Maitoa Suomesta 2/2024

EU-tuottajat kritisoivat ympäristöpolitiikkaa

Maitotuotteiden kysyntä ylittämässä tarjonnan Euroopassa Tuottajaedustajisto tapasi Arlan johtoa Tanskassa

Biokaasulaitos valmistui Lapinjärvelle, Kaustisilla ja Ranualla edetään myös

Kuorikoski ja Koskenniemi

johtavat tuottajaedustajistoa

A-Rehun laadukkaat rehut erilaisille naudoille, eri elämänvaiheisiin. Muista myös A-Rehun kivennäiset nautojen hyvinvoinnin tueksi!

Säilörehu on ruokinnan perusta. Joskus sen täydennys on paikallaan, jotta lehmät saadaan voimaan hyvin, kasvamaan ja tuottamaan.

Runsaasti korkealaatuista valkuaista

1 Aminohappoja maidon valmistukseen

2

3

Soveltuu automaattilypsyyn houkutusrehuksi

Rehutilaukset hoidat vaivattomasti tuottajapalvelumme kanssa arkisin klo 8–16 p. 020 472 7060 (pvm/mpm) tai verkkokaupassamme a-kauppa.fi ympäri vuorokauden.

Runsaasti energiaa ja valkuaista

Monipuolinen raakaaine-koostumus

Täydentää heikommankin säilörehun

1

2

3

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

Maatalouspolitiikka vakautumassa PÄÄKIRJOITUS

K15. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:

Sami Kilpeläinen

Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com

Ulkoasu: Ville Alén

Postiosoite:

PL 33, 01151 Söderkulla

Puhelin: 050 3831755

Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna

JULKAISIJAT: Arla Oy

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri

Laaksojen Maitokunta

Limingan Osuusmeijeri

Porlammin Osuusmeijeri

Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri

Ruhan Meijeri Oy

PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa

KANNEN KUVA:

Sami Kilpeläinen

SAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

ansainvälisen maatilojen vertailuverkoston IFCN:n mukaan Euroopan maidontuotanto laskee, koska isot tilat eivät ole kasvattaneet tuotantoa alle 100 lehmän tiloilla olevan lehmämäärän vähetessä. Maitomäärä vähenee, koska EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikasta on tullut todella epävakaata ja monilta osin täysin sopimatonta maataloustuotannon harjoittamiselle pitkäjänteisesti.

Onko suunta kuitenkin muuttumassa? Euroopan parlamentti on hamunnut itselleen lisää valtaa ja täysin Suomeen sopimattomat ennallistamisasetukset ja metsäkatoasetukset ovat saaneet eurooppalaisetkin viljelijät barrikaadeille.

IFCN:n mukaan vain Ruotsissa ja Virossa eivät traktorit ole vielä vallanneet katuja. Suomen hallitus on nyt ollut EU:ssa luomassa rintamia, joissa asetuksia ei olla päätetty hyväksyä ministerineuvostoissa.

EU:n päätöksenteko etenee EU:n komission esityksistä. Päätös etenee nykyisin, kun sekä parlamentti että 27:stä jäsenmaan ministeristä koostuva neuvosto ovat asian hyväksyneet. Maatalousasioista päätöksen tekee maatalousministereistä koostuva neuvosto ja jokaisella maalla on ääniä väestömäärään nojautuen.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ”Dolly”-ponin jouduttua suden suuhun, kääntyi saksalaisen komissaarin kannat niin petopolitiikan kuin maatalousasioiden suhteen maanviljelijöille suotuisimmiksi. Brysselissä yleinen arvio on, että uusi kesäkuussa valittava parlamentti ja myöhemmin valittava komissio olisivat myötämielisemmin vastaamassa maatalouden haasteisiin.

Suomessa budjettikehysriihtä ennen valtiovarainministeriö oli väläytellyt jopa 350 miljoonan euron leikkauksia maa- ja metsätalousministeriölle. Lopulta maataloustukiin ei tehty leikkauksia ja hallitusohjelman linja pitää. Maatalous tunnistetaan osana huoltovarmuutta ja suomalaisen turvallisuuden ydintä. Suunta ja viesti Suomesta on nyt maatalousmyönteinen. Kesällä nähdään muuttuuko EU:n suunta myös ennakoidusti maatalousmyönteiseksi.

Euroopassa maitotilat ovat kasvaneet niin suuriksi, että tase voi olla jo 10 miljoonaa euroa ja tästä vieras pääoma voi olla 80-90 prosenttia. Tällaista tilaa ei seuraavalle sukupolvelle tai uudelle yrittäjälle ihan helpolla siirretä. Pelkästään vuosittaiset korkokulut korkojen noustua ovat helposti jo puoli miljoonaa euroa.

IFCN arvioi maailman maidon kysynnän jatkavan kasvuaan, mutta maidon tarjonta ei kykene tähän vastaamaan. Suomessa hallitus haluaa tuplata elintarvikkeiden viennin. Tämä tapahtuu vain siten, että ensin kotipesä on kunnossa, jotta vientiin on voimavaroja. Virkamieslähteiden mukaan elintarvikemarkkinalaki on lähdössä pian lausunnoille hallitusohjelman mukaisista muutoksista ja pääministeri on luvannut hankinta- ja kilpailulakiin hallitusohjelman mukaiset muutokset.

Kevättöille lähdettäessä kannattaa tilojen huomioida, että maailmalla on tulevaisuudessa tilaa maidolle. Suomen lyhyen aikavälin näkymät voivat vaihdella, mutta maailma huutaa lisää maitoa. Euroopassa katseet kääntyvät pohjoiseen ja itään. Sinne, missä juuri Suomi sijaitsee. Siunausta toukotöihin.

Tänä keväänä saavutetaan hetki, kun maailmaan on asennettu yhteensä 50 000 Lely Astronaut -lypsyrobottia. Juhlistamme tätä merkkipaalua yhdessä Lelyn kanssa ja tarjoamme jokaiseen 30.6.2024 mennessä tehtyyn Lely Astronaut kauppaan 5 000 € alennuksen!

Liity menestyvien, tyytyväisten ja tulevaisuuden maitotilojen joukkoon!

Tutustu lisää Lely Astronaut -lybsyrobottiin ja tarjoukseen → nhk.fi/kampanjat

Ota yhteyttä lähimpään myyjääsi puh. 03 628 661 tai robottimyynti@nhk.fi

SISÄLTÖ

8

”Maidon lisäarvo syntyy nyt ja tulevaisuudessa maitotiloilla”

Jan Toft Norgaard kiteytti Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajille, mikä maitoalalla on muuttunut.

11

Pitkä työura Kaustisen Osuusmeijerillä

Riitta Heikkilä on tehnyt meijerin palveluksessa yli 45-vuotisen työuran.

3 Pääkirjoitus

6 Ajankohtaista

12 Kultamitalijuhlan kuvasatoa.

16 Tuottajaedustajiston puheenjohtajat korostavat yhteistyön merkitystä.

18 Paavolan tilalle rakentuu pitkään mietitty biokaasulaitos.

20 Pukaron kartanolle Lapinjärven ensimmäinen biokaasulaitos.

22 Arla-tuottajat mukana Ranuan biokaasulaitos-hankkeessa.

23 Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajiston puheenjohtajaksi Henri Ingman.

24 Hämeenlinnan Osuusmeijeri panostaa energiatehokkuuteen.

28 ”Maamess-messumatkasta pitää tehdä jokavuotinen perinne”.

30 Latolan tilalla rakennettiin pesimäpaikkoja pääskyille.

Muut

Akifoto

”M

aa- ja metsätalousministeriön puolesta totean sen, että hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, emmekä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon”, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah huhtikuun puolivälissä käytyä budjettikehysriihtä.

Taloutta sopeuttavissa toimissa on pääministeri Petteri Orpon johtamassa hallituksessa etsitty tasapainoa veronkiristysten, leikkausten ja toisaalta kasvutoimenpiteiden välillä. Hallitus tiedotti luovansa kasvun edellytyksiä tuomalla myös vahvan kasvupaketin.

Biotalousala, niin metsä- kuin elintarvikesektori, ovat Essayahin mukaan yksi kasvunaloista, ja siihen myös panostetaan:

–Suomi luo puhtaiden olosuhteiden ja laadukkaiden tuotteiden avulla edellytyksiä maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittämiseen ja elintarvikeviennin kasvattamiseen ja vahvistaa kansallista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Osana kasvupakettia sekä T&K panostuksia huomioidaan myös ruoka- ja luonnonvara-alan innovaatioiden edistäminen.

Rahoitusta suunnataan muun muassa Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön tutkimusteknologiaan.

Julkista taloutta sopeutetaan

Hallitus työskenteli Essayahin mukaan kehysriihessä vakavin mielin, mutta päättäväisenä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneena.

– Lähtökohdat julkisen talouden suunnitelmalle ovat sellaiset, että ikäviltä päätöksiltä ei ole voinut välttyä. Hallitus jakaa yhteisen tilannekuvan ja se on helpottanut yhteistyötä, sanoi Essayah tuoreeltaan budjettikehysriihen neuvottelujen päätyttyä.

Essayahin mukaan on hyvä tiedostaa, että varmasti myös seuraava hallitus joutuu jatkamaan taloutta tasapainottavalla linjalla: –Nyt tehtävillä ratkaisuilla pyrimme turvaamaan kansalaisten

Maataloustukia ei leikata ja ruoan alv:ta ei nosteta

palvelut ja vakauttamaan kansantaloutta nyt ja tulevaisuudessa. Hallituksen yhteisenä pyrkimyksenä on etsiä oikeudenmukaisia keinoja tasapainotustoimissa ja pitäytyä edelleen hallitusohjelman keskeisissä linjauksissa ja tavoitteissa. On ollut hyvä huomata se, että talousnäkymien synkentymisestä huolimatta ei ole tarvetta tehdä täyskäännöksiä tai totaalisia uudelleen arviointeja. Hallituksen linja on ollut harkittu ja kaukaa viisas.

Ruoan alv ennallaan

Kehysriihessä linjatuissa sopeutustoimissa verojen osuus on merkittävä, noin puolet. Näistä arvonlisäveron yleisen kannan korotus 24:stä 25,5 prosenttiin muodostaa suurimman osan. Se tarkoittaa hallituksen tiedotteen mukaan, että

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

kaikki osallistuvat talouden sopeutustoimiin.

–Ruuan alennettu arvonlisävero säilytetään ennallaan. Ruuan hinnan nousu tuntuu erityisesti lapsiperheiden ja vähävaraisten kukkarossa, joten siihen suuntaan ei tahdottu edetä. Valinta on hyvä myös huoltovarmuuden ja kotimaisen ruuantuotannon näkökulmasta, muistutti ministeri Essayah.

Myös niin sanotuista terveysveroista, eli alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotuksesta haetaan lisää tuloja palvelujen kustannusten kattamiseksi sekä kulujen vähenemistä ihmisten vahvistuvan hyvinvoinnin myötä.

Makeisten osalta veroratkaisu toteutetaan arvonlisäverokannan muutoksen kautta.

Vapautuneita korvauskelpoisuuksia aletaan jakaa vuonna 2025

Valtioneuvosto päätti huhtikuussa, että jatkossa vapautuneita korvauskelpoisuuksia jaetaan korvauskelvottomille lohkoille hallinnon toimesta.

Mikäli valtion talousarvion määrärahatilanne sallii ja ELY-keskusalueella on vapautunut korvauskelpoisuuksia, voidaan korvauskelvottomia lohkoja Ruokaviraston toimesta peltolohkorekisterissä hyväksyä korvauskelpoisiksi viljelyvuosien mukaan vanhimmasta uusimpaan.

Korvauskelpoisuus on peltolohkon ominaisuus, joka on edellytyksenä mm.  ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luomu-

korvauksen ja eräiden kansallisten peltotukien saamiseksi. Nykyinen korvauskelpoisuuden siirtomahdollisuus tilojen välillä ja ELY-keskusalueittain on voimassa vielä vuonna 2024 ja poistuu vuonna 2025.

–Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti olemme ryhtyneet toimiin aktiivisessa ruoantuotannossa olevien peltojen saamiseksi korvauskelpoisuuden piiriin. Tällä mallilla korvauskelvottomat lohkot saavat korvauskelpoisuuksia vähitellen sitä mukaa kun niitä vapautuu. Korvauskelpoisuus on tärkeä tekijä lohkon kannattavuuden kannalta, sillä ilman sitä osa tuista jää saamatta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä tuottajien perhepäivä Linnanmäellä

Arla Suomi -yhteistyöryhmä järjestää jälleen perhepäivän tuottajille. Tällä kertaa vietämme mukavaa yhdessäoloa ja aluksi vähän myös asiaa Helsingin Linnanmäessä keskiviikkona 26.6.2024 klo 11.00 alkaen.

Arla tarjoaa ruokailun tuottajaperheiden jäsenille ja yhteistyömeijerit rannekkeet, jotka oikeuttavat pääsyyn kaikkiin huvipuistolaitteisiin pituusrajat huomioiden. Ranneke aktivoituu ensimmäisellä laitteella ja on voimassa kyseisen päivän. Ranneke on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön eikä sitä saa jälleenmyydä missään myyntikanavassa.

Linnanmäen sivuilta löytyy tarkempaa tietoa turvallisuusrajoista osoitteessa: https://www.linnanmaki.fi/fi/laitteet/turvallisuuslaitteissa/

Ilmoittautuminen

Ilmoitattehan tulijoiden määrän, ilmoitus myös lapsista, jotka ovat alle 10-vuotiaita ja alle 2-vuotiaita, viimeistään keskiviikkona 5.6.2024 omaan hankintameijeriin.

Jokainen hankintameijeri tiedottaa tarkemmin käytännön järjestelyistä.

”Maidon lisäarvo syntyy nyt ja tulevaisuudessa maitotiloilla”

Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja, tanskalainen maidontuottaja Jan Toft Norgaard kiteytti Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajille, mikä maitoalalla on muuttunut:

– Aiemmin lisäarvo tehtiin meijereiden seinien sisällä, tulevaisuudessa ja jo tänään lisäarvo syntyy kestävyystekojen kautta maitotiloilla.

Norgaard yhdessä Arla Foodsin hallituksen ruotsalaisjäsenen Inger-Lise Sjöströmin kanssa isännöi 25-henkisen tuottajaedustajiston vierailua Esbjergin meijerissä Tanskassa.

Esbjergissä tuotetaan mm. maitoja, kahvijuomia ja suklaajuomia sekä kermatuotteita.

Maitomarkkinat muutoksessa

Norgaard kertoi tuottajille maitomarkkinoilla kestävyysasioiden

”Aiemmin lisäarvo tehtiin meijereiden seinien sisällä, tulevaisuudessa ja jo tänään lisäarvo syntyy kestävyystekojen kautta maitotiloilla.”

olevan tällä hetkellä keskiössä. Sen takia Arlassa lanseerattiin kestävän kehityksen kannustin -malli viime vuonna.

– Tanskassa olemme kutsuneet ministerin vierailulle tiloillemme ja olemme esitelleet, kuinka toimillamme vähennetään mm. ilmasto -

Arlan tuottajaedustajiston jäsenet vierailivat Esbjergin meijerissä. Kuvassa Kimmo Kuorikoski, Jan Toft Norgaard sekä Inger-Lise Sjöström.

päästöjä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta, Norgaard esitteli. Tanskassa maan hallituksen asettama työryhmä esitti kolmea eri skenaariota hiilidioksidiveroksi, josta korkein taso olisi 10 senttiä maitolitralta.

Norgaardilla on tilallaan 630 lehmää ja hän on nyt 64-vuotiaana aloittanut 8-vuotisen tilan myyntiprosessin seuraaville omistajille: – Tilan vieraan pääoman määrä Tanskassa on niin suuri, että tilan siirtämiseen tarvittavia pääomia ei jatkajilla ole, joten prosessi pitää tehdä usean vuoden aikana, kertoi Norgaard.

Luonnon monimuotoisuus keskiössä

Inger-Lise Sjöström tuottaa maitoa noin 70 lehmän tilalla Ruotsissa jonkin verran Tukholman pohjoispuolella. Hän kertoi olevansa hallituksen ”pienin tilallinen”.

Sjöström on itse myös mukana hallituksen sisäisessä työryhmäs -

sä, jossa valmistellaan uudistuksia kestävän kehityksen kannustin -malliin.

Sjöströmin mukaan luonnon monimuotoisuus on yksi asia, joka on tärkeä osa maitotilojen tekemiä ympäristöhyötyjä.

– Minun tilani rajoittuu toisella puolella mereen ja toisella puolella metsiin. Tilat ovat erilaisia ja siksi on tärkeää, että tilojen erilaisuus huomioidaan kestävän kehityksen kannustinmallissa, totesi Sjöström. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yksi asia, jota selvitetään kannustinmallin päivittämisessä.

Kontaktit tärkeitä

Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kimmo Kuorikoski sekä Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen ja hankintajohtaja Sami Kilpeläinen olivat tyytyväisiä tapaamisen annista.

– Suomen vahva tekeminen on pantu merkille myös Arlan johdossa, kiitteli Jormanainen.

Maidontuottajana Kimmo Kuorikoski pani merkille tilojen yhtenevät haasteet mm. ympäristö- ja ilmastopolitiikan suhteen:

– Meillä on paljon yhteistä ja kontaktit eri maiden tuottajien välillä ovat tärkeitä.

Politiikan lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus vaivaavat Euroopan maidontuottajia

Kansainvälinen maatilojen vertailuverkosto IFCN (International farm comparison network)

on jo 24 vuotta kerännyt tietoja yli viidestäkymmenestä maailman maasta maitotilojen kustannusten ja maitomarkkinoiden kehityksestä.

Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto pääsi tapaamaan IFCN:n johtavaa tuoteasiantuntijaa Milica Kocicia kokouksen yhteydessä Hampurissa. IFCN:n kotipaikka on Kielin yliopiston yhteydessä vajaan sadan kilometrin päässä Hampurista.

Kocic kertoi yhteistyöryhmän tuottajaedustajistolle ja johtajistolle kansainvälisistä maitomarkkinoista, maitotilojen taloudesta, keskipitkästä maitomarkkinoiden näkymistä sekä maidontuotannon kestävyydestä.

yli 50 senttiä litralta. Vuoden 2023 jälkeen maailman markkinahinta on vakiintunut noin 40 sentin tasolle.

Merkillepantavaa on, että USA:n ja EU:n hinnat ovat yhtenäistyneet. Kiinassa maidosta maksetaan 20 senttiä litralta enemmän, koska maan olosuhteista ja laadullisista haasteista johtuen maitoa ei ole ollut tarjolla muutoin riittävästi.

IFCN on laatinut myös inflaatiokorjatun maidon tuottajahinnan. Se osoittaa, että maailmalla maidon hinta oli viime vuonna lähes samalla tasolla kuin kriisivuonna 2009.

”Maailman maidontuotannon kasvu on hidastunut merkittävästi.”

– Ei siis ole ihme, että traktoreita on nähty kaduilla näinä päivinä, totesi Kocic. Kocicin mukaan maidontuotannon pitäisi Euroopassa kasvaa nyt vahvasti, koska tilojen talous on parantunut: – Maailman maidontuotannon kasvu on hidastunut merkittävästi ja tuotanto on alhaalla monessa keskeisessä maidontuotantomaassa, avasi Kocic tilannetta.

”Maailma on yhtenäistänyt” Milica Kocic esitteli maitomarkkinoiden kehitystä vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2006 maailman maidon hinta oli keskimäärin 25 senttiä litralta. Markkinahinta nousi vuonna 2007, laskeakseen heti vuoden 2008-2009 aikana, mutta tästäkin huolimatta vuosien 20072014 aikana maidon hinta oli keskimäärin 40 senttiä litralta maailmalla.

Vuosien 2015 ja 2016 aikana hinnat laskivat, mutta palautuivat vuosien 2016 jälkipuoliskolta aina vuoden 2020 loppuun saakka tasolle 35 senttiä litralta. Tämän jälkeen seurasi nopea nousu. Vuonna 2021 hintataso maailmalla oli 44 senttiä litralta ja vuonna 2022

Maataloustulo kasvussa

Maitotilat ovat olleet maailmalla poikkeuksellisen ahtaalla korkean inflaation takana, mikä on vaikuttanut rehujen, energian, polttoaineiden ja lannoitteiden hintaan.

Vuonna 2024 nämä kaikki kustannukset olivat maailmalla laskussa. Korkojen nousu on tullut takaisin kustannuksena.

Vuonna 2022 ja 2023 maitotilat tekivät hyviä tuloksia. Vuoden 2023 tulokset valmistuvat IFCN:ssä syksyllä.

– Saksassa maitotilojen kasvu muuttaa tuotantorakennetta. Tilojen luopumistahti on historialli -

Jatkuu seuraavalla sivulla

AJANKOHTAISTA

sen hidas vain 3-4 prosenttia vuodessa, mutta 10-30- ja 30-100 lehmän tilojen luopuessa tuotannosta eivät yli 100 lehmän tilat enää ole kasvaneet, Kocic ihmetteli uutta tilannetta.

Kocicin mukaan maitotilojen investoinnit keskittyvät modernisointiin ja tekniikkaan, mutta uutta kapasiteettia ei Saksassa rakenneta.

– Epävarmuus tulevaisuuden poliittisesta ympäristöstä rajoittaa yksittäisten maitotilojen laajentamista, sanoo Kocic.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 111 miljoonaa maitotilaa.

”Maidon kulutus kasvaa +11 % vuoteen 2030”

Milica Kocic kertoi IFCN:n kehittämän maitomarkkinoiden vaikuttavuus -työkalun osoittavan, että vuoteen 2030 mennessä maitoa kulutetaan yksitoista prosenttia enemmän kuin vuonna 2023.

– Maailman väkiluku kasvaa puolella miljardilla 8,5 miljardiin ihmiseen ja maidon kulutus kasvaa +7 kg henkeä kohden. Maailmassa maitoa kulutetaan vuonna 2030 maitolitroiksi muutettuna 132 kiloa per henkilö, laskee Kocic.

Maitotilojen määrän arvioidaan laskevan 10 miljoonalla tilalla 100 miljoonaan maitotilaan.

Maatilat protestoivat kaikkialla EU:ssa

Milica Kocicin mukaan maatilojen protesteihin EU:ssa on neljä pääsyytä:

– Politiikan ja erityisesti vihreän siirtymän sopimattomuus tiloille, ruokaketjun tulonjaon epäoikeudenmukaisuus, markkinoiden vapautuksen vaikutukset maatalouden esim. Ukrainan ja Etelä-Amerikan maiden osalta sekä maatalouden verotuksen ja tukien kansalliset heikennykset.

Kocic arvioi, että nitraattiylijäämä on hurjin Pohjanlahden rannikolla Ranskan, Belgian, Hollannin ja Tanskan alueilla ja mm. EteläSaksassa. Samoilla alueilla on myös suuri osa EU:n maidontuotannosta.

– Epävarmuus tulevaisuuden poliittisesta ympäristö rajoittaa yksittäisten maitotilojen laajentamista, sanoo Milica Kocic.

– Maidontuotanto tulee siirtymään EU:ssa itään ja Puola tulee kasvamaan eniten. Suomen osalta ratkaisevaa on taloudellinen kannattavuus ja erityisesti kustannustaso, arvioi Kocic.

Tuotannon siirto räjäyttäisi CO2-päästöt

Maailmanlaajuisesti paininpuussa oleva ilmastopäästöjen vähentäminen koskettaa myös maidontuotantoa kaikkialla.

IFCN on tehnyt myös selvityksen, jos pohjoisen pallonpuoliskon ja Oseanian maat vähentäisivät maidontuotantoa ja päiväntasaajan maissa tuotantoa kasvatettaisiin.

Maailman maidontuotannon päästöt räjähtisivät tuotannon siirtämisen myötä. Maidontuotannon vähentäminen pohjoisella pallon -

puoliskolla ja Oseaniassa vähentäisi päästöjä 108 miljoonaa CO₂ ekvivalenttitonnia, mutta lisäisi hurjat 303 miljoonaa tonnia kehittyvissä maissa.

– Nettona maailman maidontuotannon päästöt kasvaisivat 193 miljoonaa CO₂ tonnia, jos tuotanto siirtyisi kehittyviin maihin, laskee Kocic.

Lisäksi esimerkiksi Kiinassa ja monissa kehittyvissä maissa ollaan Kocicin mukaan todella huolestuneita, jos EU, USA ja Oseanian maat Australia ja Uusi-Seelanti vähentäisivät tuotantoa:

– Kiina ja monet muut joutuisivat hakkaamaan sademetsät maataloutta varten, jos ruokaa ei enää riittäisi tuotavaksi esimerkiksi Uudesta-Seelannista, EU:sta tai USA:sta, päättää Kocic.

Sami Kilpeläinen

Riitta Heikkilä on tehnyt pitkän työuran Kaustisen Osuusmeijerillä

Kaustisen Osuusmeijerin tuottajapalveluista huolehtiva Riitta Heikkilä on tehnyt meijerin palveluksessa yli 45-vuotisen työuran. Eläkepäivät siintävät muutaman kuukauden päässä.

Karjatalouskoulun käynyt ja karjantarkkailijaksi valmistunut nainen aloitti työt vuonna 1979.

Mikä on saanut työntekijän viihtymään pitkään saman työnantajan palveluksessa? Vastaus tulee viipymättä: ”kivat työkaverit ja työtehtävien monipuolisuus.”

– Alussa kiersin tiloilla ottamassa näytteitä. Maito tuotiin meijeriin maitotonkissa ja laatukokeet tehtiin itse. Muutos tähän päivään verrattuna on melkoinen, hän sanoo.

Heikkilä on vuosien saatossa hoitanut meijerillä erilaisia työtehtäviä – pakannut voita ja maitoa sekä valmistanut juustoleipää. Viime vuosina hän on vastannut tuottajapalveluista ja työskennellyt myös MaiRe-myymälässä.

Uusi rekrytointi edessä Osuusmeijerin toimitusjohtaja

Peter Prest toteaa, että Heikkilä tuntee meijerin tuottajat jo kolmannessa ja osittain neljännessäkin polvessa. Kaustisen Osuusmeijerin palveluksessa on tällä hetkellä kolme henkeä eli toimitusjohtaja Prest, tuottajapalveluissa työskentelevä Heikkilä ja MaiRe-myymälän hoitaja Heli Hohenthal – Kun Riitta jää eläkkeelle, tarkoituksena on rekrytoida uusi henkilö tilalle. Meijerille on tärkeää, että meillä on henkilö, joka vastaa tuotantoneuvonnasta ja -palvelusta, Prest sanoo.

Maitomäärä ja liikevaihto kasvoivat

Kaustisen Osuusmeijeri on tänä vuonna 119-vuotias. Arla-yhteistyöryhmään hankintameijerinä kuuluvan osuuskunnan tuottajat tuottivat maitoa 31,2 miljoonaa lit-

raa, missä oli kasvua 5,2 prosenttia.

Meijerin liikevaihto oli viime vuonna 19,3 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 9,4 prosenttia. MaiRe-myymälän, rehu- ja viljavaraston myynti muodosti liikevaihdosta 13,6 prosentin osuuden. MaiRe-myymälässä myydään esimerkiksi elintarvikkeita, pesuainei -

Heli Hohenthal, Riitta Heikkilä ja Peter Prest muodostavat tällä hetkellä Kaustisen Osuusmeijerin joukkueen.

ta, jalkineita, suojavaatteita, maataloustuotteita ja lahjatavaroitakin. Hohenthal ja Heikkilä kertovat, että myymälässä käy viikoittain yli 200 asiakasta, minkä lisäksi kevät-, syys- ja joulumarkkinapäivät keräävät paljon asiakkaita.

– Viime vuonna MaiRe-myymälän joulumarkkinoilla kävi yli 1 200 puuronsyöjää, he kertovat.

TUOMAS KOIVUNIEMI

Tuomas Koivuniemi

Walter Ehrströmin säätiön Kultamitalijuhlassa palkittiin 63 maidontuottajaa

Walter Ehrströmin säätiö myönsi vuonna 2024 yhteensä 63 kultaista maidontuottajien mitalia kunnianosoituksena heidän työstään laadukkaan suomalaisen maidon eteen. Kultaisen Walter Ehrström -mitalin saadakseen tilan on tuotettava yhtäjaksoisesti parhaan laatuluokan maitoa kahdenkymmenenviiden vuoden ajan.

Arla Suomi -yhteistyöryhmästä palkittuja oli yhteensä kuusi tilaa. Palkittavien joukossa oli kolme tilaa, jotka palkittiin viidenkymmenen vuoden yhtäjaksoisesta laatutyöstä.

Juhlaa vietettiin Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti tilaisuudessa ylistävän juhlapuheen.

Mitalit jakoivat säätiön puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio yhdessä säätiön asiamiehen Virpi Piiraisen kanssa. Walter Ehrströmin säätiö on vuodesta 1958 lähtien myöntänyt lähes 3 000 kultaista mitalia maidontuottajille.

Mitalit jaettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa ja tunnelmaa piti yllä myös jousikvartetti upeilla klassisten ja uudempien sävellysten tulkinnoilla.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla

Terhi Honkonen

Kultaisella mitalilla palkittiin muun muassa Hämeenlinnan Osuusmeijeristä Fanni Tähtinen ja Jarmo Nurmi, Veikko ja Sinikka Ahola sekä Tapio ja Elina Salo.

Terhi Honkonen

Jaana Husu-Kallio jakoi mitalit maidontuottajille. Kuvassa palkintoa vastaanottavat Arto ja Sari Rouvinen.

Terhi Honkonen

Sami Kilpeläinen

Arla -ryhmän maitotiloilla tuotetaan kultamitalin arvoista maitoa

KRISTA KORPELA-KOSONEN

Kuusi Arla Suomi -yhteistyöryhmälle maitoa tuottavaa tilaa on palkittu kultaisella Walter Ehrströmin säätiön mitalilla. Kultamitali on maidontuottajille tunnustus siitä, että tilalla tuotettu maito on ollut korkeinta E-laatuluokkaa yhtäjaksoisesti jo 25 vuoden ajan.

Yksi palkinnon saajista on kiteeläinen Piiroomäen tila, josta Sari Rouvinen vastaa yhdessä puolisonsa Arto Rouvisen kanssa. Huhtikuussa Helsingissä järjestetty palkitsemistilaisuus merkitsi maidontuottajille odotettua hengähdyshetkeä maatilan töistä.

– Tulee hyvä mieli, kun tällaisia palkintoja jaetaan. Se motivoi jaksamaan maitotilan arkea. Juhlistamme kultamitalia ehdottomasti samppanjalla, sillä saavutus on vaatinut paljon työtä, Sari sanoo. Piiroomäen tilalla on tällä hetkellä 34 lypsävää lehmää. Navetan uusin tulokas on huhtikuun alussa syntynyt Yasmine-vasikka, suloisuudellaan kaikki hurmannut pikkuinen prinsessa.

– Yasmine on aivan ihana sydäntenmurskaaja. Aina ihmisen nähdessään se ajattelee, että voi -

Walter Ehrströmin säätiön kultaisella mitalilla palkitut Arlan ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidontuottajat

Sari ja Arto Rouvinen, Kitee

Veikko ja Sinikka Ahola, Loppi

Tapio ja Elina Salo, Pälkäne

Pasi ja Taina Karasti, Posio

Jarmo Nurmi, Huittinen

Siltalan Maatila Oy, Taivalkoski

si olla taas ruoka-aika. Se syö kokoisekseen yllättävän paljon, yli kymmenen litraa maitoa päivässä. Tilalla tuotetaan maitoa noudattaen vapaan ja laiduntavan lehmän maidon kriteerejä. Kesällä navetan ovet ovat aina avoinna ja lehmät saavat valita, syövätkö ne sisällä navetassa vai ulkona laitumella. Talvella lehmät ulkoilevat niin usein kuin säät sallivat.

– Minulle lehmät eivät ole vain tuotantoeläimiä, vaan tärkeitä ystäviä. Teemme työtämme lehmien ehdoilla. Jos lehmä ei voi hyvin, se ei tuota laadukasta maitoa. Ja jos lehmä voi huonosti, ei tuottajakaan jaksa työtään.

– Juhlistamme kultamitalia samppanjalla, sillä saavutus on vaatinut paljon työtä, Sari Rouvinen sanoo.

Poutapäiviä ja tilalla pesiviä pääskyjä Työ maidontuottajana on Sarille elämäntapa, josta hän jakaa mielellään tarinoita ja videoita sosiaalisessa mediassa. Piiroomäen elämänmakuisilla julkaisuilla on kymmeniä tuhansia seuraajia. – Olen maitotilan emäntä ja kannan tittelini ylpeydellä. Haluan antaa kasvot suomalaiselle ruoantuotannolle. Minulle iso kiitos työstäni on se, että kuluttaja valitsee kaupassa laadukkaan suomalaisen maitotuotteen.

Tulevalle kesälle Piiroomäellä toivotaan paljon poutapäiviä, jotta keväällä asennetuilla aurinkopaneeleilla saataisiin tuotettua mahdollisimman paljon omaa sähköä. Sari toivoo lisäksi näkevänsä kesällä runsaasti pääskyjä. Tila on jo toista vuotta mukana Arlan ja BirdLife Suomen yhteisessä hankkeessa, joka auttaa uhanalaisia pääskyjä pesimään maitotiloilla. – Tämä on hyvän mielen hanke, jonka myötä olen oppinut paljon uutta lintujen käyttäytymisestä. On ihana katsella, kun pääskysen poikaset kurkistelevat pesästä. Pääskyt kuuluvat osaksi suomalaista maaseutua ihan niin kuin lehmätkin.

Tuottajaedustajiston puheenjohtajat

Arla Suomi -yhteistyöryhmän yhdeksän hankintameijerin tuottajaedustajiston puheenjohtajana toimii Kimmo Kuorikoski Kaustisten Osuusmeijeristä ja varapuheenjohtajana Paulina Koskenniemi Arla Pohjois-Suomesta.

Maitoa Suomesta -lehti istutti leikkimielisesti puheenjohtajat pitkän pöydän ääripäihin ja jututti puheenjohtajia ajankohtaisista maidontuottajia koskevista asioista.

Maidontuotantoa tarvitaan

Kimmo Kuorikoski uskoo, että maidontuotannon tarve Suomessa ja Euroopassa kasvaa lähivuosina merkittävästi.

– Maidosta voi tulla niin Euroopassa kuin Suomessa tulevaisuudessa pulaa, jos jatkajia ei löydy, arvioi Kuorikoski.

Maatalouspolitiikan ohella markkinoiden toimivuus on keskeisessä roolissa maidontuotannon turvaamisessa.

– Euroopassa tuottajat ovat jo valmiiksi niin velkaisia ja maatalouspolitiikka luo epävarmuutta, mikä voi näkyä maidon määrissä, kommentoi Kuorikoski Hampurissa tuoreeltaan uusimpia EU-maiden tuotantoennusteita.

Suomessa Kuorikoski toivoo maidontuotannon tuotantoon sidotun tuen turvaavan tuotantoa.

Etelään Kuorikoski toivoo muutoksia tukien maksuaikatauluun:

– Lehmäpalkkio pitäisi saada maksuun saman vuoden puolella kuin mille tuki on myönnetty eikä siirtää maksua seuraavan vuoden puolelle kuten edellinen hallitus päätti tehdä yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa, Kuorikoski sanoo. Kuorikoski näkee nyt olevan sellaisen tilanteen, että maidontuotannon tarve tilamäärän vähetessä tulee kasvamaan ja maitoa tarvitaan markkinoille.

– Markkinatilanteet varmasti vaihtelevat vuosien välillä, mutta maitoa tarvitaan. Tuottajien ja meijereiden tulee huolella suunnitella,

Kuka?

PAULINA

KOSKENNIEMI, 45

• Pello

• 43 lypsävää 70ha viljelyksessä

• Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston varapuheenjohtaja

• Arla pohjois-suomen tuottajavaltuuston pj

• Motto: ”Joka haluaa keksii keinot, joka ei halua keksii selitykset”

korostavat yhteistyön merkitystä

että tuotanto ja kysyntä vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Kuorikosken tilalla Kaustisilla lypsää kaksi robottia ja lypsyssä on tällä hetkellä reilut 80 lehmää.

Sosiaaliset verkostot tärkeitä Paulina Koskenniemen tilalla Pellossa on reilut 40 lypsävää.

Maitotilojen määrä on Lapissakin vähentynyt merkittävästi ja useissa kunnissa tilojen määrä on laskettavissa yhden käden sormin.

”Olemme äärettömän tärkeä osa koko kestävää maitoketjua.”

– Maidontuottajien ja maaseudulla asuvien on tärkeä omistaa tukiverkostot, sillä aina voi tulla tilanteita, joissa apua tarvitaan, sanoo Koskenniemi.

Koskenniemi on tyytyväinen, että koronan jälkeen Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on tänä vuonna panostettu tuottajatapahtumiin.

Kuka?

KIMMO

KUORIKOSKI, 57

• Kaustinen

• 80 lehmää ja 137 ha peltoa

• Arla suomi yhteistyöryhmän pj

• Jalostusmeijerien liiton pj

• Kaustisen osuusmeijerin pj

• Kaustisen MTK:n johtokunnan jäsen

• Toiminut MTK:n maitovaliokunnan jäsenenä 6 vuotta

• Motto: ”Suomalaista viljelijää tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa”

– Tuottajien yhteiset matkat Tartoon ja yhteinen perhepäivä Linnanmäellä luovat tuottajille yhteenkuuluvuuden tunnetta, iloitsee Koskenniemi.

Koskenniemi on myös tyytyväinen, että uuden hinnoittelumallin myötä tuottajahintaan on syntynyt pidempi näkymä.

– Kestävän kehityksen kannustimen kolmen kuukauden pistejaksot ja tuottajahinnan vakiintuminen kolmeksi kuukaudeksi tuo enemmän näkyvyyttä tilalle ja se on hyvä asia, toteaa Koskenniemi. Uusi tuottajamerkki esimerkkinä ja Arlan johdon ja tuottajien väliset keskustelut ovat lisänneet luottamusta Arlan tekemiseen:

– Meitä kuunnellaan aidosti ja olemme äärettömän tärkeä osa koko kestävää maitoketjua.

Sami Kilpeläinen

Paavolan tilalle rakentuu pitkään

mietitty oma biokaasulaitos

TUOMAS KOIVUNIEMI

Petri ja Virpi Paavolan tilalla Kokkolantien varrella Kaustisella valettiin huhtikuun puolivälissä biokaasulaitoksen pohjaa. Rakentamistöiden on tarkoitus olla valmistua touko-kesäkuun vaihteessa, minkä jälkeen alkaa käynnistämisprosessi.

– Biokaasua laitos tuottaa elosyyskuussa, Petri Paavola arvelee. Paavolat ovat toimineet isäntäparina vuodesta 2009 lähtien, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Tilaa oli tätä ennen pyöritetty viisi vuotta maatalousyhtymänä, missä olivat osakkaina Petri ja hänen vanhempansa.

Viisitoista vuotta sitten tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen kehityskaari tilalla on ollut hurja.

– Lähtökohtana oli sukupolvenvaihdoksen jälkeen parsinavetta, missä oli 34 lehmää. Nyt tilalla on 243 eläimen karja ja neljä lypsyrobottia. Kaavailuissa on tänä kesänä hankkia viides robotti, Petri Paavola selvittää.

Miljoonan euron investointi

Biokaasulaitoksen rakentamista Paavolan tilalla on harkittu kahdeksan vuoden ajan. Petri Paavolan mukaan miljoonan euron (ilman arvonlisäveroa) investointi on nyt kannattava.

– Takaisinmaksuaika tosin on aika pitkä, isäntä toteaa.

Virpi Paavola toteaa, että biokaasulaitos vastaa osaltaan kuluttajien ja kaupan suunnalta tuleviin kestävän kehityksen vaatimuksiin.

– Tämä on ensimmäinen oman meijerimme Kaustisen Osuusmeijerin tuotantotilojen biokaasulaitos. On selvää, että kiertotalouden ja ympäristöystävällisyyden merkitys tuotannossa tulee vain kasvamaan, Virpi Paavola sanoo.

Mitä hyötyjä uusi laitos tuottaa?

Biokaasulaitos tuottaa tilalle sähköä ja lämpöä. Tilan vuosittainen sähkönkäyttö on ollut noin 300 000 kilowattituntia, minkä jatkossa laitoksen tuotanto periaatteessa kattaa. Laitoksesta syntyviä jakeita voidaan hyödyntää myös peltoviljelyssä lannoitteena.

Ympäristöinvestoinneista olisi hyvä palkita

Paavolat ovat sitä mieltä, että panostukset ympäristöystävällisyyteen voisivat näkyä vielä paremmin maidonhinnassa kuin nykyisessä Kestävän kehityksen kannustinmallissa.

– Ympäristöajattelusta ja -investoinneista olisi hyvä palkita. Euro on paras konsultti tässäkin asiassa, he linjaavat.

Biokaasulaitos sijaitsee aivan valtatien 13 eli Kokkolantien varressa. Seuraavat viisi vuotta laitoksen tuotanto menee tilakäyttöön. Paavolat pohtivat, että sijainnin puolesta laitoksen kylkeen sopisi aikanaan kaasuntankkausasemakin.

Työtä helpottavia ratkaisuja

Maitotilan isäntäpari toteaa, että heidän ohjenuoranaan tilan kehittämisessä on ollut etsiä työtä helpottavia ratkaisuja ja panostaminen karjanjalostukseen. Petri Paa -

”On selvää, että kiertotalouden ja ympäristöystävällisyyden merkitys tuotannossa tulee vain kasvamaan.”

volan mukaan tilalla on käytössä kiinteä apemikseri ja kuivituskone, joiden avulla työmäärää navetassa on saatu pienennettyä.

– Otimme aikoinaan kolmantena tilana koko Suomessa käyttöön De Lavalin Herd Navigator -järjestelmän, mitä on hyödynnetty eläinten jalostustyössä ja terveyden seurannassa. Terve lehmä on tuottava eläin, Virpi Paavola toteaa.

Tämän vuoden investointeihin kuuluu viides lypsyrobotti, minkä avulla eläinryhmiä päästään jaottelemaan tasaisemmin ja sitä kautta saadaan maitotuotosta nostettua.

– Eläinmäärää ei ole meillä tarkoitus lisätä, vaan viidennen robotin avulla saamme lypsyruuhkaa vähennettyä, he toteavat.

Paavolan tilan ja tuleva biokaasulaitos sijaitsevat aivan valtatien 13 eli Kokkolantien varressa.

pitkään biokaasulaitosinvestointia. Pariskunnan mielestä ympäristöajattelusta ja -investoinneista olisi hyvä palkita tuottajia.

Petri ja Virpi Paavola pohtivat

Tuottavuutta ja hyvinvointia

Kotimaisilla ratkaisuilla

Kaira lietepumppu

Kaira nimi kuvaa ainutlaatuista kykyä pureutua vaikeaankin lietteeseen. Lietepumppu valmistetaan Haapavedellä Demecan tehtaalla ja on toimintavarma valinta pumppaukseen ja lietteen kierrätykseen. Pumpun ohjaus selvittää heinätukot ja jälkeiset moottoria rasittamatta ilman, että pumppua tarvitsee nostaa kaivosta.

Renki kuivitusjärjestelmä

Renki-kuivituslaite helpottaa tilan päivittäisiä rutiinitöitä ja vapauttaa kätesi tuottavampaan toimintaan. Se työskentelee itsenäisesti ennalta ohjelmoitujen työkiertojen mukaan ja annostelee juuri oikean määrän kuiviketta eläinten makuualustoille. Tasainen, säännöllinen ja automaattinen kuivitus parantaa eläinten terveyttä.

Pukaron kartanolle Lapinjärven ensimmäinen biokaasulaitos

Pukaron kartanolla Lapinjärvellä vietettiin huhtikuun puolivälissä eli 12. päivä Demeca Oy:n tilalle rakentaman biokaasulaitoksen esittelypäivää. Nurmea sekä sian ja naudan lietelantaa hyödyntävän laitoksen kaasuteho on noin 2 000 megawattia vuodessa.

Pukaron kartanon tila toimii maatalousyhtymänä, jossa osakkaina ovat sisarukset Niels ja Kirsten Borup. Tilalla on biokaasulaitoksen rakentamista suunniteltu vuosia.

den selvitysten ja keskusteluiden kautta DuoGas-yhtiöön kuuluvat tilat päättivät 2020-21 aikana, että ne toteuttavat omaan tahtiin tilakohtaiset biokaasulaitokset.

Pukaron kartano päätti päivittää tilan ympäristöluvan sekä haki investointitukea ja rahoitusta omalle biokaasulaitokselle 2022-23 aikana. Envitecpolisin asiantuntemusta biokaasu- ja energiahankkeista on hyödynnetty lapinjärveläistilan hankkeessa.

Bioenergiayrityksen mukaan kartanon biokaasulaitos on Lapinjärven ensimmäinen.

Demeca energiatehokas ja kotimainen biokaasulaitos tuottaa sähköä ja lämpöä tilasi tarpeisiin. Biokaasuprosessin ansiosta lannoitehyöty on merkittävä. Laitoksemme on moduulirakenteinen ja skaalautuva myös suurempaan kokoluokkaan.

Selvityksestä se lähti Envitecpolis Oy kertoo verkkosivuillaan, miten Lapinjärven kunta tilasi kuusi vuotta sitten yritykseltä selvityksen, jossa tutkittiin, löytyisikö kunnan alueelta biomassoja biokaasutuotantoa varten. Kun potentiaalia löytyi, seuraavana vuonna selvitettiin Pukaron ja Porlammin kylissä erilaisten ja -kokoisten biokaasulaitosformaatteja.

Selvityspiirissä mukana olleet tilat perustivat DuoGas-projektiyhtiön. Tutustumiskäyntien, mui -

Rakentaminen alkoi viime kesänä

Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi viime kesänä maatöillä, jotka toteutettiin maanomistajan toimesta. Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki kertoo, että syksyn tullen aloitettiin biokaasulaitoksen rakentaminen ja se tehtiin valmiiksi talven aikana.

– Nyt reaktori on täynnä ja käynnissä. Kokonaisuudessaan tämän biokaasulaitoksen kokonaisarvo oli noin 1,5 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Maatöiden osuus summasta on 250 000 euroa,

TUOMAS KOIVUNIEMI

Vinkki valaisee.

Myyntijohtajan mukaan biokaasulaitosinvestointeihin on mahdollisuus saada 50 prosentin investointituki. Haapavetisellä Demecalla on vankka kokemus biokaasulaitosten rakentamisesta, sillä yhtiö on vuodesta 2016 lähtien toimittanut 28 laitosta. – Tällä hetkellä käynnissä on kuusi työmaata, Vinkki sanoo.

Ruhan Meijerillä ja kartanolla pitkä yhteistyöhistoria

Pukaron kartanon omistajat ovat osakkaana Orimattilan Artjärvellä toimivassa Maito Farmarit Oy:ssä, joka kuuluu Arla-ryhmässä mukana olevan Ruhan Meijeri Oy:n tuotantotiloihin. Meijeriyhtiön toimitusjohtajan Jorma Oeschin mukaan Ruhan Meijerillä ja Pukaron kartanolla on pitkä yhteistyöhistoria, joka ulottuu jo 1960-luvulle saakka.

Tuolloin tila ja meijeriyhtiö perustivat Maitotuote Oy -yhteisyrityksen. Maitotuote Oy oli perustamassa Ranuan meijeriä ja käynnistämässä uudelleen Kiteen meijerin toimintaa.

Oeschin mukaan tällä hetkellä Ruhan Meijerin tuotantotiloilla ei ole käynnissä biokaasulaitoshankkeita.

– Suunnitelmia on ollut useammallakin, mutta aikaisemmin hankkeiden kalleus ja kannattavuus ovat olleet tärkeimmät vaikuttavat tekijät niiden etenemisessä. Nyt näyttää siltä, että biokaasuhankkeisiin saa paremmin tukea, joten varmasti piristymistä asiassa tapahtuu, hän toteaa.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

 Kirsten ja Niels Borup ovat maatalousyhtymänä toimivan Pukaron kartanon tilan osakkaat.

 Demeca Oy:n Sami Vinkki, Ruhan Meijerin toimitusjohtaja Jorma Oesch ja tuotantoneuvoja Anu Autere onnittelemassa Niels Borupia.

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g

Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.

KETOOSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

Toimittaja

Valmistaja

UUSI PAKKAUSKOKO

UUSI PAKKAUSKOKO

UUSI PAKKAUSKOKO

Sini Kemi

Arla-tuottajat mukana Ranuan

biokaasulaitos-hankkeessa

Uuden laitoksen pitäisi olla täysin valmis puolentoista vuoden kuluttua.

TUOMAS KOIVUNIEMI

Ympäristöministeriö myönsi huhtikuun alussa Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:lle 4,1 miljoonan euron avustuksen biokaasulaitoksen rakentamiseksi Ranualle. Biokaasuyhtiö on 21 tuottajan omistama yritys ja omistajien joukossa on yksitoista Arla-ryhmän maidontuottajaa.

Yrityksen projektipäällikkö Mika Impiö kertoo, että laitosinvestoinnin kokonaisarvo on 6,3 miljoonaa euroa. Laitoksen vuositeho olisi 7 000 megawattia. Biokaasun tuotantoraaka-aineina ovat pääosin lanta ja nurmi.

Ympäristöministeriön myönteisen päätöksen jälkeen yhtiö teki 11. huhtikuuta investointipäätöksen.

– Hankkeesta laitetaan ilmoitus Hilma-hankintailmoitusjärjestelmään. Investointipäätös on ehdollinen siten, että saamme Hilman kautta budjettiimme sopivan laitetoimittajan, mutta olen asian suhteen luottavainen, Impiö kertoo.

Hankkeen aikataulusta hän toteaa, että yhtiön tavoitteena on, että heti, kun maa sulaa, ryhdytään maatöihin.

– Aikataulun mukaan laitoksen pitäisi olla täysin valmis marraskuussa 2025.

Impiö havainnollistaa laitoksen vuosituotantotehoa siten, että korvaa 600 000 litran verran dieselpolttoainetta.

Liikkeelle kaksi vuotta sitten

Ranuan hanke lähti käyntiin pari vuotta sitten, kun Mika Impiö lähti yhdessä Jan-Erik Impiön kanssa selvittämään biokaasulaitoksen rakentamismahdollisuutta. Kaksikko lähti tekemään esiselvitystä siitä, olisiko maatilojen yhteisesti omistamassa laitoksessa järkeä.

Olli Niemelä on yksi PohjoisSuomen Biokaasu Oy:n osakkaista.

Kuvassa Olli ja Marjo Niemelä.

– Tieto kulki puskaradiossa ja selvityksessä oli mukana 39 tilaa, joista 20 oli kiinnostunut biokaasuyhtiön omistajuudesta. PohjoisSuomen Biokaasu Oy perustettiin lokakuussa 2023 neljäntoista maatilan voimin ja vuodenvaihteen jälkeen omistajakuntaan tuli vielä seitsemän tilaa mukaan.

Yhtiön omistajakunnassa on mukana maito-, liha- ja kasvinviljelytiloja Ranualta, Pudasjärveltä ja Simosta.

Merkittävä vaikutus tilojen päästövähenemään

Arlan hankintajohtajan Sami Kilpeläisen mukaan Ranuan biokaasulaitoksen saama myönteinen avustuspäätös on upea uutinen. Kilpeläinen on tyytyväinen siihen, että hankkeessa on mukana useita meijeriyhtiön tuottajatiloja.

– Biokaasulaitos on merkittävä tekijä maitotilojen hiilidioksidipäästöjen (CO2) vähentämisessä. Laitoksen vaikutus yhden tilan päästövähenemään on 25 prosenttia, hän sanoo.

Hankintajohtajan mukaan neljänneksen päästövähennys tarkoittaa konkreettisesti kahta miljoonaa CO₂-kiloa. Kilpeläinen toteaa, että biokaasulaitos avaa mahdollisuuden biokaasun hyödyntämi -

”Tilat tekevät yhteistyötä, pienentävät hiilijalanjälkeä ja luovat uutta liiketoimintaa.”

seen liikennepolttoainekäytössä. – Liikennepolttoainekäytössä biokaasu tuplaa kokonaispäästövähenemän yli viiteen miljoonaan CO₂-kiloon.

Kilpeläisen mukaan PohjoisSuomen Biokaasu Oy:n hanke sopii erinomaisesti Arlan kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kannusteisiin. Maitotiloilla on näin ollen mahdollisuus tätä kautta saada taloudellista hyötyä päästövähenemän myötä.

Liikkeelle ruohonjuuritasolta Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu kertoo, että Ranuan biokaasuhanke lähti liikkeelle kaksi vuotta sitten. Meijeriyhtiö on ollut alusta lähtien

mukana tuottajien kumppanina.

– Suomen mittakaavassa tämä on merkittävä hanke jo senkin vuoksi, että tämä on lähtenyt liikkeelle ruohonjuuritasolta eli tuottajien voimin. Tilat tekevät yhteistyötä, pienentävät hiilijalanjälkeä ja luovat uutta liiketoimintaa.

Linjakumpu muistuttaa, että Ranuan biokaasuhankkeella on tärkeä merkitys koko maidon- ja ruoantuotantoketjulle sekä aluetaloudelle.

Päästö- ja lannoitehyötyä sekä uutta liiketoimintaa

Yksi Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n osakkaista on Arlan maidontuottaja Olli Niemelä , joka istuu myös biokaasuyhtiön hallituksessa. Niemelä kertoo pohtineensa biokaasun mahdollisuuksia oman tilan osalta, mutta todenneensa, että oma tuotantopotentiaali olisi ollut liian pieni.

Kun Impiöt tekivät biokaasuselvitystä ja kartoittivat tilojen halukkuutta lähteä mukaan, oli tilaisuuteen helppo tarttua.

Mitä hyötyjä biokaasulaitoksesta on tilalle?

– Se auttaa vähentämään päästöjä ja parantaa lannoitehyötyä. Yhtälailla tämä on uutta liiketoimintaa, mistä haetaan osakastiloille toista tukijalkaa esimerkiksi maidon- tai lihantuotannon rinnalle, hän sanoo.

Niemelän mukaan Arla on ollut tärkeä kumppani, minkä kautta on saatu kontakteja, joiden avulla hanketta on päästy edistämään.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajiston puheenjohtajaksi

Henri Ingman

Hämeenlinnan Osuusmeijerin uudeksi edustajiston puheenjohtajaksi valittu Henri Ingman kirjoitti tervehdyksen Maitoa Suomesta -lehden lukijoille. Lehti onnittelee Henriä.

Tervehdys!

Olen pian 30 täyttävä Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajiston puheenjohtajaksi valittu Henri Ingman Hämeenlinnasta.

Olen sukupolvenvaihdoksen myötä jatkanut perinteikästä työtä maatilalla nyt kolmannessa sukupolvessa Väinölän tilalla. Maidontuottajana olen toiminut vuoden 2019 alusta lähtien ja kumppanuus Hämeenlinnan Osuusmeijerin kanssa oli selvä ratkaisu.

Tulin valituksi osuuskuntamme tuottajaedustajistoon ensimmäisenä tuottajavuotenani ja olen aktiivisesti osallistunut kokouksiin ja keskusteluun ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Aiemmin tilallamme harjoitettiin myös sikataloutta maidontuotannon ohella, tuotantosuunnan kuitenkin vakiinnuttua maidontuotantoon 90-luvun puolivälissä. Karjamme koostuu pääsääntöisesti ayrshire -rotuisista lypsylehmistä. Lisäksi on muutamia holstein- ja jerseylehmiä.

Keskilehmäluku on kasvanut 90-luvulta tämänhetkiseen noin 70:een lypsävään. Tarkoituksenani on jatkaa sukupolvien yli jatkunutta arvokasta työtä Suomalaisen maidontuotannon parissa ja kehittää tilaa entisestään.

Nykymaidontuotannon keskeisimpinä asioina voidaan pitää sekä eläinten että tilan isäntäväen hyvinvointia, toki myös kannattavuus, työtehokkuus, ja sittemmin hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen ovat tärkeitä.

Kiinnostukseni tilamme maidontuotannon kehittämistä kohtaan on kasvanut yrittäjänä ollessani vuosi vuodelta. Tilamme palkittiin vuonna 2021 Walter Ehrströmin -säätiön kultaisella mitalilla tunnustuksena pitkäjänteisestä ja elintarvikehygieniaa edistävästä laatutyöstämme, jota haluamme edelleen vaalia.

Tilallamme viljellään monivuotisia nurmikasveja ja viljaa oman karjan rehuksi. Olen kiitollinen hyvistä yhteistyökumppaneistamme, jotka ovat olleet merkittävässä roolissa tilamme kehittämisessä.

HENRI INGMAN

Väinölän tila Hämeenlinna

Tuija Linjakumpu

Hämeenlinnan Osuusmeijeri panostaa energiatehokkuuteen

TUOMAS KOIVUNIEMI

Energiatehokkuus ja ympäristövastuullisuus ovat viime vuosina nousseet entistä tärkeämpään rooliin yritysten ja yhteisöjenkin toiminnassa. Hämeenlinnan

Osuusmeijerin teknisen päällikön Toni Elfvingin mukaan meijeriyhtiössä on panostettu energiaja ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin jo pitkään.

Meijerillä on tiivis organisaatio ja pieni johtoryhmä, joten etukäteissuunnittelun merkitys korostuu ja tällä tavoin tärkeitä investointeja saadaan tehokkaasti vietyä eteenpäin. – Olen ollut meijerin palveluksessa kohta kymmenen vuotta. Meillä investointien peruspilarina on pitkän tähtäimen suunnittelumalli, mihin kirjataan kehityskohteet ja tavoitteet sekä aikataulu. Tätä suunnitelmaa käydään vuosittain läpi ja valitaan, mitä toteutetaan.

Sähkökattila huhtikuussa käyttöön

Yritykset, yksityiset kansalaiset ja julkiset toimijatkin ovat viime vuosina asentaneet rakennusten katoille ja kiinteistöille aurinkopaneeleja. Elfvingin mukaan meijerilläkin paneelit ovat käytössä ja niiden avulla on saatu energiansäästöä.

Iso ja merkittävä investointi meijerin toiminnan kannalta on 2,5 megawatin sähköhöyrykattila, joka otettiin huhtikuun alussa käyttöön ja joka tuottaa tuotantolaitokselle lämpöenergiaa. Hämeenlinnan Osuusmeijeri toteutti investoinnin siten, että se hankki sen palvelusopimuksella Auris Energia -yhtiöltä. – Osuusmeijeri maksaa Auris Energialle investointi- ja palvelumaksua. Meillä on mahdollisuus lunastaa yksikkö itsellemme sopimuksen jäännösarvolla, hän kertoo.

Elintarviketeollisuudessa vastaavia sähkökattiloita ei ole käy -

tössä kuin pari muuta, joten tässä mielessä Osuusmeijeri on edelläkävijä. Investoinnin toteuttaminen palvelusopimuksen ja kumppanin kanssa on miehen mielestä järkevä ratkaisu.

– Tekniikka on uutta, se vaatii säätämistä ja kehittämistä. Pohdimme, että onko meillä pienenä organisaationa mahdollisuus kehittää sitä eteenpäin, jos olisimme ostaneet sen heti itsellemme. Nyt meillä on kumppani, jonka kanssa tätä viedään eteenpäin, hän sanoo.

Energiatehokkuutta lisää

Hämeenlinnan Kaurilassa sijaitsevan meijerin alueella on vanhastaan käytössä maakaasulla ja polttoöljyllä toimiva laitos. Mitä etua uusi sähkökattila tuo verrattuna vanhaan järjestelmään?

Elfvingin mukaan sähkökattilan toimintaperiaate on yksinkertainen, vaikkakin toimiakseen se vaatii paljon automaatiota sekä val-

vontaa, jotta esimerkiksi höyrynlaatu ja laitoksen turvallisuus säilyvät. Syöttövesi pehmennetään, palaava lauhde mitataan ja hyödynnetään.

– Vastussauvat ovat vedessä, mistä muodostuu höyryä, jota hyödynnetään käyttöveden ja kiinteis -

tön lämmityksessä sekä prosessissa ja pakkauslinjojen steriloinnissa. Tähän saakka se on tuotettu maakaasulla.

Mitä etuja sähkökattilasta on verrattuna vaikkapa maakaasuun nähden? Elfvingin mukaan sähkökattilan energiatehokkuus on 98

Toni Elfvingin mukaan meijeriyhtiössä on panostettu energiatehokkaisiin ratkaisuihin jo pitkään.

prosenttia, kun perinteisen fossiilisen tuotannon hyötysuhde on 88 prosenttia.

– Tehokas sähkökattila kuluttaa rahaa vähemmän. Maakaasusta säästetty raha menee sähköön, mutta kun ostamme vihreää sähköä Arlan kautta, ei meille synny ilmastopäästöjä.

Käyttövarmuus paranee

Teknisen päällikön mukaan sähkökattila parantaa entisestään meijerin käyttövarmuutta.

– Korona ja Ukrainan sota aiheuttivat polttoaine- ja varaosapulaa. Meillä oli molempiin aikoihin hyvä tilanne, että pystyimme ajamaan lämpölaitoksia maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä siten, ettei tuotantoon tullut katkoksia

Elfvingin mukaan jo korona-aikaan ja Ukrainan sodan alkaessa selvitettiin sähkökattilan hankintaa.

– Ne toimivat buustina sille, että lähdimme viemään hanketta eteenpäin.

KESÄMUISTOJA VUODESTA

ENERGIATEHOKKUUS

Uuden sähkökattilan ja maakaasulaitoksen 24/7-valvonta on Keravan Energian ohjauksessa. – Energiayhtiön kanssa pystymme tekemään optimointia sähkökattilan ja maakaasulaitoksen välillä. Energiayhtiö tekee edellispäivänä tuntikohtaisen ajo-ohjelman, millä automaatio toteuttaa seuraavan päivän tuotannon. Näin saadaan paras kustannustehokkuus hyödyntäen sähkön alhaisia hintoja.

Uusi jäävesisiilo ja -järjestelmä

Toinen energiatehokkuusinvestointi meijerillä on uuden jäävesisiilon ja -järjestelmän rakentaminen. Elfvingin mukaan meijerillä on ammoniakkilaitos, jolla jäähdytetään vesi noin yhteen asteeseen ja jonka avulla tuotteet jäähdytetään.

Lisäksi käytössä on ollut viime syksystä meijerillä itse ideoitu palaavan jääveden esijäähdytys. Lämpötilan ollessa alle kymmenen

Biofarmilta karjatiloille:

• energiarehut

• vitamiinirehut

• erikoisrehut

plussa-asteen vesi saadaan jäähdytettyä valtaosin ulkoilmalla ilman ammoniakkiapua.

Uusi pystymallinen 200 kuution jäävesisiilo ja -järjestelmä on tilattu Tankki Oy:ltä Ähtäristä.

– Jäävesisiilo on suurin mahdollinen saatavilla oleva. Siilon sisällä on kahdeksan kilometrin verran jäähdytysputkea. Tämä uusi kylmälaitos jäähdyttää prosesseissa tarvittavan jääveden. Uuteen kylmälaitokseen asennetaan myös lämpöpumppu, jolla saadaan lämpö talteen.

Uuden kylmälaitoksen jäävesisiiloineen on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Elfvingin mukaan investoinnin arvo on noin toista miljoonaa euroa.

– Tämä investointi tulee myös lisäämään turvallisuutta, kun saadaan käytöstä poistettua vanha ammoniakkilaitos ja ammoniakin määrä tulee vähentymään murtoosaan nykyisestä.

• desinfiointi- ja hoitotuotteet

• juomarehut

• nuolukivet

Milka EnergyExtra Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille. Vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita. Täydentää rehuseoksen energia-arvoa ja lisää maittavuutta.

Milka Hydraid

täydennysrehu

Maitotilan Propyleeni 10 kg

Ketoosin riskin vähentämiseen ja uusiutumisen välttämiseksi lypsylehmille ja uuhille erityisesti poikimisen jälkeen. Auttaa nopeasti nostamaan verensokeria sekä ylläpitämään ruokahalua.

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen korjaamiseen sekä elektrolyyttitasapainon palauttamiseen. Voidaan sekoittaa myös maitoon.

Rumevit jauhe 5 kg

Täydennysrehu käytettäväksi pötsin toimintahäiriöiden yhteydessä. Runsaasti pötsin pieneliöstön normaalin toiminnan kannalta tärkeitä B-ryhmän vitamiineja, hivenaineita ja aminohappoa. Sisältää pötsinesteen happamuutta neutraloivia ainesosia.

Nutri-Mag nuolukivi 10 kg

Nutri-Mag nuolukivi soveltuu erinomaisesti laidunkaudelle täydentämään kivennäis- ja hivenaineiden saantia. Naudoille, lampaille ja vuohille.

Pakkauskoneinvestointi

Hämeenlinnan Osuusmeijerillä on tällä hetkellä käytössä kuusi pakkauskonetta ja -linjaa. Kaksi uusinta pakkauskonetta on hankittu Elopakilta vuonna 2017 ja 2019. Muut koneet ovat vanhempia.

– Olemme käyneet Elopakin teknologiakeskuksessa tutustumassa uuteen pakkauskoneeseen. Uuden koneen merkittävin uudistus on, että pakkauskoneen kammio, missä tölkit täytetään tuotteella, on täysin eristetty niin, että se voidaan pestä erikseen. Tämä ominaisuus pidentää tuotteen säilyvyyttä, hän sanoo. Nykyisillä pakkauskoneilla esl- ja maitojuomien säilyvyysaika on 30 päivää. Uuden koneen myötä maitojuomien säilyvyysaika olisi mahdollista pitää jopa 60 päivään. – Tavoitteena on, että uusi pakkauskone on käytössä toukokuussa 2025. Investoinnin arvo on reilun parin miljoonan luokkaa, Elfving päättää.

Maidon laatu:

• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta

• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille

• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Taloudellisuus:

• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta

• Kysy lisätiedot myyjältä

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172

Tomi Mustasalo 041 440 1176

Veli Pekka Poutanen 041 440 1179

Jani Pasanen 044 060 5305

Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177

Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020

Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552

Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756

Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175

Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Hyvälaatuinen rehu tarvitsee ravinteet maasta!

Parasta ja taloudellisinta on, että eläinten tarvitsemat kivennäiset ja hivenet löytyvät karkearehusta jo valmiiksi! Hyvä ja ravinteikas maa tuottaa parasta rehua! Muista tilata hivenravinteiden analyysit viljavuustutkimuksen yhteydessä!

Tartossa järjestettyyn Maamessnäyttelyyn lähti 35 Arla-ryhmän tuottajaa ja edustajaa.

”Maamess-messumatkasta pitää tehdä jokavuotinen perinne”

SAMI KILPELÄINEN

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on ItäSuomesta tehty useampana vuonna messumatka Tartoon, Viroon Maamessnäyttelyyn. Tänä vuonna ryhmässä päätettiin lisätä tuottajatapahtumia ja Maamess-näyttely kokosi melkein täyden bussilastillisen ryhmän tuottajia eri puolilta Suomea. Messut uusine traktoreineen ja työkoneineen saivat tuottajilta innostuneen vastaanoton: Maamess-messumatkasta pitää tehdä jokavuotinen perinne.

Keskiviikko 17.4.

Bussi-Mannisen Ruovedeltä lähteneen bussin ensimmäinen pysähdyspaikka oli Ylöjärvellä Elokauppakeskuksessa. Sieltä matka jatkui Hämeenlinnan Osuusmeijerin kautta Helsinkiin Länsiterminaaliin ja matkalta otettiin kyytiin myös muilta pysäkeiltä ryhmän

maidontuottajia. Suuri osa kauempaa tulleista tuottajista jätti satamassa laukut bussiin. Laivalla matka taittui nopeasti Tallinnaan kahdessa tunnissa.

Bussimatkan alussa tehtiin nimenhuuto ja varmistettiin, että kaikki 35 henkilöä olivat mukana. Kuski Jali Kontuniemi toi matkaan todella mahtavan lisän asiantuntevuudellaan sekä turvallisella ajotyylillään. Kasvinviljelijänä hän mukautui loistavasti osaksi tuottajaryhmäämme. Noin 200 kilometrin matkalla Tallinnasta Tartoon tehtiin yksi pysähdys. Matkalla kiinnitimme huomiota pelloilla oleviin teloilla varustettuihin traktoreihin, jotka märillä pelloilla olivat jo äestämässä.

Tartossa majoituimme Hotelli Sophiaan. Ensimmäisen illan iloisten ja asiapitoisten bussimatkakeskustelujen ja majoittumisen jälkeen siirryimme bussilla kaupungille legendaariseen ”Ruutikellariin” yhteistyökumppanin tarjoamalle päivälliselle. Hotellille päästiin takaisin klo 23:n aikoihin.

Isak Fyrvall ja Erik Fellman ovat Foglöstä Ahvenanmaan pieneltä saarelta. Fellman oli ensimmäistä kertaa matkassa ja toivoi tapahtumasta jokavuotista perinnettä.

Marko Sorvisto Ylivieskasta tutustui messuilla kone- ja laitetarjontaan. Sorvistolla on alkamassa pihattoinvestointi.

Torstai 18.4.

Lämpötila aamulla oli normaalia matalampi, alle viidessä asteessa. Sovimme kaksi kuljetusta messualueelle, jossa heti aamusta alkaen oli melkoinen pöhinä. Traktorit ja työkoneet olivat suomalaiseen tilakokoon nähden kaliiberin yläpäästä.

Maamess-messuilla oli todella laajat näyttelyt ulkoalueella ja paljon sisähallitilaa. Merkillepantavaa oli, että valtaosin traktorit ja puimurit myytiin osamaksuilla tai

leasing-rahoituksilla. Lisäksi alueella oli varsin paljon metsäkoneita ja klapikoneita. Lisäksi oli myös näytösluontoinen raivuukilpailu.

Sisätiloissa olivat suuret laitevalmistajat DeLaval ja Lely vierekkäin. Tapahtumaan osallistui myös paikallisia poliitikkoja, ministereitä myöten. Näillä messuilla eläimiä oli vähemmän kuin suomalaisissa näyttelyissä.

Messujen jälkeen vierailimme

Tartossa sijaitsevassa A. Le Cogin panimon museossa ja tehtaanmyymälässä. Myymälässä oli runsaasti tuotteita limonadeista t-paitoihin ja huppareihin.

Tarton hotellit olivat niin täynnä, että ryhmämme oli saanut viimeiset hotellipaikat yhdeksi yöksi. Toiseksi yöksi siirryimmekin bussilla Tallinnaan. Paluumatkalla kävimme vielä esittelykierroksen, jolla jokainen esitteli myös oman tilansa.

Tallinnassa olimme iltamyöhällä, mutta osa kävi vielä vanhassa kaupungissa tai lähiravintolassa kahvilla tahi iltapalalla. Korona on iskenyt Tallinnassa ravintoloihin ja niitä on lopettanut poikkeuksellisen paljon. Laman vaikutus näkyi myös Tallinnassa, jossa torstaina ruokailijoita oli vain vähän.

Perjantai 19.4.

Hotellin aamiaisella tyytyväisyys matkasta kumpusi tuottajien puheissa. Matkatavaroiden kanssa siirryimme ensin bussiin ja siitä laivaan. Paluumatkalla otimme vielä palautteen matkasta ja yksituumaisesti ajankohtaa pidettiin hyvänä, kun peltotyöt eivät ole vielä käynnissä, lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Messumatkasta haluttiin tehdä jokavuotinen perinne.

Paluumatkalta pohjoisimmat osallistujat pääsivät junalla ja lennoilla perille kotiin myöhään perjantai-illan aikana.

Ihmisten tapaaminen ja yhdessäolo ovat asioita, joita maidontuottajat pitivät matkalla kaikkein arvokkaimpana kokemuksena. Matkan ohjelma oli sopiva, ei liian tiukka eikä liian löysä. Matkan pitää olla osin myös lomaa. Kiitos kaikille osallistujille.

Havo-Ossi ja Pasi Ossi Savitaipaleelta kehuivat vuolaasti messumatkaa. Matkalla oppi tuntemaan uusia tuottajia ja sai tärkeää sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Heli ja Teppo Käkelä Kuusamosta tykkäsivät ilmapiiristä ja erityisen tärkeänä he pitivät kanssakäymisiä muiden kollegoiden kanssa ja pientä tuulahdusta poissa kotinurkista.

Bussikuski Jali sai erityiskiitoksen matkalle osallistuneilta tuottajilta.

Samu Kaunisto on Hämeenlinnan osuusmeijerin edustajiston jäsen.

Paula

Latolan tilalla rakennettiin pesimäpaikkoja pääskyille

Arlan, BirdLife Suomen ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilojen iloa herättänyt pääskyhanke jatkuu myös tänä kesänä. Tänä vuonna mukaan on ilmoittautunut runsaat 30 maitotilaa. Hankkeen toinen vuosi starttasi Latolan maitotilalla pesien rakentamistalkoilla.

Sympaattiset ja kesän merkkinä tunnetut pääskyt ovat nykyään uhanalaisia. Haarapääsky luokitellaan vaarantuneeksi ja räystäspääsky jo erittäin uhanalaiseksi lajiksi Suomessa. Pääskyt viihtyvät maaseudulla – ja erityisesti maitotiloilla. Tästä syystä Arla ja lintujen suojelujärjestö BirdLife Suomi päättivät vuonna 2023 yhdistää voimansa maitotilojen kanssa pääskyjen pesinnän puolesta.

– Jo ensimmäisenä vuonna moni tila innostui tukemaan pääskyjen pesintää. Viime vuonna rakensimme maitotiloille yli 150 pesää ja tänä vuonna työ jatkuu. Tavoitteena oli innostaa mukaan yhä useampi maitotila – ja siinä on jo onnistuttu, Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi iloitsee.

Menestyksekkäästi alkanut hanke jatkuu myös ensi vuonna Viime vuonna alkanut pääskyhanke oli erittäin pidetty Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilojen keskuudessa. Pääskyjen puuhia seurattiin innolla mukana olleilla

22 maitotilalla, ja syksyn koittaessa lintujen lähtö tuntui monesta haikealta.

Onnistuneen ensimmäisen vuoden jälkeen hanketta päätettiin jatkaa vielä kaksi seuraavaa kesää. Tänä vuonna mukana olevien maitotilallisten määrää saatiin kasvatettua ainakin 33:en tilaan –mukaan ehtii vielä.

Ensimmäistä kertaa mukana oleva Jyrki Peltola lähti pääskyjen pesinnän tukemiseen innolla mukaan, sillä hän on huomannut pääskyjen määrän vähenemisen myös omalla tilallaan.

– Pääskyt ovat tuttuja asukkeja, joita on aina pyörinyt maitotilalla. Viime vuonna tilalla pesi kuitenkin enää vain muutama räystäspääsky, Latolan tilan isäntä Jyrki Peltola kertoo.

Latolan tilan Tilaa Toivolle -päivässä arlalaiset rakensivat pääskyille pesiä

Hankkeen toinen vuosi käynnistyi huhtikuussa mäntsäläläisen Latolan tilan tapahtumassa, jonne saapui Arlan asiantuntijoita Sipoosta ja ulkomailta. Talkoopäivässä rakennettiin pääskyille kymmenen

pesää, jotka asennetaan hankkeessa mukana oleville maitotiloille. BirdLife Suomen opastuksella rakennettu kolmen pääskyparin rivitaloasunto miellyttää sosiaalista pääskyä. Tekopesät ovat myös usein pääskyn rakentamia pesiä kestävämpiä ja suojaavat paremmin pedoilta.

– Kun pesintäpaikkaa etsivä pääskypari näkee valmiita tekopesiä talonreunassa, saattaa se luulla, että alueella on pesitty myös aiemmin ja se on todettu toimivaksi paikaksi, jolloin he hyväksyvät itse myös uuden pesintäpaikan helpommin, BirdLife Suomen asiantuntija Mauri Leivo opastaa.

Pääskyjä houkutellaan pesimään monin keinoin Pääskyjen pesinnän tukeminen Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotiloilla jatkuu ensimmäisen vuoden perusteella hyväksi todetulla kaavalla.

Mukana oleville maitotiloille tarjotaan tekopesiä sekä BirdLife Suomen pääskyasiantuntija Mauri Leivon vierailua. Tilavierailuilla tarkistetaan olemassa olevat pesät ja

Jyrki Peltola

Mauri Leivo

asennetaan uusia niiden läheisyyteen. Lisäksi pääskyjen määriä seurataan kyselyillä.

– Tilallani on ollut tekopesiä aiemminkin, mutta pääskyt eivät ole vielä löytäneet kunnolla tietänsä niihin. Olemme huomanneet ongelman etenkin petojen kanssa –pihalla liikkuva varis on vaikeuttanut pesintää. Kiinnostuneena kuulen, mitä neuvoja Maurilla on antaa tähän, maitotilan isäntä Jyrki Peltola sanoo.

Tänä vuonna uutena toimenpiteenä muutamilla maitotiloilla kokeillaan soittaa lintuja houkuttelevaa viserrystä kaiuttimista.

Pääskyn pesä on helppo rakentaa omalle tontille Maitotilojen lisäksi pääskyt viihtyvät muussa maalaisseutumaisemassa, kotieläintiloilla, mökeillä ja isoilla pihoilla. Pääskyjen tekopesien rakentaminen on helppoa ja nopeaa, ja tarvittavat materiaalit saattavat löytyä monelta jo valmiiksi.

Arla on koonnut BirdLife Suomen avulla ohjeet pääskyn pesän rakentamiseen. Tuetaan pääskyjen pesintää yhdessä!

Lue lisää hankkeesta Arlan verkkosivuilta arla.fi/ tilaatoivolle

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kuivikkeen saatavuus EYS-separaattoreilla

Separoitua kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo sadoilla maatiloilla. Saat huomattavia säästöjä ja varmistat kuivikkeen saatavuuden. Lisäksi tulevat muut separoinnin hyödyt.

Kysy lisää, mietitään yhdessä tilallenne sopivin ratkaisu.

Säästä kuivikekustannuksissa

Lietteen pumppaukseen LMJ-pumput

Laadukkaat ja toimintavarmat pumput lietteen pumppaamiseen 50 vuoden kokemuksella.

LIETEC® EMIX 100 -lietekuilusekoitin

Lietteen sekoittamiseen betonirilöiden alla. Mahtuu 30 mm leveästä ritilän raosta ja pystyy sekoittamaan 2 m syviä kuiluja.

���� Korkeussäädettävä työntötanko

���� 2,2 kW moottori, 16 A/400 VAC

���� Sekoitin lasketaan vinssillä, maksimisekoitussyvyys 100 cm

Emix 100 suorakäynnistyksellä

���� Sekoitusnopeus 452 kierr/min

���� Propellin sekoituskulma 15°

Emix 100 taajuusmuuttajaohjauksella

���� Säädettävä nopeus 0-452 kierr/min

���� Pyörimissuunnan mukaan tehostuva potkuri

KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME

INVESTOINTITUOTTEET

Kari Kangasniemi, 040 515 2490, kari.kangasniemi@finnlacto.fi

Tero Savela, 044 284 1160, tero.savela@finnlacto.fi

Jukka Lähetkangas, 050 432 0303, jukka.lahetkangas@finnlacto.fi

Jani Perälä, 050 321 6251, jani.perala@finnlacto.fi

TUOTANTOTARVIKKEET

Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi

Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi

www.finnlacto.fi

Akifoto

Tekoja huomisen hyväksi

Kannustamme maitotiloja kestävän kehityksen toimenpiteisiin palkitsemalla niistä. Mitä enemmän tuottaja tekee ilmastovaikutuksen vähentämiseksi sekä luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelemiseksi, sitä enemmän hänelle maksetaan maidosta.

Yhteistyömme BirdLife Suomen ja maitotilojen kanssa on yksi esimerkki teoista huomisen hyväksi. Parannamme ja ylläpidämme maitotiloilla olosuhteita, jotka houkuttelevat uhanalaisia pääskyjä tiloille pesimään ja pyydystämään hyönteisiä.

Lue lisää: arla.fi/tilaatoivolle