Maitoa Suomesta 4/2023

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN

LEHTI

4 • 2023

Data apuna kehittämisessä ja johtamisessa Fiksu-ilmastorehu pienentää hiilipäästöjä

i t n i o t s e v n i u s Biokaa

s u t i o j i s a v a t t a on kann

MAINOS

SUOMALAISEN MAIDONTUOTANNON MENESTYSTARINA

Maatilayrityksen menestystä ja onnistumisia voidaan arvioida ja mitata monenlaisilla mittareilla. Yhdenvertaista ja absoluuttista “hyvin menee” -mittaria on kuitenkin vaikea määrittää, sillä esimerkiksi jokaisen yrityksen yhden vuoden tilinpäätösluvut kertovat vain hetkellisestä tilanteesta tai kaudesta.

Suomalaisten maidontuottajien sopii olla ylpeitä omasta osaamisestaan ja saavutuksistaan. Jos kansainvälinen keskiarvovertailu kiinnostaa, niin alla olevasta taulukosta näet, miten paljon Lely lypsyrobotin omaava tila tuottaa keskimäärin maitoa eri maissa* Maa

Suomi

Ruotsi

Tanska

Viro

Hollanti

Maitoa/lehmä/vrk

34,1 kg

32,6 kg

34 kg

32,2 kg

30,1 kg

*lukuun on laskettu kaikkien Suomessa lypsyssä olevien Lely -robottien vuoden keskiarvo. Mitään kaunistelua tai korjausta ei ole tehty. Vastaavasti muissa luvuissa on kyseessä olevan maan kaikkien Lely -tilojen keskiarvo.

Vertailussa käy ilmi, että vaikka Euroopassa on kuinka kovia maatalousmaita tahansa, niin Suomessa osataan tuottaa maitoa. On oleellista huomioida, että Suomessa on lyhyt kesä ja vaativat olosuhteet, jolloin kotimaisten Lely -tilojen keskiarvoluku näyttäytyy vertailussa äärimmäisen kovana tuloksena. Tästä saa, ja pitääkin olla ylpeä!

Mikä mittarisi koskaan onkaan, älä aseta tavoitteitasi turhan matalalle, mutta älä myöskään ole itseäsi kohtaan liian ankara. Huolehdi siitä, että etenet kohti pienempiä ja suurempia etappeja ja asetat aina uusia tavoitteita jatkaen yrityksesi kehittämistä määrätietoisesti. Löydä sinua eteenpäin ajavat ajurit, jotka siivittävät tekemisen kohti parempia tuloksia valitsemillasi mittareilla.

Kaikki robotti-investoinnit ovat maito- ja lihatiloille suuria investointeja, joista alkaa yhteinen, yli kymmenvuotinen matka. Näin ollen NHK:lla meidän tärkein mittarimme ja määränpäämme on

aina se, että asiakkaamme menestyvät ja ovat tyytyväisiä palveluihimme, sekä saavat kaiken tarvittavan tuen meiltä NHK:lta.

Kun suunnittelet uutta investointia, selvitä ja huomioi minkälaisen organisaation kanssa olet lähdössä yhteiselle taipaleelle ja miten muut tilat pärjäävät vastaavan laitteiston kanssa.

Ota matkallesi yksi lisämittari mukaan: mitkä ovat laitteiston pitkän aikavälin todelliset käyttö- ja ylläpitokustannukset. On nimittäin varmaa, että nämä elinikäkustannukset konkretisoituvat matkan varrella kaikille tiloille – ja hankintahinnaltaan halvin ei ehkä olekaan enää pitkällä matkalla halvin.

Me NHK:lla arvostamme asiakkaitamme, heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan. Yksi tapa osoittaa tätä arvostusta on vuosittainen Lely Gaala -tilaisuus, jossa asiakkaamme pääsevät tapaamaan kollegoitaan kaikkialta Suomesta. Lisäksi Lely Gaalassa palkitaan kaikkein menestyneimpiä Lely -tiloja. Osa tiloista käyttääkin juuri näitä palkintoja ja niihin oikeuttavia palkintoluokkia omina ajureinaan arjen tekemisessä tavoitellen tiettyä tasoa, jonka saavuttamista voidaan lopulta juhlia yhdessä.

Tänä vuonna Lely Gaalaan osallistui 300 maidontuottajaa ympäri Suomen, ja palkintoja jaettiin pitkälle yli 100 kappaletta.

Menestystä ja onnistumisia juhlittiin ylpeästi aamuun asti ja nyt odotamme jo tulevan vuoden menestystarinoita – ja niiden juhlistamista yhdessä.

Uskalla unelmoida, aseta tavoitteet ja saavuta ne – liity menestyjien joukkoon!

Juuso Kukkola, NHK Group Artikkelin kirjoittaja Juuso Kukkola on NHK:n robottimyynnin ja tilaneuvonnan päällikkö, joka on työskennellyt NHK:lla Lely -robottien parissa yli 12 vuoden ajan ja rakastaa työtään. Tänä päivänä Suomessa lypsää yli 1 200 Lely -lypsyrobottia ja Suomalaiset Lely -tilat tuottavat reilusti yli 30 % koko Suomen maitomäärästä.

Vaihtamalla paranee! Hyvitämme 50 000 euroa vanhasta lypsy­ järjestelmästäsi vaihtaessasi uuteen Lely Astronaut A5 ­lypsy­ järjestelmään. Lisää upeita Lely-etuja ja -rahoitustarjouksia löydät osoitteesta www.nhk.fi/kampanjat tai skannaamalla QR-koodin.

Tarjoukset voimassa 8.12. saakka. Toimi nopeasti!

nhk.fi

SAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS

Tiedolla johtaminen ja henkinen kasvu

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

14. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa KANNEN KUVA: Tuomas Koivuniemi

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajia valmistui Arla Akatemiasta marraskuussa. Oli kunnia olla mukana Oulussa koulutuksen päätöstilaisuudessa.

Hyrian järjestämä tutkintoon tähtäävä yrittäjä- ja johtamiskoulutus on koettu maidontuottajien keskuudessa tärkeäksi. Itsensä jatkuva kehittäminen ei mene hukkaan.

Olen käynyt monen maidontuottajan kanssa viime aikoina keskusteluja, joissa he ovat korostaneet ”henkiseen kasvuun panostamista” maitotilan kasvuun panostamisen ohella tai jopa sen sijasta. Itsensä kehittäminen ja johtamistaitoihin panostaminen on erittäin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tärkeää.

Maidontuottajat kohtaavat arjessa paljon asioita, joihin heidän on itse vaikea vaikuttaa. Yhtenä esimerkkinä on viime vuosina ollut nopeat lainsäädännön tai toisaalla tuotantokustannusten muutokset. Verkostoitumisen ja vertaisryhmien hankkiminen on silloin tärkeää. Usein kollegoilla tai meijerin henkilöstöllä voi olla tiedossa vaikkapa näkymät polttoöljyn hinnan muutoksiin tai vinkkejä maataloustukiin.

Tuottajien kokouksissa myös jaksaminen on puhuttanut vuosia. Alkavaan vuoteen olemme Arla Suomi -yhteistyöryhmässä päättäneet panostaa monilla tuottajatapahtumilla. Ne ovat kohtaamispaikkoja, joissa voi tavata kollegoita ja jutella vaikkapa meijerin edustajien kanssa. Tammikuussa kohtaamispaikkana on suosittu Sarka-messut ja kesälle suunnitellaan suosittua Arlan perhepäivää. Omat hankintameijerit järjestävät lisäksi paikallisesti tilaisuuksia. Myös Arlan henkilöstöä osallistuu tapahtumiin.

Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Se on tärkeä viesti tänäkin päivänä. Meidän on hyvä huolehtia naapureista, kollegoista ja kaikista ihmisistä. Välitä viljelijästä -verkostolla on myös tärkeä rooli, jos jaksaminen tai vaikkapa taloushuolet painavat. Maatalous kuuluu samalla tavalla talouden sykleihin kuin muukin yrittäjyys. On ylämäkiä ja alamäkiä. Pidetään huolta toisistamme ja arvostetaan kaikin tavoin kollegoitamme ja työntekijöitämme, niin teoin kuin sanoin. Hyvä kello kauas kuuluu. * * *

Kestävän kehityksen kannustinmalli on tapa, jolla Arla Foodsissa on otettu huomioon tiloilla tehdyt kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistävät toimenpiteet kokonaisvaltaisesti. Vaikka mallissa ilmastoon tähtäävillä toimilla on suurin painoarvo, niin myös biodiversiteetin merkitys on suuri. Suomessa olemme lisäksi tehneet kansallisen kannustimen biodiversiteetin kehittämiseksi puolen sentin porkkanalla laatukylttilisässä.

Reilusti yli 60 prosenttia tiloista on jo mitannut luonnon monimuotoisuuden ja näistä tiloista yli 80 % on saavuttanut korkean tason eli yli puolet pisteistä. Luonnon monimuotoisuus on maitotiloillamme korkealla tasolla.

Kestävän kehityksen kannustimesta tilat voivat saada hintaa 2,4 senttiä litralta.

Osa tiloista on saavuttanut jo yli 1,9 sentin arvosta pisteitä. Toki edelleen on tiloja, jotka jäävät alle sentin tasolle. Yksi keino on nyt sähkösopimuksia uusittaessa tarkistaa, millä hinnalla vihreää sähköä on saatavilla. Vihreään sähköön siirtyminen tuo lisähintaa 5 pisteen ja 0,15 sentin edestä. Arla Suomi -yhteistyöryhmä aloittaa talvella koulutussarjan, jossa opastetaan tiloja kestävän kehityksen kannustinmallin toimiin.

Koulutuksista saa vinkkejä ja rahanarvoisia neuvoja. * * *

Suomi viettää 106. itsenäisyyspäivää tilanteessa, jossa maailma on myllerryksessä ja rauha Euroopan rajoilla horjuu. Suomelle huoltovarmuus on aina ollut tärkeä osa varautumistamme. On syytä edelleen muistaa, että ruoka- ja energiaomavaraisuus ovat arvoja, joista Suomessa me kaikki haluamme pitää kiinni. Maidontuotannolla on ollut ja on erityinen rooli Suomen omavaraisuudessa. Hyvää ja rauhallista joulun odotusta.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 3

JÄMÄKÄSTI KOHTI HUIPPUTUOTOKSIA Uutuusrehu Jämäkkä TR on loistava valinta huipputuotosten tavoitteluun. Runsaasti energiaa ja valkuaista sekä monipuolinen raaka-ainekoostumus ja aromiaine lisäämään maittavuutta – niistä on jämäkkä uutuus tehty.

Jämäkkä TR sopii hyvin niin houkutusrehuksi robotille kuin heikommankin säilörehun täydentämiseen.

UUTUUS!

Rehutilaukset hoidat vaivattomasti tuottajapalvelumme kanssa arkisin klo 8–16 p. 020 472 7060 tai 4 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 verkkokaupassamme a-kauppa.fi ympäri vuorokauden.

SISÄLTÖ

24

8 ”Haluamme onnistua

Muut

yhdessä tuottajien kanssa”

6 Ajankohtaista

– Jatkamme toimenpiteitä tuottajien nostamiseksi keskiöön. sanoo Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

10 Arlan kotimaisuuskampanja näkyy kuudellatoista paikkakunnalla.

3 Pääkirjoitus

12 OP-johtajan mukaan talouspolarisaatio maataloudessa on kasvussa.

30

20 Datan kerääminen auttaa tilojen kehittämisessä ja johtamisessa

– Uskon, että tiedon pohjalta tehtävä vastuullisuustyö näkyy taloudellisestikin, sanoo maatalousyrittäjä Heikki Raerinne Tohmajärven Värtsilästä.

10

14 Osmo Autio: Maatiloilla on tuskan paikka.

16 Data: EnvitecVisiota kehitetään tulevaisuudessa palvelemaan yhä paremmin sekä Arlan että maidontuottajien tarpeita.

24 Jokimaan tilalla kaivataan valtiolta lisäpanostusta vihreän siirtymän tukemiseen.

28 Tuottajaedustajisto käsitteli ensi vuoden suunnitelmia.

30 Yli 160 koululaista vieraili Luukisen tilalla.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 5

AJANKOHTAISTA

Hallituksen tavoite kiihdyttää energiainvestointeja SAMI KILPELÄINEN

P

ellervon johtamiskoulun maitoforumissa Vantaalla puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi, että maan hallituksen tavoite on kiihdyttää investointeja energia-alalla.

Maidontuotannon kestävyystavoitteista ja päästökaupan ulkopuolella olevan ns. taakanjakosektorin päästöalenemista puhunut Mykkänen piti todennäköise-

6 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

nä, että päästöt alenevat vauhdilla.

– Metsien paremmalla kasvulla täytyy myös kiihdyttää hiilensidontaa, totesi ministeri Mykkänen pääasiassa maidontuottajista koostuneelle seminaariyleisölle.

Mykkänen otti kantaa myös ennallistamiseen ja totesi EU:n asetukseen tulleen joitain joustoja: – Turvemaiden ennallistamisen osalta saatiin joustoja, erityisesti vettämisen osalta, sanoi Mykkänen.

Metsäkatoasetuksen tulkintaa

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen piti Suomen olosuhteiden kannalta täysin ”pöhkönä”.

Biokaasu vai sähkö Mykkänen muistutti Orpon hallitusohjelmassa sovitun, että biokaasun osuutta polttoaineisiin ”sekoitettavista” uusiutuvista polttoaineista kasvatetaan.

– Hallitusohjelmassa päätettiin, että kahden prosentin sijasta biokaasun osuus tuplataan neljään prosenttiin, avasi Mykkänen.

Raskaan liikenteen osalta kehitystyö etenee sekä biokaasurekkojen että myös sähkörekkojen osalta.

Jakeluvelvoitteen lisäksi hallitus kaavailee Mykkäsen mukaan ns. hiilikrediittien käyttöönottoa:

AJANKOHTAISTA Sami Kilpeläinen

Jussi Savander

Jussi Savander aloitti Brysselin toimiston EU-asiantuntijana

– Maanviljelijät voisivat hiilensidontatoimenpiteillä saada lisätuloa ns. hiilikrediittien kautta, pohti Mykkänen.

Luontokeskustelun osalta Mykkänen piti merkittävänä, että kasvava joukko yrityksiä haluaa tehdä sitoumuksia luontoarvohehtaareista, joiden pohjalta ministeri kertoi annetun ekologisen kompensoinnin asetuksen.

– MTK on rakentamassa luonnonarvomarkkinapaikkaa. Hallituksen tavoite on laajentaa erilaisten luontoarvotyyppien arvottamista, vaikka se on vielä tällä hetkellä teoreettisella pohjalla, totesi Mykkänen.

Omaan hallinnonalaansa kuuluvaan lunastuslakiin Mykkänen lupasi seminaariyleisölle tehtävän muutoksia.

P

ellervon, MTK:n ja SLC:n yhteiselle Brysselin toimistolle on EU-asiantuntijaksi valittu agronomi Jussi Savander. Savander aloitti tehtävässään marraskuun alussa.

Hänen työaikansa jakautuu osuustoiminnan edunvalvonnan ja kotieläintalouden asioiden seuraamisen kesken.

– Osuuskunnat ovat suomalaisessa taloudessa tärkeitä toimijoita. Esimerkiksi meidän alkutuotantomme menestys tukeutuu todella vahvasti osuustoiminnallisiin yrityksiin. Ne ovat tuoneet suomalaiselle tuottajalle turvaa markkinaheilahteluja vastaan. Osuustoiminnan kautta yksittäiset tuottajat voivat vaikuttaa myös muihin maihin, Savander pohtii.

Savanderin tehtävänä Brysselissä on seurata tiiviisti EU:n toimielimissä tapahtuvaa politiikkaa ja lainsäädännön valmistelua ja pitää

toimiston taustaorganisaatioita niistä ajan tasalla. Myös aktiivisen keskustelijan roolia odotetaan.

Brysselin edustustossa työskentelevät hänen lisäkseen johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki ja assistentti Maarit Holma. Viime syksynä 30-vuotista taivaltaan juhlistaneessa toimistossa on myös ollut matkan varrella lukuisa joukko eri alojen harjoittelijoita.

Savanderilla on vankka maataloustausta: Hän on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi sekä yritysneuvoja. Aiemmin hän on työskennellyt maatalouskaupan ja talousneuvonnan tehtävissä. Sivutoimisesti hän hoitaa metsätilaa kotiseudullaan Etelä-Savossa.

– Uusiin työtehtäviin ryhdyin innolla ja avoimin mielin. Todella mielenkiintoinen työkenttä. Kotimaisen osuustoiminnan kautta saamme Suomen asiaa yhdessä eteenpäin, Jussi Savander linjaa.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 7

AJANKOHTAISTA

”Haluamme onnistua yhdessä tuottajien kanssa”

A

rla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen iloitsee, että maitomarkkinoilla on epävakaudesta huolimatta ollut loppuvuonna vähän vakaampaa.

– Euroopan markkinoilla tuottajahinnat laskivat alkuvuonna, mutta nyt loppuvuonna EU:ssa tilanne on tasaantunut, Jormanainen avaa markkinoiden muutoksia.

Euroopassa markkinoilla teollisten tuotteiden hinnat jauheessa ja voissa ovat loppuvuoden aikana olleet jopa pienenssä nousussa. Tämä selviää EU:n komission keräämistä hintatiedoista.

– Tulevaisuudesta on maitomarkkinoilla kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, arvioi Jormanainen nopeasti muuttuvia markkinatilanteita.

Arlan vastuullisuustoiminta huomioitu Arla Foodsin kansainvälisesti tekemä työ kestävän kehityksen ja vastuullisuuden eteen on arvioitu kaikista meijereistä ykköseksi koko maailmassa.

– Olemme todella tyytyväisiä, että meidät on rankattu ykköseksi kaikista maailman meijereistä vastuullisuusviestimme kerronnassa, iloitsee Jormanainen.

Raporttia olivat tekemässä konsulttifirmat Lontoossa ja Los Angelesissa.

Raportissa korostetaan kaikkien arvioitujen meijeriyritysten sitoutumista maidontuotantoon ja maitoketjun kriittisten kysymysten käsittelyyn.

Raportin laadinnassa huomioitiin ympäristövastuiden, kuten kasvihuonekaasupäästöjen, maaperän terveyden ja biologisen monimuotoisuuden käsittely yrityksen toiminnassa. Lisäksi yrityksiä arvioitiin niiden kyvyllä selittää monimutkaisia, teknisiä ja usein huomiotta jätettyjä aiheita yleisölle.

Sija 1. ja 24/25 pistettä Arla Foods saavutti mitattavista tavoitteista yhteensä 24 pistettä maksimin ollessa 25 pistettä. Taakse jäivät meijeriyritykset kuten Fonterra, FrieslandCampina ja Danone.

– Tämä on huikea saavutus ja kunnianosoitus kaikil-

8 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

”Tämä on huikea saavutus ja kunnianosoitus kaikille Arlan työntekijöille ja erityisesti maidontuottajille.” le Arlan työntekijöille ja erityisesti maidontuottajille.

Viestintä vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on monimutkaista ja siihen liittyy paljon myös lakiin liittyviä rajoitteita ja tällaisen kansainvälisen huomion saaminen koko Arla Foodsille on upea rajapyykki, sa-

AJANKOHTAISTA

noo myös Arlan Euroopan johtoryhmän jäsenenä toimiva Jormanainen.

Raportin teki Context Group.

Tuottajien ja henkilöstön yhteistyötä lisätään Pia Jormanainen näkee, että isossa kuvassa tulevaisuudessa ratkaisevaa on kuinka onnistumme tuottajien kanssa yhdessä menestymään muuttuvilla maitomarkkinoilla ja vahvistamaan Arla brändin asemaa Suomessa.

– Jatkamme toimenpiteitä tuottajien nostamiseksi keskiöön. Tänä vuonna olemme lanseeranneet näkyvästi pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä maitojunan, aamukahvit juna-asemilla ja videokampanjat kuluttajille, joissa tilan arkea on tuotu kuluttajille, kertoo Jormanainen.

Tänä vuonna Arla on lanseerannut mm. eläinten hyvinvointimerkki ELVI:n.

Jormanainen kertoo myös kestävyysvaateiden edellyttävän toimia, joissa Arla on halunnut olla edelläkävijä: – Liityimme ensimmäisenä yrityksenä Suomessa Green dealiin, jonka tarkoituksena on vähentää kertapakkaamista ja muovin määrää, kertoo Jormanainen.

Arla palkittiin tänä vuonna elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen puitteissa tehdystä työstä. Valtakunnallinen Motivan myöntämä palkinto annettiin Arlalle pitkäjänteisestä työstä materiaalitehokkuuden kehittämiseksi ja sitoutumisesta ruokahävikin puolittamiseen.

Pia Jormanainen kiinnittää huomiota myös asiakkaiden lisääntyvään kiinnostukseen alentaa tavarantoimittajien päästöjä: – Esimerkiksi Kesko ilmoitti tavoittelevansa 90 prosentin alenemaa vuoteen 2050 mennessä.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 9

KAMPANJA

Arlan kotimaisuuskampanja näkyy kuudellatoista paikkakunnalla TUOMAS KOIVUNIEMI

A

rla-ryhmä käynnisti marraskuun alussa kampanjan, minkä myötä tuodaan esiin maidontuottajia ja lehmiä kaupunkien katujen varsilla, junissa ja juna-asemilla julkaistavissa digimainostauluissa kuudellatoista paikkakunnalla.

Maitokampanja kestää joulukuun puoliväliin saakka.

Sosiaalisessa mediassa ja netissä taas on nähtävillä videoita, joissa

10 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

esiintyvät muun muassa kiteeläisen Piiroomäen tilan lehmät Petra, Rusina ja Taateli.

Kuluttajien palvelua Arlan brand- ja categorymanager Laura Kandellin mukaan suomalaiset kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mistä ruoka tulee ja mikä on tuotteiden tie tuotantotilalta ruokapöytään.

– Kuluttajat kaipaavat todella monipuolisesti tietoa, mistä ruoka tulee, sen tuotta-

Laura Kandell kertoo suomalaisten kuluttajien olevan kiinnostuneita siitä, mistä ruoka tulee.

jista ja koko prosessista. Vastuullisuus on ajan henki, mutta ihmisten kohtaama informaatiotulva on tänään massiivinen, jolloin kuluttajan on vaikea hahmottaa, kuka tekee ja mitä tekee, hän sanoo.

Maitokampanjassa mukana olevat kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Tampere, Pori, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi.

– Mainonta on kohdistettu paikkoihin, missä ihmisiä liikkuu paljon.

KAMPANJA

Arlan kotimaisuuskampanja on näkynyt muun muassa Helsingin päärautatieasemalla.

tamme ja maaseudusta. Kuluttajat pääsevät konkreettisesti tutustumaan tuottajiin ja tiloilla tehtyihin vastuullisuustekoihin.

Kandellin mukaan digi- ja somemainonnassa on isossa roolissa ohjaus Arlan kampanjasivuille (https://arvonta.arla.fi/ ), missä on kolmesta tuottajasta videoita.

Videoilla tuottajat arpovat joka viikko kuukauden ruoat kuluttajille. Arvontaan kuluttajat pääsevät osallistumaan QR- tai kampanjan osalta MuuÄr-koodin avulla.

”Kuluttajat kaipaavat todella monipuolisesti tietoa, mistä ruoka tulee, sen tuottajista ja koko prosessista” Vastuullisuustekoja Maatalouden murroksen myötä ihmiset näkevät tänään entistä vähemmän lehmiä laitumilla. Kampanjan myötä sympaattiset lehmät näkyvät kuvissa ja videoissa.

– Kampanjan avulla pyrimme kuluttajaystävällisellä, informatiivisella ja viihdyttävällä tavalla kertomaan kotimaisuudesta, tuottajis-

ARLALLA ON 400 TILAA SUOMESSA -

YKSI NIISTä ON

TAATELI-LEHMäN KOTI

PYSY LUJANA

Maitoa suomalaisilta tiloilta Kotimaisuuskampanjalla on toinenkin tehtävä. Kandellin mukaan osalla kuluttajista on mielikuva, että Arla on ruotsalainen toimija.

– Kotimaisuuskampanjalla haluamme muistuttaa siitä, että Arla on hyvin paikallinen toimija täällä.

Suomessa myytävistä tuotteistamme yli 90 prosenttia on valmistettu suomalaisten tuottajien toimittamasta maidosta, hän sanoo.

Arla aikoo seurata maitokampanjan vaikuttavuutta. Jos kuluttajilla tulee kampanjan aikana kysymyksiä tai kommentteja, niihin vastataan.

– Maitokampanjan päättymisen jälkeen mediatoimisto toteuttaa tutkimuksen, jolla selvitetään sen näkyvyyttä ja yleisön mielipiteitä, hän kertoo.

Osana kotimaisuuskampanjaa Arla on jakanut tuotteitaan kansalle Helsingin päärautatieasemalla.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 11

TALOUS

OP-johtajan mukaan talouspolarisaatio maataloudessa on kasvussa TUOMAS KOIVUNIEMI

M

aailmanpolitiikan ja -talouden myllerrykset näkyvät myös maaja metsätalousyrittäjien arjessa.

Osuuspankki-ryhmän maa- ja metsätalousliiketoiminnan johtajan Teppo Pölläsen mukaan myllerrykset ovat vaikuttaneet jo vuosien ajan tilojen talouteen ja kannattavuuteen.

– Meidän tietojemme mukaan tilojen kannattavuus on tällä hetkellä keskimääräistä parempi, eikä tilanne ole niin huono kuin on annettu ymmärtää. Suomessa on iso joukko maatiloja, joiden taloustilanne on varsin hyvä, hän sanoo.

Pölläsen mukaan hyvän taloustilanteen puolesta todistavat muun muassa lainojen hyvä takaisinmaksuvauhti ja tilojen talletusvarojen kasvu.

– Iso kuva on toisenlainen kuin mikä esimerkiksi mediasta välittyy.

Samalla on korostettava ja eikä pidä väheksyä sitä tosiasiaa, että joillain tiloilla on merkittäviä talousongelmia.

Pankkimies toteaa, että tilojen keskinäisessä taloudellisen tilanteen vertailussa polarisaatio on kasvussa.

Ongelmiin tartuttava heti Maa- ja metsätalousliiketoiminnan johtajan mukaan talousongelmien syynä on usein liian nopea kasvuhakuisuus ja ylisuurella vauhdilla tehdyt investoinnit. Samaan aikaan tuotantopanosten hintojen nousu on vaikuttanut kokonaisuuteen.

12 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

– Tilanne kulminoituu maatalousyrittäjän talousosaamiseen ja ennakointikykyyn, hän sanoo.

Pöllänen kannustaa tiloja tarttumaan taloushaasteiden ratkaisuun heti, kun niitä nousee esiin. OPryhmässä on nähty tapauksia, joissa talousongelmissa ollut tila on päässyt takaisin jaloilleen, kun asioita on ryhdytty päättäväisesti ratkomaan ja kysytty myös apua.

– Talousongelmien voittamiseksi on kiinnitettävä huomiota yksityiseen kulutukseen, investointeihin ja kannattavuustoimenpiteisiin. Jos tilanne on paha, kannattaa olla yhteydessä pankkiin ja muihin kumppaneihin, joille tilanne kannattaa heti avoimesti avata, hän sanoo.

Kolmi- tai nelikannalla yhdessä eteenpäin OP-johtajan mielestä on paitsi maatalousyrittäjien, mutta myös pankin ja muiden kumppanien etu, jotta talousongelmista päästään selville vesille. Pankin kokemuksen mukaan kolmi- tai nelikantayhteistyö on haasteiden ja ongelmien ratkaisussa paras tie.

– Tällaisessa yhteistyössä asiakas eli maatalousyrittäjä kutsuu säännöllisesti tilan kannalta tärkeät kumppanit (asiakkaan ohella pankki, meijeri ja talouskonsultti) koolle, jossa avoimesti ja läpinäkyvästi arvioidaan tilannetta ja kartoitetaan etenemisvaihtoehtoja talouden ja toiminnan osalta, hän sanoo.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla 

TALOUS

”Maitotilojen keskiluokka on vähentynyt” TUOMAS KOIVUNIEMI

E

nvitecpolis Oy:n johtavan asiantuntijan Toni Leinosen oma ja yrityksen kokemus on, että talouden osalta maitotilojen jakautuminen hyviin ja heikkoihin eli polarisoituminen on suurta.

– Havainto on, että niin sanottu keskiluokka on vähentynyt. Myös maatalousyrittäjien talousosaamisessa on suurta vaihtelua ja se näkyy suoraan tilojen toiminnassa.

Leinosen mukaan lainanantajan näkökulmasta maatalouden tilanne on sellainen, että yksiköt ovat suurempia ja rahoituksen tarve kasvaa. Samalla ongelmaluottoja on pankkien näkökulmasta enemmän, jolloin tarvitaan joustoja ja lainojen järjestelyjä.

– Velkarasitus on jollain tiloilla suuri, kun uutta investointia pitäisi ryhtyä tekemään, on vanhat lainat vielä maksamatta, hän kuvaa.

Envitecpolisilla on huomattu, että viljelijöiden on rahoitusta pankilta hakiessaan entistä paremmin pystyttävä perustelemaan, että suunnitelmat ovat realistisia aivan tuotannon tasolta alkaen.

Torwaiphoto / Adobe Stock

Taksonomia ja rahoitus Miten EU:n taksonomia-asetus näkyy tiloilla ja niiden rahoituksen hankinnassa?

– Rahoittajapuolella vihreitä lainoja jo myönnetään, jolloin taksonomiatavoitteiden toteutuminen näkyy lainoissa ja niiden marginaaleissa.

Maataloudessa taksonomia-asetus ei vielä itsessään ole voimassa, mutta Leinosen mukaan elintarvikealan yrityksissä on siihen jo valmistauduttu. Maitotaloudessa on otettu jo esiin päästöjen vähentämisen ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteet. Esimerkiksi Arla-ryhmän tiloilla on tehty hiililaskentaa ja biodiversiteettitarkasteluja.

– Osa edelläkävijäviljelijöistä on jo omaehtoisesti valmistautunut taksonomiaan.

Kun he tekevät liiketoimintasuunnitelmia ja rahoitushakemuksia, hiililaskennan ja biodiversiteettitarkastelun tiedot ovat niissä mukana, hän sanoo.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 13

TALOUS Tukien maksun siirtyminen kärjistää tilannetta Osa tämän vuoden maataloustukien maksusta siirtyy ensi vuoden puolelle. Pölläsen mukaan tukien siirtymä kärjistää vaikeuksissa olevien tilojen asemaa.

– Kun me näimme, että tukimaksut myöhästyvät ja siirtyvät, viestimme siitä välittömästi asiakkaillemme. Lainoihin on tehty uudelleen järjestelyjä ja maksuohjelmia tehty. Tarve lainojen uudelleen järjestelyille ei kuitenkaan ole ollut niin suuri kuin ennakoitiin.

Taksonomian vaikutus tiloille Euroopan unionissa astui kolme vuotta sitten voimaan taksonomiaasetus, minkä avulla pyritään luomaan säännöt kestävien sijoituskohteiden luokitteluun. Taksonomian avulla unioni pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta, säästää vesien ja merten luonnonvaroja, edistää luonnon monimuotoisuutta, ehkäistä ympäristön saastumista ja edistää siirtymistä kiertotalouteen.

Pölläsen mukaan maataloutta koskeva taksonomia ei ole vielä astunut voimaan ja sen toteutumiseen ”menee vielä jonkin aikaa.”

”Maatiloilla on tuskan paikka” TUOMAS KOIVUNIEMI

A

utiomat Oy:n talousasiantuntija Osmo Aution mukaan monella kotimaisella maatilalla on tällä hetkellä talouden osalta tuskan paikka. Autio toteaa hämmästelleensä pitkin syksyä, kun ”isompaa rysäystä ei ole vielä näkynyt”.

– Tällä hetkellä viljelijät hoitavat velvoitteensa pankin suuntaan, sillä he eivät uskalla jättää lainojaan maksamatta. Koska jos luottoluokitus pienenee, silloin lainan korko nousee. Tilannetta voi kuvata näin, että jos pankille lyhennät lainoja, maksamattomien laskujen pino pöydällä kasvaa puolella siitä summasta.

Pankkien mielestä maatiloilla menee tällä hetkellä hyvin. Aution mielestä viidennes tiloista hoitaakin velvoitteensa hyvin, mutta heikoin kymmenesosa taas on vaikeuksissa. Talousasiantuntijan mukaan osa viljelijöistä ei edes uskalla kysyä lainoihin lykkäystä, sillä luottoluokitus saisi siitä heti kolauksen.

14 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

Autiomat Oy:n talousasiantuntija Osmo Autio.

Korkotason nousu yllättänyt Myös korkotason nousu on tuonut tilojen taloudelle haasteita. Tällä hetkellä vuoden euriborin taso on ollut 6,5-7 prosentin välillä. Korot ovat nousseet vahvasti yli vuoden ajan muun muassa Ukrainan sodan vaikutuksesta.

– Monella tilalla on valtion korkotukilainaa, jossa on

YMPÄRISTÖKORVAUS Seuraava taksonomia koskee pkyritysasiakkuuksia, mihin liittyvät toimet käynnistyvät ensi ja seuraavana vuonna. Liiketoimintajohtajan mukaan taksonomia tältä osin koskee OP-ryhmää, joka on eurooppalaisestikin iso toimija.

– Maatalouden rahoitukseen pkyritysasiakkuuksien taksonomia ei näy. Toki elintarvikeketjun yritysten taksonomiavaatimukset tiloilla näkyvät tuottajien päämiesten vaatimuksesta, esimerkiksi kestävän kehityksen toimenpiteiden osalta, hän sanoo.

Pim Leijen / Adobe Stock

Positiivinen näkymä Millaisena OP-johtaja näkee suomalaisen maatalouden tulevaisuuden? Pölläsen mielestä isossa kuvassa tulevaisuus on positiivinen.

– Suomalaiset tuottajat ovat tavattoman päteviä ja heillä on vahvaa substanssiosaamista. Meillä ymmärretään talouden realiteetit, toimitaan vastuullisesti ja laatustandardit ovat hyvät. Suomessa on myös vahva yhteiskuntarauha, joka ei tänään ole itsestään selvyys. Uskon, että peruselintarvikkeiden tuotannon osalta tulevaisuus on hyvä ja mahdollisuuksia on myös vientiin, hän päättää.

ollut yhden prosentin omavastuu ja valtio on kattanut korosta kolme prosenttia. Nyt, kun vuoden euriborit ovat nousseet, on omavastuun osuus noussut jopa 3,5 prosenttiin.

Aution mukaan korkomenot ovat tilalla voineet esimerkiksi miljoonan euron summassa nousta usealla kymmenellä tuhannella.

– Samaan aikaan on maidon ja naudanlihan hinta pudonnut, hän kuvaa haasteita.

Yksi lisäpäänvaiva tiloille on ollut tukien maksatusten siirtyminen.

– Se on aiheuttanut tuskaa, mutta viljelijät eivät uskalla valittaa, hän sanoo.

Voimavarat vastuullisuustoimiin Maatiloilla on EU:n taksonomia-asetuksen myötä ryhdytty tekemään vastuullisuusraportointia esimerkiksi hiililaskennan ja biodiversiteetin osalta.

– Viljelijät ymmärtävät hyvin vastuullisuustoimien tarpeellisuuden. Tiloilla väännetään vastuullisuusraportteja ja -suunnitelmia, mutta joskus huolettaa ihmisten voimavarat. He ovat työllä rasittuneita ja kun tulee uusia vaatimuksia, riittääkö voimavaroja toteuttaa niitä suunniteltuja toimenpiteitä, hän pohtii.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! PÖTSI-pasta Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Green Line KALSIUM-pasta

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

KETOOSI-pasta

FOSFORI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Toimittaja

Valmistaja

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 15 puh. 020 765 9580 www.finncow.fi www.teollisuushankinta.fi

DATA

Kohti yksityiskohtaisempaa dataa

E

ANSSI LAMMILA, KAISA MATILA, TUIJA LINJAKUMPU

nvitecVisio on digitaalinen alusta maatilakohtaisten ympäristötarkastelujen, kuten hiililaskentojen toteuttamiseen, tilakohtaiseen tulosraportointiin sekä lähtötieto- ja laskentadatan hallintaan ja analysointiin. Hiililaskennan lähtötietoja on kerätty Arlan maitotiloilta EnvitecVisioon syksystä 2022 lähtien. Tänä syksynä tuottajia koulutettiin EnvitecVision käyttöön ja nyt palvelu on kaikkien

tuottajien käytettävissä.

EnvitecVisiosta tuottaja näkee oman tilansa tulokset eri vuosilta ja voi seurata tulosten kehittymistä. Sieltä löytyvät myös Kestävän

kehityksen kannustinmallin pisteraportit sekä Kannustinmallin lisädokumenttien toimittamiseen rakennettu tilan dokumentit -osio.

EnvitecVisio palvelee myös tilan biodiversiteettitarkastelun tasoa raporttien muodossa.

EnvitecVisiota kehitetään tulevaisuudessa palvelemaan yhä paremmin sekä Arlan että maidontuottajien tarpeita ja tuottamaan yksityiskohtaisempaa dataa sekä Arlan päästötavoitteiden että maitotilojen tiedolla johtamisen tueksi.

Etusivu Tuottaja voi syöttää hiililaskennan lähtötietoja sekä tarkastella jo tehtyjen hiililaskentojen tuloksia ja lähtötietoja.

Lisäksi tuottaja voi tarkastella Kestävän kehityksen kannustinmallin pisteitä ja hallita siihen liittyviä todentamisdokumentteja.

16 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

Miha Creative / Adobe Stock

DATA

Hiililaskennan lähtötiedot Tuottajan näkymä EnvitecVision hiililaskennan lähtötietojen tallentamisesta.

Edellisen laskennan lähtötiedot voi kopioida uuden laskennan lähtötietojen pohjaksi.

Lähtötiedot on jaettu 11 eri osioon, jotka jaottelevat ja rytmittävät tietojen tallentamista.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 17

DATA

Hiililaskennan raporttinäkymä EnvitecVisiossa Raportilla on toiminnallisuuksia, joilla voi vaihtaa tarkasteluvuotta ja tarkastella päästöjen määrää ja jakaumaa eri vuosina. Lisäksi raporttisivulla on myös ”Tulokseen vaikuttavat tekijät”, joilla Envitecpoliksen asiantuntija avaa sanallisesti raportin lukuja ja tulokseen vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.

Hiililaskennan tulos ja raporttisivu kulkeutuvat EnvitecVisiosta digitaalisesti Arlan Uuma-järjestelmään aina kun uusimman laskennan tulos julkaistaan.

18 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

Knssr / Adobe Stock

DATA

Kannustinmallin pisteet Kannustinmallin pisteet lasketaan EnvitecVisiossa automaattisesti uusimman hiililaskennan lähtötietojen pohjalta.

Kannustinmallin pisteet ja raporttisivu kulkeutuvat EnvitecVisiosta digitaalisesti Arlan Uuma-järjestelmään, kun kannustinmallin päivitetyt pisteet julkaistaan kvartaaleittain.

Dokumenttien hallinta EnvitecVisioon voidaan tallentaa Kestävän kehityksen kannustinmalliin liittyvät todentamisdokumentit.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 19

DATA

Heikki Raerinteen mielestä datan kerääminen auttaa tilojen kehittämisessä ja johtamisessa TUOMAS KOIVUNIEMI

M

aatalousyrittäjä Heikki Raerinne Tohmajärven Värtsilästä pitää tärkeänä datan hyödyntämistä ja tiedolla johtamista tilojen toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa.

Arla-ryhmä selvitti muutama vuosi sitten kaikkien maitotilojensa hiilijalanjäljen. Osalla tiloista on myös toteutettu biodiversiteettitarkastelu. Niin tilojen hiilijalanjäljen laskennassa ja biodiversiteettitarkastelun tekemisessä on ollut mukana Envitecpolis Oy. Kuluttajat kiinnostuneita Hiililaskennasta ja biodiversiteettitarkastelusta saatua dataa ja tietoa on hyödynnetty Arlan kestävän kehityksen kannustin -ohjelmassa.

Raerinteen mielestä näistä toimenpiteistä saatua tietoa on ollut helppo hyödyntää tilan kehittämisessä muun muassa eläinten ruokinnan tarkkuuden ja pellon käytön tehostamisen osalta.

– Meillä on tätä myötä siirrytty osin talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.

Raerinteen tilalla on sata lypsävää ja nuorkarja päälle. Tuottajan mukaan kuluttajat ovat tänään kiinnostuneita kestävällä tavalla

20 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

your123 / Adobe Stock

Olemme ! kotimainen

tuotetuista elintarvikkeista ja vastuullisuudesta sekä siitä, miten kestävän kehityksen periaatteet tiloilla toteutuvat.

– Tiedon kerääminen ja hyötykäyttö antava työkaluja sen pohdintaan, mitä ja miten voi oman tilan toimintaa kehittää. Kun maataloudessa kustannukset ovat olleet koholla, kannattaa kannattavuuden parantamisessa käyttää kaikki keinot. Uskon, että tiedon pohjalta tehtävä vastuullisuustyö näkyy taloudellisestikin, hän sanoo.

Kestävää kehitystä Mies myöntää, että hiilijalanjälkitai biodiversiteettitarkasteluun liittyvien tietojen syöttäminen EnvitecVision -järjestelmään saattaa tuntua vaivalloiselta, mutta hän uskoo datan ja tiedon tuovan pitkässä juoksussa tiloille etuja.

– Ohjelman käyttöön on tarjolla koulutusta. Tänään ne koulutukset onneksi järjestetään etäyhteyksin, joten aikaa säästyy.

Raerinteen tila on kuulunut Arlaryhmän tuotantotiloihin parikymmentä vuotta.

– Arlan kestävän kehityksen kannustin -malli on mielestäni hyvä. Toki se on globaali malli, jota voisi ehkä vähän soveltaa näihin Suomen olosuhteisiin.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 21

YHTEISTYÖKUMPPANILTA

Yhteistyö voimavaraksi: Arla ja Hankkija tuovat uusia keinoja maitotilojen liiketoiminnan kehittämiseen

M

aitotilan johtaminen on moniosaajan työtä.

Päivittäisten rutiinien lisäksi tulee olla hallussa tilan johtaminen ja kehittäminen eri osa-alueet huomioiden.

Nykypäivän jatkuvasti muuttuvassa raaka-ainemarkkinas-

22 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

sa tulisi olla myös markkinaosaaja. Lisäksi kuluttajamarkkinoilta ja lainsäädännöstä tulee uusia muutostarpeita koko elintarvikeketjuun.

Yksin ei kannata jäädä! Uskomme Hankkijalla siihen, että aidosti tilalle lisäarvoa tuovien businesskumppaneiden arvo korostuu tulevaisuudessa.

Yhteistyössä kehittämässä uutta Arla ja Hankkija olivat mukana yhteistutkimuksessa, jossa selvitettiin lypsylehmien metaanipäästöjen alentamista ruokinnallisin keinoin.

Tutkimustulosten pohjalta kehitettiin Fiksu-ilmastorehut maidontuotannon ympäristöjalanjäl-

YHTEISTYÖKUMPPANILTA Hankkija

Tulos-Tuulikki on tuottajien käytössä veloituksetta.

Kuukausimaksullinen Online-Onnikki -palvelu mahdollistaa mm. nopean reagoinnin tuotannon muutoksiin.

rehualan tuotekehityksen edelläkävijänä ja monipuolisena ruokinnan osaajana. Olemme pitkän kehitystyön tuloksena lanseeranneet uusia palveluita, joiden tavoitteena on auttaa maitotilallisia menestymään.

Jatkossa Hankkijan irtorehuja käyttävien tuottajien käytössä on veloituksetta Tulos-Tuulikki -palvelu sekä Raaka-ainemarkkinat -palvelu. Tulos-Tuulikin avulla mitataan maitotilojen ruokinnan tarkkuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta.

Tulokset auttavat havaitsemaan ruokinnallisia kehityskohteita, jotka parantavat tuotannon kannattavuutta. Raaka-ainemarkkinat -palvelun avulla tuottajat voivat itse seurata miten rehuraaka-aineiden kansainväliset pörssimarkkinat kehittyvät eri toimitusajoille. Näin yrittäjien on entistä helpompi arvioida oikeaa ajankohtaa tulevai-

suuden rehuhankinnoille.

Kuukausimaksullinen OnlineOnnikki -palvelu avaa puolestaan uuden ulottuvuuden Hankkijan rehuratkaisujen ja ruokintasuunnitelmien käyttäjille. Palvelu perustuu maitotilan ja Hankkijan ruokintatiimin välisen ammattimaisen yhteistyön tiivistämiseen ja rikastamiseen tuotos- ja ruokintadatalla. Online-Onnikki -palvelu mahdollistaa mm. ruokinnansuunnittelijan nopean reagoinnin tuotannon muutoksiin, jolloin tuotos pysyy korkeana ja eläinterveys kunnossa.

TEEMU SEPPÄLÄ Nauta- ja erikoisrehujen osastopäällikkö, Hankkija Oy

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

jen pienentämiseen. Tämä on hyvä esimerkki yhteisen kehitystyön mahdollisuuksista.

Priorisointi on tärkeää Tilan kehittämisessä ei kannata keskittyä samanaikaisesti moneen eri asiaan, vaan edetä järjestelmällisesti yksi asia kerrallaan. Moneen asiaan keskittyminen jakaa yrittäjän rajallisia resursseja. Tärkeimpien kehityskohtien löytämisessä ovat monesti isona apuna osaavat businesskumppanit.

Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Jani Pasanen 044 060 5305 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020 Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Tavoitteena maitotilojen menestyminen Hankkija tunnetaan Suomessa MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 23

JOKIMAAN TILA

Ari Ahonen on isännöinyt Jokimaan tilaa Marjo-vaimonsa kanssa vuodesta 1986 lähtien.

24 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

JOKIMAAN TILA Tuomas Koivuniemi

Jokimaan tila sijaitsee Askolassa.

Jokimaan tilalla kaivataan valtiolta lisäpanostusta vihreän siirtymän tukemiseen TUOMAS KOIVUNIEMI

A Tuomas Koivuniemi

skolassa Tiilään kylässä sijaitseva Jokimaan tila on yksi maitotiloista, jotka siirtyivät Fazerin lopetettua meijeritoiminnan syyskuun alussa Arla-ryhmän riveihin.

Ari ja Marjo Ahonen ovat isännöineet maitotilaa vuodesta 1986 lähtien, jolloin navetassa oli 24 lehmää. Tila on sen jälkeen ottanut jokaisella vuosikymmenellä kehitysharppauksia eteenpäin.

– Kylmäpihatto rakennettiin ja lypsyasema otettiin käyttöön 1995, minkä myötä eläinmäärä kasvoi 40:een. Navettaa laajennettiin 2003, minkä jälkeen eläimiä oli 70. Uusi, kahden robotin, navetta rakennettiin 2012 ja eläinmäärä on nyt 131 päätä, Ari Ahonen kertaa.

Jokimaan tilan maidontuotantomäärä on vaihdellut 1,35–1,5 miljoonan litran välillä.

Sukupolvenvaihdos suunnitelmissa Ahosilla on kolme lasta – yksi poi-

ka ja kaksi tytärtä. Tyttäret ovat muissa töissä, mutta poika Antti on töissä kotitilalla. Jokimaan tilalla on parhaillaan kaavailuissa sukupolvenvaihdos, minkä myötä tilasta tulisi ensin vanhempien ja pojan yhteinen maatalousyhtymä. Myöhemmin tilasta on tarkoitus tehdä osakeyhtiö.

– Tällä hetkellä tila työllistää oman väen eli kolme henkeä. Aikaisemmin meillä oli vuoden verran yksi ulkopuolinen työntekijä.

Oman väen ohella kesällä on apuja paalinajossa.

Jokimaan tilalla on tällä hetkellä omaa peltoa 90 hehtaaria ja vuokramaita 30 hehtaaria. Ari Ahosen mukaan peltoala rajoittaa hieman tilan kehittämistä, sillä Askolan seudulla lisäalan hankinta on haastavaa, sillä kysyntää on.

Tuottajaläheisyys ja hinta Askolalaistila ehti olla Kaslinkin ja myöhemmin Fazerin maidontuotantotila vuodesta 2014 lähtien.

Tätä ennen tilan maito meni Tuottajain Maidon meijeriin.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 25

JOKIMAAN TILA

– Vuonna 2014 tapahtuneessa siirtymässä hinta ratkaisi. Olimme rakentaneet uuden navetan, joten pieni lisähinta oli hyväksi. Kaslinkillä oli muutenkin pieni ja tuottajaystävällinen organisaatio, hän kertoo.

Ahosen mukaan siirtymä Arlaryhmään oli luonteva ja hän uskoo, että tuottajaläheisyys meijerin toiminnassa jatkuu.

Biokaasulaitos pyörinyt kaksi vuotta Jokimaan tilalla on tehty merkittäviä investointeja vuoden 2012 navettarakentamisen jälkeenkin.

Isäntäparin haaveena oli pitkään päästä tilanteeseen, missä tila olisi energiaomavarainen. Tavoite toteutui pari vuotta sitten, kun nave-

26 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

”Investoinnin arvo oli noin 700 000 euroa.”

tan viereen rakentui Demeca Oy:n biokaasulaitos.

– Investoinnin arvo oli noin 700 000 euroa. Biokaasulaitos tuottaa sähköenergiaa lietteestä, paaleista, rehujämistä, vasikoiden oljista ja nuorkarjan kuivalannasta.

Energia käytetään navetassa, talossa ja muissa rakennuksissa.

Biokaasulaitoksen tuottama sähköenergian määrä oli viime vuonna 200 000 kilowattituntia.

– Oma tarve täyttyi ja lisäksi 53 000 kilowattituntia meni myyntiinkin.

Keski-Euroopassa kannustetaan vihreään siirtymään Suomessa biokaasulla tuotetusta ja verkkoon myydystä sähköstä

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kuivikkeen saatavuus EYS-separaattoreilla Separoitua kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo sadoilla maatiloilla. Saat huomattavia säästöjä ja varmistat kuivikkeen saatavuuden. Lisäksi tulevat muut separoinnin hyödyt.

Kysy lisää, mietitään yhdessä tilallenne sopivin ratkaisu.

Säästä kuivikekustannuksissa

TANSKALAISET LJMTUOTTEET MEILTÄ LJM-LANTARAAPAT JA VARAOSAT 󶬾󶬾 Useita erilaisia malleja erilaisiin navetoihin

󶬾󶬾 Saatavana vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena 󶬾󶬾 Kauttamme saa LJMtuotteiden varaosia.

Tuomas Koivuniemi

Ari Ahonen kertoo, että biokaasulaitos tuotti viime vuonna energiaa 200 000 kwh.

saatava kwh-korvaus on pörssisähkön hinta, kun se voisi isännän mielestä olla parempi. Ahosen mukaan esimerkiksi biokaasulla tuotetusta energiasta maksetaan tuottajille jopa 40 senttiä per kilowattitunti.

– Keski-Euroopassa vihreää siirtymää tuetaan siis konkreettisesti ja vahvasti.

Isäntäpari on täyttämässä 60 vuotta, joten vastuuta aletaan siirtämään jo uudelle sukupolvelle.

– Isoja investointitarpeita ei meidän tilalla tällä hetkellä ole. Toki voi sanoa, että minulla on paljon ideoita, joita vaimo jarruttelee. Lopulta Antti sanoo, mitä tehdään ja mihin suuntaan tilaa kehitetään, Ari Ahonen päättää.

Narut, köydet ja ketjut myös muihin merkkeihin.

LJM-PUMPUT

LJM-SEKOITTIMET

Finnlacto Oy on LJM-tuotteiden virallinen maahantuoja Suomessa.

KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME INVESTOINTITUOTTEET

Kari Kangasniemi, 040 515 2490, kari.kangasniemi@finnlacto.fi Tero Savela, 044 284 1160, tero.savela@finnlacto.fi Jukka Lähetkangas, 050 432 0303, jukka.lahetkangas@finnlacto.fi

TUOTANTOTARVIKKEET

Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 27

www.finnlacto.fi

TUOTTAJAEDUSTAJISTO

Tuottajaedustajisto käsitteli ensi vuoden suunnitelmia

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto kokoontui keskiviikkona 22.11.2023 Vantaalla. Paikalla oli 21 edustajaa yhdeksästä yhteistyömeijeristä.

Osa edustajista osallistui kokoukseen etänä.

Tuottajaedustajiston kokouksen avannut puheenjohtaja Kimmo Kuorikoski korosti kokousten tärkeyttä yhdyssiteenä Arlan, tuottajien ja yhteistyömeijereiden välillä.

Kuorikoski tuottaa maitoa Kaustisilla ja on myös Kaustisen Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja.

Tuottajien ja Arlan henkilöstön yhteistyön merkitys oli esillä useissa puheenvuoroissa. Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen ja markkinointijohtaja Kati Janhunen myös esittelivät ensi vuoden tekemisestä mm. uuden tuottajamerkin lanseerausta.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja ja Arla Suomi -yh-

teistyöryhmän johtajiston puheenjohtaja Risto Koski kertoi tuottajille suunnatun viestinnän lisäämisestä yhteisillä tuottajakirjeillä määräajoin.

Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arlalta kertoi kestävän kehityksen kannustimen pisteiden noususta tiloilla ja ensi vuonna järjestettävissä tuottaja- ja tuottajaperheiden tapahtumista.

Puheenjohtaja Kimmo Kuorikoski (vas.) totesi Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston kokouksessa fyysisten tapaamisten olevan tärkeitä tiedon vaihdossa.

Kokouksen lopuksi Hämeenlinnan osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja ja maidontuottaja Janne Näsi kertoi MTK:n maitovaliokunnan ja Maitovaltuuskunnan terveiset. Miinuspuolelle on kääntymässä useiden tukien maksatuksen siirtyminen seuraavalle vuodelle, mutta pohjoiseen tukeen on tulossa korotus sekä määrälliseen ylärajaan kuin tukitasoihinkin.

Eläinten hyvinvointikorvaus haku tammikuussa 2024

NIR-rehuanalyysien tulokset 3-4 työpäivässä meiltä Mikkelistä!

Analyysivalikoimamme avulla saat ruokintasuunnitelmaa varten selville kattavasti rehun laadun. Voit tarkentaa analyysiä kivennäisten ja hiventen määrityksillä!

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu P. 040 8255300 • Rasintie 1a • 64700 Teuva 28 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi

DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi

LEHMIEN PAIKANNUS

BREEDING TEHOKKUUS

Kuinka se toimii?

KIIMAT JA SIEMENNYSLISTAT

HEDELMÄLLISYYS KUSTANNUKSET

LÖYDÄ SAIRAAT LEHMÄT

MÄREHTIMINEN JA SYÖNTI

TUOTOSPÄIVÄT TBC

HAVAITSE KIIMAT

DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi sovellus on työkalu, joka integroituu saumattomasti toimintaasi ja antaa sinulle ja tiimillesi täydellisen näkyvyyden ja valvonnan lehmistäsi 24/7. DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysi tarjoaa helppokäyttöisen luettelon siemennettävistä lehmistä ja parhaasta siemennysajasta. Lue lisää DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysistä – se voi olla seuraava askel tilallasi.

LEHMIEN PAIKANNUS

10.2023 BA Maito ja Me_TT.indd 1

30.10.2023 12.16

KOLMIOLANTAKOLA KIERTEELLÄ

ALKALI 1+ JAUHEPESUAINE 10/25 KG

JUOMAKUPPI NELSON E300 24 V

NORM. 8,09 | AL2150015439 Kulutusta kestävä lantakola kierteellä. Sopii Ergo-varteen.

NORM. 119,00/219,00 | AL96030101/AL96030701 Tehokas emäksinen jauhepesuaine lypsylaitteiston pesuun.

Käytä kierto-tai vuoropesuna hapanpesujauheen kanssa.

NORM. 759,00 | AL97291680 Paras valinta pohjolan talviin. Sisäänrakennettu termostaatti. Suojamuuntaja 24 V ostettava erikseen.

ERGO-VARSI ALUMIINIA 1700 MM

MAIDONLÄMMITIN CMH2000

LYPSYHAALARI DELAVAL

NORM. 34,95 | AL98880139 Kevyt ja kestävä. Varressa kierre, joka voidaan kiinnittää esim. lantakolaan.

AL2150029489 Kevyt ja helppokäyttöinen lämmitin, jossa on säätönuppi halutun lämpötilan valitsemiseksi.

NORM. 219,00 | AL2150018365-72 Vyötäröstä alaspäin ja hihansuista vedenpitävää materiaalia. Reilu mitoitus.

549

2695

9995/169,-

329,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TÄMÄN ILMOITUKSEN TARJOUKSET VOIMASSA 31.12.2023 SAAKKA. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

599,-

169,-

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 29

LUUKISEN TILA

Lapset saivat keksiä vasikoille nimiä ensi vuodelle.

Tilan pikku emäntä Milla esitteli luokkakavereille lempilehmäänsä Pikkumillaa.

Tilalla töissä ovat Pekka, Hanna ja Liisa Luukinen.

Diiva-kissa nautti vieraista ja rapsutuksista.

Jogurtit maistuivat oppilaille ja opettajille.

Navettavisailuun vastaamassa.

Yksi varomaton lause ja piha on täynnä koululaisia HANNA LUUKINEN

P

uolihuolimattomasti heitetty sivulause voi paisua koko viikon kestäväksi koululaisvierailuksi.

Näin kävi meille Luukisen tilalla – ja onneksi kävi. Liminganlahden koulun seitsemäsluokkalaiset, joita on reilu 160, kävivät kotitalousopettajien johdolla meillä tutustumassa navettaan.

30 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023

Tein navetalle pienen visailun johon nuoret innokkaasti vastasivat, kun palkinnoksi oli tiedossa pieni herkku ja Arlan tarjoamat jogurtit, jotka maistuivat todella hyvin kaikille. Nännikumin heitto pänikkään ja traktorin koppiin kiipeäminen toi myös sopivaa puuhaa heille, jotka eivät navetassa viihtyneet opetushetkeä pidempään.

Seitsemäsluokkalaiset ovat to-

della hyvä ikäluokka käymään navetassa, he ottavat tietoa hyvin vastaan ja esittävät välillä haastaviakin kysymyksiä tilan touhuista.

Tilan Diiva-kissa sai osakseen valtavan määrän rapsutuksia ja opettajan kanssa tehtiinkin huomio, että eläinten koskeminen selkeästi rauhoitti sen villeimmänkin oppilaan.

Vaikka viikko oli raskas omien töiden ohessa ottaa vieraita vastaan, väitän, että enemmän se antoi kuin otti.

Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, se antaa oikeaa tietoa alasta opettajille ja avartaa meidän silmiä lasten kysymysten kautta. MTK on tärkeä yhteistyökumppani vierailuiden onnistumisessa, sieltä saadaan tuki kuljetuksiin.

TIETEEN TEKIJÄ

Tulos-Tuulikki todentaa tilallasi saavutetut tulokset ja näyttää ruokinnan tärkeimmät tunnusluvut, jolloin tavoitteiden asettaminen ja kehityksen seuraaminen on helppoa.

Tutustu uusiin palveluihimme: MuutosMustikki, Tulos-Tuulikki ja Online-Onnikki hankkija.fi/ruokintapalvelut

RUOKI N NAN UU DET TYÖKALU T TEKEVÄ T TUOTAN NOSTA H U I PPU F I KSUA.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2023 | 31

32 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2023