellinen puoli suunnitellaan huolella. – On äärettömän tärkeää, että kaikki suunnitellaan hyvin ja tehdään oikein. Kun osapuolten toiveet ovat selvillä, kannattaa prosessissa käyttää ulkopuolista apua: lakimiestä, konsulttiyritystä tai tilitoimistoa.

On äärettömän tärkeää, että sukupolvenvaihdos suunnitellaan hyvin ja tehdään oikein, uusi toimitusjohtaja Teemu Punkka sanoo.

Muut sukupolvenvaihdoksen haasteet liittyvät Punkan mukaan yrityksen toiminnalliseen puoleen. Siihen, miten yritys pystyy jatkossakin toimimaan vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin ennen vaihdosta. – Haaste on, että yritys pystyy menestymään myös tulevaisuudessa. Myös uuden johdon on saatava yritys toimimaan kannattavasti. Samalla tavoin kuin missä tahansa tilanteessa, jossa yrityksen johto vaihtuu. Paineita jatkajalle siis löytyy? – Kyllä varmasti paineita on, mutta eivät ne sen ihmeellisempiä ole kuin missään muussakaan työssä. Jokainen asettaa omassa työssään riman tietylle tasolle ja pyrkii oman tavoitteensa saavuttamaan. Itse haluan viedä yritystä eteenpäin, kehittää sitä ja pystyä työllistämään työntekijämme myös jatkossa, Teemu Punkka summaa.

Laajentuminen taantumaan Vallilan Takomo Oy:llä on kaksi toimipistettä, toinen Pitäjänmäessä ja toinen Vuosaaren satamassa. Vuosaaren-toimipiste avattiin maaliskuussa 2009. Siellä yritys keskittyy kuljetuskaluston, perävaunujen ja henkilöautojen alustan ja jousitusten korjauksiin ja asennuksiin. Toimipiste on osa raskaan kaluston huoltokeskittymää Portsaria. Uuden toimipisteen avaus ajoittui syvimmän taantuman aikoihin, mikä myös tuntui hiukan Vallilan Takomon liiketoiminnassa.

– 2000-luku on ollut meille tasaisen kasvun aikaa. Taantuma vaikutti siten, että laajentumisesta huolimatta kasvu pysähtyi hetkellisesti. › Liiketoiminta pysyi kuitenkin melko samalla tasolla, joten selvisimme taantumasta mielestäni aika hyvin, toimitusjohtaja Teemu Punkka kertoo. – Haasteellista aikaa se tietenkin oli, laajentumisen ja kaikkien investointien suhteen. Vaikka taantuma ylitettiin Vallilan Takomossa ilman suurempia liiketoiminnan notkahduksia,

oli Punkan mukaan sen vaikutuksia nähtävissä heidän toimialallaan hiukan joka sektorilla. › Uusien autojen muutostyöt vähenivät, kun kalustohankinnat olivat jäissä vähän joka alalla. Myös vanhojen autojen jousitusten korjaustyöt vähenivät, kun kuljetusliikkeet joutuivat seisottamaan kalustoaan, Teemu Punkka kertoo. – Lisäksi kuljetusliikkeillä oli enemmän aikaa korjata kalustoaan itse, mikä vähensi asennuspalveluiden tarvetta, vaikka varaosia saikin kaupaksi.

tsiessäni tietoa nuorten suhtautumisesta yrittäjyyteen törmäsin Kari Paakkunaisen tutkimukseen, joka tarkastelee nuorten asenteita ja näkemyksiä yrittämisestä. Tutkimuksen › mukaan nuoret intoutuvat yrittäjyydestä, mutta myönteiset asenteet eivät muutu käytännön yrityskokeiluiksi. Media nostetaan yhdeksi merkittäväksi tekijäksi nuorten yrittäjyyttä koskevien mielikuvien värittymisessä. Se ruokkii yrittäjyyden riskinoton pelkoa ja sen antama kuva yrittäjyydestä on riittämätön. Palstatilaa saavat tällä hetkellä pääasiassa suuret yritykset sekä isot taloutta ja verotusta käsittelevät aiheet. Median antama kuva yrittämisestä on nuorille vierasta ja pelottavaa talousjargonia. Yli kolmannes pitääkin median luomaa kuvaa yrittämisestä liian kovana: puhutaan talouden laeista ja velvollisuuksista – ja konkursseista ja burnouteista.

Toisaalta kirjoittelu yrittämisestä on populistista ja menestystarinakeskeistä vaatekaappitirkistelyjournalismia, jossa unohdetaan tavallisen yrittäjän arki. Korostetaan henkilöbrändejä, yliluonnollisia superyrittäjähahmoja, jotka työskentelevät kellon ympäri taloudellisen menestyksen toivossa. Jos yrittäminen esitetään vain tehokkaana ylisuorittamisena ja burnaoutteina, kuka siihen haluaa lähteä? Mediassa esiintyvät yrittäjäesikuvat eivät ole oikeanlaisia hahmoja tukemaan yrittäjäinnostusta. Nuoret tarvitsevat samaistumisen kohteita. Olisi tärkeää puhua yrittämisestä nyky-nuorten arvomaailmasta käsin. Nuoret haluavat tehdä asioita, jotka koetaan tärkeiksi tai kiinnostaviksi, taloudellinen menestys ja kasvuyrityksen luominen tulevat arvojärjestyk-› sessä näiden jälkeen. Kaikkea syytä ei voi kuitenkaan laskea vain toimittajien harteille. Me yrittäjät itse syyllistymme harmillisen usein yrittämisen mustamaalaamiseen: kun mediatilaa saadaan, se käytetään yrittämisen olosuhteista ruikuttamiseen ja valittamiseen. Ei ihmekään, että kuva yrittämisestä muodostuu negatiiviseksi. Median yrittäjyyskuvaa on kohdennettava pienyrityksiin. Tarvitsemme tavallisia yrittäjätarinoita, kertomuksia yrittämisestä ja elämästä. Tarvitsemme nuorille samaistumisen kohteita ja kannustusta riskinottoon. Meillä yrittäjillä itsellämme ja yrittäjäjärjestöllä on tässä suuri vastuu ja mahdollisuus. Voimme aktiivisesti toimimalla kannustaa toimittajat ja nuoret yrittäjät yhteistyöhön: saamaan nuoret osallistettua juttujen ja ohjelmien suunnitteluun ja pääsemään niissä ääneen omilla aiheillaan ja osaamisellaan. Aktiivinen yhteys myös päättäjien suuntaan on tärkeää. Meidän on nostettava esiin tarve pohtia tapoja, jolla median yrittäjyydestä luomaa kuvaa saadaan suunnattua pk-yritysten ja nuoren yrittäjyyden suuntaan. Vain tällaisella ryhMaija Ilmoniemi tiliikkeellä voimme edesauttaa Paraply Oy:n toimitusjohtaja, nuoren yrittäjyyden mediakuHelsingin Nuorten Yrittäjien, van muuttumista. Hynyn hallituksen jäsen

Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksille, joiden tavoitteena on elpyä, kasvaa ja kehittyä taantuman jälkeen. Lisätietoja www.ﬁnnvera.ﬁ ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta?

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Nro 7 • Syyskuu 2010

Ulkomaat

EU-syksy lupaa parannuksia pk-yrittäjille ••Usein hallinnollisen taakan, sisämarkkinoiden esteiden ja lakiviidakon syynä ovatkin jäsenmaat, ei EU. Euroopan komissio

Henna Hopia, teksti ja henkilökuvat

Isoilla ”alhaisempi” vero

››–

EU:n sisämarkkinat ovat jo tuoneet paljon etuja eurooppalaisille yrityksille, kertoo Euroopan parlamentissa pk-yritysten eturyhmää vetävä tanskalaismeppi Bendt Bendtsen. Yksi esimerkki tästä on pkyrityksiä tukeva aloite Small Business Act, jonka edistymistä tarkastellaan tänä syksynä. Aloitteessa on säädöksiä liittyen valtiontukiin, alennettuihin arvonlisäveroihin ja maksuviivästysten vähentämiseen. Juuri maksuviivästykset ovat olleet ongelmallisia rajat ylittävässä kaupassa ja julkisen sektorin osalta. – Asia on hankala, sillä kunkin jäsenmaan traditiot ja maksukulttuurit ovat erilaisia, kertoo Vesa Vanhanen Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolta. Pk-aloitetta on myös haitannut jäsenmaiden hidas toimeenpano. – Osa sisämarkkinoiden esteistä johtuu tästä, kertoo Bendtsen. Toinen epäkohta on eurooppalaisen patentin puuttuminen. Patentin hinta Euroopassa on noin 15-kertainen Yhdysvaltoihin verrattuna. Komission mallilla tilanne paranisi, mutta silti muutama maa vastustaa. Syksyllä käydäänkin aiheesta tiukka vääntö. Sisämarkkinat ”uudelleenkäynnistetään” lokakuussa, kun komissio julkaisee Single Market Actin.

38 miljardin hallintosäästöt 71 prosenttia toimitusjohtajista kokee suurimmaksi esteeksi menestykselle byrokratian. EU onkin luvannut tähän 38 miljardin euron vuosisäästöt. – Tavoitteena on poistaa neljännes yritystoiminnan säädöksistä, toteaa Vanhanen.

Verotus nousee esille syksyn agendalla. – Erilaisista verotuskäytännöistä johtuen pääomasijoittamisen esteitä löytyy vielä runsaasti, sanoo Vanhanen. UEAPMEn mukaan verotusta pitäisi edelleen harmonisoida. – ALV- ja yritysverotuksen erot aiheuttavat hankaluuksia alalle, erityisesti rajat ylittävälle kaupalle ja pienyrityksille. Isot käyttävät 27:n jäsenmaan järjestelmää välttääkseen veroja, joten niiden todellinen veroaste on paljon alhaisempi kuin pienillä yrityksillä, Huemer lataa.

EU-rahoitusta saatavilla On olemassa useita keinoja, joilla yritykset voivat saada rahoitusta EU:lta, mutta usein nykyjärjestely on kankea.

Gerhard Huemer vastaa Suomen Yrittäjien eurooppalaisessa kattojärjestö UEAPME:ssa talous- ja fiskaalipolitiikasta.

Eurooppalaisen patentin puuttuminen on epäkohta. Patentin hinta Euroopassa on noin 15-kertainen Yhdysvaltoihin verrattuna.

Venäjän tuontimuutoksista piristys tax free -kauppaan Venäjän turistituonnin säännöksiin tuli muutoksia heinäkuun alussa. Muutosten arvellaan tuovan piristystä Suomen tax free -kauppaan. Venäjälle palaava matkustaja on heinäkuun alusta voinut viedä mukanaan enemmän tavaraa kuin aikaisemmin. Turistituonnin määrä Venäjän rajalla nousi 35:stä 50 kiloon. Arvoraja sen sijaan laski noin 1 800 eurosta 1 500 euroon. Merkittävin muutos venäläisturistien kannalta on, että säännöistä poistui aikaisempi kuukauden aikakiintiö eli ”lupa” käydä ulkomailla vain kerran kuussa. Suomalaisille polttoaineen hakijoille uusissa säännöissä oli ikävä uutinen: polttoaineen vienti Venäjältä rajoitettiin 10 litraan. – Venäjä, Kazakstan ja ValkoVenäjä muodostivat uuden tulliliiton. Niinpä Venäjän tullin matkustajamääräykset muuttuivat yhtenäisiksi näiden entisten

IVY-maiden kanssa, Itäisen tullipiirin päällikkö Tommi Kivilaakso taustoittaa. – Tällainen tuontimääräysten muuttuminen tulee vaikuttamaan myönteisesti tax free -myyntiin Suomessa, vaikka arvoraja pienenikin, Kivilaakso arvioi. Vielä keväällä Venäjällä huhuttiin matkustajatuonnin määräysten päinvastoin olennaisesti tiukkenevan, koska ns. sukkulaliikenne eli ammattimainen, kaupallinen tuontioikeuden väärinkäyttö on lisääntynyt laman oloissa. – Voimaan jäi vielä monia tuotekohtaisia rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi ajoneuvojen ja laitteiden tuontia. Neuvoa kannattaa kysyä rajanylityspaikoilta jo ennen matkaansa, Tommi Kivilaakso muistuttaa. Venäjän viranomaiset eivät ole olleet kovin aktiivisia tiedottamaan uusien tulliliiton määräysten käytännön vaikutuksista rajoillaan.

Vesa Vanhanen työskentelee Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolla innovointia ja pk-yritysten rahoitusta käsittelevän yksikön apulaispäällikönä.

Esimerkiksi yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa on vähennetty, ja perustamisaika on lyhentynyt lähelle viikon tavoiteaikaa. – Lisätaakka tulee yleensä kansalliselta tasolta, kun maat eivät› toimeenpane direktiivejä tehokkaasti. Uusia säädöksiä tulee, mutta vanhoja ei poisteta, kertoo›

eurooppalaisen pk-yrittäjäjärjestön UEAPME:n Gerhard Huemer. – Säädökset rasittavat enemmän heikommilla resursseilla varustettuja pieniä yrityksiä. Byrokratiaa voitaisiin vähentää yksinkertaistamalla niiden hallintovelvotteita ja harmonisoimalla verotusta, Huemer linjaa.

Talouskriisin seurauksena yksi pääongelmista on ollut rahoituksen saaminen. Huemer kuitenkin kiittelee komission ja EKP:n nopeita toimia kriisin aikana. – Viime vuonna pk-rahoitus oli vaikeampaa kuin normaalisti, mutta ei katastrofaalista. Usea yritys onnistui pyristelemään kuiville, osittain johtuen myös valtiontakauksista. Tilanne vaihteli kuitenkin maittain ja aloittain, hän kertoo. Nykyisessä EU-budjetissa ei oltu varauduttu talouskriisiin. Tuleva budjettikehys on säästöpaineiden alla, mutta se aikoo luoda kasvua seuraten Eurooppa 2020 -strategian painotuksia. Siinä innovaatiot ja tutkimus näyttelevät suurta osaa. – Tavoite, että 15 prosenttia tutkimusrahoista menisi pk-yrityksille on toteutumassa, kertoo Vanhanen. Huemer kuitenkin muistuttaa, että innovaatio ei ole sama asia yrityksille ja yliopistoille. – Yritysinnovaatio on jatkuva prosessi ja lähtee kysynnästä asiakaskontakteissa. Tämä pitäisi ottaa huomioon kaikessa pkrahoituksessa. Olemme onneksi jo saaneet viestiämme läpi. EU tarjoaa yrityksille myös

Entä jos? Talouskriisin myötä

konkurssit ovat lisääntyneet, mutta kuitenkin pahimmalta vältyttiin. – Nyt komissio katsoo, miten konkreettisesti konkursseja voidaan välttää ja esimerkiksi maksuohjelmien kautta levitetään hyviä käytäntöjä, Vesa Vanhanen EU-komissiosta kertoo. Komissiolla on myös meneillään projekti ”second chance” tarkoituksenaan selkeyttää ja lyhentää konkurssiin menneen yrityksen jälkiseurauksia. Kun Yhdysvalloissa yrittäjän rohkeutta arvostetaan, täällä helposti osoitetaan sormella. Komissio yrittää osaltaan aikaansaada yrittäjäystävällisempää yhteiskuntaa. – Yhdysvalloissa yrittäjäkoulutusta on jokaisessa koulutusvaiheessa ja mekin olemme nyt pyrkineet lisäämään tätä. Tämä on kulttuurija asennekysymys. Yli 99 prosenttia Euroopan yrityksistä on kooltaan pieniä tai keskisuuria. 92 prosentissa työntekijöitä on alle 10, puolet niistä on yhden ihmisen yrityksiä. kilpailukykyohjelmien rahoitusinstrumenttia, jolla tuetaan erityisesti niitä, jotka eivät muuten lainaa saisi. Lisäksi rahoitusta voi tulla rakennerahastotukien kautta, jos jäsenmaa niin päättää. Bendstenin mukaan nyt on jo useita keinoja, joilla yritykset voivat saada rahoitusta EU:lta. – Mutta budjettikeinot eivät ole riittäviä ja kaikki ohjelmat eivät ole saatavilla kaikissa maissa. Usein nykyjärjestely on myös kankea. Toivon, että pk-rahoituksesta tulee tärkeämpi prioriteetti tulevaisuudessa, meppi kertoo.

Valloita Ruotsi Jouko Lantto, teksti

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari (FinSve) ja Vipu International ovat kehittäneet palvelukokonaisuuden, joka auttaa suomalaisyrityksiä onnistumaan Ruotsin markkinoilla. Uudesta ”Valloita Ruotsi” -tuotevalikoimasta löytyy apua markkinapotentiaalin analysoinnista toiminnan aloittamiseen, tuotelanseerauksiin ja Ruotsissa jo toimivien yritysten aseman vahvistamiseen. Suomalais-ruotsalaisella kaup-› pakamarilla (FinSve) on pitkä kokemus pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistämisestä. Helsingissä ja Tukholmassa toimiva Vipu International puolestaan auttaa yrityksiä kaupallistamaan tuotteitaan ja palveluitaan kansainvälisillä markkinoilla. Uudet ”Valloita Ruotsi” (www. valloitaruotsi.fi) palvelupaketit

COMMA IMAGE

madaltavat yritysten kynnystä laajentaa toimintaansa Ruotsin markkinoille, kertoo FinSve:n toimitusjohtaja Marja Kahra. − Tiedämme, että Suomessa on paljon huipputuotteita valmistavia yrityksiä, joilla on todelliset mahdollisuudet menestyä Ruotsissa.

Ruotsi on suomalaisyrityksille houkutteleva ja usein myös ensimmäinen markkina, jolle toimintaa laajennetaan. mukaan Ruotsin markkina on erinomainen ensiaskel, kun tavoitteena on laajempi kansainvälistyminen. Osa suomalaisyrityksistä pyrkii suoraan Euroopan suurille markkinoille jättäen Ruotsin väliin, mutta tässä piilee riski, hän jatkaa.

− Olemme nähneet liian monta esimerkkiä kalliista ja epäonnistuneista markkinanvalloitusyrityksistä. Toiminnan aloittaminen tai laajentaminen Ruotsissa edellyttää suhteellisesti pienempiä investointeja kuin riskialtiimmille markkinoille meno.

••Opora Rossii on Venäjän johtava yrittäjäjärjestö. Siihen kuuluu 370 000 pk-yritystä 81 Venäjän Federaation alueelta. na kahdeksan vuotta. Järjestöllä on hyvä imago, ja se on saavuttanut luottamuksen pk-yrittäjien keskuudessa. Kasvu on ollut nopeaa, järjestön toimitusjohtaja Sergei Renatovich Borisov kertoo. Tänä päivänä meidän yritystoiminnan asiantuntemuksemme on poliittisten päättäjien käytettävissä, Borisov kertoo. Onkin nimenomaan Oporan ansiota, ettei liikemiesten ja valtaelinten vuoropuhelu ole enää klikkiytynyttä ja satunnaista, hän jatkaa. – Teemme kaikkemme, jotta venäläinen yrittäjä voisi harjoittaa liiketoimintansa rehellisesti ja arvokkaasti. Opora Rossiin päätavoite on kehittää yritysilmapiiriä, työolo-

suhteita ja hyvinvointia. – Lisäksi liitämme yrittäjiä yhteen, heitä, joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu, Borisov kuvaa. – Yhdistyksemme päätehtävät ovat yrittäjien oikeuksien sekä intressien noudattaminen ja suojaaminen, korruption vastustaminen, yrittäjyydelle suotuisan ilmapiirin luominen, pkyritysten rahoitus ja ihmisten kannustaminen aktiiviseen yrittäjyyteen.

yrittäjille ilmaisia konsultointipalveluja sekä analysoi yrittäjyyttä koskevien lakien ja määräyksien vaikutuksia. Vuodesta 2003 alkaen Oporan alaisena on toiminut yrittäjien oikeuksien noudattamista ja suojaa valvova toimisto. Se on edunvalvoja, joka auttaa, mikäli yrittäjät joutuvat esimerkiksi ristiriitoihin tai selkkauksiin valtaelinten kanssa.

– Hyödyntäen eri maiden kokemuksia, kuten Suomen, Italian, Saksan ja Yhdysvaltojen, meidän on mahdollista rakentaa omaa venäläistä pk-yrittäjyyden valtiollista tukipolitiikkaa. SY:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteistyökumppani, jonka kanssa voimme myös epämuodollisesti keskustella yrittäjyyteen liittyvistä asioista, Sergei Borisov jatkaa.

Apua tarjolla

Yhteistyötä SY:n kanssa

Opora Rossii

Sergei Borisovin mukaan Opora Rossiilla on lisäksi olemassa yrittäjien ongelmiin vaikuttavia toimielimiä. – Meillä on esimerkiksi oikeusasioiden osasto, joka tarjoaa

Kansainvälinen toiminta on Opora Rossiille tärkeä painopiste. Tavoitteena on rakentaa yritysten välistä yhteistoimintaa sekä hankkia kokemusta sen mahdollisuuksista.

Suomen Yrittäjät on Oporan yhteistyökumppani Suomessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana SY ja Opora ovat järjestäneet 23 yhteistä yrittäjille suunnattua tapahtumaa.

››Ranskan työttömyysluvut ovat laskeneet ensimmäistä kertaa taantuman jälkeen. Vuoden toisella neljänneksellä aktiivisesta väestöstä 9,7 prosenttia oli työttömänä,

kun vuoden 2009 lopussa lukema oli 10 prosenttia. Työministeri Christine Lagarde sanoo lukujen laskeneen nyt ensimmäistä kertaa 21 kuukauteen merkittävästi.

Yrittäjien Centern ››Ruotsin vaaleihin valmistautuva Centern haluaa olla myös pienyrittäjien puolue. Yrittämisestä halutaan tehdään helpompaa ja kannattavampaa ja luoda sitä kautta

uusia työpaikkoja. Ravintoloiden ja kampaamoiden arvonlisäveroja halutaan laskea. Tämä tuottaisi Centernin mukaan 19 000 uutta työpaikkaa.

Viennin maailmanmestari ››Saksa on viennin maailmanmestari, mutta keskisuuriin yrityksiin erikoistuneesta konsulttiyhtiö Munich Strategy Groupin mukaan titteli on muutamien suurten yri-

tysten varassa. Suurin osa keskisuurista yrityksistä suhtautuu kansainvälistymiseen varovaisesti, etenkin tuotannon käynnistämiseen ulkomailla.

Obama jättää pienyritykset puristuksiin ››Yhdysvaltojen hallitus yrittää auttaa pieniä yrityksiä erinäisillä aloitteilla, mutta yrittäjät valittavat useiden muiden poliittisten päätösten, kuten verojen korotuksen kielteisistä vaikutuksis-

ta yrityksille. Yrittäjä Chris Upham kertoo viime vuoden menneen yrityksen kannalta hyvin, hän jopa palkkasi kaksi henkilöä. Verojen nousu kuitenkin vaikutti yrityksen tilanteeseen ikävästi.

Poliisi maksaa laskunsa myöhässä ››Brittiläisen yrittäjäjärjestön ”Forum of Private Business” mukaan joissain osissa maata yritykset saavat odottaa huimia aikoja, jotta paikalliset poliisivoimat maksaisivat laskunsa. Pahimpia alueita ovat Avon ja Somerset

Constabulary. Niissä ainoastaan 37 prosenttia laskuista maksettiin 30 päivän sisällä. Parhaiten laskunsa maksoi Pohjois-Irlannin poliisi, jonka kohdalla 30 päivän sisällä maksettujen laskujen osuus oli 98 prosenttia.

Kaksi kolmasosaa luotti johtaja teki oikeita päätöksiä kriisin aikana. 32 prosenttia ei pitänyt päätöksiä hyvinä. Vastaajista 74 prosenttia oli sitä mieltä, ettei yrityksen johtajan asenne ollut solidaarinen työntekijöitä kohtaan.

Nykyhallitus ei ole innostanut

Opora Rossii kasvaa ja vaikuttaa

››Opora Rossii täyttää tänä vuon-

Työttömyysluvut laskussa

››Kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa yksityisellä sektorilla työskentelevistä ranskalaisista arvioi pomonsa asenteen olleen oikea taantuman aikana. Yhteensä 65 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että yrityksen

Suomen suurin vientimaa Ruotsi on houkutteleva markkina, ja suomalaisyrityksille usein myös ensimmäinen markkina, jolle toimintaa laajennetaan. Ruotsin bruttokansantuote on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Samankaltainen lain-› säädäntö, maantieteellinen läheisyys ja myönteinen asenne suomalaistuotteita kohtaan ovat kaikki tekijöitä joiden ansiosta Ruotsi on kokoonsa nähden Suomen suurin vientimaa. Vipu Internationalin toimitusjohtaja Mikael Blomqvistin

Eurooppaa edestakaisin

››370.000 jäsenyritystä ››Opora toimii 81 alueella ››Pääkonttori Moskovassa ››Toimistoja lisäksi Shanghai (OPORA ASII), Zurich (OPORA EVROPPY)

››Ruotsin allianssihallituksen aikana yritysten kasvu on ollut pienempää kuin sitä edeltäneen sosiaalidemokraattien nelivuotisen hallituskauden aikana. Marras-

kuusta 2006 tähän päivään prosenttiluku oli 3,7. Vuosina 2002 –2006 se ulottui vielä 8,9:ään. Tiedot selviävät Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n tilastoista.

Ei ole kysyntää ››Englannin Pankin mukaan

pienten yritysten lainahakemukset ovat vähentyneet. Tähän saakka on uutisoitu lähinnä pankkien haluttomuudesta lainata yrityksille. Viralliset tilastot osoittavat nyt, että sekä ihmiset että

yritykset haluavat maksaa velkojaan pois, eivätkä halua lainata lisää rahaa. Silti julkisuudessa kuulee yhä yksittäisten pienyritysten edustajien vaatimuksia pankkien lainanannon helpottamiseksi.

Uusien määrä laskussa ››Uusia yrityksiä syntyi heinäkuussa 14,8 prosenttia vähemmän kuin kesäkuussa, kertoo Ranskan tilastokeskus Insee. Yhteensä lähes 43 000 uutta yritystä näki

viime kuussa päivänvalon. Vuoden alusta alkaen yli puolet uusista yrityksistä on perustettu uuden itsenäisen yrittäjän eli autoentrepreneurin statuksella.

Pitäisi pärjätä vähemmillä lomilla ››Saksalaiset työnantajajärjestöt haluaisivat lyhentää loma-aikoja. Neljä viikon on täysin riittävästi lomaa, sanoo keskisuuria yrityksiä

edustava valtakunnallinen järjestö (BVMW). Työnantajien perustelu oli, että keskisuuret yritykset kamppailevat hengissä säilymisestä.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Toimialat Isännöintiyritykset hakevat auktorisointia ennätystahtiin Isännöintiyritykset ovat ottaneet uuden ISA-auktorisoinnin vastaan huomattavasti arvioitua vilkkaammin. Isännöintiyritys voi saada auktorisoinnin toimintansa laadun ja luotettavuuden perusteella. Auktorisoidut isännöintipalvelut ovat entistä useamman taloyhtiön ulottuvilla. Vuoden 2010 aikana ISAtoimipaikkojen määrä kasvaa 50 prosenttia. Nyt ISA on valtakunnallisesti kattava. Auditointia odottaa parhaillaan kymmeniä isännöintiyrityksiä. Myös valtakunnalliset isännöintiyritykset ovat tulleet mukaan ISA-järjestelmään. ISA-auktorisointi uudistui tänä vuonna, jolloin auditoinnit siirtyivät ulkopuoliselle, riippumattomalle Det Norske Veritas -sertifiointiyritykselle. Auktorisoinnin voi uudessa järjestelmässä saada vain isännöintiyritys. Aiemmin myönnetyt henkilöauktorisoinnit ovat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. ISA-auktorisointi on isännöintiyritykselle merkittävä kilpailutekijä ja esimerkiksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. Ammattimaista isännöintiä tarvitsee Suomessa noin 50 000 asuntoosakeyhtiötä. ISAn perustivat vuonna 1989 Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto.

Uuden bensiinin sopivuudesta jaetaan tietoa verkossa Ensi vuonna markkinoille tulevasta, enintään kymmenen tilavuusprosenttia etanolia sisältävästä E10-bensiinistä tiedottavat verkkosivut ovat keränneet runsaasti kävijöitä. Motivan palvelimella avatuilla sivuilla on käynyt yli 200 000 vierailijaa. Motiva Oy:n yhdessä autoja öljyalan kanssa kokoamilta sivuilta löytyy mm. luettelo E10-bensiinin soveltuvuudesta automerkkeihin ja -malleihin sekä vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Rekisterissä olevista bensiinikäyttöisistä henkilöautoista runsaat 70 prosenttia voi käyttää E10-bensiiniä. Vanhemmille autoille, joihin E10 ei sovellu, tulee edelleen olemaan kaupan nykyisenkaltaista bensiiniä. Lisätietoa verkkosivuilla www.e10bensiini.fi. Sivut päivittyvät ja täydentyvät vuoden mittaan. Suomi kasvattaa biopolttoaineiden osuutta tieliikenteessä EU:n päätösten mukaisesti. Ensi vuoden alussa bensiinin peruslaaduksi on tulossa E10bensiini, mikäli tarvittavat kansalliset lainsäädäntömuutokset tehdään suunnitellussa aikataulussa.

Onnea 20-vuotias Joutsenmerkki! Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Suomessa juhlavuosi huipentuu 4.–17.10. vietettäviin Joutsenviikkoihin, joiden teemana on ”Sulka hattuun suomalaiset”. Joutsenmerkki on jo kahdenkymmenen vuoden ajan opastanut kuluttajia valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti. – Tänä aikana merkillä on saatu paljon hyvää aikaan. Esimerkiksi haitallisten kemikaalien käyttö ja energian kulutus ovat vähentyneet kuten myös päästöjen sekä jätteiden määrä, markkinointikoordinaattori Kirsi Auranmaa kertoo. Joutsenviikkojen ”Sulka hattuun suomalaiset” -kampanjan tavoite on muistuttaa Joutsenmerkistä ja kertoa, että valitsemalla ympäristömerkityn tuotteen kuluttaja voi kerätä vastuullisuuden sulkia. SuomenYrittäjät on Joutsenmerkin yhteiskumppani ja mukana juhlavuoden kampanjassa.

Pekkarinen:

Konepajateollisuus suurten muutosten edessä Konepaja- ja metallituoteteollisuuden uuden nousun vauhdittamiseksi Teknologiateollisuus ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat yhdessä alan yritysten ja eräiden muiden toimijoiden kanssa käynnistämässä TrioPlus-ohjelmaa. Siinä tarjotaan sadoille konepaja- ja metalli-› tuotealan yrityksille eväitä liiketoimintastrategian muuttamiseksi. Metsäteollisuudessa jo koettu rakennemuutos ravistelee nyt konepaja- ja metallituoteteollisuutta. – Osa suurista suomalaisista› konepaja- ja metallituoteteolli-› suusalan yrityksistä on kyllä› kasvattanut tilauskantojaan runsaastikin Suomessa. Mutta monien investoinnit ja tuotanto› keskittyy välttämättä entistä› enemmän Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Itä-Eurooppaan. Tä-› mä on suuri haaste toimialan alihankkijoille, monille pienille ja keskisuurille konepaja- ja metallituoteyrityksille, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

joiden koko toiminta on rakentunut yhden suuren asiakkaan palvelemiseen, tilanne on erityisen vaikea. – Niiden on hankittava joko vanhoille tuotteille uusia asiakkaita tai kyettävä uudistamaan tuotteensa maan ja maailman kysynnän pohjalle. Vaihtoehto voi toki olla myös omien lopputuotteiden valmistus.

TrioPlus vauhdittamaan

Mauri Pekkarinen TrioPlus-hankkeen seminaarissa Helsingissä. – Suomen ulkopuolelle investoijien alihankintaverkostot vaihtuvat monesti paikallisiin toimittajiin, mikä tietää vaikeuksia suomalaisille alihankkijoille. Pekkarinen painotti, että etenkin useille pienille yrityksille,

Alan vauhdittamiseksi Teknolo-› giateollisuus ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat yhdessä alan yritysten ja eräiden muiden toimijoiden kanssa käynnistämäs-› sä TrioPlus-ohjelmaa, jossa tarjotaan sadoille konepaja- ja metallituotealan yrityksille eväitä liiketoimintastrategian muuttamiseksi. Pekkarisen mukaan keskeisiä välineitä ovat panostus tutkimukseen ja kehittämistoimin-› taan, asiakassuhteiden monipuo-› listamiseen ja kansainvälistymiseen.

Kilpailuvirasto varoittaa jälleen toimialajärjestöjä Harri Auramo, teksti

Kilpailuvirasto on viime vuosina kehottanut yrityksiä varomaan, etteivät ne menisi toimialansa kokouksissa tekemään päätöksiä kielletyistä kilpailunrajoituksista. Nyt on jälleen annettu muistutus siitä, etteivät toimialayhdistykset myöskään tiedottaisi kohonneiden kustannusten vaikutuksista väärällä tavalla. Kilpailuviraston erikoistutkija Tom Björkroth ja ylijohtaja Juhani Jokinen toteavat kirjoituksessaan viraston nettisivuilla, että toimialayhdistysten viestinnässä kerrotaan nyt – kuten usein uuden hinnoittelukauden lähestyessä – kohonneiden kustannusten aiheuttamista hinnankorotuspaineista. Tämä tiedottaminen jäsenyrityksille tapahtuu usein jopa niin, että tulevaa hintojen korottamista ja sen ajankohtaa on haarukoitu verrattain tarkasti Björkrothin ja Jokisen mukaan tällainen hinnankorotusviestintä on kilpailun kannalta ongelmallista ainakin kahdesta

syystä. Se voi olla kiellettyä kilpailunrajoittamista tai osoitus niin sanotun laiskan kilpailun markkinoista ja ehkä osin myös kilpailukulttuurin kehittymättömyydestä. – Suhteellisen suoraviivaisen (kartelli)kiellon soveltamis-› käytännöstä toimialayhdistysten hintaohjaukseen saa hyvän› kuvan markkinaoikeuden 22.12. 2009 antamasta päätöksestä (ei lainvoimainen), joka koski Suomen Hiusyrittäjät ry:n tiedotteita kustannusten nousun aiheuttamista parturihintojen korotustarpeista, kilpailuviraston edustajat mainitsevat.

Hintasignalointia? Jokisen ja Björkrothin mukaan kilpailuoikeudelliselta kannalta esille nousee myös huomattavasti vaikeampi asia: niin sanottu hintasignalointi. Se tarkoittaa seuraavaa: Siinä yritys, olematta varsinaisesti yhteistoiminnassa muiden kanssa, antaa julkisuuteen tietoja hinnoittelua tai tuotan-

toa koskevista aikomuksistaan. Signaloinnin avulla yritys tai signalointiin osallistuvat oligopolin jäsenet saattavat kyetä laimentamaan olennaisestikin hintakilpailua. Joskus signalointi voi olla myös määräävässä asemassa olevan yrityksen väline jäljellä olevan tai syntymässä olevan kilpailun lannistamisessa. Kilpailuviraston mukaan oikeuskäytäntö alalta on erittäin niukka ja signaloinnin rankaisemiseen liittyy useita monimutkaisia kilpailuoikeudellisia ongelmia. Virasto on itsekin tehnyt muutamia selvityksiä yritysten hinnankorotusilmoitusten jälkeen, mutta ne eivät ole antaneet aihetta jatkotoimiin. – On luonnollista, että markkinoilta on voitava (eräin rajoituksin) ottaa se hinta, jonka kysyntä kulloinkin sallii periä. Markkinat sitten rankaisevat, jos hinta on liian korkea. Mutta valmistajien hinnankorotuksia signaloivassa viestinnässä ollaan yleensä vain pehmittämässä tietä kuluttajan kukkarolle, Jokinen ja Björkroth sanovat.

Yksityistä pysäköinninvalvontaa Hämeenlinnaan Yksityinen pysäköinninvalvonta on ollut käytössä jo useilla muilla paikkakunnilla, joten on mielenkiintoista nähdä, miten siihen suhtaudutaan Hämeenlinnassa. Meidän mielenkiintomme kohdistuu yksityisille alueille, kuten taloyhtiöiden ja yritysten parkkipaikoille, painottaa Pirjo Akolahti Linnan Vartijat Oy:stä. Ympäri suomen toimiva Oy ParkNet Ab ja hämeenlinnalainen Linnan Vartijat Oy ovat sopineet yksityisen pysäköinninvalvonnan aloittamisesta Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Oy ParkNet Ab tarjoaa pysä-› köinninvalvontaa valtakunnalli-›

sesti vuorokauden aikaan katsomatta. ParkNet-verkosto kattaa tällä hetkellä 20 kaupunkia ja työllistää yli 1 100 valvojaa. Jarno Marjamäki Oy ParkNet Ab:sta sanoo, että pysäköinninvalvonnan avulla kiinteistöjen pelastustiet pysyvät vapaana, ja asukkaille tai yrityksen asiak-› kaille tarkoitetut pysäköintipaikat ovat heidän käytössään. Valvonta ennaltaehkäisee ilkivaltaa. – Valtakunnallisesti toimintamme on herättänyt paljon mielenkiintoa. Kiinteistöjen parkkipaikkojen luvaton pysäköinti on akuutti ongelma, ja isännöitsijät ovat ymmärtäneet, että esimerkiksi viime talven runsaiden lu-

Laiton polttoaine tulee kalliiksi Tullin Savo-Karjalan liikkuva ryhmä on paljastanut henkilö- ja pakettiautoja, joissa on käytetty lievemmin verotettavaa polttoainetta, kuten kevyttä polttoöljyä. Lasku voi olla jopa kymmeniä tuhansia euroja. Polttoöljyn käyttö ajoneuvoissa on kielletty. Käytön estämiseksi kannetaan polttoainemaksu, joka määräytyy ajoneuvon mukaan. Laissa on erikseen mainittu ajoneuvot, joissa voidaan käyttää muuta kuin moottoribensiiniä tai dieselöljyä. Tulli on yksi kolmesta viranomaisesta,

jonka tehtäviin kuuluu polttoainevalvonta rajoilla ja sisämaassa. – Moni autoilija on ihmetellyt, miksi Tulli pysäyttää ajoneuvoja sisämaassa. Tullin tehtäviin kuuluu polttoainevalvonta, ja teemme työtä yhdessä muiden viranomaisten kanssa, kertoo Savo-Karjalan liikkuvan ryhmän esimies Jari Timonen. Tulli tekee tänä syksynä tehotarkastuksia ainakin Itä-Suo-› messa. Tarkempaa tietoa polttoainemaksusta ja lain määräyksistä saa Trafin Internet-sivuilta osoitteesta www.trafi.fi.

”Haluamme ansaita yrityksesi kumppanuuden.”

Olemme Sonerassa uudistaneet palveluamme. Haluamme ansaita PKyritysten kumppanuuden maan parhaalla palvelulla. Uusi palvelumallimme Sonera Kumppani tarjoaa yli 10 hengen yrityksille mm. nimetyn yhteyshenkilön ja säännöllisen yhteydenpidon sekä yrityskohtaisen tarveanalyysin. Pyydä yhteydenottoa

www.sonera.fi/kumppani tai lähetä tekstiviesti KUMPPANI numeroon 16183. Saat nähdä, miten palvelumme lisäävät yrityksesi tuottavuutta vauhdittamalla arkirutiineja, asiakasyhteyksiä ja koko toimintaa! Kumppani-terveisin

Raimo Jalonen johtaja PK-yritysasiakkaat ja Aluemyynti

mien aiheuttamat pysäköintiongelma voivat toistua, Marjamäki sanoo.

Aulapalveluita ja pysäköinninvalvontaa – Meidät tunnetaan Hämeessä hyvin hälytyskeskus-, vartiointi- ja aulapalveluistamme. Pysäköinnin valvonta tulee mukaan täydentämään palveluvalikoimaamme, Pirjo Akolahti sanoo. Korkein oikeus päätyi sallimaan yksityisen pysäköinninvalvonnan maaliskuisessa ennakkoratkaisussaan.

Turun Seudun Bensiinikauppiaat 50 vuotta Bensiinikauppiaat julkaisivat juhlan kunniaksi Turun Seudun Bensiinikauppiaat ry:n toimintaa vuosina 1960–2010 kuvaavan historiikin. Ekonomi Hannu Laitisen kirjoittama Tuliks sul mittä? -julkaisu kuvaa palvelun ja yrittämisen henkeä. Historiatietojen mukaan Turun ensimmäinen bensiininmyyntipiste oli vuonna 1923 avattu jakamo Yliopistonkadulla. Yhdistys perustettiin vuonna 1960.

Sonera Kumppani - Parasta palvelua PK-yrityksille

Nro 7 • Syyskuu 2010

Työelämä

Työehtosopimustoiminta murrosvaiheessa

Joko yrityksesi löytyy facebookista? Klikkaa: fonecta.com

Uuden ajan mediatalo

et_yrittäjäsanomat_facebook_92x50mm.indd 1

18.8.2010

Yrittäjän

Veroseminaari

18.–20.11.

Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki Torstai 18.11. 11.00

Ilmoittautuminen Viking Line terminaali 1. kerros, Katajanokka, Helsinki

11.15

Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00

Ajankohtaista verotuksessa ja tulevaisuuden näkymiä Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Suomen Yrittäjien painotukset talouspolitiikassa Johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät

Verolakien muutokset vakuutusmarkkinoiden kannalta Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

13.15

Mitä mahdollinen verouudistus merkitsee yrittäjälle ja miten muutoksiin voi varautua? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.15

Buffet-lounas Hytteihin majoittuminen

15.15

Tilintarkastajan havaintoja pk-yritysten tilintarkastuksissa – missä on parannettavaa? Professori Markku Koskela, Helsingin yliopisto

16.30 Muutoksia tilinpäätöstä koskevissa vaatimuksissa

Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

21.00 À la carte illallinen

Perjantai 19.11. 7.00

Aamiainen

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

14.00

Kahvi ja hedelmätarjoilu

14.30

Harmaan talouden ilmenemismuodot ja valvontakeinot KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

15.30

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst&Young

16.45

Verorikos, veropetos, ilmenemismuotoja ja oikeuskäytäntöä Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.30

Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa Varatuomari Mika Kallio, KPMG

18.30

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

20.10 Seminaarin päätös ja cocktails Buffet-illallinen

Lauantai 20.11.

ind

holm

Sep p

en Tim o

K Jyrk i

Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin

ain at

Syksyn neuvottelutilanteesta Tänä syksynä keskustelu palkankorotusten tasosta on jäl-

leen kiihtynyt. On merkille pantavaa, että usein unohdetaan, että palkat nousisivat tänä vuonna vaikka nimelliskorotuksia ei työehtosopimuksilla tehtäisi ensinkään. Syynä siihen ovat ensinnäkin ns. palkkaperintö. Palkkaperintö tarkoittaa, että palkkojen noustua edellisvuonna kesken vuoden, nousevat yritysten palkkakustannukset tilastollisesti kuluvana vuonna suhteessa edelliseen vuoteen.

Yleisesti työmarkkinoilla on laskettu palkkaperinnön olevan n. 0,5 prosentin luokkaa. Toisekseen työnantajat palkitsevat yleensä erityisen hyviä ja tehokkaita työntekijöitä antamalla heille vuoden aikana henkilökohtaisia suoritukseen perustuvia palkankorotuksia. Tämä ns. palkkaliukuma nostaa› palkkakustannuksia keskimäärin 0,5 prosenttia suhteessa edel-› liseen vuoteen. Näiden kahden

Työvoimakustannusten kehitys Suomessa ja euromaissa 1999–2010 Yksityinen sektori 4

Euromaat

keskimäärin % vuodessa

3,8

3,5

2,6

Suomi

3,4 2,7

2,7

2,5

Kohti modernia työelämäsääntelyä Tänä syksynä työntekijäliitot ovat voimakkaasti kritisoineet EK:n pyrkimystä ohjata jäsenliittojaan pitämään palkka-ankkurista kiinni. On esitetty, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi asettaa omat, keskitetyt tavoitteensa työehtosopimusneuvotteluille eri aloilla. Voi vain todeta, että molemmat lähestymistavat vaikuttavat aika vanhakantai-

2,2

1999–2001

2002–2004

2005–2007

ilmiön, palkkaperinnön ja palkkaliukuman yhteisvaikutuksena palkat nousevat tänä vuonna› prosentin, riippumatta siitä, mitä syksyn palkankorotuksista sovitaan työehtosopimuksissa. Tämä tulisi huomioida käytäessä talouspoliittista keskustelua työvoimakustannusten noususta, koska em. kustannusvaikutus yhdistettynä työehtosopimusten nimelliskorotuksiin johtanee merkittävään työvoimakustannusten nousuun tänä ja seuraavana vuotena. Oheisesta taulukosta ilmenee, että Suomen työvoimakustannukset ovat viime vuosina merkittävästi ylittäneet euromaiden keskiarvon. Tämä haittaa kansainvälistä kilpailukykyämme.

2008–2010

Lähde: ek/eu komissio (compensation of employees per head), marraskuu 2009

inta

Ilmoittautuminen 4.11.2020 mennessä: kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi. Jäsenhinta: 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 480 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 512 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta: 580 € /hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 640 € /hlö 1-hengen sisähytissä ja 672 € /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luento- aineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi

Max Lindholm, oik. kand., asiamies, Suomen Yrittäjät

silta, jos aidosti halutaan lisätä paikallista ja työpaikkakohtaista sopimista. Yksittäisessä yrityksessä tunnetaan parhaiten oman alan tilanne, ja mahdollisuudet palkankorotusten toteuttamiseen. SY:n joustoturvates-malli, jossa työnantaja ja palkansaaja voisivat halutessaan sopia työehtosopimusmääräyksestä poikkeamisesta, olisi askel kohti uutta, modernimpaa työelämäsääntelyä. Siinäkin mallissa perälautana olisi se, että jos sopimusta ei synny, työehtosopimusta sovelletaan nykysäännösten mukaisella tavalla.

Yhteistyöllä kilpailukykyä – muista sopia pelisäännöistä

••Verkostojen avulla erikoistuneet yritykset saavat yhteistyöstä ja suuremmasta koosta hyötyä.

Hovinikkarit Oy

Pitkäaikaissäästämiseen liittyvä verotus Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

8.00 9.55

na 2009, muodostaisi ns. palkkaankkurin, jonka mukaisesti myös muut liitot sopisivat sen vuoden palkankorotuksista. Linja ei pitänyt, erityisesti palvelualat solmivat viime vuonna korkeammista palkankorotuksista.

Riikka Koskenranta, teksti

17.30

20.30

››Paljon on vettä virrannut Vantaassa ensimmäisen tulopoliittisen sopimuksen solmimisen jälkeen (Liinamaa I -sopimus 1969). Pitkän tulopoliittisen kauden aikana työmarkkinaosapuolet sopivat keskenään, yhteistyössä hallituksen kanssa, monesta työja sosiaalialan uudistuksesta. Näissä keskusteluissa yrittäjäjärjestö oli lähinnä sivustakatsojan roolissa. Keskitettyjen työmark8.29 kinaratkaisujen keskeinen positiivinen tulos oli ostovoiman pitkäaikainen maltillinen kehitys, jonka merkitys huomattiin myös 2000-luvun voimakkaan talouskasvun vuosina. Keväällä 2008 Elinkeinoelä-› män Keskusliitto EK irtisanou-› tui keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen tekemisestä. Työntekijäliittojen ja niiden keskusjärjestöjen voimakkaasti vastustama linja piti, ja siirryttiin uudenlaiseen työmarkkinatodellisuuteen. Teknologiateollisuus avasi pelin solmimalla kolmivuotisen työehtosopimuksen, joka oli irtisanottavissa kunkin sopimusvuoden syksynä elleivät sopimusosapuolet pääse yhteisymmärrykseen palkankorotuksista. EK:n tavoitteena oli, että Teknologiateollisuuden palkankorotus, 0,5 prosenttia vuon-

››Yksittäisinä yrityksinä suomalaiset yhtiöt ovat liian pieniä kilpailemaan ulkomaalaisten kanssa isoissa projekteissa, kuten ydinvoimalan rakennuksessa ja telakkaurakoissa. Verkostojen merkitys kilpailukyvyn lähteenä kasvanee yhdellä jos toisella toimialalla. Pienyritykset tarvitsevat toistensa osaamista, että syntyy enemmän kuin osiensa summa. Verkottumista ei kannata pelätä, kunhan pelisäännöistä sovitaan yhteistyöyritysten kanssa, liiketoimintaverkostot luovat edellytyksiä yritysten kilpailukyvylle, kehittämiselle ja uusiutumiselle. Yhteistyön lisääminen on myös hallittua ulkoistamista. − Verkostoituminen merkitsee väistämättä sopimusten tekemistä. Verkostoitumisessa sopimusoikeudellisten perusoppien hallinta on tärkeää, vaikka juridisia palveluita onkin hyvin saatavilla. Juridisia palveluita on vaikea käyttää, ellei tunnista niitä tilanteita, jolloin näitä palveluita tarvitsee, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo. Sopimuksissa ei ole kysymys epäluottamuksen osoittamisesta toista kohtaan, vaan sen varmistamisesta, että kumpikin osapuoli ymmärtää yhteistyön keskeiset alueet ja sisällön samalla tavalla. Janne Makkula

Lisäksi lakimiehen käyttäminen tulisi nähdä investointina eikä kulueränä, Makkula lisää. Yritysyhteistyötä ja verkos-› tomuotoja on monenlaisia, niiden luonne riippuu siitä, mitä kulloinkin yhteistyöllä on tavoiteltu.

Verkostoituminen yksi menestyskeino Verkostojen avulla erikoistuneet yritykset saavat yhteistyöstä ja suuremmasta koosta hyötyä. Puolivalmisteiden ja komponenttien sekä palvelujen ostaminen ovat keinoja saada yrityksen omat resurssit joustamaan. Verkostoituminen saattaa joissain tilanteissa merkitä myös sitä, ettei yritykseen tarvitse palkata ulkopuolisia työntekijöitä. Teknologiateollisuuden mukaan meillä on suuriin toimitus-›

Hyvä sopimus ennaltaehkäisee väärinkäsityksiä Yritysyhteistyön ja/ tai verkoston jäsenten välisen

Portaita ja kaiteita valmistava Hovinikkarit on erikoistunut siihen, mitä se parhaiten osaa. Ketjussa käytetään alihankkijoita mm. kaiteiden valmistusprosessissa ja mittausasennuspalveluita asiakkaiden päässä. Kari Laitisen omistama yritys työllistää 13 henkilöä Kangasniemellä. kokonaisuuksiin pystyviä yrityksiä edelleen liian vähän. Yhteistyö eri muodoissaan on päivän puheenaihe myös puuteollisuusalan kasvua vahvistavana tekijänä. Yhteistoiminnan toteuttaminen myös yrityksen sisällä sekä tilaajan ja toimittajan välillä ovat kulmakiviä yritysten menestymiselle. − Verkostoituminen on elämän ja kuoleman kysymys alalla. Yritysten täytyy lähteä irti kuopistaan, Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi sanoo.

Riskien hallintaa

Yrityksen ei tulisi koskaan ulkoistaa liiketoimintansa kannalta kriittisiä osatekijöitä (esimerkiksi tuotteiden suunnittelu, valmistus) vain yhdelle toimijalle. Verkostoituminen on myös riskien hajauttamista ja hallintaa.

mielessä hiukan sama asia kuin se, ettei sijoita kaikkia rahojaan yhteen pörssiosakkeeseen vaan mieluummin hajauttaa tai valitsee sijoitusrahaston, Yrittäjien Makkula vertaa. Monesti yrittäjä haluaa pitää liiketoiminnan kannalta kriittiset asiat oman yrityksen sisällä

Puuntyöstöyritykset tarvitsevat yhteistyötä Lokakuisilla Puuntyöstö-messuilla

painotetaan erityisesti alihankintaa ja verkostoitumista ratkaisuna puuteollisuuden vahvaan tulevaisuuteen. − Yhteistyön lisääminen valmistuksen eri vaiheissa ja omaan erityisosaamiseen keskittyminen ovat ensiarvoisia keinoja saada huonekalu-, rakennuspuusepän- ja puusepänteollisuuden tehokkuutta kasvatettua, Lahden Messujen näyttelypäällikkö Maarit Paldán kertoo.

Mistä sovitaan Sopimisen aste ja sopimuksen osatekijät määräytyvät sen mukaan, mitä tärkeämmästä verkottumisesta tai alihankinta- tai yhteistyötilanteesta on yrityksen kannalta kysymys, Janne Makkula neuvoo. − Sopimuksissa ei ole kysymys epäluottamuksen osoittamisesta toista kohtaan, vaan sen varmistamisesta, että kumpikin osapuoli ymmärtää yhteistyön keskeiset alueet ja sisällön samalla tavalla. Hyvä sopimus ennaltaehkäisee väärinkäsityksiä ja myös riitaisuuksia. Sopimista vaativia osa-alueita on hinnan lisäksi, laatu, toimitusajat, virhetilanteet, viivästykset ja vastuunjako, Makkula luettelee.

− Mikäli liiketoiminnan kannalta kriittiset osatekijät on ulkoistettu vain yhdelle toimijalle, voi yritys olla isoissa ongelmissa, jos kyseinen yhteistyökumppani joutuu esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin, rikkoo yhteisesti sovittuja pelisääntöjä jne. Verkostoituminen on tässä

Vientiohjelma Venäjälle

Tapani Tuohiniemi

Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemen mukaan alan kotimarkkinat ovat kyllästetyt, joten kansainvälistyminen on edessä. Puuteollisuusyrittäjät on mukana alan heinäkuussa käynnistyneessä Venäjä-ohjelmassa, samoin kuin ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. − Meillä on viennissä neljä ryhmää kasassa. Siellä on sekä isoja että pieniä yrityksiä. Lähtökohtana ohjelman käynnistämisessä oli alan viesti, että perinteinen tie on kuljettu loppuun ja tuloskehitys on liian heikko. Meidän täytyy löytää tapoja, millä tuloskehitys paranee, Tuohiniemi kertoo.

sopimuksen sisältö riippuu siitä, minkälaisesta yhteistyöstä on kysymys, mikä on kunkin osapuolen rooli yhteistyössä ja kenen kannalta yhteistyösopimusta tarkastellaan. SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula neuvoo aina tekemään sopimuksesta niin selkeän, että tulkinnanvaraisuudet on karsittu minimiin. Tämä edellyttää esimerkiksi sopimuksissa käytettyjen termien määrittelyä. − Lisäksi tärkeää on sopia yhteistyön sisällöstä, kunkin osapuolen velvollisuuksista ja oikeuksista, vastuista ja vastuunrajoituksista, mahdollisesti syntyvien uusien innovaatioiden oikeuksista, yhteistyön rahoituksesta, raportoinnista, sopimuksen voimassaolosta, irtisanomisesta, luottamuksellisuudesta sekä salassapidosta. ja saattaa karsastaa yhteystyötä, joka edellyttää jonkun kriittisen osatekijän kertomista yhteistyöyritykselle. − Aina kannattaa olla terveellä tavalla varovainen, kun on kyse liikesalaisuuksista. Pelätä ei tarvitse, kunhan huolehtii asianmukaisesti siitä, että luottamukselliset tiedot säilyvät sellaisina ja että niitä hyödynnetään ainoastaan sovittuun tarkoitukseen, Makkula tähdentää. Tärkeää on kuitenkin aina laatia kattava ja selkeä salassapitosopimus, johon on ehdottomasti otettava ns. sopimussakkolauseke, lainsäädäntöasioiden päällikkö Makkula painottaa. Muutoin voi olla vaikea osoittaa aiheutuneen vahingon määrää, mikäli toinen osapuoli rikkoo sopimusta.

TRIO-ohjelma

››Teknologiateollisuuden TRIO-

ohjelma tarjoaa kumppanuutta kasvustrategioiden toteuttamiseen. Pullonkaulana on järjestelmätoimittajien puute, ja siihen rooliin yrityksiä kannustetaan kasvamaan. Teknologiateollisuus on kehittänyt alan yrityksille konseptin verkostojen rakentamisen nopeuttamiseksi.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Yritysoikeus Kilpailusääntöön sama markkinaosuusraja jakelijoille ja jälleenmyyjille

asiantuntija | Lakipalsta

Osakeyhtiön hallituksesta ››Tarvitsisin tietoa osakeyh-

tiön hallituksesta. Tuntuu, että yhtiössämme ei oikein hallitustyöskentely suju mallikkaasti. Miten hallituksen kokouksiin pitäisi kutsua jäsenet? Entä voiko hallituksen päätöstä moittia? Osakeyhtiölaissa säädetään osakeyhtiön hallinnosta. Hallituksella on toimivalta niissä yhtiön hallintoon liittyvissä asioissa, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu yhtiökokoukselle. Yhtiön johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitteiden mukaan yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella, ja yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen jäsenelle on aina annettava mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:n mukaan. Hallituksen kokouksen ajankohdasta ja paikasta on siis tiedotettava asianmukaisesti kaikille hallituksen jäsenille. Kokouksen kutsuajan on oltava kohtuullinen. Kokoukset on muutoinkin syytä järjestää siten, että mahdolli-

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

simman monella hallituksen jäsenellä on käytännössä mahdollisuus osallistua kokoukseen. Hallituksen kokoukset voivat olla pätemättömiä menettelyvirheen johdosta. Tällaiseen pätemättömyyteen on vedottava, mutta tähän ei ole säädetty määräaikaa. Sellaisella osakkeenomistajalla, jonka oikeuteen hallituksen päätöksen täytäntöönpano vaikuttaa, on oikeus ajaa pätemättömyyskannetta pätemättömyyden toteamiseksi. Mitään yleistä oikeutta moittia hallituksen päätöksiä ei ole, lukuun ottamatta osakeyhtiölain 21 luvun 3 §:ssä tarkoitettua yhtiökokouksen valtuutukseen liittyvää ja yhdenvertaisuuden loukkaamisen perustuvaa mitättömyysasiaa. Hallituksen jäsenellä on aina oikeus erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle (hallituksen jäsenelle). Jos hallituksen jäsenen on valinnut muu kuin yhtiökokous, eroamisesta on ilmoitettava myös valitsijalle. Hallituksen jäsenyydestä eroaminen on mahdollista ilmoittaa myös suoraan kaupparekisteriin, mutta tällaisen ilmoituksen lisäksi erosta on ilmoitettava myös hallitukselle tai valitsijalle.

Yritykset voivat vaatia korvausta EU-oikeuden rikkomisesta Harri Auramo, teksti

Yksityishenkilöt ja yritykset voivat vaatia korvausta vahingosta, jonka EU:n jäsenvaltio tai toimielin on niille aiheuttanut Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta. EU-toimielimille ja jäsenval-› tioille on jo langennut kymmenien miljoonien eurojen kor-› vausvastuita EU-oikeuden rikko-› misesta. Tämä käy ilmi oikeustieteen lisensiaatti Pekka Aallon väitöskirjasta, joka on tarkastettu Turun yliopistossa. Pekka Aalto korostaa tutkimuksessaan, että korvausvastuu EU-oikeuden rikkomisesta ei kuitenkaan ole automaattinen rahasampo. Korvausvastuun edellytykset ovat yksityiskohtaiset ja tiukat. Sitä paitsi korvausvastuu on täydentävä oikeussuojakeino. Vahingonkärsijän on käytettävä jo ennakolta kaikkia oikeussuojakeinoja vahingon välttämiseksi tai minimoimiseksi.

tävän ilmeinen. Selkeästi jonkin asian sallivan tai kieltävän säännöksen rikkominen katsotaan kuitenkin helposti riittävän vakavaksi korvausvastuun syntymiseksi.

Esimerkkejä vahingonkorvauksista

Pekka Aallon tutkimus keskittyy kahteen korvausvastuun edellytykseen. Vahingonkärsijän on ensinnäkin osoitettava, että on olemassa EU-oikeusnormi, joka antaa hänelle oikeuksia. Vahingonkärsijän on myös osoitettava, että EU-oikeuden väitetty rikkominen on vakava. Oikeuskäytännössä on nähty, että kaikki viranomaisvirheet eivät aiheuta korvausvastuuta, vaan rikkomisen on oltava riit-

Espanjan valtio joutui maksa-› maan satelliittitelevisio-operaattorille korvauksia EU-direktiivin vastaisesta lainsäädännöstä aiheutuneista vahingoista. Yhdistynyt kuningaskunta tuomittiin korvaamaan espanjalaisille kalastajille koituneita vahinkoja tilanteessa, jossa kansallinen lainsäädäntö rajoitti heidän liikkeenperustamisoi-› keuttaan. Näissä tapauksissa korvausten yhteismäärä kohosi jo kymmeniin miljooniin euroihin. Saksan valtio on maksanut vahingonkorvauksia lomamatkojen ostajille, kun matkat jäivät toteutumatta matkanjärjestäjän konkurssin takia. Korvausvastuu perustui siihen, että Saksa ei ollut toteuttanut EU:n valmismatkadirektiivin edellyttämää takuujärjestelmää. EU:n komissio ja neuvosto ovat joutuneet korvaamaan maidontuottajien vahingot, koska heidät virheellisesti jätettiin ilman maidontuotantokiintiötä. Yksittäiselle henkilölle maksetut korvaussummat eivät välttämättä ole huomattavia, mutta kun samasta virheestä aiheutuu laajalle joukolle korvattava vahinko, nousee kokonaiskorvaussumma helposti useisiin miljooniin euroihin.

››Henkilöautoista eniten Suomen teillä liikkuu Toyotia ja Volkswageneita. Kolmanneksi eniten oli Volvoja, jotka nousivat ohi Fordin ja Opelin. Tilasto on kesäkuun lopulta, jolloin henkilöautoja oli 26 000 enemmän kuin edellisenä kesänä. Kasvua on reilu prosentti.

››Kiinalaiset liiketavat on Talentumin julkaisema uusi kirja. Yhä useampi kohtaa työssään kiinalaisen kollegana tai neuvottelukumppanina. Miten kiinalaisten kanssa tulisi toimia, jotta yhteistyö olisi sujuvaa ja turhilta kulttuurien yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin?

Lakipykälä ja rikkomisen vakavuus osoitettava

Valmistajien ja jälleenmyyjien välisissä jakelu- ja toimitussopimuksissa on sovellettu kesäkuun alusta osittain uudistettuja kilpailusääntöjä. Uudella EU-komission asetuksella myönnetään ”ryhmäpoikkeus” tuotanto- ja jakeluketjun eri tasot kattaville jakelu- ja toimitussopimuksille. Tällaisia ns. vertikaalisia sopimuksia on satojatuhansia, ja sen vuoksi sääntöjen tarkistaminen on tärkeää yrityksille ja kuluttajille. Valmistajat voivat vapaasti päättää, miten ne hoitavat tuotteidensa jakelun. Jotta ne kuuluisivat ryhmäpoikkeuksen piiriin, niillä ei kuitenkaan saa olla yli 30 prosentin markkinaosuut-

ta. Lisäksi niiden jakelu- tai toimitussopimuksiin ei saa sisältyä vakavimpia kilpailunrajoituksia, kuten jälleenmyyntihintojen määräämistä tai uusien rajojen luomista EU:n sisämarkkinoille.

Markkinaosuusraja hyödyttää pk-yrityksiä Uusissa säännöissä asetetaan sama 30 prosentin markkinaosuusraja jakelijoille ja jälleenmyyjille, jotta voidaan ottaa huomioon se, että joillakin ostajilla voi myös olla mahdollisesti kielteisiä kilpailuvaikutuksia aiheuttavaa markkinavoimaa. Tämä uudistus hyödyttää pk-yrityksiä, ovat ne sitten valmistajia

tai jälleenmyyjiä, sillä ne voisivat muuten jäädä jakelumarkkinoiden ulkopuolelle. Uudistus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sellaisten yritysten väliset sopimukset, joiden markkinaosuus ylittää kyseisen rajan, olisivat laittomia. Yritysten on vain arvioitava, sisältävätkö sopimukset kilpailua rajoittavia lausekkeita ja voivatko rajoitukset olla perusteltuja. Uusissa säännöissä käsitellään erikseen verkkokauppaan liittyviä näkökohtia. Kun jakelijat ovat saaneet valtuutuksen, ne saavat käyttää myyntiin vapaasti verkkosivustojaan perinteisten liiketilojen ja myyntipisteiden tapaan. Ostotapahtumien

Paljonko sähköpostikampanja maksaa? Klikkaa: fonecta.com

päättäminen tai kuluttajien siirtäminen toiselle sivustolle, kun luottokorttitiedoissa esiintyykin ulkomainen osoite, ei ole sallitUuden ajan mediatalo tua. Uudet säännöt tulivat voimaan kesäkuussa, ja niiden voimassaolo jatkuu vuoteen 2022. Sääntöjen muutosvaiheessa sotaktiset_yrittäjäsanomat_sahkopostikampanja_92x50mm.indd 1 18.8.2010 velletaan vuoden siirtymäkaut- ››Nettisivujen suunnittelussa ››Myhäilevät kauppiaat. Teknita, jonka kuluessa yritysten tu- auttava standardi neuvoo sisälsen kaupan myynti on ollut odolee muuttaa aiemmin tehdyt lön suunnittelussa, käytettätuksiakin parempaa, tiedottaa sopimuksensa uusien säännös- vyydessä ja vuorovaikutuksen Teknisen Kaupan ja Palveluiden ten mukaisiksi. huomioonottamisessa. SFS-EN yhdistys jäsenyritystensä myynISO 9241-151 käsittelee sekä nistä, joka nousi kuluvan vuoden kaikille internetin käyttäjille ensimmäisellä vuosipuoliskolla kuusi prosenttia edellisvuodesta. ››Pikkuostosten maksamiseen suunnattuja verkkosivustoja että suljetuille käyttäjäryhmilEnsimmäisellä vuosineljännekkäteiskortin luotolla ei pidä le, kuten yrityksen asiakkaille sennellä myynti vielä laski lähes yllyttää, lausuu Kuluttajavirsto, suunnattuja sivustoja. yhdeksän prosenttia. vaikka se onkin kätevää.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Sosiaaliturva Jatkuvaan selkäkipuun kuntoutusta yrittäjille

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet edelleen yleisiä yrittäjien keskuudessa MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Teollisuus, valmistus

Hautakivi- ja kivialan yritys

Pienkonehuollon liiketoiminta Helsingissä. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 160 000 €. SY-10082010-618

Lvi-alan maahantuonti- ja tukkukauppa Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 95 000 €. SY-24082010-634

Korttien, pehmojen ja lahjatavaroiden tukkumyyntiyritys tai osuus, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 35 000 €. SY-26082010-636

Matto-/sisustusliike Hämeessä, toimintaa myös Uudellamaalla. Työntekijöitä 2 -3. Omat toimitilat 500 m2. SY-14092010-674

Geosynteettialan yritys Varsinais-Suomessa, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 60 m2. SY-01092010-641

Mainostoimisto Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 65 000 €. SY-20100603-576

Fysikaalinen hoitolaitos Lounais-Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Vuokratut toimitilat 320 m2. Työntekijöitä 8. Hintapyyntö 240 000 €. SY-20100607-579

Liiketoimintaidea hoiva-alan

tietopalveluoperaattorialalla Satakunnassa. Liiketoimintaa ei ole käynnistetty. Myytävänä esiselvitykset ja nykyisten omistajien osaaminen toiminnan käynnistämiseen.

Majoitus, ravintola, elintarvike Pikaruokaravintola PohjoisSavossa. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 65 m2. Hintapyyntö 175 000 €.

SY-20100531-569

Ravintola-majoitusalan yritys

Savossa. Liikevaihto 400 000 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 370 m2.

SY-20100602-575

Laitureiden ja pienmökkien rakentamiseen erikoistunut yritys. Talousalueena koko Suomi

SY-06072010-601

Peltisepänliike Uudellamaalla. Työntekijöitä 4 - 5. Liikevaihto 200 001-300 000 €. Omat toimitilat 167 m2. Hintapyyntö 400000€. SY-03082010-615

Kylmälaitteiden myynti-, asennus- ja huoltoyritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 150 m2. SY-13082010-621

Kainuussa. Työntekijöitä 2 -3. Omat toimitilat 481 m2. Hintapyyntö 90 000 €.

SY-10062010-584

Pohjois-Karjalassa. Työntekijöitä 2 -3. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Vuokratut toimitilat 1000 m2.

SY-23062010-592

Ravintola Tampereella. Työntekijöitä 2 -3. Liikevaihto 200 001300 000. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 65 000 €. SY-03082010-614

Pizzeria-kahvila Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 152 m2. Hintapyyntö 40 000 €.

Lounas-/tilausravintola KantaHämeessä. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 445 m2. Hintapyyntö 130 000 €. SY-15092010-675

Elintarvikealan erikoistuotantoyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto

SY-09092010-670

››Netti-ilmoituspaketti sisältää

kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %.

››Yrityspörssin ilmoituspaketti

sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %. PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2980 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/yrityspörssi

SY-20100604-577

Rakennuskonevuokraus-, konemyynti- ja huoltoyritys Lapissa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 207 m2. SY-19082010-631

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimisto Tampereen talousalueelta. Liikevaihto n. 60 000 –250 000 €, työntekijöitä 1- 4. Ostetaan tilitoimisto (tai osuus) Päijät-Hämeestä. Vuokratut toimitilat.

SY-01092010-644

SY-31082010-640

Ulkoistamisiin kehitetty tilitoimisto tai osuus Päijät-Hämeessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 200 m2.

vakio-sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

100 000 -200 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Omat toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

SY-24062010-594

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 28.10.2010

››Yrityspörssissä julkaistaan

Pitkäaikaisen sairauden hoitovaiheen jälkeen yrittäjillä on sama oikeus kuntoutukseen kuin muillakin työelämässä olevilla ihmisillä. Kela järjestää kuntoutusta, jos sairaus on merkittävästi vaikuttanut yrittäjän työkykyyn. Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Kelasta kuvaa pitkäaikaista sairautta siten, että sairaus vaikuttaa yrittäjän työ- ja toimintakykyyn. Verenpainesairaus on pitkäaikainen sairaus, mutta se ei useinkaan estä yrittämistä. Sitä vastoin paha selkävika tuo mukanaan kovan säryn lisäksi usein kyvyttömyyden toimia ja tehdä työtä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauk-› siin sai Kelan kautta v. 2009 kuntoutusta yli 1 900 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa. Eniten ongelmia on maa- ja metsätalouden yrittäjillä. Terveydenhoitoalan yrittäjät selkäkipuineen on kasvava ryhmä, sen kuntoutusmäärät lähestyvät teollisuusyrittäjiä.

Yleistyvä kuntoutusta tarvitseva pitkäaikainen sairaus on mielenterveyden ongelmat. Lähinnä masennuksen takia hakeutui viime vuonna lähes 900 yrittäjää kuntoutukseen. Syvä taantuma näkyy myös inhimillisenä ongelmana eikä pelkästään liikevaihdon putoamisessa tai negatiivisessa taseessa.

Yrittäjä ratkaisee edun käyttämisen Kuntoutettavien kokonaismäärä on vuosittain reilut 80 000.›

Vaula Aunola

Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi muistuttaa siitä, että yrittäjä aina ratkaisee itse, hakeutuuko hän kuntoutukseen ja hoitaa muutenkin terveyttään. Suuressa kuntoutettavien määrässä on vuosittain n. 4 000 yrittäjää. Kuitenkin kaikki lähes 200 000 suomalaista yrittäjää ovat keräämässä sitä 300 miljoonaa euroa, mitä kuntoutus maksaa maallemme vuodessa. Jokainen ratkaisee itse, mitä hän haluaa vastineeksi maksamalleen panokselle.

Kuntoutuksen monet vaihtoehdot ››TyK-toiminta on tarkoitettu yrittäjille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden takia heikentyneet olennaisesti.

Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi, Kela.

››ASLAK- kursseilla laaditaan yrittäjälle yksilöllinen kuntoutusohjelma kotona tai työssä tehtäviä harjoituksia varten.

››Kuntouttava hoito ja psykoterapia kuuluvat Kelan laajaan valikoimaan. ››Ammatillinen koulutus on mahdollista myös yrittäjille. ››Kuntoutusrahaa maksetaan työtulon pohjalta kuntoutuspäiviltä. ››Eri sairausryhmien kuntoutuskurssit.

Katso lisää kuntoutuksesta

››www.etappi.fi ››www.kela.fi

››Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät,

Muut toimialat

SY-16082010-626

SY-18082010-630

Sähkötarvikemyymälä Etelä-

Länsi-Suomessa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 100 m2.

sekä Venäjä, Baltia ja Ruotsi. Työntekijöitä 5. Omat toimitilat.

Ateriapalvelu/lounaskahvila

Palvelu

Rakentaminen

Yrityspörssin ilmoitusehdot

Pekka Malmberg, teksti

Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia yrityspörssin internet-sivuilla

www.yrittajat.fi/yritysporssi

Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Rakennusteollisuuden tukkukauppa..................................... 4 000 000 Maalämpö- ja porakaivojen poraukset ja asennukset..................... 750 000 Rakennusalan erikoisliiketoiminta..... 730 000 Graafisen alan erikoisosaaja.............. 650 000 Teollisuuden kunnossapito ja asennustyöt......................................... 440 000 Autovaraosien tukkumyynti............... 425 000 Teollisuuskiinteistöyht. osakekanta... 420 000 Elektroniikkateollisuuden tuotteet.... 400 000 Kukkakauppa....................................... 340 000 Lounasrav. & kahvio ja kauppa........... 310 000 Kauneudenhoitoalan tukku ja maahantuonti...................................... 300 000 Viher- ja piha-alueiden rakentam...... 250 000 Perinteikäs kotileipomo...................... 250 000 Perhekoti/lastensuojeluyksikkö......... 250 000 Huoltoasema Pylkönmäellä................ 195 000 Kiintokalustevalmistus ja -myynti...... 120 000 Polttoaineen jakeluasema......... 115 000 + vrst Monipuolinen autokorjaamo.............. 90 000 Naisten muotiliike.................................. tarjous

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

Yrittäjien sairausajan sosiaaliturva paranee Hallituksen esityksen mukaan yrittäjät, joilla on sekä yrittäjän› eläkelain että maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, saisivat omavastuuajan sairauspäivärahaa molempien vakuu-› tusten perusteella. Muutos parantaisi erityisesti niiden yrittäjien asemaa, joilla on maatalousyrittäjätyön ohella myös muuta, yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettua yritystoimintaa. Tällä hetkellä yrittäjät eivät saa sairausvakuutuksesta yrittäjän eläkelain perusteella määriteltyä omavastuuajan päivärahaa, jos heillä on samanaikaisesti

oikeus sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain mukaiseen päivärahaan. Sekä yrittäjän eläkelain että maatalousyrittäjän eläkelain no-› jalla vakuutetuille yrittäjille mak-› setaan sairausvakuutuslaissa tarkoitetun omavastuuajan korvauksena sairauspäivärahaa neljännestä sairauspäivästä lähtien omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän sairauspäivää) loppuun saakka. Sen jälkeen yrit-› täjä saa sairauspäivärahaa Kelasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2011.

Osallistuuko yrityksesi vapaaehtoistyöhön – osallistu kilpailuun Yritysten vapaaehtoistyöhankkeiden vaikuttavuutta mittaava kansainvälinen European Employee Volunteering Awards (EEVA) -kilpailu käynnistyi. Kilpailuteemana on nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien työllistyminen. Suomen osakilpailun järjestää vastuullisen yritystoiminnan verkosto Finnish Business & Society (FiBS). Kilpailuun voivat osallistua kaikki yritykset, jotka ovat ke-

hittäneet henkilöstölleen suunnattuja vapaaehtoistyöhankkeita, joiden tavoitteena on edistää mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, ja jotka tukevat samalla yrityksen liiketoimintaa. Haku päättyy 29.10.2010 ja voittajat julkistetaan joulukuussa. Kansallisten kilpailujen voittajat jatkavat loppukilpailuun, jonka tulokset julkistetaan Lontoossa maaliskuussa 2011. Lisätietoa: www.fibsry.fi/2011-eyvemployee-volunteering-awards.

Sähköinen lounari kulkee mukana kännykässä Uusi lounassetelien palveluntarjoaja Eazybreak sanoo, että suomalaiset yritykset käyttävät paperisten setelien hallinnointiin vuosittain lähes 50 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yritykset maksavat käyttämättömistä seteleistä merkittäviä summia, lähes 10 miljoonaa euroa vuosittain, Eazybreakin toimitusjohtaja Jari Kivinen väittää.

Eazybreak tuo ensimmäisenä toimijana maailmassa markkinoille sähköisen, mobiiliseteliin perustuvan palvelun. Eazybreakin palvelu sopii lounasruokailussa myös sopimusperusteisen lounasruokailun maksamiseen. Yritys määrittää mitä etuuksia työntekijälle annetaan. Valitut setelit ladataan kuukausittain työntekijän omalle tilille,

josta ne ovat tilattavissa tarpeen mukaan. Yksilöllinen mobiiliseteli toimitetaan käyttäjän puhelimeen tekstiviestillä, joka on käyttäjälle maksuton.

Käyttöön perustuva laskutus – Sähköisen jakelun, käyttöön perustuvan laskutuksen sekä re-

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma..

Hyvää työtä.

aaliaikaisen hallinnoinnin ja raportoinnin avulla 100 hengen yritys voi säästää vuodessa lähes 20 000 euroa, Jari Kivinen kertoo. Lounas-, liikunta- ja kulttuuripaikat saavat uuden palvelun myötä entistä alhaisemman maksuvälineproviosion, joka voi alhaisimmillaan olla jopa yksi prosentti.

Nro 7 • Syyskuu 2010

Yrittäjät liikkeellä

Ilmoitus puhelinluettelossa tuotti 68-kertaisesti. Tarua vai totta?

Kuopion Yrittäjien juhlaseminaari kasasi eväitä taantumasta nousuun

Suomen Klikkaa: yrittäjäsanomat 92 fonecta.com Uuden ajan mediatalo

ILPO LOMMI

taktiset_yrittäjäsanomat_puhelinluettelo_92x50mm.indd 1

Kuopion Yrittäjien ja Itä-Suomen yliopiston syyskuussa järjestämässä juhlaseminaarissa ex-pääministeri/eduskunnan puhemies Paavo Lipponen varoitti, ettei menneen vuosikymmenen lopun äkkitaantuma ole vielä historiaa. − USA:n epävakaa talouskehitys säteilee Suomeen asti globaalissa maailmassa. Kilpailukykymme uhkaa heikentyä, ellemme saa investointeja nousuun ja valtiontalouden alijäämää puretuksi julkisen sektorin sekä talouden rakenteita uudistamalla. Kuvassa Paavo Lipponen vierellään Nordean Leena Mörttinen ja Yrittäjien Jussi Järventaus.

”Keskustelua yrityksistä, oli se sitten negatiivista tai positiivista, käydään sosiaalisessa mediassa. Riippumatta siitä, ovatko yritykset itse mukana vai eivät.” Yrittäjät ovat joutuneet täysin uudenlaisten haasteiden eteen sosiaalisen median viidakoissa. Hype sen ympärillä pyörii kiivaana ja joka lähtöön on tarjolla palveluita, jotka lupaavat aurinkoista paikkaa sosiaalisen median keskipisteessä. Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa on alan asiantuntijoista koostuva raati, jonka tehtävänä on valottaa sosiaalisen median ilmiötä, teilata ennakkoluuloja, antaa vinkkejä sen hyödyntämiseen konkreettisessa liiketoiminnassa sekä jakaa asiantuntemustaan, jotta uudesta ilmiöstä saisivat käsitystä myös ne yrittäjät, jotka eivät ole vielä vihkiytyneet asialle. Raadin yhteisblogi löytyy osoitteesta: www.yrittajat.fi/sek-

Olethan tulossa Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville Turkuun?

Ideakone voitti Yrittäjän Päivän -kuvakilpailun

Ihan timangia – osallistu kilpaan!

Yrittäjän Päivän kunniaksi Suomen Yrittäjien Facebookissa järjestettiin kuvakilpailu. Kilpailun osallistujien tehtävänä oli lähettää SY:n Facebook-sivulle kuva, jossa tiivistyy yrittäjyyden hyvä fiilis. Muut käyttäjät äänestivät parhaan kuvan ”tykkäämällä” kuvista. Kilpailukuvia tuli yhteensä 29 kappaletta. Ne ovat nähtävis-

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on käynnistänyt nuorille yrittäjille suunnatun Timangi 2010 -kilpailun. Kilpailulla palkitaan nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun. Kilpailu on avoin kaikille nuorille yrittäjille (ikäraja on 18–32 vuotta). Kilpailun

SY:n ja SAK, oppimistapahtuma Finlandia -talolla, kuva ja lyhyttä kerrontaa

Suomen Turku on huomion kohteena kuukauden päästä, jolloin Turussa vietetään Valtakunnallisia Yrittäjäpäiviä. Tapahtuma kokoaa Turkuun pari tuhatta yrittäjää maan eri puolilta. VIMMA & KIPINÄ -teema näkyy ja kuuluu kaikessa ohjelmassa. Kaikille osallistujille on tarjolla tuhti paketti yrittäjyyteen liittyviä aiheita luovuudes-

ta, markkinoinnista, sosiaalisesta mediasta ja rahoituksesta. Lisäksi tarjotaan nuorille yrittäjille, ruotsinkieliset yrittäjille ja yksinyrittäjille räätälöityä ohjelmaa. Yrittäjäpäivillä voit verkottua, vaikuttaa ja poimia uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi. Yrittäjäpäivät eivät ole kuitenkaan mitään ilman juhlia, rentoa

ja vauhdikasta tervetuloiltaa ja tapahtuman huipennusta, lauantai-illan juhlagaalaa. Elinkeino-› ministeri Mauri Pekkarinen on juhlapuhujana. Tapahtumapaikkana on Turun Messu- ja Kongressikeskus. Perjantain tervetuloiltaa viete-

tään viereisessä Turkuhallissa. Jos et ole vielä ilmoittautunut, ilmoittaudu heti ja viimeistään 1.10. osoitteessa www.yrittajapaivat.fi. Tapahtumaan osallistujien kanssa voit verkostoitua etukäteen Facebookissa!

Yrittäjille suunnatut tuetut lomat 2011 ››Suomen Yrittäjät ry järjestää yrittäjien lomia Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisen määrärahan turvin. Vuoden 2011 aikana RAY:n tuki mahdollistaa noin 7 500 henkilön ja noin 1 200 yrittäjän/yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman. Kuntokatelomat Kuntokateloma on tarkoitettu› työikäisille alle 60 v. yrittäjille,› jotka ovat kiinnostuneita fyysi-› sestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Ohjelma koostuu asiantuntijaluennoista, ohjatusta liikunnasta ja henkilökohtaisesta kuntotestistä. Ryhmäkoko on 20 henkilöä ja loman kesto 5 vuorokautta. Omavastuuosuus, 30 €/ vrk, sisältää puolihoidon, lomaohjelman ja majoituksen 2 hengen huoneessa.

Terveyskatelomat Terveyskateloma on tarkoitettu yli 60 v. yrittäjille. Ohjelma sisältää terveystestejä, asiantuntijaluentoja ja ohjattua liikuntaa. Ryhmäkoko on 20 henkilöä ja loman kesto 5 vuorokautta. Omavastuuosuus, 27 €/vrk sisältää puolihoidon, lomaohjelman ja majoituksen 2 hengen huoneessa.

Perhe- ja juniorilomat Perhelomat on tarkoitettu lapsiperheille ja ne toteutetaan las-› ten ehdoilla. Juniorilomat on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille. Lomaohjelmassa on yhteistä ohjelmaa koko perheelle ja erikseen lapsille ja aikuisille. Omavastuuosuus on 20 €/vrk aikuisilta ja 7 € /vrk 8 –16 v. lapsilta. Alle 7 vuoden ikäisiltä lapsilta ei peritä omavastuuosuutta ja yli 17 vuotiailta peritään aikuishinta. Perhelomilla on täysihoito ja loman pituus on 5 – 6 vuorokautta.

Kuntoilukatelomat

Kuntoilukatelomat on tarkoitettu kuntoilusta, luonnosta ja levosta kiinnostuneille aikuisille. Omavastuuosuus on 27 €/vrk ja se sisältää puolihoidon, lomaohjelman ja majoituksen 2 hengen huoneessa. Kuntoilukateloma pituus on 5–6 vuorokautta.

Tuen hakeminen Lomatukea haetaan henkilökohtaisella tai perhekohtaisella hakemuslomakkeella. Perhelomille hakevien tulee mainita mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. Lomatukihakemuksia saa Suomen Yrittäjien aluejärjes-

töistä, keskusliiton toimistosta ja Maaseudun Terveys- ja lomahuollosta puh. (09) 241 8406. Hakea voi myös netin kautta osoitteesta www.yrittajat.fi (Suomen Yrittäjät/palvelut yrityksille /kuntolomat/ tulosta pdf-lomatukihakemus 2011) tai linkillä www.mtlh.fi/ lomatuen haku/ verkossa täytettävä hakemus. Jos käytät sähköistä hakemusta, voit halutessasi vielä varmistaa em. numerosta, että hakemus on varmasti mennyt perille. Lomatukihakemus palaute-› taan viimeistään 3 kk ennen haetun loman alkamista keskusliittoon tai lomajärjestöön. Hakulomakkeen kaikkiin kysymyksiin tulee vastata huolella, sillä puut-

Yrittäjien kuntolomat vuonna 2011 Yrittäjien Kuntokate Holiday Club, VesiLeppis, Leppävirta Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Kartanokylpylä Kaisankoti, Espoo ruotsinkieliset yrittäjät Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

30.01. – 04.02.2011 16.01. – 21.01.2011 03.04. – 08.04.2011 18.09. – 23.09.2011 20.11. – 25.11.2011 27.03. – 01.04.2011 10.04. – 15.04.2011

Yrittäjien Terveyskate Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki 23.10. – 28.10.2011 Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo 13.02. – 18.02.2011 25.09. – 30.09.2011 Härmän kuntokeskus, Kauhava (Ylihärmä) 11.12. – 16.12.2011 Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen 27.02. – 04.03.2011 25.09. – 30.09.2011

Yrittäjien Kuntoilukate Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki Hotelli Ylläsrinne, Kolari Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

06.03. – 11.03.2011 10.04. – 16.04.2011 20.11. – 26.11.2011 02.10. – 07.10.2011 10.04. – 15.04.2011

teellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. Välttämätöntä on perustella lomatuen tarve. Kutsu ja lasku omavastuuosuudesta hyväksytyille lähetetään viimeistään 2 kk ennen loman alkamista Terveys ja Lomahuollosta. Peruutukset ilmoitetaan suoraan MTLH:n puh. (09) 2418 406. Lomatuki koskee vain siinä mainittua aikaa ja paikkaa. Käsittelyajan rauhoittamiseksi mahdolliset kyselyt lomapäätöksistä vasta 9 viikkoa ennen loman alkua lomajärjestöstä! Kielteisestä päätöksestä ei lähetä ilmoitusta.

Valintakriteerit lomatuelle Lomalle valittavien henkilöiden yleiset valintakriteerit on määritelty valtioneuvoston antamilla ohjeilla sosiaalisesta lomatuesta, jotka ovat seuraavat: • Lomatukea voi hakea yrittäjän lisäksi hänen avio-/avopuolisonsa ja perheensä. • Aikaisemmin saatu tuki ilmoitetaan. • Hakijan tulee ilmoittaa oma ja avio-/avopuolison verotettava tulo viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa. • Hakijan huollettavien lasten lukumäärä ilmoitetaan. • Perustelut lomatuelle ovat välttämättömät: taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt tulee kuvata hakemuksessa. Tukea ei voi saada peräkkäisinä vuosina. Lomatuen saamisen estää myös muualta saatu lomatuki. Lomatuki on tarkoitettu niille, joiden ei muuten ole mahdollista lomailla.

sia-valheita-ja-sosiaalista-mediaa. Keskustelua ja neuvoja kiperiin kysymyksiin löytyy raadin Facebook-sivulta: http://www. facebook.com/sosiaalistamediaa Älä siis epäröi, täällä voit kysyä! Ole mukana keskustelemassa!

18.8.2010 8

Lainauksia facebook-sivulta: ”Kysyminen on kivaa. Voitteko antaa case esimerkkejä asiakkaillenne tehdyistä projekteista? Mitä olette tehneet ja miten tekemisenne hyödytti asiakaanne liiketoimintaa?” ”Kun miettii minkälaisia summia firmat pistävät sinänsä aika tehottomaan ”perinteiseen” markkinointiin, on tämä erittäin lapsenkengissään kulkevan digitaalisen dialogin kehitteleminen vielä aika maltillista taloudellisesti.”

sä osoitteessa SY:n Facebook sivuilla. Parhaaksi valittiin Ideakone Oy:n kuva, joka sai yhteensä 55 ääntä. Ideakoneen palvelu on Kotisivukone.fi. SY:n Facebookryhmässä on tällä hetkellä noin 3460 jäsentä. Kilpailu sai positiivista palautetta ja toi uudenlaista aktiviteettia sivuille, Suomen Yrittäjien verkkosuunnittelija Päivi Kankaro kertoo.

Tutustu Visma Avendo -ohjelmistoihin 45 päivää sitoumuksetta Laskutus • Kirjanpito • Ostoreskontra Kassa • Työajankirjaus Kotisivut • Nettikauppa

www.vismaavendo.fi

järjestää hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Kilpailun pääpalkinto on 50 000 euroa, ja kaksi muuta finalistia palkitaan 25 000 eurolla. Ministeri Pekkarinen palkitsee voittajat 8.12.2010 Helsingissä järjestettävässä juhlatilaisuudessa. Osallistumisaikaa kilpailuun on 29.10.2010 klo 16.00 saakka.

BBS Manison kasvaa, vahvistuu ja sai uuden nimen, Nets Nimemme on nykyään Nets, mutta BBS Manison on sinulle varmasti tutumpi. Olemme jo useiden vuosien ajan helpottaneet suomalaisten maksamista – Maksupäätteiden, sirukortinlukijoiden, ohjelmistojen sekä useiden muiden vuosien saatossa kehittämiemme palveluiden avulla. Olemme Suomen nopeimmin kasvava maksupäätetoimittaja ja Suomen johtava PSP-palvelujen tuottaja. Tehokasta ja turvallista maksamista Et huomaa meitä lainkaan arkielämässäsi. Se on tarkoituksemme, sillä tärkein tehtävämme on varmistaa, että päivittäiset ostosi ja maksusi sujuvat kitkattomasti ja turvallisesti. Uusimpia ja nykyaikaisimpia ratkaisuja Olemme toimineet Suomessa jo pitkään ja näiden vuosien aikana tehneet tarjoamistamme palveluista yhä varmatoimisempia sekä helpompia ja taloudellisempia käyttää. Tämän seurauksena Suomi on niitä maita, joissa kortti- ja maksuratkaisuissa on edetty kaikkein pisimmälle. Nets-

konserni on maksu-, kortti- ja tietojärjestelmäalojen nykyaikaisimpia ja tehokkaimpia toimijoita. Fuusion myötä kohti yhä parempia palveluja Haluamme mieluusti pitää kiinni asemastamme ja kehittää suomalaisten palveluja edelleen. Haluamme myös taata, että suomalaisille tarjoamamme ratkaisut ovat jatkossakin alansa parhaita ja turvallisimpia. Fuusio tanskalaisen PBS:n kanssa mahdollistaa toimintamme kehittämisen edelleen. Siksi BBS Manison on nyt Nets Finland Oy. Kasvu varmistaa jatkuvuuden Yhdistyminen antaa meille kiristyvässä kilpailussa tarvitsemamme voimavarat. Näin takaamme, että voimme tulevaisuudessakin tarjota yrityksellesi turvallisia, tehokkaita ja edistyneitä maksujärjestelmiä. Samalla syntyvä pohjoismainen rakenteemme hyödyttää kansainvälisen yhteistyökumppanin tarvitsevia yrityksiä. Lue lisää osoitteessa www.nets.eu

Yrittäjien Perheloma Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki Hotelli Ylläsrinne, Kolari Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen junioriloma Yyterin Kylpylähotelli, Pori

01.08. – 06.08.2011 20.02. – 26.02.2011 27.02. – 05.02.2011 06.03. – 12.03.2011 27.02. – 04.03.2011 13.02. – 18.02.2011 21.02 – 26.02.2011 27.06. – 02.07.2011

Lisätietoja

Lisätietoja antavat aluejärjestöjen toimistot sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto (MTLH ry) puh. (09) 2418 096/ Airi Tella tai puh. (09) 2418 406/ Maarit Kainulainen.

Nets–konserni on syntynyt nyt Nordito AS:n, BBS:n ja Tellerin norjalaisen emoyht emoyhtiön, sekä tanskalaisen PBS:n holdingyhtiön välisessä fuusiossa. Fuusion myötä suomalainen BBS Manison siirtyy emoyhtiönsä päätökseen fuusio, jossa kolme johtavaa pohjoismaista maksukortti-, maksuratkaisu- ja oyhtiönsä kanssa osaksi uutta konsernia. Siten on viety vi informaationkehitysaloilla lla toimivaa yhtiötä on yhdistynyt yhdeksi konserniksi ja toimivat yhteisen identiteetin alla. Yhdistymme, koska yhdessä olemme kilpailukykyisempi yritys – niin kotimaisten n ja kansainvälistenkin asiakkaidemme iloksi.

Nro 7 • Syyskuu 2010

PARHAAT PALVELUT



PARHAAT PALVELUT

KIRJAPAINOT

TUOTANTO- JA LIIKETILAT



PARHAAT PALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta. Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITYSSOVELLUKSET

Toimitamme ILMAISEKSI Tietosuunta kirjanpito-, laskutus- ja palkkaohjelmat...

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL

Lataa ohjelmat osoitteesta www.tietosuunta.com

Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

Nopea, tehokas ja edullinen

TALOUSHALLINNON OHJELMISTO

Yritykselle, yhdistykselle, tilitoimistolle http://www.tietosuunta.com KIINTEISTÖT

MONTENEGRO, BAR Sijoitus/kakkosasunto, Barin keskustassa Suomalaisen rakennuttajan laadukkaat asunnot 50–86 m2, arvokkaalla paikalla Montenegron elinkustannukset vain puolet Suomen tasosta Ihanteellinen ilmasto, 270 aurinkoista päivää vuodessa Lähellä Italia, Kroatian Dubrovnik…

www.consista.fi

YrittäjäSanomat Parhaat Palvelut

Ilmoitusmyynti: Suomen Business viestintä Kari J. Mattila 050-563 5462 YRITYSSOVELLUKSET

0400 828 996

NETBARON

Katso esite suomeksi: www.bar-residence.com

solutions

VERKKOKAUPAT

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

24 h/vrk

TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA

Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

YRITYSPALVELUT

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain.

WWW.ABC.FI

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

www.telehaku.ﬁ www.yrityshaku.ﬁ

Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

• sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

SCANRIA OY NetBaron-ilmoitus2.indd 1

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti 11.1.2010 15.35

Yritykset Snellman laajentaa Pietarsaaressa Snellman uskoo kotimaisen lihan kysynnän kasvuun ja laajentaa Kuusisaaren tehtaan teurastamoa Pietarsaaressa. Investoinnin jälkeinen teu-› rastuskapasiteetti nousee 60 prosenttia ja tulee olemaan noin 45 milj. kg vuodessa. Investointi tulee maksamaan noin 10 milj. euroa. Rakennustyöt käynnistetään vielä tämän vuoden puolella ja laitoksen arvioitu käyttöönotto on syksyllä 2011. Uusinnan kohteena oleva teurastamo on valmistunut 1995. Tämän jälkeen Snellmanin hankintamäärät ovat lähes nelinkertaistuneet 8 milj. kilosta 29 milj. kiloon. Uuden investoinnin yhteydessä sian ja naudan teuraslinjat eriytetään. Samalla parannetaan kestävän kehityksen mukaista tuotantoa noin puolen miljoonan euron investoinnilla, muun muassa vähentämällä haju- sekä muita päästöjä.

Innokas Medical Oy laajentaa Virossa

Kiinteistötaito Peltola & Co Porvoon Taidetehtaalle ensimmäisenä rekisteriin tilaa palveluyrityksille

Terveydenhuollon teknologialaitteisiin erikoistunut kempeleläinen Innokas Medical Oy laajentaa toimintaansa Virossa uudella yrityksellä ja merkittävillä kone- ja laiteinvestoinneilla. Yhtiön Rakveressa toimiva tehdas perustettiin vuonna 2006 elektroniikan kokoonpanoa varten. Nyt Innokas on perustanut Viroon uuden yrityksen nimeltään Innokas Medical Estonia Ou. Toimitusjohtaja Jouni Ihme sanoo, että uusi yritys jatkaa nykyisissä toimitiloissa, joita on laajennettu kesän aikana. – Perustetun yrityksen myötä valmistustoimintamme Virossa laajenee elektroniikan kokoonpanosta laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Lisäksi kehitämme kokonaislogistiikkaa ja hankintatoimintoja Virossa ja sen lähialueilla. Toimenpitei-

Keskuskauppakamari on hyväksynyt ensimmäisen kiinteistönarviointiyhteisön rekisteröinnin Suomessa. Rekisteröiminen on ollut mahdollista vuoden 2010 alusta lukien. Ensimmäisenä rekisteröintiä kiinteistönarviointiyhteisöksi oli hakenut helsinkiläinen Kiinteistötaito Peltola & Co Oy, joka myös sai rekisteröinnin. Tekniikan lisensiaatti Jouko Peltolan perustama yritys laatii kiinteistöarvioita ja tuottaa asiantuntijapalveluita. Yleisimmin toimeksiannoissa määritetään markkinaperusteisesti toimitilakiinteistön kauppa-arvo, kustannusarvo tai tuottoarvo. Yrityksen toimialueena on koko maa. Ehtojen mukaan rekisteröitävän yhteisön on harjoitettava kiinteistönarviointia ja lisäksi sillä tulee olla palveluksessaan

den strateginen tavoite on, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme yhä pitemmälle toteutettuja lääkintälaitteita myös Viron tehtaalta, Jouni Ihme sanoo.

Tavoitteena kasvua Innokkaan pitkäjänteinen yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa jatkuu. Innokas Medical työllistää Rakveressa nyt vajaat 30 henkeä ja investointien myötä henkilömäärä tulee kasvamaan. Suomessa yhtiöllä on palveluksessaan 135 henkilöä. Innokas Medical on terveydenhuollon teknologialaitteisiin erikoistunut sopimussuunnittelija ja -valmistaja. Liikevaihto on reilut 17 milj. euroa. Kasvu on ollut nopeaa ja yhtiön tavoitteena on nousta alallaan merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi.

vähintään kaksi Keskuskauppakamarin hyväksymää kiinteistön-› arvioitsijaa. – Yhteisön on rekisteröintiä› hakiessaan sitouduttava noudat-› tamaan hyvää kiinteistönarviointitapaa sekä Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä. Näiden vastainen toiminta saattaa johtaa rekisteristä poistoon, kertoo lautakunnan sihteeri Raisa Harju. – Nähdäkseni yhteisöjen rekisteröinti täydentää Keskuskauppakamarin hyväksymien kiinteistönarvioitsijoiden hyväksymistä ja rekisteröintiä, kertoo toimitusjohtaja, DI Matti Vierula Kiinteistötaito Peltola & Co Oy:stä. Hän on itse yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija ja Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija.

Peruskorjattavan Porvoon Taidetehtaan peruskivi muurattiin 25. elokuuta kamariorkesteri Avantin säestyksellä. Taidetehtaan peruskorjaus, pysäköintilaitos sekä uusi mediakeskus valmistuvat kevään 2012 aikana. Porvoonjoen länsirannalle nousee lähivuosina uusi, lähes viiden hehtaarin suuruinen keskus tapahtumille, kulttuurille sekä matkailun ja kaupan palveluille. Taidetehtaan alueelle rakennetaan tiloja kulttuurille, kokouksille ja kongresseille, taiteilijoiden työtiloja, näyttelytiloja, kävelykatu erikoisliikkeineen ja viihde- ja ravintolapalveluineen, päivittäistavarakauppa, hotelli, kongressi- ja matkailupalveluita. Taidetehtaan alue tuo Porvoon seudulle merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä jo rakennusvaiheessaan. Työllistävän vaikutuk-

sen arvioidaan olevan noin 300 henkilötyövuotta. Työvoima ja alihankkijat pyritään saamaan pääasiallisesti paikallisesti. – Kokonaisuutena tämä tarkoittaa useampien kymmenien miljoonien eurojen aluetaloudellista vaikutusta. Tärkeää on myös se, että joen länsiranta kehittyy viihtyisäksi ja eläväksi osaksi Porvoon ydinkeskustaa. Kehitystyössä on painotettu erityisesti korkeatasoista suunnittelua, joka sopii Porvoon historialliseen ympäristöön ja jokirannan arvokkaaseen kansallismaisemaan, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

››Isännöintifuusio. Isännöinti Ilkka Saarinen Oy ja Hervannan Isännöitsijätoimisto Oy Tampereella ovat päättäneet yhdistää voimansa.

››Aimo jäi eläkkeelle. Nuijamaan tullin huumekoirista Aimo jäi seitsemän palvelusvuoden jälkeen eläkkeelle. Aimon yksi erikoisimmista löydöistä oli polkupyörän runkoon kätketyt huumeet. Itäisen tullipiirin huumekoirat ovat pääosin labradorinnoutajia. Huumekoiran nenä kykenee tunnistamaan erilaisia hajuja jalkapallokentällisen, kun ihmisen nenä vain neliömetrin. Koira tunnistaa huumausaineen käyttäjän, vaikkei ainetta olisikaan mukana. ››Automallien päästöt. Suomessa uusina myynnissä olevista henkilöautomalleista lähes 14 prosenttia saavuttaa EU:n tavoitteleman enintään 130 g/km hiilidioksidipäästörajan. Dieselmalleista tavoitteeseen pääsee lähes viidennes ja bensa-autoista lähes kymmenes. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin palvelussa on tiedot henkilöautomalleittain, www. trafi.fi/ekoake

Nro 7 • Syyskuu 2010

Svensk resumé

Översättning av Pekka Sörensen

Kiviniemi:

Företagsamheten måste beaktas vid beslut

••Statsminister Mari Kiviniemi är inte anhängare av stora skattereformer. Hon kan dock tänka sig vissa ändringar förutsatt att de sporrar företagarna. Riikka Koskenranta, text Pekka Sipola, bild

››Mari Kiviniemi, statsminister sedan den 22 juni, har ett nära förhållande till företagarvärlden; maken Juha Louhivuori innehar en reklambyrå och föräldrarna drev en broilerfarm i Syd-Österbotten. Föräldrarna var en intressant och sporrande förebild men i det egna livet blev det likväl politiken som tog över. Som Finlands andra kvinnliga statsminister kunde Kiviniemi äntligen som etta i politiken inleda riksdagens behandling av nästa års budget med följande ord. – Somliga förutspår dåliga tider. Andra säger att vi har en långsam tillväxt framför oss. Vi nöjer oss inte med detta. Vi vill utmana sådant tal med gärningar och beslutsam politik. Vi är ute efter en bättre tillväxt. Produktiviteten måste upp Den offentliga ekonomin dras med svårigheter och underskott som regeringen börjat motarbeta med att övergå från stimulans till finansiell åtstramning. Samtidigt har man under de senaste månaderna grunnat på ökad produktivitet åtminstone inom två arbetsgrupper. Den ena är arbetsgruppen för hållbar tillväxt och sysselsättning och den andra Antti Tanskanens tillväxtarbetsgrupp. Den förstnämnda är en trepartsgrupp där förbättrad produktivitet är klart i fokus, uppger Kiviniemi.

Auktorisering eftertraktas av allt fler disponentbyråer Den nya ISA-auktoriseringen har blivit oväntat eftertraktad bland disponentföretagen. En sådan auktorisering kan erhållas genom bevisad kvalitet och pålitlighet. Under loppet av 2010 växer antalet ISA-auktoriserade företag med 50 procent. Flera tiotal företag väntar som bäst på ISA-besked. Nu omfattar ISA hela landet. Systemet förnyades i år då Norske Veritas övertog auditionen.

Borgå Konstfabrik skapar utrymmen för tjänsteföretag Grundrenoveringen av Borgå Konstfabrik med bilparkering och nytt mediacentrum färdigställs under våren 2012. Under de närmaste åren reser sig på Borgå ås västra strand ett helt nytt, inemot fem hektar stort område, för evenemang, kultur, turism och handel. Kultur- och kongressutrymmen, arbetsutrymmen förs konstnärer, utställningslokaler, gågata, specialaffärer och restauranger ingår. – Det hela blir en trivsam och levande del av Borgå kärncentrum. Vid planeringen har man särskilt beaktat anpassningen till den historiska miljön och åstrandens ”nationallandskap”, säger biträdande stadsdirektör Fredrik von Schoultz.

Personalutrymmen i skick Handledning behövs vid til�lämpandet av bestämmelserna angående personalutrymmen vid företag, anser överinspektör Toivo Niskanen vid socialoch hälsoministeriet och expert Pirkko Mäkinen vid Arbetarskyddscentralen. Båda har gemensamt författat en guidebok i ämnet. Guiden är avsedd för förmän, arbetarskyddspersonal och anställda vid företag i alla branscher. Närmast avses matsalar, tvättoch viloutrymmen. Bestämmelserna grundar sig i huvudsak på arbetarskyddslagen. Även många kollektivavtal innehåller bestämmelser på området.

– Ingen enskild patentmedicin finns för bättre produktivitet. T.ex. inom den offentliga sektorn måste man se på många faktorer: strukturer, ledarskap, hur arbetet organiseras och användningen av ict.

Staten kommer inte att befatta sig med hur mycket kommunerna inhandlar av privata företag. T.ex. i Danmark finns sådana här gränser. Kommunerna är dock olika och det finns sådana där det helt enkelt inte finns trovärdiga privata aktörer. Staten har på det allmänna planet uppmuntrat kommunerna till att anlita privata företag i större utsträckning och ta lärdom av sådana praktiker som visat sig fungera bra. Enligt Kiviniemi kunde man genom ökad effektivitet och god praxis i alla kommuner spara in miljardbelopp.

Upphandling kräver kunskaper Många kommuner har tvingats till skattehöjningar för att trygga servicen. Den kommunala servicemarknaden fungerar inte optimalt. I kommunerna råder stor meningsskiljaktighet över om eller hur t.ex. socialoch hälsotjänster ska överlåtas till den privat sektorn. Här ser Kiviniemi många möjligheter till samarbete.

Beskattningen öppen

Även inom kommunerna måste det övervägas huruvida man vill stöda lokala företag och därigenom trygga skatteintäkterna. Mari Kiviniemi

– Det finns mycket att utveckla inom det kommunala upphandlingskunnandet. Att konkurrensutsätta och gå ut med rätta anbudsförfrågningar är av stor betydelse. Det finns en massa saker i kommunerna som kunde produceras bättre i samarbete med företagen än i egen regi. Företagen kritiser kommu-

Mari Kiviniemi är försiktig i sina bedömningar om Finlands ekonomiska situation. – Osäkerhet finns det såpass mycket av att allt är möjligt. Vi kan ännu inte säga att recessionen är förbi. Mer sannolikt är att ekonomin börjat sätta fart och frågan är hur den farten håller i sig. nerna just för brister i upphandlingen som Kiviniemi lyfte fram. Gynnandet av stora volymer leder till att ett kapitalinvesterardrivet företag från Singapore, i stället för en lokal aktör, vinner offerttävlingen om socialoch hälsotjänster. Chefen för

näringsfrågor vid FiF, Janne Pesonen, hävdar också att det lönar sig för ett riskkapitaldrivet företag att gå med i offertrundan åtminstone en gång med ett underdimensionerat täckningsbidrag. – Detta är förvisso en av ut-

maningarna inom kommunerna, säger statsministern. Även kommunerna måste överväga huruvida de stöder lokal företagsamhet och tryggar därigenom tillräckliga skatteintäkter. Företagen kan också samarbeta framgångsrikt.

Det säger något om statsministerns tankar angående skattereformen att hon tycker att det finns ett visst tryck att något sänka den en gång beskattade 90 000 euro stora dividenden. – Vårt nuvarande skattesystem är fortfarande bra och sporrande. Det är förståeligt att företagarna sett med oro på den planerade reformen. Detta visar att dagens incitament är lämpliga och att där inte finns väldigt mycket mån för nedskärning. Kiviniemi anser att skattesystemen ska ändras så att det utgör ett incitament för sysselsättning och företagsamhet. Skattereformen går dock inte framåt på ett tag. Först när Hetemäki-arbetsgruppen blivit klar med sitt projekts andra fas och kommit ut med sina rekommendationer i slutet av året, ser vi vad partier-

Företagarbarometern:

••Sm-företagen har klarat följderna av den ekonomiska krisen rätt bra. snabbt genomförda reformens inverkningar är för stor. Nu borde de centrala politiska aktörerna träda fram och tala för sådana skatteprinciper som stöder investeringarna. Järventaus säger också att företagarna väntar på beskedet att beskattningen skulle bibehålla sina nuvarande incitament även då det gäller dividendernas beskattning.

Rejäl förbättring

Sm-företagens omfattande betalningssvårigheter är den ekonomiska krisens långa skugga, säger FiF:s chefsekonom Timo Lindholm.

Sm-företagen ser nu positivt på framtiden. Enkäten visar att förväntningarnas saldo är +40. I jämförelse med läget för ett år sedan är förändringen stor: då stod saldot på -25. Hela 47 procent av företagen anser att ekonomin går uppåt under det kommande året och av motsatt åsikt är endast sju procent av företagen. Över hälften av respon-

denterna anser också att omsättningen kommer att öka. Investeringsklimatet däremot är inte helt molnfritt. På ökade investeringar tror endast 22 procent av respondenterna. Andelen är densamma som i barometern i våras.

Fjolåret var svårt Fjolåret var svårt för den flesta sm-företag. FiF:s chefsekonom Timo Lindholm anser att det behövs flera positiva saldovärden i följd innan omsättning och lönsamhet igen är på betryggande nivå. – Förväntningarna har stigit mest inom industrin, vilket är naturligt i en exportdriven ekonomi. Hemmamarknadens styrka återspeglas i personalförväntningarna. Vart fjärde sm-företag kommer att öka personalen. Po-

sitivast på den punkten är handeln och andra tjänstebranscher med minst 50 anställda, uppger Timo Lindholm. Ca 40 procent av sm-företagen har måst anpassa sin verksamhet till konjunktursvackan. Anpassningarna har varit typiska för större och äldre företag. Positivt är att behovet av permitteringar har minskat. Denna gång visade barometern – som görs två gånger per år – att företagen ännu inte börjat planera investeringar i någon större omfattning trots att förväntningarna om tillväxt redan är på samma nivå som före krisen. – Tillväxt sökes nu närmast genom produktutveckling och marknadsföring. Därför har efterfrågan på yttre finansiering gått ned en aning, säger Finnveras vd Pauli Heikkilä.

Datasäkerheten oroar sm-företagen ››Allt dystrare hotbilder inom datasäkerheten har fått sm-› företagen att snabbt ändra inställning till säkerheten den egna datamiljön. Säkerhetsfrågorna har plötsligt blivit den viktigaste aspekten inom itfunktionerna, visar en färsk undersökning. Hos datasäkerhetsföretaget Symantec, som gjorde den internationella undersökningen 2010, anser man att resultatet är signifikant eftersom sm-företagen i fjol inte nämnvärt satsade på data-säkerheten. Den snabba ändringen i inställningen beror på att nätattacker blivit alltmer frekventa, och att allt fler terminaler och databaser försvunnit eller hamnat i fel händer. I enkäten deltog 2 152 sm-företag i 28 länder. I snitt använder de undersökta företagen 51 000

dollar årligen på sin datasäkerhet. Trots det relativt stora penningbeloppet är datasäkerheten inte på särskilt hög nivå. Sålunda hade t.ex. 30 procent av företagen i fjol inget virusskydd! På den här punkten har dock en snabb förbättring skett under innevarande år.

futureimagebank

Viktiga data kan försvinna – I internationell jämförelse är datasäkerheten hos företagen i Finland på rätt hög nivå. Visserligen har vi fortsättningsvis en viss tendens att skydda systemet, inte data. Virusskyddet är förvisso viktigt men trots allt bara en del av dataskyddet. Säkerhetskopieringens roll är särskilt viktig, påpekar Symantec Finlands expert Erkko Skantz.

För statsminister Mari Kiviniemi är företagarlivet

bekant genom föräldrarnas lantbruk och makens företag. › Hon tror att finländarna ser positivt på företagsamheten. Å andra sidan anser hon att man inte ska tro att alla kan bli företagare. – Det kräver en viss personlighet och förstås vilja. Vi kunde ha fler företagare, särskilt bland de yngre . Detta har man också satsat på. – Jag anser att samhället fortfarande bjuder på starka incitiment till att slå sig fram och vara företagsam, säger hon. Under denna regeringsperiod har företagarna fått det tryggare t.e.x. genom att företagarens make el. maka fått ett bättre arbetslöshetsskydd. – Föräldraledighetssystemet dras ännu med ett missförhållande där arbetsgivarens kostnader kunde ersättas i större utsträckning. Kiviniemi erkänner att det i företagsamhetens förutsättningar fortfarande finns luckor som ofta kan uppmuntra till att välja ett lönearbete i stället för företagsamhet.

nas egna skatteförslag för nästa valperiod innebär. Huvudlinjen i företagsbeskattningen är enligt Kiviniemi klar: kapitalbeskattningen skärps i viss mån och samtidigt ska samfundsskatteprocenten ned. I övrigt är hon inte särskilt tagen av Hetemäkis förslag som inte sporrar företagarna. Statsministern påminner om att man i den föregående skattereformen, tack vare centern, höll sig till gränsen om en nio procents nettoförmögenhet. – Mitt parti har inte varit sen att fatta företagarvänliga skattebeslut.

Hörs rösten?

Hur viktigt är det att även smsektorn är med i trepartsförhandlingarna? – Utan vidare måste sm-företagen höras. Under tidigare inpo- och trepartstider lyssnade man inte på de små. Önskvärt vore att vi fick ett bättre förhandlingsklimat; ett sådant som skulle gynna samarbetet mellan regeringen och arbetsmarknadens parter. Hon ser också gärna att löneförhandlingarna skulle kunna föras under mer koordinerade förhållanden. Detta vore bäst för Finlands konkurrenskraftt.

FiF kritiserar endast detaljer i sötsaksskatten

Sm-företagen utgår ifrån att ekonomin klart förbättras ››Arbetsplatserna har i stort sätt bevarats och konkurserna har blivit färre. Det framgår av företagarnas färska sm-barometer. Enkäten utvisar att utsikterna blivit klart ljusare trots att investeringsförväntningarna förblivit på låg nivå. På ökade investeringar tror endast kring 20 procent av respondenterna. – Detta återspeglar dels det att återhämtningen ännu är på hälft, dels att företagarna ännu inte är på de klara med hur beskattningen kommer att utfalla i framtiden. Skattediskussionen i våras har gett företagarna dystara aningar om skärpning av beskattningen, kommenterade FiF:s vd Jussi Järventaus barometern den 7 september. Enligt Järventaus gjorde regeringen rätt i att uppskjuta skattereformen till nästa valperiod. Osäkerheten om den

”Föräldraledighetens kostnader ett missförhållande”

Försvunna terminaler är ett stort problem hos sm-företagen. Innemot 30 procent av de undersökta företagen har i fjol tappat bärbara datorer eller avancerade mobiltelefoner.

Enligt Skantz är den digitala världens hot trots allt ett faktum även hos oss. Därför är det av vikt att inse att den verkliga datasäkerheten alltid utgår från människorna, personalen och att även de bästa tekniker alltid bara är dellösningar. Undersökningen visar att kontonummer, kreditkorttsdata, kunduppgifter och personalregister är särskilt utsatta. Sådana här viktiga data kan försvinna genom terminalstöld, eldsvåda, serverkrasch eller virusprogram. Alla dessa hot är i princip likvärdiga genom att de kan förorsaka stor eller t.o.m. ödesdiger skada. Symantec har uta-› rbetat en lista på vad sm-företagen borde beakta när det gäller datasäkerheten. Listan finns i tidningens finskspråkiga avdelning.

FiF anser att det är i praktiken omöjligt att undvika en skärpning av beskattningen av sötsaker och läskdrycker. Lagförslaget innehåller dock punkter som behandlar vissa företagare och produkter orättvist. Regeringen föreslår att sötsaker, sötsaksliknande produkter, choklad, kakaoprodukter, glass, saftis och liknande frysta produkter belägges med accis. Läskdryckers accis vill man också höja och bredda skattebasen. Uppskattningsvis 100 – 120 miljoner euro mer än i år kunde kammas in i skatteintäkter genom en förnyad beskattning av godis, glass och läsk. En av tankarna bakom lagförslaget är att lappa den statsekonomiska lucka som uppstod efter arbetsgivarnas slopade fpa-avgift. FiF anser att den planerade skattehöjningen är beklaglig men att man redan länge va-

rit medveten om att den slopade fpa-avgiften innebär skärpningar på annat håll. Enligt FiF kan lagförslaget försvåra vissa företagares verksamhet bl.a. genom att uppmuntra till ”svart” import. Lagförslagets tillämpningsgränser är sådana att t.ex. tillverkarna av kex och chokladstänger kan förundra sig över olikheterna i beskattningen. I lagförslaget betonas att man försökt ta hälsosynpunkter i beaktande. Sålunda har produkter under beteckningen 1905 utelämnats i.o.m. att här ingår bl.a. matbröd och den produktgruppens skärpta beskattning vore inte önskvärd. Genom att hälsoaspekterna i lagförslaget inte utgör en tillräckligt klar grund kan lagförslaget diskriminera vissa produkter. Detta ökar inte lusten att betala skatt varvid det kan bli attraktivt med olaglig import.

EU:s långa mammaledighet vore ohållbar för företagen EU-parlamentet behandlar ett förslag till graviditetsskyddsdirektiv. Parlamentets jämlikhetsutskott föreslår att moderskapsledigheten förlängs till 20 veckor med full lön och att ammningspauser på arbetsplatserna tillåts. FiF motsätter sig förslaget. I dag är moderskapsledigheten i Finland kring 18 veckor med moderskapspenning från FPA. Ingen lag tvingar arbetsgivaren att betala för moderskapsledigheten men i kollektivavtalen finns bestämmelser om lön såtillvida att arbetsgivaren måste betala skillnaden mellan lön och moderskapspenning. I direktivförslaget ingår också att den obligatoriska moderskapsledigheten skulle förlängas från fyra till sex veckor så att den obligatoriska ledigheten skulle tas ut i sin helhet efter nedkomsten. Dessutom föreslår utskottet en pappaledighet om två

veckor med full lön. – En förlängd moderskapledighet med full lön vore ohållbar ur arbetsgivarsynpunkt, säger Outi Tähtinen vid FiF. Arbetsgivarna betalar nu redan för mycket för att de anställa har och får barn. Enligt Tähtinen skulle direktivändringen kännbart öka arbetsgivarföretagens kostnader, göra tröskeln för självsysselsättning högre och försvåra särskilt unga kvinnors sysselsättning. FiF anser att man på EU-nivå inte ska gå in för alltför strikta familjeledigheter. Systemet i Finland är redan tillräckligt heltäckande. Dessutom skulle ändringarna i moderskapsledigheten öka sjukfrånvaron genom att de gravida arbetstagarna skulle inleda moderskapsledigheten senare. Den ökade sjukfrånvarons kostnader skulle till stor del falla på arbetsgivarna.

Nro 7 • Syyskuu 2010