LUMI-JA JÄÄRAKENTAMINEN ARCH&DESIGN A.SÄILYNOJA E.PELTONEN E.ZHURAVLEVA K07 25.03.2011
Ivan ovchinnikov (1980) Russia The Curator of Towns festival: “Youth architectural festival “TOWNS” - the festival - nomad, the festival - traveler, it wanders on dales and vasts of Russian grounds in searches of young and inquisitive minds, hard-working people, not avoiding manual work and architectural craft training. These people build wooden towns, and always with deep sense: first about snow elements, then about water, then the childhood will be recollect, and then - goetic sacraments… The purpose of such “towns” - to develop at young architects the skill to realize their objects in the certain limited square space with all its reality and at the same time to learn to insert their projects in integral, constantly developing and metamorphosing architectural environment, in fact it is never known beforehand, what superstructure was planned by your neighbor on building and how your creations will agree in further . At the same time just here the sensation of a generality arises, which will allow today`s students and graduates of architectural colleges after 5-10 years to be called architectural community...” Venäläislähtöinen Towns- arkkitehtuurifestivaali kerää kaksi kertaa vuodessa satoja osallistujia. Yhteiset rakennustalkoot toteutetaan milloin Siperian henkeä salpaavissa maisemissa, milloin Euroopan puoleisen Keski-Venäjän tasangoilla. Kauneudenkaipuu saattaa ihmiset pyyteettömään yhteistyöhön kesäisin puun ja talvisin lumen ja jään arkkitehtuurin parissa. Tapahtuman järjestämistä tukee vuosittain Moskovan arkkitehtiliitto. Osallistujia kokoontuu yhteen laajalti eri puolilta Venäjää. Kesäisin, kun ei lähestytä arktisiä lämpötiloja, festivaalin kokoonpano on luonnostaan monikansallista. Festivaali toteutuu vuosittain vaihtuvien teemojen kehyksen ja osaanottavien joukkueiden tulkintojen mukaan. Festivaaleille hakevat ehdotukset käyvät läpi karsinnan ennen toteutukseen pääsemistään. Varsinaista kilpailua ei kuitenkaan festivaalin formaatissa synny edes rakennuskentällä sillä yhteistyö on teknisesti ja fyysisesti haastavissa olosuhteissa tärkeintä.
TOWNS FESTIVAL
Paitsi utopioiden kehittäminen ja yhteyksien luominen sekä luovan flown saavuttaminen osanottajien teknisten taitojen ja ymmärryksen festivaalin tavoitteista sekä haasteista. Festivaaleilla toimii varsinkin talvisin teknisenä tukena sekä kouluttajana materiaaliin erikoistunut työryhmä. Kesäfestivaali 2010 järjestettiin Kreetalla Korfun saarella. Lisätietoa: Arkkitehtuuria jäillä, kiitos! Juttu Arkkitehtiuutisissa http://www.slideshare.net/andreyasadov/gorodapresentationeng http://www.goroda-fest.ru/index-eng.htm
White Town 2010, Veliki Usduk 20.2. -40C Saapuminen Veliki Ustyugiin “Bussin ikkunasta näkyy kumpuilevaa maastoa harjakattoineen. Kultahampainen linja-autonkuljettaja kertoo kaupungin historiasta. Mennyttä varallisuutta huokuvaa kaupunkia on aikoinaan koristanut vajaa neljäkymmentä kirkkorakennusta. Nykyään jäljellä on runsas kaksikymmentä kirkkoa, joista toiminnassa on vain kolme. Kaupunki on sekä kaunis että haikea näky rapistuvine liidunvalkoisine kirkkoineen ja kirjavine taloineen.” Talvena 2010 White Towniksi nimetty festivaali järjestettiin Veliki Ustyugissa, Arkangelin ja Vologdan läänien rajalla sijaitsevassa kaupungissa. Luonteeltaan harvinainen vanha venäläiskaupunki on säästynyt historian kurjimuksilta lumenvalkoisine kirkkoineen syrjäisen sijaintina vuoksi. Veliki Usdukissa järkestetty festivaali oli sarjassaan kymmenes. White Townin teema oli perinteinen hirsikylä ja sen modernisaatio. Tällä kertaa ainoan kansainvälisen mausteen toi Oululainen osanottomme sekä White Townsia tukeneet jäätyöhön erikoistuneet ammattilaisryhmät, jotka koostuivat paitsi venäläisistä että valkovenäläisistä sekä ukrainalaisista. Lämmin lumikaupunki Kolmenkymmenen toteutuksen joukkoon mahtui koko kylän infrastruktuuri: sekä asumuksia että liukumäkiä, mutta myös ravintoloita, sekä kirkko ja tuulimylly. Baari oli luonteva ja jo alusta asti toimiva konsepti arkkitehtiopiskelijoita pullollaan olevalla alueella. Aavalle jäälle rakennettu kirkko oli pysäyttävä kokemus jopa 30 kirkon venäläisessä Veliki Ustygissa. Laakealta jääkentältä löytyi rakennusviikon jälkeen myös maailman suurin pohjakaavio, johon luistelija saattoi terillään vetää omat korjausviivansa. Luistinradan jäähän jäädytetty venäläisen hirsitalon pohjapiirros oli valtavana ornamenttina pysäyttävä luomus. Se oli perinteiden ja sukupolvien takaisen tietämyksen manifesti, jäähän upotettu muisto menneestä, jonka äärellä hiljentyminen ei tuntunut vieraalta ajatukselta. Viikon aikana organisoitiin jäänkäsittelyworkshopeja, jäänveistokilpailu, esitelmiä, luentoja, tanssi- ja elokuva-iltoja. Luennoissa heijasteltiin seinälle Venäjän arkkitehtuurikentän vaikeuksia maailman talouskriisin aikana. Yksi festivaalin järjestäjistä Andrei Asadov esitteli toimintastrategioita, joiden avulla arkkitehti voi kantaa ammattitaitonsa ahdingon yli.
WHITE TOWN 2010
МЕЖДУНАРОДНЫЙ АРХИТЕКТУРНЫЙ ФЕСТИВАЛЬ «БЕЛЫЙ ГОРОД». Вологодская обл., родина Деда Мороза – Великий Устюг. 20-27.02.2010 INTERNATIONAL ARCHITECTURAL FESTIVAL «WHITE TOWN». Velikiy Ustyug, 20-27.02.2010 КОММЕНТАРИИ К ПРОЕКТУ COMMENTS TO ARCH. PROJECT (Все анные публикуются на сайте вместе с эскизом) (All data is published on a site together with the sketch) Имя автора или название команды (с указанием города и страны): Author name or team name (with city and country instructions): SNOWHOW/ Mäkinen Seppo, Peltonen Erkka, Säilynoja Anu, Zuravljova Elisaveta, Oulu/Finland Название объекта: Object name: Wild Peaks 2010 Концепция: Concept: The concept is the remodification of a traditional log hut. Thinking of a dwelling as a third skin and a metaphore of a human body or a head and mind. As our thoughts have influence on how we look and how we behave, our look and behavior have the influence on how our houses are. Используемые материалы: Materials: - Ice blocks, frozen fabric, LED-lights Размеры: Size: - basement 4*6m, height 4,5m Конструктивные и технологические особенности: Constructive and technological features: - Walls will be made by ice blocks like masory. Roof will be made by spreying water on fabric and let it freeze Необходимые инструменты: Necessary tools: - chain saw, shovel, petkel, water hose and water tank or car with tank and hose for few hours, pail, scissors, light on site for working, ice carving tools (we’ll bring those) Material: Ice blocks 25cm*25cm*0,5m: 200 st. - 10 st. planks (2”*4”), lenght 4-5m - steel wire (some meters) and cutting tools for that - white fabric 5*10 m2 (we’ll bring it) - electricity for lights
SUUNNITELMA
Konsepti
Työn kulku
Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijoiden ehdotus tuotettiin yhdessä oululaisen Snowhowtyöryhmän lumirakentamisen asiantuntija Seppo Mäkisen kanssa. Snowhow:lta peräisin oleva tekninen idea perustui muotoon pingotetun harsokankaan jäädyttämiseen. Wild Peaks 2010 suunnitelma edustaa modernisoitua hirsimökkiä, joka pääjulkisivulta an näyttää tavalliselta harjakattoiselta talolta ja, mutta sivuiltaan monistuu irokeesimaiseksi vuoreksi.
20.2. -40C Saapuminen Veliki Ustyugiin
Työryhmä Joukkuemme koostui seitsemästä opiskelijasta, joista kolme oli Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osaston arkkitehtiopiskelijoita. Kokonaisuudessaan ryhmämme oli erittäin poikkitieteellinen ja taiteellinen: Erkka Peltonen, arkkitehti yo Elizaveta Zhuravleva, arkkitehti yo Anu Säilynoja, arkkitehti yo Anton Zhuravleva (Tampere), opiskelija Dina Bukareva(Helsinki), tanssija, koreografi an yo Camilla Aarnio (Jyväskylä), sosiologian yo Andrei Ohotnikov(Moskova), myyntipäällikkö Työn konsepti. ja suunnitteluvaiheessa kolmen hengen arkkitehtiryhmä teki yhteistyötä ja konsultoi jäärakentamisen asiantuntijaa Seppo Mäkistä. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen käytännön toteutus tapahtui ilman Snowhown avustavaa läsnäoloa paikan päällä. Ryhmän jäsenten venäjän kielitaito osoittautui välttämättömäksi työn kannalta. Jopa yhden venäjänkurssin taidot avustivat päivittäsissä haasteissa Menestyimme ymmärrettyämme, että suorittamisen ja kilpailun sijasta päivittäisessä toiminnassa pääosassa on itse rakennusprosessi, joustava mukautuminen sen tuomiin haasteisiin sekä yhteistyö ja kommunikointi muiden rakentajien kanssa.
21.2. -35C Rakennuspaikan valinta ja perustusten teko 22.2. -20C Pulaa jäästä ja miehistä. Neuvottelutaidot osoittautuvat välttämättömiksi jäänsaannin kannalta. Jääkuutiot painavat sata kiloa kappale. Joukkue tarvitsee paikalle moottorisahan ja ammattilaisen. Teoreettinen arkkitehdin näkökulma kohtaa käytännön rakentajan kokemuksen. 23.2. -15C Pulaa vedestä. Joukkueen venäjän kielitaidolle on käyttöä. Katon jäädyttämistä varten saadaan letku, joka osoittautuu viisi metriä liian lyhyeksi. Työmaa seisoo. Katon jäädytysolosuhteita odotettaessa siistimme seinien yksityiskohtia. 24. 2. -8C Pulaa työvälineistä. Työvaiheen kannalta korvaamattomasta moottorisahasta katkeaa käynnistysnaru. Tekniikka on koko leirissä äärirajoillaan, korjaukseen päätyy 14 moottorisahaa. Seuraavaksi loppuu polttoaine. Lyhyen letkun korvikkeeksi paikalle soitetaan palokunta. Hauraan harson jäätyminen ohueksi kuoreksi onnistuu viimein. Harjannostajaisten aika. 25.2. – 4C Hellepäivä. Yksi ryhmästä sairastuu akuuttiin arktiseenHellepäivä. Yksi ryhmästä sairastuu akuuttiin arktiseen hengitystieinfektioon. Sääolosuhteet kääntyvät rakentamista vastaan. Katon jääkuoren vahvistaminen on nollakeleissä lähes mahdotonta sillä vesi ei jäädy rakenteiden vahvikkeeksi kyllin nopeasti vaan ainoastaan rasittaa edelleen ohutta jääkuorta. 26.2. -3C Katon vahvistusta eli valelua 24 tuntia vuorokaudessa. Vuorokauden aikaiset lämpötilavaihtelut pakottavat painottamaan työpanoksen yöhön. Työmme on kuitenkin viimeistelyvaiheessa. Valtaosa leirin rakennuksista saa hahmotettavan muodon vasta viimeisen yön aikana. 27.2. -12C Viimeinen päivä Valokuiduin kyllästetty jäälattia valmistuu varhaisaamusta. Rakennuksen seiniä viimeistellään silitysraudoin kiillottamalla. Illan edetessä työkalut pakataan ja rakennelmat syttyvät lämpimään hehkuun valaistuksessaan. On aika iloita työn hedelmistä.
TYÖRYHMÄ JA TOTEUTUS
Detaljeja voidaan tehdä poraamalla. Japanilaiset ovat kehittäneet hienostuneen poraamistekniikan, joka mahdollistaa jääpitsin käyttämisen teoksissa.
Lumirakentamiseen voidaan käyttää sekä luonnonlunta, että tykkilunta. Yleisimmin käytetty lumi on tykkilumi, koska sen tiheys ja rakenteen lujuus on korkea. Festivaaleilla käytettiin luonnonlunta, jonka tiheyttä voidaan lisätä linkoamalla lumi kasoihin tai muotteihin, jossa lumen kiderakenne muuttuu paineessa ja lumi tiivistyy. Korkeissa ja kantavissa rakenteissa sekä lumiveistoaihioissa luonnonlumi tulee tiivistää mekaanisesti ennen käyttöä. Esimerkki yhdestä festivaaleilla käytetystä lumirakennustekniikasta. Korkean tuulimyllyrakenteen valmistelu vei aikaa. Jää voi toimia vestosten materiaalina monin tavoin. Vettä voi jäädyttää muotteihin, kuten jäälyhtyjä tehtäessä. Kuten tavallista myös festivaaleilla jää nostettiin järvestä tietyn kokoisina kappaileina, joista jokainen ryhmä työsti rakentamiseen tarvitsemansa kokoiset kappaleet sähkösahalla ja viimeisteli taltoilla ja raspeilla. Yhteenliitettyjen jääpalojen saumat näkyvät aina teoksessa. Myös valo käytäytyy eri tavalla kohdatessaan saumakohdan. Saumojen muotoa, rytmiä ja sijaintia voidaankin käyttää osana teoksen ideaa ja yksityiskohtia.
Muotoonleikatuilla jääpaloilla voi tuoda helposti vahtelua seinärakenteeseen.
Valmiin veistoksen ilmeeseen voi vakuttaa kohde- ja värivaloilla, jollaoin teoksesta tulee ympärivuorokautinen nähtävyys. Kaikki lamput ja vaonlähteet soveltuvat oikein käytettynä lumen ja jään valaisuun: halogeeneja, loisteputkia, hehkulamppuja tai kuituvaloja. Etenkin kuituvalot, joiden projektori siirtää ainoastaan valoa, ei lämpöä on toimiva ratkaisu tilanteessa, jossa sulamista pyritään välttämään. Sulamista voidaan ehkäistä myös käyttämällä heijastusvaloa. Kuten kuvassa valaisin voidaan suunnata tai valo suodattaa sulamattoman materiaalin läpi, josta valo taittuu varsinaiseen kohteeseen kylmänä ja pehmeänä. Jäähän voi valaa kuvioita eri värein värjätystä vedestä. Kankaan tms materiaalien käyttö ei ole suositeltavaa luonnonjäällä, sillä sulaessaan se roskaa vesistöä.
LUMI-JA JÄÄRAKENTAMINEN I ERILAISET RAKENNUSMENETELMÄT
Puhtaan teräsjään löytäminen ei ole helppoa. Jään hankintaa varten on tehtävä avanto kauemmas rannasta, sillä yleensä lähellä rantaa jäässä on lietettä ja kasveja. Kirkkain jää löytyy veden virtauspaikoista
Suojapuku suojaa kastumiselta.
Jään veistäminen terävällä taltalla on kevyttä. Pakkasella jää on kevyempää, mutta lauhalla sitä saattaa “veistää kuin voita”. Pakkasella veistäjän tulee varoa jään lohkeilemista
Hyytävää työtä. Jääkappale sahataan tavallisesti moottorisahalla eikä roiskeilta säästytä. Veden pitävätävät suojavarusteetovatkin työssä ehdottomia.
Jääpalojen siirtäminen ja nostaminen oli raskasta. Käyttämämme jääpalat olivat noin sadan kilon painoisia. Siirron apuna oli käytettävä liinoja ja tukkisaksia. Kuvassa tukkisakset.
Jääpalojen kuljettaminen rakennuspaikalle tapahtui moottorikelkalla vei aikaa. Usein samoja jääpaloja odotti toistakymmentä ryhmää.
Kumikäsineet, jossa on karhennettu pinta, pitävät kädet lämpinina ja antavat tukevan otteen välineeseen, jota on käytettävä voimalla, mutta pidettävä huolella.
Usein kirkkaan teräsjään päälle muodostuu kohvajäätä hapettuneesta jäästä tai lumisohjosta, Kohva on kellertävän väristä ja sisältää epäpuhtauksia, jotka tylsyttävät välineitä.
Jotta jääteosta voidaan työstää siihen tarvittavalla voimalla on teokset kiinnitettävä huolellisesti esimerkiksi lumihankeen
Veistoksen muoto ja viimeistely tehdään taltoilla ja raspeilla. Erilaiset pinnat antavat teokselle hyvin erilaisen luonteen
Jääpalojen pinnat tasoitetaan jääraspilla ja saumataan yhteen vedellä ja tasoitusraspin jääpölyllä.
Jäätä voidaan myös kiillottaa ja silittää vedellä, kaasuliekillä tai silitysraudalla.
LUMI-JA JÄÄRAKENTAMINEN II JÄÄRAKENTAMISEN TEKNIIKKA
PERUSTUKSET, PAIKAN VALINTA
RUNKO, LIITOKSET: Kiinniliimattavat pinnat työstetään mähdollisimman tasaisiksi.
KATON TUKIRAKENTEIDEN PYSTYTTÄMINEN
HARSOELEMENTIN ASENTAMINEN PAIKALLEEN
KATON VAHVISTAMINEN
KATON VÄLIAIKAISTEN TUKIRAKENTEIDEN POISTAMINEN
Kiinniliimattavat pinnat sahataan väleistään, jotta liitos pitää.
SEINIEN HIONTA/KIILLOTTAMINEN
KATON JÄÄDYTTÄMINEN HIENOLLA VESISUIHKULLA
LUMI-JA JÄÄRAKENTAMINEN III WILD PEAKS- PAVILJONGIN RAKENTAMINEN
VALOKUIDUISTA MUODOSTETTIIN SEKÄ KATTOVALAISTUS, ETTÄ JÄÄHÄN UPOTETTU LATTIAVALAISTUS. MOLEMPAAN TARKOITUKSEEN KUITUJEN PINTA TULI HIERTÄÄ RIKKI, NIIN, ETTÄ VALOA PÄÄSI TIHKUMAAN KUIDUN SEINÄMIÄ PITKIN HELMIIÄISMÄISENÄ NAUHANA.
HIUKSENOHUT KUITUSETTI ASENNETTIIN KATTOON PAIKALLISESTI JÄÄDYTTÄMÄLLÄ. VALOKUITUELEMENTIN PROJEKTORI SIJOITETTIIN ERISTETTYNÄ SUOJAAN RAKENNUKSEN PERÄLLE. SE LIITETTIIN KUITUKIMPPUUN RAKENTEESEEN JÄTETYSTÄ AUKOSTA. ITSE KUIDUT JAETTIIN TASAISESTI KATTAMAAN KOKO KATTOA.
PROJETORIIN LIITTYI SATOJEN VALOKUIDUN KIMPPU, JOKA TULI OHJATA KATOLLE
LÄHIKUVA RIKKI HIERRETYSTÄ VAOKUIDUSTA JA SEN TYYPILLINEN TAPA EMITOIDA VALOA
PAKSUMPI KUITUSETTI UPOTETTIIN LATTIAAN
ASENNUSTEKNIIKKA VAATI YHTEOSTYÖTÄ
VALOPROJEKTORIT JA SÄHKÖASENNUKSET ERISTETTIIN ASETTAMALLA NE ILMASTOITUUUNPOLYSTYREENILAATIKKOON
VALAISTUS
WILD PEAKS ALKUPERÄISESSÄ YÖVALAISTUKSESSAAN
WILD PEAKS MOSKOVALAISEN AMMATTILAISVALAISTURYHMÄN KÄSITTELYSSÄ
RAKENNUKSEN PERINTEINEN FASADI. JOUKKUEEMME JÄSEN TYÖPUVUSSAAN
LATTIAAN UPOTETTU VALOKUITUTEKNIIKKA
PAVILJONKI
”Festivaalin taso oli edellistalvea korkeampi, ja niin sen kuuluu ollakin”, sanoo festivaalin kuraattori, moskovalainen arkkitehti Ivan Ovchinnikov.
Festivaalikonsepti oli tasokas ja organisaatio toimiva sekä kunnianhimoinen. Menestyimme kunhan sisäistimme paikalliseen toiminnan ja ajattelutavan: Esimerkiksi sähkön ja veden oli sanottu järjestyvän. Niin tapahtuikin: piti vain hankkia 60metrinen jatkojohto ja sumuttamiseen kutsua paikallinen palokunta.
VELIKI USDUK, PAKKASUKON KAUPUNKI
ILTAISIN KOKOONNUIMME YHTEEN LUENNOIMAAN, KESKUSTELEMAAN
Pakkasukko valitsi Wild Peaks - paviljongin suosikkiensa joukkoon ja työryhmä sai tunnustuksena Pakkasukon allekirjoittaman diplomin.
WILD PEAKS KERÄSI KATSEITA JA KIINNOSTUSTA OSAKSEEN
Wild Peaks huomioitiin venäläisissä arkkitehtuuri- ja valaistussuunnittelun aikakausjulkaisuissa. Suomessa festivaaliartikkelin julkaisivat Arkkitehtiuutiset sekä Oulun Ylioppilaslehti.
PALAUTE
VALAISTUSRATKAISUT TOMMI REIJOLA
AAMIAISET, PÄIVÄLLISET JA ILLALLISET, JA ERIKOISRUOKAVALIO
VOTCHINA DEDA MOROZA, KEITTIÖHENKILÖKUNTA
VALAISTUSRATKAISUT
JÄÄDYTYSPALVELUT VELIKI USTYUGIN PALOKUNTAPRIKAATI 125
SAIRAIDEN JA LOUKKAANTUNEIDEN HOITO JÄÄTYÖMIEHET JA LÄMMIKEJUOMAT
FESTIVAALILÄÄKÄRI KIRURGI DMITRI PETROV
AGC GLASS RUSSIA
ERIKOIS-
KIITOKSET