Nuorisoseuralehti 4/2014

2014 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Hannun jouluherkut

6

Tee itse ihanat havukranssit 12

Joulupukin haastattelu

4

Sisällysluettelo 2 3 4 6 8 10 12 14 18 19 20 21 22

Alakerta Pääkirjoitus Joulupukin erikoishaastattelu Herkullisen joulun tekijä Valtuusto kokoontui päättämään Järjestöuutisia Havukranssi tuo joulun tunnelmaa Lasten Kalenoissa maailman ympäri Luova lava lapsille Skaf – avustukset vuodelle 2015 Nordlek 2015 Talvipäivät Iisalmessa Haapasalmen Nuorisoseuran pikkujoulut

23 24 25 26 27 28 30 31 32

Vinkkejä ohjaajille Kalenat-haaste ja Dääns-leiri Majanrakennuskisa Folklandia-risteily Vuoden teatteriteko Lyhyesti Kolumni H-kilta Tapahtumakalenteri

12

Alakerta

Arkihuolesi kaikki heitä Joulu on vihdoin aivan ovella! Tässä vaiheessa vuotta on tehty tuntuva määrä arvokasta työtä monen pitkän kuukauden ajan.

Toivottavasti nyt juuri on aikaa ottaa tulevat juhlapyhät rennosti, nauttien joutenolosta ja suloisesta joulun tunnelmasta. Jouluna kuuluu asiaan kohottaa villasukkiin käärityt jalat kohti kattoa ja kellahtaa sohvalle poski vasten pehmoista tyynyä. Jouluna on aikaa lämmittää toinenkin glögimuki, leipoa piparkakkuja ja ihastella kynttilänvalossa kuurankukkia ikkunalasissa.

Meistä kaikista varmasti olisi mukavaa vähän useamminkin tuntea, että meillä on aikaa. Taidamme olla vähän useammin kuin kaksi kertaa vuodessa vailla pientä hengähdystaukoa arjen paineista. Kun herätyskello vaatii nousemaan ylös pimeänä marraskuun aamuna, saattaa muutama pysähtyä miettimään, onko ihmistä luotu kiireeseen ja pitkiin työpäiviin.

Kiire näkyy lehtien sivuilla ja internetin palstoilla. Lähes joka päivä voimme lukea viisi pikavinkkiä yöunien parantamiseen, vatsarasvan vähentämiseen, makeansyönnin kuriin saamiseen ja puolen tunnin pikaurheilusuorituksen tekemiseen. Keinoilla pyrimme saamaan nopeita ratkaisuja pitkäaikaisiksi venyneisiin ongelmiin. Kaiken kukkuraksi vinkitkin on nimetty pikavinkeiksi, joten aikaa ei tunnu olevan edes ongelmien ratkaisemiseen.

Monen tontun esimiehenä olen yrittänyt tukea alaisiani järjestämällä heidän työnsä siten, että on aikaa tehdä vain niin monta 2

tehtävää kerralla, kuin heillä on resursseja toimittaa. Jos joulun alla töitä tehdään hätiköiden, voivat seuraukset olla monen lapsen kohdalla katastrofaaliset. Siksi olenkin painottanut, että kiirettä ei ole oikeasti olemassakaan. Kiire on vain ihmisen omassa mielessä syntyvä tila, kun mielen päällä on liikaa asioita, jotka kokee arvokkaaksi tehdä samalla hetkellä. On muistettava, että kutakuinkin vain yhden keskittymistä vaativan asian tekeminen kerrallaan on mahdollista. Voisimme myös pysähtyä pohtimaan, milloin voi puhua kiireestä ja milloin emme vain ymmärrä, että meillä on kaikki maailman aika. Kierrätkö sinä työssäsi kaikki maailman kodit porojen vetämällä reellä yhtenä iltana? Niin arvelinkin.

Kaikki me loppujen lopuksi tiedämme, että korvaamattomampia ja eniten omaan hyvinvointiimme vaikuttavimpia seikkoja ovat ne, joista yritämme jatkuvasti joustaa.

Tuttuja huonon omantunnon aiheuttajia niiden laiminlyönnin takia ovat arvatenkin täyspainoinen ravinto, hyvät yöunet, ne mieluisat puuhat joita oikeasti haluaisimme ehtiä sekä tietysti rakkaimpiemme seura.

Kun arjen kiireet lopulta helpottavat joululoman myötä, annamme itsellemme tukun poikkeuslupia, joista seuraa yleensä lisää huonoa omaatuntoa ja pahoinvointia. Syödään paljon ja jopa liikaa, koska jouluna saa ja juodaankin vähän enemmän – koska jouluna saa. Valvotaan myöhään – koska jouluna saa – ja ei liikuta ollenkaan, sillä jouluna saa! Arjen täytyy olla jotain aivan kamalaa,

että tarvitsemme tällaista lomaa ja irtiottoa omasta elämästämme. Arkeahan se elämä nimittäin pääasiassa on.

Olisiko jatkuva kiireen tuntu ratkaistavissa siten, että ottaisimme aikaa asioille yksi kerrallaan. Jos ottaisimme tavaksi mennä tuntia aiemmin nukkumaan, valmistaisimme ruokaa koko alkuviikoksi jo tänään ja pitäisimme joka päivä täysimittaisen lounas- ja kahvitauon. Toisena iltana viettäisimmekin ansaitun hetken lenkkipolulla ja sitä seuraavana aterian ravintolassa ystävien seurassa. Entä jos olisitkin joka päivä itsellesi velkaa jotakin mukavaa ja jos jokainen päivä maanantaista perjantaihin olisi elämää, josta ei tarvitsisi ottaa lomaa? Emme sortuisi vapaapäivien myötä ylilyönteihin eikä meidän tarvitsisi palkita itseämme, että selvisimme läpi arjen aina lomaan asti.

Juhlaa ei toki voi kaikkina päivinä olla, mutta ei voi suruakaan. Meillä on onni valita mihin aikaamme käytämme ja vaalia niitä asioita yksi kerrallaan, jotka koemme arvokkaaksi. Kiireellä on hyväkin puoli. Kun tiedämme mitä kiire on, tunnistamme myös mitä on rauha. Vaalitaan sitä jatkossa vuoden jokaisena päivänä.

Rauhallista joulua ja vuotta 2015!

Joulupukki

Pääkirjoitus

Kiitos, kun olet mukana

V

auhdikas toimintavuosi on takanapäin, ja muutaman päivän kuluttua alkaa joulun vietto.

ten ja maakunnallisten tapahtumien lisäksi nuorisoseuroilla on toimintaa laajasti eri puolilla Suomea.

Tähän vuoteen on mahtunut monipuolisesti toimintaa, uusia avauksia ja järjestötyön arkista aherrusta.

Ennen vuoden vaihdetta hiljenemme joulun viettoon. Se on monessa mielessä taitekohta.

Syksyn pimeys taittuu, ja talvipäivän seisauksen jälkeen lähdemme jälleen valoa kohti.

Jouluun päättyy myös ahkera uurastus niin harrastuksissa, työssä kuin oppilaitoksissakin. Nyt on hyvä hetki rauhoittua ja kerätä voimia ennen uutta toimintavuotta.

Nuorisoseuroissa on kuluneen vuoden aikana tehty lähes 400 henkilötyövuotta vapaaehtoistyötä ja talkoita. Käytännössä määrä on paljon suurempi, sillä seuroissa tehdään runsaasti työtä, jota ei mielletä talkootyöksi ja kirjata tilastoihin.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja tekemisen riemua vuoteen 2015.

Onnistuneen toimintavuoden ovatkin mahdollistaneet tuhannet sitoutuneet ja osaavat vapaaehtoiset eri puolilla Suomea.

Ensi vuonna meillä on edessä muun muassa Lasten Kalenat, uuden jäsenkortin käyttöönotto ja Nuorisoseurakokous. Valtakunnallis-

Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa

Puh. (09) 5840 610

Puh. 040 5477 157

info@nuorisoseurat.fi

Toimitussihteeri: Pia Matilainen

Vuosikerran hinta 12 euroa.

Toimituskunta:

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Hannu Ala-Sankola, Aura Piha, Iija Filén, Joonas Pokkinen ja Elina Järvelä

Taitto:

Hehkuva / Minna Wallenius

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A

Painopaikka: Kannen kuva:

Aineisto lähetetään osoitteella: nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi

01300 Vantaa

ILMESTYY VUONNA 2015:

Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

Nro 1 ilmestyy 4.3.

ISSN 1458-6479

Nro 2 ilmestyy 27.5.

Mikko Hallivuo

Nro 3 ilmestyy 26.8.

Nro 4 ilmestyy 2.12.

3

joulupukin erikoishaastattelu:

”Tee toisille se, minkä toivoisit tehtävän itsellesi” Miten Korvatunturilla vietetään joulua?

Kenelle pukki kirjoittaisi joulukortin?

Entä mitä tapahtuu, kun tähdenlento sammuu?

Kukaan ei tunne joulun salaisuuksia niin hyvin kuin joulupukki.

Sain marraskuussa harvinaisen kunnian ja pääsin haastattelemaan Nuorisoseurat-lehteen joulupukkia. Lämminsydäminen, huumorintajuinen ja karismaattinen hahmo valoi minuun keskusteluhetken aikana aitoa joulumieltä. Toivon mukaan saan välitettyä tässä jutussa sinullekin siitä edes vähäsen.

Lahjatoiveita ja joulukiireitä Joulupukin elämä on ympäri vuoden melko hektistä, ja muuttuu kiireisemmäksi kohti joulua. Korvatunturilla eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa. Kyseessä on vuoden kohokohta, josta halutaan vuosi toisensa jälkeen saada tehtyä ikimuistoinen. Miten Korvatunturilla pärjätään joulukiireissä?

– Onneksi tietotekniikka on tullut meidänkin avuksi. Nykyisinhän valtaosa lahjoista tulostetaan 3D-tulostimella, joita pukin pajassa on aikamoinen salillinen. Ensi suunnitellaan ja tehdään malli, ja sitten laitetaan koneet laulamaan. Suurimmalla koneella voi tulostaa vaikka talon, joulupukki hymyilee ylpeänä.

Toisaalta tietotekniikan ansiosta Korvatunturilla on nykyisin entistä enemmän aikaa valmistaa lahjoja käsityönä, esimerkiksi neuloen.

– Kun kutoo lahjaa jollekin, jonka tuntee, niin jokaiseen silmukkaan nivoutuu mukaan rakkautta. Ihan niin kuin mummon kutomissa villasukissa on aina ollut.

Joulupukki yrittää parhaansa mukaan täyttää lasten kaikki toiveet, mutta yhtä lah4

jatoivomusta pukki ei kuitenkaan haluaisi koskaan kuulla.

– Lemmikkieläimiä ei saa toivoa joululahjaksi, sillä ne eivät ole leluja, vaan niiden hankkiminen vaatii harkintaa ja pitkää sitoutumista.

Pukin joulukiireet voi kyllä ymmärtää, mutta mitä pukki ajattelee siitä, että ennen joulua varsinkin monet äidit huhkivat hiki hatussa siivouksen, puunauksen ja ruuanlaiton parissa, että saisivat luotua joulusta täydellisen idyllin?

– Tähän Martat ovat sanoneet viisaasti: kaappien siivoamiseen kannattaa panostaa vain siinä tapauksessa, jos aikoo viettää joulunsa siellä, pukki myhäilee.

Kirjeitä ja puheluita maailman ääriin Joulupukki matkustaa joka joulu maailman ympäri. Miltä joulu muualla päin maapalloa näyttää?

– Kyllähän se näyttää aika erilaiselta kuin meillä täällä Suomessa. Australiassa on esimerkiksi joulukuussa kuumin kesäaika. Ja Englannissa lahjat availlaan vasta jouluaamuna. Venäjällä joulua puolestaan vietetään vasta loppiaisena, ja siellä lasten luona vieraileekin pakkasukko enkä minä, joulupukki kertoo.

– Olemme muuten pakkasukon kanssa parhaita kavereita, Joulupukki paljastaa.

Moni on katsellut joulupukin kyselytuntia televisiosta jouluaattoaamuna. Itse asias-

sa joulupukin on voinut nähdä ruudussa jo yli 20 vuoden ajan. Miltä sitten tuntuu olla televisiossa?

– No, aluksi se tuntui melko haljulta. Meinaan se pienentäminen, että mahtuisin sisään siihen litteään laatikkoon, pukki kertoo hymynkare suupielessään.

Melkoiseen määrään puheluita hän onkin vuosien saatossa saanut vastata.

– Kerran yksi Ylen puhelinkeskus meinasi ihan oikeasti sulaa, kun puheluita tuli kerralla niin paljon, pukki muistelee ja pyörittää päätään.

Joulupukki on myös kirjeiden ja joulukorttien ammattilainen. Mutta jos joulupukki voisi – ja voihan hän – lähettää kenelle tahansa maailmassa joulukortin, niin kenelle hän sen lähettäisi ja mitä siinä lukisi?

– Tämä on helppo, pukki innostuu. Kirjoittaisin kortin Vladimir Putinille ja siinä lukisi: ”Hyvää joulua ja rauhaa maailmaan”.

Joulurauhaa Korvatunturilla Kun Joulupukin urakka on ohi joulupäivänä, hän menee saunaan. Tonttujen kanssa istuskellaan lauteilla pitkään ja hartaasti nauttien lempeistä löylyistä. Saunan jälkeen syödään vähintään yhtä pitkään ja hyvin, luetaan kirjoja ja levätään.

Tontut ovat joulupukin tärkeimpiä apulaisia ja ystäviä. Mutta keitä ne tontut sitten oikein ovatkaan?

– Aina kun näet taivaalla tähdenlennon, ja lennon päätteeksi tuikkeen sammuvan, syntyy uusi tonttu. Taivaalta tonttu putoaa maankamaralle ja sisäisen kompassinsa avulla ne osaavat suunnistaa Korvatunturille mistä päin maapalloa tahansa.

Entä saako pukki itse koskaan joululahjoja?

– Yhden lahjan saan joka vuosi: itseteh-

TEKSTI Minna Wallenius KUVAT Mikko Hallivuo

Joulupukki on konkari TV-esiintyjä. Joulupukin Kuumalinja on kuulunut Ylen jouluaattoaamun ohjelmistoon yli 20 vuoden ajan.

dyt villasukat. Saan ne Korvatunturin väeltä, niiltä kaikkein rakkaimmilta, joten sukat ovat aivan erityisen tärkeät, pukki kiittää.

Harrastuksessa opituista taidoista saa olla ylpeä Joulupukin työ ei kuitenkaan rajoitu jouluun. Hän matkustelee paljon pitkin vuotta, ja käy myös kesäaikaan katsomassa, ovatko lapset kilttejä. Kesällä joulupukilla on kuitenkin myös aikaa harrastaa. Moni ei ehkä tiedäkään, että pukin rakkaimpiin harrastuksiin kuuluu jalkapallo. Paitsi että pukki pelaa itse, niin hän myös valmentaa.

– Ja ehdottomasti sekajoukkueita, hän tiivistää.

Kunnon jalkapallofanin tapaan, hän kannustaa intohimoisesti suosikkijoukkuettaan, joka on Saksan maajoukkuetta – tosin vain siihen saakka, kunnes Suomi saa edustusjoukkueen jalkapallon EM-kisoihin.

Toinen pukin rakkaista harrastuksista on musiikki, tai tarkemmin sanottuna oopperat. Pukki käy itsekin kuoroharjoituksissa kerran viikossa, ja kertoo, että vaikka kuinka väsyneenä lähtisi kuoroharjoituksiin, niin niistä palatessaan hän on aina täynnä energiaa. Voiman tunnetta antaa kaksi tärkeää asiaa: musiikki ja ihmiset, jonka kanssa sen pääsee jakamaan.

Joulupukki kannustaakin kaikkia harrastamaan ja opettelemaan uusia taitoja.

– Eihän se aina helppoa ole antaa harras-

tuksille aikaa, mutta jokaisen pitää itse tehdä se valinta, käyttääkö aikansa television katsomiseen tai netin ääressä roikkumiseen vai siihen, että menisi harrastamaan.

– Ylen lastenohjelmien pitkäaikainen juontaja, Heikki Takkinen, sanoi kerran, että ”mieluummin perunateatteria kuin teatteria”. Tällä hän tarkoitti, että nuorille pitäisi opettaa rauhassa tärkeitä arjen taitoja eikä osoittaa, että rahalla saa kaikkea.

Joulupukki haluaakin välittää tällaisen viestin kaikille nuorisoseuralaisille: jos ihmisellä on yksikin harrastus, niin se on 100% enemmän kuin jos ei ole yhtään harrastusta!

Ja harrastuksessa useimmiten oppii taitoja, joita kaikilla muilla ei ole. Omista taidoista saa olla ylpeä! Se kannattaa pitää mielessä erityisesti silloin, jos joutuu kiusaamisen kohteeksi.

Entä osaako pukki tanssia, niin kuin monet nuorisoseuralaiset?

– Osaanhan minä, ihan kaikkia eri tansseja, mutta olen jo niin vanha, että polkka ei enää vanhoilla koivilla suju, hän naurahtaa.

Lopuksi haluaisin kysyä joulupukilta siitä, mikä tekee joulusta niin taianomaisen.

Osaisikohan pukki pukea joulun salaisuuden sanoiksi?

– Joulun sanoma liittyy siihen, että tekee muille sen, minkä toivoisi tehtävän itselle, hän sanoo ja hieraisee partaansa.

– Aika harva vaan nykyisin tekee niin, kun kiire vie voiton kaikesta, hän harmittelee.

Pikagallup: Joulupukin valinta • Kinkku vai joulupuuro?

– Aamulla puuro ja illalla kinkku.

• Kova vai pehmeä paketti?

– Pehmeä.

• Joulukahvit vai glögi?

– Aamulla kahvit ja illalla glögi.

• Joulutorttu vai pipari?

– Torttu • Kynttelikkö vai himmeli?

– Himmeli • Hyasintti vai joulutähti?

– Hyasintti, kun siitä tulee niin ihana tuoksu.

• Viljelty vai luonnon kuusi?

– Luonnon!!

• Joulukirkko vai joulusauna?

– Aamulla kirkko, illalla sauna.

• Nissepolkka vai Joulupuu on rakennettu?

– Helinää ja helskettä, eli Nissepolkka.

• Tonttu vai poro?

– No, näistä kahdesta en suostu valitsemaan, molemmat ovat minulle niin tärkeitä.

5

Teksti Lotta Pellas Hiilloskuva ja Hannun kuva Sini Sironen Reseptit Hannu Ala-Sankola

Leivinuunissa hohkaava hiillos luo lämmintä tunnelmaa keittiöön.

Herkullisen joulun tekijä Tuuvinki ja kinkku ovat Hannu AlaSankolalle joulun makuja. Molemmat valmistuvat perinteisessä leivinuunissa jouluaatoksi. Perheen joulupöydässä lähes kaikki on itse tehtyä.

Kun illat pikkuhiljaa pimenevät, Suomen Nuorisoseurojen kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankola sytyttää kotinsa pihakuuseen valot. Kuusi valaisee pihaa koko talven ja jouluksi sisällekin tuodaan kuusi. Ennen raikkaan havun tuoksua kodin täyttävät monet muut tuoksut, sillä Ala-Sankolan jouluvalmistelut liittyvät vahvasti ruoanlaittoon. Jouluksi hän laittaa hyvän ja monipuolisen jouluaterian, josta niin paljon kuin mahdollista on itse tehtyä.

Aterian valmistelun Ala-Sankola aloittaa hyvissä ajoin: viikkoa ennen jouluaattoa hän laittaa lohen veteen suolautumaan, niin että joulupöydässä on jääkellarilohta. Jouluksi hän tekee myös rosollia ja lihapullia sekä leipoo pipareita. Ala-Sankolan bravuuri on imelletty perunalaatikko, joka Etelä- Hämeessä tunnetaan myös nimellä tuuvinki. Yleensä tuuvinki valmistetaan jauhoisesta perunalajikkeesta, mutta Ala-Sankola poikkeaa reseptistä hieman: – Minä en ota jauhoista perunalajiketta, vaan yksi ainoa peru6

nalajike kelpaa, ja se on siikli.

Lajikkeesta tulee Ala- Sankolan mukaan hieno ja tietyssä valmistusvaiheessa juokseva perunalaatikko. Tuuvingin hän valmistaa aatonaattona ja kun laatikko paistetaan leivinuunissa, siihen muodostuu rapea kuori. Herkun esikuvana on Ala-Sankolan Liisa-tädin perunalaatikko.

Tuuvinki onkin yksi Ala-Sankolan suosikki jouluruuista. Kolmessa herkussa on hänen mielestään joulun maku: – Se on tällainen pyhä kolminaisuus, jossa on tuuvinki, kinkku ja sahti.

Kinkun hän paistaa leivinuunissa päivää ennen joulua, niin että se on aattoaamuna valmista. Tumma sahti on Ala-Sankolan mielestä se ainut ja oikea juoma kinkun ja tuuvingin kylkiäisiksi. Sahtia Ala-Sankola ei tee itse, sillä ei omista juoman tekemiseen tarvittavaa muuripataa.

Jotta joulupöydästä ei löytyisi aivan samoja ruokia joka vuosi, Ala-Sankola pyrkii tekemään ruuista erilaisia variaatioita. Graavilohesta hän on tehnyt esimerkiksi graavilohirullia, jos tarjolla on lisäksi ollut jääkellarilohta. Merenelävistä, lohesta ja äyriäisistä tehdään erilaisia salaatteja.

Jouluaterian Ala-Sankola syö yhdessä perheensä kanssa. Joulunviettoon hän rauhoittuu lukemalla jännäreitä ja historiallisia romaaneja.

Jääkellarilohi 1-2 kg lohta fileenä Liemi: 2 l vettä 200-240 g merisuolaa (eli liemessä on 10-12-prosenttinen suola) 100-150 g sokeria Hanki tuoretta merilohta (ei kirjolohta).

Nypi selkäruodot pois kalapinseteillä.

Valmista suolaliemi kiehauttamalla vesi, suola ja sokeri. Jäähdytä liemi.

Kaada liemi astiaan ja pane kala liemeen nahkapuoli ylöspäin. Aseta paino, esimerkiksi lautanen, kalan päälle. Tärkeää on, että kala on kokonaan suolavedessä.

Laita astia jääkaappiin vähintään 4-6 päiväksi. Tarjoa jääkellarilohta reiluina, vajaan sentin paksuisina viipaleina esimerkiksi sinappimajoneesin kanssa.

Hannu Ala-Sankola • Suomen Nuorisoseurojen kehittämispäällikkö.

• Opastaa paikallisseuroja ja järjestön työntekijöitä järjestöasioissa, kuten säännöissä ja kokousasioissa. Vastaa järjestön erilaisista järjestelmistä, esimerkiksi jäsenrekisterin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vastaa myös järjestön viestintäkanavien kehittämisestä.

• Ollut 26 vuotta erilaisissa tehtävissä Suomen Nuorisoseuroissa.

• Asuu Hollolassa.

• Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta.

Tuuvinki n. kahdellekymmenelle hengelle kattilallinen (5 ltr) perunaa (siikli) vehnäjauhoja 1 ltr täysmaitoa 100 g voisulaa muskottipähkinää suolaa (siirappia)

Talon leivinuuni lämmittää koko kotia. Joulun lähestyessä uunissa paistuvat kinkku ja laatikot.

Pese perunat ja keitä ne kypsiksi kuorineen. Kuori perunat heti valuttamisen jälkeen. Lisää 4-6 perunaa ja 1 rkl vehnäjauhoja astiaan ja survo survimella. Jatka kunnes kaikki perunat on

lisätty ja survottu. Peitä astia ja laita se lämpimään paikkaan imeltymään 12-24 tunniksi. Voit välillä sekoittaa survosta.

Lisää survokseen, voisula ja mausteet.

Seoksen tulee olla selvästi juoksevaa.

Lisää tarvittaessa maitoa. Testaa maku. Tarvittaessa voit lisätä siirappia.

Voitele tarvittava määrä vuokia, täytä vuoat n. 2/3 tilavuudesta ja paista n.

150 asteen lämmössä n. kaksi tuntia.

7

Esko Ahonen valittiin viidennen kerran puheenjohtajaksi.

Valtuusto kokoontui päättämään tulevasta Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto kokoontui Oulussa 22.-23.11. Kokouksessa valittiin muun muassa puheenjohtaja tulevalle kaksivuotiskaudelle sekä nautittiin kulttuurista.

Lähes neljäkymmentä Suomen Nuorisoseurojen valtuutettua kokoontui puolivuosittaiseen valtuuston kokoukseen valitsemaan uusia hallituksen jäseniä, päättämään tulevaisuuden suuntaviivoista ja keskustelemaan jäsenkokemuksistaan.

Mielenkiintoisen kokouksesta teki se, että puheenjohtajan paikalle oli ehdokkaana enemmän kuin yksi henkilö. Uuden hallituksen riveissä taas keski-ikä putosi ennätyksellisen alas.

Nuorisoseurojen hallitukseen kaksivuotiskaudelle 20152016 valittiin: • • • • • •

Ahonen Esko, puheenjohtaja, Evijärvi Anni Kelkka, jäsen, Joensuu Tanja Kilpiö, jäsen, Rovaniemi Harri Penttilä, jäsen, Vesilahti Merja Skyttä, jäsen, Lappeenranta Anumaaria Tulla, varajäsen, Jyväskylä

Hallituksessa jatkavat vuonna 2015: • • • • •

8

Tiina Jaakkola, jäsen, Nilsiä Tuomas Koivuniemi, jäsen, Kauhajoki Henri Vallius, jäsen, Lahti Ragni Reichardt, jäsen, Hyvinkää Heikki Peisa, varajäsen, Pornainen

– Yhtäkkiä he lähtevät liitoon. Et voi hallita sitä, et voi ottaa siitä kunniaa. Se on heidän ansiotaan. Sinun täytyy olla läsnä, tarjota lämpöä ja vakautta, antaa käyttöön työkaluja ja resursseja, kertoa tarinoita, käydä merkityksellisiä keskusteluja ja tehdä merkityksellistä työtä heidän läsnä ollessaan. Mutta kun he lähtevät liitämään, he tekevät sen omilla siivillään.

Näillä sanoilla Oulun nuorisoasiankeskuksen projektipäällikkö jaakko jokipii alusti ennen virallista kokousta olevaa valtuustoseminaaria. Sitaatti viritti kaikki läsnä olleet sopivasti viikonlopun tulevia keskusteluja varten. Kokousviikonlopun ensimmäisenä päivänä järjestettiin Vetovoima-seminaari, jossa valtuutetut pääsivät jakamaan jäsenkokemuksiaan nuorisoseuroissa ja saivat pohdittavakseen kiperiä kysymyksiä.

Minkälaisiin toimenpiteisiin he itse voisivat itse ryhtyä saadakseen nuorisoseuroihin mukaan kymmenen uutta jäsentä? Mitä nuorisoseuralaisuus merkitsee? Ja vaikeimpana kaikista: mikä Nuorisoseura on?

Toisena päivänä keskusteltiin vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta, talousarviosta, varainhankinnasta ja julkilausumasta. Päivän jännittävin hetki oli totta kai puheenjohtajan vaali, jossa ehdokkaina olivat Perttu Kemiläinen ja Esko Ahonen. Tällä kertaa kokemus voitti uudet tuulet ja äänestyksellä valittiin jatkamaan Esko Aho-

TEKSTI JA KUVAT Aura Piha nen. Lisäksi valittiin neljä hallituksen jäsentä ja yksi varajäsen. Harri Penttilä aloittaa täysin uutena hallituksen jäsenenä ja Merja Skyttä palasi hallituksen riveihin neljän vuoden tauon jälkeen. Muut valitut, anni Kelkka, tanja kilpiö ja Anumaaria Tulla jatkavat edelliseltä kaudelta. Hallituksen keski-ikä on 35 vuotta, mikä on alhaisin miesmuistiin.

Nuorisoseurat on Ahosen näkemyksen mukaan hyvässä kurssissa. Hän nosti tulevan kauden kiintopisteiksi jäsenmäärän nostamisen, valtion antaman avun tason ylläpitäminen sekä päätöksiin sitoutumisen.

Syysvaltuuston julkilausumassa otettiin kantaa ennaltaehkäisevän nuorisotyön tärkeyteen. ”Suomen Nuorisoseurat vaatii, että nuorisotyölle taataan riittävä rahoitus valtion ja kuntien budjetista. Nuorisotyön määrärahoista leikkaaminen on lyhytnäköistä. Nuorille on taattava mahdollisuus tekemiseen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. He tarvitsevat toimintaansa tiloja ja tuekseen aikuisia”, kiteyttää valtuusto ajatuksensa.

Kokouksen loppumetreillä julkistettiin vielä Vuoden teatteriteko -kilpailun voittaja. Tiukassa kisassa voittajaksi valittiin yleisöäänestyksellä Salonkylän nuorisoseura.

Lisää vuoden teatteriteosta voi lukea tämän lehden sivulta 27.

Kokoustamisen lomassa päästiin myös

Haasta itsesi samoilla kysymyksillä kuin valtuutetut: • Miksi aloitin nuorisoseuratoiminnassa?

• Mikä on varhaisin tai mieleenpainuvin nuorisoseuramuistoni?

• Miten saisin mukaan kymmenen uutta jäsentä?

• Mitä Nuorisoseurat merkitsee jäsenilleen (minulle)?

• Mikä on Nuorisoseura?

nauttimaan loistavasta viihteestä, jota tarjosivat oulun nMky tiernapoikaesityksellään sekä Oulunsuun nuorisoseuran Polokkarit –kansantanssiryhmä Juomaripoika-tanssillaan.

Saksasta alun perin kotoisin oleva Tiernapojat on aikoinaan tullut Suomeen Ruotsista. Se yleistyi erityisesti Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa ja Oulussa ja perinne on edelleen vahva varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Juomaripoika –esitys taas on nuorisoseuran omaa perinnettä: koreografian on suunnitellut Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja hannu nipuli. Erityisesti esityksen ripaska teki lähtemättömän vaikutuksen yleisöön, joka muisteli sitä vielä pitkälle iltaan.

•

Vuosi 2014 alkaa olla lopuillaan ja on mukava pysähtyä pohtimaan, mitä kaikkea hienoa on tämän vuoden aikana ehtinyt nuorisoseurarintamalla tapahtua. Vuoden aikana olen itse päässyt osallistumaan muun muassa Folklandia-risteilylle, SottiisiMovesiin ja kansantanssikonsertteihin sekä seuraamaan Majanrakennuskilpailun majojen rakentamista.

Usein nuorisoseuratoiminnasta jää päällimmäisenä mieleen suuret tapahtumat. Samaan aikaan saattaa vähemmälle huomiolle jäädä ympäri vuotta eri puolilla Suomea nuorisoseuroissa tapahtuva toiminta. Ilman tätä arvokasta nuorisoseuratyötä moni suomalainen lapsi, nuori ja aikuinen olisi ilman hyvää harrastusta. Kiitos tästä kuuluu teille kaikille ohjaajille, vapaaehtoisille ja muille nuorisoseurojen eteen töitä tekeville tällaisen toiminnan Anni Kelkka mahdollistamisesta.

Kiitos kuluneesta Suomen Nuovuodesta, rauhallis- risoseurat ry:n hallituksen ta joulua ja tekemivarapuheensen riemua vuodelle johtaja 2015!

Nuorisoseurojen varainkeräyskampanja Aktivoi oma nuorisoseurasi mukaan valtakunnalliseen keräykseen: • lipaskeräys • listakeräys • päivätyökeräys

Oulunsuun Nuorisoseuran esitys Juomaripoika.

Keräyksen tuotto käytetään nuorisoseuratyöhön koko Suomessa. Valtaosa kerätyistä varoista suoraan oman nuorisoseuran hyväksi. Kaikki varainkeruun työkalut, keräyslippaat, listat jne. vain yhden yhteydenoton päässä.

Kysy lisää:

Antti Kalliomaa, puh. 040 547 7157 tai lähetä sähköpostia: antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Oulun NMKY:n tiernapojat.

Kerätyt varat käytetään Nuorisoseurojen tekemään kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotyöhön ja niillä mahdollistetaan vähävaraisten nuorten osallistuminen toimintaan. Varoilla tuetaan Suomen Nuorisoseurojen kenttätoimintaa ja koulutusta sekä hankitaan harrastusvälineitä ja -materiaalia. Keräyslupa: POL-2014-4176 • Myönnetty 5.6.2014 • Keräysaika: 5.6.2014-31.5.2015 • Koko Suomi pl.

Ahvenanmaa 9

Puheenjohtajalta

Kysy itseltäsi!

Pienetkin tapahtumat ovat tärkeitä

Järjestöuutisia

@Nuorisoseurat ja #somehaltuun

S

osiaalinen media on pistänyt arjen uuteen uskoon ympäri maailman ja paluuta vanhaan ei ole. Nuorisoseurat on hypännyt myös tämän junan kyytiin ja seuraavaksi on tarkoitus päästä kunnolla ohjaksiin. Suomen käytetyimmät somekanavat suosituimmuusjärjestyksessä ovat Facebook, Youtube, Whatsapp, Linkedin, Twitter ja Instagram.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että sosiaalista mediaa ei tehdä sen itsensä takia, vaan se palvelee suurempaa tavoitetta: tiedonkulun parantaminen ja osallisuuden lisääminen. Somessa viesti kulkee kahteen suuntaan: käyttäjälle tuotetaan sisältöä, mutta sisältöä pystyy tuottamaan myös itse.

Facebook Yhteisöpalvelu Facebook on Suomen suosituin sosiaalinen media: noin puolella suomalaisista on siellä oma profiili. Nuorisoseurat löytyy Facebookista: www.facebook.com/nuorisoseurat. Tämän lisäksi monella nuorisoseuralla on oma profiilinsa.

Tykkää meistä Facebookissa ja liity keskusteluun ajankohtaisista asioista: tapahtumista, kilpailuista, kokouksista ja yleisestä tekemisen meiningistä.

Instagram Instagram on maailmalla hurjan suosion saavuttanut kuvapalvelu, jolla on noin 200 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Se perustuu

ajatukselle, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Nuorisoseurat liittyi juuri Instagramiin nimellä @nuorisoseurat (www.instagram.com/nuorisoseurat). Jos seurallanne on oma tili, niin huikatkaahan meille, niin voimme vaihtaa kuvallisia kuulumisia. Joulukuun alussa alkoi myös Lasten Kalenoiden tanssi- ja teatterikisa, johon voi osallistua Instagramissa.

Youtube Nuorisoseuroilla on oma kanava videopalvelu Youtubessa: NSTuubi, josta voi käydä ihmettelemässä erityisesti tanssin ja teatterin meininkiä. Videot löydät myös etsimällä käyttäjää Suomen Nuorisoseurat. www.youtube.com/user/NSTuubi

Instagramissa jaetaan kuvia – ja palvelu on etenkin nuorten käyttämä.

Suomen paras nuorisoseura julkistetaan 22. maaliskuuta Iisalmessa Suomen Nuoriseurat ry:n hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka saa palkinnokseen kunniakirjan ja 1000 euron stipendin.

Vuoden Nuorisoseura -nimityksen saa seura, joka omalla paikkakunnallaan toteuttaa esimerkillisellä tavalla yhteisesti hyväksyttyä toiminta-ajatusta. Vuoden Nuorisoseuran valinnassa arvioidaan myös 10

toiminnan laatua ja laajuutta, seurassa tehtävää lasten ja nuorten toimintaa sekä toiminnan innovatiivisuutta.

Vuonna 2015 ehdokkaina nimityksen saajaksi ovat Oulunsuun Nuorisoseura (Oulu), Rutalahden Nuorisoseura (Leivonmäki), Sirkus Taika-aika (Rovaniemi) sekä Tervolan Nuorisoseura (Tervola).

Palkinnon saaja julkistetaan valtakunnal-

lisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa 22.3.

Iisalmessa. Juhlaa isännöi vuoden 2014 nuorisoseuraksi nimetty Ulmalan Nuorisoseura, jonka kavalkadissa nähdään kilpatanssia, bailatinoa, balettia ja kansantanssia. Perinteitä kunnioittaen Ulmalan Nuorisoseura luovuttaa juhlassa vuoden nuorisoseuran manttelin seuraajalleen.

Aura aloitti viestinnän ohjaksissa

O

len Suomen Nuorisoseurojen uusi tiedottaja Aura Piha ja olen ollut mukana meiningeissä lokakuun lopusta lähtien. Vastuualueisiini kuuluvat Nuorisoseurojen sisäisen ja ulkoisen viestinnän koordinointi ja uudistaminen sekä Nuorisoseurojen profiilin nostaminen valtakunnallisesti.

Nuorisoseuroilla on positiivinen viesti, jonka soisi näkyvän sekä jäsenille että ulkopuolisille. Ympäri Suomen on energisiä ja osaavia ihmisiä, jotka tekevät huippujuttuja. Tehtävänäni on saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen ja nostamaan Nuorisoseurat kaikki-

Folklore ja Edistämiskeskus yhteen Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) rooli valtakunnallisena alan kattojärjestönä kasvaa, kun Folklore Suomi Finlandin toiminnot siirtyvät sen hoidettavaksi. Folklore on vastannut kansantanssi- ja musiikkijärjestöjen yhteisenä järjestönä alan kansainvälisistä yhteyksistä sekä kansainvälisen toiminnan edellyttämästä kansallisesta yhteistyöstä.

Folklore on ollut jäsenjärjestö CIOFF-, IOV- ja Nordlek-organisaatioissa. Jäsenyydet siirtyvät Edistämiskeskukselle.

Nyt jo tutuksi tulleet yhteistyön muodot ja palvelut jatkuvat vuodenvaihteen jälkeenkin: Nordlek-yhteistyö jatkunee totutulla tavalla järjestöjen kesken ja ryhmävälitystä valtakunnallisille festivaaleille ollaan jatkamassa.

Jatkossa yhteydet näiden järjestöjen kansainvälisiin festivaaleihin hoituvat Edistämiskeskuksen kautta. Kahden valtakunnallisen, järjestöjen yhteisen liiton, sulautuminen hoidettiin edistämiskeskuksen sääntöjä muuttamalla.

Uudet säännöt ovat jo käytössä, ja uusi hallitus aloittaa tammikuun alussa.

en mielissä Suomen merkittävimmäksi kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimijaksi.

Tätä varten haluan luoda kaikille tekijöille toimivat ja yhdenmukaiset työkalut viestinnän tekemiseen. Mikäli sinulla on kysyttävää tiedotukseen liittyen, kaipaat apua kirjoitus-, kuvaus- tai verkkomediatyöhösi tai toivoisit tiedottajan vierailevan seurassasi tai tapahtumassasi, ota rohkeasti yhteyttä!

Suuren järjestön viestintä on Auran mielestä kuin jonglöörausta.

Mobiilijäsenkortti tulossa Nuorisoseurojen jäsenrekisterissä oleville jäsenille toimitetaan ensi vuoden alusta mobiilijäsenkortit. Jotta kortit voidaan toimittaa jäsenille, pitää nuorisoseuran jäsenrekisteritiedot olla ajan tasalla. Kortit toimitetaan rekisterin perusteella henkilöille, joilla on voimassa oleva jäsenyys jossakin nuorisoseurassa sekä rekisteriin tallennettu puhelinnumero, johon latauslinkki toimitetaan.

Näiden tietojen lisäämiseen, tarkastamiseen ja päivittämiseen on siis loppuvuosi aikaa. Mobiilikortin käyttöönotto edellyttää siis matkapuhelinta ja dataliittymää. Jos kännykkäsi ei tue sähköistä jäsenkorttia, sinulla ei ole kännykkää tai jostakin muusta syystä haluat paperisen pdf-tiedostona sähköpostiin toimitettavan jäsenkortin, sen tilaaminen on yhä edelleen mahdollista. Tästä ohjeistetaan tarkemmin ensi vuoden alusta.

Jotta jäsen saa mobiilijäsenkortin tai vaihtoehtoisesti sähköpostilla toimitettavan ja tulostettavan pdf-jäsenkortin, pitää jäsenrekisterissä olla seuraavat tiedot: - voimassa oleva jäsenyys - matkapuhelinnumero -kentässä pitää olla yksi matkapuhelinnumero Mobiilijäsenkortti toimii normaalin

jäsenkortin tapaan jäsenyyden tunnistamisen välineenä. Lisäksi siinä on erilaisia viestintäominaisuuksia, jolla voidaan viestiä asioita suoraan jäsenille.

Jäsenkortin myötä neuvotellaan myös valtakunnallisia jäsenetuja, jotka saa käyttöön kortin myötä. Ensimmäiset jäsenedut on jo neuvoteltu ja niistä kerrotaan lisää myöhemmin.

11

TEE-SE-ITSE:

havukranssi tuo joulun tunnelmaa 1.

Oksat kannattaa katkoa valmiiksi pienemmiksi. Käsineet ja oksasakset ovat hyviä työvälineitä.

TEKSTI Aura Piha KUVAT Aura Piha ja Iija Filen

Tarvitset: Havunoksia Pajunvitsoja, n. 1-2 m pitkiä Rautalankaa Rautalankasakset Työ- tai kumihanskat Oksasakset Koristeita maun mukaan, esimerkiksi: Kuivattuja pellavankorsia tai kauraa Käpyjä Nauhaa Kuusenkoristeita Puolukan- tai mustikanvarpuja

Mistä havut?

Jokamiehenoikeuksien nojalla tuoreita havunoksia saa kerätä vain omalta maalta tai maanomistajan luvalla. Edes maassa lojuvia tuoreita oksia ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Kuivia risuja ja maassa olevia käpyjä taas saa kerätä vapaasti.

Mikä neuvoksi, jos ei itse omista metsää? Vastaus: maanomistajan lupaa kysymällä. Esimerkiksi monilta metsätyömailta saa helposti luvan hakkuutähteenä olevien oksien keräilyyn.

2.

12

3.

4.

Auran upea kranssi on valmis.

U

lkona ilta on pimeä, sateinen ja sumuinen, kun saavun Pornaisten Pohjoisen nuorisoseurantalo Kivistön pihaan, mutta sisällä loistaa pehmeä valo ja tuoksuu vastaleikatut havut. Kahviosta löytyy kasoittain tarvikkeita havukranssin tekoa varten: kuusenoksia, puolukanvarpuja, pajunvitsoja, rautalankaa ja ihania lyhteitä kuivattua kauraa ja pellavaa. Pöydän ääressä ahertaa kourallinen talkoolaisia.

– Pidä kranssi pöytää vasten, kun askartelet, sillä tavalla se on helpointa, neuvoo Karoliina Kaasinen.

Aiemmin floristina työskennellyt Karoliina on ollut vetämässä havukranssikurssia Kivistössä viimeiset pari vuotta. Kurssilla voi tehdä havukranssin itselleen, mutta tavoitteena on myös talkoohengessä tehdä muutama nuorisoseuran joulumyyjäisiin myytäväksi.

Havukranssin teon rautalankaohjeet Alkuvalmisteluina on hyvä kerätä kaikki tarvittavat materiaalit ja työvälineet lähelle.

Havunoksista kannattaa leikellä valmiiksi iso kasa 10-20 cm mittaisia pätkiä (kuva 1).

Ensiksi on tehtävä kranssin kehikko, pajurengas (kuva 2). Siihen tarvitaan kaksi tuoretta pajunvitsaa, jotka kieputellaan toistensa ympäri. Musiikkikerhoon osallistunut Elsa ihastelee oksissa olevia pajunkissoja.

Kehikon voi valmistaa myös koivusta tai pihlajasta tai ostaa valmiina askarteluliikkeestä tai kukkakaupoista.

Pajunoksien päät jäävät tekemässäni kehikossa törröttämään ikävän näköisesti joka suuntaan. Ei hätää - Karoliina neuvoo kieputtamaan kehikon ympäri vielä rautalankaa koko matkalta (kuva 3). Kannattaa valita vähemmän jäykkä rautalanka, jota on helppo käsitellä ja joka on kiedottu puolan ympärille. Älä tässä vaiheessa katkaise lankaa, sillä tästä on helppo jatkaa suoraan havujen kiinnitykseen.

Ota käteesi tukko havuja ja mieleisiäsi koristeita, esimerkiksi puolukanvarpuja tai

5.

pellavankorsia, pieneksi kimpuksi. Ensimmäiseen tukkoon kannattaa ottaa pidempiä, n. 20 cm mittaisia oksia. Tämä helpottaa loppuvaiheen päättelyä. Aseta kimppu kehikon suuntaisesti ja kieputa rautalankaa tyven ympärille niin, että havut pysyvät tiukasti kiinni renkaassa (kuva 4). Yleensä lankaa kannattaa kiertää tukon ympäri 2-3 kertaa.

Ota seuraava kimppu ja aseta se edellisen kimpun tyven päälle niin, että rautalanka peittyy. Mitä tiuhemmin laitat kimppuja, sitä tuuheampi kranssista tulee.

Kun olet kiinnittänyt havuja koko kehikon mitalta, tulee ensimmäisenä kiinnitetyn kimpun kärki vastaan. Nosta havujen kärkiä niin, että saat kiinnitettyä viimeiset kimput mahdollisimman lähelle ensimmäistä. Loppuvaiheessa on hyvä käyttää lyhyempiä, n.

10 cm mittaisia oksia. Laske lopuksi ensimmäisen kimpun pitkät kärjet peittämään viimeisen kimpun tyveä ja siinä näkyviä rautalankoja. Vinkki! Vähemmän sorminäppäryyttä omaavat ihmiset, kuten allekirjoittanut, voivat pyytää kaverin auttamaan päättelyssä (kuva 5). Kaveri voi pitää ensimmäisen kimpun kärkiä ylhäällä samalla, kun itse kiinnität viimeisiä kimppuja kehikkoon.

Katkaise rautalanka, kierrä sitä muutaman kerran kehikossa kiinni olevan rautalangan ympäri ja pujottele pää havujen väliin piiloon (kuva 6).

Kranssin kruunaavat kauniit koristeet Lopuksi kranssin voi vielä koristella vaikkapa kävyillä, joulukoristeilla tai rusettinauhoilla.

Rusettinauhassa olisi hyvä olla rautalankaa sen reunoissa, näin rusetti pysyy ryhdikkäänä, eikä lässähdä kastuessaan. Tällaista nauhaa saa esimerkiksi kukkakaupoista ja askarteluliikkeistä. Koristeiden kiinnittämiseen on hyvä olla jäykempää, suorana ostettavaa rautalankaa. Liimaa Karoliina ei suosittele, sillä se pysyy huonommin.

Kierrä rautalanka haluamasi koristeen ympärille (kuva 7), tuo langan päät yhteen koristeen tyvellä ja kierrä vielä rautalankaa itsensä ympärille, jotta se kiristyy. Jätä rautalangan päät n. 10-15 cm pituisiksi. Työnnä koristeen rautalangat havujen sekaan kehikon suuntaisesti niin, että ne menevät satunnaisesti pajunoksien ja havujen väliin ja pysyvät näin paikallaan.

Havukranssi on oivallinen lahja – Talkoissa tehdyistä havukransseista yksi menee Kivistön oveen ja loput myyjäisiin.

Jos myyjäisistä jää kransseja yli, annamme yhden talonmiehelle ja jos vieläkin jää yli niin käytämme ne pikkujoulujen arpajaisvoittoina, kertoo Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sihteeri Eija Kainulainen.

Omassa kranssissani on havuja, puolukanvarpuja, pellavaa, käpyjä ja rusetti. Olen itse lopputulokseen tyytyväinen. Jätän sen Kivistölle myyjäisiä odottamaan ja toivon, että se löytää tiensä jonkun kotioveen joulutunnelmaa tuomaan.

•

6.

7.

13

teksti Joonas Pokkinen kuvat jussi kaijankangas

Lasten Kalenoissa MAAILMAN YMPÄRI 80 TUNNISSA Vuoden 2015 teema Lasten Kalenoissa on ”Maailman ympäri 80 tunnissa”.

Matkaan valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt osallistumalla teatterin tai tanssin videokilpailuun, jossa voi voittaa lippupaketteja tapahtumaan.

käsikirjoitettu alusta loppuun, mutta lapset vän aikana, päivän ohjelman (ei työpajaa) itse vievät tarinaa eteenpäin koko tapahtu- sekä vakuutuksen. Päiväpassin voi ostaa perjantaille tai lauantaille; tapahtuman avaman ajan.

Tanssi ja teatteri saavat tapahtumassa ai- jaiset ja päätösjuhla ovat avoimia kaikille. van uudenlaista näkyvyyttä, kun molemmat Hinnat ovat Nuorisoseurojen jäsenhintoja. taiteenalat saavat omat illat. Teatterin harrastajat valmistavat ennakkoon ryhmänsä LASTEN KALENAT 2015 – kanssa esityksiä, joiden kautta matkaa maa- Maailman ympäri 80 tunnissa ilman ympäri tehdään. Tanssin matkaa taas kuljetaan omassa illassa, jossa esitetään • Lappeenrannassa 4.-7.6.2015 kansantanssin yhteisohjelmat. Juonellinen • Aiempaa poikkitaiteellisempi: Teatterin spektaakkeli eri puolille maailmaa etenee ja sirkuksen harrastajille ohjelmaa. Lapset yksinomaan tanssin kielellä. Lisäksi Kalenoi- ja nuoret kuitenkin edelleen pääosassa taden ohjelmassa on korkean luokan kansan- pahtuman tekijöinä ja kokijoina. tanssikonsertti, teatterin ja tanssin esityksiä • Työpajat vievät matkalle uusiin taiteensekä sirkusta ympäri kaupunkia - eikä tie- aloihin. tenkään sovi unohtaa eri taiteenalojen työpajoja. Teatterin ja tanssin valmistautumisohjeet löydät tapahtuman verkkosivuilta.

Kaikki tapahtuman yhteiset ohjelmat ovat osa tarinaa, jota kuljetaan. Heti Kalenoiden avajaisissa tutustutaan erikoiseen kelloon, jonka aikakäsitys on täysin vinksallaan. Aika voi loppua, jos kellon rytmiä ei saada korjattua. Matkan aikana kierretään monissa maissa, jopa avaruudessakin, tutustutaan eri kulttuureihin ja kerätään merkintöjä tärkeään matka-asiakirjaan, passiin. Kummalli- Kuinka pääsen mukaan? seen kelloon törmätään yllättävissäkin paikoissa. Maailmanympärireissu huipentuu Tapahtuman ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina päätösjuhlaan. Mitä kaikkea 31.3.2015. Tapahtumaan ilmoittaudutaan muuta mahtaakaan olla luvassa? ryhmittäin ja ryhmän ohjaaja/matkanjohVaikka tapahtumassa matkataan ympä- taja kerää tarvittavat tiedot ryhmäläisiltään. ri maailmaa, tiivistyy festivaalialue aiem- Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa masta. Lappeenrannan kaupnki on saanut www.lastenkalenat.fi keskustan kouluremontit tehtyä ja kaikkien Kalena-passi to-su 130 € sisältää ruoosallistujien tulisi mahtua aiemmista tapah- at (2 lämmintä ruokaa päivässä perjantaitumista tutun Kimpisen koulun välittömään na ja lauantaina, sunnuntaina ja torstaina 1 läheisyyteen. Näin urheilutalo on aivan ki- lämmin ruoka sekä aamupalat pe-su), kouvenheiton päässä kaikista majoittujista, ei- lumajoituksen, työpajat, vapaan pääsyn takä Lappeenranta-saliinkaan ole pitkä matka. pahtuman tilaisuuksiin ja vakuutuksen. JoTyöpajoja, esiintymisiä ja yksittäisiä tapah- kaista kymmentä ilmoittautunutta kohden tumia on kuitenkin luvassa myös muualla saa ryhmä yhden kaupungissa – pitäähän matkaajien näkyä passin puoleen hinlappeenrantalaisillekin! taan.

Kalena-passi to-su 110 € sisältää samat Pääjuhla kasvaa päätösjuhlaksi – kuin edellisessä, muttanssille ja teatterille omat illat ta ilman majoitusta ja Lasten Kalenoiden ohjelmakartta piirretään aamupaloja.

Päiväpassi 35 € alensi kesänä kokonaan uusiksi. Pääjuhla kasvaa poikkitaiteelliseksi päätösjuhlaksi, jos- le kouluikäisille sisälsa nähdään tapahtuman aikana työpajoissa tää kaksi ateriaa päiopittuja taitoja ja tanssitaan koko porukalla Paras juttu Lasten Hissihumppa. Samalla päättyy tapahtuman Kalenoissa on tietysti avajaisissa alkanut matka maailman ympäkavereiden kanssa ri 80 tunnissa. Tulevat Lasten Kalenat on vietetty aika.

14

Tanssin, sirkuksen ja teatterin lomassa on mukava vähän hengähtää ja nauttia kesäistä festivaalitunnelmaa.

teksti Riia Niemelä

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Matka Kalenoihin voi alkaa jo nyt, nähdään Lappeenrannassa ja jatketaan matkaa yhdessä!

Pohditko millaisia tavoitteita sinun ryhmäsi kaipaisi tulevalle vuodelle tai mitä erilaista voisitte tehdä yhdessä? Nyt kevään korvalla on hyvä alkaa miettiä kesän kohokohtaa.

lähDe ohjaajana kalenoihin ja pääset

Matkalle maailman ympäri Lasten Kalenat on hyvä vaihtoehto, helposti saavutettavissa ja takuulla hauska kokemus.

Tapahtuma sopii kaikenlaisille ryhmille kansantanssista sirkukseen ja teatteriin, aloittelevasta ryhmästä jo harrastuksessa pitkälle edenneille.

Vinkkejä valmistautumiseen

nut reissaamiseen, yksi tapa valmistautua reissuun on järjestää yhteinen yöleiri reissuporukan kesken. Leirillä reissuun lähtevä porukka alkaa nivoutua yhteen, lapset saavat kokemuksen yhteismajoituksesta ja reissaamiseen liittyvä täpinä alkaa hiljalleen kasvaa. Hissihumppahaasteeseen kannattaa myös tarttua, se on yksi tapa saada innostus tapahtumasta syttymään!

Matkan valmistelut kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Etukäteen tulee selvittää millä Ihastelua, ideoita ja inspiraatiota kulkuneuvolla mennään, mitä matka tulee maksamaan ja kerätäänkö sitä varten ra- Tänä vuonna Kalenoiden ohjelmassa huohaa ja ketä lähtee huoltajiksi. Ohjaajan ei mioidaan kaikenikäiset lapset ja nuoret. tarvitse miettiä näitä asioita yksin. Matkan Ohjaaja ryhmineen saa kerrankin nauttia valmistelua ja toteutusta varten kannattaa muiden suunnittelemista ohjelmanumekerätä porukka, jonka kesken voidaan jakaa roista. Tapahtumassa erityistä on monitaivastuualueita. Oman seuran konkareilta teellisuus, jota osallistujat pääsevät kokekannattaa kysellä kokemuksia. Mikäli lähis- maan muun muassa työpajojen muodossa. töltä on lähdössä toinenkin ryhmä, kannat- Parhaimmillaan ohjaaja saa uusia ideoita taa pohtia olisiko yhteistyö matkan suunnit- oman ryhmän toiminnan rikastuttamiseen telussa ja toteutuksessa järkevää. ja ryhmäläisten innostuvat harrastuksesTanssijoiden yhteisohjelmat on jaettu taan yhä enemmän. haastavuuden mukaan. Ohjelmistoihin kanFestivaalimatka antaa toisenlaisen mahnattaa tutustua ajoissa ja pohtia, mikä ko- dollisuuden yhdessäoloon kuin mitä tavalkonaisuus sopii ryhmälle parhaiten ja mil- lisissa viikkoharjoituksissa on mahdollisloin tanssien harjoittelu on fiksua aloittaa. ta. Reissussa ohjaajalla on aikaa tutustua Yhteisesitys on takuulla hieno kokemus - sii- ryhmän jäseniin ja heidän vanhempiinsa, nä saa olla osa jotain yhteistä ja isoa. ja varmasti myös ohjaaja tulee läheisemMikäli oma ryhmä ei ole vielä harjaantu- mäksi ryhmälle. Matkalla ryhmäläiset voi-

vat tutustua muihin harrastajiin ja ohjaajat pääsevät jakamaan kokemuksiaan toisten ohjaajien kanssa. Kun ryhmän kanssa reissaa festivaaleilla useamman vuoden, voi toisista ohjaajista saada itselleen hyviä ystäviä jopa koko elämän ajaksi. Mikset sopisi jo etukäteen Kalenat -treffejä toisten ohjaajien tai ryhmien kanssa! Tämä onnistuu vaikkapa Kalenoiden omalla Facebook -sivulla.

Muisteltavaa vuosiksi Ohjaajana on huikeaa kuunnella sitä miten näitä reissuja muistellaan jälkikäteen. Itse osallistuin ensimmäistä kertaa Lasten Kalenoihin, kun ne ensimmäistä kertaa järjestettiin. Olin silloin 15-vuotias tanssinharrastaja, joka sattui näkemään tapahtuman mainoksen Nuorisoseuralehdessä. Siinä hetkessä päätin, että minun tanssiryhmäni lähtee muuten Kalenoihin! Keräsin halukkaat reissaajat kokoon, kunnes ohjaajallamme ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä itsekin mukaan. Tärkeintä on siis se, että porukassa saadaan syttymään kiinnostus reissuun, silloin heillä on myös halu nähdä vaivaa reissun eteen. Paras muistoni kyseisistä Kalenoista on rantabileet ja erityisesti hetki, kun polskahdin uimaan vaatteet päällä.

15

16

17

Luova lava lapsille -TOIMINTAA JÄRJESTÄMÄÄN

l

Luova lava lapsille -leireillä lapset pääsevät tutustumaan useisiin taiteenaloihin. Ammattitaitoisten ohjaajien johdolla leireillä keskiössä ovat lapsen luovuus ja leikki sekä itseilmaisun tukeminen.

uova lava lapsille -leirit ovat kulttuurillista toimintaa lapsille koulujen kesäloman aikana. 8-12 -vuotiaille suunnatut päiväleirit sisältävät musiikkia, teatteria koonnut toiminja tanssia monitainasta kaikki tärde-teemalla. Keskeimmät elementit keistä Luova lava yhteen kansioon, lapsille -leireissä on joka on kaikkien lasten oma luovuus, uusin toimijoiden joka vahvistaa itkäytössä. Materisetuntoa, edistää aalit sisältävät kaiesiintymisvalmiukken oleellisen mitä Oletko kuullut Luova lava lapsille -leireistä? Haluaisitko sia ja yhteistyökyleirien järjestämikuulla niistä enemmän? Haluaisitko kenties olla itse kyä. Päiväleirien aiseen tarvitaan. kana valmistetaan Leirien pitopaikjärjestämässä toimintaa tai työllistymässä leireille? eri taiteenalojen kana olisi hyvä olla yhteistyöproduktio. nuorisoseurantaLuova lava lapsille -leirit tarjoaa nuoril- Mikä tekee leireistä Luova lava lo tai jokin muu yhdistyksen ylläpitämä tila, le kulttuuri- ja taidealan opiskelijoille, vas- lapsille -leirin? jossa on harjoitustilaa sekä sisällä että ulkotavalmistuneille tai alasta kiinnostuneille na, mahdollisuus ruokahuoltoon sekä saninuorille tilaisuuden kehittää ammattitaito- Kyseessä on esittävien taiteiden leiri. Si- teetti- että peseytymistilat. aan ja saada työkokemusta. Nuoret toimi- sältönä leireillä on pääosin musiikki, tansvat leirien ohjaajina, koordinoijina, markki- si ja teatteri. Leirin yhteyteen rakennetaan Miten pääsen järjestämään noijina ja järjestäjinä sekä yhteisproduktion esiintymismahdollisuus, jotta lasten oma leirejä? käsikirjoittajina ja tuottajina. Toimintaan ääni pääsee nähdyksi ja kuulluksi. palkataan tarpeellinen määrä nuoria yhden Tärkeää leirien sisällössä on lapsilähtöi- Leirien järjestämisestä kiinnostuneiden takuukauden kesätyösuhteeseen. syys ja lasten oman luovuuden ruokkimi- hojen toivotaan ilmoittavan itsestään mahKesäleirien jälkeen Luova lava lapsille nen. Leireillä toteutetaan matalan kynnyk- dollisimman nopeasti. Ilmoittautumiset ot-toimintaa on mahdollista jatkaa kerhotoi- sen periaatetta, joten mitään aikaisempaa taa vastaan ja lisätietoja toiminnasta antaa mintana seuraavana talvena. Malli antaa harrastuneisuutta ei tarvita. Taustajärjes- valtakunnallisesti toimintaa koordinoiva hyvän alustan monitaiteelliseen harrastus- täjinä on voittoa tavoittelemattomat tahot kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Patoimintaan, jossa toteutuu Nuorisoseuro- ja ohjaajina nuoria kulttuurialan ammatti- si Saarinen. Yhteyden Pasiin saat joko sähjen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yh- laisia. Luova lava lapsille -leireissä pyritään köpostilla (pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi) denvertaisuus. korkeaan laatuun, jossa korkeatasoinen tai puhelimella 050 408 0366.

Luova lava lapsille -mallissa yhteistyötä brändi ja toiminnan suunnittelu kohtaavat Kaikkia toimintaa käynnistäviä tahoja auvoi tehdä alueen omien resurssien mukaan nuorten työllistämisen ja ruohonjuuritason tetaan yhdessä ja erikseen. Alkuun käydään melkein minkä tahon kanssa vain. Jyväsky- kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön. yhdessä läpi Luova lava lapsille -toiminnan lässä viime kesänä pilotoiduissa leireissä perusteet, muun muassa budjetti ja rahoiyhteistyössä toimivat Kulttuuriyhdistys Kar- Kuka voi järjestää toimintaa? tusmallit. Jatkossa pyritään huomioimaan kee, Teatteriyhdistys Kulissi, Keljon Nuorisokunkin järjestävän tahon yksilölliset tarpeet. seura, Kuohun Nuorisoseura, ISOn Tanhuu- Jokaisella aluetoimistolla tai yksittäisellä Ole nopea, sillä yhteinen hyökkäys kohti jat sekä Jyväskylän kansanmusiikkiyhdistys. seuralla on mahdollisuus lähteä käynnis- leirikesää 2015 aloitetaan jo nyt joulukuusSuomen Nuorisoseurat tukee ensi kesäk- tämään Luova lava lapsille -toimintaa. Vii- sa. si leirejä järjestäviä tahoja ja nuoria ohjaajia me vuonna Jyväskylän alueella toimintaa sekä hyvällä materiaalilla että konkreettisel- liikkeelle laittanut ja koordinoinut Riina Kyl- Teksti Pasi Saarinen la ohjeistuksella. mälahti Leipää ja kulttuuria -hankkeesta on Kuvat Riku Mäkelä 18

19

Kansantanssija:

anen KUVAT Timo Hukk sta. rja No sta Ki oden 2012 NORDLE

Kuvat vu

Ota heinäkuussa ryhmäsi kanssa suunnaksi Tanska!

NORDLEK on perinteinen yhteispohjoismainen kansantanssi- ja musiikkitapahtuma, joka järjestetään kolmen vuoden välein. Tapahtuma kiertää eri maissa, ja ensi kesänä kansantanssijat ja -muusikot kokoontuvat Tanskan Viborgiin 14.- 19.7. Ohjelmassa on tunnetusti yhteistansseja, illanviettoja, tanssiesityksiä ja retkiä.

Kansalliset yhteisohjelmat ja pohjoismaiset yhteistanssit Tapahtumasta ei tanssia ja musiikkia puutu. Tapahtuman jokaisena iltana järjestetään tanssitupia, jonka jälkeen tanssitaan yötansseissa aamun kajoon. Tanssituvissa jokainen maa vuorollaan opettaa maansa tyypillisiä tansseja. Tapahtuman pääjuhlassa jokainen osallistujamaa esittää oman yhteisohjelmansa, jonka lisäksi kaikki tapahtuman osallistujat täyttävät kentän, kun tulee aika tanssia pohjoismaiset yhteistanssit. Tuolloin tanssitaan läpi kaikkien maiden yhteistanssit. Näin kansanperinne tulee eläväksi. Suomen yhteisohjelmat on koreografioinut Eero Hietanen.

Patikoi, vaella tai laivaile – retkitarjonta on monipuolinen Tanska antaa parastaan tapahtuman retkillä. Tanssista ja musiikis20

ta pääsee hetkeksi irrottautumaan tapahtuman retkillä, jotka suuntaavat Viborgin lähiympäristöön. Retkiä on monentyyppisiä: osassa ajellaan bussilla ja tutustutaan museoihin ja muihin kohteisiin.

Retkimahdollisuuksia on myös sisävesiristeilijällä, patikoiden luonnossa sekä vaeltaen vanhassa kaupungissa. Erilaisia retkiä on tarjolla kymmenkunta ja tanskalaiseen kulttuuriin tutustutaan muun muassa kirkkojen, luonnon, pienpanimon ja snapsitehtaan kautta.

Majoittumisessa runsaasti vaihtoehtoja Tapahtuman aikana on tarjolla lukuisia eri vaihtoehtoja yöpymiseen. Kaikille tutun koulumajoituksen lisäksi ryhmillä on mahdollista hakeutua leirintäalueelle, lisäksi vaihtoehtona on hotellimajoitus. Majoituskoulut ja leirintäalueet ovat muutaman kilometrin säteellä tapahtumakeskuksesta.

Mistä saan lisää tietoa?

Katso tarkat tiedot tapahtumasta www.nuorisoseurat.fi/ nordlek2015. Sivuille päivitetään tietoa sitä mukaan kun sitä Tanskasta saadaan. Tapahtuman oma sivu löytyy osoitteesta www. nordlek2015.dk. Suomalaisten yhteisohjelmat voit tilata osoitteesta info@nuorisoseurat.fi.

21

Haapakoskella vietetään koko kylän yhteistä pikkujoulua

Nuorisoseuralla

Pikkukuvat Marja-Leena Laurila Taustakuva Sini Sironen

Perinteiseen joulujuhlaan kuuluu lasten ja nuorten esitykset, pukin vierailu sekä tänä vuonna päivällä järjestettävä harmonikkakonsertti.

Haapakosken Nuorisoseuralla Lapualla on vietetty pikkujoulua perinteisesti jo vuodesta 1975 lähtien. Juhlaan kutsutaan aina kaikki Haapakosken noin 1200 asukasta. Pikkujoulun ohjelmasta vastaavat nuorisoseuran lasten ja nuorten harrasteryhmät. Vuosien varrella on nähty vauhdikkaita tanhuesityksiä ja hienoja näytelmiä. Joka vuosi pikkujoulussa on vieraillut myös joulupukki lasten ja perheiden iloksi. Pienille lapsille joulupukin vierailu on ollut aina jännittävä hetki. Vähän isommille lapsille ja aikuisille, joille tietyt joulun salaisuudet ovat jo paljastuneet, joulupukin saapuminen on ollut hauska arvuuttelun hetki – kenen ääni pukin parran alta kuuluu, mitä pukinkontista oikein löytyy?

Juhlan luonne on muuttunut vuosien varrella toiveiden, tarjonnan ja yleisön spontaanien reaktioiden mukaan. Aikaisemmin aikuiset vastasivat enemmän illan esityksistä, mutta nykyisin pääpaino

22

on lasten ja nuorten tekemässä ohjelmassa. Muutamaan otteeseen kävi niin, että yleisössä olleet pikkulapset innostuivat mukaan harrasteryhmien esittämään tonttuleikkiin. Siitä syntyikin idea, että tonttuleikki leikitään yleisön kanssa yhdessä. Tänä vuonna pikkujoulun ohjelmassa on perinteisesti jouluevankeliumi, lasten harrasteryhmien esityksiä, Haapakosken Hyvät –lauluryhmän ohjelmaa, Yhyrellaaset -tanhuryhmän show sekä yhteislaulua Mauri Laurilan harmonikkasäestyksellä.

Haapakosken Hyvät –lauluryhmä on syntynyt Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kulttuurista Muistoja -hankkeen tuloksena, jossa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura toimii jäsenseuroineen yhteistyökumppanina. Ryhmä on kokoontunut viikoittain Haapakosken nuorisoseuralle kulttuurin tekemisen pariin.

Lasten harrasteryhmät ovat tänä vuonna kokoontuneet tiistaisin nuorisoseuralle laululeikkien, kansantanssin ja askartelun merkeissä. Ryhmässä on tänä vuonna ollut 37 lasta.

Tänä vuonna pikkujoulupäivänä sunnuntaina 7.12. tapahtuu muutakin. Päivällä nuorisoseuralla järjestetään harmonikkakonsertti, jossa esiintyy Kultaisen harmonikan voittaja Aleksi Laukkonen sekä Haapakosken nuorisoseuran harmonikkakerho ja Houkutus -yhtye solistina Jouko Iikkola.

ohjaajan sivu

VINKIT KOONNUT Mari Tykkyläinen

Vinkkejä ja työkaluja suunnitteluun Kun suunnittelette ensi vuoden toimintoja, tässä muutama työkalu käytettäväksi. Kootkaa esimerkiksi ohjaajat, vanhemmat ja johtokunta saman pöydän ääreen suunnittelemaan toimintaa ensi vuodelle. Tai käyttäkää menetelmiä vaikka yhdessä harrastajien kanssa kevään suunnittelun apuna. Ja jos johtokunnassa ei meinaa ääni kuulua kaikilla, toimivat oheiset keinot siinäkin!

menttejaan tiedostoon ennen varsinaisen kokouksen ajankohtaa.

Joku osallistujasta kokoaa keskustelun keskeiset asiat yhteen tiedostoon ja tuo sen kokoukseen keskustelun pohjaksi.

Uusien ideoiden kirjoittaminen paperille ja paperin kierrättäminen osallistujilla

• Jos kokous ideoi uutta toimintaa tai toimintamuotoja, voidaan hyödyntää ideapaperitekniikkaa. Ensimmäiseksi jokainen koko• Lähetä kokouskutsun ja esityslistan mukana osallistujille ennak- ukseen osallistuva kirjoittaa paperille uusia toimintaideoita niin kotehtävä sellaiseen aiheeseen liittyen, jota kokouksessa tullaan paljon kuin keksii. Seuraavassa vaiheessa oma paperi annetaan käsittelemään. Haasta pohtimaan omaa näkemystä asiaan ja sen vieressä istuvalle, joka kommentoi ideoita + tai – merkillä tai sakehittämiseen/sen ratkaisemiseksi. Ennakkotehtävää voidaan nallisella kommentilla. Paperit kierrätetään samaan tapaan jokaikäydä kokouksessa läpi aluksi pareittain tai pienryhmissä, jotka sella kokouksessa paikalla olevalla. + -merkkiset ideat kirjataan keskustelun päätteeksi esittävät yhteisen ratkaisunsa asiaan. Täs- yhdelle isolle paperille ja sen pohjalta lähdetään luomaan uutta tä päästään alkuun yhteisessä keskustelussa ja valmiina on jo rat- toimintaa. kaisumalleja, joista asian työstämistä voi jatkaa.

Ennakkotehtävien hyödyntäminen

Alustusvuorojen jakaminen ennakkoon vuorollaan

Tulevaisuuskuva

• Jos tarvitaan uusia ideoita, voidaan kokoukseen osallistuvia haastaa pienryhmissä tekemään järjestön tulevaisuuskuvaa pa• Jaetaan osallistujille vuorot, jolloin kukin valmistelee kokouk- perille. Paperille kirjoitetaan kaikki ideat, toiveet ja ajatukset, joiseen jonkin aiheen, josta kokouksessa on tarkoitus keskustella. ta järjestöltä toivottaisiin tulevaisuudessa. Ajatukset saavat olla hullujakin. Ideoinnin aikana ei ole tarkoitus kritisoida asioita, Jäsen ottaa selvää asiasta ja johtaa keskustelua. vaan luoda mieluinen haavekuva tulevaisuudesta. Ideapaperit esitellään muille ryhmille ja tämä toimii keskustelun avaajana ja Kokousaiheisiin tutustuminen kokouksen alussa • Kokousaiheet ovat näkyvillä seinällä isoihin papereihin kirjoitet- virittäjänä. tuna. Jokainen osallistuja kiertää kaikki pisteet ja lisää aiheisiin omat kommenttinsa. Kokouksessa edetään suunnitellun järjes- sWot-analyysi tyksen mukaan, mutta hyödynnetään ihmisten kirjoituksia kes- • Asioiden käsittelyssä voi hyödyntää myös swot-analyysia, jonkustelun virittämisessä ja eteenpäin viemisessä. ka voi toteuttaa pareittain, pienryhmissä tai siten, että seinälle on tehty swot-taulukko (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat), johon jokainen saa käydä kirjaamassa ajatuksensa ylös.

Kokousaiheista keskusteleminen ennen Toimii keskustelun virittäjänä ja jokaisella on mahdollisuus tuoda varsinaista kokousta suljetussa tiedostossa oma näkemyksensä esille. internetin välityksellä (Google docs tms) • Aiheita voisi alustaa tiedostoon ja ihmiset voisivat lisäillä kom-

23

Osallistu #kalenahaasteeseen – ja voita lippuja Lasten Kalenoihin!

Nyt teillä on mahdollisuus voittaa ryhmällenne paketti pääsylippuja Lasten Kalenoihin 2015.

Toimikaa näin: • Opetelkaa ryhmänne kanssa joko tanssin tai teatterin yhteisohjelma ja kuvatkaa se videolle.

• Logatkaa itsenne Instagramiin ja ryhtykää seuraamaan meitä: @Nuorisoseurat. Postatkaa videosta 15 sekunnin pätkä ja tägätkää se #kalenahaaste #lastenkalenat ja @Nuorisoseurat. Tarkistathan, että profiilisi on julkinen.

• Wham! Olet mukana arvonnassa!

• Kilpailuun voi osallistua max. kolmella videolla

Tanssi- ja teatteriryhmäosallistujien kesken arvotaan kaksi 5 hengen pääsylippupakettia Lasten Kalenoihin, yksi kullekin taidemuodolle. Lisäksi arvotaan yllätyspalkintoja tyylisuorituksista. Kilpailuaika on 1.12.2014-15.2.2015. Palkinto arvotaan 28.2.2015 mennessä ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kilpailun tarkemmat ohjeet ja säännöt sekä linkit yhteisohjelmiin löydät Lasten Kalenoiden sivuilla: www.lastenkalenat.fi/kilpailu

s n ä Dä Tanssin riemua Lahdessa 150 nuoren kansantanssijan voimin!

Hittituotteeksi vuosien myötä kehittynyt Dääns-tanssileiri järjestettiin tänä vuonna 3.-5.10. Lahden yhteiskoululla. Leirillä 1217 -vuoden ikäiset nuoret saivat tanssia neljän erilaisen kouluttajan johdolla. Kouluttajina olivat tänä vuonna tanssitaiteilijat Milla Korja, Petri Kauppinen, Jari Saarelainen ja Jussi Kaijankangas.

Leirille saapui kansantanssin harrastajia ympäri Suomen. Perjantaina väki tutustui toisiinsa erilaisten leikkien, parinvaihtotanssien ja poloneesiin kautta. Lauantaina jakauduttiin neljään ryhmään: Jussin kans24

sa polkattiin ja rytmiteltiin, Jarin johdolla tutustuttiin showtanssiin, Millan ja Petrin tunneilla taas harjoiteltiin yhteistä koreografiaa leirin loppuhuipentumaa varten.

Tunnelma oli katossa ja lämpötila välillä lähes trooppinen! Illalla nuoret kerääntyivät juhlasaliin yhteiseen illanviettoon, jossa mittelöitiin PolkOlympialaisten mestaruudesta. Sen jälkeen leiriläiset saivat nauttia toistensa seurasta yli ryhmärajojen leirin omassa discossa.

Vauhtia ja virtaa riitti vielä sunnuntaillekin. Aamupäivän tanssitunneilla ohjel-

massa oli muun muassa polskalaulua, huutosottiisia ja muuta mukavaa. Iltapäivällä Dääns-leiri valtasi Lahden Lanunaukion, missä nuoret esittivät Millan ja Petrin tunneilla valmistuneen flashmobin. Leiri päättyi yhteisiin jameihin yhteiskoululla, jonka jälkeen väsyneet, mutta onnelliset tanssijat huoltajineen lähtivät kotimatkalle.

Dääns-tanssileirin flashmobin tunnelmia pääset makustelemaan tutustumalla youtubessa julkaistuun videoon Suomalainen kansantanssi!

Majanrakennuskilpailussa nähtiin luolia, tähystystorneja ja sammalsuojia

Antin, Joonaksen ja Onnin Mörkölän rakentamisessa hyödynnettiin kierrätysmateriaaleja.

M

aja on ikioma salainen piilopaikka. Sen voi rakentaa pihan perälle, sohvan taakse, puuhun tai keskelle olohuoneen lattiaa. Sen materiaalina voi käyttää vaikkapa oksia, sammalta, kiviä, pressuja, pahvia tai vanhoja verhoja, mutta ainoa, mitä oikeasti tarvitaan, on mielikuvitus. Tämän todistaa neljättä kertaa järjestetty valtakunnallinen majanrakennuskilpailu, johon osallistui 154 erilaista puumajaa, sammalsuojaa, linnaa, tähystystornia, luolaa ja muuta kekseliästä rakennelmaa.

Kilpailun suojelija, lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä majat ovat olennainen osa lasten leikkiä ja luovuutta.

– On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus majaan. Paikkaan, joka on oma. Minun tai meidän. Tätä oikeutta pitää vaalia. Maja on kaveruutta, seikkailua. Maja on kestävää, Kurttila sanoo.

Majanrakennuskilpailuun osallistuttiin rakentamalla ensin maja, kertomalla majan tarina omin sanoin sekä ottamalla siitä kuva. Kuvat tarinoineen ladattiin kilpailun verkkosivuille majagalleriaan, jossa yleisö pääsi ihastelemaan kaikkien rakentajien hirsiseiniä ja sammalkattoja. Marraskuun en-

simmäisellä viikolla pidettiin yleisöäänestys, jotta myös yleisö pääsi vaikuttamaan palkittaviin majoihin.

Palkinnot jakoi Majanrakennuskilpailun raati, johon kuului kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Iija Filen Suomen Nuorisoseuroista, näyttelypäällikkö Hannu Hellman Suomen rakennustaiteen museosta, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin johtava opettaja Niina Hummelin sekä lapsinäkökulman asiantuntija, esikoululainen Aleksi Kalliomaa. Raati palkitsi majoja paitsi yleisöäänien perusteella myös omin kriteerein.

Raadin mielestä Majanrakennuskilpailuun osallistui oikein hyviä ja kekseliäitä majoja. Erityisesti kierrätysmateriaalien ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen ilahdutti raadin jäseniä. Majoissa oli suloisia suojia ja pesiä eläimille, perinteisiä sammalmajoja, mielikuvituksellisia leikkipaikkoja sekä arkkitehtuurisia rakennelmia.

Palkitut majat edustavat mahdollisimman monipuolisesti eri majatyyppejä. Voittajat julkistettiin lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2014.

Raadin suosikki oli 9-vuotiaan Veeran tekemä Jänölä, joka on hieno yhdistelmä puu-

Rebekan rakentamassa Hämiksen pesäkolossa tuomaristo näki herkkyyttä ja luovuutta.

ta, kiveä ja sammalta.

– Orgaanisen arkkitehtuurin combo, jossa puuelementit ja kivet soljuvat upeasti valittuun paikkaan. Oikea majojen tähti, joka on esteettisesti korkeatasoinen, raati suitsutti valintaansa.

Yleisön suosikki puolestaan Kaaron koulun 4 A luokan oppilaiden rakentamat Mobiilimajat.

– Siirrettävän majan idea on oivaltava ja hieno. Majan malli on mainioin labyrinttimainen ja monikäyttöinen. Maja rikkoo perinteisen majan ajatusta ja ideaa, kommentoi raati.

Majanrakennuskilpailu on osa Lapset äänessä -kehittämishanketta, jolla on määrä edistää lasten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hankkeen tavoitteena on kertoa toiminnallisesti lapsille heidän oikeuksistaan ja opettaa samalla tärkeitä tietoja jokamiehen oikeuksista.

Kaikki kilpailuun osallistuneet majat on ihailtavissa osoitteessa www.majanrakennus.fi.

Teksti Elina Järvelä ja Aura Piha 25

VUODEN 2015 FolklanDia-risteily lupaa

Teksti Maarit Saarelainen

Jäätävän kuumaa folkkia Kuva AJ Savolainen

Osallistu keskusteluun: #kaikkipelaa

Valokuvia: bit.ly/folkkiskuvat

Folklandian 20-vuotisjuhlaristeily Helsingistä Tallinnaan 9.-10.1.2015 on huikea festivaalitiiviste, johon lisätään vain vesi.

Mikä kumma. Folklandia on kansanmusiikin ja kansantanssin vuosittainen talvifestivaali, jossa on nautittu jäätävän kuumaa folkkia jo vuodesta 1996. Risteilylle osallistuu yli 100 esiintyjäkokoonpanoa ja kaikkiaan noin 2500 risteilyvierasta. Tänäkin vuonna mukana on kansanmusiikin ja -tanssin huippunimiä seitsemästä eri Euroopan maasta.

Uusi laiva. Folklandia-väellä meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun, kun Silja ilmoitti perinteisen Folklandia-aluksen, Siljan Europan seilaavan pois Suomesta. Ta26

Värttinä

pahtumaa järjestävän Pispalan sottiisin toimistossa ei tästä hätkähdetty ja pian pidoille saatiin järjestettyä uusi alus: Tallink Siljan Baltic Queen, joka kulkee Helsinki-Tallinna -väliä. Sottiisin väki on innoissaan laivan vaihdon tarjoamista mahdollisuuksista.

Värttinä kehrää Queenillä. Vuoden 2015 esiintyjälista julkistettiin marraskuun puolessa välissä. Laivalle on saatu runolaulun ja karjalaisen perinteen taitajat, nykykansanmusiikkiyhtye Värttinä. Mukana laineilla ovat myös nykyetnon räväkkä uranuurtaja Tsuumi Sound System ja virtuoosimainen pirunkeuhkon revittäjä Antti Paalanen.

Yllätyksenä laivalle saadaan lähes kaksikym-

mentä vuotta telakalla ollut Pirnales-yhtye, jonka tohtorit ja duunarit tulevat Come Back -keikalle hittibiiseineen. Suomalaisista tanssintaitajista laivalla esiintyvät muun muassa oululainen Tanssiteatteri Hämy ja kansantanssiryhmä Kirjavat Lappeenrannasta sekä Nuorisoseura Motora Joensuusta. Rikkana rokassa kelluu deittailun esihistoriaa raottava Puhti ja Pekko Käppi – Kalevala Special -konsertillaan.

Kansainvälisiä vieraita. Ennen kuulematonta musiikillista ilotulitusta Folklandia-risteilylle tuovat uuden sukupolven pelimannit Ruotsista ja Virosta, kuten genrerajoja ylittävä, bluesilla ja klassisella kansanmusiikkia höystävä norjalainen Erlend Viken Trio ja minimalista voimafolkkia esittävä Duo Malva & Kirsipu. Pohjoismaista lisäväriä tuo ruotsalainen folkpoppia reggae-maustein soittava Kolonien.

Kaikki pelaa. Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen ”Kaikki pelaa” -teeman mukaisesti yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tulee näkymään monella tapaa Folklandia-risteilyllä. Suunnitteilla on erilaisia sosiaalisia tansseja, jamisoittoja ja muuta matalan osallistumiskynnyksen toimintaa, jossa kaikki pääsevät pelaamaan, soittamaan ja tanssimaan.

Huippusuositun risteilyn liput on myyty loppuun, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella: www.facebook.com/folkkis tai Tampereen Matka-Vekasta 020 120 4818 tai tampere@matka-vekka.fi. Jos jäi lippu hankkimatta ajoissa, niin ei tarvitse silti jäädä rannalle ruikuttamaan: Folklandian yhteydessä järjestetään Etkot Helsingin Musiikkitalossa torstaina 8.1., Talviseminaari ja FolkForum niin ikään Musiikkitalossa perjantaina 9.1. ennen risteilyn alkua ja Jatkot ravintola Kaisaniemessä 10.1.

•

Motora

Kuva Petri Kivinen

Salonkylän Nuorisoseura vuoden teatteriteoksi Salonkylän Nuorisoseuran Facebook-sivuilla on pöhinää: kaikki haluavat onnitella tuoreinta vuoden teatteriteon tunnustuksella palkittua Esko-patsaan saajaa. Vuoden teatteriteko –palkinto myönnettiin tunnustuksena Salonkylän Nuorisoseuran viime vuosina aktiivisesti uudella tapaa käynnistyneestä teatteritoiminnasta.

– Mahtavalle tuntuu!, hehkuttaa seuran puheenjohtaja ja teatteritoiminnan henkiin herättänyt Mauri Koivusalo.

Koivusalo on perheineen ollut estradilla joka ikisessä näytelmässä, joka on tehty teatteritoiminnan alkamisen jälkeen.

– Kyllä tämä meidät kaikki yllätti. Tästä näkee, että kannattaa pienenkin nuorisoseuran itseään hehkuttaa ja aktiivisesti tehdä toimintaa, hän jatkaa.

Koivusalo kertoo tulleensa takaisin nuorisoseuraan kierrettyään viisitoista vuotta ympäri maata ja maailmaa. Hän löysi ränsistyneen talon, jossa oli lähes kaikki paikat rikki. Ei voi olla niin, että nykyään ei pystytä ylläpitämään taloa, jonka esi-isät olivat paljon huonompina aikoina pystyttäneet, oli Koivusalo todennut ystävänsä kanssa ja niinpä seurantaloa lähdettiin kunnostamaan ja uutta toimintaa käynnistämään.

Tänä vuonna Esko-patsaasta kilpailivat Salonkylän nuorisoseura ja Etelä-Karjalan improliiga. Tiukka kisa ratkaistiin ensimmäistä kertaa nettiäänestyksel-

lä, joka oli avoinna kaksi viikkoa. Voittaja julkistettiin Suomen Nuorisoseurojen syysvaltuuston kokouksessa Oulussa 22.11. Seura vastaanottaa palkinnon 14.12. Salonkylän nuorisoseurantalolla järjestettävässä tapahtumassa.

Syksyllä 2011 seura lähti mukaan Keski-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Yhesä Yhteen -yhteisöteatterihankkeeseen. Seuraavina kesinä seura on valmistanut kesäteatteriesityksensä yhteisöteatterin menetelmin eli esitysten käsikirjoitus on rakennettu työryhmänä.

Jokaisena kesänä Salonkylän nuorisoseura on kerännyt parituhatpäisen yleisön.

Ohjaaja Tanja Kupiaisen johdolla Salonkylän nuorisoseura on näyttänyt esimerkillistä tietä teatterin uusien muotojen käyttöönotossa. Yhteisöteatterin menetelmin on lisätty teatterintekijöiden osallisuutta ja saatu samalla yleisö kiinnostumaan esityksistä.

Vuoden teatteriteko -palkinto on lajissaan yksi Suomen vanhimpia. Tunnustus on jaettu vuodesta 1948 ensin esitykselle ja myöhemmin vuoden teatteriteolle. Kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä pronssinen Esko-kiertopalkinto on taustaltaan Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas.

– Nuorin tyttäreni oli vuosia sitten huokaissut teatterilaivalla Esko-patsaan palkintojenjakotilaisuudessa, että vitsi, kun voisi tuollaisen joskus voittaa.

Nyt hän sitten sai olla itse mukana, Koivusalo iloitsee.

vuoDe n teatte riTEKO!

Teksti Aura Piha Kuva Aimo Walamies

Värttinä

27

Lyhyesti

”Maakunta on ottanut Hollo ja Martta -festivaalin omakseen”

– Tämän vuoden Hollo ja Martta -festivaali toteutettiin laajempana kuin koskaan aiemmin. Lasten ja nuorten musiikki- ja kansantanssifestivaali kokosi Päijät-Hämeeseen kaikkinensa 1 300 kansantanssijaa sekä muusikkoa. Pelimannien yhteissoitto pääkonsertissa Hannu Kellan johdolla sai runsaasti positiivista yleisöpalautetta, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

Tapahtuman yleisömäärä oli 21 000.

Suurin osa konserteista järjestettiin koululaisille ja erityisryhmille. Festivaalivieraat esiintyivät myös vanhuksille Hollolas-

sa, Lahdessa ja Sysmässä.

– Pääkonsertit ja kansainväliset illat houkuttelivat jälleen kerran kiitettävästi yleisöä. Maakunta on ottanut tapahtuman omakseen.

Hollo ja Martta -festivaali jatkaa eteenpäin taloudellisesti epävarmassa tilanteessa etsien uusia yhteistyökumppaneita ja -mahdollisuuksia.

– Festivaalijohto on kiitollinen siitä, että sillä on vankka talkoolaisjoukko takanaan ja myös muita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

Suurlähettiläs festivaalivieraana Turkkilainen Hacettepe folk dance group vieraili jo kolmannen kerran Hollo ja Martta -festivaaleilla.

Nuorisoteatterifestivaali MarrasQ kokosi teatterinuoret Mikkeliin Teatterin festivaalikartalle ilmestyi tänä vuonna uusi tähti, kun nuorisoteatterifestivaali MarrasQ järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtuma järjestettiin Mikkelissä Suomen Nuoriso-opistolla 28.–30.11.2014. MarrasQ on huhtikuisen Ramppikuume-teatteritapahtuman kanssasisar, joka tukee keväistä tapahtumaa painottaen kuitenkin enemmän nuorten koulutuksellisuutta. MarrasQssa teatteriharrastukselle haettiinkin uusia tuulia teatterityöpajoista ja ammattilaisten antamasta sparrauksesta, jota oli saatavilla myös keskeneräisille esityksille.

Yhteensä Paukkulassa nähtiin viikonlopun aika kuusi huikeaa teatteriesitystä, joiden esiintyjät tulivat ympäri Suomen, aina Muoniosta Helsinkiin. Tarjolla

28

Q

olleista työpajoista kaksi nousi yli muun tarjonnan. Ideasta valkokankaalle – elokuvatyöpajassa nuoret oppivat perustietoja ja –taitoja elokuvan tekemisestä ja tuotantoprosessista. Kuunnelmatyöpaja johdatti puolestaan osallistujat ääninäyttelemisen saloihin. Lauantai-illan huipuksi nuoret pääsivät ottelemaan hulvattomassa improvisaatiokilpailussa, jota ohjasi Suomen Nuorisoseurojen teatteriagentti Sami Sivonen. Eri alueen aktiivisista teatteritoimijoista kootut Teatteriagentit tapasivat myös Suomen Nuoriso-opistolla MarrasQ-tapahtumaviikonloppuna, joten yhteensä Paukkulaan löysi tiensä yli 50 eri-ikäistä teatterintekijää.

TEKSTI Elina Järvelä

– Saimme jälleen kerran tutustua moniin lahjakkaisiin kansantanssijoihin eri puolilta maailmaa näillä festivaaleilla. Opimme uusia tansseja toisista kulttuureista ja muutamia hauskoja perinneleikkejä illanvietoissa, ryhmän taiteellinen johtaja Bahar Ozkan sanoo.

Turkin Suomen suurlähettiläs adnana vieraili perjantaina Nuorisoseurantalo Kukon turkkilaisessa illanvietossa.

– Olimme todella iloisia siitä, että Turkin suurlähettiläs huomioi tanssiryhmäämme tällä tavalla. Voin rehellisesti kertoa, että jännitimme iltaa todella paljon.

Ozkan kertoo, että kouluvierailuista ja kauppakeskusesiintymisistä turkkilaiset saivat positiivista palautetta.

– Turkkilaisella kansantanssilla on pitkät perinteet ja siellä ihmiset haluavat siirtää perinteitä sukupolvelta toiselle. Minusta turkkilaiset ovat kiinnostuneet eurooppalaisia enemmän perinteestään.

Folkloremme eroaa eurooppalaisesta perinteestä sekä askelkuvioiden että musiikin kautta. Suomalainen kansanmusiikki on melodisempaa ja nautinnollisempaa kuin turkkilainen, Ozkan luonnehtii.

Nopea liikekieli sykähdyttää Valkovenäläisen Rovesnik-ryhmän taiteellinen johtaja Tatiana Semchenkon mielestä festivaali oli heidän hienoin kokemus tänä vuonna.

– Lahden kaupunginteatterilla on upeat puitteet järjestää tanssikonsertteja. Lapset olivat innoissaan, kun he pääsivät esiintymään näin isolle areenalle.

Rovesnik on yksityinen valkovenäläinen kansantanssikoulu, johon kuuluu yli 600 lasta ja nuorta.

– Harjoittelemme kolmesti viikossa. Valko-Venäjälläkin harjoitteleminen tapahtuu koulun jälkeen vapaa-ajalla.

– Meillä on pitkät perinteet kansantanssissa ja valkovenäläiset lapset haluavat harjoitella sitä aktiivisesti. Vauhdikas liikekieli ja nopeat musiikilliset rytminvaihdokset tekevät esityksistämme nautittavia, Semchenko sanoo.

TEKSTI Petri Görman

ä ä v ä t s y

Kallavassa vieraili 900 teatterin

Kallavan teatterifestivaalissa Kuopiossa vieraili perjantain ja lauantain aikana noin 900 teatterin ystävää.

Korttelimuseossa ja Luonnontieteellisessä museossa kävijät pääsivät astumaan itse tarinaan ja vaikuttamaan tarinan kulkuun teatteriryhmä allihuupan Tarinatorilla.

– Vieraat kiittelivät erityisesti tätä uutta, museokäynnin ja teatterin yhdistävää konseptia, kertoo tapahtumavastaava Veera Launonen.

Tämän vuoden festivaali on juuri saatu pakettiin, mutta järjestelytiimi suuntaa katseensa jo ensi vuoteen. Kallavan taiteellinen johtaja Matti Kivinen on myös Nuorisoseurojen teatteriagentti, jonka tavoitteena on kehittää maakunnallista harrastajateatteri-

TEKSTI Aura Piha Kuva Veera Launonen

toimintaa ja perustaa teatteritoimijoita palveleva tukiverkosto. Agentin tehtävänä on myös toimia harrastajien ja valtakunnallisen Teatterin osaamiskeskuksen välisenä linkkinä. Kivinen toivoo, että yhteistyön ja verkostoitumisen hedelmät näkyisivät jo ensi vuoden Kallava-festivaalilla.

– Yhtenä tavoitteena on, että Kallava voisi toimia foorumina savolaiselle teatteriosaamiselle ja tarjota paikan katselmukselle, Kivinen sanoo.

Flashmob yllätti Munkkivuoren ostarilla – Stadin nuorisoseurojen 40-vuotisjuhlaa vietettiin Stadin Nuorisoseurat täytti tänä vuonna 40 vuotta ja sen ylläpitämä Munkkivuoren nuorisotalo 20 vuotta. Merkkipäiviä vietettiin 15.-16.11. asiaankuuluvin juhlallisuuksin, kuten järjestämällä Munkkivuoren ostoskeskuksessa tanssi-flashmob. Flashmobin veti ja koreografian suunnitteli juontaja ja nuorisoseuraohjaaja Mari Sainio. Puolen päivän aikoihin järjestetty tempaus onnistui mainiosti.

– Se meni tosi hyvin. Se oli siistii kun ihmiset vaan hämmästeli, että mitä nyt tapahtuu, kommentoi mukana ollut Amanda.

Munkkivuoren nuorisotalolla oli syntymäpäivien kunniaksi paljon ilmapalloja, sirkustyöpaja, kakunkoristelukilpailu, koruaskartelua ja geokätköilyn opettelua.

Kaustisen pelimanni-ilmoittautuminen on alkanut Kaustisen 48. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 6.-12.7.2015. Juhlille toivotaan jälleen satoja kansanmusiikki- ja kansantanssiryhmiä luomaan ainutlaatuista kyläjuhlaa keskelle Suomen suloisinta suvea!

Kansanmusiikin ja -tanssin harrastustoiminnan edistäminen on juhlien juureva perustehtävä, jonka merkityksestä kertoo kolmen edellisen vuoden huikeat pelimannimäärät. Vuonna 2014 juhlien esiintyjistä oli pelimanneja, laulajia ja tanssijoita peräti 3400, enemmän kuin kertaakaan koko festivaalin historiassa aiemmin.

Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuukin juhlille talkoohengessä, ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan viral-

lisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaaliranneke sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta.

Esiintyjäryhmät voivat ilmoittautua mukaan juhlien verkkosivujen kautta (www.kaustinen.net) tai postitse. Ilmoittautuminen tapahtuu kahdessa jaksossa: Ensimmäinen ilmoittautumiskausi on 1.11.2014-31.1.2015 – nopeille ilmoittautujille pyritään tarjoamaan parempaa näkyvyyttä mm. ennakkomarkkinoinnissa.

Toinen, täydentävä ilmoittautumiskausi on 1.2.-30.3.2015.

Vuonna 2015 Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus vuositeema

on Kaikki pelaa. Teemalla halutaan tuoda esiin musiikin ja tanssin tarjoamia mahdollisuuksia avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Juhlien oma vuositeema on kansanlaulu. Esiintyjäryhmien toivotaan ottavan teemat huomioon laatiessaan ohjelmistoa ensi kesän juhlia varten.

Tervetuloa mukaan kesän onnellisimpien päivien melskeeseen ja tekemään pienen kylän suurta juhlaa!

Lisätiedot pelimanni-ilmoittautumisesta sähköpostitse: pelimannit@kaustinen. net. Paperisen ilmoittautumislomakkeen tilaaminen puhelimitse: 040 3582 198.

Lisätietoja: www.kaustinen.net

29

Kolumni

Jouluisia tunnelmia nuorisoseuroissa Muistan, että Nuorisoseura Nuoressa Iisalmessa valmistaudutaan parhaillaan perinteiseen joulunäytökseen, teemalla ”Lumikuningatar”. Siispä soitto ohjaaja Herdin Päiville.

Päivi kertoi joulunäytöksen olevan lapsiryhmien syyskauden ehdoton ja odotettu huipentuma, jossa kaikki 12 tanssiryhmää pääsevät esiintymään. Ja Päivin mielestä siitä se joulun odotus ja tohina sitten alkaa, kun ryhmien kanssa aletaan ohjelmien harjoitteleminen. Varsinkin joulunäytöksen ollessa ovella, tunnelma sen kun tiivistyy! ”Ja siitä saa itsekin oikein joulun tuoksuisen mielen, kun näkee niin lasten, vanhempien kuin isovanhempienkin kuin yhdestä puusta innostuneet ja säteilevät kasvot”, Päivi tuumi ja jatkoi, että ”kun näytös on saatu onnellisesti puikkoihin, niin siitä alkaa sitten oman joulun laitto ja rauhoittuminen perheen kanssa yhteisiin jouluisiin askareisiin.

Totta joulun erikoisen odotuksen aistii ihan arjessakin myös täällä keskusseuran toimistolla. Kun ovi käy, kohta sieltä joku nuorisoseuralainen tulla rehveltää iloisella joulumielellä, tuliaisinaan kahvipullat. No mikäs siinä, ei kun kahvit tulelle ja päivän yksi parhaista hetkistä on käsillä, hyvässä seurassa, nuorisoseurassa.

Joulua tehdään kovalla tohinalla lapsiperheissä, mutta myös vanhempi väki saadaan olla jouluna lapsenmielinen ihan luvan perästä. Tonttu- ja piirileikit kuusen ympärillä laulaen ja tanssien -lapsista vaariin - kokoaa sukupolvet samaan piiriin ja mikäs sen mu-

kavampaa!

Vanhoista hyvistä ajoista muistuu mieleen omalla kylällä Pörsänmäen nuorisoseurantalolla vietetyt pikkujoulut, joissa annettiin palaa oikein nuoruuden innolla. Itse keksittiin jouluaiheista ohjelmaa, kuten sketsejä ja yleisöleikkejä tanhujen lisäksi ja nehän upposivat yleisöön. Parasta oli se, kun saatiin järjestellä itse kaikki pikkujoulutapahtumaan liittyvä, lähtien pylväs- ja lehti-ilmoituksista, huviluvasta, koristeluista, lipun myynnistä ja tarjoiluista. Oi niitä aikoja!

Omalla kohdalla joulun odotus alkaa siitä, kun haen joulukuusen rapunpieleen heti marras-joulukuun vaihteessa ja laitan siihen komeat jouluvalot tuikkimaan, kilpaa tähtitaivaan kanssa. Useasti on käynyt niin, että hoksaan korjata joulukuusen pois vasta huhtikuun puolella, kun pihamaa alkaa jo mukavasti viheriöidä. Naapureilta olenkin saanut hauskoja kommentteja ja virneitä, kun ovat sattuneet kyläilemään kevätpuolella torpassani, mutta se ei vissiin ylitä enää uutiskynnystä!

Kaiken kaikkiaan joulussa ja joulun ajassa on jotain erikoista tunnelmaa, jota muina vuoden aikoina ei juuri ole. Joulu kokoaa perheen yhteen viettämään yhdessä tärkeitä, mielenkin herkistäviä hetkiä, pimeimpään kaamosaikaan. Sitä on mukava muistella vuosikymmentenkin päästä. Niinpä kannattaisi ehdottomasti ikuistaa valokuvin yhdessä vietetyt hauskat hetket ja laittaa kansioon, meilläkin niitä jo on.

Itselläni jouluaaton perinteisiin kuuluu myös käynti hautausmaalla sytyttämässä kynttilät ja useasti myös joulukirkossa, joka ainakin nyt toteutunee, sillä lapsistani liinu ja annu ovat tulossa jouluksi Pörsänmäkeen.

Uuni tuore teatteritaiteen kandi topi sen sijaan kiertää aattoiltana Oulussa kaverinsa kanssa pukkina, hankkien näin hieman lisätienestiä opiskelijan laihaan pussiin.

Mutta palaan vielä joulukirkkoon, jossa itse olen kokenut joulun tunnelman aidoimmillaan, suorastaan lumoavana ja hartaana.

Saat istua vain penkkiin ja laulaa sydämesi pohjasta perinteisiä jouluisia virsiä ja lauluja ja kuulla joulun sanomaa.

Lisäksi kirkko on tunnelmallisesti valaistu ja aina täpösen täynnä. Nämä kaikki yhdessä luovat nautinnollisen ja hartaan tunnelman.

Sieltäpä itse kukin saa ”hyvät eväät” perheen oman joulun viettoon.

Ylä-Savon nuorisoseuraväen puolesta toivotan kaikille nuorisoseuralaisille kautta maan oikein rauhaisaa ja nautinnollista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2015!

Kyösti Matin kirjoittaja on Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton toiminnanjohtaja

Ota yhteyttä suoMen nuorisoseurat Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 610 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

www.nuorisoseurat.fi 30

uorisoseurat.fi

sivistysliitto ja opintokeskus kansalaisFooruMi Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 6250 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

paukkula SUOMEN NUORISO-OPISTO Paukkulantie 22 50170 Mikkeli Puh.040 357 7735 www.paukkula.fi Lisätietoja koulutustarjonnasta ja henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.paukkula.fi

facebook.com/ nuorisoseurat

Kiltapäivät

Vuoden Hermanni nimetään valtakunnallisilla H-kiltapäivillä.

11.-12.4.2015 Oulussa!

H-Kilta

Hei, Hermannit, Hermanskat, muistakaa, teitä kutsuvi Pohjois-Pohjanmaa sitten ensi vuoden puolella!

Siihen valmistaudumme huolella.

Kiltapäivät on tärkeä juttu.

Siellä on paikalla ystävä, tuttu.

Toiminnan suuntia miettimässä.

Lisätietoa myöhemmin lehdessä tässä.

Hyvää joulua ja uutta vuotta toivotellen: Pohjois-Pohjanmaan Hermanni-kilta

Mies valkoisen parran takana Kosti ”Komo” Kotiranta, 57, on esiintynyt vuodesta 1991 Ylen Joulupukin kuumassa linjassa jouluaattoaamuisin. Monet pitävätkin Komoa sinä ainoana oikeana joulupukkina – ja tämän vuoksi haastattelimme häntä tämän lehden jouluartikkeliin (s.4).

Joulupukin kuumassa linjassa lapset voivat soittaa ohjelmaan puhelimitse Joulupukille ja keskustella hänen kanssaan. Ohjelmaan voi myös lähettää jouluterveisiä sähköpostitse tai Internetin kautta, joita luetaan ohjelman aikana.

Puheluiden välissä esitetään jouluaiheisia lastenohjelmia.

Siviiliammatiltaan Komo on luokanopettaja. Lahjakas mies kuitenkin osaa näytellä, laulaa ja juontaa. Hän on juontanut esimerkiksi Sanaleikki- ja Yykaakoo -ohjelmia.

Nuorisoseuralaiset tuntevat Komon myös Kalenakattina. Ja vaikka Komolla itsellään ei nuorisoseurataustaa olekaan, hän on kokenut Lasten Kalenoita tehdessään sen kaikkein oleellisimman asian harrastustoiminnasta.

– Harvemmin aikuisena saa uusia ystäviä, mutta nuorisoseurassa toimiessani sain hetkessä sata uutta ystävää, hän kertoo ihmeissään.

Komo Lasten Kalenoissa Lappeenrannassa vuonna 2013.

Kuva-arvoituksen N:o 37 ratkaisu: Kappalainen kirkkoreessään saapui vasta puoli kuus illalla.

Määräaikaan mennessä ei tullut yhtään vastausta, joten tuubihuivit jäävät Tikkurilaan.

31

Tekemisen riemua TAPAHTUMAKALENTERI JOULUKUU 27.-30.12.

Kansantanssin 150 vuotta –kurssi, Oriveden opisto

T TAMMIKUU 9.-10.1.

22.1.-31.5.

23.-25.1.

24.-25.1.

31.1.-1.2.

Folklandia, Helsinki-Tallinna KNoppi-iltakurssi, kevät 2015, Jyväskylä Dramaturgian aakkoset -koulutus, Mikkeli Tempoa Tenaviin täydennyskoulutus, Hyvinkää 32. Talvipäivät, Iisalmi

HELMIKUU HE 7.-8.2.

21.2.

21.-22.2.

Kansantanssin ohjaajakoulutus 1. jakso, Hannunsali, Lahti Tanssimyräkkä 2015, Joensuu Kansantanssin ohjaajakoulutus 2. jakso, Hannunsali, Lahti

MAALISKUU 7.-8.3.

7.-8.3.

14.-15.3.

20.-22.3.

Kansantanssin ohjaajakoulutus 3. jakso, Hannunsali, Lahti Teatterituottaminen-koulutus, Mikkeli Kansantanssia erityisryhmille, Joensuu KNoppi Itä-Suomi, Kuopio

HUHTIKUU 10.-12.4.

24.-26.4.

25.-26.4.

Improvisaatio ohjaajan työkaluna –koulutus, Mikkeli Ramppikuume, Kankaanpää Tempoa Tenaviin ohjaajakoulutus

Lisätietoja tapahtumista: www.nuorisoseurat.fi ja info@nuorisoseurat.fi

Klikkaa itsesi osoitteeseen:

nuorisoseurat.fi/puoti