LUONNON MONIMUOTOISUUS
Biodiversiteettitarkastelujen avulla tietoa maitotilojen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on noussut kasvihuonekaasupäästöjen rinnalle merkittäväksi puheenaiheeksi keskusteltaessa ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista. On arvioitu, että ruoantuotannon kannalta luonnon monimuotoisuudella tulee olemaan jopa voimakkaampi merkitys tulevaisuudessa kuin ilmaston lämpenemisellä. Envitecpolis Oy:n Arlan tuottajatiloille toteuttamien biodiversiteettitarkasteluiden tuloksissa näkyi maitotilan moniulotteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. SENJA ARFFMAN
E
nvitecpolis Oy toteutti keväällä Arlan tuottajatiloille biodiversiteettitarkasteluja. Tarkasteluja tehtiin noin 30 tilalle. Niiden avulla haluttiin saada tietoa, miten eri tekijät ja toimintatavat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja kuinka tilat voivat omalla toiminnallaan edesauttaa sitä. Toteutuksen lähtökohtana oli tarkastelumalli, jolla voidaan tehdä yksilöllinen tilakohtainen tarkastelu ja lopputuloksena saadaan numeerinen sekä vertailtavissa oleva tulos. Tämä edellytti, että tarkastelumalli ei voi olla laji- tai sijaintiriippuvainen. Tieteellisesti arvioitu vaikuttavuus Työkaluksi tarkastelujen toteuttamiseen valikoitui Cool Farm Tool -ohjelmiston (CFT) biodiversiteetti-osio. Tämä oli luontevaa, sillä sitä on hyödynnetty myös toteutettaessa tilakohtaisten hiilijalanjälkilaskennat, jotka on tehty kaikille Arlan tuottajatiloille. Tarkastelumallin taustalla on luonnon monimuotoisuuden arviointiin Hollannissa kehitetty Gaia Biodiversity Yardstick -kysymyspatteristo. Kysymysten sisältöjen tieteellinen vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuteen arvioitiin The Conservation Evidence projektissa. CFTohjelmistoon kysymyksistä on hyväksytty vain ne, joiden osalta tieteellinen näyttö on riittävän vahva. Tarkastelumalli poikkeaa monis-
26 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
ta muista luonnon monimuotoisuuden kartoitusmenetelmistä siten, että siinä monimuotoisuutta ei arvioida tiettyjen kasvi-, hyönteis- tai eläinlajien mukaan, vaan katse on kääntynyt toimenpiteisiin, jotka joko tukevat tai heikentävät monimuotoisuutta. Esimerkiksi piennarten niitto vaiheittain tukee monimuotoisuutta, sillä silloin kasvit ehtivät kukkia, mikä tarjoaa hyönteisille elinolosuhteita ja jatkuvan suojan linnuille sekä muille eläimille. Kun tarkastelu ei ole lajiriippuvainen, mahdollistaa se tilojen, alueiden ja maiden välisen vertailun. Lähtökohtana tilan toiminta ja tuotanto Kysymysten avulla kartoitetaan tilan toimintatapoja sekä tuotantoa ja pisteytetään niitä sen mukaan, tukevatko ne vai heikentävätkö ne luonnon monimuotoisuutta. Kysymyksiä on yli 50 ja ne käsittelevät laajasti mm. tilan tuotantoeläimiä, viljelykasveja, kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja käyttötapoja, viljelykäytänteitä, pientareiden, suojakaistojen ja törmien hoitoa sekä tilan pihapiiriä. Tarkastelut toteutettiin asiantuntijoiden suorittamina puhelinhaastatteluina. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi vastauksille luotiin tarkat kriteerit: milloin vastaus on ei ja milloin kyllä. Kriteerien pohjana käytettiin mm. ympäristötukien ehtoja, jolloin myös viljelijän on helppo vastata kysymyksiin yksiselitteisesti ja vertailtavuus pysyy luotettavana. Tarkastelun tulokset ovat kaksi-
tasoiset. Ensin tilan tuotantoa ja toimintaa arvioidaan neljällä päätasolla: tuotanto, toimintatavat, pienet elinympäristöt, lajiston monimuotoisuus. Sen jälkeen lajiston monimuotoisuus avataan 11 eri alaosa-alueeseen: Tuotantoeläimet ja viljelykasvit, viljeltyjen alueiden kasvit, kosteikko- ja vesialueiden kasvit, metsämaan kasvit, ruohikko- ja nurmialueiden kasvit, maaperän eliöt, hyödylliset hyönteiset, ruohikkoalueiden linnut, viljeltyjen alueiden linnut, metsälinnut, vesieliöt. Tulokset esitetään prosentteina ”parhaasta mahdollisesta” eli ideaalitilanteesta. Näin ollen 100 % on erittäin vaikea saavuttaa ja useissa osa-alueissa yhtä aikaa se ei ole realistista. Erinomaisena tuloksena voidaan pitää yli 80 % tuloksia. Tulokset muodostuvat vastausten yhteisvaikutuksesta, jossa yksittäiset vastaukset vaikuttavat niihin positiivisesti tai negatiivisesti. Eri tekijöiden painoarvoa tulokseen on painotettu niiden tieteellisen vahvuuden perusteella. Suomalaiset käytänteet tukevat monimuotoisuutta Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että suomalaisessa maataloudessa monet luonnon monimuotoisuuteen positiivisesti vaikuttavat tekijät ovat itsestään selvyys. Meillä monimuotoisuutta tukee peltojen maltilliset lohkokoot, jolloin lohkojen väliin jää luontaisesti ojia, pientareita ja suojavyöhykkeitä sekä metsäpyöräkkeitä. Useilla tiloilla on riistapel-
