Nuorisoseuralehti 4/2013 by Jussi Kaijankangas

2013 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

SottiisiMoves

Ahlaste tuupi

Vuoden ohjaajat

Sisällysluettelo Alakerta Pääkirjoitus Vuoden ohjaajat Siltamäen Nuorisoseurassa käy vilske SottiisiMoves Ahlaste tuupi Folklandia 2014 Nuorisoseura Karjalan Nuoret kosiskelee alakouluja Puheenjohtajalta Kärkihankkeet Yhdistys työnantajana Tekemisen riemua -arpajaiset Vuoden 2013 huippuhetket nuorisoseuroissa 22 Kirja-arvostelu: Pohjalaispuheita 22 Monipuolinen jäsenrekisteri 23 Majanrakennuskilpailussa mukana lähes tuhat majanrakentajaa 2 3 4 6 8 10 12 13 14 15 16 18 20

24 Pörriäiset 40 vuotta tanssien 25 Nuorisoalan koulutusputki alkaa Paukkulasta 26 Sippola-seuran jäseneksi 27 H-Kilta: Terveisiä mereltä 28 Lyhyesti 30 Kolumni 31 Verkkokauppa avattu 32 Tapahtumakalenteri

Taiteen ja oppimisen kaksipäinen kotka

Alakerta

ulttuurinen nuorisotyö vai taidekasvatus? Taide vai kasvatus? Kulttuuri vai nuoriso? Olemmeko olemassa vain jos olemme jotain vastaan, vai onko rinnakkaiselo mahdollista. Se ei ole mahdollista, vaan välttämätöntä. Taiteeseen kuuluu aina vahva kasvatuksellinen elementti ja kulttuuri on elämän happea, se on kaikkialla. Kulttuurisen nuorisotyön ammattilaisina meidän etuoikeutemme on sovittaa nämä kaksi asiaa niin, että se parhaiten palvelee nuorten taiteilijaa kehittymään omassa taiteessaan, samalla kun löytöretki omaan itseen tuottaa onnistumisen kokemuksien siivittämään itsetuntemuksen ja -tunnon kehittymistä. Kulttuurinen nuorisotyö on väline, jonka avulla nuori pystyy rakentavasti tutkiskelemaan itseään, ympäröivää yhteiskuntaa ja taidetta. Kulttuurisen nuorisotyön ja taideharrastuksen avulla on mahdollista muuntaa todellisuuttaa erilaisiin, helpommin käsiteltäviin kokonaisuuksiin ja niitä uudelleen asettelemalla voi löytää jotain uutta, itsestään, taiteesta ja yhteiskunnasta. Nuori Kulttuuri -säätiössä olemme jakaneet kulttuurisen harrastuksen kolmeen ulottuvuu-

teen: yhteiskunnalliseen, henkilökohtaiseen ja taiteelliseen. Kaikki nämä ulottuvuudet ovat kaksisuuntaisia toimijaan, taiteilijaan, nähden: kumpikin ruokkii toistaan jatkuvasti. Nuori taiteilija käyttää ympäröivää yhteiskuntaa välineenä uuden luomiseen, samalla käyttäen kokemuksensa oman, sisäisen maailmansa kautta, luoden lopputulokseksi uuden, omakohtaisen näkemyksen: uuden taideteoksen. Teos on samalla heijastuma sekä ympäröivästä maailmasta, että taiteilijan sisäisestä maailmasta. Meidän tehtävä on saattaa teokselle ja sen taiteilijalle ne rakenteet ja työkalut, joita hän tarvitsee ja ennen kaikkea myös mahdollisuus päästä esittelemään työtään (ja samalla itseään) sekä antaa hänelle rakentavaa, eteenpäin vievää palautetta. Voilá, kaksipäinen kotka on laskeutunut työhömme. Aika on mennyt ohi taidepiirtämisen, sitä me emme tee. Me teemme a.) ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, b.) aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamista ja c.) päämäärätietoista, pedagogista taidekasvattamista. Kaikki tämä yhdessä on nuorisotyötä, sitä me teemme. Se, että me tuomme siihen kulttuurisen ja

taiteellisen lisäarvon, se on aivan mahtava bonus kaikille niille, jotka siitä pääsevät nauttimaan. Ja tavoitteenahan on, että kaikki pääsevät nauttimaan. Ja vaikka olenkin eteläpohjalainen, haluan ajatella, että tässä ei nyt turhaan olla rinta rottingilla! Haastankin teidät kaikki olemaan vuonna 2014 ylpeitä tekemästänne työstä, oli se sitten toimihenkilönä, luottamushenkilönä, vapaaehtoisena, ihan missä tahansa muodossa missä pääset olemaan osa kulttuurisen nuorisotyön kenttää. Se, että me toimimme luovuuden vahvistajina koko elämän mittaisessa seikkailussa tekee meistä erityislaatuisia. Ole ylpeä, sinulla on siis varaa!

Panu Mäenpää Toiminnanjohtaja, Nuori Kulttuuri -säätiö

Pääkirjoitus

Nuorisotakuu tarvitsee rinnalleen harrastustakuun

uorisotakuu on ollut viime aikoina vahvasti esillä tiedotusvälineissä ja järjestökentällä. Myös nuorisoseuroissa toimitaan aktiivisesti nuorten työllistämisen hyväksi. Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria –työllistämistoiminnan tavoitteena on osallistua työllistämistalkoisiin ja samalla löytää nuorisoseuroihin nuoria työntekijöitä. Lisäksi järjestömme oma oppilaitos Paukkula on ammattikoulutuksen ja oppisopimuksen kautta mukana toteuttamassa nuorisotakuuta.

Nuorisoseuratoiminnalla ja nuorisotyöllä on sama tarkoitus – auttaa elämässä eteenpäin aktiiviseen kansalaisuuteen. Harrastustoiminnalla on erittäin suuri merkitys meidän jokaisen kasvulle ja kehittymiselle. Tämä merkitys on sekä henkilökohtainen että laajemminkin yhteiskuntaa ja maailmaa parantava. Harrastustoiminnassa saa parhaimmillaan juuri niitä valmiuksia ja taitoja, joita elämässä tarvitaan.

Yhdessä olemme työllistäneet ja löytäneet urapolkuja useille sadoille nuorille eri puolilla Suomea.

Nuorisotakuu tarvitseekin rinnalleen harrastustakuun. Jokaiselle lapsella ja nuorella pitäisi taata oikeus vähintään yhteen turvalliseen ja laadukkaasti toteutettuun harrastukseen. Tätä harrastustakuuta nuorisoseurat toteuttavat omalta osaltaan jo nyt.

Nuorisotakuu on tarkoitettu nuorelle, joka kenties vielä etsii suuntaa elämässä. Olipa kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta, nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuorta eteenpäin.

Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa

Puh. (09) 5840 610

Puh. 040 5477 157

info@nuorisoseurat.fi

Toimituskunta:

Hannu Ala-Sankola,Ulla Konttinen,

muutt M! un hinta ut Vuosikerran hinta 12 euroa.

Pia Matilainen, Greetta Lamminen

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Taitto:

Minna Wallenius

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A

01300 Vantaa

Painopaikka:

Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

ISSN 2341-6246

Kannen kuva:

Petri Kivinen

HUO

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2014: Aineisto lähetetään osoitteella: nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi Nro 1/2014 ilmestyy 7.2. Nro 2/2014 ilmestyy 22.5. Nro 3/2014 ilmestyy 11.9. Nro 4/2014 ilmestyy 4.12.

Vuoden ohjaajat teksti Greetta Lamminen

EIJA INKINEN: ANTAKAA LASTEN KOKEILLA

ija Inkisestä tuli kansantanssi- ja teatteriryhmien ohjaaja oikeastaan sattumien kautta. Yksi asia johti toiseen, harrastusten kautta tulleet tuttavuudet ja kokeilut poikivat toisen ja kolmannenkin kontaktin. Nyt hänestä voi täydellä syyllä puhua lasten ja nuorten ohjaustyön moniottelijana. - Teatteri on aina innostanut minua ja kun 19-vuotiaana muutin Haukivuorelta Mäntyharjulle, menin mukaan harrastajateatteriryhmään. Ryhmässä oli myös sellaisia aikuisia, jotka harrastivat kansantanssia Mäntyharjun Nuorisoseurassa. He houkuttelivat minut kokeilemaan tanssia ja kiinnostuin. - Aikuisten tanhuryhmässä oli mukana lasten kansantanssia ohjaava ja hänen pyynnöstään ryhdyin auttamaan lasten ohjaamisessa. Ensin olin kaverina ja myöhemmin aloin ohjata itse. Siinä edesauttoi ja motivoi osaltaan varmasti omien tytärten syntyminen vuosina 1994 ja 1997. Eijan vanhempi tytär oli mukana jo vauvana, kun äiti ohjasi. Kolmen vuoden ikäisenä tytär alkoi tanssia ja harrastus on pysynyt edelleen. Nuoremman veri veti enemmän urheilun puolelle, joten äitikin ajautui kuin luonnostaan toimimaan paikallisen urheiluseuran apuohjaajana tyttöjen salibandyssä ja jalkapallossa. Aikuisten harrastajateatteriryhmässä toimiminen taas johti pyyntöön ohjata ensin lastenteatteriryhmää, sitten nuorisoteatteriryhmää ja myöhemmin aikuisten ryhmää. Tekemisen riemua -hankkeessa Eija ohjasi Ristiinassa lastenteatteriryhmää kaksi vuotta. Vuosi sitten syksyllä hän kouluttautui vielä FolkJam-ohjaajaksi. Tarkoitus on saada ensi tammikuussa kokoon Mäntyharjun Nuorisoseuralle FolkJam-ryhmä. - Se olisi hieno juttu, koska Mäntyharjun Nuorisoseura täyttää ensi vuonna 120 vuotta, ja tanssiharrastus on aina ollut vahvasti mukana seuran toiminnassa.

Lapsi kasvaa ryhmässä Eija on tehnyt töitä monelle muullekin instanssille kuin nuorisoseuralle, mutta hän ei ole kokenut sitä ongelmalliseksi. - Tärkeintä on tehdä töitä lasten ja nuorten hyväksi riippumatta siitä, minkä firman piikkiin työt menevät, hän korostaa. - Palkitsevinta ohjaajalle on, kun näkee, kuinka aran ja ujon lapsen itsetunto vahvistuu parissa vuodessa ja hänestä kehkeytyy rohkea nuori. Ryhmässä hänen sosiaaliset taitonsa kehittyvät ja hän voittaa esiintymispelkonsa ryhmän ja ohjaajan tuella. Eijan viesti teatteriryhmäläisille onkin selkeä: olkaa rohkeasti oma itsenne! Lasten ja nuorten vanhemmille kokeneen ohjaajan viestit ovat yhtä selkeitä. - Antakaa lapsen kokeilla erilaisia harrastuksia, sillä sitä kautta jokainen varmasti löytää sen oman juttunsa. Kannustakaa nuorta olemaan oma itsensä! 4

Vuoden ohjaaja Eija Inkisen mielestä tärkeintä on tehdä työtä lasten ja nuorten hyväksi.

Vuoden ohjaaja Vuoden ohjaaja -nimitysten tavoitteena on nostaa ohjaajien työn arvostusta nuorisoseuraliikkeessä. Valinnassa painotetaan ohjaajan työtä kasvattajana ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittäjänä. Vuoden ohjaajaksi nimitettävät voivat olla tanssin, teatterin, liikunnan, kädentaitojen yms. harrastusalojen ohjaajia. Vuoden ohjaajan valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus.

MINNA LOIKKANEN: OHJAAMINEN ON ELÄMÄNTAPA - Palkitsevinta ohjaamisessa on se, että lapset ja nuoret ovat niin aitoja. On ilo nähdä, kuinka he nauttivat tekemisestä ja oppimisesta, sanoo vuoden ohjaajaksi valittu kansantanssin ohjaaja Minna Loikkanen. - Ohjaaminen taitaa olla minulle elämäntapa, lasten parissa päiväkodissa päivätyötään tekevä Minna pohtii. Hän aloitti oman nuorisoseurataipaleensa varsin varhain. Ikää oli vasta kaksi ja puoli vuotta, kun Hollolan Nuorisoseuran ovi kävi ensimmäisen kerran. 12-vuotiaana tanssi jäi, kun soittaminen ja musiikki nielivät ajan. Minna opiskeli Lahden konservatoriossa klarinetin soittoa, mutta muutkin soittimet olivat mieluisia ja pysyivät käsissä. - Kotoa löytyy monenlaisia soittimia, muun muassa piano ja kannel. Musiikin harrastamisesta oli ja on edelleen suurta hyötyä varsinkin musiikkiliikuntaryhmien ohjaamisessa. Ohjaamaan ryhdyin 18-vuotiaana ja olen tehnyt sitä nyt kymmenen vuotta. Nykyään Minna taas tanssii itsekin Lahden Tanhuujien Särmäryhmässä, joka koostuu nuorista ja nuorista aikuisista uuden kansantanssin harrastajista.

Hyvä jälki arkeen Vuoden ohjaajan valintaperusteluissa sanotaan muun muassa, että Minna saa innostuneisuudellaan ja miellyttävällä persoonallaan tanhulapsensa esiintymään vilpittömällä ilolla. Arvio tuntuu vähän hämmentävän Minnaa. - Minä ajattelen, että pitää olla hyviä kollegoja, pitää olla lapsia ja heidän vanhempiaan. Ja pitää olla yhteistyötä. Ohjaaja on onnistunut työssään silloin, kun kerhokerrasta jää lapsen arkeen jokin jälki, hän pohtii. Ja jälkiä on todella jäänyt: eräskin eskari-ikäinen kävi yhden kerran Minnan tunnilla tutustumassa tanssin maailmaan ja tuumasi touhun olevan niin kivaa, että päätti järjestää seuraavana päivänä esikoulussa kavereilleen tanhukurssin. Toinen, noin vuoden ikäinen taapero haeskeli vielä puhumisen alkeita. Perhe oli kyläilemässä ja kyläpaikassa oli piano. Muksu alkoi painella koskettimia ja tapaili ”Min-na, Min-na”. Päivällä saatu rytmioppi oli jäänyt onnistuneesti itämään.

Kolmevuotias poika tuumi kylpylässä: eikö täälläkin voisi olla joku Minna, joka tanssittaisi meitä?”.

Liisa Vuokila samba-karnevaalien tunnelmissa, johon nuorisoseuran ryhmäläisiä osallistuu joka vuosi.

Siltamäen Nuorisoseurassa käy vilske teksti Greetta Lamminen kuva Sinikka Putkonen Siltamäen Nuorisoseuran tiloja ei voi kutsua helsinkiläisen lähiön olohuoneeksi. Sinne ei tulla notkumaan ja oleilemaan vaan harrastamaan. Hiki pinnassa, posket punaisina, kädet sotkuisina. Lajeja ja kävijöitä riittää, joten entisestä lähikaupasta kunnostetun huoneiston ovi käy kaiken aikaa, joka ilta lauantaita lukuun ottamatta. 180 neliön kerhotila ei ole seuran oma, vaan Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus on osoittanut sen seuran nimikkotilaksi. Kaupungin nuorisotalo sijaitsee aivan naapurissa ja yhteispeli toimii 6

nykyään mainiosti. Puhumallahan asiat selviävät, joten päällekkäiseltä kurssitarjonnalta on vältytty. – Meidän toimintamme alkaa yleensä kolmelta iltapäivällä ja viimeiset ryhmät lopettavat iltayhdeksän pintaan. Kävijöitä on kurssitarjonnasta riippuen 40 – 80 per ilta, Siltamäen Nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Putkonen kertoo. Jäsenistöstä suurin osa on alle 16-vuotiaita, mutta mukana on myös varttunutta väkeä.

”Siltamäen Nuorisoseuran tarkoituksena on herättää ja pitää vireillä alueen asukkaissa – etenkin lapsissa ja nuorisossa – harrastusta itsekasvatukseen sekä määrätietoiseen toimintaan kotiseudun ja ihmiskunnan hyväksi.”

Ehtymätön energiapakkaus Voi hyvin sanoa, että nuorisoseura on ollut pian 35 vuotta yksi Sinikan perheenjäsenistä. Nyt hän on eläkkeellä, mutta opettajan työvuosinakin kaikki illat ja vapaa-aika kuluivat nuorisoseuran asioissa. Koko seurarumban pyörittäminen toiminnan organisoimisesta ohjaajien etsimiseen on ollut hänen vastuullaan. Ja tietenkin tilojen siivous ja paikkojen järjestäminen. Jos joltakin tunnilta puuttuu ohjaaja, Sinikka paikkaa. Vaikkapa kuusivuotiaiden balettitunti hoituu kyllä. Miksei hoituisi, juurihan Sinikka sai Vuoden Sisukas 2013 -palkinnon Siltamäki-Suutarila – alueen asukkaiden äänestämänä. Myös perheenjäsenet on ”rengastettu” (kuten Sinikka sanoo) nuorisoseuran hyväksi. Puoliso on taloudenhoitaja, vävy hoitaa tietokonepuolen ja tytär paitsi harrastaa tanssia seurassa pitää yllä seuran kotisivuja. On Sinikka toki ehtinyt harrastaa nuorisoseuran lisäksi muutakin. Mieluisia ovat oman seuran tarjoamat jooga, chi-ball ja kansantanssi, muu vapaa-aika kuluu lastenlasten, mökkeilyn, lukemisen ja teatterin parissa.

Yli 20 ryhmää viikossa

– Kevätkauden päätösmatineassa esiintyi viimeksi noin sata harrastajaa, yleisöä oli reilut 300. Nuorimmat esiintyjät olivat kolmevuotiaita ja vanhimmat liki 80-vuotiaita. Siltamäen asuinalue rakennettiin pääosin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Kaupunkimaisen kodikkaalla alueella on omakotitaloja ja matalia kerrostaloja. Siltamäen Nuorisoseura sai alkunsa 1979. Tuolloin uuden asuinalueen pihoilla kirmasivat lapsilaumat – eivätkä ne olleet pieniä. – Tänne oli otettu yhteyttä ja kysytty, halutaanko Siltamäkeen perustaa nuorisoseura. Koteihin jaettiin lappuja, että tarvitaan harrastuksia ja paikkoja harrastaa. Alkukokouksessa oli ollut paikalla vain kolme asukasta. – Eräs rouva pyysi minua mukaan ja suostuin, kotiäiti kun silloin olin. Kävin teatterikurssin ja aloin vetää teatterikerhoa lapsille. Ajattelin, että olen mukana niin kauan kuin tytär harrastaa – ja tällä tiellä olen edelleen, hän nauraa.

Siltamäen Nuorisoseurassa on 15 palkattua ammattiohjaajaa. Tänä syksynä erilaisia ryhmiä kokoontuu viikoittain yli 20. On zumba gold-toning / piloxixing –ryhmiä, hiphop /street –tanssiryhmiä, entisten nuorten viriketeehetki, kahvakuula-ryhmiä, zumbatomicia, draamaryhmä, lahjattomien laulukerho, kädentaitoryhmä, kirjallisuuspiiri jne. Lisäksi järjestetään muun muassa matkoja ja teatteriretkiä. – Aikuisten kansantanssi - johtokunnan lisäksi – on seuran kivijalka, vaikka koko sana ”kansantanssi” tuntuu nyt olevan kuin märkä rätti päin silmiä, varsinkin nuoremmille. Kansantanssi mielletään liian vanhakantaiseksi. Nyt tanssiryhmistä pitää puhua muilla nimillä. Kurssi houkuttelee, jos sen nimi on vaikkapa alkeisbaletti tai showtanssi. Silloin ei haittaa, vaikka siinä käytettäisiin kansanmusiikkia, Sinikka kuvailee. Harrastusten muotilajit ja -nimet tulevat ja menevät. Miten pysyä ajan hermolla? – Kaikki puuhaihmiset ja ohjaajat ovat korvat höröllä koko ajan. Jos joku kuulee jonkin vinkin, pohdimme, voiko sen toteuttaa. Seuramme Facebook-sivuilla kyseltiin esimerkiksi mahdollisuutta sukan kantapääkurssin järjestämiseen ja nyt me teemme sen! Joulukuun alussa seurassa kokeillaan uudenlaista juttua, jonka idea nousi myös sosiaalisesta mediasta. Asuinalueelle on jaettu tietoa, että kerhohuoneelle on kutsuttu erilaisten tuotteiden esittelijöitä. Myyjät kertovat tuotteistaan, esimerkiksi leluista, astioista tai vaatteista, lyhyesti ja kiinnostuneet ostajat saavat kysellä ja katsella tuotteita vapaasti. – Kiinnostuneita tulee tai ei tule, kauppa käy tai ei käy. Meille tämä ei maksa eikä tuota mitään, mutta parhaassa tapauksessa saamme hyvää peeärrää, Sinikka kaavailee. 7

SottiisiMoves 2014

11.–15.6.2014 TAMPEREELLA

uomen Nuorisoseurat, Nuori Kulttuuri -säätiö ja Tampereen kaupunki järjestävät ensi kesänä 11.-15.6.2014 SottiisiMoves tapahtuman, jossa kansainvälinen kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi ja valtakunnallinen Nuori Kulttuuri Moves-tanssikatselmus yhdistävät voimansa.

Mikä on Pispalan Sottiisi?

Tampereella järjestettävä tapahtuma tulee olemaan yksi vuoden 2014 merkittävimmistä kulttuurin ja nuorison suurtapahtumista Suomessa. SottiisiMoves-tapahtumaan osallistuu yli 3000 eri-ikäistä tanssijaa ja sen yleisötavoite on 40 000 kävijää. SottiisiMoves on avoin kaikille tanssilajeille katutanssista balettiin ja showtanssista kansantanssiin. Tapahtumassa yhdistyvät tanssin lisäksi elävä perinne ja kulttuurisen nuorisotyön käytäntö.

Pispalan Sottiisi on Pohjois-Euroopan merkittävin kansainvälinen kansantanssifestivaali, joka järjestetään parillisina vuosina kesäkuun alussa Tampereella. Festivaalin ohjelmaan kuuluu konsertteja sisä- ja ulkotiloissa, kilpailuja, tanssijoiden yhteisesiintymisiä, koulutusta, seminaareja, yötansseja ja klubi-iltoja. Pispalan Sottiisia on järjestetty vuodesta 1970 lähtien, ja se on kansainvälisen C.I.O.F.F.-perinnefestivaalien organisaation ja Finland Festivalsin jäsen. Pispalan Sottiisin tapahtumakokonaisuuteen kuuluvat myös uuden kansantanssin tapahtuma Tanssimania ja Folklandia-risteily. Pispalan Sottiisin järjestäjinä toimivat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry ja Tampereen kaupunki.

Mikä on Moves?

Suomalainen maisema

Moves on valtakunnallinen tanssin tapahtuma, joka kokoaa nuoret kolmen vuoden välein Nuoren Kulttuuri -säätiön tanssin katselmukseen. Movesissa voi osallistua erilaisiin pajoihin, esiintyä tilaisuuksissa, viettää aikaa katsellen muiden esityksiä ja hengata samanhenkisten nuorten kanssa virallisen tai epävirallisen ohjelman yhteydessä. Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta sekä etnisestä, kielellisestä tai sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta. Moves-tapahtuman kanssa vuorottelevat vuosittain muut Nuori Kulttuuri -tapahtumat, jotka ovat Teatris (teatteri) ja Sounds (musiikki).

SottiisiMovesin taiteelliset johtajat Marko Keränen ja Petri Kauppinen kutsuivat syksyllä 2013 alle 29-vuotiaita, tanssista kiinnostuneita nuoria Koreografiakilpailuun. Teemana oli suomalainen maisema ja tyylilaji oli vapaa. Koreografiakilpailua varten sävellettiin oma musiikki. Kilpailuaika oli 1.10.-30.11.2013 ja siihen sai osallistua lähettämällä video osoitteeseen SottiisiMovesiin. Joulukuussa 2013 valittava voittaja julkistetaan Folklandia-risteilyllä 10.-11.1.2014. Koreografiaa tullaan käyttämään myös SottiisiMoves 2014 -tunnustanssina ja voittajakoreografi pääsee osallistumaan SottiisiMoves 2014 -tapahtuman raatiin ammattilaisten rinnalla. Tätä haastattelua tehtäessä SottiisiMovesin kaikille avoin koreografiakilpailu on vielä käynnissä.

teksti Maarit Saarelainen Kuva Petri Kivinen

MUUTAMA KYSYMYS TAITEELLISILLE JOHTAJILLE Petri Kauppinen Mitä odotat ensi kesän yhteisiltä juhlilta? Tampereen täydeltä tanssin tuomaa positiivista energiaa, ennakkoluulottomuutta ja aistit avaavaa herkkyyttä. Miksi Pispalan Sottiisin ja Movesin kannatti yhdistää voimansa? Molemmat tapahtumat ovat saman asian äärellä eli toimivat tanssin kipinän sytyttäjinä tai jo roihuavan tulen kantajina. SottiisiMoves on risteys, jossa kohtaaminen on ydinasia. Tanssijat ja tekijät kohtaavat, tyylit ja tavat kohtaavat ja yleisöt sekoittuvat. On mahtavaa astua ristiin ja kokea joukon voimaa. Hei täällähän on muitakin, jotka tanssivat ja vieläpä omalla omintakeisella tyylillään!

Millä mielellä odotat koreografiakilpailuun tulevia töitä? Mäkikotka Nykänen taannoin laukaisi, että ”jokainen tsäänssi on mahdollisuus.” Tässä tapauksessa haluaisin korostaa, että jokainen däänssi (tanssi) on mahdollisuus. Kuka vain voi yllättää, koskettaa tai synnyttää uusia merkityksiä. Tärkeintä on lähteä mukaan. Hulluttelua ja tirskahduksia saisi olla –kiitos! Mikä tulee olemaan ensi kesän SottiiviMovesin kohokohta? Toivottavasti koko tapahtuman yhteinen henki kohoaa sellaisille taajuuksille, että muistijäljet pysyvät meissä pitkään.

Marko Keränen Mitä odotat ensi kesän yhteisiltä juhlilta? Odotan innolla, että nuorille tarjotaan hieno tapahtuma, missä he pääsevät itse esiintymään mutta myös nauttimaan toisten esityksistä. Hienoa on myös se, että eri lajien edustajat saapuvat samaan tapahtumaan tanssimaan. Miksi Pispalan Sottiisin ja Movesin kannatti yhdistää voimansa? Näin saadaan pohjoismaiden suurin nuorison tanssitapahtuma ja sen mukainen mahtava meininki. Lajien kirjo takaa kaikille ihmettelemistä ja tutustumisen mahdollisuutta eri tanssityyleihin se on mielestäni eri jees.

Millä mielellä odotat koreografiakilpailuun tulevia töitä? Innokkaalla ja uteliaalla mielellä! Odotan rohkeita ja tekijöidensä näköisiä teoksia. Mikä tulee olemaan ensi kesän SottiiviMovesin kohokohta? Se kun jengi tanssii ja nauttii siitä. Toivon, että se tanssista nauttiminen näkyy kaikkialla koko tapahtuman ajan, mutta uskoisin, että konkreettisimmin avajaisissa missä kaikki viimein kohtaa. Olis jo kesä!

Nuori Kulttuuri ja Movesin aluetapahtumat SottiisiMoves 2014 kokoaa Nuori Kulttuurin Moves -aluekatselmuksista 200-250 tanssiesitystä Tampereelle. Aluetapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea aina pääkapunkiseudun Loiste-festarista pohjoisen Saamelaisten taidetapahtumaan asti. SottiisiMovesiin pääsevät ryhmät valitaan ammattilaisraadin antaman palautteen perusteella etukäteen tiedossa olevien arviointikriteerien perusteella siten, että ryhmät edustavat mahdollisimman kattavasti kyseisellä alueella tehtävää nuorten tanssitaidetta. Länsi-Uudenmaan Tanssiopiston Katja Köngäs vastaa Karjaalla järjestettävästä aluetapahtumasta. Hän toteaa, että heille tapahtuman järjestäminen merkitsee alueen yhteisön aktivoitumista. Yhteinen tavoite on niin kova, että siihen yltäminen vaatii totuttujen toimintatapojen ja -rajojen ylittämistä. Järjestäminen kannustaa kehittämään toi-

mintaa ja antaa toisenlaista näkökulmaa pienen yhteisön ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen synnylle, Katja jatkaa. Henna Liiri, Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja, on mukana Kiteellä järjestettävän aluetapahtuman järjestelyissä. ”Nuoren taiteen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää esiintyä ja saada palautetta sekä toisaalta nähdä muiden esityksiä. Aluetapahtumassa näkyy joukon voima; saadaan näkyvyyttä arvokkaalle ja laadukkaalle harrastustoiminnalle”, Henna sanoo. Tästä kaikesta on kysymys myös SottiisiMovesissa. Aluetapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta http://nuorikulttuuri. fi/tapahtumat. Tarkempia tietoja antaa kunkin aluetapahtuman koordinaattori.

Nuorten tekemät videot löytyvät Youtubesta hakusanalla ”Ahlaste tuupi”.

Nämä nuoret naiset ovat ehtineet tekemään uutisia, kyläsuunnitelmia ja radio-ohjelmaa. Vasemmalta: Nea Aulapalo, Milla Kivelä ja Merituulia Wittsberg.

Ahlaste tuupi Nuorten omat uutiset Youtubessa teksti ja kuvat Minna Wallenius

Mitä tekevät nuoret pienellä paikkakunnalla keskellä maaseutua? Pitkästyvät? Suunnittelevat muuttoa muualle? Ei, vaan täysin päinvastoin: he ovat niin innoissaan kylänsä mahdollisuuksista, että aloittavat omat uutiset, joilla tekevät paikkakuntaansa tunnetuksi. Ahlainen on idyllinen maaseutualue Suomen länsirannikolla, Porin pohjoispuolella. Paikka on haluttua kesämökkeilyaluetta, mutta vakituisia asukkaita Ahlaisissa on vain noin 1 300 henkeä. Voisi ajatella, että kylän nuoret eivät pitäisi paikkaa tapahtumarikkaana, mutta juuri täällä lähti käyntiin eräänä perjantai-iltana käyntiin Ahlaste tuupi –nimiset uutiset, jotka kertovat kylän tapahtumista nuorten näkökulmasta. Tuupin takana ovat Ahlaisten Nuorisoseuran nuoret, jotka keksivät idean pari vuotta sitten. - Se oli ihan tavallinen kokoontuminen syksyllä 2011, jonka tuloksena avasimme oman Youtube-kanavan, ja julkaisimme jo heti seuraavana päivänä ensimmäisen videomme, kertoo alusta asti mukana ollut Merituulia Wittsberg, 14.

Katsojia Australiasta saakka Ahlaste tuupi tuottaa kuukausittain omat paikallisuutisensa. Ajatuksena on, että uutiset kertovat nuorten silmin Ahlaisten asioista. - Me ollaan tääl peräkyläl eikä kukaan tiedä meistä. Youtube 10

on kanava, joka on kaikkien saatavilla, selvittää Nea Aulapalo, 14. Ja katsojia nuorten videoilla onkin ollut kaikkiaan 53 eri maasta, kuten Virosta, Saksasta, Englannista, Australiasta ja Espanjasta. Katsotuimmat videot ovat keränneet yli 2000 katsojaa. - Esimerkiksi mökkiläiset pysyvät hyvin kärryillä, mitä paikkakunnalla tapahtuu talvenkin aikana. Ja kyllä moni isommankin paikan asukas kadehtii, että miten paljon täällä tapahtuu, kertoo puolestaan hankkeen taustalla toimiva, Ahlaisten Nuorisoseuran puheenjohtaja Regina Wittsberg. - Aina kun tuolla kylällä tapahtuu jotain kiinnostavaa, niin me mennään kuvaamaan sinne, Merituulia jatkaa.

Jokainen tuupilainen osaa kuvata, kaapata ja editoida Tuupilaiset kokoontuvat joka torstai Ahlaisten nuokkarille. Silloin suunnitellaan uutisia, käydään kuvaamassa, editoidaan videoita, tehdään musiikkia ja esiinnytään kameralle. Se, mikä heidät vetää paikalle viikko toisensa jälkeen, on selvää. - Tääl on kavereita ja tääl on hauskaa. Hauskinta on kuitenkin niin sanotuilla yötyöleireillä tai 24h-leireillä. - Me saadaan silloin jäädä nuokkarille koko yöksi puuhaamaan videoiden parissa. Silloin suunnitellaan, kuvataan ja editoi-

Nuorisoseurajärjestö palkitsee vuosittain Vuoden ohjaajat. Nimityksen tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta tuomalla esiin henkilöitä, jotka nuorisoseuraliikkeessä hoitavat eri-ikäisten harrastustoimintaa. Valinnassa painotetaan ohjaajan pitkäjänteistä työtä kasvattajana, lasten ja nuorten toiminnan osaamista ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittäjänä.

Julia Aulu (vas.) ja Stella Wittsberg editoimassa videota.

daan vaikka keskellä yötä, tuupilaiset kertovat. - Tai totta kai saa nukkuakin, jos haluaa, he nauravat. Parin vuoden aikana jokainen onkin päässyt tekemään ja oppimaan kaikkia eri työvaiheita uutisten tekemisessä. Teknisenä apuna ja oppi-isänä heillä on ollut taidepainotteisen erityistyön ohjaaja, multimedian ja kulttuurin sekatyöläinen Ari Impola Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksesta, SEKK:sta. SEKK:ssä toiminta on suuntautunut lasten ja nuorten kokemukselliseen mediakasvatukseen. Toiminnassa annetaan välineet sekä ohjaus välineen ilmaisukeinoihin. - Tekeminen toimii täysin nuorten ehdoilla, Ari kertoo.

haluaisivat kertoa omasta kylästään ja myös, miten sitä voisi kehittää, ja lopputuloksena syntyi kahdeksan minuutin mittainen video ”Ahlaste uusi vieras”. Ja vaikka videossa on rutkasti mielikuvitusta ja huumoria, käy siitä selvästi ilmi nuorten viesti: se, että Ahlaisissa on vaikka kuinka paljon eri harrastusmahdollisuuksia, mutta nuoret toivoisivat paikkakunnalle lisää uusia asukkaita.

Kyläsuunnitelmaa itselle ja ohjausta toisille

Nuorten kyläsuunnitelma oli sen verran ”suksee”, että heitä kysyttiin ohjaamaan vastaavanlaisen suunnitelman tekemistä kolmella muullakin kylällä: Ruskilassa, Korkeaojalla ja Kaasmarkussa. Tuupilaiset tutkivat eri kylien paperisuunnitelmia, ja kysyivät paikkakuntien nuorilta, mitä he haluaisivat omalta kylältään esitellä. - Me pidettiin ensin aina suunnitteluilta, jossa kyseltiin niiltä paikkakunnan nuorilta, millainen siitä heidän videostaan voisi tulla, autettiin käsikirjoituksen tekemisessä ja sovittiin sitten kuvausaika. Varsinaiset kyläsuunnitelmat kuvattiin vuorokauden mittaisella leirillä, jolla kuvattiin, editoitiin – ja tietenkin pidettiin hauskaa. - Se oli kivaa, kun pääsi tutustumaan eri kylien nuoriin. Eikä me tiedetty etukäteen oikeestaan mitään niistä kylistä, joten kyllä siinä myös oppi uutta. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea tuupihanke Ahlaisten nuorisoseuraan tuo, mutta varmaa on, ettei tekeminen lopu. Lokakuussa tuupilaiset olivat aloittaneet videokuvausten ohessa ensimmäisen radiojuttunsa tekemisen Kulttuuria Karhuseudulta -hankkeelle.

Tuupilaiset ovat ennättäneet paitsi tehdä uutisia, niin myös osallistua kyläsuunnitelman tekemiseen. Nuoret miettivät, mitä kaikkea

Kuvausvalmisteluita. Kuvassa vasemmalta Sofia Paattilammi, Julia Aulu, Stella Wittsberg, Nea Aulapalo ja Merituulia Wittsberg.

Ja työ tuupilaisten kanssa on selvästi tuonut tulosta. - Me haluttais, että saatais nyt nuorempia mukaan, että voitais opettaa niille jo opittuja juttua, sanoo Milla Kivelä, 14. Taustalla nyökyttelee Tiina Arstela, joka esittelee itsensä nitrotuupilaiseksi. - Eri-ikäiset toimivat täällä luontevasti yhdessä, ja nuoret neuvovat usein meille noita teknisiä asioita, hän nauraa.

FOLKLANDIA 10.-11.1.2014

Let´s folk!

uomen suurin folkloren talvitapahtuma Folklandia-risteily avaa festivaalikauden M/S Silja Europalla 10.-11.1.2014. Uutta on risteilyreitti Helsinki – Tallinna – Helsinki.

Folklandialla on jo 19. kerran tarjolla kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälisiä ja kotimaisia huippukokoonpanoja. Kansanmusiikin edistämiskeskuksen valitsema vuoden polkka-teema tulee näkymään monella tavoin risteilyohjelmassa. Ennen Folklandia-risteilyä järjestetään Helsingin Musiikkitalossa Talviseminaari 9.1. ja FolkForum 10.1. Tämän vuoden uutuutena ovat ennen Folklandiaa järjestettävät Folklandia Etkot -konsertti 10.1. ja risteilyn jälkeen Folklandia Jatkot 11.1. LET´S FOLK!

Luvassa on mahtava folkkattaus. Vuoden 2014 vieraita Folklandialla ovat muun muassa Alcoholic Atheists Kimmo Pohjonen / Saana Pohjonen, Orkestrar Bordurka ja tanskalainen Hapadekuk. Kotimaisista esiintyjistä yksi kiinnostavimmista on Järvelät – Viulu kädessä syntyneet -konsertti, jossa 10 muusikkoa vie Järvelöiden suvun musiikin juurille.

teksti Maarit Saarelainen Kuva Egidio Santos

Konserttien lisäksi risteilyllä on myös Folklandia Gaala, jossa julkistetaan mm. Vuoden Wäinö ja Vuoden kansantanssiyhtye. Perinteiden mukaisesti laivalla tanssitaan huutokatrilli ja kisataan Tikkuristin Suomen mestaruudesta. Koko ohjelma löytyy osoitteesta: http://www. sottiisi.net/index.php/folklandia

FOLKLANDIA 2014 PÄHKINÄNKUORESSA: • Esiintyjäkokoonpanoja 115, viidestä eri maasta • 3000 osallistujaa • 1000 esiintyjää, 10 esiintymispaikkaa (sauna mukaan lukien) • 110 työntekijää ja talkoolaista • Pääyhteistyökumppanit Tallink Silja ja MatkaVekka • Taustajärjestäjiä 54, vastaava järjestäjä Suomen Nuorisoseurat / Pispalan Sottiisi

Nuorisoseura Karjalan Nuoret kosiskelee alakouluja teksti Greetta Lamminen Nuorisoseura Karjalan Nuorissa on viime aikoina satsattu lapsille kohdistettuun toimintaan ja kouluille tiedottamiseen. Työ on tuottanut tulosta: sekä kansantanssi- että teatteriryhmät ovat houkutelleet mukavasti uusia osanottajia. Perinteikkään kansantanssiin ja kansanlauluun keskittyvän seuran riveissä on nyt 110 alle 16-vuotiasta jäsentä. Aikuisharrastajia on noin 50. Seuralla on kaksi aikuisten kansantanssiryhmää, kansanlauluryhmä, viuluklubi, matkailukerho ja senioriklubi Ikinuoret. Lapsille tarjolla on kansantanssi- ja Young Art -teatterikerhoja. Omaa seurantaloa tai muuta kerhotilaa Karjalan Nuorilla ei tällä hetkellä ole, vaan kerhot pidetään eri puolilla Helsinkiä pääasiassa kouluissa ja nuorisotaloissa. Lasten kansantanssiryhmät kokoontuvat kouluilla iltapäivisin ja nuorisotaloilla iltaisin. 5-13 -vuotiaille tarkoitettuja ryhmiä on tänä syksynä ollut viisi eri puolilla Helsinkiä. TEATTERI VETÄÄ - Tänä syksynä Helsingissä alkoi kolme uutta alakouluikäisille tarkoitettua teatteriryhmää. Tarjontaa on ilmeisesti aika vähän, koska ne täyttyivät nopeasti, Karjalan Nuorten kerho-

koordinaattori Monika Niskanen kertoo. - Kun saadaan uusia lapsia mukaan, he kertovat kavereilleen ja positiivinen viesti kulkee puskaradiolla suusta suuhun. Jo olemassa olevien ryhmien ohjaajat voisivat myös kysellä lapsilta, mikä heitä kiinnostaa ja välittää tietoa nuorisoseuroihin, hän pohtii markkinoinnin ja tiedon jakamisen ongelmia. Niskasen mukaan hyvä keino välittää vanhemmille tietoa kerhotoiminnasta on koulujen Wilma-portaali. Mitään mainokseen vivahtavaa sinne ei kannata tarjota, mutta asiallisen tiedotteen voi hyvinkin saada läpi etenkin, jos kouluun on ennestään hyvät suhteet. Hän suosittelee käyttämään myös kaupunginosalehtien tapahtumapalstoja ja Lastenlinkit.fi –sivuja, joka esittelee menovinkkejä lapsille ja lapsiperheille pääkaupunkiseudulla. Niin ikään nuorisoasiainkeskuksen harrastushaku on käyttökelpoinen.

soseurassa. Uudessa kaupungissa hän kaipasi omaa ohjattavaa lapsiryhmää. Sini ryhtyi hommiin, Google eteen ja puhelin käteen. Karjalan Nuorissa oltiin kiinnostuneita lapsiryhmän perustamisesta, vielä piti löytää lapset. - Etsin kouluja, soittelin niihin, kiersin kertomassa kansantanssista, tarjouduin pitämään näytetunteja, tutustuin kyläyhteisöjen Facebook-sivuihin, jaoin mainoksia kauppojen ilmoitustauluille. Tein sissimarkkinointia ja tuppauduin, mutta se tuotti tulosta. Roihuvuoressa, jossa aloitin toiminnan, on nyt mukana kaksi noin kymmenen tanssijan ryhmää. - Osa lasten vanhemmista on tuuminut, että onpa hauska, kun oma lapsi on kiinnostunut näin eksoottisesta lajista eikä aina vain siitä street dancesta. Toisaalta monien vanhempien mummot olivat kotoisin Karjalasta ja suomalainen tanssi liittyy vahvasti sukuidentiteettiin, Sini kuvailee. - Sen olen Helsingissä huomannut, etPITÄÄ TUPPAUTUA tä harrastustarjonnan kirjo on aivan valtava. Täällä myös harrastetaan hyvin lyhytjänteiKarjalan Nuorissa lasten kansantanssikursse- sesti, halutaan koko ajan kokeilla jotain uutja pitävä Sini Hirvonen muutti kaksi ja puo- ta. Harrastajia on vaikea saada pidettyä muli vuotta sitten Helsinkiin. Hän oli tanssinut kana pitkään ja sama tuputustyö on tehtävä Siilinjärven kansantanssijoissa ja IsonTan- monta kertaa, hän sanoo. huujissa ja sekä opettanut Kinnulan Nuori13

Uusi konsti Kun ohjaaja muuttaa toiseen kaupunkiin tai paikkakunnalle, hän usein ”katoaa” toiminnasta. Lääkkeeksi tähän on kaavailtu Ilmianna ohjaaja -järjestelmän luomista. Sen uskotaan palvelevan parhaiten erityisesti isoja opiskelukaupunkeja. Järjestelmä toimisi niin, että seura, josta ohjaaja muuttaa toiseen kaupunkiin, välittäisi yhteystiedot aluetoimistolle. Aluetoimisto puolestaan olisi puhelimella ohjaajaan yhteydessä ja houkuttelisi jatkamaan ohjaamista uudessa kaupungissa. Lähettävälle seuralle annettaisiin pieni ilmiantobonus ohjaajan tietojen välittämisestä.

Kiitos kaikille vapaaehtoisille!

Puheenjohtajalta

iitos. Tuo pieni, mutta sitäkin tärkeämpi ja arvokkaampi sana, mitä harvoin käytetään liikaa. Se onneksi muistetaan ”sanoa” harrastajille esimerkiksi esityksen jälkeen aplodein ja ohjaajillekin esimerkiksi joulukukkasen muodossa. Usein kuitenkin unohdetaan ne monet muut vapaaehtoiset henkilöt, jotka toimivat nuorisoseuroissa mitä moninaisimmissa tehtävissä.

Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyöntoteutumisessa. Nuorisoseuroissa vapaaehtoiset luovat puitteita lasten ja nuorten harrastamiselle. Nuorisoseurantalossa, tai muussa paikassa, missä harrastaminen tapahtuu, talonmiehen tehtäviä hoitavat usein vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten panos on usein suuri myös erilaissa tapahtumissa, missä tarvitaan suunnittelijoita sekä toteuttajia lipun myynnistä järjestyksen valvontaan ja kahvituksesta arpajaisten järjestämiseen. Ilman esimerkiksi tällaista vapaaehtoisten tekemää työtä emme tässä järjestössä pystyisi toteuttamaan näin laadukas14

ta kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea harrastuksissaan. Aikuiset pystyvät tarjoamaan tukensa monilla erilaisilla, suuremmilla ja pienemmillä teoilla. Haluan erityisesti kiittää vielä kahta tärkeää ryhmää, jotka vapaaehtoisesti tukevat lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Seuran toiminnan kannalta tärkeä on johtokunta, joka hallinnoi ja usein myös toteuttaa seuran toimintaa luoden puitteita harrastamiselle. Usein johtokunnan jäsenet toimivat tehtävissään vapaaehtoisina ilman erillisiä korvauksia. Toinen iso kiitos lasten ja nuorten harrastamisen tukemisesta kuuluu heidän vanhemmilleen, jotka esimerkiksi kuljettavat jälkikasvuaan harjoituksiin ja osallistuvat yhteisiin talkoisiin. Vapaaehtoisia voidaan pitää toiminnan kivijalkana. Kun perusta on kunnossa, myös muu toiminta voidaan rakentaa laadukkaaksi. Kivijalasta tulee kuitenkin huolehtia ja pitää se kunnossa. Seurojen on hyvä pohtia, voisiko vapaaehtoisia esimerkiksi kouluttaa

tai tukea heidän toimintaansa joillakin muilla keinoin. Toinen tärkeä kivijalan huoltotoimenpide on uusien vapaaehtoisten rekrytointi, jotta kaikki tehtävät eivät kasaannu vuodesta toiseen samojen ihmisten harteille. Uudet vapaaehtoiset kannattaa perehdyttää tehtäviinsä hyvin, jotta he kokevat vapaaehtoisena toimimisen mielekkääksi. Muistetaan jatkossa kiittää kaikkia henkilöitä, jotka vapaaehtoisina toimivat nuorisoseurojen hyväksi!

Anni Kelkka Hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen Nuorisoseurat

Kärkihankkeet Missä nuoret, siellä nuorisoseurat

Mukana ollaan! - Vapaaehtoistoimijat toiminnan kivijalka

Lasten ja nuorten kulttuurinen harrastustoiminta on vetovoimasta ja suosittua ympäri maata.Monilla alueilla on kuitenkin kaupunkeja ja kasvuseutuja, joissa nuorisoseuratoiminta on vasta hyvissä lähtökuopissa. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan tukea ja innostamista sekä helposti käyttöön otettavia toimintamalleja.

Vapaaehtoiset ovat innokas ja iloinen toimijajoukko mitä moninaisimmissa tehtävissä. He ovat tärkeä linkki lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toteuttamisessa. Vapaaehtoisten kouluttaminen ja tukeminen sekä uusien vapaaehtoisten rekrytointi ovat toiminnan kivijalka.

Vuonna 2015…

Innostaminen ja toiminnan käynnistämisen mahdollistaminen on luonut toimintaa niille kaupunki- ja kasvualueille, joissa toimintaa on ollut vähän. Kaupunki- ja kasvuseutustrategian luominen ja sen toteuttaminen on luonut uutta elinvoimaista toimintaa. Vanhempien sitoutuminen toimintaan on edistänyt yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista.

Vapaaehtoisten hyvinvointiin on panostettu järjestön kaikilla tahoilla. Jo toiminnassa mukana olleet vapaaehtoiset ovat sitoutuneita ja toimintaan on tullut myös uusia vapaaehtoisia. Koulutukset ja vapaaehtoistyötä tukeva materiaali on käytössä. Toiminnassa on hyvä yhteishenki!

Toimenpiteet

• Kartoitamme kaupunki- ja kasvualueiden toimintaympäristön ja tilanteen

• Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista

• Kokoamme olemassa olevat toimivat esimerkit kaupunkien ja kasvualueiden nuorisoseuroista • Otamme käyttöön kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin soveltuvia olemassa olevia toimintamalleja ja kehitämme ja uusia toimintatapoja • Verkko ja sosiaalinen media otetaan haltuun uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana • Luomme kaupunki- ja kasvualuestrategian • Kohdennamme erityispanostusta vuosittain yhden kaupunki- tai kasvuseudun toiminnan käynnistämiseen tai elävöittämiseen

• Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja • Nostamme esiin vapaaehtoistoimintaa ja – toimijoita positiivisella tavalla • Kokoamme alueellisia vapaaehtoispankkeja • Keräämme ja annamme palautetta järjestelmällisesti kehittämisen tueksi ja innostajaksi Suomen Nuorisoseurojen tavoitteena on olla merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija vuonna 2020. Nuorisoseurakokouksen hyväksymät Kärkihankkeet ovat niitä toimenpiteitä, joilla aiomme tuon tavoitteen saavuttaa. Tämän lehden teemana on yksi kärkihankkeista – Lapset ja nuoret -parasta. Strategian ja Kärkihankkeet 2013–2015 -ohjelman löydät kokonaisuudessa osoitteesta www.nuorisoseurat.fi 15

Vasemmalla: Teatteriyhdistys Kulissi työllistää vuosittain kymmeniä. Oikealla: Sanna-Kaisa työskentelee palkkatuella Keljon Nuorisoseurassa, ja etsii vakituista työpaikkaa.

Yhdistys työnantajana teksti Riina Kylmälahti ja Aimo Walamies

Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry. on toiminut työpaikkana kymmenille ohjaajille ja muusikoille. Entisen kaltainen ”tehdään kesäteatteria talkoilla” -ajatusmaailma ei enää päde, palkallisten työntekijöiden määrä kasvaa koko ajan. Kulissin johtokunnan jäsen Ulla-Maija Hänninen kertoo, että yhdistys haluaa tehdä näyttävää teatteria, mikä tarkoittaa panostamista laatuun rahallisesti. – Itse olen ollut palkkaamiskuvioissa parin vuoden ajan tehden työsopimuksia, käyden työntekijöiden kanssa asioita läpi sekä tehden työtodistuksia, Ulla-Maija sanoo.

Kiinnostava ja kehittävä työ merkitsee jopa enemmän kuin siitä saatu korvaus Useimmiten Kulissin työntekijät hakevat kokemuksia ja samanhenkisiä ihmisiä ympärilleen, Ulla-Maija kertoo. – Hyvin harva tuskin tekee hommaa pelkästään rahan vuoksi. Moni työntekijä on jatkanut Kulissilla useamman vuoden, mikä kertoo työn mielekkyydestä. – Minusta on tärkeää näyttää nuorelle, että hänen työtään arvostetaan. Vaikka niinkin pienellä eleellä, että käy moikkaamassa ennen esitystä ja kehuu, kuinka hienosti homma on hallussa! Yleensä saamme takaisinpäinkin kivaa palautetta, toteaa Ulla-Maija. Kulissi haluaa tarjota teatterialan kokemuksia nuorille. Lastenja nuortenteatterin toiminta kasvattaa tekijöitä mestari-oppipoika -periaatteella. – Teatterissa voi saada vastuuta esimerkiksi lämmittelytuokioiden vetäjänä, apuohjaajana ja jopa varsinaisena ohjaajana tai kakkosohjaajana. Nuoret saavat kokeilla siipiään myös kerhojen ohjaajina. Nämä ovat merkittäviä ja tärkeitä asioita heille, Ulla-Maija luettelee. 16

Työllistämisen haasteita Kulissin työntekijät ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä. Negatiivista palautetta on tullut aiheesta: palkanmaksun viivästymisestä ja tiedonkulun katkoksista. Työntekijät ovat sitoutuneita tekemään oman osuutensa hyvin. Aina nuoret työntekijät eivät ymmärrä oman osuutensa vastuuta kokonaisuutta ajatellen, mutta kokemus karttuu ajan. Oppilaitosyhteistyöstä on hyviä kokemuksia ja Kulissi onkin ollut mahdollistamassa työharjoitteluja sekä oppilaitosten että työvoimatoimiston kanssa. – Työllistämisen ongelmaksi voi tietty nimetä sen, että rahaa palkkaamiseen ei riitä niin paljon kuin haluaisimme, toteaa aktiivinen toimijamme.

Töitä yli 30 henkilölle vuodessa Kesän 2013 produktioissa Intiaanilegenda ja Pieni Kauhukauppa Kulissi työllisti 25 työntekijää eripituisiin työsuhteisiin. Minne huuto ei kanna! -produktioon työllistyi lisäksi kuusi työntekijää. Teatterissa on töissä ohjaajia, musiikinohjaajia, koreografeja, puvustajia, muusikoita, valo- ja äänimiehiä sekä valosuunnittelijoita ja kioskityöntekijöitä. Työnantajana toimiminen sujuu hyvin. Onnistumisen taustalla on mm. yhteiset suunnittelu- ja infotilaisuudet, selkeät tehtävien ja vastuiden jaot, odotusten ja aikataulujen läpikäynti. Johtokunta vastaa suunnittelmien toteutumisesta tiimin ja vastuuhenkilöiden kanssa. – Jos jotain tarvitsisimme niin tuottajan! Mutta se on haaveena tulevaisuutta ajatellen. Ehkä pääsemme senkin toteuttamaan jossain kohti, Ulla-Maija visioi.

Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeiden apu Työnhakijalle:

Työnantajalle:

• työllistymisen tukemista • työvalmennusta

• työnantajien tukemista • koulutusta

www.nuorisoseurat.fi/tyollistaminen

Nuorisoseuran järjestösihteeri Sanna-Kaisa Lindgren 26, on töissä yhdistyksessä. Sanna on valmistunut merkonomiksi ja on ollut sen jälkeen työelämävalmennuksissa sekä kaupan alalla että toimistotöissä. Keväällä Sanna opiskeli Jyväskylän aikuisopistossa, taloushallinnon ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja päätyi tekemään työharjoittelun Keljon Nuorisoseurassa. Koulutuksen päätyttyä Sanna sai palkkatuella Nuorisoseurasta työpaikan. – Teen järjestösihteerin töitä, joihin kuuluu esim. kirjanpitoaineiston valmistelu tilitoimistolle, talousraportit, seuranta, kassakirjanpito, toimiminen sihteerinä palavereissa, muistioiden kirjoittaminen ja arkistointi. Lisäksi olen mukana perhetoimintakerhossa, bingoilloissa bingolipukkeiden ja päivätansseissa lippujen myyjänä, Sanna listaa.

Työkokemus karttuu töitä tekemällä Sannan tulevaisuuden haaveena on saada vakituinen työpaikka. – Kaipaan säännöllistä elämänrytmiä ja haluan tuntea olevani osa tätä yhteiskuntaa. Sellaista tunnetta ei työttömänä koe. Ensin on tietenkin saatava kartutettua lisää työkokemusta ja kehitettävä ammattitaitoa. Työtehtävät saisivat mielellään olla samanlaisia kuin täälläkin, mutta olen valmis tekemään myös muunlaisia töitä. Muuten en halua kauheasti ajatella tulevaisuutta, sillä suunnitelmilla on tapana muuttua äkkiä. Sanna kertoo että nykyiset työtehtävät tukevat jonkin verran hä-

nen ammattitaitoaan. – Pääsen tekemään kirjanpitoa, joka on minulle vahvin osaamisalue. Oppisin tietysti enemmän, jos pääsisin käyttämään kirjanpito-ohjelmistoa, reskontraa ja palkanlaskentaa. Ammattitaidon kehittymistä tärkeämpää minulle on kuitenkin työkokemuksen karttuminen. Tässä seurassa pääsee tekemään paljon monipuolisemmin töitä kuin esim. tilitoimistossa, mikä on vain hyvä asia. Toimistotöiden vastapainoksi on asiakaspalvelua, joten päivät eivät käy yksitoikkoisiksi.

Nuorisotakuu on hyvä keksintö – Nuorisotakuu on ihan hyvä keksintö, auttaa varmasti nuoria elämässä eteenpäin. Olin työttömänä niin kauan, etten muista kuinka paljon minulle tarjottiin palveluja ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Kävin työnhakuinfossa ja työnhakuvalmennuksessa, mutta sen jälkeen en ollut pitkään aikaan mukana missään, ennen kuin pääsin ensimmäiseen työelämävalmennuspaikkaani. – Minulle olisi apua jos saisin jonkun henkilön mukaan työhaastatteluihin ja työpaikkoja kysymiseen. Olen aina ollut huono löytämään hyviä puolia itsestäni, joten on vaikea vakuuttaa työnantajia siitä, että juuri minut kannattaa ottaa töihin. Jännitän haastattelutilanteissa niin paljon, etten osaa vastata oikeastaan mihinkään kysymykseen, vaikka olen harjoitellut etukäteen. Asenteeni haastattelutilanteissa on jo lähtökohtaisesti sellainen, että ei tästä mitään tule kuitenkaan. Tarvitsisin jonkun joka vie osan haastattelijan huomiosta pois minusta, jolloin minunkin olisi ehkä helpompi puhua, pohtii Sanna. Sanna on saanut työnantajaltaan hyvää palautetta. Työsuhteelle suunnitellaan jatkoa ja työllistymisen jatkopolkuja etsitään yhdessä Leipää ja kulttuuria hankkeen työntekijöiden kanssa.

TEKEMISEN RIEMUA

Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät

-ARPAJAISET

Kankaanpäässä 25-27.4.2014 13-20 -vuotiaille nuorille

www.ramppikuume.net

uomen Nuorisoseurat järjestää talvella 2013-2014 valtakunnalliset arpajaiset, joiden tuotolla tuetaan nuorisoseurojen tekemää kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä koko maassa. Sait arpoja Nuorisoseura –lehden mukana Postitimme loka-marraskuun vaihteessa ilmestyneen Nuorisoseura-lehden mukana jokaiseen jäsentalouteen 8 arpaa, jotka jäsenet voivat halutessaan lunastaa. Arpojen lunastaminen on täysin vapaaehtoista, eikä lunastamattomia arpoja tarvitse palauttaa. Yksi arpa maksaa 5 euroa ja joka kahdeksas arpa voittaa Pääpalkintona on 2000 euron arvoiset matkalahjakortit. Lisäksi palkintoina on nuorisoseurojen omia jäsentuotteita; juomapulloja, maitolaseja, mukeja, tuubihuiveja, Folklandia-risteilyjä, Yhteisön voima -historiasarjoja, lahjakortteja SottiisiMoves-tapahtumaan, tanssija musiikkiaineistoa sekä hemmotteluviikonloppuja kylpylöissä. Tuotto nuorisoseuratoimintaan Jäsenpostituksen kautta myytävien arpojen tuotto käytetään nuorisoseurojen tekemään kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotyöhön koko maassa. Seurojen erikseen myyntiin tilaamista arvoista seurat saavat myyntipalkkiota 3 euroa jokaisesta myymästään arvasta. Lisätietoja arpajaisista: www.nuorisoseurat.fi/arpajaiset 18

TekTek emem -ar -aris is p p

a u m ua Arpajaisten koko tu ir em otto t n e A e rp a n uojariis sotesenukra oktyoötu en rjiais t höontto e n u e ajais 5 euron hintaisesta arvasta orisoseuratyöhön a sta a! 3 euro le va staalar euiproalnkkhiionttaaiseur 5nt myy 3 euroa! myyntipalkkiota seuralleNuo risoseuroilla ja harrastus-

ryhm illä on Nuorisos mah euro suus illadolli saad ja harr astu s- a tuke suor ryhmaillä oma onaan ansuus mah toim dolli intaa saad an osall tukeaistum suoralla aanarpo myyntiin omajen an toim intaa.n Tarjo ammealla osallistum seur oille ryhm arpo jenjamyy ille. ntiin myy Tarjontiin kapp amm100 alee e seur arpaille oille jaisjanryhm pakentiin tteja100 myy . kappaleen arpajaispaketteja.

Kuva Jussi Kaijankangas Kuva Jussi Kaijankangas

Tilaustapa 1:

Arpapaketti omaan seuraan myytäväksi: •

Minimitilaus 100 arpaa

Soita numeroon: (09) 5840 610

• • • • • ••

Soita numeroon: (09) 5840 610

•

Minimitilaus 100 arpaa Seura maksaa arvat 3 viikon sisällä niiden saavuttua Lisätilaukset 50 kappaleen erissä Jos tilaus on 200 arpaa tai enemmän Seura maksaa 3 viikon sisällä niiden saavuttua maksuaikaa onarvat 6 viikkoa Jos tilaus on 200 arpaa tai enemmän Arvat toimitetaan tilausjärjestyksessä maksuaikaa on 6 viikkoa viikosta 44 alkaen Arvat toimitetaan tilausjärjestyksessä viikosta 44 alkaen

Lähetä sähköpostia osoitteeseen info@nuorisoseurat.fi

Tilaustapa 1:

Lähetä sähköpostia osoitteeseen info@nuorisoseurat.fi

Tilaustapa 2: Tilaustapa 2:

Arpapaketti omaan seuraan myytäväksi: • Lisätilaukset 50 kappaleen erissä

Tilaus kannattaa tehdä heti, sillä 200 kappaleen Tilausarpapaketteja kannattaa tehdä heti, sillä 200 on myytävänä vainkappaleen 100. arpapaketteja on myytävänä vain 100. Voittoluettelo: 2 kpl 5 kpl 2 kpl 15 kpl 5 kpl 30 kpl 15 kpl 20 kpl 30 kpl 100 kpl 20 kpl 40 kpl 100 kpl 500 kpl 40 kpl 100 kpl 500 kpl 300 kpl 100 250 kpl kpl 300 500 kpl kpl 250 kpl 1000 kpl 500 kpl 1000 kpl 1000 1000 kpl kpl 1000 2000 kpl kpl 1000 8200 kpl kpl 2000 kpl 8200 kpl

Matkalahjakortti (arvo 2 000 €/kpl) Voittoluettelo:

Öljyväritaide: Santeri Alkion kotitalo (arvo 1 200 €) Matkalahjakortti (arvo 2(arvo 000 1€/kpl) Öljyväritaide: Tanssijat 200 €) Öljyväritaide: Taidegrafiikka Santeri Alkion kotitalo (arvo 1 200 €) Öljyväritaide: Tanssijat (arvo 1 200 €) Kylpyläviikonloppu Taidegrafiikka Yhteisön voima osat 1-5 Kylpyläviikonloppu Folklandia 2015 -risteily Yhteisön Yhteisön voima voima osat (yksi 1-5 osa) Folklandia 2015 -risteily SottiisiMoves – 50€ lahjakortti osallistumispaketin tai pääsylipun hankkimiseen Yhteisön voima (yksi osa) Piilometsän Tansseja -tanssiaineisto SottiisiMoves – 50€ lahjakortti osallistumispaketin tai pääsylipun hankkimiseen Pokkana Polkkaa -cd-levy Piilometsän -tanssiaineisto Aino SuholanTansseja Rakkauskirja Pokkana Polkkaa Tekemisen riemua-cd-levy -muki Aino Suholan Rakkauskirja Tekemisen riemua -tuubihuivi Tekemisen Tekemisen riemua riemua -muki -pelimannin lasi Tekemisen riemua Tekemisen riemua -tuubihuivi -tanssijan juomapullo Tekemisen lasi Tekemisen riemua riemua -pelimannin -mikrokuituliina Tekemisen riemua -tanssijan juomapullo Tekemisen riemua -mikrokuituliina

Arpajaisten tuotto käytetään Nuorisoseurojen tekemään kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotyöhön. Nuorisoseuratoiminta Arpajaisten tuotto käytetään Nuoriso- on monimuotoista kulttuurija nuorisotoiseurojen tekemään kulttuuriseen lapsi- ja mintaa. nuorisotyöhön. Nuorisoseuratoiminta on monimuotoista kulttuurija nuorisotoiVoittoja voi periä toimittamalla voittoarmintaa. van henkilötietoineen osoitteeseen Mainoslahja voi Team, Henry Fordin katu 5 A, Voittoja periä toimittamalla voittoar00150 Helsinki. Voittoja voi periä myös van henkilötietoineen osoitteeseen Mai-internetissäTeam, osoitteessa www.nuorisoseunoslahja Henry Fordin katu 5 A, rat.fi/voitot. 00150 Helsinki. Voittoja voi periä myös internetissä osoitteessa www.nuorisoseuVoitot on perittävä kahden kuukauden rat.fi/voitot. kuluessa tavara-arpajaisluvan voimassaoloajanon päättymisestä. Voitot perittävä kahden kuukauden kuluessa tavara-arpajaisluvan voimassaArpajaisluvan numero: 2020/2013/2904 oloajan päättymisestä. Arpojen myyntiaika: 1.10.2013-31.3.2014 Arpajaisluvan numero: 2020/2013/2904 koko Suomen alueella pois lukien Ahvenanmaa. Palkintojen lunastusaika Arpojen myyntiaika: 1.10.2013-31.3.2014 1.6.2014 mennessä. koko Suomen alueella pois lukien Ahvenanmaa. Palkintojen lunastusaika 1.6.2014 mennessä. 19

Folklandia (kuva: Petri Kivinen)

Lasten Kalenat (kuva: Mari Haiko)

Ramppikuume (kuva: Jukka Tammisuo)

Majanrakennuskilpailu (kuva: Jussi Per채m채ki)

Valtakunnallinen H-kiltatapaaminen

Tanssimania (kuva: Petri Kivinen)

Vauvasirkuskurssi (kuva: Jussi Hynninen)

KV-verkoston tapaaminen (kuva: Fanny Vilmil채)

Kulttuurikimara (kuva: Riia Eronen, Iina Pakarinen)

a u m e i r n e s i m e Tek

Koo

채ki e r채 m P i s s u nnut J

Vuoden 2013 huippuhetket nuorisoseuroissa.

Kirja-arvostelu

Jaakko Numminen: Pohjalaispuheita 1951-2010 Jaakko Numminen, Pohjalaispuheita 1951–2010. Kytösavut XIX. Vaasa 2012. Ministeri Jaakko Numminen on pitänyt Pohjamaalla tai pohjalaisuudesta lukemattoman määrän puheita ja esitelmiä. Valtaosa puheista koskettaa Etelä-Pohjanmaata tai on pidetty Etelä-Pohjanmaalla. Kirjan mukaan puheita ja puheenvuoroja on yhteensä 201. Kirjaan puheista on poimittu 50. Puheet antavat erinomaisen kuvan Jaakko Nummisen laaja-alaisuudesta. Aihepiirit ovat mitä moninaisimmat. Etelä-Pohjanmaan asutushistoria, suuret kansanliikkeet, merkkihenkilöt, patsaat, koululaitos, kirjastot, taide-elämä ym. ym. tulevat käsitellyiksi. Puheet antavat hyvän kuvan myös Jaakko Nummisen monipuolisesta sivistyneisyydestä. Jaakko Numminen on ollut tunnetusti omaperäinen puhuja. Puheet ovat aina sisältörikkaita esitelmiä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan asutushistoriaa käsittelevä puhe tai paremminkin esitelmä on perusteellinen, valaiseva ja ydinasioihin paneutuva. Pelkästään sen lukemalla saa hyvän kuvan asutuksen alkuperästä ja leviämisestä. Jaakko Numminen ei ole kuulunut niihin puhujiin, joista sanotaan, että loistava puhe, vaikka en muistakaan mitään mitä puhuja sanoi. Näitäkin Suomesta löytyy. Painavan asiasisällön lisäksi puheissa oli aina hauskoja yksityiskohtia. Ne kevensivät puhetta ja pitivät kuulijan hereillä. Jos mitään muuta puheesta ei jäänyt mieleen, aina kin hauska sattumus, joka oli todellisuuspohjainen, ei kek-

sitty tai Savosta kuullusta mukailtu. Jaakko Nummisen persoonaa ja tutkijanluonnetta kuvaa hyvin yksikin puhe. Siinä ministeri kertoo, että hän puhetta tehdessään selaili valtavaa sanomalehtileikekokoelmaansa. Kuinka ollakaan sieltä löytyi puheen aihepiiriin sopiva tapaus vuosikymmenten takaa. Kuka muu viitsisi nähdä tällaisen vaivan tai edes löytäisi sellaisen yksityiskohdan, jota puheessa voi hyödyntää! Ehkä useimpien silmään ei edes sattuisi sopiva juttu, vaikka lehtileikkeitä selaisikin. Suomalainen tiede on menettänyt Jaakko Nummisessa erinomaisen tutkijan. Nuorisoseuraväki voi olla erityisen tyytyväinen ministeri Jaakko Nummiseen. Hän on lukuisissa puheissa käsitellyt nuorisoseuraliikettä tai ainakin viitannut siihen. Jaakko Numminen on välittänyt puheissaan kuulijoille kuvan, että nuorisoseuraliike on ollut erityisen lähellä hänen sydäntään yli 50 vuotta. Ei ihme, että hän on ollut niin käytetty puhuja nuorisoseurajärjestön tilaisuuksissa vuosikymmenien ajan. Kirjan lukemisen jälkeen mieleen nousi hämmästys siitä viitseliäisyydestä, jolla Jaakko Numminen on puheita pitänyt kiireisen kansliapäällikön työn ohella. Joka on puheita pitänyt, tietää, että vaatii ahkeruutta ja viitseliäisyyttä lähteä puhumaan satojen kilometrien päähän usein viikonloppuisin ja kesäisin ja kirjoittaa tilaisuutta varten puhe. Jaakko Nummisen kapasiteetti on ollut tunnetusti hieman eri luokkaa kuin meillä ns. tavallisilla ihmisillä. Muuten yli 200 sisältörikasta puhetta pelkästään Pohjanmaalla tai Pohjanmaasta ei voi selittää. Jokaisen Pohjanmaan historiasta kiinnostuneen kannattaa tilata kirja Suomen Nuorisoseurat ry:n kirjastosta lainaksi. Kirja on tietorikas ja kiinnostava, vaikka sisältääkin ”vain” puheita.

arvostelu Aaro Harju, filosofian tohtori

Monipuolinen jäsenrekisteri Jäsenrekisterin kautta nuorisoseurat voivat hoitaa helposti monia järjestötyön rutiineita: • Jäsenluettelon ylläpitäminen (jokaisen yhdistyksen lakisääteinen velvollisuus) • Jäsenmaksujen laskutus • Viestintä omille jäsenille ja jäsenryhmille (esim. sähköpostin lähettäminen toimintaryhmälle yms.) • Raportointi liittoon ja keskusseuraan (toimihenkilöt, ohjaajat, toimintatiedot) Vuoden pian vaihtuessa on syytä käydä läpi muistilista Nuorisoseurarekisterin kautta hoidettavista rutiineista: • Jäsentietojen päivittäminen • Jäsentietoja kannattaa päivittää sitä mu22

kaa kun uusia jäseniä tulee • Päättyneet jäsenyydet merkitään • Yhteystietojen päivittäminen • Seuran tietojen päivittäminen • Jäsenmaksujen suuruus syyskokouksen päätösten mukaisesti • Uusien luottamustoiminen ja toimihenkilöiden merkitseminen (kaikille rekisterissä oleville puheenjohtajille ja sihteereille menee Nuorisoseuralehti maksutta) • Muistakaa myös merkitä luottamustoimen päättyminen Toimintaryhmien lisääminen ja päivittäminen • Toimintaryhmät voidaan julkaista nuorisoseurojen kotisivuilla

• Lasten toimintaryhmien ohjaajille toimitetaan ohjaajakortit • Toimintailmoituksen lähettäminen • Toimintailmoitus on helppo täyttää ja tallentaa suoraan nuorisoseurarekisteriin • Toimintatiedot jätetään helmikuun loppuun mennessä Jäsenrekisterin käyttöohjeet löytyvät kirjautumisen jälkeen palvelun etusivulta. Kirjautumisosoite on https://nuorisoseurarekisteri.fi Tunnuksiin ja käyttötukeen liittyvissä kysymyksissä voit kääntyä oman keskusseuran/ aluetoimiston puoleen tai ottaa yhteyttä osoitteeseen: rekisteri@nuorisoseurat.fi.

Maailman nopein maja.

Majanrakennuskilpailussa mukana lähes tuhat majanrakentajaa Valtakunnallinen majanrakennuskilpailu saavutti suosiota ympäri Suomen. Kilpailuun osallistui tänä vuonna kaikkiaan 214 majaa, joita oli rakentamassa kaiken kaikkiaan 970 lasta. Omia majasuosikkejaan pystyi äänestämään internetissä 1.-9.10.2013, jolloin ääniä annettiin 1779. Palkittavat majat löytyivät äänestyksen kymmenestä parhaasta sekä tuomareiden omista suosikeista. Palkittavat majat julkistettiin kilpailun nettisivustolla 11.10.2013. Valtakunnallisen majanrakennuskilpailun tuomaristoon kuului kilpailun keksimisessä ja tuotannossa mukana olleita nuoria sekä edustajat Arkkitehtuurimuseosta, Arkkitehtuurikoulu Arkista sekä Suomen Nuorisoseurat ry:stä. Tänä vuonna tuomaristo palkitsi eri tyylejä edustavia majoja ja tärkeinä kriteereinä pidettiin luonnonläheisyyttä sekä ympäristön kunnioitusta. Majoja palkitsemassa olivat Arkkitehtuurimuseo, Biolan, Lapin Keittiömestarit, Luontoliitto ry, Nuorten Kotkien Keskusliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry, Serlachius museot, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen Nuorisoseurat ry sekä Vesaiset ry. Majanrakennuskilpailu järjestetään vuosittain osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Lapset äänessä -hanketta ja se järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Kilpailulla edistetään lasten osallisuutta, luovuutta, lisätään lasten taitoja toimia luonnossa ja tiedotetaan lapsen oikeuksista.Kilpailun virallinen suojelija oli tänä vuonna ympäristöministeri Ville Niinistö. Lisätietoja: www.majanrakennus.fi

Pörriäiset 40 vuotta tanssien Nurmijärvellä, Klaukkalan Nuorisoseurassa, perustettiin vuonna 1973 lapsille oma kansantanssiryhmä, Pörriäiset. Ohjaajaksi ryhtyi Pirjo Nuortila. Tulijoita oli tungokseen asti, ja osa tanssijoista jatkaa edelleen samassa ryhmässä. Aluksi mentiin leikin ja mielikuvituksen mukaan. Opeteltiin asioita kuten piiri, rivi, pari ja näiden eri muodot leikkien ja laulaen. Kansallispuku vakiutui alusta asti esiintymisasuksi. Uudenmaan Nuorisoseurain Liitto järjesti siihen aikaan ns. henkisiä kilpailuja, joihin myös me pienet saimme osallistua. Varsinkin oman Nuorisoseurantalon lava tuli tutuksi esiintymispaikaksi. Kotikunnassamme ei ollut omaa tanssitapahtumaa ja sitä varten perustettiin, Aleksis Kiven innoittamana, v.1978 Taaborin Tantsut, jossa kuntamme ryhmät näyttivät talvella opittuja taitojaan. Tantsut elävät yhä ja järjestelyvastuusta huolehtii aina vaan Pirjo. KANSANTANSSIRYHMÄSTÄ YHDISTYKSEKSI Vuonna 1996 ryhmämme päätti perustaa oman yhdistyksen, jotta pystyisimme paremmin toimimaan omien periaatteittemme pohjalta. Tässä meitä auttoi vahva yhteishenki ja aktiiviset jäsenet sekä tietenkin ohjaajamme Pirjo ja hänen kontaktit kotimaassa ja ulkomailla. Näin sai alkunsa Nurmijärven Tanssi- ja Musiikkiyhdistys ry. Yhdistys toimii vahvana ja meidän lisäksi kantavina voimina ovat useat lastenja nuorten ryhmät. Yhdistys kannustaa kouluttautumaan ja hakemaan haasteita kansantanssin parissa. Niin Pörriäisten kuin yhdistyksenkin motto on kansantanssia kaikille ja kaikkialle.

matkailu on se porkkana, mikä kannustaa lasta, nuorta ja myös tällaisia jo palvelusvuosiltaan vanhempia tanssijoita. Iso kiitos tästä kuuluu vanhemmillemme, jotka jo silloin tajusivat katsoa asioita laajemmin. Meillä on ollut onni myötä. Olemme saaneet edustaa suomalaista kansantanssikulttuuria ympäri maailmaa. Harva tanssija on jättänyt jälkensä Tahitille tai Cookin Saarille. Olemme vierailleet muun muassa Uudessa-Seelannissa, Islannissa, Brasialiassa, Singaporessa, Taiwanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa – yhteensä 32 eri maassa. 40 VUOTTA YHTEISTÄ TAIVALTA Menneen 40 vuoden aikana on tanssijoita tullut ja mennyt. Varsinkin opiskelu vieraalla paikkakunnalla, perheen perustaminen tai haksahtaminen johonkin muuhun harrastukseen on vaikuttanut vaihtuvuuteen. Ryhmässämme tytöt ovat liikkuneet poikia aktiivisemmin, mutta ystävyys ja yhteydenpito on säilynyt. Mitähän meistä olisi tullut, jos emme olisikaan v.1973 haksahtaneet kansantanssiin. Monet työskentelevät aloilla, joissa vaaditaan hyviä sosiaalisia ja psykologisia vuorovaikutustaitoja samoin kuin kielitaitoa ja avaraa maailmankatsomusta. Liikunnallisuus kuuluu elämäämme ja toivottavasti vuosien varrella kokemaamme hyödynnetään jälkipolvillemme antaen heille mahdollisuus nähdä ja kokea maailma meidän tavoin. Tanssiterveisin, ME alkuperäiset, Kimmo ja Mika

JUHLAKONSERTTI JÄRVENPÄÄ-TALOSSA 2.2.2014 KLO 16.00

TANSSIEN MAAILMAN YMPÄRI Vuonna 1983 pääsimme edustamaan Suomea Itävaltaan, Wieniin, Europeade-festivaaleille. Matkailu avartaa, sanotaan, ja ulkomaan-

Tervetuloa entiset Pörriäiset sekä kaikki tanssiystävämme muistelemaan menneitä, ja katsastamaan kansantanssia sekä uutta modernia tanssiteosta.

MIKKELISSÄ ON AINUTLAATUINEN MAHDOLLISUUS OPISKELLA NUORISOALAA

Nuorisoalan koulutusputki alkaa Paukkulasta

Liikunnanohjauksen sisältöinä ovat muun muassa ryhmäliikunnanohjaus, luonto- ja elämysliikunta.

ikkelissä on vahva nuorisoalan koulutuksen keskittymä. Opiskelupolulla on mahdollisuus suorittaa opintoja kaikilla koulutusasteilla: Suomen Nuoriso-opistossa Paukkulassa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan ammattitutkinto, ammattikorkeakoulussa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa yhteisöpedagogin (AMK) tutkinto ja edelleen ylempi amk-tutkinto. Mikkelin ammattikorkeakoulun osana toimii myös nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Paukkula vahvistaa koulutustarjontaa ohjaustoimintaan painottuvilla kansanopistolinjoilla. Lukuvuoden mittaiset linjat on suunnattu ohjaus-, opetus- ja kasvatusalalle aikoville ja toimivat myös täydennyskoulutuksena. Liikunnanohjauksen rinnalla käynnistyy syksyllä kulttuuriohjauksen linja, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelija erilaisten kulttuuristen ja taidelähtöisten menetelmien käyttämiseen ohjaustoiminnassa. Painotus on esittävän taiteen sisällöissä. Pitkien linjojen suorittamisesta saa kuusi lisäpistettä ammatillisen koulutuksen yhteishaussa. Lisäksi nuorisoseuralaisuus huomioidaan opintomaksuissa.

opistosta, jolle opetusministeri Krista Kiuru myönsi lokakuun lopussa toistaiseksi voimassa olevan ylläpitämisluvan. Vakinaistamisen edellytyksenä oli toiminnan vahvistaminen annetussa määräajassa. - Ylläpitämislupa takaa meille vakaan kasvumahdollisuuden jatkossa. Kurssitoiminnalla pystytään vastaamaan taustajärjestön tarpeisiin yhä paremmin, rehtori Jukka Tammisuo iloitsee. Paukkulan kurssitarjontaa kehitetään edelleen vahvasti kulttuurija hyvinvointisisältöjä painottaen.

TULEVAT LYHYTKURSSIT PAUKKULASSA: Tanssi-innostamisen perusteet (liikeilmaisu) 10. - 12.1.2014 Nykyteatteri 17. - 19.1.2014 Teatterin ohjaaminen 7. -9.2.2014 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.paukkula.fi

KANSANOPISTO VOIMISSAAN Nuorisoseurajärjestön ylläpitämä Paukkula on yksi viidestä kansan-

teksti Jatta Juhola kuva Tommi Närhi

Meillä on kunnia kutsua Sinut liittymään Suomen Nuorisoseurat ry:n Matti Yrjönpoika Sippola -seuran kunniajäseneksi Matti Yrjönpoika Sippola -seuran ensimmäisinä kunniajäseninä ovat Suomen Nuorisoseurojen johtavat luottamushenkilöt ja työntekijät: • Joonas Jernberg, valtuuston puheenjohtaja • Anita Jämsén, valtuuston varapuheenjohtaja • Esko Ahonen, hallituksen puheenjohtaja • Anni Kelkka, hallituksen varapuheenjohtaja • Jorma Aro, Ukkohermanni, valtakunnallinen H-kilta • Antti Kalliomaa, pääsihteeri • Ulla Konttinen, toimialajohtaja Matti Yrjönpoika Sippola (s. 17. lokakuuta 1848 Kauhava – k. 28. heinäkuuta 1908 Kauhava) oli Suomen ensimmäisen nuorisoseuran perustaja. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä, lehtimies ja metallinkaivertaja. Sippolalla oli kokemusta myös opettajana, monipuolisena kirjoittajana sekä kädentöiden taitajana. Sippola perusti Suomen ensimmäisen nuorisoseuran Kauhavalla Kalan torpassa juhannuksena 1881 ja seuraavana vuonna maakunnallisen Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran, jonka kautta aate levisi muihinkin maakuntiin.

Me kutsumme kaikki mukaan tukemaan nuorisoseurojen lapsi- ja nuorisotyötä! Seuran jäsenmaksu on 380 euroa. Jäsenyyden voi maksaa joko kertasuorituksena tai 20 euron erissä (19 kpl, pankki- siirrot toimitetaan). Jäsenyys on ikuinen. Jäsenmaksutuotto käytetään nuorisoseuratyöhön. Kunniajäsen saa:

Näin liityt jäseneksi:

• Yhteisön Voima -kirjasarjan • kunniakirjan • pinssin • nimensä Suomen Nuorisoseurojen tiloissa olevaan kunniatauluun

1. Täytä sähköinen lomake osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/sippola 2. Soita (09) 5840 610 3. Lähetä sähköpostia: sippola@nuorisoseurat.fi

Lisäksi seura järjestää vuosittain korkeatasoisia tilaisuuksia seuran jäsenille.

31. Talvipäivät Iisalmessa 30.1.-2.2.2014 KURSSEJA:

OHEISTAPAHTUMIA:

1. Kansantanssi, aikuiset, pe-su 2. Kansantanssi, juniorit 3. Pelimannit, pe-su 4. Soittotupa, pe-su 5. Kansanmusiikki nuoret, pe-su 6. Avaa äänesi ja gyrokinesis tekniikkaa, pe-su 7. Lyömäsoittimet, la-su 8. Akka- ja äijäkanteleet, la-su 9. Israelilaisten tanssien kurssi, pe-la 10. Senioritanssi, la-su 11. Lasten Show-tanssi 7-10v ja yli 11v.

• To 30.1. klo 19. Runon- ja musiikin ilta. • Pe 31.1. klo 20-02 Tulojamit - Folkkia ja

rytmimusaa Kuohussa • La 1.2. klo. 18. Alkulämpimät, kulttuurikeskus • La 1.2. klo. 19- Lauantailöylyt – kansantanssi – ja musiikkipitoinen konsertti • La 1.2. klo 20.30 - Jälkilöylyt – katrillia, yhteislaulua, tanssia ja jameja • Su 2.2. klo. 10. Kansanlaulukirkko • Su 2.2. klo. 14. Talvipäivien PäätösSoitto – Pelimannikonsertti

Kursseille ilmoittautumiset 24.1.2014 mennessä. Majoitusvaraukset ilmoittautumisten yhteydessä. Luokkamajoitus: 20/yö, sis. patjan ja aamupalan. Hotellimajoitus: 43 €/hlö/ yö 2hh, lisäv. 22 €. Ruokailupaketti: 25 €, sis. 3 ruokaa ja 3 kahvia pullan kanssa, Edvin Laineen koulu Kurssi- ym. maksut: Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton tilille: OP FI92 5068 1155 05 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto, kyosti. marin@nuorisoseurat.fi, 017-817866, 0440186977 www.yla-savo.nuorisoseurat.fi

Tunnelmia H-killan risteilyltä elokuussa 2013.

VALTAKUNNALLINEN H-KILTA RISTEILI VIKING GRACELLA

Terveisiä mereltä

teksti Ulla Virtanen, matkanjohtaja

Aurinkoisena tiistai – iltana meitä kokoontui 80 aikuista ja maskottinamme isovanhempiensa mukana 5- vuotias Susanna Kiikalasta Turun satamaan aloittamaan seikkailu. Mukavasti löysimme itsemme sisääntuloaulasta ja itse kukin matkanjohtajan ovikorttien kanssa samaan kuoreen laittaneista kansi kuvista oman hyttikantensa ja hyttinsä. Illallispöytä odotti meitä, osallistuminen iltaruokailuun oli vapaaehtoinen, eli hyttihinnat olivat illallisella tahi ilman. Muut ruokailut kuuluivat automaattisesti hintaan. Jo satamassa kuultiin ilon kiljahduksia, sinäkin olet mukana! Tulijoita oli Satakunnasta, Hämeestä, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta enemmän ja pienempi joukko muualta maasta. Vilkas ajatusten ja kuulumisten vaihto jatkui käytävillä ja itse ruokapöydässä, iloisia ilmeitä ympärilläni kaikissa pöydissä. Tilaa kulkea pöytien välissä oli minimaalisesti ja se sai aikaan hilpeitäkin hetkiä. Aamupalalle ruokasaliin kokoontui virkeätä väkeä yöllisestä valvomisesta huolimatta, ikkunallisissa hyteissä kun voitiin ihailla kuutamoa ja kuunsiltaa. Aamupalan jälkeen kiiruhdimme conferenssi kannelle kolmituntiseen seminaariin Hermannit ja Hermanskat nuorisoseurojen voimavarana. Asioista alustivat Ukko-Hermanni Jorma Aro ja Pääsihteeri Antti Kalliomaa. Ukko-Hermanni näkee meidän voimavaramme seurojen mentoreina, uusien nuorisoseura polvien opastajina ja perinteen vaalimisen ohjaajina. Rahaa pitäisi löytyä ensin mentoreiden koulutukseen ja sen jälkeen maakunnissa seurojen mentoroitavien koulutukseen ja koulutusaineiston hankkimiseen. Hän nä-

kee myös tärkeänä nuorten työllistämisen esim nuorisoseurojentaloilla talkkareina, kerhon ohjaajina jne. Ukko-Hermannin alustuksen jälkeen kävimme kahvilla ja hedelmillä aulassa nautimme myös yllätys suklaapatukoista tauolla. Tietysti Jorman alustuksen innoittamina jaettiin omia näkemyksiämme asioista ja Jorman ympärillä taisi olla kyselijöiden joukko. Kahvin jälkeen seurasi aivan upea esitelmä kuvineen nuorisoseurajärjestön organisaatiomuutoksesta ja tämän hetken nuorisoseuraliikkeen toimintatavoista. Liitothan yhdistettiin vuoden alussa ja nythän seurat voivat olla jäseninä suoraan Suomen Nuorisoseurat ry:ssä tai oman maakunnan keskusseurassa tahi osaamiskeskuksissa. Antilla oli myös huoli nuorten työllistymisestä ja liiton hallitus on etsimässä rahoitusta tällaiseen projektiin. Ilmeni että liitto on perustamassa Matti Sippola seuraa tukemaan nuorisoseuratyötä ja siihen voimme itse kukin liittyä jäsenmaksun maksamalla joko kertasuorituksena tai vuosittain osissa. Pitkästä aikaa suunnitteilla ovat myös arpajaiset. Joten jäimme odottamaan suunnitelmien toteutumista. Seminaarin jälkeen hajaannuimme, tutustuimme tax free kauppaan ellemme sitä vielä olleet tehneet ja lähdimme myös hytteihimme hetken lepoon, sillä ruokapöytä kutsui meitä päivälliselle. Ruoka maistui jälleen hyvältä ja edelleen ruokasalista puuttuivat tarjottimet joilla olisi voinut kantaa ruuan pöytäänsä. Viisas teko varmaankin ettei ahnedita ruokaa liikaa lautaselle jolloin osa jää syömättä. Eikä aikaakaan kun huomasimme kuulutusten kertovan tulemme viiden minuutin kuluttua Turkuun ja poistumiskannet. Mieli oli tietysti vähän haikea kun piti erota tutuista ihmisistä, mutta onnellinen että ilma oli suosinut meitä ja olimme saaneet olla vuorokauden yhteisten asioiden äärellä. Kiitos Jorma ja Antti hyvistä kehittämisajatuksistanne. Tulevaisuus näyttää ovatko kylvämänne siemenet pudonneet otolliseen maaperään. Kiitos kaikille risteilijöille mukavasta yhdessä olosta. Tavataan keväällä 2014 kiltapäivillä jälleen Varsinais-Suomessa ja nyt Salon kaupungin alueella.

H-Kilta

altakunnallisen H-kiltaneuvoston kokouksessa Ilmajoella elokuussa 2012 pohdittiin vuoden 2013 tapahtumia. H-kiltapäivät huhtikuussa Keuruulla jo tiedettiin mutta mitä muuta. Heitin siinä ajatuksen lähdöstä merelle. Me varsinais - suomalaiset olemme jo vuosikymmenen tehneet piknikin Vikingin Amorella - Isabella yhdistelmällä. Silloin kuitenkin tiesimme että Vikingille oli tulossa uusi hieno risteilyt mullistava alus joka nimikilpailuissa sai nimen Grace. Valtakunnallisesti ajatellen piknik on liian lyhyt aika, joten päätös oli elokuun lopulla 27.-28.8.2013 Gracella Turku-Tukholma – Turku. Risteilyn valmisteluun kului koko talvi ja alkukesä, onnellinen olin jokaisesta puhelinsoitosta joka kertoi uudesta tulijasta ja samoin lukuisista sähköpostiviesteistä.

Tanssimania saavutti katsojatavoitteensa Tanssimaniassa julkistettiin Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen valitsemat vuoden 2013 ohjaajat: kansantanssi- ja teatteriryhmien ohjaajan Eija Inkisen Mäntyharjulta ja kansantanssinohjaaja Minna Loikkasen Lahdesta. Nimitysten tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta Nuorisoseuraliikkeessä.

uden kansantanssin tapahtuma Tanssimania 26.-29.9.2013 saavutti yleisötavoitteensa. Se kokosi Tampereelle 11. kerran tuoreimmat teokset ja lähes 4000 kävijää. Tanssimaniassa nähtiin ympäri Suomea kokoontuneiden kansantanssiryhmien lisäksi kaksi uutta kantaesitystä: Pispalan Sottiisin Vuoden Kansantanssiyhtye Tahdittomien,

Petri Kauppisen koreografia ”Vastahako” ja Jouni Prittisen koreografia ”Maarian tytöt”. Tanssikonserttien lisäksi joka toinen vuosi järjestettävä festivaali on alansa suurin koulutustapahtuma. Maniapajoihin osallistui 400 osanottajaa. Tanssileiri Däänsin 1217 -vuotiaat nuoret esiintyivät koulutuksen lopuksi myös Tanssimanian päätöskonsertissa.

Tapahtuman juhlaseminaari ”Vieläkö ajassa on maniaa?” kokosi keskustelevan ja asiantuntevan joukon Tampereen Monitoimitalolle. Tanssinopettaja Mirja-Liisa Herhi alusti aiheesta ”Kestääkö kansantanssi kulutusta?”. Tuomas Mikkola, Saara MikkolaYlitolva ja Outi Markkula pohtivat mitä on ”Kokemuksellisuus kansantanssissa tanssijantyön, opettamisen ja koreografisen prosessin kautta”, ja antoivat siitä myös käytännön esimerkkejä. Kommentaattoreina olivat tanssinopettaja Pia Semeri Lapin Urheiluopistolta, Rimpparemmin taiteellinen johtaja Matti Paloniemi ja free lancer tanssinopettaja-koreografi Antti Savilampi. Seminaarin puheenjohtajana toimi Mari Lehikoinen Motorasta. Seuraava Tanssimania järjestetään syys-lokakuun vaihteessa vuonna 2015.

teksti Maarit Saarelainen Kuva Petri Kivinen

Uusia maaseutupalveluita syntyy P alvelutuuli-hankkeen myötä on ollut merkillistä olla todistamassa uusien maaseutupalveluiden syntymistä - viime aikoina kun suunta on ollut valtakunnallisestikin toinen. Hankkeen pilottikylänä toimiva Pihlajavesi Keuruulla on muuttunut huimasti vuodessa. Pihlajaveden kyläyhdistys - nuorisoseuran myötävaikutuksella - on tehnyt valtavan työn. Keväällä 2012 vielä mietittiin, että ”jottain pitäis tehdä”. Pihlajavedellä teetettiin kyläkysely, kerättiin kyläläisten ja kesäasukkaiden tarpeet ja päätettiin perustaa kyläyhdistys ja monipalvelupiste. Rahoitus saatiin Leader-ryhmä Vesuri ry:n kautta ja työ tehtiin pääasiassa talkoovoimin. Pienellä kylällä kaikki yhdistykset toimivat yhteistyössä. Monipalvelupiste Kauppalaan, kylän olohuoneeseen saatiin monta 28

kylältä puuttuvaa palvelua takaisin, kuten kahvio, sivukirjasto, elintarvikekioski, lähituotteiden myynti, harrastetilat, keittolounas, päivän lehdet sekä kopio- ja nettipalvelut. Kadun toisella puolella sijaitseva nuorisoseurantalo toimii edelleen harraste-, juhla- ja kokoontumispaikkana. Kylä- ja nuorisoseuratoiminta perustuvat yhdessä tekemiseen ja jakamiseen, kuulluksi ja nähdyksi tulemiseen. Ne tarjoavat paikan saada aikaan jotakin, kuulua johonkin. Ne eivät tavoittele nopeita voittoja - tai rahallista voittoa lainkaan - vaan tekevät asioita niiden itsensä vuoksi. Kylä- ja nuorisoseuratoimintaa voi verrata myös pullan leipomiseen; ainekset saadaan kylältä ja hiivana toimii usein ulkopuolinen taho, esimerkiksi Palvelutuuli, joka saa leipomuksen käyntiin. Kardemummaa, maustetta, voidaan hakea kauempaakin. Pullan resepti on periaatteessa aina

sama, ja silti se maistuu erilaiselta joka paikassa, tekijänsä mukaan. Pihlajavedellä taikinassa maistuu ilo ja onnistuminen. Keski-Suomen alueella toimivan Palvelutuuli-hankkeen tarkoituksena on luoda toimivia, monipuolisia palvelukeskuksia kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palvelujen tilalle. Hankkeessa on mukana viisi pilottikylää: Keuruun Pihlajavesi, Pihtiputaan Muurasjärvi, Konneveden Särkisalo, Petäjäveden Kintaus sekä Äänekosken Konginkangas. Hanketta on rahoitettu MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Palvelutuuli päättyy helmikuussa 2014. www.nuorisoseurat.fi/palvelutuuli

Loppuyhteenveto Palvelutuuli-hankkeesta on luettavissa Nuorisoseura-lehdessä 1/2014

Hollo ja Martta -festivaalilla yli 24 000 katsojaa

e olimme Euroopassa ensimmäistä kertaa ja sen vuoksi juhlavuoden Hollo ja Martta-festivaali jää erityisesti mieliimme. Tämä on kulttuurivaihtoa parhaimmillaan, meksikolaisen Ballet Folklorico Jalisciense ryhmänjohtaja Mary Lopez sanoo. Lopezia viehätti se, että eurooppalaiset kansantanssiryhmiä säestävät aina muusikot, eikä musiikki tule nauhalta niin kuin Meksikossa ja Yhdysvalloissa. - Voin kertoa, että suomalaisen polkan askeleet ovat käytössä myös meksikolaisessa kansantanssissa. Eurooppalainen folklore on vaikuttanut paljon latinalaisiin tansseihin. - Suomalaisille lapsille ja nuorille oli todella mukava esiintyä. Kansainvälinen il-

tanssikulttuuria esillä viikon ajan Hollo ja Martta-festivaalien 10-vuotisjuhlilla, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen toteaa. Hentinen muistuttaa, että kansantanssissa ja -musiikissa ihmistenvälinen vuorovaikutus on tärkeintä. Lahden kaupunginteatterin konsertit olivat taiteellisesti korkeatasoisia ja siitä olen iloinen. Näyttää siltä, että olemme onnistuneet lunastamaan kymmenessä vuodessa Hollo ja Martta-festivaaleille folklore-uskollisen yleisön. Belgialainen Drieske Djipers, meksikolais-amerikkalainen Ballett Folklorico Jalisciense, unkarilainen Alba Regia Dance Ensemble, romanialais-unkarilainen Bóroka, virolainen Tarvanpää Selts ja puolalainen Jawor vastasivat kymmenensien Hollo ja Martta-festivaalien kansainvälisestä ohjelmasta. Tapahtuman tuottaa Hollolan Nuorisoseura.

TANSSI YHDISTÄÄ YLI RAJOJEN

Tapaamisiin 26.10. – 2.11.2014 XI Hollo ja Martta lasten ja nuorten kansantanssi- ja –musiikkifestivaali!

- Kyllä tämä oli jälleen kerran voimaannuttava kokemus. Meillä oli poikkeuksellisen laaja-alainen otos kansainvälistä kansan-

Lisätietoja: Aimo Hentinen, 040 5589755 aimo.hentinen@phnet.fi

Lyhyesti

-M

lanvietto Vesikansan Nuorisoseurantalolla oli erittäin tunteikas kokemus. Saimme suomalaiset lapset, nuoret ja jopa miehet kokeilemaan latinalaisen kansantanssi askelia. Puolalaisen Jaworin ryhmänjohtaja Zbigniew Romanowicz kertoo, että puolalaiset halusivat näyttää suomalaisille maan rikkaan tanssiperinteen ja sen pukuloiston. Pääkonserteissa Lahden kaupungiteatterilla oli koko pukuloiston ja tanssihistorian parhaat makupalat esillä. Romanowicz’iin teki suuren vaikutuksen myös kaksi Mäntsälän monitoimitalolla ollutta konserttia. Suomalaiset lapset ja nuoret nauttivat esityksistämme. Muutama oppilas kiitti meitä hienosta ja värikkäästä konsertista. Puolassa kansankulttuurilla on ollut perinteisesti voimakas asema. Heinä-, elo- ja syyskuussa Puolassa on paljon folklore-festivaaleja ja ryhmämme on kysytty esiintyjä tähän aikaan. Hollo ja Martta-festivaaleille oli mukava osallistua, koska me emme ole aiemmin Suomessa vierailleet ja Keski-Euroopassa festivaalikausi on jo hiljentynyt.

Toimintaa Porin Nuokkarilla Kolumni

uuntelen Don Diablo:n kappaletta ”Give it all”, sillä kappale kuuluu tanssiryhmäni tämän hetkisen tanssin taustamusiikkeihin. Kuullessani kappaleen harjoituksissa ensimmäisen kerran, muistin miksi alunperin aloitinkaan tanssin harrastamisen. Harrastan nyt neljättä vuotta Porin Nuorisoseurassa Hip-hop tanssia. Tanssikokemusta löytyy kahdesta erilaisesta ryhmästä, ensin kokeilin alkeisryhmää, pian taidot karttuivat ja siirryin jatkoryhmään, jonka kanssa viikoittaiset harjoituksetkin edelleen menevät. Ryhmämme, Dyfo, on erittäin yhteen hioutunut ja lahjakas, olemme voittaneet kaksi kertaa Kalevan Nuorten, eli Kalkkareitten kulttuurikeikan vapaan tanssin kategorian. Esiintymiskokemusta Dyfosta löytyy, esiintymisiä on ollut OMG- diskosta pikkujoulujuhliin. Muutamat ryhmämme jäsenet ohjaavat jo omia alkeisryhmiä. On ollut kunnia seurata jokaisen ryhmäläisemme edistymistä, sillä

kaikki olemme ystäviä keskenämme ja kannustamme toisiamme niin tanssin parissa kuin vapaa-ajallakin. Harjoituksistamme ei puutu naurua, päinvastoin. Joka viikko kun tietää harjoituksien lähenevän tietää tuon tutun iloisen porukan ottavan vastaan avosylin ja kuuntelevan huolia, jos niitä jollakulla on. Olen enemmän kuin onnellinen saadessani tuntea nämä tytsyt! Seurassamme toimii tällä hetkellä kymmenen ryhmää, joista kaksi on lastenryhmä, yksi aikuisten ryhmä ja loput suunnattu nuorille hip-hop tanssijoille. Mielestäni on erittäin tärkeää, että nuoria on ajateltu laajasti, ja alkeis- ja jatkoryhmiä on eri tanssitaidon omaaville nuorille – kaikille löytyy jotakin. Ja kun toiminta painottuu nuorisotalolle, on ympäristö jo monille nuorille entuudestaan tuttu, ja uuden harrastuksen aloittaminen on näin helpompaa. Myös nuorisotalon ihanteellinen sijainti on nuorille tärkeä: keskellä kaupunkia, jonne on hyvät kulkuyhteydet kaikkialta.

Oma suhteeni tanssiin on vahvistunut vuosien myötä ja tanssin harrastamisen aloittaminen on ollut elämäni parhaita päätöksiä. Toivon tanssin pysyvän elämässäni edes jossain muodossa aina. Suosittelen tanssin aloittamista kenelle vain, kokeiluna tai uutena elämäntyylinä. Haastankin jokaisen lukijan kokeilemaan ensi vuoden alusta jotain uutta harrastusta, vaihtelun tai uuden alkavan vuoden kunniaksi! Onko jotain, mitä olet aina halunnut kokeilla, mutta et ole uskaltanut? Nyt on aika edes yrittää! Itse ajattelin mennä täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja kokeilla Rugbyn pelaamista. Iloista joulun odotusta kaikille! Nina Aronen, Porin Nuorisoseuran jäsen ja Porin nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja

Ota yhteyttä SUOMEN NUORISOSEURAT Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 610 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

SIVISTYSLIITTO JA OPINTOKESKUS KANSALAISFOORUMI Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 6250 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi

PAUKKULA SUOMEN NUORISO-OPISTO Paukkulantie 22 50170 Mikkeli Puh.040 357 7735 www.paukkula.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

Lisätietoja koulutustarjonnasta ja henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.paukkula.fi

www.nuorisoseurat.fi 30

w.nuorisoseurat.fi

facebook.com/ nuorisoseurat

Osta lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa. Nuorisoseuran oma verkkokauppa on avattu. itselle

jouluksi

merkkipäiväksi

Klikkaa itsesi osoitteeseen:

nuorisoseurat.fi/puoti Nuorisoseuramuki 20 € Saman tilauksen seuraavat mukit 15 € 6 mukia 90 €

Nuorisoseura juomapullo 12 € 6 pulloa 60 €

Nuorisoseura juomalasi 15 € Saman tilauksen seuraavat lasit 10 € 6 lasia 60 €

Nuorisoseuratuubihuivi 10 €

a u m e i r n e s i Tekem Hintoihin lisätään toimituskulut.

Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse info@nuorisoseurat.fi tai puhelimitse: (09) 5840 610

Osta suoraan kotiin oma Nuorisoseuratuote – nuoret harrastavat ja kiittävät. 31

Tekemisen riemua TAPAHTUMAKALENTERI 2014 TAMMIKUU 10.-11. 17.-18. 25.1.-6.4.

Folklandia, Silja Europa Tempoa tenaviin ohjaajien täydennyskoulutus, Helsinki KNoppi-koulutus, Koski TL

HELMIKUU 1. 1. 1. 1.-3. 22.

Piilometsän tansseja virikekurssi, Joutsa Tanssin päivä - Tempoa Tenaviin toiminnan esittely, Joutsa Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis konsertoi, Joutsa 31. Talvipäivät, Iisalmi Nuori Kulttuuri MOVES - Itä-Suomen aluetapahtuma, Kitee

MAALISKUU 14.-16. 23. 29. 29.-30. 29.-30.

KNoppi-koulutus 2 Etelä-Häme ja Uusimaa, Lahti Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla, Joensuu Aluetapaaminen Pohjois-Karjala, Joensuu Kalkkareitten Kulttuurikeikka, Pori Lasten kansantanssiryhmien luokittelu, Rovaniemi

HUHTIKUU 12.–13. 25.–27. 25.-27.

Valtakunnalliset H-kiltapäivät, Salo Tempoa Tenaviin ohjaajakoulutus, Nurmijärvi Ramppikuume, Kankaanpää

TOUKOKUU 10. 15.-17. 17.

Ohjaajien olohuone, Joensuu Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokous

KESÄKUU 11.-15. 11.-13.

SottiisiMoves, Tampere Lasten kansantanssiryhmien luokittelu, Tampere

Lisätietoja tapahtumista ja lisää tapahtumia osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/ajankohtaista Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi