Hämeenlinnassa on jalostettu maitoa 150 vuotta.

Hämeenlinnassa on jalostettU maitoa 150

vUotta

Palkintojenjakotilaisuus ja elävää musiikkia.

Hämeenlinnassa maidonjalostuksella on 150-vuotiaat juuret, sillä vuonna 1871 perustettiin Tavastehus Meijeriaktiebolag. Meijeriosakeyhtiö toimi lähes 55 vuotta, kunnes sen omistajat liittyivät vuonna 1926 perustetun Hämeenlinnan Osuusmeijerin jäseniksi ja myivät sille osakkeensa.

Meijeri toimi pitkään kaupungin keskustassa osakeyhtiön aikoinaan rakentamissa tiloissa, joita laajennettiin tarpeen mukaan. Uusi meijeri rakennettiin vuonna 1966

Kaurialan kaupunginosaan, jossa osuuskunta edelleen toimii. Meijeriä tosin laajennettiin jo vuonna 1970 ja vuonna 1975 rakennettiin erillinen konttorirakennus.

Pitkä historia ja vahva hallinto Osuusmeijerin toimitusjohtajan Risto Kosken ei ollut lainkaan selvää, että Hämeenlinnasta kasvoi paikkakunta, jossa on iso maitomeijeri.

Suomessa oli 1900-luvun alkupuolella satoja pieniä meijereitä. Hämeenlinnan Osuusmeijeri ja Hattulan Osuusmeijerikin olivat neuvotelleet fuusiosta jo vuodesta 1930 lähtien, mutta se toteutui vasta 1945.

Seuraavalla vuosikymmenellä Hämeenlinnaan fuusioituivat Hauhon Eteläinen ja Tuuloksen Osuusmeijerit sekä 1960-luvun alussa Rengon Osuusmeijeri. Myös Turengin ja Iittalan meijerien tuottajien maidontuottajat siirtyivät Hämeenlinnan lipun alle.

Risto Kosken mukaan osuusmeijerillä on pitkät perinteet ja vahva hallinto. Osuusmeijerin päättäjät ovat olleet meijerialan myllerryksissä pitäneet langat tiukasti käsissään. Valio olisi 1980-luvun alussa ostanut meijerin ja muuttanut sen UHT-tehtaaksi, mutta meijerin edustajisto hylkäsi tarjouksen.

Valio järjesteli rakennettaan uu-

Meijeristit maidon rasvapitoisuutta mittaamassa.

teen uskoon 1990-luvun alussa, kun se pyrki ryhmittämään koko Suomen meijeriteollisuuden kahdeksaksi alueosuuskunnaksi. Se pyrki tiivistämään osakasmeijerien yhteistyötä ja se halusi yhtiöittää osakasmeijerien teollisuuden siten, että maassa olisi ollut vain yksi meijeriliike, joka vastaa jalostuksesta ja markkinoinnista.

Uusi suunta ja yhteinen sävel Hämeenlinnalla oli valittavana yhteistyössä kolme vaihtoehtoa eli sulautuminen, vuokraus tai markkinointisopimus Valion kanssa. Osuuskunnassa ei oltu tyytyväisiä kehityksen suuntaan, sillä se ei olisi turvannut tulevaisuutta ja todennäköisesti omaa tuotantolaitosta ei olisi ollut mahdollista pitää.

Osuusmeijeri päätti jatkaa omillaan itsenäisenä. Se oli yhdessä kahdeksan muun Valiosta irtaantuneen meijerin kanssa perustamassa Kymppimeijerit-yhteistyöryhmää.

Hämeenlinna aloitti myös yhteistyön Ingman Foods Oy:n kanssa. jonka toimitusjohtaja Carl-Gustav Ingman otti yhteyttä hämeenlinnalaisiin lokakuussa 1993.

Yhteinen sävel löytyi. Tuloksena syntynyt yhteistyösopimus hyväksyttiin yksimielisesti ja se astui voimaan maaliskuun 1994 alussa. Osuusmeijeri markkinoi ja myi Ingmanin valmistamia tuotteita omalla alueellaan. Osapuolet aloittivat myös yhteistyön maidon keräilyssä ja hankinnassa.

Yhteistyön myötä Hämeenlinnassa jalostettavan maidon määrä nousi kymmenessä vuodessa viisinkertaiseksi, kun vuonna 1994 Kaurialassa jalostettiin 20 miljoonaa litraa maitoa vuodessa, niin vuonna 2006 se määrä oli kasvanut yli 100 miljoonaan litraan. – Tuotannon kasvu oli merkittävä. Jalostetun maidon kokonaismäärä on tänään hieman yli 100 miljoonaa litraa, Risto Koski toteaa.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Ingman Foodsin myyntiorganisaatioiden päällekkäisyydet purettiin vuonna 2002. Asiakkaiden tilausten ja laskutuksen hoito siirrettiin Ingmanin vastuulle Sipooseen. Hämeenlinnan Osuusmeijeri taas keskittyi maidon jalostukseen.

Kymppimeijerit-ryhmän toiminta päättyi 2004, kun Ingmanin ympärille muodostettiin uusi yhteistyöryhmä. Hämeenlinna oli yksi kolmestatoista ryhmään liittyneestä meijeristä.

Arla Foods osti 30 prosentin osuuden Ingman Foods Oy:stä 2006. Kolme vuotta myöhemmin se osti yhtiön kokonaan. Hämeenlinnan Osuusmeijerin osalta omistajan vaihdos ei tuonut muutosta yhteistyöhön, joka tunnetaan nyt Arla Suomi -yhteistyöryhmänä.

Investointeja tuotantoon ja energiatalouteen Meijeri on 2000-luvulla laajentanut terminaali- ja tuotantotilojaan sekä uudistanut pakkauslinjoja, investoinut lämmön talteenottojärjestelmään ja biokaasun hyödyntämiseen energiataloudessa. Myös hävikin ja jätteen määrän vähentämiseen on panostettu. – Meijeri edustaa laitteiston ja toiminnan osalta viimeisintä teknologiaa, Koski sanoo.

Tänä vuonna tuplajuhlia eli hämeenlinnalaisen maidonjalostuksen 150-vuotista historiaa ja Osuusmeijerin perustamisen 95-vuotistaivalta juhlivalla meijeriyhtiöllä on tällä hetkellä 97 tuottajaa. Risto Kosken mukaan meijerillä on vähemmän lopettaneita tuottajia kuin valtakunnassa keskimäärin.

”Jalostetun maidon kokonaismäärä on tänään hieman yli 100 miljoonaa litraa.”

Juustomestari juuston keitossa.

Maito punnitaan automaattivaa’oissa.

– Maitomäärä on hieman kasvanut eli tilakoko on kasvanut. Meille Hämeenlinnaan maito tulee pääasiassa Kanta-Hämeen, VarsinaisSuomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueilta.

Sijainti ja sitoutuminen vahvuustekijöitä Mitkä ovat toimitusjohtajan mukaan osuusmeijerin menestyksen vahvuustekijät? – Meillä on erinomainen logistinen sijainti. Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja sitoutunutta, sillä meillä on paljon pitkiä työsuhteita.

Koski kiittelee myös meijerin vahvaa hallintoa, joka on pitkän historian aikana osannut tehdä oikeita valintoja osuuskunnan hyväksi. Historialla on merkitystä liiketoiminnassa ja menneistä tapahtumista voidaan myös oppia. – Vuosikymmenen varrella on sattunut monenlaisia käänteitä ja tapahtumia, joiden kautta opittu ja niitä kokemuksia voidaan peilata nykyisiin ratkaisuihin, hän sanoo.

Hämeenlinnassa ollaan tyytyväisiä Arla Suomi -yhteistyöryhmään ja Arla Oy:n toimintaan. – Arla Oy ja Arla Suomi -ryhmä on Hämeenlinnan Osuusmeijerille erittäin hyvä yhteistyökumppani. Mukana oleva joukko on vahva ja yhtenäinen. Koronan vaikutukset vähäisiä Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten ja yritysten arkeen pian kaksi vuotta. Miten meijerin elämässä se on näkynyt? Risto Koski muistuttaa, että normaaliaikoinakin elintarvikealalla on tarkat hygienia- ja suojausvaatimukset. – Koronan myötä olemme lisänneet suojaustoimenpiteitä. Olemme välttäneet lähikontakteja. Erilaiset kokoukset ja henkilökunnan palaverit on siirretty verkkoon. Meijerin tuotantopuolella on lisätty taukotiloja ja rajattu sitä, kuinka paljon henkilöitä kussakin tilassa voi olla.

Osuusmeijerin jalostusvolyymiin ja talouteen ei koronalla ole suurta vaikutusta ollut. – Tuotantomme koostuu pääosin maitotuotteiden kuluttajapakkauksista, jolloin koronan vaikutus on ollut vähäinen. Meillä maidontuotantovolyymi on hieman laskenut kulutuksen laskun myötä mutta toisaalta olemme laajentaneet tuotesortimenttien määrää, hän sanoo. Kustannusten nousu haasteena Maitotuotteiden kulutus on ollut viime vuosina alenevalla käyrällä, mutta hienoinen käänne on tapahtunut. Aiemmin alenema on ollut viiden prosentin luokkaa, mutta nyt ei ole tapahtunut heilahdusta alas, muttei toki ylöspäinkään.

Toimitusjohtaja Risto Koski on huolissaan maatalouden kustannuskehityksen rajusta noususta esimerkiksi rehujen ja polttoaineiden hintojen osalta, joka koettelee maidontuottajia. – Kustannukset ovat nousseet läpi elintarvikeketjun ja näkyy meijerinkin tarvitsemissa hyödykkeissä mutta erityisesti maidontuottajilla. Kustannustilanne asettaa painetta sille, että tuottajille maksettavaa maidon hintaa pitää saada nostettua, hän sanoo.

Edelläkävijyys strategian avaimena Hämeenlinnan Osuusmeijeri täyttää viiden vuoden kuluttua sata vuotta. Osuuskunnassa on laadittu strategia, joka tähtää vuoteen 2030. – Visiomme on, että olemme edelläkävijä maidonjalostuksessa ja elintarvikealalla, Arla Oy:n yhteistyökumppani sekä vastuullinen ja paras vaihtoehto suomalaiselle maidontuottajalle sekä henkilöstölle, Koski päättää.

”Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja sitoutunutta.”