2014 • 1
Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija
Vuoden kansantanssiyhtye: 24 Kirjavat Kasvatusnäkemys
12
Sottiisi+Moves=pööfekt! 8
Sisällysluettelo 2 3 4 6 8 10 12 14 15 16 18 19 20 22 24 27
Alakerta Pääkirjoitus Jutaringissä tehdään harvinaista yhteistyötä Järjestöuutisia ja Puheenjohtajalta SottiisiMoves Folklandia Kasvatusnäkemys Lasten kansantanssiluokittelut osana kasvatuksellista prosessia Kehityskohteena kulttuurinen nuorisotyö Hanna Poikelalle ja Joonas Autiolle Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinto Arpajaisten loppukiri Uusi Täpinää tassuihin -aineisto ilmestynyt Historia eläväksi teatterin keinoin Paikalliset nuorisoseurat mukana kyläpöhinässä ja lähipalveluiden tuottajana Vuoden kansantanssiyhtye Kirjavat Valtakunnalliset H-kiltapäivät Salossa
28 Lyhyesti 30 Kolumni: Yhteisöllisyyden koukuttama 32 Tapahtumakalenteri
8
Alakerta
Nuorilla on muutakin kuin ongelmia Lehtiä selaillessa ei voi välttyä huomaamasta, että nuorten keskuudessa on runsaasti pahoinvointia. Huostaanotetut lapset, päihdeongelmat ja heikentyvät oppimistulokset ovat jo lähes arkipäiväisiä uutisia. Nuorten terveyserot ovat viime vuosina kasvaneet vauhdilla, ja perheen sosioekonominen asema on entistä kiinteämmin liitoksissa nuoren hyvinvointiin. Ongelmalähtöinen uutisointi ei kuitenkaan tee oikeutta koko totuudelle. Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorten tupakointi ja viikoittainen alkoholinkäyttö ovat vähentyneet jo usean vuoden ajan, ja työn ja koulutuksen arvostus ovat pysyneet korkeana. Valtaosa nuorista on myös tyytyväinen omaan terveyteensä. Keskimääräinen suomalainen nuori voi siis varsin hyvin. Samalla kun kriisiin ajautuneen nuoren kannalta välttämätön ”korjaava” nuorisotyö on nostanut koko toimialan arvostusta, on nuorisotyö kaikkinensa suuntautunut enemmän korjaavaksi ja yksilölähtöiseksi. Tämä 2
näkyy erityisesti kunnallisessa nuorisotyössä, mutta myös kansalaisjärjestöjen nuorisotoiminnassa. Muutos on looginen, sillä myös opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus on seurannut tätä suuntaa. Nuoren hyvinvointi ei ole mekaanisesti saavutettava olotila vaan koostuu hyvin erilaisista asioista kullakin nuorella. Hyvinvoinnin kulmakivenä ovat kuitenkin hyvät sosiaaliset suhteet ja erityisesti vertaisryhmän luoma kuuluvuuden tunne. Nuorista itsestään lähtevä vapaaehtoistoiminta on tätä parhaimmillaan. Esimerkiksi nuorisoseurojen tarjoamassa toiminnassa nuori kokee, että häneen luotetaan. Nuori nähdään voimavarojen, ei ongelmien kautta. Kansalaisjärjestöjen tekemä nuorisotoiminta on arvokasta ja välttämätöntä nuorten hyvinvoinnin rakentamisessa. Kulttuurinen nuorisotyö yhdessä muiden nuorisotyön suuntien kanssa vahvistaa päivittäin tuhansien nuorten itsetuntoa ja vuorovaikutusvalmiuksia. Ennaltaehkäi-
sevä nuorisotyö on myös talouden näkökulmasta huomattavasti parempi sijoitus kuin monimutkaisten ongelmien selvittely. Näistä ja monista muista syistä ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkityksen esillä pitäminen on yksi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin painopisteistä vuonna 2014. Ennaltaehkäisevä nuorisotyö tarvitsee ja ansaitsee vahvan puolestapuhujan. Erityisesti järjestöjen tekemän nuorisotyön ja toiminnan kautta tulee näkyväksi se, että nuorilla on paljon muutakin kuin vain ongelmia.
Eero Rämö Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja
Pääkirjoitus
Mitä eroa on harrastuksella ja harrastuksella?
H
arrastus voi parhaimmillaan olla paljon enemmän kuin uuden taidon opettelemista tai ajanviettoa hyvässä seurassa – se voi antaa meille myös eväitä elämään. Hyvä harrastus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Useiden tutkimusten mukaan harrastukset tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja vahvistavat itseluottamusta. Harrastusten kautta saa uusia ystäviä, mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ja toimia yhdessä ryhmän kanssa. Toteutuuko tämä kaikessa harrastustoiminnassa? Mielestäni ei toteudu. Esimerkiksi tanssiminen nuorisoseuran ryhmässä eroaa olennaisesti vain kaupallisin periaattein pyöritettävän tanssikoulun toiminnasta. Siinä missä toinen antaa ensisijaisesti tanssin opetusta, toinen antaa samalla myös siivet kasvaa ja kehittyä. Nuorisoseuroissa harrastustoiminnan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Nuorisoseuratoiminnassa kasvaa osallistuvaksi, avoimeksi
ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi. Tärkeää on muistaa myös, että ihmisenä kasvaminen ei ole vain lasten ja nuorten etuoikeus. Eri-ikäisten yhteistoiminta on tärkeä osa nuorisoseuratoimintaa. Se on järjestömme suuri rikkaus ja se erottaa meidät monista muista toimijoista. Eri-ikäisten yhteistoiminta mahdollistaa myös sukupolvien välisen oppimisen ja yhdessä kasvamisen. Harrastuksilla on eroja. Nuorisoseuroissa harrastusten taustalla on kasvatuksellinen ajatus, joka ohjaa toimintaa. Osaavien ohjaajien toteuttamana laadukas harrastustoiminta toimii kasvun tukena. Kuten hyvin tiedämme, nuorisoseuratoiminnassa oppii taitoja, jotka kantavat läpi elämän.
Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi Ps. Tämän lehden sivuille 12-13 on kuvitettu kasvatusnäkemys, joka kokoaa yhteen ja tuo näkyväksi nuorisoseurojen kasvatuksellisen ajatuksen.
Julkaisija:
Suomen Nuorisoseurat ry.
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
Päätoimittaja:
Antti Kalliomaa
Puh. (09) 5840 610
Puh. 040 5477 157
info@nuorisoseurat.fi
Toimitussihteeri: Pia Matilainen
Vuosikerran hinta 12 euroa.
Toimituskunta:
Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen,
Aikakauslehtien Liiton jäsen.
Jussi Perämäki
Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2014:
Taitto:
Hehkuva / Minna Wallenius
Yhteystiedot:
Vernissakatu 8 A
01300 Vantaa
Nro 1, ilmestyy 7.2.
Aineisto lähetetään osoitteella: nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi
Painopaikka:
Painotalo Seiska Oy, Iisalmi
Nro 2, ilmestyy 22.5.
ISSN 1458-6479
Nro 3, ilmestyy 11.9.
Kannen kuva:
Petri Kivinen
Nro 4, ilmestyy 4.12.
3
JUTARINGISSÄ tehdään harvinaista yhteistyötä
teksti Greetta Lamminen kuvat Elisa Pääkkö, Riina Lindberg
Taideopiskelijaksi kolmevuotiaana
Sodankylässä toimiva Jutarinki on Suomessa liki poikkeuksellinen ilmiö. Seurassa on jo pitkään opetettu
- Kansantanssin opiskelun voi aloittaa kolmevuotiaana ja edetä moduuleiden suorittamisessa. Yleensä 8-9 –luokkalaiset ovat suorittaneet kaikki kymmenen moduulia. - Käytännössä toimimme niin, että me Jutaringissä organisoimme opetuksen: suunnittelemme, hankimme opettajat, anomme tuntimäärät opistolta yms. Toki kaikki tämä tapahtuu koko ajan yhteistyössä opiston kanssa, joka valvoo opetussuunnitelman toteutumista, Riina kertoo. Kansantanssia opiskelevat maksavat kurssimaksun Revontuli-Opistolle ja Jutaringin jäsenmaksun seuralle. Tapahtumat, retket, leirit ja esiintymismatkat järjestää seura. Jutarinki on vireästi toimiva seura. Sen harrastajista valtaosa on lapsia ja nuoria, mutta mukana on myös niin aikuisia kuin senioreita
lapsille ja nuorille kansantanssia osana taiteen perusopetusta. Nykyisin yhteistyötä tehdään Revontuli-Opiston kanssa. Jutaringin puheenjohtajan Riina Lindbergin mukaan se on kullanarvoinen asia. Revontuli-Opisto on Sodankylän, Enontekiön ja Kittilän kuntien yhteinen kansalaisopisto, jossa voi suorittaa taiteen perusopetuksen (TPO) opintoja kuvataiteessa, musiikissa, sirkustaiteessa, kansantanssissa ja nykytanssissa. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopintojen laajuus on 500 tuntia. Keskeiset tavoitteet ja sisällöt määritellään taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Kun opiskelija on suorittanut kaikki 500 tuntia, hän on oikeutettu saamaan todistuksen taiteen perusopetuksesta. - Revontuli-Opisto on vahva ja hyvä yhteistyökumppani. Ilman tätä yhteistyötä meillä ei olisi niin paljon kansantanssin harrastajia. Kun opisto toimii opettajien työnantajana ja maksaa heidän palkkansa, se myös tarkoittaa, että opetus pystytään toteuttamaan hyvin ja laadukkaasti, Riina korostaa.
4
JUTARINKI LYHYESTI • kotipaikka Sodankylä • perustettu 1979 • noin 100 jäsentä • 5 lasten- ja nuorten tanssiryhmää, osallistujien ikä 3 – 18 vuotta • tanssin opetus tasolta toiselle etenevää taiteen perusopetusta • yksi aikuisten kansantanssiryhmä • yksi senioreiden ryhmä • musiikkiryhmät Pikkupelimannit, M:n Pelimannit ja Ruija Trio • Lapin Nuorison Liiton jäsen • Suomen Nuorisoseurojen jäsen
ja pelimannejakin. Esiintymisiä kotimaassa on varsin usein ja Jutarinki on tuttu nimi ulkomaita myöten. Kansainväliset vaihdot ovat olleet luonnollinen osa seuran toimintaa. Toisaalta: onhan Sodankyläkin tuttu nimi kulttuuri- ja varsinkin filmipiireissä ympäri maailmaa. Voi siis täydellä syyllä sanoa, että Sodankylän kunnan päättäjät olivat vuonna 1993 kaukaa viisaita, jos näkivät kansantanssin opetuksen mahdollistamisen tuovan myös pr-arvoa paikkakunnalle.
Yhteiset asiat osaksi arkea Riina on toiminut Jutaringin puheenjohtajana vuodesta 2010. Hän on myös Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen. Onko valtuuston jäsenyydestä hyötyä puheenjohtajan töissä? - Kyllä keskusliitto on tullut lähemmäksi oman seuran arkea puheenjohtajuuden ja valtuuston jäsenyyden myötä, hän tiivistää. - Ennen valtuustojäsenyyttä oma yhdistys oli keskiössä ja muiden asiat jossakin kaukana, koskettamattomissa. Nyt luen esimerkiksi kaikki tiedotteet ja paperit ajatuksella ja seuraan keskusliiton kotisivuja entistä säännöllisemmin. - Valtuuston jäsenyys on tuonut paljon uutta tietoa uusista asioista ja olen tutustunut moniin ennen tuntemattomiin ihmisiin. Nyt olen aikaisempaa paremmin perillä siitä, mikä se iso liitto oikein on
ja mitä siellä tehdään. Nuorisoseuratoiminta kokonaisuudessaan on nyt vasta avautunut. - Nyt, kun tiedän, mitä keskustasolla suunnitellaan, on helpompi viedä erilaisia asioita oman yhdistyksen johtokunnalle ja jäsenille, Riina sanoo. Jutaringin nuoret esiintyivät viime vuoden lopulla Saariselällä ulkomaalaisille uuden vuoden juhlijoille.
5
Motora oli vuoden 2013 nuorisoseura.
Suomen paras nuorisoseura julkistetaan 23. maaliskuuta Joensuussa Suomen Nuoriseurat ry:n hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka saa palkinnokseen kunniakirjan ja 1000 euron stipendin. Vuoden Nuorisoseura -nimityksen saa seura, joka omalla paikkakunnallaan toteuttaa esimerkillisellä tavalla yhteisesti hyväksyttyä toiminta-ajatusta. Vuoden Nuorisoseuran valinnassa arvioidaan myös toiminnan laatua ja laajuutta, seurassa tehtävää lasten ja nuorten toimintaa sekä toiminnan innovatiivisuutta. Vuonna 2014 ehdokkaina nimityksen saajaksi ovat Ilmajoen Nuorisoseura, ISOn Tanhuujat (Jyväskylä), Kuivalan Nuorisoseura
(Kouvola/Utti), Lahden Tanhuujat, Laihian Nuorisoliitto, Tähti Nuorisoseura (Vesilahti) ja Ulmalan Nuorisoseura (Iisalmi). Palkinnon saaja julkistetaan valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3. Joensuussa. Juhlaa isännöi Nuorisoseura Motora, jonka ”Postikortteja Pohjois-Karjalasta” nimeä kantava teos johdattaa juhlavieraat kansantanssin keinoin maakunnan maisemiin. Juhlassa esiintyvät kaikki seuran ryhmät 3-vuotiaista aikuisiin. Perinteitä kunnioittaen Nuorisoseura Motora luovuttaa vuoden nuorisoseuran manttelin seuraajalleen.
Puheenjohtajalta
Järjestörajat ylittävää yhteistyötä Nuorisoseuravuosi käynnistyi perinteisesti Itämeren aalloilla 19. Folklandia-risteilyn merkeissä. Laivalla tarjoiltiin jälleen upea ja monipuolinen kattaus kansantanssin ja –musiikin taitureiden esityksiä genren kaikista tyylilajeista. Folklandia-risteily ei kuitenkaan ole ainoastaan joukko samaan laivaan buukattuja laadukkaita konsertteja, vaan kattavan taiteellisen kokonaisuuden lisäksi se on myös mainio esimerkki tapahtumasta, joka kokoaa yhteen kansantanssin ja -musiikin ammattilaiset ja harrastajat sekä kaikki Suomen merkittävimmät alan järjestöt toimijoineen. Se tarjoaa hienon yhteisöllisen kulttuurisen areenan taiteen tekijöille ja kokijoille. Voimme olla ylpeitä siitä, että Folklandia on saanut alkunsa juuri meidän järjestöstämme jo liki 20 vuotta sitten ja että risteily seilataan yhä nuorisoseuralipun alla! Folklandian kaltaiset järjestörajat ylittävät tapahtumat eivät valitettavasti ole turhan yleisiä suomalaisessa järjestömaailmassa. Yhä edelleen liian usein järjestöjen toimintaa ja tapahtumia vaivaa liiallinen lo6
kerointi omaan harrastusalaan ja jäsenistöön. Moni yhdistys potee voimavarojen riittämättömyyttä, eikä toiminnalle saavuteta toivottua näkyvyyttä tai riittävästi tekijöitä ja osallistujia. Uskon, että yhdistysten välisen yhteistyön lisääminen ja raja-aitojen madaltaminen on yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Laajentamalla näkökenttää hieman tuttua piiriä laajemmalle voi löytyä aivan uusia yhteistyötahoja ja samalla syntyä jotain ainutkertaista ja ennalta arvaamatonta. Jotain, jossa yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Erinomainen näyttö tällaisesta uudesta entistä laajemmasta yhteistyöstä on ensi kesäkuussa Nuori Kulttuuri –säätiön ja Pispalan Sottiisin yhdessä järjestämä SottiisiMoves 2014-tapahtuma, joka kokoaa suomalaiset tanssivat nuoret Tampereelle esiintymään, kokemaan ja nauttimaan toistensa seurasta. SottiisiMoves on esimerkki valtakunnallisten järjestöjen yhteistyöstä, josta syntyy upea tanssin täytteinen suurtapahtuma. Yhteistyön tulosten ei tarvitse kuitenkaan tuottaa jotain niin suurta kuin SottiisiMoves
ollakseen arvokasta. Aivan yhtä merkityksellisiä ovat normaalissa arjessa tapahtuvat asiat, kuten kahden nuorisoseuran yhdessä järjestämät iltamat nuorisoseurantalolla tai omalla alueella toimivan musiikkiopiston kanssa käynnistetty yhteistyö, jonka seurauksena syntyy elävää musiikkia sisältävä tanssiteos. Tärkeää yhdessä tekemisessä ei ole ainoastaan työn lopputulos, vaan myös kaikki se, mitä matkan varrella opitaan ja koetaan yhdessä. Toivotan Teille kaikille menestystä ja yhdessä tekemisen riemua vuoteen 2014.
Jonas Jernberg Valtuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat
Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto kokoontui syyskokoukseensa Tampereelle 23.11.2013 Valtuusto hyväksyi kokouksessaan toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2014. Kokouksessa valittiin myös hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vuosiksi 2014-15. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Tiina Jaakkola (Nilsiä), Ragni Reichardt (Hyvinkää), Henri Vallius (Lahti) ja Tuomas Koivuniemi (Kauhajoki) sekä varajäseneksi Heikki Peisa (Pornainen). Valtuuston päätösten mukaan vuonna 2014 toiminnan painopisteinä on muun muassa: • tehdä nuorisoseuratoimintaa tunnetuksi alueellisesti, paikallisesti ja valtakunnallisesti • tukea paikallista kerho- ja harrastustoimintaa tuottamalla aineistoja ja malleja sekä käynnistämällä hankkeita • vakiinnuttaa lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten toimintamallit • kouluttaa ohjaajia ja kehittää ohjaajahuoltoa • järjestää lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin vasemmalta Henri Vallius, Tiina Jaakkola, Ragni Reichardt ja Tuomas Koivuniemi sekä varajäseneksi Heikki Peisa.
Toimintasuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/syysvaltuusto.
Sähköiset tiedotteet uudistuvat Nuorisoseurojen sähköiset tiedotteet – kuukausitiedote, tanssi-, teatteri-, ja kv-tiedote – uudistuvat helmikuussa. Jatkossa kuka tahansa voi tilata Nuorisoseurojen sähköisen uutiskirjeen sekä harrastusalakohtaiset uutiskoosteet osoitteesta www.nuorisoseurat.fi. Uutiskirje välittää kuukausittain tietoa järjestön ajankohtaisista asioista, tapahtumista, koulutuksista sekä muista nuorisoseuratoimintaan liittyvistä asioista. Uutiskirje on nykyistä kuukausitiedotetta lyhyempi ja siihen poimitaan kolmesta kuuteen toimitettua ajankohtaista uutista. Uutiskirjeen sisältö on nykyistä jäsennellympää ja verkkolehtimäistä. Samalla myös
uutiskirjeen ulkoasu uudistuu. Myös tanssi-, teatteri-, ja kv-tiedotteet uudistuvat. Jatkossa nämä tiedotteet ovat uutiskoosteita, joihin poimitaan kunkin harrastusalan viimeisimmät uutiset nuorisoseurasivustolta. Tiedotteet ilmestyvät kerran kuukaudessa. Uutiskirje toimitetaan keskusseurojen ja paikallisten nuorisoseurojen luottamushenkilöille ja ohjaajille sekä nykyisille kuukausitiedotteen tilaajille. Harrastealakohtaiset tiedotteet toimitetaan niiden nykyisille tilaajille. Lisäksi kuka tahansa nuorisoseuratoiminnasta kiinnostunut voi tilata tiedotteet osoitteesta www.nuorisoseurat.fi.
Nuorisoseurojen Taiteelle tekijöitä -hankkeelle rahoitus OKM:ltä Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen Nuorisoseurat ry:lle 90.000 euroa hankerahoitusta Taiteelle tekijöitä 2014-2015 -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on työllistää nuoria taiteilijoita ohjaajiksi, tuottajiksi ja sparraajiksi kulttuurisen nuorisotyön ja yhteisöllisen taidekasvatuksen kentälle. Hankerahoituksella työllistetään tanssin ja teatterin ammattilaiset kehittämään kulttuurisen nuorisotyön osaamiskeskusmal-
lia. Lisäksi työllistetään viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen suunnittelemaan tarjottavien palveluiden brändäys sekä markkinointi. Toteutuessaan nuorisoseurojen osaamiskeskusmalli luo 3-8 pysyvää työpaikkaa nuorille taiteilijoille eri puolilla Suomea. Taiteilijat työllistyvät paikallisiin nuorisoseuroihin ja kulttuuriyhdistyksiin. Lisäksi hanke mahdollistaa nuorten taiteilijoiden osuuskuntien ja yritysten perustamisen.
Ennakkotietoa vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevasta laista
§
Oikeusministeriössä on valmisteltu lakiesitystä lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämiseksi. Lain tavoitteena on edistää alaikäisten lasten turvallisuutta niin, että ei kuitenkaan vaikeuteta vapaaehtoistoiminnan järjestämistä. Aiemmin säädetty laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on koskettanut vain työ- ja virkasuhteessa olevia työntekijöitä. Uudella lailla saavutettaisiin osittain EU:n lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivissä velvoitteet. Valmisteilla olevan lain mukaan lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostausta voitaisiin selvittää rikosrekisteritietojen ja sakkorekisteritietojen avulla. Annettavaan otteeseen merkittäisiin tiedot laissa säädettävistä rikoksista, kuten seksuaalirikoksista, annetuista tuomioista. Lain voimaan tultua vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä on oikeus pyytää rikosrekisteriote vapaaehtoistoimijasta, mikäli tehtävään kuuluu säännöllisesti tai olennaisesti alaikäisen ohjausta tai huolenpitoa, henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisen kanssa sekä tehtävää hoidetaan yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen koskemattomuutta ei kohtuudella voida turvata. Kaikkien edellytysten on täytyttävä, että kyseessä on laissa tarkoitettu tehtävä, jotta suorittavan vapaaehtoisen rikostausta voidaan selvittää. Rikosrekisteriotteen hakeminen edellyttää vapaaehtoisen kirjallista suostumusta. Otteen antaa vapaaehtoistehtävän järjestäjän pyynnöstä Oikeusrekisterikeskus. Laki tulee voimaan vuoden 2014 alkupuoliskolla. Liitto seuraa lain valmistelun edistymistä ja kertoo voimaantulosta kotisivuilla www.nuorisoseurat.fi
§
7
§
teksti Panu Mäenpää kuvat Jonas Lundqvist
Miten laitetaan kaupunki sekaisin tanssista? No, hommataan sinne 3 000 tanssijaa pistämään katukivetys uuteen uskoon! Näin olemme Nuori Kulttuuri – säätiössä ja Pispalan Sottiisissa päättäneet tehdä. Ja oletamme, että sinä kuulut joukkoomme, ei harmaaseen, vaan erittäin kirjavaan! Kahvipöytäkeskustelusta Tikkurilassa lähti idea, kun mietittiin, että miten saisimme tuotua kaiken maailman tanssit saman katon alle, kun samana vuonna olisi Pispalan Sottiisi ja Nuori Kulttuuri Moves. Miksi ihmeessä keräisimme kermaa kahteen astiaan kuukauden välein, kun voisimme laittaa kaiken samaan sammioon? Kesäkuu 2014 siinti mielissämme ja totesimme, että tämähän tehdään. Tampere saa täristä onnesta tanssin tutinoissaan 11.-15.6.2014!
Sottiisi + Moves = pööfekt! Suomen Nuorisoseurojen järjestämä Pispalan Sottiisi on Pohjois-Euroopan merkittävin, kansainvälinen kansantanssifestivaali, joka järjestetään parillisina vuosina kesäkuun alussa Tampereella. Festivaalin ohjelmaan kuuluu konsertteja sisä- ja ulkotiloissa, kilpailuja, tanssijoiden yhteisesiintymisiä, koulutusta, seminaareja, yötansseja sekä klubi-iltoja. Nuori Kulttuuri –säätiön, Suomen Nuorisoseurojen ja Tampereen kaupungin järjestämä tapahtuma yhdistää valtakunnallisen Movestanssikatselmuksen ja Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin.
Tapahtuman taiteellisina johtajina toimivat Marko Keränen ja Petri Kauppinen. Kaksoistapahtuma tulee olemaan vuoden merkittävin kulttuurin ja nuorison suurtapahtuma Suomessa, ja siihen osallistuu yli 3000 tanssijaa ja 40 000 kävijää. Koko tapahtuma alkaa jo keskiviikkona 11.6., mutta perjantaina 13.6. tuomme kulkueen muodossa tanssin viestin Tampereelle. Silloin juuri päättyneen koreografiakilpailun voittajatanssia tanssitaan Hämeenkadun koko leveydeltä ja pituudelta! Onnea Länsi-Uudenmaan tanssikoulu Hurjalle Piruetille kisan voitosta! Lanteet hytkyvät, kiitos heidän!
Varaa paikkasi kesän parhaasta SottiisiMoves on kaikille tanssista ja folkista kiinnostuneille avoin tapahtuma, josta pääsee parhaiten nauttimaan varaamalla ennakkoon tapahtumapassin sekä ruokailu- ja majoituspaketin.
SOTTIISIMOVES PASSI 50 € (alle kouluikäiset 30 €) Vapaa pääsy kaikkiin tapahtuman tilaisuuksiin, joukkoliikenteen matkalippu tapahtuman ajaksi sekä alennuksia Särkänniemen huvipuistoon ja Lapinniemen kylpylään.
8
MAJOITUS- JA RUOKAILUPAKETIT (SottiisiMoves passin varanneille) Koulumajoituspaketti to-su 70 €, pe-su 55 €. Omenahotellipaketti to-su 105 €, pe-su 75 € (4 hh) Hotellimajoituspaketit (Holiday Inn ja Cumulus) to-su 205 €, pesu 145 € (2 hh). Paketit sisältävät myös aamiaiset ja ruokailut. Lisätietoja ja SottiisiMoves -pakettien ennakkovaraukset 31.3. mennessä www.sottiisimoves.fi. Tapahtuman pääsylippujen ennakkomyynti www.lippupalvelu.fi.
Pääosassa tanssi! Tarkoituksena on järjestää tapahtuma, jossa pääosassa on yksi ja ainut, kaikkein kaunein: TANSSI. Movesin taiteellinen johtaja Marko Keränen totesi taannoin, että kansantanssia on kaikki tanssi, jota kansa tanssii. Tässä tapauksessa voidaan kerrankin todeta, että kyllä kansa tietää! Moves tuo mukanaan Tampereelle koko tanssin kirjon. Ennen varsinaista valtakunnallista tapahtumaa ympäri Suomen järjestetään yhteistyössä alueellisten AVI-keskusten ja kunnallisten nuorisotoimien ja nuorisoseurojen kanssa yhteensä 17 aluetapahtumaa, josta sitten valitaan Moves-esiintyjät katselmukseen. Tämän lisäksi saamelaisnuorilla on oma tapahtumansa, jonka Saamelaiskäräjät järjestävät. Näistä alueellista tapahtumista jatkoon paikalliset raadit valitsevat kattavan otannan, joka parhaiten osoittaa alueen osaamisen. Movesissa tärkeintä ei kuitenkaan ole taiteellinen ja tekninen suorittaminen, vaan tanssin RIEMU. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen ovat yli kaiken muun, sillä taide koettuna yhdessä on moninkertainen ilo. Dialogi tanssin kautta muihin ihmisiin, omassa ryhmässä ja yleisön kautta, avaa mahdollisuuksia tulkintaan niin monella eri tasolla. Sottiisin tarjonta on jälleen monipuolinen kattaus konsertteja sisä- ja ulkotiloissa, kilpailuja, tanssijoiden yhteisesiintymisiä, koulutusta, seminaareja, yötansseja ja klubi-iltoja. Lasten kansantanssiluokittelut mahdollista kohtaamiset
todellakin koko ikäkirjonkin osalta. Yhteisten kohtaamisten varmistaminen onkin ollut valmisteluissa ensisijalla. Vaikka oma laji aina tietysti on tärkein, on erinomaista, että osallistuja pääsee kokemaan nyt tanssin kaikissa muodoissaan, kaikenikäisten tanssijoiden esittämänä!
Taidetta! Myös Tampereen kaupungin nuorisopalvelut on tarttunut tapahtumaan rivakasti mukaan ja tarjoilee SottiisiMovesissa mahdollisuuden myös tutustua muihin luoviin lajeihin Monitoimitalo 13:ta, jossa myös tapahtuman hermokeskus sijaitsee. Siellä nuorisopalvelut järjestävät erilaisia taidetyöpajoja, jossa tanssija voi hetkeksi levähtää jonkin täysin uuden kokemuksen parissa! Osoitteesta www.sottiisimoves.fi saat tarvittavan tiedon, miten osallistua tapahtumaan. Tätä et halua missata! Ala myös seuraamaan meitä Instagrammissa instagram/SottiisiMoves ja facebookissa samalla nimellä! SottiisiMoves –tapahtuman pääjärjestäjinä toimii Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri –säätiö, yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Lisätietoja: Nuori Kulttuuri –toimisto kulttuurisuunnittelija Sari Rehèll sari.rehell@nuorikulttuuri.fi puh. 050 440 9766
Suomen Nuorisoseurat, Pispalan Sottiisi tiedottaja Maarit Saarelainen maarit.saarelainen@nuorisoseurat.fi puh. 03 2122 147
Käy katsomassa sinun lähin aluetapahtumasi osoitteessa www.nuorikulttuuri.fi/tapahtumat ja ilmoittaudu joukkoomme! Haastamme myös paikalliset nuorisoseurat tapahtumiin esittelemään toimintaansa ja kertomaan kaikista niistä mahdollisuuksista, joita on käytettävissä järjestön tarjoamana ja puitteissa. Tämä yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden nyt mennä yhdessä ja ristiin ja tuottaa parhainta mahdollista kulttuurista nuorisotyötä koko kentälle! 9
rangén en, Erkki W
rit teksti Maa
”Folklandia on kuin festivaalitiiviste: kaikki muu on jo mukana, lisää vain vesi!” ivin vat Petri K relainen ku
Saa
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma Folklandia-risteily, palasi M/S Silja Europan myötä turvallisesti satamaan 11.1. Yli 1000 esiintyjää kuudesta eri maasta folkkasi ja polkkasi vuoden 2014 festivaalikauden virallisesti avatuksi. Risteilyn ohjelmallisia huippukohtia olivat odotetusti Alcoholic Atheists, eli Kimmo ja Saana Pohjonen, Järvelät – Viulu kädessä syntyneet -konsertti ja Vuoden kansantanssiyhtyeet estradilla -konsertti sekä Puhti-Duon Pahan laulu – Balladi paskasta karmasta.
Puhti-Duo balladi jakoi mielipiteitä yleisön joukossa.
”Pahan laulu on Reetta-Kaisa Ilesin ja Anne-Mari Kivimäen upea teos, jossa yhdistellään teatterin, tanssin ja musiikin elementtejä ainutlaatuisella tavalla. Mitä pitäisi tehdä, kun hiljaisuus suorastaan huutaa? Pitää huutaa takaisin! Jos sydän meinaa pakahtua silkasta elämisen riemusta ja murtua suuresta surusta, voi äänijänteiden tueksi Järvelöiden konsertti sai kyynelkanavat auki ja nenäliinat esiin. takoa tahtia tälle laulun esiasteelle kumauttelemalla otsaluuta kelottuneen petäjän kylkeen. Sii”Voi Järvelät, minkä teitte. Soititte viikonvaihteen tä se lähtee, kansanmusiikki.” Folklandia-risteilyllä suoraan yleisön sydämeen, - Matti Saarela, Etelä-Saimaa kaunistelematta ja rehellisesti jättäen pois kaiken ylimääräisen hömpötyksen. Oli vain kymmenen pelimannia Järvelästä – ja Purpuri.” - Tiina Ruotsala, Keskipohjanmaa
10
Kimmo ja Saana Pohjosen demoninen meininki upposi suoraan vatsanpohjaan.
”Haitaristi Kimmo Pohjonen esiintyi perjantain myöhäisillassa yhdessä tyttärensa Saanan kanssa… Alcoholic Atheists -duon musiikki on rakentunut improvisaatioiden pohjalta ja pöllyttää musiikin pilttuita roimalla otteella!” - Sirkka Halonen, YLE
FOLKLANDIALLA JULKISTETTIIN JA JAETTIIN USEITA TUNNUSTUS- JA KANNUSTUSPALKINTOJA: Vuoden 2014 kansantanssiyhtye: Merja Skytän luotsaama Kirjavat, Lappeenranta
Vuoden 2013 Kultakantele-tunnustus: Hannu Syrjälahti Tanssiteko 2013 tunnustus: Tauno ”Häynö” Häkkinen
Vuoden Wäinö 2014: FolkJam/Oulun ammattikorkeakoulu tanssinopettajakoulutus.FolkJam tiimissä ovat mukana Milla Korja, Anssi Kirkkopelto, Heidi Ranta ja Petri Kauppinen sekä tuotteen alkuidean laukaissut Niina Susan Vahtola.
SottiisiMoves koreografiakilpailun voitto: Ilona Riihimäen, Rosaliina Rauhalan ja Tia Holmbergin koreografia ”Huojuvat kuuset. Musiikin kilpailukappeleeseen on säveltänyt Olli Kari.
Vuoden 2014 nuori pelimanni: 12-vuotias Arttu Rajala
Vuoden kansanmusiikkilevy: Pirulainen-yhtye: Hurja hehku
Vuoden 2013 kantele –tunnustus: Koistinen Kantele Oy:n ja Rovion Angry Birds Kantelo -yhteistyöprojekti
Tikkuristin Suomen mestaruus: Anni Kuittinen, Joensuu
11
12
Suomen Nuorisoseurat ry:n kasvatusnäkemys hyväksyttiin valtuuston kokouksessa Tampereella 23.11.2013.
Kasvatusnäkemys kokoaa yhteen ja tuo näkyväksi nuorisoseurojen kasvatuksellisen ajatuksen. Teksti: Iija Filen, Kuvat: Antti Kalliomaa
K
asvatusnäkemys on rakennettu nuorisoseurojen arjen toiminnasta lähtöisin. Tarkoituksena ei ollut luoda pelkkää nuorisoseurajärjestön historiallista kasvatuksellista arvopohjaa, vaan kuvata nykypäivän toiminta kasvatuksen kontekstissa. Nykypäivän konkreettinen toiminta yhdistettynä historialliseen viitekehykseen tuo esiin juuri sen kasvatuksen, jota päivittäin nuorisoseurantaloilla ympäri Suomea toteutetaan. Kasvatus ei aina ole näkyvää. Jokaviikkoinen Tempoa Tenaviin -kerho saattaa ohjaajasta tuntua lähinnä täyttä vauhtia eteenpäin menevänä junana, vaikka toimintaa kuinka suunnittelisi. Kasvatus on kuitenkin juuri toiminnassa sisällä. Sosiaaliset taidot, ryhmässä toimiminen, erilaisuuden hyväksyminen ja eri-ikäisten toimiminen yhdessä ovat toiminnassa mukana, vaikkei niitä arjen tohinassa aina huomaa. Nuorisoseuratoiminnassa kasvatus ei ole pelkkää ulkoapäin ohjaamista, vaan yksilön omaa aktiivista toimintaa. Alkiolle tärkeänä ihanteena oli itsekasvatus, jossa yksilö opetti itseään hyviin tapoihin ja harrastuksiin ja taisteli pahoja taipumuksiaan vastaan. Myös J.A.Hollo kuvaa kasvatusta juuri kasvamaan saattamisena. Nuorisoseurassa lapselle ja nuorelle annetaan eväät ja siivet kasvaa ja kehittyä. Nuorisoseurojen kasvatusnäkemys tuo näkyväksi sen toiminnan, jota päivittäin eri puolella Suomea toteutetaan lukuisissa harrastusryhmissä ja muussa toiminnassa. Kasvatusnäkemyksemme avulla voimme näyttää myös muille, mitä me teemme ja miten me sen teemme. Kasvatusnäkemyksen mukaan nuorisoseuratoimintaan kuuluvat sosiaaliset taidot, ryhmässä toimiminen, erilaisuuden hyväksyminen ja eri-ikäisten toimiminen yhdessä.
13
Lasten kansantanssiryhmien luokittelut osana kasvatuksellista prosessia teksti Anu Kokkonen kuvat Roosa Kilpinen ja Petri Kivinen
K
ansantanssin kannalta kasvatuksellinen prosessi kattaa yksittäisen ryhmän koko olemassaolon aikaisen kasvun ja kehittymisen. Pienempään pilkottuna voidaan kasvatuksellista prosessia ajatella myös lukuvuosittaisena. Tuolloin sen sisältö tulee selkeämmäksi ja helpommaksi sekä tanssijoille että ohjaajalle hahmottaa. Nimensä mukaisesti se on prosessi, jossa matka nousee tärkeämmäksi kuin päämäärä. Prosessi alkaa siitä, kun ohjaaja suunnittelee lukuvuoden sisällön. Hyvänä suuntaa antavana taustatukena voi käyttää esimerkiksi kansantanssin opetussuunnitelman perusteita. Koko lukuvuoden tavoitteisiin tähdätään pienemmillä osatavoitteilla, jotka tulevat esiin lukukausi- ja tuntikohtaisissa suunnitelmissa. Suunnittelussa voi esimerkiksi huomioida tanssitekniset, sosiaaliset ja esiintymiskokemukselliset tavoitteet. Oleellista on myös miettiä, miten tavoitteisiin päästään, miten opetetaan. Näiden pohjalta toiminta rakentuu, ja esi-
14
tys, yksi osa oppimisen prosessia ja paineet suoriutumisesta hälvenevät. Luokitteluista tullaan hakemaan neuvoja seuraaville askelmille ja tukea saavat sekä tanssijat että ohjaaja. Valtakunnalliset lasten kansantanssiryhmien luokittelut järjestetään vuonna 2014 kahdella paikkakunnalla, 30.3. Rovaniemellä ja 12.–14.6. Tampereella. Rovaniemen tapahtuma järjestetään yhteistyössä Nuoren Kulttuurin alueellisen Moves-tapahtuman kanssa ja Tampereen tapahtuma osana valtakunnallista SottiisiMovesia. Tiedossa jälleen vauhdikkaita, mukaansa tempaisevia ja tanssin iloa pursuavia lasten ja nuorten kansantanssiryhmien esityksiä. Vuoden 2014 raatilaisina toimivat Tiina Lindblad, Viljami Pekkala, Jarmo Romppanen, Jarno Tastula, Niina Susan Vahtola ja Jutta Wrangén. tettäväksi harjoiteltavat tanssit selkiintyvät luonnollisesti ryhmän tavoitteet ja tarpeet huomioiden. Näin ajateltuna lasten kansantanssiryhmien luokittelut ovat vain yksi esi-
Lisätietoa tapahtumasta osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi/lastenluokittelut
INFOA MITÄ? • Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät MISSÄ? • Hanasaari, Espoo MILLOIN? • 15.-17.5.2014 MIKSI? • Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen ja yhteinen määritelmä
Kehityskohteena kulttuurinen nuorisotyö teksti Jussi Perämäki piirroskuva Leena Lockmann
Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät järjestetään 15.17.5.2014 Espoon Hanasaaressa. Tapahtuma kokoaa yhteen kulttuurisen nuorisotyön toimijoita niin järjestöistä, kunnista kuin taideinstituutioistakin. Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät rakentuvat useita ajankohtaisia teemoja käsittelevistä luennoista, aktivoivista keskustelutilaisuuksista sekä toiminnallisista työpajoista. Tapahtumassa nostetaan esiin ajatuksia herättäviä esimerkkejä ja toimintamuotoja kulttuurisen nuorisotyön kentältä. Kulttuuriselle nuorisotyölle ei ole tähän mennessä ollut yhteistä valtakunnallista määritelmää. Kehittämispäivien tavoitteena on määritellä kulttuurinen nuorisotyö ja pohtia sen merkitystä nuorisotyön kentällä yleensä. Yhteinen kulttuurisen nuorisotyön määritelmä julkaistaan kehittämispäivien jälkeen. Määritelmää tarkastellaan uudelleen vuoden kuluttua ja tarvittaessa muokataan työtä paremmin kuvaavaksi. Tapahtumaa ovat järjestämässä yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry, Nuori Kulttuuri -säätiö, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Nuoren Voiman Liitto, Finlands Svenska Ungdomsförbund rf, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Helsingin kulttuurikeskus, Suomen lasten ja nuorten säätiö – Barn och ungdomsstiftelsen i Finland, Nuorisotutkimusseura ry sekä Kiasma. Onko se tätä vai mitä se on? (Nuori Kulttuuri –säätiö) © 15
Hanna valittiin vuonna 2011 Viljami Pekkalan kanssa Folklandian TANHU! -kilpailun taitavimmaksi ja karismaattisimmaksi kansantanssipariksi.
Hanna Poikelalle ja Joonas Autiolle Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinto teksti Greetta Lamminen kuvat Dima Tsvetkov, Anne Rintala-Syväjärvi
HANNA POIKELA: Kansantanssi uuteen nousuun
vanhimmat seitsemänkymppisiä. - Koska tanssinopettajan työ on iltapainotteista, ryhdyin viime syksynä opiskelemaan päivisin luokanopettajaksi.
Hanna Poikelalla on visio. Hän haluaa opettaa kansantanssia ja tehdä siitä vahvaa ja houkuttelevaa harrastustoimintaa Pohjois- Historiaa tanssien Pohjanmaalla. Hanna on oululaistunut 27-vuotias kansantanssija, koreografi ja tanssinopettaja (AMK). Kansantanssin levittämisen visiota Hanna toteuttaa myös Kansan- Kansantanssiin liittyy museoituneita mielikuvia, joita pitää ro- tanssiteatteri Hämyssä, jonka hän perusti yhdessä tanssia ja musiikmuttaa. Määrätietoisella työnteolla kansantanssin voi tuoda tähän kia harrastavien kavereidensa ja opiskelijoiden kanssa vuonna 2006, päivään ja saada ihmiset huomaamaan, että kaikenikäiset voivat ”kun oli nuorena uho päällä”. nauttia yhdessä liikkumisesta, Hanna sanoo. Viime kesänä tämä kymmenhenkinen ryhmä teki ensimmäisen - Tällä hetkellä kansantanssi ei juurikaan näy oululaisen tanssin kokoillan tanssiteatteriteoksen Oulun Tanssin Keskus JoJolle. Ensi kentällä. Tanssinopettajia kyllä valmistuu Oulun ammattikorkea- syksynä on Hämyn seuraava suuri ensi-iltaesitys JoJon ohjelmistoskoulusta, mutta etelä vetää heidät. Harva jää tänne ja vielä har- sa ja sitä valmistellaan nyt kiivaasti. Haaveena on, että ryhmä toivempi tekee töitä harrastajien parissa, hän sanoo. misi aktiivisesti ja tuottaisi esityksiä oululaisille jatkuvalla syötöllä. Hanna on ohjannut erilaisia lapsi- ja nuorisoryhmiä kymmenHanna on mukana taiteellisen työryhmän jäsenenä ja ideoijakunta vuotta. Tällä hetkellä hän toimii tuntiopettajana kolmessa na toisessakin kunnianhimoisessa hankkeessa. Tanssiseikkailu Ownuorisoseurassa ja kouluttaa FolkJam®-tanssiliikunnan ohjaajia. la on iso tanssiproduktio, joka on ainutlaatuinen yhdistelmä sadun Oppilaiden ikähaitari on laaja, nuorimmat ovat kaksivuotiaita ja taikaa ja Oulun historiaa aina tervaporvareista ja Vaaran kakarois16
ta alkaen. Produktiossa on mukana yli 70 esiintyjää neljästä eri nuorisoseurasta. Tanssijat ovat 7 – 77 –vuotiaita. Harrastajien rinnalla nähdään myös ammattitanssijoita. Ensi-ilta on kesäkuun 7. päivä. - Haluamme näyttää oululaisille, että kansantanssin keinoin voi toteuttaa koko perheelle suunnatun juonellisen fantasiaseikkailun. Tarkoitus on myös saada lapsiyleisö kiinnostumaan omista juurista ja arvostamaan niitä, Hanna kertoo.
JOONAS AUTIO: Teatteri antaa virtaa Sinoot vissihin kuullu, että Aution Joonas on kotoosin Etelä-Pohojammaalta? Mutta ookko sä kuullu, mitä se sano, ku sai teatterin tekemisestä palakinnon? Tuumas, jotta kyllähän tuallaanen pränikkä lämmittää, vielä ku tuli oikeen Paavon lämpöösestä kärestä.
jonne hurauttaa junalla tuota pikaa. Ja miksei hurauttaisi, sehän on ihan Kauhavan porstuassa. Teatteriakin se teköö tosissaan, leipätöikseen tuotti onnistuneesti esimerkiksi viime kesänä Seinäjoen Harrastajateatterikesän 40-vuotisjuhlatapahtuman. Ja niissä töissä jatkaakin. Aina täysillä
Tuottaminen tuntuu nyt hyvältä, kun takana on jo kaikkea mahdollista näyttelemisestä, kuiskaajana toimimisesta ja tekniikan kanssa värkkäämisestä alkaen. Tunne on kuulemma riemastuttava, kun saa olla suunnittelemassa ja päättämässä jo alkumetreiltä ja käsikirjoituksen valinnasta lähtien. - Mulle on kauhistus, jos teherähän jotakin pualivillaasesti. Pitää teherä niin, että tyrä rytkyy aluusta aina viimmeesehen kokoontumisehen asti. Ja juuri nyt kotiseurassa tehdään: Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura täyttää ensi syksynä 110 vuotta ja juhla on koko kylän yhteinen juttu. Juhlanäytelmäkin tietenkin esitetään, kurikkalaissyntyisen Orvokki Aution kirjoittama ja dramatisoima Pesärikko. Seurassa toimii monenlaisia ja monen ikäisiä ihmisiä, joita yhdistää halu tehdä ja toimia. - Mukahan toimintaan on vain sattunu samahan laihin hulluja, Joonas tiivistää aktiivisuuden salaisuuksia. Mutta eiköhän siinä puheenjohtajallakin ole osuutensa, palon virittäjänä ja ylläpitäjänä…
”Isäntä”, Joonas Autio, palkintojenjakotilaisuudessa. Paikalla myös Paavo Väyrynen sekä Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Joonas Jernberg.
Tuohon minun tekisi mieleni sanoa, että mihin taivahan tähen tuon poijjan kans vielä jourutahan! Vasta 27-vuotias; jo äitinsä kohdussa tunki ensimmäisen kerran lavalle Henkseleissä. Sen jälkeen onkin ollut pitelemistä! No, ihan toren perähän: osaa se välillä olla ihimisiksikin, ei se aina esiinny. Tosissaan se on ainakin silloin, kun hoitaa Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran puheenjohtajan hommia. Se Kortesjärvi on muuten ollut kumma paikka: pienessä pitäjässä on toiminut neljä nuorisoseuraa. Ei sen puoleen, toimii vielä Kauhavaan liittämisen jälkeenkin. Kauhavalla se Joonaskin huseeraa, noin enimmäkseen. Jos ei ole johonaki Härmäs, tai Seinäjoella, tai Helsingissä,
Nuorten kykyjen kannustin Paavo Väyrysen nimikkorahasto on perustettu vuonna 1998. Rahastoa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ry. Rahaston pääoma koostuu Paavo Väyrysen 50-vuotisjuhlien onnittelurahoista. Rahaston pääoma karttui myös vuonna 2006 Väyrysen 60-vuotisjuhlien yhteydessä. Suomen Nuorisoseurojen ja rahaston perustajan keskinäisen sopimuksen mukaan rahaston tuottoa käytetään lausunta-, puhe-, teatteri- ja kansantanssiharrastuksessa menestyneille nuorille nuorisoseuralaisille jaettaviin tunnustuspalkintoihin. Sopimuksen mukaan tunnustuspalkinnot myöntää toimikunta, jonka puheenjohtajana on Tytti Isohookana-Asunmaa. Toimikunnan jäseninä ovat Ilkka Köngäs ja Merja Laaksovirta, sihteerinä on Antti Kalliomaa. Tunnustuspalkintojen saajia valittaessa arvostetaan oman harrastuksen ja taidon lisäksi myös aktiivisuutta ohjaajana ja sitoutuneisuutta nuorisoseurajärjestössä toimimiseen. Tunnustuspalkinnot ovat olleet suomalaisten taitelijoiden grafiikkaa, joten samalla on tuettu myös nuorten ammattitaiteilijoiden työtä. Tällä kertaa palkinnot olivat oululaisen, 29-vuotiaan kuvataiteilija Mari Jäälinojan töitä.
17
TULOSSA
Ramppikuume - valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät 25.-27.4.2014 Ramppikuume on valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna jo 18. kerran. ”Täysi-ikäisyyden” kunniaksi tapahtuma palaa juurilleen Kankaanpäähän, Pohjanlinnan koulun täysin remontoituihin tiloihin. Tapahtuma koostuu nuorisoteattereiden esityksistä ja teatterialan ammattilaisten vetämistä työpajoista. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, johon valitaan hakemusten perusteella kymmenkunta esitystä kahteen sarjaan. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13 - 20 -vuotiaiden ryhmät ohjaajineen.
Ryhmän kokoonpanosta 1/3 voi poiketa annetusta ikärajasta. Haku katselmukseen on käynnissä. Lisätietoja saat osoitteesta: www.ramppikuume.net.
Ohjaajapäivät Jyväskylässä 28.-30.8.2014 Nuorisoseurojen Ohjaajapäivät on tarkoitettu kaikille eri harrastusalojen ohjaajille. Mukaan kutsutaan myös nuorisoseurojen aamu- ja iltapäiväkerhojen ohjaajat. Ohjaajapäivät tarjoaa virikkeitä, virkistäytymistä ja tukea ohjaajana toimimiseen. Päivien suunnittelun edetessä kerromme lisätietoja liiton tiedotteissa ja kotisivulla www.nuorisoseurat.fi.
Arpajaisten loppukiri Suomen Nuorisoseurat järjestää talvella 2013-2014 valtakunnalliset arpajaiset, joiden tuotolla tuetaan nuorisoseurojen tekemää kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä. 5 euron hintaisesta arvasta myyntipalkkiota seuralle 3 euroa Nuorisoseuroilla ja harrastusryhmillä on mahdollisuus saada tukea suoraan omaan toimintaan osallistumalla arpojen myyntiin. Seurojen myyntiin tilaamista arvoista seurat saavat myyntipalkkiota 3 euroa jokaisesta myymästään arvasta.
Kuinka toimia: • • • • •
18
Tilaa haluamasi määrä arpoja myytäväksi Laskutamme arvoista 2 euroa/tilattu arpa Seura maksaa arvat 3 viikon sisällä niiden saavuttua. Jos tilaus on 200 arpaa tai enemmän maksuaikaa on 6 viikkoa Jokaisesta arvasta jää seuran toimintaan 3 euroa
Arpojen myyntiaikaa on jäljellä 31.3.2014 saakka eli nyt on hyvä tilaisuus kerätä varoja kevään toimintaan ja tapahtumiin. Tilaa arpoja myyntiin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@nuorisoseurat.fi tai soita (09) 5840 610. Lisätietoja: www.nuorisoseurat.fi/arpajaiset Huom! Postitimme loka-marraskuun vaihteessa ilmestyneen Nuorisoseura-lehden mukana jokaiseen jäsentalouteen 8 arpaa, jotka jäsenet voivat halutessaan lunastaa. Mikäli olet hukannut arpojen mukana toimitetun saatekirjeen, voit vielä lunastaa arvat käyttämällä oheista tilisiirtoa.
19
Ainoastaan Eemil Yläkomia palasi taistelusta hengissä, pahasti haavoittuneena. Hän kertoo Anna-Sofialleen kuinka selvisi ruumiskasan alta pois. Vas., Anna-Sofia eli Lumi (Aliisa Koskela) ja Eemil Yläkomia (Antti Iivari).
teksti Päivi Lahti-Kuusisto kuvat Antti Romu
Historia eläväksi
teatterin keinoin Teatteri Kyröö Isossakyrössä tekee paikallishistoriaa. Isonkyrön, Lehmäjoen ja Isonkyrön Ylipään nuorisoseurojen muodostama teatteriryhmä tuo näyttämölle Jyrki Tuularin kirjoittaman näytelmän 300 vuoden takaisista tapahtumista Isossakyrössä. Lumi ja Hurme -niminen näytelmä kertoo Vähä-Palon perheen ja kyläläisten elämästä Napuen taistelun ajoilta. Näyttelijöiden ikäskaala on laaja: nuorimmainen, Vähä-Palon perheen nuorimmaista Riepu-Maijaa esittävä Ada-Ilona Lehtokunnas, on yhdeksänvuotias ja mummoa esittävä Sisko Aho on 79-vuotias, ”iän päivän vanha”, kuten hän itse sanoo. Ada-Ilona sanoo näyttelemisen olevan mukavaa, vaikka aihe onkin rankka. Hänen äitinsä Taina Lehtokunnas kertoo, että AdaIlona näki itse ilmoituksen paikallislehdessä ja halusi mukaan. - Ada-Ilona on aina innokas lähtemään harjoituksiin. Rankasta aiheesta on keskusteltu sekä kotona että harjoituksissa. Hän on kyllä ymmärtänyt, että vaikka näytelmän asiat ovat oikeasti joskus tapahtuneet, tämä on vain näytelmää. Lyydianna Hangassalo on perheen vanhin tytär Katariina ja Sara Lehtonen tämän veljen Juhannuksen mielitietty Helena. Tytöt sanovat, että itsensä likoon laittaminen on mukavaa. Saralla on teatterikokemusta jo kosolti, sillä hänen ensimmäinen roolinsa oli nelivuotiaana. 20
Perustana todelliset tapahtumat Näytelmän ohjaa Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä-ohjaaja Eija-Irmeli Lahti. Hänen mukaansa työ on mielenkiintoinen, kun se perustuu todellisiin tapahtumiin. - Näytelmässä nähdään ja koetaan tapahtumat lapsen näkökulmasta, hän kertoo. - Lasten ohjaaminen on aina erilaista kuin aikuisten ja vaatii erityistä huomiota, varsinkin tällaisessa aiheessa. Lavastus on hyvin pelkistetty ja Lahden mukaan siksi näyttelijöiden läsnäolo on totaalista. Harjoitukset ovat alkaneet viime keväänä. Kesätauon jälkeen niitä jatkettiin elokuussa. Loppiaisen tienoilla alkoivat läpimenoharjoitukset ja harjoituksissa totuteltiin näyttämövaloihin. Näytelmä sisältää Jussi-Pekka Heikkilän säveltämää ja Martti Tiaisen sovittamaa musiikkia. 26 puheroolinäyttelijän lisäksi näyttämöllä on kymmenhenkinen kuoro, jota säestää hanuritaiteilija Marita Ylevä. Näytelmän tekoon on valmistauduttu hyvin, sillä Seinäjoen kaupunginteatterin ammattilaiset ovat pitäneet tekniikkaryhmälle ääni- ja valotekniikkakurssit. Yli kymmenen hengen tekniikkaryhmää johtaa Pertti Lehto. Näytelmän kantaesitys on 8. helmikuuta ja esitykset jatkuvat hel-
NUORISOSEUROJEN VALTAKUNNALLISET
Lentopallokisat 26.-27.4. Iisalmessa mikuussa sekä elokuussa. Varsinainen muistopäivä on 19. helmikuuta. Yleisöesitysten lisäksi historiaa tehdään tutuksi koululaisnäytännöillä. Isonkyrön kunta tukee produktiota antamalla Pohjankyrötalon salin ilmaiseksi käyttöön. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi näytelmälle apurahan ja osa ohjaajan kuluista saadaan maksettua SKAF:in tuella. Nuorisoseuralaiset muonittavat tekijät harjoituksissa.
FAKTA: Napuen taistelu Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714 on Suomen sotahistorian tunnetuimpia. Ruotsin valtakauden päättäneen Suuren Pohjan sodan viimeisessä Suomen alueella käydyssä kenttätaistelussa Ruotsi-Suomen joukot Carl Gustaf Armfeltin johdolla kohtasivat venäläisjoukot. Taistelu oli lyhyt ja verinen. Venäläiset joukot löivät Karoliinijoukot. Kentälle jäi pari tuntia kestäneen taistelun jälkeen 4 000 kaatunutta, mukana monia isokyröläisiä ja lähikuntalaisia talonpoikia. Pohjanmaan väestöä tapettiin tuhansittain, kirkkoja ja taloja poltettiin ja sadoittain lapsia vietiin orjiksi Venäjälle. Alkoi ns. Isonvihan aika. Napuen taistelulla oli kauaskantoiset seuraukset Ruotsi-Suomen ja koko pohjoisen Euroopan historiassa.
SARJAT: Miehet ja naiset C-harrastussarja (Ei sarjapelaajia) Naiset B-kilpasarja (kaudella 2013-2014 3-4 sarjoissa pelanneet) Miehet B-kilpasarja (kaudella 2013-2014 4-5 sarjoissa pelanneet) Naiset A-kilpasarja (kaudella 2013-2014 1-2 sarjoissa pelanneet) Miehet A-kilpasarja (kaudella 2013-2014 1-3 sarjoissa pelanneet) Naiset D-sarja (V. 1979 ja aikaisemmin syntyneet, 35v.) Miehet D-sarja (V. 1974 ja aikaisemmin syntyneet, 40v.) Sekasarja: Kentällä aina väh 2 naispelaajaa, ei sarja / ikärajoitusta Juniorisarjat: 18v. ja 16v. tytöille ja pojille Osanottomaksut: 135 euroa/joukkue/sarja
Taistelua odotetaan alkavaksi ja jäljelle jäänyt perhe pohtii mitä kauheuksia on tulossa. Vas. mumma (Sisko Aho), Riepu-Maija (Ada Lehtokunnas ja paappa (Väinö Pollari).
Majoitus: Hotellimajoitus Sokos Hotelli Koljonvirta. Henkilövaraukset on tehtävä ilmoittautumisen yhteydessä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon ja lopullinen majoittujien nimilista samaan paikkaan 14.4. mennessä. Hotellimajoitus Koljonvirrassa: 2hh 46€ /yö /hlö, lisävuode 25€, 4hh 40€/yö/hlö, rajoitetusti. Eli 2hh huoneeseen on mahdollisuus saada lisävuode, jolloin majoitus on per hlö edullisempi! Huom! Olemme sopineet hotellimajoituksesta normaalia halvemman hinnan silloin, kun majoitusvaraus ja majoitusmaksut suoritetaan Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon. Ennakkoilmoittautumiset joukkueittain: tehtävä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon 14.4.2014 mennessä, os. Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi, E-mail: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava joukkueen yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (lähetetään otteluohjelma). Osanottomaksut ja hotellimajoitukset maksetaan 15.4. mennessä Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton tilille, OP: FI92 5068 0640 1155 05. Huom! Maksut on suoritettava määräaikaan mennessä, jos meinaa pelata! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kyösti Marin, p. (017) 817866, 0440186977. Katso otteluohjelma netistä: yla-savo.nuorisoseurat.fi Lentopallokisat. Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto ry 21
Askeleet onnistuneeseen kylätoimintaan
Muurasjärven Nuorisoseura on lähtenyt muiden yhdistysten kanssa aktiiviseen kylätoimintaan.
• Pyytäkää apua, jos tarpeen: ottakaa yhteyttä esimerkiksi kyläasiamieheen tai nuorisoseurojen aluetoimistoon • Kootkaa kyläläiset kasaan ja tehkää yhteinen toimintasuunnitelma • Ottakaa selvää rahoitusmahdollisuuksista • Tehkää kylä- tai palvelukysely (jos tarpeen) • Suunnitelkaa tiedotus toimivaksi • Kootkaa talkoorinki • Tehkää kyläsuunnitelma • Olkaa aktiivisesti yhteydessä kuntanne virkamiehiin ja päättäjiin • Olkaa avoimia ja rohkeita! Innostukaa yhdessä • Toteuttakaa yhteinen unelmanne yhteistyöllä • Kiittäkää kaikkia talkoissa mukana olevia ja muita tukijoita Kylätoiminnassa onnistuminen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä ja hyvää yhteishenkeä!
Teksti: Päivi Kaski, kuvat Henna Sauranen
Paikalliset nuorisoseurat mukana
kyläpöhinässä ja lähipalveluiden tuottajina Paikalliset nuorisoseurat järjestävät paikkakunnillaan usein laadukas- 4H:n, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät sekä vapaaehtoiset ta kulttuuritoimintaa etenkin lapsille ja nuorille. Nuorisoseuranta- kyläläiset. Tila on tärkeä kohtaamispaikka kylän nuorille, jotka asuvat lot antavat mahdollisuuksia muuhunkin kylätoimintaan ja taloja käy- 30 km päässä Pihtiputaan keskustasta. Seurantalo Harjulinnaan on luotetään monella tapaa. Yhä useampi seura on ruvennut työllistämään tu myös muuta harrastustoimintaa ja tapahtumia. Harjulinna lämpiää talonmiehiä tai vaikka toimistosihteereitä järjestelemään talon asioita. öljyllä, joten vaihtoehtoisten lämmitysratkaisuja on käyty läpi yhdessä Keski-Suomessa toimivassa Palvelutuuli-hankkeessa on kehitetty ky- kyläläisten kanssa. Lisäksi hanke on ollut tukemassa uuden kyläkaulätoimintaa yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kanssa. pan oheispalveluita, auttanut tiedotuksessa ja kyläsuunnitelman teossa Hankkeen aikana on järjestelty kylien palveluita uudestaan, jotta ne sekä suunnitellut kylän ilmettä leikkikentistä jätepisteisiin. Viimeisimsäilyisivät. pänä saavutuksena hanke toimi sillanrakentajana kyläneuvolaprojekPihtiputaan kunnassa toimiva Muurasjärvi lähti mukaan Palvelutuu- tissa. Paikallisen eläketalon li-hankkeeseen saadakseen kylään uutta virtaa ja tärkeitä lähipalveluja tiloissa aloitti toimintansa lastenneuvola takaisin. Muurasjärven Nuorisoseura on ollut alusta asti hyvä yhteistyö- kunnallinen kerran kuussa. Lisäksi tiloissa kumppani, joka järjestää tanhukerhoja ja muuta tanssitoimintaa kylällä. Muurasjärven Nuorisoseuran puheenjohtaja Sari Virkkala-Turpeisen toimii muina aikoina kunnan mukaan pienellä paikkakunnalla on kuitenkin osallistuttava monenlai- seniorineuvola ja seniorineuseen yhteistyöhön, jotta kylä pysyy elävänä ja lapsilla sekä nuorilla on vonta sekä paikalliset hyvinhyvä asuinympäristö. vointipalveluyrittäjät kampaa- Kylätoiminta vaatii topakoita ihmisiä, innostusta ja ideoita. Kannat- jasta hermoratahierojaan. Palvelutuuli-hanke päättyy taa ottaa rohkeasti yhteyttä oman kunnan päättäjiin ja virkamiehiin ja lähteä selvittelemään asioita. Kylätoiminnassa ei voi vetää tiukkoja rajo- helmikuussa 2014. Kiitos yhja yhteistyölle vaan on oltava avoin toimija, Sari toteaa. teistyökumppaneille! LisätieHän vinkkaa myös samalla, että kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä toja www.nuorisoseurat.fi/ oman alueensa nuorisoseuran toiminnanjohtajaan tai muihin työnteki- palvelutuuli. jöihin ja pyytää apua. Sari on ollut aktiivisesti mukana hankkeen työryhmässä, jossa on Sari Virkkala-Turpeisen mietitty Muurasjärven palvelumalleja. Seurantalo Harjulinnaan on mukaan kylätoiminta vaatii innostusta ja ideoita. hankkeen aikana perustettu nuorisotila, jonka ohjaajaringissä toimivat 22
23
VUODEN KANSANTANSSIYHTYE kirjavat
Napakka, topakka ja nopsa teksti Maarit Saarelainen kuvat Petri Kivinen
Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeeksi 2014 valitun Kirjavien ohjaaja Merja Skyttä vastasi kysymyksiin tuoreeltaan. Miten karjalaisuus näkyy Kirjavien ohjelmistossa? Näkyykö se valittuina teoksina, asenteessa, temperamentissa? Kyllä näkyy! Ehdottomasti ohjelmistossa on karjalaisia tansseja. Jo pelkästään se, että myö tullaan Etelä-Karjalasta lähes velvottaa meitä pitämään karjalaisia tansseja ohjelmistossa. Ollaanhan myö aitoja karjalaisia. Kirjavat on napakka, topakka, nopsa ja noheva porukka, jolle karjalaisuus on arvo ja myös oppimisen lähde. Kirjavien ohjelmistossa on niin perinteisiä karjalaisia tansseja kuin myös koreograrafioituja teoksia. Tärkeimpänä projektina tietysti WiipuriRinkeli, joka on kunnianosoitus kaikille veteraaneille ja sodan eläneille siviileille. Rinkelin valmistuminen oli mittava proses-
Keiden kanssa olette tehneet yhteistyötä? Ja missä päin olette esiintyneet? Kirjavat on tehnyt yhteistyötä useiden tanssin alan ammattilaisten kanssa: Antti Savilampi, Susanna Kivinen, Eevi Merja Skyttä ohjaa Kirjavia. Miettinen, Matti Paloniemi, Tiina Mensonen, Jussi Kaijakangas, Tauno Häkkinen, Bela Gazdag. Lasten Kalenoilla on merkittävä sija Kirjavien elämässä. Kirjavat on ollu mukana kaikissa Lasten Kalenoissa; ensin tanssijoina (koulumajotuksessa koko festarin ajan, että päästiin tunnelmaan) ja myöhemmin rakentamassa urheilutalon lavastusta pääjuhlaa varten ja tietysti purkamassa ja sitten talkoolaisina ja keikoilla. Sottiisi, Mania, Folkki, Kaustinen, Barnlek 2001, Pohjois-Karjalan Kulttuuri Savotta/ Tampere, Helsinki, Kouvola, Kaustinen, Imatra, Savonlinna, Lahti ja tietysti Lappeenranta lähikuntineen. Ulkomaat: Ruotsi, Unkari, Espanja, Portugali, Peru, Etelä-Korea ja Filippiinit.
Miten näet Kirjavien tulevaisuuden? Jatkaako ryhmä toimintaansa ja pysyykö se samanlaisena?
si, jonka aikana Kirjavat mm. tutustuivat omiin karjalaisiin juuriinsa. Kaikki ne tarinat, joita myö sodassa olleilta kuultiin koskettivat todella syvältä. Myö saahaan olla niin kiitollisia, että meillä on itsenäinen Suomi ja kaikki nämä nykyajan mahdollisuudet, esim. opiskeluun.
24
Kyllä mie ajattelen niin, että Kirjavat elää ja voi hyvin vielä vuosienkin päästä. Myö voijaan toimia niin kuin meille sillä hetkellä parhaiten sopii. Vaikka Kirjavat on pieni ryhmä, myö ollaa pysytty yhessä ja pysytään vastakin! Vuosien myötä myö ollaan löyvetty meille paras tapa toimia. Se kestää ulkomaan vaihot ja opiskelupaineet. Ja sitte ku tulee se perheen perustamisen aika, eletään taas sen mukaan. Eihän lasten saanti nyt mikään maailman loppu ole ja onhan miulakin kolme lasta. Hyvin ovat mukana kulkeneet. Myö eletään aina sitä aikaa, mikä millonkin on, ja nyt on toiminnan ja tekemisen aika. JATKUU SIVULLE 26
Näin Kirjavat esiintyivät Folklandialla.
Kansantanssiryhmä Kirjavat Kirjavat on Lappeenrannassa vuonna 1995 perustettu ryhmä, jossa tanssii 13 tanssijaa, iältään 22-26 -vuotiaita. Tanssijoista neljä on miehiä. Suurin osa tanssijoista on aloittanut harrastuksensa jo alle kouluikäisinä ja ollut mukana ryhmän perustamisesta lähtien. Kirjavat on Nuorisoseura Rajan Nuorten ryhmä, ja kuuluu nykyään myös Merenlahden nuorisoseuraan. Ryhmän ohjelmisto sisältää enimmäkseen perinteen pohjalle rakennettuja uusia koreografioita, kuitenkaan perinteisiä kansantansseja unohtamatta. Ohjelmistosta riippumatta yleisöön välittyy karjalainen meininki ja tanssin riemu! Ryhmää ohjaa Merja Skyttä. Kirjavat on osallistunut useisiin katselmuksiin ja luokitteluihin. Myös erilaiset kansantanssitapahtumat kuten Sottiisin kaikki kolme vuodenaikaa ovat must. Lappeenrantalaisina heille on ollut kunnia olla mukana jokaisissa Lasten Kalenoissa, ensin osallistujina ja myöhemmin ohjaajina ja talkoolaisina. Tanssin ohella Kirjavat tekevät paljon talkoita nuorisoseurahengessä. Jo muutamana kesänä jokaisena lauantaina on voinut löytää Kirjavat Lappeenrannan kauppatorilta myymässä omatekoisia leivonnaisia, vastoja
ja käsitöitä. Lisäksi ryhmä on ollut mukana jo vuosia paikallisten tanssitapahtumien, kuten Lasten Kalenoiden ja Kulttuurikimaran, järjestämisessä.
Arktiset Askeleet-tapahtuma, Oulu (2005) • kunniamaininta ja stipendi
SAAVUTUKSET
Sataman Valojen Kulttuurivalopalkinto 2013
Valtakunnalliset kansantanssiluokittelut:
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Suomen Nuorisoseurojen Liiton aikuiskansantanssiryhmien luokittelu • 2013 Mestaruussarja • 2011 Taitosarja • 2009 Mestaruussarja • 2007 Valiosarja
• 2002 RUOTSI, Motala - Barnlek • 2006 UNKARI, Szeged - County-Wandering Festival • 2007 ESPANJA, Murcia - Festival Internacional de Folclore Murcia • 2008 PORTUGALI, Almeirim - Festival Internacional de Folclore Benfica do Ribatejo • 2010 PERU, Lima - International Encounter of Folklore VII • 2010 ETELÄ-KOREA, Cheonan - Cheonan HeungTarYeong • 2011 RUOTSI, Torshälla - RSKL:n Kesäfestivaali • 2011 FILIPPIINIT, Manila ja Boracay Fiesta Folkloriada • 2012 TURKKI, Bodrum - Bodrum-Ortakent-Yahsi Folklore Festival
Kalevan Nuorten Liiton lasten ja nuorten kansantanssiryhmien luokittelu • 2004 Kultasarja • 2002 Hopeasarja • 2000 Hopeasarja Nuori kulttuuri -tapahtumat • MOVES, Kuopio (2008) - stipendi • Vaasa (2004) -stipendi
25
Esiintymään Kaustiselle! Tekemisen meininki Kirjavissa tanssiva 22-vuotias Asta Kaapro kertoo, miksi on ollut ryhmässä mukana jo 13 vuotta: ”Harrastamisessa on tietenkin tärkeää oman tanssitaidon ja ilmaisun jatkuva kehittyminen, mutta myös tunne kuuluvansa johonkin. Kirjavat on perhe ja elämäntapa, jonka oon valinnut. Meillä on harjoituksissa luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa on mukava työskennellä. Kun tuun Joensuusta Lappeenrantaan treenaamaan, miuta oottaa aina hauskat jutut ja tekemisen meininki sekä hiki ja kipeät lihakset.”
Katotaan sitten taas tulevaisuudessa miten mennään. Voi olla että jossain kohtaa on hiljasempaa, mutta sit taas on sen aika.Tavotehan on, että vanhoina mummoina ja pappoinaki myös vielä istutaan yhessä siellä Kirjavien omassa vanhainkodissa ja muistellaa menneitä ja välillä tanhutaa niin että rollaattorit ryskää.
Millainen kansantanssiryhmä on yhteisönä? Mitkä ovat sen heikkoudet ja vahvuudet? Ymmärsin, että olet aika tiiviisti tehnyt yhteistyötä ryhmän kanssa ja jotkut heistä tunnet jo päiväkodista saakka. Kirjavat on perhe ja se on elämäntapa! Kirjavat ei oo vaan lauma satunnaisia ihmisiä kuntosalin ”ryhmä liikuntatunnilla”. Kirjavissa ominaista on sitoutuminen satasella. Kirjavat on kasvaneet pienistä tanhutytöistä ja -pojista nuoriksi aikuisiksi, joille kansantanssi on sydämen asia. Myö ollaan kuljettu yhessä kohta 20 vuotta (jo vuodesta 1995) siitä asti, kun mie ryhmän perustin. Vielä murrosiän kynnyksellä ryhmästä lähti muutamia ja siihen tuli yksi poika ja yksi tyttö, mutta nykyinen porukka on ollut (muutamaa lukuun ottamatta) alusta asti mukana jo yli kymmenen vuotta. Kirjavat on hitsautunut yhteen, myö todellakin tunnetaan toisemme! Meille on muotoutunu vuosien aikana omia perinteitä, niinkun varmaan kaikille pitkään yhdessä toimineille ryhmille. On syntymäpäivälaulu ja -muistamiset, rippi- ja lakkiaislahjat, valmistujaislahjat, vaihtoon lähtömuistamiset ja nyt jo hääperinteitäkin! Ja tietysti yhteinen jouluruokailu ennen joulua, jonne jokainen valmistaa jotain ja joka nautitaan pitkän kaavan mukaan kynttilöitten valossa Merenlahentalolla puhein ja lauluin. Meillä on erilaisia perinteitä ja toimintamalleja. Kirjavien yksi vahvuus on sitoutuminen ja joustaminen, asioiden jakaminen ja puhuminen. Kun jokin mättää se puhutaan auki ja kun ollaan onnistuttu jossain sillonkin puhetta riittää. Ja ehdottomasti se meijän oma huumori! Voi voi, välillä on aika lennokasta. Niin ja tietysti ruoka! Ei niin pientä juhlaa tai lyhyttä harjotusta, ettei ruokaa tai ainakin puhetta siitä. 26
Kaustisen 47. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 7.-13.7.2014 ja paikalle toivotaan satoja kansanmusiikki- ja kansantanssiryhmiä luomaan ainutlaatuista kyläjuhlaa. Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaaliranneke sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta. Esiintyjäryhmät ilmoittautuvat kaustinen.net -verkkosivujen kautta (http://www.kaustinen.net/ kaustinen-fmf-pelimanneille/pelimanni-info) tai postitse.
Ilmoittautumiskausi on 1.2.-30.3.2014. Tänä vuonna Kansanmusiikin edistämiskeskuksen teema on polkka. Jos esiintymisryhmälläsi on laaja polkka-ohjelmisto, niin mainitse siitä ilmoittautumislomakkeessa kohdassa ”ryhmän ohjelmistojen kuvailu”. Juhlien oma teema on tarinat musiikin taustalla. Esiintyjäryhmien toivotaan kertovan esiintymisiensä lomassa tarinoita esityskappaleista taikka paikkakuntansa kansantarinoita. Jos ryhmällänne on esiintyjä, joka taitaa tarinaniskennän, kannattaa sekin mainita ilmoittautumislomakkeessa kohdassa ”ryhmän ohjelmistojen kuvailu.” Lisätietoja pelimanni-ilmoittautumisesta saat sähköpostitse: pelimannit@ kaustinen.net tai puhelimitse: 040 1729 566, josta voit myös tilata paperisen ilmoittautumislomakkeen. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien taiteellisesta tuotannosta ja artistisopimuksista vastaa ohjelmatuotantotiimi. Ohjelmatuottajat tavoittaa sähköpostitse osoitteesta artists@kaustinen.net tai postitse Pro Kaustinen ry, Jyväskyläntie 3, 69600 Kaustinen. Kansantanssin artistitarjoukset ottaa vastaan Ira Korkala, kansantanssi@kaustinen.net Tervetuloa mukaan tekemään pieneen kylään suurta juhlaa!
V
uoden 2014 H-kiltapäivät vietetään vuosien tauon jälkeen Varsinais-Suomessa. Pitopaikkana on Salon kaupunki, joka synnytettiin 10 kunnan yhteenliittymänä 2009 ja sai nimekseen Salo. Ehdolla oli myös Rikala ja Uskela. Kunnat olivat Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo. Alun perin Salon kauppala ja sittemmin kaupunki oli Salo-niminen kylä Uskelanjoen suulla. Asukkaita on nyt hieman yli 55 000. Maaseutu on ollut yksi vaurauden lähde, ja viimeiset reilut 80 vuotta on leivän tuonut hyvin usealle kaupunkilaiselle ja ympäristön asukkaalle yhtiöt, joiden ansioista Saloa on kutsuttu piilaaksoksi. Ensin Salora-radiot ja televisiot Fjalar Nodellin, Lauri Koskisen ja Olavi Laakson johdolla. Martti Juvan ja työryhmän insinööritaidon tuloksena radiopuhelimet Mobiranimellä sekä kehitystyöhön mukaan tullut Nokia. TV-tuotannon lopetus, siirtyminen pelkkään kännykkätuotantoon ja lopun me sitten tiedämmekin. Varsinais-Suomessa on jaettu H-arvonimiä jo vuodesta 1966, jolloin Suomen Nuorison Tukisäätiö päätti perustaa liittoon arvonimen Hermanni/Hermanska. Hermanni-nimi lähtee Helsingistä, Hermannin kaupungin osasta, jossa toimi oikeasti Hermannin Nuorisoseura. Seuran puheenjohtaja maisteri Salava esitteli mielellään kaikille seuraansa ja päätti keskustelun yleensä kehotukseen ”tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan”. Varsinais-Suomeen H-kilta perustettiin 1967, ja ensimmäisenä puhemiehenä toimi kanttori Erkki Ylinen Maskusta. Pitkäaikaisin puhemiehemme on ollut sauvolaissyntyinen kansakoulun opettaja Aarne Airola Laitilasta. Kiltamme on tunnettu vuosikymmenien ajan vilkkaasta retkitoiminnasta, jota Aarne Airola kehitti. Oli teatterimatkoja mm. Helsinkiin, Tampereelle ja Raumalle, Savonlinnan oopperamatkat, syksyiset ruskamatkat ja tietysti Hermannin päivän tienoilla Hermannin päivän vietto. Se oli alussa kotiseutumatka varsinaissuomalaisiin nuorisoseurapitäjiin, mutta viimeisen vuosikymmenen kuluessa on poikettu myös Hämeen puolelle. Aarne Airola on ainoa varsinaissuomalainen, joka on saanut vuoden Hermannin arvon. Kiltaneuvostossamme 2014 toimivat puheenjohtajana Ulla Virtanen, Kiikala, varapuheenjohtajana Timo Virtanen, Koski Tl, sihteerinä Margit Laine, Vaskio, rahastonhoitajana Terttu Laakso, Vaskio sekä jäseneninä Anne Jalonen, Laitila, Jarmo Frantti,
KILTAPÄIVIEN OHJELMA LA 12.4. 11.00 -12.00 11.30-12.30 12.30-13.00 13.00-15.00 15.00-15.30 16.30
Tarvasjoki, Antti Lehtonen, Vaskio ja Seppo Kallio, Paimio. Olemme iloisia voidessamme toivottaa Hermannit ja Hermanskat puolisoineen ja ystävineen Lappia myöten tervetulleeksi tänne kulttuurin kehtoon. Toivomme, että viihdytte seurassamme ja ohjelmamme parissa.
Kuvassa Salon kirjasto ja musiikkiopisto syysaamuna 2012.
VALTAKUNNALLISET H-KILTAPÄIVÄT VARSINAIS-SUOMI, SALO 12-13.4.2014 Paikka: Original Sokos hotelli Rikala Asemakatu 15 Ilmoittautumiset: 20.3.2014 mennessä Ulla Virtaselle puh 040 573 2785 taI sähköposti ullasti@msn.com Osallistumispaketti 90,00 € maksetaan tilille Varsinais-Suomen H-Kilta FI30 4715 1020 0022 14/Vaskion op. Majoitus varataan suoraan Sokos Hotelli Rikalasta +358 2 77 44 100 tai sähköpostilla reception.rikala@sok.fi. Yhden hengen huone 60 €, kahden hengen huone 75 € /37,50 € henkilö. Tilaisuus alkaa ilmoittautumisella klo 11, lounas klo 11.30, valtakirjat kokoushuoneen ovella ja kokous kabinetissa klo 13. Lisätiedot päivien ohjelmasta Ulla Virtaselta. Tervetuloa Saloon! Varsinais-Suomen H-Kiltaneuvosto
Teksti: Ulla Virtanen, Kuva: Salon kaupunki / Arto Mäkinen
SU 13.4. Junat Turusta ja Helsingistä saapuvat Ilmoittautuminen hotellin vastaanotossa Lounas ravintolan tiloissa Valtakirjojentarkastus kokoustilan ovella Kokous Päiväkahvi Kuljetus päivällisille & iltajuhlaan Vaskion Pukkilaan Rikalan edustalta Paluu iltajuhlasta sovitaan paikanpäällä
7.30- 09.30 10.00
Aamiainen Hotelli Rikalassa majoittuville Kuljetus Halikon kirkkoon Rikalan edustalta Jumalanpalvelus Halikon kirkossa Käynti sankarihaudalla, kirkkokahvit seurakuntatalolla, kiertoajelu Halikon kirkolta Salon keskustaan junat ja linja-autot lähtevät Turkuun ja Helsinkiin
27
H-Kilta
Valtakunnalliset H-kiltapäivät Salossa
Hailuodon nuorisoseurantalo palkittiin parhaasta korjauksesta Lyhyesti
Kuva: Tuomas Uusheimo
H
ailuodon nuorisoseuralle on myönnetty vuoden 2013 Hyvän korjauksen tunnustuspalkinto nuorisoseurantalon korjauksesta. Korjausten ansiosta toiminta virkistyi paikkakunnan identiteetille tärkeässä rakennuksessa. Nuorisoseurantalon korjaajat onnistuivat tavoitteissaan saada talo säilymään tuleville sukupolville ja lisätä sen käyttöä. Remon-
28
Hyvän korjauksen palkinto kannustaa perinteiseen korjaustapaan
Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon vuosittain seurantalolle, jota on korjattu perinteitä ja rakennuksen historiaa kunnioittaen, hyvän korjaustavan mukaan ja joka on korjauksen tuloksena käyttäjien kannalta hyvin toimiva. Palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Ehdokkaita palkinKilpailuun, jonka teemana oli Suomalainen maisema osallistui 13 uutta koreografinon saajaksi oli kaikkiaan yhdeksän. Hyvän korjauksen palkinnon saajaa voi aa. Koreografia tehtiin Olli Karin ennakkoon, ehdottaa vuosittain tammikuusta toukilpailua varten säveltämään musiikkiin. Koreografiaa käytetään SottiisiMoves kokuun loppuun. 2014 tapahtuman tunnustanssina. Lisäksi Suomen Kotiseutuliton yhteydessä voittajakoreografi osallistuu SottiisiMoves toimiva Seurantaloasiain neuvottelu2014 -tapahtuman raatiin osana tanssin amkunta on seurantaloja omistavien yhmattilaisten raatia. distysten keskusjärjestöjen perustama SottiisiMoves on kesällä 2014 järjestettäyhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympävä Pohjoismaiden suurin tanssitaidetapahtuma, jossa kansainvälisen kansantanssifesristöministeriön ja Museoviraston setivaali Pispalan Sottiisi ja valtakunnallinen kä Kuntaliiton edustajat. PalkintoraaNuori Kulttuuri Moves-tanssikatselmus yhtiin kuuluivat arkkitehdit Leni Pakkala, Ulla Rahola ja Tuulikki Terho sekä Kodistyvät. Kilpailun järjestivät Suomen Nuorisoseutiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. rat ry ja Nuori Kulttuuri -säätiö.
”Huojuvat kuuset” voitti SottiisiMoves koreografiakilpailun Ilona Riihimäen, Rosaliina Rauhalan ja Tia Holmbergin koreografia ”Huojuvat kuuset” voitti alle 29-vuotiaille tarkoitetun SottiisiMoves -koreografiakilpailun. Karjaalta kotoisin olevat 15-vuotiaat tytöt harrastavat tanssia Länsi-Uudenmaan tanssiopistossa Hurja piruetti -ryhmässä. Ilona Riihimäen mukaan voittajatyö on saanut innoituksensa luonnosta ja lumisesta maisemasta, jossa kuuset liikkuvat kylmässä metsässä. SottiisiMovesin taiteelliset johtajat Petri Kauppisen ja Marko Keräsen mukaan Huojuvat kuuset oli hauska ja energinen työ, joka lähtee nuorten tanssijoiden omasta maailmasta, saa voimansa luonnosta ja käyttää myös mielenkiintoisella tavalla lapasia osana koreografiaa.
tointi ruokki talkoolaisten innostusta myös uusiin kunnostusprojekteihin. Palkintoraati kiittää erityisesti seuran asennetta korjaukseen: työt on suunniteltu ja dokumentoitu huolella, talon ajallisia kerrostumia on säilytetty ja korjauksessa käytetty perinteisiä materiaaleja ja menetelmiä. Taloa on korjattu vaiheittain. Viimeisin ponnistus on ollut uuden kolmiorimahuopakatteen tekeminen ja pahimmin vaurioituneen julkisivun vuorauksen uusiminen. Korjauksen yhteydessä järjestettiin myös punamultamaalin keittokurssi ja julkisivujen maalaustalkoot. Keittiön ja sosiaalitilojen uusiminen on lisännyt huomattavasti talon käytettävyyttä. Turhaa uusimista on vältetty ja esimerkiksi ikkunoiden karmit ja puitteet on uusimisen sijaan kunnostettu. Sisätiloissa maalauskorjauksilla on saatu 1980-luvulla tehdyt seinien puolipaneelit sopimaan paremmin perinteisen seurantalon tyyliin.
Riia aloitti työt tanssin osaamiskeskuksessa Tanssin osaamiskeskuksen uudeksi palvelutuottajaksi valittiin Riia Niemelä, tanssinopettaja (amk). Riia aloitti työn tammikuun alussa ja työskentelee Lahdessa Rautatienkadun toimistossa. Hänen vastuualueisiin kuuluvat Nuorisoseurojen tanssiin liittyvät koulutukset ja ylipäätään valtakunnallisesti järjestön tarjoaman kansantanssitoiminnan kehittäminen. Lisäksi Riia toimii Folklore Suomi Fin-
landin pääsihteerinä. Riia on työskennellyt aiemmin tanssinopettajana, tanssijana erilaisissa kokoonpanoissa ja sitä ennen harrastanut kansantanssia monessa eri seurassa ja ollut muutenkin aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on osallistunut myös SottiisiMoves – taiteellisen työryhmän työskentelyyn. Olethan rohkeasti yhteydessä Riiaan tanssiin liittyvissä asioissa!
Vapaaehtoistyöntekijä Dániel Bálint viihtyy Suomessa vänä kommunikointi on helppoa. - Vanhat ystäväni Hollolassa auttoivat minua paljon keväällä ja sen vuoksi sopeutuminen on ollut helppoa.
Maastopyöräilyä ja valokuvausta
Unkarilainen Dániel Balint on viihtynyt EVS-vaihdossa Suomessa. - Olen oppinut jo paljon uusia suomen kielisiä sanoja. Keväällä puhun jo lauseilla, Balint lupaa.
Suomen Nuorisoseurojen kautta on mahdollista vastaanottaa 18-30 -vuotias ulkomaalainen vapaaehtoinen jopa vuoden mittaiselle vapaaehtoistyöjaksolle paikalliseen nuorisoseuraan. Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu (EVS) on osa Euroopan Unionin Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmaa. Unkarilainen Dániel Bálint on työskennellyt EVS-vapaaehtoistyöjaksolla Hollolan Nuorioseurassa toukokuusta alkaen. - Tämä ensimmäinen puolikas vuosi va-
paaehtoistyössä on ollut todella vaudikas. Ajanjakso on ollut ehkä kiireisin elämäni aikana. Dániel myöntää, että alussa oli hieman vaikeuksia sopeutua, koska silloin täytyi oppia lyhyessä ajassa paljon uusia asioita. - Koti-ikävä on ollut vain hetkittäistä. Eniten olen kaivannut unkarilaista gulassikeittoa. Mies kuitenkin myöntää, että perhe on hänelle hyvin tärkeä asia. Onneksi tänä päi-
- Olen ehtinyt asua jo useassa suomalaisessa perheessä ja joululoman jälkeen vaihdan taas perhettä. Dániel vietti joulun ajan kotimaisemissa Unkarissa. - Tärkeintä on oppia tämän vuoden aikana suomen kieltä ja kulttuuria. Aion myös hieman matkustaa. Keväällä on tarkoitus suunnata Lappiin. Suomalainen luonto saa unkarilaiseslta vapaaehtoistyöntekijältä positiivista palautetta. - Jos sää on hyvä, niin ulkoilen mahdollisimman paljon. Tämän lisäksi liikun myös maastopyörällä. Olen löytänyt Hollolan ja Lahden alueelta loistavia maastopyöräreittejä. Minulla on aina kamera mukana. Ensi kevät sujuu samojen päivittäisten rutiinien merkeissä kuin ensimmäinen puolivuotiskausi. - Kotisivujen päivitys ja rutiininomaiset toimistotyöt odottavat minua myös joululoman jälkeen. Lisäksi dokumentoin videoja valokuvaamalla kaikkia Hollolan Nuorisoseuran tapahtumia.
Teksti: Petri Görman 29
Kolumni
Yhteisöllisyyden koukuttama Muistan elävästi sen hetken, kun nelosluokkalainen Elina sanoi juuri koulunsa Suomessa aloittaneelle luokkakaverilleen ”Tule tanhuun, siellä on kivaa!”.1 Minä olin se luokkakaveri, ja se hetki muutti elämäni. Ei se tietenkään sillä hetkellä tuntunut siltä, mutta nyt pari vuosikymmentä myöhemmin näen, miten pieni hetki ja muutama hassu sana aloittivat elämässäni positiivisten tapahtumien ketjun. Niin, kaikki siis alkoi vuonna 1991, kun aloitin tanhukerhon Kosken Tl. Nuorisoseurassa. Tanhuilu oli kivaa, mutta ryhmäytyminen ja yhteisöllisyyden tunne olivat koukuttavia. Nuorisoseuran talolla, Nuortentuvalla, oli aina hauskaa harrastaa, hengata ja tutustua rauhassa suomalaisuuteen.2 Järjestöllinen ensirakkaus syttyi tuoden elämääni monia iloisia asioita. Ensimmäiset kansainväliset leirit, Barnlek ja lukuisat muut matkat tapahtuivat huumassa ja silmät hehkuen. Totta on sekin, että eipä silloin lapsena tai nuorena matkustellessa oman ryhmän mukana tullut rasittaneeksi päätään organisaatiorakenteella tai sillä, miten paljon työtä tarvitaan ison tapahtuman järjestämiseen. Kaikki tuli valmiina pakettina, ei tarvinnut kuin olla nuorisoseuran jäsen. Toki olihan siinä tietysti varainkeruuta pitkin vuotta, mutta se tuntui vain kivalta puuhastelulta kavereiden kanssa. Suhteeni nuorisoseuraan kasvoi ja syveni vuosien aikana. Tuntui luontevalta siirtyä riviharrastajasta johtokuntaan ja sieltä sitten piirin johtokuntaan sekä valtuustoon. Siellä
ollessani aloin näkemään koneiston, joka pyöritti järjestöämme. 2000-luvun alussa järjestömme näytti minun silmissäni monimutkaiselta ja raskasrakenteiselta. Organisaatio ei ollut kuitenkaan paikalleen pysähtynyt, vaan muutoksia tapahtui hitaasti mutta varmasti. Sitten kun aloin vihdoinkin ymmärtämään, mihin olimme järjestönä menossa, tapahtui kriisiytyminen – se oli minun ja nuorisoseuran ensimmäinen kriisi. Eikä kriisi johtunut hänestä, vaan minusta. Olin nimittäin ehtinyt siihen siunattuun ikään, jolloin nuoruus on enää vain mielentila! Ja kun olimme järjestönä päättäneet, että nuorille on annettava vaikuttamismahdollisuus, niin halusin sen ilon suoda mielelläni jollekin toiselle. Nuorelle. No eipä meidän suhteessamme loppujen lopuksi mikään muuttunut, ja edelleen pakkasin säännöllisin väliajoin kamppeet ja lapset autoon ja huristelin Hyvinkäältä Koskelle tanhuamaan, talkoisiin tai kokoustelemaan. Eikä sitten loppujen lopuksi ollutkaan huono asia, että pidin taukoa nuorisoseurasta. Nimittäin visiittini toisessa järjestössä sai minut ymmärtämään mihin olimme nuorisoseurassa järjestönä tulleet. Siinä hetkessä kuin suomut olisivat pudonneet silmiltäni ja näin selvästi mihin minunkin maksamani jäsenmaksu on mennyt. Raskasrakenteinen höyryveturi oli hetkessä muuttunut silmissäni Pendolinoksi. Jokainen keskustelu jäsenmaksuista, varainhankinnasta ja järjestömme suunnasta oli tuottanut tulosta. Meistä oli tullut toimiva ja ajanmu-
kainen kone - tosin työ on vasta alkanut. Minä koukutuin yhteisöllisyyteen ja uskon vahvasti, että niin on moni muukin. Olen kuullut puhuttavan, että suurten tarinoiden aika on ohi ja että yhteisöllisyys on vain enää muisto menneestä. Yhteisöllisyys ei ole kadonnut yhteiskunnastamme, se on vain hieman muuttanut muotoaan. Nyt meidän on nähtävä miten ja millaiseksi se on muuttunut, jotta voimme järjestönä vastata paremmin nykypäivän haasteisiin. Sanotaan myös, että elämä on parasta huumetta. Olen väittämän kanssa aivan samaa mieltä, mutta kyllä nuorisoseuralaisuus tulee hyvänä kakkosena!
Ragni Reichardt kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen jäsen. 1 Tosin nyt on pakko myöntää, että koulupäivän jälkeen menin kotiin ja varmistin äidiltäni, että tanhu oli oikeasti jotakin kivaa. En siis vielä, ensimmäisellä kouluviikollani, osannut suomea. 2 Opin mm. että, kahvipöytään pyydetään aina kolmesti. Jos menee ensimmäisellä kutsumalla, niin on vaarana, että leimautuu röyhkeäksi. Ja kun ansiomerkkejä jaetaan seuran 120-vuotisjuhlissa, niin kannattaa ajatella, että minäkin voin saada sellaisen. Eikä sitten varaa sitä aikaa vauvansa imettämiseen Nuortentuvan pimeimmässä perukassa.
Ota yhteyttä Suomen Nuorisoseurat Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 610 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi
www.nuorisoseurat.fi 30
uorisoseurat.fi
Sivistysliitto ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 6250 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi
Paukkula Suomen Nuoriso-opisto Paukkulantie 22 50170 Mikkeli Puh.040 357 7735 www.paukkula.fi Lisätietoja koulutustarjonnasta ja henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.paukkula.fi
facebook.com/ nuorisoseurat
31
Tekemisen riemua Tapahtumakalenteri HELMIKUU 1.2. 1.2. 1.2. 1.2.-3.2. 4.2.-11.3. 7.-9.2. 8.-9.2. 22.2.
Piilometsän tansseja, Joutsa Tanssin päivä - Tempoa Tenaviin toiminnan esittely, Joutsa Lastenmusiikkiorkesteri LOISKIS konsertoi, Joutsa 30. Talvipäivät, Iisalmi Vauvasirkus; Helsinki Teatterin ohjaaminen -koulutus, Mikkeli Knoppi -ohjaajakoulutus Jakso II, Joutseno Nuori Kulttuuri MOVES - Itä-Suomen aluetapahtuma, Kitee
MAALISKUU 7.3.-12.4. 8.-9.3. 14.-16.3. 23.3. 29.3. 29.-30.3. 29.3.
KNoppi-ohjaajakoulutus Keski-Suomessa, Jyväskylä-Muurame-Jämsä Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 3.jakso, Lahti KNoppi -koulutus 2 Etelä-Häme ja Uusimaa, Lahti Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla, Joensuu Aluetapaaminen Pohjois-Karjala, Joensuu Lasten kansantanssiryhmien luokittelu, Rovaniemi Nuori Kulttuuri Moves 2014 Keski-Suomen aluetapahtuma, Jyväskylä
HUHTIKUU 5.4. 12.-13.4. 22.4.-20.5. 25.-27.4. 25.-27.4.
Ohjaajien olohuone, Vantaa Valtakunnalliset H-kiltapäivät, Salo Vauvasirkus, Helsinki Tempoa Tenaviin ohjaajakoulutus, Klaukkala Ramppikuume, Kankaanpää
TOUKOKUU 15.-17.5. 17.5.
Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät, Espoo Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokous
KESÄKUU 11.-13.6. 11.-15.6.
Lasten kansantanssiryhmien luokittelu, Tampere SottiisiMoves, Tampere
HEINÄKUU 9.-13.7. 27.7.-5.8.
Barnlek 2014, Islanti Kansainvälinen nuorisovaihtoleiri Keski-Suomessa
Lisätietoja tapahtumista ja lisää tapahtumia osoitteessa: www.nuorisoseurat.fi, tiedustelut info@nuorisoseurat.fi