I
ma-arvokkuus
Oulun yliopisto arkkitehtuurin osasto
Kulttuuri-leikkauspint kontrastit-h
MUTA1.PORRAS
Anu S채ilynoja k07, 25.5.2009
II
pohja 1:100 2.kerros
pohja 1:100 1.kerros
ylä projektio 1:10 1.kerros
rmonia-keveys-sammutettu-arvokkuus- -v etu projektio 1:25 1.kerros
Paviljonki on kokonaismuodoltaan hyvin esinemäinen. Se on kahden taivutetun pintansa ansiosta hyvin lennokas ja kevyt, toisaalta järjestelmällisyydessään ja jonkin asteisessa symmetrisyydessään hyvin stabiilin ja arvokkaan oloinen. Rakennuksen kaksi vastakkaista kylkeä ovat tasaiset ja avoimet kuin veitsen jäljiltä. Sen hahmo on kuin leikkaus suuremmasta kokonaisuudesta. Käytävämäisen pohjakerroksen tilat laajenevat tason ulosvetoihin, joista yhteen myös portaat luonnollisesti uppoavat. Rakennuksen pintojen siivuttainen käsittely rytmittää sen julkisivua ja väläyttää samalla väliin jäävien lasipintojen kautta kadulle sisätilojen valoa ja elämää. Paviljongin suunnittelussa olen päättänyt pitää kiinni rakennustyypin keveydestä, jopa väliaikaisuudestakin. Niinpä paviljonki koostuu paikalla valetun teräsbetonin sijasta muotoon taivutetusta teräsrungosta ja siihen kiinnitetyistä kuitusementti- ja metallilevyistä. Rakennuksen materiaalimaailma rajoittuu pääosin kahteen elementtiin: ulkokuoren ja rakenteiden tumman karheaan metalliin ja sisätilojen hohtavan vaaleaan kuitubetoniin. Sammutettu metallipinta on rakenteissa maalattua kuumavalssattua terästä ja julkisivussa hapetettua kuparilevyä. Kuitubetonin vaalea helmeilevyys on toteutettu sekoitteen kuultavilla, vaaleilla väri- ja kiviaineilla. Lopputulos on elävä matta, tasainen ja hohtava, muttei liukas. Kyllästämällä pinnat kivisuojalla varmistetaan vielä puhtaanapidon helppous. Vastaava materiaalien käyttö kääntää perinteiset käsitykset ylösalaisin, mutta todellisuudessa ominaisuudet heijastelevat luonnollisten materiaalien todellista luonnetta; hiekanjyvät kimaltelevat, hapettunut metalli on samettisen syvää.
Oulun yliopisto arkkitehtuurin osasto
MUTA1.PORRAS
Anu Säilynoja k07, 25.5.2009
III
leikkauspinta Rakennuksen luonne on tärkeä tuoda esille hyvin sillä se on tässä yhtä kuin portaiden luonne. Portaisiin pyritään luomaan samanlainen keveyden ja arvokkuuden tuntu kuin koko rakennuksessa on. Tämä tunnelma syntyy pitkälti rakennukselle tutun materiaalimaailman hyödyntämisestä. Lisäksi askelmien ja jopa käsijohteen muotokieli noudattelee rakennuksen kaarevia linjoja. Askelmat levittyvät ylhäältä alas kuin kivettynyt lainehtiva matto. Yhtenäinen porraspinta on edestä suljettu, mutta koska portaan sivuja ei koteloida piiloon, sen levymäinen kapea profiili paljastuu ulkoa katsojalle. Alapuolelle jäävä avoin tila antaa mahdollisuuden muodon korostamiselle myös alhaalta käsin. Askelman materiaali on aavistuksen muita betonipintoja raikkaampi ja kylmempi. Näin porras erottuu edukseen muista rakenneosista. Portaiden ohuet kuitubetonielementit vaativat allensa kannakkeet. Askelmat ripustetaan saumoistaan kahden levymäisen teräspalkin varaan. Kuten muualla rakennuksessa, myös portaissa elementtien saumat pyritään häivyttämään. Sen sijaan porras erotetaan muista elementeistä pienellä raolla jotta sen rajat piirtyvät tarkkoina ja siisteinä.
1.
askelman kiinnitys takaa 1:5
2.
havainnekuva liitoksesta
1. portaan rakenteet: t30x152-296mm teräspalkki, mustaksi maalattu 2. muotoon taivutettu/valettu kuitubetoniaskel 20mm, kyllästetty kivisuojalla, läpivärjätty 3. näkyvät rakenteet: kuumavalssattu teräspalkki, mustaksi maalattu 4. julkisivu, esihapetettu kuparilevy 3mm 5. lattia ja katto: läpivärjätty kuitubetonilevy 50mm, muotoon taivutettu/valettu, pinnassa esim. kierrätyslasia, kyllästetty kivisuojalla 6. käsijohde vahattu tammi 7. karkaistu vihreä lasi 18mm, mustaksi maalatut teräspuitteet kk600
7.
7. 5.
6.
3.
4.
2.
1.
5.
3. leikkaus B-B 1:25
Oulun yliopisto arkkitehtuurin osasto
4. leikkaus B-B 1:10
MUTA1.PORRAS
Anu Säilynoja k07, 25.5.2009
IV
leikkaus A-A 1:100
leikkaus A-A 1:25
Portaita ympäröivien seinien valaistus toteutetaan kuvissa näkyvillä Waco-valaisimilla. Itse portaisiin upotetaan led:valoja ja johdetaan epäsuoraa valoa
leikkaus A-A 1:25
Oulun yliopisto arkkitehtuurin osasto
MUTA1.PORRAS
Anu Säilynoja k07, 25.5.2009
v
Rakennuksen luonne on tärkeä tuoda esille hyvin sillä se on tässä yhtä kuin portaiden luonne. Portaisiin pyritään luomaan samanlainen keveyden ja arvokkuuden tuntu kuin koko rakennuksessa on. Tämä tunnelma syntyy pitkälti rakennukselle tutun materiaalimaailman hyödyntämisestä. Lisäksi askelmien ja jopa käsijohteen muotokieli noudattelee rakennuksen kaarevia linjoja. Askelmat levittyvät ylhäältä alas kuin kivettynyt lainehtiva matto. Yhtenäinen porraspinta on edestä suljettu, mutta koska portaan sivuja ei koteloida piiloon, sen levymäinen kapea profiili paljastuu ulkoa katsojalle. Alapuolelle jäävä avoin tila antaa mahdollisuuden muodon korostamiselle myös alhaalta käsin. Askelman materiaali on aavistuksen muita betonipintoja raikkaampi ja kylmempi. Näin porras erottuu edukseen muista rakenneosista. Portaiden ohuet kuitubetonielementit vaativat allensa kannakkeet. Askelmat ripustetaan saumoistaan kahden levymäisen teräspalkin varaan. Kuten muualla rakennuksessa, myös portaissa elementtien saumat pyritään häivyttämään. Sen sijaan porras erotetaan muista elementeistä pienellä raolla jotta sen rajat piirtyvät tarkkoina ja siisteinä.
Rakenteet saavat näkyä, niitä ei korosteta, mutta ne paljastuvat portaiden alta ja leikkauspinnoista kuin itsestään. Niinpä kaksi portaiden vierelle kaareutuvaa seinäpintaa profiloituine teräspalkkeineen määrittävät nousun imagoa hyvin voimakkaasti. Väliin jäävät portaiden sivut suojataan karkaistulla lasilla, joka jatkuu luontevasti samassa linjassa toiseen kerrokseen saakka. Tilan korkeutta ja nousun sijaintia rakennuksen keskellä korostetaan tiheäjakoisilla pilareilla lasiseinässä. Portaiden aavistuksen vihreä lasi muistuttaa pilareiden kanssa seinän aineellisuudesta ja toimii yhteen leveän kirsikkaisen käsijohteen kanssa. Leveä käsijohde antaa vihjettä yläkerran tasomaisesta kaidemaailmasta. Se kasvaa alemman kerroksen portaasta, kiinnittyy hitsattuna välipohjan palkkiin kahdesta kohtaa ja päättyy ulokkeelle yläkerrassa. Pitkä ja massiivinen käsijohde tukeutuu piilossa allaan juoksevaan terästankoon. Portaat ja muut sisäpinnat valaistaan ylhäältä ja itse pintoihin upotettavilla led-valoilla voimakkaasti niin, että rakennus hohtaa valoansa koko Rotuaarille. Samalla hapettunut julkisivu valaistaan himmeästi pintaa pitkin materiaaleja ja muotoja korostaen. Itse valonlähteet ovat vähäeleisiä ja ne pyritään piilottamaan. Portaat ja koko julkisivun rytmi peilautuvat rakennuksen eteen levittäytyvään vesipintaan.
pohja 1:25
Oulun yliopisto arkkitehtuurin osasto
MUTA1.PORRAS
Anu Säilynoja k07, 25.5.2009