ELINTILA
Suunnitelmaratkaisulla pyritään vastaamaan asuntopulaan tarjoamalla vaihtoehto uuden sukupolven erilaistuneisiin asumisen tarpeisiin sekä ratkaisun turvapaikanhakijoiden väliaikaismajoitukseen. Kestävän asumisen ja suljetun kierron periaa•eisiin pohjaava minimiasumisen konsep• täydentää kaupunkirakenne•a omavaraisilla siirre•ävillä yksiköillä. Osi•ain esivalmisteisesta rakennuksesta saa itsenäisen energia- ja materiaaliyksikön, joka siirtyy kaupungin kehityksen myötä. Suunnitelma visualisoi sitä, millaista minimiasuminen voisi olla o•aen kantaa kaupunkirakenteellisiin kysymyksiin, asumisen tapaan sekä näihin lii•yviin käytänteisiin. Konsep•n jatkokehittäminen tarjoaa mahdollisuuden testata ja tutkia käytäntöjen muu•amista, uuden luomista yrityksissä sekä viranomaistasolla.
SPON TAAN I KEH ITTYM INEN
Rajalta kotiin
ton!en omistajille niin, e•ä vastakkainase•elun asemesta syntyy mahdollisuus luoda yhteys paikallisiin ja oppia molemminpuolises•, on yksi toteutuva tavoite miniasumisen konsep•ssa. Malli, joka tarjoaa korkealaatuista asumisen •laa edullises•, alhaisilla käy•ökuluilla, jota on helppo laajentaa ja lunastaa itselleen, on ensimmäinen askel itsenäiseen elämään ja posi•iviseen sitoutumiseen Suomessa. Talon yhteydessä on helppo jopa harjoi•aa elinkeinoa, yri•ää ja tehdä töitä. E•eivät turvapaikanhakijat ja paikallisväestö joutuisi eriarvoiseen asemaan keskenään, tämä uusi asumisen malli tulisi tuoda samalla mahdolliseksi kaikille. SIT RS SU E TR NE PIE
KÖ YH YY S
Hätäapu osana kaupunkikehitystä
Turvapaikanhakija ko•a etsimässä Asuminen, liikkuminen ja työ ovat murroksessa. Yhä useampi lähtee kotoaan paremman elämän perässä ja vielä useampi pakon sanelemana paikallisten kriisien kehi•yessä usein kansainvälisiksi. Ihmiset siirtyvät kaupunkeihin, missä on mahdollisuuksien •hentymiä. Liikkuvuudesta on tullut epätasa-arvoisessa maailmassa tekijä, joka jakaa ihmisiä, määri•ää elämisen tasoa, vapau•a ja mahdollisuuksia kehi•yä. Kaupunkien mahdollisuudet tarjota kohtuulliset elinolot ovat kuitenkin rajalliset, kun yhä pienemmin resurssein pitäisi pystyä tarjoamaan yhä laajemmat mahdollisuudet ja palvelut. Tämä tapahtuu taloudellises• kestäväs• ainoastaan sen kau•a, e•ä kaikille maahantulijoille pystytään tarjoamaan inhimilliset olosuhteet, turva, sitoutumisen sekä kasvun mahdollisuus.
12,5m2 Askel
SITOUTUMINEN S TO UU M N TO AS ILM
35m2 /hlö Helsinki 2011
79,5m2 Suomi asunnot 2010-luku
165m2
USA 1978
I
230m2 USA 2007
K O NT RO LL
Asuntojen hajasijoi•aminen kaupunkeihin olevan rakenteen rakentama•omille tonteille, pihojen täydennykseksi, lisätuloksi
144m2 Suomi uudet omakotitalot 2010-luku
JOUSTAVUUS
Pakeneva ihminen ei ole objek•, numero eikä väline, vaan yksilö, jolla on subjektiivinen oikeus vapauteen, jota hän käyttää hakiessaan turvaa maastamme. Turvaa, johon hänellä on myöskin oikeus. Turvapaikanhakijan ko•utuminen alkaa siitä hetkestä kun hän astuu Suomen kamaralle. Ko•utumisen onnistuminen riippuu siitä kuinka hän voi sopeutua ja sitoutua maahamme ja toimia siellä itsenäises• palaten normaaliin elämään. Molemminpuolinen integraa•o, to•uminen ja vuorovaikutus kantaväestön sekä turvapaikanhakijoiden välillä ovat hyvin tärkeitä tekijöitä ko•utumiselle.
LIIKKUVUUS
15m2 /hlö Hong Kong 2009
ASKEL / KILPAILUTYÖN SELOSTUS
MA HD OL LIS UU DE TK AI KI LL E
Turvapaikan järjestäjä kilpailu•aa ja •laa erän teollises• valmiste•uja, laadultaan varmistettuja siirrettäviä rakennuksia, jotka sijoitetaan olevaan rakenteeseen. Asukas voi halutessaan parantaa rakennusta, siirtää ja lunastaa sen omakseen saatuaan oleskeluluvan Suomessa. Yksityiset henkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat tarjoutua vastaano•amaan tai hankkia rakennuksia ja asukkaita ton•lleen kaikkien osapuolten suostumuksella. Olosuhteet ja sijoituspaikka tarkistetaan etenkin paloturvallisuuden osalta. Mikäli yksiköitä tulee paikalle useampi kuin yksi, rakennusten sijoittelusta laaditaan suunnitelma, jonka palo-ja pelastusviranomainen hyväksyy. Rakennukselle haetaan määräaikainen lupa, jonka päätymisen jälkeen rakennuksen pysyvälle sijoittamiselle voidaan hakea rakennuslupaa kyseisessä tai jossain muussa sijainnissa ton•lla. Mikäli asukkaat haluavat oleskeluluvan saatuaan siirtyä muualle asumaan, •lapäinen rakennus palautetaan maahanmuu•ovirastolle tai ton•n omistaja voi lunastaa sen itselleen, hakea pysyvää rakennuslupaa ja jatkaa talon vuokraamista.
Hätäapu osana tuotekehitysprosessia Paikalliset asunnontarvitsijat ja turvapaikanhakijat ovat itse oman asumisensa ja •lanteensa asiantun•joita. Integraa•o vahvistuu, kun ko•utujien oma ak•ivinen rooli ja mahdollisuudet vaiku•aa omiin olosuhteisiinsa asukkaina korostuvat. Talovalmistajat ja rakennu•ajat voivat osallistua kaksivaiheiseen tuotekehityskisaan, joka tähtää tuotteiden kehittämiseen kansainväliseen vien•in. Paikallisväestöstä ja turvapaikanhakijoista valitaan ihmisiä testaamaan alkuvaiheen viranomaisvaa•mukset ja viitesuunnitelman ehdot läpäisseet talot. Lopullisista palau•een mukaan massaräätälöidyistä taloista tehdään myös avoimet rakennuspiirustukset ja ohjeet omatoimirakentajien hyödynne•äväksi.
MIKRO/MAKRO 1KK-30V. parkkipaikalla parkkipaikalla
tonttien tonttien tonttien tonttien tonttien tonttien tonttien ja rakentamattomien tonttien lamellipihojen omavaraisena lamellipihojen elävöittäjinä ja tilapäiskäyttöinä tonttien tilapäiskäyttöinä tilapäiskäyttöinä tilapäiskäyttöinä tilapäiskäyttöinä tilapäiskäyttöinä tilapäiskäyttöinä rakentama• omien omavaraisena ja yksikkönä kehittäjinä/ tilapäiskäyttöinä hienovaraisina lamellipihojen elävöi•äjinä hienovaraisina täydentäjinä yksikkönä yksikkönä yksikkönä tilapäiskäyttöinä
ton•en kehi•äjänä/ •lapäiskäy•önä
hienovaraisena yksikkönä luonnossa
ja hienovaraisina täydentäjinä
“ASKEL” / KOHTEET
palveluina palveluina/ tulontuojina palveluina/tulontuojina kivipihoilla kivipihoilla keskustakorttelien keskustakorttelien kivipihoilla kivipihoilla kivipihoilla
keskustakor•elien kivipihoilla
katujen elävöittäjinä, erottajana/ tiivistäjänä katujen elävöi• äjänä, ero•ajana/•ivistäjänä
ratsastajina talojen
ratsastajina talojen katoilla
pientalotonttien täydennystäydennystäydennysrakentamisena rakentamisena rakentamisena
pientaloton•en täydennysrakentamisena
lämmöneristettynä teknisenä/lämmöneristettynä
teknisenä/lämmöneristetrakennusten tynä yksikkönä vanhojen rakennusten uusiokäytössä
mykän julkisivun kasvoina
mykän julkisivun kasvoina
MAHDOLLISUUDET
MIKRO/MAKRO 1KK-30V. +
= The place-diagram, Projcet for Public Spaces (PPS)
Hyvä kaupunkiympäristö koostuu Jan Gehl
Vapaaehtoisella kumppanuusmallilla taloyh•öt voivat kehi•ää yh•ötään kestävämpään suuntaan o•amalla pihalleen asukkaita ja jakamalla heille yhteis•lansa. Asukkaat voivat olla sekoitetus• opiskelijoita, maahanmuu•ajia tai muuten vain minimielämäntavasta kiinnostuneita pioneereja. Muutos voi olla ajankohtainen energia- tai piharemon•n yhteydessä, mu•a pelkkä parkkipaikkakin rii•ää pysyväksi tai väliaikaiseksi sijoituspaikaksi omavaraiselle yksikölle. Mikäli kysymys on parkkipakoista menete•yjen parkkipaikkojen •lalle taloyh•ö hankkii yhteiskäy•öautoja, pyöriä ja taakkapyöriä. Innostu•aessa koko piha voidaan taas o•aa virkistyskäy•öön. Alkuun rii•ää esimerkiksi se, e•ä pihaan tuodaan rakennus kerrallaan elämää jokaisen vapaaehtoisen aloi•eesta jos esimerkiksi annetaan lupa sille, e•ä jokainen asukas voi itse vuokrata autopaikkansa asunnolle. Kokeilut voidaan aloi•aa vaikka he• vuoden alusta tuunatuilla parakeilla esimerkiksi Ilmastokatu-hankkeen yhteydessä. Esimerkki 42 auton parkkipaikalle saadaan 4x2 minimiko•a ja 4-16 asukasta korvaamalla 16 autopaikkaa 4 yhteiskäy•öautolla niin e•ä neljä asuntoa käy•ää yhtä autoa yhdessä.
Havainnekuva kor•elipihoille sijoitetuista minimikodeista
“ASKEL” / PERIAATE
KUMPPANUUSMALLI
MIKRO1-12 KK
Havainnekuva rakentama•omalle ton•lle sijoitetusta laajemmasta kokonaisuudesta. Perustuksina käyte•y ratakiskoja.
P
alueleikkaus ja rakennuksen kehitysvaiheet oikealta vasemmalle 1:500 asemakuva 1:900
“ASKEL” / KEHITTYMINEN
YKSILÖPOHJALTA
MIKRO 1-12KK
leikkaukset 1:200
Havainnekuva julkisivuelementeillä lisäeristetystä kadunvarteen sijoitetusta yksiöstä.
pohjat ja laajennusvaihtoehdot 1:200
“ASKEL” / SUUNNITELMA
JOUSTAVA
MAKRO 10-30V.
YKSIN
KAKSIN YKSINKERTAINEN ALKUUN
RAAKATILA + -oleskelu+lepo -työskentely -vapaa kalustus ja käyttö
SÄILYTYSTILAA - kylmää nostetun lattian alle
MINIMIYKSIKKÖ -WC+pesu -keittiö -tekniikka
SÄILYTYS TILAA -lämmintä lattian päälle
RAAKATILA + -oleskelu+lepo -työskentely -vapaa kalustus ja käyttö
OLO
YHDESSÄ
PANOSTETAAN KUN ON VARAA VAIHTOEHTOJA MAKSIMOIDAAN TILANKÄYTTÖ
MINIMIYKSIKKÖ + -WC+pesu -keittiö -tekniikka
PARVEKE
PARVI + -lepo -työskentely -oma rauha
LÄMMIN TILA
PARVEKE -oma ulkotila keskellä kaupunkia - viljely + vapaa-aika
KAKSI YHDESSÄ -yhteiskäyttötilaa -työtiloja -vierastiloja
KAKSI YHDESSÄ + KASVIHUONE + VERANTA
LAAJENTUMISMAHDOLLISUUS
LASITUS- /KASVIHUONE TAI LÄMMIN TILA
KAIDE + TALVIKATE
6,25 m2 18,75 m2
0,5m3
0,2m3
PYÖRÄSUOJA
PARVEKE
12,5 m2
18,75 m2
nostetun lattian alle säilytystilaa
Sähköä kaasusta ja auringosta
18,75 m2 Lämpöä ja kaasua biojätteestä
18,75 m2
1m3 JATKOKEHITETTY PERUSRUNKO LISÄERISTYS + LISÄÄ SÄILYTYS TILAA ITSE KANTAVIIN KOMPOSIITTISEINIIN INTEGROITUNA VAIHTOEHTOJA
suljetun kierron yksinkertaiste!u periaatekaavio
konsep•kuva rakennuksen eri versioiden kokoamisperiaa!eista
Suihku - sadevedenkeräys ja vesisäiliö. Vesi puhdistetaan metalliverkon ja hiekka-, sora- ja hiilisuoda"mien avulla. Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90-270 l/ vrk/hlö. Keskimäärin jokainen suomalainen käy!ää ve!ä 155 l/ vrk/ hlö. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 100-120 l/ vrk/hlö. Noin viidennes energiasta kuluu veden lämmi!ämiseen. Lämmintä ve!ä käytetään keskimäärin 40-50 l/ vrk/hlö. -Mo•va. Vähäve•sessä wc:ssä sekoi!unut liete johdetaan pien- biokaasulaitokseen, jossa siitä tuotetaan pol!oaine!a lämmitykseen ja sivutuo!eena maanparannusaine!a. 1-10m3 voimala yhden tai useamman yksikön lämmön- ja kaasuntuo!oon, >10m3 sähkön ja kaasun tuotantoon Kompos•käymälän tuotosten annetaan palaa kompos•ssa maanparannusaineeksi tai urea laimennetaan lannoi!eeksi puhdistetun harmaaveden kanssa ja käytetään kompos•n herä!ämiseen. Harmaan veden puhdistusaltaat, joissa syötävät vesikasvit, bakteerit ja jopa kalat hajo!avat typpeä ja bioainesta. Tuotetaan ruokaa ja puhdasta ve!ä. Ruoanlai!o ja puhtaanapito - kytky vesijohtoverkkoon ja täy!ösäiliö Jälkikompostoin•, jossa puutarhajäte, ke"ö biojäte sekä polte!u kiinteä jae vuoro!elevat. Kompos• toimii parhaiten matokompos•na ja, lisä!äessä ureaa. Kompos•multaa ja syntyneitä lannoi!eita käy!äen voidaan tuo!aa ruokaa ja onkimatoja.
Havainnekuva rakennuksesta vanhan kunnoste!avan rakennuksen yhteydessä
“ASKEL” / TOIMINTA
To be con•nued...
KESTÄVYYS