HUS turvallisuusopas by Avidly Agency

Työpaikkaväkivallan torjunta

TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ

SISÄLTÖ

12 Työpaikkaväkivaltaan liittyvät rikokset

16 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi 16 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet 17 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa 17 Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa 18 Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella 18 Rikosprosessin kulku 18 Työnantajan antama tuki ja oikeusapu 18 Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa 19 Palkkaetuudet väkivalta tilanteissa

14 Työntekijän juridiset oikeudet ja vastuut 14 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet 14 Yleinen kiinniotto-oikeus 15 Hätävarjelu 15 Pakkotila

20 Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamismenettely ja seurantajärjestelmä 21 Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta 21 Ilmoitus työtapaturmasta 21 Vartijan tapahtumailmoitus

4 Toimintamallin tarkoitus ja tavoite 6 Työpaikkaväkivalta – mitä se on ? 6 Työpaikkaväkivalta HUS:ssa 8 Toimenpiteet työpaikka väkivallan ehkäisyyn 8 Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta 9 Vastuutahot 10 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut 10 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset 11 Turvallisuusperehdytys 11 Turvallisuuskoulutus

21 Seuranta, raportointi ja tilastointi 21 Arviointi ja johtopäätösten teko 22 Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen 22 Käsittely työyhteisössä 22 Jälkihoidon periaatteet 22 Jälkihoidon järjestäminen 24 Väkivaltatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet 24 Väkivaltatilanteen ennakointi 24 Väkivaltariskistä varoittaminen ja riskitiedon kirjaaminen potilastietoihin 24 Nimi- ja yhteystietojen salaaminen 26 Toiminta väkivaltatilanteessa 27 Vakava aseellinen hyökkäystilanne 28 Laiton uhkaus 30 Aseellinen uhkaus tai ryöstö 31 Puhelimitse tehty pommiuhkaus 32 Panttivankitilanne 33 Järjestyshäiriö

LAKIVIITTEET: www.finlex.fi

Tilanne yllättää – tutustu näihin ohjeisiin huolella ja tiedät miten toimia. Tieto antaa varmuutta ja auttaa ehkäisemään vaara- ja uhkatilanteiden toteutumista.

www.hus.fi

HUSin Työpaikkaväkivallan torjunnan toimintamallin

TARKOITUS JA TAVOITE Toimintamallin tarkoitus

Tavoitetaso

Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää yleiset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä koskevat toimintalinjat, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä työpaikkaväkivaltaa ja lisätä työturvallisuutta. Toimintamalli koskee koko HUS-konsernin henkilöstöä.

Tämä toimintamalli koskee ensisijai-

sesti uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyviä toimenpiteitä. Henkisen väkivallan ja työpaikkahäirinnän osalta noudatetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaohjetta työpaikkahäirinnän varalle.

Tämän toimintamallin lisäksi nou-

datetaan paikallisesti tai alueellisesti sovittuja toimintaohjeita sekä rakennuskohtaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia ja yksiköiden omia turvallisuussuunnitelmia.

Jokaisella on oikeus häiriöttömään terveyden huoltoon. Hoito- ja työympä ristön on oltava rauhallinen ja turvallinen kaikille. Tavoitteena on väkivallaton työpaikka, jossa uhkailevaa ja väkivaltaista käytöstä ei hyväksytä missään muodossa.

On tärkeää, että tavoitetaso ja siihen

liittyvät ohjeet ovat kaikkien tiedossa ja että niitä myös noudatetaan. Aggressiiviseen käytökseen on puututtava, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa tai muun syyn vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että • epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi • uhkailua ja väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kenenkään taholta • jokainen henkilö hoidetaan vuorollaan hoidon tarpeen ja k iireellisyyden mukaan • etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä • häiritsevästi käyttäytyvät h enkilöt voidaan poistaa tiloista lääkärin suorittaman välittömän hoidon tarpeen a rvioinnin jälkeen • poistumasta kieltäytyvät h enkilöt poistetaan vartijoiden t oimesta tai luovutetaan tarvittaessa viranomaisille • vammoja aiheuttavasta f yysisestä väkivallasta tehdään aina tutkintapyyntö poliisille • työtoveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin.

Toimintamallin lainsäädännölliset perusteet ja työpaikkaväkivaltaan liittyvät keskeiset rikosnimikkeet on esitetty intranetissä. (Liite 1)

Tavoitteena on väkivallaton työpaikka, jossa uhkailevaa ja väkivaltaista käytöstä ei hyväksytä missään muodossa. Turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen:

Sairaalaympäristössä väkivaltatilanteet syntyvät usein potilaiden ja henkilökunnan välille yllättäen. Siksi jokaisen työntekijän perustason turvallisuusosaaminen on ratkaisevan tärkeää. Kollegaa ei saa jättää tilanteeseen yksin. Vartijoiden puuttuminen tilanteeseen ei saa olla ainoa ja ensisijainen keino, mutta tarvittaessa vartijat tulee saada paikalle nopeasti.

www.hus.fi

TYÖPAIKKAVÄKIVALTA – MITÄ SE ON? Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti.

24/7 työskentely altistaa uhka tilanteille, siksi jokaisen tulee tietää miten toimia, kun tilanne osuu omalle kohdalle.

Työpaikkaväkivaltaa esiintyy etenkin

sien uhka- ja väkivaltatilanteista.

vuorovaikutustilanteissa t yöntekijöiden

ja potilaiden, muiden asiakkaiden tai

sa uhka- ja väkivaltatilanteessa syntyy

vierailijoiden välillä. Väkivaltaan sisäl

fyysisen väkivallan käyttämisen seu-

tyy sanallista, fyysistä japsyykkistä

rauksena eriasteisia vammoja työnteki-

pelottelua ja uhkailua. Vaikka väkival-

jöille. Noin puolessa väkivaltatilanteis-

lasta ei aiheutuisikaan suoranaisia fyy-

ta esiintyy yksinomaan henkistä väkival-

sisiä vammoja, seuraa siitä useimmiten

taa ilman fyysistä kontaktia. Ylivoimai-

pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Työpaikka

sesti suurin osa tekijöistä on potilaita tai

väkivalta on tahallista ja tarkoituksel-

asiakkaita, mutta myös omaisten ja saat-

lista ja usein se liittyy tilanteisiin, joissa

tajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita

työntekijä yrittää saada aikaan jonkin

esiintyy. Erityisen ongelmallisia näyttä-

muutoksen esim. asiakkaan toimin-

vät olevan päivystysvastaanotot ja -osas-

nassa tai joissa asiakas pyrkii saamaan

tot sekä psykiatrista hoitoa antavat yk-

haluamansa keinolla millä hyvänsä.

siköt, joskin työpaikkaväkivaltaa esiin-

Noin joka neljännessä raportoidus-

tyy myös muilla vuodeosastoilla, poli

Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

klinikoilla ja leikkausosastoilla. Alueel

HUSissa uhka- ja väkivaltatilanteita on

HUS-yhtymän työolobarometrikyselys-

tilastoitu systemaattisesti vuodesta 2002

sä vuodesta 2000 alkaen. Sairaanhoito

alkaen. HUSin valmius- ja turvallisuus-

piirin keskiarvoindeksit ilmenevät vuo-

toimikunnan alainen väkivaltatyöryhmä

sittain laadittavasta uhka- ja väkivalta

laatii vuosittain raportin edellisten vuo-

tilanneraportista.

liset erot ja vaihtelu ovat suuria.

Väkivallan uhkaa on seurattu myös

Noin joka neljännessä uhka- ja väkivaltatilanteessa syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteista esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Suurin osa tekijöistä on potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy. www.hus.fi

TOIMENPITEET

työpaikkaväkivallan ehkäisemiseen Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta

lisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

joissa annetaan ohjeet väkivaltatilantei

Optimaalinen turvallisuustaso on osa

den ehkäisyyn ja hallintaan.

Pitkäjänteinen työpaikkaväkivallan eh-

organisaation tuottamien palvelujen laa-

käisy edellyttää muun turvallisuustoi-

tua ja näkyy ulospäin työntekijöistä ja

tilanteen arviointia ja kehittämistä.

minnan tavoin positiivista asennoitu-

asiakkaista välittämisenä.

Vastuu riskien havaitsemisesta ja vähen-

mista turvallisuusasioita ja niiden kehit-

tämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä

tämistä kohtaan. Hyvä turvallisuus-

lisesti osana r iskinarviointia. Riskin

kulttuuri syntyy sekä johdon että työn

arvioinnin perusteella laaditaan yksikkö

tekijöiden aidosta sitoutumisesta turval-

kohtaiset turvallisuussuunnitelmat,

Väkivaltariskejä arvioidaan säännöl

Väkivallan ehkäisy vaatii jatkuvaa

työskentelevälle.

Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. Työpaikkaväkivallan ehkäisy kuuluu jokaiselle. Jokaisella on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Jokaisella on velvollisuus tehdä työtä turvallisesti.

VASTUUTAHOT Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan siitä, että • käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita sekä työtovereitaan kohtaan • ei omalla käyttäytymisellään tarkoituksellisesti provosoi väkivaltaista käytöstä • ei ota tarpeettomia riskejä • työtoveria ei jätetä yksin häiriötilanteeseen • tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita • on perehtynyt olemassa olevan turvallisuustekniikan toimintaan ja käyttää sitä tarpeen vaatiessa • ilmoittaa häiriötilanteista esimiehelle ja työtovereille • käyttää työtehtävissä ja työpaikalla ohjeiden mukaisesti kuvallista henkilökorttia

Työyksikön esimies vastaa siitä, että • työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin • tila- ja kalusteratkaisuissa huomioidaan turvallisuus • työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutukseen • yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla • häiriötilanteet käsitellään välittömästi

HUS sairaanhoitoalueiden, Hyksin tulosyksiköiden, tulosalueiden ja yhtiöiden johto vastaa siitä, että • turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti • riskianalyysin pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi • väkivalta- ja uhkatilanteita seurataan systemaattisesti • turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti • alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä

HUS yhtymähallinto vastaa siitä, että • yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla • menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti

www.hus.fi

Teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi tehdään yhteis toiminnassa.

Rakenteellista turvallisuutta täydenne-

vallisuusselvityksen laadintaa varten.

tään erilaisilla teknisillä turvallisuusrat-

Turvallisuusriskien arvioinnissa huo-

kaisuilla, kuten kulunvalvonta-, kamera-

miota kiinnitetään mm. tilasuunnitte-

valvonta- ja hälytysjärjestelmillä.

luun, logistiikkaan, turvajärjestelmiin ja

Työtilojen haltija sekä turvallisuus-

muihin henkilöturvallisuuteen liittyviin

ja työsuojeluhenkilöstö tekevät tiivistä

asioihin. Pienemmän kokoluokan hank-

yhteistyötä aina kun rakennetaan uusia

keissa em. vaatimusmäärittelyohjeita

tiloja tai muutetaan jo olemassa olevien

noudatetaan mahdollisuuksien mukaan

tilojen käyttötarkoitusta.

soveltuvin osin.

Uudisrakennus- ja perusparannushankkeet Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö

Riskinarvioinnin tai turvallisuusselvityksen edellyttämät toimenpiteet

osallistuu aina uudisrakentamisen ja

Riskinarvioinnin, turvallisuusselvi-

perusparannushankkeiden valmiste-

tyksen tai muun selvityksen perusteel-

luun. Vähintään kaikissa rakennusluvan

la esiin nousseet turvallisuusongelmat

vaativissa hankkeissa hankesuunnitel-

käsitellään ko. johtoryhmissä ja tarvit-

miin on liitettävä yhdessä em. asian-

tavista korjaustoimenpiteistä tehdään

Työpisteitä suunniteltaessa työpaikka-

tuntijatahojen kanssa laadittu turvalli-

aikataulutettu suunnitelma. Suunnitel-

väkivallan ehkäisyyn on kiinnitettävä

suusselvitys, joka sisältää yksityiskohtai-

man laadintaan osallistuu turvallisuus-

erityistä huomiota. Rakenteellisia hen-

sen, riskinarviointiin perustuvan suun-

ja työsuojeluhenkilöstö. Erityisen kii-

kilöstön ja potilaiden turvallisuuteen

nitelman hankkeessa toteutettavista tur-

reellisinä voidaan pitää t oimenpiteitä,

vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa:

vallisuusjärjestelmistä ja -järjestelyistä.

joiden avulla olennaisesti ehkäistään

• tilojen eriyttäminen

Suunnittelussa noudatetaan HUSin

työntekijöille aiheutuvaa tai jo aiheu

turvallisuusteknisten järjestelmien ja

tunutta välitöntä vaaraa.

Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut

käyttötarkoituksen mukaan • tilojen mitoitus ja toimivuus

toiminnallisten turvallisuusjärjestelyi-

• opasteet, kulkureitit ja pakoreitit

den vaatimusmäärittelyohjeita.

Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset

• kalustuksen ja materiaalien

Muut hankkeet

Pelastuslainsäädäntö velvoittaa laitoksia

• valaistus ulko- ja sisätiloissa

Rakenteellisten ja toiminnallisten muu-

laatimaan suunnitelman omatoimisesta

• aula- ja odotustilojen yleinen

toshankkeiden suunnitteluvaiheessa

varautumisesta vaaratilanteissa (turval

hankkeista vastuussa olevat henkilöt

lisuus- ja pelastussuunnitelma). L isäksi

ovat yhteydessä työsuojelu- ja turvalli-

HUSissa jokainen työyksikkö laatii oman

suushenkilöstöön turvallisuusriskien

turvallisuussuunnitelman (mallipoh-

arviointia ja mahdollista kirjallisen tur-

ja turvallisuus- ja pelastussuunnitel-

valinta ja sijoittelu

siisteys ja viihtyisyys • asiakaspalvelupisteen sijainti ja näkyvyys

Jokaisessa yksikössä on aina oltava työvuorossa henkilö, joka on perehtynyt käytössä oleviin turvajärjestelmiin ja toimintaohjeisiin. mien liitteenä), jossa arvioidaan yksi-

työsuojeluun liittyviä asioita, kuten

kön paloturvallisuus- ja henkilöturvalli

käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa,

suusriskit, esitetään keinot riskien eh-

kulunvalvontaa ja häiriöiden ilmoitus-

käisemiseksi sekä kuvataan tarvittavat

käytäntöä.

toimenpiteet riskien toteutuessa.

sen työvälineinä voi hyödyntää Minimi-

Lisätietoja ja ohjeita turvallisuus-

Työntekijällä on oikeus ja velvolllisuus osallistua turvallisuuskoulutuksiin.

Turvallisuusasioiden perehdyttämi-

suunnitelman laatimisiin voi kysyä

perehdytys- ja Työturvallisuustehtävä

HUS Kiinteistöjen Turvapalveluista.

-lomakkeita, lomakkeet löytyvät HUSin

Jokaisen on hallittava ainakin seuraavat asiat: • Vartijan / muun avun kutsuminen

intranetistä työsuojelun sivuilta.

• Hätäilmoituksen tekeminen

Turvallisuusperehdytys

• Henkilöturvajärjestelmän käyttö

Jokaisessa yksikössä on oltava kirjal-

Turvallisuuskoulutus

linen perehdytysohjelma, joka sisältää

Sairaanhoitoalueilla, tulosyksiköissä,

turvallisuusjärjestelmiin, menettelyta-

tulosalueilla, yhtiöissä ym. on järjestet

poihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyt-

tävä säännöllisesti paloturvallisuus-,

• Yksikön poistumisreitit ja uloskäytävät

tämisen. Työyksikön esimies vastaa pe-

henkilöturvallisuus-, potilasturvallisuus-,

rehdytyksestä. Työyksikön esimies vas-

tietoturvallisuus- ja työsuojelukoulutusta.

• Yksikön turvallisuussuunnitelma

taa lisäksi siitä, että yksikössä on kaikis-

Turvallisuuskoulutukset sisältävät mm.

sa vuoroissa paikalla työntekijä, joka on

opastusta rakenteellisista ja teknisistä

perehdytetty kirjallisen perehdytysohjel-

turvallisuusjärjestelmistä, käytännön

man mukaisesti turvallisuusasioihin.

toimintaohjeista sekä häiriöiden ilmoit

miseen ja hoidollisiin rajoittamistoimiin

• Osastojen / yksiköiden väliset avustusjärjestelyt

Väkivallan ammatilliseen kohtaa

tamiskäytännöistä. Henkilöturvallisuus

liittyviä toimintamalleja koulutetaan

tulosalueilla, yhtiöissä ym. järjestettä

koulutuksessa käsitellään erityisesti

erityisesti psykiatrian ja somaattisten

vissä yleisissä perehdytystilaisuuksissa

väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäi

päivystyspisteiden henkilökunnalle

käsitellään yleisiä turvallisuuteen ja

syä ja hallintaa sairaalaympäristössä.

(MAPA / AVEKKI -koulutukset*).

Sairaanhoitoalueilla, tulosyksiköissä,

*MAPA eli Management of Actual or Potential Aggression. Suomeksi nimi lyhennetään Haasteellisen käytöksen ennaltaehkäisy ja hallinta. AVEKKI on toimintatapamalli uhka- ja väkivaltatilanteisiin ja erityisesti niiden ennaltaehkäisyyn.

www.hus.fi

TYÖPAIKKAVÄKIVALTAAN LIITTYVÄT RIKOKSET Lähtökohtana on, että kaikista rikoksista tai rikosepäilyistä ilmoitetaan poliisille salassapitomääräystä noudattaen.

Yhteiskunta on tiivistänyt otettaan väki

jos asianomistaja (uhri) vaatii tekijälle

valtarikoksissa. Tämä näkyy ensisijai-

rangaistusta.

sesti niin, että pääosa väkivaltarikok-

Tutkintapyynnön tekee pääsääntöisesti uhri itse. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten löytyy intranetistä, liite 4.

sista on virallisen syytteen a laisia

Lievä pahoinpitely on asianomistaja-

rikoksia. Tämä merkitsee sitä, että

rikos lukuun ottamatta tilanteita, joissa

syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimit-

lievä pahoinpitely on kohdistunut työn

LIITE 4. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten

taa syyteharkinnan, vaikka asianomis

tekijään hänen työtehtäviensä vuoksi

VALTUUTUS

taja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi

(kun tekijä on potilas, vierailija tai muu

”Minä _________________________________________________ (nimi & hetu) valtuutan

tehdä s yyttämättä jättämispäätöksen tai

työyhteisön ulkopuolinen henkilö), teki-

jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn

jän lähiomaiseen tai läheiseen taikka

__________________________________________________________________________________

syyteharkinnan perusteella.

alle 18 vuotta täyttäneeseen henkilöön.

__________________________________________________________________________________

Tutkinnan lähtökohtana on aina ri-

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNTAAN Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy ja hallinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

_________________________________________________ (nimi & hetu) tekemään rikosilmoituksen/tutkintapyynnön laillisena edustajanani alla kuvatusta tapahtumasta:

__________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________

Asianomistajarikoksia ovat vain lievä

koksen saattaminen poliisin tietoon jo-

pahoinpitely ja ilkivalta, laiton uhkaus,

ko erillisellä tutkintapyynnöllä tai rikos

pakottaminen sekä yksityisyyden, rau-

ilmoituksella. Lisätietoja saa HUS Kiin-

Paikka ja aika

han ja kunnialoukkaukset (paitsi törkeä

teistöjen Turvapalveluista ja poliisin

______________________

julkisrauhan rikkominen). Asianomista-

verkkosivuilta.

jarikosten kohdalla tutkinta etenee vain,

__________________________________________________________________________________ (tapahtumapäivämäärä, tapahtumapaikka, tapahtuman lyhyt kuvaus)

________________________________________ Allekirjoitus ja nimenselvennys

Intranetissä, liitteessä 1, on kuvattu tyypillisimpiä työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikoksia, joita terveydenhuollon piirissä saattaa esiintyä.

Lisätietoja saat HUS Kiinteistöjen Turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta poliisi.fi.

www.hus.fi

Katso myös sivu 17

• Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa. • Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa.

TYÖNTEKIJÄN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT Työntekijöiden yleiset velvollisuudet

Työntekijällä on velvollisuus oikeu-

ei rikota, mutta muiden henkilöiden te-

den määräämänä todistaa rikoksissa,

kemien rikosten osalta ei ole rajoittavia

Työntekijää sitoo potilasasioissa

joista voi seurata yli kuuden (6) vuoden

tekijöitä.

erityinen salassapitovelvollisuus, joka

pituinen vankeusrangaistus.

kumoutuu vain erikseen lainsäädännös-

sä määrätyissä tapauksissa. Työnteki-

viranomaisen on ilmoitettava lakisää-

Työntekijällä on oikeus ottaa kiinni

jöillä on rikoslain (15 luku, §10) mukai-

teinen perusta tiedon saannille tietoa

verekseltään tai pakenemasta tavattu

nen velvollisuus ilmoittaa poliisille mm.

pyydettäessä. Usein on syytä tarkistaa

rikoksentekijä (pakkokeinolaki 806/2011

seuraavista hankkeilla olevista törkeistä

asia vielä esimieheltä tai hallintolaki-

2. luku 2–4 §)

rikoksista:

mieheltä ennen tietojen luovuttamista.

• Henkirikokset

tunnusmerkit täyttyvät, mikäli k yseessä

• Raiskaukset

pitovelvollisuus ja potilaan lain nojalla

on teko, josta saattaa seurata vankeutta

• Törkeä pahoinpitely

nauttima tietosuoja (laki potilaan ase-

tai joka on lievä pahoinpitely, näpistys,

• Törkeä ryöstö

masta ja oikeuksista 653/00) on kumot-

lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä

• Panttivangin ottaminen.

tavissa ainoastaan asianomistajan toi-

moottoriajoneuvon käyttövarkaus, lievä

Jos työntekijä ei anna siinä vaiheessa,

mesta. Tämä tarkoittaa sitä, että poti-

vahingonteko tai lievä petos. Jos kiinni

kun rikos olisi vielä estettävissä, siitä tie-

laan sairaalassa tai sairaanhoitoon liit-

otettu tekee vastarintaa tai pakenee,

toa viranomaisille tai sille, jota vaara uh-

tyvässä asiayhteydessä tekemää rikosta

kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinni

kaa, ja r ikos tai rikoksen yritys tapah-

koskevan tutkintapyynnön voi tehdä ai-

ottamisen toimittamiseksi tarpeellisia

tuu, voidaan työntekijä tuomita törkeän

noastaan uhrin asemassa oleva työnte-

voimakeinoja, joita voidaan pitää koko-

rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sak-

kijä (=asianomistaja) tai hänen laillinen

naisuutena arvioiden puolusteltavina,

koon tai vankeuteen enintään kuudeksi

edustajansa.

kun otetaan huomioon rikoksen laatu,

kuukaudeksi.

kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilan-

Muissa tapauksissa tietoa pyytävän

Kaikissa muissa tapauksissa salassa-

Uhrin asemassa olevalla työntekijäl-

Yleinen kiinniotto-oikeus

Pakkokeinolain mukaisen rikoksen

lä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn

ne muutenkin. Kiinniotettu on viipymät-

mukainen velvollisuus ilmoittaa

potilaan henkilötiedot poliisille tutkinta-

tä luovutettava poliisille huomioiden kui-

sosiaaliviranomaisille ilmeisestä perhe-

pyynnön tekemisen yhteydessä. Potilaan

tenkin Työntekijän yleiset velvollisuudet

tai yksilökohtaisen lastensuojelun tar-

saattajien ja omaisten kohdalla on huo-

-kohdassa selvitetyt potilaan tietosuojas-

peessa olevasta lapsesta.

lehdittava siitä, että potilaan tietosuojaa

ta johtuvat rajoitukset.

Työntekijöillä on lastensuojelulain

Kiinniotto-oikeutta EI ole, jos rikko-

tuvan uhkaavan hyökkäyksen torjumi-

mus on järjestyslain mukainen järjes-

seksi tehtäviä puolustustoimenpiteitä.

tysrikkomus, josta seuraamuksena on

sakkorangaistus (mm. metelöinti, pelkoa

simman vähäisiä ja oikeassa suhteessa

herättävä uhkaava käyttäytyminen, esi-

kohdistuvaan uhkaan. Torjuntatoimet

neiden heittely, päihdyttävien aineiden

on lopetettava välittömästi hyökkäyksen

nauttiminen jne). Järjestysrikkomukset

pysähdyttyä. Hätävarjelun liioittelusta

on esitetty tarkemmin intranetissä, liite 1.

ei kuitenkaan tuomita, mikäli olosuhteet

olivat sellaiset, ettei hätävarjelun tekijältä

Myöskään ilkivallan tekijän (katso

Voimakeinojen on oltava mahdolli-

liite 1 intranetissä) osalta henkilökoh

kohtuudella olisi voinut vaatia muunlais-

taista kiinniotto-oikeutta ei ole. Järjes

ta suhtautumista ottaen huomioon hyök-

tysr ikkomuksissa ja ilkivallassa paikal-

käyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys.

le kutsutaan v artija, mikäli henkilö ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritse-

Pakkotila

vää tai uhkaa aiheuttavaa käyttäytymis-

Hätävarjelutilanteiden lisäksi rikoslain

tään. Tarvittaessa on pyydettävä paikalle

mukaan (4 luku, 5 §) muun oikeudelli-

virkamiesaseman omaava henkilö (esim.

sesti suojattua etua uhkaavan välittömän

lääkäri). Lääkäri voi määrätä henkilön

ja pakottavan vaaran torjumiseksi tar-

siirrettäväksi yleisötiloista pois esim.

peellinen teko on pakkotilatekona sallit-

tutkimushuoneeseen. Mikäli metelöinti/

tu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden

häiriköinti edelleen jatkuu, paikalle pyy-

puolustettava, kun otetaan huomioon

detään poliisi ja tehdään tutkintapyyntö

pelastettavan edun ja teolla aiheutetun

ilkivallasta.

vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.

Hätävarjelu

Rikoslain mukaan (4 luku, 4 §) jokainen

dollistaa perusoikeuksien loukkaamisen,

on oikeutettu ns. hätävarjeluun, jolla tar-

mikäli välittömän vaaran torjumiseksi ei

koitetaan joko itseen tai toiseen kohdis-

toiminnalle ole muuta vaihtoehtoa.

www.hus.fi

Pakkotila voi tietyissä tilanteissa mah-

Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus.

Jo se, onko henkilö potilaana vai ei, on salassa pidettävä tieto. Mikäli olet epävarma, voitko kertoa potilaasta tietoja kolmannelle osapuolelle, kysy esimieheltäsi ennen kuin kerrot tai muuten luovutat tietoja. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on kuitenkin oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn potilaan henkilö tiedot poliisille tutkinta pyynnön tekemisen yhteydessä.

Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi Työntekijällä ei ole oikeutta tarkastaa tai takavarikoida toisen henkilön tavaroita tai omaisuutta ilman asianomaisen lupaa.

Takavarikko-oikeus koskee vain po-

liisiviranomaista. Työntekijä voi potilaan/asiakkaan luvalla tarkastaa ja/ tai ottaa säilytykseen hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan/asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli potilaalta/asiakkaalta tavataan järjestyslaissa tai muussa laissa kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan potilaan luvalla säilytykseen.

Laissa kiellettyjä aineita tai esineitä

(ks. liite 1) ei luovuteta takaisin potilaal-

pääsy vartioimisalueelle tai poistaa hä-

sivut 14–15. Kiinnioton yhteydessä varti-

le/asiakkaalle, vaan ne toimitetaan tur-

net sieltä, jos 1) henkilön voidaan hänen

jalle on erikseen säädetty oikeus tarkastaa

vallisuushenkilöstön kautta nimettömä-

lausumiensa uhkausten tai muun käyt-

kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallis-

nä laitoslöytönä poliisille.

täytymisensä perusteella todennäköisin

ten esineiden ja aineiden vaaran torjumi-

Jos potilas ei suostu luovuttamaan

perustein epäillä syyllistyvän vartioimis-

seksi. Vartijalla on oikeus ottaa pois tar-

em. aineita tai esineitä, paikalle kutsu-

alueella olevaan omaisuuteen tai toimek-

kastuksessa tavatut vaaralliset esineet ja

taan vartija. Tarvittaessa paikalle kut-

siantajan tai tämän palveluksessa ole-

aineet. Ne on viipymättä luovutettava po-

sutaan poliisi, joka voi takavarikoida

van henkilön henkeen, terveyteen tai va-

liisille.

kielletyt aineet tai esineet.

pauteen kohdistuvaan rikokseen; tai 2)

on ilmeistä, ettei henkilöllä toimeksian-

nioton ja turvallisuustarkastuksen suorit

Vartijan ja vahtimestarin oikeudet

tajan asettamien ehtojen perusteella ole

tamisen yhteydessä käyttää vastarintaa

oikeutta oleskella vartioimisalueella.

kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja.

Vartioimisliikkeen palveluksessa olevan

Vartijalla on säädetyn koulutuksen jäl-

vartijan oikeudet (laki yksityisistä tur-

taessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä

keen oikeus kantaa voimankäyttövälinei

vallisuuspalveluista 1085/2015)

tai pakenemasta tavattu rikoksesta epäil-

tä toimeksiantajan ja vartiointiliikkeen

ty, vrt. yleinen kiinniotto-oikeus, katso

vastaavan hoitajan sopimissa tapauksissa.

Vartijalla on oikeus estää henkilön

Vartijalla on vartiointitehtävää suorit-

Vartijalla on oikeus poistamisen, kiin-

Vahtimestarien oikeudet

ilmoituksen yhteydessä ilmaista kukaan

Vahtimestarien oikeudet ovat ainoastaan

muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut

työntekijän yleisiä oikeuksia, katso sivut

uhri henkilökohtaisesti tai hänen lailli

14–15. Vahtimestarilla ei ole oikeutta

nen edustajansa. Työnantajan edustaja

suorittaa turvallisuustarkastuksia.

voi toimia uhrin laillisena edustajana, mikäli uhri on antanut asiasta kirjallisen

Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa

valtuutuksen. Esimerkki valtakirjasta on

Rikosprosessi lähtee liikkeelle poliisille

sille sähköisesti (poliisi.fi/rikosilmoitus),

tehtävästä tutkintapyynnöstä.

puhelimitse tai henkilökohtaisesti käy-

mällä poliisiasemalla.

Tutkintapyynnön tekee pääsääntöi-

tämän ohjeen lopussa.

Tutkintapyyntö voidaan tehdä polii-

sesti uhri itse (asianomistaja). Virallisen

syytteen alaisissa rikoksissa tutkinta-

uhkaus, salakatselu, kotirauhan rikko-

pyynnön voi tehdä myös tapahtuneen

minen) tutkintapyynnön tekee rikoksen

silminnäkijä tai työnantajan edustaja.

kohteeksi joutunut työntekijä henkilö-

Työantajan edustajana on ensisijaisesti

kohtaisesti tai hänen laillinen edustajan-

uhrin lähiesimies. Tapauskohtaisesti

sa, katso sivut 28–29.

Vakavissa vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on tehtävä aina.

Asianomistajarikoksissa (mm. laiton

töstä tai rikosta lääkkeiden käsittelyssä -ohjeen mukaisesti. Työntekijän henkilö-

työnantajan edustajana voi tarvittaessa

kohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa ri-

väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on

Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa

tehtävä aina. Mikäli uhri ei itse kykene

Kuntayhtymän omaisuuteen kohdistu-

pyynnön t ekee työntekijä itse.

tai halua ilmoitusta tehdä, työnantajan

vissa vahingoissa tutkintapyyntö tehdään

edustaja tekee sen.

Yhtymähallinnon toimintaohjeen mukai-

teen kohdistuvissa rikoksissa potilas

Lievissä väkivaltatilanteissa (lievä

sesti. Toiminta epäiltäessä omaisuusri-

tekee tutkintapyynnön itse. Tarvittaes-

pahoinpitely) työnantajan edustaja tekee

kosta / vahingontekoa -ohje sekä ilmoi-

sa hoitavan yksikön esimies ottaa yh-

tutkintapyynnön uhrin pyynnöstä, mi-

tus anastetusta omaisuudesta tai vahin-

teyttä Turvapalveluihin. Haltuun otetus-

käli se katsotaan perustelluksi. Asiaa ar-

gonteosta -lomake ovat toimintamallin

ta omaisuudesta vastaa omaisuuden hal-

vioidaan tapauskohtaisesti yhteistyös-

liitteenä (liite 5 intranetissä). Kiinteistön

tuun ottanut taho (esim. potilaan omai-

sä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstön

omaisuuteen tai itse kiinteistöön kohdis-

suuden säilytys osastolla).

kanssa. Pahoinpitelyssä s yntyneistä vam-

tuvissa vahingoissa tutkintapyynnön te-

moista on hankittava lääkärinlausunto.

kee kiinteistöpäällikkö. Lääkkeiden vää-

sista pääosa on sellaisia, joissa ei voida

rinkäytös- ja rikostilanteissa toimitaan

selkeästi osoittaa asianomistajaa (esim.

erillisen Toiminta epäiltäessä väärinkäy-

metelöinti), katso sivu 33.

toimia myös päättävä esimies.

Vakavissa, vammoja aiheuttavissa

Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on

potilas, hänen henkilötietojaan ei saa www.hus.fi

koksissa tulee ottaa yhteys esimieheen ja tarvittaessa Turvapalveluihin. TutkintaPotilaan henkilökohtaiseen omaisuu-

Järjestyslain mukaisista rikkomuk-

Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella

pyynnön tekee, uhria tullaan kuulemaan

esitutkintavaiheessa ja mahdollisesti

lista neuvontaa antavat HUsin hallinto

myös tuomioistuimessa. Esitutkinta-

lakimiehet, palvelussuhdelakimies ja

Jos työntekijään kohdistuu uhkailua tai

aineistosta ei voi poistaa uhrin nimi- ja

palvelussuhdejohtaja. Tarvittaessa esi-

muuta häirintää työajan ulkopuolella ja

henkilötunnustietoja, mutta työtehtäviin

tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä voi

oletetaan, että uhkailija/häiritsijä liittyy

liittyvissä tutkintapyynnöissä osoitetie-

pahoinpitelyn uhri saada t yönantajan

työtehtäviin (potilas, entinen potilas,

dot pyydetään salattavaksi ja uhri käyt-

kustannuksella oikeusapua HUSin

kollega jne.), on asiasta ilmoitettava vii-

tää työnantajan osoitetietoja.

k ilpailuttamilta asianajotoimistoilta.

pymättä esimiehelle ja turvallisuushen-

Oikeusavun tarpeen selvittämiseksi

kilöstölle. Vakavassa tapauksessa ilmoi-

tekopaikan käräjäoikeudessa. Siitä tulee

on esimiehen oltava yhteydessä HUSin

tus tehdään välittömästi myös poliisille.

kirjallinen kutsu uhrille, epäillylle ja to-

hallintopäällikköön, joka tekee tilauksen

Häirinnän ja/tai uhkailun kohteeksi jou-

distajille.

asianajotoimistolta.

tunut tekee ilmoituksen poliisille itse,

sillä kyse on asianomistajarikoksesta.

taan lähiesimiehelle, työsuojelupääl-

osuessa työvuoron kanssa päällekkäin

Työntekijän on itse harkittava myös ns.

likölle ja turvallisuusasiantuntijalle.

osallistuminen em. toimiin luetaan työ-

turvakiellon hakemista Digi- ja väestö-

Tutk intapyynnön tekeminen merkitään

ajaksi. Tämä koskee niin todistajan ase-

tietovirastosta (dvv.fi).

myös HUS-riskit -järjestelmän tapahtu

massa kuin uhrin/asianomistajan ase-

maraporttiin.

massa olevaa työntekijää/viranhaltijaa.

tai seuraamisen alettua kaikki poikkea-

Työajalla tapahtuva todistajalausunnon

vat tapahtumat kirjataan tarkasti ylös

uhka- ja väkivaltatilanteista, joihin liit-

antaminen ei oikeuta todistajapalkkion

(mitä tapahtui, missä ja milloin). Erityi-

tyy yleistä erityistä mielenkiintoa (vrt.

perimistä oikeusistuimelta.

sen tärkeää on säilyttää kaikki uhkaili

esim. tekijänä tai kohteena julkisuuden

jan/häiritsijän mahdollisesti lähettämä

henkilö), ilmoitetaan lisäksi aina erik-

materiaali, kuten sähköpostit, kirjeet

seen turvallisuus- ja valmiusjohtajalle.

Välittömästi uhkailun, häirinnän ja/

ja/tai tekstiv iestit. Tilanteen vaatimista

Oikeudenkäynti tapahtuu rikoksen

Kaikista tutkintapyynnöistä ilmoite

Vakavista väkivaltatilanteista sekä

Väkivaltatilanteissa yleistä oikeudel-

Esitutkinnan tai oikeudenkäynnin

Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa Lakisääteinen tapaturmavakuutus on aina ensisijainen ja korvaa työssä ta-

yhteist yössä esimiehen ja turvallisuus-

Työnantajan antama tuki ja oikeusapu

henkilöstön kanssa.

Kaikissa väkivalta- ja uhkatilanteissa

vammat. Työtapaturma- ja ammattitau-

asiantuntija-apua voi pyytää turvalli-

tilain (459/2015) 7. luvun 34 §:n perus-

Rikosprosessin kulku

suusasiantuntijoilta, työsuojelupäälliköl-

teella korvataan sairaanhoito mukaan

Rikosprosessin ketjuun kuuluvat poliisin

tä ja työsuojeluvaltuutetulta. Työterveys

lukien tarvittavat proteesit, apuvälineet

suorittama esitutkinta, syyttäjän tekemä

huolto auttaa tarvittaessa jälkihoidon

ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoi-

syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä ran-

järjestämisessä ja tarjoaa tarvittaessa

don osalta, päiväraha, haittaraha, elin-

gaistuksen täytäntöönpano.

mm. psykologipalveluja uhrille ja työ

korko ja omaisille suoritettava eläke sekä

yhteisölle.

hautausapu. Tapaturmakorvauksia voi-

muista turvajärjestelyistä sovitaan

Riippumatta siitä, kuka tutkinta-

pahtuneet vahingot – myös väkivalta-

daan alentaa tai evätä, jos turvallisuus-

sesti, kun on kyseessä korvaukset kivus-

määräyksiä ei ole noudatettu, jos työn-

ta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä

tekijä on itse syyllistynyt rikokseen, tai

tai pysyvästä haitasta.

jos hän on ollut päihtynyt tai aiheuttanut

vahingon törkeällä huolimattomuudel-

missa edunsaajat saavat kuolintapakor-

laan (Työtapaturma- ja ammattitautilaki

vauksena työntekijöiden ryhmähenki-

459/2015 10. luku 62 §).

vakuutusta vastaavan kertakorvauksen.

(Pysyväisohje 8/2012 liitteineen)

Rikoksella aiheutettu vahinko tai

Työssä tapahtuneissa väkivaltakuole-

vamma korvataan vahingonkorvaus-

lain (412/1974) perusteella silloin, kun

suuteen kohdistuvat vahingot ja niiden

Työntekijän henkilökohtaiseen omai-

vahinko ei ole sattunut työ- tai virka-

korvaaminen: Väkivaltatilanteissa, jois-

tehtävissä. Vahingonkorvauslain nojalla

sa vakuutusyhtiö on hyväksynyt tapah-

r ikoksen tekijä on velvollinen korvaa-

tuman korvattavaksi väkivaltatapatur-

maan aiheuttamansa vahingot täysimää-

maksi, vakuutusyhtiö korvaa harkintan-

räisenä vahingon kärsineelle. (Vahin-

sa mukaan myös työntekijän omaisuu-

gonkorvauslaki 412/1974 2 luku 1–3§).

teen kohdistuneet vahingot.

Vahingonkorvauslain mukainen kor-

vaus edellyttää r ikosilmoituksen teke-

aiheutuneita työntekijän omaisuuteen

mistä ja uhrin ilmaisemaa korvausvaa-

kohdistuneita vahinkoja voidaan hakea

timusta. Korvauksien suuruudesta päät-

korvattavaksi työnantajalta. Korvauksen

tää tuomioistuin. Vahingonkorvausta

hakemiseen liittyvistä käytännöistä so-

voidaan myös maksaa valtion varoista,

vitaan lähiesimiehen kanssa.

Muista uhka- ja väkivaltatilanteista

Kaikissa väkivalta- ja uhkatilanteissa asiantuntija-apua voi pyytää turvallisuus asiantuntijoilta, työsuojelu päälliköltä ja työsuojeluvaltuutetulta.

mutta korvaus on toissijainen ja siitä vätai tulevat korvaukset esim. vakuutus

Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa

yhtiöltä tai rikoksen tekijältä.

Jos työkyvyttömyys johtuu virka/työ-

la aiheutetusta henkilövahingosta, joka

tehtävissä tapahtuneesta tapaturmava-

ei ole tapahtunut virka/työtehtävissä,

setaan yleensä vain, jos sitä on vaadit-

kuutuslainsäädännössä tarkoitetusta

työnantajalla on velvollisuus maksaa sai-

tu rikoksen tekijältä oikeudessa. Mikäli

väkivallasta, viranhaltijalla/työntekijäl-

rausajan palkasta ainoastaan muual-

teon tekijää ei ole saatu kiinni tai rikos

lä on oikeus saada täysi palkka enintään

ta saadun korvauksen ylittävä osa. Tur-

on jäänyt selvittämättä, korvausta voi

120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen

vatakseen omat oikeutensa työntekijän

hakea Valtionkonttorista ilmankin tuo-

kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkas-

on käynnistettävä rikosprosessi ja haet-

mioistuimen päätöstä. Valtionkonttoril-

taan 120 kalenteripäivän ajan (voimassa

tava korvauksia oikeusteitse tekijältä tai

la on myös oikeus poiketa tuomioistui-

olevan KVTES:n/AVAINTES:n mukaan).

valtion varoista. (Voimassa olevan KV-

men määräämistä korvauksista erityi-

TES:n/AVAINTES:n mukaan.)

hennetään kaikki uhrin aiemmin saamat

Valtionkonttorista korvausta mak-

www.hus.fi

Jos työkyvyttömyys johtuu rikoksel-

Väkivalta- ja uhkatilanteiden

ILMOITTAMISMENETTELY & SEURANTAJÄRJESTELMÄ Jokaisesta väkivalta- ja uhkatilanteesta on täytettävä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa. Tehdyillä raporteilla mahdollistetaan tapahtumien myöhempi selvittäminen mikäli tarvetta ilmenee. Kyse on myös tapahtumassa mukana olleiden oikeusturvasta. • Linkki HUS-riskit -ohjelmaan löytyy intranetin ohjelmistolinkeistä.

Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta

puutteelliset työvälineet, vaaralliset tai

Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään

ja suojautuminen sekä ulkoiset vaaran

aina HUS-riskit-ohjelmassa kirjallinen

aiheuttajat. Turvallisuushavainnolla

tapahtumaraportti, joka lähtee ohjelman

voidaan ehdottaa myös turvallisuutta

kautta sähköisenä tiedoksi/toimenpitei-

parantavaa tai kehittävää ideaa. Turval-

tä varten esimiehelle, työsuojeluvaltuu-

lisuushavainnot menevät käsiteltäväksi

tetulle, työsuojelupäällikölle, kiinteistö-

ilmoituksen tekijän lähiesimiehen lisäksi

päällikölle sekä turvallisuusasiantunti-

oman alueen työsuojeluvaltuutetulle,

jalle. Tarvittaessa ilmoitus lähetetään

-päällikölle sekä kiinteistön turvallisuus-

tiedoksi myös esim. työterveyshuoltoon

asiantuntijalle ja tekniselle isännöitsijäl-

sekä päättävälle esimiehelle.

le / huoltomestarille.

Raportointi auttaa välttämään uhkaavia tilanteita tulevaisuudessa.

väärät työtavat, puutteelliset suojaukset

taessa esityksiä turvallisuuden parantamiseksi.

Ilmoitus työtapaturmasta

Vartijan tapahtumailmoitus

Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään

Vartija tekee vartioimistehtävissä havai-

lisesti oman alueen tapahtumaraporteis-

lisäksi HUS-riskit-ohjelmassa tapaturma-

tuista toimenpiteisiin johtaneista tapah-

ta seurantatilaston, joka lähetetään tie-

ilmoitus, mikäli tilanteessa on syntynyt

tumista tapahtumailmoituksen. Vartijan

doksi alueen johdolle ja ao. yksiköiden

työntekijälle vähäinenkin vamma.

tapahtumailmoituksia voi tarvittaessa

esimiehille. HUSin valmius- ja turvalli-

tiedustella Turvapalveluiden yksikön-

suustoimikunnan alainen väkivaltatyö-

päälliköltä.

ryhmä kokoaa vuosittain seurantatilas-

Työtapaturmien menettelyohjeet ovat

HUSin intranetissä työsuojelun sivuilla.

Vakavasta työtapaturmasta (sairaus-

Työsuojeluhenkilöstö tekee säännöl-

tojen pohjalta koko HUSia koskevan yh-

poissaolopäivät ≥ 30 päivää) esimies il-

Kiinteistön vikailmoitus

teenvetotilaston, joka esitellään HUSin

moittaa heti työsuojelupäällikölle sekä

Kiinteistöä ja esimerkiksi turvateknisiä

työsuojelujaostossa.

työsuojeluviranomaiselle (Etelä-Suomen

järjestelmiä koskevista korjaustarpeista

aluehallintovirasto, työsuojelun vastuu

ja häiriötilanteista tulee tehdä viiveettö-

Arviointi ja johtopäätösten teko

alue, päivystys). Kuolemaan tai vaikean-

mästi palvelupyyntö / vikailmoitus kiin-

Linjaorganisaation edustajat sekä työ-

laatuiseen vammaan johtanut tapaturma

teistöhuollon sähköiseen Huoltokirja-

suojelu- ja turvallisuushenkilöstö teke-

tulee aina ilmoittaa poliisille (puh. 112)

järjestelmään.

vät esityksiä ja ehdotuksia henkilötur-

ja työsuojeluviranomaiselle.

vallisuuden parantamiseksi paikallisesti

Seuranta, raportointi ja tilastointi

tämän toimintamallin periaatteiden

Turvallisuushavainto Turvallisuushavainto-ilmoitus tehdään

Jokaisen esimiehen velvollisuutena on

vaaranpaikoista ja havaituista turvalli-

seurata oman yksikkönsä tapahtumara-

vallisuutta parantavat esitykset valmis-

suuspuutteista. Tällaisia voivat olla mm.

portteja ja käsitellä niitä säännöllisesti

tellaan HUSin valmius- ja turvallisuus

vaaralliset työolosuhteet, rikkinäiset tai

henkilöstön kanssa sekä tehdä tarvit-

toimikunnassa.

www.hus.fi

mukaisesti. Koko HUSia koskevat henkilötur-

Työpaikkaväkivallan

UHRIEN AUTTAMINEN Käsittely työyhteisössä

tävissä sattuneen kokemuksen käsittele-

Jälkihoidon järjestäminen

Työtoveria ei jätetä yksin uhkaavaan

miseen.

Jälkihoidon järjestämiseksi esimies

tilanteeseen eikä sen jälkeen.

ottaa yhteyttä mahdollisimman pian

man ja väkivalta- tai kriisitilanteen jäl-

työterveyshuoltoon (ensisijaisesti työ-

käsitellään aina välittömästi tilantees-

keen tapahtuvaa kokemusten, aistimus-

terveyshoitajaan). Kunkin yksikön työ-

sa mukana olleiden kesken. Tapahtuman

ten ja reaktioiden yksityiskohtaista kä-

terveyshuollosta vastaavan henkilöstön

kokeneet voivat yhdessä esimiehen tai

sittelyä. Jälkihoidon (psykologisen de

sekä työterveyshuollon neuvontapuheli-

työvuorosta vastaavan kanssa käydä

briefingin) tavoitteena on psyykkisten

men yhteystiedot löytyvät HUSin intra-

tapahtumat läpi lyhyesti asiatasolla

reaktioiden työstäminen, reaktioiden

netistä työterveyshuollon sivuilta.

(mitä tapahtunut ja miten kukin toimi).

normalisointi ja sosiaalisen tuen käyn-

nistäminen.

terveyshuollon palveluja ei ole saatavil-

kihoidon tarve sekä huolehtia muista tar-

la (esim. päivystysaika, työterveyshuol-

vittavista käytännön järjestelyistä (esim.

selvittää jälkihoidon tarve. Aloite jälki-

lon loma-ajat), selvitetään mahdollisuuk-

vuoron keskeyttäminen, kotimatkajärjes-

hoidosta voi tulla esimiehen lisäksi työn-

sia päivystyspalvelujen saamisesta esim.

telyt, yhteydenpito omaisiin). Työnteki-

tekijöiltä, työsuojelulta, työterveyshuol-

seuraavilta tahoilta:

jän perusturvallisuutta vakavasti järkyt-

lolta tai turvallisuusasiantuntijalta. Esi-

SOS-kriisikeskuksen valtakunnal-

tävissä tilanteissa (esim. potilaan / työto-

mies konsultoi tarvittaessa jälkihoidon

linen kriisipuhelin p. 09 2525 0111,

verin tapaturmainen kuolema tai vakava

tarpeesta työterveyshuoltoa.

avoinna 24h joka päivä .

vammautuminen) arvioidaan aina työn-

tekijän kykyä jatkaa työvuorossa.

pauskohtaisesti. Kohderyhmänä voi olla

osa työyhteisöä tai koko työyhteisö.

Kunnan sosiaali- ja kriisipäivystys Jälkihoitoistunto pyritään pitämään 1–3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Jälkihoitoon osallistuminen luetaan työajaksi. Työterveyshuolto toimii istunnon vetäjänä. Seurannasta ja m ahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti jälkihoitoon osallistuneiden kanssa. Ryhmäistuntona aloitettu jälkihoito voi tarvittaessa jatkua yksilöllisenä jatkohoitona.

Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet

Esimiehen vastuulla on arvioida jäl-

Työyksikössä sattuneet uhka- ja väki-

Jälkihoidolla tarkoitetaan tapatur-

Esimiehen tehtävänä on arvioida ja

Jälkihoidon muoto arvioidaan ta-

valtatilanteet ja niitä koskevat tapahtu-

Jälkihoitoon voi tarvittaessa osallistua

maraportit käsitellään tarpeen mukaan

myös sellainen työyhteisön jäsen, joka

myöhemmin esimiehen kanssa ja tarvit-

ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumas-

taessa laajemminkin työyhteisössä.

sa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. Yksittäisen työntekijän tarvitessa

Jälkihoidon periaatteet

jälkihoitoa se toteutetaan työterveyshoi-

Työntekijällä on oikeus saada apua hen-

tajan, -psykologin tai -lääkärin vastaan-

kisesti ahdistavan tai pelottavan työteh-

otolla.

Sellaisina aikoina, jolloin oman työ-

Työtoveria ei jätetä yksin uhkaavaan tilanteeseen eikä sen jälkeen. Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään aina välittömästi tilanteessa mukana olleiden kesken. Työntekijällä on oikeus saada apua henkisesti ahdistavan tai pelottavan työtehtävissä sattuneen kokemuksen käsittelemiseen.

www.hus.fi

Väkivaltatilanteisiin liittyvät

TOIMINTAOHJEET Väkivaltatilanteen ennakointi

mahdollisesti vaaraan joutuville ja muille henkilön kanssa toimiville (muu hen-

Nimi- ja yhteystietojen salaaminen

Väkivaltariskien arviointi

kilökunta, vartija jne.).

Akuutissa uhka- tai väkivaltatilantees-

Ennalta väkivaltaiseksi tiedetty potilas/

sa t yöntekijä voi väliaikaisesti salata ni-

asiakas: Hoitava lääkäri, hoitohenkilö-

ja niihin varautumiseksi potilaan väki-

mensä poistamalla henkilökortin näky-

kunta ja turvallisuushenkilöstö arvioivat

valtainen käytös voidaan merkitä poti-

viltä. Asiasta ilmoitetaan esimiehelle.

yhdessä väkivaltariskin ja sopivat

laskertomusjärjestelmään. Väkivaltai-

tapauskohtaisesti toimintalinjat

suus merkitään potilaskertomusjärjes-

teissa poistaa näkyviltä väkivallan uhan

telmään riskitietona. Kirjaamisessa nou-

tai ahdistelun perusteella tapauskohtai-

datetaan HUSin potilaskertomusjärjes-

sen harkinnan mukaan. Päätöksen tekee

telmän kirjaamisohjeita. Lisätietoja: So-

lähiesimies ja päätös siitä, että potilasta

siaali- ja terveysministeriön ohje ”Poti-

hoitaneelta henkilökunnalta on turvalli-

lasasiakirjojen laatiminen ja käsittely”

suussyistä poistettu henkilökortti näky-

(Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu-

viltä, merkitään asianmukaisesti potila-

ja 2012:4)

sasiakirjoihin. Päätöksen tehnyt esimies

Väkivaltariskistä varoittaminen ja riskitiedon kirjaaminen potilastietoihin

ilmoittaa vuorossa olevalle henkilökun-

Potilaaseen/asiakkaaseen kohdistuva uhka: Turvallisuushenkilöstö yhdessä viranomaisten kanssa arvioivat väkivaltariskin työyksiköstä saadun informaation perusteella ja sopivat tapauskohtaisesti toimintalinjat

Väkivaltatilanteiden ennakoimiseksi

Väkivaltaisuuden kirjaaminen poti-

Henkilökortti voidaan muissa tilan-

laskertomukseen on erityisen tärkeää ti-

nalle päätöksen sisällöstä, laajuudesta ja

lanteissa, joissa potilaalle ei hänen käy-

ajallisesta kestosta. Vuorosta vastaava

Mikäli potilaan tai muun toimipisteessä

töksestään tai toiminnastaan johtuen

huolehtii asian tiedottamisesta seuraa-

asioivan henkilön nykyisestä tai aiem-

voida antaa hänen haluamaansa hoitoa

van vuoron esimiehelle.

masta käytöksestä, puheista tai muista

tai potilaan käyttäytymiseen joudutaan

perustelluista syistä johtuen on oletetta-

jollakin tavoin puuttumaan. Tällöin on

osoitetiedot) voi tarvittaessa salata

vaa, että henkilö saattaa käyttäytyä vä-

kirjattava aina hoidon antamatta jättä-

hakemalla Digi- ja väestötietovirastosta

kivaltaisesti, on jokainen velvollinen il-

misen peruste ja arvio, ettei tästä aiheu-

turvak ieltoa. Hakemus tehdään henkilö

moittamaan ko. vaarasta välittömästi

du välitöntä vaaraa potilaan terveydelle.

kohtaisesti. (Lisätietoja: dvv.fi)

Omat yhteystietonsa (kotikunta- ja

Yleinen ennakointi • Kertaa säännöllisesti työyksikön säännöt ja ohjeet. • Osallistu säännöllisesti sairaalassa järjestettävään turvallisuuskoulutukseen. • Asennoidu oikein. Tiedosta väkivallan mahdollisuus, käyttäydy asiallisesti ja ammattimaisesti. • Säilytä malttisi, älä provosoi omalla käytökselläsi väkivaltaista käytöstä.

Älä koskaan aliarvioi arvaamattomasti tai uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä! Potilailla ja asiakkailla on oikeus tunnistaa heitä hoitava henkilökunta (ks. Kulunhallinnan periaatteet HUSin hallinnoimissa kiinteistöissä ja toimitiloissa -pysyväisohje). Ensisijaisesti tunnistus tapahtuu HUSin henkilökortista, jossa lukee henkilön nimi ja työtehtävä/ ammattinimike. Henkilökortti on pidettävä esillä työ tehtävissä ja työpaikalla, ellei henkilökortin poistamiseen näkyviltä ole pakottavaa syytä.

• Opettele ennalta käyttämään työyksikössä käytössä olevia hälytinjärjestelmiä, varmista niiden toimivuus säännöllisesti sekä aina ennen uhkaavaksi tiedetyn asiakkaan kohtaamista. • Pidä hälytin aina saatavilla! • Opettele ulkoa vartijan ja poliisin numerot tai pidä ne välittömästi saatavilla. • Tutustu aina uuden potilaan historiaan. • Älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen, ilmoita havaitsemistasi uhkista ja epäkohdista. • Jos tapaat aiemmin uhkaavasti käyttäytynyttä henkilöä, ota t yötoveri mukaan tai soita tarvittaessa paikalle vartija, vahtimestari tai poliisi p. (0) 112. • Varmista aina, että työtoverisi tietävät, missä olet. • Jätä työhuoneen ovi lukitsematta tavatessasi potilasta/asiakasta. • Älä koskaan sekaannu asiakkaiden tai muiden henkilöiden välisiin uhka/ väkivaltatilanteisiin yksin, kutsu paikalle työtovereita ja vartija sekä tarvittaessa poliisi p. (0) 112. • Älä jätä uhka/väkivaltatilanteeseen joutunutta työtoveria yksin, hanki/hälytä apua. • Pidä esineet, joilla sinua voidaan vahingoittaa, poissa näkyviltä ja potilaan ulottumattomissa (sakset, muut terävät instrumentit, kynät, painavat kirjat tai muut painavat esineet jne.). • Älä pidä asusteissasi näkyvillä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa (sakset, kynät, kaulassa riippuvat avaimet, korut jne.).

Varmista pakomahdollisuus: • Sijoitu tilassa niin, että pääset tarvittaessa poistumaan esteettä • Käytävällä seiso pituussuuntaan päin, älä seinää vasten • Seiso hieman sivuttain asiakkaaseen nähden • Huolehdi, että takanasi on tilaa • Istu, jos asiakas istuu; nouse rauhallisesti seisomaan, jos asiakaskin nousee • Kulje aina hieman asiakkaan takana, älä rinnalla tai edellä • Säilytä turvaväli (noin 1.5–2,0 m), jos se on mahdollista • Älä käännä selkääsi aiemmin uhkaavasti käyttäytyneelle asiakkaalle

www.hus.fi

TOIMINTA VÄKIVALTATILANTEESSA

1. HÄLYTÄ!

2. RAUHOITA

Älä katkaise puhelua ennen kuin olet saanut siihen luvan!

Uhkatilanteessa yksi työntekijöistä huolehtii puhumisesta ja muut turvaavat tilannetta ja seuraavat sivummalla!

3. TURVAA ITSESI JA MUUT UHATTUNA OLEVAT Kun olet päässyt irti, pakene!

HÄLYTÄ!

RAUHOITA

Kiinnitä ympäristön huomio jollakin tavalla tilanteeseen.

Rauhoita ensin itsesi syvään hengittämällä.

Hälytä apua heti, kun se on mahdollista.

Puhu rauhallisesti, selkeästi, tyynnyttävällä äänellä.

Hälytä mieluummin jo ennakolta, turha hälytys on aina parempi vaihtoehto kuin mahdollinen henkilövahinko.

Käytä mahdollisimman lyhyitä lauseita.

Hälyttäessäsi turvallisuushenkilöstöä ilmoita: • tarkat osoitetiedot (kiinteistö, osasto, huoneen nro) ja oma nimesi • realistinen kuvaus tapahtuneesta tai mahdollisesta uhkasta • tarvittavat tiedot uhkan aiheuttajasta (lukumäärä, sukupuoli, ikä, taudit ja sairaudet, historia, onko hallussa aseeksi soveltuvia esineitä jne.) • toivottu toimenpide HUOM! Älä katkaise puhelua ennen kuin olet saanut siihen luvan!

Älä ryhdy väittelemään, kuuntele ja myötäile uhkaajan puhetta. Älä vähättele tai nolaa uhkaajaa, anna kunniallinen perääntymismahdollisuus. Pidä asentosi rentona ja kätesi näkyvillä. Älä tuijota, mutta älä myöskään vältä katsekontaktia. Toimi niin, että pystyt h avainnoimaan ja ennakoimaan uhkaajan käyttäytymisen muutokset. Yritä saada uhkaaja istumaan alas ja keskustelemaan asiasta HUOM! Uhkatilanteessa yksi työntekijöistä huolehtii puhumisesta ja muut turvaavat tilannetta ja seuraavat sivummalla!

TURVAA ITSESI JA MUUT UHATTUNA OLEVAT Älä yritä taltuttaa uhkaajaa yksin. Peräänny ja pakene heti kun se on mahdollista. Yritä säilyttää muutaman metrin turvaväli. Yritä pitää pöytä tai jokin muu este itsesi ja uhkaajan välissä. Käske ulkopuolisten poistua heti kauemmas. Uhkaajan tullessa kohti, älä käännä hänelle selkääsi, vaan liiku sivuittais liikkeellä pois hyökkäyslinjalta, pyrkien kohti lähintä poistumisreittiä. Jos uhkaaja lähestyy edelleen sinua, yritä hidastaa hänen etenemistään siirtämällä väliin huonekaluja tai m uita esteitä tai heittämällä jotakin häntä kohti. Älä yritä estää uhkaajaa poistumasta. HUOM! Kun olet päässyt irti, pakene!

VAKAVA ASEELLINEN HYÖKKÄYSTILANNE PAKENE

PIILOUDU

HÄLYTÄ

Pakene tilanteesta ja etsi itsellesi turvallinen paikka. Varoita muita läsnäolijoita (esim. potilaat, kollegat, vierailijat).

Mikäli et pääse pakenemaan, piiloudu nopeasti mahdollisimman suojaiseen paikkaan. Laita puheli mesi äänettömälle.

Soita hätäkeskukseen (p. 0-112) heti, kun olet pois välittömästä vaarasta.

www.hus.fi

LAITON UHKAUS

Toimenpiteet uhkaamistilanteissa

Kertaluonteinen tokaisu, pikaistuksissa tehty uhkaus

Perheeseen tai kotiin kohdistuva uhkaus

• Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti.

Selvä väkivallalla uhkaaminen, joka kohdistuu henkilöön suoraan tai toiseen henkilöön nimeltä mainiten (tai muuten selvästi tunnistaen)

• Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin.

• Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, e ttä uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti.

• Raportoi uhkailusta esimiehelle ja tarvittaessa muille työntekijöille.

• Poistu paikalta, jos olet yksin. K utsu paikalle vartija tai muuta henkilö kuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu.

• Poistu paikalta, jos olet yksin. Kutsu paikalle vartija tai muuta henkilökuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu

• Täytä tapahtumaraportti HUS-riskitohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turval lisuushenkilöstölle sekä esimiehelle.

• Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin jos voit sen tehdä rikkomatta tietosuojaa. • Jos uhkaus kohdistuu toiseen henkilöön, ilmoita hänelle u hkauksesta. Voit ilmoittaa uhkauksen kohteelle uhkaajan henkilötiedot, jos ne ovat s inulla tiedossa. Uhkauksen kohteena o leva henkilö tekee itse tutkintapyynnön poliisille. • Raportoi uhkailusta aina esimiehelle. Kerro tilanteesta tarvittaessa muille työntekijöille. • Täytä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja tur vallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. • Tee tutkintapyyntö poliisille. Voit salassapitovelvollisuuttasi rikkomatta kertoa poliisille uhkailijan henkilötiedot, mutta et mitään terveystietoja.

• Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti.

• Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa. • Raportoi uhkailusta aina esimiehelle. • Täytä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. • Tee tutkintapyyntö poliisille. Voit salassapitovelvollisuuttasi rikkomatta kertoa poliisille uhkailijan henkilötiedot, mutta et mitään terveystietoja.

Viiveellä tehty uhkaus • Viiveellä tehty uhkaus tarkoittaa uhkausta, jonka esim potilas tai omainen tekee jo hoitojakson päätyttyä puhelimitse, kirjallisesti tai henkilökohtaisesti ja uhkaus kohdistuu selvästi tiettyyn henkilöön/henkilöihin. • Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti. • Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa. • Jos uhkaus kohdistuu toiseen henkilöön, ilmoita hänelle uhkauksesta. Voit ilmoittaa uhkauksen kohteelle uhkaajan henkilötiedot, jos ne ovat sinulla tiedossa. Uhkauksen kohteena oleva henkilö tekee itse tutkintapyynnön poliisille. • Raportoi uhkailusta aina esimiehelle. • Täytä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle. • Tee tutkintapyyntö poliisille, jos uhkaus kohdistuu itseesi. Voit salassapitovelvollisuuttasi rikkomatta kertoa poliisille uhkailijan henkilötiedot, mutta et mitään terveystietoja.

www.hus.fi

Työyhteisöön kohdistuva uhkaus

Omaisuuteen tai kiinteistöön kohdistuva uhkaus

• Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, e ttä uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti

• Ilmoita uhkaajalle rauhallisesti, että uhkailu ei ole sallittua ja pyydä uhkaajaa käyttäytymään asiallisesti.

• Poistu paikalta, jos olet yksin. K utsu paikalle vartija tai muuta henkilö kuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu

• Poistu paikalta, jos olet yksin. Kutsu paikalle vartija tai muuta henkilökuntaa, jos uhkaaja ei rauhoitu.

• Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa • Ilmoita uhkauksesta niin pian kuin mahdollista turvallisuushenkilöstölle ja esimiehelle • Täytä tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle • Keskustele tutkintapyynnön tekemisestä turvallisuushenkilöstön/esimiehen kanssa • Mikäli kyseessä on puhelimitse tehty pommiuhkaus, katso ohjeet sivulta 31. Esimies ilmoittaa uhkauksesta kiinteistöpäällikölle, joka tekee tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille.

• Kirjaa potilaan tai hänen omaisensa/ vieraansa tekemän uhkauksen sisältö asiallisesti potilasasiakirjoihin, jos voit sen tehdä rikkomatta tietoturvaa. • Ilmoita työyksikön omaisuuteen kohdistuvasta uhkauksesta työyksikön esimiehelle. Esimies tekee tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille neuvoteltuaan asiasta yksikön päättävän esimiehen kanssa. • Ilmoita kiinteistöön kohdistuvasta uhkauksesta työyksikön esimiehelle, turvallisuushenkilöstölle sekä kiinteistöpäällikölle. • Tee tapahtumaraportti HUS-riskit -ohjelmassa, josta ilmoitus menee automaattisesti työsuojeluun ja turvallisuushenkilöstölle sekä esimiehelle.

Uhkauksiin ei pidä alistua eikä niitä saa hyväksyä missään muodossa! 29

ASEELLINEN UHKAUS TAI RYÖSTÖ TOIMINTAOHJEET 1. Tottele uhkaajaa

• uhkaajan vaatimuksiin tulee suostua • älä yritä huijata uhkaajaa, toimi kuten hän vaatii • tee vain, mitä sinun käsketään tehdä • anna uhkaajalle vain se, mitä hän pyytää

2. Yritä olla huomaamaton, älä provosoi uhkaajaa

• vältä suoraa katsekontaktia, mutta yritä painaa mieleesi uhkaajan tuntomerkkejä, yksikin erottava seikka riittää

3. Vältä äkkinäisiä liikkeitä, pidä kätesi näkyvillä

• pyri rauhoittamaan uhkaajaa tyynnyttävillä eleillä kämmenet ylöspäin • siirry rauhallisesti, jos mahdollista, siten, että sinun ja uhkaajan välille jää jokin suojaava este, esim. huonekalu • älä koskaan käännä uhkaajalle selkääsi!

4. Älä kiihdy, pyri ilmaisemaan itseäsi neutraalisti

• älä korota ääntäsi • puhu selkeästi, tarpeeksi hitaasti ja käytä yleiskieltä • älä ala väitellä tai kiistellä

5. Pyydä uhkaajaa laittamaan ase pois

• pyyntö voi saada uhkaajan pysähtymään ja huomaamaan mitä on tapahtumassa, jolloin hän voi saada itsensä kootuksi ja pystyy hillitsemään itsensä • jos uhkaaja ei suostu laittamaan asetta pois, älä yritä väkisin!

6. Älä jätä työtoveriasi yksin uhkatilanteessa

• jää seuraamaan tapahtumia sivusta, pyri sijoittumaan niin, että työtoverisi näkee sinut • muista, että uhkaaja saattaa hyökätä, jos tuntee itsensä uhatuksi

7. Älä yritä estää uhkaajan pakenemista

• paina mieleesi uhkaajan tuntomerkit, poistumissuunta sekä -tapa

8. Hälytä apua heti kun voit

• hälytä turvallisuushenkilöstö ja poliisi • anna tilanneselostus • älä poistu työpaikalta, poliisi haluaa keskustella kanssasi

9. Ilmoita tapahtuneesta

• ilmoita välittömästi esimiehelle sekä virka-aikana puhelimitse työsuojeluun • täytä tapahtumaraporttilomake HUS-riskit -ohjelmassa sekä tuntomerkkilomake itsenäisesti • esimies ilmoittaa tapahtuneesta edelleen sairaanhoitoalueen / tulosyksikön / tulosalueen / yhtiön johdolle

PUHELIMITSE TEHTY POMMIUHKAUS TOIMINTAOHJEET 1. OLE RAUHALLINEN 2. PIDÄ SOITTAJA mahdollisimman kauan linjalla Tee muistiinpanoja uhkauksen tehneen henkilön puheen sisällöstä tai käynnistä puhelimeen kytketty nauhuri, jos siinä sellainen on

3. KIRJAA SOITTAJAN PUHELINNUMERO paperille, jos mahdollista 4. KERRO uhkaajalle, että rakennus on täynnä ihmisiä ja että räjähdys voi aiheuttaa usean ihmisen kuoleman tai vakavan loukkaantumisen

5. KYSY miksi uhkailija haluaa räjäyttää pommin? • missä pommi sijaitsee? • minkä näköinen / kokoinen pommi on? • milloin sen on määrä räjähtää? • miten pommi räjäytetään? (aikaohjaus, kauko-ohjaus tms.) • mikä on uhkaajan nimi (soittaja saattaa epähuomiossa vastata)?

6. KIINNITÄ HUOMIOTA • soittajan puheääneen, murteeseen, puhetapaan (änkytys, alatyylisyys, puheviat…) taustamusiikkiin, taustaääniin, ja kaikkiin muihin ääniin, jotka voivat antaa viitteitä soittajan olinpaikasta tai henkilöllisyydestä • onko soittaja mies vai nainen? Nuori vai vanha? Päihtynyt, sekava, kiihtynyt? • onko ääni tuttu? • tuntuuko soittaja tuntevan sairaalaa ja/tai sen toimintaa?

7. PUHELUN PÄÄTYTTYÄ • hälytä heti poliisi, p. (0) - 112. Anna poliisille vastasoittonumero, joka on pidettävä vapaana • hälytä heti turvallisuushenkilöstö, joka arvioi tilanteen vakavuuden ja käynnistää jatkotoimet (johdolle ilmoittaminen, vartijoille ilmoittaminen, poliisin varmistussoitto ym.) • ilmoita puhelusta yksikön esimiehelle • kirjaa puheluun liittyvät asiat pommiuhkauslomakkeeseen (liite 3) • toimi poliisin antamien ohjeiden mukaisesti, älä poistu työpaikalta! Poliisi haluaa tavata puhelun vastaanottajan heti saavuttuaan paikalle • tee tapahtumaraportti HUS-riskit-ohjelmassa

www.hus.fi

PANTTIVANKITILANNE TOIMINTAOHJE PANTTIVANGIKSI JOUTUNEELLE

TOIMINTAOHJE TILANTEEN SILMINNÄKIJÖILLE

1. TOTTELE sieppaajaa/sieppaajia

1. HÄLYTÄ

2. UNOHDA sankaritekojen suunnittelu!

• Poliisi p. (0) - 112

ÄLÄ RYHDY VASTARINTAAN, yritä säilyttää malttisi

4. ANNA sieppaajan kokea, että hän hallitsee tilanteen 5. ÄLÄ ihmettele toimenpiteiden hitautta, prosessi on käynnissä

• Turvallisuushenkilöstö • Yksikön esimies Yksikön esimies ilmoittaa tapahtuneesta sairaanhoitoalueen / tulosyksikön / tulosalueen / yhtiön johdolle

6. PIDÄ itselläsi selkeä päiväjärjestys 7. TEE kaikkea mitä sieppaaja sallii sinun tekevän 8. YRITÄ välttää neuvotteluissa viestinviejäksi joutumista

2. TURVAA ITSESI JA MUUT

9. ÄLÄ anna lausuntoja tiedotusvälineille, ellei sieppaaja pakota sinua niin tekemään

• Evakuoi riittävän laajalta alueelta kaikki ihmiset toiseen rakennusosaan tai ulos pois näköetäisyydeltä.

10. VARO tilanteen pitkittyessä samaistumasta sieppaajiin

• Odota poliisin tuloa rauhallisesti.

11. TILANTEEN LAUETTUA poliisi tahtoo keskustella kanssasi, pysy siis paikalla 12. Tilanteen lauettua OSALLISTU tilanteen jälkipuintiin

JÄRJESTYSHÄIRIÖ TOIMINTAOHJEET MIKÄLI HÄIRIÖN AIHEUTTAJA ON

ULKOPUOLINEN, ESIM. SAATTAJA TAI OMAINEN • Kehota henkilöä lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen ja/tai poistumaan sairaalan alueelta. • Mikäli henkilö ei tottele kehotusta, pyydä paikalle vartija, joka voi tarvittaessa poistaa henkilön tiloista. Jos vartija ei ole saatavilla, ilmoita asiasta poliisille. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen.

www.hus.fi

POTILAS • Kehota henkilö lopettamaan häiritsevä käyttäytyminen. • Mikäli henkilö ei tottele kehotusta, kutsu paikalle vartija ja tarvittaessa lääkäri, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyn. Arvion perusteella henkilö voidaan joko poistaa tiloista vartijan toimesta tai siirtää hoitotiloihin. • Mikäli henkilö ei edelleenkään kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään, paikalle voidaan kutsua poliisi ja tehdä tarvittaessa tutkintapyyntö ilkivallasta/laittomasta uhkauksesta. Tutkintapyynnön tekee tilanteessa mukana ollut henkilö, johon uhka on kohdistunut tai joka asemallaan edustaa sitä kohdetta, johon ilkivalta on kohdistunut.

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Tuntomerkkilomake Täytä lomake itsenäisesti, älä anna muiden vaikuttaa mielikuviisi. Täytä vain ne kohdat, joista olet varma. Lomakkeen voit täyttää ja tulostaa intranetissä, liite 2.

TUNTOMERKKILOMAKE Nimi ja yhteystiedot: Tapahtuma-aika ja -paikka: Tapahtuman luonne:

Täytä lomake itsenäisesti, älä anna muiden vaikuttaa mielikuviisi. Täytä vain ne kohdat, joista olet varma. Sukupuoli: Mies

Vartalo:

Tutustu lomakkeisiin etukäteen, niin osaat tositilanteessa painaa mieleesi oikeat asiat!

TUNTOMERKKILOMAKE LIITE 2

Hoikka

Ulkoasu:

Siisti

Nainen Normaali Epäsiisti

Ikä:

Tanakka

Puhetapa:

Selkeä

Pituus:

Lihava Epäselvä

Kasvot: Hiukset / parta: Hattu / huivi: Silmät: Hampaat: Kädet: Korut / kello: Paita / solmio: Takki / pusero: Housut / hame:

Korut, kello:

Jalkineet:

Paita / solmio:

Arvet:

Housut / hame:

Tatuointi: Kantamus: Muuta: Liikkuminen, suunta: jalan

pyörällä

Ajoneuvon rek.tunnus, merkki ja väri:

autolla

muu, mikä

Kieli:

Ihonväri:

PUHELIMITSE TEHDYN POMMIUHKAUKSEN KIRJAUSLOMAKE Tarkka soittoaika, näytössä ollut puhelinnumero (jos oli näkyvissä) ja päiväys:

1. Milloin pommi räjähtää?

2. Miksi uhkaaja haluaa räjäyttää pommin?

Puhelimitse tehdyn pommiuhkauksen kirjauslomake Tutustu myös toimintaohjeeseen sivulla 31. Lomakkeen voit täyttää ja tulostaa intranetissä, liite 3.

3. Missä pommi on?

4. Minkänäköinen /-kokoinen pommi on?

5. Miten pommi aiotaan räjäyttää?

6. Soittajan sukupuoli ja arvioitu ikä?

7. Soittajan Soittajanääni ääni(rastita (rastita mielestäsi mielestäsi kuvaavimmat kuvaavin/kuvaavimmat vaihtoehdot /vaihtoehto) vaihtoehdot) mekaaninen muunnettu nenä-ääni epäselvä selvä r-vika s-vika änkyttävä jokin muu puhevika, mikä?

ulkomaalainen, mistä? sammaltava/ päihtynyt vihainen kiihtynyt äänekäs ivallinen härnäävä

karhea syvä innostunut naurava voitonriemuinen läähättävä syvään hengittävä hiljainen pehmeä lempeä

särkynyt ääni itkevä hidas nopea tyyni muodollinen tutunoloinen, ketä muistutti? jotain muuta, mitä?

8. Soittajan Soittajankieli kieli (rastita (rastita mielestäsi mielestäsi kuvaavimmat kuvaavin/kuvaavimmat vaihtoehdot / vaihtoehto) vaihtoehdot) murre, mikä?

luki tekstin viesti nauhoitettu koulittu ääni

kankea puhetapa sivistynyt puhetapa alatyylinen puhetapa

järjenvastainen, sekava hajanainen, hyppelehtivä looginen ajatuskulku

9. Taustaäänet Taustaäänet(rastita (rastita mielestäsi mielestäsi kuvaavimmat kuvaavin/kuvaavimmat vaihtoehdot / vaihtoehto) vaihtoehdot) kadun melua ihmisääniä kodin ääniä, mitä?

kolinaa musiikkia moottori tehtaan koneet

toimistokoneet eläinten ääniä soittaa ulkoa soittaa sisältä

kaukopuhelu paikallispuhelu matkapuhelimesta soitettu puhelinkopista soitettu

Soiton vastaanottajan nimi ja puhelinnumero:

www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikois sairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito. HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

www.hus.fi Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. 09 4711

facebook.com/HUS.fi twitter.com/HUS_uutisoi instagram.com/hus_insta linkedin.com/company/hospitaldistrict-of-helsinki-and-uusimaa-husyoutube.com/husvideot

8/2020