”Arla, Elämännälkäisille” urbaaniin mielenmaisemaan
Arla-ryhmän tuottajien perhepäivä Linnanmäellä:
Eppu Mäkelä Porlammin toimitusjohtajaksi
RIEMUA, VAUHTIA, LÄMPÖÄ JA YHDESSÄOLOA
Tuottajien kanssa, tuottajia varten
– jo 20 vuoden ajan
”Suosimme suomalaisessa omistuksessa olevaa tehdasta, joka käyttää kotimaisia raaka-aineita. Rehut ovat maittavia ja toimivat erinomaisesti lypsyrobotilla. Olemme olleet Atrian ja A-Rehun asiakkaita jo 30 vuotta, emmekä keksi mitään syytä, miksi vaihtaa.
Yhteistyö on sujuvaa ja helppoa, tuotevalikoima laaja, tekninen laatu hyvää ja vastuullisuusasiat kunnossa.”
Petri ja Katariina Forsman, Forsman Agri Oy 60 Ayrshire-rotuista lypsylehmää, käytössä A-Rehun viljaseos ja robottirehu
Uutta vauhtia tuotantotuloksiin – valitse VauhtiTR
Rehu-uutuus VauhtiTR on kehitetty täydentämään monenlaisia säilörehuja. Sen tasapainoinen ravintoainekoostumus, korkea energiapitoisuus ja riittävä valkuainen varmistavat maksimaalisen maidontuotannon. Valitse VauhtiTR, kun säilörehun sulavuus ja valkuaispitoisuus ovat normaalit.
Muista myös A-Rehun kivennäiset nautojen hyvinvoinnin tueksi!
Rehutilaukset hoidat vaivattomasti tuottajapalvelumme kanssa arkisin klo 8–16 p. 020 472 7060 (pvm/mpm) tai verkkokaupassamme a-kauppa.fi ympäri vuorokauden.
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
SAMI KILPELÄINEN
Hyvä kesäsato siivittää kohti talven hyviä tuotoksia PÄÄKIRJOITUS
K15. vuosikerta
PÄÄTOIMITTAJA:
Sami Kilpeläinen
Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com
Ulkoasu: Ville Alén
Postiosoite:
PL 33, 01151 Söderkulla
Puhelin: 050 3831755
Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com
Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna
JULKAISIJAT: Arla Oy
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Kaustisen Osuusmeijeri
Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri
Laaksojen Maitokunta
Limingan Osuusmeijeri
Porlammin Osuusmeijeri
Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri
Ruhan Meijeri Oy
PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
KANNEN KUVA: Tuomas Koivuniemi
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
esä on monella mittarilla mitattuna ollut viljelijälle hyvä. Hellepäivien määrä ylitti aiemman ennätyksen koko maassa, mutta lämpötilat eivät nousseet juurikaan hellepäivinä yli tuon 25 asteen. Helle ja korkeat lämpötilat verottavat lehmien maitotuotosta ja tänäkin kesänä heinäkuulla helteet vaikuttivat alentavasti maitomääriin
Syksyllä päivän lyhetessä haihdunta vähenee ja usein puimaan pääsee vasta reilusti iltapäivän puolella. Tänä kesänä aurinkoiset ja kuivat säät mahdollistivat valtaosin maassa hyvät sadonkorjuuolosuhteet puintiaikana. Ja se tuo helpotusta myös kuivaamiseen. Nurmen osalta kesän näkymät olivat eri puolella Suomea vähän erilaiset: toisaalla ensimmäinen sato jäi jälkeen normaalista, mutta joissain päin Suomea sekä ykkös- että kakkossato saatiin korjattua laadultaan ja määrältään normaalia parempina. Onnistunut kesä luo hyvät olosuhteet panostaa talven maidontuotantoon. On tärkeää ottaa rehunäytteet ja analysoida tällaisen kesän jälkeen, mitä säilörehu sisältää. Sen jälkeen on helpompi täydentää rehustusta omalla viljalla ja ostorehuilla. Ohran tonnihinnat liikkuvat 140–150 euron välillä, joten tilojen on hyvä arvioida mikä on paras, taloudellisin ja tilalle toimivin mix. Jos ostorehujen myyjät eivät anna riittävän edullisia hintoja, niin kannattaa harkita ostoviljaan siirtymistä. Viljan hinta on nyt historiallisen alhaalla.
Maitomarkkinoilla on Euroopassa jälleen siirrytty maitorasvavetoiseen markkinan kasvuun. Hinnat ovat nousseet voi-markkinoilla ryminällä. Rasvattomien maitojauheiden hinnat sen sijaan ovat madelleet, mutta pientä liikettä niissäkin on alkanut tapahtua ylöspäin EU:n komission hintaseurannassa. Nousevat hinnat tulevat maitotiloille tarpeeseen. Euroopassa maidontuotanto ei ole kasvanut odotetulla nopeudella. Maatilat ovat kokeneet tänä vuonna myös uuden ja melko erikoisen haasteen. Pankkien tiloille suuntaama rahoitus on kiristynyt merkittävästi. Erikoiseksi, ja jopa vastuuttomaksi, tilanteen tekee se, että pankit eivät enää kannattavuuslaskelmissa ole huomioineet maataloustukia. Maidossa tukien osuus vaihtelee 30–40 prosentin välillä tilan tuotoista, niin tiettyjen pankkien käyttäytyminen tuntuu omituiselta. Naudanlihalla ja useilla kasveilla tukien osuus on jopa 60–70 prosenttia tuotoista, joten siellä pankkien toiminta on ajanut kassat erityisen tiukille.
Olemme Arlalla ja Arla Suomi -yhteistyöryhmässä viestittäneet pankeille, että suhtautuminen on muuttunut liian tiukaksi, sillä tulevaisuudessa juuri Suomi on yksi potentiaalisimmista maista, jossa maitoa EU:ssa tuotetaan. Meijerit eivät voi eivätkä oikein saakaan olla pankkeina, joten rahaa on oltava tarjolla maatiloille pankeilta. On siis aika kannustaa eikä lannistaa.
***
Arlan brändikonseptin uudistus on juuri hiljattain julkaistu. Tekeminen on paljolti kaupungeissa ja tässä lehdessä toimitusjohtaja Pia Jormanainen avaa mihin suuntaan konseptia kehitetään. Maitotuotteilla on paljon mahdollisuuksia kasvaa ihmisten päivittäisissä ruokavalinnoissa. Esimerkiksi aamiaista ei koululaisista valitettavan moni syö lainkaan, joten on tarpeen sekä valistaa että tukea lapsia ja nuoria terveellisiin ruokavalintoihin. Itsekin olen koettanut vähentää sokeria ja vehnäjauhoa ruokavaliosta, ja kyllähän maitotuotteet ovat uskomattoman hyviä, monipuolisia ja terveellisiä vaihtoehtoja aterioille ja välipaloille. Siksi haluammekin tarjota kaikille: Arla, Elämännälkäisille.
Hyvälaatuinen rehu tarvitsee ravinteet maasta!
Parasta ja taloudellisinta on, että eläinten tarvitsemat kivennäiset ja hivenet löytyvät karkearehusta jo valmiiksi! Hyvä ja ravinteikas maa tuottaa parasta rehua!
Muista tilata hivenravinteiden analyysit viljavuustutkimuksen yhteydessä!
www.eurofins.fi/agro • Viljavuuspalvelu@ftn.eurofins.com
SISÄLTÖ
16
Eppu Mäkelä seuraa
Kari Ollikaista Porlammin Osuusmeijerin johdossa – Meidän on huolehdittava siitä, että johtamisen, talouden ja tuotekehityksen pitää olla kunnossa, Mäkelä sanoo.
24
Liukkalan maitotilan elämä kiinnosti yli 800 henkeä – Monelle kaupunkilaiselle eläinten näkeminen ja tieto tilan elämästä tuntui olevan erittäin kiinnostavaa, Titta Liukkala sanoo.
20 23 Muut
3 Pääkirjoitus
6 Ajankohtaista
8 Arla, Elämännälkäisille -brändikonseptilla tavoitetaan urbaania mielenmaisemaa.
10 Ranuan biokaasulaitoksen rakentaminen käynnistyi.
12 Kiteellä juhlittiin meijerin 135vuotistaivalta työn merkeissä.
19 Leea Sangi johtaa Agrologien liittoa.
20 Linnanmäelle saapui tuottajia ympäri Suomen.
23 Justus-myymälä valittiin kesällä Ylivieskan ”Houkuttelevimmaksi työpaikaksi”.
28 Pääskyjen auttaminen onnistui – pääskyjen määrä kasvoi useilla maitotiloilla.
31 Mika Vintturi aloitti Kaustisella Riitta Heikkilän seuraajana.
Tuomas Koivuniemi
Eläinperäisten tuotteiden vastuullisuuskriteerit päivitetty
Uudet kriteerit tukevat kestävää kehitystä ja julkisten hankintojen vastuullisuutta.
SAMI KILPELÄINEN
Maa- ja metsätalousministeriö on yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa päivittänyt eläinperäisten tuotteiden hankintakriteerit. Päivitystyö vastaa julkisten hankintojen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja sen myötä päivitetyt kriteerit tukevat entistä paremmin julkisten ruokapalvelujen ja elintarvikehankintojen vastuullisuutta sekä huoltovarmuutta.
Päivitetyt kriteerit keskittyvät liha- ja maitotuotteisiin sekä kananmuniin, mutta ne on laajennettu kattamaan myös uusia tuoteryhmiä, kuten lampaan- ja kalkkunanliha. Lisäksi päivitetyt kriteerit huomioivat entistä laajemmin eläinten hyvinvoinnin sekä ruokajärjestelmän kestävyyden.
Kriteerien päivityksessä on huomioitu muun muassa vuonna 2024 voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki. Laista on nostettu kriteereihin vaatimuksia, joissa edellytetään suomalaisessa tuotannossa korkeaa tasoa eläinten hyvinvoinnin suhteen.
– On tärkeää, että meillä on keinoja lisätä vastuullisesti tuotetun kotimaisen ruoan ja elintarvikkeiden osuutta julkisissa ruokapalveluissa. Vastuullisuuskriteerit, joilla varmistetaan tuotannon kestävyys ja joihin suomalaisessa tuotannossa on panostettu, ovat hyvä tapa tähän, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Auli Väänänen .
Kriteereiden tehtävänä on helpottaa julkisten hankkijoiden työtä
Vastuullisuuskriteerit ovat konkreettinen työkalu julkisille hankkijoille vastuullisten elintarvikehankintojen tekemiseen eli huomioimaan muun muassa ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointi. Eläinten ruokinnassa käytetyllä rehulla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastopäästöihin. Siksi kriteereissä on panostettu rehun koostumukseen liittyviin vaatimuksiin.
– Kriteerien tehtävänä on kannustaa alaa kohti vastuullisempaa tuotantoa ja tarjota hyötyä niille, jotka ovat panostaneet elintarviketuotannon kestävyyteen. Samalla meidän tulee varmistaa, että kriteerit täyttäviä tuotteita on saatavilla ja hankkijat saavat tarjouksia niistä. Kriteerien kehittäminen onkin tärkeää tehdä tiiviissä yhteistyössä tuottajien ja tilaajien kanssa, sanoo Motiva Oy:n kestävien hankintojen johtava asiantuntija
Suvi Sippola
Päivitetyt kriteerit ovat julkisesti saatavilla vastuullisten hankintojen Kriteeripankissa osoitteessa www.kriteeripankki.fi. Kriteerien käyttö on vapaaehtoista, mutta niiden tarkoitus on helpottaa julkisten elintarvikehankintojen tekemistä ja parantaa hankintaprosessin läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta.
Asiantuntijoiden suosittelema Immu-vitamiinisarja on uudistunut!
Immu Lypsy ADE ja Immu ADE Natur sisältävät nyt entistä enemmän ja paremmin imeytyviä hivenaineita lehmien kestävyyden tueksi.
Uutuus Immu Kasvu vauhdittaa hiehojen ja lihanautojen alkutaivalta.
www.vilomix.fi
Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.
Arla, Elämännälkäisille -brändikonseptilla tavoitetaan urbaania mielenmaisemaa
Arlan brändikonseptia uudistetaan syksyn aikana ja uudistuneella Arla -brändillä tavoitetaan uusia kohderyhmiä.
– Arla-brändin uusi brändikonsepti keskittyy aitouteen, elämäniloon ja lähestyttävyyteen, taustoittaa Arlan toimitusjohtaja Pia Jormanainen
Jormanainen kertoo, että mediassa laajasti näkyvän kampanjoinnin kärki on urbaanissa elämäntyylissä: – Kohderyhmänä ”Arla, Elämännälkään” -brändikonseptissa ovat ihmiset, joita yhdistää urbaani mielenmaisema, halu kokea uutta, uusia tuotteita ja uusia elämyksiä.
Arlan tekeminen on näkynyt vuoden aikana mm. brändättyinä Arla-maitojunina, mukanaolona erilaisissa tapahtumissa ja tuotemaistatuksina eri puolilla Suomen suurimpia kaupunkeja.
– Arla-brändi tavoittaa tänä vuonna jo 1,6 miljoonaa kuluttajaa elämyksellisten kohtaamisten kautta, toteaa Jormanainen.
Jormanainen kiittelee markkinointitiimiä ja kaikkia Arla-perheeseen kuuluvia tuottajia yhteistyöryhmässä ja työntekijöitä sekä sidosryhmiä vahvasta työstä Arlan brändin tunnetuksi tekemisessä.
– Tuottajatkin ovat bonganneet Luonto+ -linnun tv-ohjelmista ja mm. Rekkakuskit Suomi -ohjelmassa tilojen ja kuljetusyritysten kautta Arla sai hienoa näkyvyyttä. Kiitos kaikille, jotka omalla työllänne tuette Arla Suomen yhteistä menestystä, kiittelee Jormanainen.
”Arla-brändi tavoittaa tänä vuonna jo 1,6 miljoonaa kuluttajaa elämyksellisten kohtaamisten kautta.”
Hyyppä johtamaan liiketoiminnan kehittämistä
Juuso-Mikael Hyyppä on nimetty johtamaan liiketoiminnan kehittämistä Arla Oy:ssä. Hyyppä aloitti tehtävässään elokuun lopulla ja hän liittyi samalla yhtiöm -
SAMI KILPELÄINEN, SIRPA RINNE
me johtoryhmään sekä osaksi Arla Foods -konsernin kansainvälistä liiketoiminnan kehittämisen organisaatiota.
Tehtävää aiemmin hoitanut Nita Westrén-Doll jatkaa Arlalla vastaten kaupallisten innovaatioiden kehittämisestä.
Arlalle Hyyppä siirtyi Accenturen strategiakonsultin tehtävästä, jossa hän on työskennellyt laajasti eri toimialoilla ja eri yritystoiminnoissa. Accenturessa hän on konsultoinut muun muassa kulutus tavarateollisuutta. Tätä aiemmin hän on työs kennellyt yritysrahoituksen parissa. Hyyppä on valmistunut Aalto-yliopistosta rahoituksen maisteriohjelmasta.
– On ilo saada Juuso Arla-tiimiin. Hän tuo meille
monipuolista kokemusta, jota hän on kartuttanut tekemällä yhteistyötä lukuisien yritysten kanssa. Juuso on mitä parhain henkilö ottamaan liiketoiminnan kehittämisen vastuulleen ja edelleen vahvistamaan kulkuamme Future26-strategiamme mukaisesti, Arla Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen toteaa.
– Olen innostunut uudesta roolistani Arlalla. Viime vuosina strategiakonsulttina Accenturessa olen saanut työskennellä monilla toimialoilla. Erityisesti kulutustavarateollisuus on kiinnostanut minua, joten on innostavaa ryhtyä kehittämään Arlan liiketoimintaa yhdessä Suomessa ja ulkomailla työskentelevien tulevien kollegojeni kanssa, Juuso-Mikael Hyyppä toteaa.
Juuso-Mikael Hyyppä.
Ranuan biokaasulaitoksen rakentaminen
TUOMAS KOIVUNIEMI
Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen rakentaminen Ranualle on käynnistynyt. Menneen kevään ja kesän aikana kuorittiin pintamaat pois. Laitoksen pohjatyöt alkoivat elo-syyskuun vaihteessa. Biokaasulaitoksen toimittajaksi on valittu Demeca Oy Haapavedeltä.
Biokaasuyrityksellä on 21 osakasta, joista Arla-ryhmään kuuluvia maidontuotantotiloja on yksitoista kappaletta. Yrityksen toimitusjohtajana on heinäkuun alusta lähtien toiminut Mika Impiö, joka aikaisemmin oli biokaasuhankkeen projektipäällikkö. Mies selvitti yhdessä Jan-Erik Impiön kanssa biokaasulaitoksen rakentamisen mahdollisuutta ja paikallisten tilojen halukkuutta osallistua siihen.
Valmista marraskuussa 2025
Pohjois-Suomen Biokaasu Oy sai keväällä ympäristöministeriöltä 4,1 miljoonan euron avustuksen laitoksen rakentamiseen. Laitoshankkeen kokonaisbudjetti on 6,3 miljoonaa euroa.
– Rakennushankkeen budjetti tulee pysymään tuossa summassa, toimitusjohtaja Impiö toteaa.
Demeca Oy toteuttaa biokaasuhankkeen KVR-urakkana eli se vastaa hankkeen toteutumisesta suunnittelupöydältä valmiiksi rakennukseksi asti.
– Mitään yllätyksiä ei ole kevään jälkeen tullut. Aikataulu pitää ja biokaasulaitoksen pitäisi olla valmis marraskuussa 2025. Toivoimme aikaisemmin, että biokaasua päästäisiin tuottamaan jo kesällä, mutta realistinen arvio on ensi vuoden syksy.
Useita osakkaita mukana
Ranuan laitos tuottaa liikennepolttoaineeksi kelpaavaa biokaasua. Impiö kertoo, että hanke on herättänyt muualla Suomessa kiin -
”Tällä hetkellä hankkeessa on hektinen vaihe. Maanrakennustöitä on tehty kovasti ja nyt valutyöt pitää saada valmiiksi ennen kuin talvi tulee tänne Pohjois-Suomeen.”
Mika Impiö ja Olli Niemelä.
käynnistyi
nostusta.
– Yhteydenottoja on tullut siitä, että kunhan rakentaminen etenee, tullaan katsomaan ja tutustumaan hankkeeseen.
Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n biokaasulaitos on Suomen pohjoisin hanke, missä on mukana useampi osakas ja missä kaasua voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena. Tervolassa on yksi tilakohtainen biokaasulaitos.
Ranuan suhteen muut lähellä olevat biokaasuhankkeet tai valmiit laitokset sijaitsevat Viskaalin Ekokylässä Muhoksella ja Puolangalla.
Tiloiltakin merkittävä panostus
Yksi Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n osakkaista on Arla PohjoisSuomen tuottajiin kuuluva Olli Niemelä , joka on myös biokaasuyrityksen hallituksen jäsen. Osakkaiksi lähteneet tilat ovat panostaneet ”merkittäviä summia” yrityksen perustamispääomaan.
– Rahasta puhuminen ei ole suomalaisille helppoa, mutta kun luottamus [osakkaiden välille] syntyi, asia eteni nätisti. Biokaasulaitoksen rakentaminen on iso ponnistus niin osakkaille kuin yhtiöllekin.
Niemelä kiittelee projektipäällikkö-toimitusjohtaja Mika Impiötä sekä yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimivaa Jan-Erik Impiötä tärkeästä työstä asian eteenpäin viemisessä.
– Tällä hetkellä hankkeessa on hektinen vaihe. Maanrakennustöitä on tehty kovasti ja nyt valutyöt pitää saada valmiiksi ennen kuin talvi tulee tänne Pohjois-Suomeen.
Tuottajaosakas on tyytyväinen myös Demeca Oy:n valintaan laitetoimittajaksi. Haapavetinen yritys on vakiintunut toimija biokaasualalla ja sitoutunut aikatauluun.
– Demeca on kotimainen ja perheyritys, jolla on kokemus laitostoimituksista, joten siinä mielessä kaikki ratkaisut on jo käytännössä testattuja. Se on meille sillä tavalla varma toimittaja, hän sanoo.
Edelläkävijän
kannattavaan tuotantoon
Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Ammattimaiseen vasikoiden kasvatukseen
Agri-Plastics-ryhmäiglu
���� Erittäin kestävä ryhmäiglu
���� Jopa 5 vasikalle
���� Takaosassa kätevä kuivitusaukko
���� Ulkomitat: pituus 249 cm, leveys 234 cm, korkeus 200 cm
���� Sisämitat: pituus 234 cm, leveys 207 cm, korkeus 191 cm
Karsina-aita, ruokintakaukalot ja nostokoukku lisävarusteina.
Agri-Plastics-vasikkaiglu
Laadukas iglu Pohjolan oloihin
���� Materiaali HDPE
���� Made in USA
���� Iglun mitat: korkeus 140 cm, leveys 124 cm ja pituus 221 cm
Aitaus ja lisävarusteet myydään erikseen.
���� Agri-aitaus (180 x 122 cm)
���� Agri HD -aitaus (183 x 122 cm)
���� SL Supreme aitaus renkailla (163 x 152 cm)
Agri-Plastics-vasikkakarsina
���� Modulaarinen rakenne
���� Materiaali HDPE
���� Made in USA
���� Sisältää: 2 kpl sankoja
���� Yhden karsinan mitat: Ulkomitat: pituus 213 cm, leveys 122 cm, korkeus 114 cm
Sisämitat: pituus 178 cm, leveys 117 cm, korkeus 114 cm
Lisävarusteina:
���� Grossbar (poista väliaitoja ja luo ryhmäkarsina)
���� Tuttipullon pidike ja tuttipullo
INVESTOINTITUOTTEET
Kari Kangasniemi, 040 515 2490, kari.kangasniemi@finnlacto.fi
Tero Savela, 044 284 1160, tero.savela@finnlacto.fi
Jukka Lähetkangas, 050 432 0303, jukka.lahetkangas@finnlacto.fi
TUOTANTOTARVIKKEET
Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi
Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi
www.finnlacto.fi
KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME
Tuija Linjakumpu
Kiteellä juhlittiin meijerin 135vuotistaivalta työn merkeissä
Kiteellä Arla ItäSuomen meijerillä vietettiin kesäkuun alussa Kesäpäiviä (6.6.2024), minkä yhteydessä juhlistettiin sen 135-vuotista taivalta. Savikontien varrella on meijeriliiketoimintaa harjoitettu vuodesta 1889 lähtien. Meijerin perustaja oli Savikon kartanon isäntä ja kauppias Pekka Kankkunen . Meijeri valmisti voita kartanon oman navetan tuotannosta ja muilta tiloilta kerätystä kermasta. Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanaisen mukaan meijeri toimi osakeyhtiöpohjalla ja Kankkusen suvun omistuksessa vuoteen 1965 saakka eli yli 75 vuotta.
– Tuolloin Maitotuote Oy tuli meijerin pääomistajaksi, mutta suku jäi vielä meijeriyhtiöön (Kiteen Meijeri Oy) osakkaaksi, Tahvanainen kertoo.
Myöhemmin meijeriyhtiön pääomistajaksi vaihtui Ingman (1969) ja vuosikymmeniä myöhemmin Arla Oy. Kiteen Meijeri Oy sulautui vuonna 2015 osaksi Arlaa toimien
nyt Arla Itä-Suomi -nimellä. Tuolloin päättyi myös perustajasuvun omistus yrityksessä, kun neljänteen polveen kuulunut Pekka Kankkunen myi osuutensa.
Tuotannosta keräilymeijeriksi Savikolla valmistettiin voita toistasataa vuotta eli vuoteen 2006 saakka ja kuivamaitojauhetta vuoteen 2009 saakka, jolloin niiden valmistus siirtyi Arlan Sipoon yksikköön. Kiteellä on sen jälkeen viisitoista vuotta huolehdittu maidonkeräilystä, tuottajapalveluista ja meijerimyymälästä. Meijerin elämässä on näkynyt maa- ja maitotalouden kova rakennemuutos. Tahvanainen kertoo, että 1980-luvun alussa meijerillä oli 420 maidontuottajatilaa KeskiKarjalan eli Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Kesälahden alueella. Tällä hetkellä tuottajatiloja on 29 kymmenen kunnan alueella. Maitoa kerätään Kiteen ja lähialueen kunnista, mutta myös Nurmeksesta, Leppävirralta ja Mikkelistäkin. – Tänään kerättävä vuosittainen maitomäärä 12 miljoonaa litraa on isompi kuin yli 400 tilan määrä
Jokaiselle
Arla Itä-Suomen tuottajatilan isännälle ja emännälle annettiin lahjaksi paita meijerin 135vuotisjuhlan kunniaksi.
1980-luvun alussa, hän pelkistää.
Maitomäärä kasvanut viime vuosina
Arla Itä-Suomen keräämä maitomäärä on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2015 maitoa kerättiin tiloilta alle 10 miljoonaa litraa. – Tilojen lukumäärä on tippunut, mutta maidon keskituotos tilaa kohden on kasvanut. Useat tilat ovat tällä hetkellä kahden robotin tiloja.
TUOMAS KOIVUNIEMI
Maitotilojen kasvun ja keräilyn kannalta Itä-Suomen vaarat ja järvet ovat haaste. Peltoa on vähemmän, joten sitä pitää käyttää rehuntuotannossa tehokkaasti ja lisäpeltojen saaminen on haaste. Myös keräilykuljetukset vievät aikaa, kun järviä joudutaan kiertämään.
– Maidon matkat ovat toki täällä lyhyemmät verrattuna esimerkiksi Pohjois-Suomeen. Kiteeltä on maidolla lopulta lyhyt matka Sipooseen jalostettavaksi.
Tuottajien palvelua yli meijerirajojen
Arla Itä-Suomen töissä on nyt viisi henkilöä. Parikymmentä vuotta sitten, kun meijerillä tehtiin voita ja maitojauhetta oli tontilla 25 työntekijää.
– Kiteeltä hoidamme omien tuottajien tuottajapalvelut sekä myös esimerkiksi kaikkien Sipoon meijerin tuottajien maitotilitykset. Nykyiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat töiden jakamisen
ja yhteistyön, hän sanoo. Savikon meijerin kautta myydään paitsi Arla-tuottajille, mutta myös Maitomaan ja Valion tuottajille kaikkia navetassa ja rehuntuotannossa tarvittavia tuotteita. – Apulantoja ja torjunta-aineita emme myy.
Tahvanainen sanoo, että suomalaisessa tuottajakentässä on tapahtunut suuri asennemuutos
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Tuomas Koivuniemi
Arla-ryhmää kohtaan. Toistakymmentä vuotta sitten suhtautuminen oli kielteisempää.
– Nyt ymmärretään, että olemme samalla puolella. Arlan tuotteissa Suomessa on vuodesta 2016 lähtien laajennettu Joutsenlippu-merkin käyttöä. Se kertoo, että tuotteessa on käytetty pelkästään suomalaista maitoa.
Tulevaisuuden
kehittäjät
Millä tavalla suomalaiset maidontuottajat ja -tilat ovat kehittäneet toimintaansa? Tahvanaisen mukaan tuottajien joukossa on nähtävissä tällä hetkellä kaksi koulukuntaa – ne, jotka menevät niin kuin ennenkin ja ne, jotka kehittävät tilaa kohti tulevaisuutta.
– Tulevaisuuden tuottajat kouluttautuvat sekä seuraavat maitotilan taloutta ja ottavat uusia innovaatioita käyttöön. He ottavat hallittuja riskejä, katsovat, mikä toimii tai jos ei toimi, sitten mennään eteenpäin.
Tahvanainen toteaa, että iso osa suomalaisista maidontuottajista kuuluu tähän joukkoon ja se tuo maidontuotannolle jatkuvuutta.
Itä-Suomen näkymät
Miten hän näkee Itä-Suomen alueen maidontuotannon tulevaisuuden ja esimerkiksi Venäjän vaikutuksen?
– Itäsuomalaiset ovat tottuneet siihen, että raja Venäjälle on tuossa vieressä. Krimin kriisi tai nykyinen tilanne ei ole aiheuttanut täällä hysteriaa ja ongelmia, eikä kukaan pidä sitä uhkana. Elinkeinoa ja tiloja täällä kehitetään edelleen. Hankintapäällikkö uskoo maitotilojen määrän kymmenessä vuodessa vähenevän ja lehmäluvun nousevan lähemmäs 100 päätä.
– Ei tälle alueelle välttämättä tule 300 lehmän yksiköitä, vaan hyötysuhde paranee. Keskituotos tulee edelleen kasvamaan ruokinnan ja jalostuksen kehittämisen myötä.
Biokaasun mahdollisuudet?
Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessakin tilat ovat viime aikoina investoineet biokaasulaitoksiin. Tahvanai -
”Tulevaisuuden tuottajat kouluttautuvat sekä seuraavat maitotilan taloutta ja ottavat uusia innovaatioita käyttöön.”
sen mielestä biokaasulaitosten rakentumisen haasteena on, että ne vaativat isoja yksiköitä.
– Tilat ovat hajallaan, joten materiaalin toimittaminen vaatii kuljetuksia. Keski-Karjalassa voisi olla mahdollisuudet yhdelle tai kahdelle biokaasulaitokselle, hän arvioi.
Pohjois-Karjalassa ja lähialueella maitotaloudella on myönteiset näkymät 2030-luvullakin.
– Täällä nurmi kasvaa hyvin, joten maidontuotannolle on hyvät edellytykset. Maa- ja maitotalou -
Arla Itä-Suomen hankintapäällikön Jouni Tahvanaisen mukaan meijerin kautta myydään omille tuottajille, mutta myös Maitomaan ja Valion tuottajille kaikkia navetassa ja rehuntuotannossa tarvittavia tuotteita.
della on tärkeä merkitys alueen elinvoimaisuudelle.
Paita joka isännälle ja emännälle
Miten Kiteellä juhlittiin meijerityön 135-vuotista taivalta?
– Työn merkeissä. Kesäpäivillä jaettiin tai toimitettiin tuottajille –joka isännälle ja emännälle – juhlavuosipaidat. Tällä tavalla nostatettiin yhteishenkeä ja samalla se on hyvä muisto porukallemme, hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen päättää.
Tuomas Koivuniemi
Maidon laatu:
• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta
• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille
• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto
Taloudellisuus:
• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta
• Kysy lisätiedot myyjältä
HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY
Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172
Tomi Mustasalo 041 440 1176
Veli Pekka Poutanen 041 440 1179
Jani Pasanen 044 060 5305
Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177
Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020
Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552
Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756
Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175
Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g
Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.
KETOOSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
pH-Pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.
Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Pakkaus 4 x 335 g
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja www.finncow.fi
Toimittaja
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
Energiatekniikan diplomi-insinööri Eppu Mäkelä toimi Porlammin OSM:n tuotekehitys- ja laatuvastaavana viisi vuotta ennen nyt alkanutta toimitusjohtajan pestiä.
Eppu Mäkelä seuraa Kari Ollikaista
Porlammin Osuusmeijerin johdossa
TUOMAS KOIVUNIEMI
Energiatekniikan diplomi-insinööri Eppu Mäkelä aloitti Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Mäkelä seurasi tehtävässä Kari Ollikaista , joka jäi eläkkeelle elokuun alussa.
Talo on uudelle toimitusjohtajalle tuttu, sillä hän on työskennellyt edelliset viisi vuotta meijeriyhtiön kehitys- ja laatuvastaavan pestissä. Ennen Porlammille tuloa hän oli elintarvikepakkausalalla laatupäällikön tehtävissä.
– Korona-aikana olin vapaalla ja bongasin ilmoituksen, että mei -
jerille haettiin kehitys- ja laatuvastaavaa. Otin yhteyttä Kariin ja pian olin täällä töissä vastuullani tuotekehitys ja laatujärjestelmän kehittäminen, hän kertoo.
Kari Ollikaisen mukaan Mäkelän valinnassa toimitusjohtajaksi oli se etu, että hän tuntee talon, henkilöstön ja tuottajat sekä on ollut kehittämässä viime vuodet yrityksen toimintaa.
Porlammin Osuusmeijerin ja sen tytäryhtiön Porlammin Meijeri Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 12 miljoonaa euroa. Osuusmeijeri vastaa maidon keräilystä ja siihen liittyvistä toiminnoista sekä osakeyhtiö meijerin
Peter Prest (Kaustisen OSM), Jorma Oesch (Ruhan Meijeri Oy), Kari Ollikainen ja Eppu Mäkelä (Porlammin OSM), Maarit Rehula (Limingan OSM), Ulla Roininen (Laaksojen Maitokunta), Tuija Linjakumpu (Arla Pohjois-Suomi), Risto Koski (Hämeenlinnan OSM) ja Sami Kilpeläinen (Arla Oy) kokoontuivat kesäkuussa yhteispalaveriin Porlammilla.
Tuomas Koivuniemi
Meijeritoimintaa samalla paikalla 110 vuotta
PORLAMMIN Osuusmeijeri perustettiin tammikuussa 1920. Se on siitä lähtien toiminut kylän keskustassa Myrskyläntien ja Käkikoskentien kulmassa olevalla tontilla.
Meijeriliiketoimintaa samalla paikalla on harjoitettu kuitenkin 110 vuoden ajan, sillä vuonna 1914 kiinteistöllä aloitti Kalle Vähämartin, Ilmari Myyrän ja Kaarlo Vuorenalhon perustama Porlammin Meijeri. Kylässä oli tuolloin keskusteltu osuusmeijerin perustamisesta, mutta vasta vuoden 1919 lopulla aika oli ajatukselle kypsä. Kylällä järjestettiin meijeriosuuksien koemerkintä ja perustamistoimiin ryhdyttiin. Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin tammikuun 20. päivä 1920. Saman kuukauden lopussa hallitus ilmoitti, että se oli tehnyt kauppasopimuksen Porlammin entisen meijerin kiinteistön, koneiden ja kaluston ostamisesta.
Lähde: Porlammin Osuusmeijeri 1920-1980 -historiikki (Jorma Kokko, Uusimaa Oy, 1980).
juustoliiketoiminnasta. Meijerillä on seitsemän maidontuotantotilaa ja työntekijöitä on nelisenkymmentä.
Tuotekehitykseen panostuksia
Mäkelän mukaan pienen yritystoimijan on oltava isoilla juustomarkkinoilla ketterä, mutta perustan pitää olla kunnossa.
– Meidän on huolehdittava siitä, että johtamisen, talouden ja tuotekehityksen pitää olla kunnossa. On kehitettävä laadukkaita ja hyviä tuotteita sekä saatava kuluttajat
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Eppu Mäkelä aloitti Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Toimitusjohtajan pestiä vuosikymmenet hoitanut Kari Ollikainen jäi eläkkeelle elokuun alussa.
löytämään ne, hän sanoo.
Porlammin Meijeri on tehnyt tuotekehityksessä yhteistyötä Arlan kanssa.
– Tuotekehitysyhteistyö on toiminut hyvin ja joustavasti. On ollut palkitsevaa, kun ollaan saatu uusia tuotteita aikaan.
Porlammilla on valmistettu vegejuustoja vuodesta 2017 lähtien. Mäkelän mukaan vegetuotteilla on kuluttajamarkkinoilla kysyntää ja markkinapotentiaalia. Kotimaan lisäksi vegejuustoja viedään Eurooppaan, missä yrityksellä on myyjäkumppaneita.
– Olemme sijoittaneet vientiin viime vuosina paljon euroja.
”Tuotekehitysyhteistyö on toiminut hyvin ja joustavasti. On ollut palkitsevaa, kun ollaan saatu uusia tuotteita aikaan.”
Henkilöstön saanti Itä-Uudellamaalla sijaitsevalla meijeriyhtiöllä on tällä hetkellä hyvin henkilöstöä. Mäkelän ja Ollikaisen mukaan vetovoimahaasteena on saada pysyvää ja pitkäaikaisesti sitoutuvaa väkeä paikkakunnalle. – Hämeenlinna on ainoa paikka, joka kouluttaa väkeä meijerialalle. Jos ja kun haemme kasvua, on pysyvän henkilöstön saaminen Por-
lammille haaste, vaikka meillä on tarjota asuntojakin työntekijöille lyhyelläkin varoitusajalla, Mäkelä sanoo viitaten meijerin omistamiin ja lähellä sijaitseviin rivitaloasuntoihin.
EU toi suuren mullistuksen
Toimitusjohtajan pestistä eläkkeelle jäänyt Kari Ollikainen tuli meijeriyhtiön palvelukseen tuotantopäälliköksi 1993. Jo saman vuoden aikana hän siirtyi toimitusjohtajan tehtävään.
Mies ehti urallaan nähdä meijeri- ja maitoalan mullistuksen, mistä suurin oli Suomen liittyminen Euroopan Unionin jäseneksi 1995. Porlammin Osuusmeijerin osalta isoja investointeja hänen työuransa aikana ovat olleet muun muassa pakkaamokoneitten hankinta 2012 ja vegejuustojen valmistuksen aloittaminen 2017.
Tuomas
Leea Sangi johtaa Agrologien liittoa
TUOMAS KOIVUNIEMI
Liminkalainen maidontuottaja ja agrologi Leea Sangi valittiin kesäkuussa Ikaalisissa jatkamaan Agrologien liitto ry:n hallituksen puheenjohtajan tehtävässä. Puheenjohtajan toimikausi on kolmivuotinen. Alkanut kausi on Sangille kolmas.
Hallituksen puheenjohtajan mukaan liitto ei ole ammattiyhdistys-, vaan koulukuntajärjestö. Määritelmä tarkoittaa sitä, että se on eri toimialoilla työskenteleviä agrologeja yhdistävä koulukuntajärjestö.
Yhteistyötä Meton kanssa Agrologien liitolla ei ole suoria henkilöjäseniä, vaan sen jäseniä ovat eri puolilla Suomea toimivat alueelliset paikallisyhdistykset. Liittoon niiden kautta kuuluu 3 500 jäsentä.
– Helsingissä meillä on töissä kaksi henkilöä eli toiminnanjohtaja ja järjestöagrologi. Liitto järjestää yhteisiä tapahtumia ja koulutuksia. Teemme myös yhteistyötä Metsäalan asiantuntijat ry (Meton) kanssa ja Luva – luonnonvarat ry:n kanssa, joka huolehtii edunvalvonnasta ja esimerkiksi koulutuspoliittisista linjauksista, hän kertoo.
Luva ry:n kautta Agrologien liitto ja Meto julkaisevat yhteistä jäsenlehteä, joka julkaistaan kolme kertaa vuodessa.
EU-byrokratia haastanut jäsenhankinnan Agrologien liittoon voivat liittyä kaikki valmistuneet agrologit. Monet jäsenet ovat kiinnittyneet liittoon jo opiskeluaikana, niin myös Leea ja hänen miehensä Mikko
Sangi . Liittymisestä järjestöön on kulunut heidän kohdallaan kolmekymmentä vuotta.
EU-byrokratia on tuonut haasteita koulukuntajärjestönkin jäsenrekrytointiin.
– Meidän jäsenyhdistyksistämme kuitenkin vieraillaan kouluilla opintojen ykkös- ja kolmosvuonna,
joten sitä kautta saadaan opiskelijoita liittymään ja toimintaan mukaan.
Sangin mukaan liiton jäsenmaksu on 70 euroa vuodessa. Äitiyslomalla, työttömänä tai vanhempainvapaalla olevan henkilön jäsenmaksu on tästä puolet. Opiskelijajäsenmaksu on 20 euroa, mikä sisältää esimerkiksi matkavakuutuksen.
– Opiskelijoille jo matkavakuutus tuo jäsenmaksua suuremman edun.
Kymppijuhlat
Agrologi-ikäluokkia ja -polvia yhdistävän liiton perinteisiin on kuulunut ”kymppijuhlia” eli tiettynä ajankohtana aloittaneille tai valmistuneille jäsenilleen.
– Nykyisin, kun nuoret voivat aloittaa agrologiopinnot ja valmistua eri tahtiin, on otettu tavaksi, että juhlat järjestetään tiettynä vuonna aloittaneille tai valmistuneille.
Alueyhdistyksestä liiton tehtäviin
Agrologien liiton hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Leea Sangin tie liiton luottamustehtäviin alkoi Oulun alueen agrologiyhdistyksestä, missä hän toimi sihteerinä.
– Aikaisemmin liiton johtokunnassa (nykyisin hallitus) oli jäseniä enemmän. Johtokuntapaikat kiersivät alueitten kesken ja meillä Pohjois-Suomessa neljän eri yh -
distyksen välillä. Yhteiskokouksessa päätettiin esittää minua johtokuntaan.
Sangi valittiin johtokuntaan ja hän vaikutti siellä siihen saakka, kunnes liitossa tehtiin sääntömuutos, aluejako purettiin ja johtokunta muutettiin hallitukseksi.
– Kaikki hallituspaikat olivat ”vapaata riistaa”. Silloin teimme herrasmiessopimuksen, että saamme edes yhden ihmisen pohjoisesta hallitukseen, niin keskitimme äänemme Maarit Hietaselle Kainuusta. Itse tulin silloin valituksi edustajiston puheenjohtajaksi.
Limingan Osuusmeijerin hallituksen jäsen Leea Sangi aloitti kesällä seitsemännen vuoden Agrologien liiton puheenjohtajan tehtävässä.
Edustajiston vetovastuussa hän oli kuusi vuotta, minkä jälkeen nainen tarttui hallituksen puheenjohtajan ruoriin.
Suomi-kuva avartunut järjestötöissä
Hallituksen puheenjohtajan pestissä Leea Sangi pääsee linjaamaan järjestön toiminnan sisältöä ja hän toimii toiminnanjohtajan esihenkilönä.
– Liitolla on kohtalainen metsäomaisuus, mihin liittyvät päätökset työllistävät hallitustakin. Puheenjohtajan mukaan tehtävän parasta antia on verkostoituminen agrologisiskojen ja -veljien kanssa.
– Me olemme koko maan järjestö, sillä liiton kesäpäiviä ja edustajiston kokouksia järjestetään maakunnissa. Vuosittaiset kesäpäivät ovat tärkein tapahtumamme, viime vuonna vietimme niitä Rokualla. Vaikka valtakunnallisesti katsoen se on vähän syrjässä, paikalle tuli yli 80 henkeä aina Etelä-Suomea myöten, hän iloitsee.
Sangi on Agrologien liiton ohella aktiivinen muissakin järjestöissä. Ihmisten kohtaaminen on tuonut laajan verkoston, mistä hän iloitsee.
– Puheenjohtajan tehtävässä olen kiertänyt yhdistysten vuosijuhlissa. Liiton ja yhdistysten tapahtumissa käyminen on avartanut omaa Suomi-kuvaa tosi paljon ja olen päässyt tapaamaan ison joukon hienoja ihmisiä.
Linnanmäelle saapui tuottajia ympäri Suomen
Arla Suomi -yhteistyöryhmän perinteinen tuottajien perhepäivä järjestettiin juhannuksen jälkeisenä keskiviikkona Linnanmäellä. Monelle tuottajaperheelle retki Helsinkiin oli sopiva katkos arkeen ja samalla kertaa vietettiin muutenkin kesälomaa.
Ruhan Meijerin tuottajiin kuuluvat Aatu ja Titta Liukkala olivat saapuneet huvipuistoon Lammilta Montolan kylästä. Mukana olivat lapset Rita ja Sandra Liukkala sekä Viljami Koivisto. Perhe on ottanut osaa aikaisempiin perhepäiviin, kun niitä on lähellä järjestetty.
– Tämä on kesän ainoa lomareissu, Aatu Liukkala totesi.
”Virkistävä tapahtuma”
Sami Lonkainen ja Joanna Nissinen olivat lähteneet kaksivuotiaan Minea -tyttärensä kanssa Kiteeltä kohti Linnanmäkeä jo aamuneljältä. Pariskunta on tuoreita tuottajia, sillä he ovat ottaneet vastuun isännän kotitilasta äskettäin.
– Meillä on viisikymmentä lypsävää parsinavetassa sekä lihakarjaa. Kiteen meijerin (Arla Itä-Suomi) tuottajia olemme jo kolmannessa polvessa, Sami Lonkainen kertoi.
Perhepäivään kiteeläiset osallistuivat nyt ensimmäistä kertaa. Kiteeltä Helsinkiin ajomatkaa kertyi viiden tunnin verran, joten Linnanmäki-käynnin ohella siihen yhdistettiin pitempikin loma.
– Linnanmäeltä suunnataan sit-
1. Ville, Marko, Viivi ja Sari Sorvisto saapuivat Ylivieskasta junalla Helsinkiin. Perhe on osallistunut tuottajien perhepäiville lähes joka vuosi.
2. Viljami Koivisto, Aatu Liukkala, Sandra Liukkala, Titta Liukkala ja Rita Liukkala iloitsivat Linnamäki-reissusta.
3. Anne Ylinappa-AlaHannula, Heikki AlaHannula ja Katariina AlaHannula Hämeenkyröstä totesivat perhepäivän olevan sopiva lomaretki arjen keskellä.
4. Matti Vuorisen mukaan päivän parasta antia oli päästä tapaamaan ja keskustelemaan muiden tuottajien kanssa. 1 2
ten Muumimaailmaan, joten tulee tehokasta lomailua. On hyvä ja virkistävä juttu, että tällainen perhepäivä järjestetään, tulee lähdettyä liikkeelle eivätkä työasiat pyöri koko ajan mielessä.
Kuluttajien huoleen hyvä vastata
Ylivieskalaiset Marko ja Sari Sorvisto sekä lapset Ville ja Viivi tulivat Helsinkiin neljässä tunnissa junalla, sillä kotitilalta on vain 12 kilometrin matka Pohjanmaan radan asemalle. Sorvistot ovat osallistuneet perhepäiviin ”lähes joka vuosi”.
– Perhepäivän yhteyteen voi yhdistää samalla kesälomamatkan.
seuraavalla aukeamalla
TUOMAS KOIVUNIEMI
4
Tuomas Koivuniemi
Täällä Linnanmäellä tullee vastaan muita tuottajia ja vaihdellaan kuu lumisia, Laaksojen Maitokunnan tuottajiin kuuluvat Sorvistot tote sivat.
Arla Suomi -ryhmän tuottajatiloilla on panostettu eläinten hy vinvointiin, luonnon monimuotoi suuden edistämiseen ja hiilijalan jäljen laskentaan. Marko Sorviston mukaan kuluttajat kantavat eläin ten hyvinvoinnista ja ympäristön tilasta huolta, joten on tärkeää, et tä tuottajat vastaavat näillä toimilla kuluttajakentän vaatimuksiin.
Ruhan Meijerin tuottajiin kuuluva Matti Vuorinen Hollolasta pitää perhepäivän parhaana antina sitä, että tapahtumassa pääsee näkemään meijeripäättäjiä sekä mui -
dän kanssaan. Vastuullisuustyössä hän pitää tärkeänä asiana hiililaskentaa.
”Etelän matkalla”
Hämeenkyröläiset Heikki AlaHannula ja Anne Ylinappa-Ala-
Sami Lonkainen ja Joanna Nissinen olivat lähteneet 2-vuotiaan Minea-tyttären kanssa aamuvarhaisella Kiteeltä matkaan.
matkalle” yhdessä Katariina -tyttären kanssa.
– Olemme osallistuneet näihin perhepäiviin lähes joka kerta. Täällä pääsee tapaamaan toisia tuottajia. Hienoa, että tuottajille järjestetään tällaisia tapahtumia.
Tuomas Koivuniemi
Ylivieskan kaupungin elinvoimapalveluista Sami Vuolteenaho ja Sanna Nissilä luovuttivat ”Houkuttelevin työpaikka” -diplomin Laaksojen Maitokunnan ja Justus-myymälän väelle. Diplomin vastaanottivat toimitusjohtaja Ulla Roininen sekä Merja Lempola, Marjaana Alila ja Reeta Sandholm.
Justus-myymälä valittiin kesällä Ylivieskan ”Houkuttelevimmaksi työpaikaksi”
Ylivieskassa etsittiin huhti–toukokuussa kaupungin ”Houkuttelevinta työpaikkaa”. Toista kertaa järjestetyn leikkimielisen kilpailun voiton vei tällä kertaa Laaksojen Maitokunnan Savarissa sijaitseva Justus-myymälä.
Yritykset pääsivät osallistumaan kilpailuun tekemällä sosiaaliseen mediaan videon tai postauksen, missä kerrottiin, miksi omassa työpaikassa on mukavaa olla töissä. Kilpailun järjestivät Ylivieskan elinvoimapalvelut ja Rekryopo-hanke.
Justus-myymälän väki eli Merja Lempola , Marjaana Alila ja Reeta Sandholm koostavat säännöllises -
ti Facebook- ja Instagramsivulle videoita. Voitto tuli lähes minuutin pituisella videolla, missä he toivat esiin millaisia heidän ”ei niin vakavat työpäivät” ovat. Somevideossa nähdään muun muassa Titanic-kuvaelma myymälän tiloissa.
”Houkuttelevin työpaikka” -palkinnon voitti yritys, minkä video tai somepostaus sai eniten tykkäyksiä suhteessa koko sivuston tykkäysten määrään. Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen kiittelee kolmikkoa kisa-aktiivisuudesta ja myymälän näkyvyyden nostamisesta.
Justus-myymälä palkittiin saavutuksestaan diplomilla sekä 500 euron lahjakortilla, minkä sai käyttää työhyvinvoinnin edistämiseen
jossain ylivieskalaisessa yrityksessä. Roinisen mukaan lahjakortilla käytiin nelihenkisellä työporukalla katsomassa Ylivieskan Akustiikka-salissa esitetty ”Miesflunssa” -näytelmä ja lisäksi käytiin yhdessä syömässä. – Olemme panostaneet työhyvinvointiin. Meillä on käytössä tyky-setelit, joita voi käyttää liikuntaan, kulttuuriin tai hierontaan. Yhdessä on pari kertaa vuodessa käyty joko teatterissa tai syömässä sekä joskus jumpassakin, hän kertoo.
PALKINNON tuonut video on katsottavissa osoitteessa: https://www.facebook.com/ reel/409857945131196
TUOMAS KOIVUNIEMI
Liukkalan maitotilan elämä
kiinnosti
TUOMAS KOIVUNIEMI
Aatu ja Titta
Liukkalan kantahämäläisellä
maitotilalla Lammin Montolan kylässä riitti heinäkuun toisena lauantaina vilskettä ja vilinää, kun tilalla vietettiin ”Avoimet maatilat”-päivää. Kantaja Päijät-Hämeen alueella tapahtumapäivään otti osaa nelisenkymmentä muutakin tilaa, mutta maitotiloja näistä oli kolme. Montolassa ovet olivat kansalle auki yhdestätoista iltapäiväneljään. Ihmiset pääsivät tutustumaan tilan koneisiin, navettaan ja eläimiin. Ko -
yli 800 henkeä
– ”tulevaisuuden supertähti” –rumpali Vilho ’Little Beat’ Vainio
”Maitotilojen elämä tuntuu olevan erityisen kiinnostavaa.”
tiruokaa oli kansalle tarjolla pop-up -ravintola Villissä Lehmässä.
Aitassa pääsi katsomaan elokuvaa sekä Hankkija-lavalla esiintyivät viime vuonna Hämeen Ääni -laulukilpailun voittanut talonemäntä ja 13-vuotias lammilainen
Lapsille oli järjestetty tilan pihamaalle leikkipaikka ja heillä oli mahdollisuus saada siirtokuvakioskista Montola-tatuointeja.
Väkeä kuin pipoa
Liukkalan tila ei ole ollut aiemmin mukana Avoimet maatilat -tapahtumassa, mutta on järjestänyt vastaavantyyppisiä tapahtumia kolme kertaa. Ihmisiltä heinäkuisesta tapahtumasta saatu palaute oli Titta Liukkalan mukaan positiivista ja kiitosta tuli erityisesti lasten huomioimisesta.
Titta ja Aatu Liukkala olivat positiivisesti yllättyneitä Tule ja koe maitotila -tapahtuman kävijämäärästä.
Hämeenlinnalaisisovanhemmat olivat tuoneet lapsenlapset tutustumaan maatilan elämään.
Kansaa Montolassa kyllä heinälauantaina piisasikin, sillä kävijälaskurina toimineeseen maitotonkkaan putosi 750 kävijäkiveä.
– Kaikki eivät välttämättä huomanneet laittaa kiveä, joten arvion mukaan kävijöitä saattoi olla jopa yli 800 henkeä. Väkeä oli koko ajan, vaikka suurin ryysis ajoittui 11–12 välille. Monet perheet viihtyvät paikan päällä useamman tunnin, Titta Liukkala kertoo.
Ihmisiltä sateli tilanväelle kysymyksiä eläimistä, koneista ja siitä, paljonko tilalla on maata viljelyksessä. Liukkalan tilalla on sata lehmää ja pari omaa hevosta, joita ihmiset pääsivät näkemään.
– Pari hevosta oli meillä kyläilemässä ja naapurilta lainattiin lampaitakin. Monelle kaupunkilaiselle eläinten näkeminen ja tieto tilan elämästä tuntui olevan erittäin kiinnostavaa.
Iso ponnistus
Titta Liukkala toteaa, että Avoimet ovet -tyyppisille tapahtumille on enenevässä määrin tilausta. Maakunnissa ja maaseudullakin kotieläintilojen määrä on vähentynyt, eikä eläimiin ja tilojen elämään pääse enää niin helposti tutustumaan.
– Maitotilojen elämä tuntuu olevan erityisen kiinnostavaa. Toisellakin tapahtumapäivään osallistu -
Lapsilla oli mahdollisuus viihtyä myös heitä varten tehdyllä leikkipaikalla.
Lehmät ottivat tapahtumapäivänä rennosti.
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Tuomas Koivuniemi
Tuomas Koivuniemi
neella maitotilalla Nastolassa oli ollut kova vierailijamäärä, hän kertoo.
Liukkalan tilan ”Tule ja koe maitotila” -tapahtumassa olivat yhteistyökumppaneina Arla-ryhmään kuuluva Ruhan Meijeri, Hankkija Oy, NHK-Keskus Oy ja Lammin Säästöpankki.
– Haimme hankerahaa tapahtuman markkinointiin Leader-ryhmä Linnaseudulta. Saimme ”yrittäjän täsmätonnin” tarkoitusta varten.
Tällä kustannettiin muun muassa elokuvateatterin laitteisto sekä siirtokuvatatuoinnit lapsille.
Montolan pop-up -ravintola Villi Lehmä oli etukäteen varautunut 250 hengen määrään. Lihapataa ja jauhelihakastiketta oli valmistettu kutakin 30 litraa lisukkeinaan perunat, kesäkurpitsat ja salaatit.
Liukkalat olivat tapahtuman jälkeen kiitollisia siitä, että oman perheen lisäksi tapahtuman järjestelyissä oli auttamassa ystäviä, naa -
Myös koneet kiinnostivat kävijäkansaa.
oli
Lammilainen 13-vuotias rumpali Vilho ”Little Beat” Vainio esiintyi tapahtumassa.
pureita ja kylän väkeä. Kataloisten kyläseura vastasi liikenteen- ja parkkeerauksen ohjaamisessa, missä riittikin tekemistä, kun perheitä saapui autoineen tilan elämää seuraamaan.
Positiivista ymmärrystä
Titta Liukkalan mielestä Avoimet ovet -tapahtumilla vaikutetaan myönteiseen maatalous- ja maaseutukuvaan. Maa- ja maitotilat ovat tänään isoja toimijoita koneineen ja laitteineen, jotka näkyvät, kuuluvat ja haisevatkin välillä lähiympäristössä, pelloilla ja maanteilläkin.
– Tällaisten tapahtumien kautta voimme antaa lähialueen asukkaille ja mökkiläisille positiivisen kokemuksen ja tilaisuuden ajatella meistä hyvää. Näin kasvatetaan ihmisten positiivista ymmärrystä siihen, miksi siellä mökin viereisellä pellolla joskus vähän haisee, hän päättää.
Perheille
tilalla paljon nähtävää.
Tuomas Koivuniemi
Rouvisen maitotilalla pääskysiä lenteli kesällä joka nurkalla
Arlan maitotilat sekä lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö
Birdlife käynnistivät viime vuoden keväällä hankkeen uhanalaisten pääskyjen elinolosuhteiden parantamiseksi. Suomessa haarapääsky on luokiteltu vaarantuneeksi ja räystäspääsky erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
Ryhmän maitotiloista viime vuonna pääskyhankkeeseen lähti mukaan kaksikymmentä tilaa.
Tiloille on rakennettu esimerkiksi tekopesiä pääskyjä varten. Lintujen pesien suojaksi on neuvottu rakentamaan kulkuesteitä estämään saalistajien tunku niille. Samalla on kannustettu ylläpitämään myös monipuolista ympäristöä – luonnontilaisia kukkaniittyjä ja pientareita sekä vesialueita ja puustoa –mitkä tarjoavat hyönteisiä syöville pääskyille ruokapaikkoja.
Pääskyshankkeessa mukana neljä itäsuomalaistilaa
Arla Itä-Suomen hankintapäällikön
Jouni Tahvanaisen mukaan tänä vuonna pääskyshankkeeseen lähti mukaan 34 ryhmän maitotilaa. Itä-
Suomen alueelta mukana on neljä maitotilaa, joista yksi on kiteeläinen Arto ja Sari Rouvisen tila. – Birdlifelta saatuja tekopesiä meillä on konehallin räystään alla. Navettaan pääskyset ovat tehneet itse pesiä. Yksi pesä oli tehty lypsyaseman päälle. Tänä kesänä pääskysiä on pyörinyt meillä joka nurkalla. Pesissä oli keskimäärin viisi munaa kussakin ja nyt poikaset jo innolla harjoittelevat lentämistä, Sari Rouvinen kertoi heinäkuussa. Kiteeläistilalla on pääskystenkin elintarpeita varten kylvetty auringonkukkia sekä annettu luonnonniittyjen ja piennarkaistojen kasvaa. Sari Rouvisen mukaan pääskysten työnjälki on näkynyt, kun ötökät ovat menneet parempiin suihin.
Birdlife on toimittanut maitotiloille pääskysten tekopesiä. Sari Rouvisen tilalla niitä on laitettu konehallin räystään alle. Niin tekopesään kuin niitten päälle pääskyset tekivät tänä vuonna kodin.
Maatilojen ja luonnon symbioosi
Pohjois-Karjalassa nähdään huolenpito pääskysistä ja luonnon monimuotoisuus myönteisenä asiana. – Maa- ja maitotalous on aina elänyt symbioosissa luonnon kanssa.
Sari Rouvinen harmittelee, että julkisessa sanassa maataloudesta nousevat kovin usein esiin negatiiviset asiat, esimerkiksi eläinten hyvinvointiin tai maataloustukiin liittyen.
– Maataloustukien osalta on aina hyvä muistaa, että se on oikeastaan tukea kuluttajille.
Kuluttajien ymmärryksen kasvatusta
Rouvisen mukaan maatiloilla tapahtuu ja tehdään paljon hyviä asioita. Maatalousalalla on otettu käyttöön eläinten hyvinvointimerkki, panostettu hiilijalanjäljen laskentaan ja ilmastotekoihin. – Teemme tiloilla työtä kotimaisen ruoantuotannon puolesta. Pääsky- ja monimuotoisuushankkeet lisäävät varmasti kuluttajien ymmärrystä tiloilla tehtävää työtä ja elinkeinoamme kohtaan, hän totesi.
TUOMAS KOIVUNIEMI
Sinikka Lakkisen tilalla rakennettiin keväällä navettaan viisi uutta pesäpaikkaa.
Pääskyjen auttaminen onnistui –
määrä kasvoi useilla maitotiloilla
Kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia –haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky – ovat uhanalaisia. Yksi syy niiden vähenemiseen on karjatilojen väheneminen.
Lintujen suojelujärjestö BirdLife Suomi, Arla ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilat ovat tehneet yhteistyötä pääskyjen hyväksi keväästä 2023 lähtien. Hanke on osa Arlan työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Tänä vuonna pääskyjä auttavien tilojen määrä kohosi 34:ään. Maitotilat ovat tärkeitä pääskyille, sillä tilojen rakennukset tarjoavat sopivan paikan pesän rakentamiseen ja lehmät houkuttelevat hyönteisiä pääskyjen ravinnoksi.
Tilojen toimenpiteet tepsivät Kesän aikana pääskyjen määrä kasvoi usealla tilalla. Runsaalla kahdellakymmenellä tilalla pesi haarapääskyjä. Räystäspääskyjä pesi lähes puolella tiloista, joista osalla niitä pesi jo enemmän kuin viime
Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi.
vuonna. Lähes kaikkien räystäspääskyjen pesinnät onnistuivat. – Muutamilta tiloilta raportoitiin jopa 40 haara- tai räystäspääskyn pesää, hehkuttaa Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi . Kevään ja kesän aikana 20 tilalle rakennettiin ja lahjoitettiin hankkeen myötä räystäspääskyjen tekopesiä, joista osaan saatiin pääskyasukkaita. Kahdella tilalla onnistuttiin houkuttelemaan pääskyjä pesimään soittamalla pääskyjen kutsuääniä. Lisäksi pääskyjä autettiin suojelemalla pesiä saalistajilta
sekä varmistamalla, että saatavilla oli mutaa pesänrakennusta varten. Alun alkaen on huolehdittu, että maidon turvallisuus ei vaarannu. Tiloille jaetussa Autetaan pääskyjä -oppaassa annetaan siihen ohjeet.
Pääskyistä on hyötyä ja iloa
Latolan tilalla Mäntsälässä Jyrki Peltola haluaa suojella pääskyjä, koska maanviljelijän tehtävä on varjella maata, oman elantonsa lähdettä.
– Lintujen läsnäolo on merkki terveestä ja monimuotoisesta ympäristöstä. Se hyödyttää kaikkia eliölajeja, myös ihmisiä, Peltola sanoo.
Hänestä pääskyjen auttaminen on helppoa.
– Ei parturoida nurmikon jokaista kolkkaa. Jätetään niittyjä ja pientareita luonnontilaan. Huolehditaan, että pihamaalla on lätäkkö tai pari, josta linnut voivat hakea mutaa. Pesimispaikkoja voi tarjota konehalleissa, navetoissa ja talojen räystäissä. Meille tehtiin vanerisia ja betonisia pesiä. Lisäksi kuivurin räystäässä on pari pääskysten itse tekemää pesää, Pelto -
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
SIRPA RINNE
la luettelee.
Sinikka Lakkisen tilalla Sastamalassa rakennettiin keväällä navettaan viisi uutta pesäpaikkaa.
– Jännityksellä odotimme, löytävätkö pääskyt uusiin pesiin. Oli hienoa, kun toukokuussa ensimmäiset linnut saapuivat ja asettautuivat navettamme ylisille, Lakkinen kertoo.
Kesän aikana tilalla seurattiin innokkaasti pääskyjen elämää ja poikasten kasvua.
– Varsinkin poikasten lentoharjoittelua oli jännittävää seurata. Navettamme viitisenkymmentä lehmää ottivat vieraat vastaan rauhallisesti ja yhteiselo sujui oikein sopuisasti. Pian pääskymme matkaavat etelään, ja jo nyt tuntuu siltä, että ikävä tulee, Lakkinen toteaa haikeana.
Pääskyjä autetaan myös ensi vuonna
BirdLife Suomen, Arlan ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän maito-
tilojen yhteistyö pääskyjen hyväksi jatkuu myös vuonna 2025. – Hanke on mennyt erittäin hyvin, ja pääskyistä on tullut tärkeä osa monen tilallisen kesää. Olemme kahden vuoden aikana oppineet valtavasti pääskyjen elämäs -
– Lintujen läsnäolo on merkki terveestä ja monimuotoisesta ympäristöstä. Jyrki Peltola sanoo.
tä. Hanke jatkuu ensi vuonna, ja on hienoa, että valtaosa mukana olleista tiloista haluaa jatkaa kanssamme pääskyjen auttamista. Myös uudet tilat ovat tervetulleita mukaan yhteistyöhön, Riipi kannustaa.
Blue Blue
Mika Vintturi aloitti Kaustisella
Riitta Heikkilän seuraajana
Mika Vintturi, 46, on syyskuussa aloittanut
Kaustisen Osuusmeijerin palveluksessa tuotantoneuvojana ja meijerimyymälän myynnissä eläkkeelle siirtyneen
Riitta Heikkilän jälkeen. Osuusmeijeri on miehelle tuttu, sillä hän toimi parikymmentä vuotta maidontuottajana.
– Kotitilallamme on oltu Kaustisen Osuusmeijerin tuottajia ainakin neljässä polvessa. Isä oli aikoinaan pitkään mukana meijerin hallituksessakin. Luovuin lehmistä puolitoista vuotta sitten, joten nyt pellot on rehuntuotannossa ja hoidetaan metsää, hän kertoo.
Kiinnostava ala
Kun lehmät lähtivät, meni Vintturi
Kaustisen Hankkijan leipiin. Hankkijalla hän vastasi pienkoneitten ja metsästystarvikkeitten myynnistä.
Kaustisen Osuusmeijerin hakiessa myynti- ja tuotantohenkilöä, mies päätti hakea tehtävää.
– Maidontuotanto on kuitenkin omaa alaa, joten päätin hakea tehtävään, mies sanoo.
Maidontuotannon tulevaisuus
Vintturin mukaan Keski-Pohjanmaa on vahvaa maidontuotantoaluetta, joten tässä suhteessa elinkeinon tulevaisuus näyttää valoiselta. Myös haasteita on. Yksi
haaste on maatalouspolitiikka, millä on iso vaikutus maatalouteen ja mihin suuntaan siinä mennään.
– Toinen haaste on tuottajien jaksaminen ja hyvinvointi. Työhaastattelussakin korostin jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmaa, sillä kun tuottaja voi hyvin, silloin eläimet voivat hyvin, bisnes toimii ja tuottaa. Laadukasta maitoa ei tule, jos tuottajalla on jaksaminen loppu.
Omasta kokemuksesta hyötyä Vintturi uskoo, että tuotantoneuvojan ja meijerimyynnin tehtävissä
– Toivon, että tuottajat ottavat ja pitävät yhteyttä matalalla kynnyksellä, Mika Vintturi sanoo.
omasta tuottajakokemuksesta on monella tapaa hyötyä.
– Tuotantoneuvojana pitää olla helposti lähestyttävä sekä osattava ottaa kipeätkin asiat puheeksi – puolin ja toisin, mutta myös oltava ymmärtäväinen. Toivonkin, että tuottajat ottavat ja pitävät yhteyttä matalalla kynnyksellä, hän sanoo. Onko tuore tuotantoneuvojan ja myynnin pesti eläketyö?
– Kyllä tarkoitus on, ettei tämä ole vuoden pesti. Olen kiinnostunut ja innostunut alasta ja työstä sekä valmis ottamaan lehmää sarvista, hän päättää.
Laajasta valikoimastamme löydät sopivan vaihtoehdon eri tuotantotarpeisiin ja kahden lavan toimitus voi olla jopa rahtivapaa.
KOTIMAINEN
Kivennäisrehu Teho MetaVex
Teho MetaVex sisältää uutena raaka-aineena
Agolinia, joka on sekoitus eteerisiä öljyjä.
Agolin vähentää kasvihuonepäästöjä sek ä parantaa rehunhyötysuhdetta, maidontuotantoa ja hedelmällisyyttä. Sen vaikutus on tieteellisesti todistettu
Teho MetaVex -k ivennäiset löydät k ahtena eri versiona: lypsylehmille ja lihanaudoille.
TUOMAS KOIVUNIEMI
