Biodiversiteettitarkastelujen avulla tietoa maitotilojen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen.

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on noussut kasvihuonekaasupäästöjen rinnalle merkittäväksi puheenaiheeksi keskusteltaessa ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista. On arvioitu, että ruoantuotannon kannalta luonnon monimuotoisuudella tulee olemaan jopa voimakkaampi merkitys tulevaisuudessa kuin ilmaston lämpenemisellä. Envitecpolis Oy:n Arlan tuottajatiloille toteuttamien biodiversiteettitarkasteluiden tuloksissa näkyi maitotilan moniulotteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

SENJA ARFFMAN

Envitecpolis Oy toteutti keväällä Arlan tuottajatiloille biodiversiteettitarkasteluja. Tarkasteluja tehtiin noin 30 tilalle. Niiden avulla haluttiin saada tietoa, miten eri tekijät ja toimintatavat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja kuinka tilat voivat omalla toiminnallaan edesauttaa sitä.

Toteutuksen lähtökohtana oli tarkastelumalli, jolla voidaan tehdä yksilöllinen tilakohtainen tarkastelu ja lopputuloksena saadaan numeerinen sekä vertailtavissa oleva tulos. Tämä edellytti, että tarkastelumalli ei voi olla laji- tai sijaintiriippuvainen.

Tieteellisesti arvioitu vaikuttavuus Työkaluksi tarkastelujen toteuttamiseen valikoitui Cool Farm Tool -ohjelmiston (CFT) biodiversiteetti-osio. Tämä oli luontevaa, sillä sitä on hyödynnetty myös toteutettaessa tilakohtaisten hiilijalanjälkilaskennat, jotka on tehty kaikille Arlan tuottajatiloille. Tarkastelumallin taustalla on luonnon monimuotoisuuden arviointiin Hollannissa kehitetty Gaia Biodiversity Yardstick -kysymyspatteristo. Kysymysten sisältöjen tieteellinen vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuteen arvioitiin The Conservation Evidence projektissa. CFTohjelmistoon kysymyksistä on hyväksytty vain ne, joiden osalta tieteellinen näyttö on riittävän vahva.

Tarkastelumalli poikkeaa monista muista luonnon monimuotoisuuden kartoitusmenetelmistä siten, että siinä monimuotoisuutta ei arvioida tiettyjen kasvi-, hyönteis- tai eläinlajien mukaan, vaan katse on kääntynyt toimenpiteisiin, jotka joko tukevat tai heikentävät monimuotoisuutta. Esimerkiksi piennarten niitto vaiheittain tukee monimuotoisuutta, sillä silloin kasvit ehtivät kukkia, mikä tarjoaa hyönteisille elinolosuhteita ja jatkuvan suojan linnuille sekä muille eläimille. Kun tarkastelu ei ole lajiriippuvainen, mahdollistaa se tilojen, alueiden ja maiden välisen vertailun.

Lähtökohtana tilan toiminta ja tuotanto Kysymysten avulla kartoitetaan tilan toimintatapoja sekä tuotantoa ja pisteytetään niitä sen mukaan, tukevatko ne vai heikentävätkö ne luonnon monimuotoisuutta. Kysymyksiä on yli 50 ja ne käsittelevät laajasti mm. tilan tuotantoeläimiä, viljelykasveja, kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja käyttötapoja, viljelykäytänteitä, pientareiden, suojakaistojen ja törmien hoitoa sekä tilan pihapiiriä. Tarkastelut toteutettiin asiantuntijoiden suorittamina puhelinhaastatteluina. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi vastauksille luotiin tarkat kriteerit: milloin vastaus on ei ja milloin kyllä. Kriteerien pohjana käytettiin mm. ympäristötukien ehtoja, jolloin myös viljelijän on helppo vastata kysymyksiin yksiselitteisesti ja vertailtavuus pysyy luotettavana.

Tarkastelun tulokset ovat kaksitasoiset. Ensin tilan tuotantoa ja toimintaa arvioidaan neljällä päätasolla: tuotanto, toimintatavat, pienet elinympäristöt, lajiston monimuotoisuus. Sen jälkeen lajiston monimuotoisuus avataan 11 eri alaosa-alueeseen: Tuotantoeläimet ja viljelykasvit, viljeltyjen alueiden kasvit, kosteikko- ja vesialueiden kasvit, metsämaan kasvit, ruohikko- ja nurmialueiden kasvit, maaperän eliöt, hyödylliset hyönteiset, ruohikkoalueiden linnut, viljeltyjen alueiden linnut, metsälinnut, vesieliöt.

Tulokset esitetään prosentteina ”parhaasta mahdollisesta” eli ideaalitilanteesta. Näin ollen 100 % on erittäin vaikea saavuttaa ja useissa osa-alueissa yhtä aikaa se ei ole realistista. Erinomaisena tuloksena voidaan pitää yli 80 % tuloksia. Tulokset muodostuvat vastausten yhteisvaikutuksesta, jossa yksittäiset vastaukset vaikuttavat niihin positiivisesti tai negatiivisesti. Eri tekijöiden painoarvoa tulokseen on painotettu niiden tieteellisen vahvuuden perusteella.

Suomalaiset käytänteet tukevat monimuotoisuutta Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että suomalaisessa maataloudessa monet luonnon monimuotoisuuteen positiivisesti vaikuttavat tekijät ovat itsestään selvyys. Meillä monimuotoisuutta tukee peltojen maltilliset lohkokoot, jolloin lohkojen väliin jää luontaisesti ojia, pientareita ja suojavyöhykkeitä sekä metsäpyöräkkeitä. Useilla tiloilla on riistapel-

LAJISTOJEN MONIMUOTOISUUS

tilojen keskiarvo

Tuotantoeläinten ja viljelykasvien monimuotoisuus Viljeltyjen alueiden kasvit Kosteikko- ja vesialueiden kasvit 31 43

Metsämaan kasvit Ruohikko- ja nurmialueiden kasvit Maaperän eliöt 45 52

55

Hyödylliset hyönteiset 48

Ruohikkoalueiden linnut 50

Viljeltyjen alueiden linnut

Metsälinnut

Vesieliöt 53

49

46

Yli 80 = erinomainen 20-40 = kohtalainen 60-80 = erittäin hyvä 0-20 = heikko 40-60 = hyvä 69

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TILAN TOIMINTAAN

luomuviljely

6 Tuotanto Viljatila

43 45

30

Toimintatavat Pienet elin- ympäristöt Lajiston moni- muotoisuus 41 Maitotila

62

51 47

Tuotanto Toimintatavat Pienet elin- ympäristöt Lajiston moni- muotoisuus Maitotila, laidunnus

41 68

59

51

Tuotanto Toimintatavat Pienet elin- ympäristöt Lajistojen moni- muotoisuus

toja ja luonnonlaitumia, tilojen pihapiirit tarjoavat monenlaisia elinympäristöjä marjapensaineen, puupinoineen, kivikasoineen ja linnunpönttöineen.

Osa nykymaatalouden toimintatavoista heikentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka ovatkin vakiintuneita käytänteitä. Usein tilalla on vain yhdenlaisia tuotantoeläimiä. Tilat, joilla on lehmien lisäksi esimerkiksi lampaita ja kanoja eivät ole enää arkipäivää, joskin niitäkin löytyi tarkasteltavien tilojen joukosta. Viime vuosina myös viljelykasvien monimuotoisuuteen on ryhdytty kiinnittämään huomiota ja usealla tilalla nurmen viljelyssä käytetään siemenseoksia, joissa on useita lajeja, lajikkeita sekä kukkivia kasveja.

Maitotila vaikuttaa monimuotoisuuteen laajasti Maitotilalla monimuotoisuutta tukeekin luonnostaan nurmen viljely, etenkin käytettäessä monilajisia siemenseoksia. Monimuotoisuuden kannalta olisi syytä huomioida nurmen korjuuajankohdassa myös se, että kasvit ehtivät kukkia edistäen näin hyönteisten elinolosuhteita.

Lisäksi laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta. Sen vaikutukset perustuvat pelloille päätyvään lantaan, laidunmaan kasvustoon ja maan muokkautumiseen eläinten kulkiessa laitumella.

Tulosten perusteella tilojen väliltä löytyi selviä eroavaisuuksia. Mikäli peltojen laidat olivat tehokkaassa viljelyssä, pellot salaojitettu ja lohkot suuria, heikensi se tulosta. Samoin tulosta heikensi, jos nurmen viljelyssä oli vain yhtä nurmikasvia, eläimet eivät laiduntaneet ja kasvinsuojeluaineita käytettiin runsaasti.

Osalla tiloista tilojen ympäriltä löytyi monimuotoisuutta tukevia alueita, kuten omaa metsää, kosteikkoja tai vesistöä, mutta ne eivät valitettavasti vaikuttaneet tarkastelun tuloksiin, sillä tässä tarkastelumallissa tarkastellaan ainoastaan tuotantoa sekä tuotantoalueita ja niiden välitöntä ympäristöä.

Työn yhteydessä tehtiin myös simulaatiotarkastelu, jossa maitotilan tulosta muutettiin siten, että se vaihtaisi tuotantosuunnan kasvinviljelytilaksi. Peltoja viljeltiin luonnonmukaisesti, joten tämän osalta ei tehty muutosta kasvinviljelyyn siirryttäessä. Viljelykasveiksi valittiin kolme eri viljakasvia. Muutos tuloksissa oli yllättävän suuri. Luonnon monimuotoisuus heikkeni merkittävästi karjanpidon päättyessä ja muutos näkyi lähes kaikissa eri osa-alueissa. Tulokseen vaikutti merkittävimmin viljelyn yksipuolistuminen nurmen viljelyn jäädessä pois sekä laidunnuksen päättyminen. Tämä selvitys tukee siis käsitystä, että maidontuotanto ja etenkin eläinten laiduntaminen tukevat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä huomata, että vaikutus on laajempi kuin helposti ajattelemme kohdistuen moniin erilaisiin elinympäristöihin, niiden kasveihin, hyönteisiin ja eläimiin.

Kirjoittaja on Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy on asiantuntijayritys, joka tarjoaa laskenta- ja asiantuntijapalveluita ruokaketjun vastuullisuustyön tueksi.

Kaustisen Osuusmeijerillä laajennettiin MaiRe-myymälää ja investoitiin aurinkopaneeleihin

Kaustisen Osuusmeijerin MaiRemyymälää on remontoitu siten, että entinen maidon pakkaustila on otettu myymälän käyttöön. Remontin myötä myymälän koko kasvoi 180 neliöstä 200 neliöön. Entisen pakkaustilan pintoja uusittiin, valaistusta korjattiin ja tilaa sisustettiin meijerin vanhoista arkistokuvista tehdyillä kangastauluilla. – Nyt myymälätila on yhtenäisempi. Myymälästä löytyy tuottajille monenlaisia tilatarvikkeita, esimerkiksi maataloustarvikkeita, pesuaineita, suojavälineitä, jalkineita, rehuja ja polttonesteitä, meijerin toimitusjohtaja Peter Prest kertoo.

MaiRe-myymälästä saa myös muita elintarvikkeita tuoretuottei-

”Myymälässä käy ostoksilla paikallisten lisäksi ihmisiä ympäri maakuntaa.”

ta lukuun ottamatta. Maitotuotteita, leivonnaispakasteita, virvoitusjuomia, karkkeja ja lahjatavaroita. Tuottajien lisäksi Siltatien varrella oleva myymälä on avoin muillekin asiakkaille. – Myymälässä käy ostoksilla paikallisten lisäksi ihmisiä ympäri maakuntaa Kokkola–Pietarsaari -akseliltakin. MaiRe-myymälän liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa, Prest sanoo.

Sähkönkulutus laski kesällä 60 prosentilla Osuusmeijerin rakennuksen energiatehokkuutta on parannettu hankkimalla katolle aurinkopanee-

lit, joita siellä on 200 kappaletta. Investointi oli noin 40 000 euron suuruinen. Business Finland Oy tukee yritysten aurinkopaneelihankintoja, joten meijeri sai investointiin 20 prosentin tuen. – Kesällä aurinkopaneelit toimivat täydellä teholla, jolloin sähkökulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna 60 prosentilla, Prest kertoo.

Kaustisen Osuusmeijerillä on tällä hetkellä 45 tuottajaa ja kerätyn maidon määrä on 29 miljoonaa litraa. – Maidontuottajat ikääntyvät, joten uusia tuottajia tarvittaisiin, toimitusjohtaja vinkkaa.

Kaustisen Osuusmeijerillä tuottajia ja muitakin palvelevat toimitusjohtaja Peter Prest sekä myymälässä Heli Hohenthal, tuottajapalveluissa Riitta Heikkilä ja talous- laskutusasioissa Marja Tastula.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Pakkaus 6 x 380 g FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

MAGNESIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g