MFA Magazine 2013 by Museum of Finnish Architecture

Artikkelin nimi

ARKKITEHTUURIMUSEO KESÄ–SYKSY 2013 MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE SUMMER–AUTUMN 2013

LIGHT HOUSES /5

MUUTOS: KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ / 16

OHJELMA / PROGRAMME 2013 / 11

MFA 1

SISUS / CONTENT 3 Pääkirjoitus / Editorial 5 Light Houses

A Nordic Common Ground

10 Uutisia 11 Arkkitehtuurimuseon ohjelma 2013 / MFA Programme 2013 15 Museo 2015 16 Muutos

Kohti kestävää kehitystä

17 Aluerakentamisen arkkitehtuuri ilmastonmuutosta hillitsemässä 20 Kestävän kehityksen kärjessä

Global Award for Sustainable Architecture

22 Glenn Murcutt

Arkkitehtuuria paikan ehdoilla

MFA Julkaisija Suomen arkkitehtuurimuseo Toimitus Hanna Galtat, päätoimittaja Salla Bedard Juulia Kauste Kristiina Nivari Kristiina Paatero Ulkoasu Dog Design Paino Trio-Offset, 2013 Kansi JKMM Arkkitehdit, Seinäjoen kirjasto, kuva: Mika Huisman Seuraava lehti ilmestyy 2014. Toimitus ei vastaa aikatauluihin tulleista muutoksista. Ajankohtaiset tapahtuma- ja ohjelmatiedot www.mfa fi. Museo on myös Facebookissa ja Twitterissä!

Juulia Kauste

Pääkirjoitus Editorial

Johtaja / Director Arkkitehtuurimuseo Museum of Finnish Architecture

PÄÄKIRJOITUS

uosi 2012 oli Arkkitehtuurimuseolle aktiivisuuden ja monien uusien aloitusten aikaa. World Design Capital -vuoden puitteissa museo sai hienon tilaisuuden keskittyä kehittämään aiempaa aktiivisempaa tapahtumatoimintaa: luentoja, keskustelutilaisuuksia, kävelykierroksia ja työpajoja järjestettiin vuoden aikana syventämään museolla esillä olevien näyttelyiden sisältöjä. Kesällä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle pihalle rakennettu WDC-vuoden kohtaamispaikka, Aalto-yliopiston Puustudion suunnittelema Paviljonki osoitti, että on mahdollista herättää henkiin normaalisti unohduksissa oleva, autojen valtaama piha ja muuntaa se aktiiviseksi kohtaamisen ja tapahtumisen paikaksi. Kesällä 2012 valmistui myös ensimmäinen uudistuvan konseptin mukaisesti toteutettu suomalaisen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus, jossa kohteiden esittelyä on syvennetty suunnittelijoiden, tilaajien ja käyttäjien haastatteluilla. Venetsian arkkitehtuuribiennaali tarjosi museolle tilaisuuden esitellä nuoria suomalaisia ja pohjois maisia arkkitehtejä laajalle kansainväliselle yleisölle kunnostetussa ja entistä ehommassa Aalto-paviljongissa sekä 50-vuotisuuttaan juhlivassa Sverre Fehnin pohjoismaisessa paviljongissa. Myös museon kansainvälinen kiertonäyttelytoiminta oli aktiivista vuonna 2012, ja erityisesti suomalaista kouluarkki tehtuuria esittelevä Maailman paras koulu -näyttely sai osakseen paljon huomiota maailmalla ajankohtaisen ja kiinnostavan aihepiirinsä ansiosta. Kaksivuotis katsaus oli esillä Kiinassa ja siinä yhteydessä saatiin toteutettua ensimmäinen kiinan kielinen uutta suomalaista arkkitehtuuria esittelevä julkaisu. Museo osallistui aktiivisesti monenlaisiin yhteistyöhankkeisiin muiden alan toimijoiden kanssa ja oli keskeisellä tavalla mukana käynnistämässä arkkitehtuurin uuden tiedotuskeskuksen toimintaa. Kokoelmatoiminnan puolella tehtiin ansiokasta työtä kokoelmahallintajärjestelmien harmonisoimiseksi Alvar Aalto

-museon kanssa ja osallistuttiin aktiivisesti Museo 2015 -hankkeen valmistelutyöhön erityisesti asiasanoituksen, luetteloinnin ja kokonaisarkkitehtuurin osalta. Vuosi 2012 oli monella tavalla myös kasvun ja laajentumisen aikaa. Museon kävijämäärä kasvoi enemmän kuin kaksinkertaiseksi edellisiin vuosiin verrattuna. Kesäkuukausien osalta kävijämäärä oli jopa nelinkertainen aikaisempiin kesiin verrattuna. Myös museon julkaisutoiminta oli aktiivista ja julkaisumyynnin tuotot kasvoivat merkittävästi. Aktiivisen tapahtuma- ja näyttelytuotannon teki mahdolliseksi paitsi osaavan henkilöstön väsymätön panostus ja valmius kokeilla uusia asioita myös hankerahatuottojen huomattava kasvu. Vuoden 2012 kokemukset muodostavat nyt hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle myös jatkossa. On saatu nähdä käytännössä kuinka aktiivinen tapahtumatoiminta tuo museolle uusia kävijöitä ja auttaa avaamaan aihepiiriin liittyviä sisältöjä laajemmin kuin mitä näyttelyiden puitteissa on mahdollista. On myös saatu nähdä, että arkkitehtuuri kiinnostaa ja siihen liittyvistä aiheista halutaan keskustella. Monenlaista käytännön kokemusta on karttunut ja sen pohjalta voimme suunnitella toimintaa entistä paremmin. Tavoitteenamme on kehittää Arkkitehtuurimuseosta monipuolinen ”arkkitehtuurin talo”, foorumi, joka tarkastelee arkkitehtuuria osana laajempaa yhteiskunnallista kontekstia ja tarjoaa mahdollisuuden saada tietoa ja kokoontua keskustelemaan monenlaisista arkkitehtuuriin ja yhteiskunnan rakentamiseen liittyvistä aiheista. Myös suomalaisen arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen maailmalla ja sen kansainvälistymisen tukeminen tulevat jatkossakin olemaan keskeisellä sijalla museon toiminnassa. Kokoelmahallinnan puolella tavoitteena on saavutettavuuden parantaminen uuden digitaalisen kokoelmahallintajärjestelmän avulla. Vuosi 2013 on alkanut myönteisissä merkeissä. Kävijäluvut ovat pysyneet alkuvuodesta edellisvuoden tasolla ja tapahtumiin on osallistunut ennätysmäärä yleisöä. On ollut hyvä rakentaa edellisen vuoden kokemuksien pohjalta entistä avoimempaa museota, joka ei toimi

MFA 3

pelkästään ”kansakunnan muistina” vaan ennen kaikkea kohtaamisen ja keskustelun paikkana. Suomalaisesta arkkitehtuurista on keskusteltu innokkaasti myös maailmalla museon kiertonäyttelyiden yhteydessä järjestettyjen seminaarien ja luentotapahtumien myötä. Kesällä esitellään 32 suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen nuoren arkkitehdin työtä, kun Venetsian biennaalia varten tuotettu Light Houses -näyttely tulee laajennetussa muodossa esille museolle. Syksyllä paneudutaan kestävän kehityksen moninaisiin ulottuvuuksiin Muutos: Kohti kestävää tulevaisuutta -näyttelyn ja kansainvälisen Global Award for Sus-

tainability -näyttelyn myötä. Samalla valmistellaan seuraavaa kaksivuotiskatsausta ja jalostetaan sen uudistettua konseptia. Erityisesti katsauksen verkkoulottuvuutta pyritään kehittämään niin, että se palvelisi eräänlaisena portaalina ajankohtaiseen suomalaiseen arkkitehtuuriin myös kansainväliselle yleisölle, jonka on muuten vaikea löytää tietoa suomalaisesta uudemmasta arkkitehtuurista. Näiden, valtion kulttuuritoimen tukeen kohdistuvista leikkauksista huolimatta positiivisten näkymien puitteissa olemme nyt työstämässä museon visiota tuleviksi vuosiksi sekä valmistelemassa sen toteuttamista tukevaa strategiaa.

IDEAS THAT HELP SOCIETY THRIVE Marco Steinberg

We live in exciting times, our emotions polarized by both anxiety and exhilaration. Anxiety because we realize that the world as we know it is at a pivotal juncture: healthcare, education, employment, and growth are being increasingly strained in complex and interconnected ways. Exhilaration as we awaken to the realization of emerging opportunities to rethink the principles by which we build wellbeing, happiness, social equality, and prosperity. These dynamics scale globally through countries, cities, institutions, professions, all the way to individuals like you and me. Wittingly or unwittingly, it does not matter: they are profoundly touching everyone and everything. At the end of the day this is a challenge about people. Through incredible ingenuity we embraced our given world and figured out how to build increasingly sophisticated and thriving societies. There are clearly many narratives that can be built connecting our past to our future, but one shines particularly brightly, one focused on the built environment. Think of it this way: your environment profoundly shapes what you produce, and what you consume. Food, transportation, energy, products, buildings, services, all have a social, financial and environmental footprint. And if you can change the built environment you can profoundly change the relationships and dependencies to these footprints. Its not a coincidence that our global populations are urbanizing at an increasing rate. If designed well, cities have the ability to shift these dependencies for the better. But one needs to think of cities as more than just bricks and mortar, buildings and roads. Cities are ultimately patterns of consumption and production, where you may consume food and products as much as you may produce waste and services. Changing cities can dramatically change our dependency on natural resources, our impact on the environment, and the wellbeing of its citizens. Denser communities bring people together reducing transportation and dependency on cars and oil. Done

smartly closeness builds more resilient communities that are more likely to share resources, learn, and care for each other’s wellbeing. This global debate about the environment, communities, and the built environment is fundamentally no different from the one that is emerging here in Finland. To size our opportunity we will need to connect knowledge, capabilities, and experience in new ways. We need to put ourselves in a position to be empowered to create critical solutions that don’t exist yet, while valuing and understanding our past. To do this we all have to rethink what matters. At the museum it’s the realization that our great past becomes a great strength when connected to a narrative that moves towards a meaningful future. The debate about the built environment has got be a critical part of our future. This means connecting with citizens, engaging decision makers, and leveraging the role of the professions we have served in a new and broader context. For the museum it’s about rethinking our role in society, the structure of our offerings, and the networks that build our purpose: A museum where its galleries can be a forum for social debate connecting leaders, professionals and citizens; A museum where our unparalleled collection and archive is a platform for stimulating new forms of knowledge and activity. On behalf of our board, it’s a great honor to serve this great community, to help build a better tomorrow. Marco Steinberg was appointed Chairman of the Board of the Museum at the start of the year. Steinberg is currently Director of Strategic Design at Sitra, the Finnish Innovation Fund, where he oversees several initiatives including HelsinkI Design Lab, Design Exchange Programme, and Low2No. Steinberg has degrees in Architecture from Rhode Island School of Design & Harvard University. Prior to returning to Finland he served a ten year term as Associate Professor of Architecture at Harvard University. His previous work experience includes working for the Peggy Guggenheim Museum and for the architecture office of Railli and Reima Pietilä. Marco Steinberg aloitti Arkkitehtuurimuseon hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa. Steinberg toimii strategisen designin johtajana Sitrassa, jossa hän on ollut mukana luomassa mm. Helsinki Design Lab-, Design Exchange Programmeja Low2No -hankkeet. Steinberg on valmistunut arkkitehdiksi Harvardin yliopistosta ja työskennellyt kyseisen yliopiston professorina kymmenen vuotta. Hän on työskennellyt myös mm. Peggy Guggenheimin museossa sekä Raili ja Reima Pietilän arkkitehtitoimistossa.

ELÄMYS Artikkelin Light Houses nimi

A NORDIC COMMON GROUND

Verstas Architects, © MFA / Ilari Järvinen

Peter MacKeith

he Nordic Pavilion in the Giardini of Venice, designed and completed by architect Sverre Fehn in 1962, is a distilled, elegant construction of a Nordic “light house” – a design evoking sensations of light, material, structure, space, nature, and atmosphere. Reserved for the biannual celebrations of art and architecture, the Pavilion presents to an international audience what might be called a metaphysical house of the North – even a luminous sense of Nordic “home” – one of specific primary architectural images, elements, and details. In these ways, the Nordic Pavilion is the physical and metaphorical “common ground” for Finland, Sweden and Norway. The 2012 Venice Biennale of architecture declared itself an open “common ground” for the consideration of

LIGHT HOUSES – ON THE NORDIC COMMON GROUND EXHIBITION AT THE MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE / JUNE 5 – SEPTEMBER 22, 2013 FIRST PRESENTED AT THE NORDIC PAVILION AT THE VENICE BIENNALE / AUGUST 27 – NOVEMBER 25, 2012

MFA 5

Nordic Pavilion, Giardini, La Biennale di Venezia, ÂŠ MFA / Ugo Carmeni

Light Houses

architecture. The contemporary political and cultural atmosphere – framed by sobering economic constraints and diminishing environmental resources – challenges architects of all nations to work with an elected economy of means to achieve a maximum of meaning and quality in their designs. Contemporary Nordic architectural culture, historically grounded in such an ambitious economy of means, provides both exemplary approaches and significant constructed works – all of which implicitly address these most challenging circumstances of our time. The LIGHT HOUSES exhibition, first configured within the Nordic common ground of Fehn’s sublime Pavilion, sought to evoke (rather than prescribe) architectural responses to this difficult contemporary landscape through a series of smaller, condensed constructions. The LIGHT HOUSES exhibition draws together thirty-two invited younger voices in contemporary Finnish, Swedish and Norwegian architecture. Each participant has provided for the installation a specially designed and constructed conceptual “light house,” appropriate in scale, form, and material to Fehn’s Pavilion’s spatial and atmospheric character, and resonant with the fundamental principles and sensibilities of each contributing architect or practice. These are architects new and established, urban and rural, less-renowned and more highly-publicized. Many of these constructions stand elevated on legged steel pedestals, a very few are necessarily bound by their mass closer to the gallery floor and a select number hover suspended in the air, at different levels of levitation. Their qualities of “light-ness,” reflective initially of the Nordic Pavilion’s own qualities, may be demonstrated through considerations of materiality, luminosity, density, or fragility, among many possibilities. Their qualities of “house-ness,” equally redolent of the Pavilion, may be demonstrated through considerations of site, structure, space, or enclosure, among others. In essence, the LIGHT HOUSES exhibition proposes the means to contemplate these essential concerns and phenomena of architecture, with the open house, the light house, of the Nordic Pavilion as both initial instruction and inspiration.

A Nordic Identity How can a contemporary Nordic architectural identity be presented and assessed? We have first opted for an emphasis on younger representatives – reflecting the relative youth of the 38-year-old Fehn at the time of the Pavilion commission. In recognition of the 50 year anniversary of the Pavilion, and its consequent legacy, the thirty-two architects and practices invited to the LIGHT HOUSES exhibition are themselves born in 1962 or later; their selection, albeit still limited, represents the most recent two generations of Nordic architects (with respect to the colleagues in Denmark and Iceland). With respect to Fehn’s legacy, Juhani Pallasmaa, himself a friend and professional colleague of the Pavilion architect, has designed the individual installation pedestals for the exhibition. Second, we have opted

MFA 7

ELÄMYS: THE FINNISH WORD TRANSLATES INTO ENGLISH AS “EXPERIENCE,” BUT IMMEDIATELY LOSES ITS DEPTH AND POTENCY IN THE TRANSLATION.

for a multiplicity of representatives and installations from the three contributing nations, rather than a very select few. Third, we have commissioned each of the participants to design and construct a small, site-specific work at an appreciable size, to be experienced directly, rather than relying on the mediated understandings afforded by drawings, models, photographs and videos. The resulting LIGHT HOUSES exhibition is thus energetically multi-faceted in ambition and experience, and presents an intentionally impressionistic understanding of contemporary Nordic architectural identity. The individual installations can be compelling in their phenomenal effects, but we hope as much for a composite sensibility to emerge through adjacencies and comparisons. The spectrum of responses to our commission is broad and diverse, but consistent concerns and approaches may yet be discerned: an intensely intimate architecture simultaneously deeply aware of a public responsibility; an abiding valuation of nature as source of inspiration – yet that romantic valuation now overlaid with an objective ecological awareness; an equally clear assertion of the value of material, craft and detail – now allied with a comprehension of the thrills and challenges of digital technology; lastly, a strong emphasis on an architecture attuned to children (in scale, naivete, simplicity) yet as concerned with the scale and complexity of the city and urban growth. These concerns and approaches coalesce from an array of physically affecting phenomena: sensations of fragility and density, illumination and opacity, of fragrance and spoken and musical sound, smoothness and roughness, reflection and disorientation, mute massiveness and fulsome emptiness.

A Nordic Experience Elämys: the Finnish word translates into English as “experience,” but immediately loses its depth and potency in the translation. The Finnish word connotes an enriched understanding of experience – of a space or place, of a moment in time – one that is not merely enjoyable in a directly physical way, or aesthetic in a cognitive awareness of forms and colors, but occurs to a profound depth of emotional resonance. For an architect, such an experience often compels an immediate desire to

know how such a place was constructed, then designed, then conceived; to seek out the means by which such a phenomenon was reified, and perhaps, in time, to be afforded the opportunity to evoke a similar depth of experience in others through their own designed construction. For the architects presented here, first in the Nordic Pavilion in Venice, and now at their home museums in Helsinki and Stockholm, each of their Light Houses is such a small opportunity, an attempt to manifest phenomena, and a proposal of an enriched experience. The LIGHT HOUSES exhibition is intended as a set of gentle manifestos, of singular moments of intensified experience. Sverre Fehn’s Nordic Pavilion at the Venice Biennale is a privileged place, a sacred ground of sorts, and one from which it is only possible to hope for a greater transmissibility of these small-scaled expressions of architectural ambitions and aspirations. But hope, as Alvar Aalto was fond of saying, “is the patron saint of Architecture,” asserting further that “architecture may not be able to save the world, but perhaps it can set a small example.” The LIGHT HOUSES exhibition’s small examples of phenomenal experience may yet find transference to the larger world outside the Giardini in Venice and in this year outside the museums of Helsinki and Stockholm, bringing such sensations of fragility and density, of illumination and inspiration, of contemplation and repose, to the simple moments of everyday experience. Enter, please, into this active, thoughtful community; enter into these animated conversations; enter into this chorus of contemporary Nordic voices in architecture. Peter MacKeith, Curator, is Associate Dean, Associate Professor and Adjunct Associate Curator for Architecture and Design at the Sam Fox School of Design & Visual Arts, Washington University in St. Louis, Missouri, USA. Since receiving a Fulbright Fellowship to Finland in 1990, he has worked as a liaison between the architectural cultures of the Nordic countries and the United States as a designer, educator, researcher, and author. He serves on the Advisory Board of the Finnish Cultural Institute-New York and is Honorary Consul for Finland in Missouri.

Viereisen sivun kuvat 1 Space Group, Norway, © Peter Hebeisen 2 Aure, TYIN tegnestue, Norway, © Pasi Aalto 3 Town House, Elding Oscarson, Sweden, © Åke E-son Lindman 4 General architecture, Blasieholmen HQ, Sweden, © General Architecture 5 Kupla, Avanto architects, Finland, © Jussi Tiainen 6 Woman’s Centre, Hollmen Reuter Sandman, Finland, © Juha Ilonen 7 Writers Cottage, Jarmund Vignaes Architects (JVA), Norway, © Nils Petter Dale

Light Houses

LIGHT HOUSES

Nuorta pohjoismaista arkkitehtuuria 5.6.–22.9.2013

useon kesänäyttelynä nähdään nuorten pohjois maisten arkkitehtien työtä esittelevä kaksiosainen näyttelykokonaisuus, joka perustuu Venetsian arkkitehtuuribiennaalia varten kesällä 2012 toteutettuun näyttelyyn, jota on nyt laajennettu. Alkuperäinen näyttely tehtiin juhlistamaan Sverre Fehnin suunnitteleman Pohjoismaisen paviljongin 50-vuotisjuhlavuotta. 32:lta alle 50-vuotiaalta suomalaiselta, ruotsalaiselta ja norjalaiselta arkkitehdilta tilattiin veistoksellinen teos, jonka tehtävänä oli sekä kiteyttää toimiston arkkitehtuurifilosofia yhteen kolmiulotteiseen, tilavuudeltaan tarkoin määriteltyyn esineeseen sekä luoda veistos, joka resonoi nimenomaan Fehnin modernistisen paviljongin kanssa. Nämä veistokselliset teokset nähdään kesällä museon isossa näyttelysalissa, jossa ne nyt uudessa ympäristössä muodostavat ajankohtaista pohjois maista arkkitehtuuria kuvastavan moniäänisen kuoron. Museon pieneen näyttelysaliin on koottu toimistojen töitä esittelevä kokonaisuus, joka luo samalla monipuolisen läpileikkauksen ajankohtaiseen pohjoismaiseen arkkitehtuuriin. Näyttelyn aikana tullaan kuulemaan norjalaisten ja ruotsalaisten arkkitehtien luentoja sekä suomalaisten näyttelyssä mukana olevien arkkitehtien ”ääniä” museon Voices-sarjassa. Esityksissä painotetaan erityisesti uutta ja pian valmistumassa olevaa tuotantoa. Laajennettu Light Houses -näyttely tulee olemaan syksyn 2013 ajan esillä Tukholmassa Ruotsin arkkitehtuurimuseossa.

1 2

5 6

MFA 9

YSÄRIÄ! SUOMEN 1900-LUVUN ARKKITEHTUURISTA KERTOVA TIETOPELI ON VALMIS

Teemu Korpilahti

uomalaisen arkkitehtuurin vaiheista kertova verkkopeli käsittää taas uuden vuosikymmenen. Tällä kertaa Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki johdattavat 1990-luvun tapahtumiin, teemoihin ja tyyli piirteisiin. Pelissä rakennetaan Punkaharjulla sijaitsevan Metsämuseo Luston rakennusta. Verkkopeli liittyy museon pysyvään näyttelyyn Arkkitehtuurimme vuosikymmenet. Tiesitkö, että näyttelyyn on saatavana koululuokille suunnattu tehtäväpaketti? Näyttelyyn voi tutustua esimerkiksi pelaten Etsi detsku! -peliä. Tehtäväpaketin voi ladata museon verkkosivuilta osoitteesta www.mfa.fi/lapset

PELAA OSOITTEESSA WWW.MFA.FI/ ARKKITEHTUURIPELI

UUNITUOREET NÄYTTELYT AVATAAN YSTÄVIEN KESKEN!

iesitkö, että museon ystäväyhdistyksen DAMY:n jäsenenä sinulla on mahdollisuus tutustua Arkkitehtuurimuseon näyttelyihin ennen muita? Museon ystävät saavat henkilö kohtaisen perehdytyksen uuteen näyttelyyn erityisellä ennakkoesittelykierroksella. Esittelijänä voidaan tavata esimerkiksi kuraattori, joka on laatinut näyttelyn käsikirjoituksen tai arkkitehti, jonka työtä näyttely käsittelee. Syksyllä 2012 museossa nähdyn Snøhettanäyttelyn esitteli museoystäville tämän norjalaissyntyisen arkki-

tehtitoimiston partneri, maisemaarkkitehti Jenny Osuldsen, joka voitti kaikki välittömästi puolelleen rakastettavalla välittömyydellään! Museon ystäväyhdistys DAMY mahdollistaa jäsenilleen museo elämysten lisäksi tutustumiskäyntejä arkkitehtuuri- ja muotoilualan kohteisiin. Viime vuonna vierailulistalla oli muun muassa Ateljee Kukkapuro Kauniaisissa. Tervetuloa DAMY:n jäseneksi! Lisätiedot verkkosivuilta www.damy.fi, osoitteesta damy.ry@gmail.com ja numerosta 045 110 3511 (puhelinaika perjantaisin kello 10–11).

Museon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld esittelee Pilvilinnoja-näyttelyä.

Artikkelin nimi

MFA 11

ARKKITEHTUURIMUSEON OHJELMA MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE PROGRAMME KESÄ–SYKSY 2013 SUMMER–AUTUMN 2013

K2S Arkkitehdit, Hotel Paasitorni, kuva: Marko Huttunen

ARKKITEHTUURIMUSEON OHJELMA MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE PROGRAMME

Tham & Videgård, Tellus Nursery School, kuva: Åke E:son Lindman

LIGHT HOUSES NUORTA POHJOISMAISTA ARKKITEHTUURIA

/ LIGHT HOUSES 5.6.–22.9.2013

5.6.–22.9.2013 Kattava läpileikkaus pohjoismaiseen nykyarkkitehtuuriin 32 nuoren arkkitehdin ja arkkitehtitoimiston töiden kautta tuo esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja ympäristökysymyksiä. Näyttely osoittaa, että pohjoismainen nykyarkkitehtuuri tarjoaa esimerkillisiä lähestymistapoja, jotka ottavat kantaa aikamme globaaleihin haasteisiin. Pohjoismaisen arkkitehtuurin perinteiset erityispiirteet – pelkistetty muotokieli, materiaalien niukkuus, luonnonvalon, luonnonympäristön ja rakennuspaikan huomioon ottaminen – edustavat vastuullisen ja kestävän rakentamisen periaatteita. Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa syksyllä 2012 ensiesityksensä saanut Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisnäyttely esitetään Helsingissä sisällöltään laajennettuna ja syvennettynä.

Kuva: SauerbruchHutton

2.10.2013–5.1.2014 Arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hidastamisessa, koska rakennettu ympäristö tuottaa runsaasti päästöjä. Mutta kuinka rakentaa tai korjata oma talo luonnon ja ihmisen kannalta kestävästi? Kuinka muuttaa lähiökerrostalo energiasyöpöstä passiivitaloksi? Millainen on tulevaisuuden kestävä yhdyskuntarakenne ja kuinka säilyttää perinteistä ympäristöä? Muutos on näyttely ilmastomme, elämämme ja ympäristömme muutoksesta. Se avaa näkökulmia ja antaa vastauksia siihen, kuinka voimme muuttaa suhtautumistamme ja toimintatapojamme, ja kääntää muutoksen positiiviseksi voimavaraksi.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄRJESSÄ KANSAINVÄLISEN ARKKITEHTUURIPALKINNON SAAJAT 2010.2011.2012

2.10.2013–5.1.2014 Kansainvälinen kestävän kehityksen arkkitehtuuripalkinto Global Award for Sustainable Architecture myönnetään vuosittain viidelle arkkitehdille. Palkitut arkkitehdit ovat sitoutuneita kestävän kehityksen etiikkaan ja tekevät innovatiivista työtä ekologisista lähtökohdista. Arkkitehtien toimintakenttänä on niin läntinen maailma kuin kehittyvät maat sekä vauraimmat suurkaupungit ja haavoittuvimmat kyläyhteisöt ympäri maailman. Palkinnolla pyritään saamaan aikaan verkosto, joka tukee näiden arkkitehtien työtä ja edistää pohjoisen ja eteläisen maailman välistä kokemustenvaihtoa.

TYIN tegnestue Architects, Klong Toey Community Lantern, © TYIN tegnestue

MUUTOS – KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

/ GLOBAL AWARD 2.10.2013–5.1.2014

/ MUUTOS 2.10.2013–5.1.2014

Kansainvälisen suunnittelutiimin ARUP-SauerbruchHutton-Experientia-Galley Eco Capital voittajatyö Sitran kestävän rakentamisen Low2No-suunnittelukilpailussa.

ARKKITEHTUURIMUSEON OHJELMA MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE PROGRAMME

Artikkelin nimi

RAKENNETAAN PUUTARHA!

KESKIVIIKKO 12.6. JA KOKO KESÄ, ARKKITEHTUURIMUSEON PIHA Kesällä 2013 Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliselle pihalle Rakennetaan puu tarha! Luvassa kaupunkiviljelyä, tapahtumia, arkkitehtuuria ja muotoilua. Puutarhan avajaisia vietetään Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta, jolloin kaupunkilaiset ovat tervetulleita tutustumaan puutarhaan sekä auttamaan istutustöissä. Puutarhan toteuttaa Rakennetaan kaupunki! -lasten arkkitehtuurikasvatustyöryhmä yhdessä Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen kanssa. Kuva: Photo Roos / MFA

TUNNISTA TYYLISUUNNAT -KÄVELYKIERROS: TÖÖLÖN FUNKIS KESKIVIIKKO 19.6. KLO 18:00–19:30 Oppaana amanuenssi Petteri Kummala. Lähtö Ravintola Eliten edestä. Kävelymatka n. 1,5 km. Maksullinen 6/3€, vain käteinen.

ARKKITEHTUURIMUSEON PERHEPÄIVÄ KAIVOPUISTON HUVILASSA

KESKIVIIKKO 12.6. JA KESKIVIIKKO 21.8. KLO 18:00, ARKKITEHTUURIMUSEO Suomalaiset Light Houses -näyttelyyn osallistuneet arkkitehdit kertovat lyhyiden kuvaesitysten tukemana tämänhetkisistä ja tulevista projekteistaan. Luvassa nopeatempoisia ja spontaaneja katsauksia kahdessa erisisältöisessä tilaisuudessa. Sisäänpääsy 6/3€.

Mielekkäitä kokemuksia, uusia näkökulmia ja keskustelun avaajia arkkitehtuuriin ja rakennettuun ympäristöön. Museon ohjelmiston koko vuoden teemana on kestävä kehitys. Seuraa meitä Facebookissa jaTwitterissä! Lue lisää ja liity museon sähköpostilistalle osoitteessa mfa.fi/tapahtumat TAITEIDEN YÖ ARKKITEHTUURI MUSEON KAIVOPUISTON HUVILASSA

TORSTAI 22.8. KLO 17:00, PUISTOKATU 4 Tervetuloa tutustumaan puiseen uusrenessanssi huvilaamme Kaivopuistossa. Ohjelmaa koko perheelle. Lisätietoja museon verkkosivuilta ja museosta elokuun alussa. Maksuton.

LIGHT HOUSES -OHJELMISTOA FANTASTIC NORWAY: VIEWS ON NORDIC ARCHITECTURE

KESKIVIIKKO 28.8. KLO 18:00, ARKKITEHTUURIMUSEO Luento pidetään englanniksi. Sisäänpääsy 6/3€. Kuva: Fantastic Norway

VOICES ON NORDIC ARCHITECTURE

LAUANTAI 17.8. KLO 12:00, PUISTOKATU 4 Tänä kesänä avaamme oven puiseen uusrenessanssihuvilaamme Kaivopuistossa. Tervetuloa kurkkaamaan kummitustaloomme koko perheen voimin – jos uskallat! Huvila ei olekaan mikä tahansa mökki, vaan kuuluisan näyttelijättären Ida Aalbergin koti. Ikäsuositus 5–10-vuotiaat vanhempineen. Osallistujamäärä rajoitettu. Lisätietoja museon verkkosivuilta ja museosta elokuun alussa. Maksuton.

MFA 13

EERO SAARINEN HONORARY LECTURE KESKIVIIKKO 18.9., AIKA JA PAIKKA VAHVISTETAAN MYÖHEMMIN Vuotuinen kunnialuento juhlistaa Eero Saarisen perintöä. Luennolle kutsutaan nuori, kansainvälisesti menestystä saavuttanut arkkitehti kertomaan töistään, urastaan ja vaikutuksistaan. Vuoden 2013 luennoitsija julkistetaan kesä kuussa 2013. Luento pidetään englanniksi ja se on maksullinen. LUE LISÄÄ TULEVISTA TAPAHTUMISTA MFA.FI JA FACEBOOK Kuva: Jaana Maijala / MFA

2013 ARKKITEHTUURIMUSEON OHJELMISTOSSA KESKITYTÄÄN KESTÄVÄN ARKKITEHTUURIN ERILAISIIN HAASTEISIIN.

ARKKITEHTUURIMUSEON OHJELMA MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE PROGRAMME

Norway, Reiulf Ramstad Architects, Trollstigen, © diephotodesigner.de

GLOBAL AWARD FOR SUSTAINABLE ARCHITECTURE 2010.2011.2012

/ LIGHT HOUSES 5.6.–22.9.2013

2 OCTOBER 2013 – 5 JANUARY 2014

The Global Award for Sustainable Architecture is granted annually to five architects who share the ethic of sustainable development and have constructed an innovative and ecological approach, whether in the West or in the emerging countries, in developed cities or on behalf of the planet’s most vulnerable populations. The purpose is to create a community of highly talented architects, to publicise their approach and to stimulate the exchange of experience between North and South. This exhibition displays the work of the fifteen winners of the most recent editions of the award. Follow us on Facebook and Twitter Join our mailing list at www.mfa.fi/events !

EVENTS The MFA’s programme for 2013 examines the challenges of sustainable architecture, focusing on issues related to social, cultural and ecological sustainability.

EXHIBITIONS LIGHT HOUSES YOUNG NORDIC ARCHITECTURE 5 JUNE –22 SEPTEMBER 2013

The exhibition presents inspired approaches in young Nordic architecture throughå the works of 32 Finnish, Swedish and Norwegian architects or offices. It also highlights topical social and environmental themes, looking at the sobering economic constraints and diminishing environmental resources that challenge architects all over the world in their efforts to achieve maximum quality

KASARMIKATU 24 HELSINKI (+358 9) 8567 5100 WWW.MFA.FI AVOINNA / OPEN TI–SU 11–18 KE 11–20 TUE–SUN 11–18 WED 11–20

in their designs. Contemporary Nordic architectural culture offers both exemplary approaches and significant constructed works addressing these most challenging circumstances of our time. The classic hallmarks of Nordic architecture – simplified form, frugal use of materials and sensitive treatment of daylight and the natural setting – embody the basic principles of responsible, sustainable architecture. The exhibition was first shown at the 13th International architecture Biennial in Venice.

TRANSFORMATION: TOWARDS A SUSTAINABLE FUTURE 2 OCTOBER 2013 – 5 JANUARY 2014

Architecture and community planning hold a key position in tackling climate change, particularly because the built environment produces substantial emissions. How to you build or renovate your home to balance human needs with the demands of ecological sustainability? How can an energy-guzzling apartment block be converted into a carbon-neutral haven? What is the ideal community structure from the viewpoint of sustainability and how can we meanwhile preserve existing historical settings? Transformation is an exhibition that delves into the changes that are going on in our climate, lifestyle and environment. It offers fresh perspectives and ideas on how – by changing our attitudes and old ways of thinking – we can turn a potential negative into a positive. © Shlomo Aronson

POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT / EXCEPTIONS IN OPENING HOURS MUSEO ON SULJETTU 21.–23.6., 6.12., 24.–26.12., 31.12. 20.6. AVOINNA 11–14 THE MUSEUM IS CLOSED 21–23 JUNE, 6 DEC, 24–26 DEC, 31 DEC 20 JUNE OPEN 11 AM – 2 PM

WEDNESDAY 12 JUNE AND ALL SUMMER, MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE’S COURTYARD

In the summer 2013 the courtyard between Museum of Finnish architecture and Design Museum will be taken over by a city gardening project. Garden will be opened on the Helsinki Day 12 June when all the citizens of Helsinki are invited to take part in planting the garden.

FANTASTIC NORWAY: VIEWS ON NORDIC ARCHITECTURE WEDNESDAY 28 AUGUST, 6PM, MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE

A lecture by Fantastic Norway, one of the participants in the Light Houses exhibition. In the wake of the terrorist attack on Utøya in 2011, Fantastic Norway has been working closely with the Labor Youth Party with designing a strategy for re-establishing a political camp on the island. Entrance 6/3€

EERO SAARINEN HONORARY LECTURE WEDNESDAY 18 SEPTEMBER, TIME AND VENUE TBC

The annual honorary lecture celebrates Eero Saarinen’s legacy as a forward looking ambitious innovator by inviting young practicing architects with international recognition to speak about their work, career and influences. The lecturer, who is selected in collaboration with the previous lecturer, will be announced in June 2013. Lecture will be organised as a part of Helsinki Design Week 2013. Tickets will go on sale in August.

MFA EXHIBITIONS ABROAD Finnish Architecture 2010/2011 is continuing its tour in China and Europe. The Best School in the World Exhibition will be on show in Salzburg, Austria from 10 September to 3 October.

PÄÄSYMAKSUT / ADMISSION 6/3/0 €, YHTEISLIPPU DESIGNMUSEON KANSSA 12 €, DESIGN MUSEUM COMBI-TICKET EUR 12 OPASTUKSET / GUIDED TOURS ARKISIN 60 €, VIIKONLOPPUISIN 90 € + SISÄÄNPÄÄSYMAKSU WEEKDAYS EUR 60, WEEKENDS EUR 80 + ADMISSION

RAKENNETAAN PUUTARHA! CITY GARDENING PROJECT

Read more about our touring exhibitions from www.mfa.fi/abroad

/ GLOBAL AWARD 2.10.2013–5.1.2014

FOR UPCOMING EVENTS, PLEASE VISIT MFA.FI, FACEBOOK AND TWITTER

Museo 2015

MFA 15

MUSEO 2015 – ARKKITEHTUURIMUSEO MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ MUSEOIDEN SÄHKÖISTÄ KOKOELMAHALLINTAA

rkkitehtuurin kansallisesti merkittävät kokoelmat tulevat entistä paremmin saavutettavaksi nykyaikaisen kokoelmahallintajärjestelmän myötä. Valmistelevaa työtä tehdään Museo 2015 -hankkeessa. Museo 2015 on suomalainen valtakunnallinen museoiden yhteishanke, joka tuottaa työkaluja museokokoelmien sähköisen kokoelmahallinnan käyttöön ja kehittämiseen. Hanketta johtaa Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon ja Suomen museo liiton kanssa ja se toteutetaan

vuosina 2011–2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on mm. museoiden kokoelmien luettelointi tietojen ja -tapojen yhtenäistämi nen, laadun parantaminen ja saavutettavuuden edistäminen. Tavoitteena on luoda asiakasliittymä, joka mahdollistaa museo aineistojen mahdollisimman moni puolisen haettavuuden ja esittelyn. Kehittämistyö palvelee niin museotyötä kuin yleisöäkin. Museo 2015 toimii yhteistyössä Kansallisen digitaalisen arkiston kanssa. Arkkitehtuurimuseo on osallistunut aktiivisesti Museo 2015

-hankkeen työryhmätyöskentelyyn. Tutkimuspäällikkö Juhana Lahti on osallistunut kokoelmayksikön päällikön ominaisuudessa sekä hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmään että vaatimusmäärittelytyöryhmään ja arkistonhoitaja Elina Standertskjöld luettelointi työryhmään. Museo 2015 -hankkeen rinnalla Arkkitehtuurimuseo on aloittanut kokoelmanhallintajärjestelmiin liittyvän selvitystyön yhdessä Alvar Aalto -museon kanssa 2011. Arkkitehtuurimuseon pyrkimyksenä on ottaa uusi kokoelmahallintajärjestelmä käyttöön ensimmäisten joukossa.

20 vuotta lasten ja nuorten arkkitehtuurikasvatusta 20 years of architecture education for children and youth FINLAND HELSINKI - ESPOO - VANTAA

MUUTOS Juulia Kauste

ysymys kestävästä kehityksestä ja sen moni naisista ulottuvuuksista on Arkkitehtuuri museon ohjelmiston teemana koko vuoden 2013 ajan. Keväällä museossa nähtiin Glenn Murcuttin arkkitehtuuria esittelevä näyttely Arkkitehtuuria paikan ehdoilla. Murcutt on koko uransa ajan jo 1980-luvulta alkaen pyrkinyt luomaan arkkitehtuuria, joka ottaa huomioon paikallisen ilmaston, kulttuurin ja perinteen, ja pyrkii rakentamaan keveitä ja helposti muunneltavissa olevia ratkaisuja. Hänelle rakennus on kuin instrumentti. Sitä tulee voida säädellä ja virittää tarpeen mukaan, olipa kyse sitten lämpötilan ja valon määrän vaihteluista tai suojautumisesta tuulelta ja auringon paahteelta, tai yksinkertaisesti asukkaiden ja käyttäjien muuttuvista elämänvaiheista. Australian ilmasto-olosuhteissa hän loi ekologisesti kestävää arkkitehtuuria jo kauan ennen kuin ekologisuudesta tuli kaikkien mieltä askarruttava ja tärkeänä pidetty kysymys. Syksyllä aiheeseen paneudutaan laaja-alaisemmin Muutos: kohti kestävää tulevaisuutta -näyttelyssä. Samaan aikaan on esillä myös Global Award for Sustainability -näyttely, joka esittelee vuosien 2010, 2011 ja 2012 kestävän arkkitehtuurin palkinnon saajat. Muutos-näyttelyn lähtökohtana on ajatus siitä, että kestävyys on paljon muutakin kuin ekologista kestävyyttä ja energiatehokkuutta. Kestävyys merkitsee

KESTÄVYYS MERKITSEE MYÖS YHTEISÖJEN SOSIAALISTA JA KULTTUURISTA KESTÄVYYTTÄ, KOKONAISVALTAISTA JATKUMOA, JOSSA PERINTEIDEN JA PAIKALLISEN KULTTUURIN VAHVUUDET YHDISTYVÄT UUSIIN TEKNOLOGIAN JA SUUNNITTELUN TUOMIIN MAHDOLLISUUKSIIN.

myös yhteisöjen sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, kokonaisvaltaista jatkumoa, jossa perinteiden ja paikallisen kulttuurin vahvuudet yhdistyvät rakentavalla tavalla uusiin teknologian ja suunnittelun tuomiin mahdollisuuksiin luoden puitteet sosiaalisesti kestävälle yhteisölle ja tulevaisuudelle, jossa globaalin yhteiskunnan toimijat voivat luontevalla tavalla tukea toisiaan. Kestävyyden kysymys on samanaikaisesti sekä globaali että paikallinen. Se koskee sekä suhdettamme luontoon ja ympäristöön että myös suhdettamme toisiimme erikokoisten yhteisöjen jäseninä, naapuruston tasolla, kaupungin tasolla, kansallisella tasolla ja myös maiden rajat ylittävällä kansainvälisellä tasolla. Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö tarjoaa puitteet sille, miten elämme. Arkkitehtuurinkin kautta kestävyyden kysymys heijastuu elämäämme monella eri tasolla, yksittäisen talon tasolla, kyläyhteisön ja kaupunginosan tasolla ja kokonaisten kaupunkien tasolla. Se käsittää kysymykset ilmastoinnista ja lämmityksestä, materiaaleista, olemassa olevan rakennuskannan kunnostamisesta ja uudistamisesta sekä infrastruktuurista aina energiaverkoista liikenneverkkoihin, teihin ja lentokenttiin saakka. Siksi siihen liittyy olennaisella tavalla myös kaavoitus. Näyttelyssä pyritään tarkastelemaan kestävyyden moninaisia ulottuvuuksia arkkitehtuurin näkökulmasta esimerkkien kautta. Tavoitteena on hahmottaa kuva kysymyksen haastavuudesta ja sen erilaisista ratkaisuista sekä ymmärtää samalla, ettei kestävyyden kysymykseen ole yhtä oikeaa yksiselitteistä ratkaisua. Näyttelyn teemaan liittyen julkaistaan myös samanaiheinen englannin kielinen julkaisu, jossa suomalaiset ja ulkomaiset asiantuntijat tarkastelevat kestävyyden kysymystä useasta eri näkökulmasta: investointilogiikan ja rakennuttamisen näkökulmasta, kaupunkikehityksen ja osallistavan kaupunkisuunnittelun näkökulmasta, aluesuunnittelun ja korjausrakentamisen näkökulmasta sekä yhteisöllisyyden näkökulmasta. Aihetta käsitellään sekä kansainvälisten että suomalaisten esimerkkien kautta. Julkaisu tarkastelee arkkitehtuurin roolia yhtenä kestävän kehityksen avaintekijöistä. Aiheeseen liittyen järjestetään syksyn aikana myös sarja luentoja ja keskustelutilaisuuksia.

Muutos

MFA 17

ALUERAKENTAMISEN ARKKITEHTUURI ILMASTONMUUTOSTA HILLITSEMÄSSÄ Tommi Lindh

nettiin, ja se ulotettiin koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia. Suomessa on tuo direktiivi nyt pantu täytäntöön koko laajuudessaan. Samalla kun odotamme viimeisten asiaa koskevien kansallisten säädösten voimaantuloa, on hyvä katsoa kokonaisuutta ja arvioida mihin oikeastaan olemme menossa, erityisesti lähiössä asuvan miljoonan suomalaisen näkökulmasta. Artikkeli käsittelee Suomen sodanjälkeisen rakennemuutoksen synnyttämän aluerakentamisen historiaa sekä lähiöiden korjausja täydennysrakentamista ja rakennussuojelua. Uusia työpaikkoja syntyi erityisesti suuriin kaupunkeihin

ja maaltamuutto aiheutti ennennäkemättömän asuntopulan nk. Ruuhka-Suomeen 1960-luvulla. Katsottiin, ettei perinteinen kaupunkien rakentuminen tuottaisi uusia kipeästi kaivattuja asuntoja riittävän nopeasti. Haluttiin nopeata maankäytön suunnittelua ja tehokasta rakentamista. Uudenlaisia rakentamisen muotoja haettiin ulkomaisista esimerkeistä mm. Ruotsin miljoonaprojektista. Myös rakennustekniikan oli uudistut tava, jotta nopea rakentaminen voitiin toteuttaa myös käytännössä. Kaavoitus ja rakennussuunnittelu tapahtuivat samanaikaisesti rajoittuen tiukasti vain tulevalle rakentamisen saarekkeelle, jolle oli

Kuva: Pietinen

uroopan unioni haluaa saada olemassa olevat rakennukset mukaan ilmastotalkoisiin. Suomessa on ehditty ajatella, että aluerakentamisen kulta-aikana 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt voisivat olla merkittävä kohderyhmä ilmastonmuutosta hillitseville toimenpiteille. Erilaisissa arvioissa on ajateltu, että rakennuskannassa tapahtuva energiankulutus ja sitä kautta syntyvät päästöt voisivat olla jopa 40 % ilmastonmuutosta aiheuttavista kokonaispäästöistä. Olettamus oli lähtökohtana myös, kun rakennusten energiatehokkuutta koskeva Euroopan komission direktiivi an-

Kuva: Sirkkaliisa Jetsonen

KULUTUS TOTTUMUKSILLA ON KAIKKEIN SUURIN MERKITYS.

Speechless? Just say wow Create an ele evator that standss out when yo you u step p in. The h allal l ne new w KO KONE NE Des esig ign n Co Collllec ecti tiion offer erss yo you u a wi wide d ran nge g of fresh, inspiring interiors to cho oose from.. Pic ickk yo our favvorite e or mix i and d match h milillilions of possibl ible co omb mbin inat attio ions n to ns o create your own uniq que desig gn. KONE design – the best made better. Discover our latest elevator solution: www.kone.com/ bestmadebetter

haettu paikka kaupungin rajamailta tai ulkopuolelta. Miestyövaltai sesta paikalla rakentamisesta siirryttiin esivalmistettuihin ja lopulta teollisesti tuotettuihin rakennusosiin. Helsingin Pihlaja mäessä, joka valmistui 1964, otettiin elementtitekniikalla rakentaminen myös rakennusten sijoittelun yhdeksi lähtökohdaksi. Rakennukset sijoitettiin maastoon uuden keksinnön, kiskoilla liikkuvan torninosturin, ratojen tehokasta hyödyntämistä ajatellen. Uusia alueita rakennettiin paitsi Helsinkiin myös muiden kaupunkien liepeille. Aluerakentamisesta tuli näkyvä merkki edistyksestä ja tehokkuuden yhteiskunnasta, jopa siinä määrin, että lähiöitä suosittiin lapsiperheiden asuinpaikoiksi kaupunkikeskustojen sijaan. Lähiöt tarjosivat usein hyvinkin ahtaista oloista siirtyneille perheille väljyyttä, luonnonläheisyyttä ja raikasta ilmaa. Rakennusten kantava rakenne oli pääsääntöisesti teollisesti valmistettu teräsbetonielementti, jossa kantava rakenne, eriste ja julkisivu olivat valmiiksi yhdessä paketissa nk. sandwich-elementissä. Välipohjat olivat yleensä massiivisia paikalla valettuja laattoja tai elementtejä. Väliseinät olivat joko suurmuoteilla valettuja tai elementtejä. Rakennukset varustettiin yleensä koneellisella ilmanpoistolla, jolloin korvausilma tuli asuntoihin suoraan ulkoa venttiileistä tai tuuletusluukuista. Yli kolmikerroksisiin taloihin rakennettiin hissi. Asunnot olivat mitoitukseltaan väljiä ja hyvin varusteltuja. Keittiö ruostumattomine tiski pöytineen, liesineen ja tuulettimineen sekä suuri kylpyhuone ammeineen toivat asumiseen laatua. Myös koko olohuoneen levyinen

Muutos

parveke yleistyi normiratkaisuksi. Makuuhuoneiden kaappirivistöt helpottivat arkista vaatehuoltoa. Yleensä kellarikerrokseen sijoitetut pesula-, sauna- ja varastotilat tarjosivat talon asukkaille lisätilaa ja palveluita, joita ei tarvinnut lähteä hakemaan kauempaa. Suomessa lähiötalojen asunnot myytiin yleensä omaksi. Valtion tukeman tai nk. kovan rahan pankkilainan turvin ostettua asuntoa maksettiin vuosikausia ja monessa tapauksessa maksetaan edelleen. Ruotsissa yleisempää vuokralla asumista ei meillä suosittu, koska grynderijärjestelmään perustunut asuntotuotanto oli lyhytjänteistä toimintaa eikä pysyvää vuokraustoimintaa harjoittavia yhteisöjä Suomessa juuri ollut. Rakennusliikkeestä ei usein kuultu mitään sen jälkeen kun perävalot olivat pihasta poistuneet. Nopeasti saatiin aikaan paljon, mutta lyhytikäisiä rakennuksia. Ajatus siitä, että asuntojen tarve olisi ohimenevä ilmiö, siivitti suunnittelijoita ja rakennusliikkeitä hakemaan edullisia ja käyttöiältään optimoituja ratkaisuja. Puhuttiin jopa 35–40 vuoden taloudellisesta käyttöiästä, joka olisi ollut arkkitehtuurissa ennen modernismin aikaa ennenkuulumattoman lyhyt aika. Rakennukset oli tarkoitus joko purkaa tai perusteellisesti modernisoida käyttöiän päätyttyä. Näitä asioita ei kuitenkaan selitetty asuntoja ostaneille suomalaisille. Vanha traditio, että talo kestää isältä pojalle, oli hylätty, mutta tästä ei ollut yleisesti mitään tietoa. Lyhyt elinkaari voidaan osittain pistää kuusikymmentälukulaisen rehvastelun piikkiin, mutta tosiasia on, että 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuille lähiöille ja lähiötaloille on nyt ja lähivuosina tehtävä jotain.

Asukkaiden omistamien taloyhtiöiden mahdollisuudet teettää välttä mättömiä ylläpitotoimenpiteitä ovat usein olleet rajalliset, ja ajatus huoltovapaasta rakennuksesta kummittelee edelleen suomalaisessa rakennuskulttuurissa. Laajaan peruskorjaukseen tai modernisointiin yhtiöillä ei yleensä ole varaa. Vaihtoehtona on odottaa talon lopullista heikkenemistä lunastuskuntoon tai asukkaiden muutto muualle, pienempään asuntoon tai vuokralle. Monen lähiössä asuvan ihmisen elämäntyö on lopulta maksetuksi saadussa asunnossa, jonka arvo korjausvelan vähentämisen jälkeen on 0 €, tai negatiivinen. Aluerakentaminen loi myös joukon kaupunkirakennustaiteellisia ja arkkitehtonisia helmiä, joita ei voida sivuuttaa edes taloudellisten realiteettien edessä. Lähiöiden parhaiden piirteiden tunnistaminen on yksi rakennussuojelun lähiaikojen haasteista. Perinteiseen rakennuskohtaiseen suojeluun päädytään poikkeustapauksissa, mutta paljon olennaisempaa on hahmottaa, mitkä ovat niitä kriteereitä, joilla edessä olevissa korjaus-, muutosja täydennysrakennushankkeissa valitaan ne ominaisuudet ja erityispiirteet, jotka toimenpiteiden jälkeenkin voidaan ympäristöissä ja rakennuksissa tunnistaa. Monissa lähiöissä on tilaa rakentaa lisää ja tätä kautta myös rahoittaa säilyvien talojen korjauksia. Toisissa taas on mahdollista poistaa osa rakennuksista ja rakennusosista, kuten Raahen Kummatissa. Energiatehokkuuden parantaminen ei lähiötaloissa ole helppoa edellä kuvatussa taloudellisessa tilanteessa. Laajamittaisia hankkeita tuskin saadaan monta aikaan. Siksi olisi ensiarvoista löytää ne pienet ja halvat tavat vähentää

MFA 19

energian kulutusta. Kulutustottumuksilla on kaikkein suurin merkitys. Siihen voi jokainen taloyhtiö kiinnittää huomiota välittömästi. Ennen talo- tai rakennusteknisiä toimenpiteitä tulevat erilaiset mittaroinnit ja seurantajärjestelmät, joilla asukkaat saavat reaaliaikaista tietoa kulutuksesta ja rakennuksen toimivuudesta. Seuraavina keinoina on puuttuminen rakennuksen lämpövuotoihin, kuten kylmäsiltoihin, ilmavuotoihin ja poikkeuksellisen ohuisiin rakenteisiin (esim. yläpohjassa). Ikkunoiden kunnostus kuuluu myös tähän kategoriaan. Sen jälkeen voivat tulla kysymykseen lämmön talteenottolaitteistojen hankinta, esimerkiksi ilmanvaihdon uusimisen yhteydessä, ja vihoviimeisenä ulkoseinien lämmöneristeen lisääminen ja ikkunoiden uusiminen. Olennaista on, että tehdään pieniä mutta hyvin kohdennettuja toimenpiteitä niiden varojen puitteissa, joita on käytettävissä. On mahdollista, että direktiiveillä, laeilla tai asetuksilla ei saada aikaan mitään edellä mainituista. Siksi olisikin keskityttävä pienten huolto- ja korjaustoimenpiteiden ohjeistamiseen, hyvien esimerkkien kartoittamiseen ja laajaan korjaustiedon levittämiseen. Niiden avulla voidaan välttyä inhimillisiltä tragedioilta ja moderniin kulttuuri ympäristöön liittyvien erityisten arvojen menetyksiltä.

Kirjoittaja on arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Tommi Lindh, joka aloitti Alvar Aalto -säätiön ja -museon johtajana 1.5.2013. Lindh toimi aikaisemmin ylitarkastajana ympäristöministeriössä, jossa hän vastasi mm. korjausrakentamisen viranomais ohjauksesta ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Lindh on työskennellyt myös restaurointiyksikön arkkitehtina ja intendenttinä Museovirastossa.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄRJESSÄ Kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon saajat 2010.2011.2012 Näyttely Arkkitehtuurimuseossa 2.10.2013–5.1.2014 Global Award for Sustainable Architecture 2010.2011.2012 Exhibition at the MFA 2 October 2013 – 5 January 2014

ansainvälisen kestävän kehityksen arkkitehtuuripalkinnon (Global Award for Sustainable Architecture) tavoite on edistää maailmanlaajuista arkkitehtuurikeskustelua. Palkinto myönnetään vuosittain viidelle arkkitehdille, jotka ovat sitoutuneet kestävän kehityksen etiikkaan ja tekevät innovatiivista työtä niin pohjoisessa kuin eteläisessäkin maailmassa, niin vaurailla kuin vähäosaisillakin alueilla. Palkinnolla pyritään saamaan aikaan lahjakkaiden arkkitehtien verkosto, tekemään heidän työtään tunnetuksi ja edis-

tämään pohjoisen ja eteläisen maailman välistä kokemustenvaihtoa. Vuodesta 2007 lähtien palkinnon on saanut 30 arkkitehtia. Näyttely esittelee niiden viidentoista töitä, jotka saivat palkinnon vuosina 2010, 2011 ja 2012. Palkinnon perusti vuonna 2006 arkkitehti, professori Jana Revedin tukenaan tieteellinen työryhmä sekä joukko kansainvälisiä asiantuntijoita. Palkintoa rahoittaa LOCUS-säätiö, jossa Jana Revedin on puheenjohtajana. Palkintoa tukee ja tekee tunnetuksi Pariisissa toimiva Cité de l’architecture & du patrimoine / Institut français d’architecture.

“Architecture today is building the acting-space.” / ”Tämän päivän arkkitehtuuria on rakentaa aktiivisia tiloja.” Giancarlo Mazzanti / Bogota, Colombia El Porvenir Nursery School, Bogotá, Colombia, 2007–2009 © Iwan Baan

“Understanding the process of the informal city” / ”On ymmärrettävä epävirallisen kaupungin syntyprosessi.” Teddy Cruz / Tijuana, Mexico / San Diego, California, USA © Teddy Cruz

“I have always been fascinated by water, wind and the power of the sun.” / ”Vesi, tuuli ja auringon voima ovat aina kiehtoneet minua.” Steve Baer / Albuquerque, New Mexico, USA Drop City, Trinidad, Colorado, USA, 1967 © Zomeworks corporation

“I wanted to make a space with very ambiguous borderlines, which has a fluctuation between local spaces and the overall space, rather than a universal space like that of Mies.” / ”Halusin suunnitella tilan, jonka rajat ovat hyvin epämääräiset ja jossa paikallinen vuorottelee yleisen kanssa, pikemminkin kuin yleismaailmallisen tilan, jollaisia Mies suunnitteli.” Junya Ishigami / Tokyo, Japan Kanagawa Institute of Technology Workshop, Japan, 2005–2008 © Iwan Baan

Kestävän kehityksen kärjessä

MFA 21

“I have used this ecologically-responsible and dialogue-based approach ever since.” / ”Olen noudattanut tätä ekologisesti vastuuntuntoista ja keskustelevaa suunnittelukäytäntöä jo pitkään.” Philippe Madec / Paris, France Extension of the cemetery, Arradon, France, 1998/2000 © atelierphilippemadec

“Architecture is a tool to improve life.” / ”Arkkitehtuuri on väline parempaan elämänlaatuun.” Anna Heringer / Rudrapur, Bangladesh / Linz, Austria Tebogo: Home for handicapped children, Orangefarm, South Africa © Cornelia Reithofer

“Making peace with the earth” / ”Rauha maapallon kanssa” Shlomo Aronson, Israel © Shlomo Aronson “Good growth” / ”Hyvä kasvu” Snøhetta / Oslo, Norway / New York, USA Petter Dass Museum, Alstahaug, Norway, 2007 © Åke E:son Lindman “The future of small things” / ”Pienten asioiden tulevaisuus” Vatnavinir / Reykjavik, Iceland Hotspring Gvendarlaug, Iceland © Vatnavinir

“Maintaining these ecosystems” / ”Ekosysteemit on säilytettävä.” NGO Patronato Machupicchu / Peru Q’eswachaka Bridge, Cuzco, Peru © Patronato de Cultura Machupicchu “The search for economy leads to a “sustainable” approach, adapted to the local reality.” / ”Pyrkimys taloudellisuuteen johtaa kestävään lähestymistapaan, joka ottaa huomioon paikalliset olosuhteet.” TYIN tegnestue / Trondheim, Norway Offices and training workshops for cinnamon producers Sungai Penuh, Sumatra, Indonesia, 2011 © Pasi Aalto

“To transform the abstract essence of Buddhism into architecture” / ”Haluan muuntaa buddhalaisuuden abstraktin ytimen arkkitehtuuriksi.” Suriya Umpansiriratana / Bangkok, Thailand Meditation center, Wat Khao Monastery, Thailand, 2007 © Pirak Anurakyawachon “Architecture is slow.” / ”Arkkitehtuuri on hidasta.” AFIR Architects / Kabul, Afghanistan / New Delhi, India Wakhan Visitors Centre, Wakhan Corridor, Afghanistan, 2008 © Anne Feenstra

“Nature, in the territory, looms larger than man.” / ”Tällä alueella luonto on ihmistä mahtavampi.” Troppo Architects / Darwin, Adelaide, Perth, Townsville, Byron Bay, Australia © Troppo Architects

“Any renovation project must engage with the community, interact with urban and rural development and deal with infrastructures, agriculture and water systems.” / ”Jokaisen korjaushankkeen täytyy perustua yhteistyöhön paikallisen väestön kanssa. Hankkeen tulee ottaa huomioon kaupungin ja maaseudun kehitys sekä paikallinen infrastruktuuri, maatalous ja vesihuolto.” Salma Samar Damluji / Daw’an, Yemen / London, UK Wadi Daw’an, Yemen © Daw‘an Mud Brick Architecture Foundation

Glenn

MURCUTT A

ustralialainen Glenn Murcutt (s. 1936) on maansa kansainvälisesti arvostetuin arkkitehti, joka tunnetaan erityisesti ympäristöä kunnioittavasta arkkitehtuuristaan. Murcutt on tämän hetken huippunimi, joka suunnittelee lähinnä pienen mittakaavan rakennuksia ja käyttää tavanomaisia ja kierrätettäviä materiaaleja. Hänen työnsä on perustunut paikallisuuden ja kestävyyden periaatteille jo kauan ennen kuin niistä tuli osa ajankohtaisten trendien kirjoa. Murcutt on saanut työstään lukuisia tunnustuksia, esimerkiksi vuonna 2002 myönnetyn Pritzkerin palkinnon, joka on maailman arvostetuin arkkitehtuuripalkinto, ja Suomessa vuonna 1992 myönnetyn Alvar Aalto -mitalin.

Glenn Murcutt: Arkkitehtuuria paikan ehdoilla Näyttely Arkkitehtuurimuseossa 6.3.–26.5.2013 Tuottaja: The Architecture Foundation Australia yhteistyökumppaninaan Suomen arkkitehtuurimuseo

Näyttelyn yhteydessä järjestettiin yleisöopastuksia ja kaksi asiantuntijaluentoa: 24.4. professori Juhani Pallasmaa luennoi aiheesta otsikolla ”Feathers of Steel: Nature in Glenn Murcutt’s architecture” ja 7.5. Lindsay Johnston Architecture Foundation Australiasta otsikolla ”Glenn Murcutt – extraordinarily ordinary”

MY VIEW IS THAT ANY WORK OF ARCHITECTURE THAT EXISTS, OR ANY WORK OF ARCHITECTURE THAT HAS THE POTENTIAL TO EXIST, IS THERE TO BE DISCOVERED. G.M. 1

1 Magney House, Bingie Point, New South Wales, 1982–1984 and 1999 Photo: © Anthony Browell 2 Fredericks / White House, Jamberoo, New South Wales, 1981–1982 and 2001–2004 Photo: © Anthony Browell 3 Murcutt-Lewin House and Studio, Mosman, Sydney, New South Wales, 2000–2003 Photo: © Anthony Browell 4 Arthur & Yvonne Boyd Art Centre, West Cambewarra, New South Wales, 1996–1999 Photo: © Anthony Browell 5 Simpson-Lee House Interior, Mount Wilson, New South Wales, 1988–1993 Photo: © Anthony Browell

Glenn Murcutt

MFA 23

WE MAY AT THE VERY BEST HAVE LEFT SOMETHING OF OUR UNDERSTANDING OF THIS COUNTRY AND BEING ABLE TO BUILD SOMETHING IN A WAY THAT REPRESENTS OUR WORTHINESS OF OUR TIME ON THIS PLANET. G.M.

6 7

KASARMIKATU 24 HELSINKI (+358 9) 8567 5100 WWW.MFA.FI AVOINNA / OPEN ti–su 11–18 ke 11–20 Tue–Sun 11 am – 6 pm Wed 11 am – 8 pm POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT / EXCEPTIONS IN OPENING HOURS Museo on suljettu 21.–23.6., 6.12., 24.–26.12., 31.12. 20.6. avoinna 11–14 / The museum is closed 21–23 June, 6 Dec, 24–26 Dec, 31 Dec 20 June open 11 am – 2 pm PÄÄSYMAKSUT / ADMISSION 6/3/0 € Vapaa pääsy kuukauden 1. perjantaina / Free admission on the 1st Friday of the month Yhteislippu Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon / Combined ticket for MFA and Design Museum 12 €

SUOMALAINEN ARKKITEHTUURI ESILLÄ KIINASSA

JUHANI PALLASMAA LUENNOI TÄYDELLE SALILLE MURCUTTISTA

Uusimman suomalaisen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus Finnish Architecture 2010/2011 on kiertänyt talven ja kevään aikana Kiinassa ja ollut esillä jo neljässä eri näyttelypaikassa Guangzhoussa ja Shanghaissa. Kiinassa näyttelystä on tuotettu oma versionsa, joka jatkaa kiertoaan myös Shanghain jälkeen. Näyttelyyn liittyvä kirja on myös julkaistu kiinankielisenä laitoksena. Katsauksen järjestäjät ovat Arkkitehtuurimuseo, Alvar Aalto -akatemia ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Seuraava katsaus järjestetään Helsingissä kesällä 2014.

Professori Juhani Pallasmaa piti yleisöluennon arkkitehti Glenn Murcuttista Arkkitehtuurimuseolla 24.4.2013. Pallasmaa on Murcuttin pitkäaikainen ystävä ja hänen työnsä asian tuntija. Pallasmaan luento oli yleisömenestys ja houkutteli paikalle 130 henkeä.

Viime syksynä Guangzhoussa oli esillä Arkkitehtuurimuseon ja PES-Arkkitehtien tuottama Seven Connections – Ikkuna suomalaiseen nykyarkkitehtuuriin -näyttely osana suomalaista Radical Design Week -tapahtumaa. Näyttelyssä esiteltiin mm. PES-Arkkitehtien suunnittelema, vuonna 2011 Kiinaan valmis tunut Wuxin oopperatalo.

Kuva: Tom Kwan / Greenspring Media

OPASTUKSET / GUIDED TOURS Arkisin / Weekdays 60 € + sisäänpääsymaksu Viikonloppuisin / Weekends 90 € + sisäänpääsymaksu Max ryhmä 25 hlö / Max group 25 persons Tel. (+358 9) 8567 5100 KAIVOPUISTON HUVILA / KAIVOPUISTO VILLA Puistokatu 4 Helsinki Näyttelytoimisto, tapahtumia ja työpajoja / Exhibitions Office, events and workshops

MAAILMAN PARAS KOULU KIINNOSTAA Suomalaiset koululaiset ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa, mutta mikä tekee suomalaisesta koulujärjestelmästä niin erinomaisen? Arkkitehtuurimuseon tuottamassa näyttelyssä tarkastellaan asiaa koulurakentamisen näkökulmasta. Näyttely sai ensiesityksensä Venetsian biennaalissa 2010 ja laajennettuna Helsingissä 2011 herättäen laajaa kiinnostusta, jonka jälkeen se on kiertänyt Ranskassa, USA:ssa ja Turkissa. Esityksiin on liittynyt runsaasti erilaisia yleisötapahtumia. Ensi syksynä näyttely nähdään Itävallassa. Näyttelyyn liittyy englanninkielinen julkaisu. MUSEO MUSEUM

PAIKAN PÄÄLLÄ. KESKUSTELUJA ARKKITEHTI JUHANI PALLASMAAN KANSSA Juhani Pallasmaasta kertovan kolmiosaisen dokumenttisarjan toisen osan ensi-ilta pidettiin Katajanokalla 11.4.2013. Dokumentti oli pääosin kuvattu Puistokatu 4:ssä Helsingin Kaivopuistossa, jossa Arkkitehtuurimuseo vuonna 1956 aloitti toimintansa. Dokumenttisarjan ovat tuottaneet Studio Anssi Blomstedt ja Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt.

RAKKAUDESTA RAKENNUS TAITEESEEN / FOR THE LOVE OF PLACES AND SPACES

ARKKITEHTUURIMUSEO JULKAISUJA / JATKAA YHTEISTYÖTÄ PUBLICATIONS LASTEN ARKKITEHTUURI- Rantaviivoja. Asuinalueita veden äärellä / KOULU ARKIN KANSSA Shorelines.

KAIVOPUISTO

Arkkitehtuurimuseo jatkoi perinteistä yhteistyötään Arkin kanssa järjestämällä Arkin oppilaille tutustumisia Murcutt-näyttelyyn kahtena lauantaina keväällä 2013. Tutustumiset olivat erittäin suosittuja ja houkuttelivat paikalle yhteensä yli 250 lasta ja aikuista.

Residential Areas by the Water, 25 €

Finnish Architecture 2010/2011, 28 €